O Jyväskylän Ylioppilaslehti 13/2004 Jyväskylän ja JYYn luottamuksen hinta pääkirjoitus/ Toni Peltonen Jyväskylän tuore kaupunginjohtaja Markku Andersson ja Keski-Suomen Journalistit ry. tapasivat lokakuussa vapaissa merkeissä illallisen äärellä. Alkuillasta keskustelu oli normaalin tahmaista, mutta rytmi palasi selkeästi sananvaihtoon, kun toimittajat pääsivät tenttaamaan kaupunginjohtajalta hänen näkemyksiään uuden konserttitalon sijoituspaikasta ja toteuttamismallista sekä talouden tasapainottamisen vaihtoehdoista. Pelimiehenä Andersson ei tietenkään sanonut tiukempiin kysymyksiin juuta eikä jaata, mutta piti silti mielensä ja tunnelman kepeänä samalla kun pyödässä läpättiin suuhun porokiusausta. Kun keskustelu kääntyi kaupunginhallituksen jäsenten oikeaan palkkiotasoon, yksiselitteinen vastaus olikin vaikeampi. Ovatko kaupunginhallituksen nykyiset kokouspalkkiot kohdallaan vai kutsuvatko ne hallituspäättäjiksi erityisesti työelämän rajoitteista vapautunutta eläkeläisosastoa, tai jopa kaupungin tai yksityisen elinkeinoelämän sopivissa vaikutusviroissa majailevia lobbareita? Onko mahdollista istua Jyväskylän kokoisen kaupungin hallituksessa täysipainoisesti ja käydä samalla normaalisti päivätöissä? Miten paljon se jo valikoi kaupunginhallitukseen hakeutuvia ihmisiä? Kokouspalkkiot eivät varmasti korvaa jäsenille menetettyä työja vapaa-aikaa, eikä siviilitöistä aina voi automaattisesti olla poissa. Sama pätee kaupunginvaltuustoon. Saisivatko korkeammat palkkiot avaamaan valtuuston esityslistat ennen kokoustilan eteistä? Kokouspalkkioita pohditaan parhaillaan myös Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnassa. Hallituksen sisällä on keskusteltu tulevien vuosien työskentelymallista. Onko nykyinen pitkälti halukkaiden selkänahan venyvyyteen pohjautuva järjestelmä sopivin JYYn hallintomalli? Vai pitäisikö siirtyä eräänlaiseen työhallitukseen, jossa joukkoa tiivistettäisiin ja kasvavaa työmäärää kompensoitaisiin korotetuilla palkkioilla tai jopa palkalla? Entä miten alustavasti keskusteltu muutos vaikuttaisi edustajistotyöskentelyyn ja hallitukseen hakeutuvien opiskelijoiden laatuun? Hallintovaliokunta voi halutessaan ottaa asian käsittelyyn tulevien JYYn sääntöuudistusten yhteydessä. Selvää lienee, että muutos muodossa tai toisessa lisäisi kuluja ylioppilaskunnan tunnetusti tiukkaan budjettiin. Budjetti on tulevina vuosina tiukka myös kaupungin puolella. Ainakin sen Markku Andersson tekee selväksi Jylkkärin haastattelussa keskiaukeamalla. Hän myös avautuu opiskeluja ylioppilaskuniamenneisyydestään, Pakkorako, kun käteen lyötiin ne ylioppilaslehden muutamat 1970-luvun numerot, joissa edustajistoja osakunta-aktiivi oli näkyvästi esillä. toimitus suosittelee: Bebel Gilberto (laulaja). Jos isä on Joao Gilberto ja äitipuoli Astrud Gilberto, ei tytiärestä voi tulla muilla kuin bossa novan uusi elektronisempi klassikko. Kaksi levyä ja yksi remixalbumi. Brasilian lämpöä Suomen viimaan. Designiskinky.net (nettisivu). Ei välttämättä kattavin mutta hengeltään lämpöisin graafisen suunnittelun eri virtauksia esittelevä portaali. Venäjä (maa). Niin lähellä ja silti niin kaukana. KANNEN KUVA: PETTERI KIVIMÄKI Jyväskylän Ylioppilaslehti y^.jyy.ftrjylkkori Toimitus Keskussairoolantie 2 40600 Jyväskylä (014)2603360 jyfctori@jyy.fi fxx (014) 260 3928 PucJlouitiffcjfci Toni Ffeftonen (014)2603359 044 531 1099 paatocmflo|a@jyy.fi Tomnrtoja Juha Matanen (014)260 3360 5 3 6 9 8 2 8 5 loimittaia@iyy.fi Graafikko-kuvaaja Hons-feterVfeckman (014)260 3973 4 5 6 8 3 6 9 6 meclcman@ccjyu.fi Taloudenhoitaja \a toimistosihteeri Raula Rouhianen (014)260 7226 Osoitteenmuutokset JYYn keskustoimisto (014)2603355 JYYn jäsenille kotiin kannettuna Jylkkärin vuositilaus maksaa 8 euroa, ei-jäsenrlle 45 euroa Bi i toifUBi nyyi Mi Ve» Virtanen 5 5 9 2 3696 vew.virtonen@kolumbus.fi Fax:(014)618633 YBoppilastehtfen v a l t a k u n n a l l i n e n ilmoitusmyynti Pirunnyrkki Oy, (02) 2331 222 llmoituksenvalmistaja Grafiikka Rutanen (014)216315 5 5 9 6 2 4 4 4 grafiikka@rutanen.fi Painopaikka tehtisepät Oy, Pieksämäki (015)723 4212. Painos 7000kpl ISSN 0356-7362 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. Ilmestyy lukukausien aikana, l a n a vuonna 16 kertaa. Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry.:n jäsen. • i g i t t Ilmestymispäivät syksyllä 2004 ilmestyy deadline 10.11. 24.11. 8.12. 27.10. 10.11. 24.11. Järjestöilmoitusten deadline v i i k k o a e n n e n ilmestymistä. Ilmoitushinnat tekstissä 1,00 euroa / pmm takasivu 1,20 euroa / pmm määräpaikkalisä 0,12 euroa / pmm etusivu myydään ainoastaan kokonoan v ä r i l i s ä 0,4 e u r o a / p m m Jylkkäri ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa. J Y L K K Ä R I N AVUSTAJAPALAVERI T I I S T A I N A 2 6 . 1 . KLO 1 8 Nanotalo vihittiin käyttöön KUVAT: HANS-PETER V/ECKMAN Ylistönrinteen kampusalueen uusin laajentuma, Nanoscience Center, vihittiin käyttöön tiistaina 19. lokakuuta. Tapahtumaa kunnioittivat läsnäolollaan muun muassa rehtori Aino Sallinen, kaupunginjohtaja Markku Andersson, arkkitehti Arto Sipinen sekä akatemiaprofessori Risto Nieminen. Viimeksimainitun esitelmä keskeytyi pariin otteeseen tietokoneen temppuilun vuoksi. Nanotaloa esitteli kutsuvieraille molekyylibiologian professori Markku Kulomaa fvos.j. Jylkkäri kurkistaa myöhemmin syksyllä perusteellisemmin Nanotalon sisään. Mihin isä unohtuu? vieraasta päästä/ Heikki Kerkkänen Tunnetusti puolet suomalaisista avioliitoista päätyy eroon. Tilastokeskuksen vuoden 2004 ennakkotilaston perusteella prosentiksi tulee noin 53, mutta ennakkotilastoihin lasketaan vain naisten solmimat avioliitot, joissa mies asuu Suomessa. Koska ihmiset ovat ihmisiä myös Suomen ulkopuolella, myös kansainvälisissä aviosuhteissa sattuu. Yhteinen henki voi haihtua ajan kuluessa niin, että suhteen keinotekoinen jatkaminen ei onnistu ja avioero tulee ajankohtaiseksi. Joskus käy niin, että sopu lasten huoltajuudesta ei synny kivuttomasti, ja tenava jää tahtomattaan vanhempien kiistakapulaksi. Huoltajuusriidat varsinkin kansainvälisissä avioerotapauksissa ovat työläitä. Tapaamisia ei noin vaan voi järjestää, jos ex-puoliso asuu merten takana. Äidin tai isän kaipuu lapsen perään on helppo ymmärtää. Omien lasten menettäminen on ajatuksenakin niin koskettava, että ei ole ihme, kun yleisönosastot ovat täyttyneet vihaisista kirjoituksista. Suuria tunteita herättäviin draamoihin on vaikea suhtautua objektiivisesti. Espoolaispoikien tapausta seuratessa häiritsevää on kuitenkin se, että mieltään osoittavat ihmisjoukot eivät näytä olevan kiinnostuneita isän tunteista. Viranomaisia vaaditaan asettumaan äidin puolelle lakipykälistä ja Haagin lapsikaappaussopimuksesta riippumatta, mutta isää ei ole juuri kukaan vaivautunut haastattelemaan. Mieheen julkisuudessa lyödyt arvaamattoman ja pelottavan ihmisen leimat on usein otettu totuuksina ilman sen kummempaa kriittisyyttä. Suomen KKO:ssa tapahtunut oikeuskäsittely sitä paitsi koski vain sitä, missä maassa huoltajuusriita on ratkaistava. Haagin sopimuksen mukaan vastaus on selkeä: ratkaisu on tehtävä maassa, jossa on lasten virallinen asuinpaikka. Jos näin ei meneteltäisi, vanhemmat voisivat lasten mahdollisilla sieppauksilla jatkuvasti vaihtaa asian käsittelyä maasta toiseen. Valkcnisiko Haagin sopimuksen idea paremmin silloin, jos törmäisimme tapaukseen, jossa suomalaisen äidin lapsi on kaapattu ulkomaille? Suomalaiset näyttäisivät saavan sympatiat joka tapauksessa. On todennäköistä, että pojat inhoavat isäänsä. Voi myös hyvinkin pitää paikkansa, että mies menettää silloin tällöin malttinsa. Näkökulman laajentamisen nimissä myös isän näkemys voisi silti olla paikallaan. Kuka haastattelisi häntä?
Jyväskylän Ylioppilaslehti 13/2004 Opintolainojen hinnoissa tuntuvia eroja 2000 euron lainan korkokuluissa yli l 00 euron haitari TEKSTI: TUOMAS TIRKKONEN KUVA: HANS-PETER V/ECKMAN OPINTOLAINOJEN HINNOISSA on merkittäviä eroja eri jyväskyläläisten pankkien välillä. Vajaan kahden tuhannen euron opintolainasta kertyvien korkokulujen ero eri pankkien välillä on reilusti yli sadan euron luokkaa, kun lainaajaksi oletetaan viisi vuotta ja kulut lasketaan nykyisen korkotason mukaan. Tätä juttua varten kysyttiin opintolainan hintaa kuudesta Jyväskylässä toimivasta pankista. Lainasummaksi oletettiin 1980 euroa, joka on yhden lukuvuoden täysi opintolaina yliopisto-opiskelijoilla. Niin ikään otaksuttiin, että luotto nostetaan kahdessa erässä, syksyllä ja keväällä. Korkokustannukset laskettiin viiden vuoden ajalta. Lähtökohtana oli, että opiskelija maksaa tänä aikana lainastaan puolivuosittain erääntyvät korot, muttei lyhennä itse pääomaa. Opintolainan korko on useimmiten sidottu 12 kuukauden Euribor-korkoon tai pankin omaan viitekorkoon. Tässä vertailussa viitekorkona käytettiin ensin mainittua, lukuun ottamatta Handelsbankenia, joka sitoo opimolainojensa koron kolmen kuukauden Euriboriin. 12 kuukauden Euriborin noteeraus oli tietoja kerättäessä noin 2,3 prosenttia. VERTAILUN PERUSTEELLA Jyväskylän edullisinta opintolainaa saa Keski-Suomen Osuuspankista ja Nordeasta. Kalleinta laina on paikallisosuuspankkeihin kuuluvassa Kiuruveden Osuuspankissa sekä Handelsbankenissa. Keski-Suomen Osuuspankin lainasta kertyisi korkokuluja viidessä vuodessa runsaat 250 euroa. Hinta alitti hiukan korkeammasta korkomarginaalista huolimatta seuraavaksi halvimman eli Nordean hinnan, koska pankit laskivat lainatarjouksensa en päivien Eunbornoteerauksen mukaan. Kysely toimitettiin kaikkiin pankkeihin samana päivänä, 13. lokakuuta. "Meidän mielestämme tämä on suhteellisen kilpailukykyinen hinta tänä päivänä", pankinjohtaja Katri Piilola Keski-Suomen Osuuspankista kommentoi. Kyselyn euromääräiset tulokset ovat viitteellisiä. Opintolainojen korot on sidottu markkinakorkoihin, joten on mahdotonta arvioida tarkasti, paljonko velalliselle kertyy maksettavaa esimerkiksi viiden vuoden laina-ajalta. Huomiota kannattaa joka tapauksessa kiinnittää ainakin lainan korkomarginaaliin, eli siihen osuuteen lainan korosta, jonka pankki lisää viitekoron päälle. Vertailun pienin marginaali, 0,7 prosenttia, oli Nordeassa, suurin taas Kiuruveden Osuuspankissa ja Handelsbankenissa, kummassakin 1,5 prosenttia. "Tämä on meidän maksimihintamme. Lainan hinta voi olla alempikin, riippuen muodostuvasta asiakaskokonaisuudesta", sanoo pankinjohtaja Raimo Lilja Kiuruveden Osuuspankin Jyväskylän konttorista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pelkkää opintolainaa hakevalle tarjotaan lainaa korkealla korolla, kun taas pankin kanta-asiakas voi saada lainansa halvemmalla. KORON LISÄKSI lainanottajan maksettavaksi tulevat lainan toimitusmaksut, jotka vaihtelivat vertailussa 30 eurosta 50 euroon. Erilaisia tarjouksia hyödyntävä tai pankin jäsenetuja saava asiakas voi kuitenkin selvitä huomattavasti pienemmillä kuluilla. Sekä Katri Piilola että Raimo Lilja arvioivat, että opintolainojen hintoja on vaikeaa yksiselitteisesti arvioida eri pankkien kesken. Yksilöllisesti räätälöidyt lainatarjoukset ovat eräs syy tähän. "Ei taida olla montakaan rahoitustuotetta, jotka voitaisiin laittaa rinnakkain ja vertailla sataprosenttisen täsmällisesti. Hinnat eivät koskaan ole täysin yhteismitallisia", Lilja katsoo. P a l j o n k o l a i n a m a k s a a ? Pankki Korkokulut viidessä vuodessa, euroa Viitekorko, johon laina on sidottu 3 kk Euribor Korkomarginaaliko 1,5 Toimitusmaksu 30 e (lukuvuoden 1. lainaerästä) 4 e konttorissa, 32 e verkossa Handelsbanken Keski-Suomen Osuuspankki 366 252 Viitekorko, johon laina on sidottu 3 kk Euribor Korkomarginaaliko 1,5 Toimitusmaksu 30 e (lukuvuoden 1. lainaerästä) 4 e konttorissa, 32 e verkossa Handelsbanken Keski-Suomen Osuuspankki 366 252 OP Prime tai 12 kk Euribor 0,8 Toimitusmaksu 30 e (lukuvuoden 1. lainaerästä) 4 e konttorissa, 32 e verkossa Kiuruveden Osuuspankki Nordea 371,25 POP Prime tai 12 kk Euribor 1,5 5 e (nosto vain konttorissa) Kiuruveden Osuuspankki Nordea 274, 63 Nordea Prime tai 12 kk Euribor 0,7 45 e konttorissa, 30 e verkossa* 4 e konttorissa, 30 e verkossa** Sampo Säästöpankki Optio 326,70 12 kk Euribor 1,0 45 e konttorissa, 30 e verkossa* 4 e konttorissa, 30 e verkossa** Sampo Säästöpankki Optio 309,34 SP Prime, 12 kk Euribor tai muu 1,0 42 e * Nordea ei peri luotosta toimitusmaksua, vaan jörjestelypalkkion. Osanostot (lukuvuoden toinen lainaerä) ilman nostosuunnitelmaa 20 e konttorissa, 10 e verkossa. ** Massi-paketilla (vuosimaksu 6 e) ei toimitusmaksua. Vertailun tulokset ovat suuntaa-antavia. Pankkien käyttämissä laskutavoissa saattaa olla eroja muun muassa sen suhteen, mikä päivä on oletettu luoton nostopäiväksi (aikaisempi nostopäivä kerryttää enemmän korkoa. Yo-kylän lainat uudelleenjärjestelyyn JYYN EDUSTAJISTO sai kokoukseensa 18.10. käsiteltäväkseen suunnitelman ylioppilaskylän lainojen muuntamisesta. Asiaa esitteli yo-kylän isännöitsijä Osmo Kääriäinen. Ylioppilaskylällä on tällä hetkellä 55 erillistä lainaa, joista valtaosa on Asuntorahaston lainoja. Lainojen keskikorko on 4,4 %. Nämä lainat olisi mahdollista uudelleenjärjestelyjen kautta muuttaa matalampaan kiinteään korkoon sidotuiksi. Näin korkomenojen osuus lainojen takaisinmaksussa vähenisi. Kääriäisen mukaan asia on kiireellinen, koska korkojen pelätään lähtevän nousuun, joten sopimus kiinteäkorkoisista lainoista olisi syytä tehdä mahdollisimman pian. Edustajisto valtuutti ylioppilaskunnan hallituksen päättämään lainojen konvertoinnista. Grönionin Simo Salmela teki vastaehdotuksen, jossa hallitus olisi valtuutettu ainoastaan valmistelemaan asiaa. Pääsihteerin alkuperäinen esitys kuitenkin voitti äänestyksen lukemin 21-15. Pörssi & Dumpin edustajistoryhmässä tapahtui henkilömuutoksia. Edustajiston jäsenyydestä ero myönnettiin Janne Kujalalle ja varajäsenyydestä Katri Kastikaiselle sekä määräaikainen ero Teemu Jaatiselle. Edustajiston jäseniksi nousivat näin Jarkko Vepsäläinen sekä Petri Lehtonen (määräajaksi) sekä varalle Pauli Peltola, Maria Lehtonen sekä Tarmo Friman (määräajaksi). Lisäksi edustajisto valitsi JYYn edustajat Suomen Ylioppilaskuntien Liiton (SYL) liittokokoukseen, joka pidetään marraskuussa Espoossa. JYYn ehdokkaaksi SYL:n hallitukseen valittiin Juha Koskinen. JUHA MÄKINEN h
D Jyväskylän Ylioppilaslehti 13/2004 .kahvipöytävisailu OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. 1. Kuka on hallitseva Miss Baltic Sea? 2. Montako yliopistoa Suomessa on? 3. Minkä valtion hallinnassa on Tahiti? 4. Minkä palloilulajin SMsarjassa pelaavia joukkueita ovat Ruutupaidat ja Mad Max? 5. Kuka rockmuusikko ja -säveltäjä on käyttänyt salanimiä Hot Thumbs 0'Riley ja Jim Kovvalzskij? ALLIKKO 6. Mikä on maailman toiseksi vähiten korruptoitunut maa? 7. Kuka esittää Katti Matikaista tv-sarjassa Katinkontti? 8. Mistä sanoista muodostuu lyhenne umts? 9. Kenelle myönnettiin tämän vuoden Booker-kirjallisuuspalkinto? 10. Kuka on suunnitellut eduskunnan lisärakennuksen? Mitä yhteistä on postinkantajalla, skitsofreenikolla ja nymfomaanilla? BISJI3ILU -o>|e! IEAO ppijex :sflN08 U!|3HE)|))ad-0l 9|l!)sini|6u!i|OH UB|V '6 UJ9JSÄS suoiieoiunuiuioo -9|0) oiiqoui lesjOAiun '8 eeduems ejiis i !)ue|3as-!snn g 9>|0jqLuad uiir '9 ujiesinj > uB>fsuey e (essapnnsjeiE uguajsju -juisnisniond is>j/ el upu -oisjuiuisniodo oz) \Z Z 0|eseji|Ajt IdSMViSVA tarjolla tänään tnrinlln tänään o n ' ' y | k k ä r i n osasto, jossa kerrotaan vinkkeI d l J U l l d I d l l d d l l jä jyväskylän ajankohtaisesta kulttuuri-ia meininkielämäslä. kuten musiikkitarjonnasta, teatterista, taidenäyttelyistä ja bileistä. Anna oma menovinkkisi osoitteeseen jylkkari-tanaan@lists.jyu.fi POP/ROCK/JAZZ/KLUBIT I ui aliko: pe 29.10. Suburban Thbe + Rusi, la 30.10. Maj Karma + Bitch Alert, la 6.11. Jukka Poika &Jenkkarekka. Bar 68: pe 29.10. Twilightning, pe 5.11. Presley Bastards, la 6.11. Major Labcl: llokivi: ke 27.10. Seisomapaikkaklubi, to 28.10. Istanbulin illat, Kairon yöt, pe 29.10. Etnobileet Jazz Bar: to 28.10. Nordström & Winter Quartet, pe 29.10. Pyhälehmä, ke 3.11. Jyväskylä Big Band Count Basie 100 vuotta, to 4.11. Nordic Project, pe & la 5 6.11. "Tsekki Projekti". Vakiopaine: la 6.11. Vakiopaine 12 vuotta: Livekaraoke! Rentukka: to 28.10. saksankielisten maiden Stammtisch. Kulttuuriklubi Siperia: la 30.10. klo 18 Rasismin vastainen kiertue: Ratas, Incredible Nothing, Luomakunta, Iconcrash. Päihteetön tapahtuma, ci ikärajaa. Colonial Bar & Club: pe 29.10. Dingo, pe 5.11. Tommi Uinunen. Elohuvi: ke 3.11. Suurlähettiläät. KLASSINEN KAMARIMUSIIKKI KUORO Jyväskylän Sinfonia: Melodisia Muunnelmia ke 27.10. klo 19. Luonnollisesti Yhdessä pe 5.11. klo 19, yhteistyössä Kuopion kaupunginorkesterin kanssa. Konsertit järjestetään Jyväskylän teatteritalolla. Suomalainen Konservatorio: Eija Uusitalon valmentava konserni pe 29.10. klo 19 JAMK:n Kamarimusiikkisalissa. Jyväskylän yliopiston sinfoniaorkesteri ja konservatorio järjestävät eri taiteenlajeja yhdistelevän esityksen Eläinten Karnevaali su 31.10. klo 15 konservatorion Siltasalissa. Kamarimusiikki-ilta to 4.11. klo 19JAMK:n kamarimusiikkisalissa. Taulumäen kirkko: la 6.11. klo 15 Petri Laaksonen: Sinua en unohda. NÄYTTELYT Keski-Suomen museo: Perusnäyitelyiden Keski-Suomi Maakuntako sekin on?)a Jyväskylä Kaupunkiko sekin on? lisäksi Kari Mäkiin valokuvia Pietarista 5.12. saakka. Alvar Aalto -museo: perusnäyttely Alvar Aalto Arkkitehti. Lisäksi 31.10. saakka Markku Pääkkösen Läpinäkyvä seinä, arkkitehtuuriin liittyviä teoksia. Keski-Suomen luontomuseo: perusnäyttelynä Perintönä ympäristö, lisäksi 31.12. saakka Hirviloinen hirvikärpänen ilo irti luonnosta. Suomen käsityön museo: perusnäyttelyt Aikamatka käsityöhön ja Käsityössä elämän tuntu. Syvällä savessa suomalaista nykykeramiikkaa 5.12. saakka, Bono Sensu Nikolai Balabinin koruja 14.11. saakka ja Bragen kansallispuvut 21.11. saakka. Jyväskylän taidemuseo: LUMO 2004 -valokuvatriennaali 14.11. saakka taidemuseon Holvissa, Suojassa sekä Galleria Harmoniassa. Galleria Pinacotheca: Riikka Mäkikoskela 29.10. saakka, 4.11. alkaen Kati Karvonen. Galleria Becker: Petri Ala-Maunuksen maalauksia 3.11. saakka. Galleria Mystic: Aare Hiiemäen öljy-, akvarelli-, pastellija silkkimaalauksia 7.11. saakka. TEATTERIT Jyväskylän kaupunginteatteri: Juurakon Hulda to 28.10. klo 19, ke 3.11. klo 19, to 4.11. klo 19, la 6.11. klo 13. Mobile Horror to 28.10. klo 19, ke 3.11. klo 19, to 4.11. klo 19. UppoNallc ja Rohkea Reeta pe 29.10. klo 18, la 30.10. klo 13, la 6.11. klo 18. Heikko Esitys.' pe 29.10. klo 19, la 30.10. klo 14, la 6.11. klo 19. Päätalo la 30.10. klo 19. Musikaalien Aarteita ti 2.11. klo 19, ma 8.11. klo 19, ti 9.11. klo 19. Sydämen Käärin Silkkiliinaan -vauvateatteria la 6.11. klo 10.30 ja 11.30, ma 8.11. klo 10.30.ti9.il. klo 10.30. Jyväskylän Ylioppilasteatteri: Tulikasvot su 31.10., ma 1.11., to 4.11., su 7.11.. ma 8.11. Kaikki näytökset ravintola Ilokiven alakerrassa kello 19. Jyväskylän Huoneteatteri: Varjojen Maa pe 29.10. klo 19, Ia 30.10. klo 19, su 31.10. klo 15, la 6.11. klo 19. Reviisori ensi-ilta pe 5.11. klo 19. Rakkauden ja Kuoleman Balladi Matti Kaarlejärven vierailu ma 8.11. klo 19 ja li 9.11. klo 19. Jyväskylän Työväenteatteri: Ruokahissi ke 27.10., to 28.10., pe 29.10., la 30.10., su 31.10. Kaikki esitykset klo 19 Ainolan kahviossa. Jyväskylän Kansannäyttämö: Satukapsäkki rapsahtaa ke 27.10., pe 29.10. Näytökset Multiteatterissa klo 18. Esitys sopii esi-ja alkuopetusikäisille. Kaupunkineuvos Jaakko Loven luennoi aiheesta "Yliopiston ja kaupungin yhteistoiminnan synty" yliopiston juhlasalissa Cl keskiviikkona 3.11. klo 18.15. Luennon avauspuheenvuoron pitää professori Toivo Nygärd. Kampus Kustannuksen juhlaseminaari pe 29.10. klo 14-17 Lyhdyssä. Päivän puhujina FT Erkki Vainikkala: Heijastuksia pinnoissa Kulttuurintutkimuksen ydinsanoja; FL Risto Niemi-Pynttäri: Päät yhdessä kampuksella Kirjoittamista yhteisöissä; ja FL Keijo Virtanen: Kirjailija kirjoittamisesta. Katso juttu sivulta 12. Yleisöluento Länsimainen terrorismi ma 1.11. klo 18-19.30, paikkana yliopiston liikunta L 304. Luennoimassa tutkija Leena Maikki Helsingin yliopistosta. Maahanmuuttajien osaamisen hyödyntämisen mahdollisuuksia -seminaari ke 27.10. klo 8.30-15.30 Nikolainsalissa. Kirjaston ylijäämät halvalla koti hyllyyn Kaupunginkirjaston vuosittainen kokoelmasta poistetun aineiston myyntitapahtuma järjestetään keskiviikkona ja torstaina 27.-28. lokakuuta. Kauppa käy molempina päivinä pääkirjaston Minnansalissa kello 11-20. Parhaat löydöt tehdään tunnetusti ensimmäisinä tunteina. Myynnissä on kaunokirjallisuutta, tietokirjallisuutta, lehtiä, lastenkirjoja ja äänitteitä. Viime vuonna tarjolla oli noin 13 000 kirjaa tai muuta aineistoa, ja näistä lähes puolet teki kauppansa. "Parhaiten kaupaksi käyvät kaikenlaiset lastenkirjat", kertoo kirjamyynnistä vastaava kirjastonjohtaja Raili Palander Kortepohjan kirjastosta. Tapahtuma sopii opiskelijankin kukkarolle, sillä aikuisten kirjat vaihtavat omistajaa 1,50 eurolla ja lasten kirjat 50 sentillä kappale. JUHA M Ä K I N E N Musikaalien hitit koosteena Jyväskylän kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä voi heittäytyä hittimusikaalien maailmaan. Musikaalien aarteita -esitykseen on kuorittu niin sanotusti kermat päältä, sillä koko esitys rakentuu suosittujen musikaalien kappaleille. Laulut tulkitsevat muun muassa Tanssiteatteri Krampista tutut Laura-Elina Aho ja Markus Linja. Molemmat olivat mukana kaupunginteatterissa vuosina 2000-2001 esitetyissä Famessa ja West Side Sloryssa, ja tällä hetkellä heidät voi nähdä lavalla myös Päätalo-näytelmässä. Linja sai ajatuksen musikaalipotpurista alunperin suunnitellessaan päättökonserttiaan JAOn konservatorioon. "Jokainen laulu on pienoisnäytelmä. Niissä on vahva tunnelma, ja ne vievät juonta eteenpäin", Maikus Linja kuvailee musikaalien viehätystä. JUHA M Ä K I N E N Musikaalien aorteita Jyväskylän kaupunginteatterissa. Ensi-ilta 26.10. klo 19, Muut esitykset 2.11., 8.11., 9.11., 17.11., 18.11. ja 19.11. klo 19. Reilu kauppa juhlii kehy-viikolla Reilu kauppa juhlii viisivuotistaivaltaan Suomessa Jyväskylässä sattuvasti JYYn kehitysyhteistyöviikon (25.-29.10.) aikana. Viikon aikana voi esimerkiksi maistella Reilun kaupan kahvia eri puolilla kampusta sekä äänestää leikkimielisissä kansanäänestyksissä kaupan oikeudenmukaisuudesta. Reilun kaupan tuotteista on viiden vuoden aikana kanavoitunut lisätuloja Suomesta viljelijöille yli kolme ja puoli miljoonaa euroa. Teemaviikon aikana edistämisyhdistys lanseeraa kahdennentoista tuotteensa: appelsiini-mangomehun. Kuubalaiset viljelijät saavat mehuraaka-aineesta noin 30 prosenttia tavallista paremman korvauksen. JYYn kehy-viikolla järjestetään useita luentoja ja tarjotaan mahdollisuus tukea ylioppilaskunnan kehitysyhteistyöprojektia, kun ostaa Intia-lounaan keskiviikkona Ilokivessä ja perjantaina Vilhelmiinassa. Perjantaina Ilokivessä juhlitaan Etno-bileitä. T O N I PELTONEN JYYn kehy-viikko 25.-29.lokokuuto (www.jyy.(i). Reilun kaupan viikko 22.-30. lokakuuta. news in english STUDENTS FEEL ILL DAILY According to a recent heallh survey 25 % of male students and 41 % of female students feel symptoms of ill heallh each day. The most common symptom for women was tiredness while men felt themselves mostly fluish. These symptoms do not have to indicate directly to a sickness for they express something about the students' phase of lives, e.g. studying, relationships or lifestyle in general. OLD STUDENT IS THE NEW MAYOR The new mayor of Jyväskylä, Markku Andersson, plans to keep tight reins over the economy of the city. According to him, uSere are no easy solutions. Andersson, old student of Jyväskylä University, was an active student both in Student Union council and as a party Organizer, too. LOST LOCKER KEYS Ali the keys of the lockers in the Sports departmcnt building are confiscatcd due to misuse of the lockers. Students seem to have a tendency to use the lockers round-the-clock and kecping the keys for themselves vvhereas the lockers are meant to be used temporarily for practice periods. So the lockers will be in use again when ali the still missing keys are retumed to the caretakers. NEWS BY ANTTI AIRAKSINEN
Jyväskylän Ylioppilaslehti 13/2004 Gradussa voi tutkia melkein mitä vaan TEKSTI: PIRITTA PESONEN KUVA: HANS-PETER VVECKMAN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSTA valmistuu vuosittain maistereita ja samalla pro graduja yhä tiuhemmalla tahdilla. Viime vuonna heitä ja niitä oli 1236. Vaikka itse gradu saattaa olla työläs, aiheesta ei kannata ahdistua, vaan virittää mielikuvitus laukka-asentoon. Tiedekunnissa suhtaudutaan graduaiheisiin yleisesti ottaen avarakatseisesti. Opiskelijan esittämät ideat saavat yleensä ohjaajien hyväksynnän, kunhan aihe on realistinen toteuttaa. Humanistisen tiedekunnan dekaani, puheviestinnän professori Maarit Valo toteaa, että suhtautumalla opiskelijoiden aihevalintoihin myönteisesti henkilökunta voi tehdä paljon gradupelon alentamiselle. "Kaikista aiheisia, mitä opiskelija tarjoaa, voi tehdä gradun. Turhia graduja ei olekaan. En muista, että puheviestinnässä olisi hylätty yhtään aihetta." Samoilla linjoilla liikutaan yhteiskuntatieteissä. Sosiologian professori Martti Siisiäisen mukaan ei ole periaatteessa olemassa aihepiiriä, joka ei kävisi. Professori kommentoi, että aiheen yleisiä merkittävyyttä on vaikea arvioida, sillä jokin tällä hetkellä merkityksettömällä tuntuva aihe voi olla merkittävä vuosien päästä. Myös arjen mahdollisuudet tieteellisen tutkimuksen temmellyskenttänä ovat rajattomat. Eräs graduilija haki aineistonsa yleisen miesten saunan laudekeskusteluista ja toinen koiranulkoiluttajien vuorovaikutustilanteista. MONI TUSKAILEE, onko oma aihe tarpeeksi yleisesti merkittävä. Tieteellinen pätevyys ei vaadi kuitenkaan, että gradun aihe syleilee koko maailmaa. "Joku voi tehdä myös itselleen merkittävän gradun, jossa on mahdollisuus syventää omaa asiantuntemustaan hyvinkin spesifissä aiheessa", professori Valo toteaa. Tämän näkökulman oli hyödyntänyt ainakin se maisteri, joka teki gradunsa karaoken itsehoidollisista merkityksistä. Moni opiskelija tienaa opiskeluiden ohella. Aistit kannattaa pitää avoimina myös työn ohella, sillä opinnäytteen aihe voi löytyä käytännön työelämästä. Esimerkiksi postikortin ostopäätökseen vaikuttavat tekijät voivat yllättäen löytää tieteellisen merkityksensä. "Meillä tehdään paljon graduja yhteistyössä yritysten kanssa", markkinoinnin professori Outi Uusitalo taloustieteiden tiedekunnasta sanoo. Uusitalo kertoo, että tällä hetkellä markkinoinnin gradutrendejä ovat asiakaspalvelun laadun ja brandien tutLeeno Kaukio perehtyi sosiologian gradussaan koiran ja omistajan suhteeseen. kiminen. Ongelmaksi aihevalinnassa voi muodostua se, että opiskelijan ehdottama aihe on liian käytännönläheinen, jolloin siitä ci saa tarpeeksi tieteellisen tutkimuksen kriteerejä täyttävää. "Aiheen hyväksymisessä kiinnitetään huomiota siihen, löytyykö sille sopiva tieteellinen tutkimusmenetelmä ja tarpeeksi teoriaa." Yritysten kanssa yhteistyössä tehdyt tilaustutkimukset ovat Uusitalon mukaan jatkuvaa neuvottelua, koska yritykset ovat usein kiinnostuneita yksittäisistä käytännön ongelmista, jolloin niitä voi olla vaikea sovittaa tieteelliseen tutkimusongelmaan. JYLKKÄRIN NUMEROSSA 10/ 2004 esitellyt naisten t-paitojen haistelututkimus ja alkoholin vaikutusta vastakkaisen sukupuolen miellyttävyyteen selvittävä tutkimus ovat luonnontieteellisessä tiedekunnassa syntyneitä graduja"Meillä tehdään paljon seksuaaliseen valintaan liittyviä graduja, koska laitoksellamme toimii pari suurempaa aihetta käsittelevää tutkimusryhmää", ekologian professori Johanna Mappes kertoo. Hän painottaa, että gradun aihevalinta on vuorovaikutteinen prosessi tekijän ja työn ohjaajan välillä. "En muista, että olisin joskus ollut hyväksymättä aihetta. Jos opiskelijalla on epärealistiset tavoitteet, aihetta työstetään toteuttamiskelpoiseksi." Yleinen merkittävyys on Mappesin mielestä tärkeä asia gradussa, vaikkei tärkein. "Tieteellinen tutkimus tähtää yleiseen merkittävyyteen, mutta on muistettava, että gradu on opiskelijan opinnäytetyö, jolloin myös oppimismerkitys korostuu." Ideointikyky monen gradunikkarin valtti Gradu on useimmiten tekijänsä ensimmäisiä tieteellisiä tutkimuksia, jolloin siltä ei välttämättä vaadita merkittäviä tieteellisiä tuloksia. Ehkä tästä johtuen gradut eivät aina ole tylsää luettavaa. Joukkoon mahtuu monta nokkelaa aihevalintaa, joista seuraavassa kaksi: Koirat lemmikkieläiminä: kaupunkikoiran ja koiranomistajan välisen suhteen tarkastelua vuosituhannen vaihteessa. Leena Kaukio, sosiologia, 2002 "Itselläni on koiria ja idea syntyi henkilökohtaisesta innostuksesta ja intohimosta", Kaukio kertoo graduaiheestaan. Gradu valmistui kiireettä työn ohella. "Se oli useamman vuoden projekti. Aloitin työn valmistelun vuosina 1997 ja 1998, ja 2002 tutkimus valmistui." Kaukio kertoo käyttäneensä lähteinään artikkeleja sekä amerikkalaista ja brittiläistä kirjallisuutta. Kotimaista kirjallisuutta aiheesta löytyi vähemmän. Sen sijaan Kaukion omat kokemukset koirista auttoivat häntä haastattelutilanteeseen eläytymisessä. Juoruilun merkitys ystävien välisessä vuorovaikutuksessa. Sanna SuokkoKivistö, puheviestintä, 2001. "Jos suoraan sanotaan, niin etsin tarpeeksi hullua aihetta, jotta oma mielenkiinto säilyisi koko prosessin ajan", Suokko-Kivistö kertoo, vaikka myöntääkin, että juoruilua oli vaikea tutkia tieteellisesti. Varsinkin teorian löytäminen tuotti hankaluuksia. Aiheesta innostui kuitenkin myös työn ohjaaja, sillä onhan juoruilu osa ihmisten välisiä vuorovaikutusta. Menetelmäksi tutkija valitsi eläytymismenetelmän, jossa tutkimusaineistoa kerättiin fiktiivisillä kehyskertomuksilla. Suokko-Kivistö näkee gradussaan myös yleispätevyyttä, sillä juoruilu on osa kaikkien elämää. MISTÄ AIHE GRADULLE? TEKSTI: JUHA MÄKINEN KUVAT: HANS-PETER VVECKMAN Markus Mattlar, 26, journalistiikka: 'Teen gradua pienpuolueiden kuvasta sanomalehtien politiikan sivuilla. Aihe syntyi, kun hoksasin, että olen monia vuotta katsonut tv:stä innostuksella pienpuolueiden vaalitenttejä." Marja Minkkinen, 24, johtaminen: "Graduni aiheena on osaamisen kehittäminen kuntaorganisaatiossa, casena Uuraisten kunta. Tarjosin sitä itse Uuraisille, jossa olen asunut pitkään. Taloustieteissä on harvinaisempaa tehdä gradu kuntapuolelle, useimmat tekevät sen yrityksille." Mikko Lehtinen, 24, etnologia: Teen gradua kauhuelokuvista ja ruumiinkuvasta. Käsittelin aihetta kuvakoulutuksen analyysitehtävässä, ja huomasin, että sitä voi lutkia myös etnologisesta näkökulmasta. Onhan se mukavaa kenttätutkimusta istua sohvalla ja katsoa leffoja." iii Asukasneuvostovaalit yo-kylässä TÄNÄ SYKSYNÄ ylioppilaskunnassa ei järjestetä edustajistovaaleja, mutta Kortepohjan ylioppilaskylan asukasneuvostovaalit pidetään jokavuotiseen tapaan. Asukasneuvosto päättää muun muassa ylioppilaskylan budjettiesityksestä ja vuokrista. Neuvosto myös valitsee vapaa-aikasihteerin. Äänioikeutettuja ovat kaikki yo-kylässä päävuokralla asuvat 16 vuotta täyttäneet. Sääntömuutoksen myötä vaaleilla valitaan nykyään vain neljä asukasneuvoston yhdeksästä jäsenestä. Lopui viisi valitsee JYYn edustajisto. Koko asukasneuvoston merkitys on aiempaa vähäisempi, sillä ylioppilaskunnalla on nykyään huoltoyhtiönsä, JYY-palvelut Oy "Kyllä asukasneuvostolle silti vielä tarvetta on: se tekee yo-kylän budjettiesityksen ja päättää asumiseen liittyvistä asioista", toteaa JYYn pääsihteeri Simo Pöyhönen. Ehdokkaita vaaleihin on asettanut vain kaksi vaaliliittoa, demarivetoinen vaaliliitto Värikkäät sekä Pörssi & Dumppi. Kovin rajua pudotuspeliä asukasneuvoston paikoista ei käydä, sillä ehdokkaita on yhteensä ainoastaan kymmenen. Asukasneuvostovaalien ennakkoäänestys järjestetään tämän lehden ilmestymispäivänä 27. lokakuuta, ja varsinainen äänestyspäivä on keskiviikkona 3. marraskuuta. Molempina päivinä äänestää voi kahvila Ulpukassa klo 12-20. Äänestämässä käyville tarjotaan pullakahvit tai -teet. JUHA MÄKINEN Hanna-Leena Kämäräinen, 24, psykologia: "Graduni valmistui vuosi sitten. Aiheena oli akuuttien psykoosien hoitaminen avoimen dialogin hoitomallilla. Käsittelin aihetta projektiopinnoissani ja jatkoin siitä graduparini kanssa. Aihe tuli siis laitokselta, mutta se kiinnosti itseänikin."
• • • • Jyväskylän Ylioppilaslehti 13/2004 Opiskelijat oireilevat lähes päivittäin YTHS on huolissaan rohdosvalmisteiden runsaasta käytöstä TEKSTI: TONI PELTONEN PIIRROS: HANS-PETER VVECKMAN VUONNA 2000 TEHDYN korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan neljäsosaa miehistä ja 41 prosenttia naisista vaivaa ainakin yksi sairauden oire joka päivä. Lähes jokainen oire oli yleisempi naisilla kuin miehillä. Naisien ehdottomasti yleisin vaiva oli väsymys, jota tunsi viikoittain 32 prosenttia opiskelijanaisista. Yläselän tai niskan oireet tulivat heti perässä. Viidesosa miehistä taas kärsi nuhasta ja tukkoisuudesta, ja toiseksi yleisintä oiretta, väsymystä, valitti 16 prosenttia vastanneista. Yleisoireet (kuten päänsärky, huimaus ja väsymys) sekä vatsatai psyykkiset oireet eivät aina viittaa suoraan sairauksiin, vaan viestivät jotain opiskelijan elämänvaiheeseen, opiskeluun, elämäntyyliin ja ihmissuhteisiin liittyvistä asioista. "Kun ihminen kokee oireita, hän olettaa, että takana on jokin elimellinen sairaus. Aina sitä ei kuitenkaan tutkittaessa löydy, jolloin oireilu saattaa liittyä elämäntilanteeseen tai mielenterveyteen", ylilääkän Pirjo Paajanen Jyväskylän YTHS:stä toteaa. "On hyväksyttävämpää sanoa, että niskat ovat kipeät kuin että ei tiedä, onko valinnut oikean opiskelualan tai työpaikan." Niska-hartiavaivoista kärsivillä oli muita enemmän psyykkistä oireilua, stressiä ja yleisoireita. Syömishäiriöitä koki naisopiskelijoista kahdeksan prosenttia ja miehistä kolme. Syömisensä epänormaaliksi kuvanneet kokivat vertailuryhmää enemmän ylirasittuneisuutta, joka ilmeni laaja-alaisesti heikentyneenä opiskelukykynä ja itseluottamuksena. "Terveys vaikuttaa opiskelukykyyn. Usein mielenterveyshäiriöihin liittyy opiskelukyvyn ongelmia. Samoin monet krooniset sairaudet aiheuttavat poissaoloja", Paajanen sanoo. Paajanen kuitenkin toteaa, että alkujärkytyksen jälkeen krooninen sairaus ei enää välttämättä vaikuta opiskelujen sujuvuuteen. YTHS:n tekemästä tutkimuksesta on täksi syksyksi tarkempaa selvitystä tehnyt Kelan tutk i m u s o s a s t o . Tutkan alla olivat, mitkä terveystekijät vaikuttavat esimerkiksi niska-hartiaoireiluun. allergiseen nuhaan, rohdosvalmisteiden käyttöön, opiskelukykyyn ja syömishäiriöihin. Tutkimukseen osallistui lähes 3200 opiskelijaa. Vuonna 2003 Jyväskylässä YTHS:n lääkäreiden vastaanotoilla kävi lähes 11 000 opiskelijaa. Yleisin syy hakeutua vastaanotolle oli ehkäisy, jonka jälkeen tulivat allergiset oireet: astmat, nuhat ja ihottumat. EHKÄ YLLÄTTÄVIN havainto Kelan analyysissä oli yliopisto-opiskelijoiden runsas rohdosvalmisteiden käyttö. Kaksi kolmasosaa naisopiskelijoista ja puolet miesopiskelijoista käytti säännöllisesti tai satunnaisesti vitamiinija kivennäisainevalmisieita, muita lääkkeenomaisia ainetta tai luontaistuotteita. R o h d o k s i e n käyttö viittaa tarkempaan huolenpitoon omasta hyvinvoinnista, sillä valmisteita käyttävien liikuntatottumukset olivat terveellisemmät ja he ajattelivat ruuan terveellisyyttä muita opisL kelijoita u s e a m min. Toisaalta samoilla ihmisillä oli myös enemmän terveysongelmia kuin muilla opiskelijoilla. He käyttivät käsikauppalääkkeitä enemmän ja kävivät useammin lääkärin, terveydenhoitajan ja fysioterapeutin vastaanotolla. Tutkijat korostavatkin, että rohdosten käyttö pitää ottaa puheeksi lääkärin vastaanotolla, jotta käytön syyt ja yhteisvaikutus voidaan arvioida. "Rohdoksilla on miljoonamyynti ja mainostuksessa pelataan mielikuvilla. Tuotteet eivät kuitenkaan ole lääkkeitä, joten niitä ei tulkita samoin kriteerein. Niiden positiivisia vaikutuksia voi kuvata vapaasti, mutta sivuvaikutuksia ei tarvitse mainita", Pirjo Paajanen pohtii. "Kannattaakin miettiä mihin rahansa laittaa, lumevaikutus kun on aika iso. Normaali ruokavalio riittää täyttämään useimmiten kaikki tarpeet", hän jatkaa. KOLMASOSALLA yliopisto-opiskelijoista oli ongelmana saada otetta opiskeluistaan. Opiskelukykyä heikensivät olennaisesti väärä opintoala, riittämätön opintojen ohjaus ja opiskeluryhmään kuulumattomuus. Mutta siihen liittyi myös psyykkistä ja fyysisiä oireilua sekä epäterveellisiä elintapoja. "Olen miettinyt, että nykyään ihmisillä on liian suuret vaatimukset ja rima on kauhean korkealla. Kaiken pitäisi olla täydellistä, kun usein elämä onkin aika keskinkertaista. Tämä jo aiheuttaa ahdistusta, joka näkyy oireina", Paajanen sanoo. "Olen usein markkinoinut, että opiskeluistakin pitää ottaa selkeitä vapaapäiviä. Työja vapaa-ajan eron pitää olla olemassa." Ylilääkäri painottaa monta kertaa potilailleen perusasioiden tärkeyttä ja nauraakin joskus tuntevansa itsensä opiskelijoiden äidiksi. "Ainakin yksi lämmin ateria päivässä, säännöllinen vuorokausirytmi, tarpeeksi unta ja liikuntaa", Paajanen kertaa perustan hyvinvoinnille. MITEN YLIOPISTOSTA VOI VALMISTUA? MAISTERIPALSTA KERTOO! Maija Voutila, 29 vuotta Syntymäpaikka: Kinnula Nykyinen asuinpaikka: Jyväskylä Aloitusvuosi Jyväskylän yliopistossa1996 Valmistumispäivämäarä: KK 28.6.2004, FM 8.9.2004 Suoritetut opintoviikot: 2 3 3 Pääaine: KK-tutkinto (lastentarhanopettaja): kasvatustiede, erityisesti varhaiskasvatus, FM-tutkinto: journalistiikka. Sivuaineet puheviestintä, taideaineiden integrointi varhaiskasvatuksessa. Gradun otsikko: "Se haisteli meitä/" Kohderyhmän huomioiminen lastenohjelman toimitustyössä, tapausesimerkkinä Pikku Kakkosen Taitavat koirat. Gradun tekemiseen käytetty aika: Seminaarista palautukseen 3,5 vuotta. OriNTOJl-N ETENEMINEN 1. vuosi 5. vuosi Opintoviikkoja suoritettuna Syksy: 147 syksyn jälkeen: 26 Kevät: 159 Opintoviikkoja suoritettuna 6. vuosi kevään jälkeen: 26 Syksy: 162 "20 ov:tä Tukholman LärarKevät: 197 högskolanista merkittiin scu7. vuosi raavana syksynä ja keväänä." Syksy: 200 2. vuosi Kevät: 200 Syksy: 3 8 8. vuosi Kevät: 82 Syksy: 206 3. vuosi Kevät: 230 Syksy: 94 9. vuosi Kevät: 114 Syksy: 2 3 3 4. vuosi Syksy: 116 Kevät: 139 } }Ok> o n helpottunut. Loppua kohden tuntui usein, etten valmistu ikinä. Viimeisinä vuosina suorituksista puuttui enää journalistiikan viimeinen tentti, tilastomenetelmien peruskurssi ja gradu, joka oli aloitettu ja ihan hyvässä mallissa. Olen ollut töissä nyt kolme vuotta lähes koko ajan, eikä työn ohessa opiskelu ollut tehokasta. Jouduin puijaamaan aika paljon opintotuen kanssa, koska työtilanteesta ei etukäteen voi tietää. Tukea jäi nostamatta yksi vuosi. Opiskelujen alku oli ankeaa, lähdin vaihtoon jo ensimmäisenä keväänä. Varhaiskasvatus ei ollut ykkösvaihtoehtoni, mutta olen tyytyväinen tehtyäni sen ____________________ loppuun. Journalismin maisteriohjelma tuli kuin taivaasta, sillä en olisi halunnut vielä töihin lastentarhanopettajaopintojen ollessa loppusuoralla. Olen tyytyväinen opintoihini, sillä sain sekä opettajan että toimittajan pätevyydet. Joidenkin kiinnostavien sivuaineiden kesken jääminen harmittaa. — KURSSIARVIOITA 1. Paras kurssi? Miksi? "Opettajaopinnoissa lastenkirjallisuus (mielenkiintoinen ja tärkeä) ja psykologia (karismaattinen opettaja, joutui itsekin lujille, hyödyllinen työelämässä). Journalistiikan puolella graafinen viestintä, hyviä vierailijaluentoja." 2. Huonoin kurssi? Miksi? "Radiotyö. En oppinut muuta kuin mitä appelsiinikello tarkoittaa. Huonosti suunniteltu, siis ei suunniteltu ollenkaan." 3. Helpoin kurssi? "Ruotsissa suoritetut vaihtoajan opinnot." 4. Vaikein kurssi? 'Tilastomenetelmien peruskurssi. Hah!" 5. Yleisiä kommentteja kursseista? "Opetuksen taso on hyvin kirjavaa. Ehkä se korostui sen vuoksi, että ennen viestintää opiskelin juuri pedagogisia opintoja." TYÖKOKEMUSTA: Viime aikoina tuntui kuitenkin siltä, että pakolliset opinnot valmiiksi ja paperit ulos. Valmistuminen ei ole helppoa. Napanuora yliopistoon on vaikea katkaista, kun se o n määrittänyt niin pitkän ajan elämästä. Enää ei voi palata turvalliselle kampukselle, vaan pitää oikeasti pärjätä itsekseen." Tallgärdens Annexet, vanhainkodin kesätyöntekijä (1997 ja 1998, Huddinge, Ruotsi) Kinnulan kunta, kulttuurityöntekijä ja tiedottaja (31.5.-4.6.1999, 28.6.-27.7.1999) Jyväskylän kaupunginteatteri, iltanäyttelijä (9.8.1999-20.2.2001) Yleisradio, Pikku Kakkonen, harjoittelija (20.4.2000-31.5.2000 ja 14.8.2000-30.8.2000) Kesiä-Suomen alueuutiset, harjoittelija (1.9.2001-30.1.2002) Keskisuomalainen, avustaja (1994-2003), kesätoimittajana ja sijaisuuksia (2000-2003), toimittaja (19.1.2004-) — —
Kuhmolcrismafia valtasi puheviestinnän Jyväskylän Ylioppilaslehti 13/20041 TEKSTI: MIKKO MATTLAR KUVA: HANS-PETER VVECKMAN JO VIIDENTENÄ VUONNA peräkkäin Jyväskylän yliopistoon puheviestintää lukemaan on päässyt miespuolinen kuhmolainen. 11 000 asukkaan kainuulaisen pikkukaupungin poikien pesiytyminen aineeseen on herättänyt epäilyjä aluekiintiöistä tai kaupungissa harrastettavista kummallisista preppausriiteistä. Puheviestintään kun otetaan vuosittain sisään vain 18 opiskelijaa. "He ovat todella hyviä opiskelijoita, mutta kuhmolaisuus ei ole valintakriteeri. Tämä on vain hämmästyttävä tilastollinen sattuma", toteaa puheviestinnän professori Tarja Valkonen. Kuhmolaiset miehet itse kiistävät vilunkipehn ja vakuuttavat kaiken olevan sattumaa. Siitäkin huolimatta, että kolme heistä on kotoisin samasta kadunmutkasta. TIMO KYLLÖNEN oli nykyisestä joukosta ensimmäinen sisälle päässyt kuhmolainen vuonna 2000. "Kiinnostusta oli viestintäalan kouluihin, mutta lopullinen syy hakemiseen oli se, ettei pääsykokeisiin tarvinnut lukea yhtään kirjaa", Timo tunnustaa. Timon kanssa yhtä aikaa haki hänen paras kaverinsa Markku Malinen, mutta ei päässyt sisään. Kuhmon poikien puheperinne syntyi kuitenkin jo seuraavana vuonna, kun Markku pyrki uudelleen ja läpäisi pääsykokeet. Keväällä 2002 sisään päässeellä Pekka Majaniemellä ei ollut opiskelupaikan selvittyä vielä aavistustakaan, että kuhmolaisia on puheviestinnässä jo ennestään. "Kuulin Markusta vasta Kuhmon baarissa kesällä", Pekka kertoo. Vuonna 2003 oli Pekan hyvän kaverin Erkka Piiraisen vuoro, ja viimeisin kuhmolaismafian jäsen on tänä syksynä opinnoi aloittanut Aapo Mentula. Aapo haki puheviestintään ensimmäisen kerran jo vuosi sitten, mutia pääsi sisään nyt erikoishaussa. Muiden kuhmoKuhmolaismafian edustajat. Edessä Aapo Mentula ja Erkka Piirainen, sohvalla Markku Malinen ja Pekka Maja. Valokuvasta puuttuu Timo Kyllönen, joka oli kuvaushetkellä Kuhmossa. laisten saman alan opinnoista hän tiesi jo etukäteen. MYÖSKÄÄN Kuhmon lukiosta, poikien vanhasta opinahjosta, ei löydy selitystä ilmiölle. "Ihan normaalit äidinkielen kurssi! meillä on. vapaamuotoinen puhumisen kurssi löytyy, mutta se on ihan normaali syventävä kurssi, mikä varmaan on muuallakin", kertoo Kuhmon lukiossa äidinkieltä opettava Kaija Pura. Kuhmon poikia on ihmetyttänyt, että kotikaupungin tyttöjä ei ole näkynyt laitoksella, eikä edes pääsykokeissa. Tyttöjä on puheviestinnän opiskelijoista kuitenkin valtaosa. Kuhmolaisten invaasio Jyväskylään ei rajoitu pelkästään viestintätieteiden laitokseen. Pojat kertovat näkevänsä jatkuvasti kuhmolaisia kaupungilla. "Kuhmolainen erottuu aina katukuvassa. Jos ei muuten, niin se huutaa ohi ajaessa: 'Hyvä Kuhmo!'. Näin on nimittäin käynyt", Erkka toteaa. Myös kaupungin sisältä löytyy kuhmolaisten keskittymiä esimerkiksi Lutakosta, jossa Erkka ja Pekka asuvat. "Houkutellaan vielä Aapo sinne ja perustetaan kuhmolaisreservaatti. Nytkin meitä asuu siellä kahden talon säteellä jo viisi", Erkka suunnittelee. ENSI KESÄN puheviestinnän pääsykokeisiin ei sopivaa kuhmolaispoikaa ole vielä löydetty. Pojat tosin kiistävät, että mitään järjestelmällisiä etsintöjä nuorten miespuolisten ylioppilaiden joukossa edes tehtäisiin. "Huhut jokavuotisista drafteista, joilla uusi puhis valitaan Kuhmosta, ovat vain huhuja", Timo kuittaa. "Ollaan mietitty, pitäisikö ottaa Kaijaan yhteyttä, että rekrytoisi meille seuraavan", Erkka jatkaa kuitenkin suunnitelmista. Äidinkielenopettaja itse naurahtaa värväyspuheille: Tänä vuonna ei ole vielä puhumisen kurssia ollut. En tiedä, aika näyttää." "Kuhmolaiset ovat ensi vuonnakin lämpimästi tervetulleita multa kiintiötä ei ole", professori Valkonen puolestaan lähettää oppiaineen terveiset. Jo kolmena vuonna uuden kuhmolaisen opiskelukaverin saaneella Markulla on Kuhmo-ilmiölle selitys valmiina: "Ollaan naureskeltu, että lämän on pakko olla joku valtion tieteellinen koe. Ei tälle muuta selitystä voi olla." El JYY-KASVOJA VALTUUSTOON Vaikka kunnallisvaaleissa oli ehdolla lukuisia yliopisto-opiskelijoita, eivät äänestäjät nostaneet heitä joukolla Jyväskylän kaupunginvaltuustoon saakka. Ainoa valtuustopaikan saanut yliopisto-opiskelija oli keskustan Heini Utunen (180 ääntä). Opiskelijaehdokkaista suurimman äänipotin keräsi kristillisdemokraattien Asmo Maanselkä (227 ääntä), joka sai puolueensa ensimmäisen varasijan. Äänestysprosentti Jyväskylässä oli 54,3. KVATIN & JYTIN TEATTERIKERHO KVATin jaJYTin yhteinen teatterikerho kokoontuu 28.10. alkaen torstaisin klo 19-21 Lillukassa. Kerhossa pyritään harjoittelemaan mahdollisimman monia teatterin osa-alueita, näyttelemisestä lavastukseen. Kerhon ohjaajina toimivat Kaisa Mattila, Jonna Isaksson sekä Antti Marjakangas. Lisätietoja: kaelmatt@cc.jyu.fi. 050 367 3606. SALLISESTA KUNNIATOHTORI VIROON Rehtori Aino Sallinen vihittiin Tallinnan pedagogisen yliopiston kunniatohtoriksi 22. lokakuuta ansioistaan yhteistyön edistämisestä Tallinnan ja Jyväskylän yliopistojen välillä. Yhteistyö on toiminut jo parikymmentä vuotta, mutta järjestelmällistä siitä tuli vasta Sallisen rehtorikaudella. Yhteistyö vahvistettiin virallisesti sopimuksella tammikuussa 1997. OIKAISU Jylkkärissä 12/04 julkaistuun opintoviikkojen kuormittavuutta käsitelleeseen juttuun oli päässyt pujahtamaan virhe. Lukijoiden kommenteissa "löysät opintoviikot" -sarakkeen viimeisen sitaatin väitettiin käsittelevän OKL:n opintoja yleensä, vaikka kyse oli erityispedagogiikan laitoksen opinnoista. Kommentin antanut opiskelija huomauttaa, että OKLn opinnot ovat päinvastoin erittäin raskaita. Aiheesta lisää mielipidepalstalla sivulla 15. JYLKKÄRI X VUOTTA SITTEN Jylkkärin päätoimittajaksi valittu Lauri Perkki arvioi itseään, 23.1. 1970: "Rajattomassa viisaudessaan kansa valitsi minut riippumattoman vasemmiston edustajana ylioppilaskunnan parlamenttiin. Tämä tehnee minut siedettäväksi, jos kohta ei suosituksi, vasemmiston silmissä, menetetyksi oikeiston silmissä, ja niin pelkään hieman liian halutuksi kepun ja liberaalien ympyröissä. Eskola ja Ahmavaara ovat muuten hyviä jätkiä, mutta ei Jeesuskaan tyhmä ollut, jos on kirjoihin luottamista." hämeenaho Sakuin poikkeamaan la?5uuden koti kaupunkiini. Ersin sen <talon. m. Kcska talo oli yhä' piellä Entäpä vanha lanta Vaan sitten 7 En ole kävaissyttraän talla 'uhannela ainakaan . Keräsihän siifä inuiffcjj.nitftta Tettyrmj* ^e silti oli, Kuten tä nne•• olin taalla YI;osia sit ten opiskf\fma<sa.^n tie pojltVtiHut palattuani kutiin Vihdin paikkoihin, \Ws2 encnaa kväy ja tiftlätfekc.Sf di aivan ennallaan Ee rapautunut, haalistunut haarni/, vaaniva n entmlliin. Helvetti, ihmisetkin olivat aivan entisenlaisia, eivät vain samoja. Eikä nimiä tiennyt silloinkaan Pbistt 1 Muistut'. Kadonnut M h 2 i k 9 . . . MuTta. ei. Jl |g| [Siina se yha on Erään ystavini kantakapakka puretttm |T-firman ftf/mitifoien tieltä. Kane n kyllä kelpaa/ Mikseivät r»e pura knh> k3upt/nkia,vato kymmenen vucden välein\ ftogjglgäg kaikille.'
• • • Jyväskylän Ylioppilaslehti 13/2004 Markku Andersson ja kasvun paikka Tämän lehden ilmestyessä Markku Hänellä on edessään haastava tehAndersson on ollut Jyväskylän kautävä: kaupungin rapakuntoinen tapunginjohtajana tasan kuukauden, lous olisi saatava tolkulliseen tilaan. Anderssonin mukaan se on mahdollista, mutta palvelurakennetta on uusittava. TEKSTI: JUHA MÄKINEN KUVAT: PETTERI KIVIMÄKI 4
Jyväskylän Ylioppilaslehti 13/2004 Q M A R K K U A N D E R S S O N jaksaa hymyillä lempeästi, vaikka katsaus kaupungin talouteen ei hymyyn juuri aihetta anna. Jyväskylä on rapakunnossa. Työttömyysaste on lähes 15 prosenttia. Verotulot laskevat mutta käyttömenot kasvavat. Vuonna 2003 menot ylittivät tulot yli 25 miljoonalla eurolla. Viime vuoden lopussa kaupungilla oli lainaa 116 miljoonaa, ja velkataakka kasvaa tänä vuonna yli 30 miljoonalla. Näkymät ensi vuodelle ovat vielä huonommat. Tähän tilanteeseen Andersson on tuotu. Odotukset ovat suuret. Mutta onko Anderssonista Jyväskylän pelastajaksi? Onko se annetuista lähtökohdista ylipäänsä mahdollista? Tämän lehden ilmestymisviikolla Andersson luo julkisuuteen talousarvioesityksensä. Budjetista on tulossa "erinomaisen tiukka". Andersson sanoo aikovansa esittää erilaisia "polkujen päitä", joita pitkin Jyväskylän olisi lähdettävä kulkemaan. "Kaupungin taloutta ei saada tasapainoon yhdessä vuodessa. En myöskään halua tehdä käsijarrukäännöstä, jossa lähdettäisiin ankarilla toimilla oikaisemaan taloutta", Andersson toteaa. "Nykyisen laajuista palveluverkkoa ei näillä tuloilla pystytä ylläpitämään. On mielittävä, kuinka paljon tarvitaan seiniä, ja kuinka paljon seinistä voidaan irrottaa rahaa palveluihin." Jyväskylän kunnallisveroprosentti on nykyään 18,5. Sen nostaminen kunnallisvaalien jälkeen on hyvin todennäköistä. Lisääntynyi verokertymä ei kuitenkaan riitä alkuunkaan poistamaan ongelmia. "Jos kunnallisveroa nostetaan yhdellä prosenttiyksiköllä, mottaa se kymmenen miljoonaa euroa lisää. Sitä ei voi laittaa suoraan palveluihin, vaan osa on laiteltava velkojen maksuun." Andersson haluaa laatia Jyväskylälle pitkän tähtäimen taloussuunnitelman. Hän toteaa moneen kertaan, että helppoja ratkaisuja ei ole. Joitakin vihjauksia hän kuitenkin esittää. "Palveluntuottajille pitää saada syntymään aitoja markkinoita." "Konsemimitassa pitää käydä läpi. miten saadaan pääomia kiertoon Kaupungin ei tarvitse itse omistaa kaikkea." "Kolmas sektori ei saa syödä kaupungin kädestä; sen pitää pystyä myös puremaan kaupungin kättä. Ei ole yksi tai kaksi kertaa, kun jotkut kolmannen sektorin toiminnot ovat tulleet kaupungin toiminnoiksi." K A U P U N G I N J O H T A J A N keväinen valintaprosessi oli hämmentävä mylly. Alunperin johtajaa haettiin julkisesti. Kisaan ilmoittautui kuusi hakijaa, joista ketään ei kutsuttu edes haastatteluun. Seuraavaksi etsittiin "suostumuksensa antaneita" ehdokkaita. Valintaa lykättiin kertaalleen, ja lopulta Andersson vedettiin peliin mustana hevosena. Hänet valittiin tehtävään yhden äänen erolla. Tappiolle jäi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, sosialidemokraattien Kalevi Olin. Jyväskylään Andersson tuli Lappeenrannasta. jossa hän oli kaupunginjohtajana yli kymmenen vuoden ajan. 1990luvun loppupuolella Lappeenrannan taloustilanne koheni, mutta parina viime vuotena kaupunki on kuitenkin joutunut kasvattamaan velkataakkaansa. "On mietittävä, kuinka paljon tarvitaan seiniä, ja kuinka paljon seinistä voidaan irrottaa rahaa palveluihin." Andersson sanoo olevansa innokas organisaatioiden uudistaja ja lupaa olla sitä myös Jyväskylässä. Lappeenrannan politiikkaa läheltä tarkkaillut kommentoija toteaa, että Andersson hallitsee talouskysymykset ja on hyvä henkilöjohtaja, mutta mikään visionääri hän ei kuitenkaan ole, vaan pikemminkin poliitikkojen tahdon toteuttaja. Andersson itse korostaa hyvän yhteistyön merkitystä. Jääkiekon ystävänä hän hakee puheeseensa vertauskuvia kaukalosta: "Haluan rakentaa toimivan kaupunkijoukkueen. Olennaista ei ole, kuka maalin tekee, vaan se, että maali syntyy ja lopussa taululla on hyvät lukemat." J Y V Ä S K Y L Ä N A S U K A S M Ä Ä R Ä kasvaa tasaista tuhannen hengen vuositahtia. Syyskuussa rikki meni 8 3 000 asukkaan raja. Andersson myöntää, että kasvu on ongelmallisen nopeaa. "Kasvu on pääsääntöisesti myönteinen tekijä. Ongelmiakin siitä syntyy, mutta ne ovat miellyttävämpiä ja mielenkiintoisempia kuin laskevan väestön ongelmat." Andersson muistaa moneen kertaan mainita, että Jyväskylä on maantieteellisesti pieni (106 km2), mistä seuraa, että rakennusmaat uusille asukkaille ja yrityksille ovat vähissä. Nyt väännetään kättä muun muassa Kortepohjan kupeessa sijaitsevasta Haukanniemestä: pitäisikö se kaavoittaa asuinalueeksi vai säilyttää virkistysalueena? Jyväskylän kaupunkia ympäröi kolmelta suunnalta Jyväskylän maalaiskunta. Maalaiskunnassa asuu 34 000 ihmistä, joista monet käyvät kaupungin puolella töissä, ostoksilla, harrastamassa ja huvittelemassa. Kaupungin ja maalaiskunnan yhdistymisestä on puhuttu jo vuosikymmeniä. Andersson on selvästi kuntaliitoksen kannalla, mutta toteaa, ettei lähde sitä väkipakolla ajamaan. "Sellainen pakkoliitoskeskustelu, jota Jyväskylässä 1970-luvulla käytiin, on hedelmätöntä. Pallo tässä asiassa on maalaiskunnalla." Edellisessä työpaikassaan Andersson oli ajamassa Saimaankaupunki-hanketla, jossa Imatra, Joutseno ja Lappeenranta olisi yhdistetty 100 000 asukkaan Saimaankaupungiksi. Hankkeen kariutuminen harmitti Anderssonia. Täällä hänellä on revanssin paikka. Jos kuntaliitos toteutuisi. Jyväskylä hätyyttelisi jo Oulun paikkaa Suomen kuudenneksi suurimpana kaupunkina. Diskomies urakoi tuplatutkinnon * Kokemusta ja asiantuntemusta edustajistoon HUK j n MARKKU 43JANDERSS0N • J O O r n p u h e e n j o h t a j a • edustajiston jäsen • • JYY:n kiinteistötoimikunta • HSO:n kuraattori PORVARILLINEN VAALILIITTO öw>a»iB*n \i>7.-* IfSHB j f n JärvijeH*, »h. IBM* ETTS. 8 " **•*?• MXiSSEK i U a in *!o .«. U o 18. IS pobj* A M tuiuent» »yoice**ASTA Aho«äi. Su 212. blavi V< • • p.S. Unturtfc^ forf* majeure fcuslta* A A * * A A « | tettnis^n AU» nefaotlens A lei k l u b t a t feanSa M" Ui j j kiior. p^iao. . ; in urti^itu ta NlMMl o« bo«iy i a H 1 ™TM£T£***STT» kuun toputla g » r a m i « Jtiperän p»i* TOSI S K. :Vasemmalla Markku Anderssonin edustajistovaalimainosJylkkärissä syksyllä 1973. Lehdessä Anderssonin vaalikampanjaa luonnehdituin "isänmaallisten tunteiden äärirajoilla leikitteleväksi". Oikealla Hämäläis-satakuntalaisen osakunnan ilmoitus Jylkkärissä syksyllä 1972. Tulppaanit kasvoivat Anderssonin mukaan Kortepohjassa. M A R K K U A N D E R S S O N on syntynyt vuonna 1950 Tampereella. Jyväskylään hän muutti opiskelemaan armeijasta päästyään syksyllä 1970. "Ensimmäinen syyskuuta 1970 liityin ylioppilaskuntaan, osakuntaan ja Tuhatkuntaan. Kaikki samana päivänä." Anderssonin poliittinen herääminen tapahtui lukioiässä 1960-luvun lopulla Jo sitä ennen hän oli kirjoittanut mielipiteitään ahkerasti eri lehtiin nimimerkillä, koska kotona kirjoittelua ei katsottu hyvällä. Opiskelijapolitiikka veti kokoomuslaisen mukaansa, ja Andersson nousi pian JOO-ryhmän (Jyväskylän Opiskelevat Oikeistolaiset) puheenjohtajaksi. Ylioppilaskunnan edustajistossa hän istui vuosina 1971-1977. Useana vuonna hän oli edustajistovaalien ylivoimainen äänikuningas, huippuna syksy 1975, jolloin hän sai 121 ääntä. Seuraavaksi suosituimman ehdokkaan äänisaalis oli miltei puolet pienempi. "Opiskelijapolitiikka alkoi varsinaisesti vasta 1960-luvulla. Aiemmin politikointi ei ollut suotavaa yliopistossa. Sitten yhtäkkiä kaikki politisoitui: ainejärjestöt. osakunnat, asukasneuvostot ja laitosneuvostot. Se oli eräänlaista rajojen hakemista." 1970-lukua ja taistolaistraumoja perataan nykyään ahkerasti julkisuudessa. Anderssonin mukaan ajalle oli tunnusomaista, että vaikka julkisesti otettiin kovasti yhteen, olivat aatteelliset vastustajat kuitenkin hyviä kavereita keskenään. "Taistolaisuus oli hyvin vahvoilla. Kyllä silloin oli aitoa huolta siitä, että perinteiset arvot olivat uhattuna. Opetukseen tuli marxismi-leninismiä, josta sitten käytiin keskustelua, että onko se liedettä ja kuuluuko se yliopistoon vai ei." Aikalaiset muistavat Anderssonin toimeliaana ja energisenä miehenä. "Ande" sai nimeä Hämäläis-Satakuntalaisen osakunnan eli Hösön diskojen järjestäjänä. Jyväskylän Ylioppilaslehden sivuilla Anderssonin nimi lulee vastaan kohtalaisen harvoin. Vuoden 1973 viimeisessä numerossa Andersson kritisoi kovasanaisesti väistyvää päätoimittaja Pekka Alarotua: "Paikallisen ylioppilaslehtemme täysi linjattomuus ja perättömien herjojen heittely sai ennätyspisteel viime numeronsa pääkirjoituksessa, jossa lehden kepulainen päätoimittaja Pekka Alarotu teki täysin perättömiä ja mielettömiä vihjailuja porvarien linjasta..." Alkuvuodesta 1974 Andersson myös haki Jylkkärin päätoimittajaksi. Valituksi tuli kuitenkin keskustalainen Pauli Suuniitty. Politikoinnin ja bilettämisen ohessa Andersson opiskeli ahkerasti tehden kaksoistutkinnon. Hän valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi vuonna 1975. Kasvatustieteistä maisterin paperi tuli kolme vuolta myöhemmin. Hikipinko Andersson ei myönnä olleensa. Opiskelijaelämästä Andersson siirtyi jouhevasti yliopiston palkkalistoille. Vuonna 1976 hänestä tuli kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntasihteeri, ja tässä toimessa hän jatkoi lähes seitsemän vuotta. Myös opiskelijapolitiikka vaihtui kunnallispolitiikkaan. Jyväskylän kaupunginvaltuustoon Andersson nousi vuonna 1977, ja kaupunginhallitukseen nuori lupaus otettiin vuonna 1981. Nämä toimet jäivät taakse, kun Andersson vuonna 1983 valittiin Porin kaupunginsihteeriksi. Opiskeluvuosiaan Andersson muistaa lämmöllä. Osallistuminen opiskelijapolitiikkaan toimi kouluna myöhemmälle uralle. "Jos olisin käynyt yliopiston kirjekurssina, niin tuskin olisin näissä hommissa." PÄRSTÄKERROIN ASIAA ULKONÄÖSTÄ Markku Andersson Jyväskylän kaupunginjohtaja 1. Mikä on suhteesi hiuksiin ja miten tuo suhde on muuttunut vuosien varrella? "Se on tämä perinteinen virkamies-look, jossa ei paljon muutoksia tapahdu vuoden eikä vuosien mittaan. Mutta silloin, kun minusta viimeksi on lylkkärissä ollut kuva, tukka ulottui harteille eivätkä viikset olleet yhtä hyvin muodostuneet." "Viikset kasvatin opiskeluaikana. Sitä mukaa kun tukka lyheni, viikset kasvoivat." 2. Näkemyksesi pään alueen koristamisesta? "Ei ole lävistyksiä, ei silmälaseja, ei aurinkolaseja ei oikeastaan mitään. Lippis kesällä ja pipo talvella." 3. Muun ehostautumisen tärkeys? "Siinäkin pätee töissä ollessa virkamies-look. Kotona ollaan naturelle, (arkut jalassa ja t-paita tai college päällä. Jos meinaan lähteä vääränlaisessa asussa edustustilaisuuteen, sihteeri viimeistään ovella pysäyttää." 4. Oletko päässyt pärstäkertoimellasi eteenpäin elämässä? "Eiköhän se perustu johonkin muuhun. Mutta sain minä koulussa Hymypoika-patsaan, ja hymy on ilmeisesti jonkinlainen tavaramerkki. En ole kaikkein totisin henkilö." 5. Mikä on pärstäkertoimen ja p ä ä k e r i o i m e n oikea suhde? "Kyllä brainstormaus on vaativampi laji kuin pärstäkerroin."
HU Jyväskylän Ylioppilaslehti 13/2004 L O U N A S e 5 1 1 1 6 | l f ^ L — ^ — . ' " ~ " .'-•'•" " ' • ' H ' " " ">" ! " " • ' I ' 1 1 ' •' M ' " K . 11. II 1.1 " I I u l l „ 1 i s M I I I I I I u k s i i n 1 > | H s M l l | . l l III 11,1 _ . > > 1 . l s . l l l.i.i II U . l l l II 11 11 . 11 |.l ] 111 M 11,111 I I I 1 r . . U , | \ 1 K l ' 1 M 1 1 \ 1 1 1 ] V . ' 1 , _ _ ^ _ _ _ J ^ J | | | Tl 26.10. TO 28.10. MA L U . Tl 2.11. KE 3.11. PE 5.11. Punajuurikiusaus Kalkkunapihvi Riistakäristys KE 27.10. Soija-kasviswokki Pippuripihvi, kermapippurikastike Juustoinen kirjolohikastike Aurajuustokastike Keitetyt nakit, perunasose Jauhelihakastike Kesäkurpitsakeitto Merellinen lasagne Broilerleike Purjo-perunavuoka Kalamurekepihvi Curry-porsaspata T 4 . l l . Kasvispyörykät Tonnikalakastike, spaghetti Kinkkupizza MA 8.11. KEHY-lounas: Yrttipihvit, vihanneskastike Pippuripihvi, kcrmapippurikastike Juusioinen kirjolohikastike PE 29.10. Kasviskaalilaa tikko Kaalilaa tikko Kalatäytepihvi Makkaraherkku l l O K I V I JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA Kasvishemekeitto, pannari Hernekeitto, pannari Broilerpyörykät Kasvisjuustokeilto Paistettu kala, purjokastike 25-VUOTIAS KAMPUS KUSTANNUS TARJOAA Vainikkala: Oppinut taikina Kirjoituksia kirjallisuuden teoriasta,kielestä ja kulttuurista Klassikko mikä klassikko!!!! 3,00 e Riukulehto: Sabotaasia ja kerskakulutusta Mainio ufo-Vcblenin esittely. 3,00 e SalomaaJ.E.: Friedrich Niezsche Aina akkuraattia! 5,00 e Lind: Radikalismista aikalaisanalyysiin Tutkijaliiton kehitys 1979-luvulta 1990-luvulle Aivan liian vähälle huomiolle jäänyt kirja. 3,00 e Töttö: Pirullinen postivismi Kysymyksiä laadulliselle tutkimukselle Metodologista satiriia. Hyvä! 5,00 e Halmesvirta et.al: Aatteiden kamppailu elintilasta Viktoriaanisen ajan näkemyksiä ihmisestä ja yhteiskunnasta Raatilainen sisältyy kirjaan. 5,00 e Opiskelijan akateeminen kirjakauppa K a i l l U U S Kauppakatu 9 puh 260 3157 RVfffjf \ kirjamyynti@kampusriata.fi l tww.hu.fi/UoliWi.' Ke 3.11. "1st Slavic Olympic Games Jyväskylä 2004" / 0.5C siavic melancltely is not pan of tms party! Pe 5.11. Rikos Sensitiue / 3C Tiski jukkatrio Tampereelta Pe 5.11. Club Kaappi / 2-6G (yläkerta) The House of Horror yhdessä Bizarre Clubin kanssa Ke 10.11. Teatteri Eurooppa Neljä -vedä hatusta / 10-5C La 13.11. SeisomanaikkakluDi /19 ia 22 / 5C MC Teemu Vesterinen. Ilari Johansson, Marko Kämäräinen, Jouni Kallio, Jarkko Grönroos, www.selsomaDaikka.com Ke 17.11. Praesens-improvisaatioklubi /19-01 / 2€ ihou, Keijo + f riends. Vapaa Pe 19.11. Arktisen upeeta -f esti vaaliklutii / 23-03 / 3C Elisabeth Underground, Oriental Jam, DJ Kosti a Ke 24.11. Teatteri Eurooppa Neliä -vedä hatusta / 10-5C Pe 26.11. Vanha koira opettaa / 3€ TuvahJ. Ramson, Hall chant La 27.11. Laiiantaiäksön # 2 / 3€ Spank My Jones. Hole In The Head, Radar Station wwwJauantalakson.cjb.net Cafe Lingua kerää kielet ja puhujat yhteen TEKSTI JA KUVA: HANS-PETER VVECKMAN SYYSKUUSSA KÄYNNISTYI Ilokiven ruokalassa Cafe Lingua, jonka tarkoituksena on kuukausittain kerätä yhteen eri kielten opiskelijoita parantamaan puhetaitojaan. Ensimmäisessä kielikahvilassa ihmiset muodostivat pieniä keskusteluryhmiä haluamansa kielen mukaan. Sittemmin kielet on merkitty pöytiin valmiiksi ja oma seurue löytyy helpommin. Eräs uutia järjestelyä ehdottanut oli suomea opiskeleva ranskalainen Matthieu Senoville. "Tämä on hyvä tilaisuus harjoitella ja tavata ihmisiä. Puhekieltä on vaikea oppia, koska suomalaiset puhuvat ulkomaalaisille yleensä vain englantia." Cafe Linguan vastuuryhmäläiset toivovat toimintaan mukaan varsinkin suomea äidinkielenään puhuvia miehiä. Suomea opettelevien on Ranskalainen Matthieu Senoville treenasi suomen taitojaan Cafe Linguassa. usein vaikeaa ymmärtää suomalaisten miesten puhetta. koska suurin osa opettajista on naisia. Cole lingua järjestetään seuraovon kerron 22. marraskuuta
Jyväskylän Ylioppilaslehti 13/2004 f Q Kimmo Schroderus, metalliduunari Ars Fennica -voittaja tekee Jyväskylään suurimman työnsä TEKSTI: JUHA MÄKINEN KUVA: HANS-PETER VVECKMAN KIMMO SCHRODERUS saapuu haastatteluun hyväntuulisena, vaikka on juuri saanut sakot ylinopeudesta ensimmäistä kertaa 12 vuoteen. "Yritin pysyä aikataulussa, ja ostin juuri tänään uudet rallikengät", taiteilija kuittaa välikohtauksen poliisin kanssa. Vauhti sopii kuvaan. Rock-taiteilijaksikin tituleerattu Schroderus kiinnittää huomion jo omalla olemuksellaan. Kantava ääni, käsivarret täynnä tatuointeja, ja pari metriä pituutta sen verran, että lukiolaispojan oli ryhdyttävä ompelemaan itselleen vaatteet, kun kaupoista ei löytynyt tyyliin sopivia. 33-vuotias Schroderus on syntynyt ja varttunut Jyväskylässä, mutta on asunut jo pitkään Helsingissä. Vanha kotikaupunki saa kuitenkin osakseen taiteilijan tähän asti suurikokoisimman työn. Schroderuksen suunnitelma voitti viime vuonna järjestetyn Valtion taideteostoimikunnan kutsukilpailun, ja hänen Hyöky-veistoksensa nousee Ylistönrinteen kampukselle syksyllä 2006. Hyöky on suunniteltu näkymään myös järven yli Mattilanniemen rantaan. Sillä on 5.5 metriä korkeutta, kuutisen metriä leveyttä, ja sen tekemiseen uppoaa noin 6,5 kilometriä terästankoa. Koolla aivan ilmeisesti on väliä. "Isossa mittakaavassa oma teos muuttuu kiehtovammaksi", Schroderus sanoo. "Suuri koko tarkoittaa myös mittavaa aikamäärää. Työvaiheen aikana teosta tapaa enemmän kuin yhtäkään elävää ihmistä. Suhde teokseen muuttuu kaverilliseksi." Kaverilinjaa Schroderus on noudattanut myös isojen teräsveistostensa nimeämisessä: Hyökyä edeltävät Vello ja Kuru. Teen suuria töitä myös siksi, että siihen on nyt mahdollisuus. Kun työstettävänä on isompi projekti, on siinä mahdollisuus tietynlaiseen rauhaan ja jatkuvuuteen: tullaan duuniin ja tehdään duunia sovittujen työaikojen mukaan. Tietyssä vaiheessa mun työ on periaatteessa aika pitkälle metalliduunarin meininkiä." 2000-LUKTJ on ollut Schroderukselle suotuisaa aikaa, sillä hän on saanut tehdäkseen merkittäviä julkisia tilaustöitä. Kimmo Schroderus Ylistönrinteen juurella. Hyöky-veistos nousee taiteilijan selän taakse syksyllä 2006. "Ensitilaajan merkitys on hirveän suuri. Tässä suhteessa Helsingin kaupungin taidemuseo on vetänyt rohkeaa linjaa tilaamalla töitä uusilta tekijöiltä. Sen jälkeen muutkin tahot huomaavat, että hei, tuolta tyypiltähän voi tilata teoksen." Toisaalta Schroderuksen ilmaisu on muuttunut salonkikelpoisemmaksi. 1990-luvulla hänet tunnettiin eroottisesti latautuneista töistään, joiden keskeisin materiaali oli värikäs nahka. 2000-luvulla on syntynyt terästangoista hitsattujen orgaanisten möykkyjen sarja, jota Ylistönrinteeseen nouseva Hyöky jatkaa. On vaikea kuvitella, mistä löytyisi se arvovaltainen seinä, jolle ripustettaisiin nahkakehyksinen peili, jonka lasin alla häilyy kuva rakastelevasta parista. Schroderuksen mukaan tyylinmuutoksessa ei kuitenkaan ole kyse kesyyntymisestä, vaan se syntyi kyllästymisestä esittävään taiteeseen. 'Vuonna 1999 esittävyys oli taiteessani mennyt niin pitkälle kuin voi mennä. Sänky oli sänky ja pöytä oli pöytä. Aina muutaman vuoden välein pitää keksiä uusi haaste, ja siinä vaiheessa se haaste oli abstraku muotokieli. Ensin ajatus tuntui oudolta, mutta jo parin viikon työskentelyn jälkeen oudon miellyttävältä." SCHRODERUS PITI ensimmäisen yksityisnäyttelynsä jo vuonna 1993. Viime vuonna hän loimi Mäntän kuvataideviikkojen kuraattorina, ja lopullinen läpimurto suureen julkisuuteen tapahtui viime keväänä, kun hän sai Ars Fennica -palkinnon. Sitä seuranneen julkisuuden Schroderus sanoo olleen 99prosenttisesti positiivista. "Näkyvyyttä tarvitaan, sillähän tässä eletään." Ylistönrinteen Hyöky työllistää Schroderuksen seuraavan kahden vuoden ajaksi. Sen ohessa hän aikoo "iltapuhteina" kehitellä uusia ideoitaan. Niistä päällimmäisinä ovat ajatukset laajentuvista ja supistuvista taideteoksista. H ä m e e n l i n n a s t a Kouvolaan ja Joensuuhun kiertävässä Ars Fennica -näyttelyssä on esillä tämän idean ensimmäinen konkretisoituma, teräksinen Laajentuja. Käsityöläislevynkansia l u o n n o n m a t e r i a a l e i s t a ANDY NVARHOLIN tunnetuimpiin töihin lukeutuvat varmasti Velvet Undergroundille ja Rolling Stonesille suunnitellut levynkannet. Myös Kimmo Schroderuksen ansiolistaan kuuluu levynkansisuunnittelua, vaikka se onkin jäänyt vähemmälle huomiolle. Tämä johtunee siitä, että jyväskyläläinen LuLu ja ystävät -yhtye ei ole saavuttanut aivan yhtä näkyvää asemaa populaarimusiikin virallisessa kaanonissa kuin VVarholin asiakkaat. Jo Hutsu ja LuLu -duon vinyylisingle Jäämereltä tuulee (1992) oli tarkoitus kääriä nahkaisiin kansiin. Kustannussyistä materiaali kuitenkin vaihtui säkkikankaaseen. Kivinen tie -ep (1995) on pakattu tavallisen tylsiin muovikansiin, mutta siinäkin on Schroderuksen ottamat valokuvat. Varsinaisia kansitaiteen helmiä ovat kahden täyspitkän cd:n (Luma 1997 ja Puu 1999) nahkaiset ja puiset kannet. Schroderus teki niistä mallikappaleet, ja kannet kasattiin talkooporukalla. Levyistä otettiin muutamien satojen kappaleiden painokset. Erityisen tyytyväinen Schroderus on Luman nahkaiseen kanteen. Puu on materiaalina oikukkaampi, ja Puu-levyn kansilla on ollut tapana käpristyä omistajiensa hyllyissä. Uusi LuLu ja ystävät -levy on antanut odottaa —.. itseään. Schroderus kuitenkin elättelee toiveita päästä täydentämään albumien kansitrilogia teräksisellä kannella.
I B Jyväskylän Ylioppilaslehti 13/2004 Kirjcmtekoa kampuksella JYYn julkaisusarja käynnistyi 25 vuotta sitten Idyllit murtuvat valkokankaalla suhteellisista rikoksista Yksi JYYn julkaisusarjan alkuun potkaisijoista, Heikki Marjomäki. Taustalla olevan kirjahyllyn täyttämiseen eivät Kampus Kustannuksen julkaisut aivan vielä riittäisi. tusneuvoston jäsenet valitsee JYYn edustajisto vuodeksi kerrallaan, mutta vaikkei olisi toimitusneuvoston virallinen jäsen, töitä löytyy motivoituneille. "Suurin osa porukasta on tullut mukaan siksi, että haluavat saada oppia kirjan tekemisestä. Kustannustoimittaikaalla jan työ ja kirjanteon taloudellinen puoli ovat tulleet tutuiksi, samoin painon kanssa asioinu", Koikkalainen kertoo. Lisötietojo Kampus Kustannuksen toiminnosta soo toimitusneuvoston puheenjohtaja Riitta Koikkoloiseha: korian@cc.jyu.li. TEKSTI JA KUVA: JUHA M Ä K I N E N MIKÄ YHDISTÄÄ SEURAAVIA: marinkielinen lastenkirja, yksi harvoista Herbert Marcusen suomennetuista kirjoista sekä Riitta Uusitalon ensimmäinen sarjakuva-albumi? Vastaus: ne kaikki ovat nähneet päivänvalon osana JYYn julkaisusarjaa. Ylioppilaskunnan piirissä on harjoitettu pienimuotoista kustannustoimintaa jo neljännesvuosisadan ajan. Julkaisusarja syntyi vuonna 1979, jolloin ylioppilaskunnassa valtaa piti puolueista riippumaton "kriilikkohallitus". JYY oli jo aiemmin osallistunut historian laitoksen kotiseutusarjan tuoitamiJyväskylällä on aina ollut paikkansa suomalaisella kustannuskartalla. Seminaarin lehtori Kaarlo Jaakko Gummerus perusti nimeään kantavan kustantamon Jyväskylään jo vuonna 1872. Gummerus on Suomen vanhin yleiskustantamo. Kustantamo muutti Helsinkiin vuonna 1985, mutta Gummeruksen kirjapaino sijaitsee edelleen Jyväskylässä Gummeruksen jättämää aukkoa paikkaamaan syntyi Atena Kustannus vuonna 1986. Perustaja ja toimitusjohtaja Pekka Mäkelä on vanha JYY-aktiivi; hän toimi ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana 1960-luvun lopulla. Kopijyvä-konserniin kuuluva Minerva Kustannus on erikoistunut tietokirjallisuuteen ja kotiseutuhenkisiin kuvateoksiin. Kirjoja julkaisuin ensin TEKSTI: MARKUS LATVALA SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON syyssarja esittelee ranskalaisen elokuvaohjaaja Claude Chabrolin kahden ohjaustyön voimin. Chabrol on 1950-luvun lopussa esiin nousseista uuden aallon elokuvantekijöistä (mm. Francois Truffaut, Jean-Luc Goddard) menestynein ja tuotteliain hän on urallaan ehtinyt ohjata jo yli 50 pitkää elokuvaa. Monet niistä ovat irillerimuotoisia tutkielmia ihmismielen arvoituksista, siistin pikkukaupunkiporvariston pimeästä puolesta, moraalista ja sen puutteesta. 27.10. nähtävä Teurastaja (Ranska/ Italia 1970) sijoittuu pieneen Tremolat'n kylään, jossa neiti Helene (Stephane Audran) toimii opettajana. Ystävänsä häissä Helene tutustuu teurastaja Popauliin (Jean Yanne), joka on juuri palannut kotikyläänsä 15 vuoden armeijapalveluksen jälkeen. Yksinäiset sielut alkavat hakeutua toistensa seuraan. Samaan aikaan käynnistyvät maalaisidylliä rumentavat verityöt, jotka kohdistuvat nuoriin tyttöihin. Stephane Audran on naispääosassa seen, mutta oma julkaisusarja keskittyi yhteiskunnallisiin ja sivistyksellisiin aiheisiin. Sarjan aloitti syksyllä 1979 Jukka Tavin Dostojevski-analyysi Toiminta vai toimimattomuus. "Taustalla oli tutkinnonuudistusta kritisoinut sivistysyliopistoliike. Idea oli, että yksi sivistyksen merkki voisi olla se, että opiskelijoiden opinnäytteitä ja hengentuotteita julkaistaisiin", muistelee j ulkaisusarjan käynnistämisvaiheessa mukana ollut Jyväskylän normaalikoulun historianopettaja Heikki Marjomäki. Marjomäen mukaan alkuperäinen tarkoitus oli, että graduja muokattaisiin hieman lukijaystävällisempään muoKopijyvä-nimikkcen alla, mutta profiilia nostettiin pari vuotta sitten Matti Kaarlejärven tultua toimitusjohtajaksi. Dekkarien ystävät tuntevat Jyväskylän paitsi kirjailija-kirjastonhoitaja Markku Ropposen ansiosta, myös vuonna 2001 perustetusta Blue Moon kustantamosta. Blue Moon on yhden naisen projekti; kustantaja Ulla Ekman-Salokangas on saattanut lukijoiden ulottuville tähän mennessä 20 käännösdekkaria. Hitusen matkaa kaupungin rajan toisella puolella, Palokassa, pitää majaansa jyväskyläläiskustantamoista tuntemattomin, Sharda. Kustantaja Lauri Hartman kuvailee Shardaa "kalliiksi harrastukseksi". Maailmalle on lähtenyt hieman toistakymmentä teosta, kaunokirjallisuudesta joogakirjoihin. myös syksyn toisessa Chabrol-elokuvassa Verihdät (Ranska/Italia 1973), joka esitetään 1.12. Audran esittää Lucien nea, maalaiskaupungin pormestarin Paul Delamaren vaimoa, jolla on intohimoinen suhde miehensä ystävän Pierren (Michel Piccoli) kanssa. Paul saa tietää asiasta, mutta se ei impotenttia miestä häiritse. Sen sijaan hän voisi kenties hyötyä parin vehtaamisesta tekeillä olevien maakauppojen yhteydessä. Pikkukaupungin kähmintäkultiuuri tarjoaa Chabrolille oivan ympäristön analysoida seksuaalisuuden, politiikan ja rikoksen kytkentöjä. Japanilaisen mestariohjaaja Kenji Mizoguchin Kalpean kuun tarinoita (Japani 1953) on keskiaikaisen kummitustarinan kaapuun puettu kuvaus ahneudesta ja petoksesta. Savenvalaja Genjuro tahtoo rikkaaksi ja hänen lankonsa, maanviljelijä Tobei, unelmoi samurain asemasta. Miehet jättävät kotikylänsä, unohtavat perheensä ja lähtevät kullan ja kunnian perässä kaupunkiin mutta törmäävät matkallaan aaveisiin. Fantasiaa ja realismia yhdistelevä Kalpean kuun tarinoita esitetään 3. marraskuuta. toon julkaisusarjaa varten. Käytännössä ne kuitenkin julkaistiin usein sellaisenaan. 1980-luvun puoliväliin saakka julkaisusarjan teokset olivat vaatimattomia monistenippuja. Vähitellen ulkoasuun ryhdyttiin panostamaan, ja myöhempiä julkaisuja saattaa kutsua jo oikeiksi kirjoiksi. Enin osa julkaisuista on tieteellisiä tai yhteiskunnallisia tekstejä. Joukkoon mahtuu muutama erikoisempi tapaus, kuten hollantilaisen sarjakuvapiirtäjä Willemin albumi Naulan kantaan. Willemin tarinat ovat niin räävittömiä ja provokatiivisia, että niiden julkaiseminen on pienoinen ihme. Kirjoista on oiettu kerrallaan enintään 500 kappaleen painoksia. Muutamien hittituotteiden painokset ovat nousseet tuhatlukuihin. Näihin lukeutuu pann vuoden takainen Vanhojen käsialojen lukukirja, joka koottiin historian laitoksen opetusmonisteiden pohjalta. Jähmeä Julkaisusarja-nimike vaihtui Kampus Kustannukseksi vuonna 1997, jolloin nykyinen toimitusneuvoston puheenjohtaja Riitta Koikkalainen astui remmiin. "Ydinajatus ei ole muuttunut miksikään 25 vuoden takaisesta Kampus Kustannus pyrkii tekemään tunnetuksi opiskelijoiden töitä sekä kustantamaan muuta kulttuurisesti tärkeäksi katsottua aineistoa", Koikkalainen toteaa. Kampus Kustannuksen painopiste on selvästi ollut humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä. Koikkalainen muistuttaa, että mikään ei estä tarjoamasta käsikirjoituksia myös muilta alueilta. "Meillä on hyvä kontaktiverkko eri alan ihmisiä ympäri Suomea, joten asiantuntevaa palautetta tekstistään kyllä saa." Kampus Kustannuksen toiminta on avointa kaikille kiinnostuneille. ToimiAndy Warhol tehtaili The Factoryssaan maalaustensa lisäksi elokuvia, joiden ohjaamisen hän usein jätti Paul Morrisseyn harteille. 10.11. nähtävä Heat (USA 1972) on Hollywood-parodia laitapuolen kulkijoista losangelesilaisen motellin liepeillä. Päähenkilö on entinen lapsinäyttelijä Joey, joka päättää hyödyntää komeaa kroppaansa pitääkseen vuokraemäntänsä tyytyväisenä. Joeyn roolissa nähdään Joe Dallesandro ja sivuosissa liuta muita Warholin supertähtiä. Elokuvan musiikin on säveltänyt John Cale. 8.12. esitysvuoronsa saava Andrei Tarkovskin Solaris (NL 1972) on tieteiselokuva, mutta sillä on hyvin vähän yhteistä vaikkapa Tahrien sodan tapaisen scifi-hömpän kanssa. Stanislaw Lemin romaaniin perustuvassa elokuvassa psykologi lähetetään Solaris-planeettaa kiertävälle avaruusasemalle tutkimaan outoja tapahtumia. Planeetta koostuu eräänlaisesta ajattelevasta valtamerestä, joka kykenee loihtimaan esiin tiedemiesten muistikuvia ja herättämään henkiin kuolleita. Ilmiselvästi Tarkovski ei ole kiinnostunut laserpyssyistä ja avaruusprinsessoista vaan pikemminkin ihmismielestä ja ihmisen suhteesta luontoon Syksyn esityssarjassa nähdään myös Bo Widerbergin työläisdraama Korppikortteli (Ruotsi 1963) 17.11. ja Miklos Jancsön kapinakuvaus Miehet ilman toivoa (Unkari 1965) 24.11. Sarja päättyy 15.12. Eho Petrin kafkamaiseen poliisifilmiin Epäilyksen yläpuolella (Italia 1969). Suomen elokuva-arkiston esitykset IT-Dynamon auditoriossa (Piippukatu 2) keskiviikkoisin klo 18.00. Kotisivut www.sea.Ii. Kustannustoimintaa Jyväskylässä
Jyväskylän Ylioppilaslehti 13/2004 Q Yo-liikunnan kaappien avaimet hukassa YLIOPISTOLIIKUNTAAN osallistuvia on viime viikkoina tervehtinyt tyly lappu, jossa kerrotaan, että säilytyslokerikkojen avaimet on takavarikoitu väärän käytön vuoksi. "Monet omivat lokerikon avaimen omaan käyttöönsä ja säilyttävät siellä jatkuvasti esimerkiksi lenkkareitaan, joita ei viitsi raahata mukanaan. Lokerikossa ei saisi säilyttää omaisuuttaan kuin treenin ajan, jonka jälkeen se pitäisi tyhjentää ja jättää avain lukkoon", sanoo liikuntapäällikkö Merja Kalaja. Avainten katoamiseen kiinnitettiin huomiota jo alkuvuodesta, jolloin hallintojohtaja totesi, että asiaan on saatava järjestys. Nyt uhkaus on toteutettu ja avaimet viety. Kalajan mukaan avaimia katosi koko ajan yhä enemmän ja lopulta jäljellckin jääneet päätettiin takavarikoida. "Minullekaan ei tiedotettu, että avaimet aiotaan viedä pois. Aika monta puhelua sain soittaa, jotta lokerikkoihin saatiin kiinnitettyä tilanteesta informoivia lappuja", Kalaja kertoo. Kalaja korostaa, että lokerikot saadaan yliopistoliikunnan käyttöön vasia sitten, kun kaikki avaimet on palautettu vahtimestarille. "Hyviä ehdotuksia otetaan vastaan, miten kaikki yliopistoliikunnassa kävijät saataisiin puhaltamaan yhteen hiileen lokerikkojen käytössä. Esimerkiksi joku polettisysteemi tuskin auttaa. Kyllä opiskelijoilla on varaa pitää lokerikon avain itsellään, jos se maksaa viidenkymmenen sentin tai euron pantin verran." Liikunnan rakennuksen vahtimestareilla on yleisavaimet lokerikkoihin ja iltaisin he availevat lukittuja lokerikoita. Avaaminen yksistään ei auta, sillä avain on edelleen jonkun toisen hallussa. Avaamisen takia osa yliopistoliikunnassa kävijöistä on keksinyt varsin näppärän ratkaisun: kaappi jätetään tyhjäksi, ovi auki ja avain omaan taskuun. Seuraavana päivänä voi taas olla varma. että omille treenitavaroille löytyy säilytyspaikka. "Avainten takavarikoimisen tarkoituksena ei ole hankaloittaa kenenkään elämää. Avaimet on otettu pois siksi, että voitaisiin löytää kaikkia palveleva ratkaisu lokerikkojen käytössä." "Alun perin lokerikot hankittiin, jolta treenatessa ei tarvitsisi kantaa koko omaisuutta mukana. Reput ja laukut jumppasalissa ovat turvallisuusriski, koska niihin saattaa liikkuessa kompastua. Sääli siis, ettei lokerikkoja voi nyt käyttää", Kalaja toteaa. ILONA TURTOLA JYY-Cupin voittojoukkue saa vapputreffit Liikuntavaliokunta ylläpitää yhteishenkeä TEKSTI JA KUVA: IISA PAJULA SYYSPÄIVÄN AURINGOSSA paistatteleva Hipposhalli on täynnä liikettä lokakuun alussa järjestettynä Poltetta Puntissa -liikuntapäivänä. Rivakasti aerobikkaavien opiskelijoiden lomasta löytyy myös neljä joukkuetta, jotka odottelevat jännittyneinä JYY-Cupin ensimmäisen osakilpailun starttia. Mustiin pukeutuneiden ja naamioituneiden miesten ryhmä erottuu tästä joukosta. He nimittäin soittavat nokkahuiluilla joukkueensa tunnusmelodiaa. Kyseessä on koko lukuvuoden ajan jatkuvan JYY-Cupin voittoon tähtäävä joukkue: Black Mamba. JYY-Cup taas on jo ylioppilaskunnan liikuntavaliokunnan järjestämä kisailu, jonka voittanut joukkue saa vappuna kunniatehtävän lakittaa Minna Canthin patsas Kirkkopuistossa. Kutakin osakilpailua isännöi aina yksi ainejärjestö, joka vastaa lajivalinnoista ja käytännön järjestelyistä. Ensimmäisen isäntänä on sosiologian, yhteiskuntapolitiikkan ja sosiaalityön opiskelejoiden ainejärjestö Fokus ja kisalajina kampussuunnistus. Voittoa havittelevat Mamban lisäksi myös ensimmäisen JYY-Cupin voittanut Sane, aina aktiivinen Dumppi ja piskuinen kaksihenkinen Anskun silmäterät. Black Mamban Ethän Hunteiksi esittäytyvät jäsenet ovat varustautuneet koitokseen vakuuttavasti. Mukana ovat kiiBlack Mamban neljä Efhan Huntia hiomassa kisataktiikkaa kampussuunnistuksen kartan äärellä. peilyvaljaat, uimavarusteei sekä yhteydenpitoa helpottavat telelaitteet. Mutta mikäli joukkue mielii voittoon, sen täytyy voittaa kilpailijansa vauhdin ohella myös ryhmähengessä. Köyhälammen ympäristöön suunnitellulla suunnistusreitillä odottaa viisi rastia. Kaksi rasteista on miehitettyjä. Toisessa joukkueiden pitää muodostaa ihmispyramidi ja loisessa suoriutua vaativasta narunylityksestä. Maalissa odottaa vielä lisärasti, jossa joukkueet kilpailevat huutamalla ja viuhtomalla kannustusta. LIIKUNTAVALIOKUNNAN puheenjohtaja Katja Pöllänen kertoo JYYCupin kuvaavan hyvin valiokunnan toimintaa, joka keskittyy yhteishenkeä ylläpitävien tapahtumien järjestämiseen. Jyväskylässä kun yliopistoliikunta tarjoaa jo muuten kattavasti mahdollisuuksia erilaisten lajien harrastamiseen. "Valiokunnan tapahtumiin ei tarvitse tulla veren maku suussa suorittamaan, vaan uusiin lajeihin voi tulla tutustumaan rohkeasti", vahvistaa liikuntavaliokunnan sihteeri Mikko J. Niemi. Black Mamba päästetään matkaan ensimmäisenä. Parinkymmenen minuutin kuluttua joukkue jo saapuukin maaliin. Lisävarusteet olivat tulleet tarpeeseen: "Uimme lammen yli", kertoo yksi Hunteista. Joukkue kruunataankin päivän päätteeksi osakilpailun voittajaksi ylivoimaisten tyylipisteiden voimalla. Mikä joukkue lopulta laskee lakin vappuna Minna Canthin kuireille? Vapputreffien voittaja selviää vasta myöhemmin, kun JYY-Cupin loput kolme osakilpailua on kamppailtu loppuun. Uudetkin joukkueet mahtuvat vielä mukaan, sillä lopullisissa tuloksissa otetaan huomioon vain kolmen parhaan osakilpailun tulokset. liikuntavaliokunnan seuroovo kokous on moonontoina l . 11. klo 16 Ilokiven hallituskabinetisso. Opiskelun esteet poistettava TALLA PALSTALLA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN KORKEAKOULUPOLIITTINEN SIHTEERI JA SOSIAALISIHTEERI TUOVAT ESILLE JA PUIVAT EPÄKOHTIA, JOITA TYÖSSÄÄN KOHTAAVAT. JYLKKÄRISSÄ 11/2004 olleessa mielipidekirjoituksessa Henna Vainio puhui asiaa. Hän kirjoittaa ongelmasta, jota tuntuu esiintyvän varsin usein yliopistolla. Yliopiston seminaareissa ja juhlapuheissa keskustellaan tai laaditaan eettisiä ohjeistuksia, joilla pyritään poistamaan opintojen esteitä opiskelijoilta. Hennan mielestä käytännön toimet esteiden poistamiseksi jäävät kuitenkin puolitiehen. Tämä on osaltaan varmasti totta. Teoria ja käytäntö eivät aina kohtaa näissä asioissa. Tosin tilanteesta ei varmaankaan voi syyttää pelkästään eettisten ohjeiden ja strategioiden laatijoita tai erilaisissa esteettömyysja tasa-arvotyöryhmissä työskenteleviä ihmisiä. Heidän tarkoitusperänsä ovat usein vilpittömät ja aidot. Pyrkimykset ja tavoitteet parantaa erilaisten oppijoiden asemaa koetaan tärkeiksi, mutta niiden toteuttaminen käytännössä on varsin hankalaa. Keskustelu esteettömyydestä ja todelliset toimenpiteet esteiden poistamiseksi kohtaavat asenteita ja muutosvastarintaa. Vääränlaista ja asenteellista kohtelua kuulee tapahtuvan usein yliopiston henkilökunnan taholta. Mielestäni tämä on erityisen yllättävää siksi, että juuri korkeasti koulutetut ihmiset, joiden luulisi olevan sivistyneitä ja avarakatseisia, syyllistyvät tähän kaikkein useimmin. Toisaalta yliopistolla työskentelevät ovat samanlaisia ihmisiä kuin muutkin omine asenteineen ja ennakkoluuloineen. Lainsäädännöllä voidaan tietysti vaikuttaa siihen, että lasa-arvoinen ja esteetön opiskelu toteutuisi mahdollisimman hyvin. Tosin aina täytyy muistaa, että opiskelijan oikeusturva yliopistolla on tunnetusti varsin heikko. Lainsäädännön lisäksi tarvitaan myös asenteiden muutosta. Mielestäni opiskelijoilla on oikeus vaatia ja saada tasapuolista ja heidän yksilölliset tarpeensa huomioivaa opetusta. En ymmärrä, miksi yliopisto olisi tässä mielessä erillinen saarekkeensa muusta yhteiskunnasta. Toteutuuhan yksilölliset ratkaisut opetuksessa peruskoulussa ja toisella asteella miksei näin voisi olla myös yliopistossa? Jyväskylän yliopistossa tänä syksynä toimintansa aloittanut Esteetön ylipisto -hanketta toteuttava työryhmä on mielenkiintoisella tavalla avartamassa tasaarvon ja yhdenvertaisuuden käsitettä. Nyt agendalle on perustellusti otcuu mukaan esteettömyys laajassa merkityksessään. Se ei tarkoita enää pelkästään fyysisten, vaan myös psyykkisten ja sosiaalisten esteiden korjaamista ja käyttäjälähtöisten toimintamallien kehittämistä yliopistossa. Jyväskylän yliopisto toimii siis monissa hankkeissa, joiden rohkeana tavoitteena on esteetön yliopisto. ARTO ALAJOUTSIJÄRVI JYYN SOSIAALISIHTEERI
EEL Jyväskylän Ylioppilaslehti 13/2OM Morgan Spurlockin hampurilaisseikkailut TEKSTI: OLLI SULOPUISTO KUVA: JULIE SOEFER OHJAAJA MORGAN SPURLOCK aivastaa viereisessä lippujonossa. Toivotan hänelle terveyttä. Pitkänhuiskea mies hauskoine viiksineen on helposti tunnistettavissa niiskutuksesta huolimatta. On perjantai-ilta Espoo Cine -festivaalilla, ja Spurlock on ostamassa lippua kauhuelokuvan näytökseen. Kun odotamme hetkeä myöhemmin salin ovien avaamista, hän kertoo olevan poikkeuksellista, että festivaaleilla ehtii edes katsomaan elokuvia. Seuraavana iltapäivänä joukko toimittajia istuskelee hotellin kabinetissa odottamassa pikaruokakulttuuria kritisoivan Super Size Men ohjaajaa. Hän on vielä viereisessä huoneessa loisen toimittajaryppään tentattavana. Festivaalin tiedottaja naureskelee ohjaajavieraan puhuneen aamu-iv:ssä niin paljon ja nopeasti, että toimittajan kysymykset loppuivat kesken. Haastattelu on saavuttanut huippukohtansa, sillä Spurlockin ääni kantautuu selvästi seinän läpi. Hän ei pidä yhtään taukoa, vaan alkaa puhua heti saavuttuaan huoneeseemme. Voi näemmä tulla kiire, jos erehtyy ohjaamaan hittielokuvan. MAAILMALLA ON KIERTÄNYT tänä vuonna kaksi dokumenttielokuvaa, joista on tullut jättimenestyksiä. Ensimmäinen oli Michael Mooren Fahrenheit 9/11, mutta sen suosio tuskin oli uutinen kenellekään. Super Size Men vastaanotto puolestaan yllätti tekijänkin. "Viimeisessä koenäytöksessä tajusin ensimmäisiä kertaa, että meillä on käsissämme jotain erikoista. Se oli ennen kuin tiesimme edes päässeemme Sundanceen. Kesken keskustelutilaisuuden koeyleisö alkoi riidellä keskenään. Minä ja leikkaaja katsoimme toisiamme ja sanoin: 'tämä on mahtavaa'", Spurlock kertoo. Elokuvan tekeminen maksoi 65 000 dollaria, sen levityksestä tehtiin keväällä Sundancen elokuvafestivaaleilla miljoonasopimus, ja tähän mennessä elokuva on netonnut 26 miljoonaa dollaria. Ei ole ihmekään, että Spurlockin motiivien puhtautta on epäilty. Kriitikoiden mukaan Jackass-henkistä tv-show'ta vetänyt pelle ja mainoksia ohjannut mies Miten pikkurahalla kuvattu Super Size Me kääri miljoonatulot? Onko se ristiretki pahaa hampurilaisyhtiötä vastaan vai dokumentin muotoon puettu saarna paremman ruoan puolesta? Ja miksi elokuvan ohjaaja haluaa näyttää peräsuolitutkimuksensa valkokankaalla? ei voi kampanjoida terveiden elämäntapojen puolesta. MCDONALDSIA, hampurilaisia ja pikaruokakulttuuria yleensäkin suomiva Super Size Me ei teeskentele olevansa puolueeton tutkimus, vaan pikemminkin pamfletti parempien ruokatapojen puolesta. Ohjaaja itse puhuu aiheesta yhä intohimoisesti, vaikka PR-kiertue on kestänyt kuukausia. "Minulle on tärkeintä saada amerikkalaiset ajattelemaan ruokavaliotaan. Melkein puolet aterioista syödään ulkona, koska raha ja aika laitetaan terveyden edelle. Halusin tehdä elokuvan, joka saisi ihmiset ajattelemaan sitä, miten he syövät ja elävät", Spurlock latelee. Hänellä on teoria siitä, miksi dokumenttielokuvat ovat alkaneet menestyä Yhdysvalloissa myös kaupallisesti. "Osa suosiosta on tosi-tvn ansiota. Sellaiset, jotka eivät normaalisti ikinä SharpIN Jyväskylä Experiences of life durlng the exchange year katsoisi dokumentteja, huomasivat, että tavallisistakin ihmisistä kertovat ohjelmat voivat olla kiinnostavia. Sitäkin enemmän vaikuttaa se, että ihmiset janoavat vaihtoehtoisia tiedonlähteitä", Spurlock sanoo. Kun Spurlock puhuu Yhdysvaltojen kouluruokailusta, hänen äänensä kohoaa liki kiekaisuksi. "He sanovat, että lapsien pitää oppia tekemään valintoja ruokalassa. Eikä pidä! Heidän pitää opiskella! Ruokala on luokkahuoneen jatke. Paikka, jossa voisi oppia terveitä elämäntapoja. Liikuntaa pitäisi olla joka päivä, jotta koululaiset oppisivat jo nuorina sen tärkeyden", hän jatkaa. Spurlock on painottanut useaan otteeseen, ettei hän kritisoi elokuvassa pelkästään McDonaldsia. Ohjaajan viesti on sukua Eric Schlosserin, Michael Mooren ja Naomi Kleinin väittämille. "Monet ihmiset kysyvät, mitä he voivat tehdä. Kuluttajan suurin valta on päättää, mille yhtiölle hän rahansa antaa. Kassakoneet ovat 21. vuosisadan vaaliuurnia, sillä yhtiöiden valta on niin suuri. Ostotottumuksia muuttamalla voi vaikuttaa", Spurlock vakuuttaa. Eräs toinen toimittaja kysyy, eikö oksentamisen näyttäminen elokuvassa ole silkkaa Jackassia. "Minulle oli tärkeää olla täydellisen rehellinen. Minä oksensin, peräsuoleni tutkittiin eikä minulla seisonut. Elämä voi olla shokeeraavaa. Minusta ne ovat elokuvan voimakkaimpia kohtauksia", Spurlock perustelee. HAASTATTELULLE VARATTU vajaa puolituntinen on äkkiä käytetty. Meidät poistetaan kabinetista, ja Spurlock pitää lyhyen tauon ennen seuraavaa vyörytystä. Super Sizen Men näytös samana iltana on loppuumyyty. Ennen esitystä kahdeksansataa ihmistä aplodeeraa ohjaajan lavalle. Elokuvan aikana yleisö kauhistelee lihavuutta, nauraa oksennuskohtaukselle ja riemastuu tajutessaan, että festivaalin tapahtumapaikkana olevan kulttuurikeskuksen kahvilaa pyörittää Sodexho eli sama yhtiö, joka saa dokumentissa huutia vankilaruokailuiden kehnosta järjestämisestä. Lopputekstien aikana Morgan Spurlock tulee lavalle vastaamaan kysymyksiin. Seuraan sessiota puolella korvalla, kun yhtäkkiä kuulen jotain tuttua. Spurlockin pitkähkö vastaus on muuttunut monologiksi, jossa hän latelee "kassakoneet ovat vaaliuurnia" -vastauksen täsmälleen samoin sanoin ja samalla äänenpainolla kuin aamupäivän haastattelussa. Kenties olisi liikaa vaatia uusia fraaseja, kun puhujan innostus on kuitenkin tallella. Jyväskylään Super Size Me soopuu loka-marraskuussa. TEXT: JEREMY SHARP PHOTO: WALTTERI LOHILAHTI I PLAYED BASS GUITAR in the nudc when I was in a hard rock band in high school. Even after high school, 1 was knovvn for showing up to play a concert vvithout clothes. At that time. 1 believed that clothes hindered me from performing a concert to my fullest abili'Y I remember stripping my clothes off at the first party 1 ever played with my band. Of course 1 had heard of Flea from RHCP, but my reason for it was the feeling of liberation. I was able to jump and move wiih my bass vvithout any extra vveight. But 1 was focused on the music and the music only. Unfonunately, a neighbor called the police because our music was too loud. I greeted the cop in my undenvear, vvhich probably wasn't a good idea. Since those crazy years, I have realized that 1 can play my music vvhile wearing clothes and still influence people positively Music has been the most important focus in life for many years. When 1 vvas 13 years old, I decided to play the bass guitar. Over the past nine years, I have played in many bands with a variety of different musical influences and genres from hard rock and classical to progressive jazz. Also, 1 have studied and played Contrabass for over tvvo years. Finnish music has also impacted me. I have attended tvvo amazing concerts here: Nieminen ja Litmanen and Gjallarhom. 1 admire and listen to many Finnish musicians: Rauli Badding, YUR CMX, Absoluuttinen Nollapiste, and Magyar Posse. Music is definitely a part of my cultural experience in Finland. During my free time here, I have been devoted to composing new music vvith my bass. My music is funky, jazzy, melodically tranquil, and thought provoking. And now 1 am looking for a pianist, organist, drummer, guitarist, and any other instrumentalists to join forces vvith me to create an interesting new group. If you would like to join us, please contact me at jesharp@cc.jyu.fi.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 13/2004 Q keskustelua TUPAKOINTI POIS RAVINTOLOISTA Tupakointi on syvältä. Periaatteessa on sama, jos ihminen haluaa tuhota terveytensä vapaaehtoisesti, kunhan minä en joudu hänen savujaan hcngittelemään tai sairaalalaskuja vcroeuroistani makselemaan. Tupakkaveron tuotot eivät tähän riitä. Ja on ihan turha verrata tupakointia esimerkiksi liikuntaan, joka myös aiheuttaa sairaalakuluja. Liikunta kuitenkin edistää terveyttä. Monet kansainväliset esimerkit osoittavat (kai joku on seurannut keskustelua), että tupakointikielto ravintoloiden sisätiloissa ei ole kategorisesti vähentänyt asiakkaita, niin kuin pelätään. Monet kävisivät enemmän baareissa, jos siellä olisi helpompi hengittää eivätkä vaatteet haisisi pahalle seuraavana aamuna. Tupakointia ravintoloissa perustellaan usein sillä, että viina nousee paremmin päähän. Silloinpa kannattaa ennemmin optimoida juoman prosentit hintaan verrattuna. Toinen tupakoinnin peruste on, että yksilöllä olisi oltava vapaus siihen nautintoon. Tähän voisi vaan mainita, että yksittäisillä henkilöillä ei ole muutenkaan oikeutta pilata ilmaa noin paljon noin lähellä toisia ihmisiä. Ainoa huono puoli tupakoinnin lopettamisessa ravintoloista olisi se, että ravintolat olisivat joutuneet maksamaan ison ilmastointilaskun turhaan, koska vasta uusitut järjestelmät olisivatkin vanhentuneita. Periaatteellisen tason huono puoli olisi se, että tupakoinnin vähentyessä (hei kuka tupakoijista väittää, ettei polttaisi baareissa enemmän kuin muualla?) työt vähenisivät myös tupakanviljelijöiltä. Onko ravintoloiden tupakointikiellolla muita huonoja puolia? A N N I KÄMÄRÄINEN OPISKELIJOITA KUULTAVA JYVÄSKYLÄÄ KEHITETTÄESSÄ Jyväskylän kehittyminen 20-30 vuoden aikana yhdeksi maan merkittävimmistä ja valovoimaisimmista kaupungeista ei olisi onnistunut ilman määrätietoista panostamista koulutustarjoni.ian, yhopjstoon ja opiskelijoihin. Nämä kehityspanokset ovat tuoneet Jyväskylään merkittävästi työpaikkoja, teollisuutta ja -korkeaa' osäflmi<i;i Kehityskelpoinen tulevaisuuteen suuntautunut opiskehjakaupunki ci voi menestyä ja panostaa strategisiin painopistealueisiinsa ottamatta huomioon kaupungin tärkeintä voimavaraa, opiskelijoita. Valtiovalta on suhtautunut viime vuosina nuivasti opiskelijoihin. Toistuvista yrityksistämme huolimatta me nuoret kansanedustajat emme ole saaneet riittävästi lisävaroja valtion budjettiin opiskelijoiden toimeentulon ja asumisen helpottamiseksi. Tänä vuonna tapahtui kuitenkin vihdoin käänne parempaan suuntaan osana toimia, joilla korkeakouluopiskelijoita kannustetaan nopeuttamaan tutkinnon suorittamista. Opintolainan valtiontakauksen määrä korotetaan 300 euroon 1.8. 2005 lukien. Samalla otetaan käyttöön verotuksen opintolainavähennys, joka voidaan myöntää 1.8.2005 jälkeen opintonsa aloittaville korkeakouluopiskelijoille, jotka ovat suorittaneet tutkintonsa tavoiteajassa. Edellä mainittu uudistus on suurin edistysaskel vuosikausiin opintotuen kehittämisessä, mutta ei sellaisenaan riittävä, sillä myös asumiskulut ovat kasvaneet merkittävästi viimeisten kymmenen vuoden aikana. Niiden kompensointi on myös valtiovallan asia. Jätinkin valtion vuoden 2005 talousarviokäsittelyn yhteydessä eduskunnalle aloitteen opintotuen asumislisän ympäri vuot istamisesta. Lisäksi allekirjoitin kansanedustaja Antti Kaikkosen aloitteen opintotuen asumislisän vuokrakaton korottamisesta. Toivottavasti valtiovarainvaliokunta ja eduskunta suhtautuvat aloitteisiin riittävällä vakavuudella. Opiskelijaystävällisyyden kehittämisessä Jyväskylän kaupungilla on kuitenkin yhtä tärkeä rooli. Jyväskylän pitäisikin panostaa osaltaan enemmän opiskelija-asuntotuotantoon, jotta edullisia opiskelija-asuntoja saataisiin lisää. Oma esitykseni on, että Jyväskylän kaupunkiin perustettaisiin erityinen opiskelija-ja nuorisoasiainneuvottelukunta, jonka vetäjäksi valittaisiin uusi kaupunginjohtaja. Neuvottelukunnan tehtävänä olisi edistää kaikessa kaupungin suunnittelussa ja kehittämisessä nuorisoja opiskelijanäkökulmaa. Tässä myös Jyväskylän yliopiston ja ammattikorkeakoulun oppilaskunnilla olisi oma tärkeä roolinsa. Osallistun mielelläni keskusteluun opiskelijoiden aseman parantamisesta sekä opiskelijoiden asumis-, työllisyys-ja opiskeluolosuhteiden kehittämisestä. PETRI NEITTAANMÄKI (KESK.) KANSANEDUSTAJA, KAUPUNGINVALTUUTETTU, YTM OKL El OLE LÖYSÄ PAIKKA Nostaessaan tärkeän teeman opintoviikkojen suhteettomista työmääristä Jylkkäri (12/04) syyllistyi raakaan yleistykseen. Lukijat avautuvat -osiossa löysiin opintoviikkoihin oli sisällytetty "OKL:n opinnot yleensä". Väitettä perusteltiin: "Opinnoissamme on niin paljon ilmaa, että jopa opiskelijat ovat hermostuneet opetuksen puutteeseen. Pieniä parannuksia onkin tapahtunut aktiivisen yhteistyön tuloksena. Monellako muulla laitoksella opiskelijat vaativat lisää työtä ilman opintoviikkokorotuksia". OKLssa opiskelevina emme voi yhtyä väitteisiin, jotka lienevät jutun luonteen huomioiden yhden opiskelijan ajatuksia. Laitoksellamme on pan kurssia, jotka suoritetaan kirjatenttinä. Muissa on kontaktiopetusta ja oppimistehtäviä, vieläpä paljon. Esimerkiksi kurssi OYL 103 Ympäristö-ja luonnontieto. 5ov sisältää 100 h demoja, 12 h luentoja, 1,5 vuorokauden kenttäkurssin, eläin-ja kasvitentin, joihin olisi hyvä valmistautua, englanninsekä suomenkielisen kirjan tenttimisen ja projektityön ryhmässä (n.20 s). Kritiikkiä emme kiellä, mutta perusteettoman hutkimisen kyllä. On totta, että kaikki tehtävät, luennoija demot eivät ole mielekkäitä niihin vain tuhlaantuu aikaa ja eitä ne voisivat ajoittain olla älyllisesti haastavampia. Mielestämme määrällisiä työtä voisi jopa vähentää laadukasta oppimista produktien sijasta. Kasvatustieteen perusajatukset ja pedagogisen jargonin oppimalla laitoksemme kursseista voi selvitä takapuolella ja tekstin suoltamisella. Mutta jos kurssin suorittaa aidan matalimmalta kohdalta, ymmärtävä oppiminen jää saavuttamalta. Tällöin opinnot tuntuvat varmasti ilmavilta. Mutta kasvatustietämyksen siirtyminen kouluihin ja opetustilanteisiin vaatii ajattelua ja ilmiöiden ymmärtämistä. Ymmärtävä oppiminen edellyttää aikaa ajatella yli minimisuorituksen. OKL:n opinnot eronnevat esim. matematiikasta siten, että oppinutta on helpompi näytellä. Kielipelin hallinnalla voi saada kursseja. Mutta opettajalle ei riitä sanahelinä tai edes teorian hallitseminen sanojen olisi muututtava lihaksi eli kasvatustodellisuudeksi. Laitokseltamme voi valitettavasti päästä melko vähillä lukemisilla ja löysällä työnteolla mutta kuka haluaa lapsilleen opettajan, joka lusmuaa ulkoisen kontrollin puuttuessa? Opiskelijan on itse kannettava vastuu oppimisestaan, ei vain suorituksista. Oma opiskelumme ei tähän asti ole ollut "löysää". Opintojen rasittavuudesta ja mitoituksesta kiinnostuneille suosittelemme esim. netistä löytyvää Asko Karjalaisen ym. Anna aikaa ajatella (2003). JARMO LYHTY JA RAINE RUOKOKOSKI järjestöt Järjestöilmoitukset osoitteella jylkkari-jarjestot@lists.jyu.fi Ilmoitukset numeroon 14/04 ti 2.11. mennessä! Amnesty International Amnesty international kokoontuu aina parillisten viikkojen keskiviikkoisin Maailmankauppa Mangon takahuoneessa. kauppakatu 5. Seuraava kokous on 27.10 klo 18.00. Kaikki ihmisoikeusasioista kiinnostuneet rohkeasti mukaan! Kotisivut: hnp;//www.mit.jyu.li/--ll/amnestyjkl/index html Lisätietoja tarjoaa ryhmasihteeri Helkki Kerkkänen, puh. 050-5743127, sähköposti: hemakerk@cc.jyu.li Jyväskylän ev.lul. opiskelijalnhetys Opiskelijaillai pidetään torstaisin Vanhassa pappilassa klo 18.30 alkaen. Sijainti kaupunginkirjastoa vastapäätä. Vapaudenkatu 26 (ovessa teksti kappeli, kerhotila!) Käy sisään! Raamattupiireistä tietoa illoissa. English Bible Study, Information available. -Jos kenkä puristaa, tule puhumaan! Opiskelijapastori Heikki Lehtimäki, yhteystiedot: 014-213901 tsto. 050-571 4564. heikki.lehtimaki@opko.fi. 28.10. Rikastu antamalla, Marketia Nordman-Nevari; 4.11. Suoraan verrannollista. Anlti Lehrbäck:Laula ihmisille 20 vuolta gospelia, Jari Kekäle & co juhlakonsertti 6.11. klo 19 Lutherin kirkolla (Kansakoulukatu 5): 11.11. Jumalan lupaukset. Markus Pöyry; 18.11. Nopial reeni! III, Opiskelijoiden musiikkiryhmä Jyväskylän Opiskelevat Partiolaiset-JOPA ry Jyväskylän Opiskelevien Partiolaisien voittokulku jatkuu edelleen. Ola sonni pois nenäslä ja lakkaa nysväämästä kotinurkissa. niin pääset osalliseksi JOPAn toiminnan monimuotoisuudesla. Toimimaamme kuuluvat kampparetkel. ulkoilu ja pelit, seka Helenkin illanistujaisel ja saunaillat. Partiolausta ei ole pakollinen. Tarvitset vain ripauksen reipasta miellä. Seuraavia tapahtumia. Sählyä Ul.ssäliislaisin 17.15-18.00, pimeäpelejä ja perunaruokailta. Tervetuloa! Lisätietoja ja ohjeet sähköpostilistalle liittymisestä: http://www.cc.jyu.li/yhd/jopas/ Puheenjohtaja Mikko mipeeeyl@cc.jyu.ti. Jyväskylän Ylioppilasteatteri Teatterikerho torstaisin klo 19-2 Korlepohjan Lillukassa: improvisointia, näytlelylekniikoila, lavastamisia ja teatterin tekemisiä. Ennakkotailoja ei vaadita. Tervetuloa mukaan! Näyttelijävalinta seuraavaan produktioon (Vaginamonologeja) la 13.11 klo 12-16 Ilokivessä. Myös tekniikan taitajia tarvitaan! Lisätietoja: saluhamalainen® holmail.com. JYT n hallitus kokoustaa Ilokiven halliiuskabinetissa 16.11 klo 16. »lyiiMIMiHa/ilt^ij^SfTR Opiskelijaryhmä PINKOn seuraava kokoontuminen 1 11 leffailta Korlepohjassa. Avoimet ovel toimistolla (Kilpisenk. 8) torstaisin klo 18.30-20. Puhelinpäivystys keskiviikkoisin klo 19-21 numerossa 014-3100660. Seuraa tiedotusta ryhmätoiminnasta, tapahtumisia seka jäsenyydestämme: (www.sela.li/jklseia). Huomaa myös keskustelupalstamme. Liity, osallistu. ota kantaa ja tule! Seuraavat ClubKaappi-bileet Ilokiven yläkerrassa pe 05.11 klo 21-03. yhdessä Bizarren kanssa. Kaikenlaiset monenlaiset tervetuloa toimintaamme! Järjestöpalstan pelisaannosta Järjestöilmoitukset lähetetään osoitteeseen jylkkari-jarjcstot@Iists.jyu.fi 1) Ilmoitusten ehdoton maksimipituus on 70 sanaa. Toimitus varaa oikeuden käsitellä ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. 2) Ilmoitukset lähetettävä viimeistään lehden ilmestymisiä edeltävänä tiistaina (myöhästyneitä ei huomioida). 3) Puulaakinne mahdollisen logon voitte toimittaa joko sähköpostilla osoitteeseenjylkkari-jarjestol@ec.jyu.fi tai paperilla toimitukseen skannattavaksemmc (mieluummin ensimmäinen vaihtoehto). 4) Vain ajankohtaiset tapahtumat, menot ja ilmoitusasiat! valiokunnat SOPOVALIOKUNTA Sosiaalivaliokunta kokoontuu seuraavan kerran tiistaina 26.10.2004 klo 20.15 alkaen Korlepohjan yo-kylässä ravintola Rentukan tiloissa (kabinetissa) keskustelemaan muun muassa päivän polttavista opiskelijoita koskevista sosiaalisista kysymyksistä. Väliajalla tarjolla kahvia ja pullaa. Lämpimästi tervetuloa kaikki Te, jotka olette kiinnostuneet ihmisläheisestä toiminnasta. Paikalle saapuu myös vierailija, KOAS:n toimitusjohtaja Matti Tanskanen. Asiasta tiedotetaan lähemmin sopo-listalla. Ollaan yhteyksissä! Lisätietoja voit kysyä sosiaalisihteeriltä: Arto Alajoutsijärvi, soposihteeri® jyy.fi tai 014 260 3357. varjopaaKKan TÄHÄN AIKAAN VUODESTA Jylkkärin sivuilla on yleensä muistutettu opiskelijoita siitä, että edustajistovaalit ovat ovella ja äänestäminen niissä erityisen suotavaa. Nyt eletään kuitenkin ensimmäistä vaalitonta syksyä. JYYn edustajisto päätti pari vuotta sitten siirtyä muiden ylioppilaskuntien tapaan kaksivuotiseen vaalikauteen. Seuraavan kerran uusia edustajia päästään valitsemaan vasta syksyllä 2005. Poliittisten eläinten vaalikuumetta lievittämään tähän syksyyn osuivat onÄänioikeus ja kohtuus neksi kunnallisvaalit. Niissäkin oli ehdolla lukuisia JYY-politiikassa marinoituja kasvoja. Valitettavasti kunnallisvaalit on tämän lehden ilmestyessä jo käyty, joten tässä vaiheessa on turha kannustaa käyttämään äänioikeutta niissäkään. Sitten ovat vielä Yhdysvaltain presidentinvaalit. Harvempi tämän lehden lukija lienee äänioikeutettu niissä, joten se uumille patistelusta. VARSIN MONI kuitenkin toivoisi voivansa vaikuttaa jenkkilän vaalitulokseen sillä kun saattaa olla melkoinen vaikutus varsin monen ihmisen elämään, Palokasta Pakistaniin. Nettiin on pantu pystyyn useampia sivustoja, joissa pallotellaan kysymyksellä, mitä kävisi, jos koko maailma voisi äänestää USA:n vaaleissa. Mielenkiintoista on, että kahden suositun sivuston taustalla on suomalaisvoimia. \vww.cjuartervote.com-sivustolla voi allekirjoittaa adressin, jossa pyydetään USA:n ulkopuolella asuville oikeutta "ncljännesääneen" quartervote. Sivustolla voi myös äänestää Bushin ja Kerryn väliltä. Tätä kirjoittaessani Kerry johtaa prosenttilukemin 94-6. iwvw.leadero/the/reeworW.com-sivusto keskittyy amerikkalaisten käyttämän äänestystekniikan ruotimiseen. Sivulla on myös kymmenen kysymyksen laajuinen vaalikone. Pääehdokkaiden vastaukset on "simuloitu" eli arvioitu heidän sanojensa ja tekojensa perusteella. NÄIDEN SIVUSTOJEN ei kannata toivoa johtavan mihinkään, kaikkein vähiten vaikuttavan jenkkien omaan äänestyskäyttäytymiseen. Ne ovat kuitenkin tärkeä muistutus siitä, mistä globalisaatiossa oikeasti on kyse: kansallisvaltioiden rajoilla on yhä vähemmän merkitystä. Huonoista päätöksistä kärsitään yhä kauempana päätöksentekijöistä. Isojen toimijoiden olivatpa ne valtioita tai yrityksiä päätösten vaikutukset ulottuvat koko maailmaan. On vain loogista ja oikeudenmukaista, että isot päätökset tulisi alistaa ylikansalliselle päätöksenteolle. JUHA MÄKINEN
zeroforty-Nittyman kuukausimaksuun (9,99€/kk) sisältyy 1000 normaalihintaista tekstiviestiä kaikkiin matkapuhelinliittymiin. Tekstiviestit 1000 viestin jälkeen 0,20€/kpl. Normaalihintaiset kotimaan puhelut kaikkiin puhelinliittymiin 0,13€/min. Kytkentämaksu 0€ 30.10.2004 asti (norm. 8,21€). (* Kuvaviestitarjous on voimassa 2.1.2005 asti perjantaista sunnuntaihin ja koskee kotimaassa zeroforty-liitlymäslä tai Viestikeskuksesta kotimaisten operaattoreiden matkapuhelinliittymiin tai sähköpostiin lähetetytlyjä multimediaviestejä. ("* Soittimen voi noutaa 1.4.05 30.6.05 sen Sonera Kauppiaan luota, josta liittymä on hankittu, mikäli liittymää koskeva palvelusopimus on voimassa. Mikäli liittymä on hankittu verkkokaupasta tai Sonera asiakaspalvelun kautta ja liittymäsopimus on edelleen voimassa, soitin postitetaan asiakkaalle huhtikuun 2005 aikana. Tarjous koskee vain uusia zeroforty-asiakkaita, ei liittymätyypin vaihtoa zeroforty-liittymäksi.Tarjous ei myöskään koske omistussuhteen muutosta tai tarjousaikana irtisanottuja ja uudelleen samalle asiakkaalle tai numerolle avattuja zeroforty-liittymiä. Liittymän lasku toimitetaan tekstiviestillä j a internetiin. ( * * * Uuden matkapuhelinliittymän tilaus tekstiviestillä 1. Kirjoita tekstiviesti ZEROFORTY UUSI HENKILÖTUNNUKSESI esim. ZEROFORTY UUSI xxxxxx-xxxx. Mikäli haluat siirtää nykyisen matkapuhelinnumerosi zerofortylle, kirjoita tekstiviesti ZEROFORTY SIIRTO HENKILÖTUNNUKSESI esim. ZEROFORTY SIIRTO xxxxxx-xxxx (viesti tulee lähettää siitä numerosta, jonka haluat siirtää). 2. Lähetä viesti numeroon 18103 (viestin hinta 0€). 3. Saat tekstiviestinä ohjeen tilauksen vahvistamisesta. Vahvista tilaus lähettämällä tekstiviesti OK numeroon 18103 (viestin hinta € ) . Tarkistamme luottoJa osoitetietosi ja saat ilmoituksen tilauksen onnistumisesta ja uudesta puhelinnumerosta. Lähetämme sinulle postitse kirjeen, joka sisältää toimitusehdot ja hinnaston. Saat lisäksi saapumisilmoituksen Postista, josta voit noutaa uuden matkapuhelinliittymäsi. Sopimus syntyy kun allekirjoitat saantitodistuksen Postissa.