O JwiskwiäB YlioiHiilMMrti 3/?tM Kyyniset äijät blääh pääkirjoitus/ Tulen P a Anna-Maija ^ Tuuliainen kun luen Risto P y n n ö s e n N ä k ö k u l m i a . Tai p a r e m m i n k i n : ne raivostuttavat m i n u a . Sivun 11 k o l u m n i i n "Turpa k i i n n i j a jaksa" y r i t i m m e s a a d a P y n n ö s e n k o m m e n t i n . Olisi kovasti k i i n n o s t a n u t tietää, mitä hän ajatteli kirjoittaessaan k o h u a h e r ä t t ä n y t t ä N ä k ö k u l m a t e k s t i ä ä n (Pahoinvointia blääh, Keskisuomalain e n 6 . 2 . 2 4 ) . P y n n ö n e n ei Jylkkäriile h a l u n n u t t e k s t i ä ä n a n a l y s o i d a , t ä y t y y siis pohtia itse. J o s t a r k o i t u s oli h e r ä t t ä ä k e s k u s t e l u a psyykkisen p a h o i n v o i n n i n syistä ja seur a u k s i s t a , P y n n ö n e n o n n i s t u i . J o s taas oli t a r k o i t u s valottaa kyynisen s u o m a laisen äijäsukupolven sielunelämää, s e kin m e n i nappiin. Koko p s y k o l o g i e n a m m a t t i k u n n a n leim a a m i n e n a m m a t t i a u t t a j i k s i , j o t k a h o i t a v a t sanallisesti s a m a n l a i s t a h u o raamista kuin maksulliset naiset", m e n i sen sijaan pahasti ryteikön puolelle. M i t ä h ä n P y n n ö s e n tekstistä ajatellaan v a i k k a p a p s y k o l o g i a n laitoksella? Tai YTHS:n mielenterveyspalveluissa? Kuuluvatko m y ö s miespsykologit maksullisten naisten k e r h o o n , vai o v a t k o he "sanallisen h u o r a a m i s e n " yläja u l k o p u o lella? Kyyniset äijät kuittaavat mielellään todellisen pahoinvoinnin ja u u p u m u k s e n j o u t a v a n päiväisiksi m u o t i s a n o i k s i , j o t t e i h e i d ä n tarvitsisi miettiä niitä sen e n e m p ä ä . Miten Pynnösen tavoin ajattelevat käsittelevät o m i a t u n t e i t a a n ? O n k o m u i t a hyväksyttyjä keinoja kuin t u n t e i d e n syväjäädytys? "Terveet e l ä m ä n t a v a t ja yksinkertaiset l ä ä k k e e t k o t o n a ovat oikea tie rehelliseen, kunnolliseen ja nautittavaan elämään", P y n n ö n e n kirjoittaa. Mit ä h ä n n ä m ä y k s i n k e r t a i s e t l ä ä k k e e t m a h t a v a t olla? Tuskin P r o z a c m e r k k i sia... M e d i a l u k u t a i t o i s e t lukijat h e i t ä o n o n n e k s i a i n a vain e n e m m ä n osaavat v a r m a s t i asettaa P y n n ö s e n t e k s t i n sille k u u l u v a a n a r v o o n . J o p a " m u o d i k k a a s t i pahoinvoivat" tajuavat takuulla, etteivät ole m e n n e e t lopullisesti pilalle, vaikka m a a k u n t a l e h d e n varapäätoimittaja yrittäisi heille sellaisen leiman otsaan lyödä. KANNEN KUVA: TUUKKA RONKKO Jyväskylän Ylioppilaslehti ww».|yy.tyJYlW™ ToimHus JYYn |äsen<lle koriin kannettuna Keskussoiiodonlie 2 Jyikkän maksaa 8 euroa, ei40600 Jyväskylä iäsenille 45 euroa. .(014) 260 3360 iylkkori@jyY.fi Osoitteenmuutokset Fax:(014)2603928 JYYn keskustoimisto, Pootoimttta |fl (014)2603355 Anna-Moija Tuuliainen ilmoitusmyynti 1014)2603359 Anne Koskinen 040 581 4972 puh. S l b x (014)618997, oniitu@cc.jyu.fi molkopuh. 040 513 7835 Toimittaja Yloppliaslehfen Juha Mäkinen vonolcunncHBnm (014)2603360 i' rnortusmyynti 0503698285 RnjnnytkkiOy,(02)2331222 mdnen@cc.jyu.fi llmoftuksenva Imistaja Kuvoaja Grafiikka Rutanen Tuukka Rönkkö (014)216315,050 596 2444 (014)2603360 grcrfiiltka.rutanen@co.inet.fi 0505398138 turonkko@cc.jyu .fi Painopaikka lehtisepät Oy. Pieksämäki Taloudenhoitaja ja (015) 723 4212. toimistosihteeri Painos 8000 kpl Ftaub Rouhianen ISSN (014)2607226 0356-7362 Jyväskylän yliopiston ylioppiloskunnon julkaisu. Ilmestyy lukukausien aikana, tänä vuonna 16 kertaa. Kulttuuri-, mielipidejo liedelehtien liitto Kuitti ry.:n jäsen. K U I T T I -.." Ilmestymispäivät k e v ä ä l l ä 2 4 ilmestyy deadline 3.3. 17.3 31.3. 21.4. 5.5. 25.2. 10.3. 24.3. 14.4. 28.4 Järjestöilmoitusten deadline päivää aikaisemmin! Ilmoitushinnat tekstissä 1,00 euroa / pmm takasivu 1,20 euroa / pmm määräpaikkalisä 0,12 euroa/pmm etusivu myydään ainoastaan kokonaan värilisä 0,4 euroa / pmm Jylkkäri ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa. JYLKKÄRIN AVUSTAJAPALAVERI 18.2. KLO 15.30 TOIMITUKSESSA. Uusi kv-kampus JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON kaikkiin opetussuunnitelmiin kuuluu itsenäisenä osana jonkinlainen kansainvälistymisjakso. Parmeriyliopistot suunnittelevat toisilleen kursseja, ja opetusreissulle ulkomaille lähtee opettajan mukana myös opiskelijoita. Bolognan prosessin ja globalisaation asettamiin haasteisiin vastataan jokaisen opiskelijan kansainvälisen kompetenssin kehittämisellä, opetuksen laatua kehitetään kansainvälisellä verkostoitumisella, kansainvälistä työharjoittelua edistetään... Sana "kansainvälisyys" on kuultu varmasti jokaisessa rehtori Aino Sallisen pitämässä puheessa, ja nyt rehtori on asettanut työryhmän Kansainvälisen kampuksen muodostamista varten. Viime vuoden lopulla työryhmä sai valmiiksi yllä lueteltuja yleviä tavoitteita sisältävän raportin, johon JYY laati tammikuun lopussa lausunnon. "KANSAINVÄLINEN KAMPUS koostuu yliopiston sellaisesta tutkimuksesta, koulutuksesta, hankeja innovaatiotoiminnasta sekä hallinnollisesta tuesta, joka edistää merkittävästi yliopiston strategista, tulevaisuushakuista kansainvälistymisprosessia", sanotaan raportin sivulla 18. Ja sitten sama suomeksi, kiitos. "Näkisin, että nyt halutaan selvittää, miten voitaisiin sisällyttää kansainväliset asiat yliopiston arkeen normaalina osana toimintaa. Tämä on suunnitelma siitä, miten yliopisto kansainvälistyisi joka saralla ettei se olisi pelkkää henkilövaihtoa, hauskanpitoa ja happeningia, vaan jotain syvempää", JYYn kansainvälisten asioiden sihteeri Mari Meriläinen suomentaa. 'Tietenkin pitää myös pohtia, miten yliopisto pystyy vastaamaan siihen, että opettajien ja opiskelijoiden liikkuvuus helpottuu. Enää ei olekaan niin itsestään selvää, että opiskelijat kotimaiset ja ulkomaiset— valitsisivat Jyväskylän yliopiston saatikka pysyisivät täällä kanditutkinnon jälkeen", Meriläinen valaisee. U U D E N ULJAAN kansainvälisen kampuksen toteuttamiseen tarvitaan tietysti rahaa. "Kansainvälistymistavoitteiden toteutuminen edellyttää sekä lisärahoitusta että olemassa olevan rahoituksen uudelleen kohdentamista. Tarkoitus ei ole luoda uusia hallinnollisia rakenteita kansainvälistymisen edistämiseen", raportissa sanotaan. Tavoitteiden toteuttaminen on siis ilmeisen väistämättä pois jostain muualta. Mistä, siihen ei raportti ota kantaa. Kuka maksaa? "Niin, sanopa se! Ja vähän huolestuttaa myös, miten suomenkielisen opetuksen käy, jos rahat syydetään kansainvälisyyteen," Meriläinen sanoo. JYY PITÄÄ RAPORTTIA yleisesti ottaen onnistuneena. "Laadukkaan tieteen kriteerinä on läpi historian ollut tutkimuksen kansainvälisyys, ja korkeatasoisesta tieteellisestä yhteistyöstä hyötyvät sekä yliopisto toimijoineen että ympäröivä yhteiskunta", lausunto muistuttaa kansainvälisen toiminnan tärkeydestä. JYY tuntee kuitenkin huolta siitä, kykeneekö yliopisto vastaamaan laadukkaasti ja tarpeeksi tehokkaasti nopeasti kasvavaan ulkomaisten opiskelijoiden määrään ja samalla takaamaan suomalaisten opiskelijoiden oikeuksien ja suomenkielisen koulutuksen laadun säilymiseen, Raportissa esitetty kansainvälisyysportfolio yksiköiden ja laitosten arviointivälineenä vaikuttaa JYYn mielestä varteenotettavalta ajatukselta, jota kannattaa lähteä kehittämään eteenpäin. Yliopiston henkilökunnan kouluttamista JYY näkee erittäin tärkeänä, jottei raportti jäisi pelkäksi sanahelinäksi. ANNA-MAIJA TUULIAINEN Maisteriksi neljässä vuodessa vieraasta päästä/ V a l m i s tuin yhnanna le iskunVainionpää J * ^ m a i s t e riksi 23-vuotiaana. Tässä suhteessa erotun edukseni siitä yliopiston haamuopiskelijoiden runsaslukuisesta joukosta, josta Keskisuomalainenkin uutisoi etusivullaan 6. helmikuuta. Valmistuneena on hyvä muistella opiskeluaikaansa, joka nyt tuntuu jo taaksejääneeltä elämältä. Aloitin opiskeluni suoraan lukion jälkeen päästyäni sisään yliopistoon ensimmäisellä yrittämällä. En tuolloin tarvinnut miettimisaikaa siihen, mitä haluaisin opiskella ja missä, sillä valintani oli selvä: halusin opiskella filosofiaa ja halusin opiskella sitä nimenomaan Jyväskylässä, joka on kotikaupunkini. Maisterin tutkinnon suorittaminen neljässä vuodessa vaatii tiukkaa aikatauluttamista, suunnitelmallisuutta ja lujaa itsekuria. Olen tehnyt paljon opintoja myös kesäisin: käynyt tenteissä ja luennoilla ja kirjoittanut esseitä. Päämäärätön poukkoilu kurssilta toiselle ei tuota tulosta, kuten ei myöskään turha tenteissä hyppääminen. Kun ilmoittautuu tenttiin, on olemassa päivämäärä, johon mennessä tenttikirjan tulee olla luettuna ja sinä päivänä on kirjan sisällön myös oltava hallinnassa. Kun tästä periaatteesta pitää kiinni, asiat etenevät ja opiskelu sujuu. Olen luonteeltani sellainen, etten voi sietää keskeneräisiä asioita tai sitä, että asiat jäävät puolitiehen tai roikkumaan. Asiat on saatava päätökseen. Työssä käyminen opiskelun ohessa on ollut pelkästään hyväksi. Työ antaa asioihin toisenlaista perspektiiviä, ja on hyvä nähdä elämää myös yliopiston ulkopuolella.On hyvä nähdä erilaisia elämäntilanteita ja olla tekemisissä eriikäisten ihmisten kanssa. Työvuoron alkaessa on pakko unohtaa kaikki muut asiat ja keskittyä työn tekemiseen. Työvuoron päätyttyä opiskeluasiat palaavat jälleen mieleen ja niihin tarttuu innolla. Kun tietää, että on rajallinen määrä aikaa saada essee valmiiksi tai tenttikirja luetuksi ennen seuraavan työvuoron alkamista, ajan käyttää tehokkaasti. Gradun tekemiseen käytin aikaa puolisen vuotta. Samalla kun tein opinnäytetyötäni, tein ohessa myös 20-tuntista työviikkoa. Toimiessani syksyllä 2001 tutorina uusille opiskelijoille halusin korostaa heille nimenomaan opiskelujen tärkeyttä. Vaikka yliopistoaika tarjoaa nuorille paljon erilaisia virikkeitä, tullaan yliopistoon kuitenkin ensisijaisesti opiskelemaan, ja tarkoitus on saada opinnot myös päätökseen. Valmistuminen merkitsee uudenlaista itsenäistymisen alkua. H ole enää sidottu tiettyyn aikaan ja tiettyyn paikkaan, vaan on vapaa lähtemään. Yhteiskuntatieteiden maisterina voi myös tuntea itsensä enemmän aikuiseksi kuin opiskelijana. •
Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2004 H MINNE minun 87,30 euroani menevät? TEKSTI: OLLI SULOPUISTO KUVITUS: MINJA REVONKORPI J O K A SYKSY se tulee j a menee. Ylioppilaskunnan jäsenmaksu, ilmaisen korkeakoulujärjestelmän ainoa pakollinen menoerä. Liki sata euroa, jotka humahtavat akatemian syövereihin, eikä niistä sen jälkeen kuulu mitään. Mutta johonkin sekin eurokakku käytetään. JYYn pääsihteeri Matti Mäkinen aloittaa isoimmasta palasesta. Terveydenhuolto ja keskusjärjestö vievät jäsenmaksusta yhteensä noin 35 euroa, eli ne ovat selvästi suurin menoryhmä", hän tiivistää. Kakkuanalogiaa jatkaaksemme: suursyömäri Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiölle tilitetään 31 euroaja Suomen ylioppilaskuntien keskusliitolle neljä euroa naamaa kohti. Nämä kulut ovat sellaisia, joihin ylioppilaskunta ei voi suuremmin edes vaikuttaa. Terveydenhuollon kustannukset ovat mitä ovat, ja keskusjärjestö käytännössä elää jäsenylioppilaskunnilta saamillaan rahoilla. Sitä paitsi JYY ei ole YTHS:n ainoa eikä edes suurin rahoittaja. Kela maksaa terveydenhuollon kustannuksista reilusti yli puolet, JYY viidenneksen ja loput hoilaa kaupunki. Jos jäsenmaksu nousee, se johtuu mitä todennäköisimmin näiden menojen kasvusta. "YTHS-mak^iTte on nyt viiden-kuuden euron korotuspaine. Tavoitteena on, että ainakin puolet tuosta lisäyksestä hoidettaisiin muuten kuin jäsenmaksua korottamalla. Siitä, kuinka se tehdään, keskustellaan parhaillaan. Joka tapauksessa jäsenmaksu pysyy vielä ensi vuoden samana, mutta sen jälkeen se saattaa muuttua", kertoo Mäkinen. M Ä K I N E N K E R T O O Jyväskylässä pyrityn pitämään jäsenmaksu tasaisena vuodesta toiseen. Maksu kylläkin kasvoi viime vuosituhannen loppupuolella, mutta silloinkin ylioppilaskunnasta riippumattomista syistä eli YTHS:n takia. "Varsinaisesti ylioppilaskunnalle tulevaa osuutta ei ole nostettu sitten vuoden 1991, ja itse asiassa meidän saamamme rahamäärä on siitä ajasta laskenut", hän sanoo. Eräät toiset yliopjouduttu tarpilaskunnat ovat vetäneet sen verran kastamaan kuten alan slangissa sanohövelimpää linjaa, että jäsenmaksuja on taan useampaankin otteeseen. Jyväskylässä moista riviopiskelijalle ikävää manööveriä ei ole tarvinnut tehdä kahdestakaan syystä. "Kukaan ei uskonut 90-luvun alkupuolella, että täällä olisi yli kymmenentuhatta perustutkinto-opiskelijaa. SiEntäs ne muut? Y L I O P P I L A S K U N N A N J Ä S E N M A K S U on Jyväskylässä yksi Suomen kalleimmista. Enemmän opiskelija joutuu pulittamaan Taideteollisessa korkeakoulussa. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa sekä Joensuun ja Kuopion yliopistoissa. Halvimmalla puolestaan pääsee Kauppakorkeakoulussa, Svenska handelshögskolanissa ja Helsingin yliopistossa. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta kykenee pitämään maksun 61,62 eurossa, koska sillä on ylivoimaisesti enemmän omistuksia ja tulonlähteitä kuin muilla yo-kunnilla. Helsinkiläiset mm. omistavat arvokiinteistöjä aivan kaupungin keskustassa sekä pyörittävät opiskelijaravintolatoimintaa ja Kilroy-matkayhtiötä. HYYn varallisuus mahdollistaa sen, että se voi melko vapaasti päättää jäsenmaksusta, kun käytännössä kaikkien muut budjetoivat maksun suuruuden menojen mukaan. Hintahaitarin toisesta ääripäästä löytyy pienehkö Joensuun yliopisto. Sen 89 euron maksu selittyy myös historiallisilla syillä: ylioppilaskunta on saanut vasta äskettäin maksettua pois viimeiset velat edellisen vuosikymmenen liiketoiminnoissa kertyneistä tappioista Kiinteitä menoja kasvattaa esimerkiksi se, että Ylioppilastalossa asutaan vuokralla. Tosin joensuulaisten tavoitteena on päästä seuraavien 10-15 vuoden aikana omiin tiloihin. Entäpä sitten Oulun ylioppilaskunta, joka on samaa suuruusluokkaa kuin JYY? Siellä jäsenmaksu on selvästi pienempi kuin Keski-Suomessa, nimittäin 65 euroa. YTHS:n ja SYL:n jäsenmaksut lohkaisevat oululaisten budjetista suhteessa hieman isomman osan, mikä viittaisi OYYn pienimuotoisempaan toimintaan; esimerkiksi sihteereitä ja valiokuntia on vähemmän kuinJYYssä. Toisaalta molempien talous on tukevalla pohjalla ja perustuu ennen kaikkea kasvavien opiskelijamäärien mukanaan tuomiin jäsenmaksuihin. Perimmäisen selityksen löytämiseksi olisikin tunnettava molempien ylioppilaskuntien talous ja historia perin pohjin. • säänoton kasvamisen myötä jäsenmääräkin on tietenkin kasvanut, ja se on tuonut koko ajan lisätuloja", Mäkinen selittää. Lisaksi viime vuosien budjeteissa on laitettu seitsemän prosentin kakkuviipale säästöön pahojen päivien varalle. "Sen ansiosta ei tarvitse nytkään siirtää YTHS-maksun korotuksia suoraan jäsenmaksuun", pääsihteeri kertoo. KAIKKI Y L I O P P I L A S K U N N A N puuhastelu ei tietenkään perustu opiskelijoiden taskurahoihin. JYYssä on tehty kahtiajako oheisja varsinaisiin toimintoihin. Varsinaisiin toimintoihin kuuluvat muun muassa valiokunnat, hallitus ja Jylkkäri. Niitä rahoitetaan jäsenmaksulla, muiden pitää huolehtia itse itsestään. Lisäksi lehti kattaa osan toiminnastaan ilmoitusmyynnillä. Jälkimmäiseen ryhmään sisältyvät esimerkiksi Kortepohjan ylioppilaskylä, Kampus-Data ja Ilokiven ruokala. Niiden menestyminen tuo jonkin verran lisärahaa ylioppilaskunnan kassaan, mutta se ei ole päätavoite. Kääntäen tämä merkitsee myös sitä, että jäsenmaksulla ei rahoiteta vaikkapa Kampus-Datan hankintoja tai makseta Kortepohjan putkiremontteja. "Ruokaloista vastaavassa Sonaatissa JYY on mukana 40 prosentin osuudella ihan siksi, että haluttiin päästä lähemmäksi päätösten tekoa. Kortepohjan omistaminen takaa sen, että voidaan kaikkein suorimmalla tavalla vaikuttaa opiskelija-asuntojen määrään". Mäkinen selventää oheistoimintojen filosofiaa. Vielä 1990-luvun alkupuolella JYYn kakkua kasvatettiin muillakin keinoin. Ilokivi ja Rentukka olivat molemmat aikoinaan merkittäviä tulonlähteitä, mut. ta viimeisiään laman myötä ansaintalogiikka piti pistää uusiksi. "Moni ylioppilaskunta innostui silloin liikaa. JYYssakin on nyt pyritty rajaamaan niin, että keskittyisimme lähinnä opiskelijoille kuuluviin asioihin", Mäkinen analysoi kehitystä. • SAATKO J Y Y N JÄSENMAKSULLE RIITTÄVÄSTI VASTINETTA? OHIKULKIJOIDEN KIUSAAMINEN: JUHA MÄKINEN JA TUUKKA RÖNKKÖ Jaakko Kiiskilä, 27, tietojärjestelmätiede: "Kyllä, koska olen joutunut käymään hammaslääkärissä tänä vuonna. Se olisi tullut kalliiksi muuten. Muita JYYn palveluja en ole niin juuri käyttänyt, paitsi Jylkkäriä lukenut." Päivi Juutilainen, 31, terveyskasvatus: "Kyllä, koska siihen kuuluu YTHS:n palvelut, ja koska opiskelijakortilla saa julkisen liikenteen maikat puoleen hintaan. Varsinaisia JYYn palveluja olen käyttänyt hyvin harvoin, niistä minulla ei ole paljon tietoakaan." Anna Väisänen, 23, kalabiologia: "Kyllä varmaan, ainakin YTHS:n palvelut on suhteellisen hyvät. En usko, eitä JYYn toimintojen karsiminenkaan olisi tarpeellista, kyllä niitä palveluja voisi olla aina enemmän." Matti Hetemäki, 21, yrittäjyys: "Kyllä, koska olen nyt tarvinnut YTHS:n palveluja. Muita palveluja en ole juuri tarvinnut. En kyllä lähtisi karsimaankaan mitään, kun en ole asiaan niin tutustunut."
Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2004 -kahvipöytävisailu OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. 1. Kuka on luonut Miina ja Manu -kirjat? 2. Kuka rikkoi ensimmäisenä lentokoneella äänivallin? 3. Mitkä joukkueet ovat voittaneet jääkiekon SMkultaa viimeisen 30 vuoden aikana? 4. Mikä yhtye sai tänä vuonna parhaan rock-albumin Grammy-palkinnon? 5. Keskimäärin kuinka suuri osa maapallon pinta-alasta on pilvien peitossa? ALLIKKO 6. Milloin ja missä kaupungissa perustettiin Suomen ensimmäinen vapaapalokunta? 7. Kuka on Keski-Suomen maakuntahallituksen puheenjohtaja? 8. Minkä yhtyeen laulusolistina Kepa Salmirinne tunnetaan? 9. Minkä valtion pääkaupunki on Rangoon? 10. Ketkä ovat nykyiset eduskuntaryhmien puheenjohtajat? Miksi nörtti ei päässyt ohjelmoinnin MM-kisoihin? '?QHÄeu lmio ja enauEH :sriN0a '()|0>|) Z3|YO)1SÄZ uag el (sd) e^oeqjsiA ouijey '(p>0 uauesey lAiej '(SBA) U3U0UJO» !HJB|Aj •()\S3)\) !||B)| OUJIl '(1UJA) jSSEH njes '(J) uuisag euiisuuo '(psjueuDpegiunoroi •uueuiueAiM '6 •U3U|N 0J3Z '8 •Ujiauiies Omis 7 •essnini8E8ieuuonA-9 B!l|U3S0Jd fjfr W0N 'S "suo Aq suo jiunqie 'sjamBy o o j > -3We!s3A|f!ediex'>|-|iH 'lessy 'Sdi 'Eieddei g •J363EA>|onu,0'Z uoinsi' i 13S»nViSVA tarjolla tänään t a r i n l l n t ä n ä ä n o n J v l k k ä r i n osasto, jossa kerrotaan vinkkejä l d i | U i i d i d i i d d i l , ) y v ä s k y i ä n ajankohtaisesta kulttuuri]a mcininkielämäslä. kuten musiikkitarjonriasta. teatterista, laidenäytlelyistä ja hileistä. Osansa saavat myös JYYn valiokunnat. Anna oma menovinkkisi osoitteeseen jy!kkari-tanaan@cc. jyu.fi POP ROCK/JAZZ/KLUBIT Lutakko: Ke 18.2. Backyard Bahies (Swe), to 19.2. Pnvate Line + Oikosulku, pe 20.2. Jukka Poika jafenkkarekka, la 21.2. El mass lurismo en Torremolinos Tour: The Mutants, Branded Women, Disgrace & The Slideshaker, ma 23.2.]klpunfc-hc-sessions; Bctween Us (Swe), Security Tlireat & Ahduktio, ti 24.2. Kapasiteettiyksikkö, pe 27.2. Sue-klubi: Sparks Of Seven (Swe), f Walk The Line & Presley Bastards, la 28.2. Dioblo&Amoral. Bar 68: Pe 20.2. Ruoska, la 21.2. Hy Law Organization, la 28.2. Zero Industry. llokivi: Ke 18.2. Seisomapaikkaklubilla Teemu Kontoniemi. Teemu Vesterinen, Marko Kämäräinen ja Rich Lyons klo 21. liput 5e. Pe 20.2. Roska-klubi klo 21-04: DJ:t Uke. Tremont, Quide, Erkko, Jere K, CMOS, Q Roc K, Lupaus ja yläkerrassa Roska-karaoke, emäntinä Tiainen, Harakka, Pulu & Lokki, liput 5e. La 21.2. Lekarok: Kamel, Qla. Wudakko, liput 3e. Pe 27.2. Pian B Altemalive Night klo 22-03: Downstairs: Pop/Rock/Grunge, Upstairs: Electro/ltalo, Happy hour 22-23, liput 2e. La 28.2. Alakerta: Beat Society voi 3: Selectors Lieska & Veikko, Papa Arwi & DJ Alex, LIVE: Acid Root Massive leat. DJ kReal, Puppa J & MC Paleface, MC Dani Rankin & quests, liput 5e. Yläkerta: SETA n bileet, liput 3-6e. Rentukka: To 19.2. klo 21 Italian ja Kreikan Stammtisch-ilta, ti 2.3. klo 21 KuLu:n järjestämä urheiluaiheinen tietovisailu. KLASSINEN/KAMARIMUSIIKKI/KUORO Jyväskylä Sinfonia: Con te pararo tää yö ke 18.2. klo 19, kapellimestarina Seppo Hovi, Jyväskylän teatteritalo, liput 20e. Konservatorio: Oppilasillat to 19.2. klo 18 ja 19 konservatorion orkesteriluokassa. Su 22.2. ja 29.2. Tanssifcartta klo 18. Konservatorion Siltasalissa, liput 10/5e. Alvar Aalto -museo: perusnäyttely Alvar Aalto Arltltitehti. Lisäksi Aino Aalto -näyttely. Jyväskylän taidemuseo: Holvi: Kaupunkielämää. Teoksia Suomen Taidegraafikoiden kokoelmasta, Mistä taide on kotoisin? Keskisuomalaisten taiteilijoiden ensimmäinen sukupolvi. Suoja: Stefan Bremerin valokuvanäyttely: kuvia vuosilta 1994-2004. Keski-Suomen luontomuseo: perusnäyttely Perintönä ympäristö. Keski Suomen luontoa vanhimmasta kallioperästä 2000-luvun kohteisiin. Lisäksi Jussi Murtosaaren valokuvanäyttely Eläimellistä menoa talvella sekä Naalinäyttely. Keski-Suomen museo: perusnäyttelyt KcskiSuomi Maakuntako sekin on? ja Jyväskylä Kaupunkiko sekin on? Lisäksi Leonardo da Vilhun kokoelma. Galleria Harmonia: Marcos Lopez: Pop Lalino -valokuvanäyttely Suomen Käsityön museo ja Suomen Kansallispukukeskus: Perusnäyttelyt Aikamatka käsityöhön tunne vuosituhannet sormenpäissäsi. Käsityössä elämän tuntu tunnelmointia pohjakerroksessa. Lisäksi Kulta-Seppo koruja soijista Siperiaan sekä Eija Mäkelä ja Kaarin Bonde Jensen Koruja. Galleria Becker: Piia Myllyselkä Päivällä, maalauksia ja monotypioita alkaen 21.2. Jyväskylän yliopiston museo: Perusnäyttely Opiksi ja huviksi. Kaupunginkirjaston aula: 28.2. asti Jälkivaikutuksia Ajtermath. John Rodstedin valokuvanäyttely miinauhreista ja elämästä. Baari Vakiopainc: Jani Virran valokuvia, piirustuksia ja tekstiä näyttelyssä Not Gay Enough 29.2. asti. Yliopiston kirjasto: Sana ja kuva keskiajalla faksimile-käsikirjoituksia 29.2. asti, Ex libris -näyttelytila, 2. krs. Jyväskylän kaupunginteatteri: Suun näyttämö: Päätalo to 19.2. klo 19. Ennen lähtöä la 21.2. klo 19. Piukat paikat pe 20.2. klo 19 ja la 21.2. klo 13. Pieni näyttämö: Mobile Horror ke 18.2. ja la 21.2. klo 19. Huoneteatteri: Mummun saappaassa soi fox -ennakkonäytös pe 27.2. klo 19 ja ensi-ilta la 28.2. klo 19. Vierailijana Teatteri Capelle: Kissan kiemurat -ennakkonäytös pe 20.2. klo 18, ensi-ilta la 21.2. klo 15 ja Iisaksi näytökset su 22.2. klo 13 ja 15. Terveys ja itsehoito -luentosarja ke 18.2. klo 14-16, Cl, päärakennus. Luennoimassa Sirkka Karhula aiheesta kotihoidon kehityssuunnat. Tiedonhaunkoulutusta to 19.2. klo 14-15.30 pääkirjaston Opetusstudiossa. Aineistohaku, varaukset, lainojen uusinta. Kirjastojen satutunnit 3-6-vuotiaille. Kortepohjan kirjasto ma 1.3. klo 9.15, Säynätsalon kirjasto ke 18.2. klo 9.15, pääkirjasto ma 1.3 klo 18. Cuenta Cuentos -tarinoilta ma 1.3. klo 20 alkaen Baari Vakiopaineessa. Vapaa pääsy. Preppauskurssi nuorille taideharrastajille, alk. ma 1.3. klo 18-21, Kulttuuriklubi Siperia, Kyllikinkatu 1 (Sepänkeskus). Ohjaaja: Kuvataiteilija Johanna Pisto, hinta 3e/kerta. Ilmoittautuminen p. 014-624 961. Kesfci-Sucimen Lintutieteellisen Yhdistyksen lintukävely su 22.2. Kokoontuminen Tourujoen kävelysiltojen välissä sorsien ruokintapaikalla klo 10. Tutustumista talvilintuihin opastetulla kävelyretkellä. Päälle lämmintä vaatetta ja kiil a n mukaan. Pakkasraja -20 astetta. Aikamoinen plootu TEKSTI: TUUKKA RÖNKKÖ KUVA: PEKKA HELIN J O S KAIKENMAAILMAN magneettijuovakonit aiheuttavat päänvaivaa, kannattaa käydä tutustumassa Keski-Suomen museossa hiukan erilaisiin maksuvälineisiin. Plooturaha-näyttely esittelee Ruotsin valtakunnassa vuosina 1644-1776 valmistettujen ja käytössä olleiden plooiurahojen historiaa. Plooturahat olivat leimattuja kuparilevyjä, joiden arvon määräsi paino. Varsinainen jätti-plootu vuodelta 1644 painoi lähes 20' kiloa ja oli kymmenen taalerin arvoinen. Plootujen käyttöönoton taustalla oli Ruotsin ykkösasema maailman johtavana kuparin tuottajana. Painonsa arvosta kultaa? Noh, ainakin kuparia. Plooturahan suunn hankaluus oli sen paino ja koko. Toisaalta näitä rahoja ei varmasti tullut unohdettua ja hukattua taskunpohjalle. Veronkantajat ja muut isoja rahasummia käsittelemään joutuneet olivat suurissa vaikeuksissa valtavien plootukuormiensa kanssa. Näyttely esittelee parinsadan plooturahan ohella tekstiä, kuvia ja piirroksia rahojen valmistuksesta, leimauksista ja käytöstä. Näyttelyssä mukana olevat rahat ovat peräisin museon omasta kokoelmasta, äskettäin tehdystä hankasalmelaisesta kätkölöydösla sekä yksityisistä kokoelmista.» Plooturaha-näyttely Keski-Suomen museosso, Alvor Aallon katu 7. Näyttely avoinna 28.3. asti ti-su klo 11 -18 . Pääsymaksu 4e, olle-18 vuotiaat ilmaiseksi. riyyKUiTTUURIVAUOKUNTA Kalso kulituunvaliokunnan kuulumiset JYY:n nettisivuilla www.jyy.fi. Kirpputori Ilokivessä 28.2. klo 10-14. Lisätietoja: kulituurisihteeri@jyy.fi, 014-260 3356. Tanssikurssi aloittelijoille 2I.-22. ja 28.-29.2. klo 12-15 Lillukassa. Tansseina ovat valssi, tango. foksi, fusku, humppa ja jenkka. Kurssille ilmoiitaudutaan maksamalla osallistumismaksu 7e/hlö vapaa-aikasihteerille Lillukkaan (ma-to klo 17-19, pe klo 13-15) 19.2. klo 19 mennessä. Ilmoittauiumisei ovat suovia. Myös parittomat voivat ilmoittautua, jokaiselle yritetään löytää pari. Tanssikurssin jalkotunii järjesieläan lillukassa klo 15-16 yllämainittuina päivinä. Jalkotunii on tarkoitettu kurssin jo aiemmin käyneille tai alkeiskurssiIäisille. jotka haluavat syventää oppimaansa. Kurssille voi ilmoittautua vain pareittain. Osallistumismaksu on 2e/pari. Ilmoittautuminen tapahtuu kuten yllä. Ilmoittautumiset ovat sitovia. Tervetuloa! SOSIAALI-JA TASA-ARVOVALIOKUNTA Sosiaalivaliokunta kokoontuu torstaina 26.2. klo 16.30 Ylioppilastalolla. Ohjelmassa mm. 10.3. järjestettävän "Kaamosmasennuksesta kevätväsymykseen" tapahtuman viimeiset viilaukset seka ajankohtaisei opiniotukirinlamalla. Lisätietoja Tuomas Viskarilta, puh. 260 3357, s-posti: soposihteeri@]yy.Ii news in english MORNING SWIM A morning swim in the swimming centre Aalto-Alvari (mon-fri 6am lOam) costs 1,50 euros for the members of the student union. Evcn though the prices of the svvimming centre inereased othervvise, the student price is still the same. "There haven'1 been any changes to the prices or any decisions about them. We are discussing this, and vvhen we know for sure we'll announce it in the university sports programme," says Merja Kalaja, the university sports coordinator FLEA MARKET The committcc of cultural affairs of the Student Union organises a llca market in llokivi on Saturday, 28 February from lOam to 2pm. A sales table costs 2 euros. Reservations: kuluuurisihieeri@jyy.fi, 014-260 3356. Welcome! DANCE COURSE The recrealional subcommittee of ihe student village arranges a dance course for beginners on 21 .-22. and 28.-29.2. from 12 to 3pm in Lillukka. The dances included are waltz, tango, fox, jive, humppa and jenkka. The registration takes place by paying the participation fee 7 e / person to the recreational Secretary in Lillukka (monthu 17-19, fri 1.3-15) by 19 February 7pm. The registration is binding. Also those vvithout partner can register, the aim is to find a dancing partner for each. NEWS BY: ANTTI AIRAKSINEN AND MIKA PUUKKO
Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2004 Q Opinkiven pulmakulmat: Kallis sauna, pyörä parkki ja pylväät TEKSTI: ANNA-MAIJA TUULIAINEN KUVA: TUUKKA RÖNKKÖ JYYN SAUNATILAN KALLEUS herättää nurinaa. Opinkiven sauna lämpiää JYYn jäsenille 120 eurolla. Moista hintaa ei ihan pieni opiskelijaponikka pysty maksamaan. JYYn pääsihteeri Matti Mäkinen ei kalleudesta ole samaa miellä. "JYY-ninta ei kata edes saunasta aiheutuvia kuluja, koska tila on valtaosan ajasta tyhjillään. Lähtökohtana hinnoittelulle oli, että saunan pitää olla halvempi kuin vastaavat saunatilat muualla kaupungissa. Sitä paitsi Opinkiven saunatiloissa saa olla läpi yön." Opinkiven avajaisten aikoihin vielä aprikoitiin, että JYY-hinta voisi laskea sataan euroon. Mäkisen mukaan hintaa ei kuitenkaan lasketa; toisaalta sitä ei ainakaan lähiaikoina myöskään koroteta. Pienille porukoille JYYIlä on tarjota Kortepohjan ylioppilaskylän Aja B-talojen tilaussaunat, joihin pääsee 12 eurolla tunti. Tilaussaunoista on poistuttava viimeistään puoli kymmeneltä illalla. YLIOPPILASTALON KULMIKAS laajennusosa aiheuttaa päänvaivaa paitsi pienen budjetin saunojille, myös pyöräilijöille ja autoilijoille. Opinkiven edessä Ilokiven alakerran sisäänkäynnin vieressä pyöräparkin virkaa toimittaa tiilinen kolmio, joka jää talon seinän ja autojen parkkiruutujen väliin. Jos kaikki parkkiruudut ovat täynnä, pyörää ei saa korokkeelle eikä sieltä pois juuri muuten kuin autojen yli nostamalla. Tähän aikaan vuodesta pyöräparkki on suorastaan käyttökelvoton, kun kolmio on täynnä lunta. Opinkiven yhdessä avustajiensa Teemu Seppälän, Miguel Silvan ja Jukka Savolaisen kanssa suunnitellut arkkitehti Ilmari Lahdelma ei ihmettele, etlä tiilikolmtoon on vaikea päästä pyörillä sitä kun ci alunperin ole lainkaan suunniteltu pyöräparkiksi. "Meidän alkuperäisissä suunnitelmissamme siihen ci ole suunniteltu pyöräpysäkömtiä. Ilmeisesti siellä paikan päällä on katsottu, että paikka on siihen tarkoitukseen sopiva. Rakennuksen sisäkulmia ei ole tällaiseen tarkoitettu, ja mainittu kolmio on ympäristöllinen |a kampusmiljoöseen soveltuva yksityiskohta, pieni pihasyvänne ilman sen merkittävämpää käyttötarkoitusta", Lahdelma selvittää arkkitehtikielellä. "Ongelma kertoo toki siitä, että pyörien sijoittamista alueella on mietittävä uudestaan. Jos pyörille järjestetään tila, sinne on myös oltava esteetön pääsyAutoilijat taas saavat pujotella mustista valopylväistä rakennettua esterataa Keskussairaalantielta Opinkiven pihaan päästäkseen. Jo ennen talon virallisia avajaisia yksi pylväs ehti kaatua, ja läheltä piti -tilanteita on riittänyt sen jälkeenkin. Lahdelma Antti Blom kantaa polkupyöräänsä autojen yli Opinkiven "pyöräparkkiin". kommentoi: "Aukiolla haluttiin aavistuksen verran juhlistaa tuloa yliopiston alueelle Keskussairaalantielta. Pylväistä voisi liikenneturvallisuuteen liittyen vähän karrikoiden todeta: pieni ajoreitin vaikeuttaminen pitää nopeudet aisoissa." • Yo-kunta avustaa jäsenistön projekteja JYY JAKAA tänäkin vuonna projektiavustuksia ainejärjestöille ja muille JYYn alajärjestöille. "Periaatteessa mikä tahansa opiskelijajoukko voi avustusta hakea, jos kaikki ovat JYYn jäseniä ja avustuskriteerit täyttyvät", ylioppilaskunnan pääsihteeri Matti Mäkinen rohkaisee. Projektin on oltava selvästi rajattu kokonaisuus, jolle on nimetty vastuuhenkilö. Avustushakemukseen on liitettävä kattava selvitys projektista seka eritelty arvio projektin tuloista ja menoista, projektin omarahoitusosuudesta sekä muusta ulkopuolisesta rahoituksesta. "Kriteereiden täytyy olla selkeät, jotta kaikille myönnettäisiin avustusta samalla periaatteella". Mäkinen muistuttaa. Parhaat mahdollisuudet avustuksen saamiseen on projekteilla, jotka tavoittavat JYYn jäsenistön mahdollisimman laajasti. Jos projekti edistää opiskelijoiden viihtyisyyttä ja sosiaalista aktiivisuutta, aina parempi. Avustusta on aiemmin myönnetty mm. ainejärjestöjen kaikille avoimille tapahtumille sekä ainejärjestölehtien tekemiseen. Projektin mahdollisuudet kehittää ja ylläpitää yliopistoyhteisön positiivista julkikuvaa ovat avustuskritcerien joukossa. Innovatiivisia ja eri alojen välistä yhteistyötä edistäviä projekteja suositaan. Projektiavustus myönnetään ensisijaisesti rajattuna tappiontakauksena. Avustusta ci ole tarkoitettu voittoa tavoitteleviin projekteihin (varainhankinta). Harkintavalta avustusten myöntämisessä on JYYn hallituksella. Projektiavustuksia ja liikuntatoimintaavustuksia voi hakea koko vuoden. Liikuntatapahtumiin haetaan tukea erikseen, mutta sen voi tehdä samoin liittein ja hakulomakkein kuin projekiiavustushaunkin. liikuntatoiminta-avustusten hakukriteereistä tiedotetaan helmikuun loppuun mennessä. "Projektiavustusta ei siis jaeta liikuntatapahtumille, mutta niiden järjestäjät voivat jo tuoda vapaamuotoisia hakemuksia keskustoimistoon", Mäkinen kertoo. Lisäksi hakuun tulevat maaliskuussa yleisavustukset, joiden hausta ilmoitetaan erikseen. Yhdistysten vuosittaiset toimintaavustukset käsitellään JYYn yleisavustusten yhteydessä. Hakulomakkeita on saatavana keskustoimistosta Ylioppilastalosta. ANNA-MAIJA TUULIAINEN iifcf Tiedeammattikorkeakoulut TALLA PALSTALLA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN K O R K E A K O U L U P O L I I T T I N E N SIHTEERI JA SOSIAALISIHTEERI T U O V A T ESILLE JA P U I V A T EPÄKOHTIA, JOITA TYÖSSÄÄN KOHTAAVAT. AMMATTIKORKEAKOULUJEN jatkotutkintokokeilun käynnistysvaiheen arviointiraportti julkistettiin 11. helmikuuta. Asiasta uutisoitiin opetusministeriön sivuilla otsikolla "Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoja kehiteltävä työelämälähtöisesti". Kokeilu on käynnissä kolmella alalla: Sosiaali-, terveysja liikunta-alalla, tekniikan ja liikenteen alalla sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla. Viimeksi mainitun alan kohdalla oli pakko hieraista silmiä. Jossain välissä kaupan ja hallinnon alan yhteyteen ovat ilmestyneet yhteiskuntatieteet. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisussa 1:2002 "AMK-jaikotutkinnon kokeilulupahakemusien arviointi" sana ei esiinny, eikä se viime vuonnakaan tullut näissä yhteyksissä vastaan. Mikkelin ammattikorkeakoulusta osattiin kertoa, eitä määräys alan nimikkeen muutoksesta oli tullut opetusministeriöstä viime vuoden elokuun alussa. Opetusministeriöstä sain tälle tiedolle vahvistuksen. Syy on kansainvälinen korkeakoulutuksen tilastointikäytäntö. Kysyin, miksei yhteiskuntatieteiden sijasta voi käyttää muuta sanaa, esimerkiksi "yhteiskunnalliset aineet". Sain vastauksen, että yliopistojenkin koulutusalat tullaan luokittelemaan joskus myöhemmin samojen kansainvälisten standardien mukaisesti. Noita siksei. JATKOTUTKINTOKOKEILUSSA mukana olevien ammattikorkeakoulujen koulutustarjonnassa ei ole yhteiskuntatieteitä. Liiketaloutta, yritysjohtamista, markkinointia, hallintoa ja muuta vastaavaa kyllä on, ja tieteellistä kirjoittamisiakin yksi opintoviikko. Kansainvälinen tilastointikäytäntö pakottaa kuitenkin käyttämään ammattikorkeakoulujen entisestä kaupan ja hallinon alasta nimitystä "yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala". Samaan aikaan ammattikorkeakoulun jatkotutkinnolle yritetään keksiä masier-tason tutkinnolle sopivaa nimikettä, joka kuvaa maisteritason osaamista. Voi vain toivoa, että vastaisuudessakin yhteiskuntatieteisiä ja muista tieteistä kiinnostuneet osaisivai hakeutua tiedeyliopistoihin. ANTTI VESALA JYYN KORKEAKOULUPOLIITTINEN SIHTEERI
• Jyväshylän ylioppilaslehti 3/2004 KUUTOSSIVUNKUVA JANNE HERNESNIEMI Harmaa Helsinki. AAMU-UINNIN JYYHINTA ENNALLAAN Viime Jylkkarissä (2/04) uutisoitiin, että uimahalli AaltoAlvarin aamu-uinnin (ma-pe klo 6-10) uusi opiskelijahinta olisi 3,50 euroa. Tämä hinta ei kuitenkaan koske JYYn jäseniä. JYYläiset ovat päässeet aamu-uinnille 1,50 eurolla, ja tämä hinta on ainakin toistaiseksi voimassa edelleenkin. Yliopistoliikunta maksaa uimahallille opiskelijahinnan ja JYY-hinnan välisen erotuksen. "Yliopistoliikunta ei ole tehnyt mitään muutoksia hintoihin eikä mitään päätöksiä asian suhteen. Asiaa selvitellään, ja kunhan tarkkaa tietoa on olemassa, siitä tiedotetaan yo-liikunnan ohjelmassa", kertoo yliopistoliikunnan liikuntapäällikkö Merja Kalaja. KAUPPALAISSEURA JAKOI STIPENDEJÄ Jyväskylän Kauppalaisseuran Säätiö rahoittaa Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekuntaa tänä vuonna 110 000 eurolla. Säätiö ja stipendirahasto jakoivat vuoden 2004 apurahoja myös mm. yrittäjyyden oppiaineelle (10 000) ja yliopiston kielikeskukselle (5000) sekä Pörssi ry:lle (2000). Henkilökohtaisia jatko-opiskeluun liittyviä apurahoja saivat Eila Heikkinen, Nadia Sabour, Timo Louhivaara, Tiina Martelius-Louniala, Juha Munnukka, Tapio Honkamaa ja Vanamo Santala. Keisari Aleksanten ll:n stipendirahaston matka-apurahan 450 euroa saivat Kaisa Saarinen ja Marja-Liisa Marten. LIIKUNTASTRATEGIA JYVASKYLALAISEDUSTAJISTOSSA JOURNALISTI Viime Jylkkarissä kerrottiin JYYn lii— kuntastrategian hahmotelmasta ja aikalaulusta. Asiasta kiinnostuneet voivat tulla edustajiston seuraavaan kokoukseen kuulemaan, millainen strategiasta lopulta tuli ja missä muodossa edari sen hyväksyy Edustajisto kokoontuu maanantaina 23. helmikuuta kello 17 ylioppilastalolla ruokala Ilokivessä. Liikuntastrategian lisäksi esityslistalla on mm. JYYn hallituksen tämän vuoden toimintaohjelma OPOKSI MUUNTOKOULUTUKSELLA Jyväskylän yliopiston opinto-ohjaajakoulutusyksikkö järjestää kasvatustieteen maisterin tutkintoon ja opintoohjaajan kelpoisuuteen johtavaa muuntokoulutusta. Opiskelijalla on aiemmista opinnoistaan riippuen mahdollisuus hankkia koulutuksessa myös aineenopettajan kelpoisuus. Päätoimista opiskelua edellyttävät opinnot alkavat syyskuussa 2004 ja kestävät kaksi lukuvuotta. Koulutusohjelmaan hyväksytään 20 opiskelijaa, joilla on suoritettuna vähintään 60 opintoviikon laajuiset yliopisto-opinnot, jotka sisältävät aineopinnot kasvatustieteessä, aikuiskasvatuksessa, kasvatuspsykologiassa tai kasvatussosiologiassa, sekä perusopinnot yhdessä sivuaineessa. Hakuaika päättyy 27. helmikuuta. Lisätiedot, hakuohjeet ja -lomakkeet saa netistä osoitteesta www.jyu.fi/ idk/kastdk/okl/hakeminen. PALKITTIIN Jyväskylän yliopistossa journalistiikkaa opiskeleva Jussi Laitinen on yksi kolmesta tämänvuotisesta tutkivan journalismin Lumilapio-palkinnon saajasta. Viime kesänä Helsingin Sanomissa kesätoimittajana työskennellyt Laitinen paljasti jutussaan, että Vuosaaren tulevan sataman alueelta on löydetty myrkkyjä. Palkinnot myönsi Tutkivan journalismin yhdistys 14. helmikuuta. ASTIOITA LAINAAN OPISKELIJAJUHLIIN JYYn ympäristövaliokunnalta on saatavissa astioita ja aterimia lainaan ainejärjestöjuhliin ja muihin opiskelutapahtumiin. Lainauspalvelun tavoitteena on helpottaa erilaisten tapahtumien järjestämistä ja vähentää kertakäyttöastioiden käyttöä. Astiat ovat lainattavissa Ylioppilastalon keskustoimistosta arkisin kello 9-14.30. Astiat myös palautetaan samaan paikkaan Astiat on palautettava pestyinä, huuhdeltuina ja kuivattuina. Kadonneet tai likaisina palautetut astiat joutuu korvaamaan. Kaikki astiat on merkitty JYY-tekslein. Keskustoimistossa on varauskirja astioiden varaamista varten. Laina aika on kaksi vuorokautta tai vaihtoehtoisesti seuraavaan arkipäivään asti. Lisätietoja saa ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Teemu Tenhuselta: tejotenh@cc.jyu.fi, 041 544 2195. Opintotukitiedot netissä verkkopankkien asiakkaille Mäkinen häipyy Hankasalmelle KELA O N AVANNUT sähköisen asiointipalvelun opiskelijoille. Opintotuen asiointipalvelu on Kelan ensimmäinen sähköinen asiointipalvelu, jossa tunnistettu henkilöasiakas voi hoitaa etuusasioitaan netissä. Niin, voi hoitaa, jos sattuu olemaan Nordean, Osuuspankin tai Sampo Pankin asiakas. Opintotuen asiointipalveluun pääseminen edellyttää verkkopankkien käyttäjätunnuksia ja salasanoja. Ilman pankkitunnuksia palvelua ei voi käyttää lainkaan. Asiointisivulla tosin luvataan, että "tunnislautumisvaihtoehtoja pyritään tulevaisuudessa lisäämään". Verkkopankkiasiakkaat voivat selvittää asiointipalvelusta mm. opintotuen hakemusja ratkaisutiedot. Opiskelija voi tarkistaa, onko opintotukihakemus saapunut perille oikeaan käsittelypaikkaan, ja kuinka paljon tukea on myönnetty. Opintotuen maksuerät ennakonpidätystietoincen voi tarkistaa kuluvalta ja kahdelta sitä edeltävältä vuodelta. Lisäksi sivuilta näkee, montako opintotukikuukautta on käytetty ja vastaavasti vielä jäljellä. Palvelusta opiskelija voi seurata myös omien tulojensa vaikutusta opintotukeen reaaliajassa. Palvelussa kerrotaan, kuinka monella kuukaudelta opiskelijalle on myönnetty opintorahaa tai asumislisää ja mikä on sen perusteella laskettu ns. vapaa tulo eli vuosituloraja. KELASTA MUISTUTETAAN, että viime vuoden opintotukien vapaaehtoinen palautusaika päättyy maaliskuun lopussa. Jos opiskelija ei palauta tukea ajoissa, liikaa maksettu tuki peritään takaisin 15 prosentilla korotettuna. Opintotuen asiointipalvelussa on toimintaohjeet sen varalta, että viime vuoden tulot ylittävät vuositulorajan. Opintotuen asiointipalveluun pääsee Kelan verkkosivujen (www.kela.fi) etusivun Asiointilinkistä tai suoraan osoitteesta www.kela.fi/in/intemet/suomi.nsf/ NET/160104104919IL?OpenDoANNA-MAIJA TUULIAINEN JYYN IKU1SUUSAKTI1V1, pääsihteeri Matti Mäkinen, lähtee talosta tänä keväänä. Mäkinen haki viime vuoden lopulla Hankasalmen kunnassa auki julistettua hallintojohtajan virkaa ja sai helmikuun alussa kuulla tulleensa valituksi. Aivan hippulat vinkuen Mäkinen ei ole JYYstä häipymässä, vaan hän haluaa hoitaa kaikki keskeneräiset asiat hyvään jamaan. "Siksi en missään nimessä lähde ainakaan ennen huhtikuuta, vaikka se olisi mahdollistakin", Mäkinen vakuuttaa. Viime syksynä, kun Mäkinen oli juuri aloittanut toisen kautensa pääsihteerinä, hän lupasi Jylkkarissä 9/03 olla "ainakaan kesken kauden" hakeutumatta muihin hommiin. Nyt on selityksen paikka. "En ollutkaan päämäärätietoisesti hakeutumassa muualle. Hankasalmen virka on ainut mitä olen hakenut, siinä on niin kiinnostava toimenkuva", Mäkinen perustelee. Tammikuussa Mäkisestä tuli isä, ja perheellisen miehen hakeutuminen vakinaisempiin töihin lienee osaselitys lupauksen pyörtämiselle. "Haikeaa on lahteä JYYstä. Toisaalta ei voi tietää, olisiko kauden loppupuolella ollut mitään vastaavaa tarjolla. Mutta tälläkin hetkellä ajatukset ovat juhlavuodessa ja liikuntastraiegian työryhmissä, enkä minä JYYstä varmaan koskaan katoa kokonaan." Uuden pääsihteerin haku käynnisty)' maalis-huhtikuun vaihteessa. Mäkisen jäahyväishaastattelu julkaistaan Jylkkarissä 6/04. ANNA-MAIJA TUULIAINEN Vuonna 2001 JYY järjesti Lucia-kilpailun, johon myös Matti Mäkinen osallistui, muttei pettymyksekseen tullut valituksi Lucia-neidoksi. Hankasalmen hallintojohtajakisassa kävi paremmin: ykkössija tuli.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 3 / 2 4 Sanojen herra Timo Nurmi palkittiin sanakirjatyöstään Timo Nurmi tutkii, mitä onkaan tullut kirjoittaneeksi kaivinkoneesta. Taustalla Omit Imrun perehtyy enokniviakin määritelmään. TEKSTI: JUHA MÄKINEN KUVA: TUUKKA RÖNKKÖ TIMO N U R M E N NIMI ei välttämättä ole kovin monelle tuttu, vaikka hänen kirjojaan lienee opiskelijoidenkin hyllyissä enemmän kuin monien klassikkokirjailijoiden. Hän on yli kymmenen vuoden ajan laatinut suomen kielen sanakirjoja. Gummerus myönsi Nurmelle 13. helmikuuta 3000 euron suuniisen Kaarlen päivän palkinnon hänen sanakirjatyöstään. Nurmi työskentelee kirjoitusviestinnän lehtorina Jyväskylän yliopiston kielikeskuksessa. Hän vetää suosittua kirjoitusviestinnän verkkokurssia, jolla opiskelijat harjoittelevat erilaisten tekstityylien tekemistä, uutisista runoihin. "Opiskelijat ovat tavattoman hyviä ja innokkaita. He kokeilevat, onnistuvat ja mikä parasta, vähän epäonnistuvatkin. Palautetta pyrin aniamaan keskustelevasti, en punakynä viuhuen kuten äidinkielen despoottiopettajat." Nurmi kritisoi koulujen äidinkielenopetusta luovuuden tukahduttamisesta. Oikeakielisyys on silti hänellekin tärkeä asia. "Saannot tulee osata, jotta niitä voi taitavasti rikkoa." Opiskelijoiden kirjoittamisessa Nurmi on havainnut englannin vaikutuksen muun muassa yhdyssanavirheiden yleistymisenä. Tyyli vivahteet opiskelijoilla sen sijaan ovat Nurmen mielestä melko hyvin hallinnassa. Nurmi itse tuottaa jatkuvasti tekstiä hyvin erilaisilla tyyleillä. Neljä vuotta sitten hän otti Jylkkärin mielipidepalstalla puheeksi Ilokivessä pidettyjen bileiden yhteydessä tapahtuneen pihaalueen roskaamisen. Otsikolla "Äly hoi, ääliöt!" varustettu kirjoitus päättyi tiukkaan sävyyn: "Jos vielä tapahtuu kerran tätä hölmöilyä, vedän jotakuta turpaan. Saatana soikoon, dorkat." "Se oli tahallaan ärsyketekstiksi tehty. Tällaisten tekstien tekeminen on minulle rentoutumista mekaanisemman kirjoittamisen lomassa". Nurmi toteaa. N U R M E N SANAK1RJAIL1JAN ura alkoi vuonna 1992, jolloin Gummerus julkaisi hänen seka likka ja Päivi Rekiaron laatiman Suomen kielen sanakirjan. Kovin monta sanakirjantekijää ei Suomen kokoiseen maahan mahdu, ja aikanaan Nurmeakin varoiteltiin moisen puuhan järjettömyydestä. "Monet asiantuntijatkin sanoivat minulle, että ala mihinkään ryhdy ne kirjat on jo tehty. Ryhdyin kuitenkin. koska silloin ci ollut yksissä kansissa olevaa tietosanakirjan ja normaalin yksikielisen sanakirjan välisen lahon aidan rikkovaa opusta." Nurmen teoksista sivistyssanakirjat ovat kirjakauppojen hittituotteita. Muualla maailmassa ei mitään sivistyssanakirjoja ole olemassakaan, vaan niitä kutsutaan yleensä vierasperäisten sanojen sanakirjoiksi. "Minä olisin halunnut teoksen nimeksi Vierassanakirja. Sana "sivistys" on jotenkin kimmeltävä, ja Sivistyssanakirja myy paremmin, vaikka kaikki sen sisältämät sanat löytyvät myös uudesta Gummeruksen suomen kielen sanakirjastani." NURMI VALITTELEE, että suomalaiset eivät oikein osaa käyttää sanakii joja. Hän toivoisi, että jo lapset oppisi vat tarttumaan hakuteokseen. "Meillä kotonakin kun aherretaan läksyjen parissa, saatetaan soittaa minulle ja kysyä jostain sanasta, vaikka kirja olisi ihan vieressä." Nunni painottaa, että tietokirjallisuuden kirjoittaminen on aivan yhtä luovaa työtä kuin kaunokirjallisuudenkin. Ulkomaalaisille tarkoitettuun suomen kielen sanakirjaansa han on piilottanut mukaan tarinan: hakusanojen käyttöesimerkeissä seikkailee juoppo eno, joka viimeisen hakusanan (öykkäröidä) kohdalla raitistuu ja lopettaa öykkäröinrun. Tällä hetkellä Nurmella on työn alla useita erikoissanakirjoja. Seuraavaksi valmistuu useiden eri kielien lyhenteitä selvittävä lyhennesanakirja. Sitä seuraa puhekielen sanakirja, joka esittelee min alatyylisiä fraaseja kuin sanojen puhekielisiä muotoja. Lisaksi suunnitteilla on lapsille tarkoitettu kuvitettu sanakirja. • ħ£S& Kyttä ilyä KUTEN JOKAINEN kunniallinen pakinoitsija, olen tälläkin viikolla jatkanut ahkeraa kyttäämistä. Tässä tämänkertaiset tulokset. Kaikki kunnia Citymarketin työntekijöille, mutta kuten yksi kaverini huomasi, harrasti Keskisuomalainen 6.2. sivuillaan lukijoille valehtelua painamalla Citymarketista tehdyn mainoksen lehtijuttuna. Mainoksessa kerrottiin myös, että asiakkaat otetaan vastaan kuin omaan kotiin, mikä on hieman outoa, koska olen harvemmin Citymarketissa käydessäni kuullut kenenkään henkilökunnasta sanovan: "Ottakaa mitä haluatte, mä käyn suihkussa". Lehti on kyllä aiemminkin mainostanut sivuillaan esimerkiksi nuoren keskisuomalaisen poliitikon lapsen syntymää. Tunnustan, vaikkei kukaan kysynytkään tai ketään kiinnosta: olen koukussa Nelosen sarjaan Huippumalli haussa, jossa sellaista haetaan Amerikkaan. Tähän ei kuitenkaan liity mitään perverssiä tyyliin "katson Saint Tropezn uusintoja muka oppiakseni ranskaa", pois se minusta. Ei, luulen pikemminkin, että katson sarjaa mielessäni se eurooppalainen moraaliteetti, että on kiva päästä potemaan ylemmyydentunteita kauniisiin amerikkalaisiin (naisiin) nähden. Eikä pidä myöskään väheksyä sen merkitystä, että harva asia tuottaa samanlaista mielihyvää kuin sananparsien "Americas next top model" ja "television has never looked this good" toisteleminen ääneen. Tasapuolisuuden vuoksi Pizza Enricon Mitä sinä sanoa -musiikkihitin menestyksen soisi poikivan samanlaista nerokkuutta osoittavia jatko-osia. Tässä ehdotukseni: 1) Mitä mitä mitä jyvasjuntti sanoa / onko sulia karjala-lippis paasa liimalla / saatko sa sitä pois etes sängyssä / sun täytys varoa ettet lahoa; 2) Mitä mitä mitä yrityspampu sanoa / että pitas olla ulkoistamasa / ulkoista kuule vaan / oma palka; 3) Mitä mitä mitä yliopistopelle / poliitikko sanoa / sul on diskursu ihan omas housusa / mua ei kiinnosta / sun kumma Jorina. Elämän tylsinä hetkinä on hyvä muistaa myös elämän pienet ilot. Oletteko esimerkiksi huomanneet, että 1) pienissä tupakkiaskeissa varoitusteksti on myös pienemmällä; 2) jos katsoo bussimatkalla ikkunasta ohikulkevaa maisemaa ja bussin pysähtyessä kääntää katseensa asfalttiin, näyttää se liikkuvan; 3) kysymyksellä "Miksi ajat pyörällä jalankulkijoiden väylällä?" korvaa ulkoillessa helposti rasittavan ihmisille hymyilemisen ja puhetilanteet. Varmistakaa kuitenkin ensin, ettette vahingossakaan puhuttele jalankulkijaa. ANTTI NISKANEN
Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2004 Eikö opiskelija-asuminen enää kiinnosta? Jurppiiko useamman kilometrin pituinen hyötyliikunta Kortepohjasta tai Roninmäestä yliopistolle? Keskusta-asuminen siis houkuttaa ja haluaisit löytää kivan ja huokeahkon yksiön tai kaksion. Et ole yksin. Perussiisti • • __•_• • • • • ruttaa MINKÄLAISTA VUOKRA-ASUNTOA opiskelijat etsivät? Toimittaja soitteli Ylioppilaskunnan asuntovälityssivuilta asuntoa etsiville. Kati etsii yksiötä tai pientä kaksiota keskustan alueelta tai lähellä: "Asunnon pitää olla perussiisti. Ei tarvii kuitenkaan olla uutta, muita ei saa rempsottaa. Vanhassa kuosissa olevan asunnon saa kyllä siistiksi, kun käyttää tarpeeksi Tolua." Mikkoja tyttöystävänsä Taina eivät haluaisi muuttaa mihinkään murjuun: "Potentiaalisen vuokra-asunnon ei tarvitse olla ihan huippukunnossa, mutta asunto ei saa olla kuin pommin jäljiltä. Alkuperäiskuntoisei kylpyhuone ja keittiö ovat kuitenkin terveyshaitta, ja niillä odottaisikin hyvää kuntoa." Matti etsii vaimonsa kanssa tilavaa ja hyväkuntoista kaksiota keskustan läheisyydestä: "Jyväskylä on täynnä asunioja omistavia kitupiikkejä. Huonokuntoisia luukkuja kehutaan puhelimessa viehättäviksi ja valoisiksi, mutia mun mielestä on röyhkeätä pyytää peruskorjaamattomasta asunnosta asuntolainan lyhennyksen suuruisia vuokria." Heidi etsii opiskelukaverinsa kanssa kimppakämppää Jyväskylän keskustasta: "Asunnon tulisi olla kohtuuhintainen, ja keittiö ja kylpyhuone voisivat olla tilavia, mutta on varmaan pakko ottaa se, minkä saa. Etsin myös viime syksynä asuntoa, ja yksi vuokraemäntä tarjosi vuokralle kaksiota, joka oli aiemmin toiminut hammaslääkärin vastaanottona. Kämppä oli tosi epäsiistissä kunnossa, ja se noin 70-vuotias vuokraemäntä oli kummallisesti meikattu ja tosi pelottavan näköinen. Se kertoi pitävänsä asunnon toiset avaimet itsellään, koska ottaa joskus vastaan asiakkaita toisessa huoneessa. Mitä vuokraemäntä sitten ikinä tarkoiltikaan asiakkaiden vastaanotolla, jäi epäselväksi, koska en olisi ikinä muuttanut siihen loukkuun." OUTI BEHM MUURAUSTYÖT: TUUKKA RONKKO TARJA KAUPPINEN Keski-Suomen Vuokraisännät Oy:stä kertoo, että niin pienten kuin kasvavassa määrin tilavienkin keskusta-asuntojen suosio opiskelijoiden keskuudessa pysyttelee vuodesta toiseen korkealla. Harmillista opiskelijoiden kannalla on kuitenkin se, etiä 82 000 asukkaan Jyväskylän vuokrataso on Suomen korkeimpia heii pääkaupunkiseudun sekä Jyväskylää huomatiavasii suurempien kaupunkien, kuten Tampereen, Turun ja Oulun jälkeen. Kauppinen arvelee sen johtuvan opiskelijoiden suuresta osuudesta suhteessa kaupungin koko väkimäärään. Kysynnän ja tarjonnan lait määritteleväl pelin hengen. "Hyväkuntoisen ja kohtuuhintaisen asunnon löytäminen on vaikeaa, eikä vuokratason aleneminenkaan ole näköpiirissä", Kauppinen kertoo. Yksityisten vuokra-asuntojen hinnat ovat Kauppisen mukaan pysytelleet viimeiset pari vuolta kutakuinkin samalla tasolla. Etsii sitä kivaa ja kohtuuhintaista asuntoa: käyt asunnonvälitystoimistossa, laitat ilmoituksia ilmaisi/le asunnonvdiilyssivustoiHe Internetiin, ja luet päivittäin lehdestä annetaan vuokralle -ilmoitukset Vapaita asuntoja tarjoavat vuokranantajat soittelevat ajoittain ahkerastikin puhelimeesi, mutta välillä sinusta kuitenkin tuntuu siltä, että asuntoilmoitustasi luetaan -joko tahattomasti tai tahallaan väärin. Pientä yksiötä etsiville opiskelijatytöille saatetaan tarjota osittaista vuokran maksua vaihtoehtoisesti seksillä, ja jyväskylän keskustasta asuntoa etsivälle tarjotaan sen sijaan "mukavaa asuntoa hyvien kulkuyhteyksien päässä" Laukaan keskustan läheisyydestä. Korkeintaan neljänsadan euron hintaista vuokra-asuntoa etsivulle tyikyutään viidensadan euron hintaisia (lantoja. "MIKÄ TAHANSA ASUNTO ei mene enää millä hinnalla tahansa kaupaksi", JYYn sosiaalisihteeri Tuomas Viskari on havainnut. Yli viiden kilometrin etäisyydellä keskustasta etenkin Kangaslammella, Palokassa, Keljonkankaalla sekä Muuramen suunnalla tarjolla olevat vuokra-asunnoi roikkuvat JYYn asunnonvälityssivuilla pitkiäkin aikoja kelpaamatta kenellekään. Asuntoa tarjoavien ilmoitukset saattavat olla toisinaan hämäriä. Asunnonvälityssivujen ylläpidosta internetissä vastaava Viskan muistelee poistaneensa kerran Etsin kämppistä -kohdasta englanninkielisen ilmoituksen, jossa etsittiin naisseuraa. "Asunnosta ei tosin puhuttu mitään. Ehkä herralla oli pidemmän aikavälin suunnitelmia asumisasioissa tai sitten hän oli päättänyt napata kaksi kärpästä yhdellä iskulla", Viskari tokaisee. Olet siis sopinut jo useammankin osuntondytön. Hyviltä kuulostavien asuntojen kunto on kuitenkin paikan päällä käydessäsi kaikkea muuta kuin omistajan lupaama "perussiisti ja remontoitu". Ikivanha kylpyamme sekä vuoden 1950 viimeistä huutoa olevat jääkaappi ja uuni saavat sinut voimaan pahoin. Lupailtu lattiaremontti paljastuukin vuokraisännän suorittamaksi vanhan sekä paikoittain repeilleen vinyylimaton pesu-ja vahausoperaatioksi VUOKRANANTAJIEN TOIVEET voivat myös torpetoida toiveasunnon löytymisen. Tarja Kauppisen mukaan naispuolisille opiskelijoille löytyy asunto helpommin kuin miehille "Tytöt ovat poikia siistimpiä vuokralaisia -periaatteesta tiukasti kiinni pitäviä vuokranantajia on paljon", Kauppinen sanoo. Tuiren tai Mirrin kanssa hyvää kotia etsiessäsi voi myös kohdata vaikeuksia: "Lemmikkieläin saattaa vaikeuttaa sopivan asunnon löytämistä". Kauppinen tietää kertoa. Sinulla voi tietenkin olla myös hyvä tuuri, ja löydät oikeasti kohtuuhintaisen ja remontoidun asunnon. Kaupan päälle saatat saada vielä mukavan ja luottavaisen vuokraisännän. Hyvät asunnot siirtyvät kuitenkin usein kaveripiirissä j a useimmiten ilman kalliita takuuvuokria kaverilta toiselle, ja siksi kannattaa pitää korvat höröllä ja kuunnella puskaradiota. OUTI BEHM Faktaa vuokratasosta löytyy Tilastokeskuksen sivuilta osoitteesta http://www.stat.fi/tk/hp/asuntoien_vuokrot.html ,
r Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2004 Q TEKSTI: JUHA MÄKINEN KUVA: TUUKKA RÖNKKÖ TOISTEN SILMISSÄ Kortepohjan ylioppilaskylä on surkea slummi, josta on päästävä pois "oikeaan" asuntoon niin pian kuin mahdollista. Toiset taas viihtyvät*kylässä koko opiskeluaikansa. Jälkimmäiseen joukkoon kuuluu Hannu Nikulainen, 40, joka on kämpännyt Kortepohjassa yli 20 vuotta. Moni nykyinen fuksi ei ollut vielä syntynytkään, kun Nikulainen aloitti yleisen historian opinnot Jyväskylässä syksyllä 1983. Kolme ensimmäistä vuotta hän asusti E-talossa. Tuolloin asuttiin ns. toveriyksiöissä, eli 20 neliön kämpän jakoi kaksi opiskelijaa. "Minulla oli juuri sotaväki takana, joten olin tottunut siihen, että samassa huoneessa asuu muitakin. Hyvinhän me tulliin kämppiksen kanssa toimeen, koska siirryttiin sitten samaan solukaksioonkin M-taloon." M-talon solua seurasi toinen vastaava Ntalossa, ja siitä Nikulainen eteni nykyiseen yksiöönsä C-talon kahdeksanteen kerrokseen. Siinä hän onkin viihtynyt jo toistakymmentä vuotta. loin jono ulottui ulko-ovelle saakka, että hiljaisen vaiheen." Kylän yhteisöllisyydessä on veteraaniasulän mielestä tapahtunut muutosta huonompaan suuntaan. 1980-luvulla oli kerrosbileitä, joissa koko kerroksen asukkaat juhlivat yhdessä. "Itse olen asunut sen verran siivosti, että vain kahdesti laitosmies on tullut juhlia rauhoittamaan" Asuntonsa sisustamisessa Nikulainen on tyytynyt kylän tarjoamiin verhoihin ja huonekaluihin. Vain matto on oma. "Jotenkin on kuitenkin aina tuntunut siltä, että täällä asutaan tilapäisesti, eikä ole tullut hankittua mitään isompaa." Tilapäistä se on pidempikestoinenkin tilapäisyys: Nikulainen valmistui viime vuonna, joten asumisoikeus Kortepohjassa päättyy ensi kesänä. "Eihän tästä vieläkään mielellään lähtisi. Miten sitä mahtaa muualla osata asuakaan?" Nikulainen edustaa 20 vuoden valmistumisaikoineen sitä opiskelijatyyppiä, joka saa opetusministeriön virkamiehet nikottelemaan. Hänen opintonsa ovat venähtäneet, sillä kustakin vuodesta puolet Nikulainen KAHDENKYMMENEN V U O D E N aikana Nikulainen on nähnyt ylioppilaskylän ja Kortepohjan muuttuvan. Lähiympäristön pellot ovat kadonneet, kylä on kasvanut Rja S-taloilla, roskakuilut jääneet pois käytöstä... "Ja Rentukka. Olen nähnyt sen aika monessa vaiheessa sekä ne kultaiset ajat, jolon viljellyt maata "Veljeni asuu perhetilallamme pysyvästi, mutta hoidamme sitä vieläkin yhdessä. Onhan se vähän kituuttamista ollut, mutta toisaalta ihan mielekäskin malli. Viime syksynä tein kolme päivää viikossa filosofian opintoja ja kolme päivää metsätöitä. Siinä sai sekä sielu että ruumis harjoitusta." • Hannu Nikulaisella on enää puoli vuotia aikaa viihtyä Kortepohjan ylioppilaskylässä. Uudet opiskelija-asunnot v i KORTEPOHJAN YLIOPPILASKYLÄSSÄ on syksyisin ruuhkaa, mutta jo helmikuusta alkaen soluhuoneita alkaa jäädä tyhjilleen. Kuitenkin perheasunnot ja yksiöt ovat jatkuvassa käytössä, kertoo Ylioppilaskylän asuntosihteeri Sari Korhonen. Jokainen Ylioppilaskylään muuttava joutuu ensin asumaan soluasunnossa ja vasta myöhemmin on mahdollista jonottaa yksiöön tai perheasuntoon. Koska opiskelija-asuntoja valmistuu jatkuvasti lisää, on vaarana se, että asuntoja jää tyhjilleen. "Juuri tästä syystä solukaksioita on jo nyt mahdollista vuokrata yksin..Soluasuntoja tarjotaan myös pariskunnille, joista toisen ei tarvitse olla JYYn jäsen kuten aikaisemmin vaadittiin", Korhonen sanoo. Korhosen mielestä opiskelijoiden vaatimustaso on viime vuosina noussut. Nykyisin yksiöt ovat suosituimpia, ja se kertoo siitä, että opiskelijat haluavat saada enemmän omaa rauhaa kuin ennen. KESKI-SUOMEN opiskelija-asuntosäätiö KOAS:n toimitusjohtaja Malli Tanskanen summaa, että asunnon vuokra, sijainti ja tietoverkko vaikuttavat eniten opiskelijan asuinpaikan valinnassa. Hänen mukaansa perheelliset opiskelijat pitävät enemmän esimerkiksi Keltinmäestä, kun taas yksin asuvat suosivat keskustaa. KOAS:n asunnot ovat lähes sataprosenttisesti käytössä. Esimerkiksi helmikuussa Roninmäessä ei ole yhtään tyhjää asuntoa ja Myllyjärvellä on neljä soluhuoneita vapaana. Kuusi vuotia Roninmäen asukastoimikunnan puheenjohtajana ollut Irene Hallamäki pitää asuinaluettaan vaihto-opiskelijoiden suosimana. "Vajaakäyttöisyys on kausittainen ilmiö. Syksyllä saadaan asunnot täyteen, mutta kesällä on enemmän tyhjää. Jotkut tulevat tänne asumaan tilapäisesti tai jonottamaan parempaa asuntoa", Hallamäki kertoo. Hänen mukaansa Roninmäkeen muutetaan nimenomaan pienien asumiskustannuksien takia, ja tämän vuoksi alueella on joskus myös hieman levotonta. Hallamäki arvelee, että tulevaisuudessa Roninmäestä saattaa tulla "kakkosluokan asuinalue", mikäli uusien opiskelijaasuntojen määrä merkittävästi lisääntyy. UUSIIN KOAS-ASUNTOIHIN on hakijoita moninkertaisesti niiden määrään nähden, ja näihin asuntoihin muuttavat valitaan ensisijaisesti sisäisillä siirroilla. Vuokralaisen on kuitenkin pitänyt maksaa vuokransa ajallaan, eikä hänellä ole saanut olla muitakaan asumiseen liittyviä häiriöitä. Uusissa asunnoissa vuokrat ovat hieman korkeampia kuin vanhemmissa vuokrakohteissa. Esimerkiksi keskustaan vastavalmistuneessa Veturissa soluyksiöstä saa pulittaa 300-331 euroa ja kaksiosta koosta riippuen 458-549 euroa kuukaudessa. Huomattavasti halvemmalla pääsee vaikkapa Myllyjärvellä, jossa kolmen hengen soluasunnossa vuokra on 150 euroa. KOAS:n asukassihteeri Anita Vahterin mukaan suurin osa kämppisten välillä tapahtuvista riidoista johtuu siivouskäsiiysten erilaisuudesta. Jos toinen haluaa siivota jatkuvasti, eikä toinen viitsi tehdä sitä juuri koskaan, ongelmat ovat helposti edessä. Moni haluaa myös vaihtaa asuntoa paremman kämpän toivossa. "Hinta merkitsee nykyisin enemmän kuin aikaisemmin. Kalliita yksiöitä ei enää niin paljon haluta. Pitää olla tarjolla hyvää ja huonompaa", asukassihteeri selvittää. Opiskelijat maksavat pääsääntöisesti vuokransa ajallaan. Mikäli vuokra jää maksamatta, eikä opiskelija ota KOAS:iin yhteyttä, hänelle lähetetään varoitus. Jos mitään ei tapahdu, asia siirretään perintätoimistolle. Vahterin mielestä jotkut opiskelijat haluavat muuttaa Roninmäkeen ja Myllyjärvelle juuri sen takia, että näiden alueiden asunnoissa on halpa vuokra, vaikka asunnot ovat vaatimattomampia. Asukassihteeri suosittelee Kuokkalan uudehkoa asuntokohdetta, Tangoa, jonne voi päästä pitkään jonottamatta. Sen sijan palolaitoksen vieressä sijaitseva Letkutie on sijaintinsa takia niin suosittu, että sinne on todella vaikea päästä. Suomalaisopiskelijoiden tasovaatimuksia Vahteri pitää korkeina, kun taas ulkomaalaisopiskelijat ovat hänen mukaansa hyvin tyytyväisiä Jyväskylän opiskelija-asuntoihin. VIRPI KIRVES ' f f
P j Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2004 L O U N A S I 1 1 1 6 Myns vegaanivaihtoehlo joka päivä. Ruokalalla on oikeus muutoksiin. Opiskelijahinta 2,35 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. MUUT 4,70 e JATKO-OPISKELIJA 3,80 e Ilokiven ruokalistat myös netissä: http://www.jyy.fi/ruokalista.php Tl 17.2. Kasviskastike, spagetti Savukalakastike, spagetti Riistapyörykäi KE 18.2. Kasvissosekeitto Täytetyt jauhelihaohukaiset Yrtti-kalkkunakastike TO 19.2. Kasvispihvit Appelsiini-sitruunasei Kiinalainen porsaspata PE 20.2. Perunakuorukat, keitetyt kasvikset Nakkipannu Burgundin lihapata MA 23.2. Porkkanaohukaiset Paistetai kalaleike, purjokastike Jauhelihalasagne Tl 24.2. Kasvishemekeitto, laskiaispulla Hernekeitto, laskiaispulla Broilermurekepihvi oy o g o i o MOKIVI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA KE 25.2. Kesäkurpitsavuoka Silakkapihvit, kermaviilikastike Mangobroilerikastike TO 26.2. Herkkusieni-kasvisrisotto Lohikiusaus Jauhelihapihvi, tomaattikastike PE 27.2. Feta-pinaattipiirakka Kalakeitto Kinkkukastike, spagetti MA 1.3. Kasvisgratiini Paistettu lohi, tartar-kastike Tex mex -kanapata KAIKILLE LÄHES KAIKKEA! Kiyosaki & Leehter: Rikas isä Köyhä isä: tie taloudelliseen menestykseen. (Multikustannus) Rikas rakas köyhä varas.... kaikkea sitä maailmaan mahtuu! Näin on raatimme kuitenkin suvaitsevainen. 37.00 cur Matthews: Filosofisia keskusteluja lasten kanssa. (WSOY) Tämä on hyvä kirja, hihkui eräs raatilainen, joka oli tullut tovi sitten isäksi. Ei vastaväitteitä. Lukupiirin pisteet! 28,00 eur J.L. Runeberg: Idyllejä ja epigrammeja. (WSOY) Risto Ahti suomensi taskuun mahtuvan niteen runoutta. Raati vaikenee taiteen edessä. 24,00 eur Damasio: Spinozaa etsimässä: Ho, suru j a tuntevat aivot. (Terra Cognita) Eräs raatilainen purskahti itkuun saatuaan tämän kirjan käteensä. Hänellä onkin tunnepitoinen suhde Banich Spinozaan alias Benedictus de Spinoza. Pisteet Terra Cognitalle! 35,00 eur Opiskelijan akateeminen kirjakauppa Kampus G1ÖBL-3 Kauppakatu 9 puh 260 3157 kirjamyynti@kampusdata.fi karrmus Ilokivi, Keskussairaalanne 2 H M kevät 2004 Ti 17.2. Quentin Tarantino: Kw. BILL VOLUME 1 Sylvain Chomel: BaLEVULEN KOLMOSET I5v \ Ti-Ke 2.-3.3. Lars von Trier: DOGYILLE .'<» •^•p'1 Ti?.?.Isabel Couift: ELÄMÄNI ILMAN MINUA Elf | 11 Ti 16.3. Andre Heller & Othmar Schmiderer: KUOLLUT KULMA. HITUKIN SIHTEERI To 18.3. NIGHT VISIONS -ILTA Ti 23.3. Charlie Chaplin: DIKTAATTORI Ti 23.3. Charlie Chaplin: DIKTAATTORI Lisää elokuvista www.jyy.fi/ilo Ti 30.3, Fernando Meirelles: CITYOFGOD Ti 6.4. Dapir Kiri: N0I ALBIINO Ti 13.4. Roy Andersson: ERÄS RAKKAUSTARINA Ti 20.4. Bernardo Bertolucci: VIIMEINEN TANCO PARIISISSA Ti 27.4. Francois Oion: S »IMMI V. POOL Ti 4.5. Andrew Jareclii: TAPAUS FRIEDMAN h 11.... Gui '.,„. Sini. EUPHANT Ilokivi, Keskussairaalanlie 2 Esitykset klo 19:00 (ovel 18:30). Lipui 4/5e. ei ennakkoa. Baari auki, a o i k e u d e t . Lisätietoja: kulttuurisihteeri (e-jyy.fi 014-260 3356 JYY täyttää pyöreitä Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta täyttää pyöreät 70 vuotta. Tasavuosia voi juhlistaa osallistumalla ylioppilaskunnan vuosijuhlaan, joka vietetään tänä vuonna lauantaina 27.3. Agorassa. Tilaisuus alkaa tervehdyksillä klo 17-18. Agorasta siirrytään juhlan jälkeen jatkoille ylioppilastalolle, jossa yleisöä viihdyttää Seminaarinmäen Mieslaulajat. Sunnuntaina klo 12 on vuorossa perinteinen silliaamiainen. Kokoontuminen ylioppilastalon edessä. Ilmoittatumiset vuosijuhlaan tulee tehdä perjantaihin 12.3. mennessä numeroon 014 260 3355 tai 014 260 3923. Olkaa hyvä ja ilmoittakaa samalla mahdollisesta erityisruokavaliosta. Illalltskortin hinta on 45 euroa JYYn jäsenille, 60 euroa muille. Silliaamiaisen hinta on 10 euroa. Maksu maksetaan tilille Sampo 800012-695758. Maksaessa tulee käyttää viitettä 07142. Pukeutuminen: tumma puku.
Jfiäskylän ylioppilaslehti 3/2004 B l Koodinvääntäjien klassikot museoon Koodi vääntyy M i k k o Sirenin hyppysissä. TEKSTI-. JUHA MÄKINEN KUVA: TUUKKA RÖNKKÖ VANHAT T I E T O K O N E D E M O T museoillaan ainakin viikon ajaksi. Jyväskylän taidemuseoon kärrätään helmikuun lopulla kolme peitä, joissa emulaattorin avulla pyöritetään Commodore 64 -aikakauden tuotoksia. Lisäksi videotykillä näytetään videokasetille nauhoitettuja demoja. Demoskene-näyuely painottuu keskisuomalaisiin dcmontekijöihin ja demoryhmiin. Esillä on demoja muun muassa Complex, Da Jormas, Panic ja Retro a.c -ryhmiltä. Yksi Demoskenen esittelemistä koodaajista on Mikko Siren, 24, joka opiskelee viimeistä vuotta ohjelmointitekniikkaa Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Msirenja Charly-aliaksia käyttävä Siren laskee tehneensä yhteensä parikymmentä demoa, joista yhdeksän Retro a c. -ryhmän riveissä. Hänen koodailuharrastuksensa alkoi kymmenvuotiaana 1990-luvun taitteessa. "Silloin tein jotain tekstipohjaista peliä, ja oli siinä yritystä tehdä graafistakin peliä, muita lähinnä opettelin vain tulostamaan grafiikkaa ruudulle." DEMOTA1TEESEEN SIREN tutustui vuonna 1994, miltei vahingossa. "Koulun atk-luokassa oli sille paikalle, missä minä istuin, tullut 486-kone, ja joku oli hakenut sille koneelle edellisvuoden Assemblyn demoja. Kun näin niistä ensimmäisen, tajusin, että tää on mun juttu." Seuraavan parin vuoden ajan Siren teki opettelumielessä joitakin demoja, joita hän julkaisi bbs-palvelimilla. Vuonna 1997 häntä pyydettiin mukaan Norjaan "partyille" eli demoväen kokoontumiseen. "Oli aika uskalias temppu minulta lähteä sinne, koska en tuntenut entuudestaan ketään niisiä ihmisistä." Seuraavien viiden vuoden ajan Siren osallistui suurten demotapahtumien kilpailuihin niin Suomessa, Norjassa kuin Tanskassakin. Taso näissä tapahtumissa on tosi kova. Harvemmin siellä saa omaa demoaan edes isolle kankaalle esitettäväksi." YHTÄ D E M O A T E K E M Ä S S Ä on yleensä yksi tai kaksi koodaajaa, yksi graafikko sekä yksi muusikko tosin jotkul tekevät kaikki osa-alueet alusta loppuun itse. Siren on ennen kaikkea koodaaja, mutta on joutunut kokeilemaan kynsiään myös grafiikan vääntämisessä. "Graafikoiden löytäminen on hankalaa, ja jos sellaisen löytääkin, on heillä paha tapa hävitä loppumetreillä maan alle. Ja sen kyllä huomaa, milloin koodaaja on tehnyt grafiikat." Hyvän demon kriteerit ovat Sirenillc yksinkertaisesti hyvä musiikki, hienot grafiikat ja hyvä koodi. Itse hän pyrkii töissään myös kuvan ja musiikin yhteispeliin; hän kuuntelee saamaansa biisiä ja ideoi demon visuaalista puolta sen pohjalta. Viimeisen reilun vuoden ajan Siren on kuitenkin pitänyt taukoa demonteosta, osin muiden kiireiden ja osin hienoisen kyllästymisenkin vuoksi. Hänellä on kuitenkin aikomus tehdä jonkinlainen demo tämän vuoden Assemblyyn, joka on Suomen suurin demotapahtuma. Tulevaisuudessa Siren saattaa vääntää koodia esimerkiksi Tukholmassa tai Lontoossa. Rahtua vaille valmis ohjelmointitekniikan insinööri pyrkii työllistämään itsensä pelialalla, mikä on ulkomailla helpompaa kuin Suomessa. • Demoskene Jyvöskylän taidemuseon Sivu-Suojassa (Kilpisenkotu 8) 24.-29.2. kolumni Turpa kiinni ja jaksa K U T E N T U N N E T T U A , ei nykyään osata muuta kuin valittaa. Selvät asiat on sotkettu tarpeettomilla selityksillä ja muotihokemilla. Siksi sellaisiin turvautujat ansaitsevat vähintäänkin kunnon nuhteet. Elinkeinoelämän valtuuskunnan äskettäin julkistaman, 20-35-vuotiaidcn työtä ja työssä uupumista koskevia asenteita käsittelevän tutkimuksen keskeisenä päätelmänä oli, että yleistynyt puhe nuorten aikuisten työuupumuksesta johtuu lähinnä ahneudesta. Tutkimusraportin kirjoittajan, exkansanedustaja Kirsi Pihan, mukaan nuori ikäluokka ahnehtii elämyksiä, saavutuksia ja ihmissuhteita, muttei tahdo sietää elämään kuuluvaa epävarmuutta. Mahdottoman vaalimisesta seuraa pettymyksiä. Kun julkisuudessa käyty, ongelmalähtöinen keskustelu vielä tulee vallitsevaksi totuudeksi työelämästä, on lopputuloksena turhaa valitusta -jollaista Piha on harmikseen joutunut kuuntelemaan muun muassa kahviloissa. Tämä uutisotsikoihin noussut, provosoivanakin pidelty "muodikkaan" työuupumuspuheen kritiikki oli kuitenkin vielä hillittyä verrattuna siihen yksioikoiseen totuuteen, jota lyötiin pöytään pari päivää myöhemmin kenenpä muunkaan kuin sanomalehti Keskisuomalaisen päätoimittajiston edustajan tarjoilemana. VARAPÄÄTOIMITTAJA Risto Pynnönen näet ilmoitti kolumnissaan (KSML 6.2.2004) pitävänsä pahoinvoinnista puhumista raivostuttavana. Hänen mukaansa pahoinvointi on muotisana, jota "kaiken maailman paapojat ja ammattiauttajat" käyttävät esimerkiksi rikollisten tihutöiden selittelemiscen. Ammattiauttajien Pynnönen katsoo harjoittavan "huoraamista" ja toteaa, että Suomeenhan ei mitään psykologeja tarvita. Pynnönen tietenkin tietää myös sen. mitä tarvitaan: 'Terveet elämäntavat ja yksinkertaiset lääkkeet kolona ovat oikea tie rehelliseen, kunnolliseen ja naulittavaan elämään." SIINÄ SE K U U L T I I N . Turha on ahneiden, laiskojen, juoppojen, roistojen tai elämässään epäonnistuneiden vinkua minkään muotitermien varjolla. Eihän nyt kukaan oikeasti pahoin voi. Omaa syytä se kaikki on, tai sitten silkkaa tekopeliä. Mitä ovat ne sellaiset muka laajemmat ongelmat tai syyyhteydel, joihin noilla naurettavilla muotisanoilla koetetaan viitata? Asiathan ovat aivan yksinkertaisia! Tähän ryhdikkääseen näkökantaan sisältyy myös nerokas ongelmanratkaisukaava, joka tunnettiin jo edesmenneessä Neuvostoliitossa: kun julistetaan, ettei ongelmaa ole, se katoaa. Joka vielä muuta väittää, edustaa väärää ja harhaista ajattelutapaa, ja sellaista ei maassamme kaivata. Kuten ei Pynnösen mukaan psykologejakaan. J O T E N PARASTA se nyt vaan on voida hyvin ja jaksaa. Eikä sitten mitään turhia vastaväitteitä. Onko selvä? TUOMAS TIRKKONEN AMATOORIELOKUVAT ESILLE Heilutitko koulun kuvaamataidon kurssilla videokameraa? Vai heiluitko kenties itse kameran edessä? Jyväskylässä on tarkoitus järjestää huhtikuun lopulla pienimuotoinen pienelokuvafestivaali, jossa pääsevät esille nuoruusvuosien amatöörituotannot. Tyyli ja aihe voivat olla mitä hyvänsä, mutta elokuvien olisi suotavaa olla nuorena (karkeasti alle 20-vuotiaina) tehtyjä. Keisuppi-splatteria tai taidehörhöilyä jos haluat saada vanhan kotileffasi esille, ota yhteyttä sähköpostitse: tathirvo@econ.jyu.fi tai mcinen® cc.jyu.fi. OOPPERAMATKALLE HUHTIKUUSSA JYYn kulttuurivaliokunta järjestää oopperamatkan Helsinkiin 28. huhtikuuta. Matka suuntautuu Dario Fon ohjaaman Malka Reimsiin -oopperan esitykseen Kansallisoopperassa. Ooppera esitetään italiaksi, ja se on tekstitetty suomeksi ja englanniksi. Matka alkaa Jyväskylästä kello 10 aamulla, esitys alkaa klo 19, ja Jyväskylään palaiaan vielä yön aikana. Matkat ja oopperalipun sisältävät hinnat opiskelijoille ovat 27 euroa (katsomoon 4) tai 33 euroa (katsomoon 3). Ilmoittautumiset puhelimitse kulttuurisihteerille: 014-260 3356. YT-FESTIVAALI HUHTIKUUSSA JYVÄSKYLÄÄN Ylioppilasteatterihitto SYTY ry. järjestää 24. ylioppilasteatterifestivaalin Jyväskylässä 2.-4.4. 2004.' Ensimmäinen SYTY:n festivaali järjestettiin Jyväskylässä vuonna 1980, ja vasta nyt Jyväskylän Ylioppilasteatteri saa toistamiseen isännöidä tapahtumaa. Festivaali tuo paikkakunnalle yhteensä 13 teatteriseuruetta, joista jokainen esittää viikonlopun aikana yhden näytelmän. Esitystiloina toimivat Ilokiven ohella Huoneteatteri, Kansannäyttämön Miilu sekä Juomatehtaan studio. Tapahtuman organisoiva Jyväskylän Ylioppilasteatteri esittää festivaaleilla kolme uusinta näytelmäänsä: syksyllä katsomoja täyttäneen Kymmenen pientä neekeripoikaa, tammikuussa ensi-iltansa saaneen monologi-tanssiteatterinäytelmän Jäällävaeltaja sekä juuri ennen festivaaleja valmistuvan Kerreejöt. PUNCHLINE ETSII BÄNDEJÄ Jyväskylän Lounaispuistossa 12. kesäkuuta järjestettävä bänditapahtuma Punchline etsii esiintyjiä, Lounaispuiston lavalle pääsee taitojaan näyttämään 6-7 bändiä. Esiintymispalkkioita ei makseta, mutta järjestäjä tarjoaa ruuan. Bändien jäsenten keskiiän täytyy olla alle 25 vuotta. Tapahtuman järjestää Jyväskylän kaupungin kulttuurinen nuorisotyö ja Jyväskylän maalaiskunnan kulttuurinuorisotoimi yhteistyössä Kulttuuriklubi Siperian kanssa. Lähetä cd, kuva bändistä, saatekirje ja jäsenten iät yhteystietoineen 30.4. mennessä osoitteeseen: Punchline, Sepänkeskus, Kyllikinkatu 1, 40100 Jyväskylä. Lisätietoja sähköpostilla: jan-peter.saarimaki@jkl.fi.
E Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2004 Elektronisen musiikin Beatles kävi Helsingissä Palsta esittelee kuktuuriklassikkoja laidasta laitaan. KRAFTVVERK, tuo elektronisen musiikin ehdoton klassikko, on ollut pinnalla jo nelisen vuosikymmentä. Diisseldorfrn konsevatoriossa opiskelleiden Ralf Uutterin ja Florian Schneiderin 1960-luvun lopulla perustama bändi soitti ensimmäisinä vuosinaan krautrock-tyylisiä improvisaatiopohjaisia keikkoja. Klassiset instrumentit eivät kuitenkaan riittäneet kavereille, vaan he ottivat käyttöönsä erilaisia synteiisaattoreita sekä oskillaattoreita ja muuttivat nimensä Kraftvverkiksi. Pian tämän jälkeen he julkaisivat ensimmäisen levynsä Autobahn. jonka nimibiisi kipusi listoille Euroopassa ja Amerikassa. Loppu on historiaa. Seuraavilla julkaisuillaan Radio Aclivity, Trans-Europe Express, The Man Machine ja Computer World Kraftvverk nousi yhdeksi aikamme eniten sämplaiyistä artisteista sekä suunnannanäyttäjäksi ja inspiraationlähteeksi popin ja elektron lisäksi muun muassa hiphopille. Ääniltäessaän Computer World -levyään vuosina 1979-1981 Krafrvverkilla ei ollut studiossaan tietokoneita, eikä henkilökohtaisia tietokoneita edes vielä tunnettu. Kyseessä oli siis jonkinlainen futuristinen fantasiointi, joka muuttui nopeasti todellisuudeksi. Päivitettyään Kling Klang -studionsa digitaaliseen Kraftwerk ja saksalainen käsitys rokkenroll-pukeutumisesta. muotoon vuonna 1991 ja julkaistuaan Kraftvverk-klassikoiden uusia versioita sisältävän The Mix -levyn, Kraftvverk näytti tietä myös 90-luvun housen ja teknon läpäisemälle klubisoundille. KRAFTVVERKIN VAHVASTI konseptualistiset albumit ovat aina olleet kokonaistaideteoksia, joiden teemat, lyriikat ja visuaalinen ilme limittyvät yhteen. Trans-Europe Express -levy kertoi junalla matkustamisesta ja sisälsi erilaisia junan ääniä, ja sen videoissa käytettiin Trans-Europe Express -nimisen futuristisen junan kuvia. Kraftwerkin itsensä industrialismin ajan kansanmusiikiksi kutsuma musiikki liittyykin usein liikkeeseen. Autobahnin ja junan lisäksi liikutaan muun muassa polkupyörällä, kuten Tour de France -biisissä. Samaa konseptualismia noudattavat myös Kraftwerkin esiintymiset. Artistien esiintymisasut, robotit ja muu elektroniikka, valot ja videoprojisoinnit ovat tarkkaan harkittu kokonaisuus, jollaista harvoin näkee Suomessa. Perjantaina 6. helmikuuta sellaiseen oli kuitenkin mahdollisuus, kun Kraftvverk aloitti Helsingin jäähallista vuoden 2004 maailmankiertueensa. Keikkoja Kraftvverk on tehnyt matalalla profiililla harvakseltaan, mutta nyt lähes kymmenen vuoden levytystauon jälkeen heillä oli esittää uutta materiaalia viime vuonna julkaistulta Tour de France Soundtracks -albumilta. LOPPUUNMYYDYN JÄÄHALLIN pimetessä ja ensimmäisten sointujen ja taustavideoiden ilmestyessä oli jo melko selvää, että vastaavaa konserttia ei koe kovin usein. Äänentoisto oli massiivisimpia Suomessa koskaan kuulemiani. Jättimäinen videoseinä esitti kappaleisiin limittyviä videoita sekä toisti sana sanalta osittain saksaksi esitettyjä lyriikoita, jotka Kraftvverkin tapauksessa luovat livenä laulettuna välillä koomisenkin kontrastin muuten niin teknisesti toteutetulle musiikille. Uuden levyn materiaalin lisäksi kuultiin vanhoja hittejä kuten Autobahn, Radio Activity, Computer World, Pocket Calculator, Tour de France ja Trans-Europe Express. Vaikka Kraftvverkin musiikki on hyvin ajatonta, tietyiltä retrofiiliksiltä ei voinut välttyä. Poliittisesti otettiin kantaa muun muassa alun perin epäpoliittisen Radio Activity -biisin aikana nähdyissä ydinvoiman vaaroista kertovissa videoissa sekä suuria datapankkeja (CIA, Deutsche Bank jne.) luettelevasta, lisääntyvästä kontrollisia kertovassa Computer World -biisissä. Kraftvverkin tapauksessa kyse ei ole koskaan ollut teknologian sokeasta ihannoinnista, vaikka biisien aiheet usein liittyvät teknologisiin innovaatioihin. Lähes 5000-päinen loppuunmyyty jaähallilhncn sai mitä halusi, ja konsertti venyi lähes kaksija puolituntiseksi. Paikalla katsomossa oli monen ikäistä porukkaa, mutta tulevien fanisukupolvien mahdollisuudet nähdä Kraftvverk livenä voivat olla hieman huonommat, sillä alkuperäisjäsenillä, Florianilla ja Rallilla, on ikää jo lahcs 60 vuotta. JIRI SIRONEN v/arjQpae / n I Antakaa minulle vapaus E D U S K U N N A S S A PUUHATAAN lakia pankkien palvelumaksujen rajoittamiseksi Hui kamalaa, haiskahtaa aivan sosialismilta. Pankkien edustajat ovatkin kiirehtineet toteamaan, että palvelumaksukaton asettaminen olisi vapaan kilpailun vastaista. Minkähän helvetin vapaan kilpailun? Suomessa on vain kourallinen tavallista käyttötilipulliaista palvelevia pankkeja. Ei siinä ole kysymys vapaasta kilpailusta, vaan oligopolisesta markkinatilanteesta. Suuret pankit voivat hinnoitella palvelumaksut mielensä mukaan, koska niillä ei ole vakavasti otettavia haastajia. Jos säästöistämme olisi kilpailemassa vaikka muutama kymmenen keskisuurta pankkia, voitaisiin jo puhua todellisesta kilpailusta. Mikäli palvelumaksut vielä tällaisessa tilanteessa olisivat nykyisissä hinnoissaan, voisin jo ryhtyä uskomaan niiden olevan välttämättömiä pankkiparkojen toimeentulon kannalta. PANKIT, RUOKAKAUPAT, tietokoneiden käyttöjärjestelmät, urheilujalkineet, puhelinoperaattorit... Mielenkiintoista kyllä, vapaan markkinatalouden nimiin vannova aikamme on täynnä esimerkkejä siitä, miten tiettyä toimialaa hallitsee muutama suuryritys, jotka erottaa loisistaan yleensä lähinnä logon värin perusteella; tuotteissa ja palveluissa ei olennaisia eroja ole. Tällaisessa markkinatilanteessa on uuden tulokkaan aika hankala saada jalansijaa, vaikka tarjoaisi parempaa ja halvempaa. Itse edustan sitä näkökantaa, että pieni on pääsääntöisesti kauniimpaa kuin iso. Minusta on hauskaa syödä Jyvässeudulla sijaitsevassa leipomossa leivottua leipää, ja yhtä hauskaa on Hämeessä käydessäni maistaa sikäläistä leipää |i Ka ei täällä kaupoista saa. Erityisen hauskaa minusta olisi ostaa leipäni jostain pienestä kulmapuodista, jonka omistaja tulisi henkilökohtaisesti tutuksi, mutta tulin syntyneeksi muutaman vuosikymmenen liian myöhään. Vähitiäiskauppa on niin tehokkaasti kilpailutettu, eiiä pienet lähikaupat elävät enää huru-ukkojen muistoissa. MITÄ T U L E E PANKKIIN, olen jo vuosia harkinnut vaihtavani pienempään ja palvelumaksuuomampaan. Eikä minua mikään muu ole estänyt kuin oma saamattomuuteni ja se onkin markkinatalouden keskeisiä käyttövoimia. Vapaus merkitsee tänä päivänä suunnilleen sitä, eitä ihmisellä on vapaus vaihtaa sähköyhlioia, puhelinyhtiötä, pankkia ja niin edelleen. Ongelma on siinä, että mielekkäiden vaihiopäälösten tekeminen edellyttäisi säännöllistä ja kattavaa vertailua tarjolla olevien vaihtoehtojen eri puolista. Kuka sellaiseen haluaa vapaa-aikaansa käyttää? En minä ainakaan. JUHA MÄKINEN Demoni-palsta esittelee pienehköjä, vielä suhteellisen tuntemattomia yhtyeitä. Levyjä voi lähettää osoitteeseen: Jylkkäri / Demoni Keskussairaalantie 2 40600 Jyväskylä. HERKKÄÄ-NIIN HERKKÄÄ Nyt tulee tärkeää ilmoitusasiaa! Demoni on päätynyt pitkän mietinnän jälkeen uudistamaan palstan sääntöjä. Tästä eteenpäin on käytössä niin sanotusti puolen vuoden karenssiaika, eli jotta Demoni olisi mahdollisimman värikäs palsta, yksi yhtye voi lähettää enintään kaksi demoa vuodessa. Että sillä lailla. Asiaan. Reflecled: Still (2004) Jani Pitkonen (kitara ja laulu), Sami Lehesvuori (kitara ja laulu) Yhteystiedot: reflected.band@mbnet.fi httpyAoti.mbnet.fi/reflected Reflected soittaa akustisesti haikeaa ja melankolista pop/rockmusiikkia. Upealla järvimaisemakannella varustettu demo sisältää neljä melodista kahdella kitaralla soitettua huilua, joiden tunnelmat vaihtelevat epätoivosta vähän reippaampaan ilmaisuun. Akustisuus tuo demolle ihan mukavaa väriä ja vaihtelua. Aina ei todellakaan tarvita sähköä ja säröä, jotta biisit saataisiin kasaan. Kitararifiit ovat kauniita ja miellyttäviä kuunnella. Laulumelodiat eivät sinänsä yllätä, muttei niiden tarvitsekaan. Laulut pysyvät koossa, eikä soitossa ole valittamista. Ainoa ongelma tämän tyylisessä musiikissa on sen suuri uhka loistaa itseään liikaa. Still sisältää neljä hyvää sävellystä, muttei yllätä lainkaan. + kauniita biisejä + hieno kansi liian tasapaksu ei yllätä millään osa-alueella PETRUS KOSKIMIES
Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2004 E TELEV saa aikuisen miehen kyyneliin TEKSTI: PEKKA VAHVANEN KUVA: JUHA MÄKINEN KUN HIETALAN PERHEESEEN hankittiin televisio Veijon ollessa 15vuotias, töllötin oli heti kovassa käytössä. Alkuhuuman aikaan monien muiden tapaan Veijo katseli periaatteessa kaikki lähetetyt ohjelmat. Myöhemmin hänen suosikeikseen vakiintuivat muun muassa agenttiparodia MaxivrM Smart sekä lännensarjat kuten Virginialainen, jonka seurassa herkkä Veijo-poika jännitti ja kyynelehtikin. "Kyllä sain kokea tukuittain nostalgisia hetkiä, kun sarja uusittiin jokunen aika sitten", Hietala kertoo. Television elokuvatarjonta ei vielä Veijon nuoruudessa 60-luvulla sisältänyt juuri muuta kuin taide-elokuvia. Hietala toki tutustui myös Kurosawaan ja kumppaneihin, mutta nuoren miehen testosteroni kaipasi myös kunnon toimintaa, jota näki vain elokuvateattereissa. Toimintaelokuvat tarjosivat sankareita, joita katsoa ylöspäin ja ihailla. Niiden avulla kai yritin rakentaa jonkinlaista ideaaliegoa." Kerran viikossa elokuvateatterista astelikin ulos maailman itsevarmin mies: 1 lietala. Veijo 1 Iietala. "Elokuvan taikavaikutus ei kuitenkaan kestänyt kuin sen illan ajan. Seuraavana aamuna kouluun meni taas sama ujo poika, jolla ei juuri kavereita olin! ' "Jos minulla olisi silloin ollut videoi, olisin voinut joka aamu katsoa tarvittavan action-pläjäyksen, ja ehkä siten olisin koulussakin pärjännyt paremmin", Hietala jossittelee. Puheisiin television ja elokuvien lapsia ja nuoria turmelevista vaikutuksista Hietala ei usko. Hän katsoo, että kuten omassakin tapauksessaan kyseisien välineiden vaikutukset ovat ennemminkin myönteisiä. "Varsinkin jos sosiaalinen ympäristö on suppea, televisiosarjat tai elokuvat voivat kehittää ihmisen samastumisen ja empatian kykyä." AUDIOVISUAALINEN MEDIA on kiinnostanut Turun yliopistossa elokuvaa ja televisiota tutkivaa professori Hietalaa nimenomaan siksi, että sen afTotuus on tuolla sisällä, tietää Veijo Hietala. fektiivinen voima on ylivoimainen esimerkiksi kirjaan tai maalaustaiteeseen verrattuna. Mutta jaksaako ammatikseen televisiota ja valkokangasta tuijotteleva keskiikäinen mies vielä eläytyä ja tuntea, vai onko hän kyynistynyi kuten tuon ikäisen miehen jo pitäisikin olla? Kysymykseen vastannee melko hyvin esimerkkitapaus Tampereen yliopistosta, jossa Hietala kävi hiljattain luennoimassa. Tosi-tv:stä kertoessaan Hietala näytti pätkän Unelmien poikamiestyttö -ohjelman jaksosta, jossa saijan tähdet Trista ja Ryan saavat toisensa. Yliopiston henkilökunnan ja opiskelijoiden ihmetykseksi professori Hietalan kyynelkanavat aukesivat nuorenparin onnen edessä. "Trista ja Ryan ovat vaan niin upea pari, että kyllä siinä itku tulee", Hietala selittelee. Että kehtaakin, aikuinen mies. TOSI-TV-OHJELMIEN LISÄKSI Hietalan sydän sykkii tätä nykyä esimerkiksi sellaisille sarjoille kuin Mudan alla. Seinfeld ja Paluu Eedeniin. Hänelle tutkiva ja analysoiva tapa katsoa televisiota on luonnollinen, joten olisi keinotekoista erotella, mitä hän katsoo työtarkoituksessa ja mitä vain omaksi ilokseen. "Mä olen sellainen tyyppi, jonka pitää aina kysyä miksi: miksi joku henkilö toimii jossain tv-sarjassa tietyllä tavalla, tai miksi joku ohjelma puhuttelee minua tai jotakuta muuta?" Hietala myöntää tekevänsä juuri sellaista työtä, mistä on nuoruudessaan haaveillut. "Onhan se hienoa, että saan katsoa televisiota ja elokuvia päivät pitkät j a että siitä vielä maksetaankin." Hietalalle tulee vain ani harvoin tunne, että katsoisi mieluummin televisiota vain omaksi ilokseen. Mr. Televisiolta ollaan aina kysymässä, jos jotain uutta sähköisessä mediassa tapahtuu, tai vaikkei tapahtuisikaan, mutta ei hän omiin selitysmalleihinsa aivan joka kerta ole tyytyväinen. Kaiken kaikkiaan Hietala ei kuitenkaan koe ahdistusta siitä, että leikistä on tullut työ. Itse asiassa hän tuntuu olevan jopa sairaalloisen tyytyväinen työhönsä. "Saan vapaasti valita, mitä katson ja mistä kirjoitan, eikä minun tarvitse tehdä töitä pakkotahdilla. Sitä paitsi, kun televisio on kaikille niin läheinen väline, ihmisiä tuntuu kiinnostavan puheeni ja kirjoitukseni. Tunnen siten tekeväni myös jollain lailla hyödyllistä työtä." Eihän työstä saisi nauttia noin, eihän? • kolumni Työn sankarit NIIN KAUAN KUIN MINÄ muistan, ovat kaikki vähänkään arvovaltaiset tahot ja kylänmiehet toitottaneet, kuinka työtä ei enää nyky-Suomessa arvosteta. Kaiken maailman loiseläjäi saavat liihotella vapaana pitkin verovaroin kolattuja katuja. Nuoriso on voinut pitää välivuosia, matkustella, nauttia elämästä. Onneksi asia on korjaantunut, nyt työ on kaikkien huulilla. Onkin aika jakaa hieman työnedistamispalkintoja uutterille suomalaisille Tässä päivänä eräänä toimittajaksi palannut Erja Häkkinen putkahti television ruudulle. Hän puhui vakuuttavasti, kuten vain Monacossa ja Suomessa yhtä aikaa asuva voi. Hänellä jos kellä täytyi olla asioihin kansainvälistä perspektiiviä. Ihailtavaa oli tietenkin Erjan oma paluu sorvin ääreen muutaman vuoden epämieluisalta varikkokomennukselta. mutta suorastaan fantsuja olivat hänen kommenttinsa juontamansa sarjan Mi/jonddriJussin päätähdestä. Erja oikein värisi hehkuttaessaan, kuinka Jussi oli tehnyt kovan työn, aivan mahtavan työn ja rankan työn eläyryessään miljonäärin rooliin, joka kuulemma vaati jatkuvaa varuillaanoloa. Erja jos kuka ymmärtää, miten se on vaikeaa, kun joutuu miljonäärin rooliin tuosta vaan, yllättäen ja suit sait sukkelaan. Erjakin se aikoinaan lähti Mikansa, nykyisen varhaiseläkeläisen, matkaan, koska havaitsi tarkalla loimiitajansilmällään miehen olevan älykäs ja komea, lainkaan tietämättä salaisuutta, että formulakuskit tienaavat ihan kivasti. Vaatimattomana ihmisenä Erja tuskin huolisi mitään palkintoja, mutta ehkä hän voisi ojentaa Suo, Kuokka ja Jussi -palkinnon... dadadaa ...Jussille. ETURIVIN SUOMALAISET eivät enää kätke kynttiläänsä vakan alle, maailmankansalaisuus häämöttää jo nurkalla, kun omaakin työntekoa osataan arvostaa, jopa hieman mainostaa. Pikku-Kalle -palkinnon voisinkin myöntää maamme johtavalle kepinkiertäjälle, Kalle Palanderille. Hän tuossa jokin aika sitten voitti jotain. Luulen, että siksi, että tuuletti kaikkein ronskeimmin siellä alhaalla odottavassa aitauksessa. Juhlan hetken toki Kallelle suo, sillä totuus paljastui seuraavan kisan jälkeen, jossa Kalle jäi kolmanneksi ja hoki v-sanaa maalialueella niin, että koko maailma iv-ruutujen toisella puolella tiesi, mistä on kysymys, vaikkei kieltä ymmärtänytkään. Haastattelussa Kalle nimittäin kertoi, kuinka hän teki kovan työn, älyttömän työn ja rankan työn päästäkseen kolmanneksi. Kyllähän se silloin harmittaa kun saa vain kipurahoja. JA LOPUKSI myönnän itselleni, omin valtuuksin, Vuoden Idiootti -palkinnon. Unohdin nimittäin tätä kirjoittaessani tekeväni haastavaa työtä, merkittävää työtä ja verenmakuista työtä. Nyt menen kahville. MATTI TULLA
ELLEN JA ARTTURI NYYSSÖSEN SÄÄTIÖN T U T K I M U S A P U R A H A T vuodelle 2004 julistetaan haettavaksi viimeistään 1.3.2004 mennessä Säätiö jakaa vuosittain Jyväskylän yliopistossa opiskeleville ja työskentelevillle, menestyville, yksityisille tutkijoille apurahoja kotimaassa ja ulkomailla suoritettavaa tieteellistä tutkimustyötä varten. Erityisesti pyritään tukemaan väitöskirjatyöskentelyä. Apurahoja on kahta eri suuruusluokkaa (aloittaville ja loppuvaiheessa oleville). Apurahojen yhteissumma on noin 70 000 euroa. Tarkemmat tiedot käyvät ilmi hakemuslomakkeesta, joita on saatavissa säätiön kotisivuilta os. www.jyu.fi/nyyssosensaatio tai yliopiston hallintorakennuksen vahtimestareilta. Hakemukset on jätettävä yliopiston kirjaamoon (os. PL 35,40014 Jyväskylän yliopisto) tai toiminnanjohtajalle säätiön osoitteella (Kauppakatu 17 C, 2 krs., 40100 Jyväskylä) ja kuoreen tunnus "apuraha". Hakemuksia ei oteta vastaan telefaxilla eikä sähköpostina. Säätiön toiminnanjohtaja Alpo Reinikka vastaa tiedusteluihin, puh. (014) 610 530 tai 050 553 0952 (e-mail: alpo.reinikka@co.jyu.fi). SÄÄTIÖN HALLITUS ^ ^ ^ _ ^ O 7 fttt A mfilr UM 1 • m 1 C\2 f R A A T I K E L I. A R 1 | 1 C\2 -1 O PH \ JKm O K A wwvv sa.itifccfari.com • ^ > ' O K A K-20 -> Kauppakatu 3 3 , J y v i n l e y l ä . Puh. i 1 4 ) 2 1 3 123 J Keijon keskus Citymarket Puh. 338 0200 Avoinna: ma-pe 9.00-21.00 la 9.00-18.00 su 1 2 . 1 8 . Citymarketin ollessa auki MATKA MIELESSÄ! www.helinmatkat.fi www.toolo.net Yliopistonkatu 32 40100 Jyväskylä Puh. (014) 337 3100 JA PARHAIMMAT KEBABIT JA PIZZAT PIZZAT 5 € KEBAB 5 € PIZZERIA KEBAB tiQUSE Kauppakatu 7. Jyväskylä P u h . 2 1 2 9 2 5 MU M U L T I o n Jyväskylän ylioppilaslehden paisto, jolla ulkomaalaiset MULTI is a column in the Student Newspapei of Jyväskylä, in vvhich the opiskelijat ja yliopiston henkilökuntaan kuuluvat ihmiset saavat vapaasti foreign students and the university peisonnel con freely vvrite about any topic kirjoittaa aiheesta kuin aiheesta, kielellä kuin kielellä. they want to, in any languoge. Secondary education: Finland vs France W A N T T O STUDY abroad? Pourquoi pas la France?* Some complainis have been raised among Finnish studenis as the Prime Minister Matti Vanhanen and some other members of the govemment now want to restrict the time allowed to end theirs degrees study. Everyone enjoys university life, this panly explains the long time taken by students to end their degree. However. according to ihese ones, the main problem about duration is that students have to work (more than French students!) and study at the same time, to afford a living. The solution for the government vvould be, as young students are the future strength of any nation, to invest more money in education so that the students could focus only on their Studies instead of their financial problems. As a matter of fact, French students also enjoy their life and l personally think that being paid around 400 euros per month to pursue undergraduate Studies is really motivating, as we are not always granted a fee. French students do not get money directly from the State. Hovvever, several different financial suppons exist in France. These can be scholarships, vvhich are based on your personal or parents' income, others depend on social criteria, or on academic skills. Most of the scholarships are granted by the Crous (Centre Rcgional des Oeuvres Uruversitaires), a regional official adminisiration. FRENCH STUDENTS are means-tested to have a lovv-price university residence. Nevertheless, everyone is allovved to get some extra funds called APL (Aide Personnalisee au Logement) to help one paying ones rent. lnterestingly, Finland spends 7 % of its GDP on education vvhereas France only spends 5,6 %. A complete degree in France lasts approximately 7 years, compared to 6 years in Finland. But the French secondary educational system can be hardly compared to the Finnish one. For instance, lots of different diplomas exist in France, from shon ones, like the BTS (Brevet de Technicien Superieur) or the DUT (Diplöme Universitaire Technologique) vvhich are the French equivalent of a 2-year technical degree, to very long ones. The purpose of BTS and DUT is to get practical skills to quickly have an active life. These shon Studies are actually very popuiar in France and many students study only a couple of years rather ihan 7 years. The Finnish undergraduate degree is the equivalent of a "maitrise" degree in France. Finally, the French govemment is trying to reform the educational system, to make it fit to die European Credit Transfer System. You do not need to be rich to study in France; hovvever the system could be even better, consider the Finnish example! JEAN-LOUPJUBIER & DOMINIQUE LAFAYSSE *What about France? As. OyJyv Diisseti Vapaudenkatu 68 p w * ^ Vapaoixihoitteisia vuokra-amUoja: . 2 h+kk+s 47 m' 595 e/kk . 2 h*k*s 52 m' 625-643 &kk • 3h*k*s65 m' 762-778 €/kk • vuokravakuus 2 kk Tasokas vumstelu: • omat vesimittarit • vesikiertoinen lattialämmitys • tammiparketit, laatat • ovipuhelimet, hissi, internet • parvekelasitus • astianpesukone MMNANTIU-UDAMTHI22 73 SElUl SUNNUNTAINA 1819 HANAKAR1ALA0.4 O Hww-»picroih'o,33**r UIMOSIN «OMim irmuimuk IIVANAN • * , ILTAPALA V > mfl-PE hio 12-15 KROUUfiRI OKSftSefl "flRfnUUUORO" OLUT/SIOU 3e t> <ES« SUOMEN Y H R A K E N N U n A J A T Kauppakatu 26, Jyväskylä puh. 634 236 ja 634 218 — « W » ' ' 3 , 9 € AVAJAISTARJOUS Pizza Kebab Avoinna joka päivä 10.30-21.30 Väinönkatu 9 Puh. 617 762 hengentuote Eräs satu Hassulandiasta OLIPA KERRAN tyttö S.l.H. Teeri, linnuista pitävä opiskelijaneitonen, jonka ensimmäinen losibongaus oli kahvisieppo (Sieppus Coffeinius), joka havaittiin ensimmäisen kerran Helsingin Torkkelissa, josta sinen ympäristöolojen vaikeuduttua on tehty YLEn harvinaisia havaintoja Keskisuomessa. Kuikan bongaus meni kokemattomalta lintuharrastajalta ihan vituralleen, jopa traumaattisssa määrin, niin että hän päätti antaa kahvisiepolle alamääritteen "traumaucus", koskapa myös se on enttäin herkkä huonoille ympäristövaikutuksille. WWF onkin ehdottanut, että kyseinen laji otettaisiin bioindikaattorilistalle herkkyytensä vuoksi. ILOUUTINEN on se, että Hassulandian lintutieteellinen yhdistys on vihdoin virallisesti hyväksynyt nimityksen Sieppus Coffeinius Traumaticus, jonka latinankielisen asun on tarkistanut paikallinen latinisti ja sivistyneistön edustaja Osmo EKO. Mutia kuikkalintuja neitonen joutuu väitelemään, koskapa ne eivät kaikki olekaan kilttejä, niin kuin neitonen linnusta luuli, vaan "ystäviä" vain silloin, kun se sattuu sopimaan linnun pirtaan. Mitä tästä opimme? Ei ole lintuja sulkiin katsominen, ja nyt onkin tyttösemme onneksi paljon viisaampi ja oppinul bongailemaan. NIMIMERKKI LINTUJEN YSTÄVÄ JYYn kulttuurivaliokunnan kirpputori JYY-kirppis lauantaina 28. helmikuuta ruokala Ilokivessä klo 10-14. Myyntipöytä 2 euroa, varaukset: kultiuurisihteeri@jyy.fi, 014-260 3356. Tervetuloa!
Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2DD4 Qj] keskustelua YLIOPISTON SILPPURIT TÄYNNÄ VÄITÖSKIRJOJA Miksi väitellä tohtoriksi? Vain siksikö, että yliopisto saa rahaa, mainetta ja kunniaa? Väitöstilaisuus on pelkkä farssi. Näytelmä, jossa opponentti ja responentti ovat pääosissa frakkeineen kaikkineen. Ja sitten kuulijat mustissa puvuissaan perheineen. Eikä kukaan tajua mitään. Onpa juhla. Arvostan tohtoreita. Väitöskirjan tekoon saattaa kulua ihmiselossa kymmenenkin vuotta intensiivisesti, silti samalla perhe unohtaen. Tärkeää, Olisiko aika ajatella, että yliopiston tehtävä on myös kasvattaa. Pedagoginen arvostus, opetustyön hedelmät. Lehtori kasvattaa pari palkkaluokkaa pienemmällä palkalla mutta tekee sen pedagogisen homman, jolla täältä ihmisiä työelämään kasvatetaan. Vain alle kymmenestä prosentista tulee ansioituneita tutkijoita. Hyvä se. Ainoa hyöty väittelystä olisi palkkaluokan nousu. Mutta lopulta mistä ansiosta? Kukaan ei lukisi omaa väitöskirjaani eipä lukenut kukaan graduanikaan ei edes professori, joka antoi lausunnon ja kirjoitti ihan puuta heinää. Silppuriin näkyvät menevän tasaiseen tahtiin kirjastostakin, kun niitä turhia on jo liikaa. LEHTORI, TAVALLINEN MAISTERI EU.N KURITETTAVA YLIMIELISTÄ RANSKAA Amerikkalaisten piittaamattomuutta muusta maailmasta on vaikeata vähätellä. Yhdistyneiden kansakuntien uhmaaminen Irakin sodan aikana, Haagin sotarikostuomioistuimen kieltäminen, Guanianamon lahden leiri ja terästullit kertovat röyhkeän pelin politiikasta ja pelottavasta ylimielisyydestä. Täytyy silti muistaa, ettei USA ole ainoa röyhkeä valtio. Joillekin valtiolle ylimielisyys jää "päälle" pitkäksikin aikaa suurvalta-aseman menettämisen lälkeen. Ranska ei ole vieläkään tajunnut poliittisen tilanteen muuttumisia 1 , 1 Vaikka toisesta maailmansodasta on jo kulunut kuusikymmentä vuolta. Ranskan röyhkeys EU:n sisällä on verrattavissa USA:n röyhkeyteen maailmassa. USA:n hiekkalaatikko ja leikkikenttä ovat vain suuremmat. "Ranska on kuin vanha tammi, jonka suonissa pulppuaa inen mahla", sanoi Ranskan ulkoministeri Dominique de Villepin. Ranskan tammen ikuinen mahla virtaa trotskilaisten kommunistien ja äärioikeiston kannattajien suonissa. Ääriliikkeiden politiikka on johtamassa uskonnollisten tunnusten poistamiseen, huivi-ja ristikieltoon, valtion kouluissa. Irakin konfliktissa rauhankyyhkynä esiintynyt Ranska on vaatinut aseidenvientikiellon kumoamista Kiinaan. Tosiasiassa Ranska on ollut aseja ydinaseteknologian viejä Lähi-itään ja Aasiaan. Ranska oli USA:n ja Neuvostoliiton jälkeen kolmanneksi suunn aseiden viejä kehitysmaihin kymmenen vuotta sitten. Ranskalaisten aseiden osuutta kehitysmaiden jatkuviin sotiin ja kurjuuteen on vaikea aliarvioida. Punamustan mahlan poliitikot toimivat ulkopolitiikassa täsmälleen samalla tavalla kuin amenkkalaiset virkaveljensä. Esiintyminen Irakin sodan aikana maailmanpolitiikan areenalla on vain politiikkojen yritys kääntää huomio pois sisäpolitiikan ongelmista. Ranskan työttömyys hipoo kymmentä prosenttia, koululaitos jättää 10-15% ikäluokasta lukutaidottomiksi ja sosiaalihuolto antoi 20 000 vanhuksen kuolla viime kesän helteisiin. Euroopan Yhdysvallat ei suostu myönnytyksiin EU-politiikassa. Ranskalainen röyhkeys ei antanut periksi Saksalle, vaan vaati Nizzan sopimuksessa samansuuruista valtaa EU:n ministerineuvostoihin. Nyt tämä Ranskan ylimielisyys kaatoi Euroopan perustuslain. Silti ranskalaisia politiikkoja ei huoleta, että budjettivaje kasvaa yli 3% BKT: sta. Ranskan pääministeri sanoi vakaussopimuksen rikkomisesta: "Minun ensimmäinen velvollisuuteni ei ole tilikirjan pitäminen eikä matemaattisten ongelmien ratkominen, jotta tämä tai tuo virasto siinä-ja-siinä maassa olisi tyytyväinen". Ranskan presidentti säesti pääministeriä kutsumalla uusia jäsenmaita huonosti kasvatetuiksi. Antiamerikkalaisuuden lippulaivan Ranskan ruorissa poliitikot seilaavat samalla tavoin kuin Atlantin takaiset kollegansa, piittaamatta yleisistä pelisäännöistä. Ranska on hyvässä huudossa, koska johdossa on vasemmisto eikä konservatiivinen oikeisto kuten Yhdysvalloissa. Helsingin Sanomat jaksaa jauhaa USA:n piittaamattomuuksista, mutta Ranska usein sivuutetaan muutamalla lauseella. USA:n kritisoimisen sijasta on keskityttävä EU.n sisäpolitiikan suurimman ongelman, Ranskan, kurittamiseen. Sakot on määrättävä vakaussopimuksen rikkomisesta välittömästi. "Malka" on otettava ensin omasta silmästä, sitten me voimme Eurooppana kritisoida USA:n tekemisiä, ASMO MAANSELKÄ KRISTILLISDEMOKRAATTISTEN NUORTEN PUHEENJOHTAJA, EDUSKUNTA-AVUSTAJA OPISKELUYMPÄRISTÖN ESTEIDEN KARTOITUS JATKUU Hyvä Jyväskylän yliopiston entinen tai nykyinen opiskelija! Vastaamalla kyselyyn voit vaikuttaa Jyväskylin yliopiston opiskeluympäristöjen ja palvelutarjonnan kehittämiseen! Kysely on tarkoitettu kaikille Jyväskylän yliopiston opiskelijoille, joiden opiskeluja osallistumismahdollisuuksia opiskeluympäristö saattaa rajoittaa. Ympäristön esteiden kokemiseen voi vaikuttaa esimerkiksi vamma, sairaus, mielenterveyden ongelma tai oppimisvaikeudet kuten lukivaikeus. Kysely on tarkoitettu myös niille yliopiston entisille opiskelijoille, jotka ovat kokeneet esteitä opiskeluympäristössä, ja jotka ovat opiskelleet Jyväskylän yliopistossa vuoden 1990 jälkeen. Kyselyllä kartoitetaan muun muassa opiskelua ja osallistumista vaikeuttavia ja helpottavia tekijöitä. Kartoitus toteutetaan opinnäytetyönä, ja kerättyjä tietoja käytetään yhdessä kasvatustieteiden tiedekunnan pro gradu -tutkielmassa. Vastaukset ovat luottamuksellisia, eivätkä kenenkään yksittäisen vastaajan tiedot tule näkyviin. Kyselyn tulokset menevät yliopiston Osallistumisen ja opiskelun tasavertaisuus (OOT) -työryhmän käyttöön. Työryhmän tavoitteena on kehittää yliopiston oppimisympäristöjä ja palvelutarjontaa niin, että mahdollisimman moni voisi opiskella ja osallistua tasavertaisesti. Lisää tietoa OOT-iyöryhmäsiä saat osoitteesta vwv-wjyu.fi/oot. Jos el voi vastata internetissä, saat kyselylomakkeen paperiversiona Jyväskylän yliopiston opiskelijapalveluista (p. 014-260 L074) tai ylioppilastalolta. Vastaa kyselyyn mieluiten heti, mutta viimeistään helmikuun 2004 loppuun mennessä. Kysymyksiä on aika paljon, muita toivottavasti jaksat niihin vastata, koska asia on tärkeä. Jos tarvitset kirjuria vastaiaksesi suullisesti, ota yhteyttä tutkielman tekijään. Yslävällisin terveisin EIJA PÄÄKKÖLÄ EIJKOSKE@CC.JYU.FI P. 5 3 6 1 9 2 7 3 Sana on vapaa käytä sitä! KESKUSTELUA-PALSTA on yhtä kuin Jyväskylän Ylioppilaslehden mielipideosasto: väylä purnaukselle, keskustelunavauksille ja -jatkoille, kommentoinnille... aiheena JYY.Jylkkäri, yliopisto, Jyväskylä ja muu maailma. Kirjoita tekstisi mieluiten tietokoneella ja toimita se Jylkkänn toimitukseen sähköpostina (ei liitetiedostoja!) tai levykkeellä osoitteeseen jylkkari@jyy.fi. Voit kirjoittaa myös nimimerkillä, mutta liitä tällöinkin mukaan nimesi ja yhteystietosi. Kirjoita tiiviisti. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja muokata tekstejä tarvittaessa. TOIMITUS, Keskossoiraolontie 2,40600 Jyväskylä J y l k k ä r i n n ä k ö i s p a i n o s verkossa Jylkkärin verkkoversio toimii taas j a aivan uudessa muodossa! Jylkkärin nettisivuilla (www.jyyfi/jylkkari) julkaistaan lehdestä näköisversio, eli kokonaiset lehden sivut ovat luettavissa pdf-tiedostoina. Lehden lukemiseen tarvitset koneen, jolla on Acrobat Reader. Uusi lehti päivitetään verkkoon mahdollisimman pian ilmestymisen jälkeen. Verkkolehti on vielä hivenen verran ns. vaiheessa, joten kaikenlaiset palautteet ja kehitysideat ovat tervetulleita osoitteeseen jylkkari@jyy.fi. -järjeStÖtJärjestöilmoitukset osoitteella jylkkari-jarjestot@cc.jyu.fi Ilmoitukset numeroon 3/04 ti 10.2. mennessä! Evankeliset opiskelijat Opiskeligailioia pidetään lauantaisin klo 19.00 Lutherin kirkolta osoitteessa Kansakoulukatu 5. Tulevia iltoja 212. Paaston paikka, Jukka Näkki. 26.2. Nyambe ya seyambe we, Kamerun-aktiolaiset 6.3 Pelastuuko perhekunta? Seppo Suokunnas En-Kore-kuoro harjoittelee Lutherin Kirkolla keskiviikkoisin klo 19.00. Raamattupiirit kokoontuvat Kortepohjassa ja keskustassa. Tervetuloa mukaan! Lisatietoia toiminnasta: www.sley.li/eo/|kl tai Katriinalta 0503777344 ' " • A joita. Jos olet opiskelija, nyhdä lapikkaat jalkaan ja tule JOPAIaislen letkeaan seuraan. Et tarvitse muuta, kuin reipasta mieltä ia vähän seikkailunhalua Seuraavat tapahtumat: Sählyä U1 ssä torstaisin klo 17.15, Telttaretki 20.-22.2, Laskiaishulinat 24.2, Luistelua Jyväsjärvellä 29.2. Tervetuloa! Lisatietoia ja ohjeet sähköpostilistalle liittymisestä http://wwvcc.jyu.li/yhd/jopas/ Puheeniohtaja Mikko mipeeeyl@cc.jyu. ''Sfcffl Global Discourse ry:n kevään seminaarisarjan teemana "Hyvän hallinnon periaatteet Yksilöstä ihmiskuntaan" jatkuu tiistaina 2.3 2004 klo 18.15. Global Discourse -seminaarit 201 alkaen joka toinen tiistai klo 18.15 A-talon luokassa A104 Lisää tietoa osoitteesta www.jyu.li/yhd/gd. TERVETULOA MUKAANI Jyväskylän Akateemiset Reservinupseerit La 21.2 päivällä excursio Tikkakosken ilmailumuseoon sekä saunomaan 0RUP:n jäsenten kanssa illalla Korpilahden SRA-kisat 28.2. Muuta viikottaista toimintaa. Liikuntavuoro U1 ssä (kampuksen kentän laidalla) torstaisin 16.30-1715. Tai Pienoispistooli ja -kivääri ammunnassa Kuokkalan Graniiltissa keskiviikkoisin klo 18.00-20.00. Kalso kevään toimintaa tarkemmin osoitteessa http://www.cclyu.li/ yhd/jariV jossa voit myös liittyä jäseneksi Hallitukselle voi lähettää kysymyksiä ja kommentteja osoitteeseen jaruhallitus@cc.jyu.li Jyväskylän SETA Opiskelijaryhmä PINK0 kokoontuu Jyväskylän SETAn toimistolia (Kilpisenkatu 8,4 kerros) kuukauden ensimmäisenä tiistaina klo 18. Avoimet ovet toimistolla torstaisin klo 18.30-20. Puhelinpäivystys keskiviikkoisin 19-21 numerossa 014-3100660 Seuraa tiedotusta ryhmien toiminnasta ia muista tapahtumista sekä jäsenyydestä nettisivuiltamme: (http://netli.nic.li/~jklseta). Seuraavat Ilokiven bileet 14. ja 28.2 klo 21-03(yläkerta) Jyväskylän ev.lul. Opiskelijalohetys Opiskelijaillat pidetään torstaisin klo 18.30 alkaen Vanhassa pappilassa. Vapaudenkatu 26 (Kaupunginkirjastoa vastapäätä Ovessa teksti kappeli, kerhotilat). Käy sisään! Raamattupiireistä tietoa illoissa Cnglish Bible Sludy. Information availabie. -Jos kenkä puristaa, ota yhteyttä Opiskelijapaston Heikki Lehtimäki. Tavoitettavissa tavallisesti ma-to 014-213 9011,050-571 4564 heikki.lehtimaki@opko.li 19.2. Jukka Keskitalo Seitsemän -alun ajoista (jos ihmettelet otsikkoa, lue LMoos. 1,2:1-4) lyvdskylnn Opiskelevat Partiolaiset ry JOPA. Tuo riemukas partiomainen seurue, täynnä iloisia ja energisiä opiskehKansanlahetyksen toimintaa opis kehjoille ja nuorille aikuisille: KOLME KOHTAAMISTA -illat osoitteessa Kauppakatu 13 klo 19.30.27 2 Gospelia korville. Ariel Neulaniemi 12 3. Hanki elämä... omalta paikallasi? Pirjo Sormunen Leipasunnuntail Keijon kirkolla klo 16. Jarmo Sormusen raamattuopetusta, musiikkia, ehtoollinen. 29.2.14.3 Raamikset Lähetyskodilla klo 18 vuoroviikoin Leipäsunnuntain kanssa 22.2,7 3 Kansan taamattuseuran opiskelijat Opiskeliiaillal tiistaisin klo 19 Sanan kulmalla (Seminaarinkatu 19) 17.2. Heikki Maaranen Kaste. 24.2. Juuso Leivonniemi: Kohtaamisia tiellä kokemuksia katulahetyksesta. 2.3. Kalle Vaismaa: Ilmestyskään sanoma Tervetuloa mukaani Lisätietoja toiminnasta Lauralla. laura.1einonen@jyu.li tai Mikalta mika.lahlinen@jyu.fi. Sosicilistiopiskelijnt Opintokerho Aleksandra Kollontain kirjasta "Naisen asema taloudellisessa yhteiskuntakehityksessä" jatkuu! Seuraava kokoontuminen ke 18.2. klo 19 Sosialisliopiskelijoiden toimistolla Kortepohjassa. R-talon B-rappu. kerhotila. Käsitellään sivut 60-95. Sitä seuraava kerta viikon päästä 25.2 samassa paikassa samaan kellonaikaan Toimiston siivoustalkoot 18.2 klo 17—19! Lisätietoja San Pöyhösellä, poyhos@luukku.com Järjestöpalstan pelisaannosta Järjcslöilmnilukscl lähetetään osoitteeseen jylkkarijarjestot@cc.jyu. I) 1) Ilmoitusten ehdoton maksimipituus on 70 SANAA (pidemmät leikillään sääliltä). 2) llmoiiuksei lähetettävä viimeistään tohdin ilmestymistä edeltävänä TIISTAINA (myöhästyneitä el huomioida). 3) Puulaakinne mahdollisen LOGON voitte loimiiuia joko sähköposiilla (isoilleeseen j \ lkkari-jarjcsioi@ec.jyu.fi lai paperilla toimitukseen skannaitavaksemme (mieluummin ensimmäinen vaihtoehto). 4) Väin TAPAHTUMAT, MENOTJA ILMOITUSASIAT. 3) Ja SÄHKÖPOSTIOSOITE siis: jylkkari-jarjcsloi@ic.jyii.fi (olemme huomanneel näiden asioiden menevän perille paremmin jankui lamalla...) Talvella ihmiset ovat pakastevihanneksia. Talitiaisen luritus on mikroaaltouuni. SARI PÖYHÖNEN /
Ilmoita Jyväskylän Ylioppilaslehdessä tavoitat opiskelijoiden valppaat silmät. Ks. yhteystiedot sivulta 2. YHTEISKUNTAPOLITIIKKA • TUTKITTUA TIETOA, UUSIA AVAUKSIA. TILAA YP OPISKELIJAHINTAAN 1 3 € / K K . Toimi heti. YP 1/04 ilmestyy maaliskuun alussa. Numeron sisällys: Artikkelit Pertti Alasuutari Suunnittelutaloudesta kilpailutalouteen: miten muutos oli ideologisesti mahdollinen? Mikko Kautto Suomalaisen hyvinvointivaltionreformi Pekka Martikainen & Netta Mäki & Antti Karisto & Ossi Rahkonen Pääkaupunkiseudun suuriin ikäluokkiin kuuluvien ylempien toimihenkilöiden sosiaalinen ja maantieteellinen tausta Pekka Hakkarainen & Leena Metso Suomalaisten suhtautuminen huumeisiin ja huumepolitiikkaan. Mielipiteetasenteet väestössä 2002 Analyysit Arno Tanner Työvoiman maahanmuutto ja globaali etiikka Avaukset Matti Heikkilä Reformipotentiaali Seppo Lindblom Lapsi vauraassa turvattomassa maailmassa Olavi Haimi Suuret ikäluokat ja asutustoiminta Tom Arnkil Tutkimustulosten säveltämisestä Ari Hiltunen Story management Ajassa liikkuu Pertti Suhonen Ala-arvoista gallupjoumalismia Kerstin Stenius "Muttahänhän on ilman vaatteita" Raija Julkunen Kaikki tyylitsallittu Johan Sandelin Errare humanum est Tuukka Tammi Nuoruuden vuosisata, nuorisotutkimuksen vuosikymmen Anna Kontula Postmodernia luokkateoriaa Pasi Pyöriä Marxin haamu tietoyhteiskunnassa Per tti Hemänus Nimestä alkaen oiva väitöskirja Johanna Lammi-Taskula Pojista miehiä? Anu Suoranta Kansankotiin maastoutuneet Tuomas Zacheus Urheilu ja yhteiskunta veljekset kuin ilvekset Alkoholitutkimussäätiön apurahat 2003 Ajatusten Tonava YP Yhteiskuntapolitiikka ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Vuosiker ta 26 € , opiskelijoille 13 € . Tilaukset: Begt Jansson, bengtjansson@stakes.fi, fax: (09) 3967 2191, puh. (09) 3967 2200. Seuraava Jylkkäri ilmestyy 3.3. Avustajapalaveri 18.2. toimituksessa. Uudet aukioloajat, avoinna: joka päivä 10-22 Runsaasti tilaaja mahaolllsuuksla halusit sitten surffata tai tulla porukan kanssa pelaamaan Huippuluokan laitteet ulkoa ja sisältä Avatarin löydät Kävelykadun alkupäästä Kolmikulman aukion laidalta Tarjoamme kaikki verkkopalvelut lähelläsi: Hrtator torjui: Antorin toteutuksesto • surffaus vastaava • sähköpostit TNHU Oy: • uusimmat pelit • www-hostin§ • virifulostus • sen/erhosting • osaan henkilökunta • internet-palveluntarjoaja • yksityistilaisuudet • nettiyhteydet kotiin ja (koulutus.LANit, yrityksille yksityistilaisuudet] Tarjoamme Keski-Suomen alueella ruuhkattomat ja luotettavat yhteydet ja muut verkkopalvelut yksityisille ja yrityksille. Tervetuloa tutustumaan palveluihimme AvatarissaI www.tnnet.fi/M * » • e//sa Kestel KotipuhelBiien avaus Kotipuhelimella internetiin: Elisa Nettikaista 24 €/kk. Kestel Kotipuhelin on edullinen ja toimiva liittymä internetin peruskäyttöön. Avaamalla Elisa Nettikaista -palvelun surffaat Kotipuhelimella iltaisin ja viikonloppuisin kiinteällä 24 €:n kuukausimaksulla. Tilaa jo tänään! 20€ ISDN-IPrttymän avaus 40€ Etusi 39 (norm. 59 €) Kotipuhelimen käyttö 11,60 € / k k • puhelumaksut. Kotipuhelimen perusmaksuun sisältyy lukuisa joukko lisäpalveluita, mm. numeronäyttö ja soitonsiirrot! Etusi (norm. 89 O ISDN-liittymän käyttö 19,80 €/kk tai 24,80 € A k * puhelumaksut. ISDN-verkkopääte sisältyy kkmaksuun. Kotipuhelimen vaihto ISDN liittymäksi 25 € (norm. 59 €). Kestel on osa Elisa-konsemia. Bisa Nettikaistan avaus 10€ Elisa Nettikaistalla käytät internetiä Kotipuhelimella tai ISDNillä rajoituksetta arkisin klo 17-07 ja viikonloppuisin pe klo 17 ma klo 7 . Kiinteä kk-maksu 24 € , sisältää Elisa internet -palvelun. Lisäksi Kotipuhelimen tai ISDN:n kk-maksu. Tarvitset tietokoneeseen modeemin tai ISDNsovitinkortin. Toimitusaika n. 5 työpäivää. Tilaukset: puh. 0800 915 700, Kestel Shop Yliopistonkatu 28 ja www.kestel.fi Kestel Shopista: Langaton Doro 520 (norm. 50 €1 Helppokäyttöinen numeronäyttö kantomatka sisällä 50 m, ulkona 300 m 100 h valmiusaika, ym. kestel TAR|OUKSET VOIMASSA 9.-29.2.2004. AVAUSTARpUKSET KOSKEVAT KESTEUN NYKYISEEN LANKAVERKKOON TEHTÄVIÄ ASENNUKSIA. SISÄVERKKOTÖISTÄ |A MUUALLE TEHTÄVISTÄ ASENNUKSISTA LASKUTETAAN HINNASTON MUKAINEN LISÄMAKSU. TARJOUKSET EIVÄT KOSKE FNNEN TAR|OUSAIKAA 1THTV|Ä, P£RUTTU)A (A SAMALLE ASIAKKAALLE UUDELLEEN TEHTYJÄ TILAUKSIA. HINNAT SIS. ALV. 22 %. I