• 7TV Keskiviikkona 10. 2. 1988 N:o 2 28. vuosikerta Kari Hulkko. Yhteydet syntyvät | M e / 7 f ä telekopiolaite telemyymälässä I mittojen mukaan Nyt voit puhua asiasi loppuun... Kotimaan kaukopuhelujen hinnat laskivat 1.1.88 alkaen. Puheluun mahtuu nyt entistä enemmän juttua samalla rahalla. Oikein pitkät tarinat kannattaa soitella alennusaikana — edut tuntuvat kukkarossasi. Esim. 10 min kestävä puhelu Kilpisenkadun telemyymälästä soitettuna maksaa: NORMAALIAIKA ma-pe 08.00-17.00 l.ALEAIKA ma-pe 17.00-20,00 la 09.00-15.00 läänien välinen 18,60 mk/10 min 12,10 mk/10 min läänin sisäinen 10,35 mk/10 min 7.70 mk/10 min verkkoryhmän sisäinen 4,85 mk 10 min Eivät kuvansiirtäjötkään ole kaikki s a m a n l a i sia. Eri k ä y t t ä j ä t tarvitsevat erilaisia telekopiolaitteita ja PANAFAX ja OKIFAX -tuoteperheissä niitä riittää. mMMmm « * & # . *YY<* eC Rahoitusvaihtoehtommekin yleensä riittävät. Pidetään yhteyttä Ä Kilpisenkatu 5:ssä mala pe 8 2 9 1 5 PTL UTELE Keski-Suomi Soita meille, kysy lisää ja sovi esittelystä. YRITYSPALVELU Puh. (941) 297 711
• 2 Aika itsearviointiin Yliopistoon, muttei ehdoitta Lehtimiesten ja naisten olisi Yrsa Steniuksen mukaan arvioitava uudella tavalla toimintaansa. Muutos nykyiseen tiedonvälityksen samankaltaisuuteen voi löytyä myös ihmisten vaatimuksista. Yrsa Stenius otti esimerkin julkisuuden vääristymästä Niirnbergin oikeudenkäynnistä. Samanlaiset vääristymät ovat mahdollisia yhä. En suoraan väitä, että esimerkkihenkilön kaltaisia olisi Suomen poliitikkojen joukossa. Niirnbergissä syyttäjä oli liemessä valtakunnanmarsalkka Herman Göringin kanssa tämän äidyttyä vireään ja eleganttiin vuoropuheluun, jossa hän näyttämölle asettautuen sai myös tiedotusvälineiden sympatiat puolelleen. Puhuttiin jopa siihen sävyyn, että "paksu Hermanni" olisi kokonaan jätettävä tuomitsematta. — Ja tämä tapahtui, vaikka juuri oli nähty dokumentteja natsien hirmuteoista. Niirnberg tapahtui yli 40 vuotta sitten eikä tuolloin ollut vielä nykyisiä julkisuuden parrasvaloja. Yrsa Steniuksen mukaan juuri nyt arvioidaan vallanpitäjien toimia usein vain ja ainoastaan sen perusteella, miten he julkisuuden näyttämöllä pärjäävät. Everstiluutnantti Oliver North hoiti Irangateskandaalin yhteydessä julkisen leiviskänsä niin hienosti, että sai hetimiten taakseen kansanliikkeen, vaikka oli ilmiselvästi mitä vaarallisin ja fanaattisin vallankäyttäjä. "North vieläpä muistutti James Stewartia", Stenius huomautti. Näyttämö on meillä Yhdysvaltoja tai Niirnbergiä pienempi, mutta samankaltaisuutta on havaittavissa. Joukkotiedotuksen yhdenmukaisuuteen on Yrsa Steniuksen mukaan johtanut kaikkien suurten medioiden kilpailu. Mediat suosivat tapahtumia taustojen kustannuksella, tuovat esille mieluusti ristiriitoja, pelkistävät asioita ja lopulta henkilöivät ne. Prosessi kärjistyy, kun kaikki osatekijät vahvistavat toinen toisiaan. Ihmiset alkavat kokea todellisuuden itselleen ja arkimaailmalleen hyvin vieraaksi. Julkisuus on poliitikkojen ja muiden julkisuuden henkilöiden pelikehä, näyttämö, jonka tapahtumia saurataan aitiosta. Vaikutus on ilmeinen ihmisten arvioidessa omaa osallistumistaan. n n n Ruotsissa ovat jo ihmisten odotukset tiedonvälitystä kohtaan kasvaneet ja mm. poliittisen kulttuurin ja joukkotiedotuksen vuorovaikutusilmapiiri on positiivisempi kuin Suomessa. Ruotsalaisten tutkimustuloksien mukaan ruotsalainen yhteiskunta on jakautunut kahtia joukkotiedotuksen vastaanottamisen kannalta. Suuresta tarjonnasta osa on hyvinkin kunnianhimoista tietoa ja taustoja maailman tapahtumista ja ilmiöistä. Mahdollisuudet avautua maailmalle ovat olemassa ja yhä kasvava osa väestöstä pystyy ottamaan hyödyn irti. Informaatio helpottaa demokraattisten käyttäytymistapojen syntyä ja ihmisten kriittinen ajattelukyky pystyy kehittymään. Lohdulliseen ruotsalaiskuvaan kuuluu myös se, että tänään Ruotsissa luetaan enemmän laatukirjallisuutta kuin koskaan. Mutta. Tuo lohdullinen on vain toinen puoli. Samalla merkittävä osa väestöstä on täysin ulkona, out. Joukkotiedotuksen mahdin huonoimpien puolien uhreja ovat etenkin suurkaupunkien nuoret. Tilanteessa on hyvin vähän tehtävissä, jossa puhutaan vain joukkotiedotuksesta. Vahingollinen vaikutus on paljon enemmän kiinni muista rakenteista. Joukkotiedotus tulee kaikkein päällimmäiseksi ja on parhaiten näkyvissä. Rauno Lahti Aftonbladetin toimittaja Yrsa Stenius esitelmöi lauantaina 6. 2. Jyväskylän talven "Muutos, tietoisuus, politiikka" kongressissa. JYY:n edustajiston kokous Pidetään ylioppilastalolla maanantaina 22.2.1988 klo 16. Edustajiston jäsenille järjestetään samana päivänä koulutustilaisuus Kampus-Kinossa alkaen klo 15.00. Kokouksen esityslista on nähtävänä ylioppilastalon ilmoitustaululla. Kaikki ylioppilaskunnan jäsenet ovat tervetulleita seuraamaan edustajiston työskentelyä. Jyväskylässä 8.2.1988 Mari Lius puheenjohtaja Minne olet menossa yliopisto? Keskustelutilaisuus liikunnan salissa L 304 tiistaina 23.2.1988 klo 14.00 Osa 1 klo 14.15—15.45 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSTA SIVISTYSYLIOPISTO VAI TEHOVERSTAS? — eri tiedekunnilta pyydettyjä puheenvuoroja — ylioppilaskunnan puheenvuoro — keskustelu Osa 2 klo 16.00 MINNE OLET MENOSSA YLIOPISTO? — valmistellut alustuspuheenvuorot — kommenttipuheenvuorot — keskustelu Halukkaita valmisteltujen puheenvuorojen käyttäjiä pyydetään ottamaan yhteyttä ylioppilaskunnan pääsihteeriin puh. 612 509 keskiviikkoon 17.2. mennessä. Jyväskylän ylioppilaslehti on myös avoin käytävälle keskustelulle. Kirjoituksia pyydetään toimitukseen 18.2. mennessä. Aivan erityisesti odotetaan mahdollisten rehtoriehdokkaiden tuovan julki ajatuksiaan, mutta palstat ovat avoimia kaikille muillekin. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Edistyksellinen tiedeliitto Jyväskylän ylioppilaslehti Tätä lehteä jaetaan normaalin ja kaupunkijakelun lisäksi myös lukioihin. Lehti ei suinkaan ole ylistys Jyväskylän yliopistolle, vaan kertoo muutamista vaihtoehdoista, jotka ovat vain yksiä monien joukossa. Lehtemme ei ole minkäänlaisissa sidoksissa Jyväskylän yliopistoon, vaikka näin usein kuulee luultavan. Olemme Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan omistama erittäin itsenäinen lehti. Suosittelemme opiskelua, mutta emme antautumista sille ehdoitta. Eri vaihtoehtoja on paljon enemmän kuin lukion opettajat kertovat. Kaiva tietoa, etsi ja kysele. Poistumassa oleva Miksi sitä oikeastaan ollaan pyrkimässä yliopistoon? Ennen yliopistoon tuloa on tietenkin ponnisteltava siedettävien todistusten saamiseksi. Monille lukio on ollut ja on jatkuvasti työtä kirjojen, paperien ja pikkumaisuuksien parissa. Luonnollisesti pitää myös menestyä valintakokeissa. Uurastamisen ja ajan kuluttamisen jälkeen yliopistossa odottaa uusi, joka päättymätön uurastus. Pitäähän sitä opiskella. Kun opiskelee, sivistyy. Kun opiskelee, valmistuu ammattiin. Opiskella täytyy työtä, vanhempia ja valtiota varten. Joku voi ajatella, että opiskelu on arvo sinänsä tai opiskelu on itsekasvatusta. Tättä tämä joku erehtyy. Opiskelu ei ole seuraus tietämisen halusta. Opiskelu ei ole tiedollisen uteliaisuuden tyydyttämistä. Opiskelu ei ole ymmärryksen kehittämistä, ei ole. Se, joka mieltää opiskelun sivistystehtäväksi, tietämyksen syventämiseksi ihmisestä, kulttuurista ja luonnosta, hänen on syytä valmistautua kärsimään. Tavoitteet, haaveet ja toiveet musertuvat arkisten välttämättömyyksien puserruksessa. Jos ei valmistaudu tuleviin pettymyksiin, arjessa puhkeaa itku ja valitus. Jos kuvittelee voivansa säädellä ympäristöään, yliopistoa ja opiskeluaan, huomaa sopimattomalla hetkellä muuttuneensa suuren koneiston voimattomaksi ja tahdottomaksi etäispäätteeksi. Jos ei kykene ajatuksellisesti hahmottamaan tulevaa, taloudelliset ja sosiaaliset pakot pitävät huolen kauniiden tavoitteiden romahtamisesta. Kun tietää, mitä on edessäpäin, kykenee koettelumsten epätoivossa säilyttämään ajatuskykynsä, rohkeutensa ja itsekunnioituksensa. Se on paljon. Se on paljon, silloin kun kykenee. Yliopistollinen opiskelu ei ole lyhytkestoinen tavoitetäyttymys, suora tie koulusta ammattiin, vaan suoranainen elämäntapa. Tietenkin on oppiaineita, joista avautuu heti (viiden vuoden jälkeen) ammattiura. Opiskelijoiden enemmistö ei voi vuosienkaan (vuosikymmenen) jälkeen valita toiveammattia. Parhaimmillaan valinta koskettaa niitä tietoja ja asenteita, joilla päänsä täyttää. Niin, juuri tässä uinuu aito, käyttämätön mahdollisuus, aito valinta. Yliopistollinen opiskelu on elämäntapa. On löydettää oma tyyli. Oma tyyli säilyttää ihmispersoonassa uinuvat kyvyt. Se on paljon. Omaa elämäänsä eläminen, sosiaalisuuden itsenäinen tulkinta vahvistaa sielua. Onko ensi tilassa pyrittävä yliopistoon? Olisiko mielekästä muuten vain katsella maailmaa, pitäisikö kokeilla työttömyyttä, elää elämällä elämää, etsittävä ensin kadotettua minuutta ja sitten vasta yritettävä opiskella? Ohjelmoimaton vuosi on tärkeä vuosi, avain tulevaan. Pysy Sinä vaan Abina. Silloin olet alussa, lähtövalmiina ponkaisemaan ymmärryksen tramboliinilla ylös. Muistakin tulla alas. Kiven luonnollinen paikka on maa, ajatuksen taivas. — Peppi Pitkätossu sanoi, että ellei koskaan lähde pois, ei voi tulla takaisin. Adomo Hakkarainen Minä kysyn, sinä vastaat! Sanovat, että siellä tehdään tiedettä. Opetellaan tekemään. Toiset opettavat ja sitten muutaman vuoden jälkeen pitäisi kyetä jo itsenäiseen työhön. Pienenä minä huomasin, että jos en kysy, ei kyllä kukaan vapaaehtoisesti vastaa. Ajattelin, että jos pääsen sisälle, siis yliopistoon, ryhdyn ensi töikseni soveltamaan tätä kyselevää menetelmää. Kotona sanovat, että minä en ole koskaan päässyt kyselykauden yli. Olin kyselevä lapsi, siis suurin mahdollinen riesa vanhemmille. Isää ja äitiä minä armahdin jo varhain, sillä aavistin, että suhteemme ei kestä tällaista painolastia ja suuntasin kaikki kiusalliset uteluni perhepäivähoitajalle ja sen miehelle ja myöhemmin koulun opettajille. Mutta yliopiston opettajat, teitä minä en aio armahtaa! Olen koko ajan tulossa. Pikkuhakkarainen
• 3 Ylioppilaskuntaan saatiin naisvalta N aisvaltaa saatiin Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan johtoon edustajiston järjestäytymiskokouksessa 25. tammikuuta. Edustajiston uudeksi puheenjohtajaksi valittiin niukasti 21 — 18 Jyväskylän yliopiston tuhatkuntaa edustava 22-vuotias Mari Lius. Samoin äänin meni läpi Reunionin Katri Myllykosken esittelemä hallituslista. Myöhemmin hallitus valitsi järjestäytyessään Myllykosken puheenjohtajakseen. Uudessa JYYm hallituksessa on neljä kokoomuslaista, yksi demari, kaksi Reunionista sekä yksi sitoutumattomasta Vivasta. Hallituksella on niukka kolmen paikan enemmistö 40-jäsenisessä edustajistossa. Oppositiossa ovat edellisessä hallituksessa mukana olleet Jyväskylän yliopiston keskustaopiskelijat, taloustieteilijöiden ainejärjestö PÖfssi ja sitoutumaton Kumman luja. Edustajiston uusi varapuheenjohtaja on Reunionin Ari Heikkinen. Yllättäen Liuksen vastaehdokkaaksi puheenjohtajan paikalle ilmaantui edellisen edustajiston puheenjohtaja Matti Tulla (JOK). Seppo Tervo samasta ryhmästä ihmetteli, miksi puheenjohtajaa tulee vaihtaa. Liuksen kokemusta puolestaan epäili Pekka Kuusela Pörssistä. Lius lupasi olla opiskelijakuvioissa mukana vielä seuraavat viisi vuotta, joten motiivi muutoksiin on suuri. Liuksen mukaan kankeus on vaivannut edustajiston kokouksia. Sitoutumaton Keijo Varis JOK:n edustajistoryhmästä tiedusteli, puheenjohtajakandidaateilta kantaa Kortepohjan lisärakentamiseen. Asiasta yritettiin epätoivoiseen tapaan tehdä kiistakysymystä ehdokkaiden välille, mutta molemmat tuntuivat kilvan kannattavan uutta taloa. Uudisrakennusasia sai Matti Tullan tunteet kuohahtamaan, kun Tuomo YliHuttula oli hänen kanssaan eri mieltä siitä, mitä mieltä Tulla on aiemmin ollut KOASm mukanaolosta Kortepohjan rakentamisessa. "Kannattaisi sinun katsoa, mitä sanot", sanoi Tulla Yli-Huttulalle. Edustajisto valitsi Kortepohjan uuden kerrostalon suunnittelijoiksi Arkkitehtitoimisto Erkki Kantosen, Insinööritoimisto Mikko Rajaniemi Ky:n, LVI-insinööritoimisto Chydeniuksen ja Sähköinsinööritoimisto Leinonen & Mantsisen. Pohjatutkimuksista on vastannut Insinööritoimisto Pohjatutkimus IPT Oy. Yritystoimen johtokuntaan edustajisto valitsi opiskelijajäseniksi Juha Keurulaisen (JSO), Hannu Heikkisen (JYTK), Pekka Haajasen (Pörssi) ja Matti Tullan (JOK). JYY:n työntekijöiden edustajia ovat vuonna 88 Kerttu Kyyrönen, Seija Pietikäinen ja Liisa Virtanen. Jyväskylän ylioppilaslehden johtokuntaan edustajisto valitsi Heidi Hakalan (JYTK), Liisa Vähäkylän (Reunioni), Mika Laitin (Kulu), Tuula Pasasen (JSO) ja Heidi Jauhiaisen (JOK). Ylioppilaskunnan kirjakauppa Kampus-Kirja siirtyi edustajiston päätöksellä osaksi JYY:n yritystoiminta. Tähän asti Heikki Marjomäen hoitama kauppa on ollut hallinnollisesti osa varsinaista toimintaa. Etenkin ATK-kaupan lisätessä Kampus-Kirjan liikevaihtoa huomattavasti tulee talousseuranta kirjakaupassa yhä tärkeämmäksi. KampusKirjan asema yritystoimen sektorilla määritellään erikseen siten, että sen asema omaleimaisena tieteellisenä palvelukirjakauppana säilyisi. Edustajisto hyväksyi JSO: n edustajistoryhmän alkuun paneman aloitteen Chilen poliittisten vankien tukemiseksi. Edustajisto hyväksyi myös Reunionin aloitteen pohjalta tehdyn Eestaas Oy:n osakkeiden hankinnan. JYY:n hallitus on merkinnyt osakkeita 30 kpl a 100 markkaa. Eestaas varustaa kehylaiva Estelleä. JYTKm aloitteen pohjalta edustajisto hyväksyi JYY:n liittymisen Suomen Pakolaisapu ry.-n jäseneksi. RL Edustajiston uuden puheenjohtajan onnittelijoina edeltäjänsä Matti Tulla ja pääsihteeri Matti Tanskanen. Lius perää keskustelua JYYm uusi puheenjohtaja ei pidä itseään erityisenä ylioppilaskunnan vallanpitäjänä. Valta on hänelle käytännössä valtaa johtaa puhetta edustajiston kokouksissa. jotka lopulta asioista päättävät. Mari Liuksen mielestä ihmisten on helppo ottaa häneen yhteys yo-kuntaa koskevissa asioissa. Hän ei pelkää kyselyitä hyvin arkipäiväisissäkään asioissa. Ylioppilaskunta ei ole Liuksen mielestä järjestö sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan paremminkin rinnastettavissa kuntaan, koska liittyminen opiskelemaan tultaessa on automaattista ja jopa pakollista. JYYm edustajistoon Lius aikoo tuoda uudenlaista keskustelua. Ideana on tuoda asiantuntijoita säännöllisesti edustajiston kokouksiin kertomaan erilaisista asioista, joista edustajisto saataisiin kyselemään valmisteltujenkommenttipuheenvuorojen herätteleminä. Esillä voisi olla vaikkapa YTHS, kirjasto, laitosten ongelmat jne. Liuksen mielestä ylioppilaskunnan pitää suuntautua myös ulospäin, mutta ensisijalla ovat opiskelijayhteisöä koskevat asiat. Mitä voi saada yhdessä puheenjohtajakaudessa aikaan? "Jotakin alkuun ainakin, jos ei välttämättä aivan valmiiksi asti." "Moni on täällä monta vuotta eikä sittenkään osaa hyödyntää ylioppilaskunnan tarjoamina mahdollisuuksia. Yhteisöllä on arvovaltaa tehdä aloitteita sekä aivan konkreettisesti varoja ja tiloja." Mari Liusta itseään ovat lähellä kansainväliset kysymykset ja eritoten pakolaisasiat. Pakolaisten vastaanottoresursseja olisi hänen mielestään kasvatettava. Liuksen mielestä olisi luotava riittävän vahvoja pakolaisyhteisöjä, jotta yhteisö sitten itse pystyisi takaamaan jäsentensä turvallisuutta ja kulttuurin säilymistä. Kansallista kokoomusta ja tuhatkuntaa edustava Mari Lius on 22-vuotias ja opiskelee yliopistossa toista vuotta sosiologiaa. Liuksen mielestä JYYm naisvallassa ei ole mitään ihmeellistä, vaikkakin muutamilta rouvilta on tullut hyvinkin kannustavia kommentteja. — Onhan naisia enemmän myös yliopistossa. Enemmistö ei huoleta Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Katri Myllykoski ei ole huolestunut hallituksensa niukasta kahden paikan enemmistöstä JYYm edustajistossa. Myllykoski kysyy: "Onko enemmistöllä näinä aikoina suurtakaan merkitystä? Esille ei ole tulossa suuria äänestykseen vieviä riitakvsvmvkSektoreittain lueteltuna uuden hallituksen suunnitelmat eivät vaikuta kovinkaan vallankumouksellisilta. Kansainväliseen ii>imintaan perustetaan kvtvaliokunnan avuksi hallituksen protokollaosasto, joka hoitelee virallisia suhteita ja keventää näin valiokunnan taakkaa ja antaa tiV m Katri Myllykoski siä. "Tekemällä tehden voi tietenkin syntyä riitoja." Todennäköisempää on kuitenkin jopa yhteistyö hallituksen ja opposition välillä. Hallitus-oppositio -asetelman on Myllykosken mielestä synnyttävä asiakysymysten kautta eikä keinotekoisesti. 1'uden hallituksen ohjelmaa laadittaessa vallitsi Myllykosken mukaan kammo "yleisiä lätinöitä" kohtaan. Hallitus pyrki konkreettiseen toimintasuunnitelmaan. Myllykosken arvio edeltäjähallituksesta on diplomaattisen arvosteleva. "Organisaatio kyllä pyöri mallikelpoisesti, mutta varsinaisen toiminnan puolella ei tapahtunut uutta innovaatiota, eikä nyt ole sitten tapahtumassa mitään, koska mitään ei ole suunniteltuna." Edeltäjiensä ansioksi Myllykoski sanoo sääntöuudistuksen läpiviennin ja Kortepohjan uudistalon suunnittelun aloittamisen. laa todelliselle toiminnalle. Kortepohjan ylioppilaskylässä lienee kohta enemmän mahdollista vaikuttaa asuintoverin valintaan. Uudisrakennuksen suunnittelua jatketaan ja turvataan mahdollisuudet vaata nykyistä useammasta asumisvaihtoehdosta. Tutkintojen kehittämistä aikoo JYYm uusi hallitus pitää tiukasti silmällä. "Tutkintojen kehittämisellä on taipumus tyrehtyä. Yliopistossa näyttää hallitsevan tutkintojen keventämisestä pelkkä karsimiskäsitys. Myös laadulliset ja sisällölliset kysymykset on nostettava pinnalle." "Muun maailman" asioista hallituksen puheenjohtajalla on varma käsitys. "Maailman sisäisiin asioihin on puututtava." Myllykoski aikoo kysyä tämänkin lehden palstoilla: "Mikseivät opiskelijat nouse kapinaan?" Jäämme odottamaan vastausta. Rauno Lahti Myllykosken I Hannu Heikkinen Opiskelee kolmatta vuotta taloustieteitä. Hän on 23-vuotias jyväskyläläinen, jonka harrastuksiin on kuulunut mm. toiminta Huoneteatterissa. Heikkinen kertoo olleensa pienestä pitäen kiinnostunut politiikasta ja lukeneensa läpi eri puolueiden ohjelmia. Kokoomuksen arvomaailma tuntui olevan lähinnä Hannun omaa arvomaailmaa, niinpä jäsenkirja on taskussa. ; Heikkisen vastuualueina ovat yritystoiminta ja tiedotus. "Koska olen ainoa taloustieteilijä hallituksessa, on aivan luontevaa, että vastuualueena on yritystoiminta." Heikkinen kuvailee ideoitaan siitä kuinka yritystoiminnan laajentaminen toisi lisää taloudellisia resursseja varsinaiseen toimintaan. JYYn radiotyöryhmässä Heikkinen on häärännyt jo syksyllä, mutta kertoo innostuneesti, "että nyt radiohomma käynnistetään kunnolla". Minna Huuskonen on hallituksen kuopus, hän täytti syksyllä 21. Kotipaikka on Viitasaari, ja kun kysyn siviilisäätyä, Minna vastaa olevansa "erittäin vapaa". Valtio-opin opiskeluissa on toinen vuosi menossa. Minna on JYTKin varapuheenjohtaja toiminut kokoomuksessa sekä paikallisetta piiritasolla. Miksi ihmeessä juuri kokoomus? "Kokoomus ajaa tärkeitä asioita, on nuorten puolella eikä ole mitenkään yksilöä sitova". Minna näkee kokoomuksen ansiona myös kulttuuriasioiden hyvän hoitamisen. Minnan vastuualueita ovat kulttuuri ja liikunta. Hänen harrastuksensa löytyvät myös niiltä aloilta: Minna tanssii, kuntojumppaa ja käy punttisalilla, ansiolistaan voi lisätä Suomen elokuvakerhojen liiton hallituksen varpuheenjohtajan varajäsenyyden. Jukka Keronen (24) on sosialidemokraatti. Hänkin on Jyväskyläläinen, ja lukee neljättä vuotta yhteiskuntapolitiikkaa. Keronen on ollut SDP:n jäsen pari vuotta, hän on ryhtynyt politikoimaan vasta opiskeluaikana. "Mutta olen minä kyllä kuulunut TULIilaiseen pesäpalloseuraan." "SDP on puolue, joka lähinnä ajaa yhteiskunnallisen tasa-arvon toteuttamista", julistaa Keronen, ja kertoo, ettei politiikkaan ajanut puolue, vaan ideologia. Keronen on saanut vastuulleen kansainväliset ja ympäristöasiat. Satunnaisen matkailun lisäksi herran harrastuksiin kuuluu järjestötoiminta ja lukeminen. Lasse Koistinen on 24vuotias kauhavalainen, joka opiskelee neljättä vuotta matematiikkaa, koska on aina halunnut matikanopeksi. Lasse on naimisissa ja kuukauden vanhan pikkutytön isä. Koistinen on ollut pari vuotta kokoomuksen jäsen, koska kok:n aatemaailma on lähellä sydäntä. Mutta poliitikon ura ei ole senkummmemmin tähtäimessä. Koistinen vastaa yo-kylän asioista. "Siinä saa toimia konkreettisten asioiden kanssa, asuminen on sentään yksi tärkeimmistä asioista opiskelijoita ajatellen." Susanna Uusitalo on 27vuotias rouva, jolla on huhtikuussa kaksi vuotta täyttävä tytär. Susanna on paljasjalkainen jyväskyläläinen. Hän alkoi 1980 lukea historiaa, mutta väistämättömältä näyttänyt opettajan ura ei kiinnostanut, vaan Susanna vaihtoi sosiologiaan, ja on nyt yhtä tenttiä vaille valmis. Gradussaan hän tutki ylioppilaskuntapoilitiikkaa vuosina 1965—1985, joten hän lienee hyvin perillä asioista. Kokoomuslainen Susannasta tuli pikkuhiljaa, lukioaikoina hän luki paljon politiikaa ja liittyi sitten kokoomukseen "ihanteiden takia". "Vaikka kyllähän siihen tietysti vaikutti kotitaustakin, mutta ei minulle kokoomusta mitenkään tyrkytetty." Susannan vastuualueena on Jylkkäri. Jukka Kolari on "vihertävä" mies viininpunaisessa paidassa. Tämä 28-vuotias kertoo opiskelevansa sosiologiaa ja filosofiaa kolmatta vuotta, joskin hän tuli yliopisoon jo -81, mutta piti taukoa välillä. Kolari on kotoisin Jyväskylästä. Miksi sitten "vihertävä" mies? Kolari toteaa, että jos JYY:ssä olisi vihreitä, ViVa kuuluisi ilman muuta heihin. Äärivasemmistoon Kolari ei niinkään halua kuulua. "Nuorempana minua olisi voinut sanoa jopa oikeistolaiseksi." Opintoja sosiaaliasiat ovat Kolarin vastuulla, ja Villi Vastuu -ryhmän jäsenenä hän korostaakin sitä, että JYY voisi kantaa vastuuta asioista, joista muut eivai huolehdi. Tämä koskee yhtäiuilU) sosiaaliasioita (asunnonvälitys hyvänä esimerkkinä) kuin myös kehitysyhteistyöja kulttuuriasioita. Kolarin mukaan uusi hallitus pyrkii keskittymään erityisesti varsinaiseen toimintaan: "Henkinen kasvu on tärkeämpää kuin taloudellisten päämäärien edistäminen". Outi Kinttula (29) opiskelee kasvatustieteitä viidettä vuotta ja tekee gradua opiskelijoiden tiedekäsityksistä ja tieteellisestä ajattelusta. Outi oli muutama vuosi sitten mukana Vapaassa vasemmistossa, josta sittemmin tuli Reunion. Kuusankoskelta kotoisin olevalla on yleensä selvä käsitys teollisuuspaikkakunnan herrat ja duunarit -vastakkainasettelustaja. Outillekin on muodostunut yleisvasemmistolainen näkemys. Kunnallispolitiikan raadollisuutta seurattuaan hän ei kuitenkaan halua olla missään tekemisissä puoluepolitiikan kanssa. Korkeakouluja tiedepolitiikka on Outin vastuulla. Hänestä opiskelijoiden pitäisi miettiä mitä he itse haluavat tehdä, opiskelu pitäisi ottaa omiin käsiin. Uuteen hallitukseen Outi on tyytyväinen, "vaikka sitä rakennettiinkin kuin Iisakin kirkkoa", hallitusohjelmassa on kuitenkin konkreettisia toiminnallisia tavoitteita.
• 4 Sydämellinen kiitokseni yhteisistä vuosista ja muistamisesta JYY.lle, työtovereille ja lukuisille ystävilleni Rentukassa. Näkemisiin Ritva Laurila V a n h a Turuntie 6—8 02700 K A U N I A I N E N PERUSOPPIJAKSO 1988—89 • Yhteiskunnallisen linjan I ja II vuosikurssit • Kulttuuritoiminnan linja 3-vuotinen keskiasteen koulutus yo-pohjalta • Kansainvälisen toiminnan ja kehitysyhteistyön linja Hakuajat päättyvät: yhteiskunnallinen 19. 8. muut linjat 15. 6. LYHYTKURSSEJA 2—14 vrk • englanti, ruotsi, venäjä, saksa, ranska, espanja, italia • kuvataiteet, kirjallinen ja suullinen ilmaisu Kysy lisää ja tilaa esite! Pyh. (90-) 505 2406, 505 2865 Kestävämmät, upeammat kiharat hellävaraisen hoitavasti. Kaikki kiharretuille hiuksille -kampaamossa ja kotona. NATURAL snziNG AVOINNA MA—PE 9—18 OPISKELIJA-ALENNUS KAUPPAKATU 5 PUH. 614345 S A F I L O O N N Y T M U O T I A T U L E V A LITSEMAANKEHYK S E S I L A A J A S T A V A L I K O I M ASTAMME JOSTÄMÄ. T E K S T I K A Y L I I A N P I E N E K S I T ' J l I T A l . < I T U I T * M * . * > « i « O l l Saattaisit nähdä paremminkin — ja näyttää paremmalta, kun valitset tyyliisi sopivat Safilo-kehykset meiltä. Tule sovittamaan. näkösoppi oy KAUPPAKATU 27. JYVÄSKYLÄ. PUH. 211076 Luettavaksi kelpaavaa julki JYY:n sarjassa Kiinnoistaisiko Toiminta vai toimimattomuus, entäpä Vastavallankumous ja kapina tai Kasvatus ja sivistys? Valitan kaikki on jo loppuunmyyty. No mitä yhteistä sitten on Gogolin nenällä, halpa-Hiltusen kirjakaupoilla ja Akateemisella Helsingissä sekä Turun ja Tampereen kirjakahviloilla ja Kampus-Kirjalla? Niissä kaikissa myydään Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisusarjan julkaisuja. Oi niitä aikoja... Toki tämän vuosikymmenen opiskelijakin joskus törmää jo^ honkuhun vanhaan partaan, joka muistelee kuinka ennen keskusteltiin koulutusohjelmaopiskelusta, kulttuurista ja sivistysyliopistosta. Noihin aikoihin JYYn kriitikkohallitus kehitteli pari kuningasajatusta: kirjakauppahankkeen ja julkaisusarjan. Nykyisin JYYn julkaisusarja on vireimmin toimiva ylioppilaskunnan julkaisusarja tässä maassa; yhdeksän vuoden aikana on ilmestynyt 22 teosta. Kun julkaisusarjaa alettiin keväällä 1979 ideoida, suunnitelmiin kirjattiin, että tarkoituksena on "julkaista opiskelijoiden tutkimuksia sekä sellaisia hengentuotteita, joilla on yleistä kiinnostusta, mutta jotka eivät ylitä kaupallista julkaisukynnystä". Vuosien mittaan onkin julkaistu opiskelijoiden ja tutkijoiden tutkielmia, graduja, lisensiaattitöitä ja esseitä, sekä myös joitakin "hengentuotteita" kuten runoantologia ja sarjakuva-albumi. « »M / J ! . « S Guttenbergin jäljillä "Tarjonta voisi olla suuremp i " , sanoo Heikki Marjomäki, joka on jo vuosia puuhaillut julkaisusarjan parissa. Julkaisusarjaa varten on toimituskunta, joka on periaatteessa avoin asiasta kiinnostuneille. Toimituskunnan tehtävä olisi tutkailla uusia tuulia ja kaivaa esiin mielenkiintoista materiaalia, mutta Marjomäen mielestä työ voisi olla johdonmukaisempaa kuin nykyisellään. "Jotkut yliopiston laitokset ovat kiinnostuneita ja vihjaavat hyvistä graduista, esimerkiksi filosofian laitos, mutta mikään ei estä vaikka itse tarjoamasta omaa graduaan julkaistavaksi", vihjaa Marjomäki. Kirjoituspalkkio ei ole suuri, mutta onhan se kiva nähdä oma nimi vaikkapa eduskuntatalon kirjaston hyllyllä. Julkaisusarjan ulkoasu on koko ajan parantunut. Alkuvaiheen niitatuista ja värittömistä monistenipuista on päästy ihan kirjannäköisiin julkaisuihin, joissa on tyylikäs kansi ja jopa kuvia. Pikapuoliin tekstityyppiä muutetaan luettavammaksi. Siitä huolimatta julkaisuja myydään omakustannushintaan noin 20—25 markkaa per teos. Tätä nykyä myynti tuottaa, kirjastot ovat olleet kiinnostuneita. Itse asiassa valtaosa julkaisuista myydään Jyväskylän ulkopuolelle. Laajalevikkisin ja eniten julkisuutta saanut on ollut Riitta Uusitalon sarjakuva-albumi Rakasta minua hellästi, neiti, josta valmistellaan uutta painosta. Painosmäärät vaihtelevat 250—500 välillä. Painatuskulut ovat 4000—5000 mk, editointi vie myös jonkinverran aikaa ja rahaakin, vaikka mahdollisimman paljon pyritään tekemään itse: on hankittava kuvia tai koottava lähdeluetteloita ja kirjoitettava teksti puhtaaksi. marjomäki kertoo kokemuksen opettaneen ettei saa olla hutilus, kun lähtee kirjaa kustantamaan. Näitä luetaan Hyvältä näyttää. Mutta mitä sitten kansien väliin on kirjoitettu? Jos ajan henki on olemassa, niin julkaisusarja on pysynyt hyvin hengessä mukana. Ensimmäinen julkaisu 1979 oli juuri koulutusohjelmaputkesta putkahtaneen Jukka Tavin Toiminta vai toimimattomuus, joka liittyi läheisesti sivistysyliopistoliikkeen piirissä kehittyneeseen käsitykseen, että sovinnaiset politiikan muodot, politiikan käsite ja sen perusteet on arvioitava uudelleen. Teos olisi varmasti vieläkin ajankohtainen. 80-luvun alussa julkaistiin kirjoitus tuulienergian hyväksikäytöstä, pohdittiin yliopiston kasvatustehtävää ja yliopistoa poliittisena yhteisönä. Silloin käännettiin myös Herbert Marcusea suomeksi. Viime vuosina mukaan on tullut naisasiaa. Filosofisia probleemoja on käsitelty koko yhdeksän vuoden ajan. ... m u t t a ei u n o h d e t a muita Toki muidenkin yliopistojen ylioppilaskunnilla on omia julkaisusarjoja, mutta julkaisujen myynti ja levitys ei ole yhtä organisoitua kuin Jyväskylässä. Tampereella on tehty vaihtoehtoisia opinto-oppaita ja julkaistu joitakin tutkimuksia sekä polemiikkia sivistysyliopistosta ja kansalaistottelemattomuudesta, mutta graduja siellä ei julkaista lainkaan. Turussa julkaisuja on ilmestynyt yksi vuodessa. Julkaisusarjassa on tänä keväänä tulossa kaksi gradua ja yksi lisensiaattityö sekä käännös Norberto Boppion valtioteoreettisista kirjoitelmista. Helena Seppälä Valiokuntien kokouksia SOSIAALIVALIOKUNTA kokoontuu keskiviikkona 10.2. 1988 kello 12.00 opintoja sosiaalisihteerin huoneessa. OPINTOja TIEDEKUNTA kokoontuu tiistaina 9.2. 1988 kello 15.00 opintoja sosiaalisihteerin huoneessa. YMPÄRISTÖVALIOKUNTA kokoontuu maanantaina 15.2. 1988 klc 18.00 ylioppilastalolla. työsi, ködtafan> /uMJuvbe&et B atman ja Robin tulivat Suomen televisioruutuihin 1966, ja sen jälkeen pikkukundit juoksentelivat pihalla äidin esiliina tai vanha anorakki niskassa kiljuen bäbä-bäbäbäbä-Bäätmääänn! Turkulainen Bat-Instituutti on kerännyt esineitä ja muistoja 60-luvulta, ja löydetyistä materiaaleista on koottu näyttely: Batman aukene! Bat-mania Suomessa. Näyttely on paitsi nostalginen muistelo menneisyydestä, myös tutkimus populaarikulttuuri-ilmiöstä, jota ei 60-luvun Suomessa täysin tajuttu siksi mitä se oli, nimittäin pop-kulttuurin raa'aksi parodiaksi. Pari viikkoa sitten tuli painosta Bat-Instituutin kokoama kirja Batman-ilmiöstä. Batman aukene! -teos tutkii Batman-villityksen lisäksi supersankarimyyttejä ja populaarikulttuuria yleisemminkin. Ensi viikolla Batman aukenee jyväskyläläisillekin: näyttely avataan piakkoin Ylioppilastalon yläkerrassa, ja sen on avoin kuun loppuun asti. Alvar Aalto-museossa on avattu Tampereen sarjakuvaseuran kokoama kiertonäyttely Sarja/kuva/ilmiö, joka nimensä mukaisesti käsittelee sarjakuvaa mahdollisimman monipuolisesti. Niinpä näytteillä on sarjakuvaoriginaalien ja pienlehtien sekä julisteiden lisäksi paljon sarjakuvakulttuuriin liittyvää esineistöä. Sunnuntaina 14.2. Ylioppilastalolle saapuvat Mariian tyttäret. Kyseessä on tamperelainen teatteriryhmä, joka on esittänyt Rosa Liksomin novellikokoelman pohjalta ohjattua Unohdettua varttia jo joulukuusta lähtien. Arvostelut ovat olleet lähes yksinomaan kiitettäviä. "Mariian tytärten ensimmäinen tehtävä on palauttaa ihmisten mieliin, mitä on olla Ihmisen Poika ja Ihmisen Tyttö, syntyvä ja elävä hulluna ja kauniina itkun ja naurun keskellä." Esitys alkaa klo 17.00; lippuja saa ovelta tuntia ennen esitystä, hinta on 25 mk ja 35 mk. HS
• 5 Elokuva-arkisto aloittaa kevään Suomen elokuva-arkiston Jyväskylän sarja käynnistyy helmikuussa tarjoten jälleen kiinnostavan kokonaisuuden niin vanhoja elokuva-aarteita kuin uudempaakin visiointia. Ensiesityksinä nähdään joukko englantilaisen elokuvantekijän Peter Greenavvayn (mm. Piirtäjän sopimus ja Zoo) lyhytelokuvia, Sarja alkaa 10.2. ensimmäisellä Greenavvay-kokonaisuudelle, jossa ovat mukana mm. elokuvat Intervals (1973), Windows (1974), Dear Phone (1976) ja A Walk through H (1978). Näistä viimeksimainittu perustuu Greenavvayn maalaamaan 150 karttaan. Niiden ympärille Greenaway kirjoitti tarinan kuolleesta lintutieteilijästä, jonka sielu harhailee Englannissa. Kartat ovat symbolismissaan virheellisiä ja sieluparka kulkeutuu viiden englantilaisen maiseman kautta kaupungista erämaahan. Windows-elokuvan visuaalisen johtomotiivina on kuvitteellisten itsemurhatilastojen taksonomia; elokuva kertoo ikkunastapudonneista ihmisistä, joita ryhmitellään mitä kummallisimpien muuttujien suhteen. 17.2. nähdään toinen Greenaway-paketti sisältäen elokuvat Vertical Features Remake (1979) ja Act of God: Lightning (1981). Näistä jälkimmäisessä Greenawayn dokumentaarinen mielenkiinto kohdistuu salamaniskun saaneisiin ihmisiin. Edellisessä elokuvassa on läsnä Tulse Luper -niminen Greenawayn luoma fiktiivinen taiteilija, tutkija ja teoreetikko, vaikeasti tavoiteltava mielikuva teoksessa, jossa "todelliset paikat häviävät ennen kuin niitä voidaan nähdä". Kyse on elokuvasta elokuvan sisällä, uusintaversioista uusintaversioiden jälkeen. Elokuvan vahvasti tyyliteltyä koreografiaa säestävät Greenawayn hovisäveltäjän Michael Nymanin pulssiset sävelkulut, jotka välittävät kolme ulottuvuutta englantilaisesta maisemata; ne syntyvät aamuruskon aikaan, elävät läpi päivän ja häviävät iltahämärissä. Martin Scorsesen elokuville on ominaista räjähtävä, kineettinen energisyys, joka usein varastaa lähes koko elokuvan muotorakenteen itselleen. New Yorkin Pikku-Italia, sen kujat ja kapakat ovat olleet Scorsesen innoituksen eittämättömin lähde, ja näihin maisemiin sijoittuu 24.2. Arkiston sarjassa esitettävä Sudenpesä (Mäen Streets, 1973), Scorsesen katuelokuvista onnistunein. Elokuva on kuuluisa myös taustalta kuultavista rock-sävelmistään. Samat teemat hallitsivat Scorsesea jo aiemmin, ja tämä näkyy esikoispitkässä Kuka kolkuttaa ovelleni? (Who's that knocking at my Door?, 1965— 68). Se esitetään 2.3. Ja kolmas kevään Scorsese on 9.3. nähtävä Vapauden verinen laulu (Boxcar Bertha, 1972), lamakauden heijastuksia, ja lännen mytologiaa tavoitteleva näkymä tuikkeinaan David Carradine ja Barbara Hershey. Marcel Carnen klassinen Sumujen laituri (Le Quai Des Brumes, 1938) on haikea ja nostalginen näkymä 1930-luvun runollisen realismin ranskalaiseen maastoon, rakkauden ja fatalismin hehkuviin kehyksiin, joissa Jean Gabin ja Michele Morgan kohtaavat. Elokuva esitetään 16.3. Gangsterismin teemat sävyttävät radoilleen Fritz Langin klassikossa Gangsterikuningas (The Big Heat, 1953), rikollissyndikaatiin ja hurjistuneen poliisin välisessä yhteenotossa, näyttelijöinään Gleen Ford, Gloria Grahameja Lee Marvin. Nicholas Rayn suurimpiin teoksiin luettava Chicagon yöperhoset (Party Girl) vuodelta 1958 esitetään 30.3. ja Samuel Fullerin Tokion alamaailma (House of Bamboo, 1955) järisyttää katsojiaan 6.4. Elokuvataiteen armoton modernisti Jean-Luc Godard heijastaa visioitaan eteemme 13.4. elokuvallaan Sen täytyi tapahtua (Le Mepris, 1963) ja 20.4. filmillään Viikonloppu (Weekend, 1967). Edellisessä kerrotaan, kuinka Fritz Lang (ohjaaja itse filmissä) ohjaa amerikkalaiselle tuottajalle (Jack Palanee) elokuvaa Homeroksen Odysseuksesta. Nuori kirjailija (Michel Piccoli) tekee filmin käsikirjoitusta ja riidat kärjistyvät, kun tuottaja lähentelee kirjailijan vaimoa (Brigitte Bardot). Arkiston kevään päättää 27.4. esitettävä Richard Lesterin Beatles-filmi A Hard Days's Night. Kausikortti esityksiin maksaa 15 mk, jota vastaan myydään pääsyliput 15 mk/näytös. Esitykset siis keskiviikkoisin Kaupunginkirjaston Minnansalissaklo 18.00 alkaen. Jarmo Valkola Amorosa — naisen kohtalo tai vast. Casablanca esittää 10 ELOKUVAA Elämme aikoja, jolloin kotimainen elokuva on edelleen kriisissä, ulkomailla tehdään pelkkiä kassamagneetteja ja ylipäätään kaikki sujuu huonosti. T ä m ä n keskellä elokuvakerho C A S A B L A N C A jaksaa uskoa vain j a ainoastaan hyvään elokuvaan. 15.2. on vuorossa F R A N K C A P R A n komedia " T a p a h tuipa eräänä y ö n ä . " Se on Hollywoodin kulta-ajan suosituimpia elokuvia, pääosissa Clark Gable j a Claudette Colbert; säteilevinä, nuorina ja — ah niin — seksikkäinä. Elokuva ja kuva 22.2. esitetään nuoren polven ranskalaisen LEOS C A R A X I N vuonna 1984 valmistunut " B o v meets G i r l " j a 29.2. o h i t t a m a t o n A N D R E I T A R K O V S K I N " S o l a r i s . " Useasti Solarista on pidetty venäläiseksi vastineeksi Kubrickin fantasialle " 2 1 : Avaruusseikkailu"; totta j o k a sana. Pieni klassikkosarja 7.3. esitetään M A X O P H U L S I N k o h u t t u , kallis, tuottajan silpoma, kaupallisesti epäonnistunut, mutta kuitenkin ohjaajansa mestaritöiden sarjan huipentama " S k a n d a a l i k u n i n g a t a r Lola M o n t e s . " 14.3. on vuorossa D . W . griffithin spektaatkkeliklassikko vuodelta 1915 " K a n s a k u n n a n s y n t y . " Griffith oli samalla elokuvailmaisun luova uudistaja asenteiltaan lähinnä äärikonservatiivi. Pieni elokuvahistoriallinen sarja huipentuu S E R G E I E I S E N S T E I N I N v u o n n a 1929 valmistuneeseen elokuvaan " V a n h a a ja u u t t a . " Se on ohjaajan viimeinen mykkäelokuva, teorioidensa j a kokeilujensa huipentuma. Lapset ja Paratiisin lapset 28. maaliskuuta esitetään mainio animaatioelokuva " N . I . M . H . — Rouva Brisby j a hänen salainen maailm a n s a . " Ohjaaja D O N B L U T H j a ryhmänsä erosivat Walt Disney -studioilta siksi, ettei se pitänyt tasoa riittävän korkealla. Se kertoo j o paljon ryhmän tavoitteista. 11.4. esitetään M A R C E L C A R N E N ohjaama ja J A C Q U E S P R E V E R T I N käsikirjoittama ranskalaisklassikko "Paratiisin l a p s e t . " Sarja päättyy sitten 18.4.; millä elokuvalla, se jätetään vielä salaisuuden verhon taakse. Elokuvat esitetään siis maanantaisin klo 18.00 kaupunginkirjaston M I N N A N SALISSA. Jäsenkortti, jolla näkee t ä m ä n kaiken ja ehkä vielä enemmän maksaa vain 50 m a r k k a a , puolta tuntia ennen esityksiä, ovelta. Mikko Husa > . AVATTU UUSI V ' LOUNASKAHVILA Tietotaaj amarakennuksessa Mattilanniemessä Pistäydy piristymään avoinna MA—TO 7.30 PE 7.30 19.30 17.30 Birgitta Elokuvateatteri C a m p u s Kinoon saapui perjantaina 5.2. rajun tunteikas ensiiltaelokuva A M O R O S A , j o ka on kertomus aikansa tabuja rikkoneesta naisesta. A m o r o s a on taiteilijaeläm ä n k e r t a , elokuva ruotsalaisen kirjailijan Agnes von Krusenstjernan elämästä. " V o n Krusenstjerna syntyi v. 1894 köyhtyneeseen aatelisperheeseen. Kykenem ä t t ö m ä n ä s o p e u t u m a a n sukunsa tapoihin j a toiveisiin hän kulki o m a a tietään kirjailijana j a naisena. Lukuisten mielitautikohtausten välissä, j o t k a johtuivat j u u r i näistä ristiriitaisuuksista, h ä n kirjoitti valtavan m ä ä r ä n teoksia, joista m o nia paheksuttiin niiden suorasukaisen seksuaalisuuden j a r a p p e u t u v a a n aatelistoon kohdistuvan kritiikin tak i a . " Elokuvan on ohjannut M A I Z E T T E R L I N G . Naispääosan esittäjä Stina Ekblad on palkittu roolityöstään, j o k a on täynnä sisäistä voimaa j a tunnetta. Näytökset oat iltaisin AULAKAHVIOT • JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO YHDISTYS RY
• Pyhän Manun ilmestys O li rauhallinen talvi-ilta Helsingissä. Senaatintorin alta alkoi kuulua kovaa jyminää ja Tuomiokirkon kellot alkoivat soida kuin itsestään. Helsinkiläiset kerääntyivät nopeasti kirkon portaille nähdäkseen aidon luonnonkatastrofin livenä. Tuskin olivat portaat ehtineet täyttyä, kun kirkonkellojen kumu vaikeni ja Senaatintori repesi keskeltä kahtia. Syntyneestä halkeamasta syöksyi kiiltävänpunainen pylväs kohti taivasta valtavalla nopeudella. Pyhä Pylväs kohosi kohoamistaan, kunnes se saavutti mittansa — ja silloin imestyi Pyhä Manu pilarin huipulle kaikessa loistossaan ja kaikessa kunniassaan! Hän oli pukeutunut puhtaanmustaan frakkiin ja hänen kaulassaan oli kultaisena kiiltelevä presidentillinen kaulakoru, ja hänen päässän oli musta tohtorinhattu, johon oli kirjailtu kultaisella langalla pyhä luku. Ja tuo pyhä luku oli Kuusi! Ilmestyksen aikana piirtelivät Pyhän Manun suuret kädet laajoja kaaria tummuvalle taivaalle ja hänen huuliltaan jylisi kauan odotettu sanoma: "Kyllä se siit ä ! " Pyhän Manun Ilmestys kesti vain hetken ja sen jälkeen alkoi Pyhä Pylväs kohota taivaalle yhä kiihtyvällä nopeudella, kunnes se lopulta katosi maata kiertävälle radalle. Ulkoisesti kaikki palautui ennalleen Senaatintorilla ja sen ympäristössä mutta sisällään ihmiset tunsivat kokeneensa jotakin ainutlaatuista ja sen tähden kävivät he koteihinsa rauhallisina ja onnellisina. Seuraavina viikkoina nähtiin Pyhän Manun Ilmestys valtakunnan kaikissa osissa, ja kaikkialla olivat ihmiset hämmästyksellä lyötyjä ja kaikkialla saarnattiin pyhää sanomaa. "Kyllä se siitä!" kaikui kaduilla jä t§FgiH a > kouluissa ja monitoimitaloissa. Kaikki olisi jatkunut rauhassa ja onnessa aina hamaan tulevaisUUtitn saakka, ellei joku olisi huomannut, että Pyhän Pylvään korkeus ei ollut määrätty, vaan se vaihteli sen mukaisesti, mikä oli päivän hetki ja ketkä olivat Ilmestyksen todistajina, Viimein alkoi kansa napista oman tietämättömyytensä tähden ja siksi koottiin valtakunnan viisaimmat miehet Pasilan tv-studioon, jossa he kävivät pohtimaan Pyhän Pylvään korkeutta Leif Salmenin johdolla. Monituntisen mietiskelyn jälkeen nuo vanhukset uskoivat tietävänsä, että pilarin teoreettinen maksimikorkeus oli 100 %. Samoin uskoivat he tietävänsä, että Pyhän Pylvään todellinen korkeus oli jotakin aivan muuta. Lopulta alkoi Leif Salmen lausua runoja ja viisaat miehet turhautuivat. Silloin ilmestyi studioon Helsingin pääpostin lähettipoika, joka kertoi Pyhän Pylvään tarkan korkeuden olevan 47.9 %. Se on yhtä kuin 144 valittua, joka on vähemmän kuin tarpeeksi. Loput ovat postissa ja ne toimitetaan vastaanottajalle, mikäli ne löydetään. Into Säilä THERE IS NO BUSINESS LIKE SHOWBUSINESS Rehtorin ja varareh to reiden vaali Maaliskuun alussa valitaan yliopiston rehtorit. Allekirjoittaneet henkilökuntajärjestöt pitävät tärkeänä, että rehtoriehdokkaat ottavat osaa julkiseen keskusteluun yliopiston kehittämiskysymyksistä. Vetoamme ehdokkaisiin, jotta nämä osallistuisivat ylioppilaskunnan ja Edistyksellisen tiedeliiton järjestämään kaikille avoimeen keskustelutilaisuuteen 23. helmikuuta 1988 klo 14 luentosalissa L 304. Jyväskylän yliopiston assistentit, tutkijat ja tuntiopettajat (JATTO) Jyväskylän yliopiston henkilökuntayhdistys (JYHY) Jyväskylän yliopiston lehtoriyhdistys Jyväskylän yliopiston toimihenkilöt ja työntekijät (JYTT) Kirjastonhoitajat ja informaatikot Professoriliiton Jyväskylän alaosasto Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallitus julistaa haettavaksi TYÖLEIRISIHTEERIN TOIMEN Projektiluonteisen työleirisihteerin tehtävänä on JYY:n kansainvälisen työleirin järjestäminen kesällä 1988 Jyväskylässä ja informointi ja ohjaus Euroopassa järjestettävistä vastaavista työleireistä. Toimeen valittavalta edellytetään organisointija yhteistyökykyä, järjestötoiminnan tuntemusta ja hyvää kielitaitoa. Palkka on sopimuksen mukainen. Hakemukset asianomaisine liitteineen on toimitettava JYY:n keskustoimistoon viimeistään 26. 2. 1988 klo 15.00 mennessä osoitettuna ylioppilaskunnan hallitukselle, os. Keskussairaalantie 2, 40600 JYVÄSKYLÄ. Lisätietoja antaa hallituksen puheenjohtaja Katri Myllykoski sekä pääsihteeri Matti Tanskanen puh. 612 509. Jyväskylässä 5. 2. 1988 YLIOPPILASKUNNAN HALLITUS Vastine Helena Seppälän kirjoitukseen Let's make business! Jyväskylän Ylioppilaslehdessä 20.1.1988. Toimittaja Seppälä kritisoi kirjoituksessaan viime vuoden kulttuuritoimintaa virheellisin perustein, joten allekirjoittanut katsoo aiheelliseksi oikaista esitetyt virhekäsitykset. Aluksi herättää ihmetystä se, että kritiikki tulee vasta tämän vuoden puolella, jun JYY on jo valinnut uuden kulttuuriohjaajan, joka on suuntautunut enemmän muille alueille, kuin rockmusikkiin. Ensimmäisen omituisen mielipiteen kirjoituksessa on antanut juuri uusi kulttuuriohjaaja, joka on todennut, että JYY:n kulttuuritoiminnan tehtävänä voisi olla "aukkojen" paikkaileminen. Ensiksikin kulttuurivaliokunta on kaikille avoin valiokunta, jonka toiminta muovautuu siinä mukana olevien ihmisten ja kulttuuriohjaajan intresseistä. Toiseksi kulttuuriohjaaja toimii valiokunnan alaisena sihteerinä, jonka tulee toimeenpanna valiokunnan päätöksiä. Kulttuurivaliokunta tuottakoon sellaista toimintaa, mikä kulloinkin kiinnostaa sitä sekä muita opiskelijoita. Paikkailijan rooli ei missään tapauksessa kuulu pienellä määrärahalla toimivalle ihmisjoukolle, mikäli se ei heitä kiinnosta. Lisäksi olisi mielenkiintoista vihdoinkin tietää, mitä nämä paikattavat marginaalialueet, joista niin paljon puhutaan, oikein ovat. Yleisesti ottaen Jyväskylässä on melko hyvä kulttuuritarjonta, tosin joissakin tapauksissa laadusta on turhaan tingitty. Esim. teatterin alalla Jyväskylän YT on toiminut todella hyvin puhumattakaan Ikiliikkuja teatterista. Valmiiden teatteriesitysten tuottaminen vierailulle ei ole mikään ihmetemppu. Se on helppoa kulttuuritoimintaa, jossa mennään sieltä missä aita on matalin. Pyrkiminen omaehtoiseen tekemiseen olisi paljon mielekkäämpää ja sitä vartenhan on olemassa valmis organisaatio, Jyväskylä YT, sekä muita harrastaj ateattereita. Myös elokuva on hyvin edustettu. Onhan meillä läänintaiteilija, joka on elokuvan asiantuntija. Juuri elokuvataiteen ja myös videotaiteen vähemmän tunnetun tuotannon esittelyyn on valmiit organisaatiot. Yhtä tällaista elokuvakerhoa vetää juuri uusi kulttuuriohjaaja, joten siitä vaan. Näyttelytoimintaa kulttuurivaliokunta jatkoi aina Ilokiven remonttiin saakka. Sitten oli väliaikaisesti puute sopivasta tilasta, sillä on kai itsestään selvää, ettei ylioppilastalon yläkertaan voi tuoda esim. jotakin kallista kiertävää näyttelyä. Toisaalta hommahan hoituu kyllä rahalla ja ehkä yhteistyö Yliopiston kanssa onnistuisi. Rockmusiikki ei ole mitenkään järjestelmällisesti ollut edustettuna muuten kuin kulttuurivaliokunnan ansiosta. Homman aloitti jo Kari Kaijanaho. Sitä jatkoi Arto Hietakangas, jonka ansiosta paljolti juuri Ilokivestä on tullut tunnettu rockklubi. Työtä jatkoi edelleen Heikki Salo ja niin teki allekirjoittanutkin. n n n En hyökännyt rockia tai JYYn rock-toimintaa vastaan, mutta halusin kiinnittää huomiota siihen, että nykyisellään rock-toiminta käyttää hyväkseen valtaosaa JYYn kulttuuritoiminnan kapasiteetista. Tietyt primitiivireaktiot uuden kulttuuriohjaajan valinnan yhteydessä todistivat, että rockpiireillä on paljonkin intressejä puolustettavanaan. Konserttitoiminta on ostamista ja myymistä, JYYn kulttuuritarjonta voisi olla jotain sellaistakin mitä saa pelkkää jäsenmaksua vastaan. Rock-toiminta pyörii periaatteessa omakustannusperiaatteella, mutta ei käytännössä. Jostakin syystä Anitta Peltolakaan ei välitä tuoda julki niitä kuluja, jotka kulttuuritoiminnan määrärahasta on käytetty muuhun kuin konsertteihin liittyvään toimintaan jo mainitun 74,10 mk:n lisäksi. Se muu on nimittäin kulunut (paitsi puolalaisten kulttuurivieraiden hoivaamiseen) vasaran ja muiden työkalujen ostoon, kahvin ostamiseen, Rumban ja Soundin tilaamiseen sekä stereolaitteiden ostoon. Sinänsä näissä hankinnoissa ei ole mitään vikaa, mutta mielestäni etenkin pari viimeksi mainittua ostosta liittyy kiinteästi rock-toimintaan ja palvelee hyvin pientä osaa opiskelijoista, enimmäkseen vain valiokuntalaisia. Piiri pieni pyörii... kaikki mukaan vaan! Ja kulttuuritekolässytystä jatkaakseni: en näe JYROCK -tapahtumaa kulttuurin tekemisenä siinä mielessä, että noiden kolmenkymmenen sinänsä ansiokas vapaaehtoistyö olisi erityisesti heidän kulttuurikatsomuksiaan aktivoivaa. Sen sijaan esimerkiksi paljon puhuttu Batman-näyttely on tutkimus kulttuuri-ilmiöstä, joka aikanaan merkitsi paljon tietylle sukupolvelle mutta jota suomalaisessa kulttuuriympäristössä ei ymmärretty siksi mitä se on: ironiaksi, campiksi, tietoisesti huonoa makua hyödyntäväksi ja kärjistäväksi tuotteeksi. Suomen kansa otti sen tosissaan. (Ja ottaa vieläkin tosissaan, koska populaarikulttuurin tutkimus on alkutekijöissään.) Samalla tosikkomaisuuudella tietoisesti provosoivaksi kärjistettyä mielipidekirjoitustani on luettu kuin piru raamattua. Anitta Peltola on oikeassa: arvosteleminen on helppoa. Mutta yhtä helppoa ei näytä olevan arvostelun ytimen ymmärtäminen. Helena Seppälä Juuri kulttuurivaliokunta on pyrkinyt vakiinnuttamaan Ilokiven aseman ja siinä on se onnistunut. Ei mikään synny hetkessä eikä itsestään. Jyväskylässähän ei ole muita rockklubeja, vaan joukko ravintoloita, jotka järjestävät konsertteja. Helena Seppälän artikkeli heijastelee yleistä suhtautumista rockmusiikkiin eli sen vähättelemistä ja huonoa arvostusta. Joka tapauksessa rockmusiikki on ja tulee olemaan hyvin elinvoimaista ns. korkean kulttuurin rinnalla. Tästä näkökulmasta kulttuurivaliokunnan työ riittävän arvokasta jatkuakseen. Helena Seppälä tuo esille myös puutteelliset tiedot kulttuurivaliokunnan budjetista. Ensinnäkin viime vuonna määrärahan suuruus oli 35 000 mk, johon myös hänen esille nostama 74.10 mk sisältyy. Tuon luvun hän on kaivellut esille taloudenseurantakaavakkeesta, kulttuuriohjaajan myötämielisellä avustuksella. Kumma kyllä hän ei ole viitsinyt tuoda julki niitä muita kuluja, jotka on käytetty muuhun kuin konserttitoimintaan. Syy on kai siinä, ettei summat olisi sopineet hänen tarkoituksiinsa, koska jos ollaan rehellisiä, niin määrärahasta runsas puolet on mennyt muun toiminnan osalle. Lisäksi hän on muutenkin tulkinnut budjettia päin helvettiä. Jos hän olisi ymmärtänyt lukuja oikein, olisi hän huomannut, että konserttitoiminta on pyörinyt pääsääntöisesti omakustannusperiaatteella eli pääsylipputuotoilla on katettu kaikki kulut. Puhdasta voittoa Ilkeää Ympäristöestetiikkaa Joku luuli junan ikkunasta Mattilanniemeä tehtaaksi. Alvar Aalto on varmasti kieltämättä suuri arkkitehti. Jokin osa Kortepohjasta on palkittu viihtyisyydestään. Jyskän voimalaitos voi olla vähintään yhtä komeata katseltavaa kuin auringonlasku kesäisellä Päijänteellä. talvella on kuitenkin pipo silmillä, ja kun tulee ulos elokuvateatterista on pimeää. Antaa esteettisten nautintojen jäädä valkokankaalle, kuitenkin olemme vain metsän keskellä, leikimme sivistyneitä ja puhumme kaiken maailman postmoderneista. Tässä jälkiteollisuudessa, postmodernissa maailmassamme visuaaliset arvot ovat merkittäviä. Ympäristöestetiikka kulkee sen rajoilla kun suunnittelemme ympäristöämme, sijoitamme muuhun kulttuuriympäristöön taide-esineitä, käytämme luontoa taideteoksen materiaalina tai puhumme ympäristöstä kokonaistaideteoksena, yhtenäisenä kokonaisuutana jota voimme tarkastella esteettisenä objektina. Taide ei ole jokin inhimillisen todellisuuden osa-alue, jota voitaisiin käsitellä vain oman maailmansa sisällä. Esteettisyys ei ole vain pinnallinen kriteeri sen mukaan miltä kaikki näyttää, vaan myös kantaaottava sen mukaan mitä se voi antaa, tuoda lisää myös ympäristökysymyksiin. Paluu maahan kilpailee taiteessa rinnan teknologisen pikkunäppäryyden kanssa. Taiteilijat kokevat syvää huolta luonkonsertit tuottavat hyvin harvoin, silloinkin voitto käytetään seuraavan mahdollisen tappion kattamiseen. Konserttien pyörittämisestä on bisnes kaukana ja sen tietää jokainen, joka niitä on järjestänyt. Kaiken kaikkiaan sellainen asenne, että kulttuuritoiminta ja raha eivät voisi kuulua yhteen on lapsellinen, koska kulttuuritarjonta on vaikea toteuttaa ilman rahaa. Lopuksi haluan kritisoida Seppälän kulttuuriteko -lässytystä. Ei ole olemassa mitään kulttuuritekoja, on vain kulttuurin tekemistä. Esim. Batman -näyttelyn tuominen Jyväskylään ei ole mikään kulttuuriteko, vaan pelkkä rahalla hankittu teko eli siten Seppälän ajattelua soveltaen samanlainen bisnes kuin konsertin järjestäminen. Jos halutaan puhua kulttuuriteoista, niin sellainen voisi olla JYROCK '87. Se ei tuottanut penniäkään voittoa kulttuurivaliokunnalle, vaan jonkin verran tappiota, joka katettiin kaupungin kulttuurilautakunnan myöntämällä avustuksella, eikä suinkaan valiokunnan määrärahoilla. Tapahtumaa oli järjestämässä noin kolmekymmentä henkilöä ja jokainen heistä teki töitä kaksi päivää lähes ympäri vuorokauden ILMAISEKSI. Jyrock oli sen verran kiinnostava "kulttuuriteko", että se noteerattiin tiedotusvälineissä (jos se nyt jotakin mittaa) valtakunnallisesti. Mutta jos Seppälä ei huomaa tekojen ja tekojen eroa, on parempi olla hiljaa ja oppia ensin ymmärtämään, ennenkuin arvostelee toisten tekemisiä. Arvosteleminen on aina helppoa, mutta konkreettiset teot vaativat jo paljon peljon enemmän. Ex-kulttuuriohj aaj a Anitta Peltola nosta. He hakevat töissä yhteyttä luontoon, josta ovat alkaneet jo vieraantua. Taide on siinä tutkimusta. Ympäristöestetiikkaa tarvitsee myös biologi, tietokoneohjelmoija tai valtio-oppinut. Kaiken maailman visuaalisuus painostaa meitä tv-ruudussa tai näyteikkunoissa. City-henki, moderni eurooppalaisuus, Vainönkeskus, mainoksia, mainoksia, mainoksia. Kaiken maailman graffiteihin on jo totuttu. Torille rakennetaan parkkipaikkaa. Yo-talon eteen pari patsasta ja maalauksia Kortepohjan seiniin! Ympäristö koskee jokaista enemmän kuin museoissa roikkuvat maalaukset. Muttei oikein jaksa olla kriittinenkään, kun on paljon velkaa ja muita huolia. Ympäristöestetiikasta puhutaan tämän kevään aikana ainakin ympäristövaliokunnan opintopiirissä, jossa pitäisi syntyä myös keskustelua. Vähis S.O.B. Vuonna -88 ei mikään kulttuurivaliokunnan projekti ole sidoksissa TUOTTOISAAN liiketoimintaan. Määräraha on vain sen verran pieni, ettei ole mahdollista tarjota opiskelijoille kaikkea ilmaiseksi, mikäli toiminta pidetään nykyisen kaltaisena, saati jos sitä lisätään. Eino Urmala kulttuurivaliokunnan puh.joht.
• Tuntemattomia sotilaita Suomi vastaan Neuvostoliitto — Rauni Mollbergin ja Elem Klimovin sotaelokuvat vertailussa. Rauni Mollbergin Tuntematon sotilas ja Elem Klimovin Tule ja katso ovat kuvauksia 42 vuotta sitten päättyneestä toistaiseksi viimeisestä maailmansodasta. Molemmat ovat sodanvastaisia tai ainakin sodanvastaisiksi mainostettuja elokuvia. Toinen on täysipainoinen, järkyttävä ja katsojaan voimakkaasti vetoava taideteos, toisen hyvät pyrkimykset jäävät keskeneräisiksi ja haluttua vaikutelmaa ei saada syntymään. Veren ja raudan visiot Tule ja katso on aiheeltaan tarkasti rajattu kuvaus muutaman päivän tapahtumista Valkovenäjällä kesällä 1943. Keskenkasvuisen pojan silmin seurataan Saksan armeijan määrätietoista etenemistä, siviiliväestön massamurhaa, kidutuksia ja raiskauksia. Kiistämättömiin historiallisiin tosiasioihin perustuva elokuva kasvaa vavahduttavaksi sodanvastaiseksi julistukseksi. Klimovin kerronta ei ole neutraalin dokumentoivaa sodan jalkoihin ajautuneen päähenkilön, Fljoran, kauhua voimakkain ja räikein vedoin. Ja juuri tämä rehellinen subjektiivisuus tekee elokuvasta mestarillisen. Lapsuuden leikeistä irti reväistyn Fljoran kokemukset kuvataan painajaismaisina, veren ja raudan värisinä visioina-. Saksalaisten hyökkäysjoukkojen hävitettyä pommein ja desantein partisaanileirin Fljora hakee partisaanityttö Olashan kanssa suojaa kotikylästään. Kylä on autio. Fljora vie Glashan kotitaloonsa ja löytää vielä lämmintä ruokaa. Yhtäkkiä Glasha oksentaa, kamera paljastaa syyn: lähikuva Fljoran pikkusiskojen nukeista, joiden ympärillä pyörii parvi kärpäsiä. Selittämätön pakokauhu ajaan Glashan ja Fljoran juoksemaan pois kylästä. Tyttö vilkaisee taakseen ja näkee kymmeniä ruumiita, koko kylän väen, ammuttuina ulkorakennuksen seinää vasten. Nukkien ennakoima asetelma on muuttunut todellisuudeksi. Pako jatkuu läpi suon. Fljora kieltäytyy uskomasta omaistensa ja tuttaviensa kuolemaa. Kun Glasha huutaa hänelle totuuden, hän yrittää hukuttaa tämän suohon. Klimov siirtyy kohtauksessa kauhuelokuvan kuvastoon. Mudan tahrima, väkivaltainen Fljora muuttuu hirviöksi, inhimillisen tuskan mitta on ylitetty. Koko kohtausta sävyttää nerokas ääniraidan käyttö. Fljora on kuuroutunut pommihyökkäyksessä, ja Klimov välittää hänen tuntemuksensa sellaisenaan katsojalle: painostavana, eristävänä hiljaisuutena. Klimov käyttää taitavasti yksinkertaisia kuvallisia ja äänellisiä yksikköjä toistuvina elementteinä muuntanen ne vaikuttaviksi symboleiksi. Raatokärpästen surina ja saksalaisen lentokoneen uhkaava silhuetti taivaalla kertovat mätänemisestä, väkivaltaisesta kuolemasta ja kauhusta paljon tehokkaammin kuin yksityiskohtainen " a i t o " sotakuvaus. Elokuva luo kuviksi ihmismielen syvimpien kerrostumien liikkeitä — ja siksi se myös vaikuttaa katsojissa näihin kerroksiin. Klimovin ratkaisu on oikea. Vaikka elokuva kertoo saksalaisarmeijan toimista tiettynä aikana tietyssä paikassa, se käsittelytapansa ansiosta suuntaa kärkensä kaikkea sodankäyntiä vastaan. Sotilas ei ole enää ihminen, vaan koneiston tahdoton osa. Kun tämä koneisto päästetään valloilleen, tuloksena on mittaamaton määrä kärsimystä. Elem Klimov on elokuvaa aseena käyttäen käynyt sotaan sotaa vastaan. Tässä vaativassa tehtävässä hän on onnistunut erinomaisesti. Pirua ja ryssää vastaan Rauni Mollbergin Tuntematon sotilas on sitävastoin sujuvasta etenemisestään huolimatta ärsyttävän varovainen ja sovinnainen elokuva. Väinö Linnan alkuperäisteos ja Edvin Laineen filmiversio ovat Suomen kansalle Kalevalaan ja Raamattuun verrattavia pyhäinjäännöksiä, eikä Mollbergin rohkeus ole riittänyt kuvien kaatamiseen, vaan hän seuraa uskollisesti tuttuja latuja. Elokuvanteossaan Molle on liian usein laiska Rahikainen siinä missä hänen pitäisi olla rohkea Rokka. Linnan ja Laineen yhteisvaikutuksella Tuntemattomasta sotilaasta on vuosikymmenien kuluessa muototunut myyttinen kuva, joka on alkanut monille merkitä historiallista todellisuutta jatkosodasta, "näin poikamme taistelivat!" Ja tähän ajattelutapaan sisältyy melkoinen annos kyseenalaista urheilumieltä ja valloitustahtoa. Tämän myytin Mollberg jättää olennaisilta osiltaan rauhaan. Uusi Tuntematon ei herätä ajatuksia eikä tarjoa tuoretta näkökulmaa, vaan ainoastaan siistin, ammattitaidolla valmistetun kolmen tunnin paketin jatkosotaa. Paradoksaalista kyllä Mollberg epäonnistuu pahiten juuri niissä kohtauksissa, joissa hänen elokuvansa poikkeaa selvimmin Laineen versiosta. Kuvatessaan upseereita ja lottia (lottaa) hän syyllistyy karkeisiin ylilyönteihin. Osa Suomen armeijan päällystöstä oli varmuudella saksalaismielistä ja Suur-Suomi -harhojen vallassa, mutta koko upseerijoukkion kuvaaminen hirviöiksi ja pelleiksi ei tässä yhteydessä aja mitään asiaa. Lottien leimaaminen kenttähuoriksi on niin ikään tosiasioiden vääristelyä. Mollbergin päähenkilöiden, nuorten sotamiesten, mielissä ja keskinäisissä jutuissa upseerit tietysti olivat sikoja ja lotat huoria, mutta Mollbergin kuvaus edellämainituista on dokumentoivasti todenmukaisuutta jäljittelevää. Juuri tässä piilee Mollbergin perusvika: hän tarjoaa ristiriidattoman todellisuusilluusion siten vahvistaen jo voimassaolevia ennakkoluuloja ja tyypillisiä käsityksiä. Elem Klimov toimii täsmälleen päinvastaisesta ryydittämällä hurjan visuaalisen voiman sävyttämää fiktiota dokumentinkaltaisella kuvauksella ja jopa aidoilla dokumenteilla. Hän repii palasiksi valmiit ennakkoasenteet ja haastaa ottamaan selvää historian totuuksista. On merkillepantavaa, millä yksimielisyydellä erilaisten ryhtiliikkeiden edustajat, maan isät ja äidit sekä erityisesti korkein sotilasjohto, siis tappamisen ammattilaiset, ovat hyväksyneet Mollbergin elokuvan. He lienevät tajunneet sen tosiasian, että konservatiivisuudessaan uusi Tuntematon vain pönkittää vallalla olevia arvoja ja käsityksiä. Lisäksi elokuvan kansansuosiota edisti vertaansa vailla oleva ennakkokohu. Mollbergin elokuvasta tehtiin jo valmistusvaiheessa jonkinlainen kansallinen ylpeys, Vireniin ja Nykäseen verrattavissa oleva ilmiö, jonka oli kertakaikkiaan pakko onnistua. Jos uusi Tuntematon olisi yleisesti julistettu kelvottomaksi, olisi jatkosota tavallaan hävitty toistamiseen. Sitä ei kansan kunnia olisi enää kestänyt. Elokuvan ensi-illan sijoittaminen aikoinaan itsenäisyyspäiväksi sopi mainiosti näihin asetelmiin, samoin valkokankaan reunustaminen siniristilipuilla. Viimeksimainittu tehokeino synnytti uuteen laaja-alaiseen äänentoistoon yhdistyneenä elokuvasaliin arvokkaan maaottelutunnelman, kun raivoisa taistelunmelske ympäröi koko valkokankaan lippuineen. Väinö Linnan pasifistinen, väkevä sotaromaani ei siis vieläkään ole saanut arvoistaan elokuvallista toteutusta. Ratkaisua pitäisi kenties hakea maamme rajojen ulkopuolelta. Elem Klimov voisi ehkä kiinnostua asiasta. Mahdollisuuksien rajoissa on kuitenkin, että kolmenkymmenen vuoden kuluttua jo joku suomalainenkin ohjaaja on kypsynyt käsittelemään vakavaa aihetta sen vaatimalla tavalla. Juha Hurme Jyväskylän ylioppilaslehteen haetaan TOIMITUSHARJOITTELIJAA 20. 3. 88 alkavaksi toimikaudeksi. Toimi kestää vuoden loppuun ja työsuhdetta jatkettaneen vuoden 89 puolelle siten, että toimikaudeksi tulee yksi vuosi. Toim. harjoittelijan työaika on 15 tuntia viikossa. Palkkauksen määrää SSL:n ja GTT:n työehtosopimus. Uudet ideat ja näkökulmat ja taito niiden saattamiseksi lehden sivuille ovat eduksi hakijalle samoin kuin yhteistyökyky ja toimituksellinen työkokemus. Toimitusharjoittelijan tehtävänä on ennen kaikkea kirjoittaa. Valokuvaustaito ja muu graafinen ilmaisukyky ovat eittämättömiä etuja. Vapaamuotoiset hakemukset on asianomaisine liitteineen osoitettava lehden johtokunnalle ja toimitettava lehden päätoimittajalle ylioppilastalolle osoitteeseen Keskussairaalantie 2 40600 Jyväskylä viimeistään 29. 2. 1988 klo 15.00. Tiedusteluihin vastaa päätoimittaja Rauno Lahti puh. (941) 617 288 tai 251 570 (ilt.). LASKETTELUVALINEITA EDULLISESTI te kesport AVOINNA: 9.-18.00 9.-14.00 SCHAUMANINKATU 1 JYVÄSKYLÄ puh. 216 805 1 1 ~ i i " Moneen työruuhkaan olemme jo avuksi olleet, silä olemme jo palvelleet yli sataa asiakasta. Teemme määräaikaisia toimistoalan työtehtäviä, joista osa sopii reippaille opiskelijoillekin. Mikäli Sinulla on kokemusta atk-tallentamisesta, puhtaaksikirjoituksesta, puhelinpäivystyksestä, kirjanpidosta, palkanlaskennasta, erilaisista toimistorutiineista, saatamme onnistua tarjoamaan mielenkiintoisen työpaikan. Harjoittelemaan valitettavasti emme voi mennä. Jos olet innostunut mielenkiintoisesta työstä, lähetä nimija osoitetietosi meille: Ruuhkikset/Yrityksen Apupata ky, Lyseonkatu 2H201, 40100 Jyväskylä. Me puolestaan lähetämme lisätietoja toiminnastamme. YRITYKSEN APUPATA KY Lyseonkatu 2 \ 2 M O o y Unja-autoasema 40100 Jyväskylä 10 HENKILÖSTÖPALVELUYRITYSTEN LIITTO RY. TILAA YLIOPPILASLEHTI 28 numeroa vuodessa, tuhat merkittävää sivua. • • • TILAAN YLIOPPILASLEHDEN D Opiskelijahintaan 30 mk/12 kk D Normaalihintaan 100 mk/12 kk Sukunimi Etunimet _ Lähiosoite. Postinro ja -toimip.. Oppilaitos JvL Vastaanottaja maksaa postimaksun Vastauslähetys HKI 10 Lupa 3481 YLIOPPILASLEHTI Mannerheimintie 5 C 00003 HELSINKI
• TEVESUUTAR1STA saa 2 kpl ABLOYAVAIMIA YHDEN HINNALLA A m ^ f 1 c Tottakai, kenkiä kannat taa korjauttaa ajoissa ja kunnon r Korkolaputja M avaimet saa j heti o d o t t a e s s a / ^ Äl SUUTARI f 7 % Tavaratalo Tvvneta V V—2r ASEMAK. 12 v^V Vanhoja kenkiä ei kannata heittää pois, niistä saa suutarissa uskomattoman Ms*—.-»^hyvät* •m h \ r U 7 — " ^ •"5=$m®\ Kärsittekö liukkaista kengistä? APU löytyy meiltä. Korkolaput, avaimet, luistimien teroitus odottaessa.
• Jos opiskelemaan pääset, niin opiskeltava on siitä pitää huolen kontrollikoneisto, joka valvoo tekemisiäsi. Yliopistossa joutuvat opiskelijat opiskelemaan tietyssä tahdissa tietyn ennaltamäärätyn ajan tiettyjä ennaltamäärättyjä asioita tietyllä ennaltamäärätyllä tavalla. Ennaltamäärätyltä tuntuu myös se, että tällä tietyllä tavalla ei kukaan opiskele eikä siten valmistu ennaltamäärätyssä ajassa. Jos et ole ollut jollakin edellä mainituista ennaltamäärätyistä tavoista "normaali", joudut tekemään selvityksen siitä, mikset ole näin tehnyt. Seuraava harmistumiseni tuote kertoo yhden tuhansista tarinoista. Moni ei toki kirjoita sepostusta, vaan tyytyy täyttämään määrätyt kaavakkeet — joista yhdessä täytyy myös arvioida milloin aikoo valmistua. Kehottaisin kaikkia boikotoimaan sellaisia kysymyksiä — ainakin siihen asti kun on opiskellut kuusi ja puoli vuotta. Sitten osaa jo vastata: "En tiedä". Eräs selvitys Harmittaa — vaikka tiedänkin Teidän tekevän vain työnne hyvin. Harmittaakin lähinnä se, että minua harmittaa. Minua nimittäin harmittaa se, että minun ei pitäisi harmistua yhteydenotostanne, koska luulin päässeeni eroon ajatuksesta, että kaikkien pitäisi valmistua standardinmukaisesi ajallaan. Minua harmittaa myös se, että minua jäi kaivamaan (toki tämä sama kysymys on minua valvottanut jo useita vuosia) toisaalta opintojeni venymisen syyt ja toisaalta ne seikat, jotka saisivat opiskelijoita — tässä tapauksessa siis minua — valmistumaan (saamaan muodollisen pätevyyden) siinä ajassa kuin opetusministeriö ja valtioneuvosto edellyttävät. Kuriositeettina voisi mainita, että OPM tullee hallituksen myötämielisellä avustuksella (tai toisinpäin) vaatimaan muutaman vuoden sisällä valtioneuvoston periaatepäätöksen (9/86) mukaisesti opiskelijoiden valmistumista 4—5 vuodessa. Odotettavissa lienee yhtä tökeröä ja tehotonta toimintaa kuin hallintoasetuskiistassa oli... myös opintotukilautakuntien on syytä pohtia mitkä ovat TODELLISIA syitä pitkille opiskeluajoille ja mitä voitetaan pakottamalla taloudellisesti opiskelijat keskeyttämään opintonsa (tällä hetkellähän on pakko tehdä työtä, mutta ei pakko keskeyttää — ellei korkotuki lakkaa ja lainan takaisinmaksu ala...) Mutta takaisin selvityksiin omalta kohdaltani. Ensinnäkin minusta tuntuu, että olen vasta astumassa yliopistoon — itse asiassa odotan sitä hetkeä, kun aloitan opiskeluni. Miten tämä on mahdollista, kun yhteiskunta katsoo jo ne lopetetuiksi? Näin vain on. Ensimmäiset vuodet — jolloin keräsin huomattavan määrän opintoviikkoja — hyödyttävät minua lähinnä Trivial Pursuitissa ja hierontaharrastuksessani. Tiedän joitakin juttuja anatomiasta, biologiasta ja terveystieteestä, joita voin hyödyntää keskustellessani esim. lääkäreiden kanssa. Koen yliopisto-opiskelun lähinnä sen yhteisön kautta, jossa käydään tieteellistä keskustelua merkityksellisistä aiheista ilman, että taustalla on tieteellisen pätevyyden osoittaminen normia noudattamalla. Toivon, että tullessani jatkamaan systemaattisia opintojani (luultavimmin vuoden 1989 alussa) tiedekunnassani, pystyn löytämään yhteisön, jossa tasa-arvoisen puhunnan mahdollisuus on olemassa — sivistysyliopistoperinteen mukaisesti. Toisaalta tiedekuntani antaman opetuksen kapea-alaisuus perustieteissä ei ole luonut pohjaa itselleni perustutkinnon puitteissa saada sellaista pohjakoulutusta, joka antaisi mahdollisuudet innovatiiviseen tieteelliseen työhön. Siksi kaikkien pilaisi saada koulutusohjelmien vaatimusten lisäksi päästä lukemaan jotakin sivuainetta — valitettavasti se vie aikaa ja vaatii rahaa. On aivan kohtuutonta vaatia agraariproletariaatin perilliseltä lähes sadantuhannen markan lainojen ottamista luottolaitoksilta, kun opinnot sitä vaativat. Lainan ottaminen pakottaisi nopeaan valmistumiseen johonkin tiettyyn ammattiin (tämänkin vuoksi luokkaasemaltaan alempana olevien vesat yhä harvemmin valitsevat korkakoulutuksen ja vielä harvemmin jatkokoulutuksen). Ainoastaan jos on taloudellista ja kulttuurista pääomaa niin voi pyrkiä jatko-opintoihin suoraviivaisesti, kun jatkokoulutuspaikat ovat kiven alla ja saattaa joutua odottelemaan niitä vuosia. Toinen mahdollisuus on se, että rahoittaa opintojaan tekemällä työtä. Se korreloi toisaalta työnsaantiin opintojen jälkeen ettei siitä oikeastaan haittaakaan ole ja monissa maissa suositaankin opiskelujen aikaista työssäkäyntiä. Minun on siis pakkokin rahoittaa elämistäni/opiskeluani työssäkäynnillä. Samalla se antaa minulle aikaa opiskella laadullisesti korkeatasoisesti ettei minun tarvitse huonoin paperein ja vähillä kokemuksilla pyrkiä työmarkkinoille. Tärkeintä on kuitenkin se, että haluan muuttaa tätä nykyistä systeemiä, jossa ihmisiä kontrolloidaan yhä enemmän tekemisistään ja tekemättäjättämisistään. Esimerkiksi lähettämässänne kirjeessä luki "tutkinnon suorittaminen tavanomaisessa ajassa", joka ei perustu tilastoihin eikä opiskelusta saatuihin kokemuksiin, vaan ylhäältäpäin määriteltyyn kriteeriin tavanomaisesta ajasta. Pitäisikö siihen suostua? Tilastojakin voi kummastella: liikuntatieteilijät keskeyttävät opintonsa uusimpienkin tilastojen mukaan erittäin usein. Luulisin pikemminkin, että työpaikkoja on alalla tällä hetkellä kohtuullisen paljon tarjolla ja vielä opiskelevat rekrytoidaan töihin. Ja kuitenkin monet jatkavat opintojaan, mutta hitaammassa tahdissa. Kun tilastot tiettävästi tehdään VOTK:n toimesta eli Teidän päätöksestänne johtuu olenko esim. minä keskeyttänyt opintoni vai en, niin voi syntyä harhainen kuva, jossa niinkin pienessä tilastoyksikössä, mitä liikuntatieteellinen tdk on, voi muutama yksilö vaikuttaa tilastoon siten, että keskeyttämistämme kauhistellaan. Tärkeintä siis on se, että opiskelijoille, joita on "köyhyysloukussakin" suuri määrä ja joiden perustoimeentuloturvaa ei ole järjestetty, kuten muillekin kansalaisille taattaisiin perustoimeentuloturvaa vastaava kansalaispalkka. Kansalaispalkka itsessään ei tietysti tätä nimenomaista ongelmaa poistaisi, sillä tutkintojärjestelmä, opetuksen järjestäminen ja resurssit ovat suuria "syyllisiä" opintojen pitkittymiseen. Kuitenkin kansalaispalkka loisi edellytykset järkevämmälle toiminnalle — yliopistoja voisi "avata" suuremmalle "lahjakkuuksien joukolle", kun yhteiskunnan ei tarvitsisi pitää meistä erioikeutetuista niin tarkkaa huolta. Voisimme sitten myös toimia esim. kansalaisjärjestöissä hyvien asioiden puolesta ilman, että siitä täytyy tällä tavoin raportoida viranomaisille. Kuinka sellaiset ihmiset pärjäävätkään tässä yhteiskunnassa, jotka eivät osaa kirjallisesti selvittää asioitaa, kun kirjoitustyöläisellekin se tuottaa tällaisia vaikeuksia. Ehkä ei niin tärkeää, mutta kuitenkin. On se, että edustamani järjestö pyrkii toimissaan sekä kansalaispalkan toteuttamiseen (ennen sitä tietysti täytyy ajaa opintorahaa suuremmaksi jne.), vuokra-asuntotuotannon kohottamiseen ja asuntojen vuokrien alentamiseen laadun kärsimättä, koulutuspolitiikan kehittämiseen niin, että yhä useammilla olisi mahdollisuus opiskella ja että kansainvälisyys olisi muutakin kuin pelkkiä kauniita sanoja — myös yliopistoissa. Mitä tulee opintoihini. Niin olen niihin — olosuhteet huomioon ottaen — tyytyväinen, vaikka olenkin tehnyt jo niin monta toteutumatonta opiskelusuunnitelmaa, että pidättäydyn niistä (tutkinnon suorittamisen arviointi ei liene kuitenkaan yksinomaan minun päätettävissäni — saatanhan olla kykenemätön tutkinnosta suoriutumiseen). Opintosuoritusrekisterin; näyttää 134.60 (mikä on tietysti aika hassua), joka tarkottaisi vuotta kohti laskettuna 19.2 opintoviikkoa. Kriteerienne mukaisesti olen siis opiskellut eli noin 20 opintoviikkoa/vuosi. Voisin siis kuitata kyselynne kummallisenapuuttumisena opiskelutapaani — tämä juuri on byrokraattisen koneiston vika. Se ei anna mahdollisuuksia nopeampaan tai hitaampaan etenemiseen, vaan kaikkien tulee täyttää tavanomaiset kriteerit. Jo opetussuunnitelmat laaditaan siten, että luennoilla ym. istuminen on muodostunut kontrollimuodoksi saati sitten nämä opintotukisäännökset. Jos minä kypsyttelen nyt kaikessa rauhassa syventäviä opintojani lukemalla, kirjoittamalla ja osallistumalla keskusteluihin tieteenalallani ja sitä sivuavilla tieteenaloilla enkä tee näkyviä "opintosuorituksia", koska ne eivät ajatteluani edistä, niin epäillään, että olen lopettanut opiskelun. Olen vain lopettanut aikani kuluttamisen turhuuteen. Opiskelun luonne ei näy opintosuoritusrekisteristä. Opintosuoritusrekisteristä näkyy, että olen syksystä 1986 lähtien saanut kokoon 8 opintoviikkoa (sitä ei näy, että olen samanaikaisesti tehnyt osia 4:stä opintojaksosta/14 ov:oa ja että kaksi opintojaksoa (kuuluvat tähän ajanjaksoon) ei syystä tai toisesta ole rekisterissä/8 ov:oa). Näistä puuttuvista opintojaksoista olen suorittanut jo osan ja lähinnä kirjallisia töitä, jotka ovat kesken, on puuttumassa. Näissä, kuten aiemmissakin, on ollut esteenä liiallinen kriittisyyteni ja välimatka Jyväskylään — en ole saanut motivaatiota puserrettua esiin. Se olisi kyllä toisaalta voinut olla kohtalokasta terveydelleni ja ihmissuhteillekin, sillä työnikin on hyvin rasittavaa. Joka tapauksessa olen päättänyt, että jatkan opiskeluani vuonna 1989 päätoimisesti. Senkin vuoksi toivon, että opintojani ei katsota päättyneiksi ellei se esim. VOTK:lle, yliopistolle tai luottolaitokselle tuota niin suunnattomia tappioita, että opiskelujeni keskeytys on välttämätöntä. Olen siinä mielessä erikoinen kansalainen, että maksan veroja mielelläni ja kovin suurta palkkaa en katso tarvitsevani. Silti olisi kovin hankalaa opiskella, jos lainoja joutuisi maksamaan ja täytyyhän minun luultavimmin hakea opintotukeakin. kunnioittaen, Liik.yo Arto Tiihonen J yväskyläläisten amatöörien muodostama Talviteatteri '88 esitti puolalaisen absurdisti Slavvomir Mrozekin näytelmän Avomerellä ensi-illassaan sunnuntaina 31.1. uimahallilla. Näytelmä kuului Talven ohjelmistoon. Uimahallin, tarkemmin sanottuna 50 metrin altaan, valitseminen näyttämöksi olikin sitten ryhmän ainoa idea. Sekään ei täysin perustelemattomana jaksanut pysyä pinnalla. Mrozekin ilkeä ja hauska teksti kertoo kolmen miehen kamppailusta pelastusveneessä avoimella ulapalla. Lattapäitä lainehilla REMONTTIALE JATKUU ALENNUKSET 2 % ~ 4 %:a LENKKIASUSTEISTA JOPA 5 % : a Meiltä EDULLISIA polkupyöriä, kalastustarvikkeita ja retkeilyvälineitä. &£&f TULE KAUPOILLE! Cygnaeuksenkatu 2 Puh. 612 304 samuel beckett L E I K I N L O P P U Kevätkauden esityspäivät: Su 14.2. La 20.2. La 5.3. To 17.3. Su 27.3. Su 17.4. La 30.4. La 14.5. viimeisen kerran. Martin Sherman Vaaleanpunainen KOLMIO Kevätkauden esityspäivät: helmikuussa 19. ja 26., maaliskuussa 11., 12., 18., 19. ja 25., huhtikuussa 8., 9„ 21., 23. ja 27., toukokuussa 5., 13., 18. ja 21.5. viimeisen kerran. OPISKELIJALIPPUJA VOI VARATA ENNAKKOON OPISKELIJAKORTIN ESITTÄMÄLLÄ. JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTEATTERI Lippumyymälä puh. 294 990, 294 991 Myyntisihteeri puh. 294 154 Myymme KALUSTEET, HELLAT, JÄÄKAAPIT, KIRJAT yms. TOSI EDULLISESTI. Yo-kortilla opiskelija-alennus. OSTOJA MYYNTILIIKE KEIJO HURMERINTA Gummeruksenkatu 5, puh. 618565 ja 614766 R u o k a a ei ole, joten j o k u olisi tapettava j a syötävä. Miehet yrittävät erilaisilla sivistyneen d e m o k r a t i a n keinoilla selvittää sopivinta uhria, m u t t a yksimielisyyteen ei päästä. Vihdoin pienin j a hintelin aivopestään hyväksymään kohtalonsa. Juuri ennen lahtausta löytyy t u h d o n alta p u r k k i r u o k a a , m u t t a toinen teloittajista käskee toista heittämään m u o n a n mereen: " E n halua p a p u j a . . . j a h ä n h ä n on onnellinen!" Talviteatterin miehet vaappuivat hullunkurisesta styrox-lautallaan. Kloori haisi. Erinomainen näytelmä soudettiin läpi seurojenn ä y t t ä m ö n farssityylillä. Mrozekin teksti ei ole vain hauska, se on myös vakava. Talviteatteri ei ollut tätä taj u n n u t , tai sitten osaaminen loppui kesken. R y h m ä n t a p pi näytelmän merkitykset teh o k k a a n varmasti yhden toisensa jälkeen. Juha Hurme Nyt on edullinen aika hankkia • LUOKKAPAIDAT kauttamme • college puserot • T-paidat • hupparit • oloasut kotimaista korkealuokkaista TARRA PAITA OY Vaasankatu 10. P. 215 384 OLEMME LÄHELLÄ YLIOPISTOA TULE KESKUSTELEMAAN KURSSIMME ALKAVAT MAANANTAISIN klo 1 ja 1 7 . 1 5 Invalideille koulutusta automaattivaihteisella autolla J Y V Ä S K Y L Ä N A U T O K O U L U J. Ilmoniemi, Vaasank. 3 1 . Puhelin 612 578 YLIOPISTONKADUN JA V A A S A N K A D U N KULMA
• 10 44 FINNKINON KEVÄÄN KOVAT KOTIMAISET • Pekka Parikan elokuva Antti Tuurin romaanista I POHJANMAA Taneli Mäkelä, Esko Salminen, Esko Nikkari, Vesa Mäkelä, Kirsti Oriola. Tuotanto: National-Filmi Oy/ Marko Röhr/Levitys: Finnkmoj nnröö5r"si^mi» Tmmmn KAMPUS KIRJA RICOEUR astui kauppaan: "Fallible man": "Lectures on ldeology and Utopia" ELI TÄRKEIN ON TÄSSÄ. LAATUKUSTANTAJIEN KIRJOJA ALENNETUIN HINNOIN. (Odessa, Vastapaino, Pohjoinen, SN-kirjat... Viisas ottaa selvän ja käy pyydykseen. LISÄKSI JOUKKO ULKOMAISIA KIRJOJA NYT ALE-hyllyssä. Kauppa avoinna ma—pe klo 08.15—16.00. UUSI ALUEVALTAUS: DISKETIT VAIN 5 , 7 , osta & käytä! mm A A riOPPY DISK ^ Ä J f e MD 20 A B ^HBL MIKROLOG TULE VASTAAMAAN LIIKKEEN KYSELYYN JA OSALLISTU KEVÄÄN ARVONTAAN KOPTEPOHJAN emi Isännäntie 1 40740 Jyväskylä (941) 252 415 PALKINTOINA KREPPIRAUTOJA, TUOTEPAKKAUKSIA YM. YM. TERVETULOA Aloita autokoulusi maanantaisin päivätai iltakursseillamme. / A KESKISUOMEN / £ T 6 \ AUTOKOULU Puistokatu 5 JYVÄSKYLÄ Seminaarinmäeltä valuu yhä opettajia Jyväskylän yliopiston neljän tiedekunnan opiskelijoista valtaosa valmistuu opettajiksi. Myös viidennessä yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa on oppiaineita, joiden opiskelua vaaditaan opettajan virkoihin. Jyväskylässä ovat maamme ainoat liikuntakasvatuksen ja taidekasvatuksen professuurit. Jyväskylän yliopisto on keskittynyt vuosikymmeniä kasvatustieteelliseen tutkimukseen. Nykyisin esimerkiksi liikuntatieteellisen alan valtakunnallinen tutkimus ja opetus on vahvasti sijoittunut Jyväskylään. Liikunnan tilat ovat myös muiden käytettävissä Matemaattis-luonnontieteellisen ala on kehittynyt biologisten aineiden oppisuuntaa ja erityisesti ydinfysiikan tutkimusedellytyksiä. Humanistisella puolella on käynistynyt soveltavan kielitieteen ja puheentutkimuksen koulutusohjelma sekä toimittajakoulutus. Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa on kolme koulutusalaa: yhteiskuntatieteellinen, kauppatieteellinen ja psykologian ala. Tämä tiedekunta on ajanut tutkinnonuudistusta muita edellä. Jyväskylän yliopiston kirjastossa on noin miljoona nidettä. Sen edeltäjä perustettiin vuonna 1912. Kirjasto kuten muutkin yliopiston rakennukset sijaitsevat kauniilla kampuksella, kaupungin keskustassa Harjun lounaispäässä. Alueella on satavuotinen historia. Jyväsjärven rannalla Mattilanniemen rakennuksissa majailevat yhteiskuntatieteellisten tiedekunnan laitokset, laskentakeskus ja matematiikan laitos. Yliopiston 6570 opiskelijasta on miehiä 2367 ja naisia 4203. Ekonomille töitä idiootti varmasti Taloustieteen laitoksen johtaja, professori Rauno Tamminen, miksi taloustiedettä kannattaa opiskella? Ekonomin tutkinto takaa idioottivarmasti työpaikan. Opiskelijoilla ei siis ole mitään hätää tulevaisuuden suhteen. Mutta prof. Tammisen mielestä opiskelijat valitettavan usein vain tenttivät paneutumatta siihen mitä tenttivät. Sen sijaan, että asiat opetellaan vain yhdeksi vuorokaudeksi tenttipäivää varten, pitäisi keskustella ja problematisoida asioita. Miten laitos kehittyy? Mitään voimakasta kasvua ei tule olemaan, eikä opiskelijamääriä lisätä. Mutta olemme saaneet tietokoneluokan, mistä on hyötyä etenkin laskentaekonomeiksi opiskeleville. Tulevaisuudessa mikroja hankitaan lisää, ja henkilökunnallekin annetaan niiden käytön opetusta. Mitä ajattelette yliopiston tulosvastuullisuudesta? Tulosvastuullisuusajattelu on tämän hetken muotivirtaus. Kun valtio satsaa rahaa, on hyvin ymmärrettävää, että poliitikot asettavat vaatimuksia. Korkeakoulu nähdään jonkinlaisena tuotantolaitoksena. Mutta yliopiston tuloksellisuutta ei voida mitata. Tietysti voidaan laskea tehokkuuslukuja, esimerkiksi kuinka monta opiskelijaa valmistuu jne., mutta nämä ovat pelkRauno Tamminen kiä lukuja, sisällöllinen jää tavoittamattomiin. Viisautta ja tyhmyyttä ei voi mitata. On puhuttu sellaista, että Suomeen voitaisi hankkia ulkomaisia tutkijoita määrittelemään tieteellisen työn tasoa, mutta he voivat olla erilaisista koulukunnista... ja kuka sanoo, että ulkomaalaiset ovat viisaampia kuin suomalaiset. Idealistille biologiaa Hydrobiologian professori Pauli Bagge. Miksi kannattaisi tulla opiskelemaan biologiaa? Biologia on ollut viimeiset 10—15 vuotta muotiala, hakijoita on paljon. Ehkä se johtuu siitä, että biologia on pehmeeää teknologiaa ja käsittelee uusituvia luonnonvaroja: Toisaalta nuoret harrastavat luontoasioita, kaikenlaisia kerhoja on paljon. Millainen tulevaisuus on biologian opiskelijoilla? Työtilanne on hiukkasen parantunut. Kalatalouden alalla on tullut uusia työpaikkoja, niitä on lisännyt myös se, että kuntiin on alettu perustaa ympäristösihteerin paikkoja. Mutta jonkinverran idealisti täytyy olla, jos biologiaa ryhtyy lukemaan. Tällä alalla ei tähdätä huippupalkkoihin, vaan tämä on sellainen harrastuksen pohjalla oleva elämäntapa. Entä laitoksen tulevaisuudensuunnitelmat? Saamme Ylistönmäen uudisrakennuksesta uudet tilat, etenkin laboratoriotilaa on kauan kaivattu. Vastikään on tullut laitokselle osa-aikainen molekyylibiologian professuuri, joten biotekniikan ala laajenee tulevaisuudessa. Mitä ajattelet yliopistojen tulosvastuullisuudesta? Ajatus on periaatteessa hyvä, mutta miten tuloksia sitten mitattaisiin? Hydrobiologia on jo ollut mukana kansainvälisissä arvioinneissa. Tiettyjä painopistealueita olisi tuettava, Jyväskylässä esimerkiksi soveltavia luonnontieteitä ja sellaisia aloja, joita ei muualla ole, esimerkiksi liikuntatiedettä. Virpi Hamina opiskelee toista vuotta hydrobiologiaa. Miksi? Tämä ala tuntui ainoalta kiinnostavalta. Eikä tämä ole liian teoreettista. Lukion biologia ei anna mitään käsitystä siitä, mitä biologian opiskelu voi olla, tämä on paljon mielenkiintoisempaa. Mitä aiot sitten joskus tehdä työksesi? En tiedä vielä, toivon että jotain löytyy. Heikki Hämäläinen on toisen vuoden taloustieteen opiskelija. Miksi tulit opiskelemaan juuri taloustiedettä? Tällä alalla työttömyys on vain yhden prosentin luokkaa, ("Alle 1 % " , huomauttaa kaveri.) ja ammatinvalintamahdollisuudet ovat laajat. Tykkään kielistä, ja meillä on aika paljon kieliopintoja. Meidän alalla Heikki Hämäläinen on hyvät matkustusmahdollisuudet... luulisin. Onko opiskelu vastannut odotuksia? Kävin lukiossa puhumassa taloustieteen opiskelusta, ja taisin olla niin innostunut, että ne ihmettelivät voiko tämä olla niin mukavaa. Heikki ja hänen ystävänsä ovat ilmiselvästi tyytyväisiä ja huikkaavat: "Uraputkeen vaan!" Pauli Bagge
• 11 HUMANISTINEN TIEDEKUNTA Humanistisessa tiedekunnassa suoritettava perustutkinto on filosofian kandidaatin tutkinto. Kaikissa tiedekunnan oppiaineissa, joita voi hakea pääaineiksi järjestetään pakollinen VALINTAKOE. Hakija hakee yhdestä kolmeen pääaineen opinto-oikeutta; koulutusohjelman määrää se, johon hän pääsee. Kerralla voi päästä vain yhteen koulutusohjelmaan. Uusia opiskelijoita otetaan yhteensä noin 300. Hakijoille, joilla ei ole ylioppilastutkintoa, varataan opiskelijapaikoista 5 %:n kiintiö. Keväällä ylioppilaskirjoituksissa reputtaneilla ei ole mahdollisuutta osallistua kesän valintaan. KOULUTUSOHJELMAT Suomen kieli ja sukukielet Koulutusohjelman pääaineita ovat suomen kieli ja itämerensuomalaiset kielet sekä äidinkielen opettajan linjalla myös kirjallisuus. Koulutusohjelman tavoitteena on antaa opiskelijoille sellainen suomen kielen kirjallinen ja suullinen taito sekä suomen kielen ja kielentutkimuksen tuntemus, että opiskelija koulutusohjelman läpäistyään kykenee opettamaan suomen kieltä ja toimimaan muissa suomen kielen tieteellistä asiantuntemusta vaativissa tehtävissä sekä seuraamaan oman tieteenalansa kehitystä. Suurin osa aineen opiskelijoista sijoittuu opettajan ammattiin. Vieraat kielet Koulutusohjelmassa ovat pääaineina englantilainen filosofia, germaaninen filologia, pohjoismainen filologia, romaaninen filologia sekä venäjän kieli ja kirjallisuus. Pelkästään sivuaineina voivat olla espanjan kieli ja italian kieli. Kieliaineiden opinnot muodostuvat seuraavista osa-alueista: 1) käytännön kielitaidon kehittäminen, 2) teoreettiset tiedot kielestä, sen rakenteesta, sukukielistä ja historiasta sekä kielitieteestä, sen käsitteistöstä, teorioista ja tutkimusmenetelmistä ja lähitieteistä, 3) kielen kulttuuritaustan tuntemus sitä puhuvien kansojen historiaan ja yhteiskuntaelämään sekä kaunokirjallisuuteen tutustumisen pohjalta. Opintoihin kuuluu myös muutaman kuukauden oleskelu kyseisellä kielialueella. Valtaosa kieliä opiskelleista on opettajan tehtävissä. Latinoja Kreikka Koulutusohjelman pääaineena on latinan kieli. Tavoitteena on opiskelijoiden perehdyttäminen ensisijaisesti latinan kieleen ja toissijaisesti kreikan kieleen sekä näiden kielten edustamaan kulttuuriin. Koulutusohjelman suorittaneilla on kyky toimia klassillisten kielten taitoa edellyttävissä tehtävissä: välittää antiikin ja erityisesti latinan kielen kulttuuriperintöä sekä harjoittaa itsenäistä tutkimustyötä, joka kohdistuu latinan kieleen sekä latinankieliseen kulttuuriin ja sen kreikkalaiseen taustaan. Historia Koulutusohjelmassa on pääaineina Suomen historia, taloushistoria ja yleinen historia. Koulutusohjelmaan sisältyy historian, yhteiskuntaopin ja taloustiedon aineenopettajan suuntautumisvaihtoehto. Sivuaineina voivat olla esim. yhteiskuntatiede ja arkeologia. Taiteiden tutkimus Koulutusohjelman pääaineena ovat kirjallisuus, musiikkitiede, taidehistoria ja taidekasvatus. Sivuaineena on mahdollisuus suorittaa esim. kulttuurityön ja musologian opintokokonaisuus. Kirjallisuuden opinnot suoritetaan yleisen tai kotimaisen linjan mukaisesti. Yleisen linjan opinnoissa perehdytään kirjallisuuden tutkimuksen teorioihin ja tutkimusmenetelmiin, estetiikkaan, kirjallisuuden historiaan ja tutustutaan eri aikakausia edustavaan kotija ulkomaiseen kaunokirjallisuuteen sekä kulttuurihistoriaan ja kirjallisuuden yhteiskunnalliseen taustaan. Kotimaisen linja opinnoissa pannaan pääpaino Suomen kirjallisuuteen, mutta edellytetään perehtymistä myös Skandinavian ja muiden naapurimaiden kirjallisuuteen sekä maailmankirjallisuuteen. Kirjallisuustieteellisiin teorioihin ja niiden soveltamiseen perehdytään luentosarjojen, erikoisteosten ja harjoitusten avulla. Musiikkitieteen opetuksessa perehdytetään opiskelija musiikin eri lajien ja muotojen kehitykseen, kehitetään opiskelijan kykyä ymmärtää musiikillisen ajattelun logiikkaa sekä luoda valmiuksia musiikin historiallis-analyyttiseen ja systemaattiseen tutkimiseen. Taidehistoriaan kuuluu perinnäisen taidehistorian ohella myös muu kuvaamataiteen ja arkkitehtuurin tutkimus, kuten taidekritiikki, taiteen yhteiskunnalliset suhteet ja tekijät. Taidehistoriaa pääaineena opiskeleva voi suuntautua yliopistojen ja taidekoulujen opettajaksi, tutkijaksi, kriitikoksi, museoalalle tai taideja kulttuurihallinnon eri tehtäviin. Taidekasvatuksen opetus perustuu taiteen alojen, taideteorioitten ja taiteen yhteiskunnallisten ja hallinnollisten sidosten monipuoliseen tuntemukseen. Taidekasvatuksen tieteenalueen muodostaa taiteen tapahtumaluonteen kokonaisvaltainen tutkimus. Opetukseen liittyvät harjoitukset perehdyttävät opiskelijan esteettisten ilmiöiden säännönmukaisuuksiin ja muodostavat pohjan esteettiselle tiedolle ja sen soveltamiselle käytäntöön. Kulttuurien tutkimus Koulutusohjelmassa ovat pääaineina suomalainen ja vertaileva kansanrunoudentutkimus sekä suomalainen ja vertaileva kansatiede. Jälkimmäiseen sisältyy lisäksi kulttuuriantropologian linja. Suomalainen ja vertaileva kansatiede keskittyy nimensä mukaisesti ennen kaikkea suomalaiseen kansankulttuuriin. Sen tutkimuskohteena ovat pääasiassa aineellinen ja yhteisöllinen kansankulttuuri ja sen prosessit. Aine antaa myös tietoja Euroopan kansankulttuurista ja yleisestä kansatieteestä. Suomalainen ja vertaileva kansanrunoudentutkimus on suuntautunut henkisen perinteen tutkimiseen (kansanrunous, kansanusko, tavat jne.). Myös kansanrunoudentutkimus auttaa ymmärtämään kulttuurin kehitystä, asettamaan kulttuuriilmiöt yhteyksiinsä sekä luomaan kokonaisvaltaisen kuvan yhteisöstä ja sen eri ryhmistä. Musiikkikasvatus Musiikkikasvatuksen tavoitteena on perehdyttää opiskelija musiikkikasvatuksen tavoitteisiin, sisältöihin ja menetelmiin, luoda opiskelijalle taidolliset, tiedolliset, pedagogiset ja asenteelliset valmiudet musiikinopetukseen peruskoulussa ja lukiossa sekä valmiudet musiikkipedagogisen tutkimuksen tekemiseen ja seuraamiseen. Musiikkikasvatus pääaineena valmituvat sijoittuvat pääasiassa peruskoulun ja lukion musiikin aineenopetajan virkoihin. Tutkinnossa ei kasvatustietellisten opintojen lisäksi tarvita muita sivuaineita. Musiikkiterapian pääainelinja mukaista opetusta ei ole vielä aloitettu. Puheviestintä Koulutusohjelman pääaineita ovat soveltava kielitiede ja puheviestintä. Puheviestintä perehdyttää puhekäyttäytymisen, puheentutkimuksen, puhekasvatuksen ja puhekulttuurin ominaispiirteisiin sekä puheviestinnän opetusja tutkimusalaan. Opetuksen tarkoituksena on kouluttaa asiantuntijoita sellaisille aloille, jotka edellyttävät monipuolista perehtyneisyyttä puheen, kielen ja viestinnän problematiikkaan sekä kykyä soveltaa sitä tutkivien eri tieteenalojen tietoa ja metodiikkaa oman alan ongelmien ratkaisemiseen. Puheviestinnän opinnot kehittävät opiskelijan taitoa toimia itsenäisesti ja tarkoituksenmukaisesti erilaisissa viestintätilanteissa sekä puheviestinnän opetustehtävissä. Soveltava kielitiede on monitieteinen tutkimusala, jonka tavoitteena on kieleen liittyvien yksilön tai yhteisön ongelmien ratkaiseminen. Sen tärkeimpiä tutkimuskohteita ovat kielen olemus ja merkitys viestintävälineenä sekä äidinkielen ja vieraiden kielten omaksuminen, oppiminen ja opettaminen. Soveltavan kielitieteen uusia opiskelijoita otetaan joka toinen vuosi ja v. 1988 on välivuosi, jolloin hakua ei järjestetä. Journalistiikan koulutusohjelma (toimittajakoulutus) Koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa ammattitaitoisia toimittajia joukkoviestintävälineisiin. Toimittajien varsinaisten ammatillisten valmiuksien ohessa Jyväskylän yliopiston toimittajakoulutus tähtää mahdollisimman hyvään ja laajaan yleissivistykseen. Tavoitteena on lähinnä uutistoimittajalta vaadittavat valmiusaste. Koulutuksen painopiste on lehtityössä. Resurssien parantuessa pyritään kuitenkin siihen, että jo lähivuosina olisi mahdollista painottaa opiskelussa myös radioja TV-työtä HAKEMINEN Tiedekuntaan haettaessa tulee ehdottomasti käyttää Jyväskylän yliopiston hakemuslomakkeita. Englantilaisessa filologiassa, germaanisessa filologiassa, romaanisessa filologiassa ja venäjän kielessä järjestetään yhteisvalinta tai yhteinen valintakoe usean korkeakoulun kesken. Hakemuslomake on ehdottomasti lähetettävä erikseen (kunkin korkeakoulun oma hakemuslomake) kaikkiin niihin korkeakouluihin, joihin samalla halutaan pyrkiä. Kaikkien tiedekuntaan pyrkijöiden tulee hakea vähintään kahden mutta enintään kolmen tiedekunnan oppiaineen opinto-oikeutta. Suomen kieltä, historiaa, taidehistoriaa, kansatiedettä tai musiikkikasvatusta hakevien ei kuitenkaan välttämättä ole haettava toista ainetta. Vieraita kieliä hakevien on haettava myös toista vierasta kieltä (siinäkin tapauksessa, että ei tässä vaiheessa ole harkinnut kahden kielen opiskelua). Hakijoiden on osallistuttava vähintään yhden, mutta mieluummin kahden haetun aineen valintakokeeseen (ei koske pohjoismaista filologiaa eikä puheviestintää). Valintakokeeseen ilmoittautuminen Hakemuksen lisäksi ennakkoilmoittautuminen humanistisen tiedekunnan valintakokeisiin on pakollinen. Ilmoitukset lähetetään aineittain osoitteeseen (laitoksen nimi) Jyväskylän yliopisto, Seminaarinkatu 15, 40100 Jyväskylä. VALINTAKOEVAATIMUKSET Seuraavassa esitetään koulutusohjelmittain valintakokeiden ajat, paikat ja vaatimukset. Huom! Kaikki koesalit sijaitsevat yliopistoalueella Seminaarinmäellä. Suomen ja sukukielten valintakoe pidetääntorstaina 30.6.1988 klo 9—13 salissa L 304. Koe sisältää kysymyksiä ja sovellutustehtäviä seuraavista teoksista: 1. Riitta Linkola, Kirsti Mäkinen, Juha Rinkama, Inkeri Lampi: Uuden lukion äidinkieli 1 (luvut Asiatyylin tuntomerkkejä, Kielenhuoltokysymyksiä). WSOY 1982. 2. Riitta Linkola, Kirsti Mäkinen, Juha Rinkama, Inkeri Lampi: Uuden lukion äidinkieli 2 (luvut Asiatyylin tuntomerkkejä, Kielenhuoltokysymyksiä). WSOY 1982. 3. Riitta Linkola, Kirsti Mäkinen, Juha Rinkama: Uuden lukion äidinkieli 3 (luvut Näkökulma kieleen, Tyylin ja kielen huoltoa, Suomen kirjakielen synty ja kehitys, Kieli ja kielen käyttö). WSOY 1983. 4. Terho Itkonen, Kieliopas s. 9—101. Kirjayhtymä 1982. Lisäksi kokeeseen kuuluu kirjoitustehtävä. Suomen kielen valintakokeen kautta hyväksytyt saavat ilman eri hakemusta myös kirjallisuuden opinto-oikeuden. Jyväskylän yliopiston humanistinen tiedekunta järjestää yhdessä alla mainittujen korkeakoulujen kanssa yhteiset valintakokeet tai yhteisvalinnat seuraavissa kieliaineissa: Yhteinen valintakoe: Saksa tiistaina 21.6. klo 9—13 salissa C 4: Jyväskylän yliopisto, Tampereen yliopisto ja Turun yliopisto. Yhteisvalinta: Ranska torstaina 23.6. klo 9—13 salissa L 304: Jyväskylän yliopisto ja Turun yliopisto. Englanti keskiviikkona 22.6. klo 12 — 16 salissa C 1 ja C 2 Jyväskylä, Joensuun, Tampereen ja Turun yliopistot. Venäjä tiistaina 21.6. klo 14 — 18 salissa M 103 Jyväskylän ja Tampereen yliopistot. Kielimateriaalin analyysitesti ke 22.6. klo 9 — 10, kirjatesti ke 22.6. klo 10—11 salissa C 1 ja C 2. Näihin kahteen kokeeseen tulee osallistua kaikkien niiden, jotka hakevat edellä mainittujen kielten (saksa, ranska, englanti, venäjä) opinto-oikeutta. Kuitenkaan pelkästään englannin kokeeseen osallistuvien ei tarvitse osallistua kirjatestiin. Kirjatestiin luetaan Kaisa Häkkinen, Yleisen kielitieteen peruskurssi. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja n:o 11, Turku 1981. Saatavana kirjakaupoista tai Suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos, Turun yliopisto, Fennicum, Henrikinkatu 3, 20500 Turku, puh. 921-645 290. Klassisten kielten koulutusohjelma Latinan kielen valintakoe pidetään torstaina 23.6.1988 klo 14—18 salissa C 3. Koetehtävät koskevat antiikin kulttuurihistoriaa eivätkä edellytä latinan kielen taitoa. Koe perustuu oppikirjaan: Kallela — Paananen — Palmen, Ad fontes I, Tekstit, Kulttuuritausta (Kouluhallitus — Valtion painatuskeskus, Helsinki 1981, ISBN 951-859-060-5) sisältyviin suomenkielisiin kulttuuritaustoihin (s. 6-12, 24-30, 44-48, 70-73,78-84, 102-109, 124-129, 152-155, 164-167, 177-180, 188-193). Historian koulutusohjelma Historian valintakoe pidetään perjantaina 17.6.1988 klo 9— 13 Blomstedtin salissa. Valintakoe perustuu hallittuun lukion koulukurssiin. Yleisen historian osalta on kiinnitettävä erityistä' huomiota vanhaan aikaan, keskiaikaan ja uuden ajan ensimmäisiin vuosisatoihin. Joku tai jotkut tehtävät käsittelevät myös taloushistoriaa. Historia-aineiden yhteiseen valintakokeeseen tulee osallistua kaikkien, jotka hakevat yhtä tai useampaa historia-ainetta päätai sivuaineekseen. Opiskelemaan valitut saavat ilman eri hakemusta yhteiskuntatieteen opinto-oikeuden. Taiteiden tutkimuksen koulutusohjelma Kirjallisuus Valintakoe pidetään torstaina 16.6.1988 klo 9 — 13 Blomstedtin salissa. Valintakoe perustuu seuraavaan teokseen: Rikama, Kirjallisuustieto. WSOY 1978 tai 1980. Opiskelemaan valitut saavat halutessaan kansanrunoudentutkimuksen opinto-oikeuden ilman valintakoetta. Kirjallisuuden opinnot suoritetaan joko yleisen tai kotimaisen linjan mukaan, ja opintotoimistoon ilmoittautuessaan tulee hyväksyttyjen valita toinen linjoista. Linjaa voi myöhemmin vaihtaa. Musiikkitiede Valintakoe pidetään perjantaina 17.6.1988 klo 8—17 salissa M 103. Valintakoe perustuu lukion musiikin oppimäärään, musiikkioppilaitosten Teoria I -kurssin oppimäärään sekä pyrkijän soittotai lauluopintoihin. Valintakoe muodostuu neljästä osasta: 1) musiikin teorian tuntemus, 2) musiikin historian ja tyllien tuntemus (ääninäytteitä musiikin eri lajeista, faktakysymyksiä), 3) essee, jonka pääsykokeessa annettavat valinnaiset aiheet liittyvät taidemusiikkiin, afroamerikkalaiseen musiikkiin, perinnemusiikkiin tai musiikkielämän ajankohtaisiin tapahtumiin, 4) soittotai laulunäyte. Musiikin teorian tuntemukseen tarvittavat tiedot saa mm. seuraavista teoksista Creutlein ja Louhivuori: Musiikin teorian kuntokoulu. Fazer 1982 tai Linnala, Yleinen musiikkioppi, Gummerus 1975 sekä Salmenhaara, Sointuanalyysi. Otava 1968. Kohtiin 2 ja 3 vaadittavat tiedot saa esimerkiksi lukion musiikin oppikirjoista. Musiikin ääninäytteistä on näytteen laadusta riippuen tunnistettava laji, tyylitai aikakausi, säveltäjä, teos ja/tai esityskokoonpano. Soittokokeessa esitetään yksi teos, jonka lajin, tyylin ja vaikeusasteen pyrkijä voi itse valita. Hakijoiden, joiden instrumentti on muu kuin piano tai urut, on itse tuotava soitin pääsykokeeseen. Huom! Hakijan tulee merkitä instrumenttinsa sekä suorittamansa teoriaja soitinopinnot kokeeseen ilmoittautumislomakkeelle. Taidehistoria Valintakoe pidetään keskiviikkona 29.6.1988 klo 9—13 salissa A 103. Valintakoe perustuu lukion historian kronologian hallintaan sekä kokeeseen luettavaan teokseen: Luettava kirja: E.H. Gombrich, Maailman taiteen historia. Toinen tarkistettu ja uudistettu painos. WSOY 1980 tai E.H.Gombrich, The Story of Art. Phaidon paper back 1984. Koe koostuu neljästä osasta. Ensimmäinen osa on kuvatentti, toisessa osassa analysoidaan kaksi taideteosta, kolmannessa osassa tentitään taiteeseen liittyviä nimiä, käsitteitä ja termejä, ja viimeisenä osana on esseekysymys. Taidehistoriaan valitut saavat ilman eri hakemusta kansatieteen tai kansanrunoudentutkimuksen opinto-oikeuden. Taidekasvatus Valintakoe pidetään keskiviikkona 29.6.1988 klo 14—18 salissa A 103. Valintakoe perustuu seuraaviin teoksiin: Routila, Lauri: Taidekasvatuksen tieteenala. Clarion Opusvula 1, Keuruu 1985 sekä Taiteentutkimuksen perusteet, toim. Yrjö Varpio, WSOY, Helsinki 1982. Näiden lisäksi kokeeseen kuuluu omaa luovaa ajattelukykyä ja taiteellisen viestin ymmärtämistä mittaava kysymys. Kulttuurien tutkimuksen koulutusohjelma Suomalainen j a vertaileva kansatiede sekä suomalainen j a vertaileva k a n s a n r u n o u d e n tutkimus Valintakoe pidetään torstaina 16.6.1988 klo 14 — 18 Blomstedtin salissa. Teoksesta Kirkinen, Hakamäki, Linkola (toim.), Sukupolvien perintö 1, Kirjayhtymä 1984, seuraavat artikkeli: Pirkko Sallinen-Gimpl, Elinkeinot ja yhteisöt, s. 101-154. Martti Linkola, Rakentamisen ja asumisen perinne, s. 263-293. Teoksesta Kirkinen, Hakamäki, Linkola (toim.), Sukupolvien perintö 2, Kirjayhtymä 1985, seuraavat artikkelit: Juhani U.E. Lehtonen, Talonpoika ja kaupunkikulttuurin kasvu, s. 179-194, ja Juhani U.E. Lehtonen, Sisustus ja asuminen, s. 195218., (osaa on saatavana etnologian l a i t o k s e n i E. Adamson-Hoebel, Primitiivinen, ktilttuuri s 3-40, 171-339,501-568. Launonen-Mäkinen (toim.), Folklore tänään, Tietolipas 73. Tietosanakirja Spectrumista artikkeli: Folklore ja folkloristiikka. Kansantieteen ja kansanrunoudentutkimuksen valintakoe on yhteinen. Opinto-oikeutta voidaan hakea jompaan kumpaan tai molempiin. Mikäli hakija on hyväksytty toiseen mainituista aineista, saa hän toiseen sivuaineoikeuden. Lisäksi jompaan kumpaan valitut saavat ilman eri hakemusta myös taidehistorian opinto-oikeuden sekä kansarunoudentutkimukseen valitut myös kirjallisuuden opinto-oikeuden. Soveltavan kielitieteen ja puheentutkimuksen koulutusohjelma Puheviestintä Toisen vaiheen valintakoe pidetään keskiviikkona 6.7.1988 klo 8 alkaen (hakijat kutsutaan). Valintakokeen tarkoituksena on arvioida hakijan soveltuvuutta puheviestinnän tehtäviin. Kokeeseen sisältyy haastattelu ja erilaisia puheviestintätehtäviä, joihin ei edellytetä ennalta valmentautumista. Musiikkikasvatuksen ja musiikkiterapian koulutusohjelma Musiikkikasvatus Valintakokeet pidetään keskiviikkona ja torstaina 15.—16.6.1988 klo 8 — 17. Kokoontuminen salissa M 103. Hakijoiden on ilmoitettava 6.6. mennessä kirjallisesti ilmoittautumislomakkeella: 1) pääja sivusoitin/soittimet, 2) esitettävät teokset ja 3) suoritetut instrumenttija teoriaopinnot osoitteella Jyväskylän yliopisto, Musiikkitieteen laitos, Seminaarinkatu 15, 40100 Jyväskylä. Huom! ei todistuksia. Myöhästyneitä ja puutteellisia hakemuksia ei oteta huomioon. Pääsykokeisiin hyväksytyille lähetetään kutsu erikseen. Journalistiikan koulutusohjelma (toimittajakoulutus) Hakeminen Jyväskylän yliopiston opiskelijoiksi aikovat hakevat journalistiikkaa joko päätai sivuaineeksi käyttäen normaalia uusien opiskelijoiden hakulomaketta. Hakemukseen ei liitetä työtodistuksia, vaan ne lähetetään erikseen 6.6. mennessä osoitteella (esimerkiksi kokeeseen ilmoittautumislapun mukana) Jyväskylän yliopisto, Viestintätieteiden laitos, Toimittajakoulutus, Seminaarinkatu 15, 40100 Jyväskylä. Kaikki journalistiikkaa hakeneet osallistuvat ilman eri kutsua kokeeseen, joka pidetään maanantaina 27.6.1988 klo 10 — 14 salissa Cl (päärakennus). Kokeessa tentitään kirja Bruun-KoskimiesTervonen, Uutisoppikirja. Tammi 1986. Lisäksi kokeessa on kirjoitustehtäviä. Toisen vaiheen soveltuvuuskokeeseen kutsutaan ensimmäisen vaiheen perusteella n. 60 hakijaa. Koe pidetään 3. — 5.8.1988 siten, että ke 3.8. klo 10 — 12 kaikki osallistuvat kokeen kirjalliseen osaan, jonka jälkeen aloitetaan hakijoiden haastattelut. Toimittajakokemus osoitetaan työtodistuksilla tai oikeaksi todistetulla luettelolla julkaistuista nikkeleista tai lähetetyistä ohjelmista. Vähintään kymmenen artikkelin tai radio-ohjelman tekemisestä saa kolme pistettä, vähintään kahden kuukauden työkokemuksesta toimituksessa 10 pistettä ja vähintään puolen vuoden työkokemuksesta 15 pistettä.
• 12 KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Perustutkinto kasvatustieteiden kandidaatin tutkinto, suoritetaan koulutusohjelmassa, johon opiskelija opiskelijavalinnassa valitaan. Koulutusohjelma voi jakaantua suuntautumisvaihtoehtoihin. Kasvatustieteiden tiedekunnassa on kolme kandidaatintutkintoon johtavaa koulutusohjelmaa suuntautumisvaihtoehtoineen: Tiedekunnan koulutusohjelmat ovat: Peruskoulun luokanopettajan koulutusohjelma — pääaine kasvatustiede Kasvatusalan hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen koulutusohjelma — pääaine kasvatustiede Erityispedagogiikan koulutusohjelma, jossa ovat — erityispedagogiikan yleinen suuntautumisvaihtoehto — erityisopettajan suuntautumisvaihtoehto — pääaine erityispedagogiikka Kevään 1988 ylioppilaskirjoituksissa hylätyt voivat osallistua opiskelijavalintaan lukuunottamatta luokanopettajan koulutusohjelmaa. Lopullinen hyväksyminen jää riippumaan syksyn ylioppilaskirjoituksissa menestymisestä. Kasvatustieteiden kandidaatin tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi tiedekunnassa järjestetään lastentarhanopettajan tutkintoon johtavaa koulutusta sekä erillisiä erityisopettajan ja opinto-ohjaajan opintoja ja aineenopettajan kasvatustieteellisiä opintoja (ns. auskultointi), joista kolmeen viimeksi mainittuun koulutukseen hakevilta vaaditaan aikaisempaa koulutusta. Opiskelijavalinnasta ja hakuajoista näihin opintoihin ilmoitetaan yksityiskohtaisesti erikseen. Luokanopettajan koulutusohjelma Koulutusohjelman pääaineena on kasvatustiede, joka käsittelee mm. ihmisen kehittymistä, kasvatuksen kannalta keskeisiä kysymyksiä, kasvatusfilosofiaa ja myös kasvatustieteellisen tutkimuksen vaatimia tutkimusmenetelmiä. Opintoihin sisältyy lisäksi peruskoulun ala-anteella opetettavien aineiden opintoja. Lisäksi opiskelija voi erikoistua kahteen opettavaan aineeseen tai yhteen opetettavaan aineeseen ja alkutai erityisopetukseen. Tärkeä osa opintoja on myös opetusharjoittelu opettajankoulutuslaitoksen harjoittelukoulussa ja ns. kenttäkoulussa. Kasvatushallinto yms. Kasvatusalan hallinnon suunnittelua ja tutkimuksen koulutusohjelman pääaineena on kasvatustiede. Kasvatustieteen ohella opiskellaan sivuaineina mm. psykologiaa, erityispedagogiikkaa, yhteiskuntapolitiikkaa, filosofiaa, tilastotiedettä, valtio-oppia ja sosiologiaa. Opiskelun alkuvaiheessa perehdytään kasvatustieteellisen ja sen lähialojen käsitteistöön ja kasvatuksen peruskysymyksiin sekä tutkimusmenetelmien perusteisiin. Opiskelun myöhemmissä vaiheissa korostuvat teoreettisemmat, tutkimustyöhön ja erityiskysymyksiin liittyvät aihepiirit. Opintoihin sisältyy myös 3—5 kuukauden työharjoittelu jollakin kasvatuksen osa-alueela, esimerkiksi koulutus-, suunnittelutai hallintotehtävissä. Kasvatusalan hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen koulutusohjelma ei suoranaisesti valmista mihinkään tiettyyn ammattiin, mutta antaa valmiuksia hyvinkin erilaisiin tehtäviin samalla tavoin kuin yhteiskuntatieteellinen ja humanistinen koulutus. Valtaosa valmistuneista toimii julkisen hallinnon palveluksessa, yleisimmin opetusja sosiaalihallinnossa, sekä vapaan sivistystyön ja henkilöstökoulutuksen tehtävissä. Erityispedagogiikka Erityispedagogiikan tavoitteena on auttaa pedagogisesti poikkeavaa henkilöä kasvatuksellisin keinoin kehittymään yksilöllisten kehitysresurssien mukaisesti. Pedagogisesti poikkeavalla tarkoitetaan tällöin ihmistä, jonka kasvatus edellyttää normaalista poikkeavia kasvatustavoitteita, -sisältöjä, -menetelmiä ja/tai -järjestelyjä. Erityispedagogiikan tutkimusja opetusalaan kuuluvia poikkevia ryhmiä ovat mm. älyllisesti poikkeavat, emotionaalisesti häiriintyneet, asosiaaliset, aistivammaiset, lukemis-, kirjoittamis-, puheja äänihäiriöiset sekä CP-vammaiset. Erityispedagogiikan koulutusohjelmassa on kaksi erillistä suuntautumisvaihtoehtoa, joissa molemmissa on pääaineena erityispedagogiikka. Yleisestä suuntautumisvaihtoehdosta valmistuneet toimivat erityiskasvatuksen piirissä mm. tutkimus-, suunnitteluja hallintotehtävissä. Erityisopettajan suuntautumisvaihtoehto (kouluttaa erityisopettajia ns. luokattomaan erityisopetukseen (ent. puhe-luki-erityisopetus). Suuntautumisvaihtoehdosta valmistuvat toimivat useimmiten peruskoulun puhe-, lukemisja kirjoittamishäiriöisten tai muulla tavoin häiriytyneiden lasten ja nuorten opettajina. On huomattava, että erityisopettajan suuntautumisvaihtoehto ei anna peruskoulun luokanopettajan kelpoisuutta. Opettajakoulutukseen valinta kaksivaiheinen Valinta luokanopettajan koulutusohjelmaan on kaksivaiheinen. Koulutukseen hakeminen ja valinnan ensimmäinen vaihe eli todistusten perusteella tapahtuva valinta toteutetaan suomenkielisten opettajankoulutusyksiköiden välisenä valtakunnallisena yhteisvalintana, jonka järjestää Jyväskylän yliopisto. Kaikkiin suomenkielisiin opettajankoulutusyksiköihin haetaan samalla hakulomakkeella. Hakulomakkeita on saatavissa näistä yskiköistä sekä niistä muista paikoista, jotka on mainittu kunkin korkeakoulun esittelyn yhteydessä kohdassa "Hakeminen". Hakija jättää vain yhden hakulomakkeen, jolla voi hakea kolmeen opettajankoulutuslaitokseen. Hakijan tulee ilmoittaa hakulomakkeessa, mihin järjestykseen hän nämä kolme laitosta asettaa. Hakija voidaan kutsua vain yhden opettajankoulutuslaitoksen valintakokeisiin. Hakemukset palautetaan osoitteella Jyväskylän yliopiston kirjaamo, Seminaarinkatu 15, 40100 Jyväskylä. Kuoren vasempaan alakulmaan merkitään: "Luokanopettajan yhteisvalinta". Huom. Sekä esivalinnassa että lopullisessa valinnassa miehiä ja naisia käsitellään erillisinä ryhminä. Peruskoulun luokanopettajan koulutusohjelmaan otetaan 56 naisja 40 miesopiskelijaa. Esivalinta Kutsuminen valintakokeisiin tapahtuu seuraavien tekijöiden antaman yhteispistemäärän perusteella. 1. ylioppilastutkinnon neljän kokeen äänimäärä: 0—5 pistettä, äidinkieli, toinen kotimainen kieli, ensimmäinen vieras kieli, reaali tai matematiikka (parem^j näistä) 2) lukion päästateäistuksen kaikkien aineiden keskiarvo 0—5 pistettä. 3. lisäansiot (mm. o p e t t a j a k o j ^ m u s tms.) 5 pistettä. Jyväskylän opettajankoulutuslaitoksen va|jn{gkokeisiin kutsutaan yhteisvalinnan perusteella 288 pyrkijää, jos sisäänotto on 96. Valintakokeisiin kutsuttavien luettelo julkistetaan viimeistään 18. 7. 1988 opettajankoulutuslaitoksen ilmoitustaululla, jolloin kutsuttaville lähetetään myös kirjallinen kutsu. Kutsun mukana lähetetään ilmoittautumislomake, jolla hakija vahvistaa tai peruuttaa valintakokeisiin osallistumisensa. Lisäksi kutsuttaville lähetetään tiedote valintakokeista ja lopulliseen valintaan vaikuttavista tekijöistä. Valintakokeisiin kutsutun tulee lähettää vahvistus saapumisestaan 8. 8. 1988 mennessä. Valintakokeisiin kutsumatta jääneellä on mahdollisuus saada opettajankoulutusyksiköltä selvitys siitä, mihin kielteinen tulos on hänen kohdallaan perustunut. Mahdollinen oikaisupyyntö on osoitettava siihen korkeakouluun, johon pyrkijä on ensisijaisesti hakenut. Oikaisupyyntö on tehtävä kirjallisesti. Jyväskylän yliopiston osalta mahdollinen oikaisupyyntö on tehtävä 14 vuorokauden kuluessa valinnan 1. vaiheen tulosten julkistamisesta ja osoitettava Jyväskylän yliopiston opettajankoulutusyksikölle, os. Seminaarinkatu 15, 40100 Jyväskylä. Lopullinen valinta Lopullisen valinnan suorittaa kukin luokanopettajan koulutusta järjestävä korkeakoulu itsenäisesti. Jyväskylän yliopistossa lopullinen valinta tapahtuu haastattelusta, opetustuokiosta, kirjallisuuskuulustelusta ja vapaaehtoisista musiikkija piirustusnäytteistä saatavien pisteiden perusteella seuraavasti: — haastattelu ja opetustuokio 3—15 pistettä — kirjakuulustelul 0— 2 pistettä — musiikkinäyte 0— 2 pistettä — piirustysnäyte 0— 2 pistettä Yhteensä 3—12 pistettä Valintakokeet järjestetään 18. ja 19. 8. 1988. Kukin hakija osallistuu valintakokeisiin vain yhtenä päivänä, joka ilmoitetaan kutsukirjeessä. Kutsukirjeessä annetaan myös yksityiskohtaiset ohjeet valintakokeista. Kirjakuulustelu perustuu teoksiin Ojala, Mikko, Varhaiskasvatuksen perusteita. Kirjayhtymä, Helsinki 1985 ja Viljanen, Erkki, Kasvatustiede. Kirjayhtymä, Tampere 1982. Lopullisen valinnan tulokset julkistetaan viimeistään viiden vuorokauden kuluttua valintakokeiden päättymisestä. Opiskelijavalintaan tyytymätön voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua 14 päivän kuluessa tulosten ilmoittamisesta. Kasvatushallinnon valinnat Kasvatusalan hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen koulutusohjelman valintamenettely on kaksivaiheinen ja siinä on esivalinta ja valintakoe. Esivalinta suoritetaan 6. 6. 1988 päättyneen hakuajan kuluessa jätettyjen hakemusten perusteella. Valintakokeisiin esivalinnan perusteella kutsuttaville lähetetään kutsu 23. 6. 1988 mennessä. Valintakoe siihen kutsutuille järjestetään 7. 7. 1988. Kasvatusalan hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen koulutusohjelman valintakokeisiin kutsutut ilmoittautuvat klo 12.00 yliopiston päärakennuksen saleissa C 1 ja C 2. Kutsut opiskelemaan hyväksytyille lähetetään 15. 8. 1988 mennessä. Kasvatusalan hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen koulutusohjelman valintaperusteet ovat: 1. ylioppilastutkintotodistus, 2. lukion päästötodistus, 3. mahdoliset yliopistolliset arvosanat, ylemmän keskiasteen tutkinnot, työkokemus ja harrastustoiminta, 4. valintakoe. Esivalinta Valintakokeeseen kutsutaan 200 hakijaa yotodistuksen perusteella laskettavan esivalintapistemäärän perusteella: Valintakoe Valintakokeeseen kuuluu kaksi teosta: 1. Antikainen, S. & Nuutinen, P. (toim.) (1982), Näkökulmia kasvatuksen ongelmiin ja tutkimukseen. Gaudeamus, Mänttä. 2. Moberg, S. (toim.) (1982), Erilaiset oppilaat. Gummerus, Jyväskylä. Valintakokeen kummastakin teoksesta annetaan osaamisen perusteella pisteitä 0—17 pistettä, eli valintakokeen enimmäispistemäärä on 34 pistettä. Hakijan lopullinen pistemäärä saadaan lisäämällä valintakokeen pistemäärä sellaisenaan esivalintapistemäärään, jolloin maksimi on 50 + 34 pistettä = 84 pistettä. Tällöin esivalinta ja valintakoe painottuvat seuraavasti: 1. esivalinta 60 °!o, 2. valintakoe 40 %. Ammattikasvatuksen suuntautumisvaihtoehtoon voivat hakea henkilöt, jotka ovat suorittaneet jonkin ammatillisen keskiasteen opettajantutkinnon. Kaikki ammattikasvatuksen kiintiöön hakeneet kutsutaan valintakokeeseen. Erityispedagogiikan valinta Esivalinta suoritetaan 6.6.1988 päättyneen hakuajan kuluessa jätettyjen hakemusten perusteella. Valintakokeisiin esivalinnan perusteella kutsuttaville lähetetään kutsu 23.6.1988 mennessä. Valintakoe siihen kutsutuille järjestetään 7.7.1988. Erityispedagogiikan valintakokeeseen kutsuttujen tulee ilmoittautua valintakoepäivänä klo 9.00 yliopiston päärakennuksen salissa C 2. Kirjatentti yhdessä kasvatusalan hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen koulutusohjelman kanssa alkaa yliopiston päärakennuksen saleissa C 1 ja C 2 klo 12.00. Valintakoe Erityispedagogiikan yleinen suuntautumisvaihtoehto: kirjatentti, soveltuvuuskoe: haastattelu. Eiryisopettajan suuntautumisvaihtoehto: kirjatentti, soveltuvuuskokeet: haastattelu, vapaavalintainen musiikkiesitys tai suullinen esitys. Kirjatentti on sama kuin kasvatusalan hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen koulutusohjelmassa. Kutsut opiskelemaan hyväksytyille lähetetään 15.8. 1988 mennessä. Opiskelijavalintaan tyytymätön voi pyytää siitin kirjallisesti oikaisua kasvatustieteiden tiedekunnau a neljäntoista päivän kuluessa valinnan tuloksen julkiet^rnjsgsta Ylioppilastutkintoa suorittamattomia valinta koulutusohjelmiin Ylioppilastutkintoa suorittamattomille varataan aloituspaikoista viisi prosenttia. Ylioppilastutkintoa suorittamattomat hakijat valitaan seuraavin perustein: 1. Hakija on suorittanut opistoasteen tutkinnon tiedekuntaa vastaavalla alalla, joihin luetaan nuorisonohjaajan, nuorisoja sosiaalityön, vajaamielisopettajan, sosiaalikasvattajan, kehitysvammahuollon ohjaajan sekä erilaiset opettajantutkinnot. Tällaiselta hakijalta ei edellytetä lisäopintoja. 2. Hakija on suorittanut kansankorkeakoulun yleislinjan Il/kansanopiston yleislinjan 4. vuosikurssin. Tällöinkään hakijalta ei edellytetä lisäopintoja. 3. Hakija on suorittanut opistoasteen tutkinnon, joka ei ole tiedekuntaa vastaavalta alalta. Tällöin hakijalta vaaditaan seuraavat tiedekunnan määräämät lisäopinnot: ylioppilastutkinnon koe tai lukion oppimäärä äidinkielessä, toisessa kotimaisessa kielessä ja yhdessä vieraassa kielessä. Kaikkien ylioppilastutkintoa suorittamattomien hakijoiden tulee osallistua valintakokeeseen ja osoittaa myös siinä omaavansa opintoja varten riittävät perustiedot. L A S T E N T A R H A N O P E T T A J I E N K O U L U T U S Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen lastentarhanopettajien koulutus on kolmivuotinen. Tutkinnon hyväksytty suorittaminen antaa pätevyyden lasten kasvatusja opetustehtäviin päivähoidon alueella. Ylioppilastutkinnon suorittamattomille varataan 10 %:n kiintiö ja miehille vähintään 10 %:n kiintiö valintakokeisiin kutsuttavista edellyttäen, että hyväksyttäviä hakijoita on näitä osuuksia vastaavasti. Koulutukseen hakeudutaan erillistä hakemuslomaketta käyttäen, jonka voi tilata puh. 941291 379 tai 291 360. Valintamenettely on kaksivaiheinen. Ensin suoritetaan esivalinta hakemuksessa ja liitteissä esitettyjen tietojen pohjalta. Valintakokeisiin kutsutaan esivalinnan perusteella vähintään kaksinkertainen määrä pyrkijöitä koulutukseen otettavien määrään verrattuna. Esivalinnan pisteet koostuvat todistusarvosanoista ja ylioppilastodistuksesta, muista tutkinnoista ja kursseista, alle kouluikäisten lasten hoidon ja kasvatuksen alalta saadusta työkokemuksesta, muusta työkokemuksesta sekä harrastustoiminnasta. (Esiharjoittelu ei ole pakollinen). Valintakokeet järjestetään Jyväskylän yliopistossa 20., 21. ja 22.6. 1988. Kokeet kestävät yhden päivän kunkin hakijan osalta. Lopullinen valinta perustuu valintakokeista saatavaan pistemäärään. Mikäli useammalla kuin yhdellä hakijalla on sama pistemäärä, esivalintapistemäärä ratkaisee heidän keskinäisen järjestyksensä. Sisäänotossa ei ole kiintiöitä. Uusia opiskelijoita otetaan 50. Valintakokeisiin sisältyy kirjatentti ja soveltuvuuskoe. Soveltuvuuskokeen osat ovat ryhmätilanne ja yksilöhaastattelu, musikaalisuutta mittaava koe sekä kuvaamataidon koe. Tarkemmat tiedot pistelaskusta, valintakokeista sekä aikataulusta saa hakemuslomakkeen yhteydessä olevasta ohjelomakkeesta. A I N E E N O P E T T A J I E N K O U L U T U S J Y V Ä S K Y L Ä N Y L I O P I S T O S S A Aineenopettajia koulutetaan humanistisessa, matemaattis-luonnontieteellisessä ja liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Aineenopettajiksi haluavat hakevat siis opiskelemaan niitä aineita, joiden opettajaksi aikovat valmistua. Valinta aineenopettajien koulutukseen Liikunnan ja musiikin opettajien koulutukseen opiskelijat valitaan suoraan uusien opiskelijoiden valinnan yhteydessä. Muuhun aineenopettajien koulutukseen opiskelijat valitaan myöhemmin. Valintaperusteina käytetään opintomenestystä ja soveltuvuutta opettajan ammattiin; soveltuvuuden toteamiseksi järjestetään erikseen soveltuvuuskoe. Humanistisessa tiedekunnassa opettajankoulutukseen voi hakea ensimmäisen vuoden keväästä alkaen, jolloin hakuaika päättyy huhtikuun lopussa. Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa valitaan opiskelijat aineenopettajien koulutukseen yleensä kolmannen opiskeluvuoden keväällä. Hakijoita on ollut vähemmän kuin koulutukseen otettavia ja käytännössä ovat kaikki halukkaat päässeet aineenopettajien koulutukseen. Yleispiirteitä aineenopettajien koulutuksesta Aineenopettajan kelpoisuuteen vaadittavan perustutkinnon laajuus on 180 ov., liikunnan opettajan tutkinnon laajuus on 160 ov. Tutkintoon sisältyvät opettajan kelpoisuuteen vaadittavat opetettavien aineiden opinnot sekä lisäksi aineenopettajan kasvatustieteelliset opinnot. Viimeksimainittuihin opintoihin sisältyy sekä teoreettisia kasvatustieteen perusopintoja ja opetusopin opintoja että käytännön opetusharjoittelua kouluissa. Opintojen suunnittelussa on lähdetty siitä, että opettajaksi voi valmistua noin viidessä vuodessa. Käytännön opiskelutyössä opiskelijat joutuvat sovittelemaan erityyppisiä opintoja oman opintosuunnitelman mukaan ja kaikki samana vuonna aloittaneet ja samojakin aineita opiskelevat eivät välttämättä etene samaan tahtiin. Alunalkaen on suunnitelmissa huomioitava se, että opetusharjoittelujaksot koulussa ovat niin tiiviitä, että muille opinnoille ei jää silloin aikaa. Kun opiskelija on suorittanut opetussuunnitelman mukaiset opetettavien aineiden opinnot ja opettajan pätevyyteen vaadittavat kasvatustieteen opinnot opetusharjoitteluineen, hän saa todistuksen kandidaatin tutkinnosta sieltä tiedekunnalta, jossa aineopinnot on suoritettu. Liikuntatieteellinen tiedekunta Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa kandidaatin tutkintoon tähtäävä opiskelu tapahtuu liikuntatieteiden, terveydenhuollon ja terveydenhuollon opettajan koulutusohjelmissa. Terveydenhuollon opettajan koulutusohjelmassa koulutetaan fysioterapian opettajia. Liikuntatieteiden koulutusohjelmaan otetaan vuonna 1988 uusia opiskelijoita aineenopettajan, hallinnon ja valmennuksen suuntautumisvaihtoehtoihin. Terveydenhuollon koulutusohjelmaan otetaan opiskelijoita kahteen suuntautumisvaihtoehtoon, jotka ovat fysioterapian ja terveyskasvatuksen suuntautumisvaihtoehdot. Lisäksi uusia opiskelijoita otetaan terveydenhuollon opettajan koulutusohjelmaan. Liikuntatieteiden koulutusohjelmaan voivat hakea ylioppilaat ja alalle soveltuvan keskiasteen ammatillisen tutkinnon suorittaneet ei-ylioppilaat. Valmennuksen suuntautumisvaihtoehdon lajiryhmät: — kestävyyslajit: ampumahiihto, hiihto, kestävyysjuoksu, melonta, pikaluistelu, pyöräily, soutu, suunnistus, uinti ja kävely. — taito-teholajit: alppihiihto, heittoja hyppylajit, kamppailulajit, painonnosto, pikaja aitajuoksu ja telinevoimistelu. — palloilulajit: jalkapallo, jääkiekko, koripallo, käsipallo, lentopallo, pesäpallo, squash, tennis ja sulkapallo.
• 13 Kuhunkin lajiryhmään otetaan 5 opiskelijaa. Terveydenhuollon koulutusohjelmaan terveyskasvatuksen suuntautumisvaihtoehtoon voivat hakea vain terveydenhuollon ylemmän keskiasteen erikoistutkinnon tai muun vastaavan, soveltuvan tutkinnon suorittaneet henkilöt ja fysioterapian suuntautumisvaihtoehtoon lääkintävoimistelijan tai muun vastaavan, tiedekunnan hyväksymän tutkinnon suorittaneet henkilöt. Lisäksi hakijoilta vaaditaan kahden vuoden työkokemus alalla. Terveydenhuollon opettajan koulutusohjelmaan hakevilta edellytetään erikoislääkintävoimistelijan pätevyyttä sekä kahden vuoden työkokemusta alalta. Ylioppilastutkintoa suorittamattomia valitaan koulutusohjelmaan otettavista n. 10 °/o hakijoiden määrästä ja tasosta riippuen. Heillä tulee olla jokin tiedekunnassa annettavaan opetukseen liittyvä ammatillinen keskiasteen tutkinto ja heidän tulee täyttää myös tiedekunnan asettamat muut valintaehdot. Seuraavat keskiasteen tutkinnot antavat mahdollisuuden ylioppilastutkintoa suorittamattomalle henkilölle jatkaa opintojaan liikuntatieteiden koulutusohjelmassa: — liikunnanohjaajan tutkinto, lääkintävoimistelijan tutkinto, nuoriso-ohjaajan tutkinto, sairaanhoitajan tutkinto, toimintaterapeutin tutkinto. Terveydenhuollon koulutusohjelmassa ja terveydenhuollon opettajan koulutusohjelmassa on ylioppilastutkintoa suorittamattomilla henkilöillä mahdollisuus jatkaa opintojaan, mikäli he ovat suorittaneet terveydenhuollon ylemmän keskiasteen erikoistutkinnon, lääkintävoimistelijan tutkinnon tai muun soveltuvan tutkinnon. Tämän lisäksi heillä tulee olla vähintään kahden vuoden työkokemus alalla. Ylioppilastutkintoa suorittamattomilla hakijoilla tulee olla selvitys suoritetuista lisäopinnoista, jotka ovat lukion kurssit taiylioppilastutkinnon kokeen äidinkielessä, toisessa kotimaisessa kielessä ja yhdessä vieraassa kielessä. Kielten tason tulee olla vähintään lukion b-kieltä vastaava oppimäärä. Tiedekuntaan voidaan hyväksyä myös sellaisia ylioppilastutkintoa suorittamattomia henkilöitä, joilla ei ole edellä mainittua tutkintoa, mutta joilla on muulla tavoin hankittu tiedekunnan riittäväksi katsomat opiskelijaksi hyväksymisen edellytykset. Näiltä hakijoilta vaaditaan samat lisäopinnot kuin opistoasteen tutkinnon suorittaneilta. Kansankorkeakoulun yleislijjan Il/kansanopiston yleislinjan 4. vuosikurssin suorittaneet voidaan hyväksyä opiskelijaksi ilman lisäsuorituksia. Kaikki ylioppilastutkintoa suorittamattomat hakijat osallistuvat valintaan vahvistettujen valintaperusteiden mukaisesti. Liikuntatieteiden koulutusohjelma Koulutusohjelman aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdosta valmistuvat saavat valmiudet toimia liikunnan ja terveyskasvatuksen/terveystiedon aineenopettajina peruskoulussa, lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa sekä muissa liikunnan opetustehtävissä. Hallinnon suuntautumisvaihtoehto antaa riittävät tiedot ja taidot liikunnasta, liikuntahallinnosta, -politiikasta ja -suunnittelusta sekä tiedonvälityksestä ja liikuntaympäristöstä niin, että tutkinnon suorittanut voi soveltaa niitä valtion, kuntien ja yksityisen liikuntatoimen suunnitteluun ja hallinnon johtotehtävissä. Valmennuksen suuntautumisvaihtoehto antaa valmiudet urheiluvalmennuksen koulutus-, johto-, kehitysja tutkimustehtäviin sekä erikoisvalmentajan tehtäviin. Terveydenhuollon koulutusohjelma Koulutusohjelman terveyskasvatuksen suuntautumisvaihtoehdosta valmistuvat saavat valmiudet toimia kansanterveystieteen ja terveyskasvatuksen asiantuntemusta edellyttävissä koulutus, johto-, kehitysja tutkimustehtävissä mm. terveydenja sosiaalihuollon alalla, tutkimuslaitoksissas sekä terveyskasvatustyötä tekevissä järjestöissä. Fysioterapian suuntautumisvaihtoehdon tarkoituksena on, että opiskelija saavuttaa valmiuden toimia fysioterpian johto-, kehitys-, koulutusja tutkimustehtävissä terveydenja sosiaalihuollon sekä liikuntatoimen ja kuntoutuksen alalla. Terveydenhuollon opettajan koulutusohjelma Terveydenhuollon opettajan koulutusohjelma antaa valmiudet ja muodollisen pätevyyden toimia fysioterapian opettajina terveydenhuollon oppilaitoksissa. Hakeminen ja valintamenettelyt Vahvistetun kaavan mukaiset hakemuslomakkeet liikuntatieteiden koulutusohjelmaan, terveydenhuollon koulutusohjelmaan ja terveydenhuollon opettajan koulutusohjelmaan tulee toimittaa yliopiston kirjaamoon 6. 6. 1988 mennessä. Valmennuksen suuntautumisvaihtoehtoon hakeneilta edellytetään myös valmennuksen liitelomakkeen toimittamista omaan lajiliittoon. Myöhästyneitä ja puutteellisia hakemuksia ei oteta huomioon. Hakija vastaa itse ilmoittamistaan tiedoista. Mikäli havaitaan sellaisia virheitä, jotka vaikuttavat hakijan valintaan tiedekuntaan, evätään hakijan opiskeluoikeus. Ohjeiden mukaan täytetyistä hakemuksista lasketaan aineenopettajan, hallinnon ja valmennuksen suuntautumisvaihtoehtoihin hakeneille ensimmäisen vaiheen mukainen alkupistemäärä, jonka perusteella kutsutaan tiedekunnan ennalta hyväksymä määr hakijoita valintakokeisiin. Kutsu valintakokeisiin hyväksytyille lähetetään viimeistään 23. 6. 1988. Kutsutuille järjestetään toisen vaiheen mukaiset valintakokeet 4.—7. 7. 1988. Fysioterapian ja terveyskasvatuksen suuntautumisvaihtoehtoihin ja terveydenhuollon opettajan koulutusohjelmaan hakevien tulee liittää hakemukseensa kopio lääkintävoimistelijan tutkinnosta tai terveydenhuollon erikoistutkintotodistuksesta ja ansioluettelo. Fysioterapian ja terveyskasvatuksen suuntautumisvaihtoehtojen sekä terveydenhuollon opettajan koulutusohjelman pääsykoe pidetään 4. 7. 1988 klo 8.00 tiedekunnan salissa L-303. Kutsu kokeeseen lähetetään 23. 6. 1988 mennessä. Koe on pakollinen kaikille hakijoille. Valintakokeisiin osallistujien on esitettävä valokuvalla varustettu henkilöllisyystodistus tai vastaava. Tiedekunnan tämänhetkisen valintamenettelyn mukaan ei syksyn ylioppilaita voida ottaa huomioon. A. Valinta liikuntatieteiden koulutusohjelmaan Ensimmäinen vaihe Aineenopettajan, hallinnon ja valmennuksen suuntautumisvaihtoehtoihin pyrkivistä valitaan hakemusten perusteella vähintään 312 nais-ja 312 miespuolista hakijaa valintakokeisiin. Valintakokeisiin kutsutaan lisäksi eri lajiliittojen laatimilta listoiltga 30 parhaiten sijoittunutta hakijaa, jotka muuten eivät ole valintakokeisiin kutsuttujen joukossa. Ylioppilastutkintoa suorittamattomia kutsutaan hakemusten perusteella valintakokeisiin enintään 10 prosenttia vastaavasta ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrästä. Toinen vaihe Toisessa vaiheessa otetaan huomioon seuraavat valintatiedot ja lopullinen valintapistemäärä lasketaan niiden summana. AineenopettaHallinnon Valmennuksen jan sv. sv. sv. maks.pist. maks.pist. maks.pist. Alkupistemäärä — 130 80 (yo-todistus) Liikuntakokeet 144 40 25 Opetustuokio 30 40 25 Kirjallinen koe 80 60 45 Musiikkikoe 6 — — Psykologinen testi — — 20 Urheiluja vai— — — mennustoiminta 260 260 260 Kokeet järjestetään 4.—7. 7. 1988. Kokeisiin kutsutuille ilmoitetaan tarkat tiedot koeajoista ja -paikoista sekä liikuntakokeiden yksittäiset tehtävät. Liikuntakokeet, opetustuokio sekä kirjallinen koe ovat hakijoille pakolliset. Liikuntakokeet Liikuntakokeet järjestetään seuraavissa kahdeksassa liikuntamuodossa: — telinevoimistelu, rytmiikka ja vapaavoimistelu, palloilu, uinti, perusliikunta, hiihto (rullasuksin), suunnistus ja luistelu, joista testataan kokeissa kunakin vuonna kokeisiin kutsutussa ilmoitettavat kuusi liikuntamuotoa. Liikuntamuotojen keskinäinen painotus on samansuurinen. Opetustuokio Opetustuokiossa, jonka pituus on 3,5 min (valmistumisaika 7 min), tehtävänä on liikuntasalissa opettaa valintaryhmän jäsenille ("oppilaille") jokin yksinkertainen koetilanteessa annettu liiketehtävä tai leikki. Arvostelussa kiinnitetään huomiota mm. siihen, kuinka selvästi "oppilaille" pystytään esittämään annetun tehtävän tavoitteet, sisältö ja toimintaohjeet sekä kuinka osuvasti tehtävän kehittelyvaiheissa käytetään omaa harkintaa ja mielikuvitusta ja kuinka "oppilaiden" ohjaus tilanteessa tapahtuu. Kirjallinen koe Nienstedt-Hänninen-Arstila: Ihmisen fysiologia ja anatomia. Alusta lukuun "Virtsaneritys" asti paitsi luku "Tukija liikuntaelimistö". 4. painos. WSOY-Porvoo 1984 tai Nienstedt-Hänninen-Arstila-Björkqvist: Människans fysiologi och anatomi. Luvut 1—4 ja 6—12. Esselte Studium. Nacka 1982. Korhonen-Eloranta-Santala: Lukion terveystieto. Otava 1986 tai 1987 tai Korhonen-Eloranta-Santala: Hälsokunskap för gymnasiet. Söderström & C:o Förlags Ab. Borgä 1986. Musiikkikoe Aineenopettajan suuntautumisvaihtoehtoon pyrkivät voivat osallistua vapaaehtoiseen musiikkija soittokokeeseen, jossa arvostellaan hakijan musikaaliset tiedot ja taidot. Musiikkikoe sisältää laulunäytteen, soittonäytteen, rytmitajutestin ja melodiatajutestin. Valmennuksen pisteiden jakautuminen maksimipisteet Aktiivinen urheilu-ura 15 Valmentajakoulu 15 Oma toiminta valmentajana 15 Muut ansiot seuraja piirijärjestötoiminnassa 10 Liittojen lausunnot 25 Valinta terveydenhuollon koulutusohjelmaan Valintakoe järjestetään 4. 7. 1988 klo 8.00 liikuntatieteellisen tiedekunnan salissa L 303, os. Keskussairaalantie 4. Terveyskasvatuksen suuntautumisvaihtoehtoon voivat hakea henkilöt, joilla on terveydenhuollon ylemmän keskiasteen erikoistutkinto tai muu soveltuva tutkinto sekä vähintään kahden vuoden työkokemus alalta. Valinta suoritetaan kirjallisen kokeen perusteella. Tentittävät kirjat olivat: Heikkinen & Vuori (toim.): Liikunta ja terveys. Tammi 1980. Vaherva, T. & Ekola, J.: Aikuisten oppimisen taito. Yleisradio. Opetusohjelmat 1986. Fysioterapian suuntautumisvaihtoehtoon voivat hakea henkilöt, joilla on lääkintävoimistelijan tutkinto tai muu vastaava tiedekunnan hyväksymä tutkinto ja vähintään kahden vuoden työkokemus alalta. Valinta suoritetaan kirjallisen kokeen perusteella. Tentittävät teokset: Heikkinen & Vuori (toim.): Liikunta ja terveys. Tammi 1980. Kalkas & Sarvimäki: Hoitotyön eettiset perusteet. SHKS, Karisto 1985. Valinta terveydenhuollon opettajan koulutusohjelmaan Valintakoe pidetään 4. 7. 1988 klo 8.00 liikuntatieteellisen tiedekunnan salissa L-303, os. Keskussairaalantie 4. Terveydenhuollon opettajan koulutusohjelmaan hakevilta edellytetään erikoislääkintävoimistelijan pätevyyttä ja vähintään kahden vuoden työkokemusta alalta. Valinta suoritetaan alkupistemäärien, kirjallisen kokeen ja opetustuokion perusteella seuraavasti: Alkupistemäärä (maks. 5 pistettä) Hakija voi saada aikaisempien opintojen perusteella pisteitä yhteensä korkeintaan 5 pistettä. Nämä pisteet koostuvat fysioterapian erikoistutkinnon tai opettajan tutkinnon arvosanojen keskiarvojen perusteella. Kirjallinen koe (maks. 5 pistettä) Tentitään kirjat Engeström, Y., Perustietoa opetuksesta. Valtion painatuskeskus. Helsinki 1982. Heikkinen & VUori (toim.): Liikunta ja terveys. Tammi 1980. Opetustuokio (maks. 5 pistettä) Hakijan tehtävänä on luentosalissa opettaa oppilaille jokin yksinkertainen koetilanteessa annettu fysioterapian opetustehtävä. Arvostelussa kiinnitetään huomiota mm. siihen, kuinka selvästi hakija pystyy esittämään oppilaille annetun tehtävän tavoitteet, sisällön ja toimenpiteete sekä kuinka suuresti opetuksen edetessä käytetään omaa harkintaa ja kuinka hyvin vuorovaikutus oppilaiden kanssa onnistuu. Hakijoista karsitaan pois ne, jotka ovat saaneet jostakin osakokeesta vähemmän kuin 1 pistettä. Tulosten ilmoittaminen Valintakokeen tulos ilmoitetaan kaikille valintakokeisiin osallistuneille 31. 7. 1988 mennessä. Kun kutsu valintakokeisiin lähetetään, ilmoitetaan jo tässä esivalinnassa hylätyiksi tulleille kunkin hakijan henkilökohtainen pistemäärä ja alimmat hyväksytyt pistemäärät. Tähän esivalintaan tyytymättömien on jätettävä mahdolliset oikaisupyyntönsä tiedekunnan valintatoimikunnalle 28. 6. 1988 mennessä. Virheitä havaittaessa niistä kärsineet hakijat kutsutaan valintakokeisiin. Opinto-oikeuden siirtäminen ensimmäisenä vuotena sallitaan vain erittäin pakottavissa tapauksisssa tiedekunnan harkinnan mukaan. Tiedekunnan vuosikurssimaisesta opiskelusta ja ryhmäkiintiöistä johtuen opintojen aloittamista ei voi siirtää esim. varusmiespalveluksen takia. MATEMAATTISLUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA Tiedekunnassa suoritettava perustutkinto on filosofian kandidaatin tutkinto, ja jatkotutkintoja ovat filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Koulutusohjelmat Biologia Biologian koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa asiantuntijoita ja tutkijoita (1) uusiutuvien luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen, hoidon ja suojelun sekä ympäristönhoidon suunnittelun ja hallinnon tehtäviin, (2) vesien luonnontalouden, vesiensuojelun hallinnon ja suunnittelun sekä kalabiologian ja kalatalouden alaan liittyviin tehtäviin, ja (3) biotieteellisten laboratoriotehtävien hoitoon, suunnitteluun ja hallintoon liittyviin tehtäviin mm. terveydenhuollon, tutkimuslaitosten, teollisuuden ja korkeakoulujen palveluksessa. Koulutusohjelma ei anna opettajan pätevyyttä. Koulutusohjelmassa on 1) ekologian ja ympäristönhoidon, 2) hydrobiologian ja limnologian sekä 3) solubiologian suuntautumisvaihtoehdot. Koulutusohjelma antaa kaikille biotieteilijöille tarpeelliset perustiedot eliökunnasta, solun ja organismien rakenteesta ja toiminnasta, eliöiden ja ympäristön vuorovaikutussuhteista sekä luonnonvarojen ja ympäristön hoidosta ja suojelusta. Koulutusohjelman suorittaneen on tunnettava biotieteiden tietorakenne, biotieteiden ja muiden tieteiden välinen riippuvuus ja vuorovaikutus, ja kyettävä yhteistyöhön sekä biotieteilij öiden että muiden ammattija tieteenalojen edustajien kanssa. Fysiikka Koulutusohjelman yleistavoitteena on kokonaiskuvan antaminen fysiikasta sekä luonnontieteellisen ajattelutavan kehittäminen. Matematiikka on fysiikassa tärkeä työväline, koska fysikaaliset suureet sekä niiden väliset riippuvuussuhteet ilmaistaan matemattisten käsitteiden avulla. Koulutusohjelmassa selvitellään myös yhteyksiä erityisesti muihin luonnontieteisiin. Fyysikon suuntautumisvaihtoehdossa opiskelu painottuu kahden ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen fysiikkaan ja sen soveltamiseen käytännön tehtävissä. Kahtena ensimmäisenä vuonna opintoihin sisältyy runsaasti matematiikkaa. Opintojen syventävässä vaiheessa erikoistutaan johonkin fysiikan osa-alueeseen (kiinteän olomuodon fysiikka, ydinfysiikka, hiukkasfysiikka) ja kurssien valinnalla voi painottaa joko teoreettista tai kokeellista suuntautumista. Aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdossa on valittava toinen opetettava aine, matematiikka, kemia tai tietotekniikka. Fysiikan pakolliset syventävät opinnot ovat suppeammat kuin fyysikolla, mutta myös aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdosta voi saavuttaa jatkokoulutuskelpoisuuden fysiikassa. Kemia Kemistin suuntautumisvaihtoehdon ohjelman tavoitteena on tieteellisesti ja ammatillisesti koulutetun työvoiman tuottaminen erilaisiin tutkimus-, opetus-, valvontaja johtotehtäviin. Aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdossa pakolliset kemian syväntävät opinnot ovat suppeammat kuin kemistin suuntautumisvaihdoehdossa. Toiseksi opetettavaksi aineeksi valitaan fysiikka, matematiikka tai tietotekniikka. Matematiikka Matematiikan koulutusohjelma jakautuu matemaatikon, matematiikan opettajan ja matemaattisten tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehtoihin. Kaikkien suuntautumisvaihtoehtojen tavoitteena on antaa opiskelijalle matemaatikon perusvalmiudet eri näkökohtia painottaen. Jokaisesta suuntautumisvaihtoehdosta valmistuu filosofian kandidaatiksi; tämän jälkeen opintoja voi jatkaa lisensiaatin ja tohtorin tutkintoihin asti. Matemaatikon suuntautumisvaihtoehdossa perehdytään matemaatiikan tai sovelletun matematiikan perusteorioihin. Tavallisimpia sivuaineita ovat fysiikka, kemia, tietojenkäsittely ja tilastotiede; muitakin mahdollisuuksia on, esimerkiksi taloustiede tai filosofia sopii matemaatikon sivuaineeksi. Matematiikan opettajan suuntautumisvaihtoehto antaa pätevyyden peruskoulun ja lukion matematiikan opettajan virkoihin. Matematiikan opettajaksi aikova opiskelee sivuaineena fysiikkaa, kemiaa tai tietotekniikkaa. Lisäksi opintoihin sisältyy kasvatustiedettä ja opetusharjoittelua. Matemaattisten tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihdoehdossa keskitytään matemaattiseen tietojenkäsittelyoppiin, numeeriseen analyysiin ja matemaattisiin ohjelmistoihin sekä sovellettuun matematiikkaan. Tavoitteena on sijoittua matemaattista koulutusta vaativiin tietojenkäsittelytehtviin ja joidenkin oppilaitosten tietotekniikan opettajiksi. Hakeminen Biologian, fysiikan, kemian ja matematiikan koulutusohjelmiin hakevien on postitettava tai jätettävä hakemuksensa yliopiston kirjaamoon 6.6. 1988 mennessä (viimeinen postileiman päivämäärä 6.6.1988) käyttäen vahvistettuja hakulomakkeita (biologian yhteisvalinnassa on oma hakulomake). Hakija voidaan hyväksyä vain yhteen koulutusohjelmaan. Tämän vuoksi hakijan on asetettava koulutusohjelmat suosituimmuusjärjestykseen, joka on sitova valintaa suorittaessa. Koulutusohjelmaa voi opiskelun kuluessa tiedekunnan suostumuksella vaihtaa. Myös kevään ylioppilaskirjoituksissa hylätyt voivat hakea tiedekuntaan ja osallistua valintakokeisiin. Lopullinen hyväksyminen tapahtuu syksyllä, kun asianomainen on hyväksytty ylioppilaskirjoituksissa. Biologian koulutusohjelman valintakoe Yhteinen valintakoe järjestetään samanaikaisesti 13.6.1988 Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistoissa. Kokeeseen voi osallistua millä koepaikalla tahansa. Hakulomake lähetetään siihen yliopistoon, jossa pyrkijä aikoo osallistua valintakokeeseen. Samanaikaisesti voi hakea opinto-oikeutta kaikkii yliopistoihin. Hakijan on asetettava yliopistot ja Jyväskylän yliopiston osalta suuntautumisvaihtoehdot suosituimmuusjärjestykseen, joka on sitova valintaa suoritettaessa. Valintakokeisiin Jyväskylässä osallistuvien on oltava Mattilanniemessä MaD-talon ala-aulassa koepäivänä klo 13.00, jolloin suoritettavan saleihin sjoittumisen jälkeen kokeet alkavat klo 13.30 ja päättyvät klo 17.30. Kokeessa on 50 monivalintatehtävää, jotka perustuvat seuraaviin oppikirjojen oppimääriin: Viitanen, Leikola, Mikkola, Salinoja-Salonen, Simola, Sisula, Sorsa, Sorsa, Vartiainen: Uuden lukion biologia 1 (ISBN 951-0-10386-1) 1986, Uuden lukion biologia 2 (ISBN 951-0-10387-X) 1985 tai 1987 ja Uuden lukion biologia 3 (ISBN 951-011598-3) 1985 tai 1987, WSOY ja Tast, Tyrväi
• 14 nen, Mattila, Nyberg: Koulun biologia, lukiokurssit 1 ja 2 (ISBN 951-1-07173-4) 1985 tai 1986, lukiokurssi 3 (ISBN 951-1-06969-1) 1986 ja lukiokurssi 4 (ISBN 951-1-07424-5) 1984 tai 1987, Otava. Lisäksi laaditaan kahdeksan ns. harrastuskymystä. Näiden kysymyksien vastauksia ei voi saada oppikirjoista. Harrastajakysymysten aihepiirit ovat: a) linnut ja muut selkärankaiset, b) hyönteiset ja c) kasvit. Hakijan on ilmoitettava hakulomakkeessa aikooko hän vastata harrastuskymyksiin. Hakijan on myös ilmoitettava sitovasti, minkä aihepiirin harrastuskysymyksiin hän aikoo vastata. Jokainen saa vastattavakseen vain yhden aihepiirin tehtävät. Matematiikan koulutusohjelman valintaperusteet 1. Ylioppilastutkinnon laajan (pitkän) oppimäärän matematiikan kokeen pistemäärä sellaisenaan, vastaavasti yleisen (lyhyen) oppimäärän matematiikan kokeen pistemäärä vähennettynä 10 pisteellä tai näitä korvaavan matematiikan valintakokeen pistemäärä (enintään 60 pistettä). Parempi pistemäärä otetaan huomioon. Jos ylioppilastutkinnon matematiikan kokeen pistemäärä ei ilmene ylioppilastodistuksesta, pisteytetään matematiikan kokeen arvosana oheisen taulukon mukaan. 2. Lukion päästötodistuksen matematiikan arvosanasta taulukoitu pistemäärä (taulukko A; enintään 20 pistettä). 3. Lukion päästötodistuksen fysiikan tai kemian arvosanasta taulukoitu pistemäärä (taulukko B; enintään 10 pistettä). Parempi pistemäärä otetaan huomioon. 4. Ylioppilastutkinnon äidinkielen arvosanasta taulukoitu pistemäärä (enintään 5 pistettä). 5. Ylioppilastutkinnon yleisarvosanasta taulukoitu pistemäärä (enintään 5 pistettä). Yhteensä enintään 100 pistettä. Opiskelijat valitaan pistemäärän osoittamassa järjestyksessä; poikkeuksena ylioppilastutkinnon suorittaneet kansallisten matematiikkakilpailujen A^§arjassa kymmenen parhaan joukkoon sijoittuneet hakijat valitaan matematiikan koulutusohjelmaan suoraan tällä perusteella. Hakemukseen on tällöin liitettävä oikeaksi todistettu jäljennös kilpailumenestyksen osoittavasta todistuksesta. Fysiikan ja kemian valintaperusteet 1. Ylioppilastutkinnon matematiikan laajan (pitkän) oppimäärän kokeen pistemäärä sellaisenaan, vastaavasti matematiikan yleisen (lyhyen) oppimäärän kokeen pistemäärä vähennettynä 10:llä tai näitä korvaavan matematiikan valintakokeen pistemäärä (enintään 60 pistettä). Parempi pistemäärä otetaan huomioon. Jos ylioppilastutkinnon matematiikan kokeen pistemärä ei ilmene ylioppilastutkintotodistuksesta, pisteytetään matematiikan kokeen arvosana oheisen taulukon mukaan. 2. Ylioppilastutkinnon reaalikokeen fysiikan ja kemian tehtävistä saatu pistemäärä tai sitä korvaavan fysiikan tai kemian valintakokeen pistemäärä (enintään 60 pistettä). Parempi pistemäärä otetaan huomioon. 3. Lukion päästötodistuksen fysiikan arvosanasta (fysiikan koulutusohjelma) tai kemian arvosanasta (kemian koulutusohjelma) taulukoitu pistemäärä (taulukko A; enintään 20 pistettä). 4. Lukion päästötodistuksen matematiikan ja kemian (fysiikan ko.)/ fysiikan (kemian ko.) arvosanasta taulukoitu pistemäärä (enintään 5 pistettä). 6. Ylioppilastutkinnon yleisarvosanasta taulukoitu pistemäärä (enintään 5 pistettä). Yhteensä enintään 170 pistettä. Opiskelijat valitaan pistemäärän osoittamassa järjestyksessä; poikkeuksena ylioppilastutkinnon suorittaneet kansallisten fysiikka/kemiakilpailu• jen A-sarjassa kymmenen parhaan joukkoon sijoittuneet hakijat valitaan fysiikan/kemian koulutusohjelmaan tällä perusteella. Hakemukseen on tällöin liitettävä oikeaksi todistettu jäljennös kilpailumenestyksestä. Valintakokeet (eivät pakolliset): matematiikka tiistaina 14.6.1988 klo 13.00, fysiikka ja kemia keskiviikkona 15.6.1988 klo 13.00. Valintakokeilla voi siis korvata vastaavat ylioppilastutkinnon suoritukset (matematiikan kokeen sekä reaalikokeen fysiikan ja kemian tehtävien pistemäärät). Valintakokeisiin osallistuvien on oltava Mattilanniemessä MaD-talon ala-aulassa koepäivänä klo 12.30. Varsinainen koe on klo 13.00—16.00 aulassa ilmoitettavissa saleissa. YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan koulutusaloja ovat psykologia, kauppatieteellinen ja yhteiskuntatieteellinen. Suoritettava tutkinto on joko psykologian kandidaatti, ekonomi tai yhteiskuntatieteiden kandidaatti. Koulutusohjelmat/ Tieteenalaohj elmat Yhteiskuntapolitiikka ja sosiaalityö Yhteiskuntapolitiikan ja sosiaalityön koulutusohjelmassa opiskellaan pääaineena yhteiskuntapolitiikkaa. Yhteiskuntapolitiikassa pyritään toisaalta teoreettiseen tietämykseen yhteiskunnasta ja toisaalta soveltamaan tietoa yhteiskunnan ilmiöiden ja ongelmian hallitsemiseksi. Koulutusohjelmassa on kaksi suuntutumisvaihtoehtoa: yhteiskuntapolitiikan yleinen suuntautumisvaihtoehto ja sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto. suuntautumisvalinta tehdään ensimmäisen opiskeluvuoden keväällä. Sosiologia Sosiologian koulutusohjelma antaa teoreettiset tiedot ja käytännölliset taidot sosiologista asiantuntemusta vaatviin yhteiskunnalisiin tehtäviin. Ammatillinen suuntautuminen tapahtuu joko yleistä sosiologista tietoa edellyttävien yhteiskunnallisten tehtävien alueille tai yhteiskunnallis-taloudellista tietoa edellyttävien taloussosiologisten tehtävien alueille. Kehityspsykologia Kehitysprykologian koulutusohjelma antaa perustiedot ihmisen kehityksestä elämänkulun eri vaiheissa painottuen lapsuuteen ja nuoruuteen. Kehityspsykologisen tiedon sovellusalueina koulutusohjelmassa ovat kulttuuriin, kasvatukseen, koulutukseen ja ympäristön suunnitteluun suuntautuvat sisällöt, joita opiskelija sivuainevalinnoillaan syventää. Opiskelussa on eduksi, jos opiskelijalla on kokemusta toiminnasta lasten tai nuoren parissa tai jonkin taiteen alueen omakohtaista harrastusta. Koulutusohjelma ei valmista psykologeja. Tilastotiede Tilastotieteen koulutusohjelma antaa perustiedot empiirisen tiedon hankinnan ja analysoinnin tilastollisiin menetelmiin ja näiden soveltamiseen. Keskustietokoneella ja mikrotietokoneilla tapahtuvan atk-työskentelyn avulla saavutetaan vlmius työtehtäviin tilastollisessa tietojenkäsittelyssä. Koulutusohjelmassa on matematiikan opiskelulla keskeinen merkitys. Yritystalous ja -hallinto Yritystalouden ja -hallinnon koulutusohjelman yleistavoitteena on antaa tieteelliset ja ammatilliset valmiudet taloudellisten ongelmien ratkaisuun yhteiskunnan resurssien käytön ohjeemiseen yritysten ja laitosten tasolla. Koulutusohjelmassa voidaan valita joko yrityshallinnon suuntautumisvaihtoehto pääaineena yrityksen taloustiede: laskentatoimi tai yritystalouden suuntautumisvaihtoehto pääaineena joko yrityksen taloustiede: laskentatoimi tai yrityksen taloustiede: markkinointi. Hallinnollinen tietojenkäsittely Koulutusohjelmassa annetaan valmiudet yrityksen tai laitoksen toimintojen tietotarpeiden analysointiin sekä tietotarvetta tyydyttävien tietosysteemien suunnitteluun, toteutukseen ja ylläpitoon sekä tietokoneen käyttöön erilaisten tietojenkäsittelytehtävien soveltamisessa. Koulutusohjelmassa annetaan perusvalmius hallinnollisen vastuun ottamiseen yrityksen tai laitoksen tietojenkäsittelystä kokonaisuutena. Hallinnollisen tietojenkäsittelyn koulutusohjelmasta valmistuneilla on tietojenkäsittelykoulutuksen lisäksi varsin laaja taloustieteellinen koulutus. Kansantalous Kansantalouden koulutusohjelma antaa opiskelijoille teoreettisia ja empiirisiä valmiuksia analysoida kansantaloudellisia ongelmia. Tämän mukaisesti tilastotieteellisillä ja matemaattisilla menetelmillä on keskeinen sija opinnoissa. Koulutusohjelman suorittanut kykenee taloudellisten ilmiöiden kuvaamiseen, selittämiseen ja ennustamiseen sekä esittämään näiden pohjalta toimenpidesuosituksia. Psykologia Psykologian koulutusohjelmasta valmistuu psykologian kandidaatiksi, joka on psykologian ammattitutkinto. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa ohjaavia tekijöitä. Monitahoisena oppiaineena psykologialla on yhtymäkohtia yhteiskuntaja kasvatustieteisiin, hermofysiologiaan, psykiatriaan, tilastotieteeseen, tietojenkäsittelyoppiin ja laboratoriotekniikkaan. Tutkimusta suoritetaan paitsi ihmisten myös koe-eläinten avulla. Psykologian laitoksessa toimii maamme ainoa neuropsykologinen eläinlaboratorio. Laitoksessa on myös Suomen ainoa perheterapian professuuri. Filosofian tieteenalaohjelma Filosofia jaetaanperinteisesti kahteen päähaaraan: teoreettiseen ja käytännölliseen filosofiaan, jotka molemmat kuuluvat filosofian laitoksen alaan. Filosofian opinnoissa perehdytään keskeisiin filosofian aloihin, mm. tieto-oppiin, tieteenfilosofiaan, logiikkaan, etiikkaan, yhteiskuntfilosofiaan ja filosofian historiaan. Tämänlisäksi perehdytään valinnaisesti filosofian erityisaloihin (esim. kasvatusfilosofiaan ja filosofiseen psykologiaan), jotka välittömästi tukevat muiden tieteiden opiskelua. Filosofisen analyysin ja tarkastelun tarve on lisääntynyt lähes kaikilla tieteen ja toiminnan aloilla. Filosofia pyrkii selventämään eri tieteen ja toiminnan alojen periaatteellisia kysymyksiä, peruskäsitteitä, päämääriä ja menetelmiä. Erityisesti eri alojen tutkijoiksi tähtäävien on aiheellista opiskella filosofiaa, joka lisää valmiutta tieteenalan kehittämiseen ja tutkimusongelmien ja menetelmien analyysiin. Filosofialla on myös yleisinhimillinen merkitys: se voi edistää oman elämänja maailmankatsomuksen selkeytymistä ja inhimillisen toiminnan kriittistä tarkastelua. Valtio-opin tieteenalaohjelma Valtio-opin tieteenala on laaja: se kattaa yksilön ja poliittisen maailman suhteet ja ulottuu eri politiikkakäsitysten kautta paikallishallinnon, valtion ja kansainvälisen järjestelmän rakenteiden ja toimintojen tutkimukseen. Myös aikaulottuvuus on laaja: klassisista politiikkakäsityksistä siirrytään aateja poliittisen historian kautta nykypäivän politiikan muotoihin, teorianmuodostukseen ja tulevaisuuden politiikan pohtimiseen. Näiden asioiden kriittinen tarkastelu luo pohjaa myös ajankohtaisten poliittisten ilmiöiden luonteen ja merkityksen ymmärtämiselle. Valtio-opin opiskelu auttaa kehittämään itsenäistä maailmankatsomusta, poliittista arvostelukykyä sekä aktiivisuutta poliittisissa kysymyksissä. Politiikalla ei tässä tarkoiteta ammattipoliitikkojen ja puolueiden tekemisiä, vaan se ulottuu yksilön omakohtaisiin ratkaisuihin saakka. Monitahoinen tutkimusala antaa mahdollisuuden valita opiskelun sisältöä opiskelijan mielenkiinnon mukaan ja jättää avoimeksi erilaiset tulevaisuuden mahdollisuudet. Koska valtio-oppia opiskellaan tieteenalaohjelmassa, ei kyseessä ole mikään ammattikoulutus kapealle tehtäväalueelle. Hakeminen Ylioppilaat, kl. 1988 reputtaneet ja ei-ylioppilaat Hakuaika päättyy 6. 6. 1988. Hakijat osallistuvat valintakokeeseen ilman eri kutsua. Opiskelijat valitaan koulutusohjelmiin tai koulutusohjelmien ulkopuolisiin tieteenaloihin. Kukin hakija voi hakea yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa enintään kahteen koulutusohjelmaan tai koulutusohjelman ulkopuoliseen tieteenalaan. Valintaperusteena käytetään valintapistemäärää tai valintakoetta ottaen huomioon hakijan asettama koulutusohjelmien/tieteenalojen tärkeysjärjestys. Psykologian, kehityspsykologian ja yritystalouden ja -hallinnon koulutusohjelmiin pyrittäessä on valintakriteerinä lisäksi soveltuvuustesti. Ylioppilaiden ja reputtaneiden valintapistemäärä lasketaan valintakokeen ja opintomenestyksen perusteella. Ei-ylioppilaiden valintakriteerinä käytetään valintakoemenestystä. Pelkästään valintakoemenestyksen perusteella valitaan opiskelijoista yksi viidesosa filosofian ja valtio-opin tieteenalaohjelmiin sekä yhteiskuntapolitiikan ja sosiaalityön, sosiologian ja kansantalouden koulutusohjelmiin. Hakijan valintakokeesta saama pistemäärä on oltava ensimmäisen viidenneksen joukossa kaikista valintakoepistemääristä ja yhteispistemäärän on oltava suurempi kuin keskimmäinen pistemäärä. Yritystalouden ja -hallinnon koulutusohjelman soveltuvuuskokeisiin valitaan puolet valintakoepistemäärän perusteella. Valintakoe Valintakoe järjestetään tiistaina 28. 6. 1988 alkaen klo 12.00 ja se kestää kolme tuntia. Valintakokeessa hakija vastaa kahden (Huom! psykologian koulutusohjelmaan pyrkivät kolmen valintakoeteoksen kysymyksiin. Valintakoeteokset määräytyvät niiden koulutusohjelmien/tieteenalojen mukaan, joihin hakija pyrkii. Jos hakija pyrkii vain yhteen koulutusohjelmaan tai tieteenalaan, on hänen vastattava ko. koulutusohjelmaan/tieteenalaan kuuluvan valintakoeteoksen kysymyksiin ja lisäksi toisen teoksen kysymyksiin. Toinen teos voi olla mikä tahansa yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan kuuluvan koulutusohjelman/tieteenalaohjelman valintakoeteos. Valintakoe koostuu kymmenestä kysymyksestä (viisi kysymystä/kirja/psykologiassa kirjapaketti). Kysymykset ovat esseetyyppisiä tai laskutehtäviä. Taskulaskimia ei saa käyttää valintakokeessa. Yhteensä valintakokeesta voi saada 60 pistettä. Valintakoeteokset (valittava kahden koulutusohjelman kohdalla mainittu teos/teokset). Yhteiskuntapolitiikan ja sosiaalityön ko. — koepaikka H 313, Valkonen, T., Alapuro, R., Alestalo, M., Jallinoja, R., Sandlund, T., Suomalaiset. Yhteiskunnan rakenne teollistumisen aikana, Juva 1985. Sosiologian ko. — koepaikka V yläsali ja V alasali, Allardt, T., Sosiologia I WSOY, Juva 1983. Tilastotieteen ko. — koepaikka A 103, Wuolijoki, H. — Mäntyniemi, P . , Akseli 3: Matematiikan yleinen oppimäärä, 1. painos Turku 1984. Kehityspsykologian ko. — koepaikka L 302 ja L 303, Mikkonen, V., Posti, P. ja Vuorinen, R., Psykologian oppikirja. Lukion kurssit 2—3. Ihmisen kehitys ja sosiaalinen vuorovaikutus (kurssi 2) ja Ihminen tiedon käsittelijänä (kurssi 3), Otava 1983, 1986, 1987. Yritystalouden ja — hallinnon ko. — koepaikka C j[ja C 2, Pertti Kettunen, Yritys ja yhteiskunta, 1979 tai Atena Kustannus Oy. 1987. Hallinnollisen tietojenkäsittelyn ko. — koepaikka M 103 ja A 103, Holopainen, Poutsaari, Pyydönniemi, Tietojenkäsittely 1,3. painos, Kokemäki 1987. Kansantalouden ko. — kepaikka C 3, C 4 ja C 5, Pekkarinen—Sutela, Kansantaloustiede 1. Werner Söderström Oy. 1982. Psykologian ko. — koepaikka L 304 ja L 303, Mikkonen, V., Posti, P. ja Vuorinen, R., Psykologian oppikirja. Lukion kurssi 5. Persoonallisuus kokoavana kuvauksena, 1984, 1986, 1987, Otava, ja Kaila, K., Hermoston ja käyttäytymisen biologiaa, 1985 Otava. Filosofia — koepaikka V yläsali, Wilenius— Oksala—Mehtonen—Juntunen: Johdatus filosofiseen ajatteluun (Filosofian kysymyksiä teoksen 4. täysin uusittu laitos, toimittanut ja sanaston koonnut Toivo Salonen), Gummerus Oy., Jyväskylä 1982, 1983, 1984, 1985 ja Atena Kustannus Oy. 1987 5. supistettu painos. Valtio-oppi — koepaikka (ilm. myöh.), Jansson, Politiikan teoria. 4. uudistettu laitos, Tammi, Helsinki 1985. Psykologian sekä kehityspsykologian soveltuvuuskokeisiin valitaan 70 hakijaa (psykologian koulutusohjelma) ja 30 hakijaa (kehityspsykologian koulutusohjelma). Kutsut lähetetään noin viikkoa ennen koepäivää niille hakijoille, jotka ovat valintakokeessa sijoittuneet psykologian koulutusohjelmaan pyrkiessään 70 parhaan joukkoon ja kehityspsykologian koulutusohjelmaan pyrkiessään 30 parhaan joukkoon. Soveltuvuuskokeissa arvioidaan hakijan soveltuvuutta alalle. Soveltuvuuskokeet kestävät kunkin hakijan kohdalla yhden kutsussa ilmoitetun päivän. Kokeet koostuvat ryhmäkeskustelusta ja henkilökohtaisesta haastattelusta. Soveltuvuuskokeista saatujen pistemäärien perusteella asetetaan hakijat paremmuusjärjestykseen. Soveltuvuuskokeet järjestetään 25.—27. 7. 1988 psykologian laitoksella. Kokeet alkavat päivittäin klo 8.00 nimenhuudolla. Samassa yhteydessä jokainen hakija saa soveltuvuuskokeiden henkilökohtaisen aikataulun. Yritystalouden ja -hallinnon koulutusohjelman soveltuvuuskokeisiin kutsutaan pääsykokeen perusteella 35 parasta hakijaa ja yhteispisteiden perusteella 35 parasta hakijaa. Henkilöitä otetaan kummastakin listasta vuorotellen yhteensä 70. Haastattelussa kiinnitetään huomiota hakijan soveltuvuuteen johtotehtäviin. Soveltuvuuskokeet järjestetään 2 8 . 2 9 . 7. 1988 psykologian laitoksella. Henkilökohtainen kutsu lähetetään soveltuvuuskokeisiin valituille noin viikkoa ennen koepäivää. Ehdollista hyväksymistä sovelletaan kevään 1988 ylioppilaskirjoituksissa reputtaneisiin. Reputtaneet hyväksytään lopullisesti mikäli he selviytyvät syksyn 1988 ylioppilaskirjoituksista. Ylioppilastutkintoa suorittamattomille on varattu tiedekunnassa 25 aloituspaikkaa. Opiskelijavalinnan tulos ilmoitetaan kaikille valintakokeeseen osallistuneille elokuun alussa kirjeitse. Puhelimitse valintakoetuloksia ei ilmoiteta. Hakijoille ilmoitetaan kuhunkin koulutusohjelmaan hyväksyttyjen alin valintapistemäärä sekä hänen oma valintapistemääränsä. Mikäli hakija ei saavu valintakokeeseen tai jos hän ei saa valintakokeessa yhtään pistettä, katsotaan hänen peruuttaneen hakemuksensa. Hakija voi pyytää tiedekunnalta oikaisua opiskelijavalintaan neljäntoista päivän kuluessa valinnan tuloksen julkistamisesta. Armonaikaa kesäkuuhun H a k u a i k a kaikkiin Jyväskylän yliopiston tiedekuntiin päättyy 6. 6. 1988. H a kemukset palautetaan osoitteella: Jyväskylän yliopiston k i r j a a m o , Seminaarinkatu 15, 40100 Jyväskylä. Kirjaam o sijaitsee yliopiston hallintorakennuksen 2. kerroksessa. Hallintorakennus löytyy yliopistonkirjaston takaa ensimmäisenä talona päärakennukselle päin. Valintakoepaikat on ilmoitettu kunkin tiedekunnan j a o p i n t o s u u n n a n kohdalla erikseen. Kaikkien valintakokeisiin osallistujien on syytä ottaa m u k a a n s a valokuvalla varustettu henkilöllisyystodistus. Valintakoepaikat sijaitsevat j o k o Kampusalueella tai Mattilanniemessä. Yliopiston opiskelijavalintoihin liittyvissä asioissa voi kääntyä asianomaisen tiedekunnan tai yliopiston hallintoviraston opintotoimiston puoleen. Opintotoimiston puhelinnumeroita ovat 941-291 360 ja 941-291 379.
• 15 Jälkeen syntiinlankeemuksen ».TSJt^-o.V Hannu Salama: Amos ja saarelaiset. Otava 1987. Runoilijat ovat elämyksiään kohtaan häpeilemättömiä: he nylkevät niitä. F. Nietzsche, Hyvän ja pahan tuolla puolen Utopiaromaani on suomalaisessakirjallisuudessa suhteellisen harvinainen ilmiö. Volter Kilpi, Toivo Pekkanen — ja Erkki Ahonen, useampaankin otteeseen — ovat liikkuneet lajityypin tuntumassa. Hannu Salaman antiutopia Amos ja saarelaiset on pessimistinen moraliteetti, uskonnollista scifiä ihmiskunnasta, joka jo pitkään on ollut valitulla tiellä. Salaman tuotannon kannalta Amos on mielenkiintoinen sivupolku; enemmän kuin johonkin Finlandia-sarjaan, Amos lakonisessa "hulluudessaan" vertautuu Salaman kansainvälis-poliittiseen, subjektiiviseen tilanneanalyysiin Vuosi elämästäni (1979). Salaman visio rakentuu tutuista, vain ohennetuista nykymaailman aineksista: Ihmiskuva on Salaman perusnäkemyksessä jatkumo, joka varioi itseään biologisen determinismin ja harhaisen, humanistisen sublimaation välillä. Salama on kirjoittanut pienoisromaanin uskonnollisesta eläimestä nimeltä ihminen. — Miksi? Arkkipiispa Martti Simojoen suojeluksessa sytty ns. Salamasota 60-luvun puolivälissä Salaman teoksesta Juhannustanssit. Humalaisen romaanihenkilön puheet Jeesuksen oletetuista sekoiluista nostivat syytteen Jumalanpilkasta kirjailijaa vastaan. Kirkolla instituutiona oli vielä silloin moraalista, taloudellista ja yhteiskunnallista valtaa. Romaanin henkilöllä ei sen aikaisessa tilanteessa ollut itsenäisyyttä, omaa ääntä, vaan kaikki oli tekijän puhetta kirjaimellisesti — ilman tulkinnallisia yhteyksiä. Amos ja saarelaiset on niukkuuden periaatteesta syntynyt fantasiaromaani: ydinja ekokatastrofin jälkeen ovat inhimillisyyden, yhteiskunnallisen todellisuuden ja mielikuvituksenkin ainekset vähissä. On muutama perusasia, joka muistuttaa nykyhetken auvosta: valta, seksuaalinen nälkä, turhamaisuus ja kaksinaismoraali yhdistyneenä sado-masokistiseen itsetarkkailuun. Ennen ja jälkeen sublimaation Uskonto on kansan oopiumia, määritteli Marx. Salama, kirottu näkijä, kirjoittaa antiutopian uskonnollisesta vallankäytöstä. Piispa-Martin vaimo Anna lataa täysillä Martille: "Sinä tarvitsit erehdystäni saadaksesi näytellä Jobia niin ihmisten kuin Jumalankin silmissä... Niin, niin saadaksesi tuomita ja sitten antaa anteeksi, alistaa nöyryydelläsi ja anteeksiannollasi. Sen minä tein sinulle mahdolliseksi." Anna on hairahtanut rakkaudesta ja himosta mieheen, ja on syntynyt äpärä. Kosto ja närä on PiispaMartin ja Annan suhteessa hallitseva rakennusaines. Piispa-Martille Herra ilmestyy unessa ja ilmoittaa miten tuholta vältytään. Hylättyyn kaupunkiin syntyy tältä pohjalta Piispa-Martin johtama äärimmäisen hierarkinen Valtio, joka vannoo kostavan Jumalan nimeen vanhatestamentillisella kiivaudella. Valtiokoneisto muodostuu konsistorista, Pyhän Sydämen Isistä, jotka ovat tilivelvollisia ainoastaan Herralle; lisäksi on teknistä hallintohenkilökuntaa, armeija ja kaikkein alimpana kastina maanviljelijät. On kysymys Platonin Valtion eräänlaisesta barbaarisesta muunnelmasta. Valtion sisällä elää Herran "valittu kansa", joita voidaan aivan hyvin kutsua vaikkapa Aihmisiksi. Valtion ulkopuolella, suojaavan kuvun tuolla puolen, sodan tuhoamassa ja tautien runtelemassa maailmassa, elävät apinaksi taantuneet ali-ihmiset — eli B-kansalaisista seuraava muoto. Tämä dialektiikan pohjalta Salama rakentaa romaaninsa asetelman, joka päätyy B-ihmisten hyökkäykseen ja murtautumiseen valitun kansan pyhälle maalle. Uskonnollinen kuvio sivilisaation "henkistyneenä muotona" on lähtökohta Salaman vahvasti moraliteettiin vivahtavalle kertomukselle, Mutta mukana on toki perussalamamainen asetelma viettienergian ja sublimaation eri muotojen — tässä uskonnollisen naamioinnin — sovittamattomista ristiriidoista. Salaman voima kirjailijana on paitsi hänen poikkeuksellisessa kielentajussaan, myöskin hänen erehtymättömyydessään toimia paljastajana ja näkijänä. "Herra ei ole mikään humanisti" Amos ja saarelaiset on freudilaisella naturalismilla kirjoitettu pienoisromaani uskonnollisen yhteisön perversioista. Mutta toisin kuin Esa Sariolan tyyppiset psykologit, Salama ei selittele mitään, tyypillistä tai redusoi ongelmaa johonkin valmiiksi miellettyyn kaavaan. "Alaston totuus" paljastuu romaanin suhteista, kertojan moniäänisestä asenteesta itse aiheeseen ja kieleen. Syvin ristiriita Valtiossa on ihminen itse, viettien ja vaistojen yhteentörmäys Valtion tukahduttavan uskonnollisen ideologian kanssa. Sublimaatio ja naturalismi, uskonnollinen liturgia ja sukupuolinen naturalismi, väärentävät ihten olemassaolon irvokkuuteen saakka. Martin "idioottimaisen" hyvä veljentytär, viisitoistavuotias Kristiina, on sukupuolisessa tuoreudessaan kaikkien miesten halun kohde. Hyvyyskään ei ole irrallaan ruumiin tarpeita. Muotoilemalla romaanin ydinkatastrofin jälkeisestä uskonnollisesta eläimestä Salama asettaa kysymyksen uskonnollisesta elämyksestä biologiseen yhteyteen. Salaman romaanin piilotekstissä voi ounastella myös dostojevskilaisia kaikuja. Uskonnollinen problematiikka on tulkittu inhimillisten ja raadollisten näkyjen läpi. Moraaliset asetelmat ovat tätä päivää vaikka romaanin "aika" onkin siellä jossakin. Kaikki aatteet, ideologiat ja uskonnot suodattuvat inhimillisen motiiviverkoston ja kokemusen läpi: puhtaita oppeja ei ole kuin kirjoissa, inhimillisessä toiminnassa syntyy aina sivumerkityksiä, joista voi muodostua päätarkoituksia. Jumalan tahdon tulkitseminen Valtiossa merkitsee sen eliitille oman itsekkyyden ja vallantahdon legitimointia. Kun piispa-Martti halvaantuu puolittain, ovat hänen vaimonsa Anna ja konsistorin muut jäsenet valmiit käyttämään tilannetta hyväkseen. Piispa-Martti kokee kauhun, kun hän avuttomana kohtaa Jumalan kasvot. Kun ihminen on Jumalan kuva, on kuva myös sen näköinen: Noitavainoja, julmuutta, itsekkyyttä, rappiota — siinä Jumalan kuvan maailma lopullisen ratkaisun jälkeen. Tässä kohtaa on Salaman ironia: kun Jumalan kuvasta ei puutu enää mitään, on ihminen saavuttanut lakipisteensä. Uskonnollisten illuusioiden alle Salama kätkee huolen maailman ja ihmisen nykytilasta. Romaani luo aina "mahdollisia todellisuuksia", kurkistusreikiä, josta näkyy nykytila ja ihmisen asema siinä. Amos ja saarelaiset on eräs tällainen mahdollisen maailman skenaario, ei parasta Salamaa, mutta tärkeää kirjallisuutta joka tapauksessa. Amos ja saarelaiset on tärkeä romaani siitä, että emme elä parhaassa mahdollisessa maailmassa. Hannu Waarala Jyrinää rinteessä Lasketteluharrastus on saavuttamassa pienimmätkin kumpareet ja nyppylät: harrastajamäärä paisuu vuosittain lajin tarjotessa urheilun lisäksi mukavaa yhdessäoloa. Yliopiston lasketteluseura Jyrinä ry on juuri aloittanut seitsemännen toimintavuotensa. Jäsenmäärä on vuosien myötä kasvanut 70—80:een, ja toiminta sen mukaisesti lisääntynyt. Laskettelun lisäksi järjestämme kuntoiluiltoja, välineiden esittelyä ja neuvontaa niiden huoltamisessa sekä laskiaisena murtsikkaretken. JyrinäIäiset tulevat tasaisesti eri tiedekunnista. Tarkoituksena ei ole ylläpitää mitään huippulaskijaimagoa, vaan pääasia on se, että on hyvä fiilis ja tapaa kivoja ihmisiä. Moni aloittelija on päässyt kivasti touhuun mukaan porukassa, jossa on eritasoisia laskettelijoita. On niitä jotka osaavat neuvoa, ja niitä jotka tarvitsevat neuvoja. Vuoden kohokohtana on aina ulkomainen laskettelumatka. Tähän mennessä on höylätty Ären, Vai d'Iseren, Zell am Seen ja St. Antonin rinteitä. Bussimatkat ovat mahdollistaneet suhteellisen edullisen matkailun, säät ovat olleet suosiollisia ja kivalla porukalla on työnnetty vaikka bussikin irti lumikinoksesta. Kotimaassa otamme osaa OLL:n kisoihin sekä Skiathlonin SM-kisoihin, joista onkin hyviä saavutuksia. Tänä keväänä teemme matkat Tahkovuorelle ja Himokseen, ja molemmat matkat pyritään tarjoamaan jäsenille ilmaiseksi. Leikkimielistä kisailuakin järjestetään Jyrinän mestaruuskisoissa 1.3. Laajavuoressa. Yhdistys on juuri hankkinut omat laskettelukepit, joten harjoittelu käy mukavasti ja kepit ovat jokaisen jäsenen käytettävissä. Mitä sitten hyödyttää olla Jyrinäläinen? Laskettelumatkojen lisksi hankimme edullisesti hiihtovaatteita. Puna-turkoosit anorakit ovat jo tuttu näky kaupunkikuvassa ja tänä vuonna ovat juuri tulossa yhdistyksen omalla tunnuksella varustetut hiihtopoolot. Virallisten kokousten lisäksi kevyempää yhdessäoloa järjestämme saunailloissa Kortepohjassa. Helpoiten Jyrinäläisiin törmää näiden lisäksi tiistai-iltaisin Laajavuoressa tai perjantaisin "afterstudyllä" Ilokivessä. Lisätietoja yhdistyksen toiminnasta saa Anulta p. 253438, tai Merjalta p.611850. Merja Jokinen hestyy, mutta sitä ennen ilokiven lavalla jyrää Peer Giint; päivä (tai ilta) on torstai 11.2. Liput siinä 40.tavallisine alennuksineen. Sitten alkaakin päiväjärjestyksestä poikkeaminen, ke 17.2. illan esiintyjä on Dixie Fried. joka ei tällä kertaa jammaile, katusoitta tahikka ole ainejärjestöjuhMeiltä edulliseen TARJOUSHINTAAN — MercantilV O Q Q mapit värill. 1 JW — Mercantil^ ^ f c S O mapit musta S %9 ~ " — Plasticmapit 7 cm — Plasticmapit 4 cm — Luentokansio A4 — Luentopaperi A4/100 Saimme uutta täydennystä ja uusia aiheita. • TAIDEKORTTEJA • KARVISKORTTEJA • TENAVAKORTTEJA • LAUSEKORTTEJA • YSTÄVÄNPÄIVÄKORTTEJA T A R J O U S K O R T T E J A 1 kpl 1 : 5 10 kpl l O s O O • TAIDEJULISTEITA PAPERI Yliopistonkatu 8 Kirjoitamme puhtaaKsi OPINNÄYTETYÖT edullisesti ja nopeasti. toimistotiimi ky puh. (941) 620 600 KIHARAKSI ••^fS-*~-£*fi Solon ' l Kouppolt.23 puh.6l27Dl.2kn. lissa. Vaan isännät ovat päättäneet lyödä yleisönsä ällikällä ja noin neljän vuoden puurtamisen jälkeen julkaisevat levyn ja pläjäyttävät tuolloin Ievynjulkaisukeikan: kaikki paikalle. Ja tuskin tästä on päästy, niin seuraavana leynjulkaisijana lavalle tulee Yari & Onnensoturit, uudet systeemit tsekataan torstaina 25.2. Kaikki jälleen paikalle. Tiistaina 1.3. on sitten hittiputki Miljoonasateen vuoro ja hekin julkaisevat uuden levyn ja heittävät sen kunniaksi keikan meille. Kaikki paikalle? msfl» 1 ^iS^^esÖ. state Oi ^P _ f RUNDSTEN ! TARJA ELISABET FINNISH HELSINKI.FINLAND l M 85979; !! 6 5 4 3 2 1 • UNION BANK OF FINLAND HELSINKI 2 9 . 1 . 1 9 8 ? T5. i+^JLäkJa^^H Y-kortin saat Yhdyspankista. Se oikeuttaa jokaisen alle 26-vuotiaan maailmanmatkaajan tuntuviin alennuksiin matkoista, kaupoista, majoitusliikkeissä, museoissa, teattereissa jne. Korttia varten tarvitset henkilöllisyystodistuksen, passikuvan ja 30 m k rahaa. Y-kortin saat konttoreistamme. MAHDOLLISUUKSIEN AVAAJA Suomen kirjoituskoneiden ykkönen brother TURVALLISESTI ASIANTUNTIJALTA brother KIRJOITTIMET TERVETULOA TUTUSTUMAAN! Valtuutettu Brother-myynti ja huolto tt Konttorikone Gummeruksenkatu 6, puh. 619646 NYT INSTRUN PEHM0LINSSIT VAIN Hintaan sisältyy sovitus ja 2 kpl päiväkäyttöisiä, kirkkaita, pehmeitä piilolinssejä (varastoalue) sekä 60 mk:n arvoinen aloituspakkaus. VAIHTOLINSSIT 3 8 ; Tule ja kysy lisää Instrun piilolinssiasiantuntijoilta. Instrussa nähdään! pan JYVÄSKYLÄ: Kauppakatu 18. Puh. 614406, Hannikaisenk. 11—13. Puh. 618775 JÄMSÄ: Puh. 942-11601. ÄÄNEKOSKI: Puh. 945-11494
• 16 nko sulia riisiä?" kysyi ovimies Baker Streetin pienessä leffateatterissa Lontoossa. Hän halusi tutkia kassini. Olin "neitsyt" sinne mennessäni, niin kuin asianomaiset kutsuvat ensikertalaisia. Aluksi näytti siltä ettei "veteraaneja" olekaan, lukuunottamatta yhtä kotiapulaisen kolttuun pukeutunutta Magentaa ja Frankia, jolla oli minihame, verkkosukkahousut, korkeakorkoiset ja suttuinen make-up sekä korsetti college-takin alla. Muun yleisön päällisin puolin sovinnainen ulkonäkö oli kuitenkin varsin hämäävää — kaikesta huolimatta näin "perinteisen" THE ROCKY HORROR PICTURE SHOWN. Rock-musikaalin synty Kaikki alkoi 15 vuotta sitten, kun Richard 0'Brien, "that fucking genius", kirjoitti ja sävelsi rock-musikaalin, jossa yhdistyivät parhaat elementit B-luokan kauhufilmiklassikoista ja Flash Gordonin sci-fi -seikkailuista fantastiseksi kitschkertomukseksi tyypeistä, jotka olivat saapuneet maahan Trnasylvanian galaksissa sijaitsevalta Transexualin planeetalta. Myrskyisenä iltana 26. kesäkuuta 1973 pienessä The Theatre Upstairs -nimisessä teatterissa Lontoon West Endissä oli The Rocky Horros Show'n ensi-ilta. Musikaalin oli ohjannut Jim Sharman, joka oli ansainnut mainetta ohjaamalla mm. Hairin ja Jesus Christus Superstarin esityksiä. Show'sta tuli arvostelumenestys, vaikka sen tarkoitus oli alunperin olla vain yksi eksperimentalistinen avant-gardekokeilu muiden pienten produktioiden joukossa. Ilta illanjälkeen esitykset olivat loppuunmyytyjä, ja teatterivieraiden joukossa nähtiin West Endin sofistikoiduin kerma. Kunnes eräänä iltana Britt Ekland raahasi paikalle poikaystävänsä elokuvatuottaja Lou Adlerin. Kultin synty Filmaussopimus tehtiin pian ja show purkitettiin leffaksi kuudessa viikossa The Hammer -filmistudion ikivanhoissa lavasteissa. Aluksi The Rocky Horror Picture Show menestyi huonosti, sillä oli vankka kannattajajoukko vain L. A:ssa USAssa. Mutta tämä fanijengi kävi esityksissä kerran toisensa jälkeen, jotkut näkivät leffan satoja kertoja, ja pian he alkoivat pukeutua päähenkilöiden kaksoisolennoiksi. Kun elokuvassa sataa, kaikki avaavat sateenvarjonsa ja roiskuttavat vettä vesipistooleilla. Sitten syttyvät kynttilät ja sytkärit, ja kun Dr Frank'n Furter luo oman "hirviönsä" Rockyn, elokuvateatterin yleisö vetää Frankin tavoin käteensä kumihanskat. Rockyn noustessa altaasta leffateatterissa on karamellisade. Tapa kommunikoida kankaan kanssa ja luoda vaihtoehtoinen dialogi alkoi 1976. Yleisö oppi vähitellen, että kun kertoja ilmestyy kuvaan oikea repliikki on: "Where's your fucking neck?" Ja pian kaikki tiesivät, että kun Brad, varsinainen TNIROOKY HORROR SP-Mf %*., Riff Raff (Richard 0'Brien) & Dr Franlc'n Furter (Tim Curry) nahjus, saapuu, häntä tervehditään karjaisemalla "Asshole!" Kultti oli syntynyt. Kultista massakultiksi Vuonna 1977 perustettiin The Rocky Horror Picture Show -fan club, joka julkaisi lehteä The Transylvanian. Fan clubin perusti newjerseyläinen Sai Piro, joka muuten oli aiemmin ollut katolisen teologian opettaja. Tähän mennessä Sai Piro on nähnyt elokuvan yli 1000 kertaa ja hän on kävelevä ensyklopedia kaikessa mikä liittyy The Rocky Horror Picture Show'hun. T-paidat, postikortit, julisteet ja muu oheismateriaali kävi hyvin kaupaksi. Suunniteltiinpa Dr Frank'n Furter -barbietakin. Myös live show on tuotettu kerran toisensa jälkeen, ja kiertueita on ollut Pariisissa, Tokiossa, Uudessa Seelannissa, Australiassa, Oslossa, Frankfurtissa, Brazilissa... Mitä muuten Paul Gadd alias Gary Glitter teki, kun hänen popparinuransa oli laskussa 70-luvun puolenvälin jälkeen? Esitti Dr Frank'n Furterin osaa The Rocky Horror Show'n Uuden Seelannin kiertueella. Reilussa kymmenessä vuodessa kokeilevasta rock-musikaalista on syntynyt massakultti. Vuonna 1984 Theatre Royal Productionin esitykset riistäytyivät hallinnasta, kun nuoriso ryntäsi teatteriin kaikkine tykötarpeineen: sateenvarjot, vesipistoolit, kynttilät, kumihanskat, vessapaperi... Yksi yönäytös Baker Streetin pieni elokuvateatteri esitti The Rocky Horror Picture Show'ta yhtäjaksoisesti yli viisi vuotta, mutta koska siivouskulut kasovivat ja useita kankaita turmeltui, esityksiä on enää vain satunnaisesti. Viime joulukuussa menin yhteen tällaiseen yönäytökseen. Liput myytiin loppuun kymmenessä minuutissa. Teatteri oli vähän Campus-Kinoa isompi, ja ennen esitystä vahtimestari pyysi ettemme tällä kertaa turmelisi kangasta, tanssisi muiden varpailla emmekä käyttäisi sytkäreitä, ettei koko murju roihahda tuleen. Nakinpuolikkaat lentelivät, yleisö huusi repliikkejä kuorossa, eturivin kundit korseteissaan järkkäsivät floorshow'n, ja vielä viikkoa myöhemmin kaivelin taskuistani riisiä, jota viskottiin heti leffan alussa häiden kunniaksi. "Hi Frank! Do you wanna fuck ali the audience?" "Yes, li.." "Then remember, use cond o m ! " Traditio näyttää muuttuvan vuosien myötä. Suomessa se ei ole päässyt vielä syntymäänkään: The Rocky Horror Picture Show'ta ei ole koskaan esitetty täällä. Leffahan on huono — mutta viis siitä. Helena Seppälä Tänään, tässä ja nyt osa 2 AJANVARA UKSET STUDIOS TAMME Yliopistonk. 17puh. 615520 Kauppakatu 4puh. 620289 Työpaikkoja Kalateollisuudessa Ahvenanmaan Kumlingessa n. 1.5.1988 alkaen. Vastaukset kirjeitse os. Kumlinge Frys Ab 22820 Kumlinge. Puhelimitse 928/55535-55520-55006. Edellisessä jaksossa Kotkot Cityn superjekkukanava kolmosella loukattiin naisten tasaarvoa, ja lepakkosankarimme saivat selville, että kaikien feministien esiäiti, Aatamin ensimmäinen vaimo Lilith, on siepattu. Ennen kuin sanakarimme saivat roistot kiinni, nämä hyperyökäleet ehtivät kadota kanava kolmosen studiosta; Batman ja Robin menivät suoraan sovinistien ansaan, nämä kun räjäyttivät jättikokoisen Black Jackin. — Pyhä sperma! Miten näiden superkondomikuminpalasten alta pääsee kaivautumaan ulos, me tukehdumme. — Olet oikeassa, Robin. On keksittävä jotain ja nopeasti. Onko sinulla lepakkovyössäsi jymynuppineulaa, tehdään tähän kumiin reikä. — Minulla on lepakkosakset, tehdään iso reikä! NIKS * *. rVA KS —, Me selvisimme. Mutta nyt on kiire, meidän on pelastettava naiset uhkaavasta sortokaudesta ja napattava kolmoskanavan koko roistojoukko. Houkutellaan heidät ansaan! —Seuraavana päivänä Kotkot Cityn Citylehdessä oli jymyetusivunuutinen: Tasa-arvo näytteillä Kotkot Cityssä! Tänään sukupuolten välinen tasa-arvo on nähtävissä Kotkot Cityssä. Lehtemme tietojen mukaan tasa-arvo on tullut jäädäkseen. (sivu 6.) Sovinistiroistojen pesäpaikassa superjekkukanava kolmosen studiossa jättiasiat lukevat lehteä hopealusikkaa imeskellen. — Miss Naku-87, meidän on tehtävä tyhjäksi tällaiset aikeet ja ryöstettävä tasa-arvo. — Olet oikeassa neiti Jallunpäätoimittaja. Ja samalla me nappaamme sen sukkahousuissa juoksentelevan kaljamahan ja hänen poikaystävänsä, hih, hih, hih, hiiiiiii.... Samaan aikaan kun batmobiili viidenkympin aluenopeusrajoitusta noudattaen kiitää kohti studiota yllättääkseen roistot, Missä Naku-87 ja neiti Jallunpäätoimittaja valmistautuvat ryöstämään tasa-arvon illan lähetyksessä. Lepakkosankarimme tietämättä he suunnittelevat huolellista ansaa. — Käytämme aluksi Stoppii ja naisii -tehomagneettia, se lamauttaa lepakkosankarit rasvatulla miehenlihalla. — Hih, hih, hih, gigl, gigl... olet nero neiti Jallunpäätoimittaja. — Pssst, kuulin batmobiilin pakoputken paukahtavan. Nopeasti toiseen studioon, ystävämme ovat varmaan jo tulossa. Batman ja Robin ryntäävät mitään aavistamatta tyhjään studioon. Ovi heidän takanaan sulkeutuu itsestään, he ovat loukussa; ja huoneen keskellä oleva videotykki alkaa tuottaa kuumaa kaasua samalla kun kaiuttimista tulee täysillä: "...HIKEE JA DUUNII...EI SITÄ OIS KESTÄNY KUKAAN, JOS EI OIS TULLU STOPPIA MUK..." — Pyhä reklaami! Värillistä asfalttipölykaasua ja naisten sääriä. — Olet oikeassa, Robin, meistä tulee pian menneisyyden miehiä, ellemme selviä pois täältä. Samaan aikaan, kun Batman ja Robin jälleen kerran taistelevat elämästä ja kuolemasta superhypersovinismiansassa, tasa-arvonviholliset Miss Naku-87 ja neiti Jallunpäätoimittaja kiduttavat tasa-arvoa superjekkukanava kolmosen iltalähetyksessä: — Miss Naku-87, kerrohan katsojillemme millaista alastonmallin työ on? Miss Naku-87 hymyilee ja sanoo: — No se on aika raskasta työtä. Ei ole helppoa olla monimutkaisissa asennoissa, ja niiden sommitteleminen valokuvaajan käskyjen mukaan vie monta tuntia. Vaatteetkin täytyy riisua ajoissa, ettei ihoon jää rumia rajoja. — Mikä on tavoite työssäsi? — Toivon, että saamme kauniita ja lukijoita miellyttäviä kuvia. — Oletko ajatellut, että lukijat kiihottuvat katsellessa kuviasi. — Eee-en, teen vain työni niin hyvin kuin kykenen. Juuri sillä hetkellä, kun Miss Naku-87 sanoo tämän hymyillen viettelevästi katsojille ja neiti Jallunpäätoimittaja avaa suunsa kysyäkseen seuraavan kysymyksen, sukupuoltenvälinen tasa-arvo Kotkot Cityssä haihtuu kuin tuhka tuuleen. Housut tutisten sankarimme katselevat tapahtumia viereisessä studiossa. — Pyhä vittu, Batman! Miten nainen voi tehdä tuollaista. — Olet oikeassa, Robin. Mutta nyt kun joka tapauksessa olemme menettäneet tasaarvon, olen varma että neiti Jallunpäätoimittaja vapauttaa meidät tästä ansasta. Samassa videotykki alkoi pommittaa parivaljakkoa koko perheen Simenon-sarjalla, jossa hyvinmuodostunut superkinkkuhyperstrippari pyöritti persettään. Lepakkoystäviemme tuijottaessa näkymää puoliksi kauhuissaan, mutta enimmäksen haltioissaan, studion ovi aukeni ja Miss Naku-87 seisoi kynnyksellä hymyillen. — Tervetuloa vanhaan hyvään yhteiskuntaan, jossa mikään ei ole muuttunut, sanoi hän. Uudet tehtävät odottavat teitä sankareita. Kotkot Cityssä yrittää joku parhaillaan katsella alle 18-vuotiailta kiellettyä videota. — Pyhä sensuuri! — Olet oikeassa, Robin. Let's go. Illalla lepakkoluolassa yölepakkolampun palaessa: — Hyvä yritys, Batman, mutta me hävisimme, emme saaneet tasa-arvoa pelastetuksi. — Aina ei voi voittaa. Mutta olen varma, että jonakin päivänä naiset selviytyvät ilman meitä. Hyvää yötä, rakas Robin. — Hyvää yötä armas lepakkomieheni. Mutta miten käy Lilithin, jota tasa-arvonvastustajaroistot pitävät yhä hallussaan? Superjekkukanava kolmosen studion kellarissa hän liukuu hitaasti liukuhihnaa pitkin helvetin tuleen. Kuka hänet pelastaa? Vaikka väliäpä hällä selvinneekö tuo koskaan. LOPPU! Helena Seppälä
• 17 E-Afrikka värvää vastustajiaan W i n d h o e k ( I P S ) Namibian kirkkojen neuvosto kehottaa Etelä-Afrikan hallitusta lopettamaan namibialaisten värväämisen EteläAfrikan armeijaan, koska se pelkää tilanteen ajautuvan sisällissotaan. Namibian alueella operoivan Etelä-Afrikan armeijan osaston SWAFT:n sotilaista 70 prosenttia on namibialaisia. Etelä-Afrikka miehittää laittomasti Namibiaa. Asevelvollisuus koskee teoriassa kaikkia 18 vuotta täyttäneitä namibialaisia miehiä. Käytännössä Namibian pohjoisosien miehiä kutsutaan harvoin armeijaan, koska ne ovat Namibian vapautusjärjestön SWAPO:n tukialuetta. Tammikuisten kutsuntojen aikaan Luiperdsvallein sotilasleirille saapui parisen tuhatta miestä viikossa. Kutsuntoja on myös vastustettu jonkin verran. Muutaman kymmenen asevelvollisen ilmoitettiin kieltäytyneen palveluksesta. Useimmat kieltäytyjät ovat vedonneet poliittisiin perusteisiin ja anoneet pysyvää vapautusta asepalveluksesta. He ovat esittäneet syyksi kuulumisen SWAPOON, jonka asellinen siipi käy sissisotaa Etelä-Afrikan joukkoja vastaan. Aseistakieltäytyjät ovat hakeneet tukea Namibian kirkkojen neuvostolta. He ovat kertoneet olevan mahdotonta palvella armeijassa, joka on heidän oman kansansa sortaja. Heidän mielestään naimibialaisten kutsuminen SWAFT:n joukkoihin on myös kansainvälisen lain vastaista. Kirkkojen neuvoston pääsihteeri Abisai Shejavali sanoi kutsuntojen olevan tapa "hankkia pakkotyövoimaa Etelä-Afrikan armeijaan". Neuvosto vetoaa Etelä-Afrikan hallitukseen, jotta se peruisi värväämisen mahtiilli dollistavan lain. Shejavali sanoi neuvoston tukevan aseistakieltäytyjien näkemyksiä. Neuvosto näkee namibialaisten värväämisessä erittäin suuren vaaran, koska sen avulla EteläAfrikan miehitysjoukkojen ja SWAPO:n välinen taistelu yritetään "namibialaist a a " — tehdä siitä kansaKuva Namibian ja Angolan rajalta. laissota. SWAPO:n asellisen vapautusarmeijan PLAN:n joukoissa on 10 000 sisseiksi koulutettua namibialaista. Monet edistykselliset piirit pelkäävät Namibiassa, että tilanne saattaa ajautua kansalaissodaksi lähitulevaisuudessa. Kirkkojen neuvosto kehottaa kansainvälistä yhteisöä ja Namibian kansaa "liittämään kädet yhteen ja tuomitsemaan tämän epäkristillisen asiain tilan". "Vain vapaa kansalainen voidaan kutsua puolustamaan maataan ja vapauttaan", Shejavali sanoi. (Inter Press Service) Eksistenssin pihdeissä Maailma on ylösalaisin; tähdet ovat pudonneet maahan, sade käy pilviin, jotka kulkevat vastavirtaan. Mietteistä tulee haaveita, haaveista tulee muistoja, todellisuus kaikuu ontolta. Tuhannet voimat mylläävät uumenissa, aavistan jotakin — huudan kuulumattomia sanoja. Kaikukin lienee kadonnut. Haistatko haalean kaislan — unelmoitko uudesta huomisesta? Tunnen tien, pientareet ja keskiviivan, kulkeminen huojumatta lienee vaikeaa. Hapuiletko pimeässä painamatta nappia — taidatkin luottaa itseesi. Vaistoan solujen uusiutumisen; kuulen suoranaisen kuhinan. En löydä haavia. Tukkakin kutisee juurestaan, lainaatko minulle kamman? Ostin eilen hiuspannan — väri ei vain miellyttänyt minua. Maalaisikohan huulensa mustaksi — jos muut säikähtävät. Viiksetkään eivät riittäisi peitoksi. Ne kun roikkuvat liian korkealla. Alastomana olisin omillani; en ehkä tyytyväinen, mutta ainakin itsenäinen. Taidan jättää vaatteet ylleni. Viikunapuiden katveeseen istui kerran mies — mukanaan maailma. Allaan ruoho, yllään taivas, mietteet omanaan. Paljon mahtui hetkeen: aika leijui kuin ilkkuen miehelle: "Jään tähän, jos uskot näkemääsi!" Huokaus kuului, vuo kulki eteenpäin ja eteenpäin. "Annatko minulle edes vähän multaa?" mies kysyi. Maailma nauroi hänelle katuun taittuvan sateen tavoin. Viikunapuu kantoi hedelmää; lehdet itkivät syksyä. Tuuli puhalteli leutona etelästä tuoden mukanaan aavistuksen, tiedon jyvän. "Linnuthan muuttavat", totesi mies itsekseen ja kuivasi silmänurkkaansa. Kuu nauraa minulle, ehkä katan tänään pöytäni aidan taakse. Kurkotan aidan yli syödessäni ja näen maailmani kylläisenä. Seuraavana päivänä puran aidan ja poltan rippeet. Teenhän omaisuudelleni mitä haluan. Tulee talvi tuimin tuiskuin ja kirpein pakkasin. Jäätää järvet, joetkin. Pakkaspeikko paukkuu nurkissa: viikunapuu lämmittää tulessa. Missä hedelmät, lehdet, vihreys? Jäljelle jäävä tuhka kertoo muiston kuljetusta pätkästä. Keskiviivan oikealla puolella on turvallisinta. P. Ohtija ^SlukfcP Suurin ja suosituin — hanat auki ja meno päällä! * * * to 11. 2. Valentines Party/järj. EC pe 12. 2. Rock-bileet -bändivierailu/Sputnik ry * * * su 14. 2. JAMIT HOUSE BÄNDINÄ DIXIE FRIED! * * * ma 15. 2. Toivotaan, toivotaan ms-pot. hyv. ti 16. 2. Laskiaisrieha'Liik.valiok. to 18. 2. Oldies * * * ma 22. 2. Ohjelmalliset bailut/Sh-lait. kv-ryhmä ti 23. 2. Puolue ry:n bileet * * * ti 1 . 3 . KVATIN ilta/V. Uljanov & Bolsevics * * * TASAMARKKATUNNIT JATKUVAT ARKISIN klo 15-17. SUNNUNTAISIN PYHÄPIZZATARJOUS! MINIPIZZAT 20 mk! Ps. Pääsylipulla saat 5 mk ruokahyvitystä. Tervetuloa! ASUNTO ELÄMISEN JA OPISKELUN EDELLYTYS Asuntomme ovat erityyppisiä perhetai soluasuntoja. Jokaiselle oma huone. Yli 2000 asuntopaikkaa seitsemässä asuntokohteessa. <3» ?~ZA &@*.f*'&"&"***' Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö Kauppakatu 26, 40100 Jyväskylä puh. 941-610666 Sinä paatat^ Taskupankki antaa mahdollisuuden. Sinä päätät, mitä teet ja mitä itsellesi hankit. Suunnitelmasi toteutat Taskupankin luotolla. Se on jatkuvasti käytössäsi! Luoton lisäksi saat Taskupankkiisi kätevän maksuvälineen ja sujuvan laskujen maksupalvelun. Rahaa voit nostaa Pikapankeista ympäri vuorokauden. Tule pankkiimme ja ota käyttöösi oma Taskupankki! KESKI-SUOMENlSl SÄÄSTÖPANKKI auttaa aina
• 18 Liikuntalaskiainen Jokavuotinen, perinteinen, riehakas laskiaistapahtuma Laajavuoressa 16.2.88. Ohjelmassa: Yliopiston hiihtomestaruuskisat; miehet 10 km, naiset ja kuntoilijat 5 km, tyyli vapaa... maaliin vaikka kontaten! Lisäksi pulkkaviesti ja tikkahiihtokisa. Tule mukaan riehakkaaseen laskiaistiistain viettoon! Illalla palkintojen jako ja korkeatasoista ohjelmaa Ren tukassa, alkaen 20.00. P.S. Kotiinkin voi kuolla... Amerikan ihmeitä Pekka Alava Meillä on YHTEISIÄ TAVOITTEITA AKAVAn tavoite on kehittää suomalaista yhteiskuntaa yhteistyössä muiden eturyhmien kanssa. Yhteiskunnan kehittäminen edellyttää mielestämme koulutuksen ja työelämän tieto-taidon arvostamista. Koulutetun henkilöstön on myös saatava työn vastuullisuutta ja pitkää koulutusta vastaava riittävä toimeentulo. AKAVAn vaatimuksiin kuuluu, että jokaiselle opintonsa päättävälle järjestyy hänen koulutustaan vastaava työpaikka. Akavalaiset tietävät hyvin ne vaikeudet, mitä perheen perustaminen opiskeluvaiheessa tai juuri valmistumisen jälkeen merkitsee. Tästä syystä järjestö vaatii nuorille perheille riittävää tukea, joka takaa lasten turvallisen kehityksen. Jäsenistönsä koulutustaustasta johtuen AKAVA on aina ollut myös opiskelijoiden etujen ajaja. Tosiasiassa opiskeluaika on useimmilla akavalaisilla hyvässä muistissa, sillä akavalaisten keski-ikä on vain 38 vuotta. Se on selvästi vähemmän kuin muissa palkansaajakeskusjärjestöissä. AKAVAIIa on oma opiskelijavaltuuskunta. Sen ja jäsenjärjestöjemme organisoiman opiskelijatoiminnan piirissä on 40 000 opiskelijaa. Nämä opiskelijat ovat liittonsa opiskelijajäseniä tai he kuuluvat opiskelijaliittoon, joka on yhteistyössä akavalaisen ammattiliiton kanssa. Halutessasi lisätietoja opiskelijatoiminnastamme tai tavoitteistamme, ota yhteys oman ammattialasi akavalaiseen liittoon. Mikäli Sinulla ei ole tietoa jäsenjärjestöjemme toiminnoista, voit kääntyä AKAVAn oman opiskelijasihteerin puoleen. Rautatieläisenkatu 6, 00520 HELSINKI puh. 90-141 822 n O <£ek° Englanti Gotjt? Luetun ymmärtämisen harjoituksia. Listen aaain Kuullun ymmärtämisen harjoituksia itsenäiseen harjoitteluun. WrirJna English Ainekirjoituksen harjoituksia. Comppsition W$"*g Ylioppilastutkmnon englannin kirjoitelmia analyyseineen. Lukion englannin kielipppi Structore Puzzle Rakenneharjoituksia. Nvkyenrfanain keskeinen sanasto» Selkeä ja monipuolinen keskeinen sanasto englannin taitojaan kertaavalle ja kartuttavalle. Ruotsi Mycke,t,j,ett Luetun yramärtämisja rakenneharjoituksia, Lvssna pä ecren han<j| Kuullun ymmärtämisen harjoituksia itsenäiseen harjoitteluun. Skrivi Ainekirjoituksen harjoituksia. Ahfturientuppsatser Valikoima ylioppilastutkinnon ruotsin kirjoitelmia korjauksineen. Ruotsin kjefioppi Lyhyt ruotsin kjelioppi Övffljrffl<ter%#B^ Rakenneharjoituksia. Raotsp kjelen perusia t&yrtenftyssaMBtft Monipuolinen sanasto ruotsin taitojaan kertaavalle ja kartuttavalle. Saksa Naalsoi Kuullun ymmärtämisen harjoituksia itsenäiseen harjoitteluun. 5o ist es richtiq Saksan kieliopin kertauskirja. Ranska Compris? Luetun ymmärtämisen harjoituksiaRanskan kielioppi Lyhyt ranskan kielioppi Ranskan harjoituksia, Raqskan kjehopm harjoituksia Rakenneharjoituksia. • Ranskan perusff ariasto esimerkein, Keskeinen sanasto. Matematiikka Mateirtaattiset fä^ävät ylioppilastu tkJnnoissi" vuosina 1969-1982 Kevään ja syksyn ylioppilaskirjoitusten pitkän ja lyhyen matematiikan koetehtävät. Lyhyen matematiikan vlfoppilastehtävät Vuosien 1970-1978 lyhyen matematiikan ylioppiiastehtävät. LONG RYDERS: Two Fisted Tales (Island ISL-1132) Myös Long Ryders on saanut vaikutteensa folkrockista, mutta myös countryvaikutteet ovat ilmeiset. Ja keikoilla irtoavat jopa Sex Pistols-biisit. Moinen ennakkoluulottomuus kertoo tietystä avarakatseisuudesta, vaikka uuden aallon vaikutteet eivät levyillä juuri kuulukaan. Tämä Los Angelesista kotoisin oleva kvartetti on lyhyessä ajassa noussut amerikkalaisten musiikintekijöiden eturiviin, vaikka suurempi menestys ei ole vielä bändiä kohdannutkaan. Vuonna 1985 Long Ryders julkaisi yhden vuoden parhaista levyistä nimeltään "State Of Our Union". Sen lauluissa Amerikan historian myytit yhdistyvät tämän päivän todellisuuteen lennokkaan kitararockin säestyksellä uskomattoman saumattomasti. Long Rydersin uusin levy "Two Fisted Tales" ei ehkä ole yhtä loistokas levy kuin tuo edellinen "State Of Our Union", mutta hieno levy on tämäkin. "Two Fisted Tales" jatkaa edeltäjänsä linjalla. Voisi jopa sanoa, että bändin pääasiallisten lauluntekijöiden ja kitaristien Sid Griffinin ja STephen Mc Carthy'n lauluissa amerikkalaiset myytit ikäänkuin syntyvät uudelleen. Yksi levyn komeimmista biiseistä on Sid Griffinin kelttiläisvaikutteinen laulu vapauden unelmasta, "Harriet Tubman's Gonna Carry Me Home". Siinä Griff in hienosti hyödyntää neekeriorjuuden aikaista tositarinaa etelävaltioista pohjoisen vapauteen karanneesta naisesta. Harriet Tubmanin esimerkki antoi silloin toiveita vapaudesta etelän mustalle väestölle. "Jos mun täytyy mennä taivaaseen, niin sitten mä menen sinne asti, Harriet Tubman kyllä kantaa mut kotiin", laulaa meidän aikamme orjuutettu. Ajat muuttuvat, sanotaan. Mutta Long Rydersin laulut vievät kauas ja päätyvät lähelle. R.E.NI. Document (I.R.S. fRS-42059) R.E.M. Athensin pienestä yliopistokaupungista Georgiasta on tämän vuosikymmenen mielenkiintoisimpia amerikkalaisbändejä R.E.Mrin juuret ovat 1960luvun folkrockissa (Byrds, Buffalo Springfield), mutta nimenomaan bändin omaperäisyys tekee siitä niin kiintoisan. R.E.Mrillä on helposti tunnistettava kollektiivinen sointi ja upeita melodioita, jotka kuin huomaamatta syöpyvät kuuntelijan tajuntaan. Lisäksi vokalisti Michael Stipe'n kirjoittamat tekstit ovat kuin osa musiikkia. Nekin soivat kauniisti ja antavat kuuntelijalle myös haasteita. Stipe'n kielikuvat kun eivät ole niitä kaikkein tavanomaisimpia. "Document" on yhtyeen viides varsinainen pitkäsoitto. Tosin viime vuonna ilmestyi viehättävänä kuriositeettina myös singlelevyjen B-puolista koottu lp "Dead Letter Office". "Document" poikkeaa R.E.Mrin aikaisemmista töistä siinä mielessä, että bändin varhaisille levyille tunnusomainen pehmeäsointinen kepeys on saanut väistyä raskaamman poljennon tieltä. "Document" on kuitenkin loogista jatkoa edelliselle "Lifes Rich Pageant"-levylle. R.E.M-musiikin taika on tallella. Mike Buckin kitarakudelmat ovat edelleen R.E.M-soundin leimaa-antavin piirre ja Stipe'n laulukin on äänitetty niin pintaan, että sanoista saa entistä paremmin selvää. Laulujen yleissävy on melankolinen, lähes synkkä. Jännittävän poikkeuksen tekee ykköspuolen lopettava ristiriitaisen riehakas "It's The End Of The World As We Know It (And I Feel Fine)". Stipe tuntuu hallitsevan myös hienovaraisen satiirin taloudellisen oman edun tavoittelijoista kertovassa laulussa "Exhuming McCarthy". Siinä kaivetaan 1950-luvun kommunistivainojen toimeenpanijaa Joseph McCarthy'a haudastaan. R.E.Mrin "Document" on nimensä mukaisesti oivallinen dokumentti bändin tämänhetkisestä tilasta. Kaikessa tyylikkyydessään siinä on kuitenkin pieni välityön leima. Tai sitten odotin siltä liikaa. "MATKALLA SKANDINAVIAAN?" TIETENKIN J P * f : l l a ! Edulliset stand-by -lentohinnat alle 26-vuotiaille Helsingistä: meno meno/paluu TUKHOLMA 275,GÖTEBORG 440,-^ 550TUKHOLMA 275,GÖTEBORG 440,-^ 880,OSLO 525,1050,KOOPENHAMINA 5351070,Varaukset päivää ennen lähtöä lähimmästä Travelasta! P.S. Tilaa Hyvät Matkat Kesä-88-esite! ^ P matkatoimisto I Travela HELSINKI Mannerheimintie 5, puh. 190)624 101, 624 112 TURKU Hämeenkatu 14. puh. (921)337033 TAMPERE Tuomiokirkonkatu 36, puh. (931)309 95 JYVÄSKYLÄ Kauppakatu 12, puh. (941)617507 OULU Pakkahuoneenkatu S, puh (981)222 720
• Pieni mies, pikkusormi ja liukujuhla B lues live — yhdistyksen kevään ensimmäinen konserttivieras Roy Roger s & The Delta Rhythm Kings heitti Ilokivessä tiistai-iltana 26.1. rajun keikan. Yleisö sai nauttia todella ammattitaitoisesta slidekitaran käsittelystä, jota esitti tällä kertaa tosin valkoinen mies Kaliforniasta. Roy Rogers ei kuitenkaan soittotaidollisesti hävinnyt Missisippin suistoalueilla aikoinaan vaikuttaneille esikuvilleen, kuten esimerkiksi Robert Johnsonille, jonka sävellykset muodostavatkin hänen keikkasettinsä rungon. Matkalla Missisippiltä Kaliforniaan ja sieltä edelleen Suomeen Robert Johnsonin alkuperäinen tuskallisuus oli tosin vaihtunut helposti omaksuttavaksi tanssittavuudeksi. Rogersin taustabändi, The Delta Rhythm Kings, jossa soittivat herrat Dave Matthevvs (rummut) ja David Tolmie (basso) muodosti tiukan perustan johtajansa virtuoosimaiselle kitaratyöskentelylle. Triosta tuli ajoittain mieleen jopa varhainen ZZ Top. Ainoa päätäpuuduttanut seikka oli konsertin liian kova äänenvoimakkuus. Sama tunnelma olisi varmasti välittynyt vähemmälläkin volyymillä. Kitaristina Roy Rogers on hämmästyttävän tekninen. Slideputki liukui kitaran otelaudan ääripäiden välillä melkoisella nopeudella ja kiitettävällä sävelpuhtaudella. Mies osoitti hallitsevansa myös bluesin eri tyylilajeja. Deltabluesin ja sen chicago-variaatioiden lisäksi häneltä irtosi rento new orleans -tyylinen soitanta keinuvalla mambobeatillä. Sen sijaan Rogersin levyiltä tutut pehmeämmät sävyt loistivat poissaolollaan. Maestron soitinvalikoimastakin löytyi muuten erikoisuus. Sähkökitaran ohella Roy käytti nimittäin nylonkielistä soittovälinettä, jollaista ei bluesin eikä varsinkaan slidesellaisen soittajilla usein näe. Soittimen soundi oli kuitenkin kaikkea muuta kuin klassinen. Kitaraan asennettu mikrofoni oli ilmeisen tehokas — vahvistimesta puhumattakaan. Varsinaisen keikkansa jälkeen Roy joutui heittämään vielä kaksi encorea, ennen kuin vieläkin lisää janonnut yleisö päästi miehen lepäämään. Pukuhuoneen suojissa tämä kitarataituri kertoi aloittaneensa slidensoiton harjoittelun jo 22 vuotta sitten ja ilmaisi samalla olevansa halukas tuomaan yhtyeensä uudemmankin kerran Suomeen. Mikäpäs siinä, Jyräävää liukubluesia kuuntelee kyllä mielellään. Varsinkin kun Roy Rogersin tapauksessa sen luomiseen tarvitaan taustabändiä ja soittovälinettä lukuunottamatta — ainoastaan pieni mies ja hänen pikkusorm e n s a Ja?! Kokkinen Pekka Alava OMA PÄÄ El RIITÄ 4 ' TARVITSET MYÖS PÄÄOMAA! Sinä haluat menestyä opinnoissa. Jotta onnistuisit, on sinun huolehdittava myös opiskelun rahoituksesta. • Opintolainaa saat opiskelun rahoittamiseen nopeasti ja vaivattomasti. • Kun talletat opintolainan karttuvalle talletustilille, on käytössäsi oikea tehotili. • Tiliäsi käyttelet Postipankin pankkikortilla. Sillä maksat kaupoissa, ravintoloissa, melkein missä vaan. • Käteistä nostat yli 800 automaatista yötä päivää, ympäri Suomea. Tämän kaiken saat Postipankista! Ä POSTIPANKKI OY PUHDAS ON KAUNIS PUHTAUS ON AKNE-IHON HOIDON PERUSTA. ACNEX Akne-ihon puhdistusliuos pesee pois liian rasvaisuuden iholta. Se ehkäisee mustapäiden, ihomatojen ja märkänäppylöiden muodostumista, vähentää aknea aiheuttavien bakteerien määrää iholla. ACNEXin saat apteekista LÄÄKETEHTAAN RATKAISU AKNE-IHON PUHDISTUKSEEN O » I O N I OPISKELIJASEURAKUNTA Seurakunnan ja krist. opiskelijajärjestöjen yhteinen OPISKELIJAlLTA la 13. 2. klo 19 KRS:n toimistolla, Vasank. 12 A. "Mitä kuuluu tämän päivän aikuistuvalle nuorelle ja nuorekkaalle aikuiselle?" — tuoreinta tutkimusta esittelee Arvi Tuomi. "Kasvu aikuiseen kristillisyyteen", Risto Käyhkö. Tervetuloa! Opiskelijoiden ja nuorten ILTAMESSU (HPE) joka torstai klo 20.15 kaupunginkirkossa. Messut toteutetaan vaihdellen neljässä muodossa: Päivästä päivään -messu (J. Löytty), sanakeskeinen iltakirkko, musiikkijumalanpalvelus ja liturginen iltamessu (Vesper). Tule hiljentymään, kokemaan, vastaanottamaan. Kristillisten opiskelijajärjestöjen kirkkopyhät pidetään Kortepohjan kirkossa normaaliin jp-aikaan (klo 10). Seuraavana on vastuuvuorossa Evankelinen Ylioppilasliitto (EYL) 28. 2, Kortepohjan kirkosta on muodostunut monelle opiskelijalle palkallinen kotikirkko. Tervetuloa mukaan sen jumalanpalveluselämään! Yhteisvastuutalkoot ovat alkaneet! Listakerääjiä tarvitaan vielä lisää. Ota yhteys srk:n diakoniatoimistoon (vaihde 216 811). Opiskelijapastori on käytettävissä henkilökohtaisia keskusteluja varten sopimuksen mukaan (vastaanottohuone C-talon alakäytävän eteläpäässä). Soita p. 254 082 (klo 15—17) tai 292 906 (klo 10—12). Vippikassa muuttanut Ylioppilaskunnan konkreettisimpia palvelumuotoja jäsenistölleen on mahdollisuus lainata rahaa vippikassasta. Tähän asti ylioppilastalolla toiminut kassa on muuttanut ja löytyy tätä nykyä Kortepohjasta ylioppilaskunnan taloustoimista Rentukan ulkoovesta tultaessa ensimmäinen ovi oikealla. Kassaa hoitaa Virve Peili. Vipin suuruus on 800 markkaa ja se myönnetään neljäksi kuukaudeksi kymmenen prosentin korolla. Erityisiä todistuksia varattomuudesta tms. ei tarvita, vaan kaksi takaajaa riittää todisteeksi lainan tarpeesta. Ehtona on myös JYY:n jäsenyys. 5r;»v\f S\: f^^JW I-'.': B S \ . ' . ^ B 4mt'' JV ; JR • A JARU Kevään toiminta on käynnistynyt ja alustava toimintaohjelma näyttää seuraavalta: Saunaillat: 25.2., 10.3., 31.3., 21.4., 29.4. Kevätkokous pidetään 15.3. Vireillä on myös vierailu Haminaan Reserviupseerikouluun. Tapahtumien tarkemmat ajat ja paikat ilmoitetaan tällä palstalla viikolla 8 ilmestyvässä Jylkkärissä. Tervetuloa mukaan! Mephisto Filosofian opiskelijoiden ainejärjestö pitää seuraavan keskustelutilaisuuden 10.2. klo 19 alkaen Kirjakahvilassa (Seminaarinkatu 28). Jutun juureksi opiskelija Rauno Huttunen alustaa aiheesta "Porvarillisen subjektin luonne". Kaikki aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita!
• 20 The English Club The English Club proudly presents: The great annual VALENTINEA PARTY is held in Rentukka 11.2. at 8 pm. (Tickets 10 mk) Come alone or bring a friend with you! Foliow your heart for your Valentine! Eviut Opiskelijalähetys Opiskelijaillat toimistolla Vapaudenkatu 24 B keskiviikkoisin kello 19. 10.2. Vierellä kulkeminen — Mika Tuovinen. 17. 2. Uudestisyntyminen — raamattuopetus; Tapani Innanen. 24. 2. Lopun ajat. Raamattupiiri toimistolla maanantaisin kello 19.30. YK-yhdistys Don't forget! N'oubliez pas! i No olvidad! Bolivia-bileiden suunnittelupalaveri Yliopiston kirjaston ryhmätyöhuoneessa 1, III kerros to 11.2. 1988 klo 18.15. Kaikki kiinnostuneet mukaan! Jyväskylän Nuorison ja Opiskelijain YK-yhdistys SPUTNIK RY Sputnik täyttää 15 vuotta. Juhlaviikonlopun ohjelma: — perjantaina 12. 2. 88 Don Juan's Blues Rentukassa. Liput ovelta 25,—. — lauantaina 13. 2. Venäjänkielisen Eläköön itsemurhaaja -näytelmän ensiesitys ylioppilastalolla klo 12.00 ja iltapukujuhla Alexandrassa klo 18.00 (loppuunmyyty). — sunnuntaina 14. 2. Krapulanparannuspäivä mäenlaskun merkeissä. Tavataan Kortepohjassa Lillukan edessä klo 13.00. Ulkoilun jälkeen hernekeittobailu P-talon alakerrassa. JYKY r.y. La 13.2. kristillisten opiskelijajärjestöjen yhteinen ilta Vanhassa Pappilassa alkaen klo 18. Ma 15.2. hetkipalvelu Vanhassa Pappilassa klo 20. Ma 22.2. luterilaisuuden syvimmän olemuksen pohdintaa Risto Krogeruksen johdolla JYKYssä (Yliopistonk.2A7)klo19. JYRINÄ RY Kevätkokous pidetään ke 10.2. klo 19.00 Rentukan Sirkus-kabinetissa. Käsitellään mm. kevätkauden toimintaa ja sovitaan ajankohtia eri tapahtumille. Laskiaisen murtsikkaretki aloitetaan 16.2. klo 14.00 Laajarilta. Kortepohjan Btalosta on varattu sauna klo 15—17. Hiihtopoolot tulevat helmikuun puolivälissä ja silloin järjestetään erillinen jakotilaisuus. Pooloa haettaessa on esitettävä maksukuitti (ä 60 mk), joita saa kirjaston ilmoitustaululta samoin jäsenmaksukuitteja. JYTK/Kokoomus Tutustumissaunailta ma 15.2. klo 19—21.30 Kortepohjan B-talon tilaussaunassa (ylin kerros). Kaikki uudet ja vanhat tervetuloa! Sääntömääräinen kevätkokous Rentukan sirkuskabinetissake 24.2. klo 18.30 alkaen. Muistappa tulla. Lisätietoja toiminnastamme saat Lasse Koistiselta puh. 252211/2789. Sane ry:n vuosikokous pidetään keskiviikkona 17.2. 1988 klo 18.00 F 105:ssä. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! PALVELEMME LÄHELLÄ YLIOPISTOA Päivä-ja iltateoriat. Ajotunteja klo 8—20. Kurssit alkavat keskiviikkoisin klo 10 ja 17. Tervetuloa! Seminaarinkatu 19 puh. 615 736 Opiskelija! Nauti päivän tärkein ateria, lounas tutuissa ruokapaikoissa: R u o k a l a F r e d a , Yliopistonkatu 9 R u o k a l a L o z z i , Keskussairaalanne 2 Ruokala Wilhelmiina, Mattilanniemi Ruokala Viitatupa, Sepänkatu 14 RAVITSEMISKESKUS 1948-1988 40 vuotta työtä opiskelijaja työpaikkaruokailun hyväksi. Yliopiston kameraseura Kameraseuran kokous tänään klo 18.30 Kirjakahvilassa. Kokouksessa kerätään nimilistat Oulun matkaa (19.—20.2.) varten, kevään cibaja mustavalkokurssien aikataulut päätetään ja katsotaan, saanko kyllin paljon osallistujia pitkää työpajaa varten. Päätöksiä avustuksista ja kalustohankinnoista pitäisi saada aikaan. Siis: Nähdään tänään illalla (9.2.1988) Kirjakahvilassa klo 18.30. Ottakaa kuvia mukaan! "3 3 " Järjestö luo toimintaa, yhteyksiä ja aktiviteetteja homoille ja pyrkii vapauttamaan kaikkia muitakin asenteistaan, ennakkoluuloistaan ja turhista peloistaan. Beckerin kirjakahvilan (Seminaarink. 28) pihatalolle kokoonnutaan ke klo 18 — n. 19.30. 20.2. Ylioppilastalolla (Keskussairaalant. 2) klo 20—01 odotetut, naamiaishomotanssit. Asu on vapaa — mutta toivottava — jotentule ja yllätä! Parhaat palkitaan! Ei anniskelua. LEVYNJULKAISUKEIKAT HELMI—MAALISKUUSSA DIXIE FRIED 17.2. YARI & ONNENSO TURIT 25.2 MILJOONASADE 1.3. Kaikkiin tilaisuuksiin liput 30,Ennakkomyynti — Videosyndikaatti — Kampus-Kirja — Hoki vi ilokivi KESKUSSAIRAALANTIE 2,40600 JYVÄSKYLÄ PUH. (941) 619 306 m ABI! OLET HYVIEN KUVIEN ARVOINEN TULE JA VARAA AIKA! Ps. MIKSI ODOTTELISIT! MEILTÄ VÄRIKUVAT JOPA PARISSA TUNNISSA SAFILO ON ...ROMANTTISELLE * ezzaagaa Saiilo aina paikallaan ^ O P T I I K K A ! KAUPPAKATU 5 PUH. 212838 TA GABRIELE 7007, KONE, JOKA ANTAA ETULYÖNTIASEMAN KOTITEHTÄVIEN TEKIJÄLLE ovh. 2.880,— mnnEEm KAUPPAKATU 6 JYVÄSKYLÄ 941-612 780 Seuraava lehti Jyväskylän ylioppilaslehti ilmestyy s e u r a a v a n k e r r a n keskiviikkona 24. 2. 1988. M a t e r i a a l i t o i m i t u k s e e n edellisen viikon t o r s t a i n a w | KAUPPAKATU 19 PUH. 214 026 OPISKELIJAALENNUS 10% boblet VAATEPUTIIKKI NAISELLE KILPISENKATU 9 ^ 2 1 6 287 Jylkkäri Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu Toimitus: Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä, puh. 617 288. Päätoimittaja Rauno Lahti Toimittaja Helena Seppälä Ilmoitukset: Kari Johansson, Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä puh. 6 1 7 2 8 8 . Toimistosihteeri ja taloudenhoitaja Paula Rouhiainen, puh. 252 211/2872. Pankit: KOP-Mattila, Keski-Suomen Sp, SYPJyväskylä Kauppakatu 3, Nisulan Op, postisiirtotili TA 74517-4 Tilaushinnat: koko vuosi 100 markkaa, puoli vuotta 50 markkaa. Ilmoitushinnat: tekstissä 3,50, takasivulla 4,00, etusivulla 5,00, väri ja määräpaikkalisä 0,65 markkaa palstamillimetriltä. Ilmestyy 17 numeroa vuodessa. Osoitteenmuutokset toimitukseen tai taloudenhoitajalle. ISSN 0356-7362 Jämsän Lehti Oy, Jämsä 1988.