Jyväskylän Ylioppilaslehti 12/2001 Turvapaikanhakijan tarinoita. Sivu 5. sanoo a a j a . Sivu 8. asmen klassikko. Sivut 2 1 . KANNEN KUVA: JUHA KAUPPINEN Jyväskylän Ylioppilaslehti wwt ftut/iylfciori Toimitus Jyväskylän ylioppilastalo Keskussoiraalontie 2 40600 Jyväskylä (014)2603360 jylkkari@cC-iYU.fi Fox (014)2603928 Päätoimitta jo Juha Kauppinen (0)4)2603359, 040584 0414 iuho@st.jyu.fi Toimittajat Annakoiso Vöäräniemi 4 5 3 8 1 9 4 onnvaor@st.jyu.fi Lossi Toivonen 4 5 9 2 7 1 tafoivon@st.iyu.fi T a l o u d e n h o i t a j a j a toimistosihteeri Pouta Rouhiainen (014)607226 Jyväskylön yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. Ilmestyy lukukausien aikana, 16 kertaa vuodessa. Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry.:n jäsen. JYYn jäsenille kotiin konneituno Jytkkäri maksaa 50 maikkoo. Osoitteenmuutokset JYYn keskustoimisto, (014)2603355 Ilmoitusmyynti imi Mortti Mikkonen ( 1 4 ) 2 7 2 1 6 6 ^ 4 6 4 2 533 Fox (014) 272 163 Ylioppilaslehtien v a l t a k u n n a l l i n e n ilrnoHusmyynti Pirunnyrkki Oy, (02) 2331 222 limoitu ksenvalmistaja Grafiikka Rutanen (014)216315,050596 2444 grafiikko.njtanen@co.inet.fi Painopaikka Lehtisepöt Oy, Pieksämäki (015)723 4212. Painos 8 ISSN 0356-7362 K U t I t I I l m e s t y m i s p ä i v ä t s y k s y l l ä 2 1 ilmestyy d e a d l i n e 3 1 . 1 . 2 5 . 1 . 1 4 . 1 1 . 8 . 1 1 . 2 8 . 1 1 . 2 2 . 1 1 . 12.12. 5 . 1 2 . J ä r j e s t ö i l m o i t u s t e n d e a d l i n e p ä i v ä ä a i k a i s e m m i n ! ! I l m o i t u s h i n n a t tekstissä 6.00mk/pmm takasivu 7.00 mk/pmm määräpaikkalisä 0.65 mk/pmm etusivu 9.00 mk/pmm (etusivu myydään ainoastoon kokonaan) Vörihlnnat yksi lisäväri 450 mk neliväri 1350 mk iylkkäii ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa. Tämänpäiväiset kanalaumasi pääkirjoitus/ oikoiukijamJuha Kauppinen me sai viime r r p e r j a n t a i n a lapsen. Hurmoksellisesta kestohymystä päätellen jokunen kielioppivirhe on saattanut jäädä huomaamatta. Lisäksi kaksi kolmasosaa toimituksemme työväestä on ollut viikon mittaan kuumeessa. Kompromisseja on jouduttu tekemään. Ärräpäitä on kuultu, etenkin kun kyseessä on kaupunkinumero, jossa olisi kiva antaa mahdollisimman hyvä kuva työpanoksestamme. Nyt piehtaroidessani tuskanhiessä on vaikea kuvitella, että parin kuukauden kuluttua nauran koko tilanteelle; se on siirtynyt muistoksi muiden joukkoon. Niinkuin pikkuasioilla on tapana tehdä. Kaikkialla ei pikkuasioita ehditä miettiä. Esimerkiksi afganistalaisen perheenäidin suurin huoli on, miten saada perheelleen ruokaa. Ilman lukutaitoa yhdyssanavirheet ovat, sanoisinko, tausta-alalla elämässä. En silti tarkoita, etteikö pikkuasioilla olisi merkitystä. Jopa Afganistanissa. Kuvitellaan 18-vuotiasta, afganistanilaista tyttöä. Hän lähtee aamulla hakemaan vettä kaivolta. Maikan varrella hänen jalkoihinsa ryntää kaakatteleva kanalauma. Tyttö väistelee kanoja, ja tämän viivytyksen vuoksi törmää nurkan takaa ryntäävään poikaan. Teinit rakastuvat, heidän välilleen kehkeytyy laiton suhde, jonka hedelmänä syntyy lapsi. Tästä lapsesta kasvaa jääräpää, jonka ponnistelujen ansiosta Afganistanin naisten koulutustaso kohoaa. Nykyisen Taleban-hallinnon aliahan yli 12vuotiaan tytön koulunkäynti on laissa kiellettyä. Asiantuntijoiden mielestä juuri naisten koulutustason nostaminen olisi ratkaisu moniin yhteiskunnallisiisn ongelmiin. Mainitusta lapsesta tulee siis kansansa pelastaja. Ilman erästä kaakattelevaa kanalaumaa näin ei olisi käynyt. Entä sinun tämänpäiväiset kanalaumasi? Mikä niistä on tärkeä? Oikeastaan vedettävissä on yksi ainoa johtopäätös: jokaista kanalaumaa ei ole mitään järkeä jännittää niska jäykkänä. Rentoudu, liity laumaan ja ala kaakattaa. •• Olettaako vai ei? AVUSTAJAPALAVERI TIISTAINA 16.10. KELLO 14.00. TOIMITUKSESSA. vieraasta päästä/ s a Antti Niskanen Tmaan tässä hiljattain työvoimatoimistossa. Kassalla edessäni toimitti asioitaan naishenkilö, joka ci osannut suomea kovin hyvin. Päättelin että hän oli ulkomaalainen. Vieressäni odottavien penkillä istui keski-ikäinen mies, oletin meidän molempien odottavan vuoroaan. Lisäksi oletin hänet suomalaiseksi. Naishenkilöltä vei asiansa selvittäminen tavanomaista kauemmin, juuri kieliongelman takia. Hm, no ei tässä minulla kiire ole, ajattelin. Sitten aloin miettiä, mitähän vierustovenni ajatteli joutuessaan odottamaan vuoroaan. Herättikö odottaminen hänessä aggressioita, turhautumista, "opettelisi nyt suomea ulkomaalainen", ja niin pois päin. Sitten ajattelin miltäköhän naisesta tuntui. Tuntuiko hänestä kiusaannuttavalta, että kassalla kului tavallisia pitempi aika? Jo suorastaan aistin kiusaannuttavan ilmapiirin. Siinä sitä aisiiessani nainen nousikin jo ylös saatuaan asiansa selvitetyksi. Samalla vieressäni istunut mies nousi ylös, muttei mennytkään kassalle, vaan molemmat, mies ja nainen, poistuivat ulko-ovesta yhdessä vaihtaen muutaman sanan vierasperäisellä kielellä. Istuessani vielä hiljatiaimmin asuinrakennukseni ulkoportailla näin aasialaisen näköisen lapsen taluttamassa pyöräänsä hiekkatiellä. Häntä vastaan käveli aasialaisen näköinen mieshenkilö, ajattelin, noh, isä ja lapsihan ne siinä. Mies ei kuitenkaan kiinnittänyt lapseen huomiota, saati lapsi mieheen, vaan he ohittivat toisensa kuin ventovieraat. Mitä varmasti olivatkin. Ihminen tekee oletuksia. Ihminen yrittää arvata toisten ihmisten alkuperän, tarkoitusperän ja luonteen tuntematta heitä, jo muutaman kuullun lauseen perusteella. Jos mainitset ruokapöydässä tarpeeksi kovaäänisesti ottaneesi vegaani-aterian, voi se tehdä sinusta naapuripöydässä militanttihörhökettupojan. Jos taas kuulet miesäänen kenovan homovitsin ruotsalaisista miehistä, voit olettaa puhujan ennalta-arvattavan latteaksi suomalaiseksi mieheksi Joskus siis oletukset osuvat oikeaan, useimmiten eivät. Oletukset ovat usein ennakkoluuloja ja ehkä on parempi, että ennen kuin ryhtyy olettamaan mitään toisista ihmisistä, ottaa asioista selvän, siis aloittaa esimerkiksi keskustelun oletettunsa kanssa. Muuten kommunikaatiota ei synny, ja oletukset jäävät oletuksiksi. Nämä taas voivat muuttua ennakkoluuloiksi. Näin voisi olettaa?
r V A S T IKÄÄN Jyväskylän yliopiston yleisen historian professoriksi valittu Juha Sihvola on ainakin yhtä paljon filosofi kuin historioitsija. Sihvola tutkii erityisesti antiikin Kreikkaa, mikä vaikuttaa miehen ajatuksiin myös nykyisestä maailmanmenosta. Tuore professori ottaa usein hanakasti kantaa yhteiskunnallistin asioihin. Jylkkäri tenttasi mieheltä kommentteja muutamaan ajankohtaiseen aiheeseen. TERRORISMI Haastattelun aikaan Yhdysvallat on juuri iskenyt Afganistaniin. Olisiko antiikin etiikasta apua polttavaan tilanteeseen maailmanpolitiikassa? "Sokrateen mukaan kostaminen on kaikissa olosuhteissa väärin", Sihvola sanoo. Hän huomauttaa, että koston kieltäminen ei ole pelkästään kristillinen traditio. Meille on periytynyt antiikin Kreikasta paitsi monia käsitteitä, myös moraalisia oppeja. Sokrates sanoisi, että Yhdysvaltain vastatoimet voivat olla oikeutettuja tiettyjen ehtojen puitteissa. Päämääränä pitäisi olla pahantekijän oikaiseminen, tehdyn vahingon korvaaminen sekä tulevan vahingon estäminen. Se onkin sitten tulkintakysymys. ovatko nämä amerikkalaisten tavoitteita vai onko pelissä muitakin panoksia. Aristoteleen mielestä suuttuminen on joskus oikeutettua, multa kaikki toiminta pitäisi olla järjen rajoissa. Toimiiko Yhdysvallat tuoreen professorin mielestä järkevästi? "USA on ollut ihmeen kärsivällinen ja huomattavasti varovaisempi kuin esimerkiksi Vietnamissa. Vaikka kansa ja Pentagon vaativat verta, päättävät poliitikot ovat malttaneet kokonaisen kuukauden ennen kuin aloittivat vastaiskut. Myös siviiliuhreja pyritään välttymään, ainakin puheissa." Sihvola on kuitenkin skeptinen: "Epäilen, että sodan tulokset jäävät yhtä epämääräisiksi kuin Kosovossa ja Persianlahdella." Sihvolan mukaan USA on tuskin valmis miettimään sosiaalisia syitä, jotka ruokkivat ääri-islamilaista liikettä. "Yritystä kuitenkin onneksi on." Sihvola painottaa, ettei tunne sympatiaa terroristeja ja Talebania kohtaan. Silti humanisti ei ole vakuuttunut, että Yhdysvaltain valitsema tie on oikea. "Aina voi kysyä, onko massiivisen pommittamisen lisäksi muita keinoja kokeiltu." Sihvola muistaa toisen maailmansodan pommitukset Saksassa. Hitler oli voitettava keinolla millä hyvänsä, ja siinä samalla pommitettiin useita kaupunkeja maan tasalle. "Viattomiin siviileihin kohdistuva väkivalta on aina erityisen tuomittavaa." POLITIIKKA Aina ei arvosteta tieteen tekijää, joka ottaa voimakkaasti kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. Akateeminen uskottavuus saattaa kärsiä, jos tutkija pistää päänsä ulos kammiosta ja sekaantuu politiikkaan. Sihvola on eri mieltä. Hänen mukaansa tiedeyhteisöllä on suorastaan velvollisuus osallistua keskusteluun ajankohtaisista asioista. "Julkinen kannanotto on demokratian ylläpitoa. Kun on filosofista asiantuntemusta siitä, miten perusteita yleensä esitetään, voi kommenteillaan innostaa myös kansalaisia miettimään omia kantojaan asioihin. Tutkija voi osallistua keskusteluun, vaikka ei olekaan juuri kyseisen asian erikoisasiantuntija." Sihvolan mukaan intellektuellien tehtävä on suhtautua kriittisesti valtainstituutioihin kuten politiikkaan ja mediaan. "Mutta kaikkien ei tietenkään tarvitse tehdä niin." Sihvola muistuttaa, että Suomessa älymystö on verrattain aktiivista porukkaa. "Yhdysvalloissa ei ole filosofeja, jotka koko kansa tuntee. Meillä on Saarinen ja ranskalaisilla oli Sartre." Esa Saarisen populaari filosofia oli jossain vaiheessa liikaa Helsingin yliopiston nimityksiä jakaville instansseille. "Jos julkisuuteen heittäytyy, se voi viedä mukanaan", Sihvola arvioi. "Ehkä Saariselle kävi näin. Brändi, jonka hän itsestään loi, ei enää sopinut yliopiston intresseihin." Sihvolan omat kokemukset ovat päinvastaisia. Professori ei ajattele, että julkiset kannanotot olisivat haitanneet hänen tieteellistä uskottavuuttaan. Sihvola korostaa, että hän on sitoutunut tiedeyhteisöön vahvasti muun muassa useiden luottamustoimien kautta. Ahkera kirjoittaminen kansainvälisiin julkaisuihin ei sekään vähennä kollegojen arvostusta, "Toki joitakin vähemmän ystävällisiä kommentteja julkisesta esiintymisestä on tullut." Luennoillakin Sihvola voi esittää omia mielipiteitään, mutta hän pyrkii erottamaan ne tieteellisestä asiantuntemuksestaan. TEKSTI: JUSSI LAITINEN HOMOT Sihvola on jo pitkään puolustanut seksuaalisten vähemmistöjen oikeuksia julkisuudessa. Aihe liippaa läheltä hänen omia tutkimuksiaan: keväällä Sihvola julkaisee yhdysvaltalaisen filosofi Martha Nussbaurhin kanssa toimittamansa anuikin Kreikan seksuaalietiikasta kertovan kirjan. "Tuore parisuhdelaki on merkittävä edistysaskel Suomessa", Sihvola sanoo. Silli Suomen päättäjät saavat moitteita: "Suomessa ollaan hidasliikkeisiä näissä asioissa." Sihvola puolustaa myös samaa sukupuolta olevien perheen sisäistä adoptiota vaikka epäileekin, että se ei toteudu aivan heti. 1990-luvun puolivälissä Sihvola allekirjoitti ja oli mukana julkaisemassa adressia seksuaalisten vähemmistöjen puolesta. Seurasi puhelu, joka on jäänyt tutkijan mieleen: "Sinun kaltaiset homot pilaisi erottaa yliopistolta", raivostunut soittaja oli huutanut. Soittajan mielestä Sihvolan täytyi olla itsekin homo, koska esitti mielipiteitä homojen puolesta. Sihvola myhäilee, että saman logiikan mukaan eläinten puolesta puhuvat ovat eläimiä. Yhtä kaikki kokemus oli pelottava: 'Tuntui, että kantaa ottavan intellektuellin elämä alkoi käydä vaaralliseksi." GLOBALISAATIO Sihvola näkee paljon haukutussa globalisaatiossa myös myönteisiä mahdollisuuksia. Positiivisia olisi esimerkiksi ihmisoikeuskeskustelun muuttuminen maailmanlaajuiseksi. Talouden globalisaatio kuitenkin epäilyttää professoria. "Vapaakauppa ei ole ratkaisu kaikkeen", Sihvola sanoo, "uusliberalistinen talouspolitiikka voi olla paha virhe." "Globalisaation nykyinen suunta ei siis ole toivottava. Maailman kauppajärjestön ja Kansainvälisen valuuttarahaston ohjaama nykyinen kehitys voi olla kohtalokasta esimerkiksi kehitysmaille ja ympäristölle", Sihvola luennoi. "Uusiutumattomiin luonnonvaroihin perustuva talouskasvu ei voi jatkua ikuisesti." Sihvolan mukaan kyseessä on "katastrofaalinen kehitystie", josta seuraa ekosysteemin perinpohjainen järkkyminen. Ilmastonmuutos on tästä esimakua. Taloudellinen kasvu ei saa olla itseisarvo. Sen tilalle pitää saada kestävä kehitys", Sihvola painottaa. Eettisesti vastuullinen kuluttaja voi olla Sihvolan mukaan ratkaiseva tekijä tulevaisuutta ajatellen. Kaikkea vastuuta ei pidä jättää kuluttajien harteille, vaan lisäksi tarvitaan ohjaavaa lainsäädäntöä. • "SOKRATEEN MUKAAN KOSTAMINEN O N KAIKISSA OLOSUHTEISSA VÄÄRIN." Juho Sihvola on tuore Jyväskylän yliopiston yleisen historian professori, joka uskoo vahvasti antiikin oppien käyttökelpoisuuteen tänäkin päivänä.
Q Jyväskylän Ylioppilaslehti 1 2 / 2 1 kahvipöytävisailu_ OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. 1. Kuka näytteli Jor-Eliä Richard Donnerin vuonna 1978 ohjaamassa Teräsmies-elokuvassa? 2. Mikä Afrikan maa liittyi ensimmäisenä internetiin? 3. Montako ottelua Jarmo Myllys voitti NHL-urallaan? 4. Missä Mauri Pekkarinen on syntynyt? 5. Kuinka monta keksintöä Thomas Alva Edison patentoi? ALLIKKO 6. Monessako NBA-ottelussa Hanno Möttölä on kuulunut Atlanta Havvksin avausviisikkoon? 7. Missä maailman kaupungissa on eniten Rolls Royce -autoja asukasta kohden? 8. Mikä maa tunnusti ensimmäisenä USA:n itsenäisyyden? 9. Mikä oli Agatha Christien täydellinen nimi? 10. Millä nimellä Robert Van VVinkle paremmin tunnetaan? Mitä basisti tekisi, jos voittaisi loton jättipotin? •|BA -nddoi ieu.BJ souun>| enitrsi -)\W seei i s ^ i e r s r i N O a 8D| eiiiueA'0!. ue*one|Aj 9I1S.UU.0 J3| -Hl/g ESSUBIO ABIAJ eijjeBv -g ESSJUUOM 6UOH '£ •essaujio» -g £601-9 esseinuu!» o (eni -9U0 6£ esuaaiqA) aiuioy e eueu.9 z OpUBJg UO|JBt/J " l . r tarjolla tänään t n r i n l l n t ä n ä ä n on Jylkkärin o s a s t o , jolla kerrotaan vinkkejä l d l | U l l d L d l l d d l l j y V ä s k y | ä n ajankohtaisesta kulttuurija meininkielämästä, kuten musiikkitarjonnasta, teatterista, taidenäyttelyistä ja bileistä. Osansa saavat myös JYYn valiokunnat. Anna oma menovinkkisi o s o i i l e e s e e n j y l k k a r i t a n a a n @ c c . i y u . f i TEATTERIT Kaupunginteatteri: Suuri näyttämö: West Side Story pe 19.10. klo 19, la 20.10. klo 19, pc 26.10. klo 19, la 27.10. klo 14. Lumikki la 20.10. klo 14, to 25.10. klo 18. Pieni näyttämö Säädyllinen murhenäytelmä la 20.10. klo 19, la 27.10. klo 19. Frankie ja Jchnny pe 19.10. klo 19 Improtealtcri to 25.10. klo 19, la 27.10. klo 19. Jyväskylän ylioppilasteatteri: Hyvää yötä äiti (viimeisen kerran) su 21.10. klo 19 Liput 40/30 mk. Varaukset p. 050 380 8900. llokivi. Huoneteatteri: Kumi-Tarzan pe 19.10. klo 12, su 21.10. klo 15. ke 24.10. klo 10, pc 26.10 klo 13. Lasinen eläintarha ke 17.10. klo 19, pe 19.10. klo 19, la 20.10. klo 15, pe 26.10. klo 19. la 27.10. klo 19, su 28.10. klo 15. Runoiltapäivä Kaisa Micllinen su 21.10. klo 19. MäkiMatin syysleatteri: Vanha Vthtahousu ja seitsemän syntistä to 25.10. (cnsi-ilta), la 27.10., su 28.10., su 4.11, li 6.11., pe 9.11., la 10.11., ke 14.11., su 18.11. Kulttuuriklubi Siperia, Sepänkeskus. Kaikki esitykset klo 19.00, liput 20 mk. Tiedustelut ja varaukset: Kulttuuriklubi Siperia, p. 014-624 961. siperia@jkl.fi. NAYTTftYI Taidemuseon Holvi: 22.9.-11.11.2001 James Ensonn grafiikkaa. Ilman Turjan näytelmään Särkelä Mc perustuva näyttely Särkelän salissa 22.9-2.12. Alvar Aalto -museo Design for Architecturc: ComplcxSkin, Hiddcn Soul 11.8.-25.10. Suomen Käsityön museo: 6.9.-25.11. Shikki to lekki -japanilaisia lakkaja valutöitä sekä Garde-robe, Maarit Mustosen tekstiiliveistoksia. Galleria: 2.10.-28.10. Ann Tenhunen keramiikkaa. Galleria Becker: Riitta Uusitalo ja Jyrki Markkanen 13.10.-31.10. KLASSINEN/KAMARIMUSIIKKI/KUORO Jyväskylä Sinfonia. Mi-kyung Lee esiintyy Jyväskylä Sinfonian Jousivirtuoosil-konsertissa ke 24.10 klo 19, Jyväskylän teatteritalo Konservatorio: Oppilaskonsertli ma 22.10. Klo 18, kamarimusiikkisali. Tutustuminen tanssiin la 27.10. klo 14, Siltasali Kamanmusiikkikonsenti ma 29.10. Klo 18, kamarimusiikkisali. Indie-ilta pe 19.10. klo 21. liput 20 mk: Cosmobilc. soapAfcsi ja the prisondream Setan bileet la 20.10 klo 21. liput 15-30 mk. Hc/punk-ilta ke 17.10: No Rest (Brasilia), Wasted. Armageddon Clock ja Royal Family. K-18, liput 20 mk. Resonanssi-klubi pe 26.10. klo 21, liput 20 mk: Hard Rock Jamboree Vcntholc, Reamerja Stereo Monsier Pimiö-bileet la 27.10. klo 21-03: hard/acid/tech/psytrance. Dj:t Orion, Lumo, Nitro, Thomas. Liput 25 mk. K-18. Seisomapaikka-klubi, Stand Up-klubi, liput 10 markkaa ke 31 10 RENTUKKA Stammtisch-ilta ti 23 10. POP/ROCK. JAZZ/KLUBIT Lutakko: To 18.10. 22 Pislcpirkko • Kiila, Pe 19.10. Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus + Plutonium Orangc, La 20.10. Maija Vilkkumaa + Lumo, Pe 26.10 Rebound, Hero Dishonesl ja The Stakcout, La 27.10. Absoluuttinen Nollapiste. BAR 68: la 20.10. Mental market, pe 26.10. Elliot, la 27.10. Blake Biologisen ja kemiallisen terrorismin asiantuntija yliluutnantti Mikko Liponen Keuruun Suojelukoulusta puhuu globaalin turvallisuuden sotilaallisesta ulottuvuudesta ja joukkoiuhoaseuhkan mahdollisuudesta ti 23.10. klo 18.15 alkaen Global Discourse ry:n seminaarissa A103. Kaupunginkirjaston kirjamyyntitapahtuma 17-8.10. klo 11-20 pääkirjaston Mmnansalissa. Kaupunginkirjaston toimipisteistä poisteltua lasten ja aikuisten kirjallisuutta, aikakauslehtiä ja äänitteitä.Pääkirjaston ala-aulassa on 12.-28.10. esillä Suomen Parkinson-liiton järjestämä valokuvanäyttely riyy KV-VALIOKUNTA Kv-valioktinnan kokous ke 17.10 klo 18 Yo-talon halliluskabinetissa Kchy-ryhmän kokous to 25.10 kello 18 hatlituskabinctissa. Espanjalainen ilta lo 1.11 kello 18 alkaen Ilokiven alakerrassa. 22.26.10 vietetään Reilun kaupan viikkoa ja Suvaitsevaisuus-viikkoa, joiden tiimoilla mm. Ti 23.10 klo 11-15 maistatetaan Reilun kaupan tuotteita Ilokivessä ja Lozzilla. S0P0JA TASA-ARVOVALIOKUNTA Sosiaalivaliokunnan kokous ke 17.10 klo 16.00 Ilokiven lakaosassa. Suunnitellaan tulevia tapahtumia, tarjolla sämpyläkahvit. Tervetuloa! Liikuniavaliokunia kokoontuu ma 29.10 klo 18 LIIKUNTAVALIOKUNTA Ilokivessä, hallituskabinciissa (alakerta). Keskustelun aiheina mm ajankohtaiset asiat, tulevat tapahtumat ja OLL-kuulumiset sekä muula mielenkiintoista, rentoa ja mukavaa jutusteltavaa! Paimen. arktisia leffoja K U N K Y L M Ä T marrassäät saapuvat Jyväskylän leveyspiirille, valmistaudutaan kaupungissa myös vastaanottamaan Arktisen Upeeta -elokuvakiertue. Tämä uutta pohjoismaista elokuvaparhaimmistoa tarjoava festari järjestetään nyt neljättä kertaa, ja mukana on jälleen kerran suomalaisten naisten lyhytelokuvakilpailun parhaimmisto. Valtakunnallisen lyhytelokuvakilpailun osallistumisaika loppui kuun vaihteessa; mukaan yritti 40 teosta, joista valittiin 18 elokuvaa tuomaristolle näytettäväksi. Projektisihteeri Riikka-Leena Helkatan mukaan tämän naisohjaajille suunnatun kilpailun kriteerinä oli muun muassa se, että elokuvan piti olla valmitunut vuosina 2000 tai 2001 ja kestoltaan alle 6 minuuttia. Joukossa on monipuolisesti animaatioita, fiktiota, kokeilevaa elokuvaa ja dokumentteja. Näitä kilpailutöitä esitetään Arktisen Upeeta -festivaalin Jyväskylän osuudella Kampus Kinon tiloissa Ylioppilastalolla. Tuomaristo professori J a r m o Valkola, toimittaja Eija Tiainen ja elokuvaohjaaja Maarit Lalli valitsee kilpailun parhaan elokuvan, joka palkitaan Pohjola-Nordenin Keski-Suomen piirin lahjoittamalla 3000 markan palkinnolla. Helkalan mukaan mielenkiintoisia poimintoja kilpailutöistä ovat esimerkiksi Marja Pensalan ohjaama Sic/unpimennys sekä Markku Lehmuskallion ja Anastasia Lapsuin Paimendokumentti. Jälkimmäisen kaksikon edellinen elokuva, Seitsemän lauha tundralta on saanut paljon huomiota ja palkintoja eurooppalaisilla festivaaleilla. Neljän päivän aikana Ylioppilastalolla näytetään myös kuusi pitkää ja kuusi lyhyttä elokuvaa, jotka valittiin mukaan uudesta suomalaisesta, ruotsalaisesta, norjalaisesta sekä tanskalaisesta elokuvatuotannosta. Helkalan mukaan myös yksi islantilainen elokuva tullee mukaan ohjelmistoon. Elokuvaesitykset ovat kaikki Jyväskylän ensi-iltoja, kuten Roy Anderssonin Toisen kerroksen lauluja (Ruotsi. 2000) ja Pat Jackmanin Detektor (Norja, 2000) Suomalainen elokuva näyttäytyy ainakin Sakari Kirjavaisen ohjaamalla Ken tuulta pyytää -elokuvalla (2001), joka on moderni tannajahirakkaudesta. Vanhempaa letfasarkaa on pidennctiynä elokuvaviikonloppuna luvassa Ingmar Bergmanin tuotannon esittelyllä elokuvilla ja luennoilla. Bergmanin ohjauksista nähdään Kuin Kuvastimessa (Ruotsi 1961) sekä Kuiskauksia ja huutoja (1973). Molempien esityspaikkana on Kaupunginkirjaston Minnansali. Jarmo Valkolan luennoissa tarkastellaan Bergmanin maagisia taiderituaaleja sekä unien osuutta ohjaajan kerronnassa. A N N A K A I S A VÄÄRÄNIEMI M t i s e n Upeelo -elokuvokierlue 15.-18. marraskuuta Jyväskylässä. Tarkempi ohjelma jo aikataulut internetissä: http://www,jkl.fiAulttuun/ngfest/ 13S>inViSVA news in english POLITICAL PROFESSOR VVHEN THE AUTHOR Juha Sihvola, the new history professor at the University is atleast as much a philosopher as a historian. He researches especially ancicnt Greece and that has its effect on his thoughts about the current issues of die vvorld. He is eager to comment on soxial matters aswell. Terrorism he denounces outright but also counterstrikes •and bombings done just retribution in .mind, there could have been other ways to handle the situation. Politics, in general, ;is a matter in which he thinks academic persons could and should take active pan, ;they have the expertise to take a enough critical view on matters, for instance, he has strong opintons on the rights of sexual minorities and globalization.. He has defended the rights of sexual minorities for long now, but he sees that things progress |slowly in Finland. LEFT THE CITY Its not easy to be Salman Rushdie. After publishing The Satanic Verses he received the fatwa (death sentence) from Ayatollah Khomeini, and although the Iranian government withdrew the multi-million blood money offered, it never dropped the charges of made against Rushdie. After hiding few years from would-be killers, Rushdie surfaced on the London limelight again, just to become the target for tabloids. His new books got so much bad criticism that he moved from London to New York. But he was not better oif there either. He had difficulties finding a place to live, being under a manhunt.Nevertheless, he managed to publish his eight book "Fury", that sets almost solely in New York. The book was slated by critics on both sides of the Adantic, but this will not probably make Rushdie seek cover, he is used to have angry readers already. SNAIL-CARD TO SPEED UP THE EXAM RESULTS If your exam results have not appeared on time, that is in two weeks after the exam, you have now a chance to send a snail card anonymously to the lecturer to speed things up. According to Antti Vesala, the Secretary for Academic Affairs, the idea for the snail-card came from the student union of Turku University. In Jyväskylä there has not been any serious problems with the exam notes appearing on notice boards too late, but sometimes, if the results are not taken to the credit register in time, it might cause problems to students with their student aid allowances. Now with the aid of snail-card send through the student union, siudents have the possibility to get the results, in time. ARCTIC MOVIES Jyväskylä welcomes Arctic & Fabulous movie-tour in November. The movic festival offers, for the fourth time, new and best Scandinavian movie productions. In Jyväskylä there is a chance to see, among others, the cream of the crop short films from the competition for Finnish female directors. Thcse short films are showed in Kampus Kino at die Student Union building. During the festival there are also several other long & short films by Scandinavian directors on die wide screen. Arctic & Fabulous in Jyväskylä, 15lh-18th of November. Progromme and timetoble in internet: http://www,jkl.fiAulttuuri/ngfest/arcHcOO.htm NEWS BY ANTTI AIRAKSINEN, MIKA PUUKKO
Hermoja loikkasi 22-VUOTIAS totaalikieltäytyjä Jussi I lei maja pakeni maasta tiistaina 2. lokakuuta 2001. Historiaa Jyväskylän yliopistossa opiskeleva Hermaja hakee Belgiasta poliittista turvapaikkaa. Hän jätti turvapaikkahakemuksensa 4. lokakuuta. Näillä näkymin hakemuksen käsittely vie kuukausia. Belgia hylkää kaikkiaan n. 48 prosenttia turvapaikkahakemuksista. Hermaja on tuomittu kotimaassa 197 vuorokauden mittaiseen vankeusrangaistukseen totaalikieltäytymisesiä. Turvapaikkaa hakiessaan hän vetoaa Suomen siviilipalveluksen yleisimpään, varusmiespalvelusaikaan verrattuna rangaistusksenomaiseen pituuteen, joka rikkoo useita kansainvälisiä suosituksia. Lisäksi Hermaja vetoaa Suomen totaalikieltäytyjiä syrjivään lainsäädäntöön, joka vapauttaa Jehovan todistajat asevelvollisuudesta, mutta määrää muille vastaavan vahvan vakaumuksen perusteella asevelvollisuudesta kieltäytyville ehdotonta vankeutta. Hermaja katsoo, että Suomi rikkoo YK:n ihmisoikeusjulistuksessa turvattua mielipiteenvapautta tuomitessaan hänet vankeuteen mielipiteen perusteella. ' Jussi Hermaja on ensimmäinen poliittista turvapaikkaa ulkomailta hakeva suomalainen totaalikieltäytyjä. Hän ei aio palata Suomeen vapaaehtoisesti. Ohessa on Hermajon kolumni Kasvottomat. Kasvottomat TOISSA SUNNUNTAINA, kun Yhdysvallat aloitti sotatoimensa Afganistania vastaan, olin juuri tullut solaan ryhtymistä vastustavasta mielenosoituksesta. Marssijoille oli jaettu valkoiset ihmiskasvon muotoiset naamani. Maskit kuvasivat maailman sotien ja väkivallan siviiliuhreja, jotka ovat tiedotusvälineissä ja historiankirjoituksessa vain lukuja paperilla. Euroopan unionia markkinoidaan kansalaisille vapaan Euroopan rakentajana. Unionin sisällä pyritään mahdollistamaan ihmisten vapaa liikkuminen maasta toiseen ilman passintarkastuksia tai viisumeita. Schengen-sopimuksen on Suomikin ratifioinut, eikä näin ollen minunkaan tarvinnut tänne Belgiaan päästäkseni hankkia muuta kuin henkilöllisyystodistus. Kolikolla on tässäkin asiassa kääntöpuolensa: samalla kun EU:n sisärajat häipyvät, nousevat ulkorajat sitäkin korkeammiksi. Pakolaisten ja siirtolaisten pääsy Eurooppaan halutaan tehdä mahdollisimman vaikeaksi. Tällaisen nk. Linnake-Euroopan rakentajia ovat kaikki EU-maiden hallitukset. Ne haluavat häivyttää viime kädessä maailman räikeästä taloudellisesta eriarvoisuudesta kumpuavan pakolaisvirran kasvottomiksi luvuiksi paperille, kauas meidän jokaisen arkitodellisuudesta. Jätin oman turvapaikkahakemukseni kaksi viikkoa sitten Brysselissä Belgian pakolaisvirastoon. Sinä päivänä aamuvarhaisella ovien aukeamista jonotti kanssani satoja muita turvapaikkaa mieliviä. Jokaisella heistä on oma tarinansa kerrottavanaan, jokainen on oma yksilöllinen ihmiskohtalonsa. Lopulta päädymme kaikki turvapaikanhakijat luvuiksi tilastoihin. Vain muutamalle prosentille hakijoista avautuvat ovet yhteiskuntaan myönteisen turvapaikkapäätöksen muodossa. Alussa mainitsemani rauhanmarssin keskeisiä teemoja olivat myös erilaisuuden kunnioittaminen ja rasismin vastustaminen. Ihmisten jaottelu erilaisiin ryhmiin kuten pakolaiset tai sivarit luo helposti stereotyyppejä näihin ryhmiin kuuluvista henkilöistä. Ennakkoluulot pitävät harvoin paikkansa. Lopulta me ihmiset olemme kaikki hyvin samanlaisia. Naamarinkin takana on kasvot. JUSSI HERMAJA http://vAKw.co.iyu.li/--tema -kortti tulee vauhdittamaan tenttitulosten julkaisemista HAJAMIELISEN näköinen etana leimaa tällä hetkellä koposektorin uusinta toimintamuotoa Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnassa. Koposektonlla kun lanseerattiin tämän syksyn aikana etana-kortti, jonka tunnuseläin symboi tenttitulosten hidasta julkaisemista. Jos tenttitulokset siis tulevat pahasu myöhässä, voi tentaattorille lähettää ylioppilaskunnan kautta muistutukseksi etana-konin. "Tarkoitus ei ole vinoilla laitosten henkilökunnalle, vaan muistuttaa heitä opintosuoritusjohtosäännön mukaisesta käytännöstä tenttitulosten julkaisemisessa. Pahimmillaan myöhästyneet tenttitulokset aiheuttavat opiskelijoille ongelmia opintotukilautakunnan kanssa", selittää ylioppilaskunnan korkeakoulupoliittinen sihteeri Antti Vesala. Jyväskylän yliopiston opintosuoritusjohtosäännön 15. pykälän mukaisesti opintosuoritusten tulokset on julkistettava kahden viikon kuluessa siitä, kun opettaja on saanut suorituksen arvioitavakseen. Vesalan mukaan sääntöä uudistettiin vast'ikään myös rekisteröimis-pointilla: opintosuoritukset pitää viedä rekisteriin viipymättä viimeistään viikon kuluttua tulosten julkaistamisesta. "Komi toivottavasti myös popularisoi yliopiston opintosuoriiusjohiosäännön tuntemusta opiskelijoiden keskuudessa", vinkkaa Vesala. Aivan ehdoton tämä sääntö ei kuitenkaan ole. Vesala mainitsee esimerkiksi tilanteen, jossa massaluennon päätteeksi tentaattori varoittaa jo etukäteen tulosten myöhästymisestä. Jyväskyläisten etana-komi sai mallinsa Turun yliopiston ylioppilaskunnalta. Vesala kenoo, että turkulaiset esittelivät possukontinsa viime keväänä Suomen Ylioppilaskuntien Liiton (SYL) kopotapaamisessa. Vesalan mielestä tenttitulosten julkistaminen on sujunut kohtuullisesti joitakin ongelmalaitoksia lukuunottamatta. Ongelmat on yleensä kyetty ratkaisemaan kuitenkin laitoksilla keskustellen. Vesalan mukaan ihannetapa olisikin se, että asiaan ei kolmannen tahon tarvitsisikaan puuttua. "Etana-kortilla pystyy kuitenkin lähettämään terveisensä tenttaattorille anonyymisti, mikäli haluaa asiansa sillä tavoin hoitaa", lisää koposihteeri. ANNAKAISA VÄÄRÄNIEMI Palauta stressikyselysi! Koulutuksen tutkimuslaitos, OPLAA!-ryhmä ja psykologian laitos ovat tekemässä JYYn aloitteesta laajaa tutkimusta opiskelijoiden stressaantuneisuudesta ja opintovaatimusten kuormittavuudesta. Aineisto kerätään kaksiosaisella kyselylomakkeella. Ensimmäisen lomakkeen kysymykset liittyvät opintojen kuormittavuuteen, toisen taas yleisempiin elämäntilanteisiin liittyviin stressitekijöihin. Tutkimuksella pyritään kartoittamaan, ovatko opintoviikot oikein mitoitettuja. Lisäksi halutaan selvittää, ovatko opiskelijat tyytyväisiä opiskelun tasoon. Kysymyksillä tiedustellaan muun muassa, millaisia työmuotoja on käytetty ja miten eri työtavat vaikuttavat stressiin. "Tavoitteena on tehdä yleiskanoitus siitä, mikä tuntuu sressaavalta tämän hetken opinnoissa", kenoo erikoistutkija, PsT Eeva Kallio Koulutuksen tutkimuslaitokselta. Kysely kattaa kaikki seitsemän tiedekuntaa, joista kustakin on valittu 150 opiskelijaa eli yhteensä 1050. Tulokset julkistetaan "TAVOITTEENA O N TEHDÄ YLEISKARTOITUS SIITÄ, MIKÄ TUNTUU SRESSAAVALTA TÄMÄN HETKEN OPINNOISSA" kahdessa vaiheessa, ensimmäisen vaiheen perustulokset jo tammikuussa. Lopulliset tulokset saadaan mahdollisesti kevään aikana. 'Tulokset ovat tärkeitä, sillä myös opiskelijat voivat hyödyntää niitä opintosuunnitelmia tehdessään. Tarkoituksena on karsia liiallista kuormittavuutta, sillä on havaittu, että monet opiskelijat ovat aika loppuunpalaneita", Kallio toteaa. LASSI TOIVANEN täydellinen nautinto Blomstedtinkatu 1, Lutakko | P: (014) 3373 550
D Jyväskylän Ylioppilaslehti 12/2001 KUTOSSIVUNKUVA Aurinkoa ja risuja. . • • PESANLIKAAJAT PALSTALLA ANALYSOIDAAN KAUPUNKIMME TILAA PAIKALLISEN MEDIAN ANTAMAN KUVAN JA FAKTOJEN VALOSSA. PAIKALLISEN MEDIAMME yleisimmin julkituoma näkemys Jyväskylästä on kasvava, vireä ja nouseva keskus. Suur-Jyväskylän lehdessä 29.8.2001 haastateltiin pääuutissivulla dosentti Hannu I. Miettistä, joka IT-alan kehitystä koskevassa haastattelussa kuvasi Jyväskylää seuraavin sanankääntein. "Juuret Jyväskylän huikealle nosteelle löytyvät jo jostain 80-luvulta." ja "...Jyväskylän loistava asema ja viimeisen vajaan kymmenen vuoden ajanjaksoon mahtuva uskomaton nousu..." ja "Vuoden ajan valmisteltu tulevaisuusvisio on niin kova paperi, että jos sen mukaan mennään, tulee Jyväskylästä maailmankuulu". Tarkastellaan tätä huikeaa nostetta tilastokeskuksen lukujen valossa. Edellisessä Pesänlikaajissahan katsastimme kasvua työpaikkojen valossa ja totesimme niiden itse asiassa vähentyneen. Huikea noste ei ole kovin vedenpitävä väite myöskään bruttokansantuotelukujen valossa. Bruttokansantuote asukasta kohden laskettuna oli ennen "uskomatonta nousua" Jyväskylän seudulla 105.9. (Indeksiluku, 10O=valtakunnallinen keskiarvo). Nyt indeksi on 87.7. Muuhun maahan suhteutettuna kasvu on ollut -18.2 yksikköä. Uskomaton nousu on siis ollut todella uskomatonta. Mikäli mainittu tulevaisuusvisio perustuu yhtä pitäville argumenteille on helppo uskoa, että Jyväskylästä tulee jos ei maailmankuulu, niin ainakin maankuulu. uutisia KOIRANEN KANSAINVÄLISEEN TUTKIMUSAKATEMIAAN Kansainvälinen perheyritläjyyden tutkimusakatemia 1FERA (The International Family Enterprise Research Academy) on kutsunut Jyväskylän yliopiston yrittäjyyden professorin Matti Koirasen akatemian seitsemänneksi fellovv-jäseneksi. Valinnan yhteydessä korostettiin niitä tuloksia, joita hänen johdollaan on saavutettu perheyritläjyyden tutkimuksessa ja tutkijakoulutuksessa. Tunnustus julkistettiin Family Business Netvvorkin maailmankonferenssin tutkijafoorumin yhteydessä Roomassa lokakuun alussa. Kuusi aiemmin nimettyä ovat: professorit Miguele Gallo (Espanja), John Ward (USA), Manfred Kets de Vries (Ranska), Guido Corbctta (Italia), Guillermo Perkins (Argentina) ja Barbara Murray (Skotlanti). NORSSIN YDINSYLI MUURATTIIN Jyväskylän normaalikoulun ala-asteen uuden Syli-rakennuksen peruskivi muurattiin lokakuun alussa juhlavien menojen saattelemana. Normaalikoulun oppilaiden ja henkilökunnan lisäksi tilaisuudessa olivat läsnä muun muassa yliopiston rehtori Aino Sallinen, yli-insinööri Ilkka Väänänen Opetusministeriöstä sekä pääjohtaja Aulis Kohvakka Scnaatukiinteistöistä ja Jyväskylän kaupungin apulaiskaupungin-johtaja Ahti Viclma. Sylin suunnitellut arkkitehti Ilmari Lahdelma oli esittelemässä paikan päällä rakennushanketta. Koulun rakennustyöt aloitettiin keväällä 2001. ja sen on tarkoitus valmistua kesäkuussa 2002. NÄLKÄPÄIVÄÄ Suomen Punaisen Ristin Nälkäpäivä-keräys järjestettiin 21. kerran 27.-29. syyskuuta. Varat menivät SPR:n katastrofirahastoon, josta ne ohjataan eri puolille maailmaa myös Suomeen. Pienikin lahjoitus on tärkeä. Esimerkiksi jo 50 markalla saadaan kahdeksi viikoksi ruokaa tarvitsevalle. Apu toimitetaan perille oman verkoston kautta ja lahjoitukset menevät suoraan avustustoimintaan. Nälkäpäivä on katastrofirahaston suurin vuosittainen keräys, jossa vapaaehtoisilla kerääjillä on merkittävä osuus. Nälkäpäivä-keräyksen tuotolla lähetetään kohteisiin rahaa, tavaraa ja avustustyöntekijöitä. Rahalla hankitaan ja kuljetetaan tavaraa avunsaajille sekä maksetaan toiminnan paikalliskuluja. Rahaa tarvitaan lisäksi muun muassa koulutukseen, kadonneiden etsintään ja sairaanhoitoon. Tavara-apua ovat teltat, katastrofiyksiköt, huovat, saippuat sekä vaatteet ja jalkineet. Henkilöapuun kuuluvat työntekijät, jotka suunnittelevat, kouluttavat sekä toimivat pelastus-ja hoitotehtävissä monen muun ohessa. SPR:n kansainvälisen avun arvo oli viime vuonna 125 miljoonaa markkaa suurimpien avustuskohteiden ollessa Balkanilla, Aasiassa ja Afrikassa. Viime vuoden Nälkäpäivä-keräyksen tulos oli 16 miljoonaa. Nyt syyskuussa järjestettyyn keräykseen osallistui myös JYY, jonka keräystulos oli 1.846,50 mk. REILUA KAUPPAA OPISKELIJARUOKALOISSA Valtakunnallista Reilun kaupan viikkoa vietetään 2027. lokakuuta, jolloin asiaan keskitytään myös Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnassa. Kansainvälinen valiokunta ja kehy-ryhmä osallistuvat kampanjaan Ilokivessä ja Lozzissa tiistaina 23. lokakuuta klo 11-16. Tällöin opiskelijaruokaloiden asiakkaille maistatetaan muun muassa reilua teetä, kahvia, hunajaa ja sokeria. TAKALA JOHTAMISEN PROFESSORIKSI Taloustieteiden tohton Tuomo Takala aloitti johtamisen professorina Jyväskylän yliopistossa lokakuun ensimmäisenä päivä. Dosentti Takala on toiminut viime vuosina taloustieteellisen tiedekunnan johtamisen oppiaineen kehittäjänä. Johtajuuteen liittyvien yhteiskunnallis-eettisten teemojen osaajana tunnetun Takalan erityisaloja ovat yrityksen yhteiskuntasuhteet, sosiaalinen vastuu sekä johtamisetiikka. Takala on väitellyt Jyväskylän yliopistossa vuonna 1991. Hän on toiminut aiemmin Suomen Akatemian tutkimusassistenttina sekä apulaisprofessorina ja professorina Jyväskylän yliopistossa. KIELITIETOUTTA YLIOPISTOPÄIVILLÄ Meneillään oleva vuosi on eurooppalaisten kielten vuosi. Tämä teema näkyy Jyväskylän yliopiston omilla merkkipäivillä lokakuun puolessa välissä. Yliopistopäivät kun järjestetään Kielillä koreasti -nimikkeellä. Kahden päivän ajan yliopiston kielten laitokset esittelevät toimintaansa luennoin, tietoiskuin sekä työpajoin. Alumnit tapaavat toisiaan ja pitävät avoimia seminaareja, joiden merkitys erityisesti opiskelijoille katsotaan tärkeäksi. Lauantaina Oppiolla on myös pienoista karnevaalitunnelmaa, kun luvassa on "tunnista eurooppalainen kieli"-visa sekä "opi japanin alkeet"-sessio. Laitosten avointen ovien takaa löytyy myös näyttelyitä. Kampusoppaiden mukana on oiva tilaisuus tutustua myös muuhun kampusalueeseen tai esimerkiksi Agoraan, Yliopistopäivöl 19.-20. Iokokuuto.www.iyu.fi/yliopistopoivot2001 KAIKKI JOUKOLLA LUOVUTTAMAAN Pian on jälleen mahdollisuus tehdä päivän hyvä työ ja auttaa kanssaihmisiä, kun JYY ja Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu järjestävät verenluovutuspäivän. Ilokiven alakertaan ovat 22. lokakuuta klo 10-15 tervetulleita kaikki terveet, 16-65 -vuotiaat ja vähintään 50 kiloa painavat verenluovuttajat. Ensikertalaisen tulee olla alle 60-vuotias viimeksi kuluneen vuoden Suomessa tai muussa Pohjoismaassa asunut henkilö. Lisäksi mukaan tulee ottaa luovuttajakortti tai henkilöllisyystodistus. Ilokivessä jokaiselle verenluovuttajalle tarjotaan kahvi ja sämpylä. Viimevuotisen päivän osanottajamäärä oli vähäinen (vain 51 luovuttajaa), joten tänä vuonna toivotaan aktiivisempaa osallistumista. Veripalvelun toiminta on tärkeää, sillä Suomen sairaaloissa tarvitaan päivittäin noin tuhat pussillista tuoretta verta. Tietyt veren osat säilyvät vain vähän aikaa, joten verensiirtopotilaiden hoitoon tarvitaan luovuttajia päivittäin. Yksi veripussi hyödyttää useampaa potilasta, sillä erilaisista vammoista ja sairauksista kärsivät tarvitsevat veren eri osia. Punasolut, verihiutaleet sekä plasma erotetaan ja niitä käytetään monenlaisiin tarkoituksiin. Verta luovutetaan kerrallaan 450 ml:n pussillinen, joka täyttyy noin kymmenessä minuutissa. Luovuttamiseen kannattaa varata aikaa noin tunti. Ennen luovuttamista mitataan hemoglobiinipitoisuus, jonka on oltava naisilla 125-175 g/l ja miehillä 135-195 g/l. Veren luovuttaminen pyritään tekemään mahdollisimman turvalliseksi sekä luovuttajalle että verivalmisteiden saajille. Luovuttajan tulee todistaa henkilöllisyytensä kuvallisella todistuksella ja luovutuskelpoisuus tarkastetaan terveystietokyselyllä. Jokaisesta luovutetusta pussista tutkitaan HIja maksatulehdusvirukset (hepatiitti B ja C), kuppataudin aiheuttaja sekä ALAT-arvo. Aivan tuore virustartunta ei näy testeissä, mutta veri on silti tartuttavaa, joten verta ei saa luovuttaa mikäli epäilee saaneensa tartunnan. Tärkeä turvallisuustekijä verenluovutuksessa Suomessa on se, että luovuttaminen on vapaaehtoista eikä siitä makseta palkkiota. LASSI TOIVANEN Jyvöskylössä Veripalvelun kiinteä toimipiste sijaitsee osoitteessa Väinönkatu 40. Aukioloajat ovat maanantaina ja torstaina klo 12-18 sekä tiistaina ja keskiviikkona klo 9-15.
RAVINTOUIDEASSA TAPAHTUU... WANHAN TURBIININ RAVINTOLA * 1900-luvun alkuun sijoittuva teema, joka tarjoaa upeita makuelämyksiä niin ruuan kuin juoman ystäville! 5.11.-21.12. RAVINTOLAIDEA PIKKUJOULUTUNNELMISSA * tervetuloa viettämään rattoisaa pikkujouluiltaa, varaa paikkasi ajoissa! POIKKEA LOUNAALLEI Lounasaikaan klo 11-14 tarjoamme maittavan * itseparvelulounaan 30 mk-32 mk (5,05€-5,38€) * Wanhan turbiinin lounaan 42 mk (7,06€) RHUinTOLHIDEH Piippukatu 3 40100 Jyuäsky 19 Puh. (014) 444 7080 Faksi (014) 444 7081 RflU im 0LH TAITAVASTI TURVALLISESTI TALOUDELLISESTI -m*mA U T O K O U L U Koljander Oy www.autokoulukoljander.tl Seminaarinkatu 19, JKL Muuramentie 39, Muurame puh. 615 736 puh. 3732 963 www.keskisuomalainen.fi kesxwmdqmlätuiasxvhjklelmsqwbcvtriohjflmnertscf toplän vrafer tuisw pösnv tglöps v/mk! gjdftr ewlpö skisa cxsjek ilopoe uksbn ermki; Keskisuomalaisen OPISKELIJATILAUS -30% norm.hinn. \ntESKISUOMALAINEN P u h . (014) 622 133 oxpo qzxe swty. grbn" yum jioö nkl JAAN JA TULEN LAULUJA osat I j a II suomalaisen ahdistuksen loppu Varoitus! Esityksessä kiroillaan. tupakoidaan ja käyttäydytään sopimattomasti. liput 65/50 ! Teatterikorkeakoulun ja Jyväskylän kaupunginteatterin yhteistyö n JYVÄSKYLÄN Lippumyymälä £, KAUPUNGIN ma-la klo 12-19 g" TEATTERI puh. 624 200 l m m M i ra DSCEQ mmm mmm Voita legendaarinen matka kahdelle Torremolinokseen Tatun ja Eekan seurassa! Kerro idea, jonka toteutuksen haluaisit nähdä Sixpak Torremolinos Special -ohjelmassa. Matkan arvo n. 10 000 mk. Lisäksi arvomme 5 ainutlaatuista Legenda/ Sixpak T-paitaa. K. alle 1 8 v. Kilpailuohjeet Legenda 6-packeissa ja internetissä osoitteessa www.hartwall.fi/ legenda VBHMKKÄAJ »AKtlUt* »LUT . • ' ' • SM VOIMAKKAAN M A K U I N E N OLUT i l & . 8 fl
D Jfväskylän Ylioppilaslehti 12/2001 rakki Tikulla silmään Se on melkein yhtä hienoa : kuin marsun oksennus, että \ länsisivistys pääsee vihdoin : ääneen. Manna viikolla Ita-: lian lähes lahjomaton päämi-; nisten Silvio Berlusconi pui pelsi poskiensa välistä kuinka länsimainen kulttuuri on; korkeampaa kuin islamilai-: nen. Noin niin kuin mahdollisen uskonnollisen maailmansodan partaalla. Lihava oikeistopopulisti ylisti länsisivistystä ylivoimaiseksi, ja lateli sen vallanneen jopa soj sialistiset maat. Berlusconi unohti kuitenkin mainita milloin sivistys saapui Italiaan. Kuinka pian sen toisen oikeistoläskin julkisen lynkkauksen jälkeen? Mutta tikulla kurkkuun sitä, joka natseja muistaa Kuten Erkki Tuomiojaa. Erkkisedän taannoinen lausunto,. i jossa ulkoministeri pyöritti i : kipoja möläyttäessään israelilaisten harjoittavan 30-luvun politiikkaa, siunattiin ulkoministeriössä poliittisesti korrektina. Suomen ulkoministeri voi siis huudella Israeliin i natsisyytöksiä ilman, että vaij tiomme tarvitsee sitä anteeksi. pyydellä. Olisiko tämä sitä ylivoimaista länsisivistystä? Kohun noustua Erkki oli pahoillaan sanavalinnoistaan j ja niiden vääristelystä. Ehkä Erkki ei ole ministerikautensa aikana oppinut, että 30-luvun politiikan mainitseminen juutalaisvaltion yhteydessä voisi viitata natsien j juutalaisvainoihin. Tai että se j voisi loukata juutalaisia. Viimeisen sanan kohulle loksautti sössödeepeen puoluetoveri Paavo Lipponen, joka kehotti tasavertaisuuden nimissä haukkumaan yhtä pahasti palestiinalaisia. Toivottavasti pääministerimme sivistystaso on vihdoin yltänyt siihen, mitä sana 'terroristi' tarkoittaa vasta puoli vuotta sitten Paavomme piti sana Norjan ympäristöaktivistien kohdalla sanakujasta tarkistaa. Nyt termin poliittinen hallinta olisi suotavaa, ettei Erkki tai muu ulkopolitiikan poppoo vertailisi Suomen nimissä palestiinalaisia VVTCin terroristeihin Länsimaisen sivistyksen ylivoimassaan. Vai onko länsisivistys siteenkin maastamme rapistumassa, kun homoille ja leshoillekin annettiin ihmisoikeudet? Kokoomuksen profeetta Pertti Mäki-Hakola julisti jo syksyllä, että "Suomesta loppuvat homoliittojen myötä suomalaiset, joten kukas ne työt tekee? Eivät ainakaan romanit, sillä heille eij vät työt kelpaa." Onneksi edes näissä kahdessa eduskunnassa lausutussa visiossa voi aistia korkean koulutuksen. kristillisen kasvatuksen ja kattavan elämänviisauden luoman demokraattisen yhteiskuntamme yleissivistyksen. trendilaji hakee jalansijaa Jyväskylässä ON PERJANTAI-ILTA ja monikymsessa!" ihanteellinen tapa polttaa rasvaa. ihmisen tietoisuus kapenee. Astangamenpäinen seurakunta odottaa pimey"Toisaalta", Kappas rientää seliltäSiis tätäkö se on: Suomen kansa on harjoituksen avulla päästään avaamaan den keskellä Ryhiilän ovien avautumismään, "astangajooga on perusteltu jutomaksunut uuden kuntoilumuodon? näitä kehon lukkoja ja samalla avautuu ON PERJANTAI-ILTA ja monikymmenpäinen seurakunta odottaa pimeyden keskellä Ryhiilän ovien avautumista. "Hörhökurssi", joku pukee sanoiksi ennakko-odotuksiaan viikonlopun osalta. Ovi aukeaa ja astangajoogan alkeiskurssi voi alkaa. Kurssin vetäjää, tamperelaista Frank Kappasia, ei hörhöksi nimittely hetkauta. Päinvastoin, mies suoranaisesti pitää kaikkinaisesta hörhöilystä. "Hörhöt jutut on hyviä, koska ne ovat vastakohta huolella perustelluille jutuille. Aikaisemmin vierastin astrologiaa ja muita, mutta nykyään uskon esimerkiksi, että kuun ajoilla on merkitystä", Kappas hymyilee. Totuuden nimissä on todettava, että ei hänen muuntautumisensa yksiulotteisesta teknoihmisestä useampia olemuksen lasoja tunnistavaksi henkilöksi sujunut aivan kädenkäänteessä: "Minulta meni ainakin kaksi vuotta ennen kuin pystyin sanomaan 'Om' harjoituksessa "Toisaalta", Kappas rientää selittämään, "astangajooga on perusteltu jutlu, se on suurinpiirtein tiedettä. Jokainen asento on perusteltu, eli sillä tavalla se on järkevää." ASTANGAJOOGAHARJOITUS koostuu liikkeistä, joita tehdään erona tavalliseen joogaan yhtenäisinä liikesarjoina, ilman välirentoutuksia. Lajin on todettu parantavan aineenvaihduntaa ja vahvistavan lihaksia ja nivelsiteitä. Erityinen Ujjayi-hengitys saa aikaan kehon lämmönnousun ja mahdollistaa voimakkaan venytyksen ja avautumisen. Tästä syystä astanga on löytänyt tiensä myös monen urheilijan ja tanssijan harjoitusohjelmaan. Ujjayi-hcngitystä ovat keksineet ruveta käyttämään muun muassa pitkänmatkanjuoksijat Eikä laihduttajiltakaan ole jäänyt huomaamalta, eitä astangaharjoitus on ihanteellinen tapa polttaa rasvaa. Siis tätäkö se on: Suomen kansa on omaksunut uuden kuntoilumuodon? Eikö hörhöydelle olekaan sijaa, kun lähdetään seliuämään astangan suosiota ja Helsingin puolen vuoden jonoa alkeiskurssille? "Minun nähdäkseni aika on nyt sellainen, että ihmiset eivät usko enää absoluuttisesti tekniseen maailmaan, kuntosalille haetaan vaihtoehtoa. Muutkin vaihtoehtojutut ovat lyömässä itseään läpi. Kurssille tulijat ovat jonkun henkisyyden perässä". Kappas summaa. ASTANGA-FILOSOFIAN ydinajatus on, että ihmisen sisäiset pelot ja ahdistukset vaikuttavat lihaslukkoina ja hermojen lyhenemisenä hengitykseen. Hengitys taas on ihmisen koko hyvinvoinnin kannalta keskeinen. Jos hengitys kapenee ja lihakset eivät saa happea, koko "systeemi" ei pääse toimimaan ja ihmisen tietoisuus kapenee. Astangaharjoituksen avulla päästään avaamaan näitä kehon lukkoja ja samalla avautuu nähtäväksi uusia mielen maisemia. "Jooga on myös hoito-ja itsehoitomuoto. Sen kautta pystytään käsittelemään kaikki heikot kohdat itsestä. Vaikka harjoituksen muoto on tiukka, niin harjoitusta tehdessä ei voi olla tiukka sen suhteen miten olet läsnä tai miten tunnet. Pitää olla kuulosteleva ja salliva ja herkkä omille tunteilleen. Jokainen kokee jutut eri tavalla." Ommmmmmmmm...Sunnuntai-aamun neljännen aurinkotervehdyksen jälkeen opettaja yhtäkkiä keskeyttää harjoituksen ja hymyilee ilkikurisesti ryhmälle: "Ja nyt, vähän leikkiä ja iloa mukaan. Aivan kuin tekisitte kärrynpyöriä, samanlainen tunne. Älkää ottako tätä niin vakavasti. Älkää pusenako. Tehkää liikkeet oikein, mutta nauttikaa siitä mitä teette!"* kaupungin kummajainen Pusikosta pusikkoon TOURULASTA läheltä Kankaan paperitehdasta löytyy silta, joka ylittää rantaväylän ja samalla kuusi autokaistaa sekä pyörätien. Silta ei ole lainkaan yhteydessä teihin; molemmissa päissä kasvaa nuorta koivumetsää. Mistä on kysymys? Kaupungin liikenneteknikko Taisto Kokora kertoo, että silta on ilman raiteita jäänyt rautatiesilta, joka on rakennettu 1988-89 rantaväylän rakennustöiden yhteydessä. Kokora muistelee, että sillalla varauduttiin Kankaan paperitehtaan mahdolliseen laajennukseen. Hallintoja henkilöstöjohtaja Veli-Matti Vitikainen MRealin Kankaan tehtaalta kertoo, että rantaväylää rakennettaessa tielaitos kyseli olisiko tehtaalla toiveita liikennejärjestelyjen sulikin Vitikainen vahvistaa, että Kankaalla suunniteltiin radan tulon muutosta mahdollisen tehdaslaajennuksen vuoksi. Laajennus jäi tekemättä, eikä sitä Vitikaisen mukaan lulla tekemäänkään, sillä suunnitellulle laajennusalueelle on ajan kuluessa ehditty kaavoittaa 11 000 kerrosneliötä liikehuoneistoja. Mitä miljoonia maksaneelle sillalle sitten tapahtuu? "Jonkinasteisia puheita sen muuttamisesta kevyen liikenteen väyläksi on ollut. mutta mitään konkreettisia suunnitelmia sen käytölle ei ole esitetty", valaisee Kokori. Silta jääneekin vielä pitkäksi aikaa pcnsaseläimistön yksityiskäyttöön. HEIKKI ISOKÄÄNTÄ
Jyväskylän Ylioppilaslehti 12/2001 Valvo etujasi vaivo eTuiasi edusta jistovaaleissa EDARIVAALIT OVAT jälleen ovella. Tämän lehden ilmestyessä on kampuksen keskeisien rakennusten auloihin ilmestynyt toinen toistaan vetävämpiä vaalimainoksia ja kuvagallerioita vakuuttavista ja vaikuttamaan pyrkivistä ihmisistä. Ei ole ihme, että he pyrkivät edustajiksi, sillä edustajisto ei ole mikään vähämerkityksellinen kerho, vaikka monet niin uskovatkin. Edustajisto käyttää ylioppilaskunnan ylintä päätösvaltaa, joten se on suoraan tai välillisesti päättämässä esimerkiksi edunvalvonnasta sekä asunto-, ruokalaja ravintolatoiminnasta Ylioppilaskunta toimii ylioppilaskuntien liiton kautta myös valtakunnallisena opiskelijapoliittisena vaikuttajana. Kouriintuntuvimmin edustajiston valta tuntuu siinä, että se päättää talousarviosta yhteisössä, jonka taseen loppusumma on reilut 150 miljoonaa markkaa. Ei ole yhdentekevää kuka tuota valtaa käyttää ja miten. Sinä päätät kuka. OLET EHKÄ kuuliin edarin olevan salamyhkäinen kuppikunta, jonka jäsenet vaeltavat ylioppilaskunnan käytävillä kähmimässä ja koplaamassa. Sellaisiakin edaattoreita varmasti löytyy, mutta vain siksi, koska heidät on vaaleissa valittu sitä tekemään. Niinkuin muissakin demokraattisissa instansseissa, on loppujen lopuksi äänestäjistä kiinni, millaista politiikkaa ja poliittista kulttuuria ylioppilaskunnassa harjoitetaan. Onkin tärkeää, eitä äänestämällä tuot oman näkemyksesi esiin. Edustajistovaaleja kuvataan usein kaverivaaleiksi. Näin pitkälti onkin. ja niinkin on hyvä. Sen lisäksi, etlä voi äänestää jotakuta henkilöä tai ryhmää sen perusteella millaisia asioita he kertovat ajavansa, niin edustajistovaaleissa myös yleensä tuntee joitakuita ehdokkaita joiden luotettavuudesta on siten hyvä kuva. Edustajisto voi myös olla alku yhteiskunnalliselle uralle, eikä siitä ole haittaa yliopistourallakaan. Ylioppilaskunnan vaalimainoksesta voit bongata muutamia vanhoja, mutta sitäkin tutumpia ylioppilaskunta vaikuttaja. Äänestämällä voit avata ystävällesi tai muuten hyvänä pitämällesi tyypille uusia mahdollisuuksia. On siis monta hyvää syytä äänestää. Hyviä syitä "nukkumiselle" tuskin on. HEIKKI ISOKÄÄNTÄ, vaalipäällikkö edari ja hallitus EDUSTAJISTON KOKOUS 11.10.2001 EDUSTAJISTON kokouksessa torstaina 11. lokakuuta pääteltävien asioiden listalla oli ainoastaan yksi kohta Kokouksen aiheena oli Opiskelijoiden liikuntaliiton ylimääräiseen liittokokoukseen osallistuminen, joka pidetään Helsingissä 19. lokakuuta järjestöpäivien yhteydessä. Paikalla oli vain kahdeksantoista edustajiston jäseniä, joten kokous pidettiin moitteenvaraisena. Päätösvaltaisuus edellyttää kahdenkymmenenyhden jäsenen osallistumista. OLL:n kokouksessa tullaan käsittelemään lähinnä sääntömuutoksia, muita tarkoituksena on myös päättää European Sports Associationin (EUSA) jäsenmaaksi liittymisestä. EUSA on perustettu 1999, ja siihen kuuluu 29 maata. Suomi on yksi vain muutamasta Euroopan maasta, jotka eivät ole EUSA:n jäseniä. Kysymys jäsenyydestä on ollut esillä jo viime vuonna, jolloin liittymispäätös hylättiin. Liittokokous päätti tuolloin, ettei liittyminen ole välttämätöntä yhteydenpidon kannalta. EUSA on kuitenkin päättänyt, ettei yhteyttä pidetä muiden kuin jäsenmaiden kanssa. Nyt asiaa kiirehditään, sillä Suomi halutaan EUSA:n jäseneksi vielä tämän toimintavuoden aikana. OLL on ollut aikaisemmin Pohjoismaiden opiskelijaliikuntajärjestö NAIF:n jäsen. Tämän toimintaa ollaan kuitenkin lopettamassa. EUSA on eurooppalainen yhteistyöja yhteydenpitoelin, jonka kautta yhteisiä asioita voidaan viedä eteenpäin. Sen jäsenmaksu on 100 euroa vuodessa. JYYstä Opiskelijoiden liikuntaliiton liittokokoukseen osallistuvat Jouni Airola. Mari Kokko, Juha Makkonen, Kaisa Pekola, Simo Pöyhönen ja Marianne Saaristo. LASSI TOIVANEN KAUPPATIETEIDEN OPISKELIJOIDEN ainejärjestö Pörssi ry tekee hyväntekeväisyyshenkistä yhteistyötä Tekevä-säätiön kanssa. Säätiö saa lahjoituksena noin 20 000 markan arvosta laadukasta puutavaraa. joka oli alunperin varattu käytettäväksi Pörssin uuden klubitalon sisäremonttiin. Pörssi sai materiaalin niin ikään lahjoituksena Vierumäen Teollisuus Oy:ltä. mutta kun Kilpisenkadulle suunnitteilla ollut klubitalohanke ei siellä toteutunutkaan. Pörssi päätti antaa laatupuun yleishyödylliseen käyttöön. "Kun jouduimme vetäytymään projektista tämän tilan osalta, halusimme lahjoittaa materiaalin sellaiselle taholle, jolle siitä on eniten hyötyä. Meidän kannalla on ikävää, ettei oma hanke toteutunut, mutia lahjoituksella voidaan edistää muita projekteja", kertoo Pörssin varapuheenjohtaja Mikko Hyötylänmäki. Lahjoituksen kohteesta pääteltiin Pörssin palaverissa, jossa mietittiin mahdollisimman monipuolista yleishyödyllistä lyötä tekevää lahoa. Tällaiseksi todetuin Tekevä-säätiö, joka pyrkii kaikin keinoin ehkäisemään työttömyydestä aiheutuvia ongelmia, kuten syrjäytymistä. "Me järjestämme ja kehitämme monenlaista kuntouttavaa toimintaa ja koulutusta, jolla saadaan ihmiset aktiivisesti mukaan yhteiskuntaan. Peruslähtökohta on se, että tarjoamme mielekästä ja järkevää työtä, jonka avulla voi paraniaa työtaitoja |a Mikko Hyötylänmäki ja Harri Halttunen ovat tyytyväisiä yhteistyöhön. Puuta Pörssiltä sitä kautta työmarkkinakelpoisuutta. Annamme eväitä itsensä työllistämiseen", kertoo Tekevä-säätiön toiminnasta toimitusjohtaja Harri Halttunen. Lahjoitus menee Hyötylänmäen ja I lalttuscn miclesiä oikeaan osoitteeseen. sillä se voidaan ohjata työn muodossa sosiaaliseen kohteeseen. Myös alkuperäinen lahjoittaja Vierumäen Teollisuus piti Tekevää parhaana vaihtoehtona. Säätiö pitää huolen siitä, että lahjoitettu puutavara käytetään mahdollisimman jart u Ä . S kevästi niiden periaatteiden mukaisesti, joita Pörssi piti tärkeinä lahjoituskohdetta valitessaan. Lahjoitetusta materiaalista suuri osa on puutavaraa, joka soveltuu käytettäväksi muun muassa panelointiin ja saunan sisustukseen. "Tarkoituksena oli rakentaa saunaja pukuhuonetilat, cli tässä on ensiluokkaista tavaraa todella isonkin remontin tarpeisiin", sanoo Hyötylänmäki. Pörssin klubihanketta ei ole kokonaan pantu jäihin, vaan tarkoite S TEKSTI JA KUVA: LASSI TOIVANEN tuksena on kartoittaa mahdollisia vastaavia tiloja keskustasta tai sen läheisyydestä. Suunniteltu lila olisi ollut myös Keski-Suomen ekonomien sekä hankkeeseen mukaan lupautuneiden yritysten käytössä. Yksityiskohtaisia suunnitelmia puumateriaalin tulevista käyttökohteista Tekevä-säätiöllä ei vielä ole, mutta mahdollisuuksia on paljon. Säätiö tekee esimerkiksi erilaisia asuntoremontieja sekä muita kunnostusja muutostöitä. • fuksin matkassa __ JYLKKÄRI SEURAA KULUVAN LUKUVUODEN AIKANA LIIKUNTAPEDAGOGIAAN ENSIMMÄISEN VUODEN OPISKELIJAN KIRSI HYVÄRISEN FUKSIELÄMÄÄ. ENSIMMÄISESTÄ KESKUSTELUTUOKIOSTA KIRSIN KANSSA KERROTTIIN JYLKKÄRISSÄ 9/2001. Kirsi odottaa opiskelijariennoista seuraavaksi fuksiaisia. Ensimmäinen tentti ja fuksiaiset PIMEÄT JA sateiset lokakuun aamut saavat innokkaimmankin opiskelijan jopa fuksinkin lintsaamaan varhaisimmilta luennoilta. Neljäs tapaaminen Jylkkärin seuraaman liikuntapedagogiikan fuksin Kirsi Hyvärisen kanssa piti sopia kiireisen opiskelijan aikataulun mukaisesti luentojen väliin, varttia vaille kymmenestä vartin yli kymmeneen. Fuksin aikatauluun oli kuitenkin tullut aamuisella joku muutos, kun Liikunalla ensimmäisenä vastaantuleva tuttu kyselee Kirsillä, että "missäs olit ensimmäisen luennon aikaan?". "Jostain täytyy nipistää, kun päivät alkavat olla sen verran pitkiä", vastailee aamusateessa toiselle luennolleen pyöräillyt Kirsi. Tällä kertaa väliin oli jäänyt telinevoimistelukurssin tunnit. Kirsi myöntää, että välillä tulee lyhennettyä päivää muistakin tunneista, lähinnä kun kyseessä on tylsimmät aineet. "Omat eväätkin pitää tehdä mukaan, kun päivät ovat niin täynnä, että syömässä ei ehdi käydä", Kirsi tuskailee. VIIME NUMEROSSA tämä ahkera fuksi mainitsi jo lainanneensa tenttikirjoja ja aloittaneensa niiden lukemisen. Nyt hänellä on jo tiedossa ensimmäiset tentitkin. Lukeminen on huomattavasti helpompaa nyt kotonakin, kun Kirsi sai hankittua sinne valaisimia. "Ensimmäisen viikon olin kotona kynttilänvalossa, mutta onneksi silloin ei ollut vielä niin paljon opiskeltavaa kuin nyt." Kirsin mukaan näiden ensimmäisten tenttien jälkeen hänen opiskelukalenterinsa lahti hieman helpottuu. Liikuntapedagogiopiskelijat suorittavat opintoviikkoja lukuvuodessa ennalta määrätyn määrän, joka Kirsin mielestä on kohtuullinen noin 30 opintoviikkoa. VIIMEISEN KAHDEN viikon aikana Kirsi sanoo käyneensä kerran bileilcmässä. Keskiviikkoillan menotarjonia ja oma liikeoppiryhmä eli vuosikurssilaistovent saivat raahattua Kirsinkin ulos keskellä opiskeluviikkoa. Nyt katse on suunnattu ensi viikon fuksiaisiin uusien opiskelijoiden kastajaisiin. "Liikuntalaiset odottavat, että Vuorilampi jäätyy tarpeeksi, ja heittävät sitten meidät luksit sinne", Kirsi naurahtaa. ANNAKAISA VÄÄRÄNIEMI
• .varjopääkkari. r nr nr Brändi nimeltä sinkkuus Carrie Bradshawin sinkkuelämä televisiossa sekä i Bridget Jones elokuvassa ja kirjoissa ovat tehneet; smkkuudesta eräänlaisen brandin. joka leimaa nykynaiseutta. Viime aikoina lehtien lööpeissä moni julkkis on kertonut erostaan ja sen jälkeisestä elämästään, uudesta suhteesta. Siinä välissä kuitenkin ehtii olla hieno, mutta lyhyt vaihe: sinkkuus. Pitempi sinkkuusaika leimataan jo melkein synniksi. Ulkonäössä, vähintään luonteessa, on silloin jotain vikaa. Jos nuori nainen on parikin vuotta ilman vakisuhdciia, on hän jo menettänyt loppupclinsä: mahdollisuuden toimivaan parisuhteeseen.: Naisen itsenäisyyttä ei oteta kovin vakavasti, vaikka länsimaissa sanotaankin olevan maailman itsenäisimmät naiset. Ensimmäisen sinkkuvuoden ajan sukulaiset jaki savat vielä kysellä, että missä se meidän minnan matti on? Vai onko minnalla lainkaan mitään mattia? Toisena vuotena kyselyt alkavat hiipua takaalalle. Ihminen on joko sinkku tai parisuhteessa -• onneton tai onnellinen. Nuoren naisen elämä määritellään nykyisin liian; usein tämän parisuhteen tai -suhdekiemuroiden kautta. Työnantaja miettii, että uskaltaakohan tuota; naista nyt palkata duuniin. Pelkona on muun; muassa työntekijän liian vauhdikas sinkkuelämä,: josta saattaa liian yllättäen ja piakkoin olla seurauksena vaikka raskaaksi tuleminen. Tai jos sink-: ku sckoittaakin nyi kaikkien hyvien aviomiestcn: päät toimistossaan. Sinkun ystävät, jotka jo ovat aviossa ja lapsellisia pareja, unohtavat helposti aviottoman kaverinsa. : Tuttujuttu-peli-illat ovat suljettuja sinkuilta, kuten i myös sunnuntaibrunssit puistossa perheellisten ysj tavien kanssa. Sen sijaan kun sinkkuysiävä vihdoin kutsutaan jonnekin bileisiin, on sinne varmasti: kutsuttu myös kymmeniä vastakkaisen suku-; puolen edustajia Että sinkku ei jäisi yksin. Toisaalta tilanteet saattavat sinkkua yököttääkin. Yksin oleminen ci ole aina pahasta. Kaikki eivät; tunne tuota olotilaa, sillä osa pareista on aloittanut seurustelemaan jo yläasteikäisinä. Toiset ovat jatkuvalla parinmetsästyskaudella ja raahavat kotiinsa; kenet tahansa. Siihen parisuhteessa elävät toteavat-; kin, että "hyvähän se sinkun on mennä, kun ei tarvitse pitää huolta kuin itsestään". Asioilla on aina kaksi puolta, kuten myös on kaksi ihmisiä toimi-; vassa suhteessa. Kun sinkku etsii puoliskoaan, onko siinä kyse siitä, että hän on tahtomattaan sinkku. kun ei löydä miellyttävää ihmistä rinnalleen?; Vai tahtooko ihminen olla sinkkuna, koska ei löy-; dä sopivaa puolisoa? Sinkkuna elämästään nauttivaa henkilöä silti pi-; detään yleensä huijarina. Parisuhde on arvo, joka; katsotaan vähintään tavoiteltavaksi asiaksi. Bridget Joneskin löytää miehensä ja nevvyorkilainen sinkkukolumnisti id<ee itsensä uneen haaveillen siitä; kaverista, joka pitäisi hänestä huolta. ANNAKAISA VÄÄRÄNIEMI TEKSTI JA PIIRROS: LASSI TOIVANEN POLISEEKO opiskelijan boksissa? opis KÄSITYS OPISKELIJOIDEN kodinhoitotaidoista ei yleisesti ottaen ole kovin korkea ja urbaaneja legendoja "kranaatti-isku"-tyylillä sisustetuista opiskelijabokseista kuulee tuon tuostakin. Mutta onko siivouksesta laistaminen loppujen lopuksi erityisen yleistä kiireisen yliopistoväen keskuudessa? Seuraavassa muutamien opiskelijoiden siivoustottumuksia. Sulhasensa kanssa asuva Hanna kertoo, että siivoaminen on yleensä jokaviikkoinen tapahtuma. Työnjako on selkeä, vaikkakin silloin tällöin Hanna joutuu hieman patistelemaan parrneriaan. "Pyrkimyksenä on tehdä ainakin kosmeettinen pikkusiivous". Hannan taloudessa matot viedään pihalle, imuroidaan sekä pyyhitään pölyt, tosin moppaaamisesta saatetaan toisinaan laistaa. Petivaatteet tuuletetaan yleensä joka toinen viikko. Siivoukseen kuluva aika riippuu pitkälti siitä, miten paljon lattialla on roinaa. Järjestely vie Hannan mukaan eniten aikaa. Keskiverto siivoussessio kestää reilun tunnin. "Vaikka siivouksen jälkeen on aina viihtyisää, niin kyllähän sitä myös mielellään siirtää", Hanna kertoo. SATU KERTOO niin ikään siivoavansa viikottain. Koska perheessä on pieni lapsi, enimmät roskat lakaistaan joka päivä. Vauvanhoidon lomassa tapahtuva siivous kestää useampia tunteja. Satun mies auttaa jonkin verran muun muassa tiskaamiseen muodossa. "Puhtaanapito on aika tärkeää, sillä meidän perheessä on pölyallergikko", Satu sanoo. Tyttöystävän kanssa asustava Pasi kertoo, että siivoaminen ci pariskunnan asunnossa ole kovin säännöllistä. Kämppä pyritään pitämään suhtkoht järjestyksessä, mutta pölyä vastaan taistellaan harvemmin. "Imuroidaan ehkä kerran parissa kuukaudessa, se on meillä vähän sellaista luksusta", Pasi naurahtaa. Tiskauksen ja imurointipuolen hoitaa yleensä Pasi tyttöystävän keskittyessä tavaroiden järjestelyyn. Huolellisesti siivotessa myös pölyt pyyhitään. Matot piiskataan parisen kertaa vuodessa. Perusteellisemmasta siivouksesta kaksikko selviää noin tunnissa. "Sitä on niin saakelin vaikea aloittaa, mutta kun pääsee vauhtiin niin se on oikeastaan ihan kivaa", selvittää Pasi. PÄIVI KERTOO siivoavansa joka viikko. Imurointi, pölyjen pyyhkiminen ja järjestely kuuluvat ^ H ^ ohjelmaan. Päivi majailee yhteisessä soluasunnossa poikaystävänsä kanssa, joka pitää huolen oman puolensa siisteydestä. Aikaa asunnon putsaamiseen menee puolisen tuntia. "Jos on ollut raskas viikko, ei siivoaminen erityisemmin innosta. Silloin kun aikaa on enemmän, se ei tunnu niin rasittavalta", sanoo Päivi. Toki on myös opiskelijoita, joiden kodinhoitotottumuksia voidaan pitää jokseenkin kyseenalaisina. Nimettömänä pysyttelevä mies kertoo omistaneensa aikoinaan kirpputonlta ostetun pölynimurin, joka haisi pistävästi tupakalle ja oksennukselle. Imuroidessa tämä tuoksuyhdistelmä levisi koko kämppään. Niinpä imurointia tuli harrastettua noin kuuden kuukauden välein, yleensä silloin kun alkoi ilmetä ihottumaa pölyn takia. Eräs toinen miesopiskelija paljastaa, että on joskus joutunut heittämään pois tiskaamattornia astioita, koska ei saanut poistettua niihin pinttynyttä hometta. Tarina kertoo myös miehestä, joka sai vanhemmiltaan lahjaksi uuden pölynimurin. Imuri oli avaamattomassa pakkauksessa vielä puolen vuoden päasta toimien television aluslaatikkona. Lopulla miehen sisar pelasti imurin omaan käyttöönsä. • Tarjoilija, ostaisin yhden energiayhtiön! EN TIEDÄ ONKO keskustelu Jyväskylän Energian myynnistä hetkauttanut jyväskyläläisiä. Kunnallispolitiikan vesilasissa tämä on kuitenkin merkinnyt jos ei myrskyä niin ainakin energistä poretablettia. VÄITTEET MYYNNIN puolesta ja sitä vastaan sinkoilevat sellaisella vauhdilla, että lukevan pohjan löytäminen omille johtopäätöksille on käynyt vaikeaksi. Monet näyttävät omistavan varmaa tietoa myynnin lai omistamisen puolesta ja vastaan. Kyseessä on siis tuikitavallincn poliittinen kädenvääntö, jonka sivutuotteena rakennellaan poliittisia kannaiusia. SEISONKO SIIS tukevasti myynnin puolesta vai vastaan? En tietysti, pikemminkin jyrkästi päinvastoin. Oikeasti sekä myynnin että omistamisen voi nimittäin tehdä monella tapaa hyvin tai huonosti. On aika pitää mieli avoimena. TEHOKKAAN TEKNOKRAATIN näkökulmasta kaupungin omistama energiayhtiö näyttää noin miljardin markan heikosti tuottavalta rahakasalta. Myynnin seurauksena kaupungin kassaan saattaisi kilahtaa korkotuottoja myyntihinnasta tietysti riippuen ehkäpä 5-10 miljoonaa markkaa vuodessa enemmän kuin nyi. Tämä edellyttäisi, eitä myyntirahoihin ei koskettaisi, ja ne pantaisiin Jyväskylän Energiaa luottoisimpiin kohteisiin. TEHOKKAAN SOSIAALIDEMOKRAATIN näkökulmasta kaupungin energiayhtiö näyttää mainiolta. Eräänlaisena huoltoyhtiönä se välittää muiden luottamaa lämpöä ja sähköä omilla putkillaan ja johdoillaan. Julkinen valta antaa näin ihmisille virtaa ja lämmikettä huoltoyhtiönsä kautta. Lisäksi kaupunki saa tästä hyväntekeväisyydestä laskutavasta riippuen 30-60 miljoonan markan hyödyt. JYVÄSKYLÄN ENERGIA luottaa voittoa, mutta sen sähkökauppa on ollut viime aikoina tappiollista. Myymään halukkaat uskovat bisneksen tulevaisuudessa huonenevan: "pienet eivät pärjää". Myynnin vastustajat pitävät perustarpeita hyvänä liiketoimintana jatkossakin. VALINTA MYYNNIN ja omistamisen välillä on valinta kahden erilaisen tulevaisuuskuvan välillä. Molemmissa visioissa odottaa suuri investointi ns. Rauhalahti ILeen, jolla katetaan kasvavan kaupungin energiantarve. Sen leiskauttaminen kokonaan jonkin muun tahon kuin kaupungin maksettavaksi jättäisi pelivaraa muihin investointeihin. POUITTISISSA KYSYMYKSISSÄ, kuten kaupungin omistaman yhtiön myynnissä tai omistamisessa, ei ole oikeita ratkaisuja. Myynnistä seuraavat vain toisenlaiset ongelmat kuin omistamisesta. vauhkon onen EN KANNATA energiayhtiön myyntiä. Tämä ei tarkoita, etteikö sitä voisi myydä. Jos ostaja ilmaantuu, myyjän vain pitää olla hieman haluton. Ja kun ostajaa ei ole, myyntiä ei voi kannattaa. JOS MYYDÄÄN, niin rahat kannattaa ehdottomasti käyttää mahdollisimman nopeasti. Tai vähintään tehdä laaja poliittinen sopimus rahojen käytöstä. Muuten jotkut muut käyttävät ne markat joihinkin muihin tarkoituksiin myöhemmin. JOUNI VAUHKONEN
Jyväskylän Ylioppilaslehti 12/2001 Q PELIFRIIKEILLE KOITTAA onnen hetket, kun sarjassaan toinen Elämä on peliä -tapahtuma järjestetään taas Konepohjassa. Pelitapahtumaa organisoivan Joonas Kekkosen mukaan tuolloin Rentukassa ja Lillukassa pelataan muun muassa roolipelejä, strategiapelejä, shakkia ja korttipelejä. Ilta kello 17.00-03.00 on pyhitetty pelkästään peleille vaikka baariympärisiössä pelataankin. 'Viime kerralla peli-ilta sujui ongelmitta ja ilman rettelöintiä. Peli-ihmiset tietävät, että alkoholi ei paranna pelikuntoa, ja Lillukka on varattu juuri sen vuoksi, että alaikäisetkin pääsevät mukaan pelaamaan", Kekkonen kertoo. Pelaamisen ohella tapahtuman järjestäjät myös toimivat peluuuajina. Esimerkiksi shakki on monelle tuttu peli, mutta harva todella osaa pelata sitä. Jos lajiin on kuitenkin edes pienoinen kiinnostus, niin jo sen vuoksi Kekkosen mielestä kannattaa saapua paikalle Elämä on peliä -iltaan. Paikalla on myös useita muita lautapelien peluuttajia sekä roolipelija kontipeliyhdistyksiä Kekkosen mukaan runsaimmin määrin kuin edellisellä kerralla. "Viimeksi ehkä illan hengessä oli enemmän kilpailua. Nyt tarkoituksena on tutustuttaa ja opettaa ihmisiä uusiin peleihin lyhyillä pelisessioilla", tiivistää Kekkonen illan luonteen. JOONAS KEKKOSELLA on itsellään roolipelaajan tausta, joka on perua jo 80-luvun loppuvuosilta. Nykyään Kekkonen kuuluu jyväskyläläiseen rooli-, strategiaja näytelmäroolipeliseura Maahinkaiseen. Pelaaminen ei ole enää pelkkä lasten huvitus, sillä opiskelijapiireissäkin erilaiset pelit ovat suosittuja. Siinä kun jotkut ovat innostuneet itsenäisesti pelattavista tietokonepeleistä, niin esimerkiksi roolipelien pelaajat ilmaisevat itseään ulospäin kanssaihmisilleen. Erityisesti live-roolipelien pelaajat käyttävät Kekkosen mielestä tämmöisiä itseilmaisun muotoa. Pelaaja pääsee myös hetkeksi irrottautumaan arkiminäsiään pelin ajaksi saadun roolin avulla. "Roolipeli on sosiaalista kanssakäymistä, jossa pelaajat ovat keskittyneet samaan asiaan", luonnehtii Kekkonen. Live-roolipelaajiakin eli larppaajiakin saapuu Elämä on peliä -tapahtumaan, mutta varsinaisia larppcja ei tapahtumassa ole tiiviin aikataulun vuoksi. VAIKKA VOITTAMINEN ei ole edellämainituissa peleissä se tärkein asia, niin välillä peleissä käydään koviakin taisteluja. Kekkosen mukaan strategiapeleissä on tyypillistä se, että peliareenana on jonkun sodan puitteet, kuten toinen maailmansota. Miniatyyrien kanssa pelattavissa pikku-ukkopeleissä keskitytään yleensä yksittäisiin taisteluihin taktisin keinoin. TEKSTI ANNAKAISA VAARANIEMlB ^ ^ | ^ F I huumaa "Erityisen hienoa on juuri aina sen hetkinen tilanne. Tilanne, jota yrittää kääntää omaksi edukseen." Yksi peli-ilta ci usein riitä yhden strategiapelin päättämiseen. Kekkonen myöntää, että peleihin kuluu usein monia kymmeniä tunteja; Elämä on peliä -tapahtuma kestää kokonaisuudessaan tuon ajan. Kekkosen mukaan peliharrastukseen kuuluvat myös jälkipelit, varsinkin tuppi-kontipeliin. PELI-ILLASSA Kekkonen on huomannut rajaaitoja eri pelien välillä; hänen mielestään uudet pelaajat tulevat helpoiten korttipelipuolelle. Joka kodin lautapelit tai korttipelit eivät ole kuitenkaan ensimmäisenä keskustelulistalla roolipeliharrastajan kanssa. Kekkosen mukaan niistä peleistä puuttuu esimerkiksi strategiapeleissä pitkälle käytetty todennäköisyyslaskelmien hyödyntäminen. Entä voiko Elämä on peliä -tapahtumassa pelata tavallisempia pelejä kuten Aliasta tai pokeria? "Peli-illassa on mukana yliopistoväkeä, ja niin peliajattelu on pitkällä. Mutta jokainen peluuttaa tietenkin sitä peliä, jonka osaamisen kokee tärkeäksi ja mukaan mahtuu vielä järjestclemäänkin pelitapahtumaa", toteaa Kekkonen. Elämä on peliä -tapahtuman järjestää Ylioppilaskylän vapaa-aikatoimikunta yhdessä peliharrastajien kanssa. Vapaa-aikasihteeri Leena Kuukasjärvi näkee tapahtuman olevan erityisen tärkeä harrastajille, koska tämänlaisia tapahtumia ei järjestetä kovinkaan usein. Hieman harvinaisempi peliympäristö on apuna myös houkuttelemassa paikalle peleistä tietämättömiä henkilöitä. "Pääkaupunkiseudulla järjestetään roolipelaajille kerran vuodessa RopeCon-tapahtuma, mutta muita tällaisia tapahtumia ei ole kovinkaan monta. Paikallistason tapahtumalle on siis tilausta, ja ehkä jonakin vuonna tapahtuman voisi järjestää vielä isommalla porukalla, ihan valtakunnallisena", visioi Kuukasjärvi. • Elämä on peliä Rentukassa ja Lillukassa 25. lokakuulo 17-03. puhekuplat hämeenaho ' CM PO\KAS *AUK= M6UKO e f > < £ U ; N EKOVAARAT KÄ<HNISS4 KSSKiA-OAr-) P O O H P 6 U I . ]P'*ka 10/2001 ..ja sitten sille Jylkkärtn toimittajalle että.. "Entä montako lehteä meillä on vuonna 2000? Vastaan, että vähemmän kuin nyt Isojakin lehtiä loppuu, niitä sulautuu toisiinsa. Varmaa on, että suuret tulevat entistä suuremmiksi." RISTO PYNNÖNEN, KESKISUOMALAISEN VARAPÄÄTOIMITTAJA JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI 11-12/1990 (3.10.1990)
• • • • H Jyväskylän Ylioppilaslehti 12/2001 TEKSTI: RIITTA KOIKKALAINEN KUVA: JUHA KAUPPINEN ' olen kasvanut siihen, ncca cmciki ff o n niin raskas viikko takana i etten muista, milloin olisi ' vastaavaa ollut", huoahtaa vastapäätäni istuva tumma nainen. "Olliin tien päällä koko viikko, perjantaina tosin sain olla kotona, mutta sekin päivä meni työnhaun merkeissä. Lauantaina sitten suunnattiin jo Turkuun, kirjamessuille." Nainen on Sari Kanala, vesankalainen monitaiteilija ja digitaalisen median opiskelija. Tuotannosta löytyy loruja katselukirjoja, multimediaa sekä lapsille että aikuisille, taidenäyttelyitä — yksi on paraikaa meneillään Jyväskylässä eräässä keskustan kahvilassa — käsikirjoituksia Ylen lastenohjelmiin sekä juonelliseen lastensinfoniakonserttiin, laulujen sanoituksia ja postikortteja. "No ne viimeiset on kyllä vasta tekeillä, on ollut niin kiire etten ole ehtinyt tilattuja postikortteja vielä tehdä", Kylli Koskea esikuvanaan pitävä taiteilija tarkentaa. Viimeisin julki puikahtanut tuotos on loruja kuvakirja Valepukuinen varis. Painamisia lukuun ottamatta taiteilija on tehnyt teoksen alusta loppuun itse. Kuvittamisen ja kirjoittamisen lisäksi Sari Kanala tunnetaan kerrontaiaidoisiaan itsekin sain ensimmäisen vinkin naisen olemassaolosta eräältä taiteilijan kohderyhmään kuuluvalta ihmiseltä, 7-vuotiaalta Ville Marttalalla, joka oli osunut kuulolle kun Kanala ja hänen yhteistyökumppaninsa trubaduuri Leena Pyylampi olivat olleet pitämässä Sadunkertojan majaa. "En ole koskaan tehnyt tietoista päätöstä, että nytpä käyn rakentamaan tarinankertojan uraa. Ehkä oikein olisi sanoa, että olen kasvanut siihen", pohtii taiteilija kun kysyn, kuinka hän on tullut lähteneeksi alalle. "Olen pienestä pitäen harrastanut piirtämistä ja kertonut tarinoita. Pikkusiskoni ovat ehkä osaksi vastuussa tästä kerrontapuolesta. Minä olen sisaruksista vanhin, ja roolini mukaisesti minulle lankesi aina automaattisesti pienempien vahtiminen. Yksi tapa heidän viihdyitämisekseen oli tarinoiden kertominen. Silloin tuntui, että tylsää, muut saa mennä ja olla rannalla, ja minun täytyy noitten kakaroitten kanssa pyöriä", hymyilee Kanala. «TT! ikuistuin, ainakin ikää tuli, ja sain ensimmäisen lapseni litan 22-vuotiaana. Huomasin tekeväni hänellekin tarii noita. Iitan syntymän jälkeen opiskelin datanomiksi, ja sitten syntyi kaksi poikaa, joille niin ikään tein runoja ja loruja, ja yhdessäkin niitä lasten kanssa keksittiin. Ja keksitään." "Kerran sinen tapasin kirjailija Kirsi Kunnaksen, ja lian kehotti minua lähettämään lorujani näytille jyväskyläläiselle kollegalleen Harri Tapperille. Hänelle olen ikuisesti kiitollinen siitä tavasta kuinka hän tekstejäni kommentoi." Tapper ei ollut teilannut nuorempansa yritelmiä. "Nyt kun katson sen aikaisia tekeleitä, niin aika alkeellisiahan ne ovat. Mutta Tapper, rehellinen ja kriittinen lukija, löysi ja näytti teksteistä ennen kaikkea niitä hyviä kohtia, ja kannusti kirjoittamaan. Viesti oli, elia hyvää löytyy, kannattaa ja pitää kehittää." Kanalasta on sittemmin tullut myös itsestään toisten tekstien kommentoija: "Vedän Karstulassa lorukoulutusta, ja koetan muistaa itse saamani opin. Että ihmisen iloa ja halua kirjoittaa ei saa lappaa, sitä pitää vaalia." Kanala on hankkiutunut myös muodollisen kirjoittajakoulutuksen ääreen. Hän on tehnyt Jyväskylän avoimen yliopiston kirjoittajakoulutuksen appron ja cumun, ja on yksi niistä kuudesta, jotka jatkavat luovan kirjoittamisen opiskelua Kirjallisuuden laitoksen siipien suojissa tänä syksynä alkaneissa syventävissä opinnoissa. "Kirjoittajakoulutus on antanut paljon, mutta saamastani palautteesta olen ollut joskus hyvinkin eri mieltä. Ohjaajaa kuuntelin aina, mutta toisten opiskelijoiden antamat kommentit annoin useinkin mennä tukka hulmuten toisesta korvasta pihalle. Ei minun teksticni tarvitse yliopisto-opiskelijoille loimiakaan, minun yleisöäni ovat lapset. Jonkin ajan perästä sitä kyllä joutui myöntymään. Niissä toisten oppilaidenkin kommenteissa oli oikeaan osuvia huomioita, mutta aika omapäisesti tein ja teen mitä teen. Minulla on omat juttuni, ja muilla muiden." K uvien tekemisen puolella Kanala on käynyt muutamia kuvataidekursseja. "Eero Rossi ja Lilia Federova ovat olleet kuvien kanssa hyviä opettajia, mutta kaikkein kovin kritiikki tulee kyllä perheeltä, niin kuvien kuin tekstienkin kohdalla." Suurin osa Kanalan kuvista on pastelliliiduilla tehtyjä, mutta vesiväritkin ovat toisinaan käytössä. Tekemisistä piirtäminen vie eniten aikaa. "Yleensä minulla on teksti tehty valmiiksi asti ennen kuin ryhdyn tekemään kuvaa. Uusimmassa kirjassani poikkesin tästä käytännöstä kerran. Siinä on yksi valmis kuva, tyttäreni piirtämä persoonallinen Karhulan karjakoira', johon sitten riimiitelin runon." Kanala on tarjonnut käsikirjoituksiaan myös kaupallisille kustantajille. Joitain on mennyt läpikin, mutta hän on joutunut törmäämään kirjallisuuspiirien omiin hierarkioihin. "Eräästä kustantamosta sanottiin ihan suoraan, että älä lähetä, meillä ei olla tästä lajista lainkaan kiinnostuneita. Toinen kustantaja viestitti, että laita vaan mutta mitään ei voi luvata, vaikka käsikirjoitus olisi kuinka hyvä, tällaisia kirjoja tehdään meillä noin yksi vuodessa. Lisäksi on niin, että kustantamot antavat tietysti etusijan omille kirjailijoilleen", kuvaa Kanala suomalaista lastenkirjojen kustannuspolitiikkaa. "Kirjakaupassa minulle sanottiin kerran, ettei me oteta tämmöisiä, kun me ollaan huomattu ettei tämä laji myy." S uorastaan ylimieliseltä vaikuttaa se kustantaja, joka oli jossakin keskustelutilaisuudessa valittanut, että tarjokkaiden yhteydenotot ovat hyvin epämääräisiä; joku laittaa sähköpostin, joku kirjeen, joku soittaa. Kustantaja oli tokaissut kuulijoilleen, että tehkää nyt edes kunnon paketti ennen kuin yritätte mitään. "Tuolloin ihmettelin, mitä se ihminen kustantamossa tekee, ei kustannusjohtajalla voi olla varaa väheksyä heille tarjottuja tekstejä pelkästään sillä perusteella, missä muodossa tekstejä heille tarjotaan", puuskahtaa Kanala. "Ja sekin, onko käsikirjoitus hienosti tietokoneella taitettu vai käsin kirjoitettu, on sivuseikka, tarinan sisältöjä pitäisi katsoa, muu tulee siihen päälle." Hierarkkisuus näkyy myös yleisemmin kulttuurielämässä. "Lastenkulttuuriin suhtaudutaan väheksyvästi. Kovin yleinen kommentti on, että ai jaa, sinä teet lapsille, sitten puhekumppanille tuleekin jo kiire vaihtaa aihetta. Myöskään apurahoja ci tälle alueelle juuri ole. ja mediassa lastenkulttuuri ohitetaan ehkä kerran puolessa vuodessa tehtävällä teemasivulla. Jos lastenkulttuuri olisi mediassa enemmän esillä, ihmiset ehkä alkaisivat huomata kuinka tärkeä osa-alue sekin on. Sanomalehdet saisivat kertoa esimerkiksi lastenkirjallisuudesta vähintään aukeaman verran kuukaudessa." O sittain arvostuksen puute johtuu myös tekijöistä itsestään: "Laatua uupuu. Totta kai lapsia on helppo viihdyttää pissakakkajutuilla, kyllä niille nauretaan. Mutta jotain irvokasta on taikurissa, joka flirttailee äideille ja kuittaa lapset pierujutuilla." "Lapset arvostavat myös toisin tehtyjä juttuja. Jos esitys on huolella mielitty ja tehly, ci kiinnostuksen ylläpitämiseksi tarvita paukkupommeja tai muita tehosteita, hyvä tarina riittää", vakuuttaa Kanala. Kirkkain silmin hän kehtaa väittää, että satapäinen esikouluja ala-asteikäisistä koostunut yleisö oli edelliselläkin viikolla istunut hipihiljaa koko hänen ja Pyylammen esityksen ajan, 35 minuuttia, ilman ensimmäistäkään häiriötä. Omien karvaidenkin kokemusteni mukaan jo viisi alle 12-vuotiasia muodostavat sellaisen kirppukasan, että niiden kanssa on helisemässä ensimmäisen kymmenminuuttisen jälkeen. Eikä vallinneen hiljaisuuden syynä taiteilijan mukaan edes ole ollut läsnäolevien opettajien auktoriteetti, vaan lasten keskittyminen. "No, oli siinä pari laululeikkiä, joihin lapset pyydettiin osallistumaan mukaan, mutta ne kuuluivat kiinteästi kerrottuun tarinaan." Kanala palaa toistuvasti puhumaan tarinan tärkeydestä. Kun huomautan, että hän kuitenkin toisaalta toimii hyvin erilaiseksi mielletyssä maailmassa, tietotekniikan parissa, saan osakseni pitkän ja pohtivan katseen. "En missään nimessä ole tekniikan vastustaja. mutta se on muistettava, että tekniikka on renki. Se on ihan ookoo, yksi palvelumuoto. Mutta tarinan kerronnassa se ei koskaan tule korvaamaan ihmistä, tekniikan avulla kerrontaa voi kuorruttaa mielenkiintoisilla tavoilla, ja joissain tapauksissa se voi olla korvaamaton apuväline, mutta se on vain apuväline." • Sori Kanalalle tarina on tärkein. Vasta sen jälkeen on kuvan tekemisen vuoro.
Q Jyväskylän Ylioppilaslehti 12/2001 L O U A S I 1 1 1 6 Myös vegaanivaihlocluo joka päivä. MA 22.10. Kuorrutettu kasvismureke Täytetyt jauhelihaohukaiset Kalkkunakastike Tl 23.10. Kasvis-juustokastike, spaghetti Jauhelihapihvi, tomaattikastike Savukalakastike, spaghetti KE 24.10. Kasvissosekeitto Paistettu kala, purjokasukc Broilerkiusaus TO 25.10. Kesäkurpitsa vuoka Silakkapihvit, kcrmaviilikastikc Curry-porsaspata PE 26.10. Punajuuripihvit, vihannesrcmoulade Nakkipannu Maksaa kermakastikkeessa Jauhelihakeitto MA 29.10 Purjo-perunasosekeitto Kirjolohimurekepihvit Jauhelihalasagne O Q o Q O I O IIOKIVI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA Tl 30.10. Kukkakaali-sienipaistos Kalkkunapihvi Riistakäristys KE 31.10. Kasvispihvit, tomaatti-iimjamikastike Uunimuikut, perunasose Jauhelihakebakot Gulassikeitto TO 1.11. Pinaattikeitlo Kinkkukiusaus Kanarisotto PE 2.11 Perunakuorukat, keitetyt kasvikset Lohikeitto Tulinen lihapata UUTTA SIVISTYSRINTAMALTA Talas (toim.): Sydämen aamu. Aino Järnefeltin ja Jean Sibeliuksen kihlausajan kirjeitä. (SKS) Sinä olet timantti, sinä loistat pimeässäkin. Kaitaro: Runous, raivo, rakkaus. Johdatus surrealismiin. (Gaudeamus) Lue ja vapaudu modernin järjen kahleista. Pesonen ja Suni (toim.): Venäläinen formalismi. Antologia. (SKS) 1917 vallankumouksen aikaan tämä tietolipas olisi ollut Pandoran lipas. Immonen ja Leskelä-Kärki (toim.): Kulttuurihistoria. Johdatus tutkimukseen. (SKS) Lukijan kärsivällisyys palkitaan. 197 mk 155 mk 167 mk 149 mk Virtanen: Fennomanian perilliset. Poliittiset traditiot ja sukupolvien dynamiikka. (SKS) Eri ihmisille sama aika on eri aika. 179 mk Klein: No Logo. Tähtäimessä brändivaltiaat. (WSOY) Mitä löytyy logon takaa? 195 mk Opiskelijan K a m p u s Kauppakatu 9 puh 260 3157 akateeminen kirjakauppa fflft f%\_. J> kirjamyynti@kampusdata.fi MEILTÄ SAAT SUOLAISTA JA MAKEAA. PALVELUMME LÄHELLÄ SINUA Ruokalistamme löytyvät osoitteesta www.sonaatti.fi sivun vasemmasta yläkulmasta ja samasta osoitteesta löydät meistä myös muita tietoja. Lähesty meitä palautteella toiminnastamme internetin kautta www.sonaatti.fi (palaute) Tiesitkö, että meidän kautta voit myös järjestää juhliesi tarjoilun. Ovatko JUHLAT tiedossa??? Toteutamme eCämyk^siä niin pieniin tqiin suuriinkin jufitatiCaisuuk]siinne. Kysy ehdotelmia suoraan toimipisteistämme tai saat myös yhteyden meihin: Sonaatti Juhlat puh. 260 3910 tai 050 581 8350 juhlat@sonaatti.fi www.sonaatti.fi (Tilaus) Kiireiseen päivääsi suo itsellesi hetken pysähdys. TERVETULOA Jyväskylän Yliopiston Ylioppilaskunnan keskusvaalilautakunta esittää: Syyskauden cooleimmat VAALIBILEET! paikalla kuumia kissoja ja kylmäpäisiä poliitikkoja Kiihkeät rytmit tarjoaa AIKUINEN NAINEN Ilokivessä 29.10. klo 21 alkaen. sotasanomal.com (9 /) iske I i j/1 U e v e n n i a ' / s IV I I . M V . . 1 * ^ 2 ' * ;.. . *" • * ' " " lYVJtSKYtAN V U O H S T O P A H t O B i CA LV I L U F I S T l I E M I N A A R ^ K A T U I S . I P. ( O M I 2 6 1 1 «tO M A T T I L A N N I E M I M A A ( A U L A ) P. ( O i 4 ) 2 6 D 1 O Z O Mika Terävä: KOHTI KADOTETTUA (osa IV) He Olivat jOSUin minulle kasillämätlömästä syystä aina olleet erottamattomat. 9 Kopiot itsepalveluna: Hyvät palvelut: joustavasti ja nopeasti toimivat koneet auttava ja ammattitaitoinen henkilökunta gradujen sidonta ja kultaus väri-ja mustavalkotulostus värija mustavalkokopiot julisteet, posterit, flyerit PAL VEL VPISTE MYÖS A GORASSA Kauppakatu 3, 40100 Jyväskylä Puh. 675 133. Fax 675 343 valos.kopio@valos.inet.fi Rengas Sinulle, jolla on j ä r k i suhde autoosi 1 HYVÄN PALVELUN ASIANTUNTIJA RENGASLIIKE ARI NUORA* Seppäläntie 1, JKL P. 014-685 755 Avoinna ark. 8-17, la 10-13 www.sonaatti.fi kampus . Toit esitykset kello 19. liput 24/30. syksy 2001 16.10. kolmas mies. reed. usa 1949. 23.10. Juha. kaurismäki, suomi 1999. 30.10. w a r zone. roth. uk 2000. 6.11. kaikkeuden enkelit, fridrikss 13.11. romance. breillat. ranska J 20.11. seuralainen, blanc. ranska 1999." 27.11. j o u l u o r a t o r i o . anderSson. ruotsi i
Jyväskylän Ylioppilaslehti 12/2001 f g nurk JYVÄSKYLÄSSÄ ON rullalautailijoita noin 300. Verrattuna harrastajamäärältään suurimman lajin, kuningas jalkapallon 2000 polkijaan, luku ei ole hirmuisen suuri. Se kuitenkin kertoo, että skcittaamiseen varatuille tiloille olisi tarvetta. Kesäisin ovat käytettävissä Myllyjärven ja Huhtasuon skate parku, ja niihin rullalautailijat ovatkin tyytyväisiä. Talvella taas lajin harrastaminen on lähes mahdottomuus Jyväskylässä. Varsinaisesti skeittaamiseen tarkoiteltua hallia ei ole, etsitty kyllä on. Palloilukeskus Hutungin tiloissa on ajoittain ollut pientä toimintaa, mutta sekin on päättynyt. Vaihtoehtoina on siis heittää lauta nurkkaan talveksi tai rullalautailla yleisissä parkkitai varastohalleissa. Tämä aiheuttaa monia vaaratilanteita. Myös parkkihallien normaaleille käyttäjille tilanne on epämukava. Poliisit repivät nuoria muualle, ja nämä palaavat takaisin yhä uudelleen. Skeittaaminen lajina on enemmän elämäntapa kuin kevyt harrastus. Ne, jotka rullalautailevat, tekevät sen kunnolla. Muutama ahkerin viihtyy rullien päällä jopa neljä tuntia päivässä. Tämän vuoksi ajatus lajista kesähuvina tuntuu harrastajista kohtuuttomalta. Talvellakin täytyisi pääsiä johonkin. On helppo sanoa, ettei täällä voi rullalautailla, mutta kuka sanoisi missä sitten saa? JYVÄSKYLÄSSÄ vähän aikaa sitten perustettu Keski-Suomen Rullalautailijat Ry on ottanut halliasian hoitaakseen. Kahden päivän sisällä kerättiin listaan 150 harrastajan nimeä skeittihallin puolesta. Keskusteluja on käyty Liikuntatoimen, Teknisen palvelukeskuksen ja Nuorisotoimen kanssa. Mitään varmaa ei liikuntasihteeri Rauno Saukkonen uskalla luvata, mutta haku on päällä jatkuvasti. Kaupunki ci halua vuokrata yksityistä hallia, eikä rakentaa uutta korkeiden kustannusten vuoksi. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää kaupungin oma vapaa hallitila. Työryhmä jatkaa selvitystään ja kokoontuu säännöllisesti pari kertaa kuukaudessa. "Tänä vuonna näyttää paremmalta kuin ennen. Päättäjät ovat suhtautuneet asiaamme myönteisemmin", kertoo 24vuotias Mikko Toiviainen, joka on yksi Keski-Suomen Rullalautailijat Ry:n perustajajäsenistä. Hän on harrastanut lajia 13 vuotta. Tällä hetkellä hän myös työskentelee alalla, ja on nähnyt pitkälti rullalautailun elinkaarta Jyväskylässä. "Vanhemmatkin ovat jo alkaneet ihmetellä, miksei täällä ole talvella mitään TOIVIAISEN MUKAAN tilaa skeittaamiseen tulisi olla 550-600 neliömetriä. Tietysti mitä suurempi lila, sen parempi. Harrastajien ollessa nuoria, olisi sijainnin hyvä olla kätevien kulkuyhteyksien ulottuvilla. Välineet halliin valmistuisivat vanhempien skeittaajien käsissä, sillä heillä on jo valmiiksi tietotaito hallussa. Järjestyksenpito työllistäisi Toiviaisen arvion mukaan kaksi henkilöä. Turussa vastaavassa hallissa heitä on kaksi, Helsingissä neljä. "Pitkäaikaistyöttömän palkkaaminen järjestyksenpitoon tuskin on ongelma kaupungille", Toiviainen arvelee. Toimiva esimerkki löytyy jo useista kaupungeista, muutamasta Jyväskylää pienemmästäkin. Jos sopivaa hallia ei ole, täytyy toive unohtaa. Nyt on vain kyse siitä, miten aktiivisesti sitä halutaan etsiä Capoeira tanssia vai taistelua? TEKSTI: MIKKO RINNEVUORI KUVA: ANNAKAISA VAARÄNIEMI "VARTALON HALLINNAN JA ILMAISUN SEKA HENKISTEN ASIOIDEN LISAKSI CAPOEIRA OPETTAA NYKYÄÄN MONILTA UNOHTUNUTTA YHTEISÖSSÄ ELÄMISEN TAITOA." BRASILIALAISEN KULTTUURIN ilmentymä capoeira on laji, josia moni on kenties kuullut, mutta harva todella tietää jotain konkreettista. Viimeisen vuosikymmenen aikana laji on kuitenkin alkanut levitä Latinalaisesta Amerikasta muuallekin maailmaan, lähinnä brasilialaisten opettajien ja maahanmuuttajien mukana. Suomessa capoeiraa on voinut harrastaa noin kuusi vuotia. Capoeira kehittyi 1600-luvulla, kun Brasiliaa tuolloin hallinneet portugalilaiset siirtomaaisännät kielsivät LänsiAfrikasta tuotuja orjia harjoittelemasta taistelua tai kantamasta aseita. Angolalaiset orjat kiersivät määräystä yhdistämällä taisteluliikkeet kansantanssin askeliin ja musiikkiin. Erikoisen tanssiaskelluksen lisäksi capoeirassa on muitakin tunnusomaisia piirteitä. Lyönnit puuttuvat kokonaan ja liikkeet, potkut ja väistöt ovat sulavia, pyöriviä, jopa akrobaattisia. Perinteitään kunnioittaen peli on aina laulun, taputusten ja perinteisten soittimien säestämää. Nykyasemansa capoeira on kuitenkin saavuttanut vasta kuusi vuosikymmentä sitten lajin kuuluisimman kehittäjän ja opettajan, Mcstre Bimban, vakuutettua silloiset poliitikot capoeiran aseman tärkeydestä brasilialaisessa kulttuurissa. "Portugalinkieliset sanoitukset lauluissa ovat perintötietoa, ja niihin sisältyy usein opetus, tarina tai viittaus lajin merkitykseen," kertoo Jyväskylän yliopistoliikunnan kurssin opettaja Glaucio Neves. RODASSA, soittajien ja pelaajien muodostamassa ympyrässä, kuuluu olla aina kaksi capoeiristaa pelaamassa toisiaan vastaan. Kahden kokeneen pelaajan kohtaaminen on yleensä hämmentävää katseltavaa. Liikkeitä on mahdotonta erottaa toisistaan, ja taistelusta on todellakin muodostunut hyvin kaunista ja monimutkaista tanssia. Potkujen, väistöjen ja pyörähdysten sarjat vaikuttavat ennalta sovituilta, mutta kyse on sittenkin puhtaasta improvisaaC o p o e / r o o treenataan useimmiten live-musiikin tahdissa. tiosta ja toisen liikkeisiin reagoimisesta. Päämääränä ei tosin ole enää kumppanin vahingoittaminen, ei välttämättä edes osuminen. Lajin monipuolisuudesta johtuen tyypillistä harrastajaa on hankala kuvailla. Mikään tietty ihmisryhmä, nuoria lukuun ottamatta, ei ole ottanut tätä taistelutanssia omakseen. Euroopassa molemmat sukupuoletkin ovat tasa-arvoisesti edustettuna. Capoeira kehittää selvästi ketteryyttä, vartalonhallintaa ja rytmitajua. Brasiliassa lajin harrastaja saattaakin saada tällä perusteella jopa vapautuksen koululiikunnasta. Capoeiran henkistä puolta ei missään nimessä voi väheksyä, vaikkei se olekaan samankaltainen itämaisten taistelulajien filosofioiden kanssa. Kyse on pikemminkin kokonaisesta kulttuurista. Glaucio Neves sanookin capoeiran kehittävän muun muassa vahvempaa persoonallisuutta, itseluottamusta ja rohkeutta itseilmaisuun. "Vartalon hallinnan ja ilmaisun sekä henkisten asioiden lisäksi capoeira opettaa nykyään monilta unohtunutta yhteisössä elämisen taitoa." Hän kertoo oman omistautumisensa syyn olevan "lajin rikkaus, fyysinen ilmaisu, musiikki, kulttuuri. Siitä on ajan myötä kehittynyt elämäntapa." • Copceiro Jyvöskylässö: moanontoisin Hippos, klo. 20.00 tiistaisin lyseo klo. 17.00 perjantaisin Kuntomoailmo k b . 18.30 4. joulukuuta workshop aloittelijoille Lisätietoja: www.copoeirafinland.com
Mitä kummaa? Juuri sitä. Uusi monimediaseikkailu Nokia Game alkaa pian. Rekisteröidy pelaajaksi viimeistään 3. 11. 2001 osoitteessa W W W . N o k i a G a m e . C O m . NOKIA CONNECTING PEOPLE S I L M Ä L Ä Ä K Ä R I A S E M A KAUPPAKATU 24 SOKOS II KERROS KÄVELYKATU P. 214 444 f _ MITTAKALUSTE b E. Aumanen Oy • K E I T T I Ö T • V A I H T O O V E T K Y L P P Ä R I T • E T E I S R Y H M Ä T T:STO (014) 252 233, 040 502 8879 EDUSTAJA M. Paakkari 050 3580 828 OPISKELIJAT HUOMIO! NAHKATAKKIMARKKINAT VUOKRAMYYNTIPÖYTIÄ ILMAN MYYNTIPROVISIOTA. • Ostamalla tai lahjoittamalla tuet SPR:n avustustoimintaa. • Trendivaatteita • Kodintarvikkeita • Huonekaluja cm Kontti • b Suomen Punainen Kish KULJETUSPALVELU! TERVETULOA! SPR-Kontti Kirrinkuja 1, 40270 Palokka puh.(014)665 911 fax (014)665 844 Avoinna klo 10-18, la 9-14 9 Nyt oli Silvennoisen vuoro rikkoa hiljaisuus. No ei siinä mitään. Nykyäänhän aika monci viettää useita polttareita. Pidetään nyt sulle toiset ihan varmuuden vuoksi, jos käy niin ellette sitten viiden vuoden päästä eroakaan. Vitsi, vitsi l.uin liitin naamasta räjähdysvaaraa ja pyysin häntä makuuhuoneeseen jullelemaan. Ella paiskasi oven kiinni perässään ja alkoi sähisemään. ® Puh. (014) 62S 9 9 , 626 9 9 1 i n t e r n e t : w w w . j K I . f i / l i p a k e / a a l t o a l v . h t m AaltoAllas • Koskiallas • Poreallas Vesiliukumäki • 50 m ja 25 m altaat Lasten allas • Kuntosali amusta aamuun 24 hB Keskimaan ravintolat R O S S O Jyväskylän keskustan sykkeessä, JYVÄSKESKUS ESTAURANT • BAR Puistokatu 2 Puh. (014) 621 222 0fr Asemakatu 9 Puh. (014) 630 585 Kauppakatu 26 Puh. (014) 630 582 Kt\J° HM» 6 * S mmm StfiA SHELL-VETURI 24h Hannikaisenkatu 24 Puh. (014) 630 540 Kauppakatu 30, puh.(014)3382 740 JYVÄSHOVI K I R K K O P U I S T O Kauppakatu 19 Puh. (014) 614 688 II Kauppakatu 30 RUOKARAVINTOLA n i g h t R L E K R N D R H Q «VO SOKOS ^ HOTEL SOKOS ® HOTEL ALEXANDRA ALEX Hannikaisenkatu 35, Puh. (014) 651 211 Q*fc6t»t*y, lOLUTKELLARI Kauppakatu M • Pvh. 213 420 • MEU.TA^SAAT BONUSTA SOKOS ^ HOTEL JYVÄSHOVI Kauppakatu 35, Puh. (014) 630 211
; I iukuu TEKSTI: LASSI TOIVANEN KUVA: JAN NISKA aisin progeen ABSOLUUTTISEN NOLLAPISTEEN Sul/etru-kiertue käynnistyi 4. lokakuuta. Kiertue käsittää seitsemän keikkaa, joista viimeinen on 1. marraskuuta. Keikoilla kuullaan Suljettulevy (1999) kokonaisuudessaan. Multa miksi juuri Suljettu, eikä tuorein albumi Olos (2000)? "Siksi, että kyseessä on teos, jota on jo pitkään toivottu esitettäväksi, mutta jolla urkujen puutteen takia ei ole voitu esittää kuin osa. Se on ollut määrätynlainen haaste jo pidemmän aikaa", selittää laulaja Tommi Liimatta. Kiertueen ajaksi on mukaan otettu kuudes jäsen urkupuolta hoitamaan. Liimatta kertoo, että ainakin hän itse on musiikillisesti tyytyväinen. Kiertue-elämäkin maistuu jälleen. "Keikkailu on sekä rasittavaa että mukavaa. Mielellään niitä soittaisi juuri sillä tavalla, että keikkoja olisi useampana päivänä peräkkäin. Eihän siinä keikkailussa mitään järkeä ole, mutta helevetin hauskaahan se on", Liimatta kertoo. ABSOLUUTTINEN NOLLAPISTE tekee vuodessa nelisenkymmentä keikkaa. Keikkarupeamat ovat yleensä tiiviitä, kuten myös levyjen äänityssessiot. Bändiltä on ilmestynyt pitkän uran aikana yhdeksän levyä sinkkujen ja kokoelman lisäksi. Ensimmäinen levy Ei ilmestynyt (1994) äänitettiin kuudessa päivässä ja uusin pitkäsoitto Olos (2000) kahdessa viikossa. Studioon Nollapiste ei mene kikkailemaan, vaan materiaali pyritään purkittamaan jämäkällä otteella. "Enin mitä voidaan tehdä, ovat jotkut kosketinsoitinsysteemii, joita ei treeneissä ole ehditty miettiä". Liimatta kertoo. Hän on yhä yhtyeen pääasiallinen säveltäjä. Yhteistyötä tehdään muun bändin kanssa treenikämpällä, jonne vietävät sävellykset ovat ainakin lähes valmiita. Absoluuttinen nollapiste tunnetaan erityisesti omaperäisistä, oivaltavista sekä usein hämmentävyydessään nerokkaista sanoituksista, joista Liimatta edelleen vastaa. Hänen mukaansa sanoitusten tekotapa ei ole vuosien mittaan muuttunut, sisältö kylläkin. "Mun omista kokemuksista ne ei ketTo nykyään oikeastaan ollenkaan, sen sijaan ne ehkä paljastaa mun asenteita jonkin verran. Pyrin kertomaan tarinoita erilaisten henkilöhahmojen kautta. Aikaisemminhan meillä ei ollut varsinaisesti tarinankerronnallisia biisejä", sanoo Liimalta. Sanoituksissaan Liimalta kertoo olevansa mclko epäpoliittinen ja epäpersoonallincn. "Tietysti arvotan asioita yksityiselämässä ja mielipiteissä, mutta en halua tehdä sitä tuotannossa." Liimatta lisää, eitä sanoitustyö on aina vaikeaa. Muistiinpanoja kertyy käsiin osuviin vihkoihin, joista ne naputellaan liuskoille. Pätkistä kertyy lopulla yhtenäisiä sanoituksia. Työlunnelma on se tunnelma, jossa teen sanoituksia. En usko siinä mielessä inspiraatioon, että pitäisi odotella jotain tiettyä hetkeä." HENKILÖKOHTAISET mieltymykset musiikissa ja kirjallisuudessa vaikuttavat sanoittamiseen. Esimerkkinä Liimatta mainitsee Erno Paasilinnan, jonka täsmällinen sanankäyttö on ollut yksi ohjenuorista. "Täytyy kirjoittaa suomea hyvin, vaikkei se ole seksikästä eikä muodikasta. Jotkut tekijän elämäntavat ovat paljon mediaseksikkäämpi asia kuin se, tekeekö työnsä kunnolla. Musiikissa olen saanut aina paljon enemmän vaikutteita englanninkielisiltä sanoittajilla. Tosin voimakkaat vaikutteet liittyvät enemmän kisälli vuosiin. Sitten kun tuntuu, että oma ilmaisu on löytynyt, ci muilla siihen ole paljoakaan vaikutusta." Suomen kielen taso on Liimatan mielestä nykyään valitettava. Hän vertaa nykyistä kielenkäyttöä samanlaiseen puolikielisyyteen, jollaiseen hän törmäsi asuessaan yli puoleksi ruotsinkielisessä Pietarsaaressa. "Vituttaa esimerkiksi tällainen tilastokosmetiikka, kun äidinkielen laudaturin rajaa lasketaan siksi, kun suomalaiset ylioppilaat eivät osaa kirjoittaa kunnolla. Nykynuoret eivät lue tarpeeksi, ja sanankäyttö on muutenkin velttoa. Eihän siinä muuten mitään, mutta kun sillä on vaikutusta siihen, miten ihminen mieltää itsensä ja jäsentää ajatuksensa. Vajavaisella sanavarastolla se voi olla vaikeaa", Liimatta toteaa. Lisäyksenä hän kuitenkin mainitsee, ettei normaaleissa ja arkisissa tilanteissa huolimattomalla itsensä ilmaisulla ole niin väliä. Myöskään musiikissa sanoitukset eivät aina ole tärkeässä roolissa. "Täytyy sanoa, että on paljon musiikkia, jota kuuntelen kaiken muun paitsi sanoitusten takia. Oikeastaan vain silloin ärsyttää, kun sanoitukset vaikuttavat siltä, että niillä on merkitystä, mutta jotka siitä huolimatta ovat huonoja." TOMMI LIIMATTA on ollut musiikin ohella jo pitkään tekemisissä myös kuvataiteen kanssa. Häneltä on julkaistu ainakin sarjakuvia ja myös osa yhtyeen levynkansista on saman miehen käsialaa. Julkaisuaan odottaa jo toista vuotta Masturbaatio Ranualla -niminen sarjakuva-albumi, jonka julkaisemisajankohta ei ole vielä varma jakelukysymyksen takia. Rovaniemeltä lähtenyt Absoluuttinen nollapiste on tamperelaistunut jo joitakin vuosia sitten. J u u r e t ovat silti pohjoisessa, mikä näkyy yhä asenteessa. Se puolestaan ilmenee jyrkk y y t e n ä tietynlaista velttoutta kohtaan. "Meillekin on sanottu, että oltaisiin pehmennytty etelässä. Itse näkisin sen enemmän kokemuksen karttumisena. Kun perspektiivi kasvaa, suhteuttaa asioita eri tavalla." Aikoinaan yhtyettä kritisoitiin myös musiikin kallistumisesta liikaa "EIHÄN SIINA KEIKKAILUSSA MITÄÄN JÄRKEÄ OLE, MUTTA HELEVETIN HAUSKAAHAN SE O N " popin suuntaan alkuaikojen tinkimättömästä progressiivisesta ja ennakkoluulottomasti tyylejä yhdistelevästä otteesta. "Osa niistä, joiden mielestä ensimmäiset levyt ovat parhaita, eivät pitäneet uudemmista. Ihmisillä on oikeus mielipiteisiinsä." OLOSTA Liimatta pitää kenties bändin onnistuneimpana levynä. Sillä levyllä yhtye kuulostaa Liimatan mielestä ensimmäistä kertaa "oikealta" bändiltä. Musiikilliset vaikutteet eivät ole juurikaan muuttuneet, mutta ne eivät enää näy tuotannossa samalla tavoin. Kompromisseja on täytynyt tehdä toisinaan. "Ollaan jouduttu tinkimään varsinkin silloin, kun ei olla tarkkaan tiedetty mitä halutaan. Esimerkiksi Simpukka-amppelin aikoina oltiin hukassa, kun oltiin pitkään poissa kuvioista, mutta haluttiin silti jatkaa hommaa." Nollapiste on menossa marraskuussa studioon tekemään singleä, ja tammikuussa alkaa uuden pitkäsoiton äänittäminen. Levy on tarkoitus julkaista maalis-huhtikuussa. Uusi materiaali tulee olemaan kauempana popista. "Kyllä siitä olisi tulossa vaihteeksi progelevy. Jos sinne joku pop-biisi tulee, se on siellä sellaisena virkistysraitana, ettei yleinen tunnelma mene liian raskaaksi. Yhden tunnelman levyjä on loppujen lopuksi aika raskas kuunnella". • Absoluuttinen Nollapiste Lutokossa 27. lokokuuto.
VANHAN MIEHEN BLUES Bob Dylan: Love and Theft. Columbia. On totta, että Bob Dylan on jo kuusikymppinen. Totia on myös se, että parhaat levynsä lian teki 60ja 70-luvuilla. Onnekseen hän eroaa muista hippiajan legendoista kuten Jimi Hendrixista.Jim Morrisonista ja John Lennonista siinä. että hän on edelleen elossa. Musiikillisesti Dylan eli pohjakauttaan 80-90-luvuilla. mutta muutaman vuoden takainen Time Out of Mind merkitsi kaupallista ja taiteellista paluuta. Syyskuun alussa ilmestynyt uutuus Love and Theft on ilahduttavan sujuva levy. Mitään uutta se ei tarjoa, mutta eipä sitä jää kaipaamaankaan, kun kaikki perusasiat ovat kunnossa. Sävellykset, sanoitukset ja yhtyeen soitto onnistuvat parhaimmillaan luomaan mieleen kultakauden tuotokset. Levyn aloittava Tweedk Dee & Tvieedle Dum on lievästi omituisesta nimestään huolimatta mallikas aloitus. Toinen kappale Mississippi jalkaa surumielisine melodioineen samaa linjaa. Dylan laulaa vuosikymmenten antamalla itsevarmuudella, ja yhtye täydentää kokonaisuuden tarkalla soitollaan. Suhteellisen hitaiden kappaleitten joukossa tarmokas Honest VVith Me räkäisine kitaroineen on miellyttävä poikkeus. Täydellisiä rimanalituksia levyllä ei ole yhtään, mutta Summer Day s on aika tyhjänpäiväinen ralli. Levyllä näkyy kunnioitus vanhoja blues-ukkoja kohtaan. Onpa High Water niminen kappale omistettukin Charley Patlonille. Myös Lonesome Day Blues ja Cry a While ovat täysipainoista bluesia. Rajoitetussa painoksessa mukana olevalla toisella cd:llä on mukana kaksi laulua vuosilta 1961 ja 1963. Ne tarjoavat mielenkiintoisen vertailukohdan 40 vuotta uudempaan tuotantoon. Dylanin laulu on aina ollut hyvin persoonallista, muita ikä on tuonut siihen uutta särmää ja jonkin verran uskottavuuttakin. Love and Theft juhlistaa hienolla tavalla Dylanin 60-vuoiisjuhlavuotta. 40 vuoden mittainen ura on kunnioitettava saavutus. Jos oikein hyvin käy, Dylan tekee yhtä hyvän levyn vielä 70-vuotiaanakin. DAVID BYRNE YLLÄTTÄÄ TAVANOMAISUUDELLAAN David Byrne: Look into the Eyebail. Virgin, Luaka Bop. David Byrne tuli kuuluisaksi Talking Heads -yhiyccn johtohahmona. Yhtyeen hajoamisen jälkeen hänellä on tullut säännöllisin väliajoin soololevyjä, jot_)cr eivät ole yltäneet Talking Headsin tasolle, mutta joissa on silloin tällöin ollut hyvätkin hetkensä. Oikeastaan vain Brian Enon kanssa tehly My Li/e in the Bush o/ ChosK^a Catherine UVefovat olleet täysosumia. 1994 julkaistu yksinkertaisesti David Byrncksi nimetty albumi merkitsi Byrriellc irtiottoa kaikkein selvimmistä niaailmanmusiikkivaikutieista. Look into the Eyebail jatkaa samoilla linjoilla. Miehen innostuksesta maailmanmusiikkiin on jäljellä Desconocido Soy -kappaleen etnovaikutteet. Vajaat 40 minuuttia pitkä levy on tiivis, mutta valitettavan tasapaksu kokonaisuus. Byrne kierrättää lauluissaan aiemmasta tuotannostaan tuttuja elementtejä. Tosin hänen laulunsa on muuttunut Talking Heads -aikoihin verrattuna normaalimman ja samalla persoonattoman kuuloiseksi. Kappaleiden sovitukset ovat aika massiivisia. Soittajia on mukana kuin pienessä sinfoniaorkesterissa. Lukuisia soittajia ei ole kuitenkaan käytetty kovin kekseliäästi. Jousija puhallinsovitukset ovat hyvin perinteisiä. Kappaleitten erot ovat valitettavan pieniä. Kaikesta edellä sanotusta huolimatta Look Into the Eyebail on kuuntelemisen arvoinen levy. Byrnen soololevyjä kuunnellessa usein vain tuntuu, ettei mies ole käyttänyt kaikkea potentiaaliaan. Ehkä seuraava levy on mestanteos. PÖRRÖISET ELÄIMET MVALESISTA Super Furry Animals: Rings Around the World. Epic. "Monica and naughty Billy/ got together something silly.l Holy wars out oflusty minutes/ another cuban cigar crisis./ Honestly! Do vie need to knov/l ifhe really came inside her mouth? Haw vnll ali this effect me now and later?" Joskus kappaleitten sanoitusten lukeminen tai kuunteleminen voi aiheuttaa hämmennystä. Varsinkin silloin kun musiikki ja sanojen sisältö ovat niin iloisessa ristiriidassa kuin Super Furry Animalsin Presidential Suite -kappaleessa. Monica Levvinskyn. sikarin ja Bill Clintonin kiihkeän suhteen vaiheet eivät ole kaikista ilmeisin pop-kappaleen aihe, mutta Rings Around the World -levyltä sellainenkin löytyy. Ristiriitoja on levyn muissakin kappaleissa. Brittipop ja moderni tanssimusiikki ovat yhtyeen soitossa rinnakkain. Parhaimmillaan levyllä yhdistellään koneita ja perinteisiä soittimia hyvinkin luovasti. Super Furry Animals ei tuotannossaan vaikuta toteuttavan vähän on enemmän -periaatetta, vaan joihinkin kappaleisiin on mahdutettu useammankin laulun ainekset. Varsinkin Recepiade for the Respectable ja päälle kuusiminuuttinen No Sympathy ovat monipuolisuuden juhlaa. Sidewalk Serfer Girl muuttuu rauhallisen alun jälkeen yllättävän ärhäkäksi kitarapopiksi. Rakenne on tuttu useiden yhtyeiden lukuisista kappaleista, mutta jostain syystä se saa laulun kuulostamaan mielenkiintoiselta. Rings Around World merkitsi walesilaisyhtyeelle siirtymisiä marginaalista kohti suurempia markkinoita: tämä on ensimmäinen suurelle levy-yhtiölle tehty levy. Isossa-Britanniassa yhtye on nauttinut jo jonkin aikaa kohtalaisesta suosiosta. Tälle levylle voi toivottaa hyvää menestystä Suomessakin. Poppia tehdään monesti aivan liian vakavasti. Tämä yhtye hymyilee vinosti itselleen sekä muille. MIKKO MÄÄTTÄ Jyväskylän Ylioppilaslehti 12/2001 H l TEKSTI: LASSI TOIVANEN teatteriKrassTkKo JYVÄSKYLÄN HUONETEATTERILLA on ensi-illassa perjantaina 12. lokakuuta Tennessee VVilliamsin (1911-1983) näytelmä Lasinen eläintarha (The Glass Menagerie). Kyseessä on amerikkalaisen näytelmäkirjailijan läpimurtoteos vuodella 1944. Muita tunnettuja Williamsin teoksia ovat muun muassa Viettelyksen vaunu, Kissa kuumalla katolla sekä Käärmeennahkatakki. Lasisen eläintarhan ohjauksesta vastaa Jarmo Lintunen, ja uuden suomennoksen on tehnyt Juha Siltanen. Näytelmä on tiivistetty väliaikoiheen parituntiseksi. Henkilöitä näytelmässä on neljä: äiti Amanda Wingfield (AnnaKaisa Rita), tytär Laura (Tiina Valpio), poika Tom (Pekka Vimes) sekä herravieras Jim OConnor (Marko Kämäräinen). Draaman tapahtumat ovat Tomin, kirjailijan alter egon, muistikuvia perheensä elämästä. 'Tämä on eräällä tapaa myös psykologinen jännitysnäytelmä", toteaa Lintunen. Lasista eläintarhaa on esitetty aikaisemmin Huoneteatterilla vuosina 196364. Myös tuolloin näytelmässä esiintynyt — ja silloin periicen tytärtä näytellyt — Anna-Kaisa Rita valitsi teoksen tämän syksyn ohjelmistoon. Kaiken kaikkiaan Rita on ollut Huoneteatterissa jo 40 vuotta. \Villiamsin teemoiltaan ajattomia näytelmiä esitetään tällä hetkellä myös muualla Suomessa. Nyt esillä ovat suuret psykologiset kysymykset. "Lasisen eläintarhan henkilöt ovat kokonaisia ihmisiä, eivät mustavalkoisesti hyviä tai pahoja. He kärsivät omalla lavallaan, mutta haluavat kuitenkin hyvää ja tavoittelevat onnea. He ovat tunnistettavia ja heitä pystyy ymmärtäMarko Kämäräinen ja Tiina Valpio elelevät Lasisessa eläintarhassa. Toimiva kokonaisuus mään", ohjaaja Lintunen kertoo. Näytelmän kolmihenkinen perhe, äiti ja kaksi aikuista lasta, ovat toisistaan riippuvaisia. Perheen isä on lähtenyt maailmalle jättäen vaimonsa ja lapsensa henkisesti ja taloudellisesti tyhjän päälle. Poissaoleva isä kuitenkin vaikuttaa yhä perheen elämään. Toisinaan julmalta vaikuttava ja näennäisen tunncherkkä äiti haluaisi saada tyttärensä naimisiin ja kohentaa perheen taloudellista tilaa. Tytär Laura on sulkeutunut omaan maailmaansa ja poika Tom, näytelmän kertoja, on tyytymätön vaatimattomaan elämään ja työhönsä. Hänen mielessään siintävät haaveet loistokkaasta tulevaisuudesta. Muutosta edustaa vierailemaan saapuva Jim. "Tämä on hurjan mieluinen rooli, sillä tässä on niin monta ulottuvuutta. Aikaisempi tyttären rooli ei erityisesti haittaa, sillä siitä on jo niin kauan. Äidin roolista olen nyt löytänyt sen, minkä halusinkin", kenoo Anna-Kaisa Rita. Kaikki näytelmässä mukana olevat orat pitkän linjan teatteri-ihmisiä. Näyttelijöillä on vuosien kokemus eri teattereista. Ainoastaan Rita on omistautunut pelkästään Huonetcatterille. Muukin työryhmä koostuu alansa asiantuntijoista. "Voinee sanoa, että taustajoukoissa on kaupungin vahvimmat miehitykset", toteaa Huoneteatterin puheenjohtaja Raili Kivelä. Lasista eläintarhaa esitetään yhteensä neljätoista kertaa. Merkittävän klassikon odotetaan keräävän monenikäistä yleisöä. Vaikka teos on kirjoiteltu lähes 60 vuotta sitten, näytelmässä on paljon heijastuspintaa nykyaikaan. "Kaikki laaiuteatterista kiinnostuneet ovat tervetulleita", sanoo Kivelä. • LASISEN ELÄINTARHAN ensi-ilta oli varsin onnistunut, ja runsaslukuinen yleisö ilmiselvästi piti näkemästään. Näyttelijävalinnat olivat osuvia. Anna-Kaisa Rita teki hienoa lyötä lastensa elämää hallitsemaan pyrkivänä äitinä. Laura-tytartä näytellyt Tiina Valpio taas oli onnistunut tuomaan hahmon herkkyyden taitavasti ja pienieleisesti esille. Tunnelmaa loivat vaikuttavasti etenkin Arto Saarelaisen valaistus sekä Ari Järvisen lähes elokuvamainen musiikki. Tapahtumat sijoittuvat vuosikymmenien taakse Yhdysvaltoihin, mutta näytelmän kuvaamia ihmiskohtaloita voi löytää vaikkapa tämän päivän Suomesta. Yli satajäseninen Huoneteatteri viettää nyt reilun neljänkymmenen vuoden kunniakkaassa iässä pitkäjänteisen harrastajateatterin juhlaa. Kantaesityksiä on vahvoista tekstipohjaisista näytelmistä tunnetun teatterin ohjelmistossa tänä syksynä kolme. LASSI TOIVANEN Röyhkeitä tarinoita Kauko Röyhkä: Faust ja muita kertomuksia. Like. 2001. KAUKO RÖYHKÄN uusinta kaunokirjallista teosta saa lukea reilusti yli puolet, kunnes törmää ensimmäiseen Oulu-yksityiskohtaan. Yleensä sellainen tulee esiin heti alussa tämän Oulusta kotoisin olevan kirjailija-muusikon teoksissa. Tuoreessa novellikokoelmassa, Faust ja muita kertomuksia, ensimmäinen Oulu-viittaus tulee vasta viidennessä tarinassa, Salaliitto. "Kuka tämä komea nuori mies on? Hän tarkasteli minua päästä jalkoihin. Joku runoilijarunkkari Oulusta, Gurgha valisti. Novellisti, oikaisin." Faustissa on kahdeksan erilaista kertomusta, joista Salaliitto on yksi ehyimmistä kertomuksista. Siinä nuori oululaissyntyinen kirjailija yrittää miellyttää pääkaupunkilaisia kulttuurieliittiä sekä samalla löytää paikkaansa heidän ympäristössään. Maitojunalla pääsee kuitenkin liian helposti lakaisin pohjoiseen. "Juoksin epätoivoisena Oulun kapakoissa yrittäen löytää jotain korvaavaa suhdetta. Joka yö palasin kotiin yksin, yöjuoksujen ja kaiken kärsimyksen vuoksi laihduin ne kymmenen kiloa, jotka olivat liikaa. En silti kelvannut Oulun tytöille, jotka olivat kiinnostuneita vain pitkätukkaisista _ylioppilasteatterilaisista tai radioliikkeen omistajan pojista" Novellin nimikkotarinassa Faust pikkuvirkamies kaveroi itäsaksalaisten kanssa ja jopa rakastuu siellä punatukkaiseen Petraan. Röyhkä tekee mahdoitamasta mahdollisen lennokkaalla tyylillään. Hänen fiktiiviset henkilönsä ovat täydellisiä itsensä lyydyttäjiä. Mukana on myös jonkinlaista omaan partaan nauramista, jota oli myös varsinkin kirjailijan edellisessä romaanissa, Ocean Cityssä (Like, 1999). Yksi Röyhkän ominaisista tyyleistä on unenomainen kerrontatapa. Ocean City oli melkein kokonaan kuin unta; nyt novellikokoelmassa on yksi haaveilukohtaus, Uni, vaikka monessa muussakin novellissa haaveillaan, nähdään näkyjä ja unia. Teksteistä löytää niin 1980luvun kuin vuoden 2001 piirteitä, mutta teemojen ajattomuus kertomuksissa himmentää aikaseikkailua. Toinen Röyhkän vahvoista teemoista on uskonnollisuus. Sitä on Faustissakin. Parissa novellissa on hienosti kuvailtu uskovaisen miehen koettelemuksia niin kirkossa suoritetun rukouksen kuin baarihetkenkin aikana. Muuten Röyhkän novellit ovat melko irrallisia kertomuksia; niitä voi lukea valikoiden alusta tai keskeltä. Vasta viimeisessä novellissa, joka kirjan ensimmäisessä painoerässä on puutteellinen, tarinoiden kohtaloita punotaan yhdeksi langaksi. ANNAKAISA VÄÄRÄNIEMI
B3 Jyväskylän Ylioppilaslehti 12/2001 MW9 • # • # # * • * • • • TEKSTI: MIKKO MÄÄTTÄ PIIRROS: LASSI TOIVANEN # Kirjailija jätti kaupungin Kissa ja hiiri ne yhteen soppii Heikki Salo: Kynsilehto. Like. 2001. KUN LUKEE Heikki Salon esikoisromaania Kynsilehto, koskettaa se enemmän, jos omistaa itse jonkun lemmikin. Paljastettakoon siis heti aluksi, että Kynsilehto kertoo eläinten hautuumaasta sen asukkien näkökulmasta. Kynsilehto vaikuttaa aluksi lastenkirjalta. Lolat, tipsit ja rcimat kertovat vuorollaan menneestä elämästään minä-muodossa. "Sen sijaan hoito/emi, naapurin teini-ikäinen diskohile, oli sietämätön. Sanotaan meidän jakopapukaijojen ajattelevan viisivuotiaan lapsen aivoilla. Hän tuskin pystyi samaan." (Gini) Myös tarinoivat gerbiilit, kissat ja kanit ovat Kynsilehdon asukkeja. Salon tekstissä nämä asukit eivät pahemmin valita elostaan, vaikka tuskin juoppo on koirastaan kovin hyvää huolla pitänyt tai vapaana lentänyt persikkakaijanen häkistään innostunut. ERÄS TYÖKAVERINI ehti jo verrata Meikki Salon romaania Edgar Lee Mastersin Spoon River antologiaan. Siinä hautuumaamonologeja harrastavat ihmiset, jotka irvailevat 1900-luvun Amerikan menolle. Salo on siirtänyt nämä mielikuvat eläinten suusta lähteviksi ja näin pehmentänyt tunnelmaa aina lastenkirja-tyyliseksi asti. Silli inhimillisyys on läsnä tarinoissa. Välillä niissä kuulee jopa ihan ihmisäänen sävyä. "Nukkuisin sen kanssa lämpimässä kerässä... Söisin sen kanssa ja sefcstailisin. Sen ihmisen kanssa. Joku olisi pieni ja karvainen, kuonokasja pitfcdhäntdinen, kuten minä. Rotta. Silloin meitä olisi näkissä fcafcsi, niin kuin Suomen laki määrää. ° (Doniisi) Kun Kynsilehdon Roy-koira kertoo viimeisestä matkastaan kohti eläinlääkärin voitelua, niin entiselläkin) koiranomistajalla tulee tippa helposti linssiin. Veinköhän sittenkään 11-vuotiaan Täplä-koirani piikille oikeaan aikaan? Vaikka eläinten rakkaus onkin ehdotonta, saattaa vähintään kesäkissan omistajalle tulla pistos rintaan: muun muassa Riepu-kissa muistelee isäntäänsä. joka tukehdutti hänen sisarensa. Esikoisromaanissaan Salo ei silti ota suoraa kantaa eläinten puolesta tai niitä vastaan. Vaikka eläimet eivät näytäkään syyttäviä käpälöitään, on heidän tarinoissaan pienoinen irvailun maku. Monien eläinten muisteluissa vilahtaa eläinkauppias Engeliuksen nimi. Engeliuksen toiminta vaikuttaa joukkomurhan kaltaiselta iskulla. Tilannetta ei yhtään paranna se, että tuhkaamon kesälomittajalla on kiire kaljalle. "Kundi poltti meidät loput kerralla, ja annosteli sitten sopivasti eri astioihin.Kalmankarvaism takkuja lähettelee täältä haudan takaisesta pahviboksista puolikas kotikissa, notttajan häntä, rotan koipi ja pää, gerfoiili, kanin pyllyjä kanarialintu. Noin suurin pintein." (Naukku etc.) ANNAKAISA VÄÄRÄNIEMI SAATANALLISISTA sökeisfd Rushdie sai päälleen Ajatollah Khomeinin fatvvan, jonka uhka on viime vuosina hieman väistynyt. Silti aina saattaa löytyä joku intomieli, joka haluaa Rushdien tappamisesta jaossa olevat rahat. Kolme viimeisintä romaania ovat saaneet ristiriitaisen vastaanoton. Viime vuonna kriitikot äityivät niin Ukeiksi, että kirjailijan täytyi muuttaa heitä pakoon Lontoosta New Yorkiin. 1998 Iranin hallitus sanoutui irti Khomeinin julistamasta laivvasta. Rahapalkkio Rushdien tappamisesta on edelleen voimassa, mutta siitä huolimatta kirjailija nousi lakaisin maan päälle. Vain joutuakseen saman tien juorupalstojen täytteeksi. Kun reippaasti keski-ikäistynyt ja omahyväiseksi luonnehdittu kirjailija erosi kolmannesta vaimostaan ja aloitti suhteen itseään reilusti nuoremman mallin kanssa, juoruilijat innostuivat. Puhuttiin myös, että Rushdiella olisi henkilökohtainen valmentaja, jonka avulla hän olisi onnistunut pudottamaan painoaan. Vauhti vain kiihtyi, kun Rushdie uusine tyttöystävineen jätti Lontoon ja muutti New Yorkiin. Rushdie itse sanoi syyn lähtöön olleen Lontoon panettelevat ja sukurutsaisct kirjallisuuspiirit. Lisäksi kaupunki ei inspiroinut häntä. New York Timesille antamassaan haastattelussa hän totesi, että Englannissa viettämäänsä aikaan nähden suhteellisen vähän hänen kirjoituksistaan on sijoittunut sinne. New Yorkia hän puolestaan ylisti: kaupunki oli hänen mukaansa täynnä asioita, jotka vain odottivat tulevansa kirjoitetuikLEHDISTÖ ARVELI yhdeksi lähdön syyksi Rushdien vuonna 1999 julkaistun Maa hänen jalkojensa alla -romaanin saaman huonon vastaanoton. Se sai paremman kohtelun Yhdysvalloissa kuin Englannissa, jossa sitä ei huolittu Booker-ehdokkaaksi. Mikä loukkaus sen täytyikään olla miehelle, jonka romaani Keskiyön lapset valittiin kaikkien aikojen parhaaksi Bookerin saaneeksi kirjaksi vain kuusi vuotia aikaisemmin. John Sutherland huomautti Guardianissa, että monet ihmiset olisivat edelleen elossa, jos Rushdie ei olisi koskaan pannut kynää paperille. Hieman edellä sanottua lieventääkseen hän kirjoitti. että kirjallisuus ei tapa vaan fanatismi. Lisäksi hän ylisti Rushdieta parhaaksi eläväksi kirjailijaksi, joka heillä on. Tosin nyt he olivat menettämässä Ei ole helppoa olla Salman Rushdie. hänet. Ylistyksistä huolimatta hän oli jo onnistunut suututtamaan Rushdien, jonka lulikivcn kaikuinen vastine julkaistiin kaksi päivää myöhemmin. Siinä hän kielsi edes kuulleensa juoruja, joita hänestä kerrotaan. Arvostelujenkin hän totesi olleen viime vuosina suhteellisen reiluja. "Olin ajatellut, että taistelin sen puolesta, mitä arvostan kaikkein eniten suuren periaatteen, vapauden idean ja kirjan puolesta suvaitsemattomuutta, kiihkoilua ja väkivaltaa vastaan. Olen pahoillani, että enemmistö englantilaisista ei ole valmistautunut näkemään asiaa samalla tavalla." Mikäli lehtien kirjoittelua on uskomista, muutto New Yorkiin ei onnistunut aivan vaivatta, Kaikki newyorkiiaiset eivät olleet kovinkaan ihastuneita Rushdiesta. Asuntoa oli hankala löytää, koska kukaan ei halua naapurikseen miestä, joka on monien mielestä edelleen jatkuvassa hengenvaarassa. ASUNTO-ONGELMISTA huolimaita Rushdie asettui New Yorkiin, ja pian hänestä tuli ahkera uuden kotimaansa asioiden kommentaattori. Jossain välissä hän onnistui kirjoittamaan myös kahdeksannen romaaninsa, Ensimmäisen, joka sijoittuu lähes pelkästään New Yorkiin. Fury ilmestyi syyskuun kuudentena päivänä tänä vuonna. Tähän mennessä arvostelijat Atlantin molemmin puolin ovat ehtineet teilata sen lähes yksimielisesti. Kolme viikkoa ennen romaanin julkaisua Timesin Erica Wagner haukkui kirjan. London Evening Standard, Independent on Sunday ja muut lehdet seurasivat perässä, ja kaikki paitsi Guardianin John Sutherland tuntuivat olevan yksimielisiä Rushdien romaanin huonoudesta. Tälläkään kertaa Rushdie ei selvinnyt Booker-listalle, ei edes ensimmäistä kertaa julkisuuteen annetulle 24 kyjaa sisältävälle cnnakkolistalle. Joidenkin mielestä hän tippui kisasta aivan liian varhain. Ennakkokohusta hermostuneina englantilaiset kirjakaupat ryhtyivät myymään teosta ennen virallista julkaisupäivää. Vuotta aikaisemmin Rushdien suututtanut John Sutherland puolusti romaania. "Fury on murhattu kohtuunsa. Varhaiset arvostelut ja suunnitelmallinen ilkeys ovat salamurhanneet sen", John Sutherland kirjoitti Guardianissa kolme päivää ennen virallista julkaisua. Kirjoituksessaan hän syytti arvostelijoita, kirjakauppoja ja yleensä kirja-alaa harvinaisen huonotapaiseksi, kurittomaksi ja pienisieluiscksi. Hänen mukaansa kriitikot seuraavat toistensa kirjoituksia. "Ette varmaan ylläty, multa kriitikot lykkäävät juttunsa kirjoittamisen viime hetkeen. Jos kollegat ehtivät ensin, luetteko heidän arvionsa? Tietysti. Voiko teidän arvionne olla sen jälkeen puolueeton? Ei tietenkään." Lisaksi hän antoi ymmärtää, että Rushdien avioero, uusi tyttöystävä ja muutto New Yorkiin vaikuttivat arvosteluihin. Independentin sunnuntainumeroon Furyn arvion kirjoittanut Matt Thorne ei malttanut olla vastaamalta Sutherlandille. Hän huomautti kirjoittaneensa kritiikkinsä ennen kuin muut negatiiviset arviot ilmestyivät. 'Yksimielisyyteen ei ole niinkään syynä Rushdien yksityiselämään liittyvä salaliitto, vaan yksinkertaisesti se, että Rushdie on kirjoittanut hyvin, hyvin huonon kirjan", Thorne huomautti ivallisesti. Rushdien uusista kirjallisista suunnitelmista ci ole vielä kirjoitettu julkisuudessa, muita siitä voi olla varma, että uuden romaanin saama huono vastaanotto ei häntä hiljennä. Salman Rushdie on viime vuosina lottunut vihaisiin lukijoihin. Kriitikoita ja kiijallisuusjuoruilijoita ei sentään tarvitse paeta maan alle. • Raivokasta elämää New Yorkissa Salman Rushdie: Fury Jonathan Cape, 2001.259 sivua. FURY on intialaissyntyisen Salman Rushdien kahdeksas romaani ja ensimmäinen, joka sijoittuu Yhdysvaltoihin, tarkemmin sanottuna New Yorkiin. Tarina kertoo Malik Solankasia, joka jättää vaimonsa ja poikansa Englantiin sen jälkeen, kun on eräänä päivänä löytänyt itsensä heidän vuoteensa vierestä veitsi kädessään. Keski-ikäinen, elantonsa nukeilla ansaitseva entinen professori Solanka ynttää löytää suurkaupungista anonymiteetin laihoin tuloksin. Hän kärsii satunnaisista raivokohtauksista ja muistinmenetyksistä. Kaupungissa tapahtuvat murhat saavat hänet epäilemään itseään niiden tekijäksi Rushdie kehittelee aikaisemmista kirjoistaan tuttuja teemoja ja aineksia. Mukana on maanpakolaisuus, arjen ja mielikuvituksen sekoittuminen ja varsinkin rajoistaan vapautettu fiktio. Solankan nukkehahmot alkavat elää omaa luojastaan irrallista elämää. Niistä tehdään kirjoja, ja ne pääsevät televisio-ohjelmien vetäjiksi. Nukeista kertovat jaksot tuntuvat romaanin kokonaisuuteen nähden liian irrallisilta. Viimeisten viidenkymmenen sivun aikana Rushdie tuntuu hukkaavan urinansa langat. Murhamysteeri, Solankan raivokohtausten tausta ja naisystävän kohtalo kotimaassaan ratkaistaan kauhealla kiireellä vuoronperään eikä mikään tunnu merkitykselliseltä. Rushdien aikaisemmissa kirjoissaankin harrastama realismin ja fantasian sekoittaminen tuntuu tällä kertaa turhan osoittelevalta. Parhaimmillaan Rushdie on kuvatessaan New Yorkin kiireistä elämää ja viljellessään viittauksia Yhdysvaltojen viime vuoden tapahtumiin aina presidentinvaaleista Glddiafor-elokuvaan. FURY vertautuu pituutensa puolesta Rushdien aliarvostettuun esikoisromaaniin Grimusja Saatanallisten säkeiden jälkeen kirjoitettuun Harun ja tarinoiden meri -lastenkirjaan, joka käsitteli ansiokkaasti tarinankertomisen tärkeyttä. Fury tuntuu kirjalla, jonka kirjoittamisella on ollut kiire. Uusi kotikaupunki on tarjonnut virikkeitä, jotka on pitänyt lainaa mahdollisimman nopeasti paperille. Toisaalta Rushdie ei ole löytänyt mitään uutia, vaan useimmat elementit ovat tuttuja hänen aikaisemmista kirjoistaan. Romaani on viihdyttävä, muna hieman tasapainoton kokonaisuus. Kaikkea on liikaa lyhyeen mittaan suhteutettuna. MIKKO MAATTA
Jyväskylän Ylioppilaslehti 1 2 / 2 1 E VIETTELY ja kuinka sitten kävikään ON TRAAGISTA, ellei suorastaan rangaistavaa, jos vanhempi mies nai itseään huomattavasti nuoremman naisen, eikä jo naidessaan ymmärrä ja hyväksy sitä, ettei välttämättä kykene vastaamaan kaikkiin naisen kaipuisiin. Haluavan nuoren naisen pitelemiseksi täytyy miehellä olla tarjota muutakin kuin luotettavuutta, vakautta ja isällistä otetta. Juhani Ahon (1861-1921) klassikko Juha (1911) on yksi variaatio yllä olevasta elämän perusdraamasta. Vakaa ja luotettava Juha nai nuoren ja kauniin kasvattinsa Marjan ja elelee tämän kanssa tasaisen hyvää elämää kunnes laukkuryssä Shemeikka saapuu kaupantekoon. Palavasilmäinen korea poika houkuttaa naisen luokseen ja vie lopulta tämän mennessään. Juhan elämä murenee, ja Shemeikan kyydissä Marjakin joutuu maistamaan mullan makua. Ahon romaani on filmatisoitu kolmasti. Ensimmäisestä ohjauksesta vastasi Nyrki Tapiovaara vuonna 1937. Käsikirjoituksen siihen olivat laatineet Heikki Aho ja Björn Soldan. Tuossa versiossa Marjan osan näyttelee jo tuolloin säihkynyt Irma Seikkula. Suomi-filmin suurnimi T.J. Särkkä ei malttanut pysyä erossa tästä(kään) tarinasta. Hän ohjasi ja käsikirjoitti oman Juhansa 1956, jossa nimiroolin tekee aikansa legenda Eino Kaipainen. Kinossa 23. lokakuuta on näytillä viimeisin versio, joka on vuodelta 1999. Sen on ohjannut ja käsikirjoittanut Aki Kaurismäki Jos tehdyn perusteella saa tekijän tunnelmista päätellä mitään, niin arvelen miehen nauttineen työstään. Katsoja ainakin nauttii lopputuloksesta. Juhan roolissa nähn juureva Sakari Kuosmanen, Marjana vakuuttaa Kati Outinen ja Shemeikan syntisessä roolissa mellestää Andre Wilms Hlokuvafriikeillekin riittää seurattavaa: Kaurismäki on ujuttanut mukaan jälleen kerran tyylikkäästi tuhat ja yksi viitettä muihin elokuviin ja kirjoihin, seka noin satayksi viitettä aiempiin Juhan filmatisointeihin. Elokuva on mustavalkoinen ja mykkä, luokittelunsa on S. ENGLANTILAISTEN LAATUNÄYTTEJÖIDEN työtilanne amerikkalaisissa toimintaelokuvissa on ollut viimeiset vuodet huono, eikä tilanne näytä tässä maailman tilanteessa paranevan. Ikävä sanoa, mutta parempi niin elokuvataiteelle. Ensin Alan Rikman ja Gary Oldman siirtyivät ohjaajanpallille, pari vuotia myöhemmin oli Tim Rothin vuoro. Niin Rikmanin Täi vi vieras (1999) kuin Oldmanin Nil by mouth'kin (1997) käsittelevät perheen sisäistä dynamiikkaa ja jokseenkin kolkkoja ihmiskohtaloita, mutta Rothin esikoisohjaus The Wur Zone (UK 1999, 98min) astuu askelen yhä synkempiin sielunmaisemiin. Elokuva perustuu Alexander Stuartin kiisianalaiseen romaaniin. Ulkoisesti Tom, jcssic. Isä ja Äiti muodostavat aivan tavallisen perheen. He ovat juuri muuttaneet Lontoosta jylhään pohjois-Devoniin, ja perheeseen on syntynyt kolmas lapsi, Alice. Tom (Freddie Cunliffe) ei tahdo sopeutua uuteen syrjäiseen ja ankaraan ympäristöön, jossa teinipojalle ei tunnu olevan mitään tekemistä. Samoin Jessie (Lara Belmont) odottelee paluutaan collegeen ja Lontooseen. Elokuva etenee hiljaisesti ja varovasti, senkin jälkeen kun Tom saa selville, että heidän isänsä (Ray \Vinstone) käyttää Jessietä seksuaalisesti hyväkseen. Tom ei tiedä miten käsitellä asiaa ja syyttää sisartaan tilanteesta. Jessien tuska ja voimattomuus tämän äärimmäisen vallankäytön edessä kääntyy väkivallaksi itseä kohtaan. Perheen sisällä taistelua tilasta ja kontrollista käydään paitsi mielen tasolla myös ruumiissa. Isä osoittaa valtaansa tyttärensä ruumiiseen, äiti (jälleen kerran loistava Tilda Swinton) taas esittelee valtaansa ja ruumiillista(kin) koskemattomuuttaan esittelemällä avoimesti kotona puolialastonta, raskauden muokkaamaa vartaloaan. Rothin elokuva ei selittele, ei tuomitse eikä anna valmiita vastauksia nostattamiinsa kysymyksiin vallasta ja vastuusta, hyväksikäytöstä, insestin fyysisistä ja psykologisista vaikutuksesta perheeseen kokonaisuutena, sen dynamiikkaan, ja sen jäseniin yksilöinä. Vastuu elokuvan herättämistä tunteista ja ajatuksista anneiaan katsojalle, katsojan on tehtävä niistä omat johtopäätöksensä. Hellyyden ja väkivallan yhteydet ovat monisyisiä ilman äärimmäisyyksiinkään menemistä. Lasten hätä ja psyykkinen järkkyminen vallankäytön alla ei lopussakaan saa onnellista päätöstä. Katsomiskokemus tämän elokuvan kohdalla ei todellakaan ole helppo tai kevyen viihdyttävä. Ei suositella herkkimmille joukossamme. Elokuvan henkilöiden henkistä umpikujaa kuvastaa myös kuvaajan luoma kuulas, traagisen kaunis sinisen ja harmaan sävyinen maisema, realistisen kerronnan vähäeleisyys, sekä elokuvan kokonaisvaltainen hiljaisuus. Insesti on niin vaikea ja tuskallinen aihe käsitellä, että elokuvan amerikkalaiset tuottajat ja levitysyhtiö ovat halunneet laittaa levitysyhtiön kotisivuille (www.lot47.comAvarzone/siudyguide.html) insestiä käsittelevää aineistoa johon palata, jos tai paremminkin kun elokuva herättää katsojassa ristiriitaisia, käsittelemättömiä tunteita. RIITTA KOIKKALAINEN ALINA SURAKKA järjestöt Järjestöilmoitukset osoitteella jylkkari-jarjestot@cc.jyu.fi Järjestöilmoitukset numeroon kolmetoista ke 24.10. mennessä! AIESECissa tapahtuu edelleen! Kaikki mukaan. AlESECin jo tuntevat seka toiminnasta kiinnostuneet! Keskiviikkona 17.10. pidämme saunaillan, tapaaminen Kirkkopuiston Rosson edessä klo 18.00. Tule tapaamaan uusia |a vanhoja tuttuja! Keskiviikko on täynnä toimintaa seuraavallakin viikolla, silloin alkavat jälleen suuien suosion saaneet kulttuuri-illat aiheena Puola. Tapaamme yliopiston kiriaston aulassa klo 18.30. Vietä pääsee myös järiestämaän kauden mahtavinta AIESECseminaaria National Conlerence 02, kiinnostuneet ottakaa yhteys Petriin (pelehlon@st.jyu.li) 1 Lisätietoja AlESECin toimistolta MaD 255 tai email aiesecjy(S>cs.jyu li Akateeminen Siperia Seura Kiitos kaik.lle Wanhar VVnnan Paivvän järjestelyissä mukana olleille seka tietysti kaikille Päiwaän osallistuneille! Yleiskokous 23.10 Rentukassa klo 21.00. Saapukaahan porukalla paikalle! Siperia Suomelle! Amnesty International Jyväskylän Amnesly-ryhma kokoontuu seuraavan kerran Maailmankauppa Mangossa ke 24.10 klo 18.00. Amnesty-viikolla (nio 43) osallistumme JYYn suvaitsevaisuusviikon tapahtumiin. Tule mukaan 1 Jyväskylän ev.lut Opiskelijalahetys Teemaillat vanhassa pappilassa, Vapaudenk. 26, torstaisin klo 18.30:18.10. syysseural. 25.10. "Short term mission mitä se on suomeksi?", Liisa Puhalainen. Raamattupiirit kokoontuvat eri puolilla kaupunkia. myOs urheilutoimintaa keskiviikkoisin |a perjantaisin. Yhdistyksen syyskokous to 18.10. klo 17 toimistolla. Vapaudenk. 26B. Lisatiet opiskelijapastori Lauri Seppäseltä, lauri seppanenrfsopko li p. 616 623. Jyväskylän opiskelevien keskustalaisten syyskokous pidetään Koitepohian 8-saunalla klo 18 alkaen. Tarjolla on pientä purtavaa ia tuotavaa. Kaikki paikalle! Jos haluat liittyä sähköpostilistallemme ilmoita siitä Pekalle raassina@sl.jyu.fi Muuten lisätietoja pj. Kali Lahdelta kiahti@st.jyu.fi tai 040-547 8558 li 23.10 klo 18.00. seurat Kain Taanilalla. Heikinkatu 4 a. Opiskelijoiden köittikuoro kokoontuu edelleen keskiviikkoisin klo 19.00 Keskusseurakuntatalon Sacariumissa Uusia laulajia (etenkin miehiä ) kaivataan lisää Tervetuloa' Lisätietoa' saara kotkalainen kmurffljypoly li Ordotoksinen opiskelijaliitto Aloitamme syyskauden toiminnan ke 24.10 klo 18 Ortodoksisen kirkon seurakuntasalissa, Rajak. 39. Tervetuloa mukaan, vanhat ja uudet 1 Lisätietoja: Jorma Häkkinen, p. 212371 J U l l \ I Demariopiskelnat Iloinen hei kaikille! Edustajistovaalit lähestyvät vauhdilla ja ehdokkaiden on aika ryhtyä aktiiviseen vaalitoimintaan. Seuraavan kerran kokoonnutaan kokouksen merkeissä tiistaina 30.10. klo 18 alkaen Sotimilla. Mukaan demaiiopiskeli|Oiden toimintaan mahtuu tietenkin myös uusia ia mukavia ihmisiä, jotka tuntevat sydämessään olevansa demanaatteen puolestapuhujia. Kiinnostuneilla lisätietoja antaa pj Marianne Huttunen, marhutt@sl.jyu.li. Selvin päin sekoilua II kaikki 50 lippua on nyi myyty. Joien valitettavasti mukaan ei enää mahdu, mikäli et jo ole lunastanut lippuasi. Jos olet onnellinen Toivakan appron lipun haltija, vietämme yhdessä hauskan viikonlopun 27. 28.10. Tarkkaile sähköpostiasi 1 Seuraava tapahtuma on Halloween valvojaisei pe 2.11 illan hämärtyessä. Lisätietoja p|. Katjalta: katia@st.jyu.li / 040-7640 635 Kay katsomassa myös sivumme: www.jyu.fi/yhd/jopas. 18.10. klo 18 JYKY kokoontuu pohtimaan, mikä opiskelijan päätä vaivaa yhdessä psykologi Kirsti Knuutilan kanssa Paikkana on edelleen Pappila, Vapaudenkatu 26 (kaupunginkirjastoa vastapäätä). TERVETULOA 1 Lisätietoja Suvilta stkalaja@sl.iyu.li tai Hannalla halahelm@sl.jyu.li. Siivo-karjalainen osakunta Tervetulemasl kaikki savo-karialaiset «sakuntamme saunailtaan tiistaina 30.10. alkaen klo 19.00. Kylpemistä ja saunomista Kortepohjan B-talon saunalla aina puoli kymmeneen asti Pikkupurtavaa tarjolla, multa varauduta nestehukkaan jo kotoa lähtiessäsi. Koppaa kavensikin mukaan hauskaa iltaa viettämään. Lisätietoja osakuntamme tiedottajalta Juhani Lammassaarelta sähköpostilla osoitteesta |lammas@st jyu.li Vasemmistonuoiel Vasemmistonuoret kutsuvat uusia ia vanhoja jäseniä tutustumaan toisiinsa ja suunnittelemaan tulevaa ohielmaa ia mukaan on toki käikm puolin suotavaa tulla kuikuilemaan, vaikkei jäsen vielä olisikaan! ) Pidämme saunailtaa lauantaina 2710 Kortepohjan B-talon tilaussaunassa, kello 17 alkaen. Ilmoittautuminen helpottaa ruokatarjoilujen mitoittamista, muttei ole pakollista. Lisätietoja Elsalta erint@cc.jyu.li Tervetuloa! Dumpin liikuntapäivä järjestetään lauantaina 20.10. klo 12-15 Paikka on tuttuun lapaan Hutungin Liikuntakeskus Vaajakoskella Kymmenen maikan osallistumismaksulla pääsee oman kiinnostuksen mukaan pelailemaan sählyä ja sulkapalloa, keilaamaan, kiipeilemään sekä kokeilemaan goll-simulaattoria. Ilmoittautumiset ja lisatietoia osoitteessa www.dumppi.li. Kulttuurin ystäville Oumppi tarioaa opastetun kierroksen Keski-Suomen museossa tiistaina 30.10. klo 16-17. Tästäkin tapahtumasta lisätietoja dumpin kotisivuilla "$ty£/J NYT PUHUTAAN AJANKOHTAISTA " ASIAA! Onko joukkoluhoaseuhka todellinen? Mitkä ovat terrorismin käytössä olevat keinot ja miten niitä vastaan taistellaan' Global Discourse seminaarin alustajana biologisen ja kemiallisen terrorismin huippuasiantuntija Yliluutnantti Mikko Liponen Keuruun Suojelukoulusta' Seminaarin aiheena "Globaalin turvallisuuden sotilaallinen ulottuvuus". Tämä kuuma aihe iatkaa Global Discouisen syyslukukauden globaalin turvallisuuden seminaansaiiaa, jota lähestytään eri näkökulmista asiantuntijoiden alustusten pohjalta joka loinen liistar talviloman alkuun saakka. Seminaari järjestetään luokassa A103 tiistaina 23.10.2001 klo 18 15 alkaen, |onka jälkeen iltaa jatketaan kahvin ia teen ääressä Mummin Pullapuodissa. Poikkitieteelliset GO-seminaaiit ovat kaikille avoimia, tule siis ja luo myös kaverisi. TÄTÄ El KANNATA MISSATA' Seuraava kokous h 30.10. klo 19 Ilokiven Hallltuskabinetissa. JYTn kokoukset ovat kalkille avoimia! Muistakaa myös viimeinen Hyvää yötä äiti -esitys su 21.10. klo 19, varaukset p. 050 380 8900. JYTn yhteystiedot iyt-postia@cc.|yu.ll, puh. 050 582 1421/Hanna. Kansan Raamattuseuran opisk. ia nuoret aikuiset Tervetuloa mukaan KRS.n iloisiin opiskelijoiden ja nuorten aikuisten liistai-iltoihin Sanan kulmalle (Seminaarinkatu 19, yliopiston kirjaston lähellä). Ilta alkaa klo 19 ia se pitää sisällään yhteistä laulua, rukousta ja puheenvuoron jostakin mielenkiintoisesta aiheesta ja lopuksi nautiskellaan iltateestaV-kahvista yhdessä. Tulevia puhujia ja teemoja: 16.10. Raija Hämynen Automekaanikon polku. 23.10. Kristityn työkalupakki, 3010 Nina K. Hyttinen Terve mieheys ia naiseus Tavataan Kräsällä 1 Syksyn satoa mm. jo klassiseen asemaan kivunneen Punkkua & Punaviiniä iltamien muodossa osakuntahuoneistolla ti 23.10. klo 19 alkaen sekä teatterielämysten kautta 31.10. Tiukempaa ohjaslusla sila janoaville kaiveltavissa sähkislislaitamme, johon liityttävissä osoitteessa http //majordomo.cclyu.fi/mallman/iistinloAosa. 16.10. klo 9-17 Avoimet ovet Ynnän toimistolla MaD. Tervetuloa tutustumaan Ynnään! 25.10. Asia-excursio Olkiluotoon ja Tuulivoimalaan 1.11.2001 Halloween bileet Gigglin Marlinissa. Liput naamiaisasuun pukeutuneelta 10 mk ia ilman asua 20 mk. Parhaiten pukeutuneelle palkinnoksi lippu Goomille! 14.11 2001 Syyskokous Honsun saunalla Ynnan sääntömääräinen syyskokous, jossa päätetään mm. seuraavan vuoden hallitus, ensi vuoden talousarvio ja Ynnan jäsenmaksu euroina. Kaikki Ynnan toiminnasta kiinnostuneet paikalle! Saunomaan pääsee, puitavaa tarjolla. 15-16.11.2001 -FysikerFest. Valtakunnallinen fysiikan opiskelijoiden tapahtuma Espoon Otaniemessä. Suomalaisten fysiikan opiskelijoiden yhleistyöjärjeslö lAPS-Finland järjestää ensimmäistä kertaa valtakunnallisen opiskelijatapaamisen, Fysikerfestln 22.11.2001 Ynnan Pikkujoulut. Ynnan PAREMMAT Pikkujoulut. Palkitaan vuoden parhaat luennoitsijat, esitellään vuoden 2002 hallitus ia iuhliiaan puvuissa. Paikka ilm. myöhemmin. Lisätietoja: www.ynna.fi Järjestöja valiokuntatiedotteei myös verkossa: www.jyu.li/jylkkari/uusin /järjestöt.htm www.jyu.li/jylkkari/uusin /valiokunta.htm Oopperahullu metsään käy SAKSALAINEN OHJAAJA Werner Herzog on näkyvästi esillä Suomen elokuvaarkistan syyssarjassa. Kauden Herzog-elokuvien sarjan aloittaa ohjaajan kenties tunnetuin teos, 24.10. nähtävä Fitzcarraldo (BRD 1982). 31.10. esitettävä Tuhon lähdet (lialia 1965) on erityisesti italialaisen yhteiskunnan kuvaajana tunnetun Luchino Viscontin vahva perhedraama. Herzogin elokuvan päähenkilö on irlantilainen cksenirikko ja intohimoinen oopperan ystävä Fitzcarraldo, joka haluaa kuulla Enrico Camson laulavan Perun sademetsissä. Siispä sinne on rakenneltava oopperatalo. Rahoittaakseen hankkeensa Fitzcarraldon on ensin päästävä metsien uumenien kumiaarteille. Kekseliäs mies ostaa laivan ja lähtee matkaan tarkoituksenaan hinata alus kahden toisiaan sivuavan joen välissä olevan kannaksen yli. Se tosiasia, että luolia kannaksella on vuori ei hullua irlantilaista lannista, vaan hän värvää hinausavuksi joukon metsien intiaaneja. Fitzcarraldo on, paljolti tinkimättömän t o teutustapansa ja nimiroolissa esiiniyvän maanisen Klaus Kinskin ansiosta, ainutlaatuinen kuvaus unelmista ja niiden pakkomielteisestä toteuttamisesta. Herzog ci käyttänyt elokuvassaan pienoismalleja, digilaalilehosteita tai muutakaan Hollywood-sumutusta, vaan laittoi avustajansa vetämään köysipelillä satojen tonnien painoista laivaa ylös vuoren rinnettä. Luchino Visconti tunnetaan "marxilaisena aristokraattina", yhtenä italialaisen neorealismin perustajana ja taitavana perheen ja Italian yläluokan kuvaajana (Rocco ja hänen veljensä, Senso. Kuolema Venetsiassa). Rappeutuva perhe on Viscontin tarkastelussa myös elokuvassa Tuhon lähdet. Isä on kuollut ja lapsiaan vihaava äiti mielisairas, kun tytär Sandra (Claudia Cardinalc) palaa kotikaupunkiinsa, pieneen ja rappeutuvaan Voltcraan. Täällä Sandra tapaa taas veljensä Giannin (Jean Sorcl) ja joutuu sil mätysten oman menneisyytensä kanssa. Vähitellen sisarusten salaisuus paljastuu myös Sandran aviomiehelle, kaiiafilmikainerallaan vaimoaan tarkk a i 1 e v a 1 1 e j/L \ndrew'llc. j f l MARKUS LATVALA Suomen elokuvo-oriusH 5 5 ion esitykset kouounginkiiiaslon Mir.nansalissc ^ ^ H keskiviikkoisin klo 18.00. i
OPISKELIJAja KOULULAISANNOKSET A. Kananleike pippurikastikkeessa B. Curry-kanaa C. Kanaa ja vihanneksia hapanimeläkastikkeessa D. Kanaa ja Vihanneksia soijakastikkeessa E. Peking-kanaa F. Kanaa, sieniä ja bambunversoja G. Kanaa ja naudanlihaa chilikastikkeessa H. Naudanlihaa rnustapapukastikkeessa I. Porsaanlihaa pippurikastikkeessa J. Peking-porsaanlihaa " ^ l i K. Kasvisruukku soijatäi ananastomaattikastikkeessa L. Friteerattua kanaa ja porsaanlihaa hapaimeläkastikkeessa Annoksiin sisäftyy^nisi tai tikkuperunat valintasi muka KÄYTÄMME AINOSTAAN SUOMALAISTA NAUDANLIHAA -!Gluteeniton A Laktoositon tfei! eskiviikkoisin opiskelijoille o n k e r o t a i siideri . 3 3 L 1O,,«# Muista näyttää opii GEMGHISKHAN RAVINTOLA RESTAURANT Kauppakatu 14 Jyväskylä Puh. 618 298 • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • f c ^ d h f r * » mk, O S&rnsonite 7 \ • i , -lp _ f i k -" -u • • • • • • • . O S a m s o n i t e . OLKAUUKKUJA 4 * . SALKKU "* • numero* lukituksella NAHKA* SALKKU • • Palvelemme ark 9-19 • la 9-17 • • • • • • • • • • • • • • <,OMKKUs * Palvelemme . ma-pelO-18 la 10-15 JYVÄSKYLÄ • • • • • • • • • • • • • • Hae vauhtia opintielle. COMPAQ. C o m p a q P r e s a r i o 1 2 1 k a n n e t t a v a Tyyliä opiskeluun, k o t i i n , t o i m i s t o o n ! • C e l e r o n 8 M H z • I 2 8 M B / I O G B • 13.3" TFT-näyttö • 24x CD-asema • 5 6 k m o d e e m i • W i n d o w s ME FI, W o r d 2 , W o r k s 2000 • Takuu: I v. Huippu-uutuus! 8.990,Kysy myös takuulaajennusta! I . 5 I 2 , I € ra n v e n t H P J o r n a d a 5 2 5 C o l o r P o c k e t P C Upea k ä m m e n m i k r o , jossa sisäänrakennettu sanelin ja MP3-soitin • I33 M H z • 16 M B muisti • 4 " L C D v ä r i n ä y t t ö • infrapunaportti • CompactFlash-laajennuspaikka • Microsoft W i n d o w s f o r Pocket P C , W o r d , Excel, O u t l o o k , Internet Explorer ym. ohjelmia Tarjous! 1.990, 334,70 € (norm. 2.990,-) Microsoft Opiskelijoille ja opettajille! M i c r o s o f t O f f i c e X P P r o S t u d e n t Toimisto-ohjelmien ykkönen entistä parempana. Pro-versiossa: W o r d 2002, Excel 2002, O u t l o o k 2002, PowerPoint 2002 ja Access 2002. Tarjous! S pnymimtJ 134,38 € Adobe [Adobe |tnonsit»,> I-.!CI aa «s A d o b e P h o t o s h o p E l e m e n t s W i n / M a c Harrastajakuvaajille ja yrityskäyttöön t a r k o i t e t tu tehokas ja helppokäyttöinen kuvankäsittelyohjelma. Uutuus! 590,99.23 € Kolumbus internet on pyorea' K o l u m b u s I n t e r n e t l i i t t y m ä Kolumbus-paketissa uusi ja monipuolinen webmail, 16-kielen sanakirja.OIOOIOO.com hakemistopalvelu (50 hakua/kk),www-ja WAP-kotisivutilaa 10 M t . sähköpostilaatikko 10 M t , sähköpostien luku ja kirjoitus WAP:lla. Hinta alk. 4 9 m k / k k + puhelumaksu. Hae omasi! o, € Tarjoustuotteet I kpl/asiakas, ei jälleenmyyjille! M SuperStore ESPOO • HELSINKI • JYVÄSKYLÄ • KOTKA • LAHTI • OULU • POBI • TAMPERE • TURKU J Y V Ä S K Y L Ä , A h j o k e s k u s : Ahjokatu 16.40320 Jyväskylä. Puh. 0204 707 750, fax. 0204 707 751. A v o i n n a : ma-pe 10— 18. la I I 5 . Ostamisen helppoutta www.pcsuperstore.fi