Jyväskyl Ylioppilaslehti 3 1 . MAALISKUUTA 2 4 • 44. ERTA w " — I ^1=.* ^>sc, <r^ :-r v ""< o ' . • V w ^ . • ^ n H & * \ <K « I ?\, W * / r \> >\f\ y '^^v f ^g5^-« Ä/ >mn»Mff>j>j • « !«B' * « & K '.t. '
• • • • Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2004 Irtonaisia havaintoja pääkirjoitus/ Kun ko A K n •• 1 u m n i n Anna-Maija kirjoitta . Tuuliainen minen takkuaa, on tapana kirjoittaa kolumni kolumnin kirjoittamisen takkuamisesta. Tai sitten voi tarjota lukijalle pohdiskeltavaksi irtonaisia havaintoja: Kirkosta eronneiden hautapaikoista kiistellään nyt, kun sekä kirkkoon kuuluvien että kuulumattomien hautaaminen maksaa saman verran. Näin pääsiäisen aikoihin voitaisiin alkaa kiistellä kirkollisista pyhäpäivistä. Pitäisikö niiden olla vapaapäiviä vain kirkkoon kuuluville? Kesäaikaan siirtymispäivänä vuorokaudesta "häviää" tunti. Jos tuon tunnin aikana syntyy kaksoset, joista toinen syntyy minuuttia ennen kesäaikaan siirtymistä ja toinen kaksi minuuttia myöhemmin. tuleeko heille tunnin ikäero? Tiedotusvälineet ottivat Konginkankaan bussionnettomuudesta kaiken irti. Kun seuraava kaikkien aikojen pahin tieliikenneonnettomuus tapahtuu, voi olla vaikea enää panna paremmaksi. Yleisönosastokirjoituksissa on muistutettu siitä, että jos paperilastissa olleen rekan tielle olisi osunut henkilöautoja kuolleita olisi ollut kaksi eikä 2 3 , onnettomuus olisi kuitattu yhden palstan pikku-uutisella, eikä tieverkon huonoa kuntoa äimisteltäisi. Kuinka iso onnettomuus tarvitaan, ennen kuin sanoista siirrytään tekoihin? Madririn terrori-iskussa kuolleiden muistoksi järjestettiin Suomessakin suruliputus ja vietettiin hiljaisia hetkiä. Irakissa "terrori-iskussa" ammuttujen kahden suomalaisen liikemiehen muistoksi ei suruliputettu edes Suomessa. Olisiko ammuttuja pitänyt olla bussilastillinen? Tuntuuko muistakin kuin minusta siltä, että järkyttäviä uutisia on viime viikkoina riittänyt tavallistakin enemmän? Viimeisin järkytys oli uutinen vauvojen pahoinpitelyn lisääntymisestä. Uutisen mukaan jotkut vanhemmat ravistelevat vauvaansa niin lujaa, että tämän huuto katkeaa lopullisesti. Mikä aikuisia vaivaa? Miksi ihmiskunnan älykkyys kasvaa, mutta viisaus ei? Miksi tehokkuus on kaiken mitta? Miksi pitää olla hampaat irvessä tehokas silloinkin, kun tehokkuuden perässä juokseminen aiheuttaa stressiä ja hutilointia? Miksi "muutokseen pitää vain sopeutua"? /fc/&-/^J*C^~ KANNEN KUVA: TUUKKA R O N K K O Jyväskylän Ylioppilaslehti www.iw.VivlkkoiJ Toimitus Keskussairoolorrfje 2 40600 JyAJskyiä (014)2603360 jylkkan@jyy.fi Fax:(014)2603928 Pucrtoimitlaia Anna-Maija Tuuliainen (014)2603359 4 5 8 1 4 9 7 2 anirtu@cc.jyu.fi Toimittaja Juha Matanen (014) 260 3360 050369 8285 mdnen@cc.iyu.fi K u v a a j a Tuukka Rönkkö (014)260 3973 050 5398138 tufonkko@cc.jyu.fi Taloudenhoitaja j a toimistosihteeri Paula Rouhianen (014)260 7226 JYYn psenille koliin kannettuna Jylkkän moksaa 8 euroa, eijäsenille 45 euroa. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. Ilmestyy lukukausien aikana, tänä vuonna 16 kertaa. Kulttuuri-, mielipideia tiedelehlien liitto Kultti ry.:n jäsen, usomeenmuutoKset JYYn keskustoimisto, (014)2603355 Ilmoitusmyynti Anne Koskinen puh. & k»: (014| 618 997, rnatkapuh. 4 5 1 3 7835 I l m e s t y m i s p ä i v ä t k e v ä ä l l ä 2 4 ilmestyy deadline 21.4. 14.4. 5.5. 28.4. Ylioppilaslehtien v a l t a k u n n a l l i n e n ilmoitusmyynti P|tunnytkkiO/,(02)2331222 Järjestöilmoitusten deadline l l m o m j k s e n v a l m i s t a j a p ä i v ä ä a i k a i s e m m i n ! (014)216315,0505962444 gfafiikko.nj1anen@co.inet.fi P a i n o p a i k k a Lehtsepal Oy, Pieksämäki (015)7234212. Painos 8 000 kpl ISSN 0356-7362 I l m o i t u s h i n n a t tekstissä 1,00 euroa / pmm takasivu 1,20 euroa / pmm möätäpaikkolisä 0,12 e u r o a / p m m etusivu myydään ainoastoon kokonoan v ä r i l i s ä 0/4 e u r o a / p m m Jylkkän ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa JYLKKÄRIN AVUSTAJAPALAVERI 3 1 . 3 . KLO 1 5 . 3 T O I M I T U K S E S S A . Laulu raikui vuosijuhlassa TEKSTI: A N N A M A I J A TUULIAINEN KUVA: SAMPSA KAIJALUOTO JYYN 70-VUOTISEN TAIPALEEN juhlinta huipentui maaliskuun loppupuolella. Ylioppilaskunnan historia julkaistiin varsinaisena juhlapäivänä 24. maaliskuuta, ja 27.3. Agoraan kokoontui noin 160 vuosijuhlavierasta. Ruoka, juoma ja juhlapuheet olivat käytännössä raikuvien juomaja muidenkin laulujen oheisohjelmaa. Juhlivalle ylioppilaskunnalle puhuivat rehtori Aino Sallinen sekä ministeri ja JYYn kunniajäsen Mauri Pekkarinen. Perinteisen vaikkakin tällä kertaa varsin hauskan puheen naiselle piti Juha Koskinen.. Parhaimpiinsa pukeutunut akateeminen juhlayleisö hoilotti läpi vihkollisen viisuja, muiden muassa Turo's Hevi Gee -bändin tunnetuksi tekemän Kotikalja-väännöksen Kotiseutu-iskelmästä. JYYn harvoihin akateemisiin perinteisiin kuuluva Gaudeamus igitur laulettiin ensin ennen aikojaan ja lopulta perinteen mukaan: illallisen päätteeksi ennen Ilokiveen siinymistä. Jatkoi Ilokivessä sujuivat yhtä laulullisissa merkeissä: tasavuosia juhlistamaan oli kutsuttu Semtnaarinmäen Mics/au/ajat. Legendaaristen hallituskabinetin jatkojen jatkojen jälkeen osa juhlavieraista jaksoi vielä suoriutua sunnuntaina saunomaan ja silliaamiaiselle Opinkiven saunatiloihin. VUOSIJUHLAN MERKEISSÄ ylioppilaskunta kutsui kaksi uutta kunniajäsentä, Esko Erikssonin ja Pekka Ihatsun. Kunniajäsenyyden perusteena on molemmilla ansiokas työ JYYn rakennushankkeiden toteuttamisen hyväksi sekä asiantuntija-apu, jota he ovat antaneet JYYn peruskorjausja rakennushankkeille 1980-luvun alusta alkaen. JYYn ansiomerkin saivat Irmeli Syrjälä, Aili Salokas, Teuvo Ristonen, Seija Astola ja Pekka Ojala. JYYn standaarin saivat Marja-Liisa Kuutti, Sirkka Lahtinen, Kari Minkkinen, Marita Niemi, Jukka Poikki, Leena Minkkilä, Helena Hämäläinen, Teija Leppänen ja Matti Tanskanen. Kauppakamann kultaisen ansiomerkin pitkästä urasta saman työnantajan palveluksessa saivat Mirja Ritvonen, Paula Rouhiainen ja Irmeli Syrjälä.* Juoma/au/u on vakava asia. Etualalla laulavat (vasemmalta myötäpäivään) Lyyti Vanhanen, Tuomas Viskari, Katja Mielonen, Antti Vesala, Jari Mäkinen, Kasperi Launis, Tanja Tulla, Simo Pöyhönen, Saija Kyllönen ja Teppo Harju. Alkoholia ja tasa-arvoa? vieraasta Miksi on niin, etp ä ä s t ä / ,äkun P a " skun r ' nan mies käyttää Jukka Vuorio j° nakin iliana runsaasti alkoholia ja siirtää vertauskuvallisesti takapuolensa harteilleen, niin suhteen naispuolinen jäsen yleensä hermostuu todellakin huomattavasti, huutaa ja murjottaa ja käyttäytyy muutenkin kuin äijä olisi tehnyt jotakin todella kauheaa ja anteeksiantamatonta, vaikka kyse olisi ollut vain aivan kiltistä sammumisesta kotibileiden nurkkaan? Jos pariskunnan nainen onkin se osapuoli parisuhteesta, joka pääty)' päihtymyksessään lilaan, jossa vessanpöntön äärellä vietetään aikaa aivan väärä ruumiinaukko viemäriverkostoa kohti suunnattuna, on mies usein se joka toimii kiltisti naisen apuna, pitää tämän tukkaa poissa pomosta ja tuo vettä ja päänsärkylääkettä ja kyselee voisiko vielä jotenkin olla avuksi. En väitä, että ilmiö olisi kaikissa parisuhteissa totta, mutta ainakin omissa empiirisissä tutkimuksissani olen huomannut asian olevan hyvin yleinen. Pohdin pitkään syytä tähän enskummalliseen sukupuolikäyttäytymiseen ja -jakaumaan ja kyselin mielipiteitä myös ystäviltäni, tosin vain miespuolisilta. He vahvistivat käsitykseni asiasta mutta emme löytäneet syytä asianlaitaan. Lopulta tulin siihen tulokseen, että asia liittyy niin sanottuun vonkaamiseen. Tytöt ovat kauniita, fiksuja ja muutenkin ihania Pojat eivät. Pojat tajuavat kuitenkin sen verran, että tietävät tyttöjen olevan. Ja koska tytöt ovai fiksuja, he tietävät poikien tajuavan asian. Siksi naissukupuoli pitää tosissaan parisuhteen avaimia. Siksi meidän on tunnettava syyllisyyttä omasta sammumisestamme. mutta tytön krapula-aamuna meidän täytyy olla ymmärtäväisiä ja avuliaita •
M i » W i » YlMppilaslehti 6/2B04 B Senaatintorilla TEKSTI: ANNA-MAIJA TUUUAINEN KUVA: TUUKKA RÖNKKÖ MEITÄ OLI SIELLÄ TUHANSIA Varovaisimmat puhuvat viidestä, rohkeimmat viidestätoista tuhannesta mieltään osoittaneesta opiskelijasta. Me marssimme Senaatintorilta Eduskuntatalolle rauhallisesti ja selvin päin. Me emme mellakoineet. Ja niinpä meidät sitten lehdistössä leimattiinkin lattea litkiviksi turhasta valittaviksi laiskureiksi, jotka kamevaalitunnelissa tukkivat Mannerheimintien tuntikausiksi. Eduskuntatalon portailla 18. maaliskuuta me vaadimme tekoja tyhjien puheiden tilalle SYL järjesti suurmielenosoituksen, mutta ministereitä ci olisi voinut vähempää kiinnostaa. Yksikään ei vaivautunut ulos. Eduskuntaryhmistä oli nakitettu kakkosketjun naisia ja miehiä lausumaan latteuksia nurisevalle nuorisolle. SYL: N PUHEENJOHTAJA Oskari Nokso-Koivisto jyrisi eduskuntatalon portailla opiskelijoiden sosiaalisen aseman jälkeenjääneisyydestä: "Meillä ei ole mahdollisuutta kiristää valtiota työnseisauksella, eikä meillä ole mahdollisuutta kiristää pääkonttorimme siirtämisellä. Mutta meillä on mahdollisuus kenua kaikelle kansalle jo yli kymmenen vuotta jaikuncesta opintotuen kurjistumisesta ja niistä todellisuudesta vieraantuneista esityksistä, joilla opintoaikoja aiotaan lyhentää." Pääministeri Matti Vanhaselle luovutettiin opintoaikojcn rajaamista ja opintotuen leikkaamista vastustava adressi, jossa oli yli 50 000 nimeä. Samalla SYL luovani yhdessä Professoriliiton, Tieteentekijöiden liiton sekä Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöinkin kanssa julkilausuman, joka vastustaa opetusministeriön lyoryhmäcsitysta opintoaikojcn rajaamisesta. Pääministeri totesi, ettei näin laajaa kansalaismielipidettä lisättynä opiskelijoiden mielenilmauksella voi jättää huomiotta. KUINKAS SITTEN KÄVIKÄÄN? Viikkoa myöhemmin, 26. maaliskuuta, hallituksen sivistyspoliittinen ministeriryhmä kokoontui ties kuinka monetta kertaa käsittelemään korkeakouluopintojen nopeuttamista ja opintotuen muutoksia. Päätöksiä ei nytkään saatu r— kolumni — Jumala armahtaa ministeriö ei. Mieltä osoittavien opiskelijoiden huudot kaikuivat välinpitämättömille korville. nen vapaus antaisi maisteritutkinnolle aikaa viisi plus kaksi vuotta. Lisäksi opiskelija voisi ilmoittautua kahdeksi vuodeksi poissaolevaksi esimerkiksi työntekoa tai ulkomailla opiskelua varten. Yhdeksän vuoden jälkeen opiskelija menettäisi opiskeluoikeutensa, ellei hän laadi yliopiston kanssa henkilökohtaista opintosuunnitelmaa ja ryhdy opiskelemaan sen mukaisesti. Lisäaikaa myönnettäisiin vaikean elämäntilanteen perusteella. Haataisen mielestä "vaikea elämäntilanne" on esimerkiksi äitiystai vanhempainloma, sairaus tai "vaikkapa yhteiskunnallinen osallistuminen". Vapaata sivuaineoikeutta Haatainen ei poistaisi, eikä hän rajoittaisi tutkintojen laajuutta. Kenenkään opinto-oikeutta ci Haataisen mukaan katkaista, jos opiskelijalla on aikomus valmistua. Vastedes byrokraatit siis päättävät, kenellä on aikomus valmistua ja kenellä ei. Työvoimapulaa on odotettavissa ainakin paperinpyörittäjien ammattikunnassa. • JYYstä saatiin kasaan vain 36 mielenosoittajaa. Perttu Soinisen, Ilkka Jarvan, Asko Soukan ja Juha Koskisen kantama sivistyksen ruumisarkku herätti laajalti huomiota. aikaan, vaan ryhmä otti aikalisän, mutta viikolla 14 päätöksiä on luvattu tehdä. Jokohan oikeasti? Sivistyspoliittista ministeriryhmää johtava opetusministeri Tuula Haatainen vastasi opiskelijoille Helsingin Sanomissa 2-1. maaliskuuta. Hän pysyy kannassaan: opiskeluaikoja on pakko lyhentää työvoimapulan helpottamiseksi. Haataisen esittämä rajattu akateemiEmmätiä mitä tehdä Hei kuulkaas mimmit ja kundit, hei tiätsä, kiva olla opiskelija ja nuori! Hei liätsä kiva kun tätä meidän maata johtaa vanhat käbbänät! Hei, ei valiteta, tiätsä, kaikkihan ne tuntuu tsiigaavan et me ollaan miljonäärejä. Joo, hei opintotukimiljonäärejä. Hei, mahtavaa, tiätsä! Hei, juodaan lattee vaan kaikki mimmit ja kundit! I lei, mut luulee ne mitä vaan, niin tiätsä, ihan oikeasti mäkin vaan duunaan opintojen ohella raflas, ttskipuuhissa mimmit, mahtavaa hei! Onhan tää rooli aina vähän vaikeeta, kato, fyrkkaa muka on tiätsä vai k kuinka paljon, mut oikeesti ci mulla mitään Burbeny-huivcja oo eikä mersui. ne on Mikan ja Erjan, tiätsä? Niin, eikä oikeesti sillai butleriakaan. Ja tääkin ohjelma pyörii Brieftime aikaan, niin joo brieftime se oli, just hei tosi coolia, hei tsiigaa! Mut hei, mua vähän ärsyttää, et vaik mä oon landella, ja oon opetcllu kato oikein kunnon stadin sihinä ässän ja näitä mageita cooleja sanoja, niin että mut silti kato tiätsää rinnastetaan noihin pappa betalar -tyyppeihin Hei mimmit, en mä ihan oikeesti, siis oikcesti-oikeesti haluais duunata opiskelujen ohella jossain paskaraflas, vaan sillai opiskella niinku hei tiätsä, emmätiä niinku täyspäiväsesti. Niin, tai oishan tää linnanherra-elämäkin ihan jees ja coolii, vaik roolii täytyykin pitää yllä, kato ettei mimmit huomaa. Niinku sillai pitää tunnustaa, et mutsilta ja faijalta täytyy pyytää vähän fyrkkaa, emmätiä, tiätsä lon duunin päälle. Joo, siis mimmit, vaik on niinku, jynou, kikkara tukka, niin ei se tarkota sillai, et ots oikeesti paljon fyrkkaa, niinku nkas. Hei ei niin mageeta, mut musta tuntuu, et tiätsää meidän pitäis tehdä joku vanhusten vaihtoviikko tonne eduskuntaan ja hallitukseen ja kaikkiin. mitä ne nyt olikaan, ne ministeriökeissit. tiätsää? Hei kelaa, hei mahtavaa, hei laitetaan ne ottaa lainaa eläkepäiviä varten, mimmit! Ja annetaan sitten verosubbareita vai mikä keissi sekin olikaan emmätiä, tiätsää, mitä nopeemmin ne vanhenee, sitä paremmat edut. Et niinku sillai auttais, hei mimmit, niinku tulevaisuudes tää nopeempi vanheneminen et pärjätään verotuloilla, hei mahtavaa, kun noi vanhat käppänät vaan senkun lisääntyy ja vanhenee. Et niinku saataisne nopeesti pois duunista ja muutenkin, tiätsää, aika creizii mimmit, vai mitä, ja saatais itte opiskella rauhassa, niin ja sillai emmätiä, mut voitais osallistua vaik deittiohjelmiin enemmän El hei oisko coolii mimmit ja kundit? OUTI BEHM ERIKOIS-GALLUP SENAATINTORILLA: ANNA-MAIJA TUUUAINEN JA TUUKKA RÖNKKÖ 1) MIKSI OLET MIELENOSOITUKSESSA? 2) TERVEISESI HALLITUKSELLE? Maija Aalto, TAMY 1 )Opinto-oikeuden rajoittaminen on hyvin lyhytnäköistä politiikkaa. Haluan, eitä seuraavilla opiskelijasukupolvilla on paremmat olot kuin meillä. 2)Jos opiskeluaikoja halutaan oikeasti lyhentää, ainoa realistinen vaihtoehto on korottaa opintotukea reilusti. Christian Lindholm, TKY/Teknologföreningen DAkateemincn vapaus on tärkeää. Pitää olla aikaa muullekin kuin opiskelulle. esimerkiksi ylioppilaskuntatoiminnalle. 2)Laina on syvältä, tuki tuntuu hyvältä! Reeta Pellinen, TKY/Arkkitehtikilta: l)01en vastustamassa opintoaikojen ra| jausta, koska pitää olla mahdollisuus opiskella kauemmin kuin seitsemän vuotta. 2)Tiedän. että pitää säästää monessa. mutta pitää mietliä, mistä säästetään ja mikä on kannattavaa. Risto Jämsen.JYY Dltse olen n:ncn vuoden opiskelija enkä erityisemmin pidä opetusministeriön kaavailuista. Ei tiedä, mitä ne keksii. Ties vaikka rajaukset koskisivat minuakin. 2)SYL:lla on ihan hyviä ehdotuksia tämän niin sanotun ongelman ratkaisemiseksi. Pitäisi käyttää niitä eikä suunnitella pakkotoimia.
[ kahvipöytävisailu-i i OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. 1. Ketkä olivat mukana Kalevalan sammonryöstöretkellä? 2. Minne Afrikan Tähti -lautapelissä on kiirehdittävä Afrikan Tähden löytymisen jälkeen, jotta voittaisi pelin? 3. Mikä on Suomen ainoa nelikielinen kunta? 4. Mikä oli ensimmäinen Aki Kaurismäen ohjaama piika näytelmäelokuva? 5. Mihin käytetään SPEDEmittaria? 6. Montako |äsenlä on Jyväskylän kaupunginvaltuustossa? 7. Mikä kaupunki on Näkemiin vaan, muru -televisiosarjan tapahtumapaikkana? 8. Kuka on ainoa suomalainen, joka on voittanut olympiakultaa sekä kreikkalais-roomalaisessa että vapaapainissa? 9. Mikä oli ainoa pitkäsoitto, joka saavutti Suomessa vuonna 2003 tuplaplatinalevyyn oikeuttavan myyntimäärän? 10. Kuka suunnitteli Marimekon Tasaraita-paidan? BONUS: Mitä on tehtävä, jotta voi saada syntinsä anteeksi? ?!lu*S -SriNOa eieai!ye>i!uuv'Ol •uauioiiiBA -iiuni uo snop/ey UQA '6 ' « 6 1 el 026 L euisonA B|!uuv ane» '8 uopiassna / '69 '9 essaui -leioni[ luviftlS esseuj -3SiK>)nE| einrot \jv\o)\ uajsiei -eddoojna essEnuj unniu es -soiAe» uaasiujeeinui ualoi -seed U9S el uaasiiuaiiBi^e) ueuuiuijoi UUOIIOOUJ|UOI g '(£86 f) snisiefiuey el smfiy t? !S>|3ujees -sjolqod el isi|aujeesuei|0)( 'ispmeesuueu! 'is^auions euie ueeiauue las^rnioiu -I! lasiiieiiA essol 'tmuj g unjafjuei |ei UOOJIE» Z 'uau!B>(U!UJLU9"i e[ uauueuin 'uaujOiueuieA' t 13SMVJ.SVA tarjolla tänään t a r i n l l a t ä n ä ä n o n Jylkkärin osasto, jossa kerrotaan vinkkejä I d l J U I J d L d l l d d l l j y V ä s k y | ä n ajankohtaisesta kulttuurija meininkiclämästä. kuten musiikkitarjonnasta, teatterista, taidenäyttelyistä ja bileistä. Osansa saavat myös JYYn valiokunnat. Anna oma menovinkkisi osoitteeseen j y l k k a r i t a n a a n @ c c . j y u . f i P0P/R0CK'JAZZ/KIUBIT l.makko: Pc 2 4 Griml Dedamtion oj War: Roilcn Sound, Defleshed. Soiajumalaja Cause for Eflcct. La 3.4. Ville Leinonen & Valumo ja Maryland, Ke 7.4. Deathroit warm-up-evenl Cull of Luna, Swallow ihe Sun, Kotna ja Callisto, To 8 4. Moonsorrovv ja Suppon. Pc 9 4. Don Johnson Big Band. Ke 14.4. ja to 15.4. Timo Rautiainen ja Trio Niskalaukaus, Pe 16.4. Royal Family lour. Bar 68: Pe 2.4. Punly. La 3.4 Valerian. La 10.4. Lapko. La 17 4 Rite llokivi: ks. Ilokiven mainos 5. 14 KLASSINEN/KAMARIMUSIIKKI/KUORO Rentukka: To 1 4. saksankielisten maiden ja to 15.4. Puolan, Tsekin. Slovakian seka Unkarin stammtischi/ia. Tietovisailua ti 6.4. klo 21 aiheena urheilu ja ti 20.4. klo 21 aiheena yleistieto. Järjestää KuLu. Jyväskylä Sinfonia: Mezzosopraano Monica Groop esiintyy ke 31.3. klo 19 Taulumäen kirkossa, liput 25c Pääsiäiskonsertti Pekka Kostiaisen Pääsiäisoratono Jriduum Paschale ke 7.4. klo 19 Taulumäen kirkossa, liput 17/15/7e. Suomalainen Konservatorio: Oppilasillat lo 1.4., to 8.4. ja to 15.4. klo 18 sekä 19. Konservatorion orkesleriluokassa, Marja-Helena Ojanperän päätlökonsertti to 14. klo 18 Nikolamsalissa, Ilkka Kleemolan valmentava konserni: sitä sun tätä to 14. klo 19 Konservatorion Siltasalissa. Mirkka Liimatan päattökonsertti Jyväskylän kaupunginkirkkossa pe 2.4. klo 19. Hannu Heikkalan pianokonsertti Konservatorion Siltasalissa to 15 4 klo 19,Jennimari Korpelan ja Vappu Laitaharjun päattökonsertti JAMK:n kamanmusiikkisalissa lo 15.4. klo 19 ja Sinikka Aution päattökonsertti JAMK:n kamarimusiikkisalissa pc 16.4 klo 19. NÄYTTELYT Alvar Aalto -museo: perusnäyttely Alvar Aalla Arkkitehti Lisäksi 5.4. alkaen Aarteita piirusluskofcoelmasta Jyväskylän taidemuseo: Holvi: Kaupunfcie/ämdu Teoksia Suomen Taidegraalikoiden kokoelmasta, Mistd taide on kotoisin? Keskisuomalaisten taiteilijoiden ensimmäinen sukupolvi. Lisäksi 2.4. alkaen Susanna Aution |a Kaisa Lekan näyttely. Suoja: 2.4. alkaen Kohtaamisia taiteessa -yhteisöllinen taidetapahtuma Taidenäyttelyltä, erilaisia työpajoja ja performansseja. Keski-Suomen luontomuseo: perusnäyttely Perintönä ympäristö. Keski-Suomcn luontoa vanhimmasta kallioperästä 2000-luvun kohteisiin. Lisaksi 1.4. alkaen AJicns muukalaisia luonnossa. Luonnontieteellisen keskusmuseon kiertonäyttely Keski-Suomcn museo: perusnäyttelyt Kesfci-Suomi Maakuntako sekin on? ja Jyväskylä Kaupunkiko sekin on? Lisäksi Rannalle.'Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulun kevätnäyttely ja 3.4. alkaen Harrauden ikkunoita. Ikoneja Uudesta Valamosta ja Ilomantsin ortodoksisesta kirkosta. Galleria Harmonia: 11.4 asii Reijo Mörön grafiikkaa ja installaatioita Suomep Käsityön museo ja Suomen Kansallispukukeskus: Perusnäyttelyt Aikamatka käsityöhön tunne vuosituhannet sormenpäissäsi. Käsityössä elämän tuntu tunnelmointia pohjakerroksessa. Lisäksi Suomalainen koru 4, Kultu-Seppo koruja soijista Siperiaan seka Sahalla pölkystä vaani Reijo Höylän moottorisahaveistoksia Jyväskylän yliopiston museo: Perusnäyttely Opiksi ja huviksi Galleria Pinacotheca: Liisa Malkamon Granit Ovalc. TEATTERIT Jyväskylän kaupunginteatteri: Suuri näyttämö: Uppo-Nallc ja Rohkea Reeta ennakko pc 16 4 . ensiilta la 17 4 . lisäksi ti 20 4. klo 18 KOM-tcattenn vierailu: Tarjieettomia ihmisia su 18.4. klo 15 |a ma 19.4. klo 19. Pieni näyttämö: Mobile Honor to 1.4. klo 19 Heikko esitys ennakko ke 14.4., ensi -ilta to 15 4., muut esitykset la 17.4. sekä ti 20.4. klo 19. Huonetcatteri: Mummun saappaassa ;,n fox ke 31.3., to 1.4., la 17.4. ja su 18.4. klo 19. RomeojuIlaja pimeys pe 9.4., ke 14.4., to 15.4. ja pc 16.4. klo 19. Jyväskylän Ylioppilasteatteri: Keneeiat ke 31.3. klo 19, su 4.4. klo 11. ma 5.4., ke 7.4., ma 12.4., ke 14.4. ja ma 19 4 klo 19. llokivi, keskussairaalanne 2. Liput 8/5/4e, varaukset p. 044-366 9905 Lepakonpönttötalfcoot ke 31.3. klo 18. Kortepohjan koululla. Luonto-Liiton Keski-Suomcn piiriin talkoissa valmistetaan lepakoille pönttöjä päiväpiiloiksi ja lepopaikköiksi. Kirjaston tiedonhaunfcou/utusla to 1.4. klo 18-19.30. Suomen käsityön museon työnäytökset pe 2.4 klo 1216.30 pisankatekniikalla maalatut pääsiäismunat taiteilija Sveta Peura ja pe 16.4. klo 12-16.30 moottorisahavcistokset Reijo Höylä Unicefin lostenlaivifckeiden kirpputori la 3.4 klo 9.00, Cygnaeus-lukion juhlasali. Teijan Kaltio kokkaa kasvisruokaa su 4.4. klo 16-18 Kulttuurikeskus Siperiassa, Kyllikinkatu 1 Ateria 2c.jälkiruoalla3e. Ranskalaiset sähkömuusikot Lionel Marchetli ja J£röme Noetingersu 4 4 Teatteri Miilussa. Ovet avataan klo 19, liput 3e. Keskustelua kirjastossa -luentosarja to 8.4. klo 19. Dosentti Anssi Halmesvirta: Elämän kultti autonomian ajan lopulla Suomessa Huhtasuon kirjasto. Kirjastojen satutunnit 3-6-vtiotiaillc. Halssilan kirjasto lo 8.4., Keljonkankaan kirjasto to 1 4., 8.4. ja 15.4., Kypärämäcn kirjasto ma 5.4. ja 19.4.. Lohikosken kirjasto ti 6.4. ja 20.4., Säynätsalon kirjasto ke 31.3. ja 14.4., pääkirjasto ma 5.4., 12.4. ja 19 4. Aina klo 9.15 paitsi pääkirjaston satutunnit klo 18. Suomen käsityön museon kierrätyskorutyöpaja ke 14.4. klo 12-16, materiaalimaksu 2e. Totta ja Unelmaa -laulelmakonsenti pe 16.4. ja ma 19.4. klo 19 Leena Pyylampi, laulu ja piano. Nikolainsali, Asemakatu 6, lipui 10 e. Tiedustelut: p. 040-751 7552 Cuenta Cucntos -(armailta ma 19.4. klo 20 alkaen baari Vakiopainecssa. Vapaa pääsy Matkalla Hobittien kanssa TEKSTI: TUUKKA R Ö N K K Ö KUVA: HELI PALVIMO J.R.R. T O L K I E N I N lumottua maailmaa esitellään kaupunginkirjastossa taiteen keinoin. Keski-Suomen käsija taideteollisuusoppilaitoksen oppilaista koostuva ryhmä vie katsojan mielikuvitusmatkalle Keskimaahan. "Näyttelyssä on esillä erilaista ja persoonallista fantasiatekstiilitaideita". kertoo Ella Makkonen, yksi näyttelyn tekijöistä. "Huovutusja kankaanpainaniaiöiden lisäksi esillä on nukkeja sekä muun muassa metallista taottuja miekkoja ja puutöitä." Käsin huovutettujen viittojen, sepän takomien kruunujen ja sormusten, kankaisten nukkejen sekä huovutetun Sauronin silmä -taulun lisäksi näyttelyssä on mukana Heli Palvimon valokuvia. "Helin kuvien teemana ovat Keskimaan henkilöhahmot. Hän on kuvannut jokaisen näyttelyssä mukana olevan taruhahmon viitta yllään", kenoo Ella. Idean Taru Sormusten Herra -teemaisesta näyttelystä keksi alunperin Jenny Koukkunen. Sekä Jennylle että Ellalle näyttely on samalla opintojen näyttötyö. Lisäksi näyttelyä tekemässä on ollut myös muita opiskelijoita. Nuorjjle taiteilijoille J.R.R. Tolkienin maailma on läheinen. He haluavat tarjota katsojille mahdollisuuden päästä tutustumaan tähän hienoon ja monipuoliseen maailmaan esillä olevien töidensä kautta. 'Tolkienin luoma universumi on oma mahtava kokonaisuutensa mytologioincen ja yksityiskohtineen se mies on ihan jumala", Ella hehkuttaa. • Sinne \o lokoisin -leksliilitoidenöyttely Jyvöskylön Koupunginkirjoston alo-aulosso 10.4. saokko. Avoinno mo-pe 11 2 ja lo 11-15. Tuotteita myynnissä mo-pe 12-18, lo 12-15. Nazgul (vas. Jenny Koukkunen) ja Lego/as (Ella Makkonen) Sauronin suursormuksen lumoissa. news in english JYROCK FESTIVAL IN ILOKIVI The 17th annual Jyrock festival, on April 16 and 17, vvill, oncc agam, fill llokivi to its limits. The list of many interesttng bands and anists include, among others, Hidria Spacefolk (FIN), Datarock (NOR). Jose Gonzalez (SWE) and Au Pair (FIN). Also 22 Pistepirkko, widely known veteran band, that played in the ftrst Jyrock in 1985, is to perform tn the honour of 70 year old Student Union. More, updated info about the festival and exact timetables: www.jyu.fi/jyrock Two-day tickets only through Jyrock webpages or from presale locations: 22e from Airon Musiikki and 20e from Kampus Data (Student Union members only). One-day tickets only from Jyrock entrance: Friday 12e and Saturday 15e. THE NEW SECRETARY GENERAL OF JYY The council of representatives of the Student Union (JYY) has chosen Simo Pöyhönen as the new Secretary general of JYY. Pöyhönen is a 27 years old student of Social Sciences and has been acuve in JYY for many years. His period of office starts in the beginning of April and lasts for two years. Actually, there will bc even more changes in the secretariat of JYY during the spring since the new secretaries for Culture, Social, Academic and Recreational Affairs will be chosen. Besides the new secretaries, also the new Chicf Editor for student newspaper Jylkkäri and civil service reporter are to be selectcd during ihe spring season. NEWS BY ANTTI AIRAKSINEN A N D M I K A PUUKKO
Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2004 Q Kaverukset pääsihteereinä TEKSTI: ANNA-MAIJA TUUMAINEN KUVA: TUUKKA RÖNKKÖ JOS YLIOPPILASKUNNASSA luultiin, että pääsihteerin vaihduttua Taiskaja Diskos-intoilusta päästään, väärässä oltiin Teatteri, yo-liikunta. jääkiekkojoukkue Diskos, iskelmälaulaja Taiskan koko tuotanto sekä pyöräily ovat niin väistyvän pääsihteerin Matti Mäkisen kuin hänen illalleen valitun Simo Pöyhösenkin sydämen asioita. Miehillä on paljon muutakin yhteistä: Simo asuu nyt asunnossa, jossa ennen häntä asui Matti. Simo tuli JYYn sosiaalisihteeriksi Matin jälkeen, ja kumpikin on työskennellyt yhden kesän yotalon apulaistalonmiehenä. JYYn puheenjohtajiksi molemmat päätyivät juuri silloin, kun eivät ensin aikoneet edes asettua ehdolle edustajistovaalcissa. Onko Maun jalanjälkiä kulkeva Simo väistämättä Hankasalmen seuraava hallintojohtaja? "Olen Suomen ja Venäjän suhteista vastaava osastopäällikkö jossain yrityksessä, siinä viiden vuoden visio. Mutta tuskin hallintojohtaja." PÄÄSIHTEERIN VALINTAAN riitii edustajistossa 23.3. yksi äänestyskierros. Annetuista 41 äänestä Pöyhönen sai 22, varasijalle valittu Tuomas Viskari kymmenen, Antti Vesala kuusi ja Timo Rönkkömäki kolme Heidän lisäkseen kaksivuotista virkaa hakivat Tapio Sänkiaho. Samu Ketonen ja Petri Oinonen. Valinta yllätti Pöyhösen täysin sen näki miehen ilmeestä äänestystuloksen selvittyä. "Valinta oli varmaan aika avoin ja aito, jos luvuista voi jotain päätellä. Näyttää siltä, että kaikki neljä hakijaa olisivat kelvanneet edustajistolle. Tyhjän pöydän valinnat eivät yleensä selviä ensimmäisellä äänestyskierroksella, vaan päinvastoin ne ovat monesti aika riitaisia", Pöyhönen analysoi. "KIRJOITA SIIHEN, että Matti oli kauhuissaan!" sanoo Mäkinen, kun pyydän häntä kommentoimaan seuraajaansa. Eipä sentään: 'Tunnen Simon hyvin ja tiedän, että hän pystyy heti 5 4. aloittamaan hommat ilman kummempia opettelujaksoja. Suuna muutoksia ei JYYssä nyt tapahdu; Simo on ollut itse linjaamassa monia isoja asioita. Uskon, että JYY jää aika Matti Mäkinen (vas.) ja Simo Pöyhönen ovat jalkapallomiehiä. "Matti on meistä parempi pelaamaan futista, mutta kumpikaan ei ole siinä kovin hyvä", sanoo Simo. "Korvaan puuttuvat taidot tahdolla", ilmoittaa Matti. vakaisiin ja hyviin käsiin." Millaisen pomon JYY Pöyhösestä saa? "Ulkoisesti aika vähän muuttuu, se käsitys minulla on Matin tyylistä ja johtamistavasta. Pyrin toimimaan taustalla, kuten olen aina tehnyt." "Huonot vitsit vähenevät", veikkaa Mäkinen. "Tuskin ne vähenevät, ehkä vain muuttavat muotoaan", Pöyhönen tuumii ja jatkaa: "Annan ihmisille tilaa aika paljon. Luotan siihen, että töihin valitut ihmiset ovat hyviä, ja annan heille vapauden tehdä töitä. On tärkeää, että ihmiset viihtyvät ja jaksavat työssään." Entä millainen tyyppi on tämä Joensuussa syntynyt 27-vuotias "hitihati-yhteiskuntatieteilijä"? "Simo tekee pesäpallokentillä niin paljon virheitä, ettei niitä enää riitä JYYtoimintaan", Matti auliisti auttaa kaverinsa esittelemisessä. "Olen JYYn suhteen monessa mukana ollut pitkän linjan toimija, ja ajattelen laaja-alaisesii. Kriittinen yhteiskuntatieteilijä, joka aikoo myös valmistua. Kai minä nyt olen kohtuullisen välitön tyyppi", kuuluu Pöyhösen oma arvio. JYYn ikuinen ongelma on suhde jäsenistöön. Ylioppilastalon ulkopuolisessa maailmassa JYY-poliitikkojen leikkikehän kiinnostavuus on EVVK-tasoa, ja huolestuttavan harva tietää, mitä palveluja JYY tarjoaa. Ongelmasta ei taideta päästä Pöyhösenkään kaudella. "Ei minulla ole mitään uusia kuningasideoita tähän. On paljon asioita, joita ei olisi ilman yo-kuntaa, mutta sitä ei hahmoteta", uusi JYY-pomo miettii MÄKINEN ON tehnyt lähtöä JYYstä jo aiemminkin onhan hän puuhannut JYY-touhuissa jo toistakymmentä vuotta. "Nyt kun lähtö on aika selkeä ja lopullinen, tuntuu tosi haikealta. Tähän on kasvanut sisälle niin monen eri roolin kautta, että edessä on rajumpi elämänmuutos kuin työpaikan vaihto sinällään. Kokonaan en häivy, olenhan yhä Kampus Data Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jos JYY kokee, että voin muutenkin olla hyödyksi, minua voi käyttää, mutta en tule tuppautumaan." "Toisaalta taas olo on aika iloinen, koska JYY on mennyt paljon eteenpäin. Virkoja on ympärivuotisieitu lehteä lukuun ottamatta, sääntöuudistus on viety päätökseen, Vuokra-Savela kohoaa, ja ylioppilastalon laajennus toteutui vihdoin. Monet asiat pohjautuvat cdeltäjieni töihin, mutta nyt ne ovat myös toteutuneet. Ei tule mieleen mitään tosi isoa akuuttia asiaa, joka pitäisi heti ratkaista." Ja sauna, se sauna! Kymmenen vuotta sitten edustajistossa uhosi nuori vihainen Kolminaisuuden Postulaatin edaattori, joka ilmoitti, ettei lähde JYYstä minnekään, ennen kuin oma sauna toteutuu. Tuolloin Mäkinen ehdotti saunaa rakennettavaksi peruskorjattavaan Ilokiveen, mutta lopulta se saatiin viime vuonna Opinkiveen. JYVÄSKYLÄN kaupunginvaltuustossa vihreiden mandaatilla istuva liikuntalautakunnan puheenjohtaja Mäkinen tuli aikanaan tunnetuksi kovana pelurina. Nyt puoluepolitiikka saa väistyä virkamicsuran tieltä. "Puoluepoliittinen vääntäminen jää pois, ja se on pelkästään positiivinen asia. Nykyisin olen aika hyvin malttanut olla pelaamatta, vaikka ennen vanhaan olin hyvin hanakka. Osaan edelleen hyvin junailla, mutta viranhaltijalle se ei käy, vaan asiat täytyy perustella faktojen kautta." • r fedari ja hallitus j n Tilinpäätös toteutui hyvin JYYn edustajiston kokous 4/2004 23.3. Ilokivessä Pääsihteerivalinnan ohella edarin tärkein päätös oli JYYn viime vuoden tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen hyväksyminen. Hallitukselle ja taloudesta vastaaville toimihenkilöille myönnettiin vastuuvapaus. Tilinpäätöksen esittely on miellyttävä tehtävä, koska se toteutui talousarvioon nähden hyvin. Jopa kaikki valiokunnat tekivät ylijäämää, mikä on harvinaista. Voitiin siis tehdä 90 000 euron siirtomääräraha vuodelle 2004", totesi talouspäällikkö Maija Saamisto. JYYn kunniajäseniksi edustajisto kutsui Esko Erikssonin )a Pekka Ihatsun. Juhlavuoden ansiomerkkien ja standaarien saajat merkittiin tiedoksi (ks. vuosijuhlajuttu sivulla 2). Minttu Sillanpäälle (Maltillinen Aärivasemmisto) myönnettiin määräaikainen ero edustajiston varajäsenyydestä ajalle 23.2.-30.8.2004. Varajäseneksi ei ryhmän sisältä nouse uusia henkilöitä eron myötä, koska kaikki MAA:n edanvaaleissa ehdokkaina olleet ovat jo varajäsenkelpoisia. Edustajiston seuraava kokous on huhtikuun puolivälissä, ja silloin valitaan Jylkkärille uusi päätoimittaja. Koska Jylkkän 7/04 ilmestyy vasta 21.4., seuraa ilmoittelua JYYn nettisivuilla! JYVÄSKYLÄN YL10P1STON!Ä10PPILASKUNTA julistaa haettavaksi yleisavustukset vuodelle 2004 Yleisavustuksia varten ylioppifckunfiäftalajärjestbille o n talousarviossa varattu 13 500 euroa. JYYn hallitus on paättänyi yleisavustusten jakoperusteista seuiaavaa: Avustukset ovat haettavissa 15. huhtikuuta mennessä Yleisavustusanomuslomakkeita saa keskustoimistosta Yleisavustusanomukseen tulee liittää: -kuluvan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio, -edellisen vuoden tilinpäätös ja toimintakertomus, -mahdollisimman yksityiskohtainen selvitys jäsenkunnasta (mieluiten jäsenluettelo), sekä selkeä erittely jäsenkunnan siitä määrästä, mikä koostuu henkilöistä, jotka eivät ole enää tai eivät ole koskaan olleetkaan JYYn jäseniä, -yhdistyksen säännöt, ellei niitä ole jo aiemmin toimitettu JYYlle. Lisätietoja ja neuvoja antaa ylioppilaskunnan pääsihteeri p. 014 260 3354 tai paasihteeri@jyy.fi Yleisavustusanomukset tulee toimittaa JYYn keskustoimistoon 15.4. Kello 14.30 mennessä. Määräajan jälkeen tulleita anomuksia ci huomioida! KAMPUSKOKEMUKSET KOOTAAN KIRJAKSI Jyväskylän yliopiston tasa-arvotoimikunta osallistuu yliopiston 70-vuotisjuhlintaan kokoamalla kirjan, jonka työnimenä on Koettu kampus. Teoksen punainen lanka on ajatus yliopistostamme fyysisenä, mentaalisena ja sosiaalisena tilana. Kirja julkaistaan marraskuussa. Kirjaan toivotaan kirjoituksia kaikilta yliopistoyhteisössämme vaikuttavilta ihmisiltä. Kirjoittaa voi nimellä tai nimimerkillä. Pääasia on, että kirjoitus kertoo siitä kokemuksesta, mitä yliopisto on kirjoittajalleen: antaako tilaa, sysääkö syrjään, kääntääkö selkänsä? Kirjan kirjaksi tekemisestä huolehtii Riitta Koikkalainen, jolle voit esittää ja lähettää ideasi tai jo valmiimman tekstisi sisäisessä postissa Aallon lukusaliin tai sähköpostilla (korian@cc.jyu.fi). Liitä mukaan omat yhteystietosi ja maininta siitä, mihin aikaan päivästä ja millä tavoin olet parhaiten tavoitettavissa jatkopohtimisia varten.
Q Jyväskylän Ylioppilaslehti E/2004 SOOL OSOITTAA MIELTÄÄN 31.3. Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry. järjestää keskiviikkona 31.3. mielenilmauksia ympäri Suomea opettajankoulutuksen arvostuksen, rahoituksen ja laadun puolesta. Jyväskylässä tapahtuma alkaa yliopiston päärakennuksen edestä klo 14.30. DIAARIO PANEUTUU MUISTIIN Museologian 10-vuotias ainejärjestö Diaario järjestää 1 .-2. huhtikuuta aisteja käsittelevän Aisti muisti! -seminaarin. Seminaarissa käsitellään eri aisteja museoissa, niiden käyttöä muistin ja oppimisen välineenä sekä tallentamiseen liittyviä ongelmia Myös aistirajoittcisten näkökulma otetaan esille. Seminaari on kaikille avoin ja ilmainen. Lisätietoja ja ilmoittautumiset osoitteessa www.jyu.fi/ diaario. TYTTÖJEN ILTA LILLUKASSA Lillukassa järjestetään maanantaina 5.4. tyttöjen ilta teemalla "Naisena islamilaisessa kulttuurissa" Paikalla on Jyväskylän yliopistossa opiskeleva bangladeshilainen Shilpi Manjuma Khanam, jonka kertomusten ja kuvien ohella tarjolla on pientä naposteltavaa, henna-tatuointia ja sarien esittelyä. Osallistumismaksu on yhden euron, ja tatuoinnin haluaville kolme euroa. Ilmoittautumiset vapaa-aikasihteerille (607213) tai kvsihtccnlle (kv-sihteeri@jyy.fi) 2.4. RUNOA JA VIINIÄ RENTUKASSA Perinteinen Runon ja viinin ilta järjestetään Rentukassa keskiviikkona 21.4. Ulan tarkoituksena on yhdistää runoutta, musiikkia ja viinikulttuuria sekä tarjota kaikille mahdollisuus nauttia edellä mainituista rennossa ilmapiirissä. Esiintymässä ovat Arno Kotro, Koneforte-kuoro, Antti &r Kaisa, Maiju Lahtinen, Lyrisijät, Lauri Myllyviita, Juha Mäkinen, Lauri Rikala, Aki Räsänen ja Vappu Ylinen. POETRY SLAM VAKIOPAINEESSA Poctry slamin eli lavarunouden Jyväskylän mestaruudesta kilpaillaan baari Vakiopaineessa sunnuntaina 4 4. kello 18. Kyseessä on leikkimielinen runokilpailu, jossa voittajan äänestää yleisön joukosta valittu tuomaristo. Sekä kilpailijoiden että tuomariksi haluavien on syytä tulla paikalle hyvissä ajoin ennen kilpailun alkua. Kaksi parasta runoilijaa pääsee jatkoon loppuvuodesta järjestettävään SM-finaaliin. KAMPUKSEN KAIKU KEVÄÄLLÄ YLEX:SSÄ Jyväskylän yliopiston ylioppilasradio Kampuksen Kaiun lähetykset alkavat 1.4. YleX-kanavalla taajuudella 92,5 MHz. Kevään aikana Kampuksen Kaiku toimittaa kymmenosaisen juttusarjan torstai-iltaisin kuultavaan Kampus-ohjelmaan. Kaiun juttujen aiheet liikkuvat opiskelijamaailman syövereissä, ja ne kuullaan klo 22.45. JYY osakkaaksi Jyväskylän keskustaan avattavaan Ekokauppaan. Ekokauppa ja luomuruokapiiri yhteisen hyvän asialla TEKSTI: VIRPI KIRVES KUVA: TUUKKA RÖNKKÖ JYVÄSKYLÄN yliopiston ylioppilaskunta lähti osakkaaksi huhtikuun puolivälissä avattavaan Ekokauppaan. Samalla ratkaistiin ongelma ympäristövaliokunnan luomuruokapiirin kokoontumistiloista. Syksyllä aloittanut ympäristövaliokunnan luomuruokapiiri kokoontui Ilokivessä pienessä huoneessa, mutta tila alkoi käydä ahtaaksi. "Etsimme tiloja yliopiston alueelta, mutta sellaisia ei järjestynyt. Lähtemällä osakkaaksi JYY sai tavallaan moraalisen oikeutuksen käyttää Ekokaupan tiloja. Ilman tätä yhteistyökuviota JYY ei varmaankaan olisi osakkaaksi lähtenyt". selvittää ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Teemu Tenhunen. Ekokauppa sijaitsee Kauppakatu 13:ssa entisen Nikon Videon tiloissa. Kaupan yhteydessä toimii pieni kahvio, jonka tiloissa voi pitää kokouksia tai keskustelupiirejä. Kahviossa on myös infopiste, jossa on tarjolla muun muassa vaihtoehtoista kirjallisuutta. "Sekä ruokapiiri ctta ekokauppa pyrkivät kumpikin omalla tavallaan samanlaisten asioiden ja arvojen edistämiseen. Myös asiakkainamme tulevat olemaan osittain samat henkilöt. Ruokapiirin asiakkaat voivat tehdä ekokaupassa täydentäviä ostoksia ja ekokaupan asiakkaat voivat tilata ruokapiirin kautta tuotteita, jotka eivät kuulu valikoimaamme, kuten lihaa ja kananmunia", perustajajäsen Timo Salminen selvittää. LUOMUTUOTTEIDEN lisäksi kaupassa myydään muun muassa luontoystävällisiä pesuaineita ja taloustarvikkeita, paperija toimistotarvikkeita, lasten kesEkokauppa avataan huhtikuussa. Luomuruokapiiri on kokoontunut tiloissa jo muutaman kuukauden. tovaippoja ja luonnonkosmetiikkaa Myöhemmin valikoimiin otetaan myös kierrätysmateriaaleista valmistettuja lahjatavaroita. "Suurin osa tuotteista on sellaisia, joita ei saa tavallisista päivittäistavarakaupoista. Kaupan tuotteet ovat elinkaareltaan luontoa mahdollisimman vähän kuluttavia", Salminen kenoo. Ekokaupan osakkaita ovat JYY:n lisäksi muun muassa Luonto-Liiton Keski-Suomen piiri ja Jyväskylän kehitysmaayhdistys. Yhteensä Ekolo Oy:ssa osakkaita on 32, joista suurin osa on yksityisiä ihmisiä. Luomuruokapiirin tarkoituksena on saada paikallista luomutuotteita opiskelijan ruokapöytään kohtuuhinnalla. Tilaukset jätetään nettiin joka loinen tiistai, ja tuotteet voi hakea Ekokaupasta seuraavalla viikolla. "Piirissä mukana olemalla tietää, mistä ruoka tulee ja millä tavalla se on tuotettu. Meillä toiminta on pyörinyt varsin hyvin. Vain jonkun verran on ollut saatavuusongelmia yksittäisissä tuotteissa. Pyrimme järjestämään myös retkiä tuottajien luokse", Tenhunen sanoo. Luomuruokapiirin kautta esimerkiksi kahden kilon perunapussin tai kahdentoista kappaleen kananmunapakkauksen saa 1,40 eurolla. Tällä hetkellä luomuruokapiirin listalla ovat muun muassa kananmunat, viljatuotteet, porkkanat ja perunat, mutta tuotteet saattavat vaihdella kysynnän ja tarjonnan mukaan. • Ei elämää vaan elinkeinoelämää varten TALLA PALSTALLA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN K O R K E A K O U L U P O L I I T T I N E N SIHTEERI JA SOSIAALISIHTEERI T U O V A T ESILLE JA P U I V A T E P Ä K O H T I A , J O I T A TYÖSSÄÄN KOHTAAVAT. Sosiaalija terveysministeriö julkaisee vuosittain Sosiaaliturvan suunta -nimisen kirjan, jonka tarkoituksena on tarkastella sosiaaliturvan tilannetta ja kehitysnäkymiä Suomessa. Raportin tiivistelmässä yleensä todetaan kulloisenkin tilanteen keskeisimmät seikat. Monesti otsikkona on käytetty jonkinlaista lausuntoa palveluiden käytöstä tai toivottavasta kehityksestä. Kunnes vuonna 2003 tiivistelmän ensimmäinen otsikko toteaa, että "sosiaaliturva tukee aktiivisesti työllisyyttä ja talouskasvua". Varmasti totta. On hyvä, että tästäkin silloin tällöin muistutetaan. Talouselämälle on varmasti merkitystä sillä, että työstä, opiskelusta tai muusta puuhasta pudonnut ei aivan tyhjän päällä olisi. Yksi asia kuitenkin häiritsee. Miten on tultu siihen tilanteeseen. että sosiaaliturvan olemassaolo täytyy oikeuttaa talouskasvulla? Johonkin on hävinnyt se ajatus, että sosiaaliturvan tehtävänä olisi turvata kaikille ihmisille jokin minimitoimeentulo sekä tietyt sosiaalipalvelut. Otetaan esimerkki. Pitkäaikaistyötön ja alkoholisoitunut Reiska ei ikinä millään valtiollisella interventiolla kuntoudu työkykyiseksi ja elääkin mokoma ehkä vielä parikymmentä vuotta. Jos sosiaaliturvaa perusteltaisiin ainoastaan taloudellisella kannattavuudella, ei Reiskaan kannattaisi sijoittaa senttiäkään. Aivan, mutta eipä sosiaaliturvaa näin pitäisikään ymmärtää. Historiallisesti sen voidaan katsoa korvaavan sitä huolenpitoa ja toimeentuloturvaa, joka ammoin oli perheen ja suvun vastuulla. Kun sittemmin tiiviit yhteisöt ovat hajonneet, on nähty tarpeelliseksi ottaa asia valtiolliseen hoitoon, ja kas, sosiaalivakuutus on syntynyt. Ihminen, Reiskakin, saa tietyn perusturvan ainoastaan sen vuoksi, että se katsotaan oikeudenmukaiseksi. Oikeudenmukaisuuden ja kohtuullisuuden argumentit näyttävät sittemmin jääneen syrjään sosiaaliturvaa koskevassa keskustelussa. Tilalle on tullut erilaisia perusteluja, jotka puhuvat palkitsemisesta. ansaitsemisesta, opintotukikeskustelussakin muodikkaaksi havaitusta kannustamisesta ja herra paratkoon dynaamisuudesta. Tehokkuuden uuskieli on tehokasta lähinnä hämärtäessään erilaisten asioiden yhteyksiä toisiinsa. Voi olla, että en anna nyt itsestäni dynaamista kuvaa, mutta sosiaaliturvan tehtävä ei mielestäni edelleenkään ole taloudellisen tehokkuuden tukeminen. Pelkästään tällainen kielenkäyttö on vaarallista Jos tärkeimpänä perusteluna käytetään jotain muuta kuin oikeudenmukaisuutta lai ihmisarvoa, voi oikeudenmukaisuus ja ihmisarvo äkkiä unohtua. Sen jälkeen tehokkuudesta tulee olennaisin argumentti ja tuottamattomien kastiin luettavat opiskelijat, työttömät, eläkeläiset, pienien lasten vanhemmat ja reiskai ympäri maan ovat taas vähän heikommilla. TUOMAS VISKARI JYYN SOSIAALISIHTEERI
Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2004 H Jokainen oppii ompelukoneen käytön Työväenopiston Käsityöneuvonnossa voi tehdä itse vaatteensa. TEKSTI: AARNO MALIN KUVA: TUUKKA RÖNKKÖ OPISKELIJAN TULOILLA ei välttämättä paljon uusia vaatteita osteta. Opintotukeen suhteutettuna lähes jokainen t-paitakin tuntuu kalliilta. Kaikkein halvimmalla pääsee, jos vaatteet tekee itse. Silloin myös säästyy oikean koon ja mallin etsimiseltä. Mutta vaikka intoa vaatteiden tekemiseen olisikin, vain harvalla on riittävästi taitoa ja välineitä. Sellaisia ihmisiä varten on Jyväskylän työväenopiston Käsityöneuvonta. Torikeskuksessa sijaitseva Käsityöneuvonta on avoin kaikille Asiakkaiden käytössä on mm. ompelukoneita, kangaspuita, saumureita, nepparikone, höyrysilitysrauta ja teollisuusompelukone. Lisäksi paikalla on neuvomassa sekä ompelunohjaaja että kudonnanohjaaja. JYLKKÄRI TESTASI Käsityöneuvonnah. Testaajana oli Kaisa Kunelius, joka vielä ennen tehtäväänsä suhtautui varsin skeptisesti omiin taitoihinsa: Viime kesänä yritin hametta tehdä. Ompelin saumat, mutta äiti purki ne ja ompeli uudestaan. Että tästä lähdetään." Hameita yritetään tehdä jälleen. Kunelius esittelee ostamaansa kangasta ompelunohjaaja Marjatta Lötjöselle, joka tiedustelee tarkemmin, millainen hame olisi tarkoitus tehdä. "Kaksi-, neljävai kuusikappaleincn? Haluatko halkiota? Tuleeko helmasta suora vai viisto?", Lötjönen kyselee. Kun malli on selvillä, alkaa Lötjönen neuvoa Kunclmsta vaihe vaiheelta: kangas leikataan, käsitellään saumurilla ja silitetään. Seuraavaksi ommellaan muotolaskokset takakappaleeseen. Ompelukoneeseen tarttuminen arveluttaa testaajaa. "Nyt on jännityksen hetket käsillä. Toivottavasti en hajota koneita", Kunelius pohtii. Lötjönen muotoilee nuppineuloilla muotolaskokset ja näyttää, miten ompelukonetta käytetään. Epäröinnistään huolimatta testaaja onnistuu ompclemisessa täydellisesti. Sitten Lötjönen näyttää, miten sivusaumat ommellaan. Hän kiinnittää nupKoiso Kunelius otti selvää, onnistuuko vaatteen tekeminen Käsityöneuvonnossa keneltä tahansa. pineuloilla kankaanpalat toisiinsa ja neuvoo Kuneliusta harsimaan ne yhteen. Käsityöneuvonnan asiakaskunnasta suurin osa on naisia, mutta kyllä miehiäkin ompeluja kutominen kiinnostaa. "Eräs mies kasvatti ja kehräsi pellavaa ja tuli tänne kutomaan niistä mattoja ja pyyheliinoja. Kerran kaksi poikaa tuli tekemään liikuteltavan kodan. Ja eräs mies teki istuimenpäällisiä autoonsa", Lötjönen muistelee. KÄSITYÖNEUVONNAN historia on suorastaan myrskyisä. Jyväskylän kaupunki päätti lakkauttaa sen vuonna 1997 Asiakkaat eivät päätöstä hyväksyneet vaan nousivat vastarintaan. He marssivat kaupungintalolle, järjestivät mielenosoituksia ja keräsivät nimiä lakkauttamista vastaan. Lopulta päätös kumottiin, mutta sillä seurauksella, että Käsityöneuvonta simyi Jyväskylän kaupungilta Jyväskylän työväenopistolle, ja ruuanlaitto jätettiin pois sen toiminnasta. Anneli Toikka on nähnyt Käsityöneuvonnan värikkäät vaiheet, sillä hän on ollut sen asiakas jo neljäkymmentä vuotta. 'Tämä on vähän kuin kantapaikka. Kerran viikossa minä täällä käyn. Se tässä on niin hauskaa, kun tänne voi tulla milloin haluaa ja voi tehdä mitä vain", Toikka kehuu. OMMELTU AAN harsintalankoja pitkin hameen sivusaumat Kunelius on jo varsin toiveikas. Pahin epäonnistuminen siihen mennessä on ollut neulan pistäminen sormeen. "Valoisalta näyttää tässä vaiheessa", hän kummastelee. Seuraavaksi Lötjönen neuvoo, kuinka muotokaitale leikataan ja ommellaan hameen vyötäröön. Sitten on jäljellä enää helmakäänteen teko, ja hame on valmis. Aikaa on kulunut kaksi tuntia ja Kunelius on lopputulokseen tyytyväinen. "Ylitin itseni, kun sain näin paljon aikaan näin lyhyessä ajassa". Kunelius iloitsee. Testaajan suorituksen perusteella voi todeta, että vaatteen tekeminen Käsityöneuvonnassa onnistuu varmasti kenellä Käsityöneuvonta Torikeskuksen neljännessä kerroksesso. Puh. (014) 626 594. Ompelukoneiden käyttö 5,50 euroa/pv jo kangaspuiden 3,50 euroa/pv. JYLKKÄRI X VUOTTA SITTEN Jylkhärin päätoimittaja Harri Saukkomaa pohti kerrostalonaapuruuden olemusta H2.1979: "Se havahdutti laas kummasti. Talossa, naapurissani tarkemmin sanottuna, on käynyt kuolema. Ihminen on kuollut seinäni takaa. En tuntenut häntä, vaikka olen talossa asunut jo pari vuotta. En kuullut hänestä elämää enkä kuolemaa. Meidät erotu kuitenkin vain ohut tiiliseinä. En tiedä mitä tekisin, mutta sunt valuu sisääni kuin raskas neste. Vai onko se vain huono omatunto? En edes yrittänyt solmia yhteyksiä tuohon vanhaan mieheen. Tai sitten ne olivat kovin yksipuolisia: epämääräistä meteliä asunnostani; seinän läpi. Suru on yhteinen." hämeenaho l/»H,AUKEUAN1»l HOHKAVA, OVATKO /UMCKAMT V/HMjTtlttA JA M W « 5 A * El toimiTA? M * M K M . ON TÄeKEÄA ALV5TÄ AST» STri HiEHSTMATtolH TAiSiA.rA«-A*v<>A.
J f ä s k f t i i YliD#pHwWrti 8 / N M 24 tuntia teatteria YT-festivaali Jyväskylään 24 vuoden tauon jälkeen. TEKSTI: JUHA MÄKINEN KUVA: TUUKKA RÖNKKÖ HUHTIKUUN ensimmäisenä viikonloppuna Jyväskylään vyöryy teatterin uusin aalto ylioppilasteaucrifestivaalin muodossa. Festivaali tarjoilee kolmen päivän aikana 13 eri esitystä 12 eri teatteriryhmältä. Tarjolla on seka uusia sovituksia klassikoista että kokonaan uusia tekstejä. Tapahtumaa isännöivä Jyväskylän Ylioppilasteatteri tuo lavalle sekä viime syksynä täysiä katsomoja vetäneen Kymmenen pientä neekeripoikaa että vasta ensi-iltansa saaneen Kerrccjäl. Festivaalin esitysten yhteenlaskettu kesto on rahtua vaille 24 tuntia. Festivaalin tuottaja Anne Autiolla onkin ollut tekemistä viikonvaihteen koordinoinnissa mielekkäälle mallille: "Kun aikataulu oli kertaalleen saatu kasaan, joku ryhmä souti ja ilmoitti, etteivät he voikaan esiintyä suunnitellussa paikassa". Autio toteaa. Aikataulu on laadittu siten, että innokas teatterin ystävä ehtii periaatteessa kaikkiin esityksiin JYTin näytelmiä lukuunottamatta. Jylkkärin mennessä painoon oli suurin osa esityksistä jo loppuunmyyty Peruutuspaikkoja voi kuitenkin kysellä ovelta ennen esitysten alkua. Ensimmäiset ylioppilasteatteripäivät järjestettiin Jyväskylässä huhtikuussa 1980. Tuolloin mukana olivat JYTin lisäksi ainoastaan Helsingin, Turun ja Oulun ylioppilasteatterit sekä Teekkariteatteri. Sen jälkeen yt-festivaalit on järjestetty milloin missäkin, mutta ei Jyväskylässä ennen Imin nyt. • Lisötielojo: www.syly.li/lestivooli. lippuvoroukset sähköpostitse: lipunmyynti@ylioppilasteotteriliitto.org. Teatteri on tervehenkinen harrastus. Sen tietävät myös yt-festivaalin tuottaja Anne Autio ja JYTin vt. puheenjohtaja Kirsi Biskop. Ylioppilasteatterit näyttävät, miten maailma makaa YLIOPPILASTEATTEREILLA on haneillaan maineikas historia, vaan mikä on niiden merkitys 2000-luvulla? Erottuvatko ne jotenkin lukuisista muista harrastajateattereista? JYTin vt. puheenjohtaja Kirsi Biskop katsoo, että jo ylioppilasteattereiden pitkä lustona tuo niiden toimintaan tiettyä merkityksellisyyttä. Jatkuvuus ei ole kiinni yksittäisistä aktiiveista. "Muiden harrastajateattereiden toiminta on hajanaisempaa, ja perustuu usein tiettyjen henkilöiden pitkäaikaiseen panokseen." Biskopin näkemyksen mukaan ylioppilasteatteri ainakin JYT pyrkii olemaan kouluttava ja kokeileva, mutta ei niinkään radikaali teatteri. 'Ylioppilasteattereiden jäsenistö on enimmäkseen korkeakouluopiskelijoita. Sen vuoksi niillä voi olla kovempi paine ja halu jäsentää ympärillä olevaa maailmaa", toteaa puolestaan Hannu Harju. Tammen kustannuspäällikkönä nykyään työskentelevä Harju toimi kymmenen vuoden ajan Helsingin Sanomien teatterikriitikkona. Hän on myös kirjoittanut Helsingin Ylioppilasteatterin historiikin vuosilta 1976-1996. Harju huomauttaa, että jäsenistön kovan vaihtuvuuden vuoksi teatterin muisti on lyhimmillään juuri ylioppilasteattereissa. "Aktiivisinkin porukka jaksaa ja innostuu olemaan mukana yleensä 2-5 vuotta. Yhden ylioppilasteatterin historian sisällä on lyhyitä ja intensiivisiä mikrohistorioita. Joku joukko tekee oman näköistä teatteria oman aikansa, sitten paukut loppuvat tai jengi muuten vaihtuu." Teatteriohjaaja Juha Hurmeen mielestä ylioppilasteattereiden kautta pystyy parhaimmillaan näkemään, missä mennään ja "mitkä ovat maailman vektorit". 'Ylioppilasteatteri liikkuu hedelmällisellä raja-alueella: siinä kuljetaan harrastamisen merkeissä, mutta ammattilaisuuden vaatimuksin." Myös Hurme korostaa sitä, että nuorten teatterintekijöiden oman elämän dramatiikka voi heijastua lavalle. "Jotenkin sen teatterijärjestelmän läpi mietitään painavimpia mahdollisia kysymyksiä: Mitä elämällä pitäisi tehdä? Miten sitoutua tai olla sitoutumatta yhteiskuntaan?" Hurmeen mielestä yksi teatteritoiminnan verevyyden mittari on uskallus tehdä "jotain ennennäkemätöntä" esimerkiksi kirjoittaa omia näytelmiä. "Ylioppilasteattereissa on jatkuvasti pyrkimystä originaalinäytelmien tekoon, siellä halutaan epäonnistumisen uhallakin tehdä omia tekstejä. Toisaalta yt-myllyssä joku Shakespearekin voi saada tosi mielenkiintoisia sisältöjä." Hurmeen voi olettaa tietävän, mistä puhuu, sillä hänellä on vuosien varrelta kokemusta Jyväskylän, Turun, Tampereen, Joensuun ja Helsingin ylioppilasteattereista. Helsingin yt:ssä hän oli taiteellinen vastaava vuosina 1994-1997. Hurmeen teatteriura käynnistyi yli 20 vuotta sitten nimen omaan JYlistä "Tulin Jyväskylään 1982 opiskelemaan taidekasvatusta. Kurssikaverinani oli Aki Sirkesalo, joka halusi ylioppilasteatteriin, muttei kehdannut mennä yksin, joten lähdin mukaan, vaikken ollut kauhean kiinnostunut. Akille se jäi kertakäynniksi, mutta mulle siitä tuli elämänura." JYTin riveissä Hurme vaikutti viimeksi vuonna 1988. Samoihin aikoihin hän oli mukana perustamassa legendaarista Yövieraat-ryhmää, josta sittemmin kehittyi Nälkäteatteri. Hurme ei ole käynyt mitään teatterikouluja, vaan hänestä tuli teatterin ammattilainen juuri ylioppilasteatterien koulimana. Eikä hän yt-ympyröistä ole irtautunut vieläkään: Turun ylioppilasteatteri osallistuu festivaaliin Hurmeen ohjaamalla "idealismitutkielmalla" Pilven päällä seisoit. "JYTin kanssakin voisi jälleen olla mukava tehdä jotain, jos siellä olisi minulle käyttöä", vihjaisee Hurme lopuksi. JUHA MÄKINEN Ylioppilasteatterifestivaalin aikataulu: Perjantai 2 . 4 . klo 17.00 Lappeenrannan Ylioppilasteatteri: Juoksuaika. Esitetään Huoneteatterilla. Kesto 1.30. klo 19.00 Oulun Ylioppilasteatteri: Huojuva talo. Esitetään Miilussa. Kesto 2.40. (LOPPUUNMYYTY) klo 20.30 Turun Ylioppilasteatteri: Pilven päällä seisoit. Esitetään Ilokivessä. Kesto 1.30. (LOPPUUNMYYTY) klo 22.30 Teatteri Ramppi (Vaasa): Penkki. Esitetään Huoneteatterilla. Kesto 1.30. L a u a n t a i 3.4. klo 10.00 Jyväskylän Ylioppilasteatteri: Kymmenen pientä neekeripoikaa. Esitetään Ilokivessä. Kesto 2.30. (LOPPUUNMYYTY) klo 10.00 Kellariteatteri (Helsinki): Hevon kuusi. Esitetään Miilussa. Kesto 2.30. (LOPPUUNMYYTY) klo 14.00 Silmänkääntäjä (Tampere): Spiritistinen istunto. Esitetään Huoneteatterilla. Kesto 1.00. (LOPPUUNMYYTY) klo 15.30 Lapin Ylioppilasteatteri (Rovaniemi): Yksi lensi yli käenpesän. Esitetään Ilokivessä. Kesto 2.30. (LOPPUUNMYYTY) klo 18.30 Joensuun Ylioppilasteatteri: Kutsumaton Vieras. Esitetään Miilussa. Kesto 2.15. (LOPPUUNMYYTY) klo 21.30 Tampereen Ylioppilasteatteri: Pelon maantiede. Esitetään Huoneteatterilla. Kesto 1.30. (LOPPUUNMYYTY) klo 21.00 alkaen kahden kerroksen festaribileet Ilokivessä. Sunnuntai 4 . 4 . klo 11.00 Jyväskylän Ylioppilasteatteri: Kerreejät. Esitetään Ilokivessä. Kesto 1.45. klo 12.00 llvesteatteri (Helsinki): Globaali Uskomustiede. Esitetään Miilussa. Kesto 1.00. (LOPPUUNMYYTY) klo 13.30 Kuopion Ylioppilasteatteri: Aina Tässä Talossa. Esitetään Huoneteatterilla. Kesto 1.30. klo 15.30 Festivaalin päätöstilaisuus yliopiston juhlasalissa.
LAPIN KULTA Jyrock-festivaali täyttää ylioppilastalo Ilokiven 16.-17. huhtikuuta. Jo 17. kertaa järjestettävässä tapahtumassa on esillä jälleen kerran joukko mielenkiintoisia artisteja, joista suurin osa esiintyy ensimmäistä kertaa Jyväskylässä. Ylioppilaskunnan 70-vuotisjuhlien kunniaksi mukaan on kutsuttu myös vuoden 1985 ensimmäisessä Jyrockissa soittanut 22 Pistepirkko. Levyjen pyörittämisestä vastaavat mm. helsinkiläinen Les Gillettes -tyttökollektiivi. Säännöllisesti päivitettyä tietoa festivaalista sekä tarkat aikataulut osoitteessa www.jyu.fi/jyrock. Kahden päivän lippuja vain ennakosta ja Jyrockin kotisivuilta! 22e (Airon musiikki), JYYn jäsenet 20e (Kampus Data). Yhden illan lippuja rajoitetusti ovelta: perjantai 12e, lauantai 15e. Ikäraja 18 vuotta.
• • Ilokivi 16.-17.4. « IYROGK www.jyu.fi/iyi"ock Kuusumun Profeetta Vuoden 2002 Jyrockin ehkä vaikuttavimmista hetkistä v a s t a n n u t porilainen Kuusumun Profeetta julistaa s a n o m a a n s a t u n t e e n palolla. Iso b ä n d i hallitsee h o m m a n s a massiivisesta vyörytyksestä pieniin nyansseihin ja laulaja Mika Rätön tulkinta on h e n k e ä s a l p a a vaa. Mielenkiintoa lisää yhtyeen tuorein julkaisu Sanansaattaja Oraakkeli Salamurha Hyökkäysvaunu, jolla profeetat tekivät ehkä hieman yllättävänkin siirron totut u s t a folkpsykedeliastaan sankarihevin s u u n t a a n . Levy on vieraillut myös Suomen virallisella albumilistalla. Uusi Fantasia (FIN) Vuonna 2000 syntynyt Kroko Rocin (tunnettu myös nimellä Vilunki 3000) ja Street Kobran luotsaama 3-30-henkinen Uusi Fantasia ei ole e n ä ä t u n t e m a t o n nimi. Takaisin I Lattialla taas -sinkun lisäksi m a i n e t t a on k a s v a t e t t u mm. Sonarja Koneisto-festivaalien keikoilla. Diskoa, elektroa, dubia ja jazzia sekoittavan Uuden Fant a s i a n e n s i m m ä i n e n albumi Jet Set ilmestyy huhtikuussa. Hidria Spacefolk Hidria Spacefolk on psykedeliaa, folkkia, progea ja t r a n c e a musiikissaan sekoittava helsinkiläiskollektiivi. Joskus Kingston VValliinkin verrattu b ä n d i on julkaissut kaksi albumia (HDRSF-01 2000 ja Symbiosis 2002). Maaliskuussa ilmestyy Violently Hippy -remixlevy, jossa Hidria SpacefolMn musiikkia remixaavat chillout -suunt a a n mm. Accu, Texas Faggot ja Reuna. Zarkus Poussa Zarkus Poussa on musiikin moniottelija, joka on ollut mukana m o n e s s a projektissa (Giant Robot, Rinneradio, Q-Continuum, Wtyyli -ohjelma). Olipa mies soittam a s s a vuoden 2003 presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotollakin. Zarkuksen sooloura on sisältänyt jo pitkään keikkoja ja nyt Zarkus on julkaissut ensimmäisen Datarock (Norja) Norjalainen uutta aaltoa ja elektronista poppia yhdistelevä Datarock s a a p u u toistamiseen Jyväskylään. Bändin ensimmäinen ulkomaankeikka soitettiin vuosi sitten baari Vakiopaineen ikkunalaudalla. Sen jälkeen on soitettu mm. Espanjassa ja Sveitsissä sekä kierretty ahkerasti Norjaa. Datarockin Computer Camp Love -EP tulee maaliskuussa 2004 maailmanlaajuiseen jakeluun. Kaverit kertovat suomalaisten vastaanoton olleen hyvä. "Tosin meidän aivokapasiteetti tuntuu pienenevän radikaalisti joka vierailun jälkeen". Ilokivi 16.-17.4. I lYHOGK Ilokivi 16.-17.4. www.jyu.fi/jyrock t (YllOGIt www.iyu.fi/iyrock Jose Gonzales (Ruotsi) J o s e Gonzalez on juuri Ruotsin Grammis-palkinnon sarjassa "vuoden tulokas" voittanut laulaja-lauluntekijä, jonka kaunis debyyttialbumi Veneer on ollut Ruotsin albumilistalla lähes parik y m m e n t ä viikkoa. Bossanovaa, flamengoa, poppia ja klassista musiikissaan sekoittava J o s e Gonzales s a a p u u Suomeen nyt e n s i m m ä i s t ä kertaa. Vain akustiselle kitaralle ja laululle perustuva musiikki ei ole aikoihin kuulost a n u t näin hyvältä. levynsä nimeltään Zarkus voi 1. Luvassa on tanssittava keikka perkussiivista ja trooppista elektropoppia. Ultramariini Kun s e k o i t e t a a n mietiskelevä sanoitus vahvoihin melodioihin, lis ä t ä ä n joukkoon hyppysellinen melankoliaa ja m a u s t e t a a n vaikutteilla mahtipontisesta brittipop i s t a ja rosoisesta amerikkalais e s t a indiestä, tuloksena on hämeenlinnalaislähtöisen Ultramariinin sointi. Yhtyeen kehuttu debyyttialbumi Juuri ja juuri olemassa ilmestyi loppuvuodesta 2003. Kovassa n o s t e e s s a oleva b ä n d i o n keikkunut kiitettävästi radioaalloilla ja menestynyt musalehtien ja radiokanavien vuosiä ä n e s t y k s i s s ä . LBJ Liveband LBJ aka Jonas Vervvijnen on tuottaja, jolla on lukuisia julkaisuj a brittiläisellä Botchit & Scarper -labelilla. Yksi vuoden 2003 kovimmista undergroundhiteistä, LBJ:n Syväi/e-biisi sämpläsi Kompostikoplaaa ja yhdisti tuoreella tavalla breakbeatin rytmin ja regg a e n syvät b a s s o s a u n d i t . LBJ liv e b ä n d i s s ä on Jonaksen (koneet) lisäksi Ville Pystynen (rummut) sekä Ässämix (sämplet ja levari). Livenä electro-breakbeat-punkfunk-dub -materiaalia soitetaan reippaalla rock-asenteella. tällä. Jyrockissa Serkkupojat ja Mattipee esittävät kollaasin u u s i m m a s t a materiaalistaan. -h 22 Pistepirkko 22 Pistepirkko soitti ensimmäis e s s ä Jyrockissa 1985. Vuosien m i t t a a n kokopitkiä julkaisuja on tullut kymmenisen, ja maailmaa on kierretty aina kaukoitää myöt e n . Pistepirkkojen omaperäinen garagerockia, elektronista poppia ja bluesia sekoittava soundi on s a a n u t o s a k s e e n kulttisuosiota Suomen lisäksi myös muualla Euroopassa. Pistepirkoista kertova Off-Road Manual -kirja ilmestyy keväällä Likeltä. Urbaanilegenda Huoratron Itäväylä Jyväskyläläinen hiphop-trio Urb a a n i l e g e n d a nousi m a i n e e s e e n Rockin' da North -kokoelmalla 2002 esitetyn Älä nuku tän yli -biisin myötä. Sen jälkeen on oltu m u k a n a mm. Rockin' d a Northin kiertueilla sekä muilla suomalaisilla kokoelmilla. Ensimmäisen virallisen julkaisun pitäisi ilmestyä kauppoihin lähiaikoina. Hotguitars Jyrockissa e n s i m m ä i s e n keikkansa soittava T:mu Korpipään ja Jyrki Laihon m u o d o s t a m a kone/kitara-duo ei ole kovin pop. Yhtyeen debyytti Duets, Duels & D.I. Y. 's on h a a s t a v i n t a äänitaidetta, mitä m a a s s a m m e on julkaistu pitkään aikaan. J o s pidät kauniist a melodioista ja viileistä briteistä, Hotguitars ei ole sinun t e e k u p pisi. BV2 julkaisee orkesterin Confessions-CD.n Jyrockissa. Au Pair Jyväskyläläinen Au Pair rullaa e t e e n p ä i n metelistä ja o m a s t a hyväksi havaitusta tyylistään tinkim ä t t ä . Bändi palkittiin Soundilehden vuoden demo 2003 -tittelillä ja Juh/at-biisin video sai kunniamaininnan Oulun musiikkivideofesti vaaleilla. Tarvitaan vain yksi Aku Raski ja kaksi Nintendon G a m e b o y t a niin tanssilattia onkin jo valmis räjäht ä m ä ä n kappaleiksi! Fuusioambient yhtye Nu Sciencen jäsenist ö s t ä t u t t u herra Raski on pelikonsolit r e p u s s a a n kiertänyt m e n e s tyksekkäästi mm. Moskovan ja Bergenin yökerhoja ja b o n u s h e delmät on kerätty vastajulkaistun Bunker recordsin Sound of Suomi -kokoelman myötä. Pitkin pölyistä nelostietä s u o r a a n p ä ä k a u p u n k i m m e Molokin kidast a s a a p u u Jyväskylään levynjulkaisuja neitsytkeikalleen Itäväylä kivenkovalla otteella toistav a n loistavaa sähköboogieta p u m p p a a v a tuore kalliolaisyhtye. Ennakkoluulotonta ja ennenkuulumatonta tulevaisuuden rock'n'rollia, jonka juuret kasvavat syvällä nykyajassa! Wojciech Phuzy VVojciechin viime vuonna ilmestynyt single Halipuut ihastutti m a a m m e poppareita. Etäisesti Karkkiautomaatin ja The Flaming Lipsin mieleen tuovalta orkesterilta on vihdoin i l m e s t y m ä s s ä kokopitkä levy Ystävät, toverit. Levynjulkkarikeikalle Jyrockiin saap u v a a n VVoijciechiin kohdistuu suuria odotuksia. R u m b a teki yht y e e s t ä n ä y t t ä v ä n jutun Nousussa-palstalleen ja Ystävät, toverit on soinut taajaan YleX:n Kitaraina-ohjelmassa. Phuzyä julkaiseva levy-yhtiö BV2 kuvailee tuoretta hiphop-duoa näin: "Phuzy tykittää määrittelyjä p a k e n e v a a industrial-triphopd r u m ' n ' b a s s p o w e r r e g g a e s e k a metelisoppaa k a h d e n parikymppisen parolalaisnuorukaisen voimin. Jouni Tauriaisen trackeistä kuuluvat ennakkoluulottoman eklektiset musamieltymykset ja Juha Sarkkolan lyriikoista loistaa minäminä-räppiuho poissaolollaan. " Phuzyltä ilmestyi v u o d e n 2003 lopulla mini-CD Sightseeings. Ilokiven t e r ä s s i t e i t t ä tarjoaa b a i l u k a n s a l l e p u i t t e e t vilvoitella. Perjantain m u s i s o i n n i s t a v a s t a a v a t RikosDJ:t ja livepuolta h o i t a v a t paikallinen k u u s n e l o s v e l h o Tero s e k ä helsinkiläinen bigja b r e a k b e a t t i a tykittävä PJVM feat. Sachrias. L a u a n t a i n soundit terassille hoitavat Nuori-Jaakko ja kaverit. Terassilla m y y d ä ä n myös m a u k a s t a ruokaa, jos vaikka nälkä p ä ä s e e yllättämään. Serkkupojat ja Mattipee Serkkupoikien albumi Tykitys, tilitys, tiputus oli vuoden 2002 kovimpia suomalaisia hiphop-julkaisuja. Serkkupoikien ja Matti P:n jotka y h d e s s ä m u o d o s t a v a t hiphop-pioneeriryhmä Ceebrolisticsin omaperäinen verbaliikka ja maalailevat t a u s t a t ovat o m a a luokkaansa Suomen hiphop-kentällä. Jyrockissa Serkkupojat ja Mattipee esittävät kollaasin u u s i m m a s t a materiaalistaan. P u t s c h v 79 Putsch '79 on Pauli Jylhänniem e n s e k ä Bangkok Impact ja 8bit Rockers -nimillä kansainvälistä m a i n e t t a niittäneen Sami Liuskin yhteisprojekti. Pohjan poikien soundi on maalailevaa, m u t t a napakkaa instrumentaalidiskoa, joss a Giorgio Moroderin lipevä groov e yhdistyy moderniin house-poljentoon. Kaksikon julkaisut mm. hollantilaisilla Cloneja Creme-levymerkeillä ovat s a a n e e t ylistäviä arvioita ja odotettu debyyttialbumi Putsch näki juuri päivänvalon. TEKSTIT: VILLE HÄKKINEN, ANNIKA LAINE, HEIKKI HALME, JIRI SIRONEN, ERKKO LEHTINEN JYROCK-GRAFIIKKA: KIMMO KOSKINEN TAITTO: JUHA MÄKINEN
/mVffiuiu]Au IKIUAAni <HM (Hio uvruim. irrös »mcss*. SOITTAJAT ASIALLA. www.itiusanorssi.fi ma Pcrssi K
Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2004 SD Gorbatshov on antikristus! Tuomiopäivän profeetat julistavat netissä lopun koittaneen. TEKSTI: JUHA MÄKINEN KUVA: MINJA REVONKORPI INTERNETIN tuoma lisä sananvapauteen perustuu ennen kaikkea portinvartijoiden puuttumiseen, nettitiedonvälitykscn edullisuuteen ja ainakin periaatteelliseen mahdollisuuteen saavuttaa laaja yleisö. Netti on täydellinen väline myös erilaisille uskonnollisille saamamiehillc ja tuomiopäivän profeetoille. Kun portinvartijoita ei ole, pääsee julistaja luomaan ajatuksensa esille juuri niin sekavassa muodossa kuin hänelle luontevaa on. Yhteistä näille nettiprofectoille on yleensä fundamentalistinen Raamatuntulkinta, kiivas hurmahenkisyys sekä pettymys paitsi luterilaisen kirkon, myös perinteisten herätysliikkeiden piirissä esiintyvään "hengen velttouteen". EDUSTAVA ESIMERKKI on turkulainen Jumalan seurakunta, jonka verkkosivujen kirjoituksissa nousevat esiin järjestelmällisesti kaikki klassiset uhkakuvat: EU on petovaltio, valtionkirkot "porttokirkkoja" ja jokainen paavi antikristus. Uusi Raamatunkäännös on harhaoppinen, avoliitot ja homoseksuaalisuus tietysti syntiä. Seurakunnan johtajan Weijo Lindroosin mielestä islam pitäisi kieltää YK:n päätöksellä. Kenties kaikkein kiivainta julistusta löytyy porilaisen Jeesuksen opetuslapset ry:n sivuilta. Anonyymisti kirjoitettujen saarnojen miltei jokainen lause päättyy huutomerkkiin. Opetuslapset eli yhdistyksen puheenjohtaja Jorma Oksanen varoittaa lukijoitaan Saatanan juonista, kuten gospel-musiikista ja jopa puhelimista. Sanoman luotettavuutta perustellaan hieman vaikeaselkoisesti toteamalla, että "Jeesus seisoo jokaisen kirjoittamamme linkin takana, jotka tänne päätyvät!" "Opetuslapset" listaavat julkisesti "vihollisen palvelijaksi siirtyneitä" henkilöitä, eli muita herännaisia, joiden kanssa he jostain syystä ovat riidoissa. Armoa ei vääräoppisille anneta: "Näitä miehiä ja heidän oppejaan tulee karttaa kuin pahinta ruttotautista!" OMA LUKUNSA ovat tuomiopäivän saamamiehet. Heistä ahkeruudessa ylittämätön on "Lappeenrannan profeetta", ennaltatietäjä Harri Veijonen, joka tuottaa Daily Christian News -sivuilleen päivittäin hämmentävät määrät tekstiä. Erityisen kunnostautunut Veijonen on Ilmestyskirjan ennusmerkkien tulkitsemisessa. Hän esittelee sivuillaan erilaisia laskelmia maailmanlopun lähestymisestä, joissa oma merkityksensä on muun muassa Madridin pommi-iskulla, John E Kennedyn murhalla, Nostradamuksen ennustuksilla, kuun asemalla Veikko Hakulisen kuolinpäivänä ja Veijosen omilla keihäänheittotuloksilla. Veijosen profetoinnin johtoajatus on, että Mihail Gorbatshov on Antikristus ja Shimon Peres tämän väärä profeetta. "Gorban uuden tulemuksen" oli Veijosen mukaan määrä alkaa 28. helmikuuta tänä vuonna. Tosin kun mitään ei tapahtunut, on Veijonen siirtänyt Gorbatshovin valtaantulon päivämääräksi 11.9.2005. Viimeistään vuonna 2006 AntikrisJeesuskin edetti loppua Kaikilla kulttuureilla on omat myytiinsä maailman tuhosta. Myös kristillinen eskatologia, eli oppi viimeisistä ajoista, on yhtä vanha ilmiö kuin koko kristinusko. Jeesuksen opetuslapset odottivat Jeesusta palaavaksi vielä omana aikanaan. "Eivätkä ainoastaan opetuslapset, vaan Jeesus itsekin odotti lopun tulevan omana elinaikanaan", huomauttaa teologian tutkija Ilpo Pursiainen. Pursiainen on tutkinut millenarismia eli uskonnollista ajattelua, jolle on tyypillistä odotus pian tapahtuvasta dramaattisesta muutoksesta. Millenaristiset liikkeet odottavat suurta katastrofia ja uutta järjestystä, kristittyjen tapauksessa tuhatvuotista valtakuntaa. Pursiaisen mukaan millenaristinen ajattelu voimistui uudella ajalla. Teknisessä kehityksessä on nähty lopunajan ennusmerkkejä. Esimerkiksi mikrosirun on maltillisemmissakin kristillisissä piireissä ajateltu olevan Ilmestyskirjassa mainittu pedon merkki. Eräät lahkot ovat harrastaneet tarkkojen päivämäärien ilmoittamista maailmanlopulle. Adventistit odottivat Jeesuksen palaavan 22. lokakuuta vuonna 1844. Kun mitään mullistavaa ei tapahtunut, liike hajaantui. Myöhemmin Jehovan todistajat laskivat maailmanlopulle useitakin ajankohtia, multa luopuivat käytännöstä, kun ennustuksilta alkoi mennä uskottavuus. Pursiaisen mukaan millenaristiset liikkeet syntyvät reaktiona yhteiskunnallisiin muutoksiin. "Jatkuva muutos ja epävarmuus aiheuttaa ahdistusta, jota ehkä lieventää ajatus siitä, että maailmanloppu on ovella." Maailmanlopun pelko on suosittu aihe myös populaarikulttuurissa. Hollywood tuottaa urakalla elokuvia, joissa eletään lopullisen tuhon tunnelmissa. Toukokuussa ensi-iltansa saa tehostespektaakkeli The Day Ajter Tomorrow, jossa maapalloa uhkaa uusi jääkausi. "Millenaristinen ajattelu valuu kaikkialle, ehkä siitä syystä, että maailman ainoan supervallan mentaliteetissa apokalyptinen ajattelu on niin vahvana", arvioi Pursiainen. 1900-luvulla ympäristötuhot toivat uskonnollisen apokalyptiikan rinnalle ekokatastrofin mahdollisuuteen perustuvan uhkakuvan. Maailma on kuitenkin toistaiseksi luottanut pettymyksen jokaiselle ihmispolvelle jatkamalla olemassaoloaan. JUHA MÄKINEN tuksen hallitsema Venäjä ja EU liittoutuvat, ja vuonna 2007 eletäänkin sitten jo täysin apokalyptisissa tunnelmissa: uskovat temmataan ylös syyspäivän tasauksen aikoihin, Turku tuhotaan ydinaseella joulukuussa, mutta Antikristuksen hyökkäys pysäytetään Kymijoen rantaan. Israelilla ja "herran valitulla kansalla" on luonnollisesti tärkeä rooli maailmanlopun lähestyessä. Jokainen, joka uskaltaa lausua edes maltillisen kriittisen sanan Israelin toimista, saa jyrkän tuomion. Ulkoministeri Erkki Tuomiojan ja arkkipiispa Jukka Paarman Veijonen toivottaa helvetin tulisimmallc paikalle. Veijonen kärsii ilmeisesti jonkinasteisesta messias-kompleksista. Vuodesta 2017 taaksepäin kulkevassa lopunajan päiväkirjassaan hän hahmottelee itselleen tehtävää Messiaan kuningaskunnan talousvastaavana. Toisaalla hän kyselee, tuleeko maailmaa hallitsemaan "Paarma vai Veijonen edusmiehinä johtajille paavi vai Kristus". Ehkä kaikkein hämmentävintä on kuitenkin se, että vuolaan profetoinnin välissä Veijonen kommentoi myös sellaisia aiheita kuin ldols-kilpailua ja Matrix-elokuvia. Ennustusten taustamusiikkina Veijosen sivuilla on kuunneltavissa kömpelöitä sovituksia muun muassa Beatlesin ja Simon & Garfunkelin sävelmistä. "Jeesus elää, vaikka Elvistä kuuntelisi", kuten profeetta itse toteaa. • www.jeesuksenopeluslapselty.nel www.jeesus-on-herro.com wwnel.fi/users/veijone
EQ Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2004 L O U A S I 1 1 1 6 Myös vegaanivaihtoehto joka päivä. Ruokalalla on oikeus muuloksiin. Opiskelijahinta 2,35 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. MUUT 4,70 e JATKO-OPISKELIJA 3,80 e Tl 30.3. Kasviskastike. spaghetli Savukalakaslike. spaghetti Riistapyörykät KE 31.3. Kasvissosekeitto Täytetyt jauhelihaohukaiset Yrtti-kalkkunakastike TO 1.4. Kasvispihvit, lomaatti-timjamikastikc Yntt-porkkanasei Kiinalainen porsaspata Ilokiven ruokalistat myös netissä: http-yAvwwjyy.fi/ruokalisla.php PE 2.4. Pcrunakuonikat. keitetyt kasvikset Nakkipannu Tulinen lihapata MA 5.4. Pinaattiohukaiset Siiruunainen turskalcike Jauhelihalasagne TI 6.4. Kasvispapupata Kalkkunapihvi Lammaspata KE 7.4. Kcsäkurpitsavuoka Silakkapihvit, kermaviilikasiikc Kookosbroilcri TO 8.4. Hcrkkusieni-kasvisrisotto Lohikiusaus Jauhelihapihvi, tomaattikastike PE°.4.jaMA12.4llokivion suljettu Tl 13.4. Perunaohukaiset. porkkanamuhennos Jauhclihakaäryleet Kalagratiini o y o g o i o ilokivi JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA KE 14.4. Kesäkurpitsakcitto Merellinen lasagne Broilerleikc TO 15.4. Purjo-pcrunavuoka Perämiehen silakkaherkku PossustroganolT PE 16.4.(HUOM! RUOKALA SULJETMN KLO 14.00) Kasviskaalilaatikko/Kaalilaatikko Kirjolohimurekepihvii Makkaraherkku MA 19.4. Kukkakaalilasagnctte Paistettu kalaleike, purjokastike Kinkkukiusaus TI 20.4 Pinaattikeitlo Uunimakkara. perunasose Possuvvokki KE 21.4. Täytetyt kasvisherkkusicniohukaiset Lohi keitto Kassler LAADUKASTA LUETTAVAA KEVÄÄN KORVALLA | Hirvonen toim.: Käsikirjoittaminen (Art Kärki: Sivusta seuraten sanomalehti luHouse) kijoiden kertomuksissa (Minerva KustanSijoita tähän ja ryhdy taiteilemaan manus / SoPhi) nuskriptejä. Sinusta voi tulla jopa kuuluisa. Hanki tämä kirja ja tutkaile millaisessa lulTai sitten ei... kintayhteisössä sinä luet Jylkkäriä. Erikois27.00 eur maininta mielenkiinnon herättämisestä! 26,00 eur Sankari: Ikääntyviä tietoyhteiskunnassa Kulttuuriset ajatteluvat ja sosiaalinen tila Fearn: Miten ajatella kuin filosofi (Art (Minerva Kustannus / SoPhi) House) Koneet, ei ne toimi, kuten eräs raadin jäMuistatko vielä Ockhamin partaveitsen? Ensen tokaisi. Kysymys kuuluukin, kuinka tultäpä Humen haarukan? Kaksikymmentäviisi la toimeen tekniikan kanssa, jota kukaan ei filosofia esitellään tiiviissä paketissa. Mainiohallitse. Raadin pisteet! ta luettavaa illaksi. Sulje televisio ja syvenny 23,00 eur tähän kirjaan. 31,00 eur Opiskelijan K a m t akateeminen kirjakauppa )tfffE\ m s Kauppakatu 9 puh 260 3157 Opiskelijan K a m t akateeminen kirjakauppa )tfffE\ _Ji kirjamyynti@kampusdata.fi a.Nu.»/llofcl"'-Kgsfcu5salraof on/ ,,, www.syty.fi/lestivaali — Laika And The Cosmonauts B — j Live: Wee People www.nullalauta.fi/jyvasky1a .JYHOGIl V>KM JKl «HTA2DM La 10.4. Au Right!, Ze — m m 22 Pistepirkko, Jose Gonzalez, Datarock, Kuusumun Profeetta, Serkkupojat Uusi Fantasia, Ultramariini, UrbaanilegenrJa, Au Pair p . p . Ennakkoliput Airon musiikista (JYY:n jäsenet: Kampus Data) www.jyu.li/jyrock Tähtivieraana Krisse Salminen. Klo 19 ja 22 To ZZ.4 Karu maa, Tub, Oriental Jam, 4e www.ynna.fi [M fJEHM J Tikiak ja Elliot * ^ Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta julistaa haettavaksi seuraavat virat: KULTTUURIJA PROJEKTISIHTEERIN virka ajalle 1.7.2004 -30.6.2005 Kulttuuri-ja projektisihteerin tehtävänä on mm. .organisoida ja ideoida JYYn kulttuuritoimintaa sen eri osa-alueilla, ottaa osaa ylioppilaskunnan projektien suunnitteluun ja toteuttamiseen seka toimia kulttuurivaliokunnan sihteerinä. Virka on JYYn virkasäännön alainen. Palkkaus on valtion virkaehtosopimuksen mukainen palkkaluokka A 11 (1369,78 euroa/kk ilman ikälisiä). Hakijalle katsotaan eduksi kulttuuritoiminnan sekä ylioppilaskunnan tuntemus. KORKEAKOULUPOLIITTISEN SIHTEERIN virka ajalle 1.8.2004 31.7. 2005 Korkeakoulupoliittisen sihteerin tehtävänä on mm. organisoida ja kehittää JYYn koulutuspoliittista toimintaa ja opastaa opiskelijoita sen eri osa-alueilla sekä toimia näihin liittyvissä edunvalvontaja palvelutehtävissä. Yliopiston tutortoiminnan organisointi on myös hänen vastuullaan. Lisäksi hänen tulee toimia opintoja tiedevaliokunnan sihteerinä. Virka on JYYn virkasäännön alainen. Palkkaus on valtion virkaehtosopimuksen mukainen palkkaluokka A 11 (1369.78 euroa/kk ilman ikälisiä). Hakijalle katsotaan eduksi koulutuspoliittisten asioiden sekä ylioppilaskunnan tuntemus. SOSIAALISIHTEERIN virka ajalle 1.7.2004 30.6. 2005 Sosiaalisihteerin tehtävänä on mm. kehittää JYYn sosiaali-, terveysja tasa-arvotoimintaa sen eri osa-alueilla, organisoida näihin liittyviä palveluja edunvalvontatehtäviä sekä toimia sosiaalivaliokunnan sihteerinä. Syksyllä sosiaalisihteerin työhön liittyy myös JYYn järjestämä asunnonvälitys. Virka on JYYn virkasäännön alainen. Palkkaus on valiion virkaehtosopimuksen mukainen palkkaluokka A 11 (1369,78 euroa/kk ilman ikälisiä). Hakijalle katsotaan eduksi opintososiaalisten asioiden sekä terveysja liikuntatoiminnan ja ylioppilaskunnan tuntemus. Hakemukset liitteineen on toimitettava JYYn keskustoimistoon (Keskussairaalantic 2, 40600 Jyväskylä) torstaihin 15.4.2004 klo 14.30. mennessä osoitettuna JYY:n hallitukselle. Merkitse kuoreen hakemasi viran nimi. Hakemuksia ci palauteta. Työhaastattelut pidetään viikolla 17, joten varaudu mahdolliseen haastattelukutsuun jo ennakkoon. Lisätietoja kaikkien virkojen suhteen antavat ylioppilaskunnan pääsihteeri 014 2603354 sekä hallituksen puheenjohtaja Pentu Soininen puh. 050 5867997 Jyväskylässä 18.3.2004 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallitus
Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2004 JQ Ca mi no de Santiago 800 kilometrin kävelylenkki TEKSTI JA KUVA: PASI KROKKI CAM1NO DE SANTIAGO on noin 800 kilometrin mittainen pyhiinvaellusreitti, joka johtaa matkaajan Etelä-Ranskasta, Pyrcncuten luurilta, Luotcis-Espanjassa sijaitsevaan Santiago de Composielan kaupunkiin. Liityin vuosituhantisen perinteen jatkajiin tämän vuoden alussa. Tammikuun alussa aloittamani "pikku kävelylenkki" päättyi helmikuun puolenvälin tienoilla. Pitkälle vaellukselle lähdettäessä on hyvä valmistautuminen tärkeää, joten aloitin omat valmisteluni hyvissä ajoin lähtöä edeltävänä aamuna ostamalla vaelluskengät, rinkan ja makuupussin. Espanjan maantiekartasta etsin St. Jean Pied de Portin sijainnin, josta vaellukseni oli määrä alkaa. Harmikseni osoittautui, ettei Espanjasta päässyt linja-autolla Ranskan puolelle, joten päädyin Roncesvallesin pieneen rajakaupunkiin. Sieltä olin ajatellut ostaa lisää tarvittavia tavaroita, kuten alkoholia trangiaan, mutta "kaupunki" osoittautui neljäksi taloksi, joista yksi oli luostan, jonka suojissa vietin ensimmäisen yöni. Valmistautumiseen oli siis jäänyt joitakin aukkoja. Roncesvallesissa oli myös muita vaeltamaan lähtijöitä. Heiltä sain hyviä vinkkejä, muun muassa vakavan kehoituksen laittaa riittävästi vaatetta päälle, koska ylhäällä vuoristossa on tappavan kylmä! Aamulla yhdeksän maissa lähdin vaeltamaan en suuntaan kuin muut, sillä ajattelin ensin kävellä Ranskaan, koska autokyytiä ei sattunut löytymään. Ensimmäiset 200 metriä kavuttuani päädyin vähentämään hieman vaatteita, ja vaelsin loppupäivän t-paidassa, eikä kylmästä ollut tietoakaan. Ensimmäiset merkit espanjalaisten liiottcluun taipuvaisesta mielestä oli siis saatu. 27 kilometrin kävelyn jälkeen saavuinkin jo aloituspaikkaani ja saatoin aloittaa varsinaisen vaelluksen. Hitaasii mutta varmasti. REITIN ENSIMMÄISET PÄIVÄT kuluivat iloisesti Pyreneitten vuoristoa ylittäen. Maisemien kauneus auttoi työntämään orastavan väsymyksen sivuun. Ensimmäiset päivät kuluivat oman kävelyrytmin etsiskelyssä, joka löytyi muutaman päivän totuttelun jälkeen. Siitä eteenpäin kaikki olikin lasten leikkiä, kunnes 350 kilometrin jälkeen kaikki vuoristo oli jäänyt taakse, ja tilalla oli peltoaukeata silmänkantamattomiin. Aluksi oli huikeata kävellä keskellä peltoa, jossa ei ole mitään kiintopistettä silmille, mutta muutaman päivän jälkeen moinen alkoikin turruttaa, ja kävelyyn tuli kävelyn makua. Yöpaikkojen vähyyden takia jouduin vielä kävelemään päivittäin yli 30 kilometriä, mutta juuri sen ansiosta myös peltoaukean loppupää tuli vastaan hieman joutuisammin, ja viimeiset 250 kilometriä olivatkin yhtä juhlaa. Uusi vuoristoinen osuus ei tullut vastaan pikkuhiljaa, vaan eräänä aamuna eteeni oli vain kasvanut vuori, jota lähdin hymy huulillani kipuamaan ylöspäin. Reitti kohosi aina 1500 metrin korkeuteen. Joka aamu oli käveltävä pilvessä, jossa näkyvyyttä oli noin 25 metriä. Vähitellen vuoristo laskeutui, ja hommaan alkoi tulla jo voiton makua.Viimeisten kilometrien aikana vastaan tuli yhä enemmän pyhiinvaeltajia ja kaikkialla leijui jo määränpään tuoksu. Pyhän Jaakobin haudan läheisyys alkoi olla käsinkosketeltavaa. JOS CAMINOSTA KÄVELEE viimeiset 100 kilomeriä, on oikeutiettu saamaan ns. Compostelan cli todistuksen pyhiinvaellusreitin kulkemisesta. Niinpä vastaan alkoi virrata ns. stinnuntaikävelijoitä, jotka kävelivät vain tuon sata kilometriä saadakseen todistuksen. Tänä vuonna on Caminon pyhä vuosi, joten ihmismäärä noilla viimeisillä kilometreillä oli melkoinen, vaikka oli keskitalvi ja pahimmat mahdollisimmat kelit. Kesällä viimeisien kilometrien alueelle odotetaan jopa viittä miljoonaa vaeltajaa kunniottamaan pyhää vuolta, siis koko Suomi Caminolla! Viiden viikon taivalluksen jälkeen saavuin viimein perille Santiagoon, ja elämä hymyili. Harmikseni jaloissani ci ollut koko vaelluksen aikana kuin yksi rakkula, mutta onneksi se oli edes iso! Santiagon kaupungissa tunnisti pyhiinvaeltajan sellaisen nähdessään, sillä suurin osa meistä käveli hieman ontuen, mutta hymyilevän kärsivä ilme kasvoilla. Monille perille saapumisen huipennus on Santiagon katedraalissa päivittäin järjestettävä pyhiinvaeltajien messu, jossa mainitaan kaikkien vaeltajien kansallisuus ja lähtöpaikka ja luonnollisesti annetaan ainakin osa synneistä anteeksi. Varoituksen sananen vielä niille, jotka haluavat kävellä Caminon: kävelyyn jää koukkuun 1 • Seminaarin taiteilijat pääsivät näytille Puutarhurin taloon Seminaarinmäellä sijaitsevassa Puutarhurin talossa avattiin 25. maaliskuuta keskisuomalaista kuvataidetta esittelevä kokoelma. Eeroja Erkki Fredriksonin säätiön omistama ja pysyvästi Puutarhurin taloon sijoittama kokoelma koostuu liki kuudestakymmenestä jyväskyläläisen ja sen tuntumassa vaikuttaneen taiteilijan teoksesta. Pääosa kokoelman teoksista on öljyvärimaalauksia, mutta joukossa on myös muutamia akvarelleja ja grafiikan vedoksia. Peruskorjatun Puutarhurin talon neljään huoneeseen on ripustettu kaikkiaan 43 taiteilijan teoksia 1900-luvun alun vuosista nykyaikaan. Pääpaino on vanhemmassa kuvataiteessa; viime vuosikymmenten taiteilijoista edustettuna on vain muutama. Uudemmista teoksista useat ovat taiteilijoiden tai heidän perillistensä kokoelmaa varten lahjoittamia. Sen lisäksi että kokoelma pyrkii antamaan kuvan Jyväskylän seudun kuvataiteen tasosta viime vuosisadalla, sen on tarkoitus palvella harjoituskokoelmana myös taidehistorian opiskelijoita. Kokoelmalla on joitakin yhteyksiä myös yliopiston perinteisiin: esimerkiksi yksi pikkuruinen kuutamomaisema esittelee maalausta harrastaneen seminaarinlehtori ja kuorosäveltäjä PJ. Hannikaisen kuvataiteellista tuotantoa. Hänen lisäkseen kokoelman taiteilijoista ovat Seminaannmäen miljöössä vaikuttaneet muun muassa Elina ja Mikko Asunta, Veikko Hirvimäki, Jonas Heiska, Jussi Jäppinen, Veikko Mäkeläinen, Kirsi Neuvonen, Juhani Petäjäniemi, Johannes Rantanen ja Tarja Teräsvuori. Useissa teoksissa on helposti tunnistettavia näkymiä Jyväskylästä ja sen ympäristöstä. varppaa (Kari Ei s a n a a k a a n musiikista Olen kai tullut vanhaksi, sillä olen saanut nimeni historiankirjoihin ainakin kahteen. Äskettäin julkaistussa JYYn historiassa minut mainitaan sivulla 503 Jylkkärin siviilipalvelusmiehen ominaisuudessa. Hämmcntävämpää oli huomata, että minulle oli uhrattu ei tosin nimeltä mainiten useita lauseita viime syksynä julkaistussa Trio Niskalaukaus -kirjassa. Siinä kyseisen orkestenn kitaristi Jarkko Petosalmi muistelee happamaan sävyyn toimittajia, jotka Niskalaukauksen ensilevyn aikoihin takertuivat laulujen sanoituksiin. Näin Petosalmi: "Esimerkiksi Jyväskylän Ylioppilaslehden haastattelu oli helvetin ärsyttävä. Koko bändi oli raahattu paikalle Lutakkoon eikä me sitten edes puhuttu musiikista. Tilanne kiehahti aika pian ja huomautin sille toimittajalle, että loppujen lopuksi tämäkin porukka on vain viidestä Urposta koostuva hevibändi eikä mitään sen ihmeellisempää. Journalistihan tuumasi, että sitä minä juuri pelkäsinkin." Se, että koko bändi oli "raahattu" paikalle, tapahtui enemmänkin Timo Rautiaisen kuin toimittajan aloitteesta. Muutoin muistan haastattelutilanteen suunnilleen samanlaisena kuin Petosalmi. Ja olen yhä samaa mieltä kuin silloin: Niskalaukaus on kiinnostava pikemmin tekstiensä kuin musiikkinsa ansiosta. Rock-musiikki on keskimäärin tyhmää, hevi vielä keskimääräistä tyhmempää. Siksi Trio Niskalaukauksen kaltainen ryhmä on ollut niin ilahduttava ilmiö. Yhtyeen sanoituksissa puidaan muun muassa ekologisia ja sosiaalisia kysymyksiä sortumatta latteuksiin, ja orkesterinjohtaja Rautiainen on tervetulleen vaihtoehtoinen rock-idoli. Niskalaukaus on osaltaan purkanut typerää myyttiä, jonka mukaan rock musiikin pitäisi olla jotenkin vaarallista ja paheellista. Siksi on niin turhauttavaa, että yhtyeen jäsenet itse korostavat sitä, että kyseessä on pohjimmiltaan "vain hevibändi". "Vain hevibändejä" kun on maailma pullollaan, mutta Trio Niskalaukauksia vain tämä yksi. Jos minun nyt pitäisi tehdä haastattelu Trio Niskalaukauksesta, ei minua edelleenkään kiinnostaisi kysyä Jarkko Petosalmelta, millaisilla vehkeillä hän soittaa, tai mikä on hänen mielestään Slayerin paras levy. Uuden levyn sanoituksista kyllä kyselisin. On tietysti totta, että Niskalaukauksen ilmaisussa musiikki ja teksti tukevat toisiaan. Jos samat tekstit esittäisi akustinen folk-yhtye, eivät ne tavoittaisi yhtä suurta kuulijajoukkoa. Tällainenkin yhtye olisi kuitenkin mielenkiintoinen ilmiö. Mutta jos Niskalaukaus-yhtälöstä poistettaisiin tekstit, ja samojen musiikkitaustojen päälle laulettaisiin vakavalla naamalla miekka ja magia -kuvaelmia, kyseessä olisi ihan oikeasti vain hevibändi j a sellainen, jolle ei tätäkään palstatilaa olisi kannattanut uhrata. JUHA MÄKINEN
EQ Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2004 PudoHuaan Suomen Robinsonista on Veijo Sievilä osoittanut kykynsä muun muassa selviytymällä hengissä Jylkkärin valokuvaussessiosta. ei nouse julkisuus päähän TEKSTI: HENKILÖ IHMINEN KUVA: TUUKKA RÖNKKÖ JYVÄSKYLÄN ROBINSON Veijo Sievilä pyyhältää haastatteluun puoli tuntia myöhässä. Media on vienyt miestä koko päivän, mutta julkkiksen päivärytmi ei ainakaan vielä väsytä. "Mikäs tässä, kun vaan jaksaa rupatella", Veijo tuumaa. Jos joku ei vielä tiedä, niin kerrottakoon, eitä 22-vuotias liikunnan opiskelija Sievilä oli yksi Nelosella nähtävän Suomen Robinsonin kilpailijoista. Veijo äänestettiin ulos seikkailusta, kun rehti urhciluhenkinen peli muuttui taktikoinniksi. "Yllätyin, että putosin jo niin alkuvaiheessa. Olisi pitänyt liittoutua Eskoa vastaan, mutta en kanna kaunaa kellekään. Tiesin, mikä on pelin henki." Veijon julkisuusarvo kasvoi välittömästi putoamisen jälkeen. "Samalla hetkellä, kun juontaja luki lähetyksessä viimeisen äänen, pirahti kännykkä. Se oli Seiskan toimittaja", hän naureskelee. OHJELMAAN TULI yli 3000 hakemusta, joten kilpailuun pääseminenkin oli pieni selviytyjäsuoritus. "Hain mukaan puhtaasta mielenkiinnosta. Yritin myös Suureen Seikkailuun, mutta paratiisisaari kuulosti paremmalta." Valinnat tehtiin haastatteluiden, psykologisten ja fyysisten testien sekä lääkärintarkastusten perusteella. Psykologisissa testeissä oli muun muassa armeijan käyneille tutut P-kokeet. "Karsinnoissa oli eräs toinen nuori kundi, joka sopi samaan profiiliin kuin minä. Jännitin eniten sitä, kumpi meistä jää rannalle. Vaikea arvata, miksi juuri minut valittiin", Veijo miettii ja väläyttää hurmaavan hymyn. "Aluksi reissu oli kuin lomaa, ja meillä oli heti hyvä ryhmähenki", Veijo kehuu. Veijon joukkue Sribuat ei osannut kuitenkaan laskea ruoan kulutustaan, ja murkina loppui pian kesken. "Nälkä aiheutti fyysistä pahaa oloa ja väsymystä. Ei jaksanut tehdä muuta kuin etsiä ruokaa tai näperrellä jotain pientä. Sitten olikin hemmetin tylsää koko ajan." Pudonneet kilpailijat siirrettiin toiselle saarelle. "Vietin putoamisen jälkeen kaksi ja puoli viikkoa rentoa lomaa. Siellä oli paljon parempi olla kuin kameroiden Elämää tosi-tv:n jälkeen: Haukuttu Heartmix ja Suuri Seikkailu SUOMEN ENSIMMÄISENÄ tositv-produktiona pidetyn Heartmbcin osallistujat ovat hyvä esimerkki siitä, miten elämä jatkuu tosi-tv:n jälkeen. Sarjan esiintyjät ovat nykyisin varsin korkealla työelämässä. "Sarjaa seurannut julkisuus oli musertavaa. Kyseessä on varmasti yksi 90luvun parjatuimmista sanoista", Heanmixissä Jessenä esiintynyt Tomi Paalosmaa kenoo nyt jo naureskellen. "Kaverini soittelivat mullc Amerikkaan ja kertoivat, että jengi täällä todellakin vihaa sua. Saisin kuulemma turpaani, kun palaisin Suomeen." Vuonna 1996 kuvatun Hearimixin tarkoitus oli kertoa suomalaisnuorten elämästä San Fransiscossa dokumentinomaisesti. Sarja esitettiin ikään kuin tosi-tv:na, vaikka se ei aivan sitä ollut Nuorten elämään vaikutti esimerkiksi ohjaaja, muun muassa Hymypoika-e\okuvan myöhemmin ohjannut JuhaPekka Siili. "Itse näkisin ohjelman noin 75-prosenttisesti fiktiivisenä. Mullekin sanottiin monta kertaa, että tee itsestäsi ronskimpi tyyppi", Heartmixiä "outona sekasikiönä" pitävä Paalosmaa paljastaa. "Toisaalta ohjelmassa ei ollut mitään käsikirjoitusta." Media-alalla uraa tehnyt Paalosmaa ei tunnusta ainakaan suoraan hyötyneensä Heartmixiin osallistumisen tuomasta julkisuudesta. "Henkisemmällä ja syvällisemmällä tasolla voin arvioida, että ohjelman luoma tauko fysioterapeutin opinnoissa vaikutti. Ohjelma oli ikään kuin käännekohta elämässäni, vaikka en siitä suoranaisesti mitään kredittiä saanutkaan", mies analysoi. Nykyisin Paalosmaa vastaa muun muassa Nelosen ulkomaisten elokuvien hankinnasta. Sittemmin Hearimixin nuorista Teija Korkeamaa on edennyt Yleisradiolle palkituksi tuottajaksi. Näyttelijöinä uraansa jatkavat Laura West ja Maria Valonen, joka tunnetaan myös muusikko Lenni-Kalle Taipaleen vaimona. Tuomas Talvitie jäi sille tielleen ja asustelee tällä hetkellä Los Angelesissa. Hearimixin toteutuksesta vastanneet Kemmon veljekset Mika ja Pasi toimivat edelleen media-alalla, viimeisimpänä saavutuksenaan lähes Hearimixin kaltaisiin arvosteluihin yltänyt Ponterosa-elokuva. TARJA SOVIJÄRVI osallistui 18vuotiaana ensimmäiseen MTV3:n järjestämään Suureen Seifefeailuun. Sarja oli menestys, ja iltapäivälehdet ruotivat osallistujien elämää sivuillaan päivittäin. Tarjalle osallistuminen oli kuitenkin vain mahdollisuus saada uusia kokemuksia. Sarjan tuoma julkisuus ei kiinnostanut häntä juuri lainkaan. Vaikka Tarja ei ole julkkis, hän tapaa joskus ihmisiä, jotka sanovat muistavansa hänet televisiosta. "Jos joku ihmettelee, miksi olen niin tutun näköinen, en yleensä luo esiin osallistumistani Suureen seikkailuun." Sovijärvi ei myöskään ole pyrkinyt hyödyntämään saamaansa julkisuutta. Hän epäilee, että esimerkiksi hänen työnantajansa ei edes tiedä koko asiaa. "Seiskakaan ei ole minusta ollut kiinnostunut eihän mulla ole miljonääriä miehenä tai edes silikonitissejä", hän tuumii. Suomalainen tosi-iv-pionceri ei lähtisi mistään hinnasta mukaan nykyisiin "pariiusohjelmiin". Uudel kokemukset kuitenkin kiinnostavat häntä edelleen. "Johonkin seikkailuun voisin vielä hakeakin, jos saisin moiseen päähänpiston." HEIKKI KÄRKI SAMUEL JOUTTIJÄRVI edessä. Nälästä ei ollut tietoakaan", Veijo kiteyttää olennaisimman. OHJELMASSA ON editoitu yli 600 tuntia kuvamateriaalia 12 tuntiin. Veijon mielestä lopputulos antaa hyvän, vaikkakin yksipuolisen kuvan siitä, millaista elämä oli saarella. "Paljon on jätetty näyttämättä juonimista ja ihmisten mielipiteitä muista kilpailijoista. Myös joitain ratkaisevia tapahtumia on leikattu pois, mutta jätän ne kertomatta, niin ihmiset saavat pitää sen kuvan, joka television välityksellä on annettu." Juonen paljastaminen on estetty tuntuvilla taloudellisilla sanktioilla. "En edes halua paljastaa mitään, koska siinähän menisi koko ohjelman idea pilalle." Julkisuudesta Veijolla on pelkkää hyvää sanottavaa. 'Toistaiseksi olen kokenut vain julkisuuden hyvän puolen, löoppeihin ei ole vedetty mitään ikävää. Eikä minulla pitäisi olla mitään luurankoja kaapissa." Veijolla on paljon naispuolisia faneja. Treffitarjouksia tuli sen verran kiihtyvällä tahdilla, että puhelinnumero oli muutettava salaiseksi. 'Totta kai yhteydenotot imartelevat, multa en ole sen luonteinen, että tarttuisin ventovieraiden ehdotuksiin", Veijo hymähtää ja ilmoittaa seurustelevansa. Robinsonin tuoma julkisuus on poikinut Veijolle myös työtä. Hänet on nähty jo pariin otteeseen muotinäytöslavalla. "Jatkossa teen mielelläni keikkahommia, jos niitä tarjoutuu." Veijo tietää säännöt julkisuudessa pysymiselle. "Pitäisi päästä jatkuvasti juorupalstoille, ja se taas tarkoittaa tyhmyyksiä kuten dokaamista ja ihmissuhdckriiscjä. En halua myydä itseäni skandaaleilla. Julkisuudella ei ole minulle niin suurta arvoa, että siellä pitäisi pysyä hinnalla millä hyvänsä." •
Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2004 Q Nuorta rakkautta Kampus Kinossa KAMPUS KINON loppukevään ohjelmisio sisältää muun muassa amerikkalaisia independent-elokuvia sekä pari klassikkofilmiä reilun 30 vuoden takaa. Baltasar Kormakurin (101 Reykjavik, Meri) hengenheimolaisen Dagur Karin ensimmäinen elokuva Noi Albiino (2003) kertoo pienessä islamilaisessa kylässä asuvasta, sopeutumattomasta Noi-pojasta, joka rakastuu kohtalokkain seurauksin kylään vierailulle saapuneeseen tyttöön. Kaurismäkeläisiä estetiikkaa ja mustaa huumoria sisältävän komedian Tanskassa elokuva-alaa opiskellut nuori ohjaaja on säveltänyt bändinsä kanssa myös elokuvan musiikin. Elokuva on voittanut lukuisia palkintoja elokuvafestivaaleilla. Esitetään 6.4. Nykysukupolvi tuntee Roy Anderssonin Ailan mainoksista sekä elokuvasta Toisen kerroksen lauluja (2000). Nyt nähtävä Eros rakkaustarina (1969) on Anderssonin esikoisteos. Ruotsin ensiillassaan aikoinaan 700 000 katsojaa kerännyt nuorten rakkauden ja aikuisten kilpailuyhteiskunnan välistä kuilua kuvaava helmi, joka kiertää nyt Ruotsissa ja Suomessa uusintaensi-illassa. Esitetään 13.4. Aikoinaan avoimella seksuaalisuudellaan kohauttaneessa Bernardo Bertoluccin klassikossa Viimeinen tango Pariisissa (1972) seuraiaan Paulin (Marion Brando) ja Jeannen (Maria Schneider) kiihkeitä hetkiä Pariisissa. Paulin vaiKampus Kinon kevään elokuvista Jylkkärin kuvatoimitusta miellyttää eniten Viimeinen tango pariisissa etenkin se voipurkkikohtaus. Kuva valittiin silti Noi Albiinosta, koska siinä on kaverilla hieno pipo. mon kuolemasta johtuva ahdistus ja Jeannen päämärätön elämä vievät heidät eskapistiseen suhteeseen, jossa he eivät kysy edes toistensa nimiä. Esitetään 20.4. Francois Ozonin uutuusohjauksessa Svvimming Pool rikoskirjailija Sarah Morton (Charlotte Rampling) vierailee kustantajansa kotona ja törmää yhteen taman omituisen tyttären (Ludivine Saignier) kanssa, jolloin alkaa tapahtua kummia. Charlotte Rampling palkittiin European Film Avvardsissa roolistaan tässä eroottisessa trillerissä. Esitetään 27.4. Andrew Jareckin Tapaus Friedman (2003) on moniulotteinen ja hämmentävä dokumentti amerikkalaisen Friedmanin perheen tapauksesta. Osittain perheen itse kuvaamista kaitafilmeistä koottu elokuva kertoo perheen isään ja poikaan kohdistuneista pedofiliaepäilyistä, median hysteerisestä ajojahdista sekä vuosien oikeudenkäynneistä, jotka veivät molemmat vankilaan. Esitetään 4.5. Kevätkauden päättää 11.5. esitettävä Gus van Santin Elephant (2003). Elokuva on välitön ja tyylikkäästi rakennettu tositapahtumiin perustuva kuvaus yhdestä tavallisesta, mutta epätavallisesti päättyvästä koulupäiväsiä Columbinessa Yhdysvalloissa. Se palkittiin Cannesin filmifestivaaleilla 2003 Kultaisella Palmulla parhaasta ohjauksesta ja parhaasta elokuvasta. JIRI SIRONEN 3 X suomipopin muoto Kimmo SoorislO (toim.): Hyvää pahoo rock'n'roll (SKS 2003) Pekka Jalkanen, Vesa Kurkela: Populaarimusiikki (WSOY 2003) Arja Alho, Anne Taskinen: Rockin korkeol korot (WSOY 2003) POPMUSIIKKI on sillä lavalla hauska olio, elia monesti siitä kirjoittaminen on parhaimmillaan, kun musiikista ci puhuta halaistua sanaa. Kimmo Saariston toimiuamassa Hyvää pahaa rock'n'roll -kirjassa rockin määrittelemiselle ei juurikaan uhrata lilaa. Tärkeämpää tämän sosiologisen kirjoituskokoelman kannalta on se, miten musiikkia on käytetty. Artikkeleissa pohditaan suhtautumista rämisevään nuorisomusiikkiin niin ulkopuolisen yhteiskunnan näkökulmasta kuin musiikin kuuntelijoiden kannallakin. Aihevalinnat ovat kiinnostavia, parhaana ehkäpä Matti Niemisen kirjoitus, jossa analysoidaan webkeskustclupalstan kirjoitusten pohjalta hiphopin sovittamista Suomen olosuhteisiin. Aivan kaikki eivät pääse yhtä hyvin sisälle aiheeseensa, mutta ainakaan yrityksen puutteesta kirjoittajia ei voi syyttää. Korrekteista lähdeviittauksista huolimatta artikkeleissa ei teoriaan juuri törmää. Kieliasu on suurimmaksi osaksi kunnossa, joskin osalle kevyt toimittaminen olisi tehnyt terää. TOINEN KIRJA, jota musiikki itsessään ei juurikaan kiinnosta, on Arja Alhon ja Anne Taskisen Rockin korkeat korot. Suomalaisia naisrokkareita esittelevässä kirjassa pistää ensimmäisenä silmään vallan hieno kuvitus ja taitto. Toisena pistää silmään se, että ulkoasustaan huolimatta kirja vilisee kirjoitusvirheitä, jollaisten luulisi löytyvän jo tekstinkäsittelyohjelman oikoluvun avullakin. Nolon puolelle menee se, että Taikatuu-yhtyecn kohdalla erhe on muuttanut nimen otsikossa Taikakuuksi Reiluun kolmeensataan sivuun mahtuu satakunta haastateltavaa, joista ensimmäiset vaikuttivat jo 1950luvulla. Henkilöhaastattelut ovat mclko vapaamuotoisia, ja ne keskittyvät yleensä muisteloihin siitä, kuinka alalle ajauduttiin, sekä uran huippuhetkiin. Juttujen tyyli mukailee yleistä poplchtien estetiikkaa, eli ne ovat vallan luettavia ja tarpeeksi erilaisia, jotta mielenkiinto säilyy myös ennestään tuntemattomien artistien kohdalla. Kahvipöytäkirja siis, eikä lainkaan hullumpi sellainen kovin syvällisiä tältä on tosin turha odottaa. JOS KAKSI EDELLÄ MAINITTUA kirjaa painivat höyhensarjassa, Pekka Jalkasen ja Vesa Kurkelan Populaarimusiikki istuu Alexander Karelinin päällä painikehässä. Kirja pureutuu kolmikosta ainoana musiikkitieteellisiin seikkoihin. Sen mielenkiintoisin piirre on silti Pikkujättiläis-henkinen historiankirjoitus, joka kytkee musiikin kehityksen Suomen vaiheisiin linkki linkiltä. Mollin valinta tietoiseksi suomalaisuutta ilmentäväksi piirteeksi 1800-luvulla, 1900-luvun puolivälin säveltäjien tietoiset ja tiedostamattomat lainausten lähteet ja jatsin tulo Suomeen ovat ovat kaikki kirjassa käsiteltyjä aiheita. Jos jotain jurputtamista pitää keksiä, niin kaksi viimeisintä vuosikymmentä sivuutetaan mclko heppoisesti teknosta ja sen perillisistä ei sanota juuri mitään ja välillä kirjoittajien aavistuksen elitistinen asenne näkyy, vaikka esipuheessa neutraaliutta vakuutellaankin. Vai onko teistä "Heidän [Ann Christine, Marion Rung] äänissään oli epäilemättä myös erotiikkaa, mutta useimmiten tämä puoli tuli esiin nabokovilaisina Lolita-viitteinä" silkkaa viileää musiikkitieteellistä analyysiä? Suomen musiikin historia -sarjassa ilmestynyt eepos on kuitenkin vakuuttava jo silkan skaalansa ja kirjoittajien ilmiömäisen asiantuntemuksen vuoksi. Asiat esitetään kokonaisuuksina, ja niinpä lukijalle muodostuu selkeä kuva vaiheittaisesta musiikillisesta kehityksestä 1800-luvulta aivan nykyhetkiin saakka. Ei ehkä kahvipöytään, mutta käsikirjastoon kyllä, kiitos. OLLI SULOPUISTO Lapsekkaita aikuisia ja vaikea toinen kirja Inka Nousiainen: Karkkiaulomaatti. Otava 2003. Kreetta Onkeli: Tervetuloa paratiisiin. Sammakko 2003. Nuorisoelokuvat ovat aliarvostettu taiteenlaji. Suomessa ne ovat kadonneet ainakin elokuvateattereiden kankailta, vaikka levityksessä on lukuisia rainoja, joissa päähenkilöt muistuttavat erehdyttävästi aikuisia, vaikka käyttäytyminen olisikin teini-iän tasolla. Inka Nousiaisen Karkkiaulomaatti kertoo tuosta samasta ikäryhmästä. Aikuisista, jotka eivät aina kuitenkaan muista olevansa vielä aikuisia. Hyvä niin. koska tuo antaa kirjailijalle motiivin käyttää omaa, vahvaa verbaalista tyyliänsä, jota on helppo ihailla sekä inhota. Mutta ilman sitä Karkkiaulomaatti olisi paljon latteampi lukukokemus. 27-vuotiaan kirjailijan huomioi arkielämästä ovat teräviä, vaikkeivat ne syvällisyyksiin aina sukellakaan. Huomioiden vaihtelevuus kuvaa koko romaania. Hieman syvällisyytlä, ja sopivasti pinnallisuutta. Jyväskylässä vuonna 1970 syntyneen Kreetta Onkelin novellikokoelma sisältää seitsemän novellia. Onkelin uutta romaania odotettiin aikoinaan kuin kuuta nousevaa, sillä WSOY:llä julkaistu Ilonen talo oli ilmestyessään vuonna 1996 yllättäen kritiikkija myyntimenestys. Sittemmin Onkeli pohdiskeli julkisesti odotusten lunastamisen vaikeutta. Musiikissa kolmas levy on usein vaikein. Kirjallisuudessa, myös Onkelin tapauksessa, kovimmat paineet kasautuvat usein toiseen yritykseen. Uutuusteoksessa on kaksi hienoa tarinaa. Valitettavasti niiden tehoa laskevat pari keskeneräisempää novellia, joiden parissa tekijä sekä kustannustoimittaja olisivat voineet tehdä enemmän töitä. Luhanka, johon Onkeli tulevaisuudessakin varmasti osittain liitetään, on persoonallisen pieni paikkakunta. Suosittelen siihen tutustumista, vaikkapa kesällä. Matkan suunnittelussa Onkelin teos auttaa kummasti, vaikka sen pitäisi olla fiktiota. Vai? TOMMI PYLKKÖ Pappi pulassa elokuvaarkistossa Suomen elokuva-arkiston esityssarjassa nähdään 31.3. harvinainen intialainen elokuvahelmi, Satyajit Rayn ohjaama historiallinen draama Shakinpelaajat (Intia 1977). Ray kuljettaa elokuvassaan kahta rinnakkaista juonta: Toisessa shakkipelikoukkuun jääneet ylimykset Meer ja Mirza sulkevat silmänsä koko muulta maailmalta ja keskittyvät hoivaamaan addiktiotaan. Toisessa pienen intialaisen kuningaskunnan hallitsija uppoutuu runouteen ja musiikkiin, eikä huomaa brittikolonialistien hamuavan hänen valtakuntaansa. Ray käyttää taiten shakkimctaforaa kuvatessaan siirtomaavallan ja vanhan intialaisen kulttuurin yhteentörmäystä. Painavaa poliittista sanottavaansa hän keventää satiirisella huumorilla. Virittäytyminen pääsiäisen viettoon käy mainiosti 7.4. Robert Bressonin Maalaispapin päiväkirja -elokuvan (Ranska 1950) parissa. Georges Bernanosin romaaniin perustuva elokuva seuraa nuoren, sairaalloisen papin ensipäiviä uudessa asemapaikassaan pienessä pohjoisranskalaisessa kylässä. Uusi sielunpaimen saa kylän väeltä kylmäkätisen vastaanoton. Bresson kuvaa uskoa ja yksinäisyyttä karun yksinkertaiseen mutta sitäkin vaikuttavampaan tapaansa. Elokuvakerronnan sovinnaisille säännöille hän antaa huutia. 14.4. esitettävässä Jacques Tatin komediassa Lystikäs kirjeenkantaja (Ranska 1947) ranskalaisen kylän asukkaat valmistautuvat vuosittaisen juhlan viettoon. Juhlahumussa postimies Francois (Täti) näkee filmin amerikkalaisista virkaveljistään, jotka näyttävät saavuttaneen huipputason työnsä tehokkuudessa ja vauhdissa. Francois päättää pyrkiä samaan. Tatin esikoiselokuvan Francois'lla on ohjaajan myöhäisempien elokuvien sankarin M. Hulot'n tavoin suuria vaikeuksia hallita kaikkein arkisimpiakin tilanteita ja esineitä. Tapansa mukaan Täti naureskelee nykyclämänmenolls hyväntahtoisesti. Arkiston kevätkauden päättää 21.4. esitettävä Emile de Antonion dokumentti Millliotise valkoinen komedia (USA 1971). Elokuva koostuu pääosin presidentti Richard Millhouse Nixonia koskevasta uutisaineistosta, josta de Antonion käsittelyssä syntyy aivan uusia merkityksiä tarjoava kollaasi. Valtarakenne näyttäytyy groteskina teatterina, jossa "vapaa maailma" on useimmin toitotettu fraasi ja jossa sen pahimpia uhkatekijöitä etsitään kurpitsamaalta. Elokuvan teema on ajankohtainen ja panee miettimään, millaisen kokonaisuuden vuonna 1989 kuollut de Antonio olisi mahdollisesti työstänyt George Bush juniorin mediasaarnoista. MARKUS LATVALA Suomen elokuva-arkiston esitykset IT-Dynamon auditoriossa (Piippukatu 2) keskiviikkoisin klo 18.00.
IHJmshilii.YIHl I I I H I M Maailmankansalainen Juha Sihvola, tuo filosofian Johnny Cash, nähtynä maailman napojen läpi. Juha Sihvola rakentaa ajatusta vastuullisesta maailmankansalaisuudesta. TEKSTI: JUHA MÄKINEN KUVA: TUUKKA RÖNKKÖ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON yleisen historian professori Juha Sihvola ei ole niitä tieteentekijöitä, jotka ahertaisivat tutkijankammiossaan vailla kiinnostusta ulkomaailmaan. Hänen nimensä on tuttu näky esimerkiksi lehtien yleisönosastoilla. Antiikin filosofeilta innoituksensa hakeva historioitsija pitää julkista keskustelua olennaisena osana omaa kansalaisuuttaan. "Se on sekä työ, harrastus että kenties myös kansalaisvelvollisuus." Otava on juuri julkaissut Sihvolan uuden kirjan Maailmankansalaisen etiikka, jossa hän paneutuu maailmanpolitiikan kipupisteisiin filosofin näkökulmasta. Sihvola lähtee liikkeelle huomiosta, että globalisaatiokehityksen myötä maailman kaikki osat ovat tulleet loisistaan riippuvaisiksi. Jotta pystyisimme elämään ihmisiksi, tarvitaan siis globaalia etiikkaa. Hän rakentaa ajatusta maailmankansalaisuudesta, jossa yksilön vastuu ulottuu omaa lähipiiriä laajemmalle. Siis esimerkiksi: koska olemme valmiit käyttämään köyhien maiden raakaaineita ja työvoimaa, olemme osaltamme vastuussa myös näiden maiden ongelmista ja niiden ratkaisemisesta. "Maailmankansalaisuuden lähtökohta on kosmopoliittinen sitoutuminen yleisen ihmisarvon kunnioittamiseen ja globaaliin etiikkaan. 1990 luvulla tuli näitä sarasvuolaisia hyvän elämän opettajia, jotka saarnasivat sellaista hyvemoraalia, jossa keskityttiin pelkästään omaan lähipiiriin, työhön ja perheeseen. Sitä ajatusta en hyväksy", Sihvola selvittää. VELVOLLISUUDET OVAT velvollisuuksiapa ne on pyrittävä täyttämään, vaikka se olisi vaikeaa ja tylsääkin. "En pidä hurskastelusta, enkä sano, että olisin erityisen hyvä ihminen. Olen pikemminkin rock-sukupolven kasvatti, joka kyllä nauttisi siitä, jos voisi viettää sex & drugs & rock'n'roll -elämää. Muita kun on ottanut itselleen sitoumuksia kuten perustanut perheen niin täytyy elää sen mukaisesti." Erityisen tärkeänä Sihvola pitää lasten kasvattamisia. Hän huomauttaa, että lapset eivät ole luonnostaan rasisteja tai heikompiensa kiusaajia, ja jos heistä sellaisia tulee, kyse on huonosta kasvatuksesta. Lastentarhan ja ala-asteen opettajia Sihvola kutsuu suomalaisen yhteiskunnan suuriksi sankareiksi. Sihvola varoo antamasta maailmanparannuksen reseptejä. Kirjansa loppupuolella hän kuitenkin sivuaa Euroopan ja Yhdysvaltain suhteita ja esittää "toivomuksen" siitä, että Eurooppa uskaltaisi rohkeammin korostaa itsenäisyyttään Yhdysvalloista. "En voi hyväksyä myöskään ahdaskatseista Eurooppa-keskeistä näkökulmaa ja ylimielisiä suhtautumista Yhdysvaltoihin. Olen asunut monta vuona Yhdysvalloissa, pidän amerikkalaisesta elämäntavasta ja kulttuurista, mutta olen huolissani sen yhteiskunnan tilasta." SIHVOLAN KIRJA ei ole kuitenkaan mikään pitkiietiy moraalisaarna. Hän pohjustaa pohdintojaan perusteellisella filosofisella teoretisoinnilla. Hänen mielestään olisi poliittisen keskustelun kannalta hedelmällistä, mikäli ihmiset pohtisivat omien näkemystensä ja kannanottojensa filosofisia lähtökohtia. "Uskon yleisinhimillisen kommunikaation mahdollisuuteen. Etiikka on osittain kulttuuriin sidottua, mutta ei siihen kahlittua. Multa vaikka olisi kuinka postmoderni kulttuurirelativisti, joka uskoo arvojen olevan yhteismitattomia, tosiseikka on, eitä maailmanjärjestystä hallitsee globaalin kapitalismin saatanallinen mylly, jossa maailman kaikki osat ovat vuorovaikutuksessa keskenään." Mitä tulee muutoksen mahdollisuuksiin, pitää Juha Sihvola itseään realistina Tulevaisuus ei näyttäydy hänelle mustana tai valkeana, vaan harmaana "ehkä enemmän tummankuin vaaleanharmaana". "Pitää tarmokkaasti tehdä se, minkä näkee mahdolliseksi. Jos tässä maailmassa joku asia on, mistä en erityisemmin pidä, on se ruikuttava ja mariseva mielenlaatu." Toivon vuosituhat -kirjastaan (1998) Sihvolaa kritisoitiin liiallisesta toiveikkuudesta. Hän toteaa, että filosofilla on oikeus omaan tyylilajiinsa. "Esimerkiksi Georg Henrik von Wrightin tyylinä oli eräänlainen pessimismi. Olin hänen kanssaan samaa mieltä monista kysymyksistä, mutta vierastin hänen pessimismiäan. Itse olen pikemminkin tällainen Johnny Cashin tyylinen country & western -laulaja, joka kertoo, miten vaimo jätti, auto hajosi, talo paloi ja jouduin vankilaan mutta kaikki vedetään duurissa, koska se kuuluu tyyliin." •
Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2004 EJ keskustelua AUTON POLTTAMINEN OLI TOTTA, MUTTA MITEN SE POLTETTIIN? Kuten nyt tiedämme, stalinismin ajan ikonivalokuvat ovatkin tavalla tai toisella retusoituja Täällä torilla todellakin JYY poltti auton ja viulut maksoi TEKU:n oppilaskunta. (Autonpolttokuva julkaistiin Jylkkärin 5/04 keskiaukeamalla, toim. huom.) Silloin elettiin politiikan lisäksi aikaa yhteistyön luomiseksi muihin oppilaitoksiin. Mitään kestävää siitä ei syntynyt. Uutiset telkkarissa kertoivat, että opiskelijat Euroopassa ei Neuvostoliitossa meuhkaavat kaduilla. Niin keksittiin, että osataan auto polttaa Jyväskylässäkin. Täällä se poltettiin täysin harkiten ja turvallisesti. Autosta oli poistettu kaikki mahdollisesti räjähtävä, paloauto oli linja autoaseman takana, ja poliisi tiesi kupletin juonen. Olihan se näyttävin vapputapahtuma sillä kertaa. Asiaa ei haitannut, että Mikko Pyhälä tyttöystävänsä kanssa heitti roihuun yo-lakkinsa. Perussa Suomen suurlähettiläänä toimiessaan hän tuskin olisi heittänyt vanhoja inkapäähineitä yhtään minnekään. Puheet pidettiin. Moottoritietä Harjun taakse vastustettiin, hyviä bussiyhteyksiä ylioppilaskyläan vaadittiin, vallankumouksesta ei puhuttu sanaakaan. Ajatelkaapa, jos nyt olisi moottoritie tuossa Harjun kupeessa. Virhe on rantaväyläkin. No niin. sitten tuli paloauto pillit soiden ja sammutti koko •kokon, kuten oli sovittu. Sirkus oli vieraillut jyväskylässä. Jälkeenpäin äarivasemmisto otti tämän tapahtuman yhdeksi voimannäytöistään. Sillä lailla. Olihan meillä ylioppilaskunnassa siitä ryhmästä talousjohtajakin. Kun mies ei saanut budjettisuunnitelmaa tasan, merkituin suurta Jyväskylän lyseon poikaa Otto Ville Kuusista muistaen momentti: hankitaan jostakin. AULIS H E I N O N E N NIITÄ OIKEITA A U T O N POLTTAJIA MINNE UNOHTUI SOSIAALITYÖ? Sosiaalityön opiskelijoina olemme pöyristyneitä lausuntokierroksella olevasta yliopistotutkintojen asetusluonnoksesta. Luonnoksessa sosiaalityön koulutusta ei mainita sanallakaan, vaikka sosiaalityö on professio ja sosiaalityöntekijänä toimimista säätelevät kelpoisuusvaatimukset. Sosiaalityön maisterikoulutus on ainoa sosiaalialan kokonaisosaamista sisältävä ylempi korkeakoulututkinto. Siksi sosiaalityön ja sen koulutuksen on saatava lainsäädännöllisesti tunnustettu asema. Sosiaalityö tulee kirjata yliopistojen tutkintoja koskevaan asetukseen pääainepohjaiseksi aineeksi. Lisäksi asetukseen on kirjattava sosiaalityön erikoistumiskoulutusmahdollisuus sekä sosiaalityön opetusta järjestävät yliopistot. Sosiaalityö on yksi yhteiskuntaamme keskeisesti koossa pitävä voima. Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluu saada tarvittaessa sosiaalityön koulutuksen omaavan, ammatissaan pätevän sosiaalityöntekijän palveluja. Toiminnasta ei tee sosiaalityötä se, että tehtävää hoitaa kuka tahansa henkilö sosiaalityöntekijän nimikkeellä. Sosiaalityöstä voidaan puhua vain silloin, kun tehtävissä on sosiaalityön koulutuksen ja sitä kautta pätevyyden omaava ihminen. Tarvitseeko edes kysyä, millaisen viestin tällainen asetusluonnos antaa sosiaalityön arvostuksesta? Sosiaalityön opiskelijoina vaadimme päättäjiltä tukea vaatimuksillemme. TALENTIAN SOSIAALIALAN OPISKELIJAT TASO RY N I I N A VÄKEVÄINEN PUHEENJOHTAJA, VALTIOTIETEIDEN YO. EEVA-LEENA HÖPPÄNIÄ VARAPUHEENJOHTAJA, VALTIOTIETEIDEN YO. Sana on vapaa käytä sitä! KUSTELUA-PALSTA on yhtä kuin Jyväskylän Ylioppilaslehden mielipideosasto: väylä purnaukselle, keskustelunavauksille ja -jatkoille, kommentoinnille... aiheena JYY, Jylkkän, yliopisto. Jyväskylä ja muu maailma. Kirjoita tekstisi mieluiten tietokoneella ja toimita se Jylkkärin toimitukseen sähköpostina (ci liitetiedostoja!) tai levykkeellä osoitteeseen jylkkari@jyy.fi. Von kirjoittaa myös nimimerkillä, mutta Uita tällöinkin mukaan nimesi ja yhteystietosi. Kirjoita tiiviisti. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja kstejä tarvittaessa. TOIMITUS, Keskussairoolantie 2,40600 Jyväskylä KORTEPOHJASSA KUOLEMANTAPAUS Vuonna 1981 syntynyt opiskelijanainen kuoli Kortcpohjan ylioppilaskylässa perjantaina 19. maaliskuuta pudottuaan D-talon katolta Tapahtumaan ei liity rikosta. Isännöitsijä Osmo Kääriäisen mukaan kuolemantapauksia on ylioppilaskylässä noin joka loinen vuosi. KUVA: TUUKKA RÖNKKÖ -järjestötJärjestöilmoitukset osoitteella jylkkari-jarjestot@cc.jyu. Ilmoitukset numeroon 7/04 ti 13.4. mennessä! Evankeliset opiskelijat Kokoonnumme opiskelijailtoihin lauantaisin klo 19.00 Lutherin kirkolla (Kansakoulukatu 5). Olet tervetullut mukaani Tulevia ilioja; 3 4 Kristillinen seksuaalietiikka, Juha Heinonen, 16.-18.4. Kevätleiri, i l moitlauluminen 7.4. mennessä Katriinalle (050-3777344), 24.4. Armon varassa täysin turvassa? Heikki Haataja. En-Korekuoro harjoittelee Lutherin kirkolla keskiviikkoisin klo 19.00. Raamattupiirit Kortepohjassa ja keskustassa. Lisätietoja toiminnasta: www.stey.ii/eo/jkl lai Katriinalta 0503777344. Jyväskylän Akateemiset Reservinupseerit JARU on kaikille opiskelijoille (ja muillekin) tarkoitettu järjestö, johon voi liittyä sukupuoleen ja sotilasarvoon tai -arvot tomuuieen katsomatta, innokkuus toimintaan riittää! Katso kevään loimintaa osoitteessa http://www.cc.jyu.li/yhrJ/jaru/ jossa voit myös liittyä jäseneksi. Hallitukselle voi lähettää kysymyksiä ja kommentteja osoitteeseen jaru-nallitus@cciyu.fi Jyväskylän ev.lut Jyväskylän Opiskelevat Keskustalaiset Käytä tilaisuus hyväksesi: Tule tapaamaan kansanedustaja Aila Palomemeä ja meppiehdokas Johanna Kentalaa Opinkiven saunatiloihin ma 5.4. klo 17 tahtien Ilta jatkuu J0K:n vuosikokouksella klo 18. Tervetuloa keskustelemaan päivän kuumimmista aiheista ja nauttimaan kuumista lOylyislälLisätietoa pj Kirsillä (kima@cc.jyu.fi) tai Jaanalta (jamia@cc.jyu.li). Opiskelijaryhmä PINK0 kokoontuu Jyväskylän SETAn toimistolla (Kilpisenkatu 8. 4 kerros) kuukauden ensimmäisenä tiistaina klo 18. Avoimel ovet toimistolla toistaisin klo 18.30-20. Puhelinpäivystys keskiviikkoisin klo 19-21 numerossa 0143100660 Seuraa tiedotusta ryhmien toiminnasta ja muista tapahtumista sekä jäsenyydestä nettisivuiltamme:(http://www.sela.li/jyvaskylanseta/). Huomaa uusi keskustelupalsta! Liity, osallistu ja ota kantaa. Seuraavat Ilokiven hileet: la 10.4 ja 24.4 klo 21-03 (yläkerta). Tervetuloa! Opiskeliiaillat pidetään torstaisin Vanhassa pappilassa klo 18.30 alkaen. Sijainti kaupunginkirjastoa vastapäätä. Vapaudenkatu 26 (ovessa teksti kappeli, kerhotilat) Käy sisään! Raamattupiireistä tietoa illoissa. English Bible Study Information available. Jos kenkä puristaa, tule puhumaan! Opiskeiijapasfori Heikki Lehtimäki päivystää ev.lut. Opiskelijalähetyksen toimistolla keskiviikkoisin 31.3.-5.5. klo 15-17. Valitettavasti ei päivystystä 7.4 ja 14.4. Toimisto: Vapaudenkatu 24 B. 1. krs., käynti Cygnaeuksenkadun puolelta. Yhteystiedot: 014-213 901 t, 050-571 4564. heikki.leh1imaki@opko.fi. 1.4 Tielo ja usko Lauri VVendland; 15.4. Isi hoitaa-Olli Karisit Jyväskylä Zen ry Kiitokset opastukseen osallistuneille! Uusien harjoitukset ovat ke klo 18.00 ja pe klo 17.00 Pajalla. Kevään viikonloppuretriitti järjestetään 23.-25.4. Lue lisätietoja osoitteesta: http://people.cc.jyu.li/yhd/zen Kumman Luja KuLun järjestämä! kaikille avoimet tietokilpailut pyörivät Rentukassa kevättiistaisin. Seuraavat visailut 6.4. klo 21 (urheilu) sekä 20.4. klo 21 (yleistieto). Tervetuloa mukaan! Lisätietoja toiminnastamme kiinnostuneille: kuluhallitus@cc.jyu.li. jyy KV-VALIOKUNTA ia' lukimemään "iloa kansainväSeuraava kokous lo 1.4. klo 16 lisistä lyöleiresta ma 29.3. klo 18, halliiuskabineiissa. Aiheina mm paikkana Ilokiven ruokala. Työleioppukevaan tapahtumat ja katsetrii ovat loistava tapa saada nkasta a suunnataan jo ensi syksyyn, jokansainvahsyyskokemusia ja välien kannattaa ehdottomasti lulla koimissa on usein monia kehypaikalle 1 Ma 5.4 "Tyttöjen ilta" Liiteemaakin koskettavia leirejä! Lelukassa, teemana "Naisena Islamirikokemuksista valaisemassa Alaisesa kultluunssa". Tarjolla myös lianssin ja KVT:n edustajia. Seupicnta eksoottista naposteltavaa, raava kokous puolestaan to 1.4. henna-tatuointia ja sarien esittelyä. klo 18 hallituskabineussa. NähE n n a k k o i l m o i t t a u t u m i s e t dään! cvat@jyy.fi lai kv-sihteeri@jyy.fi. 0<ttlli<;lumi«maL-<;ii lp <wkä +?»* "•KULTTUURIVALIOKUNTA ] os haluat henna-tatuoinnin. Ta uoinmn haluavien ehdottomasi mainittava asiasta ilmoittaulumi >cn yhteydessä, silla kaikille ta uoinlia ei ehditä illan aikan väli ettavasti ickcmaan Kulttuurivaliokunnan kirpputon la 24.4. klo 10-14 (poyiävarauksei 2 euroa annika.laine® humak.edu. 040-770 8658 / Annika Laine). Oopperamatka ke 28.4. on täynnä Valiokunnan seuraava kokous to 22.4. klo 16 IloKEHY-VALIOKUNTA kivessä. Jyrock-fesuvaali 16.-17.4, katso www.jyu fi/jyrock Epätietoisuutta kesasuunnitelmis kivessä. Jyrock-fesuvaali 16.-17.4, katso www.jyu fi/jyrock PIZZAT S € KEBAB 5 € PIZZERIA KEBAB tiQUSE ^Kauppakatu 7, Jyväskylä P u h . 2 1 2 9 2 5
4 Seuraava Jylkkäri ilmestyy 2 1 . 4 . Avustajapalaveri 31.3. toimituksessa. Sinustako biostatistikko, nanofyysikko tai evoiuutioekologi? Tai ehkä sittenkin vakuutusmatemaatikko, kalabiologi tai kemisti puunjalostusteollisuuden palvelukseen? Vai oletko aina halunnut opettajaksi? Perinteisiä vahvoja luonnontieteitä ja uusia tulevaisuuden suuntautumisvaihtoehtoja MATEMAAHIS-LUONNONTIETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA • neljä ainelaitosta • parikymmentä pääainetta • monipuolista huippututkimukseen perustuvaa koulutusta • dynaaminen tiedeyhteisö • kansainvälinen ilmapiiri • nykyaikaiset tilat kauniilla kampusalueella Jyväsjärven rannalla lähellä keskustaa Luonnontieteiden, matematiikan ja tilastotieteiden aloilta valmistuvien työllisyysnäkymät ovat erittäin hyvät opettajista on jopa pulaa! Haku opintoihin päättyy 13.5.2004 Muista myös suoravalinta: opiskelemaan ilman valintakoetta ylioppilastutkintoja/tai koulumenestyksen perusteella! Kysy lisää: s-posti: mlopsiht@cc.jyu.fi puh. (014) 260 2204 * JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO • www.it.jyu.fi/mtd^opiskeiu/abiJnfo/ KESÄTÖITÄ!!! Käytä kesä huolellisesti. Tule töihin Teiemarkkinointi Tn nilim 0> :lle. Opit todellisen myyntityön niksit ja tienaat hyvät kesärahat! Varmista paikkasi ajoissa Helsinki/Lahti: Petri Kuittinen 040 541 7715 J y v ä s k y l ä : Chargit H e i s k a n e n 4 5 3 4 2 1 8 6 Tampere: Merja Palasrinne 0400 931 949 Hämeenlinna: Arto Koivisto 040 727 9865 Tsekkaa lisätietoja ja täytä työhakemus osoitteessa: WWW.turolini.fi TUROTIM Teiemarkkinointi "REILUN» PELINI IASENI HANAKARJAIA04 O HAKA BPC1DE8 . 3 3 * * » " SIPHUUIKLMUn> SMfTMiUUlHi3,50 SEUMKMBTTf* 1(11*3.50 UUMHITMST3.50 * ISvaihtseMMl ma-pf Klo 12-15 NTOuunet onsflsen "fiffliuuuoKr OLUT/SIDU 3e is K faKKO Pizza dUcsane ma-ti Klo 15-20 pizza H U tautteetla • n a i i l t a 15.4.klo 19 Jyväskylän kaupungin t e a t t e r i Ohjftva Xrooa Aho \ tiput is/i3/ioe T l a d u a t a l u t timfmSB/^ l i i p p u a y y & ä ^ i I C a r k k S n o l r t i O H . j y v » * k j r l * « e r i Uudet aukioloajat, avoinna: joka päivä 10-22 j Runsaasti tilaaja mahdollisuuksia halusit sitten surffata tai tulla porukan kanssa pelaamaan Huippuluokan laitteet ulkoa ja sisältä Avatarin löydät Kävelykadun alkupäästä Kolmikulman aukion laidalta Tarjoamme kaikki verkkopalvelut lähelläsi: RS w/jwitef r At/atar tirjen: surffaus sähköpostit uusimmat pelit väritulostus • osaava henkilökunta yksityistilaisuudet (koulutus.LANit, yksityistilaisuudet) Anttiin toteutuksesta rastaan TNNetOy: • »/vm-hostina • serverhosting • internet-palveluntarjoaja • nettiyhteydet kotiin ja yrityksille Tarjoamme Keski-Suomen alueella ruuhkattomat ja luotettavat yhteydet ja muut verkkopalvelut yksityisille ja yrityksille. Tervetuloa tutustumaan palveluihimme Avatarissa! mifwJnnef.fi/adsl