• • • m _ • • k SU-TO 19-03 PE-LA 15-03 K A N T I S Hannikaisenkatu 27-29 40100 Jyväskylä Puh. (941) 217198 f ax 621 769 TARGET 1 GT KOVALEVY, 11 ms. 8 MT KESKUSMUISTIA 256KTCache, 16550UART 3.5" 1.44 LEVYASEMA 1 MT PCI TSENGLABS ET4000 15"SVGATARGET,MPRII OVELLINEN MINITORNI KEYTRONIC NÄPPÄIMISTÖ HIIRI + MAHO *«*®#* i * ii **fnif^^ Multimediapaketti: Pioneer 4,4, nopeus CD 150 ms., Sound Blaster 16 V, Ohjelmistona: Works for Win, Encarta -95, MS Golf multimedia edition, MS Money, Dangerous Creatures 8 peliä Hyvät aktiivikaiuttimet HINTA: 1800,00 mk 4-nopeus CD-asema 800,Nyt hintaym. tiedot myös Internetistä: http://www.jsp.fi/kstkp PENTIUM 75 MHz 7650 MK PENTIUM 90 MHz 8250 MK PENTIUM 100 MHz 8580 MK PENTIUM 120 MHz 8990 MK K-S TIETOKONEPALVELU Väinönkeskus, Jyväskylä, p. 610 971 J y v ä s k y l ä n y l i o p p i l a s l e h t i 3 5 . v u o s i k e r t a V a i k u t a ! — Edustajistovaalit 7 . 8 . 1 1 . 1 9 9 5 o u>
• 2 Sisällys AW Hyödymiaa Ttiilä m ma Pekka Linna politikoi Tampereeiia • • • • • • • • • • • : • • • • • • • • • • • • • : • • • • , : ' ' • • • • • • • • : ; : ' r : : ' • ' : . ' : : ' ' • . • : '••'•>•• • • ' y ' ' . ' : ' \ , . ' • . . ' • ' . ' • Entinen JYYn edustajiston puheenjohtaja ja ylioppilaskunnan monitoimimies Pekka Linna siirtyi kesällä Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan kopo-sihteeriksi. Hän pitää Tampereen yliopistoa vakaampana ja ehkä tylsempänä kuin Jyväskylää. Kuitenkin, vaikka Jyväskylän yliopiston johto näyttäytyy dynaamisena. on se "kovin itsenäisesti dynaaminen", vihjaa Linna. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta juhlii Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnomieteellinen tiedekunta täyttää 30-vuoua. Tiedekunta on nähnyt monenlaista opiskelijaradikalismista juppikultvuonna alle vii ryhmät esittäytyvät. Arvokeskustelu käynnissä puolivälissä. Keskustelu puhkesi uudelleen yhtäkkiä 1991-1992, jolloin kaikki oli arvokeskustelua. Nyt on menossa jälleen kova keskustelu etiikasta, arvoisVammaisten taide hämmentää Vammainen taiteilija on tavallaan yhteiskunnan neekeri. Vammaisen henkilön tuotoksista etsitään aina ensimmäiseksi kommentteja tämän surkeasta asemasta. "Kuitenkaan vammaisia ei useinkaan lueta asemaa tutkittaisiin. Vammaisia pidetään enemmän lääketieteellisenä vähemmistönä", sanoo Arja Liinamm, joka on .tutkinut vammaiäten taiteilijoiden julkisuuskuvaa. S i m l l , Kannen kuva: Riitta Cnan Pääkirjoitus 2.11.1995 Mikä on arvokasta? Ylioppilaskunnan edustajistovaalit ovat taas 7. ja 8. marraskuuta. Silloin valitaan edustajat ylioppilaskunnan ylimpään päättävään elimeen. Viime vuoden vaaleissa Jyväskylän äänestysprosentti oli 19,2. Se on kauhean pieni, kun ajatellaan, että edustajistossa päätetään mitä tehdään niillä jäsenmaksurahoilla, joita opiskelijan on pakko maksaa. Jokainen maksaa 331 markkaa joka vuosi ylioppilaskunnalle. Sillä saa paljon, mutta on maksajan edun mukaista vaikuttaa ja ottaa kantaa siihen, mitä rahallaan saa. Ylioppilaskunnan tarkoituksena on tarjota opiskelijoille hyvät asuin-, opiskeluja harrastusmahdollisuudet. Mutta lisäksi ylioppilaskunnan tehtävänä olisi luoda ainejärjestöille ja muille opiskelijaryhmittymille mahdollisuudet toimia. Nyt ylioppilaskunta onkin itse herännyt pohtimaan, mitä se tarjoaa opiskelijoille ja ylipäätään mikä on sen rooli. Ylioppilaskunnan hallitus aloitti lokakuun lopulla arvokeskustelun, jollaista ei ole käyty pitkään aikaan. Nyt katsotaan ylioppilaskunnan varsinaisen toiminnan eri sektoreiden painotus. Arvokeskustelun taisi kuitenkin aloittaa raha eli säästämisen pakko. Tosiasia on, että ylioppilastalon remonttiin upotettiin 13 miljoonaa markkaa ja sen vuoksi eletään tästä eteenpäin laihoja vuosia. Jokainen sektori haluaa itselleen hyvät toimintamahdollisuudet. Sosiaalija kopoasiat ovat tärkeitä, jotta opiskelija voi hyvin ja pystyy opiskelemaan. Mutta myös kulttuuri on tärkeää, jotta opiskelijan pää voi hyvin ja hän saa virikkeitä. Silti kaikkien pitää säästää. Ylioppilaskunnan pitäisi pitää itseään osittain jäävinä, kun päätetään tärkeysjärjestyksestä, sillä nyt JYY on käpertynyt itseensä eikä taida tietää, miten opiskelijoiden suuri, hiljainen joukko otettaisiin huomioon. Siksi arvokeskusteluun pitäisi saada mukaan myös opiskelijat. Ryhtykää, ihmiset, vaikuttamaan. Äänestäkää! T U I J A TAIPALE Anttonen
• KOTIMAISIA NAHKA-ASUJA TEHTAAN MYYMÄLÄSTÄ OPISKELIJA ALE -10% Natika-asu$t«kian NahkaYkkönen M Jk!, Torikeskus I krs., av. ark. 10-18, Ia9-15 puh.(941)620067 Jyväskylän YLIOPPILASLEHTI Nro 13 2.11.1995 35. vsk KOPIOT MONISTEET VÄRIKOPIOT GRADUJEN SIDONTATYÖT Viitaniementie 15 P. 214 322 Elämyksiä etsimässä Ku I tt u u r i va I i o ku n n a 11 e t ä r k e i n t ä h y v ä f i i l i s Riitta Chan I \ / \ / : n kulttuurivaliokunW I I nan ideariihellä on tänä syksynä ollut kissanpäivät, kun uusi monitoimitila monenlaisine mahdollisuuksineen on antanut tilaisuuden kokeilla uusia toimintamalleja. Uusi tila on kulttuurisihteeri Timo Lievemaan mielestä osoittautunut toimivaksi. "Niissä klubi-illoissassa, joissa minä olen ollut paikalla, on ollut hyvä tunnelma, herttainen fiilis. Meillä on säästöbudjetti, eikä voida ottaa mitään megakummeleita, jotka vetävät salin täyteen, mutta se on taloudellinen realiteetti. Pienimuotoisissakin illoissa tila on osoittanut, että sinne syntyy helposti lämmin tunnelma", hän kertoo. Myös valiokunnan puheenjohtaja Mari Aholainen pitää tilaa "hirmu toimivana". Esimerkiksi näyttelijä Hanna Liinoja kävi katsastamassa tilan vetämäansä ilmaisutaidon kurssia silmälläpitäen, ja halusi heti tuoda keväällä Ilokiveen Mikko Kivisen ja Juha Hurmeen ohjaaman Petos-näytelmän, jossa Liinojan ja Kivisen lisäksi nähdään muun muassa PirkkaPekka Petelius. Ainoa uuden monitoimitilan ongelma on ollut sen suosio, se on jatkuvasti varattuna. Kun ennen ylioppilaskunnalla oli ravintolatila ja monitoimitila erikseen, ovat ne molemmat nyt samassa paikassa, joten aikatauluongelmilta ei ole voitu välttyä. Kulttuurisihteeri Timo Lievemaaja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Mari Aholainen ovat tyytyväisiä Ilokiven uuteen monitoimitilaan. Väliaikaisuus ongelmana Mari harmittelee, että opiskelijat eivät nykyään halua sitoutua pitkäksi aikaa opiskelun ulkopuolisiin aktiviteetteihin, koska opintoraha on määräaikainen. Hän näkeekin ylioppilaskunnan suurimmaksi ongelmaksi sen, että ihmiset ovat mukana melko väliaikaisesti, joten perspektiiviä ei ehdi syntyä. "Toimintaa ei aina nähdä jatkumona. Onneksi nyt viimein saatiin uudet tilat tehtyä, joten epävarmuuden ajan mukanaan tuoma lievä hälläväliämeininki on ohi", hän sanoo muistuttaen kuitenkin samalla, että toiminta tapahtuu luottamushenkilöpohjalta, jolloin rahallista korvausta ei tule ja sitoutumisen aste ei nouse korkeaksi. Niinpä asiat tehdään helposti "sinne päin". Timo puolestaan kokee kulttuurityön tekemisen ylioppilaskunnassa kaksipiippuiseksi. "Toisaalta kampusalue on hengeltään inspiroiva ja motivoiva. Toivoisin, että päättävissä asemissa olevat henkilöt eivät hekään kadottaisi kampus-henkeä, ylioppilaskunta on kuitenkin erikoinen yhteisö ja eri asia kuin joku kunnallispolitiikka, vaikka päätöksenteko ja kokouskäytännöt ovatkin samankaltaiset. Joskus täällä leikitään liikaa poliitikkoja. Tottakai realiteetit ovat olemassa, kuten talous, mutta toivoisi, etteivät tärkeät asiat hukkuisi massaan. Milloin esimerkiksi ylioppilaskunta on viimeksi ottanut kantaa arvokysymyksiin, jos homo/lesbo -kannanotto jätetään laskuista", hän perää. Ei korkeakulttuuria vaan elämyksiä Timo ja Mari eivät korosta sanaa "kulttuuri" valiokuntansa kohdalla. "En pidä lokeroista, eikä meillä tarvitse aina olla hirveän yläkulttuurisia päämääriä, vaan voidaan järjestää ihan tavallisia asioita, joista opiskelijat saisivat elämyksiä, hyvä fiilis on tärkeintä. Kulttuuri on hirmu herkkä alue, meidän pitäisi pystyä vielä nykyistä paremmin aistimaan opiskelijoista, mitä he haluavat", sanoo Timo. "Kampuksen runoseura on hyvä esimerkki siitä. Heitettiin vain idea ihmisille, eikä se maksanut mitään, nyt runoseura alkaa pyöriä omilla voimillaan", Mari jatkaa. Kun puhe kääntyy kohti tulevaisuutta, on Timon ensimmäinen kommentti kyynisen lyhyt: "Heaven knovvs." Mari sanoo teatteripuolen jo osoittaneen toimivuutensa niin hyvin, että ainakin sitä tullaan keväälläkin jatkamaan, vaikka teatteriproduktiot tarvitsevat esitysaikojen lisäksi myös paljon harjoitusaikoja ja näin pahentavat tungosta monitoimitilan varauskirjassa. Muuten kevään mahdollisuudet riippuvat paljolti ylioppilaskunnan budjettiratkaisuista. "Katsotaan mitä herra poliitikot päättävät ja katsotaan mihin pystytään. Enkä minä halua valittaa, meillä on kallis remppa takana ja sen mukaan kuin on varaa niin sen mukaan toimitaan. Ei kai siinä sen kummempaa", sanoo Timo Lievemaa. P E T R I H E I K K I N E N Yli puolet aikoo äänestää edustajistovaaleissa Kampusalueella tehdyn vaaligallupin mukaan lähes 70 prosenttia aikoo äänestää Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (JYY) edustajistovaaleissa. Gallup tehtiin kaksi viikkoa ennen vaaleja, 24. lokakuuta, ja siihen vastasi 143 opiskelijaa. Jos vaalit olisivat olleet kyselypäivänä, eniten ääniä, 16 prosenttia, olisivat saaneet Sitoutumattomat ja toiseksi eniten, 14 prosenttia, Grönioni. Kumman luja ei olisi saanut yhtään ääntä. Edustajistovaalien ajankohdan tiesi 72 prosenttia vastaajista. Aikaisempina vuosina vastaajista on äänestänyt 51 prosenttia, 33 ei ollut äänestänyt ja ensimmäisen vuoden opiskelijoita oli vastaajien joukossa 17 prosenttia. Viime vuoden edustajistovaleissa Jyväskylän äänestysprosentti oli maan alhaisimpia, vain 19,2. Jos äänestyskäyttäytymistä voi päätellä gallupin tulosten perusteella, nousee äänestysprosentti tänä vuonna lähes 50:llä. Vastaajat jakautuivat tiedekunnittain seuraavasti: Yhteiskuntatieteellinen 29 prosenttia, humanistinen 24,5, kasvatustieteellinen 22, matemaattis-luonnontieteellinen 12,5 ja liikuntatieteellinen 12 prosenttia. Ehdokasryhmien esittelyt sivuilla 8-9. Jos edustajistovaalit olisivat nyt, niin näin vastaajat äänestäisivät: |piMtiL. «_«.« * . -,1 V Rapakunto r^orssioiMumppi , ,»„ .,...0 paikkaa «1Q,S% Sitoutumattomat. 10 paikkaa = 16,1% Kolminaisuuden postulaatti 1 paikka = 2,1% JYTK/Kokoomuopiskelijat 3 paikkaa = 5,6% Kumman Luja paickaa Jyväskylän opiskelevat keskustalaiset 5 paikkaa » 9,1% 1 paikka = 1,4% 8 paikkaa = 14,0% siskelijat 1 paikka = 2,1% t n aanesta/ ei Kotaan <a,\ /o Epämääräisiä vastauksia 8,3%
• Pekka Linna, tuore TAMY:n koposihteeri väittää: Tampereella opiskelijat vaikuttavat aidosti yliopiston hallinnossa Pitkäaikainen JYY-vaikuttaja, entinen ylioppilaskunnan puheenjohtaja Pekka Linna valittiin viime keväänä Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan (TAMY) korkeakoulupoliittiseksi sihteeriksi. Valinnan aiheuttamaa iloa oli aistittavissa niin Tampereella kuin Jyväskylässäkin. Elokuuna TAMYssä työnsä aloittanut Linna muistetaan Jyväskylässä paitsi pitkistä ja vaikeaselkoisista puheistaan, myös intohimoisia koulutuspolitiikan harrastajana, elokuvafriikkinä, kulttuurin monitoimimiehenä ja ties minä. Pekka Linna oli siitä harvinainen JYYn silmäätekevä, että hänet tuntevat myös monet niistä, jotka kantavat mystisen riviopiskelijan titteliä. Linna on viihtynyt uudessa työpaikassaan, jossa hänen mukaansa on käsittämättömän hyvä yhteishenki. Viihtyvyyttä on osaltaan lisännyt tietoisuus palkkatyössä olosta: luottamustöitä JYYssä tahtoi aina nakertaa tunne siitä, että opiskelu kärsii. Linnan "räiskälemäinen alempi tutkinto" saa odottaa täydentymistään pari vuotta, kun hän paiskii korkeakoulupolitiikkaa niukasti päälle kuuden tonnin palkallaan. Poissa kampukselta, poissa mielestä Jos TAMYä vertaa JYYhyn, nousee silmiinpistäväksi eroksi se, ettei TAMeijän Pekka maailmalla. Tampereella on majaillut moni muukin aktiivinen järjestöihminen. MY ole kampuksella. Ylioppilastalo sijaitsee parin kilometrin päässä yliopiston päärakennuksesta ja kirjastosta. Ylioppilastalolla ei poiketa ohimennen. Linnan mukaan tästä johtuu, että TAMYltä puuttuu oleellinen resurssi, joka JYYllä on: usean kymmenen aktiivin joukko, joka pyörii Talolla auttamassa (ja häiritsemässä). TAMY on siis varsin virkamiesvaltainen. TAMYn suhde yliopistoon on Linnan mielestä vähemmän formaali kuin Jyväskylän vastaava. YO-kunta tekee paljon välitöntä yhteistyötä yliopiston opintotoimiston kanssa. Jopa .niin, että yo-kunta on kuin opintotoimiston rinnakkaiselin. Jyväskylässä itsenäisesti dynaaminen johto Tampereen yliopisto eroaa Jyväskylästä muun muassa siten, että siellä toimii aito kolmikantainen hallinto. Opiskelijat ovat vahvasti edustettuina, toisin kuin Jyväskylän yliopistossa, jossa Linnan mukaan esimerkiksi rehtorin valintaan "osallistuu vain muutama pahainen avustava opiskelija". Linna pitää Tampereen yliopistoa vakaampana ja ehkä tylsempänä kuin Jyväskylää. Kuitenkin, vaikka Jyväskylän yliopiston johto näyttäytyy dynaamisena, on se "kovin itsenäisesti dynaaminen", vihjaa Linna. Valiokunnat tuottavat toimintaa JYYn nykyisille silmäätekeville Linna haluaa teroittaa kahta asiaa: ensinnäkin sen, että aktiiviset valiokunnat ovat valtava voimavara: ne tuottavat tapahtumia ja toimintaa. Toiseksi, hänen mielestään tehdään hirveä virhe, jos johtoporukka kääntyy sisäänpäin ja alkaa toimia irrallaan ja muiden yläpuolella. "Ylioppilaskunnissa johdon tehtävänä on koordinoida ja motivoida toimintaa", Pekka Linna muistuttaa. T E K S T I JA K U V A : A K I H Y Ö D Y N M A A Mäki-Puntoa esitetään OLLn johtoon Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) esittää kasvatustieteiden ylioppilas Tarja Mäki-Puntoa Opiskelijoiden liikuntaliiton (OLL) puheenjohtajaksi. Mäki-Punto on toiminut aktiivisesti opiskelijaliikunnan parissa vuodesta 1992 ja tänä vuonna hän on OLL:n hallituksessa. Mäki-Punto on ilmoittanut olevansa käytettävissä OLL:n puheenjohtajaksi vuodeksi 1996. "Olen antanut suostumukseni ja olen tosissani puheenjohtaja-asiassa. Paikka kiinnostaa minua, koska olen aina ollut kiinnostunut liikunnasta", sanoo Mäki-Punto. Perusteluissaan JYYn hallitus pitää Mäki-Puntoa erittäin kykenevänä ja toimintakentän tuntevana. Uusi puheenjohtaja valitaan OLL:n liittokokouksessa 24.-25. marraskuuta. JYY:lle omat WWW-kotisivut Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta on saanut omat WWW-kotisivut internetiin. Sivut otettiin käyttöön loka-marraskuun vaihteessa ja niillä esitellään ylioppilaskunnan toimintaa. Sivuilta löytyvät JYYn yleisesittely, esittelyt valiokuntien, sihteeristön, lehden ja ylioppilaskunnan hallituksen toiminnasta sekä yritysja liiketoiminnan esittely. Sivut suunnittelee ja tekee Henri Hovi. Tekstit tehdään JYYn esitteen perusteella. Sen ovat suunnitelleet Minna Laukkanen, Soile Hakkarainen, Kaisu Heikkilä, Tarja MäkiPunto ja Petri Vähäkangas. JYYn www-sivujen osoite on http://www.jyu.fi./jyy. V e n t o Vi«r<n Nyt monasit, Sirpa! SAHLINKIA TUKHOLMASSA Hej Sirpa! Det är mycket kiva att nähdä. Hur gär det? Ihan hyvin. Mitä otat aamiaiseksi, Mona? En kopp kaffe, mustana. Sverige är suvaitsevainen maa. Sama mulle. Eiköhän vedetä saman tien lounaskin? Jassä, det gär bra. Tää on kyllä aika kallis paikka. Kumpi maksaa tällä kertaa? Jag tror, att det är din tur att betala. No jos minä sitten...milläs muuten tulit? Jag har en Volvo, naturligtvis. Alla vi har en Volvo. Volvo och Visa. I Sverige vi har Björn Borg, ABBA, Roxette. Och mänga, mänga kronor... Tukholman MM-kisat j a Tre kronor, minns du, Lilla Mona, kyllä markka on vahvempi. Omaa Volvoa mulla ei ole, ei edes korttia, tarkoitin tietysti ajokorttia, mutta ainahan auton voi vuokrata. Tai ajaa virka-autolla. Tai taksilla. Tai vaikkapa lentää, eihän se mitään maksa, kun on tuo korttikin. Tahtoo vain nuo kuitit hukkua, mutta onpahan itse ihan kuitti, varsinkin j o s menee myöhään. Ja heti on lehdet kimpussa, Ilta-Sanomat ja Iltalehti. I Sverige har vi Expressen, paska lehti, fy fan, sägerjag. Sanos muuta. Piti olla jotain työasioitakin, mutta ei tule mieleen. Jotenkin se ympäristöön liittyi. Sitä odotellessa voitaisiin syödä illallinen. Kun ottaa kaikki kerralla ei tarvitse koko ajan kortin kanssa pelleillä. Tulee valtiollekin halvemmaksi. Alkuun voitaisiin syödä vaikka uutisankkaa. Ja eiköhän tilata juotavaakin kans, voi taas mennä pitkään. Tarjoilija, tupla j a kuitti! Jag ska ta en flask öl. Jag har hört, att du, Sirpa, tycker mycket om öl, eller...? Kateellisten lappilaisten panettelua. Kahvit ja konjakit ja sassiin. Eiköhän lopeteta työnteko tältä päivältä j a rentouduta. Menee muuten ylitöiksi. Joo-o. Men jag ska betala... On se politiikka varsinaista peliä. Oletko muuten kuullut sinäkin, Mona, miten teillä Ruotsissa valitaan seuraava pääministeri? Det har jag inte hört, Sirpa. Katsotaan kortilla. Uutisia YK:sta: YK:n 50-vuotiskokouksessa USA:ssa ei harrastettu castronomiaa. New Yorkin pormestari piti päivälliset, muttei kutsunut Fideliä mukaan.
• 5 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 30 vuotta Aseistakieltäytyjä ja hiukkaskiihdytin Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta voi juhlia hyvillä mielin 30-vuotista eloaan. Tiedekunnan hiukkaskiihdytinlaboratorio on Suomen suurin yksittäinen tutkimushanke, joka on lisäksi valittu EU:n huippututkimus-yksiköksi. Lisäksi tiedekunnan laitokset tekevät paljon yhteistyötä yritysten kanssa ja opiskelijat harjoittelevat oikeassa työelämässä opiskelunsa aikana. "Me olemme vähän niin kuin välimaastossa. Ei ole kovin yleistä, että luonnontieteellisellä alalla tehdään yritysten kanssa yhteistyötä", sanoo tiedekuntasihteeri Matti Pylvänäinen. Pylvänäinen on innoissaan tiedekuntansa 30-vuotisesta historiasta. Hän aloitti matematiikan opinnot Jyväskylässä vuonna 1969 ja on siitä asti ollut lyhyitä taukoja lukuunottamatta tiedekunnassa ensin opiskelijana ja myöhemmin töissä. Juhlan kunniaksi julkistetaan filosofian maisteri Jari Elorannan kirjoittama tiedekunnan historia ja päätalolle kootaan valokuvanäyttely tiedekunnan vaiheista. "Haluamme tuoda esille, että tämä on oikeaa elämää, johon mahtuu kaikkea, emmekä halua silotella pintaa", sanoo Pylvänäinen. Pinnan alle mahtuukin monenlaista tapahtumaa. On 60-luvun lakinpolttoa. 70-luvun vankkaa vasemmistolaisuutta, vierailuja Moskovaan, lakkoja ja mielenosoituksia. Vuonna 1976 yliopistolla vieraili Englannin kuningatar Elisabeth. 1980-luvulla oli juppiautoja ja aseistakieltäytyjä, jonka poliisit veivät ja joka oli nälkälakossa asiansa puolesta. Opiskelijat nykyään passiivisia Matti Pylvänäinen muistelee 70-luvun opiskelijaradikalismia ja mielenosoiMatemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan historiaan mahtuu myös aseistakieltäytyjä Lassi Kurittu, joka kuului tiedekunnan henkilökuntaan. Hän aiheutti kohua laitoksella 1980-luvun lopussa, jolloin moni oli sitä mieltä, että nälkälakossakin ollut Kurittu pilasi tiedekunnan maineen "tempauksellaan". tuksia hieman kaihoisasti: "Ennen opiskelijaradikalismi ja ammattiyhdistykset olivat aktiivisia. Nyt ainakin meidän tiedekunnassa opiskelijat ovat liian passiivisia. Joskus on ollut vaikea jopa täyttää yliopiston hallinnon opiskelijapaikkoja. Haluaisin muistuttaa, että opiskelijoiden oikeus osallistua yliopiston hallintoon saatiin vasta vuonna 1981, tästä pitäisi pitää kiinni." Pylvänäinen pelkää, että passiivisuudesta mennään kohti pysähtyneisyyttä. Hän ei kuitenkaan halua syyttää opiskelijoita, vaan uskoo, että myös opettajat voisivat olla aktiivisempia. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta juhlii 2. marraskuuta. Kaikki ovat tervetulleita päärakennuksen tapahtumiin. Pääjuhla on kello 14 juhlasalissa, ja vapaata ohjelmaa on kello 16-18 päärakennuksen aulassa. Silloin voi tutustua valokuvanäyttelyyn, ostaa vaikka juhlakirjan ja katsella opiskelijaelämästä kertovaa "Haistaan pahalle" -näyttelyä. Iltajuhla alkaa kello 19 ja cocktail-tilaisuuteen osallistuvilta peritään 50 markan maksu. a s i a s t a SYL: n tarkasteltava rooliaan kriittisesti Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) tämänvuotinen toiminta on saanut useat ylioppilaskunnat varpailleen. Epäonnistuminen opintotukileikkausten estämisessä, sekä SYL:n epäselvä kanta avoimen yliopiston automaattiväylään saivat muun muassa Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan lähestymään SYL: a kirjeellä, jossa näitä epäkohtia tuotiin esiin. Kun mukaan heitettiin vielä henkilöristiriidat SYL:n hallituksen sisällä, saatiin aikaan todellinen sotku. Sisäisiä ristiriitoja oli vaikea sopia keskustelemalla. Sekametelisoppa poiki kuitenkin keskustelun SYL:n uudesta roolista muuttuneessa toimintaympäristössä. Perustettiin niin kutsuttu SYLVItyöryhmä. Näyttää siltä, ettei keskusteluun ja mielipiteiden vaihtoon päästä kuin kriisien kautta. Nyt on kuitenkin selkeää etujärjestöajattelua lähdetty kyseenalaistamaan. Työryhmän toiminta-ajatuksena on kartoittaa SYL:n toimintaympäristö ja se, miten läheiset yhteistyötahot näkevät Suomen ylioppilaskuntien liiton. Sen jälkeen pohditaan, vaatiiko muuttunut toimintaympäristö uudistuksia myös järjestön organisaatiorakenteessa. Roolikeskustelu on luonteva osa työryhmän työskentelyä. SYL:n tulisi olla opiskelijan edunvalvontaorganisaatio, mutta ei nykyisenkaltaisessa muodossaan. On haettava uusia toiminnan muotoja. SYL on tai ainakin pyrkii olemaan asiantuntijaorganisaatio opiskelijoihin liittyvissä kysymyksissä koskivat ne sitten opiskelijoiden opintososiaalisia, kansainvälisiä tai koulutuspoliittisia kysymyksiä. Itse näen SYL:n nykyisen roolin enemmänkin SAKtyyppisenä opiskelijan etujärjestönä. Se tie on nyt kuljettu loppuun. On päästävä pois selkeästä etujärjestöajattelusta, joka keskittyy lähinnä opiskelijan oman navan ympärille. On pureuduttava niihin rakenteellisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin, joilla on vaikutusta opiskelijan jokapäiväiseen arkeen. SYL ei voi jatkaa työtään pelkkänä etujärjestönä koko ajan lisää vaatien. Jaettavaa ei yksinkertaisesti ole. Järjestön uskottavuus kärsii ja opiskelijoiden edunvalvojat luetaan pian samaan riviin ay-pamppujen kanssa. Opiskelijoiden edunvalvontaa ei missään tapauksessa tule unohtaa. Kyse on toimikentän ja toimintatapojen laajentamisesta. Edunvalvonnan luonteen on siis muututtava. Laajalla yhteistyöllä ja yhteiskunnallisella aloitteellisuudella voi yhteinen kattojärjestömme legitimoida asemansa yhteiskunnassa. M I K K O K O R T E L A I N E N JYY:n hallituksen puheenjohtaja Opintotuki huoletti opiskelijoita 1970-luvulla. Silloin Jyväskylässäkin pidettiin mielenosoituksia eikä oltu hiljaa. T U I J A TAIPALE Pekka Ojala jatkaa edustajiston puheenjohtajana Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (JYY) edustajisto antoi luottamuksensa puheenjohtaja Pekka Ojalalle, jotta hän voi jatkaa puheenjohtajana kauden loppuun. Ojala siirtyi 20. lokakuuta yliopiston kiinteistöpäälliköksi. Kiinteistöpäällikön työ on määräaikainen ja päättyy maaliskuun lopussa 1996. Ojalalta tivattiin edustajiston kokouksessa 19. lokakuuta, mitä intressiristiriitoja hänen mukaansa kahdessa työssä on. "Ainoa ristiriita syntyisi, jos Ylioppilastalon vuokrasopimuksesta alettaisiin neuvotella uudestaan, mutta silloin jääväisin itseni kiinteistöpäällikkönä, koska olin ylioppilaskunnan puolelta neuvottelemassa sopimusta, kun se tehtiin", sanoi Ojala. Ojalalta kysyttiin lisäksi pystyykö hän uuden työnsä ohella hoitamaan budjetin sekä edustajistovaalit. Pekka Ojala kertoi, ettei hän ehdi tehdä juuri muuta kuin johtaa kokoukset ja että varapuheenjohtaja Sami Kettunen hoitaa käytännön työt. Lopulta Ojala sai luottamuksen ja hän jatkaa puheenjohtajana tämän vuoden joulukuulle, jolloin uusi edustajisto aloittaa työnsä. Edustajisto myönsi eron Antti Liimataiselle Täydennyskoulutuskeskuksen johtokunnan opiskelijajäsenyydestä ja valitsi hänen tilalleen Marjaana Jauholan. Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokous pidetään 17.-18. marraskuuta. Edustajisto nimesi liittokokoukseen JYYtä edustamaan kahdeksan edustajaa ja heille henkilökohtaiset varaedustajat. Liittokokoukseen valittiin Pekka Ojala ja hänelle varaedustajaksi Kasperi Launis, Janne Pöysti, varalle Kaisa Laihia, Mikko Kortelainen, varalle Tarja Mäki-Punto, Antti Nummi, varalle Petri Vähäkangas, Sari Sivula, varalle Mika Rossi, Peppi Remes, varalle Leena Mäkeläinen, Ville Elonheimo, varalle Annastiina Puolakka ja Jussi Kuutti, varalle Matti Mäkinen. Lisäksi liittokokoukseen lähetetään tarkkailijoiksi Kaisu Heikkilä, Mari Talpila ja Hanna-Kaisa Turja.
• 6 vaalipaneeli JYYn keskusvaalilautakunta järjestää "virallisen" vaalipaneelin varsinaisten äänestyspäivien aattona eli maanantai na 6. marraskuuta 1995 kello 14 Ilokiven monitoimitilassa. Paneelin juontaa Jouni Vauhkonen. Yleisöllä on mahdollisuus esittää kiperiä kysymyksiä panelisteille. Keskusvaalilautakunta Onko sinulla ollut opiskellessasi ongelmia lukihäiriön vuoksi? Oletko kiinostunut keskustelemaan niistä, ja ideoimaan, kuinka ongelmat voitaisiin ratkaista? LUKIHÄIRIÖISTEN KESKUSTELUPIIRI KOKOONTUU ENSI KERiRAN TORSTAINA 9 . 1 1 KELLO 18.00 YO-T/ALOLLA. Lisätietoa kaipailevat voivat ottaa yhteyttä sosiaalisihteeri Matti Mäkiseen 603357. L k i r j a UUTUUSKIRJOJA HEIDEGGER: Taideteoksen alkuperä. Mitä on tekeillä? Mikä on totuus. 95 mk. LAINE, K U H M O N E N : Filosofinen antropologia. Jyväskyläläiset tekijät korostavat ihmisen jakamattomuutta. 143 mk. PIETILÄ: TV-uutisista, hyvää iltaa. Uutiskuvat tuottavat merkityksiä j a tv-lupa on maksettu. 118 mk. OPISKELIJAN O M A KIRJAKAUPPA Jyväskylän YLIOPPILASLEHTI on 16 kertaa vuodessa ilmestyvä opiskelijalehti, jonka painos on 9000 kappaletta (1-2 kertaa vuodessa ilmestyvässä kaupunkinumerossa 45 000 kpl). Lehdessä työskentelee päätoimittaja, toimittaja ja siviilipalvelusmies. Nyt etsimme toimittajaa/toimitusharjoittelijaa ajalle 8.1.47.5.1996 ja 26.8.-13.12.1996. Työaika on 26 tuntia viikossa ja työstä maksetaan sopimuspalkka. Toimittajan/toimitusharjoittelijan tehtäviin kuuluvat kaikki pienen toimituksen työt: juttujen ideointi, kirjoittaminen, lehden taittaminen ja kuvaaminen. Hakijalta edellytetään kokemusta itsenäisestä lehtityöstä sekä yliopistoyhteisön tuntemusta. Ylioppilaslehti käyttää Macintosh ja QuarkXpress -pohjaista sivuntaittojärjestelmää, joten näiden tuntemus katsotaan eduksi. Lisätietoja antavat Jyväskylän Ylioppilaslehden päätoimittaja Tuija Taipale, puh. 603 359 sekä ylioppilaskunnan pääsihteeri Kasperi Launis, puh. 603 354. Vapaamuotoiset hakemukset liitteineen on toimitettava Jyväskylän Ylioppilaslehden toimitukseen (Keskussairaalanne 2,40600 Jyväskylä) 13.11.1995 klo 15 mennessä. Perinteinen U R H E I L U T I E T O K I L P A I L U järjestetään 14.11.1995 klo 19.00 Rentukassa. Tule ja mittaa tietämyksesi.... Joukkuekoko 1-2 hertfcilöä. Kysymyksiä historiasta ja nykypäivästä. Parhaat palkitaan! Järj. Liikuntavaliokunta KAM PUK SEN KAI KU Radin Jvva^kvliin taajuuksiH.! ka tiistai kello 1830 FRENDI8.-11.11. Tällä ilmoituksella ISO VAHVA FRENDI Seteamafeäqdäätii PASTALOUNAS I TEX-MEX FOODMARKET ark. klo 11-15 I la-su 12-16 « ^ PERJANTAI-PIRISTE T A C O N A Q O P Ö Y D Ä S T Ä PERJANTAISIN klo 16-19 Vaasank. 21 p. 615 564 TUQNKC r,nn ire cdinnui PERJANTAISIN HURJAT KYMPPI-ILLAT RENTUKASSA! KQKQ. ILLAN KYMPILLÄ • SÄÄSTÖKEKKI «SIIDERI • LONKERO • VALKKARI • ym Tasokkaan TYYLIHUONEKALUJA ANTIIKKIVARASTON TYHJENNYSMYYNTI Myös kattokruunut, kristallit, taulut ym. KAIKKI MYYDÄÄN ULOSHEITTOHINTAAN MYÖS PALJON KÄYTTÖHUONEKALUJA BIITIIKKI3H KfimSTEKeSKUS/HBbPfimeSTH Ahjokatu 6, puh. 9500-627 280 7,-8. 11. 199! edusta jistc f u i I LM/KISU T/K/DON KURSSI "£ljpfgaL Kurssin vetäjänä HANNA LIINOJA Kurssimaksu 20, Tarkkaile postiasi! Jyväskylän Ylioppilaslehti teettää syksyn aikana lukijatutkimuksen. Sen tekevät viestinnänopiskelijat Sonja, Virpi ja Aleksi. Kyselylomakkeet lähetetään marraskuun alussa 300.11e Jyväskylän yliopiston opiskelijalle. Sinä voit olla yksi heistä. Älä jätä vastaamatta, sillä vastaamalla voit vaikuttaa SINUN opiskelijalehtesi sisältöön. Ma 6.11. Kasvisriisikeitto Hedelmäinen possupata Juustoinen kirjolohikastike Ti 7.11. Purjoperunavuoka Smetanasilakat Nakkikastike *Lasagne Ke 8.11. Kesäkurpitsavuoka Jauhelihapihvi, sipulikastike Broilerinpastakastike *Porsaanleike Choron LOUNAS i 1 1 1 5 T o 9.11. Kasvispihvit Kinkkukiusaus Chili con carne *Paist.lohi tartarkastike Ma 13.11. Minestronekeitto Juustoporsaat Kalapuikot, pinaattikastike *Rosepippurileike Pe 10.11. Kasvislaatikko Kaalilaatikko Makkarapannu *Wienin leike on o a o i o IIOKIVI JYVÄSKYLÄN OPISKELIJA-APU keskussairaalantie 2, p. 6o3 975 Ti 14.11. Kasviskiusaus Porsaanleike, sinappi kasti ke Kanaviillokki, riisi Ke 15.11. Perunaohukaiset, porkkanamuhennos Makaronilaatikko Makkarakastike *Broilerleike To 16.11. Punajuuripihvit Vihannesremulade Kalamurekepihvit, sitr.kastike Maksaa kermakast. 'Poronkäristys Pe 17.11. Parsakaali-porkkanapata Pyttipannu Spaghetti tonnikalakastike *Metsästäjänleike
• i o i t a ...Ja m tehtiin historiaa Kuten jo tiedämmekin, se päivä oli historiallinen. Tästä eteenpäin rakkaassa Suomenmaassa tehdään jälleen yksi asia samalla tavalla kuin muuallakin. Maanantaina 16.10. suomalaiset naiset aloittivat ensimmäistä kertaa asepalveluksen. Lahden Urheilukoulussa ja Ilmavoimien Teknillisessä Koulussa Hallissa palvelukseen astui parisenkymmentä vapaaehtoista naista. Lahdessa neljä armeijaan hyväksyttyä oli perunut tulonsa, mutta Hallissa kaikki 14 sotilaanalkua ilmaantuivat paikalle. Tunnelma Ilmavoimien kasarmilla oli kuin Fellinin elokuvasta. Lukumääräisesti naisalokkaita suurempi tiedotusvälineiden joukko vaelteli tuvasta toiseen ja valokuvaajat metsästivät lystikkäitä tilannekuvia lukijoidensa ihmeteltäviksi. Kysymys "Miksi sinä halusit armeijaan" toistui lukemattomia kertoja. Vastauksissa vilahtelivat useammin käsitteet ura ja ammatti kuin kunnia ja isänmaa. Naisalokkaiden kouluttajat hymyilivät ystävällisesti innokkaille toimittajille ja näiden kysymyksille naissotilaan hiusten oikeasta pituudesta. Koulutus on sama niin miehille kuin naisillekin, korostettiin. Yksi joukko erottui edukseen palvelukseenastumisillan hulinassa, nimittäin ne 14 naista. Rauhallisina, vastaanottavaisina, uteliaina ja vain hieman hämillään he ihmettelivät varussäkkiensä kummallista sisältöä ja kasarmin kaiuttimista mylviviä kuulutuksia. Ero kasarmin käytävän toisessa päässä palloileviin, hyvin Tiedotusvälineet kiinnostuivat ensimmäisistä naisalokkaista. totisilta näyttäviin miesalokkaisiin oli hätkähdyttävä. Mutta miehet eivät olleetkaan vapaaehtoisia. Jyväskylän Ylioppilaslehti palaa naiset armeijassa -aiheeseen myöhemmin tänä vuonna. J U K K A Y L I L A S S I L A Tahatonta komiikkaa SUOMI ON huvittava maa. TÄMÄ KANSA tuntuu pystyvän ylittämään itsensä yhä uudelleen ja yhä uudelleen. Joskus tuntuu, että täällä tapahtuu täsmälleen kahdenlaisia asioita: omituisia ja vielä omituisempia. Ensimmäisiin kuuluvat on yleensä matkittu muualta. Niin kuin radioiden soittolistat, jotka kyllä tekevät meille selväksi, että Shut up and sleep with me on ärsyttävä kappale ja että Aeroplane ja A girl like you muuttuvat sellaisiksi kahdennensadannen pakkosyöttökerran jälkeen, mutta eivät ota lainkaan huomioon sitä, että tylsänkin radiotoimittajan ja tietokoneen persoonallisuuksilla on selvä ero. IHAN ITSE sen sijaan olemme keksineet, että ravintolat on otettava niin täyteen, että kukaan ei mahdu liikkumaan, vaikka kyseessä olisikin disko, jossa on kai tarkoitus välillä pistää myös tanssiksi. Ainakin luulen niin, en enää ole aivan varma, sillä en taida muistaa, milloin viimeksi olisin ollut sellaisessa, jossa tanssilattialla voisi jalkaa liikauttaa. Eivätkä kaikki halukkaat mahdu edes sisälle, ne seisovat ulkopuolella ja tappelevat, koska toisten lyöminen on niin mukavaa hommaa. Eikä missään muualla keksitä yhtä laajaa valikoimaa ällöttävän värisiä kopiopapereita. Niin, niin, tarkoitan juuri niitä, joihin eräskin kulttuurisihteeri kopioi seinäilmoituksensa. Mistä se ne löytää? a JÄLKIMMÄISESTÄ kategoriasta olette varmaan huomanneet kykymme nostaa pienistäkin asioista hirvittävä meteli ja parku. Ja jos onkin oikeasti aihetta numeron tekemiseen, on keskustelusta tyystin unohdettava olennaisin osa asiasta tai ainakin pyrittävä mahdollisimman täydelliseen yksisilmäisyyteen. Malliesimerkki: Helsingin Juhlaviikkojen tappiot. Iltapäivälehdet ovat kahden viime viikon aikana tehneet tikusta asiaa joka päivä vähintään aukeaman verran. Jutuissa kaikki ovat kaikkia vastaan niin innokkaasti, että argumentit alkavat olla pelkästään koomisia. (Pohjathan vetäisi ministeri Alho: "Juhlaviikkojen hallituksen puheenjohtajana ja ministerinä mä teen kaikki päätökset esittelystä." Hahaa, jos näin on, silloinhan kaikki ministerit ovat tarpeettomia. Lipponen, siinäpä sinulle säästökohde.) JUHLA VIIKKOÄLÄMÖLÖÄJÄT ovat oikeassa siinä, että miljoonatappioita ei saisi tulla, mutta miksi kukaan ei puhu siitä, mitä sillä rahalla saatiin. Billet olivat hyvät ja ensimmäisen kerran taidettiin täällä Lapissakin huomata, että tuolla kaukana Helsingissä on meneillään jonkun sortin festarit, joissa populaarikulttuuri o % i o ' ' •"•; ja kor : • " * kyldyyri elävät tasa-arvoisina. Jos Juhlaviikkoja on nyt alettu kohdella pelkkänä liikeyrityksenä, niin eivätkö herrat voisi soittaa jollekulle pienyrittäjälle ja kysyä, oliko hänen autokorjaamonsa, parturikampaamonsa tai lätkäkorttimyymälänsä kultakaivos heti ensimmäisestä päivästä alkaen. Kukaanhan ei tunnu tietävän, minkä suuruinen se menetetty rahasumma tarkkaan ottaen oli, mutta minusta sitä ei tulisi pitää menetyksenä vaan ennemminkin sijoituksena tulevaisuuteen. Vuoden 1998 Juhlaviikkojen tuotettua megalomaaniset voitot voimme yksissä tuumin todeta, että sijoitus oli kannattava. KUN keskustelun taso on mikä on, en ihmettele yhtään E-P Salosta (HS 21.10): "Helposti tulee ajatus, että pitäkää hippanne." P E T R I H E I K K I N E N Nousukausi uhkaa Keski-Suomen Sijoitus Oy:n toimitusjohtaja ja Keski-Suomen osakesäästäjien yhdistyksen puheenjohtaja Jorma Kokko neuvoo Keski-Suomen Viikkolehdessä: "Pörssistä ei kannata ostaa". Älkää uskoko! Nimenomaan nyt kannattaa suunnata osakemarkkinoille ja yritysten investoida, sillä on vain päivien kysymys, milloin Suomen nousu alkaa ja lamakauden niskat taittuvat lopullisesti. Perustelut ovat seuraavat: 20.10. Selänne 1+1, Törmänen 1+0; 21.10. Kurri 3+0; 24.10. Koivu 2+0, Kurri 0+1; 25.10. Ruuttu 3+0. 26.10; Selänne 2+3, Koivu 1+1. Minä ihmettelen, jos ei kansakunnan itsetunto noista uutisista nouse yhden laskusuhdanteen voittamiseen vaadittavaa määrää, varsinkin kun Den glider in -juhlat ovat vielä muistissa ja antavat viime päivien tapahtumille oman lisäarvonsa. Aijai, on hienoa olla suomalainen. (Ja kuinka ollakaan, mitä uutiset kertoivat 27.10. työttömyysprosentti on pienentynyt) (PH) ff Kun opiskelijoilta leikataan kolmekymppiä kuussa, kehutaan säästöillä. Samaan aikaan valtio on valmis työllisyyskoulutuksesta enemmän kuin amerikkalaiset opiskelijat opinnoista Yhdysvaltain huippuyliopistossa Harvardissa. f f Kristiina Ritvos Helsingin Sanomissa KAN N YKKA N K ännykästä on tullut Kauniiden ja Rohkeiden jälkeen suomalaisille small talkin aihe vai pitäisikö sanoa väline. Kännykkähän ei kuulu joka paikkaan ja ympäristön, kuten liikenteen melu estää känny känkäyttäjää kuulemasta mitä hänelle puhutaan. Kun seisoo liikennevaloissa, kuulee usein seuraavan keskustelun. Miksikö ei välty kuulemasta, vaikkei naapurin yksipuolinen juttelu kiinnostaisikaan? Koska nämä keskustelut käydään huutaen. Tähän tapaan: "Haloo!" "Mä seison tässä Yliopistonkadun liikennevaloissa torin kohdalla! Mitäs sulle?!" "MITÄ? Mä en nyt oikeen kuule, tosta ajo just iso rekka ohi. Hei oota vähän, nää liikennevalot vaihtu just. Mä meen ensin yli!" "No niin. Mitä sä sanoit. Tosta meni tosiaan rekka ohi. Tässä on kyllä aika kova liikenne. Niin mitä sä olit sanomassa?" "Mä en oikeen kuule, tää on varmaan vähän huono paikka, rätisee vai oisko toi akku kohta tyhjä. Millonkohan mä nyt latasin sen viimeks? Hei oota vähän, mä meen toiseen paikkaan." "No niin, nyt kuuluu. Niin mitä sä olit sanomassa. Hei kattokaa vähän P...le! Oisit nähny, noi ipanat ajaa pyörillä miten sattuu, heikommat jää alle. Joo, niin mihin me jäätiin?" "Haloo! HALOO!! No hitto, nyt se katkes." Olisi mukava tietää kuinka suuri osa puhelinlaskusta on "tilannekatsauksia" ja rätinöitä. Moni hankkii kännykän ainoaksi puhelimekseen, koska se tulee edullisemmaksi. Niin eräskin mies. Hän vain sattuu asumaan Keski-Suomesta pohjoiseen ja taajaman ulkopuolella. Hänen talonsa kohdalla kännykkäyhteys ei oikein toimi. Jos hän pitää kännyään sisällä, kukaan ei saa häneen yhteyttä. Tässä tarinassa kännykkä on vähän kuin koira: sitä pitää ulkoiluttaa. Niinpä, kun mies haluaa soittaa, hän menee talonsa pihalle kännykän kanssa ja alkaa kävellä edes takaisin. Pihalla on aina jossain kohdin pieni alue, kännykästä saattaa saada yhteyden ulkomaailmaan. Näin kännykkä todella tulee edulliseksi. (TT) Riitta Chan
• 8 E P a S T f U I S T O V f l f l L I T 9 5 E D U S T f i ] I S T O V f i f l L I T 9 5 Kumman luja O Sitoutumattoman Kumman Lujan iskulause on leipää ja sirkushuveja! Ylioppilaskunnan on taisteltava jäsentensä taloudellisen toimeentulon ja opiskelun edellytysten puolesta. Jotta jaksaisimme maksaa jäsenmaksumme hymyssä suin, vaadimme myös monipuolisia huvituksia. © 1. Opintotuen epätasa-arvoisuus, 2. Opetusryhmien suuruus, 3. Opetuksen huono laatu. ® 1. KOAS:n on varattava korkeakouluopiskelijakiintiö uusia opiskelijoita varten, ettei asuntopula iskisi ainoastaan yliopisto-opiskelijoihin. 2. Tulevassa yliopistolaissa esitettävän tulosjohtamismallin on tarjottava valmistumiseen motivoivia "porkkanoita" myös opiskelijoille eikä ainoastaan laitokselle: "Ari Ahkera valmistuu keskivertoajassa ja saa palkkioksi pussillisen porkkanoita kuten laitoskin. Kurssikaveri Sami Saamattoman opinnot venyvät. Valmistumisen aikoihin hänen porkkanansa ovat vanhentuneita, mutta laitos saa omansa." O Nuorsuomalaiset O Olemme pieni ja pippurinen ryhmittymä, joka haluaa ravistella ylioppilaskuntatoiminnan luutuneita rakenteita. Pois jäykistyneistä blokeista! Eroon ennakkoluuloista yhteistyötä myös muiden oppilaskuntien kanssa. @ 1. Opintotuensaajien epätasa-arvoinen asema suhteessa muuhun toimeentuloturvaan ja tuen eriarvoistava sisäinen rakenne (alle 20-vuotiaiden todella heikko tuen taso). 2. Asumistuen epätasa-arvoistavat jakoperusteet eli tuen taso ja määräytymisperusteet vaihtelevat asumismuodon mukaan. 3. Opiskelijoiden epäoikeudenmukainen verotusjärjestelmä (opintotuki on näennäisesti verotonta, mutta pienikin lisätulo nostaa veroprosenttia huimaksi). © 1. Haluamme pois perinteisestä reviirikäyttäytymisenomaisesta etujärjestötoiminnasta kohti rakentavaa yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. 2. Paljon palveluja ja toimintaa yo-kuntaan! Pieni, mutta tärkeä asia jokaiselle meistä: paljon lisää vapaassa käytössä olevia tietokoneita kampukselle! O © Kolminaisuuden Postulaatti O Olemme ultrasitoutumaton ryhmittymä, josta ei ole loikannut ihmisiä puoluepoliittisiin ryhmittymiin eikä meistä kukaan ole niihin koskaan kuulunutkaan. Ideologianamme on "progressiivisesti ei" ja toimimme kolminaisuuden postulaatti -teorian oppien mukaisesti. @ 1. Opintotuen taso on liian alhainen mahdollistaakseen täysipäiväisen opiskelun ilman taloudellisia vaikeuksia. Alle 20-vuotiaiden tilanne on käsittämätön: kuka elää 500 markalla kuukaudessa? 2. Opintotukikuukausien riittämättömyys on tulavaisuudessa todella akuutti ongelma. Usealla alalla 55 kuukautta ei riitä edes keskimääräiseen valmistumistahtiin -revi siitä sitten huumoria. 3. Asumistukijärjestelmä ei jousta eikä toimi opiskelijoiden kohdalla. Tärkeää olisi luoda yksi yhtenäinen, opiskelijoiden erityistarpeet huomioiva asumistukimuoto. Ympärivuotisuus, kesätöiden ajaksi keskeytysmahdollisuus jne. ovat akuuteimpia kysymyksiä tällä saralla. © 1. Ensinnäkin JYYn olisi pystyttävä osoittamaan ainejärjestöille yms. kooltaan sopiva ja edullinen illanviettopaikka, jossa saisi juoda myös omia viinoja, kun ei sitä saunaa voitu yo-taloon rakentaa ja monitoimitilasta tuli anniskeluoikeuksien kautta rajoituksia täynnä oleva paikka. 2. Ja toki ylioppilaskunta voisi pitää huolta myös opiskelijoiden oikeuksistakin ja sillä saralla KuPl näkeeyllätys yllätystärkeimmäksi asiaksi ensi syksyn asuntotilanteeseen paneutumisen. Tämän syksyn katastrofaalinen tilanne ei saa päästä toistumaan vaihdetaan sitten vaikka sosiaalisihteeriä jos muu ei auta. O © J yväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaalit käydään7.-8. marraskuuta. Äänestää voi jokainen ylioppilaskunnan jäsen. Edustajistovaaleissa valitaan edustajat ylioppilaskunnan ylimpään päättävään elimeen, edustajistoon yhdeksi vuodeksi. Tänä vuonna ehdokasryhmia on 11 ja ehdokkaita 138. Keskusvaalilautakunta ja ylioppilaslehti kysyivät ryhmiltä tärkeitä kysymyksiä opiskelijoiden asemaan liittyvistä asioista. Lähes kaikki pitivät suurimpana opintososiaalisena ongelmana opintotuen sekä asumistuen epätasa-arvoisuutta sekä sitä, ettei 55 opintotukikuukautta riitä valmistumiseen. Kurittomia ovat kaikki muut ryhmät paitsi kokoomus, jossa on ryhmäkuri. Yhtä mieltä oltiin myös siitä, etteivät opiskelijat puolusta riittävästi etujaan. Tilannetta voi itse kukin korjata äänestämällä, sillä viime vuonna äänestyspro sentti jäi alle 20 prosentin, mikä on alhaisimpia Suomen kaikista ylioppilaskun nista. Äänestää voi Mattilanniemessä, kirjastolla, päärakennuksella, ylioppilastalolla ja Kokkolassa. PIIRROKSET: S O I L I PURANEN K a M ' 1 ^ m< olemme yWa NeJ# %i,d EI MHMÄKUKILLE! Ja näitä kyselimme... CD Esitelkää lyhyesti pyhinänne ja linjanne. d) Mitkä ovat ryhmänne mielestä kolme keskeisintä opintososiaalista ongelmaa? (D Mitä kahta asiaa ylioppilaskunnan pitäisi lähteä nyt mielestänne alanaan? ® Toimiiko ryhmässänne ryhmäkuri? (kyllä ei) (D Puolustavatko opiskelijat tänä päivänä riittävästi etujaan? (kyllä/ei) Rapakunto Vasemmisto-opiskelijat O Olemme itse¥Ä©JU puoluepoliittisesti sitoutumaton vasemmistolainen opiskelijaryhmä. Jokainen »niistä määrittelee itse oman vasemmistolaisuutensa. Yhteisenä pyrkimyksenämme on TOö*i punertavaa sävyä JYY:n edustajistoon. @ 1. AsuntopulaongeW» a 2. 55 opintotukikuukautta eivät riitä perustutkinnon suorittamiseen saatt poikkitieteellisyyteen. Opiskelijan toimeentulo kesällä ei ole turvattu. ® 1. Ylioppilaskunnan vallattftY* lisää opiskelija-asuntoja. 2. Lisää tietoa päättävistä elimistä ja niiden to»i™asta. Eikö tulevan maisterin olisi hyvä tietää millaisessa puljussa opiskelee? O Tuo liikunnan puolestapuhujien oma vastavirtakanava. Iskee kuin märkä sukka. Korkeatasoinen vaaliliittomme on itsenäisen ja riippumattoman paikkansa yliopiston politiikan yötaivaalla ansainnut. "Järjen valo ei ole ainoa ilo!" © e o © 1. Opintorahan asumislisän puuttuminen kesäajalta. 2. Opintotukiaika vain 55 kk. 3. Alle 20-vuotiaat eivät saa riittävää opintotukea. 1. Opintorahan asumislisän puuttuminen kesäajalta. 2. Yritystoiminta kuntoon. •A \ 4 I © \ / Grönioni O Grönioni on vireiden vihertävien opiskelijoiden ryhmä. Meille ylioppilaskunta ei ole pelkkä etujärjestö, vaan myös paikka elää ja väline kaikkeen vaikuttamiseen. Siksi pidämme tärkeänä ylioppilaskunnan kulttuuri-, ympäristöjä kansainvälistä toimintaa. © 1. Alle 20-vuotiaiden häpeällisen heikko opintotuki. 2. Opintotuen ja muiden toimeentulon muotojen välille jäävät suunnattomat mustat aukot. Opintotuen ajan rajoittaminen monille kohtuuttoman lyhyeen 55 kk:een. © 1. Kielien alkeisja peruskurssit takaisin kielikeskukseen ja maksuttomiksi. 2. Opiskelijoiden surkean perusturvan parantaminen (Miten? Ks. vastaukset kysymykseen 2.) Pörssi & Dumppi O Puoluepoliittisesti sitoutumaton, tavallisen opiskelijan etuja ajava ryhmity mä. Emme tavoittele pilvilinnoja, vaan toimivaa ylioppilaskuntaa, jo\t% ot ~ taa vastuun jäsenistään. ® 1. Asuminen, opiskelijoiden asuntotilanne on Jyväskylässä edelleen heikko. Tämä on näkynyt jälleen tänä syksynä. 2. Toimeentulo, nykyinen opintotukijärjestelmä ei johda yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen pitemmällä aikavälillä. 3. Hyvää opetusta ei arvosteta eikä siihen kannusteta riittävästi yliopistossa. © Ylioppilastalon remontti maksoi 13 miljoonaa markkaa. Se on rahoitettu lähes kokonaan lainarahalla. Jokainen voi päätellä tästä mikä tulisi olla yokunnan ensimmäinen prioriteetti tulevina vuosina: tarkka taloudenpito. Ylioppilaskunnan tulisi entistä selkeämmin lunastaa paikkansa opiskelijoita paremmin palvelevana ja heidän etujaan ajavana järjestönä. Pakkojäsenyyden ei tule olla yo-kunnan elinehto. Sitoutumattomat O Sitoutumattomat on ryhmä ylioppilaskunnassa ja ainejärjestöissä aktiivisesti \oimivia eri tiedekunnissa opiskelevia puoluepoliittisesti sitoutumattomia ihmisiä. ® 1. Opintotuki on riittämätön. Kärjistynein tilanne on alle 20-vuotiailla. 2. Velkaantumisesta ja epävarmasta työllistymisestä opiskelijalle aiheutuva turvattomuuden tumit 3. Yliopiston laitosten väliset erot opiskelijoihin liittyvissä asioissa esimerkiksi opiitioviikkokäsitteessä ja etenkin opetuksen laadussa. © o © © o © 1. Opintorahan nostaminen perustoimeentulon tasolle. 2. Opetuksen laadun kehittämisprojektia tulisi jalkaa entistä ponnekkaammin. Ei. Ei. JYTK/Kokoomusopiskelijat O JYTK/Kokoomusopiskelijat on porvarillisesti ajattelevien ihmisten ryhmittymä. Ylioppilaskunnassa työskentelemme luonnollisesti opiskelijoiden aseman parantamiseksi niin taloudellisissa kuin korkeakoulupoliittisissa kysymyksissä. Lisäksi pyrimme korostamaan muun muassa yksilön vapauttaja tuomaan esille myös sellaisia kysymyksiä, jotka tähtäävät myös valmistumisen jälkeiseen työelämään. © Opintotuen epäoikeudenmukaisuus (alle 20-vuotiaiden opintoahan taso ja riittämättömät 55 tukikuukautta), opintotuen joustamattomuus (opintotuen ja palkkatulojen verotuksen huono yhteensovitus) ;a ftoumislisän ongelmat (kesäajan tuen puute ja asumislisän opiskelusidonftftf^uns)© koista Yksikin riittää. Ylioppt! ai >k un nan on kehityttävä opiskelijoiden etujen puolustajana täysir^noisen opiskelun turvaamiseksi riippumatta ulkoisista seiÄ K y l l ä © JYY;n demariopiskelijat O Olemme kymmenen yhteiskunnallisesti aktiivisen opiskelijan joukko. Meissä yhdistyvät Olof Palmen määrätietoisuus, Jostein Gaarderin älyllisyys ja Mirja Pyykön empaattisuus ajaessamme opiskelijayhteisömme etuja. © 1. Opiskelijoiden asumistuki ympärivuotiseksi. 2. Opintotuki minimitoimeentulon tasolle. 3. 55 tukikuukautta ei yksinkertaisesti riitä. ® 1. Ylioppilaskunnan olisi lähdettävä ajamaan tosissaan vapaata sivuaineoikeutta. 2. Vastavalmistuneiden työllisyystilanteeseen olisi todella puututtava, esim. rekrytointipalvelua tehostamalla ja opiskelijoiden työnhakuvalmiuksia lisäämällä. O © Jyväskylän Opiskelevat Keskustalaiset (JOK) O Olemme heterogeeninen joukko, jossa toimii itsenäisesti ajattelevia JYYläisiä. Jäseniämme yhdistää kiinnostus yhteisiin ja yhteiskunallisiin asioihin sekä keskustahenkisyys. Toimiminen poliittisessa opiskelijajärjestössä (KOL) antaa meille mahdollisuuden vahvaan vaikuttamiseen kaikilla tasoilla. ® 1. Opintotuen ikärasismi: alle 20-vuotiaat saavat muita pienempää opintotukea. 2. Opintotuen 55 kuukauden aikarajoitus on keinotekoinen. 3. Asumislisä ei kata kesäkuukausia. © 1. JYYn on tehtävä kaikkensa, että tämänsyksyinen asuntopula ei toistu. Asuntovälitysjärjestelmän pitäisi ottaa huomioon erityisesti uudet opiskelijat. 2. JYYn toiminnasta ja päätöksistä tiedottamista on parannettava kaikilla sektoreilla. O ©
• 10 Opintotukiajan loppuunkäyttänytkin on oikeutettu asumistukeen Tänä syksynä yli seitsemän vuotta opiskelleet ovat Jyväskylässä törmänneet uuteen ongelmaan, mikäli ovat käyttäneet opintotukiaikansa loppuun. Heille ei ole myönnetty yleistä asumistukea, jos heillä ei ole ollut osoittaa mitään tuloja tai säästöjä, vaikka he kaiken logiikan mukaan kuuluisivat tuen piiriin. Muualla Suomessa korkeakoulujen n:nnen vuoden opiskelijat ovat saaneet tukea normaalisti. Länsi. Suomen aluekeskuksessa on katsottu, että kun tuloton ja varaton opiskelija ei kykene maksamaan tuen ulkopuolelle jäävää osaakaan vuokrasta itse, niin asumistukikin kuuluisi tavallaan sille, joka maksaa loppuosan vuokrasta. Käytännössä koko vuokra siis tulee varattoman opiskelijan itsensä rahoitettavaksi, joko vanhempien tai kavereiden avulla, mikäli hän haluaa jatkaa opiskelua. Toinen vaihtoehto on ilmoittautua työttömäksi, jolloin asumistukikin alkaa taas pyöriä, mutta silloin on myös kirjoittauduttava ulos yliopistosta ja lykättävä valmistuminen myöhemmäksi. Päätöksestä voi valittaa Tällaista linjausta ei muualla Suomessa vielä tunneta, joten jyväskyläläisten opiskelijoidenkaan ei kannata tilanteeseen alistua. Opintotukiaikansa käyttänyt opiskelija on mitä ilmeisimmin oikeutettu asumistukeen, joten kielteisen päätöksen saaneiden kannattaa ehdottomasti tulevaisuudessa valittaa. Ne taas, joilta 30 vuorokauden valitusaika on mennyt jo umpeen, voivat yrittää hakea uudelleen asumistukea KELAsta ja valittaa sitten mahdollisesta kielteisestä päätöksestä. Ennakkotapauksia ei valituksista yo-kunnan tiedossa vielä ole. Laitokset yhdistyivät Jyväskylän yliopiston filosofian, sosiologian, yhteiskuntapolitiikan sekä valtio-opin laitokset ovat yhdistyneet. Uuden laitoksen nimi on yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Laitos sijaitsee Mattilanniemessä niin, että filosofia on Crakennuksen 1. kerroksessa, sosiologia B-rakennuksen 1. kerroksessa sekä valtio-oppi ja yhteiskuntapolitiikka B-rakennuksen 2. kerroksessa. I hmiselle tulee tunne, että on käynyt seiväshyppyyn liian lyhyellä seipäällä eikä onnistu, vaikka kuinka repisi. Silloin on haettava vauhtia kauempaa kuin esimerkiksi urakehityksestä, toteaa korkeakoulupastori Arvi Tuomi päälle käyvästä arvobuumista. Tuomella on hyvä tuntuma ajoittain esiin nousevaan arvokeskusteluun, sillä hänelle tulee täyteen 16 vuotta korkeakoulupastorina; Suomen ennätys etiikkaan ja elämänkatsomukseen erikoistuneelta pastorilta. Korkeakoulupastori Arvi Tuomen mielestä tietokoulutuksen lisäksi tarvittaisiin myös elämänkatsomuskoulutusta. Suomen ennätys -pastori paheksuu pinnallisuutta: Arvokeskustelu jäänyt alkusoitoksi T uomi muistelee, että arvokeskustelua käytiin viimeksi 1970-luvun puolivälissä. Keskustelu puhkesi uudelleen yhfäkkiä 1991-1922, jolloin kaikki oli arvokeskustelua. Nyt on menossa jälleen kova keskustelu etiikasta, arvoista ja etiikan perusteista, ihmiskäsityksistä. Kysymyksiin haetaan vastauksia mm. filosofiasta, josta on tullut erittäin suosittu aine yliopistossa ja seminaareissa. Pastori rinnastaakin filosofian ja etiikan. Ne, joilla ei ole suurta uskonnollista vakaumusta etsivät vastauksia Heideggerista, ne joilla on, Kierkegaardista. Pastori Tuomi ei ole keskusteluun pelkästään tyytyväinen, vaan se on hänen mukaansa pinnallista. Arvokeskustelu nousee ajoittain, sitten se unohtuu ja palataan jälleen entiseen. "Arvokeskustelu on jäänyt alkusoitoksi", sanoo myös musiikinopettajana toiminut Tuomi. Hänen mielestään teeman kehittely on jäänyt kesken. Teologina hän kysyy, mistä silloin puhutaan, kun puhutaan arvoista? Hänen mielestään arvokeskustelu on sekularisoitu. Puhutaan arvoista, mutta ei ajatella, että ne ovat Jumalasta lähtöisin. Arvot peittää Jumalan, teologian kandidaatti julistaa. Eettinen rappeutuminen on hänen mukaansa näkynyt myös talouselämässä. Markkinavoimien temmellyksessä ihmisestä ei piitata ja sosiaaliavustuksia karsitaan. Etiikkaan erikoistunut prismaihminen Arvi Tuomen toimenkuva on kirjava. Korkeakoulupastorin viran lisäksi hän toimii Kaupunkiseurakunnassa. Tuomi tekee opiskelijaja oppilaitostyötä eli auttaa opiskelijoita sekä heidän henkilökohtaisissa ongelmissaan että teologisissa opiskeluun liittyvissä kysymyksissä. Hän pitää itseään lähinnä teologisena ohjaajana, joka on etymologin maineessa ja jonka kiinnostus kohdistuu uskontoon, etiikkaan ja elämänkatsomukseen. Kiinnostus etiikkaan on lähtöisin Antiikin kulttuurin sekä kreikan ja klassisten kielten harrastuksesta. Opiskelijoiden lisäksi hän on opastanut myös oppilaitosten opettajia etiikkaan liittyvissä kysymyksissä. 1980-luvulla hän toimi opetusohjaajana. Kiinnostus kasvatustieteeseen ja varsinkin psykoterapiaan sai alkunsa siitä, että hän oli aikoinaan mielisairaalassa töissä. "Olen prismaihminen, eli ei siis vain yksi valonsäde vaan hajaantunut", baskeripäinen pastori selittää suuntautumistaan monelle suunnalle. Suhdeverkostot helpottavat työntekoa. Elämänkatsomus unohdettu opetuksessa Korkeakoulupastori ottaa vastaan opiskelijoita ja auttaa heitä ongelmissaan, vaikkei haluakaan olla tietoisesti terapeutti. "Se on vain yksi osa työtä. Muuten antaa vähille paljon, suurelle osalle ei mitään, " hän toteaa ja kertoo, ettei lama-aika ole näkynyt vastaanotoilla, vaan opiskelijoiden ongelmat ovat samat kuin 1890-luvullakin. "Ihmissuhdeongelmat nousevat esiin kotitaustasta ja kärjistyvät täällä: On heikko itsetunto, opiskeluissa tulee ongelmia ja psyyke kärsii", Tuomi kiteyttää tutun kaavan. Tuomi ihmettelee, mistä johtuu suuri ero tietokoulutuksen ja elämänkatsomuskoulutuksen välillä. Opiskelija käy peruskoulun, lukion ja yliopiston ja sitten uskotaan, että hän osaa elää, vaikkei sitä opeteta päivääkään. "Mitä hyötyä on satsata 100 000 markkaa koulutukseen ja sitten psyyke raksaa", hän kysyy. Yliopistossa etiikka tulisi hänen mielestään ottaa mukaan jo tutor-ohjaukseen ja yleisopintoihin. Myös eri tieteenaloilla voisi olla omat eettiset ohjeensa, ettei tieteen tekeminen olisi pelkkää etikettihommaä: "Sen lisäksi miten tiedettä tehdään voitaisiin katsoa myös sitä, mitä tieteestä seuraa opiskelun ulkopuolella." Pastoria on työllistänyt myös kampukselle tänä syksynä avattu kappeli. Tuomi on muuten tyytyväinen kappeliin, mutta häntä vaivaa se, ettei kappelissa ole ristitunnuksia näkyvissä. Niinpä kappeli on Tuomen mukaan kuin sukupuoleton ihminen, siitä yritetään tehdä kaikille sopivaa. Ilman tunnuksia tila on alaston. Tuomen mielestä kappelia ei kannattaisi pitää monikasvotemppelinä vaan avarana kristillisekumeenisena temppelinä, joissa risti olisi esillä muulloinkin kuin liinavaatteissa kristillisissä tilaisuuksissa. Risti on väkevä symboli, jonka Tuomi soisi kappelista löytyvän niin, ettei sitä tarvitse välillä piilottaa. T E K S T I JA KUVA: K I M M O PULKKINEN
• 11 uomisvoimaista, vilpitöntä, riemukasta! Pentti Murto ei erittele vammaisia ja eivammaisia kiteyttäessään Peilimaassarunoteoksensa sanoman. Sama ohje pätee kaikille: "Täytyy aina yrittää mennä eteenpäin. Kaada vaikka seinät nurin, jos se on tarpeen." Miltä sinusta tuntuisi, jos teatteriryhmäsi esittämää näytelmää kuvailtaisiin sanomalehdessä otsikon kaltaisin ylistyssanoin? Ei varmaan yhtään hassummalta. Entä jos kriitikot kuittaisivat taidenäyttelysi esteettisen annin "alkukantaisen ihanteelliseksi" ja keskittyisivät muuten pohtimaan taiteesi suurta terapeuttista merkitystä oman horjuvan identiteettisi rakentumiselle. Vähemmän mairittelevaa, vai? Esimerkit kuvaavat vammaisten taiteentekijöiden yleisimmin saamaa palautetta. Tuore yhteiskuntatieteiden maisteri Arja Liinamaa teki sosiologian pro gradu -tutkielmansa median suhtautumisesta vammaisiin taiteilijoihin. Tutkittuaan sanomaja paikallislehtien artikkeleita vuosilta 1988-95 Arja Liinamaa havaitsi kirjoittajien olevan enimmäkseen hämillään vammaisen taiteilijan luomistyön edessä. Lähestyminen oli usein ylipositiivista, lukijoita opastavaa tai vammaisten taidetyöskentelyn terapeuttista luonnetta korostavaa. Kirjoitusten yleisilme ei ollut täysin lattea, mutta melko läheltä liippasi. "Varsinkin kehitysvammaisten tekemän taiteen luulisi olevan aivan älyttömissä hinnoissa, jos nämä taiteilijat tosiaan olisivat niin hyviä kuin jutuissa hehkutetaan. Perinteisen taidekritiikin kehystäkin jutuissa käytetään, mutta se pyöristellään sanomalla esimerkiksi, että 'onhan näissä teoksissa virheitä ja puutteita, mutta elämä niissä soi...'", Arja Liinamaa kuvailee. Arja tiivistää lehtiartikkeleiden sisällön olevan usein "kuin säälivirsi, jota veisataan". Vammaisen taiteilijan pitäisi lisäksi pysytellä lestissään eli vammaisaiheissa: "Esimerkiksi yhtä pyörätuolia käyttävää vammaista kirjailijaa pyysi hänen kustantajansakin ihan suoraan kirjoittamaan vammaisuudesta. Häneltä ei kysytty, mitä hän itse haluaisi kirjoittaa. Ikään kuin hänellä ei olisi mitään muuta sanottavaa", Arja ihmettelee. Eipäs naureta vammaisille Yksi piirre, joka vammaisten taiteen ja itse vammaistenkin käsittelystä lähes kokonaan puuttuu, on huumori ja ironia. Vammaiset keskenään osaavat käsitellä tuotoksiaan, identiteettiään ja ongelmiaan ironisesti, mutta muille se on tabu. Neil Hardwick kokeili taannoin tätä lähestymistapaa tv-sarjassaan Siskoja sen veli, mutta lehtien yleisönosastoissa kiehui välittömästi: vammaisille ei olisi saanut nauraa! "Meillä on toisaalta valtava tarve ironisoida vammaisuutta, koska se on niin vaikea asia käsitellä. Kyllähän huumori voi olla myös lämmintä. Eikä pieni ilkeilykään ole pahitteeksi, jos joku on tehnyt jotain huonoa. Oli hän sitten vammainen tai ei", Arja Liinamaa pohtii. Suhtautuminen vammaisiin on Arjan mukaan muuttunut jonkin verran viime vuosien aikana, eikä vähiten vammaisten oman toiminnan ansiosta. Postmodernismin aikakaudella kaavamaiset identiteetit kyseenalaistuvat ja vammaisuudenkin käsite laajenee. "Vammaisten omaa ääntä kuunnellaan nyt enemmän. Terveitä ei enää nähdä vammaisten elämän informantteina. Oma merkityksensä on myös tällaisilla Elämä voittaa -tv-sarjoilla", Arja sanoo. "Vaikka onhan se sarja aika hassu", hän nauraa päälle. Runoilija ja hänen omatuntonsa Entä miten taiteilija itse kokee oman roolinsa? Oululainen Pentti Murto (41) on varanotaari, kasvatustieteen maisteri, opettaja ja CP-vammainen. Luetteloon voi tehdä vielä yhden lisäyksen: runoilija. Pentti Murron esikoiskokoelma Peilimaassa ilmestyi viime vuoden lopulla vammaisten kansalaisoikeusjärjestö Kynnys ry:n kustantamana. Kirjassaan Murto käsittelee myös vammaisuutta, mutta mikään "vammaisrunojen" kokoelma Peilimaassa ei ole. Yhtä latteaa olisi kutsua Pentti Murtoa vammaisrunoilijaksi. Toisaalta Murron laatimalla esipuheella ja alaotsikolla "Runoja vammaisuuden verhon takaa" varustettu teos lataa lukijansa helposti täyteen ennakko-odotuksia: mikä on runojen "vammaisnäkökulma"? Voinko kohdistaa kritiikkiä vammaisen henkilön tekemään runoteokseen? Murto itse ymmärtää yskän, mutta näkee asiassa monta puolta: Riitta Chan "Olisinhan minä voinut jättää vammaisuuden korostamisen vähemmällekin. Kun itse kuitenkin olen kokenut vammaisuuteen liittyvät vaikeudet hyvin traumaattisina ja onnistunut selviytymään niistä jollakin tavalla, haluan pitää näistä asioista ääntä ihan tietoisesti", Pentti Murto kerttx»Kaupallista kustantajaa Murto ei runoilleen halunnut, koska hän pelkäsi sen johtavan säälittelyyn ja vammaisuudella herkutteluun. "Sitten olisi vain julistettu suureen ääneen, että tällainen CP-vammainen on nyt saanut suuren kustantajan taakseen. Minut olisi objektivoitu, mutta Kynnys ry:lle vammainen itse on subjekti", Murto selvittää. Kritiikkiä vammaisillekin Esikoiskirjailijana Pentti Murron on pystyttävä olemaan samanaikaisesti sekä vammainen runoilija että esteettisesti hyvä uusi runoilija. Murto haluaakin asettaa itsensä taiteentekijänä täysin samalle viivalle muiden kollegojen kanssa. "Vammaisen pitää alistua samalle kritiikille kuin muidenkin. Jos kirjallinen sisältö on aivan paskaa, se pitää sanoa. Onhan minulla ollut normaalia enemmän kynnyksiä ylitettävänä, mutta tässä maassa on kyllä yleensäkin runoteoksilla korkea julkaisukynnys", hän toteaa. Murto itse ei suostu kompromisseihin, vaan pyrkii esteettisesti niin kovaan tasoon kuin mahdollista. Hän on myös itse itsensä paras kriitikko. "Joo, ja vähän liiaksikin. Meille suomalaisille kuuluvan yleisen huonommuudentunteen lisäksi vaikuttaa taustalla myös se, että minun vammaisikäluokkani sai kyllä aikoinaan kuulla olevansa aina vain huono kaikessa." Peilimaassa-teoksen runoista vain ajallisesti vanhemmat käsittelevät vammaisuutta suoraan. Pentti Murron elämässä on muutakin. Rakkautta, seksiä, ihmissuhteita, luontoa. Kaikkea mitä ihminen kokee ja kaipaa. "Nämä jutut koskevat kenen tahansa elämää. Ja minä näen vammaisuudenkin paljon laajemmin: jos jollakin lapsella on punainen tukka, hän saa heti kuulla koulussa haukkumista paloautoksi. Tällaisella ihmisellä voi olla aivan yhtä vaikeaa kuin vammaisella. Minä haluan saattaa nämä asiat yleisemmälle tasolle", Pentti Murto sanoo. Arja Liinamaan mukaan vammaisten taiteellinen työskentely on jo sinänsä uutinen tiedotusvälineille. Lähtökohtahan on se, että vammaisen ihmisen ei oleteta tekevän yhtään mitään. r JUKKA Y L I L A S S I L A
• 12 Teknologiaa ja rikoksia e l o k u v a • Elokuva-arkiston syyskausi jatkuu 8.11. esitettävällä Jean-Luc Godardin omaperäisellä science fiction -filmillä Alphaville (Ranska/Italia 1965). 15.11. syöksytään asehullujen pankkiryöstäjien matkaan Joseph H. Lewisin ohjaamassa "mustan elokuvan" klassikossa Rikosten pyörteissä (Yhdysvallat 1949). Alphaville on nautittava sekoitus tieteiselokuvaa, film noiria, pulp -lukemistoja, sarjakuvaa ja poliittista satiiria. Elokuvan pääosassa seikkailee kova dekkari Lemmy Caution (Belokuvatähti Eddie Constantine), joka saa työkomennuksen Alphavilleen, synkkään ja epäinhimilliseen teknologiakaupunkiin. Hänen tehtävänään on tuhota kaupungin asukkaita kovassa komennossa pitävä tietokone Alpha 60. Täällä Lemmy tapaa myös viehättävän nuoren naisen Natacha von Braunin (Anna Karina), jolle kovanyrkkinen agentti joutuu opettamaan rakkauden merkityksen. Godard kuvaa taitavasti ja hauskasti ihmisten vieraantuneisuutta teknologian hallitsemassa yhteiskunnassa, jossa logiikka on korvannut rakkauden ja moraalin. Ohjaajan tulevaisuusvisiota syventää kuvaaja Raoul Coutardin upea kameratyö. Rikosten pyörteissä on Hollyvvoodin 1940-luvun halpatuotantojännärin helmi. Se kertoo nuoresta avioparista, jota yhdistää paitsi keskinäinen seksuaalinen vetovoima, myös vakavaa laatua oleva asehulluus. Pariskunnan jatkuvat taloushuolet ajavat heidät pankkiryöstöjen ja väkivallan kierteeseen. Ohjaaja Lewis keskittyy elokuvassaan toimintaan ja ripeän tempon ylläpitämiseen ja jättää selittelyt sikseen. Lopputuloksena on kiehtova, yllättävän ajankohtaiselta vaikuttava tutkielma rahan, väkivallan, seksin ja vauhdin hurman vaarallisesta yhdistelmästä. Elokuvan toisena käsikirjoittajana toimi (peitenimen suojassa) Dalton Trumbo, jonka senaattori McCarthy oli tuominnut kuuluisalle mustalle listalleen "epäamerikkalaisen toimintansa" vuoksi. Elokuva-arkiston esitykset kaupunginkirjaston Minnansalissa keskiviikkoisin alkaen kello 18.00. (ä W Samuel (Hugh Grant) ja Rebekka (Julianne Moore) kokev at metamorfoosin vauvaihmisiksi. Mutta mitä tapahtui kissalle? Peggy Cummins ja John Dali Rikosten pyörteissä. • Nine Months, käsik. & ohj. Chris Columbus (mm. Home Alone, Mrs Doubtfire), päärooleissa Hugh Grant, Julianne Moore. Alun perin ranskalainen filmi Neuf Mois on saanut seurakseen USAlaisen remaken Nine Months. Ymmärrettävää, koska hassu 'ranskaksi' kutsuttu epäenglanti ja hassut, USAlaisille tuikituntemattomat näyttelijät ovat toki kompastuskiviä suuren mantereen levityksessä. Nine Monthsin mielenkiintoisin aspekti onkin, mitä eettisiä ratkaisuja sovelletaan miehisen vapauden symboleihin. kun kuvioinnin naispuolinen osuus tulee raskaaksi. Yhteiselon vaivaton jatkuvuus murskautuu pian johdannon jälkeen esiteltävässä auto/kissa -tematiikassa. Mies on työskennellyt vuosia saadakseen kaksipaikkaisen urheiluauton. Kissansa kanssa hän on asunut 16 vuotta. Nainen toivottaa bye molemmille: kissasta saa kuitenkin toksoplasmoosin ja auto vaihtukoon perhekokoon. Eettinen tematiikka yksilöityy tutkielmiksi metakokemuksesta ja mentaalisesta manipulaatiosta. Kaiken järjen vastaisesti mies hankkiutuu eroon autostaan. Kissan kohdalle kirjoittaja-ohjaajan struktuureihin porautuva mieli vedostaa taitavasti avoimen lopun. Tärkeimmän kysymyksen hukuttaminen leluosastovierailuihin ja yleiseen hulinaan on järisyttävä efekti, joka jättää katsojan pohtimaan sosiaalisen statuksen preferenssejä ja symbolien holtitonta kohtelua. Beckett, haastajasi on tässä. Okei, sarkasmisyöttö off-asentoon. Nine Months on juuri sitä mitä paketissa lukikin. Romanttinen (raskaus)komedia, joka, ohjaajan sanoin "shows the joy of having children and of experiencing family life". Siis vauva-, ei kissaihmisille. Jeff Goldblumin hyperseksikäs olemus oli toki ilo nähdä taas ja, rehellisesti puhuen. Robin Williamsin luonnehtima venäläinen eläinlääkäri sai tippumaan penkiltä. ANNA ARSNIVA Uudet tekijät kulkevat tutuilla jäljillä • Sari Mikkonen: Naistenpyörä. Novelleja. WSOY 1995. 208 s. • Pirkko Aitoaho: Kolmekymmentä senttiä on pitkä aika. Novelleja. Otava 1995. 151 s. Esikoiset ovat jännittäviä kirjoja, koska niistä ei tiedä mitä odottaa. Tänä syksynä ilmestyy kaksitoista esikoista. Vilkaisut jo ilmestyneisiin teoksiin näyttävät, että uudet tekijät ovat tutuilla jäljillä. Hyvä niin. Rajojen rikkominen ei ole tärkeää, jos muutenkin syntyy innostavaa tekstiä. Naisten pyörä polkee erillisyyteen Sari Mikkonen kirjoittaa kunnon novelleja, ja Naistenpyörä on mainiota luettavaa. Eniten minua lukiessa huolestuttaa, kuinka vähän kirjaa on jäljellä. Mikkosen novelleissa vanha mies rakentaa sanomalehtinipuista eristeitä asuntoonsa. Isoveli soittaa pikkuveljelle, mutta veli on pettänyt hänet; leikannut letin lyhyeksi. Tyhjenevällä maaseudulla äiti hakkaa lehmää, ja tytär sytyttää kynttilöitä kotimetsän muistolle. Sari Mikkonen liikkuu vaivattomasti maaseudulta kaupunkiin, nuoresta vanhaan ja miehestä naiseen. Joissain parisuhdenovelleissa teksti ei edes paljasta, kumpi on tyttö ja kumpi poika. Naistenpyörää hallitsee erillisyyden tunne. Ihmiset ovat jääneet yksin ja rakentaneet ympärilleen suojan. He haluavat läheisyyttä, mutta kohdatessaan he ovat liian ylpeitä. "On se arvokas asia, että sinä kirjoitat runoja. Ja sitten kun saadaan vauva tuosta (kirjoitus)pöydästä saa hyvän hoitotason." Ihanteet murenevat, ja ihmiset pettyvät. Tosin Mikkonen antaa välillä rakkauden viedä kaiken mukanaan. Sari Mikkonen kertoo murtumakohdista, joista voi kurkistaa kauemmas. Mikkosen vahvuus on tarinassa. Hän hallitsee novellin, hän on Kertoja. Teksti soljuu raikkaasti. Naistenpyörä tuntuu kypsältä teokselta, vaikka mukana on pari liian siistiksi hiottua juttua. Parhaita tekstejä uskallan kuitenkin verrata jopa Raymond Carverin novelleihin. Jokainen lause jäsentyy kokonaisuuk i r j a t i SH PB^BPi h l teen. Mikkonen osaa olla pahankurinenkin. "Mielteitä"-novellissa vaimo on päättänyt tyydyttää miehensä joka päivä. "Tuula totesi, että naiminen oli välttämätöntä ja Karille tulisi hermostollisia oireita, mikäli ei saisi riittävästi. Väsymys ja pääkipu saattoivat itse asiassa olla merkkejä siitä." Karin epätoivosta huolimatta on pakko tyrskähtää, kun Tuula vielä toteaa: "Kenties Kari tarvitsisi aamuisinkin?" Mitä muuta voi sanoa? Näitä minä haluan lisää. Hylättyjä naisia Siinä missä Sari Mikkonen kirjoittaa soljuvasti, rikkoo Pirkko Aitoaho enemmän kielen rakenteita. Kokoelmassaan Kolmekymmentä senttiä on pitkä aika Aitoaho tutkii hylkäämistä. Novellien naiset lähestyvät keski-ikää. He ovat menettäneet miehen, ystävän, äidin, kauniit sääret. Toisaalta jotkut heistä ovat saaneet lapsia ja artekia. Aitoaho näyttää, ettei menettäminen eikä saaminenkaan ole helppoa. Esimerkiksi "Velka"-novellissa tuntematon antaa kassajonossa puuttuvat kolikot päähenkilölle. Sellainen ystävällisyys järkyttää elämän perusteita. Pirkko Aitoaho rakentaa tarinaa yksityiskohtien ja tunteiden kautta. Novellit kulkevat ajatusten tahdissa, nykien, kuohuen, väsyen. "Niin kuin koiralle. Kiihtyi huutaessaan, olikin vihainen äkkiä. Kalikalla päähän! hän raivosi itsessään." Koska novellit elävät ihmisten päissä, ne eivät saa kosketusta ulkomaailmaan. Pirkko Aitoaho rikkoo siistin kerronnan, mutta hän ei jätä säröjä, joista ottaa kiinni. Nämä novellit vaativat työtä, jotta löytyisi lause, joka kirkastaa tekstin. Pirkko Aitoaho käsittelee paljon samoja aiheita. Toisaalta se on hyvä. Teos jäsentyy tiiviiksi, mutta se on myös epätasaisempi kuin Naistenpyörä. Kertomukset ovat ehkä liian lähellä Pirkko Aitoahoa. Jotkut novellit jäävät fragmenteiksi, joita eivät edes Aitoahon vahvat sanat kannata. Pirkko Aitoahon kielessä on viettelevä rytmi. Tekstit kaipaavatkin etäisyyttä, ehkä toista näkökulmaa. Ei elämä aina ole näin vakavaa: "Ja minä päätin että enää en tule. Kuolkoon yksin. Ja hän kuoli yksin." Ihmettelen, miksi molemmat kirjat vilisevät kissoja. Miksi aina kissoja? Miksei vaikka oravia, niissä olisi arvokkuutta, itsenäisyyttä ja veikeyttä. V I L L E RAUVOLA
• 13 • Absurdiuden Kuningas Ubu • Kuningas Ubu Jyväskylän Ylioppilasteatterin ensi-ilta 28.10. Ohjaus: Snoopi Siren Esitys alkaa hieman väkinäisesti punnertaen, mutta kasvaa ja nousee tuhkasta kuin Feeniks-lintu, joka jättää jälkeensä rasvaa tirisevän dialogin, joka valuu korviin mielettömän kohkaamisen täyttämältä lavalta. Warsovan jousikvartetti ei kuitenkaan sekoile, vaan on juonessa mukana säestäen kohkaamista klassiseen musiikkiperintöön nojaten jousella jouhevasti. Kaikki me olemme eläimiä, mutta kuningas Ubu uskaltaa olla sitä kybällä. "Erase" kaikki typerät siniveriset aateliset, omaa itseään täynnä olevat tuomarit ("me kyllä vastustetaan kaikkea" -mentaliteetilla ei ole kysyntää näissä bileissä), elämässä selviää vain phinanssinero Ubu itse, erase kaikki muut. Pyrkyryys ei todellakaan ole kuollut, ainakaan tässä Jarryn absurdissa maailmassa. Rakkautta, seksiä ja väkivaltaa -akselilla voi unohtaa rakkauden muuhun kuin rahaan ja seksin muuna kuin väkivaltana ja puhua vain väkivallasta yhtenä tapana elää ja porskuttaa. Kuolemia en enemmän kuin amerikkalaisessa maeho-sotaleffassa tai TV:ssä kuukauden aikana ja verta sekä suolenpätkiä lentää splatter-tyyliin uskomattoman paljon. Tämä kaikki on yhtä absurdia kuin seitsenvuotiaan koulupojan aine, jota voi verrata vain Beastie Boysin Sabotage -videoon. P E T R I V Ä H Ä K A N G A S • Don Huonot: Kaksoisolento (Pyramid) Don Huonot on tehnyt uransa neljännen ja parhaan levyn. Kaksoisolento hengittää vapautuneemmin kuin edeltäjänsä Verta, pornoa ja propagandaa, joka oli hampaat irvessä soitettuja tukehtui omaan mahtipontisuuteensa. Yleisilmeeltään rankan levyn dramaturgia on taiten rakennettu. Ensin hiipii Aurinko ja kuu ylipitkine introineen ja kuiskaavine säkeistöineen, minkä jälkeen runkkaa Seireenin "mä en haluu mitään, mä en haluu mitään"-hokema. Efekti on vähintään vaikuttava. Yhtä tehokkaasti tunnelmasta toiseen liikkuu lopetus, kun laulelmalliset Kärpänen 2 ja Mika Waltarin runoon sävelletty Sininen yö saavat vielä pisteeksi iinsä päälle sinisen sliden sävyttämän Kunhan kuluu viisi vuotta. Syön toki mummoni baskerin, ellei albumilta irtoa radiohittiä tai kahta, mutta en voi uskoa tämänkään levyn kykyyn saada koko kansakuntaa vannomaan Don Huonojen nimeen. Musiikki on edelleen keskivertokuluttajan korville turhan vaativaa, eikä edes ahkera keikkailu taida tuoda Donkkareille työvoittoa, kaikuivat lauluharmoniat kuinka komeasti tahansa. Kyseessä on ns. harvojen herkku ja siksi jäänee, vaikka tämäkin kriitikko antaa Täydet Pisteet. • Absoluuttinen nollapiste:Muovi antaa periksi (AMT) Viime vuosien ainoa rockin SM-kisojen kautta uralle ponnistanut artisti on rovaniemeläinen Absoluuttinen nollapiste, joka on riemastuttava orkesteri. Muovi antaa periksi, bändin toinen pitkäsoitto, on naivilla ja kummallisella tavalla nerokas teos. Vaikutelma syntyy yhtä lailla musiikista kuin Tommi Liimatan omintakeisista teksteistä, jotka vääntävät suomen kieltä uusiin asentoihin välillä jopa ärsyttävyyskynnystä hipoen. Musiikillisia vaikutteita Absoluuttinen nollapiste imee kaikkialta. 70-luvun diskosta, heavystä, kotimaisesta iskelmästä, progesta, lastenlauluista, folkista ja sulattaa ne aivan omaksi sopakseen. Vaikutejoukko on sirpaleinen, mutta lopputulos hämmästyttävän yhtenäinen ja ennen kaikkea tunnistettava, toista tällaista bändiä ei ole. Muovi antaa periksi sisältää kaksikymmentä laulua ja kolme instrumentaalia. Määrä tuntuu hirvittävältä eikä yhtye olekaan niin monta erilaista melodiaa kyennyt kehittämäänkään ja joukkoon on livahtanut yksi täysin tarpeeton kappale, Nollapisteen juuret. Mutta onpa huippusuoritusten listalla mittaa: Saatteeksi ("jousisoitinperheeseen kuuluu neljä soitinta / tämä tieto saattaa minut pelastaa" -säe jaksaa huvittaa aina), Jälkivaatimus. Vuoto nieluun. Savu meihin, Koira haistaa pelon... Vaikka Liimatan persoonallisista laulutulkinnoista ei pitäisikään, on Absoluuttinen nollapiste tarpeellinen ja terve ilmiö maamme musiikkikartalla. P E T R I H E I K K I N E N SEURAAVA J v v S s k v l ä n YLIOPPILASLEHTI ILMESTYY 16. AVUSTAJAPALAVERI KESKIVIIKKONA 1. MARRASKUUTA KLO 16 TOIMITUKSESSA -ekoilijan käsikirja Kouluttaudu ekokuluttajaksi, tee ekotekoja ja vältä ekomokia! ^ J Jälkiä ajassa, riimejä rannassa on kätevä ^» hakuteos ja tietopaketti. Ekoilijan käsikirja sopii opetuskäyttöön, kotitalouksiin ja jokaiselle ympäristöstä ja sen säilyttämisestä kiinnostuneelle. V Löydät siitä vastauksia monenlaisiin ympäristöä koskeviin kysymyksiin sekä virikkeitä ja tarpeellisia yhteystietoja. 155 hakusanaa, 150 sivua, runsas kuvitus. Kirja ilmestyy marraskuussa 1995. « J Tarjoushinta 9 mk (sis. postikulut) tilaukset V Koivu ja Tähti Osakeyhtiö puh. 9 6 8 8 7 141 ovh 110 mk, myynnissä kirjakaupoissa UiKoivujatM O S A K E Y H T I Ö PL 40, 69101 KANNUS puh 968 870 141 HIUSASIOISSA SINUA PALVELEE KOHTEPOHJAN PAHTURf omi Isännäntie 1 407 4 Jyväskylä Puh. (941) 252 415 AVOINNA: Ma-Pe 9-18 La Suljettu Käytä hyödyksesi kanta-asiakas korttimme Sun Saven Student Card. Selvää rahaa Il l M H i Nouda oma kornisi veloituksetta. w^ Club 73 Arctia Scrimcstari Kello ja Kulta Vehmas Kimppataksi Starkki Silmälasi market Airon Musiikki Autokoulu Koljander Rengas ja Autotarvike N a h k a Y k k ö n e n Parturi-Kampaamo O n e Stop Kesporr Intersport Näppi Kuntosali Solana Fitness Asko Huonekalu Peacock A t k C e n t e r Ksp/Kestel-myymälä Suutari Nättinen Ky Hemingway's Bar Sohwi ia Rentukka Neste Tourula Grilli-Cafe Anne Maria Jos et ole s a a n u t vielä o m a a S u n Saver -korttiasi, kysy o m a s t a o p p i l a s k u n n a s t a s i . rjlflJAKUMtJl] malja rakkaudelle JYVÄSKYLÄN SILMÄLÄÄKÄRIASEMA Oy •! : BBSBBBBBBSSBBBBBBSBBBBBB:< IPPPMlBHBbsraK E S I K O I S C D N Y T K A U P O I S S A • Silmälääkärin ajanvaraus arkisin 9.00-17.00 PIILOLASIKLINIKALTA: • piilolasit ja tarvikkeet • ongelmapotilaille uusi pehmeä piilolasi. Takuu 3 kk. • Opiskelijakortilla al.-15%. VÄINÖNKATU 9 , P. 2 1 4 4 4 4 Pe 3.11. klo 20-02 VUODEN 1 9 9 4 TANGOKUNINGATAR TIINA RÄSÄNEN ÄTORNADOS Pe 10.11. klo 20-02 RAIMO PIIPPONEN i s e k ä T a n g o p a r i 9 6 osakilpailu Liput 50,VUOROHAKU JYVÄSKYTjT S * .... 4 4 * i k , o 1 9 l 1 , K O N N E V E S / M M M ° 1 9 5 1 ° R A U T A U M P . ' M M M O 2 1 5 9 . väimomäsT tenÄ' pun P a l u " 02.00. l a n s s i e n loputt ua klo TERVETULOA! Ä V.öfl YRITTÄJÄNKATU 1, SUONENJOKI NOIN 2 KM KESKUSTASTA IISVEDEN TIETÄ PUH. (979) 512 660. TARJOUS JATKUU!!! Sis. salaatin j a kahvin. Myös kotipakettiin. Kauppakatu 8 (ent. Pikku-Hurtti) . puh. 215 004 j Vkkös-Dolo Kauppakatu 7 40100 Jyväskylä Puh. 941 -617 788 Fax. 941 -217 772 -Tietokoneet -Tulostimet -Oheislaitteet -Mikroverkot -Ohjelmistot MG Computers 486 Peruskokoonpanossa: -8 MB RAM, 256 c -850 MB Kiintolevy A v a n c e 1 MB PCI -3.5" 1.44MBIevykeas. -ADI 14" Super-VGA -Minitornikotelo -Näppäimistö, Hiiri -Vuoden täystakuu 100 MHz 6150,Pentium 75 MHz 7150,90 MHz 7895,100 MHz 7995,120 MHz 8295,2 HD Levykkeet 90 mk / 5 pkt
• 14 J Y V Ä S K Y L Ä N Y L I O P I S T O N Y L I O P P I L A S K U N N A N EDUSTAJISTON VAALI toimitetaan tiistaina marraskuun 7. päivänä ja keskiviikkona marraskuun 8. päivänä 1995 seuraavasti: t i 7 . 1 1 . klo 8.30-16.30 Mattilanniemi 9.30-19.30 Kirjasto 9.00-12.30 Päärakennus 12.00-15.00 Kokkola k e 8 . 1 1 . klo 8.30-16.30 Mattilanniemi 9.30-19.30 Kirjasto 9.00-13.00 Tourula 14.00-20.00 Lillukka Ennakkoäänestys toimitetaan tiistaina lokakuun 3 1 . päivänä klo 9.0O19.00 Kirjastolla ja keskiviikkona marraskuun 1. päivänä klo 14.00-20.00 Lillukassa. Ylioppilaskunnan edustajiston vaalissa on äänioikeus ainoastaan yliopistoon läsnäolevaksi kirjoittautuneella henkilökohtaisesti läsnäolevalla ylioppilaskunnan jäsenellä. Jyväskylässä 1.9.1995 JYY:n keskusvaalilautakunta Kasperi Launis sihteeri OPISKELLJALÄHETYS Tulehan iltoihimme vanhaan pappilaan Vapaudenkatu 26 torstaisin klo 18.30 ja Raamattutunnille toimistollemme Vapaudenk 24 B maanantaisin klo 18.30. Huom. syyskokous 1.11. Tervetuloa! EMILE Kasvatustieteen koulutuspäivät järjestetään 9.-10.11. Luvassa mielenkiintoista ohjelmaa, niin virallisesti kuin epävirallisestikin, joten kannattaa osallistua. Laitoksemme 50-vuotisjuhla on 23.11. Tarjolla luentoja yms. Seuraava Emilen kokous järjestetään 6.11 Ruustinnassa. Kaikki ovat tervetulleita, mutta erityisesti teille, ykköset, tässä tarjoutuu erinomainen tilaisuus osallistua ainejärjestömme toimintaan. Muistakaa myös Eimilen sähly vuoro tiistaisin klo20.1521 U1S Muuten kakkosille kiitokset kastajaisten järjestämisestä. Seuratkaa tarkempaa tiedottelua ilmoitustaululta. Sääntömääräinen syyskokous; 22.11 Ruustinnassa.Kaikki mukaan!!! ABAKUS/KMILE Kasvatustieteen valtakunnalliset koulutuspäivät järjestetään vuorostaan Jyväskylässsä 9-10.11. Luentojen teemana on perhe ja sen ympärille nivoutuvat asiat. Luennot järjestetään L-rakennuksessa salissa 304 ja ne ovat kaikille asiasta kiinnostuneille avoimia. Luentojen aikataulu on seuraava: KL, Maija Virpiranta-Salo aloittaa koulutuspäivien luennollisen osuuden torstaina klo. 12-14 aiheesta normaali vanhemmuus erityistilanteissa. Klo. 15-17 Lehtori Jouko Huttusen aiheena on lama, lapset ja perheen ihmissuhteet. Perjantaina klo. 10.00-12.00 (huom. aika) luennoitsija on dosentti Timo Ahonen (Niilo Mäki -Instituutti) ja hän puhuu lukihäiriöriskistä lapsen kielen kehityksessä. Ohjelmallinen illanvietto pidetään Lillukassa tortaina alkaen klo. 20. Ohjelmasta vastaa teatteriryhmä Yövieraat. Myös musiikillista ilottelua ja muuta mystistä interaktioanalyysiä on luvassa. Iltaohjelman lipun hinta on 10 mk. Tervetuloa kaikki. Lisätietoja Riitta Syreniltä, p. 949-869152 ja Vesa Kuhaselta, p. 211602. JYT KUNINGAS UBUN seuraavat esitysajat ovat: 4.11., 5.11., 7.11., 9.11., 12.11., 14.11., 21.11., 26.11., 28.11. ja 1.12. Uusien kurssi 6.11. klo 16-20 ja 7.11. klo 10-17 ja 19-21. JYTin toimisto avoinna ti ja to klo 12-14 Punaisella talolla (os. Kramsunkatu 10). PUOLUE Puolue tuo aurinkoa marraskuun harmauteen! Seuraava Puoluekokous on Sohwilla 14.11. klo 19. Kokouksessa käsitellään huippu tärkeitä asioita, joten tulkaapa joukolla. 16.11. käydään katsomassa She loves me musikaali. 24.11. on ekskursio Helsinkiin. Tutustutaan ainakin eduskuntaan. Muista reissutoiveistänne voitte vielä ilmoittaa osoitteeseen eihaapal@silmu. YO-TV Pulp koostetaan maanantaisin ja tiistaisin klo 18, seuraavan kerran 6. ja 7.11. Tourulan alakerrassa. Lisätietoja tuottaja Tuomaala, p. 617 237. HELSINKILÄINEN OSAKUNTA Pahoittelemme vilpittömästi edellisen lehti-ilmoituksemme aiheuttamaa närää. Emme missään nimessä halua antaa vaikutelmaa millään tavoin elitistisestä ylemmyydentuntoisesta snobbailusta. Olemme AIVAN tavallisia positiivisia nuoria. Hemingway'sin kokouksessa valittiin uusi hallitus ja koordinoitiin osakunnan toimintaa. Seuraava kokous on Sir Alexissa 14.11 klo 20. Osakunta saa pian oman sähköpostituslistansa helpottamaan tiedotustamme. Seuraavat HOK-partyt järjestetään 29. marraskuuta. Jäsenet, ilmoittautukaa ajoissa kaikille ulkomaisille ekskursioillemme niin ei tule ongelmia. Ne muutkin kuin Helsinkiläisen osakunnan jäsenet jotka ovat kiinnostuneet Oktoberfestistä Miinchenissä -96 ottakaa ensi tilassa yhteyttä Helsinkiläiseen osakuntaan, kartoitamme potentiaalia. Helsinkiläinen osakunta toivottaa edelleen kaikki tervetulleiksi. Pj. Anssi K, Kullberg: akkullbe@itu.jyu.fi, vpj. Mikko J. Sarvela: miksarv@itu.jyu.fi, siht. Matti M, Hynninen: mmhynnin@itu.jyu.fi. SAVO-KARJALAINEN OSAKUNTA Osakuntien yhteisissä bileissä rikottiin tiedekuntarajoja, ja ne järjestetään suosion takia myös ensi vuonna! Itäsuomalaiset pikkujoulut eli KEKRIJUHLA pidetään 22.11. Marilla Vapaudenkadun varrella, tarkemman osoitteen saat sähköpostilla. Sinne tulisi ilmoittautua, jotta Osakunnan Emäntä osaa varata sopivasti piirakoita ja kukkoja. Syyskokoksessaan SKO muodosti hillitysti kymmenhenkisen hallituksen ja päätti mm. säännöllisestä tiedotuksesta Päärakennuksen, Ilokiven, ja Mattilanniemen ilmoitustauluilla. Seuratkaa lisäksi sähköpostianne! Listalle pääset ilmoittautumalla lajom@jyu.fi tai makankaa@jyu.fi. JANO Uusi hallitus on aloittanut työnsä ja yhteystiedot hallituksen jäsenille löydät harjoittelijoiden huoneen ilmoitustaululta. Jos olet kiinnostunut Janon toiminnasta, erilaisiin valiokuntiin on mahdollisuus päästä osallistumaan, vaikka ei hallitukseen kuuluisikaan. Muista, että niissä on hyvät mahdollisuudet päästä vaikuttamaan. Jano myös kouluttaa jäseniään. Erilaisista kursseista mainittakoon esim. järjestötyön kurssit Myös SOOL:in hallitukseen vahtaan Janolta oma edustaja. Jos olet kiinnostunut, tule kokoukseen tai ota yhteyttä: Tiedotusvastaava Helena Haara hesuha@tukki.jyu.fi. Seuraava hallituksen kokous on 2.11. klo 16 Musican kahviossa. KANSAN RAAMATTUSEURA Joka tiistai klo 19 on Sanan Kulmassa tarjolla mahdollisuus kuulla mielenkiintoista ja monipuolista opetusta, hiljentyä, saada voimia, harjoittaa lauluääntään, viihtyä yhdessä jne. 7.11. puhumassa on Ulla Saunaluoma aiheesta Ihmispelosta ihmisen elohon; 14.11. Inkeri ja Petri Tervo kertovat persoonallisesta Pyhästä Hengestä, ja ilta jatkuu sielunhoidon ja esirukouksen merkeissä; 21.11. Ari Tähkäpää valottaa aihetta Kun ihmiset ja kulttuurit kohtaavat. 18.11. alkaen klo 19 on yhteysilta. Sanan Kulma on auki ma-ti klo 12-16. Keskiviikkoisin kannattaa poiketa Sanan Kulmassa klo 14-16, sillä silloin on tarjolla teetä ja kahvia. Rukouspiiri kokoontuu siellä sunnuntaisin klo 15. Sanan Kulman osoite on Seminaarinkaru 19, ja puh.610331. Lisätietoja tatene@tukki. PERUSTEILLA JYY:N KALASTUSKERHO Ylioppilaskylän vapaa-aikatoimikunta ja muutamat kalastusta harrastaneet kylän asukkaat ovat päättäneet perustaa kaikille JYY:n opiskelijoille avoimen kalastuskerhon. Tarkoituksena on parantaa mahdollisuuksia pitää yllä harrastusta opiskelupaikkakunnalla niin, ettei kalastus ole sidottu pelkästään kotikuntaan tai perheen kesämökkiin. Kerhoon ovat tervetulleita kaikki kalastuksesta tavalla tai toisella kiinnostuneet. Erityistä asiantuntemusta tai aikaisempaa kokemusta ei tarvita. Kerhoon voi tulla mukaan missä vaiheessa tahansa, mutta jotta toiminta saataisiin käyntiin, pyydetään asiasta kiinnostuneita ilmoittautumaan Jani Koskimäelle (N 305, 60/8482) tai vapaa-aikasihteerille (60/7213) viimeistään 10.11. KORTEPOHJAN VAPAAAIKATOEVIIKUNTA 1. TämänvuotinenViiniä ja klassista ilta Rentukassa to 16.11 klo 20 alkaen. Tarjolla neljä maistiaistarjottimellista viinejä, seisova juustopöytä sekä aiempaa runsaammin ohjelmaa. Alkuillasta klassista livemusilkkia, loppuillasta tunnelmallisia laulelmia, välinsä runonluentaa ja klassista musiikkia levyiltä. Kaikista viineistä esillä luonnehdinnat. Voit myös testata, arvioitko viinejä samoin kuin asiantuntijat ja onnistutko erottamaan tietyn viinin muista. 2. Kirpputori Lillukassa su 26.11. Ilmaiset myyntipöydät 3. Kylän pikkujoulut to 30.11. 4. Ilmoittautumiset kalastuskerhoon pe 10.11. mennessä va-sihteerille (60/7213) tai Jani Koskimäelle (60/8482). 5. Logokilpailun ehdotusten viimeinen palautuspäivä (17.11.) lähestyy... KUMMAN LUJA Herätkää!!! Vaaliuurnille 31.10.-1.11. tai 7.-8.11. KuLun ehdokkaat kisaavat numeroilla 61-72 (edarivaali) ja 2-8 (asukasneuvostovaali). Lisätietoja vaalimainoksista ja KuLun kotisivulta (http://www.juy.fi/-jokrju/kulu). Vaalivoittoa juhlitaan Ilokivessä 8.11. klo 20. Elokuvailta 2.11. klo 19 D-talon videohuoneessa. Uusi hallitus viisaudessaan päättää elokuvista. Vinkkejä voi meilata osoitteeseen kulu@tukki. Vihdoinkin Megazone!!! Kaikki innostuneet ilmoittautukaa Larille (kalahe@tukki). Päivä on alustavasti 7.11., mutta muutoksia voit toki esittää. Koska uusi hallitus ei vielä ole selvillä, olkoon yhteyshenkilöinä veteraanit Jouni 60 7114 tai jmli@jytko ja Annastiina 60 7542 tai annpuo@tukki. PINK CLUB Seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta kaikki ovat tervetulleita tutustumaan toimintaamme. Toimistolla: Kahvi-ilta to klo 18.30. Keskustelupiiri su klo 16. Puhelinpäivystys ke klo 19-21 (Muulloin infonauha). BILEET: YO-talossa (Keskussairaalantie 2) klo 2102.30, päivät: 25.11, 16.12. Liput 25/35 mk. Osoite: Jyvässeudun SETA Pink Club ry, Yliopistonkatu 26, (PL 410), 40100 JKL, P. 3100 660, E-mail: pinkclub@seta.fi. WWW: http://www. cc.jyu.fiV—juhtolv/pink/. AIESEC KIITOS! Ja suukko poskelle ennen kaikkea kaikille Appron järjestelyihin osallistuneille, mutta tietysti myös kaikille osallistuneille. Varsinkin Approihin jälkeen on hyvä jatkaa kuntoilua(?). Siispä pelailemme edelleen sählyä tai lentistä maanantaisin klo 16.30 UlB:ssa. 14.11. on ohjelmassa Oluenmaistajaiset, paikka ja tarkempi aika löytyvät ilmoitustauluilta ja sähköpostia lukemalla. AIESECCARI ilmestyy viikolla 47. Juttuja ovat kaikki tervetulleita kirjoittamaan ja DL on ke 15.11. Jutut voi toimittaa Ansalle. 16.11. mennään katsomaan musikaalia She loves me. Seuraile ilmoitustauluja Clla (vaksikoppia vastapäätä) ja MaD:ssa tai soittele/poikkea toimistolle (MaD 255) p.603883. J O K Kiitokset kaikille INTERNETkoulutukseen osallistuneille ja ennenkaikkea Arille koulutuksen pitämisestä. Edustajistovaalit lähestyvät ja viimehetken strategioita pohditaan 2.11 klo 19.00. Paikka on vielä avoin, mutta seuratkaa sähköpostia ja ilmoitustauluja! 8.11 kokoonnumme klo 19.00 Sohwille, josta siirrymme n. klo 20.00 Ilokiveen vaalivalvojaisiin. Kaikki paikalle! Jyväskylän opiskelevien keskustalaisten syyskokous pidetään 15.11 klo 19.00 ravintola Rentukassa, Kortepohjan ylioppilaskylässä. Esillä sääntömääräiset asiat. Teatteriin menemme 23.11 . klo 19.00 katsomaan Hulvatonta Hotellia. Illasta tietoja lisää myöhemmin. Edustajistovaalien varsinaiset vaalipäivät ovat 7.-8.11. ja äänestyspaikkoja on ympäri yliopistoa. MUISTA ÄÄNESTÄÄ ! Vaalinumerot näet mainoksistamme (73-93). Kaikki uudetkin tervetuloa toimintaamme mukaan. Lisätietoja toiminnasta antavat pj. Harri Kankaala p.607829 tai hajuka@tuk-ki.jyu.fi, sihteeri Jaana Ikola p.677773 tai jpikola@tukki.jyu.fi ja piiritoimisto p.214997. Tietoja ehdokkaistamme ja muustakin toiminnasta saat myös WWWsivultamme, jonka osoite on http://www.cs.jyu .fi/~ajm/jokki.html. Sähköpostiosoitteemme on jokki@tukki.jyu.fi. GRÖNIONI 94-106! Äänestä! Tulevaisuuden tapaamisia: IDENTITEETTI? -pohdos: Esa Konttinen tarinoi ympäristöliikkeiden synnyistä syvistä 2.11. klo 18 Librissä. VAALIHIPAT täydenkuun aikaan 7.11. Rentukassa. KESTÄVÄ SUOMI -seminaari pe-lal0.-ll.ll. Helsingissä. Tietäjät: Mari Varonen 60 8516 mavarone@tukki, Peppi Remes tarreme@silmu, Ville Elonheimo 685386 el viil@ kanto, http://www.jyu.fi/~elviil/g.html. TOSINE Sinulle joka et ole vielä asiaa tiedostanut: Tosineen ihkauusi ja upea haalarimerkki on viimein ilmestynyt! Merkin saa omakseen jokainen, joka toimittaa 10 markkaa kirstunvartija Hannalle tai jollekulle muulle asiaan vihkiytyneelle henkilölle. Merkkejä on myös myynnissä loppuvuoden happeningien yhteydessä. Asiasta kiinnostuneet ei-tosinelaiset : ilmaiskaa ostohalukkuutenne osoitteeseen tosine@tukki., niin homma luultavasti järjestyy. Ja vielä ennakkotiedotus tulossa olevista Rax-bileistä: 15.11. avaamme Lillukassa kotiviinisammiot ja tarjoamme mitätöntä viiden markan sisäänpääsymaksua vastaan tilaisuuden niiden sisällön vapaaseen hyödyntämiseen. Ja lopuksi omantunnonkysymys kaikille bileisiin tulossa oleville: ovathan jäsenmaksuasiasi kunnossa?! 25 markkaa on pieni raha elinikäisestä jäsenyydestä! LAPPIOSAKUNTA Me rupiamma viralliseksi yhistykseksi elikkä perustava kokkous olis 9.11. klo 19.00 Sohwin kabinetissa. Puhumma samalla tulevasta toiminnasta, niinko pikkujoulusta. Uuet ja vanhat, tulukaa niukkaan! Lisätietoja Tanjalta takrku@tukki, tai p. 615724. AMNESTY Amnestyn kirjeiltä 7.11. klo 18-20 Sepänaukion vapaa-aikakeskuksessa (Kyllikink.l). Opintopiiri kokoontuu vielä 2.11. klo 18 ja 9.11. klo 18 samassa paikassa. Tervetuloa uudet ja vanhat kaikkeen toimintaan! KYMENLAAKSON OSAKUNTA Osakuntabileet saivat sekä järjestäjien, bileilijöitten että Raatikellarin henkilökunnan suupielet ylöspäin. Kiitokset siis kaikille touhuun osallistuneille! Seuraava osakunta-aktiviteetti "Punkkua ja punaviiniä-ilta"on tiistaina 7.11. klo 18 alkaen Kortepohjassa O-tai on kerhohuoneessa. Tuo mukanasi edellämainittuja elonlähteitä. Wartti-treenitkin ovat jo käynnissä, tule siis juoksentelemaan lauantaisin klo 16 (Rentukan lippa) ympäri kylää. Yhteydenotot: Johanna, puh: 607465, vajoma@tukki. YLIOPISTON SINFONIAORKESTERI Viikonlopputreenit 4. ja 5.11. klo 1015, paikkana M103. Maanantai-iltojen harjoitukset jatkuvat: soittimet viritetään klo 18 Musicalla ja uudet muusikot ovat edelleen tervetulleita. Erityisesti vaskipuhaltajia ja oboistia kaipaillaan. Harjoitusaikataulu ja yhteystiedot löytyvät ilmoitustauluilta (päärakennus, Musica ja Mattilanniemi) sekä yliopiston WWW-sivuilta, jossa sinfiksellä on kotisivu. Tiedoksi jo nyt: Yliopiston sinfoniaorkesterilla on oma konsertti 11.12. klo 19 päärakennuksen juhlasalissa. Tervetuloa!! KAMERASEURA Kokous telemme Sohvvilla tiistaina 14.11. klo 18. Tule kuulemaan mustavalkovedostuskurssista, digitaalisesta kuvankäsittelystä, saunaillasta tai lentävistä vihreistä avokadonsiemenistä, jotka surisevat, kun niille sanoo päivää. Tuo myös ideasi mitä haltiatkaan meidän kurssittavan. Muista myös ilokiven uuden hienon labran käyttömahdollisuus: jäseniltä 10 mk, muilta 20 mk kerta. HUOM. kuvakirmalaiset! kuvanne deletointi uhkaa! Kont-akti: Tomi puh. 645 723. KOLMINAISUUDEN POSTULAATTI KuPl haluaa ihmisten tarkkailevan vaalimainoksia, ennen kuin he tekevät päätöksensä vaalien suhteen. Kokoonnummekin joskus, joten seuraile Ilokiven ilmoitustaulua. Vaalivalvojaisissa toki koko KuPl:n tukiryhmä on ottamassa vastaan huimaa vaalivoittoa, joten kotiudu seuraamme; voittajiiin on helppo samaistua. Vielä ehdit kysellä ennen vaaleja ja päätöstäsi Jussi Kuutti 211490. Äänestä. Itsenäisyyspäivän vastaanotto lähestyy pikana, ole valppaana. KEHTTYSMAAYHDISTYS Etsii käytännön vallankumouksellisia. Tule ruotimaan avoimesti asioita ja kerro mielipiteesi Kehitysmaakaupan tavaravalikoimasta, aukioloajoista, imagosta yms. Kaipaamme lisää energiaa. Tuo omasi. Voit vaikuttaa suoraan siihen, miten Kehitysmaayhdistys toimii. Tapaaminen to 9.11. klo 18 Kehitysmaakaupalla, Kilpisenkatu 12. Ja kaikki ovat tervetulleita! DUMPPI Kiitokset Hutungin liikuntakarkeloihin osallistujille, varsinkin hyvälle sählyjoukkueelle, joka voitti pelin numeroin 1 3 6 . Tapahtumia meillä on seuraavasti. Kokous 6.11 klo. 18 Vesa Heilalan asunnolla, suunnistamisohjeet saapuvat ilmotustaululle. Excursio on Helsinkiin paikallisia yrityksiä tapaamaan 17.11. Pikkujoulu/syyskokous paikasta ei tietoa, mutta päivämäärä on jossain 23.11 -21.11 välillä. NUORSUOMALAISET Syksyn toiminta huipentuu! Kansanedustaja Risto E.J. Penttilä vierailee yokunnassamme 6.11. n. klo 12 alkaen. Päivän ohjelmassa mm. tutustuminen omaan yo-kuntaamme ja yliopistoalueeseen tule juttelemaan. Edarivaalien vaalipaneelin jälkeen vapaamuotoinen tilaisuus Ilokivessä kaikki ovat tervetulleita. Käytä äänioikeuttasi! Parhaat ehdokkaathan löytyvät numeroilla 3033. Vaalit siis 7.-8.11. Tule myös paikalle 1.11 klo 18.00 yo-talolle keskustelemaan edarivaaleista ja Riston vierailun lopullisesta ohjelmasta. Ai niin, lintumme löytyy verkosta osoitteesta http://www. clinet.fi/~nuorsuom/.
• 15 Aluksi kiitos kaikille sekasähläilyn järjestäjille ja sille suurelle joukolle, joka auttoi meitä tekemään mieleenpainuvat kilpailut. Molempien sarjojen voitotkin jäivät Jyväskylään, joten kilpailut onnistuivat tältäkin osin "odotusten" mukaan. 14.11 järjestetään perinteinen urheilutietokilpailu Rentukassa alkaen klo 19.00. Joukkueessa 1-2 henkilöä. Ei osallistumismaksua, ilmoittautuminen paikan päällä. Liikuntavaliokunta kokoontuu seuraavan kerran Ylioppilastalolla keskiviikkona 15.11 klo 18.00. Käsitellään salijaliksen OLL-kisoja, sekä ensikesän MM-kisasta on odotettavissa myös tietoa. TERVETULOA kaikki uudet ja vanhat valiokunnan toiminnasta kiinnostuneet t: Vesa p: 60 7517 rivepa@tukki.jyu.fi KV-VALIOKUNTA INTERNATIONAL SUB-COMMITTEE 1.11.95 keskiviikona klo 18 YO-TALOLLA, Eksootisen ruoan ilta siis 2.11, Suomalais-ugrilaisen sukukansa -tukiohjelman esittely 28.11, Intialounas Ilokivessä 22.11 ja tietenkin Kv-ilta yhdessä yliopiston, AIESECin ja ISAJ:n kanssa ym. ym. MATKA-AVUSTUKSET SIIS HAUSSA MYÖS (DL 10.11) Same in English: Next Meeting of the International sub-committee is lst of Nov. at 6pm. Place is the Student Union House (Uokivi). We really hope to see you there, because the meening is to organize somekind of Sport Event for International and Finnish students. SO IDEAS ARE VERY WELCOME!!! Eeva 213 810, eelyytik@silmu, Bogi 60 8567, bogstra@silmu. Monitoimitilan käyttäjät! Ylioppilastalon monitoimitilan käytössä on ollut syksyn aikana pieniä ongelmia. Niistä ei kuitenkaan tarvitse kärsiä, kun muistetaan seuraavat pelisäännöt: tilaa voi varata ainoastaan kulttuurisihteerin tai Sohvvin Juha Oksasen kautta tilaa ei varata ainoastaan tilaisuuden ajaksi, vaan kellonajoissa otetaan huomioon myös valmisteluihin tarvittava aika Jyy.n sisäisille käyttäjille tila on maksuton, ulkopuolisille hinta on 300 mk/ilta tila on käytön jälkeen samassa kunnossa kuin sinne mentäessä JYY / Kulttuuri KULTTUURIVALIOKUNTA Haluatko lisätienestiä? Pohditko usein, mistä raha ruokaan...ja juomaan. EASY MONEY on helppo tapa ansaita omaisuutta. Ota Ilokiven klubiiltojen lippuja omaan ennakkomyyntiin, ja napsit provikat pois päältä. Kätevää, eikö totta! Eikä tässä vielä kaikki. Mitä enemmän myyt, sitä enemmän saat etuisuuksia; ruokalippuja, Rolex-kelloja, hotelliketjuja, Mersuja ym. Tämä on ehkä viimeinen työpaikka, jota koskaan joudut hakemaan. Kätevää, eikö totta! Lisätietoja: Kulttuurisihteeri Timo Lieventää, p. 9500-646526 (uusi numero!). Pidä kiirettä! Saunailta & valiokuntakokous ti 14.11. klo 19 alkaen Sosiaalialan oppilaitoksella (Wilhelm Schildtin katu 2). Saunaa, makkaraa, jäykkää keskustelua, vissyä etc. OPM. Be there! Seuraava kokous maanantaina 6.11. klo 18.00 yo-talolla. Mukaan meininkiin ja happeninekeihin. Tarkoitus olisi saada jotain toimintaa aikaiseksi esim. kuulua julkaisuhanketta sosiaalivaliokunnan kanssa pitäisi alkaa puuhaamaan ja SYL:n rospuuttoyliopisto on 9.-10.11. Kokouksessa myös terveiset yliopiston hallituksen päätöksentekojärjestelmän kehittämistä käsittelevästä iltakoulusta, joka pidetään 1.11. Kiitokset niille aktiivisille ainejärjestöille, jotka olivat 23.10. tapaamisessa keskustelemassa päätöksentekojärjestelmän kehittämisestä. Lisätietoa kopo-sihteeriltä yo-talolta (klo 9-15) p. 603 358, e-mail: vapean@tukki.jyu.fi. Sari & Petri SOSIAALIVALIOKUNTA Me kokoonnuimme jo viime maanantaina, joten seuraava kokouksemme on noin parin viikon päästä tämän lehden ilmestymisestä. Keittokirjaan haluaisimme edelleen kiivaasti lisää reseptejä, joten toimitelkaa niitä Mäkisen Matille tai Talpilan Marille, joko yo-kunnan keskustoimistoon tai sosiaalisihteerin toimistoon. ilokivi 1.-3.11. Yövieraat: TYHJÄPÄÄ Liput 25,8.11. IRLANTI-ILTA Jar Of Porter + leffana THE COMMITMENTS Liput 25,THE COMMITMENTS |1 fSSSSL MMMaCN uoeem ALTMAN -*K*UVO 10.11. Robert Altman SHORT CUTS Liput 20,15.11. MAMI + leffana TINA Liput 25,— ^ m Jyväskylän YLIOPPILASLEHTI Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu Päätoimittaja .Tuija Taipale p. 941 603 359 Toimitta/at: Kimmo Pulkkinen 603 979 Petri Heikkinen 603 360 Ilmoitukset: toiminimi Martti Mikkonen p. 941 -215 011 (työ), 3721 363 (koti), 949 642 533 (auto) Ylioppilaslehden valtakunnallinen ilmoitusmyynti: Pirunnyrkki Oy, p. 921 2331 222 Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri: Paula Rouhiainen p. 941 607 226 Toimitus ja ilmoitukset: Jyväskylän ylioppilastalo, Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä Ylioppilaskunnan fax 941 603 928 Ilmestyy yliopiston lukukausien aikana joka toinen viikko, noin 15 kertaa vuodessa Sähköpostia lähetät VAX-4000 -koneen (koneen kutsumanimi JYLK) sisällä osoitteella JYLKKARI. Jylkkarin koko internet-osoite muista tietokoneista on JYLKKAR1@JYLK.JYU.H. Älä lähetä kiireellistä postia sähköpostin kautta, koska se tarkastetaan vain kerran kahdessa viikossa aeadAine 'päivänä. Ilmoitushinnat: tekstissä 4.30 mk/ppm, takasivu 5.00 mk/ppm, määräpaikkalisä 0.65 mk/ppm, värilisä 600 mk/netto, etusivu 6.00 myydään ainoastaan koko sivu tai ilmoitusmyyntipaikka 1 000 mk Jylkkäri ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa. Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki p. 958-723 4212 Tilaushinnat: koko vuosi 150 markkaa, puoli vuotta 75 markkaa Postisiirtotili TA 695 758 Osoitteenmuutokset toimitukseen ja keskustoimistoon ISSN 0356-7362 pilvipoutaa XIII JOTEkJ YLIMAARAIlJeiJ K€VATAuR.lkJKOA VllVi/i JA TseKKILÄISvi K/HJAUISmMA rUlVIVA VAPAAPÄIVÄ SOPI MAItJtOSTI 08ASTAVAH Rpi^AhjSSIHMB MOLEMMILLE T OSAPUOLILLE C M F MVTAUtTELAiXeeiLE 5JlR7YW6EU4 J4 KPLheA A/ioenoA ax.Quee.iiPäVA "1 OVjA/ATTliCP LAKKOILLA SAAPAtS&EM TEMOi VIIKOJ TYÖT KAH06SS4 PÄIVÄSSÄ W^T^^ i j J iH /tfj&T**^ JA KAHVIHUOkje£K) laxjiDLiTmjsiTuKSi
• 16 YLIOPISTOLAINEN OSALLISTU TUU '95 IQEAIOILMIILUUNI! PÄÄRMJKINTO JOPA 35.000 MK. PARHAALLE OPISKELIJAIDEALLE 5.000 MK. Haemme luovia liiketoimintaideoita Jyväskylän yliopistosta. itä omasi meille viimeistään 10.11.95. Luottamuksellisesti, u II Ylistönmäentie 3 1 , 40500 Jyväskylä i /*i A JLL S K Y L A N Puh. (941) 650 100, Fax (941) 650 120 TEKNOLOGIAKESKUS OY e-mail: jtk@jsp.fi, http://www.jsp.fi/jsp v JYY tukee sukukansoja Ylioppilaskunta on mukana Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) sukukansaohjelmassa tukemassa suomalais-ugrilaisten kansojen pyrkimystä säilyttää ja elvyttää kansallista identiteettiään ja äidinkieltään. Ohjelmaan kuuluu opiskelijaja opettajavaihtoa sekä julkaisutoimintaa, jolla tuetaan kielen elvyttämistä. Lisäksi ohjelmalla halutaan lisätä ihmisten tietoa sukukansoista. Jyväskylässä kv-valiokunta järjestää suomalais-ugrilaisen tilaisuuden 28. marraskuuta vanhassa juhlasalissa. Tilaisuudessa puhuu suomen kielen apulaisprofessori Tauno Särkkä. Lisäksi kerrotaan mitä JYY tekee ohjelman eteen ja mitä ohjelma sisältää. * kokoontuu joka maanantai kello 18.00 kappelissa >> ÄrooP*» : Käytettyjä ja vanhoja kalusteita Valaisimia ym. TOLIN PUOTI KIRRIIMKUJA 1, Kirri, p. 940 5479431 Ajo-ohje: Jyväskylästä 4-tietä Ouluun n. 6 km Avoinna: Ti-pe 10-17 La 10-16 tai sopimuksen mukaan Musiikki o n h Kitarat Ja vahvistimet,rummut,vfulut,| ä harrastus timetnuotlt.koskettlmet.tarvlkkeet.. nyv. puhaltimet. tnusa PerssiK Puistokatu 5 40100 jyväskylä 620455 fax:610550 Nuotit,Koulut,TeoriakIr)at... , l^ucttipistet a r k : l l 1 8 la: 10-14 Aren aukio 211355 KORKEA LAATU EDULLISET HINNAT Y K S I T E H O L I N S S I T NÄKÖKESKUKSESTA lasi/muovi var.voim. sis. hionnat p,v*290,/pan PIILOLASINESTEET 3 PULLOA 2:N HINNALLA ETU 33% HUOLEHDI NÄÖSTÄSI: OPISKELIJAKORTILLA NÄÖNTARKASTUS MAKSUTTA • OPTIKKO • SILMÄLÄÄKÄRI i HYVÄN NÄÖN ERIKOISLIIKE näkökeskus) KELJONKESKUS PRISMA P. 244 226 LINSSIVINKIT PERINTEISESTI PRO GRADUT EDULLISESTI NOPEASTI KpA NSITOMO Rihto Ky Alasinkätu 1-3, 40320 JYVÄSKYLÄ, P. (941)676 350 YKSITEHOT »\v290 (norm. 420 mk) mk KAKSITEH0T 600 (norm. 962 mk) mk M0NITEH0T 790»* (norm. 1364 mk) HINNAT SISÄLTÄVÄT UNSSIT JA ASENNUKSET KAUPPATORIN OPTIIKKA yp Väinönkatu 36 * >v O 40100 Jyväskylä V ^ A Puh. 941-621488 V V Tarjoukset voimassa marraskuun SUOMEN EDULLISIMMAT PC:! ? 4 8 6 X 4 / 1 5400,SHARP PENTIUM 75 6500,MAAILMAN PENTIUM 120 7400,PIENIN GSM PAKETIT SISÄLTÄVÄT: 8/850Mb, 14"SVGA, NÄPPIS ]A HIIRI Tuplanopeus CD-Rom 395,850 Mb SEAGAT€ 1100,KilBHMA -700 M SB.RMl* « I S 4LtOU'U«' 3390,HP 600C VJMMESJIHKU 600X300 OP! CANON LBP 460 lAitMDSilH 600 0» 1995,i 2995,KAUPPAKATU 2D, PUH. (941) 211299, H K (941) 211288