• Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2001 Arvaa laji? Sivu 7. Kato v a l o t a u l u l l e ! iskeiijan -ruokaa. Sivu 8. Riittääkö 120 ov? Keskiaukeama. Akustinen kitara ja lentokone. Sivut 14-15. KANNEN KUVA: PANU H A M E E N A H O pääkirjoitus/ Juha Kauppinen Eduskunta on läpileikkaus kansasta, naapureistasi. Heistä puolet ajattelee, että uudistus, joka ei maksa kansalle mitään ja josta ei ole kenellekään haittaa vaan pienelle joukolle hyötyä, on ihan okei. 40 prosenttia taas haluaa ehdoin tahdoin vaikeuttaa tuntemattomien ihmisten elämää. Seitsemän prosenttia ei uskalla puhua, tai on sairaana. Enpä olisi ensi näkemältä uskonut omista naapureistani. Entä maakuntatasolla? On varmasti kiva kuulla millaisessa maakunnassa asumme. Vai onko? Eduskunnassa on kymmenen keskisuomalaista edustajaa. Heistä kahden (Huovinen ja Olin) mielestä toisiaan rakastavalla parilla on oikeus lain (siis lain) siunaamaan liittoon; loppujen kahdeksan (Pekkarinen, Leppänen, Neittaanmäki, Oinonen, Laitinen, Karpio, Kankaanniemi, Kangas) mielestä ei ole. Homoliittoäänestys oli niin sanottu indikaattoriäänestys. Se indikoi meille äänestäjille edustajien sielunmaisemia ketä äänestää ensi kerralla. Kyseessä oli jopa keskinkertaista parempi indikaattoriäänestys, sillä puolueet soivat jäsenilleen täydellisen vapauden äänestää omatuntonsa mukaan. Tarkastellaanpa omatuntoja. Miehet ainakin ovat yleisenä ilmiönä saatanallisen epäempaattista väkeä, mikä ei varmasti tullut m o nellekaan yllätyksenä. Paikalle uskaltautuneista 115:sta karvanaamasta vain 45 kannatPotilas kärsii vieraasta päästä/ Kalle Räyhä ti homoille oikeutta rekisteröidä liittonsa. 68:sta naisesta 54 kannatti lakiesitystä. Ainoastaan 14 vastusti. Mutta millaisia miehiä löytyy kannattajien joukosta: Niinistö, Itälä, Zyskovvicz, Lipponen... sekosivatko äijät napeissaan? Ehkä eivät. Ehkä konkarit huomasivat, että tarjolla on mahdollisuus antaa miellyttävän pehmeä silaus kovan porvarin imagolleen. Entä Suomen Keskusta? Valtaosa luonnollisesti vastusti moisia homojen hölynpölyä, mutta poikkeuksiakin oli. Tarkemmin sanottuna kymmenen rohkeaa sielua painoi JAA senkin uhalla, että hartaimmat kannattajat kaikkoavat taatusti. Petri Neittaanmäki, Jyväskylän toivo maailman keskustalaisille, ei lukeudu tähän porukkaan. Modernin poliitikon viitta jäi naulaan; selässä lukee edelleen: "Väyrysen oppipoika". Oma lukunsa ovat edustajat, joille sattui tärkeämpää tekemistä äänestyspäivälle. Huomiota herättää ainakin kokoomuslaisten Sasin, Koskisen, Virenin ja Heinosen poissaolo. Liekö miehillä ollut saunailta valmisteilla. Vai tuliko ruiskukka pöksyyn? Viimeisenä on pakko surukseen todeta, että opetusministeri Maija Rask oli niin ikään poissa. Miksi? Mikä on hänen kantansa, jonka perusteella meidän pitäisi luodata oman opetusministerimme sielunmaisemaa? Ettei vain olisi puolesta. Tai vastaan. Jyväskylän Ylioppilaslehti «mjyuVnHoi Toimitus Jyvöskylän ylioppilastalo Keskussairoolantie 2 ; 40600 Jyväskyte . (014)2603360 • iyikkon@cc.iyu.fr ' Fox . (014)2603928 Päätoimittaja Juha Kauppinen . (014)2603359. • juha@st.jyu.fi Toimittajat Annakaisa Voäräniemi (laitto) 4 5 3 8 1 9 4 | onnvoar@st.jyu.fi Lassi Toivonen ! 4 5 9 2 7 1 • tatoivan@st.jyu.fi ' Taloudenhoitaja ja . toimistosihteeri • ftxrlo Rouhromen • (014)607226 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. Ilmestyy lukukausien aikana, 1 6 kertaa vuodessa. Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry.:n jäsen. i JYYn jäsenille kotiin kannettuna Jytkköri maksaa 50 maikkaa. Osoitteenmuutokset JYYn keskustoimisto, (014)2603355 Ilmoitusmyynti tmi Martti Mikkonen ( 1 4 ) 2 7 2 1 6 6 , 4 6 4 2 533 Fox (014) 272 163 Ylioppi lastentien v a l t a k u n n a l l i n e n ilmoitusmyynti Pirunnyrkki Oy, (02) 2331 222 l l m o r t u k s e n v a l m i s t a j a Grafiikka Rutonen (014)216315,050596 2444 giafekka.iutaoen@co.inet.fi P a i n o p a i k k a Lehtisepät Oy, Pieksämäki (015)7234212. Painos 8 ISSN 0356-7362 I l m e s t y m i s p ä i v ä t s y k s y l l ä 2 1 Järjestöilmoitusten d e a d l i n e p ä i v ä ä a i k a i s e m m i n ! ! Ilmoitushinnat tekstissä 6.00 mk/pmm takosivu 7.00 mk/pmm määräpaikkalisä 0.65 mk/pmm etusivu 9.00 mk/pmm (etusivu myydään ainoastaan kokonaan) VärihlniKit yksi lisäväri 450 mk neliväri 1350 mk Jyikkäri ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa. AVUSTAJAPALAVERI TIISTAINA 2.10. KELLO 14.00. TOIMITUKSESSA. Tu t k im a t t o mat ovai s u o m a l a i s e n viihdetarjonnan kärrypolut tai paremminkin halvat ja tutkimattomat. Kuulin hiljan eräältä radiokanavalla, etiä mikäli olisin kylliksi onnekas, pääsisin maren kanssa Irlantiin. Mutta mikä helvetti on tämä mare, jonka kanssa minun pitäisi raahautua ympäri Irlantia? Kuulostaa lähinnä lammasrodulta. Tai ummetuksen lääketieteelliseltä ilmaisulta: "Potilas kärsii maresta." Melko pian oivalsin suunnattoman typeryyteni. Sehän on se Suuressa Seikkailussa karsiutunut käkkäräpää! Miekkonen, joka oli malli, mutta mikä tärkeintä myös ihan tavallinen ihminen. Tavismare, kuinka olin mä saattanut sun unhoittaa? Onneksi radiotoimittajien muisti pelaa pidempään, sillä muutoin eivät kuuntelijat pääsisi Maren kanssa mihinkään. Mikä olisi suunnaton vahinko. Mare ei suinkaan ole maamme viihdemaailmassa ainoa unholalta pelastunut tavis, vaikka rooli radion kilpailupalkintona ei ehkä se hehkein olekaan. Paremmin pyyhkii Tatulla ja Eekalla, jotka vääntävät ikinuorta sisältöään SubTv:n suolesta massiiviset kuusi tuntia kenallaan. Sisällön tuottamiseen saavat osallistua muutkin tavalliset ihmiset tekstiviestein. Siis kun Tatuja Ecka istuvat autossa tai kävelevät kadulla, voi heidän alleen lähettää viestin 'Tatuja Eeka ovat ihania". Tähän saakka olen kärsinyt harhaisista ajatuksista, ettei televisioon tulvivien tekstiviestien takana voi piillä älyllistä elämää. Joku kuitenkin valoi uskoa maksamalla viestistä, jossa Tatua ja Eekaa pidettiin huonompana kuin dubatut Kauniit ja Rohkeat. Vai onko se sittenkään osoitus älyllisyydestä, jos on tollottanut sekä dubattua Forresterin perhetmaresta tä että Tatun ja Eekan kamaa, ja vertailee niitä tekstiviestissä televisiossa' Itse asiassa se vaikuttaa vain tavalliselta huonolta maulta. Maren ummetuksesta sireampaskaan kulkeakseni, olisi Tatun ja Eekan ohjclmapalasta ennen soveliasta varoittaa katsojia visuaalisesta ripulista, joka kuivattaa aivoista alkaen. Jos ohjelmaa katselee äänettä, voi hermosolujen kuulla räjähtelevän aivokuorella tyhjyyteen. Tämä ei ole viihdemaammc suunen seikkailijoiden vika, vaan maikkarin halpatuotannon. Eikä yksin maikkarin. sillä varokaa, digj-Tv lulee. Ja se tarvitsee sisällön, huokeasti. Muista en tiedä, mutta itseäni nykyinen kehitys kammottaa. Ruudulla pyörii juonnettuja chatteja, joissa isäntä / emäntä lässyttää tekstiviesteille. Ehdottoman antikliimaksinsa sisällöntuotanto saavuttaa ilmeisesti lobotoomikoille suunnatuissa tekstiviesupeleissä: sanaristikoissa, palapeleissä ja varsinkin siinä hienossa pelissä, jossa harmaisiin ruutuihin sijoitellaan sinisiä ja punaisia palloja. Jokaista viiden markan viestiä vastaan voi saada pisteitäkin. Jos pelaa oikein. Tietenkään digi-Tv ei tule olemaan silkkaa sontaa. Jo nyt kanavillamme pyörii USA:n markkinoilta ylijäämäalcnnuksella hankittuja sarjoja, joita digi-Tv:n myötä mahtuu televisioon jopa huimasti enemmän. Men Behaving Badlya uusitaan Neloselta vasta toista kertaa, ja Basic Instinct tulee jälleen. Mutta digi-Tv:ssä kaikki on paremmin. Uuden vastaanottimen kustannuksista ja kallistuvasta televisioluvasta suoriutunut katsoja voi vihdoin itse päättää mitä televisiostaan katselee. Tai millaista chattijuontajaa katselee. Tai mihin peliin lähettää teksti viestinsä. Tai millaisen taviksen haluaa ruutuunsa mölisemään tai kanssaan Irlantiin. Yhä suuremman vuorovaikutteisuuden myötä katsoja voi myös oppia vaihtamaan kanavaa. Ainakin se palvelu monipuolistuu.
3. LOKAKUUTA 2 1 • 4 1 . VUOSIKERTA Kortepohjassa on kuitenkin rauhallisempaa kuin muualla HUUMEIDEN KÄYTÖN räjähdysmäinen lisääntyminen, ja käytön laajentuminen yhä nuorempien keskuuteen, on parin viime vuoden ajan ollut eräs suomalaisen yhteiskunnan päähuolenaiheista. Ilmapiirin näennäisen vapautumisen myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia on spekuloitu tiuhaan tahtiin. Keski-Suomen opiskelijaasuntosäätiön Roninmäen kohteen käytävältä löytynyt huumepiikki kertoo ehkä omalta osaltaan, missä tällä hetkellä mennään. 'Timppa" kenoo kokemuksestaan: "Tyttöystäväni muutti elokuussa Jyväskylään. Kantaessamme tavaroita asuntoon huomasimme lattialla verta pieninä läikkinä jonossa. Ne johtivat alakerrasta porraskäytävän alta yläkerroksiin. Tämän jälkeen huomasimme tyttöystäväni asunnon ulkopuolella käytävän katossa pystyssä sojottavan ruiskun." Timppa ja hänen tyttöystävänsä päättelivät kyseessä olevan huumeruiskun. Timpan tyttöystävä soitti ensin itse KOAS:lle. Pienten uskottavuusongelmien jälkeen myös tytön isä otti yhteyttä KOAS:iin sekä poliisiin. "Minun soittaessani KOASJta pahoiteltiin tapahtunutta. Poliisi puolestaan ei kuulostanut mitenkään yllättyneeltä. Sanoivat vaan, että tsekataan asia", isä kenoo. Sittemmin Timpan tyttöystävä ja hänen kämppiksensä ovat viihtyneet Roninmäessä hyvin. Suurempia häiriöitä ei siis ole ollut. Ruisku tosin hävisi katosta vasta pari viikkoa sitten. "MINUN TIETONI mukaan tällaista ei ole Roninmäessä aiemmin tapahtunut", kertoo Roninmäen asukastoimikunnan puheenjohtaja Irene Hallamäki. Hän sai tietää ruiskusta postilaatikkoon jätetyn nimettömän lapun perusteella. Hallamäki kertoo, että monilla Roninmäen ulkopuolella asuvilla ihmisillä on alueesta huomattavasti todellisuutta ikävämpi käsitys. Hallamäen mukaan KOAS puuttuu hyvin hanakasti ongelmallisiin tapauksiin, mutta asukkaat valittavat häiriöistä harvoin. Hän huomauttaa myös, että kyse on hyvin jaksottaisista ilmiöistä; yleisesti ottaen Roninmäessä on siellä viisi vuotta asuneen Hallamäen mukaan rauhallista ja mukavaa asua. JOUKO AHTIKALLIO on toiminut neljä ja puoli vuotta KOASJla teknisenä isännöitsijänä. Hänen työssään huumeiden käytön radikaalin lisääntymisen on voinut huomata selvästi. "Viimeksi maanantaina olin poliisiin yhteydessä, kun jouduimme tunkeutumaan yhteen asuntoon huumetapauksen vuoksi", Ahtikallio kertoo. Ahtikallion mukaan huumeisiin liittyviä ongelmia selvitellään 20-30 kertaa vuodessa. Eli kyseessä on lopulta vain hyvin marginaalinen osuus kaikista asukkaista, joita on KOAS:lla yhteensä 3500. Ahtikallion tullessa KOAS:n leipiin neljä ja puoli vuotta sitten käyttäjiin törmäsi kuitenkin vielä paljon harvemmin. "Huumeidenkäytön lisääntymisen on huomannut aivan selkeästi; ilmapiiri on vapautunut hirveästi. Meidän havaintojen mukaan myös esimerkiksi saatananpalvojien määrän llisääntyminen kohteissamme on lisännyt huumetapausten määrää", hän jatkaa. Ahtikallion mukaan on olennaista huomata, että kaikissa huumeiden käyttäjiin liittyvissä tapauksissa ei ole kyse muille ihmisille aiheutuvista häiriöistä. "Tiedän ihmisiä, jotka käyttävät huumeita ja olen työni kautta tutustunut muutamiin saatananpalvojiin; he ovat pääsääntöisesti syrjäänvetäytyvää porukkaa, eivät yleensä mitään häiriköitä", Ahtikallio tähdentää. AHTIKALLIO allekirjoittaa asukastoimikunnan puheenjohtajan näkemyksen siitä, että ihmiset eivät ole kovin kärkkäitä valittamaan. Vanha hokema ihmisten sopeutumiskyvystä pitää siis ainakin osittain paikkansa. "Joskus toki käy niinkin, että naapureilta saadaan vinkkejä asunnoista, joissa kaupitellaan huumeita. Tällaiset herättävät poliisinkin mielenkiinnon." Tällä Ahtikallio viittaa poliisien resurssien rajallisuuteen suhteessa huumeiden käyttäjien määrään: "Ei poliiseilla ole mitenkään aikaa lähteä jokaista käyttäjää jäljittämään. Heidän kiinnostuksensa herää silloin, kun ollaan portaissa korkeammalla tasolla; kun on kyse aineiden kaupittelusta", hän toteaa. Asiat ovat siltä osin mallillaan KOAS:n asuntorintamalla, että asukkaat ovat pääosin tyytyväisiä ja asuntojen kysyntää riittää. Tästä huolimatta Ahtikallion mukaan niin sanotulle sosiaaliselle isännöinnille olisi selkeä tilaus. "Olen itse selvittelemässä kaikenlaisia ongelmatapauksia vaikka tittelini on tekninen isännöitsijä. Minulla ei ole mitään psykologista tai sosiaalista koulutusta." Tarvetta ammattiauttajalle olisi jo siinäkin mielessä, että KOAS:n asukkaista suuri osa on alle parikymppisiä, jotka muuttavat ensimmäistä kertaa yksin asumaan. Tällöin olisi ehkä vielä mahdollisuus puuttua ongelmiin niin, että siitä olisi nuoren tulevaisuuden kannalta apua. "Apuahan siinä tarvittaisiin kun nuori linnottautuu kampaansa vaikka ryyppäämään ja vuokrat ja muut hommat jäävät hoitamatta. Eihän ne ressut edes usein tiedä, mistä apua voisi kysyä", Ahtikallio huokaisee. "MEILLÄ PUHE sosiaalisesta isännöinnistä tuntuu aivan kuin se tulisi joltain toiselta planeetalta", kertoo Osmo Kääriäinen, Kortepohjan ylioppilaskylän kiinteistöpäällikkö. Hänen mukaansa Kortepohjan 1800 asukkaan asujamiston rakenne on sellainen, että suoranaisia huumeisiin liittyviä tapauksia ei tule vastaan lainkaan. Kääriäisen mukaan esimerkiksi se, että perheasunnot ja varsinaiset opiskelija-asunnot ovat sekaisin, vähentää ongelmien kertymistä. "Meille tulee valituksia noin kerran kuussa, ja ne koskevat yleensä liian kovalla volyymillä olevaa tv:tä tai radiota tai liian myöhään jatkettuja kotibileitä", Kääriäinen toteaa. Poliisiin ylioppilaskylästä joudutaan olemaan yhteydessä maksimissaan 2-3 kertaa vuodessa. JYVÄSKYLÄN vuokra-asunnoissa (JVA) asuu yhteensä noin 15 000 ihmistä. Näistä opiskelijoiden määrä liikkuu sadoissa. Isännöitsijä Sinikka Sahin mukaan JVA:n kohteissa on huumeista aiheutuvia häiriötapauksia jatkuvasti enemmän ja enemmän. "Ei nyt ihan kerran viikossa, mutta jotain sitä luokkaa." JVA:lla valitusten verrattain korkeaan määrään vaikuttaa luonnollisesti suuri asukasmäärä ja se, että asukkaat ovat lähtöisin niin monenlaisista oloista. Sahin mukaan heillä tiedon virta kulkee yleensä niin päin, että poliisista otetaan yhteyttä heihin ongelmatapausten yhteydessä. "Toki tulee myös yhteydenottoja, että naapurit ovat peloissaan jonkun huumetapauksen vuoksi." Hänen kokemustensa mukaan huumeaddikteista tekee vaarallisia heidän arvaamaton käytöksensä. Keskikaljan nauttijat ovat tuttu ryhmä taholla kuin taholla, mutta mitä ennakoitavuuteen tulee huumeiden käyttäjät ovat kokonaan toinen juttu. • Asumisneuvojaprojekti käynnistyy Kuokkalassa HUUMERIIPPUVUUS, alkoholismi ja syrjäytyneisyys ovat ongelmia, joihin ihmisen on käytännössä itse haettava apua joko sukulaisten ja tuttavien kannustamana tai omasta tahdostaan. Mutta miten täytetään kuilu ongelmaisen ihmisen ja auttajien välillä, jos auttava osapuoli ei edes koskaan saa tietää ongelmista? Eräs ratkaisu tähän on sosiaaliisännöinti. Sosiaali-isännöitsijä on se työntekijä firmassa, joka on tekemisissä sellaisten asukkaita koskevien asioiden kanssa, jotka eivät kuulu esimerkiksi teknisen isännöinnin piiriin. Tekninen isännöitsijä Jouko Ahtikallio KOAS:sta viittaa syrjäytyneisiin ihmisiin, joiden ongelmista saadaan vinkkiä esimerkiksi maksamattomien vuokrien perusteella. Sosiaali-isännöitsijä/asumisneuvoja voi käydä asukkaan luona heti, kun jotain tavallisuudesta poikkeavaa ilmenee. "Kyllä tällaiselle henkilölle todellakin olisi tarvetta. Tavalliseen isännöitsijään ei osata sillä tavalla suhtautua. Minä kun menen yleensä paikalle vasta kun on jotain huomautettavaa", Ahtikallio perustelee. Kuokkalassa käynnistyy tammikuussa 2002 kolmen vuoden asumisneuvojakokeilu. Projektia varten on saatu rohkaisevia neuvoja muista kunnista muun muassa Vantaalta -joissa sosiaaliisännöinnistä on kokemuksia. Palkattavan henkilön toimenkuva on vielä mietinnän alla, mutta periaatteessa hän hoitaa kaiken sen, mikä muuten jäisi tavallisten isännöitsijöiden tehtäväksi varsinaisien töiden ohessa. "Kuokkalaan päädyttiin muun muassa siksi, koska siellä on muiden vuokranantajien ohella myös KOAS:n asuntoja", kertoo Sinikka Sahi Jyväskylän vuokra-asunnoista. Hankkeessa ovat mukana KOAS:n ja JVA:n lisäksi W O , YH, Maalaiskunnan vuokratalot, SATO, kaupungin sosiaalitoimi, Kuokkalan asukasyhdistys, Jyväskylän maalaiskunta ja Jyväskylän kapunki. Asuntofirmat panostavat hankkeeseen suhteessa sen verran kuin niillä on asuntoja Kuokkalassa. "Kyllähän meidän työntekijöiden harras toive on, että saisimme meillekin (JVA:han) oman asumisneuvojan. Saa nyt nähdä, kuinka tuo projekti onnistuu", Sahi pohtii. JUHA KAUPPINEN
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 1 1 / 2 1 kahvipöytävisailu_ OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. 1. Kuka suomalaisnäyttelijä näyttelee nimikkoääniroolia tv-sarjassa Karhuherra Paddington? 2. Kuka on säveltänyt Linjuripolkan? 3. Millä Suomen postitoimipaikalla on numeroarvoltaan toiseksi korkein postinumero? 4. Kuinka paljon Jyväskylän kaupungin pinta-alasta on asemakaavoitettu? 5. Kuinka monta kansanedustajaa oli poissa uuden parisuhdelain äänestyksestä? 6. Mikä oli Lycos-internethakukoneen eniten käytetty hakutermi vuonna 1999? 7. Montako kertaa sanaa "luck" käytetään elokuvassa Pulp Fiction? 8. Kuka on voittanut eniten peräkkäisiä nyrkkeilyn raskaansarjan maailmanmestaruusolteluita? 9. Missä EU-maassa on eniten maatiloja? 10. Monenko eri rodun koiria suomessa on? BONUS Mikä on optimisti? ajieimieu. uo e||of •nsiseg :sflN09 0Z3'01 essei|Bii -6 "6t>6t-ZE6teu!S onA eeiJ3)| 92 'smoj aop 8 uouiaijOd -g '91 "9 •eH69LQ'fr 06666 'ujeGjonN E jijje» OAjOi !|3 SABV UB» Z U 8 U ! A ! M ) | ) | ! | A J | . 13S)inVlSVA rtarjolla tänään t n r i n l l n t ä n ä ä n o n J Y | k k ä r l n o s a s l o > i o l l a kerrotaan vinkkejä i c U j u i i c J i d i i d d i i j y V ä S k y l ä n ajankohlaisesia kulttuurija meininkielämästä. kuten musiikkitarjonnasta, teatterista, taidenäyttelyistä ja bileistä. Osansa saavat myös JYYn valiokunnat. Anna oma menovinkkisi osoitteeseen j y l k k a r i l a n a a n @ c c . j y u . f i Taidemuseon Holvi: 22.9.-11.11.2001 James Ensonn grafiikkaa. Ilmari Turjan näytelmään Särkelä ute perustuva näyttely Särkelän salissa 22.9-2.12. Alvar Aalto -museo: Design for Archiiccture: Complex Skin, Hidden Soul 11.8.-25.10. Suomen Käsityön museo: 6.9-25.11. Shikki to lekki japanilaisia lakkaja valutöitä sekä Garde-robe, Maarit Mustosen tekstiiliveistoksia. Galleria: 2.1028.10. Anri Tenhunen keramiikkaa Galleria Becker: Eeva-Liisa Mölsä: Jyrsijöitä 22.9-10.10. TEATTERIT Kaupunginteatteri Suuri näyttämö: West Side Story to 4.10.. pe 5.10.. la 13.10. klo 19. Lumifehi la 6.10. klo 14, to 11.10. klo 18. Särkelä Ute la 6.10. klo 19. u 9.10. klo 13 (liput 50 mk), ke 10.10. klo 13 (liput 50 mk). Pieni näyttämö: Säädyllinen murhenäytelmä to 4.10. klo 19, la 13.10. klo 14. Frankie ja Johnny pe 5.10. to 11.10. klo 19. Improleatteri la 6.10. klo 19, ti 9.10., ke 10.10. klo 13. la 13.10. klo 19.JYT: Hyvää yötä äiti. to 4.10.. su 7.10., ma 8.10., t o l l . 10. ja su 14.10. klo 19 Ilokivessä. Liput 4 / 3 mk. Varaukset p. 050 380 8900. Pahnanpohjimmaiset: Pariisiin, ke 3.10. klo 19, pc 5.10. klo 19, ke 10.10. klo 19, pe 12.10. klo 19. Kiljanderinkalu 2 Huoncteatteri: Kumi-Tarzun to 4.10. klo 10, ke 10.10. klo 10. pe 12.10 klo 10. su 14.10. klo 15. ke 17.10. klo 19. Lasinen eläintarha pe 12.10. klo 19 (cnsi-ilta). KLASSINEN/KAMARIMUSIIKKI/KUORO Jyväskylä Sinfonia: Jyväskylän teatteritalo: Ranskalaisittain ke 3.10. klo 19. Patnck Gallois. johtaja ja huilusolisti. Lauluilta pe 12.10. klo 19. Markus Lehtinen, baritoni Jorma Hynninen, Konservatorio: BoaStagpBe, Siltasali to 11.10. klo 19. Maikalla Kuubaan/Jyväskylä Big Band. Siltasali su 7.10. klo 18.00 POP/ROCK/JAZZ/KIUBIT Lutakko: Lutakon kcskiviikkoklubi: Brandcd W>men ke 10.10, Pauli Hanhiniemen Perunateatteri to 11.10, Ville Leinonen ja Valumo la 13.10 Bar 68: Hybrid Children la 17.11. Niitty: Vire pe 12.10. Orkidea (Unily). Erkko (resident). Club Domino. Yliopistonkatu 36. Jyväskylä. Auki 21-03, liput 20 mk. Domino: The Bouncc (R n' B, hiphop, rap) la 6.10. Vinylo la 13 10., VakiopaiRikos-Klubi pe 5.10.. HUONElSTOklubi pel2.10. Ultrasport. Harry Hunks klo 21-03 15mk/kl8. SETAn bileet la 6.10. Attack bändiilta la 13 10 Stammlisch-ilta Rentukassa pe 9.10 ja ti 16.10. ATK-YTP Valtakunnallinen IT-alan-opiskelijoidcn tapahtuma on tänä vuonna Jyväskylässä kclO.10. Maailmankauppakurssi ke 3.10 klo 18-20 kaupunginkirjaston kerhohuone 1 :ssä. Järjestäjänä Jyväskylän kehilysmaayhdistys Tabascossa PARTYkkcli ke 3.10. Alkaen klo 22. Livebändinä Jalo VValamics & Rock n' roll ala-aste Liput 10 mk, järj. Sane. Opiskelijoiden Halli-ULTIMATE-lurnaus la 6.10 ja su 7 10., Hipposhalli Yliopiston Kameraseura järjestää kuvaillan to 4.10. klo 1820. Suomen elokuva-arkiston esilyssarjassa ke 3.10. Muurahaispesä, ke 10.10. Sido minut, ota minut. Kaupunginkirjaston Minnansali klo 18.00. r i y y KULTTUURIVALIOKUNTA Kulttuunvaliokunnan kirpputori Aleksis Kiven päivänä ke 10,10. Klo 8-16. Monitoimitila. Teemana kirjat, myyntipaikat 20 mk. Kulltuurivaliokunnan kokous ti 9.10. Klo 16. Ilokiven takaosa. KV-VALIOKUNTA Buddy-projcktin liikuntapäivä su 7 10 klo 14 Kortepohjan koulun kentällä. Kehy-ryhmän kokous to 4.10 klo 18 Ylioppilastalon hallituskabinctissa. Suunnitellaan mm. tulevaa Sambia-iltaa ja Reilun kaupan viikkoa. Sambia-ilta ke 10.10. klo 18 Ruokala Ilokivessä. UIKUNTAVALIOKUNTA Liikunlavaliokunnan seuraava kokous on ke 3.10 klo 18.30 Konepohjassa B-talon saunatiloissa. Kokous on suunnattu erityisesti sinulle, joka haluat tutustua liikuntavaliokuntaan ja ottaa selvää, mistä sen toiminnassa on kyse Ajankohtaisia aiheita ovat mm. Poltetta Puntissa -liikuntapäivä, opiskelijoiden halli-ultimatc -turnaus sekä Olvi-juoksun tulevaisuus. Myös uusia ideoita syksyn ja kevään ohjelmaan otetaan erittäin mielellään vastaan. Valmistaudumme kokoukseen reippailemalla raikkaassa ulkoilmassa. Kokoonnutaan klo 17.45 Rentukan edessä ja päätetään yhdessä leikitäänkö liikuntaleikkejä ja -pelejä vai mennäänkö pienelle kävelylenkille Sateen sattuessa voimme pitää niska-hartia -jumpan ja venyttclytuokton sisätiloissa T.Pj-Kaisa & sihteeriS0P0JATASA-ARVOVALIOKUIITA Kokous ke 17.10. Klo 16-19. Ilokiven takaosa ..,. :: valokuvaamista ja seuraa Jyvöskylön yliopiston kameraseura järjestää syysnäyttelyn Agorosso 2.-7. lokakuuta ja kirjastossa 8.-14. lokakuuta. Lisää yliopiston kameraseurosta sivulla 18. news in english SPORTS DAY AT HIPPOS Poltetta Puntissa student s p o n s event is arriving in Hippos, Jyväskylä, at 8 October. The first pan of JYY-cup, a new fourpart competttion betvvecn student organizations, is held at the same day. Registration for the JYY-cup ends at 3 October, and, even though also the externai appearanccs of the tearns are evaluated, alcohol is not involved in the competition. Besides JYY-cup, a lot of sports are offered to students during the day such as, for example, non-stop aerobics classes, gym training, dance teaching and introduction to martial arts ali for Iree ali day long. Hanna Savander, one of the event organizers, notes that people actually do not have to do sports at Hippos, but they can just look and get acquainted with thera. A few hints are offered from Marianne Saaristo, another Organizer; "For those needing extreme spons there are, for example. descending from the Hippos roof and unicycle riding. In addition, there are archery and even fishing". Poltetta puntissa sports day at hippos 8 October O n the Internet: http://www.cc.jyu.fi/pp/ Registrotion for the JYY-cup: soaristo@st.iyu.fi MANY KINDS OF RECORDS PLAYED AT VINYLO NIGHTS Vinylo is a dj night arranged at Vakiopaine at about the middle of every month. There are not any tight boundaries on what kind of music is played; the most important thing is thai it is good. Reggae, dub, dovvntempo, breakbeat, drum n' bass and hiphop are examples of the music heard. Behind the Vinylo parties there is J-Funk, a group of five djs. 'Tou don't hear hit songs in our nights. Id say we mainly play so-called black music and its derivatives," says Mikko Vilenius, one of the djs. Janne Hirvanen, vvho \vorks at Vakiopaine, thinks that there are a lot of people in Vinylo nights, many of vvho are rarely seen at Vakiopaine: "1 like this, new action in addition to the other culture." Next Vinylo at Saturdoy 13 October. A CLUB BEHIND THE CAMERAS A new period has begun for the camera club of Jyväskylä University. The actrvities wcrc started last spring and this aulumn begins with two exhibitions, at Agora and the university main library. In addition, camera courses and darkroom teaching are offered, among others. "Anyone interestcd in photography can join the club. We are not elitist or equipment-oriented," infonrts Eero Pykäläinen, the clubs Secretary. In the club, ii is possible to, for instance, receive professional feedback of ones photographs, and photo evenings are arranged a couplc of limes a month to discuss aboul photography and sometimes also to go out and actually take photos. The darkrooms of the club, which are available for ali and cheaper for those who have paid the clubs membership fee, are in Kortepohja and Student Union building. Currently. there are 20-30 members in the club and more are needed. Photo exhibition of the Jyvöskylö University camera club at Agora 2.-7. October and moin library 7,-14. October. On the Internet: http://www.cciyu.fi/yhd/kameroseura/ e-moil list: iyy-kamero@majordomo.cciyu.fi NEWS BY MIKA PUUKKO, ANTTI AIRAKSINEN JÖB>>
Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2001 SYYSKUUSTA ALKAEN Suomen korkeakoulukaupunkeja kiertänyt Poltetta Puntissa -opiskelijaliikuntatapahtuma on nyt saapumassa Jyväskylään. Samana päivänä tapahtuman kanssa järjestetään myös ensimmäinen osa JYY-cupista, uudenlaisesta ainejärjestöjen välisestä kisailusta. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan liikuntaprojektisihteerii Marianne Saaristo ja Hanna Savander kertovat cupista sen verran, että se on liikunnallinen neliosainen kilpailu. Siinä ainejärjestöt tai muut ylioppilaskunnan alaiset ryhmittymät oltavat mittaa toisistaan vappuun saakka. Saamiston mukaan cup-idea virisi keväisessä ainejärjestötapaamisessa; kun ainejärjestöillä on kerran yhteistyötä muillakin sektoreilla, niin miksi ei myös liikunnan puitteissa? "Ensimmäinen osa cupista on kuin suun saanseikkailu, joukkueiden välinen selviytymisottelu. Marraskuussa toisessa osassa pelataan lippupallon tapaista peliä. Kahdessa osakilpailussa ovat myös ammatukorkealaiset mukana. Heillä on meneillään vastaavanlainen kisa, JAMKO-cup", Savander paljastaa. . Ilmoittautuminen JYY-cupiin loppuu pian, mutta varsinainen ensimmäinen erä on edessä 8. lokakuuta. Vaikka leikkimielisessä kisassa saakin pisteitä muun muassa joukkueen ulkoasusta, Saamisto ja Savander korostavat, että cup ei ole mikään Olvijuoksun korvike alkoholi ei kuulu mukaan tähän kisaan. JYY-CUPIN lisäksi on opiskelijoille tarjolla paljon muutakin liikuntaa lokakuun kahdeksantena päivänä. Vaikka Hippos tunnetaankin jo liikunnallisen Jyväskylän ytimenä, tulee sinne Poltetta puntissa -tapahtuman ajaksi rutkasti enemmän lajivaihtoehtoja. Opiskelijoiden liikuntaliiton (OLD päävastuulla oleva tapahtuma tarjoaa muun muassa aerobic-tunteja nonstoppina, kuntosaliharjoittelua, tanssinopetusta ja budolajeihin tutustumista ilmaiseksi koko päivän. "Liikuntapäivästä löytyy jokaiselle jotakin, palloilulajeja sosiaalisille puurtajille, pyörätuolikoripalloa sekä Hanna Savander ja Marianne Saaristo ovat järjestäneet opiskelijaliikuntapäivää ja JYY-cupia maaliskuusta saakka. Jyväskylän Poltetta puntissa -tapahtumassa on luvassa muun muassa kalastusta. Kala nappaa Hippoksella | , H i TEKSTI JA KUVA: ANNAKAISA aerobiccia perusjumpparille. Olemme saaneet vapaat kädet suunnitella päivän ohjelmaa Hippokselle ja Monitoimitalolle", Marianne Saaristo selvittää jajatkaa: 'Yliopiston liikunnan kurssit ovat kyllä monipuolisia, mutta kaupunki on täynnä muutakin liikuntaa. Nyt nuo liikunta-alan yhdistykset ja yrittäjät tulevat Hippokselle samalla kertaa esittelemään toimintaansa." POLTETTA PUNTISSA -PÄIVÄ on rakennettu messutyyppiseksi tapahtumaksi. Hanna Savander huomauttaa, että paikalle voi saapua farkuissa ja tennareissakin. Hippoksella ei ole pakko urheilla liikuntapäivänä, vaan voi tutustua myös lajinäytöksiin. "Eräs tanssinopettaja lupasi, että häntä voi tulla repimään hihasta ja jopa pyytämään häävalssin opetusta", Savander mainitsee. Myös Saaristolla on mielessään joitain liikuntapäivän tärppejä: "Extreme-liikuntaa kaipaaville tapahtumassa on muun muassa HipVAARANIEMI poksen katolta laskeutumista ja kikkailua yksipyöräisellä. Lisäksi siellä on mahdollisuus jousiammuntaan ja jopa kalastukseen." • Poltetta puntissa -liikuntapäivä Hippoksella 8.10. kello 10-15. Tarkempi ohjelma internetistä: http://www.cc.jyu.fi/pp/ Päivän liikuntatapahtumiin ei tarvitse etukäteisilmoittautumista. JYY-cupiin ilmoittautuminen loppuu 3. lokakuuta. Ilmoittautumiset cupiin: soaristo@st.jyu.fi Markus Nuulinen JYY KEHITTYY! YLIOPPILASKUNTA ON v u o l sien saatossa harrastanut monipuoli-1 sesti kehyeli kehitysyhteistyötä, joka on viime vuosina muodostunut entistä itsenäisemmäksi ja tavoitteellisemmaksi osaksi JYYn kansainvälistä toimintaa. Kannanotoilla, lausunnoilla ja kehitysyhteistyöhankkeisiin osalYlioppilaskunnan kehy-toimintaan kuuluu reilun kaupan tuotteiden, kuten banaanien maistattaminen Reilun kaupan teemaviikolla (alkaen 20. lokakuuta). ' fistumi-idh on pyritty saavutti), ;rmn pieniä kuin suuriakin paiimä: en 2001 alusta lahtien kokoi kehitysyhteistyöryhmä on ! JYYn jatkuvan "kehyt| V H ••<Oh •<yilä 2001 JYYn kehitysyhtei viililtään kuuluu muun muasj yude.n, Intiassa toteutettavan keh suunnittelua, Sambia-i makuuta, Reilun kaupan viikko| suvausevaisuusviikko sekä: muita isompia ja pienempiä i, jotka odottavat innokkaita a. Seuraava mahdollisuus '. kehitysyhteistyöhön ja muuhiiB kansainväliseen toimintaan, ihmisiin ja mielekkääseen teiHeU opintojen vastapainoksi ; kehy-ryhmän kokouksessa klu 18.00. Paikkana Ylioppilasi hafliiuskabinciti, tarjolla tietoa, | ja pullaa. Tervetuloa! ehilysyhteistyöstä ja kehy-ryhIflsto antoa Merja Leppäaho (merYTHS palvelee myös verkossa APUA terveydenja sairaanhoitoon saa nyt myös internetistä. Osoitteessa www.yths.fi voi käydä katsomassa neuvoja ja tietoja terveyteen liittyvistä asioista ja lievempien sairauksien itsehoidosta. Terveysinfon alta löytyy myös mielenterveyteen ja hammashoitoon liittyviä asioita. Artikkeleissa on paljon hyödyllistä tietoa sekä linkityksiä. "Uutena palveluna Jyväskylän opiskelijoille on verkkolääkäripalvelu, jossa lääkärin neuvoja voi kysyä henkilökohtaisesti sähköpostilla". kertoo Jyväskylän YTHS:n lääkäri Pirjo Paajanen. Verkkolääkärin vastauksen saa normaalisti kahden tai kolmen arkipäivän sisällä. Palvelu on ollut käytettävissä useamman vuoden mm. Helsingissä, jossa verkkolääkäripalveluista ja opiskelijoiden tavallisimmista kysymyksistä on tehty kanoitus. Esitettyjen kysymysten pohjalta on laadittu www.yths.fi sivuille useampia artikkeleita Ajanvarausta tai reseptien uusintaa ei kuitenkaan voi verkossa tehdä. Verkkolääkäri-sivulla on tarkemmat ohjeet palvelun käytöstä. Nettipalvelu on helppo tapa saada lisätietoa, mutta kaikkeen se ei sovellu. Verkkopalvelun tarkoituksena ei ole lopettaa suoria yhteydenottoja ja vastaanotolla käyntiä. Ajanvaraus ja vastaanotot toimivat jatkossakin normaalisti. Verkkopalvelun etuihin kuuluu se, että neuvoja voi käydä hakemassa muulloinkin kuin virka-aikana. Sieltä löytyy hoito-ohjeita esimerkiksi yleisiin vaivoihin kuten flunssaan ja influenssaan. Yliopistoissa lukuvuoden ensimmäinen flunssaaalto on heti syyskuussa. Pohjoismaisen tutkimuksen mukaan suomalaiset hakeutuvat flunssan vuoksi lääkäriin 2-3 kertaa useammin kuin muut. LASSI TOIVANEN _fuksin matkassaz JYLKKARI SEURAA KULUVAN LUKUVUODEN AIKANA LIIKUNTAPEDAGOGIAAN ENSIMMÄISEN VUODEN OPISKELIJAN KIRSI HYVÄRISEN FUKSIELÄMÄÄ. ENSIMMÄISESTÄ KESKUSTELUTUOKIOSTA KIRSIN KANSSA KERROTTIIN JYLKKÄRISSÄ 9/2001. Opinnot rullaamaan tasaisen varmasti Kirsi on aloittanut ajoissa tenttiin lukemisen. VIIMEISEN PARIN viikon aikana ei lukuntapedagogiikan opiskelija Kirsi Hyvärisen elämässä ole tapahtunut suurempia mullistuksia. Asiat ovat sujuneet omalla painollaan ilman ylitsepääsemättömiä vaikeuksia. Kirsi kertoo opintojen lähteneen käyntiin mukavasti, vaikkakin opiskelijan perusongelmaan on tullut törmättyä: aamuisin ei jaksaisi herätä. Sivuaineisiin Kirsi ci fuksivuotenaan aio keskittyä, vaan kohdistaa energiansa pääaineeseen. Kaikkea liikunnanopettajaksi opiskelevan tarvitsemia tietoja eri osa-alueilta, kuten anatomian perusteita, opetustaitoja ja -menetelmiä sekä eri lajien liikeoppeja on käyty läpi. Liikunnan porukka on Kirsin mukaan rentoa, ja uusiin ihmisiin on ollut ylipäätäänkin helppo tutustua. Käytännön elämä on helpottunut, kun asuntoasiat on saatu järjestykseen. 'Vaikka asunto on ollut jo heinäkuun alusta, pääsin muuttamaan vasta pari viikkoa sitten remontin takia." Kirsi kertoo, että vaikka erilaisia bileitä on järjestetty, ei juhliminen ole viimeaikoina ollut päällimmäisenä kiinnostuksenkohteena. "Vaikka vapaa-aikaa jääkin, myös arkipäiväiset Jutut ottavat oman osansa. Aikaa kuluu esimerkiksi pyykkäämiseen ja tiskaamiseen". Kirsi kenoo fuksielämästä. Kirsillä ei vielä ole ollut tenttejä, mutia tenttikirjoja on kuitenkin jo tullut käytyä lainaamassa. Liikunnan lukusalissa saattaa tulla vietettyä aikaa jatkossa enemmänkin Tällä hetkellä kaikki Kirsin opinnoi keskittyvät L-rakcnnukseen lukuunottamatta jonakin urhcilutunteja. Asiaa on Iisaksi usein myös pääkirjastoon ja hallintorakennukseen. Opastusta opiskeluun liittyvissä asioissa on Kirsin mielestä annettu riittävästi. "Jos ei jotain tiedä, niin tieiää ainakin keneltä kysyä. Vastauksen saa aina jostakin", toteaa Kirsi. Ihmeempiä kritisoinnin aiheita ei tässä vaiheessa ole vielä tullut vastaan lukuunottamatta ilmoittautumista liikuniakursscillc, joka oli Kirsin kertoman mukaan aikamoista sekamelskaa. Kaiken kaikkiaan fuksivuosi näyttää lupaavalta, eikä opiskelupaikan valinta kaduta Kirsiä. LASSI TOIVANEN
Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2001 KUTOSSIVUNKUVA HEI £RE6 JOO T1Ä HUOMASJN JW HM Soi frKEti « OU MUN EHTINEfsl VHEfl KIMSUM ^ / Hengenpe/osla/af. • • PESANLIKAAJAT PALSTALLA A N A L Y S O I D A A N K A U P U N K I M M E T I L A A PAIKALLISEN M E D I A N A N T A M A N K U V A N JA FAKTOJEN VALOSSA. K E S K I S U O M A L A I S E N pääkirjoituksessa 6.8.2001 kirjoitettiin seuraavaa: "Maassa on enää viitisen maakuntaa ja kymmenen seutukuntaa, jotka voidaan luokitella menestyjien kastiin. Tämän ryhmän kärkisijoilla on Jyväskylän seutukunta, joka on imenyt uutta veronmaksajajoukkoa... reippaasti.... ja työpaikkojen kehittyminen kiihdyttävät kasvukeskusten imua koko ajan." Tarkastellaanpa tilastokeskuksen lukujen valossa väittämien paikkansapitävyyttä työpaikkamäärien ja kaupunkiimme muuttaneiden veronmaksajien osalta. Työpaikat: vuonna 1990 kaupungissa oli 41 9 4 4 työpaikkaa. Työttömyysaste oli hieman valtakunnallisen tason 3.2 prosenttia yläpuolella. Vuoteen 1998 (valmiit tilastot päättyvät) tultaessa työpaikkamäärä oli "noussut" 39480:cen; työttömyysaste oli 18.8 prosenttia. Nyt työttömyysaste on kaupungin ilmoituksen mukaan 16.2 prosenttia valtakunnallisen keskiarvon ollessa 9.8 prosenttia. Kaupunginjohtajamme toteaa osapuilleen oikein, että vuosien 1994 ja 2000 välillä Jyväskylään tuli 10 uutta työpaikkaa. Vertailukohtana vain on kuopan pohja, ei normaalitilanne. Laman seurauksena Jyväskylän työpaikkamäärä leikkautui vuoden 1993 pohjalukemiin 33 542. Kymmenvuotisperiodilla nousukaudesta 1990 "kasvukeskusaikaan" kasvua ei ole. Toisin sanoen työllisyyden kohentuminen selittyy pääosin nousukauteen liittyvällä normaalilla elpymisellä. Veronmaksajat: Ajatus Jyväskylästä veronmaksajia imevänä kasvukeskuksena joutuu erikoiseen valoon tarkasteltaessa Jyväskylään suuntautuvan nettomuuton rakennetta. Aikavälillä 1994-1998 (tilastot päättyvät) nettomuutto Jyväskylään oli kokonaisuudessaan jatkuvasti pienempi kuin Jyväskylään kirjansa muuttavien opiskelijoiden määrä. Opiskelijoita muutti kaupunkiin parhaimmillaan 350 enemmän kuin väkiluku kasvoi. Toinen suuri kaupunkiin muuttava ryhmä oli työttömät. Vuonna 1998 heitä muutti kaupunkiin 210 enemmän kuin kaupungista pois, työssäkäyvien paetessa 300 hengen vuosivauhtia. Jyväskylän kaupungin verotulokertymän kehitys onkin ollut muuta maata heikompaa väestönkasvusta huolimatta. uutisia SIVUAINEET ESITTÄYTYVÄT Jos vapaavalintaiset yliopistokurssit pähkäilyttävät, kannattaa käydä kuuntelemassa yliopiston sivuaineiden tiedotustilaisuus. Se on tarkoitettu kaikille Jyväskylän yliopiston opiskelijoille, jotka haluavat lisätietoja sivuaineista. Tilaisuus j o s s a ovat läsnä kaikki yliopiston tiedekunnat ja avoin yliopisto järjestetään maanantaina 15. lokakuuta kello 14.00-16.00 Musican salissa M 103. Ohjelma: 14.00 14.15 Humanistinen tiedekunto, 14.15 14.30 Informaatioteknologian tiedekunto, 1 4 . 3 14.45 Kasvatustieteiden tiedekunta, 14.45 15.00 Liikuntaja terveystieteiden tiedekunta, 15.00 15.15 Matemaaflis-luonnontieteellinen tiedekunta, 1 5 . 1 5 1 5 . 3 Taloustieteiden tiedekunta, 15.30 15.45 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunto, 15.45-16.00 Avoin yliopisto LUOMUTUOTTEITA HALVALLA RUOKAPIIRISTÄ Jyväskyläläinen, vapaaehtoisvoimin toimiva luomuruokapiiri välittää taas edullisia luomutuotteita suoraan lähialueen tuottajilta. Ruokapiirin kautta tilattuna esimerkiksi kahden kilon porkkanasäkin saa seitsemällä markalla ja kilon luomukauraryyniä kympillä. Ensimmäinen tilausten jättöpäivä on tiistaina 2. lokakuuta ja ruoat tulevat viikon päästä joko Maailmankauppa Mangoon tai Lillukkaan. Jatkossa tilaussysteemi toimii parillisina viikkoina tiistaisin. Luomuruokapiiriä organisoi Jyväskylän Maan ystävät, mutta piirin pyörittämiseen voivat osallistua kaikki halukkaat. Tehtävää on muun muassa tilausten kokoamisessa ja jakamisessa. Tilauksia voi jättää Maailmankauppa Mangoon, Kauppakatu 5 tai intemettiin osoitteeseen: http://ruokopiiri.iymy.cjb.net JYVÄSKYLÄLÄISIÄ YLI 80 000 Jyväskylän kaupungin väkiluvun kasvu jatkuu. Syyskuun puolivälissä henkikirjoitettujen jyväskyläläisten määrä nousi yli 80 000:een. Rajan rikkoutumisen kunniaksi kaupunki arpoo tämän vuoden syyskuussa syntyneiden jyväskyläisten joukosta kolme vastasyntynyttä, jotka kukin saavat 80 000 sentin eli 4 800 markan vauvastipendin. Arvonta suoritetaan lokakuussa ja stipendin saaneiden vauvojen perheisiin otetaan henkilökohtaisesti yhteyttä. KANSAINVÄLINEN VIIKKO YLIOPISTOLLA Jyväskylän yliopistolla vietetään kansainvälistä viikkoa lokakuun ensimmäisestä päivästä lähtien. Ensi vuoden, eli lukuvuoden 2 2 2 3 , vaihto-ohjelmien haku on alkanut, joten kansainvälisellä viikolla esitellään näiden vaihtokohteiden ohjelmia ja järjestäjiä. Ensi kevätlukukaudelle on vielä tarjolla Erasmus-vaihtopaikkoja. Infotilaisuuksien lisäksi vaihtokohteisiin voi tutustua näyttelyssä yliopiston kirjaston ala-aulassa lokakuun ensimmäisellä viikolla. Ke 3.10. klo 10-12 S 212 esittelyssä yliopiston vaihto-ohjelmat sekä opiskelijavaihtokokemuksia Yhdysvalloista ja Australiasta To 4,10. klo 14-16 MaC 302 esittelyssä yliopiston vaihto-ohjelmat ja opiskelijavoihtokokemuksia Joponista Tarkempi ohjelmo internetissä: http://www.jyu.fi/intl/ edari ja hallitu EDUSTAJISTON KOKOUS 20.9.2001 JYYn edarikokouksessa 20. syyskuuta esityslistalla oli asioita eropyynnöistä kehitysyhteistyöprojektiin. Kokous oli päätösvaltainen 32 edaauorin saavuttua paikalle. Edustajiston ja JYYn hallituksen kokoonpanoissa tapahtui muutoksia. Ylioppilaskunnan uudeksi varapuheenjohtajaksi jäljellä olevalle toimikaudelle Mikko Sairasen tilalle valituin Simo Pöyhönen (Poik), joka tulee samalla varapuheejohlajaksi keskusvaalilautakuntaan. Erot JYYn hallituksesta myönnettiin Merituuli Aholalle (Press.) sekä Sinikka Auviselle (JYTK). Aholan tilalle tiedottamisesta vastaamaan valittiin Piia Kumpulainen (Press.). Ero edustajiston jäsenyydestä myönnettiin Mia Tanskaselle (KuPL). Leena Kuukasjärvelle (Grön.) sekä Sonja Karjalaiselle (JYTK) ja varajäsenyydestä Tomi Liimataiselle (Poik) sekä Jyrki Sivulalle (MAA) Jäseniksi nousivat nain ollen Pirjo Lahdesmäki (fYTK), Hanna Littovv (KuPL) sekä Annukka Lahti (Grön.) Merja Puustinen (JYTK), Ilkka Koskinen (Grön.) ja Ville Häkkinen (MÄÄ) nousivat edustajiston varajäseniksi. Jo aiemmin jätetyt eronpyynnöt edustajistosta Jukka Peltokoskelta (MAA), Jussi Hermajalla (MAA) sekä varajäsen Niklas Granölta (A.S.S.) käsiteltiin tässä kokouksessa. Edustajistoon tulivat nimetyiksi Lauri Siisiainen (MAA) ja Tuukka Rönkkö (MÄÄ) sekä varajäseniksi Joonas Koski (A.S.S), Henri Modig (MÄA) ja Leena Aholainen (MÄÄ). Hallituksen puheenjohtaja Mari Kokko (JOK) kertoi uusien opiskelijoiden vastaanotosta ja tutor-toiminnasia. Viimekeväisien päätösten toteutumisesta ja tulevien kuukausien tapahtumista keskusteltiin. Muun muassa ateriatuki ja asunnonvälitystoiminta hätämajoiluksincen nousivat esille. Hallituksen puolesta Kokko kenoi, että sihteerivalinnat ovat olleet onnistuneita. Sihteeristön edustajista kokouksessa esittäytyivät korkeakoulupoliittinen sihteeri Antti Vesala ja kansainvälisten asioiden sihteeri Janna Koivisto, sosiaalija kulttuurisihteerien ollessa työtehtävissä. Vesala raportoi opintosuoritusten uudesta rekisteröintisäännöstä, jonka mukaan uudet suoritukset tulee viedä rekisteriin viikon sisällä niiden julkaisemisesta. Ylioppilaskylän vapaaaikasihlecri Leena Kuukasjärvi valoni vapaa-aikatoimikunnan toimintasuunnitelmia. Yliopiston hallituksesta oli puhumassa Tommi Himberg . • . . ' . ' . : ; Himberg kertoi muun muassa käytännön muutoksista kirjastossa ja informaatioteknologian opiskelijavalinnoissa. Jo aiemmin esillä ollut tutkintojärjcsiclmän kallistuminen kaksiportaiseksi mainittiin. Kurssikirjatilannetta ja niiden rahoitusta Himberg luonnehti kuumaksi perunaksi. Kirjastojen remontit ja palvelukonseptien kehitys ovat tällä hetkellä työn alla. Pääkirjaston lukusalin parannuksisla on myös keskusteltu. Liisa Mattila esitteli laatimaansa JYYn ympäristöohjelmaa. Ohjelma on hyvin kattava painottuen erityisesti ylioppilaskylään. Merkittävät ympäristönäkökohdat, kuten energiankulutus ja jätehuolto, on oiettu esille, vaikka valmiita pakettiratkaisuja ci luonnollisesti voida esillääkään. Ohjelma on luonteeltaan ohjeellinen ja pyrkii muistutiamaan päätösten tekijöitä ottamaan työssään ympäristöasiat huomioon, Ohjelmaan on kuitenkin koottu myös toimenpideehdotuksia. Kestävän kehityksen eri ulottuvuuksien tulisi Mattilan mukaan olla mielessä kaikkien JYYn sektoreiden toiminnassa. Myös yhteistyökumppanien ympäristövastuullisuutecn lulec kiinnittää huomiota. Suuri kokouksessa käsitelty asiakokonaisuus oli myös JYYn kehitysyhteistyöprojekti. Hankkeen suunnittelijoina yhteistyössä JYYn kanssa ovat toimineet Vvbmens Action For Development -järjestö (WAFD) sekä Intcgrated Sustainablc Energy and Ecologjcal Development Association -järjestö (INSEDA) Projektiin ja sen rahoitukseen osallistuu myös HYY. Intiaan suuntautuvasta hankkeesta olivat puhumassa Vesa Girs sekä hallituksen kehyvastaava Merja Leppäaho Hankkeen tavoitteina on helpottaa muun muassa kuivuuteen ja eroosioon sekä intialaisiuamkin naisten huonoon asemaan liittyviä ongelmia Bharatpurin maaseudulla Rajasthanissa. Koulutuksella ja tiedottamisella pyritään ohjaamaan myös maanviljelyä ja energiankäyttöä ympäristöystävällisempään suuntaan. Tarkoituksena on kehittää uusiutuvan energian teknologian hyödyntämistä, eroosion ehkäisemistä, ympäristön ennallislamistoimenpiteitä sekä orgaanista viljelyä ja jalostusta. Konkreettisiin loimcnpiieisiin kuuluu ympäristöncuvojakoulutus Tavoitteiden ja toteutuksen edistymisiä käydään seuraamassa paikan päällä, ja lopullisena päämääränä on saada hanke toimimaan omavaraisesti. Rahoitus tapahtuu muun muassa vapaaehtoistyöllä ja vapaaehtoisilla maksuilla. LASSI TOIVANEN
vaihtopenkki P A L S T A L L A E S I T E L L Ä Ä N VAIHTOEHTOISIA U R H E I L U JA L I I K K U M I S MUOTOJA. Ultimate on suosittu laji Jyväskylän yliopistossa "KYLLÄHÄN kunnonkohotus ja sen ylläpitäminen on meillä olennainen osa ultimatenpeluuta", toteaa Tuomas Manninen, 24-vuotias neljännen vuoden yhteisöviestinnän opiskelija Jyväskylän Sleepwalkers-joukkueen toiminnasta. Hän on pelannut tätä liitokiekkolajia fuksivuodestaan lähtien, eli kolme vuotta. "Bongasin ilmoituksen liikuntaohjelmasta. Mulla oli jo entuudestaan jonkunlainen mielikuva lajista, kun oli tullut frisbeetä heiteltyä esimerkiksi kesäisin rannalla", Tuomas kertoo. Sleepwalkersin toiminta on edelleen osa yliopistoliikuntaa vaikka edustusjoukkue käy tahkoamassa 1-divaritason pelejä jo kolmatta talvea. Kaikki yliopiston opiskelijat ovat siis enemmän kuin tervetulleita harrastamaan lajia yliopistoliikunnan vuoroilla. Tuomaksen muistin mukaan ryhmään oli helppo tulla mukaan. Jltimate-porukassa käyntiä oli helppo jalkaa ekan kerran jälkeen täällä Jyväsky-' Iässä, koska porukka oli rentoa ja mukavaa, ja joukossa oli silloin paljon muitakin ekakertalaisia", hän mainitsee. NIIN IKÄÄN 24-vuotias Vesa-Matti Seppälä tutustui ultimateen ensimmäistä kertaa opiskelijavaihdossa Saksassa, Bayreuthin kaupungissa. "Siellä mua itse asiassa kysyttiin mukaan, varmaankin koska harrastan yleisurheilua. Loistavan hengen ansiosta porukkaan oli helppo päästä sisälle", Vesa-Matti muistelee. Itse asiassa hyvä henki ja tietynlainen fair play -meininki on leimallista koko ultimatelle lajina. Otteluissa ei esimerkiksi ole tuomareita lainkaan, vaan pelaajat "tuomitsevat" ottelua tilanteen mukaan itse. Rehtiys ja virheiden myöntäminen tarpeen vaatiessa kuuluvat olennaisena osana ultimaten henkeen. "Eipä ole tullut törmättyä missään minkäänlaiseen sikailumeininkiin tämän lajin yhteydessä", Vesa-Matti vahvistaa. TUOMAKSEN ja Vesa-Matin mukaan lähes kuka tahansa voi alkaa harrastamaan ultimatea. Aiempi urheilukokemus ei ole välttämätöntä. Toki jalkapalloa ja muita pallopelejä pelanneelle on hyötyä kokemuksestaan muun muassa sijoittumisen ja pelisilmän muodossa. "Toisaalta esimerkiksi jos on ollut juuri pelaamassa ultimatea, koripallosta ei tahdo tulla yhtään mitään", Tuomas kertoo. Ultimaten yksinkertainen perustarkoitus on tehdä maali siten, että pelaaja saa kiekon kiinni maalialueella. Kiekon kanssa ei saa edetä, vaan sitä liikutellaan ainoastaan heittämällä. Koska laji ei ole kovin tunnettu suuren yleisön silmissä, väärinkäsityksiäkin syntyy. Tuomas kertoo: "Olin pelannut ultimatea jo yli vuoden, kun selvisi, että eräs kaverini oli koko sen ajan luullut minun petän Ylioppilaslehti 1 1 / 2 1 Marko Liimatainen ja Tuomas Manninen uliimatelevat. TEKSTI JA KUVA: JUHA KAUPPINEN laavan joitain roolipelejä internetissä", hän nauraa. 6.-7. LOKAKUUTA jyväskyläläisillä on mahdollisuus tutustua ultimateen käytännössä Sleepvvalkersin isännöidessä lajin turnausta Hippos-hallissa. Turnaukseen on tulossa yhteensä kymmenkunta joukkuetta; viihdettä siis riittää mainiosti sekä lauantaille että sunnuntaille. Opiskelijoiden lii kuntaliitto (OLL) on mukana hengessä, sillä liitto on lupautunut korvaamaan tapahtumasta mahdollisesti aiheutuvat taloudelliset tappiot. "Katsojat voivat myös itse osallistua tapahtumaan kovuusja tarkkuusheiton muodossa", Vesa-Matti paljastaa. "Lajiin pääsee katsomosta käsin suhteellisen helposti sisälle, vaikkei tietäisi siitä mitään. Itse asiassa juuri tuntemattomuutensa vuoksi ultimate varmasti kiinnostaa useita ihmisiä", toteaa tapahtuman pääorganisoijana toimiva Vesa-Matti Seppälä. • Lisätietoa ullimotesto jo muisto liilokiekkolojeisto: www.liitokiekkolirHo.fi Jyväskylän 5leepwalkersin järjestämä ultimote-tumaus Hippos-hollissa 6.-7.10. Pelejä molempina päivinä klo 10 alkaen. Ultimoteo yliopiston liikuntavuoroilla: keskiviikkoisin 17.30-19. Hippoksella jo torstaisin 17-18 liikunnon palloilusolisso. eiih! TALLA PALSTALLA J Y V Ä S K Y L Ä N Y L I O P I S T O N Y L I O P P I L A S K U N N A N KORKEAKOULUPOLIITT I N E N SIHTEERI JA S O S I A A L I S I H T E E R I TUOVAT ESILLE JA PUIVAT EPÄKOHTIA, JOITA TYÖSSÄÄN KOHTAAVAT. Onneksi olkoon ja lällällää Joka vuosi opiskelupaikan yliopistossa jättää ottamatta vastaan kohtalainen joukko opiskelemaan valittuja. Tällöin sisäänotto täytetään opiskelijavalinnoissa varasijoille yltäneillä hakijoilla. Yksinkertaistako? Joskus hakijoille ei tiedoteta varasijoista ennen kuin peruutuksia on tullut. Vaikka opiskelupaikka yliopistossa on haluttua tavaraa, voi käydä niin, että jos peruutuksia onkin tullut odotettua enemmän, aloittavien määrä jää alle sisäänottokiintiön. Samalla hakukerralla saa ottaa vastaan vain yhden korkeakoulupaikan, joten toivepaikkaansa varasijalla ollut on luultavasti tässä vaiheessa jo "joutunut" oppilaitokseen, johon ei ole halunnut. Tiedossani on esimerkkitapaus eräästä toisesta suomalaisesta yliopistosta. Sinne muuan kasvatustiedettä opiskelemaan hakenut ci ollut saanut tietoa varasijastaan. Hän oli ottanut vastaan paikan toisaalta ja jo hakemassa asuntoa, kun sai toivekohteestaan kirjeen, jossa ilmoitettiin: "Olette päässeet varasijalle, mutta koska paikka muualta on jo otettu vastaan, ette valitettavasti voi tulla meille opiskelemaan." Kiitos. ANTTI VESALA JYYn koposihteeri
fljyidlt» VliaMijasltfcti 11/2061 L T i\r ur --varMqpäSkkäri— Nykysuomen kielivammaiset Mitä ihmettä on tapahtunut suomen kielelle? Ei siitä nyt niin montaa vuotta ole, kun peruskoulusta ei selvinnyt osaamatta peruskielioppia. Nykyään meininki taitaa olla loinen. Tuntuu siltä, että nykyaikana asenne on sellainen, ettei jakseta välittää tippaakaan oikeakielisyydestä. Heikko sisältö on sitten asia erikseen, mutta edes jonkinlaisesta pyrkimyksestä virheettömyyteen voisi yrittää pitää kiinni. Onhan sitä kehnoa tekstiä tullut itsekin suollettua. Ja tullee jatkossakin, joien en katsele asiaa jostain kirjoittajagurujen norsunluutornista. Kyse ei ole pelkästään nykyteinien kielikorvan kuuroutumisesta. Kyllähän sitä ällistyneenä katsoo kaiken maailman tvchatteja, joissa "skrodet kaupunkilais kundit etsii nais seuraa hyvä kroppaisista muijista", mutta kun lähes samantasoista soopaa saa lukea lähes päivittäin esimerkiksi suurista ja varmasti paljon maksaneista lehtimainoksista sekä televisiosta. Mikseivät aikuiset ihmised<ään enää osaa kirjoittaa? Ei tarvitse olla mikään pedantti kielipoliisi löytääkseen aivan käsittämättömiä mokia sellaisistakin paikoista, joista niitä viimeiseksi uskoisi löytävänsä. Edes akateeminen maailma ei ole säästynyt heikkotasoiselta suomelta. Kirja-ja puhekieli alkavat olla turhan intiimissä suhteessa keskenään. Värikäs kieli ja kirjoitiamistyyli ovat hienoja asioita, mutta sinäminäkirjepalstakieltä ei mielestäni tarvitsisi joutua lukemaan kuin Sinäminä-lehdestä. Eräs tuttavani esitti ajatuksen, että kyse on loppujen lopuksi kielen kehittymisestä. Joopa joo, tottakai kieli muuttuu ajan myötä ja niin edelleen, multa että tällä tavoin ja näin nopeasti? Ehkä nykyisenkaltainen kehitys on laajemmin ajatellen hieno ja kommunikointia rikastava asia. Luovutaan ihmeessä yhdyssanoista ja sijamuodoista ja kaikesta muustakin ylimääräisestä vaivannäöstä. Tai miksei samantien oteta käytännöksi, eitä kaikki sanat kirjoitetaan yhteen. Puhekielikin varmaan kehittyy pikkuhiljaa koostumaan käsimerkkien värittämistä murahteluista. En halua syytellä äidinkielenopettajia, television nuonenohjelmia, mainostoimistoja, tekstiviestejä, internetiä enkä mitään muutakaan tahoa. Tyydyn vain toteamaan, että jossain mättää. Itseasiassa koko juttu ärsyttää eniten siksi, että "nykysuomi" alkaa tarttua. El siis pakko ois skarppaa vähä. LASSI TOIVANEN S O S * * vinen yllätys, eikä aikaakaan kulunut aivan kauheasti. Lohen kimppuun käyminen arvellutti. Mitään kymmenkiloista vonkaletta ei kiinnostanut kotiin raahata ei mahtuisi suoristettuna keittiöönkään. Onneksi lohia saa selkärangattomana fileenä kauppojen kalatiskeiltä haluamansa kokoisena. Kun kerran touhuun ryhtyy, kannattaa valmistaa ainakin se puolisen kiloa. TARPEINA KÄYTIMME tarjouksessa ollutta suomalaista kirjolohta, ruokaperunaa, kalamaustetta, kevytmaitoa ja sipulia. Perunamuussiin sopu paremmin jauhoutuvai perunat, mutia yleisperunapussi on monikäyttöisempi vaihtoehto. Lohta laitoimme uuniin reilut 600 grammaa. Kirjolohen normaali kilohinta on 60 markan tienoilla iällä kertaa se oli painunut alle 40 markan. Halvimmillaan lohen hima on ennen lalven alkua. Setistä syö kaksi ihmistä ainakin kaksi ateriaa. Vähäruokaiset kämppikset selvinnevät viikonlopun ylitse helposti. Klo 15.55 Lailoin uunin päälle 175 asteeseen. Pilkoin myös neljä isohkoa perunaa pieniksi lohkoiksi, jolta ne kypsyisivät nopeammin. Uunin kanssa säätäessä kannattaa laittaa myös puolisen Liiraa vettä kiehumaan ja lisätä puoli teelusikallisia suolaa. Koska loppukesän perunoissa on kovin ohut kuori, jätimme sen paikoilleen. Sitäpaitsi suurin osa perunan ravinteista on juuri kuoressa. Perunat kannattaa keittää niin pehmeiksi, että ne saa muussattua haarukalla. Jos te6.90 2.90 0.93 28.38 9.90 49.0^ LOHT VIIDELLÄ KYM KÄMPPIS ON kiva asia. Minä ja runamuussia. Koko saisin hinnaksi jäi rin vuoden tarpeiksi. Kumpikaan kämppikseni Janne teimme tässä päi49 markkaa. Perunapussista kului meistä ei ollut aiemmin valmistanut vänä eräänä kirjolohta uunissa ja pevain pieni osa kalamaustetta jäi palohta millään tavalla. Hinta oli positiihosekoitin tai joku muu härveli löytyy, käytä sitä. Haarukan saa kiinnittää porakoneeseen vain omalla vastuulla. Palaneen käry pitää mahdollisesti tehokasta vaihtoehtoa hengenvaarallisena. Klo 16.15 Janne lähtee viemään tyhjiä pulloja ja hakee samalla edullista puolikuivaa valkoviiniä ruokajuomaksi. Uuni on jo lämmennyt, joten se tuli laitettua turhan aikaisin päälle. Uunit ovat yksilöitä tämänkin suhteen. Jos ruoka ei onnistu, syytä uunia. Klo 16.25 Perunat alkavat olla pehmeitä. Niitä Tuomiojasta kansainvälisen politiikan allikoihin PITKÄÄN AIKAAN El kenenkään poliitikon vierailu yliopistolla ole herättänyt niin suurta kiinnostusta kuin ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) käynti viikko sitten. Villa Ranan ylempi sali pursuili väkeä: Blomstedtin seinustat olivat täynnä, käytävillä istuttiin lattialla ja jälkikäteen kuulin useammalta ihmiseltä, että he olivat kääntyneet tungoksen takia ovelta pois. EMME VARMAANKAAN voi vetää johtopäätöstä, että sosialidemokratia aatteena on alkanut toisen voittokulkunsa. Terrori-isku New Yorkiinhan se sai epäpoliittiset suomalaiset huomaamaan, että politiikalla on väliä varsinkin kansainvälisellä politiikalla. TUOMIOJAN PUHE käsitteli globalisaatiota. Analyysissä ei ainakaan minulle ollut mitään uutta ja useimmista päätelmistä varmasti moni ei ole täysin eri mieltä. Retoriikan harrastajana oli erityisen mieluista katsella ammattipuhujan performanssia ilman papereita. Keskisuomalaisiin poliitikkoihin verrattuna Tuomiojalla on pari ammattipoliitikon sukupolvea etumatkaa, eikä se valitettavasti näytä mitenkään kapenevan. MITEN TAISTELEMME yhteisessä rintamassa kansainvälistä terrorismia vastaan? Tämä puhetapa on päässyt nyt vallalle, mutta onneksi ainakin toistaiseksi Euroopan ja monien muidenkin seutujen johtajilta on löytynyt malttia ja ymmärrystä. Olen ollut huomaavinani, että sitä on kulissien takana syötetty myös amerikkalaisille. TERRORISMIA EI nimittäin ole olemassa. Mikään porukka ei tietääkseni ole koskaan ilmoittautunut kannattamaan aatetta nimeltä "terrorismi". Puhe terrorismista merkitsee poliisien ja poliisiministerien näkökulmaa suhteessa niihin väkivallantekoihin, joilla poliittisesti heikot ryhmät dramatisoivat sanomaansa tai pyrkivät poistamaan epämieluisat hallitsijat. Varsinkin sotien aikana löytyy aina suurvalta, jonka armeija tai tiedustelupalvelu kouluttaa sotataitoja talebaneille tai jääkäreille. TOISTAISEKSI AINA on löytynyt niitä, jotka ovat valmiita uhraaman itsensä esimerkiksi kommunismin, isänmaan, demokratian tai uskonnon nimissä. Taistelu näitä vastaan merkitsee, että tulemme samanlaisiksi, ja äärimmäisissä olosuhteissa miltei kuka tahansa on terroristi. Sotilaalliset ja poliisitoimen ratkaisut ovat varmasti joskus paikallaan. mutta eikö järkevämpää ole luoda sellaisia käytäntöjä, jolloin ihmisiä ei tarvitse pakottaa poliisin ja armeijan muotteihin? "ABSOLUUTTINEN OIKEUS" merkitsee aivan kamalaa totalisointia yhteen muottiin. "Kestävä vapaus" antaa jo mahdollisuuksia myös poliittisiin ratkaisuihin ja avauksiin, joista ensimmäinen ja myönteisin on, että USA aikoo maksaa velkansa YK:lle. Vauhkonen GLOBALISOITUVA MAAILMA tarvitsee poliittisia foorumeita ja tuomiojia ratkomaan ongelmia, joita kaupan vapaus ja ihmisten eriarvoisuus tuottavat. Niitä on kovin vähän: YK, huippukokoukset, kansainväliset järjestöt, kansainväliset tuomioistuimet ja europarlamentti. Niitä on helppo mollata, mutta mitä tolkullisemmin ne toimivat, sitä vähemmän lentokoneita syöksyy tornitaloihin. JOUNI VAUHKONEN
ir u ir Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2001, voi jo ennen muussaamista tökkiä haarukalla pienemmiksi paloiksi. Tässä vaiheessa on ässäratkaisu otlaa lohi kääröstä. Lohifile laitetaan nahkapuoli alaspäin kevyesti voideltuun vuokaan. (Jannekin tuli juoman hausta: "Onpas törkeän hyvän näköinen. Liukas äpärä", hän tuumii lohesta.) Maustetta sen verran, että tuntuu hyvältä. Sitruunapippuri peittää helposti lohen erinomaisen maun. Mausteita ei ole mahdotonta lisätä myöhemminkin pintaan. Klo 16.35 Vuokaan vielä liraus vettä sen verran, että pohja peittyy j a lohi uuniin! Lohta pitää valella pienellä määrällä vettä noin vartin välein. Vuoka kannattaa voidella kevyesti ennen paistamista. Me käytimme teflon-pinnoitettua vuokaa ammattilaisuuden korostamiseksi. Samaan aikaan perunat ovat kuin ihmeen kautta valmiita muussattaviksi. Kas kas, tätä ennen olisi kannattanut kiehauttaa kaksi desiä maitoa. Onneksi levy, jolla perunat keitettiin on vielä kuuma. Maitoon heitetään kaksi kuorittua ja pilkottua sipulia. Sipulibiitit kannattaa jättää sen verran isoiksi, että erottuvat pureskeltaessa. Kiehahtanut sipulimaito kaadetaan muusattujen pottujen päälle ja sekoitetaan kuohkeaksi. Sitten vispataan kovasti haarukalla, ja jotenkin sekoitus onkin perunamuussia. Kansi tiukasti päälle ja lohta odottamaan. Mausteeksi ripaus suolaa ja nokare voita. Klo 16.45 Kaksi sipulia on osoittaunut liiaksi pcrunamuussiin. Minä ja Janne päätämme heittää puolikkaan sipulin pilkottuna lohen kaveriksi uuniin. Miksi ei? Valkoviini on tähän mennessä siirretty jääkaappiin temperoitumaan. Klo 17.00 Nyt on korkea aika laittaa sipulipalasia lohen kavereiksi. Ihan vaan siihen vierelle ja vähän päällekin. Klo 17.15 Otan varsin hyvältä tuoksuvan lohen uunista. Ja hyvältä maistuu. Ruotoja ci tarvitse poistaa, sillä ne ovat pehmentyneet uunissa. Niissä on suurin osa ruoan sisältämästä kalsiumista. Perunoista saa muun muassa kuiluja ja c-vitamiinia. Kyllä kelpaa aijai. Parhaat ruokaohjeet saa useimmiten rakkailla äideitä. Kiitos, äiti, perunamuussin ohjeesta. • MUN JUTTU -PALSTALLA TUTUSTUTAAN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON AINEJÄRJESTÖAKTIIVIEN AJATUKSIIN. TÄLLÄ KERTAA MARI OKSALA, KAUPPATIETEIDEN OPISKELIJOIDEN AINEJÄRJESTÖ PÖRSSIN PUHEENJOHTAJA, KERTOO ELÄMÄNTAPAHARRASTUKSESTAAN: VESILAUTAILUSTA. mun juttu: TEKSTI JA KUVA: ANNAKAISA VÄARÄNIEMI VESI LAUTAILU IBHMPOtliS _ ^ QK LUIHUISTA V ' * • * * « 1UI0SSUISSÄ » • • £ • ' 1.SH.S-, M* 1 " 1 , 1 , Mari Oksala kuivaharjoittelee kesäisiä vesilautailuhetkiä varten välillä trampoliinilla hyppien. "EN HALUNNUT olla vain se tyttöysiävä, joka istuu sievänä veneen kannella ja katsoo kun poikakaveri vveikkaa veneen perässä." Näin toteaa jyväskyläläinen Mari Oksala, joka nelisen vuotta sitten Espoossa asuessaan innostui vesilautailusta, \veikkaamisesta. Marin mukaan vesilautailusta tuli heti kuin elämäntapa: kun joku sai veneen kesäkuntoon, Mari ja hänen kaverinsa kaivoivat kapulat ja märkäpuvut, muun muassa, esiin. Sen jälkeen vähintään kesäviikonloput olivat yhtä vesielämää. "Elämän paras hetki on se, kun saa istua kavereiden veneessä ison koneen pauhatessa ja musiikin soidessa samalla kun joku roikkuu veneen perässä juuri oman loistavan suorituksen jälkeen", Mari kuvailee. Vcsilautailu on erittäin fyysistä voimaa vaativa laji. Vaikka olisikin lajin himoharrastaja, niin kovin pitkää aikaa yhteen menoon ei Marin mielestä kukaan halua lautailla. Maksimiaika on noin 20 minuuttia. Marin mukaan hänen oman lautansa siteet ovat niin tiukat, että jalka pitää laittaa saippuan kanssa siteeseen ja sen voi antaa olla siellä korkeintaan kymmenisen minuuttia. ALOITTAESSAAN VESILAUTA1LUN Mari Oksala oli ainoita lajin naisharrastajia Suomessa ja muutenkin ensimmäisiä sveikkaajia maassa. Hän sanoo seurojen määrän nyt lisääntyneen tuosta ajasta. Kisoja on Suomessa noin puolisenkymmentä, ja Mari on joka vuosi sijoittunut niissä kolmen parhaan joukkoon. Hän kertoo, että aktiivisen kisakauden ollessa meneillään töistä mennään suoraan lautailemaan, ja siinä on sen hetkinen elämänrytmi! Tämä ainejärjestö Pörssin puheenjohtaja kävi myös muutama vuosi sitten treenamassa lajiaan Floridassa. Hän asui siellä parin kuukauden ajan ja näki, kuinka lajia todella harrastetaan Amerikassa. "Suomen vcsilautailijamiehet pärjäisivät ehkä justiinsa Jenkkien naisille. Olin Suomen ensimmäinen nainen, joka osaa tehdä voltteja lautaillessa, mutta Jenkeissä kilpailuissa ei ole edes harvinaista se, että ohjelmaan kuuluu yhdeksän voltin sarjaMarin mielestä lajissa kiinnostaa sen extreme-luonne. Vesilautailua • hän luonnehtii vesihiihdon ja lumilautailun risteytymäksi. Lajin avainsanat ovat "korkealle ja näyttävästi". Märkäpuku ja hyvät liivit suojaavat Marin mukaan kovaa elementtiä, vettä, vastaan, mutta hänkään ei ole itse välttynyt vammoilta. Erityisesti niska ja polven nivelsiteet ovat olleet koetuksella. "Nyt tulee kyllä mieleen semmoinen asia, että onko golfkin sitten joku extreme-laji, kun siihen voi kuolla", naurahtaa Mari. VAIKKA SÄÄ on jo kylmennyt syksyiseksi, aikoo Mari vielä lautailla kotimaan vesissä tänä syksynä. Vesi on hänelle rakas elementti, josta joutuu kuitenkin luopumaan harrastemielessä Suomen talven ajaksi. Aikaisemmin hän on harrastanut muun muassa meripelastusta, ja viime kesänä hän rupesi surffaamaan jättäessään ensimmäistä kertaa väliin koko kesän vesilautailukisat. "Lajissa ei ole oheistreenejä, sillä se on kuin aate, elämäntapalaji. Se täytyy kokea veden äärellä. Voltteja ja muita liikesarjoja voi kuitenkin harjoitella trampoliinilla. Siinä saa sen tunteen, kun on tekemässä jotain ilmassa", selittää Mari. Muuten Marin päivät kuluvat muun muassa kiipeillen, aerobicaten ja talvella lasketellen tai lautaillen rinteessä. Urheilu kuuluu hänen jokapäiväiseen elämäänsä, kuin myös kauppatieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Pörssin jutut. Mari opiskelee kolmatta vuottaan Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunnassa pääaineenaan markkinointi. • puhekuplat hämeenaho /MITÄ .HALUAISITTE SAT. VELHO Keskisuomalainen 26. syyskuuta 2001 jaiitten sille JylMcärm toimittajalle että.. "Lisäksi ripaus idealismia kuuluu yo-kunnan toiminnan henkeen. yleensä uuden eisiminen edellyttää jonkinasteista ihanteellisuutta." OSMO KÄÄRIÄINEN, JYYN UUS! PUHEENJOHTAJA JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI 4/1981 (17.1.1981) Hei! Me ol«mtne tafsisarjakucan p a " VnkilölMinä olen Ann} ja hän on Teemu. Mf olunme aika heikossa iarnassa, LapsuiS Siränsä on aika kulunut sarjakuva-aihe Pieniä mutitotuokioita on nakt-j rutkasti. Pojat ,.,lavat pornolehden , tytöillä on onkimia luokan ukkosjiifsien ja äitinsä' kansia. Loppukohtauspa tyfli/fMlatu/attaa orponi eteensä t a j u t e n etfa elämä on yhtä pirua. lajityypin kulune isuuden lisäisi pie olemme vakavia itereotyypf-eis.Minä olen 'aikuisiapsi^tf.näenikoen maailman v i i i seka' ihmisten tyhmyyden syvällisesti tif4»taen,hieman ulkopuolisena. Turpaani c T t u t i mitään ja minusta t n lee isona kuvataiHihja.Vastaavatta pojasta tu/isi kirjaili'ja. Teemu taas ofi'ihin.s.3pi'.ts. ei ^ 3 Aiistajn mitäJn. Hän on tuhma, likainen .raaka ja lukioiden rakastama. Tekemisen^* riippuvat sstä, haluaako piirtäjä' ku»ata aitoja lapiuusmuirf&ja (julloin sarjakuva on kauhean +yls3)„. ..V» tjL-ttaä lapsia totundentorvira heijastaen/kommentoiden "aikuista maaflnvaa (Saoakuva on Tenavat -kopio). Mutta minä $* "Teemu emme antaudu, muotteihin ! Me -kim] mc omat tokka;lumme.,sttrtofypjoista vapaana Ja te, raktaat lukijat olette vapautemme 'tirehföörgja. Te »aatte fäatfaä, haluatteko nähdä' minun tarinani, jenka 1. osassa Unto-eno lähentelee minu? S«X tajuan.etl} joulupukkia ei ole •' .vai Teemun seikkailut, joiden aluksi han 5y6' yaskaa, kiusaa vammaista ja puttaa vesitornista . . . ,. • • • • • • , » , • .1 •• I . PHoi • ' ' ,——._ . . „ — . .»
+ JEI Jyväskylän Ylioppilaslehti 1 1 / 2 1 JmsMäaTiiMili ihUi 1t/aW1 B i "OLI VÄHÄN PAKKO OTTAA ALEMPI TUTKINTO ULOS, OPINTOTUEN LOPPUMISEN MYÖTÄ LOPPUI MYÖS GRADUNTEKO, TÖIHINHÄN SITÄ PITI YRITTÄÄ. AJATTELIN, ETTÄ EHKÄ OLEN TYÖNHAKIJANA KUITENKIN PAREMMASSA ASEMASSA KUN O N JOKU PAPERI NÄYTTÄÄ, EHEI ELÄMÄ OLE OLLUT PELKÄSTÄÄN OLEILUA" "ALEMPI KORKEAKOULUTUTKINTO, en minä tiedä, onko siitä mitään hyötyä, mutta onhan se kiva saada nimen eteen jo muutaman opiskeluvuoden jälkeen nätiltä näyttävä titteli", naureskelee hiljattain kasvatustieteiden kandin tutkinnon ulos ottanut opiskelija viereisessä kahvipöydässä. Kysyn lupaa käyttää sitaattia jutussani. "Siitä vaan", vastaa nuori nainen, mutta ei suostu sanomaan nimeään. Alemmat korkeakoulututkinnot, eli eri tieteenalojen alemmat kandidaatin tutkinnot, tulivat takaisin viralliseen koulutuspoliittiseen retoriikkaan vuonna 1995 oltuaan lähes vuosikymmenen ajan poissa ne poistettiin tutkinnonuudistuksen yhteydessä vuonna 1987. Tutkintojen paluuta on perusteltu muun muassa sillä, että ne mahdollistavat joustavamman liikkumisen elämänpiiristä toiseen, opiskelusta työelämään ja takaisin. Alemman kandidaatin tutkinnon suorittanut on kelpoinen hoitamaan julkista virkaa. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA alempia tutkintoja otettiin vuonna 2000 yhteensä 331; maisterin tutkintoja eli ylempiä korkeakoulututkintoja tehtiin kyseisenä vuonna 1078. Alemman kandin tutkinnon laajuus on vähintään 120 opintoviikkoa. "Liikuntatieteiden ja terveystieteiden kandidaatin tutkintoja otetaan vuosittain vaihdellen 10-20. Yleensä kaikki jatkavat maisteriin asti, eli kyseessä on tavallisesti vain välivaihe, että saavat parempaa palkkaa sijaisuuksia tehdessään", toteaa osastosihteeri Liisa Nieminen liikuntaja terveystieteilijöiden osalla. "Meillä niitä ei vielä kovin paljon oteta, koska useimmat tähtäävät suoraan FM:iin, eivätkä siksi pidä välitutkintoa välttämättömänä", kertoo humaPäämilä, ja jatkaa: nistisen tiedekunnan opintoasiainpäällikkö Ossi "Silti siitä on esimerkiksi alaa vaihtaville todellisJYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA SUORITETUT ALEMMAT TUTKINNOT VUOSINA 1996-2000: 1996 1997 1998 1999 2000 HUMANISTINEN TDK 125 169 187 189 192 INF0RM.TEKN0L TDK 4 7 I KASVATUSTIETEIDEN TDK 74 76 71 79 68 LIIK.-JATERV.TIET.TDK 13 14 27 26 20 | MATEM.-LUONNONTIET TDK 30 38 20 20 13 TALOUSTIETEIDEN TDK 8 10 13 10 ! YHTEISKUNTATIET. TDK 38 26 29 14 21 yhteensä 280 331 344 345 331 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA SUORITETUT YLEMMÄT (MAISTERIN) TUTKINNOT VUOSINA 1996-2000: 1996 1997 1998 1999 2000 HUMANISTINEN TDK 205 252 238 299 265 INFORM.TEKNOL. TDK 17 80 54 i KASVATUSTIETEIDEN TDK 173 227 205 204 235 UIK.-JATERV.TIET.TDK 158 109 130 112 137 MATEM.-LUONNONTIET. TDK 164 167 215 162 159 TALOUSTIETEIDEN TDK 86 91 112 98 YHTEISKUNTATIET. TDK 202 162 153 124 130 ! yhteensä 902 1003 1049 1093 1078 Taulukot: Jyväskylän yliopisto/opiskelijopolvelutAipani Horden ta hyötyä." Sähköpostikysclyn mukaan kokemukset muissa Jyväskylän yliopiston tiedekunnissa ovat samansuuntaisia. NE, jotka alemman tutkinnon suoritettuaan siirtyvät työelämään jatkamatta opintojaan suoraan maisteriksi asti, tekevät niin yleensä taloudellisten seikkojen vuoksi. Opintotukiaika saattaa olla loppunut, tai perheen tilanteen takia ratkaisu on ainoa järkevä mahdollisuus. "Opiskelin Jyväskylässä museoaineita ja päätin ottaa HuK:n tutkinnon ulos keskellä syvintä lamaa eli 1990-luvun puolivälin paikkeilla", kcnoo Ismo Nurmi. "Perheellisenä en kyennyt kukuttelemaan opintotuen turvin, ja laskeskelin kylmästi, että hukkina työllistyn paremmin kuin maisterina. Siinä olinkin oikeassa, työnantajien mielestä maisteri ei ole motivoitunut 'hanttihommiin'." Tutkinnon ulos ottaminen ei aivan heti auttanut työllistymisessä, ensimmäiset ajat menivät miehellä ankeissa tunnelmissa. "En kelvannut edes Matkahuoltoon paketteja heittelemään tai Mäkkärille pihvin paistoon, mutta tein kuitenkin töitä mitä sain", muistelee Nurmi. Vähitellen kesätöissä ja harrastusten kautta hankittu ammattitaito alkoi kuitenkin vakuuttaa työantajatahoja, ja lopulta Nurmi sai töitä yliopistolta. "Sitä, kuinka paljon tuo hukin tutkinto niiden töiden saamisessa auttoi, en varmaksi tiedä. Jotain kuitenkin, olihan se osoitus että joku tutkinto on elämässä tullut tehtyä", pohtii mies. "Muutos oli iso. Säännöllinen, vaikkakin pieni, kuukausiansio tuntui makealta, puhumattakaan lomaoikeudesta! Ja olivathan ne ensimmäisetkin palkat reilusti isompia kuin opintotuki konsa"Vuodesta 1997 syksyyn 2001 työskentelinkin sitten kuukausipalkkalaisena, tein kuukauden ja muutaman kuukauden sijaisuuksia yliopistolla. Viime syksynä kytkin nousi, auto suuntasi Helsinkiin." Muutto oli Nurmelle helppo, vaikka vannaa työpaikkaa ei ollutkaan odottamassa. "Palastn kotikulmille, ja tiesin, että Helsingistä löytyy töitä ihan toisella tavalla kuin Jyväskylästä. Jyväskylä on toki kiva kaupunki, mutta siellä oli kuitenkin tarjolla vain pätkähommia. Aloin kaivata ihan oikeaa pitkäaikaista työpaikkaa. Kaksi viikkoa muutosta olin jo kokopäivätöissä. Nyt olen taittajana käännöstoimistossa, ja kyllä, työsuhde on vakituinen", Ismo Nurmi hymyilee. MYÖS TURKULAINEN YTK Helena Kantanen on huomannut, että yliopistojen ulkopuolella akateemisen koulutuksen arvostuksen laita on toisinaan niin ja näin. Hän otti alemmat tutkinnon ulos vuonna 1997. "Työpaikkahaastatteluissa on käynyt selväksi, että maisterin papereilla olisin ollut moneen itselleni mieluisaan paikkaan liian korkeasti koulutettu." Kantanen vetää tällä hetkellä kahden vuoden määräaikaista matkailuprojektia. 'Tämänkin työn hakijoitten joukossa oli vaikka kuinka korkeasti koulutettuja, mutta se yrittäjäporukka, jolle teen töitä, oli saanut tarpeekseen ihmisistä, jotka viipyvät töissä kuukauden tai kaksi ja häviävät heti kun jotain 'parempaa' on näköpiirissä. Minullekin huomauteltiin, että mahdanko viihtyä projektissa alusta loppuun asti, kun näytät olevan noita yliopistoihmisiä." Kantanen teki ratkaisunsa pakon edessä: "Minun oli vähän pakko ottaa alempi tutkinto ulos, opintotuen loppumisen myötä loppui myös gradunteko, töihinhän sitä piti yrittää. Ajattelin, että ehkä olen työnhakijana kuitenkin paremmassa asemassa kun on joku paperi näyttää, ettei elämä ole ollut pelkästään oleilua", tokaisee hän. "Alkuun ajattelin, että saisin loput opinnot tehtyä töiden ohessa, mutta yllättäen sainkin kokopäivätyötä melkein heti sen jälkeen kun olin ottanut YTK:n paperit ulos. Se oli tietenkin perheen talouden kannalta onni, ja itsekin olin tyytyväinen. Olin ehtinyt jo potea melkoista alemmuudentunnetta kun en säädetyssä ajassa saanutkaan maisterin papereita. Työ toi itsetuntoa" TYÖELÄMÄ YLLÄTTI Kantasen vaativuudellaan: "Minulla ei ollut muuta työkokemusta kuin muutaman kuukauden kesätyöt opiskeluajalta, enkä ollut tottunut sellaiseen rytmiin mitä siellä elettiin. Työpäivän jälkeen olin ihan naatti, en jaksanut edes ajatella että avaisin lähdekirjat, varsinkin kun lapset ja avomieskin vaalivat ajastani osan." Työpaikan vaihtuminen ei ole tuonut lisätunteja vuorokauteen. "Myös nykyinen työni on haastavaa. Tehtäväni on kehitellä tälle yritysryppäälle uusia toimivia matkailutuotteita sekä suunnitella ja toteuttaa niiden markkinointia. Lisäksi pitää huolehtia vanhojenkin tuotteiden toiminnasta." Kantanen on tyytyväinen elämäänsä sellaisena kuin se nyt on. "Jossain vaiheessa varmaan palaan yliopistolle ja teen sen korkeammankin tutkinnon, mutta milloin niin tapahtuu, en ole ajatellut vielä." • TEKSTI: ANNAKAISA VAARANIEMI PIENTÄ PUHETTA -palstalla kyseltiin tällä kertaa opiskelijoiden mielipiteitä sekä omia aikomuksiaan kandidaatin ja maisterin tutkintojen suhteen. Pisteet menivät melko tasaisesti maisterin papereille. "Meidän laitoksellamme kandin papereita arvostetaan eri tavoin, mutta itse aion suorittaa maisterin tutkinnon. Sillä saa paljon rahaa ja paremman työpaikan." VILLE PELTOMÄKI liikuntojo terveystieteiden liedekunto, 4. vuosi "Kun on kerran yliopistossa, niin samallahan sitä opiskelee maisteriksi saakka. Se on ainakin kokonainen tutkintoja yleinen malli, joka annetaan täällä yliopistossa." PAULA MÄKIPROSI humonistinen tiedekunta, 1. vuosi "Kandin tutkinto ei ole riittävä. Omalla opiskelualallani (liikuntapedagogiikassa) asiaa ei oikein voi verratakaan, kun emme saa kandin papereita pihalle, ja on siis pakko opiskella maisteriksi saakka." MIRA SARKKILA liikuntojo terveystieteiden tiedekunta, 4. vuosi "Tutkinnon valinta on ollut simppeli, sillä opiskelen luokanopettajaksi. Kandin tutkinto on kai vähän arvostumpi aloilla, joista lähdetään suoraan ja ehkä hieman aikaisemminkin töihin, kuten esimerkiksi humanistisesta tiedekunnasta." H A N N A SEIRO kasvatustieteiden tiedekunta, 4. vuosi "Nykysuuntaus on kai se, että maisterin papereita vaaditaan yhä useammalla alalla. Kandin tutkinto on kyllä tuttu ja arvokas tutkinto minulle, sillä olen opiskellut lastentarhanopettajaksi, mutta nyt opiskelen luokanopettajaksi." RIIKKA RASKU kosvotustieteiden tiedekunta, 3. vuosi "En ole ajatellut, että jättäisin tutkinnon pelkkään kandin työhön, sillä maisterin papereista on enemmän hyötyä." A N N A H U O H N A I N E N kasvolustiedeiden liedekunto, I. vuosi +
TiriiiiiiiiiiTivmiBI I IIIMIJI f t$ ff TEKSTI JA KUVA: LASSI TOI LEMU PVORITTRJiEII KLUBI T A A JUTTU VAATII FANAATTISTA MUSIIKIN KERÄILYÄ JA TIETENKIN KIINNOSTUSTA MUSIIKKIIN MONELLA TASOLLA." KELLO LÄHENTELEE iltakymmcniä ja yläkaupungissa sijaitseva baari on täynnä nuorta porukkaa. Nurkassa kuulokepäinen hahmo vääntelee parin levysoittimen namiskoita. Jamaika-rytmit luovat tunnelmaa pimeässä lauantaiillassa. Lisää ihmisiä valuu sisään. Kyseessä on jo monelle tuttu Vinylo-ilta. "Tämä lähti oikeastaan nyttemmin Helsingissä vaikuttavan Petrus Väärälän ideasta. Yhdessä mietittiin että Vakiopaine voisi olla mukava paikka soittaa levyjä", valottaa jyväskyläläinen dj Mikko Vilenius Vinylon taustaa. Vinylo on tätä nykyä joka kuukauden puolivälin paikkeilla Vakiopainecssa järjestettävä dj-ilta, jolloin on mahdollista kuulla monipuolista, tuoreita ja harvinaisempaa materiaalia Tiukkaa linjaa musiikissa ei ole. Tärkeintä on, että se on tasokasta. Vinylo-dj:t pyörittävät levyjä omien mieltymystensä mukaan tietenkin fiiliksen ja yleisön huomioon ottaen. Musiikkityyleistä voidaan mainita esimerkiksi reggae, dub, downtempo, breakbeat, drum n' bass sekä hiphop. Myös jazzia sekä funkia soitetaan jonkin verran, ja joskus on kuultu jopa 70-luvun progea, "Listakamaa ei meidän illoissa kuule. Ehkä enimmäkseen tulee soitettua niin sanottua mustaa musiikkia ja sen johdannaisia. Mua kiinnostaa erityisesti jamaikalainen musiikki ihan laidasta laitaan sekä hiphop", Gimmix-nimellä soittava Vilenius kertoo. Vinylo-bileiden takana on viisihenkinen, sittemmin Helsinkiin osittain hajaantunut J-Funk-ryhmä. Gimmudn ja Petruksen lisäksi ydinjoukkoon kuuluvat myös Christopher Robinina tunnettu Risto Grönberg, Kimmo Kuisma eli kReal sekä etenkin tuottajapuolella nimeä saanut Miska Soini aka Aksim. Vierailevia vinyylinpyörittäjiäkin käy toisinaan soittamassa kaveripohjalta. Iltoja on pidetty jo suurinpiirtein puolentoista vuoden ajan, mutta säännöllinen kerran kuussa -tahti on otettu käyttöön vasta menneen kesän aikana. "Näissä illoissa on aika vapautunut ilmapiiri. Porukka on vastaanottavaisia, kunhan soittaa mukavaa musiikkia. Yleisön koostumukseen tosin vaikuttaa se, miten on ehditty ja jakseltu mainostaa. Jos alaisuudesta on tiedotettu, tulee enemmän itse musiikista kiinnostunutta porukkaa", syyskuussa paikalle päässeet Grönberg ja Vilenius toteavat. VINYLO ON ensimmäinen säännöllinen klubi, jota pojat ovat pyörittäneet. Satunnaisempia keikkoja on sitä vastoin heitetty ympäri Suomea. Tapahtumien jäljestäminen ja dj-ympyrät ovat tuttuja Vileniukselle ja Grönbergille jo pidemmältä ajalta. Vilenius kertoo aloittaneensa aktiivisen levyjen hankkimisen ja kavereiden levysoittimilla harjoittelun joskus 95-96, kunnes vuoden sisällä sai omat laitteet. Grönberg on ollut kuvioissa parisen vuotta "Tää juttu vaatii fanaattista musiikin keräilyä ja tietenkin kiinnostusta musiikkiin monella tasolla. Levyjä pitää saada jatkuvasti lisää, niitä ei ole koskaan liikaa. Innostus lähtee ja sen pitääkin lähteä yksinomaan musiikista", selittävät Vilenius ja Grönberg. Vaikutteita omiin setteihin saa käydessä muilla dj-keikoilla. Viime aikoina Vilenius on myös pyöritellyt levysoitinta instrumenttina Acid Root Soundsystem -kokoonpanossa. Vaikeinta omassa toiminnassa Grönbergin ja Vileniuksen mukaan on se, ettei aina ole tarpeeksi rahaa hankkia uutta materiaalia. He ovat yhtä mieltä siitä, että keikoille on ikävää lähteä, mikäli joutuu veivaamaan pelkästään vanhoja lättyjä. Uuttakin tavaraa vanhojen suosikkien ohella pitäisi olla esiteltävänä. Kummankin vinyylifriikin mielestä kaikkein palkitsevinta on huomata oman musiikin uppoavan kuulijoihin. Hyvä dj uskaltaa poikien mukaan soittaa sitä mistä itse pitää, mutta samalla täytyy myös tarkkailla yleisöä. Linjaa voi tarvittaessa muuttaa omien kiinnostuksenkohteiden sisällä. Kuitenkaan koskaan ei soiteta mitään, mistä ei itse pidetä. "Palautetta tulee usein keskellä keikkaa. Ihmiset saattavat tulla kehumaan musiikkia ja kiittelemään hyvistä bileistä", drum n' bassiin ja dovvntempoon erikoistunut Grönberg kertoo. LEVYNSOITTAJIEN määrää Jyväskylässä kumpikaan ei osaa arvioida. Alan harrastajissa kuuluu olevan paljon niin sanottuja makuuhuone-dj:tä, jotka soittavat levyjä kotonaan tai kavereilla, mikäli eivät omista tarvittavia laitteita. "Alkuun pääseminen ja keikkojen saaminen voi olla hankalaa. Auttaa paljon, mikäli tuntee oikeita ihmisiä", Vilenius toteaa ja Grönberg jatkaa: "Jos homma alkaa kiinnostaa, olisi hyvä ylittää tutustua alan ihmisiin nähdäkseen Ijuttua sisäpuolelta. Ensimmäiseksi ei kannata rynnätä kauppaan ostamaan I tuhansien markkojen laitteita". Vinylo jatkaa tulevaisuudessa samoilla linjoilla. Kuukausittain pidettävät scsIsiot sopivat järjestäjien aikatauluun hyvin. Vilenius ja Grönberg arvioivat, että homma saattaisi väljähtyä, mikäli iltoja I olisi useammin. "Tahti on ihan sopiva ottaen huomioon maikat Helsingistä sekä taustatyön •mainostuksineen ja äänentoistolaittei* den roudauksineen", sanoo Grönberg. I Vakiopaineessa työskentelevä Janne Hirvanen kertoo, että Vinylo-iltoina paikalle tulee yleensä runsaasti väkeä. I Joukosta erottuvat etenkin sellaiset ihmiset, joita ei tavallisesti Vakkarissa näe. "Tämä on ihan hyvä juttu, uutta • meininkiä muun kulttuurin lisäksi", •Hirvanen summaa. • I Seuraava Vinylo on lauantaina 13. lokakuuta.
ffl Jyväskylän ylioppilaslehti 11/2001 Yläkaupunki Jyväskylässä on mahdollista kuulla monipuolista akustjsta musijkkia lokakuun puolessa välissä, kun akustisen musiikin festivaalit pidetään jo toista kertaa. HANKKEEN TAKANA ovai musiikin parissa pitkään toimineet Anssi Leinoja Mika Tirronen. Kuten viime keväänäkin, akustisen musiikin festareiden tapahtumapaikkoina ovat Ylä-Ruth ja Sohwi. Puuhamies Leino kenoo, että idea festariin alkoi kehkeytyä jo pari vuotta sitten. Itse Järvisen Lentokone -bändissä soittava ja laulava Leino on keikkaillessa ja muiden keikoilla käydessä huomannut, että usein volyymitaso on ollut kohtuuttoman kova. Niinpä ajatus musiikkitapahtumasta, jossa sosiaalisen kanssakäymisen ei tarvitse perustua huutamiseen, alkoi kiehtoa. "Itse asiassa akustinen festivaali ei ehkä anna oikeaa kuvaa, termi unplugged on osuvampi. Ollaan kuitenkin pyritty siihen, että käytössä olisi vain akustisia soittimia. Musiikkia tulee olemaan laidasta laitaan", Leino täsmentää. KAKSIPÄIVÄISESTÄ festarista on pyritty tekemään omaleimainen, jotta se erottuisi jollain tapaa bänditapahtumien massasta. Yleisöä järjestäjät odottavat aikaisemman kokemuksen perusteella runsaasti. Väkeä riitti ensimmäiselläkin kerralla, vaikka mainostamiseen ei satsattu kiireen vuoksi kovin paljon. Leino kertoo, että tällä kertaa tapahtumasta tiedottaminen on hoidettu huolellisemmin, ja muutenkin on lähdetty ajoissa liikkeelle. Tapahtuman järjestämisessä on ollut myös paljon muuta huomioon otettavaa. "Se on sellaista kontaktien luomista. On ollut hienoa huomata, miten taiteilijat ja muusikot suhtautuvat tällaiseen yhteiseen tapahtumaan. Homma tietenkin helpottuu, kun saa kanai vatauki." Yhteyksiä järjestäjillä on ollut jo ennestään pitkäaikaisen musiikkipiireissä pyörimisen johdosta. Uusia kontakteja on i luotu lähestymällä suoraan alan ihmisiä. Tämän hetken tietojen mukaan tapahtumaan osallistuu viitisentoista kokoonpanoa. Varsinaisten bändien sisällä on myös variaatioita, kun muusikot ovat muuttaneet tuotantoaan akustiseksi. Yksittäiselle bändille on varattu aikaa puolisen tuntia, ja joka setin jälkeen on vartin hengähdystauko. Esimerkkeinä esiintyjistä voidaan mainita Let's eppelin duo, Karmen, Nanospace sekä K. Hyrrä ja Kohtalon tähti. Tapahtumaan osallistuvat muusikot ovat enimmäkseen Keski-Suomesta, sillä järjestäjät ovat halunneet antaa mahdollisuuden paikallisille bändeille. Tasosta ei silti ole tingitty, sillä kaikki osallistujat ovat pidemmän linjan musiikki-ihmisiä. "Ollaan pyritty pitämään musiikkitarjonta mahdollisimman värikkäänä ja suuren kuulijaryhmän tavoittavana. Musiikkia on tarjolla aina taidemusiikista rock n' rolliin. Skaala on siis laaja. Laulubändiä vielä haetaan", kertoo Leino tapahtuman linjasta. SPONSOREITA tapahtumalla on joitakin, joskin neuvottelut ovat osittain vielä kesken. Leinon mukaan festarit eivät ole erityisen suuri rahallinen sijoitus, sillä lähtökohdat ovat enemmänkin tunnepuolella. Siihen liittyy myös se, että tapahtuma on haluttu järjestää nimenomaan yläkaupungilla. Järjestäminen on nyt loisella kertaa sujunut ilman mainittavampia ongelmia. Joihinkin vaikeuksiin törmättiin edellisellä kerralla, mutta nyt niihin on osattu varautua. Suurin yllätys Leinon mukaan on se, miten lojaaleja esiintyjät ovat. Viime kerralla paikalle tulivat kaikki lupautuneet sekä muutama ylimääräinenkin. Vastaavien tapahtumien järjestämisestä kiinnostuneille Leinon neuvo on se, että suhteellisuudentaju tulee säilyttää. "Ei kannata tavoitella kuuta taivaalta, vaan lähteä liikkeelle pienemmistä asioista. Myös sosiaalisia taitoja tarvitaan, mikäli budjetti ei ole erityisen suuri." HENKILÖKOHTAISESTI Leino odottaa festarilta korkeatasoisia esityksiä. Nyt on hankittu myös juontajat molemmiksi illoiksi, mikä elävöittää tapahtumaa. Akustisen musiikin festivaalista on tarkoitus tehdä jokavuotinen, ja tätä varten on myös perustettu yhdistys. Tulevista ajankohdista ei tosin ole vielä varmaa tietoa. Tapahtuma aiotaan jatkossakin pitää pienimuotoisena, mutta sen laajentumisiakaan jossain määrin ei ole suljettu pois. Nykyiset tapahtumapaikat klubikeikkoja ajatellen ovat Leinon mielestä hyviä. 'Tapahtumaan kannattaa osallistua, sillä tämäntyyppisen musiikin saralla ei kovin usein pääse kahtena iltana peräkkäin kuuntelemaan näin värikästä, monipuolista ja hommansa osaavaa esiintyjäkaartia. Hauskaa tulee olemaan", kiteyttää Leino. • Ylökoupungin Unplugged festival pe-la 12.-13. lokakuuta Sohwissa ja Ylö-Ruthissa. Mseaaeaz +
Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2001 E Akustinen Lentokone ¥LÄKAUPUNKI unplugged-fesdvaaleffla voi kumpanakin ihana bongata suomenkielisiä aknslisvetoista rock-musiikkia vuodesta 19% esittäneen yhtyeen nimeltä Järvisen Lentokone. Bändin musiikissa on vaikutteita bossa novasta rautalankaan musiikin kantavien voimien ollessa akustiset kitarat ja slemmalaulu. Penislajakolmikkoon kuuluvat Anssi Leino (laulu ja bongot), Mika Tirronen (laulu, kitara ja huuliharppu) sekä Timo Rissanen (lauluja kilara). Leinoja Tirronen ovat myös ilse festivaalin järjcsläjia. Miehislönvaihdoksia yhlyccssa on tapahtunut vuosien mittaan, mutta ydinryhmä on pysynyt kasassa. Tällä hetkellä handiin kuuluva) lisäksi Sami Kainulainen (basso ja laulu) ja Mika Kopakkala (rummut ja laulu), jotka ovat soittaneet Lentokoneessa vuoden 2000 keväästä. "Bändin muusikoista, minua lukuunottamatta, kaikki oval soitelleet jo pitkään. Kaikilla on myös muita projekteja tämän ohessa", kertoo Anssi Leino. Bändi pyrkii treenaamaan viikottain. Keikoilla soitetaan pääasiassa omia biisejä. Covcreita kuuluu setteihin joitakin, jolta yleisön on helpompi lähestyä yhtyettä. Keikkatahli on ollut Leinon mukaan pari keikkaa kuukaudessa talvisin, kesät menevät enemmän lomaillessa. Lnimmakseen keikkaa heitetään Jyväskylän tuntumassa. Yleisöä on riittänyt, ja se on ollut melko heterogeenistä. Miksikään musadiggarciden sisapiiribändiksi Järvisen Lentokone ei tunnustaudu. Toistaiseksi kokoonpanolla on ilmestynyt yksi LP. multa uusi julkaisu on tulossa. "Ollaan vähän kahden vaiheilla, että julkaistaanko single vai täyspitkä levy. Aineistoa on kasassa runsaasti". Leino sanoo. Bändin musiikki on omalaatuista moniaanisine lauluineen, mutta Leinon mukaan se uppoaa ihmisiin mukavasti. Levymarkkinat ovat tietenkin asia erikseen. Yhtye on kuitenkin lähtökohtaisesti livebändi, ja musiikki toimii parhaiten elävänä. "Meidän tyylisiä musiikkia soitettaessa kommunikointi yleisön kanssa on tärkeää. Tällaiselle klubi/pubimeiningille on olemassa ihan selvä tilaus", kertoo Leino. Yhtyeen tulevaisuus näyttää valoisalta. Keikkoja riittänee jatkossakin, ja soittaminen on hauskaa. Palkitsevinta on huomata yleisön hyvä fiilis keikoilla. "Tämä pitää nuorekkaana", Leino loteLASSI TOIVANEN pianissimo AMMONDTILTA ENSIMMÄINEN SUMERINKIELINEN LEVYTYS Jyväskylän yliopiston kirjallisuuden laitoksen dosentti Jukka Ammondt pyrkii viemään suomalaista tangoa maailmalle sumerin kielen voimalla. Doctor Ammondt julkaisi kesän lopulla maailman ensimmäisen sumerinkielisen äänilevyn, jossa mukana on Unto Monosen Satumaa-kappale. Lisaksi levyllä on rokimpi Blue Suede Shoes ja Ammondtin oma Gilgamesh-sanoitus maailman vanhimmalla tunnetulla kielellä esitettynä. Kappaleiden sanat on kääntänyt Helsingin yliopiston assyrologian professori Simo Parpola. TAUNO KOHOSEN ERÄMAAKUVIA NÄYTILLÄ Maailmallakin menestynyt luontokuvaaja Tauno Kohonen esittäytyy jyväskyläläiselle yleisölle Yliopiston kameraseuran seuraavassa kuvaillassa, jossa taiteilija näyttää itse kuvasarjojaan ja Kuusamosta kertovaa multivisioesitystä. Tauno Kohonen kuuluu maamme tunnetuimpiin luontokuvaajiin. Hänen kuviaan ja muliivisioesityksiään on palkittu useissa kilpailuissa sekä Suomessa että ulkomailla. Suomen ulkoasiainministeriön lehdistöja kulttuuriosasto on kierrättänyt Kohosen suomalaista erämaaluontoa esittelevää Valoa Erämaassa -valokuvanäyttelyä vuoden ajan ympäri maailmaa. Kuvat kertovat Euroopan viimeisistä erämaista, Suomen arktisen luonnon kauneudesta ja vuodenaikojen vaihtelusta. Kuvoillan järjestöä Yliopiston Komeraseura yhteistyössä Kaupungin kameraseuran kanssa torstaina 4. lokakuuta kello 18 aikoen Agoran auditorio l :ssä, Mattilanniemessä. UUSIA VIERAITA BLUES LIVE! -FESTIVAALILLA Lokakuun ensimmäisellä viikolla Jyväskylän keskustassa kaikuu blues-musiikki. Blues Live!-festivaaleilla kuullaan tänä vuonna artisteja, jota ei ole koskaan aikaisemmin kuultu Suomessa. Amerikasta tulee huuliharpisti Jerry "Boogie" McCain, Ranskasta Bo VVeavilyhtye sekä Tanskasia maalaisblueskitarisli H.P Lang. Kotimaisista artisteista festivaaleille saapuu muun muassa Dave Lindholm. Blues live! 3.-7. lokakuuta Jazz Barissa, pääkonsertti lauantaina 6.10. Morgan Kanessa. SEMMARIT ENSIMMÄISELLE KLUBIKIERTUEELLEEN Senunaarimäen mieslaulajat on valmistelemassa erityisesii klubiolosuhteisiin soveltuvaa settiä lähteäkseen sen myötä kiertämään Suomen rock-klubeja. Kuoro on ennenkin keikkaillut konserttisalien ohella rock-klubeissa, mutta koskaan aiemmin keikkasettiä ei ole alusta alkaen suunniteltu klubikäyttoön. Kuoronjohtaja Reima Viitalan mukaan klubeissa esiintymiseen on muitakin syitä kuin hyvä fiilis: "Isoissa konserttisaleissa esiintyminen vaikuttaa varmasti yleisörakenleeseemmc. Tulemalla klubeihin toivomme edullisempien lippuhintojen ja kotoisamman ympäristön avulla saavamme enemmän esimerkiksi opiskelijoita yleisöksi." Heinäkuussa Semmarii järjestivät ns. Hullu Sika -biisintekosession, jonka satoa yleisö tulee kuulemaan klubisetissä. Suunnitteilla on kuoronjohtajan mukaan myös joidenkin ikivanhojen "helmien" kaivamista naftaliinista, ehkäpä uudelleen sovitettuina. Klubikiertue aikoo 6. I l . Tavastia-klubilta, jonka jälkeen 1 4 . marraskuuta on Jyväskylän vuoro; esiintymispaikkana Lutokko. Kitarasoolo Semmareiden tahtiin. • • • • • . •
ES Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2001 DIANE CLOVIER on nelikymppinen sofistikoitunut pariisilainegfastannusr ttNtttäja, (oka sitkeästi yinmanaa suoä faninsa Francoisn hetkellisM inspiraation |*.puutetta ja luovaa ahdistusta. Dianelia on kaunis koti, rakastava ja hyvin toimeentuleva lakimies-aviomies Philippe, sekä kaksi hyvin kasvatettua teini-ikäistä poikaa. Dianen törmätessä itseään parikymmentä vuolta nuorempaan ja komeaan, itsensä putkunieheksi esittelevään. Emilioon. hänen elämänsä menettää merkityksensä. Intohimo vie hänet mukanaan aina jyrkänteen harjalle, jolloin on päätettävä usfaltaako hypätä. Post ^ u t n , animal liiste (Ranska 1998, 99 min) on Brigitte Rouanin toinen ohjaustyö. Hän on myös osittain käsikirjoittanut elokuvan, ja näyttelee sen pääosaa. Philippen roolissa nähdään Patrick Chemais, Emiliota esittää Boris Ferrall Tavallisesta tarinastaan huolimatta Post coitum ei ole tavanomainen kuvaus kaikennielevästä intohimosta ja sen jälkeisestä epätoivosta. Rouan käsittelee suhteen sensuaalisuutta ja paljautta provosoivan sievistelemättä, suoraan ja rehellisesti, moralisoimalta tai ketään tuomitsematta. Tämä tekee elokuvasta emotionaalisesti huumaavan, melkeinpä vangitsevan. Ihmissuhdekuvauksessaan Post coitum on todellakin aivan eri painoluokkaa kuin ^^^pässarjan Ally McBeal tai Bridget Jones. mutta huumoriltaan vähintäänkin yhtä terävää. Fantastisilla elementeillä ja visuaalisella kokeilevuudella Rouen nostaa esiin ihmissuhteiden erityisesti intohimoisen ihmissuhteen absurdiuden, inhimillisten tunteiden ristiriitaisuudet. HIUKAN TOISENLAISTA huumaa ja epätoivoa kuvaa Carol Reedin ohjaama trilleri Kolmas mies (USA/UK 1949, 104 min). Graham Greenen tekstiin pohjautuva ja kirjailijan itsensä osittain myös käsikirjoittama Kolmas mies on klassisen film noir -kauden yksi parhaimmista ja kauneimmista elokuvista. Vyöhykkeisiin jaetun ja rikkipommitetun Wienin sateesta kiiltelevät öiset kadut, maanalaiset viemäriverkostot ja Praterin maailmanpyörä tarjoavat kuvaaja Robert Kraskenin silmin hätkähdyttäviä, visuaalisia nautintoja, valon ja varjon kaupunkisinfoniaa. Valon ja varjon rajamailla liikkuvat myös henkilöhahmot niin symbolisesti kuin selluloidin pinnallakin. Elokuvaa katsoessa ei voi kuin ihmetellä miksi mustavalkoelokuvat ovat lähes täysin unohdettu taiteenlaji. (Maestro Kaurismäellähän on vastaus tähän: mustavalkofilmin kehittäminen on hiipuva ammattitaito, nykyään sen hallitsevat vain pari hassua suomalaista heppua.) Kolmas mies lähtee liikkeelle kun pulp-kirjailija Hölly Martins (Joseph Cotton) saapuu toisen maailmansodan jälkeiseen Wieniin työskennelläkseen ystävälleen Harry Limelle (Orson Welles). Limen asunnolla hän saa heti kuulla, että Lime on kuollut auto-onnettomuudessa. Martins ryhtyy tutkimaan ystävänsä kuolemaa ja etsimään erään silminnäkijän näkemää kolmatta miestä, joka kantoi Limen tien loiselle puolelle heti onnettomuuden jälkeen. Kolmannesta miehestä. muodostuu avain Unien hiukan epäilyt-,. tävään kuolemaan, eivätkä vastaukset, joita Martins löytää, ole aivan sitä mitä hän odotti. Apunaan mysteerin selvittämisessä hänellä on, enemmän, tai vähemmän vastahakoisesti, Limen rakastajatar Anna Schmidt (AlidÄ Valli) sekä britö':, majuri Callovvay (TrcyorJiovvard) Kolmas mies on prfttsi pärj .otdinen tarina petoksesta, koiru,•",>.»!<! f.. >, < . turmelevasta vaikutuksesta ihmismieleen, myös ainutlaatuinen kuvaus Euroopan mentaalisesta tilasta toisen maailmansodan ja kylmän sodan välisenä aikana. Sen dialogi on pisteliästä, eikä aika,! ole kuluttanut elokuvan poliittista sänrtäjj| laisinkaan. Yhä porttikongin suojissa' hypnoottisesti viheltelee ja hymyilee kolmas mies. ALINA SURAKKA Ruma norsunpoikanen SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON esityssarjassa nähdään keskiviikkona 10.10. Pedro Almodövarin ohjaama musta intohimokomedia Sido minut, ota minut (Espanja 1990). Seuraavalla viikolla kaupunginkirjaston Minnansalin valkokankaalla tanssivat vaaleanpunaiset elefantit, kun esitysvuoroon tulee Disney-piirrettyjen klassikko Dumbo (USA 1941). Tämän Ben Sharpsteenin ohjaaman animaation esityspäivä on poikkeuksellisesti perjantai 19.10. Päästessään mielisairaalasta Ricky (Antonio Banderas) tietää täsmälleen mitä haluaa: on aika hankkia perhe lapsineen. Onpa nuorella miehellä jo täydellinen vaimokin katsottuna. Hän on entinen pornofilmitähti ja nykyinen narkkari Marina (Victoria Abril), jonka Ricky kidnappaa kesken uuden elokuvan kuvausten ja sitoo kiinni sänkyyn. Marinan tulee nyi ensin tutustua ja sitten rakastua Rickyyn. Tässä on Sido minut, ota minut -elokuvan herkullinen alkuasetelma, josta Pedro Almodövar lähtee johdattelemaan henkilöitään, ja katsojaa, yhä syvemmälle intohimojen labyrinttiin Täällä porvarillisen parisuhteen pelisäännöt eivät enää päde. Niiden lilalla Almodövar esittelee kahden ihmisen kiehtovan rakkausja valtaleikin, joka näyttää saavan alati uusia tragikoomisia muotoja. Dumbo on yksi Disney-yhtiön varhaisimmista ja parhaista pitkistä piirroselokuvista. Napakka tunnin mittainen tarina saa alkunsa, kun haikara tuo kokeneelle sirkuselefantille rouva Jumbolle pehmeän paketin, jonka sisältä löytyy pienen pieni norsuvauva suuren suurine korvineen. Poikkeavan ulkomuotonsa vuoksi Dumboksi ristitty pienokainen joutuu oitis sirkusväen pilkan ykköskohteeksi. Tästäkös Jumbo-mamma raivostuu ja joutuu häkkiin, mikä ei lainkaan tasoita Dumbon kivisiä lietä shovvbisneksessä. Pikkusankarin ainoaksi ystäväksi hädässä ilmoittautuu neuvokas Timoteihiiri. Dumbo on elävän piirrosjäljen ja terävän leikkauksen taidonnäyte. Vetävä lanna saa surrealistisen huipentumansa, kun Dumbo juo vahingossa norsua väkevämpää ja pöhnässään puhaltaa kärsästään taivaalle hilpeästi marssivan joukon vaaleanpunaisia elefantteja. Tämä on Dtsney-elokuvaa psykedelisimmillään. MARKUS LATVALA Suomen elokuva-arkiston esitykset kaupunginkirjaston Minnansalissa klo 18.00. Dumbo /a Timotei-hiiri seikkailevat Elokuva-arkiston lokakuussa.
+ Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2001 Q RÄiuiPRoff SM Leo Bassi: Kosto (la Vendetta) Vierailuesitys Espoon kulttuurikeskuksen Louhisalissa 21.9.2001 KALJU MIES seisoo peilipallon alla selin yleisöönsä ja puhuu ihmiskunnan historiasta. Siitä miten tylsää se on ollut ja kuinka erilaiset ja uteliaat yksilöt on aina väkivaltaisesti tukahdutettu. Puheenvuoro on pitkä ja synkähkö. Tässäkö on se maailmankuulu koomikko, joka on kuuluisa hauskoista ja provokatorisista esityksistään, mietin ymmälläni. Mies kääntyy yleisöönsä päin, ja puhe muuttuu aina vain pessimistisemmäksi. Hän kertoo, kuinka lapsuuden unelmat kehittyneestä tekniikasta ja vuoden kaksituhatta edistyksellisyydestä ovat romahtaneet. Teknisen kehittymisen huipennus on Backstreet boysin kaltaiset hengettömät tuotteet, ja ihmisten rajoittuneisuus on samalla tasolla kuin luolamiehillä. Vain aniharva nykyihminen uskaltaa asettaa itsensä alttiiksi muutokselle ja uusille kokemuksille. Koomikko nimeltä Leo Bassi tuntee itsensä idioottien ympäröimäksi. Bassin pettymys maailmantilaan kanavoituu aluksi Coca-Colan imperiumia vastaan. Hän alkaa ravistelemaan ja puhkomaan kokistolkkejä. Seuraavaksi hän raahaa lavalleTumpupesukoneen, jonka sisään hän tunkee useita tölkkejä, ja kohta kolajuoma lentelee ensimmäisiä penkkirivejä kauemmaksikin Sotkemisen jälkeen väsynyt koomikko joutuu tunnustamaan voimattomuutensa: l lan ei äskeisellä meuhkaamisellaan muuttanut maailmaa, ei pelästyttänyt CocaCola Companyä, ainoastaan tuki yhtiötä ostamalla monta tölkkiä heidän tuotettaan. Kiteyiiäapa hän vielä nykyihmiselle uskotellut masentavat yhteiskunnalliset vaihtoehdot osoittamalla kolajuoman tahrimaa lavaa ja tokaisemalla: "Fucking Taleban and Thai". "Do you play baseball", Bassi kysyy eturivissä istuvalta nuorukaiselta, jonka paidassa lukee New York Mets. Saatuaan kieltävän vastauksen Bassi alkaa jyrisemään meille siitä, että me kannamme vaatteissamme erilaisten firmojen logoja eli toisin sanoen maksamme siitä, että saamme mainostaa ylikansallisia yrityksiä Pelkkä jyriseminen ei Bassille tietenkään riita, vaan hän julistaa sodan logoja vastaan. Siteeraa vielä nuorempaa Ykä Bushia ja kehottaa meitä valitsemaan puolemme, joko olemme Bassin puolella tai häntä vastaan. Käytännössä tämä sota tarkoittaa sitä, että Bassi kaivaa povitaskustaan sakset ja alkaa etsiä logoja yleisön joukosta. Lopulta hän löytää nuoren miehen, joka hädissään ja pitkän suostuttelun jälkeen antaa Bassin leikata paidastaan Adidaksen logon. Me muut katsojat nauramme ja taputamme helpottuneina. Helpottuneina siitä, ettei Bassi osunut kohdallemme. Kukaan meistä ei tullut väliin ja estänyt toisen omaisuuden tärvelemistä. Me emme ole tottuneet siihen että teatterissa leikataan reikiä ihmisten paitoihin. OHJELMA MUUTTUU koko ajan rankemmaksi. Bassi kertoo oman elämänsä synkkyydestä ja yksinäisyydestä, joka on ajanut hänet syömään omaa paskaansa. Hän ei pidä sitä mitenkään epätavallisena, käyväthän nuoretkin McDonaldsissa. Oma paska on hänen mukaansa puhtaampaa: suoraan tuottajalta kuluttajalle -periattella tuotettua. Ja sitten hän rupeaa puheista tekoihin. Yökättävän j a aidontuntuisen ohjelmanumeron päätteeksi Bassi paljastaa syötävänsä olleen suklaata. Heittää vielä piikin äärimmäisyyksiä odottavaan yleisöön päin: Tm an Anarchist, but it doesnt mean that 1 have to cat slut". Bassi päättää shownsa valelemalla piiallensa hunajaa ja menemällä tuulitunneliin, jossa höyhenet vuoraavat hänet rujon enkelin näköiseksi. Tämäkin on Bassilta kannanotto. Hunajaan ja höyheniin pukeutunee! yli viisi kymppiset miehet ovat niin pieni kohderyhmä, että hän saa olla markkinatutkimuksilla rauhassa. Esityksen jälkeen on hämmentynyt olo. Puoleentoista tuntiin oli mahdutettu paljon tavaraa. Tavaraa, joka vähiinkin osaamattomammissa käsissä tai ilman ajatusta olisi häiritsevää erikoisuudenja rankkuuden tavoittelua. Huomaan tuijottavani vastaantulevien ihmisten vaatteissa loistavaa logoja. Hampurilaisketjun valomainos saa aikaan oksetuksen tunteen. Ihmisten itseni mukaan lukien harmaa ja arka samankaltaisuus masentaa. Aivan kuin äskeinen esitys olisi raottanut silmiäni. Aivan kuin teatteri voisi olla yhteiskunnallisesti vaarallisia ja edes vähän muuttaa maailmaa. Vielä nykyäänkin. • Leo Bassi on italialainen stand up -koomikko, teatterimies ja sirkustaiteilija, jonka tavaramerkkeihin kuuluvat yllätyksellisyys, provokatiivisuus ja yhteiskunnallisuus. Huumoria ahdistuksen keskellä Hyvää yötä äiti. Jyväskylän ylioppilasteatteri Ensi-ilta 27. syyskuuta 2001,1 loki vi JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASTEATTERIN näytelmä Hyvää yötä äiti sai ensi-iltansa 27.9. Puolitoistatuntinen näytelmä oli ammattimaisesti toteutettu. Pelkistyneisyydessään esitys oli toimiva, ja voimakas tunnelma välittyi tehokkaasti. Näytelmän teemoja, kuten vastuunkantamista, riippuvaisuutta toisista ihmisistä ja elämän mielekkyyttä käsiteltiin taitavasti. Marsha Normanin alkuperäistekstin suomentanut Elina Halttunen on tehnyt myös hyvää työtä. Vaikuttavan roolin teki näytelmän toisia henkilöä, kontrolloivaa Thelmaäitiä esittänyt Jaana Luukkonen, mutta myös sairaalloista, epilepsiasta kärsivää Jessie-tyiärtä näytellyt Hanna Pulkkinen suoriutui hienosti vaikeasta roolistaan. Näytelmä kuvaa yhden illan tapahtumia äidin ja tyttären elämässä, jonka ahdistuneessa sulkeutuneisuudessa on kuitenkin huumorin pilkahduksia. Pitkään yhdessä asuneet ihmiset huomaavat, etteivät loppujen lopuksi tunne lainkaan toisiaan. Myös lähisukulaiset ja muut tuttavat ovat näytelmän kahdelle hahmolle etäisiä ja outoja. Tiivistunnelmainen näytelmä toimii kokonaisuutena jopa yllättävän hyvin. Pelkistetty lavastus ja valaistus jättävät tilaa kahdelle voimakkaalle henkilöhahmolle, joiden ristiriitaiset persoonat on tuotu esille sortumatta ylimääräiseen alleviivaukseen. Kaikenlaiset tekniset kikkailut on viisaasti jätetty pois, tarinaa kantavat vain kaksi henkilöä ja synkkä yhteinen olohuone. Jessien hahmo on kiinnostava. Hänen vaivalloinen elämänsä valottuu pikkuhiljaa vuoropuhelun koskettaessa muun muassa perheenjäseniä ja muita ihmissuhteita. Pientä haparointia oli paikoin, mutta kaiken kaikkiaan ensi-ilta sujui tyylikkäästi. Koskettavan tarinan saaminen uskottavaksi on tuskin ollut helppo tehtävä, mutta työryhmä on siinä onnistunut. Vaikka näytelmän perusvire on alakuloinen ja turhautuneen epätoivoinen, sitä värittää vahvasti inhimillisyys ja ilo elämän pienistä asioista. Ohjaaja Jenni Bergius on saanut tarinan elämään hienovaraisilla yksityiskohdilla. LASSI TOIVANEN . .
n/an TEKSTI: A N N A K A I S A VAARA akana on seura Yliopiston kameraseuran maisemankuvauskurssilla Antti Aarnio kuvaamassa Kolin huipulla. Kuva: Eero Pykäläinen. Jyväskylän yliopiston kameraseura elää parhaillaan uutta aikakautta. Yksityiskohta syksyisestä vaahteran lehdestä. Kuva: Antti Aarnio. YLIOPISTON KAMERASEURAN jäsenen Antti Aarnion mukaan viime kevät meni toimintaa käynnisteltäessä, joten tähän syksyyn kohdistuu suuria odotuksia. Syksynsä kameraseura aloittaakin kahdella näyttelyllä Agorassa ja yliopiston kirjastossa. Näyttelyn työt ovat seuran toiminnan tulosta ensimmäiseltä kaudelta. Jo keväällä yliopiston kameraseura järjesti muun muassa kamerankäsittelykurssin ja opetusta pimiötyöskentelyyn. Kameraseuran sihteerin Eero Pykäläisen mukaan ainakin samoja kursseja on luvassa nyt syksylläkin. Lisäksi on tulossa digitaalisen valokuvauksen opetusta, maisemankuvauskurssia, -matkaa ja niin edelleen. Mutta miten ja kuka niihin voi osallistua? "Kameraseuraan voi tulla kuka tahansa, joka on vain kiinnostunut valokuvaamisesta. Emme ole mikään elitistinen tai laitteistoorientoitunut seura. Jäseniä on laidasta laitaan, ja heissä on paljon jopa pokkarikuvaajia", Pykäläinen selvittää. Sihteerin mielestä seuran toiminnassa olevat henkilöt ovat tulleet mukaan kahdesta pääsyystä: "He (jäsenet) haluavat lisäoppia valokuvaamisesta ja palautetta töistään." Seuran pimiövastaava Tero Rantaruikka tähdentää, että harrastajavalokuvaajalle "ihan kiva"-tyylinen palaute on melkein kuin kirosana. Kameraseurassa on mahdollisuus saada asiantuntevaa palautetta valokuvistaan. Seura järjestää pari kertaa kuussa kuvailtoja, joissa kokoonnutaan muun muassa keskustelemaan valokuvaamisesta. Rantaruikan mielestä illoissa myös pokkarikuvaajat saavat hyödyllistä tietoa, jonka avulla he voivat kehittyä, ja laiteneuvontaakin nämä nimetyt jäsenet lupaavat antaa. "Kuvailtojen aikana käymme myös valokuvaamassa. Viime talvena kävimme esimerkiksi kuvaamassa kaupungin öisiä valoja, ja pakkasta oli 24 astetta", muistelee Antti Aarnio, joka on seuran suurkameraorganisaatiovastaava. Tuleviin kuvailtoihin nämä jäsenet ovat miettineet jopa pieniä viikkokilpailuja. "ON MUKAVAMPAA, KUN El TARVITSE LÄHTEÄ YKSIN VALOKUVAAMAAN AAMUNELJÄLTÄ SUMUN SEKAAN." KAMERASEURAN PIMIÖT sijaitsevat Kortepohjassa ja Ylioppilastalolla. Ne ovat Pykäläisen mukaan niin seuran jäsenien kuin seuraan kuulumattomienkin käytettävissä. Jos maksaa yliopiston kameraseuran jäsenmaksun, pimiökäynnit tulevat halvemmiksi. Yhdistys tarjoaa kehitysnesteet. Edellämainitut kolme kameraseuran jäsentä toteavat kaikki nauttivansa pimiötyöskentelystä. Pykäläisen mielestä siinä on jotakin erityistä hohtoa, kun kuva alkaa piirtyä tyhjälle vedostuspaperille. "Kun itse kehittää kuvansa pimiössä, niin siinä on sellainen käsityömeininki. Saatan istua pimiössä monta tuntia ja kehittää kuvia", mainitsee Rantaruikka, joka on harrastanut pimiöpuolta noin 15 vuotta. Pelkkää pimiötyöskentelyä kameraseuralaisten toiminta ei kuitenkaan ole. Parhaillaan pyörivässä näyttelyssä on esillä valokuvia myös kymppikuviksi vedostettuna. "Alunperin innostukseni valokuvaamiseen syntyi kai siitä, kun oli halu luoda jotakin omaa, mutta en osannut piirtää", Rantaruikka toteaa. ANTTI AARNIO kertoo aloittaneensa opiskelut Jyväskylän yliopistossa vuonna 1995. Jäsenkollegansa Tero Rantaruikan tavoin Aarnio oli kysellyt melkein heti yliopistoon tullessaan kameraseuran perään, mutta nykyisen Yliopiston kameraseuran edeltäjäseura oli vaipunut koomaan vuonna 1997. "Seura on perustettu 60-luvun puolivälissä, ja siitä on lähtöisin monia nimekkäitäkin valokuvaajia. Parhaimmillaan jäseniä siinä oli noin 250, mutta 90-luvun puolenvälin jälkeen seuran aktiiviset jäsenet hajaantuivat pois kaupungista, ja toiminta loppui siltä erää", Eero Pykäläinen kenoo. Näihin nimekkäisiin, entisiin yliopiston kameraseuralaisiin kuuluvat Aarnion mukaan muun muassa Mikko Hietaharju, Pekka Helin, Matti Salmi sekä Martti Kapanen eli Kapa. NYT Jyväskylän yliopiston kameraseurassa on Pykäläisen mukaan muutamia kymmeniä jäseniä ja lisää kaivataan. Sähköpostilistalla on kuitenkin jo 80 nimeä. Postituslista on Pykäläisen mielestä helpoin tapa saada tietoa seuran toiminnasta. Siellä myös viestitään muista valokuvaustapahtumista ja -asioista. Yliopiston kameraseura tekee yhteistyötä Jyväskylän Kameraseura ry:n kanssa. Pykäläinen vihjaa, että syksyn ohjelmaan kuuluu jonkun arvostetun valokuvaajan vierailu kuvaillassa. Jäsenet myös tekevät kameraseurassa kimppatilauksia saadakseen valokuvaustarvikkeita halvemmalla. "Valokuvaaminen on hauskempaa porukalla. Viime keväänä olimme ainakin Raumalla maisemaja miljöökuvauskurssilla. On mukavampaa, kun ei tarvitse esimerkiksi lähteä yksin valokuvaamaan aamuneljältä sumun sekaan", Tero Rantaruikka luonnehtii seuran muita "jäsentuja". • Jyväskylän yliopiston kameraseuran syysnäyttely Agorossa 2.-7. lokakuuta ja kirjostossa 8.-14. lokakuuta. Lisätietoja internetistä: http://www.cc.jyu.fi/yhd/komeroseuro/ ja sähköpostilistalta: jyy-kamera@mojordomo.cc.jyu.fi