10-PÄIVÄ JOKA PÄIVÄ 19-22 SU-TO 19-03 PE-LA 15-03 K A N T I S Hannikaisenkatu 27-29 40100 Jyväskylä Puh. (941) 217198 fox 621 769 MAAILMANMERKIT SUORAAN MAAHANTUOJAN VARASTOSTA ^ H e t l i H S l E N s a N i o l <f*GENERALMIISIC %M^J2UtM ALE OPISKELIJA KORTILLA KESKI-SUOMEN MUSIIKKIKAUPAN KESKUS MUSIIKKI HELLAS Väinönkatu 36, puh. 211 552. (Toria vastapäätä). Avoinna ark. 9.30-17, la 9.30-14. HELLAS-PIANON TEHTAAN OMA MYYMÄLÄ
2 _ Sisällys ilokiven klubi loppuu I loki von klubitoiminta lopetetaan vuoden alasta. Tämä ja moni muu asia päätettiin edustajistossa, kun se paukutti läpi ensi vuoden budjettia. Slvo4. Riitta Chan Vastuu AIDSista kaikilla Joulukuun ensimmäisenä päivänä vietetään maailman AlDS-päJvää, Sen teema on vastuu ja oikeudet. Vaikka Suomessa onkin vähän tartuntoja, on AIDS olemassa meilläkin. » Sivu S. Piha uskoo yrittämiseen "Aivovienti oo hyvin koulutettujen uhkatekijä. Tämä sukupolvi on kansainvälisesti koulutetöinta eikä heillä ole entisenlaisia siteitä kotimaahan. Kehottaisin opiskelijoita menemään ulkomaille, mutta palaamaan takaisin sitten. Kansainvälinen kokemus lisää tulevaisuuden vaihtoehtoja", sanoo kansanedustaja Kirsi Piha. Sivu 7. Kahdessa vuodessa tohtoriksi "Julkisuudessani on ollut monia vaiheita. Koen, että olen julkisuudessa voinut toteuttaa osallistuvaa filosofiaani. Mä uskon visioihin, joita ajatusleikin tavoin rakennan. Kun energia on visioissa, yksittäiset kritiikit eivät saa paljon painoarvoa", sanoo Pekka Himanen, toinen Suomen nuorimmista tohtoreista. Sivut 8-9. VasemmistovHsut palaavat Radiossa on viime aikoina pistänyt korvaan kappale Ampukaa komissaarit, nuo huilut koirat -niminen kappale, joka kuulostaa aidolta 60-luvun vasemmistoradikaalimusiikiita. Astalla ovat ihan oikeiden 60lukuiaisten lapset, yhtye Ultra Bra, joka on kaivanut punaliput vanhempiensa vintiltä. Sivu 10. Ad Astra juhlii 'Teatterimme ansiona on tekemisen vapaus. Täällä on mahdollisuus kokeilla rajoja, ottaa riskejä ja kehittää teatteria. Vaikka esitämme myös perinteisiä näytelmiä, otamme niihin uuden otteen", sanoo Tiina Luhtanicmi. Ad Astra -teatteri täyttää tänä vuonna 10 vuotta. Sivu 11. Kannen kova: Riitta Chan Pääkirjoitus 30.11.1995 Jokaisen pitää ajatella AIDSia Maailman AIDS-päivän teemana on tänä vuonna yhteiset oikeudet yhteinen vastuu. Oikeuksista tärkein Suomessa hiv-positiivisilla on oikeus sosiaaliseen elämään. Meillä hoitoa sairauteen saa jokainen, toisin kuin kehitysmaissa, mutta minkä arvoista elämä on, jos ihminen suljetaan sairauden vuoksi yhteiskunnan ulkopuolelle. HIV-positiivinen on usein ikävässä tilanteessa: jos kertoo sairaudesta esimerkiksi työssä, saattaa seurauksena olla potkut. Jos taas ci kerro, joutuu salaamaan ison osan elämäänsä. Ennakkoluuloinen, jopa vainoharhainen suhtautuminen AIDSiin paljastuu entistä naurettavammaksi, jos AIDSin tilalle ajateltaisiin vaikka syöpä. Suomessa olisi monen monta työtöntä enemmän, jos jokainen syöpää sairastava saisi potkul, kun sairaus tulisi ilmi. AIDSiinkin olisi suhtauduttu alun perin eri lavalla, jos se liittyisi johonkin muuhun kuin seksuaalisuuteen. Tai jos vaara sairastua siihen olisi sitä suurempi, mitä enemmän elintasorenkaita ja yhteiskunnan arvostusta ihmisellä olisi. Pienen jyväskyläläisenkin opiskelijan on syytä olla varuillaan. Sillä Hl-virus on kuin venäläinen ruletti: sen joko saa tai ei. Hl-virusta ei voi saada vähän tai vähän enemmän. Eikä se ole samanlainen pieni kehumisen aihe kuin joku lääkkeellä hoidettava sukupuolitauti tuntuu monille olevan. Lisää AIDSista sivulla 5. Palvelukseen halutaan nuori tohtori Vuoden alussa alkaneet tohtorikoulut eivät ole käytännössä toimineet niin kuin niiden piti. Tulevien tohtorien ikää ei saatu laskettua kolmeenkymmeneen niin kuin oli tarkoitus. Tosin tohtorikouluihin ei nuoria, vastavalmistuneita juuri otettukaan. Halutaanko edelleen, että pääosa tohtoreista on ikääntyviä miehiä? Tai että vain nerot voivat väitellä nuorena. Ohjelman palkat ovat huonoja, eikä naisilla ole oikeutta äitiyslomaan. Jos tulee raskaaksi, joutuu jättämään paikkansa. Miten silloin käy tutkimukselle? T U I J A TAIPALE Anttonen
KOTIMAISIA NAHKA-ASUJA TEHTAAN MYYMÄLÄSTÄ OPISKELIJA ALE -10% Hgnig-ciuMBBBn , NahkaYkkönfitf/ Jkl, Torikeskus I kis., av. ark. 10-18, Ia9-15 puh.(941)620067 Jyväskylän YLIOPPILASLEHTI Nro 15 30.11.1995 35. vsk KOPIOT MONISTEET VÄRIKOPIOT GRADUJEN SIDONTATYÖT Viitaniementie 15 P. 214 322 Liikuntaa kellon ympäri Liikuntavaliokunnan puheenjohtaja Vesa Riipinen ei olisi pahoillaan, vaikka liikuntavaliokunnallekin saataisiin oma valiokuntasihteeri. J YY:n liikuntavaliokunnan puheenjohtaja Vesa Riipinen, 25, on viime aikoina ollut tuttu näky ylioppilastalolla. Lähestyvien salijalkapallon OLL-kisojen paperityöt ovat venyttäneet työpäivät parhaimmillaan kaksitoistatuntisiksi. Niinpä ei ole ihme, että Vesa toivoisi myös liikuntavaliokunnalle omaa, edes puolipäiväistä, valiokuntasihteeriä. "Ilman muuta oma sihteeri liikuntavaliokunnalle olisi hyvä asia, sillä se vähentäisi puheenjohtajan paineita. Riippuu tietysti puheenjohtajasta, miten hommansa ottaa, mutta isojen OLL-kisojen järjestelyissä paperihommat vievät mielettömästi aikaa ja opiskelu kärsii. Puolipäiväinen sihteeri olisi riittävän hyvä. Siinä ajassa hän pystyisi hienosti hoitamaan työt." "Yliopistollahan on liikuntasihteeri. mutta sen kanssa meillä ei juuri ole fyysistä yhteistyötä. Kaikki kunnia silti liikuntasihteerille, kun hoitaa kilpasarjat ja salivuorot, sillä jos ne vielä kaatuisivat meidän niskaan niin sitten tässä vasta kusessa oltaisiin", sanoo Vesa Riipinen. Muuten Vesa on tyytyväinen JYY:n ja liikuntavaliokunnan suhteeseen: "Budjettiesityskin meni sellaisenaan edustajistossa läpi. Tietysti jostain keskustasta kuului kysymyksiä, että minkä takia näin, mutta se on ihan hyvä että kysytään toiminnan perusteista. JYY:ssä on huomattu, että me olemme yksi valiokunnista. jonka toiminta koskettaa suutta määrää opiskelijoita. Toimintamme ci ole mitenkään nurkkakuntaista en sano. että muutkaan olisivat, mutta aina joskus kuulee puheita, että joissain valiokunnissa toimintaa järjestetään enemmän vain omalle porukalle." Toinen organisaatio, jonka kanssa liikuntavaliokunta joutuu väistämättä tekemisiin, on Opiskelijoiden liikuntaliitto OLL. Siihenkin Vesa suhtautuu myönteisesti, OLL on hänen mielestään paikallaan oleva järjestö. joka pitää korkeakouluja keskiasteen opiskelijaliikuntaa organisoivat langat hyvin käsissä. "Kritiikkiäkin voi esittää, mutta minusta tuntuu, että täällä ei välttämättä aina huomata, kuinka paljon se tekee työtä." Luonnollinen tapa liikuntavaliokunta Jyväskylässä on monien mielestä liikaakin urheiluja liikuntatarjontaa. mutta Vesa katsoo liikuntavaliokunnalla olevan merkittävä tehtävä uusien opiskelijoiden integroijana alan piireihin uudessa asuinkaupungissa. "Valiokunta on opiskelijoille suhtkoht luonnollinen tapa tulla liikuntaan mukaan. Ei aina ole helppoa mennä uudessa paikassa mukaan uuteen seuraan, mutta liikuntavaliokunta on helppo tapa pitää yllä yhteyksiä liikuntaan. Täältä saa yhteystietoja ja valiokuntahan on poikkitieteellinen, joten tulee myös uusia tuttuja. Kyllä tälle on siinä mielessä tosi iso sosiaalinen tilaus", sanoo Vesa Riipinen. Valiokunnan kokouksissa on käynyt tänä syksynä kaikkiaan kolmisenkymmentä henkilöä, jotka ovatkin ottaneet valiokunnan omakseen. Kokouksissa kerrotaan avoimesti mielipiteitä myös hallinnollisista kysymyksistä. ja tapahtumien järjestämiseen on ollut kiitettävästi tulijoita. Esimerkiksi sekasählyn OLL-kisoihin tarvittiin parikymmentä vapaaehtoista, joiden hankkimisessa ei ollut ongelmia. Ja hyvä niin, sillä kun joukko on tarpeeksi suuri, ei kenellekään tule liikaa paineita. Ja vaikka rahallista korvausta ei maksetakaan. on opiskelijalle merkitystä silläkin. kun saa pari päivää syödä kunnolla. Mutta koskaan ei pidä olla kaikkeen tyytyväinen, eikä Vesakaan ole. "Kehittämisvaraa meillä on ainakin siinä, että yksittäisiä tapahtumia saataisiin vielä enemmän koko yliopistoa koskettaviksi. Keväällä meillä ei ole järjestettävänä mitään isompia valtakunnallisia tapahtumia, joten keskitymme paikallistason toiminnan kehittämiseen. Yritämme esimerkiksi tehdä enemmän yhteistyötä ainejärjestöjen kanssa", visioi Vesa Riipinen. PETRI HEIKKINEN Tarja Mäki-Punnosta OLLn puheenjohtaja JYYn hallituksen varapuheenjohtaja Tarja Mäki-Punto valittiin Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) puheenjohtajaksi liiton liittokokouksessa Helsingissä 24.-25. marraskuuta. Mäki-Punto syrjäytti istuvan puheenjohtajan Johanna Aatsalo-Sallisen, joka vetäytyi kilvasta, koska ei ollut tyytyväinen muuttuneeseen toimintasuunnitelmaan. Liittokokouksessa velvoitettiin OLLin hallitus miettimään, miten voitaisiin järkevästi yhdistää OLLkirje ja Liikuttaja-lehti. Lisäksi JYYn kanta jääkiekkoliigaan meni läpi. Nykyistä jääkiekkoliigaa pidettiin liian kalliina, koska joukkueet joutuvat matkustamaan ympäri maata monta kertaa. Liiga muutettiin turnauksiksi, jotka huipentuvat lopputurnaukseen. Hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin Timo Simonen Suomen Urheiluopistosta ja muiksi jäseniksi Merja Palkama JYY:stä, Jan Viillos Lappeenrannan teknillisestä oppilaitoksesta, Esa Mänttäri Joensuun yliopiston ylioppilaskunnasta, Kalle Salo Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnasta, Esa Teikari Tampereen teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnasta ja Vesa Syrjä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnasta. -;..!':'!!!! !: : ' Litti suojelee salijalkapallon MM-kisoja J _v v ä s k y l ä n suurajojen jälkeen merkittävin urheilutapahtuma Keskisuomessa ensi vuonna ovat viidennet Opiskelijoiden salijalkapallon MM-kisat Jyväskylässä i l 18. elokuuta. Kyseessä lienee myös Helsinki Cupin jäM keen kansainvälisin ja maaotti# luiden jälkeetf:; kovatasoisin jalkapallotapahtuma maassamme ensi vuonna. Turnaukseen osallistuu 16 miesjoukkuetta (ilmoittautumisia on tullut muun muassa Espanjasta» Saksasta, Italiasta ja Brasiliasta, joka isännöi ensimmäisiä MM-kisoja vuonna 1988) ja Samaan aikaan järjestettäviin naisien avoimiin PMk isoihin 6 joukkuetta, TV 2 tulee televisioimaan ainakin kisojen loppuottelut ja Jari Litmanen on suostunut kisojen suojelijaksi, mitä MM-kisojen pääsihteeri Petteri Huurre pitää melkein lottovoittona järjestäjille,, ! "Litmasen avulla meille avautuu mont ovi. Esimerkiksi Adidaksen maahantuojan kanssa kun puhuu sponsoroinnista, kiinnostus herää välittömästi, kun me pystymme Riitta Chan heittämään tällaisen seikan neuvottelupöytään", hän sanoo. Kisoihin saapuvia pelaajia ja huoltajia on noin 370, ja toimitsijoita tarvittaneen noin 200 henkilöä. Tämä tarkoittaa melkoisten paineitten iaskeu-? lumista myös JYY;n liikuntavaliokunnän harteille, jolle MM-kisojen järjestäminen on "hirveesti liika iso projekti", kuten valiokunnan puheenjohtaja Vesa Riipinen asian muotoilee. Salijalkapallon ÖLL-kisat 2, joulukuuta ovat hyvää harjoitusta organisaatiolle, mutta MM-kisat ovat aivan toisen suuruusluokan tapahtuma, joka vaatii henkilökuntaa "autokuskista attaseaan"; Tammikuun puolivälissä liikumayalioktmta aloittaakin mittavan rekrytointikampanjan työntekijöitten haalimiseksi. Salijalkapallo» ja normaalin jalkapallon eroavaisuudet ovat ennen kaikkea siinä, että kenttä ja joukkueet ovat pienempiä (4 pelaajaa ja maalivahti), mutta myös maali ja pallo ovat pienikokoisempia, pelaajia saa vaihtaa lennosta eikä paitsiosääntöä tunneta.
. Budjetti mukisematta läpi edustajistossa Klubitoiminta loppuu ensi vuonna JYYn ensi vuoden budjetti läpäisi ylioppilaskunnan edustajiston käsittelyn nopeasti, ilman vastustusta. Hallituksen esitys käsiteltiin edustajistossa 2 1 . marraskuuta. "Budjettikäsittely oli yllättävän nopeaa, joskus näitä on vatvottu viisikin tuntia", sanoi edustajiston puheenjohtaja Pekka Ojala (Pörssi &Dumppi). Suurin näkyvä säästö on Ilokiven klubitoiminnan lakkauttaminen. Säästyvä! rahat "siirretään" sopoja kopopuolelle niin. että sosiaalija koposihteerin työaikaa jatketaan kahdella viikolla. Lisäksi syksyllä palkataan asunnonvälittäjä. Kulttuurisihteerin toimenkuva muuttuu ensi syksynä. Toimi on yhdistetty kulttuurija järjestösihteerin työ. ja tarkoituksena on. että sihteeri pitää yhteyksiä ainejärjestöihin. Elokuvatoimintaa on myös kaavailtu lopetettavaksi ensi syksynä. Parhaillaan käydään neuvotteluja Suomen elokuva-arkiston kanssa siitä. voisiko sen näytökset siirtyä' kaupunginkirjaston Minnansalista Ilokiveen ensi syksynä. Jyväskylän elokuva-arkiston hoitaja Markus Latvala ei pidä mitään vielä varmana. Hänen mukaansa ongelma saattaa olla koneissa. Ilokivessä on vain yksi elokuvakone, jolloin filmiä joutuisi yhdistämään samalle kelalle. Ylioppilaslehden tuntuvin muutos on ulkopaikkakuntalaisten JYYn jäsenten lehden ilmaisen postituksen lopettaminen. Vuoden alusta tilaamisesta peritään muutaman kympin maksu, jolla katetaan postikulut. Tarkempaa tietoa asiasta tulee seuraavaan lehteen, joka ilmestyy 14. joulukuuta. Puheenjohtajalle tuplapalkkio Ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajan palkkion tuplaaminen 40 000 markkaan vuodessa herätti keskustelua edustajistossa. Nykyinen puheenjohtaja Mikko Kortelainen (kok.) perusteli korotusta sillä, että puheenjohtajan työ on kokopäiväistä eikä vuoden aikana ehdi opiskella. Silti joutuu ottamaan opintorahaa, jolloin yhden vuoden opintotuki menee hukkaan ja on myöhemmin pois opiskelusta. Jyväskylän kaupunki ei ole jatkanut enää Kortesuon kartanon ja pehtoorin asunnon vuokrasopimusta JYYn kanssa, joten kartano ei ole enää JYYn välivuokrauskohteena ensi toukokuun jälkeen. Uutena kustannuspaikkana hudjettiin tuotiin oma kohtansa projekteille ja avustuksille. Esimerkiksi ainejärjestöt voivat hakea ylioppilaskunnalta avustusta projekteihinsa. Kortepohjan asukasneuvoston puheenjohtaja Annastiina Puolakka (KuLu) olisi halunnut järjestökohdasta 2000 markan osuuden myös Kortcpohjan vapaa-aikatoimikunnalle (KVAT). mutta hän hävisi äänestyksessä ja rahaa ei myönnetty suoraan budjetista. KV AT voi kuitenkin hakea erikseen projektirahoista avustusta. Myös vapaa-aikasihteerin työaikaa pidennettiin 8 kuukaudesta I2:een. Keskustaopiskelijat tekivät hallitukselle aloitteen, jossa he vaativat sitä ryhtymään neuvotteluihin yliopiston kanssa, jotta kampukselle saataisiin lisää päätteitä ja modeemeja. TUIJA TAIPALE Yliopiston sinfoniaorkesteri konsertoi Jyväskylän yliopiston sinfoniaorkesterin syyskauden päätöskonsertti soi maanantaina 11.12. kello 19.00 yliopiston päärakennuksen juhlasalissa. Konsertin ohjelmassa on kolme teosta: Aarre Merikannon Intrada. Edward Griegin Lyyrinen sarja op. 54 sekä Heikki Suolahden Sinfonia Piccola. Orkesteria johtavat Mari Lankinen (Merikanto ja Grieg) ja Kari Kropsu (Suolahti). Tämä tiettävästi Suomen yliopistojen ainoa täysimittainen sinfoniaorkesteri lupaa konsertteja myös kevääksi. Ohjelmistoon on suunniteltu suomalaista musiikkia, muun muassa Pekka Kostiaisen teoksen kantaesitys. Hanna Perkkiö Elisa Kerola soittelee harppiin. Vento V i e r a s Joen suu mutrulla SKRAAK, shhhhh (rahinaa) Kränk, shhhh (suhinaa)... No Pave tässä, moi. Soittelen täältä koneesta. Ollaan juuri nousemassa. Älä. eikö se ole vaarallista lentoturvallisuuden kannalta? Tyhmiäkö puhut. Enhän minä tätä konetta lennä. Mullahan on molemmat kädet vapaana. SUOMI ASEISTAUTUU, pahimman varalle. Samaan aikaan kun kehitysapua on leikattu oikein isommalla kädellä, virtaa maahan aseita solkenaan. Ei ole kauaa siitä, kun entisen Itä-Saksan käytetyt panssarit vyöryivät rajan yli. Kiinasta tilattiin rynnäreitä pitempäänkin tarpeeseen, halvalla kun saatiin. Venäjä kuittaa miljardin kala...asevelat tussareilla. Se on sitä paljon puhuttua kansainvälistymistä. Vihdoin tulivat USA:n kaunottaret. Hometit. Paholaisten hintaa ei enää kysellä, eivät edes ne lukuisat toimittajat, jotka kentän laidalla suu vaahdossa seurasivat neljän ensimmäisen pienokaisen laskeutumista Suomen kamaralle. MielcnkiintoisemReipas mailapoika Pohjois-Arjalasta. paa oli se, mitä lentäjät söivät matkansa aikana, banaania kuulemma. Ja päästiinhän koneita ihailemaan aivan läheltä, vaikka ei ihan kyytiin saakka. Varmaan harmitti. Melkoinen mediasirkus tämä Hornet-show, loistava taidonnäyte puolustusvoimilta. Samoihin aikoihin ilmavoimien Draken tipahti maahan. Tilastojen mukaan muutama Hornettikin saattaa lulla taivaalta alas liian jyrkässä kulmassa, näin rauhan aikanakin. Kun ensimmäinen tipahtaa, toimittajia tuskin päästetään rungon lähelle. Saavat seurata tapahtumaa kaikessa rauhassa parin sadan metrin päästä, poliisin lippusiiman takana. Vain banaanit puuttuvat. Se siitä tiedotusmyönteisyydestä. Sukellusveneitä Suomella ei ole vielä, mutta melko, mclko varma havainto tehtiin sopivasti lähivesillä . Rajavartiolaitos ei uskalla edes epäillä, että kyseessä olisi "Ruotsin minkki" (swedulus vitutus), sillä siellä pelätään kettutyttöjen vastaiskua. Nyt vähän uitettuja uppojollia saisi Ruotsista halvalla. Venekauppojen konsultiksi puolustuvoimat on palkkaamassa ex-presidentin ex-vävyä Jari Komulaista, miehellä kun on suomalaisittain harvinaista kokemusta sukellusveneen upottamisesta Itämereen. JOENSUUN KATAJAN (Katalan?) poispotkitun mustan jenkkipelaajan DarryI Parkerin lempibiisi ei ole Leevi j a Leavingsin Tahdon takaisin Pohjois-Karjalaan... Leevi lauloi: "Vaihdan farmarit verkkarihousuun... ". DarryI vaihtoi sanat toisinpäin ja vaikuttaa nyt suvaitsevaisemmilla pelikentillä. Pohjois-Arjalan pääkaupungin Joensuun kansallislaji on vaihtunut koripallosta pesäpalloon. Innokkaimmat lajin harrastajat kantavat mailojaan mukana kaupungillakin j a huutelevat iskulauseitaan. He jopa suunnittelivat urheiluhenkistä opintoretkeä aina Tampereelle saakka, jotta Hämeessäkin opittaisiin oikeaoppista mailankäyttöä. Rotupuhtaat Skinnarit vaativat nyt, että Joensuun nimi muutettaisiin suomalaisemmaksi. Skinheadien nahkaisiin kaaleihin ei mahdu se. että supisuomalaisen lintukodon nimessä on anglo-amerikkalainen Joeerisnimi. Urheilua: Suomen hiihtojoukkue on saanut uudet asusteet. Naishiihtäjillä asusteeseen kuuluu pieni hame, miehillä on perinteisempi asu. Joukkueenjohto on tiettävästi teettänyt muutaman ylimääräisen hameasunkin, jos ei mieshiihtäjien suksi ala luistamaan....
5 Maailman AIDS-päivä 1.12.1995 Vastuu on kaikkien! Riitta Chan Maailman terveysjärjestön WHO:n AIDS-päivää vietetään joulukuun 1. päivänä. Maailman AIDS-päivän teemana on Yhteiset oikeudet yhteinen vastuu. "Ihmiset jakavat samat oikeudet ja velvollisuudet, olivatpa he saaneet Hl-viruksen tai eivät", tiivistää Helsingin AIDS-tukikeskuksen tiedottaja Juha Lahtela. A IDS-päivän teemassa korostuvat sekä suvaitsevaisuus että vastuu. Jotta AIDS saataisiin pysäytettyä. tarvitaan yhteistä vastuuta. Toisaalta jokainen ihminen maapallolla jakaa samat oikeudet, oli sitten Hl-positiivinen tai ei. Kaikilla on oikeus välttää infektio. Kaikilla sairastuneilla on oikeus hoitoon eikä heitä saa syrjiä. Heille on annettava mahdollisuus normaaliin elämään, todetaan AIDS-päivän julistuksessa. Jokaisella on myös vastuuta. Yksilöillä on vastuu suojata itsensä ja muut tartunnalta, harjoittaa turvaseksiä. Perheiden ja yhteisöjen on valistettava jäseniään AIDSista ja huolehdittava tartunnan saaneista. Hallitusten on huolehdittava terveydenhoidosta. Kansainvälisen yhteisön on tehtävä yhteistyötä ja avustettava köyhempiä maita. Suomen tilanne suhteellisen hyvä "Suomen tilanne on Euroopan parhaimpia". toteaa Tampereen AIDStukikeskuksen aluejohtaja Isto Halinen. Kansanterveyslaitoksen tilastojen mukaan Suomessa on todettu tähän mennessä 714 HlV-tartuntaa. joista 223 on ehtinyt johtaa AIDsiin. Hän kuitenkin muistuttaa, että tilastojen lakana on aina ihminen, eikä tilastot paljon lohduta tartunnan saanutta. Halinen huomauttaa, että tartuntatavat ovat muuttuneet. Aluksi AIDS oli homoseksuaalien miesten tauti. mutta nykyään yhä usempi tartunta saadaan heteroseksissä. AIDS-testin saa nimettömänä AIDS-tukikcskuksissa, joista lähin on Tampereella. Tampereella asiakkaina on käynyt keskisuomalaisiakin ja vastaanottoaikoja rukataan tarvittaessa täältä tuleville sopiviksi, lupailee Halinen. "Ei riitä, että testataan. Ottaaksemme testejä tulee kyetä järjestämään myös tukipalveluja. Turvaseksineuvonta on testiäkin tärkeämpää", korostaa Halinen. AIDS-tukikeskusten lisäksi myös SPR tekee neuvontatyötä. AIDS-tukikeskukset keräävät rahaa valistusmateriaalin tuottamiseen ja HIV-tartunnan saaneiden tukemiseen. Valtakunnallinen tavoite on 200 000 markkaa. Tampereella on 29.II.-1.12. avoinna AIDS-Cafe. AIDS-päivän tervehdykset voi faksata (931-2234224) kahvilaan, jossa ne laitetaan esille. Myös Jyväskylässä vietetään AIDS-päivää. Ylioppilaskunta tiedottaa ylioppilastalolla AIDSista ja järjestää hyväntekeväisyyskeräyksen. AIDS-päivän iltabileet ovat Ilokivessä, bändinä Absoluuttinen Nollapiste. KIMMO PULKKINEN YTHS testaa Jyväskylän yliopiston opiskelijat voivat käydä MV-vasta-ainetestissä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTH8m Jyväskylän terveydenhoitoasemalla keskussairaalanne 4:ssä. Testin saavat kaikki halukkaat. Vastaava lääkäri Esko Hynninen sanoo, ettei testiä tarvitse erityisesti perustella. Testiä haluavalle mahdollisesti esitettävät kysymyksetliittyvät hänen mukaansa siihen, että kysymysten avulla voidaan tietyissä tapauksissa kartoittaa se, onko potilaalla olemassa rlsU myös muihin sukupuolitauteihin. " Se on potilaan edun mukaista", korostaa Hynninen. YTHS:ltä testiin menijä saa lähetteen Kyllön terveyskeskukseen. Kylliin laboratorioissa saadut tulokset lähetetään YTH8:ään, josta testattava saa tulokset henkilökohtaisesti. Testin tulos selviää viikossa. Yksi testi riittää. On kuitenkin muistettava, että mahdollinen HIV-tartunta Ilmenee veressä vasta neljän kuukauden kuluttua tartuntahetkestä. YTHS:«a testiä el voi tehdä nimettömänä. Hynninen korostaa, ettei timä ole kuitenkaan mikään ongelma. Nimeä kysytään ainoastaan sen tarkistamiseksi, onko asiakas oikeutettu YTHS:n palveluihin. Täysin nimettömän testin saa AlDS-tukikeskuksissa, joista lähin on Tampereella. Mainettaan lempeämpi kondylooma Riitta Chan S yylä, visva ja syöpä. Nämä asiat assosioituvat mieleen kun kuulee sanan kondylooma. Syylän suhteen mielleyhtymä onkin oikeaan osuva, sillä kondylooma ilmenee syylinä limakalvolla. Visva ja syöpä sen sijaan ovat harvinaisia. Kondylooma on yleinen vitsaus. 80 prosenttia naisista saa kondyloomaviruksen jossakin elämänsä vaiheessa. Vain pieni osa naisista pystyy suojautumaan ovelalta virukselta. joka uusimpien tutkimusten mukaan tarttuu paitsi sukupuoliteitse, myös muun kosketuksen välityksellä. Olipa tartuntatapa intiimi tai ei. valtaosa viruksista katoaa itsestään jättämättä jälkiä elimistöön. Papilloomaviruksen aiheuttama kondylooma ilmenee syylinä sukupuolielimissä. Virus kiusaa myös miehiä, mutta mahdollisia pahanlaatuisia limakalvomuutoksia ilmenee vain naisilla; penissyöpää virus ei aiheuta. Penis toimii kuitenkin kondylooman aktiivisena levittäjänä, sillä valtaosa tartunnoista saadaan edelleen sukupuoliteitse. Kondomia ei ole syytä tässäkään yhteydessä unohtaa. YTHS:n vastaava lääkäri Esko Hynninen sanoo, että yleisyydestään huolimatta kondylooma on hyvin hallittu infektio. "Tutkimusten perusteella tiedetään. että virustyyppejä on olemassa 70 eri lajia. Näistä vain muutama tyyppi aiheuttaa kohdun limakalvomuutoksia, jotka etenevät hoitamattomina kohdun suun syöväksi. Ainoastaan 15 prosentilla kondylooman kantajista on todettu kohdun kaulan limakalvon muutoksia, joista vain pieni osa johtaa syöpään". Hynninen kertoo. K ondylooma voidaan todeta paitsi silmämääräisesti, myös irtosolunäytteellä. Litteät, näkymättömät syylät havaitaan laimealla etikkahappohuuhtelulla. Syylät sinänsä eivät aiheuta varsinaista vaaraa, mutta saattavat olla kutisevia ja kiusallinen esteettinen haitta sekä naisille että miehille. "Näkyvät syylät hoidetaan paikallisesti podofyllotoksiinilla yleensä hyvin tuloksin. Kohdun kaulassa ja emättimessä sijaitsevat syylät hoidetaan laserilla. Laseria käytetään myös silloin, jos penslaus ei auta". Hynninen sanoo. Irtosolunäyte uusitaan puolen vuoden kuluttua hoidon päättymisestä. Jos limakalvomuutoksia esiintyy, ryhdytään joko laserhoitoon tai kirurgisiin toimenpiteisiin vahingoittuneen kudoksen poistamiseksi. Mahdollisen kohdunkaulasyövän taltuttamiseksi on useita keinoja. K A T R I I N A L A P P A L A I N E N AIDS ei leviä kattelemalla HIV (Human Immunology Virus) alentaa ihmisen elimistön kyvyn puolustautua eri sairauksia vastaan. Virustartunnan saanut henkilö on HIV-positiivinen. AIDS (Acquired Immunodefiency Syndrome) eli immuunikato tarkoittaa HIV-infektion viimeistä, kuolemaan johtavaa vaihetta. HIV-positiivinen henkilö sairastuu AIDSiin keskimäärin noin 10 vuoden kuluttua tartunnasta. Vaikka tauti johtaa kuolemaan, HIV-positiivinen henkilö voi elää vielä useita vuosia tartunnan jälkeen normaalia elämää, käydä töissä jne. Epidemian alkuvaiheessa homoseksuaalien miesten osuus tartunnansaaneista oli selvästi korostunut. HIVriä ei kuitenkaan voida pitää homojen tautina, sillä heterotartuntojen osuus on jo puolet uusista tartunnoista. Hl-virus leviää kolmea tietä: 1. Veren mukana, esimerkiksi yhteisistä epästeriileistä injektioneuloista tai ruiskuista. 2. Sellaisessa suojaamattomassa seksissä, jossa ihmisen siemennestettä tai emätineritettä pääsee rikkoutuneen ihon tai limakalvon kautta elimistöön. 3. HIV-positiivisesta äidistä sikiöön raskauden aikana. Hl-virus e i leviä: HIV-virus ei leviä jokapäiväisessä sosiaalisessa kanssakäymisessä kodeissa ja työpaikoilla. Se ei leviä myöskään saneteettitiloista tai uimahalleista. HIV virus ei siis leviä kattelemalla, halaamalla, suutelemalla, yhteisistä ruokavälineistä, hyttysistä, saunomisesta tai WC-pöntöstä. Koska HIV ei tartu arkielämän tilanteissa, HIV-positiivisia ihmisiä ei tarvitse eristää tai varjella muita heiltä. Turvallista seksia! Turvallinen seksi on sellaista, jossa partnereiden kesken ei "vaihdeta" siemennestettä, emätineritettä tai verta. Kondomi on tehokkain keino HIV:in torjumiseksi. Korkean riskin seksiä on yhdyntä ilman kondomia ja S/M-seksi, jossa iho rikkoontuu. Matalan riskin seksiä on suuseksi. Turvaseksiä on yhdyntä, jossa kondomia käytetään oikein, petting ja hyväily, masturbointi, tirkistely, sitominen, puhelinseksi... HIV-vasta-ainetesteissä voi käydä AIDS-tukikeskuksessa, terveyskeskuksessa tai lääkäriasemalla. Tartuntaa pelkäävä, tartunnan saanut sekä läheiset ja omaiset voivat saada tukea ja tietoa riippumattomalta AIDS-tukikeskukselta, jossa työskennellään salassapitovelvollisuuden alaisuudessa. Tukikeskuksia on Helsingin lisäksi Lahdessa, Turussa, Tampereella ja Oulussa. Tampereen AIDS-tukikeskus PL 19, 33101 Tampere Puh. (931) 2133 307
6 Janne Laineesta SYL.n puheenjohtaja Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Janne Laine on valittu Suonien ylioppilaskuntien liiton (SYL) uudeksi puheenjohtajaksi. Puheenjohtajuudesta kamppaili liittokokouksessa Laineen kanssa tasaväkisesti SYL:n hallituksen kopo-vastaava Esa-Pekka Keskitalo. Tiukan äänestyksen jälkeen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Janne Laine. Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) sääntömääräinen liittokokous pidettiin Espoossa 17.-18. marraskuuta. Kokouksessa valittiin liitolle myös hallitus ja käsiteltiin muut liittokokousasiat. kuten tulevan vuoden toimintasuunnitelma. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnasta (JYY) paikalla oli 16 kokousedustajaa, 8 varsinaista ja heille varaedustajat. Lisäksi ylioppilaskunta oli lähettänyt paikalle kolme tarkkailijaa. Uusi puheenjohtaja Laine pitää itseään sitoutumattomana porvarina. EsaPekka Keskitalo luettiin aatemaailmaltaan puna-vihreäksi. SYLrn uuteen hallitukseen valittiin kaksi teekkaria. Heikki Kuoppa Oulusta ja Matias Impivaara Teknillisestä korkeakoulusta. turkulainen tuhatkuntalainen Sanna Kurra, helsinkiläinen tuhatkunnan edustaja Anna-Mari Lyytikäinen, tamperelainen sitoutumaton Outi Hannula, sekä Tero Immonen Helsingin kauppakorkeasta. SYLrn tulevan vuoden toimintasuunnitelmassa eniten keskustelua aiheutti sen sosiaalipoliittinen osuus, johon tuli paljon muutoksia. Jäsenmaksu päätettiin pitää ennallaan ja muutenkaan talousarvioon ei lähdetty tekemään suurempia muutoksia. Eräs syy tähän on SYL:n asettama Sylvi-työryhmä, jonka tehtävä on pohtia niin SYL:n roolia kuin organisatorisia järjestelyjä tulevaisuudessa. musaa, infoa, stuffia... lnTht>Net ® te/yKAUPpA CD-.T 99.%%{QN-UNE) http://www.jukeboss.sci. fi/ cd:t, lp:t, cd-sinkut, 7" & 12", videot, uutuudet Rautatienkatu 22, PL 193, 33101 Tampere, p. 931 2131 446 k i r j a uutta Kampus-kinassa: HAPULI: NYKYAJAN SININEN KUKKA. Olavi Paavolainen ja nykyaika. Väitöskirjatutkimus Nykyaikaa etsimässä -teoksesta. 165 mk. HUHTAMO-LAHTI: SÄHKÖIHO. Kone/media/ruumis. 138 mk. TURUNEN-PARTANEN: ULKOKULTAISEN KÄYTÖKSEN KIRJA. Eurooppalaisten tapojen tarina. Mistä ns. tapamme ovat peräisin. 143 mk. KAARNINEN: NYKYAJAN TYTÖT. Koulutus, luokka ja sukupuoli 1920ja 1930-luvun Suomessa. 120 mk. O P I S K E L I J A N O M A K I R J A K A U P P A Huomaa uudet ruokailuaikamme! (Voimassa toistaiseksi) Klo 1116 Viimeinen aukiolopäivä 20.12. Avataan taas 2.1.1996 OQ o Q O I O llOKIVI J Y V Ä S K Y L Ä N YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA i PERJANTAI-PIRISTE T A C O N A Q O i P Ö Y D Ä S T Ä PERJANTAISIN klo 16-19 Vaasank. 21 p. 615 564 KRMPUKSCN KINGI-kisa PE-LA 1.-2.12. alk. klo 19 LAUANTAINA» FINAALI • DJ • ORIGINAL LONKKUKISA • OLUTKRUSIFIKSI • ym. mukavaa PERJANTAISIN HURJAT KYMPPI-ILLAT RENTUKASSA! 'TZqufuotqitt TORSTAINA 3 . 1 1 . k l o 2 2 Nopeat nauttivat klo 20-22 • KYMPIN HÄPPÄRIT • RUOTSIN RISTEILY-arvonta LIPUT 20,PARASTA MENOA VAUHDITTAVAT: • C O O L S H E I K S •DAVEÄPLAyBOYS ; Kaupungin parhaita yiLÄTYSESIINTYMASSÄ! MUSIC • M0V1ES • THEATRE TARJOUS JATKUU!!! PERHEPIZZAT 50,Sis. salaatin ja kahvin. Myös kotipakettiin. ^u <moAia Kauppakatu 8 (ent. Pikku-Hurtti) . puh. 215 004 j PERINTEISESTI PRO GRADUT EDULLISESTI NOPEASTI NSITOMO Rihto Ky Alasinkatu 1-3, 40320 JYVÄSKYLÄ, P. (941)676 350 \ARKKINAT 10 mk / rivi O OSTETAAN Osian hyväkuntoisia lpja cdlevyjä. Soila 62024l/Kimmo. Liikaa liikenteessä, äiti ci saa kiinni! Myy siis minulle edullinen puhelinvastaaja. P. 667284 tai 603360 / Pete. Les Frogs A-Salilla Suomi-Ranska -yhdistys järjestää maanantaina 4.12. klo 20.30 konsertin, jossa esiintyy Les Frogs. Luvassa on rockin ja chansonin sekoitusta englannin ja ranskan kielillä. muun muassa Jaques Brclin ja J. Karjalaisen säveliä. Ma 4.12. Bortschkeitto, smetana Lihapyörykät Tonnikalarisotto "Porsaanleike hedelm. LOUNAS i 1 1 1 6 Ti 5.12. Kuorr. kukkakaalisienipaistos Paist.kala, purjokastike Makkaralasagne "Chili con carne Ke 6.12. Porkkanasosekeitto Italianpata Lohikiusaus *Broilerleike, riisi, paprikakast. T o 7.12. Kasvisriisilaatikko Jauhelihakasvispihvi, tom.kast. Nakit ja muusi "Wieninleike Pe 8.12. Tortelloni Ricotta, kasviskast. Jauhemaksapihvit Kanaa paprika-herkkusienikast. "Porsaanleike Choron Ma 11.12. Sienikiusaus Punajuuri-jauhelihakast. Makkarapihvit "Porsaanleike curry-ananaskast. Ti 1 2 . 1 2 . Sipulikasvispata Kaslerpaisti Värikäs kalavuoka O Q o i l O • O llOKIVI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA l keskussairaalanne 2, p. 6o3 975 Ke 13.12. Kasvislasagne Lihamureke Kanaa currykast. "Smetanalohi To 14.12. Pinaattiohukaiset Lihaperunasoselaatikko +pekoni Herkkupihvi "Aurajuustohärkä P e 1 5 . 1 2 . Kesäkurpitsaherkku Janssoninkiusaus Nakkipannu "Vasikanleike
7 Kansanedustaja Kirsi Piha luottaa yrittämiseen Opiskelun epävarmuus piilee työllisyydessä Kansanedustajien nuorinta ikäpolvea edustava Kirsi Piha ei käy voivottelemaan opiskelijoiden asemaa nykyyhteiskunnassa. Hän myöntää, että opintotukijärjestelmässä on heikkouksia, mutta varsinainen opiskeluun liittyvä kysymysmerkki on hänen mielestään työllisyys. Piha vieraili Jyväskylän ylioppilaskunnassa lokakuun lopussa kuuntelemassa opiskelijoiden murheita. "Voisin tietenkin sanoa, että opiskelijoiden asema nyky-yhteiskunnassa on hirvittävän heikko, mutta kyllä se mielestäni on kohtuullisen hyvä. Työllisyys on opiskelijoille suurin epävarmuustekijä. Tänä päivänä moni opiskelija joutuu työllistämään itsensä, ryhtymään yrittäjäksi", muistutti Piha. Opiskelun kannattomattomuudcsta pitäisi Pihan mielestä päästä takaisin oikeille raiteille. Siten koulutetut nuoret eivät karkaisi ulkomaille vaan palaisivat kotimaahansa. "Aivovienti on uhkatekijä hyvin koulutettujen osalta. Tämä sukupolvi on kansainvälisesti koulutetuinta eikä heillä ole sellaisia siteitä kotimaahan. Kehottaisin opiskelijoita menemään ulkomaille, mutta palaamaan takaisin sitten. Kansainvälinen kokemus lisää tulevaisuuden vaihtoehtoja", sanoo Piha. Arvostus pitää ansaita työllä Kansanedustaja Kirsi Piha oli kolmen sortin ihme viime eduskuntavaaleissa. Hän on nuori, hän on nainen ja hän pääsi kansanedustajaksi. Piha päihitti vaalikamppailussa perinteisen suomalaisen poliittisen mantran. Nykyisin hän on kokoomuksen varapuheenjohtaja. Nuoruus on harvinainen kansanedustajan ominaisuus. Suuret ikäluokat tuntuvat edelleen jylläävän päätöksenteossa. Nuoruuden myötä on helppo edustajan vedota kokemattomuuteen. Pihan mukaan arvostus pitää ansaita työllä. Työllisyys on opiskelijalle suurin epävarmuustekijä, sanoo Kirsi Piha. "Uudet edustajat ovat valittaneet arvostuksen puutetta, multa minä en koe asioita sillä tavalla. Arvostus ei ole sidottu fyysiseen ikään vaan se täytyy ansaita työllä", muistuttaa Piha. Uusien kansanedustajien joukkoon mahtuu useita naisia. Nuoret miehet eivät sen sijaan vaaleissa pärjänneet. Pihan selittää naisten tulemista poliittisen muutoksen hakemisella. "Ehkä nuoret miehet rinnastetaan vanhaan politiikkaan. Minullekin moni tuli sanomaan vaalityön aikana. että miehet ovat vieneet tämän maan tuhoon, mutta minun mielestäni se ei ole miehisiä tai naisista kiinni", sanoo Piha. Media polkee poliitikkoja Nuorten mielenkiinto politiikkaan on ollui yleisesti vähäistä. Vieraantuminen yhteiskunnasta on houkutellut nuoria enemmän kuin oman ehdokkaan löytäminen 70-luvun päättäjien joukosta. Kirsi Piha uskoo kuitenkin. että nuorten mielenkiinto politiikkaan on palautumassa. Sen sijaan hän antaa moitteet tiedotusvälineille, jotka ovat ansiokkaasti hiillostaneet politiikan arvostusta. "Media on vaikuttanut myös osaltaan siihen. Se on käyttänyt valtaansa niin. että arvostus poliitikkojen työtä kohtaan on kadonnut. Kaikki on tullut julkisemmaksi ja se on paljastanut monia rumiakin piirteitä politiikassa. Uskon, että nuorten mielenkiinnottomuus politiikkaan ei ole pysyvä tila. 80-luvulla asiaan vaikutti ei-politisoituminen. Nyi tuntuu, että nuoret alkavat olla kiinnostuneempia politiikasta." Piha kannattaa edelleen edustuksellisia demokratiaa järkevänä yhteiskuntamallina. Hänen mielestään ihmisten pitäisi ymmärtää, että myös suurissa puolueissa työskentelee ihan oikeita ihmisiä. "Nyt ihmiset ovat kiinnostuneita uusista poliittisista liikkeistä. He ehkä arvelevat, että pienten puolueiden kautta voi vaikuttaa paremmin kuin isojen puolueiden. Ihmisten pitäisi ymmärtää, että myös suurissa puolueissa on ihan inhimillisiä yksilöitä", muistuttaa Piha. Hallituksen säästötoimet ovat käyneet opiskelijankin kukkarolle, mutia millaisen kouluarvosanan hallituspuolueen kansanedustaja antaa hallitukselle? "Kahdeksan. Hallitus on yhteistyöhaluinen ja on selkeästi avannut muutoksen teitä enemmän kuin aiemmat hallitukset. Se on kyennyt vastaamaan yhteiskunnan muutostarpeisiin". sanoo Kirsi Piha. T E K S T I : R I S T O L Ö F K U V A : R I I T T A C H A N asiasta Pekonen antautuu Euroopan edessä Tiesitkö, että ulkoministeri Tarja Halonen on suuruudenhullu raamatunselittäjä ja että hän on pilannut Suonien diplomaattisen maineen. Halonen on myös ollut tekemässä abortista uutta ihmisoikeutta. Näin on, mikäli on uskominen dosentti Osmo Pekosta. Matematiikan dosentti Pekonen esittelee käsityksiään Kanava-lehdessä (8/95) otsikolla Epäonnistunut ministerivalinta. Näkemystensä perustelut matematiikan tohtori Pekonen hakee Euroopan Neuvoston sosiaali-. terveysja perheasioiden komission raportista "Naisten ja miesten tasa-arvo; oikeus äitiyden vapaaseen valintaan", jonka pääasiallisena laatijana Pekonen tuolloista kansanedustaja Halosta pitää. Pekonen lähtee siitä, että Halonen on tietoisesti piilotellut raporttiin omia radikaaleja näkemyksiään abortista ja että Halosen toimet olivat poliittisesti taitamattomia. Halosen näkemykset ovat Pekosen mukaan herättäneet niin paljon pahaa verta erityisesti katolisessa Euroopassa, että se haittaa Halosen toimintaa ministerinä. Pekosen lopputulema on selkeä ja paljastava:'Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole horjuttaa suomalaisen yhteiskuntamallin perusteita, vaan muistuttaa, että hyvinvointiprojektillamme on rajansa, joista yksi on abortti. On tullut tavaksi sanoa, että Pohjoismaihin syntyminen on lottovoitto. Siksipä juuri oikeutta syntymiseen ei saisi keneltäkään kieltää!" Pekosen mielestä Halosen valintaa ulkoministeriksi voi pitää epäonnistuneena ja moraalisesti sekä poliittisesti kestämättömänä. Tuntui kuin iso pyörä olisi lopullisesti heittänyt päältä dosentin aivoituksissa. Moisten lausuntojen ja väitteiden jälkeen kuka tahansa lienee oikeutettu kysymään dosentti Pekoselta, mitä hän moisella hyökkäyksellä ajaa takaa? Eliitit kunniaan? Dosentti Pekonen on ylittänyt julkisuuskynnyksen myös uusimmalla teoksellaan Ranskan tiede. Pekonen ounastelee kirjassaan, että uudessa Euroopassa päätökset tehdään sitä pienemmässä piirissä, mitä suuremmasta ratkaisusta on kyse. Pekosen mukaan Euroopan yhdentymisessä onkin hyvin pitkälle kyse eliittien yhtymisestä. Näkemys saattaa olla oikean suuntainen. Sen seuraukset tuntuvat pelottavalta ja asettaa koko yhdentymiskehityksen mielekkyyden kyseenalaiseksi, meidän tavallisten kuolevaisten, massan näkökulmasta. Pysyäkseen mukana tärkeissä päätöksissä Suomen olisi Pekosen mielestä sallittava (ja maksettava) yhä selkeämmin lahjakkaiden erikoiskoulutus. joka takaisi näille sisäänpääsyn Euroopan vallan kammareihin. Pekosen esittämiä elitistisiä, konservatiivis-meritokraattisia näkemyksiä arvostettiin Suomessa erityisesti vanhasuomalaisten piirissä autonomian aikana. Noihin aikoihinko meidän pitäisi palata? Vai olisiko tehtävä kuten dosentti Pekonen, joka tuntuu antautuvan Euroopan edessä. Nykyinen vai uusi ideologia? Pekosen ajatusmaailma ja tarkoitusperät eivät aukene lukijalle. Hänen ajatuksensa tuntuvat oudolta sekoitukselta elitismiä, katolilaiseen perinteeseen liittyvää myyttisen eurooppalaisuuden ihannointia ja amerikkalaisen uusoikeistolaista ajattelua. Suomen tämän hetken ongelmien ja suomalaisen arkipäivän kanssa niillä on kovin vähän yhtymäkohtia. Tasa-arvokeskustelu ja naisasialiikkeen ajamat arvot tuntuvat olevan hänelle täysin vieraita. Siitä dosentti Pekosta on kiitettävä, että hän on nostanut esille parikin tärkeää asiakokonaisuutta. Kysymykset siitä, kenen ehdoilla EU:ssa toimitaan, ja toisaalta, kenen kouluttamiseen Suomen kannattaa panostaa, eliitin vai koko kansan? Minulle vastaukset ovat selviä. Suomalaisten. pohjoismaisten näkemysten ja vaihtoehtojen esittämistä ei mielestäni voi pitää syntinä ministerille. Ehkä kansalliselta pohjalta lähtevä toiminta häiritsee Pekosen peräänkuuluttamaa eliitin yhtymistä. eliitin, johon Pekonen innolla samastuu. Ketä hyödyttäviä päätöksiä tuo eliitti tekisi? En myöskään usko. että vain eliittiin panostamalla turvataan koko maan hyvinvointi. Kyseessä ei välttämättä ole toisensa poissulkevat vaihtoehdot, mutta tärkeysjärjestyksen on oltava selvä? Koulutuksen tehostamiseen voidaan pyrkiä nykyisenkin ideologian sisällä, ellei tavoitteena sitten olekin pyrkimys muuttaa ideologiaa. Itse pidän nykyisestä ideologiasta. Kaikille kansalaisille on taattava samanlaiset koulutusmahdollisuudet ja resurssien niukentuessa on tasa-arvo taattava ennen erityispanostuksia. T A P I O HUTTULA historian opiskelija
IVIarkkinoinnin riemuvoitto Mursu seisoo vasemmalla. N yi se on sitten nähty. Beatles Slorysta lienee Iässä maassa seonnut muutkin kuin Jake Nyman. Dokumentti oli kaikin puolin taidokkaasti tehty niin kuvauksen, leikkauksen kuin luon Maailman Merkittävimmän i;n inau kuljettamisen puolesta. Merkillävintä koko projektissa oli kuitenkin sen markkinointi. Varsinkin viime viikot ennen dokumenlin esittämisiä mediat olivat yhtä Beatlesia. mutta katsotaanpa mitä parin viime vuoden aikana on tapahtunut: Ensin uudelleenjulkaistiin kaksi vuotta sitten jouluksi kokoelmat "Punainen" ja "Sininen" ensi kertaa cd-formaatissa, ja niistä tuli joulun suosituin lahjaostos. Kaupan hyllyssä ei ehtinyt kauaa kerätä pölyä myöskään seuraava julkaisu eli Britannian yleisradioyhtiön arkistoista "yllättäen" löytyneistä nauhoista koottu Live at the BBC. Ja tämän viimeisen vuoden ajan ennen dokumenttia ja ennenjulkaisemattomien nauhoitusten kokoelmia olemme saaneet niin tasaisen varmasti uusia tiedotteita hankkeen etenemisestä, ettei yhtye (kuin se muka voisi) varmasti vaivu unholaan. Kun koko tapahtumasarjaa tarkastelee jälkiviisaana, voisi olla vakuuttunut, että kun Michael Jackson myi Beatles-levytysten oikeuksiaan kohtuullisen mediakohun saattelemana, oli senkin ajankohta ennalta suunniteltu ja sovittu. Tässä tapauksessa sentään, onneksi, rahat menevät oikeisiin lompuukeihin paitsi siitä Yokon käärimän osuuden oikeutuksesta en ole aivan varma... P E T R I H E I K K I N E N ra EURAAVA SUOMALAINEN SUPERTÄHTI? Roihuavaa aatteen paloa'.' Ultra Braja valtamerilaiva. tyien Radiomafiaa haukutaan sekoamisella soiltolistapoliiiikkaan. multa X osaavat ne lisioja laativat mafiosot vielä yllätiääkin. Viime aikoina melko usein Mafiassa soinut Ampukaa komissaarit, nuo hullut koira! -biisi sai ainakin allekirjoittaneensa aikaan samanlaisen mitä hemmetin musiikkia tämä oikein on -reaktion kuin Värttinä aikoinaan. Ovalko 60-luvun radikalismi. vasemmistolaisuus ja osallistuvat laulut tulleet takaisin? Kaivolaanko punalippuja laas esille'.' Mitä on tekeillä? Mainion komissaaiilaulun takana on bändi nimeltä litra Bra. Koko keitos alkaa vaikuttaa vieläkin mehukkaammalta, kun huomaa yhtyeessä olevan mukana niiden oikeiden 60-luvun radikaalien jälkikasvua. Laulajien ja soittajien joukossa \ilahtelec esimerkiksi sellaisia nimiä kuin Melasniemi ja Pohjanheimo. Ultra Bran laulut eivät kuitenkaan ole mitään vanhoja punaviisuja. vaan täysin uusia lajitvyppinsä edustajia. 90-luvun postmodernia luokkatietoisuutta? Ehkä. mutta vain osittain. Ultra Bran Houkutusten kiihottava maku -ed:n laulut syntyivät alunperin SDNL:n poliittisten laulujen sävellyskilpailun I!I tuloksena. Ultra Bra voitti kilpailun ja pääsi levyttämään. Laulut on säveltänyt Kerkko Koskinen, joka lukiota käydessään innostui vanhoista taistolaisista lauluista. Ja kun 90-luvun Suomessa ei enää kukaan sellaisia lauluja tehnyt, täytyi tämän espoolaisen porvarisperheen lapsen ryhtyä itse hommiin. Laulajat löytyivät lukioaikaisten luokkatovereiden joukosta ja soittajat haalittiin kokoon Oulunkylän Pop & Jazz -konservatoriosta. Ultra Bran levylle päätyi viisi laulua, joista vain Ampukaa komissaarit biisi on varsinainen taistelulaulu. Muunkinlaisia sävyjä levyltä löytyy, kuten Anna Ahmatovan tekstiin perustuva kauniinkarhea rakkauslaulu Ero. Keskenään erilaiset laulut muodostavat kuitenkin selkeän ja yhtenäisen kokonaisuuden. Mausteeksi onkin sitten ollut varaa heittää vaikkapa pätkä Lemmenlaiv a-iunnaria. Ultra Bra ei ole vielä varsinaisesti tehnyt keikkoja, mutta voi hyvin kuvitella. millaisen hilpeyden ja hämmästyksen tällaista musiikkia soittava orkesteri aiheuttaisi ainakin opiskelijapiireissä. Yhteiskiertue Alivaltiosihteerin ja Mieskuoro Huutajien kanssa voisi myös olla kannatettava ajatus. Hykerrv itävää ja svengaavaa musiikkia, jota kuunnellessa Kristiina Halkolakin tuntee itsensä ylpeäksi monestakin syystä. J U K K A Y L I L A S S I L A PS. Ja mistäkö bändin hienostunut nimi on peräisin? Eräästä tietystä rintaliivimallista tietenkin. Onkohan sponsorisopimusta jo harkittu? Aki Sirkesalon ensimmäinen soolokeikka oli aikoinaan Ilokivessä viime vuoden marraskuussa. Tuona iltana myytiin noin 70 lippua, mutta Sirkesalon levy-yhtiöpomo Ari Lohenoja hehkutti vip-pöydässä: "Tästä tulee vielä iso." Muu seurue hymisteii jooihanhy viään, mutta jo kahden kuukauden kuluttua Akin keikkahinta oli noussut tasan kaksisataa prosenttia ja nimi keikkui kaikkien mahdollisten listojen kärjessä. Toissa keskiviikkona Ilokiveä kunnioitti läsnäolollaan Mami. Tilanne oli täsmälleen sama kuin Sirkesalolla vuosi sitten: kaksi singleä julkaistuna. levy tulossa, uran ensimmäinen keikka. puolityhjä Kivi ja taitava orkesteri soittamassa musiikkia, joka tuskin kovin monia ärsyttää. Ennustajaeukkona voisi tuumia todistaneensa uuden lähden syntyhetkiä. kun vielä solistikin lauloi vähintään "malliksi hyvin". Keikan aikana vaivasi oikeastaan vain se, ettei millään saanut päähänsä ketä Mamin lauluääni niin kiusallisesti muistutti. No, muuta kuin kielen, päällä -ilmiötä ei syn; tynyt, joten ilmeisesti se kuulosti ainoastaan häneltä itseltään. Tuskin sekään noita muita lupaavan urakehityksen ennusi n merkkejä tuhoaa. P E T R I H E I K K I N E N Mami kävi täällä. i i i i i L . f f Pitääkö meidän eurooppalaistu inisen nimissä vaihtaa entinen rähmällään olomme katoliseen polvirukoukseen ja Kremlin nootit paavin bulliin sekä hyväksyttää ulkoministerimme Vatikaanissa tai vähintään Jyväskylän yliopiston matematiikan laitoksella. Ei kiitos. / / Anja Kauranen dosentti Osmo Pekosen Kanava-lehdessä 8/95 olleesta kirjoituksesta. Suomen Kuvalehti 46/95. S k i n i t h a r r a s t a v a t p e s ä p a l l o a KUINKA on mahdollista, että pieni joukko kapeakatseisia nuoria pystyy terrorisoimaan yhtä kokonaista kaupunkia? Vai onko Joensuun skinheadien valtaa liioiteltu tiedotusvälineissä? Asianajaja Matti Wuori arvostelee suomalaista tiedonvälitystä Journalisti-lehdessä (20/95) sellaiseksi, että kun löytyy yksi mega-aihe, kaikki kirjoittavat ja kertovat yhtäkkiä vain siitä. Ja todetuinhan aikanaan Radiomafian Alivaltiosihteeriohjelmassakin. että Suomeen mahtuu kerrallaan vain yksi puheenaihe, joka on tuhat kilometriä pitkä ja viisisataa leveä. AINAKIN Joensuun poliisin ja paikallisen yläasteen rehtorin mielestä tilannetta on liioiteltu tiedotusvälineissä. Keski-ikäinen miesrehtori levittelee televisiossa käsiään ja sanoo. että oppilaat pukeutuvat eri tavalla. Joku käyttää nenärengasta. toinen ajelee hiuksensa. Eivät he voi puuttua oppilaidensa vapaa-ajan viettoon. Vapaa-ajan viettoon! Jos koulun rehtori kutsuu pesäpallomailalla ulkomaalaisia, romaneja, homoja ja varmaankin muuten vaan a j a s t a erinäköisiä ihmisiä hakkaavien skinien puuhia vapaa-ajanvietoksi, niin enpä haluaisi asua urheilullisessa Pohjois-Karjalassa. POLIISI kertoo riemuissaan, etteivät skinit ole ainoita, jotka käyttävät Joensuussa väkivaltaa. Rasismia vastustavan yhdistyksen Antilan jäsenet ovat myös saaneet sakkoja pahoinpitelyistä. Kuulostaa hyvältä. nyt varmaankin Joensuun ulkomaalaisia lämmittää. Skinien pesäpallomaila ei olekaan enää niin kipeä väline, kun tietää, että joku toinenkin osaa lyödä tässä maailmassa. Kuinka poliisi voi yrittää näin räikeästi viedä huomiota muualle itse asiasta? JOENSUUN lähiöissä sikiää jo uusi skinipolvi. Näitä kymmenvuotiaita rasistinalkuja löytyy kuulemma jo muutama sata eikä heidän arvomaailmansa ole vielä kehittynyt vanhempien skinien valaistumisen tasolle. Ei. Heille tärkeintä on vain väkivalta. Tiedetään myös, että asiasta on vaiettu sen lähden, eitä osa skineistä olisi Joensuun kerman lapsia. On karmeaa ja turvatonta, että ne, jotka laillisesti voisivat, eivät tee asialle mitään, vaan esittävät voimatonta tai vakuuttavat, että asia on hoidossa. Kuinka asia voi olla hoidossa. jos ihmiset pelkäävät kotikaupungissaan ja muun muassa toimittajia uhkaillaan? Amerikkalaisen koripalloilijan tapaus oli varmaankin jäävuoren huippu. Ennen sitä ja tästä eteenpäin pelko jatkuu ja skinien itsetunto kohoaa. "Emmekä voi tehdä mitään, ennen kuin tapahtuu todellinen rikos", sanoo poliisi. TAMPEREELLA mieltään osoittaneilla äärioikeistolaisilla on ratkaisu ongelmiin. Heidän mielestään nuorien tyttöjen pitää saada kulkea kaduilla rauhassa, ja jos joku näitä häiritsee, hänet pitäisi toimittaa pois. Eikö skineille voitaisi antaa heidän omaa laakeitaan? T U I J A T A I P A L E
11 Mikko Ijäs Boston palaa Romulla ja Malilla. Viime keväänä Esa Valkila ja Pasi Tuominiemi päättivät kirjoittaa ja ohjata elämänsä ensimmäisen näytelmän. Käsikirjoitusta suunnitellessaan miehet ajelivat ympäri keväistä Suomea tutustuen huoltoasemiin ja keskiolutkuppiloihin. Heidän tavoitteenaan oli kerätä repliikkejä roolihenkilöiden suihin. Kierroksen päätyttyä paperille tallentui näytelmä Bostoni palaa, Märtenson, jota tekijät tarjosivat jyväskyläläiselle AdAstrateatterille. A dAstra otti tarjouksen vastaan ja harjoitukset alkoivat syksyllä. Valkila ja Tuominiemi valitsivat sopivat näyttelijät rooleihin Jyväskylän tutusta harrastajanäyttelijäkaartisla. Harjoitteluaikaa oli kaksi kuukautta ennen lokakuun viidennen päivän cnsi-iltaa. Uurastuksen tuloksena oli hulvaton vuoteen 1968 sijoittuva komedia, j o ka kertoo Hymy-lehden mainonnan kohteeksi joutuneesta autoasentaja Märtcnsonista. Näyttelijät pukuineen ja lavastcinecn nostattavat nostalgisesti mieleen ajan, jolloin Neuvostoliitto miehitti Tsekkoslovakian ja Suomessa siirryttiin kansakouluista peruskouluihin. Tuolloin Boston-tupakka vielä paloi mainoksissa, jotka ovat antaneet potkun Valkilan ja Tuominiemen käsikirjoitukseen. Kielessä käytetyt koomiset sutkaukset sekä oivalliset näyttelijät tekevät esityksestä nautittavan. t e a t t e r i Ohjaajilla on vapaat kädet Riitta Chan AdAstra -teatteri esittää August Strindbergin klassikkoa Neiti Julie. Näytelmä on AdAstran oma sovitus. Kuvassa Satu Olkkonen. suus esittää kykyjään. Valkilan ja Tuominiemen tapaan jokainen käsikirjoittaja ja ohjaaja voi tarjota teatterille ideansa, jonka johtokunta j o k o hyväksyy tai hylkää. "Kutsumme itseämme tuotantoteatteriksi. jonka kunnianhimoinen tavoite on tehdä hyviä näytelmiä harraslajavoimin, ilman palkkaa. Sana tuotantotcattcri tarkoittaa sitä, että AdAstran johtokunta päättää teatterin linjasta ja valitsee ohjaajat jokaista näytelmää varten erikseen. Ohjaajat itse puolestaan saavat vapaasti valita sopivat näyttelijät, lavastajat ja puvustajat. Mitään vakionäyttelijäkunlaa meillä ei ole, joten jokainen näytelmä on oma produktionsa omine näyttelijöinccn". kertoo T i i n a h u h t a n i e m i , joka on teatterin ainoa palkallinen vakio-ohjaaja. AdAstra-tcallcrin tarkoitus on antaa nuorille teatterin tekijöille mahdolliH arrastajateatteri AdAstra on ehtinyt kymmenen toimintavuotensa aikana kivuta Suomen harrastajatcatterciden huippukaartiin. Sen näytelmiä on palkittu sekä Seinäjoen harrastajateatterikesässä että Mikkelin työväen näyttämöpäivillä. Työväen Näyttämöiden Liitto on valinnut teatterin maan kymmenen parhaan harrastajateatterin joukkoon kehittämään harrastajateattereiden yhteistyötä. AdAstra on ollut myös ponnahduslautana muutamille teatterikorkeakouluun päässeille ohjaajille ja näyttelijöille. Realismin ja absurdin rajalla "Teatterimme ansiona on tekemisen vapaus. Täällä on mahdollisuus kokeilla rajoja, ottaa riskejä ja kehittää teatteria. Vaikka esitämme myös perinteisiä näytelmiä, otamme niihin uuden otteen, haluamme leikitellä teatterin muotokielen kanssa ja tehdä näytelmistä epäaristoteclisiä. Osa csityksistämme on liikkunut realismin ja absurdin esittämisen rajalla, osa on mennyt absurdin puolelle", jatkaa Luhtanicmi, jonka tuore ohjaus Strindbergin Neiti Julie on cnsi-illassa marraskuun 30. päivänä. Neiti Julie on teatterin oma sovitus tulusta klassikosta. AdAstran versio sisältää enemmän tanssikuin puheosuuksia. Näyttämöllä nähdään sekä nuori että vanha Julie ja tehdään matka muistoihin. Kaiken kaikkiaan kysymys on Julien rakkaudesta mieheen, valtaan ja itseensä. Lipputulojen lisäksi AdAstra on saanut tukea Jyväskylän kaupungilta, jonka varoin teatteri kustantaa ohjaajapalkkiot. Harrastajanäyttelijät ovat osaksi opiskelijoita, osaksi muualla työssä olevia harrastelijoita, jotka kiertävät myös kaupungin muissa harrastajateattereissa. Esimerkiksi Iisa Valkila on ennen Bostoni palaa Mäncnsonin ohjausta näytellyt useita vuosia muun muassa Yövieraissa ja Huonetcatterissa. "AdAstran perusti Jussi Luukkonen kymmenen vuolta sitten. Aluksi se pyrki olemaan nimenomaan nuorisoteatteri. Myöhemmin se kuitenkin lähti etsimään vaihtoehtoja perinteiselle teatterille. Koskcnharjun vanhan koulun miljöö antaa teatterilaisille idylliset puitteet. Tällä hetkellä meillä pyörii noin neljä näytelmää vuodessa. Toimintaa on myös kesäisin, jolloin näytökset viedään ulkosalle", kertoo Petri lehtoranta, joka on ollut mukana toiminnassa koko AdAstran eliniän. Tiina Luhtaniemen mielestä teatterimaailmassa raja harrastajan ja ammattilaisen välillä on hämärtynyt. Yhä useampi ammattiteatteri käyttää harrastelijoita ja freclyövoimaa. 'Teatterin tekijän työ on muuttunut niin. että nykyään katsotaan enemmän kykyä kuin-papereita, mikä on hyvä. Se, että tekee työn hyvin ja innolla riittää", sanoo Tiina Luhtaniemi. T e k s t i : U I . I . A L I P S A N E N Riina Chan Jean. Samu Koski, ympärillään neiti Juliet, nuorena Juliena Cecilia Moisio (vas.)ja vanhana Satu Olkkonen.
12 Kylpylä kampukselle I lokiven klubitoiminta on tappiollista 1 . Klubiioiminia lopetetaan. Klubitoiminta tavoittaa vain marginaaliryhmiä. Klubitoimintaa ei tarvita. Eclustajistovaaleissa 8000 opiskelijasta 22 prosenttia käytti äänioikeuttaan eli neljä viidestä äänioikeutetusta ei pitänyt vaaleja niin tärkeänä, että olisi vaivautunut uurnille. Ennen vaaleja pidetyssä vaalipaneelissa puheenjohtaja Jouni Vauhkonen kysyi yleisöltä. kuinka moni paikalla olijoista ei ole ehdokas tai johonkin ryhmittymään kuuluva. Innokkaita opiskelijoita löytyi peräti viisi. Marginaalitoimintaa?! Käsittääkseni suomalaisen demokratian perusajatuksiin kuuluu korkea äänestysprosentti. Tämän vuoden eduskuntavaaleissa äänestysprosentti oli 71,8. Viime kunnallisvaaleissa luku oli 70,9. Jo nämäkin luvut huolesM»MmgKmi^M^^wa tuttavat puoQ S 1 C l lueita. K lubitoimintaa moititaan myös rahojen tuhlaamisesta. Mitä sitten on yo-talon 13 miljoonan remontti? Rakentamisesta täysin ymmärtämätönkin tajuaa, että metsään on menty ja rankasti. Talo on ollut vasta pari kuukautta käytössä ja lapsukset ovat jo näkyvissä. Monitoimitilan lattia on katastrofi, seiniä ei voi edes pestä. ruokalan lattia on pahasti naarmuuntunut ym. Pikainen keskustelu ammattiihmisten (siivoojat, sähkömiehet jne.) kanssa saa pään pyörälle. Onko talo suunniteltu itse toiminnan lähtökohdista eli kestämään käyttöä ja kulutusta? En edes puutu arkkitehdin spektaakkelimaisiin ratkaisuihin... H allitus haluaa ylioppilaskunnan lähemmäksi tavallista opiskelijaa. Minusta tuntuu, että kun tarpeeksi kauan istuu kokouksissa pyörittelemässä papereita. ei edes tiedä millaista on tavallisen opiskelijan arki. Ensi vuoden budjetti ei ainakaan tuo yo-kuntaa opiskelijan luo. byrokratian lisääntyminen sen sijaan on paljon todennäköisempää. Opiskelija on ihminen; nukkuu. syö ja paskoo siinä missä muutkin. Arkeen kuuluu kirjastolla istumista. purkkihernekeittoa, kaljaa. lentopalloa, tuskastumista omaan saamattomuuteen, pieniä ilon hetkiä tenttituloksen valjettua, saattaapa joku jopa hairahtua talolle keskiviikko-iltana tsekkaamaan bändiä tai elokuvaa. M iten JYY huomioi ne tuhannet opiskelijat, joilla syystä tai loisesta (stressi, rahavaikeudet. lemmenhuolet) on jossain opintojensa vaiheessa henkistä väsymystä? Varsinkin uusille opiskelijoille elämänmuutos kotona asumisen ja turvallisuuden tunteen jälkeen on melkoinen. Ei JYY tarvitse lisää virkamiesotetta ja toimistossa istumista vaan elämään sukeltamista, luovaa hulluutta ja elämyksien kokemista yhdessä opiskelijoiden kanssa. Miksei muuten opiskelijoilla kysytä "kansanäänestyksessä" millaista toimintaa he haluavat? Ehkäpä meidän jokaisen JYY:ssä toimivan olisi syytä hypätä ulos tavanomaisuuden ja kaavamaisuuden lokeroista sekä miettiä asioita kokonaisvaltaisemmin. " Toi on homo, toi taas kokkari. meille kyllä kuuluu $ * O hallituspaikka, meidän valiokunnan toiminnan määrärahoista ei leikata (korkeintaan jyvitetään), miksei se taaskaan ole paikalla, kokous tänään klo 18, asiasta pitää tehdä ensin päätös ." Tämäkö on toimintaa opiskelijan ehdolla? Se, että vietät talolla 14 tuntia vuorokaudessa ei tee sinusta kunnon JYY:laista. S äästäminen on päivän sana myös ylioppilaskunnassa. Toisaalta halutaan viedä toimintaa lähelle opiskelijoita, toisaalta taas leikataan juuri siitä näkyvästä. konkreettisesti opiskelijoita koskettavasta toiminnasta. Päätetään siis opiskelijoiden puolesta. mikä heille on tärkeää. Klubitoiminnan ja opiskelijan perusturvan rinnastaminen on tarpeetonta populismia johon syyllistyivät kaikki ryhmittymät myös vaalipaneelissa. Miten klubitoiminnalta kopolle ja söpölle siirrettävät rahat tulevat näkymään yksittäisen opiskelijan arkisessa taivalluksessa? Ylivoimaisesti suurin syy säästötarpeisiin on YO-talon remontti, ci tappiollinen klubitoiminta. Rahaa voi säästää monella tavalla. Kukahan radikaali-pitkätukkahippi-taivaanrannan maalari-villapipo-idunsyöjä kyseenalaistaisi edustajisto vaalit, edaritoiminnan ja koko hallituksen arvovallan? Siis nykyisen harvainvallan. Mikä on lopulta opiskelijalle tärkeää? Marraskuun alussa kantansa ilmaisi vain 1 600 opiskelijaa... T I M O L I E V E M A A JYY n kulttuurisihteeri Vainaja, joka ei uskonut kun alien sanoi "ei". Blondin tappava juoksuaika • Peto (Species), ohjaus Roger Donaldson, käsik. Dennis Feldman, pääos. Ben Kingsley, Michael Madsen, Natasha Henstridge. Esitetään Fantasiassa. Species jättää katsojan vähän samaan tapaan äimistyneeksi kuin taannoinen Congo. Yritystä on ja isolla budjetilla tehdään, mutta silti pätkii pahasti. Joku sanoikin, että Speciesistä selviää parhaiten kun katsoo sitä kuin se olisi tehty parodioimaan legendaarisia 50luvun tieteisfilmejä. Tyhmä ja tarpeeton nimisuomennos 'Peto' auttaa alkuun. Species on scifiä, ja niinpä tuotantoryhmä palkkasi alan turbomasterin, Alienista Oscarit keränneen H.R. Gigerin, luomaan pääpelättimen. Efektitiimi kehitti myös upouuden motion capture -tietokonetekniikan lopputaiston kuumentamiseksi. Efektit ovatkin komeita, mutta jotenkin ymmärtämättömästi käsiteltyjä. Rytmitys tuhoaa jatkuvan kammotuksen Siveän naisen kasvukivut Elokuva-arkiston syyskausi lähenee loppuaan. Kauden viimeinen esitys on keskiviikkona 13.12.. jolloin nähdään James Ivoryn ohjaama tapakomedia Hotelli Firenzessä (Englanti 1985). Ohjaaja Ivoryn. käsikirjoittaja Ruth Pravver Jhubvalan ja tuottaja Ismail Merchantin yhteistyönä syntynyt Hotelli Firenzessä on yksi kolmikon hienostuneista E.M. Förster -romaanifilmatisoinneista. Elokuvan tapahtumat sijoittuvat vuosisadan vaihteen Firenzeen ja Englannin maaseudulle. Sen henkilögalleria koostuu hyvätapaisista, joutilaista briteistä, joiden tiukkaan napitettua elämäntyyliä Ivory kuvaa lempeän ironisesti. Elokuvan alussa nuori englanlilaisnainen Lucy Honeychurch (Helena Bonham-Carter) on lomamatkalla Firenzessä yhdessä esiliinana toimivan serkkunsa Charlotten (Maggie Smith) kanssa. Täällä oman kunniallisuutensa vangiksi kasvatetulle Lucylle avautuu uusi näköala hänen tutustuessaan L. _ _ . e l o k u v a ja jättää jäljelle lähinnä paikoittaisia säikähdyksiä. Alienin. The Thingin ja Predatorin nähneet pettynevät epävireiseen tunnelmaan, vaikka visuaalinen tarjonta täyttääkin odotukset. Visuaalisesta tarjonnasta puheenollen, scifi ja pehmoporno ovatkin viime aikoina harvemmin nähty yhdistelmä. Avaruudesta saatu DNA on ihailtavalla huolettomuudella tökätty ihmisen munasoluun, josta sitten pikaisesti kasvaa naispuolinen homo sapiensin ja vielä ilkeämmän lajikkeen yhdistelmä. Parikymppisenä tämä hyvinkin ihmisen näköinen viekotus Sil (Natasha Henstridge) suuntaa L.A:n yöelämään suvunjatkamistarkoituksissa. Poikamiehet ehtivät saada monenlaista kyytiä ennen kuin lapsi syntynyt meille, poika annettu on (ja samalla varmistettu mahdollisuus jatko-osaan). Siliä seuraavasta tuhoajacskadroonasta löytyy jopa Näyttelijöitä (Ben Kingsley. Forest VVhitaker). Valitettavasti joukkio on omiaan hajottamaan jo ennestäänkin heikkoa jännitettä tämän käsikirjoituksen puitteissa Nimillä on lähinnä katteetonta houkutinhehkua. Taattua menneiden vuosikymmenten kamaa ja tyypillistä juonihölmöilyä alkaa olla käsillä viimeistään, kun rytmiryhmä alkaa dokata ja kehittää ihmissuhteita vaikka pahis resuaa vielä irrallaan. Species on jättimittoihin venytetty jenkkifilmikliseen 'seksistä rangaistaan' alleviivaus, joskin se on myös juhlava parituntinen kunnon mömmöefektien ystäville. Menettelee köyhän miehen Alienina, mutta olisi toimivampi kauhukomediaksi moduloituna. Opetus: on tappavia tuliaisia, ja sitten tosi nopeasti tappavia. A N N A A R S N I V A Julian Sands ja Helena Bonham-Carter. George Emersoniin (Julian Sands), hieman eksentriseen nuorukaiseen. Vaikka lupaava romanssi Italiassa lopetetaan alkuunsa ja Lucy saatetaan turvallisesti takaisin kotiin, on nuoren naisen mielessä kuitenkin idullaan jokin peruuttamaton muutos. Hotelli Firenzessä edustaa englantilaista laatukomediaa parhaimmillaan. Elokuvan ilmava ohjaus, sen käsikirjoituksen vivahteikas ihmiskuvaus sekä tyylikäs visuaalinen toteutus luovat harmonisen kokonaisuuden. joka on samanaikaisesti syvällinen ja viihdyttävä. Ja koska on kysymys brittielokuvasta. on ensiluokkainen näyttelijätyö itsestäänselvyys; esimerkiksi Daniel Day-Lewis on upea Lucyn snobbailevana ja kuivuuttaan narisevana aviomieskandidaattina. Elokuva-arkiston esitykset kaupunginkirjaston Minnansalissa alkaen klo 18.00. M A R K U S L A T V A L A P . . . M . • «
13 "Kuka teki Dadaa? Ei kukaan ja jokainen. Minä tein lapsena Dadaa, kun sain äidiltä vitsaa. Nyt väittää jokainen tehneensä Dadaa. Kolmekymmentä viime vuotta... Nyt me yritämme elvyttää Dadaa. Miksi? Ketä se kiinnostaa? Dada on kuollut. Vai yhäkö Dada elää? Onko Dada kuollut? Onko Dada elossa? Dada on. Dada." Näin pohti dadaismin olemusta amerikkalainen kuvataiteilija Man Ray muistelmissaan. Dadaismi muodosti 1920-luvun avantgardistisen taideliikkeen, joka herätti suurta närästystä omalla absurdilla taiteen kielellään. Ranskalainen runoilija Tristan Tzara julisti Dada-manifestissa 1918, että kaikki kuvat ja veistoteokset olkoot mielummin orjamaisia henkiä kauhistuttavia hirviöitä eikä somia ihmisasuisten eläinten ruokasaleja koristavia kapineita. Dada henkeä elvytettiin KinoDaDa-tapahtumassa Keski-Suomen museon auditoriossa 24. marraskuuta. Yläkaupungin Yö ry:n. Jyväskylän kaupungin kulttuuriviraston ja Keski-Suomen museon järjestämä tapahtuma oli ihanaa nostalgiaa ja villiä pyöritystä mykkäelokuvan ja elävän musiikin kesken. Ranskalaisohjaaja Rene" Clairin Entr'acte ja Fernand Lagerin Le Ballet mdcanique saivat tulkintansa kolmelta säveltäjältä ja muusikkoryhmältä. Ilkka Niemen säveltämänä tarinat kulkivat akustisen elokuvamusiikin merkeissä, kun puolestaan Markku RintaPollari. Pekka Nättinen, Toni Elgland ja Matti Laukkanen taikoivat elokuviin ambientin ja nykyjazzin tunnelmaa. ada on Kuin tykinlaukaus ja shakkipeli Clairin Entr*acte ei ole mikään tavallinen välinäytös. Se kiihtyy kuin Erik Satien ja Francis Picabian ampuma tykinlaukaus ja etenee kuin Marcel Duchampin ja Man Rayn absurdi shakkipeli. Clair hyödyntää dadassaan tehokkaasti huimia kamera-ajoja, päällekkäiskuvia ja suloista mustaa huumoria. Dada on ollut aikansa ennustus. Lagerin Le Ballet mccanique osoittaa reittiä nykyisille Music Televisionin musiikkivideoille vuosikymmenien takaa. Mekanistinen. takova rytmi ja raivokas kuvien virta toimivat teknobiitissä hienosti. Perusmuotojen, ympyrän ja kolmion sekä ihmiskehon ja koneen osien rivo yhdistely ilmentää aikansa futuristista teknologian ihailua. Dada-elokuvan klassikot viittaavat jo dadaismia seuranneeseen surrealismin taidesuuntaukseen. Elokuvissa on haettu montaasimaista symboliikkaa ja hahmopsykologiaa. Perinteisempää, chaplinmaista mykkäelokuvaa edusti ranskalaisen Max Linderin Max et le sac. Herrasmies koheltaa naisen käsilaukun perässä. Hikinen urakka palkitaan ja Max saa lopulta kuinka ollakaan rukkaset. Linderin ja Ilkka Niemen musiikin mukana yleisö sai maistiaisia vuosisadan alun tupakansavuisesta elokuvateatterista, jossa ihmiset nauroivat liikkuvan kuvan ihmeelle. Kotimainen mainospätkä Ravintolayleisöä kameran silmällä oli elokuvaillan ehdottomin humoristinen dadarevittely. Mainosfilmi esitteli ranskalaistyylisen suomalaisporvariston illanviettoa ravintolassa. Mainoslauseet tuovat esiin turkikset, nokialaiset, tupakkaa, voita, kermaa ja kahvia. Mainoskielen absurdius puree tahattoman tehokkaasti pröystäilevässä filmissä. Aika on tehnyt omaa patinaansa dadaistisiin elokuviin. Vuosisadan alun katsojia raivostuttanut dada on pelkkää harmitonta ironiaa. Kuvien kieli on saanut televisiosukupolvelta uuden tulkinnan. R I S T O L Ö F • The Rolling Stones: Stripped (Virgin) Rollina Stones on riisunut Sirippedlevyllään biisit enimmistä sähkökitaroista. 14 akustisvoittoisia kappaletta on äänitetty elävän yleisön edessä clubeissa tai muissa stadionia pienemmissä paikoissa. Mitään uutta maailmaa mullistavaa levyllä ei ole. mutta erittäin nyvin kulkevaa, pääosin akustisilla soittimilla soitettua aikaisempaa tuotantoa. Levyn kappaleista Like The Rollina Stone on saanut radiossa eniten soittoaikaa, eikä ihme. Vanha Dylanin biisi kulkee todella hyvin. Tuntuu, että vanhat herrat ovat erityisesti tähän kappaleeseen saaneet sitä soitoniloa, joka joskus tylsilläkin studiolevyillä on aika ajoin oi^ lut kateissa. Myös k a p p a l e e t W i 1 d Ho rs es ja Sweel Virginia soivat letkeästi. Sen sijaan Angie on ehkä turhankin kulunut kappale levylle. Erityismaininta kosketinsoittimille. jotka soivat akustisten soittimien kanssa hyvin yhteen. Kaiken kaikkiaan leppoisaa jammailua. Vierivät kivet eivät muutenkaan sammaloidu, vaan pysyvät nykytekniikan kehityksessä mukana. Tietokoneella CD-levyltä saa ulos myös videoja haastattelumateriaalia, K I M M O P U L K K I N E N Rehtorit: Stiiuly-Ihiy, Finski, Kaide, Rehtori Pajunen. Heko m Rehtorit: Millionääri (Poko) On hyvä, että maailmassa on vielä ihmisiä, jotka keski-iässäkin pystyvät elämään puberteetfisella äseri-' teellä. Nimittäin. Rehtorit suorastaan uhkuvat sitä. Viidestä herrasta kolme oli aikaisemmin mukana orkesterissa nimeltä Ne Luumäet, joka ansiokkaasti piti yllä tuota varhais-Beatleseista Ramonesien kautta uus« punkkiin elänyttä kitararockpopin perinnettä. Samalla jatkumolla on Millionääri, jolla kitarat soivat riehakkaasti ja turhanpäiväisiä sooloja kaihtaen. Lisäsävyjä tuovat Rehtori Pajusen saksofoni ja urut sekä Hannele Voutilaisen viulu, joita on annosteltu niukasti, mutta kuitenkin riittävästi, jotta pitkästyttävyys pysyy loitolla. Suuri osa levyn viehättävyydestä syntyy mainioista teksteistä, joissa (ja levyn kansissa) Rehtorit osoittavat kunniaa nuoruusvuosillensa ja käsittelevät nykyilmiöitä tiukalta pÄk-asehteeila. Levyn Hellyttävin teos on ehdottomasti Spectorin tytöt, johon tuottaja T.T. Oksala on loihtinut hykerryttävät Phil SpeCtor -soundit. Siinä tiivistyy täydellisesti Miliionäärin hulvaton henki, johon ei kuulu tiukkapipoisuus. mutta kylläkin aimo annos jotain hyvin nostalgista ja haikeaa. Rehtorit eivät ehkä ole tuottaneet auringon alle mitään uutta tai edistyksellistä, mutta ainakin levyn, jota kannattaa soittaa tuttaville, jotka katsovat maailmaa turhan ryppyisin otsin. Joinakin päivinä kerta Millionääriä tekee hyvää itsellekin. P E T R I H E I K K I N E N • Smashing Pumpkins: Mellovv Collie and the Infinife Sadness (Virgin) Nämä kurtcobainit ja eddievedderit, kuten Smashing Pumpkinsien Billy Corgan, ovat ilmiöinä varmasti herkullista aineistoa mediatutkijoille ja sosiologeille. Ja minunkin puolestani he saavat aivan vapaasti julistaa maineen, menestyksen, rikkauksien ja muun maallisen gloorian kaikenkattavaa surkeutta niin kauan kuin tekevät tällaisia levyjä). Kun ensimmäisen kerran selasi läpi Mellon Collie and the Infinite Sadnessin tekstiliparetta, herätti "lonely", "never", "no" ja "nothing" -sanojen sekä "the world is a vampire" ja "despite ali my rage I am still just a rat in a cage" -tyyppisten lauseiden esiintymistiheys samanlaisen hylkimisreaktion kuin herra Corganin mediahahmo. Levyyn tarkemmin syventyessä kuitenkin joutuu alistumaan vastustamattomaan selätystappioon: enää ei haluakaan puhua ahdistuksesta vaan ennemminkin rujosta kauneudesta. Mellon Collie on massiivinen paketti, tupla-cd:n 28 kappaleen kesto on kahden tunnin kieppeillä. Silti puutumista ei tapahdu, vaikka tunnelmat ovat kauttaaltaan raskaammanpuoieisia. Vaihtelua ja ennen kaikkea loistavia biisejä on nimittäin niin runsaasti, että väistämättä tulee mieleen niiden iivcrpoolilaisherrojen Valkoinen tupla, eikä määritelmä "Grungen Beatles" tunnu aivan Siperian perukoilta asti haetulta. Tosin sikäli tuo nimitys ei oikein tee Jymykurpitsoille oikeutta, sillä ei tämä pelkkää . seattlea ole. tyylilajit todellakin vaihtelevat melko estottomasti. Ja Corgan onnistuu välillä kuulostamaan Rollaretltakin, kuunnelkaa vaikka kakkoslevyn loppupuolen hitureita. P E T R I H E I K K I N E N t v -"•••*•• J J . 1 4 W , » 1
16 LOYDAT JYLKKARIN SEURAAVISTA PISTEISTÄ Akateeminen RaukBBasema YTHS kirjakauppa UnkiauloJyväskeskus A n t t i a asema Teku Ukmlcka Lozzm O I M Likurrta ^ ^ r ^ ^ T ^ Rentukka Tourula laitos Pocraccnnus Terveydenhän Freda oppicxtosja »» ••* * — i f T n n l M l l l l I I I B M u s k » A m m a A n e n YhstoiHHiifee opettajan t |. 1 n a n K R K n korkeakoulu Kirjasto nus KAM PUK SEN KAI Radin Jyväskylän taajuuksilla joka tiistai kello 1 8 . 3 NAE NAHDAAN K E H Y S T A R J O U S PIILOLASINESTE MULTI 3 PULLOA KAHDEN HINNALLA HUOLEHDI NÄÖSTÄSI: OPISKELIJAKORTILLA NÄÖNTARKASTUS MAKSUTTA • OPTIKKO • SILMÄLÄÄKÄRI HYVÄN NÄÖN ERIKOISLIIKE näkökeskus) FORUM P. 644 688 VAPAUDENKATU 51 K E U O N K E S K U S P. 244 216 PRISMA C3ptikukna_ JOULUTARJOUS PIILOLASINESTEET -20% PIILOLASIEN KOSTUTUSNESTE LENS LUBRICANT N^20 # "< 33 ,-) 'K os. Jyväskeskus, II krs. Puh/Fax 3 1 3 3 av ma-pe klo 10-18 la 10-14 MäBE 5/94, 10/94, 12/94 MIKROBITT111/95 VIISI TÄHTEÄ VERTAILUN KOKOONPANO 15700,Minkä sinä valitset ? PENTIUM 75 7750,PENTIUM 90 8280,PENTIUM100 8640,PENTIUM120 8920,PENTIUM133 9930,486DX4-100 6750,K0K00NPAN0: 8MtRAM 850Mt kiintolevy 3,5" 1.44Mt levykeasema 1 Mt PCI-näytönohjain 15" SVGA monitori näppäimistö + hiiri SB 16V äänikortti + 4nop CD-rom 1250,M I K R O C E N T E R O Y Puhelin:(941) 611000 Voionmaankatu 6,40700 Jyväskylä Fax:(941) 611486 M u s i i k k i o n hyvä h a r r a s t u s M i i s a EcrssLÄ Puistokatu 5 40100 Jyväskylä 620455 rax:610550 HIUSASIOISSA SINUA PALVELEE KOflTEPOHJAN W 7 # " " ^ P A H T U R I ^ \ Icmnnfimfi M u s i i k k i o n hyvä h a r r a s t u s M i i s a EcrssLÄ Puistokatu 5 40100 Jyväskylä 620455 rax:610550 JraUJjJIJIJI 1 iU Isännäntie 1 407 4 Jyväskylä Puh. (941) 252 415 T E R V E T U L O A AVOINNA: Ma-Pe 9-18 La Suljettu Käytä hyödyksesi kanta-asiakas korttimme Nuotlt.Koulut.Teoriaklrjat... . a r k 1 1 1 8 Aren aukio 211355 JraUJjJIJIJI 1 iU Isännäntie 1 407 4 Jyväskylä Puh. (941) 252 415 T E R V E T U L O A AVOINNA: Ma-Pe 9-18 La Suljettu Käytä hyödyksesi kanta-asiakas korttimme Nuotlt.Koulut.Teoriaklrjat... . a r k 1 1 1 8 Aren aukio 211355 w Sr J Y V Ä S K Y L Ä N KESÄYLIOPISTO JÄNNITTÄÄKÖ YO-KIRJOITUKSET? Tule preppaamaan talven abikursseille: Englanti (401)/850 mk, Ruotsi (401)/850 mk, Laaja matematiikka (42 t)/850 mk ja Suppea matematiikka (18 t)/500 mk Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Jyväskylän kesäyliopisto, puh. (941) 603 722, fax (941) 603 621 JYVÄSKYLÄN SILMÄLÄÄKÄRIASEMA Oy • Silmälääkärin ajanvaraus arkisin 9.00-17.00 PIILOLASIKLINIKALTA: • piilolasit ja tarvikkeet • ongelmapotilaille uusi pehmeä piilolasi. Takuu 3 kk • Opiskelijakortilla al.-15%. V Ä I N Ö N K A T U 9 , P. 2 1 4 4 4 4 b ' J d 3?