Jyväskylän Ylioppilaslehti 14 IS. MARRASKUUTA 2000 SISÄLTÖÄ Arkipäiväinen ympäristömme on täynnä hajuja, miellyttävistä tuoksuista ikävään löyhkään. Hajut ovat biologiaa, psykologiaa, kemiaa, kulttuuria ja muutakin. Jylkkäri lähti kaupungille nuuskimaan. KESKIAUKEAMA Ilta rasismia vastaan den puolesta, rasismia vastaan otettiin kantaa Jyväskylässä 9. marraskuuta, ns. kristalliyön muistopäivänä Ohjelmassa oli hiljainen kynttiläkulkue, keskustelutilaisuus ja illanvietto. SIVU 13 Kemopetrol on hyvä bändi Hypnoottista pop-osaamista tarjoaa Kemopetrolyhtye, jonka laulaja ja keulahahmo Laura Närhi jutteli Jylkkärille elämästä ja musiikista. SIVU 16 Jyväskylän Ylioppilaslehti Jyväskylän yliopiston y l i o p p i l a s k u n n a n j u l k a i s u , joko ilmestyy yliopiston lukukausien aikana, 16 kertoo vuodesso. — K U l T T I Päätoimittaja Juha Kauppinen (014)2603359,040 5840414 iuho@sl.iyu.fi Toimittaja»: Annakaisa Voomniemi (014)2603360,0405381904 annvoat@sl.JYU.fi Tuomas Tirkkonen (014)2603360,050524 5128 tuoIiik@sl.ivu.fi Toimitus jyväskylän ylioppilastalo teskusscitoalantie 2 40600 Jyväskylä Fox (014)2603928 Sähköposti jvftfcon@«.jyv.fi Verkkolehti MVW.iyu.fi/jyikkoti Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri Paula Rouhiainen (014)607226 JYYn jäsenille konin konnettuno JyUkän maksaa 50 matkkaa. Osoitteenmuutokset JiYnkeskustoin«slo,(014)2603355 jo tiedelehtien liitto Kultti ry.rn jäsen. Ilmoitusmyynti Imi Martti Mikkonen (014)272166,0400642533 fo>(014)272163 Ylioppilaslehtien valtakunnallinen ilmoitusmyynti Pirunnyrkki Oy (02)2331222 llmoituksenvalmistaja Grafiikka Kulonen (014)216315,0505962444 gtofiiiJuj.iuloiMi@co.inel.fi IlmoHushinnot tekstissä 6.00mk/|mm takasivu 7.00mk/pmm mäöiäpoikkolhä 0.65tnk/pmm etusivu 9.00 mk/pmm (etusivu myvdoön oinoasloon kokonaan) Värihinnat yksi lisiKöti 450 mk neliväri 1350 mk Jyikkäri ei ole atsonlisäverolkaen, joten hintoihin ei lisätä vetoa. Painopaikka Lehlisepät Oy, Pieksämäki (015)7234212 Painos 11000 ISSN 0356-7362 KUIHIN KUVA: JUHA KAUPPINEN ILMESTYSSYKSY 2 : tlMESTVY 29.11. 13.12. DEADLINE 25.11. 7.12. päivää aikaisemmin!! 9 • • • • • • • pääkirjoitus 15. MARRASKUUTA 2000 Tiedäthän lilaiueen, kun pelaat ensimmäistä kertaa jotain peliä ja voitat kaikki j o p a vanhat konkarit. Voittojen putki jatkuu, kunnes luulet olevasi luonnonlahjakkuus kyseisessä lajissa. Alat vääjäämättä hävitä. Vasta-alkajan voittojen lakana on ilmiö nimeltä moukantuuri. Se ei ole koskaan, missään, kenelläkään kestänyt kovin kauaa. Paitsi Joonas Hytösellä, jonka annetaan edelleenkin esiintyä televisiossa. Moukantuuri on ennen muuta ihmisiin liittyvä asia. En ole koskaan kuullut, että ketunpoika ihan pienenä saisi moukaniuurilla myyriä kiinni. Ei. Kyllä pienet ketut joutuvat aina myyrien jallitettavaksi. Vasta kun ikää ja oveluutta kertyy, pääsevät repolaiset onnistumisten tielle. Moukantuuri toimii yksittäisillä ihmisillä, mutta voiko sen lainalaisuuksia soveltaa suurempiin ihmislaumoihin? Kenties kaupunkeihin tai jopa valtioihin? Voiko ihmiskunnalla olla moukantuuria? Viime aikoina on alkanut tuntua, että on. Kuuden miljardin ihmisen kohdalla moukantuuri vain toimii vähän toisenlaisessa mittakaavassa kuin yhden ihmisen. Siinä, missä yksittäisen ihmisen moukantuuri loppuu minuuteissa, tunneissa tai korkeintaan päivissä (paitsi Joonas Hytösen), ihmiskunnan moukantuuri on kestänyt pidempään. Nyt se alkaa kuitenkin huveta. Elämme aikakautta, jota ulkopuolinen tarkkailija voisi nimittää lopun aluksi. Ei vielä riitä se, että Euroopan itäpuolisilla alueilla katoaa lentokone kuukaudessa. Myös itse Euroopalla, sivistyksen ja osaamisen polttopisteellä, hommat ovat alkaneet mennä päin persettä. Vai miten muuten ovat selitettävissä viimeaikaiset onnettomuudet, joiden "ei pitänyt tapahtua"? Junat kaatuilevat ja törmäilevät ympäri Eurooppaa. Puolitoista vuotta sitten sveitsiläisen lentoyhtiön -jonka turvallisuuden uskottiin olevan samaa luokkaa kuin Finnairin kone syöksyi mereen Yhdysvaltain itärannikolla. Äänennopeudella kiitävä koneenrumilus mätkähti vastikään nousuvaiheessaan hotellin katolle. Viimeisimpänä vanhan mantereen väkeä vavahdutti itävaltalaisen hiihtojunan järkyttävä palo. Me ihmiskuntalaiset olemme keksineet puhelimen ja auton ja tietokoneen ja kiiaran ja munaleikkurin ja tuhansia muita värkkejä; koko tähän astinen historiamme on ollut yhtä voittokulkua. Alkaako moukantuurimme nyt loppua? Emme kai vain ole liian hanakasti luulleet olevamme luonnonlahjakkuuksia pelaamassamme pelissä? Pelottaa. Toivottavasti olen väärässä. Ehkä sentään olen väärässä. Taidan lähteä kotiin polkupyörällä. JUHA KAUPPINEN vieraasta päästä Optimaalinen ympäristövero Poliittisen keskustelun vihreää vaihtoehtoa näyttää monille poliitikoille edustavan ympäristöverojen pohdinta. Aihe putkahtaa esille melko säännöllisin väliajoin, mutta valitettavan usein keskustelu myös sammuu heli alkuunsa. Sinänsä ympäristövero on herkullinen poliittinen aihe, koska se herättää yleensä aina jonkinlaista vastakaikua. Monille ympäristöarvot ovatkin retorisella tasolla mukava tapa osoittaa tieityä vihreyttä, konkreettisen tason teot sitten jätetäänkin mieluiten muiden huoleksi. Hurjimmat visionäärit näkevät ympäristöverossa mahdollisuuden rahoittaa hyvinvointivaltion tarjoamat palvelut myös tulevaisuudessa. Samalla verotuksen painopistettä olisi mahdollisuus siirtää työn verotuksesta kohti kulutuksen ja ympäristöä kuormittavan tuotannon verotusta. Ajatuksena tämä on toki varsin houkutteleva, mutta samalla tässä ajattelussa on yksi perustavaa laatua oleva ongelma. Tämä ongelma johtuu ympäristöveron pohjalla olevasta ajatuksesta, jonka mukaan ympäristöverojen tavoitteena on ohjata ihmisten ja yritysten käyttäytymistä ympäristön kannalta kestävämpään suuntaan. Konkreettisesti tämä tarkoittaisi esimerkiksi pakkausjätteen määrän vähentämistä, joukkoliikenteen suosimista tai energiatuotannoltaan omavaraisten tuotantolaitosten käyttöä. Maaseudun elinvoimaisuutta taas lisättäisiin verottamalla pitkiä elintarvikekuljetuksia ja tukemalla ruoan tuotantoa mahdollisimman lähellä kuluttajia. Optimaalisimmillaan tämä tilanne johtaa kuitenkin siihen, että ympäristöveron tuotto on pyöreä nolla. On toki selvää, että käytännössä nollatuottoinen ympäristövero on vain teoreettisesti mahdollinen. Sen sijaan vähenevätuottoinen ympäristövero on huomattavasti realistisempi skenaario, joskin uusimmat tutkimukset osoittavat luoton kasvun olevan todennäköisempi vaihtoehto. Ihmisten asenteet ympäristönsuojelua kohtaan ovat lähes romahtaneet ja etenkin nuorten kohdalla trendi on selvästi kääntynyt epaekologisempaan suuntaan. Kun yhdeksän saastuttaa, ei yhden ekotietoinen käytös vaikuta paljoakaan. Esimerkeillä on tässäkin oma roolinsa. Huonoa esimerkkiä näytti esimerkiksi Espoon kaupunki talousarvioesityksellään. Samalla kun kouluja rakennetaan ja remontoidaan miljoonilla markoilla, esitetään joukkoliikenteen lippujen hintoja korotettaviksi Tälläkö tavoin opastetaan ihmisiä valitsemaan ekologisin vaihtoehto vai onko pyrkimyksenä saada se yksikin ekotietoinen muuttamaan mielensä? Tässäkin pätee vanha sanonta: mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Missähän vain ovat ne isot, joiden teot olisivat sanojen mittaisia. K I M M O EtO ^'li;!if:!:]|i1:l'll}:ir:B!^;1ViVJ3;li;!ttllH;illi:fllIII(l]li'illlU^^il
http://wwvu.jyu.fi/jylkkari 15. MARRASKUUTA 2000 • 40. VUOSIKERTA Edustajistoon 2001 [YYn edustajistovaalii on ^ ^ I taas käyty, tällä kertaa ilM Ml I man suuria muutoksia • • 1 Voittajapuolella ovat vih; J M I reät ja porvarit, liäviäjänä llj H I Kolminaisuuden Postu^ B ^ I laatii, jonka paikkamäärä puolittui neljästä kahteen. Grönioni peräti tuplasi paikkalukunsa edustajistossa kahdesta neljään, Akateeminen Siperia-Seura teki saman tempun ottamalla toisen edaattoripaikan. Jyväskylän Opiskelevat Keskustalaiset ja Jyväskylän Yliopiston Tuhatkunta saivat lisäpaikat kasvaen kumpikin neljästä viiteen paikkaan. Poikkitieteilijät menettivät yhden paikan. JYYn sosiaalidemokraatit (1 paikka), Maltillinen Äärivasemmisto (4) Pörssi & Dumppi (5)-ja PresSure (3) pitivät entiset vahvuutensa. Suurimpiin henkilökohtaisiin äänisaaliisiin ylsivät Poikkitieteilijät, joiden listoilta muiden muassa Tarja Salokoski (66 ääntä), Tero Hurtamo (43) ja Kirsi Sillanpää (37) haravoivat kunnioitettavia äänimääriä. Äänestysprosentti edustajistovaaleissa jäi tuttuun tapaan 20 prosentin kieppeille. Valvojaisissa liki leppoisa meininki JYYn edustajistovaalivalvojaisissa ravitsemusliike Rentukassa tunnelma kohosi, kun ilta eteni ja ääntenlassuuntaan kennan uusimpia tuloksia julkistettiin. Jo puoli kymmeneltä jaksoi väki kuhista kohtalaisesti ja juontajat tarjosivat kalvosulkeisia juhlakansan viihdykkeeksi. Välillä sedät haastattelivat eri ryhmien edustajia. Arviot tuloksista pysyivät maltillisina, semminkin kun tulokset eivät tuoneet mullistavia muutoksia muassaan. "Vaalituloksissa näyttää olevan nyt vain pieniä siirtymiä. Hallitukseen siis on kai oltu tyytyväisiä", hallituksen puheenjohtaja Juha Makkonen päätteli kansan tahtoa. "Vaalit pitäisi tehdä seksikkäämmäksi. Joku kikkaviitonen olisi hyvä juttu", totesi Pörssi & Dumpin Sanna Pekonen arvoituksellisesti. Vaalien voittajiin kuuluu Grönioni. "Olen järkyttynyt", luonnehti Grönionin Janika Konnu hyvää tulosta. Meininki kohosi vähitellen sitä mukaa kun savu sakeni ja kaljaa virtasi ylioppilaiden janoisiin kurkkuihin. Eri ehdokasryhmäi kannattajajoukkoineen olivat ryhmittäytyneet omiin pöytiinsä, mutta myös liikkuvuus oli suuna. Meininki oli rennonpuoleinen, ehkä sopusointuisempi kuin edellisvuonna. Oikeistoporukat intoutuivat silti yhteislauluun, jossa tapettiin kommareita. Äärivasemmistolaisten pöydästä vastattiin mölyämällä porvareita ivaavaa viisua. Kun ääntenlaskijat viimein purkautuivat kabinetista ilmoille kuin pyhä savu ja julistivat tavanomaisten yhteisrenkutusten saattelemina alustavat lopulliset tulokset, kohosi tunnelma lähes katon tuntumaan. Meiningin reiluudesta kertoi ainakin se, että hyvien tyyppien hyville tuloksille taputettiin ja hurrattiin rehdisti ja näitä onniteltiin lämpimästi, olivat nämä sitten omaa ryhmää tai jotain muuta. Vaalikansasta kauempana istui iltaa väkeä, joita edaritouhut eivät juuri koskettaneet. Ranskalaiset vaihtoopiskelijat Sebastien ja Julien kertoivat havainneensa, että jotain erikoista on tekeillä, multa sen kummemmin eivät vaalit olleet tulleet tutuiksi. Illan ilmapiiriä he kuitenkin kehuivat hyväksi. Tulosten tultua julki kaikkosi osa porukasta muualle. Ilta jatkuu tavanomaisempana ravintolailtana. Edarivaalien lopullisissa tuloksissa riitti kuitenkin jännäämistä vielä seuraavallekin päivälle. Sutut hylättiin Edustajistovaalien tulosten tarkastuslaskennassa hylättiin 15 ääntä ja selvitettiin pari tasan mennyttä tapausta. Muun muassa Kolminaisuuden Postulaatissa kaksi ehdokasta oli saanut saman äänimäärän. Epäselvien äänien uustulkinta ja tulkinnoista äänestäminen toi eroavuuden heidän äänimääriinsä. MÄA:n ja Tuhatkunnan kohdalla jouduttiin kunnolla arpomaan viimeisimmäksi jääneiden varsinaisjäsenten pääsy edustajistoon. Muutama äänestäjä oli jättänyt tyhjän lipukkeen. Jos lipussa oli muuta kuin numero, lippu hylättiin. Vain piste teki poikkeuksen. Se hyväksyttiin numeron perässä. Numeroiden lisäksi papereihin aina välillä myös kirjoitellaan terveisiä tai nimiä. Joissakin lipuissa oli myös numeroita sutattu yli ja sitten kirjoitettu uudelleen; kaikki tällaiset hylättiin. • Vielä yhdet ennen joulua Ylioppilaskunnan uusi edustajisto on valittu tänä syksynä myös Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa. Äbo Akademissa edustajistovaalii järjestetään ensi viikolla, 21. ja 22. marrakuuta. Siellä ehdokasasettelu on päättynyt ja mukaan on tulossa kaksi kokonaan uutta ryhmää tavoittelemaan paikkoja 31-jäsenisessä edarissa: sosiaalidemokraatit ja feministit. Abo Akademin ylioppilaskunnasta kerrotaan tulevien vaalien olevan siinä mielessä erikoiset, että samaan aikaan valitaan korkeakoulun hallitukseen uudet jäsenet, myös opiskelijoista. Tämän vuoden kummallisimmat vaaliuutiset koskevat Lappeenrannan tekua. Siellä yksin, oman ryhmänsä ainoana ehdokkaana edustajistoon pyrkinyt Pekka Jäppinen oli vaalien ääniharava 88 äänellä. Vaalilautakunnan puheenjohtaja Johanna Eskola toteaa korkeakoulunsa ylioppilaskunnan olevan melko epäpoliittinen; ainoa poliittisesti toimiva ryhmä on tuhatkuntalaisten OIVA. Lappeenrannan 31 jäsenisen edustajiston vaaleissa oli tänä vuonna äänestysprosentti 31,9. Prosentti on Eskolan mukaan hiukan viime vuotista suurempi. Poikkarit 10 (11) Salokoski Tarja Hurtamo Tero Sillanpää Kirsi Ruuska Merja Seppälä Vesa-Matti Lindholm Marika Zitting Annika Aapa Riina Heiskala Anna-Liisa 26 Pöyhönen Simo 22 66 43 37 36 36 29 27 27 JYTK 5 (4) Kärki Antti 32 Auvinen Sinikka 28 Mattila Kirii 23 Viinikkalajuha 21 Karjalainen Sonja 20 Grönioni 4 (2) Vuorinen Sanna 30 Konnu Janika 29 Salmela Simo 21 Kuukasjärvi Leena 18 Pörssi & Dumppi 5 (5) Seppä Antti Heinonen Santeri Jaatinen Teemu Kastikainen Katri Jyllinmaa Jouni JOK 5 (4) Sivonen Päivi MakkonenJuha Kokko Mari Seppänen Jussi Tuikka Timo 32 24 23 21 19 35 31 27 21 19 MÄÄ 4 (4) Peltokoski Jukka 17 Kainulainen Anna 15 Rauhamäki Miira 17 Hermaja Jussi 15 Pressure 3(3) Räsänen Mikko 24 Malhoira Riina 22 Kumpulainen Piia 22 ASS 2 (2} Vesala Antu Kivenoja Jaakko KuPI 2 (4) 28 19 Hytinkoski Pekka 24 Mäkinen Matti 20 JYYn sos.dem. 1(1) Huttunen Marianne 26 Henkilön nimen perässä äänimäälä. Suluissa ryhmän viime vuotinen paikkamäärä. h
Jyväskylän Ylioppilaslehti 1 4 15. MARRASKUUT» 2 M .kahvipöytävisailu OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. 1 . Minä vuonna Keski-Suomen lääni aloitti toimintansa? 2. Kuka voitti ensimmäisen naisten maratonjuoksun olympiakullan? 3. Kuinka moni Yhdysvaltojen osavaltioista rajoittuu mereen? 4. Milloin Monaco hyväksyttiin Yhdistyneisiin Kansakuntiin? 5. Mikä on ainoa joki, joka virtaa sekä etelään että pohjoiseen päiväntasaajalta katsottuna? ALLIKKO 6. Kuka oli ensimmäinen ei-kuninkaallinen henkilö, joka sai kuvansa brittiläiseen postimerkkiin? 7. Kuinka vanha Billy Ihe Kid oli, kun sheriffi Pat Garrett ampui hänet kuoliaaksi? 8. Kuka oli ensimmäinen tummaihoinen ihminen avaruudessa? 9. Mika oli George Orvvellin ammatti ennen kuin hän ryhtyi kirjailijaksi? 10. Mikä oli ensimmäinen amerikkalainen pop-yhtye, jonka kiertue ulottui Neuvostoliittoon? m Mikä iskelmä kertoo miehestä, joka saa liian varhain? Blini i s a i i a m euuv :SflN0a "ZZ6IEuuonA puegAi)iJ9%N'0l. ISM|0d '6 en!J3fju3||eu.o e|n>|>|nssnnjEAB£96t es -snn>(0|3 'jp ojng uoing -g eilonA [z L >96ieuuonA 3jeadS3)|et)S wei||!M "9 eeiJ3>i !S)|e>i ueleeseiueA -!?d eeiiiiA" e>)of 'o6uo» -q 8661 essnn>|o>|noi-f >86tBSS!S3| 3öuv son p u s a ueor z 9 6 1 ' ! . i3S)MVlSVA tarjolla tänään t a r j o l l a t ä n ä ä n on J y l k k ä r i n uusi o s a s i o . jolla k e r r o t a a n vinkkejä J y v ä s k y l ä n ajankohtaisesta kulttuurija mcininkielämästä. kulon musiikkitarjonnasta, t e a t t e r i s t a . taidenäyttelyistä ja bileistä. Osansa s a a v a t myös JYYn valiokunnat ja edustajisto. Anna oma menovinkkisi o s o i t t e e s e e n j y l k k a r i t a n a a n @ c c . j y u . f i -meininki. Alvar Aalto -museo 26.11. saakka: Nuoria muoioilijoita Suomesta. Galleria Becker 22.11. saakka: Virve Lilja. Galleria Harmonia 19.11. saakka: Nicky VJcsi. valokuvia Keski-Suomcrt museo Glamour, glamour Teatterimuseon näyttely operetin maailmasta 10.11. alk.: Urpu llasmaa: maalauksia. Suomen Käsityön museo 26.11. saakka: Hilkka Vanni: papcrivalaisimia. Taidemuseo 19.11 saakka.: Asetelma uusiksi. Tavallisen ihmisen taidetta. TEATTERIT Huoneteattcri Sano Oili vaan pe 3.11. 19.00, pe 10.11. ja la 11,11. Klo \9.Pahaa sutta ken pelkäisi su 5.11. ti 7.11. klo 18, ke 8.11.14.00 Kaupunginteatteri Pieni näyttämö: Avarasylinen nainen pe 17.11. klo 19, la 18.11. klo 19, to 23.11. klo 19, to 30.11. klo 19. Gabriel tule takaisin pe 24.11. klo 19. Lännen syrjällä la 25.11. klo 19, ke 29.11. klo 19. Jäätelöntekijä ja lohifeadrme ke 22.11. klo 10, la 25.11. klo 14. Pekka Töpöliäntä ke 15.11. klo 17.30 ja klo 19. to 16.11. klo 17.30. ja 19, la 18.11. klo 14 ja klo 16. Suun näyttämö: Fame ti 21.11. klo 19 ja ma 27.11. klo 19. Ruhtinaan peili ke 15.11. klo 12, la 18.11. klo 14. Tohvelisankarin rouva to 16.11 klo 19. la 25.11. klo 19, ke 29.11. Klo 19.ToydcHis.-t haat pe 17.11. klo 19,1a 18.11. klo 19, 23.11. klo 19. Vihtoria ja hdnen husaarinsa pc 24.11. klo 19, la 25.11. klo 14. POP/ROCK/JAZZ/KLUBIT Lutakko 17.11. pc Taluoinlimcssul 18.11. la Kcmopctrol 40/30 mk 24.11. pe Neljä Ruusua 50/40 mk 25.11. la Levymessut klo 11 17 25.11. la (ilta) Ancicni Rites, Lei Me Dream liput 30/20 mk. American Barjorc Marjaranta 29.11. KLASSINEN/KAMARIMUSIIKKI/KUORO Konservatorio 20.11. ma klo 18 Syystörays 24.11 pe klo 17 Oppilaskonsertti. Jyväskylä Sinfonia 'Venäläinen talvi". Teatteritalo klo 19. 16.11. to Johnny HolejaTUB. 17. 11. pe And The Lefthandcd Liput 25 mk. 18.11 la Elisabethin yön naistcnbileet Järj. Siskot, Nasta ja Jyväskylän Seta. 24.11. pe Pian B Pikkujouluja: 22.11. Etnologian laitos, 23.11. Fokus/sosiologia, 27.11. Viestintätieteiden laitos, 28.11. Asterix/romaanisten kielien laitos, 29.11. Erityispedagogiikka, 30.11. Luokanopettajat (Pedago ry.) ja englanninopiskelijat (Magna). Jyväskylän ylioppilasteatteri (TYT) Ahha. Teksti Jussi Parviainen, ohj Eino Airo. Ke 15.11., su 19.11., su 26.11. Klo 19,40/30 mk Vilaukset 050-380 8900, jyt-postia@cc.jyu.fi. RENTUKKA 14.11 ti YK-opiskelijoiden peli-ilta. 30.11. to Stimuluksen pikkujoulut. 24.11. pc Mcgafoni-lehdcn tukikeikka Sepänaukion vapaa-aikakeskus, alk. Klo 20. Absurd Altilude, 126 Days, Aivolävistys. bput 20 mk. 29.11. Pikkujoulubileet Tabascossa, järj. kielten opiskelijat Liput 10 mk. 30.11. to Men In Black & Lady's In Red -bileet. Scandic. alk. 22 Liput 10 mk. Järj. Kasvatustieteilijät. Kansainvä kaveruutta Pietei, Cinzio, Päivi, Ave ja Katin kmetaaval monikulntirellisti. -iyyKUITTUURIVAUOKUNTA Kulltuurivaliokunnan kokous ke 15.11. klo 14 Sohwin kabinetissa. Elokuvakerhon järjestäytymiskokous ti 21.11 klo 12-14 yo-lalon hallituskabinetissa. Kampus-Kinon ensi kevään suunnittelupalavcn Sohwin kabinetissa ke 22.11 klo 15. Teatterimatkalle Helsinkiin on vielä jokunen paikka. Ryhmäteatteri: Diiva lintu ja Japanin tyttö, 120 mk (sis. matkat ja lipun). Kysele: jyykuliiuurisihteeri@cc.jyu.fi, p. 260 3356. KV-VALIOKUNIA Fiesta Latina Lattan-ilta maanantaina 20.11. alkaen klo 19, liput 15 mk Tarjolla latinohenkistä ruokaa, eksoottisia drinkkejä, musiikkia, salsa-askeleiden opettelua sekä kertomuksia Latinalaisesta Amerikasta. OPINTO-JA TIEDEVALIOKUNTA Opintoja tiedevaliokunnan seuraava kokous vasta 5.12. klo 17 ylioppilastalolla. Puhcenjohtajahaku käynnissä, kiinnostuneet ilmoittautukoot. Lisätietoja jyy-koposihtccri@cc.jyu.fi, p. 260 3358, tai Sami Kähkösellä shkahkon@cc.jyu.li. YMPÄRISTÖVALIOKUNTA Ympäristövaliokunnan kokous torstaina 16.11 kello 10.15. Ilokiven ruokalassa. Oletko kiinnostunut vieraasta kulttuurista? Kaipaatko ulkomaalaisia ystäviä? Muun muassa nämä kysymykset ovat esillä kansainvälisen toiminnan valiokunnassa, jossa aloitellaan uutta ystäväprojektia. Kaverisuhteita halutaan solmittavaksi ulkomaalaisten ja suomalaisten opiskelijoiden välillä nykyistä enemmän eikä pelkästään kv-valiokunnan sisällä. Ulkomaalaisille vaihto-opiskelijoille järjestetään kyllä tutorointia heidän lukuvuotensa alussa, mutta ystäväryhmissä tavoitteena on järjestää toveruuteen perustuvaa toimintaa eikä vain tutorohjausta. Projektin vetäjä J a n n a Koivisto kertoo, että ulkomaalaiset on ryhmitetty yliopistoissa liiaksi omiin porukoihinsa. Helsingin mallilla ideoitu buddy-hanke on lähtemässä juuri siitä, että ulkomaalaiset eivät pääse tarpeeksi tutustumaan suomalaisiin. Vaihtareilla on omat luentonsa ja illanviettonsa. He asuvat usein yhdessä. Koiviston mielestä se on normaalia, sillä samanlainen tilanne vetää ihmisiä puoleensa. "Myös suomalaiset opiskelijat haluaisivat tutustua vaihtareihin. Alustavan kyselyn mukaan projektiin on jo innokkaina tulossa suomalaisia", Koivisto toteaa. Ystäväryhmiin pyritään saamaan kartoituksen mukaan pan suomalaista sekä 3-5 vaihtaria. Kyselyllä kartoitetaan eri mielenkiinnon kohteita ja ihmistyyppejä. Varsinaisesti projekti alkaa tammikuussa, mutta sitä suunnitellaan nyt jo kovasti. Koivisto painottaa, että vaikka suomalaiset tuntevatkin paremmin opiskelukaupunkinsa, ei tekemisen keksimisen tarvitse olla heidän velvollisuutensa. Puheviestinnän opiskelija Päivi Koivumaanaho kertoo huomanneensa oman tuiorurakkansa aikana, että tutorointi ja muut organisoidut tapahtumat ovat paras tapa tutustua ulkomaalaisiin opiskelijoihin. Koivumaanahon viiden hengen tutorryhmä on liikkunut yhdessä myös varsinaisen tutorointiajan ulkopuolella. Muun muassa italialainen Cinzia Confortola on tehnyt ryhmäläisilleen pastaa ja Kortepohjassa on käyty suomalaisessa saunassa. "Suomalaisia ystäviä voisi kyllä olla enemmän. Heihin on melko vaikea saada yhteyttä. Omista suomalaisista ystävistänikin suurin osa on entisiä vaihtareita", kertoo belgialainen Pieter Bauvvens. Virolaiset Ave Mellik ja Karen Leemet toteavat suhteiden luomisen suomalaisten kanssa olleen heille ehkä helpompaa, koska he osaavat myös suomea. Nämä viestintäticteilijä-opiskelijanaiset ihmettelevät silti, miksi vaihtarit ja vieläpä saman maalaiset laitetaan asumaan yhteisiin soluihin. Uusien tuttavuuksien solmimisen kannalta viisaampaa olisi majoittaa vaihto-opiskelijat suomalaisten opiskelijoiden kanssa. ANNAKAISA VÄÄRÄNIEMI news in english What smells in Jyväskylä? Jyväskylä does not have its own characteristic odour, at least not in the sense of, for example. Valkeakoski. In our city, there are many differeni smells: in uhc nonh, the smells of manure and sludge; in the south, industry. In the centre the odours changc from place to place: for example, bakeries and pizzerias spread the smell of food and especially during weekends the smell of urine can be noticed in some places. Timo Sahi from the Jyväskylä cnvironmenial bureau states diat if there is a charactetistic odour, it is the smell of exhaust gases. In the campus area, there are also distinct smells. For instance, in the Sports Faculty the most notable odour is sweat, the F building smells like a comprehensive school, the main building is neutral, the museum building smells of preservatives and the computer class in the main library of cold sweat. Laura from Kemopetrol sighs hypnotically Electronic rhythms, hypnotic bass Iines and, on top of it ali, a clear sexy female voice. In Finland dicre have not becn many such combinations at least before Kemopetrols song "Child is my name". The bands two main characters are Kalle Koivisto, keyboard player and programmer, \vho also vvrites the music and lyrics, and the vocalist Laura Närhi. At the moment, Kemopetrol are touring Finland. There is no sign of a new record, but fresh songs are already piayed at the gigs. Kemopetrol will play at Lutakko on Saturday 18 November. Tickets 40,-/30,-. Multiculturalism, Solidarity, Humanity On 9 November, also in Jyväskylä the commemoration day of the "Crystal night" was celebrated. Across die city centre a procession of over a hundred people walked carrying candles and banderols with anti-racist slogans. The people gathered at the university where a discussion forum took place about the topic "Racism in Jyväskylä?". Ella Aho of Taivaankaari ry observed diat Jyväskylä is a relatively peaceful and international city vvithout much racism. The vivid discussion of the audience brought up the point thai a decent social security, smaller income differences and secured basic services are central issues in the fight against racism. Picture of a Squirrel brought Fame The nature photographer. Hannu Ahonen from the rural district of Jyväskylä, came second with his picture of a squirrel in the "urban environment" category in the nature photography competition arranged by BBC and the London Museum of Natural Histoty The competition is regarded as the most respected in its field in the vvorld. Ahonen took the picture in the Winter, through a frosty window and in the picture there is a crouching figure of a squirrel. Artother Finn who won the second title was Kari Reponen with his picture of a marten in the category of mammals. NEWS BY MIKA PUUKKO, MARKO LEHTINEN
Jyväskylän Ylioppilaslehti 14 15. MARRASKUUTA 2000 Se on pieni ja punainen. Sen kautta käyvät useimmat opiskelijamme. Ei, se ei ole päärakennus, mutta kampuksella kylläkin. Kyseessä on O-rakennus eli Oppio, jossa sijaitsee kielikeskuksen päämaja. Aikidoa harrastava Terhi Suikkanen hakee Oppiossa netistä sivuja, joiden avulla voi treenata japanin kieltä. Terhi on ilokseen osunutkin sivuille, joilta on saanut oivaa harjoitusta japanin kirjoitusmerkkien parissa. Paitsi että Terhi on budoka, hän on myös toisen vuoden yhteiskuntapolitiikan opiskelija. Terhi käy japanin alkeiskurssia ja on aiemmin opiskellut kielikeskuksessa ranskaa. Terhi tehostaa japanin opiskeluaan netin kautta vapaaehtoisesti ei opettajan käskemänä. Tässä lienee kyse paljon puhutusta itseohjautuvuudesta. "Ranskan tenttiä varten harjoittelin niin ikään netillä. Kielikeskuksen sivuilta löytyi hyviä linkkejä". Terhi toteaa, että kielikeskuksen koneille pääsee tavallisesti helposti, koska yleensä käyttäjiä on kerrallaan vähän. Oppimistoria Terhi ei juuri ole vielä käyttänyt. Kielikeskuksessa on oppilaiden käytössä myös satelliittikanavia, videoita, kasetteja sekä "puhumo", jossa voi keskustella tai harjoitella rauhassa. Terhi kiteyttää kielikeskuksen luonteen: "Hyvä paikka, mutta se voisi kertoa itsestään enemmänkin" Jutturinkejä ja laadunarviointia Kielikeskusta voi hyvällä syyllä nimittää oppivaksi organisaatioksi. Kehittämishalu välittyy kielikeskuksen johtajasta ja opettajista vahvana ja yhteisenä. Tämä yhteisyys onkin henkilökunnan kantava ajatus; koko opettajakunta on sitoutunut organisaation toiminnan arviointiin ja kehittämiseen. Sitoutuminen on mahdollista, koska aloitteet lähtevät opettajilta itseltään, eivät ulkopuolisilta tahoilta. Erillislaitoksena toimivan kielikeskuksen johtaja Maija Kalin sanoo, että kieltenopettajat jaksavat hyvin työssään osittain juuri uudistumishankkeiden ansiosta. Muuten olisi esimerkiksi vaikea kuvitella opettajajoukkoa kesken pahimman kevätväsymyksen polkaisemassa käyntiin äidinkielen ja vieraiden kielten yhteistä puheviestintähanketta, ITUa. ITUssa kehitellään itseohjautuvuutta edistäviä tehtäviä ja toimintamalleja. Uusista hankkeista konkreettisin opiskelijan kannalta on keskustelupiiri. Keskustelupiirejä voisi tuttavallisemmin kutsua vaikkapa nimellä jutturinki. Kyseessä on kurssi, jolla kymmenkunta opiskelijaa keskustelee valitsemastaan aiheesta joko opettajan tai edistyneen opiskelijan tutoroimana. Opiskelijaohjaajiksi soveltuvat mainiosti vieraskielisetkin opiskelijat. Mikäli ohjaaja on opiskelija, hän toimii opintoviikkopalkalla. Toki jutturinkiläisetkin saavat opparinsa. Jutturingeistä on tarkoitus tehdä vapaaehtoisia jatkokursseja. OPLAA! Tämän kai voi ottaa taistelutai riemuhuutona paremman yliopiston puolesta? Lyhenne tarkoittaa koko yliopistoa koskevaa laatuarviointia. Kielikeskuksen osalta jo monivuotiseen opetuksen laadunkehitysprojektiin kuuluvien hankkeiden lyhenteet ovat myönteisen oloisia: KEHU, AUTA, ITU. Myöskään ASC ei kuulosta pahalta. Lyhenteiden takaa paljastuu muun muassa vertaisarviointia opettajien kesken. Nyt OPLAAn yhteydessä laitoksen toimintaa peilataan toisen laitoksen kanssa. Vertailulaitos voi Kalinin mukaan toimia aivan erilaisen tieteenalan parissa. Rikastuttavaa? Pääaine kytketään kieliopintoihin Opiskelijan pääaine otetaan huomioon kielikeskuksen kurssitarjonnassa. "Pyrimme siihen, että kieliopinnot limittyisivät opiskelijan substanssiopintoihin. Kieltä opiskellaan työelämää varten", Kalin valottaa laitoksensa toiminta-ajatusta. Käytännössä tehdään niin, että esimerkiksi ruotsin peruskursseille otetaan opiskelijoita tieteenaloittain, jolloin voidaan painottaa kyseisen alan sanastoa ja viestintätapoja. Toinen tapa liittää pääaineja kieliopintoja toisiinsa on järjestää esimerkiksi jokin pääaineen abbrobaturopintojen kursseista vieraalla kielellä. Esimerkiksi luokanopettajan koulutusohjelmassa tällainen kurssi on nimeltään "School as a working community". Viestintätaidot keskeisiä Maija Kalin muistuttaa, että kuunteleminen on myös tärkeä viestintätaito. Esimerkiksi fysioterapeutin on tehdäkseen luotettavan diagnoosin pystyttävä aidosti kuuntelemaan potilastaan. Vastaavasti kielenopettajan pitäisi kuunnella oppilastaan aktiivisesti, jotta oppimistilanteet vastaisivat opiskelijoiden tarpeita. Koska kielikeskuksen kurssit ovat lyhyitä, opiskelijalle halutaan antaa mahdollisuus itseohjautumiseen. Tämä tarkoittaa tavoitteiden, aiheiden ja työtapojen valintaa ilman opettajan jatkuvaa läsnäoloa. Kaikki tähtää ennen muuta viestintätaitojen parantamiseen ja oppimisen jatkumiseen kurssien jälkeenkin. Tämä linja huokuu kielikeskuksen julkaisemasta tutkimusraportista (3), josta imetään vaikutteita maanlaajuisesti ja jopa ulkomailla. Jyväskylässä ollaan tässä muuta maata hieman edellä. Kielikeskuksemme on myös ainoa paikka Pohjoismaissa, jossa voi suorittaa kiinan kielitaidontestauksen. Palvelua käyttävät Kiinaan töihin tai opiskelemaan lähtevät. • tiiviit Seksuaalista häirintää kouluissa? Koulukiusaamisesta ja koulussa viihtymisestä keskustellaan nykyään paljon. Vähemmän puhuttu aihe on sukupuolinen häirintä kouluissa. Tampereen yliopiston sosiologian laitoksella tekeillä olevassa pro gradu -tutkielmassa tutkitaan sukupuolista häirintää peruskouluissa. Aineistona ovat häirintää kokeneiden, tällaisiin tilanteisiin osallistuneiden ja niitä sivusta seuranneiden nuorten aikuisten kirjoittamat kertomukset. Tutkimusta tekevät Päivi Korhonen ja Meri Kuusi pyytävät nuoria aikuisia ympäri maata lähettämään tällaisia kertomuksia aineistoksi graduaan varten. Kaikki kirjeet käsitellään luottamuksellisesti. Korhonen ja Kuusi aikovat saada tutkimuksensa julkaistuksi sen valmistuttua. Näin he haluavat osallistua seksuaalista häirintää ja kouluviihtyvyyttä koskevien julkisten keskustelujen syventämiseen. Kirjeitä pyydetään lähettämään marras-joulukuun aikana osoitteeseen Meri Kuusi ja Päivi Korhonen, Poste Restante, 33500 Tampere, tahi sähköpostitse mk54271@uta.fi tai pk54384@uta.fi. Jyväskylän yliopisto Kosovossa Jyväskylän yliopisto on mukana kehittämässä koulutusjärjestelmää Kosovossa. Yliopiston UniServices-vientiyhtiö on yhdessä Opetushallituksen FTP (Finnish Training Partners) yhtiön kanssa saanut toteutettavakseen kaksivuotisen, Maailmanpankin rahoittaman opetusalan hankkeen, jolla tuetaan Kosovon koulutusjärjestelmän kehittymistä kohti yleiseurooppalaisia standardeja. Ensi vuoden alussa alkavan hankkeen kokonaisbudjetti on noin 3 miljoonaa markkaa, ja siinä työskentelee kymmenkunta suomalaista ja muunmaalaista opetusalan asiantuntijaa. Projekti paneutuu opetustoimen taloushallinnon kehittämiseen, ja siihen kuuluu muun muassa opetuksen kehittämistä tukevan arviointiyksikön perustaminen ja henkilöstön kouluttaminen siihen. Jyväskylän yliopisto on muutoinkin ollut osallisena Balkanin opetusjärjestelmän uudelleenrakentamiseen EU:n Graz-prosessin kautta. liikuttaa Lääkärit Liikkeelle -hanke käynnistyi lauantaina Laukaan kuntoutumisja liikuntakeskus Peurungassa. Kyseessä on useiden eri liikuntaalan tahojen yhteishanke, jonka tarkoituksena on innostaa Keski-Suomen terveyskeskuslääkäreitä suosittelemaan terveysliikuntaa asiakkailleen. Lääkärit Liikkeelle perustuu hankkeen vetäjän Kaisa Saarentolan viime keväänä maakunnan liikuntaväen keskuudessa tekemään mielipidekartoitukseen. Sen mukaan liikuntaväki haluaa toimia lääkärien kanssa yhteistyössä huonokuntoisten ja liikuntaa harrastamattomien ihmisten liikkeelle saamiseksi. Tässä tavoitteessa hanke pyrkii palvelemaan lääkäreitä ja rakentamaan terveysliikunnan toimijoiden yhtenäistä verkostoa kuntiin. Verkoston avulla lääkärit voisivat nopeasti löytää asiakkaalleen sopivan terveysliikuntaryhmän tai kuntoneuvojan. Lääkärit Liikkeelle -tapahtuma aiotaan järjestää myös ensi syksynä.
Jyväskylän ylioppilaslehti 14 15. MARRASKUUT* 2000 TEKSTI: EERO PORVAU KUVA: JUHA KAUPPINEN Saadakseen työkokemusta ja uusia virikkeitä Jyväskylän yliopistossa opiskelevat Mari Lauronen ja Päivi Mäntylä suorittivat opiskeluihinsa kuuluvan vapaaehtoisen harjoittelun toimimalla viime keväänä kolme kuukautta lobbareina Euroopan unionin hallinnollisessa sydämessä Brysselissä. "Termille lobbaus on muodostunut tiedotusvälineissä hyvin kielteinen merkitys, ja se yhdistetään hyvin usein Euroopan unionissa tapahtuvaan salakähmäisyyteen ja omien etujen voimakkaaseen ajamiseen hinnalla millä hyvänsä. Lobbaus on kuitenkin ennen kaikkea oman valtion, alueen, yhteisön tai organisaation edustamista, sille tiedon hankkimista ja jakamista ja suhdeverkostojen rakentamista", sosiologiaa pääaineenaan lukeva Päivi kertoo. " V i i m e vuoden lopulla sain eräältä Hämeen liiton organisaatiossa työskennelleeltä ystävältäni vihjeen mahdollisuudesta päästä keväällä kolmeksi kuukaudeksi harjoittelijaksi Hämeen liiton, PäijätHämeen liiton ja Itä-Uudenmaan liiton vastaperustettuun yhteiseen EUtoimistoon Brysseliin. Ei tarvinnut kahta kertaa miettiä." Päivi onnistui järjestämään myös "Suomessa lobbauskulttuuria ei Ole koettu niin luonnolliseksi kuin muissa Euroopan maissa.Marin harjoittelijaksi samaan toimistoon, vieläpä edeltäjäksi itselleen. 'Toisin kuin Päivi en saanut valtionhallinnon harjoittelurahaa, koska minulla ei ollut silloin koossa vaadittua opintoviikkomäärää ja lähtö tapahtui niin nopeasti. Sain kuitenkin opintorahaa ja korotettua asumistukea." Tytöt saivat harjoittelusta myös opintoviikkoja: Mari pääaineensa yhteiskuntapolitiikan syventäviin opintoihin, Päivi cultural management -opintokokonaisuuteen. Tosin tyttöjen loppuraportit ovat edelleen työn alla. Lobbaus uusi asia suomalaisille Toimisto, jossa Päivi ja Mari olivat harjoittelemassa, on viralliselta" nimellään South Finland EU-olTice. Se edustaa Brysselissä kolmea eteläisen Suomen maakunnan liittoa hankkien niille kaikkea mahdollista politiikan kenttään kuuluvaa ensikäden tietoa en hallintoelinten päätöksistä, ohjeista ja direktiiveistä. Myös suhteiden luominen komissioon ja muihin alueisiin on tärkeää. Harjoittelijan töihin EU-toimislossa kuuluvat hallinnolliset tehtävät: seminaareissa ja tiedotustilaisuuksissa käyminen, niistä raportoiminen ja maakuntaja kuntatasolta saapuvien vieraiden vastaanottaminen. Harjoittelijat myös osallistuvat edustustilaisuuksiin. Usein työ oli kääntämistä englannista suomeksi ja loisin päin. Kooltaan toimisto ei poikkea muista suomalaisista maakuntatason edustustoista, mutta on paljon pienempi kuin muiden Euroopan alueiden lobbausioimistoi. Harjoittelijan lisäksi siellä työskentelee vain yksi vakinainen työntekijä. EUkoordinaattori Tuula Loikkanen, joka on suoraan vastuussa maakuntajohtajille "Suomessa ei ehkä ole aiemmin maakuntatasolla osattu valvoa tarpeeksi hyvin omaa etua", Päivi sanoo. "lobbaus-kulttuuria ei ole koettu niin luonnolliseksi kuin monissa muissa Euroopan maissa ja suomalaiset toimistot onkin perusteltu vasta aivan viime vuosina. Kuitenkin Euroopan unioniin on kuuluttu jo vuodesta 1995 Unkarilaisillakin on jo omat toimistot, vaikka maa ci edes kuuluu unioniin." Harjoitteluun pääseminen vaatii omaa aktiivisuutta Muiden suomalaisten aluetoimistojen harjoittelijat tulivat yleensä Tampereen ja Turun yliopistoista. Pääsääntöisesti heidän pääaineensa oli joko valtio-oppi (ai kansainvälinen politiikka. Suosittuja harjoittelijoita olivat myös taloustieteilijät ja ammaitikorkeakoululaiset. "Vaikka yhteiskuntatieteet painottuvatkin aluetoimistoissa, pääaine ei aina ratkaise pääsyä EU-harjoitteluun" , Päivi täsmentää, "komission puolella oli harjoittelijoina esimerkiksi humanisteja ja jopa lyysikoitakin". Paljon riippuu hakijan luonteesta. onko hän sopiva harjoitteluun vai ei. Kuten yleensäkin töihin haettaessa avoimuus ja huumorintaju ovat tärkeitä ominaisuuksia. Myös ulkomaisessa yliopistossa suoritettu vaihtoopiskelu on eduksi Komissioon, Euroopan neuvostoon ja Euroopan parlamenttiin, joihin järjestetään omia erityisiä hakuja, on vaikeampi päästä harjoitteluun kuin aluetoimistoihin, mutta ei mahdotonta. Päästäkseen maakunnan liittojen aluetoimistoihin opiskelijan olisi oltava aktiivinen ja rohkeasti tyrkytettävä itseään. Puhelinnumerot ovat helposti löydettävissä kirjastojen EU-infopisteistä. Omalta ainelaitokselta kannatta myös kysellä valmiita paikkoja. Harjoittelijaksi voi päästä myös muiden maiden EU-toimistoihin. Esimerkiksi ranskalaisia on paljon harjoittelijoina englantilaisissa aluetoimistoissa. Kansalaisuus ei siis ole este. Nykyinen harjoittelujärjestelmä on hyvä, mutta ei saa tyttöjen varauksetonta hyväksyntää: "Olisi huomattavasti parempi, jos opiskelijat voisivat helpommin päästä harjoitteluun hakemaan uusia ajatuksia ja virikkeitä jo ennen graduvaihetta, opintojen keskivaiheilla. Silloin näkisi paremmin mihin suuntautua, mihin tähdätä opintonsa", Mari kiteyttää. •
varjopääkkar Jyväskylän Ylioppilaslehti 14 IS. MUMMSMJUTA 2000 Lämpö nousee Planeettamme tulevaisuus huolestuttaa monia. Eräs vaikeimmista kysymyksistä on niin sanottu ilmastonmuutos. Käsitteellä tavataan viitata kehityskulkuun, jossa ihminen omalla toiminnallaan vaikuttaa maapallon ilmakehään, arvaamattomin ja monella tavalla haitallisin seurauksin. Asiasta on tietysti mahdotonta sanoa mitään varmaa; eri alojen eri asiantuntijoiden käsitykset siitä, mitä ilmastonmuutos itse asiassa merkitsee, vaihtelevat laidasta laitaan. Arvioita voidaan silti esittää, onhan asia paitsi monimutkainen, myös elintärkeä. Päivittäisen uutistulvan seasta löytää aina silloin tällöin tutkijoiden enemmän tai vähemmän synkkiä ennustuksia tuleville vuosikymmenille. Niissä povataan muun muassa, että maapallon keskilämpötila nousee, mihin merkittävänä syynä ovat ihmisen toiminnan aiheuttamat kasvihuonekaasujen päästöt. Napajäätiköt alkavat hiljalleen sulaa ja valtamerien pinta kohoaa. Laajoja rannikkoseutuja jää veden alle; salojen miljoonien ihmisten elämä on uhattuna. Erilaiset säähäiriöt yleistyvät. Toisaalla kärsitään kuivuudesta, joka tuhoaa sadot, toisaalla entistä voimakkaammista hirmumyrskyistä. Täällä pohjolan lintukodossakin saadaan ehkä pysyvästi tottua vetisiin, vähälumisiin talviin. Vanha sanonta sekaisin menneistä maailmankirjoista lausuttaneen aika moneen kertaan tulevina vuosikymmeninä. Uhkakuvilla pelottelu ja epätoivoon vajoaminen eivät tietenkään ole, ainakaan käytännön toiminnan kannalta, oikea ratkaisu. Ikävät tosiasiat on silti tunnustettava ja jotakin on edes yritettävä tehdä haitallisten muutosten hidastamiseksi. Hallitusten hyvään tahtoon tuskin kannattaa luottaa; muistettakoon esimerkiksi vuosikaudet jatkunutta, kansallisen kilpailukyvyn tai muiden itsekkyyden kiertoilmauksien siunaamaa, vetkuttelua kansainvälisen ilmastosopimuksen voimaansaattamisessa. Tarvitaan myös arkipäiväisiä, pieniä tekoja. Harvaanasutussa Suomessakin ajetaan joka päivä yksityisautolla aika monta matkaa, jotka voisi ilman kohtuutonta vaivaa kulkea jalan, polkupyörällä tai julkisilla kulkuneuvoilla mikä vain yhtenä esimerkkinä mainittakoon. Muodikkaiden viherkliseiden toistelu tai niillä jeesustelu ei tietenkään auta mitään, mutta harva voinee kiistää, että tosi alkaa olla kysymyksessä niin sanotun tulevaisuutemme suhteen. TUOMAS TIRKKONEN TEKSTI: ANNAKAISA VAARANIEMI PIIRROS: JANI PALSAMAKI pkmit<i|)inliii)u,'iIhmincn ci useinkaan käytä ensimmäisenä hajuaistiaan reagoidessaan asioihin tai ainakin hän luulee näin. Ympäristössämme leijailee silti huomattava joukko hajuja, jotka rekisteröityvät muistiimme. Intiimeistä hajuista ei juuri puhuta. Niitä yritetään päin vastoin peitellä muilla tuoksuilla. Kasvatustieteitä opiskelevan Hannan lempihaju on mies. Tai tarkemmin sanottuna mieheen liittyvät partaveden tuoksu ja tupakka. Myös Liisa toteaa, että ihmisien pitää tuoksua esimerkiksi hajuvedellä; ominaishaju ei saa tulla esiin. Eikä varsinkaan sukkahiki, lisää Hanna. "Tykkään paljon tuoksuista. Erilaisia hajuvesiä riittää kaapissani ainakin kuukauden jokaiselle päivälle. Tietyt muistot ja tuntemukset assosioituvat hajuihin ihan samalla tavalla kuin esimerkiksi musiikkikappaleisiin. Hajut ovat elämän suola", Hanna toteaa. Vauvan tuore tuoksu Minnan mukaan hajusteiden käytössä täytyy muistaa kohtuus, varsinkin jos on menossa yhteistilaisuuteen. "Tuoksuja ei pidä käyttää niin kuin olisi tulossa jostain sokkarin kosmetiikkaosastolta", ohjailee Jarmo. Hän viihtyy itse mielellään kirjastossa, koska tykkää eniten kirjojen hajuista. Taksimiesjuha pitää kihlattunsa sitruunahajusteesta. Hannun mielestä parhaimmalta haisee nainen suihkun jälkeen luonnolliseen tuoksuun yhdistyy aavistus shampoota. "Vauvojen iho tuoksuu erityisen hyvältä, tuoreelta, mutta heidän vaippansa eivät", Hannu lisää. "3-5-vuotiaat haisevat välillä pahalle, sillä he möyrivät likasissa paikoissa", on lastentarhaopettajaopiskelija Taru huomannut. Myyntiin hiivaleivän hajulla Monilla ihmisillä tulee lempparihajuista puhuttaessa ensimmäisenä mieleen pulla. Riina muistelee pullan tuoksuessa äitiä ja muita läheisiä. Myyntiedustajana työskentelevän Jussin parhaimmat hajumuistot liittyvät lapsuudenkotiin, äidin pulliin. "Jos esimerkiksi on myymässä asuntoa, kannattaa lämmittää mikrossa pari pulla, jolloin saa miellyttävän tuoksun kotiin", vihjailee Minna, joka mainitsee pahimmaksi hajunlälueeksi bensan. Haju = maku? Ruokatuoksui myös jakavat mielipiteitä. Jussin mukaan paras haju tulee grilliruoasia, mutta: "Jos grillin rasvainen haju yhdistyy baari-illan jälkeisenä päivänä valkosipulilta ja viinalta haisevaan hengitykseen sekä lupakanhajuisiin ja ehkä oksennettuihin vaatteisiin, niin se on pahin mahdollinen lemu", jatkaa Jussi. Kasvissyöjille liha ei maistu se tiedetään mutta lihatuotteet eivät aina miellytä muidenkaan ihmisten hajunystyröitä. "Esimerkiksi kinkku haisee hirveän pahalta", toteaa Jarmo ja yrittää selittää tuntemustaan: "Haju yhdistyy niin helposti makuun." Hanna mainitsee pahimmaksi hajuksi raa'an kalan ja happaman maidon. Tarjalle tulee pahoja tuntemuksia eräästä kotiruoasta, jonka laihduttajatkin jättävät usein syömättä sen hajun vuoksi. "Äiti teki kotona joskus kaalikeittoa. Haju levisi sisällä tielle asu. Omassa kodissani on usein tuoksukynttilöiden hajua", myöntää Tarja, joka elää nyt mukavinta hajuaikaa: "Parasta on joulun haju piparit ja glögi. Joulusta osaa nauttia, koska se on vain kerran vuodessa." Vedestä on moneksi Jokaisen kodissa on ominaishajunsa, jota on joskus vaikea määritellä. Uusissa taloissa haisee tuore puu, vanhoissa taas ummehtunut sisäilma, joka Tarun mukaan tosin vaivaa myös hänen uudessa kerrostalokaksiossaan. Anne kertoo jonkun maininneen hänen kodissaan, että siellä haisee mummolalta. Anne on joutunut talossaan vastatusten homeenkin hajun kanssa. "Yllättäen homeen haju tarttuu myös ihmisiin. Joskus kaverit sanoivat, että haiset ihan vanhalle talolle", lausuu Mika, jonka kodissa on myös ollut kosteusvaurioita. "Meren haju on mahtava. Se tunkeutuu kotiinikin ja tekee levollisen tunnelman. Pahimman hajuisia ovat Vantaan hajupäästöt", toteaa Espoossa asuva Hannu. Riinan mielestä sen sijaan paskimmat hajut tulevat Mikkelin vesipuhdistamosta. Jyväskylä ei monien mielestä haise kummoiselta. Lievestuoreella ja Kemissä on jyväskyläläisestä Marista pahimmat löyhkät. Mieluiten hän nuuskii suomalaista luontoa kesäisen vesisateen jälkeen. Anne taas kertoo, että Oulussa työskennellessään hänen piti kulkea haisevan tehdasalueen läpi välillä hengitystään pidättäen. • Hajugallupissa haisevia esimerkkejä tuli myös muun muassa dollareista, kahvisia, korvatulehduslääketipoista, kanankakasia, ruusuisia, closlrium-ulosteesta sekä koirista. Seuraavalla aukeamalla Jylkkärin toimitus on listannut paikkoja, jotka haisevat jyväskylässä eniten. Hylättyjen väitöskirjojen taideteollisuus VÄITÖSKIRJOJA EI SAA hylätä, mutta mitä tahansa ei saa päästää väitöskirjaksi. Tämä hieno periaate on "tuotanloyliopistossa" alkanut horjua. Ensimmäisenä surkuhupaisan prosessin tuotti Riitta Nelimarkan väitöskirja "Self potrait, Elisen väitöskirja, variaation variaatio". TAIDETEOLLINEN KORKEAKOULU päästi Nelimarkan työn painatukseen ja tarkastukseen, mutta samaisen oppilaitoksen tutkimusneuvosto hylkäsi sen äänin 6-2. Yleensä väitöskirjan painatusluvan myöntäminen on tarkoittanut sen hyväksymistä. VÄITÖSTILAISUUS voi olla hieno keskustelun paikka, hauska anekdoottien esittämistilaisuus, tylsä muodollisuus tai piinallinen kidutuspenkki. Kaikkia näitä olen nähnyt. Tilaisuuden laatu riippuu vastaväittäjän persoonallisuudesta. VASTAVÄITTÄJÄ Taneli Eskola luonnehti Nelimarkan työtä "sekavaksi, absurdiksi, vaikeasti ymmärrettäväksi", mutta suostui vastaväittäjäksi ja esitti työn hyväksymisiä. Myös hyvät väitöskirjat tuntuvat usein sekavilta ja vaikeasti tajuttavilta, koska niissä on viety ajatusta uusille poluille. Kaikki teoksen lukeneet ovat kuitenkin vakuuttuneita Nelimarkan työn huonoudesta. MINUSTA NELIMARKAN NEROUS oli tehdä väitöskirja hänestä itsestään. Nyt tietysti sanotaan, että "niinhän Paavo Väyrynenkin teki". Väyrynen naamioi itsensä ulkopolitiikkaan, Nelimarkka paljasti itsensä variaatioissaan. Tieteellinen tutkielma on kvasiobjekuivisuusvaatimuksista huolimatta usein tekijänsä vääristynyt peilikuva. Ehkäpä siinä olisi aineksia pienen viilauksen jälkeen todella mielenkiintoiseen avaukseen? PERIAATTEILLE KÄY usein kuten Timo-Lauri "Hyde" Hyytiäisen vaalilauseessa: "Aina kun olen nojannut periaatteisiini, olen löytänyt itseni rähmältäni." YLIOPISTOJEN EI pidä päästää itseään kontalleen periaatteita hylkäämällä, vaan professoreiden on kylmän viileästi myös hylättävä työ niin kauan kunnes se täyttää muodolliset vaatimukset. Ja jos esimerkiksi taidekorkeakoulut haluavat antaa oppiarvoja, joihin pääsee muilla kuin ns. tieteellisellä näytöllä, niiden tulee keksiä muita titteleitä kuin tohtori. TUOTANTOYLIOPISTOSSA väitöskirjan kriteeriksi nousee näköjään aivan Vauhkonen liian helposti siitä valtiolla saatava raha. Ainakin takavuosina summa arvioitiin noin kahdeksi miljoonaksi markaksi. Ei ole helppoa hylätä huonoakaan väikkäriä, jos se merkitsee työkavereiden työttömyyttä. Mutta kalliiksi tulee ihmisten julkinen nöyryyttäminenkin! Enkä sano tätä vain siksi, että toivon lähivuosina luottavani tohtorin ilosanomaa iisekin. JOUNI VAUHKONEN
Jyväskylän Ylioppilaslehti 14 15. MARRASKUUTA 2000 « > ROCKIN KUNINKAAN MONET Afill Vaalea koristejalokivin kirjailtu puku, kaivonkannen kokoinen vyönsolki ja oravia muistuttavat pulisongit. Nämä ovat -keskimääräisen Elvis-imitaattorin tuntomerkkejä. Kaikki Elvis-imitaattorit eivät kuitenkaan tyydy vain matkimaan sitä, miltä Elvis näytti, vaan pyrkivät löytämään rockin kuninkaan syvimmän olemuksen. "Otan Elviksen hyvin vakavasti", toteaa Quincy de Elvis, Taivvanin suosituin Elvis-imitaattori. "Elvis ylittää mielestäni rotuja kansallisuusrajai. Tunnen usein hänen läsnäolonsa kun esiinnyn. On kuin Elvis itse johdattaisi minua." Taivvanissa syntynyt Quincy de Elvis ei juuri muistuta Elvistä ulkonäöltään tai ääneltään, mutta esiintymisasenne on vähintään yhtä kuninkaallinen kuin hänen esikuvallaankin. "Elvis julisti rakkauden sanomaa". de Elvis korostaa. "Siksi tunnen olevani oikeutettu antamaan ihmisille oman tulkintani Elviksestä." Love me tänder Rikkaaksi konsevatiiviksi muuttunut köyhä kapinallinen on tarinana vanha, mutta Elvis toteutti sen ennennäkemättömällä tavalla. Olla Elvis edes hetken verran on kuin omistaisi hetken ajan edes osan sitä karismaa ja seksuaalista vetovoimaa, mitä Elviksellä uransa huippuaikoina oli. Yleisön reaktio saattaa yhä olla samantyyppinen. Ruotsalainen vuonna 1953 Godmerstassa PohjoisRuotsissa syntynyt vanhapoika ja Elvis-imitaattori Eilert Pilarm on tästä hyvä esimerkki. Pilarm saavutti Ruotsissa 1990-luvun puolivälissä huikean suosion ensialbumillaan "Greatest Hits", joka sisälsi Elviksen musiikkia. Pilarm näyttää Elvis-asusteissaankin enemmän Jorma Ollilalta kuin rockin kuninkaalta, mutta silti hän onnistui valloittamaan yleisön sydämet antamuksellisella esiintymisellään. Kosher-Elvis Kaikki Elvis-imitaattorit eivät tyydy pelkkään jäljittelyyn vaan pyrkivät omien fantasioidensa toteuttamiseen Elviksen lavapersoonan kautta. Elviksenä he uskaltavat ehkä tehdä asioita, joita he eivät muuten tekisi. Esimerkiksi Melvis, ensimmäinen avoimesti juutalainen Elvis-imitaattori, on tuonut oman uskonnollisen taustansa mukaan esittämäänsä hahmoon. Hän on mm. monien muiden imitaattorien tavoin laulanut Elviksen kappaleita levylle, mutta on muuttanut niiden sanoja juutalaissävytieisemmiksi. Hyvänä esimerkkinä tästä on "Blue Suede EikttPihmi. Shoes" -kappale, joka vääntyi Melviksen käsittelyssä muotoon "Blue Suede Jews". Elvis rjoes politics Elvis Presley oli köyhän etelän kasvatti, jonka kulttuuritausta oli sekoitus mustaa ja valkoista kulttuuria. El Vez muistuttaa taustallaan esikuvaansa jossakin määrin. El Vez eli Robert Lopez on taustaltaan Yhdysvaltoihin muuttanut meksikolainen. Ennen imi-; taattoriuraansa Lopez julisti radikaalia sanomaa mm. erilaisissa punk-yhtyeissä. Lopezin Elvis-tulkinta on pääosin paro-i dinen, multa taustalla on vahva: poliittinen sanoma. El Vez esiintyy tuhansien ihmisten edessä Elviksenä, mutta Lopez ujuttaa vai-: vihkaa mukaan mm. rasismin vastaisia kannanottoja. "Pelkkä saarnaaminen ei riitä. On saatava ihmiset kiinnostumaan asioista", Lopez : korostaa. "Meksikolaiset ovat aina olleet Yhdysvalloissa alistetussa asemassa. Elviksenä pystyn ottamaan haltuuni yhden amerikkalaisuuden symboleista ja! hallitsemaan sitä oman tahtoni mu: kaan." El Vez on myös levyttänyt Elvis-; materiaalia hieman uudelleen versioituna. El Vezin hittejä ovat mm. "G.l. Ay Ay: Blues", "Good Golly Miss Lupc" sekäi "Blue Suede Huaraches". "Olen ensisijaisesti viihdyttäjä", Lopez sanoo, "mutta on hyvä muistaa, että Yhdysvallat on rakennettu siirtolaisen voimin. Elviksenä pystyn muistuttamaan ihmisiä tästä niin että: minua kuunnellaan. Jos pukeutuisin Che; Guevaraksi, minua ei kuunneltaisi. E1-; vikselle ei käännetä selkää". JARI PELTOLA; herra <V JK toiseen n soitetaan jos hälytyskeskus an tulessa? "Vanhoja poikia viiksekkäitä mies sekä hylje kumpikin on". Kuinka tarkkaan kyseinen hylje itse asiassa tuikittiin laulua tehtäessä? Naarashylkeilläkin on nimittäin viikset. On virheellistä puhua häistä, jos vain yksi pari menee naimisiin. Oikea muoto on hää. ??? Pieni suomen kansa elää aikansa muiden vallan alla, kunnes halu iisenäisyyieen herää. Pitkän taistelun jälkeen myös suonien kieli saavuttaa asemansa kansallistunteen tulkkina. Sen ansiosta saamme nyt vapaasti käyttää esimerkiksi sanoja lampetti, paituli jajutska. ??? Neil Armstrongin väitetään olleen ensimmäinen ihminen Kuun pinnalla, mutta kuka otti hänestä kuvan astumassa Kuun pinnalle? f ff Jotkut henkilöi muistelevat aiemmin näkemäänsä tieteiselokuvaa kaiholla ja kehuvat, kuinka vanhoina hyvinä aikoina osattiin tehdä hienoja tulevaisuuteen sijoittuvia elokuvia. Onko tässä mitään järkeä? Ei ole. puhekuplat MAIEfJAM-IH VÄJVJ\ATI*A f H t r M . ET!*» M & t W KÄYTETTYÄ TAVRAA Suonien Kuvalehti 45/2000 ...ja sitten sille Jylktärin toimittajalle että... "Lähtökohta meillä tässä on se, että rock on hyvää, lähestulkoon ainoita hyviä asioita elämässä joita voi tehdä. Mutta se ei tarkoita sitä, etteikö siitä voisi tehdä pilaa." ALIVALTIOSIHTEERI-YHTYEEN JÄSEN, RADIOHUMORISTI PASI HEIKURA JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHDESSÄ 2/1991 (6.2.1991) hämeenaho TOQ rftNYUFC-tortttlXtsm*» VARHAISTA TUSKAA SARJAKUVAPIIRTÄJÄ PAAVAU «XRMA KERTOO KAIKEN.' OSftB: Jeesuksen kaari kivisellä polulla Nuoruusvuosien erikoisuudentavoittelussani ketoin tulla uskoon H-vuoKaana, 3'uu.rY ennen astumistani 3rmei;'aan läksin Innalla puolustamaan uskontoa ja isänmaata, elinikäinen omahYvais^teni Saavutti messiaaniset mittasuhteet Ewi hetkistä minua järkutti ijBipäristfo. karkeus £n antanut näiden "mätien omenoiden" pilata kuvaani puhastä Suonien armeijasta. Toverien? ilmeisen vähättelevä' suhtautuminen asemamme tärkeyteen oli raskaampi M a * . I HOMO KufJ iXK MUK I.OS.T? Tarkkoihin rdportteihini min alokkaiden kuin kouluttajienkin a s e i l t a suhtauduttiin kävin tulusti. Ja musertavaa kyliä vafusmiespappi suhtautui puhdiste t e h t j v m aliplkaisesfi ..SINÄ W*r m YrtntertriVT KMTIMUSkMM S*N6IW>1 VÄKAH HSUBK-. ^-. TE SAAfrg n/mk U Lopulta -sain lähtöps«'t "tasapainottomana* Olin tyytyväinen,marttyyrin rooli sopi minulle. Vuosia myöhemmin kun aloin leikkimään taiteilijaa tosissani, tuj> vapautus oli "epäsovinnaisen elämäni"talitibetki. Tässä vaiheessa d i n t o k i Nietzschen" lukenut ia tullut 3eeju«esfa sli-ihrmseksi
e Jyväskylän V 15. MMI haisee ja niiksi? TEKSTI: ANNAKAISA VAÄRÄNIEMI, TUOMAS TIRKKONEN JA JUHA KAUPPINEN KUVAT: JUHA KAUPPINEN 7 2»? Jyväskylää ei tunneta hajuistaan. Toisin sanoen meillä ei ole tehdasta, jonka haju levittyisi koko kaupungin alueelle ja jättäisi jälkensä satunnaisen ohikulkijan alitajuntaan. Tämä ei silti tarkoita, etteikö Jyväskylässä haisisi; täytyy vain tietää, mihin nenänsä kuljettaa.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 14 15. MARRASKUUTA 2000 L O U A S I 1 1 1 6 Leivomme päiviiiäin tuoreita sämpylöitä leipäpöytään. • Myös vegaanivaihlochto joka päivä. MA 20.11. Feta-pinaattipaistosta Kirjolohi-kasvisvuokaa Jauhelihakastiketta T 1 2 1 . l l . Kukkakaalikeittoa Mantelikalaa Maksaa kermakastikkeessa KE 22.11. Provencelaista kasviskastikctta Texmex-kanaa Porsaanlcike T 2 3 . l l . Kasvispyuipannua Silakkaherkkua Jauhelihapihvi, tomaattikastiketta PE 24.11, Kasvispizzaa Makkarapihvi, perunasosetta Lohikcittoa Italianpataa MA27.11. Kasvisgratiinia Tonnikala-pastavuokaa Kreikkalaisia lihapyöryköitä T 1 2 8 . l l . Porkkana-juustokeittoa O Q o Q O I O IIOKIVI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA Jauhelihalasagnea Broileria KE 29.11. Kasvispihvejä Lohipyöryköilä Kaamoskiusausia TO30.11. Perunakuorukoita, keitettyjä kasviksia Lindströminpihvi Kanarisottoa PE 1.12. Kasvisjuustokastiketta Pyttipannua Jauhclihakastiketia. spaghettia UUTTA Benz: Holokausti. (Vastapaino) Tosiasioita ei voi epäillä, mutta inhimillisen moraalin ja järjen selityksen etsiminen jatkuu yhä. 138 mk Suojanen: Uskontotieteen portailla. Historiaa ja tutkimussuuntia. (SKS) Homo religious kulkee mielenkiintoisia polkuja. 146 mk ...JA VANHAA (kurssikirjojen vanhoja painoksia:) Lehninger et.al.: Principles of Biochemistry, 2nd edition. (Vtforth 1993) Vanha painos, hyvä kirja. Ero uuteen laitokseen on tekijöiden nimien järjestys. Noh, ehkä sisältökin muuttui hieman. Kivan punainen joka tapauksessa. 130 mk Atkins: Physical Chemistry, 5th edition. (Oxford 1997) Yli tuhat sivua hyvää luettavaa. Ei mitään CD-lisukkeita ynnä muuta sälää, vaan tiukkaa asiaa tekstien ja kaavojen muodossa joka sivulla poislukien kannen hassu kuva. 60 mk Ashcroft & Mermin: Solid State Physics. (Saunders 1976) Vakaan valtion fysiikan ensipainos on jo vuosikymmenten takaa, mutta silti Kampus Kirjan lukupiiri pitää nidettä aina ajankohtaisena eli klassikkona. Onhan siinä kovat kannetkin! 110mk akateeminen kirjakauppa Opiskelijan K a m p u s Lisäksi englannin, italian, ranskan, saksan yms. vanhoja oppikirjoja 5 m k / nide. Kauppakatu 9 puh 260 3157 kirjamyynti@kampusdata.fi • n n n n H H M m a B k a mmi s syksy 2000 14JLI. Ijäs. Sokkotä, 1. Widerberg. Jo joutui arm 28.11. Tarkovski. Ne esitykset kello 19. L MEILTÄ SAAT SUOLAISTA JA MAKEAA. PALVELUMME LÄHELLÄ SINUA Ruokalistamme löydät internetistä. www.sonaatti.fi Virkistäviä ruokaja kahvihetkiä opiskelun lomassa tarjoavat: Ravintola Lozzi Ravintola Piato Ravintola Wilhelmiina Ravintola Ylistö Kahvila Aallokko Kahvila Kvarkki Cafe Libri Kahvila Musica Kahvila Novelli Kaupungin pääkirjasto Kahvila Syke Keskussairaalantie 4 P-rak. Mattilanniementie 2 Ahlmaninkatu 2MaA-rak. Survontie 9YFL-rak. Seminaarinkatu 15C-rak. Survontie 9YK-rak. Seminaarinkatu 15 B-rak. Seminaarinkatu 15M-rak. Vapaudenkatu 39-41 Keskussairaalantie 4 L-rak. puh. 260 3910 puh. 260 4571 puh. 260 3911 puh. 260 3866 puh. 260 3901 puh. 260 3887 puh. 260 3903 puh. 260 3904 puh. 624 438 puh. 260 3902 TERVETULOA ARKIAAMUN ROAD-MOVIE (OSA VI) Ääneni oli jo hieman laantunut, ehkä jopa aneleva. Teillä oli oikeus vain yhteen puheluun. Niin poliisit aina toimintasarjoissa pidätetyille sanovat. Mutta ettehän te kai ole poliisi. Vanhus ajoi pari sekunti hiljaa. Tai siis kovaa muttei puhunut mitään. Se on kyllä totta. Soittakaa sitten, hän vastasi. Näppäilin äitini numeron. Hän vastasi heli. Äiti. Minä täällä. Voisitko mennä hoitamaan lapsia? Tottakai. Milloin? -Nyt -Nyi? Nyt. Mä olen itse...tätä on vähän vaikea selittää...olethan sä katscllul televisiosta... tai siis... Jos sait sen valmiiksi, me sidomme sen kansiin. II Kysy tarjousta! SoitaKaarinalle(014)625 621 kaarina.selin@jkl.fi ME DJ A ATRAIN K I R J A N S I T O M O Vaajakoskenne 9, 40320 Jyväskylä faksi (014)625 615 pattfaat puatetl TEKEVÄ fvlediaTt-air» TERVETULOA IvVASKTlAN VMOPI5TOMINO|] www.sonaatti.fi U t 5 . RAK P . I O 1 41 Z 6 D 1 1 4 M A T T I I A N N I E M I M A A ( A U L F . (Q 1 AI 2 6 Q 1 D 2 Q OPISKELUUN JA YHTEYDENPITOON COMPAQ PRESARIO 7479 IBMAptivat alkaen 5 9 5 , Infogate K y Gummeruksenkatu 9, 40100 Jyväskylä ® 014-214 517 fax. 014-214 418. Tarjoushintaan 6 490,Avoinna: ark. 9.00-18.00 la 10.00-14.00 . » . . . . . . . . * . . . . , . • . . • •
Jyväskylän Ylioppilaslehti 14 15. MARRASKUUT* 2000 MURisrAUjyö? KANSAINVÄLINEN KRlETftLLIVÖM MUISTOPÄIVÄ JUONTAA JUURENSA VUOTEEN 1 9 1 8 , JOLLOIN MARRASKUUN 9.-IO. PÄIVÄN VÄLISENÄ YÖNÄ NATSIT HYÖKKÄSIVÄT JUUTALAISIA VASTAAN VÄKIVALTAISESTI TAPPAMALLA JA KARKOTTAMALLA HEITÄ KODEISTAAN. JUUTALAISTEN SYNAGOGIA POLTETTIIN JA MUUTA OMAISUUTTA TUHOTTIIN LAAJASTI. KRISTALLIYÖNIMITYS TULEE SIITÄ, ETTÄ JUUTA" LAISKORTTELIEN KADUT PEITTYIVÄT YÖN TUHOJEN MYÖTÄ LASINSIRPALEISTA. KRISTALLIYÖN KATSOTAAN OLLEEN ALKU AVOIMEN ANTISEMITISTISEN POLITIIKAN AIKAKAUDELLE SAKSASSA. KAIKKI ERILAISI KAIKKI Marraskuun 9. päivänä vietettiin Jyväskylässäkin "kristalliyön" muistopäivää. Iltapäivän hämärtyessä kulki kaupungin keskustan läpi yli satapäinen kulkue kantaen kynttilöitä ja banderolleja rasismin vastaisin iskulausein. Kulkue päätyi yliopiston kampukselle, jossa pidettiin keskustelutilaisuus otsikolla "Rasismia Jyväskylässä?". Keskustelutilaisuudessa alustuspuheenvuoronsa pitivät maahanmuuttaja Amjad Ahmadi, joka totesi rasismin olevan läsnä yhteiskunnan rakenteissa. Valtiollisella tasolla se näkyy tiukkana pakolaispolitiikkana, josta tuorein osoitus on heinäkuussa voimaan tullut nk. pakolaisien pikakäännytyslaki. Henkilökohtaisella tasolla Ahmadi oli kohdannut ennakkoluuloja työnantajien ja virastojen suhtautumisessa ulkomaalaisiin. Kansainvälisen yhdistyksen Taivaankaari ry:n puheenjohtaja Ella Aho ilmoitti Jyväskylän olevan suhteellisen rauhallinen ja kansainvälinen kaupunki, jossa rasistisia ilmiöitä ei juurikaan ole. Hän kuitenkin muistutti, että asiantila saattaa muuttua nopeastikin, joten koko ajan olisi tehtävä rasismin vastaisia työtä yhteiskunnan eri sektoreilla. Sosiologian laitoksen tutkija Teppo Sintonen muistutti puheenvuorossaan, että rasismi on läsnä arkipäiväisissä asioissa ja on eräs arkiajattelun ulottuvuus. Rasismi on pitkälti mielikuvailmiö, joka pohjautuu Euroopan kulttuurihistoriaan. Rasistinen ideologia lähtee kuvitelmasta, että ihmiskunnassa on biologisperusieisia rotuja, jotka voidaan luokitella ryhmiin. Sintonen muistutti, että ihmisrotuja ei tieteellisessä mielessä ole olemassa. Vilkkaassa yleisökeskustelussa luotiin esiin, että kunnollinen sosiaaliturva, pienemmät tuloerot ja lurvatui peruspalvelut ovat keskeisiä aseita rasismin vastustamisessa. Todettiin myös, että paikallishallinnon tulisi tarttua rasismin ongelmaan aktiivisesti ja ajoissa. Tilaisuuteen osallistujat lähettivätkin kaupunginvaltuustolle adressin, jossa vaadittiin kaupungilta konkreettisia suunnitelmia rasismin ehkäisemiseksi. •
Jyväskylän Ylioppilaslehti 14 15. MARRASKUUTA 2000 Prahassa Ynnä Ry: n. Jyväskylän yliopiston matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan opiskelijoiden ainejärjestön opiskelijat tekivät ekskursion Prahaan 30.9-7.10 tutustuen kulttinir opiskelijoihin. Tekstit perustuvat väljästi tähän matkaan. Se on sinun ongelmasi Kun vaaleatukkainen nuorimies painaa kädessään olevan oluttuopin pitkätukkaisen miehen aataminomenalle, pidätämme hengitystä. Pian ilmassa sataa tuopinsiruja ja verta. Vaaleatukkaisen seurassa olleet skinheadit ryhtyvät sumeilematta hakkaamaan naapuripöydän väkeä. Pubin pihalla pysähdymme miettimään korreloiko oluen halpa hinta matalan turpaanvetokynnyksen kanssa. Pohdinnan tulos on positiivinen. DJ vaimentaa musiikin ja spiikkaa poikkeuksellisesti kappaleen. Ti-titi-tiin kohdalla kädet nousevat tervehtimään Virtasen hiekkamyrskyä ja Karlovy Läznc -klubin väki huutaa kyllösenä. Nelikerroksinen klubi mainostaa itseään Euroopan suurimmaksi. Väite ei varmasti ole täysin tuulesta temmattu. Hienoja puitteita varjostaa kuitenkin turistirysämäisyys. Praha on saksalaistenavien ruotsinlaiva, ja kuusitoistavuotiaat teinipimatsul valtaavat keskustan klubit. Arkipäivät tsekki nukkuu. Paikallisissa menomestoissa ei Karlovy Läznea lukuunottamatta ole juuri elämää. Flegmaattinen tsekki vaivautuu arkipäivänä klubille lököttämään tai imemään viisautta jazztupakasta. Prahalainen palvelumentaliteetti turisteja kohtaan on ihastuttava sekoitus slaavilaista ei-minun-ongelmani ja ranskalaista olct-väärässä-minäolen oikeassa -kulttuuria. Turisti maksaa nelinkertaisen hinnan saadakseen tylyä kohtelua taksikuskilta. Turisti saa ravintolassa väärän annoksen. Tämä kirvoittaa tarjoilijalta kommentin: "Se on sinun ongelmasi." Muutamat asiakaspalvelijat hymyilevät. Rahaa pummaavat narkkarit hymyilevät. Myös ryhävalaan kokoiset leidit, jotka saapuvat tanssittamaan nuoria miehiä ratikkapysäkille aamuyön varhaisina tunteina, hymyilevät. He suorastaan säteilevät nähdessään pullottavan lompakkosi. VESA VALONEN TEKSTI: HEINI LIIKKANEN, VESA VALONEN KUVAT: TERO PELKONEN, JANNE ROPPONEN Ciao, sex? Miljoonakaupungin eritteiden aromit sieraimissani ahtaudun tungoksen läpi metroon, jonka monotoniset kuulutukset osaisin jo papukaijana toistaa Henkäyksenomainen ilmavirta sckoiitaa hiuksiani, anonyymien kanssamatkustajien ilmeettömät kasvoi eivät kerro mitään. Mukulakivien päälle laskettu halkeileva asfaltti säälii Skodan alustaa, muttei pysty peittämään keskiaikaisen kivikaupungin savunkatkuista tunnelmaa. Ikivanhojen rakennusten ja sokkeloisten kujasikermäin pyörityksessä tuntee viimeinkin kokevansa jotakin uniikkia. Ohikulkijaa ei paljon miekannielijä hetkauta, eikä liiemmin ryysyiset huijarikcrjäläiset. jotka saavat palkakseen vain turistin säälin Kaikkialla koiruoholiköörihöyryissään marihuanaa tarjoavia laitapuolen kulkijoita ja vierihoitoaan tuputtavia verbaalisesti lahjakkaita drive-in prostituoituja, joiden mantrana on "Ciao, sex?" tai "Money!". Äkkiseltään voisin kuvata näkemääni alkoholisoituneen ketjupolttajan paratiisiksi. Paikalliset taunopalot ja ansaikoset ovat lakanneet olemasta, heinäladot eivät heilu enää vaan maalta paetaan psykedeelisiin teknoluolun. Maaseudulla vanhukseen törmätessään voi melkein kuulla keppiin nojaavan mielen kiroavan lähestyviä suurkaupungin valoja ja heinäpelloilta elintilaa vieviä tehdaskeskittymiä. Vanhuksen silmistä näkee heijastuksen tuulimyllyn siivistä ja niitä vastaan taistelevasta Don Quijotesta. Pääkalloluolassa alkuasukkaat keittävät turisteja ja syövät ne karvoineen päivineen, ainakin paljon luita siellä on. Tästä ja monesta muusta kuulemma selviää kunhan muistaa hiilitabletit ja huoriin purevan viidakkoveitsen. HEINI LIIKKANEN Kolme rikottua näyteikkunaa ja muutama keskustassa jököttävä betoniporsas. Tässäkö kaikki? Saavumme Prahaan samalla viikolla, kun kaupungissa on pidelty mielenosoituksia Maailmanpankkia vastaan. Kaupunki on pessyt kasvonsa emmekä saa toivomiamme heinämaisia ryhmäkuvia, joissa katukivet lentävät kumiluotien seassa. David Stanovsky, prahalaisen yliopiston opiskelija, kertoo meille, että useimmat prahalaiset opiskelijat seurasivat mielenosoituksia TV:n ja internetin kautta, jotta osaisivat kiertää ne. Stanovsky toteaa, että mediahuomiosta huolimatta valtaosaa asia ei kiinnostanut. Turvonneita irtosormia Praha on yksi vuoden 2000 kulttuuripääkaupungeista. Kulttuuripääkaupunkilogo näkyy metrolippujen selkämyksiä myöten kaikkialla, multa itse tapahtumat tuntuvat olevan piilotettuja. Kiinnostavimpiin kuuluu cafe9.net, yhdeksän kulttuuripääkaupungin muodostama verkosto. Cafe9.netin edustajana Prahassa on nettikahvila No D. Prahalainen syväkurkkumme Karel Vyborny opastaa meitä kapakkagourmet'n saloihin. Paikallinen erikoisuus on viinieiikassa yön yli liotettu \vurstimakkaran puolikas, joka tarjoillaan kylmänä, chilillä ryyditettynä ja sipulin kera. Pötkylät näyttävät litkuissa uidessaan turvonneilta irtosormilta, mutta maistuvat käteville. Pötkylät lienevät harvoja ainutlaatuisia asioita, mitä Prahasta voi ostaa. Runsas turismi on täyttänyt kaupungin keskustan ylikansallisella massakrääsällä tyyliin "1 like the popc cos pope smokes dope" -t-paidoilla. Itseoppineet lipuntarkastajat Prahalaiset yhdistävät sievällä tavalla markkinatalouden lait ja kasvaneen turismin. Metrossa liikkuu itseoppineita lipuntarkastajia, jotka parantavat taloudellista ahdinkoaan sakottamalla turisteja. Viranomaisen kohdatessaan turistia kehotetaan käyttäytymään poikasiaan puolustavan naaraskarhun lailla ja tenttaamaan tältä dokumentteja ja virkamerkkiä nähtäväkseen. Kuten Rentukkaan, ei prahalaiseen opiskelijakapakkaan pistäydy sattumalta. Opiskelijakasarmit löytyvät myllyjärvimäisestä ghetosta julkisen liikenteen viimeisiltä korpimailla. Opiskelijat on rahdattu hostelliin, kerrostalomaiseen yliopistoon, johon on yhdistetty asuntola ja jonka alakerrassa on laajavalikoimainen baaritiski. Luentotauolla voi kaveriporukassa ottaa oluen tai monta. Pyhän Vituksen katedraali Praha on taiteesta, arkkitehtuurista ja kulttuurista kiinnostuneiden mekka. Kaupunki ja monet sen monumenteista ovat kansainvälisen. YK.n alaisen järjestön UNESCO:n listalla. Katukuvassa näkyy harmoninen sekoitus monia historiallisia tyylisuuntauksia. Kuuluisalla Charlesin sillalla on taikauskoisilla turisteilla tilaisuus koskettaa tarunomaista patsasta. Kerrotaan, että sen läppääminen tuo onnea tai matkaajan uudelleen Prahaan. Astronomiset kellot houkuttelevat sekä turisteja että tilaisuuttaan kärkkyviä taskuvarkaita vanhan kaupungin aukiolla. Aina tasatunnein, kellojen lyödessä, mekaaniset apostolit liikkuvat kellotornin ikkunan edessä ja samalla lompakot vaihtavat omistajaa. Samaa bisnestä harjoitetaan ahkerasti Linnanvuorclla, jossa on pyhän Vituksen, Tsekinmaan suojelupyhimyksen, katedraali ja huikean kauniit maisemat alas kaupunkiin. •
Yksinäisen miehen blues Jyväskylän Ylioppilaslehti 1 4 I S . MARRASKUUT* 2000 pianissimo Teemu Hirvilammi: Asun koiran kanssa radan varressa. Sammakko 2000. Teemu Hirvilammi näyttää uusimmalla kokoelmallaan taivaan merkit kaikille niille, joiden mielestä runon pitää olla jotakin ylevää ja kohottavaa. I lirvilammi kirjoittaa yksinäisen miehen hajallaan olevasta elämästä suoraan ja kaunistelematta, eritteitä ja hajuja säästelemättä. Avioerot, alkoholismi, mielisairaalat ja poliisit kuuluvat kuvastoon yhtä saumattomasti kuin yksinäiset illat lintujen kanssa. "Md oon pellavapipopaä, keski-ikäinen paska, /jonka naiset jättää, peilaa, pilaa koirana." Lopputulos ei kuitenkaan ole masentava. ei vähääkään. 1 lirvilammin teksti nousee juuri siksi, ettei se pyn etsimään mitään sopuratkaisuja eikä liittämään kirjoittajan kohtaloa johonkin kaukaiseen mytologiaan, ja hakemaan näin lukijalta hyväksyntää. Ilmaisun suoruus ja välittömyys ovat tarpeeksi voimakkaita pitämään kokoelman reippaasti plussan puolella. Hirvilammin arkailemattomuus sanoa sanottavansa voittaa puolelleen, vaikka ei ihailisikaan rappiota ja viinanhuuruisia kohtaloita. 1 lirvilammi sanoo: "Kaikki mitä minulle tapahtuu voidaan yleistää." Juuri tästä on kyse. Jokainen voi pitää kirjoittajaa keikasta pudonneena, viinaan ja naisiin menevänä haaveilijana. Ei mitään suuna filosofista argumenttia eristyneisyydelle. Mutta silti runojen edessä näillä asioilla ei ole mitään merkitystä, niin rehellistä teksti on. Hirvilammi ymmärtää itsekin tilanteen, ja siitä syntyy kokoelman syvällinen huumori. "Me dallataan kuset ja paskat housuissa hoitoon. / Me idät riisutaan ja pestaan. Pihalle ajaa musta auto. I Meidän on mentävä ja tultava kiuruna, uutena I ihmisenä, joka lupaa ettei koskaan enää. Me I perustetaan taidekerho. Hoitajat rakastaa meitä. I Ne ottaa sydänfilmejä ja pesee meidän selät. Ne / sanoo et te ootte niin mukavia, alkakaa vetää." Hirvilammi ei myöskään sorru yksi-ilmeiscen raportointiin. Teksti loikkii yllättävien assosiaatioiden seassa luonnollisen vapautuneesti. Välillä runot muodostuvat psykedeelisistä tilannekuvista, jotka monimielisyydessään ovat mainioita. "Kolmekymmentä vaahteranlehteä heiluu / minä nuolen klitoristasi / työnnän kieleni jäätyneeseen metalliin I kultaloimiphnsessan veltot kädet heiluvat autonjousicn alta spraymaalisumussa." Seppo Lahtinen on tehnyt miehen työn ottaessaan Hirvilammin talliinsa. Sammakko alkaa olla mielenkiintoisin kustantamo koko maassa. Lahtinen voi kylläkin olla oikeassa epäillessään. että Hirvilammen uusin ei nouse palkintoraatien suosioon rankkuutensa takia. MIKA NYKÄNEN Kevytrunoutla Turusta Vesa Niinikangas: Siniyöt Enostone 2000 Kaikille Jyväskylän yliopistolla aikaansa viettäneille Vesa Niinikangas on tuttu hahmo. Kulttuurintuikimus-lehden päätoimittaja ja entinen kirjaston julkaisuyksikön johtaja on muuttanut Turkuun itsenäiseksi kustantajaksi ja runoilijaksi. Kustannysyhtiö Enostone on julkaissut vuodessa useita runokokoelmia ja tietokirjoja. Viimeisimpiä tuotoksia on toimitusjohtajan kolmas runokokoelma Siniyöt. Niinikangas aloitti runoilijan uransa leikkisällä pseudobiografialla Leo Bardin elämästä. Siniyöt ei ole niin leikkisä vaikka vakavaksi se heittäytyy harvoin. Yleissävy on huvittuneen melankolinen, kuorrutuksena romanttisia hetkiä. Niinikankaan syöksyt tunteiden aallokkoon tehdään aina pelastusrengas kainalossa. Runoilija ei halua paljastaa kaikkea vaan poikamainen kujeilu peittää suurimmat salaisuudet. "Kapakassa kaunokainen I kuiskaa puhelimeen. IJumalani, jos olet, I loihdi minut korvaksi." Välillä Niinikangas vakavoituu vähäeleiseen huomioon: "Kun kaupunki levittiin maan tasalle I se muutti ihmisten miehin". Tai: "Kun palaan käytävälle I olen kateissa. I Poikaa ei näy, I nainen on mennyt. I En löydä vaunusta merkkiä I joka viittaisi minuun." Vakavuutta olisi kokoelmaan kaivannut hiukan enemmän. Nyt muistelmat ulkomaanmatkoilta, kapakassa koetut yhteisyyden hetket ja romanttiset haaveet korostuvat ehkä liikaa. Kokoelman päättävä rakkausrunojen sikermä loppusointuineen on hauska, mutta ei jätä juurikaan pureksittavaa. Toisaalta Niinikangas välttää suomalaisen raskauden. "Sävelmän / sulle sähkötän I rannalta yön: I ninon rytmiä I sydämeni lyö." Siniyöt on mukava kirja. Se ei vaadi valtavia ponnisteluja lukijaltaan. Niinikankaan tarjoilemat huomiot ja välähdykset saavat hyvälle tuulelle ellei periaatteelisista syistä vastusta keveyttä runoudessa. MIKA NYKÄNEN Kovasti odotettavissa Ha Jin: Odotus (Waiting) Suomentanut Leena Tamminen WSOY 2000 Ha Jinin Odotusta esitellään avioliittoromaanina, jossa kiinalaismies yrittää saada eron vaimostaan joka kesä kahdeksantoista vuoden ajan. Kun teos vieläpä alkaa kuvauksella aviomies Lin Kongin ensimmäisestä eroyriiysmatkasta kotikyläänsä, niin helposti tulee katumus lukuvalintansa suhteen. Ei kai kirjassa vain puuduttavasta kerrota niistä kymmenistä eri kerroista, jolloin Lin Kong hakee avioeroa? Siinä ei olisi kyllä mitään järkeä, sillä tämä Ha Jinin esikoisteos rankattiin viime vuonna Yhdysvalloissa vuoden parhaaksi romaaniksi National Book Award -palkinnolla. Odotus osoittautuu kuitenkin vahvaksi kuvaukseksi kiinalaisten arkielämästä. Lin Kong työskentelee lääkärinä armeijan sairaalassa ja on siellä rakastunut sairaanhoitaja Manna Wuhun. Maaseutuasunnossaan Lin Kongilla on oikea vaimo ja tytär. Kerran vuodessa lomallaan hän käy Hanhikylässä ja saa vaimonsa mukaan oikeustalolle, mutta joka kerta vaimo peruu erolupauksensa. Sairaalassa Manna Wu odottaa uskollisesti. Hän ei juurikaan tapaile muita miehiä, vaikka hänen ja Lin Kongin suhde onkin vain toverillinen. Sairaalaystävien täytyy siis odottaa parikymmentä vuotta, ennen kuin he pääsevät virallistamaan suhteensa. Kiinalaisena upseerina Lin Kong saa eron automaattisesti. ilman vaimonsa lupaakin, 18 vuoden jälkeen. Näin pitkä odotus kuulostaa epäilyttävältä; tästä huolimatta Ha Jinin romaanissa on realistinen tunnelma. Teoksessa ei surkutella kenenkään tilanneita erikseen. vaikka monella päähenkilöllä on vaikeaa elämässään. Ilosia tunnelmia sen sijaan esitellään hyvinkin tarkasti ja empaattisesti. Niitä riittää Lin Kongin elämässä muulloinkin kuin juhlapäivinä tai erikoisissa illanvietoissa. Kiinalainen kulttuuri tulee hyvin esille näissä tilanteissa. Sisälsivätpä nämä kohtaukset sitten fiktiivisiä elementtejä tai eivät, ainakin ne ovat lämpimästi kerrottuja ja romaaniin pääsee kunnolla uppoutumaan. Lukemista häiritsevät ainoastaan suomalaisten suuhun vaikeasti sopivat kiinalaiset erisnimet. Tekstissä on paljon lyhyitä ja hassunkuuloisiakin nimiä kuten Geng Yang, Shuyu, Ming Chen ja Pingping Ma. Lin Kongin tapaamisia Manna Wun kanssa on kuvattu kirjassa herkästi. Silti miehestä tuntuu, että hän ei tunne tarpeeksi intohimoa ei edes saatuaan aviovaimoksi kauan odotetun rakkaansa. Manna VVu on vanhentunut, ja hänen terveytensä on heikentynyt, mutta hän kyllä jaksaa rakastaa aviomiestään ja omaa elämäänsä. Se kyllä on tarpeenkin: avioerokaan ei lopeta odotusta. ANNAKAISA VAARANIEMI KSEK esittäytyy ranskalaisleffoin Uutukainen Keski-Suomen Elokuvakeskus (KSEK) ry. esittäytyy jyväskyläläiselle yleisölle 'minisarjalla uusia ranskalaisia elokuvia 23.-25. marraskuuta Bio Elohuvissa. KSEK ry. on tänä vuonna perustettu yhdistys, jonka tavoitteena on edistää elokuvakasvatusta ja muutoin tukea audiovisuaalisen alan kehitystä Keski-Suomesisa. Tapahtuman ohjelmassa ovat Olivier Ducastelin ja Jacques Martineaun ohjaama, AlDS;sta musikaalin keinoin kertova Jeanne et legaiconjormidable .Jacques Audiardin film noir -muunnelma Regarde les hommes tomber, Catherine Corsinin pikkukaupunkikuvaus Les amoreux sekä Fredric Kalmin Bar les trails. Elokuvissa on englanninkielinen tekstitys. lisätietoja ja varauksia voi tehdä KSEKJta. puh. 62.4 815, sähköposti: kseiokuvakeskus@jkt.fi. Ahosen oravakuvalle tunnustusta Luontokuvaaja Hannu Ahonen sai orava-aiheisella kuvallaan loisen palkinnon BBC: n ja Lontoon luonnonhistoriallisen museon järjestämässä luontokuvakilpailussa sarjassa urbaani luonto. Kilpailua pidetään yleisesti maailman arvostctuimpana luontoaiheisena valokuvamittelönä. Tästä kertoo muun muassa tänä vuonna lähetettyjen kuvien määrä, 20000 kappaletta. Jyväskylän maalaiskunnassa asuva Ahonen tallensi palkintokuvansa talvella jääkukkien koristelemaa ikkunan läpi, ja siinä näkyy oravan kyyristelevä hahmo. Urbaani luonto -sarja oli yksi kilpailun kahdestatoista sarjasta. Koko kilpailun voitti orankiemoaja tämän poikasta esittävän kuva. Toisena suomalaisena palkittiin Kari Reponen. Hänen näätäkuvansa sijoittui toiseksi nisakäskuvien sarjassa
[öhnöpruut Jyväskylän Ylioppilaslehti 14 19. MARRASKUUTA 2MQ EEVA LEINONEN fevn Leinosen AimenMnen sonmokko jukoisloon uusintona ensimmäisellä jotMmdh toimituksessa tapohtvneen kömmähdyksen tokio. Armenialainen sammakko Mikäs toi on? Armenialainen sammakko. Armenialainen sammakko? Joo. Armenialainen sammakko. Mä sain sen viime viikolla mun isältä. Onks se Armeniassa? -Joo. Rauhanturvajoukoissa. Onks siellä rauhanturvajoukkoja? No mitä se siellä muuten tekis? -Moi. No moi, mitäs kuuluu? Mitäs tässä Sain isältä konin Armeniasta. -Näytä. Hieno. Mielenkiintonen postarL Joo. Isa valkkaa ne aina tarkkaan. Ihanku tää ois käytetty. Isan piti irrottaa se, ku se meni eka väärin päin. Tää on leimattu eilen. Tullu tosi nopeesti. -Joo, isä laittaa ne aina pikana. Eiks Armenia oo aika kaukana? Isä on rauhanturvajoukoissa. Se voi lähettää ne niin nopeesti ku se haluaa. Kuule Paavo... Musta tuntuu, että... Tää on leimattu Kuopiossa. Moi, onks Paavo kotona? i On se tuolla. Tekee läksyjä. Voiksa pyytää sen ovelle? Kuule... No, odotas vähän.— Kuule, ei Paavo nyt tule. Paavo on vähän kipee, vilustunu. Mitäs jos tulisit huomenna uudestaan? Moi, sä oot kuitenk koulussa tanaan? Miksen olis? Eiks sun pitäny olla kipee? Mistä sä niin päättelet? No ku mutsis sano. Vai nii se sano. Lähetsä mun kaa kattoo sitä matsii? En tia. Äiti sano, et isä tulee ehkä käymään. Lomalle. -J ust siilo ku on se matsi? No eiks oo hei vähän tärkeempää nähä omaa isäänsä ku mennä kattoo jotai matsii? No mites isää? -Hyvi. Joks se lahti takasi? Takasi? Minne? No sinne Armeniaan tietysti. -Joo. Lahti se. Oliks sillä se lätsä päässä? i -Mikä lätsä? -No baretti tietysti, kaikilla rauhanturvaajilla on semmone. i -Joo oli. Kuule Paavo... -No? Ei mitään. Mitä? Sano nyt ku kerra alotit. Onks sun isäs oikeesti Rauhanturvajoukoissa? — Paavo? j Mitä sä nyt? Mitä vitniu sä juokset mun perässä!? Jätä mut jo rauhaan! Onks Paavo? -Ei. Se lähti — Oon mä. Tuu vaan sisään; Onks toi sun isäs? -Joo. Se on vanha kuva. Sen piti lähettää uus, semmone, ; niissä sillä on päässä baretti, mut ei se lähettäny Soitatsä rumpuja? -En. Noi on vaan koristeena tossa. Soitan mä. Saaks mä kokeilla? ENo kokeile. Missä muute se sun armenialainen sammakko on? Kuoli. Kissa tappo. Sitä paitsi ei se ollu armenialainen. Älä. Mikäs se sitte oli? Ihan tavalline sammakko. Mä löysin sen kellarista. Julkisia Todellista klassikkofilmiä ei aika haalista. Elokuva-arkiston esityssarjassa 15.11. nähtävä Billy VVilderin kitkerä mediasatiiri Tuhansien silmien edessä (USA 1951) on tänään pa ajankohtaisempi kuin ensi-illassaan puoli vuosisataa ien. Samoin tanskalaisen Carl Th. Dreyerin mykkä draama Jeanne d'Arcin kärsimys (Ranska 1928) tarjoaa upeine lähikuvineen edelleen syvästi vaikuttavaa elokuvakerrontaa. Tämä elokuvahelmi tulee esitysvuoroon 22. marraskuuta. Tuhansien silmien edessä -elokuvan päähenkilö Chuck Tatum (Kirk Douglas) on kyyninen, tusinan päätoimittajan ulos potkima lehtimies, joka henkensä pitimiksi tekee töitä pikkukaupungin sanomalehdelle Uudessa Meksikossa. Tatum törmää sattumalta elämänsä juttuun: erään syrjäkylän kahvilanpitäjä on jäänyt loukkuun luolan katon romahdettua hänen niskaansa. Häikäilemätön Tatum ryhtyy oitis tehtailemaan aiheesta human interest -juttuja, joilla hän uskoo lunastavansa pääsyn tähtitoimittajien kastiin Samalla hän pyrkii pitkittämään sensaatiota ja kasvat maan lehtensä myyntiä viivyttämällä pelastustöiden etj mistä. Tässä hän hakee apua kahdella sukulaissu-lultaa vaaleihin valmistautuvalta paikalliselta sheriffillä ja henkitoreissaan olevan miehen tympääntyneeltä vaimoltaSSensaationälkäisiä ihmisiä tulvii pikkukylään mutta heille sirkushuvi kelpaa vain niin kauan kuin esityksen tähti pysyy hengissä. Carl Th. Dreyerin käsikirjoitus elokuvaansa Jeanne d'Arcin kärsimys pohjautuu Rouenissa vuonna 1431 pidetyn oikeudenkäynnin muistiinpanoihin. Syyteltynä on 19vuotias maalaistyttöjä sotajoukkojen johtaja Jeanne d'Arc, jota inkvisiittorit yrittävät narauttaa harhaoppisuudesta. Dreyer on tiivistänyt tapahtumat yhteen päivään, jonka aikana arvoisat kirkon miehet pyrkivät kuulusteluin ja kidutuksin saamaan tytöstä irti sopivan tunnustuksen. Hei rojen lopullisena päämääränä on taata kansan kannatus tarjoamalla sille viihdettä rovion äärellä. Dreyer luottaa kerron nassaan lähikuvien voimaan. Vahvimmin katsojan mieleei porautuvat elokuvan pääosassa nähtävän Maria Falconettin kasvot Ne heijastavat unohtumattomalla tavallanuoren naisen mielen liikkeitä, pelkoa, uskoa ja kärsimystä. MARKUS L A M L Elokuva-arkiston esitykset kaupunginkirjaston Minnansalissa keskiviikkoisin klo 18.00. Jussi Parviainen: Akka. Ohjaus: Eino Airo. Jyväskylän ylioppilasteatterin esitys Ilokivessä 6 . 1 1 . (ensi-ilta 3.11.). Nelikymppisellä Jyväskylän Ylioppilasteatterilla on juhlavuotensa näytelmissä väkivaltainen leima. Viimeisimmässä eli Akka-näytelmässä terrorisoinnin kohteena on päähenkilön oma perhe. Voimaa käytetään niin sanoissa kuin teoissakin. Sanat taitavat kuitenkin puhua tässä Jussi Parviaisen käsikirjoittamassa näytelmässä enemmän kuin itse akti siis katsojan kannalta. Hassua on, että itse tarinassa käydään läpi suomalaisen perheen arkea, mutta siinä kulisseissa ei todellakaan pelasteta ketään puhumalla. Jokaisella henkilöllä on kuin oma monologinsa, päämääränä suorittaa tehtävä loppuun. Paljon ei toiminnallisesti kyllä ehtisikään tapahtua, sillä Akassa setvitään yhden yön aikana tapahtuvia juttuja. Salli-akka (Kirsi Biskop) tavoittelee kostoa. Hän haluaa kostaa perheen jättäneelle miehelleen oman kärsimyksensä. Aseinaan hän käyttää lapsiaan, joille koti tuntuu lähinnä hullujen huoneelta. Biskop vetää roolinsa akkana väkevästi. Hänen esityksessään on kaikki mahdolliset paljastukset, vain ripsivärin leviäminen puuttuu. Heikon ihmisen katkeruus kääntyy akassa vihaksi ja kauheiksi teoiksi. Miesystävä Turon (Antli Viitamäki) rooli jää runsaasta esilläolostaan huolimatta kalpeaksi akan rinnalla. Pientä komiikkaa hän kuitenkin saa aikaiseksi muuten vakavassa näytelmässä. Hauskoja ovat etenkin Sallin äidin (Elli Unger) ja Turon kohtaamiset. Huumoria tuo näytelmään erityisesti Sallin poika Jusa (Tomi Välimaa) ystävänsä Markun (Juha VVirman) kanssa. Teini-ikäiset pojat ovat löytäneet toisistaan sielunystävät myös seksuaalisella tasolla. Kolmesta sisaruksesta juuri Jusalla on näkyvin rooli näytelmässä. Esillä ovat hyvin teinipojan ilon ja surun hetket, joista jälkimmäiset ovat osin peilausta koko perheen ahdistuksesta. Herkkää ihmisiä esittävälle Välimaalle sopii puukkokin käteen omassa roolissaan. Niin Markku kuin Turokaan eivät pysty auttamaan akan perhettä, vaikka hyviä ystäviä ovatkin heille. Pienin sisaruksista (Sari Tikkanen) ei juurikaan puhu, mutta kertoo säikähtyneillä ilmeillään missä mennään. Isosiskollakin (Hanna Kervinen) on ouloja taipumuksia. Akka haluaa miettiä juttunsa rauhassa perheen sisällä. Roolien yksilöittäminen ei silti merkitse ryhmädynamiikan puuttumista; jännitteitä löytyy jopa pojan homoystävän ja äidin ystävättären (Suvi-Jonna Mykkänen) väliltä. Akka purkaa jännitteensä yksin. Hän luulee auttavansa läheisiä teollaan, ja vaikka pikku-Kirsti alkaakin lopussa taas puhua, niin oikeassa elämässä akan teko ei pitkään auttaisi. ANNAKAISA VÄÄRÄNIEMI
JrväskfUm YlioppiUsleJrti 14 IS. MMMSKMT* » I M naurua niille TEKSTI: TUOMAS TIRKKONEN KUVA: ILKKA KESKINEN Hingun päärooleissa esiintyvät Antti Lounialn (Mestari) ja Salla Keskinen (Laura). Valta, ihmisen ahneus ja erilaiset riippuvuudet ovat ajankohtaisia aiheita aina, mutta nykyisin ne tuntuvat erityisen korostuneilta. Näihin aiheisiin pureutudaan Jyväskylän Kansannäyttämön näytelmässä Hinku. Kirsi Marttisen kirjoittama ja Annu Sankilammen ohjaama teos sai ensi-iltansa 4. marraskuuta. Hinku sijoittuu stripparikapakkaan, jota hallitsee itsevaltaisin elkein Mestari (Antti Louniala). Nuori, huonosta itsetunnosta kärsivä Laura (Salla Keskinen) ihastuu rehvakkaaseen Mestariin, mutta joutuu katkerasti kokemaan tämän petollisuuden. Mestarin hovi pyörii saman valheellisuuden ja teennäisyyden ympärillä kuin herransakin. Lopulta Mestari kuitenkin sotkeutuu omiin valheisiinsa. Alkuja loppukohtaukset sulkevat näytelmän kehäksi, joka jättää katsojan miettimään, valitsevatko ihmiset entisen Mestarin tilalle aina uuden, vai jätetäänkö mestareille viimein jäähyväiset. Puhuttelee muttei alleviivaa Hinku käsittelee vakavia aiheita, mutta on monin paikoin varsin hauska näytelmä. Teatterilaiset itse luonnehtivat mustan huumorin vahvasti sävyttämää Hinkua aikuisten saduksi ja ylistykseksi rappiolle. "Näytelmä kertoo ihmisen ahneudesta ja itsekkyydestä. Tämä on tarina vallankäytöstä, groteskisti tyylitellen", määrittelee ohjaaja Annu Sankilampi. "Tätä juttua on joutunut miettimään aika paljon, muutenkin kuin teatterin kannalta. Tämä näytelmä kertoo niin sairaista ihmisistä, että kun näin käsiksen ensimmäistä kertaa niin sanoin etten koske tähän pitkällä tikullakaan", Mestaria esittävä Antti Louniala sanoo. Näyttelijäporukan kerrotaan kasautuneen yhteen erinäisten sattumien kautta. Osansa joukkoon tuo musiikkiryhmä. Musiikki on Hinkua varten sävellettyä ja myötäilee kohtausten tunnelmia parhaimmillaan hykerryttävän hauskasti. "Halusin ohjata tekstin, jota ei aikaisemmin ole tehty. Olen lyhentänyt tekstiä aika paljon ja sovittanut sen tälle porukalle sopivaksi", kertoo Sankilampi. Sovitus 11 -henkiselle ryhmälle on ohjaajan mukaan ollut työlästä, mutta samalla iso porukka on ollut myös voimavara. Näyttelijöistä useimmat ovat ensikertalaisia; vain kolmella on pitempi tausta harrastajanäyttelijöinä. Hinku on samalla Sankilammen lopputyö teatteriilmaisun ohjaajantutkintoa varten O u t o k u m mun oppimiskeskuksessa. Kuten näytelmän katsomalla voi todeta, ei tarinan opetuksia anneta valmiina, vaan niiden pohtiminen jää katsojalle itselleen. "En halua pilata katsojan kokemusta antamalla valmiita vastauksia", ohjaaja toteaa. • Hinku. Käsikirjoitus Kitsi Marttinen, ohjaus ja sovitus Annu Sankilampi. Jyväskylän Kansannäyttämö, Vehkakatu I . Esitykset 15.11., 17.11., 18.11 ..22.11., 24.11. ja 25.11. klo 20. liput 40 mk. juttua on joutunut miettimään aika paljon, muutenkin kuin teatterin kannalta. kertoo niin sairaista lcd*ifuk<ev\ koi*»*3;a;v\e.w Satuako bongaamaan lokakuun viimeisenä viikonloppuna Seminaarinmäellä erähenkisiä huivikauloja tai kutistuneiden sirkustelttojen näköisiä rakennelmia? Osuiko silmiisi pari saunajakkarasta taistelevaa tenavaa? Rohkenit ehkä tiedustella, keitä nämä savunhajuiset hiipparit oikein ovat. Jaa, vai että partiolaisia. Mutta mitä solmumaakarii tekevät yliopistolla, sen sijaan että olisivat suunnistaneet tavalliseen tapaansa kohti huitsin nevadaa? Asian takana ovat Jyväskylän opiskelevat partiolaiset (JOPA), jotka saivat tehtäväkseen järjestää keskisuomalaisille partiolaisille yhteisen tapahtuman. Partiolaiset haluttiin siirtää pöpeliköistä ihmisten ilmoille keskelle kaupunkia näkymään ja loimimaan. Niinpä 150 partiolaista 7-vuotiaasta ylöspäin karkasi palvelunhaluisena kaupungille pakkaamaan ostoskasseja, tankkaamaan autoja ja kiillottamaan kenkiä. Saattoipa joku taluttaa sen kuuluisan mummonkin kadun yli. Kaupungilla heiluvat partiolaiset eivät taida olla ihan jokapäiväinen näky Avuliaat huivikaulat saattoivat herättää ihmisissä hämmennystä hyvä teko päivässä -slogan on jo tainnut unohtua. Myös kamiinatelttaparvi kampuksen kentällä keräsi kummastelijoita. Laumalla ulkomaalaisia opiskelijoita oli ehkä eniten huuli pyöreänä, kunnes yksi heistä huomasi telttojen katosta esiin pistävät kamiinahormii ja oivalsi: "Aaah, sauna in a tent!" Ohjelmassa oli lisäksi aarteenetsintää huonekaluilla sekä kokkisotaa Ilokivessä. Tapahtuman Aikalisä-nimi viittasi lauantaiyön ylimääräiseen tuntiin, jonka ajaksi koko lössi herätettiin siirtämään kelloja ja seikkailemaan ympäri öistä Seminaarinmäkeä. Pikkupakkasista huolimatta partiolaisilla oh yöllä kamiinateltoissaan lämpimät oltavat ainakin mikäli kipinämikot pysyivät valveilla. Jopalaiset selvisivät mittavan tapahtuman järjestämisestä puhtain paperein, vaikka työtä oli riittämiin noin 30 aktiivijäsenelle. Opiskelijoiden odotettiin tuovan partiotapahtumaan uusia ja tuulettuneita ideoita, ja iällä kertaa partiolaisten toiminta olikin tavallista urbaanimpaa. Ohjelmassa ei ainakaan ollut solmujen opettelua. Paitsi suurempia projekteja JOPA:n toimintaan kuuluu kämppäretkiä ja vaelluksia. Tämän talven villitys on säännöllinen avantouinti, ja ensi kesäksi on sunniiteilla kullanhuuhdontareissu Lemmenjoelle. JOPAlaisia on lähes kaikissa tiedekunnissa. Toimintaan ovat tervetulleita mukaan kaikki tenttikirjojen kuluttajat aiempaan partiokokemukseen tai -kokemattomuuteen katsomatta. ELINA RANTANEN
11+avfVkuf.l * . . » * « • • i , • • i « % » • i irtfremeJr-tä .ios ko-fonasi on Kestel-lSPtJ, siihen kannaffaa nvf o+faa TasaTaksa-palvelu. 6 l i arkipäivisin I klo I7-O7 in+ernefin käyffö maksaa kiinteän summan, 179 mkAk. .ia viikonloppuisin TasaTaksa on voimassa läpi vuorokau4en. YWen Illan n-e-f+ailun himaksi •\ru\ee a\\e. 6 m\c! Kysy TasaTaksan ja internet-operaattorisi s o i f f osarjanumeron yhteensopivuudesta ilmaisesta numerostamme 0000 9*5 7 ^ {ai lue lisää Kestelin www-sivuil+a www.kestel.fi TasaTaksan lisäksi ISDl^-asiakas maksaa n o r m a a l i t p e r u s ja puhelumaksut. TasaTaksa-palvelun k y t k e n t ä 5 mk. VHnnat alv. 22%. Myös kaikki Kestel-palvelut. Maa/lma tarvt+s&e asiantuntijoita Asemakatu 4 puh. 010 2632 700 av. ma-pe 9-18, la 10-15; Ahjokatu 13 puh. 010 2632 720 ja Äänekoski Torikatu 1 puh. 010 2632 850 av. ma-pe 9-17, la 10-14. Ravintola Pizzeria KONOSEUA Väinönkatu 9 C 2. kerros, puhlelin (014) 617 762 OPISKELIJAKORTILLA PIZZAT 2 , KEBAT 2 5 , NOUTOPÖYTÄ M a P e 1 3 °1 5 La-su 10.30-17.00 Syö niin paljon kun j jaksat 3 3 • " l ^ i t n l n o n in at i a kebebliha, pizza, riisi, ranskalaisetperunat ja monipuolinen salaattipöytä + 1 lasi juomaa (meillä myös tupakka osasto) $ Suljin puhelimen ja olin hieman hclpoltuncempi. Lapsilla ei olisi enää hätää. Ilsesiäru en tiennyt Voisilleko tehdä minulle pienen palveluksen, vanhus kysyi samalla kun ohitti kaksi rekkaa yhteen menoon. ...jatkuu seuraavassa numerossa Kopiot itsepalveluna: Hyvät palvelut: • joustavasti ja nopeasti • gradujen sidonta ja kansitus ilman jonotusta • värija mtistavalkotulostus • toimivat koneet • värija mustavalkokopiot • opiskelijaystävälliset hinnat • julisteet ja posterit Kaupfuiktilu 3 401 OOJyväskylä Pub. 675 133 Fox 675 343 Q VALO S Suolahteen Nyt sinulla on mahdollisuus aloittaa uuden kotisi rakentaminen upean Paatelan kanavan läheisyyteen. Suolahden kaupungin omistamat tontit sijoittuvat Kanavaharjun lounaisrinteeseen, josta avautuu kaunis näkymä Kuhnamojärvelle. Alueelta on matkaa sekä Suolahden että Äänekosken keskustaan noin 5 km. Koko asuntoalueen kadut ja kunnallistekniikka valmis. Aivan rannan tuntumassa vielä tontteja vapaana. Käy tutustumassa!! Reilut tonttikoot 1200 3000 m 2 . Edulliset tonttien hinnat 30 00060 000 mk. Myös vuokrausmahdollisuus (5 % myyntihinnasta/vuosi). Alueella myynnissä myös UPM-Kymmene Oy:n omistamia tontteja. H I V V S ^ j • « * T i ' ' • ' T 4 l i , r l t ;;i '••'.• ' *• '' :U ' " ^ 3 W * v T Ml Kuva: Kuvapalvelu Nouda tonttiesite kaupungintalolta, Hallintokatu 4. Esitteestä löytyy myös tiedot kaupungin muista vapaista tonteista tai soittele (014) 574 3285 Leena Sorri, (014) 574 3283 Teppo Nikkilä. UPM-Kymmene Oy:n omistamista tonteista saat lisätietoja aluepäällikkö Jouko Heikkiseltä 0400 374 117. W O KOTIKESKUS Rakenteilla olevia asumisoikeuskohteita: ASO/Järveläntie 32 Jyväskylän mlk, Jyskä 4 H+K+S 99,0 m 2 Valmistuvassa rivitalossa on 18 saunallista huoneistoa. Arvioitu valmistumisaika 31.12.2000. Huoneistot m 2 4 h+k+s 99.0 Vesimaksu 60.-/hlö/kk Asomaksu Vastike n. 112.300,n. 3.851,ASO/Valssikuja 5 Jyväskylä, Kekkola 4 H+K+S 85.0 m 2 3 H+K+S 72.0 mValmistuvassa kerrostalossa on 23 saunallista huoneistoa. Arvioitu valmistumisaika 01/2001. Huoneistot m 2 3 h+k+s 72.0 4 h+k+s 85.0 Asomaksu Vastike 87.0OO-89.2IX) n.2.90O-3.1C 102.000 n. 3.500-3.* Vesimaksu 60,-/hlö/kk ASO Tiedustelut: VVO-kotikeskus. Väinönkatu 7,40100 Jyväskylä A C T T V n V T / ^ V T f \ V T a l 3 a Koivunoksa puh. 020508 4172, Lahja Lehmonen puh. 020508 4171 A j U I N I N U 1 U I Fax 020508 4175, E-mail: tarja.koivunoksa@vvo.fi TURVALLISTA ASUMISOIKEUSASUMISTA T o i m i s l ° a v o i n n a n 13 " 1 '. lo "Pe 8.30-14.00, ke 10.00-17.00