Jyväskylän Ylioppilaslehti I I 2. LOKAKUUTA 2002 • 42. VUOSIKERTA
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2002 * * Kehon hallintaa, s. 10-11 Opiskelijoiden profilointia, s.8 Aforismien taitaja, s.14 • Mystinen ' galleria, s. 13 ft : KANNEN KUVA: PETRUS KOSKIMIES Jyväskylän Ylioppilaslehti wivii.fi/fttktoi Toimitus Osoitteenmuutokset Keskussairoalontie 2 JYYn keskustoimisto, 40600 Jyvöskylo (014)2603355 (014|2603360 jyfkkm@cc.jyu.fi Ilmoitusmyynti tae tmi Martti Mikkonen (014)2603928 ( 1 4 ) 2 7 2 1 6 6 , 4 6 4 2 533 Fox (014) 272 163 Päätoimitta (a Anna-Maija Tuutiainen Ylioppi kjslehtien (014)2603359 vo (ta k u n n a l l i n e n 4 5 8 1 4 9 7 2 ilmoitusmyynti onirtu@ccjyu.fi Pirunnyrkki Oy, (02) 2331 222 Toimrttajtrt limoitu ksenvalmistaja Miira Rouhomäki Grafiikka Rutanen 5 5 6 7 9 5 9 ( 1 4 ) 2 1 6 3 1 5 , 5 5 9 6 2 4 4 4 mirounam@cc.jyu.fi grafiikka.rutanen@co.inet.fi (fetrus Koskimies Painopaikka 050537 8246 Lehtisepät Oy, Reksömäki pkosldmi@hormoii.com (015)7234212. ftiinos 8 Taloudenhoitaja ja ISSN 0356-7362 toimistosihteeri ISSN 0356-7362 Fbulo Rouhranen (014)60 7226 JYYn jäsenille koriin konneltuna Jyfkkäri maksoo 8 euroa, eijäsenille 45 euroa. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. Ilmestyy lukukausien aikana, 1 6 kertoa vuodessa. Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry :n » K U i t t i —..,.,.......—,., I l m e s t y m i s p ä i v ä t syksyllä 2 2 ilmestyy d e a d l i n e 16.10. 3 . 1 . 1 3 . 1 1 . 2 7 . 1 1 . 11.12. 9 . 1 . 2 3 . 1 . 6 . 1 1 . 2 . 1 1 . 4 . 1 2 . Järjestöilmoitusten deadline p ä i v ä ä a i k a i s e m m i n ! ! Ilmoitushinnat tekstissä 1,00 euroa / pmm takasivu 1,20 euroa / pmm määräpaikkalisä 0,12 euroa / p m m etusivu myydään ainoastaan kokonaon värilisä 0,4 euroa / pmm Jylkkäri ei ofe arvonlisäverollinen, joten hintoihin & lisätä veroa. AVUSTAJAPALAVERI Tl 1.10. KLO 15 YO-TALON HALLITUSKABINETISSA. Yhteisöllisyys henkitoreissaan pääkirjoitus/ r s 11 a Anna-Maija Tuuliainen k e r t a a ; Jylkkärissä muistellaan menneitä kahdessakin eri jutussa. Yhdessä haudataan JYYn viimeinen kommuuni, toisessa taas ylioppilaskunnan kunniajäsen, kiinteistöneuvos Leo Kamunen muistelee ylioppilaskuntaelämää 1950-luvulta 1980-luvulle. Nykyisistä opiskelijoista vain harva tietää, että opiskelijoiden elämä asumista myöten oli ennen erittäin yhteisöllistä. Kortepohjan ylioppilaskylän tornitalojen yksiöissä asui kaksi opiskelijaa per kämppä aina siihen saakka, kun KOAS alkoi 80-luvulla rakentaa opiskelijataloja. Kämppistä pääsi karkuun tornitalojen yhteistiloihin, joissa saattoi istuskella sohvalla ja katsella televisiota mutta ei sielläkään yksin. Rentukka oli oikeasti opiskelijan olohuone, kun kämpässä oli omaa tilaa vajaat kymmenen neliötä. Kerrosbileitä pidettiin vähän väliä. Yhden kerroksen kämpät olivat tosiaan yhtä aikaa bilettäjien käytössä kuka pystyy kuvittelemaan samanlaista nykyään? Sosiaaliset taidot kehittyivät väkisinkin, kun koko elämä sen intiimeimpiä yksityiskohtia myöten oli jaettava entuudestaan ehkä täysin ventovieraan ihmisen kanssa. Nykyisin kylä pitää huolen opiskelijoiden sosiaalistumisesta sillä, ettei fukseja päästetä yksiöihin asumaan. Tällöin kukaan ei pysty heti ensimmäisenä opiskeluvuonna hautautumaan omiin oloihinsa. Nykyisin toveriyksiöt kuuluvat JYYn historiaan. Opiskelijakommuuneja on toki ympäri kaupunkia, mutta ne perustetaan useimmiten tutulla kaveriporukalla. Yksiöihin jonotetaan. Toisiin tutustumista ja yhteistä vapaa-aikaa tärkeämpää on oma tila ja rauha, mihin toisaalta yhä kireämmät opiskelun ja työelämän vaatimukset pakottavat. JYYn nykyisen kiinteistöpäällikön Osmo Kääriäisen mukaan elämä yo-kylässä on "kaurapuuroa" verrattuna aikoihin, jolloin hän itse opiskeli ja asui kylässä. Yhteisöllisyyden kuolema näyttää koko ajan selvemmältä, mutta toisaalta ei ehkä lopulliselta. Kääriäinen on kuitenkin toiveikas. Hän jaksaa uskoa, että yhteisöllisyyden katoamisessa on kyse aaltoliikkeestä ja että se tulee vielä takaisin. Toivottavasti tuleekin. Vaikka yhteisöasuminen tuskin palaa koskaan entiselleen, kansalaisjärjestöissä toimiminen kasvattaa suosiotaan ja ainejärjestöt ovat aktiivisia. Ja toivottavasti JYYn edustajistovaalit marraskuussa saavat opiskelijat kiinnostumaan uudelleen opiskelijapolitiikasta ja kipittämään äänestyspaikoille. $M-/fflwJ*£~^ Julkisuuden kymmenen sekuntia vieraasta päästä/ Mitä Pauliina Holm J £ sit.jos saisi kymmenen sekuntia aikaa julkisuudessa? Kehuisitko itseäsi, haukkuisitko naapuriasi, moittisitko valtiovaltaa, pyytäisitkö lisää opintotukea vai kertoisitko ehkä elämän tarkoituksen? Kymmenen sekuntia ei ole paljon. Se on tosi vähän aikaa ihmisen elämästä, mutta se voi muuttaa käsityksen sinusta lopullisesti, jos käy hyvin, tai hyvin huonosti. Harva saa julkisuudessa enemmän aikaa, jollei ole valtakunnan ykköspoliitikko, Janina Frostell tai sekaantunut Soneraan muutenkin kuin liittymän omistajana. Moni muistaa Harri Holkerin lausahduksen "Minä juon nyt kahvia" tai Matti Nykäsen elämää suuremman viisauden "Elämä on laiflii", unohtamatta pääministeri Lipposen luonnehdintaa "Saatan olla hidas puhumaan, mutta niin oli Mooseskin". Nämä ovat kuuluisia "satastermejä", joita media mielellään lainaa. Ne ovat riittävän lyhyitä, informatiivisia ja mahtuvat kymmeneen sekuntiin, eli uutisten loppukevennykseen tai suoraksi lainaukseksi asiaohjelmaan. Muistamme nuo fraasit, mutta mietimmekö, mikä niiden sisältöarvo oikeastaan on? Tai mistä tilanteesta tuo ajatus on irrotettu? Onko sillä edes väliä? Niillä on silti hyvä herkutella aika ajoin. Minun on vaikea supistaa sanottavaani yhteen lauseeseen. Tai edes kahteen. En tiedä, johtuuko se savolaisesta syntyperästäni vai humanistisesta koulutuksestani. Onko ylipäätään mahdollista sanoa asiaansa perustellusti kymmenessä sekunnissa? Ehkä. Voisiko minua sitten saada kiinni satastermistä? Saattaisin sanoa vahingossa jotain tarpeeksi lyhyttä ja kenties niin typerää, että se jäisi kaikkien mieliin. Voisin myös harkita pitkään ja hanaasti, maistella sanoja perätysten ja sitten lipsauttaa fiksun ajatuksen sopivassa alanteessa. Riittäisikö tämä tekemään minusta julkkiksen? Kyllä, jos piilokamera osuisi sopivasti kohdalleni, tai minut pysäytettäisiin kadulla haastateltavaksi, olisin ainut silminnäkijä maailmanlaajuisessa katastrofissa, tai olisin naimisissa julkkiksen kanssa. Mahdollisuuksia on tuhansia. Ehkä tyydyn kinaamaan omia kymmenen sekunnin väläyksiäni ystäville lähetettyihin postikonteihin, tekstiviesteihin tai tietokoneen kovalevylle, joka on aika ajoin tyhjennettävä rumista dokumenteista.
Jvväski i r* Qj ipj i i i i i [ 1 slehlLll ' i r* Qj ipj i i i i i 2. LOKAKUUTA 2002 • 4 2 . VUOSIKERTA Humanistiselle tutkimukselle l u k e a JYVÄSKYLÄN yliopistoon on perustettu uusi instituutti tukemaan humanistista tutkimusta ja tutkijakoulutusta. NVolmar Schildtin nimeä kantava instituutti rinnastetaan yliopiston muihin monitieteisiin tutkimusyksiköihin. • 'Tarkoituksena on terävöittää humanistisen tiedekunnan jatkokoulutusta", taidehistorian professori Heikki Hanka kuvailee NVolmar Schildt -instituutin toimintaperiaatteita. Professori Hanka kutsuttiin instituutin johtoryhmän puheenjohtajaksi ja samalla yksikön johtajaksi. "Instituutin on tarkoitus toimia tutkimuksen katalysaattorina ja koota monitieteisiä tutkimushankkeita yhteen. Tärkeä tehtävä on myös rahoituksen hankkiminen tutkimukselle", johtaja sanoo. "KYSEESSÄ on humanistisen tiedekunnan sisällä oleva yksikkö, jonka näkökulma on aidosti ihmislähtöisessä humanistisessa tutkimuksessa, mutta muuria emme halua ympärillemme rakentaa. Nykyäänhän on yleistä purkaa muureja ja etsiä yhteisiä kosketuspintoja yliopiston sisällä ja yliopistojen välillä", Hanka selvittää. Näiden kosketuspintojen ja yhteisten tutkimushankkeiden lisäksi yksi instituutin selkeistä tavoitteista on oma tutkijakoulu. INSTITUUTIN varsinainen toiminta oli tätä kirjoitettaessa vielä valmisteluasteella. Mitä instituutissa sitten käytännön tasolla tapahtuu? "Käydään läpi sellaiset olemassa olevat tutkijakoulut yliopiston sisällä sekä muualla, joihin opiskelijoitamme osallistuu. Jotta kouluista olisi toisilleen maksimaalinen hyöty, tähtäämme rationalisointiin ja päällekkäisyyksien karsimiseen", Hanka toteaa. "Luovimme strategioiden mukaan, mutta nenä eteenpäin, koko ajan uusia avauksia etsien", hän kiteyttää. WOLMAR SCHILDT -instituutti aloitti määräaikaisen toimintansa lokakuun alussa. Määräaika jatkuu heinäkuun loppuun 2005, minkä jälkeen yksikön toiminta arvioidaan ja sen mahdollisesta jatkosta päätetään. Instituutin johtoryhmään kuuluvat Hangan lisäksi professorit Matti Leiwo, Toivo Nygärd ja Maili Pörhölä sekä assistentti Kirsti Hämäläinen. ANNA-MAIJA TUULIAINEN K a t r i i n a n TEKSTLMIIRA RAUHAMÄKI, KUVA: TOMMI KOIVULA Kasvisravintolasta saa opiskelijalounasta OPISKELIJAHINTAISTA, ateriatuettua lounasta saa nyt muualtakin kuin yliopiston kampuksilta. Katriinan Kasvisravintolalle on juuri myönnetty oikeus ateriatukeen aluksi vuoden 2003 heinäkuun loppuun. Tämän jälkeen jatko riippuu ravintolan antamasta toimintaperiaatteidensa selvityksestä. Mikä tahansa ulkopuolinen ruokailupaikka ei ateriatukea saisi, vaan sille on oltava hyvät perusteet. Tiettävästi kyseessä onkin ensimmäinen kampusalueen ulkopuolinen ateriatukioikeuden saanut ravintola Jyväskylässä. "Jokaisessa yliopiston ruokalassa on kyllä kasvisvaihtoehto, mutta katsoimme, että Kasvisravintola Katriina on erikoistunut kasvisja elävään ravintoon. Yliopiston lausunto oli sen verran puoltava, että ateriatukea päätettiin kokeilla", selvittää Jorma Heikkilä KELAn opintotukikeskuksesta. KASVISRAVINTOLAN vetäjän Virpi Piipon mukaan idea ateriatuen hakemiseen lähti suoraan ravintolassa asioivilta opiskelijoilta. Nämä olivat pyytäneet opiskelijan kukkarolle paremmin sopivaa lounasta. "Me olemme erikoistuneet kasvisruokaan, joten tiedämme, miten se pitää koostaa oikein. Tarkoituksenamme on pitää myös vegaaniruuista joka päivä tarjolla sekä keittoettä tuhdimpi vaihtoehto. Elävä ravinto tulee ravintolaamme muutaman viikon sisällä", Piippo perustelee. Myös luomuaterian tarjoilua on ravitsemusliikkeessä mietitty, mutta sen kompastuskivenä on einesten kalleus: "Sitä emme ehkä pysty myymään opiskelijahintaan, koska raaka-aineet ovat valitettavasti kalliimpia." "Pitäisi olla mahdollisuus pitää kahden hintaista opiskelijalounasta, mutta siihen ei ole lupaa." Kielikeskukselle opiskelijaneuvosto? JYVÄSKYLÄN yliopiston kielikeskuksen johtaja Maija Kalin esitti syykuun alkupuolella ylioppilaskunnalle idean opiskelijaneuvoston perustamisesta kielikeskukseen. Helsingin yliopiston kielikeskuksessa on toiminut opiskelijaneuvosto tämän vuoden alusta lähtien. Siellä neuvostoon kuuluu jäsen ja varajäsen jokaisesta tiedekunnasta. Edustus on siis laaja, vaikka alkuun kaikkia varajäsenen paikkoja ei saatukaan täytettyä. Neuvoston tehtävänä on tuoda opiskelijoiden näkökulmaa mukaan kielikeskuksen toimintaan, osallistua sen pedagogiseen kehittämiseen ja luoda kosketuspintaa tiedekuntien ja kielikeskuksen välille. Opiskelijaneuvosto pitää yhteyttä kielikeskuksen johtoryhmään ja sen opiskelijajäseniin. Lisäksi sen jäsenet saavat osallistua opetuksen kehittämisryhmän toimintaan. JOHTAJA KALIN vieraili 17.9. opinto-ja tiedcvaliokunnan kokouksessa esittelemässä ideaa "Helsingin mallista" mietittäväksi myös Jyväskylän yliopiston kielikeskusta varten. Hän toivoi, että meilläkin opiskelijat tulisivat nykyistä laajemmin mukaan kehittämistoimintaan ja keskusteluihin. Kalinin alustuksen jälkeen valiokunta keskusteli tästä toivomuksesta. Valiokuntalaiset pitivät erinomaisena, että yliopiston taholta esitetään aloitteita opiskelijoiden osallistumismahdollisuuksien kasvattamiseksi. Sangen tyytyväisenä opintoja tiedevaliokunta päättikin esittää JYYn hallitukselle, että ylioppilaskunta suhtautuisi ajatukseen myönteisesti. Lisäksi valiokunta pyysi hallitukselta valtuuksia ryhtyä asian vaatimiin selvitysja jatkovalmistelutoimiin. Hallitus antoi valiokunnalle sen pyytämät valtuudet. Jatkossa opintoja tiedevaliokunta sekä koposihteeri tulevat pitämään tiiviisti yhteyttä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan koulutuspoliittisen sektorin väkeen sekä kotoisen kielikeskuksemme johtoon. Jo nyt on tiedossa, että myös Helsingin yliopiston kielikeskus seuraa Jyväskylän opiskelijaneuvostoprojektia mielenkiinnolla ja on halukas kokemusten vaihtoon. ANTTI VESALA JYYN KOPOSIHTEERI Siis mitäh? • Yliopiston kielikeskus on yliopiston erillislaitos, jollaisia ovat myös mm. kirjasto ja ATK-keskus. • Erillislaitosten johtokunnat määrää yliopiston hallitus kolmivuotiskaudeksi kerrallaan. • Johtokunnat mm. päättävät laitokselle jakamattomina myönnettyjen määrärahojen jakamisesta sekä vahvistavat laitoksen toimintaja taloussuunnitelman. •Kaikkien erillislaitosten johtokunnissa on opiskelijaedustus. Kielikeskuksen johtokuntaan kuuluu kaksi opiskelijajäsentä.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 1 1 / 2 2 [ kahvipöytävisailu-| OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. 1. Mitkä valtiot ovat Luxemburgin rajanaapureita? 2. Kuinka monta prosenttia äänistä Tarja Halonen sai vuoden 2000 presidentinvaalien ensimmäisellä äänestyskierroksella? 3. Missä julkisessa virassa toimii Riitta-Liisa Paunio? 4. Kuka oli ensimmäinen Nobelin palkinnon voittanut yhdysvaltalainen? 5. Mikä on Ankkalinnan naapurikaupungeista tunnetuin? ALLIKKO 6. Kuka antoi eniten maaliin johtaneita syöttöjä jääkiekon SM-liigan viime kevään pudotuspeleissä? 7. Montako minuuttia vuorokaudessa yli 10-vuotiaat suomalaiset käyttivät keskimäärin TV:n katseluun vuonna 2001? 8. Minä vuonna Suomi liittyi YK:n jäseneksi? 9. Mikä on Norjan toiseksi suurin kaupunki? 10. Millä kielillä sanat "Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas" oli kirjoitettu ristiin, johon Jeesus naulittiin? Miksi neutroni ei päässyt ravintolaan? eisnejeA inno ;a ems EHSOM :snN08 (02-61-61 ~W) Wm®H ef is>|BU!iE| 'isieaidaH 01 uaöjaa '6 S961 '8 •(en(8sjE>f uapioapiAeiiesisio) 29 l ' Z •?U8iS!douoÄs ues>|ap -ue>l u|>i!dujn>| 'OHB\/ rjjuv el OISI/UO» UJOi U3P!8J3>i0r 9 ejeeAmueH S 9061 euuonA o]ui)||edueu.nej unaq -ON ')|8A3S00y 3J0p03gi f BU3l|3IUJ -B|SBsn3)|!0 ueuun>|snpg g 0'0f Z BS))es E[ EHSuey 'B|6|3a' t l S S M V i S V A tarjolla tänään tnrinlln tänään o n J v l k k ä r i n osasto, jolla kerrotaan vinkkejä I d l j U I I d I d l l d d l l j yv askylän ajankohtaisesta kulttuurija meininkielämästä. kuten musiikkitarjonnasta, teatterista, taidenäyttelyistä ja bileistä. Osansa saavat myös JYYn valiokunnat. Anna oma menovinkkisi osoitteeseen jylkkari-tanaan@cc.jyu.fi tien päällä joka päivä POP, ROCK.JAZZKLUBIT Lulakko: lo 3.10. ja pe 4.10. Zen Cafe. la 5.10. Mctallilauantai: Diablo, Obscurant, lo 10.10. Mustasch (Swc), Plutonium Orange, Blake, pc 11.10. Seremoniamestari, la 12.10. Vaihtoehio-klubi voi. 1: Hidrian Spacefolk. Deep Turtle. Bar 68: pe 4.10. Sanctijica (Swe), la 5.10. Dead Babies. pe 11.10. Deep Insight, la 12.10. Worms. Ilokivi: to 3.10. Vaikene! -kiertue, Extaasi. Voodoo. Airut, liput 3e. Pe 4.10. Kirves hcilahlaa, lipui 3e. La 5.10. Pimiö -klubi, DJ:t Karri K, Nitro vs. Orion. Uinajainen. Liu, Bad Passion, Fuc, Toffo, liput 6e. Ke 9.10. Seisomapaikka-klubi, syksyn Stand Up -avajaiset, liput 4e. Pe 11.10. AuRight, DJ:t A. Lahti, Petrus. Tuukka Ruotsalo, Soulfood, Gimmix, kReal, liput 3e. La 12.10. Cosmobile, The Rolstons. Sergio, lipui 3c. Ke 16.10. 60'S On The Stage, The Rubber Souls plays The Beatles, Axis plays Jimi Hendrix. liput 3e. Rentukka: To 3.10. Stammtisch-ilta teemalla French Party. Pe 4.10. Bandi-ilia, Jose 6The Hounddogs. Pattersson Family. Pe 11.10 Bolt-ilia, Antti Laukkanen ja Punainen hattu. KLASSINEN/KAMARIMUSIIKKI/KUORO Jyväskylä Sinfonia: Säveltäjien seurassa pe 4.10. Jyväskylän teatteritalo. Italialainen serenadi ke 16.10 klo 19 Jyväskylän teatteritalo. Puolalainen poikakuoro Polsfeie Slotvifci The Polish Nivhtgales konsertoi torstaina 10.10. Taulumäcn kirkossa klo 18 alkaen. Alvar Aalto -museo: 24.9.-3.11. Göran Schildt humanisti valokuvaajana. Taidemuseo: Holvi: 11.10. Misld taide on kotoisin? Keskisuomalaisten taiteilijoiden ensimmäinen sukupolvi. Suoja13.9.-27.10. Teemu Mäki Galleria Harmonia: 3.-27.10 Ilmatar ja seitsemän sutta and olher drunken (ishing tales. Anna Ruth. Pcpinicrcs-taitelijavieras. Keski-Suomen museo: 13.9.-20.10. Tavarataloja ja marketteja. Pekka Helinin valokuvia jyväskyläläisistä kauppapaikoista 20 10. saakka Kaj Franckin muotoilua. 10.11. saakka Aatteet mansilla näyttely lippujen eri vaiheista. Suomen Käsityön museo: 25.9.-27.10. Taatusti taottua. Seppämestari Jouko Nieminen Suomen Kansallispukukeskus: 26.9.-1.12. Pukupalapeli. Jyväskylän kaupunginteatteri: Suuri näyttämö: Särkelä itte, ke 2.10 klo 19 ja to 10.10. klo 13. Täällä pohjantähden alla. to 3.10. klo 19, la 5.10. klo 13, pe 11.10. klo 19, la 12.10. klo 13. Maan päällä paikka yksi on, la 5 10. klo 19, ke 9.10. klo 13, la 12.10. klo 19. Sevillan parturi (vierailu), 6.-7.10. Taru sormusten herrasta, ti 8.10. klo 18. Pieni näyttämö: Ollaanko vai eikö olla?, ke 2.10. klo 19 ja to 10.10. klo 13. Uraputkessa, to 3.10. klo 19, la 5.10. klo 14 ja 19, ma 7.10. klo 19, pe 11.10. klo 19. ma 14.10. klo 19, U 15.10. klo 19. Juhani Ahon Rautatie, ti 8.10. klo 18.30. Tango Nuevo, la 12.10. klo 19. Huoneteatteri: Matkalippu utopiaan, pc 4.10. klo 19, la 5.10. klo 19. su 6.10. ja 13.10. klo 15. Suurin on rakkaus (ensi-ilta), la 12.10. klo 19. Huoneicattcrin kirjallinen salonki on auki sunnuntaina 12 10. jolloin vieraana on lääninkirjailija Irja Rane YK:n kestävän kehityksen huippukokoukseen Suomen tiedeyhteisön delegaatin edustajana osallistunut JY:n kehityshankkeista vastaava johtaja Reijo Keurulainen kertoo kuulumisia Johannesburgista Global Discourse ry:n seminaarissa tiistaina 8.10.2002, kampuksen päärakennuksen luokassa C4 klo 18. -iyy M O T / j J I I J I J J ^ Kv-valiokunta kokoontuu ke 2.10. klo 17.00 hallituskabinetissa. Kehy-ryhmä to 3.10. klo 17.15 niin ikään hallituskabinetissa. Samana iltana (3.10.) Rentukassa Stammtisch teemalla French cvening. Tervetuloa! KVATin saunailta Kortepohjassa, B-talon tilaussaunalla, to 3.10. klo 19. Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita ideoimaan ja suunnittelemaan toimintaa! KVAT kokoustaa 8.10. klo 19 Lillukassa. KVAT järjestää syyslukukaudella: Koneforte-kuoro kokoontuu keskiviikkoisin klo 18.30.JYTin improryhmä kokoontuu Lillukassa torstaisin klo 19 KVATilaiset ovat tervetulleita mukaan! Kuvataidekerho aloittaa E-talon ateljeessa to 3.10. klo 18. Syksyn ensimmäinen peli-ilta Lillukassa maanantaina 30.9. klo 19. Omia pelejä saa ottaa mukaan! OPINTOJA TIEDEVALIOKUNTA Kopovaliokunnan kokous maanantaina 7.10. ylioppilastalolla klo 17. UUDEN LEVYN juuri julkaissut Zen Cafe aloitti kiertueensa Turusta syyskuun lopussa. Nyt kolmikko Samuli Putro (laulu ja kitara), Kari Nylander (basso) ja Pete Parkkonen (rummut) kiertävätkin Suomea parin kuukauden ajan, noin 40 esiintymisen verran. "Kienue on lähtenyt hyvin käyntiin. Pidimme viimeiset treenit edellisenä iltana ennen ensimmäistä keikkaa, ja se tuntui auttavan. Yleensä kiertueen ensimmäinen keikka on se pahin", toteaa Putro. ALUN PERIN Zen Cafen oli tarkoitus heittää vain yksi keikka Jyväskylässä, mutta koska liput myytiin erittäin nopeasti loppuun, yhtye esiintyykin kahtena peräkkäisenä iltana. "Toinen keikka sopi oikein mainiosti. Meillä olisi ollut muutenkin vapaapäivä, joten toinen keikka ci aiheuttanut mitään ongelmia aikataulujen suhteen." ZEN CAFE on tunnettu hyvänä ja energisenä live-bändinä. Keikoilla voi aistia jonkin asteen hurmosta niin lavalla kuin yleisössäkin. Tulevilla keikoilla soitetaan mahdollisimman paljon uusia lauluja vanhoja unohtamatta. "Vanhoihin biiseihin on lisätty vähän uusia sovituksia, mikä tekee soittamisen mukavammaksi. Tässä vaiheessa kiertuetta on vielä paljon energiaa tallella ja tuntuu, että itse on tosi innoissaan. Pääasiana kuitenkin on se, että saa pitää käsiä ylhäällä mahdollisimman paljon ja keikan jälkeen pääsee ryyppäämään", Putro sanoo naurahtaen. PUTRO LUPAA, että molempina iltoina soitetaan eri setti, joten todelliset fanit voivat huoletta ostaa lipun molemmille keikoille. "Yleensä me päätetään illan setistä puoli tuntia ennen keikkaa. Se lisää vähän jännitystä tähän hommaan. Bändi kyllä kunnioittaa niiden henkilöiden läsnäoloa, jotka tulevat kuuntelemaan meitä molempina iltoina." BÄNDIN UUTUKAINEN on nimeltään Vuokralainen, mikä kuvaa hyvin myös Zen Cafen jäsenien tilannetta. "Meidän yhtyeessä kenelläkään ei ole omistusasuntoja eikä tule varmaan koskaan olemaankaan. Eli ollaan siis vuokralaisia. Ja olisi aika epäuskottavaa nimetä levy Vuokralaiseksi, jos itsellään on omakotitalo", Putro tunnustaa. PETRUS KOSKIMIES Zen Cafe Lulokossa to 3.10. jo pe 4.10. (perjantai loppuunmyyty) -iyy Sopo-valiokunnan kokous to 10.10. klo 16 Ilokiven takaosassa. Käsitellään sosiaalitoiminnan toimintaa ja talousarviota ensi vuodelle. Tarkastellaan myös syksyn puuhia. Ja tietysti ajankohtaiset sopoja tasaarvosektorilta. Valiokunta järjestää yhdessä Punaisen ristin kanssa ensiavun jatkokurssin (EA 2) 9. ja 16.11. Kurssin hinta on 15 euroa, lisäksi jokainen maksaa itse kurssitodistuksensa. Osallistumisen edellytyksenä on voimassa oleva ensiavun peruskurssin (EA 1) todistus. Ilmoittautumiset sähköpostitse sosiaalisihteerille 2.10. alkaen. Kurssille otetaan 20 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Valiokunta kerää myös kirjoituksia perhe-elämän ja opiskelun yhdistämisestä sekä selviytymisja muitakin tarinoita perheellisen opiskelijan arjesta. Perheen ja perheellisyyden saa ymmärtää haluamallaan tavalla. Kirjoituksia ja niiden osia voidaan käyttää yliopiston tasa-arvotoimikunnan marraskuussa järjestämässä aihetta käsittelevässä seminaarissa ja tarvittaessa jatkossakin. Kohtuullisen lyhyet kirjoitukset voi toimittaa lokakuun loppuun mennessä sosiaalisihteerille sähköpostitse tai paperilla. Paperiset versiot voi jättää suoraan JYYn keskustoimistoon sosiaalisihteerin postilokeroon. Voit kirjoittaa nimellä tai nimettömänä. Julkisuuteen emme anna kenenkään nimiä ilman lupaa. Palkintona jaetaan muutama kappale Kampus Kustannuksen "Minä vanhana" -kirjoja. Lisäuctoja kaikista cm. tapahtumista sosiaalisihteeri Tuoms Viskarilta, puh. 260 3357 ja sähköposti jyy-soposihteeri@cc.jyu.fi. news in english VEGETARIAN STUDENT LUNCHES Nowadays, meals in student prices can be bought also outside university campuses, as Katriinan Kasvisravintola (Katriina's vegetarian restaurant) has received the student meal grant from the Social Insurance Institution of Finland (Kela). Any restaurant cannot get the grant and this is the first restaurant outside campus area to do so. The idea to apply for it originated from students eating in the restaurant. "We are spedalised in vegetarian food and, therefore, we know how to assemble it in the right way. Our aim is to offer every day both vegetarian soup and heavier meals. Living food will be available in a few weeks," informs Virpi Piippo from Katriinan Kasvisravintola. MISS COMPETITIONS ALSO IN UNIVERSITY Profile Entertainment company will organise the first Miss University cvent. Qualifying rounds are held in 2003 January and February and the final in March. Miss University International competition already looms in the future. "Some might, for example. think that graduate students are too focused on their Studies. This event shovvs that students are included in the normal everyday life," says event organiser Tero Eronen. STUDENTS SPORTS DAY ON 9 OCTOBER A free sports day for the university and polytechnic students and staff will bc arranged in Hipposhalli and Monitoimitalo on 9 October. The happenings include Jyväskylä students match throvving competition, golfing to KOAS apartment houses, descending from the roof of the hali, football match bctween students and staff and gladiator track. Rentokunto gymnastic exercises: ll.OOCombat, 12.00 Solidilication, 13.00 Bodybalance Dance school Ratilainerfsdance lesson: 13.00 Bailaäno Jigotai: H.OOTaiji More Information: www.opiskelijaliikunta.fi NEWS BY: ANTTI AIRAKSINEN, MIKA PUUKKO
Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2002 H Misseyttä tungetaan jo yliopistoonkin EDES YLIOPISTOSSA EI riitä pelkkä äly, vaan kauneuttakin pitää olla. Tätä mieltä tuntuu olevan Profile Entertainmeru, joka pyöräyttää pystyyn Miss Yliopisto -kilpailun. Kullakin korkeakoulupaikkakunnalla, ammattikorkeat pois lukien, järjestetään osakilpailut tammi-helmikuussa 2003. Finaalissa piukkapeput keikkuvat helmi-maaliskuussa. Firman tulevaisuudessa häämöttää Miss University International -kilvan organisointi. Näiden lisäksi Miss Bikini, Miss Tourism ja Miss Internet -kilpailujen, vain muutamia esimerkkejä mainiten, lakana seisova Profile Entertainment haluaa Miss Yliopiston valinnalla "kumota stereotypioita": "Jotkut voisivat luulla esimerkiksi, että yliopistossa pidemmälle ehtineet opiskelijat ovat ehkä liian keskittyneitä opiskeluun. Puhutaan tutkijankammioista. Kilpailuilla osoitetaan, jos sellaista tarvitseekaan, että opiskelijat ovat mukana normaalissa arjessa", tilittää kisaorganisaation Tero Eronen. MITÄ SITTEN SEURAAVAKSI? Miss Ammattikorkeakoulu? "Se on jo kisalistalla, vuonna 2004. Meiltä on myös vaadittu parin yliopiston taholta Mister Yliopistoa. Hänet valitaan varmaan vuonna 20042005. Yksi on sitten ehkä Miss Lukio, noihin samoihin aikoihin. Mutta siihen se sitten loppuu." Jaahas. No mihin näitä missejä tarvitaan? "Kun seurataan mediaa ja arkipäivän keskusteluja, niin sehän on showbisnestä. Viihdemaailman tähdet ovat median lemmikkejä. Miss Yliopisto voisi olla kunkin yliopiston pr-henkilö, joka antaisi positiivisen kuvan yliopistosta ja opiskelijoista." Selvä. Eli tutkijoistahan ei tietysti tähän tehtävään ole. Yhdysvaltojen vastaavissa kisoissa, yllätys yllätys, mitellään ainoastaan ulkoisella viehätysvoimalla. Erosen mukaan Suomen kilvan erikoisuutena on yleissivistystä mittaava tietokilpailuosuus. Esimerkit kilpailukysymyksistä kuulostavat tältä: "Miten ratkaisisit Lähi-ldän tilanteen? Tai sitten, että onko oikein pommittaa Afganistania. Haluamme esiin kypsiä mielipiteitä eikä mitään musta tuntuu -vastauksia." VOISIKO NÄISSÄ missikisoissa kauneutta sitten vihdoin mitata totutusta poikkeavilla mittareilla? Pitääkö Miss Yliopiston olla pitkä ja laiha? "Sen sanon, että pituus ei ole se asia. Mutta laiha hän tulee olemaan, ei missään nimessä ylipainoinen. Se on kylmä tosiasia, jos ajatellaan kauneutta absoluuttisena asiana, että ylipaino vaikuttaa kasvojen muotoon. Siihen on selkeitä mittareita sille, mikä silmää miellyttää." Eronen jalkaa vielä: "Minusta normaali painonhallinta kuuluu hyvinvointiin. Siihen kannattaa jokaisen ryhtyä." Seuraava jutt u a i h e voisikin kai olla se, kuinka vaikeaa on selvitä anoreksiasta.» TEKSTI:MIIRA RAUHAMÄKI, KUVA: LASSI TOIVANEN Parlamentaarikko puhuu PAUON JA SUORAAN TEKSTI: ANNA-MAIJA TUULIAINEN, KUVA: HTTP://WWW.KAUPPI.NET VAUHDIKAS JA puhelias europarlamentaarikko Piia-Noora Kauppi (kok.) teki pikavisiitin Jyväskylään 13. syyskuuta. Hän kävi puhumassa kahdessa eri tilaisuudessa EU:n laajenemisesta. Illalla hän ehti vielä käväistä Tuhatkunnan avoimessa keskustelutilaisuudessa ruokala Ilokivessä. Paikalla oli kymmenkunta kuulijaa, jotka saivat aikaan vilkkaan keskustelun, kunhan alkujäykkyys oli sulanut. Aluksi Kauppi jutusteli kevyesti. Onnellinen hymy huulillaan hän kertoi "rouviintuneensa" loppukesästä. EU:n laajenemisen ja monen muun aiheen jälkeen seurasi opastusta tuhatkuntalaisille muiden opiskelijajärjestöjen valistamisessa: "Moni unohtaa, että EU on maailman suurin kehitysmaiden tukija. Tämä on hyvä kertoa, kröhöm, niille jotka eivät ihan ymmärrä globaalia markkinataloutta..." Puhe yltyi lopulta tulvaksi, jonka yleisökysymykset ajoittain katkaisivat. KESKUSTELUTILAISUUS pidettiin WTC-vuosipäivän tienoilla. Tässä aiheessa Kauppi vaihtoi kovat piippuun: "On ymmärrettävää, miksi USA haluaa asialle lopullisen ratkaisun. George Bush vanhemmalla ei ollut poliittista munaa hävittää Irakin hirmuhallintoa. Nyt poika saattaa loppuun sen, minkä isä aloitti." Oikeustieteellisestä kolmessa vuodessa valmistunut Kauppi opiskelee työnsä ohessa Kauppakorkeakoulussa, tosin opinnot ovat "kaikkein viimeisimmällä sijalla". "En asetu eduskuntavaaleissa ehdolle, mutta seuraavissa europarlamenttivaaleissa ehkä. Toisaalta olisi kiva asua ulkomailla ja tehdä väikkäriä, toisaalta olisi kiva perustaa perhe, ettei tarvitsisi matkustaa yhtään minnekään muualle kuin kotipuistoon", Kauppi valotti tulevaisuudensuunnitelmiaan. LOPULTA ajauduttiin väistämättömiin yleisökysymyksiin legendaarisesta haastattelusta Hesarin Nyt-liitteessä (18.2.00) sekä Harry Bogomolnliista, joka on esitellyt omaa kokoomuslaista politiikkaansa varsin räväkin sanankääntein. Toisin kuin "Bogo", Kauppi ei haluaisi yksityistää peruspalveluja. Hän kannattaa julkisten palvelujen kustantamista suht korkealla veroasteella. "Pitäisi silti voida puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Nyt saa aina leimakirveestä, jos puhuu asioista suoraan", itsekin varsin suorapuheinen Kauppi sanoi. Yliopistojen lukukausimaksuja Kauppi vastustaa, opiskeluajan raPiia-Noora Kauppi, 27, käväisi vauhdikkaasti Jyväskylässä. joittamiseen hän suhtautuu vähän myönteisemmin. Opintotukea ei pitäisi hänen mielestään korottaa, vaan opinnot tulisi rahoittaa työnteolla ja lainalla. KAKSI VUOTTA sitten Kauppi oli tätä mieltä toimeentulotuesta: "Jos ihmisen elintaso on liian heikko, yhteiskunnan kuuluu turvata minimi, mutta ei sellaista elämää, jossa viihtyy ja nauttii ja pystyy puhumaan kännykkään ja käymään elokuvissa." Nyt hän ilmaisi asian näin: "Edelleenkään toimeentulotuen perusosaan ei pidä sisältyä rajoittamatonta kännykän käyttöoikeutta. Köyhän pitää elää suu säkkiä myöten. Käyttäköön sen pienen tukensa miten haluaa. Puhukoon vaikka koko rahalla kännykkään ja olkoon syömättä tai sitten hakekoon kaurapuuroa leipäjonosta." Pientä lievennystä perään: "Missään nimessä ei ole niiden ihmisten vika, ettei töitä aina löydy. Mutta jotain mätää siinä on, että yhtäaikaa Suomessa on 20 000 avointa työpaikkaa ja 200 000 työtöntä."» eiih! T A U A PALSTALLA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN KORKEAKOULUPOLIITTINEN SIHTEERI JA SOSIAALISIHTEERI TUOVAT ESILLE JA PUIVAT EPÄKOHTIA, JOITA TYÖSSÄÄN KOHTAAVAT. Minne me nää kaikki laitetaan? Yliopisto valitsee vuosittain lähes 2000 uutta opiskelijaa. Heistä kaikki eivät tarvitse asuntoa Jyväskylästä. Suurin osa tarvitsee. Jokasyksyinen ihme on se, että ihmiset löytävät kämpän niinkin nopeasti kuin nyt tapahtuu. Hätämajoituksessa oli syyskuun toisella viikolla enää muutamia fukseja, eikä se ilmeisesti johdu ainoastaan majoitustilojen ankeudesta. Jotenkin uskomattomalta tuntuu, että oppilaitosten paisuvista sisäänottomääristä huolimatta tilanne ei jatkuvasti pahenekaan. Uudet opiskelijat löytävät siis asunnon, ja niille, jotka ovat jonkin aikaa ilman asuntoa, järjestyy kyllä katto pään päälle väliaikaisesti. Mutta ei tässä vielä kaikki. Koulutuspolitiikkamme näyttää kuuluvan nykyään yhä useampia muuntokoulutusohjelmia, jotka on räätälöity työssäkäyville aikuisille sopiviksi. Opiskelijat ovat silloin tällöin täällä lähiopetusjaksolla ja muuten opinnot suoritetaan kotoa käsin. Sitten soitetaan sosiaalisihteerin toimistoon: "Meitä kun olisi täällä sataviisi muuntokoulutettavaa ja tultaisiin kerran kuussa viikoksi. Kai te pystytte järjestämään majoituksen?". Ja sosiaalisihteri sanoo, että syyskuun ajan on hätämajoitustila varattu n. 20 henkilölle yössä. Jos jotain muuta tarvitaan, niin siitä täytyy neuvotella sitten ihan eri tavalla. Tuttujen nurkissa asuminen on hankalaa, vuokranantajat eivät asuntoaan viikoksi kuussa helposti vuokraaja hotellissa asuminen on kenelle tahansa kallista. Sehän on selvä. Ei tämä opiskelijoiden syytä ole. Joka tapauksessa muuntokoulutettavatkin tuntuvat itselleen jollain opilla majoituksen löytävän. Tarinan opetus onkin se, että muuntokoulutusohjelmai, korkeakoulujen sivutoimipisteet muilla paikkakunnilla ja muut korkeakoulutuksen nerokkaat innovaatiot eivät ole ainoastaan muuntokoulutusohjelmia ja niin edelleen. Ne ovat oikeiden ihmisten oikeita tekemisiä ja niille ihmisille pitää olla asumisen ja elämisen edellytykset siellä, missä ne ovat tarpeen. Tätä ei vain helposti tulla ajatelleeksi. Näiden edellytysten puute nimittäin näkyy aivan toisissa paikoissa kuin muuntokoulutuksen maistereista saatu kunnia. TUOMAS VISKARI
• I Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2002 KUUTOSSIVUNKUVA Lennon loppu kolumni KUOLLEISTA TAIDETTA World Trade Center tuhottiin vuosi sitten ja nyt on aika muistella. Niin teki myös brittitaiteilija Damien Hirst. joka ainakin Helsingin Sanomien lehtijutun mukaan pitää iskuja taiteena. Ymmärrän miestä siinä mielessä, että katsellessani vuosi sitten television kuvaruudulta iskuja yhä uudestaan ja uudestaan, alkoi koko tuhoteko muistuttaa hirvittävää runoa, täydellisesti punottua tuhonlaulua. Mikäli oikein muistan, Hirst kehui iskujen visuaalisuutta. Näyttäviähän ne olivatkin, ei niitä muuten olisi porukalla tai itsekseen jaksanut töllätä kymmentä kertoja. Taiteilijan kommenttiin jokainen täysjärkinen kuitenkin lisää: niin, kauneuteen ei ole luottamista. Ja niin lisää jokainen täysjärkinen myös siihen Bushin hallinnon nerokkaaseen retoriikkaan, jota se hartaana tarjoili Suomessakin televisioidussa amerikkalaisten 9/11 :n muistojuhlassa. Paikalla olleet amerikkalaiset tunsivat varmasti aitoja surun ja solidaarisuuden tunteita, mutta Yhdysvaltojen puolustusministerin ja presidentin pitäessä puheitaan alkoi tilaisuus muistuttaa ainakin täältä Suolesta käsin neuvostoaikaista propagandaa. Tai hirstimäistä taiteen määritelmää. Puolustusministerin muistopuhe kun oli ladattu täyteen patriotismin avainsanoja: turmassa kuolleet eivät olleet 11.9. aamuna kömpineet sängyistään ylös, kun goddam it töihin vaan piti lähteä, vaan he olivat nousseet palvelemaan maataan, ja palomiehet olivat ajaneet turmapaikalle pelastamaan amerikkalaisia, eivät ihmishenkiä. Ennen omaa puheenvuoroaan Bush seisoi kuin surullinen teatterimaski päässä kuunnellen omaa puhettaan upseerismiehen lyhyempänä iskeimäversiona: "They made us suffer, and they thought that we would fall; but they forgot one thing, TH1S IS AMERICA and united we shall stand". Nämä todellakin olivat kauniita sanoja, joilla herätetään suuria amerikkalaisia tuntoja ja valmistaudutaan sotaan. On tietenkin naivia uskoa, että Bushin hallinto jättäisi tällaisessa tilaisuudessa käyttämättä mahdollisuuden esitellä omia kantojaan. Ja kaulimella päähän häntä, joka ihmettelee, miksei Bushin hallinnon ulkopuolisille annettu päätilaisuudessa puheenvuoroa tämähän oli muistoeikä väittelytilaisuus mutta samalla logiikalla olisi voinut pyytää Bushilta ja sen kavereilta sen verran häpyä, etteivät työntäisi sanoja kuolleiden suuhun; tuskinpa ensin mainituilla on niin paljon valtaa, että he osaavat sanoa, lähtivätkö vuosi sitten kuolleet työmaalleen leipänsä vai synnyinmaansa takia. Vai onko? ANTTI NISKANEN ASIKAINEN SAI RITARINRISTIN Puolan presidentti Aleksander Kwasniewski on myöntänyt pianotaiteilija Matti Asikaiselle Puolan tasavallan ansioritarikunnan ritarinristin. Asikainen työskentelee Jyväskylän yliopiston musiikin laitoksella pianonsoiton lehtorina. Tunnustus annettiin Asikaiselle hänen ansioistaan puolalaisen kulttuurin tunnetuksi tekemisessä. Hän on konsertoinut puolalaisin sooloja kamarimusiikkiohjelmin ja ollut toteuttamassa puolalaista musiikkia esitteleviä konserttisarjoja sekä toiminut puolan kielen asiantuntijana. Asikainen on suorittanut pianodiplomit Sibelius-Akatemiassa ja Gdanskin musiikkiakatemiassa, jossa hänen professorinaan oli Zbigniew Sliwinski. Jatko-opintoja hän on harjoittanut myös mm. Pietarin konservatoriossa ja Liettuan musiikkiakatemiassa Vilnassa. Ensikonserttinsa Asikainen antoi Helsingissä 1974 ja on sen jälkeen esiintynyt solistina ja kamarimuusikkona useissa Euroopan maissa. PUHETTA MAHDOLLISUUKSIEN TASA-ARVOSTA Vajaakuntoisen tai vammaisen henkilökohtaisen avustajan hankintaan, ammatinvalinnanohjaukseen, työnantajana toimimiseen sekä käytäntöihin avustajan kanssa pureutuu 9. 10. klo 10-16 järjestettävä seminaari Mahdollisuuksien Tasa arvoa Opiskelu ja työelämä henkilökohtaisen avustajan avulla. Puheenvuoroissa kuullaan niin avustajien, työhallinnon, yrityselämän kuin sosiaalitoimenkin edustajien näkökulmia. Tilaisuus on maksuton. Seminaari on tarkoitettu vajaakuntoisille ja vammaisille, työnantajille, vammaisten parissa työskenteleville, viranhaltijoille, luottamushenkilöille, sairaanhoitopiirien edustajille sekä opiskelijoille, mutta se on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille. Seminaarin järjestävät Keski-Suomen lihastauäyhdistys ry. ja Lihastautiliitto ry. Ilmoittautumiset 7.10. mennessä lihastauuyhdistyksen pj Jari Sätkälle, jolta saa myös lisätietoja tapahtumasta (puh. 040 830 9012 tai s-posti: satkul@kanetti.com). Kahvit tarjotaan, lounas omakustannehintaan. Kestävää liikennesuunnittelua rallikaupungissa AUTOTON JA elävä keskusta, turvalliset ynnä nopeat kevyen liikenteen väylät, läpi talven auratut ja hiekoitetut pyörätiet sekä huomattavasti huokeammat bussiliput. Siinäpä asioita, joita jalan tai pyörällä liikkuva kaupunkilainen huomaa loisinaan Jyväskylässä kaipaavansa. Jokaisen pitäisi ainakin periaatteessa joskus pysähtyä miettimään sitä, miten päivittäiset liikkumiseen liittyvät valinnat ajan mittaan vaikuttavat muihin ihmisiin ja ympäristöön. Eli sitä, mitä ehkä voisi tehdä toisin. NÄISTÄ ASIOISTA keskusteltiin kansainvälisen autottoman päivän kunniaksi 22.9. järjestetyssä "Kestävästi liikkeelle keskustelua kaupunkiliikenteestä" keskustelutilaisuudessa Kaupunginkirjastossa. Keski-Suomen ympäristökeskuksen, Jyväskylän teknisen palvelukeskuksen sekä DODO ry:n ja Jyväskylän asukkaiden paikallisagenda ry:n järjestämässä tilaisuudessa puheenvuoron saivat liikkumisen ja liikenteen tutkijat, suunnittelijat ja toteuttajat. Mitä kestävä kaupunkiliikenne on, miten sitä toteutetaan ja ennen kaikkea: miksi ihmiset eivät liiku, vaikka palvelut olisivat kävelymatkan päässä? "Keskeisiä käytännön tavoitteita ovat Jyväskylässä tällä hetkellä esimerkiksi keskustan ja uuden matkakeskuksen pyöräpysäköintimahdollisuuksien parantaminen, kävelykadun pidentäminen sekä yleensä joukkoja kevyen liikenteen edistäminen", toteaa Timo Vuorinen teknisestä palvelukeskuksesta. AUTOURHEILUN luvattu kaupunki miettii ja kehittää nykyisin aktiivisesti kevyen ja ekologisesti kestävän liikenteen ratkaisuja, sillä Jyväskylä on mukana liikenneja viestintäministeriön mallikuntaprojektissa. Mallikuntahankctta koordinoiva Vuorinen toivoo, että projekti voisi loimia esimerkkinä muille kunnille ja kaupungeille. "Jyväskylässä on hyviä edellytyksiä kestävien liikenneratkaisujen toteuttamiseksi. Valtaosa eli 80 prosenttia asukkaista asuu alle 20 minuutin kävelytai pyöräilymatkan päästä keskustasta, täällä on jo olemassa kattava kevyen liikenteen verkosto sekä kävelykatu, eivätkä asuminen, työpaikat ja palvelut ole eriytyneet liikaa toisistaan." ENTÄPÄ KÄYTÄNNÖN tasolla? Milloin jyväskyläläiset pääsevät liikkumaan ympäri vuoden turvallisilla pyöräteillä ja ostamaan esimerkiksi Tampereen hintatasoa olevia paikallisliikenteen bussilippuja? Entäpä kävelykadun Kompassin kaoottinen tilanne, jossa kukaan jalankulkijoista tai pyöräilijöistä ei oikein tiedä, kenen pitäisi väistää ketä? Teknisen toimiston liikenneinsinööri Jorma Lipposen mukaan talviset, liukkaat tai auraamattomat kevyen liikenteen väylät eivät ole yhdyskuntatai liikennesuunnittelun, vaan ylläpidon ongelma. Ja mitä bussilippuihin tulee, kaupungin paikallisliikennettä hoitaa yksityinen liikennöitsijä, joka pyrkii taloudelliseen voittoon. "Mikäli joukkoliikenteen hintaa haluttaisiin Jyväskylässä laskea, se vaalisi kompensaatiota eli ylimääräistä rahaa kaupungilta", Lipponen lisää. LIIKKUMISEN SEKÄ terveysliikunnan ja ympäristön välistä suhdetta tutkinut Timo Stähl toteaa, että vaikka vapaa-ajan liikunnan suosio onkin ollut 80-luvun alusta lähtien jatkuvassa kasvussa, ihmiset liikkuvat yhä harvemmin työmatkojaan tai ostosmatkojaan jalan tai pyörällä. Stähl samoin kuin kaupunkiliikenteen ekologisia ja sosiaalisia vaikutuksia tutkinut Katinka Lybäck korostavat palvelujen sijoittamisen, kansalaisten aktivoinnin ja yleensä kaupunkisuunnittelun merkitystä pyrittäessä asukkaille terveellisempiin ja ympäristöä säästäviin liikenneratkaisuihin. Yksityisautoilun korvaaminen kokonaan muilla vaihtoehtoehdoilla harvaan asutussa maassa lienee epärealistinen tavoite toteutettavaksi ainakaan ihan lähitulevaisuudessa. Yllättävän moni autottoman päivän paneeliin osallistuneista ja kuulijoista taisi saapua paikalle oma > autollaan. ESA KLEMOLA
Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2002 H Kun &0O V 4 t ^ silakansavuun TEKSTI: MIIRA RAUHAMÄKI, KUVAT: ANTTI VESALA (PIIRROS) JA MIIRA RAUHAMÄKI MONELLE EI varmaankaan tulisi mieleen, että presidentti Kekkonen on ollut näkyvä henkilö Kortepohjan ylioppilaskylän historiassa. Jopa niin näkyvä, että yli neljännesvuosisadan (19711996) ylioppilaskylässä isännöitsijän virassa vaikuttanut Leo Kamunen on kutsunut Kekkosta leikillisesti Kortepohjan suojeluspyhimykseksi. Tämän ja paljon muutakin Kamunen, kiinteistöneuvos ja JYYn kunniajäsen, paljasti kuuntelijoilleen Jyväskylä Seuran järjestämässä yleisötilaisuudessa tiistaina 17. syyskuuta. Kaupunginkirjaston luentosaliin kokoontuneet ihmiset saivat kuulla Kamusen elämäntäyteisiä muistoja teemalla Jyväskylän Ylioppilaskunnan tarinoita 1950-luvulta 1980-luvulle. KAMUSEN TIE yliopistolla alkoi vuonna 1958 filosofisessa tiedekunnassa, josta valmistui keskikoulun opettajia. "Pojat ja tytöt jaettiin asumaan erilleen poikanaattiin ja tyttönaattiin. Poikanaatin valvojana toimi jämäkkä mies likka Kaakinen Kerrankin hän antoi eräälle pojalle yhden vuorokauden irtisanomisajan", Kamunen virkkoi leppoisaan tyyliinsä. Ylioppilaskunta tuli Karmiselle hyvin tutuksi: hän toimi useamman vuoden niin edustajistossa kuin JYYn hallituksessakin 1960-luvulla sekä JYYn pääsihteerinä vuosina 1964-1968. Kamusen mukaan ylioppilaskunta oli vielä 1950luvulla sisäänlämpeävä yhteisö, jonka yleisten kokousten esityslistat oli kierrätettävä rehtorin hyväksyttävinä. Käytäntö muuttui väljemmäksi vuonna 1960. 'Tämän jälkeen perustettiin neljä osakuntaa Aleksanterin Yliopiston (Helsinki) mallin mukaan. Niistä tuli ylioppilaskunnan sisar-ja alaorganisaatioita." Osakuntien taival jäi lyhyeksi, sillä ne nuukahtivat yksi toisensa jälkeen 1970luvulla. "Niitä pidettiin taantumuksen perikuvina", Kamunen lateli. YLIOPP1LASLEHTEÄ yritettiin 1950-luvulla perustaa useampaan otteeseen. Vuonna 1960 lehti turahti kunnolla käyntiin, melkoisilla turahduksilla tosiaankin. Alkuun se toimi nimellä Niitelmä, mikä ei miellyttänyt lehden tuolloista päätoimittajaa, Mauno Suurosta. NiinSAIIF? J s a i Suurosen mielestä paremmin edustavan nimen: Jyväskylän Ylioppilaslehti. Suuronen päätyi sanasotaan Minna Canthin patsashankkeesta rouva Kilpikoski-Huuskosen kanssa. Myös maakuntalehden yleisönosastopalstasta tuli asian sotatanner. Samalla myös päätoimittajan ja ylioppilaskunnan pääsihteerin välit kärventyivät: "Molemmat ojensivat eropaperiaan edustajiston kokouksessa sanoen, että jos tuo ei lähde, niin minä eroan. Mauno sai sitten lähteä." KEKKONEN ASTUI kuvioihin mukaan vuonna 1962, kun osakuntalaiset keräsivät rahaa opiskelija-asuntojen rakentamishankkeeseen. Kekkosesta tuli tämän valtakunnallisen keräyksen suojelija. Osakuntalaisten tehtävänä oli kierrellä ympäri Suomen maata myymässä JYYn logolla varustettuja symbolisia karttakeppejä. "Mieleeni on jäänyt Lappeenranta. Polusi nappasi siellä meidät kyytiinsä ja vei laitokselle ankariin kuulusteluihin. Eräs kelloseppä oli tehnyt meistä ilmoituksen. Kuulustelut tyrehtyivät siihen, kun selvisi, että keräyksen suojelijana toimi Kekkonen." Nuoria kolleja lykästi paremmin Lappeenrannan kylpylässä ja Casinolla: "Omistaja ihastui asiasta ikihyväksi. Hän sanoi, että kyllä on oikeat miehet laitettu asialle: koko olemuksennchan kertoo opiskelija-asumusten kurjuudesta." Reissussa rähjääntyi, sillä pojat nukkuivat karttakeppireissuillaan milloin minkäkin koulun tai muun rakennuksen nurkissa. Mutta tuotti keppien myyminen tulostakin. Tosin asuntoihin rahoja ei ensi alkuun käytetty, vaan Ilokiven rakennuttamiseen. Pitihän osakunnillekin saada katto pään päälle. ALUKSI ylioppilastalona toimi JYYn ostamalla tontilla valmiiksi sijainnut Sarkkion talo. Sen huolto oli, hmm, ei voi sanoa edes, että päin pyllyä: viemäröinti mätti pahemman kerran. Siinä sitten eräistäkin vuosijuhlista saapui yo-taloon jatkoille frakkeihin ja hienoihin mekkoihin pukeutuneita herroja ja daameja. "Eräs daameista kysyi, että missä on toalet. Hänelle piti sanoa, että avara luonto, avara luonto", Kamunen kertoi luentosalillisen ihmisiä röhöttäessä avoimesti mukana. Vuonna 1964 alkoi Alvar Aallon toimisto rakentaa Ilokiveä. Rakennuksen alakertaan tuli keilahalli, ja 80paikkainen ravintola sijoitettiin yläkertaan. Nimensä rakennus sai isosta, Ilokiven vierellä sijainneesta siirtokivisirpaleesta, jonka juurella oli kevään tuloa usein juhlittu. Kaupunginvaltuustossa käydyn kädenväännön jälkeen Ilokivi sai anniskeluoikeudet. Anniskelualue piti rajata. "Jotenkin siinä punakynä lipsahti ja sitä vedettiin ulkoseiniä myöten. Niinpä anniskelualueiksi tulivat myös esimerkiksi vessat ja siivouskomerot. Rajaukset olivat voimassa seuraavat 20 vuotta kunnes ravintola muutti kerrosta alemmas." ITSE opiskeluasuntojen rakennustyöt aloitettiin Kortepohjassa joulukuussa 1967 mahdollisimman juhlavalla tavalla: presidentti Kekkonen räjäytti alkupaukun nykyisen A-talon kohdalla. Hänellä kun oli samoihin aikoihin vaalitilaisuus yliopistolla. Vuonna 1968 yhteen jo valmistuneista taloista muutti muuan avopari, josta tulikin melkoisen kuuluisa: "Tuolloin ei puhuttu avopareista vaan susipareista. Ruotsia myöten heistä sitten käytiin tekemässä juttuja lehtiin, tällaisesta jumalattomasta' teosta", Leo Kamunen sutkautti hymy suupielessään. Asuntopulan vuoksi kaikkiin yksiöihin asutettiin kaksi asukasta huoneistoa kohti. Perheasuntoon päästäkseen pariskunnilla oli oltava vähintään kätilön todistus siitä, että heille oli tulossa perheenlisäystä. TAMMIKUUSSA 1976 kekkeröiuin ylioppilaskylän vihkiäisiä, kenenkäpä muun kuin Kekkosen kera. Asukastoimiston väki sai kuulla, että presidentti olisi innokas pyörähtämään jossain opiskelija-asunnoista, joten tähän oli varauduttu. Kylä oli näin joululomien aikaan melkein tyhjillään opiskelijoista. mutta yksi asukki oli P äerty i tavoitettu huoneistosta B 512. "Juu juu, paikalla ollaan", sieltä oli luvattu. "Sininen savu sieltä pöllähti käytävään, samoin silakan haju, kun huoneiston ovi oli avattu. Ovella seisoi karvarintainen mies ilman paitaa ja huoneen peräseinällä oli tyttö, silmät kuin x:n kuvat, aivan kauhuissaan." Kekkonen oli kurkistanut huoneeseen ja seurue oli poistunut piinallisesta tunnelmasta. Mutta tämä oli vain tarinan toinen puoli. SAMOIHIN AIKOIHIN oli eräs rouva tehnyt poliisilaitokselle katoamisilmoituksen miehestään. Maakuntalehti oli uutisoinut Kekkosen Jyväskylän käynnin ja tarkkasilmäinen poliisi erotti jutun yhteydessä olleesta kuvasta myös kadonneen aviomiehen. Tämä samainen lainvartija oli ollut mukana myös asunnossa B 512 ja kokosi palapelin osaset yhteen. Rouvalle ilmoitettiin, mistä tämän mies löytyisi. Emäntä pyyhkäisi vauvansa kanssa kyseisen asunnon ovelle talonmiehen opastuksella. Oven takaa löytyi kadonnut pässi. "Emäntä törkkäsi vauvan talonmiehen syliin ja nappasi asunnon pöydältä tyhjän viinapullon. Hän iski sen lattiaan ja sanoi: 'Nyt paita päälle ja kotiin siitä'." Saisihan tapauksesta hyvän näytelmän, kuten Leo Kamunenkin totesi luentonsa loppuun. Vaikka vallan viihdyttävä oli tämä Kamusen itsensä vetämä monologiversiokin* JYYn kunniajäsenellä Leo Kamusella riittää muistoja jaettavaksi karttakepeistä Kekko
• • • • Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2002 f r T nr nr ivanopaaKKan i Uskaltaa olla Olen löytänyt itseni viime aikoina paijaamasi ta lemmikkejäni entistä tiuhempaan. Ei sikäli, : etteikö perheemme kahdessa herkkupeppui hurtassa ja kommuunimme muissa ötököissä j olisi ollut tarpeeksi lellittävää, mutta meillepä I muutti vielä kaksi koditonta rottaakin. Ei, eivät ne seinien läpi tulleet. Taas jätti i yksi lemmikinotiaja vastuunkantonsa kesken I syystä jos toisesta. Hän sentään etsi karvajaj loilleen uuden kodin, toisin kuin itkettävän • useat muut kaksijalkaiset. Näin syksyisin varsinkin kissoja vastaanotj tavat löytöeläintarhat hukkuvat asukkiensa i määrään. Koirat saadaan yleensä paremmin ; sijoitettua, joskin vasta lahden toisella puolella Tallinnassa löytöeläintarhoihin sikiää aina ; vain lisää haukkujia. Syräntä lämmittää huomata, kuinka omasi sa tuttavapiirissä monet antavat näille koditj tornille uuden mahdollisuuden. Pienillä paiI nostuspuheilla anoppiväki otti itselleen löytö: .koiran Kennel-liitolta ostetun karvapallon si; jaan. Kaveri sijoitti kattonsa alle kaksi kesämö; kille hyljättyä kissanpoikaa. Ystäväpariskunta I haki pikku-räksyttäjälleen kamun Tallinnan j tarhalta. Eipä näissä eläimissä mitään muuta ; vikaa ollut kuin ilmeisen mätäaivoiset entiset i omistajat. Kun tuossa eräänä iltana sitten löysin itseni j halimasta eläintarhaamme sen sijaan, että olij sin noudattanut bailauskutsua, aloin pohtia. ; Mikä näissä eläimissä n m viehättää? Vastuun: tunnon ja empatian tunteen lisäksi huoma; sin, että yksi syy on niiden viattomuus. Eläimet ovat, mitä ovat. Ei maskeja, ei tees: kentelyä. Ei selän takana kakan jauhamisia tai j toisaalta naamalle limppimistä. Ne eivät ari vostele minua, vaikka ulkonäköni olisi kuin; ka kyttyräselkäinen. Kuinka monesta kaksii lahkeisesta voi sanoa samaa? En toki väitä, että minun rakkaat ystäväni I tällaisia olisivat, vaikka jokaisella meistä omat i oikkumme onkin. Mutta kun näihin tyhjä; päihin törmää liian usein. Pahimpia esimerkI kejä: vastikään Jyväskylän kaduilla skinit ajoij vat takaa hipinnäköisiä ystäviäni. Pariinkin : otteeseen. Ulkonäön tähden. Ja kun miettii, kuinka paljon maahan; muuttajien arki on juuri tätä. Viime syksynä j eräs haastateltavani, pakolainen, kertoi veii jensä saaneen tuntemattomalta ihmiseltä tuo• pistä päähän ravintolassa aivan yllättäen. Kuinka vaikeaa onkaan uskaltaa olla j a ; antaa muiden olla. MIIRA RAUHAMÄKI | •LH^^I j l l TEKSTI: HELENA MOILANEN, jJäMic | 1 | CS| IC PIIRROKSET: LASSI TOIVANEN OPISKELIJAPROFIILIA ientä puhettaFUKS1T PUKEUTUVAT paremmin kuin muut. Gradua tekevät ovat koko ajan äkäisiä. Jatko-opiskelijoita ei näe missään. N:nnen vuoden opiskelijat tekevät taikatemppuja käytävässä. Totta vai tarua? Tunnistatko itsesi tai kaverisi seuraavista opiskelijaprofiileista? KAIKKI RAATIMME jäsenet tunnistivat fuksin suht vaivatta. "He eivät löydä paikkoja, katselevat ympärilleen ja juttelevat vähemmän, koska eivät vielä tunne paljon ihmisiä", tuore tietojärjestelmätieteen opiskelija Mikko,18, sanoo. "He myös etsivät tietä kartasta ja kävelevät epävarmasti", toisia vuotta psykologiaa opiskelevat Tiina, Mari ja Ilona ovat huomanneet. Haahuilu, kaikkialle meneminen ja innokkuus näyttävät kuuluvan fuksin ykkösominaisuuksiin. "Jos ei ole aiemmin opiskellut, menee alussa varmasti joka paikkaan, koska alussa kaikki on uutta ja ihmeellistä. Fuksit tunnistaa myös siitä, että he ovat hyvin varustautuneita esimerkiksi luennoilla heillä on kaikki mahdolliset opiskelutarvikkeet mukana", suomen kieltä toista vuotta lukeva Sini kertoo. Miehinen kommentti fuksien ominaisuuksiin löytyi seitsemättä vuotta kansainvälistä politiikkaa opiskelevalta Rikulta, jonka mielestä fuksit pukeutuvat paremmin kuin muut, koska he jaksavat vielä alussa satsata pukeutumiseen. Kirjallisuutta kolmatta vuotta opiskelevan Jennin mukaan fuksit näyttäisivät taas tavallisemmilta kuin muut, koska he eivät ole vielä löytäneet omaa tyyliään. GRADU VOI kummitella mielessä jo opintojen alkutaipaleella. Harvemmin tulee kuitenkaan pohdittua sitä, mitä gradu saa aikaan sitä tekevässä. "Gradua tekevät ovat koko ajan äkäisiä, koska he eivät saa mitään aikaiseksi. Heille on tyypillistä myös se, että he mennä viuhtovat hirveän tärkeän näköisinä ympäriinsä. Joskus heillä on myös jopa salkku", Jenni tiivistää pilke silmäkulmassa. Ilona on puolestaan huomannut, että gradu-vaiheen opiskelijoilla on kauhea stressi. "He eivät puhu mistään muusta kuin gradusta. Jännä huomio on myös se, että monet tuntemistani graduilijoista ovat raskaana", Ilona jatkaa. Sini selittää graduntekijöiden stressin ja paineet sillä, että heillä on paineita valmistumisesta. Tai sitten Sinin mielestä kyseessä voi olla pelko tulevaisuudesta. Isoa G:tä puurtavien profiiliin näyttää kuuluvan myös näkymättömyysefekti tai tiettyihin tiloihin erakoituminen. "Graduntekijöitä näkee vain kirjastossa tai tietokoneluokassa", Tiina sanoo. "Minusta taas tuntuu siltä, että heitä ei näy missään", kasvatustiedettä neljättä vuotta opiskeleva Marianne kertoo. Ehkä tämä johtuu siitä, että graduvaiheessa ajantaju vain katoaa. Näin on kokenut ainakin yli vuoden gradunsa parissa puurtanut Riku. SEURAAVA MASSASTA pomppaava opiskelijaryhmä gradunpuurtajien jälkeen on jatkoopiskelijat. Tosin heisiäkään raadillamme ei tunnu olevan montaakaan tuntomerkkiä. "He ovat mystisiä", psykologia-Tiina sanoo "En ole nähnyt vielä yhtään jatko-opiskelijaa. Kai he ovat saaneet elämästä kiinni opiskelujen jälkeen ja siitä on tullut heidän työtään", Jenni toteaa. Rikun mielestä jatko-opiskelijoille tyypillistä on nopea aikuistuminen, jolloin he alkavat hengata henkilökunnan kanssa. "Näin he muuttuvat itsekin pikku hiljaa henkilökunnaksi", Riku sanoo. N:NNEN VUODEN opiskelijat ovat käsite ja legenda jo eläessään. He voivat tulla takaisin opiskelijoiksi tekemään graduaan 12 välivuoden jälkeen, käydä kerran vuodessa tiedekunnan tenttipäivässä tai viettää gradun parissa reilut neljä vuotta. Jos joku pysäyttää sinut yhtäkkiä käytävällä, myös silloin voi olla kyseessä tämä n:nen vuoden tapaus. "He saattavat tehdä taikatemppuja käytävällä ihmisille, kuten meille on käynyt", kertovat raatimme Tiina ja Mari. "He myös erottuvat joukosta, koska he ovat vanhempia ja heidän asenteensa opiskelua kohtaan on löysempi. Eivätkä he enää stressaa", Jenni hymyilee. • Rusina VAKOILUN KIEHTOVA maailma on viimein koskettanut Jyväskylää. Maakunnan veturin suuri poika. Lapin yliopiston professori Alpo Rusi on ollut Supon kuulusteluissa. Rusi on Keski-Suomen kannalta Erittäin Merkittävä Henkilö: Päätoimittaja Erkki Laatikainen on tuntenut Rusin 25 vuotta "väliin runsaasti, ajoittain katkonaisesti, jopa paussillisesti". Ehtipä kansanedustaja Petri Neittaanmäki pyytää Rusia Suomen Keskustan kansanedustajaehdokkaaksi Keski-Suomeen. Rusi toimi myös presidentti Martti Ahtisaaren. Keski-Suomen Suuren Ystävän, avustajana. Miten tällaista henkilöä voidaan epäillä Itä-Saksan agentiksi? POLITIIKAN LAJEISTA vakoilu kiihottaa mieliä salaperäisyytensä takia. Vakoilijat hankkivat salaista tietoa epämääräisillä konsteilla. Äärimmäinen luottamuksellisuus sekoittuu petokseen: usein jopa vastavakoilusta, "omien" vakoilijoiden tarkkailijoista on löydetty kaksoistai jopa kolmoisagentteja. Salaisimmat värvätyt luulevat vakoilevansa yhdelle tiedustelupalvelulle, mutta itse asiassa tekevät työtä toiselle. KUN VAKOILIJA paljastuu, on aina syytä poistaa varmistin: kuka tästä julkisuudesta hyötyy? Erityisesti oikeistohallitukset ovat julkistaneet vaalien alla vakoilijoita vasemmistolaisista riveistä. Se on ollut rumaa peliä, sillä agentteja toimii erilaisissa porukoissa. Toisten jäljet peitetään, joidenkin annetaan toimia, mutta eräät tuodaan käristettäväksi julkisuudessa. KUKA HYÖTYY Rusin mahdollisten vanhojen tekosten tutkiskelusta? Sanoisin, että epäiltyjen kärjessä ei ole Suomen Keskusta. Mutta toisaalta juuri siellä on parhaiten tiedetty Rusiin kohdistuneista epäilyistä. Ei se aina niin reilua ole kepun sisäpolitiikkakaan. OIKEAT VAKOILIJAT ovat kirjoittaneet hyvin harvoin toiminnastaan Paras minun käsiini sattunut esitys on Länsi-Saksan tiedustelupalvelun johtajan Reinhard Gehlenin elämäkerta, jolla on typerä dekkarimainen nimi "Vuosisadan vakooja". GEHLEN PALJASTAA tahtomattaan koko tiedustelulaitoksen mielettömyyden ja hulluuden. Ajatelkaapa itse, että joutuisitte tarkkailemaan ympäristönne viattomista teoista ja eleistä mahdollisia salaisia viestejä. Mikä tahansa nenän niistäminen voi olla vakoilijan merkki toiselle. Lisätkää soppaan kiihkoisänmaallisuus, niin saatte normaalin agentin elämänasenteen. Kaksoisagentti syntyy, kun isänmaallisuuteen liitetään piilotettu kauna ja mieltymys salamyhkäiseen vehkeilyyn. PohjoisVauhkonen mainen versio tyypistä on esitetty vakoilusta tuomitun toimittajan Jan Guilloun romaanissa "Coq Rouge". ON TURHA miettiä, onko Alpo Rusi syyllinen vai syytön. Hän on syytön, kunnes toisin todistetaan. Ajatelkaapa sen sijaan, miltä tuntuisi olla ihminen, jonka urasta kansainvälisen politiikan huipulla on puristettu mehut skandaalissa. Miltä tuntuisi olla, eh, Rusina? JOUNI VAUHKONEN
u ¥ ir Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2002 Q A .fuksin matkassa. yilärinurkka: vaihtoehto vuosikalenterille JYLKKARI SEURAA KULUVAN LUKUVUODEN AIKANA HISTORIAA ENSIMMÄISTÄ VUOTTA OPISKELEVAN ANSSI KESKISEN FUKSIELÄMÄÄ. ANSSI ESITELTIIN JYLKKÄRIN LUKIJOILLE NUMEROSSA 9 / 2 . Karu arki paljastui FUKSIMME Anssi Keskisen elämä on alkuhuuman jälkeen jo vähän tasapainottunut. Fuksija muut bileet ovat jo takana ja karu arki on alkanut paljastua. "Ekat pari viikkoa meni tosiaan bileiden merkeissä ja uusiin ihmisiin tutustuessa. Ny oon päässy jo vähän jyvälle opiskelusta. Ja muutenkin oon saanu kiinni rytmistä. Yleensä mun luennot alkaa puolen päivän aikoihin, jonka takia saa nukkua vähä pitempään, mikä tietenkin on pelkästään bonusta." . Luennoista Anssi Loteaa, että pääasiassa ne ovat olleet ihan mielenkiintoisia. Toki vähän tylsempiäldn luentoja mahtuu mukaan. VIIME JYLKKÄRISSÄ Anssi mietti itselleen harrastuksia. Tuolloin mielessä pyörivät jalkapallo ja aikido. Syksyn kylmyys verottaa omalta osaltaan jalkapallon harrastamista, mutta sen sijaan Anssi on löytänyt aivan toisen harrastuksen. "Pyöräiltyä tulee paljon jo ihan pakostakin. Se on mun harrastus. Päivittäin tulee pyöräiltyä noin 15-20 kilometriä, ku asun sen verran kaukana keskustasta. Keskustan ja kodin väliä tulee kuljettua muutaman kerran päivässä. Tää on sellasta hyötyliikuntaa. Aikido tosin osottautu liian kalliiksi harrastukseksi. Ja treenipaikka on kaukana kotoa. Vähän tuo harmittaa, mutta toivottavasti joskus päasis mukaan". Anssi selvittää. HAASTATTELUPÄIVÄNÄ Anssilla oli erikoinen tilanne, sillä kolmessa eri paikassa soitti kovatasoisia yhtyeitä. Lutakossa konsertoi Ismo Alanko, Bar 68:ssa YUP ja Ilokivessä oli Rauhaa! -bileet, jonka pääesiintyjä TEKSTI JA KUVA: PETRUS KOSKIMIES oli Tulenkantajat. Anssille valinta siitä, mihin mennä, ei ollut silti vaikea. "Ilokiveen olis tarkoitus mennä, jos vain kerkeen, ku pitäis valmistella tupareita. Tulenkantajat ei tosin oo mun ihan lempibändi, mut kaikki kaverit on menossa sinne, ja pitää tukea toimintaa." "SIIVOSIN TUOSSA huoneeni, ja mietin et kuka ihme tämän on kerinny sotkee kolmen viikon aikana. Joku on käyttäny mun vaatteita, ja heittäny ne lattialle. Ja sit joku on vieläpä nukkunu mun sängyssä. Kukahan se olis?" pohtii Anssi virne kasvoillaan.» hämeenaho Osakunnat saavat täyslaidallisen Irma Savolaisen mielipidekirjoituksessa Jylkkärissä 29/65 (20.11.1965). Asiaan perehtymätön ei välttämättä saa selvää, onko hän tosissaan vai onko kenties itse osakuntia kannattava vastustajien kritisoija. Katkelma kirjeestä: "Osakunnat ovat kertakaikkisen vanhentuneita. Haisevat homeelta ja pölyltä. Jotkut tosin väittävät, että osakunnat haisevat normaalia enemmän sen jälkeen kun kerhot ovat pitäneet niissä tilaisuuksiaan, mutta se on panettelua ja pötypuhetta. Me Osakunnankaatajat olemme asiantuntijoita. Joka suhteessa. (Sitä paitsi olemme äh/päitä ja radikaaleja.) Tiedämme että ainoa kunnon kehityksen tie vie kaatamisen kautta. Tiedämme kaiken kaatamisesta, kaikenlaisesta kaatamisesta. (Myös nesteen mutta se ei kuulu tähän.) Kuvitelkaa ihmiset miten törkeätä: teidät jaetaan. Miten ihmisarvoa alentavaa, miten mieletöntä: teidät jaetaan sen mukaan mistä olette kotoisin. Periaatteessa vastustamme rajoja ja rajallisuutta, mutta jos nyt kertakaikkiaan on jaettu (miten kuten sanottu jyrkästi vastustamme sillä kaikki vain yhtenä miehenä) niin eikö ole paljon mielekkäämpää jakaa esim. sen mukaan, onko isä sosialisti vai porvari. Silloin ei ainakaan jouduta sellaiseen häpeälliseen tilanteeseen, että sosialistin ja porvarin pojalle tulee yhteisiä etuja ajettavaksi tai että he esiintyvät jossain tilanteessa veljinä." Ihanaa elämää Trentossa OSA 2: FIRENZE TAI HENKI Trenton alueella kerätään tällä hetkellä runsasta rypälesatoa takeen jatkojalostusta varten Ympäri kaupunkia näkee traktoreita vetämässä viinirypäleitä pursuavia peräkärryjä.Toissa viikonloppuna täällä oli eräänlainen sadonkorjuujuhla, jonka puineissa kaupungin tärkeimmille aukioille oli pystytetty erinäisiä myyntikojuja, joissa lähialueiden pienyrittäjät esittelivät tuotteitaan Torstaina meno oh vielä rauhallista, viini ei virrannut eikä laulu raikunut. Skippasimme paikallislestivaalit ohjelmistostamme ja matkustimme sen sijaan lirenzeen tutustumaan keskiajan ja renessanssin arkkitehtuuriin ja kuvataiteeseen. Perusteellinen itsensä sivistäminen osoittautui kuitenkin mahdottomaksi museoiden ja muiden kohteiden uskomattomien aukioloaikojen vuoksi. Useimmat paikat olivat auki vain neljä tuntia päivässä, yleisimmin yhdeksästä yhteen Suosituimpiin museoihin, URiziin |a Accademiaan, täytyi jonottaa vähintään kaksi tuntia, mikä entisestään vähensi käytettävissä olevaa aikaa. UUiziin jonottaminen kannatti. Museon anti palkitsi odotuksen vaivan moninkcruiisesti. Accadcmian jätimme sen sijaan suosiolla väliin nähtyämme kauas horisonttiin katoavan jonon. Suuntasimme sen sijaan Medieien hautakappelille Michelangelon veistotaidetta ihailemaan. Veistosten sijaan saimme ihailla kappelin ovessa olcv-aa lappua, joka ilmoitti, että pulju on kiinni kuukauden toisena ja neljäntenä sunnuntaina. Sisäanpääsyvaikeuksista huolimatta onnistuimme näkemään ja kokemaan riittävästi yhden viikonlopun taipeisiin. Keskiaikaisten kirkkojen ja sakraalin maalaustaiteen kiintiö tuli Vähäksi aikaa täyteen. Renessanssin kuvataidetta sulatellessa kuluu seuraavat pari viikkoa. Tuntikausien kävelyn uuvuttamina suunnistimme kahvilaan lepuuttamaan ylikuormitettuja nako-ja tukiclimiämme Laskun saatuamme huomasimme joutuneemme ryöstön kohteeksi: kaksi kahvia ja kasvispiirakkaa maksoivat 18 euroa! Oppitunti numero yksi: älä koskaan istu pöytään kysymättä hintaa. lisillä olevat hinnat koskevat ainoastaan seisten naulittuja eineitä: istuminen korottaa hinnan välittömästi kolminkertaiseksi. Eikä tällä hinnalla turistikaupungissa saa edes ystävällistä palvelua. Satumaisen Firenzen hohto himmeni hieman. Se osoittautui nykyaikaiseksi suurkaupungiksi, jossa historian muistomerkit on jätetty suosiolla turistien Huohottaviksi muun kaupungin latkiessa urbaania elämäänsä ympärillä I luokasimmc helpotuksesta, kun viimein puoli kolmelta maanantain vastaisena yönä saavuimme lakaisin nukkuvaan rientoon, Ei autoja, ci turisteja, ei hapcnottohalua heikentävää urcan löyhkää. Oli kiehtovaa päästä kokemaan pala historiaa. Kokemus oli kulienkin siinä määrin myös koettelemus, että yhtä kiehtovaa oli päästä takaisin kotiin puhtaiden lakanoiden väliin nukkumaan. SANNA OJANNE -nifciq ja inu Merdnuren |i«n*rc, ~ nooinaan r.r«ir»iawno o n n u yforuudun<rt3inwastnlma^k^vfcrrvan. raa3j|ffl>rgj Kghjttäffi "Arkielämin foikteutetlliKn ^ ^ 3 Huijaus sa3 potfcuaelainhahrnojen nnta , £n*i temp tartumme sjrjakuiapi moderneihin mwtot<Kn,
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2002 MJftSgjgfelfJSgHI iB vaihtopenkki P A L S T A L L A ESITELLÄÄN V A I H T O EHTOISIA URHEILU-JA LIIKKUMISMUOTOJA. Hapkido tarjoaa TEKSTIT JA KUVA: PETRUS KOSKIMIES filosofiaa ja taisteluhenkeä NYKYISIN EI OLE turvallista liikkua öisillä kaduilla, koska milloinkaan ei voi olla varma siitä, kuka tulee vastaan. Itsensä puolustaminen ja oman henkensä turvaaminen on erittäin tärkeää. Päivittäin saa lukea lehdistä, kuinka joka puolella Suomea ihmiset käyttävät fyysistä voimaa toisia vastaan ilman mitään järkevää syytä. Näitä tilanteita varten monet hakeutuvat itsepuolustuskurssille tai mahdollisesti jäseneksi johonkin kontaktilajiseuraan, jossa opitaan pitämään huolta itsestä niin henkisesti kuin fyysisesti. Jyväskylässä seurojen tarjonta on suuri. Jos painija nyrkkeilyseurat lasketaan mukaan, kontaktilajien seurojen määrä nousee lähelle kahtakymmentä. Jyväskyläläinen nanoelektroniikan opiskelija Vili Vuolle, 23, on Jyväskylän ja Keskisuomen Hapkido-seuran pääkouluttaja, joka liittyi seuraan yli seitsemän vuotta sitten. Nyt hänellä on yhden danin musta vyö ja lajikokeiluista monesta eri kontaktilajista. Vuolle ohjaa harjoituksia niin ensikertalaisille kuin jo pidemmällekin ehtineille Hapkidon harrastajille. Hän kokeili ensimmäiseksi Hapkidoa, jonka jälkeen listalta löytyy niin kung fua, lukkopainia, tae k w o n d o a kuin thaiboxingiakin. "Todella moni on käynyt jonkun peruskurssin jossain vaiheessa, mutta monikaan ei jalka harrastusta sen pidemmälle. Heti peruskurssin jälkeen saatetaan vielä olla mukana harjoituksissa, mutta pikku hiljaa väki vähenee." "Jos oletetaan, että peruskurssille tulee 40 henkilöä, niin viiden vuoden päästä ehkä viisi on vielä mukana lajissa. Alkukiinnostus häviää ja elämäntilanteet muuttuvat koko ajan", Vuolle kuvailee lajin suosiota. Tämä fakta pitää paikkaansa kaikilla seuroilla. EDELLEEN LAJIT OVAT melko miesvoittoisia. Harrastajista ehkä noin 30 prosenttia on naisia, mutta naisten osuus on kuitenkin lajikohtaista. "Naisia ei näy paljoakaan painissa tai nyrkkeilyssä, mutta on lajeja kuten kickboxing, joissa käy yhtä paljon naisia kuin miehiä", Vuolle jatkaa. Kontaktilajeissa ei keskitytä pelkästään fyysiseen kuntoon ja kamppailutaitoon vaan myös kasvattamaan ihmistä ihmisenä. Tarkoitus on, että uhkaavista tilanteista pitäisi päästä pois ilman fyysisen voiman käyttöä. Hapkidotreenissä painotetaankin paikalta poistumista ja pakenemista eikä missään nimessä vastustajan murjomista. Mietintää toki aiheuttaa se, että lajit ovat avoimia kaikille. Kontaktilajeissa opetettuja taitoja voidaan k ä y t t ä ä äänhän kuka tahansa voi tilata internetistä videoita, joissa opetetaan samat asiat", Vuolle toteaa. PELKO JA KIPU ajavat monet harrastajat pois lajinsa harrastamisesta. Kontaktilajeista ajatellaan yleisesti, että joka treeneissä saa osumia ja kipu aiheuttaa ylitsepääsemätöntä pelkoa. Toki kontaktilajeissa joutuu selätetyksi joka treeneissä. lava, että yksi isku arkaan paikkaan voi vaikuttaa läpi elämän. KONTAKTILAJIT OVAT SEKÄ yksilölajeja että joukkuelajeja. Yksilöt kehittyvät omaa tahtiaan ilman, että se hidastaisi muiden harjoittelua. Yksilö itse määrää, missä mennään ja mitkä ovat hänen "Kaikissa harrastuksissa sattuu vahinkoja. Meillä sattuu pari kertaa vuodessa vähän vakavampia onnettomuuksia, mutta yleensä pärjätään jääpussilla. Tietenkin pieniä ruhjeita ja mustelmia tulee ja joskus senhetkiset taitonsa ja oppinsa. Jotkut tulevat treenaamaan kena loisensa jälkeen niin sanotusti 120 lasissa, kun taas jotkut ottavat vähän rennommin. "Eihän näitä lajeja voi missään mielessä verrata mihinkään pallopeleihin. Ainahan tietysti voi mennä kukkulan huipulle treenaamaan iskuja ja potkuja, mutta sanotaanko näin, että kimpassa on hauskempaa. Tiiminä tehdään ja harjoitellaan. Sen lisäksi järjestetään paljon yhteisiä leirejä ja muita tapahtumia." Itämaisiin lajeihin liittyy vahvasti lajin oma väärin ja aiheuttaa näin ulkopuolisille pysyviä haittoja. Tämän estämiseksi seurat kontrolloivatkin hiukan sitä, kuka pääsee jäseneksi ja keneltä jäsenyys evätään. "Meillä ei ole resursseja tarkistaa kaikkien harrastajien taustoja. Alkeiskurssilla ei kuitenkaan opeteta mitään tosi vakavaa, vaan ihan perinteisiä itsepuolustustaitoja. Vaikeammat tekniikat tulevat ajan myötä, ja siihen mennessä nämä rähinätyypit ovat ehtineet yleensä jo tippua pois." "Meillä ikäraja on I 1-5 vuotta. Lasten kanssa treenaaminen on enemmänkin leikkimistä, ja harjoitellaan vähän sitä, kuinka vastustajan saa maahan ja kuinka hänet pidetään siellä. Esimerkiksi kuusivuotiaan lapsen ei tosin ole hyväksi nähdä omin silmin tekniikoita, jotka ovat tarkoitettu vanhemmille harrastajille. Mutta nykyvahingot huomataan vasta kotona." "Kukaan ei tule harjoittelemaan toisen iskemistä mattoon. Onnettomuuden jälkeen on suuri kynnys palata takaisin ja kyllähän sitä aristaa aluksi, mutta ajan myötä se unohtuu. Ja jossain mielessä kipuun tottuu. Harvemmin tullaan kuitenkaan puhumaan, jos pelottaa. Itselleni on tullut kerran tai pari musta silmä ja kerran molempien nilkkojen nivelsiteet ovat venähtäneet", Vuolle selvittää. Kun harrastus menee pidemmälle, harrastajat itsekin pitävät huolta vahinkojen estämisestä. Alasuojat, säärisuojat sekä hanskat löytyvät monilta. Vaikka kukaan ei tule vahingoittamismielessä treeneihin, on silti muistettaistelijana. Nykyisin kontaktilajit ovat kadonneet tyystin sodankäynnistä, kun taas muinoin ne olivat tärkeä osa sotia. Mutta edelleen ovat käytössä tietyt samat vanhat traditiot, kuten kumartamiset ja kunnioitus ohjaaja tai opettajaa kohtaan. Treenit alkavat kumarruksella ja päättyvät kumarrukseen, jolla osoitetaan kunnioitusta salia ja harjoituskavereita kohtaan. "Henkinen kypsyys on tärkeämpää kuin hyvä fyysinen kunto. Hyvä kunto on tietenkin plussaa, koska se mahdollistaa monia asioita. Eikä ole pakko olla äärimmäisen venyvä, eli jos jalka ei nouse niin se ei nouse." "Mutta fyysisellä harjoittelemisella voi tulla vain niin hyväksi kuin oma fysiikka antaa myötä. Henkinen puoli kehittää vieläkin pidemmälle. Sen lisäksi, että kunto kasvaa, ajan myota voi tuntea myös sisäisiä muutoksia." HENKINEN PUOLI NÄKYY Hapkidossa selvimmin siinä, että alkulämpö haetaan meditoinnin avulla. Meditointi ei tässä tapauksessa tarkoita mitään hiljaista hyräilyä silmät kiinni, vaan hengitysharjoitusta, jolla saadaan adrenaliini kiertämään. Ja vastapainoksi treenit päättyvät samanlaiseen meditaatioon, jolla tasataan hengitys ja rauhoitetaan mieli. Saleilla vallitsee edelleen tiukka kuri, vaikka nauruakin mahtuu sekaan. Sitä edesauttaa se, että lajeja ei harrasteta pakolla, vaan oletettavasti harrastaja, joka tulee harjoittelemaan, myös haluaa oppia. Havaittavissa on opettaja-oppilas -asetelma, jossa opettaja käskee ja oppilas tottelee. Tietenkin tietyissä rajoissa. "Ihmisillä on usein väärä käsitys siitä, että kontaktilajit toimivat jotenkin filosofia, jonka avulla pyritään koko ajan kehittymään ja tulemaan paremmaksi niin ihmisenä kuin myös mäisesti. Täällä ei opeteta mitään salaperäisiä asioita, vaan ihan tavallista itsepuolustusta. Eikä täällä opi mitään kikkaa, jolla voittaa vastustajan kuin vastustajan. Tämä on rankkaa työtä ja opiskelua, joka lopulta palkitsee." Mikä on NUHTEETON MAINE? KRAV MAGA ON itsepuolustuslaji, jota käyttävät monet armeijat ja poliisiryhmät ympäri maailmaa. Krav Magassa ei ole periaatteessa sääntöjä, vaan säännöt ovat samat kuin tavallisessa katutappelussa, eikä tässä lajissa kilpailla lainkaan. Laji on kaikille avoin, kunhan ikää löytyy yli 18 vuotta ja taustalla on nuhteeton maine. Luonnollisestikaan väkivaltarikoksista tuomitut eivät voi liittyä seuraan, mutta uhkana pidetään myös toisinajattelijoita. Timo (nimi muutettu) liittyi erääseen Krav Maga -seuraan, koska laji vaikutti hänelle itselleen sopivalta. Timo kuitenkin erotettiin seurasta taustansa ja ajatusmaailmansa takia. Kansalaisjärjestöaktivistina häneltä kiellettiin mahdollisuus jatkaa harrastusta. Hänellä ei ole tuomiota minkäänlaisesta väkivaltarikoksesta, vaan kyseessä on tapaus, jossa ihmisen omat henkilökohtaiset aatteet ja ajatusmaailma johtivat erotukseen. EROTUS TAPAHTUI peruskurssin loppupuolella. Timo sai käydä maksamansa kurssin loppuun, mutta sen pidemmälle hän ei saanut treenata. Syyksi ilmoitettiin, että Timo sai oppia, jota hän olisi voinut myöhemmin käyttää virkavaltaa vastaan. "Seuran puheenjohtaja tunnisu nimeni päivittäessään jäsenlistoja. Olen ollut mukana mielenosoituksissa ja sitä kautta puheenjohtaja oli törmännyt nimeeni jo aiemmin. Siitä seurauksena oli se, että yksien treenien alussa ohjaaja saapui puheenjohtajan kanssa paikalle ja minut kutsuttiin huoneeseen, jossa ilmoitetuin että minut on erotettu", Timo kertoo. HUONEESSA TIMOLLE SELVITETTIIN erotuksen syyt sekä se, että seuran johtoporras oli äänestänyt Timon erotuksesta. Ohjaajalla ei ollut asian kanssa mitään tekemistä, vaan päätös erotuksesta tuli korkeammalta taholta. Kyseessä on sikäli mutkikas alanne, että Krav Magaa voi harrastaa kuka tahansa. Jokainen jäsen täyttää lomakkeen hakiessaan jäseneksi seuraan, jossa raksi niutuun -systeemillä selvitetään hakijan tuomiot. Näitä tietoja ei voi kysyä myöhemmin uudestaan poliisilta* TAISTELULAJEJA HARRASTAJIENSA KUVAAMINA Aikido Aikidossa harjoitellaan taistelutaitoa, jonka avulla voi torjua hyökkäyksen vahingoittamatta hyökkääjää pysyvästi. Ajatus perustuu vastustajan voiman hyväksikäyttöön, tasapainon horjuttamiseen ja pyöreään, spiraalinomaiseen liikkeeseen. Jujutsu Shorinjikempo Hapkido Sinmoo Hapkido (lyhyesti Hapkido) on korealainen erittäin monipuolinen itsepuolustuslaji. Lajiin sisältyy niin lyöntejä ja potkuja, heittoja ja hallintaotteita kuin ns. vapautumisia hermopistetekniikoillakin. Itsesuojelu Tavoitteena on kehittää kansalaisten taitoja suojella itseään ja muita kanssaihmisiä väkivallalta. Väkivallaton itsesuojelu on menetelmä, jonka kehittämisessä on hyödynnetty katuja nuorisoväkivallan torjunnassa hankittuja käytännön kokemuksia. Itsesuojelutekniikoiden tarkoituksena on olla samanaikaisesti sekä riittävän tehokkaita että mahdollisimman väkivallattomia. Judo Judo on maailman levinnein ja harrastajamääriltään suurin kamppailulaji. Euroopassa lajia harrastaa yli kaksi miljoonaa ihmistä. Suomessa seuroja on 135 ja harrastajia niissä on yhteensä n. 15 000. Judo syntyi 1880-luvulla, kun lajin kehittäjä Jigoro Kano muokkasi vanhoista japanilaisista taistelutaidoista liikuntamuodon, jossa vastustajaa vahingoittamatta voitiin kilpailla. Jujutsu on hyvin vanha itämainen taistelulaji, jonka harrastamisesta kehittyy usein elämäntapa. Jujutsun ikivanhat tekniikat toimivat yhä, onhan ihmisen ruumiinrakenne pysynyt muuttumattomana. Tekniikoihin on lisätty nykyajan elinolojen ja aseiden edellyttämiä sovellutuksia. Karate Karate on sekä urheilulaji että itsepuolustusmenetelmä. Se on erinomainen tapa ylläpitää hyvää yleiskuntoa, sillä siinä kehittyvät kehon kaikki osat. Tasapaino, nopeus ja taito ovat karatessa ensisijaisen tärkeitä. Krav Maga Krav Maga on suoraviivaisen tehokas itsepuolustusja lähitaistelumenetelmä. Lajissa harjoitellaan puolustautumaan aseellista ja aseetonta hyökkääjää vastaan. Krav Magassa käytettävät tekniikat ovat hioutuneet käytännön tilanteissa mahdollisimman yksinkertaisiksi ja helposti omaksuttaviksi. Uhkatilanteita varten harjoiteltavat tekniikat perustuvat pitkälti ihmisen luonnollisiin reaktioihin. Potkunyrkkeily eli kickboxing Kickboxing eli potkunyrkkeily on moderni ja pelkistetyn tehokas kamppailumuoto. Kickboxing on alkujaan kehitetty täyden kontaktin kilpailumuodoksi, joten lajissa harjoitellaan vain käytännön tositilanteissa toimivia tekniikoita. Käytännönläheiset tekniikat takaavat lajin toimivuuden itsepuolustuksessa. Sho Doshin kehitti tämän itsepuolustuslajin vuonna 1947. Hän halusi yhdistää siinä kehon, mielen, voiman ja rakkauden teemat. Shorinjikempossa on kolme päätavoitetta: fyysisen kunnon parantuminen, henkinen kasvuja itsepuolustuskyky. Tekniikat perustuvat pitkälti vastustajan voiman hyväksikäyttöön. Tae Kwon Do Tae Kwon Do kehittää aivojen ja lihasten välistä yhteistyötä. Käsky aivoista lihaksiin oikean toiminnan aikaansaamiseksi voi alussa tuottaa vaikeuksia, mutta muutaman kuukauden kestäneen harjoittelun jälkeen pystyy hallitsemaan monimutkaisiakin liikesarjoja. Tae Kwon Do opettaa kehon monipuolista hallintaa. Taido Taido on japanilainen budolaji. Sen päämääränä on kehittää harrastajaansa niin fyysisesti kuin henkisestikin. Vaativa harjoiuelu ja harjoitussalilla vallitseva kova kuri kehittävät omaehtoista ajattelua, itsehillintää, itseluottamusta, toisten kunnioittamista ja sääntöjen sekä normien noudattamista. Lähteet: Aikido: http://www.finland-aikikai.fi Hapkido: http://www.hapkido.fi Itsesuojelu: http://pefsonol.inet.li/yhdislys/non-violence Judo: http://www.judoliitto.fi, Jujutsu: http://www.iuiutsuliitto.fi, Karate: http://www.karateliilto.fi, Krav Mogo: http://www.kravmaga.fi Polkunyrkkeily: http://www.kickboxing.fi Shorinjikempo: www.5horinji-kempo.org Taekwondo: http://www.hut.fi/~ihwang2/taekwondo Toido: http://www.toido.org +
I B J^äskylän Ylioppilaslehti 11/2002 L O U A S I I 1 1 6 Myös veeaanivaihtoehlojoka päivä. Ruokalalla on oikeus muutoksiin. Opiskelijahinta 2.35 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. MUUT 4.40 c JATKO-OPISKELIJA 3.60 e Ti 1.10. Kasvismureke Kalagratiini Chili con came Ke 2.10. Kesäkurpiisaherkku Mausteinen broilerpata Porsaanleike To 3.10. Kasvissosekeitto Gratinoidut tonnikalakääröt Riistapyörykät Pe 4.10. Kasviskaalilaatikko Kaalilaatikko Kirjolohimurekepihvit Ma 7.10. Yrttipihvit, parsakastike Uunimakkara, peranasose Curry kala Ti 8.10. Kasviskastike, spagetti Savukalakastike, spagetti Jauhelihapihvi, herkkusienikastike ilokivi JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA Ke 9.10. Kesäkurpiisavuoka Silakkapihvit Possustroganoff To 10.10. Pinaattikeitto Täytetyt jauhelihaohukaiset Kalkkunakastike Pe 11.10. Perunakuorukat, keitetyt kasvikset Nakkipannu Maksaa kermakastikkeessa Ma 14.10. Pinaattiohukaiset Sitruunainen turskaleike, tillikastike Jauhelihalasagne MUUTOS, MUUTOS JA VIELÄ KERRAN MUUTOS YHDESTOISTA KÄSKY Ruusunen (toim.): Media muuttuu. Viestintä Lecourt: Prometheus, Faust ja savitauluista kotisivuihin. (Gaudeamus) "Anteeksi, mikä on kotisivu?", kysyi eräs oppinut raatimme jäsen. 25,00 e Jääskeläinen: Sana kerrallaan. Johdatus luovaan kirjoittamiseen. (WSOY) • Raatimme diletanttiskribentit olivat tästä vallan innoissaan ja se on heille aivan oikein. 28,00 e Frankenstein: Tieteen etiikka ja sen myyttiset kuvat. (Gaudeamus) Kysyikö kloonilammas Dollyltä kukaan, miltä hänestä tuntui? 25,00 e Juuti (toim.): Ethosta etsimässä. Puheenvuoroja johtamisen ja yrittämisen etiikasta. (PS-kustannus) Eettisesti valveutunut raatimme irtisanoi itsensä, mutta totesi pian, ettei yritysmaailma tule toimeen ilman heitä, ja palasi töihin pelastamaan Suomen ja sen talouselämän! 25,00 e Opiskelijan akateeminen kirjakauppa Kampus Kauppakatu 9 puh 260 3157 kirjamyynti@kampusdata.fi MEILTÄ SAAT SUOLAISTA JA MAKEAA. PALVELUMME LÄHELLÄ SINUA Ruokalistamme löytyvät osoitteesta www.sonaatti.fi ja samasta osoitteesta löydät meistä myös muita tietoja. Tiesitkö, että meidän kautta voit myös järjestää juhliesi tarjoilun. OvatkgJUHLAT tiedossa??? Toteutamme etämyk^siä niin pieniin kuin suuriinkin juhlatilaisuuksiin meiltä tai teittä. Kysy ehdotelmia suoraan toimipisteistämme tai saat myös yhteyden meihin: Sonaatti Juhlat puh. 260 3910 tai 050 581 8350 tai juhlat@sonaatti.fi tai www.sonaatti.fi Toivotamme Sinut tervetulleeksi opiskelusi ja palvelujemme pariin. TERVETULOA 2103 KW Ta 03.10. Pe 04.10. la 05.10. Ke 00.10. To 10.10. Pe 11.10. la 12.10. He 10.10. 10-10.10. la 10.10. TO 24.10. Pe 25.10. lokakuu 2002. VAIKENE! -kiertue, 3 e . Extaasi, Veadoa fr Airut | Kirves heilahtaa VII, 3 e . Kuumat Kekangit 8 Tavesteao feast Pimiö -klubi, Be. DJ:t Karri K, Nitro, Drian, Uinajainen, Liu. Bad Passien, Pue, Torto SEISOMAPAIKKA-klubi. 4e. Syksyn Slaod Up -avajaisissa vierailijoita ja uudet jutut KiVen kUVa ilta, 4 / 5 e . M Halosen elokuva Aleksis Kiven Elämä yrn. Au-Riuht, 3B. DJ:t A. rahti (Päiväkoti, Tku], Petrus [Hki], Taakka Ruotsalo, SBulfood, Cnsmubile, The Rollstnns, Sergio, 3B. 60s0nTheStage,3e. Tie Rukker Souls plays The Beatles, Axis plays Jimi Hendrix SE!A:n uljaat vikingbileet, 3/6e. [yläkerta] Kulttuuri Goes Kapakka, 2/3e. Rikus -klubi IX: RIKOS PSYKOOSI II, Se. Rikos*», live: Damo Suzuki [Jpn. Ger), Kuusumun Profeetta, Msther Eoose, Puola Sullet festival club. 2e. m\t DJS & novies P mvw.cc.iyu.il/ilokivi POLTETTA PUNTTIIN! Jyväskylän yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle sekä ammattikorkeakoulun opiskelijoille tarkoitettu "Poltetta Puntissa" -liikuntapäivä järjestetään 9.10. Hipposhallissa ja monitoimitalolla klo 10-15. Tule ja koe uusia elämyksiä erilaisten lajien parissa. Luvassa mm. tulitikunheiton Jyväskylän opiskelijoiden mestaruuskilpailut, golffausta KOASin kerrostaloihin, laskeutumista hallin katosta, jalkapallo-ottelu opiskelijat vastaan henkilökunta, mäkiautoajokilpailut ja gladiaattorirata. Aikataulussa: Rentokunnon jumpat 11.00 Combat 12.00 Kiinteytys 13.00 Body-Balance Tanssikoulu Ratilaisen tanssitunti: 13.00 Bailatino Jigotai: 14.00 Taiji Myös vuoden ensimmäinen JYY-cupin osakilpailu klo 13 Hipposhallissa. Tiedustelut ja ilmoittautuminen: hksavand@cc.jyu.fi. Tule mukaan liikkumaan ilmaiseksi! Lisätietoja ja päivitetty ohjelma osoitteessa httpyAvww.opiskelijaliikunta.fi www.sonaatti.fi . . . . . . . . . .
Jyvfaktii» Ylioppilaslehti 11/MM I B Ei enaa Kl Ylioppilaskunnan viimeinen kommuuni irtisanottiin VIIMEINEN JYVÄSKYLÄN ylioppilaskunnan välivuokrauskohteena ollut kommuuni tyhjeni syyskuun lopussa. "Kauppakadun kolhoosi" majoitu yhdeksän vuoden ajan kävelykadun varteen viisitoista nuorta, joiden joukossa oli yliopisto-opiskelijoita, taiteentekijöitä ja kulttuuripersoonia. Kauppakatu 32:n omistava Kapiteeli Oy ilmoitu irtisanomisen syyksi tontin uudisrakentamisen ja koko rakennuksen vanhan osan täydellisen perusparannuksen. Ylioppilaskunnan pääsihteeri Matti Mäkisellä ei ole tietoa kiinteistön tulevasta käytöstä. Loistavana kotibileja jatkopaikkana tunnetun kommuunin sulkiessa ovensa päättyy myös yksi opiskelijaelämän muoto. Kolhoosilla oli mainetta pääkaupungissa asti. "Kukapa tietyissä piireissä liikkuvista nuorista ihmisistä ei olisi joskus käynyt meillä", entinen asukas Kaisa Nissi toteaa. ASUKKAIDEN LÄHTIESSÄ seinään jäi muistokirjoitus: "Kiitos seinä, että suojasit meitä. Olen kasvanut täällä enkä tunne siitä häpeää. Parhaat vuoteni... Nyt täällä kummittelee. Pakko lähteä." Etnologiaa opiskeleva Kaisa viihtyi kimppakämpässä neljä vuotta. Siinä ajassa oppi olemaan kiihtymättä turhista. Kerran Kaisa esimerkiksi heräsi siihen, että tuntematon aamuyön juhlija lorotti hänen omassa vessassaan, "Poika yritti kovasti viereeni nukkumaan. Hän kertoi olevansa sellaisen tyypin luona kylässä, joka ei ole ikinä asunutkaan kolhoosissa. Katsoin, kenen ovi oli auki, ja ohjasin hänet sinne." Kaisa asui opintojensa alussa yksiössä Laajavuoressa. Kun hän veti vessan, niin naapurit koputtivat seinään. OMA KOPPI EI houkuttele vieläkään. Nyt Kaisa jakaa kaksion Kauppakadulta tutun kämppiksen kanssa. "Ensimmäisenä yönä uudessa kämpässä oli pakko pitää korvatulppia hiljaisuuden vuoksi. Jos naapurit kolhoosissa nukkuivat, niin ainakin keskustasta kuului taustahälyä. Alakerran Jazz Barista kantautuva basso sai joinakin öinä seinäpeilit tärisemään." Kaisalle oudoin asia uudessa elämänmuodossa on se, että menemiset pitää sopia kaverien kanssa etukäteen. Ennen seura käveli käytävällä vastaan tai sitä löysi jostakin naapurihuoneesta. Vaikka asuminen kommuunissa ei ollut pelkkää bileistystä, on elämä sieltä lähtemisen jälkeen jotenkin rauhoittunut. Kaisa kertoo joidenkin poismuuttajien puhuvan jopa aikuistumisesta .• TEKSTIT JA KUVA: PIHLA TIIHONEN Kaisa Nissin oli neljän asumisvuoden jälkeen kasattava kamansa, kun Kauppakadun kolhoosi syyskuun lopussa irtisanottiin. N OU MISTÄ VALITA YLIOPPILASKUNTA tarjosi jäsenilleen asuntoja useasta kommuunista 13 vuoden ajan. Välivuokrauskohteina olevia kimppakämppiä on irtisanottu, mutta myös yhteisöasumisen kysyntä on laskenut. Kortepohjan ylioppilaskylässä sijaitsi aikaisemmin muutama oma viiden tai kuuden huoneen kommuuni, jotka on nyt jaettu pienemmiksi asunnoiksi vähäisen kysynnän vuoksi. Yksi persoonallisimmista asuinpaikoista oli suosittu Kortesuon kartano. Kaunis päärakennus tarjosi tilat kymmenelle ja pehtoorin asunto kahdelle opiskelijalle. Nykyisin tila on A-Killan käytössä. Vanhan pariskunnan omistama "Mylly" Yliopistonkadulla oli liikuntatieteellisessä opiskelevien nuorten miesten koti vielä vajaat kaksi vuotta sitten. Kommuuniin mahtui kymmenen urheilijaa. NYKYÄÄN kommuunit on etsittävä vapailta markkinoilta. Moni kimppaan haluava haaveilee idyllisestä omakotitalosta omenapuiden katveessa. Ylioppilaskunnan asunnonvälityksen kautta menee kaveriporukoille nelisen taloa vuodessa.» Hoppa avasi Höpötin KARVAINEN MIES POLTTAA ketjussa ja puhuu taiteesta. Hän on Ari "Hoppa" HaapaAho, uuden galleria Höpötin puuhamies. Metalliset naamataulut, joita moni on ihmetellyt näyteikkunassa baari Vakiopaineen naapurissa, ovat Hopan käsialaa. Tuore galleristi halusi siivota pihamaansa ja koota nurkkiin kertyneestä rautaromusta Höpötin ensimmäisen näyttelyn. Haapa-Aho suunnittelee Kauppakadun galleriasta eräänlaista taiteen monitoimitilaa. Hän aikoo laittaa myyntiin ammattitaidetta, uniikkeja käsitöitä ja "vaikka mitä erikoista krääsää". Miehelle itselleen on kertynyt kaikenlaista roinaa paitsi romuttamoilta myös pitkiltä Afrikanja Intian-matkoilta. Tilaa voi myös vuokrata näyttelyjä varten. Jyväskylässä on suhteellisen vähän kuvataiteelle omistettuja tiloja, ja varsinkin gallena Sinuksen poismenon jälkeen uusi näyttelytila keskustaan on enemmän kuin tervetullut. Jyväskylässä pitkään vaikuttanut Hoppa tuntee täältä "kaikki" alan ihmiset ja hän haluaakin tarjota kavereille paikan, jossa voi esitellä ja myydä Hopan näyttely "Harva meistä on rautaa" Hopotissa, Kauppakatu 8. Rauta on esillä 13. lokakuuta saakka. TEKSTI JA KUVA: JUSSI LAITINEN hengentuotteitaan. Muitakin tavoitteita on: "Jos tällä voisi elättää itsensä, niin hyvä olisi", Hoppa toivoo. Hän kertoo, että taiteen parissa törmää kiinnostaviin ihmisiin eikä huolla äkkirikastumisesta ole. GALLERIAN nurkassa on isännän työpiste, jota hallitsee valtava monitori. Hoppa on erikoistunut digitaaliseen kuvankäsittelyyn ja miehen valokuvia on nähtävissä Hopotissa. Useimmat kuvat ovat matkoilta otettuja muotokuvia, joiden pintaa ja taustaa on muokattu vanhan ja kuluneen näköiseksi. "Ajan patina kiinnostaa", taiteilija kertoo, "myös ihmisissä". Haapa-Aho muistelee olleensa parikymmentä vuotta sitten sivarissa kroonikkovanhusten hoitokodissa. Osa potilaista on päässyt valokuvissa tuoreen näyttelyn osaksi.» Pehmeää rautaromua HOPAN veistokset ovat lähempänä ready-made -taidetta kuin perinteistä romutaidetta, jossa metallista työstetään jotain esittävää. Laakerit, hammasrattaat ja kampiakselit ovat galleriassa kuin kotonaan. Näyttelytilan täyttää pehmeä ruosteen sävy, joka houkuttelee tutkimaan olennaista, itse muotoa. Seinustan kartiomaiset tolpat ovat yhtä aikaa futuristisia ja vanhahtavia. Niiden ihmeelliset osat sulautuvat toisiinsa yllättävän harmonisesti. Terhakkaat rautaukkelit saavat näyttelyssä poikkeavat nuoret nauramaan. Jotain myslistä tälle tavaralle on tapahtunut matkalla romuttamoita galleriaan.»
j f l Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2002 mm: TEKSTI: MIIRA RAUHAMÄKI, PIIRROS: SANNA SYVÄJÄRVI "Onnellisuus on ohikiitäviin hetkiin ennättämistä." FIKTIO ON todellisempaa kuin fakta. Näin latelee kolmatta vuotta yhteiskuntapolitiikkaa tahkoava Lauri Sallinen, 22. Hän on löytänyt opiskelulleen vastapainon: elämysmatkailun. Siihen hän hyppää fiktiivisen kirjoittamisen kautta. Sohvan nurkassa kynä kädessä könöttäminen tuotti ulospäin näkyvää tulosta tänä syksynä, kun tämän Iisalmen miehen esikoiskirja Hiljaisuudella on ääni -julkaistiin. Se kantaa sivuillaan sankan joukon aforismeja, hetken oivalluksia. Ajatusten kiertymistä siihen, mitä ohikiitävien hetkien taakse mahtuu. "Onhan se (kirjoittaminen) tietysti vastapainoa opiskelulle. Se menee tunne-elämän puolelle, kun taas tiede ei ole kovin tunteellista. Fakta ei paljon ihmistä liikuta, mutta fiktion me tunnemme voimakkaampana, todellisempana", tämä pohjoissavolainen nuorimies tuikkaa jurohkosti otsatukkansa alta. "Unelmat syntyvät pimeässä, mutta kuolevat päivänvalossa." Lauri Sallisen esikoiskirja Hiljaisuudella on ääni taluttaa lukijansa myös aistikkaaseen visuaaliseen maailmaan. Kuvituksesta vastaa Sanna Syväjärvi. Lauri on itseopiskellut kirjoittaja. Kriittinen lukeminen on hänen mielestään oppimisen aja o. "Luen kirjoja eri lailla. Jos esimerkiksi tenttikirjoissa on jänniä ilmaisuja, pyrin samastumaan niihin ja käyttämään niitä joskus itse." Hmm. Onko tenttikirjoissa Laurin mielestä jänniä ilmaisuja? "No ei niissä usein ole. Mutta luen paljon proosaa ja aforismeja, sekä runoja jonkin verran." Kirjoittaminen on vienyt tämän opiskelijan vapaa-aikaa vuodesta 2000 lähtien. "Reilun vuoden aikana aforismeja kertyi reilut 3500, vaikka pidin kuukauden tauon", mies tilittää jo vähemmän jurosti. "Kello lyö, se tappaa aikaa." Laurin äänestä tihkuu läpi innostuneisuus kynä kädessä taiteiluun, ja se antanee potkua lopulta hymyynkin. Hymy ei hyydy, vaikka tämä tunnollisen oloinen opiskelija selittää huonosta omatunnostaan päin vastoin. "Just sen takia mää pidän lyhytproosasta, kun se antaa nopeasti tyydytyksen tunteen. Jos mää kirjoittaisin romaania, niin mulla olisi huono omatunto mun pitäisi ennemmin opiskella. Kun kirjoittaa aforismeja, niin ei tarvitse tehdä niitä kuin muutama, ja nopeasti", tämä "parhaimpana päivänä" satakin aforismia vääntävä mies selittää ja jatkaa: "Vaikka fiktio on mulle tärkeää, niin mää en voi heittäytyä sen maailmaan. Opiskelun kautta mää kannan vastuuta elämästäni." "ftdvd on kaksin oloa yksin." Laurin mielestä ei ole mitenkään epä-äijämäisiä kirjoittaa tunteista. Herkkiä hetkiä, itkuja ja kiihkeästi tykyttäviä sydämiä pomppiikin hänen teksteissään melkoisesti. Mutta löytyy niistä paljon muutakin: iloa, unelmia, lapsuutta ja vanhuutta, yön hiljaisuutta, kuoleman kosketusta, sanaleikkejä. Kirjoittaja testaa kepillä jäätä joillain uskontoa ja yhteiskuntaa arvioivilla sananparsillaan. "Aseidemme tuhovoima on kasvanut valtavasti. Kohta kai ammumme hyttystäkin tykillä." Mutta kysyttäessä miehen vakaumuksia hän väistelee. Hänen mielestään tekstit eivät kerro hänen omista vakaumuksistaan välttämättä juuri mitään. "No jaa. Mä pystyn kirjoittamaan niin laidasta laitaan." Eikö aforismien takaa paljastu muka Lauria ollenkaan? "Varmasti osittain, mutta on minussa paljon muutakin. Ihminen muuttuu saa nähdä, minkälaista tekstiä sitä tuottaa viiden vuoden päästä." Ilmeisesti noiden viiden vuoden päästä Lauri kirjoittaa edelleenkin, vaikka kustantajat eivät jatkossa yhtä myötämielisiä olisikaan Hän on antanut jo toisen, omien sanojensa mukaan hyvin erilaisen kirjansa kustantajan arvioitavaksi. "Kaikki tyhjyys minussa on kaipuutani täynnä." Bluesterveisiä Brooklynista! TEKSTI: RIITTA KOIKKALAINEN, KUVA: H T T P : / / W W W . C C . J Y U . F I / ~ T H R A F O O L / S T E V E . H T M "TUNTUU HYVÄLTÄ tulla jälleen Suomeen", sanoo Michael Hill, blueskitaristi New Yorkista, Brooklynista. Mies on käynyt maassamme kerran aiemminkin, Pori Jazz -festivaaleilla 1992. "Silloin soittajaporukka oli iso, tällä kertaa tulen oman bändini kanssa. Triomme nimi on Michael Hills Blues Mob." Ansio siitä, että tämä viisikymppinen modernin bluesin edustaja ja edelleenkehittäjä saapuu kaupunkiimme, lankeaa alati aktiiviselle Blues Live! -yhdistykselle, jonka perinteiset syyskapinat valtaavat alakaupungin loppuviikon ajaksi. "Tänäkin vuonna valikoimasta löytyy sekä perinteisempää että modernimpaa lajia, bluesia kuitenkin kaikki, siitä emme tingi", hymyilee isäntäväen edustaja Jaska Prepula. "Vaikea tästä porukasta on ketään nostaa ylitse muiden, mutta ehkä sieltä voisi mainita harpisti Keith Dunnin Yksinäinen mies soittopelinsä kanssa puolentoista lunnin ajan lavalla, se vastaa fyysisesti vähintään puolimaratonia", luonnehtii Prepula. Yksin esiintyessä ci ole ketään avittamassa pahan paikan tullen. Eipä sen puoleen, ei Dunn ennakkokuuntelun perusteella apuja tunnu kaipaavankaan. Dunn on toinen Blues Live! 2002 -festivaalien pääesiintyjistä, Michael Hills Blues Mob on se toinen. "TRIOSSA SOITTAMINEN on vapaampaa kuin suuremmassa porukassa. Se on intensiivisempää, ja vuorovaikutus soittajien välillä on välitlömämpää. Itse soitan kitaraa, bassossa on Pete Mchae//n bluespoppoo Cummings ja rummuissa Bill McClellan", kertoo Hill. Trion bluesista kuultaa läpi erilaisia sävyjä: funkia, soulia, karibialaisia ja afrikkalaisia rytmejä, jopa rock-elementtejä. Totta. Perustamme on bluesissa, siellä Chicago-tyylin puolella, mutta musiikissamme kulkee mukana myös muita mausteita", nyökkää Hill. "Teemme musiikkia siinä yhteisössä ja siitä yhteisöstä, missä olemme kasvaneet ja elämme. New Yorkia sanotaan kulttuurien sulatusuuniksi ja sitä kaupunkimme tosiaan onkin. Ihmisten, ideoiden ja kulttuurien kirjo on valtaisa ja kaupunki on energinen. Ilman muuta todellisuutemme kuuluu myös soitossamme", täydentää Cummings. "Noita musiikillisia vaikuttajia, no niitä riittää: Jimi Hendrix, Bob Marley ja Curtis Mayfield nyt ainakin. Bluesin puolelta, no... B.B. King, hän on paitsi loistava muusikko, myös lämmin ihminen", hehkuttaa Hill. "Soitin kerran hänen levylleen, neljä raitaa äänitettiin. Siitä viikon päästä mestari saapui kaupunkiin keikalle, ja kutsui meidätkin framille. Hän lauloi ja soitti upeasti, mutta mikä hienointa, käytöksellään hän sai meidät noviisitkin tuntemaan itsemme tärkeiksi ja arvostetuiksi kollegoiksi." "JAA VIELÄ MUITA nimiä kaipaat. Tämä on kovin vaikeaa, niitä on niin monta... Howlin' Wolf, Hubert Sumiin ja Luther Allison. Nuoremman sukupolven bluesmuusikoista arvostan kovasti Corey Harrisia ja Larry Garneria. Sekou Sundiatan musiikki ei ehkä ole puhdasoppista bluesia, mutta vaikuttavaa yhtä kaikki. Vernon Read on Sundiatan tavoin paitsi hyvä ystävä, myös arvostamani muusikko", listaa Hill, hieman patisteltuna. Cummings myötää ja lisää: "Itse olen musiikillisesti kaikkiruokainen. Jokaisessa tyylissä on jotain koskettavaa."» Kapinaa ja hyppypoppia! Michael Hills Blues Mobin ja Keith Dunnin lisäksi tämänvuotinen Blues Live! -festivaali tuo framille muun muassa punkbluesia (Cosmo Jones Beat Machine), rämeroiskintaa (Swamp Boogie), pyrstön heiluitamiseen houkuttavaa kilkatusta (Wiley Cousins Band jajump 4 Joy) ja polvet notkauttavaa laulantaa loisteliaan kitaroinnin kera (Sven Zetterberg!). Täyteläiseen tarjontaan kuuluvat myös Pepe Ahlqvist Trio. Micke Björklöf & Blue Strip, Ville "Lefty Willie" Leppänen. Tiger Men ja Los Bolos'et. Joissain ennakkotiedoissa hehkuteltiin myös suomen kielellä bluesia tekevän Tylyn Kohtalon keikalla, mutta ikävä kyllä, poppoo on joutunut perumaan sunnuntaisen päätösjamien keikkansa. Sen tilalla esiintyy komeasta kitarakimarastaan tunnettu U. Pasanen Band. Kapinapaikkoina toimivat Yölintu, Jazz Bar, Poppari ja Old Bricks Inn. Ennakkoon lippuja saa Airon musiikista ja viime hetken infoa voi kaivella osoitteesta http://welcome.to/blueslive.»
jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2002JB Kickstart TEKSTI JA KUVA: JUKKA VUORIO potkaisi rokkisyksyn käyntiin HOJO HOJO! Syyskuun kolmantena viikonloppuna järjestetty sisätilafestivaali Kickstart tarjosi yleisölle kahtena päivänä reipasta rokin räimettä. Lutakosta löytyi kotimaisille ja monille ruotsalaisille esiintyjille sopivat esiintymistilat, ja päälavan lisäksi festivaalia varten oli käytössä myös baaritiskin vieressä pienempi lava, mikä olikin varsin kätevä juttu varsinkin janoisimpien mieltymyksiä ajatellen. "XYSMA ON perustettu vuonna 1988 Naantalissa, joten on tässä ollut aikaa näissä musiikkipiireissäkin heilua. Viimeisintä Xysma-levyä tehtäessä bändi kuitenkin päätti yhdessä, että levy jää viimeiseksi. Bändi ei varsinaisesti koskaan hajonnut ja paluuta keikkalavoille on nyt ollut mukava tehdä", kertoi bändin kitaristi Toni Keikka ei jää Xysman viimeiseksi, vaikka sellaisestakin on huhuja rokkiV a i k k a valtavirtakulttuurin n ä k ö k u l masta mitään kovin suuria nimiä ei Kicks t a r t i s s a nähtykään, oli paikalle saatu silti koko joukko mielenkiintoisia bändejä. Niistä eniten yleisöä näytti kiinnostavan pääesiintyjäksikin tituuleerattu Xysma, joka on tänä syksynä palannut keikkalavoille monen vuoden tauon jälkeen. "Keikka ei jää Xysman viimeiseksi, vaikka sellaisestakin on huhuja rokkipiireissä liikkunut." piireissä liikkunut. Yleisön joukosta löytyi myös fani, joka oli ajanut lähes 400 kilometriä päästäkseen näkemään suosikkejaan. "Joskus vuonna -95, oliskohan ollut jo silloin, löysin käsiini Xysman albumin Lotto. Siitä lähti innostus joka on jatkunut näihin päiviin saakka", sanoi Salosta asti saapunut JuhaMatti Herpiö. Ensimmäistä kertaa Jyväskylän yöelämässä vieraillut Herpiö oli varsin innostunut Lutakon ilmapiiristä ja rakennuksesta ja lupasi palata kaupunkiin sekä Lutakkoon toistekin. JONKIN VERRAN keskustelua festivaalin yleisössä aiheuttivat liput, joita myytiin vain yhtä sorttia, eli ainoastaan kahdeksi päiväksi. "Kahden päivän lippukäytäntö oli käytössä jo viime vuonna. Kickstanin ohjelmisto on sisällöllisesti suunnattu jokseenkin leveällä linjalla kuitenkin vaihtoehtoisen musiikin ystäville. Jos katsoja on siis tullut paikalle, häntä luultavasti kiinnostavat useimmat viikonlopun esiintyjistä", asiaa kommentoi festivaalin järjestäjien nokkamiehenä toiminut Matti Salmela. Ensi vuoden lippukäytäntöä mietitään myöhemmin. Järjestäjänä Salmela ei ehtinyt kovinkaan paljon bändejä kuuntelemaan, mutta tärkein esiintyjä oli hänellekin kuulemma Xysma ja hienoja musiikillisia elämyksiä tarjosivat myös Dozer ja Lovvrider. Monelle festivaalivieraalle yhdeksi positiivisimmista yllätyksistä paljastui Jyväskylän oma ottopoika Braineaters, joka soitti covereina Misfitsia. Pikkulavalla raivoisan innostuneesti esiintyneet aivojensyöjät olivat sonnustautuneet kasvomaaleja myöden esikuviensa tapaan, ja keikalla ollut yleisö lauloi hymyssä suin mukana vanhoja suosikkikappaleitaan. Yleisön joukossa näkyi Braineatersin keikalla myös monia iloisia muiden bändien jäseniä, joten arvostusta löytyy siihenkin suuntaan. BÄNDEILLE OLI järjestetty soittamisen lisäksi myös muuta toimintaa, kubbspcliä. "Kubbspel on ruotsalainen seurapeli, joka muistuttaa hiukan mölkkyä, petankkia ja kyykkää. Viikonlopun pelit jäivät vähiin, koska aikaa ei tahtonut bändeiltä löytyä ja moni valitteli puolikuntoisuutta ja kylmää ilmaa. Pelivälineet odottavat uutta tilaisuutta", Salmela kertoi vielä Kickstanin erikoisuudesta. • Xysmasta pitivät niin yleisö, järjestäjä kuin toimittajakin. Kahdet hautajaiset ja yhdet häät KAMARIOOPPERAN jälkeen Kampus Kinossa siirrytään suomalaiskansallisiin ulkoilmatunnelmiin. Kino osallistuu torstaina 10.10. vietettävään Kiven Kovaan Iltaan esittämällä kaksi teosta. Ensin nähdään Jari Halosen Alehsis Kiven elämä (Suomi 2001) ja sen jälkeen Jan Ijäksen Kuvauspäiväkirja Aleksis Kiven elämä (Suomi 2002). Kiven Kovassa Illassa on tavattavissa Ijäksen lisäksi muun muassa Halosen elokuvan pääosan esittäjä Marko Tiusanen. Myös Veikko Sinisalon hahmo käy vieraisilla. Halonen kurkottaa teoksessaan kansalliskirjailijastamme Aleksis Kivestä luodun myyttihahmon taakse ja luo samalla sitä uudestaan. Tarina on tuttu: ylioppilas Alexis Stenvall saapuu heräämässä olevan kansallistunteen aikoihin vastavalmistuneena tulisieluisena ylioppilaana Helsinkiin. Piirit eivät kuitenkaan suvaitse metsäsuomalaista neroa. Sivistyneistön ja rakkaimpansa hylkäämä mies suomentaa nimensä ja palaa takaisin juurilleen, maaseudulle, omistautuakseen lopun lyhyen elämänsä ajaksi suomenkieliselle kirjallisuudelle. Heti perään pyörähtää valkokankaalle Jan Ijäksen kuvauspäiväkirja, jota Ijäs itse on luonnehtinut: "Dokumentti kertoo elokuvatuotannon tavasta, jota ei ole Suomessa enää olemassa. Ei lähdetä syömään, kun on nälkä. Eikä nukkumaan, kun nukuttaa." SEURAAVANA TIISTAINA 15.10. Kampus Kinossa matkataan täysin toiselle puolelle maapalloa: esitysvuorossa on Edward Yangin 1 + 2 (Yi->i, Taiwan/Japani 2000). Taiwanilainen hyvinvoiva perhe joutuu yhtäkkiä kohtaamaan Nemesiksen. Isoäiti (Tang Ruyun) halvaantuu ja vajoaa koomaan häissä. Hänen tyttärensä, perheen äiti, uskonnollinen Min-Min (Elaine Jin) pakenee oman äitinsä onnettomuutta entistä syvemmälle löytämäänsä lahkoon. Isä Nj (Wu Ninjen) joutuu kokemaan epävarmuutta työnsä suhteen ja haikailee nuoruudenrakkautensa perään. Murrosikäinen tytär Ting-Ting (Kelly Lee) kohtaa ensiromanssissaan jo rakkauden rumankin puolen KAIKKEA TÄTÄ tarkkailee tuorein ja valoisin silmin perheen pienimmäinen, kahdeksanvuotias poika Yang-Yang (Jonathan Chang), jolla hänelläkin on oma tarinansa. Rauhallisessa tahdissa ohjaaja punoo elämän synkeitä ja valoisia säikeitä vaivattomasti yhteen. Ei ole valoa ilman varjoa, ei varjoa ilman valoa. Häistä alkanut tarina päättyy hautajaisiin. Yangin elokuva on poikkeuksellisen pitkä, miltei kolmituntinen. Tämän tietäen ja Kampus Kinon katsomon tuntien suosittelen mukaan otettavaksi jonkinlaista pehmustetta takamuksen alle ja selän tueksi, ettei elokuvanautinto muserru puutumisen tunteen alle. RIITTA KOIKKALAINEN KOTIAAAA KUNNIAAN! Juhani: Uus tarina (Karelia Records 2002) Jori Hulkkonen: Different (F Communications 2002) KAHDESTA ALKUSYKSYN suomalaisesta, vaikkakin täysin erityylisestä, julkaisusta löytyy yllättäen sen verran yhtäläisyyttä, että niitä voi tarkastella samassa yhteydessä. Juhanin nimi luo mieliin suomalaisen vanhan polven tangolaulajan, mutta kyseinen nykypäivän "Juhani" vaikuttaa hiphopja raplajityyppien laitamilla. Ensitahtien perusteella itähelsinkiläinen Juhani voisi olla kuin uudestisyntynyt Kari Peitsamo johtuen ehkä hieman samantyylisistä mustavalkoisista levynkansista mutta sanoituksiensa perusteella Juhani on Dave Lindholmin jäljillä. Suomalaisesta hiphopja rap-piiristä Juhani erottuu edukseen erilaisella lähestymisellään. Levyllä ei turhia uhota. Keikoilla Juhani on hyvin vähäeleinen, milteipä ujo. Juhani istuu pallilla ja laulelee mikkiin skrätsäten samalla levysoitinta. Täytyy kuitenkin muistaa, että elämme käanteisironian ja käänteiskäänteisironian aikakaudella. Ja siksi onkin vaikeaa tietää, milloin joku on tosissaan ja milloin ei. JUHANIN NIMI JA koruton imago tuovat mieleen kaukaisesti ajat, jolloin Kemin Jori Hulkkonen tuli julkisuuteen solmimalla sopimuksen ranskalaisen levy-yhtiön kanssa. Hulkkosen suhtautuminen musiikkiin on ollut alusta saakka astetta kunnianhimoisempaa kuin Juhanin, mutta levyiltä on löytynyt suomalaisia biisinnimiä ja myös pienoista virnettä suupielessä. Nyt Hulkkosen tyyli on kurinalaisempaa levyn viimeistä piiloraitaa (Blue & white) huomioon ottamatta. Piiloraidalla kanadalainen Tiga Sontag lausahtelee suomalaisten lätkäpelaajicn nimiä siis kotimaa kunniaan! Hulkkosen musiikin teknosävyjen pinnalla koreilee nyt lempeänhaikean housen ja ajattoman popin kuorrutus. Mielenkiintoa lisäävät yleislinjasta erottuvat raidat, kuten Manfrom Solaris, joka sinkoaa ajatuksien liikkeen taivaan ja Tarkovskin elokuvan välitilaan. Tietynlaista tyylillistä ajattomuutta Juhanikin etsii. Jos hiphop on tarkoittanut sinulle aikaisemmin samaa kuin hassunhauskaa, mutta tyhjänpäiväistä riimittelyä, kannattaa kuunnella Uutta tarinaa. Tosin muutamat raidai kaipaisivat viimeistä verbaalista viilausta. HULKKOSEN SUUNTA on ollut pitempään selvä; mies rakentaa uraa ulkomailla. Mitähän Juhani tekee tulevaisuudessa? Hiphopin ja elektronisen musiikin piirissä on paljon lahjakkaita ja kunnianhimoisia tekijöitä mainstream-julkisuudelta piilossa. Kuinka moni heistä saa suuremman yleisön, on todellinen kysymysmerkki. Suurin kysymys on, kuinka pitkään rehellinen Suomi-virtaus kestää muusikkojen keskuudessa. Tällä tarkoitan sekä levyjen imagoa että markkinoita ulkomailla. Tämänhetkisestä skandibuumista ovat saaneet etenkin norjalaiset Röyksoppeineen nauttia. TOMMI PYLKKÖ
E Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2102 • • • • POLIITIKOISTA PAASEE EROON napin painalluksella TEKSTI JA KUVA: MIIRA RAUHAMÄKI Käsikirjoitus: Robert Schekley Ohjaus: Esa Voikilo Rooleissa: Jarkko Kaunismäki, Juho Markkanen, Pertti Huovinen, Tanja Venäläinen, Lotta Tiikkainen, Kari Otollinen, Ari Häkkinen, Elisa Rintala ja Timo Varamäki Puvustus: Tuija Marjakoski Valot: Pekka Ulmanen Lavastus: Olga Petrenko Esitykset Huoneteatterillo 27.9.9.11. OLETKO kyllästynyt maailman menoon? Tuntuuko sinusta. että aivan liian moni asia on epäoikeudenmukaisesti hoidettu? Jos taas yrität muuttaa tilannetta, niin mitään ei kuitenkaan tapahdu? Ei hätää, sillä kapteeni Savagella on sinulle ratkaisu: muuta planeetta Tranaihin! Savagen sanoin: siellä elämä on yltäkylläistä. rauhallista ja luovaa. Valtion tehtävät on minimoitu. Rikollisuutta ei ole olemassa. Suomeksi sanottuna: ihmiset ovat onnistuneet luomaan utopian Tämän syötin puraisee Mar vin Goodman (Jarkko Kaunismäki) Huoneteatterin viime perjantaina ensi-iltansa kokeneessa, Robert Sheckleyn käsikirjoittamassa ja Esa Valkilan ohjaamassa näytelmässä Maätalippu utopiaan. Tässä reilun tunnin mittaisessa science fiction -parodiassa Marvin huomaa, ettei utopia olekaan niin hehkeää, miltä se ajatuksissa näytti. JOS KANSALAISET eivät ole tyytyväisiä hallitsijoihin, he marssivat äänestyskoppiin. Kopissa on nappi jokaisen ministerin ja viranomaisen kohdalla. Tyytymättömyytensä voi osoittaa "Marvin huomaa, ettei utopia »lekaan niin hehkeää, miltä se ajatuksissa näytti/' Tranaissa ei ole rikollisuutta, nappia painamalla, jolloin kyseiMutta tämä siksi, että: nen viranomainen räjähtää. Sit"Kaikki on sallittua, rikolten hänen tilalleen otetaan toilisuuskin on laillistettu", selittää ministeri Melithiä näyttelevä Juho Markkanen. "Kaduilla ei kuitenkaan heiluta viinapullo kädessä tai ryöstellä aseella. Ryöstöt ovat tuloerojen tasoittamismenetelmä. Jos toisella on enemmän, tältä haetaan juuri se määrä, mitä itse tarvitaan", Markkanen jatkaa. nen manttelinkantaja. Naureskellaanko satiirissa joidenkin ihmisten käsitykselle anarkiasta? "Ei", napauttaa ohjaaja Esa Valkila ja tuumaa: "Tämä on klassinen, jo 50-luvulla kirjoitettu yhteiskuntasatiiri. Siinä naureskellaan sille, mitä me ihmiset olemme. Me uskomme johonkin, mikä ei välttämättä koskaan toteudu." Karismaattinen ohjaaja osoittautuu melkoiseksi pessimistiksi, mitä ihmisluonteeseen tulee: "Ihmiset ovat loppujen lopuksi niin samanlaisia, tai ihmisluonne. On tiettyjä piirteitä, jotka toistuvat. Sen vuoksi on sotia, ahneutta. Paheiden summa on vakio, niin kuin joku on hienosti sanonut. Aina toistetaan samat virheet." KÄSIKIRJOITTAJA Schekleytä, jonka hengenheimolainen Valkila kertoo olevansa, on verrattu Douglas Adamsiin ja Kurt Vonnegutiin. Useita eri rooleja näytelmässä heittävä Ari Häkkinen pohtiikin: "Mulle tulee tekstistä mieleen Douglas Adamsin Linnunradan käsikirja liftareille. Nauretaan sille, miten asiat ovat. Niitä ei pitäisi ottaa niin vakavasti." Hänen mielestään näytelmä ei utopialle naureskelullaan osoita toisaalta sitäkään, että maailmaan pitäisi tyytyä sellaisena kuin se nykyisellään makaa: "Näytelmä kannustaa ajattelemaan ja kritisoimaan sitä, miten asiat ovat. Ei sitä, että lähdettäisiin nyrkki pystyssä vaatimaan parannuksia, vaan että mietittäisiin, miten asioiden pitäisi olla" TRANAISSA "hameväki" viettää suurimman osan ajastaan staasikentässä, jossa ihminen ei vanhene. Sieltä aviomiehet poimivat heidät pois, kun heitä huvittaa. "Muista, että vaimosi on ihminen. Ehdotamme, että otat hänet kerran viikossa ulos staasikentästä", toistaa Jarkko Kaunismäki eli päähenkilö Marvin hänelle näytelmässä vuodatettuja vuorosanoja. Esa Valkilan mukaan yksi hänelle tärkeimmistä aihepiireistä näytelmässä on juuri naisten kohtelu. Tekstin ironia seisoo kritiikin varassa. "Olen ylpeä siitä, kuinka tässä jo 50-luvulla ja Amerikassa kirjoitetussa näytelmässä voi olla niin relevantti ja kirkas käsitys naisasiasta. Siitä, että nainen on ihminen eikä esine", Valkila reväyttää herkästi ja herkistyy vielä enemmän: "Mulle se on tärkeä asia. Mä olen neljä kertaa eronnut. Olen kohdellut naista kuin nukkea. Laiminlyönyt, en lyönyt, vaan laiminlyönyt.'* Kaikki ei aina ole sitä, miltä näyttää tai kuulostaa. Kuvassa Matkalippu utopiaan -näytelmästä Juho Markkanen (vasemmalla), Jarkko Kaunismäki (Marvin), Lotta Tiikkainen ja Ari Häkkinen. Perhe sairastaa TEKSTI: MARKUS LATVALA, KUVA: ELOKUVA-ARKISTO Lou/ou-rokosferruni -elokuvassa Loulou (Gerard Depardieu) hurmaa luolamiehen charmilla Nellyn (Isabelle Huppert). RANSKALAINEN elokuvaohjaaja Maurice Pialat on yksi Suomen elokuva-arkiston syyskauden tärkeistä tekijänimistä. Jyväskylän esityssarjaan on poimittu kaksi Pialatri ohjaustyötä: 9. lokakuuta esitettävä Loulou rakastettuni (1980) ja 16. lokakuuta nähtävä Itke rakastettu sydän (1974). Maalaustaiteen parissa taiteilijauransa aloittanut Pialat ryhtyi elävän kuvan tekijäksi jo 1950-luvulla, mutta pääsi ohjaamaan ensimmäisen pitkän elokuvansa vasta 70-luvun taitteessa. Siten hän ei ehtinyt mukaan siihen ranskalaisen uuden aallon elokuvan nosteeseen, jossa hänen ikätoverinsa Jean-Luc Godard, Francois Truffaut ja kumppanit pääsivät porskuttelemaan. Sievistelemättömiin ihmissuhdekuvauksiin keskittynyt Pialat on syyttä suotta jäänyt myös Leos Carax'n ja Luc Bessonin kaltaisten uuden polven ranskalaisten ohjaajatähtien varjoon. ITKE RAKASTETTU sydän on vaikuttava tutkielma erään perheen hajoamisesta. Viisikymppisellä perheenäidillä todetaan syöpä, mikä muuttaa peruuttamattomasti myös muiden perheenjäsenten aviomiehen, pojan ja tämän vaimon elämän. Kuoleman kosketus nostaa näiden ihmisten keskinäiset jännitteet pintaan. Pialat tuo lopullista iskua odottavan perheen tunnot esiin ilman paisuttelua keskittymällä pikkukaupunkiclämän arkisiin tapahtumiin. LOULOU RAKASTETTUNI kertoo Nellyn (Isabelle Huppert) tarinan. Nelly elää turvattua elämäänsä kaikin puolin normaalissa avioliitossa mainosmiehen (Guy Marchand) kanssa. Erään illanvieton aikana hän tapaa luolamiehen charmilla varustetun entisen linnakundin, nykyisen vetelehtijän Louloun (Gerard Depardieu, kukapa muu), joka tykkää sekä ottaa että panna. Nellyn ja Louloun välille syntyy kiihkeä suhde. Pian nuori aviovaimo jättää porvarillisen idyllinsä ja astuu maailmaan, jossa seksiä on tarjolla yllin kyllin, mutta tyydytystä on vaikea saada. Pialat pitää elokuvansa ulkoiset tapahtumat minimissään ja keskittyy henkilöhahmoihin ja näiden välisiin suhteisiin. Apunaan hänellä on nykyelokuvan kärkikaartin näyttelijöitä. Lopputulos on sen mukainen.» Elokuva-arkiston esitykset kaupunginkirjaston Minnansalissa keskiviikkoisin klo 18.00.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2002 I B Ripaus Suomea ja litra vettä Erlend Loe Tosiasioita Suomesta LIKE 2002 suomentanut Outi Mennä ENNEN KUIN pääsin lukemaan Erlend Loen uutukaisen kirjan Tosiasioita Suomesta, olin kuullut siitä jo liikaa. Näin jopa Loen haastattelun televisiosta. Joten jos olet altis ennakkoluuloille, älä jatka tämän arvostelun lukemista. Verrattuna Loen aikaisempiin romaaneihin (Supemäiivi ja L) Tosiasioita Suomesta on hieman vaisumpi opus, eikä se aiheuta lukijassaan samanlaista kihelmöintiä. Kirjan nimi on myös hieman harhaanjohtava, koska Loeta lukeneena kuvittelin automaattisesti, että teos sisältää tarinan Suomesta. Suomi on kenomuksessa kuitenkin vain sivuosassa. Tarinan päähenkilö on mediaalalla työskentelevä norjalainen mies, jonka tehtävänä on laatia esite Suomesta. Suomi on kuitenkin hänelle suhteellisen vieras maa, joten hän joutuu faktojen kokoamisen lisäksi myös hieman keksimään niitä: "Ja harva tietää, kirjoitan, että kun 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa monet muuttivat Suomeen, he sanoivat muuttavansa Amerikkaan, mutta todellisuudessa he muuttivat Suomeen, koska Suomi oli upea maa, se oli sitä silloin, ja se on sitä edelleen". Tarinan edetessä syntyy näin pikku hiljaa hauska faktan ja fiktion värittämä Suomi-kuva, joka ei kuitenkaan pidä otteessaan kertomuksen loppuun asti. TEOKSEN VARSINAINEN juoni muodostuu päähenkilön pelosta vettä kohtaan. Mies ei voi sietää kyseistä ainetta, koska se virtaa ja edustaa siten muutosta. Vesi muokkaa hänen ajatuksiaan ja vaanii jokaisen kulman takana, jopa niin paljon, että kirjan loppupuolella aloin itsekin hieman vaivautua. Kirjassa toistuva suorasukainen ja koominen asioista valittaminen tuotti minulle suurinta mielihyvää. Päähenkilö nimittäin aukoo päätään mitä eriskummallisista jutuista läpi teoksen. Muikeaa tulitusta tarjoaa pätkä, jossa päähenkilölle selviää, että hänen autonsa on hinattu pois parkkeerausvirheen vuoksi: "Pysdköintisakko on viisisataa kruunua ja hinausmaksu tuhatviisisataa. Ihan epäreilua. Autoa ei pelkästään viedä pois lupaa kysymättä, vaan sen hakemisesta pitää vielä maksaakin. Sairas järjestelmä sairaassa maailmassa, ja se tarkoittaa sitä, että minun on lykättävä auton hakemista siihen saakka, kunnes ennakkopalkkio esitteen tekemisestä on tullut tililleni. Siihen menee epäilemättä päivä tai pari. Tai vielä kauemmin. "Pankki-ihmiset, ne siat, tykkäävät hautoa rahoja niin monta vuorokautta kuin vain suinkin mahdollista ennen kuin luovuttavat ne meille rahojen omistajille. Sillä keinoin pankille ropisee rahaa, ei kovinkaan paljon yksittäisestä tilisiirrosta, mutta yhteensä, kaikkihan lasketaan yhteen, jo ala-asteella." Pitkistä virkkeistä huolimatta Loe pitää kiinni tutusta yksinkertaisesta kerronnasta, ja sen vuoksi lukukokemus maisiuikin reilulla ja rehelliseltä. Pahitteeksi ei ollut sekään, että kirjasta löytyi pieni rakkaustarina. Kuitenkaan tämänkertainen tarina ei lämmittänyt sydäntäni Loen edellisten romaanien tavoin. TEEMU KESKINEN ^ ^ ^ L u v v r TEKSTI: JUHA RUUSKA, KUVAT BÄNDIEN WWW-SIVUILTA ETSIMISTÄ JA LÖYTÄMISTÄ The Floming Lips: Yoshimi Battles The PinkRobots (Warner 2002) KAUAS ON Flaming Lips lentänyt tyylillisesti vuoden 1985 ensijulkaisunsa glamrock-punk -tyylistä. Oklahoman luultavasti laaadukkaimman trion kymmenes pitkäsoitto on ilahduttavan monipuolinen keitos, joka sisältää runsaasti erilaisia musiikillisia tasoja. Levy on yhtä aikaa helposti ja vaikeasti lähestyttävä: se lähtee tyylillisesti 60-70-lukujen pop-rockista sekoittaen siihen tilavia äänimaisemia ja muodostuen eräänlaiseksi 2000-luvun avaruuspopiksi. Vaikutteensa on epäilemättä ollut myös Chistmos on Mars -elokuvaprojektilla, jonka parissa yhtye on kuluvan vuoden aikana työskennellyt. YOSHIMILLA perinteista rock-yhtyesoundia on tuotannollisesti laajennettu. Levyllä liikutaan sulavasti äänimaisemasta ja tunnelmasta toiseen sekoittaen mm. elektronista soundia, kitaroita, synteusaattoreita ja akustisia soitumia. Wayne Coynen eteerinen ääni on täynnä tunnetta ja se ankkuroi bändin originellin soundin. Mikään ahteria heiluttava hittibuumi tämä ei ole, muita tästä saa kyllä hyvän kaverin aamuun, päivään, iltaan ja yöhön. ****l/2 http://www.flominglips.com Kauko Röyhkä: Etsijät (Ranko Recordings 2002) KAUKO ROKKAA syvemmissä vesissä kuin aikaisemmin. Edellisistä levyistä poiketen Röyhkä avauiuu ja ottaa kiinni aiheista, joihin ei niinkään aikaisemmin ole kajonnut. Etsijöillä ihminen on eksyksissä eikä tiedä, mitä haluaa. MIKÄPÄ TUON osuvampaa tekstiä tässä ajassa. Toivon pilkahduksiakin levy tarjoaa, mutta tietty melankolisuus säilyy perusvireenä niin sanoituksissa kuin sävelissä. Tuntuu myös, että kirjailijaRöyhkä on läsnä sanoittajana henkilökohtaisemmin kuin aikaisemmin. Timo Vikkula, Mats Hulden ja Tero Kling ovat bändinä erinomainen, joskin he ovat sitä olleet jo aikoja. Hulden ja Vikkula vastaavat myös tuotannosta. RÖYHKÄ LAULAA ja tekee kaikkea siltä väliltä tutulla maneerillaan, eikä muutoksia aikaisempiin tuotoksiin siltä osin ole. Biiseistä nousee esiin erilaisia fiiliksiä: raskassoutuista (Etsijät), kepeämpää (Pauliina, rantatyttö) ja soulahtavaa (Melankolia). Hienoja biisejä ovat myös Kesäpäivä ja päätösraita Valmis. Bluesia Kaukon tyyliin. http;//www.ovenet.fiAoukoroyhko/ pianissimo YHDEN ILLAN SUHTEET KERRO TARINASI! Jyväskylän ylioppilasteatteri valmistaa keväälle j 2003 kokoillan näytelmän, jonka aihe on yhden j illan suhteet. Jos sinulla on varastossa tarinoita ; omista tai kavereidesi kohelluksista, kirjoita niistä j meille. Myös jos mielikuvituksesi omaa lennokj kuutta, voit hyvinkin käyttää sitä. Tarinoita on mahdollisuus nähdä myöhemmin • palasina tai kokonaisina JYT:n näytelmässä. Ole ; meille inspiraatio ja kerro tarina tai kaksi. Tarinat käsitellään nimettöminä. Kerro missä tapasitte, * minne päädyitte ja mitä siitä seurasi? Tarinoita voi • lähettää joulukuun 2002 loppuun saakka Satu Turuselle sähköpostiosoitteeseen satu turunen@hotmail.com. MUSICA-KUORO MATKAA ETELÄ-AFRIKKAAN Musica-kuoro lähtee kahden viikon konserttija ; kehitysyhteistyömatkalle Etelä-Afrikkaan 13. Io! kakuuta. Matkalla kuoro pitää yhteiskonsertteja I eteläafrikkalaisten kuorojen kanssa. Laulamisen j lisäksi kuoro osallistuu poikkitieteelliseen semiI naariin, jonka Jyväskylän yliopisto järjestää yhj dessä Pretorian yliopiston kanssa, sekä kehitysyhI teisprojektiin Limpopo-provinssissa. Ennen läh'• töä kuoro järjestää kiertueen ohjelmistoa esittele; vän konsertin, johon kuuluu perinteisen kuoro! repertoaarin lisäksi eteläafrikkalaista musiikkia. Matkan aikana kuoro tutustuu eteläafrikkalaiseen musiikkiin, kuorokulttuuriin, musiikin : opiskeluun ja opetukseen erilaisissa ympäristöis• sä sekä esittelee suomalaista kuorokulttuuria. Suomalainen uusi kuoromusiikki on herättänyt suurta kiinnostusta Etelä-Afrikassa sen jälkeen j kun Aauna Fick (Stellenbosch Camarata -kuoj ron johtaja) ja Petru Gräbe (UP Camarata -kuoron entinen johtaja) palasivat Helsingin kansainvälisestä kuorokonferenssista 1990 tuomisinaan uutta suomalaista kuoromusiikkia. Suomen suurlähetystö järjesti ensimmäisen suomalais-afrikkalaisen kuorofestivaalin vuonna 1998, ja nykyään eteläafrikkalaisten kuorojen repertoaarista löytyy usein Einojuhani Rautavaaran, Jaakko Mäntyjärven, Aulis Sallisen. Pekka Kostiaisen tai Olli Kortekankaan teoksia. löhtökonsenti Musico-kuoro maikalta Etelä-Afrikkaan ke 9.10. klo 19.00 Aolto-salillo (Vöinönkotu 7). Johtoa Sanna Kivinen, liput 7 / 4 euroo ovelta. SINFONIALLA JO SYKSYN TOINEN KANTAESITYS Jyväskylä Sinfonia kantaesitti syyskuun alussa Tuomas Kantelisen sarjan pienelle orkesterille. 4.10. on vuorossa saarijärveläissyntyisen Kirmo Lintisen teoksen, Duo concertante klarinetille ja kontrabassolle, kantaesitys. Alkunumerona kuullaan jyväskyläläisen Lasse Jalavan Sinfonietta nro 2 jousiorkesterille. Pienelle kokoonpanolle on sävelletty myös konsertissa kuultavat Uuno Klamin Sarja pienelle orkesterille ja Ernest Pingoud'n Viisi sonettia. Klamin teos vuodelta 1946 kuuluu säveltäjän persoonallisimpiin ja valloittavimpiin pienen orkesterin sävellyksiin. Klarinetisti Mikko Kauppinen ja kontrabasisti Teemu Kauppinen esiintyvät illan solisteina ja kantaesittävät Lintisen kaksoiskonserton. Toisena solistinumerona on italialaisen Giovanni Bottesinin (1821 -89) Duo concertante. Konsertin johtaa Tuomas Rousi ja se kuullaan Jyväskylän teatteritalossa pe 4.10. klo 19. UMO:n tiedottaja Simo Mikkonen ja säveltäjä Kirmo Untinen esittelevät konsertin teokset klo 18,15 alkaen Pienellä näyttämöllä.
I H Jrotfcttin Yliopp.Ustrtti n/?8fl? Take the IBM Linux Scholar C h a l l e n g e New Challenges and new chances to participate in a Linux Contest College and university students can make improvements to Linux, create usability tools or cnhancements, or design Linux applications. 2002 Linux Challenge * O b j e c t i v e s : • promote student use of Linux Worldwide • Solve real-world Linux issues—making Linux better! • Design or develop an application using Linux P r o j e c t O b j e c t i v e s : Project must make an improvement using Linux— • A new application that benefits other universities, students, businesses, or developers • A faster/better way to perform a current task • Create a "helpful hints" paper to improve productivity or usability of a current Linux application • Make a contribution to the open source community CHALLENGE: Students select a Linux project, describe their objectives, methodology, research, and results in a 3-page paper, and submit for evaluation (optional project ideas are provided). P r i z e s : 1. IBM ThinkPad with Linux— 20 Awards. 2. Summer 2003 Internship at IBM's Linux Technology Center for three (3) qualified wlnners. 3. One (1) Linux 16-node "start-up" cluster for the university that has the highest overall average score of student entries. CHALLENGE E x a m p l e s : 1. Build an Eclipse-based WebSphere Studio plug-in for Linux development. 2. Develop a Network Adapter (Ethernet) failover support by network drivers in a standalone Linux system. 3. Fridge Fun: Create an embedded Linux machine for the front of your refrigerator. More options and details in Addendum, 2002 Linux Scholar Challenge Official Rules. Timeline of Event; A u g u s t 13: Announcement at LinuxVVorld in San Francisco A u g . 13—Oct. 3 1 : Reglstration . . . oniine at: l b m . c o m / u n l v e r s i t y / l i n u x c h a l l e n g e December 13: Ali papers / projects due Dee. 16—Dee. 20 Contest Vendor validates entries and forvvards to appropriate judges Jan. 2 — J a n . 13, 2003 Judging begins J a n u a r y 20, 2003 VVinners announced Q u a l i f i e r s : 1. Student must be en r oi led f n II -ti me in a 2-, 3-, or 4-year accredited college or university. 2. Student must complete oniine registration by October 31, 2002 and must otherwise qualify under the provisions of the 2002 Linux Scholar Challenge Official Rules. * See IBM "2002 LINUX SCHOLAR CHALLENGE" Official Rules for detailed rules and additlonal challenge options. keskustelua VAUHKOSELLE VIERAANTUNEISTA TOIMITTAJISTA Jouni Vauhkonen kirjoitti Jylkkärissä 10/2002 puolueiden Jyväskylässä pitämästä Politforum 2002 -tapahtumasta ja hämmästeli, miksi sinänsä hieno tapahtuma näyttäytyi tiedotusvälineissä enemmänkin täydellisesti epäonnistuneena tekeleenä. Hän pohti, miksi hänen oma mukanaolijan kokemuksensa oli pahasti ristiriidassa tiedotusvälineiden antaman kuvan kanssa. Vauhkonen arvelee toimittajien vieraantuneen politiikasta. Hciluinpa minäkin siellä yhden puolueen pisteessä ja vähän muuallakin. Minusta yhteinen idea tuoda politiikantekijät ja poliittinen keskustelu ihmisten pariin kävelykadulle on hieno juttu. Siinä oli sitä samaa ruohonjuuritason meininkiä, jolla kansalaisjärjestöt tuovat tavoitteitaan kansalaiskeskusteluun. Se on itselleni tuttua touhua esimerkiksi maailmankauppatoiminnasta: reilun kaupan periaatteita olen tehnyt tutuiksi milloin markkinoilla, milloin loreilla ja kauppojen pihoissa. Jyväskylän kävelykadulla tungeksineilla ihmisillä oli paljon kerrottavaa ja kysyttävää päivänpolitiikasta ja muutoinkin maailmanmenosta. Ehdokasesittelyjen jälkeen jouduin myös muutamiin tiukkoihin keskusteluihin mm. työttömyydestä ja työttömien perusturvasta. Miksi sitten tiedotusvälineissä tosiaan päällimmäiseksi sanomaksi jäi, että politiikka ei ketään kiinnosta? Siis toimittajatko kerta kaikkiaan vieraantuneita politiikasta? Tuoreempaa tietolähdettä en tähän hätään löytänyt hyllystäni kuin Suomen Sanomalehtimiesten liiton järjestötutkimus "Tuntemattomat toimittajat" vuodelta 1988. Siinä todetaan, että journalistit ovat monin tavoin keskiluokkaisia. He ovat yhteiskunnallisesti aktiivisia, kuuluvat keskimääräistä useampiin yhdistyksiin ja järjestöihin ja osallistuvat myös kunnalliselämään. Puolueisiin kuuluu jäsenistöstä 17% (huom. SAK:n jäsenistä kuuluu 12% puolueisiin tai niiden jäsenjärjestöihin). Tutkimus sanoo, ettiS silti toimittajien suhtautuminen puolueisiin ja poliittiseen järjestelmään on kriittinen. Kriittisyydessä sinänsä ei mielestäni mitään pahaa ole. "Vallan vahtikoirille" (!?) se on suotavaakin. Mutta Politforumin ja muutoinkin politiikan uutisoinnissa on kysymys ehkä muustafldn). Siitä, että kaiken pitäisi olla niin hiivatin kivaa, suussa nopeasti sulavaa ja mukavaa sitä kivaa kai tavoiteltiin analysoimalla puheitten ja sanomisten sijasta poliitikkojen asuja tai puolueteluojen karkkeja. (KamevalisointiaO Epäilen ajatellun, että lukijoita tai kuuntelijoita tuskin jaksaa kiinnostaa poliitikkojen samat sanomiset. (Kyynisyys!) Sitä paitsi puheitten kuunteluun ja mielipiteitten vertailuun pitäisi nähdä vähän vaivaa, ja aikaakin tuhraantuisi tuhottomasti. Onko juttureiän täyttäminen kivasti ja nopeasti olennaisempaa kuin vastuu olennaisen riedon välittämisestä? ARJA PAAKKANEN TOIMITTAJA/YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAJA VAALIKAUDEN PITUUDESTA VAUHKONEN ASIALINJALLA Jylkkärissä 10/02 Maltillinen Aärivasemmisto esitti argumentteja kaksivuotista edustajistokautta vastaan. Emme yhdy Leena Aholaisen ja Minttu Sillanpään kantoihin. Kirjoituksissa väitetään, että kyseisestä asiasta ei olisi käyty edes keskustelua. Tämä ei pidä paikkaansa. Asiasta on puhuttu jo vuosia ja se, että asia meni ensimmäisessä edustajiston äänestyksessä läpi. ci suinkaan johdu keskustelun puutteesta vaan siitä, että esitys sai taakseen selvän enemmistön. Tätä kutsutaan demokratiaksi. Kaksivuotisesta kaudessa on mielestämme enemmän hyötykuin haittapuolia. Ensinnäkin pidempi toimikausi mahdollistaa edustajiston työrauhan ja toimintalinjan jatkuvuuden. Lähes kaikissa muissa Suomen yliopistoissa käytäntönä ollut kahden vuoden vaalikausi on osoittautunut toimivaksi. Miksi ei siis myös meillä Jyväskylässä? Tuskin Aholaisen puheeksi ottama opiskelijoiden liikkuvuus on meillä suurempaa kuin muualla maassa. Jos sitoutuminen on joillekin ongelma. on ainoastaan parempi, että ehdolle lähtevät ne, jotka tietävät mihin ryhtyvät. Toiseksi uuden vaalikäytännön yksi huomattavimmista eduista olisi siitä koituva rahallinen säästö sekä ylioppilaskunnalle että vaaleissa mukana oleville ryhmille Kun joka loinen vuosi voitaisiin kampanjointiin panostaa sekä rahallisesti että ajallisesti vahvemmin, myös äänestysprosentti vaaleissa todcnäköisesii nousisi. Verratiaessa muihin yliopistoihin Jyväskylän äänestysaktiivisuus on ollut huolestuttavan alhaisia. Tätä uudistusta on odoieilu jo piikaan ja nyi vihdoin olisi poliittisia tahtoa asian läpiviemiseksi. Emmehän halua ikuisesti olla periferia-yliopiston maineessa? DEMARIOPISKELIJOIDEN PUOLESTA LYYTI VANHANEN, MATTI MATINLAURI Vauhkonen toteaa toimittajien vieraantuneen politiikasta (jylkkäri 10/02). Olen Vauhkosen kanssa samaa mieltä. Hän käsitteli Jyväskylän kävelykadulla 6.-7.9. järjestettyä kuuden puolueen PolitForum -tapahtumaa. Heiluin itse nuo pari päivää Vauhkosen lailla kävelykadulla erään puolueen pisteessä. Tapahtumasta jäi hyvä fiilis, aurinko paistoi ja porukkaa kävi uteliaina kojuilla. Kovaäänisissä sai politikoida mielensä mukaan, palaute oli positiivinen ja tunnelma hyvä. Yllätys oli melkoinen, kun yhteen kojuista näytteille itsekin asettuneen alueen valtalehden sivuilla teilattiin tapahtuman henki ja meininki täydellisesti (Keskisuomalainen 7.9.2002 ja 8.9.2002). Keskisuomalainen oli lähetiänyi paikalle kaksi puheviestinnästä gradua vääntävää nuorta, minunlaistani 24vuotiasta opiskelijaa, jotka sitten ampuivat alas puolueiden edustajat Keskisuomalaisen paikalle lähettämä kesätoimittaja teki nk "tutkivaa journalismia". Hän arvosteli yksipuolisen rankasti uutta ideaa Speakers Corneristä ja testaili karkkeja arvokeskustelun sijasta. Olin niin hermostunut lehden uutisoinneista, ctlä otin yhteyttä näihin opiskelijoihin ja tähän toimittajaan päästäkseni perille heidän motiiveistaan. Kesätoimittaja vaikutti harmittomalta ja kiinnostuneelta asiasta laajemmaltikin kuin karkkisektorilla. Harmi, että jutuista mli niin negatiivisia. Puheviestinnän opiskelijoilta kysyin, pitääkö poliitliscn toimijan olla yli-ihminen. joka osaa näytellä, puhua. toimia tietopankkina, olla sosiaalisesti lyömätön, hyvännäköinen jne. Heidän mukaansa ei tarvitse. He pyysivät minua huomioimaan, että heidäl kutsuttiin tilaisuuteen Keskisuomalaisen puolella ja että heitä pyydettiin olemaan melko kliinisiä. Opiskelijat totesivat vielä itse. että toimittaja oh uutisjutussaan päästänyt läpi vain kaikkein kärkkäimmäl ja kriittisimmät kommentit puolueiden edustajien esiintymisistä. Keskisuomalaisen PolitForumille antama huono julkisuus taisi olla etukäteen tilattua huonoa julkisuutta. ci tällä kertaa puolueiden epäonnistumista. Poliittisessa toiminnassa olen oppinut olemaan varovainen enkä yleensä puolustele puolueiden edesottamuksia, mutta tällä kertaa se tuntuu tarpeelliselta kummallisen uutisoinnin perusteella. HEINI UTUNEN VALT.YO JA FIL. YO, JYVÄSKYLÄ PUUKKOA AUTENTTISELLE ELÄMÄLLE Jussi Laitisen kirjoitus "Olla tarpeeksi hyvä" (Jylkkäri 10/02) sisälsi sellaista arvojen venäläistä rulettia, että mieleeni nousi väkisin erään amerikkalaisen filosofin artikkelin otsikko: The Cultural Bankruptcy of Our Age. Laitinen asetti vastakkain yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden asettuen itse jälkimmäisen puolelle. Alussa Laitinen kritisoi sitä, että ihmiset liian usein etsivät ulkopuolisia kriteerejä sille mikä on 'hyvää'. Muita sinen hän vetää itsensä solmuun. Laitinen "haikailee yhteisöllisyyden perään". Hänen mukaansa tulisi "olla vaan", turhia reflektoimana. Miten hän yhdistää tämän näkökannan edelliseen, sitä on jo vaikeampi sanoa. Niin ikään Laitinen kritisoi "utopistisia" tavoitteita elämässä. On kuitenkin absurdia ajatella, että jos on epäonnistunut jonkin korkean tavoitteen saavuttamisessa on läysi paska. Ei ideaaleja ole tarkoituskaan helposti saavuttaa. Laitinen päätyy omituiseen päätelmään myös "itsessään vahvistumisesta". Hänen mukaansa hyvinvointivaltion kakaroilla on varaa hapuilla minne tahansa. kun "aina joku maksaa" Todellisuudessa tämä periaate on suorassa ristiriidassa itsessään vahvistumisen kanssa. Riippumaton, vahva minä ei anna muiden 'maksaa' omien tekojen scuraamuksisia. Individualismin yhtenä keskeisenä periaatteena on vastuu omista teoistaan. Jos jotkut "hyvinvointikakaral" toimivat vastuuttomasti, ei siilä tule syyttää individualismia vaan hyvinvointikakaroita Filosofi-psykologi Erich Frommin mukaan vasta modernissa yhteiskunnassa ihminen joutuu itse päättämään omasta paikastaan Esimoderneissa yhteiskunnissa oma paikka tuli useimmiten 'automaattisesti'. Va.paus luo paineita. Yhtenä 'pakomekanismina' vapaudesta on sulautuminen yhteiskunnan normistoon. Siis pois itseloteutuksesta. autenttisuudesta, omista mieltymyksistä Kohti ideaalia, jota Laitinen haluaa tiedostaen tai tiedostamattaan lähestyä. Voikin pohtia, kuinka kestävä henkisesti on pyrkimys omien erikoispiirteiden ja omalaatuisuuden tukahduttamiseen. "Kunhan on vaan" ci ehkä ole paras ratkaisu modernin ihmisen kokemalle merkityksettömyyden tunteelle. Kun ylioppilaslehdessä puhutaan tällaisen nihilismin puolesta, tulee mieleen, minkä takia yleensä pitää opiskella yliopistossa. Yhteiskunta koostuu yksilöistä, vaikka heillä onkin paljon yhteistä. Yksilöillä on yksilöllisiä motiiveja, haluja ja arvoja. Jos kaikki vedetään saman mankelin läpi, ei voida olla tekemänä ihmisille väkivaltaa. Laitinen haikailee yhteisöä, jossa on mahdollisuus valita, onko yksin vai yhdessä. Siis? Mikä estää Laitista perustamasta kommuunia. liittymästä seurakunianuoriin, jne? Tarjoaisikohan Laitinen ajaltclumalliaan 1930-luvun Saksassa? "Olo on välitön ja helppo turha reflektointi jää pois" Qcursiivi lisätty). Autoritaarisuus on Frommin mukaan yksi keino paeta lisääntynyttä vapautta. Sitäkö Laitinen haluaa? Ainakin hänen on hyvä tietää, millaisia arvoja ylioppilaille tarjoaa. Jaskan kulmabaariin jauhamaan paskaa vai tavoittelemaan rikasia. autenttista elämää? Valinta on sinun. MIKA PEKKOLA
Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2002 E keskustelua SYSTEEMIN YLISTYS Onnea yliopistoon sisällepääsyn johdosta! Kaikki keskiluokkaiset opettajat, papit, tuomarit, lääkärit, ministerit, virkailijat ja muut tulevat nyt kokemaan yhteenkuuluvuutta kanssasi ja kohtelemaan sinua huomattavasti paremmin. Yläasteen luokkatapaamisessa voi sitten manailla, kun ei huvita maksaa veroja entisten luokkatovereiden työttömyyskorvauksiin tai huumevieroitukseen. Mitäs eivät pärjänneet opiskelukilpailussa. Sisäänottorajoituks^than eivät suinkaan ole valkolakkien pätemiskeino, vaan ne johtuvat taloudellisista realiteeteista. Kilpailussa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet menestyä. Sillä onhan Itä-Helsingin lähiöön tai bangladeshilaiseen maattomaan perheeseen syntyneillä toki ollut molemmilla täydet mahdollisuudet edessään. Eläköön viaton pikkuporvarillisuus. T O M I ÄBERG LAPSIPARKKI YLIOPISTOLLE? Sosiaalisihteeri Tuomas Viskari totesi uusille opiskelijoille tarkoitetulla ylioppilastalon esittelykierroksella, että aivan kaikkea JYY ei sentään pysty jäsenilleen järjestämään. Ei tietenkään, mutta näin sanoessaan Tuomas viittasi lastenhoitoapuun, jota JYY ei tarjoa, vaikka sitä epäilemättä voisi tarjota. Asia jäi vaivaamaan. Helsingin Sanomat 15.9.2002 kirjoittaa: "Helsingin yliopiston ylioppilaskunta tarjoaa tiistaista 17. syyskuuta lähtien tilapäistä lastenhoitoapua perheellisille opiskelijoille". Siis miksi ei myös JYY? Kyse olisi palvelusta, joka varmasti koskettaisi läheltä monia ylioppilaskunnan jäseniä. En ole tehnyt laskelmia siitä, kuinka tämä rasittaisi ylioppilaskunnan taloutta. En kuitenkaan jaksa uskoa palvelun järjestämisen olevan ylioppilaskuntamme resurssien ulottumattomissa. Kyse on lähinnä vuokraja palkkakuluista, ja kun lisäksi palvelusta veloitettaisiin pieni maksu, emme puhu suurista seteleistä. Tarvittava raha voitaisiin ymmärtääkseni aktivoida hyvinkin pikaisesti niin sanottuna lisäbudjettina, sehän edellyttää käytännössä vain JYYn hallituksen esittämän lisätalousarvion hyväksyntää edustajistossa. Niin, ja sitä poliittista tahtoa. Ongelmana on tietysti myös fyysisen tilan löytyminen. Itse ehdottaisin esimerkiksi ylioppilastalon valmistuvaa laajennusosaa. Silloin laajennushankkeen arvostelijatkin varmasti kokisivat uudisosan palvelevan todella opiskelijoita. Tällöin ei tarvitsisi myöskään maksaa vuokraa (vaikka ymmärrettävästi vuokratuloja menetettäisiin vastaava summa). Toinen mahdollisuus on tietysti vuokrata jokin tila. Mitään valtavaa rakennuskompleksiahan lastenhoito ei vaadi. Helsingissä lapsiparkkiin on palkattu lastenohjaaja, joka on paikalla arkisin 8-16. Lasta voi pitää hoidossa kerralla kolme tuntia ja palvelu maksaa kolme euroa tunnilta. Tällaiset rajoitukset olisivat epäilemättä tarpeen myös omalla yliopistollamme ja palvelun tarjonta olisi tietysti rajoitettu yliopiston opiskelijoille. Pelisääntöjen luominen ja toiminnan kontrollointi olisi käsittääkseni hyvin yksinkertaista. Ajatus lapsiparkista on mielestäni loistava ja uskoisin sille löytyvän kannatusta myös laajemmalti. Itselläni on useita ns. lapsellisia ystäviä, joiden uskoisin olevan kiitollisia, mikäli ylioppilaskunta tulisi tässä opiskelijaa vastaan. Lapsettoman on usein vaikea ymmärtää, kuinka elo pienokaisen kanssa voi kummasti mutkistaa opiskelijan käytännön elämän yksinkcrtaisimpiakin asioita, kuten nyt vaikka opiskelua. Jään odottamaan ylioppilaskunnan vastausta (for 1 have a dream). MATTI MATINLAURI REILUA VAI EPÄREILUA KAUPPAA? Ylioppilaskunnat ovat ottaneet yhdeksi teemakseen suosia reilua (maailman) kauppaa, joka kuulostaa hienolta. Reilun kaupan eräs tavoite on vähentää kehitysmaissa lapsityövoiman hyväksikäyttöä. Tämä vetoaa tunteisiin. Meillä lapset käyvät koulua, mikä käykin monille työstä. Oppiminen on jopa niin raskasta, että se tuo mukanaan railakasta opiskelijaelämää, jota "työstetään" jo peruskoulusta lähtien muokkaamalla öisin kansalla liikkuvien ohikulkijoiden mielipiteitä liuotinaineiden väkivallalla. Kehitysmaissa vain orvot ja työttömät lapset "työstävät" liuottimia, koska useimmat lapset oppivat pienestä pitäen vastuulliseen työhön. Työnteko on heille luonteva elämäntapa, joka ei tietääkseni lasta vahingoita, pikemminkin päinvastoin. Valitettavasti rikkinäinen perhe ajaa lapsia sekä aikuisia myös kodin ulkopuoliseen työhön. Tällöin kotija puhdetyöhön tottuneen lapsen valmiudet kohdata työelämän vaatimukset on parempi. Nykyään kaupankäynnin kovat tulostavoitteet ovat tehneet työstäkin vaativampaa, kuten myös koulunkäynnistä. Ylioppilaslehden kirjoittelijat ovat vihdoin tajunneet myös, ettei kouluja käynyt akateemikkokaan automaattisesti työllisty. Siksi ihmettelen, miksi SYL lähtee reilun kaupan mukaisilla periaatteilla kieltämään kehitysmaiden lapsilta työnteon? Onko SYL:n velvollisuus siis korvata työssäkäynti koululla? Kouluthan ovat kehitymaissa vain rikkaiden huvi ja etuoikeus. Kymmenen vuotta kehitysmaissa kouluja käyneenä uskallan sanoa, että lapsia kohdellaan siellä koulussa ja kadulla jopa huonommin kuin töitä tekevää lasta. Lasten kohtelu kehitysmaissa ei siis "säästä vitsaa". Siksi on todennäköistä, ettei reilullakaan kaupalla voida parantaa lasten oloja, paitsi jos työstä oikeasti maksetaan reilumpi rahallinen korvaus itse työntekijälle. Käytännössä siis työn ohella annettavat koulutusapupaketit vain kiristävät lapseen kohdistuneita vaatimuksia. Kaupankäynnin lopettamiselle on annettu nimeksi terrorismi. Sellainen tuskin saa suurta kannatusta tai rekisteröityä tuotemerkkiä. Viitteitä sen esiasteista voimme silti saada lähtemällä perjantai-iltana kävelylle keskustan liuotinja oksennusralliin miettimään kehitysmaiden riiston, taloudellisten kasvuvaatimusten sekä vapaan kasvatuksen seurauksia. Samalla voisimme harkita kehitysmaiden esimerkin tarjoamaa apupakettia, jossa pääasiassa koti-ja puhdetyötä tehdään yhdessä lasten vapaaehtoisella avulla aikuisten esimerkin mukaan, kuten meilläkin ennen vanhaan tehtiin. YTM S I M O N WAHLROOS Sana on vapaa käytä sitä! KESKUSTELUA-PALSTA on yhtä kuin Jyväskylän Ylioppilaslehden mielipideosasto: väylä purnaukselle, keskustelunavauksille ja -jatkoille, kommentoinnille... aineena JYY, Jylkkäri, yliopisto. Jyväskylä ja muu maailma. Kirjoita tekstisi mieluiten tietokoneella ja toimita se Jylkkärin toimitukseen levykkeellä tai sähköpostina osoitteeseen jylkkari@cc.jyu.fi. Voit kirjoittaa myös nimimerkillä, mutta liitä tällöinkin mukaan nimesi ja yhteystietosi. Kirjoita tiiviisti (max 2500 merkkiä). Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja muokata tekstejä tarvittaessa. TOIMITUS, Keskussairaolontie 2,40600 Jyväskylä -järjestötJärjestöilmoitukset osoitteelta jylklari-jarjestot@cc.jyu.fi Ilmoitukset numeroon 12 ti 8.10. mennessä! Demariopiskelijat Seuraava demariopiskelijoiden valtakunnallinen seminaari pidetään Tutussa 5.-6.10.. aiheena sappea suuntaan ja toiseen kiehaulleleva "Politiikka ja uskonto". Muista ilmoittautua 30.9. mennessä! Kay tutustumassa nettisivuihimme osoitteessa www.cc.jyu fi/yhd/demari ja lähde ehdolle edarivaalelhin 1 Lisätietoja kaikesta maan ja taivaan välillä antaa mielellään pj Malianne, marhutt@cc.jyu.li. Tervetuloa mukaan! Evankeliset opiskelijat Teemaillat lauantaisin klo 19 Lutherin kirkolla. Kansakoulukatu 5.5.10. Krislilyn ihmissuhteet: klo 16 minä, sinä, Han; klo 19 me. te, he. Marjo ja Jari Kalavainen. 8.10. Kristillisten opiskelijajärjestöjen Megailta Lutherin kirkolla. Miika Auvinen. Global Discourse ry n syksyn seminaarisarja jatkuu tiistaina 8.10. Seminaarisarja teemasta "Yhdistyneet Kansakunnat", jatkuu aiheella "Kuulumisia Johannesburgin Huippukokouksesta". Seminaarin alustaa Jyväskylän yliopiston kehityshankkeiden vastaava lohtaja Reijo Keurulainen. |0ka oli yksi Suomen tiedeyhteisön delegaatin edustajista YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa Johannesburgissa. Seminaari järjestetään yliopiston päärakennuksen luokassa C4, klo I8:sta alkaen. Hämäläinen Osakunta Uudet ja vanhat jäsenet tutustuvat Hämäläisen Osakunnan lervelulolilaisuudessa yliopiston osakuntahuoneislotla keskiviikkona 9.10. alkaen klo 18. Huoneisto sijaitsee kampuksella, Loaln alapuolella, llokiveä vastapäätä. Tarjolla syötäviä ja tuotavia herkkuja. Illanisluiaisissa valitaan myös osakunnan uusi hallitus. Tervetuloa 1 Pelottaako Politiikka KESKuslelutilaisuus KESKiivikkona 9.10. kello 16.1518.15 Ilokivessä kampuksella. Tervetuloa Sinä kiinnostunut opiskelija tai muu kulkija kuuntelemaan lennokkaita alustuksia ja KESKustelemaan politiikkaan liittyvistä peloista. Alustuksia mm.tieteen ja median sekä poliitikon ia opiskelijan näkökulmasta. Pelottavia poliitikkojakin paikalle saattaa eksyä. Tapahtuma on osa KESKuslaopiskelijoiden valtakunnallista korkeakoulukiertuetta. Ja sen järjestää Jyväskylän Opiskelevat KESKustalaisetJOK. JOPA Jyväskylän Opiskelevat PArtiolaiset JOPA on Iloinen parliohenkinen kokoelma erilaisia ihmisiä. Tule nauttimaan luonnosta, kämppärelkistä, illanistujaisista, lauluisia ja yhdessäolosta kanssamme Opiskelusta on hyvä välillä saada taukoa, tee se reippaasti ja hyvässä seurassa! Liity sähköpostilistalle taikka surffaa nettisivuillemme, sieltä saal isää tietoja ja voit Ilse todeta liittymisen todelliset hyödyt (http//www.cc.jyu.fi/yhd/jopas/). Seuraavat tapahtumat; Ti 1.10 Pyöräretki Kanavuoreen ja Pandan tehtaille. 4.6.10 JOPAn syysvaellus. Ke 9.10 JOPA pirastin liikuntapäivänä. Puheenjohtaja Katja. kalja@cc.|yu.li. Seuraava JYT-kokous 16.10. klo 19 Ilokiven hallituskabinelissa. Yhteystiedot jyt-postia@cc.|yu.li tai 040-5689526. Jyväskylän ev.lut. Opiskelijalohetys Opiskelleilla! pidetään loistaisin Vanhassa pappilassa kaupunginkirjastoa vastapäätä, Vapaudenkatu 26. lippikoulusalissa klo 18.30 alkaen. Tuo itsesi ja lahjasi mukaan toimintaamme 1 Opiskelijapaslori Heikki Lehtimäki 050-571 4564 käytettävissä henkilökohtaiseen keskusteluun. 3.10. Kristitty ja musiikki, Heikki Lehtimäki, Ti 8.10 Kristitty, mikä kumma? Eero Junkkaala. Ev.lut. opiskelijajärjestöjen yhteinen Megaopiskelijailta Lutherin kirkolla, Kansakoulukatu 5, To 17.10. Mikä sai minut lähtemään Kiinaan? Päivö Parviainen. Jyväskylän SETA Jyväskylän SETA on seksuaalija sukupuolivähemmislöjen elu|a vlrkistysjärjesto. Avoimien ovet torstaisin toimistolla (Lyseonkatu 2, linja-autoaseman rakennus, huone 205) klo 18.30. Puhelinpäivystys keskiviikkoisin klo 19 21, voit kysyä lisää ia keskustella luottamuksellisesti. Puh. (014) 310 0660. Bileitä Ylioppilastalolla klo 21 03:19.10. (yläkerta), 2.11. (alakerta), 16.11. (yläkerta) ja perjantaina 29.11. (alakerta) Liput 4/6 euroa, ennen klo 22 3/4 euroa. Lisätietoa ryhmistä ja muusia toiminnasta nettisivuilta http://www.nic.li/-jklseta/ Kansan Raamattuseuran opiskja nuoret aikuiset Opiskelijoiden ja nuorten aikuisten i l lat tiistaisin klo 19 alkaen Sanan Kulmalla (Seminaarinkalu 19). 1.10. poikabändimme His Master's Boys esittäytyy virsi-illassa. 8.10. järjestöjen yhteinen ilta Lutherin kirkolla, Eero Junkkaala puhuu aiheesta Kristitty, mikä kumma? 15.10. Tom Säilä Onesimuksen tarina. Tule iltoihin kuulemaan lisää. Lisätietoja myös Lauralta, laleinon@st.jyu.li. Osoitteesta www.karassana.fi/opiskelijat löytyy mm. mielenkiintoinen nettilehti Elämässä kiinni. Ke 9.10. klo 18 seurat Jyväskylän kristillisen opiston 60-vuotisjuhlien merkeissä, Sulkulantie 28. Illemmalla J. Jyrän konsertti. Myös Jyväskylän körttiopiskelijoiden kuoio esiintyy. Opiskelijoiden Ruskaretki Nilsiän Aholansaaressa 10.-13.10. Lisätietoja anlaa Hermanni Sivonen (hsivonen@st.jyu.fi. 050-356 1237). Kuoro kokoontuu keskiviikkoisin klo 19 Keskusseurakuntatalon Sacariumissa. Hae syksyn ohjelma yliopiston ilmoitustaululta! Körttiopiskelijoiden kotisivut ovat osoitteessa www.jyu.li/-livimaku/herattaja/ Maltillinen Aärivasemmisto Onko tahtoa myös toimia opintoluen korottamisen ja maailmanparantamisen puolesta? Lähde ehdokkaaksi ylioppilaskunnan eduslajislovaaleissa. Tapaaminen jossa mielitään vaaliohjelmaa: ma 7.10. yliopiston kirjastolla. Tervetuloa! vasemmistonuoret Tule mukaan Keski-Suomen Vasemmislonuorlen toimintaan! Jäljestämme uusien jäsenten ja aktiivien illan baari Vakiopaineen kellaritilassa (Kauppakatu 6) torstaina 3.10. kello 18. Perehdymme erityisesti Vasemmistonuorten Natonvastaiseen kampanjaan, josta alustaa Tampereen Vasemmistonuorten pj Janne Harju. Tervetuloa! Lisätietoja toiminnastamme Tiina Lehtiseltä, p. 0405873271. Muista myös nettisivut www.vasemmistonuoret.liAeski-suomi Keskiviikkona 9.10. on Ynnan toimistolla avoimien ovien päivä. Toimisto sijaitsee MaD24l ssä. ja tarjolla on luomisia sekä pikku puitavaa klo 10 alkaen. Kaikki ovat tervetulleita. P i i l o s a n a • i A 1 < 7 8 • 10 n p n | n l I M 1 . P1—f^rt 1 |s 16 17 1 II 19 20 1 VAAKASUORAAN: I . Siro Anssi haulikoi tällaisen linnun. (9) 6. Kun "minä" sisältää Tuomiojan ja Liikasen, silloin tämä tarkoittaa jotakin. (7) 7. Käännä Räty tämä lapsesi oikein pain. (5) 9. Pokerissa kova käsi, P alussa Täällä Pohjantähden alla -hahmo. (5) 10. Pieni Salminen oli ensimmäinen tangokuninkaamme. (7) I I . Julkkiskirjaa pöyhimällä löytyy kirjoittavan linnun nimi. (6) 13. Ankkaa järjestetään uudeksi linnuksi. (6) 16. Kun afrikkalainen pääkaupunki saa peräänsä hylätyn ja appron, ollaan maan jäljillä. (7) 18. Suunnistuksessa haettu pilkutetaan ja näin jätetään tekemättä. (5) 19. Touhukas karsii oksia. (5) 20. Jos Tolkienin Bilbolta kysytään, tiedon esitystapa saa eteensä vetyä ja happea. (7) 2 1 . Ei se pure, Niina. Se on lintu. (9) PYSTYSUORAAN: 1. Palvelin selviää, kun Suhonen nielee reaaliluvut. (7) 2. Seniilikin tietää pisimmän joen. (5) 3. Säämiskää silmäillään alapuolelta ja todetaan lintu löydetyksi. (6) 4. Kiskojen tietämissä oleva aines tuskin Tamaraa ihmetyttää. (7) 5. Melko useasti nousussa tarpeen. (5) 6. Liitää taivaalla, komea toki, kerma lintujen. (9) 8. Tarinasi saa mausteeksi fosforia ja lintu hahmottuu. (9) 12. Purtsa käveli Kööpenhaminassa kiitorataa edestakaisin, (7) 14. Ei Kent syö kädestä, eli se on villi. (7) 15. Hehtaari ensin oikealle, sitten vasemmalle, sitten keskiarvo ja lopussa lintu seisoo. (6) 17. Kartionmallinen nukke nurin. (5) 18. Viittamiehen kamu on Nairobin kaupungissa. (5) G Marko Kunnon U9U|E|djnt2 uiqou -gi IBjqOM 02 n W N 7 l JB|SV6l BtMBEH SI iis?a et uoiÄsa» > i EjStuni g i dnjjse» zi BpieeN XL !d|seiuea f} WiWU eiiloniJaiAj 9 uauotuisoi uusv S liaaa 6 eeuieieu f J B & 7 \sms e mm 9 HIIN 2 esjosjuis' L U3/U9SH USXnVISVA
SYKSYN UUTUUDET SAAPUNEET meiltä myös OPISKELUA-ALE! CDptikulma Jyväskeskus 2. kerros p. ( 1 4 ) 3 1 3 3 ma-pe 10-18 la 10-15 H I U S A S I O I S S A S I N U A PALVELEE KORTE POHJAN PARTURI Isännäntie 1 40740 Jyväskylä Puh. (014) 252 415 Käytä h y ö d y k s e s i kanta-asiakas TERVETULOA k o r t t i m m e tai o p i s k e l i j a k o r t i l l a 1 % AVOINNA: -r • , i Ma-Pe9-18 Talvilauantaisin sopimuksen mukaan La Suljettu UUSI APTEEKKI Yliopistonkatu 32, puh. 3382900 l o r i k u l m a (Tyynelä n k u l m a ) HYVÄÄ PALVELUA JONOTTAMATTA meillä on helppoa liikkua lasten vaunujen kanssa Palvelemme ma-pe klo 8-18, la 9-14 annamme opiskelija-alennuksen perusopiskelijoille kaipaatko kyytiä, tai haluatko matkaseuraa? Tsekkaa Jylkkärin kimppakyyti-palsta osoitteessa http://www. cc. jyu.fi/lylkkari • i PULLAPUOTI Mummin kahvilasta hyvää kahvia ja kaupungin maukkaimmat pullat ja suolaiset välipalat Yliopiston läheisyydessä Vaasankatu lO sekä Forum, Asemakatu 7 MUMMIN PULLAPUOTI Forum Asemak.7 puh. 3376767 Vaasank.10 puh. 3376768 Jylkkäri kaipaa demoasi! Jylkkarissä ajoitetaan uusi |ossa ;ivarUoimii läjämme felrus Ko: vosttlee yhtyeiden demoja ja is on ollut monen vuoden apu mukana bänciii.oimmtias&jjajar; Peräseinäjoella jokavui >i i aa n >s ktapaJttuniaa. Kaikki levyt ovai ten leiia musiikkityyliin katsomana. CD-muodeissa lähetettyihin demoihin kannattaa mukaan lähetekirje, josta käy ilmi yhtyeen histo. muut tuoi. Kaikkia arvosteluja ei ehkä voida tilanpuutteen lakia jul kaista tehdessä, mutta : setn vastataan esimerkiksi .sähköpostilla. Levyjä saa lä: het taa osoitteeseen: ly^skykin Ytioppibsleliii / ts Koskimies. Keskussairaalaniie 2. 40600 Jyväskylä, Jf<r' s ' 4fl B^ *J» Jf<r' s | lt i\ \ T t K P t 1 \ H 1 K Jf<r' s A" j ^ • p m o i t vvv.v*.r.hittK-.-Il.n.coiir'' • p • B ^ " e • a l t i j o i l i a t •» •rrT^»--»er't—-.« Kauppakatu 3 3 . J y v ä s k y l ä . Puh. ( 1 4 ) 2 1 3 1 2 3 ELUTAKKO PE 18.10. SATYRICON (Nor). KHOLO (Nor) S ALGHAZANTH LA 19.10. BETONIHANK& LUMO tiptrr ii/a ui * PE 25.10. TYRÄVYÖ + support LA 26.10. TRANSPORT LEAGUE ISwel. PURITY & DISCO ENSEMBLE .. LIPUT 7/«-(sl-* . LIPUT 6/5 IS] ...Ililnu alHUmlslu: ID M I . XL PE 1.11. SVHUIMASIES. 1EENACE ID01SISWEI. ASS COBRA • iMUiAmiiumaK^iMiiiiiiiniiiiMjcfinim mmm—nm,mmjia luii/na mjMm M A T K A M I E L E S S Ä ! www.helinmatkat.fi Yliopistonkatu 32 40100 Jyväskylä Puh. (014) 337 3100 I O t a l u o n n o l l i n e n as Luonnontieteiden akateemisten liitto LAL entinen Kemistiliitto on luonnontieteilijän oma järjestö. Jäseneksi voit liittyä jo opiskeluaikanasi. Jäsenenä saat työelämään valmistautumista varten tietoa, jota yliopisto ei tarjoa. Pääset verkostoitumaan oikeiden ihmisten kanssa ja halutessasi voit kerryttää myös työttömyysturvaasi. Käy internetsivuillamme tutustumassa kaikkiin jäsenetuihimme ja täytä samalla ilmoittautumislomake. Se kannattaa. www.luonnontieteidenakateemiset.org