• H Jyväskylän Ylioppilaslehti 16/2002 Jaettu todellisuus, s. 13 Kaunis Poika, s.18 kkaajat assa, s. 9 • Y$k, ranteet! s. 14 KANNEN JA LÖÖPIN KUVAT: SILJA KALLIOINEN Jyväskylän Ylioppilaslehti «»».iyiir/iyMcmi Toimitus JYYn jäsenille kotiin kannettuna Keskussairoabntie 2 Jylkkäri moksoa 8 euroa ei40600 Jyväskylä jäsenille 45 euroa. (014)2603360 jyikkari@ccjyu.fi Osoitteenmuutokset Fox JYYn keskustoimisto, (014)2603928 (014)260 3355 Päätoimittaja Ilmoitusmyynti Anra-Maija Tuultoinen Imi Martti Mikkonen (014)2603359 (014)272 1 6 6 . 4 6 4 2 5 3 3 C40581 4972 Fox (014) 272 163 onirtu@ccjyu.fi Ylioppi loslehtien Toimittajat v a l t a k u n n a l l i n e n Miira Rauhamäki ilmoitusmyynti 050 567 0959 Pirunnyrkki Oy, (02) 2331222 r. ..n3unom@cc.jyu.fi limoitu ksenvalmistaja Rstrus Koskimies Grafiikka Ruionen 050537 8246 ( 1 4 ) 2 1 6 3 1 5 . 5 5 9 6 2 4 4 4 pekoskim@cc.jyu.fi grofiikka.rutanen@co.inet.fi Taitto Painopaikka Miira Rauhamäki Lehtisepät Oy, Pieksämäki (015)723 4212. Taloudenhoitaja ja Fbiros 8 k p l toimistosihteeri ISSN 0356-7362 Raula Rouhonen ISSN 0356-7362 (014)60 7226 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. Ilmestyy lukukausien a i k a n a , 16 kertaa vuodessa. Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry.:n jäsen. u i t t •BSSS Ilmestymispäivät keväällä 2003 ilmestyy 22.1. 5.2. (abinumero) 19.2. 5.3.(abinumero) 19.3. 2.4. 16.4. 7.5.(kaupunkinumero) d e a d l i n e 15.1. 29.1. 12.2. 26.2. 12.3. 26.3. 9.4. 30.4. Järjestöilmoitusten deadline p ä i v ä ä a i k a i s e m m i n ! ! I l m o i t u s h i n n a t tekstissä 1,00 euroa / pmm takasivu 1,20 euroa / pmm määräpaikkalisä 0,12euroa / p m m etusivu myydään ainoastaan kokonaan v ä r i l i s ä 0,4 euroa / p m m Jylkkäri ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä AVUSTAJAPALAVERI Tl 10.12. KLO 15 HALLITUSKABINETISSA. veroa. Vuosi vaihtuu, vääntö jatkuu pääkirjoitus/ vuopi Anna-Maija Tuuliainen pistoa ja v a r s i n kin sen opiskelijoita on ahdisteltu vuoden aikana monelta suunnalta. Tuskin keneltään on jäänyt huomaamatta, että akateeminen sakki opiskelee liian kauan ja liian hyvien etuuksien turvin. Sama porukka myös tekee liikaa töitä ja juhlii liikaa. Akateeminen vapaus ei nyky-Suomeen sovi; sehän ei ole tehokasta eikä tuota riittävästi rahaa. Mitä tuosta, jos kiireessä tehdään huonoa ja hutiloiden. Pääasia, että syntyy tulosta. Pois siis joutavanpäiväinen kampuksilla notkuminen ja turhanaikainen ajatustyö! Opintotuet leikkuriin ja lukukausimaksut kehiin! Näiden vaatimusten esittäjäthän ovat toki itse älynneet kieltäytyä opintotuesta ja asumislisästä ja asuneet isukin ostamassa tai vapailta markkinoilta vuokratussa asunnossa...? Viimeisin neronleimaus oli joulukuun alussa julkaistu koulutuksen hallinnon arviointiraportti. Yliopistojen hallintomuotoa orvarviointiryhmän mukaan tarpeen uudistaa "esimerkiksi liikelaitosmallin pohjalta". Suomen ylioppilaskuntien liitto ja opetusministeri Maija Rask ampuivat ehdotuksen tuoreeltaan alas, onneksi. Ylioppilaslehdet pääsevät varmasti ensi vuonnakin väsäämään pääkirjoituksia tasan samoista aiheista. Esimerkiksi lukukausimaksujen kannattajat ja vastustajat tuntuvat olevan yhtä kovapäisiä, joten vääntö jatkunee kunnes jompikumpi leiri antaa periksi. Kulunut vuosi on ollut Jylkkärin toimitukselle raskas. Tammikuussa uusi päätoimittaja ja toimittaja aloittivat työt vuoden ensimmäisen lehden deadline-päivänä, joten työtehtäviin perehtymiseen ei liiemmälti jäänyt aikaa. Sairauslomat ja toimittajan irtisanoutuminen, lehdessä julkaistusta pakinasta tehty rikosilmoitus, uuden toimittajan valitseminen kevään viimeistä lehteä tehtäessä ja alituiset ongelmat tietotekniikan kanssa eivät ole ainakaan helpottaneet lehdentekoa. JYYn tiedotussihteeri Sanna Ryynänen pelasti Jylkkärin pulasta keväällä kerran jos kolmannenkin. Kevään ja syksyn mittaan toimitusta on erityisesti ilahduttanut mielipidekirjeiden suuri määrä. Jatkakaa ihmeessä samaan malliin, eli ottakaa rohkeasti kantaa asioihin! Lupaamme julkaista jokaikisen kirjeen, joka ei sisällä laittomuuksia. Myös avustajat ovat ahkeroineet, eikä jutuista ole ollut pulaa. Joulunlämpöiset kiitokset siis kaikille Jylkkärin tekoon vuoden mittaan osallistuneille! Ennen kaikkea Pasila vieraasta päästä/ °>«« k ° Jukka Vuorio TZ aina kun Helsingistä lähtee rautateitse mihin tahansa, pääsee ensimmäiseksi Pasilaan. Aina. Täältä Jyväskylästä pääsee sentään ainakin Lievestuoreelle ja Jämsään. On se vaan hienoa, että meillä on varaa valita, toisin kun niillä ressukoilla, jotka joutuvat aina lähtemään Pasilaan. Muita eihän me jyväskyläläisetkään täydellisiä olla. Kaikissa meissä on parantamisen varaa tai jotain pientä vikaa. Jos ajatellaan esimerkiksi muutamaa vähän kuuluisampaa alueen henkilöä, niin Erkki Laatikainen ei ole edes ylioppilas, vaikka on sentään Keskisuomalaisen päätoimittaja. Vaan hyvin näyttää lehii-imperiumin ylläpito sujuvan ilman valkolakkiakin. Suur-Jyväskylä -lehden päätoimittajalla Tapani Markkasella on tupee ja niin on myös kansanedustaja Mauri Pekkarisella. Että jos heitä ajattelitte muistaa jollakin pienellä joululahjalla, niin ei ehkä mitään ihan tavallisia hiustenhoitotuotteita. Ja itsestäni nyt puhumattakaan, minulla niitä erilaisia puutteita on niin paljon, etten niitä kaikkia viitsi alkaa tässä edes luetella. Kuitenkin, se mikä minulta esimerkiksi itsesuojeluvaiston ja tyylitajun lisäksi on aina puuttunut, on oma bändi. Olen tässä viime aikoina miettinyt, että se bändi voisi olla sellainen kokeellisen taidemusiikin orkesteri. Silloinhan sen kanssa voisi tehdä mitä vaan eikä tarvitsisi keskittyä mihinkään, eikä varsinkaan siihen, osaako soittaa jotakin instrumenttia vai eikö. No, jos sellaisen orkesterin saan joskus perustettua, oma taiteilijanimeni tulee ehdottomasti olemaan MC Pizzalähetii. Se taas juontaa juurensa sellaiseen yhtyeeseen kuin Bitch Alen. Bändistä puhuttaessa nimi äännetään yleensä "pitsalenti", jonka muun muassa tämänkin lehden avustaja Jussi Laitinen mielellään vahingossa kuulee muodossa pizzalähetii. Olen jo miettinyt bändille julkaisujen niiniäkin. Ensimmäinen sinkku olisi nimellään "Kärsimys". Ja sinkkua seuraavan albumin nimi olisi tottakai "leikitetty kärsimys". Ja kyllä minulla on valmiina jo yhden biisin nimikin. Se kuuluu: "Kai saan Kaisaan?"
1 1 . JOULUKUUTA 2002 • 4 2 . VUOSIKERTA Ymparistotieteilijat löysivät OTSONIN TEKSTI JA KUVA: PETRUS KOSKIMIES YMPÄRISTÖTIETEIDEN JA teknologian opiskelijat saivat oman ainejärjestönsä, kun Otsonin perustamiskokous pidettiin lokakuun lopulla. Idea kuitenkin oh pyörinyt mielessä jo pitempään. "Noin puolitoista vuotta tätä on suunniteltu, ja pikkuhiljaa tämä on alkanut elää. Yhtenä lähtökohtana oli se, että laitos kasvaa koko ajan, eivätkä ympäristötieteiden opiskelijat välttämättä löydä enää toisiaan", kertoo Otsonin puheenjohtaja Eeva Lehtonen, 25. Ympäristötieteitä opiskelee pääaineenaan arviolta 120-140 opiskelijaa. Sivuaineenaan lukevien määrä on suurempi. Vielä kuitenkin Otsoni on sen verran alkuvaiheessa, ettei jäsenrekistereitä tai -maksuja ole koottu. "Noin 40 ihmistä on ollut aktiivisesti, tai ainakin piipahtanut, mukana toiminnassa", kertoo ainejärjestön tiedottaja Riikka Korkala, 25. OTSONI JÄRJESTÄÄ jäsenilleen erilaisia tapahtumia, kuten yhteisiä illanviettoja ja ekskursioita. Tiedossa on mahdollisesti myös keskustelutilaisuuksia. "Me haluamme tuoda esille omaa alaamme, ja sitä että tätä voi lukea Jyväskylässäkin. Edistämme siis ympäristötieteiden opiskelijoiden tunnettavuutta. Ja tämä on myös hyvä kanava vaikuttaa asioihin", toteaa Lehtonen. Uusi ainejärjestö on saanut hyvän vastaanoton. "Kaiken kaikkiaan tämä on aktivoinut opiskelijoita. Ja me näemme tärkeäksi sen, että ihmiset oppivat tuntemaan loisensa. Alussa on aina massaluentoja, eikä niistä jää tuttuja. Nyt on päässyt tutustumaan vähän nuorempienkin kanssa" selittää Korkala. OTSONI AIKOO LISÄKSI vaikuttaa myös opiskeluun ja kurssien sisältöihin. Ympäristötiede on vielä melko nuori ala, joten opetuksen laatua pyritään kehittämään. "Meille on tullut jo ideoita uusista kursseista. Ja jos on toivomuksia esimerkiksi jonkun vierailevan luennoitsijan suhteen, niin yritämme järjestää tämän paikalle", sanoo Korkala. Toimintaan mukaan ovat tervetulleita kaikki ympäristötieteitä tai teknologiaa pääja sivuaineenaan lukevat opiskelijat. "Toivomme, että ihmiset ottavat rohkeasti osaa tapahtumiin, ja asiasta riikork@st.iyu.ii kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä meihin", ilmoittavat Korkala ja Lehtonen.» Yhteystiedot: eelehton@st.jyu.fi toi Eeva Lehtonen ja Riikka Korkala edistävät oman alansa tunnettavuutta. Hallitus miltei täysin uusiksi JYYLLE MARRASKUUSSA valittu uusi edustajisto järjestäytyi 4. joulukuuta. Uuden poppoon ensimmäisessä kokouksessa edarin puheenjohtajaksi valittiin Marika Lindholm (Poikkitieteilijät) ja varapuheenjohtajaksi Pasi Hakkarainen (Pörssi & Dumppi). Edari valittiin nyt viimeista kertaa yksivuotiselle kaudelle. Kokoonpanossa ei ole mukana kovinkaan montaa tämänvuotisessa edarissa mukana ollutta, joten sukupolvenvaihdos on tosiasia. MYÖS JYYN HALLITUS MENI lähes täysin uusiksi. Vanhasta kööristä jatkaa ainoastaan Teemu Jaatinen (Pörssi&Dumppi), joka valittiin hallituksen puheenjohtajaksi. Ensi vuonna JYYtä hallitsevat Jaatisen johtamina Perttu Soininen (P&D), Poikkitieteilijät Marianne Hemminki ja Minna Hautamäki. Demariopiskelijoiden Matti Matinlauri ja Lyyli Vanhanen, Kristillisten opiskelijoiden Juha Koskinen ja Lilja Saikkonen, Grönionin Nico Holmberg sekä Akateemisen Siperia Seuran Jenni Latvala. Vuonna 1998 perustettu A.S.S. nousi nyt ensimmäistä kertaa hallitukseen. Uutena ryhmänä edariin ehdolle lähteneet kristilliset saivat heti kättelyssä kaksi hallituspaikkaa. ENSI VUONNA OPPOSITIOSSA ovat PresSure, Tuhatkunta, Jyväskylän Opiskelevat Keskustalaiset, Maltillinen äärivasemmisto ja likka-puolue. Uusi hallitus esitellään ensi vuoden ensimmäisessä Jylkkärissä. ANNA-MAIJA TUUMAINEN Uusi vuosi, lähes entiset kujeet JYLKKÄRI ILMESTYY ilmestyy vuonna 2003 poikkeuksellisesti ja toivottavasti kertaluonteisesti vain 15 kertaa. Syynä vuoden viimeisen numeron poisjättämiseen on odotettua suurempi notkahdus mainostuotoissa, eivätkä ilmoitusmarkkinoiden näkymät vaikuta ensi vuonnakaan järin ruusuisilta. Säästösyistä myös lööpit jätetään ensi vuonna tekemättä. TOIMITUKSEN KUULUMISISTA sen verran, että taittaja-toimittaja Miira Rauhamäen toimikautta ja&etaan ensi vuoden joulukuulle. Paikkaa ei siis tänä syksynä laitettu avoimeen hakuun. Rauhamäki aloitti Jylkkärissä tämän vuoden huhtikuussa. JYYn henkilöstöstrategian mahdollistaman ns. optiovuoden sekä Rauhamäen kirjallisen suostumuksen turvin hänen kauttaan jatkettiin suoraan. JYLKKÄRIN TOIMITUS
• Jyväskylän Ylioppilaslehti I B / 2 2 [ kahvipöytävisailu-| OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. 1. Kuka oli viimeinen jääkiekkoilija, joka pelasi NHL:ssä ilman kypärää? 2. Missä kunnassa Urho Kaleva Kekkonen syntyi? 3. Ketkä ovat näytelleet nimiroolia useammassa kuin yhdessä James Bond -elokuvassa? 4. Montako eurooppalaista menehtyi mustaan surmaan 1300-luvulla? 5. Minkä laitoksen johtajia olivat James A. Johnston, Edwin B, Slope, Raul J. Madigan ja Olin G. Blackwell? ALLIKKO 6. Mitä on ksenofobia? 7. Mille kielille Kari Hotakaisen kirja Buster Keaton elämä ja teot on käännetty? 8. Kenellä nykyisistä Suomen ministereistä on eniten ministeripäiviä? 9. Mitkä ovat Slovakian rajanaapurit? 10. Ketkä on valittu Miss Suomen perintöprinsessoiksi 2000-luvulla? Mitä Kimmo Kinnunen näki joulusaunassa? ueujjop esuesi :sflN08 (2003) 3A|nx eunJEJE» elo>ieeres!e)j?)|as(ioo2) luitueinled EUUBH el iitiaiueA -131 euuesns '(0003) O W N liexelueuiiueaiuuarot ejieABii ef liehun 'euieftjfi 'eiory 'pppsi 6 (essauuauj 200221 0L)??A!?d 1062 'e||!iueiS8U3 HM3-UBr g •(o|9ip BJOAI uoiea» jaisng) is>|B!>iBAO|S el (Awo e |OAIZ uojeo» jaisng) |S ->l!>iesi '(a))J8M pun uaqai uoiea» ioisng) is>|BS>|es Z eo>||9dS!B|B>(nniAj -g ue|i)|ueA UJZBJJBOIV '9 •ejsojsaeA ueso -UeeiU U8S>)8UUBLU|0)j UjOU !|9 eeuoofiiui gg epjAjy f ueusoig aoiay el ajooni jafjoy 'Äjauuoo ueas £ B||8p9AB[8!d 2 USjAeioe^i ÖIBJO • i jjsxnvisvA tarjolla tänään tarjolla tanaan on Jylkkärjn osaslo |0 u a kprrotaan vinkkejä Jyväskylän ajankohtaisesta k u l t t u u r i ja meininkielämästä. kuten musiikkitarjonnasta, teatterista, taidenäyttelyistä ja bileistä. Osansa saavat myös JYTn valiokunnat. Anna oma menovinkkisi osoitteeseen j y l k k a r i t a n a a n @ c c . j y u . f i POP/ROCK/JAZZ/KLUBIT Luiakko: Pc 13.12. Ezkimo. La 14.12. Holiday Center-Rock 'n' Roll Jubilee! The Rollovers, Beetlecrushes, Low Down Dudes, The Hoiviin' Moosees. Pe 20.12. Popcity 2002 päätöskonscrtii, Miljoonasade, Fridge, The Young Mtimmies. Ke 15.1. Ricmufcsiivaali. Bar68: Pe 13.12. Viat. La 14.12. Psychopunch (Swe). Pe 20.12. Disco Ensemble. La 21.12. Kauneimmat joululaulut. Ti 31.12. BetoniHank. ilokivi: Pe 13.12. Replika & Silmänkääntäjä klo 21-03, liput 2e. La 14.12. Pimiö -klubin pikkujoulut klo 21-03, liput 5e. Pe 27.12. Solmion, DJ:i Thomas, Nitro, Toni, Liu, Stak, Äimänkäki klo 21-03, liput 5e. Pääsymaksu sisältää seisovan pöydän. La 28.12. Milla 25vuotta, Monoliitti, Hevonen, Janoinen Kaki klo 21-03. Ti 31.12. SETAn Uudenvuodenbileet klo 21-03. liput 3/6e. Domino: Pc 21.12. Vire -klubi, DJ:t Squint. Erkko ja Tero. KLASSINEN/KAMARIMUSIIKKI/KUORO Musica-kuoro: "O Magnum Mysterium" -joulukonsertti to 12.12. klo 21 Kaupunginkirkossa. I NAVTTELYT Alvar Aalto-museo: 12.11. alkaen julkinen valo, Alvar Aallon valaisimia. Taidemuseo: Holvi: 11.10. alkaen Mistä taide on kotoisin? Keskisuomalaisten taiteilijoiden ensimmäinen sukupolvi. Suoja: 8.11. 5.1.03 Maija Kumpulainen-Sokka. Galleria Harmonia: 28.11.-5.1.03 Luovan valokuvauksen keskuksen jäsennäyttely. Keski-Suomen museo: 25.10-26.1.03 Naivisteja Suomen Gallupin kokoelmista (1. krs). 22.11.-26.1.03 Timo Sarpaneva (4. krs). Suonien Käsityön museo ja Suomen Kansallispukukeskus: 1.12. saakka Pukupalapeli. 27.11.-6.1.03 Tunnetko? Piitu Nykoppin nukketaidetta. TEATTERIT Jyväskylän kaupunginteatteri: Suuri näyttämö: Särkelä itte to 12.12. klo 13, la 14.12. klo 19, ke 18.12 klo 18 (viimeisen kerran). Täällä Pohjantähden alla to 12.12. klo 19, ti 17.12. klo 19. pe 3.1. klo 18, la 11.1. klo 19. Hätä ei lue lakia pe 13.12. klo 19, Ia 14.12. klo 13, ma 16.12. klo 19. la 4.1. klo 19. la 18.1. klo 19. Cavalleria rusncana ja Pajatso -ooppera ma 30.12. klo 19 (ennakko), li 31.12. klo 19 (ennakko), ke 8.1. klo 19, to 9.1. klo 19,1a 11.1. klo 13. ke 15.1. klo 19. to 16.1. klo 19, pe 17.1. klo 19, ti 21.1. klo 19. Taru sormusten herrasta pc 10.1. klo 18 ja la 18.1. klo 13. Pieni näyttämö: Ollaanko vai eikö olla? to 12.12. klo 14, la 14.12. ja ke 18.12. klo 19. Nukkekoti pe 13.12. klo 19. la 14.12. klo 14, ma 16.12. klo 19, la 4.1. klo 19, la 18.1. klo 19. Tango Nuevo ti 17.12. klo 19.1all.l.jake22.1.klol9 Huoneteatteri: Vaimoke to 12.12.. pe 13.12. jalal4.12. klo 19, su 15.12. klo 15. JYT: Troilusja Cressida to 12.12. klo 19, su 15.12. klo 15, to 16.1., su 19.1., ma 20.1. klo 19. Liput 5/7 e, varaukset: 040-5689526. Nuorten Taidetyöpaja: Jumala on kauneus to 12.12. klo 13 ja pc 13.12. klo 19 Sepänkeskuksessa Siperian tiloissa. Alylän Ehtoo -musiikkitapahtuma järjestetään Jyväskylän Yläkaupungilla la 14.12. Baari Vakiopaineessa esiintyvät Dynamo ja DJ Vinylo ja lisäksi kuullaan Tomi Tuomaalan runonlausuntaa. Sohwissa esiintyväi lauluyhtye Kukkuu, Kreoli ja Punainen Hattu. Yleisö pääsee 4 euron lipulla seuraamaan kummankin klubin esiintyjiä. Viattomien päivän kutsut ovat to 2.1. klo 18.00-21.00 kaupungintalolla. Jyväskylän Kumppanuustalon toimijoilla on avoimet ovet 2vuotispäivän merkeissä maanantaina 9.12. klo 12 18. Kahvitarjoiluja erilaista ohjelmaa. Tervetuloa Kumppanuustalolle (os. Vapaudenkatu 4, p. 668 628). siirtyy j ouluaikaan JO NELJÄNNEN kerran peräkkäin Bar 68:ssa soivat kauneimmat joululaulut. Ohjelmaa tarjoavat jyväskyläläisten bändien solistit. LAVALLE NOUSEVAT ainakin Riku Niemelä (Cerubi), Samuli Liekkinen (Plutonium Orange), Manne Ikonen (BetoniHanfe ja 2crocharisma),Jan Peter Saarimäki (Georgie Pieta In Colours), Janne Tukkainen (.Dynamo), Matti Perälä (Pyhä lehmä), Lasse Erjamo (Deadbabes), Timo Rautiainen (& Trio Niskalaukaus) sekä Antti Heino (Surftones). "Homman tarkoituksena on, että esiintyjät laulavat perinteisiä joululauluja. Lopullista ohjelmaa ei ole lyöty lukkoon, sillä muutama artisti ei ole vielä varmistanut esiintymistään", toteaa Bar 68:n keikoista vastaava Hokki. ENSIMMÄINEN esiintyjä aloittaa noin puolenyön aikoihin, mutta paikalle kannattaa tulla hyvissä ajoin, lippuja ei voi varata etukäteen, vaan jokainen joutuu jonottamaan niitä paikan päällä. Tosin aina sekään ei riitä. "Viime kerralla oli jo joskus yhdentoista aikoihin 50 metrin jono. Eikä kaikkia voitu laskea sisälle, koska baari oli tupaten täynnä", Hokki muistelee. "Kaikkien mielestä nämäovat olleet vuoden hauskimpia iltoja Bar 68:ssa. Kunhan ikää löytyy tarpeeksi, niin kannattaa tulla paikalle. Seuraavan kerran ohjelmaa on vasta uudenvuodenaattona." PETRUS KOSKIMIES Kauneimmat joululaulut -gaala 21.12. Bar 68:ssa, liput 3e. K-1&\ news in english ILOKIVI IS CLOSED 21.12.2002-6.1.2003! * * * CHRISTMAS AT BAR 68 Vocalists of Jyväskylä based bands play Christmas carols at Bar 68 already for the fourth time in a row. The artists will include at least Riku Niemelä (Cerubi), Samuli Liekkinen (Plutonium Orange), Manne Ikonen (BetoniHank and Zerocharisma), Jan-Petcr Saarimäki (Georgie Pickct In Colours), Janne Tiikkainen (Dynamo), Matti Perälä (Pyhä lehmä), Lasse Erjamo (Deadbabes), Timo Rautiainen (& Trio Niskalaukaus) and Antti Heino (Surftones). "The purpose is that die artists sing traditional carols. Ali of us thmk thcse have been the funniest nights of the year in Bar 68. If you have the age, you should bc there," rcmarks Hokki from Bar 68. Christmos carols galo 21.12. Bor 68, Hckets3e. JYLKKARI I N 2003 4 5 Fifteen issues of Jyväskylän Ylioppilasleh6 ti are published next year and also the fo7 reign students are vvelcome to assist. Sto8 ries in ihe writer's mother tongue, in 9 English or even Finnish (if you have the 10 skills:) are published in the MULTI co11 lumn. There can be stories from topics 12 such as being an exchange student in 13 Finland, experiences on the Finnish 14 course of life. or one's home country. The 15 publication datcs are the follovving (first deadline, then publication date): 1 15.1. 22.1. 2 29.1. 5.2. 26.2. 5.3. 12.3. 19.3. 26.3. 2.4. 9.4. 16.4. 30.4. 7.5. 27.8. 3.9. 10.9. 17.9. 24.9. 1.10. 8.10. 15.10. 22.10. 29.10. 5.11. 12.11. 19.11. 26.11. 12.2. 19.2. NEWS BY: ANTTI AIRAKSINEN, MIKA PUUKKO
Jyväskylän Ylioppilaslehti 16/2002 _^ r sai uuden pUIieen|ohta|an ja vaalitavan JYYn liittariretkue iloisissa tunnelmissa perjantain täysistuntoja ryhmätyöskentelyurakar, jälkeen. Kuvissa vasemmalta lukien pääsihteeri Matti Mäkinen, Johanna Selenius, Anne I Kettunen, Kati Lahti sekä kopo-sihteeri Antti Vesala. JYYn baarityöryhmä koki pahan takaiskun 1 liittokokouksessa TEKSTI: PIIA KUMPULAISEN LIITTARIPAIVAKIRJA (KURSIVOIDUT OSUUDET: ANNA MAIJA TUULIAINEN), KUVAT: PÄIVI SIVONEN Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokous pidettiin Espoon Korpilammella 22.-23. marraskuuta. Hotelli Serenaan majoittui 22JYYläistä liittokokousedustajaa sekä kaksi tarkkailijaa (Anna-Maija Tuuliainen Jylkkäristä sekä hallituksen tiedotusvastaava Piia Kumpulainen). SYLn liittokokousmatka alkoi kysymyksellä "voisiksä kuski laittaa tänne vähän lämmitystä?" Ja vastauksella "lämmintä tulee, kunhan bussin moottorikin ensin lämpiää". Kun matkaa oli taitettu noin sata kilometriä, alkoi kuskikin uskoa, että ei sitä lämmintä kuitenkaan taida lulla. Edessä tunnelma oli kuin Havaijilla konsanaan kun taasen takaosan väki hytisteli takkiensa sisällä huulet sinertäen. Poikien korttipeliä seinän läpi niskaan puhaltanut navakka pohjoistuuli ei kuitenkaan häirinnyt, vaan ristiseiskaa mäiskittiin menemään koko matka Espooseen asti. Viimeinkin perillä ihanassa Serenassa. Aamukymmeneltä alkoi täysistunto, jossa tarkkailijahenkilöttäret kokivat pahan takaiskun. Tarkkailijoille ei annettu oikeutta osallistua työryhmätyöskentelyyn laisinkaansan. (Jes, ilta vapaa!) Ensimmäiset pykälät nuijittiin pöytään pari tuntia nopeammin kuin oli arvioitu, joten myös työryhmät aloittivat aiemmin, mistä seurasi se, että me tarkkailijat päätimme pitää kriisipalaverin kello 13.30. hotellin aulabaarissa. Hätäpäissämme perustimme siltä seisomalta oman työryhmän, paljon myöhemmin kyseenalaista mainetta niittäneen BAAR1TYÖRYHMAN. Muut menivät kuka sopo-, kuka kopo-, taloustai kv-työryhmään, pitiliän meidänkin jotain keksiä. Ulan ja aamuyön mittaan baarityöryhmä sai paljon kannatusjäseniä. UUSI PAIVA Voi hyvänen aika. Voi hyvänen aika, mikä herätys. Kello on 12, sanoin ja silloin tajusimme huonetoverini kanssa, että taitaa olla jo täysistunto alkanut. Viuh. Kokoussalin oven avasimme kello 14. Saimme osaksemme hilpeitä katseita ja muutaman naurunpyrskahdyksen. Kokous oli näköjään edennyt ihan hyvin ilman meidän läsnäoloammekin, totesin ja lysähdin istumaan. Hemmetti kun joutuu aina kulkemaan rappusia että pääsee paikalleen salissa. Puuskututtaa vähän... Erinomaisia mielikuvia en omaa myöskään lauantaista kokouspäivänä, keskityin lähinnä olemiseen ja hengittämiseen ne pitkät tunnit joita salissa vietin. Valituinhan siinä puheenjohtajaa ja hallitusta ja muuta, mutta tärkeämmäksi koin oman terveyteni etsiskelyn. Aulabaari tarjosi auliisti apuaan tässä tehtävässä. Enkä olisi salissa paljon saanutkaan olla, kun meidät täysin äänivallattomat ajettiin tuon tuosta pihalle milloin nimenhuutoäänestyksen, milloin minkäkin takia. Aion muuten vielä ottaa esille tämän liittokokouksen suuren epäeettisen toimintatavan myöhemmissä kirjoituksissani. Tarkkisten, kuten leikkisästi itseämme kutsuimme, syrjinnälle on tultava loppu! Tällainen heitteillejättö ajaa väistämättä siihen tilanteeseen, missä itse olin alkaen perjantain alkuiltapäivästä. Kovasti kolahti itsetuntoon nuo sanat "pyydän niitä edustajia, joilla ei ole äänioikeutta, poistumaan salista" kun kerta loisensa jälkeen sain todeta arvottomuuteni salista hoippuessani. SYL valitsi liittokokouksessaan vuoden 2003 puheenjohtajakseen 25 vuotiaan valtiotieteiden ylioppilaan Tommi Laition Helsingin yliopiston ylioppilaskunnasta. Hallituksen jäseniksi valittiin oik. yo Johanna Hautakorpi HYYstä, mus. yo Tiina Hokkanen Sibelius-Akatemian ylioppilaskunnasta, kauppat. yo Tuija Kalpala Vaasan yliopiston ylioppilaskunnasta, fil. yo Miika Mielityinen Oulun yliopiston ylioppilaskunnasta, tekn. yo Oskari Nokso-Koivisto Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnasta ja vall. ja oik. yo Vesa Vuorenkoski HYYstä. Liittokokous päätti myös SYLn siirtymisestä STV (Single Transferable Vote) -vaalitapaan. SYL on ensimmäinen suuri järjestö Suomessa, joka on ottanut tämän ns. siirtoäänijärjesteimän käyttöön henkilövaaleissaan. Systeemi on niin monimutkainen, että tarkkailijaryhmä ei edes yrittänyt sitä ymmärtää, saati että alkaisi Sitä tässä selostaa... Viisaammat saavat selittää myöhemmin. Baarityöryhmä jatkoi työskentelyään lauantai-iltanakin, mutta huomattavasti heikommalla hapella kuin perjantaina. Varsinainen liittokokous päättyi vasta klo 18, joten kauaa ei ehditty Zetorissa tankata. Bussissa paluumatkalla laulu raikui, mutta ei ehkä toivotulla volyymillä. Hiljaista oli minun makuuni, vaikka karaokekasetit pyörivät koko matkan ja laulukin raikui ajoittain. Paluumatkalla linja-auton lämmmitys toimi kuin Frederikin Titanic. Yhtäkkiä tupsahdettiin kotikaupunkiin ja minä baariin. Matka onnellisesti lakana ja kaikki vieläkin hengissä!» eiih! TALLA PALSTALLA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN KORKEAKOULUPOLIITTINEN SIHTEERI JA SOSIAALISIHTEERI TUOVAT ESILLE JA PUIVAT EPÄKOHTIA, JOITA TYÖSSÄÄN KOHTAAVAT. Surullista olla oikeassa Yliopistomaailma on jo hyvän aikaa käynyt keskustelua liian pitkistä opiskeluajoista ja tähän liittyvistä monista muista kysymyksistä, joista yksi on liian laajat tutkinnot. Opiskelijaliikkeen yleinen mielipide on, että halutessaan opiskelijalla tulee olla oikeus koota itselleen laaja ja monipuolinen tutkinto. Toisaalta kuitenkin nähdään, että opintokokonaisuuksia on vuosien saatossa koko ajan paisutettu ilman, että olisi samalla katsottu, mistä kohu voitaisiin ottaa pois. Valmistumisajat ja ylilaajat tutkinnot on koettu ongelmiksi erityisesti humanistisella alalla. Osittain tätä voidaan selittää silla, että alalla koulutetaan paljon aineenopettajia, joiden kelpoisuusvaatimuksiin kuuluvat opettajan pedagogiset opinnoi, niihin liittyen opetusharjoittelu sekä tietenkin vähintään tietty määrä substanssiopintoja. Jyväskylässä koulutetaan äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajia. Vaatimuksiin ovat kuuluneet tähän asti perus-ja aineopinnot kirjallisuudessa tai suomen kielessä ja lisäksi perusopinnot toisessa näistä. Näiden aineiden väki on ollut sitä mieltä, että Jyväskylä päästää opiskelijat tässä asiassa liian helpolla, ja esittikin tiedekuntaneuvostolle, että molemmissa aineissa vaadittaisiin jatkossa vähintään aineopinnot. Humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto teki 19.11. tämän mukaisen päätöksen, toki tiukan äänestyksen jälkeen. Vaatimuksiin tuli yhtäkkiä lisää 20 opintoviikkoa. Viisikymmentä opintoviikkoa paisui yhtäkkiä seitsemäänkymmeneen. Valmistuminen venyi jopa kahdeksalla kuukaudella. Nämä aineet olisivat hyvin voineet integroida opintonsa siten, että aineenopettajan oleellinen oppisisältö mahtuisi 50:een opintoviikkoon. Mutta ei. Lisää viikkoja vaatimuksiin vaan. Farssin kruunaa, että uusi tutkintoasetus tulee koskemaan myös humanistista tiedekuntaa ja sen myötä suomen kieltä sekä kirjallisuutta. Rakenteet ja mitoitukset on remontoitava kohta joka tapauksessa, ja niin pian, että nyt tehty päätös ei luojan kiitos ehdi tarpeellisten siinymäaikojen vuoksi kiusata kuin pieniä opiskelijajoukkoa. Sääli vain näitä onnettomia. Tiedekuntaneuvoston opiskelijajäsenenä jätin päätökseen totu kai eriävän mielipiteen. ANTTI VESALA JYYN KORKEAKOULUPOLIITTINEN SIHTEERI
Jyväskylän Ylioppilaslehti 16/2002 KUUTOSSIVUNKUVA uutisia JYYLAISIA NÄKYVILLE PAIKOILLE Euroopan Vihreiden nuorisojärjestöjen kattojärjestö FYEG (Federation of Young European Greens) valitsi vuosikokouksessaan Simo Salmelan, 22, hallituksensa jäseneksi. Salmela on sosiologian opiskelija Jyväskylästä. Hän on toiminut 2001 ViNO:n hallituksen jäsenenä ja 2002 puheenjohtajana. JYY-aktiivi Salmela on vaikuttanut mm. edustajistossa sekä Grönionin puheenjohtajana. Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunnan uudeksi pääsihteeriksi alkavalle kaksivuotiskaudelle on valittu yht.yo Pasi Nykänen, 25, Jyväskylästä. Nykänen on toiminut kuluvan vuoden ajan JYYn hallituksen puheenjohtajana. Aiemmin hän on työskennellyt mm. Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijoiden pääsihteerinä. Hän on ollut Jyväskylän yliopiston Tuhatkunnan varapuheenjohtaja ja Kokoomuksen Jyväskylän kunnallisjärjestön hallituksessa. ERASMUS-KIRJOITTAJIA PALKITTIIN Jyväskylän yliopiston kansainväliset palvelut järjesti kirjoituskilpailun Euroopan Unionin Erasmus -opiskelijavaihto-ohjelmaan osallistuneille opiskelijoilleen osana Erasmus-juhlavuoden ohjelmaa. Kilpailuun jätettiin 18 kirjoitusta, joista palkittiin Heidi Ovaska, Marjatta Hietaniemi ja Elina Pajari. Sanna Ryynäsen kirjoitus Kosmopolliitti muistclloo katsottiin erityismaininnan arvoiseksi. KUOKKAVIERAIDEN BUSSI RATSATTIIN Tiedotusvälineet uutisoivat näyttävästi itsenäisyyspäivän Kuokkavierasjuhliin Jyväskylästä Helsinkiin matkanneen linja-auton ratsiasta. Poliisin antaman tiedotteen mukaan bussista löytyi muun muassa rauiaketjujaja nunzakapuloita. Jyväskylän bussikuljetuksesta vastanneen Vastavalta-kollektiivin Jukka Peltokosken mukaan poliisi takavarikoi kuitenkin vain yhden nunzan ja yhden meialliketjun, joka oli poliisin erään matkustajan olkalaukusta irrottama lyhyehkö olkaremmi. Kenttäoperaation määrännyt ylikonstaapeli Pekka Höök ei myönnä poliisin tehneen tiedotuksessa varsinaista virhettä, mutta katsoo tiedotteen olleen kylläkin tulkinnanvarainen. Jyväskyläläisten bussi ratsattiin matkalla Helsinkiin hieman ennen Kehä l:stä. Höökin mukaan poliisille oli tullut tietoa, jonka mukaan bussissa voisi olla vaarallista materiaalia. Kaikki matkustajat käskettiin pihalle ja jokaisen henkilökohtaiset tavarat tutkittiin. Ketään ei pidätetty tai sakotettu. Peltokosken mukaan nunzakapuloilla tarkoitetaan noin 40cm pitkää laitetta, jossa kahta kevyttä kapulaa yhdistää lyhyt naru Terää laitteessa ei ole. Sen kanssa tehdään erilaisia näyttäviä liikeratoja. Kapuloilla on kytkös itsepuolustuslajeihin, mutta niillä temppuilevat myös jonglöörit Enää puoli vuotta kesään edari ja hallitus Edellisen edustajistokauden viimeinen kokous pidettiin 28. marraskuuta. Kokouksessa käsiteltiin JYYn virka-ja taloussääntöjä, Konepohjan vapaa-aikatoimikunnan sääntöpakettia sekä rakennustoimikunnan ja asuntoloiden itsehallinnon ohjesääntöjä, jotka hyväksyttiin muutoksineen. Lisäksi edustajisto päätti JYYn ja Konepohjan ylioppilaskylän vaalijärjestyksestä. Uuden edustajiston järjestäytymiskokous (1/2003) oli neljäs joulukuuta. Illan aikana valittiin muun muassa uusi ylioppilaskunnan puheenjohtaja, hallitus ja Jylkkärin johtokunta. Pääsihteeri piti puheenjohtajan virkaa tehneelle Simo Pöyhöselle kiitospuheen, jonka jälkeen tämä luovutti puheenjohtajan nuijan ja siirtyi yleisön joukkoon. Uusi puheenjohtaja löytyi nopeasti, kun Asta Kantolan esityksestä tehtävään valittiin Marika Lindholm (Poikkitieteilijät) ja varapuheenjohtajaksi Matti Matinlaurin ehdottama Pasi Hakkarainen (Pörssi&Dumppi). Uuden hallituksen kokoonpanoksi esitettiin kaksi erilaista listaa, joista toinen vedettiin pois. (Hallituksesta tarkemmin sivulla 3.) Tilintarkastajien vaalissa pitäydyttiin pääsihteerin ehdotuksessa, ja näin ollen tilejä tarkastavat ensi vuonna Paavo Tuukkanen (varalla Jouko Minkkinen), Isto Lehtinen (Seppo Lindholm) ja Mauri Pekkarinen (Tuomo Yli-Huttula). Tulevalla kaudella sisäisiä tilintarkistajia ovat Simo Pöyhönen, Jarkko Pekkala, Katja Mielonen ja Timo Rönkkömäki. Asukkaidenottolautakunnan varsinaisiksi jäseniksi ehdoteltiin ja valittiin Mikael Seppälä, Päivi Sivonen, Taru Haapala, Ilpo Lintula ja Antti Peltomäki, sekä varajäseniksi Kirsi Biskop. Ano Alajoutsijärvi, Eero Ylinentalo, Jaakko Aaltonen ja likka Jarva. Uusi edustajisto äänesti Jylkkärin johtokunnasta, jonka tuloksen perusteella muodostavat Kirsi Biskop, Kimmo Mäkilä, Tero Karjalainen, Pasi Hakkarainen ja Jenny Lindborg. Hallitus nimittää myöhemmin oman edustajansa johtokunUuden edustajiston myötä kiinteistöjen peruskorjaustoimikunnasta poistuivat Simo Pöyhönen ja Pasi Nykänen. Tilalle valittiin Marika Lindholm ja Teemu Jaatinen sekä lisäksi Mikael Seppälä ja Lauri Louhivuori. Opiskelija-apu ry:n kokousedustajat tulevalla kaudella ovat Signe Jauhiainen, Laura Laakso, Anne Kettunen, Kati Lähtijä Piia Kumpulainen. Kokouksen päätteeksi edustajisto vahvisti vielä Konepohjan ylioppilaskylän asukasneuvostovaalien tuloksen. PETRUS KOSKIMIES Maailmalle yhdestä osoitteesta KANSAINVÄLISEN HENKILÖVAIHDON keskus C1MO on avannut uuden, maailmalle mieliville suunnatun, www-palvelun osoitteessa http://wvAv.maailmalle.net. Osoitteesta löytyy kattava paketti nuorten kansainvälistymistä koskevaa tietoa sekä linkkejä lisätiedon lähteille. Maailmalle.net on suunnattu koululaisille, opiskelijoille, opintoja suunnitteleville, vastavalmistuneille ja välivuotta viettäville. Palvelu toimii myös työvälineenä nuorten parissa neuvontaja ohjaustyötä tekeville. Maailmalle.netin ruotsinkielinen versio avataan alkuvuodesta 2003. Mahdollisuuteni-osio tarjoaa apua sellaiselle käyttäjälle, joka ei vielä tiedä miten maailmalle lähtisi. Maailmalle-osioon on koottu tietoa sekä erilaisista opiskelumahdollisuuksista että muista, työtai elämänkokemusta kartuttavista mahdollisuuksista. MUUTOKSIA YLIOPISTOJEN NIMIIN Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun!! 1 Tampereen teknillisen korkeakoulun nimet muuttuvat' Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta tulee yliopistolain muutoksella Lappeenrannan teknillinen yliopistoja Tampereen teknillisesta korkeakoulusta Tampereen tcknillineityliopisto. Tasavallan Presidentti vahvisti lain yliopistolain muuttamisesta tiistaina 3.12. Liki tulee voimaan 1. ujpimikuuia 2003.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 1 G/2002 Jyvä s Suomen Oxford? TEKSTI: TIMO MYLLYNTAUS, KUVAT: TIMO MYLLYNTAUS (KUJA) JA MARJUKKA MYLLYNTAUS ENSIMMÄISELLÄ lenkilläni Oxfordissa olin hölkännyt yliopiston puiston halki ja juuri kaartanut Mesopotamia Walkille, kun äkillinen dejä-vu iski tajuntaani. Tuon kapean penkereen joen panaalla olen nähnyt aiemminkin, ajattelin. Todellakin! Kanava oikealla puolellani oli kuin Köyhäjoki Jyväskylässä ja polku, jota juoksin, oli kuin Haapamäelle vievän radan penkka kotona Keijossa. Vasemmalla puolella virtasi Cherwell-joki radan paikalla. Tuo mielleyhtymä sai minut miettimään, onko Oxfordilla ja Jyväskylällä muitakin yhtäläisyyksiä. Molemmilla kaupungeilla on toinenkin joki, joka on isompi ja jolla on veneliikennettä. Oxfordissa Thamesin eli Isisin ja Jyväskylässä Tourujoen rannat ovat kesäisin täynnä veneitä. Joki kuuluu sivistyskaupunkiin, niin väitetään. SEKÄ JYVÄSKYLÄLÄISET että oxfordilaiset näkevät kaupunkinsa kansallisen kulttuurin kehtona, joka on kouluttanut monet maansa kuuluisuudet. Oxfordissahan on maailman vanhin englanninkielinen liopisto, Jyväskylässä puolestaan vanhin suomenkielinen oppikoulu, lyseo Asemakadun päässä. Ulkopuoliset pitävät molempia pikkukaupunkeina, joissa samoihin ihmisiin törmää niin työpaikoilla, kaduilla, kaupoissa kuin ravitsemusliikkeissäkin. Kaikki tuntuu olevan lähellä, jos ei kävely-niin ainakin polkupyörämatkan päässä. Niin Oxfordilla kuin Jyväskylälläkin on polkupyöräkaupungin maine, jota on pidelty pienten yliopistokaupunkien piirteenä vuosikymmeniä. Molemmat kaupungit tosin tuntuvat menettäneen sankimmat polkupyöräletkansa, vaikka opiskelijat yrittävätkin sitkeästi pitää perinnettä yllä. Myös monet faktat tukevat vaikutelmaa näiden ulkoisesti niin erilaisten kaupunkien samankaltaisuudesta. Oxfordissa on asukkaita hieman yli 150 000. Jyväskylässä on vajaat 120 000 asukasta, jos kaupunki ja maalaiskunta lasketaan yhteen. MOLEMMISSA kaupungeissa yliopisto on suurin "työllistäjä". Oxfordin yliopistossa varsinaisia opiskelijoita on noin 16 500 ja Jyväskylän yliopistossa 15 000, eli heitä on runsas kymmenes vakituisesta asukasluvusta. Suuri opiskelijamäärä näkyy katukuvassa ja liike-elämässä. On tavallista enemmän kahviloita, pubeja ja nuorisovaateliikkeitä. Oxfordin yliopiston opettajat ja opiskelijat ovat arvonsa tuntevaa väkeä. Heistä on jotain suurta ja hienoa työskennellä juuri tuossa opinahjossa. Tuollainen omanarvontunto tuo mieleen vanhan ajan Jyväskylän lyseon, jossa meille oppilaille kerrottiin, että tulevaisuudessa me olemme "maan suola". Oxfordin yliopiston uudet opiskelijat tuntuvat suhtautuvan samanlaisella huvittuneella virneellä opettajakunnan elitistisiin puheisiin kuin me lyseolaiset ai koinaan. Niin Oxfordissa kuin Jyväskylässäkin opinahjot ovat keskustassa eivät eristyneillä kampuksilla kaupungin laitamilla. "Town and gown", kaupunkilaiset ja yliopistoväki, kohtaavat toisensa jatkuvasti päivittäin, mikä karistaa opiskelijoista turhan kukkoilun. kuj, rell. z*«»+at3>** °n kat or *treeti n RodcliffeCarnerotuleeop, ^ S S S ^ ^ " * " ' tutuksisillä nykyisi ISIQ var. JYVÄSKYLÄ JA Oxford eivät kuitenkaan ole pelkkiä yliopistokaupunkeja, vaan myös kuuluisia tehdaskaupunkeja. Oxford tunnettiin aiemmin ennen muuta Morris-merkkisistä autoistaan. Cowleyn esikaupungissa Roverin autotehdas toimii edelleen, vaikkei se enää olekaan yhtä näkyvä osa kaupunkikuvaa kuin ennen. Jyväskylässä Valmetin Rautpohjan tehdas on sen sijaan säilyttänyt asemansa niin paikallisena työnantajana kuin oman alansa, paperikoneiden, markkinajohtajanakin. Molempien kaupunkien laitamilla tehtiin ennen myös traktoreita, mutta niiden tuotantolinjat ovat saaneet väistyä. Teolliset perinteet tuovat kuitenkin moni-ilmeisyyttä niin Oxfordiin kuin Jyväskyläänkin. Oxford ja Jyväskylä ovat nykyisin kasvukeskuksia, jotka vetävät puoleensa erilaisia tutkimuslaitoksia ja liedeintensiivisiä yrityksiä. Muuttoliike näkyy asuntojen kalliina hintoina ja korkeina elinkustannuksina, mutta myös monipuolisina palveluina ja kansainvälisenä ilmeenä. Oxfordissa peräti neljännes opiskelijoista on ulkomaalaisia, jotka edustavat yli 13 kansallisuutta. Lisäksi kasvava osuus opettajista ja tutkijoista on ulkomaalaisia. MOLEMMILLA kaupungeilla on myös taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia. Yllättävää kyllä, Oxfordin kaupungilla ei tunnu menevän tässä suhteessa Jyväskylää paremmin. Suomen suurista kaupungeista Jyväskylä on kolmanneksi velkaisin ja samoin työttömyysprosentti on maan synkimpiä. Myöskään Oxfordin kaupungin rahat eivät riitä menoihin, vaikka kaupunki nosti kunnallisveroja viime vuonna 9,8 prosentilla. Jokin aika sitten kaupungin päättäjät tekivät yhdeksän miljoonan punnan leikkauksen sosiaalimenoihin, jotka jo 1990-luvulla painettiin minimiin. Asunnottomien määrä on Oxfordissa kaksinkertainen Britannian keskiarvoon verrattuna. Kunnallispoliitikkojen mukaan veroja ei voida enää nostaa eikä katujen ja ympäristön ylläpidosta voida enempää leikata. Heidän mukaansa ongelmien syynä on se, että valtion taloudellinen luki Oxfordin kaupungille on riittämätön. Tuloerot ovat siellä huikeat. Jyväskylän kaduilla en muista koskaan nähneeni yhdellä silmäyksellä sekä useita kerjäläisiä että upouuden Ferrarin. Oxfordin keskustassa näky on arkipäivää.» Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston historian dosentti jo Oxfordin yliopiston St. Antony's collegen tutkijajäsen. kelijoille kolumni VIERAALLA MAALLA Marraskuun neljäntenä päivänä avasin ensimmäistä kertaa ylioppilastalon ulko-oven jännittynein mieliä Minulla oli alkamassa neljän viikon työharjoittelujakso Jyväskylän Ylioppilaslehdessä, enkä dennyt mitä odottaa. En tuntenut etukäteen ketään enkä osannut arvailla, millaisia seuraavat viikot tulisivat olemaan. Työharjoitteluani tulin suorittamaan Outokummusta, Pohjois-Karjalasta, jossa opiskelen viestintää. Ennen Jylkkäriin tuloani en juurikaan tuntenut yliopistoon liittyviä asioita. Lehden teon ohella halusin myös tutustua kampukseen ja yliopiston arkeen. Käveltyäni ympäristössä ristiin rastiin noiden neljän viikon aikana, alkoivat paikat pikkuhiljaa tulla tutuiksi. Mielestäni yliopisto on kuin pieni planeetta, jossa jokaisella tiedekunnalla on oma reviirinsä. Ruokalat ja kirjastot ovat sen sijaan kaikkien yhteistä aluetta, jossa tapaa muiden alojen opiskelijoita. Minulle yliopisto näyttäytyykin suurena laitoksena, jossa voi tuntea olonsa todella yksinäiseksi, ellei kontaktia toisiin opiskelijoihin ole päässyt syntymään. Ammatillisen koulun kasvattina minusta on ollut hyvin mielenkiintoista pistää merkille niitä eroja, joita opinahjojen välillä vallitsee. Käytännön työhön tottuneesta luennot vaikuttavat puuduttavilta ja paksut tenttikirjat lähinnä kauhistuttavat. Koulussamme teoriaopintoja seuraa aina opitun tiedon soveltaminen käytäntöön, toisin kuin yliopistossa. Siksi vaeltaminen luentosalista toiseen tuntuu varsin vieraalta. Etukäteen mielin niitä ennakkoluuloja, joita yliopiston väellä saattaisi olla ammattikoulussa opiskelevia kohtaan, mutta käytännössä en sellaisiin ole törmännyt. En omista amiskalaisille "tyypillisiä" viiksiäkään, joille voisi nauraa. Omat ennakkoluuloni koskivat lähinnä yliopiston tiukkaa opiskelutahtia ja luentokäytäntöä. Olen saanut huomata, että opiskeleminen vanhassa yliopistokaupungissa ei olekaan niin totista kuin luulin. Vaikka vaikeat tentit vaativatkin osakseen paljon lukemista ja kovaa työtä, osaavat opiskelijat myös nauttia elämästään ja pitää hauskaa. Juhliminen napandereineen näyttää kuuluvan niin ammatillisten koulujen kuin yliopistojenkin opiskelijoiden elämään. SILJA KALLIOINEN
• • • • Jyväsiin Ylioppilaslehti 16/200? ff T E UT TT palaneen käry PALSTAN TARKOITUKSENA ON ROHKAISTA OPISKELIJOITA ETSIMÄÄN VAIHTOEHTOJA MAKSALAATIKOLLE JA KOTIVIINILLE. SILLOIN TÄLLÖIN JOUKOSSA ON MYÖS JOKUNEN RUOANLAITTOON ETÄISESTI LIITTYVÄ OHJE. Tähti ja punajuuri TEKSTI: JANNE IKONEN, KUVAT: JANNE IKONEN (RUUAT) JA VEERA JÄÄSKELÄINEN TAAS ALETAAN PUUROIHIN manteleita piilottaa ja porsaita vartailla ahdistella. Joulu lähestyy kuin hirvi. Palaneen Kärykin juhlii Jeesuksen synttäreitä perinteishenkisillä jouluoloilla. Perinteisistä perinteisimmät, laatikot nimittäin, ehti edeltäjäkollegani J-P jo männävuonna ansiokkaasti käsitellä, joten tällä kertaa jotain aivan muuta: rosollia ja kasvishöttöä. KASV1SHÖTTÖ ON SUUNNITELTU mainioksi vaihtoehdoksi niille, joilla ei ole halua/kiinnostusta haalia kokoon karjalanpaistiin tarvittavia lihoja ja munuaisia. Eräänlainen kasvispaisti siis. Hyvää on, lupaan. Hötön hyviin puoliin voidaan laskea sekin, että se pohjaa voimakkaasti samoihin kasviksiin, joista mainitut mainiot laatikkomme laaditaan, siis lanttuun, perunaan ja porkkanaan. Voi siis tehdä raaka-aineiden jämistä. Vallan erilainen ruoka kuitenkin kyseessä onpi. Sopii peräti hyvin yhteen laatikoiden kanssa. Mitä taas rosolliin tulee, se tuskin esittelyjä kaipaa. Vieraaksi oHsi Palaneen käryn henkilökunta halunnut Joulupukin, mutta valitettavasti partasankarillamme oli liian kiire mainostamaan tavarataloja ja kolajuomia. Vaan eipä hätää, tilalle saatiin kokonaiset neljä joulun ikonia: tiernapojat. KUNINGAS HERODES, sotapäällikkönsä Knihti, Murjaanien kuningas ja tähdenpyörittäjä Mänkki saapuvat nauttimaan pöydän antimista. Vieraita odotellessa tarkistetaan, että kaikki tarvittava on paikalla. Pari kolme sipulia, kolme perunaa, kaksi porkkanaa, pala lanttua ja omena. Niin ja vähän hunajaa. Rosolliin lisäksi pari elikkapunajuurta ja maustekurkku sekä kuohukermaa. Kasvishötön liemeen kasvisliemikuutio, basilikaa, kokonaisia mustapippureita, rosmariinia ja laakerinlehti. Kaikki löytyy ja hyvä niin, vieraiden iloisesti kailottama hyvän illan toivotus kuuluu jo käytävästä. Pitkälti samoista aineksista voi pyöräyttää niin rosollin kuin kasvishötönkin. Kyllä kelpaa kuninkaallistenkin vetää näitä huttuja huuleensa. Iloinen tunnelma ei kuitenkaan säily kauan. Tuskin ovat herrat päässeet sisälle, kun jo alkaa Herodes Murjaanien kuninkaalle uhota vaatien tätä polvistumaan edessään. Tilanne kuitenkin rauhoittuu pian. ILLAN RUOAT KANNATTAA valmistaa yhtä aikaa, sillä molempiin sisältyy paljolti odottelua. Säästyy hitosti aikaa. Alkajaisiksi isketään höttöä varten pilkottu lanttu pannulle pehmenemään hiukan, sekaan pari lusikallista hunajaa. Annetaan pehmetä hetken ja laitetaan seuraksi suikaloitu porkkana. Kasvisten hiljalleen hautuessa pannulla kuoritaan ja laitetaan keittymään yksi porkkana ja peruna. Nämä tulevat aikanaan rosolliin. Höttöä varten pilkotaan pari perunaa ja sipulia. Sipuli saa jäädä isoiksi paloiksi. Uuniastiaan jotain seitsemän desiä vettä, pilkotut perunat ja sipulit sekä kasvikset pannusta kunhan ovat pehmenneet hiukan. Sekaan pilkottu liemikuutio, noin kahdeksan pippuria, iso hyppysellinen basilikaa, pieni hyppysellinen rosmariinia ja laakerinlehti. 200 astetta, kypsää on kunhan kasvikset ovat pehmenneet. Menee yleensä kolmisen tuntia. KYPSYNYT PORKKANA JA peruna nostetaan jäähtymään. Sivummalla hieman juopunut Knihti uhoaa lähtevänsä Petlehemiin tappamaan ja virtaan heittämään kaikki kaksivuotiaat ja siitä nuoremmat poikalapset. Lupaus ruoan pikaisesta valmistumisesta saa tämän kuitenkin ainakin lykkäämään lähtöään. Aikansa kuluksi vieraat virittävät yhteislaulun: "...ja me toivotam' onnellista ja hyvää joulua." Kaikki vaikuttaa toistaiseksi taas rauhalliselta, joten ruoanlaitto jatkukoon. Kunhan keitetyt peruna ja porkkana ovat jäähtyneet, on rosolli nopea valmistaa: kaikki jäljellä olevat kasvikset, siis nämä keitetyt sekä punajuuri, kurkkuja sipuli pilkotaan, sipuli hyvin hienoksi hakkeeksi, muut isommiksi lohmoiksi. Kuohukerma vatkataan vaahdoksi, minkä jälkeen muutama iso lusikallinen vaahtoa siirretään toiseen astiaan. Jäljelle jääneeseen vaahtoenemmistöön lisätään Pinkki o n in, tykkää kokki, mutta jättää silti porkkanan värjäämättä rosollin tapaan. kaikki kasvikset ja sekoitetaan. Sivuun laitettuun vaahtoon sekoitetaan varovaisesti muutamia tippoja punajuunen mehua. Tyylikkään pinkki vaahto lusikoidaan lopuksi koristamaan jouluisen punajuurisalaattimme pintaa. Jos taloudesta löytyy jotain vihreää, esim. persiljaa, voipi sitä ripotella vielä koristeeksi. VIIMEIN VALMISTUU kasvishöttökin. Eikä hetkeäkään liian aikaisin, vieraani ovat esittäneet koko hallitsemansa laulurepertoaarin läpi jo useampaan otteeseen. Pöytään istutaan, nälkäiset kasvoi vaihtuvat tyytyväisiin. Kohta herrat jo tekevät lähtöä. Knihdille kuitenkin muistuu vielä ovella mieleen: "Olemme köyhiä laulajapoikia ja pyyämme lanttia." "Ja tähteemme kynttilän pätkää", säestää Mänkki. Ette saa.» Lehtinen, Kääriäinen ja sitten minä VAlTTELEN JOULUKUUN puolessa välissä tohtoriksi. Se on ehkä pieni askel ihmiskunnalle, mutta suuri askel minulle. TYÖN VALMISTUMISEN eteen on saanut istua pitkiä päiviä Bibliotheque nationalen länsimaisten käsikirjoitusten osastolla Pariisissa. Monia hauskoja asioita on jäänyt väliin, kun on väkertänyt sanakirjojen, kirjakasojen ja käsikirjoitusten pätkien kanssa. KOKO LÄMPIMÄN viime kesän nakotin kannettavan kanssa viileässä aitassa Suonenjoella. En kirjoittanut montaa tuntia päivässä. Moni tekee sen virheen, että tekee liian pitkiä päiviä. Neljän tunnin jälkeen tekstin laatu tipahtaa ja seuraava päivä menee korjatessa vanhoja jälkiä. Työ jumittuu. JÄTIN KESÄLOMAN vähin. Sitä ei kannata tehdä monta kertaa elämässä ja se on kostautunut. Välillä meinaa uuvahtaa, mutta kun tietää, että väitöspäivä ei ole kaukana, niin jostain löytyy aina voimia. Enää ei voi kuin säikytellä ja ihmetellä, että miiähän muut tuumaavat kiijoituksestani. VÄITÖSKIRJA ON nimittäin teksti, joka jää aina joissain suhteissa enemmän tai vähemmän keskeneräiseksi. Ei sitä loputtomiin voi jalkaakaan. Ns. faktat pitää tietenkin olla kunnossa, mutta tärkeintä on teema, juonenkuljetus ja argumenttien pelaaminen yhteen. Kaikki nämä voidaan kiistää joistain toisista näkökulmista. Usein vastaväittäjä näin tekeekin. OLEN SEURANNUT useita erilaisia väitöstilaisuuksia. Monet niistä ovat muodostuneet kiinnostaviksi ja hauskoiksi akateemisiksi näytelmiksi, sillä väitöstilaisuus on ennenkaikkea rituaali, tai ainakin sen pitäisi olla. Työhän on jo käytännössä hyväksytty, jos se päästetään väitöstilaisuuteen; jos sitä ei hyväksytä, niin on tapahtunut suuri moka. Näistä tilaisuuksista on oppinut, että tieteen tekeminen on tavallaan leikkiä: akateeminen katse koskettaa kohdettaan pilke silmäkulmassa, mutta kuitenkin tajuaa luokittelemiensa asioiden raskauden. JOSKUS VASTAVÄITTÄJÄ on ottanut ns. pahan poliisin roolin ja muodostanut tilaisuudesta piinapenkin väittelijälle. Niistä tilaisuuksista on oppinut lähinnä sen, että myös akateemiset ihmiset voivat olla toisilleen vittumaisia ja pukea sen oppineisuuden kaapuun. EN OLE KOVASTI pitänyt puoluepoliittisesta väännöstä, joka on pyörinyt Lasse Lehtisen ja Seppo Kääriäisen töiden ympärillä. Joskus sanottiin, että uskovaisten ci pitäisi tutkia kirkkoa eikä taistolaisten Neuvostoliittoa. Ehkäpä tätä pitää ruveta soveltamaan demareihin ja kepulaisiin. Tulkinnat jäävät helposti jonkin politiikan oikeutukseksi, missä sinällään ei ole mitään väärää, jos se tuo edes jonkin uuden näkökulman mukanaan. Julkisen keskustelun perusteella molempien töissä on tätä uutta ollut riittävästi. Varmasti mielenkiintoisempia tutkimuksia olisi kuitenkin saatu aikaiseksi, jos Kääriäinen olisi tutkinut oikeistodemareita ja Lehtinen kepua. JOUNI VAUHKONEN
TT ¥ Jyväskylän Ylioppilaslehti IB/2002 | J Laskijat Kuokkalan kaiteilla TEKSTI: JESSICA RISTIMÄKI, KUVA: ANSSI KANNAS MARRASKUUN alussa julkaistiin harvinainen lumilautailuja suksivideo Solid Pov/der. Videon tekee erikoiseksi se, ettei sitä julkaista lainkaan VHS-kasetilla. Solid Powder on nähtävillä ilmaiseksi internetissä kolmessa 12 minuutin jaksossa. Myös muita eroja perinteiseen myyntivideoon löytyy. Solid Povvderissa esiintyy yli 50 laskijaa ja kameran takana on ollut saman verran kuvaajia. Laskupaikkoina on sekä suuria keskuksia muun muassa Kanadassa, Australiassa, Japanissa ja Norjassa sekä hiukan tuntemattomampia paikkoja kuten Talma Helsingissä ja Kuokkalan kaiteet Jyväskylässä. Sekä isot että pienet suksilaskijat ja lautailijat esittelevät taitojaan sulassa sovussa. Myös useita keskisuomalaisia laskijanimiä löytyy videolta. "MEIDÄN IDEA OLI tehdä siitä erilainen, mahdollisimman monimuotoinen. On hyvä tehdä välillä tämmönen, ettei ole aina samoja jätkiä laskemassa samoissa paikoissa. Perinteisessä myyntivideossa on ollut maksimissaan 20 laskijaa", videon tuotantoryhmään kuuluva Lauri Lassila venailee. Hän uskoo, että erilaiset elementit sopivat hyvin samalle videolle. Jyväskylän ensi-illassa video saikin hyvää palautetta. "Kyllä jengi diggas siitä. Toisaalta, kun se on ilmainen, niin harva sitä lähtee haukkumaan", Lassila pysyy realistisena. Ensimmäinen osa tuli intemetlevitykseen marraskuun alussa ja kaksi muuta osaa marraskuun aikana. Ilmaisen videon idea on hyvä, mutta intemeja Kanadan kukkuloilla tin käytöllä jakelukanavana on hankaluutensa. Päästäkseen katsomaan laskettelupätkiä täytyy surffailijan rekisteröityä sivuston käyttäjäksi. Toinen ongelma tulee vastaan laitevaatimusten muodossa. Kahdentoista minuutin videota ei kovin moni tietokone jaksa pyörittää. Lisäksi videon katselu vaatii dive x -ohjelman. SOLID POVVDER SYNTYI pääasiassa Lassilan, Kanasen Arin ja Kanasen Antin käsissä. Kanaset asuvat tällä hetkellä Jyväskylässä. Lassilalla ei varsinaista kotia olekaan, sillä mies matkustaa ympäri maailmaa laskuharrastuksensa viemänä. Vuodesta 9-10 kuukautta kuluu ulkomailla. Keski-Suomi on kuitenkin tuttua seutua Lassilalle sekä omakohtaisesti koettuna että videon kautta. Kuvausurakkaa suunniteltiin puolitoista vuotta. Laskijoita videolle saaliin yllättävän helposti. Tuotantoryhmä järjesti virallisia kuvausfestareita keväällä 2002 ja kuvasi omilla matkoillaan. Suurimmat laskettelukeskukset lukivat videon tekemisiä tarjoamalla täyden ylläpidon, rinnekoneen ja helikopterin kuvausryhmälle ja laskijoille. RAHAA KUVAUKSIIN paloi vajaat 3000 euroa. Lassilan mukaan videota lähdettiin jo alun perin tekemään pienellä budjetilla, sillä ensimmäisellä leffalla ei ollut tarkoituskaan tehdä rahaa. Jatkoa Solid Povvderille on tiedossa, sillä seuraavaa videopätkää vanen ollaan jo miettimässä rahoitusta. Tosin tavoitteetkin ovat paljon korkeammalla: "Ei tätä enää hyväntekeväisyydestä viitsi lähteä tekemään." "Kameramies kuvaa ja me hypätään. Pidetään hauskaa mäessä", videolla suksitemppuja esittelevä Panu Lahtinen kertoo kuvausprosessista. Laskuvideolla ei ole koskaan tarkkaa käsikirjoitusta, sillä laskijat itse päättävät, millaisia hyppyjä haluavat tehdä. Tuloksen onnistuminen riippuu kuvaajien ja laskijoiden yhteistyökyvyistä. LASKEMISESSA ON tärkeintä hauskuus ja onnistuneet suoritukset. Murtuneita nilkkoja ja aivotärähdyksiä tulee siinä sivussa, mutta loukkaantuminen ei laskijoita pelota. "Ne on ammattitauteja. Ei paikat huolestuta vaan seuraava kausi. Eikö ne aina jotenkin saada harsittua kasaan", Lahtinen pohtii nykyajan lääketieteen mahdollisuuksia. "Ei siitä mitään tule, jos alkaa loukkaantumisia miettimään. Kun vaan on vakuutukset kunnossa", Lassila puolestaan toteaa ja suuntaa autonsa kohti Rukaa. Uuden videon kuvaukset saavat odottaa vielä, koska joulukuussa lunta on vielä vähän ja illat pimeitä. Syksyllä' lasketaan omaksi huviksi.» Video on nähtävillä osoitteessa http://www.solidpowder.cam JYLKKÄRI X VUOTTA SITTEN Keski-Suomen Iltalehden mainos Jylkkärissä vuonna 1965 (nro 10 27.3.1965): Eipäs juoruilla! Kallis aikanne kuluu siinä vain hukkaan. Ajankohtaiset ja tuoreimmat uutiset kaikesta maailmasta ja maakunnasta saatte KESKI-SUOMEN ILTALEHDESTÄ. Sitä lukemalla tiedätte jo illalla mitä sinä päivänä on tapahtunut. ILTALEHTI kannattaa tilata. hämeenaho LUfclw!?ÄUAVII*£|«ui «PlTVMtLAMME AIHEENA WSAUAKUV/W OMA KIELI 1 ONKO SfUMAfcf SCLMIÄÄKO fl&JAKM ILMAN KlRJCITtTT^TBcjTlJi? KATSOTAAN.
S3 Jyväskylän Ylioppilaslehti 16/2002 Jyväskylää Ylioppilaslehti 16/2002 Q foufout taikaa, TEKSTIT JA KUVAT: SILJA KALLIOINEN onka öitä olemaö^akaan? On tehtävä joulusiivoukset, hankittava lahjat, leivottava piparkakut, paistettava kiukku, lähetettävä korut... Listaa voisi jalkaa loputtomiin lii ihme, että joulu on tunnetusti stressaavaa aikaa. Valojuhlan ci tarvitse olla pelkkiä velvollisuuksia ja pakollisia vierailuja sukulaisten luo tai mieletöntä kulutushysteriaa. Krääsää ja ahdistusta voi paeta vaikka etelänmaille. Vaihtoehtoisesti joulun voi jättää myös juhlimatta. Perinteisten rituaalien joukosta kannattaa valita ne itselleen kaikkein tärkeimmät ja jättää tekemättä ne asiai, jotka tuntuvat merkityksettömiltä. Joulukirkkoon ei ole pakko raahautua. Ja miksi paistaa kinkku, jos sitä ei kuitenkaan kukaan syö? Jouluilo on haurasta sorttia. Ikävät tapahtumat, kuten auton sammuminen pakkaseen kesken matkan tai isän tyhjentynyt viinapullo, vievät ilon mennessään. Perhejuhlana tunnettu joulu muistuttaa yksinäisiä yksinäisyydestä ja nostattaa tunteet helposti pintaan. Jouluksi aurinkoon Ennen lomalle lähtöä on täytynyt miettiä, missä joulunsa haluaisi viettää. Monille opiskelijoille lähtö vanhempien luo on ainut järkeenkäypä vaihtoehto. Kutsu valmiiseen joulupöytään ja perheenjäsenten näkeminen pitkästä aikaa tuntuvat varsin houkuttelevilta. Aina kotiin meneminen ei ole se kaikista viehättävin vaihtoehto. Jos välit vanhempiin tai muihin perheenjäseniin ovat huonot, miksi viettäisi joulun hampaat irvessä heidän kanssaan? Muitakin joulunviettopaikkoja riittää, kun vain viitsii ottaa niistä selvää. Jos seurusteleva pari ei esimerkiksi pääse sovintoon siitä, kumman vanhempien luo mennään, voidaan miettiä muita mahdollisuuksia. Miltä muuten kuulostaisi viettää aatto hotellilomalla Tukholmassa? Joulustressiä voi paeta myös Intian Goaan tai Meksikoon. Entä kiinnostaisiko lähteä Havannaan Folke Westin opastuksella? Keskieurooppalainen joulu historiallisessa Prahassa tai Budapestissa eivät nekään hassummilta kuulosta. Jonna Niemelä Jyväskylän Matka-Vekasta kertoo, että matkat edellä mainittuihin kohteisiin ovat olleet jo kauan aikaa sitten loppuunmyytyjä. Kaupunkilomat ja kaukomatkat eivät valitettavasti taida soveltua opiskelijan kukkarolle, mikäli ei sattumoisin omista rikkaita vanhempia. Kirvestä ei kuitenkaan kannata heittää kaivoon, jos haaveissa siintää joulu tai uusivuosi ulkomailla. "Pietari on ollut opiskelijoiden ehdoton suosikkikohde jo jonkin aikaa, samoin kuin risteilyt Tallinnaan tai Tukholmaan. Matkoja Pietariin tehdään suoraan Jyväskylästä", Niemelä kertoo. Risteilyjen hinnatkaan eivät päätä huimaa, ja meno laivalla on varmasti hurjaa. Jos joulu ulkomailla kauhistuttaa tai lentoja ei enää ole tarjolla, voi miettiä myös, mitä kotimaamme lomailijalle tarjoaa. Viime vuosina maatilajoulut järjestettyine ohjelmanumeroineen ovat viehättäneet paljon esimerkiksi lapsiperheitä. Ruoanlaiton ja siivouksen vihaajille sekä mukavuudenhaluisille hotellija kylpyläpaketit saattavat olla kaikkein kiehtovimpia vaihtoehtoja. Luontoa rakastaville mökin vuokraaminen keskeltä metsää tai Lapin erämaasta voisi tuntua sopivalta. Metsän hiljaisuus karkottaa varmasti kiireen ja vie turhan hössötyksen mennessään. Joulu kotona, helvetti vai paratiisi? Vajaa viikko vielä loman alkuun aikaa. Viimeiset tentit vaativat osakseen lukemista ja esseiden palautuspäivä lähenee pelottavalla vauhdilla. Kaiken opiskelun keskellä pitäisi vielä ehtiä kaupungille lahjojen ostoon ja muistaa lähettää joulukortit, ennen kuin on liian myöhäistä. Täytyy myös laskeskella, että lahjojen hankinnan lisäksi rahat riittävät lomamatkaan toiselle puolen Suomea. Vai laittaisikohan se äiti vähän rahaa tilille, jos oikein nätisti pyytäisi? Kun ollaan vihdoin päästy kotiin joulun viettoon, alkaa se tuttu tenttaaminen: kuinka se opiskelu sujuu? Joko olet löytänyt tyttötai poikaystävän? Milloin tapaamme hänet? Kysymyksistä ei ole rulla loppua. Vuodet, jotka on asunut poissa kotoa, ovat tehneet tehtävänsä. Kun on tottunut tekemään asiat omalla tavallaan, tuntuu oudolta olla tekemättä mitään. Tiskaamisen ja siivoamisen sijaan voikin kävellä suoraan valmiiseen pöytään. Se tuntuu ylelliseltä, mutta kääntöpuolensa kaikella. Liiallinen ruoan tuputtaminen ja äidin usko, ettei oma poika vieläkään osaa pestä itse pyykkiä, ärsyttävät. Lomalla on tarkoitus unohtaa arki huolineen. Valitettavasti se ei aina käy päinsä, sillä takuita onnistuneesta ja rauhallisesta joulusta ei valitettavasti ole. Älä kuitenkaan anna pienien ikävien asioiden pilata jouluasi, sillä seuraavan kerran sitä päästään viettämään vasta vuoden päästä. Jos kaikki kuitenkin tökkii, eikä lomakaan tunnu enää lomalta, hengitä syvään. Päivät vierähtävät loppujen lopuksi nopeasti. Lomalta palatessa päästään tai joudutaan palaamaan omiin arkirutiineihin. Yleinen keskustelun aihe opiskclukavercidcn piirissä tuntuukin olevan, kuinka monta päivää pystyi kotonaan olemaan. Lupa yösy(ö)niiin Joulu on tunnetusti ruoan ja syömisen kulta-aikaa. Öisin on virallinen lupa mennä käymään jääkaapilla ja konvehtirasiai saa tyhjentää massuunsa niin nopealla vauhdilla kun vain kynnelle kykenee. Kun ajoittaa herkuttelun yhdelle viikolle, ei sen kummemmin tarvitse huolehtia mitä suuhunsa laittaa, mutta jos syöpöttelyä jatkaa viikosta toiseen, voi pian huomata etteivät päälle mahdu kuin verkkarit. Muutamista kiloista ei ole syytä kantaa huonoa omaatuntoa, sillä arkiseen ruokavalioon palatessa kilot yleensä karisevat. Jos grammoja on kuitenkin päässyt kerääntymään huolestuttavan paljon, on apua pian saatavilla. Tammikuussa lehtihyllyillä törmää useampaan kuin yhteen naistenlehteen, joka pullistelee ohjeita siitä, kuinka laihtua ja kiinteytyä. Valmistautuminen seuraavaan kesään on siis alkanut. Ruokapöytään voi tuoda vaihtelua kokeilemalla uusia reseptejä vanhojen sijaan. Keittokirjoja selailemalla saa ideoita kattaukseen ja menuun. Aaton päivälliseksi voi valmistaa ruokaa jollain tietyllä teemalla, esimerkiksi joulu italialaisittain tai amerikkalaisittani. Jouluruoista kinkku lienee se tunnetuin ja suosituin. Kinkun tilalle on tulossa kalkkuna, joka suosiossa häviää kuitenkin vielä murskaluvuin kinkulle. Lihaisten ruokien kuten kinkun, kalan ja maksalaatikon myötä herää kysymys siitä, mitä kasvissyöjä pistää jouluna suuhunsa. "Teen jouluksi laatikoita ja linssipateeta. Erityisesti pidän savutofusta. Mistään ruoasta ei tarvitse kieltäytyä, sillä kaiken eläinperäisen voi korvata kasvikunnan tuotteilla. Kasvissyöjille on jopa omaa soijasta valmisteltua kinkkua", kertoo jo vuosia vegaanina ollui Laura. Kasvissyöjän ei siis tarvitse mistään herkusta luopua, sillä leipoa ja kokata voi vallan mainiosti ilman voita ja munia. Lehmänmaidon tilalla voi käyttää vaikka soijatai kauramaitoa. Pavut ja linssit sopivat hyvin lihan korvikkeeksi. On hyvä muistaa, että kotimaisista kasviksista saa loihdittua joulupöytään mitä maukkaimpia herkkuja. Kasvisten käytön lisääminen omaan ruokavalioon tekee tuhdista jouluruoasta kevyempää ja ravinteikkaampaa. Eläinperäisiä ainesosia välttävä löytää kaupasta myös vegaaniset vaihtoehdot suklaakonvehdeille ja muille namusille. Kuivatut hedelmät, mantelit ja pähkinät ovat hyvää vaihtelua perinteisille makeisille.» RENTOUTTAVAA JOULUA KAIKILLE! Kirjoittaja opiskelee Outokummun Oppimiskeskuksessa vieslintää. Hän oli Jylkkärissä työharjoittelussa marraskuun ajan. OUIUSTQ pelkkä kulutusjuhla' liisteiden m >nna joulu• luhottturrriri tuille "Joulusta on tullu alku,. Imättäjoui •iKsnmentm MafaufedkmasmrajaJoulupä :imc baarini '.m ta mici •.nui rs .'.iltj iuoivilii tUIC ut kuitenkin maistavat maan ia ka • !ukuun lopu • Viiden kaverin vi lv... ..i ...n ,c suine ätiiinfii. " .utena vuotena on .-. joihin mi;. mutaan raketteja j.i mutsi • Mistä lahjat pukinkonttiin? Edelliti epäonnistuneel lahjahankinnat työ välle ! : samanlaiset k e rutkumnuttele\ [eilisen kaltaisilta vii;; ti ensin, kenelle olet lahjaa hankkimassa. Hänen '::. tostens 'hteiden avulla • lahjaidean Kokkausta rakastava!] mainioita lahjoja. Kilon suklaarasiakin n. amtU pitäisikö P.unori\.: Lahj imätta ole tullut ajatelleeksi mitä hankkiessaan. Lahja taaksi vmmaruu lahjan eri tavaili kum mikä een a»heutti Mutta niistä haluamansa lahja;-! vaihtoehto] vaikka millä mu..' an tuotteen set ovat vähävaraisen unefcnaostopaikki keahuonelohusta vaaaeistihjakirj -.n hinnoin teramiikkaa myyvät liikkeet seka Luontoa rakastavalle |a halpatyövoimaa vastustavalle vei io_ Luontopuodista tai reilun kaupan tuo» • tiink. aaaskanel nuor. ei voi kaarnan pan los p juu. kannattaa harkita puutöiden tekenr. ife sep<ea rohkeasi iltava varma, eitä kaani: haaialle fcott imetk• kauniiseen paps: n ennenkuulumatonta antaa Ksselfe lal selkosta mtstt ftse pitää, mut:. I; antoi ssk rmaan ksenä. että levyt p. naan Kaappm +
I Q Jyväskylän Ylioppilaslehti 16/2002 L O U A S I 1 1 1 6 Myös vegaanivaimoehlo joka päivä. Ruokalalla on oikeus muutoksiin. Opiskelijahinta 2,35 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. MUUT 4,40 e JATKO-OPISKELIJAT 3,601 TI 10.12. TO 12.12. MA 16.12. Tl 17.12. KE 18.12. PE 20.12. Aurajuustoperunakiusaus Kukkakaalikeitto Kukkakaali-lasagnette Kasvisjuustokeitto Pinaattikeitto Punajuuripihvit, Paistettu kalaleike Jauhelihapihvi, tomaattikastike Jambalaya Merellinen lasagne Silakkaherkku vihanncsrcmoulade Curry-porsaspata Broilerpastapaistos Paistettu kala, purjokastike Broilerleike Kassler Kalatäytepihvi Riistapyörykät KE 11.12. PE 13.12. TO 19.12. Jouluateria Kasvispyttipannu Kasvisjuustokasuke, spagetti HUOM! RUOKALA ON SULKasvispihvit Kalagratiini Jauhelihakastike, spagetti JETTU 21.12.2002-6.1.2003. Sitruunasei Jauhemaksapihvit O Q e U O l O Pyttipannu llOKIVI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA » TIEDETTÄ, TIEDETTÄ, TIEDETTÄ? Hyrkkänen: Aatehistorian mieli. (Vastapaino) . "Vaimoni miettii, onko nyt mieltä missään..." 23,50 e Sarjala: Miten tutkia musiikin historiaa? Johdatus näkökulmiin ja menetelmiin. (SKS) Raati kahlasi lähdeluettelon kirjat läpi ja totesi ne akkuraateiksi. Bonuksena hyvä index. 26,00 e Gordon, Komulainen, Lempiäinen (toim.): Suomineitonen hei! Kansallisuuden sukupuoli. (Vastapaino) Jaa-a. Millaisia suomalaisia asuu Äitimaassa? Hyviä pohdintoja kansallisesta geneerisiä. 24,90 e Kinnunen, Löytty (toim.): Tieteellinen kirjoittaminen. (Vastapaino) Temppu ja kuinka se tehdäänl 24,00 e Hyrkkänen: Aatehistorian mieli. (Vastapaino) . "Vaimoni miettii, onko nyt mieltä missään..." 23,50 e Sarjala: Miten tutkia musiikin historiaa? Johdatus näkökulmiin ja menetelmiin. (SKS) Raati kahlasi lähdeluettelon kirjat läpi ja totesi ne akkuraateiksi. Bonuksena hyvä index. 26,00 e Gordon, Komulainen, Lempiäinen (toim.): Suomineitonen hei! Kansallisuuden sukupuoli. (Vastapaino) Vihervuori: Markkinamaine. Sijoitusanalyytikot puhuvat. (Mediainstituutti, Jyväskylän yliopisto) Astraali raatimme™ sijoittaa virtuaaliseen itseensä. 20,00 e Opiskelijan K a m p u s Kauppakatu 9 puh 260 3157 akateeminen kirjakauppa E l | 5 n l L 3 kirjamyynti@kampusdata.fi MEILTÄ SAAT SUOLAISTA JA MAKEAA. PALVELUMME LÄHELLÄ SINUA Ruokalistamme löytyvät osoitteesta www.sonaatti.fi ja samasta osoitteesta löydät meistä myös muita tietoja. Tiesitkö, että meidän kautta voit myös järjestää juhliesi tarjoilun. hyödynnä (heittiöitämme jouluvalmisteluissasi. Kysy ehdotelmia suoraan toimipisteistämme tai saat myös yhteyden meihin: Sonaatti Juhlat puh. 260 3910 tai 050 581 8350 tai juhlat@sonaatti.fi tai www.sonaatti.fi Vuodenvaihteen aukioloajoista saat tietoa nettisivultamme tai toimipisteistämme. Toivotamme hauskaa loppuvuotta sekä oikein rauhaisaa joulun aikaa! Sonaatin henkilöstö TERVETULOA TERVETULOA www.sonaatti.fi hengentuote Homo joulun keskellä Joulu on taas tulossa. Sen henkeä ei voi olla tuntematta. Lumi on valunut taivaalta maahan, keskustan näyteikkunoita koristellaan jo ja ihmiset alkavat suunnitella minkä kokoista si> kaa heidän tekisi mieli. Ainut mitä harras joulun ystävä jää tunnelmasta kaipaamaan on jouluinen homoväittely. Se tulee joka talvi, mutta missä se on ollut tänä jouluna? Vaikka maakuntalehdessämme Keskisuomalaisessa ylioppilaskunnan edustajistovaalien alla yksi ehdokas ja samassa lehdessä Kansa Sanoo -palstalla muutama harras kirjoittaja ovat koskettavalla tavalla avautuneet suhteestaan homouteen, niin jotenkin on tänä talvena jäänyt semmoinen tuntu, että se paras jouludraivi on tästä aiheesta jäänyt näkemältä. Se on harmi, sillä meillä keskisuomalaisilla on ollut, ja tulee olemaan, paljon annettavaa homouden saralle. Perinteitä pitää pitää yllä tai ne häviävät! Olenkin siis päättänyt puuttua tällaiseen menoon ja kertoa itse mitä mieltä minä siitä homoudesta oikein olen. Viimekin viikolla (ensimmäistä kertaa viiden Jyväskylän-asuinvuoteni aikana) näin keskellä kirkasta päivää kaksi naista kävelemässä käsi kädessä. Sen kyllä näki, mikä niillä oli mielessä. Mistäkö tiesin mikä niillä mielessä oli, saattaa nyt joku näsäviisas loogikko kysyä. Vastaanpa vain, että kyllä niillä oli semmoinen meininki, ettei siinä miestä olisi tarvittu mihinkään. Jyväskyläläiset voisivat kyllä miettiä, onko heistä oikein se, että heidän kaupungissaan (kerran viiden asuinvuoden aikana) kaksi naista näyttää vapautuneesti kiintymystä toisiaan kohtaan? Kysynpä vain. Ja nykyään on maailman meno mennyt sellaiseksi, että on yhä vaikeampaa määritellä, onko homo vai ei. Näinä lopunaikoina kun syntyy usein lilanteitajoissa sattuu kiihottumaan oman sukupuolensa edustajasta. Esimerkiksi MTV Europe -televisiokanavalla näkyy takapuolia niin aljon, että on mahdotonta olla aina erilläi masturboiko kulloinkin miehen vai naisen peffan näköhavainnon vuoksi. Joku siis voisi minuakin homoksi väittää. Mene ja tiedä. Sitten kysytään, mitä pahaa homostelussa on. Vastaushan kuuluu, että pahaa siinä on se, että siinä ei voi syntyä lapsia (ja tämä on fakta). Kun taas mies ja nainen ryhtyvät hommiin, niin lapsiahan siinä aina syntyy Se on luonnollista. Kyllä se kuulkaa olisi, jos homostelusta voisi syntyä lapsia. Miettikää, jos miehet voisivat tulla raskaiksi! Kauppakadulla pitäisi katsella päärynävatsaisia miehiä, ja kesäisin vielä ilman paitaa olevia. Hyi saatana! Homoudesta sanotaan pahasti Raamatussakin, joka on sentään Suomen kansalliseepos, niin kyllä siinä saa suomalainen miettiä, että näinkö se homostelu just vaan niinku goes on? Ja kuvitelkaa, jos Raamattuunkin olisi piirretty karvaisia Tom of Finlandeja imeskelemään toisiaan Väinämöisen ja Joukahaisen sijaan. Nii-in... Näin on homokeskustelu taas eheytetty. Varmasti saamme kuulla aiheesta lisää Keskisuomalaisesta ja ehkä siellä joulupöydässäkin. Nyt lähden tästä lihatiskille. Hyvää joulua! ANTTI NISKANEN
Jyrishflii Ttio»wlasWrti 1i/g802 I B jylkkäri maailmalla elämää jaetussa kaupungi TEKSTI JA KUVAT: ESA KLEMOLA ENSIMMÄINEN REAKTIO on hämmennys: Irlannin tasavallan raja ylittyy huomaamatta matkalla pohjoiseen eikä poikkeustilaa tai 30 000 brittisotilaan läsnäoloa Pohjois-Irlannissa juuri huomaa. Itse Belfast vaikuttaa modernilta, länsieurooppalaisella kaupungilla. Turisteja näkyy katukuvassa yllättävän paljon. Eteläiseen naapuriin, varsinkin Dubliniin, verrattuna ero on kuitenkin selvä: massaturismi ei ole vielä saapunut tänne. Keskusta puolen miljoonan asukkaan kaupungissa on kompakti ja yllättävän rauhallinen, yhdistelmä Irlantia ja Britanniaa. Eli pubeja, viktoriaanisia palatseja ja ystävällisen tuntuisia, paksua pohjois-irlannin murretta puhuvia ihmisiä. Koko komeutta koristavat kaupunkia ympäröifuksin matkassa JYLKKARI SEURAA KULUVAN LUKUVUODEN AIKANA HISTORIAA ENSIMMÄISTÄ VUOTTA OPISKELEVAN ANSSI KESKISEN FUKSIELAMAA. ANSSI ESITELTIIN JYLKKÄRIN LUKIJOILLE NUMEROSSA 9/02. LOMA KUTSUU ANSSIA LÄHES SUORAAN tentistä haastatteluun saapunut Anssi valmistautuu lähestyvään joululomaan. Ensimmäinen puolikas lukuvuodesta alkaa olla jo takanapäin, ja asteikolla 1-3 Anssi antaa kuluneelle syksylle arvosanaksi peräti 2+. 'Tää on ainoo arvosana, jonka oon saanu lähän mennessä", nauraa Anssi ja jatkaa: "Elämä on ollu huippua ja oon nauttinu olosta. Kolmosta ei voi antaa, ku ei oo tullu luettua ihan tarpeeksi." Joululomaa Anssi aikoo viettää kotona Pohjanmaalla. Itse jouluaatoksi matka suuntautuu vieläkin pohjoisempaan. Paikan nimeä Anssi vain ei saa millään mieleen. "Ihan mukava nähä taas kavereita puolenvuoden jälkeen. Joululahjaksi oon toivonu bussikorttia. En aio ostaa kenellekään lahjoja, joten en voi myöskään pyytää mitään erikoista. Muutenkin aion vältellä kaikkea jouluhysteriaa ja suuria ostoskeskuksia." JOULUN jälkeen katseet kääntyvät uuteenvuoteen. Monilla on varmasti jo tässä vaiheessa selvillä suuret suunnitelmat, mutta Anssille kaikki on vielä avoinna. "Oon ehkä täällä. Vielä on vähän kiikun kaakun että mitä teen uutenaTEKSTI JA KUVA: PETRUS KOSKIMIES vuotena", Anssi miettii. Jossain mielessä uudenvuodenlupaus on Anssille selvä. Viime vuonna Anssi päätti perinteisesti olla lupaamatta mitään, onnistuen pitämään sen. Tänäkin vuonna liikutaan samoilla vesillä. "Tällä kertaa lupaan olla lupaamatta lupaamalta mitään. Mutta kun viime vuonna lupasin olla lupaamatta mitään, niin tää ei onnistu, ellen riko lupaustani. Nyt en tee lupausta olla lupaamatta mitään", Anssi päättää pitkän mietinnän tuloksena. Tulevalla lukukaudella Anssi aikoo ryhdistäytyä opintojen suhteen ja lukea enemmän. "Tämä on tavoite eikä lupaus. Ja vieläpä ihan saavutettava", tarkentaa Anssi. HAASTATTELUN päätteeksi Anssi palaa vielä lupausten ihmeelliseen maailmaan. "Tänä vuonna mä aion sittenki luvata olla pitämättä lupauksia. Täähän rikkoutuu viimeistään taas seuraavana uutenavuotena, ellen pidä lupauksiani jo aiemmin. Loppujen lopuksi en siis ole sanani mittainen mies, mutta lupaus on lupaus." Ainakin yhdestä asiasta voi siis olla varma: lupaus ei tule pitämään.» vät vihreät vuoret sekä sitä halkova Lagan-joki. RAUHALLINEN ensivaikutelma kuitenkin pettää lähdettäessä kauemmaksi ydinkeskustasta. Protestanttien eli lojalistien asuinalueiden kaduilla liehuvat Britannian, Ulsterin ja puolisotilaallisten järjestöjen liput ja talojen seiniä koristavat "muraalit": poliittiset, usein sotaisat seinämaalaukset. Katolisissa kortteleissa liput vaihtuvat Irlannin Tasavallan viher-valkooranssi-väreihin ja lRA:n iskulauseisiin. Länsi-Belfastissa piikkilangat, betoni ja valvontakamerat erottavat yhä eri uskontokuntiin kuuluvia naapureita. Kuilua yhteisöjen välillä korostavat Pohjois-Irlannin perinteet, esimerkiksi protestanttisen oranialaisveljeskunnan paraati 12. heinäkuuta. Unionistit juhlivat kyseistä päivää vuosittain eräänlaisena kansallispäivänään, ja kulkueet katolisten asuinalueiden kautta kuumentavat tunteita uskontokuntien välillä. POHJOIS-IRLANNIN väkivaltaisuuksissa on vuoden 1968 jälkeen kuollut yli 3 600 ihmistä. Yksinkertaistaen kriisissä on kyse protestanttienemmistön halusta pysyä Iso-Britannian osana ja historiallisesti sorretussa asemassa olleiden katolisten pyrkimyksestä liittyä Irlannin tasavaltaan. Vuosisatojen kuluessa uskonnosta tuntuu muodostuneen lähinnä tekosyy konfliktin jatkamiseen. Suurin osa ihmisistä on lopen kyllästyneitä uskontokuntien riitoihin. Toisaalta työttömyys ja köyhyys antavat puolisotilaallisille ryhmille kuten IRA:lle ja protestanttien UFF:lle kasvualustaa. Lähes jokaisella kaupungissa syntyneellä tuntuu olevan joku sukulainen tai tuttava, joka on kuollut lojalistien ja tasavaltalaisten vihanpidossa. Belfast on kaupunki, jossa kaikki haluavat rauhaa, mutta jokainen omilla ehdoillaan. Huhtikuussa 1998 solmittu ns. pitkänperjaniain sopimus protestanttisten ja katolisten puolueiden välillä tuntui lopulta tuovan lupauksen rauhasta. Maakunta sai takaisin itsehallintonsa osapuolien sitoutuessa etsimään rauhanomaista ratkaisua erimielisyyksilleen sekä riisumaan aseista konfliktia hallinneet puolisotilaalliset järjestöt. Aseellista taistelua kannattavat sirpaleryhmät vastustivat sopimusta tuoreeltaan. Vaikka tilanne on Belfastissa nykyisin paljon rauhallisempi kuin aikaisemmilla vuosikymmenillä, epäluulo elää yhä vahvana ja väkivalta kuuluu arkipäivään. IRA ei ole suostunut luovuttamaan aseitaan, ja provinssi on edelleen täynnä brittijoukkoja. BELFASTISTA kehittyi 1900-luvun alkuun mennessä yksi Britannian merkittävimmistä teollisuuskeskuksista, kiitos kaupungin telakkaja tekstiiliteollisuuden. Muistona historiasta katukuvaa leimaa edelleen viktoriaanisen ajan arkkitehtuuri. Katukuvasta erottuvat myös Belfastin kaksi yliopistoa: vuonna 1849 valmistunut Queen's University ja Belfastin kaupunkikuvaan kuuluvat olennaisena osana puolisotilaallisten järjestöjen seinämaalaukset eli muraalit. 1960-luvulla perustettu University of Ulster. Yliopistot eivät nykyään erottele opiskelijoitaan, mutta useimmat koulut tekevät niin. Pohjois-irlantilaiset käyvätkin koulunsa uskontokuntansa mukaan joko katolisissa tai protestanttisissa opinahjoissa. "Jos tulevaisuus on epävarmaa, kannattaa bailata", kuuluu nuorempien belfastilaisten motto. Kaupungin yöelämä onkin vilkasta. Livemusiikkia ei ole vaikeaa kaupungin pubeista tai klubeista löytää, sillä pohjois irlantilainen musiikkielämä kukoistaa vaikeuksien keskellä. Provinsista ovat kotoisin mm. Van Morrison, Therapy!, Ash, The Divine Comedy ja David Holmes. PARADOKSAALISTA kyllä, Belfast on väkivaltaisesta historiastaan ja maineestaan huolimatta turistin kannalta huomattavasti turvallisempi kuin useimmat Euroopan suurkaupungeista. Vaikka kaupungin rankemmilla kulmillla liikkuessa kannattaa käyttää maalaisjärkeä, on paljon todennäköisempää joutua taskuvarkaan uhriksi esimerkiksi Dublinin kaduilla.» UFF HERRTLflND 5HRNKILL RD QUI5 SEPRRRBIT Näin toivotetaan vierailijoita tervetulleiksi Shankill Roadin protestantlialueelle. Köyhyys ja työttömyys luovat täällä kannatuspohjaa UFF.n ja Red Hand Defendersin kaltaisille terrorijärjestöille.
E Jyväskylän Ylioppilaslehti 16/2002 Yksi k a m m o a a irtohiuksia, toinen ranteita, kolmas kookosta... TEKSTIT: MIIRA RAUHAMÄKI, PIIRROS: ANTTI VESALA Istuimme päivänä eräänä työkavereiden kanssa Ilokivessä syömässä, kun yksi heistä kirskautti haarukalla lautastaan. Argh, mitkä inhotuksen kouristukset valahiivat saman tien läpi kroppani. Inhoan kirskuvia ääniä. Jos joutuisin kuuntelemaan niitä tovin, alkaisin voida pahoin. Mistä tämä "friikkeys" on saanut alkunsa, en tiedä. Jutustelu siirtyi siihen, mitä itse kukin pöytäseurueemme jäsenistä kammoaa, Ui mitä heidän tuttunsa kammoavat. Jatkoin aiheen parissa myöhemmin etsimällä nämä työtovereiden mainitsemat henkilöt käsiini sekä etsimällä Trukkeja" lisää muutamalla sähköpostilistalla. Hämähäkkien ja käärmeiden inhoaminen oli jo tuiki tavallista, mehukkaampiakin aiheita nousi esiin. Yksi kammoaa purukumin jauhamaa, toinen irtohiuksia, kolmas kookosta, neljäs ranteita. "PURKAN HALLUSSAPIDONKIN TULISI OLLA RANGAISTAVAA" Jyrki, 30, ei ole koskaan ymmärtänyt, miksi Xylitol Jenkki muka olisi fiksu tapa: "Jos olisin kuningas, niin ensimmäisenä kaupan hyllyiltä lähtisivät purukumit. Niiden hallussapitokin olisi rangaistavaa." Mies muistelee kammonneensa purkan mässytysiä vuodesta -90 saakka. Jos hän joutuu istumaan esimerkiksi bussissa tätä "ympäristömyrkkyä" louskuttavan lajitoverin kanssa, tulee hän fyysisesti sairaaksi. Pahoinvointikohtauksen hän kertoo saaneensa kymmenen minuutin henkilöautomatkalla mökiltä FRCAKS!? Q *4H* • * * ! kirkonkylälle, kun lapsuudentoverii eivät tienneet varoa asiaa. "Mun piti tuulettua puoli tuntia tai tunti sen jälkeen." Miehen lähipiiri osaa varoa asiaa ja seuransa Jyrki voi useimmiten valita: "Jos näen jollakin purkkaa, yritän huolehtia, etten mene hänen lähelleen. En ainakaan nouse samaan hissiin tämän kanssa ja luentosalissa katson, olisiko huoneen toisella laidalla vapaita tuoleja," "Kun bileissä joku tarjoaa purkkaa kaikille, niin mulle se on merkki kotiinlähdöstä." Jos Jyrki näkee jonkun aikovan kaivaa tätä kumimyrkkyä taskustaan, saattaa hän tarpeeksi tutulle ihmiselle tarjota Fludentteja korvikkeeksi. Kaikki eivät Jyrkin kammotilaa ymmärrä, mutta ei hän ole sen vuoksi kenenkään kanssa riitautunutkaan. Syytä hän ei inhotukselleen ole keksinyt: "Psyykkistähän se on, ei sille järkiselitystä löydy. Jos joku kallonkutistaja mut tästä parantaisi, niin olisin kiitollinen." IRTOKARVAT SAATTAVAT PILATA RAKASTELUN "Pitkät hiukset on kivat, mutta ne lattioilla, lavuaarissa ja lautasella parveilevat irtohiukset, siis yök!" toteaa Katja, 26. Hän muistelee kammonneensa "joka paikkaan tunkevia" irtohiuksia ainakin koko aikuisikänsä, mutta kammonsa syntyjä syviä hän ei tiedosta. Eläinten karvat eivät häntä samalla tavalla puistata, mutta ihmiskarvat ovat toinen juttu: "Kerran mää oon oikeesti juossut oksentamaan kesken rakastelun, kun sain karvan kurkkuuni. Arvaa vaan nolottiko. Nyt mää ja kumppanini pidetäänkin genitaalikarvoitus minimissä: se näyttääkin paremmalta." Ei Katja ole kummemmin yrittänyt kammotustaan selvitellä, koska se ei suuremmin elämää haittaa. Mutta se on selvää, että mies on se, joka heidän perheessään siivoaa suihkun lattiakaivon. KOOKOS SAA "PUHUMAAN NORJAA" Kookos on kirous. Tätä mieltä on Jussi, 24. "Sitä on kestänyt niin kauan kuin muistan, eli siitä asti kun lapsena tuli maisteltua kookosta ensimmäisen kerran j a "puhuttua heti norjaa". Inhoan kookosta, kun se maistuu niin PAHALTA." Pahan olon kehittymiseen riittää sekin, kun Jussi näkee jonkun toisen syövän tätä "paholaisen vitsausta". "Kuvittelen heti itseni syöjän paikalle ja alkaa kuvottaa. Kammotus on jopa niin herkässä, että jos näen kaupassa jonkun ostavan kookospatukan tai peräti useamman kerralla mahanpohjassa vihloo." Ruokalajeja, joihin kookosta on hyvin varovaisesti laitettu, on nuorimies opetellut pistämään poskeensa. Muita edes hetkellisesti hänelle ei tulisi mieleen syödä kookosmässyjä. "TOIVOISIN IHMISTEN PITÄVÄN RANTEENSA PIILOSSA" Sannan, 24, kammo numero yksi ovat ranteet. Hän ei voi katsoa toisen ihmisen ranteita, ja niiden koskettamisen hän kertoisi olevan kuolettavaa. "Omiin ranteisiin olen koettanut siedättää itseäni, mutta en vieläkään pysty kuin vilkaisemaan niitä. Pulssin kokeilu omasta ranteesta olisi mahdoton ajatus (puistatus) ja toisen ranteesta... ei puhuta siitä!" Jos Sanna esimerkiksi kesken hellän hetJcen tiedostaa toisen ihmisen ranteiden kosketuksen ihollaan, on hänen pakko muuttaa asentoaan ja painaa ranteitaan esimerkiksi peittoa, vaatteita tai omaa keskivartaloaan vasten. Se helpottaa. Vastaava pätee siihenkin, jos hän vain ajatteleekin ranteita. "En tunne rannefobiani juuria. Olen yrittänyt muistella ranteisiin liittyviä traumoja lapsuudestani, mutta joko niitä ei ole tai torjun ne. Olen miettinyt asiaa niin psykoanalyyttisesi kuin kognitiivisemmastikin." "Edustaako ranteisiin kohdistuva kammoni jotain aivan muuta, perustavanlaatuisempaa pelkoa vai olenko assosioinut jonkin oikeasti tapahtuneen trauman sinänsä merkityksettömään kohteeseen, ranteisiin?" Suurikaan piina rannekammo ei Sannalle kuulemma ole. Hän toivoisi vain, että ihmiset pitäisivät ranteensa hihojensa peitossa tai vartaloaan vasten käännettyinä. "Eivätkä ikinä ikinä! minun kuulteni laulaisi Veikko Lavin Ota löysin rantein -rallia", neitokainen kuittaa hymiön kera.» Kammotuksen syntyperä voi olla kaukana ERILAISET KAMMOTUKSET OVAT melko tavallisia psykologian dosentti Jaakko Seikkulan mukaan. Toisia pelottavat jotkut eläimet kuten hämähäkit, madot tai sääsket jotkut taas esimerkiksi liittävät pelkonsa tiettyihin paikkoihin. Joitakuita jännittää vaikkapa muiden seura. Perheterapeuttinakin toimiva Seikkula kertoo avioparien keskuudessa näkevän sitä, kuinka pienistä asioista tulee ärsyttäviä. Pariskunnan toinen osapuoli kun ei välttämättä ymmärrä, minkälainen tunnekuohu kammotukseen tai pelkoon liittyy. "Yleensä ajatellaan, että nämä (kammotukset) ovat joistain tilanteista opittuja. Sitten ne alkavat yleistyä ja siirtyä tilanteisiin, jotka eivät kenties muistuta lainkaan alkuperäistä", Seikkula selventää. HÄNEN MIELESTÄÄN AINA EI tarvitse mennä terapiaan, vaikka joku asia kammoitaakin. Jos oireet alkavat estää normaalia elämää, saattaa apu löytyä psykoanalyysistä tai terapiasta. "Poisoppiminen voi tapahtua esimerkiksi lähestymällä asiaa mukavassa ja turvallisessa ympäristössä. Toinen tapa on selvittää asiaa keskustelemalla esimerkiksi kaverin tai puolison kanssa: miettiä mihin kammo liittyy, miten ja missä tilanteissa se ilmenee. Tai onko jotain tilannetta, jossa se ei ilmene", dosentti Seikkula valottaa.*
Jyväskylän Ylioppilaslehti 16/2002 E Nukke saa tarpeekseen TEKSTI: MIIRA RAUHAMÄKI, KUVA: MATTI SALMI Nukkekoti käsikirjoitus Henrik Ibsen Ohjaus Hannele Ruotsalo Jyväskylän kaupunginteatterin pieni näyttämö ensi-illo 27.11., jutussa arvosteltu esitys 29.11. "MITEN IHANAA ON elämä ja olla onnellinen", livertää Torvald Helmerin (Antti Niskanen) leivonen, oma pikkuvaimo Nora (Nora Rissanen). Miksipä ei livertäisi, kulisseista päätellen kun kaikki on mitä kauneinta nukkekotia: pankinjohtajaksi juuri ylennetty isä, kotiäiti, söpöt lapset, palvelijat ja lämmin pesäkolo. "Enhän minä koskaan tekisi mitään, mitä sinä et tahdo", nukkevaimo kujertaa miehensä korvaan, piilotettuaan tätä ennen, miehensä huomaamatta, marsipaanirasian sohvatyynyn alle. Vähemmänkin feministi huomaa siis heti, että tässä talossa on mies pomo ja kätkössä on paljon muutakin kuin namupalat. Jännite lähtee kiertymään kun paljastuu, että Nora on miehensä selän takana ottanui Kruunun lainan. __ Vaikka Torvald on lyönyt nuijalla pöytään, ettei hän suvaitse kinailua. Ei, vaikka tämä olisi tehty hänen oman terveytensä tähden. Noran vippikassana uhkuvaa Nils Krogstadia (Jorma Böök) vastaan Noran tueksi haluavat astua niin leivoseen rakastunut perheystävä Tohtori Rank (Jouni lumia kuin Noran lapsuudenystävä Rouva Lindekin (Maritta Viitamäki). Mutta muuta tietä ei vaimo tahdo nähdä kuin mustan, hyisen veden. NÄIN TÄMÄN individualistis-anarkistisen Ibsenin teoksen Jyväskylän Ylioppilasteatterissa useampi vuosi sitten. Se säväytti silloin, ja säväytti nyt, kaupunginteatterinkin lavalla. Pieni näyttämö on oiva paikka tällaisen ihmisläheisen tarinan esittämiseen, tunteisiin pureutuvien näyttelijöiden kannattamana. Natinaosastoni on lyhyt. Räväkkäämpäänkin suoritukseen pystyvä Maritta Viitamäki jäi tällä kenaa mielestäni tasapaksuksi: eikö tämän enempää tunteita ole tarjolla, vaikka kysymyksessä on Rouva Linden elämänonni? Nora puolestaan on alussa X> kuin lapsi miehensä mieleen mutta ehkä hieman teennäiseksi muuttuvan liikaakin. Mutta ahdistuksen kasvaessa kasvaa Norakin aidommaksi: ahdistus ja lopulta päättäväisyys tuntuu käsinkosketeltavalta. Kassi aukinaisena hän haluaa etsiä itseään, ihmistä sisältään, vaikka se niin vaikeaa onkin. Niskanen Helmerinä on juuri niin pässinpää kuin tarina edellyttääkin. Tohtori Rank selkärangan rappeutumineen heijastaa sopivasti Helmerien turhamaisuutta. Näytelmän ajankuva on 1880-lukua. Tarina istuu silli edelleen alkutilaa ajatellen valitettavasti, niin monen naisen kannalta tähänkin päivään. Se on vahva kasvukertomus naisesta, joka uskaltaa astua ulos valmiista kehyksistä, naamiaispuvusta.» Viuh vauh ja monot sojoon! TEKSTI: MIIRA RAUHAMÄKI, KUVA: MATTI SALMI Hätä ei lue lakia käsikirjoitus: Michael Cooney Ohjous: Anne Saostamoinen ensi-ilta 30.11. Jyväskylän kaupunginteatteri SE KAIKKI TAPAHTUU yhtenä sateisena aamupäivänä. Aviopari Eric (Jouni Salo) ja Linda (Marjaana Kuusniemi) Swan valmistautuvat töihin lähtöön. Tavalliselta kuulostava aamu muuttuu hetkessä mitä epätavallisimmaksi, kun kynnyksen yli astuu sitkeä sosiaalityöntekijä. Ja totinen hautausurakoitsija. Ja lämminsydäminen kriisipalvelun työntekijä. Ja seksiterapeutti. Ja lopulla vielä omituista ääntä pitävä pesukonekin. Hätä ei lue lakia -näytelmässä ei juonella ole niin merkitystä. Eric Swan on menettänyt työpaikkansa ja hankkinut elantonsa Kansaneläkelaitosta huijaamalla. Tarinan edetessä valheet kasautuvat entisiä möyrivämmiksi vyyhdeiksi, ajautuvat umpikujiin, törmäävät oviin ja palaavat sieltä jälleen lavan keskiöön. Farssi mikä farssi. Vyyhti lähtee vyörymään hitaanlaisesti, täyteen vauhtiin päästyään se on takuuvarma naurattaja, mutta ei sitten meinaa loppua. Mutkiin mahtuu yleisön vatsanpohjia kutkuttavia naamanvääntöjä ja sanankääntöjä, mutta jossain vaiheessa pylly alkaa jo puutua ja tarina tuntua toistolta. Kunnes lavalle pöllähtää milloin yläkomerosta tai ukkosenjohdattimen kautta uusi yleisön hirnautiaja. NÄYTTELIJÄT SUORIUTUVAT sekunnintarkasta roolijuoksutuksestaan kirjaimellisesti naurettavan hyvin. Lähes ainoat ärsytykset koin Kuusniemen tavasta kääntyä tuon tuostakin puhumaan repliikkinsä suoraan yleisölle vastanäyttelijän sijaan. Tarkastaja JenkinsUlä on mappi pullollaan Eric Swanin (takana keskellä) tukihakemuksia. Kuvassa myös Sally ja Norman. Jukka-Pekka Mikkonen Swanien alivuokralaisen Normanin roolissa lentää jotensakin yli, mutta sinänsä se ei tällaisessa kohelluksessa haittaa. Jouni Salon lavatyöskentelyyn en vielä kertaakaan ole pettynyt. Samoin Hanna Liinojan roolittama tarkastaja Jenkins on mitä hulvattomin, kuten hänen runsaspovinen pomonsa Cowperkin (Tuula Saarinen). Enkä ollut tullutkaan aiemmin ajatelleeksi, kuinka mahrottoman pitkät ja toimivat jalat yläkaapistakin lavalle kapuavalla Marko Tiusasella eli tarinan Fortbrighitlla on. Seksiterapeutti tohtori Chapmanin (Mikko Pörhölä) luomisessa on mielestäni sorruttu liikaa hintahtaviin kliseisiin. George Swan ja Sally Chessington tuovat useimmille näytelmän suitsukkelille hahmoille vastapainoa (positiivisella) pökkelömäisyydellään. Brenda (Noora Heikin juntti > on pirtsakan tyttömäinen (niin kammottava sanayhdistelmänä kuin onkin) lisuke. Hätä ei lue lakia on kevyttä aivot narikkaan -huumoria. Vaikka itse pidän enemmän tunteita liikuttavasta ja ajatuksia herättävästä draamasta, on tällainen farssin ketkutus mukavata vaihtelua. Vain yksi juttu jäi ihmetyttämään: muut näyttelijät saivat lopuksi ansaitsemansa huomionosoitukset, mutta mihin unohtui loppukumarruksista upeasti hytkyvä ja hytkyttävä pesukone?» varjapaakkari : MAAILMA TURHAA TÄYNNÄ Katsoin pari iltaa sitten videolta dokumentin, joka oli ; näytetty televisiossa noin puolitoista vuotta sitten. Dokkarin nimi on Helin maailma. Se kertoo noin parikymppisestä, kaupungin diskoelämän keskellä maalle yksin muuttaneesta Helistä. Ohjelma sai miettimään. Sekä toivomaan, että se näytettäisiin uudestaan töllöttimessä juuri pahimpaan jouluhöösäysaikaan. I [eli vuokrasi vanhan omakotitalon "keskeliä-ei-mitään". Vuokrahintana oli, että tämä puusepäksi opiskellut tyttö korjaisi pihamaan vanhan navetan katon. Tilalle ei tullut sähköä, ja vesi oli ennen kaivon pihaan saamista haettava j puolentoista kilometrin pääsiä. Kaupassa nainen ei juuri käynyt, vaan hankki elintarvikkeensa muun muassa sieniä ja marjoja metsästä poimien i ja viljelystilkkuaan hoitaen. Poissa oli siis kaikki turha kulutus, jossa me länsimaalaiset räpiköimme. Hyvin tunI tui tyttö silti pärjäävän. Ja olevan onnellinen. Seuranaan Helillä oli kissa ja radio. Kylällä hän kävi ainakin näytelmäkerhossa ja pikku hiljaa naapuritkin uskalsivat lähestyä häntä. Mutta asua yksin maalaismökissä, i huu. Ilse seurallisena ihmisenä tulisin hulluksi, ajattelin j videota katsellessani, Heli onkin vahva ihminen, uskaltaa ja osaa olla yksin. ; Hän kertoi oppivansa paljon enemmän itsestään, kun hä: nen ei tarvitse peilata minuuttaan jatkuvasti ympäristön • tarjoamiin malleihin. Voi olla juuri sellainen kuin on. Ke• neliä meistä on rohkeutta edes yrittää olla oma itsensä? Tarkoittaen että kuka meistä esimerkiksi pukeutuu niin, j etteikö YHTÄÄN ajattelisi, mitä muut vaatteistamme ajat; televat? Heli ei paininut uraputkessa kömpivien lajitovereidensa lavoin kellon kanssa kilpaa. Hän ehti nähdä sen pihapii; rin kauneimman syyslehden ennen kuin se maatui mul: läksi. Kuulla järven pintaa, kun airo osuu siihen. Pieniä, suuria, eläviä asioita kaiken muovikrääsän, kaatopaikan täyttämisen ja kanssaihmisille mahtailemisen sijaan. Olisi mielenkiintoisia tietää, vieläkö Heli elää yksin maalj la. Sekä viettääkö hän joulunsakin, yksinäisten helvetin, j ypöyksin? Kuinka pullamössökansaa me nykysuomalaiset olemmekaan. Luulemme ehkä olevamme kovinkin ekoihmisiä, kun osaamme sentään jättää Vuoden turhakkeeksi väli; tun, ulkomailta kärrätyn pulloveden kaupan hyllylle. Näitä minä mietin, samalla kun mässytin naamaani koi| meen eri kääreeseen peiteltyä suklaata. Ja tappelin poikaystävän kanssa siitä, mitä tv-kanavaa katselisimme seuj raavaksi. Ulkona lumi maalasi hiljaista maisemaa. MIIRA RAUHAMÄKI
3 Jyväskylän Ylioppilaslehti 16/2002 Palsta esittelee kulttuuriklassikkoja laidasta laitaan Rahiseva klassikko VINYYLI ELI polyvinyylikloridi, kemialliselta merkiltään C2H3, keksittiin vahingossa vuonna 1926. Parikymmentä vuotta myöhemmin syntyi USA:ssa idea käyttää ainetta äänilevyjen valmistusmateriaalina. Uusi materiaali oli entisiä ns. savikiekkoihin käytettyä kestävämpää ja musiikkiakin mahtui levyn puoliskoille moninkertaisesti entiseen verrattuna. Kun äänilevyjen kierrosnopeuskin vakiintui joko 33:een lai 45:een kierrokseen minuutissa entisten 78:n sijasta, oli vinyylilevy syntynyt. Pienempiä, kooltaan 7-tuumaisia, alettiin kutsua singleiksi ja 12-tuumaisia puolestaan termillä "long play", eli lp-levyiksi. Uudet helpompikäyttöiset formaatit mahdollistivat omalta osaltaan modernin populaarimusiikin synnyn seuraavilla vuosikymmenillä. VINYYLILEVYLLE ennustettiin nopeaa kuolemaa 80ja 90-luvuilla CD:n ja myöhemmin MP3:n kaltaisten tallennusmenetelmien tieltä. CD:n "virheetön äänetoisto" ei kuitenkaan musiikkiteollisuuden yllätykseksi merkinnyt "epäkäytännöllisten" vinyylilevyjen kuolemaa. Omalta osaltaan sitä pitivät hengissä sekä musiikinharrastajien ehtymätön keräilyvimma divareista, levyliikkeistä ja huutokaupoista että lukuisat vinyyleihin erikoistuneet pikkulevymerkit ennen kaikkea electroTEKSTI: ESA KLEMOLA, KUVA: MIIRA RAUHAMÄKI nican, hiphopin, reggaen sekä hc-punkin piirissä. Jyväskylässä vinyylin voimaan on luottanut erityisesti laadukkaista julkaisuistaan tunnettu Rikos Records. OMAN LUKUNSA ON muodostanut Jamaikan sound system -bileistä New Yorkin hiphop-scenen kautta maailmalle eri muodoissaan levinnyt dj-kulttuuri, joka piti vinyyliä kunniassa tiskijukkien ainoana oikeana työvälineenä ja nosti samalla maksisinglen markkinoille. Nykyisin levynmyynti internetissä ja alan erikoisliikkeissä kukoistaa j a onpa vinyyli löytänyt tiensä taas ns. tavallistenkin levykauppojen valikoimiin, sinne CD-hyllyjen sekaan. Monille vinyyli on yhä se ainoa oikea ääniteformaatti. pelkästään j o näyttävämmän kansitaiteen tai lämpimän äänen ja rahinan takia. Mikko Vilenius alias dj Gimmix kertoo aloittaneensa vinyylien keräilyn ja dj-harrastuksensa yhtä aikaa 90-luvun puolivälissä. Esimerkiksi Vinylon j a Aunght-klubin kantaviin voimiin kuuluva Mikko toteaa käyttäneensä parhaimmillaan levyihin 2000-3000 markkaa kuukaudessa, nykyisin päätoimisena opiskelijana vähemmän. Nykyisin hänen kokoelmistaan löytyy arviolta 700-800 seiska-, kymmenja kaksitoistatuumaista. CD-levyjä Mikko ei nykyisin käytännössä osta. "Varmasti sellaista kuukautta ei olekaan, ettei mitään tulisi ostettua. Yleensä hankin levyni postitse alan erityisliikkeistä tai netistä. Divareita en juuri kierrä, käytetyt vinyylit hankin yleensä nettihuutokaupoista." Jyväskylästä vinyylilevyjä löytyy Mikon mukaan huonosti ja Suomessa parhaat erikoisliikkeet sijaitsevat Helsingissä. Vinyyleihin erikoistuneelle levykaupalle olisi hänen mukaansa tilausta myös kaupungissamme. MIKKO KERTOO ITSE hankkivansa levyjä e n kriteerein: kaverien suosituksen, levy-labelin, tuottajan tai netistä kuullun perusteella. Hän kertoo omistavansa ennen kaikkea jamaikalaismusiikkia sekä hiphoppia, mutta kokoelmista löytyy tyylejä laidasta laitaan: jazzia, bluesia, elektronisempaa rytmimusiikkia, T h e Smithsejä ja Tapio Rautavaaraa. "Arvokkaimmat levyt omassa kokoelmassa ovat sellaisia, joiden eteen on nähnyt tiettyä vaivaa ja toisaalta sellaiset joihin liittyy hyviä muistoja."» "Jatkan siitä mihin isäni jai Olov Svedelid: Nimeni on Eduord Braun Hitler Book Studio 2001 KIRJASSA EI OLE varsinaista päähenkilöä, mutta jos olisi, toimittaja Peter Harbrich olisi yksi heistä. Hän toimii päätoimittajana Vvbchen-Spiegel -lehdessä, jolla menee luvalla sanoen huonosti. Harbrich metsästääkin kuumeisesti isoa juttua, joka voisi kääntää hänen viikkolehtensä kurssin nousuun. Kun Eva Braunin ja Adolf Hitlerin kauan kadoksissa ollut jälkeläinen Eduard Braun-Hitler tulee julkisuuteen television visailuohjelman kautta, on Harbrichin etsintä päättynyt. Wochen-Spiegel aloittaa laajan juttusarjan, jossa tutkitaan muun muassa dna-testein, onko mies todellakin se joksi itseään väittää, maailman tunnetuimman hirmuhallitsijan poika. Useista soraäänistä huolimatta alkaa vaikuttaa siltä, että Eduard todellakin on Hitlerin lähisukua. Sehän saa tietysti useimpien uusnatsien sukat pyörimään jaloissa, eikä aikaakaan kun Eduard on kerännyt taakseen suurehkon Kolmatta valtakuntaa kaipaavien lihaskimppujen ja harmaahapsisten teräsvaarien armeijan. Mutta kaikki uusnatsit, varsinkaan johtajat, eivät ole iloisia tämän uuden tulokkaan ilmaantumisesta kuvioihin. Tyytyväisiä uusnatsien avoimeksi muuttuvaan liikehdintään eivät myöskään ole äärivasemmistolaiset radikaalit, jotka kuvataan kirjassa vahvana ja järjestelmällisenä tekijänä. Kaduilla taistellaan, eikä näissä taisteluissa anneta armoa, jos sitä tuskin kyselläänkään. Opuksessa on muutamia erittäin raakoja kohtia. Ihmisiä piestään säälimättä, sormia leikataan irti ja tungetaan sinne minne ne eivät välttämättä kuulu. SVEDELIDIN KUVAUSTAPA on yksityiskohtainen, ja kun putkenpätkät ja pesäpallomailat kohtaavat ihmiskalloja tuhoisin seurauksin, tekee kokeneimmankin splatter-fanin mieli siirtyä seuraavaan kappaleeseen. Ruotsalainen Svedelid luo yhä uusia ja uusia hahmoja kertomukseensa, ja jossakin vaiheessa nousee jo pieni epäilys, miten ihmeessä kaikki hahmot pystytään järkevästi yhdistämään juoneen. Loppuratkaisu on yllättävä, mutta jättää itse asiassa pienen pettymyksen maun. Viimeinen kappale tuntuu kuin törmäykseltä tiiliseinään kirjan loppuessa ikään kuin kesken, sillä viimeisillä kirjailija vaihtaa tyystin tyyliään eikä lorAaadkcin osaa snoa, onko se nerokas vai typerä. Suosittelen kuitenkin kaikille aiheesta kiinnostuneille, sillä Hitleristä tai hänen jälkeläisestään ei kertakaikkiaan voi tehdä tylsää kirjaa. JUKKA VUORIO JATKOKERTOMUSKILPAILU RATKESI JYLKKAR1N jatkokertomuskilpailu järjestettiin keväällä 2002 jo kolmannen kerran. Kilpailuun tuli määräajassa kaksi tekstiä. Pitkän harkinnan jälkeen raati päätti olla jakamatta tämänvuotisessa kisassa ensimmäistä palkintoa. Kumpaakaan tekstiä ei katsottu julkaisukelpoiseksi, joten molemmat tekstit päätyivät jaetulle toiselle sijalle. TOIMITUS YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖ JYVÄSKYLÄN TERVEYDENHOITOASEMA VUODENVAIHTEEN POIKKEUKSELLISET SAIRAANHOITO LABORATORIO AUKIOLOAJAT 24.12.02.-1.1.03 SULJETTU 23.12.02 ja 2.-3.1.03 AVOINNA 8-14 23.12.02-6.1.03 SULJETTU HAMMASHUOLTO 24.12.02-1.1.03 SULJETTU 23.12.02 ja 2.-3.1.03 AVOINNA 8-14 MIELENTERVEYS 23.12.02.-1.1.03 2.-3.1.03 SULJETTU AVOINNA 8-14
J y v ä s k y l ä n Ylioppilaslehti 1 6 / 2 2 " O l e n teille k a t e e l l i n e n . . . " TEKSTI JA KUVA: ANTTI AIRAKSINEN JA MIKA PUUKKO Voiko siitä puima, kun a voi edes ajalella. Voiko siitä puhua? Muuten hymyillään ja toivotellaan hyvää jatkoa, vaan illan tullen pelottaa; Ei ole ketään kelle soittaa (Viikate: Ei ole ketään kelle soittaa levyltä Kcta/drven rannat) LAULUN SANOJEN VASTAISESTI Viikatteen Kaarle ]a Simeoni apupoikineen vetivät kylmästä pakkasyöstä huolimatta Lutakon lähes täyteen kuulemaan sanomaa Kaajärven rannoilta marraskuun viimeisenä päivänä. Tämä on jo neljäs kerta kun käydään Jyväskylässä keikalla. Tunnelma ja ilmapiiri on täällä kaikin puolin hyvä joka kerta. Homma toimii ja ihmiset on mukavia. Tämä on selkeästi Suomen parhaimpia paikkoja", kehuu Kaarle Lutakkoa. Väkeä tuntuu keikoilla riittävän ja yhtyeen albumit keikkuvat listojen kärkisijoilla. Onko Viikatteesta tullut liian suosittu? "Suosio ei ole missään vaiheessa mennyt liian jyrkästi ylöspäin, meillä on vielä narut hallussa. Tämä on vasta toinen kcikkavuosi meille. Aika lailla samat bändit (mm. Kotiteollisuus ja Rautiainen) ovat tahkonneet kuusi vuotta, ja nyt ostava yleisö on löytänyt musiikkimme. Meidän palettimme ci kuitenkaan ole niin tuotteistettu, että telkkarin kautta valittaisiin soittajat ja sitten alettaisiin tehdä biisejä", Kaarle kertoo. nani, sillä li le myhäilee ULKOAPÄIN kaikki ei kuitenkaan näytä aina "Tämä n kovin hohdokkaalta: "Nytkin tultiin isot miehet pienessä pakettiautossa ja yhden on aina otettava lattiapaikka. Mutta itse tästä (keikkailusta) tykkään, on mukava istua siellä ahtaassa autossa". Kaarle naurahtaa. Levyjen tekeminen ja autossa kyhnyttäminen ovat vieneet siinä määrin Kaarlelta aikaa. ettei hän ole vielä ehtinyt toteuttaa yhtä suunnitelmistaan: "En ole vielä kerinnyt hakea opiskelemaan yliopistoon, esimerkiksi etnologia on sellainen mitä olen miettinyt. Yliopistoon haku on ollut jo muutaman vuoden teemaTuleva etnologi Kaarle Viikate? nani, sillä haluan olla muutakin kuin kokki", Kaarle myhäilee ja jatkaa: "Tämä musahomma on tällä hetkellä päällimmäisenä, mutta asetelmat muuttuvat ajan myötä. Viestini yliopisto-opiskelijoille on: Olen teille kateellinen." Toisaalta rokkistarailu ei ole vetänyt miehen mieltä apeaksi: "Niin, olen kyllä nyt siinä asemassa, että teen juuri sitä, mitä itse haluan. Pelkään, jos ja kun tulee se aika, että haluan lähteä opiskelemaan, ei vain lahkeet riitä. Omilla ehdoilla on aina helppo mennä eteenpäin, mutta kun pitää mennä muiden ehdoilla, se vaatii sitten ihan eri resursseja. Sitten voikin mennä jauhot suuhun, sitä en uskalla edes ajalella", Kaarle pohtii. Nämä asiat eivät kuitenkaan ole päällimmäisenä Viikatteen keulahahmon mielessä. Ennen vuoden synkintä juhlaa bändi viettää iltamia viidellä paikkakunnalla, jonka jälkeen onkin aika rauhoittua kynttilöiden hehkuun. "Jouluni on perinteisen lämminhenkinen. vanhempien luona tulee käytyä. Äiti tekee kaikki perinteiset jouluruoat ja isä paistaa kinkun. Sitä vain toivon, että tulevinakin jouluina pystyisi rauhoittumaan, rauhallista joulua ei voita mikään. Siitä saa virtaa pitkäksi aikaa". Kaarle tunnelmoi.» Viikate netissä: http://www.viikote.com Demoni -palsta esittelee pienehköjä, vielä suhteellisen tuntemattomia yhtyeitä. Levyjä voi lähettää osoitteeseen: Jylkkäri / Petrus Koskimies, Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä. DEMONI VETÄYTYY JOULULOMALLE Kiitos kaikille demojaan lähettäneille artisteille, palaamme asiaan jälleen tammikuussa! Levyjä voi toki lähettää myös joulutauon aikana. Tulevan vuoden ensimmäiset demoarvostelut julkaistaan 22.1. Lähihoitajat: Likainen kuolema vanhukselle (2000) Jussi Anttonen (bosso), Juho Lehto (rummut ja kitara), Kori Jagt (laulu). Lisäksi äänitteellä käytetään nokkahuilua, hulaputkeo, pasuunaa, didgeridoota ia samplejo. Hyvin ihmeellistä musiikkia. Nimi viittaa pahasti hc-punkkiin, mutta tämä tuotos sisältää aivan jotain muuta. Vaikka olen kuunnellut levyn monta kertaa alusta loppuun, en siltikään osaa sanoa tästä juuri mitään. Huumorimusiikkia ja lyhyitä biisejä. Tämä ei ole punkkia, poppia, rockia, elektroa eikä heviä, vaan jotain siltä väliltä. Yksikään laulu ci nouse muiden yli, ja oikeastaan pidän jokaisesta. Tämä on hyvä osoitus siitä, kuinka vieläkin jotkut jaksavat tehdä musiikkia yli rajojen. + Hauskaa kuunneltavaa + Erittäin omaperäistä Ei mitenkään syvällistä musiikkia Ei tarttumapintaa Antti Loukkonen: II You Were Here Again (2002) Antti Laukkanen (loulu ja kitara), Kimmo Paananen (kitara ja taustalaulu), Ari Viitala (bosso), Kimmo Koskinen (rummut) Yhteystiedot: onttijaukkanen@hotmail.com Tässä kohtaa on pakko kumartaa. Kyseessä on artisti, joka taitaa iskevät kertosäkeet ja melodiat. Biisit eivät ole mitenkään monimutkaisia tai soittajien taidonnäytteitä, vaan ihan perinteisiä popkappaleita. Usein biisit tosin pilataan ylipitkillä kitarasooloilla tai vaikeasti hahmoteltavilla väliosuuksilla. Homma toimii erityisen mallikkaasti, ja bändi kuulostaa todella osaavalta ja varmalta. Vielä jos hiukan saisi lisää särmää biiseihin, niin tässä olisi valmis paketti. + Erittäin iskevä + Taitava, varma ja osaava kokonaisuus + Suorastaan nättiä musiikkia Enemmän särmää Rook^dead: Stigma (2002) Pekko Vesola (ohjelmointi) Yhteystiedot: rook@karsta.org Elektromusiikkia sisältävä levy on ihan toimiva kokonaisuus. Kyseessä ei ole mitään tanssilattioita täyttävää megabiittiä, vaan enemminkin hengailuja taustamusiikkia. Levyllä on kolme biisiä, joista avausraita Stigma korjaa ehdottomasti pisteet kotiin. Musiikin laatu on erityisen hyvä, eikä soundeissa ole valittamista. Kritiikki kohdistuu biisien kestoihin, sillä levy kestää lähes 17 minuuttia. Vähän tiiviimpänä tämä voisi toimia vieläkin paremmin + Stigma on paras biisi + Soundit toimivat hyvin Liian pitkiä kappaleita Biisit kaipaavat rohkeampia kokeiluja Fisq: One of o Kind (2002) Outi Juvonen (loulu), Jukko Partanen (kitara), Mikko Asikainen (kitoro), Juha Mattila (basso), Lossi Piipponen (rummut) Yhteystiedot: http://www.fisq.cjb.net Joensuusta ponnistava yhtye soittaa harmitonta ja viatonta poppia. Levyltä löytyy hempeää tunteilua ja välillä ihan rockiakin, mutta kokonaisuudessa ikävä kyllä musiikki on turhan voimatonta. Soitto toimii ja laulaja hoitaa pestinsä hyvin. Ongelmaksi nousee sen sijaan levyn kaukainen ja vähän tunkkainen soundi, eivätkä menevimmät palat pääse oikeuksiinsa. Biisit noudattavat perinteistä versechorus-verse -kaavaa kuulostamatta silti samanlaisilta. Paremmalla äänenlaadulla lopputuloskin olisi ollut aivan toisenlainen. + Menevää poppia + Bändi soittaa hyvin yhteen Tunkkainen soundi Pikkuisen lisää meininkiä PETRUS KOSKIMIES A Puhu v ä h e m m ä n , kuuntele enemmän Quintessence: tolk less lisien more (Texicalli 2002) TARPEEKSI KAUAN esikoislevyään kypsytellyttä Quintessencea voi kuunnella varsin leppoisin mielin. Aiempi vakinaisempi, koneitten tahdittama vääntö on sulanut orgaanisemmaksi musisoinniksi. On suoranainen kulttuuriteko, että tälle pitkäsoitolle on löytynyt suomalainen levy-yhtiö. Kulunut vuosi on vahvistanut sen, että uutta fuusiojazzia tehdään Suomessa kunnianhimoisemmin kuin koskaan. Orkesterien ja musiikkityylien välillä ei ole enää ylittämättömiä raja aitoja. Onpa Quintessence sitten nujazzia, acid jazzia tai indiesouljazzia, niin ainakin se kuulostaa hyvältä ja paljon sielukkaammalta kuin klubiuskotiava NuSpirit Helsinki. Muutama vuosi sitten Islanti oli "kaikista viilein" turistikohde. Monelta jäi huomaamatta, että pienellä saarella tehdään oikeastikin sekä laadukasta musiikkia että nykytaidetta. Nyt islantilaiset orkesterit ovat jääneet hieman taka-alalle. Toivottavasti sama kiertokulku ei tapahdu Suomelle. Ennen sitä, nauttikaa kovenevasta Suomi-kuumeesta vilustumatta! TOMMI PYLKKÖ ELUTAKKO PE 13.12. E2KIM0 UPUT7/6 M . LA 14.12. Holiday Cenler-Rock n Roll Juhilee! THE ROLLOVERS. BEETLECRUSHERS. L0W DOWN DUDES, THE HOVVLIN M OS E ES UPUT 5 Hl • El Ennakkoja • Inlo: 0400-666 626 PE 20.12. Popcily 2002 päätöskonsertti: MILJOONASADE, FRIDGE, THE YOUNG MUMMIES, GEORG KALLIOLA & J00J00 MIEHET . UPUT 2 -IK-18IEl ennakkoja tulevaa oMalmlstoa: 11.1.2003 MARTTI SERVO 8 NAPANOERI! tMMnmimatanniiiiiiiin mu»,»—»—.am l u i n a MBimMMJBiun
j f l Jwi8lwläii Ylioppilaslehti 1B/2P02 usiikki vpi T E K S T y E T R U y O S K I M I E S , KUVA: KIMMO PAANANEN Antti Laukkasen Antti Laukkanen on valmis tekemään menestyksen eteen töitä. SYKSYN AIKANA Jylkkärin Demoni-palstalle on tullut tasaiseen tahtiin omakustanteita ja muita pieniä levyjä. Tuotoksien taso on ollut erittäin hyvä, mutta joukosta nousi yksi ylitse muiden. Jyväskylässä asuva Antti Laukkanen, 27, julkaisi singlen IjYou Were Here Again, joka sulatti jopa arvostelijan metallisen sydämmen. "Nyt tulee kuluneeksi 12 vuotta siitä, kun ostin ensimmäisen kitaran ja aloitin soittamisen. Sooloura lahti käyntiin noin neljä vuotta sitten. Ensin ajattelin vähän katella, että miten sooloilu onnistuu, ja lopulta tämä vaihe jäi vain päälle", Laukkanen valottaa uransa taivalta. ENSIMMÄISEN bändinsä Laukkanen perusti yhdessä kavereidensa kanssa. Tuolloin raskas musiikki iski poikiin eniten, ja yhtye aloittikin soittamalla Metallicaa ja Slayeriä. "Ajan myötä tyyli alkoi kevetä, ja nykyisin hevimusiikki on jäänyt kokonaan taakse. Tuskin kuuntelen nykyään sitä ollenkaan", Laukkanen myöntää. Sarjassa käydään yliopiston miesten vessoissa. OSA 3/5 VIESTINTÄTIETEIDEN LAITOS TEKSTI: MIKKO LJOKKOI JA TEEMU KESKINEN, KUVA: TEEMU KESKINEN Tourulan ala-aulassa miesten ja naisten vessoihin mennään samasta syvennyksestä. Syvennys on kohtaamispaikka, jossa voi kysyä kivalta tytöltä, "missä meillä on luento". Miesten vessan koodi on ToB 105. Vessan oven avatessaan näkee itsensä peilistä ja voi arvioida, onko tukka hyvin. Peilin alla on kaksi lavuaaria. Vasemmalla on koppi ja pisoaari, oikealla koppi. Tuoksu on miellyttävä ja kahvoihin uskaltaa koskea paljaalla kädellä hihaottcelle ei ole käyttöä. Siisteys on sitä luokkaa, että pöntölle rohkenee istahtaa asettamatta välikannelle paperia. Kopin seinässä on ohje suomeksi ja e n g l a n n i k s i : Älä heitä wcpönttöön paperisia käsipyyhkeitä tai muita tavaroita, sillä viemäri tukkeutuu! Käytä roskakoria! Viestintätieteilijät ovat muuttaneet ohjeista muutamia sanoja ja tuottaneet näin kuivaa huumoria. Seiniin ei ole kirjoitettu mitään.» PS. Pisoaarissa on se huono puoli, että raikastin toimii kuten hana. Se pitää myös sulkea itse. Koska muut eivät ole heittäneet käsipyyhkeitä lattialle, ei sitä kehtaa itsekään tehdä. Musiikkityyli keveni lopulta hempeäksi ja melankoliseksi popiksi, johon Laukkanen keskittyy tosissaan, sillä haaveena olisi ansaita tulevaisuudessa musiikilla leipä pöytään. Nyt on jo ilmestynyt single, ja levynteosta pitäisi aloittaa pian neuvottelut. Keikkoja olisi tarkoitus tehdä ensi vuoden alussa ympäri Suomea. "PARI VUOTTA sitten päätin, että tätä haluan tehdä elääkseni. Ei tulevaisuus sinänsä pelota. Jos tästä ei tule mitään suurta, niin sitten ei auta kuin miettiä, että mitähän vittua sitä nyt tekisi. Ja kyllä sitä aina jotain tekemistä keksii." Sooloprojektin lisäksi Laukkanen esiintyy myös trubaduurina nimellä Antti Laukkanen~solo, jossa hän esiintyy yksin kitaran kanssa soittaen covereita. Hän toimii myös Sway-yhtyeessä basistina ja taustalaulajana. Keikkoja varten mukana on bändi, johon kuuluvat Kimmo Paananen (kitara ja taustalaulu), Ari Viitala (basso) ja Kimmo Koskinen (rummut). Playbackina soittaminen ei Laukkasta kiinnosta. "TIETENKIN KUN on sooloartisti, niin voi puhua taustabändisiä, vaikka kyllä me olemme ihan tavallinen rockyhtye. Kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa musiikkiin ja tehdä siitä omanlaista. Multa minulla on aina viimeinen sana sanottavana, jos on aihetta. Ja pidän huolen myös siitä, ettei alkuperäinen ideani katoa." "Jossain mielessä en ole diktaattorimainen, toisaalta taas olen. Me olemme ei-demokraattinen yhtye, mutta haluan että musiikki kuulostaa rennolta eikä käsketyltä." Laukkanen käsittelee lauluissaan omakohtaisia asioita, sitä miltä joku asia on tuntunut, ja muutenkin aiheet tulevat omasta elämästä. Parisuhteet tulevat esille tässäkin musiikissa, mutta vähän eri tavalla kuin yleensä. "Ennemminkin laulan siitä, kun niistä parisuhteista ei ole koskaan tullut mitään. Muutenkin lyriikat menee naisjuttuihin. Tokihan minä haluan esimerkiksi maailmanrauhaa, mutta ainakaan tietoisesti se ei käy musiikista ilmi", naureskelee Laukkanen. "MELANKOLIANI EI ole mielestäni mitään suomalaista haikailua, jota esittävät esimerkiksi CMX ja Eppu Normaali. Ehkä enemmänkin ruotsalaista tai keskieurooppalaista", Laukkanen pohdiskelee. Tämän voi todeta kuuntelemalla miehen singleä, josta helposti löytää esimerkiksi Kentin tai Andreas Johnsonin piirteitä. Eikä Laukkanen kiellä sitä. "Ei minulla ole mitään tiettyä esikuvaa tai idolia. Vaikuttajia löytyy sitäkin enemmän. En voi kiistää etteikö se kuuluisi musiikissani, mutta en myöskään aio matkia ketään." KUN LAVALLA soi kevyt ja hempeä popmusiikki, on kohdeyleisö helppo arvata: naiset. Totuushan on, että jos bändin keikoilla näkyy paljon naisväkeä, on poikien pakko seurata perässä. "Kieltämättä hormonit vie naisiin. Onhan se kivaa, jos naiset tykkää, mutta kyllä miestenkin palaute lämmittää." Vaikka kyseessä onkin haikeaa musiikkia esittävä anisti, löytyy livetilanteisiin varastosta muitakin lauluja kuin pelkkiä balladeja. "Settiin mahtuu myös rockja bailausbiisejä. Jotkut kappaleet muistuttavat melkein Hanoi Rocksia. Mutta ei nekään mitään hard rockia ole", selittää Laukkanen. Uran tässä vaiheessa glamour tai rokkikukon elämä ei ole vielä koskettanut Laukkasta. Mies ei juo juurikaan viinaa eikä polta tupakkaa, jotka usein ovat muusikoiden peruspiirteitä. "Osaan kyllä sekoilla ja kämmäillä ihan selvinpäinkin. Mutta toivottavasti en saa mitään kiltin pojan kuvaa, koska en ole sellainen. Toisaalta en halua myöskään mitään pahan pojan mainetta", päättää Laukkanen.» Omaperäisyyksiä LEVYT Sigur Ros: () Fatcot Records 2002 SIGUR ROS ON YHTYE, joka on löytänyt oman, suuren tilansa maailmassa. Yhtye on ehdottomasti omaperäisintä musiikkia, mihin olen viime aikoina törmännyt. Ulkomusiikillisista syistä heitetyt Radiohead-vertaukset eivät alkuunkaan riitä kategorisoimaan Sigur Rosia, jonka pitkät toistuvat aallot vievät ajatukset Islannin avariin ja karuihin maisemiin. Levy on tosin äänitetty lähellä Reykjavikia uima-allastilaan rakennetulla studiolla. Ajatuksissa on epäilemättä ollut tallentaa pitkiä autenttisia kaikuja. Rauhallinen ja kiireetön tunnelma kuljettaa läpi levyn kahdeksan nimettömän raidan. Bändi pysyttelee läpimurtolevynsä AgaeUs Byrjunin tyylissä pitkien kitaraja piano/urkulinjojen kantamana. Tämän lisäksi mukana on jousisektio. Mielenkiintoisen lisän bändin soundiin tuo kitaristi-laulaja Jon Thor Birgissonin kitaransoitto sellon jousella, puhumattakaan hänen korkeasta laisetinomaisesta lauluäänestään. Poikkeuksetta hidastempoiset kappaleet pysyvät ihailtavan hyvin bändin hyppysissä. Tämä on levy, jossa on ulaa omille ajatuksille; kumma kyllä tätä voi kuunnella sekä taustamusiikkina että syventyen. Pieni on kaunista, ja suurta. Tori Amos: Scarlet's Wolk Sony Music 2002 TORI AMOKSEN SEITSEMÄS levy ScarleCs Walk on matkakertomus Amerikasta. Einarratiivista matkaa kehystää kahdeksantoista laulua. Amoksen ääni+piano = persoona on oikeutetusti etualalla, ja hänen lahjakkuuttaan laulajana, pianistina ja lauluntekijänä ei käy kieltäminen. Kahdeksantoista laulua tosin tuntuu kokonaisuuden kannalta raskaalta, ja tiivistäminen olisi ehkä ollut paikallaan. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, etteikö biisimateriaali olisi laadukasta, esiin nousevat ainakin Amber VVaves, Carbon, A Sort a Fairytak, Taxi Ride ja Gold Dust. Amoksen tekstit ovat täyttyneet runsaista kielikuvista, käänteistä ja tasoista, mikä teollisuuspop -aikakaudellamme on ilahduttavaa. Musiikillisesti pysytään melko perinteisillä pop-rockfolk -urilla, joissa Amoksen lauluosuuksia ja pianoa tuetaan peruskokoonpanolla kitara-bassorummut-perkussiot. JUHA RUUSKA
Jyväskylän Ylioppilaslehti 16/2002 (Q AIDASTA JA SEIPÄÄSTÄ Otin tällä palstalla Jylkkärissä 14/2002 esille epäloogisuuden, joka valliisi Maltillisen äärivasemmiston kahden mielipiteen välillä. Sama ryhmä vastustaa tupakan myyntiä Ilokivessä ja toisaalta sallisi kannabiksen laillistamisen, Itse näin tässä ristiriidan, ja mielestäni perustelinkin näkemykseni vähintään kohtuullisesti. Cannabis sativa on huumekasvi, rahakasvi, joka aiheuttaa samat ongelmat kuin vaikkapa tupakka. MÄA rajoittaisi laillisen nautintoaineen saatavuutta ja samaan hengenvetoon laillistaisi monin verroin vaarallisemman myrkyn. Tomi Äberg oli viime Jylkkärissä vastaavinaan kirjoitukseeni. Abergin "vastine" oli kannabiksen laillistajien retoriikkaa tyypillisimmillään. Esittämääni ristiriitaan hän ei varsinaisesti ottanut kantaa, mutta onnistui kyllä vähättelemään kannabiksen terveyshaittoja verrattuna laillisiin päihteisiin, kertomaan huumevelkojen vuoksi tapetusta pojasta ja toteamaan huumesodan jo hävityksi. Suurimpana ongelmana Aberg pitää sitä, että kannabiksen myynti on järjestäytyneen rikollisuuden käsissä. Väärin meni. Kannabis aiheuttaa mm. apatiaa ja piittaamattomuutta sekä altistaa psykoosille. Sen terva sisältää tupakan tervaan verrattuna jopa 50-kertaisen määrän karsinogeeneja. Tuoreesta brittitutkimuksesta ilmenee lisäksi, että kolmen kannabissätkän polttaminen vaurioittaa keuhkoja saman verran kuin koko asiallinen savukkeita. Kannabiksen "tehoaine" THC on rasvaliukoinen, ja sitä on elimistössä jopa kuukauden ajan huumeen käytön jälkeen. Alkoholikrapula kestää yhden aamupäivän, näitä terveysvaikutuksia verratakscmme. Aberg ei esitä yhtäkään faktaa, joka osoittaisi kannabiksen olevan jollekulle välttämätön hyödyke. Kannabiksen tarkoitus on aiheuttaa hassu olo. Olon saa kyllä viinallakin juuri niin hassuksi kuin haluaa. Ongelma ci ole kannabiskaupan hallinta, vaan kannabis itse. Sota huumeita vastaan on kesken, eikä luovuttamista voi hyväksyä. Euroopan hasiksesta 80% tulee Marokosta, suurelta osin Ceutan kautta. Tarvitaan lisää resursseja poliisille ja rajavalvonnalle sekä tehokasta viranomaisyhteistyötä. Kannabiksen ja muiden huumeiden leviämisen estämiseen käytetty euro säästetään sosiaali-ja terveyskuluissa moninkertaisesti, Abergin mainitsema 20-vuotias poika ei kuollut huumevelkojen ui järjestäytyneen rikollisuuden takia, vaan huumeiden takia. Miksi hänen pui käyttää huumeita? Minun mielestäni on erinomaista, että Abergin harmittelemat EU:n THC-säädökset rajoittavat hampun viljelyä. Mikäli hamppua voisi kasvattaa millä tahansa pellolla, mikään ei enää estäisi tavaran kulkeutumista jokaisen lapsen ulottuville. Lapsia on suojeltava, koska ei ole muuta tulevaisuutta kuin lasten tulevaisuus. PÄIVI SIVONEN keskustelua KAHVILAKESKUSTELUA KANNABIKSESTA I luumeiden vaikutukset ovat maailman kiistanalaisin asia. Kiistan valtaapitävänä osapuolena on orjapiiskurina toimiva kaupallinen markkinakoneisto. Toisella puolella ovat ihmisoikeutensa menettäneet huumeiden käyttäjät, jotka kaipaisivat rennompaa menoa. Kannabiksen käyttäjät haluavat erottautua muusta huumekulttuurista laillistamalla ravintotai lääkeaineeksi käytetyn kannabiksen. Kieltämättä liiallinen kannabiksen käyttö voi "jumittaa" yksilöä ja estää sopeutumasta kaupalliseen kiireiseen kulttuuriimme. Ekologisesti kestävä kehitys kuitenkin vaalisi meitä hidastamaan kulutuksen tahtia. Sen sijaan kiristämme sitä ja tuomitsemme kollektiivisesti kannabiksen huumeeksi, jonka käyttöä tulisi kontrolloida testeillä. Testausseulan läpi kuitenkin pääsevät helpommin kovien huumeiden käyttäjät, jotka vetelevät mömmöjänsä sitten markkinatalouden pelisäännöillä. Samaan aikaan Kiinassa elää 300-tuhatpäinen heimo, jossa on yli 100 kpl työkuntoisia 100-vuotiaita, jotka kehuvat pitkän iän salaisuudeksi hamppumausteista soppaansa. Jos sama kansa alkaisi vastaavasti syödä tupakanpuruja, niin he kuolisivat sukupuuttoon ensi vuoden aikana. Sillä aikaa Euroopan huumeongelmien minimointipolitiikan Alankomaissa poltellaan kannabista kahviloissa ja kauhistellaan kieltolakimentaliteetin aiheuttamien huumekuolemien tilastollisessa kärjessä olevaa Ruotsia. Lähde: http://www.sky.org/outisel N I M . ONE LOVE KAS-PIN UNOHTUI TOIMITTAJALTA Jylkkäri julkaisi numerossaan 11/02 artikkelin itsepuolustuslajeista, mutta suomalainen historiallinen Kas-pin (htipy/personal.phpoint.net/sutemi/kaspin.html) unohtui tai ei ollut toimittajan tiedossa. Jylkkärilläkin olisi nyt upea tilaisuus valottaa suomalaista.perinnetaitoa, joka monessa suhteessa päihittää itämaiset budotaidot, kirjoittamalla oman artikkelinsa Kas-pinista. Kas-pin on kulkenut hankasalmelaisen Kaarlo Valkosen suvussa ainakin kolmekymmentä sukupolvea. Välillä taitoja on vaihdettu kiinalaisten, tiibetiläisten ja romanien kanssa. Kas-pinia voi harjoitella urheiluseuroissa Mäntässä ja Espoossa. Aseja aseettomien tekniikoiden lisäksi Kas-pin sisältää tietoa luonnonkasvien käytöstä ja henkisiä harjoitteita ja myös istuma-asennossa tehtävän mielenhallintaharjoituksen. MARKUS SILANDER, MARKUS.SILANDER@FIMNET.FI Sana o n vapaa käytä sitä! KESKUSTELUA-PALSTA on yhtä kuin Jyväskylän Ylioppilaslehden mielipideosasto: väylä purnaukselle, keskustelunavauksille ja -jatkoille, kommentoinnille... aiheena JYY, Jylkkäri, yliopisto. Jyväskylä ja muu maailma. Kirjoita tekstisi mieluiten tietokoneella ja toimita se Jylkkärin toimitukseen levykkeellä tai sähköpostina osoitteeseenjylkkari@cc.jyu.fi. Voit kirjoittaa myös nimimerkillä, mutta liila tällöinkin mukaan nimesi ja yhteystietosi. Kirjoita tiiviisti (max 2500 merkkiä). Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja muokata tekstejä tarvittaessa. TOIMITUS, Keskussairoolontie 2,40600 Jyväskylä -järjeStÖtJärjestöilmoitukset osoitteella jylkkari-jarjestot@cc.jyu.fi Ilmoitukset numeroon 1/03 ti 14.1. mennessä! Joulumaahan oli matkamies menossa, mutta soihdut sammuivat, |a han eksyikm Rentukkaan! Ja katso, siellä perapöydässa oli luo joukko kokoonluneena. lämmittelemässä, kun ulkona paukkui pakkanen. Se joukko oli Siperia Seuta. päivä oli pe 13.12., ja kello oli tasan 20. He olivat kokoontuneel valitsemaan uutta hallitusta seuralleen, ja sen kunniaksi oli kaikilla edessään lasilliset... pyhaa siperialaista kehoa ia mieltä lammitavaa viiniä olutta. Alkiolainen osakunta Tervetuloa pikkuiouluihin ke 11.12. Kuokkalaan KOAS n saunalle klo 18.30 alkaen. Osoite on Ykköspesänkatu i B ja sauna on ylimmässä kerroksessa. Tule saunomaan. maislelemaan glögiä ja napostelemaan torttuja ja pipareita ja tietenkin tapaamaan uusia ja vanhoja entisiä alkiolaisia. Lisälietoja osakunnan postituslistalta, johon voit liittyä osoitteessa: http7/majordomo.cc.jyu.li/mailman/listinlo/alkio/ rentouttavaa joululomaa ja iloista Uutta Vuotta Seuraavat tapahtumat 16.1.2003 Vuosikokous. Puheenjohtaja Katja, kalja@cc.jyu.il http //www.cc..jyu.ti/yhd/jopas/ Jyväskylän ev.lut. Opiskelijalähetys Opiskeliiaillat pidetään toistaisin Vanhassa pappilassa klo 18.30 alkaen. Siiainti kaupunginkirjastoa vastapäätä. Vapaudenkatu 26. Ovessa teksti kappeli, kerhotilat. Tervetuloa mukaan! Opiskelijapastori Heikki Lehlimäki käytettävissä henkilökohtaista keskustelua varten. Yhteystiedot: heikki.lehlimaki@opko.li tai 050-571 4564. 12.12. Jouluiuhla (syksyn viimeinen ilta). Kevätkauden ekat illat ovat 9.1. Lähetystyö Iloa vai uhria? / Mailis Janatuinen. 16.1. Kristityn vapaus / Keijo Hämäläinen. Evankeliset opiskelijat Evankelisten opiskeli joiden teemaillat lauantaisin klo 19.00 Lutherin kirkolla, Kansakoulukatu 5.14.12. Lapsi lahjavuoren takana Heikki Korhonen, Miika Auvinen. Evankelisten opiskelijoiden joulujuhla Lutherin kirkolla klo 18.00 alkaen. 10PA Jyväskylän Opiskelevat PArtiolaiset Jyväskylän Opiskelevat Partiolaiset kiittävät kuluneesta vuodesta ja toivottavat kaikille Keskiviikkona 11.12. klo 19 kuoron jouluinen kahvikonsertti Vanhassa pappilassa. Tule jä tuo kaveri kans' Körttiopiskelijat toivottaa lämpöistä joulua ja armorikasta uutta vuotta kaikille 1 Tervetuloa seuroihin ia kuorotoimintaan mukaan taas ensi vuonna! http://www.jyu.li/~ livimaku/herattaja/ Ynnän vakiosählyvuoro tiistaisin klo 17.15-18.00 UT ssa. ilmoitusten ehdoton maksimipituus on 70 SANAA (pidemmät leikellaan saalilla). Puulaakinne mahdollisen LOGON voille l o i m i u a a j o k o s a h k ö poslilla osoiltecsccn jylUkari-jaije5loi@cc.jyu.li tai paperilla toimitukseen skannailavakscmmc (mieluummin ensimmäinen vaihtoehto). Vain T A P A H T U M A T . M E N O T JA I L M O I T U S A S I A T , Jylkkäri toivottelee Lukijoilleen Rentouttavaa ja Lämpöistä Joulua ja aina vain Parempaa Uuttavuotta! P i i I o s a n a i I n I n i J I n i p i 11 :I:I:EI:I:I: ^^HH^> HH HB H l H l HH H l 15 ^ 1 ^^HH^^ ^ ^ ^ ^ 1 ;I:I:I:I:H: CC Marko Kunnari VAAKASUORAAN: 1, Boss, mirri inuu punakivisen arvohelyn perään. (13) 8. Pidä viinankeitossa paussia, tilkka ota ja kätke pannu hyvin. (13) 9. Hirviporukoilla on tarpeen paitsi valeasut myös jotain muuta. (8) 10. Se on pienen auton nimi, Morris. (4) 12. Kun soitin kotiin, oli vilja jo leikattu. (6). , 13. Taunon vietellä oli Kiisti, alun perin lomat sekaisin. (6) 15. Sulhasmiehiä on kylät ja kaupungit väärällään. (4) 16. Kaäntyillen Alt löysi paitakangasta. (7) 18. Tiedotuskomppania kirjoitti taistelujen tuoksinassa resursseista: Povi, "äiti" ja kaksi käännettyä asemoa. (13) 19. Punapukuisilla apureilla on rajat, muttei ole varma, onko tätä epäsotilaallista organisaatiota olemassa. (13) PYSTYSUORAAN: 1. Jos narraa tyttöä ja heittää pennillä, tietää kiesien osat. (13) 2. Kiirepä bensan hakuunoli. Ctie Guevara" ota •edes lakki pois. (13) 3. Kreuger, Gygnaeus ja Ullbetg, riittiinnesaattavat . loukata. (8) •'. 4. Kyllä rivo ihminen tuntee rissat. (6) 5. Myös norjalainen suksi sisältää sen, Kakolastakin , saattaa löytyä. (4) • 6. Se on helkatin iso, Mauri Kunnas, se on Pohjoisja-Keski-Amerikan välillä oleva vesialue. (13) 7. Belgian ajorata Carreraa kirjaa ylös eli tekee tilaa havainnoitavaksi. (13) 11. Kuuluu alkalimetalleihin, radioaktiivinen alkuaine siis; sekoitettu murkina, joka lisääntyy . vielä Uumilla. (8) 14. Kera Vihtorin, ei Kosolan, oleva sarjisstara alkaa toisaalta. (6) 17. Pelaaja otti uudet kortit kahdesti. (4) efteuiBnpoj/ei lauaiiueiueiuia ' 8 i W Z l !I|3UB|J 9 1 eteei» n »IA SI tunpiueijLl B|0U0'EI • eeist|eeiiedS'7 soi!!N'Zl !Jl|B|U0HtS>f9lft| '9 MW 01 seio :.§ lBAniasv '6 seisti jr esi,)|!edsne|S!i '8 |0Uni8A| £ snujiosiunqna ' l uauiedua^seg z leioAdueeuea • L lasxnvisvA
M A T K A M I E L E S S Ä ! www.helinmatkat.fi Yliopistonkatu 32 40100 Jyväskylä Puh. (014) 337 3100 HIUSASIOISSA SINUA PALVELEE KORTEPOHJAN PARTURI" Isännäntie 1 40740 Jyväskylä Puh. (014) 252 415 Käytä hyödyksesi kanta-asiakas TERVETULOA korttimme tai opiskelijakortilla -10 % AVOINNA: -r , •, i Ma-Pe9-18 Talvilauantaisin sopimuksen mukaan La Suljettu Nyt on edullinen aika hankkia • LUOKKAPAIDAT • HIHAMERKIT • Brodeeraukset • c o l l e g e p u s e r o t • Tpaidat • hupparit • o l o a s u t • hatut TARRA PAITA OY Vaasankatu 10. P. 215 384 www.tarrapaita.fi TEATTERIELÄMYS ON HYVÄ LAHJA! LAHJAKORTIT SAAT JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTEATTERISTA LPPUMYYMÄLÄON AVOINNA JOULUVIIKOLLA SEURAAVASTI 16-30.1Z KLO 12-19 LA21.0. JAMA23.1Z KLO 12-17 KIREETONTÄ JOULUNAIKAA TOIVOTTAA n JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN TEATTERI Ä l y l ä n Ehtoo soi y i ä k a u p u n g i l l a ÄLYLÄN EHTOO ON adventtiajan erilainen musiikkitapahtuma, joka järjestetään Jyväskylän Yiäkaupungilla lauantaina 14. joulukuuta. Tapahtuma sisältää Ravintola Sohvvissa ja Baari Vakiopaineessa järjestettävät klubit, joissa esiintyvät jyväskyläläisen kevyen musiikin taitajat. Vakiopaineessa illan pääesiintyjä on klo 23.00 esiintyvä tanssipopin lyylicombo Dynamo. Lisäksi, kuullaan Tomi Tuomaalan runonlausuntaa klo 22.30 ja päästään nauttimaan Vinylon DJ-esityksestä. Sohvvissa ehtoon avaa klo 22.00 kaupungin nouseva kyky, lauluyhtye Kukkuu. Kello 23.30 kuullaan keväällä ensilevynsä julkaisseen Kreoli -yhtyeen etnopoppia. Illan päättää Punainen Hattu. Yleisö pääsee yhdellä 4 euron hintaisella lipulla seuraamaan kummankin klubin esiintyjiä. Älylän Ehtoon järjestää Yläkaupungin Yö ry. ','.'. g ' —. j MM v ; : if^äK>:^k. g ' —. j 0(fi H K I * • *^ / " g ' —. j 0(fi » N \ T I K r-;r I . A K I H g ' —. j • ^ 11 % # kWvwx.iatikcfl.vi.coin'' P a n o i . v e l e m m e m a h a o i * i s t a n d u s k a n c i a 5 i t m » V D t r ^ ^ 7 i « V i v i i S d u t l a 1 Kauppakatu 33 J y v ä s k y l ä . P u h . ( 314)213123 1 * SOHVVIGOES * HOLLYWOOD JARJHONIÄ MESOA. IMPHOVISAAIIOIA, KILPAILUJA. SUOMIPOPPIA. SEKOILUA.. JOKA LAUANTAI KLO 23-04 VAPAA PÄÄSY 31.12. Vuoden viimeinen Show Suomi-Donnia 4: a a n ENZHOVV VUODEN 03 ALUSIA PERJANTAISIN JA LAUANTAISIN KLO 23-03, VAPAA PÄÄSY sohwi Vaasankatu 2 1 , www.sohwi.fi Esite jaossa 11.12. PuhelinilmoittauturJ 17.-19.12. Tervetuloa opiskelen! www.jyvaskyla.fi/tyovaenopisto ^7>1:<!^li jrm -vnl JYVXSKYIÄN YLIOPISTOPAINO f l c o p y « s h o p » P A L V E L U P I S T E I Kopioi ."» sm Kopeat samaMst kortit fm^Smf1Sap«s^s»a& f) Myynti: CopyShop Mattilanniemi (MaA) ja Seminaarinmäki (Hallinto) f i Kopiointi: CopyShopit, Agora ja Ylistönrinne (myöh. Päärakennus) Opiskelija Tule meille asiakkaaksi ja jäseneksi. Teemme sinulle hyvän palvelutarjouksen: * opintolaina ilman toimitusmaksua -*• ilmaiset maksukortit -*• maksuton nettipankki alle 2 6 vuotiaille POP JYVÄSKYLÄ /lois V ä i n ö n k a t u 3 4 , torin kulmassa. Tervetuloa! kmpmyelua! i r i n r . kiliHIV0at1l0p.fi