• n u m e r o 1 2 1 5 . 1 . 1 9 9 8 k a u p u n k i n u m e r o yM^-l^r^.:.--'^ UUS '' "^'^l^^^^B keskiaukeama 2w
• T@IMEN SIVU -124)98 p ä ä k i r j o i t u s 1 5 . 1 . 1 9 9 8 Missä on kirjallisuus? Kirjailijaksi haluaa moni, mutta vain harvoille mahdollisuuksien portti aukenee, ellei ole valmis sijoittamaan tuhansia markkoja omakustanteeseen. Kustantajille lähetetyistä teksteistä noin prosentti päätyy kirjakauppoihin. Jyväskylän kampuksella valmis käsikirjoitus laskussaan kuljeskeleva kirjoittaja ei ole ollenkaan harvinainen näky. Tämä opiskelunsa romaanin valmistumisen vuoksi keskeyttänyt roikkuja on saattanut istua kirjoituskoneensa ääressä täysiä työpäiviä jopa vuosien ajan. Hän on voinut kirjoittaa parisataasivuisen teoksensa kolmekin kertaa uudelleen, jotta se olisi kustantajaa tyydyttävässä muodossa. Omakustanteeseen sosiaalituella tai työttömyyskorvauksella elävällä ei ole varaa, joten vain kustantaja voi nostaa tekstin povitaskussa kuluneelta levykkeeltä painovalmiiksi. Suurilla ja kauniilla kustannusyhtiöillä on valta ja vapaus päättää, mitä ne julkaisevat, sillä tekstejä suorastaan tulvii luettavaksi. Suurella todennäköisyydellä esikoisteos jää lojumaan käsikirjoituspinon väliin kuukausiksi ja jopa vuosiksi, sillä kukaan ei vaivaudu vastaamaan, meneekö teksti läpi. Tilanteeseen on selkeästi olemassa ainakin kaksi pelastusta. Täytyy olla joko poliitikko tai missi, niin silloin kirja menee varmasti läpi. Tuskinpa kustantajat pistävät pinon alle mattinykäsen tai mikahäkkisenkään teosta. Ne ovat kustannusyhtiöille taattuja myyntivaltteja, jotka hupenevat isänpäivinä ja joulun alla. Julkkisten tekstien julkaisemista perustellaan sillä, että niistä saaduilla tuloilla voidaan julkaista myös hyviä kaunokirjallisia tekstejä. Kun kirjakauppoja kiertelee, voi vain todeta, että esikoiskirjailijoiden ja ei-julkisuutta saaneiden merkittävien kirjoittajien teoksia löytyy yhä vähemmän. Tämä pitää paikkansa myös käännöskirjallisuuden kohdalla. Esimerkiksi kaksi vuotta sitten Nobelin kirjallisuuden palkinnon saaneen Wislawa Szymborskan ensimäinen suomennettu runoteos tuli myyntiin vasta tänä syksynä. Lehdistä saa kyllästymiseen saakka lukea arvosteluja poliitikkojen ja liikemiesten pikaelämäkerroista, jotka ovat tunnustuksia menetetyltä tai muuten taakse jääneeltä uralta. Hyvä pointti EU:hun liittymisessä oli se, että kirjojen hinnat laskivat. Siitä ei ole kuitenkaan hyötyä, jos varsinaista kirjallisuutta ei löydy kirjakaupoista. U L L A LIPSANEN a p n a l a a t i k k o Jyväskylän Ylioppilaslehti on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu, joka ilmestyy yliopiston lukukausien aikana, 16 kertaa vuodessa. Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri: Paula Rouhiainen p. 014-607 226 Toimitus: Jyväskylän ylioppilastalo, Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä Ylioppilaskunnan ja -lehden fax: 014 603 928 Sähköposti: Lipsa@cc.jyu.fi. Verkkolehti: www.jyu.fi/jyy/jylkkari. Kannen kuva: Tommi Anttonen Apinalaatikon kuva: Tommi Anttonen JYY:n jäsenille kotiin kannettuna Jylkkäri maksaa 50 markkaa. Osoitteenmuutokset keskustoimistoon. p. 014-603 355. i l m e s t y y 2 9 Toimitus, puh, 603 360 Petri Heikkinen, Juha Mäkinen, ; palheib@st.jyu.fi IttClnen t Päätoimittaja: Ulia Lipsanen, puh. 803 359, 050 -526 0767, Lipsa@cc.jyu.fi. n u m ero 1 S 1 5 . 1 . 3 9 9 8 Ilmoitukset: tmi Martti Mikkonen. 014-215 026 0400 642 533 fax 014-3721 363 Ylioppilas/ehtien valtakunnallinen ilmoitusmyynti: Pirunnyrkki Oy, p. 02 2331 222. Ilmoituksenvalmistaja: Grafiikka Rutanen p. 216 315. 050 596 2444 grafiikka.rutanen@co.inet.fi Ilmoitushinnat: tekstissä 5.50 mk/pmm. takasivu 6.00 mk/pmm, määräpaikkalisä 0.65 mk/pmm. etusivu 9.00 mk/pmm, etusivu myydään ainoastaan kokonaan. Värihinnat: yksi lisäväri 450 mk, neliväri 1350 mk. Jylkkäri ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa. Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki p. 015723 4212. ISSN 0356-7362 l o k a k u u t a d e a d l i n e 2 2 . l o k a k u u t a l o k a k u u t a k l o 1 3 — NurinaaPieniä miehiä sienimetsässä Kaksi humanistihippiä vietti yliopiston avajaisia Laajavuoren metsikössä. Syksyn runsasta sienisatoa nautittuaan toinen hipeistä näki yliopiston tulevaisuuden kirkkaammin kuin koskaan aiemmin. Apokalyptisessa näyssä kampuksella asteli synkkä, mustiin pukeutunut mies vailla päämäärää, vailla kotia ja ystäviä. Hän oli lajinsa ainut. Naisettunut yliopisto oli saanut viimeisen päänahan. Ehkä sen vuoksi kansatieteen oppiaineeseen oli perustettu kadonneen micskulttuurin tutkimusyksikkö. Niin sanotun suuren ikäluokan miehet olivat jättäneet jälkeensä vain fossiilisia ajatuksia, joille yleisesti naureskeltiin naistohtoreiden kahvitunnilla. Vanhat jäärät kun eivät päässeet eroon sotamuistoistaan tai kodin, uskonnon ja isänmaan varjelemisesta. Suuria ikäluokkia muisteltiin tahattoman tragikoomisena osana miehisyyden mustaa historiaa. Mieskulttuurin varsinainen tuho alkoi kuitenkin silloin, kun keski-ikäiset miehet ajautuivat identiteettikriisiin. Nuo raukat elivät elämänsä eksyksissä eivätkä oikein tienneet, mistä olivat tulleet ja minne olivat menossa. Siksi heidät oli tuomittu impotenteiksi ihmisen evoluutiotarinassa. Keski-ikäisen miehen kohtalo oli taantua väkivaltaiseksi häiriköksi ja yleisesti halveksituksi olioksi. Viimeinen mieskulttuurin ripe hävisi pullamössömiesten mukana. He puolestaan jumittuivat syntymästään saakka äitiensä helmoihin kykenemällä itsenäistymään tulitikkuleikeistään ja oidipus-fantasioistaan. Niin oli kampuksen viimeinen mies yksinäinen. Ja humanistihippi antoi ylen. Kaksi narkkaria piikitteli toisiaan yliopiston vessassa. Kumpi voittaa, Schumacher vai Häkkinen? Se voittaa, jolla on eniten spiidiä. Eli Schumacher. Häkkisen autolta pettää hermot ja Salo keskeyttää eka kierroksella, kun sen ladasta hajoaa trippimittari. Tsiisus. Samaan aikaan kotirouvat olivat huolissaan lapsistaan tuppervvarekutsuilla. -Ajatelkaa nyt, jos kannabis laillistettaisiin. Miten nuorison kävisi? Hyvänen aika. En tohdi edes ajatella. Sehän olisi niin kuin meidän nuoruudessamme. Aivan kamalaa. Toisaalla, filosofian laitoksella, nuoret platonit olivat jo lähellä totuutta. Huumausaineet ovat vaaraksi ihmisen ajattelulle. Aivan. Saahan sitä pään sekaisin muutenkin, esimerkiksi logiikan demoilla. Luulen myös, että on harhaluuloa, että totuus on jossain tuolla ulkona. Oikeassa olet. Niiniluotokin kuvittelee puhuvansa totuuksia, mutta on ihan pihalla koko ukko. Myös raamattupiirin opiskelijoiden joukossa kasvoi epäilyksen siemen. Kuulkaa veljet ja sisaret. Opetuslapset olivat varmaan melkoisessa pöllyssä, kun he näkivät Jeesuksen kävelemässä vetten päällä. Jeesus on itsekin kuin jokin kuuskytluvun pilviveikko kaikissa kuvissa, pitkä rasvainen tukka ja rehottava parta. Pelottava ajatus. Jos tuo on totta, se tarkoittaa, että kaikki pääsevät sittenkin taivaaseen. Lopuksi valistuksellinen tiedonanto. Älä käytä huumeita. Kuten sanottua, elämä on parasta huumetta. Ainakin opiskelijaelämä. R. UHOKAS, FIL. YO. KIRJOITTAJA ON EHDOTTOMASTI HUUMAUSAINEITA VASTAAN.
• 1 2 9 8 UUTISET Juha Mäkinen Ylioppilaskunnan haaveet opiskelija-asunnoista Kauppakadulla on syytä unohtaa. JYY pullahti ulos kiinteistökisasta Kauppakatu 11 -neuvottelut ylioppilaskunnan osalta ohi jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta on kesän ajan ollut mukana tarjouskilpailussa, jonka kohteena on Jyväskylän kaupunkiseurakunnan omistama kiinteistö osoitteessa Kauppakatu 11. jYY:n osalta neuvottelut ovat nyt ohi, eikä enää näytä lainkaan siltä, että talo olisi siirtymässä ylioppilaskunnalle. Syy on yksinkertainen: Kaupunkiseurakunta on saanut parempia tarjouksia, eikä JYY tule tarkistamaan omaansa ylöspäin. Kaupunkiseurakunta tiedusteli keväällä ylioppilaskunnan kiinnostusta lunastaa itselleen oikeus kiinteistön ostamiseen, ja JYY jättikin tarjouksen. Suunnitelmissa oli peruskorjata 1950-luvulla rakennettu talo opiskelija-asunnoiksi. Peruskorjaustyöryhmän puheenjohtajan Vesa Järvisen mukaan hankkeeseen lähdettiin, koska tilannearvion mukaan kaupungissa on tarvetta opiskelija-asunnoille ja kiinteistön sijainti olisi ollut erinomainen erityisryhmiä ajatellen. Esimerkiksi liikuntarajoitteisille olisi ollut tarjota asuntoja keskeisellä paikalla, lähellä yliopistoa ja peruspalveluja. Myös liikenneyhteydet olisivat erinomaiset. Järvinen toivookin, että saipa kiinteistön kuka tahansa, nämä ryhmät oiettaisiin huomioon. Taloon olisi saatu majoitettua asuntotyypeistä riippuen noin kahdeksankymmentä opiskelijaa, ja JYY:n tarjous oli laskettu sellaiseksi, että vuokrahinnat olisi voitu pitää opiskelijan kukkarolle sopivina. "JYY:n ei ollenkaan ole tarkoitus tehdä kiinteistöbisnestä", Järvinen toteaa. Tarjous ei nouse, avoimin silmin jatkossakin Ylioppilaskunnan isännöitsijä Osmo Kääriäinen totesi edustajiston kokoukselle viime viikon tiistaina, että JYY ei tule nostamaan omaa tarjoustaan. "Tarjous on laskettu niin tarkalle, kuin taloudellisesti on järkevää. Itse en näe järkeä ruveta sitä nostamaan." JYY ei siis aktiivisesti etsinyt kiinteistöä, mutta tarttui tilaisuuteen. Mutta kuinka JYY tulevaisuudessa tulee temmeltämään kiinteistömarkkinoilla? Järvinen toteaa: "Ainahan pidetään silmät auki ja jos sopiva tilaisuus tulee, niin tottahan tartutaan kiinni." Kaikesta huolimaita kymmenen aktiivista JYY-vuotta eläneelle puheenjohtaja Järviselle jäi projektista mukava jälkimaku. "Nostan hattua nykyiselle luottamushenkilöstölle. Luottamuksellisuus hallituksen ja edustajiston kanssa pelasi hienosti. Koko prosessin aikana ei kertaakaan tarvinnut pelätä, että tietoja vuotaisi jostain. Joskus aikoinaan JYY:ssä jos uskalsi suunsa jostain asiasta avata, se käveli tunnin päästä kaupungilla vastaan", hän sanoo hyvin, hyvin lämpimin äänenpainoin, PETRI HEIKKINEN Kortepohjan asuntoja kesähotellikäyttöön Ylioppilaskunta ja Jyväskylän kesähotellit ky ovat sopineet Kortepohjan ylioppilaskylän kesäaikaan tyhjinä olevien asuntojen vuokraamisesta kesähotellikäyttöön. Kesähotellit toimisivat toukokuusta elokuun loppuun saakka. Tarkoituksena on vuokrata 50-100 huonetta tai vuodepaikkaa, ja toiminta on näillä näkymillä käynnissä jo ensi toukokuun 15. päivästä alkaen. Ylioppilaskunnan isännöitsijä Osmo Kääriäinen sanoo, että kysymyksessä on molempia osapuolia hyödyntävä sopimus. Kylän resurssit eivät tahdo riittää lyhytaikaisten majoitusten pyörittämiseen ja sopimuskumppanin aiemmin pyörittämä kesähotelli Amis sulkeutuu jo elokuun puolessa välissä, minkä jälkeenkin kaupungissa on tapahtumia, merkittävimpänä tietysti suurajot. Sopimuksella on myös työllistäviä vaikutuksia: Jyväskylän kesähotellit ky palkkaa 2-3 ylioppilaskylän asukasta ympärivuorokautisiksi päivystäjiksi apua tarvitsevia hotelliasukkaita varten, sillä tulevan kesähotellin reception on avoinna vain osan aikaa päivästä. Kyynikot vaativat miesryhmää Jyväskylän Opiskelevat Kyynikot vaativat miesryhmän perustamista ylioppilaskuntaan. Kyynikoiden mielestä ylioppilaskunnassa vallitsee epätasa-arvo, ja miehinen identiteetti on uhattuna. Identiteettiongelman lievittämiseksi kyynikot vaativat rahaa sopivien julkaisujen kuten Tekniikan Maailman, Jallun ja Ruotuväen tilaamiseksi. Aloite herätti jonkin verran periaatteellista keskustelua edustajistossa. Grönionin Tiina Hokkanen-Oja piti sitä "aika hyvänä vitsinä". Jyväskylän Opiskelevien Keskustalaisten Jari Haapiainen paheksui Jyväskylän Opiskelevien Kyynikoiden yhdistyksen nimenvalintaa, sillä kun on sama lyhenne kuin keskustalaisilla. Aloite lähetettiin hallituksen käsiteltäväksiEdustajiston puheenjohtaja Tom Nevanpää toivoi, että kun asia palaa edustajiston käsiteltäväksi, siihen suhtauduttaisiin "tietyllä arvokkuudella". Luottamustoimista opintoviikkoja Kolme tiedekuntaa on lupautunut antamaan opintoviikkoja luottamustoimissa vaikuttaville opiskelijoille. Viime keväänä ylioppilaskunta teki aloitteen opintoviikkojen saamiseksi luottamustoimista. Aloite lähti kaikkiin tiedekuntiin ja taloustieteelliselle osastolle. Lähtökohtana oli Pörssi & Dumpin ylioppilaskunnan edustajistolle tekemä aloite. Ylioppilaskunta esitti aloitteessaan, että opintoviikkoja tulisi myöntää aktiivisesti tiedekuntaneuvostojen, laitosneuvostojen sekä yliopiston hallituksen opiskelijajäsenille. Opintoviikkoja tulisi antaa myös JYY:n edustajiston ja hallituksen jäsenille sekä ainejärjestöjen puuhamiehille sekä mm. alumnikoordinaattoreille. Opintoviikot myöntäisi tiedekuntien opintosihteerit lyhyen raportin perusteella. Opintoviikkoja myönnettäisiin 1-2 opintoviikkoa. Aloite on edennyt ja se on käsitelty kolmessa tiedekunnassa ja taloustieteellisessä osastossa. Aloitteeseen on saatu myönteinen päätös humanistisen, matemaattis-luonnontieteellisen sekä kasvatustieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostoissa. Matemaattis-luonnontieteellisessä päätös koskee tosin vain luonnontieteellisen alan opiskelijoita. Ainoastaan yhteiskuntatieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa on asiasta tehty kielteinen päätös. Tiedekuntaneuvosto perustelee kielteistä päätöstään sillä, että luottamustehtävät ovat arvo sinänsä ja tulevat työnhaussa esille ansioluetteloiden kautta. Liikuntaja terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa asiasta on keskusteltu myönteisessä hengessä, mutta asia on vielä valmisteltavana. Informaatioteknologian tiedekunnan tiedekuntaneuvosto on vasta perusteilla, joten aloitella ei ole vielä toistaiseksi voitu viedä kyseiseen tiedekuntaan. EEVA WILLBERG
• 4 UUTISET -12©98 Kabinettien byrokraattisika rohkaisee Heikki Isokaanta Opetusministeriö asetti työryhmän tutkimaan opintojen etenemisen kehittämistä. Tämän työryhmän aikaansaannos sisältää mm. ajatuksen opinto-oikeuden rajoittamisesta viiteen vuoteen. Työryhmässä opiskelijoiden edustajana toimi SYLin korkeakoulupoliittinen sihteeri P e k k a Linna. Opiskelijat ovat laajalti tyrmänneet työryhmän loppuraportissa esitetyt rajoitukset, jopa SYL on ottanut asiaan kielteisen kannan. Silti Pekka Linna ei toivo allekirjoittaneen kätensä kuihtuvan. Työryhmän tarkoitus oli selvittää opintojen edistymisiä estävät seikat ja tehdä ehdotus toimenpiteiksi, joiden avulla yhteiskunnan varoja jaettaisiin. Työryhmän esityksen mukaan opiskelijoiden tulisi tehdä perusteltuja opintoja tuikintosuunnitelmia. Harkitulla opintoja tutkintosuunitelmalla voitaisiin työryhmän mielestä vaikuttaa mielekkäiden tutkintojen syntymiseen ja estettäisiin epätarkoituksenmukainen tutkintojen laajentuminen. Työryhmä oli huolissaan siitä, etteivät opiskelijat ole omaksuneet uutta tehokkuuteen perustuvaa oppimiskäsitystä. Muualta omaksutut oppimiskäsitykset sekä luisuminen akateemisiin alakulttuureihin voivat työryhmän näkemyksen mukaan estää oikean opiskeluorientaation kehittymistä. Työryhmän mukaan opintotuki olisi tarkoitus nostaa toimeentulotuen tasolle. Nosto edellyttäisi kuitenkin näyttöä opiskelun tehostumisesta. Porkkanat paleltuivat Jylkkärin raportoijat ihmettelevät ristiriitaa Linnan kauniiden puheiden ja työryhmän nuivan raportin välillä. Toki varmaan on kaikkien mielestä toivottavaa, että ehdotus sellaisenaan ei menisi läpi, eipä Linnankaan puheista näytä löytyvän suurta kannatusta raportin synkkien yksityiskohtien toteuttamiselle. Kun kannustimeksi on löydetty vain keppimalli ja porkkanat ovat paleltuneet, ei juuri ole nähtävissä syitä olla jättämättä esitystä arkiston hyllylle pölyyntymään. SYL: n kop toista mitä kynä kirjoittaa. Kabinettien byrokraattisiaksi tituleerattu Linna on ristiriitaisessa asemassa. Toisaalta eipä SYL juuri radikaaleihin keinoihin tartu. He keräävät kyllä adressia, mutta senkin idean he taisivat varastaa demareilta. SYL:n hallituksen sopo-vastaavan Rosa Meriläisen mielestä liittoa ei sovi tuomita adressi-idean varastamisesta, sillä he olivat vailla ymmärrystä demari-adressista sekä toimivat vilpittömässä mielessä.' HEIKKI ISOKÄÄNTÄ 5TONEN ROSO Meriläinen ja Pekka Linna Vääntävät olan takaa kättä kabineteissa. Työryhmän mukaan tutkintovaatimuksia tulisi muuttaa siten, että tutkinnon suorittamiseen ei, vaadita opiskelijalta kohtuutonta työpanosta. Raportin mukaan kyseessä on opintojen laadullinen alentaminen. Edelleen on tarkoitus selkeyttää alempien korkeakoulututkintojen asemaa tutkintoja rahoitusjärjestelmässä. Työryhmän mukaan Suomessakin |oudutaan pohtimaan pitäisikö opiskeluoikeus määritellä vain kanditaatin tutkintoon saakka. Kohuttu viisi vuotta Raportin yhden pykälän mukaan rajoitetaan opiskeluoikeus tutkintoasetuksessa määriteltyyn aikaan (5 vuotta). Esittämällä hyväksyttävän opintosuunnitelman on mahdollista saada jatkoa opinto-oikeuteen. Tiedekunta päättää tällöin edellytyksistä, joiden perusteella lisäaikaa voi saada. Linnan mukaan viiden vuoden rajaa ei tulisi tarkastella ehdottomana normina. Ryhmän keskusteluissa oli esillä myös malli seitsemän vuoden rajasta ehdottomana takaporttina. Tutkintoasetuksen esiintuoma viiden vuoden raja taas toimisi lähinnä tavoitteellisena ideaalina. Monilla tahoilla on ihmetelty mitä resursseja kuluttaa roikkuva opiskelija. Hänhän ei kuluta edes opintotukimarkkoja 55 kuukauden jälkeen. Linna toteaa tämän ajattelun perustuvan väärinkäsitykseen. Resurssien hukkaamisesta puhutaan vasta silloin, kun opiskelija ei saa tutkintoa ollenkaan. Silloinhan koko aiempi opintojakso on ollut täydellinen hukkainvestointi. Hänen mukaansa ryhmän tarkoitus olikin nimenomaisesti saada nuo roikkujatkin valmistumaan. Vasta silloin voidaan puhua todellisesta tehokkuudesta. Kysymys roikkujista on Linnan mukaan monimutkaisempi kuin raportti auma .ymmar&a. Sjnallaan opintotukijärjestelmä ei tue roikkumista. sillä pieni tukitaso kannustaa siirtymään mieluummin vaikka kortistoon kuin jatkamaan kirjoilla olemista. Asumisoikeus opiskelija-asuntoloissa sekä matka-alennukset ovat kuitenkin pieni etu verrattuna työpalkkaan. Roikkuvien opiskelijoiden valmislumiseen olisi ratkaisuna ohjaus. Linnan käsitys ohjauksesta on viisivaiheinen. Aloittavien opiskelijoiden integrointi ja perehdyttäminen on tärkeää jouhevan opintojen aloittamisen kannalta. Toisessa vaiheessa itsenäisen työskentelyn aloittamiseen on kannustettava riittävän vertailun ja palautteen kautta. Lopputyövaiheessa on ohjaus rajatussa mielessä myös tärkeää. Oma lukunsa on sitten ulkomailla palaavien tai opintonsa keskeyttäneiden lakaisin tutorointi. Työryhmän raportissa uutena nousee esiin opinnoissaan viivästyneiden ohjaus. Heitä tulisi auttaa löytämään ratkaisuja tutkinnon loppuunsuonttamiseksi. Perustutkinto 180 opintoviikkoa Linnan mukaan perustutkinnon pituuden ei välttämättä tarvitse olla 160 opintoviikkoa, vaan se voisi ollal80 opintoviikkoa, minkä ylimenevien opintojen maksullistamisesta voitaisiin keskustella. Linnan mukaan on tärkeää muistaa ylimenevien opintojen hyödyllisyys koko yhteiskunnalle. Monitaitoisuus ja perustutkintoa laajempi käytännön osaaminen on etu myös työyhteisöille. Linnan mielestä tulisi keskustella myös siitä, missä määrin olisi mahdollista siirtää ylimenevien opintojen kustannuksia niisiä hyötyvien yritysten kontolle. Toinen ue kouluta kustannussäästöihin olisi laas "kohtuullistaa" opintoviikkojen työmäärää eli laskea vaatimustasoa. Olisiko tämä sitten yhteiskunnallisesti ajatellen edullista? Koulutuksen eriarvoistuminen liittyy juuri ylimääräisten opintojen tematiikkaan. Linnan mukaan on pelättävissä, että yntysrahoitteinen lisäkoulutus loisi tarpeellisia erityistaitoja vain harvoille |a valituille. Heisiä syntyisi osaavampi eliitti. Ei siis liene kovinkaan houkutteleva vaihtoehto rajata yliopisto-opintojen määrä julkisen rahoituksen perusosaan ja yksityiseen erikoistumisvaiheeseen. Tämä skenaario nimittäin toisi yliopiston kovinkin lähelle ammattikorkeakouluja. Akateeminen monialaisuus ja innovatiivisuus saisivat tästä lopullisen kuoliniskun. Linna näkee työryhmän pääasiallisena tarkoituksena löytää keinot opintoaikojen lyhentämiseen nykyisen järjestelmän tehostamisen kautta. Ehdoteltu viiden vuoden sääntö ei siis olisi kuin se viimeinen keino tavoitteen saavuttamiseen. Työryhmän konkreettisia ehdotuksia ei kuitenkaan juuri enempää ole. Ohjaus ja opetusresurssien lisääminen ei liene taloudellisten rajoitusten vuoksi mahdollista. Siksi ekonomisesti tyhjän päällä olevan esityksen ainoaksi antimeksi jääkin normin kaltainen pakkokeino. HEIKKI ISOKAANTA T O M M I K O T O N E N
• 12©98ULK®M^ÄT I S O S T A K Y R Ö S T Ä Maarit Honkonen-Seppälä Yhteisöviestinnän toisen vuoden opiskelija Sinikka Lehtonen (22) vietti lukion jälkeisen välivuoden Itävallassa. Lukiossa opiskeltu saksan kieli tarvitsi petrausta ja tanssiva Wien kiinnosti muutenkin. Hinku maailmalle itsenäistymään oli kova. Vaihtoehtoja oli useita, mutta voiton vei au pairin toimi kaksilapsisessa perheessä Wienin esikaupungissa. "Kaksi ensimmäistä viikkoa olivat aika tuskaisia heikon kielitaidon lakia, muna nyt, kaksi vuotta myöhemmin, yhteisöviestinnän tenuikirjat uppoavat saksaksi paremmin kuin esimerkiksi englanniksi. Lähteissä olin päättänyt, eitä selviän huumorilla ja hymyllä. Vaikka hymyni oli välillä väkinäisiä, niin hymyä kuitenkin", muistelee Sinikka kahdeksan kuukauden kokemusiaan. Pohjalaisaupairin uuden perheen lapset olivai jo teinejä, 12-ja 14-vuotiaiia. Työ ei ollutkaan varsinaista lastenhoitoa, vaan lähinnä taloudenhoitoa. Työpäivän piiuus vaihteli 10 lunnista muutamaan Tiisiaisin ja torstaisin Sinikan päivän läyin saksan kielen opiskelu Wienin yliopistossa. Opiskelu ja lentopallon pelaaminen paikallisessa joukkueessa auttoivat uuden kulttuurin ja tietysti uusien ystävien hokaamiseen. "Monet au pairit viettävät vapaa-aikansa maannaistensa kanssa. Tietysti minullakin oli suomalaisia ystäviä, muita halusin tietoisesti eisiä itävaltalaista meininkiä ja mentaliteettia. Wienin yliopiston opiskeluihin liittyi paikalliseen kulttuuriin, taiteeseen ja eri instituutioihin tutustumista", selvittää Sinikka, joka muistelee tyytyväisenä isäntäperheensä kannustusta opiskeluun. Rahat reissuihin Kahdeksan kuukauden aikana ehiii kotiikävä käväistä mielessä, muna myös vapauden kaipuu. Au pair on perheenjäsen, |a huolehtivat vanhemmat tuntuvat välillä liian kahlitsevilta. Toisaalta Wienin kaltaisessa suurkaupungissa saa ollakin varovainen. ITÄVALTAAN "Viikonloppureissuilla Kroatiassa, Unkarissa, Italiassa sekä Sloveniassa näki ja koki koko eurooppalaisen kulttuurin kirjon. Vaikka välimatkat Keski-Euroopassa ovai yllättävän lyhyet ja nuorille on olemassa alennuslippuja, meni kaikki säästöni matkusteluun. Perheeltä saamani taskuraha, noin 350 markkaa viikossa, riitti hyvin normaaliin elämiseen, mutta kun kerran oli mainiot mahdollisuudet matkustaa, en voinut kieltäytyä". kenoo Sinikka. Elämä vieraalla maalla uudessa perheessä vaatii luonnetta Kärsivällisyys. suvaitsevaisuus ja sopeuluvaisuus ovat hyveitä niin kotona kuin kylässäkin. Kyseessä ei ole loma, vaan elämäntapa. "Työpäiväni ensimmäinen tehtävä oli puristaa tuoreista hedelmistä perheen äidille mehua, mielenkiintoista, eikö loita? Kokemuksena kahdeksan kuukautta ovai vailla vertaa ja lämpimästi suosittelen muillekin seikkailijoille", kiteyttää Sinikka. MAARIT HONKONEN-SEPPÄLA T i e t o l a a r i l ä h t e v ä l l e Suomen suurin maailmalle au paireja välittävä toimisto on Allianssin nuorisovaihto. Allianssi ry on nuorisotoimialan palvelujärjestö, jonka ichtävä on edistää suomalaisten nuorten kasvua, kansalaisvalmiuksia sekä kansainvälisyyltä. Lisätietoja ja hakulomakkeita hup:www.alli.fi/nuprisovaihto tai sähköisellä postilla vaibto@alli.fi tai (09) 348 24 309. Hae hyvissä ajoin ennen haluamaasi lähtöpäivää, näin varmistat, että asiat sujuvat haluamallasi tavalla Tarkan markan f vartijan vaihtovuosi^ Yliopiston tarjoamien vaihto-ohjelmien mielenkiintoiseksi vastapainoksi on noussut au pair -ura. Lasten hoitaminen, silittäminen ja muut mitä erilaisimmat kotitaloustyöt vieraassa maassa kutsuvat vuosittain useita satoja opiskelijoita. Syynä ei pelkästään ole jokaisen ihmisen perustaitoihin rinnastettavan työn opettelu vaan vapaaehtoinen sukeltaminen vieraan maan kulttuurin ja kielen syövereihin. Lähiö maailman sykkeeseen luo vaihtelua opiskelurytmeihin, antaa työkokemuspisieitä, vahvistaa selviytymisvietiiä ja -varmuutta sekä parantaa kielitaitoa. Au pair työskentelee uusioperheessään keskimäärin 30 tumia viikossa. Työaika on sovittu tarkoituksella suomalaista normaalia viikkotyöaikaa lyhemmäksi. Kielen ja kulttuurin opiskelulle on löydyttävä aikaa. Usein au pair maksaa itse kieliopintonsa, mutta edullisia vaihtoehtoja löytyy paikallisista yliopistoista ja muista oppilaitoksista. Työpanoksensa vastineeksi au pair saa taskurahaa maasta ja työajasta riippuen 1000-3000 markkaa kuukaudessa. Au pair in America -ohjelman matkassa jenkkeihin suuntaaville isäntäperheet maksavat edestakaiset lennot, tosin viikkotyöaika perillä on 45 tuntia. Useimmiten au pair työskentelee 9-12 kuukautta, mutta puolivuotisiakin paikkoja on tarjolla. Monelle tunnolliselle ja tutkintoaan nopeasti rakentavalle opiskelijalle kesä au pairina on varteenotettava vaihtoehto. Kesäpaikkoja on tarjolla touko-syyskuussa ja työskentelyaika on minimissään kymmenen viikkoa. Au pairiksi voivat hakea lapsirakkaat ja täysi-ikäiset naimattomat nuoret. Yläikäraja on maasta riippuen 25-30 vuotta. Suurin osa työpaikoista on tytöille, mutta tasa-arvon aikakautena muutamiin maihin voivat myös pojat hakea. Jotta haku tuottaisi tulosta, on hakijalla oltava kokemusta kotitöistä, lastenhoidosta ja kohdemaan kieli tai ainakin englanti on sujuttava. Maarit Honkonen-Seppälä Yhteisöviestijä Sinikka Lehtosella on takataskussa todistus au pairin urasta. Kielitaito parani ensihämmennyksen jälkeen ihan kohisten. Allianssin ohjelmamaksu on 590 markkaa, joka kattaa paikanvälittämisen lisäksi maakohtaista materiaalia, matb vakuutuksen matkustuspäiviksi sekä erilaisia pienemr; etuja. Kortepo er Hotel The Students' Union and Jyväskylä Summer Hotel ky have made an agreement on the use of vacant student housing as summer hotel rooms. The summer hotel would be open from May to the end of August. The idea is to rem 50-100 rooms or beds. Ii seems Otat the hotel wili be running as early as 15. May next ycar. The arrangement is beneficial 10 boih sidcs. On its own the students' village's resources aie not sufficient to nm short term accoromodation and summer hotel Arnis thai has been run by the new partner closes its doors in the middle of August when there are siili important events, like ihe rally, coming up in JyNews inbrief väskylä. Also 2-3 students' village residents will be employed to be on cluiy to help eustomers. Frankenstein Janne Lahtia has a bold anti original approach to Shelleys horror classic. His dramatisation is far frorn those we have grovvn used to. It is not frightening or horrifying btit sileni, humanely warm and earnest. The Students' Theatre's Frankenstein is a tae* lancholic story of Victor Frankenstein's struggle against his own deeds thai cannot be undone. The ikcds done in a sincere inu:rest. haunt him every\vhere and fmally ruin his life. The st.it in;; is built skiilully: there is no elear contrasi betvveen the cr racters. Both Victor (Antti Viitamäki) and the rnonster (Elisabeth f nget) aie sympatheuc m their own \vay. There are many liule but important things happening on siage that dccpen the narrative Staging is minimalistic, bul a great deal is achieved \viil-. small sound and lighiing feaiures. ITovvever, Frankenstein is n: a compleie success. The rnonster is sornewhat lackmg charisn and there are soine aspccts in ihe direction that do not serve ihe play. Frankenstein is on a vety good base and with some work could have been an extremely rich experience. Nevenheless, a vvhole it still succeeds quite vvcll
• * * * • • • * • • * • • • * * • • • * • • • • * • • • * • • • • * * -^PALVELEMME + ark. 9-19 * "a * PALVELEMME * ark. 10-18 * la 10-15 * • » * • • * * * * • • • * * • JYVÄSKYLÄ * * * * * * * * * * * * * * 612 331 Uusi look O PTI KULMASTA! OPISKELIJA-ALENNUS • 1 S°/o Qpt&ulnia Jyväskeskus, II krs. puh. 3 1 0033 ma-pe 10-18, la 10-14 silmälasit silmälääkärit piilolasit näkötarkastukset S1UD6N1 Microsoft powez O p i s k e l i j a t a i o p e t t a j a , t ä s s ä sinulle t y ö k a l u t , j o i t a o l e t k a i v a n n u t . MS Office Pro 97 795,t optsmuMtseNMwneei • pc, Jossa vahtnlaAn 486-suomm )a Windows 95 lal Windows NT • vähintään 8 Mt RAM-murSlla Windows 95:ia kaytelaossa lal vahlniaan 16 MI Windows NT ia kaytetiaessa Sisältää: Word, Excel, Access, PowerPoint ja Outlook-ohjelmat 1. Office Pro 97 CD, Fin, SWE, Eng tai Office 98 for Mac Svve, Eng 795 mk 2. Visual Studio 97 Eng (Visual Basic 5.0 Pro, Visual C++ 5.0 Pro, Visual J++ 1.1 Pro) 59Ö mk 3. Windows 98 päivitys Win NT VVorkstation 4.0 395 mk (saatavilla vuoden -98 lopulla) Huom. Käsikirjat eivät sisälly pakettiin. Käsikirjat ja levykkeet ovat saatavilla erillismaksusta. A DATA|WFO J y väsk y |äark917 M^rt^^ M i^^L I ^ 1 ^ ^ Vapaudenkatu 38, 40100 Jyväskylä, puh. (014) 621 2 5 , fax (014) 621 2 5 3 T O S H I B A P a n a s o n i c COMPAQ. C a i l O l l Imm MikroMikko N O K I A Microsoft M N O V E L L CREATIVE: E a S o S S " Toimintatapa: Opiskelija/opettaja itse tilaavat CD:n Microsoftilta. 1. Opiskelija/opettaja ostaa jälleenmyyjäitä tuotepaketin, I oka sisältää kirjeen, tilauslomakkeen, maksetun .irjekuoren, väliaikaisen lisenssin (60pv), opiskelijan käsikirjan, takuun, Internet Exptorer4.Öja Home SampterCD:t. 2. Opiskelija lähettää esitäytetyssä kirjekuoressa o s t o I o m a k k e e n j a y l i o p i s t o n maksutositteen/sisäänkirtautumiskuitin kopion tai kopion koulun leimasta. Opiskelija säilyttää väliaikaisen lisenssin osto todistuksena. 3. Eurooppalainen Microsoft -partneri tarkistaa opiskelijan/opettajan kelpoisuuden ja hyväksynnän jälkeen se lähettää aidon lisenssin ja ohjelma-CD:t. Arvioitu toimitusaika tuotepaketin ostamisen ja CDtoimituksen välillä on noin 2-3 viikkoa. B^atainfg fi ii m i ' i m 111 iMiiiiii'iiiiytiiii K A T E I S L U O T T O uKono 10.000 nuotan K m AST 3 P
• Valion jäätelökesä kasvirasva ^ _ VANILJA JÄÄTELÖ L 5 y Saarioisten HAMPURILAINEN 120 g 20.83 kg 10,00 4 kpl Saarioisten PALVIKINKKU 250 g 39 60 k 9 9,90 pkt Neptuna TONNIKALAT 150 g 30.00 kg 4.50 prk Dole ANANAS murska 227 g 11.01 kg 10,00 4 prk Estrella CHIPSIT 39,-68,-kg 11,90 ps Aamun hyvä PIKAKAURAHIUTALE 500 g 7,kg Jf#W k Pantene SHAMPOO t a i H O I T O A I N E 69.50 mk/l 13.90 Pantene HIUSKIINNE tai MUOTOILUSUIHKE 79.60 tai 132.67 mk/l 19.90 pii Labello HUULIRASVAT 7.50 kpl Gemey KYNSILAKAT tai K YNNENKO VETTÄ J AT I I J I I . 9 KP< tai 2 kpl 2 L VVella Color Mousse HIUSSÄVYTE kpl m i n i m a i n KOLMIKULMA, PUISTOKATU 2, 40100 JYVÄSKYLÄ VÄSYTTÄÄKÖ... MASENTAAKO... EIKÖ LUKEMINEN MAISTU... OTTAAKO PÄÄHÄN... TIETOPUHELIMEN RESEPTI AVAA RADIOLINJAN LIITTYMÄ JA SAAT 100 MK ILMAISTA PUHEAI SOITA KAVEREILLESI JA JÄRJESTÄ BILEET! K», . . . . . . . . . . . . . . . . TOSIN PÄÄNSÄRYT EIVÄT VÄLTTÄMÄTTÄ HELLITÄ, MUTTA O N P A H A N OLLUT AINAKIN HU B A Ai -OPISKELIJAKORTILLA SAAT -20% ALENNUSTA MATKAPUHEUN TARVIKKEISTA (TARJOUS ON VOIMASSA 15.11.1998 ASTI) VpTietopuhelin A^IHBfl -TIETÄÄ MISTÄ PUHUTAANJYVÄSKYLÄ K a u p p a k a t u 2 8 (Kävelykatu) Puh. ( 1 4 ) 4 4 9 8 9 5 5 Avoinna: ark. 9-18 la 10-15 ESPOO • FORSSA • HAUKIPUDAS • HEINOLA HELSINKI • HÄMEENLINNA • JOENSUU JYVÄSKYLÄ •KARHULA•KEMI •KUOPIO LAHTI • LAPPEENRANTA • LOHJA • OULU PORI • PORVOO • RAUMA • ROVANIEMI SEINÄJOKI • SODANKYLÄ • TAMPERE TURKU•VAASA•VALKEAKOSKI VAMMALA • VANTAA • VARKAUS
• a HUOMIOSTA 1 2 © 9 8 Kun olut vapautui pullostaan Olvi-juoksun KAADOT JA RAADOT Onhan noita. Brasiliassa sambat ja Saksassa Octoberfest. Ei meidän välttämättä tarvitse potea kansallista moraalikrapulaa, jos meillä on tapahtuma, jossa eräänä päätavoitteena on humaltuminen. Suomalaiset vain tekevät sen niin tosissaan j a usein myös totisina. Varsinkin kun siihen lisätään urheilu. Mutta Olvi-juoksu on iloinen tapahtuma. Siellä ei olla tosissaan toivottavasti. Olvi-juoksussa on myös brutaalit piirteensä. Juontialueen vieressä asfaltti on aina märkää. Kaljaahan siihen on kaatunut, mutta vain pikaisen mahassa käväisemisen jälkeen. Olut kun ei sisällä pysy, jos kiire seuraavalle kierrokselle on kova. Tosin suurin osa Olvi-juoksuun osallistujista ei juokse. Se on ymmärrettävää ja viisasta jo edellä kerrotun asian takia. Myöskään urheilun ja alkoholin yhteensotkemisesta ei siis voi välttämällä moralisoida. Tähän karnevaaliin asennoidutaan karnevaalin vaatimalla lavalla, rempseäsii mutia arvokkaasti. Ja on hienoa huomata, että näinkin teoreettisesta laitoksesta kuin yliopisto löytyy vielä käytannöllis-kekseliäilä ja käsityötaitoisia nuoria. Kilpailuasuissa oli nimittäin jälleen panostettu aivan muuhun kuin Olvi-juoksu, luo suuri urheilujuhla, kiihkeimmilUiäii. niihin tavanomaisiin kolmiraitaisiin. Moni oli tainnut viettää hetken jos toisenkin paikallisen ompeluseuran teehetkissä. Pukeutumisen suhteen otetta oli ainakin rninareilla hiihtävillä piposankareilla, onkitarvikkeisiin pukeutuneilla ja skottilaisiin kiltteihin (ainoastaan!) sonnustautuneilla joukkioilla. Clinton-parodiasta vastasi ainakin yksi joukkue, ja 80-luvun trendi näkyi heavyä kuuntelevasta Kiss-joukosta. Ekologisin kulkuneuvo taisi olla miesvoimin kulkeva jämälaudoista rakennetiu bussi, joka kyltin mukaan oli maikalla Kortepohjasta Koomaan. Ja sinne varmaan pääsikin, jos ei sila ennen ojaan. Olvi-juoksua oli tänä vuonna hieman uudistettu. Uutuuksia olivat olutsarjan rinnalle tulleet siiderisarja ja limsasarja. Edellinen oli suosittu ja tullee säilymään. Limsasarja ei oikein löytänyt yleisöään, osallistujajoukkueel olivat laskettavissa vaikka yksikätisen variksen sormin. Ja monikohan niistäkään joukkueista malttoi pysyä vain colassa? Olvi-juoksulla kun on Olvi-juoksun maine. Ainejärjestösarja oli myös uudistus. Siihen oli mahdollisuus osallistua ainejärjestöjen edustusjoukkueilla, pääsääntöisesti yhdistysten hallitusten joukkueilla. Mutta vielä kun saisi poistettua sen ikuisen kylmyyden, joka vaivaa aina Olvi-juoksussa. Pohjolan ilmastoa ei voi muuttaa (vaikka sitä kovasti on yriteltykin, ekolog. huom.), muita miten olisi vaikka sellainen trendikäs kateltu juoksuputkisto parkkipaikan ympäri, mieluiten lämpöpattereilla varustettuna. . A N N A UUSITALO Tässä ensi vuonna 20-vuotistaivaltaan juhlivan OM-juoksun viralliset tulokset, sarjojen kärkipään osalta. Ja yksi ei muutu. OL-Bowlare voittaa aina. Kilpasarja, miehet: 1. OL-Bowl.ire 9:11 2. KeparDi 1 (TTKY) 9:43 3. Sir MacPaksupatukan Klaani 9:53 Kilpasarja, naiset 1. KortSu 1 13.27 2. HiSu racing Team-69 13.46 3 KonSu III 13 55 Ainejärjestösarja: 1. Magna Chana 20.43 2 KOSA 21.52 3 T U T T I 24.12 Limsasarja: 1 JYY:n sihteeril 18.13 2 EPÄSELVÄ 4 6 1 7 3. JYY 111.06 Renttusarja: 1 OL-Bowlarc 13.58 2 Mihina 14.47 3 JOK:n joukkue 17.34 Puvuisia palkittiin Team Padiflutd. B«ywatch, HampaalleHUI iii.mslkii seka Koutsil 3. Juha Mäkinen Okeiko on ohi jo Jylkkärin ex-toimittajien tv-ohjelma suututti demarit Satuitteko muuten katsomaan TV2:n Okeikoa? Ettekö? Huonompi jutiu, sillä sarjan viimeinen osa esitettiin viime sunnuntaina. Minäkin olisin varmasti pysynyt Okeikosta autuaan tietämättömänä, ellen olisi saanut sitä juttuaiheekseni. Jylkkäriin sarjasta on aiheellista tehdä juttu, koska sen käsikirjoittajista (Marko Pulkkinen, Mika Remes, Mikko Takala ja Ville Turkka) kolme ensinmainittua ovat vaikuttaneet Jyväskylässä, kaksi ensinmainittua Jylkkärissä ja ensinmainittu kerrassaan päätoimittajan vakanssissa. Ja varmaan tuo Villekin ihan mukava poika on. Nyt olen tyytyväinen, kun sain Okeikon työsarakseni. Sarja oli nimittäin parhaimmillaan pirun hauska. Jokainen jakso oli rakennetiu jonkin teeman ympärille. Neljän käsikirjoittajan hyvin erityyliset jutut nivoutuivat yhteen aika absurdiksi paketiksi. Ansiokkainta Okeikossa oli se, eitä siinä soviteltiin yhteen täysin yhteensopimattomia elementtejä, tehtiin pilaa asioista, joista ei saa tehdä pilaa, ja oltiin kertakaikkisen epäkorrekteja. "Ja harvojapa se on tuntunut naurattavan", naurahtaa Mikko Takala. Palaute on ollut tekijöiden mukaan joko/tai-tyylistä. Toiset ovat pitäneet kovasti, toiset ovat kauhistelleet ja ihmetelleet, miten televisiossa voidaan moista rivoa roskaa esittää. "Äärioikeistolaista skeidaa" Eräs tuohtunut taho on SDP. Okeikon toinen jakso irvaili sosiaalidemokratialle, ja sitä on demarien puoSosiaalidemokraattinen ruusu kalpenee kauhusta joutuessaan vastakkain karskien jätkien kanssa. Mika Remes ja Mikko Takala pureutuivat aiheeseen Okeikossa. luetoimistossa katseltu ahkerasti videolta. Tiedotussihteeri Tapio Pekkola kommentoi: "Eihän se mikään vakavasti otettava ohjelma ollut. Ei tuollainen kauheasti älyllisiä resursseja vaadi, ja asian kanssa sillä ei ollut mitään tekemisiä. Yllättävän huono ollakseen Yleisradion ohjelma — tämähän oli tyypillistä paikallis-tv:n ohjelmaa." Pekkolaa harmittaa erityisesti se, että samaan aikaan kun Ylessäkin päivitellään sitä, miten politiikka ei kiinnosta ihmisiä, niin negatiivisia käsityksiä vahvistetaan esittämällä Okeikon kaltaisia ohjelmia. "Tiedotusvälineet eivät näe vastuutaan", toteaa Pekkola. SDP:n koulutussihteeri Seppo Ylinen luonnehtii Okeikoa äärioikeistolaiseksi teinihuumoriksi. "Pidän poliittisesta viihteestä ja satiirista ja seuraan sekä Iltalypsyä että Uutisvuotoa. Mutta tämä ei kyennyt satiiriin, tämä oli niin huono." Ylinen arvioi, että sivistynyt katselija ei viihdy Okeikon parissa kolmea minuuttia pidempään. "Ohjelma oli osoitteleva ja törkeä", hän sanoo. "Aika alhaisia ja alkeellisia kuvan ja tekstin yhteyksiä siinä oli käytetty. Multa Suomessa on sananvapaus — TV2:lla näyttää olevan sila vielä enemmän — ja sitä voidaan käyttää myös tällaisiin tarkoituksiin." Ettekö nähneet Okeikoa? Pankaapa noottia Tohlopinrannan suuntaan. Televisio-ohjelmisto koostuu nykyisellään niin suureksi osaksi uusinnoista, että voisival tämänkin uusia, vähintäänkin ohjelman aiheuttaman poliittisen mielenkiinnon ansiosta. Ja Monty Pythonin tietysti. JUHA MÄKINEN
• 12©98HUOMIOITA yväskyläläisyhtyeet selvisivät hittikisan finaaliin Kaksi jyväskylalaisyhtyettä, Georgie Picket In Colours ja Goodenough, ovat selvittäneet tiensä Jyrki Uit Challengen 16.10. Tampereella pidettävään finaaliin. Georgie Picket In Colours soittaa melodista Beatles Byrds-jatkumolla liikkuvaa rockia. Goodenoughin kolme klanipäätä ja yksi tukkapaä skulaavat musiikkia, josta osuvin kuulemani luonnehdinta on "motoristirockia". Molemmilta yhtyeiltä ilmestyi viime vuonna albumi, ja GP1C on lisäksi tahkonnut pari omanne-ep:tä. Jyrki Hii Challenge on sponsonaikakauden versio vielä viime vuonna Rockin SM-kisoina tunnetusta tapahtumasta. Rock SM:n periaatteena oli, ettei siinä kisaavilla bändeillä saanut vielä olla levytyssopimusta. Nyt ainoastaan puolet finaaliesiintyjistä (yleinen sarja) on hankittu perinteistä aluekarsimatietä. Siihen toiseen puoliskoon (levyyhtiösarja) kisaajat on valittu siis levy-yhtiöiden bändien keskinäisellä karsinnalla. Herää kysymyksiä: Mikä mieli on kilpailussa, jonka pitäisi nostaa esiin uusia, tuntemattomia taitajia, multa jossa esiintyvät mm. sellaiset orkesterit kuin Apulanta ja Nylon Beat(!). Ja edistääkö kultaa ja platinaa myyneiden yhtyeiden kilpailuttaminen järjestäjien itsensä tapahtumalleen muotoilemaa tarkoitusta: "Tarkoituksena on uusien suomalaisten orkesterien ja artistien esiintuominen sekä niiden uran edistäminen sekä Suomessa että ulkomailla." Jo tapahtuman nimi kielii ajattelutavan muutoksesta. Aiemmin oli kyse rockista sana, johon voidaan, jos halutaan, liittää mm. aitouden ja rehellisyyden konnotaatioita ja nyt etsitään nimenomaan hittejä, poppia, kulutustavaraa. Nylon Beatin mukanaolo on tietysti sinänsä paljon kertova tosiasia. Miksi näin on tehty, siitä en ole onnistunut näkemään julkisuudessa mitään selityksiä. Kenties tapahtumalle halutaan lisää julkisuutta, kenties (mitä luultavimmin) raha sanelee ratkaisut. Tai kenties asioista ovat vastuussa yksinkertaisesti tyhmät ja ilkeät ihmiset. Toivotan menestystä aluekarsintojen kautta jatkoon päässeille yhtyeille. JUHA MÄKINEN ROCK-ENTUSIASTI Humoristisia mielikuvia rikoksista i Aino-täti raportoi Aino-tadin kuuleman mukaan Jylkkärin päätoimittajan paikka on taas kohta hakusassa. Tehtävään valittavalta vaaditaan kykyä ja halua tiedottaa sekä ylioppilaskunnan sisäisistä että ulkoisista asioista siis unelmatyö Ainotädille! Aino-täti on kuullut, että rehtorit kanslioineen olisivat muuttamassa pois kampukselta opiskelijaradikalismin vuoksi. Matemaattisen tarkasti he ovat laskeneet olevansa turvassa, jos he asettuvat kultturi-instanssina tunnettuun museoon. Opiskelijat kun eivät hevin kehtaa räyhätä kulttuuripaikoissa. Aino-täti lueskeli tässä eräänä päivänä yliopiston turvallisuusohjetta. Keltakantisessa vihkosessa kehotetaan muun muassa poistamaan yliopiston tiloista omituisesti käyttäytyvät ihmiset. Aino-tädin mielestä opas on oikeassa. Ainakin Mattilanniemen B-rakennus, C-rakennus ja Atk-keskus seka monta Seminaarimäen rakennusta pitäisi tyhjentää. Myös Ylistönrinne ja Tourula tyhjenisivät. Jos radikaaleihin toimiin todella ryhdytään, on ylioppilaskunnan syytä vuokrata armeijalta kenttätelttoja. Näin laitoksilta poistetut henkilökunnan jäsenet voisivat vetää opetuksensa ilman että loukkaavat yliopiston turvallisuusohjetta. Aino-täti sai toissa viikon torstaina omin silmin nähdä, että VR:llä on totisesti hienoa henkilökuntaa. Raiteella numero kolme tallusteli tyytyväisen oloinen tiineenä ollut kissa. Kaksi VR:n haalareihin pukeutunutta miestä töytäili kissan perässä noin viiden minuutin ajan, kunnes he saivat sen turvaan. Sen sijaan, että kissa olisi kylmästi runtattu esimerkiksi laatikkoon, kuljetti toinen mies kattia sylissään ja leperteli sille hempeitä. Liekkö kyseessä tietoinen imagonrakennuskampanja kaikkien junaturmien jälkeen? Oli, eli ei, Aino-täti matkustaa vastaisuudessakin junalla. Yliopiston kirjastossa käydessään Aino -täti on menettänyt useana päivänä hermonsa. Kirjaston upouudet hälyttävät portit piippaavai mennen tullen ja varsinkin mennen, vaikka kassissa, taskussa tai rintsikoissa ei ole yhtään varastettua tavaraa. Vähintä, mitä kirjastolta voi vaatia, on vaatepuun sijoittaminen porttien läheisyyteen. Tällöin tarkastuksen ajaksi riisuttuja vaatteita ei tarvitsisi my tätä lattialle kasaan. Veteraaniopiskelija Koikkalainen ja Pirkkapussi ovat Aino-tädin saamien tietojen mukaan olleet jälleen liikkeellä. Koikkalainen oli mennyt keskustelemaan roikkuvista opinnoistaan professorinsa kanssa ja nostanut Pirkka-pussistaan esiin opintorekisteriotteen sijasta käsikassaran (vaarallinen ase). Professori on tiettävästi vielä hengissä ja Koikkalainen vapaalla jalalla. Yliopistobyrokratia lyö laudalta jopa Kelan. Muuan opiskelija joutui odottamaan puoli vuotta hänelle kuuluvia matkakorvauksia. Syy pitkään odotusaikaan selvisi vasta, kun opiskelija alkoi tosissaan kysellä rahojensa perään. Tiskiltä vastattiin, että rahoja ei ole maksettu siksi, kun laskuanomuksesta puuttui yksi rasti. Aino-täti kehottaa yliopiston henkilöstöasioista vastaavia miettimään asiakaspalvelukurssin järjestämistä tiskillä istujia varten. Peruskurssilla voitaisiin opetella sanomaan väärin täytetyn lomakkeen tuojalle, että tämä lomake on väärin täytetty. Jatkokurssilla voitaisiin opetella kertomaan. missä kohtaa on menty vikaan. Suur-Jyväskylän Lehden poliisilta-palsta on valinnut tyylilajikseen komedian, vaikka juttujen sisällöt ovat usein silkkaa hard-corea. Humoristisesta otteesta ei kuitenkaan vastaa poliisi. "Poliisi pitäytyy ainoastaan tosiasioissa tiedottaessaan medioille rikoksista, eikä ota tarkoituksellisesti kantaa suuntaan tai toiseen, kyllä lehden toimitus vastaa kieliasusta", sanotaan poliisilaitokselta. "Eräässä ravintolassa oli vanha kunnon kapakkatappelu..." "Halusin luoda lukijalle mielikuvan tapahtumasta. Minusta on huvittavaa ja aika naurettavaakin, että isot miehet mätkivai toisiaan julkisella paikalla", sanoo Suur-Jyväskylän Lehden toimittaja-harjoittelija Jessi Kolehmainen. "Jokainen kirjoittaja yrittää herättää lukijan mielenkiinnon. Minusta maailma olisi todella tylsä paikka, jos kaikki suhtautuisivat asioihin haudanvakavasti", perustelee Kolehmainen tyyliään. Mutta eikö ole vaarana, että väkivallasta tulee viihdettä? Ainakin minulle vanha kunnon kapakkatappelu luo mielikuvan lännenelokuvien teatraalisista saluunatappeluista, joissa miehet nousevat yhä uudelleen jaloilleen, vahingoittumattomina. Onko tämä oikea mielikuva? "Samanlainen mielikuva minullakin on ollut. Tuskin minun tekstini, varrattuna esimerkiksi Ilta-Sanomiin, väkivallasta viihdettä tekee. Varmasti jokainen tietää, että pahoinpitelyyn liittyy myös veri ja vammat. Valitettavasti tämä tosiasia tuntuu olevan joillekin liikaa lehteen painettuna", sanoo Kolehmainen. Myöhemmin hän toteaa, että poliisilta-palsta on yksi lehden luetuimpia palstoja. Kansa saa sitä mitä kansa haluaa. ANTTI KAIJALAINEN UH! kone 51 Pidä tauko Pekka Kettunen HYVÄ PEKKA Kellunen! Huomasin taannoisesta haastattelustasi erään asian. Alaisesi eivät ehkä uskalla sanoa tätä, koska ovat niin motivoituneita ja kiireisiä, joten langetan ikävän tehtävän itselleni: ota pari viikkoa huilia, ja jos on tarpeen niin pari viikkoa lisää. Niin teki Norjan pääministerikin. Olet sentään merkittävin poliittinen voima tässä kaupungissa. Sellaisen johtajan tärkeä tehtävä on Distanz eli etäisyyden otto, jotta saisi hieman suurista kuvioista silmämäärän. SINUA VARMAAN ihmetyttää, miksi tässä kaupungissa kerätään vähän väliä nimilistoja tärkeinä pitämiäsi toimia vastaan. Sinusta sinun oma näkökulmasi on tärkein, paras ja oikea. Se johtuu siitä, että voit toteuttaa mielipiteesi kuuntelematta muita. Kun Max Weberin kielellä Augenmass eli silmämäärä häviää, niin valta tekee paitsi sokeaksi myös kuuroksi. OLEN PITÄNYT loimissasi siitä, että teet aloitteita ja tanut asioihin tarmokkaasti. Laman aikana ajoit ikäviä asioita lävitse, mutta sait myös Nokian kaupunkiin. Nämä kyvyt, taidot ja saavutukset ovat hyvän johtajan tunnusmerkkejä. Niistä kiitän. MISTÄ SITTEN JOHTUU, että toimintasi muistuttaa balettikoulun elefanttiluokan esitystä posliinikaupassa? Minusta syynä on, että johdat kaupunkia kuin liikeyritystä. Kaupunki taas on julkinen asia res publica, kuten roomalaiset sanoivat. Julkisten asioiden tunnusmerkki on, että jokainen havaitsee ne omasta vinkkelistään. Samaan tapaan pöydän ympärillä olijat näkevät pöydän omasta suunnastaan. Päämääriin suuntautuneet porukat kuten jalkapallojoukkueet, liikeyritykset ja rosvojoukot voivat tarkastella asioita yhdestä näkökulmasta. Julkisissa asioissa muiden ihmisten kuullun ymmänäminen ja ottaminen huomioon on sinun kieltäsi käyttäen vitun tärkeää. SINUSTA ESIMERKIKSI Laajavuoressa "ei tapahdu kummempia", kun sinne runnotaan rallirata ulkoilualueelle. AKK Sports Oy:n pojat ovat tietysti mukavia miehiä. He eivät kerää typeriä nimilistoja, puhuvat sinun kieltäsi ja tuovat sinun mielestäsi kaupunkiin kymmeniä miljoonia rahaa. Ja miten tärkeä Neste Rally Finland onkaan siinä, että mikä-sen-kaupungin-nimi-olikaan kiirii rallia seuraavien miesten korviin maailmalla. Tämän ilon takia uskon, että kestäisit riemumielin viikon vuodessa Kramsunkadun erikoiskoetta, vaikka omistaisit asumasi talon. Me lyhytnäköiset nirppanokkaiset keskiluokan veronmaksajat Laajavuoressa ja Kortepohjassa taas emme. MINÄ AINAKIN KYSYN kenen näkökulma julkisessa asiassa toteutuu, jos Laajavuoreen tehdä rallirata, vaikka sen voisi viedä sinne, missä se on asukkaiden ja yleisön kannalta järkevää? Se on niiden muutaman lösön sponsorin, jotka eivät jaksa ajella muutamaa minuuttia kaupungista ulos vaan haluavat suoraan hotellista seuraamaan "rallia", joka itse asiassa onkin jo muuttunut rata-autoiluksi. PIDÄ SE LOMA. Kun löydät taas itsesi, niin huomaat muut. Sinua tarvitaan vielä. JOUNI VAUHKONEN
• Erotu tulevaisuudessa eduksesi. TULE TUTUSTUMAAN NOKIAAN Nokia järjestää rekrytointipäivän Jyväskylän yliopiston tiloissa Mattilanniemessä. TIISTAINA 3.11.1998 KLO 9-18. Aloitamme päivän aamukahvilla salissa MaA103. Tilaisuudessa edustajamme kertovat Nokian tarjoamista mahdollisuuksista ympäri Suomea. Olemme tavattavissa MaA-rakennuksen aulassa koko päivän. Tule kuulemaan Nokiasta ja juttelemaan tulevaisuudestasi Nokia esittäytyy myös Jyväskylän ammattikorkeakoulussa, Jyväskylän teknillinen oppilaitos (Viitaniementie 1) keskiviikkona 4.11. klo 12-16. Helpoin tapa jättää hakemus www.nokia.com NOKIA CONNECTING PEOPLE
• 1 2 9 8 K I E » $ W S T $ II Kirpputorit jäivät elämään Tommi Anttonen Jokin vuosi sitten oli helppoa pitää kirpputoreja laman jälkeisenä hiljalleen kuihtuvana ilmiönä. Mutta kirpputorit jäivät elämään. ja nyt ne elävät todellista kukoistusaikaa. Kirpputoreista näyttää tulleen pysyviä niin vaihtoehtoisen kuluttamisen kuin keräilijöidenkin monen palvelun "marketteja". Kirpputoreja on omalta osaltaan pidetty yhteiskunnallisissa keskusteluissa merkkinä kolmannen sektorin muodostumisesta maahamme. Kolmannella sektorilla tarkoitetaan julkisen sektorin ja markkinoiden välimaastossa elelevää vaihtoehtoista toimintaa, joka käytännössä tarkoittaa esimerkiksi kansalaisjärjestöjen, vapaaehtoistyön, omaisten ja yksityisyrittäjien panosta sellaisten palvelujen tuottamisessa, joista perinteisesti on vastannut julkinen sektori tai markkinat. Kirpputorit on nähty omaehtoisena taloutena, jossa on omat kirjoittamattomat sääntönsä. Yksi keskeisin sääntö liittyy rahallisen hyödyntavoittelun "minimointiin". Kirpputorien toiminnan ajatellaan siis ainakin jossain määrin erottuvan ns. normaalikaupan hintapolitiikasta. Moniulotteinen ilmiö Kirpputorit ovat kuitenkin niin moniulotteinen ilmiö, ettei niiden nykyistä suosiota voi tarkastella pelkästään kolmannen sektorin näkökulmasta. Vuosikymmenen alun lamaa kyllä voidaan pitää yleisenä sysäyksenä kirpputorien nykyiselle kukoistukselle, mutta toisaalta Suomen vanhin kirpputori, Helsingin Hieialahdessa, avattiin jo vuonna 1981. Sen lisäksi, että kirpputoreilta voi Tämä on kirpputori ei pelkästään kierrätystä tai hyväntekeväisyyttä, myös bis Asiakkaita laidasta laitaan ostaa edullisesti, niissä käydään myös huvin, uteliaisuuden, sosiaalisten yhteyksien ja keräilyn takia. Myös uudentyyppisillä asenteilla käytettyä tavaraa kohtaan, kierrätysideologialla ja ekologisuudella on osuutensa kirpputorien menestystarinassa. Erityisesti nuoret korostavat kierrätystä. "Kierrätys on todella hyvä asia", sanoo 21-vuotias opiskelija Piia Paaso, joka käy kirpputoreilla ainakin pari kertaa viikossa ja aina mukaan tarttuu jotain; pääasiassa levyjä, vaatteita ja kirjoja. Hän on myös lahjoittanut tavaraa hyväntekeväisyysperiaatteella toimiville kirpputoreille. Tommi Anttonen Janne Niemistö (musta nahkatakki), 22, hakee kirpputoreilta Star Wars •kamaa ja Marko Tiilikainen (vihreä takki), 23, taas on ihastunut vanhoihin vinyylilevyihin. Intohimoja, joita on lähes mahdoton enää saada mistään muualta kuin kirpputoreilta. Edellisellä vuosikymmenellä vain todellisille vaihtoehtoihmisille, syrjäytyneille ja ehkä opiskelijoillekin kelpasivat käytetyt tavarat. Nyt secondhand kelpaa, tietysti hyvällä maulla valikoiden, niin hienostorouvalle kuin virkamiehellekin. Kirpputoreista on tullut koko kansan hyväksymä huvi ja harrastus. Keskustassa sijaitsevassa LKA:n (Lähetyksen Kehitysapu) lähetystorilla käy ihmisiä myyjä Päivi Heinosen mukaan laidasta laitaan. Esimerkiksi lähellä sijaitsevasta vanhusten palvelutalosta vierailee ihmisiä päivittäin. Vanhuksille lähetystorilla asioiminen on Heinosen mielestä enemmän sosiaalisten tarpeiden tyydyttämistä kuin ostamista. Opiskelijat taas ostavat eniten huonekaluja. "Erityisesti eloja syyskuussa huonekalut katoavat heti", toteaa Heinonen ja jatkaa asiakkaittensa luonnehtimista: "Paljon naisia käy ruokatunnilla tarkistamassa viimeksi tulleet vaatteet. Miehet asioivat torilla pääasiassa keräilymielessä ja katsastavat erityisesti antiikkiset kirjat, astiat ja huonekalut". Heinonen sanoo, että lähetystorin suosio on kasvanut viime vuosina selvästi. Hän kuvaileekin Jyväskylää todelliseksi "kirpputori kulttuuri kaupungiksi", sillä esimerkiksi Kuopiossa paikallinen lähetystori jouduttiin lopettamaan. Menestyvän kirppiksen pyörittäminen näyttää siis vaativan myös oikeanlaisen väestörakenteen ja ilmapiirin. Halpaa vai kallista? "Jotkut yrittävät myydä uudehkoja vaatteita suhteettoman kalliilla ja se ei mielestäni ole kirpputori-idean mukaista", toteaa parikymppinen opiskelija Elina Repo, joka käy kirpputoreilla suhteellisen harvoin, lähinnä etsimässä hyväkuntoisia vaatteita. "Joillakin on törkeitä hintoja", tuhahtaa Piia Paaso. Kirpputoriyrittäjät eivät tietenkään tunnusta hintojen nousua. Seppälän kirpputorimarketin yrittäjä Tuula Piirainen sanoo kirpputorien suosion syyksi juuri sen, että niistä saa hyvää ja halvalla. "Silloin tällöin on joutunut sanomaan suoraan, että kirpputori ei ole oikea paikka kalliiden tavaroiden myymiselle", valistaa Piirainen ja ehättää huomauttamaan, että ainakin vaatteiden hinnat ovat laskeneet. Niin tai näin, mutta kirpputorien yleinen hintataso on kaikesta huolimatta selvästi alhaisempi kuin tavallisissa kaupoissa, ja siellä voi tehdä todellisia löytöjä. Kirppuiorii näyttävät kuitenkin toimivan myös yleisen kysynnän ja tarjonnan periaatteiden mukaan. Ne eivät nykyään ole taloudellisesti niin omalakinen ilmiö kuin ehkä aikaisemmin, vaan siellä pätevät ainakin jossain määrin samat markkinamekanismit kuin voiton maksimointiin pyrkivässä kaupanteossa. Kirpputorien hinnoittelu näyttää siis myötäilevän markkinoiden yleisiä kysynnän ja tarjonnan lakeja, ja tästä yhtenä esimerkkinä voi mainita viime vuosien suuren kiinnostuksen suomalaiseen antiikkiin ja lasitavaraan. joiden hinnat ovat nopeasti noussee 1 myös kirpputoreilla. Hyväntekeväisyyttä ja liiketoimintaa Osa kirpputoreista toimii hyväntekeväisyysperiaatteella, esimerkiksi jo mainittu Jyväskylän LKA. Lähetystorin taustalla on helluntaiseurakunta. tavarat tulevat lahjoituksina, ja rahallinen tuotto menee kehitysaputoimintaan Aasiaan, Afrikkaan ja EteläAmerikkaan. Lisäksi tavara-avustuksia viedään paljon Venäjälle. Hinnat määräytyvät Heinosen mukaan pitkälle myyjien makutottumuksista, ei niinkään kysynnän ja tarjonnan lakeja noudattaen. Seppälän kirpputorimarkei taas on yksityistä liiketoimintaa ja edustaa suuren volyymin kirpputoritoimintaa, eräänlaista kolmannen sektorin puineissa tapahtuvaa voiton maksimoimista. Seppälän kirpputorihalli muistuttaakin, hieman paradoksaalista kyllä, tien toisella puolella olevaa Prisman kauppakeskusta monine oheispalveluineen. Anneli Valkonen, keskustan kirpputorimarketti Majakan yrittäjä, sanoo työllistäneensä itsensä kirpputorin pidolla: "Kun tämmöinen vanha akka ei muuta työtä saa." Puhtaan liiketoiminnan lisäksi, johon satunnaisia häiriöitä tekevät kasseihinsa tavaroita sujauttelevat asiakkaat. Valkonen osallistuu hyväntekeväisyyteen ja vie vaate-ja tavara-avustuksia Karjalaan. A N T T I KAIJALAINEN
• l: Laura Lähteenmäen esikoiskirja puikahti markkinoille pihlajanmarjojen kypsyttyä. sikoisromaanin synnytys kesti neljä v u o t t a Jyväskyläläinen Laura Lähteenmäki (25) on t o t e u t t a n u t unelman, josta m o n i kirjoittamista harrastanut haaveilee. H ä n kirjoitti n u o r t e n r o m a a n i n , joka meni läpi maan suurimmassa kustannusyhtiössä. Nuorisoromaani Rinkkadonna julkaistiin tänä syksynä. Onnellisesta lopusta huolimatta esikoiskirjan tie kustantajalta kirjakauppaan oli pitkä ja kuoppainen. Lähteenmäki on Lauran kirjailijanimi. "Työskentelen äidinkielen opettajana lukiossa enkä halua, että oppilaani mieltävät minut nuortenkirjailijaksi." Hän on julkaissut Lähieenmäki-nimellä nuorille suunnattuja novelleja lehtiin jo lukioaikana. Ensimmäinen kirjoitus julkaistiin, kun Laura oli 16-vuotias. Laura Lähteenmäki ei ollut pienenä runotyttö, joka kirjoittaa pöytälaatikot ja päiväkirjat pullolleen haaveita. Omien sanojensa mukaan hän teki paljon kaikkea. Lauran lapsuuteen kuuluivat partio, tanhu, kuoro, pikkumarttojen piiri sekä pianon soitto. Lukion jälkeen hän on opiskellut Jyväskylän yliopistossa pääainenaan kotimainen kirjallisuus. Hänen mielestän kirjallisuuden lukeminen on ollut vahva pohja omalle kirjoittamiselle. Tiedeyhteisössä ei kuitenkaan saa Lauran mukaan varsinaista opetusta kirjoittamiseen. Siksi hän on lukenut sivuaineenaan yliopiston kirjoittajakoulutusohjelmassa, jossa keskitytään omien tekstien tuottamiseen. Laura on käynyt myös Oriveden opiston vuoden kestävän Ulla Lipsanen , . . . , . . . . . . , , kirjoittajahnjan, jota hän pitää kimmokkeena oman kirjailijan työn alkutaipaleella. Orivedellä hän joutui ensimmäisen kerran keskittymään oman tekstin tuottamiseen. Siitä on aikaa kuusi vuotta. Onkohan se oikeaa työtä? Rinkkadonna sai alkunsa neljä vuotia sitten, kun Laura vietti kesää työttömänä Jyväskylässä. Hän teki vanhempiensa kodista työpaikan, jonne polki opskelukämpältään päivittäin kirjoittamaan. "Kavereille oli vaikea selittää aamuisin, kun lähti töihin, että mitä oikeastaan lähti tekemään", muistelee Laura. Tilannetta ei yhtään helpottanut esikoiskirjailijan oma epävarmuus siitä, tuleeko koko hommasta yhtään mitään. Rinkkadonnan päähenkilönä on lukion toisia luokkaa käyvä Moona, tuittupäinen teini, joka selvittelee suhdettaan isäänsä ja isosiskoonsa sekä elämänsä ensimmäiseen poikaystävään. Moona sekä kirjan muui henkilöt ovai kirjailijan mukaan läysin keksittyjä. Hän tunnustaa kuitenkin kirjassa olevan joitain vaikutteita hänen omasta elämästään, kuten se, että romaanissa vaelletaan Lapissa. Laura tunnustaa ostaneensa juuri rinkan seuraavaa Lapin-matkaansa varten. "Romaani oli oikeastaan helppo kirjoittaa, koska päähenkilö Moona on mustavalkoinen ja hahamo. Hän on vahva ja ilkeä persoona", Laura täsmentää. Kun Rinkkadonnan viimeinen piste oli paikallaan, antoi Laura tekstin luettavaksi 16-vuotiaalle pikkusiskolleen, joka piti lukemastaan. Siskon lisäksi kommentteja tekstistä antoi avomies Ville, joka itse on kirjallisuuden opiskelija, kriitikko ja myös itse kirjoittaja. Ennen kustantajalle viemistä Laura kirjoitti tekstin kaksi kertaa alusia loppuun uudelleen. Hän sanoi korjanneensa lähinnä lauserakenteita ja kielioppivirheitä. Sisältö tuli silloin ensimmäisellä kerralla sellaiseksi, kuin hän oli toivonut. Kustantajalla kolme vuotta Syksyllä 9 5 Laura rohkaistui lähettämään tekstin WSOY:lle. Kustantajalta ei kuulunut puoleen vuoteen yhtään mitään palautetta, joten Laura menetti uskonsa kirjan julkistamisesta. Hän vietti vaihto-opiskeluvuotta Englannissa, kun kustantaja soitti hänelle kertoakseen, että kirja julkaistaan, jos sen alkua muutettaisiin hiukan. Myöskään kirjan nimi ei sopinut kustantajalle. Tuolloin kirja luvatuin julkaistavaksi keväällä -97. Laura teki korjaukset ja löysi teokselle kustantajaa tyydyttävän nimen. Kun kirja ei ilmestynyt kevään -97 julkaistavien kirjojen joukkoon, Laura menetti jälleen toivonsa, multa rohkaistui kuitenkin soittamaan kustantajalle. Ystävänpäivänä -97 sieltä kerrottiin, että yhtiön taloudellisten vaikeuksien vuoksi kirjaa ei voida julkaista vielä, vaan seuraavana keväänä. Tuli kevät -98, eikä mitään kuulunut ja jälleen Laura ajasteli, että eivät ne sitä sittenkään julkaise, kunnes hän eräänä kauniina syyspäivänä soitti kustantajalle. "Siellä vastattiin lakonisesti, että onhan se syksyn listoilla." Myöhemmin kustantaja soitti hänelle pyytääkseen valokuvaa kirjallisuuskatalogia van«i. Valokuvan lisäksi he tarvitsivat tietoja kirjailijasta. Silloin Laura ensimmäistä kertaa ajatteli, että ne aikovat tosissaan julkaista Eoksen. "Koko prosessi oli pitkä ja rankka, ja kun kirja vihdoin julkaistiin, olin mielestäni §a eri ihminen. Olisin kirjoittanut monia asioita loisin", väittää Ltura, muita ei kuitenkaan peitä tyytyväisyyttään siitä, että romaani on julkaistu. Laura uskoo, «tä moni aloitteleva kirjailija on kokenut vastaavanlaisen tien Kustantajien kanssa. Kokemus ei ole ainakaan Lauraa lannistanit, sillä tekeillä on seuraava teos samalle kohderyhmälle. Kun msimmäisessä romaanissa oli vahvat henkilöhahmot, keskittyy Lmra nyt enemmän tarinan kulkuun. Hän vakuuttaa aiheen olevin hyvä, multa henkilöhahmot ovai vielä hukassa. "Jos kr|oittamista aikoo jatkaa päätyönä, täytyy tehdä itselleen selväksi eitä työlä arvostaa. Se täytyy selittää myös ystäville ja tuttaville'. väitiää Laura ja harmittelee, kun kirjailijana on taloudellisesti min vaikea elää, eikä opettajan työn ohessa ehdi kirjoittaa. U L L A LIPASNEN Juha Mäkinen Nesessäärissä näkyy naisen kädenjälki. .. mutta il V O I K O opettaa Jyväskylän Avoimen Yliopiston kirjoittajakoulutuksen opettaja Miisa Jääskeläinen saa vasiata niin usein kysymykseen "Miten kirjoittamista voi opettaa?", että marraskuisen kirjoittajakoulutusseminaarin nimeksi on laitettu ironisesti "Sitä ei voi opettaa". Aivan yhtä usein Jääskeläinen joutuu korostamaan, ettei kirjoittajakoulutus sinänsä tee kenestäkään kirjoittajaa eikä etenkään kirjailijaa. Koulutukseen valittavilta ihmisiltä vaaditaan motivaatiota ja jo olemassaolevia kirjallisia taipumuksia, joita pyritään kehittämään runsaalla palautteenannolla ja itsearvioinnilla. "Kirjoittamista ei voi opettaa" on mielipide, jonka Jääskeläisen mukaan lausuu yleensä ammattikirjoittaja. Kuitenkin joistakin Avoimen Yliopiston kirjoittajakoulutuksessa olleista ihmisistä on tullut ihan oikeita kirjailijoita. "Ja me olemme ehkä olleet siinä yhtenä osatekijänä", sanoo Miisa Jääskeläinen. Välttämätön juttu "Lukkojen avaamista", luonnehtii Leena Honkavaara kirjoittajakoulutuksen antia. "Monet ihmiset sanovat kursseilla, että tämä on ensimmäinen kerta, kun he antavat tekstejään luettavaksi muille." "Ja nyt tietää, mitä kaikkea voikaan tehdä, näkee mahdollisuudet paremmin", täydentää Minna Mäkinen. Leena ja Minna ovat Jyväskylän yliopiston opiskelijoita, jotka ovat olleet mukana Avoimen Yliopiston kirjoittajakoulutuksessa. Molemmat sanovat sen ansiosta kirjoittavansa paremmin ja ennen kaikkea enemmän-kuin aiemmin. Naiset ovat olleet myös kirjoittajakoulutuksen vuosikirjan toimituskunnassa. Tämänvuotinen vuosikirja on nimeltään Nesessääri välttämättömyyksien sanakirja. Kirjasessa on kolmisenkymmentä lyhyttä tekstiä, jotka kertovat "elämän välttämättömyyksistä ja välttämättömistä turhuuksista". Nesessääriin on tekstejä tehnyt tusina naisia. Ovatko siinä esitellyt välttämättömyydet siis erityisesti naisten elämään kuuluvia, naisellisia välttämättömyyksiä? "Varmasti kirja olisi toisenlainen, jos siinä olisi tekstejä myös miehiltä", sanoo Minna. "Itse asiassa siihen piti tulla yksi miehen teksti, jolla oli miehinen nimikin Pistooli. Se jäi kuitenkin pois." "Ja onhan se ulkoasullaan hyvin naisellinen", Leena jatkaa, "Mutta en suosittele lukemaan sitä siitä lähtökohdasta, että tekstit ovat nimenomaan naisten tekemiä." Olkoon niin. Mutta 'tuskin kovin moni mies olisi osannut muotoilla asiaansa esimerkiksi seuraavanlaisesti: "Krysantemian elämä oli yhtä epäsäännöllistä kuin teinitytön kuukautiset." (Tuula Petänen: Penninvenytys). JUHA M Ä K I N E N At e n a n rima o n Rorieeaiia k o r k e a n Atena-kustannus syntyi 1986, kun Gummerus siirsi kustannustoimintansa Helsinkiin. Tuolloin laskettiin, että Jyväskylään jäi kustantajan kokoinen aukko, ja myöhemmät ajat ovat osoittaneet laskutoimituksen pitäneen paikkansa. "Ollaan edelleen olemassa", naurahtaa Atenan toimitusjohtaja Pekka Mäkelä, itsekin aiemmin Gummeruksen palkkalistoilla. Tätä nykyä neljää henkilöä työllistävä Atena julkaisee vuosittain viitisenkymmentä teosta, joista pääosa on tietokirjallisuutta. Esimerkiksi syksyn 1998 kahdestakymmenestäneljästä uutuuskirjasta vain kolme asettuu kaunokirjallisuuden kategoriaan. Suurin osa julkaisupäätöksistä tehdäänkin jonkinlaisen esikontaktin, ei käsikirjoituksen perusteella eli kirjailija ottaa yhteyttä ja kysyy Atenan kiinnostusta. "Aika harvinaista on, että täydestä tuntemattomuudeta tulee jokin käsikirjoitus, joka julkaistaan", Mäkelä kertoo ja muistaa, että tämän syksyn julkaisuista vain kaksi on päätetty painaa saadun käsikirjoituksen perusteella. Niisiäkin loinen on sittemmin kokenut "aikamoisen tuotekehittelyn". Kovat kriteerit Käsikirjoituksia Mäkelälle saapuu vuosittain noin 150, niistä suurin osa kaunokirjallisuutta, joten siltä osin julkaisukynnys on vaikea ylittää. "Julkaisemme kaunokirjallisuutta vain muutaman kirjan vuodessa ja pääosin meille tarjotaan kaunokirjallisuutta. Meillä rima on aika korkealla. Jos päätämme julkaista teoksen, siinä täytyy olla potentiaalia jonkin kirjallisuuspalkinnon ehdokkuuteen", hän kertoo linjasta. Myös meriitit kertovat samaa: Atenan kirjoille on suotu useita palkintoja Suomi-palkinto, Tietofinlandia, Kirjavalio ja Helsingin Sanomien vuoden esikoisteos -palkinnon viimevuotisista ehdokkaista peräti kaksi oli Atenan tallista... Mäkelä luettelee sukkelasti kriteerit, jotka kaunokirjallisen teoksen on täytettävä päästäkseen Atenan julkaisulistalle: "Viime vuosina meillä on romaaneissa luotettu hyvään tarinaan tai poikkeukselliseen kykyyn tarinoida. Runouden puolella taas odotamme omaperäisyyttä yhdistettynä hyvään virkkeeseen. Mielikuvitusta arvostamme kovasti." PETRI HEIKKINEN
• L O U N A S i i 1 1 1 1 6 Ma 19.10. Ke 21.10. Pe 23.10. Ma 26.10. Ti 27.10. To 29.10. ! Kukkakaalikeitlo Kinkkukiusaus Paistettu kalaleike, 1 yrttikastike Ti 20.10. Bortsch-keitto Merenmakuinen lasagne Broilerleike, curry-ananaskaslike To 22.10. Kasviskaalilaatikko Kaalilaatikko Makkaraherkku Pizza Sieni-perunakiusaus Lindströminpihvi Juustoinen kirjolohikastike Porkkanaohukaiset Liha-makaronilaatikko Nakkikastike Metsästäjänleike Ke 28.10. Kasvislasagne Kanaa paprikakastikkeessa Kaslerpaisti Pe 30.10. Kasvispihvit (omatekoiset) Chili con carne Keitetyt nakit, muusi Pippurihärkä Purjoperunavuoka Silakkapihvit, kermaviilikasiike Palapaisti tai karjalanpaisti O y e Q O 1 O IIOKIVI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA | Kesäkurpitsa-herkku Lihakeitto Kalamurekepihvit Punajuuri-jauhelihakastike Purjo-perunasosekeitto Jauhemaksapihvit Kalagratiini Poronkäristys Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) on noin 9000 yliopisto-opiskelijan julkisoikeudellinen yhteisö, joka on perustettu vuonna 1934 toimimaan jäsentensä yhdyssiteenä ja edistämään heidän yhteiskunnallista, sosiaalisia ja henkisiä pyrkimyksiään. Ylioppilaskunta julkaisee Jyväskylän Ylioppilaslehteä. Jyväskylän Ylioppilaslehti ilmestyy 16 kertaa vuodessa. Lehden painos on 9 000 kappaletta (kaupunkinumero 1-2 kertaa vuodessa 45 000 kappaletta). Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta julistaa haettavaksi Jyväskylän Ylioppilaslehden päätoimittajan määräaikaisen viran ajalle (7.1.1999-22.5.1999) ja (16.8.1999-10.12.1999) ja (10.1.2000-19.5.2000) ja (21.8.2000-8.12.2000). sekä toimittajan/toimitusharjoittelijan määräaikaisen viran ajalle (7.1.1999-15.5.1999) ja (23.8.1999-10.12.1999). Työsopimukset laaditaan niin, että kesäkuukausina ja joulun aikana päätoimittaja ja toimittaja eivät ole töissä. Päätoimittaja vastaa lehden toimituksellisesta sisällöstä ja teknisestä toteutuksesta sekä toimii toimitusihteerinä ja toimituksen esimiehenä. Päätoimittajalta edellytetään kokemusta itsenäisestä lehtityöstä sekä yliopistoyhteisön ja ylioppilaskunnan tuntemusta. Toimittajan tehtäviin kuuluvat kaikki toimitukselliset työt: juttujen ideointi, kirjoittaminen ja lehden taittaminen. Hakijalta edellytetään kokemusta itsenäisestä lehtityöstä sekä yliopistoyhteisön ja ylioppilaskunnan tuntemusta. Ylioppilaslehti käyttää Macintoshia ja QuarkXPress-pohjaista taitto-ohjelmaa, joiden tuntemus katsotaan eduksi. Virat ovat sopimuspalkkaisia ja työaika on 30 tuntia viikossa. Toimittajan työajasta 4 tuntia viikossa käytetään ylioppilaskunnan muiden julkaisujen taittotyöhön. Lisätietoja antavat päätoimittaja Ulla Lipsanen p. 014-603359 ja pääsihteeri Kasperi Launis p.014-603 354. Vapaamuotoiset hakemukset asianomaisine liitteineen on toimitettava ylioppilaskunnan keskustoimistoon viimeistään perjantaina 30.10.1998 kello 16. Osoite: JYY, Keskusairaalantie 2, 40600 Jyväskylä. Kuoreen merkintä "päätoimittaja" tai "toimittaja". Hakemuksia ei palauteta. LENTÄEN New York Boston Washington Minneapolis Orlando Halifax Fin 2800,2950,3150,' 3450,3850,3650,Voimassa 1.9.98-31.3.99 paitsi 16-27.12.-98 Perilläob:(su-3kk) Verot eivät sisälly hintoihin. Lennot ICELANDA1R ^^ottamatl^pa^/^ Helin Matkat Heli's Travel Väinönkatu 34. 40100 Jyväskylä puh. 1014) 211 222. KUVI 136/95/MJMV SMAU2195, J Y V Ä S K Y L Ä S I N F O N I A ke 21.10.98 klo 19 Teatteritalossa Pjotr Tshaikovski: Viulukonsertto Pjotr Tshaikovski: Sinfonia nro 4 Yhteistyössä K-S Konservatorion kanssa. KONSERTTI-ILTAMAT klo 2 1 2 3 . Ravintola avoinna. LIPPUPALVELU SOKOS (014) 630 621. Lipoi 100/80/20 mk Isis. pääsyn myös iltamiin.) Seuraava konsertti: 4.11.98 Michael Christie (johtojo) Pan» Uosto (sello) Ainejärjestöt Ylioppilaskunnalla haettavien projeklianomusten jättöpäivä! syksyllä 1998 ovat: 26.10., 23.11. ja 9.12. Ennen klo 10.00 em. päivinä jätetyt hakemukset käsitellään samalla viikolla. Lisätiedot: pääsihteeri Kasperi Launis p. 603354. PERINTEISESTI PRO GRADUT EDULLISESTI NOPEASTI NsrroMO Rihto Ky Alasinkatu 1-3, 40320 JYVÄSKYLÄ, P. (014)676 350 fax 676 357 JYY:n Ainejärjestöjen talousja järjestökoulutus 11.11.1998 klo 12-16, L 304 Ohjelma: Yhdistyksen kirjanpitoja tilinpäätös, Isto Lehtinen, Oy Audiator Ab Perustietoa yhdistyksen juridisista velvoitteista, KPMG Wideri Oy Ab Miten hyödyntää JYY:tä, Pauliina Savolainen, JYY Kahvitarjoilu Luennoitsijoille on mahdollisuus esittää etukäteen kysymyksiä ilmoittautumisen yhteydessä. Ilmoittautumiset, 2/ainejärjestö, 6.11. mennessä sähköpostilla osoitteeseen mihalme@cc.jyu.fi. TERVETULOA KUN UUDET KUIN VANHATKIN ASIAKKAAT NAUTTIMAAN SONAATIN PALVELUISTA Virkistäviä ruoka-ja kahvihetkiä opiskelun lomassa tarjoavat: Ravintolat Lozzi Keskussairaalanne 2, P-rak. puh. 603 910 www.sonaatti .f i/lozzi lozzi@sonaatti.fi Wilhelmiina Matti lanniemi, A-rak. puh. 603 911 www.sonaatti.fi/wilhelmiina wilhelmiina@sonaatti.fi yiistö Survontie 9, YFL-rak. puh. 603 866 www.sonaatti.fi/ylisto ylisto@sonaatti.fi Kahvilat Liikunta Keskussairaalantie 4, L-rak. puh. 603 902 Päärakennus Seminaarinkatu 15, C-rak. puh. 603 901 • • Cafe Libri Seminaarinkatu 15, B-rak. puh. 603 903 Kvarkki Survontie 9, yK-rak. puh. 603 887 Musica Seminaarinkatu 15, M-rak puh. 603 904 Novelli, kaupungin kirjasto Vapaudenkatu 39-41 puh. 624 438 Löydät ruokalistamme internetistä. SONAATTI OY
• 1 2 « 9 8 KULTTUURI 1! Anssi Koskinen Se on päätetty sen täytyy tapahtua Jan Ijäksen elokuvamaailma elää vastuksista huolimatta Jyväskyläläisen Jan Ijäksen ensimmäinen kokoillan elokuva valmistuu monenlaisista esteistä huolimatta. Elokuvan "Sen täytyy tapahtua" valmistuminen todistaa elokuvantekijöiden hulluuden, meille tavallisille ihmisille käsittämättömän päättäväisyyden, energian ja tekemiseensä uskomisen. Ijäs aloitti elokuvansa valmistelun palattuaan kesäkuussa Suomeen ja Jyväskylään oltuaan talven Yhdysvaltain Orlandossa opiskelemassa elokuvan tekemistä. Ajatus elokuvasta syntyi kurssin aikana, ja käsikirjoitus valmistui "tai eihän se vieläkään ole valmis", Ijäs huomauttaa Amerikassa kurssin jälkeen. I can take you home ... Ensimmäinen järjestelykysymys rahoituksen lisäksi oli sopivan studion löytäminen. "Sen täytyy tapahtua" kuvataan kokonaan studiossa. Yli kaksi kuukautta etsiskeltyään Ijäs löysi tyhjillään olevan, lupaavan näköisen tilan Vaajakosken Naissaaren vanhasta voimalasta. Ijäs vuokrasi kohtuuhintaan voimalan ja alkoi rakentaa studiotaan ja pystyttää lavasteita. Studiosta tuli ongelma, niin kuin elokuvanteossa kaikesta voi tulla kuvauspäivien lähestyessä. Kuvausaikataulu venyi muutamalla viikolla, ja Ijäs olisi ollut halukas jatkamaan vuokrasopimusta, mutta vuokranantajalla oli jo uusia suunnitelmia. Vaikka elokuvaryhmän tarve muutamalle lisäviikolle oli vuokraajan tiedossa, voimala oli jo luvattu muille ja vuokraakin nostettu reilut 400 prosenttia. Kaikesta huolimatta Ijäs uskoo, että elokuva saadaan kuvattua loppuun Naissaaren studiossa. Elokuvan rahoitus on järjestynyt pääasiassa ulkomailta. Suomesta rahaa ei löytynyt. Suomen Elokuvasäätiötä Jan Ijäs kuvailee sisäsiittoiseksi, ensikertalaiselle lähes mahdottomaksi rahanantajaksi. Syyskuun puolessa välissä rahaa oli kasassa kuvauksiin, jälkihoidon rahoitus on yhä avoinna. Jan Ijäs on luottavainen loppurahoituksen järjestymisestä, "rahaa on helpompi hakea kun on näyttää valmista materiaalia". Elokuvansa ensi-illan Ijäs arvelee olevan aikaisintaan helmikuussa 1999. Elokuvansa talouspuolen tueksi Jan Ijäs perusti osakeyhtiön muiden "Sen täytyy tapahtua"-tekijöiden kanssa. Osakeyhtiölle taas ei lakipykälien mukaan voi tehdä talkootyötä ja tämä pakotti Ijäksen järjestelemään uudelleen toimintasuunnitelmaansa. ... or straight to hell Itsenäisten pienen budjettien elokuvien tapaan kaikki työ kaatuu muutaman ihmisen niskaan. Jan Ijäs on elokuvansa käsikirjoittaja, ohjaaja ja tuottaja sekä vielä viettää ennen kuvauksia kaikki päivät hankkien rekvisiittaa ja rakentaen lavasteita studiolla. Hän harmittelee käytännön järjestelyjen vievän aikaa niin paljon ettei varsinaiselle "taiteelliselle työlle" jää juurikaan aikaa. Hänen nuorempi veljensä Mikko Ijäs on sekä elokuvan kuvaaja että valomies. Työryhmä elokuvalle löytyi luonnostaan porukasta, joka on ollut mukana Jan Ijäksen aikaisemmissa lyhytelokuvissa. Näyttelijöiksi mukaan ovat muiden muassa lupautuneet Kaurismäen veljesten elokuvissa näytellyt Markku Peltola, Jyväskylän kaupunginteatterin näyttelijä Jouni Salo ja nuori jyväskyläläisnainen Raija Pylkkö. Tuomari Nurmiolla on elokuvassa mahdollisesti pieni osa. Näyttelijäkaarti jakautuu selvästi konkareihin ja ensikertalaisiin. Antamalla konkareille rooleja, joiden hahmot ovat vanhoja ja kyynisiä sekä nuoremmille roolihahmot, jotka ovat elämässään epävarmoja, Ijäs pyrkii vahvistamaan roolihenkilöidensä luonteita. "Sen täytyy tapahtua" on tarina ihmisten kohtaloista ja valinnoista, onnistumisista ja epäonnistumisista. Elokuvan miljöitä ovat niin turkkilainen pizzeria, taksi, siirtolaisen karu huone kuin levysoiitimella varustettu baarikin. Ijäs kuvaa elokuvaansa "ekspressionistiseksi elokuvaksi", jossa on "traagisen surrealistinen" ote. Tunnelman mustavalkoinen synkkyys ja pahviset lavasteet kielivät "Sen täytyy tapahtua" -elokuvan olevan 1920-luvun saksalaisten studioelokuvien perillinen. Erityisesti Jan Ijäksen kuvaillessa elokuvaansa esille nousee vanha kauhuklassikko "Tohtori Galikarin kabinetti". "Mutta eihän tämä meidän elokuva mikään kauhuleffa ole ... tai onhan se", Jan Ijäs tuumaa. ANSSI KOSKINEN
• 1 -12098 Ihan normaali Nollapiste Kun Absoluuttisen Nollapisteen edellinen levy Simpukka-amppeli ilmestyi helmikuussa 1998, puhuttiin lehdissä eniten siitä, miten yhtye oli yksinkertaistanut tyyliään, tehnyt helpompaa musiikkia ja rivien välistä saattoi lukea mennyt samalla pahasti alaspäin. "Se oli tie ulos siitä umpikujasta, kun edellisen levyn julkaisusta oli yli kaksi vuotta eikä mikään tuntunut sujuvan", sanoo T o m m i L i i m a t t a , yhtyeen laulaja ja pääasiallinen lauluntekijä. Juha Mäkinen Mutta millä nyt tuntuu: saavutettiinko myönnytyksillä jotain? Basisti Aake Olsalan mielestä yksinkertaistaminen ei ollut mikään itsetarkoitus eikä takaovi, mihin Liimatta toteaa että etuovi sitten. Bändin sisällä vallitsee erimielisyyttä siitä, mihin suuntaan ilmaisua pitäisi kehittää. Olsalan mielestä tärkeintä on, ettei loisteta itseään, vaan kehitystä tapahtuu edes johonkin suuntaan, "Jonkun mielestä me ollaan ehkä menty huonompaan suuntaan. Mutta en mä nyt silti pidä sitä musiikkia niin yksinkertaisena." "Onhan se nyt ihan vitun yksinkertainen levy", Liimatta sanoo. "Kyllä itteä alkaa ainakin tuo poppi vituttaa, luulen että pitäisi palata noihin progejuttuihin." Uusimpien biisiensä Liimatta sanoo muistuttavan taas enemmän Muovi antaa periksi -levyn kimurantteja kappaleita kuin Simpukka-amppelin suoraviivaisempia sävellyksiä. Otsalaa tämä taas selvästi arveluttaa, ja hän kiirehtii toteamaan, ettei yhtye toista Muovia ainakaan tee. Camp, Kitsch & Trash Absoluuttisesta Nollapisteestä ja Tommi Liimatasta paistaa läpi viehtymys kaikkeen arvottomaan ja unohdettuun. "Luen mieluummin tunnustettujen jätkien hätäpaskoja kuin mestariteoksia. En esimerkiksi halua tarttua Waltarin merkittävään romaaniin, vaan luen mieluummin hänen Pöytälaatikko-teostaan, johon hän on 60-luvulla sairaana miehenä koonnut nuoruutensa runoja. Se on aika helvetin huono kirja, mutta juuri sen takia niin hiton viehättävä." Rumpali Tomi Krutsinin mielestä kaikessa hyvässä taiteessa on oltava mukana banaaninkuorielementti: vaikka oltaisiin kuinka vakavia ja korrekteja tahansa, on lipsahduksen tuntu koko ajan läsnä. Myös Liimatan mielestä "kaikki kovat jätkät on humoristeja. Kuten Emo Paasilinna." Hyvä taide on ennen kaikkea viihdyttävää ja huvittavaa, vaikkei sitä olisi sellaiseksi tarkoitettukaan. "Semmoinen asia mikä huvittaa minua, vaikkei sitä yleensä laiteen Tommi Uimalan esiintymisasenlo on vasemmistolaisen laululiikkeen peruja. Taustalla rumpua lyö Tomi Krutsin. piiriin lasketa kuuluvaksi, on Martti Huuhaa Innasen kirjoitus 'Minun ensilempeni' kesäkuun -73 Jallussa", kertoo Liimatta ja siteeraa ulkomuistista tekstin alkua: "Oli semmonen homma, että mulla rupes kamat törröttelemään tossa vähän alle kymmenen vanhana. Ei siitä silloin vielä mitään suurta probleemaa muodostunut, inkkarihomma ja ritsa oli kova sana." Myöhemmin Liimatta innostuu analysoimaan 70-luvun Jalluja ja Hymyjä enemmänkin, ja liukuu siitä sujuvasti mediakritiikkiin. "Nykyään Ilta-Sanomat ja Iltalehti muokkaavat ihmisten käsityksiä pelottavan paljon. Se on pelottavaa ennen kaikkea sen takia, että itsekin huomaa suhtautuvansa asioihin liian kritiikittömästi." Lippalakki oikeinpäin Absoluuttinen Nollapiste on haastattelutilanteessa ihan normaali bändi. Odotin kai kohtaavani äkkivääriä älykköpoppareita, jotka eivät suostuisi vastaamaan yhteenkään kysymykseen ymmärrettävästi, Sen sijaan he istuvat haastattelun läpi tyhmätkin kysymykset sietäen, kenties hieman apaattisina, mutta velvollisuudentuntoisesti vastaillen. Ainoastaan Liimatta yllättää välillä erikoisilla joskin täysin tosissaan sanotuilla vastauksillaan, kuten kysyessäni hänen mahdollisista pyrinnöistään kirjallisuuden pariin: "Mie en kyllä uskaltaisi julkaista mitään kirjallisuutta, koska Tomi ei sen jälkeen enää kusisi mun kanssa ristiin." Onko mitään ismiä, jonka pojat voisivat tunnustaa omakseen? "Tommi piirsi kerran kuvan, jossa oli krutsinismi. En tiedä, olisiko se sitten se ismi jonka minä ottaisin", Krutsin sanoo. "Kyllä mie mielellään pidän vaikkapa lippalakkia oikeinpäin. koska se näyttää paljon jämerämmaltä", ilmoittaa Liimatta. "Se harmittaa jos käyttäydytään veltosti [a puristetaan kättä niin. ettei huomaakaan, hipaisiko sitä nenällään." JUHA M Ä K I N E N Elokuvan näyttelijäkaartissa vilahtaa myös Hollywood-tuttuja. Michael Ironside apulaissheriffinä Kansasissa, aikaisemmin muun muassa lennonopettajana Top Gunissa, Richterinä Total Recall Unohda tai kuole -leffassa. Poistui liian pian: Kansas City Uutta suomalaista nuorisoelokuva-aaltoa edustava Going to Kansas City käväisi Helsingin heinäkuun lopun ensi-iltansa jälkeen Jyväskylässä. Vajaan neljän viikon vierailulla tuttavuutta ehti luoda 2000 keskisuomalaista. Väheksymättä Kaurismäkiä, kunnioittaen suomisia (Täällä tullaan elämä, 1980), olisi Pekka Mandartin ohjaus ansainnut syvällisemmän kritiikin ja runsaammat katsojaluvut. Suomalais-kanadalainen yhteistyöelokuva on jo 17 miljoonan budjetillaan sensaatio. Kun uunot työstetään parilla miljoonalla ja kaurismäet keskimäärin seitsemällä, on Kansas City maksanut maltaita. Elokuvan vastaava tuottaja, Pamela Mandart löysikin rahoituksen Cannesista ja Kanadasta saakka. Elokuvan juonikin etsii vertaistaan. Leffojen suurkuluttajapolvelle, 15-30 -vuotiaille nuorille aikuisille, lähtö vaihto-oppilaaksi jenkkeihin ei ole vierasta. Jos ei aivan itse, niin ainakin kaveri on ollut vaihtarina, au pairina tai jossain vaihto-ohjelmassa. Kansas Cityssä sai suomalainen Mikko kokea vierasvihan, suvaitsemattomuuden, mutta myös ystävyyden ja elämääkin suuremman rakkauden. Elokuvateollisuutemme ja kulttuurimme ovat saaneet terävän nuorennusruiskeen, jonka teho ei toivottavasti jää Kansas Cityyn. Vaikka leffa tuskin saa Suomaisen Työn Liiton avainlippuiunnusta alhaisen kotimaisuusasteensa takia, on tuotantoprojektista meille opiksi. Mikki Aarnen toimittama kirjanen "Going to Kansas City elokuva ja kuinka se lehtiin" kuvaa hyvin elokuvan tekemisen moninaisuutta; uskoa omaan ideaan, rahoitusselkkauksia, näyttelijöiden ja kuvauspaikkojen valintaa, markkinoimia, uimiiyoskenidya.acka lakija paperisotaa. Kirja voisi soveltua vaikkapa opetuskäyttöön, mutta ainakin se pitää kulinsa rohkeuden, päättäväisyyden ja taiteellisen hulluuden signaalina. Vaikka leffa meni ohi suun, epätoivoon ei kannata vaipua. Going to Kansas City esitetään tulevaisuudessa TV Kakkosessa ja reilun satasen maksavan kirjasen saa Akateemisesta ja Suomalaisesta kirjakaupasta. Osoitteesta http://freax.iwn.fi/fin/ going.htm on tietoa elokuvan taustoista ja http://www.finnkino.fi löytää kaupungit, joista vielä pääsee Kansas Cityyn. MAARIT HONKONEN-SEPPÄLÄ Menot NYT ne sitten alkavat, nimittäin Ilokiven bändi-iltamat. Toivottavasti pahimmilta rock-elämäntapaongelmilta vältytään, vaikka ensimmäisen esiintyjän nimi onkin Problems torstaina 15,10, Siitä viikon päästä 122.10.) mennään joukolla seuraamaan, kun Dave Lindholm kertoo juttuja ja soittaa ehkä jokusen biisinkin. 28.10. on vuorossa "JMO Music Night" eli Jyväskylän musiikkiopiston pojat ja tytöt tulevat näyttämään, mitä ovat oppineet. BACKBEAT-SÄVYTTEISTA musisointia on kuultavissa myös Tanssisali LutakosSärmm. seuraavasti nimetyiltä esiintyjiltä: Popcda 11710.), Rinneradio (.23.10.). Stratovanus (28,10.) Perjantaina 16.10. samaisessa paikassa Yläkaupungin Yötä tukikonsertoivat paikalliset suuruudet Fridge, Young Murnmiesv namoja The Kuka. POHJOISMAISET ELOKUVAT valtaavat jyväskylän! Apua' Mitä tekevät väestönsuojeluviranomaiset? Menkööt katselemaan hyviä rainoja, kun niitä kerrankin on mahdollisuus nähdä, jyväskyläläinen elokuvayhdistys Nordic Glory Festival ry järjestää Arktisen Upeeta-elokuvatapahtuman Jyväskylässä 16.-17. lokakuuta elokuvateatteri Bio Cityssä. Useimmat esitettävistä ' lp kuvista saavat tapahtuman yhteydessä ensi-iltansa. Pohjoismaisten huippujen joukossa ovat elokuvat: Valkoinen taivas, Suomi; Postinkantaja, Norja; Kuninkaallinen blues. Tanska; Pirunsaari, Islanti. Lisäksi tapahtumassa esitetään kymmenkunta pohjoismaista lyhytelokuvaa. Jostain käsittämättömästä syystä pohjoismaisten elokuvien kiistatonta valiota edustava Muumion Pää (Suomi) ei kuui festivaalin ohjelmistoon,
• 1 2 9 8 KULTTUURI 17 Victor Frankenstein (Anni Viitamäki) ei saa rauhaa Jyväskylän ylioppilasteatterissa. Hiljaa viisas hirviö Mary Shelley Janne Lahtia: Frankenstein Jyväskylän ylioppilasteatterin ensi-ilta 3.10.1998. Ohjaus: Janne Lahtia Janne Lahtia on tarttunut rohkeasti ja kiitettävän omapäisellä tavalla kiinni Shelleyn kauhuklassikkoon. Lahtian dramatisointi on kaukana siitä, millaiseen käsittelyyn olemme kyseisen tarinan kohdalla tottuneet. Se ei ole kauhistuttava, ei pelottavakaan vaan hiljainen, inhimillisen lämmin ja vakavamielinen. Jyväskylän ylioppilasteatterin Frankenstein on surumielinen kertomus Victor Frankensteinin kamppailusta niiden tekojensa kanssa, joita hän ei enää saa tekemättömäksi, vaikka toivoisi. Teot, jotka hän teki vilpittömän innostuksen vallassa, vainoavat häntä kaikkialle ja lopulta tuhoavat hänen elämänsä. Asetelma rakennetaan taitavasti: näytelmässä ei ole yksiselitteisiä vastakkainasetteluja vaan sekä Victor (Antti Viitamäki) että luomansa hirviö, Varjo (Elisabeth Unger), ovat omalla tavallaan sympaattisia hahmoja, molempia on helppo ymmärtää. Teoksessa on syvällisyyttä, jossa ei ole rahtustakaan teeskentelyä, se vain vähin elein toteaa kantamansa viisaudet. Näyttämöllä tapahtuu paljon pieniä, mutta tärkeitä asioita, jotka syventävät kerrontaa entisestään. Lavastus on minimalistista, multa pienillä äänija valaistusratkaisuilla saadaan aikaan paljon, ja teoksen runollisuus vain yltyy niiden ansiosta. Frankenstein ei kuitenkaan ole täysin onnistunut esitys. Hyvän malkaa se kulkee komeasti, mutta jossain vaiheessa menettää otteensa. Nähdäkseni se enimmäkseen johtuu siitä, että näytelmän keskeisessä henkilössä, hirviössä eli Varjossa, ei ole imua, ei tarvittavaa karismaa. Roolin ongelma on kahtalainen: Ensinnäkin, se on kirjoitettu yksioikoisemmaksi kuin näytelmän muut hahmot, sen vääntämiseen on käytetty liiaksi rautalankaa. Lisäksi näyttelijäntyössä vaikka se tasapainoista onkin ei ole riittävästi hehkua, joita tekstin lievästi torsoksi jättämä hahmo puhkeaisi kukoistamaan. Epäonnistuneita ratkaisuja on muuallakin, Lahtia nimittäin ohjaa liian itsepäisesti. Vaikka näyttelijät tekevät erittäinkin mainioita rooleja (etenkin Jarkko Kaunismäki, joka hoitaa kaikki viisi rooliaan valloittavan monipuolisesti) he ovat pulassa, kun joutuvat tekemään asioita, jotka eivät palvele kokonaisuutta. Absurdismit ovai Lahtian mielestä varmasti perusteltuja, ehkäpä itsekin ymmärrän niiden tehtävän eli tehdä miljööstä "kummallisempi", mutia tässä näytelmässä ne näyttävät itsetarkoituksellisilta, halvoilta ja pääleliimatuilia vitseiltä. Samanlainen horjuminen on ennenkin vaivannut Lahtian tuotantoa, ja aivan turhaan. Pienellä aivotyöllä samat asiat olisi saanut sanottua keinoin, jotka pysyisivät näytelmän tyylilajin raameissa. Frankensteinin kohdalla lämä on aivan erityinen aihe harmiueluun, sillä sen perusasiat ovat erinomaisella tolalla ja siitä olisi voinut syntyä mahdottoman täyteläinen tapaus vaikkei se huonoa ajankulua tällaisenakaan ole. PETRI HEIKKINEN Superlapsellista elämänfilosofiaa Erlend Loe: Supernaiivi. Suom. Outi Mennä. 223 s. Like 1998. "Kent kysyy, mitä minä puuhailen, ja minä kerron, että olen keskeyttänyt opintoni yliopistolla ja alkanut sen sijaan heitellä palloa, koska kaikki tuntuu minusta merkityksettömällä." Tähän tilanteeseen on jouiunui norjalaisen Erlend Loen romaanin päähenkilö täytettyään 25 vuolta. Moni ehkä vajoaisi epätoivoon, mutta ei Supernaiivin kertoja. Hän ryhtyy lähetlelemään faksilla listoja asioista, joisia hän lapsena piti. Hän ryhtyy leikkimään Brion lelulla. Hän haluaa saada selville, onko hän kelpo mies. Hän siis haluaa tietää, miten ja miksi ihmeessä. Erlend Loen teos on hupaisa tutkielma 90-luvun elämästä. Kertojan uuslapsellinen "pohdiskelu" on kerrassaan terapeuttista luettavaa, sillä se on reilusti hölmöä ja näyttää samalla, ettei ympäröivä maailma sen viisaampi kunhan yrittää olla. Supernaiivin kaunokirjallisia arvoja on turha ryhtyä ruotimaan. Ehkä teos kommentoi postmodernin yhteiskunnan sirpaleisuutta, viihteellisyyttä ja tyhjyyttä tai jotain muuta yhtä fiksua. "Syystä tai loisesta epäilen, että tiedän liikaa asioista, joista on aivan älytöntä tietsä paljon mitään. (...) Elokuvat, kirjallisuus, joukkotiedostuvälineel, politiikka, julkkikset, taide, mainokset, aerodynamiikka (...)" Pääasia on, etlä Supemaiivisia tulee hyvä mieli. Teoksen äklöpositiivinen sanoma oman elämän yhdentekevyydestä j a siitä, että em. ajatuskin on yhdentekevä toimii sata kertaa paremmin kuin sarasvuosaarnaajien tehokkuushöpinä. Kun elämä potkii päähän, parikymmentä sivua Loeta saa kaiken näyttämään vähemmän vaikealta. Supernaiivin päähenkilö on symppis, kuten hän itsekin toteaa. "Minulla on kaksi ystävää. Yksi huono ja yksi hyvä. Ja sitten minulla on veljeni. Hän ei kenties ole yhlä sympaattinen kuin minä, mutta kuitenkin o.k." Häneen on helppo samastua. Minäkin tiedän yhdentekevistä asioista ja kieriskelen 25 vuoden kriisissä. Jos näette minut pompottelemassa punaisia palloa seinään ja lakaisin, seinään ja lakaisin, koittakaa 'ymmärtää "En edelleenkään tiedä, onko asioissa järkeä." VILLE RAUVOLA Luonnon ja ihmisyyden puolesta Jean Hegland: Suojaan metsän siimekseen. Suomentanut Marja Helanen-Ahtola. Otava 1998, s. 3IS. Alkuteos Into the Forest 1996 Peukalosääntö kirjan valitsemiseen on, että kirja on yleensä huonompi kuin mitä takakansiteksti lupaa. Parhaassa tapauksessa kirja saattaa yltää takakannen asettamiin lupauksiin. Jean Heglandin kirja Suojaan metsän siimekseen on poikkeus, joka vahvistaa tämän säännön. Bulfiteksi ei lupaa miiään omaperäistä lukukokemusta: "PohjoisAmerikan yhteiskuntarakenne on hajoamassa. Sähköä ei enää ole, bensa on lopussa, kaupat on ryöstetty tyhjiksi ja virustaudit lappavat ihmisiä. — "Mutta Heglandin kirja yllättää. Suojaan metsän siimekseen on paremminkin kasvuromaani kuin scifi-dystopia. Faniasiagenressä lähin vertailukohta on Robert Holdstockin unenomainen ja shamanistinen Alkumetsä. Hegland kirjoittaa erittäin tarkkavaistoisesti ja herkästi. Kahden sisaruksen henkiinjääminen esitetään hyvin henkilökohtaisesti ja todentuntuisesti loisen tytön pitämässä päiväkirjassa. Suojaan metsän siimekseen esittää luonnonläheisen version eloonjäämistaistelusta: ihminen ei yritä väkivalloin pakottaa luontoa tahtoonsa (vrt. macho-bullshii -syndrooma), vaan oppii elämään luonnossa ja luonnosta. Samalla kun sisarukset oppivat ymmärtämään ja kunnioittamaan ympäristöään, he alkavat kunnioittaa myös itseään ja toisiaan. Vakavimmin Heglandin teoksessa kiusaa tietty karrikaiyyrifeministinen lukumahdollisuus: nimenomaan naiset oppivat elämään luontoa kunnioittaen Gaian povella ja vastaavasti miehet ovat haihattelijoita, onnenonkijoita ja hyväksikäyttäjiä. Tästä tulkintamahdollisuudesta huolimatta kirja on kaunis ja myyttinen luonnon ja ihmisarvon puolustus. Hyvin kirjoitettu teos, jolla on hienovaraisesti esitelty sanoma, se on helmi. R I K U Y L Ö N E N
• M U I S T A T H A N , että saat VALOKSELTA ITSEPALVELUNA A4-kopiot uusilla koneilla, jonottamatta & edullisesti! Palveluna saat gradut koviin kansiin sidottuna, laadukkaat värikopiot, ym. TERVETULOA Kauppakatu 3:een! O. K O P I O T A L O Kauppakatu 3, Puh. 614 173 avoinna ma-pe 9.00.17.00 r PIILOLASI PAKETTI ' Silmälääkärin tarkastus ' Piilolasit Yht. alk. 650; V Ä I N Ö N K A T U 9 P. 214 4 4 4 I 6 m I E 1 OPISKELIJA!!! Kaikista Norm.hintaisista tuotteista K0 <D Homeopaattipalvelu! • • » * » I UUSI APTEEKKI (Sokosta vastapäätä) Avoinna: ma-pe 9-18, la 9-16 M I N I A P T E E K K I (Hoviraitiiia) ma-pe 9.30-17.30, la 10.00-15.00 ANNAMME OPISKELIJAALENNUSTA Jyviskyli l±= E E E E E : E s e / * * GENGHISKHAN H CHINESE RESTAURANT OPISKELIJA-ANNOKSET • sisältää runsaasti salaattia, Ä riisiä ja perunaa &>3s 1 1 1 1 1 1 1 l 1 I KAUPPAKATU 14, JYVÄSKYLÄ Tel (014) 618 298 Opiskelija-alennus ^ 1 % Eduilisasti ja nopsasti, myös kuljetus! Kilpisankatu 2, <© 212 2 2 7 Jyväskylän Kamariorkesteri esiintyy Jyväskylän Kamariorkesterin jazz-konsertti su 18.10. kello 19.00 saksofonisolistina Jukka Perko johtaja Kari Heinilä Keski-Suomen konservatorio Pitkäkatu 18-22 liput 60,Jv viis ky lii n Kamariorkesterin Piazzolla-konsertti ke 18.11. kello 20.00 kitarasolistina Timo Korhonen bandoneonsolistina Petri Ikkelä johtaja/lyömäsoittaja Riku Niemi Aalto-sali, Väinönkatu 7 liput 60,Jyväskylän Kamariorkesterin itsenäisyys päivänaaton-yökonsertti la 5.12. kello 22.00 kitarasolistina Steven Smith, johtaja Heikki Rau' Kaupunginkirkko, Kirkkopuisto liput 60,Lippuja myy ennakkoon Lippupiste 624 901, Vapaudenkatu i ma-pe 9.00-17.00 la 9.00-14.C" uun 24 hi Keskimaan ravintolat Jyväskylän keskustan sykkeessä. BAR Puistokatu 2 Puh. (014)621 222 Yliopistonkatu 3 uh. (014)6 Kauppakatu 26 Puh. (014)630 582 ROSSO JYVÄSKESKUS Asemakatu 9 Puh. (014)630 585 ROSSO KIRKKOPUISTO SHELLVETURI 24h Kauppakatu 19 Hannikaisenkatu 24 P u h < 014 ) 6 1 4 6 8 8 Puh. (014)630 540 W k * n I g h t JYVÄSHOVI & R L E H f l N D R f l HOVIN BAARI Q*fe6n>*hy S O K O S ® HOTEL SOKOS®HOTEL ALEXANDRA ALEX ^ II ITÄOSAA Hannikaisenkatu 35 • Puh. (014) 651 211 MU11TA'SAAT BONUSTA SOKOS ® HOTEL JYVÄSHOVI Kauppakatu 35 • Puh. (014) 630 211
• f ADUKKAATSAFILOKEHYKSET UODEN TÄYSTAKUU KUPERÄINEtl SAFILO STOSARAf SYNVUDET R A L L I T / JA MALLISTO YET (Ruostumaton teräs) "iTOA ELÄMÄÄN/V vat Safilo kehykset LINSSIT alk. asennettuna 290, pari * OPISKELIJAKORTILLA ALE Kauppatorin OPTIIKKA Väinönkatu 36 40100 JYVÄSKYLÄ PUh. (014) 621 488 lf )nHEKASTAMEHOa IA 24.10 PE 30.10 M TULEVAA OHJELMAA ' ^ I A 17.10 PE 27.11 sr* SIS iAlENNUKSET IA 5.12 Torjo Lunnas Mikko Alatalo Souvarit Maarit Peltoniemi Annika Laura Voutilainen Antti Huovila & Öiset Kitarat Paula Koivuniemi Anna Eriksson Eija Kantola Markku Aro, Kassi-Alma Souvarit Agents Yölintu A.Aallon Rytmiorkesteri A-oikeudet TILAA 1600 m 2 TANSSISALI 900 m 2 K-S Viihdekeskus Saarijärvent. 40 •fVliflF.X.Y HUOM! ILMAINEN LAVATANSSIKURSSI OPISKELIJOILLE (op.kortti) TULE TO 22.10. KLO 19.00 KESKUSTASTA MYÖS BUSSI nro 22 PALOKKAAN P. (014J 3782873 0500 647 723 fox 3782874 Karaoke J»r 14)614441 OPISKELIJAN KOKO-JA PAINOPALVELUT KOHOT, VÄRIKOPIOT AINEJÄRJESTÖJEN LEHDET IA JULKAISUT. GRADUJEN PAINATUS JA SIDONTA SMKAMMUOV15, RAKZNNUST PUH. 014-601 140 • JYVÄSKYLÄN Y L I O P I S T O paino CYGNAEUISENKATU3,40100J>X PUH. 014-601 141 F« 014-601 191 AVAJAISET KLO 2 1 . 1 5 . l O P R O B L E M S so/35 A V A J A I S M A L J A K I V E N P I I K K I I N • TULOSSA • 2 2 . 1 . DAVE LINDHOLM 2 8 . 1 . J M O M U S I C NIGHTS 20/25 J a z z V i r t u o o s i t jazz-ilia/JKL:n Ybtasjauarit Marian Pelreseu kvartetti Marian Mihail, Raimo Väyrynen, Antti Heerman 5 . 1 1 . N I K O AHVONEN 1 2 . 1 1 . A K I SIRKESALO 1 9 . 1 1 . AKNESTIK 2 6 . 1 1 . JMO MUSIC NIGHTS fjfäjff** 1 * 3 . 1 2 . VILLE PUSA 1 . 1 2 . PELLE MILJOONA/FOLKERS 1 7 . 1 2 . P U O L I K U U NÖRTIT! www.liisakoo.fi Palaa? Ennakkomyynti 1 5 . . 1 ? soh W i I Lankaliittymä ja ISDN... kova juttu! I N T E R N E T Hanki nyt lankaliittymääsi pakettihintaani Paketti 2. ISDN-paJvehin avaus * Kolumbus-internet liittymän avaus ISDN-puhelin Eurit 30 1740,(Norm. yht. 2.129,ETU 389,-)
• !0m -12©98 Yliopisto riistää opiskelij aty övoimaa Yliopisto palkkasi minut töihin. Se halusi minun opettavan ihmisille www-tuottamista. Muodikas ja ajankohtainen aihe. Siitä maksetaan hyvin ja yliopisto voi julistaa olevansa ajan haasteisiin reagoiva laitos. Minä olin iloinen, saisin paikkaaja työkokemus karttuisi. Oppisin kenties sopeutumaan työelämän minulle asettamiin vaatimuksiin. Sitähän nykyisin vaaditaan. Ihmiset pitivät luennoista, antoivat kannustavaa palautetta ja sainpa heiltä lisäksi muutamia jatkopestejä. Olin onnellinen. Euforian pauloissa peruin opintotukeni ja viilautin veroprosentin kohdalleen, että välttyisin takaisinperinnältä ja veromätkyiltä. Tein juuri niin kuin laissa on määrätty. Odottelin palkkapäivää unelmoiden. Saisinko uudet kengät? Saisinko vuokran, laskujen ja peruselintarvikkeiden lisäksi hurvitella elokuvissa? Pari viikkoa haaveilin ja keksin mitä ihmeellisimpiä unelmia. Kenties talvitakki tai iso tahko juustoa. Mahdollisesti junalippu Tampereelle ja hauska ilta ystävien seurassa. Millaiseen luksukseen minulla on varaa! Tilipäivä tuli, mutta minä en saanut edes ihmetellä mihin olin rahani kuluttanut. Yliopisto ei maksanut palkkaa. Tuskissani menin selvittämään asiaa. Hallinto sanoi, että palkka on kirjattu maksettavaksi syyskuun lopussa. Minä puolestani olin töissä elokuun lopulla ja laskuni oli kirjattu saapuneeksi 4.9. Silti se ei kuulemma millään .ehdi 15.9. mennessä tililleni. Mitään ei ollut tehtävissä. Oli luotettava opiskelijaystävien apuun, jotta selviäisin kuun loppuun. Kaksi viikkoa on pitkä aika. En enää haaveillut mistään, halusin rahani. Pankkitili miinuksilla ja puhelinliittymä suljettu. Puhelin, jolla olin hoitanut työasioita suljettiin karhulaskun erääntymisen vuoksi. Kuka selittää tämän heille? Kuka maksaa tilinylitysmaksut? Minä tietenkin. Yksin ja henkilökohtaisesti. Ilman toivoa siitä, että kukaan uskoisi. Onhan niitä tarinoita kuultu ennenkin. Kuun viimeinen päivä. Varovasti avaan tilinauhan, joka oli lähetetty väärään osoitteeseen. Jähmetyin, raivostuin ja tuhosin lähimmän käsiini osuneen esineen. Palkasta oli pidätetty veroa 60 prosenttia, vaikka olin toimittanut 22 prosentin verokortin. Päivärahoja ei makseltu, vaikka olen oikeutietiu nuhin kahden päivän ajalla. Junalippua pääkaupunkiin, siis työpaikalle, ei myöskään maksettu. Sen olin ostanut omilla vähillä rahoillani ennen työmatkaa. Kenet haastan oikeuteen vai soitanko Mulderin ja Scullyn paikalle? Tämä ilmiö ei ole tästä maailmasta ja totuus on nähtävästi yliopiston hallinnon käsissä. Puhelin on edelleen suljettu, pankkitili on pahasti miinuksella ja olenpa joutunut ottamaan velkaa, en tosin pankista. Sen velan käytin työvälineisiin, kirjallisuuteen ja muuhun tarpeelliseen, jotta onnistuisin työssäni. Ole kärsivällinen, siihen minut on koulittu. Sopeudu ja ole hiljaa, niin minua on käsketty. Mitä tapahtuu, kun nyt rikon näitä käskyjä vastaan julkaisemalla tarinani? Erottaako yliopisto minut palveluksestaan? Eikö se enää ruoki minua, vaan jättää minut heitteille nääntymään? Leimaako yliopisto minut hankalaksi ihmiseksi, joka ikävällä tavalla yrittää puolustaa oikeuksiaan? Minulle se on yhdentekevää, en enää välitä. Ahdinkoni keskellä hiljaa ihmettelen, mitä yliopisto minulle seuraavaksi tekee? Suunnitteleeko se kenties opiskeluoikeuteni riistämistä? P.S. Yliopisto selvitti tapauksen ja totesi sen olevan valtion työehtosopimuksien ja virkamieslain mukainen. HARRI JUNTUNEN, YHT. YO Sisällöt edelleen hukassa (vastaus Kalle Lyytiselle) Vastaan Jylkkärissä 11/98 olleeseen Kalle Lyytisen kirjoittamaan yleisönosastotekstiin. Keskustelu koskee lehteemme 10/98 kirjoittamaani juttua informaatioteknologian tiedekunnan perustamisesta. Lyytinen väittää, että on perusteetonta kirjoittaa pikavauhtia perustetusta informaatioteknologian tiedekunnasta. Hänen mukaansa tiedekunnan suunnittelu alkoi vuonna 1995. Pikavauhtia perustaminen viittaa jutussani mielipiteisiin, joita ovat esittäneet yliopiston hallinnon opiskelijajäsenet sekä uuden tiedekunnan opiskelijat. Heidän mukaansa tiedekunta on runnottu läpi yliopiston hallinnossa ennen kuin laitosten opetussuunnitelmat, oppilaiden valinta tai opetuksen sisältö ovat olleet selvillä. Heillä saamieni tietojen perusteella tiedekunnalla ei ollui perustamishetkellä kansliaa eikä tiedekuntasihteeriä. Väite, jonka mukaan jotkut opiskelijat eivät .tiedä pääainettaan viittaa suoraan jutussa siteeraamani EevaKaisa Rouhiaisen kommenttiin. Hän on matematiikan opiskelija kyseisellä laitoksella. Lyytinen pitää virheellisenä väitettä, jonka mukaan tiedekunta on perustettu väärässä järjestyksessä eikä ole mietitty sisältöjä. Myös kyseinen väite perustuu haastattelemani matematiikan opiskelija Rouhiaisen sekä muutaman hallinnon opiskelijajäsenen mielipiteeseen. Väitettä puoltaa myös Pekka Neitaanrnäcn kanssa käymäni keskustelu. Neiltaanmäen mukaan tiedekunnan perustamisen jälkeen opetuksen ja kurssien sisältö säilyvät ennallaan ja opiskelijat noudattavat opinto-opasta, joka on tällä hetkellä voimassa. Edelleen voi mielestäni kysyä, missä ovat nimenomaan uuden tiedekunnan sisällöt? Jutussani esiintyvää väitettä, jonka mukaan perusmatematiikan opetus unohdetaan, puoltavat jälleen Rouhiaisen kommentit, mm. se, että matematiikan laitoksen jakaannuttua kahtia soveltavan matematiikan opetus lakkautettiin. Edellä mainittujen seikkojen perusteella väUärj. että lehtemme välit* sema linja kirjoittaa kyseinen juttu on edelleen perusteltu. ULLA LIPSANEN Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta järjesti 30.9. tehtakylämielenosoituksen surkeaa opiskelija-asuntotilannetta vastaan. Mielenosoitukseen otti osaa noin 500 teekkaria. Paikalla käväisi myös lukuisa joukko uteliaita bilehenktsiä lakinlaskiaisten odottelijoita. Teekkarit olivat kyhänneet päärakennuksensa taakse useita eriskummallisia tilapäismajoitusratkaisuja, "Vaikka opiskelija-asuntotilanne on huolestuttava, emme narise vaan pyrimme vaikuttamaan positiivisesti", toteaa tapahtuman pääorganisaattoriksi tunnustautuva laho Mari Päätalo. Päätalo on nyreissään opiskelijoiden sisäänoton hallitsemattomasta kasvusta ja siitä seuraavasta asuntopulasta. Tapahtumassa oltiin huolissaan myös luentosalien ahtaudesta, opintotuen puutteellisuudesta ja opetuksen resurssien nitltämättömyydestä. "Suomessa on hyvä yliopistolaitos ja siitä on pidettävä huolta", jyrähtää puolestaan TKY:n hallituksen opintovastaava Salla Kalaja. Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunta ( TKY ) tahtookin, että korkeakouluopiskelun järjestämisen ympärillä virinnyt keskustelu johtaa toimenpiteisiin. Mustajoen muistio opinto-oikeuden rajaamisesta puhuttaa myös teekkareita. Liukuhihnatutkinnon arveltiin johtavan aktiivisuuden katoamiseen ja akateemisen vapauden kuristumiseen uuden neuvostomallin vallatessa alaa. Oppiminen on muutakin kuin numeroita. Tärkeintä on se mitä on oppinut, ei se miten nopeasti tutkinto saadaan ulos. Näin arvioi vihainen seurue ravintola Cantinassa. Kaiken kaikkiaan tapahtuma oli lämminhenkinen ja informatiivinen hulabaioo samanikäisiä lakmiaskijaisia odoteltaessa. Tapahtumaa kuvannee parhaiten koneteekkan Antti Nikkisen lausahdus: "Ihan mielenkiintoista ja hauskan näköistä •*' HEIKKI ISOKÄÄNTÄ T O M M I K O T O N E N Salla Kalaja, myös teekkari. * * ^ > > » . * ,Y»%vw.vA^wt«w;vAWMft?Av:»A
• JYVÄS-APTEEKKI KYLLÖN TERVEYSASEMA Keskussairaalanne 20, 40620 Jyväskylä puh. 211 240, fax. 211 620 PALVELEMME m a p e 8 . 3 2 . la 8 . 3 1 6 . su 1 . 1 8 . VOIONMAANKADUN APTEEKKI V o i o n m a a n k a t u 3 , 4 7 Jyväskylä p u h . 2 1 1 3 5 m a p e 9 . 1 7 . KYNNYKSELLÄ -missio on yksi kaikkien aikojen laajimmista kristillisistä satelliittitapahtumista. Tule mukaan etsimään henkilökohtaista yhteyttä [ n Jumalaan -ystävyyttä, joka kestää ja antaa uutta sisältöä kaikille elämäsi alueille. 70 kielellä, 6 mantereella, 7000 paikassa ! JYVÄSKYLÄSSÄ a d v e n t t i k i r k o s s a , Ilmarisen katu 18 Pe 16.10. k l o 19.00 Titanicin yö yllättää La 17.10. klo 17.30 Tähtien Sota Imperiumi iskee S u 18.10. klo 17.30 Kulttuurien tuho Ti 20.10. klo 19.00 Sisäinen rauha paineiden keskellä La 24.10. k l o 17.30 Totuus täplikkäästä pantterista Su 25.10. klo 17.30 Darvvinin musta laatikko. Kuolevan kuningattaren viimeinen toive VAPAA PÄÄSY! TERVETULOA Lisätietoja: w w w . s d a f i n . o r g / n e t 9 8 tai n u m e r o s t a 0203-98989 Dwight K. Nelson Satelliittimission puhujana on Kansainvälisen Andrews-yliopiston kampuksen pastori, kirjailija ja innostava esiintyjä Nuorten enniaturva Helppo ja edullinen vakuutusturva alle 28-vuoliniIle Nuorten Fenniaturvan perusosana on jokaiselle nuorelle tarpeelliset tapaturmaja matkavakuutukset. Siihen voit halutessasi liittää kotivakuutuksen ja muita vakuutuksia edullisesti. Kysy lisää konttoristamme. 2 Fennia Vahinko-, eläkeja henkivakuutuspalvelut Y l i o p i s t o n k a t u 3 4 , J y v ä s k y l ä , p u h . 1 503 4 6 . Kokeile kertakäyttöpiilolaseia T u l e m e i l l e j a k y s y B a u s c h & L o m b i n S o f L e n s O n e D a y k e r t a k ä y t t ö p i i l o l a s e j a . M u k a v a t u r h e i l l e s s a , m a t k o i l l a , j u h l i s s a t a i k u n h a l u a t v a i h t a a h e t k e k s i t y y l i ä . K ä y t ä p ä i v ä , h e i t ä illalla p o i s . T u t u s t u , niin h u o m a a t , että s i l m ä l a sisi j ä ä v ä t y h ä u s e a m m i n kotiin. SofLens One Day NÄK#SEL SILMÄ-JA PIILOLASIT K A U P P A K A T U 2 2 , 4 1 J Y V Ä S K Y L Ä P U H . ( 1 4 ) 6 1 6 2 T E R V E Y T T Ä & H Y V I N V O I N T I A TIEDÄTKÖ, ETTÄ MEILTÄ SAAT SYLin KORTILLA 10% ALENNUKSEN KAIKISTA NORMAALIHINTAISISTA ITSEHOITOTUOTTEISTA. Edullisten h i n t o j e n lisäksi m y ö s a u k i o l o a i k a m m e o n erittäin o p i s k e l i j a y s t ä v ä l l i n e n . M i k ä l i et o p i s k e l u k i i r e i l t ä s i v i e l ä o l e e h t i n y t liittyä a p t e e k k i m m e kanta-asiakkaaksi, tee se n y t . L i i t t y m ä l l ä kanta-asiakkaaksemme ja keskittämällä ostoksesi Y l i o p i s t o n a p t e e k k i i n saat e t u j a , j o i t a ei mitata pelkästään rahassa. TULE KYSYMÄÄN LISÄÄ APTEEKKIMME KANTA-ASIAKKUUDESTA! Kauppakatu 39 avoinna joka päivä 8-23 Puistokatu 4 avoinna ma-pe 8-19 YLIOPISTON APTEEKKI Tilaa oma Keskisuomalainen ^Tenou* on \eV»<J e >nor^ hioo osto'. lO .0.h"> cl hioi" k>yw' Opiskelijatilaus on tarkoitettu paatoimisesb opiskelevalle henkilölle. joka osuu omassa taloudessso Keskisuomalaisen lisämausteena on nuorten ja nuortenmielisten oma lehti seka moneen menoon ja makuun olevia erityisosastoja mm, ^ f w f aika M M tiet, LAINEN SUOMAL / / . /I/l 4*** KVVi kauneus SUOMALAINEN latka SUOMALAINEN 'edlaS tietokone SUOMALAINEN KESKISUOMALAINEN SOITA ( 1 4 ) 6 2 2 155 Verkossa http://www.kcskisuomalainen.fi/cilaus/html Nyt on edullinen aika hankkia • LUOKKAPAIDAT • HIHAMERKIT • Prodeera ukset • c o l l e g e p u s e r o t • Tpaidat • h u p p a r i t • o l o a s u t • hatut TARRA PAITA OY V a a s a n k a t u 1 . P. 2 1 5 3 8 4 HIUSASIOISSA SINUA PALVELEE KOOTEPOHJAN Isännäntie 1 40740 Jyväskylä Puh. (014) 252 415 TERVETULOA A V O I N N A : Käytä h y ö d y k s e s i kanta-asiakas M a P e 9 1 8 k o r t t i m m e t a i o p i s k e l i j a k o r t i l l a 1 % L a S u l j e t t u f f f f/f The KILROY ticket. For young peopie under 26 nnd students under 33 only 9? /=//v7V/7//7 ime f i e s % offers PM 0HLNTS7 NORMAl YOUTH/STUDEf Amsterdam ^ , 690,Barcelona ItytQ,775,Beijing 2^5,1.655,Berliini $8$,595,Dubtin f.$S£775,Frankfurt &#,645,Lontoo $*$,690,Manchester..... fy$,675,Milano »)*(,830,Munchen 865,645,New York... 1^0,1.100,Osaka 2.^5$,2.015,Pariisi $8$,735,Tukholma 4?$295,Wien $8$735,Hinnat voimassa 19.-31.10.98 Matkustaa voit 1.11.-12.12.98 tai 7.1.-31.3.99. välisinä aikoina. Hinnat yhteen suuntaan Helsingistä (meno-paluun hinta 2 x meno). Voimassa nuorille alle 26v ja opiskelijoille alle 35v. Hinnat eivät sisällä lentokenttäveroja, toimistokuluja ja G025/ISIC/-korttia. Lentolippu 75 markalla! Osallistu 19.-24.10. päivittäin arvontoihin. Voittaja saa ostaa hintaan 75 mk +lentokenttäverot lentolipun päivän yllätyskohteeseen. Perjantaina 23.10. tapahtuu! Osallistu KILROY/Finnair kaupunkisuunnistukseen. Hae päivän aikana myymälästämme suunnistusohjeet. Klo16 arvotaan voittaja, joka saa ostaa lentolipun hintaan 75 mk +lentokenttäverot yllätyskohteeseen. Lisäksi klo 13, 14 ja 15 kilpailuja, joiden voittajilla mahdollisuus ostaa lentolippu hintaan 75 mk +lentokenttäverot yllätyskohteeseen. Check the KILROY site on www.kilroytravels.com Helsinki. Kaivokatu 10 D Puh. 09-680 781 l/myynti Puh. 09-680 7812/ryhmät Turku, Eerikinkatu 2 Puh. 02-273 7500 Tampere, Tuomiokirkonkatu 36 Puh. 03-223 0995 Oulu, Pakkahuoneenkatu 8 Puh. 08-534 5900 KiiRoy Muualta Suomesta Puh. 9800-990 80 travels
• jyväskvlän 3poröw e u r a a v a 2 9 . 1 n u m e r o O L U E ! ! ! ' M U S I I K K I Jyväskeskus 4 1 J y v ä • s h o p @ a i r o n m u puh 014 44 99 340 lax 014 44 99 341 liikkomme avoinna 10-19 La 10-16 KASVATUSTIETEEN LAITOKSEN ALUMNIPÄIVÄNÄ PERJANTAINA 13.11.1998 TAPAHTUU: Aika Piikki klo 10-12 D 126 Kyselytunti kaikille harjoittelusta kiinnostuneille lisnU myös UII.IVI i. hirjoitlclussa oileiu opiskelijoiu klo 13-14.30 M103 Laitoksen tutkimusesittelyä projektien pii.ii.it 1.1 tutkijat esittelevät nykyisiä hankkeitaan on samilla vuotuinen proickti-info projektiopintohin 1 kcviiaksi 1999 ilmoittautuville klo 14.30-15 Tauko klo 15-17 M103 Alumnien puheenvuoroja ja kyselytunti nykyisille opiskelijoille kasvatustieteen laitoksesta valmistuneet opiskelijat kertovat työstään ja urakehityksestään (valmisteltuja puheenvuoroja) mahdollisuus myös kysellä neuvoja ja saada tietoja muiden kokemuksista T i l a i s u u k s i i n ovat tervetulleita kaikki kasvatustieteen nykyiset ja entiset opiskelijat sekä m u u t aiheesta k i i n n o s t u n e e t ! VANHA-APTEEKKI UUDET AUKIOLOAIAT Kauppakatu 13 jo klo 8.00 alkaen Ma-Pe 8.00-18.00 la 9.00-15.00 Nyt Kuokkalassa lauantaisin klo 9.00-15.00 Ma-Pe 9.00-17.00. Os. Polttolinja 17, Tahkonkaan O s t o t edullisesti SYL:n tai y l i o p i s t o n h e n k i l ö k u n t a k o r t i l l a . 4 LAATUopetusta hyväksytty ISO 9002 laatujärjestelmään SOITA JA PYYDÄ ESITE A U T O K O U L U Koljander Oy Seminaarinkatu 19, Jyväskylä, puh. 615 736 http://www.autokoulullltto.fi/kollander TA*AVY, Tampereen yliopiston ylioppilaskunta julistaa haettavaksi Aviisin päätoimittajan ja toimittajan määräaikaiset toimet ajalle 1.1.-15.5.1999 ja 16.8.199915.5.2000 ja 14.8.-31.12.2000. Päätoimittajan tehtävänä on mm. vastata lehden julkaisemisesta ja sen toimituksellisesta sisällöstä, johtaa ja valvoa toimituksen työskentelyä ja loimia toimituksen esihenkilönä. Toimittaja tekee juttuja ja hoitaa muita toimituksellisia rutiineja. Halutessaan toimitus voi sopia työnjaosta keskenään. Aviisin toimitukseen kuuluu siviilipalvelusmies, jonka tehtäviin kuuluu pääasiassa mainosladonta ja -taittaminen. Lehti valmistetaan Macintosh-pohjaisella järjestelmällä pääasissa QuarkXPress-ohjelmalla ja se tulostetaan suoraan sivufilmeiksi. Lehden valmistusprosessin teknisen puolen tuntemus katsotaan eduksi. Päätoimittajan palkka on 8468 mk/kk ja toimittajan 7371 mk/kk. Molempien palkkaperuste on 76.5 % SJL:n työehtosopimuksen mukaisesta palkasta. Toimituksen vuosilomat pidetään joulukuun aikana. Hakijoita pyydetään ottamaan yhteyttä lisätietojen antamista varten: hallituksen pj. Olli-Pekka Luukko puh (03) 2232 256 tai päätoimittaja Mikko Keinonen 040-515 2378. Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan edustajistolle osoitetut hakemukset asianmukaisine liitteineen tulee toimittaa tiistaihin 27.10.1998 klo 12.00 mennessä osoitteeseen Kauppakatu 10, 33210 Tampere. Ylioppilaskunnan hallitus valitsee osan hakijoista haastatteluihin, jod<a suoritetaan maanantaina 2.11. klo 17.30 alkaen (päätoimittajaksi hakeneet) ja tiistaina 3.11. klo 12.15 alkaen (toimittajaksi hakeneet). Edustajisto haastattelee osan hakijoista 10.10. klo 17 alkaen. EDULLISET SILMÄLASIPAKETIT A L L D A Y SEiaaaa KEUONKE: PRISMA Silmätysten ? uh 014) 244 226 näytät hyvältä ma-pe 10-19, la 10-15 19.HO. B . 1 1 . JOKA PÄIVÄ AAMUSTA ILTAAN SYÖ PAN PIZZAA, PASTAA JA SALAATTIA N I I N PALJON K U I N JAKSAT. Kysy myös uusia opiskelija-alennuksia ! Asemakatu 5 puh.643 555
• 1 3 | ) 9 8 ~ G>M* Järjestöt AMNESTY INTERNATIONAL Hei kaikki ihmisoikeusihmiset! Tervetuloa Jyväskylän ryhmän kokoukseen keskiviikkona 21.10. kello 18.30. Tapaamme Maailmankauppa Mangossa, Kauppakatu 5. CoMix RY Syksyn saavuttua myös yhteisöviestinnän amejär|estö aktivoituu jälleen. Luvassa on CoMixin yleinen syyskokous 12,10. paikkana Alban kabinetti. Tilaisuudessa valitaan uusi hallitus ja tehdään katsausta tulevaan. CoMix ottaa osaa viestinnänopiskelijoille suunnatuille Savotta-päiville Vaasassa 7.11. Lisätietoja Vaasan retkestä saa Henna Saariselta. Perinteisiä viestintätieteilijöiden pikkujouluja juhlitaan sitten 30.1 I. Lisätietoja pj Miialta: mmkakson@itu.jyu.fi. DEPECHE MODE T O O Music for the masses! Electricity [e] -clubi sekä ainejärjestö Comix järjestävät sarjassaan jo toisen Depeche Mode -tribuutin. Tällä kertaa juhlitaan konepoppipioneerien kokoelmalevyn julkistamista. Tiedossa on tietysti iloista ja synkkää musaa a la Depeche: indie, altemative, electro, synth, industnal. gothic. Ja illan kohokohtia: erikoisrare Depeche-promotavara-arvontaa sekä alan musavideoita screenillä. Älä missaa: pe 30.10. kello 21.30, llokivi (yo-talo). Infoa: enrpena@jyu.fi. url: listen.to/electricity. EMILE RY Seuraava Emi Ien kokous on maanantaina 19.10. kello 18 Sohvvin kabinetissa. Muistakaa myös emileläisten sählyvuoro tiistaisin kello 16.3017. \^js paikkana on U I . Ja vielä Ile kasvatustieteilijöille: Emile ry juhlii 25-vuotissynttäreitään 13.11 järjestämällä Alumnipäivän kampuksella: PäfvaaTrstsättyy mmnjssvjnas^ tieteen laitokselta valmistuneiden henkilöiden puheenvuoroja työsurakehityksestään sekä laitoksen tOtlomusesittelyä. Tarkempia aikoja ja paikkoja voitte lukea kampuksella olevista mainoksista. FOKUS Saunailta 20.10. Kortepohjassa Btalossa kello 18.30 alkaen. Kaikki joukolla lauteille laulamaan! Suomirock-ilta 27.10. Kortepoh|assa Lillukassa kello 19. Tere tulemast myös sinne. Infoa molemmista tilaisuuksista tulee vielä sähköpostitse. Yösählyt pelaillaan 24.-25.10. Tarkkailkaa Pomppu-tiedotteita, jotta saamme iskukykyisen joukkueen. JOK JOK kiittää ja kumartaa kannustuksesta, jota saimme Olvi-juoksussa. Samalla innolla jatkamme aluetapaamiseen Tampereelle 16.10. Ilmoittautumiset KOL:iin. Lisätietoja kyydeistä ja illan ohjelmasta Annilta ankrso@cc.jyu.fi/050 3596284. JYRINÄ RY Älä toki keitä elämästäsi liian sakeaa puuroa! Meillä Jyrinässä elämä luistaa vallan mukavasti alaspäin ja hitaasti vetäen kohti huippua kunnon eväiden kanssa. Lähde siis kokeilemaan reseptejämme Himokselle tai ehkäpä Pyhälle! Lisää vinkkejä seuraavassa kokouksessamme 28.10. Sohwilla kello 17.30. Jos joudut keittämään puurosi veteen, lisää siihen edes hiukkasen makua -"Jyrinä" jonkinmoisten hiihtoseurojen voisilmä. JYT Frankenstein sai onnistuneen ensiillan ja jatkaa näytoksiään: 18.10., 19.10.. 21.10.. 26.10.. 29.10.. 2.11., 6.11., 8.11. varaa lippusi ajoissa, puh. 3722 467/Antti. Kurssit ovat jo täyttyneet, mutta mahdollisesti saadaan syksymmällä vielä pieni juttu työn alle, eli toimintaan mahtuu vielä. Parhaiten saat toiminnastamme tietoa seuraavassa kokouksessa ti 27.10. kello 18 YO-talo, jossain, JYVÄSKYLÄN EVANKELISET OPISKELIJAT Evankelisten opiskelijoiden teemaillat pidetään Lutherin kirkolla (Kansakoulukatu 5) lauantai-iltaisin kello 18. 17.10 trubaduun Juha Tapio johdattelee meidät syysgospeleihin, 24.10 Riikka Heikkilä tulee puhumaan aiheesta "Arkiset armolahjat" ja 31.10 Tom Säilän aiheena on "Luostarista luterilaisuuteen". Olet sydämellisesti tervetullut joukkoomme! Jos haluat tietää lisää toiminnastamme. voit soittaa opiskeli|apastori Tom Säilälle numeroon 014-612012 u i 014-618846 tai sähköpostitse tom.saila@co.jyu.fi JYVÄSKYLÄN EV.LUT. OPISKELUALÄHETYS Opiskelijaillat toimistollamme, Vapaudek. 24B, torstaisin kello 18.30. 15.10. "Rakas ja raskas lähimmäinen", Anne Ryhänen, 22.10. "Onko Jumala hallusinaatiota?", psykologi Seija Taskinen, Raamattupiiri maanantaisin kello 19. Lisätiet. Eero Holmlundilta, p.607876, eeholmlu@stjyu.fi. JYVÄSKYLÄN OPISKELEVAT ANARKISTIT Koska vallankumous jäi vain väliaikaiseksi saarekkeeksi yhteiskuntana kutsuttuun latteuksien mereen, olemme pakotettuja jatkamaan toimintaamme. Kokoukset Vakiopaineen yläkerrassa keskiviikkoisin kello 19. Keskustelua, maailmanparantamista ja porvarien haukkumista. Lisätietoja: anarkistit@cc.jyu.fi, www.jyu.fi/~pirjupp/oahtm JYVÄSKYLÄN SOSIALISTIOPISKELIJAT ( S O S ) Tuntuuko, että sinua kusetetaan, ja rankasti? Et ole kuitenkaan hullu, sillä meitä kaikkia opiskelijoita riistetään. Mutta ei kauaa, sillä SOS:sinkin syksy pyörähtää nyt toden teolla käyntiin. Joukkokokouksia pidetään Vakiopaineessa joka toinen torstai kello 18. seuraavat säännölliset kokoontumiset siis 22.10., 6.11, jne. Lisäksi muitakin juttuja luvassa, seuraile ilmoitustauluja. Lähiaikojen tärkeimpiä asioita ovat vaaliohjelman teko ylioppilaskunnan vaaleihin sekä imperialismin vastaisen päivän aktiviteettien suunnittelu. Kaikki uudetkin nyt mukaan toimintaan ja yliopiston porvarillista hegemoniaa murtamaan, jos vaan kiinnostusta löytyy. Postit osoitteeseen jussi@sLjyu.fi, vallankumouksellinen sähköpostilista kehitteillä. KUMMAN LUJA Mökkiviikonloppua viettämään lähteville tiedoksi, että hyvät kelit on tilattu, joten metsässäkin voi käydä samoilemassa onnekkaat voivat nähdä jopa majavan, tuon metsiemme pienen samurain. KuLun vuosikokous 29.10. Rentukassa: kululainen. tule paikalle vaikuttamaan tärkeisiin yhteisiin asioihin. Edarija asukasneuvostovaalit lähenevät haluaisitko sinä ehdokkaaksi jompaan kumpaan? Molempiin? Lisätietoja kiinnostuneille näistä asioista ja vähän muistakin antaa tiedottaja Mari (mjheiska@itu) tai pj Hanna (hakoske@itu). KVAT KVAT ja kv-valiokunta järjestävät taas yhdessä eksoottisen ruoan illan tiistaina 20.10. kello 18. Kokit en puolilta maailmaa opastavat sinut eksoottisten herkkujen saloihin. Mukaan mahtuu 30 nopeinta. Ilmoittautumiset va-sihteerille email: kvat@tukki.jyu.fi tai arkisin kello 17-19 puh: 60 7213. Maksu 20 mk vapaa-aikasihteerille. Kokoontuminen Kortepohjassa O-talon kerhohuoneella. Tervetuloa makujen maailmaan! KÖRTTIOPISKELIJAT ilmoittelee seuraavanlaista: Ke 14.10. kello 19 kotiseurat TuijaLeena Saikkosella, Kiramo 4 a 8. Ti 27.10. kello 18 Keskusteluilta Kortepohjan srk-keskuksen takkahuoneella, Isännäntie 4. Aiheesta Oma uskonelämä alustaa Seppo Myyryläinen. Ti 3.1 I. kello 19 kotiseurat Minna-Kaisa Maunumaalla, Taitomekantie 9 d 116. Opiskelijoiden Körttikuoron harjoitukset jatkuvat torstaisin kello 18 Musicalla MO 15. Lisätietoja toiminnasta: Iinalta (iialho@silmu.st.jyu.fi) tai Päivikiltä (pairiss@silmu.st.jyu.fi).Tervetuloa mukaan! LAPPI-OSAKUNTA Syyskokous ma 19.10. kello 19. Virallista asiaa sekä syksyn toiminnasta päättämistä ja kahvia ja keksiä. Tulossa myös mökkiretki 7. -8.1 I „ videoiltaa ja muuta Lisätietoja Hanna/050-5219724. Postituslistalle pääset meilaamalla lappirequest@cc.jyu.fi. \ #£. NUORSUOMALAISET Villi ja vapaa(mielinen)! Me tasapäistämiseen tympiintyneet lahjojasi arvostavat suopean suvaitsevaiset odotamme intohimoisesti sinua ja huulillemme kuohuvaa: Pamell's Gummenjksenkatu 7 maanantaina 19,10. kello 19. "Tiina-tiikerit ja Pauli-puumat", nuorsuom@cc.jyu.fi,050-5936428. L Ortodoksisten Opiskelijoidenliiton Jyväskylän alaosaston ensimmäinen kokoontuminen on ke 21.10. Jyväskylän ort. kirkolla osoitteessa Rajakatu 39. Ilta alkaa ehtoopalveluksella kello 17.30, jonka jälkeen siirrymme seurakuntakeskukseen illanviettoon. Illan teemana on ortodoksisuus ja ortodoksiset tavat. Mukaan ovat tervetulleita erityisesti uudet jäsenet sekä kaikki ortodoksisuudesta kiinnostuneet PINK CLUB RY Pink Club on seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten virkistysja etujärjestö. Tule — s ^ . — ^ " käymään toimistolA J " " lamme Yliopistonp * katu 26:ssa (toinen i kerros), jos haluat tutustua yhdistykseen tai uusiin ihmisiin. Ovet ovat avoinna torstaisin kello 19:n jälkeen, jolloin saattaa olla teetäkin tarjolla. Puhelinpäivystys toimii keskiviikkoisin kello 1 9 2 1 , jolloin voit keskustella luottamuksellisesti. Soita numeroon (014) 310 0660. Bileemme ovat Ylioppilastalon (Keskussairaalanne 2) alakerrassa 17.10., 31.10., 21.1 I. ja I Z I 2 . kello 21 03. Liput 20/30 mk. Muista myös W W W : http://www.jyu.fi/~tpkeskit/pink/ POHJOISPOHJALAINEN OSAKUNTA (POP) Hei sinä uusi tai vanha Pohjois-Pohjanmaalta tullut opiskelija! Ookko nää kuullu, että meijän toiminta on jo tänä syksynä alakanu? Ensimmäisessä kokouksessa päätimme järjestää bileet 4.1 I. Freetimessa, joten nähdään viimeistään siellä! Tietoa bileistä, kimppakyydeistä. Kärppämatseista ja muista osakuntaan liittyvistä jutuista saat ilmoittautumalla sähköpostilistallemme; mloponen@stjyu.fi. Iltatee kuudennessa kerroksessa TOLIA RAVINTOLAILTA. Ki)N IKKMAAIV LENTXR LGWÄ, ONJC JELVfl HEM.KI SIITÄ', ETTÄ ÖN S"Yyrö LXKTCÄ ETSIMÄÄN JUTTUJEUCAA. PUHKUPILLIT Kiitos kaikille vuosikokouksessa läsnäolleille uuden hallituksen puolest a ja myös vanha hallitus kiittää kul u n e e s t a vuodesta. Toivottavasti tästä vuodesta tulee yhtä antoisa! Seuraava keikka on lastenkonsertti Hankasalmella 1. 11., jota varten harjoitellaan lastenkonserttiohjelmistoa. Harjoituksissa läsnäolo on siis edelleen tärkeää! Myös Konneveden leiri (6.-7.1 I.) lähestyy koko ajan. Lisätietoja Tiiulta 601759(työ) tai 050-5220477 sekä Jannelta 645784 tai 040-5753475. Puhkusivut www.jyu.fi/puhkut PULP Pulp eli yo-tv toimii taas. Jos olet kiinnostunut, ota yhteys Pulp@majordomo.jyu.fi. PUOLUE Ke 14.10. pippalot Honsun saunalla alkaen kello 19. Marraskuussa excursio Helsinkiin, sekä mahd. yhteisbileet Fokuksen ja Mephiston kanssa Tarkempaa tietoa myöhemmin. Seuraava kokous ti 20.10. kello 19 kirjastolla Huurteista syksyn jatkoa ja pysykää mukana toiminnassa SAVO-KARJALAINEN OSAKUNTA Oletpa savo-karjalainen sitten avoimesti tai salassa, niin Sinua kaivataan! Savo-Karjalainen Osakunta käynnistelee vihdoin ja viimein syksyn toimintaa. Syyskokous pidetään osakuntahuoneistolla tiistaina 20.10. kello 18, Huoneisto sijaitsee P-rakennuksen (Lozzi) kellanssa. ovi löytyy llokiven-puoieiselta seinustalta. Kokouksessa mietitään tämänvuotista ohjelmaa ja uudistetaan hallitusta eli saavuttehan paikalle arvoisat heimoveljet ja -sisaret Varsinkin työ, jotka ette ole aiemmin olleet mukana olette erittäin tervetulleita! Jos haluut lisäinfoo tai SKO:n sähköpostilistalle, niin meilaa Anulle (amkukkon@tu). SYRINX Kiitokset reippaille fukseille ja fuksauttajille. Seuraavaksi vuorossa legendaariset Ladunmajan bileet keskiviikkona 21.10. Kaikki uudet ja vanhat bilsarit toivotetaan sydämmellisesti tervetulleiksi! Ja kuinkas sitten kävikään... TOSINE Kulttuuri-Kirsi on ollut kiireinen järjestellessään syksyn tapahtumia meille. Ilmaisia p a i k . m u s e o kierroksia tulossa: 14.10. Taidemuseo kello 14; 27.I0.K-S museo kello 14; 6.1 I.Alvar Aallon museo kello 14, Saattaa tulla muutoksia, joten seuraa muutakin ilmoittelua. Lehtivastaavalle saa lähetellä juttuja ja hauskoja kuvia joulun alla ilmestyvään lehteen. Lopuksi vielä ilouutisia: saunailta on Kirjaihjatalolla 17.1 I. kello 18 alkaen. KAIKKI SINNE! TUHATKUNTA Kiitokset kaikille saunailtaan osallistuneille! Poliittisten yhteisseminaan on pe 23.10 Helsingissä. Maanpuolustuskoulutus pidetään la-su 24-25.10 Helsingissä. Kokoomusopiskelijoitten tapaaminen järjestetään Cafe Emmyssä Ti 27.10 kello 19. Tervetuloa mukaan! Lisätietoja pj Perttu Poikonen, sonicjam@cc.jyu.fi, 050-5123 302 ja Reetta Peltomaa, repeltom@st.jyu.fi, 040-501 I 298. Postituslista tuhatkunta@ccjyu.fi. TYÖELÄMÄPALVELU Uraneuvontapalvelut edelleen käytössäsi! Ajanvarauksella tai ilman kello 9-15, vanha kampus, hallintorakennus T I krs. M.Miuko rumpalia larvllaan vaihtamaan sähkölamppu? Efl yhtaan Nykyään sen vfli lehda koneilla. Valiokunnat KOPO-VALIOKUNTA Opinto-ja tiedevaliokunnan seuraava kokous pidetään ylioppilastalolla maanantaina 26.10. Kello 17. Tervetuloa uudet sekä vanhat Kahvitarjoilu. KULTTUURIVAUOKUNTA Seuraava kokous on ti 20.10. kello 18 Yo-talolla Kokouksessa tarjolla kahvia ja pullaa (tarjoaa Kaptah) sekä kulttuurin uudet kuulumiset Järkkänkeikoille voit ilmoittautua kulttuurisihteerille. Muistathan Kampus Kinon näytökset tiistaisin. Lisätietoa saat kulttuurisihteeriltä puh. 60 3356 tai jyy-kulttuunsihteen@cc.jyu.fi. Seuraa myös sähköpostilistaa kult@cc.jyu.fi sekä ilmoitustaulua Tervetuloa mukaan! Kampuksen Kaiku tiistaisin kello 19,30— 20.00 Radio Jyväskylän taajuuksilla (97,7 Mhz). KV-VALIOKUNTA Valiokunnan seuraava kokous 21.10. kello 18 Ilokivessä Ulkkareiden isäntäperhetapaaminen 18.10. Alkio-opistolla Eksoottisen ruuan ilta 20.10. Afrikkalainen ilta 27.10. Kaikki uudet tulokkaat ovat tervetulleita mukaan. Tietoa saa liittymällä sähköpostilistalle jyy-kv@cc.jyu.fi. Tietoa saat myös kv-sihteeriltä, jonka tavoitat maanantaisin ja torstaisin yo-talolta Hi you ali international people! ESN-Jyväskylä (Erasmus Student Network) is looking for a new place for "the Stammtisch". More information will be given via fs-news -mailing list LllKUNTAVALIOKUNTA Kokous torstaina 15.10. kello 17 yo-talolla. YÖSÄHLYT lauantaina 24.10. alkaen kello 20 Viitaniemen ammattioppilaitoksella. Joukkueessa 2 tyttöä+2 poikaa ja varamiehet. Osallistumismaksu 100 mk/joukkue. Ilmoittautumiset Simolle (sipoyhon@stjyu.fi) tai 0400936 834 21.10. mennessä. Syksyllä tulossa myös toimintayö 29-30.10. ja vaellusretki 7-8.11., seuraa sähköpostia ja ilmoitustauluja asian tiimoilta Lisätietoja liikuntavaliokunnan toiminnasta puheenjohtaja Jaanalta (janykane@st.jyu.fi) tai 60 8072. pelisäännöt: l | Ilmoitusten on oltava toimituksessa deadline-torstaita edeltävänä päivänä: keskiviikkona. 2) Paras tapa toimittaa ilmoitukset on lähettää ne sähköpostitse osoitteeseen lipsa@cqyu.fi, minkäänlaisia papelilippusia tai -lappusia ei vastaanoteta. 3) Ilmoitusten maksimipituus on 70 sanaa. Liian pitkät sepustukset lyhennetään armotta. 4) Vain tapahtumat, menot |a i l moitusasiat huomioidaan. SJ Mikäli porukallanne on olemassa logo. pyytäisimme toimittamaan sen toimitukseen. Jos ko. väkkyrä tai muun sortin kuvio on jo saatettu sähköiseen muotoon vaikkapa wwwsivujanne varten, voitte lähettää sen meille sähköpostin liitetiedostona. osoitteeseen petheik@silmu.si.jyu.li, tai disketillä toimitukseen, tai paperilla skannattavaksemme. Jatkossa näitä logoja tullaan käyttämään jarjestösivuilla kunkin porukan ilmoituksen yhteydessä. Kiitos!
• APTJVAK6-2266 • Mir APINA E25P Takuu 1 vuosi Korjaamotakuu 6 990 mk • Prosessori •AMDK6-2with3DNow Keskusmuisti •32MB66MHznsSDRAM vakiona •Levykeasema 3.5"].44 •Kiintolevy 4 GB Näytönohjain • 3D -näytönohjain AGP • 2 MB SGRAM näyttömuistia vakiona Näyttö • 15" Näyttö •32Xmax CD-ROM EIDE asema •Crystal Audio 423516-bit -äänikortti SRS 3D stereoääni • 2 Kaiutinta Laajennuskorttipaikat • 1 (1 vapaana) PCI/ISA jaettu fullsize •1(0 vapaana) PCI/ISA fullsize Esiasennetut ohjelmistot • MS Windows 98 käyttöjärjestelmä (SF) Muut ohjelmat • PC Doctor WINDOWS (v 3.1, US), PCDoctor DOS (vi. 9 US), EyeBeeM ScreenSaver (US), Nemeeting (v2.1 Fl), Aptiva Installer (v3.0 Fl) Norton Antivirus . (4.x US), Netscape Navigator (v3.04 US), ConfigSafe (vi. 05.05. US), Update Connector (v2.01 Fl), Recovey CD (Fl), Application CD (Fl), Lotus SmatSuite 97, Refresh (Fl) Muut vakiona tulevat varusteet • Lucent 1641B K56 (v, 90) modem/14.4 Kbps-fax -modeemi K T I E T O K O N E S PALVELU • ABIT BH6. PII, INTEL 4408X (Abitin uusin emolevy BX piirisarjalla, BX emolevyssä toimivat kaikki Pentium II prosessorit) • 6.4 GT KIINTOLEVY (Seagate, käyttää nopeaa uttra DMA/33 väylää) • 64 MT SDRAM. KESKUSMUISTI (1 kpl. orgl. 100 MHz SDRAM muisti) • 8 MT MATROX PR0DUCT1VA, AGP (ramdac 230 MHz, nopea AGP oh|ain) ' 1 5 " HYUNDAI SVGA (1024 x768,85 Hz) (MlkroBiftt lehden testivoittoja) • MIDITORNI ATX (Hiljainen, tukeva ja.hyvtn laqjennavissa) 'KEYTRONIC 95 NÄPPÄIMISTÖ • MSHIIRI, MATO •'32 x CD-ROM (Creative, hiljainen, lukee hyvin myös CDR levyt) •SOUNDBLASTER 64 PCI (SoundBlaster 64. PCI, oem) • 60 VV KAIUTTIMET (Aktilvikaluttlmet) •WINDOWS 95 tai 98 SF, CD 64-128 MTRAK 100 MHz 8MIMatoxG2O0.AGB 8 MT Diamond FireGllOX PRO 15" Sony 100ES 17'HyundolSVGA,takuu3V 17'Panasonic E70 66000faffnodeen> 12MTLegato3Df<. vooOoo* 4MTTrustvboDool3Dfx 850 mk 450 mk 750 mk 803 rr* 1000 mk I200n* 450 n * 1190 ft* 495 mk Takuu keskusksikkö2 v, näyttö 3 v Muut oheislaitteet 1 vuosi CELERON, 128 300 MHz 7 600 mk CELERON, 128 333 MHz 7 850 mk PENTIUM II333 MHz 7 990 mk PENTIUM II350 MHz 8 490 mk PENTIUM II400 MHz 9 700 mk PENTIUM II450 MHz 10990 mk VÄINÖNKESKUS, ui lOITH 401OO JYVÄSKYLÄ ™ rV,,,/m-rr PUH.(014)4498150, TARVIKKbET FAX 4498155 ASENNUSPALVELU COMPUTER ETC PENTIUM ETc f j COMPUTER COMPUTER 6,4 GI Kiintolevy + 300 mk 32-64 MT RAM + 300 mk 4 MT Motrox Productiva. AGP * 100 mk 8 MT Matrox Productiva, AGP + 300 mk 17"Bel!neaSVGA,takuu3V + 950 mk 56000 Faxmodeemi + 450 mk VooDool3D + 490 mk COMPUTER • Giga ByteGA-5AX, ATX • 4.3 GT kiintolevy, ultra DMA/33 • 32 MT SDRAM keskusmuistia •2MTAtiCharger3D,PCI •15"Bellnea,SVGA •MiditornlATX • Mitsumi 95 näppäimistö •Mitsumi hiiri ja matto • 32 x CD-ROM asema, • 16 blt äänikortti • 60 W kaiuttimet T a k u u .windows95tai98SF keskusyksikkö 1 vuotta näyttö 3 vuotta A M D K 6 266 MHz 5890 mk A M D K 6 300 MHz 5990 mk A M D K6 3D 300 MHz 6100 mk AMD K6 3D 333 MHz 6 250 mk AMD K63D 350 MHz 6 750 mk eimmai on nyt fioxmxitu.