Jyväskylän Ylioppilaslehti 15/2004 Suomen ylioppilaille yhteistä arvopohjaa pääkirjoitus/ Toni Peltonen Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokousviikonlopun haastavin tehtävä oli hyväksyä koko ylioppilasliikkeelle yhteiset arvot, joiden pohjalta se voisi ensi vuonna määritellä piuhalle tulevaisuuteen tähtäävän strategian. Haastavaksi asian teki asbraktion lisäksi se, elia vaikka ylioppilaskunnat ovat tottuneet hieromaan SYL:n hallituksen henkilövalintoja yömyöhään, yhteisen vision käsittely oli liittokokoustasolla uudempi juttu. Koko kuluneen vuoden töitä tehneen valmisteluryhmän Visio 2015 väliraportti tiivisti ylioppilasliikkeen yhteisen arvopohjan neljään sanaan: vastuullisuus, muutoskykyisyys, aktiivisuus ja erilaisuuden hyväksyminen. ' Ongelmaksi muodostui päätösesitys, jonka mukaan liittokokouksen pitäisi hyväksyä SYLUe mainitut neljä arvoa, mutta siellä ei käsitettäisi yksityiskohtaisesti niiden perusteita. Ylioppilaskunnat kun perinteisesti viljelevät kokouksessa muutosesityksiä SYL: n papereihin pilkun paikasta aina niiden sanojen tai kappaleiden poistoon, jotka yhdessä koetaan muokkaavan ylioppilasliikkeen toimintaa väärään suuntaan. Lopputuloksena oli, että yksittäisiä arvoja ilman perusteita ei lyöty lukkoon. Liittokokous vain päätti esittää, että työtä jatketaan ja ensi vuonna kokouksessa olisi käsiteltänä kokonaispaketti visiosta ja sen käytäntöön menevistä toimintaehdotuksista. Paljon vaadittu, mutta paljon pitää voida vaatia. Suuren yhteisön on aina vaikeaa määritellä itselleen yhteistä arvopohjaa. Niin myös ylioppilasliikkeen, jonka sisään mahtuu kaikennäköistä ajattelijaa ja ajattelematonta, kauppatieteilijästä ja teekkarista humanistiin ja luonnontieteilijään. Lisäksi arvokeskustelua värittävät ylioppilasliikkeen sisällä vaikuttavat poliittiset ryhmät. Kuinka pieneksi ylioppilasliikkeen yhteinen nimittäjä voi mennä, että se vielä on hyväksyttävissä yhteiseksi arvopohjaksi? Riittääkö, että arvojen nimiin voidaan ajatella sitoutuvan 60 prosenttia jäsenistöstä? Vai voidaanko mennä alle puoleen? Kipuraja voi olla yllättävän lähellä, jos edes liittokokoustasolla ei pystytä avaamaan keskustelua. Selvää on, että SYL tarvitsee arvopohjasta kumpuavan yhteisesti sovitun ja hyväksytyn tulevaisuussuunnitelman, jotta liike muuttuisi opetusministeriön hankkeiden lausuntoautomaatista ylioppilaita koskevan asialistan selkeäksi määrittelijäksi. Tämä tarkoittaa sen ajatuksen hyväksymistä, että liikkeen yhteinen arvopohja voi olla yllättävänkin kapea. Tästä kapeudesta huolimatta pitää arvojen olla niin kestävällä pohjalla, että ne kestävät laajankin jäsenistön keskustelun. Vain sen kautta ylioppilasliike yhdessä voi sitoutua yhteiseen visioon ja arvopohjaan. toimitus. suosittelee: Jalat (ruumiinosa). Maan jäätyessä alta pyörä kannattaa korvata maailman vanhimmalla menopelillä. Ojan pohjalle kun on tunnetusti vaikeaa liukua jalkaisin. Pandan maitosuklaa (herkku). Hyvää, ja vaajakoskelaisena tuotteena sopii myös keskisuomalaisen nurkkapatriootin ruokapöytään. #CD3500 (värikoodi). Palava, puhdistava, pelastava punainen. Saa aikaan herkän tunnelatauksen mustan ja valkoisen vierellä. KANNEN KUVA: HANS-PETER VVECKMAN Jyväskylän Ylioppilaslehti www.jyy.fi/jvlWairi Toimitus Keskussairaalanne 2 40600 Jyväskylä (014)2603360 jylld<ori@jyy.fi Fax:(014)2603928 PootoirnitKifG TooiFteJlorven (014)2603359 044 531 1099 poat»miHojo@j>yfi Toini ittofO Juha Mäkinen (014)2603360 5 3 6 9 8 2 8 5 loimittojo@jyyfi Gnsafikko-kuvoaja Hans-Rster Vvfeckman (014)2603973 040 5683696 vweckman@ccjyu.fi Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri rauta RouHionen (014)260 7226 Osoitteenmuutokset JYYn keskustoimisto (014)2603355 JYYn jäsenille kotiin kannettuna Jylkkärin vuositilaus maksaa 8 euroa, ei-jäsenille 45 euroa. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. Ilmestyy lukukausien aikana, tänä vuonna 16 kertaa. Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liito Kultti ry.:n jäsen. K U I T T I = : : . • • : • . — " Ilmoitusmyynti Vexi Virtanen 050592 3696 ve».virtanen(a>kolumbus.fi Fax:(014)618633 Ylioppilaslehtien v a l t a k u n n a l l i n e n ilmoitusmyynti Pirunnyrkki Oy, (02) 2331 222 IlmoHuksenvalmlstaki Grafiikka Rutanen (014)216315 0505962444 grafiikko@rutanen.fi Painopaikka Lehtisepät Oy, Pieksämäki (015)723 4212. Painos 7000 kpl ISSN 0356-7362 Ilmestymispäivät syksyllä 2004 ilmestyy deadline 8.12. 24.11. Keväällä 2005 19.1. 5:1. 2.2. 19.1 16.2. 2.2. 2.3. 16.2. 16.3. 2.3. 6.4. 23.3. 20.4. 6.4. 4.5. 20.4. Ilmoitushinnat tekstissä 1,00 euroa / pmm takasivu 1,20 euroa / p m m määräpaikkalisä 0,12 e u r o a / p m m etusivu myydään ainoastaan kokonaan värilisä 0,4 euroa / p m m Jylkkän ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa. JYLKKÄRIN AVUSTAJATAPAAMINEN KE 2 4 . 1 1 . KLO 14 TOIMITUKSESSA Rehtorin apuraha 70 graduntekijälle 70 OPISKELIJAA sai yliopiston rehtorin myöntämän 2000 euron apurahan gradunsa loppuunsaattamiseen. Hakemuksia tuli yhteensä 706, eli noin joka kymmenes hakija sai apurahan. Suhteellisesti kovin kamppailu käytiin humanistisen tiedekunnan apurahoista; 18 apurahaa tavoitteli siellä 215 hakijaa. Opiskelijoiden puolesta puheenvuoron käytti varhaiskasvatuksen opiskelija Johanna Sourander (kuvassa), Joka korosti ehjien työskontclvjaksojen lärkeyua gradutyön etenemiselle:. Sauranderin oma gradu käsittelee pienten lasten toimijuutia päiväkodeissa. "Kolmevuotias näkkileipään tottunut Oskari totesi kauraleipää saadessaan, että 'tämä se vasta on elämää'. Samanlainen tunne tuli itselleni saadessani tiedon apurahasta", Sourander totesi. Itsenäisyyden sanoma kateissa? vieraasta päästä/ Saara Bergström Itsenäisyyspäivän alla on tapana muistella menneitä, mutta monia huolestuttaa myös hyvinvointivaltion tulevaisuus, ja syystä. Monet huolestuneista kansalaisista eivät kuitenkaan koe perinteisiä vaikuttamiskeinoja tehokkaiksi. Osa ihmisistä ei ole enää moniin vuosiin tyytynyt vain äänestämään edustajiaan neljän vuoden välein ja sen jälkeen odottelemaan ja voivottelemaan kotisohvalla, mitä tuleman pitää. Olemme saaneet todistaa toinen toistaan ärhäkkäämpien painostusryhmien esiinmarssia: kansalaisjärjestöt kärkkyvät poliitikoilta karkuun valuvaa valtaa. Järjestöt ja niiden kautta vaikuttaminen eivät loki ole mikään uusi keksintö. Kuitenkin jo asemansa vakiinnuttaneiden rinnalle on ilmaantunut koko joukko erilaisia aklivistiryhmiä. Mielenilmausten kasvava määrä osoittaa, etlä ryhmittymät osaavat, ainakin jossain määrin, toimia yhteisen asian puolesta. Aina järjestöt eivät kuitenkaan tunnu puhuvan samaa kieltä, ei keskenään eikä ulkopuolisten kanssa. Esimerkkinä hyvästä tarkoituksesta, mutta huonosta toteutuksesta, toimii vaikkapa jokavuotinen itsenäisyyspäivän kuokkavierasjuhla presidentinlinnan edustalla. Kuokkavieraat, tai ainakin pääosa heisiä, ovat vihaisia sen vuoksi, että samaan aikaan kun maan eliitti juhlii, monet muut ovat ilman asuntoa, ruokaa ja rahaa. Ihan hyvät perustelut, mutta ne eivät vain juhlapäivähumussa lavallisen tallaajan korviin kantaudu. Ongelmana kuokkavierasjuhlien kaltaisissa riehakkaissa mielenilmauksissa onkin se, ettet iltapäivälehtien etusivuille suinkaan päädy mielenosoituksen sanoma. Sen sijaan pääosan saavat marginaalisen joukon aiheuttama pahennus, muutaman kansanedustajan tilitys henkisestä kärsimyksestä ja tietysti kätevästi samalla juhlaasun esittely. Ryhmittymiä yhdistävät vahvat, usein tunneperäiset motiivit. Tunteellakin on toki paikkansa julkisessa keskustelussa, mutta siitä ei pitäisi lulla järjellisen ajattelun korviketta. Totuushan on, että vaikka kuinka hyppisit konservatiiviedustajan mersun konepellillä, se ei tee hänestä yhtään vastaanottavaisempaa sanomallesi. Voiko veteraaneilla ja kuokkavierailla olla jotain yhteistä? Ovatko kuokkavieraat nykyajan vapaussotilaita? Ehkei sentään, vaikka päämäärät ovat kummallakin hyvät. Veteraanit ovat arvostuksensa kansan silmissä jo ansainneet. Ehkä kuokkavieraidenkin kannatlaisi tulevana itsenäisyyspäivänä havitella myös laajempien kansanjoukkojen ymmärrystä toiminnalleen.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 15/2004 JYYn jäsenmaksu säilyy entisellään Yo-kylän vuokriin kolmen sentin korotus . TEKSTI: TONI PELTONEN PIIRROS: HANS-PETER V/ECKMAN JYYN BUDJETTI vuodelle 2005 pitää ylioppilaskunnan jäsenmaksun entisellään 87,30 eurossa ulkopuolisista korotuspaineista huolimatta. Ylioppilaskunnan maksama YTHSmaksu nimittäin noussee ensi vuonna kolmella ja puolella eurolla jäseneltä ja myös Suomen ylioppilaskunnalle maksettava osuus nousee 20 sentillä per jäsen. Ylioppilaskunnan jäsenmaksuun syntyvä rako tilkitään muualta, lähinnä sijoitusten tuotoista ja varsinaisen toiminnan säästöistä. Kortepohjan ylioppilaskylän asukkaille budjetti tarjoaa maaliskuun alusta lähtien vuokrankorotuksen, kolme senttiä neliöltä. Opiskelijabudjetissa pieni lanttikin on paljon, joten varmasti harvalle korotus tulee mukavana asiana. Neliöistä riippuen lisäys on vuositasolla muutamasta eurosta reiluun kymmeneen euroon. Myös jäsenkortin hintaa nostettiin ensi vuoden uusille opiskelijoille eurolla, komi tulee maksamaan 10 euroa. BUDJETIN kokonaissummaksi pyöristyi 6,8 miljoonaa euroa. Lainojen kimputtamisella säästetään koroissa Budjettikäsittelyn ohella edustajiston kokouksessa tuli ilmi JYYn hallituksen tekemä päätös Koncpohjan ylioppilaskylän lainojen konvertoinnista, eli monien eri lainojen muuttamisesta yhdeksi lainaksi kiinteällä korolla. Sammon, Nordean ja Keski-Suomen Osuuspankin kilvan voitti lopulta Nordea, joka tarjosi seitsemäksi vuoTämä on hyvä budjetti. Valmistelu on sujunut mallikkaasti. Toivonkin, että tässä vaiheessa ei tätä ruveta paljon tötöilemään", hallituksen puheenjohtaja Perttu Soininen evästi edustajistoa ennen käsittelyä. JYYn edustajisto hyväksyikin talousarvion nopsaan tahtiin kauden viimeisessä kokouksessaan. Loka-marraskuun ajan hallituksen ja alaryhmien tiivisti valmistelema talousarvio nuijittiin pöytään ilman yhtään puheenvuoroa alle minuutissa marraskuun 15. päivänä. Suurimpana selittäjänä puheettomuuteen on yhteisen asian konsensuspolitiideksi kiinteätä korkoa, joka on aikaisempien lainojen keskikorkoa puolisen prosenttia alempi. "Nykyisellä suunnitelmalla ylioppilaskylä on 9-10 vuodessa velaton ja vielä asumiskuntoinen", JYYn kiinteistöpäällikkö Osmo Kääriäinen totesi edustajistolle seuratessaan ylioppilaskuntauransa 28. budjetin käsittelyä. kan lisäksi tosiasia, että budjettia oli käyty pitkään läpi jo edustajiston iltakouluissa, joissa jokaisesta ryhmästä oli edustajansa. Tavoitteena oli nimenomaan, että mahdolliset muutosehdotukset tulevat ajoissa esille, jotta edustajistokäsittely ei jumiudu nopeasti valmisteltujen ja yllättävien esitysten ristituleen. KORTEPOHJAN ylioppilaskylän vuokrankorotuksesta puhuttaessa mukavana porkkanana edustajiston edessä heiluteltiin budjetin yhteydessä valmisteltua ehdotusta, että ylioppilaskunta voisi ottaa kylän asukkaille irtaimistoja vastuuvakuutuksen. Tällä myös selitettiin vuokran korotuspaineita. Myös LV1remonttien eteneminen aiheuttaa kustannuksia, esimerkiksi E-talosta 275 000 euroa. Suunnitellun vakuutuksen jälkeen ei yksittäiselle asukkaalle koituisi kohtuuttomia kustannuksia vahingosta, vaan kyläyhteisö kollektiivina kattaisi vakuutuksella kustannukset esimerkiksi vesivahingoista. Omavastuuosuus sisältyisi tietenkin tähänkin vakuutukseen. JYYn kannalta vakuutus poistaisi myös riskiä joutua maksumieheksi, mikäli vahingontekijältä ei syystä tai toisesta kuluja saada perittyä. Vakuutukseen varaudutuinkin jo ensi vuodelle noin 28 000 eurolla budjettikäsittelyn yhteydessä, vaikka vakuutuksen ottamisesta päättää joulukuun alussa uudelleen järjestäytyvä hallitus. Asukasneuvosto saa vielä sanoa sanansa käsittelyyn. Budjetissa myös sovittiin, että JYY siirtää pahan päivän varalle ensi vuonna vararahastoon 74 000 euroa entisten 100 000 euron kaveriksi. Rahasto perustettiin automaattijäsenyyden poistokcskustelun ollessa kiivaimmillaan. Ylimenokauteen on edelleen syytä varautua, vaikka keskustelu onkin jo rauhoittunut. nstyi 6,8 miljoonaa euroa. teen on yhteisen asian konsensuspohtiivoisi ottaa kylän asukkaille irtaimistoja vaikka keskustelu onkin jo rauhoittui Jyväskylän lukuvuosi jaetaan viiteen jaksoon JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO yrittää Jyväskylässä jaetaan entiset syysja Muutoksella pyritään tehostamaan tarkoita sitä, että nykyiset koko syk o n c i xnieMioa rpnnctaa r\r\Ptiicraan ia n r v . L-mr<^t m l / t i k a i i f i i M l / o n l i i \ l o i n c u i r l o n n L/<\L-/i lnl^n»nir»l*o i<*f lf»mill<» A»ainplrA<i **»i I r a i ^ A n i n i l f i u m i ]..,-..-.«..„—,i-;«i ln«ir JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO yrittää ensi vuonna tehostaa opetustaan ja oppimista siirtymällä kahdesta lukukaudesta uuteen viiden jakson järjestelmään. Monet muutkin yliopistot ovat jo pilkkoneet tai ovat pilkkomassa lukuvuotta pienempiin yksiköihin. Jyväskylässä jaetaan entiset syysja kevätlukukaudet kahtia. Näin saadaan aikaan neljä lyhyempää jaksoa, joiden sisään voidaan sijoittaa tehokkaammin kursseja. Viides jakso tulee kesäopetuksesta. Jaksot otetaan käyttöön ensi kesän alusta lähtien. Muutoksella pyritään tehostamaan koko lukuvuotta jatkamalla opetuskausia ja lisäämällä opetusta maanantaisin ja perjaniaisin. Järjestelmä myös sallisi opettajille mahdollisuuden varata tutkimuskausia. Muutos ei kuitenkaan esimerkiksi tarkoita sitä, että nykyiset koko syksyn tai kevään jatkuvat luentosarjat loppuisivat. Käytännössä luennot vain jatkuvat ensi lukuvuonna kahden jakson ajan. TONI PELTONEN LIIKUNTATIETEISSÄ LAITOKSET YHTEEN Jyväskylän yliopiston liikunnan sosiaalitieteen ja liikuntakasvatuksen laitokset yhdistyvät ensi vuoden alusta yhdeksi liikuntatieteen laitokseksi. Liikuntaja terveystieteiden tiedekunnan uudesta koostumuksesta päätti marraskuussa yliopiston hallitus. Muutoksen jälkeen tiedekunnassa toimii kolme laitosta: liikuntabiologian, liikuntatieteiden ja terveystieteiden laitokset. PUHEENJOHTAJAKSI VALIOKUNTAAN? Yn valiokunnat etsivät puheenjohuodelle 2005. Puheenjohtasta kiinnostuneita pyydetään >imittamaan vapaamuotoiset hakenukset asianosaisille sihteereille yotalolle. Tarkempia tietoja saa JYYn nettisivuilta osoitteesta www.jyy.fi/ it.php. Pakanoita ei otettu JYYn kalenteriin JYYN KALENTERISTA tuli loppusyksyn lämmin peruna, kun Jyväspakanat poltti proppunsa, kun se ei saanut harrastusryhmänsä kuvausta läpi kalenterin loppusivuille. Jyväspakanat on pakanuudesta ja pakanauskonnoista kiinnostunut löyhästi järjestäytynyt joukko, joka kokoaa yhteen samanhenkisiä ihmisiä keskustelemaan asioista. Ryhmä yritti saada kuvaustaan "Uskonnollinen toiminta" -otsikon alle. "Lähinnä ihmetytti, miksi asiasta ei ilmoitettu meille, tai pyydetty lisätietoja, jos niitä kaivattiin. Ilmoituksen puuttumisen huomasimme vasta kun kalenteri oli kädessä", pakanaryhmän tiedottaja Anni Pursiainen toteaa. "Helposti ajattelee, että se johtuu ennakkoluuloista pakanauskontoja kohtaan", Pursiainen jatkaa. Ylioppilaskunnan perustelulähtökohtana kalenteriteksteille on, että järjestöt toimivat yo-kunnan ja sen jäsenten piirissä. Kaikkien nykyisessä kalenterissa esiteltävien järjestöjen toiminnasta on Ilokivessä paljon "faktista tietoa". Jyväspakanoiden mukaan samoin kriteerein pitäisi opiskelijakalenterista poistaa monien muidenkin harrasteryhmien kuvaukset, joissa ei puhuta mitään opiskelijoista tai yliopistosta. Järjestökuvauksista ci ole tähän mennessä tehty pysyviä sääntöjä, ja niitä Jyväspakanat nyt JYYltä toivookin tasavertaisuuden vuoksi. JYYn pääsihteeri Simo Pöyhönen on asiasta toista mieltä: "Kiveenhakattua kriteeristöä järjestöesittelyiden julkaisemiselle ei voida laatia, koska niiden julkaisumahdollisuus riippuu paitsi ylioppilaskunnasta myös kalenterin muista toimittajista ja ennen kaikkea näiden tekstien määrästä", Pöyhönen toteaa. Pöyhönen kehottaakin järjestöä ottamaan asiassa yhteyttä uudelleen, kun seuraavan vuoden kalenteria koostetaan. Hän kuitenkin muistuttaa, että koska JYY julkaisee kalenterin, se käyttää myös harkintavaltaa sisällön suhteen. Huutoäänestystä ei asiassa käytetä. TONI PELTONEN
Q Jyväskylän Ylioppilaslehti 1 5 / 2 4 .kahvipöytävisailu 61 OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. 1. Minkä kirjallisuuspalkinnon voitti viime vuonna Arja Puikkosen teos Haloo kuuleeko kaupunki? 2. Mistä ihmisen persoonallisuus voidaan päätellä Irenologian oppien mukaan? 3. Minkä maan internetverkkolunnus on .ba? 4. Missä yliopistossa Mikael Agricola opiskeli? 5. Minkä valtion hallitsija on ruhtinas Hans Adam II? ALLIKKO 6. Minkä kappaleen Antti Pääkkönen esitti voittaessaan Tenavatähti-linaalin vuonna 1992? 7. Milä eroa on irlantilaisen ja bourbon-viskin valmistuksessa? 8. Kuka oli Steven Spielbergin alkuperäinen valinta Indiana Jones -elokuvien päärooliin? 9. Mikä on Keski-Suomen vanhin urheiluseura? 10. Minkä sarjakuvasankarin ystäviä ovat Kit Carson ja Tiger-Jack? ii BONUS: Mistä tunnistaa turhamaisen rumpalin? etsiieequjÄssnieis :snN08 •uu9iiiMX8.ro l t'061 euuonA nuaisnj -ad 'BUjinH uonsoiiauey '6 esseljesoiSjAaiai-uinuue^ !UUj|)j ueenno ueeuiAiAe)|9!>| ininol e>|Of ">joa|j8S woj. '8 ejssieui |3|0nd i|A UBB19)AB>| UIIU -oqjnoq Biinuj 'BISBJIIO ueei -31S!UJ|BA 1|)(S!AS!B|!|UB|J| L o>)>)J!>|iAtoq BUUE/\ 9 •uiui.gisugiuoan '5 •gssirjjgquguiAA f UEU!A0fJ9ZlJ9H-E!US0a £ BlSIOponiU UO||B>| Z uouui>)|edsnnsj||efjt>| -U91SB|-JOIUnf EipUB|Uy |. idSMVlSVA tarjolla tänään t n r i n l l a t ä n ä ä n o n Jy |kk ärin osasto, jossa kerrotaan vinkkeLdl | U U d L d l l d d l l j ä jyväskylän ajankohtaisesta kulttuurija meininkielämästä, kuten musiikkitarjonnasta, teatterista, taidenäyttelyistä ja bileistä. Anna oma menovinkkisi osoitteeseen j y l k k a r i l a n a a n i " Iisi s. j y n . f i POP/ROCKJAZZ/KLUBIT Luiakko: pe 26.11. Dead Achilles: Amoral + Elcnium + Omnium + Gatherum + Maniiou, la 27.11. Peer Gunt, pe 3.12. Rähinä LIVE!: Elastinen + Iso-H + Kapasiteettiyksikkö + Trilogia + Tummapaahto Soundsystem. Bar 68: la 27.11. Kumikameli, pe 3.12. Purity. Ilokivi: pe 26.11. Vanha koira opettaa: Tuvalu + Ramson + Hail Chani, la 27.11. Lauantaiäksön #2: Spank My Jones + Hole In The Hcad + Radar Station, pe 3.12. Dark Visions + Chaotic Mind, la 4.12. Operaatio: Live (alakerta): Kätyrit + Oliver + Misleds, la 4.12. PreChristmasParty (yläkerta): SETA ry:n AIDS-tuki -bileet. Teatteri Eurooppa Neljän Vedä Hatusta -improvisaatioesitykset ke 24.11. ja ke 8.12. klo 19. Jazz Bar: ke 24.11. Too Many Men, pe 26.11. Kentauri lauluja Pentti Saarikosken runoihin, la 27.11. Dave Lindholm +Jakes Blues Band, ma 29.11. Jussi Koskinen & Kai Himberg valmentava konsertti, ke 1.12. Matti Muhonen tulkitsee itseään ja Jaakko Teppoa, to 2.12. Kannaste-Ojajärvi Quartet, pe 3.12. Maiden Madness, la 4.12. Appa Music Show. Vakiopaine: su 28.11. Alipaine-klubi. Redneck: lo 9.12. Farmiklubi: Elisabeth Underground. Elohuvi: ke 8.12. Kirka. KLASSINEN/KAMARIMUSIIKKI/KUORO Jyväskylän Sinfonia: pc 10.12. klo 19 Helsingin kaupunginorkesterin vierailu Jyväskylän teatteritalolla. Suomalainen Konservatorio: Oppilasillan esitykset to 25.11. klo 18 ja 19 Konservatorion orkesteriluokassa. Barokin ja romantiikan ilta pe 3.12. klo 18 JAMK:n kamarimusiikkisalissa. Tuomas Turriagon pianoresitaali ii 7.12. klo 19. Taulumäen kirkko: ke 24.11. klo 19 Säveltäjänerojen lumoissa. Talven syliin Petri Laaksosen joulukonsertti ke 8.12. klo 19. HArTTElYT Keski-Suomen museo: Perusnäyttelyiden Keski-Suomi Maakuntako sekin on? ja Jyväskylä Kaupunkiko sekin on? lisäksi Kari Haklin valokuvia Pietarista 5.12. saakka. Esillä myös Kimmo Jylhän muistonäyttely. Alvar Aalto -museo: perusnäyttely Alvar Aalto Arkkitehti. Lisäksi Aino Aallon elämäntyö 30.1.2005 saakka. Keski-Suomen luontomuseo: perusnäyttelynä Perintönä ympäristö, lisäksi 31.12. saakka Hirvfloincn hirvikärpänen ilo irti luonnosta. Suomen käsityön museo: perusnäyttely Käsityössä elämän tuntu. Syvällä Savessa -suomalaista nykykeramiikfcaa 5.12. saakka. Galleriassa Kultainen Olki: Tuula Launosen olkiteoksia. Jyväskylän taidemuseo: Suojassa 26.11. alkaen Jaakko Valo realismia, rakentamista ja rauhaa. Galleria Harmonia: Merja Ylitalon grafiikkaa 12.12. saakka. Galleria Pinacothcca: Kati Karvosen maalauksia 10.12. saakka. Galleria Mystic: Kirsi Tervon maalauksia 28.11. saakka. Maunu Hautasen ja Eila Korhosen maalauksia 30.11. alkaen. Kaupunginkirjasto: Tapperit ja muita -valokuvanäyttely. TEAlltRIl Jyväskylän kaupunginteatteri: Mies se on vainajakin ke 24.11. klo 19, to 25.11. klo 19, ma 29.11. klo 19, ti 30.11. klo 19, ke 1.12. klo 19. Juokse ku hullu la 27.11. klo 14. Mobile horror la 27.11. klo 19, pe 3,12. klo 19, la 4.12. klo 19. Juurakon Hulda la 27.11. klo 19, pe 3.12. klo 19. la 4.12. klo 19. Uppo-Nalleja Rohkea Reeta to 2.12. klo 18, la 4.12. klo 13. Heikko esitys to 2.12. klo 19, la 4.12. klo 14. Napakymphimatka Lemphäälään: Rosa Liksomin monologeja ti 7.12. klo 18.30. Jyväskylän Huoneteatteri: Varjojen maa to 25.11. klo 19, pe 26.11. klo 19, la 27.11. klo 19, su 28.11. klo 15 (viimeinen esitys). Reviisori pe 3.12. klo 19, la 4.12. klo 19, su 5.12. klo 15. Jyväskylän Ylioppilasteatteri: Tulikasvoi to 2.12. ja su 5.12. Esitykset Ilokiven alakerrassa klo 19. Jyväskylän Kansannäyttämö: FinnHits II Faktaa \a Focusta ensi-ilta pe 26.11. klo 19. Muut esitykset su 28.11. klo 17, ke 1.12. klo 20, pe 3.12. klo 19, la 4.12. klo 18 ja 20,'ti 7.12. klo 20. Esitykset Miilulla (Sammonkatu 7). Pahnanpohjimmaiset: Jobin kirja la 27.11. ja su 28.11. Esitykset Vakiopaineen alakerrassa klo 15. Unijuna ti 30.11., ke 1.12., pe 3.12. ja ti 7.12. Esitykset klo 19. Ad*Astra: Kohtauksen partaalla to 25.11., la 27.11., su 28.11., to 2.12., la 4.12. ja su 5.12. Esitykset Vakiopaineen alakerrassa klo 19. Vakiopaineen perinteinen kirppis la 27.11. ja su 28.11. klo 12-17. Antiikkija käsityömessut la 27.11. (klo 10-17) ja su 28.11. (klo 11-16) Aalto-salissa. Martti Ahtisaari -luento: luennoitsijana pääministeri Matti Vanhanen ti 30.11. klo 18.30 päärakennuksen Cl-salissa. Digitaalisten pelien grafiikka ja visuaalisuus -seminaari to 2.12. klo 9-12, Agora C233.1. Sanan mahti -kirjallisuusseminaari su 5.12. klo 12-15 Seminariumin vanhassa juhlasalissa. Jyväskylän kaupunki järjestää itsenäisyyspäivän juhlan Kaupunginteatterissa ma 6.12. klo 13 alkaen. Juhlapuhujana professori Eino Heikkinen, tervehdyspuheen pitää kaupunginjohtaja Markku Andersson ja musiikista vastaa Jyväskylän yliopiston sinfoniaorkesteri. Vapaa pääsy. Bändipaidat ja levyt kiertoon Lutakossa Lutakossa on ennenkin järjestetty ammattimaisten levydiilerien levymessuja, mutta tuskin koskaan kirpputoria. Itsenäisyyspäivän aattona pidettävällä "Rockirppiksellä" ostoksia tahdittaa dj:n soittama musiikki. Kirppiksellä saa myydä muutakin rompetta, mutta jokaisella myyjällä edellytetään olevan myynnissä vähintään yksi bändipaita ja yksi levy. "Kun se järjestetään Lutakossa, sen pitää myös näyttää Lutakolta. Ajatuksena on, että myyjäkunta olisi samaa jengiä, joka käy keikoillakin", kertoo kirpparin järjestelyistä vastaava Raine Pulkkinen. 'Tosin se ci ole välttämättä maailman tiukin sääntö. Yksi kaveri kysyi, saako tulla myymään, kun hänellä on 200 levyä mutta ei yhtään paitaa. Sanoin, että saa." Pulkkinen itse aikoo realisoida ainakin Tragedy-nimisen punkyhtyeen liian pienen paidan sekä Led Zeppelin -paidan, "kokoa helvetin iso". JUHA MÄKINEN Rockirppis Tonssisoli Ullakossa sunnuntaina 5.12. Klo 12-18, Pöylävaraukset sähköpostilla: raine.pulkkinen@humok.edu OKL järjestää soihtukulkueen JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON opettajankoulutuslaitoksen ensimmäinen vuosikurssi järjestää myös tänä vuonna erittäin monivuotisen peruneensa. Itsenäisyyspäivän soihtukulkueen. Kulkue marssii soihdut kädessä ja ylioppilasläkTTTJasBsfcJflij opistolta Kauppakatua ja Puistokatua pitkin Vanhalle hautausmaalle Taulumäen kirkon kylkeen. Perillä ohjelmassa on seppeleen lasku sankarihaudoille, juhlapuhe ja kuoron esiintyminen. Parille sadalle ensimmäiselle tulijalle on jaossa soihdut lähtöpaikalla. Osallistujilla toivotaan ylioppilaslakkia päähän, multa se ei ole pakollinen. T O N I PELTONEN OKLtn Itsenöisyyspäivön soihtukulkue kokoontuu moonantoino 6.12. yliopiston päärakennuksen edessä klo 17.30 ja lähtee liikkeelle klo 18. Raakaa peliä tyttövoimistelussa Jyväskylän naisvoimistelijat isännöivät tänä vuonna tyttöjen joukkuevoimistelun välinemestaruusja SM-välinekilpailuja viikonloppuna 27.-28.11. Monitoimitalossa ja Hipposhallissa järjestettäviin kilpailuihin on ilmoittautunut 133 joukkuetta, joten kilpasuorituksia riittää eri sarjoissa. Kilpailun avajaiset ovat lauantaina Monitoimitalolla klo 12, jonka jälkeen alkukilpailut alkavat välittömästi Hipposhallin puolella. Sunnuntaina klo 12 alkaa taas raaka pudotuspeli, kun loppukilpailut alkavat Monitoimitalossa. T O N I PELTONEN Tyttöjen joukkuevoimistelun välinemestoruuskilpoilu.t Pääsyliput opiskelijoille: alkukilpailut 5 euroa jo loppukilpailut 7 e. Kahden päivän lippu 10 e. news in english SCIFI-SCIENCE AT NANOSCIENCE CENTER The Nanoscience Center, inaugurated last October, is hoped to give a new boost for the University of Jyväskylä like the whole nanotechnology is hoped to boost Finnish economy in general. The prcfix "nano" means billiomh of something so it is easy to deduct that in the field of multidisciplinary nanoresearch one deals with really small things. PUBLIC APPEARENCES OFTEN PROBLEMATIC One fifth of Finnish students feel that appearing front of class is problcmatic. Giving a speech in a leclure hali might be such a "force majeure" to some that il affects their coursc choices. THEACADEMICYEAR I N FIVE PERIODS The University of Jyväskylä seeks to improve icaching and siudying next year by changing over from traditional two terms to a new system of five periods. The old autumn and spring terms will be divided into two and the fifth period consists of summer tuition. The change is hoped to make the academic year more fmitful by setting courses more efficiently inside the periods and by adding tuition on Mondays and Fridays, too. NEWS BY ANTTI AIRAKSINEN
Jyväskylän Ylioppilaslehti 15/20041 Jono voi jattaa nälkäiseksi Pisimpään ruokaa joutuu odottamaan kello 1 2 ja 14 aikaan Jono. Neorealistinen valokuva, kuvattu Ilokivessä 19. marraskuuta puolenpäivän jälkeen. TEKSTI: JOHANNES KOTKAVIRTA KUVA: HANS-PETER WECKMAN LIIAN PITKÄT ruokajonot ovat opiskelijalle tutkimuksen mukaan toiseksi yleisin syy jättää lounas väliin. Erityisen usein ruoka jää syömättä humanistisen tiedekunnan opiskelijoilla. Yleisin syy oli vähäinen yliopistolla vietetty aika. Nämä tiedot selviävät viime vuonna Jyväskylässä valmistuneesta terveystieteiden pro gradu -tutkimuksesta. Siinä asiaa kysyttiin yli 200:lta ensimmäisen vuosikurssin opiskelijalta. Tutkimuksessa havaittu todellisuus näkyy myös opiskelijaravintola Ilokiven lasioven takaa. Ruokajono ulottuu eteiseen asti ja tukkii ylioppilastalon aulatilatkin. Kello on puoli yksi iltapäivällä, ja tiistain lounasruuhka on pahimmillaan. Nälkä ajaa kuitenkin jonon päähän; luentojen väliin jäävää puolituntista ei viitsisi käyttää tyhjän ravintolan metsästämiseen. Kokemuksen mukaan jonot eivät ole tähän aikaan paljon lyhyemmät muuallakaan. Sitä paitsi ruokalista houkuttelee; broilerleike riisillä kuulostaa niin hyvältä, että sitä voi vähän odottaakin. Empiirinen tutkimus osoittaa päivän jonotusajaksi vajaat 13 minuuttia. Nälkäisen ja kiireisen odottajan aika on pitkä, kuluneet minuutit tuntuvat ikuisuudelta. KUINKA PITKÄ jonotusaika on kohtuullinen? Kysytään henkilökunnalta. "Kymmenen minuuttia, sitä kauempaa ei pitäisi joutua odottamaan", sanoo ylioppilaskunnan omistaman ravintola Ilokiven emäntä Arja Harju. "Mutta emme voi sille mitään, jos jonotusaika venyy pidemmäksi. Ruuhkat eivät johdu palvelun hitaudesta", hän jatkaa. Miten olisi toinen jakolinjasto? Jonohan vetäisi tuplanopeudella. "Laajentamiseen meillä ei ole mahdollisuuksia, eikä näihin tiloihin mahdu toista ruokalinjaa. Keittiökin on mitoitettu vain yhdelle linjastolle". Harju kertoo. Ilokivessä on 160 asiakaspaikkaa, ja kesäisin lisäksi terassi. Lounastajia ravintolassa käy päivittäin lähes 800, mikä on tilaan verrattuna melkoinen määrä. Ruoka annostellaan valmiiksi, jolloin "jakovolyymi" on yli 250 annosta tunnissa. Nopeammalla tahdilla syöjille ei riittäisi istumapaikkoja. "Vilkkainta aikaa ovat olleet viikon kolme ensimmäistä päivää. Syöjiä käy melko tasaiseen tahtiin koko päivän ajan. Aamupäivällä ja myöhemmin iltapäivällä on vähän rauhallisempaa. Kahdeltatoista ja kahdelta jonot ovat yleensä pisimmät johtuen silloin alkavista luennoista". Harju selittää. "Ruokalajikin vaikuttaa jonoihin. Esimerkiksi tänään meillä on suosittua ruokaa, joten jonoddn ovat tavallista pidemmät. Nykyopiskelijat tarkistavat ruokalistan etukäteen netistä ja vaihtavat ravintolaa sen mukaan. Suosituin ruoka taitaa olla pyttipannu", hän arvioi. MIKÄ ON tilanne muissa ravintoloissa? Ilokiven vieressä sijaitseva Lozzi on yksi omistajansa, Sonaatti-yhtiöiden, ja Uusille ruokaloille ei t i l a a Yliopistoalueen uusin varsinainen lounasruokala on Agoran Piato. Agora on valmistunut vuonna 2000, minkä jälkeen Jyväskylän yliopiston opiskelijamäärä on vuoden 2000 jälkeen kasvanut yli 2500 hengellä. Ei siis liene mikään ihme, että jonot kasvavat. Varsinaisten ruokaloiden lisäksi opiskelijalounasta on saatavilla myös muutamista Sonaatin kahviloista kello 11-13 välillä. Tämän vuoden alusta joukkoon liittyi liikunnan laitoksen Syke. 'Tällä hetkellä kampusalueella ei ole enää sopivaa paikkaa uudelle ruokailupisteelle. Päärakennus ja kirjasto eivät ympäristönä ole sellaisia, että niihin voisi luontevasti pystyttää lounaspalvelun", toteaa Sonaatin toimitusjohtaja Ano Maijala. Häiritsevän pitkät ruokajonot eivät ole johtaneet pelkkään narinaan opiskelijoiden keskuudessa. Viime vuonna valmistuneen Kaisa Paajasen ja Tiina Partasen terveystieteiden pro gradu -tutkielman mukaan opiskelijat jättävät usein ruokailun kokonaan väliin, koska eivät jaksa jonottaa. Tutkimus paljastaa jonotuksen todelliseksi ongelmaksi, joka ruokkii entisestään asiantuntijoiden huolta opiskelijoiden ruokavalion yksipuolisuudesta. Opiskelijoiden kotona laittama ruoka on harvoin yhtä monipuolista kuin ruokaloissa. Opiskelijaravintolassa syötävä lounas on monille lähes poikkeuksetta päivän ainoa lämmin ateria. JOHANNES KOTKAVIRTA JUHA MÄKINEN Jyväskylän suosituimmista opiskelijaruokaloista. Musiikkikasvatusta opiskeleva Saara kertoo syövänsä Lozzissa 2-3 kertaa viikossa. "Aina on paikka löytynyt, eivätkä jonot ole koskaan kovin kamalat." Mattilanniemen VVilhelmiina vetää Lozzin tavoin kerralla yli 200 ruokailijaa. Puolen päivän aikaan jonossa ei seiso kuin pari ihmistä, ja kahdesta itsepalvelulinjastosta käytössä on vain toinen. Näinkö hyvin täällä onkin asiat? Ei sentään. "Pahimmillaan jonotusaika on vajaan vartin verran", kertoo matematiikkaa opiskeleva Lauri. "Jonoa on joka päivä, riippuen vähän kellonajasta. Usein syön ruuhka-aikaan Piatossa tuossa naapurissa", hän kertoo. Sonaatin toimitusjohtajan Arto Maijalan mukaan pahimmat ruuhka-ajat ovat kahdeltatoista ja kahdelta, johtuen luennoista. "Riippuu vältän päivästä. Mutta noita aikoja kannattaa välttää, jos haluaa välttyä pahimmilta jonoilta", Maijala neuvoo. "Yleensä syyskausi on ollut kevättä vilkkaampi, mutta nykyään eroa ei juuri ole." Myös Harju lupailee kevätkaudelle hieman lyhyempiä jonoja; alkusyksy on aina vilkkainta aikaa myös Ilokivessä. Lisäksi hän korostaa ravintolassa asioivien opiskelijoiden omaa osuutta palvelun sujumiseen: "Ruoka kannattaa miettiä valmiiksi, etteivät muut joudu odottamaan ruokalajin valintaan kuluvaa aikaa. Lisäksi kannattaa kaivaa opiskelijakortti jo ajoissa esiin ja maksaa mieluiten ruokalipulla tai tasarahalla". Harju opastaa. JAKSATKO JONOTTAA? TEKSTI: JUHA MÄKINEN KUVAT: HANS-PETER WECKMAN Mikko Voutilainen, 25, liikuntapedagogiikka: 'Totta kai jonotus pännii. Olen joskus jättänyt syömät täkin, jos en ole ehtinyt. Kohtuullinen jonotusaika on maksimissaan kymmenen minuuttia." Anne Häkkinen, 22, kulttuuriantropologia: "Pyrin välttämään jonoja niin paljon kuin voin. Kymmenen minuuttia olisi kohtuullinen aika, mutta melko usein se venyy 15-20 minuutiksi. Viimeksi eilen lähdin kotiin syömään jonon nähdessäni." Juha Paakkolanvaara, 25, tietotekniikka: "Se riippuu siitä, onko seuraa. Yksin jos jonottaa, niin kymmenen minuuttia on kohtuullinen aika. Joskus olen käynyt kirjastolla lukemassa ja tullut myöhemmin takaisin." i Korpela, 20, kemia: "Yritän yleensä mennä syömään sellaiseen aikaan, että ei olisi jonoja. Yleensä kyllä jonotan, vaikka jono olisikin pitkä."
• • D Jyväskylän Ylioppilaslehti 15/2004 SYL:n liittokokous päättyi JYYn juhlaan TEKSTI JA KUVAT: TONI PELTONEN JYYN EHDOKAS Juha Koskinen nousi ensi vuodeksi Suomen ylioppilaskuntien liiton hallitukseen. Erityisesti korkeakoulupoliittisissa kysymyksissä kunnostautunut Koskinen esiintyi SYL:n liittokokouksen haastattelugrillauksessa vakuuttavan itsevarmasti. Ylipäätään Helsingin, Turun ja Tampereen ulkopuolella sijaitsevien ylioppilaskuntien muutaman vuoden kestänyt yhteistyö SYLn liittokokouksissa saavutti tänä vuonna suurimman voittonsa. Periferia ryhmä sai läpi marraskuisena viikonloppuna puheenjohtajan lisäksi kolme ehdokastaan liiton hallitukseen. Neljä paikkaa seitsemän hengen hallitukseen ei kerro vain yhteistyön ja neuvottelijoiden pelin onnistumisesta, vaan myös sopivista ja asiantuntevista ehdokkaista sekä liittokokoukselle oikeasta sekoituksesta poliittista väriä tai värittömyyttä. Periferia-ryhmän kokoushuone kuhisi liittokokousviikonlopun aikana. Perjantaina hallitusehdokkaiden haastattelut ja ryhmäkeskustelut jatkuivat yökahteen ja alkoivat taas lauantaina aamukahdeksalta. Puheenvuoroja kuuntelivat myös JYYn Kirsi Marttinen ja Kuopiosta SYLn hallitukseen noussut Elisa Jokelin. Lapsenkasvoinen SYLn uusi puheenjohtaja Arttu Laasonen kertoi kokousväelle heti valintansa jälkeen, että hän haluaa luotsata ylioppilasliikettä aloitteellisempaan suuntaan. Laasonen on 23-vuotias kauppatieteilijä Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Ennen pitkää bussimatkaa JYYn liittokokousedustajat ehtivät poksauttaa pullon kuohuvaa oman ehdokkaansa menestykselle. JYYn hallituksessa kaksi vuotta toiminut Juha Koskinen vakuutti kokousväen ja nousi ensi vuodeksi SYL:n hallitukseen. Jatko-opinnot maksullisiksi, maistereita AMK:sta? Koulutuspolitiikan hullut päivät SYL:N TOIMISTOLLA elettiin marraskuun alkupuoliskolla kiivaissa tunnelmissa muutenkin kuin liittokokouksen vuoksi. Lyhyen ajanjakson sisällä eri tahoilta tuli julki useita koulutuspolitiikkaan liittyviä raportteja, joista SYLin istuva hallitus urakoi omat lausuntonsa. JYYkin pani kortensa kekoon kahden kysymyksen kohdalla. 1) Ei opintolainavähennykseUe Opetusministeriö julkaisi opintolainavähennystä koskevan muistion. Opintolainauudistusta ollaan toteuttamassa Jylkkärissä 10/04 uutisoidun mallin mukaisesti. Lainan valtiontakauksen enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi 220 eurosta 300 euroon kuukaudessa. Lainan 2500 euroa ylittävästä osasta 30 prosenttia voisi vähentää suoraan verosta. SYL antoi verovähennysmallista tiukkaa kritiikkiä. SYL katsoo, että vähennysoikeuden sitominen määräajassa valmistumiseen on epätasa-arvoista. Lainan omavastuuosuuden tulisi olla SYLin mielestä pienempi. SYL piti myös "pöyristyttävänä", ettei vähennykseen oikeuttavaan lainasummaan lasketa mukaan opintolainan korkoja. Lisäksi SYL vaatii asumislisän vuokrakaton korottamista 252 euroon. 2)EiAMK-maistereiIle Korkeakoulujen arviointineuvosto laati raportin ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnoista. Raportissa esitettiin muun muassa, että näille jatkotutkinnoille annettaisiin maisteri-nimike. SYL haluaa korostaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen eroa, ja vastustaa tämän vuoksi maisteri-nimikkeen käyttöä. SYL:n mukaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen antaman koulutuksen päällekkäisyys on resurssien hukkakäyttöä. JYY muistuttaa omassa lausunnossaan, että korkeakoulutuksen laajentamiselle ei ole perusteita, sillä lähivuosina edes kaikille yliopistosta valmistuneille maistereille ei riitä koulutustasoa vastaavaa työtä. SYLn lausunnossa kiinnitetään huomiota myös ammattikorkeakoulujen rahoitukseen. SYL katsoo, että rahoitusta tulisi kehittää enemmän koulutuksen tuloksiin perustuvaksi. 3) Ei lukukausimaksuille Hallituksen globalisaatiotyöryhmän loppuraporttia on käsitelty julkisuudessa lähinnä siinä esitettyjen työmarkkinajoustojen vuoksi. Raportissa käsitellään kuitenkin myös korkeakoulutusta ja ehdotetaan muun muassa jatko-opintojen muuttamista maksullisiksi. SYL tyrmää ajatuksen jatko-opintojen maksullisuudesta ja korostaa, että kaikilla kansalaisilla on oltava yhdenvertaiset mahdollisuudet edetä opintiellä riippumatta sosiaalisesta taustastaan. Toisaalta SYL kiittää raportin ehdotusta yliopistojen taloudellisen autonomian lisäämisestä. JYY huomauttaa omassa lausunnossaan, että toisin kuin globalisaatioraportissa väitetään, ei opiskelijoiden nettomääräinen valmistumisaika Suomessa ole pitkä. Bruttomääräistä valmistumisaikaa taas pidentää ennen kaikkea opintojen aikainen työssäkäynti. JYY muistuttaa, että ennen valmistumista tehty lyö on aivan yhtä arvokasta kuin kaikki muukin työ. 4) Kiitosta Rantaselle Opetusministeriön Selvitysmies Jorma Rantanen tarkasteli raportissaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimuksen rakenteellista kehittämistä. SYL kannattaa useita Rantasen ajatuksia, erityisesti ehdotusta yliopistojen rahoituksen kasvattamista. SYL suhtautui kuitenkin varauksella siihen, että kansainväliseen huippututkimukseen keskittyisivät jatkossa vain suuret monialayliopistot pienempien keskittyessä tiettyihin muihin asioihin. JUHA MÄKINEN ftl H =H M ^ M -1M M»i fXM EH • fl IM i'/: MAISTERIPALSTA KERTOO! Laura Kuume, 27 vuotta Syntymäpaikka: Kouvola Nykyinen asuinpaikka: Jyväskylä Aloitusvuosi Jyväskylän yliopistossa; 1997 ValmistumispäJvämäärä: FM 6.10.2003 Suoritetut opintoviikot 168,5 Pääaine: Taidehistoria, Kulttuuri, tiede, teknologia -maisteriohjelma. Sivuaineet: Kulttuuriteknologia, tietotekniikka, multimedia, Italian kieli ja kulttuuri. Gradun otsikko: Firenzen merkitys suomalaisille taiteilijoille. Taiteilijamatkoja Italiaan 1890-luvulta tähän päivään. Gradun tekemiseen käytetty aika: 1,5 vuotta. KURSSIARVIOTTA 1. Paras kurssi? Miksi? 'Taidehistorian seminaarit. Sai paneutua rauhassa yhteen asiaan, oppi jotain kirjoittamisesta ja oppi kertomaan muille, mitä on kirjoittanut. Pienryhmässä syntyi välillä hyviä keskusteluja." 2. Huonoin kurssi? Miksi? "Markkinoinnin johdantokurssi. Kurssin näkökulma oli liian suuryriryskeskeinen. Luennoilla oli liikaa väkeä ja niillä pyöriteltiin itsestään selvän tuntuisia asioita." 3. Helpoin kurssi? "Vaihtovuoden aikana suoritettu musiikin historian kurssi. Luennoilla vaihto-opiskelijoita pidettiin kuin kukkia kämmenellä. Suullisen tentin läpäisi mukavalla jutustelutuokiolla." 4. Vaikein kurssi? "Java-ohjelmointi. Sopii kysyä, miksi edes osallistuin koko kurssille. Lopussa oli kuitenkin palkitsevia hetkiä, kun viimein hokasin, mistä on kyse." OPINTOJEN ETENEMINEN } ^Kahtena ensimmäisenä vuonna tein opintoja huolettomasti sieltä täältä. Taidehistoria ei ollut sydämen asia, mutta kiinnosti kuitenkin sen verran, etten miettinyt pääaineen vaihdosta. Kolmantena vuonna lähdin vaihtoon Urbinoon Italiaan, mikä oli suunnanmuutos monellakin tasolla. Vaihtovuosi sai innostumaan taiteesta aivan uudella tavalla ja poiki myöhemmin graduaiheen. Paluu Italiasta Jyväskylään ei kuitenkaan ollut ongelmaton, ja vaihtovuoden jälkeen olin hieman ulapalla opinnoissani. Pienessä laitoksessa henkilökuntaa oli helppo lähestyä, ja sainkin opintoni raiteille keskustelemalla luennoitsijoiden kanssa. Vaikka taidehistoria oli nyt selkeästi minun juttuni, en halunnut opiskella tavallisia kylkiäisiä, kuten museologiaa, taidekasvatusta tai etnologiaa. Tähän tilanteeseen tuli kuin tilauksesta kulttuuri, tiede, teknologia -muuntokoulutusohjelma, joka käsitti mm. tietotekniikan, markkinoinnin ja projektinhallinnan opintoja. Joitain sivuaineita olisin voinut vielä tehdä, esim. viestintäja kieliopinnot olisivat työnsaannin kannalta parantaneet asemiani. Nyt työskentelen Jyväskylän taidemuseossa työelämävalmennuksen rahalla." 1. vuosi: Opintoviikkoja suoritettu syksyn jälkeen: 23 (sisältää edellisenä vuonna avoimessa suoritetun taidehistorian approbaturin) Opintoviikkoja suoritettu kevään jälkeen: 35,5 2. vuosi Syksy: 44,5 Kevät: 56,5 3. vuosi Syksy: 67,5 TYÖKOKEMUSTA: Kevät: 67,5 (Italiassa suoritetut 13 ov:tä merkittiin seuraavana syksynä) 4. vuosi Syksy: 92,5 Kevät: 101,5 5. vuosi Syksy: 108,5 Kevät: 124,5 6. vuosi Syksy: 136,5 Kevät: 148,5 + gradu 20 Jyväskylän siivouspalvelu, osa-aikatyö vuosien 1998-99 aikana. Ehrensvärd-seura, Suomenlinna. Kahvila Piperin kesätyöntekijä, kesät 1999 ja 2000. Amica ravintola, kesätyöntekijä (1.6.-20.8.2001). Jyväskylän taidemuseo, näyttelytyöryhmän jäsen (15.3.2001-17.1.2002). Suomen taiteilijaseuran Ateljeesäätiö, Grassinan taiteilijataloa koskevan aineiston arkistointi, kevät 2002. Alvar Aalto -Akatemia, kansainvälisen arkkitehtuurikurssin assistentti (27.8.-11.9.2002).
Jyväskylän Ylioppilaslehti 15/20041 Ym pö ristö pa I ki nto Syrinxille ja Otsonille Ympäristövaliokunta ottaa aktiivisesti kantaa Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Teemu Tenhunen sekä voittaja-ainejärjestöjen onnelliset: Otsonin Mikko Jokisella sekä Syrinxin Kaisa Raatikaisella ja Ossi Nokelaisella on hymy herkässä. TEKSTI: RIKU ROSLUND KUVA: HANS-PETER V/ECKMAN JYYN JÄRJESTÄMÄ ympäristökilpailu 2004 on saanut voittajansa. Ympäristövaliokunta päätyi jakamaan 200 euron pääpalkinnon biologian ainejärjestö Syrinxin ja ympäristötieteiden ja -teknologian Otsonin kesken. "Hienoa saada tunnustusta, vaikka meillä oli ainejärjestössä jo valmiiksi ympäristöasiat hyvin hoidossa". Syrinxin Kaisa Raatikainen kertoo. Kulttuuriantropologian ja folkloristiikan ainejärjestö Nefa palkittiin lisäksi 50 euron kunniamaininnalla. Osallistuneiden ainejärjestöjen toiminnassa huomiota kiinnitettiin erityisesti ympäristövastaavan toimintaan, jätteiden ja roskaamisen minimointiin, kestoastioiden käyttämiseen, kotimaisten tuotteiden suosimiseen ja paperinkäytön vähentämiseen. Kriteerit täyttyivät lopulta niin hyvin, että raati päätti myöntää kaikille osallistujille ympäristömerkit vuodeksi eteenpäin. Näin kunnian kukko lauloi myös Fokukselle, MemphistoUe ja Triolille. Kärkikolmikolle yhteistä oli, että kaikki kunnostautuivat reilun kaupan tuotteiden käyttämisessä. "Palkintorahoilla yritetään lisätä reilun kaupan tuotteiden käyttöä". Otsonin Mikko Jokinen jo lupasi. "Onneksi muutkin huomioitiin. Jos vaikka sellaisetkin ainejärjestöt saisivat tästä kipinää, jotka eivät ennalta välttämättä niin ympäristöasioista ole perillä", Syrinxin Ossi Nokelainen jatkaa. Vuoden 2005 ympäristökilpailu on jo käynnissä. Kilpailuajanjakso on 1.11.2004 31.10.2005. Lisätietoja saa ympäristövaliokunnan nettisivuilta osoitteesta www.cc.jyu.fi/yhd/yvk. YMPÄRISTÖVALIOKUNTA on varsin vapaamuotoinen ryhmä, jota yhdistää kiinnostus luontoon ja ympäristöön sekä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Lähimmäisten asenteisiinkin ympäristöilijät pyrkivät loisinaan vaikuttamaan, mutta ei hätää, tiukkapipoisista saarnaajista nämä immeiset ovat kaukana. Valiokunnan puheenjohtajana parisen vuotta Istuneen Teemu Tenhusen mukaan ympäristöporukan kirjo on laaja, vaikka stereotyyppisesti ympäristötieteilijät ovatkin suurin ryhmä. "Tänä syksynä on mukaan lähtenyt kymmenkunta uutta naamaa. Käymme läpi pientä sukupolvenvaihdosta." JYYssä ympäristövaliokunta ajaa asioitaan aktiivisesti. Hallitukselle on tehty kannanottoja, esityksiä ja aloitteita. Lisäksi on järjestetty erilaisia kampanjoita, joista viimeisin on energiansäästökampanja. Suunnitteilla on myös Ilokiven biojätemäärän vähentäminen. Tenhunen epäilee ympäristövaliokunnan olevan JYYn valiokunnista aktiivisin, On ollul fuksimessua, pyöränhuoltoa, kansallispuistoretkeä ja ympäristökilpaa. Sovi ei myöskään unohtaa säännöllisesti pyöriviä luomuruokapiiriä tai ympäristöfilosofian tiimoilta käytävää keskustelupiiriä. Tenhusta harmittaa nykyisin valloillaan oleva elämisen malli. Kulutusonentoituneessa yhteiskunnassa kaikki näyttää olevan kertakäyttötavaraa ja hyödykkeiden saaminen on itseisarvo. "Nyky-yhteiskunnassa mikään ei tunnu riittävän kenellekään. Koko ajan halutaan lisää, eikä kukaan ole oikeasti onnellinen. Jäljelle jää vain jatkuva tyytymättömyyden tunne", Tenhunen miettii. Nykynuorten valveutuneisuudesta ympäristöään ja luontoa kohtaan hän on vähän kahta mieltä. "Asiat tiedetään ja tunnustetaan, mutta käytännössä jotain konkreettista tapahtuu liian harvoin. Enemmän voisi tehdä. Elämäntapajuttuja on vaikea muuttaa hetkessä." Ympöristövoliokunnon seuraova kokous on keskiviikkona 15.12. klo 18 Opinkiven saunotiloisso. SharpIN Jyväskylä Experiences of life during the exchange year Pulla from Hell TEXT: JEREMY SHARP PHOTO: HANS-PETER V/ECKMAN Pulla ruined my life. Weil...il ruined my life for one night. My Finnish roommaie Pete and I decided to make a loaf of pulla one evening for ourselves and our visiting friend from Tornio, Nina. We were ali in for a real surprise. Everything was going fine until Pete came up with the crazy idea of dumping a massive amount of cocoa powder into the pulla dough mixture. 1 said immediately, "You're outta your mind, Pete!" lt was too latc; he had turned the ball of pulla into a ball of chocolate crap. He had also added an unhealthy amount of vanilla sugar. We pui the abominable pulla into the oven, not knowing what would happen next. Twenty minutes later, we took the pulla from Hell out of the oven. Ali three of us were actually brave enough to taste our despicable creation. 1 couldnt sleep that night because it felt like a sword was slicing ihrough my stomach. My other two friends also had horrible stomach pains. I blamed Pete for our misfortune, and to this day I refuse to accept any responsibility for the pulla disaster. Now, I do most of the cooking in our apartment. 1 bake something aimosi every day. 1 have bcen trying a lot of Finnish and American recipes. I have made American chocolate-chip cookies and apple pie for many of my Finnish friends. They think it is strange that I bake so often, but I do it because it is cheaper and tasiier ihan buying the food from the store. Needless to say, my apartment has become quite a popular place to visil because of the free baked goods. Il seems there is someone new in my apartment every night. Finnish food and American food arc quite different from each other. Us harcl to describe American food because it contains every kind of food from the world. Back in the States, I was used to eating peanut butler and jelly sandwiches for lunch every day, bui thai habit has changed here in Finland. Now I eai rye bread with butter and cheese, karelian pies, yogurt, and pea soup (hernekeitto). Salmiakki is a typical Finnish delicacy. Truthfully, I can't stand the salty taste of some of Salmiakki. The first time 1 tried Salmiakki 1 spit it out immediately. Fish is definitely eaten more in Finland than elsewhere. I do love Finnish food and pulla nol made by Pete. If you see me in the university, just ask and I might bake something nice for you. AeK(fteAuSmfc£5e:osESITTÄÄ/hämeenaho
Jyväskylän ylioppilaslehti 15/2004 Scifi-tiedettä Ylistönrinteellä TEKSTI JA KUVAT: JUHA MÄKINEN PIIRUSTUS: ARKKITEHTITOIMISTO ARTO SIPINEN OY Nanotiede tarkastelee asioita metrin miljardisosien mittakaavassa N anoscience Center suomalaisemmin Nanotalo vihittiin käyttöön lokakuussa. Median mielenkiinto on ollut huomattava. Nanohankkeen johtajana toiminut professori Päivi Törmä sanoo saavansa viisi haastattelupyyntöä päivässä. Huomion selittää osaltaan harras toive siitä, että nanoteknologiasta muodostuisi uusi kivijalka Suomen taloudelle. Nanolutkimuksen piiristä toivotaan nousevan seuraavat kansainväliset menestystarinat. Soveltavan fysiikan professori Matti Manninen toppuuttelee hätäisimpiä. "Kun Suomessa alettiin opettamaan radiotekniikkaa, meni kymmeniä vuosia, ennen kuin Nokia-ilmiö syntyi. Jos sellainen nanoalalla syntyy, se on joka tapauksessa kaukana tulevaisuudessa." Jo olemassa olevia nanoon nojaavia sovelluksia ovat muun muassa "älykkäät" lääkkeet ja itsepuhdistuvat ikkunalasit. Uusia keksintöjä uskotaan syntyvän lähes alalle kuin alalle. Manninen toimii myös matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan dekaanina. Hän muistuttaa, että nanohanketta ei luotu tyhjästä, vaan olemassaolevasta tietämyksestä on pyritty saamaan lisäarvoa lisäämällä eri tieteenalojen välistä yhteistyötä. Nanotutkijat eivät turhia nöyristele. Nanoscience Centerin julkilausuttuna tavoitteena on olla kansainvälisen tason huippuyksikkö, joka kulkee tieteenalansa kärjessä. MAALLIKON KORVIIN koko nanotiede on melkoista scifiä. Nano-etuliite merkitsee miljardisosaa. Nanometri on siis 0,000000001 metriä. Hitusen helpommin sen voinee hahmottaa millimetrin miljoonasosana. Nanoelektroniset laitteet ovat kooltaan yleensä joitakin saloja nanometrejä. Niitä mahtuisi millimetrin matkalle siis tuhansittain. Theres plcnty of room at the bottom", kuten nobel-palkittu fyysikko Richard Feynman totesi lähes 50 vuotta sitten. Nanotalo jatkaa Agoran ja Vivecan viitoittamalla tiellä siinä mielessä, että yliopisto ja yritykset toimivat läheisessä yhteistyössä saman katon alla. Rakennuksen ylin kerros on varattu yrityskäyttöön. Yritykset saavat myös käyttää laboratorioita sopimusten mukaan. Toistaiseksi Nanotalossa toimii vasta kaksi yritystä. Nanolab Systemsissä on tällä hetkellä töissä neljä henkilöä, Nanovvayssä kolme. Voisiko näistä nyrkkipajoista kasvaa niitä tulevaisuuden nokioita? Molemmat yritykset ovat syntyneet yliopistossa tehdyn tutkimustoiminnan pohjalta. Molemmat panostavat edelleen tutkimukseen; Nanolab Systemsin toimitusjohtaja Pasi Keinänen mainitsee, että vetämässä on yhdeksän patenttihakemusta. Nanolab Systems valmistaa laboratoriolaitteita nanotutkimuksen tarpeisiin sekä nanopanikkeleita tilaajan toiveiden mukaan. "Nanopartikkeleidcn käyttökohteet ovat hyvin laajat: niitä hyödynnetään esimerkiksi biodiagnostiikkassa, pinnotteissa ja jätevesien seuraamisessa", Keinänen kertoo. Keinäsen arvion mukaan ala on hyvin kilpailtu, mutta toisaalta nanotnarkkinoiden ennustetaan kasvavan huikeaa vauhtia. Nanovvayn tuotteena puolestaan on maailman pienin lämpömittari. Kuulostaa ehkä koomiselta, mutta yrityksen asiakkaiden joukkoon kuuluvat muun muassa Euroopan ydintutkimuskeskus CERN sekä avaruusjärjestöt ESA ja NASA. Toimitusjohtaja Juha Kauppisen mukaan uudesta Nanotalosta on hyötyä myös siellä toimiville yrityksille. "Käytämme yliopiston laitteistoa, ja nyt laitteet sekä tilat ovat selvästi laadukkaampia. Lisäksi tämä on uskottavampi toimintaympäristö meidän tapaiselle firmalle." Jussi Toppari kurkistaa sputteriin, jolla valmistetaan ohuita metallilevyjä. Eri tieteenalat kohtaavat N anotalossa työskentelee 11 professorin johdolla noin sata tutkijaa. Heidän joukossaan on huomattavan paljon ulkomaisia tutkijoita j a huomattavan vähän naisia. Nanotutkijat ovat taustaltaan fyysikkoja, kemistejä ja biologeja. Eri alojen ihmiset on tarkoituksella sijoitettu yhteisiin työhuoneisiin edistämään uusien ideoiden syntymistä. Yksi näistä tulevaisuuden toivoista on Jussi Toppari, 31, joka työskentelee Päivi Törmän johtamassa nanoelektroniikan tutkimusryhmässä. Toppari on suuniautunut fysiikkaan jo pienestä pitäen; molemmat vanhemmat kun ovat fysiikan opettajia. Pikkupoikana kiinnostuksen kohteena oli tähtitiede, ja opiskeluvuosinakin mieli ehti muuttua moneen kertaan, kunnes professori Jukka Pekola houkutteli nanomaailmaan. Mitä nuori nanotutkija sitten käytännössä tekee? Aiemmin Toppari on perehtynyt kvanttilaskentaan, mutta nykyään miehen mielenkiinnon kohteena on DNA. Silmissä välkkyy DNA-sensori, jota käytettäisiin biologisten näytteiden tutkimiseen. Topparin ja hänen kollegoidensa työ tapahtuu suurimmaksi osaksi laboratorioissa. "Paitsi teoreettisen fysiikan ryhmä. Ne ei muuta teekään kuin laskee", Toppari naurahtaa. Nanotaloon on rakennettu muun muassa 150 neliön laajuinen puhdastila, jonka ilmassa on enintään 1000 hiukkasta kuutiojalkaa kohden. Toppari on uudesta tilasta mielissään, sillä fysiikan laitoksen vanha puhdastila ei uuteen verrattuna itse asiassa ole kovinkaan puhdas. Uudet tilat ja laitteet ovat tutkimukselle eduksi. Talon valmistuttua Toppari on saanut havaita, että eri alojen ihmisten kokoaminen yhteiseen rakennukseen on aivan yhtä hedelmällistä. "Tässä törmää muuhun porukkaan koko ajan. Keskusteluissa tulee esiin paljon sellaista, mitä itselle ei olisi tullut mieleen. Saman katon alla toimiessa löytää myös helpommin yhteisen kielen, aiemmin saatoimme puhua toistemme ohi."
Jyväskylän Ylioppilaslehti 15/2004 | Arto Sipisen 30 vuoden urakka Ylistönrinteen rannan korkeana rehottavat puut harmittavat arkkitehtiä Arto Sipinen on antanut ilmeen niin Mattilanniemen kuin Ylistönrinteen kampuksille. A LVAR AALLON nimi liitetään erottamattomasti Jyväskylän yliopistoon. Aallon rinnalle voi kuitenkin perustellusti nostaa Arto Sipisen, joka on vastannut yliopiston uudisrakennuksista 1970-luvulta lahtien. Sipinen on suunnitellut Mattilanniemen ja Ylistönrinteen kampukset kokonaisuudessaan, uusimpana esimerkkinä Nanoialo. Myös Seminaarinmäen 1970luvulla valmistuneet rakennukset (kirjasto, hallintorakennus, Musica ja kirjallisuuden laitos) ovat Sipisen käsialaa. Sipinen, 68, voitti pohjoismaisen kilpailun Jyväskylän yliopiston suunnittelusta vuonna 1970. Siitä alkoi yli 30 vuotta jatkunut urakka. "Näiden vuosien aikana ei juuri ole ollut sellaista hetkeä, ettei jotain olisi ollut lyön alla Jyväskylään." Sipisen mielestä Jyväskylän siunaus on se, että yliopistoa on laajennettu vähitellen: 1980-luvulla Maitilanniemeen ja 1990-luvulla Ylistönrinteelle. "Esimerkiksi Hervannan kampuksesta Tampereella ja Linnanmaasta Oulussa tuli aika totisia alueita. Ne rakennettiin kertaheitolla kauas keskustasta. Jyväskylässä yliopisto integroituu kaupungin toimintoihin", Sipinen vertaa. "Olen suunnitellut Jyväskylän yliopistoa ajan kanssa. Aika on työni neljäs ulottuvuus. Oma tyylinikin on muuttunut vuosien varrella." SIPISEN ARKKITEHTUURISTA voi karkeasti erottaa vanhemman punatiilikauden ja uudemman valkoisen kauden. Rakennusmassojen sijoittelu on muuttunut ajan myötä vapaammaksi. "Vanhimmat Jyväskylään valmistuneet rakennukseni Seminaarinmäellä edustavat vielä 1960-lukulaista järjestelmäarkkitehtuuria. Jo lähtökohdat olivat vaativat: uudisrakennukset oli sijoitettava sata vuotta vanhempien Kiselefhn talojen yhteyteen." Mattilanniemi valmistui 1980-luvun alussa. Energiakriisi vaikutti vielä esimerkiksi siten, että ikkunoiden koot oli pideltävä pienenä. Muuten 1980-luku oli aina lamaan saakka Sipisen mukaan arkkitehdin kannalla hienoa aikaa. "Arkkitehtuuri muuttui moni-ilmeisemmäksi, ja kaikki kukat saivat kukkia." Sipisen Jyväskylään suunnittelemista rakennuksista Ylistönrinteen kampus on saanut eniten kiitosta. Myös arkkitehti itse pitää sitä onnistuneimpana kokonaisuutena. "Ylistönrinteessä olen yrittänyt upottaa rakennuksia maastoon kuien kreikkalaisessa kylässä: on järvi ja puut edessä, ja metsän silhuetti taustalla. Edessä olevat puut tosin peittävät jo rakennukset taakseen. Ne pitäisi kaataa ja istuttaa siihen jotain matalakasvuisempaa." Ylistönrinteen suunnittelun Sipinen sanoo olleen haasteellisia jo yksin maaston vuoksi. Rinne on niin jyrkkä, että parhaimmillaan kaksi kerrosta ovat toiselta puolelta maan alla. Maan pintaan sijoitetuilla kattoikkunoilla on näihin tiloihin saatu valoa. "Uudemmissa rakennuksissa on vaadittu myös tilojen muuntojoustavuutta. Amhioticassa siirrettiin jo ensimmäisen vuoden aikana joitakin väliseiniä. Myös Agora on rakennettu niin, että periaatteessa vahtimestari voi aamulla vaihtaa seinän paikkaa." VIIME VUOSINA Sipinen on saanut Jyväskylästä suunniteltavakseen muitakin kuin yliopiston rakennuksia: maakunta-arkisto, Innova-torni, ammattikorkeakoulun IT-Dynamo, maanmittauslaitoksen yhtcnäisarkisto. Sipinen kuitenkin korostaa, että Jyväskylä on yhä Alvar Aallon kaupunki. "Sitä kunniaa ei häneltä voi kukaan viedä. Koko modernin arkkitehtuurin historia kertautuu Jyväskylässä Aallon töiden kautta." Sipinen tunsi Aallon henkilökohtaisesti, sillä hän työskenteli muutaman vuoden tämän toimistossa nuorena teekkarina. Mestariarkkitehti on jäänyt mieleen valloittavana persoonana. "Usein jäätiin illaksi purkamaan rushia, kuten siihen aikaan sanottiin. Aalto saaitoi lulla iltakävelyltään paikalle nähtyään valot. Silloin otettiin Chianti Ruffino esille ja ruvettiin keskustelemaan. Aallon tarinoita kuunnellessa vietettiin unohtumattomia iltahetkiä." Sipisen tyyliä kolmelta eri vuosikymmeneltä: yliopiston kirjasto, Mattilanniemen D-rakennus sekä Ambiotica. T
| Q Jyväskylän Ylioppilaslehti 15/2004 Myös vegaanivaihtoehto joka päivä. Ruokalalla on oikeus muutoksiin. Opiskelijahinta 2.35 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. MUUT 4.70 e JATKO-OPISKELIJA 3,95 e Ilokiven ruokalistat myös netissä: httpyAvww.jyy.fi/ruokalista.php T123.ll. Kesäkurpitsarisotto Kirjolohipastapaistos Nakkikastike KE 24.11. Punajuurikiusaus Täytetyt jauhelihaohukaiset Kalkkunakastike T0 25.ll. Kasvispihvit, tomaatti-timjamikastike Yrttiporkkanasei Tulinen lihapata PE 26.11. Feta-pinaattipiirakka Kaalikääryleet Kinkkukastikc, spaghetti MA 29.11. Kasviskiusaus Sitruunasei Lindströminpihvi T130.ll. Juurespihvit, vihannesremoulade Lohipyörykät Chili con came ilokivi JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA KE 1.12. Kesäkurpitsaherkku Broilerpata Possun leike, sinappikastike TO 2.12. Porkkanaohukaiset Tonnikalakääröt Jauhelihapyörykät PE 3.12. Herkkusieni-kasvisrisotto Värikäs uunikala Jauhemaksapihvit MA 6.12. Ilokivi suljettu Tl 7.12. Kasvispapupata Pippuripihvi, kermapippurikasiike Juustoinen kirjolohikastike ^ . J : n ? , 4 i J-M TARJOUSTA TALVEEN JA POHJALLA SOKERIA! Tähkä: Mielen rakentuminen ja psykoanalyyttinen hoitaminen. 3. laitos. (WSOY) Kirjaraatimme asiantuntijoita kun ovat aivan haltioitui tästä Veikko Tähkän uran pääteoksesta. Ostaja haltioidu sinäkin! 15,00 e Pihlström: Kokemuksen käytännölliset ehdot. Kantilaisen filosofian uudelleenarviointia (Yliopistopaino) Lue selviääkö realismin ja idealismin välinen filosofinen dispjuutti. Mikä jännäri! 9,00 e Pihlström ct.al: Käytäntö (Yliopistopaino) Lukeminen kannattaa aina. Antoisia hetkiä filosofian parissa! Tietenkin tämä edellyttää käytäntöön sidottua ostopäätöstä sekä itse ostotapahtumaa. 9,00 e Köyhän opiskelijan keittokirja 2 QYY Sosiaalivaliokunta) Trillerinomaisten käänteiden jälkeen on kysytty soppaopus jälleen saatavana. Jos sinulla ei vielä tätä ole, hanki se viimeistään nyt! 6,00 e Opiskelijan akateeminen kirjakauppa Kampus Kauppakatu 9 puh 260 3157 kirjamyynti@kampusdata.fi !. www.jyu.lt/tloWvi. K**» 8 Pe 3.12. Dark Visions & Chaotic Mind / 4.5€ Yiola. Suruaika Iconcrash & Cold Colours +DJs La4.12.0peraatio:Live/3€ Kätyrit. Oliver, Misleds. www.operaatioliHeikl.tk La 4.12. Club Kaappi: PreChristmasParty (yläkerta) / 2-6€ Pinkkiä joulupuuroa. AIDS-tuki -bileet To 9.12. W : n p i k k u j o u l u t / O C Big Hand Boston Promenade Helsingistä! Pe 10.12. PLAN B Alternatiueplanet / 22-03 / 4€ Stereomonster (JKU. Yolk U K U Pian B DJs La 11.12. Seisomapaikkaklubi /19 ja 22 / 5€ MC Antti-Jussi Alarmo, Niko Kivelä, Tomi v/alamies. Marko Kämäräinen. Teemu Kontoniemi www.seisomapaikka.com 31.12. Club Kaappi Uuden vuoden bileet 21-04/3-6C | Alakerrassa disko. yläkerrassa karaoketanssitsekä karaokekisa. Vielä kerron tänä vuonna: 8. joulukuuta. H
Jyväskylän Ylioppilaslehti 15/2004 f f l Vaikeakin jännitys on voitettavissa Joka viides opiskelija pitää esiintymistä ongelmana TEKSTI: TUOMAS TIRKKONEN PIIRROS: HANS-PETER VVECKMAN SUURIN OSA opiskelijoista tuntee pientä jännitystä, kun edessä on seminaarissa esitelmöinti tai jokin muu esiintymistilanne. Osalle nämä tilanteet muodostuvat vaikeaksi ongelmaksi, joka haittaa opintojen sujumista ja muuta elämää. Jännittäminen sinänsä on täysin normaali ilmiö. "On pikemminkin harvinaista, jos ihminen ei jännitä tilanteessa, jossa kohtaa uuden ja vaativan asian", toteaa puheviestinnän lehtori Merja Almonkari Jyväskylän yliopiston kielikeskuksesta. Almonkari on Riitta Koskimiehen kanssa toimittanut äskettäin YTHS:n julkaisusarjassa ilmestyneen kirjan Esiintymisjdnnittäjille apua. Kyseessä on ensimmäinen suomeksi julkaistu monitieteinen psykologian, lääketieteen ja puheviestinnän näkökulmia kokoava esitys opiskelijoiden esiintymisjännityksestä ja sen hoidosta. ONGELMAKSI jännittäminen muodostuu Aimonkarin mukaan silloin, kun se alkaa rajoittaa normaalia elämää. Opiskelija saattaa esimerkiksi jättää menemättä itseään kiinnostavalle kurssille, jos sen ohjelmaan kuuluu ryhmän edessä esiintymistä. Jopa valmistuminen voi jäädä roikkumaan siksi, että opiskelija lykkää pakollisten viestintäkurssien suorittamista esiintymispelon takia. 'Tämä on oikeastaan ongelma, johon on herätty vasta 2000-luvulla. Vaikkei asiasta ole olemassa tilastollisia lukuja, niin ainakin minun kokemukseni mukaan tällaisiakin opiskelijoita on", Almonkari sanoo. Vuonna 2000 tehdyn tutkimuksen mukaan viidesosa opiskelijoista kokee esiintymisen ongelmalliseksi. Esiintymisjännitys on myös melko pysyvää: yli puolet niistä, joille esiintyminen on vaikeaa ensimmäisenä opiskeluvuonna, kokee samoin vielä viiden vuoden jälkeenkin. Opettajankin kädet hikoavat luentosalissa S Y Y T jännitykseen ovat yksilöllisiä, mutta juontavat usein juurensa lapsuudesta tai murrosiästä. "Jotkut ovat pienestä pitäen olleet ujoja. Joillakin on taustalla koulukiusaamista tai jokin hyvin traumaattinen esiintymiskokemus, johon liittyy voimakkaita häpeän tai nolatuksi tulemisen tunteita", Almonkari toteaa. Merkitystä on silläkin, kuinka paljon peruskoulussa tai lukiossa painotetaan esiintymistaitojen opetusta. Joillakin yliopisto-opintoja edeltävä esiintymiskokemus rajoittuu pakollisten esitelmien pitoon äidinkielen tunneilla. Myöskään yhteiskunnassa vallitsevat, itsevarmuutta korostavat ihanteet tuskin helpottavat ujojen ihmisten oloa. "Työelämässä rummutetaan paljon esiintymiskykyisyyden puolesta. Sellaista akateemista ammattia ei oikeastaan olekaan, jossa näitä taitoja ei vaadittaisi." JOS JÄNNITTÄMISEN taustalla on esiintymistaitojen puute, voi apu ongelmaan löytyä nopeastikin. Kielikeskus on vuodesta 1992 lähtien järjestänyt Paitsi opiskelija, myös yliopisto-opettaja voi jännittää esiintymistilanteita. Opettajien jännitystä tosin ei ole juuri tutkittu. "Yliopistossa on myös henkilökuntaa, joilla ei ole koulutusta opettamisesta. Heille ensimmäiset luennot voivat olla kova pala", puheviestinnän lehtori Merja Almonkari pohtii. "Tietysti monen luennoitsijan tilanne eroaa opiskelijoista siten, että heidän täytyy altistaa itsensä tällaiseen tilanteeseen toistuvasti. Opiskelijoille ei pääse syntymään vastaavanlaista rutiinia." Jännittäminen ei ole ongelma ainakaan niille Jyväskylän yliopistossa opettaville, jotka vastasivat Jylkkärin aiheesta tekemään pienimuotoiseen kyselyyn. Kokemuksia esiintymisjännityksestä kysyttiin joukolta kolmen eri tiedekunnista satunnaisesti valitun laitoksen henkilökuntaa. Liikuntaja terveystieteiden tiedekunnassa työskentelevä miespuolinen vastaaja toteaa kokevansa lievää jännitystä vain silloin, kun esiintymistä ei ole ehtinyt valmistella kunnolla. Humanistista ainetta opettava vastaaja taas katsoo lievän jännittämisen kuuluvan opetustapahtumaan. "Yli kolmekymmentä vuotta opetettuani katson, että pienen pieni jännitys kuuluu asiaan ennen tuntia. Muuten ei lataudu oikein opetustilanteeesiintymisvarmuuden kursseja, jotka ovat muodostuneet varsin suosituiksi. Joillakin ongelma on vaikeampi: esiintymistaitokurssille ei uskalleta tulla. Tällöin kannattaa hakea apua YTHS:n yleislääkäriltä tai psykologilta. Vaikea jännittämisongelma saattaa olla oire sosiaalisten tilanteiden pelkona (STP) tunnetusta psyykkisestä häiriötilasta. Sen hoitokeinoina käytetään lääkitystä tai psykoterapiaa. Apua on siis saatavilla j a jos ongelseen eikä ole tahtoa antaa parhaansa." Myös vieraalla kielellä opettaminen voi olla luennoitsijalle tavallista tiukempi paikka. "Aluksi englannin kielellä opettaminen jännitti aika paljon, mutta kun sitäkin on tehnyt yli kymmenen vuotta, ei enää koe jännitystä", toteaa mies liikuntatieteelliseltä alalta. Itsevarmuutta voi karttua opetusrutiinin lisäksi muusiakin esiintymiskokemuksesta. "Vuosien varrella olen oppinut selviytyjäksi. Esiinnyn aika paljon konferensseissa, vastaväittäjänä ja niin edelleen. Jos niistä selviää, niin kyllä luennoistakin. Esiinnyn myös muusikkona säännöllisesti", toteaa miesvastaaja matemaattis-luonnontieteelliseltä alalta. Esiintymisvarmuuden kursseille vastaajat eivät ole osallistuneet "Minulle tuskin olisi apua esiintymisvarmuuden kurssista. Sen sijaan yleinen esiintymisja pedagogisten taitojen opiskelu olisi varmasti hyödyllistä", arvelee liikuntatieteitä opettava vastaaja. "Siihen ei vain ole valitettavasti aikaa nykyisen tulosohjatun yliopiston oravanpyörässä". "Kurssi saattaa olla hyödyllinen aloittelevalle opettajalle, mutta hyöty riippuu täysin opettajapersoonasta", toteaa pitkän linjan humanisti. ma saadaan kuriin, ei kaikesta jännittämisestä tarvitsekaan päästä eroon. Almonkari itsekin on opetellut elämään oman jännittämisensä kanssa. "Keskikoulussa olin, kuinka ollakaan, aina nuhakuumeessa esitelmäpäivinä. Omasta kokemuksestani voin sanoa, että myös iän ja kokemuksen karttuessa jännitys lievittyy." Merja Almonkari ja Riitta Koskimies (toim.): Esiintymisjännittäjille apua. YTHS:n julkaisuja 37. TALIA PALSTALLA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN KORKEAKOULUPOLIITTINEN SIHTEERI JA SOSIAALISIHTEERI TUOVAT ESILLE JA PUIVAT EPÄKOHTIA, JOITA TYÖSSÄÄN KOHTAAVAT. Verovähennysmalli menee metsään OPETUSMINISTERIÖN johtama työryhmä jätti marraskuun alussa muistionsa opintolainan verovähennysmallista. Seuraavana päivänä asia oli esillä myös tiedotusvälineissä, kuten Helsingin Sanomissa ja Keskisuomalaisessa. Ylen kuuden uutisiin pääsivät myös ylioppilaskuntamme pääsihteeri Simo Pöyhönen ja opintotukilautakuntamme sihteeri Saija Kyllönen. Kaikki opiskelijajärjestöt, JYY mukaan lukien, tyrmistyivät esitetystä mallista ja esittivät kärkevät mielipiteensä asiasta. Ei mikään ihme, sillä verovähennysmalli koetaan erittäin monimutkaisena ja byrokraattisena. Eräiltä osin se on jopa opiskelijan oikeusturvaa loukkaava, koska verovähennykseen liittyvät laskentamallit ovat vaikeaselkoisia ja hankalasti ennustettavia. Esitetty malli tuottaa ongelmia erityisesti opintotukipalveluissa työskenteleville, joiden pitäisi pystyä neuvomaan opiskelijoita siinä, mitä maksimaalisen verohyödyn eteen kannattaa tehdä. Opiskelijan elämä ei kuitenkaan aina noudata esitettyjä laskentamalleja. ASIAA ON VALMISTELTU pääosin virkamiestyönä. Virkamiesten käsityskyky opintotukiasioissa on kuitenkin usein rajallinen j a sen kyllä huomaa. Edes SYL ei päässyt mukaan työryhmän työskentelyyn, vaan oli pelkästään kuultavana asiasta. Nyt kun asiasta pitäisi tiedottaa, alkaa opiskelijajärjestöjen apu kummasti kelvata. Mielenkiintoinen piirre muistiossa oli myös se, että jopa kansaneläkelaitos ja verohallitus toivoivat mallin olevan yksinkertaisempi ja järkevämpi. Kelan lausuma asiasta ei ollut mikään yllätys, koska opintotukilakia toimeenpanevana viranomaisena se joutuu kantamaan täyden vastuun mallin toimimattomuudesta. SÄÄLIKSI KÄY niitä opintotuen toimistovirkailijoita, jotka joutuvat nykyisen esityksen toteutuessa kestämään opiskelijoiden vihanpurkaukset, kun laskennat pettävät, eikä luvattua verovähennystä tulekaan. Valitusrumba on valmis. Rehellisesti voidaan sanoa, että esitelty verovähennysmalli on susi jo syntyessään. Eniten se näyttää hyödyttävän pankkeja. Mikäli malliin ei tehdä tarvittavia korjauksia nopeasti, niin metsään mennään ja pahasti. Toivottavasti tulevaisuudessa, kun tällaisia uudistuksia toteutetaan, opiskelijajärjestöt otetaan aktiivisemmin mukaan opintotukijärjestelmän kehittämiseen. ARTO ALAJOUTSIJÄRVI JYYN SOSIAALISIHTEERI —
E Jyväskylän Ylioppilaslehti 15/2004 Valon vuodet Jaakko Valolta 50-vuotisjuhlakirja ja näyttely TEKSTI JA KUVA: JUHA MÄKINEN JAAKKO VALO on todennäköisesti Jyväskylän tunnetuin kuvataiteilija ei nimenä eikä henkilönä, vaan julkisten töidensä kautta. Sanovatko osoitteet Kauppakatu 5, Kauppakatu 11, Yliopistonkatu 10 tai Kilpisenkatu 2 mitään? Kaikkien näiden talojen ulkoseinällä on Valon tekemä, koko rakennuksen korkuinen maalaus. Valon maalaukset koristavat lisäksi muun muassa Torikeskuksen, keskussairaalan ja parinkin alikulkusillan seiniä. Valo täytti keväällä 50 vuotta, ja 26. marraskuuta Jyväskylän taidemuseossa avautuu hänen retrospektiivinen näyttelynsä. Samalla julkaistaan Minerva Kustannuksen kustantama kirja Valon taiteesta. Uransa alussa Valo teki fotorealistisia piirroksia. Nykynäkökulmasta nämä ovat korostetun 70-lukulaisia, jo aiheidensa puolesta: monessa kuvassa nähdään perinteisiä duunareita. Valo kommentoi, ettei hän koskaan pyrkinyt tekemään ohjelmallisesti sosialistista realismia; työläisaiheet tulivat laiteeseen luontevasti muurari-isän kautta. Valon muotokieli muuttui jo 1980luvulla abstraktimmaksi, ja 1990-luvulla lähtien hän on keskittynyt kuvanveistoon ja kuvanrakennukseen. Realistisia muotokuvia hän tekee edelleen tilausValon taidetta on myös Jyväskylän yliopiston seinien sisällä ja niiden ulkopuolella. Kolme vaneriobeliskia Mattilanniemen A-rakennuksen aulassa (.Kolme), neljä puuneliötä Ylistönrinteen kiihdytinlaboratorion taukotuvan seinällä sekä viiden betonihahmon ryhmä Mattilanniemen puistossa (WeimarChxcago) ovat kaikki Valon 1990-luvun töitä. Kiihdytinlaboratorion työn Valo sanoo olevan itselleen hyvin rakas, mutta työn nimeä hän ei muista. Sitä ei löydy myöskään taukotuvan seinältä. Taiteilija taiteensa päällä. Mattilanniemen puistoon sijoitettu V/eimar-Chicago on Jaakko Valon kunnianosoitus Bauhaus-koululle. SOTA ON Valon taiteen keskeisin teema. Näyttelyn vanhin työ on hänen 13vuotiaana maalaamansa Tuntemattoman sotilaan hauta. Myöhemmällä iällä Valo on omistanut töitään niin Gandhille kuin jatkosodan aikana teloitetulle aseistakieltäytyjä Amdt Pekuriselle. Vastaan tulee väkisinkin kysymys, voiko taiteilija vaikuttaa taiteellaan. "Uskon ihmisen hyvyyteen. Kyynisyys on sanoista inhottavimpia. Teoilla on merkitystä, ja sekin on eräänlainen teko, että olen käyttänyt niin paljon omaa aikaani näiden kysymysten käsittelemiseen. En yritä suurennella sen merkitystä, mutta kuvataiteella on monenlaisia tehtäviä, joista tämä on yksi." Mielenkiintoista kyllä, Valon julkiset teokset eivät rauhan asiaan puutu, vaikka juuri niiden voisi ajatella olevan paras kanava vaikuttaa. "Olen nähnyt ne enemmän kaupunkikuvallisena asiana, parhaimmillaan arkkitehtuurin jatkeena. En ole niissä ryhtynyt maalaamaan omia mielipiteitäni esille. Vaikka olisihan se komeaa tehdä oma Guemicansa." Juhlakirja ja -näyttely ovat eräänlainen välitilinpäätös. Niiden jälkeen Valo käy uusien töiden kimppuun. Ensi kevään ohjelmassa on tärkeä näyttely Helsingissä. Jaotko Volo kuvanrokentajon manifesti -näyttely Jyväskylän taidemuseon Suojassa (Kilpisenkatu 8) 26.11.2004-23.1.2005. Yliopiston juhlavuosi näkyy kirjoina JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON 70 vuotisjuhlat jatkuivat marraskuussa kahden kirjan julkaisulla 17. marraskuuta julkistettiin yliopiston 70vuotisjuhlajulkaisu Harvinaisesta moninaiseksi, joka esittelee naisten kouluttautumisen vaiheita Seminaarinmäellä. Kirja jatkaa näin yliopiston kirjastossa esillä olevaa Tieteen toinen sufeiipuo/i -näyttelyn teemaa. Seminaarin, korkeakoulun ja yliopiston naisia tarkastellaan kirjan artikkeleissa erilaisista näkökulmista. Esille tulevat muun muassa Jyväskylän yliopistossa tohtoreiksi väitelleiden kokemukset. Emeritaprofessori Sirkka Heiskanen-Mäkelä pukee tiedenaisen tunnot runon muotoon. Yliopiston tasa-arvotoimikunta puolestaan keräsi opiskelijoiden ja henkilökunnan puheenvuoroja teemalla Koettu kampus ja koosti niistä kirjan. Kirja julkistettiin tasa-arvot o i m i k u n n a n syysjuhlassa 23. marraskuuta. Osa kirjoituksista kytkeytyy tasa-arvoteemaan suoremmin, osassa pohditaan laveammin niin eri kampusten henkeä kuin gradun tekemisen vaikeutta. Mukana on muun muassa omakohtaisia kokemuksia niin kuuron, sokean kuin cp-vammaisenkin opiskelijan näkökulmasta. Molempia kirjoja on saatavilla muun muassa Kampus Kirjasta. JUHA MÄKINEN Linkola pakottaa ajattelemaan ikäviä il Pentti Linkola: Voisiko elämä voittoa. 400 sivua. Tommi 2004. PENTTI LINKOLAA on kutsuttu milloin ekofasistiksi, milloin maailmanlopun profeetaksi. Nämä nimitykset on toki helppo ymmärtää mutta ehkä olisi oikeutetumpaa puhua viileän analyyttisesta ajattelijasta, joka ei kaihda sanoa ääneen ikäviä totuuksia. Linkolan uuteen kirjaan on koottu kalastaja-filosofin kirjoituksia viimeisen 15 vuoden ajalta. Tekstit ovat juuri niin hätkähdyttäviä kuin odottaa saattaa. WTC-iskuista hän kirjoittaa otsikolla "Se luoti liesi paikkansa". Linkola itse käyttää termejä elämän suojelu ja syväekologia kuvaamaan ajattelunsa perusteita. Tärkeintä on mahdollisimman suuri biodiversiteetti, luonnon monimuotoisuus. Kaikki muu on sille alisteista. Demokratia, yksilönvapaudet ja ihmisoikeudet ovat Linkolalle kirosanoja. 11 vuoden takaisessa kirjoituksessa hän kauhistelee ajatusta kiinalaisten elintason noususta kohti länsimaista kerskakulutuksen tasoa. Tänä päivänä saamme lukea, kuinka lentoliikenne Kiinassa kasvaa 20 prosentin vuosiiahtia. Linkola haluaisi vähentää maailman väestömäärää korkeintaan pariin miljardiin. Hän katsoo, että hallitsematonta väestönkasvua seuraa yksinäisen ihmisen merkityksen väheneminen samassa suhteessa. Kirjoittajana Linkola on varsin poleeminen. Hänen tyylinsä on kyllä vaikuttava, mutta vakuuttavampi hän olisi, jos malttaisi pysyä viileän toteavassa rekisterissä. Tyylilaji selittynee sillä, että useat kirjan teksteistä ovat alun alkaen kolumneja eri lehtiin. Kirjan viimeisenä tekstinä on Suomen Kuvalehdessä viisi vuotta sitten julkaistu artikkeli, jossa Linkola pohtii kohtalaisen kattavasti, miten yhteiskunnan eri osa-alueet tulisi järjestää, jotta eloonjääminen olisi mahdollista. Kirjoitus on erittäin kiinnostava sikäli, että siinä esitetään radikaalisti nykyisestä poikkeava vaihtoehto, eräänlainen ekologinen diktatuuri: synnytys luvanvaraiseksi, pörssit kiinni ja ulkomaansuhteet minimiin. Eri asia sitten on, miten tällaiseen järjestelmään siirryttäisiin ja voisiko se pysyä pystyssä. Linkolaa lukiessa joutuu tämän tästä painiskelemaan itsensä kanssa. Hänen ajatuksensa tuntuvat mahdottomilta hyväksyä, mutta usein mielensä perukoilla joutuu myöntämään, että todennäköisesti hän on oikeassa. Ei sentään aina. Välillä Linkola lankeaa menneiden aikojen ihannointiin silloinkin, kun mitään ihannoitavaa ei olisi. Hänen idealistinen näkemyksensä "vanhasta sivistyneistöstä" on pantavissa omaa sukutaustaa kohtaan tunnetun arvostuksen piikkiin. Linkolan lukeminen pakottaa ajattelemaan. Vastuu toiminnasta tai toimimattomuudesta jää lukijalle. JUHA MÄKINEN
Jyväskylän Ylioppilaslehti 15/2004 E Jylhää poptaidetta muistellen TEKSTI: ELINA KESKITALO KUVA: KIMMO JYLHÄ PIENI AFRIKKALAINEN TYTTÖ katsoo kohti, kädessään tyhjä lautanen. Taidemaalari Kimmo Jylhän Nd/fea-niminen teos valmistui vuonna 1971, muna teema ei ole vanhentunut. "Samalla ajatonta ja ajankohtaista", intendentti Heli-Maija Voutilainen luonnehtiikin Keski-Suomen museossa parhaillaan esillä olevaa Jylhän muistonäyttelyä. Näyttely sisältää läpileikkauksen Kimmo Jylhän (1939-2002) tuotantoon 1960-luvun lopulla 2000-luvun alkuun asti. Varhaisimmat esillä olevat työt ovat pop-taidelta, jonka ensimmäisiä edustajia Jylhä Suomessa oli. "Hän organisoi Keski-Suomen taiteen pienen pop-myrskyn, niin kuin sitä Helsingissä kutsutuin", näyttelyn koonneeseen työryhmään kuuluva läänintaiteilija Hannu Castren kuvailee. Popin tyylillä syntyi muun muassa kriittinen sarja Vietnamin sodasta. Seuraavalla vuosikymmenellä taiteilijan tyyli muuttui valokuvarealismiksi, mutta kriittisyys säilyi. Taiteilija yhdisteli omapcräisesti arjen realismiin maagisia ja surrealistisia piirteitä. Jylhä tarkasteli maalaustaiteen keinoin niin Palestiinan pakolaisia kuin kotimaan rakennemuutoksen seurauksTa!l970-luvun kuvista löytyy myös työläisaiheita. "Kimmo Jylhän aatteellisuuden ydin oli, eua hau oli pienen ihmisen puolel, Castren tiivistää. 1980-luvulla Kimmo Jylhä siirtyi maalaamaan romanttissurrealistisia maisemanäkymiä. Myös niisiä saattoi löytyä kriittinen näkökulma, kuten huoli kaupungistumisen vaaroista. 1990-luvulta näyttelyyn on valikoitunut muun muassa Puku-sarja, joka niKimmo Jylhän Metallimiehen rypyt kertovat raskaasta työstä. mensa mukaisesti kuvaa erilaisia vaateparsia. "Näkisin sen muotokuvasarjana ihmisestä tässä todellisuudessa. Arkisten esineiden, esimerkiksi vaatteiden, kautta voi kuvata ihmisen luonnetta häntä yksilöimällä", Castren pohtii. Yhdessä teoksista mallina on rauhanpalkinnon saaneen arkkipiispa Desmond Tutun asu, mikä kertoo rauhanteeman jatkuneen lylhän tuotannossa vielä viime vuosikymmenelläkin. Kimmo Jylhä oli taiteilijana itseoppinut. Maalaamisen ohella hän työskenteli sanomalehti Keskisuomalaisen palveluksessa, aluksi valokuvaajana ja myöhemmin reprografina. "Maalaustaide oli Kimmolle aina työn vastapainoa", Castren kertoo. Leipätyö myös anioi uran myöhempinä vuosina vaikutteita taiteen tekemiseen. Keskisuomalaisessa Jylhä pääsi seuraamaan kuvankäsittelyn huimaa kehitystä ja omaksui sen osaksi ammattitaitoaan taiteilijana. Viimeisinä vuosinaan Jylhä tekikin laajan sarjan tietokonegrafiikkaa. Kimmo Jylhän muistonäyttely on esillä Keski-Suomen museossa 30.1.2005 osti. MUKAAN JYTIN NÄYTELMÄÄN? Jyväskylän Ylioppilasieaiieri hakee tekijöitä ensi keväänä toteutettavaan Muodonmuutos-näytelmään. Esiiys penisiuu Franz Kafkan novelliin, ja sen ohjaajina toimivat Panu Pitkänen ja Eeri Mäki-Tähkänen. Esitykseen haetaan niin näyttelijöitä, tanssijoita kuin valoja ääni-ihmisiä. Harjoitukset alkavat joulukuussa ja jatkuvat ensi vuoden puolella. Ensi-ilta on 31. maaliskuuta, ja esitykset jatkuvat läpi huhtikuun. Valintakoe järjestetään sunnuntaina 28.11. klo 17 Ilokivessä. Tilaisuuteen tulee ilmoittautua etukäteen sähköpostitse osoitteeseen b8278@jypoly.fi. TAIDETTA ESIIN ILOKIVEEN JYYn kuluuurivaliokunia tarjoaa vuoden 2005 alusta lähtien ylioppilaskunnan jäsenille mahdollisuuden saada kuvataiteellisia töitään esille ylioppilastalo Ilokiven yläkertaan. Näyttelyn toteutus ja pystytys on jokaisen taiteilijan omalla vastuulla, mutta näyttelytoimikuntalaiset toimivat mielellään apuna. Voit ehdottaa myös ryhmäteemaa, jos et halua tuoda pelkästään omia töitäsi näytille. Tällä hetkellä taideteosten kolmiulotteisuus on poissuljettu vaihtoehto. Näyticlychdotuksia voi tehdä kulttuurisihteeri Minna Hautamäelle, kultiuurisihteeri@jyy.fi, puh. 260 3356. SEMINAARI PELIGRAFIIKASTA Agora Game Lab ja tietotekniikan laitos järjestävät seminaarin aiheesta "Digitaalisten pelien grafiikka ja visuaalisuus" torstaina 2.12. Agoran salissa C233.1. Seminaari on avoin kaikille kiinnostuneille. Ilmoittautumiset (nimi, laitos, sähköpostiosoite) 26.10. mennessä osoitteeseen ajkirjav@iki.fi. Kelpo elokuva, loistava levy 20 VUOTTA SITTEN Princestä tuli tähti. Sitä ennen hän oli saanut menestystä USA:ssa lähinnä mustan musiikin listoilla, sekä MTV-julkisuutta videoillaan LiMle Red Corvette ja 1999, mutta lopullinen läpimurto tuli vuonna 1984 Purple Rainin, hänen kuudennen levynsä ja ensimmäisen elokuvansa myötä. Prince oli jo tovin haaveillut semiomaelämänkcrrallisesta elokuvasta, jossa hän itse saisi loistaa tähtenä. Tuotantoyhtiö lähti hankkeeseen epäillen, multa nauroi matkalla pankkiin. Elokuva sinkosi katsojalistojen kärkeen ympäri maailman. Kuukautta aikaisemmin julkaistu albumi pysyi USA:n listaykkösenä 24 viikkoa ja on Princen kaupallisesti menestynein levy. Klassikkostatus kuuluu ennen kaikkea levylle, mutta ei elokuvakaan ole huono. Itse asiassa Purple Räin on rockelokuvaksi harvinaisen onnistunut ja viihdyttävä. Princen kolmesta elokuvasta se on ainoa, jota voi vilpittömästi suositella muillekin kuin faneille, ja se on myös ainoa, jota Prince ei itse ohjannut. Prince sai elokuvan musiikista Oscar-pystin. Prince on Kid, perheväkivallan täyttämässä kodissa asuva, rocktähteydestä haaveileva nuori muusikko. Hän yrittää todistaa kykyjään paikallisen rock-klubin omistajalle, kilpailevalle The Time -yhtyeelle sekä tietenkin Apollonia-neiPalsta esittelee kulttuuriklassikkoja laidasta laitaan. tokaiselle. Lisädramatiikkaa elokuvaan tuovat traagiset perhetapahtumat sekä kireät välit bändikavereihin. Huumorista vastaavat tahattoman hauskan kasariestetiikan ohella räävittömät sidekickit Morris ja Jerome. Elokuvan suurin ongelma ovat näyttelijät, sillä he ovat pääasiassa muusikoita, siis amatöörejä. Prince itsekään ei näyttelijänlahjoja juuri väläyttele, mutta arrogantin rocktähden "roolin" hän kyllä hallitsee. Elokuvan pohjimmainen erinomaisuus piilee kuitenkin musiikissa, jota saadaan paljon. Lavalla Prince &r The Revolution on suvereeni sekoitus rockia, poppia ja funkia. Prince itse tanssii, kiemurtelee lattialla, hivelee rintakarvojaan ja soittaa sähkökitaraa kuin riivattuna. Musiikillisesti Purple Räin oli Princeltä selvä loikkaus synafunkista rockin puolelle, ja sillä hän onnistui lopullisesti murtamaan mustan ja valkoisen yleisön välisen raja-aidan. Albumi on ehdoton klassikko, uskomaton sekoitus Princen tavaramerkiksi muodostunutta kulmikasta funkia, mahtavia popmelodioita ja kitarasankaruutta. Levyn kruunuina soivat nerokas When Doves Cry, josta Prince miksausvaiheessa jätti basson tyystin pois, sekä nimibiisi, mahtipontinen stadionrockballadi. Purple Rainia on muuten osittain syyttäminen "parental advisory explicit lyrics" -tarroista, sillä kuultuaan tyttärensä levysoittimesta Darling Nikfcin ("I met her in a hotel lobby, masturbaling with a magazine") päätti Tipper "Alin vaimo" Gore ystävineen perustaa Parents' Music Resource Centerin valistaakseen kuluttajia säädyttömistä sanoituksista. MIKKO MERILÄINEN Musiikin verkkojakelusta oikeustoimia Euroopassa TEKSTI: JIRI SIRONEN PIIRROS: HANS-PETER V/ECKMAN ÄÄNILEVYTEOLLISUUDEN kansainvälinen kattojärjestö 1FPI haastoi lokakuun alussa viitisensataa eurooppalaista verlaisverkkojen käyttäjää oik e u te e n m u s i i k i n laittomasta levittämisestä Internetissä. Yhdysvalloissa jo aiemmin alkaneet oikeustoimet ulotettiin nyt ensimmäisestä kertaa laajamittaisesti Eurooppaan. Muun muassa Britanniassa, Saksassa ja Tanskassa nostetut oikeusjutut voivat myöhemmin levitä myös Suomeen. Tekijänoikeuden tiedotusja valvontakeskuksen projektipäällikkö Antti Kotilaisen mukaan oikeustoimet ns. uploadaajia eli musiikin levittäjiä vastaan eivät ole Suomessakaan poissuljettu mahdollisuus. Toistaiseksi musiikin ns. dovvnloadaamincn eli imuroiminen verkosta on Suomessa salittua. Eduskunnan käsittelyssä olevan tekijänoikeuslain myötäkään imuroimista ei kiellettäisi. Lakiesityksessä m u u t a m i e n laittomasti levitettyjen kappaleiden imuroinnista ei rangaistaisi, mutta niiden hallussapito voisi silti pt johtaa korvausvaateisiin kappaleen oikeudenomistajien taholta. Mp3-tiedostokopio olisi laillinen esimerkiksi silloin, kun sen haltijalla on itsellään myös alkuperäinen äänite, tiedosto on ostettu laillisesta verkkopalvelusta tai tiedostoa on oikeudenomistajien taholta levitetty alunperin vapaasti. lisötietojo: www.i(pi.li.
K£j Jyväskylän Ylioppilaslehti 15/2004 SYL haluaa keskustella koulutusyhteiskunnasta SUOMEN ylioppilaskuntien liitto hyväksyi liittokokouksessaan 20.11. kannanoton, jossa korostetaan koulutuspolitiikan olevan yhteiskuntapolitiikkaa. SYL:n mukaan Suomesta puuttuu koulutusta kokonaisvaltaisesti käsittelevä elin, vaikka tieteelle ja teknologialle on omat neuvostonsa. "Nykyinen hajanainen koulutuspoliittinen keskustelu synnyttää enemmän ristiriitoja kuin yhteistä sitoutumista", kannanotossa todetaan. SYL esittääkin virallisen koulutusta käsittelevän elimen perustamista, jossa olisivat edustettuina valtionhallinnon ja koulutusjärjestelmän lisäksi myös työmarkkinaosapuolet ja muut koulutuksen sidosryhmät. "Ennen sanottiin, että hyvä koulutuspolitiikka on parasta sosiaalipolitiikkaa. Nykyään voimme todeta, että hyvä koulutuspolitiikka on parasta yhteiskuntapolitiikkaa." Uuden keskusteluareenan perustaminen onkin yksi SYL:n ensi vuoden hallituksen tärkeimmistä tavoitteista. Vuonna 2005 SYLn hallituksen puheenjohtajana toimii Arttu Laasonen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Hallituksen jäseninä toimivat JYYn Juha Koskisen lisäksi Oulun yliopistosta Petri Eklund, Kuopiosta Elisa Jokelin, Teknillisestä korkeakoulusta Christian Järnefelt, Turusta Niko Kyynäräinen ja Helsingin yliopistosta Anna-Maria Rajala. T O N I PELTONEN Helsinki Bangkok Singapore HongkongSydney Tahiti Los Angeles Helsinki OW ' Un kuuhun ei vielä pääse * Tule meille! T a r j o a m m e m u u t a m a l l e m o t i v o i t u n e e l l e h e n k i l ö l l e a i k a k a u s l e h t i e n t a i v a k u u t u k s i e n m y y n t i t y ö t ä S u o m e n s u u r i m m a n t e i e m a r k k i n o i n t i y r i t y k s e n p a l v e l u k s e s s a ! M e d i a p e x O y tarjoaa työnhakijoille mahdollisuuden reiluihin ansioihin sekä ainutlaatuisen työssäoppimisen kaaren, loppuvuoden erikoisuutena on myös yllä oleva maailmanympärimatka kilpailu "Kun kuuhun ei vielä pääse". Työstä, k i l p a i l u s t a j a m u u s t a toiminnastamme l ö y d ä t l i s ä ä t i e t o a k o t i s i v u i l t a m m e www.mediapex.fi , M . . * 2 " " . ytäntökaudella tyspäivtnä klo 12-19) p u m na-pe klo 1. taitto 12-19 puh (014)624 200 wwwjyva5kyla.fi/kaupunginteatteri Ihmisen sisällä on elämää TEKSTI: T U O M A S KOKKO PIIRROS: HANS-PETER VVECKMAN NE OVAT J O TÄÄLLÄ. Ne haluavat tunkeutua ihmisruumiiseen. Loisiminen, eli eläminen toisen luontokappaleen kustannuksella, on yleisin elämänmuoto maapallolla. Ihmisessä elävät loiset ovat kuitenkin suurempi ongelma trooppisen ilmaston maissa kuin Suomessa. "Suomalaiset elävät poikkeavalla alueella, koska täällä on loisia niin vähän. Ilmasto on sellainen, että ihmisessä elävät loiset eivät menesty täällä", sanoo professori Tellervo Valtonen Jyväskylän yliopiston bioja ympäristötieteiden laitokselta. Valtosen mukaan ihmisen leveä heisimato on ainoa loinen, jolla on merkitystä suomalaisten kannalta. Kansankielellä paremmin lapamatona tunnettu loinen oli merkittävä ongelma Suomessa vielä 1950-luvulla. "Suomessa oli 1 9 5 l u v u l l a alueita, joilla noin 40 prosenttia väestöstä oli lapamadon kantajia", Valtonen tietää. Suolistoon päässyt lapamato alkaa käyttää ravintonaan ihmisen syömää ruokaa. Valtosen mukaan se saattaa jäädä ohutsuolessa alueelle, jossa B12-vitaii mi ii imeytyy ihmiseen. "Sellaisessa tapauksessa mato käytännössä imee kaiken B12-vuamiinin ravinnosta. Siitä saattaa seurata erittäin vakava anemia, koska silloin verisolut eivät kehity normaalisti", Valtonen kuvailee. "Aikanaan sanottiin, että jos ihmisen suolistosta poistettuja lapamatoja olisi puhdistettu, kuivattu ja jauhettu, niin siitä saatua pulveria olisi voitu käyttää B12-vitamiinin lähteenä. En yhtään ihmettele, vaikka niin olisi tehtykin", hän jatkaa. Toksoplasmoosiksi nimetty alkueläin on toinen loinen, joka voi olla vaarallinen Suomessakin. Alkueläin on yleensä harmiton, mutta raskaana oleville naisille seuraukset voivat olla vakavia. Toksoplasmoosi on kuin vaaraton flunssa. Raskaana oleville naisille se saattaa kuitenkin aiheuttaa jopa keskenmenon, jos loinen pääsee istukan läpi kohtuun", Valtonen kertoo. Alkueläin voi päätyä ihmiseen kissasta, koska se kasvaa kissan suolistossa. Kissa voi saada sen esimerkiksi hiiristä tai myyristä. Yleensä trooppisen ilmaston maissa esiintyvää suolinkaista on löydetty myös Suomesta. Ihmisen suolistosta pitävä mato saattaa tulla kasviksista, joita on kasteltu vedellä, jossa on ollut sian ulostetta. Madot saattavat lisätä ihmisen painoa jopa kilolla. Echinococcus heisimato on taas viiden millimetrin mittainen vaarallinen loinen, joka voi pesiytyä ihmiseen esimerkiksi k o i r a s t a , jonka suolistossa se voi kasvaa. "Lapsi voi saada sen koiran ulosteesta. Koiria kyllä lääkitään säännöllisesti, joten en usko tämän aiheuttavan ongelmia", Valtonen sanoo. Ihmisvartaloon päästyään loinen tarttuu johonkin sisäelimeen ja alkaa kehittää rakkulaa, jossa se lisääntyy. "Loinen on vaimennettava lääkkeillä ennen kuin rakkula voidaan leikata pois. Pienikin viilto rakkulaan voi päästää nestettä verenkiertoon, jolloin loinen pääsee lisääntymään eri puolille kehoa", Valtonen kuvailee. Täit eivät aiheuta päänvaivaa OSA LOISISTA ei tule ihmisen sisään. Iholle jääviä loisia sanotaan pintaloisiksi. Suuri osa niistä käyttää ravintonaan imemäänsä ihmisen verta. "Pintaloisina voi pitää kirppuja, lutikoita, täitä ja muita vastaavia. Voidaan myös sanoa, että hetken iholla viipyvät hyttysetkin kuuluvat pintaloisiin", kuvailee lehtori Jari Haimi Jyväskylän yliopiston bioja ympäristötieteiden laitokselta. Trooppisen ilmaston maissa pintaloiset saattavat levittää muun muassa malariaa ja unitautia. Suomessa ei tarvitse pelätä sairastumista, jos löytää iholtaan pintaloisen. Siitä seuraa useimmiten vain kutinaa. Täit aiheuttavat Suomessakin epidemioita syksyisin, kun ne leviävät pipojen ja muiden päähineiden kautta ihmisiltä toiselle etenkin oppilaitoksissa. Yliopistossa täit ovat kuitenkin epätavallisia vieraita. "Aikuisilla täit ovat harvinaisia. Yleensä niitä löytyy päiväkotilapsilla ja koululaisilta. Usein perheissäkin aikuiset selviävät ilman tartuntaa, vaikka täitä olisi lapsilla", kertoo YTHS:n Jyväskylän toimipisteen ylilääkäri Pirjo Paajanen. Paajasen mukaan Jyväskylän yliopiston opiskelijoilta niitä ei ok löytynyt lainkaan kahden viime vuoden aikana. Päätäit ovat 2-3 millimetriä pitkiä, harmaan keltaisia hyönteisiä. Ne käyttävät ravintonaan imemäänsä verta. Päätäiden oireina ovat kutina ja ärsytys hiuspohjassa ja niskassa. Päätäi viihtyy lämpötilassa, joka on hieman alle ihmisen ruumiinlämmön. Lämpötila hiusrajassa nousee, kun ihminen laittaa pipon päähän. Sen seurauksena täi hakeutuu viileämpään paikkaan, eli pipoon. Jos pipo vaihtaa omistajaa, myös täit leviävät eteenpäin. Täit eivät ole menneiden aikojen ongelma, vaan niitä saattaa tulla kotiin ihan hetkessä. Niistä on vaikea päästä eroon, koska kaikki vaatteet ja vuodevaatteet on desinfioitava. Lisäksi hiukset on pestävä täishampoolla", Jari Haimi neuvoo. Näyttely Hirviloinen hirvikärpänen ilo irti luonnosta Keski-Suomen luontomuseossa Vesilinnosso 31.12.2004 saakka. 1„ l . . „ l I 1 L I U T U ^ .... -lennot nyt HELILTÄ! Nyt saat kauttamme: 1 crikoishintaiset lentoliput • tarvittavat nuorisokortiE • matkavakuutukset mcnohinnat aik. JÄT-. Yliopistonkatu 32. 40100 Jyväskylä Puh. (014) 33 73 100. f»x ((114) 33 73 145 Auckland Brisbane Cairns Melbourne Perth Sydney M w w w . s t a t r a v e l . f i Myynti 30.11.04 asti. Matkustus menosuuntaan 20.1.-30.6.05, paluu voimassa 12kk. Monolonnot Helsingista sls. varot Ja palvelumaksun. Opiskelijoille (alle 33v.) ja allo 2$-vuotiaillo. ISIC/IYTC. kortti tarvitaan. Pyslhdy Bangkokissa UI Singaporessa ja yhdisti useampi kohde esim. lenni Perthlin ja palaa Calmslatal *• htnnstskaan «matsi suoma—af h l s i n k i @ s t a t r a v e l . f l 9 6 8 1 2 7 7 1
Jyväskylän Ylioppilaslehti 15/2004 | Q keskustelua ILMANVAIHTO El RIITA TUPAKKAONGELMAAN Antti Viitamäen kirjoitus "Alkoholi pois ravintoloista" (Jylkkari 14/2004) on sinänsä hassunhauska kommentti omaan kirjoitukseeni 'Tupakointi pois ravintoloista" (Jylkkari 13/2004). On mukavaa, että joku muukin lähtee tarkoituksella vähän provosoivalle linjalle. Harmi vaan, että Viitamäki vihjaa alkoholin aiheuttavan ympäröiville ihmisille ravintoloissa tupakkaan verrattavia haittoja. Toki öykkäroiminen, oksentelu ja ilkivalta on alhaista ja typerää toimintaa. Olennaista on kuitenkin huomata, että sivulliset eivät altistu ko. toiminnoille läheskään niin usein kuin tupakansavulle ja sen hajulle. On olemassa ravintoloita, joissa noita öykkäreitä ei näy juuri ollenkaan. Siksi tupakan ja alkoholin sivullisille aiheuttamia haittoja ravintoloissa ei voi suoraan verrata toisiinsaKirjoitukseni herätti myös Antti Vesalan (Jylkkari 14/2004) kommentoimaan, että ravintola-tupakoinnin totaalikiellon kannattaminen olisi sosiaalihysteriaa. Samalla hän toteaa, että mielipiteet aiheesta jakautuvat kansallamme suurin piirtein puoliksi. En väittäisi, että puolet suomalaisista potevat tuollaista hysteriaa. Heitä ehkä vain vähän harmittaa, että mennessään kaverin kanssa yhdelle tai vaikka tanssimaan, olo on seuraavana aamuna tunkkainen muiden polttaman tupakan takia. Nämä ihmiset eivät ole mitään Vesalan mainitsemaa "kieltolakiväkeä", sillä tupakan kieltolaki ja ravintolailman parantaminen totaalikiellolla ovat kaksi eri asiaa. Toki voi argumentoida, että ravintolat ovat niiden omistajien yksityisomaisuutta, ja siksi heidän pitäisi saada päättää tupakoinnista tiloissaan. Valitettavasti työntekijöiden neuvotteluasema ei ole mikään kehuttava, vaikka kaikilla pitäisi olla oikeus työskennellä savuttomassa työpaikassa. Vesalan mukaan tupakansavun työsuojelullinen näkökulma on ratkaistavissa oleva kysymys. Ratkaisuahan on etsinyt mm. peruspalveluministerin asettama selvitysmies, professori Kari Rcijula. joka arvioi ravintoloita koskevan tupakkalain toteutumista sekä asiakkaiden ja henkilökunnan altistumista tupakansavulle. Professori Reijulan ratkaisu on joko täyskielto tai tupakoinnin rajaamuien erillisiin tiloihin, joihin ei tarjoiltaisi. Ilmanvaihtotekniset ratkaisut eivät riitä, vaan tarvitaan rakenteellisia ratkaisuja. Vain näin savun kulkeutuminen estettäisiin. Kannattaa joskus käydä ravintolassa savuttomalla alueella toteamassa, pysyykö savu tupakkapuolella vai ei. ANNI KÄMÄRÄINEN KESÄKSI ITALIAAN Halpalentoyhtiöiden alettua toimia Suomessa on kaukokaipuisella opiskelijalla ollut satunnaisesti varaa kustantaa itselleen pikainen Keski-F.uroopan loma opintoaikataulun antaessa myöten. Kun matkakuume iskee, se ei hevin hellitä. Kansanedustajalaitoksemme puheenjohtajalla, Paavo Lipposella (sd) oli myös kerosiinia suonissaan, kun hän eduskunnan hyväksymästä matkasuunnitelmasta poiketen lensi Washingtonin puhemiesvierailun päätteeksi talouden ja politiikan huippuvaikuttajien yksityiseen Bilderberg-kokoukseen Italiaan 3.6. 2004. Laskun hän toimitti eduskunnan tilitoimistolle, joka mukisematta otti asian omakseen. Perinteisestä opiskelijan lomamatkasta Lipposen kesäloma poikkesi kahdessa kohdin. Ensiksikin, lento ei ollut varsinaisesti halpa koko kierros Yhdysvaltain, Lontoon ja Italian kautta Suomeen maksoi vajaat 5000 euroa. Toiseksi, Italian Stresassa Lipposta odotti tuttuun tapaan Bilderberg-klubin kustantama loistohotelli, jossa aika kului varmasti monin verroin rattoisammin kuin opiskelijalle sopivammassa keskinkertaisessa retkeilymajassa. Ilmeisesti entisellä pääministerillämme on salkun kadottua ollut joitakin sopeutumisvaikeuksia ulkomaanmatkailun kustannusjärjestelyiden suhteen. Eikä ihme, sillä Bildcrbergin ulkoparlamentaarista päätöksentekoa on mahdotonta sovittaa kansanedustajalta edellytettävään avoimuuteen yhteisten rahojemme käytössä. Rahavuorien äärellä globalisaation ja uusliberalismin hengessä ei ole syytä uskoa syntyvän yhteiseen hyvään johtavia päätöksiä. Jos tämä meno jatkuu, sekä opiskelija että Lipponen maikustavat valtion avustamina Euroopassa myös tulevana kesänä. PAULI OJANPERÄ Sana on v a p a a käytä sitä! KESKUSTELUA-PALSTA on yhtä kuin Jyväskylin Ylioppilaslehden mielipideosasto. väylä purnaukselle, keskustelunavauksille ja -jatkoille, kommentoinnille... aiheena JYY, Jylkkari, yliopisto, Jyväskylä ja muu maailma. Kirjoita tekstisi mieluiten tietokoneella ja ojitnka sejylkkärin toimitukseen sähköpostina (ei liitetiedostoja!) osoitteeseen jylkkari@jyy.fi. Voit kirjoittaa myös nimimerkillä, mutia liila tällöinkin mukaan nimesi ja yhteystietosi. Kirjoita tiiviisti! Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja muokata tekstejä tarvittaessa. Testaamme painojälkeä Testaamme painojälkeä Testaamme painojälkeä Tastaame painojälteä Testaamme painojälkeä Testaamme painojälkeä Testaamme p a i n o j ä l k e ä Testaamme painojälkeä Testaamme painojälkeä Testaamme painojälkeä Testaamme painojälkeä Testaamme painojälkeä Testaamme p a i n o j ä l k e ä Testaamme painojälkeä Testaamme painojälkeä Testaamme p a i n o j ä l k e ä Testaamme painojälkeä Testaamme painojälkeä TBstaamtE painojälkeä Testaamme painojälkeä Testaamme painojälkeä Testaanme painojälkeä Testaamme painojälkeä Testaamme painojälkeä T e s t a a m m e p a i n o j ä l k e ä Testaamme painojälkeä Testaamme p a i n o j ä l k e ä Testaamme painojälkeä Testaamme painojälkeä Testaamme painojälkeä T e s t a a m m e p a i n o j ä l k e ä Testaamme painojälkeä Testaamme p a i n o j ä l k e ä Testaamme painojälkeä Testaamme painojälkeä Testaamme painojälkeä Testaamme painojälkeä Testaamme painojälkeä Testaamme p a i n o j ä l k e ä Testaamme painojälkeä Testaamme painojälkeä Testaamme painojä1keä Testaamme painojälkeä Testaamme painojälkeä Testaamme p a i n o j ä l k e ä Testaamme painojälkeä Testaamme painojälkeä Testaamme painojä1keä järjestöt Järjestöilmoitukset osoitteella jylkkari-jarjestot@lists.jyu.fi Ilmoitukset numeroon 16/04 ti 30.11. mennessä! Amnesty International Amnesty international kokoontuu aina parillisten viikkojen keskiviikkoisin Maailmankauppa Mangon takahuoneessa, kauppakatu 5. Seuraava kokous on 24.11 klo 18.00. Kaikki ihmisoikeusasioista kiinnostuneet rohkeasti mukaan! Kotisivut: www.mit.jyu.fi/~tt/amnesryjkl/index.html. Lisätietoja tarjoaa ryhmäsihteeri Heikki Kerkkänen, puh. 050-5743127, sähköposti: hemakerk@cc.jyu.fi Pidämme opiskelijailtoja Lutherin kirkolla osoitteessa Kansakoulunkatu 5. Tule mukaan' Raamattupiirit kokoontuvat keskustassa ja Kortepohjassa. Tulevaa ohjelmaa: 27.11. Raamattu teologian valossa, Lauri Thuren. 4.12. Ilmestyskirja lohdutuksen kirja, Jari Rankinen. 11.12. Jouluevankeliumijuhla. mukana Petri Harju. Lisätietoja netistä: www.sley.li/eo/jkl tai puhelimitse Katriinalla 050-3777344 Jyväskylän ev. lul opiskelijalähetys Opiskelijaillal pidetään torstaisin Vanhassa pappilassa klo 18.30 alkaen. Sijainti kaupunginkirjastoa vastapäätä. Vapaudenkatu 26 (ovessa teksti kappeli, kerhotilat) Käy sisääni Raamattupiireistä tietoa illoissa. English Bible Study, information available. -Jos kenkä puristaa, tule puhumaan! Opiskelijapastori Heikki Lehtimäki, yhteystiedot: 014-213901 tsto, 050-571 4564. heikki.lehtimaki@opko.fi. 25.11. Evankeliointi, Evan into -liike, Hannu Mikkonen ja 2.12. Hullu mies tuo Nooa!, Riitta-Maija Korhonen. JSDN Jyväskylän Sosialidemokraattiset nuoret Tulevaa toimintaa. Seuraava kokous pidetään tiistaina 30.11. klo 18.00 Soimilla. JSDN:n pikkujouluja vietämme keskiviikkona 1.12. Opinkiven saunalla. Tervetuloa! Lisätietoja toiminnasta puheenjohtajalta: eeto.ylinenlalo@jsdn.fi, puh 040-7289180 tai osoitteesta www.jsdn.li Avoimet ovet toimistolla (Kilpisenk. 8) torstaisin klo 18.30-20. Puhelinpäivystys keskiviikkoisin klo 19-21 numerossa 014-3100660. Seuraa tiedotusta ryhmätoiminnasta, tapahtumista sekä jäsenyydestämme:(www.seta.(i/jklsela). Huomaa myös keskustelupalstamme. Liity, osallistu ja ota kantaa! Seuraavat ClubKaappi-bileet Ilokiven yläkerrassa la 04.12 klo 21-03, PreChristmasParty. Tarjolla pinkkiä puuroa alkuillasta! Samalla tuemme aidstukikeskusten työtä. Tervetuloa ja tonttulakki mukaan:) valiokunnat KEHY-VAUOKUNTA Pikkujoulukokous ke 8.12. Millalla, tarkemmat ohjeet kehy-listalla. Kilisiclläan ja napostellaan menneen syksyn päälle makoisasti ja suolaisesti. Tervetuloa kaikki kehyläiset mukaan! Ennen illan rennompaa puolla edessä mm. tärkeä päätös: kehy-valiokunnan puheenjohtajan valinta kaudelle 2005. Jaossa myös muita vastuutehtäviä ensi kaudelle, joten seuraa kehylistaa. KV-VALIOKUNTA Syksyn viimeinen stammari Rentukassa to 2 5 . 1 1 . , vuorossa englanninkieliset maat. Buddy-ryhmien tapaaminen 2 9 . 1 1 . C-rakennuksen alaaulassa. Ja tontut kaikista maista ja kulttureista m u kaan vilkkuvanvälkehtäviin ESN:n pikkujouluihin ke 1.12. klo 21 alkaen Ilokiven alakerrassa. Syksyn viimeinen kokous myös pikkujoulustellen torstaina 2.12., lisätietoa paikasta kv-listalla. Ennen edellisen illan tasoittavia tärkeinä asioina mm. u u d e n ESN:n puheenjohtaj a n valinta, joten tulethan mukaan päättämään ensi vuoden toiminnan vetäjää! Päiväretki (20e) Porvooseen joulumarkkinoille ulkkareiden kanssa 4.12., lähde mukaan! Lisätietoa kv-listalla. Cafe Lingua vielä kerran tiistaina 7.12. klo 1 8 2 Ilokiven ruokalassa. SOPOVALIOKUNTA Kaikki opiskelijoiden sosiaaliasioista kiinnostuneet ihmiset ikään, sukupuoleen, rotuun, uskontokuntaan ym. katsomatta! Sosiaalivaliokunta kokoontuu seuraavan kerran torstaina 25.11. klo 16.30 alkaen yo-talolla ruokala Ilokiven takaosassa. Tule mukaan keskustelemaan ja toimimaan aktiivisesti opiskelijoiden sosiaalisten kysymysten parissa! Jälleen kerran pyrimme saamaan tilaisuuteen myös vierailijan/alustajan, joka syväluotaa päivänpolttavasta ja opiskelijoita koskettavasta teemasta. Tarkemmin vierailijasta tiedotetaan sopo-listalla. Lisätietoja seuraavasta kokouksesta ja yleensä valiokunnan toiminnasta sosiaalisihteeri Arto Alajoutsijärveltä, (014) 2 6 3357 tai soposihteeri@jyy.fi. KV-VALIOKUNTA Yhdistetyt pikkujoulut ja kok o u s keskiviikkona 15.12. klo 18 Opinkiven saunatiloissa. Asialistalla on mm. sihteerin ja puheenjohtajan valitseminen kaudelle 2005 ja vuoden 2005 toiminnan suunnittelua. Kokousosuuden jälkeen, n. klo 19.30 mennessä, jatketaan iltaa pikkujoulujen merkeissä. Naposteltavaa ja alkoholittomia juotavia on runsaasti tarjolla. Saunakin on lämpimänä. Kaikki ympäristöasioista kiinnostuneet ovat tervetulleita! PÄRSTÄKERROIN ASIAA ULKONÄÖSTÄ Maria Guzenina Toimittaja, tuore kaupunginvaltuutettu (sd) Espoossa 1. Mika on suhteesi hiuksiin ja miten tuo s u h d e on muuttunut vuosien varrella? "Hyvin läheinen. Pyrin hellimään niitä maksimoidakseni ajan. jona hiukset viipyvät läheisyydessäni. Teinistä saakka olen yrittänyt lahjoa niitä erityisin hoidoin. Kerran viikossa muusaan avokadoa sitruunamehuun ja hieron seosta päänahkaani." 2. Näkemyksesi pään alueen koristamisesta? "En käytä koruja tai silmälaseja." 3. Muun ehostautumisen tärkeys? "Blistcx. Tein lukioiässä mallintöitä, ja siitä lähtien en ole käyttänyt arkena meikkiä." 4. Oletko päässyt pärstäkertoimellasi eteenpäin elämässä? "Todennäköisesti, kun otetaan huomioon, että olen aloittanut mallintöillä ja MTV:lläkin se on varmasti vaikuttanut. Nyt radiotoimittajana äänikerroin ratkaisee. Pärstäkertoimella saa valitettavasti parempaa palvelua, mutta pyrin välttämään sen hyväksikäyttämistä. Baarijonoissa yleensä jonotan kiltisti, mutta joskus tulee tuttu, joka repii pois jonosta." 5. Mikä on pärstäkertoimen ja pääkenoimen oikea suhde? "Pärstäkertoimella ei yleensä pärjää kauhean pitkälle. Henkisillä kyvyillä ja älyllä on enemmän merkitystä. Mun kohdalla pärstä on avannut tiettyjä ovia, mutta ne ovat olleet pyöröovia, joista olen itse selviytynyt toiselle puolelle." TEKSTI JA KUVAT: T O N I PELTONEN
Jylkkärin ilmoitusmyynti: Vexi Virtanen / 050 592 3696 J O U L U K U U , S U T D , E U R O L L A B I L E E T ESIM. lll-Ol.UT , 3 C J O K A 1 O U S T A i 7 D 8 D 9 L U V U I L T * H ä p p ä r i * ~a-lo 23-2 AITO OIKEA k %l«'£_m, W W W . » A < « I « ; S ! | AX Tuoppi 0.5 L. O | Siideri pullo £ • < »o« IT Kulttuuriravi L Ä R L Scminaarinkalu 19 ntola ITH Jyväskylä aKöKs£iD£te8 « i i i l a v »flil U l l I 1 i M V U l i I I M > ' i l l i « l k k < l l n I I . I I l . l I I I I I f I «'«' K8j tsekkaamassa uusi discohelveUl! EoOT inani&aax Vsentakata 71>. 610 *>*M Vaihda pysyvästi halpaan laskuun P E R U S l i i t t y m a P u h e l u t T e k s t i v i e s t i t K u u k a u s i m a k s u , 9 4 €/min , 7 € 1 , 9 9 € Puhelut , 3 9 €/min Tekstiviestit , 3 9 € Kuukausimaksu € 3 1 . 1 2 . 2 4 asti (norm. 1,96 €) Avausmaksu € 3 1 . 1 2 . 2 4 asti (norm. 5 €) Muutosmaksu kerta 5 € Nyt Kaverlsolton avausJa kk-maksu Tarjous voimassa 3 1 . 1 2 . 2 4 asti. Liittymien hinnat koskevat kalkkia normaalihintaisia kottmaanpuheluja ja tekstiviestejä mihin tahansa liittymään milloin tahansa. Avaus €. Tilaa pysyvästi halpa liittymä! soita heti 8 1 4 4 8 4 4 tai tilaa W W W . t e l e . f l Uusia m y y n t i p i s t e i t ä : • Free Record Shop, josta liittymän avaajalle huippuetujal • Gigantti • Flntelshop finland Halpa Ja yksinkertainen. Rehellisesti.