Jyväskylässä riistovuokrat Jyväskylässä vuokrat ovat korkeat suhteessa asuntojen hintoihin. Uutiset 2-3 Happy houreja ei saa mainostaa, mutta iloiset tunnit eivät ole täysin kuihtuneet. Keskiaukeama Irroitettava kartta janoisille Professori Raimo Salokangas pelkää, että laatujournalismi eriytyy eliitille. Sivut 6-7 Pinnallista journalismia 19. SYYSKUUTA – 3. LOKAKUUTA 52. VUOSIKERTA NUMERO 10/2011 SIVU 15 Muuan mies kulkee kahdessa maailmassa
Jyväskylässä suh halvimmat omis Asunnon omaksi ostaminen on Jyväskylässä kannattavampaa kuin muissa suurissa kaupungeissa. JYVÄSKYLÄSSÄ omistusasunnot ovat halpoja verrattuna vuokriin. Asuntojen myyntihintoihin suhteutettuna vuokrat ovat Jyväskylässä 70 prosenttia suuremmat kuin Helsingissä. Yli sadan tuhannen asukkaan kaupungeista ainoastaan Lahdessa vuokranantaja saa sijoitusasunnostaan korkeamman tuoton kuin Jyväskylässä. Keskimäärin Jyväskylässä vuokralla asuva ostaisi asunnon omakseen 14 vuoden vuokrilla. Helsingissä asuntojen hinnat vastaavat noin 23 vuoden vuokria ja Tampereellakin 17 vuoden vuokria. Suurista yliopistokaupungeista Jyväskylä on vuokrien hinnoissa kolmanneksi kallein Helsingin ja Tampereen jälkeen. Asuntojen myyntihinnoissa Jyväskylä jää listan viimeiseksi Helsinkiä, Tamperetta, Turkua ja Kuopiota halvemmaksi. KESKI-SUOMEN OP-Kiinteistökeskus Oy:n toimitusjohtaja Janne Särkän mukaan Jyväskylässä vuokratarjonta ja kysyntä ovat olleet epätasapainossa. Jyväskylä on nuorekas opiskelijakaupunki, jossa solmitaan paljon lyhyitä vuokrasuhteita. Väestö on kasvanut viimeiset 15 vuotta. ”Tarjonta on aina ollut alimitoitettua. Jyväskylässä on paljon suuria toimijoita, mutta vielä ei kuitenkaan ole päästy siihen tilanteeseen, että tarjonta ja kysyntä kohtaisivat. Tilanne on kuitenkin kehittynyt parempaan suuntaan ja voi myös korjaantua”, Särkkä sanoo. Jyväskylän SKV Kiinteistövälityksen ja Realia Asuntovuokrauksen myyntijohtaja Sami Nivala kertoo, että vuokra-asuntojen hinnat nousivat Jyväskylässä viime vuonna enemmän kuin muualla Suomessa keskimäärin. Hinnat ovat olleet nousukiidossa jo pidempään, mutta Nivalan mukaan ne kulkivat aikaisemmin hieman valtakunnallisen keskiarvon perässä. Vuonna 2010 isot vuokranantajat totesivat korotusten olevan paikallaan. ”On varmasti niin, että vakaatuloisen jyväskyläisen kuluttajan kannattaa ostaa oma asunto. Mikä takaisinmaksuaika onkaan, on järkevää maksaa itselleen. Opiskeluista työelämään siirtyvä jyväskyläläinen hankkii tavallisesti pian oman asunnon”, Nivala sanoo. Myös Särkän mielestä asunnon osto on pitkällä tähtäimellä ajatellen taloudellisesti kannattavampaa. ”Jos on ajatellut olla Jyväskylässä vain pari vuotta, voi olla parempi vaihtoehto ottaa vuokra-asunto tai asumisoikeusasunto”, hän toteaa. Särkän mukaan käytettyjen asuntoosakkeiden hintojen nousseen 7,7 prosenttia viime vuonna. JYVÄSKYLÄSSÄ asuntojen hinnat ovat kuitenkin niin alhaiset, että omistusasumisen hyödyt alkavat näkyä kukkarossa heti, mikäli korkotaso ei ratkaisevasti nouse. Nykyisellä korkotasolla tyypillinen 25 vuoden asuntolaina maksaa vain kahdeksan ja puoli euroa neliöltä kuukaudessa, kun taas keskimääräinen neliövuokra Jyväskylässä on yli 13 euroa kuussa. Karkeasti arvioiden 40-neliöisestä kodista maksaisi siis kuukaudessa noin 340 euroa lainanlyhennystä sekä yhtiövastiketta, joka voi vaihdella asunnoittain kympeistä satasiin. Vastaavan asunnon keskimääräinen vuokra taas on Jyväskylässä 523 euroa kuussa. Käytännössä lainaa ei kuitenkaan moni opiskelija saa, vaikka haluaisiUUTISET TULOSSA 19.9.2011 2 Vapaaehtoistyö esillä Lutakossa TANSSISALI Lutakossa järjestetään lauantaina 8.10. vapaaehtoistoimintaa esittelevät messut. Messujen tarkoituksena on tarjota kiinnostuneille mahdollisuuksia vapaaehtoistyöhön. Mukana messuilla on niin erilaisia vapaaehtoistyötä tekeviä yhteistöjä, jotka toimivat niin lasten, vanhusten, vammaisten kuin kulttuurinkin parissa. Messut ovat maksuttomat yleisölle ja näytteilleasettajillekin. Tapahtuma kestää klo 10–16. Hakuihin vauhtia nettivideoilla JYVÄSKYLÄN yliopistolla on syksyn haussa paikkoja auki informaatioteknologian tiedekuntaan sekä matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan. Tänä vuonna yliopisto houkuttelee opiskelijoita nettivideoilla, joille on saatu ruutuaikaa televisiokanaviltakin. Huba-ryhmän videot ovat nähtävillä yliopiston hakusivuilla. Syksyn haut alkoivat 12.9. ja päättyvät perjantaina 7.10.2011. Tietotekniikan oppiaineeseen voi hakea papereilla ympäri vuoden ja aloittaa opinnot oman aikataulun mukaan. Umo opiskelijaalennuksin LAULUYHTYE Club For Five ja jazzorkesteri UMO esittävät Paviljongissa Unto Monosen ja Toivo Kärjen tangoja uusina versioina. Sovituksista vasataavat mm. Marzi Nyman, Pessi Levanto ja Mikko Hassinen. Varsinainen syy siihen, miksi asiasta tässä kerrotaan on se, että kerrankin Paviljongin konsertissa on onnistuttu pääsemään edes lähelle sellaista lipun hintaa, johon opiskelijalla on varaa. Liput tiistaina 20.9. kello 19.00 järjestettävään konserttiin myydään Lippupisteen kautta. Opiskelijaliput maksavat 20 euroa, normaalihinta on 32 euroa. On varmasti niin, että vakaatuloisen jyväskyläläisen kuluttajan kannattaa ostaa asunto. ” Janne Särkkä Muuttomiehet Kari Tapper (vas.) ja Riku Gylden uurastivat Jyväskylän keskustassa. Jyväskylän SKV Kiinteistövälity mukaan vuokrasuhteet ovat lyhentyneet Jyväskylässä. Ennen vuokrasuhteet kestivät kolmekin vuotta. Nykyään v Palkkatietokiistaan pian ratkaisu Jyväskylän yliopiston palkkojen salailuun saadaan pian viimeinen sana. Hämeenlinnan hallinto-oikeus määräsi palkat julkistettavaksi viime syksynä. Yliopisto valitti kuitenkin korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jossa keskimääräinen käsittelyaika tuli umpeen elokuussa. Mikäli palkkatiedot tulevat julki, niistä nähdään, keiden viranhaltijoiden palkkoihin yliopistossa satsattiin vuoteen 2009 asti. Sitä uudemmat palkkatiedot ovat salaisia yliopistolain muuttumisen vuoksi, sillä vuoden 2010 lakimuutos teki viroista työsuhteita.
hteellisesti stusasunnot 3 VUODEN 2008 alussa voimaan tulleen lakimuutoksen myötä alle kaksi kuukautta voimassa olevia alkoholitarjouksia e ole saanut mainostaa kuin sisällä ravintolassa. Mainostaminen on siis kiellettyä myös baarin edustoilla ja ikkunoissa. Laki iski ravintoloiden häppäreihin. Jyväskylänkään kaduilla eivät happy hour -mainokset ole huudelleet aikoihin. Ovatko happy hourit kuoleva ilo, Matkailuja ravintolapalvelut Mara ry:n varatoimitusjohtaja ja pk-asiamies Veli-Matti Aittoniemi? ”Kyllähän happy hourit näkyvyys ja lukumäärä ovat vähentyneet. Lakimuutos muutti pelikenttää, ja homma on kuihtumaan päin. Kun ei voi mainostaa, merkitys vähenee. Usein vain kanta-asiakkaat tietävät tarjoukset. Heille halutaan tarjota jotain, mutta homma voi mennä siihen, että se on jotain muuta.” Mitä anniskelumyynnille ylipäänsä kuuluu? "Anniskelumyynti vähenee ja sen osuus kokonaiskulutuksesta pienenee koko ajan. Yksi mittari on se, että ennen anniskelun osuus kulutuksesta oli 22 prosenttia, nyt se on 10 prosenttia. Se laskee vuosittain.” Mikä on oma mielipiteesi lakimuutokseen? ”Kovin pieneen asiaan siinä mielestäni puututtiin. Alkoholipolitiikka ylipäänsä kaipaa laajemmin mietintää. Pitäisi puuttua muihinkin kuin luvanhaltijoihin. Missä muussa maassa hyväksytään se, että humalaiset alaikäiset valtaavat kaupungin parhaita paikkoja? Se ei toki ole vain viranomaisasia, vaan kuuluu meille kaikille.” Elina Mäenpää toimittaja@jyy.? ? Vaipuvatko happy hourit unholaan? KYSYN VAAN Tutut naamat pois luottamustehtävistä Kaupunginvaltuutetut Sinuhe Wallinheimo (kok.) ja Asmo Maanselkä (kd.) ovat eronneet luottamustehtävistään Jyväskylässä. Lisäksi Hennariikka Andersson (kok.) jätti muut tehtävänsä paitsi valtuutetun paikkansa. Wallinheimo erosi kansanedustajan tehtävien vuoksi, Andersson vetosi työkiireisiinsä ja Maanselkä on muuttanut paikkakunnalta pois. Wallinheimo ja Andersson olivat kulttuuri-, liikuntaja nuorisolautakunnan jäseniä. Wallinheimo oli jäsenenä liikuntajaostossa ja Andersson puheenjohtajana nuorisojaostossa. Asmo Maanselkä jätti myös paikkansa maakuntavaltuustossa. TOMMI PUSKA kin. Nivalan mukaan opiskelijat ostavat Jyväskylässä vähän asuntoja. ”Pankki edellyttää omaa panosta ja takaisinmaksun onnistumista. Opiske-lijan tulot eivät riitä pankille. Se on isompi kynnys kuin oma pääoma tai sen puuttuminen.” Vanhemmat tai isovanhemmat taas saattavat ostaa jälkikasvulleen kodin. ”Monessa perheessä mietitään, kannattaisiko opiskelemaan lähtevälle tyttärelle tai pojalle ostaa oma asunto. Moni ostaakin suosiolla, eikä jää odottelemaan, miten vuokra-asunnon hakemisen kanssa käy”, Nivala sanoo. Jarno Liski Elina Mäenpää jylkkari@jyy.? yksen ja Realia Asuntovuokrauksen vuoden suhde on tavallinen. Eettisistä syistä lienee paikallaan paljastaa tämän jutun juuret. Otin velkaa ja ostin asunnon tyttöystäväni kanssa. Olen jo pitkään saarnannut helsinkiläistyneille kavereilleni, että asunnon ostaminen tällaisen hintakuplan aikaan on hullun hommaa. Nyt piti siis äkkiä löytää tilastot, joilla perustella oman valintani. Yhdysvalloissa kiinteistösijoittajilla on nyrkkisääntö, jonka mukaan asunnot pitää ostaa silloin, kun niiden hinta on alle 10 vuoden nettovuokrat ja myydä, kun hinta kipuaa yli 20 vuoden nettovuokrien. Näin siis vaikuttaisi todistetulta, että oma ratkaisuni oli ?ksu, vaikka kavereiden ostoksia moitinkin. Nykyisellä korkotasolla lopputulema näyttäisi siltä, että siirtyessämme vuokralaisista asunnonomistajiksi käy niin, että asunto vaihtuu noin kymmenen neliötä pienempään, mutta täysin remontoituun (kunhan nyt ensin remontoidaan), ja asumiskustannukset putoavat noin sadalla eurolla kuussa. Jos nyt joku innostui, niin kerron senkin, että tinkimällä sai pyyntihinnan putoamaan yli 10 prosenttia, ja kilpailuttamalla marginaalin 0,4:ään. Tuskin siis kannattaa ensimmäiseen tarjoukseen tarttua. Jarno Liski paatoimittaja@jyy.? Vastuuvapauslauseke Jyväskylän vuokrat ovat korkeita verrattuna asuntojen hintoihin. Helsingissä asuntojen vuokrat eivät ole pystyneet nousemaan samassa tahdissa myyntihintojen kanssa. Yksiöiden vuokrat laskivat kesällä Jyväskylässä vuokrat nousivat hieman huhti-kesäkuussa. Nousu tuli kuitenkin suuremmista asunnoista, sillä yksiöiden vuokrat ovat Jyväskylässä laskussa. Sen sijaan kaksioiden ja suurempien asuntojen nousivat kesän aikana.
TOIMITUS SUOSITTELEE J yväskylässä vuokrat ovat noin 70 prosenttia Helsingin vuokria kalliimmat! Näin siis, jos vuokrat suhteutetaan asuntojen myyntihintoihin. Helsingissä maksetaan keskimäärin noin 20 prosenttia kovempia vuokria kuin Jyväskylässä. Sen sijaan asuntojen myyntihinnat Helsingissä ovat kaksinkertaiset Jyväskylän hintoihin nähden. Näin ollen Jyväskylässä pitäisi olla paljon kannattavampaa ostaa asunto omaksi kuin Helsingissä. V iime vuonna jyväskyläläisyksiön keskimääräinen neliövuokrahinta oli 13,08 euroa. Yksiöiden myyntihinta sen sijaan oli 1975 euroa neliöltä. Kahden prosentin korkotasolla tämä tarkoittaisi 25 vuoden asuntolainana vajaan 8,50 euron neliöhintaa kuukaudessa. Ero omistusasumisen eduksi on tuntuva. Yhtiövastikkeesta huolimatta kuukaudessa kuluisi vähemmän rahaa asumiseen, ja samalla asunto maksaisi omaksi. Harvalla opiskelijalla on silti halua tai halutessaankaan mahdollisuutta ottaa asuntolainaa oman asunnon ostamiseen. Niinpä keskusta-asumista kaipaavat opiskelijat kärvistelevät vuokriensa kanssa ja vuokranantajat hymyilevät tyytyväisyyttään. Opiskelijat ovat tunnetusti selkeästi pienituloisin väestöryhmä Suomessa. Onkin irvokasta, että Jyväskylän suhteellisesti korkeat vuokrat mahdollistuvat juuri opiskelijoiden suuren asukasosuuden vuoksi. O n selvää, että Jyväskylässä on liian vähän opiskelija-asuntoja. Ainakin sellaisia, joissa opiskelijat haluavat asua. Koasin vuokrakämppiä riittää noin joka kolmannelle hakijalle. Kysytyimpiä keskustayksiöitä ei likimainkaan niin monelle. K un ylioppilaskunnassamme seuraavan kerran suunnitellaan kampanjaa opintotuen korottamiseksi, on nämä tilastot syytä pitää mielessä. Opiskelijoilta kynitään Jyväskylässä vuokrina juuri niin paljon kuin he kykenevät maksamaan. Mikäli opintotuen korotuksien kanssa ei samalla kyetä tehokkaammin järjestämään kohtuuhintaista vuokra-asuntotarjontaa, korotukset menevät vuokraisäntien pussiin Jarno Liski paatoimittaja@jyy.? ULKOILMALEFFAT (kulttuuria). Vietä epätavallinen elokuvailta Laajavuoren katetussa kesäteatterissa. RUNOT (lisää kulttuuria). Luettavaksi ja kuunneltavaksi. Vakiopaine on aloittanut runotiistait. PITKÄT KALSARIT (vaate). Kohta on taas näiden karmaisevien pöksyjen aika. Mut kyllä on lämpimät. 4 John Pajunen KALJAKELLUNTATAPAHTUMA on älytön tilaisuus: ihmiset juopottelevat epämääräisissä kumiveneissä pitkin vesistöjä. Tapahtumalla ei ole järjestäjää, ja viranomaiset ovat huolissaan, sillä kukaan ei ole vastuussa tapahtumassa. Käräjäoikeus ratkaisi aikanaan, että kyse on spontaanista kokoontumisesta. Kukaan ei ole vastuussa jos ”järjestän” itselleni kaljapojotustapahtuman jollekin joutavista Jyväskylän aukioista. Eikä kukaan ole vastuussa jos joku toinen pitää sitä hyvänä (tai riittävän älyttömänä) ideana ja kokoontuu samalla aukiolla samalla idealla. Miksi ei kannata järjestää mitään kenellekään muulle kuin itselleen? Koska pitäisi olla kaikenlaisia lupia, laatia omavalvontasuunnitelmia sekä raportteja, hankkia erilaisia passeja tai kortteja hygieniaa tai järjestyksenvalvontaa tai liikenteenohjausta varten, kirjoittaa raportteja selvitysten päälle ja ties vaikka mitä. Ihmetyttää että kukaan viitsii ikinä järjestää mitään. BYROKRATISOITUMINEN on Suomessa kiihtynyt viimeisen vuosikymmenen aikana merkittävästi. Osa byrokratiasta on kyseenalaista, sillä byrokratian ideana pitäisi olla jonkinlainen hyöty. En ymmärrä miten lupien, passien, korttien ja raporttien määrällinen kasvu voisi mitään hyödyttää. Jos kaljakellunnassa jotakin tapahtuu, on vastuussa tapahtumisesta kelluja kaikessa itseydessään. Asia ei parane sillä että tapahtujan vastuu on siirretty jollekin järjestäjälle. Järjestämisestä aiheutuva hinta, vaiva ja vastuu karsii pois tehokkaasti sellaiset aktiivit, jotka tekemisen ilosta asioita tekisivät. Jäljelle ennen pitkää jäävät ne, jotka saavat tekemisestään vaivanpalkaksi voittoa, ja muille jää sitten kuluttajan rooli. Kuluttajana sitten on mukavaa, kun voi olla vastuuttomasti. Ihmisiä ei pitäisi opettaa siihen, että vastuun itsestään voi siirtää maksua vastaan jollekin toiselle. Ei itselleen voi ostaa holhoojaa, vaikka osallistuisi idioottimaisiin tempauksiin. Vastuutonta kellumista On selvää, että Jyväskylässä on liian vähän opiskelija-asuntoja. Ainakin sellaisia, joissa opiskelijat haluavat asua. ” pääkirjoitus 19. syyskuuta 2011 Opintotuen vuokraisäntälisä Opinkivi, I kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä Faksi (014) 260 3928 Sähköposti jylkkari@jyy.?, nettisivut www.jylkkari.? Päätoimittaja Jarno Liski 010 423 4509, paatoimittaja@jyy.? Toimittaja Elina Mäenpää 010 423 4510, toimittaja@jyy.? Siviilipalvelusmies Tommi Puska 010 423 4511, sivari@jyy.? Kannen kuva: Tommi Puska Painos 7 000 kpl. Painopaikka I-print Oy, Seinäjoki, puh (06) 418 6750. ISSN 0356–7362. JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI NÄKÖKULMIA REUNAHUOMAUTUS
Ilokiven uudistukset lietsovat hysteriaa? Toisaalla lehdesäämme taideja kulttuurialan ainejärjestöt kyselevät Ilokiven tulevasta kulttuuritarjonnasta. Myös rockin ajankohtaislehti Rumba on saanut vihiä Ilokiven uusitusta linjasta. Mutta mitäpä kirjoittaa Rumba hämmentävän otsakkeen ”Ilokivi järjestyksen kourissa” alla. (Onko Ilokivi siis tätä ennen ollut ”epäjärjestyksen kourissa??”) ”Jyväskylän keskeinen rockareena Ilokivi on joutumassa taloudellisen saneerauksen kohteeksi. Ilokiven pyörittäjän, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan yritystoimen uusi johtaja Markku Airas aikoo tehdä ns. tavastialliset, eli karsia kannattamattomaksi katsomiaan toimintoja ja keskittyä ns. varmoihin rahoihin. Jyväskylän ylioppilaslehti (27.3.1991) 5 Kellastuneet sivut ”Usein on aivan luonnollista, että on haluton.” Väestöliiton parija seksuaaliterapeutti Pirkko Brusila Keskisuomalaisessa 12.9. Markus Vilen 20, Tampere, fysiikka ”Sekavalta, hyvin kryptinen paikka.” Helena Haavisto 19, Tampere, kirjallisuus ”En mä oikein tiedä.” Mikko Juvonen 19, Suonenjoki, kirjallisuus ”Ei miltään.” Miltä nyt tuntuu,fuksi? GALLUP Kampuksen kentän jalkapallopuitteet kuntoon! Jyväskylän Kokoomusopiskelijat jättivät edustajistolle tammikuussa aloitteen sääntömääräisten jalkapallomaalien (2,44 m korkeudeltaan, 7,32 m leveydeltään) hankkimisesta Kampuksen kentälle. Perustelimme vaatimustamme muun muassa sillä, että jalkapallo on Suomen ylivoimaisesti harrastetuin joukkuelaji, ja pelattaessa nykyisiin pienempiin maaleihin pelin luonne muuttuu ratkaisevasti. Aloitteen yksimielisestä hyväksymisestä huolimatta, se ei koskaan edennyt käytännön tasolle. Hallituksen toimista huolimatta kenttää hallinnoivat tahot ( Yliopistoliikunta ja Normaalikoulu) kieltäytyivät täyttämästä edustajiston toivetta. Yliopistoliikunta perusteli kielteistä kantaansa sillä, ettei Kampuksen kenttä monilta muiltakaan kriteereiltä vastaa sääntömääräistä jalkapallokenttää. Tämä on toki totta, muttei sinänsä argumentti olosuhteiden parantamista vastaan. On kohtuutonta olla parantamatta kentän jalkapallopuitteita perusteella, että olosuhteet ovat muutenkin kohtuuttoman huonot. Liikuntapäällikön mukaan sääntömääräiset maalit vaikeuttaisivat kentän monipuolista käyttöä, eli maalit olisivat pois muilta lajeilta. Myös maalien siirtäminen tuottaisi ongelmia. Mitä ilmeisimmin ensimmäinen väite pohjaa jälkimmäiseen, eli maalit vaikeuttaisivat muiden lajien harrastamista, sillä niitä ei voisi kunnolla siirtää. Molemmat väitteet perustuvat kuitenkin perättömiin oletuksiin. Sääntömääräisiin maaleihin kuuluu myös pyörät, joiden ansiosta maalien siirtäminen on vaivatonta. Vastustavat tahot ovat yhdessä asiassa oikeassa: yliopistoliikunta ei ole saanut palautetta toiveista saada kentälle isoja maaleja ennen aloitteemme tekemistä. Vasta-argumentin mitätöidäksemme kehotammekin kaikkia jalkapallon ja urheilun ystäviä lähettämään yliopistoliikunnalle toiveensa sääntömääräisten maalien hankkimisesta Kampuksen kentälle. Palautetta voi antaa osoitteessa https://www.jyu.?/hallintokeskus/k oulutuspalvelut/yliopistoliikunta/p alaute/palaute/feedback-form tai lähettää toiveensa sähköpostiin (yo-liikunta@jyu.?). Jyväskylän Kokoomusopiskelijat Jylkkäri haluaa tietää, mitä lukijat ajattelevat. Lähetä mielipiteesi sähköpostitse osoitteella jylkkari@jyy.? tai tekstiviestillä p. 045 137 1957. Kirjoita lyhyesti. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja käsitellä kirjoituksia tarvittaessa. VAPAA SANA On kohtuutonta olla parantamatta kentän jalkapallopuitteita perusteella, että olosuhteet ovat muutenkin kohtuuttoman huonot. ” Kokoomusopiskelijat Päivi Lakka 22, Vaasa, journalistiikka ”Pelottaa.” Perustelimme vaatimustamme muun muassa sillä, että jalkapallo on Suomen ylivoimaisesti harrastetuin joukkuelaji. ” Kokoomusopiskelijat IR T O K U V A Parkkipirkko asetteli sakon jonkun onnettoman tuulilasiin Ilokiven parkkipaikalla. Sakkolappuja on näkynyt myös tien toisella puolella museon parkkipaikalla, joten kannattaa olla tarkkana siitä, mihin autonsa runttaa. TOMMI PUSKA
Journalistiikan professori Raimo Salokangas uskoo median eriytyvän eliitin laadukkaaseen journalismiin ja rahvaan viihdemössöön VIIME VUOSINA poliitikot ja toimittajat ovat kissa-hiiri -leikistään huolimatta olleet huolestuneita samasta aiheesta: journalismista on tullut pinnallisempaa. Jyväskylän yliopiston journalistiikan professori Raimo Salokankaan mielestä ei ole ollut mitään “auvoista aikaa, jolloin kaikki olisi ollut hyvin”. "Median murroksia on aina ollut ja tulee olemaan. Nyt medialla on kaikenlaisia rahoitusongelmia. Suurin niistä on netti, sinne pitäisi laittaa sisältöä mahdollisimman nopeasti, mutta mediayhtiöt eivät ole keksineet, miten ansaita rahaa verkosta", Salokangas tiivistää. SALOKANGAS korostaa, että on tärkeää muistaa nykyisten mediatalojen olevan pörssija osakeyhtiöitä, joiden tärkein tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen. "Media ei voi toimia ellei se tuota voittoa, se on ohittamaton fakta. Mutta ongelma voi olla se, miten pitkälle mediaa tehdään myyvyyden ehdoilla. Erilaiset ratkaisut eriyttävät mediaa, ja myös laadulle on jatkossakin sijansa", Salokangas sanoo. Laadukkaasta journalismista alan professorilla on selkeä visio. Salokankaan mielestä laadukas journalismi on monitasoista, mutta asialähtöistä. "Ensiksikin toimittajalla täytyy olla hyviä, monipuolisia lähteitä jutun pohjaksi. Toisekseen toimittajan pitää osata ymmärtää, miten asiat liittyvät toi6 Ki rjo itt aja on JYY n h a llitukse n jäse n. Virve Särkkä Mul on taskussa 60 senttiä vaan JYYPÄÄ Pitäisi kirjoittaa vinkki etusivulle, tehdä nettiin aiheesta pätkä ja varmaan vielä videokin jutun kirjoittamisen päälle. ” Laura Glad TAAS ON se aika vuodesta, kun JYYssä aletaan vääntää budjetista. Ja joka ikinen vuosi JYYsta löytyy pieni, mutta sitäkin enemmän mekkalaa pitävä ryhmä, joka ”haluaa nostaa keskusteluun JYYn kehitysyhteistyöhön käyttämät rahat”. Näiden ihmisten mielestä kehitysyhteistyö on vihervassaripaskojen hattarantuoksuista puiden halailua, joka ei johda mihinkään, vaan pelkästään heittää opiskelijoiden rahat taivaan tuuliin. Lisäksi he ovat perin järkyttyneitä siitä, että kaikki opiskelijat pakotetaan epäsuorasti jäsenmaksun kautta osallistumaan kehitysyhteistyöhön. Eihän aikuista ihmistä saisi mihinkään pakottaa, varsinkaan ituhippien maailmanparannukseen! JYYN BUDJETISTA menee kehyyn suoraan ainoastaan kvja kehysihteerin palkka, josta kehyn osuus tekee reippaasti alle 60 snt per opiskelija vuodessa. Siitä summastahan kannattaakin nostaa älämölöä, varsinkin kun kehyprojektin tulokset esim. Intian Bharatpurissa ovat olleet erittäin hyviä: tyttöjen koulunkäynti on lisääntynyt, terveysvalistustus on vähentänyt ravintoaineiden puutostiloja ja vähentänyt sairauksia, naisten yrittäjyys ja itsenäinen taloudenhoito on lisääntynyt jne. Mutta onhan se hirveää, että JYY riistää sinultakin 60 snt vuodessa tällaiseen. MUUTOIN KEHYVARAT kerätään täysin vapaaehtoistoiminnalla, esim Ilokiven kehylounaslipuilla sekä vapaaehtoisilla lahjoituksilla. Kehytoiminta perustuu – ja tulee jatkossakin perustumaan – vapaaehtoisuuteen ja aitoon haluun auttaa. Sen sijaan, että kitistäisiin tuosta 60 sentistä, meidän pitäisi olla hiton ylpeitä siitä, että meillä on ylioppilaskunta, joka tekee aktiivista kehitysyhteistyötä. Ylioppilaskunnan ei pitäisi olla mikään sisäänpäinkääntynyt salaseura, vaan aktiivinen ja avoin vaikuttaja. KEHITYSYHTEISTYÖ ei myöskään ole minkään yksittäisen ryhmän oma missio, vaan vapaaehtoisten joukko koostuu hyvinkin erilaisista ihmisistä, joita yhdistää halu auttaa. Siihen joukkoon mahtuu hyvin erilaisia ihmisiä eri oppiaineista ja erilaisista poliittisista taustoista, ja hyvä niin. Kyllä meiltä kaikilta pitäisi löytyä solidaarisuutta edes sen 60 sentin verran vuodessa. Laatujournalism Jyväskylän yliopiston journalistiikan professori Raimo Salokangas muistuttaa, ettei mediamaailmassa koskaa
77 VAALIKUULUTUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN EDUSTAJISTON VAALI VUOSILLE 2012–2013 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston vaali vuosille 2012–2013 järjestetään 1.–2.11.2011 ja ennakkoäänestys 26.–27.10. Keskiviikkona 26.10.2011 Yliopiston pääkirjasto 11:00 17.00 Mattilanniemi (A-rak.) 11:00 16:15 Agora 11:00 16:15 Ylioppilastalo Ilokivi 11:00 16:15 Ylistönrinne 11:00 15:00 Lillukka, ylioppilaskylä 16:00 20:00 Torstaina 27.10.2011 Yliopiston pääkirjasto 11:00 17.00 Mattilanniemi (A-rak.) 11:00 16:15 Agora 11:00 16:15 Ylioppilastalo Ilokivi 11:00 16:15 Ylistönrinne 11:00 15:00 Lillukka, ylioppilaskylä 16:00 20:00 Tiistaina 1.11.2011 Yliopiston pääkirjasto 11:00 17:00 Mattilanniemi (A-rak.) 11:00 16:15 Agora 11:00 16:15 Ylioppilastalo Ilokivi 11:00 16:15 Ylistönrinne 11:00 15:00 Lillukka, ylioppilaskylä 14:00 20:00 Keskiviikkona 2.11.2011 Yliopiston pääkirjasto 11:00 17.00 Mattilanniemi (A-rak.) 11:00 16:15 Agora 11:00 16:15 Ylioppilastalo Ilokivi 11:00 16:15 Ylistönrinne 11:00 15:00 Lillukka, ylioppilaskylä 14:00 20:00 Kaikki äänestyspisteet pyritään pitämään auki näiden aikarajojen puitteissa. Mikäli äänestyspisteenä toimiva yliopiston toimipaikka sulkeutuu aiemmin jostain poikkeuksellisesta syystä, sulkeutuu myös vaalipiste. Ylioppilaskunnan edustajiston vaalissa on äänioikeus jokaisella yliopistoon läsnäolevaksi kirjoittautuneella, henkilökohtaisesti läsnäolevalla ylioppilaskunnan jäsenellä. Edustajiston jäseneksi voi asettua ehdolle jokainen äänioikeutettu ylioppilaskunnan jäsen, joka on kirjoittautunut yliopistoon syyslukukaudeksi 2011 viimeistään keskiviikkona 5.10.2011. Ylioppilaskunnan työntekijät eivät kuitenkaan ole vaalikelpoisia edustajiston jäseniksi. Ehdokasilmoitusten sekä vaaliliittojen ja vaalirenkaiden perustamisilmoitusten on oltava jätettynä ylioppilaskunnan keskustoimistoon (Ylioppilastalo Ilokivi, Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä) viimeistään keskiviikkona 5.10.2011 klo 12.00. Vaalien lomakkeita on saatavilla keskustoimistolla sekä JYYn verkkosivuilla. Vaaliasiakirjat vastaanottaa keskusvaalilautakunnan valtuuttamana ylioppilaskunnan pääsihteeri Minna Oinas. Lisätietoja ehdokasasetteluun liittyvissä kysymyksissä antaa keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Antti Yli-Tainio (antti.yli-tainio@iki.fi, puh. 044 021 2324). JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA KESKUSVAALILAUTAKUNTA mi vaarassa siinsa ja kolmanneksi hänellä täytyy olla taito osata ilmaista se", Salokangas summaa. Toinen taso liittyy resursseihin. "Toimittajalla täytyy olla resursseja paneutua aiheeseensa. Nykyisin aika on ehtyvä luonnonvara", Salokangas sanoo. Salokangas pelkää, että media eriytyy laadukkaaseen eliitin journalismiin ja rahvaan viihdeuutisointiin. "Voi olla, että eliitti seuraa ja arvostaa pienempiä laadukkaita omnibustiedostusvälineitä. Rahvas antaa viihdyttää itseään." TURUN eduskuntatutkimuksen keskuksen tutkija Ville Pitkänen jakaa Salokankaan näkemyksen eriytyvästä mediasta. Pitkänen ei kuitenkaan sulje pois vaihtoehtoa, että laadukkaasta journalismista tulisi koko median ykköstuote. "Jos tulisi laajempaa yhteiskunnallista tilausta laadukkaammalle journalismille. Mutta en sitten tiedä, kuinka todennäköistä se olisi. Se vaatisi, että yhteiskunnassa tapahtuisi poikkeuksellista politisoitumista." Politiikan ja median välistä suhdetta tutkivan Pitkäsen mielestä laatujournalismin kriisi on suhteellista. "Siitä voi olla aidosti montaa eri mieltä. Vielä 1960ja 70-luvuilla mediassa oli paljon sivistyspaatosta, mutta markkinavetoinen journalismi on vähentänyt sitä." VIIME KESÄNÄ Kymen Sanomissa työskennellyt Jyväskylän yliopiston journalistiikan opiskelija Laura Glad uskoo hitaaseen journalismiin. Toimittajalla pitäisi Gladin mukaan olla aikaa ja resursseja perehtyä aiheeseensa, mistä nykyinen toimituksien tilanne on kaukana. "Pitäisi kirjoittaa vinkki etusivulle, tehdä nettiin aiheesta pätkä ja varmaan vielä videokin jutun kirjoittamisen päälle. Onneksi Kymen Sanomissa annettiin ihan hyvin aikaa esimerkiksi laajempien reportaasien tekemiseen." Gladilla ei ole tarjota ratkaisua laatujournalismin kriisiin. "Ei auta olla surullinen, nyt tarvittaisiin kipeästi toimia, joilla tilannetta voisi parantaa." Kyösti Hagert an ole ollut auvoista aikaa, jolloin kaikki olisi ollut hyvin. Murroksia on ollut aina. TOMMI PUSKA
M IKKO J AKONEN
10 VAPAALLA KAMPUS KINO Kalastaja pyytää saalista: ”Tulisit nyt tänne verkkoihin.” Dyykkaa luettavaa Dyykkaa kirja -tapahtuma järjestetään torstaina 22. syyskuuta klo 9–20 yliopiston kirjaston ala-aulassa. Kirjojen ystävän on mahdollista rohmuta ilmaisia opuksia muun muassa tutkimuskirjallisuudesta, kurssikirjoista, kaunokirjallisuudesta sekä lehdistä. TOMMI PUSKA Tiina Lehikoinen esiintyi Kuulutusjuhlassa. Ti 20.9.kello 19 Vuosi elämästä / Another Year (Iso-Britannia 2010) Veteraaniohjaaja Mike Leigh tunnetaan taidostaan kuvata tavallista elämää mielenkiintoisesti. Vuosi elämästä on sarja keskusteluja, jotka käydään suurimmaksi osaksi kuusissakymmenissä olevan pariskunnan Tomin ja Gerrin kotona. Heidän elämänsä on onnellista, mutta pariskunnan ystävillä ei ole asiat aivan yhtä mallillaan. Vuosi elämästä kertoo tarinan yhden vuoden ajalta. Tuon vuoden aikana koetaan muun muassa yhden elämän alkaminen ja toisen päättyminen. Leigh kertoo traagisen tarinansa lämpimän humoristisesti erinomaisten näyttelijäsuoritusten viedessä tarinaa verkkaiseen tahtiin eteenpäin. Elokuvan henkilöt ovat lähestulkoon kaikki keski-iän paremmalla puolella, joten heidän on aika pohtia, mitä tehdä loppuelämällään. Ti 27.9. Rakkautta ja Anarkiaa Rakkautta ja Anarkiaa -festivaalin elokuvat vierailevat jälleen Kampus Kinossa. Lisää: www.jyy.?/kampuskino 4.10. Sovinto / Svinalängorna (Ruotsi/Suomi 2010) Pernilla Augustin esikoiselokuva kertoo takautumina nyt jo aikuisen Leenan kasvusta alkoholistiperheessä 1970-luvulla Ystadissa. Aikuinen Leena elää keskiluokkaista elämää. Tieto Leenan äidin lähestyvästä kuolemasta rikkoo täydellisen elämän illuusion. Se tuo mukanaan kipeät traumat ankeasta lapsuudesta alkoholistiperheessä sekä häpeän omasta maahanmuuttajataustasta. Kaikesta ahdistavuudestaan huolimatta Sovinto on koskettava ja kaunis elokuva. Leenan vanhempina nähdään Ville Virtanen ja Outi Mäenpää.
11 JÄLKIKIRJOITUS Ilta oluen ystäville Vihreässä Haltiattaressa järjestetään 24.9. klo 18 alkaen seitsemäs Jyväskylän Olutkulttuuriseuran Olutkulttuuri-ilta. Luvassa on tietoa eri oluttyypeistä. Tilaisuus on ilmainen ja tarkoitettu kaikille mallasjuomasta kiinnostuneille. Ville Leinonen Lutakossa Laulaja ja lauluntekijä Ville Leinonen nousee Tanssisali Lutakon lavalle lauantaina 24. syyskuuta. Esiintyminen kuuluu Leinosen Syksy ‘11 -konserttikiertueeseen, joka juhlistaa hänen kolmannentoista albuminsa Auringonsäde/Pommisuoja julkaisua. Levy julkaistiin 7. syyskuuta. Mittava Syksy-kiertue ulottuu ympäri Suomen. Musiikin ystäville kyseinen viikko on mannaa. Lutakossa jytisee, kun tanssisaliin tömistelee torstaina italialainen doom metallia soittava Ufomammut. Perjantaina esiintyy ruotsalainen industrial metal -yhtye Pain. Runo tuli piilosta Kuulutusjuhlan viisivuotisjuhla veti Kirjailijatalon täyteen väkeä. MINÄ OLEN ekaluokkalainen. Ensimmäisenä päivänä kävelin reippaana uuteen kouluun uudessa kaupungissa ohi Tammelantorin ja Tampere-talon, eikä kaatosadekaan saanut mieltä mustenemaan. YLIOPISTO toivotti tervetulleeksi orientaatioluennolla. Tytöillä ja pojilla oli hedelmien muotoon askarrellut nimilaput. Kysyin puolitutulta tytöltä, ja hän kertoi, että fuksit tapasivat aamulla aulassa ja leikittiin tutustumisleikkejä. Ei me maisteriopiskelijat tavattu, sanoin. Kai sinne olisi voinut mennä, hakea oma vesimeloni rintapieleen ja selittää, että ”tai siis oikeastaan en mä kirjoittanut tänä vuonna, mä olen jo melkein maisteri tuolta Jyväskylästä”. OPISKELUTOVERIT ovat käsittämättömän nuoria. Ne tietävät, mitä aineita ylioppilaskokeessa on nykyään pakollista kirjoittaa ja mikä autokoulu on edullisin. Sitä ikäluokkaa, jolle ylenpalttinen ironia puheessa on vielä siistiä eikä noloa. Minä taas tiedän, miten gradun lähdeviittaukset tehdään, ja että Jyväskylän yliopiston Korppi-järjestelmässä on kätevä kalenteri, joka järjestää kurssit puolestani. Voin jupista nuorten keskellä, että ennen kaikki oli paremmin. Jyväskylässä oli. Kuinka se kuilu välillämme kasvaakaan. Ero oikean ja akateemisen iän välillä on suuri. TAPAAN OMAN luokkani, josta suurin osa ei ole vaivautunut aamuluennolle fuksien kanssa.Tutustumme, kaikki ovat mukavia. Ehkä niistä saa kavereita. Tyttö selaa huolestuneena kalenteria. Kurssiaikataulut eivät pidäkään paikkaansa, ja hän on sopinut jo työvuoroja pääkaupunkiin. Puhutaan junista. Juu, kaikki samastuvat täysin. Perhe, parisuhde tai työpaikka on muualla, mitä alennuksia usein matkustavat saavatkaan? Koska lähtee seuraava juna Helsinkiin? Kukaan ei lähde koulupäivän jälkeen katsastamaan paikallista opiskelijoiden menomestaa. Ai niin, tutorkirjeessä sanottiin, että vaikka maisteritutorointia ei valitettavasti voitu järjestää, niin te myös olette toki tervetulleita illanviettoihin ja muuhun. Fukseilla on tutustumisilta tänään. Ensi viikolla on fuksifutis ja fuksisauna. Mutta minä en ole oikea fuksi, vaikka olenkin ekaluokkalainen uudessa kaupungissa. MUISTAKAA, tutorit kaikkialla: maisteriopiskelijat eivät ehkä tarvitse niin paljon apua kuin nuoremmat fuksit, mutta he kaipaavat silti sellaista seuraa, mihin on helppo liittyä. Vaikka olemme vanhempia ja lähdemme usein aikaisin nukkumaan, tarvitsemme mekin leikkikavereita. Maisteriopiskelijat eivät ehkä tarvitse niin paljon apua kuin nuoremmat fuksit, mutta he kaipaavat silti sellaista seuraa, mihin on helppo liittyä. ” Teea Jokihaara Epäfuksi, väliinputoaja K ir jo itt aj a op isk ele e Jyvä skylän yliopisto ssa jou rn alis tiik ka a. Teea Jokihaara Erotiikkaa Ilokivessä Ilokivessä on kansainväliset erotiikkapäivät viikonloppuna 30. syyskuuta – 1. lokakuuta. Menosta vastaavat ammattitaitoiset kotimaiset artistit sekä ulkomaalaiset osaajat. Tapahtumassa kuullaan musiikkia muun muassa räppäri Petri Nygårdilta. VAIKKA Jyväskylää pidetään kulttuurikaupunkina, Riikka Palander huomasi muutama vuosi sitten, ettei Jyväskylässä ollut juuri mahdollisuuksia kuulla runoutta. Niinpä Palander ystävineen aloitti itse tapahtuman, jossa he lukevat runoja toisilleen ja kutsuvat paikalle myös omia lempirunoilijoitaan. Porukan ensimmäinen Kuulutusjuhla järjestettiin Keski-Suomen Kirjailijatalolla syksyllä 2007. Viidessä vuodessa se on ottanut paikkansa Jyväskylän kulttuuritarjonnassa. RUNOUS EI kävele kaduilla vastaan. Kuulutusjuhlan kaltaiset tapahtumat antavat ihmisille mahdollisuuden kuulla runoja tekijöidensä esittäminä. Vakiopaine onkin tehnyt kulttuuriteon Kuulutusjuhlan jalanjäljissä ja alkanut järjestää omia runoiltamiaan, joissa tästä verrattain harvinaisesta herkusta voi käydä nauttimassa. Ensimmäinen runotiistai järjestettiin Vakiopaineessa viime viikolla. KUULUTUSJUHLAN viisivuotisjuhlia vietettiin lauantaina 10. syyskuuta Keski-Suomen Kirjailijatalolla. Tämänvuotinen tapahtuma tarjosi kakkukahvien lisäksi maukkaan kattauksen suomalaisen runouden nousevia kykyjä. Esitykset olivat toisiinsa nähden erilaisia. Ne vaihtelivat esimerkiksi Johannes Kelton lämpimästä ja hyväsydämisestä tyylistä Juha Raution intensiivisen tyylikkääseen luentaan, joka tempoi kuulijan väkisin mukaansa. Perttu Purasen tyyli taas oli rauhallinen ja kiireetön. KUULEMISEN lisäksi tällaisissa tapahtumissa tärkeää on yhteenkuuluvuus, mikä tämän vuoden Kuulutusjuhlassa jäi hiukan liian vähälle huomiolle. Tämä johtui verrattain tiukasta aikataulusta, mikä ei antanut aivan tarpeeksi hengähdystaukoja kuulijoille, jotta nämä olisivat voineet paremmin sulatella kuulemaansa ja keskustella toistensa tai runoilijoiden kanssa. Vuoropuheluun olisi ehdottomasti ollut tarvetta, kun runoilijat olivat kerrankin paikalla ennen kuin katosivat takaisin yksiöihinsä ja kahviloiden nurkkapöytiin etsimään uusia sanoja. ILLAN AIKANA ehdittiin kuulla yhdeksää runoilijaa ja yhtä lastenkirjailijaa. Tapahtuman päätti RalliOlgan ihastuttava haitarimusisointi. Tapahtumajärjestäjä Riikka Palanderilta kysyttäessä, mistä Kuulutusjuhlassa on kyse, ei hänen tarvinnut kauan miettiä vastausta. Hän sanoi kyseen olevan avoimuudesta. Se kuulostaa oikealta, sillä avoimuus on iso osa runonlausuntaa. Vaikka joku saattaa mieltää runoilijat jotenkin sulkeutuneiksi ja omissa maailmoissaan eläviksi, omia tekstejä yleisölle lukiessa on pakko avata itsensä, olla avoin. Juha Stenholm
Jaakko Gauriloff: Tanja (Sauna Records 1981) JAMAIKAN reggaerytmit tekivät maailmanvalloituksen 1970-luvun loppupuoliskolla. Suomenkin diskoissa soi jonkin aikaa reggae diskomusiikin ja jytärockin ohella, ja myös ensimmäiset suomalaiset reggaelevytykset tehtiin 1970-luvun puolella. Bob Marleyn maailmanhittejä suomensivat tuolloin muun muassa Kirka ja Avaruuslintu. SAAMELAISETKIN innostuivat 1970-1980-lukujen vaihteessa reggaesta. Tai ainakin Jaakko Gauriloff -niminen saamelaislaulaja innostui ja julkaisi Tanja-singlen, jota mainostetaan levyn takakannessa maailman ensimmäiseksi saamelaiseksi reggaelevytykseksi. Kansikuvassa lapinpukuinen viiksekäs mies poseeraa mikrofoni kädessä kameralle, mutta kuten laulamista teeskentelevät poseeraukset yleensäkin, lopputulos ei ole järin onnistunut. KANNEN ESITTELYTEKSTIN mukaan Jaakko Gauriloff on aito saamelainen, joka tunnetaan pätevänä laulajana kaikkialla Pohjoismaissa. Kieltämättä pohjoisin Lappi onkin suomalaislaulajalle helpoin asuinpaikka, mikäli tämä haluaa tehdä useaan maahan ulottuvia kiertueita mahdollisimman lähellä kotia. Levyllä Gaurilof?a säestää etiketin mukaan Lapponian Reggae-yhtye. Kannen hehkutuksesta huolimatta Gaurilof?n levyn reggaevaikutteet jäävät jokseenkin etäisiksi. Kitara ja basso tapailevat reggaerytmejä, mutta rumpukomppi on lähempänä tangoa kuin reggaeta. Melodiansa puolesta Tanja on jo täysiverinen slaavilainen iskelmä. JAAKKO GAURILOFF ei ole huono laulaja, mutta hänen iskelmämaneerinsa eivät sovi kovin hyvin reggaerytmien päälle. Kaiken lisäksi laulua on yritetty kaiuttaa reggaetyyliin eikä se juurikaan paranna lopputulosta. Jälkikäteen on vaikea analysoida, mikä osuus levyn sovittaneella Rauno Lehtisellä on lopputuloksessa. Iskelmämaailmassa ansioitunut tuottaja ei välttämättä ollut paras mahdollinen valinta, jos tarkoituksena oli tehdä täysiveristä reggaeta. GAURILOFF JATKOI musiikin julkaisua Tanja-singlen jälkeen, ja hän esittää kolttasaamelaisten kielellä kirjoitettuja lauluja edelleen. Jostakin syystä 2000-luvun menestyneet suomalaiset reggaeartistit eivät ole viritelleet yhteistyötä todellisen suomireggaepioneerin kanssa. Mikko Mattlar 12 ARVIOT DIVARIN HELMI Le Havre Ohjaus: Aki Kaurismäki Muodollisesti samaa elokuvaa vuodesta toiseen tekevä pastissimestari Aki Kaurismäki on hionut nykytyylinsä sileäksi ja juohevaksi. Robert Bressonin ja Yasujiro Ozun kerrontaa kierrättävä retronostalgikko onnistuu luomaan uudellaan jälleen suljetun elokuvatodellisuuden, jonka kiinnittävät maailmaan lähinnä paikannimet. Le Havrea katsoessa ei voi hetkeksikään unohtaa katsovansa Aki Kaurismäen elokuvaa. Vuoden 1992 Boheemielämää-elokuvan päähenkilö Marcel Marxin (André Wilms) jatkotarina piirtää tutunnäköisen kuvan ikinuoresta veijarista. Boheemi Marx kiillottaa kenkiä satamakaupungissa ja päätyy auttamaan satamakontista löytyvää afrikkalaista salamatkustajapoikaa Idrissaa (Blondin Miguel). Marxin vaimo (Kati Outinen) kamppailee sairaalassa vakavan sairauden kanssa. Kaurismäki on tällä kertaa valinnut tyylilajikseen sadun. Sentimentaalisuutta ohjaaja annostelee välillä sopivasti, toisinaan liikaakin. Jutusta puuttuu rouheutta ja yllätyksiä. Lopputulos on eurooppalainen hyvän mielen elokuva: ulkoa sujuvasti tehty, sisältä humaanista sanomastaan huolimatta hieman liian hömppä. Rauli Karjalainen ”Sujuva, yllätyksetön” Reggaen kotimainen sovitus Ville Jankerin ohjaama Pussikaljaelokuva seuraa helsinkiläisten kaverusten rellestystä alkuillasta auringonnousuun. Vaikka ikä alkaakin painaa, eivät Marsalkka (Jussi Nikkilä), Lihi (Ylermi Rajamaa) ja Henninen (Eero Milonoff) kanna huolta huomisesta. ”Nuoruutta voi pitkittää 30-vuotiaaksi, mutta sen jälkeen sä olet pultsari”, päähenkilöt muistuttavat. Lämminhenkinen elämänkuvaus onnistuu loistavasti, oli kyse nuoruudesta tai ei. Puheenparsiin ja illan tapahtumiin voisi törmätä Jyväskylän yössä. Vain pari liian satunnaista kohtaamista erottavat elokuvan elämästä. Silti ajan henki on tallennettu valkokankaalle paremmin kuin koskaan. Pussikaljaelokuva on komedia mutta vakavoituu tarvittaessa. Hauskanpidon lomassa pohditaan niin ikääntymistä kuin ihmissuhteita. Murheista huolimatta pohjavire on positiivinen. Ryyppyillan surkeiden sattumusten sarja toimii leffana yllättävän hyvin. Hauskat käänteet saavat nauramaan ääneen. Näyttelijät tekevät tasokasta jälkeä. Muutamissa avainkohdissa soiva musiikki toimii. Jos Helsinki on hetkisen kaunis, niin siitä on kiittäminen kuvaaja Jarkko T. Lainetta ja muuta tuotantoryhmää. Arimo Kerkelä ”Erinomainen elokuva tästä elämästä” Pussikaljaelokuva Ohjaus: Ville Janken
Got green ?ngers? Missing the smell of freshly tilled soil and the taste of home grown veggies? EVERY SUMMER , KVAT (Recreational Committee of Korte-pohja) hosts a gardening club by providing allotments for students in Viitaniemi and Kuokkala. Adverts for the club go up in May and activities continue during the summer until the harvest in August/September. It is particularly popular amongst foreign students and participation is free! “Gardening provides an opportunity to be in fresh air and enjoy nature. It helps me to relax and get rid of stress. It gives the opportunity to exercise, especially at spring time when preparing a plot,” says Jurgita Kairyte from Lithuania. Food prices are quite high in Finland, particularly organic produce. Growing your own veggies can help the student budget. Cucumbers, lettuce, cabbage, peas, radish, carrots, and numerous herbs grow well in Finnish soil. Potatoes yield a particularly great crop. As Jurgita says, “it was a joy to eat ecologically grown vegetables without using any chemicals to enhance my yield.” But the plots aren't only for veggies. Take a stroll through the gardens and you'll see a profusion of ?owers and even small trees.” says Panu Mäkinen, club supervisor. The gardening club covers topics like soil choice for different crops, making and using compost and natural fertilizers, and how to protect your crop from the elements and unwanted dinner guests. “Gardeners’ plots are like a yummy buffet for rabbits and worms. So, if you don't want to share with those guests, be faster than them or use a gardening veil that may protect, at least from rabbits,” advises Jurgita. Gardening in Finland is an unique experience since the summers are so short and the climate harsh. The gardening club is on vacation during winter and if you head to the gardens in Autumn, be sure to wear your wellingtons. So stock up on seeds, shears and spades and you'll be ready to join the gardening club in spring. Suzanne van Rooyen IN ENGLISH 13 Gardening provides an opportunity to be in fresh air and enjoy nature. ” To familiarize yourself with rautalanka, you need to do nothing more than make a quick internet video search. Willie Lahti Growing green Jurgita Kairyte TOMMI PUSKA IF YOU listen to the radio for an hour or two in Finland, you are bound to hear rautalanka or music featuring the sound of the rautalanka guitar style at least a few times. Rautalanka (iron or steel wire) can trace its origins to the music of The Shadows from Britain and The Ventures from the United States. The rautalanka sound can be recognized by its clear, lucid melodies, its upbeat almost buoyant tempo, as well as an overdose of tape echo effects with practically no fuzz. Rautalanka melodies, which are based on Finnish and Slavic folk tunes, mainly in minor keys, tend to be a bit heavy on the melancholy, despite the upbeat tempo. The Golden Age of rautalanka in its most rudimentary form – two electric guitars, one electric bass, drums, and no vocals – was from 1960 to 1963. Today, rautalanka forms the base for a signi?cant portion of much of the popular music in Finland. Iskelmä (schlager) is a type of Finnish popular music that often features the distinctive rautalanka guitar. The melodic Finnish metal that the world has come to know also has its roots in the rautalanka sound. To familiarize yourself with rautalanka, you need to do nothing more than make a quick internet video search. Here are a few examples of rautalanka that you might consider searching for: Old school Golden Age rautalanka is personi?ed by bands like The Strangers and The Sounds. The video of The Sounds and their version of Emma, an old Finnish folk tune, is de?nitely worth checking out. To get a good idea of the role that the rautalanka sound plays in slightly more modern popular music, check out any artist that has been backed by Agents, a band whose roster includes Esa Pullianen, the undisputed king of the rautalanka guitar. For a look at slightly more extreme rautalanka acts you’ll want to check out Laika and the Cosmonauts and Viikate. Learn the basics of the rautalanka sound and keep your ears open, you’ll ?nd it to be a major theme in the modern Finnish musical landscape. Willie Lahti The writer aims to be the most overeducated bartender in the city of Jyväskylä. Further info is available through the Facebook group 'Garden Club of KVAT' and the Kortepohja wiki page for 'puutarhakerho.' Also watch for news in FS-News and Sammakot mailing lists as well as JYY Student News. WILLIE’S LESSON Rautalanka-sounds Basic information on cultivation is given to new gardeners, so preliminary knowledge is not required ” Panu Mäkinen JÄRJESTÖT HILJAINEN MIELI – TÄMÄ HETKI Jyväskylä Zen ry. järjestää opastuksen zen-meditaatioon yliopiston Paja-rakennuksessa (Vanha kappeli) sunnuntaina 25. syyskuuta 2011 klo 12–15. Opastusmaksu on 10 e. Harjoittamisesta kiinnostuneiden on mahdollista jatkaa zen-meditaatiota opastuskurssin jälkeen Jyväskylä Zen ry:n ryhmässä kolme kuukautta maksutta. Huom. Osallistumismäärä on rajoitettu. Ilmoittautumiset pe 23.9. mennessä: zenjkl@zazen.? tai 040 5325 951. www.jklzen.net. EVANKELISET OPISKELIJAT Teemaillat joka keskiviikko klo 18.30 Lutherin kirkolla (Kansakoulukatu 5). Coming soon: 21.9. Viikon tärkein ateria: ehtoollinen Ville Auvinen, 28.9. Pastorin kyselytunti -– Pasi Palmu / Jiska Gröhn. Olet myös lämpimästi tervetullut messuun kirkolle sunnuntaisin klo 12. Lisäinfoa toiminnasta saa Jaanalta, eo.jkl.opiskelijatyontekija@gmail.com, 044 351 5570, sekä osoitteesta www.sley.?/eo/jkl/.
Opiskelijahinta 2,60 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. Jatko-opiskelijat 4,70 e, muut 5,30 e, 10 kappaleen ruokaliput: opiskelijoille 25,00 e, jatko-opiskelijoille 47,00 e, muille 53,00 e. LOUNAS PÄIVITTÄIN KLO 11–16 MA 19.9. Kasvispapupata Kummelikala Keitetyt nakit, perunasose TI 20.9. Perunaohukaiset, porkkanamuhennos Broilerikiusaus Curryporsaspata KE 21.9. Kukkakaalilasagnette Oopperakellarin silakat, jugurttikastike Tulinen lihapata TO 22.9. Kesäkurpitsakeitto Chilikala Täytetyt jauhelihaohukaiset PE 23.9. Falafelpyörykät, tomaattikastike Värikäs uunikala Jauhemaksapihvit MA 26.9. Kasvispizza Päivän kala Yrttikalkkunakastike TI 27.9. Kasvismakaronilaatikko Makaronilaatikko Nakkikastike Kalakeitto KE 28.9. Pinaattiohukaiset Paistettu kala?le Lihakastike TO 29.9. Porkkanasosekeitto Gratinoidut tonnikalatortillat Lihapyörykät PE 30.9 Bolognan soijakastike, spaghetti Jauhelihakastike, spagh. Pyttipannu VAALIKUULUTUS KORTEPOHJAN YLIOPPILASKYLÄN ASUKASNEUVOSTON VAALI VUODELLE 2012 Kortepohjan ylioppilaskylän asukasneuvoston vaali järjestetään järjestetään 1.–2.11.2011 ja ennakkoäänestys 26.–27.10. Äänestyspaikkana toimii ylioppilaskylän vapaa-ajantila Lillukka, jossa voi äänestää seuraavina aikoina: Keskiviikkona 26.10. 16:00 20:00 Torstaina 27.10. 16:00 20:00 Tiistaina 1.11. 14:00 20:00 Keskiviikkona 2.11. 14:00 20:00 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan Kortepohjan ylioppilaskylän asukasneuvoston vaalissa ovat äänioikeutettuja ovat kaikki Kortepohjan ylioppilaskylässä vakinaisesti asuvat kuusitoista vuotta täyttäneet henkilöt. Ehdolle vaalissa voivat asettua kaikki ylioppilaskylässä vakinaisesti asuvat täysi-ikäiset henkilöt. Asuntoloiden määräaikaiset tai vakinaiset työntekijät ja ylioppilaskunnan viranhaltijat eivät ole vaalikelpoisia asukasneuvoston jäseniksi. Ehdokasilmoituksien sekä vaaliliittojen ja vaalirenkaiden perustamisilmoitusten on oltava jätettynä ylioppilaskunnan keskustoimistoon (Ylioppilastalo Ilokivi, Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä) viimeistään keskiviikkona 5.10.2011 klo 12.00. Vaalien lomakkeita on saatavilla keskustoimistolla, asukastoimistosta sekä JYYn verkkosivuilla. Vaaliasiakirjat vastaanottaa keskusvaalilautakunnan valtuuttamana ylioppilaskunnan pääsihteeri Minna Oinas. Lisätietoja ehdokasasetteluun liittyvissä kysymyksissä antaa keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Antti Yli-Tainio (antti.yli-tainio@iki.?, puh. 044 021 2324). JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA KESKUSVAALILAUTAKUNTA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta on noin 12 000 jäsenen edunvalvontaja palvelujärjestö. Haemme SOSIAALISIHTEERIN SIJAISTA ajaksi 20.10.2011–10.5.2012. Määräaikaisuuden peruste on opintovapaan sijaisuus. Haemme joukkoomme idearikasta omatoimista osaajaa, jolla on erinomaiset yhteistyötaidot ja mielessä opiskelijan parempi huominen. Sosiaalisihteerin tehtävänä on muun muassa opiskelijoiden neuvonta sosiaalikysymyksissä (asuminen-, terveysja toimeentulo) ja sosiaalipoliittisten asioiden seuraaminen ja valmistelu hallitukselle. Sosiaalisihteeri toimii ylioppilaskunnan häirintäyhdyshenkilönä ja sosiaalivaliokunnan sihteerinä. Sosiaalisihteerin työajasta 15 % on kohdennettu ylioppilaskunnan liikuntaasioiden hoitamiseen. Yksi osa sosiaalisihteerin työtä on osallistua yliopiston tutorkoulutuksen sekä sosiaalija liikuntasektorien tapahtumien järjestämiseeen. Sosiaalisihteeri lisäksi edustaa työnsä puolesta JYYtä ja sen jäsenistöä monissa yliopiston ja muiden sidosryhmien toimielimissä. Edellytämme: opiskelijoihin liittyvän sosiaalipolitiikan tuntemusta JYYn toiminnan tuntemusta kykyä sekä itsenäiseen työskentelyyn että ryhmätyöhön ja akateemisia opintoja Toimi on JYYn toimihenkilöohjesäännön alainen. Tehtävästä maksettava palkka on 1686,43 e /kk. Kirjalliset hakemukset liitteineen on toimitettava JYYn keskustoimistoon (Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, Keskussairaalantie 2, 40600 JYVÄSKYLÄ) keskiviikkoon 28.9. klo 9:00 mennessä osoitettuna JYYn hallitukselle. Kuoreen tunnus "sosiaalisihteeri". Hakemuksia ei palauteta. Haastattelut ja valinta suoritetaan viikolla 40. Lisätietoja antavat: ylioppilaskunnan pääsihteeri Minna Oinas, puh. 045 138 6816 sekä ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Joonatan Virtanen, puh. 045 137 1964. Jyväskylässä 7.9.2011 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallitus Myös vegaanivaihtoehto joka päivä. Ruokalistat netistä: www.jyy.?/ruokalistat
15. SIVUN KASVOT TOMMI PUSKA ”MÄ OLEN KASVANUT Jyväskylässä ja käynyt koulut täällä. Mulla oli sellainen ?loso?an opettaja, joka kirjoitti liidulla seinään, kun taulu loppu. Kun seinä loppu, se kirjoitti lattiaan, kun oikein innostu. Se oli tosi persoona, todella kiinnostunut saksalaisista ?losofeista kuten Hegelistä ja Marxista . Ja oli se yhteiskuntakriittinenkin. Toinen hahmo oli oikein vanhan koulun uskonnonope, todella sivistynyt. Se tutustutti mut Lutheriin ja sen kysymyksiin. Ne oli kaksi hahmoa, jotka konkretisoivat sen, että tää ei ole paperia tai sanahelinää vaan totta. Jos haluaa ymmärtää mitä todellisuus on, täytyy kaivaa vähän syvemmältä. Kyllä vanhemmatkin on aina kannustaneet ajattelemaan omilla aivoilla. Itselläni oli aluksi aika vahva marxilainen vaihe, joka ei ollut vanhempien ansiota eikä syytä, mutta ne laittoi mut jakamaan mainoksia jo pienenä. Siinä aloin miettiä, et miten tää homma toimii. Joulun aikaankin oli 14 erilaista neliväripaperilehteä. Niitä tuli omasta luukusta, ja niitä olin ite työntämässä muiden luukuista. Se tuntu niin turhalta. Sellaisia määriä paperia meni hukkaan. Mietin, mitä kaikkea muuta sille vois painaa: runoutta, ?loso?aa tai taidetta. Raha vain tuntu pyörittävän tätä hommaa. VÄITÖSKIRJANI aihe oli aluksi kalvinismin vaikutus kartogra?aan, mutta se siirtyi lähemmäs suomalaista kulttuurimaisemaa, historian tutkijan mielestä luterilaisuuteen. Luonnontiede lähti kehittymään 1500-luvulla kuin myös uskonpuhdistus. Sen ajan tiedemiehistä monet olivat pappeja tai teologeja. Miksi ne kiinnostuu luonnosta? Onko uskonpuhdistuksen ja luonnontieteen synnyllä jotain tekemistä keskenään? Keskiajan maailmassa oli ihmeitä ja pyhimyksiä. Pyhä oli ikään kuin kaikkialla ihmisten elämässä läsnä. Sitten tuli Luther ja vielä enemmän Calvin väittämään, ettemme voi tietää Jumalasta tässä maailmassa mitään. He miettivät, miten voimme saada siitä tietoa muulla tavalla kuin uskon kautta? Jos maailma on Jumalan luoma, voimme tutkia luonnon maailmaa ja saada tietoa välillisesti. Mä ajattelen, ettei ?loso?assa eikä meidän kulttuurissamme tänä päivänä ymmärretä, miten vahva paukku se uskonpuhdistus oli. Miten vahvasti joku luterilaisuus vieläkin vaikuttaa kulttuuriin. Jos kuuntelen Juice Leskisen tai Tuomari Nurmion tekstejä, huomaan, että ne liikkuu ihan samassa arvohorisontissa, vaikka miten yrittävät kääntää selkää ja tehdä pilkkaa papeista ja kirkosta. Ne on jossain meidän kulttuurisen tajunnan syvärakenteissa ne jutut, mitä silloin on syntynyt. POHJOISESSA sanalla ja kuvalla on ylivalta ihmisen omaa järkeä ja ymmärrystä kohtaan. Meillä oli kauhea kasa matkalaukkuja, kun olin perheineni tulossa Firenzestä Jyväskylään lentäen. Kentällä oli matkalaukkukärry, ja silloin kolmevuotias tyttäreni ei jaksanut kävellä. Nostin tytön kärryjeni päälle. Kärryssä oli tarra, mikä kielsi, ettei tähän saa laittaa lapsia. Italiassa on sellainen mentaliteetti, että kaikki on kuitenkin viime kädessä mun vastuulla. Poliisit ja mummot vilkutteli, että hyvä meininki. Kun mentiin Alppien yli Frankfurtin lentokentälle, koitin samaa hommaa. Kamat kärryyn ja lapsi kyytiin. Jo kahen minuutin päästä joku täti tuli kiukkuisena osottaan, että etkö sää nää, tää on kielletty! Sitten tulimme Suomeen, missä on oikeen hardcore-meininki. Lentokentälle on ne liukuhihnat, mistä matkalaukut tulee. Niiden viereen on maalattu keltainen viiva, jota ei saa ylittää. Mä mietin, että miks ihmiset tuijottaa mua. Huomasin, että mähän oon keltasen viivan väärällä puolella! Tääl Pohjolassa on joku selittämätön ahdistus. Useat ihmiset tekee itsemurhan tai kuolee liikenneonnettomuudessa. Pelastaako jatkuva kontrolli tai turvaviivat? Onko me jo menty liian pitkälle? KEVÄÄLLÄ ILMESTYI mun lorukirja, Hei, hommiin! Lorut ja riimit on henkireikä. Väitöskirjatyö on kovaa työtä. Kun menin Italiaan, huomasin, että siellä taso on kova. Piti tehdä paljon töitä, että pysyy kelkassa. Kun nukutti illalla lapsia, niille sai höpöttää jotain, riimitellä. Silloin olin, että ah! En mä ite muista, että mulle ois lapsena kerrottu loruja, mutta kerran sain Tiitiäisen satupuun käsiini ja luin sitä lapsille. Kirja alkoi tuntua tosi tutulta. Mutsi kertoi, että mulle on luettu loruja hirveesti, samoin Uppo Nallea. Elina Karjalainen ja Kirsi Kunnas on mun alitajunnassa. BETONIMIEHENÄKIN olen työskennellyt muun muassa Laukaan Betonilla. Se on rankkaa duunia, mutta viihdyin niissä hommissa tosi hyvin. Mikä sai palaaman takaisin yliopistomaailmaan oli se, että työpäivän jälkeen oli niin poikki. Mutta tehdasmiljöö ja kaikki ne loistavat tyypit. Tuntu, että siellä on paljon omaperäisempiä ja luovempia tyyppejä kuin akateemisessa maailmassa. JA SITTEN Muuan mies. Se syntyi, kun opiskelin taidehistoriaa ja kirjallisuutta. Rahat ei riittäneet ja piti mennä tehtaalle töihin. Olin ekat parit kesää Optirocilla Lohjalla. Eno oli siellä laitosmiehenä, ja mä asuin sen vinttikomerossa. Viikonloppuisin juotiin kossua, parannettiin maailmaa ja rämpytettiin kitaraa. Joskus pääsin käymään Keski-Suomessa runoilijakavereiden kanssa. Runouden ja työmaailman välillä on joku jännite, joka alkoi kiinnostaa mua. Muuan mies syntyi hahmona, joka vois kävellä molemmissa maailmoissa. Tavallaan se oli ehkä suojakeino, jonka avulla pystyi tuntemaan itsensä kokonaiseksi tilanteessa, jossa haki paikkaansa. Nyt Muuan mies on liikkunut rockimpaan suuntaan. Meillä on tosi kova bändi. Mua kiinnostas kehittää sitä bändihommaa. Jos oon ihan rehellinen, niin oon miettinyt, että kun saan väitöskirjan valmiiksi, voisin keskittyä niihin hommiin, runoiluunkin. Toi historian kysymysten pohtiminen on valtavan mielenkiintoista puuhaa, mutta kun saa loruilla ja tehdä lauluja, tuntee elävänsä.” Elina Mäenpää toimittaja@jyy.? Elossa loruillessaan Ismo Puhakan mielestä uskonpuhdistus oli kova paukku, joka yhä vaikuttaa kulttuuriimme. Luterilaisuus nousi väitöskirjaankin. Suurten kysymysten pohtija on eniten elossa silloin, kun saa höpöttää tyttärensä uneen ja tehdä lauluja Muuan mies -bändilleen.