• *)
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 14/2002 JYY tukee orpoja, s. 11 Nörtti netissä, s. 8 Viistoilua Tolkienille, s. 19 suunnistusta, s. 5 Sana j a miten sen saa sanoa pääkirjoitus/ Anna-Maija Tuuliainen " O i keisiin" sanomal e h t i i n verrattuna pieni ja piskuinen Jylkkärikin on saanut osansa lehdistössä puhjenneesta sananvapauskiistasta. Sivulla 7 kerrotaan, miten yllättäviä seurauksia varsin viattoman pakinan julkaisemisella voi olla. Julkisuuteen tarkoituksella tai tahtomattaan päätyneet ihmiset tuntuvat haluavan yhä enemmän sananvaltaa siihen, mitä ja miten heistä kirjoitetaan. Jos kirjoitusten sävy ei miellytä, toimittajan suu yritetään tukkia yhä rankemmin konstein. Ellei mikään muu auta, lyödään tiskiin reipas amerikkalaistyylinen rahavaatimus ja toivotaan journalistin siitä säikähtävän. Monelle julkkikselle varmaankin kelpaisi ennakkosensuuri, ja jotkut ovatkin ylittäneet lakiteitse asettaa sananvapaudelle uusia rajoja. Ikävä kyllä Suomen perustuslaki estää tällaiset pyrkimykset. Toimittajan saa tietenkin haastaa oikeuteen jos hän todella on jonkun kunniaa loukannut. Mutta aika usein nykyään lähdetään suoraan kokeilemaan kepillä jäätä ja uhataan oikeustoimilla, sen sijaan että yritettäisiin sopia asia suoraan toimituksen kan&a tai kanneltaisiin Julkisen sanan neuvostoon. Jylkkäriltä ei vaadittu rahaa, mutta lakikirjalla lyötiin päähän kuitenkin. Kunniansa loukatuksi tuntenut taiteilija ei itse ottanut toimitukseen lainkaan yhteyttä, vaan laittoi saman tien juristin asialle. Jylkkärin olisi pitänyt sitoutua kirjoittamaan ja julkaisemaan etukäteen sensuroitu anteeksipyyntö. Kun tähän ei suostuttu, taiteilija teki rikosilmoituksen. Tuntui pelottavalta, että pienilevikkisen ja varsin suppealla alueella tunnetun lehden pakina nostattaa moisen reaktion, samalla kun kaiken maailman lehtolat ja hytöset saavat kaikessa rauhassa lyödä julkkiksia kovemmin kuin vierasta sikaa. Lopuksi sananen aiheen vierestä: JYYn edarivaalien tavoite täyttyi. Vaikka äänestysprosentti (21,3) ei tänäkään vuonna päätä huimannut, päästiin kuitenkin kahdenkymmenen prosentin ja kahden tuhannen äänestäneen paremmalle puolelle. Opiskelijat käyttivät sananvapauttaan ja pistivät edarin kokoonpanon lähes täysin uusiksi. Viimevuotiset ääniharavat ja valtaryhmittymät saivat katsoa vierestä, kun uudet ryhmät nousivat ryminällä edustajistoon. Ehkäpä edellisessä pääkirjoituksessa toivomani piristysruiske edarille nyt toteutuu. Omaehtoista luovuutta KANNEN KUVA: MIIRA RAUHAMÄKI Jyväskylän Ylioppilaslehti muun Toimitus JYYn jäsenille kotiin kannettuna Keskussairaalanne 2 Jyfkkari maksaa 8 euroa, ei40600 Jyväskylä jäsenille 45 euroa. (014)2603360 jyHckori@cc.jyu.fi Osoitteenmuutokset Fox JYYn keskustoimisto, (014)2603928 (014)2603355 Päätoimittaja Ilmoitusmyynti Anna-Maija Tuuliainen tmi Martti Mikkonen (014)2603359 (014)272 1 6 6 , 4 6 4 2 5 3 3 040581 4972 Fox (014) 272 163 anirtu@cc.jyu.fi Ylioppilaslehden Toimittajat v a l t a k u n n a l l i n e n Miira Rauhamäki ilmoitusmyynti 0505670959 RrunnyrkkiOy,(02)2331 222 mirauham@cc.jyu.fi limoitu ksenvalmistaja Petrus Koskimies Grafiikko Rutanen 050537 8246 ( 1 4 ) 2 1 6 3 1 5 , 5 5 9 6 2 4 4 4 pekoskim@cc.iyu.fi grofiikto.rutorien@co.inet.fi Taitto P a i n o p a i k k a Miira Rauhamäki Lehtisepät Oy, Pieksämäki (015)7234212. Taloudenhoitaja j a Abinumero, painos 11 000 toimistosihteeri Fbula Rouhianen ISSN 0356-7362 (014)60 7226 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. Ilmestyy lukukausien aikana, 16 kertaa vuodessa. Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry.:n jäsen, K U I T T I Ilmestymispäivät syksyllä 2002 ilmestyy deadline 27.11 11.12 20.11 4.14 Järjestöilmoitusten deadline päivää aikoisemminl! Ilmoitushinnat tekstissä 1,00 euroa/pmm takasivu 1,20 euroa/pmm määräpaikkalisä 0,12 euroa/pmm etusivu /pmm (etusivu myydään ainoastaan kokonaan) värilisä 0,4 euroa/pmm Jylkkäri ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa. AVUSTAJAPALAVERI Tl 12.11. KELLO 19.30 RAVINTOLA SOHWIN KABINETISSA. vieraasta päästä/ " Yh Henna-Kaisa Sivonen i pis0 t a p paa luovuuden", totesi eräs ystäväni lakonisesti. Hän oli kyllästynyt ikuisiin kirjatentteihin eikä tuntenut teorioiden pänttäämisen herättävän itsessään minkäänlaista luovaa ajattelua. Vielä vähemmän opinnoi antoivat mahdollisuuksia itsensä taiteelliseen toteuttamiseen. Minä havahduin. Miksi en ole ikinä tuntenut samoin? Vastaus voi piillä pitkälti ainevalinnoissa. Journalistiikan perusopintojen jälkeen minun ei ole juurikaan tarvinnut täytellä kirjatenttikuoria, vaan olen saanut opetella asioita käytännössä. Luovuuden pulppuamisesta näillä käytännön kursseilla en ole niinkään varma, mutta ainakin jollain tasolla olen saanut ilmaista itseäni. Sivuaineopinnoissakin kurssien suoritustapa on onnekseni sattunut olemaan usein luentopäiväkirja tai essee, jotka ajoittaisesta väkisin vääntämisen tunteesta huolimatta kehittävät mielestäni omaa ajattelua huimasti enemmän kuin kirjatenttiin luku. Jos aikaa kirjojen lukemiseen ei ole riittävästi, typistyy teoksissa esitettyjen ' teorioiden huikea analysointi muutamien tärkeinä pidettyjen asioiden ulkoa opetteluksi. Koska ihmisillä on tunnetusti tapana jättää asiat viime tippaan, näin voi suurella todennäköisyydellä käydä. Eikä tenttiä varten ulkoa opetelluista asioista ole luultavasti muistikuvaa enää seuraavalla viikolla. Itsensä ilmaisun mahdollisuus on kiinni paitsi ainevalinnoista, myös omasta aktiivisuudesta. Jos pääaine tai edes sivuaineet luonteensa tai vaikkapa konservatiivisuutensa takia eivät mahdollista luovuutta, on kehitettävä oma kanava luovuuden toteuttamiselle vapaa-ajalla. Kanava voi olla omien mieltymysten mukaan mitä tahansa maalaamisesta kitaran näppäilyyn tai tanssimisesta tulella taiteiluun. Opiskelijaelämän parhaita puolia on mielestäni se, että on aikaa itselleen ja harrastuksilleen ainakin, jos ei tee opiskelusta täysipäiväistä työtä, joka ei jätä tilaa vapaa-ajalle. Välillä yliopiston leoriamaailmassa tulee ikävä peruskoulun ja lukion kuvaamataidon, musiikin ja käsitöiden tunneille. Luovaa toimintaa opiskelun puitteissa, miten helppoa! Toisaalla, kun muistaa oppituntien mitä kummallisimmat aiheet sekä oppilaiden keskinäisen vertailun ja jonkinasteisen pakottamisen, on onnellinen valinnan vapaudesta. HENNA-KAISA SIVONEN "f
• http://www.jyu.fi/jylkkari 13. MARRASKUUTA 2002 • 4 2 . VUOSIKERTA Uudet ryhmät juhlivat vaalivalvojaisissa TEKSTIT: PETRUS KOSKIMIES JA MIIRA RAUHAMÄKI, KUVAT: MIIRA RAUHAMÄKI PERINTEISET vaalivalvojaiset pidettiin Rentukassa kuudes marraskuuta. Illan mittaan julkistettiin sekä edustajistoettä asukasneuvostovaalien tulokset. Tänä vuonna edustajistovaalien ehdokaslistalta löytyi kaksi uutta vaaliliittoa, Kristilliset Opiskelijat ja likka-ryhmä, joiden menestyminen aiheutti pientä hämmästystä. Jälkimmäisestä, kaksi-llkkaisesta ryhmästä likka Jarva nousi edaattoriksi koko vaalien äänikuninkaana 56 äänellään. Kritillisille puolestaan avautui heti kättelyssä viisi edustajistopaikkaa. Muita ääniharavia olivat Poikkiuetelijöiden Sini Kukkola ja Kristillisten opiskelijoiden Lilja Saikkonen. Kukkola sai 52 ääntä, Saikkonen 47. Uurnilla kävi yhteensä 2315 JYYn jäsentä, joista hyljätyn lipun täytti kahdeksan opiskelijaa. Äänestysprosentti nousi noin 21:een, viimevuotisen luvun oltua noin 19:n kieppeillä. Myös asukasneuvostovaalien äänestysprosentti nousi noin 16:een. SUURIMPANA RYHMÄNÄ jatkaa Poikkitieteilijät, joka sai seitsemän paikkaa. Tämä on yksi vähemmän kuin viime vaaleissa. Kovimmat tappiot kärsivät Grönioni ja Tuhatkunta. Molempien ryhmien paikkamäärä putosi kuudesta kolmeen. Sosialistiopiskelijat tippuivat kokonaan pois edustajistosta, kuluneella kaudella heillä oli yksi edaattori. 'Tänä vuonna paikat jakautuivat hyvin monelle eri ryhmälle, eikä nyt ole y h t ä s u u r t a ~~ ryhmää. Poikkarit sai eniten paikk o j a , mutta heti perässä ovat Pörssi & Dumppi ja Kristilliset opiskelijat" kommentoi ylioppilaskunnan pääsihteeri Matti Mäkinen. Asukasneuvostovaaleissa äänestäjät olivat varsin yksimielisesti valinneet KuLun listan ehdokkaat omikseen. Uuteen neuvostoon kelpuutettiin kaikki Kumman Lujan ehdokkaat, ja muista ryhmistä ainoastaan Päivi Sivonen (JOK). RENTUKASTA PUUTTUI vain kiuas, sillä ihmispaljoudesta johtuen ravintola hehkui kuumuutta. Muutenkin tunnelma oli tiivis, ja puheensorina peitti valitettavasti muut äänet, kuten juontaja Antti Vesalan tekemät ehdokkaiden haastattelut. Tuloksia odotettiin rauhallisessa ilmapiirissä, eikä suuria tunteenpurkauksia ilmaistu. Antti Vesala kyselikin, miksei lauluja kuuluja tanssijoita näy. Ainoasta lauluesityksestä vastasi lopulta Demariopiskelijoiden kuoro, johon Maltillinen äärivasemmisto liittyi mukaan. "Pelvotta aina / päin Kokoomusta / käy kulku nuorten armeijan / Ei askel horju / ei silmä säiky/ vaan into heiluu otsallaan", hoilotti pöytien ja tuolien päälle kavunnut kuoro.» I l k k a otti hurjan loppukirin VAALIEN ÄÄNIHARAVA ratkesi vasta lopullisissa tuloksissa. Kaikkien suureksi yllätykseksi kaikista eniten ääniä sai kaksihenkisen likka-puolueen ehdokas, kolmannen vuoden lii— kunanopiskelija likka Jarva, 21. "Ennakkoon meitä ei käynyt äänestämässä paljoakaan ihmisiä, multa loppupatistus auttoi. Yhtenä aseena meillä oli se, että kaverit laittoivat meistä sanan kiertämään", hehkuttaa Jarva. Idea oman listan kokoamisesta lähti jo vuosi sitten poppoon toisen osapuolen Ilkka Malisen "haiusta", mutta vaati vuoden verran kypsyttelyä. "Kyllähän myö lähettiin hieman pilke silmäkulmassa tähän mukaan, ja oltiin koko ajan vähän myöhässä. Mutta nyi kun kerran edustajistoon pääsin, niin en mene sinne pelleilemään", Imatralta kotoisin oleva Jarva lupaa. Ilkka-puolue aikoo ottaa kantaa opintotuen pienuuteen ja YTHS:n mielenterveyspalvelun ongelmiin, "On tosi paha juttu, jos liian nuorena tipahtaa kärryiltä." "Mie oon kokematon ja t i e t ä m ä t ö n vaikuttamistavoista, mutta ratkaisuja pitää löytää", toSENEGAL IA teaa Karjalan mies.» Kristilliset opiskelijat odottivat kolmea paikkaa, mutta kouraisivatkin kertaheitolla viisi. Kuvassa Juha Koskinen ja äänikuningatar Lilja Sinkkonen. Kristilliset veivät heti viisi p a i k k a a KRISTILLISET OPISKELIJAT tekivät näyttävän tulon edustajistoon nappaamalla heti viisi paikkaa. Vaalien äänikuningattareksi nousi ehkä yllättäen ensimmäisen vuoden opiskelija. Lilja Saikkonen, 19. Hän myönsi tehneensä aktiivista kampanjointia 47 äänensä eteen: "Äänestäjistäni oli varmasti suuri osa erityispedagogeja. Meillä on pieni laitos ja tein paljon (vaalityötä. Sekin varmaan edesauttoi, että olen jyväskyläläinen", energisen oloinen nainen hekumoi vaalivalvojaisten hiljalleen sammuessa. Kutsu ryhmään kävi, kun Maltillisesta äärivasemmistosta tänä syksynä Kristillisiin loikannut ja heti edaattoriksi päässyt -Juha Koskinen laittoi Saikkoselle tekstiviestiä aiheesta. "Totta kai lähdin mukaan. Mulla on intoa ja tahtoa vaikuttaa, tässä on siihen loistava tilaisuus", Saikkonen tilittää. IDEA LISTAN perustamisesta lähti myös läpipäässeen Maria Ruohotien ja ryhmän vaalivastaavan Asmo Maanselän päästä. "Puhuttiin Asmon kanssa, että ei ole kristittyjä ollut edustajistossa pitkään aikaan. Sitten näin Jylkkärissä vaalikuulutuksen ja tajusin, että nyt pitää panna töpinäksi. Aivan viimeisinä päivinä vielä saimme joitakin ehdokkaita", Ruohotie, 22, paljastaa. Hän, Koskinen ja Saikkonen myhäilevät, ettei heidän vaaliliittonsa sulje mitään ryhmää yhteistyöstä ulkopuolelle. He uskovat, että tämän yhteiskristittyjen yhteenliittymän etu on se, etteivät he sijoitu poliittisella kartalla niin oikealle kuin vasemmallekaan. Tosin esimerkiksi Grönionin kanssa he tunnustavat olevan enemmän samoilla linjoilla kuin vaikkapa Tuhatkunnan. Ensimmäisinä aloitteiden aiheina Juha Koskinen ja Maria Ruohotie mainitsevat YTHS-palveluja koskevan teeman: hirveistä jonoista olisi päästävä eroon. Toisena ideana heillä on ehdottaa Ilokiven kehy-lounaiden järjestämistä useammin kuin nykyisellään.» VAALITULOKSET Henkilön nimen perässä henkilökohtainen äänimäärä. Vaaliliiton nimen perässä sen saama paikkamärä. EDUSTAJISTOVAAL.IT PresSure 3 Mäkilä Kimmo (23) Saaristo Marianne (18) Peltonen Toni (17) Dcmariopiskelijat 4 Vanhanen Lyyti (43) Matinlauri Matti (38) Huttunen Marianne (23) Lindborg Jenny (18) Poikkitieteilijät 7 Kukkola Sini (52) Lindholm Marika (47) Hemminki Marianne (39) Filtness Karl (38) Kulta Anne (26) Sankala Hanna (23) Seppälä Mikael (21) Kristilliset opiskelijat 5 Saikkonen Lilja (47) Savola Miika (45) Selkäinaho Elina (34) Ruohotie Maria (30) Koskinen Juha (21) A.S.S. 2 Kämäräinen Anni (23) Aaltonen Jaakko (22) JOK 4 Nissinen Eino (35) Puumala Tuomo (23) Karjalainen Tero (20) Laitinen Pauliina (19) Tuhatkunta 3 Arola Niina (34) Antin Aino (14) Jauhiainen Signe (13) Ukka-puolue 1 Jarva Ilkka (56) Maltillinen äärivasemmisto 3 Sillanpää Minttu (37) Aholainen Leena (34) Laakso Laura (26) Grönioni 3 Tuomisto Hanna (38) Konnu Janika (31) Leikola Lsmo (25) Pörssi & Dumppi 6 Hakkarainen Pasi (33) Kantola Asta (31) Jaatinen Teemu (27) Peltomäki Antti (26) Kiviaho Lotta (23) Kontio Johanna (19) ASUKASNEUVOSTOVAAL.IT JOK Päivi Sivonen (17) KuLu Haapala Taru (15) Konnu Janika (21) Latvala Jenni (36) Lindholm Marika (28) Pöyhönen Simo (35) Rökkömäki Timo (12) Vanhanen Lyyti (28)
• • H Jyväskylän Ylioppilaslehti 1 4 / 2 2 kahvipöytävisailu_ äi-tarjolla tänään OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. 1. Kuinka monta maalia Jari Litmanen teki FC Barcelonan joukkueessa? 2. Missä on Suomen korkein vesiputous? 3. Minä vuonna Liechtenstein itsenäistyi? 4. Kuinka suuri osa suomessa vuonna 2000 syntyneistä lapsista syntyi avioliiton ulkopuolella? 5. Ketkä muodostivat Välikausitakki-yhtyeen? ALLIKKO 6. Mikä valtio on maailman johtava banaanien tuottaja? 7. Missä kulttuurissa vuorokausi jaettiin ensimmäisen kerran 24 tuntiin? 8. Kuka kuulu näyttelijätär oli ristimänimeltään Margarita Carmen Cansino? 9. Mikä oli Suomen työllisyysaste syyskuussa 2002? 10. Mihin valaat varastoivat sukellusten aikana tarvitsemaansa happea? Mikä on CMX:n hauskin biisi? eo>|o! !»|e>| :sriN0a ESU89J9AelesuHS>|eu,n o i eniuasoid o'Z9 '6 UUO/viAeH eiiu ' 8 "JM9 00L2 euuonA uiou 'essjidABg i (666teuuonA »uuoj 000 000 U) EIP "9 uoueiijA o)l|3A Ef auuiy UJBH 'U8Uj>i -soi oomp 'ojBjeiy o w w g emuosojd 2'69 't> '9081 e (ui9f) eneöuiuee^ ^ S O ^ J O » z e!|3N l ias)tnvisvA tarjolla tänään on Jylkkärin osasto, jolla kerrotaan vinkkejä Jyväskylän ajankohtaisesta kulttuurija meininkielämästä. kuten musiikkitarjonnasta, teatterista, taidenäyttelyistä ja bileistä. Osansa saavat myös JYYn valiokunnat. Anna oma menovinkkisi osoitleeseenjylkkari-lanaan@cc.jyu.fi POP/ROCK/JAZZ/KLUBIT Lutakko: Ke 13.11. Hellacopters (Swe), Metisen (Nor). To 14.11. Napalm Death (UK), Cause For EJJect. Pe 15.11. Acid Mother Temple (JPN), Circle. La 16.11. Kauko Röyhkä, Cerubi. Ke 20.11. Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus. Pe 22.11. Kwan. La 23.11. Kotiteollisuus, Haarakiila. Bar 68: Pe 15.11. Nicole. La 16.11. Scent. Pe 22.11. Grayscale. Pc 29.11. The Grammers. llokivi: Ke 13.11. Seisomapaikka -klubi klo 21-04, liput 4e. 15-16.11. Arktisen upeeta elokuvafestivaali. La 16.11. SETA:n rättikoodi -bileet (yläkerta) klo 21-03, liput 3/6e. Pe 22.11. Shamaani -klubi klo 21-03, Le/ Sacgedra, Bats ja Jeavesione, liput 2e. La 23.11. Au Right -klubi klo 21-03 DJ:t Tuukka Ruotsalo, kReal, Soulfood, Gimmix. Domino: Pe 15.11. Niityn Vire -klubi klo 21-03, DJ:t Larien G, Liu ja Dixon. Vakiopaine: Pe 22.11. Feminismi rocks!, Haarakiila, Impivaara ja DJ:t Kuuro Kädetön Paisti, Puppamies ja King Cola (osa Vallankumous-bileitä). La 23.11. Vallankumouksen kukka se paras kukka! Walter ego: Vapauskysymys. Muuan mieS, FunkVVaunu (osa vaiiankumous-bileitä). Jyväskylä Big Band: Su 17.11. Afro-Cuban &Jazz klo 17 Siltasalissa. KLASSINEN/KAMARIMUSIIKKI/KUORO Jyväskylä Sinfonia: Ke 20.11. Kirkastettu yö klo 19 Jyväskylän teatterisalissa. NÄYTTELYT Alvar Aalto -museo: 12.11. alkaen Julkinen valo, Alvar Aallon valaisimia. Taidemuseo: Holvi: 11.10. alkaen Mistä taide on kotoisin? Keskisuomalaisten taiteilijoiden ensimmäinen sukupolvi. Suoja: 8.11.02-5.1.03 Maija KumpulainenSokka. Galleria Harmonia: 31.10.-24.11. Hannamari Jalovaara. Vappu Johansson ja Taina Kokkonen. Keski-Suomen museo: 25.10.02-26.1.03 Naivisteja Suomen Gallupin kokoelmista (1. krs). 22.11.-26.1.03 Timo Sarpaneva (4. krs). Suomen Käsityön museo ja Suomen Kansallispukukeskus: 1.12. saakka Pukupalapeli. 30.10.-24.11. Pinnalla. Kuvioitavärejä villaa. 27.11.02-6.1.03 Tunnetko? Piitu Nykoppin nukketaidetta. TEATTERIT Jyväskylän kaupunginteatteri: Suuri näyttämö: Taru sormusten herrasta to 14.11. klo 18, la 23.11. klo 13. Täällä Pohjantähden alla pe 15.11. klo 19, la 16.11. klo 13, la 23.11. klo 19. Maan päällä paikka yksi on la 16.11. klo 19.30. Särkelä itte pe 22.11. klo 19. Pieni näyttämö: Juhani Ahon Rautatie to 14.11. klo 19,1a23.11. klo 14. TangoNuevo pe 15.11. klo 19. la 16.11. klo 14, la 23.11. klo 19. Improvisaatioteatteria pe 22.11. klo 19. Nukkekoti li 26.11. klo 19 (ennakko), ke 27.11. klo 19 (ensi-ilta). Huoneteatteri: Vaimoke pe 15.11. klo 19, la 16.11. klo 19.su 17.11. klo 15. Suurin on rakkaus pe 22.11. klo 19. la 23.11. klo 19, su 24.11. klo 17. Miesfcuoro Huutajat pe 22.11. klo 19. Saksa-ilta ke 27.11. klo 19 (ensi-ilta). Teatteri Poleemi: Kaikki rakastaa kettutyttöä -aktivistimusikaali pe 22.11., la 23.11. ja su 24.11. klo 19 (osa Vallankumous -bileitä). FUNK-U -levykirppis lauantaina 23.1.1. klo 10-15 Ilokivessä. Myyntipöytä 5 euroa, varaukset antti.lchiinen@jaiko.fi Vallankumous!-viikonloppu pe 22.11.-ma 24.11 Perjantaina Ruokaa Ei Aseita -ryhmä jakaa kävelykadulla sapuskaa klo 12. Lauantaina klo 14 ohjelmassa on Vallankumouksellinen suunnistus. Lähtö Baari Vakiopaineesta, ei osallistumismaksua, häröimmät suoritukset palkitaan! Järjestäjinä useat jyväskyläläiset kansalaisjärjestöt. Sunnuntaina Teijan Keittiö kokkaa kasvisruokaa Kulttuuriklubi Siperiassa klo 16. Muu ohjelma on luettavissa teatteritja keikatosioissa. Global Discourse ry:n syksyn seminaarisarja jatkuu tiistaina 19.11. Syyslukukauden teemaa "Yhdistyneet Kansakunnat" jatketaan aiheella "Yhdistyneet Kansakunnat ja Maailmanhallinto". Seminaari järjestetään yliopiston päärakennuksen luokassa C4, klo 18 alkaen. Sunnuntaina 17.11. klo 19 esiintyy trubaduuri, laulaja-pianisti, lauluntekijä Leena Pyylampi Nikolainsalissa. Liput 8 e. Seisomapaikka jaksaa viihdyttää SEISOMAPAIKKA-klubi juhlii yksivuotista taivaltaan 13. marraskuuta. Illan aikana esiintyy isännän lisäksi viisi naurattajaa. "Ei meillä ole mitään erikoisia ohjelmaa. Jokainen esiintyjä heittää oman juttunsa, ja tietyn teeman käyttäminen on mahdotonta. Syntymäpäivän kunniaksi me tarjoamme ihmisille limua", selittää Teemu Vesterinen, joka on yksi illan esiintyjistä. Ovet aukeavat jo klo 19.30. Paikalle kannattaa tulla ajoissa, sillä jonossa seisominen ei vielä takaa sisällepääsyä. "Monesti klubi on ollut loppuunmyyty. Kerran jouduimme käännyttämään noin 50 ihmistä ovelta. Suosittelen varaamaan liput etukäteen, koska se on kaikista yksinkenaisin tapa varmistaa pääsy sisälle", Vesterinen neuvoo. riyy Klubilla mikrofoniin tarttuu tuttujen kasvojen lisäksi myös vieraileva tähti. Tällä kertaa Helsingistä saapuu Pekka Jalava Syntymäpäivän jälkeen Seisomapaikka-klubi vetäytyy hetkeksi lomalle. Mutta nauruhermoja pääsee taas käyttämään ensi vuoden puolella. "Nyt kun joululomat alkavat, ja jengi lähtee pois kaupungista, niin klubia ei pidetä lainkaan joulukuussa. Ensi vuonna taas jatketaan, ja tiedossa on neljä klubi-iltaa", Vesterinen ilmoittaa. PETRUS KOSKIMIES Seisomopaikko -klubi Ilokivessä 13.11. klo 19.30 olkoen. Isäntänä Jonne Lönsilie, lavalla Ismo Leikola, Antti-Jussi Alarmo, Mika Terävä, Teemu Vesterinen p Pekko Jolovo. Liput 4e, varaukset 050-542 0711/Teemu Vesterinen KULTTUURIVALIOKUNTA Vielä muuiama paikka vapaana valiokunnan kulttuurircissulle Helsinkiin to 21.11. Ohjelmassa opastuskierros Kiasmassa ja iltaohjelmana teatteria Teatteri Takomossa tai lanssia Kekäläinen & Companyn vicrailuesitykscssa Hurjaruuihissa. Maikan hima 20 euroa. Lisätiedot ja ilmottautumisci: jyy-kuluuuri$ihtccri@cc.jyu.fi, 014-260 3356 (Jiri). Kulttuurivaliokunnan joulunalus-kirpputori la 30.11. klo 10-15 Ilokivessä. Pöytävarauksct (le) ja lisätiedot: sapictik@ce.jyu.fi. 044-579 3535 (Sari). Lisätiedot valiokunnan toiminnasta & kokouksista (esim. Kampus Kinon kevään ohjelma, Jyrock -festivaali) mm kuhmun-listalta ja JYYn n e t t i s i v u i l t a (http:/Avwwco.jyu.ri/-jyy). KV-VALIOKUNTA PALESTIINA TÄNÄÄN -keskustelutilaisuus Ilokivessä la 16.11. klo 13.30. Tule ottamaan selvää mitä palcsliinalaisopiskelijoidcn elämään kuuluu. miten miehitys vaikuttaa heidän opiskelumahdollisuuksiinsa ja mitä muuten tapahtuu Länsirannan ja Gazan palestiinalaisalueilla Alustajana Lahi-idan asiamunuia Perui Multanen Helsingin yliopistosta. Tilaisuuden järjestää kv-valtokunnan kelvyryhmä. Lisätietoja kv-sihteert Noora Lahtisella: jyy-kv-sihteeri@cc.jyu fi KVAT järjestää Loca Lola 111konviininvalmistuskurssin Lillukassa to 14,11. klo 19.15, ti 26.11. klo 19.15 sekä pe 29.11. klo 18. Ohjaajana kotiviiniguru Anui Vesala. Kurssin hinta 2 euroa Ilmoittautumiset vapaa-aikasihteerille (kvat@cc.jyu.fi). puh. 60 7213/050-325 2963. S0P0JA TASA-ARV0VAL10 KU N TA Valiokunnan kokous to 14.11. klo 16 Ilokiven takaosassa. Kokous on kaikille avoin. Valiokunnan sähköpostilistalta saat ajankohtaista tietoa valiokunnasta ja opiskelijoihin liittyvästä sosiaalipolitiikasta. Listalle voi liittyä lähettämällä otsikottoman viestin "subscribc sopo-lisla" osoitteeseen majordomo@cc.jyu.fi. Lisätietoja sosiaalisihteeri Tuomas Viskarilta, puh 260 3357, s-posti jyysoposihlceri@cc.jyu.li. news in english MILLIONTH ERASMUS STUDENT O N THE WAY lt is possible for ali doing basie or postgraduate degree to participate in the Erasmus exchange study program. Erasmus week was spent in the whole Europe in week 43. In Jyväskylä, the main event was held on October 24 in Villa Mankkola, where die Jyväskylä University and Jyväskylä polytechnic offered a banquet for Erasmus students. "During the exchange year, not just the development of skills is important, but also inner groyrth 1 believe 1 wouldn't be the rector (of the Jyväskylä University) without the exchange months 1 spent in Hungary", stated Aino Sallinen. TWO BEAUTIFUL DEATHS The Kampus Kino autumn season ends with two beautiful films die main pari of which is played by death. On Tuesday, November 19, Theo Angelopoulos' Eternity and a Day (Mia aivvniotha kai mia mera, Greece, France & Italy, 1998) is presented. An old poet who is dying (Bruno Ganz) meets a young immigrant boy (Achileas Skevis) and, instead of spending his last day saying farcwells to his intimales the dying poet saves the sireel child and spends time with him. The ftnal film of the season is the most fragile, sensitive and beautiful one of the autumn, Francois Ozons Under the Sand (Sous le sable, France, 2000). During the first vacation day of a childless middle-aged couple the man (Bruno Cremer) disappears in the sea vvithout any traces to the dismay of j his wife (Charlotte Rambling). Evcrybody who have lost an intimate person can recognise Marie in themselves, it is easy to identify with her. Kompus Kino presentotions on Tuesdoys in llokivi ot 7 pm. Tickets 4/5 euros, odvonce sote in Kompus Kirja. NEWS BY. ANTTI AIRAKSINEN, M I K A PUUKKO
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 14/2002 H Taistelu JYY-Cupin voitosta jatkuu TEKSTI JA KUVA: SILJA KALLIOINEN kamppailivat suunnistuksessa Näissä kilpailuissa ei Mephiston hiihtäjiksi pukeutuneiden kilpailijoidenkaan tarvinnut pelätä doping-testejä. MARRASKUUN KUUDENTENA oli Laajavuoren maastoon kerääntynyt suun joukko kilpailuhenkisiä joukkueita valmiina osallistumaan JYY-Cupin toiseen osakilpailuun. Leikkimielinen kisa houkutteli yliopiston opiskelijat pimeäsuunnistuksen pariin. Joukkueita oli muodostettu niin ainejärjestöjen jäsenistä kuin kaveriporukoistakin. Neljästä eri osakilpailusta muodostuvan, JYYn liikuntavaliokunnan järjestämän, JYY-Cupin voittaja ratkeaa keväällä. Kilpailun sääntöjen mukaan jokaisella joukkueella sai olla käytössään enintään kolme taskulamppua, suunnistajien otsalamppuja ei kuitenkaan ollut lupa käyttää. Metsään oli piilotettu yhteensä viisi heijastimilla merkittyä rastia. Joukkueiden tehtävänä oli löytää rastit ja ratkaista niissä olleet arvoitukset. Pisteistä puolet annettiin matkaan kuluneen ajan ja puolet joukkueiden yhteishengen ja pukeutumisen mukaan. Joukkueet olivatkin panostaneet yhtenäiseen pukeutumiseen ja omiin iskulauseisiinsa paljon, mikä ilahdutti tuomaristoa. Kirjavasta kilpailijajoukosta löytyi monenmoista suunnistajaa: mukana oli niin monojalkaisia hiihtäjiä kuin solmiokaulaisia nuoria miehiäkin. TUOMARISTO KERTOI joukkueiden kapteeneille pelin säännöt ennen kilpailun alkamista. Sillä aikaa muu joukkue harjoitteli vielä omia tunnuslaulujaan ja -huutojaan. Joulunpunaisiin tonttuhattuihin pukeutuneet Psychopaatit-joukkueen jäsenet miettivät kilpailutaktiikkaansa ennen lähtöpaikalle siirtymistä. Ensimmäisen osakilpailun jälkeen "psykot" olivat jaetulla viimeisellä sijalla yhdellä pisteellä. Vaatimattoman menestyksen syyksi joukkue arvioi sen, ettei heillä ollut ollut käytössään erikoisempia pukuja. Nyt oli päätetty koristautua oikein kunnolla ja tavoitekin oli selvä: "Jos kaksi pistettä saadaan, niin se olisi hyvä", joukkue tuumasi. Joukkueet lähtivät suunnistusreitillc minuutin välein tuomariston lähettäminä. Pimeässä illassa matkaan lähetettiin ensimmäisenä Bepop-joukkue. Kyseinen kokoonpano myös löysi rastit ennätysvauhdissa ja oli ensimmäisenä maalissa. Aikaa rastien löytämiseen kului vaivaiset neljä minuuttia 16 sekuntia. "Suunnistusreitti oli haastava", tsemppihengellä kilpailemaan tullut joukkue totesi maaliintulon jälkeen. Bepop kertoi tulleensa suunnistamaan hauskanpito mielessään. Rento ote näkyi myös hyvässä tuloksessa. Psykologian opiskelijoista koostunut Psychopaatit-joukkue rynnisti maaliin posket raikkaasta ulkoilmasta punoittaen. Tonttuhattujen joukko löysi kaikki rastit eRsymättä reitiltä kertaakaan. Rasteissa olleet arvoitukset tuottivat sen sijaan jonkin verran päänvaivaa. Kilpailun päätyttyä taskulamppujen valot lakkasivat vilkkumasta metsän pimeydestä ja kilpailijoiden äänet vaimenivat kaukaisuuteen. Vain tuomaristo jäi paikalle suonttamaan vaikeaa tehtävää, pisteiden laskua.» 2. OSAKILPAILUN TULOKSET: 1. Bebop 20 2. Miljoonan rupian miehet 18 3. Omituisen Kirjavat Leilat 16 4. Osuuskaupan Väki ja Mephisto 14 6. Parku 10 7. Ynnä 8 8. Psychopaatit 6 9. Kauniit Pojat 5 10. Ullakkoja Fokus 4. JYY-CUPIN KOKONAISTILANNE TOISEN OSAKILPAILUN JÄLKEEN: 1. Miljoonan rupian miehet 36 2. Osuuskaupan väki 34 3. Bebop ja Omituisen Kirjavat Leilat 32 5. Mephisto 28 6. Ynnä 13 7. Parku,Joensuun Ollit, Ullakkoja CoMix 10 11. Kauniit Pojat 9 12. Psychopaatit ja Fokus 7 14. Magna Carta 2 15. Sane 1 Erasmus-ohjelmalla juhlan aika TEKSTI JA KUVA: ANTTI NISKANEN "ERASMUS-vaihto on erittäin hyvä lapa syventää sivistystään ja laajentaa näkökulmaansa sekä opiskeluun että elämään yleensä." "Euroopan yhdentyminen ja maailman 'pienentyminen' eivät ole minulle enää tiedotusvälineissä viliseviä kliseitä." Näin kommentoivat Jyväskylän yliopiston opiskelijat vaihtoraporteissaan Erasmusvaihtoa kaikille perusja jatkotutkintoa suorittaville korkeakouluopiskelijoille avointa EU:n koulutusohjelmaa. Opiskelijoiden kommentit teki ajankohtaiseksi viikolla 43 koko Euroopassa vietetty Erasmus-viikko. Ohjelman miljoonannen opiskelijan vaihtoonlähdön kunniaksi järjestettiin kampanja, joka huipentui Brysselissä 25. lokakuuta järjestettyyn tilaisuuteen. Täällä Jyväskylässä teemaviikon päätapahtuma oli torstaina 24. lokakuuta Jyväskylän yliopiston ja JAMK:n järjestämä juhlaillallinen Erasmus-opiskelijoille ammattikorkeakoulun tiloissa, Villa Mankolassa. Tervetulopuheessaan illallisella JAMK:n oppilaitoksen matkailuravitsemisja talousalan koulutusjohtaja Annikki Mikkonen painotti kansainvälistymisen merkitystä ja Erasmus-vaihdon tarjoamia eväitä kielitaidon kehittymiselle. TILAISUUDESSA vieraillut yliopiston rehtori Aino Sallinen kiitteli paikan lämmintä tunnelmaa ja epäili syyn suomalaisten oppilaiden ja opiskelijoiden menestykseen kansainvälisissä vertailuissa olevan kovassa työssä, suomalaisessa sisussa ja tietotaidossa. "Vaihtovuoden aikana ei ole tärkeää ainoastaan kehittyä taidoissaan, vaan myös sisäinen kasvu on tärkeää uskon, etten itsekään olisi rehtori ilman Unkarissa viettämiäni vaihtokuukausia", Sallinen letkautti ja suuntasi seuraavat sanansa vaihtamille: "Nauttikaa täällä olostanne ja opetelkaa hieman suomea se on ikkuna suomalaiseen kulttuuriin." Matkailualaa opiskeleva espanjalainen Tomas Fosch Garrido, 20, vastasi loppuillan piano-osuudesta ja kommentoi tunnelmiaan: "Pidän Suomesta. Erityisesti vanhoista rakennuksista täällä. mutta en uusista. Suomalaiset eivät välttämättä ole niin sulkeutuneita kuin kuulin väitettävän ennen tänne tuloani."» Erosmus-haku järjestetään keväisin. Haku lukuvuodeksi 2003-2004 päättyy 14.3.2003. Kevään haussa vapoaksi jääneitä paikkoja voi hakea pitkin vuotta. Esimerkiksi kevääksi 2003 on vielä mahdollista hokeo. Lisätietojo:http://www.jyu.li/intl/opiskelijovaihto/erasmus/ Illallinen Ravintola Rosmariinissa kokosi yhteen Erasmus-opiskelijat.
• JyriiMän Ylioppilailehti 14/2002 KUUTOSSIVUNKUVA uutisia z o Läpi lumen ja kiven (Kappadokia, Turkki) LONNQVISTILLE UNKARILAINEN KUNNIATOHTORIN ARVO Etnologian professori Bo Lönnqvist on promovoitu unkarilaisen Szegedin yliopiston kunniatohtoriksi. Lönnqvist saa tunnustusta pitkäaikaisesta yhteistyöstä yliopistojen yhteisissä tutkimusja julkaisuprojekteissa sekä tuesta opiskelijavaihdon järjestämisestä Szegedin ja Jyväskylän yliopistojen välillä. Bo Lönnqvist on tuonut yhteistyöllään Szegedin yliopiston professori Gabor Barnan kanssa etnologian alueen laajentamaan suomalaisen ja kansainvälisen hungarologjan tutkimuskenttää. Myös tässä suhteessa Lönnqvistin tiiviit yhteydet Unkai saavat tunnustusta. Lönnqvist on perehtynyt erityisesti Unkarin ja ilueen vahemmistökansallisuuksien asemaan historiaan. Hänet valittiinl999 Unkarin eti seuran kunniajäseneksi. MODERNI YSIKYMPPINEN JUHLII Jyväskylän yliopiston kirjasto juhlii 90-vuotista taivaltaan 22.11. monin tavoin. Juhlatilaisuudessa julkistetaan kirjaston uudet www sivut ja yliopiston julkaisuportaali, jolla hoidetaan yliopiston julkaisujen jakelu, myynti, laskutus ja hallinnointi keskitetysti. Samoin valitaan järjestyksessä neljäs cirjasieppo henkilö, joka on ollut merkittävä kirjaston käyttäjä ja ystävä. Juhlapäivänä saa ensi-iltansa myös "Kirjaston vuosikymmenet" -video, aikamatka jyväskyläläisen tiedekirjaston historiaan. Videossa kirjaston entiset työntekijät kertovat kirjaston vaiheista. Kirjasto on perustanut juhliin liittyen Arvokirjojen konservointirahaston, jonka avulla voidaan antaa lisää elinikää niille vanhoille ja harvinaisille kirjaston teoksille, jotka kaipaavat konservointia. Kirjasto sai vapaakappaleoikeuden suomalaisiin painotuotteisiin 1919. Vuonna 1936 Kirjasto muuttui Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun kirjastoksi ja 1966 Jyväskylän yliopiston kirjastoksi, PERUSTUTKINNOT KAKSIPORTAISIKSI Opetusministeriön työryhmä esittää yliopistojen perustutkintorakenteen muuttamista kaksiportaiseksi. Työryhmä luovutti ehdotuksensa opetusministeri Maija Rasialle lokakuun lopulla. Työryhmän esityksen mukaan yliopistojen tulisi ottaa kaksiportainen rutkintorakenne käyttöön kaikilla koulutusaloilla 1.8.2005 alkaen. Kaksiportaisessa mallissa opiskelijat suorittaisivat ensin kolmivuousen kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen kaksivuotisen ylemmän korkeakoulututkinnon. Opiskelijat valittaisiin yhä pääsääntöisesti suorittamaan ylempää ja aiempaa tutkintoa yhdellä valumalla. Työryhmä ehdottaa lisäksi luopumista nykyisestä optooviikkojärjestelrnastä ja siirtymistä opintojen mitoitukseen tutkintojen kansainvälisen vertailtavuuden ja ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukemisen parantamiseksi. Ylemmän korkeakoulututkinnon laajuudeksi ehdotetaan 120 pistettä, eli kahden vuoden opintoja. • • uutisia JYYLÄISIÄ OLL:N HALLITUKSEEN Opiskelijoiden liikuntaliitto OLL valitsi ensi vuonna aloittavan uuden hallituksensa liittokokouksessaan Vierumäellä. Pitkän hallituskauden tehnyt puheenjohtaja Henri Latonen vaihtui Irene Apiolaan (Helsingin yliopiston ylioppilaskunta). Hallituksen kahdeksan jäsenen joukossa on kaksi JYYläistä: Anne Kettunen ja Marianne Saaristo. ERITYISSTIPENDEJÄ JAOSSA Jyväskylän yliopiston rehtori julistaa haettaviksi Jyväskylän yliopistossa opiskelevien vammaisten opiskelijoiden akateemisen koulutuksen tukemiseen tarkoitettuja apurahoja. Stipendit on tarkoitettu sekä perusettä jatkokoulutuksessa oleville yliopiston varsinaisille ja läsnäoleviksi ilmoittautuneille opiskelijoille. Apurahat jaetaan henkilökohtaisina stipendeinä. Hakemus on vapaamuotoinen ja siinä on oltava hakijan henkilö-, yhteys-ja opiskelutietojen lisäksi ne seikat, joilla hakija haluaa hakemustaan perustella. Kirjalliset hakemukset osoitetaan opintohallintopäällikkö Tuula Maijaselle, jolta saa myös lisätietoja, puh. (014)260 1072, sähköposti: tuula.maijanen@adm.jyu.fi. Hakuaika päättyy 15.11. ja stipendin saajille asiasta tiedotetaan 13.12. mennessä. Metsää puilta TEKSTI: ESA KLEMOLA, KUVA: MIIRA RAUHAMÄKI METSIEN SUOJELU kuumentaa tunteita ja jakaa mielipiteitä myös Keski-Suomessa. Usein asetelmat nähdään varsin mustavalkoisiksi: vastakkain ovat ikihonkia ja kestävää ekologiaa puolustavat risupartaradikaalit ja kyynisesti taloudellista voiitoa tavoittelevat metsänomistajat. Mutta ovatko asetelmat näin yksinkertaisia ja voivatko myös metsänomistajat toimia ekologisesti? Metsiensuojelua ja metsätaloutta sekä niiden välistä suhdetta pohdittiin viime viikon tiistaina Jyväskylän luonnonsuojeluyhdistyksen järjestämässä keskustelutilaisuudessa. Läsnä olivat sekä metsäviranomaisten, metsänomistajien että ympäristönsuojelijoiden edustajat. "Metsäteollisuuden puuntuotantotavoitteet jyräävät nykyisin ekologiset suojelutavoitteet. Myös metsähallituksen toimintaa ohjaa tulostavoite eli sen on tuotettava tietty määrä rahaa valtiolle", toteaa Juho Kytömäki Luonto-Uitosta. Hänen mukaansa metsien suojelua koskevan lainsäädännön kehittäminen ja metsien sertifionti ovat tuoneet tilanteeseen parannusta, mutta ne eivät ole poistaneet kaikkia ongelmia. "Pelkkä yksittäisten säästöpuiden jättäminen ei pelasta esimerkiksi puiden rungoilla kasvavia jäkäliä, mikäli muu puusto hakataan ympäriltä. Ympäristön kannalta on ollut myös huono asia, että metsäverotuksessa on siirrytty pinta-alan verotuksesta myyntiverotukseen. Tämä on johtanut siihen, että varsinkin kuusialueita on hakattu loppuun kestämättömasti." Kytömäen mukaan Eteläja Keski-Suomen metsäalueista on nykyisin suojeltuna yhdestä kahteen prosenttia. Hänen mielestään ekologisesti kestävässä tilanteessa suojellun pinta-alan tulisi olla kymmenkertainen, vaikka myöntääkin, että tavoite on tällä hetkellä utopistinen. Mikäli puun jalostusastetta nostettaisiin, voitaisiin metsiä hyödyntää taloudellisesti tehokkaammin ja ekologisemmin. KYTÖMÄKI KAIPAISI MYÖS pienempimuotoisia paikallistason verkostoja puun korjuuseen ja jalostukseen nykyisten suuryhtiöiden oheen. Tällä vaikutettaisiin samalla myös työllisyyteen sekä maaseudun pitämiseen asuttuna. Kytömäen mielestä uusia suojelukohteita löytyy yhä myös valtion metsistä, vaikka toisin usein väitetään. "Esimerkiksi kaupungit ja kunnat ovat metsänomistajina keskeisessä asemassa. Kuntametsät ovat perinteisesti olleet ennenkaikkea kuntalaisten virkistysmetsiä, ja heitä pitäisi metsien käytöstä päätettäessä myös kuunnella." Kytömäen mielestä kunnilla ja kaupungeilla ei ole kovin suuria taloudellisia paineita metsätalouden harjoittamiseen. Toiminta on ollut usein tappiollista ja sitä on harjoiteltu lähinnä tottumuksesta. Mielipidetutkimusten mukaan myös kuntalaiset itse haluaisivat itse yhteisistä metsistään entistä luonnoniilaisempia. Asia on ajankohtainen myös Jyväskylässä, sillä kaupungissa on parhaillaan käynnissä Kansallinen kaupunkipuisto -projekti. METSÄLIITTOA keskustelutilaisuudessa edustaneen Hannu Karjulan mukaan metsänomistajat ovat nykyisin yhä useammin kaupunkilaisia, naisia, opiskelijoita ja työttömiä. Toisin sanoen yksityismetsien omistajarakenne on vähitellen muuttumassa ja perinteisen maanviljelijäväestön osuus omistajina vähitellen pienenemässä. Karjula kertoo tämän vaikuttaneen myös metsänomistajien asenteisiin esimerkiksi suojelua kohtaan. "Nykyisin metsänomistajia on Suomessa 320 000, joista runsas kolmannes kuuluu Metsäliiton asiakaskuntaan." "Metsäteollisuus on merkittävä työllistäjä ja kansantulon lähde. sillä metsäteollisuus muodostaa 30 prosenttia maamme kokonaisviennistä ja työllistää suoraan 100 000 ihmistä. Ekologisuudesta on tullut nykyisin kilpailuvaltti, joka vaikuttaa vientiinkin. Pelkkä puun hinta ei enää ole ratkaiseva tekijä."»
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 14/20021 J y l k k ä r i e i loukannut RIITTA NELIMARKAN k u n n i a a PIEKSÄMÄEN kihlakunnanviraston kihlakunnan syyttäjä teki 17. lokakuuta päätöksen Jyväskylän Ylioppilaslehden päätoimittaja Anna-Maija Tuuliaisen ja ylioppilaslehden avustaja Teemu Salohalmeen syyttämättä jättämisestä. Syyttäjän tutkittavana oli ollut Riitta Nelimarkan poliisille jättämä tutkintapyyntö siitä, onko Salohalme syyllistynyt Nelimarkan kunnian loukkaamiseen ja toisaalta onko päätoimittaja Tuuliainen syyllistynyt painovapauslain tuottamukselliseen väärinkäyttämiseen. Juttu käsiteltiin Pieksämäellä, koska painovapauslain mukaan tällaiset tapaukset on käsiteltävä siinä käräjäoikeudessa, jonka piirissä lehden painopaikka on. Jylkkäri painetaan Lehtisepät Oy:ssä Pieksämäellä. TAPAHTUMAKETJUN takana on Jylkkärissä 6. helmikuuta 2002 julkaistu Teemu Salohalmeen pakina "Tehdas myytävänä". Taiteilija, taiteen tohtori Riitta Nelimarkka koki kirjoituksen artikkeliksi omasta väitöskirjastaan ja artikkelin sisällön itseään loukkaavaksi, minkä vuoksi hän 12. maaliskuuta lähestyi Jylkkäriä asiamiehensä, asianajaja Antti Meriläisen kirjeen välityksellä. Kirjeessä esitettiin muun muassa, että Jyväskylän Ylioppilaslehden pitäisi julkaista anteeksipyyntökirjoitus artikkelin johdosta. Anteeksipyyntö olisi hyväksytettävä etukäteen Nelimarkalla. Lisäksi tuotiin esiin, että mikäli yhteisymmärrystä ei saavuteta kahden viikon kuluessa, kirjoittajan vastuu ja päätoimittajan valvontavelvollisuus tutkitutetaan. TUULIAINEN ja Salohalme vastasivat Nelimarkan asiamiehelle kertoen, että Salohalmeen kirjoitus ei ollut artikkeli, vaan vakiopalstalla julkaistu pakina. Sen lisäksi Nelimarkalle tarjottiin vastinemahdoUisuutta, jota tämä ei kuitenkaan käyttänyt. Vastineen sijaan Nelimarkka jätti tutkintapyynnön poliisille, mikä johti esitutkintaan ja lopulta nyt lokakuussa syyttämättä jättämiseen. PAKINAN kirjoittaja Teemu Salohalme pitää syyttäjän päätöstä odotuksenmukaisena, koska hän ei pakinallaan halunnut alunperinkään loukata ketään. Hän halusi kirjoituksellaan ottaa kantaa väitöskirjatehtailuun, johon yliopistojen nykyinen tulosvastuu on johtamassa. "Itse tuddntapyyntö ja kuulustelut kyllä yllättivät ja mieluiten olisin hakenut asiassa sopua ihan henkilökohtaisen keskustelun kautta", kommentoi Salohalme kevään ja kesän aikana käytyä tutkiniaprosessia. Nelimarkka ei kuitenkaan missään vaiheessa ollut henkilökohtaisesti yhteydessä toimitukseen. Tapahtumaketju ei ole Salohalmetta kirjoittajana pelästyttänyt, vaan hän aikoo pakinoida sekä harjoittaa kriittistä journalismia jatkossakin. TUTKINTAPYYNNÖN jättäjä, Riitta Nelimarkan asiamies Meriläinen ei halua sen enempää kommentoida syyttäjän ratkaisua, vaan toteaa vain, että päätös on nyt tullut ja hänen päämiehensä tyytyy siihen. Painovapauslain tuottamuksellisesta väärinkäyttämisestä epäiltynä ollut päätoimittaja Tuuliainen oli rikosilmoituksesta yllättynyt, mutta syytettä hän ei uskonut saavansa. "Huojennuksen tunteen päätöksen tulo kuitenkin aiheutti, sillä ei sitä rikoksesta epäiltynä ihan joka päivä olla", naurahtaa hän ja kertoo asian siksi nousseen mieleen useinkin kuluneiden kuukausien aikana. hengentuote Tehdas myytävänä Kun taiteilija Riitta Nelimarkan väitöskirja "Self Portrait eli Omakuva" kolmen taidenäyttelyn ja neljän markan mielenmaisemia maalailevan kirjan muodostama kokonaisuus hyväksyttiin viime vuonna Helsingin Taideteollisessa korkeakoulussa, on ilmestynyt lukuisia uusia tarjokkaita hänen esimerkkinsä innoittamana. Seuraavat liukuhihnaväitökset vuonna 2002 ovat: MATRI1TTA PALJOKSMAITOMAKSAA "11101111 eli Matemaatikon Omakuva." Sensaatiomaista huomiota Mattilanniemessä herättänyt hulvattomasi! "yhdeksi nollaksi" ristitty väitös. Se koostuu kolmesta matemaatikkojen arkipuheeseenkin vakiintuneella ohjelmointikielellä Jargonilla tehdystä koodista, sekä hervotonta huumoria sisältävästä kirjallisesta osasta, jonka esipuhe on kirjoitettu Javascriptinä ja jota täydentää kolmesataasivuinen binäärimuotoon tulostettu teoreettinen osuus nopeimmille bonuksena vitsipalsta! Kokonaisuus on Suomen Anestesialiiton hyväksymä. MELLERIITTA ElOORAHAA "Shelf: Pon, White eli Humanistin Omakuva." Kirjallisuuden tohtoriväitös rakentuu kolmesta ravintola Vakiopaineessa vietettävästä viinintäyteisestä kapakkaillasta Suomen vitun huonosta apurahasysteemistä väitellen sekä kotimatkalla suoritettavasta ekspressiivisestä osasta, joka demonstroi taiteilijan elämänmakuisia eksistentiaalista pahoinvointia. Huom! Katuperformanssin laatoitus liukas! BIRIITTA KAKSKOPEEKKAA "Self: Pom-Trait eli Kunisaanin Omakuva." Luonnontiedettä elimellisesti sivuava saksankielinen mutta dubattu kosmopoliitti väitös tekee tekijästään valmiin kymmenessä sekunnissa! Väitös koostuu kolmesta livetilaisuudesta, joista kahteen vastaväittäjällä mahdollisuus osallistua (kolmannessa oltava kuitenkin omakätisesti paikalla), sekä audio-visuaalisesta osasta, jonka sisältö kielletty +18/50+. Tilaisuuteen voi ilmoittautua numerossa 0700-JYY-STAN. Johtavana vastaväittäjänä V Ronica. ANNA-RIITTA V1ISKYMPP11RUOKAAN "Elf Ponrait eli Kemistin Omakuva." Pitkäaikaisalkoholistin ja sekakäyttäjän hengenseisauttava väitöskirja muodostuu kolmesta koetilaisuudesta, joista kaksi ensimmäistä osallistujille ilmaisia, sekä väittelijän itsensä kehittämästä hypnoottisia värejä ja häikäiseviä visioita sisältävästä ja useimmat liuottimet kestävästä värityskirjasta. Rajoitetun tarjonnan vuoksi psykologian opiskelijoilta kielletty. ANDR11TTA MARKKOI "Self Ponrait eli Kielitieteilijän Omakuva." Nuorten ilmaisuja suomen kielentaitoja sekä heikentyneitä keskusteluvalmiuksia alaotsikolla "pragmaattis-fenomenologisen kausaalieksistenssin reflektio vokabulaarin adolesenssin duraabelille progressiolle" käsittelevä pitkään valmiina ollut väitös julkistetaan vasta nyt sen kansakuntaamme järkyttävän luonteen vuoksi. Väitös koostuu loputtomista presidentinedustakuniaja kunnallisvaaleista sekä yhdestä Hannu Karpon ohjelmasta, jossa vieraana Mirja Pyykköjä vice versa. Väitöstilaisuudessa läsnä viittomakielen tulkki. Paikan päältä saatavilla tutkijan curicullum vitae. Ei vastaväittäjää. TEEMU SALOHALME Tuuliainen toteaa päätoimittamansa lehden haluavan herättää keskustelua suukopuakin. Oikeusistuimien kanssa Jylkkäri ei kuitenkaan jatkossakaan halua joutua tekemisiin. Keskisuomalaisessa 13. toukokuuta julkaistussa Raimo Pirttikosken artikkelissa viestintälainsäädännön asiantuntija Timo Vuortama piti Nelimarkan jättämää tutkintapyyntöä "rajuna ratkaisuna ilman erityisiä perusteita" ja pohdiskeli pakinoitsijan sananvapautta. Ainakin nyt saadun päätöksen perusteella pakinoitsijoilla vielä sananvapautensa on ja Jyväskylän Ylioppilaslehtikin voi edelleen pakinoita julkaista. MATTI MÄKINEN Tästä kaikki alkoi. Rikosilmoituksen poikinut pakina julkaistiin Jylkkärin numerossa 2/2002. Asianajajan kirje tuli toimitukseen maaliskuun alkupuolella. Kesäkuussa Salohalme ja Tuuliainen joutuivat poliisikuulusteluun. Lopulta lokakuussa tuli syyttämättäjättämispäätös. varjo pää kkäri _ NIKOTIININ ORJANA Päätin vähän aikaa sitten lopettaa tupakoinnin, tai jos en pysty lopettamaan, niin ainakin vähennän radikaalisti. Saman tien jouduin toteamaan savukkeiden kuuluvan elämääni niin vahvasti, että ajatus lopettamisesta tuntui (ja tuntuu edelleen) mahdottomalta. Tupakka maistuu hirvittävän pahalle. Sitä ei voi kiistää. Ja puolentoista askin jälkeen polttaminen tuntuu pahalta. Silti sitä innoissaan on koko ajan kaivamassa askia taskusta. Esimerkiksi ravintoloissa on erittäin tuskallinen olo ilman omaa röökiä. Polttaminen kuuluu jokapäiväiseen elämääni. Ennen töihin tuloa sauhuttelen yhden savukkeen, ja pitkin päivää pompin toimituksen ja ulko-oven väliä. Puhumattakaan vapaa-aikana polttamistani määristä. Onhan tämä epäterveellistä ja älytöntä. Tosin ei sitä tule ajatelleeksi, kun pääsee tupakalle. Silloin haluaa omistaa sen pienen hetken itselleen. Uskottelin todella kauan itselleni, ettei tupakka määrää minua. Näinhän kuitenkin todellisuudessa on. Välillä tulee olo, että nyt on pakko repiä jostain savuke. Silloin ei tunnu missään, vaikka hajottaisi säästöpossun, ja vaikka pyykinpesua varten varatut rahat uppoavat ihan muuhun. Kamalinta aikaa on aina muutama päivä ennen päivärahojen tuloa. Yleensä tuolloin on jo pahasti velkaantunut, eikä yksinkertaisesti saa mistään rahaa. Vaikka kuinka yrittäisi säännöstellä viimeisen askin jämiä, niin sitä helposti retkahtaa. Sen jälkeen ei ole pelkästään nikotiinin orjana, vaan myös kavereiden armoilla. Tupakkalakkoni siirtyi siis taas kerran tulevaisuuteen. Enkä tunne mitään pistoksia omatunnossani. Jos kerran en halua lopettaa, niin ei siitä sitten tule yhtään mitään. Eikä ihmisten sanomiset vaikuta, sillä mikään ei muuia niitä tuskia, joita voi helpottaa vain tupakalla. Nykyisin tupakka-askeissa on valtavat mainokset. joissa kerrotaan mitä kaikkea nikotiini, terva ja savu aiheuttavat elimistölle. Tämä on totta kai täyttä faktaa. Ei silti pidä unohtaa asian toista puolta. Itse ainakin saan suunnatonta mielihyvää aamun ensimmäisestä tupakasta, ja suorastaan nautiskelen siitä. Enkä häpeä myöntää sitä. PETRUS KOSKIMIES
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 14/2002 Elämä on TEKSTI JA KUVAT: PIHLA TIIHONEN "Olen nörtti. Olen siitä 100% varma." JUHAPEKKA TOLVASELLE nörtti ei ole haukkumasana. Ircissä (Internet Relay Chat, IRC) paremmin Naulana tunnetun 29-vuotiaan sosiologian opiskelijan elämä on tietoliikenneverkoissa. "Minulla ei ole kovin paljon sosiaalista elämää internetin ulkopuolella. Juttelen ircissä enemmän kuin kasvokkain." Naula uskoo monien halveksivan verkossa olevaa elämää, koska "päällepäin ei näytä kovin kummoiselta, kun joku naputtaa tietokoneen ääressä ja liikuttaa välillä hiirtä". Hänen mielestään valtaväestö on väärässä. Jotkut asiat ovat verkossa jopa paremmin kuin "1RL", in real life. "Verkossa ihmisille uskaltaa sanoa paremmin asioita, joista tosielämässä saisi käsilaukusta päähän. Minun on vaikea saada suunvuoroa isossa, vilkkaasti keskustelevassa porukassa. Ircissä jokainen kirjoittamani rivi tulee luetuksi." Tietokone sirittää soluhuoneessa aina kun Naula on kotona ja hereillä. Vaikka hänellä olisi vieraita, vie ircissä käytävä keskustelu osan huomiosta. Päivittäin täytyy tarkistaa erilaisista uutisryhmistä, mitä esimerkiksi Linux-käyttöjärjestelmän ympärillä tapahtuu. Kiinnostaviin ve** kossa Naulalle maailma on hiiren johdon päässä. uusiin ohjelmiin on tutustuttava. "Lähden joskus kotoani ulos julmaan maailmaan." "VOI MENNÄ PARIKIN päivää niin, etten poistu lainkaan kotoa, vaan olen melkein koko ajan netissä. Välillä täytyy tosin syödä. Raitista ilmaa saan parvekkeelta. Joskus hiippailen öisin Kuokkalan vesitorninmäellä." Kolme päivää on pisin aika, jonka Naula on ollut vuoden sisällä poissa tietoverkoista. Syy taukoon oli matkustaminen. "Yleensä majoitun matkoillani sellaiseen paikkaan, jossa on nettiyhteys. Netistä on käytännön hyötyä." Naula on saanut työtarjouksia verkossa olevien töidensä ansiosta, hän avustaa esimerkiksi Mikrobitti-lehteä. Yliopistolle ei tarvitse raahautua, jos luentorunko löytyy verkosta. Naulan mielestä parasta netissä on kaikki se mielenkiintoinen, mitä siellä näkee ja kokee. Hän on saanut ircissä monta kaveria, joita tapaa muutaman kerran vuodessa "miiteissä". Lisäksi verkosta löytää artisteja, joita ei radiossa kuule. Huonojakin puolia on. Netti antaa hyvän mahdollisuuden suoranaiseen huijaamiseen kanssakäymisessä, eikä keskustelukumppani ole välttämättä todellisuudessa edes iältään ja sukupuoleltaan sitä, mitä väittää. Kohtaaminen voi olla iso pettymys. Naula korostaa, että valheellista roolia voi kuitenkin vetää myös verkon ulkopuolella. Naula arvioi olevansa jossain määrin koukussa nettiin. Hän ei pääse aina verkosta irti, vaikka tarkoitus olisi lähteä esimerkiksi keikalle katsomaan Jyväskylään saapuneita kiinnostavia musiikintekijöitä. "Juutun koneen ääreen nysväämään. Pidin kerran kuukauden verran paastoa uutisryhmistä, mutta käytin silloin saman ajan muualla netissä." "Joo, kyllä me rakasteltiin ja se oli mun eka kerta." NAULA ALOITTI KAKSI vuotta sitten julkisen päiväkirjan pitämisen, koska hän ajatteli ajatustensa saattavan kiinnostaa muitakin. Tirkistelijöiden joukko on suuri, sillä nettipäiväkirjan sivuilla on käyty kymmeniä tuhansia kertoja. Naula päivittää päiväkirjaansa keskimäärin viidesti vuorokaudessa. Tylsimpinä päivinä siellä lukee ainoastaan, koska hän heräsi ja meni nukkumaan. Nörtin uniaika saattaa kestää esimerkiksi kello 7.30 -18.30. Tapahtumarikkaita päiviä Naula kuvaa avoimesu sivutolkulla. Hänen lukijansa tietävät esimerkiksi sen, että mies pääsi viime elokuussa poikuudestaan baarissa tapaamansa naisen kanssa. Ilmassa on myös ihastumista. Intiimin tapahtuman kertomisesta seurasi runsaasti palautetta. Moni onnitteli aiemmin huonoa flaksiaan valitellutta Naulaa. Hän yllättyi, kun jotkut ajattelivat hänen kehuskelevan panolla ja toiset paheksuivat rakastelusta kirjoittamista naisen vuoksi. "Kysyin tietysti naisella luvan. En kirjoita kaikista ihmisistä nettipäiväkirjaani vapaasti. Joistakin käytän salanimeä, ja toiset ovat pyytäneet, etten mainitse heitä lainkaan. Minulla on myös yksityinen päiväkirja." Naulan mukaan tietokoneen ääressä voi kokea koko inhimillisen tunneskaalan. Muuttiko ekakerta miestä? "Kun tarkemmin ajattelee, niin fyysisen läheisyyden tuomia tuntemuksia ei voi kokea netissä. On myös eri asia katsoa täysikuuta yhdessä kuin nähdä se itsekseen, ja kirjoittaa siitä ircissä. Yksin kokeminen tuntuu jotenkin laimeammalla."» Kursivoidut loinauksel ovat poimintojo Juhopekko Toivosen nettipäiväkirjasta. Lisää voi lukea osoitteessa http://www.cciyu.fi/-juhtolv/diary/ Tämä mies tunnetaan paremmin hänen ircissä käyttämällään nimellä Naula kuin ristimänimellä Juhapekka Tolvanen. "Naula on ferävä, kylmä ja penseä esine. Jos naulan päälle astuu, niin sattuu."
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 14/2DD2 Toimintaa fantasiaa k a i p a a v i l l e TEKSTI JA KUVA: ANTTI AIRAKSINEN JA MIKA PUUKKO MIEKKAA JA MAGIAA? Laserin läiskettä? Nopan nakkelua vai näyttelemistä? Taktikointia vai tanssia? Jyväskylän alueella on tarjolla roolija strategiapelien harrastajille sekä kaupallista että ei-kaupallista toimintaa. Kaupallista puolta edustaa Fantasiapelit, kun taas ei-kaupallisesta puolesta huolehtii mm. Maahinkainen ry. Yhä monelle tuntematon Fantasiapelit avasi ovensa monen alan harrastajan iloksi Jyväskylässä 20 3.2002. Ovet piti itse asiassa avata liikkeen historiikin kertoman mukaan jo puoli tuntia aiottua aikaisemmin suuren jonon takia, eivätkä kaikki halukkaat mahtuneet heti sisälle. ALUN PERIN vuonna 1985 Lauri Tudeerin postimyyntifirmana aloittama ketju on vuosien saatossa levittäytynyt kuudelle eri paikkakunnalle Suomessa, Helsingin päämyymälän lisäksi liikkeitä löytyy niin Turusta, Tampereelta, Oulusta, Joensuusta ja nyt siis Jyväskylästäkin. Jyväskylän liikkeen myymälätilan, josta löytyvät niin kortti-, strategia-, miniatyyrija roolipelit kuin myös harrastukseen liittyvä kirjallisuus ja sarjakuvatkin, lisäksi liikkeen takaosassa on pelitila, jonne voi mennä pelaamaan tai tapaamaan muita alan harrastajia. Vaikka liike onkin toiminut vasta reilut puolisen vuolta, on myyntianikkeleiden lisäksi myös paljon oheistoimintaa tarjolla. "Me ollaankin yritetty saada tästä vähän niin kuin sellaisia sosiaalista toria", Juho Järvelin, Jyväskylän liikkeen myymälävastaava naurahtaa ja jatkaa, "että myös asiakkaat saisivat luotua kontakteja toisiinsa ja edistämään peliharrastustaan. Ja pelitilaa saa käyttää, jos vain tilaa löytyy Sen voi tarvittaessa varatakin." Jyväskylän ei-kaupallisen roolipelirintaman kärjessä on keväästä 1998 lähtien ollut Maahinkainen ry. Nykyisin puheenjohtajana toimii Mikko kolumni ELÄKEPÄIVIÄ SUUNNITTELEMASSA Syksy toisensa jälkeen sukulaiset ja puolitutut esittävät sen saman kysymyksen, johon en vieläkään edes itse tiedä vastausta. Mikä minusta tulee isona? Uskallan väittää, etten ole ainoa hieman yli parikymppinen nuori, joka ei ole vielä selvittänyt tarkoin tulevan uraputkensa kulkua ja tehnyt minuuttiaikataulua eläkepäiviä varten. Hyvin harva opiskelija uetää opintoja aloittaessaan, mitä on itse asiassa tullut opiskelemaan. Saati sitten millaisiin työtehtäviin hankitulla koulutuksella on mahdollista päästä. Yliopiston hienoushan piilee juuri siinä, että opiskelija saa hyvin pitkälle itse valita, mitä opiskelee ja milloin. Oman tutkintonsa voi muokata juuri sellaiseksi kuin itse haluaa. Akateemisesta vapaudesta saarnataan silmät kiiluen, multa harva muistaa, että tuohon vapauteen sisältyy myös vastuuta. Kukaan ci tule kalvosarjan kanssa luennoimaan siitä, mitä kurssivalikoimaan kannattaa sisällyttää, jotta ovi unelmiesi työpaikkaan joskus aukeaisi. Siinä vaiheessa kun on jo liian myöhäistä, joku saattaa tulla sanomaan, että olisi sitten kannattanut joskus käydä se tilastotieteen kurssikin. Se siitä opintoneuvonnasta. Mutta vaikka pallo olisi hukassa vielä viidenkymmenen opintoviikon jälkeenkin, sitä ei kannata säikähtää. Jos opiskelee suurin piirtein sellaisia asioita mistä on kiinnostunut, niin epätodennäköisemmin vihaa tulevaa työtään. Ellei sitten päädy fysiikan maisterina myymään nakkeja lähignllille. Sitä paitsi, nykytrendillä ensimmäinen hankkimasi korkeakoulututkinto ei loppupeleissä riitä mihinkään ja huomaat nelikymppisenä istuvasi uudestaan koulunpenkillä. Aina löytyy lisää opittavaa. Tulevaisuudesta on siis ihan turha ottaa stressiä vielä tässäkään vaiheessa. Opiskelijaelämästä kannattaa nauttia muutenkin kuin vain tenttikirjojen kautta. JOHANNA SALMELA Tähkänen, matematiikan ja historian opiskelija Jyväskylän yliopistosta. "Maahinkainen ry. on jyväskyläläinen rooli-, strategia-ja näytelmäroolipeliyhdisiys. Meillä on järjestettyjä toimintoja kuten pehmomiekkailua ja historiallisia tansseja. Pelejä ja muuta toimintaa järjestämme sen mukaan miten järjestäjiä löytyy", Tähkänen kuvailee yhdistyksen toimintaa. PEHMOeli bofferimiekkailussa "kalistellaan" sapeleitajoka tiistai Ryhtilässä, ja historiallisia tansseja pyörähdellään yliopistoliikunnan vuorolla joka toinen viikko perjantaisin samassa paikassa. Vaikka vuorot ovatkin jo alkaneet, kaikki halukkaat ovat yhä tervetulleita mukaan sekä miekkailemaan että tanssimaan. Mitään erityistä välineistöä ei harrastuksen aloittamiseen tarvita, farkuissakin on tiettävästi kalpaa heiluteltu. "Tänne tosiaankin saa tulla mukaan, ihan vaikka kesken vuotta, jos haluaa. Esimerkiksi tansseissa ei pidä pelätä kynnystä, sillä suurin osa tansseista on helppoja ja niihin on helppo päästä mukaan", luonnehtii historiallisten tanssien vastuuhenkilö Sanna Raninen, musiikkitieteen opiskelija yliopistolta. Maahinkaisten tarkkaa lukumäärää Tähkänen ja Raninen eivät osaa arvioida, sillä yhdistyksellä ei ole jäsenrekisteriä toiminnan maksuttomuuden vuoksi. Aktiivijäseniä on kuitenkin useita kymmeniä. Yhdistyksellä on oma sähköpostilista, jolla esim. ilmoitetaan tulevista peli-illoista tai tapahtumista. TOINEN tärkeä foorumi yhdistyksen toiminnassa on Hyvin Tärkeä Palaven (HTP), jota varten kokoonnutaan joka maanantai ajankohtaisten aiheiden ja pelien parissa Fantasiapelit -liikkeen takaosassa. Maahinkaisen aktiviteetteihin pääsee asiasta tietämätönkin helposti sisään: "Voi lulla tansseihin tai bofferitreeneihin, ottaa sähköpostilla yhteyttä tai bongata kaupungilla, nykäistä hihasta ja kysellä asioista", puheenjohtaja Tähkänen rohkaisee. Yksi esimerkki Maahinkaisen organisoimasta toiminnasta on KVAT:n kanssa nyt jo kolmatta kertaa järjestetty Elämä on peliä -tapahtuma Kortepohjassa. Hyviä peli-ideoita tai tietämystä omaavien toivotaan, tai jopa halutaan, lähestyvän Maahinkaista. "Maahinkainen tukee mielellään hyviä ideoita ja kampanjoita", Raninen tähdentää ja Tähkänen jatkaa: "Se, että ollaan virallinen ja rekisteröity yhdistys, helpottaa esimerkiksi pelipaikkojen saamista huomattavasti. Katsomme myös, että turvallisuussäännöt ja muut ovat kohdallaan, jos joku haluaa meidän nimissä järjestää peliä. Neuvoja ja apua annetaan sen verran mitä kyetään ja voidaan. Yhteydenotot on siis tältäkin kannalta tervetulleita."» MITAAN ERITYISTÄ VÄLINEISTÖÄ El HARRASTUKSEN ALOITTAMISEEN TARVITA, FARKUISSAKIN O N TIETTÄVÄSTI KALPAA HEILUTELTU. Lisätietoja: http://www.fantosiopelil.com, http://www.cc.iyu.fi/yhd/moahinkainen/ Mikko Tähkänen ja Sanna Raninen valmiina tanssahtelemaan keskiaikaisten sävelten tahdissa Ryhtilän parketilla.
• • • • j f l J B J f t g i Ylioppilaslehti 14/2082 F T ur ir palaneen käry PALSTAN TARKOITUKSENA ON ROHKAISTA OPISKELIJOITA ETSIMÄÄN VAIHTOEHTOJA MAKSALAATIKOLLE JA KOTIVIINILLE. SILLOIN TÄLLÖIN JOUKOSSA ON MYÖS JOKUNEN RUOANLAITTOON ETÄISESTI LIITTYVÄ OHJE. Maksaa yössä TEKSTI JA KUVA: JANNE IKONEN KESKIYÖ ON HYVÄ aika aloittaa ruoanlaitto, etenkin jos laittaa ruokaa yksin. Juuri näin aion tänä yönä tehdä. Menyyllä on maksaa. Maksa ei kenties ole erityisen muodikas ruoka-aine, mutta hiton hyviä ruokia siitä saa. Kokeilkaa vaikka. Rohkeasti, vaikka kouluaikaiset muistot maksa-porkkanakastikkeesta eivät kaikkein aurinkoisimpia olisikaan. Useimmat tuntemani ihmiset muistavat koitluaikojensa maksaruokia pahalla. Jotkut tuntemani ihmiset eivät pidä maksasta vieläkään, eivät ole koskeneetkaan siihen valtion koululaitoksen muonituksen päätyttyä. Muun muassa tästä syystä tämä sisäelinten kuningas on tänäänkin pöytääni päätynyt, valistusmielessä nimittäin. MAKSA ON HYVÄÄ ja terveellistä. Unohtaa ei tosin pidä sitäkään, että myös monet populaarikulttuurin merkkihenkilöt vannovat sisäelinten nimeen. Pian taas kankaalle kiipeävä Hannibal Lecter nyt ainakin. Lisaksi sisaelinruoat ovat mainio lapa rauhoitella omaatuntoaan, mikäli lihansyönnistään syyllisyyttä tuntee: jos eläintä kerran syö, syö sen sitten kokonaan. Joskin, täytyy sanoa, olen aina ollut henkilökohtaisesti sitä mieltä, että keskivertolänsimaalaisen ainoa ekologisesti ja eettisesti kesSisäelin ruskettuu kivasti pannulla. tävä vaihtoehto on itsemurha. MUTTA SYYT riittäköön. Vähemmän puhetta, enemmän maksaa. Tarkkaan ottaen tänä yösydännä valmisluu tulisen juustoinen maksa-tomaattikastike. Tarvitaan siis, yllätys yllätys, maksaa ja tomaatteja. Maksaa semmoinen kolmisensataa grammaa, kannattaa pyytää lihatiskillä tätiä suikaloimaan se valmiiksi. On meinaan muutoin hitusen työläs homma. Tomaatteja hamstrataan neljä, tähän päälle vielä sipuli, grillausja yleismaustetta, oreganoa ja basilikaa sekä chiliä. Kun vielä kaivelee jostain purkin kermaa ja puketin Musta Pekka -juustoa, niin onkin aika aloittaa. Sipuli pilkotaan valmiiksi, suikaloitu maksa tyrkätään kuumaan pannuun. Annetaan hetki ruskistua, sitten sekaan reilusti grillausmaustetta ja muutama kuivattu chili murskattuna. Semmoinen 0,5-1 teelusikallista chilijauhetta ajanee saman asian jauheen tulisuudesta riippuen. Pilkottu sipuli niskaan ja annetaan maksan ruskistua ja sipulin pehmetä. Tässä odotellessa ehtiikin mainiosti pilkkoa tomaatit sentin-parin kuutioiksi. Ja kuunnella kadulta kantautuvaa riitelyä. Toisinaan ikkuna kävelykadulle on ihan hauska juttu. Toisinaan ei. Vaikuttaa siltä, ettei ulkona kadulla neuvoa pitävän pariskunnan korkeampiääninen osapuoli ole täysin tyytyväinen toisen osapuolen panokseen kodin siivoustöissä. Mainittu toinen osapuoli puhuu valitettavan vaim e a l l a ä ä n e l l ä , enkä kuule k u n n o l l a vastauksia. Viimein yhteisymmärrys tuntuu löytyvän, puheäänet loittonevat. TOTEAN MAKSANI muuttuneen kuunnellessani melkoisen ruskeaksi. Lisätään siis kerma ja reilu puolet juustopaketista pieninä paloina. Juuston sulamista odotellessa huomaan pohtia, että kadulla on epätavallisen hiljaista. Tyypillisesti puoli yhden tietämissä joku urhoollinen katumuusikko vielä ammattiaan harjoittaa. Soittosesonki taitaa olla ohi. Juusto sulaa kuumaan kastikeeseen melko nopeasti. Lisätään siis tomaatit. Annetaan hautua hiljalleen kymmenisen minuuttia, minkä jälkeen kastike maustetaan oreganolla ja basilikalla. Lisäkkeeksi keittäisin perunoita, jos niitä olisi. Ei ole, joten tyydyn makaroniin. Hyvää on silti. Yksinäistä ruokailuani häiritsee hieman ulkoa kantautuva laulu. Arviolta kolme miestä, kolme promillea. Laulu häipyy kaukaisuuteen pian. Mielestäni ei kuitenkaan tarpeeksi nopeasti. Hintaa kasuketarpeille tulee kaikkiaan jotain reilut viisi euroa. Pannusta syö kolme-neljä henkeä. Ja sitä juustoa tosiaan jää yli se loinen puolikas. Voi sitten vaikka yllättää ystävänsä ja itsensä pari päivää myöhemmin tekemällä saman ruoan korvaten maksan vaikka valmiiksi marinoidulla kanalla ja jättämällä mausteet pois. Tulee meinaan hyvää niinkin. Ja aivan hävyttömän vähällä vaivalla. Ja tietysti jos haluaa välttämättä olla tylsä, niin kyllä tuon maksakastikkeen maksankin voi vaihtaa kanaan tai suikalelihaan. Mutta se on vain, kuten sanottu, mikäli haluaa olla tylsä.» Kukapa Natoa tarvitsisi GEORGE W BUSH virittelee sotaa Irakin kanssa. Toivottavasti hänen ensimmäinen vaalivoittonsa hänhän hävisi presidentinvaalit, multa pääsi presidentiksi tuo sen verran sisäpoliittista liikkumatilaa, ettei kotimaisia valta-asemia tarvitse rakentaa sodankäynnillä. Nyt olisi aika näytellä rauhankyyhkyä, kun sotakannukset on jo hankittu. ON HUOMATTAVA, että tuplavvee Bush ei vie sotaan Natoa. Pohjoisen Atlantin liiton sotiminen muilla merillä ja etenkään aavikolla ei tietenkään ole järkevää, mutta pohtikaamme hieman Natoa. VAALIEN ALLA johtavat puolueet yrittävät välttää puhumasta Natoon liittymisestä. Se on vähän kiusallista, koska kokoomus ja oikeistodemarit haluaisivat saada nimensä historiankirjoihin liittämällä maan läntiseen sotilasliittoon. Äänestäjistä taas 80 prosenttia ei halua. Ihmiset eivät ole aina väärässä ulkopolitiikankaan kysymyksissä. MUUTAMA VIIKKO sitten kävi Jörn Donner puhumassa Jukka Kanervan muistoluennolla Agorassa. Kysäisin Donnerin Nato-kantaa, ja se osoittautui mielestäni teräväksi. Olen nimittäin jo pidempään ollut samaa miellä. DONNERIN MIELESTÄ haipuvaan järjestöön ei kannaia liittyä. Aika vähälle huomiolle on nimittäin Suomessa jäänyt, että amerikkalaiset eivät käytä Natoa mihinkään. He rakentavat liittoutumia kulloisenkin tarpeen mukaan. Neuvostoliiton lakattua olemasta Natolla ei ole välinearvoa. Eräät tutkijat ovat jo pohtineet Naton hajoamista. DONNER ESITTI erittäin hyvän keinon erotella Naton vastustajat ja liittymistä kannattavat. Ne, jodca kannattavat kansanäänestystä Natoon liittymisestä, tosiasiassa vastustavat Natoon liittymistä. Ne, jotka eivät kannata kansanäänestystä, tosiasiassa kannattavat Natoon menemistä, vaikka sanoisivat sitten mitä. Minä kannatan kansanäänestystä. MIKÄ SUOMEA uhkaa niin paljon, että pitäisi liittyä Natoon? Ei uhkaa ns. ryssä, ei uhkaa sakemanni. Ei uhkaillut viime viikolla Göran Perssonkaan. Todellisia uhkia ovat ydinvoimaloiden katastrofit itäisessä naapurimaassamme, mutta Suomessahan niitä ei voi sattua. Niihin ei voi vastata liittoutumalla sotilaallisesti. Vauhkonen SILTI NATOKAAN ei ole uhka. Meille on ajettu selkärankaan, että Nato on paha ja mörkö. Jos nyt Nato-sopimus livahtaisi eduskunnassa lävitse, niin siihen ei maailma kaatuisi tai edes kompastelisi. Jos vilkaisemme esimerkiksi Tanskaa tai Norjaa, niin eipä siellä ihan hirveästi Nato-jäsenyydestä kärsitä. AMERIKKALAISET eivät tarvitse Natoa. Eipä tarvitse meidänkään tarvita. JOUNI VAUHKONEN
• ir ir Jyuäskylan Ylioppilaslehti 14/2002 Q I Tiesitkö olevasi kummi? JYY tukee itäkarjalaista lastenkotia TEKSTI: EEVA LANKOLAINEN, KUVA: ANJA OJUVA JYYN KANSAINVÄLINEN kummitoiminta on asia, josta harva opiskelija on perillä. Ylioppilaskunta on kuitenkin ollut mukana Pelastakaa Lapset ry:n kummitoiminnassa jo vuodesta 1993. Aluksi JYYllä oli kummilapsi, libanonilainen Ahmadpoika. Reilu vuosi sitten yo-kunnan tuki siirtyi itäkarjalaisen Pudozhin kaupungin lastenkotiin. "Olemme luopuneet yksittäisistä kummilapsista, sillä avusta on enemmän hyötyä, kun se osoitetaan koko lastenkodille. Lisäksi kummilapsijärjestclmä on eettisesti arveluttava ja saattaa lapset eriarvoiseen asemaan. Kummilapsia usein kadehditaan ja kiusataan", väittää Pelastakaa Lapset ry:n asiamies Markku Juntunen. Kaikkia suomalaislahjoittajia uusi suuntaus ei ole miellyttänyt. Juntunen arvioi, että peräti kolmannes Pelastakaa Lapset ry:n kummikandidaateista luopuu ajatuksesta kuullessaan, ettei saa ikiomaa nimikkopilttiä. "Emme kuitenkaan aio palata takaisin vanhaan käytäntöön", Juntunen korostaa. 1 Iän muistuttaa, että muun muassa Plan-järjestö välittää kummilapsia niille, jotka haluavat välttämättä kohdistaa joulupakettinsa yhdelle tietylle lapselle. elossa, mutta he eivät kykene pitämään huolta lapsistaan. "Alueen suurin ongelma on sanoinkuvaamaton köyhyys. Kolhoosien lopetettua toimintansa korvaavia elinkeinoja ei ole Syntynyt. Esimerkiksi Pudozhia ympäröivissä maalaiskylissä työttömyys on paikoin lähes sata prosenttia. Työttömyyttä seuraavat tietenkin köyhyys, vanhempien alkoholismi ja lasten krooniset sairaudet", Juntunen kuvailee. Suomalaisten kummien rahat Pudozhissa ovat menneet ruokaan, vaatteisiin, henkilökunnan koulutukseen ja lastenkodin korjauksiin. Keittiöremontti saatiin juuri Juntunen näkee paikassa myös hyviä ja positiivisia asioita. "Pudozhissa eletään jollakin tavalla herran kukkarossa. Huumeongelmaa ei ole, ja muutenkin lapset ovat tasapainoisempia kuin Pietarin ja Petroskoin lastenkodeissa. Lisäksi Pudozhissa vallitsee venäläisittäin harvinainen me-henki. Lastenkotia kutsutaan 'kaupungin suurimmaksi kodiksi', ja monet kaupunkilaiset tekevät talkootyötä lasten hyväksi." MARKKU JUNTUNEN ON työssään hätäapurahaston asiamiehenä nähnyt yhtä jos toistakin. Juntunen on opetellut olemaan ottamatta näkemäänsä liian henkilökohtaisesti, mutta aikuisten välinpitämättömyys jaksaa yhä suututtaa häntä. "Luonnonkatastrofejakin on jollakin tavalla helpompi ymmärtää, sillä ne ovat meistä r i i p p u m a t t o m i a asioita. Mutta lapsiin kohdistuvaa v ä l i n p i t ä m ä t t ö myyttä ja väkivaltaa ei voi käsittää." Itäkarjalaisen Pudozhin lastenkodin saniteettitilat odottavat kipeästi remonttia. JYY tukee kummikotiaan hieman yli 90 eurolla vuodessa. PUDOZH ON PIENI kaupunki Äänisen itäpuolella. Lastenkodissa on 65 asukasta, joista lähes kaikki ovat "sosiaalisia orpoja". Vanhemmat ovat loppuun, mutta muun muassa saniteettililoissa riittää työsarkaa. Elämä Pudozhissa on niukkaa, mutta Lopsen ilto tietoa lähialueyhteistyöstä torstaina 21.1 l.olkoen klo 18.00 kasvisravintola Katriinassa. Järjestäjinä JYYn kansainvälisen valiokunnan kehyryhmä jo Pelostakaa Lapset Ry. Tilaisuudessa myydään kahvia ja teetä. fuksin matkassa JYLKKARI SEURAA KULUVAN LUKUVUODEN AIKANA HISTORIAA ENSIMMÄISTÄ VUOTTA OPISKELEVAN ANSSI KESKISEN FUKSI ELÄMÄÄ. ANSSI ESITELTIIN JYLKKÄRIN LUKIJOILLE NUMEROSSA 9/02. El MITAAN UUTTA ALLA AURINGON TEKSTI JA KUVA: PETRUS KOSKIMIES ANSSI KESKINEN istuu tyytyväisenä pöydän ääreen. Opintotuki on juuri tullut tilille, ja rahaa on vielä jäljellä. Yleisesti ottaen Anssi on aina hyvällä tuulella, mutta kyllä huonojakin päiviä viikkoihin mahtuu. "Ihan hyvin on taas menny. Mulla on ollu tänä vuonna tuuria, oon hallinnu ahdistuksen. En oo antanu itteni vajota liian alas, vaan aina oon saanu otettua itteeni niskasta kiinni", toteaa Anssi. Opiskelukin menee omalla painollaan eteenpäin. Tiedossa olisi yksi tentti, jonka Anssi kuitenkin jättää väliin liian vähäisen valmistautumisen takia. HAASTATTELUA tehtäessä edustajistovaalit ovat täydessä vauhdissa. Anssikin antoi oman äänensä, ja hänet pystyi bongamaan vieläpä vaalivalvojaisista Rentukasta. "Kävin äänestämässä, kun siitä sai karkkia ja olutlipun. Ei vaan, oli kyllä muutenki tarkotus äänestää", Anssi kertoo, Selittäessäni kuinka Nirvana-kokoelmani sai täydennystä, innostuu Anssi tarinoimaan. omasta heräteostoksestaan. Jalasjärveläinen postinkantaja sai kerran todeta, että on olemassa hyvin vannoutuneita "faneja". "Olin ala-asteikäisenä kesätöissä, ja käytin kaikki tienestit J. Karjalaisen koko siihen astiseen tuotantoon. Ehkä tää Sankarit-biisi vaikutti muhun niin paljo, että tilasin Fazerin musiikkikerhosta kymmenen levyä. Painelin tilauskoodeja, ja aina välillä kuulu, että paina koodi uudestaan. Tämän takia postista tulijoitakin levyjä useampi kappale", Anssi nauraa. ANSSI YRITTI palauttaa levyjä, ja osa niistä lähtikin takaisin. "Kyllähän sisarukset yritti puhua järkeä. Kyllähän mua rupes kaduttaan kun levyjä alko tippumaan. Mut luojan kiitos en ostanut esimerkiksi Edu Kettusen koko tuotantoa!" "Nykyisin suurin osa levyistä löytyy isoveljeltä. Jos en olis ostanut J. Karjalaista, ni öisin v a r m a a n käyttänyt rahani johonkin muuhun aivan yhtä t u r h a a n " , m i e t t i i Anssi.» JYLKKARI X VUOTTA SITTEN Hanna Ojanen oli Rentukasta seuraavaa mieltä jutussaan "Kapakat, ilon ja unohduksen hallit" Oylkkäri 8/82, 31.3.1982): "Nykyisellään Rentukka on meuhaava disko. Siitä lähtien, kun pallokaiuttimet kolme vuotta sitten hankittiin, keskusteleminen on käynyt mahdottomaksi. Samantien ravintolan henki on pinnallistunut, pogoilu ja ryyppääminen tulleet täiteimmiksi asioiksi." hämeenaho 0NTOUVIT AIKA SIIRTYÄ AKAftMlANME VAATIVAMPIIN O f P i r U N T E l H I N . PÄIVÄN AIHEEMA OH K0KEElU»IEW IMMMIO mmmsm HAVAIJILLA' KHYTÄMÖ5SÄ TÄNÄ' TARKOITTAA SITÄ ,£TTÄ' SEN E N E N f M TÄMÄN 51 VI/M PIIRTÄJÄ KUIM ME HENKILÖTKÄÄN EMME VIELÄ T I E » , M I T Ä SIVUN LOfTvvN H M t t S S f l M S TAPAHTUMAAN! tuot M U M | » { f t SARJAKUVA KAUAN Vei TAPAHTUA MITÄ KAIN, JCTAtM HURJAA «N VACMASTI LUVASSA ! SAHOMVAA? fhpjlaut«ÖMfn*l.<oö>
• 1 3 Jyväskylän Ylioppilaslehti 14/2002 Jyväskylän Ylioppilaslehti 14/2002 E Lähiöbaari Lähiöpubit ovat pitkälti juoppojen valtakuntaa. Jos joku hipinnäköinen, lävistetty tyyppi kävelee sisään, saa hän viimeistään baarin pihalla turpaansa. Toisaalta lähiökuppilassaon oma tunnelmansa ja kaljakin on halvempaa kuin keskustan baareissa. Tällaisten kärjistettyjen ennakko-oletusten kanssa kolmihenkinen Jylkkärin testiryhmä päätti ainaisen keskustan rokkija hippibaareissa notkumisen sijaan koluta läpi neljä Jyväskylän lähiöpubia. Ennakkooletukset eivät osoittautuneet tosiksi. Paitsi se, että lähiökuppiloissa on tunnelmaa. OSA1: PUPUJUSSI KERTOO PENIKSEN PITUUDEN Viluisena torstai-iltana Forumin bussipysäkillä värjöttelee kolme ihmistä. Toimittaja, kultansa Tommi ja työkaverinsa Petrus odottelevat Huhtasuolle matkaavaa bussia. Pian se saapuukin ja viskaa kyydittävänsä Huhtasuon ostarille. Ensimmäinen testibaari, Pupujussi, sijaitsee siellä. Baari on yllättävän isoja yllättävän täynnä. Paikalla on lähinnä miesscurueita muutamia naisia joukossaan, pari pariskuntaa, naiskaksikko ja bitistä pelaavat nuoremmat ja vanhemmat jolpit. "Miten se on, että lählöbaareissa sisustus on aina samanlainen. Just niinko noi pelipaidat aina seinillä", 1 Petrus pläjäyttää illan ensimmäinen oluttuoppi kourassaan. Ihmettelen Marja-Riitta Saloseksi esittäytyvälle tarjoilijalle sitä, kuinka pöydät ovat niinkin täynnä väkeä, torstai-iltana. Hän tunnustaa, että meneillään on tietovisa, tai paremminkin sen tauko. Aha. "Laita halpaa!" keskeyttää miesääni vieressä jutustelumme. Halpaa? Tjaa, itse en kyllä noita hintoja halvoiksi sanoisi, eli ihan samaa luokkaa on tuopin hinta kuin keskustassakin. Paitsi että seinällä oleva käsinkirjoitettu juliste huutaa aamukekin maksavan vain kolme juuroa. Muualta Jyväskylään muuttaneet seuralaiseni eivät ollenkaan tajua, mitä kekk tarkoittaa. "Maikki hei, saisko pitsaa", pyytää seuraava miehenpuoli Marja Riitalta. Lastenhoito-ja avio-ongelmat ovat Maikille tuttuja puheenaiheita, onhan hän seissyt 17 vuotta tiskin takana. Suurin osa asiakkaista on kuulemma miehiä, eli saako hän usein kuulla miehistä röyhistelyä? "Totta kai, eihän ne ois terveitäkään jos ei sellaista kuulisi", hän tirskahtaa. JokeriPokeria naputtelemasta löydän Katin ja hänen toverinsa Pian. Mesta on kuulemma heidän lähikapakkinsa, jossa käydään kahdesta viiteen kertaan kuussa. Asiakaskunta on lähinnä naapureita tai kasvoillaan tuttua porukkaa. "Onneksi tää on viikonloppuisin myöhään auki, min ei tule lähettyä kaupunkiin", Kati heittää. Pupujussi on heidän mielestään miehinen kapakki, jonne ei viikolla viitsi yksin tulla. "Biljardi kai se vetää miehiä, niin ja toi soriini. Aina on Eurosport päällä", pullauttaa Pia. Ei naisia miehisyys haittaakaan, ja kovasti he kehuvat niin paikan pitsoja kuin portsariakin. "Täällä pääsee irti arjesta, kun ottaa parit kaljat", Pia tuumii. Yhfäkkiä muistiinpanojeni ylle ilmestyy miehen pää, joka tutkailee paperiani ja kysäisee: "Mikä se on se trombi?" Selitän, etten ole seurannut tietokilpailua, vaan teen haastattelua lehteen. "Ai jaa. No pitääks se paikkansa... ei kun, ei mitään", mies töräyttää ja sujahtaa takaisin bilispöydän ääreen. Toimittajan mielenkiinto herää. Hän tarttuu miesiä hihasta ja vaatii tätä kysymään kysymyksensä. Mies, Mikoksi esittäytyvä, miettii ensin hetken. "Pitääkö se paikkansa, että suomalaisen miehen peniksen keskimitta on 13,5 senttiä? Mä katoin yhtä telkkariohjelmaa, mulle toi oli yllätys, että niinkin paljon." Vastaan, etten ole sänkyyn mittanauha kädessä pompannut. Mikko kertoo käyvänsä baareissa biljardipalloja sihtaamassa, ei juuri muuten: "Mulla on semmoinen vaihe menossa, etteivät baarit kiinnosta. Niissä on hirveä tupankansavu ja aika vähän naisia. Mun mielestä poolin peluuseen kuuluvat kauniit naiset, jotka osaavat pelata, mutta ne ovat hävinneet jonnekin." On aika vaihtaa kuppilaa. Portsari-Sami auttaa lakit päällemme ja tuumaa siinä kysyttäesä kuubvansa melko lailla asukkaiden elämaää. "Yleensä ne kerioo, kun niillä menee huonosti." Asiakaskunta on hänenkin mielestään miehistä sakkia: "Ne on sellaisia aika lailla perusmiehiä, mitä täällä pyörii. Niissä ei oo mitään ylimääräistä." OSA 2: JIIVYEESSÄ PURETAAN SURU PUSEROSTA Bussi numero 18 kuljettaa retkuettamme Kuokkalan JiiWeetä kohti. "Miks mulla soi Kirka päässä?" kysäisee Tommi. Kysyn hänellä, että mikä biisi on kyseessä. "Syliin sinut hellin suukoin suljen, yli pahan päivän näytän tien", hän lauleskelee. "Mulla taas soi se 'Liikaa, kai vaadin suita liikaa, tidiididiidi..."', loilotan takasin. Hii haa, lähiökuppilat ovat nyt jo jättäneet meihin jälkensä. JiiVVeen ovella juoksee vastaan pitsan tuoksu. Mahtavaksi pitsapaikaksi olemmekin kuulleet tätä mestaa kehuttavan. Sisustus vaikuttaa aika karulta, taustalla meluaa radio. Bilispöydän äärellä hääräävä nainen ja mies sekä huiman känniläinen, molempia sukupuolia sisältävä, lössi ovat baarin ainoita asiakkaita. Tosin pitsan hamstraajia valuu tasaiseen tahtiin ovesta sisään ja ulos. Bilistä pelaava Kari tuumaa JiiVVeen olevan toinen olohuoneensa. "Yksinäinen poikamies kun on, niin on tää parempi kuin Salatut elämät", hän pohtii ja jatkaa: "Miehiä täällä kyllä suurin osa on, nuoret, seksikkäät pimut puuttuvat." Hänen pelikaverinsa Suvi miettii, että naistenkin pitäisi pystyä käymään lähiöpubeissa. "Keskustan baareihin on jotenkin helpompi mennä naisten kanssa yksille. Tänne taas ei tulla yksille, tänne tullaan monille." Ovista rykäisee sisään lauma vakioasiakkaita. Näistä Janne istahtaa pöytäämme ja huomaan hetkessä, kuinka tärkeä olkapään kaipaa naista TEKSTI JA KUVAT: MIIRA RAUHAMÄKI asema lähiökuppilalla ja sen asiakkailla on tämän miehen elämässä. "Ai mikäkö mut saa täällä käymään. No miten voit asua talossa, joka on tyhjillään. Miten voit silloin rakentaa elämän?" hän tirauttaa kyyneleen hyväillessä miehen poskea. "Myöntäkää rakkaat ihmiset virheenne. Kun ne myöntää, niin se on siinä. Jos et voi antaa rakkautta toiselle, niin et voi antaa iisellesikään", hän sopertaa. Jannen kaveri taputtaa tätä lämpimästi jalalle, Suvi puolestaan ryntää antamaan tälle halin ja tuumaa minulle: "Löysit muuten JiiVVeen sielun, se on tämä Janne." Paikan omistaja Helena Joska saapuu Jannen viereen ja hoputtaa tätä autokyytiin, joka miehelle on hommattu. Helena kertoo omistaneensa paikan 14 vuotta, minä aikana hän on saanut loimia baarinpitäjän lisäksi niin äitinä, sairaanhoitajana kuin psykologinakin. Sen jälkeen on hyvä lähteä, kun Suvi sanoo vielä sanottavansa: "Ma käyn taalla mieluummin kuin keskustan baareissa, kuitenkin. Täällä pidetään ihmisistä huolta, ja tänne voi tulla just sellaisena kuin on." OSA 3: KIERTEESSÄ El OLLA KIERTEESSÄ Bussi numero 18 vie meitä nyt päinvastaiseen suuntaan, Kortepohjan Kierteeseen. Kovaääninen humalikko istuu viereiselle penkille ja tarjoaa Leijonaa. "Puhutteks te japania? Tiijätteks te mikä on nyrkkeilijä japaniks? Jokohamahumahutan. Entäs ryhmäseksi? Narisutahetekata", hän turisee ja hyppää bussista keskustassa heitellen meille kuuntelijoille lentosuukkojaan. Kierteessä on rauhallinen tunnelma, eikä bilispöytää. Yksi vakioasiakkaista, aamutohvelit jalassaan, kertoo baarin olevan Jyväskylän vanhimpia samalla nimellä toimivia pubeja. Siellä on omat vakioporukkansa omine tinatuoppeineen sekä jalisja sählyporukoineen. Tosin tinatuopit vain seisovat näytillä tiskin yllä. Kaapelikelan ympärillä istuu kaksi pyöreän pöydän ritareista. "Kolmekymmentä vuotta olen käynyt täällä. Täällä istutaan useamman kerran viikossa, mutta ei aina tuopin ääressä", kuittaa Jussi ilman jatkuvan humalan hajua. Hänen vierustoverinsa Räpsis ilmoittaa porukan käyvän Kieneessä liikuntaharrastusten perään jälkipeleillä. Tämä petankkia pääpelinään pitävä porukka pitää sisällään kuulemma naisiakin. Tuiterissa oleva sellainen istahtaa miesten viereen ja alkaa porista ammattiliittojen tärkeydestä: "Suomihan on tietysti huippumaa muka, voidaan romuttaa tällaiset järjestöt, oikea pikku Amerikka. Minua kyllä hävettää istua teidän kanssa samassa pöydässä, jos sanotte, ettette usko ammattiliittoihin." "No sähän kommunisti olet", Räpsis tuikkaa. "En ole ikinä ollut kommunisti. Meidän pilakin sääntöjäkin on: "VPS:istä me ei tykätä. Eli näistä vittuperkelesaatana-ihmisistä." Tähän pöytään ei tulla hölmöilemään, kiroilemaan eikä vääntämään kättä", Jussi ja Räpsis paljastavat. tää itse pystyä vaikuttamaan näihin juttuihin." Jussin mukaan baarin asiakkaista 80 prosenttia on vakioporukkaa, mutta miehisiä sakkia se ei ole. "Huomaatko, miten tässäkin pöydässä on naisvalta?" Räpsis naurahtaa. "Ei se meistä johdu, jos naiset eivät täällä niin paljon käy. Oisko se niin, että muutamilla naisilla on isompi kynnys tulla tänne, menevät ennemmin kaupunkiin törttöilemään", Räpsis myhäilee vielä ja kertoo pistäytyvänsä sosiaalitoimiston puolella. Eli rakkoa tyhjentämässä. I>yöreän pöydän riiareihin huolitaan uusia jäseniä tapauskohtaisesti, avoimin mielin. Joi"PITÄÄKÖ SE PAIKKANSA, ETTÄ SUOMALAISEN MIEHEN PENIKSEN KESKIMITTAON 13,5 SENTTIÄ?" OSA 4: HILUPILTTUUSTA LÖYTYY NUORIA PELUREITA Kcltinmäen pääraitilla sijaitsevaan Hilupilttuuseen matkamme kulkee vasta perjantaina, jolloin Petrus on jo tipahtanut uupuneena kelkasta. Ovensuun ilmoitustaululle pesäpallopuulaakin tulokset ilmoittavan lapun viereen niitattu lehtileike kertoo, että brittitutkimuksen mukaan pubissa käynti on hyväksi miehille. Asiakaskunta näyttää olevan nuorta, mutta illan mittaan vanhempikin väki valuu paikalle. Bilispöydän ympäriltä tavoitamme poikanelikon, jolla on ikää 80 vuolta, yhteenlaskettuna. "Päästääks me kuvaan? Hei, sille joka saa naamansa lööppiin tarjotaan kaljat", hihkuu "perjantaipullosta" jo useamman hörpyn ottanut Janne. "Igor, Igor, tää ei oo Eläinten maailma", joku hihittää. Toni kertoo porukan käyvän tässä vakipaikassaan kahdesta kolmeen kertaan viikossa. Nikon mielestä Hilupilituu on hyvä alkujen ottopaikka, jonka jälkeen nuorukaiset suihkivat JYP:in peliin tai kaupungille. Mutta lähiöbaari on se kantapaikka. "Jyväskylä on niin pieni kaupunki, ci täällä oikein ole muutakaan. Pääkaupunkiseudulla, missä mää nyt asun, on kuitenkin enemmän meininkiä", Niko miettii. "Älä morkkaa Jyväskylää", mölähtää Toni. Jos klopit lähtevät naisiin, ei Hilupilttuu ole kuulemma se flaksipaikka: "Ei me kuitenkaan nelikymppisiä haeta, mitä täällä käy", Toni nauraa huomaamatta, että samanaikaisesti on poikien taakse toiseen pöytään istahtanut pari nuorta naarasta. Mitenkäs nämä alle parikymppiset kampaajaopiskelijat ovat tänne päätyneet? "Vasta muuteltiin tähän KOASin taloon, tulliin kokeilemaan", heläyttää Janita. Tytöt muuttivat Keltinmäkeen Kuokkalasta, jossa sijaitseva Birra on kuulemma heidän suosikkipaikkansa. Hilupilttuu ei tunnu vetävän sille vertoja, ja tytöt odottavatkin kyytiä Kuokkalaan. "Me ollaan kyllä lähiöbaari-ihmisiä. Voi keskustella, ei tarvitse pukeutua, eivätkä 18-vuotiaat yr jöä päälle", Janita kuvailee. Lotta tiivistää sen parhaiten: 'Täällä on enemmän tunnelmaa." Ulospäin suunnatessamme tahtoo vanhempi baaritiskiin nojaileva mies myös sanoa sanottavansa. Lähiöbaari on hänen mielestään paikka, jossa jokainen on samalla viivalla, ammatista riippumatta. 'Täällä istuvat demarii ja kokoomuslaiset sulassa sovussa keskenään", hän hehkuttaa. Ulos suoriuduttuamme huomaamme, ettemme saaneetkaan turpaan. Varsin tunnclmarikkaita paikkoja nuo olivat, lähiökuppilat. "Mut se mun täytyy sanoa näin puoli vuolta Jyväskylässä asuneena. että voi pyhä lehmä kuinka kalliita kapakoita täällä on". Tommi heittää leveän virneen kera. Pohdimmekin, etiä seuraavan vaslaavanlaisen kierroksen voisimme lehdä Tommille tutumpiin Helsingin Kallion legendaarisiin baareihin. Joskin siellä halpaa hintatasoa korreloi suurempi riski saada se lättynsä lätisemään.» Hilupilttuun Toni, keskittynyt ilme ja pallo. +
• Q Jyväskylän Ylioppilaslehti 14/2002 L O U N A S ! 1 1 1 6 Myös vegaanivaihioehto joka päivä. Ruokalalla on oikeus muutoksiin. Opiskelijahinta 2.35 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. MUUT 4,40 e JATKO-OPISKELIJA 3,60 e T112.ll. Kasvissosekeitto Kalagraiiini Chili con came KE 13.11. Kesäkurpitsaherkku Mausteinen broilerpata Porsaanleike TO 14.11. Kuorrutettu kasvismureke Gratinoidut tonnikalakääröt Riistapyörykät PE 15.11. Kasviskaalilaatikko Kaalilaaiikko Kirjolohimurekepihvit MA 18.11. Yrtlipihvii, parsakastike Uunimakkara, perunasose Värikäs uunikala T119.ll. Kasviskastike, spagetti Savukalakastike, spagetti Jauhelihapihvi, herkkusicnikastike llOKIVI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA KE 20.11. Kesäkurpitsa vuoka Silakkapihvit Possustroganoff T0 21.ll. Kasviswokki Täytetyt jauhelihaohukaiset Kalkkunakastike PE 22.11. Perunakuorukat, keitetyt kasvikset Nakkipannu Maksaa kermakastikkeessa MA 25.11. Pinaattiohukaiset Sitruunainen turskaeike, tillikastike Jauhelihalasagne "AIKAA TARVITAAN KIIREESEEN" (EETU 6 V.) Niiniluoto & Koskinen (toim.l: Wienin piiri. (Gaudeamus) Mainio opus. joka alkaa kätevästi murhalla... 29,00 e Pascal: Geometrisestä mielestä ja muita pohdiskeluja. (WSOY) Blalse, tuo veijari, oli kova poika päättelemään. 22,00 e Pihlström: Kokemuksen käytännölliset ehdot. Kantilaisen filosofian uudelleenarviointia. (Yliopistopaino) Tuo Königsbergin sauvakävelijä herättää aina vaan intohimoja. 33,00 e Pihlström et ai.: Käytäntö. (Yliopistopaino) "Minä ja EI-MInä syntetisoituvat empiiriseksi tietoiseksi Minäksi" -niinpäl 33.00 e Huhtamo & Kangas (toim.): Mariosofia. Elektronisten pelien kulttuuri. (Gaudeamus) Super Mario and triendsl 29,00 e Levengood, Lindell: Vanhat tädit eivät muni. (Schildts) "Naisilla on muodot, mutta miehillä on salkku." (Björn 7 v.) Raati suosittelee! 15,00 e Opiskelijan akateeminen kirjakauppa K a m D U S Kauppakatu 9 puh 260 3157 I C t f ^ T _ 3 kirjamyynti@kampusdata.fi MEILTÄ SAAT SUOLAISTA JA MAKEAA. PALVELUMME LÄHELLÄ SINUA Ruokalistamme löytyvät osoitteesta www.sonaatti.fi ja samasta osoitteesta löydät meistä myös muita tietoja. Tiesitkö, että meidän kautta voit myös järjestää juhliesi tarjoilun. Ovatfo JUHLAT tiedossa??? Toteutamme elämyksiä niin pieniin Iqiin suuriinfqnjtifilatilaisuuk^siin meiltä tai teiltä. Kysy ehdotelmia suoraan toimipisteistämme tai saat myös yhteyden meihin: Sonaatti Juhlat puh. 260 3910 tai 050 581 8350 tai juhlat@sonaatti.fi tai www.sonaatti.fi Toivotamme Sinut tervetulleeksi opiskelusi ja palvelujemme pariin. TERVETULOA AGORASSA PUHUTAAN TYÖSTÄ JA ELÄMÄSTÄ TERVETULOA vAvw.sonaatti.fi Kaikille avoin tilaisuus tasa-arvosta pidetään keskiviikkona; 20. marraskuuta Agoralla Lea Pulkkisen Salissa. Ohjelma alkaa kello 12, jolloin Jyväskylän yliopiston vararehtori ja tasa-arvotoimikunnan puheenjohtaja Paula Määttä pitää avauspuheenvuoron. Määttä toimii samalla tilaisuuden juontajana. Tilaisuus on jaettu kahtia, ja alkupuoliskolla esitelmöivät psykologian tohtoii Saija Mauno, erikoissuunnittelija Tuija Koponen ja varhaiskasvatuksen maistcriopiskclija Terhi Ek. Mauno kertoo näkemyksiä psykologin silmin siitä miten organisaatio voi lukea työn ja perheen joustavaa yhdistämistä. Koponen ja lik käyvät läpi perheellisen ihmisen asioita työssäkäyvän ja opiskelijan osalta. "Tarkoitus on luoda esille erilaisia näkökulmia. Alkupuolisko on tämä virallinen osuus tilaisuudesta", valaisee Tuija Oksman, joka on tasa arvoioimikunnan puolesta mukana järjestämässä iltapäivää. Iltapäivän puolessavälissä tarjoillaan kahvit, jotka tasa arvotoimikunta tarjoaa paikalla olijoille Tämän jälkeen jyväskyläläinen esiintyy improvisaatioteatteri JOO. Viimeisenä esitelmöi Leila Kostiainen, joka kenoo aiheesta työ, perhe ja työaika SITKn ratkaisut. Molempien puoliskojen päätteeksi on yleisöllä mahdollisuus avoimeen keskusteluun. Oksmanin mukaan ideana ei ole kuunnella pelkkiä luentoja toisen perään, vaan saada ihmiset vaihtamaan luentojen pohjalla heränneitä ajatuksia. Tilaisuuteen ei tarvitse etukäteen ilmoiuauiua. Lisätietoja voi kysä JYYn sopo-sihteeriltä Tuomas Viskurilta Qyysoposihteeri@cc.jyu.fi). PETRUS KOSKIMIES Työ jo elömö, puheenvuoroio opiskeiusio, työstä ja perheestä 2.0.1 i. klo ' 2-16, Agora Lea •\iWuser Sali (4. <rs.) fiyV&VW**VS* .-•.fJCSJ&JSSSSSsSSSAASS.JjlSs •
• Hnskjm Ylioppilastehti j g g g IB O n k o Sinulla toteuttamista vailla oleva idea? Kaipaatko apua ideasi kehittämisessä tai kaupallistamisessa? Osallistu liikeideakilpailuun ja tuo ideasi arvioitavaksi. Parhaille ideoille hyvät palkinnot! Jyväskylän Teknologiakeskus Oy järjestää LIIKEIDEA 2 2 -kilpailun 15.10. 29.1 1.2002. Tavoitteena on löytää huippuosaamiseen ja uuteen tietoon tai teknologiaan perustuvia ideoita, joista voidaan yhdessä kehittää uusia innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Jyväskylän seudulle. Kilpailu on avoin kaikille yksityishenkilöille ja yrityksille. Kilpailun palkintojen arvo on yhteensä yli 25 euroa. Yli 2 euron arvoisen pääpalkinnon lisäksi jaetaan pienempiä Hyvä idea -palkintoja ja palkitaan myös Paras opiskelijaidea. Lisätietoja ja kilpailulomakkeita sääntöineen saa Jyväskylän Teknologiakeskus Oy:n sivuilta osoitteessa www.jsp.fi. Edellisessä kilpailussa palkituista ideoista ovat syntyneet mm. seuraavat menestystarinat: • Liqum Oy • Penaudio O y • Humap / HAC Human Application Consulting Ltd Uuteen tietoon perustuvien ideoiden jalostaminen liiketoiminnaksi on tärkeä osa Jyväskylän Teknologiakeskuksen toimintaa. Tarjoamme teknologiaja yritysosiantuntemusta, yhteyksiä ja toimitilapalveluja kaikkiin vaiheisiin idean arvioinnista liiketoiminnan toteuttamiseen. JSP JYVÄSKYLÄ SCIENCE PARK :^^***J S P JYVÄSKYLÄN TEKNOLOGIAKESKUS Oi f Q [ / / / t I 6 S PL 27, Piippukatu 11,40101 Jyväskylä, puh. (014) 4451 100, fax (014) 4451 199 www.jsp.fi +
• Q Jyväskylän Ylioppilaslehti 14/2002 • • TEKSTI JA KUVAT: TUOMAS TIRKKONEN TEIJAN KEITTIÖ kokkaa kasvisruokaa kansalle Samu Kylölä nautti Teijan Keittiön ruuasta ja ilmapiiristä. Hänen ruokansa oli kokannut ryhmä vapaaehtoisia, muiden muassa Anu Laukkarinen (vasemmalla). LOKAKUUN LOPPUPUOLEN sunnuntai-iltapäivä hämärtyy. Sepänaukion vapaa-aikakeskuksen pihan perällä, kulttuuriklubi Siperian ovella, tulijaa tervehtii banderolli, jossa lukee Teijan Keittiö. Ovi käy, tupa on täyttymässä. Dj istuu levysoittimiensa ääressä, elektroninen musiikki soi. Teijan Keittiöllä on joka toinen sunnuntai ruokaklubi, jossa tarjolla on kasvisruokaa, oheisohjelmaa ja yhdessäoloa. Tupa täyttyy. Aterioimaan on kerääntynyt reilut nelisenkymmentä henkeä. Parilla eurolla saa syödä sen verran kuin jaksaa: tällä kertaa tarjolla on soijarouhe-kasviskastiketta riisin ja sämpylöiden kera. Yhdellä lisätaalalla saa kahvia ja mokkapalan. Samu Kytölä on paikalla ensimmäistä kertaa. Ruokaa hän kehuu maittavaksi. 'Tällä kertaa jäi oheisohjelman seuraaminen vähän vähemmälle. Keskityttiin kavereiden tapaamiseen ja lapsen hoitoon", Kytölä kertoo. Kytölän kotoa on kuitenkin tuotu paikalle ohjelmaa, nimittäin Myyrä-video. Valkokankaalla pyörivät tsekkiläisen Myyrä (Krtko)piirroshahmon seikkailut tuntuivat kiinnostavan kaikenikäisiä paikallaolijoita. "Tulin tänne kun kuulin tästä kavereiltani. Kämppikseni on myös Euro on mokkapalan ja sumpin väärti. täällä tekemässä ruokaa", toteaa puolestaan Annamari Ahonen. 1 Iänkin mainitsee olevansa ateriaan tyytyväinen. Ruokailun ohella ruokaklubilla käymisellä on Ahosen mukaan sosiaalinen puolensa: "On ollut tosi mukavaa syödä ystävien kanssa. Varsinkin tähän vuodenaikaan se on oikein hyvää tekevää." TEIJAN KEITTIÖ ON vapaaehtoisvoimin toimiva kansankeittiö. Alkunsa se sai viime kesänä Reclaim The Strcets -kadunvaltausjuhlien tukibileissä artisteille ruokaa kokkailleessa porukassa. Syntyi ajatus käynnistää kansankeittiö, joka tarjoaisi edullista ja ravitsevaa kasvisruokaa omissa tilaisuuksissaan sekä erilaisissa tapahtumissa ja bileissä. Malli nimeä myöten tulee Helsingistä, jossa on noin neljän vuoden ajan toiminut vastaavanlainen projekti, Meijän Keittiö. Teijan Keittiön antimia on ollut tarjolla jo kesän mittaan erinäisissä bileissä. Syksyn tullen käyntiin on saatu säännölliset kokkailut: joka toinen sunnuntai-iltapäivä Teijan Keittiö myy ruokaa nuorten kulttuuriklubi Siperian tiloissa. Aterian lisäksi tarjolla on aina jotain muutakin: dj:t soittavat levyjä, ja videoitakin voidaan taustalle laittaa pyörimään. "Pyrimme siihen, että mukana olisi aina myös muuta ohjelmaa". Ruokaa on kivempi syödä, kun on hyvää musaa taustalla", toteaa Maura Nurmi, eräs Teijan Keittiön aktiiveista. Kansankeittiön luonteeseen kuuluu tarjota ravitsevaa ruokaa kohtuuhintaan. Voittoa ei Teijan Keittiön toiminnalla kukaan kääri taskuihinsa. Tuotto menee keittiön kuluihin, mahdollisella ylijäämällä voidaan avustaa samoilla linjoilla olevaa kansalaistoimintaa, kuten Ruokaa Ei Aseita -projektia. "Ruoan hinta pyritään pitämään edullisena. Sitä ei nosteta, vaikka ruokaa menisi kaupaksi kalliimmallakin", Nurmi toteaa. Teijan Keittiön tarjoama ruoka ei sisällä eläinkunnan tuotteita. Kasvispohjaista ruokaa syödään eettisistä ja ekologisista syistä. "Ruoka on sataprosenttisesti vegaanista. Suunn osa kokeistakin on vegaaneja, joten se on ihan luonnollista. Kyllä kai tämän toiminnan voi nähdä • myös kasvissyönnin edistämisenä, koska kaikki kävijät eivät varmaankaan ole jo valmiiksi kasvissyöjiä." Kansankeittiön linja on epämuodollinen: ruokaklubilla asiakas annostelee ruokansa itse. ja aterioinnin päätteeksi kukin tiskaa omat astiansa. Ken haluaa, saa autella keittiöläisiä muutoinkin. Uudet ideat ja tekijät ovat tervetulleita: "Siistiä olisi, jos tähän tulisi lisää ihmisiä mukaan. Sitten voisi tulevaisuudessa olla mahdollista laajentaa ruokaklubin toiminta jokaviikkoiseksi, kuten Meijän Keittiöllä Helsingissä", Nurmi pohtii. OMIEN RUOKAKLUBIENSA lisäksi Teijan Keittiö kokkaa silloin tällöin myös muiden järjestämissä tilaisuuksissa. Muun muassa Rikos Rekordsin bileissä Ilokivessä on juhlakansalla ollut tilaisuus syödä teijänkeittiöläisten laittamaa ruokaa. TK:n porukka on hellan ääressä myös tulevana viikonloppuna Jyväskylässä pidettävässä Maailmankauppojen liiton syyskokouksessa. ~ Säännöllisesti toimiva kasviskeittiöprojekti löytyy Jyväskylän ja Helsingin ohella Turusta, siellä se toimii nimellä Palava Porkkana. Myös Joensuussa on ollut vastaavanlaista toimintaa. Keski-Euroopassa kansankeittiöillä on jo pitkät perinteet; pitkäaikaisin lienee hollantilainen, jo 20 vuotta toiminut Rampenplan isoissa tapahtumissa sen tiedetään muonittaneen tuhansia ihmisiä.» Teijon Keittiön ruokaklubi seuroovon kerron su 24.11. klo 16 nuorien kulttuuriklubi Siperiassa, Kyllikinkatu I . Demoni -palsta esittelee pienehköjä, vielä suhteellisen tuntemattomia yhtyeitä. Levyjä voi lähettää osoitteeseen: jylkkäri / Petrus Koskimies, Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä. Rockia hiukan aikuiseen m a k u u n Tämänkin Jylkkärin demoniin saapui vain yksi tuotos. Demoniin tulee fuksinumeron mutainen tauko, eli seuraavat levyt arvostellaan vuoden viimeisessä numerossa (ilmestyy 11. joulukuuta). Job VVolamies: s/t Jalo VVolomies (laulu, kitara), Lauri Päivärinto (kitara, loulu), Niko Frilander (koskettimet), Juha Kroapo (basso), Ero Suokonautio (rummut, lyömäsoittimet, loulu) Yhteystiedot: Jalo Walamies, Gummeruksenkotu 3 C 40, 40100 Jyväskylä, e-moil: iawalomi@hotmail.com, netti: http://www.jalowalomies.com Jalo VValamies ilmoittaa esikuvikseen Tom Petty & Heartbreakersin, Eaglesin ja Status Quon. Tämä kuvaa suoraan yhtyeen musiikkia: perinteistä suomenkielistä aikuisrockia. Varsin toimiva ryhmä, ja oma tyyli on hallussa. Biisit tosin ovat hiukan liian samanlaisia. Soundit ovat kohdallaan, ja bändi kuulostaa hyvältä. Vaikka yhtye osaa hommansa, niin silli tietty syvyys jää puuttumaan. Nyt jää vähän tyhjä olo demon kuuntelemisen jälkeen. + Kaksi sydäntä on levyn paras biisi + Toimiva yhtye Jotain jää kaipaamaan Biisit liian samanlaisia PETRUS KOSKIMIES Dj Jaakko Eino Kalevi soitti chilliä musiikkia Teijan Keittiön klubilla. +
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 14/2002 j f l TEKSTI: VIRPI KIRVES, KUVA: JUSSI HAKONEN PUHUTAAN tyttöystävästä, kihlatusta, ämmästä ja vaimosta, mutta mikä ihme on vaimoke? Se selviää Huoneteatterissa. Vaxmoke-näytelmä perustuu Hilja Valtosen vuonna 1933 kirjoittamaan kirjaan, josta näytelmän on dramatisoinut Jorma Kairimo. Vaimokkeesta on tehty myös elokuva, jossa esiintyivät Ansa Ikonen ja Tauno Palo. Kainmon versiota on esitetty aikaisemmin Tampereen Työväenteatterissa ja Kuopion kaupunginteatterissa. Ohjaaja Jarmo Lintusen mielestä Kairimon versio eroaa alkuperäisestä tarinasta dramaturgisella leikittelyllään. Se sopii hänen mielestään erinomaisesti pikkujoulunäytelmäksi. "Kairamo on laittanut mukaan esimerkiksi 50-luvun biisejä, vaikka kirja on 30-luvulta. Tunnetuimpia biisejä ovat muun muassa Kuinka saisin rikki kookospähkinän ja Teetd kahdelle". Lintunen selvittää. Näytelmässä agronomi Esko Latva (Jari Malinen) yrittää saada vaimokseen itseään huomattavasti nuoremman lukkarin tyttären Kirsti Leivon (Tiina-Maria Osola). Latvan yritystä mutkistaa se, että hän on aikaisemmin seurustellut lukkarin kolmen muun tyttären kanssa. NÄYTELMÄ VALITTIIN ohjelmistoon viime keväänä ja lavastusta alettiin suunnitella saman tien. "Siinä on herkullisia ja hyviä kohtauksia. Heti näytelmän alkaessa mieleen alkaa tulla kuvia Ansa Ikosesta ja Tauno Palosta. Pitää laulaa, tanssia, punnertaa ja tehdä kärrynpyöriä", Malinen kertoo. Huittisista tänä syksynä Jyväskylään muuttanut Malinen on esiintynyt muun muassa Savonlinnan oopperajuhlakuorossa. Kaiken huvituksen ja hauskanpidon keskellä Malinen näkee näytelmässä myös syvemmän ulottuvuuden, rakkauden olemuksen. Vaimokkeessa otetaan useaan otteeseen mittaa miesten ja naisten välillä. Näytelmän lavastuksesta vastaa Tilasomistuskoulutus Jyväskylän Taitokeskuksesta. Lavastuksen suunnitteluja toteuttaminen on ollut osa opiskelijoiden opinto-ohjelmaa. Lintunen pitää näytelmän lavastusta erittäin onnistuneena varsinkin sen pieneen budjettiin nähden.» Vbimokkeen esitykset Huoneteotterisso, Sammonkatu 4, klo 19 (sunnuntain klo 15): pe 15.11., la 16.11., su 17.11., su 8.12. to 12.12, pe 13.12., lo 14.12.,su 15.12. liput 10/6 euroa Agronomi Esko Lafvo (Jari Malinen) ja lukkarin tytär Kirsti Leivo (Tiina-Maria Osola) ottavat mittaa toisistaan TEKSTI: JENNI LEUKUMAAVAARA, PIIRROS: LASSI TOIVANEN Teatteri Poleemin AKTIIVISTA RAKKAUTTA POLIITTISTA TEATTERIA ESITTÄVÄ Teatteri Poleemi on jälleen valmis estradeille. Katuteatteriesitys Satu gfobalisaaäosta ja sketsikimara Haluatko katsojaksi? saavat nyt jatkoa Kaikki rakastaa kettutyttöä -musikaalista. Musikaali tuo perinteisen rakkausdraaman nykypäivän kontekstiin. Turkistarhaaja Keimo Holopainen (jota näyttelee uusi poleemilainen Petteri Olkinuora) ja kettutyttö (Tanja Pesonen) rakastuvat ja soppa alkaa sekoittua. Muissa rooleissa nähdään muun muassa Tommi Koivula aktivistijohtaja Jorina sekä Antti Niskanen päähenkilö Henri Niemisenä. Ohjaajana debytoi Minna Tuomanen. "Kyseessä on Poleemin ensimmäinen kokoillan näytelmä, ei mikään venytetty sketsinvenytys", toteaa Koivula. Poleemilaiset korostavat musikaalin sopivan kaikille, tosin ei lapsille. Ryhmä haluaa tietoisesti ottaa etäisyyttä "taas ne hipit vaahtoaa maailmanparantamisesta" -ajatukseen ja myös laskea kynnystä ns. tavallisenkin teatterin ystäville. Edellisiin näytelmiin verrattuna ryhmä kuvaileekin Kaikki rakastaa kettutyttöä -musikaalia asteen verran ihmisläheisemmäksi. MITÄ? ONKO TÄMÄ toukokuussa 2001 perustettu harrastajateatteriryhmä tullut jo varhaiseen keski-ikään, kun näin hartaita haastellaan? "Ei, ei vain haluta pelkästään sellaista saarnaamista, vaan että ois mukava katsoa. Jos katsoja poistuu naama hymyssä ja hyräilee näitä biisejä ja jos sisällöstäkin jää jotain mieleen, me ollaan onnistuttu", musikaalin käsikirjoittaja ja säveltäjä Marko Pyhtilä pohdiskelee. Näytelmäharjoitusten lisäksi poleemilaiset ahkeroivat levytysstudiossa, jossa Pyhtilän sävellykset tallentuvat soundtrackiksi. Isketäänkö Keimon ja Väiskin tarhalle ennen hälytyslaitteiden asentamista? Ovatko nakit kommuunin uunissa todellakin tofua? Miksi Keimo ei tahdo moshata? Ja kuka lopulta saakaan kettutytön? Vastauksia löytyy Baari Vakiopaineesta perjantaina 22. marraskuuta kello 19. Muut esitykset 23.11, 24.11,1.12., 3.12. ja 4.12., sama aika ja paikka. Liput 5/6 e, keston, kaksi tuntia.» Arktiset leffat saapuvat viidettä kertaa TEKSTI: HENNA-KAISA SIVONEN, KUVA: NORDIC GLORY RY. ELOKUVAFRIIKEILLE ON tarjolla makeaa mahan täydeltä 14.-17. marraskuuta, kun Arktisen upeeta -filmifestivaali tuo pohjoismaiset elokuvat Jyväskylään jo viidettä kertaa. Tuoreita laatuelokuvia saapuu Suomen lisäksi Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Kaikki elokuvat nähdään Jyväskylässä nyt ensimmäistä kertaa. Festarin tiedottajan Riikka-Leena Helkalan mukaan odotetuin elokuvista lienee norjalainen viime vuonna valmistunut Knut Erik Jensenin ohjaama Cool & Crazy. Yllätyshitiksi noussut dokumenttielokuva seuraa Berlevägin kalastajakylän eri-ikäisten mieskuoron laulajien elämää. Kolmekymmentä miestä laulaa vienoja hymnejä kalliolla sydäntalvella, vaikka parrat jäätyvät ja Atlantin hyiset aallot iskevät vastaan. KUUDESTA PITKÄSTÄ pohjoismaisesta elokuvasta yksi on suomalainen, tänä vuonna valmistunut Saara Saarelan ohjaama Hengiddmdtld & nauramatta. Se on ironinen ja koskettava kaupunkilaistarina ihmisistä, jotka ovat vieraantuneet luonnosta, erityisesti ihmisluonnosta. Pohjoismaisten elokuvien lisäksi festareilla näytetään 23 suomalaisten naisohjaajien kilpailutyötä. Tapahtuman yhteydessä toista kertaa järjestettävään naispuolisille elokuvantekijöille tarkoitettuun kilpailuun lähetettiin lähes 50 elokuvaa, josta raati karsi näyteltäväksi puolet. Riikka-Leena Helkalan mukaan kilpailun taso on tänä vuonna todella kova, sillä kisaan osallistuu jo palkittuja töitä, kuten Ulrika Benglsin Nu är du Hamlet sekä Susanna Helken ja Virpi Suutarin Joutilaat. Ennakkosuosikkia Helkala ei lähde nimeämään, mutta arvelee suuremmalla budjetilla tehdyillä elokuvilla olevan suurempia paineita menestyä. Voittaja valitaan Kampus Kinossa sunnuntaina. TOISTA VUOTTA PERÄKKÄIN tapahtumassa tutustutaan myös klassikoihin. Klassikkoohjaaja on tänä vuonna Rauni Mollberg. Ohjaaja vierailee sunnuntaina Maa on syntinen laulu -elokuvansa esityksessä Minnansalissa. Arktisen Upeen varsinainen ohjaajavieras, Marja Pensala, on yksi Suomen merkittävimpiä lyhytja dokumenttielokuvien ohjaajia. Hänen ohjaustöitään nähdään Kampus Kinossa sunnuntaina, jolloin Pensala on paikalla puhumassa elokuva-ajattelunsa perusteista. Arktisen upeeto Jyväskylässä 14.-17.11. Näytökset Kampus Kinossa jo pääkirjaston Minnansalisso. Liput 4 euroa, kilpailuesitykset 3 euroa. Lisätietojo netissä: http://wvw.jkl.fi/kulttuuri/nglest. Ohjelman voi hokea myös pääkirjastosta, Vakiopaineesta tai festivaalin toimistosta osoitteesta Asemakatu 6. Arktisen upeeta -festarin naisohjaajille suunnatussa kilpailussa kisaa fiktiofilmi Rakkaus on aarre, joka hyppää psykoosiin sairastuneiden naisten maailmaan.
• I B Jyväskylän Ylioppilaslehti 14/2002 Mallikoulusta perheidylleihin SYYSKAUSI SUOMEN elokuva-arkiston eskyssarjassa lähestyy loppuaan. Vielä ennen joulutaukoa ehditään kaupunginkirjaston Minnansalissa nähdä Elokuva-arkiston syyskauden päättää Mustapukuisen naisen arvoitus. neljä pientä suurta elokuvahelmeä, jotka tarjoavat kirpeää yhteiskuntakuvausta, rosoista komediaa ja taidokasta kauhutunnelmointia. PÄL GABORIN elokuva Angi Mira nuoren naisen kasvatus (Unkari 1978) tarkastelee terävästi elämää sosialistisessa Unkarissa. On vuosi 1948 ja valtaannousscet kommunistit koulivat kehiiyskelpoisimmista tovereistaan tulevaisuuden mallikansalaisia. Nuori sairaanhoitaja Vera on yksi niistä onnellisista, jotka pääsevät punaisien tehokurssille. Täällä hän tutustuu menetelmään, jossa idealisteista taotaan puolueen rattaita. Gaborin komeaa kuvakieltä tarjoava elokuva nähdään 20.11. Italialainen commedia dell'arte -perinne ja neorealistisen elokuvan keinot yhdistyvät kauniisti 27.11. esitettävässä Renato Castellanin komediassa Kahdella pennillä toiveita (Italia 1952). Elokuva seuraa kahden köyhän rakastavaisen, Carmelan ja Antonion, yhteistä kamppailua ylivoimaisilta vaikuttavia esteitä vastaan. Samalla se kuvaa kaunistelematta, mutta lämpimän huumorin keinoin, oloja Italian maaseudulla toisen maailmansodan jälkeen. JOULUKUUN neljäntenä nähtävä Muukalaisia Venetsiassa (Italia/Ranska 1977) on italialaisen komediaohjaaja Dino Risin visiitti kauhuelokuvan aluee|le. Elokuvan päähenkilö on taideopiskelija Toni, joka saapuu Venetsiaan ja asettuu asumaan setä Fabion ja täti Sofian vanhaan taloon. Pian Tonin mieltä alkavat vaivata lukitusta huoTEKSTI: MARKUS LATVALA, KUVA: S U O M E N ELOKUVA-ARKISTO neesta kuuluvat oudot äänet ja isäntäpariskunnan yhtä omituiset keskinäiset puuhat. Risin komeasti tyylitellyn kauhuteoksen kruunaavat viileänä venetsialaispariskuntana esiintyvät tähtinäyttelijät Catherine Deneuve ja Viuorio Gassman. Syyskausi päättyy 11.12. ranskalaisen rikosdraaman taiturin Claude Chabrolin hyytävään perhepotrettiin Mustapukuisen naisen arvoitus (Ranska /Kanada 1977). Teini-ikäisellä Violette Nozierella (Isabelle Huppert) on ahdas koti, salaisia unelmia, kylmät vanhemmat ja paljon satunnaista miesseuraa. Nozieren perhehelvetistä puuttuu vain murha.» Suomen elokuva-arkiston esitykset kaupunginkirjoston Minnansolissa keskiviikkoisin klo 18.00. Kinossa kaksi kaunista KUOLEAAAA TEKSTI: RIITTA KOIKKALAINEN, KUVA: H T T P : / / W W W . I M P A W A R D S . C O M / 2 1 / KAMPUS KINON syyskauden päättää kaksi kaunista elokuvaa, joissa molemmissa on yhtenä pääosan esittäjänä itse kuolema. Tiistaina 19.11. nähdään Theo Angelopouloksen Ikuisuus ja päivä (Mia aivvniotha kai mia mera, Kreikka, Ranska & Italia, 1998). Niin kuin nimikin kertoo, elokuvassa ohjaaja pohtii ajallisuutta. Kuolemaa tekevä vanhus, runoilija (Bruno Ganz) kohtaa nuoren siirtolaispojan (Achileas Skevis). Sen sijaan, että kuoleva käyttäisi viimeisen päivänsä hyvästelemällä läheisensä ja valmistautuisi lähtöön, hän huomaa pelastaneensa katulapsen ja kulkevansa hieman matkaa tämän kanssa. Lopun malkaa, alun malkaa. Parivaljakon kulun kautta katsojakin havahtuu huomaamaan: päivä on ikuisuus, ikuisuus on päivä. KAUDEN PÄÄTTÄÄ 26.11. syksyn haurain, herkin ja kaunein elokuva. Se on Francois Ozonin Hiekan peitossa (Sous le sable. Ranska 2000). Lapsettoman keski-ikäisen avioparin ensimmäisenä lomapäivänä mies Jean Drillon (Bruno Cremer) katoaa merelle jälkeä jättämällä. Hänen vaimonsa Marie (Charlotte Rambling) kieltäytyy uskomasta, että puoliso on iäksi mennyt, kuollut pois. Suremaion suru särkee hiljalleen naisen mielen, tie totuuden hyväksymiseen on tuskainen. Jokainen joka on joskus menettänyt läheisensä tunnistaa Marien itsessään, samastuminen on helppoa. Hienosta elokuvasta erityisen hienon tekee Ramblingin näyttelijätyö.» Kampus Kinon näytännöt tiistaisin Ilokivessä (Keskussairaalanne 2) kello 19. Liput 4/5 euroa, ennakko Kampus Kirja. Pikaruokaa Eric Schlosser: Pikoruokokanso WSOY 2002 PAKSUN PEHMEÄKANTISTA, mittavaan journalistiseen tutkimukseen perustuvaa Pikaruokakansaa ei voi olla vertaamatta Naomi Kleinin No Logoon. Varsinkin, kun molempien suomennokset ovat ilmestyneet WSOY:n kustantamina. Harmi vain, että ansioistaan huolimatta Pikaruokakansa on suoraviivaista fast foodia No Logoon verrattuna. Sekä Klein että Schlosser kirjoittavat tarinaansa välillä suorastaan eeppisissä mitoissa. Pikaruokakulttuurin syiden ja seurausten luotaus viimeisen sadan vuoden aikana on Schlosserin kirjan parhaimpia puolia. Erityisen mielenkiintoista on lukea, että franchising-toiminta alkoi jo 1800-luvun lopulla. Kleiniin verrattuna Schlosser on kuitenkin populisti. Pikaruokakansa on laadittu varsin selkeään mustavalkoiseen ajattelukaavaan pohjautuen. City-lehtikin "uskaltautui" käyttämään lainauksia kirjasia kesän lopussa. Varoituksen sana on kuitenkin tarpeen. Kirjan kertomukset ruokamikrobeista ja -myrkytyksistä eivät ole kaunista luettavaa. Samoin kuvailut amerikkalaisista teurastamoista voittavat monet Stephen Kingin kauhuromaanil. OLISIN VALMIS antamaan anteeksi Pikaruokakansan heikkoudet, jos olisin vain saanut Schlosserin lyhyen vastauksen siihen, miksi me syömme "Frankensteinruokaa". Kyynisesti voi olettaa, että jos Schlosser tietäisi sen, hän olisi varmaan perustanut oman pikaruokaketjunsa. Kirjassa pikaruokapaikkaan poikkeamista verrataan iltapäivälehtien ostamiseen. Kummatkaan ostostapahtumat eivät ole yleensä suunniteltuja. Ajatusleikkiä voi vielä jatkaa. Jos Schlosser olisi suomalainen kirjailija, hänen kirjastaan olisivat iltapäivälehdet saaneet monta myyvää lööppiä useiden viikkojen ajaksi. Kuten: Monet amerikkalaiset teurastamotyöntekijät käyttävät amfetamiinia, että jaksaisivat töissään. Tai: McDonalds soluttautui Lontoon Greenpeaceen. Schlosserin Pikaruokakansa on tuskin lopullinen kartoitus pikaruoan maailmanlaajuisista vaikutuksista, mutta se toimii kuitenkin jämäkkänä aloituspuheenvuorona. T O M M I PYLKKÖ Meksikolaista elämää ja erotiikkaa Ja äitiäs kans (Y tu momä tambien, Meksiko 2001) Ohjous Alfonso Cuorön, pääosissa Gael Garcia Bernal, Diego Luna, Moribel, Verdu Ja äitiäs kans on draamakomedia, jossa kevyistä aineksista on kasattu yllättävän vankka kokonaisuus. Tarinaa rakentaa ja täydentää kaikkitietävä kertoja polveilevine anekdootteineen. Hilpeistä lähtöasetelmista edetään kohti syvällisempiä tunnelmia, jotka ovat Meksikon värikkään kulttuurin kyllästämiä. Sekoilevien teiniurpojen hienostoperheen vesan Tenochin (Diego Luna) ja keskiluokkaisen Julion (Gael Garcia Bernal, mm. Amores Perros) maailma vaikuttaa pinnalliselta. Pilvenpolttoa ja masturbointia harrastavat kollit ovat kypsymättömästä koheltamisestaan huolimatta sympaattisia. Seksiin ja päihteisiin keskittyviä nuorisokuvauksia on tehty ennenkin, mutta Ja äitiäs kans onnistuu erottumaan tyhjänpäiväisyyksistä. Naturalistisesti kuvattu seksi on runsasta, ja se saa paikoin koomisia sävyjä. Paljaalla pinnalla ei mässäillä itsetarkoituksellisesti, Elokuva muuttuu road movieksi, kun kaverukset lähtevät etsimään kuvitteellista rantaa kauas Meksikon köyhälle, mutta luonnonkauniille maaseudulle. Syynä lähtöön on Tenochin serkun vaimo, kypsän viehättävä Luisa (Verdii), jolle pojat kehuskelevat tietävänsä paratiisimaisen paikan jossain tiettömien taipaleiden takana. Miehensä pettämä Luisa haluaa pois ahdistavaksi käyneestä kodistaan, eikä kokemuksia metsästävillä pojilla ole mitään naispuolista matkaseuraa vastaan tyttöystävien lomaillessa Italiassa. Aivoton ja suruton hölmöily saa matkan edetessä tummempia sävyjä. Kolmikon keskinäisten suhteiden kehittyminen on rakennettu taitavasti. Kriisissään kamppaileva Luisa vaikuttaa ystävien väleihin monin tavoin, ja huolettomat hedonistit saavat vaihteeksi kokea elämän karumpiakin puolia. Pääkolmikko tekee hienoa, vahvojen tunteiden värittämää roolityötä. Tarinassa on myös yhteis-. kuntakriittisiä äänenpainoja. Poliittisia ja sosiaalisia ongelmia käsitellään kuitenkin hienovaraisesti, ilman saarnaamista tai alleviivaamista. Ja äitiäs kans sekoittaa rumuutta ja kauneutta sopivassa suhteessa, ja elokuva onkin virkistävä lajityyppinsä edustaja. Kaikesta välittyy vapauden ja välittömyyden tuntu. Ohjaaja Alfonso Cuarön tekee elokuvaa kulttuuritaustaansa kunnioittaen. LASSI TOIVANEN
• JyväikyliH Ylioppilaslehti 14/2002 I B Palsta esittelee kulttuuriklassikkoja laidasta laitaan NDDCtti IPiipuilir Hfecrettl ^ € l TEKSTI: JENNI PORANEN, KUVA: LORU SORBUSTEN HERRASTA KIRJAN KANSI VUONNA 1969 SYNTYI edistyksen kehdossa, Yhdysvalloissa, monen muun asian ohessa kirja nimeltä Bored oj the rings (suom. Loru Sorbusten herrasta). Kysymys on palvotun J. R. R. Tolkienin suurteosta surutta tienaavasta parodiaversiosta, joka on saavuttanut maailmalla melkoisen kulttisuosion. Tässä kirjassa Sormuksen hävitysretkellä seikkailevat Läävän iljettävät höpötit Fritzu Ripuli (Dildo Ripulin veljenpoika), Spam, Mersu ja Pepsi. Velho Goodgulf on tärähtänyt silmänkääntäjä, joka kantaa mukanaan pilailuvälineitä ja vetelee kaniineja hatustaan. Taistelujoukoissa pahaa Saurusta vastaan häärivät toki myös haltia Legoland ja kääpiö Gimpi, sekä Farbrorin miehet Barafin ja AraKomi. Ruumiintoiminnot näyttelevät hupailussa merkittävää osaa. Erityistä huomiota osakseen saavat ahmattihöpöttien suolistovaivat ja oksentelu. Sauruksen palvelijoilla on puolestaan ratsuinaan kauhistuttavat piereskelevät siat ja turismista elantonsa saavat haltiat etsivät lauluissaan käymälää, kielellä joka koostuu etupäässä järjestöjen, päihteiden ja tuotteiden nimistä. Dramaattisten käänteiden kuvailuissa mennään Lorussa reippaasti yli tai ali. Fritzun siinä katsellessa nousi kuu, taivaalta syöksyt meteoripilvi, kaukana korkeuksissa leikkivät revontulet, kukko kiekui kolmesti, ukkonen jyrisi, hanhiparvi lensi hänen ylitseen hakaristiä muistuttavassa muodostelmassa ja jättimäinen käsi kirjoitti taivaalle "Mene, mene" —. Fritzusta tunaii, että hän oli tullut eldmdssään käännekohtaan --. KIRJA ON toimittajaherrojen Henry N. Beardin ja Douglas C. Kenneyn hengentuote. 'Tämän kirjan tarkoitus on rahan tienaaminen, ja sen sivuilta lukija voi oppia monia seikkoja kirjoittajien kieroutuneesta luonteesta ja kirjallisesta lahjattomuudesta", miehet kiteyttävät motiivinsa kirjan alussa. Suomeksi Loru ilmestyi vuonna 1983 edesmenneen Pekka Markkulan kääntämänä. Harva himosi kirjaa tällöin hyllyynsä. Hiljalleen teos alkoi saavuttaa täälläkin jonkinmoista mainetta ja siitä tuli kuin tulikin haluttua tavaraa, ensin roolipelija sittemmin Tolkien -huuman seurauksena. Muutama viikko sitten kirja julkaistiin uudelleen ja kustantajan (Kustannusosakeyhtiö Nemo) mukaan tällä kertaa sitä myös ostetaan kauppoihin on lähdössä jo toinen painos. Vaikka tämä alapäähuumoriin tukeutuva opus onnistuu varmasti joitakin Tolkien-faneja ärsyttämään, suurin osa kirjan ystävistä kuuluu myös suuren tarusedän ystäviin. Loru onkin eräänlainen kunnianosoitus Tolkienin työlle toki kirjoittajien on täytynyt tuntea alkuperäisteos varsin syvällisesti kyetäkseen sitä seikkaperäisesti parodioimaan. Innokkaimpien ihailijoiden tunnot kiteyttää monien tapaan kirjaa kotisivullaan ylistävä englantilainen Tim Whitcombe. Hän osti kirjan yli kaksikymmentä vuotta sitten. "Se on yhä yksi niistä harvoista teoksista, jotka saavat minut nauramaan ääneen. Ainut asia, joka estää minua lukemasta kirjaa joka vuosi, on pelko sen lopullisesta hajoamisesta."» Kulttiklassikko Loru sorbusten herrasta avaa omalaatuisia näkökulmia Tolkienin maailmaan. Tilojen puute piinaa harrastajateattereita JYVÄSKYLÄSSÄ teatteriharrastus on tunnetusti erittäin suosittua, mikä ilmenee monipuolisena leatteritarjontana. Ensi vuonna kaupungin vähentäessä avustuksia teatteriryhmille käy laadukkaiden esitysten valmistaminen yhä hankalammaksi. Harrastajateattereiden nykytilaa ja tulevaisuutta pohdittiin viime viikolla kulttuurilautakunnan ja teattereiden yhteisessä kokouksessa. Tilaisuuden aluksi lautakunnan puheenjohtaja Aila Paloniemi esitteli kaupungin ensi vuoden talousarviota, jossa kulttuuriavustuksia on 12 prosenttia viimevuotista vähemmän. Tämä merkitsee paljolti avustusten varassa toimiville harrastajateattereille suuria ongelmia, sillä jo nyt ryhmät ovat taloudellisesti tiukoilla. Suurimmissa ongelmissa lienevät kuitenkin teatterit, joilla ei ole omaa tilaa. Ad Astra, Pahjanpohjimmaisei ja Jyväskylän Työväenteatteri vaeltavat ympäri kaupunkia kodittomina. Kahden ensimmäisen esitykset ovat pääosin Vakiopaineen alakerrassa, jossa myös koditon Teatteri Poleemi esiintyy. Työväenteatteri ei tilojen puutteen takia esiinny talvisin lainkaan. VIIME VUOSINA Veturitallien tulevaisuus on saanut paljon huomiota. Tilojen rakentaminen näillä näkymin aloitetaan joskus vuosina 2004-2006. Valmistuttuaankaan Veturitallit eivät ole pelastus tilaongelmien kanssa kamppaileville teattereille, sillä vuokrat täysin saneeratussa rakennuksessa ovat päätä huimaavia. "Tässä kaupungissa on kaksi ongelmaa: a)ei ole tiloja, b) ne ovat liian kalliita", koostaa Paloniemi. Ohjaaja Eino Airo kummastelee kaupungin toimia: "Viimeiset kymmenen vuotta olen ihmetellyt kaupungin tylyyttä. Se on repimällä repinyt maata harrastajateattereiden alta." Esimerkkinä hän mainitsee Savelaan kolme vuotta sitten rakennetun Ullakkoteatterin, joka nyt puretaan. Teatteri on parasta nuorisotyötä mitä voi tehdä! Se on sosiaalinen harrastus ja se opettaa vastuuta". Airo lisää. Ajatus saa paljon tukea ja teatteriväki arveleekin, että ehkä päättäjät eivät ole tajunneet harrastajaryhmien merkitystä isommassa mittakaavassa. AD ASTRA -TEATTERIN taloudenhoitaja Sanna Niemisen mukaan teattereiden ongelmat ovat yhteneväisiä: Tietenkin epätoivo laskeutui teatterien keskuuteen, kun ei ole rahaa." "Konkreettisena viestinä tilaisuudessa vahvistui se, että tilat on haettava itse yksityisillä markkinoilta", Nieminen toteaa. Ad Astra on viimeiset neljä vuotta hakenut tiloja itse, mutta vuokrataso on poikkeukselta ollut liian korkea. Rahahuoliin teatterissa toivotaan helpotusta lauantai-iltaisin: "Adan musta hevonen on lottorivi", taloudenhoitaja naurahtaa ja lupaa, että jos Ad Astra voittaa miljoonapotin, saavat kaupungin muutkin harrastajateatterit avustusta heiltä. Haave konkreettisesta ulasta elää Ad Astralaisen mielessä; "Paikka, josta voisi sanoa, että tämä on meidän." Nyt Ad Astra esiintyy Vakiopaineen lisäksi pääkirjastolla ja kesäisin Mäki-Matin mäkituvalla. Harjoitukset pidetään siellä minne satutaan pääsemään, jopa ihmisten kotona. "Vaikka tilaisuudessa korostettiin sitä, ettei harrastajateattereissa tarvitse tehdä ammattimaista huipputeatteria, kannustaisin ihmisiä käymään molemmissa, sillä olen itse joskus yllättynyt siitä, että harrastajateatteri on tehnyt samasta teoksesta ammattiteatteria paremman version", Nieminen sanoo. MATTI KOISTINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta ALOITA YLIOPISTO-OPINNOT TAMMIKUUSSA! Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta tarjoaa monipuolisen, huippututkimukseen perustuvan koulutuksen kansainvälisessä ilmapiirissä. Matemaattisluonnontieteellinen tiedekunta sijaitsee nykyaikaisissa tiloissa kauniilla kampusalueella Jyväsjärven rannalla lähellä kaupungin keskustaa. Tiedekunnassa toimii kolme Suomen Akatemian huippututkimusyksikköä: ydinja materiaalifysiikka, geometrinen analyysi ja matemaattinen fysiikka sekä cvoluutioekologia. Luonnontieteiden, matematiikan ja tilastotieteen aloilta valmistuvien työllisyysnäkymät ovat erittäin hyvät, alan opettajista on jopa pulaa. Opinnot voi suunnitella joustavasti ja osan opinnoista voi suorittaa ulkomailla tai opintojen loppuvaiheessa Jyväskylässä vuosittain järjestettävässä kansainvälisessä kesäkoulussa. FYSIIKAN, KEMIAN, MATEMATIIKAN ja TILASTOTIETEEN koulutukseen haku päättyy 15.11.2002 ja opinnot alkavat tammikuussa 2003. Fysiikan ja kemian opiskelijat valitaan lukio-ja ylioppilastutkintotai valintakoemenestyksen perusteella, matematiikan ja tilastotieteen opiskelijat pelkästään lukioja ylioppilastutkintomenestyksen perusteella. FYSIIKAN koulutuksen ja tutkimuksen pääalueet ovat ydinfysiikka ja kiihdytinpohjainen fysiikka, materiaalifysiikka. nanofysiikka, hiukkasfysiikka, elektroniikka, mittaus-, laiteja anturitekniikka sekä fysiikan aineenopettajankoulutus. Fysiikan valintakoe järjestetään 19.11.2002. Valintakoe ei ole pakollinen kaikille hakijoille. KEMIAN alan pääainevaihtoehtoja ovat epäorgaaninen ja analyyttinen kemia, orgaaninen kemia, fysikaalinen kemia ja soveltava kemia sekä kemian aineenopettajankoulutus. Kemian valintakoe järjestetään 18.11.2002. Valintakoe ei ole pakollinen kaikille hakijoille. MATEMATIIKAN j a TILASTOTIETEEN laitoksella voi opiskella puhtaan matematiikan, tilastotieteen ja matematiikan aineenopettajan opintojen lisäksi stokastiikkaa. Matematiikassa ja tilastotieteessä ei järjestetä valintakoetta. Lisätietoja: http://www.jyu.ti/mtdk tai opintoasiainpäällikkö Marja Korhonen, puh. (014) 260 2204. s-posti mlopsiht@cc.jyu.fi. Hakulomake-ja valintaopastilaukset opiskelijapalveluista puhelimitse (014) 260 1074 ja 1075 tai sähköpostitse opiskelijapalvelut@jyu.fi. Hakulomakkeet toimitetaan Jyväskylän yliopiston kirjaamoon: Kirjaamo. PL 35 (T). 40014 Jyväskylän yliopisto.
• B J Jyväskylän Ylioppilaslehti 14/2002 ^ pianissimo JYT ETSII RAHASTONHOITAJAA I Jyväskylän yliopppiksteatteri etsii rahastonhoitajaa ; toimintavuodeksi 2003-2004. Valinta tehdään joulu• kuun aikana ja työt alkavat tammikuussa 2003. Rahastonhoidon työkokemus katsotaan eduksi, mutta : se ei ole välttämätön. Rahastonhoitajalta edellytämi me riittävää tieto-taitoa ja työn i vastuullista hoitamista. Maksamme työstä pienen • vuosittaisen palkkion. • Ota pian yhteyttä sähköpostilla ja sovi haastatteluaii ka: sanlahd@cc.jyu.fi tai kanissi@cc.jyu.fi MANNAA ALMODÖVARIN YSTÄVILLE Pedro Almodövarin faneja hemmotellaan marraskuussa. Keski-Suomen elokuvakeskus esittää kolme "espanjalaisen taide-elokuvan Aki Kaurismäen" leffaa, joista yksi (Kaikki äidistäni) nähtiin jo 11. marraskuuta. Maanantaina 18.11. on esitysvuorossa Intohimon laki ( La ley del deseo, 1986; K-16, 100 min). Pääosissa Euseblo Poncela, Carmen Maura ja Antonio Banderas. Intohimon laki on "elokuvan historian hurjin homoromanssi", koominen melodraama elokuvaohjaajasta, hänen sukupuolta vaihtaneesta veljestään sekä ohjaajan rakastajista. Se on toteutettu absurdina murhatrillerinä, johon huumori ja hehkuva väripaletti tuovat outoja mausteita. Pepi, Luci, Bomja muut tytöt ( Pepi, Luet, Born y otras chicas del montion, 1980; K-16, 84 min) nähdään viikkoa myöhemmin eli 25.11. Pääosissa Carmen Maura, Felix Roteta ja Olvido Gara. Nuoren Almodövarin postmodernin tyylin esitteli tämä alun perin 16-millisenä kuvattuja sitten elokuvateatteriversioksi levennetty shokkifarssi. Sen aiheita ovat poliisi raiskaajana, punk, huumeet ja erektiokilpailu. Pepin rooliin ohjaaja sai mainion Carmen Mauran.Tulevan mestariohjaajan idunainekset löytyvät jo tästä epätasaisesta esikoisteoksesta. Kaikki esitykset kaupunginkirjaston Minnonsolissa klo 18. tiput: 4 e / jäsenet 3 e. LÄMPIMIÄ TERVEISIÄ KUUBASTA ; Jyväskylä Big Band konsertoi Siltasalissa Jyväskylässä ; su 17.11.2002 klo 17.00. Konsertin kapellimestari• ja säveltäjävieraana on Jere Laukkanen. Illan ohjel| misto koostuu Laukkasen afro-kuubalaisja jazzvai; kutteisista originaalisävellyksistä sekä muusta afro j kuubalaisesta big band -ohjelmistosta. JBB konsertoi • lokakuussa 2001 Kuubassa Havannassa ja Santiago i de Cubassa. Konsertti tuo lämpimät, rytmikkäät ja i tanssillisetkin terveiset tältä matkalta. : jyvöskylö Big Bond Siltasolisso (Pitkäkatu 19-21) su 17.11.2002 ; klo 17. Liput: 4 / 7 e, ennokko; Lippupiste, Asemakatu 6. TANSSIPEDAGOGIIKAN OPISKELIJAT HUOMIO! i Teen taidekasvatuksen graduani tanssipedagogiikan opinnoista ja toivoisin, että Sinä, joka olet suorittanut • ko. opintoja vähintään 15 ov, voisit osallistua tutkij mukseeni. Lähetä minulle postia, sähköposti käy myös, niin minä lähetän Sinulle kyselylomakkeen, : jonka täyttämällä autat minua tutkimukseni tekemij sessä ja näin myös tanssipedagogiikan opintojen ke• riittämisessä. : Iso Kiitos jo etukäteen! i Sointu Kallio.Taitoniekantie 9 E 605, 40740 Jyväs: kylä. Sähköposti skallio@cc.jyu.fi, puh. 0500164384. TEKSTI: PETRUS KOSKIMIES, KUVA: SANNA HEIKINTALO SEMMARIT täyttävät taas saleja SEMMARIT ELI Seminaarinmäen Mieslaulajat ovat parhaillaan kiertämässä Suomea. Porista neljäs marraskuuta alkanut kiertue saapuu Jyväskylään kuun lopussa, kun Semmarit tulevat esittämään mieskuoropoppia rockasenteella yliopiston juhlasaliin 29. ja 30. marraskuuta. "Kiertue on lähtenyt loistavasti käyntiin. Me olemme huuli pyöreänä katsoneet lipunmyynnin vauhtia, ja salit ovat olleet täynnä", hehkuttaa Semmareissa laulava Turkka Saarikoski. Kiertueella esitetään uusi ohjelmisto. Vanhoja lauluja mahtuu seitiin vain muutama. "Ihmisille on varmasti tosi raskasta ja vaativaa kuunnella paljon aivan uutta materiaalia. Me laulamme kaksi tai kolme vanhempaa biisiä, ja niihinkin on lisätty uusia jekkuja", Saarikoski selittää. Ankaraan treenaamiseen sisältyi tanssitunneilla käyminen. Semmarit saapuvat Nyt koreografiat alkavat olla jo hallussa. "Kyllähän se oli aluksi vähän sellaista kieliposkella-touhua. Tanssi tukee showta ja on piristävää." TÄTÄ KIERTUETTA VARTEN Semmarit ovat keskittyneet paljon lavan visuaaliseen ilmeeseen. "Kun lava on rakenneltu konserttipaikalla. niin kyllä sitä katsoo, että tämmöisestä lavasta minä olen aina haaveillut. AV-laitteita on hyöJyväskylään marraskuun lopulla. dynnetty erityisen paljon, ja se on samalla lisännyt visuaalisuutta. Musiikillisesti olemme löytäneet uusia aluevaltauksia erilaisten kokeilujen avulla", selittää Saarikoski. Semmarit julkaisivat viimeksi tämän vuoden puolella Muislatfeo-singlen. Uudesta julkaisusta Semmarit eivät vielä uskalla sanoa mitään varmaa. "Meillä on reilusti matskua. Tämän kokoisen porukan kanssa levyn tekeminen on tosi raskasta ja työlästä. Multa ehkäpä ensi keväänä alamme työstää uutta albumia", Saarikoski miettii. SEN LISÄKSI ETTÄ Semmarit kiertävät Suomea, kiertueita on tehty myös ulkomailla. Saarikoski toivookin, että ulkomaille pääsisi jatkossakin. Mutta aina Semmareita ei tarvitse mennä katsomaan juhlasaleihin, sillä yhtyeellä on mahdollisuus esiintyä oikeastaan missä vain. "Viime kesänä me kokosimme oman rekan, jossa on stage, äänentoisto ja salaluukkuja. Kesällä ajoimme Amarillon eteen, ja kenellekään ilmoittamana laitoimme shown pystyyn. Tällä hetkellä rekka on lähinnä ollut täynnä tavaraa, mutta haaveena olisi, että joskus tehtäisiin salakeikka Jyväskylän yössä, kun kaupungin syke on kuumimmillaan."» Jumalatkin kuolevat Neil Gaimon: Unohdetut jumalat Otavo 2002 JOS ETTE VIELÄ tähän mennessä ole tutustuneet Neil Gaimanin tuotantoon (sarjakuviin tai kirjoihin), nyt viimeistään on aika juosta kirjakauppaan taikka kirjastoon hankkimaan katu-uskottavuutta mytologisen populaarikulttuurin saralla. Gaimanin julkaisuista parhaimpana olen tähän menessä pitänyt hänen yhdessä Terry Pratchettin kanssa kirjoittamaansa Good Omens -kirjaa, joka kertoo antikristuksesta, maailmanlopusta ja rakkaudestakin. Good Omens oli täynnä selvää ironiaa, sarkasmia ja tilannekomediaa. Unohdetut jumalat, tai American Gods, kuten alkuperäinen nimi kuuluu, pitää edelleen sisällään myös huumoria, joka painotluu lähinnä dialogin puolelle. Hauskuutta kirjassa on kuitenkin vain murto-osa siitä mitä edellisissä tuotoksissa. Tyyli on lähes täysin samanlaista kuin Gaimanin mestariteoksessa, Sandman-sarjakuvassa: tummaa, tummaa ja vielä tummempaa. IHMISEN MIELI ON voimakas asia, ja toisinaan se voi synnyttää jopa niinkin erikoisia olentoja kuin jumalia. Ihmiset ovat vuosituhansien ajan palvoneet jumalina milloin mitäkin, eikä nykyaika tee poikkeusta. Tekniikka edistyy, ja uusia jumalia syntyy kuin sieniä sateella. Television, internetin ja moottoriteiden jumalat noin esimerkiksi. Vanhat muinaiskansojen jumalat eivät tätä hyvällä katsoja yhteenotto on väistämätön. Ruumiita syntyy ja jumalatkin kuolevat tässä kirjassa. Tosin ihan lavallisetkaan ihmiset eivät aina malta pysyä kuolleina: maan päälle on palattava ja työpaikkakin pitäisi löytyä. Vaan työpaikan saamista hankaloittavat ihon alla ryömivät torakat ja tuhatjalkaiset. Sivuhahmoina heiluvat niin unohdetut kuin muistetutkin jumalat (mukana esimerkiksi Odin ja Horus), Jeesus, elävät kuolleet, kuolleet elävät, menninkäiset, sarjamurhaajat, huorat, juopot, intiaanit, mustapukuiset miehet ja puhuvat eläimet. Kyllä, Unohdetut jumalat on juuri niin hyvä kuin toivoinkin sen olevan. JUKKA V U O R I O 2 1 . morroskuuto vietetöön konsainvälistö television päivää. Antennit taivaalle! Joy-Joy Johonson: Antenno (BMG 2002) Soint Etienne: Finisterre (MNT/ Ployground 2002] MUSIIKKIBISNEKSEN TEMPON kiristyminen ja kamppailu pienenevästä mediatilasta on johtanut siihen, että Jay-Jay Johansonin tai Saint Etiennen uusiin levyihin tuskin törmää vahingossa. Sääli, sillä ne ovat tämän syksyn popuutuuksia mielenkiintoisimmillaan. Jay-Jay on ruotsalaisartisti, joka on suositumpi Ranskassa kuin kotimaassaan. Edellisen Poison-levynsä kannessa Johanson näytti kuin Hitchcockin Psykosta karanneelta hotellinvartijalta. Neljännen pitkäsoittonsa kansilehdillä hän poseraa futuristisen androgyynisti, pitkä punainen letti liehuen. Imagomuutoksen taustalla on siirtyminen akustisemmista maisemista kohti konerytmejä, joiden viimeistelystä vastaa saksalainen Funkstörung-tuoitajakaksikko. Puhtailta discohelmiltä kuulostavat Dijä Vu ja Automatic Lover ovat Antennan kirkkainta antia, muuten levy jää tasapaksuksi. Antenna ei ole täysin epäonnistunut levyhankinta, mutta miehen varhaisempi, rauhallisempi tuotanto on ainakin paljon kiehtovampaa kuunneltavaa. ENGLANTILAINEN Saint Etienne on jo aiemmin tehnyt omat discokokeilunsa. Finisterren musiikillista kokonaistyyliä on mahdotonta lokeroida. Laulajatar Sarah Cracknellin ääni luo vaikutelman tv-sarjan roolihahmosta, joka voisi työskennellä arkisessa kahvilassa. Viikonloppuisin hän nousisi diivaillen yökerhon lavalle ja toisi laulullaan auringonpaisteen kaikista kurjimpaankin duunariluokan brittilähiöön. Hyviä pop-levyjä ei voi tehdä ilman huumorin tai ironian tarkkaa tiedostamista. Silti levyttämiseen täytyy suhtautua tietyllä antaumuksella. Siksi Jay-Jay Johanson tai Saint Etienne voivat tuoda lohdutusta pimeään syksyyn. TOMMI PYLKKÖ « • • • » » • , • • • • • . . . . , . • .
• Sanoivat sitä sydämeksi. Metalli ei haittaa siellä, missä kaktukset kukkivat iltaisin rinnan alla metallikuulia. Toimii se sillenfein. Itsekseen ja hiljaa Vajaatoimintaa. Putosit maahan ktrsikkaiseni. Hedelmälihat levisivät Imetykselle. Raaka, marjan lapsi. Taistele marjasi mehusta. Alä anna kenenkään sinua laimentaa. Unisukelluksän pääni nojaa kukaan ei ole huutanut niinkuin tuma yö. Yö puree korvanlehääni, jättää ne repaleisiksi. Kunpa sinä tietäisit kunpa sinä näkisit. VIRPI KIRVES Jyväskylän Ylioppilaslehti 14/2002 Q i HIUSASIOISSA SINUA PALVELEE KORTE POHJAN PARTURI Isännäntie 1 40740 Jyväskylä Puh. (014) 252 415 Käytä hyödyksesi kanta-asiakas TERVETULOA korttimme tai opiskelijakortilla -10 % Talvilauantaisin sopimuksen mukaan AVOINNA: Ma-Pe9-18 La Suljettu Laskettelua, lumilautailua, kiipeilyä, seikkailua ... kaikki nämä ja paljon muuta kevään LIIKUNTALINJALLA 7 . 1 . 2 3 . 5 . 2 3 ( 1 9 o v ) kun liikunta-, hoito-, kuntoutus-, opetus-, poliisi-, paloja pelastusala kiinnostaa. Opiskeluun sisältyy lasten liikunnan ohjauskurssi, vammaisliikunnan-, hieronnania lihashuollon perusteet. Lisäksi mahdollisuus suorittaa Uimaopettajakurssi (c-taso). Esitteet ja hakulomakkeet: K a r s t u l a n E v . O p i s t o Opistotie, 43500 KARSTULA Puh. (014) 462 151, 462 791 Fax (014) 461 337 E-mail: kansanopisto@karstula.fi www.karstula.fi/kansanopisto Vuokra-asuntoja Kruunuasunnot Oy on valtakunnallinen asuntojen ja asumisen kehitysyhtiö. Omistuksessamme on 5200 vuokra-asuntoa 50 paikkakunnalla. Vapaita asuntoja myös yliopistokaupungeissa kuten Oulussa ja Turussa. Yritysesittelymme ja yhteystietomme kotisivuiltamme www.kruunuasunnot.fi ELUTAKKO KE 13.11. THE HELL ACO PTE RS (SVVE) & MENSEN (NOR)... LIPUT ?O IB UI • TO 14.11. NAPALM DEATH (UK) & CAUSE FOR EFFECT LIPUI 15/12-M• • r Nyt on edullinen aika hankkia • LUOKKAPAIDAT • HIHAMERKIT • Brodeera ukset • c o l l e g e p u s e r o t • Tpaidat • hupparit • o l o a s u t • hatut TARRA PAITA OY Vaasankatu 10. P. 215 384 www.tarrapaita.fi PE 15.11. ACID MOTHERS TEMPLE (JPN) & CIRCLE LA 16.11. KAUKO RÖYHKÄ. CERUBI KE 20.11. TIMO RAUTIAINEN & TRIO NISKALAUKAUS.. PE 22.11. KWAN LA 23.11. KOTITEOLLISUUS. HAARAKIILA . LIPUT6 5 I K 1 8 I • . U P O T 8 / 7 I s ] * LIPOT 18/8 I s ] * . UPOT 8/7 • IS] ...Talana allJalmKIBa: PS 29.11.22-PISTEPIRKKO * GEORGit PICKET IN COIOURS. U 11.11. VIIKATE > MOKOM» • M H H l lanaani mtm m Jfliittu* imm. sn amm 3. aiiM K Mlim m Mmm M A T K A M I E L E S S Ä ! www.helinmatkat.fi Yliopistonkatu 32 40100 Jyväskylä Puh. (014)337 3100 Toteutumisen pakko itse et pysty siiventekeleitäsi irrottamaan. Ne katkotaan äkisti. Kirkkaana päivänä jalkapohjissasi olutpullon korkkeja. Pullotettu nainen vadelman ja karhunvatukan makuinen. Voi täyttää, kaataa halutessaan. Kyljessä sottainen lappu: palautukseen kelpaamaton. VIRPI KIRVES JYVÄSKYLÄN SOSIAALI-JA TERVEYSALAN OPPILAITOS Sosiaalija terveysalan perustutkinto, Lähihoitaja Vielä muutamia paikkoja vapaana, 7.1.2003 alkavassa koulutuksessa. Pohjakoulutuksesta riippuen (pktai yo-pohjaiset) opinnot kestävät 2-3 vuotta. Valmistut innostavaan ammattiin, jossa työskentelet ihmistä lähellä. Mikäli sinulla on jo suoritettuna lähihoitajakoulutuksen ammatilliset perusopinnot voit hakea seuraaviin 7.1.2003 koulutusohjelmiimme (40 ov): • ASIAKASPALVELUJA TIETOHALLINTA • ENSIHOITO (EDELL C-AJOKORTTIA) • KUNTOUTUS • LASTEN JA NUORTEN HOITO JA KASVATUS • MIELENTERVEYSJA PÄIHDETYÖ • SAIRAANHOITOJA HUOLENPITO • VAMMAISTYÖ • VANHUSTYÖ Kysy myös mahdollisuudesta opiskella ammattiin uudella tavalla, yrittäjäpainotteisesti SOTEKA-tiimikoulussa! Lisätietoja Ulla Pönkänen-Lähteelä, 014-444 5318 Opinto-ohjaajat Ritva Manelius, p. 014444 5364, Tarja Nykänen, p. 014444 5210, Eila Lähteenmäki, p. 040-565 0359 SOTEKA -tiimikoulusta Projektipäällikkö Anne Naarala, p. 014 444 5392 HAKEMUKSET 20.11.2002 mennessä: Jyväskylän sosiaalija terveysalan oppilaitos Opintoasiaintoimisto Pl 409.40101 Jyväskylä $ JYVÄSKYLÄN SOSIAALI-JA TERVEYSALAN OPPILAITOS JYVÄSKYLÄ INSTITUTE OF SOCIAL 1VEIFME AND HEALTH TEKNIIKKA El PETÄ! " • • • • : . • • • • • • • . . ' • ' • • . • • . : . . . • Auto-ja kuljetustekniikka W7J Bioja elintarviketekniit Puutekniikka Rakennustekniikka Tietotekniikka mekatroniikka sulautetut järjestelmät ohjelmistotekniikka Rakennuskonservointi H u o m i n e n « « f * ? * ^ H a k u a i k a 1 . 3 . 4 . 4 . 2 ^ ^ ^ http://www.amkhaku.ft^4m«»«aB.««» m Seinäjoen a m m a t t i k o r k e a k o u l u 1 7 6 T e k n i i k a n yksikkö www.seamk.fi/tekniikka Törnäväntie 26, 60200 Seinäjoki puh. 020 124 5300 fax 020 124 5301
• S JfväskytäH Ylioppilaslehti 14/2882 Lettutieteen Vihtori TEKSTI: LETTUTIETEEN VIHTORI, KUVA: MERI MORRELIUS Kiksejä koroista NE PAKOTETAAN JALKAAN, jotta varpaita ei palelisi ja jotta sukkien reiät pysyisivät piilossa. Kengät. Nuo jalkapohjien ympärille sujautettavat jutut kantavat kuitenkin koroissaan, materiaalissaan, nyöreissään ja soijissaan huomattavasti syvempiäkin merkityksiä. Onko kenkäfetisismi sitä, että kenkäkaupasta kannetaan selkä vääränä makuukammariin kalliita klopokkaita ja sitten niitä peiton alla nuoleskellaan ja suukotellaan ja hyväillään kaiket yöt niin, ettei aamulla töihin selvitä? Vai sitä, että aikamiehet koikkelehtivat salaa vaimonsa hääkengissä iltakaudet kun vaimoke on naapurin rouvan kanssa sauvakävelemässä? "Voi se olla sitäkin. Ääripäässä. Mutta myös ihan sitä, että kiinnittää arjessa huomiota ihmisten kenkiin", sanoo Tarja, kenkäfetisisu. Kenkäfetisismiä on kahdenlaista: joko henkilö tykkää katsella fetissikenkiä muiden jalassa tai henkilö itse saa kiksejä kenkien käyttämisestä. Tai sekä että. Satunnaisesta vastaantulijasta on kuitenkin vaikea arvata päälle päin, onko hän kenkäfeiisisti. TARJALLA ITSELLÄÄN ON 30 paria fetissikenkiä ja niitä säilytetään makuuhuoneen "välinevarastossa". Tarja pitää muutenkin fetissikengistään paljon parempaa huolta kuin arkikengistään. Fetissikenkiä pyyhitään, ja rikkouduttuaan ne korjataan välittömästi. Korkeimmat Tarjan koroista ovat 17 senttimetriä korkeat. Lempimateriaali puolestaan on PVC ja värin pitää olla joko musta, punainen tai valkoinen. Jyväskylä ei ole kenkäfetisistin paratiisi, joten Tarja matkaa Helsinkiin ja Tampereelle kenkäretkille kerran vuodessa. Myös ulkomailta on löytynyt aarteita. "Edullisimmat kengät maksavat markoissa vähintään 500 ja kalleimmat 1500 markkaa, mutta silloin on valmis luopumaan jostain, että saa ne kengät, mitkä haluaa. Vaikka ravintolailloista tai syömisestä. Ollaan sitten vaikka kaurapuurolinjalla", Tarja sanoo. PIKKUTYTTÖNÄ TARJA kiipeili puissa, ilman korkoja. 16-vuotiaana hän pääsi töihin keskustan kahvioon, eikä Tohtori Brinkmanien käytöstä ollut puhettakaan. "Korkkarit piti olla. Piti päästä sipsuttamaan. Siitä se ehkä alkoi. Olen ollut niin poikamainen, että nyt sitä haluaa ottaa kaiken takaisin ja tuoda naisellisuuttaan esiin. Kai sitä on vähän masokisti. Onhan niillä pikkusen hankalaa kävellä, niin saa kiksejä. Lisäksi ne muuttaa ryhtiä ja olemusta, saa pituuttakin lisää. Ja onhan se kivaa, kun kundit kuolaa, kun ne kattelee. Se on itsetunnolle hunajaa." Eikä Tarjan harrastukselle näy loppua. Käytetyille kengille löytyy aina ostajia, eikä ikäkään ole este. Rollaattorin kanssa voi kulkea reisisaappaillakin. "Saa mummoillakin olla korkokenkiä. Ehkä siellä vanhainkodissa sitten, kun toisilla on Aino-tossuja, niin mulla on piikkarit."» « Sarjassa käydään yliopiston miesten vessoissa. OSA 2/5 MATTILANNIEMEN A-RAKENNUS TEKSTI: MIKKO LJOKKOI JA TEEMU KESKINEN, KUVA: TEEMU KESKINEN Vessassa istuvan yksityisyyttä suojaa paksu tiilimuuri. MATTILANNIEMEN A-rakcnnuksen toisesta kerroksesta löytyy rauhallinen pieni yhden hengen vessa, jossa on hyvä mietiskellä ennen tärkeää seminaaria. Rauhallisuuden takaa se, että vessan uikoja sisäoven saa lukkoon. Vessan pienestä koosta huolimatta sinne mahtuvat myös reput, salkut ja ukit. Vaatekoukkuja on kaksi. Ainoa mikä hieman huvittaa, on seinällä oleva teksti, jossa lukee piilokamera. Sanasta lähtee nuoli, joka osoittaa käsipyyhelaatikkoa. Vessassa on myös sähköpistoke. Jos sinulla on parta ajamatta, voit surrutella leukaperäsi kuntoon ilman että kukaan näkee isäsi vanhaa partakonetta. Kukaan ei myöskään kuule sitä. Ilmastoinnin huristellessa hurmoksellista säveltään arjen huolet unohtuvat. RS. Jonoa saattaa syntyä, koska monet tietävät paikan rauhoittavan maineen.» Seiniin kirjoitettua: Suomalaiset pois ulkomailta perkele! Olen ihana! Kalso vasemmalle. Kalso oikealle. Katso .ylös. Ala kuse ohi T u l o s s a t ä n ä s y k s y n ä Michael Cooney Hei HÄTÄ EI LUE LAKIA j NU1 eli puhtaana k ä t e e n ^ ^ # JYVÄSKYLÄN vanc Luvassa naurua W^M KAUPUNGIN koko rahan edestä £ f l B 7 TEATTERI elär ENSI-ILTA 30.11.2002 www.jyvaskyla fi/kaupunginlealten ENSI-J.LT/ OPISKELIJALIPUT 9 EUR, L i p p u m y y m ä l ä m a l a klo 1 2 1 9 , p u h . ( 1 4 ) 6 2 4 2 Henrik Ibsen NUKKEKOTI Vangitseva tarina avioliitosta ja elämänvaiheesta ENSI-ILTA 27.11.2002 +
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 14/2002 g ] keskustelua El TUPAKKAA, KANNABISTA KYLLÄKIN KAKSINAISMORALISMIA? Huomasin erään cdariryhmän esittelyssä (Jylkkäri 13/2002) mielenkiintoisen kommentin. Tämän ryhmän Maltillisen Äärivasemmiston mukaan tupakanviljely on ympäristölle tuhoisaa, ja MAA syyttää ylikansallisia tupakkatuojia varallisuuden maailmanlaajuisesta epätasa-arvoisesta jakautumisesta. Tämä asia itsessään ei niinkään ansaitse arvostelua, mutta samaan aikaan kyseinen ryhmittymä on selvästi tahtomassa kannabista lailliseksi (mm. vaalikoneen vastausten mukaan). Eikö kannabiksenviljely ole sitten syypää samoihin asioihin kuin tupakanviljely? Eikö kannabiksenviljely vähennä köyhien maiden omavaraistaloutta, kun viljelijöitä kannustetaan ns. rahakasvien viljelyyn, mistä muuten viljelijät itse eivät pääse juurikaan hyötymään taloudellisesti? Eikö tämä ole riistoa? Viljelypinta-ala alkaa täyttyä ihmiselle välttämättömän ruoan sijasta hyödyttömillä ja terveyttä vaarantavilla huumekasveilla. 1 laittaisin vielä muistutukseksi mainita sen, että eiköhän yhteiskunnalla ole muutakin tekemistä kuin maksella huumehörhöjen sairaalakuluja. Eikö nekin rahat voisi käyttää esimerkiksi opintotuen korottamiseen, mikä hyödyttäisi meitä kaikkia opiskelijoita? Huumeiden haittavaikutukset ovat kiistattomia, enkä edes viitsi ruveta niitä tässä erikseen mainitsemaan. Huumeista aiheutuu vahinkoa paitsi yksityisille ihmisille, myös yhteiskunnalle. En voinut olla puuttumatta tähän selvään loogiseen ristiriitaan, joka muodostuu MAÄ:n kahdesta mielipiteestä. Eikö ole melkoisen tekopyhää puhua mistään tupakan haitoista ja ylikansallisista riistoyhtiöistä samaan aikaan kuin huumeiden laillistamisesta? Lopuksi voinee vain ihmetellä, menevätkö tämän ryhmän omat mieltymykset sittenkin yhteiskunnallisten asioiden edelle... PÄIVI SIVONEN Sana on vapaa käytä sitä! KESKUSTELUA-PALSTA on yhtä kuin Jyväskylän Ylioppilaslehden mielipideosasto: väylä purnaukselle, keskustelunavauksille ja -jatkoille, kommentoinnille... aiheena JYY, Jylkkän, yliopisto, Jyväskylä ja muu maailma. Kirjoita tekstisi mieluiten tietokoneella ja toimita se Jylkkärin toimitukseen levykkeellä tai sähköpostina osoitteeseenjylkkari@cc.jyu.fi. Voit kirjoittaa myös nimimerkillä, mutta liitä tällöinkin mukaan nimesi ja yhteystietosi. Toimitus varaa oikeuden lyhentää tekstejä tarvittaessa. TOIMITUS, Keskussoiroolontie 2,40600 Jyväskylä Runoilija meni metsään ja virkistyi. Hän kertoi tästä ystävälleen. Se johtuu varmaan hapesta, ystävä sanoi. Runoilija masentui ANTTI NISKANEN mmm mjMXfsmjm^mss Huom! Opetus ja tentit järjestetään Jyväskylässä Kriminologia 3 tai 5 ov (LY), alk. 22.11. Riistaeläintieteen perusteet 2 ov (HY), ilm. 15.11. mennessä Hallintotieteen aineopinnot, osia (TaY), ilm. 21.1. mennessä Ympäristöoikeus 4 ov (HY), ilm. viimeistään. 29.11. Laaja matematiikka (42 t) 20.1.-5.3.2003/145 € , ilm. 10.1. mennessä Englanti (301) 4.2.-6.3.2003/120 € , ilm. 27.1. mennessä Ruotsi (301) 7.2.-1.3.2003/120 € , ilm. 31.1. mennessä Yleinen matematiikka (18 t) 11 .-27.2.2003/ 87 € , ilm. 3.2. mennessä Multimedian tekijänoikeus 7.-8.2., 14.2. ja 21.2./58 € . ilm. viimeistään 20.1. PYYDÄ ERILLINEN ESITE TAI KÄY WWW-SIVUILLAMME! www.cec.jyu.fi/kesayo T I E D U S T E L U T : J y v ä s k y l ä n k e s ä y l i o p i s t o p u h . ( 1 4 ) 2 6 3 7 2 3 / a v o i n y l i o p i s t o , (014) 2 6 3 7 2 / a b i k u r s s i t -järjestöt Järjestöilmoitukset osoitteella jylkkari-jarjestot@cc.jyu.fi Järjestöilmoitukset numeroon 15 ti 26.11. mennessä! Alkiolainen osakunta Tervetuloa alkiolaisen osakunnan kokoukseen keskiviikkona 13.11. klo 19.00 alkaen. Kokouspaikkana on perinteisesti Sohvvi. Kokouksessa muodostetaan uusi hallitus ja keskustellaan pikkujoulusta. Tule mukaan vaikuttamaan ja tapaamaan alkiolaisia 1 Lisätietoja. annamari@cc.jyu.li. Opiskelijoiden teemaillat lauantaisin klo 19.00 Lutherin kirkolla, Kansakoulukatu 5.16.11 Vientiä Venäjälle, Kauko Laivuori. 23.11. Uskon teot lekojen usko? Pasi Hujanen. 30.11. Jeesuksen piplia, Lauri Thuren Global Discourse ry.n syksyn seminaarisarja jatkuu tiistaina 19.11. Syyslukukauden teemaa "Yhdistyneet Kansakunnat" jatketaan aiheella "Yhdistyneet Kansakunnat ja Maailmanhallinto" Seminaari järjestetään yliopiston päärakennuksen luokassa C4 klo 18 alkaen. Vihreal nuoret ja opiskelijat ry (http://www.vihrealiilto.li/vino/) järjestää 11.-16.12. matkan Kööpenhaminaan. EUhuippukokouksen yhteydessä järjesteltäviin tapahtumiin kuten mielenosoituksiin ja seminaareihin (ks. hltp//www.cph2002.orgy). Jos ilmoittautuneita tulee riittävästi, kuljetus järjestetään Jyväskyläsiä saakka ja sen hinta on 80e (Helsingista lai Turusta lähteville 65e). Laivamatkat sisältyvät hintaan Kööpenhaminassa on mahdollisuus edulliseen koulumajoitukseen. Ilmoittautumiset |a tiedustelut: Markus Drake. markus.drake@helsinki.fi / 050-5660163. tai Markus Termonen. markuste@nic.li/ 014-610399 (iltaisin). JOPA Jyväskylän Opiskelevat PArtiolaiset JOPA on iloinen partiohenkinen kokoelma erilaisia ihmisiä. Tule nauttimaan luonnosta. kampparetkista, illamstuiaisisla. lauluista ia yhdessäolosta kanssamme. Opiskelusta on hyvä välillä saada taukoa, tee se reippaasti ja hyvässä seurassa 1 Liity sähköpostilistalle taikka surffaa nettisivuillemme, siellä saat lisää tietoja ia voit ilse todeta liittymisen todelliset hyödyt (http://www.cc.jyu.fi/yhcl/jopas/). Seuraavat tapahtumat Su 18.11 Pularuokailta. 23.-24.11 Mökkireissu. Puheenjohtaja Katja (katja@cc.jyu.li). Jyväskylän ev.lut Opiskelijalahetys Opiskeli ; a liat pidetään torstaisin Vanhassa pappilassa kaupunginkirjastoa vastapäätä, Vapaudenkatu 26, rippikoulusalissa klo 18.30 alkaen Tuo itsesi ja lahjasi mukaan toimintaamme! 14.11 Ajatuksia elämän poluilla / Mauri Salojärvi. 21.11 Opkolaisen puheenvuoro paneelikeskustelu. 28.11 Puskutraktoreita ja naulapomminruokaa / Lauri Thuren. Saunailta la 9.11 klo 19 Koriepohjan kirkolla. Syysleirl Muuramen Mehtolassa 22.-24.11. jsaa Jyväskylän SETA Jyväskylän SETA on seksuaaliia sukupuolivähemmistöjen etuja virkistysjärjestö. Avoimien ovet torstaisin toimistolla (Lyseonkatu 2. linja-autoaseman rakennus. huone 205) klo 18.30. Puhelinpäivystys keskiviikkoisin klo 19 21, voit kysyä lisää ja keskustella luottamuksellisesti. P (014) 310 0660. Bileitä Ylioppilastalolla klo 21 03:16.11. (yläkerta) ia perjantaina 29.11. (alakerta). Liput maksavat 3 6 euroa. Syyskokous la 16.11. klo 14.00 Sepänkeskuksen (Kyllikinkatu 1) Protoni-salissa. Tule mukaan toimintaan ensi vuoden hallitukseeni http://www.nic.fi/~iklseta/ ?f*W Puhkupillit Jyväskylän yliopiston puhallinorkesteri Puhkupillit harjoittelee keskiviikkoisin klo 17.30 normaalikoulun yläasteen juhlasalissa. Uudet soittajat ovat tervetulleita mukaan! Tulevaa keikkaa ja muuta ohjelmaa 20 v. -konserttityöryhma kokoontuu ke 13.11. Soimilla. Ylimääräiset treenit pe 15.11. Viitasaaren sävellyskonsertti Kauhajoella ja Seinäjoella la 16.11 Hallitus kokoontuu 27.11. Soimilla. http:www.ee jyu li/puhkut/ Kuoro harjoittelee keskiviikkoisin klo 19 Keskusseurakuntatalon Sacarlumissa. Kotisivuille johdattaa osoite http://www.jyu.fi/--livimaku/herattaja/. Lisätietoja toiminnasta kertoo Hermanni, hsivonen@st.jyu.fi. Taberna Latina Salvete omnes! Taberna Latinan pikkujoulut lärjestetaän maanantaina 25.11 klo 19, paikkana perinteisesti Puutarhurintalo (keltainen puurakennus kampuksella, kielikeskuksen vieressä). Tervetuloa 1 Lisätietojahttp//www.cc.jyu.li/yho7latina sekä latina@lists.cc.jyu.fi. Pikkujoulut Kiriaili jatalolla ke 20.11. klo 19 alkaen. Tervetuloa' Ynnä ry:n sääntömääräinen syyskokous on 13.11. Honsun saunalla klo 19 alkaen. Tarjolla pieniä purtavaa ja sauna. 14.11. klo 18 ynnaläiset kokoontuvat pelaamaan biljardia ilmaiseksi Vainönkeskuksen xPooliin. Ynnän Paremmat Pikkujoulut pidetään 21.11. klo 21 alkaen Yölinnussa. Ykköset päälle ja juhlimaan ilman pääsymaksua. Muistakaa myös sählyvuoro tiistaisin klo 17.15-18.00 Ul.ssa Järjestöpalstan pelisäännöstä 1) Ilmoitusten ehdoton maksimipituus on 70 SANAA (pidemmät lcikcllään saalilta). 2) Ilmoitukset lähetettävä viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä TIISTAINA (myöhästyneitä ci huomioida). 3) Puulaakinne mahdollisen LOGON voitte toimittaa joko sähköpostilla osoitteeseen jylkkari-jarjestot@cc.jyu.fi tai paperilla toimitukseen skannallavakscmme (mieluummin ensimmäinen vaihtoehto). 4) Vain TAPAHTUMAT, MENOT JA ILMOITUSASIAT. P i i l o s a n a 1 2 1 4 5 6 M 8 ri IU i II I 13 1 14 1 " 16 17 | 1 IS fis 20 21 | ©,] vfarko Kunnari VAAKASUORAAN: I. Jollekin maanpinnalle, jollekin sairaalassa lai pituus. (7) 7. Tämä löytyy niin realismista kuin sosialismistakin. (4) 8. Länteeni lelkeäsli kääntyi, inlormoi voimistelija. (8) 9. VäitöSKirja puistatutti, lehti nenäkkääsli kirjoitti. (8) 10. Ennen niitä oli lattioilla, katoissa ja seinissä ainakin kilo. (4) I I . Onko kotityön tekijä touhukas kare suupielessään? (6) 13. Se on nokassa, se ei ole EU-taso. (6) 15. Ennustivatkohan sumerilaiset, kuka on johtanut Viroa? (4) 17. Mikäli Peter oksettaa pokeriringissa, kasvata pottia. (8) 19. Pilsulko johtavat auringonnousuun? (8) 20. Afrikan valtioita ovat ainakin Algeria ja Somalia sekä joku muu. (4) 21. Videopuuhaa mielleyhtymä tikitettynä. PYSTYSUORAAN: 1. Torstaina Teaa ei näy näyttämöllä uusintaesityksessä. (7) 2. Penni laskuvarjohyppypaikan väelle. Johtaja tulee idästä. (5) 3. Marco pyöritti lannetta. Ohjelma tuli kriittiseen pisteeseen. (7) 4. Terroristin, soturin lai sissin kokeilema ase. C 5 » T • • 5. Toisin sanoen asemo, loisin sanoen asemo, nikkeliala, eli ruutitynnyri tapetilla. (11) 6. Ydin limittyy latinan tähden kanssa puhekontaktiin. ( l i ) 12. Euroopan mestari Benataria kiinnostaa myötätunto. (7) 14. Kemppi musisoi aikanaan menestyksekkäästi, luulisin. (7) 16. Seinäjoella ilmestyvä lehti ei pilkkaa ketään. 18. Moni sutii pullataikinaa; kohta ne paistuvat uunissa. (5) insjN 91 sn|0J|i!d "61 Bflll 91 laaiouiy v i snujojsn tu uaiyrsi B!iBduJ3 2L esons'81 B||9)sn>|sa>| g aiKiSVU eiU3u.si9u.si 'g iiiom o>|U!S •* uamiuan 6 auueiLLE laaunai g uilfd Z |WS| 7 eeisioj. • L snjndu. 1, ' snisejviz !|BW 02 lasxnvisvA
• Kuopion Opiskelija-asunnot Oy:llä on yli 3200 viihtyisää opiskelijakoua eri puolilla kaupunkia ja lisää rakennetaan koko ajan. Kuopaksen asunnoissa asuu reilu puolet kaikista kuopiolaisista opiskelijoista. Liity joukkoon ja keskitä energiasi opiskeluun, älä asuntohuoliin! Kuopaksen opiskelija-asuntokohteista löytyy oma koti nopeasti ja helposti ilman tuhansien markkojen välityspalkkioita ja vuokratakuita. Kaapeli-kanavat, mm. Eurosport Ja erityisen nopea nettiliittymä ovat Kuopaksen asuntojen vakiovarusteita! Opiskelijan osoite Kuopiossa KUOPION OPISKELIJA-ASUNNOT OY Torikatu 15, 70110 KUOPIO Puh. (017) 264 0700 • Fax (017) 264 0755 E-mail: asiakaspalvelu@kuopas.kuopio.fi Klikkaa oma kämppäsi netistä! www.kuopas.fi * SOhTJI GOLS Minun Afrikkani -koulutuspäivä 19.11.2002 klo 12.30-16.00 Jyväskylän työväenopiston luentosali I (Vapaudenkatu 39-41) Kansanvälisyydestä ja tiedottamisesta kiinnostuneet opettajat, ohjaajat ja opiskelijat Sisältö: Päivän aikana tarkastellaan median antamaa kuvaa Afrikasta ja pohditaan Afrikkaan liitlämiemmc mielikuvien taustoja, syitä ja seurauksia. Tietoa ja harjoituksia, joita on mahdollista soveltaa kouluissa ja oppilaitoksissa. Jaossa Suonien YK-liiton uutta Minun Afrikkani -kirja! Opettajat: kouluttaja Kirsi Airaksinen, Marjaana Jauhola Vapaa pääsy. Välipalatarjoilu! Lisätietoja YK-liitio puh. (09)1351 402 tai eeva-maria.vuorcnmaa@ykliitto.fi www.ykliitto.fi c opiskelemaan T i e t o t e k n i i k a n laitoksessa voi suorittaa 160 opintoviikon laajuisen filosofian maisterin tutkinnon pääaineena tietotekniikka. Opinnoissa voi painottaa joko ohjelmistotekniikkaa, tietoliikennettä, tieteellistä laskentaa, sulautettuja järjestelmiä tai suuntautua tietotekniikan opettajakoulutukseen. H a k u a i k a p ä ä t t y y 1 5 . 1 1 . 2 2 . Tietotekniikan laitos järjestää syksyllä 2002 ylioppilaspohjaisen lisähaun. Kyseessä on | opiskelijavalinta todistuspisteiden perusteella, eli pääsykoetta ei järjestetä. Hyväksymispisteraja I on 60/100 pistettä, ja opiskelupaikka myönnetään 28:lle parhaalle hakijalle. Pisteiden laskukaava on nähtävissä verkkosivuilla. Lisätietoja: amanuenssi Päivi Jämsen, pjamsen@mit.jyu.fi, (014) 260 2732 tai www.infotech.jyu.fi/valintaopas2002.html H a k e m u k s e t : (joihin tulee liittää oikeaksi todistetut lukion päästötodistus ja ylioppilastodistus) Jyväskylän yliopiston kirjaamo, Seminaarinkatu 15, PL 35 (T), 40014 Jyväskylän yliopisto. www.infotech.jyu.fi HOLLYWOOD JÄRJETÖNTÄ MEPÄ. IMPBOHISAMIOIA. KILPAILUJA. SUQMI-PQPPtA. SEKOHUA... JOKA LAUANTAI KLO 23-04 KOKO SYKSYN-VAPAA PÄÄSY 16.11. Baccus Party Keskiaikaa livenä ja päälle suomipop by ENZO 23.11. Tepu&Maicus — Russian Tour2002— MCs Jari&Kalle 30.11. Petroskoilaiset pikkujoulut 2 9 . 1 1 . R a d i u s X Järvisen lentokoneen ja Lady Janen uuden produktion neitsytkeikka pe 29.11. Serious Hammondizing&70's proge *®M Vaasankatu 21, www.sohwi.fi P.S. 10.12. Sohwi Juhlii... Työnhakuun työnvälityspalvelut urasuunnittelupsykologin palvelut tyonantajapalvelut akateeminen osaaja kauttamme itsepalvelupääte työpaikkailmoitusten katseluun neuvot työnhakupapereiden laadintaan ^ Ä Akateemisten uraja rekrytointipalvelut \w Jyväskylän työvoimatoimisto Kauppakatu 4, p. 609 763 sähköposti: jyvaskyla.rekrytointipalvelut@mol.fi www.mol.fi Seuraava Jylkkäri ilmestyy 2 7 . 1 l . Se on fuksinumero, joten journalistiikan ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat tekevät kaikki jutut. Avustajien tuotoksia julkaistaan seuraavan kerran Jylkkärissä 1 6 / 2 , deadline 4 . 1 2 . KAUNEUDENHOITOALAN AMMATTILAISEKSI KAUNEUDENHOITOALAN PERUSTUTKINTO, valmistava koulutus KOSMETOLOGIN ammattiin V a l m i s t a v a n k o u l u t u k s e n k e s t o 1 6 k k O m a r a h o i t u s o s u u s 3 € A l k a a 7 . 1 . 2 3 Hakuohjeet ja lisätietoja: homeen ^osmefologikoulu K a u p p a k a t u 9 D, 33200 Tampere. P u h . (03) 3138 2211 f *Vnl3"h*Tl1nTI T n l 5 S t t W 5 41 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOPAINO I I 1 C » p y D ShOD » » P A L V E L U P I S T E B kopioi 5 siil Kopiot samalla kortilla ympäri yliopistoa;! 3 Myynti: CopyShop Mattilanniemi (MaA) ja Seminaarinmäki (Hallinto) D Kopiointi: CopyShopit, Agora ja Ylistönrinne (myöh. Päärakennus) ^