Rehtorille kova palkankorotus Aino Sallisen palkka nousi 60 prosenttia. Uutiset 3 Jylkkärin ex-päätoimittaja ihastui kampukseen. Kasvot 27 Harakka palasi yliopistolle Ulkoministeri uskoo edelleen euroon. Sivut 8–9 Stubbin kolme teesiä 30. MAALISKUUTA – 10. HUHTIKUUTA 52. VUOSIKERTA NUMERO 6/2011 KAUPUNKINUMERO V Viiiinnaa m maaiissttuuuu ttaaaass Klassikkojuomissa alkoholin makua ei peitellä. Sivut 17–20
UUTISET TULOSSA 30.3.2011 2 So? Oksanen ja Mari Kiviniemi kirjamessuille JYVÄSKYLÄN Paviljonki täyttyy huhtikuun alussa yhteensä kuuden tapahtuman messuvieraista. Viikonlopun päätapahtuma on viidettä kertaa järjestettävä Jyväskylän Kirjamessut, jonne saapuu esiintymään muun muassa pääministeri Mari Kiviniemi sekä ruotsalaista dekkarikirjailija Karolina Ramqvistia haastatteleva So? Oksanen. Huhtikuun 1.–3. päivä järjestettävien messujen teema on tänä vuonna ”Kirja – huviksi ja hyödyksi”. Kirjamessut ovat osa aprillipäivänä alkavaa elämysviikonloppua. Samaan aikaan pidettävät Viini 2011 -tapahtuma ja pohjoismainen pääpostimerkkinäyttely Nordia ovat kirjamessujen tapaan kolmipäiväisiä tapahtumia. Vapaa-aikaja Hyvinvointi 2011sekä Piha ja Parveke 2011 -messut kestävät lauantaista sunnuntaihin. Opiskelijafutiksen SM-kisat Jyväskylässä OPISKELIJOIDEN jalkapallon SM-kisat pelataan myös tänä vuonna Jyväskylässä. SM-tittelistä kilpaillaan miesten sekä naisten kilpasarjoissa ja rentosarjassa. Liikunnan jalkapallojoukkueen, Sporticus ry:n ja JYYn järjestämään tapahtumaan mahtuu mukaan yhteensä 30 joukkuetta. Vehkalammen tekonurmikentillä pelattavan turnauksen pelipäivät ovat torstaina ja perjantaina 14.–15. huhtikuuta. Tarkempaa tietoa turnauksesta ja ilmoittautumisesta osoitteessa www.jyy.?/osm. Jyväskylässä pelataan myös opiskelijafutsalin SM-kisat. Torstaina 31.3. alkavaan kolmipäiväiseen tapahtumaan tavoitellaan niin ikään noin 30:a joukkuetta ja yli 300:a korkeakouluopiskelijaa. Turnauksen järjestää Kampuksen Dynamo. Rehtorin apurahalla A Löysit työharjoittelupaikan ulkomailta, mutta työnantaja ei maksa pientä taskurahaa enempää eivätkä laitoksenkaan rahahanat auenneet? KAKSI KERTAA vuodessa jaettavaa rehtorin matka-apurahaa hyödyntää vuosittain noin neljäkymmentä opiskelijaa. Uraohjaaja Annamari Rovamon mukaan viime vuosien aikana suosituimmaksi työharjoittelukohteeksi on noussut Afrikka, mutta myös Etelä-Amerikkaan suunnataan aiempaa enemmän. Tärkein asia apurahoja jaettaessa on, että laitos hyväksyy harjoittelun osaksi tutkintoa. ”Laitosten kriteerit työpaikan suhteen vaihtelevat niin paljon, että me emme puutu niihin. Esimerkiksi kielten opiskelijoille voi riittää, että he oleskelevat maassa ja tutustuvat kulttuuriin, kun taas maisteriohjelmissa opiskelevilla työpaikka merkkaa enemmän”, hän selvittää. Rovamo kertoo, että apurahahakemuksia tulee tasaisesti kaikista tiedekunnista, mutta selkeästi omaksi ryhmäkseen nousevat englanninkieliset maisteriohjelmat. ”Maisteriohjelmista lähdetään paljon Afrikan suuntaan, mikä osin selittää maanosan suosiota opiskelijoiden keskuudessa. Iso osa heistä on ulkomaalaisia opiskelijoita, jotka sitten suorittavat harjoittelun omassa kotimaassaan.” OPISKELIJAN SAAMA harjoittelutuki määräytyy määränpään ja harjoittelun pituuden mukaan. Esimerkiksi Yhdysvaltoihin lähtevillä summa vaihtelee 300–900 euron välillä, kun taas kaukokohteisiin suuntaavien kassaan kilisee noin 1 000–1 200 euron verran apuja. Rovamo harmittelee, että väistämättä tulee myös sellaisia tilanteita, jossa opiskelija saa harjoittelupaikan hakuaikojen ulkopuolella. ”Opiskelijan on kuitenkin mahdollista hakea apurahaa myös harjoittelussa ollessaan, kunhan se tapahtuu hakuaikojen puitteissa. Näin pyrimme minimoimaan katvealueeseen joutuvia opiskelijoita, joiden harjoittelupaikka varmistuu vasta hakuajan päätyttyä”, Rovamo sanoo. REHTORIN matka-apurahan turvin Eurooppaan lähtevien opiskelijoiden määrä on pieni, sillä heidät ohjataan ensisijaisesti hakemaan Erasmus-harjoitteluapurahaa. Toisin kuin rehtorin matka-apurahaa, Erasmus-rahaa ei makseta kerralla vaan kuukausittain. Suunnittelija Emilia Tolvanen kansainvälisistä palveluista laskeskelee, että edellisenä lukuvuonna tukea sai 28 opiskelijaa. Suurin osa heistä lähti hakemaan työkokemusta Espanjasta, Saksasta ja Iso-Britanniasta. ”Iso-Britannia on helppo kohde kielen kannalta. Myös Saksassa on paljon suuryrityksiä, joissa pärjää englannilla ja joihin paljon haetaan harjoittelijoita. Espanjan suosiota en osaa selittää, mutta yksi syy lienee lämpö ja aurinko”, Tolvanen nauraa. Laura Saarinen Rehtorin matka-apurahahaku päättyy 1.4.2011, seuraava hakukierros on syksyllä. Erasmus-harjoitteluapurahaan on jatkuva haku. SOSIAALITYÖN opiskelija Enni Hyypiä lähti kahden muun suomalaisen kanssa viime syyskuussa työharjoitteluun Tansaniaan. ”Me lähdettiin ihan takki auki. Ihmiset kyselivät, mitä menemme sinne tekemään, mutta meillä ei ollut sen suurempia tietoja harjoittelusta. Mentiin avoimin mielin. Se kannatti”, hän sanoo. He viettivät kahden ja puolen kuukauden mittaisen harjoittelun Iringan kaupungissa, paikallisessa sosiaalialan järjestössä työskennellen. ”Koko opiskeluajan on ollut selvää, että lähden jossain vaiheessa ulkomaille, pidän pienen tauon tenttikirjoista ja lukusaleista. Lähdin Afrikkaan, koska halusin nähdä jotakin erilaista”, Hyypiä kertoo. Harjoittelupaikan valintaan vaikutti myös se, että se oli laitoksen kautta jo valmiiksi järjestetty. Hyypiä oli esittänyt toiveen saada työskennellä lastensuojelun parissa, minkä jälkeen laitoksen puolelta ehdotettiin Tansaniaa. Paikallinen järjestö, jossa he työskentelivät, antoi tukea ja ohjeistusta paikallisille nuorille ja perheille. Orpojen koulutuskeskuksessa lapset saattoivat käydä koulua. Järjestö antoi myös taloudellista tukea perheille. ”Jos perhe halusi perustaa esimerkiksi ompelimon, järjestön kautta annettiin rahaa ompelukoneisiin”, Hyypiä selvittää. AMMATILLISESTI Hyypiää ihmetytti, miten vähän eettisiin asioihin kiinnitettiin huomiota. Harjoittelijat laitettiin esimerkiksi haastattelemaan koulutuskeskukseen tulleita lapsia, joilla ei ollut varaa käydä koulua. ”Tuli sellainen olo, että eurooppalaiset valkoihoiset tulevat kyselemään, miksi olet tullut tänne. Täällä heitä kohdeltaisiin ihan eri tavalla”, Hyypiä pohtii. Hyypiän mukaan harjoittelujakso Hyypiä lähti Takki auki Tansaniaan Opiskelijan on mahdollista hakea apurahaa myös harjoittelussa ollessaan. ” Annamari Rovamo Enni Hyypiä lähti monen muun tavoin työharjoitteluun Afrikkaan, koska ha Miksi liputuspäivä epäonnistui Turussa? Liput olivat Salossa.
3 Ehdokkaiden tietoja kaavitaan käyttöön Eduskuntavaaliehdokkaiden tietoja kerätään internetistä avoimeksi raakadataksi, josta voi tehdä vaikka verkostoanalyysejä ehdokkaista. Antti Poikolan järjestämästä tapahtumasta virinneeseen hankkeeseen voi tutustua osoitteessa http://www.ehdolla.org. J OHANNES K AARAKAINEN Afrikkaan ei sisältänyt kovin paljon käytännön työskentelyä, vaan sen aikana enemmänkin esiteltiin järjestön toimintaa. Hän kuitenkin sanoo, että vasta matkan jälkeen sai huomata, miten paljon oli oppinut ihan vain arkea seuraamalla. ”Kun tulin harjoittelun jälkeen Suomeen töihin, meidän systeemimme täällä Suomessa näkyi paljon selkeämmin: sen avun, joka täällä saadaan yhteiskunnalta, antaa siellä perhe”, hän sanoo. Laura Saarinen alusi nähdä jotakin erilaista. Sen avun, joka täällä saadaan yhteiskunnalta, antaa siellä perhe. ” Enni Hyypiä Säätiöyliopistot salaavat rahoittajansa Jyväskylän yliopisto toimitti listan lahjoittajista ripeästi. AALTO-YLIOPISTO sekä Tampereen Teknillinen Yliopisto (TTY) eivät julkista lahjoittajiaan tai näiden lahjoittamia summia. Säätiöpääomaan tehtyjen lahjoitusten salaamiseen yliopistot antavat eri perustelut. TTY:n mukaan yliopiston lahjoitusten kerääminen ei ole sellaista julkisen vallan käyttöä, että Julkisuuslaki sitä koskisi. Aalto-yliopistolla puolestaan lähdetään siitä, että Julkisuuslain salassapitopykälät antavat mahdollisuuden piilottaa lahjoituksen julkisuudelta. Aalto-yliopiston varainhankintajohtaja vetoaa tekemässään salaamispäätöksessä siihen, että varainhankinta on yliopiston liikesalaisuus. HELSINGIN yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää katsoo, että yksityisen henkilön tekemä lahjoitus jää hänen niin halutessaan yksityisyydensuojan piiriin. Sen sijaan yritysten lahjoitusten salaamista julkisuuslakikonkari ei purematta niele: ”Hieman vaikea nähdä lahjoitusta liikesalaisuutena, mutta jotain tulkinnanvaraa asiassa ehkä on. Voisi olla hyvä testata asia hallinto-oikeudessa”, Mäenpää sanoo. SÄÄTIÖYLIOPISTOT ovat tässä tapauksessa eri linjoilla kuin muut suuret yliopistot. Esimerkiksi Jyväskylän yliopisto toimitti ripeästi listat lahjoittajistaan, heidän tekemistään lahjoituksista sekä lahjoitusten päivämääristä. Turun yliopistosta tiedot on luvattu antaa. Myös Tampereen yliopisto luovutti listat lahjoittajista, joskin tietojen luovutusprosessissa pilkisti hienoisesti varautunut suhtautuminen julkisuuteen. Tampereen yliopiston arkistonhoitaja Petri Poikus vastasi vahingossa Jylkkärin tietopyyntöön sähköpostilla, kun tarkoitus oli välittää viesti eteenpäin yliopiston talousosastolle. ”Allaoleva viesti tuli äskettäin kirjaamon postiin. Siihen pitänee reagoida jotenkin vastaamalla jotain melko pian, vaikka pyydettyä luetteloa ei haluttaisi / pystyttäisi kovin nopeasti luovuttamaankaan”, Poikus kirjoitti Jylkkärille päätyneessä viestissä. Jarno Liski paatoimittaja@jyy.? Yliopistouudistus palkitsi yliopistojen ylintä johtoa avokätisesti. JYVÄSKYLÄN yliopiston rehtori Aino Sallinen kertoo palkkansa nousseen yliopistouudistuksen myötä noin 60 prosenttia. Yliopistouudistus tuli voimaan viime vuoden alusta. Sallinen ei kerro Jylkkärille palkkansa määrää, mutta vuonna 2009 hänellä oli verotettavia ansiotuloja 113 679 euroa, eli noin 9 500 euroa kuukautta kohden. Kuusikymmentä prosenttia suurempina ansiotulot olisivat yli 15 000 euroa kuukaudessa. ”Henkilökohtaiset vastuuni itsenäisessä yliopistossa ovat lisääntyneet merkittävästi”, perustelee Sallinen palkankorotustaan. Sallinen kertoo nykyisen palkkansa tulevan julki yliopiston tilinpäätöksessä vuodelta 2010. Tilinpäätös ei ole vielä valmistunut. ”Yliopiston tilinpäätökseen on tulossa ilmaus rehtorin ja varahenkilön palkka, joten haluan pysyä solidaarisena tälle ilmaisulle”, perustelee Sallinen vaitonaisuuttaan palkastaan. YLIOPISTOUUDISTUSTA vastustettiin laajasti opiskelijaja henkilöstöjärjestöjen piirissä. Yliopistojen rehtorit esiintyivät sen puolesta. Juhlapuheessaan yliopiston avajaisissa vuonna 2010 rehtori Sallinen kiitteli valtion rahoituksen avokätisyyttä. ”Tämä näkyy myös ensi vuoden tuloja menoarvioesityksessä, jota on pidettävä nykyisessä valtiontalouden tilanteessa varsin kohtuullisena”, sanoi Sallinen syyskuussa 2010. Vuoden 2010 budjetissa henkilöstömenoihin oli varattu 133 miljoonaa euroa, eli 9,5 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2009 käytettiin. TIETO SIITÄ , miten miljoonat jaettiin, ei ole saatavissa. Uudessa yliopistolaissa henkilöstön palkat säädettiin salaisiksi, joten ainoa tapa saada niitä tietoon on, että henkilöt kertovat ne itse. Jyväskylän yliopisto on myös valittanut korkeimpaan hallinto-oikeuteen päätöksestä, jossa Hämeenlinnan hallinto-oikeus määräsi julkisiksi yliopistouudistusta edeltäneet palkat vuoteen 2009 asti. Lopullinen päätös tietojen julkisuudesta saataneen syksyllä. YLIOPISTOJEN ylimmän johdon palkkaus on harpannut ylöspäin muuallakin. Ylen M.O.T.-ohjelma kertoi Helsingin yliopiston rehtorin, kanslerin, vararehtorin ja hallintojohtajan palkkojen nousseen roimasti. Rehtori Thomas Wilhelmssonin palkka on nyt noin 17 000 euroa. Yliopistojen yksityistäminen toi siihenkin noin 60 prosenttia nousua. Kanslerin ja ensimmäisen vararehtorin palkat ovat nousseet 27 prosenttia ja Helsingin yliopiston hallintojohtajan palkka 20 prosenttia. Jarno Liski paatoimittaja@jyy.? Rehtorin palkka nousi 60 prosenttia Rehtori Aino Sallinen. Tampereelle rutkasti salaista tupakkarahaa Tampereen yliopiston professori Pertti Haapalan vuonna 2006 johtamaa tutkimushanketta ”Yleinen tietoisuus tupakoinnin vaaroista Suomessa 1950-luvulta alkaen” rahoitettiin tupakkayhtiöiden asianajotoimistojen varoilla yhteensä 165 000 eurolla, paljastaa Heikki Hiilamon artikkeli Tieteessä tapahtuu -lehdessä. Amer ja Suomen Tupakka BAT Finland -tupakkayhtiöiden asianajajat maksoivat lisäksi 65 000 euroa professori Haapalalle asiantuntijalausunnosta käytettäväksi oikeudenkäynnissä, jossa neljä tupakoitsijaa maaliskuussa 2005 haastoi tupakkayhtiöt oikeuteen. Haapala on artikkelin mukaan kertonut 36-sivuisen lausuntonsa perustuvan pääasiassa tutkimushankkeen tuloksiin. Tutkimustuloksia ei ole julkaistu, sillä tilaustutkimus on salainen. Salainen on myös hankesopimus, jolla tutkimuksen tekemisestä ja tulosten julkisuudesta on sovittu yliopiston ja asianajotoimistojen kesken. 2008 2009 2010 Eurooppa 5 8 6 Lähi-Itä 1 Intia, Nepal 3 2 6 Kaukoitä 6 3 3 Australia 1 Pohjois-Amerikka 5 1 2 Etelä-Amerikka 4 8 8 Afrikka 11 20 13 Matka-apurahojen kohdemaat
TOIMITUS SUOSITTELEE Y liopistouudistuksen hävyttömyys paljastuu sitä mukaa, kun sitä eletään päivä päivältä. Viime numeron kriittinen juttu yliopistouudistuksesta on löytänyt kaikupohjaa henkilöstöstä, ja lehti on saanut paljon palautetta, jossa jutun haastateltavien tunnot yliopistouudistuksen huonoista puolista on jaettu. Lisää on luvassa. Uudistuksen lippulaivat, eli säätiöyliopistot näyttävät hakeutuvan yhtä suljetuiksi ja salamyhkäisiksi kuin muutkin säätiöt. T ässä numerossa kerrotaan, miten Aalto-yliopisto sekä Tampereen Teknillinen yliopisto kieltäytyvät paljastamasta, kenen rahoilla yliopistoja pyöritetään. Jyväskylän yliopiston julkaisemat lahjoittajatiedot puolestaan kertovat sen, että maakunnan suurituloisimmat eivät ole ainakaan omasta pussistaan lahjoituksia tehneet. Elleivät sitten satu kaikki kuulumaan siihen pieneen anonyymien lahjoittajien joukkoon. Y liopistojen ylin johto näyttää saaneen kunnollisen korvauksen myötämielisyydestään yliopistojen yksityistämiselle. Jyväskylän yliopiston rehtori Aino Sallisen palkka on noussut uudistuksessa 60 prosenttia. Samanaikaisesti yliopiston henkilöstöstä puolet on määräaikaisissa työsuhteissa vailla tietoa huonosti palkatun työnsä jatkumisesta. Yliopiston määräaikaisuuksia on pyritty vähentämään ja toisaalta määräaikaisista sopimuksista tekemään pidempiä. Pätkätyöläisille yliopistouudistuksen ensimmäinen vuosi on kuitenkin tuonut entistä enemmän epävarmuutta. Pätkäsopimusten määrä on kasvanut, samoin vuoden ja sitä lyhyempien pätkien suhteellinen osuus. T oivoa sopii, että tämä on pian ohimenevää uudistuksen tuomaa epävarmuutta. Väärin on silti se, että uudistuksen epävarmuutta kantavat rivityöntekijät ja opiskelijat samalla, kun yliopistojen ylin johto on ympäri Suomea kuitannut jättipotin itselleen. ”Tilinpäätökseen on tulossa ilmaus rehtorin ja varahenkilön palkka, joten haluan pysyä solidaarisena tälle ilmaisulle”, perusteli Sallinen palkkasumman salaamista. Vaikka en lausetta ymmärrä, arvostan että hän löysi tavan käyttää sanaa ”solidaarinen” lauseessa tässä yhteydessä. Jarno Liski paatoimittaja@jyy.? OMENA (vertauskuva). Toisilla mailla on erilainen elinkeinorakenne kuin toisilla. VESIMELONI (vertauskuva). Yhteisvaluutta vaatii tiettyä politiikan harmonisointia. LIPPALAKKI (vertauskuva). Euroopan Unionissa lippalakki on kuin... äh vittu, en pysty. 4 Henry Laasanen NOUSEVAA miesideologiaa kutsutaan nimellä MGTOW – men going their own way. Ideologia on vastaus feminismin voittokulkuun. Miehet irtautuvat traditionaalisesta elämäntyylistä, kuten koulutuksesta, tyttöystävän löytämisestä ja perheen perustamisesta. Feministit ovat toitottaneet vuosikymmeniä, että nainen tarvitsee miestä yhtä paljon kuin kala polkupyörää. Viesti on vihdoinkin mennyt perille. Jos miehiä ei kerran tarvita, heidän on järkevintä keskittyä omiin puuhiinsa. MIEHIÄ EI ENÄÄ huvita leikkiä ”kotista” feministien laatimilla säännöillä, jotka ovat muuttuneet miehille yhä epäedullisemmiksi. Avioliitosta on tullut riskipeliä – puolet avioliitoista johtaa eroon. Suurimman osan eroista laittavat vireille naiset. Erossa lapset jäävät lähes aina äidille ja elatusmaksut isälle. Kulttuuri ja kasvatus ovat muuttuneet feminiinisiksi. Maskuliinisuudesta on tullut kirosana. Toisaalta naiset ja yhteiskunta kaipaavat kuitenkin jämäkkää perinteistä miestä, joka elättää perheensä ja suojelee maataan vaikka hengellään. Miehet ovat jääneet feminiinisyyden ja maskuliinisuuden ristipaineeseen. Houkutuksena on kääntää selkä molemmille. Miehistyminen ei kannata, koska siitä seuraa enemmän velvollisuuksia kuin hyötyjä. On parempi jäädä ikuiseksi mies-pojaksi. Ääriesimerkkinä toimivat tietokonepeleihin ja nettipornoon keskittyvät nuoret miehet vanhempiensa kellareissa. Heistä ei ole paljoakaan iloa muille. Mihin miesten irtautuminen naisten ja yhteiskunnan odotuksista johtaa? Vaarana on, että miesten panos menetetään ja hyvinvointivaltion rahoituspohja murentuu. Nuorten miesten korkea työttömyys on siitä eräs indikaattori. MIEHET KULKEVAT omia polkujaan, mutta nuo polut eivät ole naisille tai yhteiskunnalle hyödyksi. Feministisen sukupuolijärjestyksen lopputuloksena saattaakin syntyä konkurssi, sillä sääntöjä ei voi muuttaa loputtomiin yhden sukupuolen eduksi. Miehet kulkevat omia polkujaaan Epävarmuutta kantavat rivityöntekijät ja opiskelijat samalla, kun yliopistojen ylin johto on kuitannut jättipotin itselleen. ” pääkirjoitus 30. maaliskuuta 2011 Mulle palkkaa, sulle pätkää Opinkivi, I kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä Faksi (014) 260 3928 Sähköposti jylkkari@jyy.?, nettisivut www.jylkkari.? Päätoimittaja Jarno Liski 010 423 4509, paatoimittaja@jyy.? Toimittaja Juha Korhonen 010 423 4510, toimittaja@jyy.? Siviilipalvelusmies Johannes Kaarakainen. 010 423 4511, sivari@jyy.? Kannen kuva: Johannes Kaarakainen. Painos 52 000 kpl. Painopaikka Iprint Oy, Seinäjoki, puh (06) 418 6750. ISSN 0356–7362. JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI NÄKÖKULMIA REUNAHUOMAUTUS
Mikä helvetin sähly? Sähly – mikä helvetin sähly? Jos et tiedä vielä, niin varo miehiä, joilla on mustat mailat; he odottavat jo ovesi ulkopuolella (älä kuitenkaan sekoita heitä tvlupatarkastajiin). Heillä on myös pallo, joka on ilmaa täynnä vaikka pinta on pelkkää reikää: se on sählypallo, jota käytetään sählypallopelissä. Jos tunnet tarvetta purkaa aggressioitasi, joita opiskelu sinussa aiheuttaa, niin aloita sähly: jokainen vastustaja käy professorin korvikkeesta. Jylkkäri (30.3.1983) 5 Kellastuneet sivut ”Jätteen loppusijoittamisesta puhuminen on lopetettava, sillä jätteen on oltava saatavilla ja siirrettävissä niin kauan kuin se on millään tasolla vaarallista/hyödytöntä.” Edaattori ja kansanedustajaehdokas Petri Toivola (kesk.) YLEn vaalikoneessa ydinjätteestä. Aki Juurinen 22, laskentatoimi ”Joo.” Hanna Peltoniemi 23, psykologia ”Joo.” Otto Heinonen 25, yhteistöviestintä ”Joo.” Olisiko sinulla hetki aikaa gallupiin? GALLUP ? ”Sori. Nyt on vähän kiire luennolle.” Tähänkö Suomella ei ole varaa? 1.3.2011 oli suuri päivä monelle ihmiselle. Tällöin konkretisoitui Suomen hallituksen kädenojennus kaikille vähimmäisetuuksien saajille, paitsi opiskelijoille. Opintotuen indeksisidonnaisuus jäi budjetista pois kaikista sosiaaliturvajärjestelmää uudistaneen SATA-komitean suosituksista ja poliitikkojen lupauksista huolimatta. Tätä on selitelty erinäisin sanankääntein monella foorumilla. Suomen taloustilanne ei tällä hetkellä ole kaikista parhain. Talouden alijäämä on laskettavissa miljardeissa. Tätä taustaa vasten meille on kerrottu, että Suomella ei ole varaa opintotuen indeksisidonnaisuuteen. Höpö höpö! Suomella ei ole varaa olla sitomatta opintotukea indeksiin. Yli 60 prosenttia opiskelijoista käy töissä turvatakseen taloudellisen toimeentulonsa (Työelämätutkimus 2010). Tämä jos mikä on omiaan pidentämään opiskeluaikaa ja viivästyttämään töihin menoa. Tätä taustaa vasten on järjetöntä, että opintotuki jäi indeksisidonnaisuuden ulkopuolelle. Jos vaihtoehtona on lainan ottaminen tai työnteko opintojen ohella, ei tarvitse arvata kahta kertaa kumman vaihtoehdon kahden laman kokeneet nuoret valitsevat. Suomella ei ole varaa antaa opintotuen ostovoiman heikentyä entisestään. Jos opintotuki olisi seurannut elinkustannusten nousua vuodesta 1992, niin opintotuki olisi nyt noin 350 euroa. Tämä tarkoittaisi 52 euroa enemmän puhtaana käteen. Opintotuessa ei ole kyse vain rahasta, vaan myös sen suuruuden tai pienuuden mukanaan tuomista ilmiöistä. Tällä hetkellä nuo ilmiöt ovat pidentyneet opiskeluajat, stressi ja lyhentyneet työurat. Sitomalla opintotuen kansaneläkeindeksiin vähennämme myös näitä negatiivisia ilmiöitä. Seuraavalla eduskuntakaudella tarvitaan määrätietoista toimintaa opiskelijan aseman parantamiseksi. Pelkän sanahelinän sijaan vaadimme mm. seuraavaa: Opintotuki tulee sitoa kansaneläkeindeksiin. Opintotukeen on tehtävä 145 euron huoltajakorotus. Asumislisä on irrotettava opintojen etenemisen seurannasta ja saatava ympärivuotiseksi. Sairauspäivärahakaudella on oltava oikeus osa-aikaiseen opiskeluun. Kaikissa korkeakouluissa tulee olla selvä opintoja työelämäohjausjärjestelmä sekä mahdollisuus opintopsykologin palveluihin. Touko Aalto, maakuntaja kaupunginvaltuutettu, vihreiden puoluehallituksen jäsen, eduskuntavaaliehdokas Janne Koskenniemi, ViNOn opiskelijavaltuuskunnan jäsen Jylkkäri haluaa tietää, mitä lukijat ajattelevat. Lähetä mielipiteesi sähköpostitse osoitteella jylkkari@jyy.? tai tekstiviestillä p. 045 137 1957. Kirjoita lyhyesti. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja käsitellä kirjoituksia tarvittaessa. VAPAA SANA Otaniemen teekkarit tapaavat käydä ajeluilla Espoon Westendissä. Porvarillisen asuinalueen ökytaloista haetaan opiskelumotivaatiota. Jos teekkari laskee yhtälönsä opiskeluaikana ahkerasti, hän saa valmistumisensa jälkeen kovapalkkaisen työpaikan ja voi luottavaisin mielin ottaa ison asuntolainan ylellistä kämppää varten. Suurimmalle osalle teekkareista, kuten muistakaan opiskelijoista, valmistuminen ei kuitenkaan takaa ruusuista tulevaisuutta. Päinvastoin, Suomen akateeminen ja nuorisotyöttömyys on vertailukelpoinen Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän kanssa. Pätkäja silpputyöt ovat tulleet – ilmeisesti jäädäkseen. Onkin yllättävää huomata, kuinka moni opiskelija pitää silti yllä kuvitelmaa paitsi varmasta, myös leveästä toimeentulosta valmistumisen jälkeen. Jokainen saa toki rakentaa itselleen ihan sellaisen pilvilinnan kuin haluaa. Mutta opiskelijoiden edunvalvonta kärsii, jos opiskelijoilla itsellään ei ole realistista kuvaa omista tulevista työmarkkinoistaan. Joitain meistä varmasti lykästää, mutta suurimmasta osasta ei tule helppoa elämää viettäviä porvareita, jotka kohtaavat suurimmat vaikeutensa golfkentällä. Viime vuosina opiskelijat ovat vaatineet aktiivisemmin opiskelun aikaisten etujen parantamista ja saavuttaneet tavoitteitaan, esimerkiksi opintotuen korottamisen suhteen. Samanlaista joukkovoimaa tarvitaan myös opintoja seuraavan työelämän epäkohtien muuttamisessa. Ranskassa opiskelijat ja työntekijät nousevat barrikadeille rinta rinnan vääryyksiä vastaan. Samanlaista yhteisrintamaa tarvitaan myös Suomessa. Opiskelijoilla ei yksinkertaisesti ole enää varaa ylenkatsoa ammattiliittoja ja ammatillista järjestäytymistä, niin törkeästi työelämä nuoria korkeastikoulutettuja kohtelee. Jukka Torikka Opintojen jälkeinenkin edunvalvonta muistettava Suurimmalle osalle opiskelijoista valmistuminen ei takaa ruusuista tulevaisuutta. ” Jukka Torikka Jylkkärissä 5/2011 Juha Stenholm kritisoi tiukentunutta tupakkalainsäädäntöä ja toivoi,”että kansalaisen perusoikeuksiin kuuluisi vapaus päättää omista asioista”. Ongelmana Stenholmin näkemyksessä on se, että tupakointi ei ole ”oma asia”. Vaikka olisinkin valmis hyväksymään sen, että tupakasta aiheutuvien sairauksien tuomat kustannukset otetaan minunkin tuloistani, joudun vastustamaan oikeutta tupakoida vähintäänkin siitä syystä, ettei tupakointi käytännössäkään valitettavasti rajoitu itse tupakoitsijoihin. Yhtä tupakoijaa kohden on tavallisesti lukuisia, jotka joutuvat hengittämään toisen nauttimaa myrkyllistä cocktailia tahtomattaan. Minne yksilönvapauden perusidea on unohtunut? On absurdia väittää, että jokin, joka rikkoo toisten elintärkeää vapautta hengittää (suhteellisen) vaaratonta ilmaa, ansaitsee tulla kohdelluksi perusoikeutena. On harmillista, että kehitys tupakkalainsäädännössä on ollut näinkin hidasta. Varovaisuudelle ja paapomiselle ei ole perusteita tupakoinnin tunnettujen haittojen valossa. Moniko on esimerkiksi huolissaan siitä, otetaanko alkoholistien kanta huomioon alkoholilainsäädäntöä linjattaessa? Rajoituksia Stenholmin tapaan kammoksuvilta taas voisi kysyä tarkentavasti kantaa vaikkapa käsiaseiden hallussapitoon tai huumelainsäädäntöön. Voidapa elää tuossa ihanassa, vapaassa maailmassa... Veera Tomperi englannin kielen opiskelija Tupakointi ei ole vain oma asia LYHYESTI REHTORIEN myötämielisyyttä yliopistouudistukseen saattoi hieman avittaa tulevat palkankorotukset. 14.3. MOT-ohjelma kertoi esim. Helsingin yliopiston rehtorin palkan nousseen peräti 61% (17 000 euroon kuussa) yliopistouudistuksen myötä. Kyllä minäkin sitä siinä tapauksessa kannattaisin! dos X
MIKROLUOKASSA kas on joskus meno posketon yksi huutaa: ”Haloo, Haloo!” toinen kaipaa lisää valoo papereita pöhnii kaksi yhdellä käy jälleen ?aksi yksi tuolla huutaa: ”Hei!” toinen on jo kanttuvei. Mutustelu ruoka-appeen oman aromin tuo happeen vesipullon pöytään paiskaa taputtelee tyttöraiskaa ikkunan kas tahtoo auki vettä enempää ei nauti. Jumi tulostimen painaa yksi kynää tahtoo lainaa puhelin soi jälleen kerran sapettaa jo jonkin verran kuulumiset kaikkein nähden olkaa hiljaa Herran tähden! Mässytystä, maiskutusta, jonkun päässä varmaan kusta kikattaa tuo tyttölössi, napsuttelee pojan kössi tukkaansa kas haroo käsin vakavan hän näyttää pläsin nenästä kun valuu räkää poika ryystää täyttä häkää. Yhdet ramppaa siellä täällä hirmuhepenet on päällä meikkiänsä korjaa yksi tukkansa saa selvityksi. Puhelimen ääni kumma jälleen kaikuu aika tumma höpöttäjiä kun riittää Luojaansa saa tässä kiittää jos saa esseen valmihiksi korvatulpat – siinä niksi. Kaija Hammar LYHYESTI JYY hakee Jyväskylän Ylioppilaslehteen siviilipalvelusmiestä 1.7.2011 alkaen Siviilipalvelusmies toimii pääosin Jyväskylän Ylioppilaslehdessä valokuvaajana ja graafikkona. Hän osallistuu myös muihin toimituksellisiin töihin: kirjoittaa juttuja, taittaa lehteä ja osallistuu verkkosivujen ylläpitoon. Hakijalta edellytetään kuvankäsittelyn ja kuvittamisen osaamista. Ylioppilaslehdessä ovat käytössä Photoshopja Illustrator-ohjelmat, joiden tuntemus katsotaan eduksi. Vapaamuotoisen hakemuksen työnäytteineen tulee olla perillä Ylioppilastalolla JYYn keskustoimistossa 26.4.2011 kello 14.00 mennessä. Postiosoite: JYY, Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä. Kuoreen merkintä “Ylioppilaslehden siviilipalvelusmies”. Hakemuksen ja työnäytteet voi lähettää myös sähköisinä osoitteeseen paatoimittaja@jyy.fi. Haastattelut järjestetään viikolla 18. Hakijalla tulee olla koulutusjakso suoritettuna niin, että hän voi aloittaa työskentelyn 1.7.2011 alkaen. Palvelus aloitetaan tänä vuonna ylioppilaskunnan taloustoimistosta, mistä siviilipalvelusmies siirtyy Jylkkäriin elokuun aikana lehden kesätauon päätyttyä. Lisätietoja antavat arkisin päätoimittaja Jarno Liski, p. 010 423 4509 tai paatoimittaja@jyy.fi ja siviilipalvelusmies Johannes Kaarakainen p. 010 423 4511 tai sivari@jyy.fi. Hakijan kannattaa tutustua lehteen esimerkiksi verkossa: www.jylkkari/fi. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta on noin 12 000 jäsenen edunvalvontaja palvelujärjestö. Oikaisut Toisin kuin Jylkkärissä 5/2011 (Yliopisto kurjisti lain, sivut 6–7) kerrottiin, Jyväskylän yliopiston tutkijoiden Jouni Tillin ja Mikko Jakosen toimittaman Yhteinen yliopisto -kirjan julkaisi Tutkijaliitto eikä Tieteentekijöiden liitto. Samassa jutussa Tutkijaliitto rinnastettiin ammattijärjestöihin, vaikka se ei sellainen ole. Liikuntaja terveystieteiden tiedekunta ottaa varmasti ja välittömästi käyttöön virallisen tahon (OKM/OPH) hyväksymän ja vahvistaman IB-, EBja Reifeprüfung-tutkinnon suorittaneiden päättötodistuksen ja ylioppilastodistuksen tasapuolisen ja oikeudenmukaisen rinnastusmenettelyn. Menettelyltä edellytetään nykyisten valintaperusteiden mukaan mahdollisuutta määritellä lukion päättötodistuksen liikunnan ja terveystiedon sekä fysiikan ja kemian numeroiden suoritettujen kurssien määrällä painotetun pistemäärän laskentaa. Lisäksi menettely edellyttää ylioppilaskirjoituksissa fysiikan ja kemian vastauksista annettujen pistemäärien rinnastamista samalle asteikolle kaikkien tutkintojen osalta. Koska tiedekunnan opintoasiainpäällikkö ei ole edellä esitetyt vaatimukset täyttävää menettelyä saanut tietoonsa, on tiedekunta joutunut määrittelemään valintaperusteet ja –menettelyt mahdollisimman tasapuolisiksi ja oikeudenmukaisiksi kaikkia hakijoita kohtaan. Menettely perustuu Jyväskylän yliopiston yleisissä valintaperusteissa määriteltyihin opiskelijavalinnassa käytettäviin valintaryhmiin, joita ovat 1) todistuksen perusteella valittavat, 2) todistusten ja valintakokeen perusteella valittavat, 3) valintakokeen tai kilpailun perusteella valittavat ja 4) avoimen yliopiston opintojen perusteella valittavat. International Baccalaureate-, EBtai Reifeprüfung-tutkinnon suorittaneet voivat tiedekunnan harkinnan mukaan kuulua joko ryhmään 1, 2 tai 3. Liikuntaja terveystieteiden tiedekunta on valinnut tarkastelun ryhmässä 3, johon kuuluvat em. tutkinnon suorittaneiden lisäksi suomalaista ylioppilastutkintoa suorittamattomat mm. ammatillisen opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneet, suomalaiset ulkomailla korkeakoulukelpoisuuden saavuttaneet ja muut ylioppilastutkintoa suorittamattomat. Opiskelijoiden valintaa tehtäessä otetaan erilaisuutta aiheuttavat tiedot pois ja vertaillaan hakijoita yhtenäisten koemenestystietojen perusteella eli jättämällä aikaisemman koulumenestyksen tuottamat pisteet vertailussa kokonaan huomiotta. Toisin sanoen suomalaista ylioppilastutkintoa suorittamattomia verrataan koemenestyksen perusteella suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneisiin. Juha Rantakari opintoasiainpäällikkö Jylkkäri haluaa tietää, mitä lukijat ajattelevat. Lähetä mielipiteesi sähköpostitse osoitteella jylkkari@jyy.? tai tekstiviestillä p. 045 137 1957. Kirjoita lyhyesti. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja käsitellä kirjoituksia tarvittaessa. VAPAA SANA ”Sorsimisesta” liikuntaja terveystieteiden tiedekunnan valintaperusteissa Liikuntaja terveystieteiden tiedekunta ottaa varmasti ja välittömästi käyttöön virallisen tahon hyväksymän ja vahvistaman IB-, EBja Reifeprüfung-tutkinnon suorittaneiden päättötodistuksen ja ylioppilastodistuksen tasapuolisen ja oikeudenmukaisen rinnastusmenettelyn. ” Juha Rantakari JYY hakee Jyväskylän Ylioppilaslehteen toimittajaa 1.8.2011 alkaen toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen Toimittajan tehtäviin kuuluvat kaikki toimituksen työt: juttujen ideointi ja kirjoittaminen, valokuvaus, kuvankäsittely sekä lehden taitto, josta toimittaja vastaa. Ohjelmina käytössä ovat Photoshop ja QuarkXpress tai InDesign, joiden käytöstä hakijalla tulisi olla kokemusta. Hakijalta edellytetään hyvää taittotaitoa ja journalistista kokemusta. Työ edellyttää joustavuutta ja sopeutumista vaihteleviin työaikoihin. Hakijan eduksi voidaan katsoa yliopistoyhteisön ja ylioppilaskunnan tai muun järjestötoiminnan tuntemus. JYY on noin 12 000 yliopisto-opiskelijan muodostama julkisoikeudellinen yhteisö, joka on perustettu 1934 toimimaan jäsentensä yhdyssiteenä ja edistämään heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä pyrkimyksiä. Jyväskylän ylioppilaslehti on vuodesta 1960 julkaistu tabloid-kokoinen lehti, joka ilmestyy 15 kertaa vuodessa lukukausien aikana. Lehden normaalipainos on 6 000 kappaletta. Toimitus on kolmehenkinen: päätoimittaja, taittava toimittaja ja yleensä visuaalisuudesta vastaava siviilipalvelusmies. Toimittajan laskennallinen työaika on 35 tuntia viikossa ja toimi on sopimuspalkkainen (1678,04 euroa/kk kuussa + mahdolliset kokemusja koulutuslisät). Sopimuksessa on neljän kuukauden koeaika. Lehti ei ilmesty kesällä, joten lehden työntekijät joudutaan lomauttamaan kahdeksi kuukaudeksi kesäaikana. Vapaamuotoisten hakemusten tulee olla perilllä ylioppilastalon keskustoimistossa 14.4. kello 10.00 mennessä. Liitä hakemukseesi työtodistukset sekä juttuja taittonäytteitä. Postiosoite JYY, Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä. Kuoreen merkintä "Ylioppilaslehden toimittaja". Hakemuksia ei palauteta. Haastattelut järjestetään viikon 16 alkupuolella. Lisätietoja: Päätoimittaja Jarno Liski, p. 045 137 1957, paatoimittaja@jyy.fi. Toimittaja Juha Korhonen, p. 050 353 3362, toimittaja@jyy.fi. Pääsihteeri Minna Oinas, p. 045 138 6816, paasihteeri@jyy.fi. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta on noin 12 000 jäsenen edunvalvontaja palvelujärjestö.
8 Eurooppamies Alexander Stubbin usko euroon on vahva heikkonakin aikana. Eduskuntaan pyrkivä ulkoministeri ei innostu lukukausimaksuista. ALEXANDER STUBB on ollut pitkään harras Euroopan unionin ja euron puolestapuhuja. Itseään vähättelevästi EU-nörtiksi kutsuva Suomen ulkoministeri puolusti voimakkaasti vakaumustaan myös Jyväskylän yliopiston opiskelijoille, joita Stubbin puolen tunnin luentopyrähdys kiinnosti. Mattilanniemen iso luentosali oli 14. maaliskuuta portaita myöten täynnä, kaikki innokkaina kuulemaan Stubbin katsausta ”maailmanpoliittiseen skeneen”. ”Mun mielestä tää on vastuullista talouspolitiikkaa hoitaa euro ja euroalueen maat kuntoon auttamalla näitä velkaantuneita talouksia”, Stubb luennoi tunnusomaisen puhekielisesti ja itsevarmasti. Jyväskylän Ylioppilaslehden haastattelussa hän kertoi pitävänsä ”ilman muuta selvänä”, että Kreikka ja Irlanti myös maksavat velkansa takaisin. ”Lisäksi on ehdottoman tärkeää, että Kreikassa ja Irlannissa – kuten myös Portugalissa – tehdään rakenteellisia uudistuksia, jotta kyseisten maiden taloudet saadaan kestävälle pohjalle. Kaiken tään seurauksena toivon, että meillä on tulevaisuudessa euroalueella tiukemmat säännöt ja vastuullisempi julkisen talouden hoito.” EUROALUEESEEN kuuluminen on Suomessa usein esitetty ainoana mahdollisena järkevänä ratkaisuna. Mutta kun Ruotsin taloudella ei mene yhtään Suomea huonommin, olisiko euron ulkopuolella oleminen kuitenkaan kansallinen katastro?? Stubb ei ole innokas luomaan hypoteettisia skenaarioita. ”Toki näitä asioita voi miettiä, mutta on aivan turhaa ja todella typerää minun niistä julkisesti spekuloida.” Hän joka tapauksessa huomauttaa, että Ruotsi on joutunut hiljaa sopeutumaan euroalueen päätöksiin, joita suomalaiset ovat olleet tekemässä. ”Nyt täytyy muistaa, että tään ?nanssikriisin taltuttamisessa on ollut hyvin keskeisessä asemassa kaksi suomalaista: EU:n talouskomissaari Olli Rehn ja valtiovarainministeri Jyrki Katainen.” Ylipäänsä euroalueen olemassaoloa saamme Stubbin mukaan kiittää koko Euroopan talouden suhteellisesta vakaudesta kriisinkin aikana. ”Muutenhan meillä olisi valuuttojen sota menossa Euroopassa: tulisi devalvaatiota oikealta ja vasemmalta.” ULKOMINISTERIN kalenteri on viime viikkoina ollut erityisen täyteen ahdettu. Euroopan unionin talouskriisin ohella Pohjois-Afrikan levottomuudet ja Japanin luonnonkatastro? ovat pitäneet Stubbin kiireisenä. Eikä tässä vielä kaikki. Jyväskylässä hyppäämisellekin on vielä edellisistä riippumaton syy: eduskuntavaalit. Puolueensa kärkiehdokkaana Stubbin on käytävä nostattamassa henkeä kokoomuksen joukoissa eri puolilla Suomea. Jyväskylän keskustasta Tikkakosken lentokentälle matkatessaan hän vielä ottaa takapenkille narisemaan toimittajan, joka haluaa keskustelussa käydä läpi kaiken maan ja taivaan väliltä – niin kuin ei olisi ennen ulkoministerin kanssa juttusille päässyt. KUN ON Jyväskylän ylioppilaslehteen juttua tekemässä, narisee toimittaja myös yhden pakollisen opiskeluaiheisen kysymyksen: kun kokoomuksessa on erilaisia näkemyksiä korkeakoulujen lukukausimaksuista, mitä mieltä niistä on Alexander Stubb? ”Mun lähtökohtani lukukausimaksuihin on selkeän kielteinen – niin kotimaisten kuin kansainvälisten opiskelijoiden osalta. Näen sen voimavarana, että saamme tänne mahdollisimman paljon ulkomaalaisia opiskelijoita oppimaan, näkemään ja kokemaan.” Stubb kertoo viime kuussa järjestetystä Afrikan Unionin huippukokouksesta, jossa Etiopian ulkoministeri halusi heti alkuun tavata Suomen edustajan. Stubb ihmetteli asiaa, mutta pian paljastui, että Etiopian kollega oli aikaisemmin opiskellut vuoden Tampereen yliopistossa. ”Se on meidän kansainvälisen vaikutusvallan näkökulmastakin erittäin tärkeää, että me pysytään koulutuksellisesti vetovoimaisena maana.” ALEXANDER STUBB on nuori, hyvännäköinen, energinen, älykäs ja lähtöisin kaksikielisestä perheestä. Voiko näillä ominaisuuksilla tulla nyky-Suomessa presidentiksi, vai ärsyttääkö ihmisiä Stubbin energisyys ja terävyys? ”Mä oon aina uskonut siihen, että pitää olla täysin oma ittensä. Näille hampaille mä en voi mitään ja mun taustalle vielä vähemmän. Tällainen mä vaan oon.” ”Saattaa olla, että se joitain ärsyttää. Ja toisaalta se on sitten kiva, jos joillekin tuotan positiivisia tuntemuksia. Mutta en mä lähe tästä muuttumaan.” Stubb muistaa silti lisätä: ”Eiköhän Sauli Niinistö ole kuitenkin Suomen seuraava presidentti.” Pekka Vahvanen Mun lähtökohtani lukukausimaksuihin on selkeän kielteinen. ” Alexander Stubb Jyväskylän yliopistolla puhunut ulkoministeri Alexander Stubb uskoo, että Suomi on hyötynyt siitä, että nimellisesti puolueeton virkamies, talouskomissaari Olli Rehn, on ollut keskeisessä roolissa talouskriisin hoitamisessa. ”Instituutiot ovat puolueettomia, mutta ihmiset eivät”, Stubb sanoo. Mä oon aina uskonut siihen, että pitää olla täysin oma ittensä. Näille hampaille mä en voi mitään. ” Alexander Stubb J OHANNES K AARAKAINEN
Alexander Stubb antoi opiskelijoille katsauksen ”ulkopoliittiseen skeneen”. 3 Ulkoministeri Alexander Stubb, mitkä kolme asiaa ovat ohittamattoman tärkeitä ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrysen kanssa toimeen tulemisessa? ”Kunnioitus, kärsivällisyys ja huumorintaju.” Kerro kolme parasta päätöstä elämässäsi? ”Lähtö Yhdysvaltoihin opiskelemaan, vaimo, perheen perustaminen ja se, että lähti Eurovaaleihin mukaan. Siis jos henkilökohtaisista päätöksistä puhutaan.” Mainitse kolme sietämättömintä poliitikkoa kokoomuksessa? ”Ei sellasia ole. Mä annan ihmisille vain positiivista palautetta. Jos on jotain negatiivista jonkun kanssa, ne keskustellaan kahden kesken. En pidä siitä, että toisesta ihmisestä puhutaan pahaa – julkisesti tai muuten.” Mitkä kolme asiaa on ohittamattoman tärkeitä naisessa? ”Ääh, nää on pahoja, mitä tohon nyt voi sanoa? Nyt mä oon ensimmäisen kerran elämässäni sanaton. Mä tykkään tunneälystä ja huumorintajusta, siitä se lähtee.” Mitkä kolme pointtia pitää muistaa tilanteessa, jossa lampunhenki lupaa toteuttaa kolme toivetta? ”Tää on elämäni vaikein haastattelu. Mitä pitää muistaa? Varmaan ensimmäinen toive ei saa olla sellainen, jonka joutuu toisessa toiveessa perumaan. Tai ainakin kolmannen toivomuksen pitää olla pysyvä. Oliskohan se näin?” Alexander Stubb ja kolme pointtia J OHANNES K AARAKAINEN
10 Mistä Jyväskylän kaupungin hankintapäätökset on tehty? JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN pyykit on viety viime kesästä lähtien pestäväksi Viroon. Pesuloita löytyisi tietysti lähempääkin, mutta Virossa nyt vain moni asia on halvempaa. Onko tämä reilua, on asia erikseen. ”Maailma nyt on vain tällainen paikka”, vastaa kuntaliiton lakimies Juha Myllymäki. Jyväskylän kaupungin hankintasuunnittelija Katri Löytty kuulostaa siltä, että ei mielellään sanoisi asiasta enää yhtään mitään. Ymmärrettävää se onkin: kaupunki on saanut aimo annoksen kritiikkiä viime aikojen hankintapäätöksistään. Parhaillaan kaupungin hankintakeskuksessa tutustutaan selvitykseen, jonka pyykkikilpailutuksen voittanut virolaisyritys on antanut toiminnastaan. Löytty kieltäytyy kommentoimasta pyykkiasiaa mitenkään. TEKSTIILITEOLLISUUSLIIT TO nousi takajaloilleen, kun Suomen Kuvalehti paljasti Jyväskylän pyykit pesevän virolaisen yrityksen taustoja. Gore?eld Eestin taustalta on löytynyt sellaista likaa, joka ei pesemällä lähde. Yrityksen yhteyshenkilö pakoilee Suomessa ulosottoviranomaisia ja hänen edellistä yritystään haetaan Virossa konkurssiin. Saarijärvellä yrityksen tarjousta pidettiin sen verran epäilyttävänä, että pyykit päätettiin pesettää jatkossakin omalla paikkakunnalla. Jyväskylän päättäjissä tarjous ei aiheuttanut kummastusta, kertoo hankintasuunnittelija Löytty. ”Yrityksen taustat tarkistettiin rutiininomaisesti.”, hän sanoo. MYÖS MUUT kaupungin hankinnat ovat aiheuttaneet paikallisissa yrittäjissä närää. Betoniyrittäjä Eero Nieminen avasi mediasodan kaupunkia vastaan tammikuussa, kun selvisi, että kaupunki on suunnitellut Väinönkadun päällystämistä luonnonkivellä. Nieminen epäili, että kivet tuodaan Kiinasta, kuten Yliopistonkadun reunakivetkin muutama vuosi takaperin. Kadun pintamateriaalista ei ole kuitenkaan vielä järjestetty edes tarjouskilpailua, joten spekulaatiot ovat liian aikaisia. Onko paikallisten yrittäjien siis vain vaikeaa hyväksyä sitä, että vastassa eivät ole enää vain oman maakunnan kilpailijat, vaan koko maailman yritykset? HANKINTALAIN perusperiaate on hieno: halutaan käyttää julkiset varat tehokkaasti ja varmistaa yrittäjien tasapuolinen kohtelu kilpailutuksissa. Lain mukaan hankinnoissa tulee huomioida myös ympäristönäkökohdat. Käytännössä kilpailutuksissa määrää hyvin usein kuitenkin pelkkä hinta. Jyväskylän omissa hankintasäännöissä todetaan, että hankinnoissa on huomioitava kestävän kehityksen periaatteet. Miten kestävää on sitten kuljettaa pyykit Viroon saakka, Katri Löytty? ”Me emme voi asettaa mitään yritystä syrjivään asemaan sijaintinsa vuoksi. Yleensä asetamme jo tarjouspyyntövaiheessa hankinnoille laatuja ympäristökriteerit, ja siten kilpailuun pääsevät mukaan vain ne näkökohdat huomioivat yritykset.”, Löytty vastaa. Löytyn mukaan esimerkiksi pyykkikilpailutuksessa asetettiin vedenja energiankulutukselle yläraja. Yritykset voivat nähtävästi kuitenkin valehdella tarjouksissaan niin paljon kuin kehtaavat. Gorefield Eesti on väittänyt esimerkiksi, että arvovaltainen saksalainen Hohenstein-instituutti tarkastaa pesulan laadun neljästi vuodessa. Suomen Kuvalehden tietojen mukaan tarkastajaksi nimettyä miestä, Dr. Herbert Knorria, ei kuitenkaan ole olemassakaan. JULKISEN SEKTORIN hankintoja on kritisoinut yleisesti muun muassa terveysteknologian liitto FiHTA. Liiton mukaan palveluja ei osata ostaa oikein. Suurin ongelma on, että hinnan painoarvo hankinnoissa on liian suuri, usein 60–80 prosenttia. Vaikka kunnalla olisi poliittista tahtoa valita esimerkiksi ympäristövaikutuksiltaan parempi vaihtoehto, asia ei ole kovin yksinkertainen. Suomen Kuntaliiton julkisten hankintojen johtava lakimies Juha Myllymäki sanoo, että on täysin ostajan harkinnassa, kuinka paljon hankinnoissa painotetaan mitäkin kriteeriä. ”Kilpailutusperusteiden tulee olla konkreettisia: voidaan vaatia vaikka kierrätettyjä materiaaleja, ekologisten pesuaineiden käyttöä tai sähkönkulutusta. Ympäripyöreitä kriteerejä, kuten ympäristöystävällisyyttä ei voida kuitenkaan kilpailutusperusteeksi asettaa. Päästöttömintä vaihtoehtoa on vaikeaa perustella. Pelkona on, että pettyneet kilpailijat vetävät asian markkinaoikeuteen, ellei kilpailutus ole yksiselitteinen.” Paikallisuutta hankinnoissa ei voida painottaa. ”Se sotisi eurooppalaista oikeuskäytäntöä vastaan. Jos Jyväskylään etsittäisiin vaikka päiväkodinjohtajaa, eihän kaupunki voisi ilmoittaa, että meillä on nyt jyväskyläläiset etusijalla. Lähtökohtana on se, että me elämme EU:ssa, jossa ihmiset ja tavarat voivat vapaasti liikkua.” Kunta voisi kuitenkin tehdä tarjouskilpailut niin, että paikallinen ja pienikin niissä voi pärjätä. Se tarkoittaa Myllymäen mukaan sitä, että ei tehdä liian suuria tarjouskilpailuja ja asetetaan sellaiset ehdot, että paikallinenkin yritys voi ne täyttää. Laura Airola Maailma nyt on vain tällainen paikka. ” Juha Myllymäki Katukivet Kiinasta ja vaatteet vesitietä V G Kaikki yli 30 000 euron julkiset hankinnat on lain mukaan kilpailutettava. Sosiaalija terveyspalveluissa raja on 100 000 euroa ja rakennustöissä 150 000 euroa. G Kaikki 125 000 euron ylittävät tavaraja palveluhankinnat on ilmoitettava koko EU-alueella. Näin hankintoja voivat tavoitella yrittäjät kaikista EU-alueen maista. G Kunnan on valittava kilpailutuksissa edullisin tarjous joko kokonaistaloudellisin kriteerein tai hinnan perusteella. G Jyväskylä on tehnyt muutamia hankintoja Suomen rajojen ulkopuolelta. Virosta ostettujen pesulapalveluiden arvo on vuositasolla 84 000 euroa. G Viime viikolla myös Jyväskylän lääkäripalvelujen kilpailutus ratkesi virolaisytiön hyväksi. Jyväskylä ostaa loppuvuodeksi viisi yleislääkäriä virolaiselta yritykseltä. Hankinnan arvo 9 kuukaudelta on 480 000 euroa. FA K TA
Viroon J OHANNES K AARAKAIN EN
JY Yn ha llitu ksen jäs e n t oipuiv uosi juh list a. Virve Särkkä KANSANEDUSTAJAT OVAT korruptuneita omaa etuaan tavoittelevia ihmisperseitä – tätä mieltää tuntuu se Pertsa Perusäänestäjä aina olevan, kun politiikan ottaa Sohwin terassilla puheeksi. Suomen suurin eläintarha ei suinkaan sijaitse Korkeasaaressa vaan Arkadianmäellä. Siellä ne valehtelevat apinat vievät eläkeläisten bingorahat, opiskelijoiden ryyppyrahat ja lasten taskurahat. Eduskunta ei ole koskaan säätänyt yhtään hyvää lakia. Äänestäminen on turhaa. Demokratia on paskaa. OLEN SAMAA MIELTÄ. Demokratia on paskaa silloin, kun ketään ei enää kiinnosta yhteisten asioiden hoitaminen, vaan pelkästään niistä nillittäminen. Kritiikki on toki hyväksi, mutta jos se jää pelkästään passiiviseksi ruikuttamiseksi eikä johda mihinkään vaihtoehtoihin, niin se on täysin turhaa. Demokratian toimivuus korreloi suoraan kansalaisten aktiivisuuden kanssa. On turha odottaa, että joku tulee kysymään sinulta miten asioiden pitäisi olla – sinun täytyy mennä kertomaan se ihan itse, kritisoida ja tarjota vaihtoehtoja. SAMALLA ON hyvä huomata, että kaikki ehdokkaat ajavat oikeasti parempaa maailmaa, tosin se parempi maailma voi ehdokkaiden välillä olla hyvin erilainen. Äänestäjien tehtävä on valita niistä se paras tai tarjota omaansa tilalle. Muuan vanha fraasi toimii edelleen – eli nosta se perseesi sieltä penkistä ja ala vaikuttaa. Korkeampien voimien väliintuloa odotellessa voi omia asioitaan alkaa ajaa ihan itse. JYYN JA JAMKO ovat ottaneet yhteyttä Keski-Suomen kansanedustajaehdokkaisiin ja lobanneet heitä sitoutumaan kolmeen vaaliteesiin: maksuttomaan koulutukseen, opintotuen kehittämiseen opintorahapainoitteiseksi sekä opintotuen sitomiseen indeksiin. Jokaiselta puolueelta on löytynyt ehdokkaita, jotka ovat olleet valmiita sitoutumaan teeseihin. Teeseihin sitoutuneet ehdokkaat voit pian löytää julisteista, joita levitetään pitkin kampusta. JYY ja JAMKO voivat lobata ja tuoda vaihtoehtoja esille, mutta me emme voi äänestää opiskelijoiden puolesta. Se on jokaisen äänestäjän omalla vastuulla. ÄÄNESTÄKÄÄ nyt hyvät ihmiset perkele! Paskaa demokratiaa JYYPÄÄ Muuan vanha fraasi toimii edelleen – eli nosta se perseesi sieltä penkistä ja ala vaikuttaa. ” Jylkkäri on luettu. Mainokset lehteen myy Heli Uusi-Uitto e-mail: heli.uusi-uitto@opiskelijamediat.fi puh: 044 5000 460 www.jylkkari.fi Jyväskylän yliopiston opiskelijoista 58% tarttuu Jylkkäriin heti sen ilmestyttyä. Virve Särkkä Perjantaina puoliltapäivin Mattilanniemen A-rakennuksen WC-tiloista opiskelija ilmoitti kuulleensa aseen latausäänen. Poliisi eristi rakennuksen noin kymmenen poliisipartion voimin. Tyhjennetyt rakennukset tutkittiin, mutta asetta tai muuta konkreettiseen uhkaan liittyvää ei löydetty. J OHANNES K AARAKAINEN Matti Heikkistä juhlittiin maaliskuun 14. päivänä kultamitalikahveilla Mattilanniemessä. Heikkinen toi Suomelle miesten maastohiihdon 2000-luvun ensimmäisen MM-kultamitalin. Voitto irtosi Oslon MM-kilpailuissa 15 kilometrin perinteisen hiihtotyylin kilpailussa. Onnittelutilaisuuden järjestivät Pörssi ry sekä Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, jossa Heikkinen itsekin opiskelee markkinointia. IR TO K U V A IR TO K U V A J OHANNES K AARAKAINEN
LIPUT 18/25/28 ENNAKKOLIPUT: LEVYKAUPPA ÄX, CARLINGS JA WWW.JYROCK.FI JÄRJESTÄÄ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA JYY WW W.JY ROCK.F I DISKJOKKE (NOR) LONG DISTANCE CALLING (GER) IIRIS (EST) UUSI FANTASIA JOOSE KESKITALO JA KOLMAS MAAILMANPALO MINÄ JA VILLE AHONEN FRENCH FILMS PROFEETTA JA UUSI MAAILMANUSKONTO ON VOLCANO BLACK AUDIO SCARLET YOUTH ELÄIN SUPERCHRIST NEUFVOIN TV-RESISTORI FOLKE WESTSIDE KUOPIONNIEMI EDORF RÄJÄYTTÄJÄT KYLIAN HEAR SIRKUS
TELTAN ESIINTYJÄT Ghetto party esittää: Perjantaina Jyrockin terassin teltta-lavalle nousevat Kuopionniemi, Edorf sekä DJ-viihteestä vastaava Yollu. Kuopionniemi on tuore räp-kokoonpano Kuopiosta. Kolmikko koostuu mikkiin sylkevistä parikymppisistä Rikusta ja Röllistä, jotka ovat nuorehkosta iästään huolimatta ehtineet rustailla riimejä jo useamman vuoden. Kolmikon täydentää tuottaja-muusikko Kyläpäällikkö Kosonen, joka tunnetaan paremmin Jyrockin aiemmilta vuosiltakin tutun legendaarisen elektroyhtye Aavikon Tomi Kososena. Joku Roti Recordsin riveissä pitkään vaikuttanut Edorf voitti jo vuonna 2003 Suomiräpin maailmanmestaruuden. EP ja mixtape -levyjen lisäksi Inarista kotoisin olevaa räppäriä on kuultu vierailijana lukuisilla levyillä. Edorfin tuoreen ”Yön elonkerjuu” -debyytin synkissä ja melodisen kauniissa tunnelmissa seilaava kappaleita on kuultu laajasti radiosoitossa. www.myspace.com/kuopionniemi Mukana myös liuta dj:tä eri kollektiiveista pitämässä tanssijalan vipattamassa artistien välillä. YHDEN PÄIVÄN LIPUT: 18€ KAHDEN PÄIVÄN LIPPU: 28€ (JYYN JÄSENET 25 €) ENNAKKOLIPPUJA: LEVYKAUPPA ÄX:STÄ (VÄINÖNKATU 7) CARLINGSISTA (KAUPPAKESKUS FORUM) NETISTÄ: WWW.JYROCK.FI PERJANTAI 15.4. UUSI FANTASIA Uusi Fantasian taustalta löytyy kolme musiikkimaailman konkaria, DJPP (Street Kobra), Kroko-Roc (Vilunki3000) ja Ercola (Veikko Erkola), jotka kaikki ovat niittäneet mainetta eri aliaksilla ja osa-alueilla, kirjoon mahtuen projekteja tuottajina, soittajina sekä dj-taitureina. Synergian synnyttämän Uusi Fantasian musiikki groovaa ja tamppaa discovalojen välkkeessä ironisella intensiteetilla.Rytminen kollektiivi toi ensimmäistä kertaa itsensä tykö elektropsykedeelisellä esikoisellaan, ”Top Ten” -albumilla vuonna 2004. Tuorein, liki yleissivistykseen jo kuuluva ”Heimo”-albumi nivoo yhteen monipuolisen genreskaalan kattaen discon, electron, housen, folkin, rockin ja jazzin tarjoten laajasta kokonaisuudesta huolimatta tarkasti hiotun, monipuolisen fantasia-disco plätyn, josta jokainen löytää oman tarttumapintansa. Albumilla vierailee runsas määrä kotimaisia eturivin artisteja, joista päällimmäisenä huulille nousi ”nuorisomusiikin Mikä-Mikä-Maassa seikkaileva” Freeman hitillä ”Liian Myöhään”. www.myspace.com/uusifantasia JOOSE KESKITALO & KOLMAS MAAILMANPALO Joose Keskitalo, tuo saarnahenkinen kalmanhöyryinen trubaduuri on tuttu näky keikkarintamalla. Jyrockiin Joose saapuu yhdessä charmikkaan ja harmaapukuisen, Captain Beefheart ja Tom Waits hengessä raa’an alkuvoimaisesti hönkivän yhtyeensä Kolmannen Maailmanpalon kanssa. Vastikään julkaistu ”Maan Näkyjä” -levy antaa osviittaa tulevasta psykedeelisestä livehurmoksesta. Kansien väliin on koottu vuosina 2007– 2010 nauhoitettuja työhuoneja keikkaäänityksiä, joiden mukaan mahtuu myös Ilokiven lavalla veivattua materiaalia. www.myspace.com/joosekeskitalo IIRIS (EST) Pienikokoinen taskuraketti, vain 19-vuotias laulaja-lauluntekijä Iiris Vesik on ladattu viimeistä piirua myöten täyteen kuplivaa karismaa ja asennetta, lapsenomaista kepeyttä ja suurta ääntä. Persoonallisen kimeällä soundilla ja energisellä lavapreesensillä valloittava, Viron elektronisen popin pirteän omalaatuinen tulokas luo mielikuvia vahvoista naisartisteista kuten Regina Spektor ja Kate Bush. Musiikissaan IIRIS yhdistelee syntikoita, klassista pianoa, elektronista äänimaailmaa ja tarttuvia popmelodioita. Iiriksestä on povattu suurenluokan tähteä tämän herätettyän alan ammattilaisten mielenkiinnon Tallin Music Weekissä, joka poiki keikkaa niin Suomen Musiikki ja Media -festivaalille kuin Berliinin Popkommiin. Omaperäinen lauluntekijä voitti myös Skype's Go Change The World Awardin, jolla tuetaan kansainvälisesti potentiaalisia artisteja. www.myspace.com/iirismusic FRENCH FILMS Blogipiirien ja median hypetyksen myötä nopeasti tietoisuuteen kiitänyt indiekomeetta French Filmsin soundimaailma muodostuu yhtyeen omien sanojensa mukaan ”isoista kaiuista, kolisevista kitaroista ja vähän kaikennäkösistä siisteistä synasoundeista”. Espoolais-järvenpääläistä indiepop-ryhmittymää on vertailtu muun muassa Brooklynin tyylisukulaisiin, The Drumsiin. www.myspace.com/frenchfilmsofficial TV-RESISTORI Turusta Jyrockiin pöllähtää naivistisella lo-fi indie-popillaan ilahduttava TV-Resistori, joka valmistelee parhaillaan työnimellä ”Pallolevy” kulkevaa uutta albumiaan. Yhtye on kahminut hullaantuneita vertauksia muun muassa Stereolabiin ja Belle & Sebastianiin. TV-Resistorin kantavana voimana toimivat päälauluntekijä Yrjo ”Ykä” Saarisen ja Päivi ”Bääbs” Kankaron sentimentaalisen lapsekkaat duetot. www.myspace.com/tvresistori BLACK AUDIO Vastikään viidennen albuminsa ”Endurator” julkaissut Black Audio on viipyillyt elektrovaikutteisen garakerokkinsa parissa jo vuodesta 1997. Yhtye rokkaa armottomasti hyperventiloiden, värittäen kappaleitaan välillä niin rockabillyllä, hardrockilla, bluesilla kuin kunnon boogiellakin puristaen viimoisetkin suolaiset mehut irti niistä jotka keulahahmon, Ville Pirisen maaniseen liikehdintään uskaltavat yhtyä. www.myspace.com/blackaudiofinland ON VOLCANO Tamperelainen indieryhmittymä On Volcano kumartelee soundillaan Iso-Britannian 90-luvun musaskeneen efektejä viljellen shoegaze ja postrock -hengessä. Yhtye on juuri julkaissut järjestyksessään toisen EP-levynsä ”New Blood” joka on ladattavissa ilmaiseksi yhtyeen nettisivuilla. www.myspace.com/onvolcano SUPERCHRIST Superchrist kuvailee ansioikkaasti musiikkiansa termeillä spacepunk, discogrunge ja electroclash stoner jotka kaikki viestivät kyseessä olevan armottoman munakasta, omaleimaista meininkiä. Suomalaisissa rokkipiireissä jo 11 vuotta tahkonnut yhtye nautiskeli kulttimenestyksestä keikkarintamalla jo kauan ennen kuin debyyttialbumi ”Colorgun” näki päivänvalon vuonna 2005. www.myspace.com/superchristisbest
RÄJÄYTTÄJÄT RÄJÄYTTÄJÄT RÄJÄYTTÄÄ! MUUNI, SISSE & RAPA, TOTAALINEN SUOMI ROKKI PÄNDI (FIN/TX) JYROCK PÄIVÄKLUBI LA 16.4. KLO 15 BAARI VAKIOPAINE KAUPPAKATU 6 LIPUT 5 € OVELTA Damien Jurado (US) Mirel Wagner ENNAKKOMYYNTI YLIOPISTOLLA KLO 11-14: MA 11.4. AGORA TI 12.4. MaA, ILOKIVI KE 13.4. ILOKIVI, KIRJASTO TO 14.4. ILOKIVI, KIRJASTO PE 15.4. KIRJASTO JYROCK ILOKIVI KESKUSSAIRAALANTIE 2 40600 JYVÄSKYLÄ 15.–16.4.2011 KLO 19.30–03 LAUANTAI 16.4. MINÄ JA VILLE AHONEN Tulevaisuuden tusinan kärkikolmikossa komeillut Minä ja Ville Ahonen on lyyrisesti hienoin tulokas, joka suomenkielisillä teksteillä on hetkeen ilmoille ponnahtanut. Keulahahmo Ville Ahonen antoi kipaleidensa muhia hiljalleen, kunnes kohtalo ja konkari puuttuivat peliin kun suomalaisen musiikin kieronsuora gentlemanni Kauko Röyhkä ravinteli-iltaman jälkeen päätyi kuuntelemaan Ahosen demotuotantoa ja tarjosi mahdollisuuden lämmittelyaktina Röyhkälle ja Mattilalle. Ville Ahosen määrätietoisen vapiseva lyyrinen käsi onnistuu välittämään kaihoisan kieroutuneita tarinoita arkisen kauniisti aihepiirien seilatessa rakkauden kaipuussa, homoissa, kateudessa. Ahosen omaperäinen, heiveröinen tulkinta, jota yhtye komppaa nostattaen tunnelmaa aika ajoin kiihkeän melankoliseen juoksuun ja kakofoniaan saaden silmät hikoilemaan kokeneemmaltakin karpaasilta. www.myspace.com/villeahonen DISKJOKKE (NOR) DiskJokke komeilee Oslon elektronisen musiikin eturintaman, Lindströmin ja Prins Thomasen myötävirrassa heti seuraavana kolmen kärjessä. Edellisen kerran vuonna 2008 Suomessa keikkaillut DJ yhdistelee valloittavia popmelodioita elektrobiitteihin ja viekoittelee kuulijansa tamppaamaan linnunradan discojumppaa. DiskJokken musiikki on eeppisen futuristista groovea suodatettuna pohjoismaisella melankolisuudella. Debyyttinsä ”Staying In ” jälkeen Jokke on ravannut maailmaa ristiin rastiin muun muassa Pekingin, Moskovan, Jakartan ja New Yorkin klubeilla ja festivaaleilla. www.myspace.com/diskjokke PROFEETTA JA UUSI MAAILMANUSKONTO Kosmiset sanansaattajat, kemikaalikeisarit Profeetta ja Uusi Maailmanuskonto sukeltavat syvälle psykoosien ja tietoisuuden mystisiin sokkeloihin reggaerytmitetyllä elektrollaan. Projektin kantava voima on edesmenneen Laulurastas reggaeyhtyeen solisti Profeetta. Yhtyeen musiikki kumpuaa Profeetan Keski-Suomen metsien syvyyksissä harjoitetun meditatiivisen pohdinnan hedelmistä, jotka saarnamaisten vokaalien siivittämänä johtavat jämäkkään astrohumppaan tajunnan levitessä tanssilattialle. www.myspace.com/profeetta LONG DISTANCE CALLING (GER) Long Distance Calling nähdään Jyrock 2011 -festivaalin lauantai-illan yhtenä pääesiintyjistä. Melankolista instrumentaalirockia soittava yhtye yhdistelee soitossaan myös progressiivistaja ambient-äänimaisemaa. Pitkistä ja maalailevistaan kappaleistaan tunnettu saksalaisvahvistus julkaisee Suomeen saapumisen kynnyksellä myös uuden omaa nimeään kantavan albumin. Aikaisemmilla levyillä instrumentaaliseen soitantaan keskittynyt yhtye on tehnyt yhteistyötä myös The Hauntedista tutun Peter Dolvingin sekä Katatonian Jonas Renksen kanssa. www.myspace.com/longdistancecalling SCARLET YOUTH Tyylipuhtaasti kenkien tuijottelua musiikkinsa saralla harjoittava suomalais-saksalainen Scarlet Youth taitaa eteerisen, unenomaisen tunnelmoinnin luomalla suuria äänivalleja ja hönkimällä lempeästi mikkiin selkein osviitoin genren legendaarisimpaan yhtyeeseen, Slowdiveen. Scarlet Youthin rivistöstä löytyvät muun muassa jäseniä ShamRainsta, Sidewaytownista, Iconcrashista sekä Kemopetrolista. Yhtye julkaisi ensimmäisen EP:nsä ”Breaking the Patterns” vuonna 2009, jota seurasi reilun vuoden päästä kokopitkä, päiväunien aallon harjalla lipuva ”Goodbye Doesnít Mean I’m Gone”. www.myspace.com/scarletyouth FOLKE WESTSIDE Folke Westside viimeistelee parhaillaan kolmatta EP-levyään. Vahvoista, räkäisistä liveakteistaan mainetta kartuttanut tehotrio vannoo yhteishenkensä nimeen. Ovathan he juopotelleet samoissa porukoissa jo vuosikymmenen. Omaleimainen yhtye on kiertänyt edellisvuonna festivaaleja pitkin poikin Eurooppaa ja piipahti vastikään myös Baltian maissa. Folke Westside loihtii syntikalla, bassolla ja rummuilla laserin lailla aivopuoliskot lävistävää, asenteellista synapunkkia Nintendohenkisillä soundeilla. Performanssit vedetään tallapohjassa loppuun asti. Yhtyeen omia sanoja lainaten; ”With intoxicated brains and no brakes, safe landing is not an option”. www.myspace.com/folkewestside NEUFVOIN Suuresti maalaileva, herkkä heittäytyjä Neufvoin on tämän hetkisen vaihtoehtorokin mielenkiintoisimpia nousukkaita Suomessa, eikä suotta. Bändin kaksi EP:tä ovat saaneet musiikin valtamedioissa suitsutusta ja kihelmöintiä jo ennen debyyttialbumin julkaisua. Neufvoin hengittää omaa melankolisesti kujeilevaa poppiaan aikalaisten vaihtoehtorokin silmäätekevien (Mew, Rubik, Lapko, Magenta Skycode) luotsaamissa viitekehyksissä. Musiikissaan yhtye pakenee määrittelyjä väritellessään uusia sävyjä Suomen indierokin nousevan auringon punassa helottavaan taivaanrantaan. www.myspace.com/neufvoin ELÄIN Joensuun maineikkaiden rokkareiden tuoreehko potentiaalinen manttelinperijä Eläin soittaa kieroutunutta epärockia CMX:än, YUP:n ja Kumikamelin hengessä. Nelikko luo kiehtovia ennakkoodotuksia lupaamalla tarttuvia riffejä, Beach Boys-melodioita ja David Lynchin outoja tunnelmia samassa paketissa. Yhtyeen nimeä kantava ensimmäinen pitkäsoitto julkaistiin helmikuussa 2010 ja seuraajaa on odotettavissa huhtikuun aikana. www.myspace.com/elainbandi KYLIAN Kylian on lapsenmielistä ja rikottua elektronista tanssimusiikkia. Muun muassa brittiläisellä Toytronicilla ja oululaisella Milk Recordsilla julkaissut artisti soittaa Jyrockissa ensimmäisen rytmimusiikkikeikkansa lähes kuuteen vuoteen. TELTAN ESIINTYJÄT – Radio hear esittää:
Meil tä kaik ista tuot teist a hyvä t OPIS KELI JAALEN NUK SET Kitarat Rummut Pianot Keyboardit Äänentoistolaitteet UUDET ja KÄYTETYT Avoinna ma–pe 10–17, la 10–15 Puh (014) 3732 848 Korvenkyläntie 42 , Muurame
Se jäykistyy Klassikkococktailit nostavat suosiotaan. Jylkkäri esittelee kulmikkaat juomavanhukset. Teksti Jarno Liski Kuvat: Johannes Kaarakainen 17
18 C ocktailin perusraaka-aineet ovat perinteisesti viina, bitter, vesi ja sokeri. Näistä aineista syntyy 1800-luvun lopulta peräisin oleva Old Fashioned, joka on Helsingissä toimivan Sling In -baarin baarimestari Jukka Suomelan mukaan cocktailien comebackin kärkihitti. Jyväskyläläisen cocktailbaari Shakerin Kalle Lojander näyttää, miten juoma syntyy: Matalaan lasiin eli grogilasiin eli Old Fashioned -lasiin laitetaan pikkutilkka soodavettä pohjalle. Sokeripala kastellaan Angostura bittersillä ja murskataan lasin pohjalle. Lasi täytetään jääkuutioilla ja päälle kaadetaan ruisviskiä. Koristelu on perinteinen sekin: maraschinokirsikka sekä sitruunanja appelsiininviipaleet keihästetään cocktailtikkuun ja asetetaan lasin päälle. ”Klassikkococktailit tehdään usein tämänkaltaisista aineista. 1800-luvulla ei ollut käytettävissä esimerkiksi mehuja”, selostaa Lojander. N ykyaikaisemmissa resepteissä bitterin katkeruus onkin korvautunut hedelmämehun happamuudella. Hapanta ja makeaa pitää kuitenkin Lojanderin mukaan olla drinkissä kuin drinkissä. ”Aloittelijan tunnistaa siitä, että esimerkiksi makeaa drinkkiä tehtäessä hapan jätetään kokonaan pois. Jos ruoanvalmistuksessa käytetään makeaa ja suolaista, niin drinkeistä pitää aina löytyä makea ja hapan.” Cocktailien suosion kasvua Suomela selittää sillä, että baarissa työskenteleminen ei enää ole siirtymävaiheen työ matkalla johonkin oikeaan ammattiin. ”Baarimestarien ammattitaito on noussut niin, että kiinnostus cocktailien historiaankin on herännyt. Toinen tekijä on, että vihdoin Suomestakin on saatavilla kunnollisia alkoholeja”, Suomela sanoo. P itkään alkoholin maku piilotettiin vaikka hedelmäpyreiden tai jäätelön avulla. Suomalainen humalahakuisuus on sekin ehkä yllättäen ohjannut drinkkikulttuuria miedompaan suuntaan. ”Yleensä baariin tullaan aika tukevilla pohjilla ja halutaan joku pitkä juoma eteen”, sanoo Lojander. Hän ja Suomela tervehtivätkin ilolla makutottumusten paluuta suuntaan, jossa käytettävien alkoholien maku näyttelee pääosaa drinkissä. Toisinaan suomalaisen lainsäädännön neljän senttilitran sääntö rajoittaa jonkin verran cocktailien tekemistä. ”Kyllä sillä yleensä pärjää, mutta etenkin monia ainesosia sisältävissä juomissa olisi kyllä mukava päästä käyttämään enemmänkin alkoholia”, sanoo Lojander. Baarimestarien ammattitaito on noussut niin, että kiinnostus cocktailien historiaankin on herännyt. ” Kalle Lojander Sekoitettuna, ei ravistettuna Kirkkaat juomat valmistetaan perinteisesti sekoittamalla. Jäät jäähdyttävät ja jatkavat juomaa. Ravistaminen tekisi Manhattanista samean. KAKSI YLEISINTÄ tapaa viilentää cocktail ja saada siihen hieman vettä ovat jäiden kanssa ravistaminen tai sekoittaminen. Ravistamista käytetään hankalammin sekoittuvien aineiden kanssa. Esimerkiksi siirapit, kerma tai hedelmälihaa sisältävät mehut ravistetaan usein. Sekoittaminen taas on suositeltua helposti toisiinsa liukenevien aineiden kanssa. Esimerkiksi votkasta ja vermutista sekoitattava vodkamartini halutaan yleensä valmistaa sekoittamalla, jotta juoma pysyisi kauniin kirkkaana. Baarimestari Kalle Lojander ei silti tuomitse agentti 007:ää, joka tilaa martininsa ravistettuna. ”Olin taannoin viskikoulutuksessa, jossa kouluttaja kysyi meiltä, miten hyvä viski pitää nauttia. Vastaukseksi tuli näitä, että pienen vesitilkan kanssa ja niin edelleen. Kouluttaja korjasi, että hyvä viski pitää nauttia niin kuin se parhaiten maistuu, oli se sitten kokiksen kanssa tai jäillä tai kuivana”, hän sanoo. Kun juoma ravistetaan tai sekoitetaan jäiden kanssa ja siivilöidään jäillä jäähdytettyyn lasiin, pysyy se nauttimisen ajan kylmänä, vaikka siinä ei jäitä olisikaan.
Baarimestari Kalle Lojander valmistaa Gin sourin aitoon sour-lasiin.
20 SOKERI, GINI ja sitruunamehu ravistetaan jäiden kanssa ja siivilöidään korkeaan lasiin. Lasiin laitetaan jäitä ja juomaa jatketaan vajaalla desilitralla soodavettä. Sokeriliemen voi valmistaa itse kaatamalla astiaan sokeria ja lisäämällä kiehuvaa vettä sen verran, että veden pinta nousee sokerin tasolle. Drinkin pohjana on perinteinen cocktailtyyppi sour. Gin sour syntyy siis reseptin aineista ilman soodavettä. Kun juomaan lisätään nelisen senttilitraa soodavettä, on käsissä Gin Fizz. Soureja, Fizzejä ja Collinseja tehdään eri viinoilla. Whiskey sour on klassikko. Collinsien kirjava nimeämiskäytäntö pohjaa ideaan alkoholin kotimaassa suosituista etunimistä. Ivan Collinsit tehdään vodkalla ja John Collinsit amerikkalaisella viskillä. Spritellä tehdyn alkoholittoman version ovat vääräleuat nimenneet Phil Collinsiksi. Tom Collins 4 cl giniä 3 cl sitruunamehua 1 cl sokerilientä soodavettä Samppanjacocktail Sokeripala Angostura Bitters Samppanja tai kuohuviini Frozen Margarita 2 cl Cointreau 2 cl Tequila 2 cl sitruunamehu MARGARITAN jääsohjoksi tehosekoitettava variaatio alkaa olla jo klassikko sekin. Blenderissä jääpalat ja nesteet sekoitetaan sohjoksi, joka tarjoillaan avarasta Margarita lasista suolareunuksella. Suolareunus valmistetaan sivelemällä lasin reunaa sitruunanviipaleella ja sen jälkeen pyörittelemällä sitä lautaselle kaadetussa suolassa. Suolareunus on hyvä tehdä vain toiselle puolelle lasia, jolloin juomaa ei ole pakko juoda suolan läpi. Kansainvälinen tapa on käyttää tequilaa Cointreauta enemmän, mutta Suomessa tasasuhteet ovat vakiintuneet käyttöön. Suomessa perinteisen Margaritan tilaajat ovat harvinaisuus, mutta erilaisia makuversioita myydään paljon. Esimerkiksi mansikkamargarita syntyy tietenkin lisäämällä mansikoita tehosekoittimeen. SOKERIPALA kostutetaan Angostura Bittersillä ja laitetaan samppanjalasin pohjalle. Päälle lasi täytetään kuplivalla. Bitterillä kostutettu sokerinpala muuttaa samppanjan makua sekä tarjoaa silmäniloa hajotessaan kuplien keskellä. Samppanjacocktail on tässä muodossaan pysynyt hengissä 1800-luvulta saakka. Samppanjan tai kuohuviinin maustaminen ovat synnyttäneet monta muutakin kestosuosikkia. Mimosa on kuohuviiniä ja tuorepuristettua appelsiinimehua. Bellinissä puolestaan sekoitetaan mangososetta ja kuohuviiniä. Nimensä drinkkien historiaan sai myös ranskalaisen Dijonin pormestari Felix Kir, joka joi creme de cassista, eli mustaherukkalikööriä valkoviinin seassa. Kir Royalissa samppanja maustetaan mustaherukkaliköörillä. Bullshot 4 cl votkaa 1 cl sitruunamehua worcestershirekastiketta tabascoa mustapippuria myllystä vahvaa lihalientä pala sellerinvartta BULLSHOT tehdään sekoittamalla lasiin worcestershirekastike, pari ravistusta tabascoa sekä pari pyöräytystä mustapippuria myllystä, sitruunamehu, votka ja kuuma lihaliemi. Sekoitustikkuna käytetty sellerinvarsi antaa oman makunsa juomaan. Lihaliemi kannattaa tehdä mahdollisimman vähäsuolaisesta jauheesta, kuutioista tai fondista, jotta liemestä voi tehdä vahvan ilman, että siitä tulee liian suolaista. Baarimestari Kalle Lojander tilaa Worcestershirekastikkeensa ulkomailta, koska Suomesta ei kunnollista löydy. Samaan sarjaan Bullshotin kanssa menee alkoholiton krapularyyppy Prairie Oyster, jossa lasin pohjalle rikotaan kananmuna pitäen keltuainen ehjänä. Kananmuna maustetaan ja koristellaan worcestershirekastikkeen tilkalla, tabascolla, suolalla, pippurilla sekä joissakin resepteissä ketsuppirenkaalla, jonka sisään kananmuna rikotaan. Aamun pelastaja Illan tähdet
IN ENGLISH According to World Audit study 2010 Finland ranks #1 in press freedom. Aino Sallinen got a 60 percent raise RECTOR OF the Univeristy of Jyväskylä Aino Sallinen earns 60 per cent more than in 2009. A new law practically privatizing Finnish universities came in to operation from the beginning of the year 2010. The new law was largely critisized by students and staff, but endorsed by rectors. It was earlier announced by the Finnish public broadcaster YLE that the rector of the University of Helsinki also got a 60 percent raise in his salary compared to 2009. Sallinen is not willing to disclose how much she earns, but her taxable income in 2009 adds up to around 9 500 euros per month. Raised by 60 percent that would mean roughly 15 000 euros per month now. NEWS in BRIEF HELLO FOREIGNER , and if no one has gotten around to it yet, let me say ”welcome to Finland”. I have designed these lessons with the intention of providing you with a gradual and relatively painless path towards assimilation into Finnish society through topics both cultural and practical. Hopefully these lessons will provide you with the insight I was lacking when I embarked on my journey along the path to Finnishness. Lesson #1 – alapesusuihku QUITE OFTEN new immigrants are confused about the mini-shower found near the toilet in many Finnish restrooms, both public and private. My fellow immigrants, if you haven’t already learned what this device is for, let me give you a hint: It is not a drinking fountain. The alapesusuihku is a handy innovation that you will ?nd in practically every Finnish WC. Also known as käsisuihku and in less refined circles, pillupuhelin, this bit of plumbing functions like a handheld bidet and is intended to give one a chance to freshen up ”down there” with minimal effort. The butt sprayer usually uses the same plumbing as the bathroom sink. Turn on the water, adjust the temperature, grab the sprayer and engage in a bit of personal hygiene. You will then be able to continue your day feeling fresh and clean. WHILE USE of the alapesuihku is by no means mandatory, it is highly recommended. In most circles of Finnish society cleanliness is a virtue. Take the time to become acquainted with this and you will be well on your way to becoming a model citizen. After all, you don’t want to be known as the foreigner with the stinky pants and less than clean posterior. Willie Lahti The writer aims to be the most overeducated bartender in the city of Jyväskylä Lesson # 1 – alapesusuihku 21 WILLIE’S LESSON You can also use alapesusuihku to clean up the mess in toilet. J OHANNES K AARAKAINEN
Kauko Röyhkä esiintyi JYYn vuosijuhlien jatkoilla Ilokivessä 19. maaliskuuta. J OHANNES K AARAKAINEN
23 Kauko Röyhkän lukuisat projektit Kauko Röyhkän piti esiintyä JYYn vuosijuhlissa soolona. Sattuma johdatteli kuitenkin keikan lopussa yleisön joukosta lavalle rumpalin. Yllätyskokoonpanoista ei enää tarvitsisi yllättyä, sillä monipuolista muusikkoa ja kirjailijaa ovat työllistäneet viime vuosina lukuisat erilaiset yhteistyöt ja projektit. VUONNA 2008 ilmestynyt levy Kauko Röyhkä & Riku Mattila merkitsi Kauko Röyhkän musiikillisella uralla eräänlaista uutta käännettä. Siinä Röyhkä palasi yhteen vanhan kitaristinsa Riku Mattilan kanssa parinkymmenen vuoden mittaisen tauon jälkeen. Duon yhteispeli toimi ja levy sai loistavan vastaanoton. Musiikkilehdet äänestivät sen 2000luvun parhaiden kotimaisten joukkoon. ”Vastaanotto oli innostava. Tuli sellainen olo, että ihmisiä kiinnostaa se, mitä mä teen”, Röyhkä toteaa. Menestyksestä sähköistynyt Röyhkä alkoi säveltää samantien duolle lisää musiikkia. Yhtyeen toinen levy Kaksi lensi tuulen mukaan ilmestyy 18. toukokuuta. ”Tein uutta levyä varten noin 140 biisiä, joista valitsimme Rikun kanssa äänitettäväksi 15. Niistä tiputettiin vielä kaksi pois, joten levylle tulee 13 kappaletta”, Röyhkä kertoo. TYÖNJAKO DUON sisällä on selkeä. Röyhkä tekee tekstit ja suurimman osan sävellyksistä, Mattila tuottaa ja sovittaa. ”Riku vastaa tuotannosta, joten minun ei tarvitse olla studiossa paikalla muuten kuin laulamassa omat lauluni”, Röyhkä naurahtaa. ”En ole edes tavannut kaikkia levyllä soittavia muusikoita henkilökohtaisesti”. Ensimmäisen Mattilan kanssa tehdyn levyn jälkeen Röyhkä äänitti Mikkelin kaupungin jousiorkesterin kanssa vanhoja kappaleitaan uudelleen sovitettuina. Vuonna 2008 ilmestyneeltä Zaialta löytyvät versiot muun muassa sellaisista Röyhkän ikivihreistä kuin Paska kaupunki ja Paha maa. Muuten Röyhkä ei ole järin innostunut palaamaan vanhan tuotantonsa pariin. Kokoelmalevyjä varten vanhoja biisejä joutuu kuuntelemaan uudestaan, mutta tämä on taiteilijan mielestä lähinnä pitkästyttävää puuhaa. ”Vanhat jutut tuntuivat silloin tehdessä hyviltä, mutta nyt ne eivät enää niin innosta. Biisit ovat kyllä hyviä, mutta levyt on tehty niin huonosti, ettei niitä jaksa kuunnella”, Röyhkä summaa. SEURAAVA PROJEKTI merkitsi Röyhkälle vanhaan palaamisen vastakohtaa. Muun muassa kulttibändi Circlessä vaikuttavien Mika Rätön ja Jussi Lehtisalon kanssa levytetty albumi Hiekkarantaa yhdisti Röyhkän kliseillä leikittelevät iskelmätekstit kokeelliseen popmusiikkiin. ”Rätön ja Lehtisalon kanssa oli hauska työskennellä. Pidän niiden meiningistä. He myös soittivat minulle kaikenlaista uutta kotimaista musiikkia. Esimerkiksi Joose Keskitaloa, joka oli aika synkkää”, Röyhkä nauraa. ”Yhteistyö toimi hyvin, joten saatetaan tehdä jotain jatkossakin”. Erilaiset projektit syntyvät Röyhkän mukaan usein sattumalta. ”Kun muutin Turkuun, niin Severi Pyysalo oli ensimmäisiä ihmisiä johon siellä tutustuin. Kävin sitten kuuntelemassa Severin bändin keikan ja ehdotin sen jälkeen yhteistyötä”, Röyhkä toteaa. Röyhkä on tehnyt Pyysalon kanssa keikkoja, joilla he ovat esittäneet jatsahtavia versioita Röyhkän kappaleista. Suunnitteilla on myös levy, joka tulee sisältämään kokonaan uutta materiaalia. VUONNA 2009 Röyhkä teki valokuvaaja Juha Metson kanssa kirjan Suursaaresta. 40 kilometrin päässä rannikosta Kotkan edustalla sijaitseva saari kuului ennen sotia Suomelle. Menetetyistä alueista kertova kirjasarja saa syksyllä jatkoa, kun sarjan toinen osa Rajantakainen Karjala ilmestyy. ”Kuvaan kirjassa niitä ?iliksiä mitä minulle heräsi, kun kiertelimme Metson kanssa Aunuksen Karjalassa ja Kannaksella,” Röyhkä kertoo. Metso vastaa kirjan kuvista ja Röyhkä teksteistä. Teoksesta löytyy kuvauksia myös historiallisista tapahtumista. ”Niillä alueilla on aika rankka historia. Siellä on tapahtunut kaikenlaista, mitä suomalaiset eivät välttämättä tiedä”. LISÄKSI RÖYHKÄLTÄ ilmestyy syksyllä romaani nimeltä Kreikkalainen salaatti. Röyhkä on matkustellut perheensä kanssa paljon Kreikassa, joka toimii kolmen toisiinsa limittyvän tarinan tapahtumaympäristönä. ”Romaani käsittelee sellaisia teemoja kuin mustasukkaisuus ja seksuaalisuus. Tällaisia nykyihmisen ahdistuksia”, Röyhkä virnistää. Levyjen ja kirjojen tekemisen ohessa Röyhkää kiinnostavat myös elokuvat. Miss Farkku-Suomi -romaanista on tekeillä kokopitkä elokuva, mutta siinä Röyhkä on mukana vain musiikin osalta. Hänellä on kuitenkin jo muita ideoita suunnitteilla. ”Jan Ijäs, joka voitti tänä vuonna Risto Jarva -palkinnon, ohjaa minulle ja Rikulle uuden levyn tiimoilta musiikkivideon”, Röyhkä kertoo. ”Me ollaan Janin kanssa myös kaavailtu dokumenttia eräästä yhteisestä kiinnostuksen kohteestamme, mutta siitä en voi vielä kertoa enempää”. Rauli Karjalainen ” Kauko Röyhkä En ole edes tavannut kaikkia levyllä soittavia muusikoita henkilökohtaisesti. Kauko Röyhkä sävelsi toukokuussa julkaistavaa Kaksi lensi tuulen mukaan -albumia varten 140 biisiä, joista valikoitui levylle lopulta 13 kappaletta. J OHANNES K AARAKAINEN
24 ARVIOT ARVIOT Kai Merilä: Iltapäiväpoika (AXR 1997) TOIMITTAJAN ja laulajan kaksoisrooli ei ole kulttuurimaailmassa mitenkään harvinainen tapaus. Tunnetuin esimerkki molemmat ammatit hallinneista lienee Hector, joka empi uransa alussa pitkään toimittajantöiden ja musiikin tekemisen välillä ennen kuin keskittyi jälkimmäiseen. Journalismista on myös muodostunut turvallinen työpaikka monille entisille ammattimuusikoille, jotka havaitsivat musiikilla elämisen olevan liian epävarmaa. 7 PÄIVÄÄ -lehden toimittaja Kai Merilä on tullut tunnetuksi reportterina, joka seuraa ex-mäkihyppääjä Matti Nykäsen tekemisiä tiiviisti. Miehiä yhdistävät myös levytykset samalle levymerkille, sillä AXR julkaisi 1990-luvun alussa kaksi albumia Nykäseltä. Vuonna 1997 oli vuorossa Merilän ensisingle Iltapäiväpoika. Merilän lauluääni kuulostaa etäisesti Pelle Miljoonalta, mutta Iltapäiväpojan kaltaista kepeän eroottista tekstiä ei Miljoonan suusta ole totuttu kuulemaan. Nuotissa Merilä pysyy kohtalaisesti, mutta tekstin aihepiiri saattaa koetella joidenkin mielestä hyvän maun rajoja. Jos liukasliikkeinen iltapäiväpoika kyselee naiselta ‘milloin lehtes avataan’, mahdollisia merkityksiä on monia. OMA LUKUNSA on levynkannen paidaton poseeraus, joka näyttää lähinnä halvalta. Takakannessa Merilän kasvot on suurennettu samasta etukannen valokuvasta niin rajusti, että kuvan resoluutio ei ole kestänyt ja lähikuva on melkoisen pikselöitynyt. Iltapäiväpojan puolustukseksi on kuitenkin todettava, että kappaleen sävellys on tarttuva ja popkappaleeksi riittävän mielenkiintoinen. Siitä vastaa salanimen takaa Pertti Haverinen, joka on kirjoittanut lauluja monille eturivin iskelmätähdille. KAI MERILÄN levytysura on jatkunut hiljattain kasarihevivaikutteisella Joo! -singlellä. Lisäksi mies toimii solistina Kai Merilä Rock ‘N’ Cover Bandissa, jolla on bändin Myspacesivujen mukaan ollut viime vuosina keikkaa ainakin Seiskan bileristeilyllä. Mikko Mattlar Sarjassa esitellään unohtuneita kulttilevyjä. DIVARIN HELMI Lehdet auki Eleanoora Rosenholm: Hyväile minua pimeä tähti Fonal Records Epätasaisen kakkoslevyn Älä kysy kuolleilta, he sanoivat jälkeen Eleanoora Rosenholm on jälleen löytänyt tatsin. Hyväile minua pimeä tähti kuljettaa aiemmilta levyiltä tuttua elektropoppia entistä kokeellisempaan suuntaan. Levy on kaikessa teatraalisessa häröilyssään oudon johdonmukainen. ”Päässäni on koirankoppi, takaseinässä sen ovi, josta pakoon ryömin toiseen maailmaan”. Mika Rätön sanoituksissa liikutaan tällä kertaa uskonnollisen kuvaston ja alitajunnan maailmassa. Laulaja Noora Tommilan naivistinen tulkinta pistää (jälleen kerran) aluksi hieman korvaan, mutta pienen totuttelun jälkeen laulun sävyt aukeavat rikkaina. Musiikista huokuu Rätön töille tyypillinen ennakkoluulottomuus ja etsimisen ilo. Yksiselitteistä määrittelyä pakeneva tunnelma on samanaikaisesti juhlava, humoristinen ja alakuloinen. Magyar Posse -yhtyeen kosketinsoittaja Pasi Salmi taikoo kiehtovia saundeja akustisemman soitannan katveisiin. Tasavahvan biisimateriaalin helmiä ovat massiivisen rumpukompin kaihoisaan hoilauskuoroon yhdistävä Pimeä tähti, kymmenminuuttinen genrekollaasi Puoli päivää Firenzestä itään, sekä levyn lopettava aavemainen Köysitehdas. Rauli Karjalainen ”Johdonmukaista häröilyä” Tuomas Martikainen: Suomi Remix Into pam?etti Uskontotieteilijä ja maahanmuuttotutkija Tuomas Martikainen tuo kirjassaan Suomi Remix paljon pyydettyä asiallista keskustelua maahanmuuttoon. Teos kuuluu Into-pam?ettien sarjaan, mutta on ärhäkän kannanoton sijaan varsin maltillinen ja analyyttinen. Martikainen tuo esille globaalin liikkuvuuden hyvät sekä huonot puolet ja kertaa kiitettävästi maahanmuuton historiaa sekä tilastoja Suomessa. Teoksen tärkein viesti on, että maahanmuuttajien kirjo on hyvin monipuolinen. Suomeen saapuu ulkomailta niin huippuasiantuntijoita, puolison perässä muuttaneita ja vuokratyöläisiä kuin pakolaisiakin. Martikainen muistuttaa, että globalisaatiossa ei voi noukkia pelkästään rusinoita pullasta eli ottaa pelkkiä etuja välttämättä ongelmia. Globaalia liikkuvuutta on vaikea pitää kurissa, mistä esimerkkinä ovat muun muassa laittomat siirtolaiset. Jos rajat vedettäisiin täällä kiinni, olisiko suomalaisillakaan oikeutta etsiä töitä, opiskelupaikkaa tai puolisoa ulkomailta? Juha Korhonen ”Asiakeskustelua maahanmuutosta” A Valerie Solanas: SCUM-manifesti Savukeidas Valerie Solanas kirjoitti miestä vastaan hyökkäävän SCUM-manifestin vuonna 1968. 43 vuotta myöhemmin julkaistun suomennoksen esipuheessa Akuliina Saarikoski vakuuttaa, että SCUM on ajaton teos. Tätä se ei kuitenkaan suurelta osin valitettavasti ole. SCUMin keskeinen ajatus on, että naisten tulisi hylätä turha passiivisuus. ”Jos naiset eivät nouse perseiltään heti, voimme yhtä hyvin kuolla kaikki.” Naiset: älkää alentuko lipunmyyjiksi, nouskaa itse lavoille. SCUMin heikkous on ylenmääräinen sekoilu ja hapuilu. Solanas esittää, että unelmamaailmassa sairauksista on mahdollista päästä eroon eikä ihmisen tarvitse lisääntyä eikä kuolla. Muokattuna SCUMista saisi toimivan monologin romaaniin. SCUM hyödyntää parodiaa ja sarkasmia, mutta kirjoituksen voima ei paljastu ainakaan Suvi Auvisen vaatimattomassa suomennoksessa. Tavoiteltu energisyys ja vimma eivät tule nilkuttavan pilkutuksen myötä läpi. Solanasin miesvihan juuret löytyvät lapsuudesta: hänen isänsä käytti häntä seksuaalisesti hyväksi. Traaginen on myös syy, jonka takia Solanasista tuli kuuluista: hän ampui Andy Warholia, koska tämä ei suostunut tuottamaan hänen näytelmäkäsikirjoitustaan Up Your Ass. Rauli Karjalainen ”Huonosti käännettyä miesvihaa” A Ti 5.4. kello 19 ja kello 21 Night Visions Kauhu-, sci?-, ja fantasiailta Sergio Caballero Lecha: Finisterrae (Espanja 2010) Finisterrae kertoo kahdesta ihmiseksi takaisin haluavasta haamusta, jotka ovat kyllästyneet kuljeskeluun elämän ja kuoleman rajatilassa. Kummitukset päättävät suunnata Finisterraan maailman rajalle. Heidän itsetutkiskeleva matkansa kulkee läpi asumattomien maiden, joissa he kohtaavat kummallisia olioita ja otuksia, joista ei ole ennen kuultukaan. Surrealistinen matka on kuvattu häikäisevän upeasti. Juan Piquer Simon: Pieces (Espanja/Usa 1982) Espanjalaisen kauhun ja fantasian erikoismies Juan Piquer Simónin (1935–2011) legendaarinen kauhuelokuva Pieces (1982) kertoo isoa lihapalapeliä väsäävästä moottorisahamiehestä, joka jahtaa kampuksen kauniita tyttöjä sekä nousevia tennistähtiä poliisin samalla tutkiessa asiaa. Simón ja absurdismin suosijana tunnettu tuottaja Dick Randall kierrättävät Halloweenin jälkeisen slasher-kauhun peruskliseitä rehellisellä b-leffamentaliteetillä. KAMPUS KINO
Hurmahenkinen draama ihmeestä, uskosta ja epäuskosta OHJELMISTOSSA VAIN KEVÄTKAUDEN 2011 KESÄASUNTOJA HELSINGISSÄ 1.5.–31.8. Viikissä LATOKARTANON YO-KYLÄSSÄ. Soluasunnot 180–245€/kk/asukas Jylkkäri, lähes täynnä asiaa
POP/ROCK/JAZZ/KLUBIT Lutakko: Pe 1.4. Vinyl Wankers vol. 2: DJ:t Free Willy, Äxon Raine, Doppler-ilmiö ja Jenna Mölinä. La 2.4. Raappana & Sound Explosion Band. To 7.4. Graveyard (SWE). Pe 8.4. Kypck, The Man-Eating Tree. La 9.4. Samuli Putro. Poppari: Ke 30.3. Jyväskylän Yrittäjäyhdistyksen jami-ilta. Pe 1.4. Itämaa. La 2.4. Annie Mall & Mari Paul. Su 3.4. Mopo-trio. Ma 4.4. Monday Club: Nirvana-tribute. Ma 4.4. Stories in Blue. To 7.4. MusiSoiva Kampus. Pe 8.4. Acoustic Friday: Antti Kleemola Duo. La 9.4. Boris the Conductor. Ma 11.4. Monday Club: Duo Surku. Ilokivi: Pe 1.4. Suuri väittelyilta. La 2.4. Kehittyvien maakuntien disko. To 7.4. Kahdeksan kärjessä – Elämäni levyt. La 9.4. Seisomapaikkaklubi. Pub Katse: Pe 1.4. Bloodred Hourglass, Casket, Nemecic. La 2.4. The Squeak, Jack Addict. Su 3.4. Jamit. Pe 8.4. Roe. La 9.4. Private Line. Su 10.4. Jamit. Jyväshovi: Ke 30.3.–31.3. Antti Vanninen & Jamset. Pe 1.4. Matti & Teppo & Horizone. La 2.4. Unelmavävyt. Ti 5.4. Terhi Matikainen & Haavemaa. Ke 6.4.–7.4. Trio Crystal. Pe 8.4. Yölintu -tanssiorkesteri. La 9.4. Jaana Pöllänen & Manjana. Vakiopaine: Pe 1.4. Poliittisen kirjallisuuden ilta. La 2.4. The Phonies. Pe 8.4. Matti Johannes Koivu. La 9.4. Matti Johannes Koivu ja Irwinin tuotanto. Paviljonki: Pe 1.4. Heli Laaksonen: Tervessi peippometäst. Ke 6.4. Seminaarinmäen Mieslaulajien comeback-kiertue. To 7.4. Kähärät suoriksi: Maija Hapuoja omassa liemessään. Su 10.4. Mustalaisruhtinatar -operetti. NÄYTTELYT Jyväskylän Taidemuseo: Holvi: Kuvataideakatemian Kuva Kiertää”Olen liberaali – zenarkisti – individualisti – kollektivisti – skeptikko – humanisti – kapitalisti –romantikko – kooperativisti –nihilisti”, 3.4. saakka. Galleria Harmonia: Barbara Putnam, 3.4. saakka. Suomen käsityön museo ja kansallispukukeskus: ORNAMO Preesens: Taide-käsityö-muotoilu, 22.5. saakka. Kuja: Parempia pukuja, 11.9. asti. Galleria: Näytönpaikka-ikkuna (Kilpisenkatu 12): Uhtua Design, Huliswood Oy, 3.4. saakka. TEATTERIT Jyväskylän kaupunginteatteri: Vaavin salattu elämä: T 31.3. La 2.4. Yötarinoita: Pe 1.4. La 2.4. Tättähäärän päiväkirjasta: Ke 30.3. Maaria Blomma: La 2.4. Ansa: La 2.4. My Fair Lady: Ke 30.3. Ei ketään kotona: Pe 8.4. Bergsprängardöttrar: La 9.4. Huoneteatteri: Suurenmoista!: To 7.4. Pe 8.4. La 9.4. Su 10.4. Harmonia: Pe 1.4. La 2.4. Su 3.4. Ylioppilasteatteri: Tarina äideistä: Ensi-ilta su 3.4. Ke 6.4. Ma 11.4. ELOKUVAT Kampus Kino: 5.4. Night Visions – Kauhu-, sci?-, ja fantasiailta. 26 MENOT JÄRJESTÖT LOUNAS PÄIVITTÄIN KLO 11–16 Myös vegaanivaihtoehto joka päivä. Ruokalistat netistä: www.jyy.?/ruokalistat Opiskelijahinta 2,50 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. Jatkoopiskelijat 4,80 e, muut 5,40 e. 10 kappaleen ruokaliput opiskelijoille 24,00 e, jatko-opiskelijoille 48,00 e ja muille 54,00 e. ESN JYY New volunteers are asked to attend the next ESN JYY meeting on Wednesday the 6th of April at 4 p.m. in Ilokivi cabinet. In addition to new actives, ESN JYY is looking for a new President, Vice President, Stammtisch coordinator, Events coordinator, and Treasurer for the 2011 2012 term. If you want to apply for a seat in the ESN JYY board, please send your application by Wednesday the 13th of April at 4 p.m. to esnjyy@esn?nland.eu. The new board will be elected in the meeting on Monday the 18th of April (at 7 p.m. in Ilokivi cabinet). Lähetä järjestöilmoitukset osoitteeseen jylkkari-jarjestot@ lists.jyu.?. Vain tapahtumat, menot ja ilmoitusasiat. Toimitus varaa oikeuden tarvittaessa lyhentää tai muokata ilmoituksia. MA 4.4. Perunaohukaiset, porkkanamuhennos Keitetyt nakit Jauhelihakastike TI 5.4. Kesäkurpitsakeitto Merellinen lasagne Broilerleike KE 6.4. Kasvisherkkusienirisotto Silakkapihvit Burgundin lihapata TO 7.4. Kasviscurry Kalamurekepihvi Kinkkukiusaus PE 8.4. Falafelpyörykät Kahden kalan leike Kaalilaatikko MA 28.3. Kasvisjuustokeitto Kalapihvit Broilerpastapaistos TI 29.3. Purjo-perunavuoka Lohipyörykät Chili con carne KE 30.3. Kesäkurpitsaherkku Mausteinen broilerpata Porsaanleike, sinappikastike TO 31.3. Karibialaiset kasvispihvit Currykala Jauhelihapihvi, kermapippurikastike PE 1.4. Kasviskastike, spagetti Tonnikalakastike, spagetti Pyttipannu Matti Johannes Koivu esiintyy Vakiopaineessa 8.–9. huhtikuuta. Jylkkärin löytää myös Naamakirjasta: facebook.com/jylkkari
Timo Harakka työskentelee Yleisradiossa tuottajana ja toimittajana. Harakka opiskeli englantilaista ?lologiaa Jyväskylän yliopistossa 1980-luvun alussa. Hänen ensimmäinen oma kotinsa oli soluasunto Helokantiellä Keltinmäessä. Poissaolot hidastivat opintoja ”MINÄ OLIN JO koulupoikana töissä Äänekoskella Sisä-Suomen lehdessä. Aloitin kirjapainossa, mutta muutamassa viikossa olin ujuttautunut metri metriltä toimitukseen. Jyväskylään minä muutin 1981, kun olin kirjoittanut ylioppilaaksi. En minä uskaltanut lähteä Jyväskylää kauemmas, koska jo sekin vaikutti pelottavan suurelta metropolilta. Jyväskylään muuttaminen oli suuri elämys, koska tulin teollisuuspaikkakunnalta akateemiseen ympäristöön. Muistan, että kävelin kampuksella suu auki hämmästyneenä siitä, että tällainen sivistyksen maailma voi olla olemassa. Se oli hienoa aikaa, koska silloin tutustui jatkuvalla syötöllä uusiin ihmisiin. Mutta en minä kapakoissa käynyt. Me pyörimme Kortepohjassa ja istuimme Kauppakadun kahviloissa. Pääaineeni oli englantilainen ?lologia, sivuaineena opiskelin yleistä kirjallisuustiedettä. Varsin nopeasti minulle valkeni, että noilla opinnoilla ainoa mahdollinen ura on englannin lehtorin homma. Minä halusin ehdottomasti jollekin hyödyttömämmälle alalle. Sitä paitsi minun luonteelleni sopi hirveän huonosti englannin kurssien läsnäolopakko. Käytännössä se tarkoitti, että saatoin suorittaa kurssit hyvin, mutta en saanut niistä opintosuorituksia, koska minulla oli liikaa poissaoloja. OLIN VUODEN Jyväskylän Ylioppilaslehden päätoimittajana. Se oli harjoittelua monessa mielessä. Opintoni jäivät kesken, kun muutin sitten Helsinkiin, jossa menin töihin Ylioppilaslehteen. Helsingissä kämppikseni oli [näyttelijä] Tero Jartti. Minäkin hain Teatterikorkeakouluun, koska tuntui, että kaikki minun kaverini olivat siellä. Kun aloitin dramaturgian opinnot 1985, ei minulla ollut mitään urasuunnitelmia. 1980-luvun puolivälissä oli sellaista uhoa. Nousukausikin oli tulossa. Ei todellakaan tarvinnut miettiä omaa tulevaisuuttaan kieli keskellä suuta tai mielistellä ketään. Silloin Yleisradiostakin ajatteli, että sinnehän voi sitten jonain päivänä mennä töihin, jos ei muuta keksi ja on jo Nobel-palkintonsa hakenut. Työskentelin freelancerina, mutta siirryin 1990-luvun alussa Vihreän Langan päätoimittajaksi. Me halusimme tehdä lehdestä nuoremman ja vasemmistolaisemman kilpailijan Suomen Kuvalehdelle. Se oli tavattoman nastaa aikaa. Levikki kaksinkertaistui, mutta sitten puolue otti lehden haltuunsa. Minusta puolueet eivät ole kovin eteviä lehtien kustantajia. 1997 PÄÄSIN Ylelle ihannetyöpaikkaani. Se oli kaikkien aikojen paras työpaikka. Se oli paras työ mitä koskaan kenelläkään tällä alalla on voinut olla. Minä pääsin käsikirjoittamaan Iltalypsyä. Mutta minä hullu luovuin siitä ja lähdin mukaan Musta laatikko -keskusteluohjelmaan. Nyt olen ollut Ylellä 14 vuotta. Vuonna 2005 aloittamastani Pressiklubista olen ylpeä, koska ohjelma on jäänyt elämään, vaikka en ole siinä mukana. Nyt valmistelemme kesäksi Anna Kortelaisen kanssa 10 kirjaa rahasta -ohjelmasarjaa. OLEN PÄÄSSYT urallani tekemään monenlaisia juttuja. Journalismia, kirjoja, draamaakin. Minulla ei ole mitään sellaista suurta haavetta, jota en ole päässyt toteuttamaan, vaan olen edennyt pragmaattisesti projektista toiseen. Tämä ei nyt kuulosta kauhean spektaakkelimaiselta, mutta olisihan se hauskaa, jos joka arki-ilta voisi tulla ohjelma, jossa kaksi haastattelijaa tekisi vuoronperään ajankohtaishaastatteluita. He tapaisivat päivän kasvoja, jotta saisimme enemmän irti uutismaisista asioista. Ohjelma tulisi heti uutisten jälkeen, eli meillä ei olisi Urheiluruutua sillä ohjelmapaikalla. Se voisikin sitten olla ylivoimainen este ohjelman toteutumiselle. Nyt olen tavallaan palannut Jyväskylän yliopistoon. Olen jatko-opiskelijana valtio-opin laitoksella.” Tuomas Kokko T UOMAS S ARPARANTA 27. SIVUN KASVOT
Jylkkär i ilmestyy vuonna 2011 kaikkiaan 15 kertaa. Numeroista yksi on Jyväskylän seudulle jaeltava kaupunkinumero, jonka painos on noin 52 000 kappaletta ja kolme 7000 kappaleen painoksen abinumeroita. Jylkkärin normaalipainos on 6000 kappaletta. Ilmestymisaikataulu: NUMERO DEADLINE ILMESTYY 6 (kaupunki) ke 16.3. ke 30.3. 7 ke 30.3. ma 11.4. 8 ke 20.4. ma 2.5. kesätauko 9 ke 24.8. ma 5.9. 10 ke 7.9. ma 19.9. 11 ke 21.9. ma. 3.10. 12 ke 12.10. ma 24.10. 13 (abi) ke 26.10. ma 7.11. 14 ke 9.11. ma 21.11. 15 ke 23.11. ma 5.12. Mainoksia myyvät Opiskelijamediat / Heli Uusi-Uitto p. 044 5000 460, heli.uusi-uitto@opiskelijamediat.fi sekä Pirunnyrkki Oy p. 02 2331 222. Varaa tilasi! Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta hakee Harjoittelijaa Syksyksi 2011 Kampus Kustannus tarjoaa harjoittelupaikan kustannusalasta kiinnostuneelle opiskelijalle syksyksi 2011. Harjoittelijan tehtäviin kuuluu ensisijaisesti filosofian graduista työstetyn artikkelikokoelman kustannustoimittaminen (kielenhuolto, yhteydenpito kirjoittajiin, artikkelien yhtenäistäminen). Muita tehtäviä ovat erilaiset toimistotyöt ja pienimuotoinen ilmoitusmyynti. JYY:n julkaisusarja Kampus Kustannus on erityisesti opiskelijoita kiinnostavia teoksia julkaiseva erikoiskustantamo, joka on julkaissut niin akateemista kuin populaaritieteellistäkin kirjallisuutta, oppimateriaaleja sekä runoja, proosaa ja sarjakuvia. Opiskelijavoimin pyörivä Kampus Kustannus tarjoaa toimijoilleen mahdollisuuden tutustua kustannusalaan käytännön työn kautta. Harjoittelijalta edellytetään erinomaista suomen kielen osaamista, kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja kiinnostusta filosofiaan. Harjoittelun kesto 3 kk, josta työnantaja vastaa 1 kk palkkakuluista. Harjoittelijalla tulee olla laitoksen myöntämä harjoittelutuki. Harjoittelun tarkempi ajankohta on sovittavissa. Toivottu koulutusala: yhteiskuntatieteet, humanistiset tieteet. Lähetä hakemuksesi ja ansioluettelosi osoitteeseen kampuskustannus@jyy.fi tai postitse Kampus Kustannus, Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä. Hakemuksen tulee olla perillä 11.4. klo 10 mennessä. Lisätietoja: Maija Holma, Kampus Kustannuksen toimitusneuvoston puheenjohtaja, 050 463 7113, kampuskustannus@jyy.fi. Minna Oinas, JYYn pääsihteeri, 010 423 4501, paasihteeri@jyy.fi