T@INEW SIVU 1 4 « 9 8 p ä ä k i r j o i t u s I S . 1 1 . 1 9 9 8 Viime hetki lyö, älä lannistu, vaikuta! Ylioppilas, vielä ennätät äänestää, vaikkapa tämän Jylkkärin inspiroimana. Nyt ylioppilaskunnassa tarvitaan esille piiloenergiaa, uusia näkemyksiä ja vallankumousta. Älkää uhkailuistamme huolimatta jättäkö äänestämättä, vaan valitkaa ehdokas, jolla on ideoita, visioita ja alkuvoimaa uuden pontevamman ylioppilaskunnan rakentamiseksi. Puristakaa ehdokkaistanne irti konkreettisia vastauksia konkreettisiin kysymyksiin. Herättäkää ylioppilaskunta unesta, sillä teillä on valta etsiä ehdokkaista ne, jotka eivät ajaudu jyrän rattaisiin, vaan vuodattavat uutta verta ukkoutuneen tilalle. Teillä on vielä mahdollisuus, tehkää JYY:stä opiskelijoiden ylioppilaskunta! U L L A L I P S A N E N Todellisuutta ihmeellisempää Tietokoneella on onnistuttu luomaan todellisuus, joka mullistaa tutkimusta sekä opetusta. Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksella on pieni musta huone, jossa näkee kolmiulotteisena mikroskooppisen pienen molekyylin tai jättimäisen" galaksin. Ihminen voi seistä huoneessa ja kävellä sisälle ilmassa keijuvaan heijasteeseen, eli päästä sisälle vaikkapa molekyyliin ja liikutella sen rakenteita. Kyseessä on tekotodellisuuslaboratorio Holvi, joka saa 300 neliömetrin lisätilat Jyväskylän uudessa inhimillisen teknologian keskuksessa. Laboratorion virtuaalimaailmaa kehitelleet tutkijat uskovat, että tekotodellisuus tulee muuttamaan teknologisten alojen lisäksi humanististen aineiden tutkimusta ja opetusta. Tekotodellisuuslaboratorion toiminta ei jää pelkästään kolmiulotteisen kuvan luomiseen. Kehitteillä on myös äänimaailma, jolloin molekyylin heijaste saadaan kuuluville. Huikein idea on tuntoaistin käyttäminen virtuaalimaailmassa. Tällöin esimerkiksi molekyylin sisällä seikkaillessa joitain osia voi tunnustella ja liikutella. Tekotodellisuuden luojat väittävät, että uusi oppimisja tuikimisympäristö voi korvata osittain esimerkiksi tylsän kemian tenttikirjan. Tekotodellisuudesta hyötyy tiedeyhteisön lisäksi teollisuus, sillä perinteisenä käsityönä tehtäviä pienoismalleja voidaan ainakin osittain korvata virtuaalikuvalla. Todellisuus on siis todellisuudessa muuttumassa. Tiede luottaa yhä enemmän tietokoneisiin, jotka rakentavat todellisuutta niille syötetyn informaation avulla. Silti tutkijat korostavat edelleen, että kone on vain väline. Kaikessa kiehtovuudessaan tekotodellisuus on pelottava. Se luo kuvitteellisen maailman, jonka malleja käytetään yha enemmän arjessa. Tällöin ei enää luoda olemassa olevasta virtuaalimaailmaa, vaan virtuaalimaailmasta jotain olemassa olevaa. U L L A L I P S A N E N a l a i k k Jyväskylän Ylioppilaslehti on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu, joka ilmestyy yliopiston lukukausien aikana. 16 kertaa vuodessa. Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri: Paula Rouhiainen p. 1 4 6 7 226 Toimitus: Jyväskylän ylioppilastalo, Keskussairaalanne 2. 40600 Jyväskylä Ylioppilaskunnan ja -lehden fax: 014-603 928 Sähköposti: Lipsa@cc.jyu.fi. Verkkolehti: www.jyu.fi/jyy/jylkkari. Kannen kuva: Hanna Marjanen Apinalaatikon kuva: Tommi Anttonen JYY:n jäsenille kotiin kannettuna Jylkkäri maksaa 50 markkaa. Osoitteenmuutokset keskustoimistoon. p. 1 4 6 3 355. Toimitus, puh 603360 Petri HeiMAien, Juha Mäkinen. mciMii^rat jvu.fi Päätoimittaja: Ulla Lipsanen, puh. 503 359,, 050 526 0767, Lipsa@cc.iyu.fi. jvyäsky. Ien pla$ n u m e r o 1 3 2 9 . 1 . .1 9 9 8 Ilmoitukset: tmi Martti Mikkonen, 1 4 2 1 5 026 0400 642 533 fax 014-3721 363 Ylioppilaslehtien valtakunnallinen ilmoitusmyynti: Pirunnyrkki Oy. p. 02 2331 222. Ilmoituksenvalmistaja: Grafiikka Rutanen p. 216 315, 050 596 2444 grafiikka.rutanen@co.inet.fi Ilmoitushinnat: tekstissä 5.50 mk/pmm, takasivu 6.00 mk/pmm, määräpaikkalisä 0.65 mk/pmm, etusivu 9.00 mk/pmm, etusivu myydään ainoastaan kokonaan. Värihinnat: yksi lisäväri 450 mk, neliväri 1350 mk. Jylkkäri ei ole arvonlisäverollinen. joten hintoihin ei lisätä veroa. Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki p. 1 5 7 2 3 4212. ISSN 0356-7362 k l o 1 3 Nurinaa -i Etsi köyhä -ja tapa! Viime syksynä Matti Wiberg kävi urakalla opiskelijoiden kimppuun syyttäen näitä laiskoiksi ja saamattomiksi yhteiskunnan varojen väärinkäyttäjiksi. Asian tiimoilta käytiin lyhyt väittely lehtien palstoilla ja Wiberg julisti itsensä voittajaksi millä perusteilla, jäi ainakin minulle täysin epäselväksi. Kun opiskelijoiden lahtaaminen ei onnistunut toivotulla tavalla ja opintorahakin saatiin säilytettyä, päätti Wiberg tänä syksynä aloittaa uuden kampanjan yhteiskunnan tarjoamien etuuksien varassa eläjiä vastaan. Helsingin Sanomien sunnuntaisivuilta olemme saaneet lukea milloin minkäkin tyyppistä herjausta niitä kohtaan, jotka ovat pakotettuja hakemaan tukea elämiseen sosiaalitoimiston luukulta. Wibergin viha työelämän ulkopuolelle syrjäytyneitä vastaan on lähinnä oksettavaa. Häntä lukiessani tulee mieleeni väittely naisien ja Stalinin tappamien ihmisten lukumääristä, joiden perusteella pyrittiin arvioimaan, kumpi oli pahempi. Samaa logiikkaa noudatlen Wiberg vyöryttää esiin lukuja, prosentteja ja markkamääriä osoittaakseen, että köyhä ihminen on lopulta rikas, koska hän nyhtää, huijaa, pettää ja pimittää kymmenien tuhansien etuudet joka kuukausi. Kritiikki valuu Wibergistä kuin vesi hanhen selästä: hän on päättänyt olla oikeassa, joten jokainen, joka väittää toista, on "loogisesti" väärässä! Kimmo Rentolaa lainatakseni Wiberg alkaa muistuttaa "yhden dokumentin dosenttia", joka valikoi tilastoista ne todisteet, jotka takaavat parhaan julkisuuden ja lukevat hänen ajatuksiaan. Ja niitä näyttää riittävän: opiskelijat, tyoitömal, työkyvyttömyyseläkkeellä olevat, lapsia kotona hoitavat, syrjäytyneet. Jokainen, joka kaaniyy hädässään etuuksien puoleen, päätyy Wibergin mustalle listalle. Mutta miksi Wiberg saa julkisesti halveksia niitä, jotka eivät hänen itsensä lavoin pysty hankkimaan hyvin palkattua vakituista työsuhdetta? Miksi Wiberg saa lyödä niitä, jotka eivät jaksa nostaa kättä puolustaakseen itseään? Ilmeisesti siksi, että juuri tätä meidän halutaan uskovan. Poliitikkomme eivät unohda muistuttaa meitä siitä, että sosiaaliturva on kallista ja sitä käytetään väärin. Meidän pääomapiirimme, työnaniajapiirimme ja hyvinvoiva kansanosamme eiväi unohda valittaa niitä kustannuksia, jotka hyvinvointivaltiomme aiheuttaa. Ja valtalehtemme haluaa myös muistuttaa meitä siitä, että sympatian sijaan meidän tulisi tuntea syyllisyyttä. Lopulta, kun asiaa tarpeeksi kauan meille toitotetaan, se muuttuu totuudeksi. Hyvinvointivaltiosta tulee peikko, joka kalvaa hyvinvointiamme (niin paradoksaalista kuin se onkin), uhkaa niin talouskasvuamme kuin nuorisoammekin ja on ylipäätänsä syypää kaikkiin ongelmiimme. Se jälkeen onkin helppo tehdä päätös siitä, että hyvinvointivaltio voidaan ajaa alas. Mutta sairainta tässä kaikessa on se, että tämän uuvutustaistelun yhtenä kärkenä on professori, joka itse on saanut nauttia yhteiskunnan kustantamasta opetuksesta akateemisen vapauden piirissä. Professori, jonka palkka juoksee julkisista varoista. Professori, jonka elämän tulisi olla omistettu tiedon valon jakamiselle tietämättömien piiriin. Nyt kuitenkin tämä professori on ottanut motokseen "etsi köyhä j a tapa!" ja käyttää omaa tietoaan valikoivasti sokaistakseen yksiä ja valaistakseen toisia. Hän sokaisee niitä, jotka eivät tiedä, ja valaisee niitä, jotka jo tietävät. Voi kysyä, kuuluuko tällainen henkilö ylipäätänsä yliopistoon? Siinä Wiberg on oikeassa, että keskustelua hyvinvointiyhteiskuntamme roolista on käytävä. Mutta sen käyminen tavoitehakuisista lähtökohdista tiettyjä yksilöitä syyllistäen ei ole tällaista keskustelua. Ehkäpä meidän tulisi joskus kysyä niilläkin, jotka elävät näiden tukien varassa, mitä mieltä he ovat niiden tarpeellisuudesta. Onhan oikeudenkäynneissä puolustuksellakin puheenvuoro... K I M M O ELO
4UUT1SET + 1 4 9 8 Nimellä kantaa ihmisoikeuksiin Yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen hyväksymisestä tulee kuluneeksi 50 vuotta 10. joulukuuta. Juhlavuoden kunniaksi 23. lokakuuta julkistettiin Minun Suomeni -vetoomuskampanja. Kampanjan tavoite on tehdä ihmisoikeustyötä tunnetuksi. Minun Suomeni on vetoomus, joka on suunnattu kaikille suomalaisille. Vetoomuksessa korostetaan ihmisoikeuksien julistuksen hengessä ihmiskunnan ja ihmisten yhteisiä humaaneja arvoja moniarvoisuutta unohtamatta. Vetoomuksen allekirjoittaja osoittaa kunnioittavansa ihmisoikeuksia ja arvostavansa ihmisten erilaisuutta. Kampanjan tavoitteena on kerätä 50 000 allekirjoitusta YK:n päivän 24.10. ja ihmisoikeuksien päivän 10.12. välisenä aikana. Vetoomuksen allekirjoittaa aluksi noin 70 julkisuuden henkilöä yhteiskunnallisen elämän eri aloilta. Vetoomus allekirjoituksineen luovutetaan 10.12. järjestettävässä juhlassa neljälle vallan mahdille: presidentille, hallitukselle, eduskunnalle ja medialle. Minun Suomeni -vetoomus uudistaa suomalaista nimienkeruuperinnettä: sähköinen vetoomus löytyy osoitteesta www.minunsuomeni.fi, jossa sen voi käydä allekirjoittamassa. Vetoomusta voidaan pitää ensimmäisenä suomalaisena verkkokannanottona. Vetoomusta kierrätetään myös perinteisenä paperiversiona. Nimiä kerätään kouluissa, oppilaitoksissa ja korkeakouluissa, järjestöissä, kirjastoissa, erilaisissa tapahtumissa ja internetissä kaikkialla missä ihmiset kohtaavat. Vetoomusta voi tilata Suomen YK-liitosta tai tulostaa mustavalkoisen version kampanjan kotisivulta em. osoitteesta. Nimien kerääjäksi voi tulla kuka tahansa. Suomen YK-liitto toteuttaa vetoomuksen yhteistyössä seuraavien järjestöjen kanssa: Amnestyn Suomen osasto, Kehitysyhteistyön palvelukeskus, Kirkon ulkomaanapu, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Nuorisoyhteistyö Allianssi, Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Suomen ammattiin opiskelevien keskusliitto, Suomen Liikunta ja Urheilu SLU, Suomen pakolaisapu, Suomen Partiolaiset, Suomen Punainen Risti, Suomen Unicef, Suomen Unifem ja Suomen ylioppilaskuntien liitto, SYL. Vetoomusta tukevat myös opetusministeriö ja työministeriö sekä yhteistyöyri-tykset. Viittä vuotta vastustettu laajasti Paljon puhuttu Mustajoen työryhmän ehdotus opinto-oikeuden rajaamisesta viiteen vuoteen on herättänyt kahden viime kuukauden aikana paljon vastustusta. Lokakuun lopulla Suomen Ylioppilaskuntien Liitto SYL luovutti opetusministeri Olli-Pekka Heinoselle Oikeus oppia! -addressin, jolla vastustettiin opinto-oikeuden rajoittamista. Addressiin nimensä pisti lähes 22000 ihmistä. Allekirjoittajien joukossa oli opiskelijoiden lisäksi myös professoreita, kansanedustajia ja yksi ministeri. Useat opiskelijajärjestöt ovat myös esittäneet kannanottoja Mustajoen työryhmän muistiosta. Periferiaylioppilaskunnat totesivat kannanotossaan, että työryhmän esitykset opintojen tehostamiseksi ovat pääosiltaan kannatettavia, muita viiden vuoden raja ei ole. Periferiaylioppilaskunnat haluavat myös pitää yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolit selkeinä. Kahdeksan haki päätoimittaj aksi Jyväskylän ylioppilaslehden päätoimittajan paikkaa hakivat Leo Härmä, Jari Peltola, Markus Hyytinen, Kaisa Luoma, Risto Löf, Sini Ihanainen-Alanko, Susanna Ahonen ja Aino-täti. Haastateltaviksi kutsuttiin Jari Peltola, Risto Löf, Sini Ihanainen-Alanko, Susanna Ahonen ja Aino-täti. Edustajisto valitsee uuden päätoimittajan kokouksessaan 24.11. Jylkkärin toimittajan paikkaan tuli 16 hakemusta. Ylioppilaslehden johtokunta ja hallitus päättivät valita lehden nykyisen toimittajan Petri Heikkisen myös ensi vuodeksi. Ylioppilaskunnan ympäristöohj elma valmistui JYY on kartoittanut eri toimintojensa ympäristövaikutukset ympäristöohjelmaksi. Huhtikuussa käynnistyneen projektin myötä syntynyt dokumentti kattaa ylioppilaskylän, ravintolatoiminnan sekä aatteellisen toiminnan (keskusja taloustoimistot, valiokunnat ja ylioppilaslehti). Kartoitus osoittaa JYY:n toiminnan olevan kelpo kunnossa ympäristövalintojen osalta. Erityisesti ylioppilaskylässä on jatkuvasti tehty ympäristövalintoja ja kokeiltu eri energiansäästömuotoja, mutta muutenkaan ei aivan retuperällä olla. Ylioppilaskunnan hallituksen ympäristövastaava Minna Heikka on tyytyväinen siihen, että paperi saatiin aikaiseksi. Nykyinen hallitushan on viimeisiä viikkojaan vallassa, ja Minna heittääkin haasteen tuleville valtaapitäville, jotta nämäkin kantaisivat ympäristövastuuta. Ympäristöohjelma tulisi päivittää parin vuoden välein, ja nain Minna toivoo tapahtuvan. Jatkoa seuraa Ympäristöohjelman toimenpide-ehdotuksissa painotetaan erityisesti koulutuksen ja tiedotuksen merkitystä. Heikan mukaan seuraava projekti onkin päivittää JYY:n ympäristöopas, jonka viimeisin versio on vuodelta 1992. Hän toivoo myös, että tulevat hallitukset järjestävät myös henkilökunnan koulutusta ympäristöasioissa. "Täytyy olla aika hassu hallitus, jos ei sitä hyväksy.", hän sanoo ja huomauttaa, että suurista rahoistakaan ei ympäristömyönteisiä valintoja tehtäessä ole kysymys. "Hassua on sekin, että näissä asioissa tapellaan tonnin päälle, koska ympäristöongelmien olemassaolosta ei kukaan ole eri mieltä. Nykyinen hallitus on myös tekemässä linjauspaperin, periaatepäätöksen, jossa asetetaan esimerkiksi yhteistyökumppanien valinnassa yhdeksi kriteeriksi heidän ympäristömyönteisyytensä. PETRI HEIKKINEN Vaalivalvoj aiset Ylioppilaskuntapoliittista viihdettä ja tietysti edustajistovaalitulosten selviämistä voi seurata Rentukassa 12.11. klo 18.00 alkaen. Kyseessä on ylioppilaskunnan järjestämä vaalivalvojaisilta. Matti Mäkinen ei juonna tapahtumaa. Oikaisu Jylkkärin edellisessä numerossa äidyttiin väittämään, että sivun 6 kuvassa esiintyvä henkilö olisi ollut "pölökyntekijä" Antero Kovanen. Mutta eipä ollut, vaan tietojenkäsittelytieteiden laitoksen lehtori Jorma Kyppö. Pahoittelemme erehdystä. Tasa-arvoa Jyväskylään Jyväskylän yliopiston tasa-arvotoimikunta järjestää neljännen vuotuisen yliopistojen tasa-arvotoimikunticn tapaamisen 12.-13. marraskuuta. Tapahtuma pidetään Liikuntaja terveystieteiden tiedekunnan rakennuksessa, salissa L 303. Ensimmäisenä päivänä kuullaan kolme puheenvuoroa. Kaarina Nurmi Turusta ja Outi Raehalme Tampereelta edustavat naistutkijoiden näkökulmaa, ja Jyväskylän yliopiston Jouko Huttunen kertoo yliopistomiehen ajatuksista ja kokemuksista. Jälkimmäisenä päivänä tasa-arvo -käsite laajennetaan koskemaan muutakin kuin sukupuolisia näkökohtia. Esillä ovat muun muassa ikään ja ikääntymiseen liittyvät kysymykset, vammaisten opiskelijoiden asema sekä erilaisten virkaja työsuhteiden aiheuttama eriarvoisuus. Päivien yhteydessä julkistetaan myös Jyväskylän yliopiston tasaarvotoimikunnan työstämä opaslehtinen Sukupuolinen häirintä ja ahdistelu. Ohjeita sukupuolisien häirintätilanteiden käsittelyyn. News in brief MlfflMgBIMgWW Outside Funding Outside funding is an increasing trend in university financing. Five years ago it covezed 10 percertt of the budget, lasi year over one third of ail funding (217 million marks) came from outside of the university. k consists of money from charged Services. the Finnish Academy and EU. Funding from outside makes research and post graduale Studies possifale, but also introduces new risks, Money can leäd researchers away from bäsic research and more under the conirol of outside parties. However funding from public and priväte companies was only 0,2 percent of the budget last year. Furthermore, for some departments funding from outside is the precondition for operation. The competition js hana and only the most active and best get funding. The greater part goes to the departments of the so called producuve subjects. For example the Faculty of ; Httmamties and the Centre of Applied Unguistics together received 15,5 million marks last year, whi!e the Faculty of Mat-. hematics and Natural Sciences received 46 million. Hiroshima, Mon Amour The Campus Theatre play Hiroshima, i Mort Amour sets out for France and the , Les Comediantes festival of drama students. The play, directed by Reetta Jokinen, received good reviews from the press last spring. H is Reetta's first but not last direction. there have aiready been talks about working with Pirkka Theatre in Tampere. In her own words her strengths are in her interest in certain type of plays, that have their power in silence and visuals. She stnves to make a lot out oi small ihmgs. Duras Jokinen: Hiroshima, Mon Amour wil! be performed on 12,11. at 12 o'clock and 14.11. at 3p.m. in Hokivi. Nature Programme The Student Union has charted the effects of its' different activities on nature. The project started in Apri! shows that environmentally the activities are on a good ground, especially tn the Student Village. The present Student Parliament has only few weeks to go and the project can be seen as a challenge to the next Parliament to continue takmg responsibility in environmental issues. The next project will be to update the Student Union Environmentai Guide from 1992. Also, ä decision for the importance of environmental aspects in choosing co-operatton panriers is being prepared. NEWS BY TANELI TAKALA N
1 4 « 9 8 JTEET Markus Nuutinen Onko se ufo? Onko se vieras elämänmuoto? EL... Se on kärpäsenjälki putken lasilla! Putken läpi muihin maailmoihin Riku on tähtiharrastuksessaan palannut takaisin lähtökuoppiinsa eli oman aurinkokuntamme kohteisiin. Mutta jos tämäkään ei tunnu tarpeeksi kaukaiselta etäisyydenoiolia, voi hän myös hurauttaa Jyväskylän maalaiskunnan puolelle Nyrölän tähtitornille kurkistelemaan syvän taivaan ihmeitä. Nyrölän torni on rakennettu talkootöillä Siriuksen eli Jyväskylän tähtiharrastusyhdistyksen jäsenten voimin, joihin Rikukin kuuluu. Sirius on ollut koossa vuodesta 1959 ja se on liittänyt yhteen vajaat 200 tähtihullua. Se tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden käyttää tähtitornin laitteita ja järjestää kursseja. Syksyisin ja keväisin pidetään tähtitieteen perusteet opettava kurssi, ja toisella kurssilla opetetaan rakentamaan oma kaukoputki. Riku ei suosittele uusille harrastajille oman kaukoputken ostamista saman tien, sillä pieni putki saattaa usein vain turhauttaa. Sadan markan vuotuisella jäsenmaksulla kun on mahdollista seurata taivaan tapahtumia kunnon kapineilla tähtitorneilla ja kuvata taivaan ihmeitä CCD-kuvauksella digitaalikameralla. Syksyn pimeiden öiden avatessa akkunat jälleen taivaan ihmeisiin alk^at tähtiharrastajat kuumeisesti etsiä kaukoputkaan kesän pölyjen jäljiltä. Riku Pitkäselle kesjfcei kuitenkaan ole Omien elämänympyröiden tuntuessa kovin ahtailta voi olla hyvä idea ottaa etäisyyttä asioihin. R i k u P i t k ä s e l l e etäisyydenotoksi ei riitä juokseminen oman taajaman ulkopuolelle, vaan harppaaminen aivan toisiin tähtiin. Hän kipuaa Rihlaperän tähtitornille, avaa katossa olevan luukun, kurkistaa tietokoneohjattuun kaukoputkeen ja antaa tajuntansa vaeltaa aurinkokuntamme muiden planeettojen, kuiden ja komeettojen perään. ollut pelkkää pakkolomaa omasta harrastuksesta, sillä hän pitää auringon tarkkailuakin mielenkiintoisena, ja sitä voi tehdä kesälläkin. Nyt häntä kiinnostavat kuitenkin lähinnä Jupiterin myrskykeskukset ja kuiden kierrot. "Eniten mua kai on koskaan säväyttänyt taivaan ilmiöiden näkemisessä se, kun ensimmäisen kerran löysin Saturnuksen renkaat. Jakkara siinä lensi alla," kuvailee Riku. Toinen vaikuttava hetki hänen kymmenvuotisen tähti-innostuksensa aikana on ollut Hyaku lake -planeetan huikean pitkän pyrstön näkeminen. Valojuovia taivaalla Maailmankaikkeuden alun ja lopun kysymykset saavat helposti pienen ja isommankin pään ymmälle, Näiden ongelmien keskellä pyöritään myös tähtiharrastusyhdistyksessä, eikä Rikun pää näytä olevan ollenkaan pyörällä tämän kysymyksen ympärillä. Hän ajattelee maailmankaikkeuden olevan vähän samalla tavalla pallomainen kuin maapallommekin. eli sille ei ole alkua eikä loppua. Maailmankaikkeudesta löytyvä elämä on näinä päivinä yhä trendikkäämpi puheenaihe, ja tokihan tähtiharrastusyhdistyksessäkin nypitään hiuksia päästä pähkäiltäessä samaa aihetta, Rikun mielestä elämää löytyy ehdotomasti muualtakin kuin omalta planeetaltamme, mutta tämän väitteen hän haluaa pitää tiukasti erillään nykypäivien ufo-jutuista. Niiden hän sanoo olevan kaikkea muuta kuin tieteen tekemistä ja vaatii väitteille kunnon todisteita. Ihmiset eivät useinkaan kiinnitä huomiota taivaan tapahtumiin ennen kuin siellä näkyy jokin outo valo. Näiden näkyjen aiheuttajina toimivat Rikun mukaan usein taivaalle heijastuvat kaupungin valot, joista kaupunkilaiset raportoivat mm. tähtiharrastusyhdistyksille ufohavaintoina. On Riku kyllä itsekin tehnyt outoja havaintoja. Häntä askarruttaa edelleen tapaus, joka sattui kerran Rihlaperän tähtitornilla. Riku ja muutama muu tähtiharrastaja katselivat taivaan näkyjä, kun yhtäkkiä taivaalla vilahti ohi viisi harmahtavaa valoa, joista kaksi erkani eri suuntaan muusta ryhmästä. Näky sai ryhmän tuumailemaan ja esittämään erilaisia teorioita mm. ohitse lentäneistä linnuista, joiden siivistä valo olisi heijastunut. Rikua tämä selitys ei kuitenkaan saanut vakuuttuneeksi, ja näky vaivaa häntä edelleen. Taajamien valot saavat meidät muodostamaan havaintoja "ufoista", mutia eniten ne kiusaavat sillä, ettei taivaasta näe kuin palasia. Lokakuun viimeisenä iltana pidettiin Euroopan laajuinen Kosmisen valon ilta, jossa paikalliset tähtiharrastusyhdistykset, Sirius mukaan lukien, pyrkivät saamaan taajamat mahdollisimman vähäisen valosaasteen alle. "Näin kaupunkilaisetkin näkisivät edes joskus tähtitaivaan", huokaisee Riku. MIIRA RAUHAMÄKI
PXNIANÖ FOR FOREtSNERS — Suomalaista sosialismia iowalaisesta vinkkelistä 1 4 « ••LÄHIKAUPPA KYMPPI Avoinna ma-pe 8-21 la 9-18 La 1 4 . 1 1 TOPI SORSAKOSKI ja KRISTIINA MÄKI La 2 1 . 1 1 . KARI TAPIO ja HANNU KARJALAINEN (myös vuoden loppuun) Tulossa: Koriseva, Finlanders, y ö l i n t u ja ym. FANFARELLA Ahjokatu 12, Jyväskylä • Prismaa vastapäätä, p. 676 622 Fve been now a few weeks in Finland, and l've noticed some ihings thai are different here. Some of (he differences I like, and some 1 don'i. University students pay no tuition here, gel subsidized meals, groceries, transportation, health care, and housing. I, and other students here in Jyväskylä, can see a docior at no charge. Specialists cost about $4. X-rays, physical therapy, vaccinations and dental exams are free. A teeth cleaning costs $2, but some dental procedures may cost a whopping $4 to $16. I approve of this System, and it is easy to see vvhy being a socialist is_ not such a bad thing here. Sales taxes, included in the marked price, are 17 to 22 per cent to help pay for this and other social programs. I'm noi much of an advocate for capitalism, so I generally approve of this, though I admittedly don't know ali the details. With rare exception, mosi American university students lacking the luxury of wealthy parents graduale deep in debi, which 1 feel is a heinous crime. Most Europeans l've met ridicule this system, and with good reason. It's been said thai the five food groups in Finland are bread, fish, poiatoes, beer, and coffee. 1 enjoy ali of these things, but I heartily approve of the variety of foods we have at home. Some seemingly basic food items are simply unavailable here, and imported options tend to be extremely expensive. 1 haven't tried ali of the traditional Finnish foods yet, but 1 think I like my food spicier than the Finns do. 1 like to try new ihings, but 1 am skeptical about the prospects of my developing a craving for raw fish. Mosi Finns lake a bag to the store because you are charged for each bag. This is a good way lo reduce unnecessary consumption. 1 approve. It is great that bike paths paralle! most significani roadvvays in Finland, and that the public iransportaiion system is very efficient and effective. This is an area where the U.S. is woefully lacking, and could benefit f ro m some imitaiion. It annoys me greatly that our cities and towns are planned assuming thai everyone has a car! Communiiies where one can survive and funciion withoui a car are rare. That is one great aspect of living in Moscow, Idaho. An unfortunate similarity between countries is that the vast forest lands Sinä 17-25-vuotias politiikasta innostunut nuoril Tule mukaan fluori uin rea uai nuttaja -nurööi e tammi-huhtikuussa 1999. > * Tavoite: löytää kanavat yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen > * Sisältö: vihreä Suomi, EU ja maailma » * Tapaamiset: viikonloppuisin noin kerran kuussa * * Tutustumismatka: Brysseliin Kurssin järjestävät ViSiO. Vihreä Liitto ja europarlamentaarikko Heidi Hautala. Kurssimaksu 300 mk. osallistujia 20-30. Lyhyet hakemukset 4.12. mennessä: meri_peltonen@hotmail.com, puh, 050-567 3405 ly used for industrial purposes. li is disturbing to me that global forestry management trends favor short sighied and short term resource extraciion over the long lerm susiainability of native forest ecosystems. A notable difference here is the police. They tend to truly "serve and protect," raiher than harass and persecute. The drinking age of 18 is rarcly enforced, even when teens drink openly in the streets. Compare this to the violent gestapo tactics used ai Washingion State University last spring on oiherwise legal adults. Some Finns asked me vvhai was Mr. Clinion's crime in the Lewinsky matter. I began to explain about lying while being questioned, and about the VVhite Water investigaiion. They knew ali about that stuff. They asked "what was the original crime?" They said that in Finland you wouldn't be giving testimony in the first place unless there was some crime committed. The point they made was that he shouldn't have been questioned about a matier where there was no "original" crime, that the only crime was his lie about something he should never have been asked, and that is none of anyone else's business. Other students I've met from ali over the globe, but mostly Europe, hold similar opinions. They think it's shameful and ridiculous that so much attention is being focused on a matier that just doesnt matter. 1 agree. Sure he lied, and I am not defending him or his policies which I generally do not support, but when does a politician in the U.S. open his or her mouth without lying? Perhaps vvhen they eat or yavm. They are mostly ali liars and crooks, and we are ali accomplices for accepting it. Much more dangerous lies are over-looked every day. Senate Majority leader Trenl Loit lecenljy claimed__r_u_legi:>lation aitempting to take some types of bribes (campaign contributions) out of American politics was given a fair chance in the Senate. This is a diabolical, bald laced ' because Mr. Lott and his cronies have consistently refused to al!ow a vote on campaign finance reform. This lie is much more dangerous to Amencans and others than any lie about the President's penis, yet it gets liitle attention. Stones about the President's penis and fibs continue to clog the news. I don't understand why it is news that a politician lied? They do it every day. George Bush said the gulf war was about "liberating Kuwait." The hell it was. It was about showcasing new weapons systems for marketing purposes, and about protecting oil supplies. He also falsely claimed he knew nothing of the Iran-Contra operations illegally delivering vveapons and importing drugs to finance the weapons, displaying another lie far more dangerous than any lie about a penis. It is also a lie that this hysteria is about a lie. This madness is about hate, and a perverted lust for power. The Republicans can taste blood, and they are panting and salivating like a caged dog with a slab of meai just out of its reach. A pariicularly disturbing aspect of this scenario is that the Democrais would do the same thing if the tables were tumed. I've noticed that lectures in Finland lypically start 15 minutes after the stated time, making me right on time. Most shops are closed on Sundays, giving people a chance to s!ow down. a concept mostly missing at home. I can see and hear a school playground from my room, and l'm pleased to have noiiced thai Finnish children have recess every hour. And be wamed thai if you are invited to a Finnish party described as "ali night," the party will, indeed, last ali night. Moi moi. VVADE GRUHL / / ( STA TRAVEL Uului Imoäomak&i. Päätin, tähteä. J&cncelcma... / 9 5 f 7&uma 7 9 5 , Paruiti 7 5 , 7lew 1/otk. .1.125,Hinnat sisältävät matkan yhteen suuntaan, verot lisätään hintaan. Menopaluumatban hinta on bahsinhertainen. rmnairin hinta on voimassa 16.-30.11.1098. Matkustusaika 16.11. 11.12.98 ja 8.1.-31.3.99. Piletin voivat ostaa nuoret 25 vuoden ikään ja opiskelijat aina 34 vuoden ikään asti. Piletin ostajalla tulee olla ISICtai GO 25-kortti. AIHUEA. Väinönkatu 3. Jyväskylä, p. 334 0500, E-mail: Itt1.jyvaskyla@area Mikonkatu 2 D, 2. krs. Helsinki, p. 0800-06666ja 8183300, E-mail: statravel@area.fi w w w . a r e a . l i / /
1 4 9 8 JOTAIN &tmU ÄUUTÄ 7 Holvi-laboratoriossa Tekotodellisuus on totta Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksella. Holvi-tekotodellisuuslaboratoriosssa voi kokeilla, miltä tuntuu kävellä solun sisään ja siirrellä omin käsin atomien paikkoja molekyyleissä. Samassa laboratoriossa olisi myös mahdollista astua sisään galaksiin ja katsella planeettojen ohimarssia. voi kävellä s Kolmiulotteinen virtuaalitodellisuus on mahdollista huoneessa, jossa seinän kokoiselle näytölle heijasteiaan vaikkapa kuva solusta. Solu nähdään kolmiulotteisena infrapunaohjauujen LCD-suljinlasien avulla. Vasemmalle ja oikealle silmälle näytetään kuva solusta kuuden asteen kulmaerolla 57 kertaa sekunnissa. Tietokone tietää myös toimintojen ohjaajan paikan, katselusuunnan ja hänellä olevan virtuaalihiiren paikan sekä asennon. Toimintoja ohjaa tietokone, joka vastaa teholtaan noin 30:tä Penlium-ueiokonetta. Laboratorio on miljoonien markkoHolvissa voit tutkailla veden virtausta paperinpalan läpi. Mallin kirkkaimmissa kohdaussa virtaus on voimakkainta. jen hanke, jonka rahoituksessa on mukana myös paikallisia yrityksiä. Tekotodellisuuslaboratorio on tarkoitettu uudenlaiseksi työskentelyja oppimisympäristöksi useille eri laitoksille. Sen nykyisinä käyttäjinä ovat fysiikan, kemian ja molekyylibiologian opiskelijat. Laboratoriosta ovat kiinnostuneet myös yritykset, jotka voivat hyödyntää interaktiivista kolmiulotteisuutta tuotekehittelyssään. Työskentely virtuaaliympäristössä vähentää tuotekehittelyssä aikaa, joka ennen on käytetty piirrosten ja pienoismallien rakentamiseen. Koneelle syötetään suoraan tutkittavan kohteen täsmälliset tiedot, jonka jälkeen kohde on käsin kosketeltavissa virtuaalitilassa. "Opetuksen havainnoijana tekotodellisuus on tietokonetta tehokkaampi nimenomaan konkreettisuuden vuoksi. Tietokone voi esittää sille syötettyjen koodien avulla kohieen. Kone ei kuitenkaan kykene loogiseen ajatteluun, eli siirtämään osasia sellaiseille paikoille, joita ei ole ohjelmoitu koneelle", kertoo Vesa Kyllönen, joka on ollut mukana laboratorion suunnittelutyöryhmässä. Humanistit teknologian ulottuvuuksiin Tekotodellisuuslaboratorioon rakennetaan kuvamaailman lisäksi äänimaailma, joka lisää havainnointiin käytettävää informaatiota. Laboratorio on parhaimmillaan uusi lutkimusja oppimisympäristö, jota voivat soveltaa myös humanistiset alat. Soveltavan kielitieteen tutkija Peppi Taalas on tutustunut laboratorioon ja pitää sitä oivallisena paikkana luoda uusi tutkimusja oppimisympäristö myös humanisteille. "Virtuaalitodellisuus sisältää useita oppimista stimuloivia elementtejä. Kuva, ääni ja kolmiulotteinen toimintaympäristö luovat opetuksen kokonaan uuteen maailmaan", painottaa Taalas. Hänen mielestään kova teknologia ja humanistiset alat alkavat vihdoinkin lähestyä toisiaan. "Teknologia luo ympäristöjä, joita voi mainiosti soveltaa humanististen alojen opetuksessa ja tutkimuksessa." "Laboratorion avulla etsimme keinoja, joilla tutkija pystyy mahdollisimman hyvin käyttämään omia aivojaan ja saamaan uusia intuitioita. Kuvan ja äänen lisäksi laboratorioon on mahdollista tuoda myös oppiminen tuntoaistin avulla", kertoo laboratorion johtaja Esko Hammaren. Hänen mielestään olennaista on se, että ihminen kuitenkin lopulta löytää oikean ratkaisun tietokoneita nopeammin. Kovan teknologian keskelläkin tietokone on vain väline. "Tekotodellisuudessa tutkija voi tehdä Gulliverin malkoja suurentamalla itsensä planeetan kokoiseksi tai pienentämällä olemuksensa atomin kokoon", Hammaren jatkaa. Ensimmäinen Holvin kaltainen tekotodellisuuslaboratorio on kehitetty Chicagossa vuonna 1994. Maailmalla vastaavanlaisia laboratorioita on Hammarenin mukaan noin sata. Suomessa tekotodellisuuteen voi matkata Jyväskylän lisäksi Otaniemen teknillisessä korkeakoulussa ja Lapin yliopistossa Rovaniemellä. Tekotodellisuus levittäytyy muutaman vuoden kulumia uuteen inhimillisen teknologian keskukseen, jonne rakennetaan kuusinäyttöinen täydellinen Holvi. ULLA LIPSANEN
HUOMIOITA -14098 Eng lantVUiset opiskelijakhdet "Haluan Smoken olevan kevyttä viihdettä. En halua lehteen politiikkaa, rotutai sukupuolikysymyksiä", sanoo Sherene Lee, Smoke -lehden päätoimittaja. Smoke on lontoolaisen University of VVestminsterin ylioppilaslehti. Sherene Lee pitää tärkeänä, että opiskelijat ovat lehden teossa pääasiassa. "Minun näkemykseni on, että opiskelijoiden täytyy saada sanoa niin paljon kuin mahdollista ja heidän täytyy saada tekemisilleen tunnustusta. Lehden tarkoitus on olla opiskelijoita informoiva sekä heidän oma mediansa." Smoke todellakin on päätoimittajansa suunnitelmien näköinen. Lehti on makasiinikokoinen, nelivärikannessa on usein muotivalokuvia tai psykedeelistä grafiikkaa. Smoke on täynnä levyja klubiarvosteluja, fantsuja kilpailuja, asiaa elokuvista ja urheilusta sekä juorupalstan tapaisia artikkeleja menneistä ja tulevista yliopiston bileistä. Syyslukukauden 1998 kahden ensimmäisen Smoken ainoa "syvällisempi" artikkeli on otsikoitu "Täytyykö kännyköiden käyttäjien tutkituttaa päänsä". Juttu ei käsittele kännykkään puhuvien mielenterveyttä, vaan elektromagneiismin vaikutuksia ihmiskeholle. Lukukauden kolmas numero on hivenen vakavampi. Koomikkohaastauelujen ja japanilaisesta koulutyttöjen käytettyjä alushousuja myyvästä kolikkokoneesta kertovan jutun isäksi lehdessä on artikkeli ihmisoikeukSherene Lee päätoimittaa hömppää. pääkirjoituksessa päätoimittaja valittelee muotisivuen puuttumista. Sherene Leen lauseet lontoolaisen ylioppilaslehden linjasta tuntuvat nykypäivän Englannissa ihmeelliseltä. Opiskelijoille ollaan juuri mätkäisty 1000 punnan eli noin 8700 markan lukukausimaksu, joka jokaisen on pakko maksaa. Lisäksi opintotuki ollaan lakkauttamassa kokonaan. Voisi kuvitella, että palopuheiden pitämisellä olisi sija ylioppilaslehdessä. Smoken ainoa järjestötai poliittinen asia ovat kokousilmoitukset ja pienet, kevyellä otteella kirjoitetut uutiset. Sellainen lehti kuin ylioppilaskuntakin Smoke kuvastaa hyvin koko englantilaista ylioppilaskuntaa. Opiskeluvuodet ovat tarkkaan lukujärjestyksillä rajattu aika, jolloin on tarkoitus myös juhlia ja pitää hauskaa, ja ylioppilaskunnat ovat etupäässä ottaneet asiakseen hauskanpidon järjestämisen. Ponnahduslautana uralla Smoke on ollut hyvä työntekijöilleen. "Muistan ainakin kolmen edeltäjäni päässeen suoraan Smokesta hyviin töihin suuriin lehtitaloihin", Sherene Lee muistelee. Smoken päätoimittaja valitaan kerran vuodessa, yhdessä muiden ylioppilaskunnan työntekijöiden kanssa. Smokeen kirjoittaminen ja kuvaaminen ovat täysin talkootyötä, palkkaa saavat vain päätoimittaja sekä tuotantomanageri. Rahansa Smoke saa ylioppilaskunnalta, joka pitää lehteään palveluna opiskelijoille. Myös sponsoreita, jotka saavat rahojaan vastaan värikkäitä mainoksia sekä tekstimainoksia, havitellaan. -Nykyisellään !>muken takasivulla mainostaa matkatoimisto, sisia Nepalissa, loijonka tarjouksia ja kohteita esitellään värikusaalta saman lehden vien kera myös sisäsivuilla. Keskiverto-opiskelijalle Smoke ei merkitse juuri mitään. "Smoke on roskaa", sanoo kolmannen vuoden valokuvaopiskelija David Arnott. "Lehti on liian opiskelijamainen. Selailen lehden kun se ilmestyy, mutta ei Smoke minulle mitään merkitse. Tai on Smoke ihan hyvä opiskelijalehtenä, mutta se ei ole paljoa." TEKSTI JA KUVA: ANSSI KOSKINEN n juoruilun aika Jylkkärin mediakriitikko-osasto käy tällä kertaa suuren ja mahtavan Yleisradion kimppuun! Ennen vanhaan, pikkupoikana, muistan lueskelleeni Kärsämäen Lions Clubin vuosittain julkaisemia verokalentereita, jotka kertoivat tarkat markat kunkin kärsämäkisen tuloista ja veroista. Oli kiva tietää, että isi tienasi sentään enemmän kuin naapurin isi, vaikkei paikallisen rakennusliikkeen toimitusjohtajan äyreihin kyennytkään. Nykyäänhän moinen huvi ei onnistu, sillä kyseisten opusten julkaiseminen on lailla kielletty, vaikka tiedot julkisia ovatkin. Ja kun ne julkisia ovat, ne julkistetaan tiedotusvälineissä, kuten paikallislehdissä, iltapäivälehdissä, monissa muissakin... Tässä ei liene syytä niinkään puuttua lainsäädännön ilmiselvään ristiriitaisuuteen ja etten sanoisi! tekopyhyyteen, kun enemmän on aihetta ihmetellä, minne maailma on mennyt, kun TVl:n pääuutislähetyksessäkin ryhdyttiin juoruakoiksi. Maanantaina 2. marraskuuta yhtenä uutisaiheena oli viime vuoden verotustietojen julkisiksi tuleminen. Juttu alkoi asiallisesti, mutta yhtäkkiä ruutuun ryhdyttiin latomaan muutamien henkilöiden tuloja verotietoja. Tämä vielä lehtiin niin, että informaatio oli räikeän puuttellista ja provosoivaa. Paavo Lipponen oli yksi "uhreista", pääministerin vuosituloiksi 1997 kerrottiin reilut 600 000 mk, minkä päälle velmuiltiin, eitä saa hän lisäksi jonkinlaisia "joululahjarahaa" eli veronpalautuksia yli kymppitonnin verran. Hiukan pinnallista. Palautuksia maksetaan tietääkseni siksi, että kansalainen on maksanut ennakkoveroa enemmän kuin hänen kuuluisi. Hyvän miehen lisästä tai lahjoituksesta ei liene kysymys. Miksi uutisessa ei kerrottu Lipposen (eikä muidenkaan jutussa mainittujen henkilöiden) maksamien verojen määrää eli veroprosenttia? Kun puhelimitse ihmettelen Yleisradion kellertävää journalismia uutisja ajankohtaisohjelmien päälliköltä Ari Järviseltä, hän puolustaa valittua linjaa. Hän pitää ratkaisua "ohjelmallisena keinona", joka teki jutusta kiinnostavamman seurata. "TV-uutislähetyksen resursseilla ei voida tehdä kovin pitkälle meneviä analyyseja, ei meillä ole tutkimuslaitoksen resursseja", kuuluu tylyhkö vastaus pinnallisuussyytöksiin, vaikka hän lievän nikottelun jälkeen myöntääkin, että jutussa vatvottiin hieman "yhteismiiauomia asioita". Järvinen huomauttaa verotietojen olevan julkisia, jotta lieuy kansalaiskontrolli toteutuisi, ja kertoo asian yleensäkin aiheuttavan erilaisia kannanottoja: "Kannattaa todeta, että tämä herättää aina kahdenlaisia mielipiteitä. Toinen on, että miksi julkaisemme tulotietoja, ja toinen taas, että miksi emme erittäin laajasti paljasta kyseessä olevien herrojen konnuutta ja alhaista veroprosenttia.". Jävinen itse ei varauksetta kannata yksityishenkilöiden tulotietojen kertomista tiedotusvälineissä, mikäli mennään puhtaan "rikkaitten rankkaamisen ja uteliaisuuden puolelle". Internetin tulevaa roolia hän sanoo seuraavansa mielenkiinnolla ja odottavansa, ilmestyykö verokalentereita verkkoon. "Voisi ennustaa, että ilmestyy." PETRI HEIKKINEN
1 4 ^ 9 8 s e e n sf. KSU Vi n :-' Munyon sanoo pitämiin . i* 1 " » _ _ _ _ _ _ _ — — ' • t a . Luonnontie se i m m ( n ^ u s k )urn a synnyn u s K o n t o a l u ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ e j a , ^ ^ Ihmetystä, ~ * " 5 ! Ä * kummastusta * ' k senvapaus, |Ossa •e muillakaan iasta naan i ta.inen iranCista. yntyikua. »teeri orina uitua * j e t •»nuksaasti f AP} veroa skimäärin 1 A ensi vuonimistossata. -:—I Hesarissa muutaman kerran julkaistu Vapaaajattelijain liiton ilmoitus herättää hämmennystä ja ristiriitaisia mielleyhtymiä. ennen kaikkea kyseisen yhdistyksenja Jyväskylän yliopiston logojen huomattavan samankaltaisuuden vuoksi. Aivan ilmiselvästi molemmissa tunnuksissa roihuaa sama vapauden soihtu! Etenkin ilmoitustekstin alkuosa yllyttää mielikuvituksen kohti vallattomia latuja. OnkoJYilla ja vapaa-ajattelijoilla enemmänkin yhteistä? Mikä ' on opinahjomme kanta kristinuskoon? Mitä kaikkea ajatus akateemisesta vapaudesta oikein pitääkään siJyväskylän säilään? Vai onko odotettavissa tekijänoikeuskiista? Ja yliopiston logo. jos käräjillä kohdataan, kumpi on lurjus elikkä plagiaattori? PETRI HEIKKINEN Haluan Nimi lisätietoja j Haluan l litty äiäseneksi Aino-täti raportoi Aino-täti hämmästyi vieraillessaan pitkästä aikaa Mattilanniemessä. Lippusaloissa liehui Suonien lipun lisäksi kaksi Nokian lippua. Tilanteesta tuohtuneena Aino-tati liittyi yhteiskuntatieteilijöiden Nokian vastaiseen sissikomnpamaan. Edellisessa taistelussa Nokis vei hetkeksi A-talon, joka kuitenkin vallattiin takaisin jo samana iltana. Opiskelijoista ja henkilökunnasta muodostetut partiot on varustettu Ericssonin kännyköillä, jotta hälytys saataisiin tehtyä mahdollisimman pian uuden maihinnousuyrityksen sattuessa. Ylioppilaskunnan edustajistoryhmittymä Pörssi&Dumppi on ottanut virallisesti kantaa formulan maailmanmestaruuskilpailuihin. Ryhmittymän kannanoton mukaan Mika Häkkisen voitto on ihan jees. Aino-täti suosittaa, että kaikki valopäät äänestävät Pörssiä & Dumppia tulevissa edustajistovaaleissa. Aino-täti tietää, että ainakin ylioppilaskunnan Poikkitieteilijät marisevat yllä olevasta pätkästä ja väittävät, että Aino-täti tekee P&D:n puolesta vaalityötä. Tämän välttääkseen Aino-täti suosittelee, että osa valopäistä äänestää poikkitieteilijöitä. Jyvässeudun vihreät ovat vihdoinkin tunnustaneet itselleen, mihin suuntaan vihreissä kumarretaan. Viherpiiperot ovat lyöttäytynet yksiin nuorsuomalaisten kanssa eduskuntavaalien alla. Aino-täti aikoo edelleenkin äänestää Pekka Kettusta. Ammatillisista syistä Aino-täti joutuu kantamaan keskustapuolueen jäsenkirjaa. Jäsenkirja on tallessa varmassa paikassa pankkiholvissa, sillä Aino-täti pelkää, että siitä tarttuu virus, joka vie hiukset ja saa silmät katsomaan kieroon. Kaikkein vaarallisinta on, että taudin loppuvaiheessa keskustalaiset tuu. ajattelevat todella olevansa oikeassa. Aino-täti suosittelee veteraaniopiskelija Koikkalaiselle sekä muille opiskelijoille ylioppilaslehden johtokunnan puheenjohtajan testaamaa paukkua: jäävettä jäillä. Parhaim millään juoma vetää koko naaman kurttuun. Aino-täti on kuullut, että JYY-aktiivit ovat huolissaan ylioppilaiden järjestaytymättömyydestä. Tästä syystä perusteilla lienee ainakin tusinan verran uusia yhdistyksiä. Aino-täti suosittelee, että uudet yhdistykset ottaisivat mallia Kriittisen kuulapalloseuran ohjesäännöstä: mitä byrokraattisempi, sen parempi. Veteraaniopiskelija Koikkalainen on suututtanut yliopistolla ainakin viisi miestä, jotka eivät enää puhu hänelle. Aino-täti pyytää Koikkalaista kertomaan, mikä on resepti. Aino-täti oli parfyymiostoksilla Jyväskylän paremman väen tavaratalossa. Ensimmäisellä yrittämällä Aino-täti ei saanut rahojaan tuhlattua, sillit hän oli kuluneessa takissaan myyjille näkymätön. Toisella kertaa ostaminen olisi onnistunut, sillä päällä oli vähän parempi takki. Aino-tädin ympärillä suorastaan parveili myyjiä. Lopulta Aino-täti kuitenkin kantoi markkansa kauppaan, jossa halutaan myydä tuotteita ja palvella asiakkaita takkiin katsomatta. Jylkkärin päätoimittajan paikka on totisesti haluttu virka. Aino-täti on saanut tietää, että länsirannikolta haastatteluun on tultu jopa viikkoa etukäteen, JYY:n hallituksen puheenjohtaja on sitä mieltä, että Aino-tätiä ei ole olemassakaan. Nyt Aino-täti tietää, millä joulupukista tuns£ Minä, l a k k o r i k k u r i Siviilipalvelusmiehet olivat lakossa viime torstaina. Lakolla vaadittiin siviilipalveluksen lyhentämistä kahdeksaan kuukauteen nykyisestä kolmestatoista. Aseistakieltäytyjäliiton mukaan lakkoon osallistui jopa noin 700 yhteensä paristatuhannesta palveluksessa olevasta sivarista. Minä en ollut yksi heistä. Ei siis riitä, että olen isänmaanpetturi. Nyt olen vielä petturi pettureiden joukossa. Toki lakkoon meneminen oli kaikille sivareille täysin vapaaehtoista. Lakkoon meneminen olisi vienyt päiväja ruokarahat lakkopäivältä ja siirtänyt kotiuttamispäivää yhdellä. Henkilökohtaisesti en koe tulevani sorretuksi, vaikka joudunkin palvelemaan yli kaksi kertaa pitempään kuin armeijan lyhimmän kaavan mukaan käyvät. Olisin silti mielelläni periaatteen miehenä ollut lakossa, solidaarisuuden vuoksi. Jylkkärin toimittajuus nyt on vain aika poikkeuksellinen tapa suorittaa siviilipalvelus. Valtaosa paikoistahan on konttorirotan, hoitoapulaisen tai atk-velhojen hommia. Minä saan sen sijaan suorittaa palvelustani kirjoittamalla siitä, miten saan suorittaa palvelustani. Mikä on aika hauskaa. Mutta tarkoittaa myös sitä, että jollei hommia tee torstaina, niitä tekee perjantaina tuplasti enemmän. Lehden kun pitää ilmestyä joka loinen viikko, vaikka mikä olisi. Vaan otanpa esiin vielä toisenkin aspektin. Vaikka henkinen tukeni onkin nnden sivari». toverien puolella, joita palvelusaikojen pituus sortaa, olisin itse ihan hyvilläni, jos armeijan voisi suorittaa kuukaudessa ja sivari säilyisi saman mittaisena. Sillä ainakin varmistettaisiin, että kaikki ne, jotka haluavat vain selvitä mahdollisimman helpolla, pysyisivät poissa sivarista. Nykyisellään tällainen aines nimittäin tunkee nimenomaan siviilipalvelukseen. ja on tietenkin omiaan vahvistamaan käsityksiä sivareista epäkelpoina paskoina. Minä haluaisin tuntea ylpeyttä sivariudestani! Se on minulle selvästi periaatteellinen valinta, muita valitettavan monelle muulle ei. Kuukauden kestäneellä koulutusjaksolla Lapinjärvellä viime kesänä sain tuntumaa maamme muuhun sivarikantaan ja jouduin pettymään. Joukkoon mahtui sekä aatteen miehiä että aatteettomia, mutta häkellyttävän paljon nimenomaan jälkimmäisiä. Velttoilevia ja aggressiivisia tylsimyksia, joiden kyyninen elämänkatsanto riitti pilaamaan hyvänkin päivän. Sivarilakon organisaattorit ovat AKL-aktiiveja, eettisistä syistä armeijaa vastustavia ihmisiä. Mikäli he saisivat kahdeksan kuukauden vaatimuksensa läpi, yhä suurempi osa siviilipalvelusmiehistä olisi kuvailemani kaltaisia ikäviä ihmisia. Idiootit painukoot armeijaan kaltaistensa komenneltaviksi. Sivarius pitää säilyttää puhtaana moisesta aineksesta! JUHA M Ä K I N E N UH! kone m Ylimääräisten ihmisten syömisestä MONESTA TEISTA saattaa luntua, että ehdotukseni on aivan sairas. Minusta se vain vie erään ajattelutavan loogiseen päätepisteeseensä. GULLIVERIN RETKET tunnetaan Jonathan Swiftin (1667-1745) pääteoksena. Vuonna 1729 hän kirjoitti esseen Vaatimaton ehdotus, joka estäisi Irlannin lapsia olemasta taakaksi vanhemmilleen tai maalleen. Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksikkö JULPU on saattanut tämän kirjoituksen nyt Timo Siivosen suomennoksena kaikkien meidän hyvinvointivaltion kriisistä keskustelevien mattivvibergien ja raijajulkusten käsiin. Swift tuntuu nyt muutenkin olevan in, sillä Loki-kirjat on kääntänyt esseekokoelman nimellä Irlantilaisia pamfletteja, joihin sisältyy myös tämä A Modest Proposaljor Prevenling the Children of helandjrom Being A Burden to Their Parents or Country. VAATIMATTOMASSA ehdotuksessaan Swift vetoaa Järkeen. Miten kukaan voi kieltäytyä selväpäisestä tarjouksesta, joka tuottaa kaikille osapuolille laskettavissa olevaa hyötyä ja vähentää haittoja? IRLANTILAISEN KIRKKOHERRAN ajatuksia on usein ymmärrelty väärin. Vielä sata vuotta tekstin ilmestymisen jälkeen, kun se käännettiin ruotsiksi, Swiftiä syytettiin julmuudesta. Vaatimaton ehdotus nimittäin pitää sisällään sen loogisen johtopäätöksen hyödyllisyyden maksimoinnista, että Irlannin köyhyysongelma ratkaistaisiin kertaheitolla siten, että köyhät laittaisivat lapsensa lihoiksi (yksivuotiaana lapset ovat herkullisimmillaan) ja myisivät heidät ruoaksi Englannin rikkaille. NIINPÄ ROHKENEN esittää swiftiläisessä hengessä vaatimattoman ehdotukseni hyvinvointivaltion ongelmien lopulliseksi ratkaisuksi. Tarkoituksenani on tähdentää hyötynäkökohtien kautta, miten ylimääräiset ihmiset voisivat olla vähemmän taakaksi johtajilleen tai maalleen. SWIFTILÄ1NEN RATKAISU tarjoaa neljännen tien Tuomas Nevanlinnan esittämiin valinnan mahdollisuuksiin. Nevanlinnahan heitti Hesarin NYT-liitteessä, että on vain kolme ratkaisua niiden ylimääräisten ihmisten ongelmaan, joita tuotanto ei tarvitse: heidän tappamisensa, heitteillejättö tai heistä huolehtiminen. MIKSIPÄ El siis syötäisi ylimääräisiä ihmisiä? Ainakin se olisi looginen loppupiste sille, että ihmiset ajatellaan nykyisin aivan kuten 1700-luvulla kustannuserinä ja hyödyn maksimoinnin kautta. J O U N I V A U H K O N E N
+ n Juha Mäkinen • Tämän lehden ilmestyessä ylioppilaskunnan edustajiston vaalit ovat juuri käynnissä. Pian tämän lehden ilmestymisen jälkeen aloitetaan harmittelu siitä, miten äänestysprosentti oli tänäkin vuonna niin nolostuttavan alhainen. Päivitellään sitä, miksei riviopiskelijoita kiinnosta asioihinsa vaikuttaminen. Mutta jos riviopiskelijaa ei äänestäminen kiinnosta, onko syy riviopiskelijan? Yhden iltapäivän aikana hihoista nykien -periaatteella suoritetun haastattelukierroksen perusteella useimmat opiskelijat eivät: 1) tiedä, mitä edustajisto tekee 2) tiedä paljoakaan edustajistoon pyrkivistä 3) koe kahta edellistä kovin merkityksellisinä asioina Monet myös ihmettelevät vaaliliittojärjestelmää ja haluaisivat äänestää mieluummin yksittäistä ihmistä kuin mitään ryhmää. Miksi h e e i v ä t äänestä? TEKSTIT: JUHA MÄKINEN Juha Mäkinen Hanna Marjanen Kolmen ein tiivistelmän kaikista vastauksista antaa tietojärjestebnätiedettä lukeva Jari: Ei ole kiinnostusta asiaa kohtaan, ei ole merkitystä sillä, ketä edustajistoon valitaan eikä äänestämällä voi vaikuttaa. Toisen vuoden kasvatustieteilijä Pauliina oli edellisenä syksynä seuraamassa vaalipaneelia. "En ole kuuraakaan kokenut äänestämistä niin olennaiseksi. Enkä tiedä, kuka olisi pätevä valinta ' Liikuntatieteilijä Juhai moittii ehdokkaita kehnosta markkinoinnista. "Ehdokkaat eivät ole yksilöityneet, ja edustajiston toiminta on näkymätöntä. Kyllähän sitä periaatteessa pitäisi äänestää, ja miksei äänestäisikin, jos vain tietäisi rämisten taustat." Toista vuotia tilastotiedettä opiskeleva Päivi esitiää mielenkiiraoisen ajatuksen: "Toivoisin voivani antaa näissä vaaleissa nimenomaan ei-ääniä. Ehdokkaiden joukossa on nimittäin paljon sellaisia, joita en missään nimessä haluaisi edustajistoon." Filosofiaa opiskeleva* Vesa aikoo tänä vuonna äänestää ensimmäistä kertaa, koska hänen ystävänsä on ehdokkaana. "Enemmän toivoisin eisdokkaiden ääniä esiin. Minun on helppo iänestää ystävääni, koska tunnen hänet ja tiedän hänen ajattelevan asioista samantapaisesti kuin minä. Mutta näistä muista en taedä lainkaan, miten he ajattelevat." Myös viidennen vuoden opiskelija Ville sanoo, että hän tänä vuonna saattaa äänestää ensimmäistä kertaa. Villen mielestä jotkut vaaliliitot ovat "hieman hämäriä"; siitä, mitä asioita ne ajavat tai mitä mieltä ne ovat, hänellä ei ole käsitystä. "Loppujen lopuksi eri ryhmittymien välillä ei taida olla kovin radikaaleja eroja." N:nnen vuoden matematiikanopiskelijaksi esittäytyvä Kimmo ei pidä äänestämistä omalla kohdallaan tarpeellisena. "Kun olen tyytyväinen asioihin, niin ei tarvitse vaikuttaa." Samansuuntaisia ajatuksia on kemiaa lukevalla Sampsalla: "Ei mua kiinnosta mulle on pääasia että pääsen joskus pihalle täältä." Nimettömänä pysyttelevä yhteiskuntatieteilijä kiteyttää tunteensa ehdokkaita kohtaan: "Vituttaa." Hänelle äänestämättömyys on periaatekysymys. Uumilla hän on kuitenkin JYY:n vaaleissa käynyt, antamassa ääniä, jotka on laskettu hylättyjen joukkoon. "Käytännössä se on aivan sama, ketä sinne valitaan. Samalla tavalla siellä kuitenkin sovitaan sisäiset työpaikat. Niissä on aina edellytyksenä se, että tuntee ylioppilaskunnan toiminnan, mikä tarkoittaa sitä että pitää olla toiminut JYY:n sisällä." Näin siis kansa. Pallo on poliitikoilla. Kommentti: Äänestämättä jättäminen on osoitus siitä, ettei opiskelija koe saavansa äänestämisestä riittävää hyötyä. Alhaisen äänestysaktiivisuuden syitä on etsittävä edustajistoon pyrkivistä. Ehdokkaat eivät puhuttele äänioikeutettuja, eikä ihme. Opiskelijamaailmaan kuuluu tietty nuoren mielen edistyksellisyys, ja sellaista olisi lupa odottaa myös ylioppilaspoliitikoilta tuoretta katsantoa asioihin, halua tehdä asiat toisin kuin valtakunnanpolitiikan vanhat jäärät. Valitettavan harvoin tällaista henkeä esiintyy. Alhaisen äänestysprosentin välittömin seuraus on demokratiavaje. Jos vain yksi viidesosa äänestää, ei edustajisto edusta kuin tuon viidesosan poliittisia näkemyksiä. Koska JYY:n vaalit ovat luonteeltaan pitkälti ns. kaverivaalit, vaikuttaa ehdokastarjonta siihen, ketkä ylipäänsä vaivautuvat äänestämään. Alhainen äänestysprosentti saattaa itse asiassa olla valtaapitävien etu, sillä heillä on oma, vakiintunut kannattajakuntansa, joka kuuluu siihen aktiiviseen yhteen viidesosaan. Opiskelijoiden järjestäytymisellä ylioppilaskunnaksi on jalo tarkoitus. Yhteisen organisaation turvin on helpompi saada sanansa kuuluville ja puolustaa opiskelijoiden oikeuksia. On kuitenkin olemassa vaara, että ylioppilaskunta paisuu itse niin isoksi organisaatioksi, että sen alkuperäinen tarkoitus unohtuu, ja se on olemassa enää vain itseään varten. Politiikka kuuluu ylioppilaskuntaan siksi, että opiskelijoillakin on erilaisia mielipiteitä, ja demokraattisella päätöksenteolla pyritään turvaamaan ainakin enemmistön tahto. Mutta siinä vaiheessa, kun politikoinnista tulee itsetarkoitus ja hallitusneuvotteluja käydään yo-talon käytävillä ennen kuin vaalit on pidetty kuten nyt on tapahtunut pitäisi hälytyskellojen soida: Eikö tässä ole menty liian pitkälle? Onko toiminta enää tarkoituksenmukaista? Mihin jäi demokratia? .
L O U A S •2 1 1 1 6 Ma 16.11. Perunaohukaiset Lihapyörykät Värikäs uunikala Ti 17.11. Kesäkurpitsapaistos Kalkkunapihvi Riistakäristys Ke 18.11.. Täytetyt kasvisohukaisei Lohikeitto ltalianpata Porsaanleike, curry-ananas -kastike To 19.11. Kasvissosekeitto Tex-mex -kanapata Metsästäjänpihvi Pe 20.11. Tortelloni Ricolta Kaalikääryleet Makkarapannu Aurajuustohärkä Ma 23.11. Parsa-porkkanapata Mantelisei Jauhelihalasagne JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA Ti 24.11. Pinaattiohukaiset Juustoporsaat Makkarapihvit. sipuli-paprika sek. Vasikanleike Bearnaise Ke 25.11. Kukkakaali-sienipaistos Porsaanleike, sinappikastike Broilerpata To 26.11. Kasvishernekeitto Hernekeitto Pippuripihvi, kerma-pippurikastike Pc 27.11. Punajuuripihvit, vihannesremulade Kirjolohipastapaistos Broilerpyörykät Sveitsinlcike JYY:N PIKKUJOULUT TI 24.11. Hei sinä Jyy:n jäsen! Tule kaikkien opiskelijoiden yhteisiin pikkujouluihin Ilokiveen! Shine-elokuva klo 18.00 Kampus kinossa (liput 20mk) Puuro & glögit klo 20-21.30 Pertti & Paarmat Rytmietiketti Dj L i p u t v a i n 10 mk! (sis. puuron, glögin, bändit, ja hyvät bileet!) T E R V E T U L O A ! JYY:N UUDET SÄHKÖPOSTILISTAT Ylioppilaskunta uusii sähköpostilistojaan. Uudet listat ovat käytössä marraskuun alusta lähtien. Vanhat ja uudet listat toimivat rinnakkain vuoden loppuun saakka, mutta ensi vuoden alusta tähtien käytössä ovat ainoastaan uudet listat jyy-jasenet@majordomo.jyu.fi kopo-lista@majordomo.jyu.fi kul ttuuri-lista@ma jordomo.j yu. fi kv-lista@majordomo.jyu.fi liikunta-lista@majordomo.jyu.fi sopo-lista@niajordomo.jyu.fi ymparisto-Iista@majordomo.jyu.fi Liityt haluamallesi listalle lähettämällä xiestin osoitteeseen majordomo@jyu.h [a viestiksi ainoastaan esim. subscribe kulttuuri-lista. Poistut haluamaltasi listalta lähettämällä vieglip osoitteeseen majordomo@jyu.lt ja viestiksi '«SMr unsubscrihc kulttuuri-lista. KASVATUSTIETEEN LAITOKSEN J A AINEJÄRJESTÖ EMILE ry :n ALUMNIPÄIVÄNÄ PERJANTAINA 1 3 . 1 1 . 1 9 9 8 TAPAHTUU: D 1 2 6 K y s e l y t u n t i kaikille harjoittelusta t i e t o j a haluaville klo 1 . 1 5 1 2 Harjoittelun toteutusta esittelevät assistentti Marja Leena Böök ja amanuenssi Helena Koivunen-Klemmt M 1 3 L a i t o k s e n v a h v u u s a l u e i d e n t u t k i m u s e s i t t e l y ä k l o 1 3 . 1 5 1 7 Alumnien p u h e e n v u o r o j a ja k y s e l y t u n t i opiskelijoille (tauko n. 1 4 . 4 5 1 5 . 1 5 ) . Kevään 1999 projektiopintojen pitäjät esittelevät t u t k i m u k s i a a n laitoksen vahvuusalueilla. Kasvatustieteen laitoksesta valmistuneet alumnit kertovat opinnoistaan (mm. sivuainevalinnoistaan), erilaisista työpaikoistaan, niiden hankkimiseen tarvittavista valmiuksista ja nykyisestä työstään. Tilaisuuksiin ovat tervetulleita kaikki kasvatustieteen nykyiset ja entiset opiskelijat sekä muut aiheista kiinnostuneetl A JYVÄSKYLÄN ^ Y L I O P I S T O N informaatioteknologian u tiedekunta ottaa noin 15 uutta opiskelijaa tietotekniikan koulutukseen, joka alkaa tammikuussa 1999. Lisätietoja löytyy tiedekunnan internetsivuilta http://www.infotech.jyu.fi/. Hakulomakkeita ja opiskelijavalintaa koskevan selosteen saa yliopiston opiskelijapalveluita (Seminaarinmäki, T-rakennus, 2-kerros, puh. 014-601 074, 601 075). PERINTEISESTI PRO GRADUT EDULLISESTI NOPEASTI NSITOMO Rihto Ky Alasinkatu 1-3, 40320 JYVÄSKYLÄ, P. (014)676 350 Sinä itsenäinen ja omatoiminen henkilö, yhteisö tai yritys; tarjoamme sinulle nyt kalenterintekomahdollisuutta Olemme Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ja annamme kalenterin kaikille 9000 jäsenellemme. Sinulle tarjoamme mahdollisuuden ostaa vastuullesi ilmoitusmyynnin tuottoineen, kalenterin taiton ja painattamisen kuluineen. Osallistu kilpailuun ja esitä tarjouksesi 30.11. 1998 mennessä kirjallisesti osoitteeseen: JYY, Keskussairaalantie 2 , 4 6 Jyväskylä Kuoreen merkintä "kalenteri". Lisätietoja antaa pääsihteeri Kasperi Launis, puh. 603 354. VIELÄ V O I T VAIKUTTAA! j y y . n edustajisto vaalien varsinaiset äänestyspäivät ovat 11. ja 12. marraskuuta. Äänestysajat ja -paikat: Keskiviikko 11.11. Torstai 12.11. Mattilanniemi 9-17 Kirjasto 8-20 Ylioppilastalo 9-17 Mattilanniemi 9-17 Kirjasto 8-20 Ylioppilastalo 9-12 Ulpukka 12-20 TERVETULOA NIIN UUDET KUIN VANHATKIN ASIAKKAAT NAUTTIMAAN SONAATIN PALVELUISTA Virkistäviä ruoka-ja kahvihetkiä opiskelun lomassa tarjoavat: Ravintolat Lozzi Keskussairaalantie 4, P-rak. puh. 603 910 www.sonaatti .f i/lozzi lozzi@sonaatti.fi Wilhelmiina Ahlmaninkatu, 2 MAA-rak. puh. 603 911 www.sonaatti.fi/wilhelmiina wilhelmiina@sonaatti.fi yiistö Survontie 9, YFL-rak. puh. 603 866 www.sonaatti.fi/ylisto ylisto@sonaatti.fi Kahvilat Liikunta Keskussairaalantie 4, L-rak. puh. 603 902 Päärakennus Seminaarinkatu 15, C-rak. puh. 603 901 Cafe Libri Seminaarinkatu 15, B-rak. puh. 603 903 Kvarkki Survontie 9, YK-rak. puh. 603 887 Musica Seminaarinkatu 15, M-rak puh. 603 904 Novelli, kaupungin kirjasto Vapaudenkatu 39-41 puh. 624 438 Löydät ruokalistamme internetistä. SONAATTI OY
1 4 9 8 Messieursit Mezieres ja Chrisiin, välissään Tähtitarhojen Orpo -albumin käsikirjoittajasivuhahmo, jossa on kenties hieman Christinin näköä... mjvrnjum i: Juha Mäkinen SODASTA SEURAA JOSKUS JOTA T O I S E N MAAILMANSODAN AIKAN RANSKALAISTA PIKKUPOIKAA T T O I S I I N S A K E L L A R I S S A , JOTA K Ä Y T T I V Ä T POMMISUOJANA I LM A I K A N A . VARTUTTUAAN A I K U I S SAMAT PIKKUPOJAT RYHTYIVÄT SARJAKUVAA. PIERRE C H R I S T I JA JEAN-CLAUDE MEZIERES P I VALERIAN S Y N T Y I . Kritiikki maailman mukaan —Kuusikymppiset Valerianin luojat vierailivat Suomessa Valerian on tieteissarjakuva, joka toimii monella tasolla: Jokainen tarina toimii yksittäisenä scifi-seikkailuna. Samalla jokainen uusi albumi asettuu paikalleen sarjan 30-vuotiseen jatkumoon. Lisäksi Valerianissa on aina aivan ensimmäisiä seikkailuja lukuunottamatta ollut olennaisena elementtinä yhteiskuntakritiikki. Valerianin puitteissa Christin on ottanut tarkasteluunsa mm. autoritaariset yhteiskuntamallit, kolonialismin, ylikansallisten suuryritysten vallan, uskonnon varjolla tapahtuvan hallitsemisen ja pinnallisen viihdeteollisuuden. Kun Christin ja Mezieres aloittivat Valerianin tekemisen 60-luvun lopulla, he loivat tulevaisuudenkirjoituksen, jonka mukaan nykyiset sivilisaatiot tuhoutuvat ydinkatastrofissa vuonna 1986 ja tuhkasta nousee vuosisatojen jälleenrakennuksen jälkeen Galaxity, tulevaisuuden maapallo. Vuosina 1984-85 tehdyssä kahden albumin mittaisessa tarinassa tekijät muuttivat sarjan sisäistä historiaa lähettämällä sankarit, Valerianin ja Laurelinen, nykyhetkeen (eli siis 80luvun puoliväliin) estämään maapalloa uhkaavan ydintuhon. Mutta minkälaisia mietteitä tekijöillä oli, kun Tshernobylin onnettomuus tapahtui "sopivasti" vuonna 1986? Christin sanoo kahden oudoimman hänelle tapahtuneen asian liittyvän juuri hänen sarjakuvissa esittämiinsä "ennustuksiin". Toinen oli ydinkatastrofi, jonka täytyi lopulla tapahtua jossain, toinen taas kommunistisen Itä-Euroopan kaatuminen, jota Christin povaili Enki Bilalin piirtämässä Metsastysretkessä jo vuonna 1983. Murroksen tulkki Christin ja Mezieres ovat hyvin mielenkiintoisia hahmoja, eurooppalaisia intellektuelleja parhaimmillaan. Mezieres on vitsaileva herrasmies, Christin taas kuin kuka hyvänsä nuori vihainen radikaali ladellessaan madonlukuja yhteiskunnan epäkohdille. Christin on toiminut journalistiikan professorina Bordeaux'n yliopistossa viimeiset 30 vuotta. Hänet tunnetaan terävänä kapitalistisen yhteiskunnan kriitikkona. Toisaalla hän ei ole myöskään langennut katsomaan kommunistimaiden ihanteista irtaantumista läpi sormien. Christin kuuluu siihen harvalukuiseen "todcllisisten marxilaisten" joukkoon, joka on ymmärtänyt marxismiin kuuluvaan myös oman aatteen kritisoimisen. Valerianin lisäksi Christin on käsikirjoittanut monipuolisia sarjakuvia eri piirtäjille. Enki Bilalin kanssa hän on luonut avoimen poliittisia sarjakuvia avoin poliittisuus ei tässä tarkoita sitä, että ne olisivat jonkun aatteen avointa kannatusta. Christinin töistä on hankala löytää kannatusta millekään muulle kuin yleiselle elämän ja vapauden kunnioitukselle, ne suuntautuvat enemmänkin hänen pahoiksi kokemiaan asioita vastaan. Vuonna 1990 ilmestyi 12 Euroopan maassa ja USA:ssa yhtäaikaisesti Murros, jossa eurooppalaiset sarjakuvapiirtäjät kuvittivat Berliinin muurin murtumisen ja Itä-Euroopan mullistusten synnyttämiä tunnelmia. Christin kirjoitti albumin esipuheen, jossa hän varoitteli, että kommunististen arvojen tilalle saattaa lulla vain toisia, yhtä huonoja, arvoja: "pakastetun yltäkylläisyyden keskinkertaista materiaaliliberalismia"... Eikö juuri näin ole käynyt? "Valitettavasti yleensä juuri pessimistiset ennustukseni ovat toteutuneet ja optimistiset eivät. Mutta asia ei ole niin yksinkertainen. Tulimme Suomeen Romaniasta, jossa elämä on kovaa, ja ihmiset joutuvat tekemään kahta tai kolmeakin työtä pärjätäkseen. Mutta he ovat onnellisia, he voivat puhua ja liikkua vapaasti, ja kaikki ovat sitä mieltä, eitä tilanne on nykyään joka tapauksessa parempi kuin ennen. Ja tärkeää on, että moraaliset arvot ovat palanneet." "Venäjän nykytila sen sijaan on katastrofi. Eikä se ole yllätys, sillä Neuvostoliitto oli imperiumi, joka oli aina tieteellisesti, teknisesti ja älyllisesti heikompi kuin maat, joita se alisti." Maailman muuttuessa kritiikki muuttuu Viimeisimmissä Valerianeissa on yhteiskuntakritiikki tuntunut jäävän laka-alalle huumorin korostuessa. Johtuuko tämä siitä, että tekijät vanhetessaan käyvät pehmeiksi? Christin: "Vanhetessaan ihminen joko kadottaa huumorintajunsa kokonaan tai saa sitä lisää. Joten jos uusissa albumeissa on enemmän huumoria, sen voinee oitaa kohteliaisuutena. Mutta kritiikki on myös muuttunut. Vaara on nykyään erilainen vanhat diktatuurit ovat kaatuneet, mutta uutena uhkana ovat mediajättiläisei." "Jotka ovat uusia diktaattoreita", huomauttaa Mezieres. "Mutta näitä diktatuureja ei voi vastustaa hyökkäämälllä suoraan päin", sanoo Christin, "vaan tarvitaan huumoria. Media teeskentelee olevansa vakava, joten sille on naurettava. Täytyy olla hauska osoittaakseen niiden teeskentelyn. Huumori ja kritiikki Valerianissa on muuttunut, koska maailma ympärillämme on muuttunut." "Media on usein vieraantunut todellisuudesta. Tiedotusvälineet ovat kiinnostuneita asioista, joista toiset tiedotusvälineet ovat kiinnostuneet samat asiat pyörivät julkisuudessa, asiat, joilla ei edes ole mitään tekemistä ihmisten arkitodellisuuden kanssa." Kritiikistä huolimatta Chrisiin sanoo myös rakastavansa mediaa. "Luen lehtiä mielelläni, ja pidän toimittajan ammattia hienona. Kyseessä on taistelu. Alalla toimii ihmisiä, jotka vastustavat joukkotiedotuksen muuttumista tyhjänpäiväiseksi yksinkertaisuuksien kierrättämiseksi. Mediassa on eri sävyjä." Grande finale on suunniteltu Valerian on muuttunut 30 vuoden aikana. Valerian ja Laureline ovat muuttuneet. Laureline on noussut yhä merkittävämpään asemaan, mikä heijastelee naiskuvan muuttumista. Tämän kehityksen kulminaatio nähtiin jo vuoden 1981 albumissa Brooklynista Kosmokseen, jossa Valerianin osa oli olla vain heikko, hölmö miehenrenttu, ja Laurelinesta tuli tarinan todellinen päähenkilö ja primus molor. Uusimmassa tarinassa Tähtitarhojen Orpo leikitellään vanhemmuudella. Valerianilla ja Laurelinella on huolehdittavanaan kiusallinen lapsi, joka tuo heistä esiin isällisiä ja äidillisiä piirteitä. Christin ja Mezieres ovat molemmat kuusikymppisiä. Aikovatko he jatkaa Valerianien tekemistä niin kauan kuin henki pihisee, vai onko sarjaan suunnitteilla Suuri Lopetus, jossa kaikki palapelin palat koottaisiin lopullisesti yhteen? Christin kertoo: "Minulla on olemassa synopsis tarinaan, joka voisi olla viimeinen Valerian. Se on salainen, eikä edes Jean-Claude tiedä sen sisältöä. Se on hyvin piilotettu, ja vain yksi ihminen tietää, missä se on. Jos nyt jäisin raitiovaunun alle, JeanClaude voisi käyttää sen ja lopettaa Valerianin. Mutta hän saisi myös halutessaan jatkaa sarjaa ilman minua." JUHA MÄKINEN
KULTTUURI -14®98 Kaksi kohtaamista Daven kanssa Juha Mäkinen Tammikuu 1998, Olen viime hetkeen asti epävarma, saanko Dave Lindholmilta haastattelua. Miehellä kun ei ole kännykkää, vaikka se monen mielestä on niin välttämätön kapine ammattimuusikolle. Kun jatkossa kuulen moisia väitteitä, huomautan vainajalle Davesta hänen uransa on jatkunut yli 25 vuotta, eikä kännykkää ole ilmeisesti tarkoitus jatkossakaan hankkia. "Mulle on tärkeää, että on oma aika ja yksityisyys. En mä halua, että mulle soitellaan silloin kun en halua olla tavoitettavissa. Ne joilla on jotain asiaa, tietää kyllä miten mut saa kiinni." Kännykättömyys sopii kuvaan. Dave Lindholm ei ole enää aikoihin ollut muodikas muusikko, vaan pikemminkin vanha blues-hamy. Tietty tinkimättömyys ja ehdottomuus omien tekemisten suhteen saattaa näyttää jääräpäiseltä vanhanaikaisuudella. Keikoillaan Dave tarjoaa yleisölle humalaisen lajunnanvirtasekoiiteen omia ja vieraita lauluja, tarinoita ja ajatelmia. Lokakuu 1998. En ole kysynyt haastaitelumahdollisuudesia etukäteen ohjelmatoimistolta, mutten silti epäröi, ettenkö sellaista saisi. Dave liikkuu ennen keikkaa huolettomasti yleisön joukossa. Dave Lindholm sekä on että ei ole helppo haastateltava. Kysymyksiin hän saatiaa vastailla epämääräisesti, moittia niitä typeriksi tai ohiuaa ne kokonaan. Sen sijaan kysymysten ohi ja yli Dave kertoo paljon sellaistakin, mitä ei olisi ikinä osannut kysyä kuten, että Ain»-lp:n ensimmäinen kappale onkin alunperin larkoitettu levyn viimeiseksi. Dave suosii taas suomea Ensimmäisen levynsä Dave teki Ferris-yhtyeen kanssa vuonna 1971. Seuraavana vuonna ilmestyi ensimmäinen soololevy, lsokynä Lindholm. Juuri Isokynä-nimellä Love Recordsille 70-luvun alkupuoliskolla tehdyt urbaania folkia sisältävät levyt nostivat Lindholmin Suomi-rockin kärkijoukkoon. Daveila oli Juicen, Hectorin ja Pekka Strengin ohella merkittävä rooli koko suomeksi lauletun rock-perinteen luomisessa. Miehen tekemiset voi jakaa karkeasti kahtia: englanninkielisiin, blues-pohjaista rokkenrollia sisältäviin bändilevyihin ja akustisempiin suomenkielisiin soololevyihin. Mies itse ei tosin hyväksy moista karsinointia eikä hyväksy tuotannolleen muuta yhteistä nimittäjää kuin sen, että se on musiikkia. Suhtautumisestaan vanhaan tuotantoonsa hän toteaa lyhyesti: "Hyväksyn sen." Tämän vuoden aikana Davelta on ilmestynyt peräti kaksi uutta albumia, englanninkielinen blueslevyjä suomenkielinen lsokyna-iyylinen albumi. Tammikuu. Dave sanoo, ettei ole tyytyväinen uusiin lauluihinsa: "Mun sanat on liian typeriä, haluun vielä hioa niitä ennen levyttämistä. Ne visiot mitä mulla on, ei ole kunnossa, koska mä en ole ollut kiinnostunut kirjoittamaan." Lokakuu. "Mä vaihdoin ne laulut, en ollut niihin tyytyväinen. Levy on helvetin hyvä, se on niin kokonainen. Ensimmäistä kertaa sitten joidenkin 70-luvun levyjen kävi niin, että mulla oli levy valmiina ennen kun menin studioon. Biisit ei muuttuneet studiossa paljon ollenkaan." Minun nimi on nimes sun, väittää Dave peilistä heijastuvalle Ralf Henrikille. Kauan musiikkia tehneenä Dave on nähnyt musiikkibisneksessä tapahtuneet muutokset: "Musta nykyään on samanlainen meno kuin 60luvulla. Luovia bändejä on olemassa, muttei ne pääse esiin. Levytysdiileja saa vain kansikuvakelpoiset solistit", Dave harmittelee. "Multa älä vaan puhu mulle 70-luvusta! Silloin oli esillä kaikista korneimmat tyypit länään ihmiset on sentään nnhneel jotain ja tietää vähän paremmin." Hengenheimolaisuutta Dave kokee Andy McCoyn ja Pelle Miljoonan kanssa. "Andy on mun isoisä ja pikkuserkku muita se riippuu täysin päiväsiä. Pelleä mä oon digannu aina. Jotkut nauraa sille, mutia mä ihailen sen periaaueellisuuiia ja sitä, miten se jaksaa uskoa ihmisen hyvyyieen." Ia vaikka VänrtvUiSirt^n verkkojen aika ei olekaan Dave Lindholmin oloinen, ei hän tunne iiseään lainkaan vieraantuneeksi: "Päinvastoin, mä tunnen iteni hyvin läsnäolevaksi. Saan olla rauhassa ja katsoa, kun muut ei ole rauhassa. Mä elän jänniitävää vaihetta omassa elämässäni." JUHA M Ä K I N E N iperjantai Perjantai 13. päivä! Huonon onnen paiva ja kaiken lisäksi valtakunnallinen tapaturmapäivä. Paras pysytellä siis neljän seinän sisällä. Jos piileskelyllä voi välttää onnettomuudet, on kai paras tehdä niin. Tai sitten voit ottaa härkää sarvisia ja kohdata kauhuperjantain silmästä silmään. Perjantai 13. päivää nimittäin juhlistetaan Ilokivessä bileillä. Ilokiven illan teemana on kauhu. Kauhu esiintyy monissa eri muodoissa aina lavasteista drinkkeihin. Ilta alkaa kello 20 elokuvalla nimeltä Ghost of the Civil dead. Leffan jälkeen esiintyy kuolematon yhtye nimeltä The young Mummies. Illan aikana Popscenestä ja Evolisia tutut dj:t tahdittavat tanssihaluista yleisöä. Paikalla on myös maskeeraaja, joten kaikkien halukkaiden on mahdollista saada kasvoilleen bileiden teemaan sopiva ulkomuoto. Friday 13th -bileet ovat siis myös naamiaiset. Keskiyöllä illan parhaat asut palkitaan. Naamioituneiia henkilöitä muistetaan myös pääsylippujen hinnoissa. Illan drinkkilista sopii kauhuieemaan niin maultaan, väriltään kuin nimiltään. Maisia, niin muistat aamullakin olleesi kauhubileissä... Ilta on kokonaisuus, joka koostuu pukeutumisesta ja maskeerauksesta, musiikista ja elokuvasta. Ilta on erilainen kuin mihin olet tottunut Ilokivessä tai Jyväskylässä yleensä. Kauhubileet tarjoaa varmasti osallistujille kokonaisvaltaisen elämyksen. Tapahtuman järjestää kulttuurivaliokunta. Valiokuntalaiset ovat ideoineet illan sekä tehneet lavasteet ja koristeet itse. Olitpa taikauskoinen tai et, tule katsomaan omin silmin mitä perjantai 13. päivä voi tuoda tullessaan! Ilokivessä pidetään silloin kauhean kivaa! PAULIINA SAVOLAINEN KULTTUURIJA PROJEKTISIHTEERI Koska ojassa makaa Jylkkärin omiakin lehmiä, kuvatekstillä on mittaa: Tämä setä, suomeksi Niilo Hauta (.'), on avittanut Friday 13th-hileitten Ghosts... of the Civil dead -leffaa sekä käsikirjoittajana että näyttelijänä. Ijiulujansakin kuullaan, joten suosittelemme Siiviliuhrien... Haamuja melkein yhtä lämpimästi kuin sen jälkeen nähtävää muumioperformanssia, joka on Tosi Taidetta. Projektori pyörähtää käyntiin kello 20. Liput 25/20mk sisältäen elokuvan ja 20/15mk kello 22 jälkeen. Halvemmat hinnat ovat naamiaisasuisille. enot TAIDE-ELÄMÄ-ELAMAKERTA -seminaarissa tuumasiL-llaan, jotta kutenka luovuus toimii elämän voimavarana. Toisin sanoen kyseessä on seminaari taide-elämäkertojen tutkimuksesta. Tapahtuu torstaina ISU I Villa Ranassa Blomsledtin salissa ja kestää kahdestatoista iliapäiväneljaän. Kulttuurin tutkimuksen verkosto ja Nykykulttuurin tutkimusyksikkö järjestävät. LÄNSIRINTAMALLA ei mitään uutta, näyltelyriniamalla sen sijaan paljonkin. Keski-Suomen museossa aukeaa 20.1 1. kaksikin juttuaKain Tapperi ja Matti Sananksenaho ovat tehneet veistoksia ja sommitelmia, Juhana Blomstediltä nähtävissä on Unelma valosta ja muita teoksia. Galleria Beckerissä on juun ripustettu seinille Eila Kinnusen maalauksia. El SE OLE opiskelijakämppa eikä mikään, jollei seinällä ole poptahi elokuvatahteä tahi -tähtöstä. Tällaisia puutteita korjaamaan saapuvat vallan eristä maasta asti julisteenmyyjämiehet Painotuotteita voi ostaa Ilokiven alakerrasta 18.-20. marraskuuta. JA SITTEN länsimaisen viihdeteollisuuden löyhkäävien jätteiden eli rock-musiikin pariin: Lutakossa metalliperjantai 13.11 . YUPja Miljoonasade 18.11., Rasmus ja Slumber 20.11. sekä Egotrippi ja Pyhä Lehmä 21.11. Ilokivessä Aki Sirkesalo 12.11. ja Aknestik 19.11. Viereisellä sivulla arvotettu Semmarien levy poikii toki myös levynjulkistamiskeikan, itse asiassa Jyväskylässä kerrassaan kolme sellaista. Tiistaina 24. U. kello 19 ja keskiviikkona 25.11. kello 18 seka kello 22. Koe vaikka kaikki kolme! Yliopiston juhlasali on tapahtumapaikan nimi.
14®98KULTTUURI •li Turruttavaa taikuutta Robin Hobb: Kuninkaan salamurhaaja. Näkijän Taru 2, suomentanut Sauli Santikko. Otaval997, 768 s. Alkuteos: The farseer: Royal Assasin Raymond E. Feisr. Mustan kuningattaren varjo, Käärmesodan Taru I, suomentanut Tarmo Haarala, Like 1998, 496s. Alkuteos: Shadow oi a Dark Queen Book One at The Serpent War Saga Puhtaimmista lajityyppiesityksistä on joskus vaikea sanoa, onko kyseessä lajityypin ylistys vai parodia. Hobbin miekka ja magia -tiiliskivitrilogia Näkijän taru on nyt edennyt toiseen suomennettuun osaan, ja tämä saaga on todellakin lajityypilleen uskollinen. Teoksista löytyvät niin kuninkaallisen suvun avioton jälkeläinen, vanha viisas opettaja, vanhuudenheikko kuningas, jalomielinen prinssi ja juonitteleva nuorempi prinssi kuin myös ikiaikainen taikuus, uskolliset eläinkumppanit, ylimaallisen pahan kasvaminen ja nuoruudenrakkauksien kehittyminen täyteen intohimoon. Vain lohikäärmeet puuttuvat. Tai kuten takakansitekstissä todetaan: "Nyt Kuuden herttuakunnan taru jatkuu kiihkeiden taistelujen, juonittelujen ja intohimojen merkeissä!" Kirjan päähenkilö, prinssi Uljaan (aivan oikein, prinssi Uljaan) avioton poika Fitz on nyt kokolailla täysinoppinut salamurhaaja ja osallistuu hovin juonitteluihin sekä on myös juonittelujen kohteena. Prinssi Totuus pyrkii puolustamaan valtakuntaansa ja prinssi Valta havittelee kruunua. Pahat punalaivat tuhoavat rannikon asukkaiden koteja ja sieluja. Kuningas Ovela heikkenee ikitaikuuden uhrina, ja Fitz kehittää uudelleen taikuuden hallintaansa ja syventää rakkauttaan nuoruudenihastukseensa. Vastaavaa yllätyksetöntä fantasiakirjallisuutta edustaa myös Raymond E. Feistin Mustan kuningattaren varjo Käärmesodan taru 1. Päähenkilönä on erään aatelisen avioton poika. Poika joutuu vaikeuksiin paronin tunnustetun pojan kanssa ja pakenee lapsuudenystävänsä kanssa valtakunnan toiselle laidalle. Pian kumppanukset ovatkin pakkopestattuja palkkasotureita taistelemassa kavalia liskoihmisiä vastaan. Liskot aikovat tuhota kaiken elollisen kieroutuneessa jumalattarensa palveluksessa. Mukaan mahtuu maageja, varkaita, ammattisotilaita, mystisiä portteja aikaan ja avaruuieen sekä hellyttävää toveruutta ja aikuiseksi kasvamista. Niin, ja tässä kirjassa on sitten lohikäärmeitäkin. Lopullisen hellyttävä elementti on kuitenkin päähenkilöiden eläinrakkaus: Kuten Fitz Uljas, niin myös Erik von Darkmoor, Feistin sankari, tuntee eläimet ja osaa huolehtia niistä. Hittojako siitä, että toinen sankareista on ammattisalamurhaaja ja toinen palkkasoturi. Kunhan vain aika ajoin taputetaan hevosia, niin kyse on sankareista. Kirjojen juoniratkaisut ovat lajityypille ominaisia kliseisyyteen asti, ja voisikin sanoa, että teokset ovat Kauniit ja rohkeat -fantasiaa: sivu sivulta kirja lupaa voimakkaita elämyksiä, mutta elämysten ennalta-arvattavuus latistaa lukuelämystä melkoisesti. Esitellyt kirjat ja sarjat soveltuvat niille, jotka eivät pidä yllätyksistä lukiessaan ja jotka haluavat riittävän laajoja iltalukemistoja. Nämä Tolkienin henkiset seuraajat ilmeisesti uskovat, että fantasiaromaani on hyvä, jos sillä pystyy tainnuttamaan orkin. Kaikki lajityypin elementit on välttämättä sullottava jokaiseen "tarustoon". R I K U Y L Ö N E N lilsensä hyväksyneet, sisäisesti sivistyneet, mirrikaulaiset miehet. Askel eteen Seminaarinmäen mieslaulajat: Ukkokiekuu (Musiikkituotanto Ukkokiekuu) Seminaarimäen mieslaulajien ura on ollut jatkuvassa nousujohteessa, eikä tämä uutukainen albumi taida tilannetta muuttaa. Kyseessä on nimittäin kuoron historian paras levy, mikä lupaa erityisen paljon tulevilta konserteilta, sillä elävänähän tämä porukka on tavannut olla parhaimmillaan. Levyllä on tehty monia hyviä ratkaisuja. Se on nauhoitettu livenä viime kevään ja kesän konserteissa, minkä vuoksi siinä on aiempiin julkaisuihin verrattuna rahtunen enemmän elämän makua. Soundi on lievästi rosoisempi, mikä ei tietenkään tarkoita sitä, että kuoron tunnetusti uljas sointi olisi jotenkin epävireisempää. Uuden levyn ehdottomasti paras piirre kuitenkin on pieni, mutta hyvin tärkeä asennemuutos, sillä Ukitoltiekuulla Semmarit ovat ikään kuin hyväksyneet itsensä. Aiemmat teknodisko-, grungetai latinalaisrytmipastissit ovat jääneet sivuun, ja nyt pojat tekevät sitä, minkä parhaiten osaavat, mikä omintaan on eli mieskuoropoppia. Kehityksen myötä Ukkokiekuu korostaa Semmareiden syvällisimpiä ja samalla kestävimpiä puolia: Huumoria, joka naurattaa, mutta jonka vire on melankolinen. Älyttömyyttä, joka lopulta onkin älykästä. Machoksi halajavaa pikkupoikaa, joka pohjimmiltaan on herkkä ja rakkaudenkipeä. Ja mikä tärkeintä kaikki nämä ristiriitaisuudet omassa persoonassa tunnistetaan ja tunnustetaan. Pinnallisen kuulokuvan perusteella Ukkokiekuu on vanhaa, tuttua ja turvallista Semmarituotantoa, mutta totuus on toinen. Seminaarinmäen mieslaulajat eivät ole koskaan esittäytyneet näin tasapainoisina, mietteliäinä ja teeskentelemättöminä. Jos todellakin se mies, josta ja jonka suulla Semmarit laulavat, aidosti vetoaa nuoreen nykynaiseen, maailmassa ei kaikki ole vallan surkeasti. PETRI H E I K K I N E N Kiiltäviä kiviä j a kolhoja koipia Syksyn esikoisissa pyristellään irti menneestä Sari Vuoristo: Irti. 191 s. Gummerus 1998. Riikka Ala-Harja: Tom tom tom. 231 s. Gummerus 1998. Syksyn lähes ainoa esikoisnovellikokoelma on Sari Vuoriston Irti. Siinä ihmiset pyrisleleväi levottomina. Novellien henkilöt haluavat muutosta elämäänsä, pyrkivät uusiin suuntiin. Ihmiset haluavat irti suhteista, paikoista, muistoista, itsestään. Aina muutokseen ei kuitenkaan ole mahdollisuutta. Sari Vuoriston novelleissa ei ole tarpeetonta sanaa, ja jokaisen lauseen paikka on viimeiseen asti harkittu. Novellien tunnelmat rakentuvat pienistä liikahduksista, irtioton aavistuksesta sanojen ja kuvien kautta, ei niinkään juonen. Kerronta on haikean kaunista: henkilöitä painaa pelko, kaipuu menneeseen ja halu tulevaan. On nauttittavaa lukea novelleja, jotka rakentuvat näin tyylikkäästi. Novellin ihmiset avautuvat pienillä vedoilla moneen suuntaan. Silti jokin Ini-kokoelmassa jää viileäksi ja etäiseksi. Novellit ovat niin valmiita, että lukija tuntee olonsa voimattomaksi. On symboleja kiviä, kaloja, veneitä -joita pitäisi tulkita, mutta polkua ei lukijan kuljettavaksi ole jätetty. Sari Vuoriston teksti on kuin novellissa Ehjä esiintyvä kiviveistos. Se on muotoiltu, kiiltävä, sileä, mutta vuosien käytössäkään siihen ei ole tulitit yhtään kolhua. Peppi Pitkätossu aikuisena Kun Sari Vuoriston novellit ovat tiukkoja ja niukkoja, niin Riikka Ala-Harjan esikoisromaani rönsyilee reilusti. Vaikka tapahtumat ovat arkisia, teksti juoksee kieli vyön alla ajatuksesta toiseen. Tom tom tom kertoo Kokko-nimisestä nuoresta naisesta, joka on saanut elämänsä jokseenkin kohdalleen, vaikka kompasteleekin yhä kynnyksiin ja kaataa Jaffa-laseja. Kaikki muuttuu rymähtäen, kun isä palaa neljäntoisia vuoden jälkeen Afrikasta ja saa samaan syssyyn aivoinfarktin. Lapsena Kokko kuvitteli itsensä Peppi Pitkätossuksi, mutta kun isä palaa, Peppi Sari yllä, Riikka alla, kirjailijoita kumpikin. joutuu kasvamaan aikuiseksi. Kokko tutustuu sairaaseen isäänsä uudelleen, aivan uuteen ihmiseen oikeastaan. Näin Tom tom tom näyttää yhden ihmisen sairauden kautta koko perheen muutostilassa. Ala-Harjan kieli on vinkeää ja vauhdikasta, kuten henkilötkin. Hahmot ovat vahvalla viivalla piirreltyjä, kuin hauskan kolhoja ja leikeitä sarjakuvahahmoja. AlaHarjan tapa rakentaa henkilöitä tekee heistä kuitenkin samalla karrikatyyrinomaisia. Hahmoihin on helppo samastua, mutta syvyys heisiä puuttuu. Tom tom tom ei jää lukemisen jälkeen kiusaamaan, mutta sivuja käännellessä romaanista kyllä nauttii. V I L L E R A U V O L A Pienyrittäjät Sirokko: Sirokko (Omakustanne) Sirokon yhteistyö ylikansallisen levy-yhtiön kanssa jäi yhden albumin mittaiseksi, ja uuden cd-ep:n perusteella hyvä niin. Siina missä Syntisdfefei-kokopitkä ammauituottajineen patisti rempseänä ja särmikkäänä livebändinä tunnetun orkesterin ilmaisun latteaan paikallisradioystävälliseen muottiin, Tuomo Valtosen ja yhtyeen itsensä tuottama nelibiisincn pääsee lähemmäksi Sirokon todellista olemusta, vaikka se vain puoliksi onnistunut lätty onkin. Kyse on tietysti makuasiasta, mutta minun mielestäni Sirokko on parhaimmillaan kansanmusiikkivaikutteisen popin parissa, ei niinkään silloin kun pop jää sivuasiaksi ja texmex-, irlantilaisynnä muut mausteet ovat vahvimmillaan. Mainittu vaikutus alleviivautuu erityisesti, kun sanoittaja ja pääasiallinen Mr Kelpo omakustantajaryhmä. säveltäjä Marko Pulkkinen ei saa kuriin ikävää maneeriaan, joka pakottaa hänet kirjoittamaan meksikolaistyyliseen kappaleeseen Meksikosta kertovan tekstin. No, nurinoista huolimatta. Sirokko on kelpo orkesteri. On aivan pätevää odottaa, että bändin muinainen megahitti Sydänääniä ei jää ainoaksi laatuaan. Uuden lyhytsoiton avauskappale Haaksirikkoiset on yksi hyvä syy moisiin oletuksiin. P E T R I H E I K K I N E N
«JlTTUUPtl -14f>98 Hanna Marjanen Campus-teatterin cli Jyväskylän yliopiston puheja ilmaisukasvatuksen opiskelijoiden näytelmä Hiroshima, rakastettuni lähtee marraskuussa Ranskaan Les Comediantes -festivaalille. Reetta Jokisen ohjaama, Marguerite Durasin elokuvakäsikirjoitukseen pohjaava teos sai keväällä mainiot arvostelut paikalliselta lehdistöltä ja lähtee nyt valloittamaan Eurooppaa kolmatta kertaa järjestettäville, europpalaisten teatteriopiskelijoiden tuotantoa esitteleville teauerifestareille. Alun perin tekijät saivat teatterikorkeakoulun suunnalta vihiä, että kyseisellä teoksella olisi hyvät mahdollisuudet päästä mukaan. Reetta otti itse yhteyttä järjestäjiin ja kesällä sai ilokseen kuulla, että teos hyväksytään ohjelmistoon. Aluksi uutinen tuntui epätodelliselta, mutta aikaa leijumiselle ei lopulta ole paljoa jäänyt, kun näytelmää on harjoiteltu uudelleen esityskuntoon tiukalla aikataululla. Varsinaiseen matkaan, jonka ohjelmassa on esitysten lisäksi työpajoja, Reetta kuitenkin suhtautuu rennosti ja innostuneesti: "Ihana on lähteä. Lähden sinne kuin lomalle." Itsestä Hiroshima, rakastettuni on taidekasvatusta pääaineenaan opiskelevan Reetan ensimmäinen ohjaustyö, mutta jatkoa on mitä ilmeisimmin tulossa. Ranskan reissun lisäksi esikoinen on poikinut muitakin mahdollisuuk"Pikkiläisten" näytelmä pääsi teauerifestareille Pirkka-teatterin kanssa. Vaikka Reetta on vasta ohjaajataipaleensa alussa, hän tietää parhaat puolensa. "Vahvuuteni on kiinnostus tietyntyyppisiin näytelmiin, joissa voimavarana on hiljaisuus ja visuaalisuus. Pyrin tekemään pienistä asioista paljon.", hän sanoo. Hänen mielestään nuo mainitut asiat ovat vahvasti läsnä Hiroshimassa, jonka lavastus on yksinkertaista, melkeinpä pelkästään väreihin perustuvaa. Koulutuksesta Reetta aikoo siis jatkaa ohjaamista ja pyrkii myös kouluttamaan itseään edelleen. Hänen haaveenaan olisikin saada erillisopinto-oikeus Teatterikorkeakoulun ohjaajalinjalle. Loppusuoran saavuttaneet draamapedagogiikan aineopinnot ovat hyödyllinen pääoma, mutta eivät ole Reetan mielestä täysin vastanneet hänen henkilökohtaisiin tarpeisiinsa. "Hyvää on se, että pääsee kokeilemaan paljon erilaista, mutta puutteena on aivan liika sälä, josta ei ole käytännössä hyötyä", hän kritisoi, "Suurin osa opinnoista on yhden opintoviikon kursseja. Kouluttajat ovat hyviä ja opetus korkeatasoista, mutta jos asioita raapaistaan vain, siitä ei ole hyötyä." sia ohjaajauran jatkamiseen puhetta on oiHänen mielestään sisällöt painottavat hilut ainakin työskentelystä tamperelaisen kaa ilmaisutaidon opettamista peruskouluHiroshimalaiset seisovat huonekalulla, .samaisella jolla ohjaaja Reetta Jokinen istuu. laisille, ainakin siihen nähden, kuinka pieni osa opiskelijoista on OKL:n opiskelijoita. Reetta näkee, että opiskelijat ovat jo opintoja aloittaessaan selkeästi suuntautuneet johonkin. Tilanne olisi ihanieellisempi, mikäli koulutuksessa olisi paljon vaihtoehtoja, joista voisi valita suuntautumisensa mukaan laajempia k o k o n a i s u u k s i a . ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ "Mutta missään nimessä en halua haukkua. Koulutus on ollut... 'avartava' on huono sana... mielenkiintoista." P E T R I H E I K K I N E N Duras Jokinen: Hiroshima, rakastettuni Ilokivessä 14.11. kello IS ja 12.11. kello 12. Toinen näkemys Reetta Jokinen kritisoi Jyväskylän yliopiston puheja ilmaisukasvatuksen opintojen antia liiaksi peruskoulutason opettamiseen painottuvaksi. Sari Tikkanen, JYT-veteraani suoritti samat opinnot 1996-97, eikä ole samaa miellä. Hän sanoo "Erkin koulun" (viittaa draamapedagogiikan lehtoriin Erkki LaalPsoon) olleen "tosi jees juttu". Sari lähti hakemaan nimenomaan ilmaisutaidon opettajan pätevyyttä, eikä opinnoilta hänen mielestään muuta tulisi odottaa "Ei kannata luulla, ett* kyseessä on Jyväskylän pikku teatterikoulu. Jos haluaa näyttelijäkokemusta, kannattaa ennemmin mennä mukaan harrastajateattereihin, JYTiin tai muihin." PETRI HEIKKINEN Tappajia J a terroristeja Suomen elokuva-arkiston esitykset kaupunginkirjaston Minnansalissa jatkuvat. Loppusyksyn ohjelmisto koostuu ranskalaisista uuden aallon filmeistä, japanilaisesta elokuvaklassikosta ja Hollywoodin katutuotannosta. 11.11. nähdään amerikkalaisen ohjaaja-käsikirjoittajapari Joel ja Ethän Coenin herkullinen Hollywood-satiin Banon Finfe (USA 1991). Elokuvan nimihenkilö on menestynyt näytelmäkirjailija, jonka eksentrinen filmimoguli palkkaa käsikirjoittajakseen. Painielokuvan kirjoittaminen ei miestä kuitenkaan inspiroi ja asuminen synkässä hotellissa sarjamurhaajan seinänaapurina on omiaan lisäämään kirjailijan hermopaineita. Jean-Luc Godardin Kiinatar (Ranska 1967) on poliittinen farssi, jonka pääosassa on maolaissolun perustava joukko opiskelijoita. He sulkeutuvat pariisilaisasuntoon ja alkavat suunnitella kulttuurivallankumouksen tuomista länteen. Kiinatar on erilaisten kuvallisten ja äänellisten sloganien ja gagien kollaasi. Elokuvan esityspäivä on 19.11. Ernest Hemingwayn novelliin pohjautuva elokuva Tappajat (USA 1964) nähdään 25.11. Siinä kaksi murha-alan ammattilaista ryhtyy kaivelemaan uhrinsa menneisyyttä. Don Siegelin ohjaama rikosja petostarina antaa tilaa vahvoille näyttelijöille. Lee Marvinille, John Cassavesille ja Angie Diekinsonille. Heidän lisäksi on mukana Ronald Reagan. 2.12. esitettävä Tokyo Story (japani 1953) on Yasujiro Ozun vähäeleinen, vaikuttava perhe kuvaus. Vanha pariskunta saapuu Tokioon tapaamaan lapsiaan, mutta matkasta muodostuu pettymys, sillä vastaanotto on kyimäkätinen. Ozu kuvaa lakoniseen tapaansa sukupolvien välistä kuilua ja perhejärjestelmän hajoamista. Eric Rohmer kuuluu Jean-Luc Godardin ja Francois Truffaut'n ohella ranskalaisen uuden aallon keskeisiin ohjaajanimiin. Hänen elokuvassaan Clairen polvi (Ranska Voi olla. että kohta jotakuta sattuu. Rank... ei kun Lee Marvin Don Siegelin Tappajissa. 1970) diplomaatti viettää lomaa ennen naimisiinmenoaan ja' huomaa tuntevansa voimakasta viehtymystä erään teinitytön liettyä ruumiinjäsentä kohtaan. Rohmerin moraalinen ihmissuhdetarina päättää elokuva-arkiston syyskauden 9.12. MARKUS LATVALA
1 4 9 8 YL( 1? Perhetalossa Vaikea valinta asuminen on kunnianimitys . ., / on etuoikeus Jylkkä 3 ansiokas juttu -laittomista tunkeutu-, roisista yliopistomme tietoverkkoon.: Valitettavasti jutussa syyllistyttiin aivan liian tavalliseen virheeseen: siinä käytettiin sanaa "hakkeri", kun tarkoitettiin rikollista. Hakkeri ei ole rikollinen. Hakkeri ei murtaudu ilman lupaa tietokonejärjestelmiinHakkeri ei tee pahaa. Hakkeri on kunnianimitys. Sen saavat ansioituneet tietokonegurut, jotka hallitsevat oman osa-alueensa suvereenisti. Hakkerit ovat ihmisiä, jotka ovat käyttäneet suuren osan elämästään tehdäkseen meidän kaikkien käyttöön toimivia, kunnollisia tietokoneohjelmia. Internetiä ei olisi olemassa ilman taidokkaita hakkereita, Bill Gates on ollut aikoinaan hakkeri. Linus Toris on haki jmutsusta nimeltä monta muutakin, tuntemattomampaa nimeä. Lisäksi yliopistomme opiskelijaja henkilökuntaan kuuluu monia ihmisiä, jotka ansaitsevat hakkerin arvonimen. On olemassa ihmisia, jotka kutsuvat itseään hakkereiksi, vaikkeivat sitä ole. He eivät ole mitenkään erityisen taidokkaita lähinnä osaavat muutamia taikatemppuja, joilla he pääsevät murtautumaan toisten tietokonejärjestelmiin. Tällaisille ihmisille on olemassa parempikin nimitys: rikollinen. Jos välttämättä halutaan puhua fiinisti, niin puhuttakoon kräkkereistä (engl crack » rikkoa, murtaa). Hakkeri on kunnianimitys. Älkää vesittäkö sitä* ANTTI-JUHANI KAIJANAHO Opiskelij aJyväskylän ylioppilaslehden numerossa 13/1998 (29.10.1998) matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston opiskelijajäsenet kantavat huolta tiedekunnan opintosihteeristä otsikolla "Opintosihteerin puolesta". Kirjoituksessa esitetään sellaisia näkemyksiä, jotka osoittavat, että kirjoittajilla ei ole riittävää tietoa asiasta tai heille on annettu joltakin taholta hyvin yksipuolista tai jopa vääristeltyä tietoa. Virkamiehen ja viran siirrossa on menetelty säädösten ja yliopistossa sovittujen käytänteiden mukaisesti. Tiedekunnan opiskelijoita ei ole ollut tarkoitus jättää ilman opintosihteerin palveluja. Rehtori on perustanut päätöksellään 23.10. opintosihteerin viran matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan. Virka on julistettu haettavaksi 4.11. Toimenpiteistä sovittaessa tiedekunnasta on ilmoitettu, että he tulevat toimeen ylimenokauden ilman opintosihteeriä sisäisin järjestelyin. Koko kyseinen asiakokonaisuus on toteutettu yhteisymmärryksessä tiedekunnan dekaanin, professori Matti Mannisen kanssa. Lopuksi mainittakoon, että Jyväskylän yliopistossa kiinnitetään suurta huomiota opiskelijapalveluihin ja niiden kehittämiseen. Hallintovirasto on asettanut 9.10. työryhmän, jonka tehtävänä on laatia ehdotus opiskelijapalveluiden organisoinnista siten, että palvelut olisivat laadukkaita ja samalla kaikkien kannalta mahdollisimman joustavasti, tehokkaasti ja taloudellisesti järjestetyt. Työryhmässä on jäseniä tiedekunnista, laitoksista, avoimesta yliopistosta, ylioppilaskunnasta ja hallintovirastosta. SUUNNITTELUJOHTAJA ERKKI TUUNANEN Opintosihteerien puolesta Edellisessä ylioppilasehdessä loimme esille huolemme viransiirrosia, joka kosketti matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opintosihteerin virkaa. Lehden ilmestymisen jälkeen on opiskelijoille saatettu tietoon, että rehtori on päätöksellään 23.10.1998 perustanut yliopiston budjettivaroista opintosihteerin viran matemaattisluonnontieteelliseen tiedekuntaan alkaen 01.01.1999. Mielestämme rehtori on osoittanut päätöksellään, että opintoasiat ovat nyt ja jatkossakin osa-alue johon pitää kiinnittää huomiota. MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TIEDEKUNTANEUVOSTON OPISKELIJAJÄSENET "Kortepohjan yo-kylässä koetaan epätasa-arvoa" kirjoitettiin viime Jylkkärissä. Nimenomaan se, että kaikki maksavat asunnostaan samaa neliövuokraa asunnon persukorjausvuodesta tai kunnosta riippumatta on kuulemma syynä lievään närään. Itse asukasneuvoston jäsenenä toimineena yhdyn mielelläni isännöitsijä Kääriäisen näkemykseen, ettei vaihtoehtoa nykyjärjestelmälle juurikaan ole ei ainakaan sellaista, joka kohtelisi kaikkia asukkaita läheskään niin oikeudenmukaisesti kuin tasajyvitys. Meidän tuleekin muistaa, että myös KOAS:n opiskelija-asunnoissa ja kaupungin vuokra-asunnoissa on käytössä vtiokratasausjärjestelmä ja juuri sen oikeudenmukaisuuden vuoksi. Asuntokohteittain näissä asunnoissa neliövuokra tosin vaihtelee selkeästi, mutta niin vaihtelee silloin asunnon sijaintikin ja varustelutaso. Onhan toki ymmärrettävää neilövuokran suurikin vaihtelu, jos toinen kerrostalo on palokunnanmäellä lattialämmityksin ja toinen Myllyjärvellä vetävin ikkunoin. Asumiskustannusten porrastaminen yo-kylässä ei kuitenkaan mielestäni ole ainakaan vielä ajankohtainen. Tällä hetkellä kaikki asumismuodot täyttävät asukasneuvoston entisen puheenjohtajan Annastiina Junnilan viime lehdessä esittämän haaveen " Kaipaan, että voisin asua kohtuullista vuokraa vastaan kohtuullisessa kunnossa olevassa asunnossa." Ennen kaikkea perheasunnot, joiden vuokra epäkohtana viime Jylkkärissä tuli esiin, ovat edullisia, sillä alle 2500 mk:n kaksiot rakentamisvuodesta riippumalta ovat vapailla markkinoilla melkoisen harvassa. Tämän syksyn yokunnan asunnonvälittäjänä en sellaisiin ainakaan törmännyt. Tulee myös muistaa, eitä yksiöihin ja soluihin saa asumislisää vain 67 % vuokrasta, kun perhetaloihin saa asumistukea 80 %. On totta, että osassa perheasuntoja peruskorjausvuosi alkaa olla niin kaukana, että tuo 80 % tukea jää jo haaveeksi, mutta silti suhteessa vuokraan perheasuntoja tuetaan paremmin : kuin muita kylän asumismuotoja, j joten isompaan valitukseen ei aihetta pitäisi olla. Jos tilanne muuttuu, silloin vasta on luotava kaksiportainen vuokraiasausjärjestelmä, jossa perheasunnoilla on oma tukeen nähden oikeudenmukainen neliövuokransa. Isännöitsijä Kääriäinen on varmastikin tarpeen vaatiessa itse ensimmäisena tällaista mallia esittämässä, mutta vielä se ei j ole ajankohtainen. Verkotetun kämpän lisämaksu olisi sangen lyhytnäköistä, kun koi ko kylä aiotaan verkottaa ja koko verkotus hoitaa niin, ettei se sinälj lään aiheuta vuokrankorotuspaineij ta. Itse en asu verkotetussa kohteesj sa, joten omaa lehmää ei ojassa ole. Sen sijaan koen suureksi etuoikeudeksi asua nimenomaan perheasunnossa, joita vähiten on verkotettu ei ole vessakeittiö -ratkaisua, kuten yksiöissä, tai solun yksityisyyden puutetta. Oh mahdollisuus omaan ! saunavuoroon, joka tosin on maksullinen, mutta niin se saa ollakin, kun kyse on perhetalojen etuoikeu. desta, jota muilla ei ole, eikä tule olemaan. Asukasneuvostossa voimme toki, j vaikkapa tämän vuoden budjettiesitystämme JYY:n hallitukselle laatiessa, asiaa kuitenkin vielä harkita j uudelleen, jos joku sinne esityksen : asiasta toisi. Ihmetyttääkin, että Annastiina Jurinila, joka itse on istunut asukasneuvoston puheenjohtajana ja tällä hetkellä paikalla istuu hänen miehensä, kokee joutuvansa kylässä vääryyden uhriksi Jylkkärin mukaan. Ja kuitenkaan minun asu: kasneuvostoaikanani kukaan ei ole tuonut ehdotusta vuokrajyvityksen muuttamisesta itse asukasneuvos. toon, eikä kukaan ehdotusta verkkomaksustakaan. Toisaalta lehdessä valittaminen aloitteen teon sijaan i on tunnetusti helppoa siinä ei ko: konaisuuksia tarvitse ottaa huomioon. MATTI MÄKINEN TYYTYVÄINEN PERHETALON ! ASUKKI ! Viime Jylkkärissä oli aukeamallinen eri edustajistovaalilistojen itse-esiltelyjä. Niistä tahdon kirjoittaa pari sanaa. Kaikki listat ajavat opiskelijan asiaa. Kaikki kannattavat monia positiivisia asioita. Kukaan ei kannata OPM-raportin mukaisia opiskeluoikeusuudistuksia. Kaikki hokevat fraaseja vapaus, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, opiskelijan edut, demokratia, suvaitsevaisuus, avoimuus. Kauniita. hyviä asioita, mutta vain tyhjiä kliseitä. Totta kai kaikki kannattavat länsimaisessa yhteiskunnassa itsestään selviä asioita. Miksei kukaan aja epätasa-arvoa ja suvaitsemattomuutta? Miksei kukaan julista demokratiaa haitar'komediaksi ja vaadi selkeää opettajajohtoisuutta? Eräänkin radikaalilistan ohjelma koostuu lähes yksinomaan fraaseista. Miksi kaikki ovat samaa mieltä kaikesta? Kun annetaan tällainen hieno mahdollisuus kertoa itsestä, miksi kaikki muuttuvat pullaksi ja alkavat suoltaa ympäripyöreyksiä? Eikö erilaisuutta voi olla muualla kuin hassuissa otsikoissa ja tekstiin ympätyissä mahdottomuuksissa? Hienoa on, että kolmen pääpuolueen alajaoksista peräti kahdella tuntuu olevan jotain konkreettia sanottavaa. Kolmas yrittää ratsastaa Pikku Myy -energialla. Jo mainitsemani radikaalilista ilmoittaa ajavan r sa yhteistä asiaa häiritsemällä ja vai* keuttamalla päätöksentekoa. Muuan toinen lista yhdistää Raamatun ilmoituksen ja terveen järjen (!) reaalipolitiikkaan. Eräs lukuisista yleislistoista ylpeilee kyvyllään tehdä järjettömiä ja lapsellisia esityksiä. Minua loukataan ja aliarvioidaan. On käsittämätöntä, että ajatellaan pehmeitä puhumalla saatavan mahdollisimman suuri lauma äänestäjähölmöjä haksahtamaan omien taakse. Vielä käsittämättömämpää on kehottaa "äänestämään meitä ja katsomaan, mitä tapahtuu". Siis ostamaan sian säkissä. Minulla on valittavana keskivertoja pullaporukoita, joilla on kaikkea kaikille eikä kenellekään mitään. Tai sitten tekopersoonallisia, omaan mahdottomuuteensa kaatuvia näennäisvaihtoehtoja. Mitä jäljelle jää? ANTTI VESALA Soveltava kielitiede ja yhteisöviestintä Jyväskylän yliopistossa Soveltava kielitiede -nimisiä oppiainetta ei ole lakkautettu Jyväskylän yliopistosta, vaikka Helsingin Sanomai uutisoikin näyttävästi näin tapahtuneen. Aineessa voi edelleen harjoittaa jatko-opintoja Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa. Uutta on ainoastaan se, että professori Jaakko Lehtosen viran nimike on muutettu soveltavan kielitieteen ja puheentutkimuksen professuurista yhteisöviestinnän professuuriksi. Soveltava kielitiede siirrettiin viestintätiedeiden laitoksesta Soveltavan kielentutkimuksen keskukseen jo kesällä 1996, kun keskus perustettiin. Samaan aikaan alkoi myös yhteisöviestintä yliopiston uutena pääaineena. Soveltavassa kielitieteessä voi siis edelleen suorittaa syventävät opinnot ja jatkotutkintoja. KARI SAJAVAARA SOVELTAVAN KIELENTUTKIMUKSEN PROFESSORI
/ 1 ^ TS ^ GENGHISKHAN «f 1 1 f 1 CHINESE RESTAURANT OPISKELIJA-ANNOKSET • sisältää runsaasti salaattia, $(h riisiä ja perunaa &gs KAUPPAKATU 14, JYVÄSKYLÄ Tel (014) 618 298 BiiaMBiaaaiMgMBMBJBigMBigiajgMgjgMrgiipi 1 1 I 1 1 1 1 1 1 1 Jyväskylän Kamariorkesteri esiintyy Jyväskylän Kamariorkesterin PiazzoUa-konsertti ke 18.11. kello 20.00 kitarasolistina Timo Korhonen bandoneonsolistina Petri Ikkelä johtaja/lyömäsoittaja Riku Niemi Aalto-sali, Väinönkatu 7 liput 60,Jyväskylän Kamariorkesterin itsenäisyyspäivänaaton-ybkonsertti la 5.12. k e l l o 22.00 kitarasolistina Steven Smith, johtaja Heikki Rautasalo Kaupunginkirkko, Kirkkopuisto liput 60,Lippuja myy ennakkoon Lippupiste 624 901, Vapaudenkatu 53 nia-pe 9.00-17.00 la 9.00-14.00 famruapA SS, tdM-XSVS HIUSASIOISSA SINUA PALVELEE KORTEPOHJAN PARTURI Isännäntie 1 40740 Jyväskylä Puh. (014) 252 415 TERVETULOA AVOINNA: Käytä h y ö d y k s e s i kanta-asiakas M a P e 9 1 8 k o r t t i m m e tai o p i s k e l i j a k o r t i l l a 1 % L a S u l j e t t u POLIISIN PERUSTUTKINTO Poliisin perustutkinto koostuu perusopinnot 1 :stä, työharjoittelusta ja perusopinnot 2:sta. Koulutus kestää noin \y kaksi vuotta. HAKUMENETTYLY Hakemuksia otetaan vastaan ympäri vuoden 1.9.-30.11. 1998 hakemuksensa jättävistä hakijoista kutsutaan osa helmimaaliskuussa 1999 pidettäviin pääsykokeisiin. Koulutus alkaa huhti-toukokuussa 1999. Hakija ottaa yhteyttä kotipaikkansa kihlakunnan poliisilaitokseen ja käy siellä täyttämässä hakemuksen sekä jättää tarvittavat liitteet. HAKUKELPOISUUS Hakukelpoisuusehtojen tulee täyttyä ennen hakemuksen jättämistä. 1.19 vuoden ikä. 2. Vähintään ammatillinen perustutkinto tai lukion oppimäärä taikka suomalainen ylioppilastutkinto. 3. Terveydentilaltaan, elämäntavoiltaan ja henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan poliisin tehtävien hoitamisen kannalta sopiva. 4. Asevelvollisuuslaissa tarkoitettu vakinainen palvelus suoritettu. 5. Reservin upseeritai aliupseerikoulutus taikka soveltuva sotilaspoliisikoulutus. 6. Vähintään B-luokan ajo-oikeus. 7. Vähintään vuoden työkokemus hakujakson alkuun mennessä. 8. Suomen kansalaisuus. Kohdat 4 ja 5 eivät koske naisia eivätkä henkilöitä, joilla on Ahvenanmaan kotiseutuoikeus. Kohdan 3 vaatimuksia ovat mm: näön tarkkuus ilman silmälaseja vähintään 0.4/0.8, väriaisti ei olennaisesti heikentynyt, pituus miehillä vähintään 178 cm ja naisilla 166 cm. Kelpoisuusvaatimukset ylittävä, todistuksin osoitettu koulutus ja työkokemus sekä kielitaito luetaan hakijalle eduksi. LIITTEET Jäljennös viimeisimmästä yleissivistävän koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen päästötodistuksesta jäljennökset työtodistuksista jäljennös sotilaspassista lääkärintodistus (Lääkärinlausunto terveydentilasta T.tutkitun kappale), pyydettävä merkintä väriaistista jäljennös ajokortista muita todistuksia hakijan harkinnan mukaan Liitteitä ei palauteta hakijalle. VALINTAPÄÄTÖS Pääsykokeisiin hyväksymisestä tiedotetaan kaikille hakijoille kirjeitse tammikuussa 1999. Valintakokeen perusteella k o u l u t u k s e e n h y v ä s y t y i l l e hakijoille j ä r j e s t e t ä ä n terveystarkastus ennen hyväksymispäätöksen tekoa. LISÄTIEDOT Lisätietoja saa P o l i i s i k o u l u n v a l i n t a y k s i k ö s t ä arkisin klo 9-15, puh. (03) 285 0245, internetistä www.poliisi.fi/poliisikoulu, email: valinnat@poliisikoulu.poliisi.mailnet.fi, sekä kihlakuntien poliisilaitoksista ja työvoimatoimistoista. P O L I I S I K O U L U Tieteenkatu 13, PL 123, 33721 TAMPERE NÖRTIT! www.liisakoo.fi C vuhaekesktis & Rnviiiioln Rebecca O P I S K E L I J A N KOPIO-JA PAINOPALVELUT Vietä Pikkujoulusi \'iiluiekeskuksessa, siellii esiintyvät mm. La 37.70. Markku Avo KOPIOT, VÄRIKOPIOT AINEJÄRJESTÖJEN LEHDET JA JULKAISUT. GRADUJEN PAINATUS JA SIDONTA SEMINAARINKATU 15,RAK.T P. 014-601 140 J Y V Ä S K Y L Ä N Y L I O P I S T O j p a i n o CYCNAEUKSENKÄTU 3,40100 JKL P. 014-601 141 F. 014-601 191 E-MAll.: PAINO@CC.JYU.FI /.,? 7.77. Tulijniiiaruu>iil /'. Hanhiniemi & Pe 7.3.7 7. Tulijniiiaruu>iil /'. Hanhiniemi & t (i iiuau iitn 11 & Tn nti Lfi 14.77. Kov+uorkc>teri & Sonvarit IM 27.77. Abelit* Pc 27.11. K\iljoona>aile La 2S.T1. A->al & liina Räsänen La 5.72. Liui Pe 77.72. Kaija Kärkinen ja Ile Kallio 7.,? 72.72. Kirsti Raitio ja Rainer Friman La 79.72 hto Hillunen 7.(1 26.72 Lea l.aven To 37.72 Este Rahkonen Ticilu>tclut ja tilaukset 041)51)1 5%9, t)4t)i) 576 1% PIILOLASI PAKETTI 1 Silmälääkärin tarkastus • Piilolasit Yht. alk. i I V Ä I N Ö N K A T U 9 P. 2 1 4 4 4 4 »AI LI E OflJE-DAY CONTACT LENStS <*****+******** Unohda piilolasien hoitoaineet Laita uusi DAILIES-pari silmiisi aamulla ja heitä pois illalla. Voiko piilolasien käyttö olla helpompaa? Se miellyttävä ero DAILIES-kertakäyttöpiilolasin reuna on erittäin ohut ja pyöristetty. Niiden käyttö on miellyttävää koko päivän joka päivä. Kokeile DAILIES™ CIBA Vision tarjoaa sinulle kokeilulinssit! C^ptikulma Jyväskeskus, II krs. puh. 3 1 3 3 ma-pe 10-18 la 10-14 HUOLTO-KIHU ?"V\StDEOHUOLTO Opiskelija-alennus huolloista 10 % r edullisesti jo nopeasti, myös kuljetus! K i l p i s c n k o t u S , ^ 2 1 2 2 2 7 T E R V E Y T T Ä & H Y V I N V O I N T I A TIEDÄTKÖ, ETTÄ MEILTÄ SAAT SYL:n KORTILLA 10% ALENNUKSEN KAIKISTA NORMAALIHINTAISISTA ITSEHOITOTUOTTEISTA. Edullisten h i n t o j e n lisäksi m y ö s a u k i o l o a i k a m m e o n erittäin o p i s k e l i j a y s t ä v ä l l i n e n . M i k ä l i et opiskelukiireiltäsi vielä ole e h t i n y t liittyä a p t e e k k i m m e kanta-asiakkaaksi, tee se nyt. L i i t t y m ä l l ä kanta-asiakkaaksemme ja keskittämällä ostoksesi Y l i o p i s t o n a p t e e k k i i n saat e t u j a , j o i t a ei mitata pelkästään rahassa. TULE KYSYMÄÄN LISAA APTEEKKIMME KANTA-ASIAKKUUDESTA! Kauppakatu 39 avoinna joka päivä 8-23 Puistokatu 4 avoinna ma-pe 8-19 YLIOPISTON APTEEKKI
14098Järjestöt ALKIOLAINEN OSAKUNTA Viettää 24.11. hillittömiä pikkujoulu/vuosijuhlia Lillukassa kello 19 alkaen. Osallistumismaksu I Omk. Pieni hinta jouluherkuista, "laadukkaasta" ohjelmasta ja viinistä/boolista. Tuo mukanasi tonttulakki, noin 5 markan arvoinen pikkujoululahja sekä jotain hyvää syömistä (nyyttäriperiaate). Kaipaamme myös lisää ex-alkiolaisia mukaan toimintaamme. Liity sähköpostilistalle (sokerane@stjyu.(i). niin saat tietää lisää meiningeistämme. Luvassa mm, saunailta. tähtitomiretki, ekskursio A l kiolle ym. Tervetuloa mukaan! Lisätietoja: 050 3515616/Anne. CeMfe CoMix CoMix jänestää yhteistyössä Cerp Students Finlandin kanssa torstaina 26.1 I. Neste Rally Finland -päivän. Seminaaripäivän aiheita ovat sponsorointi ja markkinointiviestintä. Lisätietoja saa pj. Henna Saariselta. p. 040-535 2037, s-posti: hesaarin@jyu.(i. EMILE RY Ja alumnipäivähän on pe 13.11. OPS-suunnitteluilta ma 16.11 kello 18 Sohwilla. Emilen kaamosbileet ti ^ * a 24.11 RaatikellaA<@WVttti n l l a Pikkujoulut A W I T ? U C ' to 26.11 Kirjailija^ l talolla. Älkääkä unohtako myöskään sählyvuoroa ti kello 16.30 -17.15. Avain on Saijalla (saija&stjyu.fi) email: emile&majordomo. jyu.fi. FOKUS Fokuksen perinteiset pikkujoulut tonttuillaan 25.11. Ilokivessä. Kaikki nyt joukolla puuroa syömään (tai glögiä juomaan...) Raapustakaa päivämäärä muistiin! Matkaryhmä alkaa olla koolla, joten rankkoja bileitä on tiedossa. GRÖNIONI (okainen Grönari vaaliuurnille, jos ei tullut ennakkoäänestettyä. Valtaisaa vaalimenestystä sopii tulla kaikkien ihailemaan vaalivalvojaisiin Rentukkaan 12.11, illalla. Grönioni-asioissa voitte kääntyä Minna Heikan (hemima@cc.jyu.li) puoleen. ]YY vihreäksi. JARU Syyskokous pidetään torstaina 26.11. Kello 19 Rentukan Kabinetissa. Tule paikalle valitsemaan Jaoille uutta hallitusta ja kuulemaan ensi vuoden toiminnasta. Parin veteraanin vetäytyessä hallituksesta olisi myös uusilla jäsenillä mahdollisuus päästä mukaan hallitustoimintaan. Intin käyminen ei ole mikään vaatimus, vaan riittää jos olet vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta kiinnostunut mies tai nainen. Lisätietoja Jarusta ja toiminnastamme saat netistä osoitteessa www.jyu.fi/jaru. JOK Jyväskylän opiskelevien keskustalaisten sääntömääräinen syyskokous pidetään liittokokouksen alla 13.11 kello 15. Kokouspaikasta vielä neuvotellaan, seuratkaa jokki-listaa sekä ilmoitustauluja. Samaisen viikonlopun liittokokous starttaa Maatalolla lauantaina kello 10 alkaen. Tervetuloa sinnekin! Lisätietoja pj,Anni, ankrso@cc.juy.fi/050-3596284 JYT Frankenstein on ohi, joten säästyit tiedefilosofisesta pohdiskelusta ja humanistiselta hapatukselta, koska verta et olisi nähnyt. Emme haikaile sitä, vaan kutsumme sinut vaalikokoukseemme 16.1 I. kello 18 yo-talo. Saat J g vaikuttaa hallituksemme kokonpanoon. Ensi kevään näytelmä on Schwarzin Taivaallinen ihme, ohj, Aleksander A n ria. Pääsykoe pidetään 28.-29.11. kello 12-18 yo-talolla. Valitse sinua mielyttävä runo, musikki tai mitä tahansa jota työstät sitten kursilla. Pikkujoulut ovat näillä näkymin 18.12, lisää tietoa siitä myöhemmin. Tervetuloa JYVÄSKYLÄN EV.LUT. OPISKELUALÄHETYS Opiskelijaillat jatkuvat 12.11. "Minä ja tunteet". Anne Takala. 19.1 I. "Rohkeasti nöyrä". Matti Malinen. Raamattupiiri maanantaisin kello 19. Osoitteemme on Vapaudenkatu 2 4 a Opiskelijajumalan palvelus Kortepohjan kirkossa 15.11. kello 18, vastuussa Opiskelijalähetys, Iit. Heikki Korhonen, saama Lauri Seppänen (jolta voit kysyä lisää toiminnasta p. 215132, lauri.seppanen@opko.fi). JYVÄSKYLÄN OPISKELEVAT ANARKISTIT Vallankumoukselliset hörhöt jatkavat toimintaansa. Odotamme riemulla vaaliboikottikehotuksemme saamaa kannatusta. Kokoukset Vakiopaineen yläkerrassa keskiviikkoisin kello 19. Rekuperaatioja detoumement -seminaariin osallistujat älkää unohtako 1500 mk:n ilmoittautumismaksua (Makeile). Muistakaa myös ideologisesti oikeaoppinen punk-keikka Ilokivessä 20.11. Lisätietoja: anarkistit@cc.jyu.fi, www.jyu.fi/pirjupp/oa.htm. KUMMAN LUJA Yleiskokous oli ja meni. Uusi hallitus valittiin ja kiittää vanhaa hallitusta. Ensi vuoden toimintasuunnitelma lähetetään jäsenistölle sähköpostitse. 12.11 vaalivalvojaiset Rentukassa alkaen 20. Suunta sinne siis! Lisätietoja KuLusta, KuLuun liittymisestä ja vähän muustakin tietoja antavat tiedottaja Jouni (jokrju@kanto) ja pj, Anna (asuusita@itu) tai tsekkaa www.jyu.fi/kulu KVAT Tervetuloa KVATin yhdistettyyn kokousja saunailtaan maanantaina 16.11. kello 19 A-talon tilaussaunalle. Suunnitellaan mm. pikkujoulut ja muut loppuvuoden kuviot. Jälkilöylyissä mukana illan yllätysvieras. Uintitekniikkakurssi 25.1 I. kello 10-12 uimahallilla. Opetellaan rintauintia eli sammakkoa alkeista lähtien sekä tekniikkaa hioen. Kurssimaksu kympin. Ilmoittaudu va-sihteerille. Muista uikkarit ennen altaaseen menoa! Entisöimispiiri maanantai-iltaisin E-talon ateljeessa. Jos kiinnostaa, käy Lillukassa kysymässä lisää. Ja lopuksi vielä kiitokset kaikille vahabatikkikurssille osallistuneille! Kurssi oli oikein onnistunut KÖRTTIOPISKELIJAT Ohjelmassa marraskuussa: ti 17.11. kello 18 veisuut Kaupunginkirkossa. VI \f Ke 2SI1 ' k e "° l9 •mJU k Seurat Laura Han^ ^ ™ ^ ^ ~ gasmaalla ja Aapo M B l ^ p Ruuttusella, Puisto w \ | \ i •' ' 9 K o r 1 " tiopiskelijoiden kuoro harjoittelee edelleen Musicalla torstaisin kello 18, sali M103. Tervetuloa mukaan. Lisätietoja pairiss@itu.jyu.fi ja iialho@silmu.jyu.fi NUORSUOMALAISET 12.11. vaalivalvontaan ja -vatvotaan Renessä, maanantaina 16.1 I. Kello 19 loivennetaan R i l i f l Q arkisen viikon alkua I M I j Amencanosissa (Han«mnatijjat nikaisenkatu 27-29, asema-aukio) ja seuraavana viikonloppuna kiskot vievät kohti pääkaupunkia: la 21.11. 14-19 ylimääräinen puoluekokous, jonka jälkeen uhmaikäisen puolueen synttäribileet + pikkujouluilut! Huom. Osallistuminen ei edellytä Nuorsuomalaiset r.p.:n jäsenyyttä! Info: Eikku = 0505936428, eihaapal@st,jyu.fi "Kun kansakunnan nuoret ovat konservatiiveja. sen hautajaiskellot ovat jo soineet!" H.VV.B. jjjjpgi POHJOISPOHJALAINEN OSAKUNTA (POP) Haluatko tietää kimppakyydeistä Ouluun tai muualle Pohjanmaalle? Entä bileistä tai saunailloista? Osakunnan yksivuotissynttärit tulossa! Tule mukaan! Sähköpostilistalle pääset ilmoittautumalla mloponen@stjyu.fi. PUHKUPILLIT Kiitos kaikille Konneveden leirille osallistuneille. Mahdolllinen keikka on yliopistolla 12.1 I. kello 12 (ei vielä ilmoituksen kirjoituspäivänä täysin varmistettu). Varmaa sen sijaan on, että pikkujoulut ovat 26.1 I. Kirin saunalla harjoitusten |älkeen. Kaivakaa tonttulakit ulos naftaliinista. Lisätietoja Tiiulta 601759(työ) ja 0505220477 sekä Jannelta 645784 ja 040-5753475. Netissä olemme osoitteessa www.jyu.fi/puhkut PUOLUE Excursio Helsinkiin pe 13.1 I. Juna lähtee 6.05, ilmoittautuneet mukaan. Megazoneen 23.11. Vuosijuhlat 9.12. Kirjailijatalolla. Yhteisbileet Fokuksen ja Mephiston kanssa pyritään järjestämään viikolla 49. Seuraava kokous 16.1 I. kello 18 Kirjastolla. PÖRSSI Kiitos kaikille, jotka muistivat 30vuotiasta Pörssiä lahjoilla sekä tervehdyksillä. Kiitos myös vuosijuhlaan osallisff%2f**^G$ Uineille, esiintyV O f S " J jille sekä juhlan järjestäneelle vuosijuhlatoimikunnalle. 30-vuotiaan Pörssin juhlaviikot päättyvät Sikabile-loppurevitykseen I l.l I. Scandicissa. Pörssin sääntömääräinen syyskokous on 18.11. kello 18. Paikka ilmoitetaan myöhemmin. RANA R Y . Seuraava kokous on ti 17.1 I kello 11.45. Tulkaapa kaikki paikalle A-rakennuksen aulaan. SAVO-KARJALAINEN OSAKUNTA Savo-Karjalaisen Osakunnan perinteistä kekrijuhlaa vietetään torstaina 26.11. kello 19 alkaen osakuntahuoneistolla. Huoneisto sijaitsee P-rakennuksen (Lozzi) kellarissa, jonne on sisäänkäynti Ilokiven puoleisella seinustalla. Pikkujoulumaisessa kekrissä on ohjelmassa syömistä, juomista, laulamista ja mikä parasta: köyripukki vierailee jälleen juhlassamme! Tämä kaikki lysti maksaa Illalla kirjastossa, hän ymmärtää fMT\ Se oli 'Tiedän sinusta B väliä. Se TIETÄÄNe ovat siis puhuneet minusta. Siulle vain 20 mk. joten ilmottauduhan pian Anulle (anmave@cc.jyu.fi tai puh. 642953). Jos haluat lisätietoja tai nimesi SKO:n sähköpostilistalle, ilmoittele toiselle Anulle (amkukkon@itu). T0SINE Laitoksen ja Tosineen yhteiset 40vuotisjuhlat lähestyvät, nehän ovat 4.12. perjantaina, Lippujen myynti on jo aloitettu, joten kipitä kiireesti ostamaan omasi. Lisätietoa saat Parkkisen Minnalta, e-mail:miparkki@st.jyu.fi. Sitä ennen ovat kuitenkin pikkujoulut Kirjailijatalolla 17.11. Sauna lämpeää kello 19 alkaen. Luvassa on glögitarjoilua, puuroa ym. mukavaa. Sinne siis kaikki tontut ja tontunmieliset. TUHATKUNTA Kiitokset saunailtaan osallistujille! Nähdään vaalivalvojaisissa Rentukassa 12.1 I kello 20 alkaen. Liittokokous on 28-29,1 I Helsingissä. Lisätietoja: http://www.jyu.fi/tuhatkunta, pj Perttu Poikonen, sonicjam@jyu.fi. 050-5123302 tai Reetta Peltomaa, repeltom@stjyu.fi, 040-5011 298. VASEMMISTO-OPISKELIJAT Vanhan valtauksesta 30 vuotta. Mitä opiskelijavasemmistolaisuus on tänään? Vasemmistolainen opiskelijatapaaminen Helsingissä 27.-28.1 I. alkaen pe kello 15. Keskustelua alustamassa vanhat ja uudet radikaalit. Ilmoittautuminen (viim. ma 16.11.) ja lisätiedot puh: 09-750 360. sup@clinet.fi. nora.ostman@helsinki.fi. P.S. Ilmoita jos tarvitset majoitusta. Matkoihin saa avustusta. Järjestävät: Akateeminen sosialistiseura, SDNL. SitVas. Tervemenoa! YNNÄ Syyskokous ke 25.1 I, alkaen kello 18 Kirin saunalla. Kaikki uudet ja vanhemmatkin Ynnän toiminnasta kiinnostuneet. tervetuloa paikalle. Kokouksen jälkeen t i i & u C T u * , ohjelmassa sau ^ f T N S k f l j L nomista ja vai l l e » t » « * P a a m u o t o i s e m paa illanviettoa. Ynnän pikkujoulut seuraavana päivänä. torstaina 26. marraskuuta Z0RR0N KANNATUSYHDISTYS RY Perjantaina 13. päivänä menemme jälleen, seitsemättä kertaa katsomaan kimpassa Z o r r o n naamiota fantasiaan. Näytös alkaa klo 23.00. Viitat, maskit ja miekat mukaan. Näytöksen jälkeen liveroolipeliä Viitaniemessä, n. klo 2.00. alkaen. Yöt käyvät kylmiksi, joten pitkät kalsarit lienevät tarpeen. Zorrona tällä kertaa Jani, Elenana Niko. 7777777\ Valiokunnat KULTTUURIVALIOKUNTA Perjantai 13. tulee! Tule sinäkin silloin Ilokiveen. Järkkäreitä ja lipunmyyjiä tarvitaan, ja tottakai juhlijoita. Paras puku palkitaan! Seuraava valiokunnan kokous on ke 25.11. kello 16 yo-talolla. Tervetuloa! Lisätietoja saat kulttuurisihteeriltä puh. 60 3356 tai jyy-kurttuurisihteeri@cc.jyu.fi sekä sähköpostilistalta. Konserttien järjestysmiestehtävistä kiinnostuneet voivat ilmoittautua kulttuurisihteerille. Uusia keikkoja tulee koko ajan. Ja kiitos kaikille oopperareissulla mukana olleille. KV-VALI0KUNTA Minun Suomeni suvaitsevaisuuskampanjan avaus päärakennuksen edessä 12.1 I. kello 12. Stammtisch tiistaisin Rentukassa Tervetuloa! Uusia opiskelijoita kaivataan mukaan toimintaan. Seuraavan kokouksen ajan löydät yo-talon ilmoitustaululta tai kysy kv-sihteenltä. Uusi sähköpostilista on kv-hsta@majordomo.jyu.fi. LllKUNTAVALIOKUNTA Seuraava kokous tiistaina 17.11. kello 18 yo-talolla. Terveysliikuntaviikkoon liittyvä palaven torstaina 19.1 I. kello 16 yo-talolla. Viikkoon liittyen julistetaan nimikilpailu. Keksi terveysliikuntaviikolle nimi! Voittajalle UKK:n 2 km:n kävelytesti ilmaiseksi. Liikuntavaliokunnan pikkujoulut tiistaina 1.12. kello 18 Kortepohjassa. Laittakaa päivämäärä ylös. sillä lisäinfoa asiasta luvassa myöhemmin. Lisätietoja pj Jaanalta (janykane@stjyu,fi) tai p. 60 8072. Muistattehan, että joulukuun alussa valitaan liikuntavaliokunnalle uusi puheenjohtaja. SOSIAALIVALIOKUNTA Edustajistot tulee ja menee mutta sopot pysyy. Tule sinäkin sivistämään itseäsi ja nauttimaan pullakahveista sopopeejii annan ja soposihteerikkö simon seuraan 17.1 I. kello 16 Yo-talolle. Aiheina vaikka mitä. 19.11. myös terveysliikuntaviikkopalaveri kello 16 ja AIDS-päivän tempaus .12. Lisäinfot sihteeriltä 60 3357 tai jyysoposihteeri@cc.jyu.fi. YMPÄRISTÖVALIOKUNTA Ympäristövaliokunnan seuraava kokous on Yo-talolla keskiviikkona 11.11, kello 18. Tervetuloa uudet ja vanhat! Ennen joulua toteutetaan mm. paperikurssi 24.11 sekä aloitetaan kestoastiain lainauspalvelu: |o nyt voi osoitteesta erint@stjyu.fi tiedustella lainaan iloisenpunaisia muovimukeja ja pikkulusikoita, pian myös isoja lautasia ja lusikoita, vaikkapa pikkujouluihin (vink, vink:), Järjestöpalstan pelisäännöt: 1) Ilmoitusten on oltava toimituksessa deadline-torstaita edeltävänä päivänä: keskiviikkona. 2) Paras tapa toimittaa ilmoitukset on lähettää ne sähköpostitse osoitteeseen lipsa@a.jyu.fi. minkäänlaisia papelilippusia tai -lappusia ei vastaanoteta. 3) Ilmoitusten maksimipituus on 70 sanaa. Liian pitkät sepustukset lyhennetään armotta. 4) Vain tapahtumat, menot ja i l moitusasiat huomioidaan. S) Mikäli porukallanne on olemassa logo. pyytäisimme toimittamaan sen toimitukseen, jos kyseinen väkkyrä tai muun sortin kuvio on jo saatettu sähköiseen muotoon vaikkapa www-sivujanne varten. voitte lähettää sen meille sähköpostin liitetiedostona, osoitteeseen pe(hsik@silmu.u.'ffuM, tai disketillä toimitukseen, tai paperilla skannattavaksemme.
To 5 . 1 1 . N I K O _ A H V O N E N To 1 2 . 1 1 . A K L S I R K E S A L O T o 1 9 . 1 1 . A K N E S T I K To 2 6 . 1 1 . J M O _ M U S I C _ N I G H T S E n n a k k o m y y n t i S o h W J CAMPUS EXTRA SOHVILLA JA TENTTIPÄIVÄOLUT opi«ktlij«l<ortilla IO|" MUISTATHAN, että saat VALOKSELTA ITSEPALVELUNA A4-kopiot uusilla koneilla, jonottamatta & edullisesti! Palveluna saat gradut koviin kansiin sidottuna, laadukkaat värikopiot, ym. TERVETULOA Kauppakatu 3:een! • Ä K O P I O T A L Q Q VALOS Kauppakatu 3, Puh. 614 173 avoinna ma-pe 9.00.17.00 Laihialle on perustenu oma armeija; Muukalaislegioona. SEMINAARINMÄEN MIESLAULAJAT l e v y ii j u l k i s t a m i s k o n s e r t t i • MW. klo iv ke. 1SM klo IH t: 11 lipui 5 I 70 mk *nnaMco 011 11 77 M O , TIISTAISIN KL016-20 X % '/•/ OPISKELIJA-ILTA LASKETTELE LÄPI TALVEN OPISKELIJAKORTILLA Pirteää vaihtelua makaroni-tonnikala-mössölle Ravintola Riihikelossa huippuedullisia tiistai-tarjouksia! halpaa hubaa, rajatonta riemua! 7 rinnettä, joista 5 valaistu rinnepituudet 500-800 m korkeusero 120 m valaistu Hah* pipe LASKETTELUKESKUS *IIHIVU0*I RIIHIVUORI LUMEXI OY, 40950 MUURAME, PUH. (014) 373 1911 FAX (014) 373 1511, WWW.RIIHIVUORI.Fl E-MAIL: MARKKINOINTI@RIIHIVUORI.FI Vietitkö taas yön poissa kotoa?S Jos omassa tietokoneessasi olisi tarvitsemasi ohjelmat, voisit viettää yöt kotona sen sijaan, että roikut pikkutunneille laitoksen tai kaverisi atkkamarissa. Huippuohjelmistojen hankkimiseen menisi tosin kahden kuukauden vuokra. VÄÄRIN! VÄÄRIN! VÄÄRIN! Opiskelijana tai opettajana voit hankkia Microsoftin Student License -käyttöoikeuspaketit hintaan, joka ei sysää sinua yöpymään laitoksen sohvalle. Sovellukset (Microsoft Office 97 Pro suomen-, ruotsintai englanninkielisenä/Microsoft Office 98 Mac, UK) hintaan 795,-ja Kehitystyö kalut (Microsoft Visual Studio 6.0 Professional, UK) hintaan 695,-. Kas, kotona pääset hommiin jonottamatta, voit käydä jääkaapilla ilman että työasemasi sillä välin katoaa, voit työskennellä omanlaisessasi työympäristössä ja jos maltat, voit myös nukkua hieman. Student Ucence -käyttöoikeus on tarkoitettu Opetushallinnon alaisissa oppilaitoksissa kokotai osa-aikaisesti opiskeleville Ja opettaville. Tietoja hyväksytyistä oppilaitoksista voit pyytää Microsoft Oy.stä. puh. (09) 525 5026. Ostaessasi tuotteen saat rekisteröintitiedot sekä tilauslomakkeen, jonka täytät ja palautat Microsoftille. Liitä mukaan kuitti maksamastasi lukukausimaksusta tai pyydä tilaukseen oppilaitoksen vahvistus. Saatuaan tilauslomakkeen ja tarkistettuaan tietosi Microsoft lähettää sinulle ohjelmistotuotteen sisältävän CD-levyn 21 päivän kuluessa. Microsoft Kehftystyökalut opiskelijoille ja opettajille: Microsoft Visual Studio 6.0 Professional Edition (englanninkielinen, Microsoft Visual Basic, Visual C++, Visual J++. Visual InterDev ja Visual FoxPro). Näiden työkalujen ansiosta käytössäsi on yleisin ohjelmointiympäristö. Microsoft Sovellustuotteet opiskelijoille ja opettajille: Microsoft Office Professional 97 (Microsoft Word, PowerPoint, Outlook, Excel. Access). Ehdoton tekstinkäsittelyyn, taulukkolaskentaan, esitysten laatimiseen ja arkistointiin. VVhere do you want to go today? Microsoft www.microsoft.fi