Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2004 Vihdoinkin vastarintaa pääkirjoitus/ °P iskeli A » d ••joista haluAnna-Maija Jlaaneläke . Tuuliainen pomminpurkajia ja hyvinvointivaltion pelastuskoiria. Valtiovalta ei odottele vapaaehtoisiksi tarjoutuvia, vaan tarjoaa piiskaa kaikille, Jotka eivät halua suorittaa normitutkin,'toa normiajassa. Vastarintaan on vih;.'doin älytty herätä suorastaan sodanjulistuksella. ;Pitkää hiljaiseloa viettänyt ylioppilasliivke p u h u u nyt avoimesti sukupolvisodasta. Sen eturintamassa tehtävään lobbauskampanjaan SYL on palkannut projektityöntekijöitä. Ministereitä ja kansanedustajia pommitetaan sähköpostiv e t o o m u k s i l l a kaikista ylioppilaskunnista. Valtakunnallista suurmielenosoitusta suunnitellaan. SYL on laatinut oman vaihtoehtoisen •toimenpideohjelmansa opintoaikojen ^lyhentämiseksi. Opintotuen korottaminen sadalla eurolla, tutkintojen ydinainesanalyysi, tutkijoiden opetusvelvollisuuden lisääminen ja kurssien osittaisten päällekkäisyyksien poistaminen ja ylipäätään lukukausien nykyistä tehokkaampi käyttö lyhentävät SYL:n laskelmien mukaan opintojen kestoa yli puolellatoista vuodella. Lisäksi SYL siirtäisi passiivirekisteriin opiskelijat, jotka eivät vuoden aikana saa kasaan yhtään opintoviikkoa. Rekisterissä ollessaan opiskelija ei saisi opintososiaalisia etuuksia. Jyväskylän yliopistossa jo käytössä oleva passiivi rekisteri on armeliaampi: sinne joutuminen edellyttää viittä vuotia ilman opintosuorituksia, ja sieltä pääsee pois hyväksyttämällä henkilökohtaisen opintosuunnitelman omassa tiedekunnassa. Vinkki ministereille Haatainen ja Karpela: SYL.n toimenpideohjelma ja Jyväskylän mallin mukainen passiivirekisteri yhdessä olisivat realistinen ja toteuttamiskelpoinen vaihtoehto Kurrin ja Jäppisen suunnitelmille. Akateemisen vapauden rajoittamispyrkimyksiä voi vastustaa allekirjoittamalla Ei rajauksille! -adressin osoitteessa http://opintotuki.sigmatic.fi/. Adressiin on kertynyt kymmenessä päivässä yli 42 000 nimeä. Niin paljon jäseniä ylioppilaskuntien sisäpiireissä ei ole, joten ilahduttavan moni "riviopiskelija" on vihdoin herännyt vastarintaan edes yhden pienen eleen verran. KANNEN KUVA: TUUKKA RÖNKKÖ Jyväskylän Ylioppilaslehti www.jyv.fi/iylkkDri Toimitus Keskussairaalanne 2 40600 Jyväskylä (014)2603360 iylkkori@jyy.fi Fax:(014)2603928 Päätoimittaja Anna-Maija Tuuliainen (014)2603359 4 5 8 ) 4 9 7 2 anirtu@cc.jyu.fi Tofenhtoia Juho Mäkinen (014)2603360 050 3698285 mctnen@cc. (yu.fi K u v a a j a Tuukka Rönkkö (014)260 3973 5 5 3 9 8 1 3 8 turonkko@cc.jyu.fi Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri Fbula Rouhionen (014)260 7226 JYYn jäsenille kotiin kanneltuna Jylkkan maksaa 8 euroa, eijäsenille 45 euroa. Osoitteenmuutokset JYYn keskustoimisto, (014)2603355 Ilmoitusmyynti Anne Koskinen puh. & fox: (014) 618 997, motkapuh. 040 513 7835 Ylioppilaslehtien v a l t a k u n n a l l i n e n ilmoitusmyynti Pirunnyrkki Oy, (02) 2331222 limoitu ksenvalmistaja Grafiikka Rutanen (014)216315,050596 2444 grafiikko.rutanen@co.inet.fi P a i n o p a i k k a Lehtisepät Oy, Pieksämäki (015)723 4212. Abinumero, painos 11 000 kpl ISSN 0356-7362 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. Ilmestyy lukukausien aikana, tänä vuonna 16 kertaa. Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry.:n jäsen. I l m e s t y m i s p ä i v ä t k e v ä ä l l ä 2 4 ilmestyy 17.3. 31.3. 21.4. 5.5. deadline 10.3. 24.3. 14.4. 28.4. Järjestöilmoitusten deadline p ä i v ä ä a i k a i s e m m i n i I l m o i t u s h i n n a t tekstissä 1,00 euroa / pmm takosrvu 1,20 euroa / pmm määräpaikkalisä 0,12 euroa / p m m etusivu myydään ainoastaan kokonaan v ä r i l i s ä 0/4 e u r o a / p m m Jylkkäri ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa. Opintotuen saamisen ehdot kiristyvät Uusi raja: 3 ov / tuki kuu kausi TEKSTI: A N N A M A I J A TUULIAINEN KUVA: TUUKKA RÖNKKÖ OPINTOJEN PÄÄTOIMISUUSVAATIMUS on muuttumassa kaikissa yliopistoissa kolmeksi opintoviikoksi tukikuukautta kohden. Elokuun alussa astuu voimaan opintotukilain muutos, jonka seurauksena vaatimus koskee Jyväskylässä myös lukseja. Tähän asti opintotukilautakunta on vaatinut päätoimiselta opiskelijalta ensimmäisenä opiskeluvuonna kaksi opintoviikkoa ja sen jälkeen 2,5 opintoviikkoa tukikuukautta kohti. Ensimmäisen vuonna on siis voinut ottaa iisimmin ja kuroa eron sitten myöhemmin kiinni. Tästä joudutaan nyt luopumaan. Jatkossa opiskelun edistymisen yleisistä edellytyksistä säädetään Valtioneuvoston asetuksella. Aiemmin opintotukilautakunta on itse saanut päättää päätoimisuuskriteereistä. "Opetusministeriö tulee todennäköisesti antamaan ohjeet siitä, miten opintotuen maksamista voidaan jatkaa edistymisen seurannassa. Opintotukilautakunnan valta kapenee merkittävästi, lähes olemattomiin", puuskahtaa opintotukilautakunnan sihteeri Saija Kyllönen. "Tämä on oikeasti iso juttu, jolla on helevetisti merkitystä. Tosin tämä on käytännössä väliaikaisiako joka on voimassa seuraavan lukuvuoden. Sitten tulee lutkiniorakenneuudistus opintopisteineen. Päätoimisuuden kriteeriksi veikkaan silloin kuutta opintopistettä per tutkikuukausi." KOLMEN OPINTOVIIKON VAATIMUS astuu Jyväskylässä voimaan kesäkuun alussa. Opintotukilautakunta päätti kokouksessaan 20 helmikuuta, että kesäopintotuki voidaan myöntää, jos opiskelija suorittaa vähintään kolme opintoviikkoa tukikuukautta kohden. Kesäopintojen päätoimisuusvaaiimusten vahvistaminen kuuluu vastaisuudessakin opintotukilautakunnalle, mutta harkinnanvaraa jää entiseen verrattuna hyvin vähän. Ristiriitaa varsinaisen lukuvuosittaisen lukiajan ja kesäkuukausien päätoimisuuden välillä ei voi käytännössä olla, koska edistymisen seuranta mutkistuisi kohtuuttomasti. Näin roima opintoviikkovaatimuksen korotus lisää selvityspyyntöjen määrää syksyllä 2005, kun lukuvuoden 2004-2005 opintoja valvotaan. VIIME SYYSLUKUKAUDELLA selvityspyyntöjä päätoimisuuden seuraamiseksi postitettiin 565 kappaletta, vuotta aiemmin 477. "Eli luku on jo ollut kasvamaan päin. Nyt seurantaan tulee puoli opintoviikkoa lisää per kuukausi. Jos ei nosta kesätukia, vuositasolla lisäys on 4,5 ovaria per opiskelija, eli ei hirveän paljon, mutta seurannan määrä kyllä kasvaa reilusti", Saija Kyllönen arvioi. Kyllönen on itsekin vielä opiskelija pääaineenaan suomen kieli. "Gradua teen, se on roikkunut vuosikaudet. Tukikuukausia olisi käyttämättä, mutta olen ollut kuukausipalkalla vuodesta 1997, joten ei enää älyttömästi opintotuen hakeminen houkuttele. Tuntuu hyvin vastuulliselta olla mukana päättämässä toisten opiskelijoiden tuista. Mutta joskus lakkauttamispäätöskin voi olla hyvä herätys opiskelijakollegalle." • JYLKKÄRIN AVUSTAJAPALAVERI 3.3. KLO 15.30 TOIMITUKSESSA. Opintotukilautakunnan ohjeet kesätuen hakijoille Kesäkuukausille 2004 voidaan myöntää opintotuki, jos opiskelijalla on kuukautta kohden keskimäärin vähintään 3 opintoviikon laajuinen tentti, kirjallinen työ tai kurssi, tai hän on tutkintoon kuuluvassa harjoittelussa kuukauden aikana vähintään 18 päivän ajan. Tutkielman tekijältä edellytetään ohjaajan lausuntoa. Sellaiselle kuukaudelle, jona opiskelija ei harjoita lainkaan opintoja, ei opintotukea myönnetä. Elokuun opintotukeen oikeuttava suoritus tulee tehdä viimeistään 15.9.2004. Jos opiskelija hakee kesäksi asumislisää samaan asuntoon, missä on edellistalven asunut, riittää asumislisän hakemisia osoittava rasti ja haettavan ajan merkitseminen. Asumistietojen kohdalle merkitään "asumistiedot ennallaan". Jos hakee asumislisää muuhun asuntoon, tulee hakemukseen liittää kopio vuokrasopimuksesta ja kuitti maksetusta vuokrasta. Lisäksi tarvitaan talonkirjaote tai T-lomake, jos asuntoon ei tehdä muuttoilmoitusta. Merkitse hakemukseen, palaatko syksyllä entiseen asuntoosi. Muuttoilmoitus on tehtävä maistraatille myös tilapäisestä asumisesta, joka kestää vähintään kolme kuukautta. Ilmoituksen voi tehdä myös puhelimitse numeroon 0203 456 456. Opintotuki voidaan myöntää aikaisintaan sen kuukauden alusta, jona hakemus on jätetty Merkitse hakemukseen, mitä kaikkia opintotuen lajeja haet (opintoraha, asumislisä, lainatakaus) ja mille ajalle.*
Jyuäskyläfl ylioppilaslehti 4/2004 D Nyt loppui Ruususen uni Opiskelijat valmistautuvat suurmielenosoitukseen, mikäli hallitus tylyttää. TEKSTI: OUTI BEHM KUVA: TUUKKA RÖNKKÖ VIIME VUODEN PUOLELLA julkaistut opetusministeriön selvitysmiesten Eero Kurrin ja Arvo Jäppisen eli tuttavallisesti Järrin ja Kuppisen työryhmien esitykset opiskeluajan rajoittamiseksi sekä opintotuen leikkaamiseksi ovat edenneet valtiovallan taholla siihen pisteeseen asti, että sukupolvisota on lähempänä kuin vuosikymmeniin. Lähipäivinä selviää, miten meidän nykyisten sekä tulevien opiskelijoiden käy kareitaanko suomalaista laadukasta ja kaikkia lasa-arvoisesti kohtelevaa korkeakoulutusta arvon herrojen esitysten mukaisella tavalla, vai kiinnostaako harmaita, lähes eläkeikäisiä päättäjiä yliopistojen ja ylioppilaskuntien kannanotot kyseisiä esityksiä vastaan. Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) on tehnyt parhaansa yrittäessään saada kansanedustajamme ja kaikki puolueet vakuuttuneiksi siitä, että me suomalaiset opiskelijat emme suostu opiskeluoikeuksiemme rajuun karsintaan. SYL, johon myös Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta kuuluu, on lobannut opiskelijoiden etuja sinnikkäästi eteenpäin SYL:n lisäksi eri yliopistojen ylioppilaskuntien pääsihteent ja hallitusten jäsenet ovat koko alkuvuoden ajan yrittäneet löytää tapaamisissaan keinoja saada päättäjät enimmäkseen nuo elintason, koulutusmahdollisuuksien ja hyvinvointivaltion kasvusta nauttineet sukupolvet tajuamaan, ettäjärnn ja Kuppisen esitysten toteuttaminen kääntäisi kehityksen kellon reilusti ajassa taaksepäin. Suomen korkeatasoisessa koulutuspolitiikassa siirryttäisiin yhä huonotasoisempaan ja epätasa-arvoisempaan keskieurooppalaiseen malliin. Kuumottaako poskiasi? Niin pitääkin! MITÄ TAPAHTUU, jos esitysten mukainen kauhuskenaario yhdistetään 1.8.2005 voimaan tulevaan kaksivaiheiseen tuikiiiiojäijesieliiiäaii siirtymiseen? Suomen siirtyminen eurooppalaiseen kaksivaiheiseen tutkintojärjestelmään ohjaa opiskeluaikaa viiteen vuoteen. Viisivuotinen "ihannetutkinto" koostuu kolmen lukuvuoden mittaisesta kandidaatin tutkinnosta ja siihen päälle suoritettavasta kaksivuotisesta maisterin tutkinnosta Viidessä vuodessa olisi uuden tutkintojärjestelmän mukaan tarkoitus valmistaa maistereita työelämään. Nykyinen opintotukijärjestelmämme, 55/60 opintoviikkoa per korkeakoulututkinto, rajaa tutkinnon suorittamisajan joka tapauksessa noin viiteen vuoteen. Jos tukikuukaudet on käytetty, täytyy loppuajan toimeentulo turvata nykyisen mallin mukaisesti töitä tekemällä tai "Pappa betalar" -järjestelyillä. Järrin ja Kuppisen esitysten pohjalta opintotukikuukaudet vähennetään 50 tukikuukauteen, ja opiskeluaika rajataan mallin 5+2+2 mukaisesti. Mitä ihmettä? Yhdeksän vuolta on ainoastaan periaatteessa aikaa suorittaa korkeakoulututkinto. mallissa kaksi vuotta on varattu välivuosille, jolloin toisin kuin nykyään ei saa suorittaa yhtä ainoaa opintoviikkoa. Käytäntö on korkeilta tuntuvia lukuja Nips naps, opiskelijat matalaks' siinä opetusministeriön ohjenuora. ikävämpi. Opiskelun täytyy olla sen verran kokonaisvaltaisia, että koko yhdeksän vuoden summasta opiskelut täytyy suorittaa pois alta seitsemässä vuodessa. Esitetty 50 tukikuukauden malli kattaa kuitenkin jopa nykyistä lyhyemmän opiskeluajan. RIVIEN VÄLISTÄ valveutunut lukija voi tulkita seuraavanlaisen käskyn: "Joko opiskelet täysipainoisesti tai sitten et opiskele lukukauden aikana ollenkaan!" Muutaman opintoviikon suorittaminen työssäkäynnin tai äitiysloman ohella ei ole kyseisten esitysten mukaisesti kahden välivuoden aikana mahdollista. Entäs kannattaako lapsia hankkia kesken opintojen? Vaikka lasten alullepano olisikin mukavaa puuhaa, eivät kauhuskenaarioesitykset läpimennessään siihen puuhaan ainakaan kannusta. Opintotuen ja opiskeluajan rajausten ohella Järrin ja Kuppisen esiiysien toteutuminen mahdollistaisi ainoastaan yhden ilmaisen korkeakoulututkinnon suoritusoikeuden. Jos esimerkiksi yhteiskuniaiieteiden maisterina lumisin oloni yhtäkkisesti paskaksi, enkä tahtoisi tehdä koulutustani vastaavaa tyolä eläkeikään (jonka vanhat päättäjämme ovat nosianeel omiaan korkeammalle) asti, jouluisin kustantamaan minkä tahansa loisen korkeakoulututkinnon Ylioppilaat eivät myy halvalla jälkipolvia JYYN HALLITUS OSALLISTUI Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan 19.-20.2. järjestämään Periferia-tapaamiseen. Paikalla olivat siis kaikki ylioppilaskunnat Helsinkiä, Turkua ja Tamperetta lukuun ottamatta. Opetusministeriön neuvotteleva virkamies Leena Koskinen kävi puhumassa ajankohtaisesta opintotuen ja opintoajan rajoittamisesta Kurrin ja Jäppisen esitysten mukaisesti, sekä yritti parhaansa mukaan vastailla ympäri maala Vaasaan kokoontuneiden opiskelijaedustajien tiukkoihin kysymyksiin. Koskinen puolusteli Opetusministeriön teettämiä esityksiä kertomalla niiden tavoitteena olevan tutkintojen suoritusaikojen lyhenemisen sekä tutkintokohtaisten enimmäisiukiaikojen lyhentämisen. Vaikka esitysten tavoitteet olisivatkin toteutuessaan valtion menojen vähentämiseen pyrkiviä, merkillepantavaa on se, ettei valtionvarainministeriö ole hyväksynyt esityksiä sellaisinaan. Koskinen sen sijaan myönsi, että toteutuessaan esitykset merkitsisivät suomalaisen korkeakoulujärjestelmän täydellistä muutosta yhdistettynä ensi vuonna voimaan tulevaan kaksivaiheiseen tutkintojärjestelmään. Koskinen yritti "lohduttaa" paikalla olevia opiskelijoita vakuuttelemalla, etteivät kyseiset esitykset kosketa tällä hetkellä opiskelevien arkea. Kiivaan keskustelun sisältöä sen tarkemmin ruotimatta opiskelijaliikkeen tämän hetkiset tunnelmat asian tiimoilta kiteytyvät ehkä parhaiten JYYn hallituksen puheenjohtajan Perttu Soinisen Koskiselle osoittamiin sanoihin: 'Ylioppilaat eivät myy halvalla jälkipolvia, kuten eräät muut". Tässä salissa tuskin on yhtäkään opiskelijaa, joka ajattelisi vain omaa etuaan", lisäsi Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteeri Jani Peräsarka OUTI BEHM omasta pussistani. Suomessa tutkinnon arvo on määritelty vanhassa rahassa parinsadan tuhannen tienoille, joten varaa kouluttaa itsensä uudelleen olisi luultavasti vain uhkapeleissä menestyvillä tai rikkaiden sukujen jälkeläisillä. Vituttaako? No min pitääkin. NYT ON VIIMEISTÄÄN aika herätä Ruususen unesta ja Suomen koulutusjärjestelmän ainaisesta ihastelemisesta. Vaikka uudistukset eivät välttämättä koskettaisikaan koko laajuudessaan meitä parhaillaan korkeakouluissa opiskelevia, on nimenomaan meidän tehtävämme estää tulevien opiskelijasukupolvien koulutusmahdollisuuksien kurjistuminen ja kertoa maata etupäässä hallitseville vanhuksille, ettemme hyväksy ihan mitä vaan! SYL:n sivuilla osoitteessa http://opintotuki.sigmatic.fi/on mahdollista käydä allekirjoittamassa Järrin ja Kuppisen esityksiä vastustava adressi. Adressi avattiin 19.2., ja Jylkkärin mennessä painoon siinä oli yli 42 000 nimeä. Jos tahtomme ei kuitenkaan mene perille päättäjille asti lukuisista ponnisteluista huolimatta, järjestetään Helsingissä suurmielenilmaus maaliskuussa. Ylioppilaskuntamme on mukana, ja käytännön järjestelyistä mielenilmaukseen lähdön suhteen ilmoitetaan valtiovallan kannan varmistuttua kaikilla mahdollisilla ylioppilaskunnan sähköpostilistoilla ja ilmoitustauluilla. •
Jyväskylän Ylioppilaslehti 4 / 2 4 [ kahvipöytävisailu-] 31 OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. 1. Mikä on Alavetelin ruotsinkielinen nimi? 2. Paljonko maksaa vuoden passi? 3. Minkä järjestön e n s i m mäinen puheenjohtaja oli Demetrius Pikelas? 4. Minkä meren syvin kohta on Landsorlin syvänne? 5. Mitkä joukkueet pelaavat tulevalla kaudella amerikkalaisen jalkapallon Vaahteraliigassa? ALLIKKO 6. Ketkä muodostivat Jackson Five -yhtyeen? 7. Ketä Steven Spielberg alunperin havitteli Indiana Jones -elokuvien päärooliin? 8. Moneenko tietokoneeseen I Love You -virus ehti tunkeutua? 9. Millä nimellä Mount Godvvin Austen myös tunnetaan? 10. Mitkä ovat antiikin seitsemän ihmettä? Mitä meksikolaiskannibaali sanoi Ilmariselle? BfoME) ueepoAs )ÄN :SflN09 (guaatuu! euaiuÄ essue>i ual -ogjeinnd uaiAnddm Aijansa iei siod ]Au?e! useAeeiseA uo tinnuj uiuoiÄqeg el 'es -seupues>|9iv e^eleiu uas ->|0jej SOÄUJ niiani uanuei epAni 009 uo uoo^noj uap -laiuui) essosajH yaddiuai uiiLU9iJv e| itunaiosneuj uas>|Osseuje)i!ieH 'IipiaiBJÄd uijdÄSg 'eiias ->jopoL)y isso|0>| uas>|0!|9H 'esseiduiAio sesied uas>|naz 'unntu ujuoiÄqeg \v\es\\ uaf -oyjeinnd uaiAndduj uiuoiÄq -eg IBAO guaujit! ueuiasps u|)(!!iueias!giadn)||voi ZM'6 UEBUOOlllUJ l'£U|ON'8 •B^oaiias aioi 'L •uosjperoiLLBJiaBuoiiAj 'auiBiujap 'uo|jeiAj 'aiiper '9 •sjaisooy el sauii -3A|0AA |8S!?|l)|U!S|9lt B>|9S B| -snjni suBjoJi 'ejseiAsjsgAÄp liieenBer 'BisBuuBJuaaddBi llJBllJBJBy 'BliaOfBU -|9S S9|!P030J3 'B)SOOAJOd sjgyoing 'Bjsuod sjeag "9 U3131UBII f 96-^681euisonA 'uE3i!UJ0>i -BldUJ^IO U3SJIBAUIBSUB» £ ecuna gt; z '!|3|9AJ3p3(g'|. 13S)inVlSVA tarjolla tänään fnrinlln tänään o n J y | k K ä r i n '»saslo. jossa kerrotaan vinkkejä i d i | U i i d lanaan jyväskylä,, ajankohtaisesta kulttuurija mcininkiotiimiistä, kuten musiikkitarjonnasta, teatterista, taidenäyttelyistä ja bileistä. Osansa saavat, myös JYYn valiokunnat. Anna oma menovinkkisi osoitteeseen jylkkari-tanaan@ec.jyu.fi POP/ROCK/JAZZ/KLUBIT Lutakko: Pe 5.3. Ripsipiirakka ja Micro, la 6.3. Thunderstone ja Kilpi, ke 10.3. Neljä Ruusua, pe 12.3. Entvrine + lavit Molor Corporation, la 13.3. Ilosaarirock 2004 Töminä-klubi: Aavikko, Lyijykomppania, Disco Ensemble, Hero Dishonest ja Monicas tips. Bar 68: Pe 5.3. Passiomvorfcs, la 6.3. Stingtrs, ma 8.3. uuden Timo Rautiainen & Tiio Niskalaukaus -albumin ennakkokuuntelu, pe 12.3. Komela, la 13.3. Holt In Tht Htad. Ilokivi: ks. Ilokiven mainos s. 10. Rentukka: to 4.3. klo 21 Espanjan ja Ponugalin Stammtisch-ilta, li 16.3. klo 21 KuLu:n järjestämä tietovisailu yleistiedosta KLASSINEN/KAMARIMUSIIKKI/KUORO Jyväskylä Siuloina. Jyväskylän Pianokilpailun finaalit ke 3.3. ja to 4.3. klo 19 Jyväskylän teatteritalolla. Liput 15/12/7e. NÄYTTELYT Alvar Aalto -museo: perusnäyttely Alvar Aalto Arkkilthti. Lisäksi 15.3. asti Aino Aalto -näyttely. Jyväskylän taidemuseo: Holvi: Kaupunkielämää. Teoksia Suomtn Taidegraafikoiden kokoelmasta ja Mistä taide on kotoisin? Keskisuomalaisten taiteilijoiden ensimmäintn sukupolvi. Lisäksi Jyväskylän kaupungin taidekokoelmat: 2000luvun hankintoja. Suoja: Stefan Bremerin valokuvanäyttely: kuvia vuosilta 1994-2004. Keski-Suomen luontomuseo: perusnäyttely Perintönä ympäristö. Keski Suomen luontoa vanhimmasta kallioperästä 2000-luvun kohteisiin. Lisäksi Eläimellistä mtnoa talvella -Jussi Murtosaaren valokuvanäyttely sekä Naalinäyttely. Keski-Suomen museo: perusnäyttelyt Keskisuomi Maakuntako sekin on? ja Jyväskylä Kaupunkiko sekin on? Lisäksi 14.3. asti Leonardo da Viiluin kokoelma ja 28.3. asti Plooturaha sekä Koleja ja pihoja koululaisten julistekilpailun tuloksia. Galleria Harmonia: 7.3. saakka Marcos Lopez: Pop lalino -valokuvanäyttely, 11.3. alkaen Reijo Mörö. Suomen Käsityön museo ja Suomen Kansallispukukeskus: Perusnäyttelyt Aikamatka käsityöhön tunne vuosituhannet sormenpdissäsi ja Käsityössä elämän tuntu tunnelmointia pohjakerroksessa. Lisäksi Suomalainen koru 4, KultaSeppo koruja soijista Sipthaan sekä Seitsemäs taivas jd kuoriperunoila. Eija Mäkelän ja Karin Bonde Jensenin korutaidetta. Jyväskylän yliopiston museo: Perusnäyttely Opiksi ja kuviksi. TEATTERIT Jyväskylän kaupunginteatteri: Suuri näyttämö: Päätalo pe 5.3. klo 19, la 6.3. klo 13, lo 11.3., pe 12.3. ja la 13.3. klo 19. Piukat paikat la 6.3. klo 19. Pieni näyttämö: Mobile Horror la 13.3. klo 13. Himosta hillaan la 6.3. klo 16 ja klo 20. Huoneteaiteri: Mummun saappaassa soi fox pe 5.3. ja la 6.3. klo 19, su 7.3. klo 15, pe 12 3 ja la 13.3. klo 19 sekä su 14.3. klo 15. Pahnanpohjimmaiset: Dracula su 7.3. klo 15 ja ma 8.3 klo 19. Tanssisali Lutakko, liput \0/6e.Jessika-vapaana syntynyt ke 10.3 klo 19. Baari Vakiopaine, liput 8/6e. Varaukset: 050 545 1524. Ad*astra: William Shakespeairn kootut teokset la 6.3., to 11.3. ja Ia 13.3. klo 19. Baari Vakiopaine, liput 10/8e. Varaukset: 040 560 9296 Mäki-Matin teatteri: Kalevala ke 3.3., ke 10.3. ja pe 12.3. klo 19. Näytelmä esitetään ulkona, Mäki-Matin perhepuisiossa. liput 3c. Tiedustelut: 040 701 2508. Improvisaatioteatteri JOO: Tdmd puoli ylöspäin koko illan impronäytelma to 11.3. klo 19. Juomatehtaan Studio, varaukset: 044 042 2956. Preppauskurssi nuolille taideharrastajille, ke 3.3. ja ke 10.3. klo 18-21, Kulttuuriklubi Siperia, Kyllikinkatu 1 (Sepänkeskus). Ohjaaja: kuvataiteilija Johanna Pisto, hinta 3e/kerta. Ilmoittautuminen p. 014-624 961. Suomen Käsityön museon Tutka-museokerho noin 10-vuotiaille pojille ja tytöille to 4.3. klo 15-17. Makeat muodot paperimassasta -muoloilupaja. Kirjaston liedonhaunkoulutusta: To 4.3. klo 18-19.30 aiheena musiikkiaineiston haku kirjaston Internet-tietokannasia. To 11.3. klo 18-19.30 aiheena intemet-tiedonhaku 1 perusteet. Keskustelua kirjastossa -luentosarja lo 4.3. klo 19. Prof. Panu Rajala: Onko kirjallisuus elämää? Huhtasuon kirjasto. Suomen Käsityön museon Neule kuin koru työpaja la 6.3. klo 11-16, hinta 15e. Teijan Keittiö kokkaa kasvisruokaa su 7.3. klo 16-18 Kulttuurikeskus Siperiassa, Kyllikinkatu 1. Ateria 2e,jälkiruoalla 3e. Kirjastojen satutunnit 3-6-vuotiaille: Halssilan kirjasto to 11.3. klo 9.15, Keljonkankaan kirjasto to 4.3. ja 11.3. klo 9.15, Kortepohjan kirjasto ma 15.3 klo 9.15, Kypärämäen kirjasto ma 8.3. klo 9.15, Lohikosken kirjasto ti 9.3. klo 9.15, Säynätsalon kirjasto ke 3.3. klo 9.15, pääkirjasto ma 8.3 ja ma 15.3. klo 18. Jyväskylä Big Band konsertoi su 14.3. klo 17 kapellimestarivieraanaan Kari Heinilä. Siltasali, Pitkäkatu 19-21, liput 5/8e. Tule tieteen tielle TEKSTI: TUUKKA RÖNKKÖ ROBOTIT KÄVELEVÄT KÄYTÄVILLÄ, virukset ja hyttyset valtaavat laboratoriot, aula on täynnä pelaamisen ääniä -jokapäiväistä yliopisto opiskelua? Ainakin Jyväskylän Yliopiston tiedepäivänä loistama 11.3. Tiedepäivänä ovat yliopiston ovet avoinna koululaisille ja kaikille tieteen ystäville. Tapahtumapaikkoina ovat Agora, Tourula ja Ylistö. Tiede antaa siivet, mutta varo ilmakuoppia! Heli aamusta alkaen Agoran aulassa on mahdollisuus poistaa suurimpia pelihimojaan elektronisien pelien seurassa. Agora Game Lab auki klo 10-14. Jos pelaamiseen väsähtää, voi taloustieteiden tiedekunnan pisteessä testata, olisiko itsestä suuryrityksen johtajaksi. Samaisessa tilassa tietotekniikan laitos esittelee robotteja ja pitää kisavisailua. Ken uskaltautuu Ylistönrinieelle Bioja ympäristötieteiden laboratorioihin, on mahdollisuus luiuslua mikroskooppisiin maisemiin, muun muassa haimaan, hyttysiin, vereen ja viniksiin. Lähdöt kierroksille klo 10, 11, 12 ja 13 Ambiotican kirjastolta (YAA, 2 krs). Laboratonokierrosten välissä kannattaa piipahtaa kuuntelemassa dosentti Jussi Viitalaa, joka puhuu aiheesta "Onko ihminen eläin". Luentosali YAA 305, klo 13-14. Ylistönrinne tarjoaa lisäksi tutustumista kiihdytinlaboratorioon klo 12, 13 ja 14 sekä kemia-aiheisia yleisöluentoja kemian laitoksella iltapäivällä klo 14ja 15. Kaupungin toisella puolella viestintätieteiden laitoksella on koko päivän mahdollista tutustua Kampuksen Kaiun ja Netti-TV Vision toimintaan • Jyväskylän Yliopiston liedepöivö to 11.3. Koululaisryhmien ilmoittautuminen 5.3. mennessä: pirjo.heikkinen@odm.jyoii. Lisätietoja: www.iyu.fi/tiedepoivo news in english LIMITATIONS TO STUDENT HOUSING TELECOMMUNICATIONS The Computer Centre of the University of Jyväskylä will set certatn ltmits to lelecommunicaiions from Kortepohja Student Village and KOAS apartments from the beginning of March. The limitations are needed, for the amount of telecommunication dala in student housing exceeds the amount of University itself and this had led to a rise in expenses. The student telecommunication network is primarily meant for studying, leaching and research yet novvadays the neiwork is mainly used in so called "peer lo peer"-way to dovvnload images and music. Novv email and web surfing are to be given a priority over "peer lo peer" usage. If you happen to encounier problems, you should contael Miska Sulander or Maiti Levänen from the Computer Centre. THE MYSTERY BEHIND THE BORROWING BAN One of the heated discusston topics of JYY homepages' forum has been the mysterious borrowing privileges suspension of the Universiiy Library for ihe Library has noi clearly stated when does the suspension stan in a case a one has forgotten to retum borrovved material in due time. The Library has not informed exact date for the sian of suspension lo eliminaie possible "manoeuvring" by the clients so ihey won't hold material tili the last date and manage vvith jusi one euro fine. If you happen to receive a suspension of your borrovving privileges, you get them back by reiurning the overdue material and paying a fine of seven euros. NEWS BY: ANTTI AIRAKSINEN, MIKA PUUKKO
Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2004 Q OPINTOTUELLA EI OLE VARAA SAIRASTAA eikä tarvitsekaan TEKSTI: LEA TAIVASSALO KUVA: TUUKKA RÖNKKÖ SAIRAUSPÄIVÄRAHA voisi auttaa useampaa opiskelijaa mäessä. Kuitenkin vain pieni osa Jyväskylän yliopiston opiskelijoista edes tietää oikeudestaan siihen. Liian moni tuhlaa rajallisia opintotukikuukausiaan sairastaen. Opintotukilautakunnan sihteeri Saija Kyllönen arvioi, että sairauspäivärahaa hakee vuosittain alle sata opiskelijaa. Vuosittaisessa edistymisen valvonnassa ilmenee yhä useammalla puuttuvia opintoviikkoja juuri sairastelun takia. "Viime lokakuun tarkastuksessa jäi haaviin noin 600 opiskelijaa, joista ehkä kolmannes on jäänyt jälkeen opintoviikkotavoitteistaan terveyssyistä. Ulkomaan vaihdosta tai JOO-opinnoista johtuvat opintojen rekisteröitymisen viivästykset ovat helposti korjattavissa. Mutta kun opintojen puuttumiseen on syynä sairaus, se täytyy todentaa lääkärintodistuksella tai sairaskertomuksella. Vaikka selvitys menisi läpi opintotukilautakunnassa, käytetyt opintotukikuukaudet on menetetty. Lääkäri ei voi jälkikäteen todeta sairauspäivärahan haun vaatimaa työkyvyttömyyttä ja sen kestoa", Kyllönen selvittää. "Opintotuella ei saisi sairastaa pidempiä jaksoja. Suosittelisin hakeutumaan heti lääkäriin ja sairauspäivärahalle, jos on pidempi työkyvyttömyysjakso." Laastarit apteekista, fyrkat Kelalta. YHÄ USEAMMIN sairausloman tarve johtuu erilaisista mielenterveysongelmista. Myös toimeentulo-ongelmat aiheuttavat stressiä. "Tuntuu, että henkinen heikotus on lisääntynyt. Ei tässä hullunmyllyssä kaikki jaksa. On hyvä, että voi hypätä hetkeksi syrjään, ihan luvallisesti. Julkisuudessa patistetaan nopeaan valmistumiseen ja uhataan opintoaikojen rajaamisella. On vaikea erottaa, mitkä puheet koskevat omaa opiskelua." Syynä sairausloman tarpeeseen voi olla myös vakavampi fyysinen sairaus tai tapaturma. "Sairauspäivärahalle ei kannata hakea lyhyissä pätkissä. Se on päiväkohtaisesti maksettava etuus, kun taas opintotuki on kuukausikohtainen. Ensimmäinen kuukausi jää pakosta hieman vajaaksi omavastuuajan takia." Opintorahan asumislisä ei periaatteessa estä sairauspäivärahan myöntämistä. Asumislisän nostajalla vaaditaan kuitenkin opintoviikkoja, joten se on sairausloman suhteen nstiriitainen. Kelan paikallistoimistoissa tavallisesti opastetaan hakemaan yleistä asumistukea. Kuitenkin aina välillä edistymisen seurannassa paljastuu joku, joka on tietämättömyyttään nostanut asumislisää. "Tapauskohtaisesti harkitaan, mitä tehdään. Mutta kyllä itseään ja meitä säästää, kun siirtyy heti yleisen asumistuen piiriin", Kyllönen neuvoo. • Sairasloma päästi paineista KULUTETTUAAN LÄHES lukuvuoden opintotuet sairastaen Paula, 28, oli hämmästynyt kuullessaan mahdollisuudestaan sairauspäivärahaan. Vuonna 2000 aloitettuja yliopisto-opintoja hidastivat paniikkihäiriö ja vaikeat elämäntilanteet. "Minulle kävi luuri, kun pääsin lopulta hyvän lääkärin vastaanotolle, joka ymmärsi tilanteen vakavuuden. Hämmästelin, onko minulla oikeus sairastaa ja saada siihen tukea. Olin tottunut olemaan huolissani siitä, etten kykene täyspainoisesti opiskelemaan, vaikka opintotukikuukaudet kuluvat." Hän ihmettelee, miten lääkärit eivät aiemmin todenneet hänen työkyvyttömyyttään. "Opintojen alussa lääkäri totesi pahan paniikkihäiriön ja määräsi lääkkeet. Pääsin säännöllisesti psykologin juttusille, mutta opinnoi eivät edistyneet. Opintotukeni uhattiin lopettaa, mutta sain sairaskertomuksella todisteltua hankaluuteni." Omaisen kuolema kärjisti tilannetta entisestään. "En voinut käydä koulua kuukauteen. Puhuin asiasta psykologille, mutta mitään ratkaisua ei esitetiy tilanteeseen." Paula pääsi jaloilleen ja seuraava vuosi sujui paremmin, kunnes univaikeudet alkoivat. "En tiedä, oliko ensin muna vai kana. Tuliko ensin masennus ja siitä unettomuus, vai ensin unettomuus, josta kova väsymys ja sen seurauksena masennus. Joka tapauksessa yritin kuukausia opiskella ja tehdä töitä. Kun menin vihdoin lääkäriin, tämä määräsi heti sairaslomalle. Parin kuukauden sairauspäiväraha vähensi painetta, ja sen jälkeen opinnot alkoivat sujua." "Sain parantua rauhassa. Kävin terapiassa ja sain hyvät lääkkeet unettomuuteen ja masennukseen. Homma alkoi vähitellen hoitua, mutta jos jatkuva paine opintotukikuukausicn kulumisesta olisi säilynyt, ei lilanne olisi kauheasti muuttunut." • Sairauspäiväraha opiskelijalle Myöntäminen vaatii lääkärintodistuksen työkyvyttömyydestä ja työkyvyttömyysajasta. Sairauspäivärahaa voi saada enintään 3 päivän a j a n . Sen hakuaika o n 4 kuukautta työkyvyttömyyden toteamispäivästä. Sairauspäiväraha (86% opintorahasta) lasketaan opiskelijalle joko o p i n t o r a h a n tai työtulojen perusteella, hakijan kannalta edullisimmalla tavalla. Se on päiväkohtainen etuus, joka lasketaan 6 arkipäivälle viikossa mukaanlukien lauantait. Omavastuuaika on työkyvyttömyyden alkamispäivä ja 9 arkipäivää. Mikäli opiskelija sairastuu samaan sairauteen uudelleen 3 päivän sisällä viimeisestä päivärahan maksupäivästä, voidaan sitä jatkaa ilman uutta omavastuuaikaa. Lääkäri ei voi todeta työkyvyttömyyttä jälkikäteen, ja siksi vastaanotolle on tärkeä mennä mahdollisimman nopeasti sairastuttuaan. Sairauspäiväraha voidaan myöntää vain opiskelijalle, jonka opintoraha on peruttu. O p i n t o t u e n takautuva peruminen a i heuttaa liikamaksua, mutta opiskelija voi saada tukikuukaudet uudelleen käyttöönsä, jos palauttaa opintotuen v a p a a e h toisen palautuksen viitesiirrolla. V a i k k a asumislisä ei o l e este sairauspäivärahan myöntämiselle, säilyttää se opintoviikkovaatimuksen. SairauspäivärahaIäinen onkin oikeutettu yleiseen asumistukeen työkyvyttömyyden ajaksi. Etuuteen liittyviä tarkempia tietoja saa Kelan toimistosta (puh. 2 4 3 5 6 2 1 1 ) sekä opintotukilautakunnasta. Opiskelija-asuntojen tietoliikennettä rajoitetaan YLIOPISTON ATK-KESKUS ryhtyy maaliskuun alusia lähtien rajoittamaan Kortepohjan ylioppilaskylän ja KOAS:n asuntojen tietoverkkoliikennettä. Opiskelija-asuntojen tietoliikenteen määrä on kasvanut voimakkaasti viime vuosien aikana ja ylittää jo yliopiston oman liikenteen. Tämä on johtanut myös käyttökustannusten kasvuun. "Yliopiston verkko on osa Suomen laajuisia Funei-verkkoa. Funetin kustannuksista opetusministeriö rahoitiaa noin puolet, ja loput kerätään käyttäjillä. Yliopiston maksun suuruuteen vaikuttavat opiskelijamäärä sekä Suomen ulkopuolella meidän verkkoomme tuleva liikenne", kertoo atk-keskuksen sovellussuunnittelija Riku Meskanen. Meskanen muistuttaa, että opiskelijaverkot ovat ensisijaisesti opiskelua, opetusta ja tutkimusta varten. Nykyään suurin osa liikenteestä on kuitenkin "peer to peer" -liikennettä eli tiedostojenjako-ohjelmien (kuten Kazaa ja Gnutella) aiheuttamaa liikennettä. Käytännössä kyse on liikkuvan kuvan ja musiikin "imuroimisesta" netistä. Rajoituksia tietoliikenteeseen aiotaan aluksi tehdä lähinnä verkkoaluekohtaisesti. Alkuvaiheessa tullaan kokeilemaan erilaisia rajoitusmenetelmiä, kuten Hikenneluokkia ja priorisoimia siten, että sähköposti ja nelin selailu ajavat ohi P2P-liikenteestä. "Vielä ei ole teknisesti mahdollisia antaa käyttäjäkohtaisia kiintiöitä esimerkiksi kuukausittaisesta tietoliikenteen määrästä. Tässä vaiheessa emme kuitenkaan halua kategorisesti kieltää P2P-liikennettä", Meskanen kertoo. Tarkoituksena on, etiä rajoitukset vaikuttaisivat mahdollisimman vähän verkon opiskelukäyttöön. Jos ongelmia ilmenee, niistä voi olla yhteydessä atkkeskuksen verkkopäällikkö Miska Sulandcriin tai tietoturvapäällikkö Matti Leväseen. JUHA MÄKINEN JÄRJESTÖT EKOPUNTARIIN Ulottuuko ympäristöajattelu opiskelijajärjestöjen toimintaan? JYYn ympäristövaliokunta kannustaa opiskelijajärjestöjä ympäristöystävällisiin toimintatapoihin järjestämällä ympärislökilpailun ja myöntämällä ympäristömerkin. Kaikilla JYYn piirissä toimivilla järjestöillä on mahdollisuus saada ympäristömerkki. mikäli ne täyttävät toiminnassaan tietyt ehdot. Porkkanana merkin tavoitteluun on 200 euron palkinto, joka myönnetään sille järjestölle, joka parhaiten täyttää kriteerit. Ensimmäiset ympäristömerkit myönnetään marraskuussa 2004. Kriteerien tarkastelujakso ulottuu maaliskuun alusta lokakuun loppuun. Jatkossa tarkastelujakso kaitaa koko vuoden. Ympäristömerkin hakemuslomakkeet löytyvät JYYn nettisivuilta. Kilpailusta on tarkoitus tehdä pysyvä vuosittainen käytäntö. Idea on lainattu Helsingistä, jossa ylioppilaskunta kilpailutti järjestöjä ympäristöystävällisyydessä ensimmäisiä kenaa vuonna 2003. Ympäristömerkin myöntämisessä on kuusi kriteeriä: tutustuminen ympäristövaliokunnan julkaisemaan Opiskelijan ympäristöoppaaseen, ympäristövastaavan nimeäminen, jätteiden ja roskaamisen minimoiminen, kestoastioiden käyttäminen, kotimaisten tuotteiden suosiminen sekä paperinkäytön vähentäminen. APUA KEVÄTVÄSYMYKSEEN JYYn sosiaalivaliokunta järjestää keskiviikkona 10.3. pienimuotoisen luentoiltapäivän teemalla "kaamosmasennuksesta kevätväsymykseen". Opiskelijoiden hyvinvointiin liittyviä teemoja käsitellään klo 13.15-16 Opinkiven saunan kokoontumistilassa. Opiskelijoiden mielenterveysryhmää vetävä psykologian opiskelija Leena Isoaho kertoo kokemuksiaan opiskelijoiden mielenterveystilanteesta otsikolla "tukea elämään, voimia opiskeluun". Merja Almonkari Kielikeskuksesta pohtii luennossaan, onko esiintymisjännitys kumppani vai vastustaja. Lopuksi fysioterapeutii Juliani Huhtinen aniaa vinkkejä yksinkertaisista rentoutustekniikoisia. Opinkiven saunatilaan mahtuu sovinnolla 50-60 henkilöä, joten kiinnostuneiden kannattaa pitää puolensa. Lisätietoja JYYn sosiaalisihteeri Tuomas Viskarilta, puh. 260 3357, s-posti: soposihteeri@jyy.fi JYYN VUOSIJUHLA LÄHESTYY Joko ruksasit kalenteriisi lauantain 27.3.? Jos et, lisää sinne merkintä "JYY 70 vee -pippalot Agorassa". Ehdit vielä ilmoittautua ylioppilaskunnan vuosijuhlaan, jos teet sen viimeistään perjantaina 12.3. Juhla alkaa tervehdyksillä klo 17-18. Agorasta siirryiään juhlan jälkeen jatkoille ylioppilastalolle, jossa yleisöä viihdyttävät Semmarii. Sunnuntaina klo 12 on vuorossa perinteinen silliaamiainen, kokoontuminen ylioppilastalon edessä. Ilmoittautumiset ja tieto mahdollisesta erityisruokavaliosta otetaan vastaan numerossa 014-260 3355 lai 014-260 3923. lllalliskortti maksaa JYYn jäsenille 45 euroa, muille 60 euroa. Silliaamiaisen hinta on 10 euroa. Maksu maksetaan tilille Sampo 800012-695758, viite 07142. Pukeutuminen: tumma puku.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2004 KUUTOSSIVUNKUVA TEEMU KESKINEN Sisukkaita ovat. Multimedian kohtalo puhuttaa SIVUAINEENA VUODESTA 1994 pitäen opetetun multimedian ympärillä jo viime syksynä velloneet huhut aineen lakkauttamisesta ovat saaneet sitä opiskelevat ihmiset huolestumaan. Lisähammennystä on aiheuttanut Keskisuomalaisen uutinen (23.2.2004), jonka mukaan Jyväskylän ammattiopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän yliopisto olisivat yhdistäneet multimediaan liittyvän opetuksensa niin, että opiskelijalla olisi mahdollisuus opiskella aineita aina tohtorin arvoon saakka. Onko ulanne siis se, etiä nyi lopeteltavasta oppiaineesta tohtoroidutaan tulevaisuudessa? —!? Keskisuomalaisen uutisen taustalla lienee ollut Länsi-Suomen lääninhallituksen tiedote (20.2.2004 kohta 7), jossa kerrotaan että KUV1TEK (Kulttuurin, viestinnän ja uuden teknologian koulutuksen kehittämisprojekti) on saanut lääninhallitukselta EU:n sosiaalirahaston kolmivuotisen rahoituksen. "Yhdentymistä ei siis vielä ole tapahtunut, vaikkakin yhteistä kurssitarjontaa on jo ollut. Tulevan kolmen vuoden aikana on tarkoitus selvittää, millä tavoin tuo hankepaperissa tavoitteeksi asetettu väylä olisi järkevä ja mahdollinen toteuttaa", kertoo JY:n multimedian lehton Ilkka Kuukka. Lakkauttamispuheet pitävät Kuukan mukaan paikkansa siinä mielessä, että informaatioteknologian tiedekunta on ilmaissut, ettei se enää pysty ylläpitämään mullimediakoulutusia. "Opintoviikkoina mitattuna multimedian tulos on katseen kestävä, mutta sitä ei huomioida yliopiston sisäisissä rahapäätöksissä. Tästä aineesta opetetaan vain perusja aineopintoja, eivätkä laitokset saa tulospisteitä sivuaineviikoista", toteaa Kuukka. "Uudeksi kotipaikaksi on löytymässä humanistinen tiedekunta, taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos. Juomatehtaasta on ollut puhetta, josko sinne menisimme. Mitään päätöksiä ei vielä ole kuitenkaan tehty" Kuukka arvioi, että multimedian perusopintoja opiskelee tällä hetkellä noin 300 ihmistä ja aineopintoja 50. Tuon joukon opettamiseen on laskennallisesti annettu 3,5 henkilötyövuolla, käytännössä siitä on huolehtinut viiden ihmisen joukko. AIKOINAAN YKSI SYY koko koulutuksen aloittamiseen on Kuukan mukaan ollut ajatus työelämän tarpeista. "Sitä, kuinka opiskelijamme ovat sijoittuneet työelämään, ei ole kyeily näillä resursseilla seuraamaan. Voisin kuvitella, eitä alkupään opiskelijoilla on ollut näistä opinnoista enemmän ja suoremmin hyötyä, vielä vuosituhannen vaihteessahan uusmedia-alalla oli melkoinen imu ja noste. Nyt se on laantunut. Mutia ei se tarkoita, eitei näillä taidoilla olisi edelleen kysyntää." "Ne ihmiset, jotka ovat tällä hetkellä multimedian opintoja suorittamassa, voivat suorittaa opintokokonaisuutensa valmiiksi vuoden 2004 loppuun asii edellyttäen, että pakolliset opinnoi tulevat tehdyiksi nyi keväällä", rauhoittelee Kuukka muutosvaiheessa olevan oppiaineen opiskelijoita. "Syksylläkin annettaneen opetusta, mutta siitä, vastaavatko ne tällä hetkellä pakollisiksi opinnoiksi määriteltyjä jaksoja, ei voi vielä sanoa miiään. Mitä multimedian opetus jatkossa JY:ssä tai yleisemmin Jyväskylässä on, sila ei vielä lieda tarkasti kukaan. Muna se on varmaa, eitä laadukasta opetusta löytyy kyllä, ei tarvitse lähteä opiskelumahdollisuuksia muualta etsimään." Mutia ylipäätään. Miksi on parempi niin, eitä multimediaa opetetaan ja opitaan, kuin että sitä ei opetettaisi eikä opittaisi? Pienen hiljaisuuden jälkeen Kuukka vastaa: "Niin... Minun mielestäni multimedian osaaminen on nyky-yhteiskunnassa aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamisen kannalla elintärkeä tietotaito." RIITTA KOIKKALAINEN Ylioppilaskunnan lii kuntastrategia: Tukea liikunnan kustannuksiin JYYN EDUSTAJISTO hyväksyi kokouksessaan 23.2. ylioppilaskunnan liikuntaioimintasirategian, jonka tavoitteena on "saada opiskelijat liikkumaan itselleen luontevassa ympäristössä luiusii ja turvaiusii". Lähtökohtana on, eitä yliopistoliikunnan ja Jyväskylän kaupungin tarjoamat liikuntamahdollisuudet ovat sen verran kattavat, eitä JYYn tulee olla ennen kaikkea liikkumisen tukija ja mahdollistaja, ja vain rajoitetusti uusien tapahtumien tarjoaja. Opiskelijoiden liikuntaliitosta (OLL) eroamisen myötä säästetyt rahat kohdennetaan JYYn oman liikuntatoiminnan kehittämiseen. JYYn omien liikuntatapahtumien järjestämiseen on varaitu 1500 euron lisämääräraha. STRATEGIASSA korostetaan, että OLL-erosta ei saa aiheutua JYYn jäsenistölle taloudellista vahinkoa. Tämän vuoksi valtakunnallisiin liikuntatapahtumiin osallistuville JYYläisille korvataan OLL-jäsenen ja ei-jäsenen välinen hintaero osallistumismaksussa. Ainejärjestöille ja muille JYYn alajärjestöille on tähänkin saakka makseltu tukea liikuntatapahtumien järjestämiseen, mutta jatkossa pyritään paitsi tehostamaan tiedottamisia, myös kannustamaan tapahtumien järjestämiseen tarjoamalla valmiita malleja. Liikuntavastaaville ja tapahtumia järjestäville henkilöille on tarkoiius järjestää 1-2 kertaa vuodessa koulutus liikuntatapahtumiin liittyvistä asioista. Myös yksin liikkuvia halutaan tukea, mutta keinot tähän ovat vielä hakusessa. Uusien keinojen iiiieiiitninen on nostettu keskeiseksi kohdaksi vuoden 2004 toiminnan arvioimisessa. LIIKUNTASTRATEGIA HERÄTTI runsaasti keskustelua edustajistossa. Erityisesti Grönionin edustajat olisivat halunneet, että liikuntasiralegiaan olisi kirjailu myös liikuntarajoitteisten erityisryhmien huomioiminen. Teemu Jaatinen (P&D) katsoi, etteivät erityisryhmät tule unohdetuiksi, sillä liikuntarajoitteiset ovat JYYn jäseniä siinä missä muutkin, ja ovat siten oikeutettuja JYYn avustuksiin. "Jos ruvetaan erikseen kirjaamaan erityisryhmiä, pitäisi myös pystyä tarkemmin erittelemään liikuntarajoitteisuuden eri asteita", Jaatinen totesi. Asiasta äänestettiin, ja hallituksen esitys liikuntastrategiaksi hyväksyttiin äänin 19-18. Hallituksen puheenjohtaja Perttu Soininen (P&D) muistutti kriitikkoja siitä, että strategian valmistelu on ollut kaikille avoin, ja kehotti edustajia olemaan jatkossakin mukana asioiden valmisteluvaiheessa. JUHA MÄKINEN MITEN UIKUT? AINAINEN RIESA: JUHA MÄKINEN JA TUUKKA RÖNKKÖ Joni Kivinen, 21, tietotekniikka: "Satunnaisesti. Yleensä tuppaa jäämään liikunnalliset harrastukset siihen, että kulkee pitkiä matkoja jalan tai pyörällä. Tänä talvena olen käynyt pari kertaa luistelemassa." Heli Wilska, 20, laloustieteet: "Yliopistolla harrastan aerobicia, steppiä ja circuitia. Lenkkeilyä ja pyöräilyä. Yliopistoliikunnalla on aika kattava tarjonta." Daniel Mahnken, 26, sport & health sciences: "In Germany 1 play football. Here 1 have played very much jääkiekko 1 never tried that before, but iis quite fun. I have also parlicipated on a ligure skaiing course." Niina Rumpu. 25. yhteiskuntapolitiikka: "Käyn yliopistoliikunnan aerobiceissa pari-kolme kertaa viikossa, ja uimassa aina silloin tällöin. Talvisin käyn luistelemassa."
Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2004 | Maassa maan tavalla PIETARISSA eri tavalla Ensimmäinen ja toinen luokka? Mitään näin mielenkiintoista ei koskaan näe Helsingin ratikkakiskoilla. TEKSTI: SIMO PÖYHÖNEN KUVA: JUHA MÄKINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON tavoitteena on, että neljäsosa opiskelijoista suorittaisi osan opinnoistaan ulkomailla. Potentiaalisen vaihtoajan ohi kulkeneena päätin tyydyttää opinahjon tavoitteen ClMO:n lukemalla harjoittelulla, kohteenani suuri ja tuntematon Venäjä. Kolmen kuukauden asuminen ja eläminen 300-vuotiaassa Pietarissa avarsikin monta asiaa. Millainen on tuo maa, jossa presidenttiehdokkaat katoavat viikoksi ja miljardöörejä ostetaan vapaaksi syytteistä lahjoittamalla valtiolle 15 miljardia dollaria öljy-yhtiön osakkeita? Venäjän-maU<aaminen alkaa jo kauan ennen itse retkeä. Viisumin saaminen on nykyään suomalaisille periaatteessa yksinkertaista, mutta mitä useampi kokki sitä suurempi soppa: jos viaton suomalaisopiskelija haluaa viisumin kutsun saksalaisella välittäjällä ja on menossa Venäjälle, on pelkkä teoria monimutkainen, saati toteutus saksalainen täsmällisyys kun ei välttämättä ole paras yhdistelmä venäläisen byrokratian kanssa toimittaessa. Voit kompastua vaikka siihen, ettei CIMO:n yhteistyökumppaniksi luulemasi saksalaistaho suostu kutsumaan sinua Venäjälle, koska et voi esittää heille notaarin vahvistamaa vuokrasopimusta asunnosta, josta tiedät vain osoitteen. Onneksi matkatoimistot on keksitty ja pitkän turistiviisumin saa ilman saksalaisiakin. Käytyäni koko syksyn suurimman (!) byrokraattisen taistelun jo Suomessa. olin toisaalta hyvin valmistautunut kohdemaan toimintatapoihin. Viimein, vain muutaman päivän myöhässä, pääsin maahan ja totuttelemaan suurkaupungin vilinään. Jos kutsumenettely oli moninainen, oli sitä myös viisumin pakollinen rekisteröinti; väestörekisterin a'la Venäjä mukaan asuin syksyn eräässä hotellissa. Vahinko vain, etten koskaan edes nähnyt moista hotellia, mutta olinpahan ainakin juridisesti puhdas. Poliisiakin jotkut Suomessa jännittävät, mutta miliisi se vasta mielenkiintoinen onkin. Miliisin välttely toimii eräänlaisena selviytymiskeinona; perisuomalaisesta ulkomuodostani huolimatta liikkeeni eivät lainvalvojia kai kiinnostaneet. Kerran kuitenkin paljastuimme. Kaksi nuorta miestä kävelemässä keskellä yötä kadulla havahdutti miliisin ja "Dokumenti! Orushie? Narkotiki?!" (Paperit! Aseita? Huumeita?) -huudot kaikuivat öisellä kadulla. Emme erehiyneei tarjoamaan miliisille bonuspalkkausia, ja lopulla aamuyöstä käytiin absurdi venäläissuomalainen small taik säästä ja huonoista palkkauksista. Rahat säästyivät. POHJOLAN VENETSIAKSI sanoiun Pietarin siluettiin kuuluvat myös lukuisat sillat. Maaliskuusta marraskuuhun nuo sillat nousevat öisin, jotta laivaliikenne mahdollistuu. Kaupungin lukemattomista ravintoloista huolimatta suurin huvittelupaikka öisin onkin Nevan ranta, johon kaupunkilaiset kokoontuvat juhlimaan, mutta onpa silloilla muukin merkitys. Siltojen äkillinen nousuja kotimatkan katkeaminen aiheuttaa opiskelijapiireissä joskus yllättäviä yösijan tarpeita, ja onpa pansuhleitakin kuulemma saanut alkunsa tästä. Niille, joita ei onnista, on onneksi mittava määrä ympärivuorokautisia ravintoloita ja mikäli kuten eräällä suomalaissankarilla yösijan tarve on akuutti, voi tietysti aina perisuomalaiseen tapaan kitsaista porttikongiin. Palkintona läsiä pääsee viettämään yönsä lähimmän miliisiaseman tiloihin. Hima yöpymiselle riippuu mukana olevista käteisvaroista. Keskiiaksa on noin 500 ruplan luokkaa (syksy 2003). SATTUMUKSISTA ja viranomaisien "lievästä" byrokratismista huolimatta Pietari on hieno kaupunki. Asuminen on suomalaisittain halpaa, kulituurifriikeille kaupunki on todellinen taivas, ja penkkiurheilijoillekin on aktiviteettia jalkapallofanatismista rytmiseen voimisteluun. Lämmintä vettä ei välttämällä aina tule, juomavesitoimiius saaitaa myöhästyä kuusi tuntia, sulakkeet eivät aina kesiä kahta sähkölaitetta enempää kerralla multa mitäs noista. Elämä jatkuu, onhan kyseessä "suuri maa, suuret toleranssit". Suosittelen lämpimästi maailmankuvan avartamista karvahattujen maassa! PS. Jos muuten luulitte, etiä Matti Nykäsen levytykset ovat jotakin erikoista, suosittelen tutustumaan Venäjän liberaalidemokraattisen puolueen sivustoon. Osoitteesta http://www.ldpr.ru/ audio_mp3.htm löytyy Suomi-lausunnoistaan tutun poliitikon, Vladimir Zhirinovskin, iskelmätuotantoa. • JYLKKÄRI X VUOTTA SITTEN Ainejärjestö Pörssin ilmoitus Jylkhärissä 12/68 (6.4.1968): Pahuksen kului ja pässil. Kyllä te kanssa oleile aktivisteja sanan varsi naisessa merkityksessä. Kyllä sitä tärskyille ja muihin vastaaviin osallistutte sekän pelkästään hauska tapa viettää aikaa, multa kun pitäisi tehdä jotakin pientä näperrellä omassa hiljaisessa yksinäisyydessä suunnitella lahoa tai luoda rakentavia ideoita, niin ajatellaan, euä kyllä ne toiset, mitäs minä, en minä mihinkään mullistavaan pysly. No et lieienkään Helvetti eihän sinä yritäkään. Ettekö le pahuksen nuijat lajua että kaikki luo merkityksetön on juuri sitä ruusunpunaisten opiskeluolosuhteiden ja vielä ruusuisemman tulevaisuuden rakentamisia. Vai pelkäättekö le. että alkaa mennä liian ruusuiseksi: niin kyllähän ko. kukat kantavat sellaisiakin kuin piikkejä, muna kyllä niiden pistos on vain piristymiseksi; ei se tapa. Vielä kerran muistapa logo muistapa ne ideat omaan leimaan ja tunnukseen. Ja Hauskaa Pääsiäistä. hämeenaho Hyvää iltaa!Tanaan alkaa odotettu ja kohuttu. sarja.. HALUATKO* SARJAKUVASANKARIKSI* Kilpailun osallistujat harjoittelevatperustapoja SEtKÄJMjAnTUO^) .. )a tekevät aitoja kohtauksia turmetlujfn sarjakuvasankarien saappaissa! <X'. NVT POIKASI PETTAA SINUT ( KAErtO HAKKAA SIMOT, PUTOAT OMAAtf ANSAASI JA UPu<S\ P0KSAAT JUHLIVAT VlEtESSA KWJ MAKAAT" KOKÖVASJAloKIPSKSK AIKAHYVÄISirtEU rVftRiTNMPÄHl K0MNES u r t l VEKMHM AIM/pA)^A-g.AKE^E SÄRKYY . ja joki viikko raati, joka koostuu alan rautaisina ammattilaisista, karsii yhden kilpailijan. JORI,TAHAVMTH «IKOISTAIT0JA...JA5INULLA Nirri EI v/M out. '..,EI KAMMATA JÄT1 AA PA'VÄ' PDUAiiA..Tv£HA PyyrM PAINETTAVAKSI KOM El M.E 1V«AflVk,AAN... Ja ensi viikolla myös ARMOTON KWÄMI5K|IPAILU KIME THE pieUP fACTOft "APPARENTtXVOvR. FIELD'S N0TA FACToR TOYOOl' PHM
1.1 [ Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2004 Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2004 Eletään 2000-lukua. KamerakänJa samaan aikaan vieläpä samo nyköiden kuvaviestit sinkoilevat ja jen ihmisten käsissä vinyylilevy musiikkia kuunnellaan tietokoneen rahisee, kaitafilmikamera hurisee kovalevyltä. ja 1980-luvun tietokone piipittää. KUVAT. TUUKKA RÖNKKÖ MITÄ ENEMMÄN insinöörit lahjoittavat ihmiskunnalle uutuuden onnea, sitä enemmän ihmiset viehättyvät eilispäivän insinöörien luomuksiin. Toisille vanha teknologia on miltei ideologia; kaikkein vannoutuneimmat vinyylifriikit eivät tahdo koskeakaan cd-levyyn. Mutta mikä siinä vanhassa oikein viehättää? Teknologian historiaa tutkinut Turun yliopiston kulttuurihistorian professori Hannu Salmi arvioi, että selityksiä on useita. Perimmältään kyse on nostalgisesta kaipuusta aikaan, joka ei palaa. "Vanhat kulttuurituotteet antavat kosketuksen menneeseen. Ne palauttavat mieleen jotain, joka liittyy omiin kehitysvaiheisiin." Vanhoihin vempaimiin liittyvässä "tekniikkanostalgiassa" on kuitenkin se mielenkiintoinen piirre, ettei sen kokeminen välttämättä edellytä omakohtaista suhdetta laitteisiin. Kyse ei tällöin ole nostalgiasta sanan varsinaisessa merkityksessä. Tekniikkaan on liitetty voimakas edistysajattelu, jatkuva eteenpäin meneminen. Tähän liittyen on vanhempia tuotteita taipumus katsoa jotenkin viattomampina. Jopa ihminen, jolla ei ole vanhaan tekniikkaan henkilökohtaista suhdetta, voi kokea sen viehättävän arkaaisena. Itselläni on esimerkiksi 1920-luvun gramofoni", Salmi kertoo. "Mediateknologian kohdalla olennaista on, että se on ihmisen kokoista, osa arkielämää. Tuskin samanlaista nostalgista suhdetta voi syntyä mihinkään laivan roottoreihin. Mediateknologia on kauhean nopeasti vaihtuvaa, ja siihen liittyy tietty sukupolviajattelu. Tuotteisiin saatetaan jopa tietoisesti luoda nostalgista suhdetta." Yksinkertainen on tunnetusti kaunista. Salmen mukaan yksinkertaisen tekniikan viehätykseen liittyy ajatus siitä, että se on käyttäjän hallittavissa. "Henry Fordin T-mallin yksi perusajatus oli, että sen pystyy itse huoltamaan ja hoitamaan. Tänä päivänä tekninen kehitys tapahtuu kokonaan loisen mallin mukaan: laitteiden huoltaminen on uskottu asiantuntijoiden tehtäväksi." INNOSTUS VANHAAN tekniikkaan on osa yleistä nostalgiabuumia ja retroilukulttuuria, joka on noussut erityisen voimakkaasti esiin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Postmodernin ajan lapset pelaavat jatkuvaa roolipeliä ja etsivät itselleen ideniiieeiliä kirpputoreilta ja mummoloiden vinteiltä. Hannu Salmi muistuttaa, että nostalgia ilmiönä on toki paljon vanhempi, mutta vasta 1990-luvulta lähtien on historia hyödykkeisietty. Eri aikakaudet hahmotetaan esineellisen kulttuurin kautta. 1950luku merkitsee amerikanrautoja, 1960-luku pallotuoleja, 1970-luku kelsiiurkkeja ja niin edelleen. Salmi ihmettelee, miksei teollisuus ole hyödyntänyt nostalgian kaupallista potentiaalia nykyistä enemmän. "Esimerkiksi autotehtaat voisivat tuottaa minkä tahansa retromallin, jossa olisi historiallinen kuori, mutta nykyaikainen tekniikka sisällä." TOISAALTA VOI KYSYÄ, tarvitseeko viehtymystä vanhaan psykologisoida niin paljon. Eikö selitykseksi riitä, että vanhat esineet viehättävät yksinkertaisesti niiden kauneuden vuoksi? Teollinen muotoilu on viimeiset 20-30 vuotta ollut surkeassa lilassa, ja estetiikalla ei tunnu olevan enää sijaa käyttöesineitä suunniteltaessa. Vai onko tässä kyse vain 20-30-vuoiiaiden näköharhasta? Saavatko jopa meidän aikamme tylsän käytännölliset esineet seuraavan sukupolven silmissä osakseen vanhahtavuuden viehkeyden? "Ehkä on jollain tavalla niin, että kauneuden näkee vasta siinä vaiheessa, kun se on katoamassa, kun se ei enää ole arkista". Salmi hahmottaa. "Multa toisaalla historiassa tiedetään sellaisia ajanjaksoja, jolloin yleisenä trendinä on ollut kiinnostus nimenomaan uutta ja modernia kohtaan. Ei ole pelkästään niin, että kaikki vanha muuttuisi automaattisesti kauniiksi." Lastulevyiset huonekalut, muoviset puutarhatuolit ja elementtitalot tuskin muuttuvat kauniiksi edes sadassa vuodessa, mutta nostalgisia tunteita nekin saattavat herättää. Multa puhelimen valinialevyn ronklotus, putkiradion viriiyssilmän vihreä hehku, television hipaisukytkimel... eikö niissä ole jotain ajastaja paikasta riippumatonta viehätystä? JUHA MÄKINEN Kaitafilmejä kerätään talteen monella taholla KAITAFILMIT olivat suurien ikäluokkien kotivideoita. Kaitafilmitekniikka syntyi 1920-luvun alussa ja oli suosituimmillaan 1960ja 70luvuilla. Videonauhurien ja -kameroiden esiinmarssi 1980-luvun alussa syrjäytti kaitafilmin. Nykyään se on lähinnä innokkaimpien kuvausharrastajien puuhamaata; Kodak tuo maahan tuhatkunta kolmen minuutin filmikelaa vuodessa. Keski-Suomen elokuvakeskus (KSEK) on käynnistänyt Kahina-hankkeen, joka pyrkii keräämään ja taltioimaan kaitafilmejä ensi vaiheessa kaakkoisen Keski-Suomen alueelta. Projektisihteeri Kaisu Tapaninen kertoo, että yhteydenottoja on tähän mennessä tullut 15 henkilöltä. "Filmien pääpaino on arjen historiassa: on kuvattu perheen elämää, matkoja, kesänvieitoa ja hiihtoreissuja mutta myös juhlia, kuten häitä ja hautajaisia. Jonkin verran on taltioitu myös rakennushistoriaa; on kuvattu muun muassa Jyväskylän keskustaa ja Saarijärven kirkkoa." Tiistaina 9. maaliskuuta KSEK järjestää KeskiSuomen museossa kello 17 alkaen kaikille avoimen kaitafilmi-illan, jossa esitetään vanhoja filmejä ja kerrotaan, miten kaitafilmiperinnön voi siirtää nykytekniikalle. "Helppo kotikonsti joka tosin edellyttää projektorin on heijastaa kaiiafilmikuva pienelle paperille, jolloin kuva on mahdollisimman terävä, ja kuvata se digitaalisella videokameralla." Tapanisen mielestä kaitafilmien herättämässä kiinnostuksessa ei ole kyse pelkästä nostalgiasta. Kaitafilmiharrastajat olivat hänen mukaansa harkitsevaisempia kuin nykypäivän videoturistit. "Videoaikana filmi on niin halpaa, että ihmiset kuvaavat vähän huolettomasti. Kaitafilmi oli sen verran kalliimpaa, että kuvaukset on selvästi suunniteltu. Kameraa kunnioitettiin ihan eri tavalla kuin nykyään." KSEK EI OLE YKSIN liikkeellä kaitafilmiasiassa. Ylen digikanava Teema keräsi viime vuonna ihmisiltä vanhoja kaitafilmejä, joiden pohjalla Pia Andell ja Kanerva Cederström koostavat 10-osaisen tv-sarjan. Sarjan yksi osa tulee esittrfemään jyväskyläläisen lääkäri Yrjö Qvarnber^in kaitafilmauksia. Jyväskylässä 25 vuotia asunut Qvarnberg harrasti kaitafilmausta parinkymmenen vuoden ajan, kunnes siirtyi 1980-luvun alussa videotekniikkaan. "Ylelle lähettämtssärai nauhoissa on kuvaa muun muassa Helsinjgn Normaalikoulun lyseosta, Italianmatkalta vuodelta 1961, Tampereen kesäyliopistosta 1^62, jossa vilahtaa myös kämppäkaverini Panu Rajala, varusmiespalveluksesta 1963-64, ja Töölön tapaturma-aseman arjesta", Qvarnberg kertoo. Myös Museovirasto tallettaa kaitafilmejä kokoelmiinsa. Yli-inctndentti Sirkku Dölle Museoviraston kuva-ajrkistosta kertoo, että kokoelmiin kuuluu tuhansia kaitafilmikeloja, ja lisää tulee jatkuvasti. Ajallisesti suurin osa on 1950-, 60ja 70-luvuika, jolloin kaiiafilmiharrastus oli laajimmillaan, «uuta Döllen mukaan jo 1930luvultakin tallessa on huomattava määrä keloja. JUHA MÄKINEN Mustan kiekon viehätys EI, TÄSSÄ JUTUSSA EI puhuia jääkiekosta, vaan vinyylilevyistä. Kun 1990-luku vei musiikin tallennetekniikan uudelle tasolle cd-levyn muodossa, moni luuli vinyylin lopun tulleen. Kukapa kaipaisi isoa muovilättyä, joka rahisee ja kohisee, neula hyppii, ja kaiken lisäksi kesken nautinnollisen musiikkikokemuksen täytyy nousta kääntämään puolla. Kuinka vaivalloisia. Vinyyli kuitenkin sinnittelee. Se edustaa keräilypiireissä edelleenkin sitä oikeaa formaattia, jolle musiikki pitäisi tallentaa. "Laatumusiikki on aina julkaistu vinyylinä", sanoo vinyylilevyjen keräilijä Tuukka Ruotsalo "Mä en osta cd-levyjä", Ruotsalo ilmaisee periaatteensa. Hän on kerännyt vinyylilevyjä aktiivisesti noin kuusi vuotta. Tällä hetkellä hänellä on 1000-1500 levyn kokoelma, joka ei kuulema alan piireissä ole vielä edes kovin suuri. Maallikko miettii, miten sitä ehtii kuunnella noita kaikkia levyjä? "Jotkut keräävät vinyylejä vain keräämisen takia, mutta minulle tämä harrastus on sitä, että levyjä myös soitetaan. Aika vähän mulla on levyjä, joita vain säilön. Jos jonkun levyn ostaa vain harvinaisuuden tai sen teoreettisen hinnan vuoksi, niin yleensä sen myy tai vaihtaa myös aika pian pois." Dj:n hommia tekevälle Ruotsalolle levyt ovat myös työvälineitä. "Ei kukaan dj, joka soittaa ainoastaan cd-levyjä, ole vakavasti otettava." KERÄILIJÄT KESKITTYVÄT yleensä tiettyyn genreen tai artisteihin. Ruotsalon pääasiallinen kiinnostus kohdistuu 60ja 70-luvun soulfunkja jazz-levyihin. Parhaimmat löydöt hän tekee yleensä ulkomailta tai internetin huutokaupoista. "Jyväskylästä löytyy hyvin vähän keräämiäni levyjä. Ehkä noin viisi levyä olen löytänyt täältä viimeisen vuoden aikana." Ruotsalon kokoelman levyissä viisikymmentä euroa edustaa hintamediaania, ja arvokkaimmat levyt ovat 300-500 euron hintaisia. "Nettihuutokaupassa vinyylin hinta pyörii 50 sentistä 500 euroon. Hinta on suoraan suhteessa siihen, kuinka harvinainen levy on. Joskus voi tehdä myös halvalla kirpputorilöytöjä, joiden arvo on moninkertainen." Ruotsaloa viehättää vinyylissä alkuperäisyyden tunne. "En osta uusimpia painoksia. Joskus voin ostaa joitain vanhoista levyistä tehtyjä uusintapainoksia, joita on täysin mahdoton saada alkuperäispainoksena, mutta periaatteessa aina etsitään alkuperäiskappaleita, koska ilman niitä kokoelma ei voi olla täydellinen." Uniikeilla levyhankinnoilla lunastaa myös kerääjäpiirien keskinäistä arvostusta. "Mielestäni ihmiset, jotka ostavat vinyylejä, suhtautuvat usein musiikkiin hieman eri tavalla. Vinyyliharrastaja ei pidä musiikkia kulutustavarana, joka tulee ja menee, vaan se halutaan säilyttää." Vinyylien keräily ei ole halpa harrastus, mutta Ruotsalon mielestä arvokkaiden levyjen ostaminen on valinta. "Rahaa menee paljon, mutta se on rahaa, joka on kiinni jossain. Jotkut ostavat omakotitaloja Ui auloja, ja jotkut ostavat levyjä. Ei se mielestäni sen kummallisempi asia ole." Ruotsalo korostaa, että musiikki on tämän harrastuksen tärkein elementti. Ehkäpä juuri sivurahina ja neulan hypähtely rikkoessaan täydellisyyden illuusion tuovat vinyyliin käsin kosketeltavan ja alkuperäisen tunnelman, jolla se jaksaa edelleen haastaa cd-levyn kliinisyyden. PIRITTA PESONEN O B r uxeiles O Rc O Bari I O G ö • B r a t i s l a v a a n , rad C3DroHwtchQ* +
E Q Jyväskylän Ylioppilaslehti 4 / 2 4 L O U A S I 1 1 1 6 Myös vcgaanivaihtochto joka päivä. Ruokalalla on oikeus muutoksiin. Opiskelijahinta 2,35 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. MUUT 4,70 cJATKO-OPISKELIJA 3,80 i Ilokiven ruokalistat myös netissä: httpyAvwvv.jyy.fi/riiokalista.php Tl 2.3. Perunaohukaiset, porkkanamuhennos Jauhelihakääryle Kalagraiiini KE 3.3. Kesäkurpilsakeilto Merellinen lasagne Broilerleike TO 4.3. Purjo-perunavuoka Perämiehen silakkaherkku Possusi roganolT PE 5.3. Kasviskaalilaatikko Kaalilaatikko Kirjolohimurekepihvit Makkaraherkku MA 8.3. Kukkakaalilasagneiie Paisieiiu kala, purjokasiike Kinkkukiusaus Tl 9.3. Pinaallikeilto Uunimakkara, perunasose Possuvvokki ilokivi JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA KE 10.3. Täytetyt kasvisherkkusieniohukaiset Lohikeitto Kassler TO 11.3. Kasvis-papupata Kalkkunapihvi Riisiakäristys PE 12.3. Kasvis-juustokastike, spagetti Jauhelihakasiike, spagetti Pyttipannu MA 15.3. Aurajuusto-perunakiusaus Keitetyt nakii, perunasose Jauhelihakastike ALA LUOTA TUURIIN TARTU NÄIHIN Kauppinen (toim.): Moraalitalous. (VastaLuukkainen: Opettajuus Ajassa elämispaino) tä vai suunnan näyttämistä? (Acta UniverTämäpäs sattui, totesi eräs moraalittositatis Tamperensis) maksi haukuttu raatilainen. Aktuaali noPyrkimyksenä eettisesti näkemyksellinen velli! ja aktiivinen yhteiskunnan kehittäjä. Siinä28,00 eur pä opettajille sisäistä missiota! 25,00 eur Julkunen, Nätti, Anttila: Aikanyrjähdys. Keskiluokka työn puristuksessa. (VastaHirsjärvi, Remes, Sajavaara: Tutki ja kirpaino) joita. 10., osin uudistettu laitos. (Tammi) Kiire on vain asennekysymys, otesi poisKahden vuosikymmenen klassikko. Kessaoleva raatilaisemme. totarjouksena! 26,50 eur 40,00 eur Opiskelijan Kami )US Kauppakatu 9 puh 260 3157 akateeminen kirjakauppa E3BBS J.kirjamyynti@kampusdata.fi , 3 . u , i f l w . W a » / » o f c l g ' K c s t l l s M l i a q / a i , / l a f Pe 5.3. Wake Up! / 3e DJ:l Rumbus (Joensuu), Chemistry & InTrouble, Buguyaga Presley Bastards, Heartburns, Officer Down, StrJeshow Zombies Pe 12.3. Mamska & Haarakiila / 5e DJ:na Kuuro K. Alakerta. h I S K La 13.3. Au-Right! / Baby Elephanl Tour / 7e *2104! Live: Tulenkantajat, Puppa J & Tasoltaval DJ1 Tuukka Riiotsalo, Soulfood, kiteai Kaksi kerrosta, yllätysohjelmaa Pe 19.3. JlOv-teknoacitfelektporetPohardeore / 4e *Z2-04! LIVE: dA JoRMaS, Mulleironic, Tero, Slir888m, Vesuri, Pam DJ:t Hoffi, Erkko, Dcom, Painkiller, Bad Passion, Cmos, Lupaus, Naks www.jormas.com Silenti», Young tbin men, Aino, Nude, Sprig Boner Teemu Kontoniemi, Jean-Eric Chaumentln, Antti-Jussi Alarmo, Ismo Leikola ja Tuukka Huttunen www.seisomagaikka.com Pe 26.3.70s Live Music Show / 5/!0e (opisk/muut) 170-luvun musiikkia jaa, rock, blues, soul Livenä EUFORIA, 70-luvun koirin jkl-händi, jamit ^ ^ P ^ La 3,4. lestaribileet! www.syty.ti/lestlvaali Pe-Su 2.-4.4. Ylioppilasteatterifestivaalit Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta julistaa haettavaksi pääsihteerin viran ajalla 5.4.2004-31.5.2006. Pääsihteeri toimii JYY:n aatteellisen toiminnan esimiehenä seka ohjaa ja hallinnoi opiskelijoiden edunvalvontaan ja palveluihin liittyvää toimintaa ylioppilaskunnassa. Pääsihteeri vastaa asioiden valmistuu! oppilaskunnan edustajiston ja hallituksen kokouksiin seka toimii kokouksissa'esitteliiaT u v j-j na. t Au Pääsihteerin vastuulla on JYY:n tatou^öft toiminnan toteutumisen seuranta. JYY hÄ: j joitiaa varsinaisen palveluja edunvalvontaj tehtäviensä lisäksi kiinteistö-, liikeja asunto-' latoimintaa. Ylioppilaskunta-konsernin liikevaihto on vuonna 2004 noin 12 miljoonaa euroaja konsernitase on noin 27 miljoonaa euroa. Pääsihteerin virka on JYY:n virkasäännön alainen. Palkkaus on valtion virkaehtosopimuksen mukainen palkkaluokka A20-A21 (1 869,43-1 999,57 euroa/ kk ilman ikäliHakijalle katsotaan eduksi esimieskokenus hallintotehtävistä ja taloudenhoi\ ylioppilaskunnan hyvä tuntemus. akemukset liitteineen on toimitettava JYY:n skustohnistoon (Jyväskylän yliopiston yli, piladsfmta, Keskussairaalantie 2, 40600 lyvaskylä) perjantaihin 12 3 2004 klo 14. 10 Lffennessä osoitettuna JYY:n hallitukselle. Merkitse kuoreen hakemasi toimen nimi. Hakemuksia ei palauteta. Lisätietoja antavat pääsihteeri Matti Mäkinen, puh. 050 586 6089, hallituksen puheenjohtaja Perttu Soininen, puh. 050 586 7997, sekä ylioppilaskunnan puheenjohtaja Signe Jauhiainen, puh. 040 744 5447.
Ilmoittaja tällä sivulla voisi olla sinunkin mainoksesi. Katso yhteystiedot sivulta 2. S i j o i t a t u l e v a i s u u t e e n s i j o i t u t e k n i i k k a a n E l e k t r o n i i k k a | S ä h k ö t e k n i i k k a | I n f o r m a t i o n T e c h n o l o g y | T i e t o t e k n i i k k a | P u u t e k n i i k k a H y v i n v o i n t i t e k n o i o g i a | Rakennustekniikka | Y m p ä r i s t ö t e k n o l o g i a | Koneja t u o t a n t o t e k n i i k k a Yhteishaku 1 5 . 3 . 2 . 4 . 2 4 Haku englanninkieliseen koulutusohjelmaan 30.4.2003 saakka L i s ä t i e d o t / H a k u : w w w . s a v o n i a a m k . f i / Tekniikka Kuopio, PL 88 (Opistotie 2), 70101 Kuopio, Puh. (017) 255 6208 Faksi (01 7) 255 6279 \0 Savonia ammattikorkeakoulu Kulttuuriala | Luonnonvaraja ympäristöala | Luonnontieteiden ala | Matkailu-, ravitsemisja talousala | Sosiaali-, terveysja liikunta-ala Teknäkan ja liikenteen ala | Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Solu KOAS:n verhojen läpi kajastaa pöytälamppu. Tiedän: hän on huoneessaan. Ovi on kiinni ja se pysyy kiinni. Vain sen, minkä vessapaperista puhuminen vaatii, hänen kanssaan keskustelen. Menen keittiöön, kun kuulen sen vapautuneen. Otan omalta hyllylläni oman margariinini. Nostan mainoslehtiset siivouskaappiin. Olemassa on sanaton sopimus: ulko-ovi avataan vain, jos siihen koputetaan. MIKKO LJOKKOI CRAZVDAYS KESÄN tialviYYNflat iemjot Tnyymrissä NYT! Berliini. 143,Budapest 248,Lontoo 202,Rooma. 264,Pariisi. 204,New York 405,Dublin 239,Bangkok 572,Praha. 245,Tokio 792,Geneve'. 142,Varsova 798,Birmingham 285,Ousseldorf. 143,Gdansk 203,Bologna. 332,Hampuri*. 143,Madrid. 260,Edinburgh 343,Bryssel'. 153,Milano 241,Ateena. 347,Wien' 188,Manchester. 257,Venetsia. 355,KILROY Basic alk. Hki/Tku.Tre (lähtövero voi vaihdella) veroineen ja internet palvelumaksuineen, tsekkaa netistä myös matkustus alk. Vaa/Oul. 'Suora lento alkaen Helsinki, tsekkaa matkustus myös muualta. MYYNTI vain 14.3. saakkal Matkustaa voit 31.7. saakka (Euroopan kohteet), 14.6. saakka (kaukokohteet)l ISIC/IYTC/Euro26 -kortti tarvitaan, nuorille alle 26-v. ja opiskelijoille alle 33-v. Myymälässä/CallCenterissä hintaan lisätään 6 euroa. Majoitusta kohteessa? Tsekkaa netistä edulliset vaihtoehtomme I Go before its too late Not just for students anymore, old farts can go too Helsinki Turku Tampere Jyväskylä Call-Center 0203-MLROY (0203-545769) ma-pc 9-18, ta 11-15 t ra vei s KESÄASUNTOJA HELSINGISSÄ 1.5 31.8. Viikissä LATOKARTANON YO-KYLÄSSÄ. Soluasunnot 170 235 €/kk/asukas Tiedustelut puh. 09 3877 133, latokartano@helsinki.fi http://honeybee.helsinki.fi/latokart/ Latokartano-Säätiö, Talonpojantie 11, 00790 Helsinki Urheiluopistosäätiön tutkimusapurahat haettavissa Urheiluopistosäätiö, joka mm. omistaa Pajulahden liikuntakeskuksen, tukee liikuntatieteellistä sekä liikuntalääketieteellistä väitöskirjatasoista tutkimusta. Apurahaa voi saada myös niihin liittyvien julkaisukustannusten kattamiseen. Kirjalliset hakemukset osoitetaan 16. päivään huhtikuuta 2004 mennessä säätiön hallitukselle. Osoite on Wallininkatu 10,00530 Helsinki. Vapaamuotoisessa hakemuksessa on mainittava ainakin tutkimussuunnitelma, alustava aikataulu sekä tutkimuksen valvoja ja/tai tutkijan suosittelijat. Jos hakija on saanut tai saamassa osarahoitusta haettavaan kohteeseen myös muualta, on se syytä mainita. Mahdollisia lisätietoja saa säätiön asiamieheltä 0500-408160. JYVÄSKYLÄN KRISTILLINEN OPISTO Y h t e i s h a u s s a m u k a n a : • K a s v a t u s j a o p e t u s t y ö 7 8 9 g • K ä d e n t a i d o t j a k u v a t a i d e 9 7 6 | • P a s t o r a a l i p s y k o l o g i a 9 8 8 § • S i i v i l l e k a n s a i n v ä l i s y y s o p i n n o t 7 8 6 • S i s u s t u s s u u n n i t t e l u 7 9 • T e a t t e r i j a e l o k u v a i l m a i s u 7 8 5 • V i e s t i n t ä j a m e d i a 7 8 8 J y v ä s k y l ä n k r i s t i l l i n e n o p i s t o 1690 Haku suoraan opistolle 4.6.2004 mennessä: • Suntion ammattitutkintoon valmistava koulutus • Koulunkäyntiavustajan ammattitutkintoon valmistava koulutus Haku suoraan opistolle 24.6.2004 mennessä: • Vapaan sivistystyön linjat JYVÄSKYLÄN KRISTILLINEN OPISTO Sulkulantic 28. 40520 Jyväskylä puh. (014) 3348 000, fax (014) 3348 001 toimisto@jko.org OldBrandNevv K Ö K T T I O P I S T O I • perustutkinto lapsija perhetyö • ammattitutkinto koulunkäyntiavustaja perhepäivähoitaja suntio • kasvatustyö • kasvunpaikka • kädentaidot ja kuvataide • sisustus • pastoraalipsykologia • viestintä (tutkinnot myOs , oppiwptmiiskoiilutufecna) www.jko.org
Q Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2004 Moore II a FLINTILÄISEN MEDIAJULKKIS Michael Mooren ensimmäinen suomennos ilmestyi loppusyksystä. Viimeistään sen myötä mies on salavihkaa tullut monelle tutuksi. Ilmeisesti siteeraukset kirjasta Tyhmäl valkoiset miehet... ja muita huonoja tekosyitä Yhdysvaltain tilaan.' eivät lopu ennen kuin George Bush nuorempi putoaa Yhdysvaltojen vallankahvasta. Ja sehän on Mooren päätehtävä juuri nyt. Vielä vuosi sitten Mooren nimi oli tunnettu vain elokuvaharrastajien piirissä. Hän oli ohjannut pari puhuttelevaa dokumenttia, joista Roger ja minä (1989) on palannut Elokuva-arkiston kevään ohjelmistoon. Joku voi muistaa lippalakkisen, mukavasti elopainollaan köllöttelevän ohjaajan dokumentista The Big One, joka esitettiin alkusyksystä kotimaamme televisiossa. Varsinainen täysosuma oli kuitenkin Bmvling/or Gilumbine, joka sai viime keväänä parhaan dokumenttielokuvan Oscarin. Kaikissa Mooren dokumenteissa. kamera seuraa itsepäisesti ohjaaja Moorea, joka penkoo asioita samalla pieteetillä kuin Hannu Karpo, duunareiden luota johtajien ovien taakse. Valtaapitäviltä yksinkertaisiin kysymyksiin on usein vaikea saada yksiselitteisiä vastauksia. PITIPÄ MOOREN TYYLISTÄ tai ei, on pakko myöntää, että juuri Bovvling for Columbine on normaalia dokumenttia pitemmästä kestostaan huolimatta erittäin taitavasti rakennettu ja leikattu. Elokuvan äärellä viihtyy, vaikka aiheen, amerikkalaisen asehulluuden, ei pitäisi naurattaa. Jos sinäkin olet Mooren elokuvien ystävä, kehotan vakavasti harkitsemaan niiden katsomista uudelleen miehen kirjoihin uppoutumisen sijaan. Tämä on tietysti vain oma mielipiteeni, jossa olen varmasti väärässä, koska juuri suomennettu Stupid White Men" oli julkaisuvuotensa (2002) myydyin tietokirja USA:ssa. Sitä on myyty jo neljä miljoonaa kappaletta. Michael Moore ei ole suinkaan huono kirjoittaja, ja vielä vähemmän tyhmä kaveri, vaikka miehen yliopistoura päättyi eräänä päivänä, kun hän ei löytänyt autolleen parkkipaikkaa. Kirjallisesti hän on kuitenkin välillä äärimmäisen rasittava. Teksti on liian täynnä isoja kirjaimia, huutomerkkejä ja rakenteita, jotka toistuvat yhä uudelleen. Mooren elokuvat eivät kestä kahta tuntia kauempaa. Kirjan lukeminen on tietenkin hieman pitempi on asiaa jVWV * • • * juttu. Mooren elokuvien kerronta on johdonmukaisia. multa antaa silti katsojalle tietyn ajattelemisen rauhan. Miehen kirjoissa suvantokohtia ei juurikaan ole, niissä tykitetään tietoa jatkuvalla syötöllä. ESSEISTI IAN BURUMA haukkui viime lokakuun Helsingin Sanomissa länsimaisen vasemmiston nurkkakuntaisiksi valittajiksi, joika ovai kopioineet Yhdysvaltojen vastaiset ajatuksensa 1930luvun oikeistokonservatiiveilta. Michael Moore kuuluu Buruman mielestä tähän samaan joukkoon. Moore on ylpeä populisti, tavallisen kansan toisinajattelijatoivo. Liberaalien Bush-viha ei ole jäänyt ainoastaan Mooren harteille. Yhdysvaltain poliitikan ammattitarkkailijat Molly Ivins ja Lou Doubose ovat julkaisee! kaksikin satiirista teosta jenkkien nykypolitiikasta. Jack Huberman on kirjoittanut teoksen. joka on vapaasti s u o m e n nettuna Bushvihaajan käsikirja. Myös Like-kustantamolla tulee kevään aikana lisää lievitystä Bush-särkyyn. Moore olisi toivottu lisä usean sanomalehden kolumnistiksi, ainakin maissa, joissa kosiskellaan nuoria lukijoita lehtien pariin, mutta yritetään pitää samalla kiinni jonkinasteisesta älyllisyydesiä. Mutta haluammeko me todella tietää kaiken herra Bushista ja hänen suvustaan? KAIKKI ÄLYKÖT HERÄTYS! Pelastakaa meidät Michael Moorelta! Äskettäin television uutislähetyksessä tuskailtiin ulkomaisen käännöskirjallisuuden vaatimattomia myyntimääriä Jonathan Franzenin kehuttu Muutoksia on myynyt alle 2000 kappaleita. Ehkei nykylukija enää halua yhteiskunnallisia kokemusta moniulotteisen fiktion, vaan viihdyttävän satiirin muodossa. Onhan monipuolinen lounasateria muuttunut valitettavan usein pcrushampurilaiseksi. Mutta kaiken kaikkiaan, onhan tuo Michael pirun hauska kaveri TOMMI PYLKKÖ Michael Moore: Tyhmät valkoiset miehet (WSOY 2003) ia Dude, Where's my country? (2003] www.michaelmoore.com-sivuston lisäksi internetistä löytyy useita sivustoja, jotka yrittävät kumota Mooren väittämiä. TsaSESSio KURSSIT KESÄLLÄ 2004 LUKIOLAISILLE JA ABEILLE! Ruotsin kurssi lukioon siirtyville: 28.6.-2.7. (30 t ) / 1 2 € Englannin kurssi lukioon siirtyville: 12.-16.7. (30 t ) / 120 € Ruotsin tukija kertauskurssi lukiolaisille: 9.6.-16.6. (36 t ) / 1 3 7 € Englannin tukija kertauskurssi lukiolaisille: 30.6.-7.7. (36 t ) / 1 3 7 € Englannin abikurssi I : 7.6.-18.6. (40 t ) / 145 € Englannin abikurssi I I : 7.7.-14.7. (40 t ) / 145 € Ruotsin abikurssi I : 7.6.-16.6. (40 t ) / 145 € Ruotsin abikurssi I I : 21.7.-28.7. (40 t ) / 145 € Saksan abikurssi I : 29.7.-5.8. (40 t) / 145 € Laajan matematiikan abik.: 26.7.-11.8. (52 t) / 170 € TIEDUSTELUT JA ILMOITTAUTUMISET: Jyväskylän kesäyliopisto p. (014) 260 3720 tai (014) 260 37 22 vvww.cec.jyu.fi/kesayo/abi.html 1 1.4. 26.4. 7.5. 13.5. 25.5. 1.6. HAKEMINEN TAMPEREEN YLIOPISTOON Hakuajat vuonna 2004 päättyvät: erilliset maisteriohjelmat (suomenkieliset ja INSOR) lastentarhanopettajan koulutus luokanopettajan koulutus lääketieteellinen tiedekunta tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma humanistinen, informaatiotieteiden ja yhteiskuntatieteellinen tiedekunta sekä hallintotieteiden maisterin tutkinto ja kasvatustieteiden tieteenalaohjelma kauppatieteiden maisterin tutkinto Hakulomakkeita voi tulostaa osoitteesta: www.uta.fi/opiskelu/lcTiakkeet Tampereen yliopiston valintaopasta 2004 ja lomakkeita voi tilata: http: //www.uta.fi/opiskelu/valinta tai sähköpostitse: valinta® uta.fi tai puhelimitse: (03) 215 6404 ja 215 7901 Tampereen alueella asuvia pyydetään noutamaan valintaopas ja hakulomakkeet yliopiston opastuksesta, Kalevantie 4. Monipuolisesti menneistä kirjoista Outi Merisalo: Monu Scripta. länsimaisen kirjan historia keskiajalla (500-1500). Kampus Kustannus 2004. 192 s. + kuvaliite 32 s. KIRJALLA ON PITKÄ HISTORIA, ja se on olennainen osa koko meitä ympäröivän kulttuurin historiaa. Alan suomalaisessa kirjallisuudessa on kuitenkin tähän saakka ollut ainakin yksi aukko: keskiaikaisen käsin kirjoitetun kirjan vaiheita ei aiemmin ole koottu suomeksi yksiin kansiin. Vaan nyt on: Outi Merisalon tuore teos Manu Scripta käy perusteellisesti läpi keskiaikaisen eurooppalaisen kirjan historiaa antiikin loppuvaiheista nykyaikaisen kirjapainotaidon syntyyn. Teos perustuu luentoihin, joita Jyväskylän yliopiston romaanisen filologian professorina toimiva Merisalo on pitänyt useissa eri kotija ulkomaisissa yliopistoissa vuosina 1989-2003. Käsin kirjoitetut kirjat muodostavat eräänlaisen sillan, jonka kautta länsimainen kulttuuri välittyi antiikista uudelle ajalle. Merisalo korostaa, että jokaisen käsin kirjoitetun kirjan tulkitsemiseen tarvitaan kokonaisvaltaisia lähestymistapaa. Merkitystä on sekä kirjan sisältämällä tekstillä että kirjalla arkeologisena esineenä, joka ilmentää niin aikakautensa materiaalisia luoiantoehtoja kuin laajempia historiallisia yhteyksiäkin. Teoksessa käydään varsin kiinnostavasti läpi muun muassa kirjoitusmateriaalien, kirjoitustyylien sekä kirjakokoelmien historiaa antiikin ajalta lähtien. Näiden taustana Merisalon tekstissä kulkee yleisempi läntisen Euroopan lustona. Huomiota saavat esimerkiksi kirjatuotannon kannalla ratkaisevan tärkeät luostarit, joissa Raamattuja seka kirkkoisien ja antiikin klassikoiden tekstejä jäljennettiin, sekä kulttuurinsuosijoina kuien myös sen karsastajina tunnetut hallitsijat. Teos päättyy kirjapainotaidon keksimiseen Euroopassa: Kiinassa irtokirjakkeilla painaminen tunnettiin jo 1000-luvulla, mutta lännessä painotaidon synty ajoitetaan 1400-luvun puoliväliin, jolloin Johann Gutenberg yhtiökumppaneineen julkaisi ensimmäisen painetun Raamatun Merisalon teksii on sujuvaa ja yleistajuista, mitä ehkä osaltaan selittää se, eitä se perustuu alun perin puhutuksi tarkoitettuun tekstiin. Manu Scripta -teoksen suurin ansio kuitenkin on laajojen kokonaisuuksien hallinnan yhdistyminen tarkkaan ja yksityiskohtaiseen asiatietoon; toisin sanottuna kyse on peräti onnistuneesta tieteellisestä julkaisusta. Se, että tämän kirjan julkaisu on myös pienimuoloinen kulttuuriteko, ei tätä asiantilaa ainakaan heikennä. TUOMAS TIRKKONEN Yksinkertaisesti toisinajateltua Noam Chomsky: Mediokontrolli. Propagandan mahtavot soavutukset. Suom. Sami Heino. Sammakko 2003. YHDYSVALTAIN TUNNETUIMPIIN toisinajattelijoihin lukeutuva kielitieteilijä ja vasemmistoaktiivi Noam Chomsky on tuottelias kirjoittaja, jonka tuotannon uudempaa päätä edustaa viime vuonna suomeksi ilmestynyt leos MediakmtrolU. Kirjassaan Chomsky käsittelee lähinnä amerikkalaisen joukkoviestinnän ja Yhdysvaltain hallituksen propagandan yhteyksiä sangen poleemiseen sävyyn. Chomsky lähtee liikkeelle ensimmäisen maailmansodan ajalta, jolloin hallituksen ensimmäinen nykyaikainen, amerikkalaisia sotahurmokseen lietsova propagandakampanja käytiin. Täsiä sai alkunsa jatkumo, jota sittemmin ilmensivät muun muassa terastyöläisten lakkoilun vastainen, kansallista "me"-henkeä korostava mediahehkuius 1930 luvulla sekä "joukkojemme tukemisen" iskostaminen kansalaisten mieliin 1990-luvulla Persianlahden sodan aikana. Chomsky pyrkii osoittamaan, että myös nykyinen tilanne edustaa samaa poliittisen eliitin ja joukkoviestinnän epäpyhää liittoa: media toitottaa terrorisminvastaista sotaa samalla, kun se vaikenee Yhdysvaltain omasta osallisuudesta terrorismin tukemiseen. Laajemmin kyse on koko amerikkalaisen yhteiskunnan luisumisesta kohti eräänlaista totalitarismia, jossa kansalaisten enemmistöä viedään kuin pässiä valtaapitävien narussa. Tätä kehitystä muuttamaan Chomsky patistelee kansalaisia itseään, tätä "hämmentynyttä laumaa", Chomskyn perusajatukset ovat yksinkertaisia, muita niin on hänen ilmaisutyylinsäkin, joka julistavuudessaan sonuu silkkaan rautalangalla askarteluun. Onko valitussa tyylilajissa kyse vain ulkopuoliselle aukeamattomista, amerikkalaisen poliittisen puhekulttuurin asettamista reunaehdoista? Vai pitääkö Noam-setä, arvostelemansa eliitin tavoin, yleisöään aivan oikeasti tyhmänä? Ehkei sentään, sillä toteaahan hän toisaalta: "Älkää luottako minuun; tutkikaa itse". TUOMAS TIRKKONEN
Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2004 Q Anarkiaa Floridassa SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON kevätkauden esitykset IT-Dynamon auditoriossa jatkuvat 3.3. Vladimir Grammatikovin ohjaamalla lastenelokuvalla Mto, poikani Mio (Ruotsi/NL/Norja 1987). Kansainvälisenä yhteistuotantona valmistunut elokuva perustuu Astrid Lindgrenin paljon luettuun romaaniin. Päähenkilö on 9-vuotias Bosse (Pontus Lantz), joka on menettänyt vanhempansa ja kärsii Edla-tädin ja kaveriensa kovassa komennossa. Mielikuvituksessaan Bosse muuttuu Kaukaisuuden maassa asuvaksi Mioksi, jonka on taisteltava kivisydämisiä ritari Katoa (Christopher Lee) vastaan ja pelastettava tämän sieppaamat lapset. Maaliskuun 10. päivä nähtävä jenkkisotilas (Saksan liittotasavalta 1970) kuuluu Rainer Werner Fassbinderin varhaisiin gangsterielokuviin. Se kertoo Vietnamin sodan veteraanista, jonka poliisi värvää palkkatappajaksecn. Fassbinder esittelee yksinäisten ihmisien kansoittaman alamaailman, missä ihmisruumis elävänä tai ammuttuna on käypää kauppatavaraa, ja missä intohimo on syvintä silloin, kun se yhdistyy kuolemaan. Fassbinderin tyyli on aiheeseen sopivasti rosoinen, ja hän viljelee runsaasti viitteitä elokuvan historiaan. Alberto Moravian novelliin perustuva italialaiskomedia Vahinko, elia olet lurjus (Italia 1954) tulee esitysvuoroon 17.3. Elokuvan keskeiset henkilöhahmot ovat eläkeikään ehtinyt herrasmiesvaras (Vittorio De Sica), hänen samalla alalle suuntautunut tyttärensä Lina (Sophia Loren) ja viaton roomalainen taksikuski (Marcello Mastroianm), joka sotkee itsensä rosmoperheen elannonhankintaan. Ohjaaja Alessandro BlascLtilla on oiva ote komediantekemiseen ja Loren-Mastroianni-De Sica Morx-ve//eksef matkailubisneksessä. Vain Karl puuttuu. trion yhteispeli sujuu muikeasti alusta loppuun. Seuraavalla viikolla, 24 maaliskuuta, nauretaan Marx-veljesten hillittömyyksille elokuvassa Kookospähkinöitä (USA 1929). Tämä oli vaudeville-teatiereita kiertäneen koomikkoveljessarjan ensiesiintyminen valkokankaalla. Elokuvan tapahtumat sijoittuvat floridalaiseen hotelliin, joka johtajansa herra Hammerin (Groucho Marx) käsissä keikkuu konkurssin partaalla. Puoliautioon hotelliin saapuva kahjokaksikko Chico ja Harpo kylvää ympärilleen kaaosta ja näyttää suistavan tämän matkailubisneksen irvikuvan lopulliseen tuhoonsa. Katsojan hekottelu taukoaa vain elokuvan musiikkinumeroiden ja pakollisten romanttisten tuokioiden ajaksi, ja vaikka Robert Floreyn ja Joseph Santleyn ohjaus on kankeaa, se ei juuri hidasta Marx-veljesten päätöntä menoa. MARKUS LATVALA Suomen elokuva-odciston esitykset IT-Oynomon auditoriosso (Piippukotu 2) keskiviikkoisin klo 18.00. venapäekkmi Tervetuloa yliopistoon SUOMALAISTA korkeakoulujärjestelmää pistetään kerralla uusiksi niin monella lapiolla, että eräät kaivetuista kuopista jäävät väkisinkin vähemmälle huomiolle. Tällä hetkellä opiskelijajärjestöjen kamppailun kärki suuntautuu opinto-oikeuksien rajoittamista vastaan, kuten oikein onkin, mutta siimat kannattaisi pitää auki myös taistelukentän reunamailla. Pari viikkoa sitten Suomen hallitus löi lukkoon yliopistolain muutosesityksen sisällön. Lakiesitys on tällä hetkellä eduskunnan sivistysvaliokunnan käsiteltävänä. ESITYKSEN ENITEN huomiota herättänyt kohta on siirtyminen kaksiportaiseen tutkimomalliin, mutta lisäksi siinä puututaan yliopistojen lehtäviin ja hallintoon. Lakiesityksen mukaan yliopistojen hallitukseen voitaisiin valita enintään kolmannes henkilöitä, jotka eivät ole yliopiston henkilöstöä eivätkä opiskelijoita. Tämä kohta sisältyy jo nykyiseen, vuonna 1998 voimaan tulleeseen yliopistolakiin. Uudessa laissa kuitenkin velvoitettaisiin ottamaan hallitukseen vähintään yksi henkilö yliopiston ulkopuolelta. On mielenkiintoista pohtia, keitä nämä yliopiston ulkopuoliset hallituksen jäsenet voisivat Jyväskylän yliopiston tapauksessa olla. Kaupunginhallituksen edustaja? Mistä puolueesta? Joku maakuntaliiton jees-mies? Paikallisen yritysmaailman kiiluvasilmainen tehokkuussaamaaja? Yliopiston rehtorin valintaa puolestaan ollaan siirtämässä täysin vastoin yliopistojen tahtoa laajemmalta vaalikollegiolta juuri yliopiston hallituksen tehtäväksi. MAHDOLLISESTI kauaskantoisin kohta lakiesityksessä on muutos neljännen pykälän ensimmäisessä momentissa, jossa määritellään yliopiston tehtävät. Tähän saakka siinä on puhuttu vapaasta tutkimuksesta, sivistyksestä, ylimmän opetuksen antamisesta sekä nuorison kasvattamisesta palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Uudessa laissa yliopistojen tehtäviin ollaan lisäämässä velvoite toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Kuulostaa periaatteessa viattomalta ja jokseenkin kannatettavalta ajatukselta. Lakia valmistelleet virkamiehet ovat todenneet, että kyse on lähinnä jo toimivan käytännön kirjaamisesta lakitekstiin. Mutta kun tavoite yhdistetään yliopiston ulkopuolisten henkilöiden vaikutusvallan lisäämiseen yliopiston hallituksessa sekä rehtorin valinnan siirtämiseen hallitukselle, siinä voi nähdä jo perin uhkaavia sävyjä. Sivistyksen ja talouden ei välttämättä tarvitsisi olla loisensa poissulkevia arvoja, mutta pahimpaan lienee syytä varautua. JUHA MÄKINEN Kinossa kuoleman takaa-ajamana EI KINOA ILMAN Lars von Tricrin elokuvaa. Tiistaina 2.3. ja keskiviikkona 3.3. nähtävä ohjaajan hyvyys-pahuus -tutkielma on nimeltään Dogyitte (2003). Tapahtumat von Trier on tällä kcnaa sijoittanut 1930-iuvulle, pieneen yhdysvaltalaiseen kaupunkiin. Gangsterijoukkoa pakeneva kaunotar (Nicole Kidman) saa sieltä suojapaikan, kun lupaa vastapalvelukseksi tehdä kaupunkilaisille töitä. Kun takaa-ajajat lähestyvät, alkavat kaupunkilaiset vaalia lisämaksua avustaan ja hyvyyden hinta asettuu lopulta sietämättömänkin korkeaksi. Seuraavan tiistain, 9.3., elokuva ei ole helppo pala sekään. Isabcl Coitextin Elämäni ilman minua (Espanja/Kanada 2003) kertoo nuoresta naisesta, joka saa lääkäriltään tietää, että aikaa loppuelämälle on kaksi kuukautta. Joku voisi pitää koko elokuvan asetelmaa kulahtaneena: kuoleman läheisyyttä on kautta aikain käytetty terävöittämään elämän tuntua. Draamaa alleviivaa se, että päähenkilönä on nuori nainen, jolla elämän pitäisi olla vasta edessään, ja niin edelleen, mutta kummasti vain tämäkin tarina liikuttaa j a muistuttaa siitä, että elämä tosiaan on tässä ja nyt. Ja tosi. RIITTA KOIKKALAINEN Kampus Kino (llokivi, Keskussairaalanne 2). Näytökset (ellei toisin moinila) klo 19:00 (ovet puoli tuntia aiemmin). Lipui 4/5e (opiskelijat/muut). Baari auki (o-oikeudet). Lisätiedot: (014) 260 3356, kulHuurisihteeri@jyy.fi KULTTUURILLE ETSITÄÄN PAIKKAA SEMINAARISSA Euroopan Kulttuurisäätiön Suomen Osasto ry järjestää 18. maaliskuuta Keski-Suomen alueellista kehittämistä käsittelevän seminaarin "Kulltuurin paikka". Seminaarin tarkoituksena on pohtia elinkeinoelämän ja kulttuurin verkottumista yli sektorirajojen. Seminaarin puhujina ovat mm rehtori Aino Sallinen, professori Laura Kolbe, kaupunginjohtaja Pekka Kettunen ja professori Matti Klinge. Otsikolla "Minun Jyväskyläni" puheenvuorot pitävät muun muassa Jelmu ry:n toiminnanjohtaja Jonna Paananen sekä JYYn kulttuurisihteeri Jiri Sironen. Seminaari pidetään Agorassa ja sinne on vapaa pääsy kaikilla kiinnostuneilla. Kahvitarjoilua vanen ilmoittautumiset 12.3. mennessä Tuija Kärkkäiselle, puh. (09) 454 7177. sähköposti tuija.karkkainen@eurocult.fi. LÄNKKÄREITÄ JA LÄNSINAAPURIN LEFFOJA Keski-Suomen elokuvakeskus tarjoilee tämän Jylkkärin ilmestymisviikolla sekä annoksen westernejä että silmäyksen 1990 luvun ruotsalaiseen elokuvaan. Elokuvat esitetään Lutakossa IT-Dynamon auditoriossa. Torstaina 4.3. nähdään Terence Hillin spagcttivvestem Minä armahdan Mooses ei. Perjantaina 5.3. vuorossa on Sergio Leonen klassikko Hyvät, pahat ja rumat, josta esitetään restauroitu ja pidennetty versio. Nämä esitykset alkavat kello 19. Lauantaina 6.3. Tarjolla on Astrid Lindgrenin lastenkirjaan pohjautuva koko perheen elokuva Kalle mestarietsivä (klo 14) sekä Henning Mankeliin dekkariin perustuva jännäri Valkoinen naarasleijona (klo 16). JYROCK HUHTIKUUN PUOLIVÄLISSÄ Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan perinteikäs sisäfestivaali Jyrock järjestetään tänä keväänä 16.-17. huhtikuuta ravintola Ilokivessä. Jo 17. kertaa järjestettävä tapahtuma pyrkii tuomaan esiin mielenkiintoisia ja nousevia nimiä populaarimusiikin eri marginaaleista. Viime vuosina aina lähes loppuunmyydyssä tapahtumassa tarjotaan tänä vuonna mahdollisuus nähdä ja kuulla lähes pariakymmentä artistia, joiden joukossa mm. Jose Gonzalez (Ruotsi), Ultramariini, Hidria Spacefolk, Uusi Fantasia, Phuzy, \Vojciech, Au Pair ja Putsch '79. Aiempaa Jyrock-kokemusta edustavat ensimmäisessä Jyrockissa vuonna 1985 soittanut 22 Pistepirkko sekä juuri kolmannen levynsä julkaissut porilainen Kuusumun Profeetta. Jyrockin ohjelma julkaistaan kokonaisuudessaan maaliskuussa. Ennakkoliput tulevat samalla myyntiin. Lisätietoja voi lukea piakkoin myös netistä osoitteesta www.jyu.fi/jyrock.
ED Jyväskylin Ylioppilaslehti 4/2004 Maistereita valmistui ennätystahdilla TEKSTI: PIRITTA PESONEN KUVA: TUUKKA RÖNKKÖ VUONNA 2003 Jyväskylän yliopistosta valmistui 1232 maisteria. Luku on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Kaikilla koulutusaloilla tavoitteet ylitettiin selvästi, ja kokonaismäärä ylitti yliopiston maisterituikintotavoitteen 11 prosentilla. Tällä vauhdilla Jyväskylän yliopisto noussee Suomen kolmanneksi suurimmaksi maisterikouluttajaksi. "Jyväskylän yliopisto on tehokas yliopisto. Hakuvaiheessa karsiutuu moni, ja opiskelupaikan saaneet ovat hyvin motivoituneita opiskeluun", opintohallintopäällikkö Tuula Maijanen kehuu. "Meillä annetaan paljon muuntokoulutusta, eli aloittavalla opiskelijalla on jo aloittaessaan valmiina alemman tutkinnon verran opintoviikkoja, jotka on suoritettu esimerkiksi jossain toisessa korkeakoulussa. Myös aloituspaikkojen määrää on viime vuosina nostettu ja opinto-ohjausta tehostettu", hän avaa ennätyslukujen taustoja. MAISTERIMÄÄRÄN kasvattamiseen yliopistoja kannustaa nykyinen rahoitusmalli. Suurin osa yliopiston rahavirrasta kun koostuu opetusministeriön myöntämästä rahoituksesta, joka määräytyy tutkintojen perusteella. Yliopisto solmii opetusministeriön kanssa tulossopimuksen, jossa määritellään kolmen vuoden periodille kappalcmääraisei tavoitteet suoritettaville tutkinnoille. Maijanen ei pelkää määrän tavoittelun ajavan ohi laadun hallinnassa. Vuonna 2005 otetaan koko maassa käyttöön uusi kaksiportainen tutkintorakenne, johon liittyen tiedekunnat hiovat jo ydinainesanalyysejaan. "Ydinainesanalyysin tarkoituksena on karsia opetuksesta turhat rönsyt pois. Tiede uusiutuu ja vanhaa ja hyödytöntä halutaan poistaa opetuksen sisällöistä, tämä on yksi laatutekijä. Myös opetuksen laatuhanke on vaikuttanut paljon siihen, että annetun opetuksen arvo ja arvostus on noussut." VUOSIKSI 2 4 2 6 tutkintotavoitteet on sovittu nykyistä korkeammiksi. Tänä aikana Jyväskylän yliopisto pyrkii tehtailemaan keskimäärin 1285 maisteria ja 119 tohtoria. Tiedekunnat saavat painaa kyllä kaarkommentti Maisteria pukkaa. sua, jotta näihin tavoitteisiin päästään", Maijanen toteaa. Jyväskylän yliopistosta valmistuu eniten maistereita luonnollisesti suurimmasta tiedekunnasta eli humanistisesta. Aikaa keskivertohumanisti kuluttaa opintoihin noin 6,1 vuotta, joka on myös pisin aika vertailussa muiden tiedekuntien kesken. Opintojen suorittamisnopeuden ykkössijan vie taloustieteiden tiedekunta, jossa opinnot suoritetaan keskimäärin 4,4 vuodessa. Vuonna 2003 koko yliopistoa kuvaava luku on 5,3 vuotta. Suositusnormi tutkinnon suorittamiselle on viisi vuolta. • Määrä ja laatu kolikon kaksi puolta JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO esitteli vastavalmistuneiden maisterien ennätysluvut. Määrälliseen kasvuun on siis panostettu. Miten käy laadun? Yliopiston tärkein missio on tehdä tiedettä yhteiskunnan ja elämän hyväksi. Tiede on tutkimusta, jossa laatu ajaa määrän edelle. Tutkimuksen taso on yksi yliopiston tärkeimmistä laatutekijöistä ja sitä tasoa et mitata määrällä. Mutta myös yliopistot käyvät rahalla, jaloista hengenvalistuksen aatteista huolimatta. Ja tällä hetkellä rahaa tuo määrä, ei laatu. Mitä enemmän maistereita valmistuu, siiä enemmän yliopisto nettoaa. Muuttuisivatko ydinainesanalyysien sisällöt ja tutkintorakenteet toiseen suuntaan, jos valtiovalta ojentaisikin yliopistoille pätäkkää laadullisten saavutusten mukaan? Kuuluuko tulossopimuksiin maisterin lukumäärän lisäksi myös sopimus sivistyneistä ja itsenäisesti ajattelevista yhteiskunnan jäsenistä, jotka ymmärtävät systeemiä suuremmassakin mittakaavassa kuin vain oman putkisuuntautumisensa puitteissa? Tehokkuuden lisääminen suosii tasapäisyyttä, ei luovuutta. On myös mielenkiintoista pähkäillä, miten ydinaincsanalyyseissä säilytetään luovuuden osuus. Uusi ja innovaiiivinen syntyy luovuuden voimalla, ja luovuutta ei voi sovittaa tulossopimuksen aikatauluun. Jos luovuus karsinoidaan, aikataulutetaan ja karsitaan, ei jäljelle jää luovuuden ripettäkään. Ja jos halutaan nuoret suoraan lukiosta yliopisto-opintojen pariin, on muistettava, että opiskelu on muutakin kuin uravalintaa, se on elämänvalintaa. Tuore ylioppilas on vasta irrottautunut äidin helmasta, ja mieli on vapaa maasto oman itsenäisen ajattelun ja maailmankatsomuksen syntymiselle. Tarjotaanko heille sukkelaa pud<ea? Siinä kun taaperrat turhia ajattelemalta ydinperkauksen läpi käyneen opinto-ohjelman mukaan. Vai miien olisi laaja akateeminen vapaus, jossa etsimällä kokeilemalla, epäonnistumalla ja onnistumalla on mahdollisuus muodostaa vahva itsenäisesti ajatteleva, luova yksilö? Eläköön elinikäinen oppiminen! Yhdysvalloissa laadun ja määrän ristiriita on ratkaistu nokkelasti: yliopistot on jaoteltu massatuotantolaitoksiin, jonne pääsevät kaikki, ja laatuyksiköihin, jonne on asiaa vain valioyksilöillä. Mahtuvatko laatu ja määrä Suomessa vielä saman instituution alle? PIRITTA PESONEN KOSOLTI MYÖS KUNNIATOHTOREJA Jyväskylän yliopiston kuudennessa varsinaisessa koko yliopiston yhteisessä promootiossa lauantaina 22. toukokuuta vihitään ennätysmäärä maistereita ja tohtoreita. Juhlapaikka. Jyväskylä Paviljonki, täyttyy noin 240 maisterista, 100 tohtorista sekä sadoista vieraista ja yliopistoväestä. Juhlallisessa promootioaktissa vihitään lisäksi neljätoista kunniatohtoria. Kunniatohtoreiksi promovoidaan tiedekunnittain seuraavat henkilöt: Humanistinen tiedekunta: säveltäjä Pekka Kostiainen ja professori Sven Strömqvist. Informaatioteknologian tiedekunta: professori Roland Glowinski ja johtaja Harri Koponen. Kasvatustieteiden tiedekunta: toiminnanjohtaja Liisa Kauppinen ja apulaisprofessori Bert van Oers. Maiemaaius-luonnontieteellinen tiedekunta: professori Ben Mottelson ja professori Dietrich Stoyan. Liikuntaja terveystieteiden tiedekunta: professori Joachim Mester ja professori Claudine Sherrill. Taloustieteiden tiedekunta: ekonomi Timo Fredrikson. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta: Professori George Hynd, professori, pääjohtaja Vappu Taipale ja professori Alain Touraine. AINO SALLINEN LAATUKESKUKSEN HALLITUKSEEN Suomen Laatukeskus on valinnut Jyväskylän yliopiston rehtonn Aino Sallisen hallituksensa jäseneksi. Jäsenyys alkoi 25. helmikuuta, ja hallitustyöskentelyn toimikausi on kaksi vuotta. Laatukeskuksen hallitus toimii myös Suomen Laatuyhdistys ry:n hallituksena. Laatukeskus tukee organisaatioiden omaehtoista toiminnan tehokkuuden ja laadun parantamista sekä kestävän kilpailukyvyn edistämistä Suomessa. Avoimien kurssien lisäksi se palvelee yksilöllisesti asiakaskohiaisin valmennusohjelmin ja konsultoinnein. Se myös järjestää vuosittaisen Suomen laaiupalkintokilpailun. VÄESTÖLIITTO PALKITSI PULKKISEN Väestöliitto on myöntänyt 5000 euron suuruisen Elsa Enäjärvi-Haavion palkinnon Jyväskylän yliopiston psykologian professorille Lea Pulkkiselle. Palkinto myönnetään joka toinen vuosi tunnustuksena naiselle, joka on merkittävästi osallistunut perhe-ja väestöpolitiikan kehittämiseen tai edistänyt naisen osallistumismahdollisuuksia perheen, työn tai yhteiskunnallisen toiminnan piirissä. Lea Pulkkisen palkitsemiseen vaikutti hänen perhettä ja lasien kehitystä koskeva tutkimustyönsä sekä lasten ja vanhemmuuden arvostusta vahvistavat julkiset puheenvuoronsa. Myös Pulkkisen osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä uusien käytäntöjen kehittelytyö lasien ja nuorten kasvatuksen ja perheiden voimavarojen lukemiseksi on Väeslöliiion mukaan ollut varsin merkittävää.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/20D4 Q keskustelua SIVISTYSYLIOPISTOON EIVÄT RAJOITUKSET KUULU! Opiskelijat ovat aiheellisesti älähtäneet kaavailuista asettaa korkeakouluopinnoille tiukka aikaraja. Opetusministeriössä on huolestuttu suomalaisopiskelijoiden pitkistä opintoajoista. Asettamalla tiukkoja rajoja kuitenkin lakaistaan todellinen ongelma opiskelijoiden toimeentulon niukkuus maton alle. Pitkät opiskeluajat eivät Suomessa ole niin suuri ongelma kuin julkisuudesssa käydystä keskustelusta voisi päätellä. Keskimääräinen tutkinnon suorittamisaika yliopistoissa on kuusi vuotta ja netto-opiskeluaika 5,1 vuotta, eli hyvin lähellä viiden vuoden tavoitetta. Meillä on myös hyviä esimerkkejä opintoaikojen lyhentämisestä muiden keinojen kuin rajoitusten kautta. Esimerkiksi Oulun yliopistossa on opintojen ohjausta kehittämällä lyhennetty opintoaikoja yli vuodella, humanistisissa aineissa lähes kahdella. Opintoaikoja pohtineen työryhmän ehdotuksista pitäisikin rajoitusten sijaan panostaa henkilökohtaisiin opintosuunnitelmiin sekä lukukausien nykyistä tehokkaampaan hyödyntämiseen. Opintojen viivästyminen johtuu pääosin opiskelijoiden työnteosta. Työelämävalmiuksicn kannalta opiskelijoiden työnteko ei ole ainoastaan huono asia, eikä siitä pidä opiskelijoita rangaista. Suomalaiset maisterit työllistyvät kansainvälisesti verrattuna hyvin juuri työkokemuksensa ja laadukkaan sekä joustavan koulutusjärjestelmämme vuoksi. Paras keino nopeuttaa opintoja on korottaa opintotukea. Kokoomus on oman opintotukimallinsa esittänyt. Siinä kuukausittainen opintotuki nousee 102 euroa nykytasosta. Suomen ylioppilaskuntien liiton mukaan vastaava korotus lyhentäisi opiskeluaikoja merkittävästi. Sdp ja keskusta kyllä puhuvat kauniisti opiskelijoiden tukemisesta. Teot kuitenkin kertovat aivan muuta. Esimerkiksi tämän vuoden budjetista päätettäessä asumislisän korottamisen taakse ei hallituspuolueiden edustajia saatu. Suomalaisen yliopistokoulutuksen vahvuus on sen joustavuudessa. Opiskelijoita ei saa asettaa tiukkoihin muotteihin, vaan koulutusjärjestelmämme on oltava tulevaisuudessakin tasa-arvoinen. KAARINA DROMBERG KANSANEDUSTAJA, SIVISTYSVALIOKUNNAN PUHEENJOHTAJA SUVI LINDEN KOKOOMUKSEN EDUSKUNTARYHMÄN VARAPUHEENJOHTAJA A N N A ANTTINEN PUHEENJOHTAJA, KOKOOMUKSEN OPISKELIJALIITTO TUHATKUNTA PUHUTAAN NYT SITTEN VAIKKA RANSKASTA... Asmo Maanselkä kehotti suomalaisia viime Jylkkärissä 13/2004) kritisoimaan USA:n ulkopolitiikan sijasta ennemmin Ranskaa. On totta, että Ranskan poliittinen käyttäytyminen Euroopan Unionissa tuntuu nykyäänkin usein jääneen jonnekin Charles de Gaullen aikaisen itsekorostuksen tasolle. Ranskalaiset ovat ja pysyvät mielestään erityisenä poikkeuksena, jota muualla Euroopassa on siedettävä. Kritiikkiä kaivattaisiin toki enemmän. Maanselkä kirjoittaa Ranskan toimien hyssyttelyn Euroopan Unionin sisällä johtuvan siitä, että Ranskaa johtaa vasemmisto eikä konservatiivinen oikeisto kuten USA:ssa. En usko tähän, sillä Ranskaa johtaa tällä hetkellä oikeisto Ranskan oikeistolaisella valtapuolueella UMP:lla (Groupe de 1'Union pour un Mouvement Populaire) on hallussaan enemmistö kansanedustajanpaikoista, ja presidentti Jacques Chirac tuli valituksi viime vaaleissa 2002 oikeiston ehdokkaana. Lisäksi Maanselän väite siitä, että Ranskan tuore lakipäätös uskonnollisten symbolien kieltämisestä kouluissa johtuisi äänliikkeiden politiikasta, on liian äkkipikainen. Ääriliikkeillä Maanselkä viittaa trotskilaisiin kommunisteihin ja äärioikeistolaisiin, vaikka nämä kaksi kuitenkaan eivät ole sama asia. Uki uskonnollisten symbolien kieltämisestä on osa ihannetta Ranskan valtion tunnustuksettomuudesta, jota halutaan nyt vaalia erityisesti valtion koululaitoksessa. Le Penin johtaman äärioikeistopuolueen Fronde Nationalin nykyisellä 5-10 prosentissa keikkuvalla kannatuksella lienee vähemmän tekemistä nimenomaan tämän lain voimaan tulemisessa. Asiaan on mielipiteensa sanottavana niin naisasian kannattajilla kuin maahanmuuttajajärjesiöilläkin. eikä sitä voi noin vain leimata ääriliikkeiden temmeltämiseksi. Itse laistahan voi toki olla montaa mieltä. Luulisi muiden ongelmien kuin uskonnollisten symbolien olevan Ranskassa tärkeämpiä. Puhutaan vain Ranskasta, mutta harkitummin. Ulkopohtiikkalehteä osaavat kaikki lukea ja kopioida. TIINA HUOTARI OPISKELIJA KUKA SIELLÄ NETISSÄ ÄÄNESTÄÄ? Jylkkärissä 2/2004 päätoimittajan pääkirjoituksessa kaipailtiin ylioppilaskuntamme edustajistovaaleihin nettiäänestämismahdollisuuua. Nettiäanestärrustä on toki siellä täällä kokeiltu ja omassa edustajisiossammekin sen perään on haikailtu jo 90-luvun alusta alkaen. Asia ei kuitenkaan ole ongelmaton. Ensimmäinen ongelma on tietysti rajoittaa joillain tunnuksilta äänestämistä niin, että tiedetään henkilön, joka äänestää, olevan todellakin se henkilö, joka kyseistä ääntä saakin käyttää. Toisekseen on luotava järjestelmä, jossa aukotta voidaan luottaa siihen, että yksittäinen henkilö voi äänestää vain kerran. Nämä kaksi yksityiskohtaa ovat toki nykytekniikalla ratkaistavissa, multa kustannuksia niistä syntyisi sekä ainakin alan harrastajille houkutin hakkerointiin. Onko tuollaisen järjestelmän luominen kustannusten väärtti, onkin sitten toinen juttu. Ja vielä raskautiavampi este nettiäänestykseen siirtymiselle on: Äänestysrauhaa, joka on demokratian toteutumisen yksi keskeisin kulmakivi, ei voida taata muuten kuin valvoiulla äänestyspaikalla. Kuka ääntä oikeasti käyttää? Kenen tahto äänestystulokseen vaikuttaa? Säilyykö äänesiyssalaisuus? Edellä mainittuihin kysymyksiin ei minulle kukaan nettiäänestyksen kannattajista ole osannut vastauksia antaa. JYYssä vaalien äänestämismahdollisuuksissa ongelmia on ollut viime vuosina vain oikeastaan Jyväskylän ulkopuolella asuvien kohdalla. Heille ei ilman matkustamista ole voitu turvala mahdollisuutta tahtonsa ilmaisuun. Muutoin äänestyspäiviä ja -paikkoja on ollut todella paljon jopa valtakunnallisiin ja kunnallisiin vaaleihin verrattuna. Äänestyspaikat on jopa tuotu keskelle opiskelijoita laitosten auloihin, kirjastoihin sekä kahviloihin, joten aktiivisuus vaaleissa ei äänestäjältä kohtuuttomia ole vaatinut. Neiiiääncsrys ei paljoakaan äänestämisiä siis edes helpottaisi. Minusta julkisyhteisöjen velvollisuus yksiselitteisesti on järjestää vaalinsa siten, että jokainen äänestäjä voi rauhassa ja muiden näkemättä antaa äänensä sille, kenelle sen haluaa menevän, ilman eitä hänen täytyy kenellekään näyttää ui todentaa, ketä on äänestänyt. Siihen paras ja toimivin ratkaisu on poikkipoliittinen vaalilautakunta, äänestyskoppi ja suljettu uuma, jotka yhdessä sitten takaavat äänen anonyymiyden ja demokratian toteutumisen ilman mahdollisuutta minkäänlaiseen painostukseen kenenkään taholta. Ja niin kai sen pitäisi kuitenkin olla, että äänestäjien aktiivisuutta kasvatetaan päättäjien toimien mielekkyydellä ja harjoitettavan politiikan sisällöllä, enemminkin kuin markkinatempuilla ja äänestyspisteen tuomisella kotisohvalle. Siksipä esitänkin, että ei viedä JYYssä äänestystä neitiin edustajistovaaleissa jatkossakaan, vaikken minä vanhana jarruna ajatusta tyrmäämässä olekaan. MATTI MÄKINEN PÄÄSIHTEERI Yliopiston kirjaston salamyhkäinen lainauskielto JYYN NETTISIVUJEN Opinnoi ja olot s-keskustelufoorumissa on vellonut keskustelu yliopiston kirjaston lainauskiellon asettamiskäytännöistä. Kirjoittajia on hiostanut se, että lainauskiellon alkamispäivää ei ole määritelty selvästi. Myöhästyneistä lainoista tulee yhden euron suuruinen myöhästymisilmoitus, jonka jälkeen tarkemmin määrittelemättömällä ajalta asetetaan seitsemän euron sakolla varustettu lainakielto. Miksi tällainen käytäntö, yliopiston kirjaston asiakaspalvelun toimistopäällikkö Maria Sarvilinna? "Jämptiä päivää ei ole sanottu siksi, etteivät asiakkaat taktikoisi palautusten kanssa. Jos lainakiellon alkamispäivä ilmoitettaisiin, eurolla saisi lisäaikaa pitää kirjoja lainakiellon alkamiseen asti. Me haluamme, että kirjat kiertävät ja ovat mahdollisimman monen käytettävissä." Käytännöt eivät ole samanlaiset kaikkien yliopistojen kirjastoissa. Esimerkiksi Tampereen yliopiston kirjastossa myöhästyneelle kirjalle annetaan kolme päivää armonaikaa palautua kirjastoon. Myöhästymisestä ilmoitetaan sähköpostilla. Jyväskylässä ei anneta armonpäiviä kurssikirjojejn karhuamisen kohdalta, vaan jo myöhästymisestä ilmoitettaessa on saanut euron sakon. "Me ilmoitamme sähköpostilla muista lainattavista kirjoista, emme kurssikirjoista. Olemme miettineet myös mobiilipalvelua sähköposti-ilmoittamisen rinnalle, mutta tämäkään ei olisi ilmaista", Sarvilinna toteaa. Lainakiellon saa purettua maksamalla seitsemän euron sakot ja palauttamalla aineiston. Jos kirjat eivät palaudu kiellon asettamisen jälkeenkään tiettyyn aikaan mennessä, kolahtaa luukkuun seuraavaksi lasku. Viimeinen vaihe on perintätoimiston kirje. Uhkarohkea voi siis kokeilla onneaan lainakiellon alkamisen suhteen. Onko se päivä, viikko vai kaksi kuka tietää? "Kun palauttaa tai uusii lainat ajoissa, sakkoa ei tule euron euroa", Sarvilinna muistuttaa yksinkertaisesta, mutta niin usein unohtuvasta kirjastosäännöstä. PIRITTA PESONEN •järjestötJärjestöilmoitukset osoitteella jylkkari-jarjestot@cc.jyu. Ilmoitukset numeroon 5/04 ti 9.3. mennessä! Eteläpohjalainen osakunta Tiistaina 16.3 lelfailta osakuntaliuoneistolla klo 19. Elokuvaehdoluksia voi käydä tekemässä kotisivuillamme. 30.3 tiistaina lähdetään kimppakyydeillä Pupuhuhtaan keilaamaan klo 19. Tervetuloa mukaani Lisätietoja tapahtumista. Ilmoittautumislomake sekä ohjeet sähköpostilistalle liittymisestä löytyvät kotisivuiltamme hllp//www.cc.jyu/yhd/epok/. Evankeliset opiskelijat i'rKokoonnumme lauantaisin klo 19.00 Lulheiin kirkolla (Kansakoulukatu S). Olet tervetullut mukaan 1 Tulevia iltoja 6.3 Pelastuuko perhekunta? Seppo Suokunnas. 13.3. Saunailta, HU0MI klo 18.00, Kortepohjan kirkko 20.3. Kristitty koti, Mikko Suni. En-Kore-kuoro harjoittelee Lutherin kirkolla keskiviikkoisin klo 19.00. Raamattupiirejä Kortepohjassa ja keskustassa. Lisatietoja toiminnasta: www sley.li/eo/jkl tai Katriinalla 050-3777344. Jyväskylän Akateemiset Reservinupseerit ry Pe 12.3 yhdessä JYYn kanssa järlestetaan perinteikäs SnowSurvival ja rakentajille/yöpyjille on myOs sauna tarjolla. Kaikki mukaan auttamaan rakentamisessa. Yhdistyksen kevätkokous on 17.3. Kortepohjan saunatiloissa. Kaiso tarkemmin kevään toimintaa osoitteessa http://www cc.jyu.li/yhd/jaru/ jossa voil myös liittyä jäseneksi. Hallitukselle voi lähettää kysymyksiä ja kommentteja osoitteeseen jaru-hallitus@cc.jyu.li Jyväskylän ev.lut. opiskelijalahetys Opiskeliiaillat pidetään torstaisin Vanhassa pappilassa klo 18.30 alkaen Sijainti kaupunginkirjastoa vastapäätä, Vapaudenkatu 26 (ovessa teksti Kappeli, kerhotilat) Käy sisään! Raamattupiireistä tietoa illoissa. Jos kenkä puristaa, tule juttelemaan: Opiskelijapastori Heikki Lehtimäki, yhteystiedot 014213 9011.050-571 4564, heikki.lehtimaki@opko.fi English services and Bible Study lwice a monlh at Vanha pappila, Vapaudenkatu 26 in co-operation wilh Jyväskylä ev.lulh city parish Next service Su 14.3 and Bible Study Mo 8lh March 19.00 4.3.30 hopearahaa Ari Tähkäpää; 11.3. Profeetan näköinen mies Mauri Salojärvi. Jyväskylän Maan Ystävät (Jymy) kokouslaa parillisten viikkojen keskiviikkoisin. Seuraava tapaaminen 3.3 klo 19 Baari Vakiopaineessa (Kauppakatu 6). Uudet ihmiset, tervetuloa! Jymyn sunnuntai keskusteluilla 7.3. klo 19 Jarjeslokellarilla, (Voionmaankatu 34), aiheena Talous ja kulutus -kampanja. Lisätietoja Sari Leinonen, puh. 045 6737565 Jyväskylän Opiskelevat Partiolaiset ry JOPA. Tuo riemukas parliomainen seurue, taynna iloisia ja energisiä opiskelijoita Jos olet opiskelija, nyhdä lapikkaat jalkaan ja tule JOPAIaislen letkeaän seuraan. Et tarvitse muuta kuin reipasta mieltä ja vähän seikkailunhalua. Seuraavat tapahtumat. K-SP-n talvikisat la 6.3. Retki Nääsparliolaisten kanssa 5.-7.3. Tervetuloa! Lisätietoja ja ohjeet sähköpostilistalle llittymiseslä. htlpj7vvww.cc.jyu.li/yhd/jopas/ Puheeniohlaia Mikko: mipeeeyl@cc.jyu.li Viikingin kosto -bileet to 4.3 klo 22 alkaen Giggling Martinissa. Liput 2 e: viikinkivetimissa 1.5 e. Pohjoismaista musiikkia ja meininkiä luvassa! Seuraava tapaaminen li 16.3. klo 16 Pohjoismaisella tiedotustoimistolla (Kilpisenkatu 9). Tervetuloa! iMtMifiMafeffMr (jfjeiaf) Opiskeluryhmä PINK0 kokoonluu Jyväskylän SETAn toimistolla (Kilpisenkatu 8, 4.kerros) kuukauden ensimmäisenä tiistaina klo 18. Avoimet ovet toimistolta torstaisin klo 18.30-20. Puhelinpäivystys keskiviikkoisin klo 19-21 numerossa 0143100660. Seuraa tiedotusta ryhmien toiminnasta ja muisla tapahtumista sekä jäsenyydestä uusilta (') nettisivuillamme (http://netli.nic.li/-iklsela). Huomaa uusi keskustelupalsta! Liity, osallistu ja ota kantaa. Seuraavat Ilokiven bileet: pe (huom!) 12.3. klo 2i~03(yläkeita). Jyväskylän Ylioppilasteatteri Kiinnostaako puvustaminen, lavastaminen, valojen lai äänen ajaminen' JYT etsii uusia tekijöitä joukkoonsa. Tutustu nyt, toteuta myöhemmin! Yhteydenotot. Kirsi, kbiskop@cc.jyu.li. Oletko maksanut vuoden 2004 jäsenmaksusi' 12 eurolla saal mm. vakuutuksen JYT n puuhiin. Tilille 104530-111665, viite 1096. Jäsenkortin saat Kaisalta (kaelmall@cc.jyu.li) kuittia vastaan. Hallitus kokoustaa li 9.3. klo 18 Ilokiven hallituskabinetissa. Jyvoskyld Zen ry Opasluskurssi zen meditaatiosta kiinnostuneille 28.3. klo 12.00 Ryhtilassa. hinta I0e Viikonloppuretriitti huhtikuussa Lue lisää http.//people.cc.|yu li/yhd/zen/ Kansanlähetyksen toimintaa opis kelijoille ja nuorille aikuisille. KOLME KOHTAAMISTA -illat osoitteessa Kauppakatu 13 klo 19.30.123. Hanki elämä... omalta paikaltasi? Pirjo Sormunen. 26.3. Gospelia korville Frail duo. Leipasunnuntail Keijon kirkolla klo 16. Jarmo Sormusen raamattuopetusta, musiikkia, ehtoollinen 14.3., 28.3. Raamiksel Lähetyskodilla klo 18 vuoroviikoin Leipäsunnunlain kanssa 7.3., 21.3 Kumman Luja Elokuvia katsellaan videoillassa sunnuntaina 7.3. klo 14 alkaen Korlepohjan D-talon videohuoneessa (ylin krs). Kuliin järjestämä! kaikille avoimet lietokilpailul pyörivät Rentukassa kevättiislaisin. Seuraavaksi vuorossa on tiistaina 16.3. klo 21 yleistietoaiheinen visa. Tervetuloa mukaan! Lisatictoia toiminnastamme kiinnostuneille: kuluhallitus@cc.jyu.li JÄRJESTÖPALSTAN SÄÄNNÖSTÖ Järjestöilmoitukset lähetetään osoitteeseen jylkkarijarjcstoi@cc.jyu.n. Ilmoitusten ehdoton mäksimipjiuus on 70 SANAA. Ilmoitukset lähetettävä viimeistään lehtien ilmestymistä edeltävänä TIISTAINA. Puulaakinne mahdollisen LOGON voitie toimittaa joko sähköpostilla osoitteeseen jylkkarijarjestot@cc.jyu.fi tai paperilla toimitukseen skannattavaksemme. Vain TAPAHTUMAT, MENOT JA ILMOITUSASIAT. valiokunnat KV-VALIOKUNTA Torstaina 4.3. Stammtisch-vuorossa Rentukassa ovat Espanja ja Ponugali eli kuumat tahdit jatkuvat! Kiinnostaisiko Cafe Lingua, missä kielitaidon peiraamiscsla ja rennosta kullluunvaihdosia kiinnostuneet tapaisivat toisiaan pelailun ja jutustelun merkeissä? Emä millaisia viritystä on alulla lukuisista eri maisia tulleiden opiskelijoiden tietojen ja kokemusten hyödyntämiseen? Tule kuulemaan Iisaa ja ideoimaan, seuraava kokous 9.3 klo 16 hallituskabinetissa Lisätietoja: kvsihtecn@jyy.fi KEHY-VALIOKUNTA Kokous torstaina 11.3. klo 16 hallituskabinetissa. Kuulemme mm. Kchy-päivillc suunnitelluista ideoista. Intialaisen leffan ilta valiokuntalaisille 31.3.. lisätietoa seuraa lähempänä. KULTTUURIVALIOKUNTA Lähde kulltuunvahokunnan ooppcramatkallc ke 28 4. Helsinkiin. Ohjelmassa vapaa-aikaa Helsingissä sekä illalla Dario Fo:n Matka Reimsiin -ooppera. Hinnat matkoineen katsomosta riippuen 27 tai 33 euroa. Lisätietoja ja ilmotlauiumiset kulttuurisihteeri Jiri Siroselle, 014-260 3356 Katso myös kulttuurivaliokunnan kuulumiscl JYYn sivuilta: www.jyy.fi.