• KÄYTETTYJÄ TIETOKONEITA PALJON HYVIÄ ERI MALLEJA ALKAEN 2500 MK 386 SX -486 H 486 DX2 66 MHz VLB Keskusmuisti I8MTI Max 128 MT Kovalevy 428 MT Levyasema 3,5", 1.44 MT Näytönohjain 1 MT VLB 14"ForefrontSVGA,MPRII J >»«O9 : o*v ':>>r->0w ! o(**. Hiiri + matto Pentium päivityskanta MULTIMEDIAPAKETTI TUPLANOPEUS CD-ROM, SOUNDBLASTER 16 VE JA KAIUTTIMET 1650 MK HINTA: 7.950 MK K-S TIETOKONEPALVELU VÄINÖNKESKUS, Puh. 941-610971 On sillä väliä. Vihreä Liitto Ville Elonheimo, yht. yo Aki Hyödynmaa, HuK, fil. yo Arja-Liisa Linnasalo, puheterapeutti Jarkko Louhimaa, yht. yo Riitta Wahlström, tutkija Eduskuntavaalit 19.3. Ennakko 1. 14.3. C/3 CD K) ON
• 2 AJASTA Pääkirjoitus 26.1.1995 Sietäkäämme edes toisiamme VUODEN 1995 yksi monista teemoista on suvaitsevaisuus. YK on julistanut tämän vuoden suvaitsevaisuuden vuodeksi. Ensin tulee tietysti mieleen vain räikeimmät epäkohdat: rasismi, kasvava antisemitismi, lasten ja naisten asema monissa maissa, poliittiset vangit... Ja seuraavaksi tulee mieleen, että meillä Suomessa on kaikki hyvin. On Pohjoismainen tasa-arvo, eikä ole paljon pakolaisia. TY>TTWS t>H luitctikin »e, ctta ulkomaalaiset jouKossamme lisäävät erilaisuuden sietokykyä. Sitä lisäävät myös muiden erilaisten ryhmien näkyminen. Suvaitsevaisuutta sen sijaan ei lisää se, että joku on joskus määritellyt normaaliksi ydinperheen, jossa on äiti, isä, isosisko, pikkuveli ja koira ja kissa. Perhe on valkoinen, puhuu mieluiten vain suomea, on keskituloinen, syö sopivasti sianlihaa ja kananmunia eikä ole erityistä mieltä mistään. TOIVOTTAVASTI kouluissa ei enää viljellä tätä ydinperhettä ainoana oikeana. Ainakaan vielä muutama vuosi sitten avioeroa, yksinhuoltajuutta tai toisen vanhemman puuttumista ei kyetty käsittelemään kouluissa. Jyväskylän yliopistossa viime syksynä tehty tutkimus opettajiksi opiskelevista OKL:n opiskelijoista näyttäisi kertovan, että sama meno jatkuu. OKL:n opiskelija opettaisi mieluiten valkoista suomenruotsalaista lasta (s.7). Pakolaisia eikä mustalaisia haluta oppilaiksi. On huolestuttavaa, jos tulevat opettajat ajattelevat näin ahdasmielisestä Miten se vaikuttaa oppilaiden maailmankuvaan? Ja todennäköistä on, että Suomeen tulee koko ajan enemmän ulkomaalaisia. VIIME vuoden Arctia-jupakka oli surullinen esimerkki ihmisen logiikasta. Jos mies käyttäytyy epäasiallisesti ravintolassa, kielletään sisäänpääsy kaikilta miehiltä. Näinhän tarina ei kuitenkaan mennyt, vaan epäasiallisesti käyttäytyi musta mies, joten pääsy kiellettiin mustilta. Miksei samalla kaikilta valkoisilta suomalaisilta miehiltä? Kyllä hekin häiritsevät naisia joka ilta ravintoloissa. Tai naisilta? Varmasti naisetkin ahdistelevat miehiä. Miksei samalla voitaisi sulkea kaikkia ravintoloita, koska jos Arctian ravintolapäällikön logiikkaa laajennetaan suvaitsempaan suuntaan, on ainoa oikea vaihtoehto kieltää kaikkien ihmisten pääsy ravintoloihin. Presidentti Ahtisaari sanoi painokkaasti (s.8), että rasisimi on asia, josta kukaan yksilönä ei voi vapautua vastuusta. SEKSUAALISUUS kiinnostaa ihmisiä ikuisesti, jopa niin, että se hallitsee ja määrää käyttäytymistä. Mutta ei suinkaan suvaitsevaisuuden edelläkävijänä, päinvastoin. Suomalaiset eivät taida tietää esimerkiksi paavin ajatuksista paljon muuta kuin hänen seksuaalisuutta koskevat rajoituksensa. Aborttia ei saa tehdä eikä ainakaan ehkäisyä käyttää. Yksi ikuinen tuomitsemisen kohde on homoseksuaalisuus. Sen varjolla on hyvä kieltää ihmisiltä monia asioita. Tämän on oivaltanut myös jyväskyläläinen Aikiken seura. Sen mielestä homo ei voi harrastaa budo-lajeja. Seura kielsi jyväskyläläistä nuorta miestä käymästä harjoituksissa, koska tämä on homo. Kieltävätkö he tasapuolisuuden vuoksi muitakin jäseniä näiden yksityiselämään kuuluvien juttujen vuoksi käymästä harjoituksissa? OIKEUSMINISTERIÖN uusi kansliapäällikkö Kirsti Rissanen sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa, että ihmisellä on synnynnäinen oikeudenmukaisuuden taju ja jokainen yhteiskunta vaatii oikeudenmukaisuuden toteuttamista. Hieno ajatus ja se toimii varmasti jossain, mutta suvaitsevaisuus toista ihmistä kohtaan on yksi sellainen asia, missä oikeudenmukaisuus ei varmasti koskaan toteudu. Siksi esitän toivomuksen: yrittäkäämme edes sietää toisiamme, jos kerran emme pysty suvaitsemaan. T U I J A T A I P A L E Nuorisotyöttömyys saatava kuriin Työttömien suuri joukko on jälleen kasvanut. Heitä on koko maassa melkein puoli miljoonaa eli yli viidennes työvoimasta on ilman työtä. Hyviäkin uutisia on: nuorten työttömys on vähentynyt kymmenen prosenttia vuodesta 1993. Nuorison työttömyydestä tehdyn tutkimuksen mukaan suurtyöttömyys ei ole vienyt nuorten työhaluja -eikä itsetuntoa. Luterilainen työmoraali, joka vaivaa vanhempiamme, ei ole enää nuorten elämänohjeena. Itsetunto ei ole pelkästään, työstä kiinni, vaan hyvä elämä voi olla jossain muuallakin: ihmissuhteissa, opiskelussa, harrastuksissa, "omassa jutussa", vapaa-ajassa tai vain olemisessa. Tyouomyys on Kaikkien ynieinen asia eikä työttömien häpeä. Miksi työttömyyttä siis pitäisi hävetä? Sen sijaan voitaisiin alkaa tehdä todella konkreettisia päätöksiä. Työtä voidaan jakaa ja sitä voidaan järkeistää. Työttömyysjärjestelmä pitää muuttaa joustavammaksi, jotta työttömien kannattaa tehdä tilapäisiä töitä. Vanhempiemme "hammasta purren, vaikka henki menisi" -asenne on nuorille vieras. Nuoret arvioivat työn mielekkyyden ja määrän omalta kannaltaan. Hanttihommia voidaan tehdä, jos niistä maksetaan edes kohtuullisesti. Toisaalta nuoret voivat tehdä työtä vaikka ilman palkkaa, jos siitä on hyötyä opiskelussa tai työkokemuksena. Nuoret uskovat työtilanteen paranevan ja he odottavat saavansa palkkion pitkästä opiskelusta. Mutta mitä jos suurtyöttömyys vain jatkuu? Miten alkavat reagoida nuoret, jotka jossain vaiheessa ovat päättämässä? Miten silloin suhtaudutaan perintöön, jonka nykypoliitikot jättävät? Nämä ovat kysymyksiä, joita perinnön jättäjien olisi hyvä miettiä aina, kun ajattelevat työttömyyttä tai kiristävät lisää opiskelijoiden toimeentuloa. Ja erityisen hyvä niitä olisi miettiä nyt ennen vaaleja. enopisto on latttenyt kiitettävästi parantamaan opiskelijoiden työnsaantia. Jyväskylässäkin alkaa vihdoin opiskelijoiden työnvälitys, josta työnaijf a . jat voivat "tilata" akateemisesti koulutettua työvoimaa. Onnea ja pitkää ikää rekrytointipalvelulle! T U I J A T A I P A L E VIERAS Tarvitseeko yhteiskunta yksilöä? IHMISET ovat aina oJJg e t jonkin yhteisön, kuten suurperheen, kylätai työyhteisön kiinteitä jäseniä. Yksilön merkitys on ollut vähäinen, oikeastaan yksilöä ei edes ole ollut siinä mielessä kuin nyky-yhteiskunnassa, sillä yksilö voidaan käsittää hyvinkin monella tavalla. Yksilön merkitystä määrittää hänen oma persoonallisuutensa ja sen vaikutus häneen. Yksilöllä on merkitystä myös ympäristöönsä, mikä ilmenee eri tavoin muun muassa sosiaalisesti. Jossain vaiheessa yksilön merkitys alkoi kasvaa. Ihmisen toiminta hänen itsensä eikä vain yhteisön hyväksi alkoi korostua ja samalla siteet yhteisöihin heikentyä. Yksilön suhde on nykyisiin yhteisöihin tietyssä mielessä hyvinkin löyhä. Yksilön joko tilapäinen tai pitempiaikainen poisjäänti yhteisöstä ei aiheuta suurta haittaa yhteisölle. Joissain tapauksissa, kuten työyhteisössä, poisjäännillä voi olla vakavaakin merkitystä, mutta tuolloinkin vain työtehtävien hoidollisessa tai taloudellisessa, ei niinkään sosiaalisessa mielessä. AGRAARIja vielä teollisuusyhteiskunnassakin yksilön eli yhteisön , jäsenen merkitys oli yhtä huomattava juuri työvoiman kannalta jopa lapsiin suhtauduttiin usein vain uutena työvoimana. Sosiaalisestikin yksilöllä oli merkitystä; sitä ei ehkä tiedostettu tai sille ei ollut varaa antaa suurta merkitystä, mutta sen vaikutus näkyi yhteisön jäsenten mielissä. Silti yksilön vaikutus yhteisöön oli huomattavasti heikompi kuin yhteisön vaikutus yksilöön, koska jälkimmäistä määritti koko kollektiivin etu. Jälkiteollisessa yhteiskunnassa yksilön etääntyminen yhteisöstä oli sosiaalista. Yksilön persoonallisuus hälventyi ja yksilöstä tuli jonkin toimintakokonaisuuden yksikkö. Tälle on monia syitä, kuten ihmisten muuttaminen maalta kaupunkeihin persoonattomiin työtehtäviin tuottamaan tavarayhteiskuntaa ylläpitäviä (osin hyödyttömiä) hyödykkeitä. SAMAAN aikaan yksilö alkoi yksilönä voimistua, eli jokaisen merkitys itselleen sai entistä enemmän painoa. Ihmisten tietomäärän lisääntyessä, osin koulutuksen ansiosta, voi jokainen poimia itselleen sopivia tai muuten kiehtovia elämäntavan piirteitä jopa aivan vieraista kulttuureista. Perinteisen perheen merkityksen vähenemisellä, vaikka perhe säilyneekin pitkään yksilöä sitovana instituutiona ja yhteisönä, ja asumisen muotojen muuttumisella on myös vaikutuksensa. Monista tekijöistä johtuen yksilön asema ja merkitys, jälkimmäinen ennenkaikkea yksilölle itselleen, ovat valtavasti muuttuneet. Eikä ole mitään syytä olettaa, ettei tuo muutos jatkuisi. Liberaalin yhteiskuntakäsityksen mukaan yksilön päätös on hänen itsensä tekemä, johon ei millään toisella taholla ole oikeutta puuttua. Niinpä yksilön mahdollisuuksien ja oikeuksien laajentuessa, kasvaa mukana myös vastuu, mikä taas vie oikeuden valittaa elämänsä tasosta tai laadusta sekä ennenkaikkea syyttää epäkohdista jotain toista tahoa kuten yhteiskuntaa. YKSILÖ on entistä tärkeämpää ajateltavaa hänelle itselleen. Yhteiskunnan silmin taas yksilön asema ja merkitys hämärtyy yhteiskunta ei tarvitse yksilöä, vaikka yhteiskunnan olemisen edellytyksenä onkin tietty määrä ihmisiä tai yksilöitä. Jos kuitenkin oletetaan, että yksilöt lakkaavat olemasta, niin silloin lakkaa myös yhteiskunta, mutta eihän yhteiskunnan tarvitsekaan vain olla olemassa. Tulevaisuudessa yksilön suhde yhteiskuntaan muuttuu ristiriitaiseksikin, sillä se ei välttämättä heikkene. Siteet muuttuvat heikommin havaittaviksi, mutta riippuvuus voi jopa lisääntyä: kun osa työpaikoista, kaupoista, oppilaitoksista jne. lakkaa konkreettisesti olemasta ja työt, ostokset ja koulutehtävät tehdään täysin kotitietokoneiden välityksellä. Yhteiskunnan merkitys yksilölle yhtäältä voimistuu, toisaalta heikkenee, mutta yksilön merkitys yhteiskunnalle vain heikkenee. YKSILÖN yksiköitymisen kanssa käsi kädessä kulkee persoonattomuuden lisääntyminen. Tuolloin on pystyttävä tekemään valintoja ilmaisematta niitä muille. Tällainen käyttäytyminen edellyttää jatkuvaa havaintojen tekemistä itsestä, toisista, toimista ja reaktioista. Saavuttaakseen haluamansa asiat kasvavat yksilön vaatimukset toimia tehokkaasti ja mielekkäästi, eli saadakseen suurimman mahdollisen hyödyn. (Asioita ei aina haluta omaksi hyödyksi, vaan esim. jonkin toisen henkilön puolesta, mutta silloinkin tekijä saa toiminnastaan joko mielihyvää tai palkkion. Kyse ei kuitenkaan ole tuomittavasta, moraalittomasta tavoittelusta.) Samaa asiaa havittelee "liian moni". Riippuvuussuhde muihin toimijoihin on selvä, mutta se ei sisällä juurikaan sosiaalisuutta. A N T T I NUMMI Kirjoittaja on JYY:n hallituksen jäsen
• KOTIMAISIA N AH KA-ASU JA TEHTAAN MYYMÄLÄSTÄ OPISKELIJA ALE -10% Naftka-cisustatct&n NahkaYkkönen M M, Torikeskus I krs., av. ark. 10-18, la 9-15 puh.(941)620067 Jyväskylän YLIOPPILASLEHTI N r o l 26.1.1995 35. vsk KOPIOT MONISTEET VÄRIKOPIOT GRADUJEN SIDONTATYÖT Viitaniementie 15 P. 214 322 Uusi hallitus aloitti Taloremontti ja tiedotuksen parantaminen tavoitteina Jyväskylän ylioppilaskunnan uusi hallitus aloitti työnsä ennen joulua. Varsinaisesti hallituksen arki alkoi kuitenkin tammikuussa, jolloin se hyväksyi hallitusohjelman. Hallituksen puheenjohtaja Mikko Kortelainen (JYTK) uskoo, että hallitus on hyvä ja virkeä. Kortelaista ja Tarja Mäki-Puntoa (sit.) lukuun ottamatta kaikki muut jäsenet ovat ensimmäistä kauttaan hallituksessa. Kortelaisen hallitusohjelma listaa laajimmaksi hankkeeksi taloremontin ja ylioppilaskunnan toiminnan turvaamisen remontin aikana. Hallitusohjelmassa painotetaan myös erityisesti tiedotusta ja kesällä alkavaa Kortepohjan ylioppilaskylän peruskorjausta. Edustajistovaaleissa hyvin pärjänneillä sitoutumattomilla on hallituksessa kaksi edustajaa, Tarja Mäki-Punto ja Leena Mäkeläinen. Jouni Koponen edustaa liikuntaopiskelijoiden Rapakuntoa. Puheenjohtaja Kortelainen ja Antti Nummi kuuluvat kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkuntaan (JYTK). Minna Lahtinen ja Janne Julkunen ovat Pörssi & Dumpin edustajia. Keskustaopiskelijoihin (JOK) kuuluvat Jussi Pentti ja Mika Rossi. Demariopiskelijoilla on hallituksessa yksi edustaja, Kaisu Heikkilä. Tarja Mäki-Punto (22) aloittaa nyt moista täyttä kauttaan hallituksessa ja on sen varapuheenjohtaja. Mäki-Punto opiskelee kolmatta vuotta kasvatustieteitä. Hän on toiminut aktiivisesti jo ensimmäisestä vuodestaan lähtien liikuntavaliokunnassa ja on ollut vuodesta 1993 sen puheenjohtaja. Mäki-Punto pitää ylioppilaskunnan ja hallituksen tärkeimpinä tehtävinä sosiaalipoliittisten kysymysten esiintuomista ja niihin reagoimista. Mäki-Punnon vastuualueina ovat hallituksessa tiedotus, liikunta ja sosiaalipoliittiset asiat. Kaksivuotiseen vaalikauteen Leena Mäkeläinen (21) on Hämeenlinnasta ja opiskelee kolmatta vuotta molekyylibiologiaa. "Informaation kulku on yliopistolla huonoa kaikkien välillä. Lisäksi ainejärjestöjen ja ylioppilaskunnan suhde on huonosti hoidettu ja tietenkin taloasia täytyy saada hyvin hoidettua", kertoo Mäkeläinen. Mäkeläisen vastuualueina ovat korkeakoulupoliittiset-ja ympäristöasiat. Antti Nummi (23) opiskelee toista vuotta yhteiskuntapolitiikkaa. Hän aikoo painottaa vastuualueenaan olevia sosiaalipoliittisia asioita, mutta on kuitenkin sitä mieltä, että ne toimivat nyt jo järeästi ja melko hyvin. Jyväskyläläinen Janne Julkunen (25) opiskelee kolmatta vuotta yrityshallintoa. Julkunen nousi hallitukseen ohi edustajistovaalien suoraan Pörssi & Dumpista. Julkusen vastuualueena on kulttuuri. "MielesHallitus aloitti sormet "Raamatulla ". Kuvassa vasemmalta Jouni Koponen, Mikko Kortelainen, Janne Julkunen, Kaisu Heikkilä, Jussi Pentti, Leena Mäkeläinen, Mika Rossi. Antti Nummi ja Tarja Mäki-Punto. Kuvasta puuttuu Minna Lahtinen. täni JYY:n kulttuuritoiminta on elitististä. Tavoitteeni on, että kulttuuri kiinnostaisi mahdollisimman monia jäseniä." Jussi Pentti (25) opiskelee toista vuotta valtiooppia. Pentin vastuualueina ovat korkeakoulupoliittiset ja kansainväliset asiat. Pentti kannattaa vaalikauden muuttamista kaksivuotiseksi: "Silloin saataisiin työrauha ja kypsempiä päätöksiä. Lisäksi äänestysaktiivisuus edustajistovaaleissa varmaankin kasvaisi." Mika Rossi (22) opiskelee ensimmäistä vuotta yhteiskuntapolitiikkaa. Hän kannattaa myös siirtymistä kaksivuotiseen vaalikauteen. "Tämä ehdotushan oli meidän ryhmän eli keskustaopiskelijoiden tekemä." Rossin vastuualueina ovat sosiaalipoliittiset ja kansainväliset asiat. Kaisu Heikkilä (20) opiskelee toista vuotta yhteiskuntapolitiikkaa. Hänen vastuualueinaan ovat tiedotus, ylioppilaskylä ja naisryhmä. Ylioppilaskylää Heikkilä pitää mielenkiintoisena tehtäväalueena, koska siellä on hänen mukaansa virkeää toimintaa. Minna Lahtinen (26) on kolmannen vuoden laskentatoimen opiskelija. Lahtinen ryhtyi Pörssin hallituksen kautta ehdokkaaksi syksyn edustajistovaaleihin. Lahtisen vastuualueena hallituksessa on talous. "Tärkeintä on, että ylioppilaskunnan talous pysyisi vakaana ja että jäsenmaksut käytettäisiin järkevästi." Jouni Koponen (25) opiskelee liikuntatieteellisessä viidettä vuotta. Hänen vastuualueenaan hallituksessa on liikunta. "Koska olen uusi, lähden liikkeelle varovasti ja katson mitä voin liikunnan eteen tehdä", sanoo Koponen. Teksti: TUIJA TAIPALE Kuvat: Issu MÄENPÄÄ KORTELAINEN Hallituksen uusi puheenjohtaja Mikko Kortelainen (24) on toista vuotta ylioppilaskunnan hallituksessa. Viime kauden hän oli tiedotusvastaava ja pyöri varapuheenjohtajan jakkaralla. Kortelainen on kotoisin Kemijärveltä ja opiskelee toista vuotta puheviestintää. Lisäksi Kortelainen on mukana valtakunnallisessa opiskelijapolitiikassa Tuhatkunnan liittohallituksessa.. "Lähdin alun pgrin ehdokkaaksi JYTKin kautta ja sitten avautui hallituspaikka. Olen ollut mielestäni aika aktiivinen sen jälkeen, kun huomasin, että täällä voi tosiaan vaikuttaa opiskelijoihin ja heitä koskeviin asioihin." "Puheenjohtajuuden otan suurena haasteena. Tiedän kyllä, että tässä saa tehdä pitkää päivää", sanoo Kortelainen. Hallituksen tärkeimpänä asiana hän pitää ylioppilastalon remonttia, joka alkaa maaliskuussa ja toimintojen ylläpitoa remontin aikana. Lisäksi hän pitää tärkeänä hallituksen ja valiokuntien suhteia. Myös Kortelainen kannattaa kaksivuotista vaalikautta. Hän muistuttaa kuitenkin, että asian läpiviemiseen tarvitaan kolmen neljäsosan enemmistö edustajistossa. Hallituksen Puheenjohtaja Mikko Kortelainen ja edeltäjänsä, nykyinen edustajiston puheenjohtaja Pekka Ojala. OJALA Pekka Ojala (24) siirtyi hallituksen puheenjohtajan paikalta johtamaan edustajistoa. Ojala opiskelee viidettä vuotta taloustieteitä ja markkinointia ja on kotoisin Nurmosta. Hän on edustajistossa Pörssi & Dumpin listoilta. Ojalan toimien lista ylioppilaskunnassa ja opiskelijajäsenenä on pitkä: neljänä vuonna edustajistoehdokkaana, joista kahtena hänet on valittu, viime kausi hallituksen puheenjohtajana, edellisenä vuonna hallituksen jäsen, puolitoista vuotta yliopistohallituksen puheenjohtajana. Ojala pitää nykyistä paikkaansa luonnollisena siirtymänä: "Edustajiston puheenjohtaja on vähän niin kuin oikeuskansleri tai presidentti. Isällinen hahmo. Yritän pysyä erossa hallitusjutuista. Tällä paikalla tulkitsen sääntöjä ja johdan edustajiston kokousta. " Ojala pitää puheenjohtajan merkitystä tänä vuonna vähemmän ratkaisevana kuin viime vuonna, jolloin puheenjohtajan ääni ratkaisi useasti. Viime vuonna tilanne edustajistossa oli 20-20. Tänä vuonna hallitusryhmillä on 24 ääntä ja oppositiolla 16.
• Rekrytointipalvelu aloittaa helmikuussa Jyväskylän yliopiston rekrytointipalvelu, jonka tehtävänä on kaupata valmistuneita sekä yhä opiskelevia Jyväskylän yliopiston opiskelijoita työnantajille, aloittaa toimintansa helmikuun puolessa välissä, kunhan tietokoneohjelmat on saatu koekäytettyä. Tuolloin aletaan ottaa vastaan opiskelijoiden ilmoittautumisia rekisteriin. Kun ilmoittautuneita on tarpeeksi, aletaan palvelua markkinoida yrityksille, jotka voivat etsiä atk-pohjaisesta tietopankista soveliaita työntekij äehdokkaita. Rekrytointipalveluun ilmoittautumisesta kiinnostuneiden opiskelijoiden kannattaa olla aktiivisia ja toimia piaiv. Sillä yrityksille palvelua voidaan tarjota v-a«a kun "kauppatavaraa" alkaa olla tarpeeksi. Rekrytointipalvelun toiminnan suunnittelemista sa mukana ollut Petri Silmälä arvioi tuon vaiheen alkamisajankohdaksi maalis-huhtikuuta. Rekrytointipalvelun kortistoihin kannattaa ilmoittautua jo ensimmäisen opiskeluvuoden aikana, sillä sen kautta on mahdollisuus saada myös kesätöitä ja lyhytaikaisia työsuhteita. Näin opiskelija voi tunkeutua yrityksen organisaatioon jo opiskeluaikana, jolloin valmistuttuaan hänellä on hyvät mahdollisuudet vakinaisen työpaikan saamiseen. Muualla länsimaissa vastaavaa toimintaa on ollut jo vuosikymmenien ajan, mutta vasta nykyinen lama-aika toi rekrytointipalvelun suomalaisiin korkeakouluihin. Helsingin kauppakorkeakoulun kykypankki on toiminut jo parin vuoden ajan, muissa korkeakouluissa on juuri aloitettu tai ollaan Jyväskylän tapaan vasta aloittelemassa toimintaa. Tähän asti kokemukset ovat olleet myönteisiä, sillä esimerkiksi Helsingissä yritykset ovat tilanneet ajoittain jopa enemmän ekonomeja kuin rekrytoijilla on ollut tarjota. Humanistikin voi käydä ekonomista Rekrytointipalvelu ei suunnittelijoiden Silmälän, Annamari Rovamon ja Sanna-Maija Vuotilan mukaan aio alistua asiakasyritysten "määräiltäväksi". "Jos yritys tilaa meiltä vaikkapa niTyön osaat jo nyt opetetaan työnhaku Rekrytointipalvelu ja Täydennyskoulutuskeskus järjestävät "Työnhaun taidot" -nimikkeen alla kulkevan kurssin, joka on tarkoitettu vastavalmistuneille ja valmistumassa oleville opiskelijoille. Kurssille otetaan mukaan 20-25 opiskelijaa ja se sisältää kaiken kaikkiaan seitsemän luentoa, jotka järjestetään välillä 3.2.-9.3. Kyseessä ei ole mikään massaluento työpaikan hakemisen teoriasta, vaan luvassa on käytäntöä lähestyvää opetusta työnhaun eri puolista alkaen oman osaamisen markkinoinnin perusasioista ja päätyen henkilökohtaisiin viestintätaitoihin. Siis joi» et tiedä esimerkiksi miten ansioluettelo rakennetaan, kuinka selviydyt työpaikkahaastattelutilanteesta tai pohdit uuMa työllistymistapavaihtoehtoja, ilmoittaudu kurssille ja nämäkin tiedot (ja paljon muita) tulevat tutuiksi. Ilmoittautumisaika päättyy 27.1.1995 : Lisätietoja saa numerosta 601080. menomaan ekonomiksi koulutettua, mutta meillä on kortistossa esimerkiksi työkokemuksen puolesta työhön soveltuva humanisti, voimme hyvin tarjota häntäkin." Jyväskylän yliopiston rekrytointipalvelun löytää hallintorakennuksen toisesta kerroksesta, jonne myös Kampuksen työtori siirtyy, joten opiskelija saa tulevaisuudessa tarvitsemansa työelämätiedot käytännössä samasta paikasta. Mahdollisuus on saada myös informaatiota Euroopan työpaikoista sisältävästä Eures-tietokannasta, josta työvoimatoimiston edustaja käy noin kerran kuussa luennoimassa. Lisäksi rekrytointipalvelu järjestää Aura-projektin ja Täydennyskoulutuskeskuksen kanssa muun muassa kursseja. Laitosten ja tiedekuntienkin kanssa yhteistyöstä odotetaan tiivistä, sillä laitokset saavat rahaa myös sillä perusteella, kuinka hyvin valmistuneet saadaan sijoittumaan työeläElokuvaohjaaja Harif Kureishi (oik.) työpaikallaan. Inhottava pikku filmi Lontoosta Henry on turhautunut pankkivirkailija, joka haluaisi olla näyttelijä. Hän saakin koe-esiintymisen poliisisarjassa, mutta kuvausten jälkeen kieltäytyy palauttamasta esiintymisasuaan. Henry haluaa olla kyttä ilman poliisikoulua. Sairas isä vaivaa Henryn mieltä ja oikeuden jakaminen on mukavaa vaihtelua rahojen laskemisen lomassa. Uusi rooli tuntuu makialta ja Henry kävelee iltaisin kaupungilla valvoen lakia ja järjestystä. Koppalakki ja pyssy muuttuvat pakkomielteeksi. Tappava rooli (I love a man in uniform) on intensiivinen sukellus roolipeleihin ja vallanhimoon. Yhden miehen sota Campus-Kinossa vielä torstaina. Jos satuit katsomaan joulukuun toisena viikonloppuna kolmoselta kaksiosaista Esikaupungin Buddhaa, olet jyvällä. Hanif Kureishi oli käsikirjoittaja siinä ja on myös Kinoon 27. tammikuuta saapuvassa London kills me levottomat jalat -leffassa. Englantilais-pakistanilainen Kureishi on enemmän kirjailija kuin ohjaaja, ja hänen edelliset elokuvansa onkin ohjannut Stephen Frears. Kureishin esikoisohjauksessa jengi valtaa taloja ja myy huumeita Lontoon Notting Hiilissä. Hasiksen myyjä Clint saa tarpeekseen ja haluaisi tarjoilijaksi. Mutta nämä vetelehtijät elävät niin kaukana "yhteiskunnasta", etteivät edes viranomaiset välitä, ja työhön vaadittavien kenkien hankinta tuntuu uskomattoman vaikealta. London kills me sai Englannissa tyrmistyneen vastaanoton, eräs teatterinomistaja sanoi ohjaajalle: se on inhottava pikku filmi, mahdoton katsoa ja kertoo kuvottavista ihmisistä. Suomen kriitikot ovat rakastaneet sitä niin paljon, että yksi antoi enemmän kuin ulkomainen filmi osaisi edes uneksia: "Siinä aistii rutkasti samansukuista syvää inhimillisyyttä kuin Kaurismäkien mestariteoksissa" (Rumba). JOHANNA LAHIKAINEN Tasa-arvotoimikunnassa suuri naisenemmistö Yliopiston kaksivuotiseen tasa-arvotoimikuntaan on valittu lähes pelkästään naisia. Kymmenhenkisessä toimikunnassa on toistaiseksi vain yksi mies, assistentti Jussi Kotkavirta. Kaksi opiskelijajäsentä on vielä valitsematta. Ylioppilaskunnan edustajisto valitsee opiskelijajäsenet. Suuri naisenemmistö on päässyt syntymään, koska tasa-arvotoimikuntaan valitaan jäsenet tiedekuntien, laitosten, kirjaston ja tutkijapuolen ehdotuksesta. Kukin esittää omaa ehdokastaan, joka hyväksytään. Yliopiston hallituksen opiskelijajäsen Matti Mäkinen (KuPl) arvostelee tasa-arvotoimikunnan jäsenten valintaperusteita: "Ihmettelen, miksi tasa-arvo on vain naisten valintaa. Kun toimikunnassa on lähes pelkästään naisia, se vääristää tasa-arvoa. Jos aletaan ottaa kantaa esimerkiksi yliopiston miehiseen virkarakenteeseen ja ne jotka ottavat kantaa ovat pelkästään naisia, niin vaarana on, että miesvaltaiset laitokset eivät ota todesta näitä kannanottoja." Mäkisen mukaan toimikuntaan pitäisi saada myös miehiä, jotka kannattavat tasa-arvoa. Siten toimikunnan päätökset olisivat tasa-arvoisempia ja niillä olisi enemmän painoa. "Ei voi olla sattumaa, että tasa-arvotoimikuntaan valikoituu näin paljon naisia. Asia on korvien välissä. Tasa-arvoa pidetään pelkästään naisten aseman parantamisena. Mutta eihän se ole pelkästään sitä", sanoo Mäkinen. Hän pelkää, että jos toimikunta tekee kärkkäitä aloitteita, niin pahimmassa tapauksessa miesvaltaiset laitokset saattavat jarruttaa päätöksiä, jos niitä tekevät pelkästään naiset. Tasa-arvotoimikunnan yksi tärkeistä asioista on juuri virkarakenteeseen puuttuminen, ettei kieroutumia enää syntyisi. "Tärkeää on saada myös miehet ymmärtämään syrjintä. Ei riitä, että vain syrjityt tiedostavat sen", sanoo Mäkinen. "Aion ehdottaa kahta miestä toimikunnan opiskelijajäseniksi. Luulen kuitenkin, että sinne valitaan nainen ja mies. Onko siis tilanne 8-2 oikeudenmukainen", miettii Matti Mäkinen. Opiskelijoita rohkaistaan uusille aloille Yliopiston tasa-arvosuunnitelma vuodelle 1995 haluaa rohkaista opiskelijoita valitsemaan perinteisistä sukupuolirooleista poikkeavia aloja. Tällaisia opiskelijoita tuettaisiin opintojen eri vaiheissa. Lisäksi pääsykokeiden laadinnassa otetaan huomioon tasa-arvonäkökohdat. Edelleen suunnitelmassa kehotetaan ottamaan huomioon tasa-arvo opetuksessa. Lisäksi naistutkimusta ja sen opetusta kehitetään ja tasa-arvotoimikunnan asemaa vahvistetaan valitsemalla tasa-arvovaltuutettu.
• A l v a r A a l t o Y e t a l o llolcivi Jyväskylä Haluatko Sinä olla suunnittelemassa ruokalatilaa Alvar Aallon alkujaan suunnittelemaan Jyväskylän ylioppilastaloon? Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta peruskorjaa ylioppilastalonsa kesällä 1995, samassa yhteydessä uusitaan täydellisesti perinteikäs ruokala/ravintola llokivi. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta järjestää arkkitehtuurin, sisustusarkkitehtuurin ja käsija taideteollisen alan opiskelijoille ja vastavalmistuneille suunnatun suunnitteluja tarjouskilpailun. Kilpailun tulosten sekä tarjousten perusteella ylioppilaskunta antaa suunnittelijan / ryhmän vastuulle sekä ruokalatilan suunnittelemisen sekä mahdollisesti myös suunnitelmien toteuttamisen. Kilpailuohjelmaa voi tilata 2 . 1 . 1 9 9 5 lähtien ylioppilaskunnan keskustoimistosta pääsihteeri Petteri Huurteelta tai toimistosihteeri Mirja Ritvoselta (puh 9 4 1 6 7 2 2 1 , fax 941-21 3 8 1 , os Keskussairaalantie 2, 4 6 Jyväskylä). Kilpailuohjelma on maksuton, muista ohjelmaasiakirjoista peritään 5 markan maksu, jota ei palauteta. Kilpailu päättyy 17.2.1995 klo 15.00. a m P u s i r ] a GAUDEAMUS JA OTATIETO myyntinäyttely pe 27.1. kirjaston aulassa klo 9 -14 Luvassa hyviä tarjouksia, esim.: Barthes: Mytologioita, ovh 143,tarj. 100,Paikalla on myös Gaudeamuksen kustannuspäällikkö Jyrki Laine. Voit keskustella hänen kanssaan mahdollisista kirjasuunnitelmistasi. Tervetuloa! Sohvvin uusi a l a Carte-lista! Makuja maailmatta! Sohvvin ruokamatka jatkuu Louisianasta Intiaan! Listalla mm. intialaista kanaa iym. luovia makuyhdistelmiä! SOHVVIN HAPPY TIME CtUB4CORT4liA MAHTAVAUDUT! HaeSohwHta! ^ r Vaasank. 21 " D. 615 564 SAUNOTAAN RENTUKASSA! • TAKKAHUONE MAKKARANPAISTOTULINEEN JOKA PÄIVÄ KLO 21.30 SAAKKA Mies ESIKARSINTA Rentukassa KESKIVIIKKONA 2 5 . 1 . 1Reftict66a> J 1.2. Lapinlahden Linnut yp-f.io, pu ir«4i-6t~äo6 8.2. Kauko Röyhkä OPISKELIJAN O M A KIRJAKAUPPA Sinä ripeä eteenpäin pyrkivä henkilö, yhteisö tai yritys; tarjoamme sinulle nyt KALENTERINTEKOMAHDOLUSUUTTA Olemme Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ja annamme kalenterimme kaikille 7500 jäsenellemme. Sinulle tarjoamme mahdollisuuden ostaa vastuullesi ilmoitusmyynnin tuottoineen, kalenterin taiton ja painattamisen kuluineen. Osallistu kilpailuun ja esitä tarjouksesi 10.2.1995 mennessä kirjallisesti osoitteeseen: JYY, Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä. Kuoreen merkintä "kalenteri". Lisätietoja antaa pääsihteeri Petteri Huurre p. 607221 P E R I N T E I S E S T I PRO GRADUT EDULLISESTI N O P E A S T I JMSITOMO Rihto Ky Alasinkatu 1-3, 40320 JYVÄSKYLÄ, P. (941)676 350 JYY:N VAALIPANEELI HELMIMAALISKUUSSA JYY järjestää eduskuntavaalipaneelin helmimaaliskuun vaihteessa. Keski-Suomen vaalipiirissä ehdolla olevien yliopistoopiskelijoiden tukiryhmiin kuuluvia henkilöitä pyydetään kokoontumaan yo-talon sihteereiden huoneeseen tiistaina 31.1. klo 12 sopimaan paneelin ajankohdasta ja osallistujista. Lisätietoja sosiaalisihteeriltä p. 617 063 tai 607 221. Tervetuloa TAIDEKONEnäyttelytyöryhmään Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan kulttuurvaliokunta järjestää TAIDEKONE-näyttelyn 21.4-7.5. Keski-Suomen museossa. Näyttely esittelee tietokoneiden käyttöä taiteen apuvälineenä. Näyttelytyöryhmään ovat tervetulleita kaikki näyttelytoiminnan käytännön järjestelyistä kiinnostuneet ja idearikkaat ihmiset, joilla on vielä kuukauden verran aikaa vaikuttaa näyttelyn sisältöön. Näyttelytyöryhmään ovat tervetulleita kaikki asiasta kiinnostuneet, etenkin uudet kulttuurivaliokunnan ulkopuoliset kasvot. Palaveri pidetään ke 1.2. klo 14 ylioppilastalon yläkerran hallituskabinetissa. Nähdään! Lisätiedot kulttuurisihteeri Outi Riihimäki p. 216173 tai e-mail: oriihima@tukki.jyu.fi Campus-Kino Ylioppilastalo Keskussairaalantie 2 20.-26.1 WELLINGTON: T A P P A V A R O O L I 27.1-2.2. KUREISHI: L O N D O N K I L L S M E • L E V O T T O M A T J A L A T 3.-9.2. LECONTE: T A N G O 10.-16.2. SODERBERGH: K A F K A Näytökset joka päivä 19.30 Liput 25,I O U N I A S 1 1—1 • • ma 30.1. Jgfr iWD I H 9 .v f 1 • m.. 1 « ) Minestrone keitto Juustoporsaat Kalapuikot ja pinaattikast. ma 6.2 Rosepippurileike to 2.2 Aurajuustokiusaus ti 7.2 to 9.2 Punajuuripihvi Sitruunasei, tilliriisi Kukkakaalikeitto Sienirisotto ti 31.1 Kalamurekepihvi Jauhelihakastike Uunimakkara Hernekeitto Kasviskiusaus Maksaa kermakast. * Vasikanleike Bearnaise Metsästäjänpihvi (tai kasvishk.) + pannari Porsaanleike Poronkäristys * Wieninleike Poropyörykät Kanaviillokki, riisi pe 3.3 on o Q o i o llokivi ke 8.2 * Porsaanleike ke 1.2 Hernesosekeitto on o Q o i o llokivi Porkkanaohukaiset pe 10.2 Perunaohukaiset Pyttipannu on o Q o i o llokivi Silakkapihvit Kasvislasagne Porkkanamuhennos Spaghetti JYVÄSKYLÄN OPISKELIJA-APU Kiinalainen lihapata Kaalikääryleet Makaronilaatikko tonnikalakast. keskussairaalantie 2, p. 619 306 * Smetanakana Makkaraherkku Makkarakastike Metsästäjänleike keskussairaalantie 2, p. 619 306 * Pippurihärkä Broilerileike, ananasriisi
• Taistelupari hammashoitaja Terttu Nieminen ja hammaslääkäri Anja Järvelä ovat taistelleet hammaspeikkoja vastaan yhdessä jo 30 vuotta. Keuhkotautia ja tekohampaita YTHS oli monelle ensimmäinen lääkärikäynti Kun YTHS tasan neljäkymmentä vuotta sitten aloitti toimintansa Jyväskylässä, tuli se tosi tarpeeseen. Tuberkuloosi oli vieläkin kansan vitsauksena ja opiskelijat jonottivat keuhkotautitarkastuksiin. Nykyaikaisesta hammashoidosta ei ollut kuin aavistus ja purukaluston remontit olivat sen mukaisia. Suuri osa opiskelijoista oli kotoisin syrjäseuduilta, monet tulivat hoitoon ensimmäistä kertaa. " Monelle laitettiin tekohampaat ja hampaiden poistot olivat yleisiä", muistelee hammaslääkäri Anja Järvelä, joka on hoitanut opiskelijoiden hampaita jo 30 vuotta. Anja Järvelä on merkkivuottaan juhlivan YTHS:n Jyväskylän terveydenhoitoaseman pitkäaikaisimpia työntekijöitä. Hän tuli taloon 1964. "Erittäin hyvin olen viihtynyt, kun on nuori ja terve potilasmateriaali", Järvelä toteaa. Viihtyisyyttä on lisännyt se, että hänen nykyinen työtoverinsa hammashoitaja Terttu Nieminen aloitti työnsä samoihin aikoihin. Töitä on tehty yhdessä pitkään. Terveydenhoitoasema toimi 60-luvulla Minna Canthinkadulta vuokratussa kaksiossa. Tilat ja laitteet olivat varsin vaatimattomat. Toisessa huoneessa oli terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotot, toisessa hammashoito. Pienessä keittiössä puhdistettiin instrumentit ja kylpyhuoneessa kehitettiin röntgenit. Keskellä olevassa hallissa jonotti parikinkymmentä opiskelijaa vastaanotolle. Happi loppui ja olo kävi tukalaksi. Poski turvoksissa Hampaiden hoito ei ollut alussa järjestelmällistä, nykyaikaisesta ennalta ehkäisevästä neuvonnasta puhumattakaan. Apua annettiin akuuttiin kipuun. Diagnoosi oli yleensä helppo tehdä, kun potilas tuli vastaanotolle poski turvoksissa. Järvelältä kului nelisen vuotta, ennen kuin hän löysi opiskelijan, jolla oli reiättömät hampaat. "Tänä päivänä uusissa potilaissa on päivittäin 2-3 kolme sellaista, jolla on täysin terveet hampaat. Nykyään keskitytään muun muassa purentaan ja viisaudenhampaiden poistoon", sanoo Järvelä. 60-luvulla potilasta kohden oli keskimäärin kuusi käyntikertaa, nykyisin 1,5. Vuosien saatossa opiskelijoiden vaivat ja sairaudet ovat muuttuneet. Tuberkuloositarkastukset ovat jääneet historiaan. Jokaisella ajalla on kuitenkin omat vitsauksensa. "Niskaja hartiavaivat ovat lisääntyneet ja yhä useampi kärsii allergiasta", sanoo sairaanhoidon vastaava lääkäri Esko Hynninen. Niskaja hartiavaivojen yleistyminen saattaa johtua muun muassa näyttöpäätetyöskentelyn yleistymisestä. "Olisko opiskelutahti koventunut" , epäilee Hynninen, joka arvelee opiskelijoiden terveydentilan kuitenkin melko hyväksi. Työ, rakkaus ja seksi askarruttavat Mielenterveyspalvelut olivat aluksi opiskelijoiden itsensä järjestämiä, lähinnä opiskeluja sosiaalineuvontaa. Ensimmäisen psykologin viran YTHS sai 1968. Opiskelijamäärien kasvaessa apua hakevien määräkin on kasvanut, mutta heidän prosentuaalinen osuutensa on pysynyt vakiona. Noin 4,5 prosenttia opiskelijoista hakee ammattiapua ongelmiinsa. "Luku olisi huomattavasti suurempi, jos olisi enemmän resursseja", sanoo terapiapsykologi Asko Hietala. Hietalan mukaan mielenterveyspalvelut ovat muuttuneet luontevaksi osaksi terveyspalveluja eikä niitä enää pidetä erikoisuuksina. Kynnys hakea apua on madaltunut . Ihmiset ymmärtävät, että vaikeudet kuuluvat elämään. Mielenterveystyö ei hänen mukaansa ole enää opintoneuvontaa, vaan paljon enemmän. Apua ei haeta niinkään opiskelusta johtuviin ongelmiin, vaan huolet liittyvät enemmänkin ihmisen kehitysvaiheisiin: siirtymiseen nuoruusiästä aikuisuuteen ja työelämään, naimisiin menoon, seksiin ja rakkauteen. Nämä aiheet toistuvat vuodesta vuoteen. "Tavallaan perusarvot eivät muutu, vaikka asioita nähdäänkin toisella tavalla", sanoo Hietala. Tämän päivän opiskelijoiden vanhemmat ovat sukupolvea, joka osallistui "suureen muuttoon". Juurettomuus näkyy myös jälkipolvessa. "Opiskelijoiden ongelmissa ei ole kyse suuresta neuroottisesta ristiriitaisuudesta, vaan elämän merkityksen etsimisestä." Teksti: K I M M O PULKKINEN Kuva: ISSU MÄENPÄÄ YTHS 40 vuotta terveydeksi! Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n Jyväskylän terveydenhoitoasema on toiminut tasan 40 vuotta. Onnittelemme virkeää keski-ikäistä arvokkaasta työstä. Pitkän taipaleensa aikana terveydenhoitoaseman hoitama opiskelijamäärä on moninkertaistunut, henkilökuntaa on saatu lisää ja kroonisesti vaivaama tilanpuute oireilee potilaassa jälleen pahasti. YTHS aloitti toimintansa Jyväskylässä 1955, kun opiskelijoiden terveyspalveluista aikaisemmin huolehtinut Kasvatusopillisen korkeakoulun ylioppilaskunta päätti liittymisestä jo parikymmentä vuotta toimineeseen YTHS:ään. Terveydenhoitoasema toimi aluksi harjoituskoulun voimistelusalin yhteydessä olevassa kahdessa huoneessa, sen jälkeen muun muassa Minna Canthin kadulla. Nykyisiin yliopiston omistamiin tiloihin kampusalueelle terveydenhoitoasema muutti 1971. Mielenterveyspalvelut ovat edelleen Hämeenkadulla. Kieli ulos, sano AAAAAA.. Vain seinät pajuina Opiskelijoiden määrä on vuodesta 1971 kaksinkertaistunut 8126 opiskelijaan ja niinpä nykyiset tilat ovat käymässä ahtaiksi. "Kun seinät asettavat rajat toiminnalle, emme ole voineet aloittaa kaikkia niitä palveluja, joita muilla YTHS:n terveydenhoitoasemilla on. Tasavertaisuuden periaatteeseen emme ole pystyneet vastaamaan", toteaa YTHS:n Jyväskylän terveysaseman talouspäällikkö Tuula Alinen. Yliopistoissa ja korkeakouluissa opiskelevien terveydenhuollosta huolehtivalla YTHS:llä on 16 terveydenhoitoasemaa, yksi kussakin korkeakoulukaupungissa. Alisen mukaan tilavampia ja toimivampia tiloja on yritetty saada jo kymmenen vuotta. Neuvotteluja vuokratiloista on käyty, mutta siinä ei olla vielä onnistuttu. YTHS havitteli aikaisemmin tiloja muun muassa ylioppilastalosta. Nyt tähtäimessä ovat kampusalueella tai sen läheisyydessä olevat kaupungin omistamat rakennukset. "Pyrkimyksenä on saada tilat kampusalueelta tai läheltä, jotta voisimme palvella mahdollisimman hyvin opiskelijoita." YTHS vastaa opiskelijoiden terveydenja sairaanhoidosta, mielenterveystyöstä ja hammashuollosta. Toiminnan suurin rahoittaja on KELA. Lisäksi varoja toimintaan on saatu kunnilta ja Raha-automaattiyhdistykseltä. Opiskelijat itse osallistuvat rahoitukseen ylioppilaskunnan keräämän terveydenhoitomaksun kautta, minkä jälkeen terveydenhoito on opiskelijoille lähes ilmaista.
• Moderni rasisti pitää itseään suvaitsevaisena R asismi elää edelleen, vaikka julkisuudessa harvoin kuulee tummaihoista kutsuttavan neekeriksi. Rasismi on vain muuttanut muotoaan, se on piiloutunut suvaitsevaksi itseään kutsuvan kansalaisen pinnan alle. Moderni rasisti pitää itseään tasa-arvoisena, reiluna ja julistaa rasismin vastaisia fraaseja. Todellisuudessa sama ihminen ei välttämättä mene naimisiin arabin kanssa tai ota läheiseksi ystäväkseen mustalaista. Sivusta seuraajan silmin voisi väittää rasismin puuttuvan ainakin yliopistomaailmasta. Tutkimus osoittaa ^ « ^ kuitenkin toista. Rasistiset arvot ovat periytyneet sukupolvelta toiselle ja juurtuneet niin syvälle, että niitä on vaikea tiedostaa itsessään oleviksi. "Suomalainen kulttuuri on hyvin etnosentrinen ja nationalistinen. Isänmaa, koti ja uskonto ovat myös opiskelijoiden pohjimmaisia perusarvoja kertoo tutkija Marja-Kristiina Lerkkanen. Hän pitää suvaitsevaisen ulkokuoren alle piilotettua rasismia vaarallisempana kuin avoimia rasistisia asenteita. Lisensiaattityössään Lerkkanen on tutkinut lähes sadan opettajaksi opiskelevan suhtautumista ulkomaalaisiin ja etnisiin vähemmistöihin. Punaniskarasisti vai maailmankansalainen T utkittavista hieman yli puolella oli vähän ennakkoluuloja. Noin 30 prosenttia osoitti omaavansa paljon ennakkoluuloja. Joukosta löyty: myös ääripään edustajia, eli Lerkkasen rasisteiksi nimeämiä henkilöitä. Toisaalta Lerkkanen löysi myös opiskelijoita, joita hän piti erittäin suvaitsevaisina. Tutkimuksessa suvaitsevasta ihmisestä käytettiin nimitystä maailmankansalainen. Tällainen ihminen muun muassa arvostaa erilaisuutta ja hyväksyy sekä itsensä että muut. Rasistisen ihmisen ominaisuudet ovat luonnollisesti päinvastaiset kuin maailmankansalaisen. "Tutkimuksessa rasisteja yhdisti se, että heidän oma persoonallisuutensa oli kehittymätön. Rasisti joko toisti vanhempiensa käyttäytymisja ajatusmalleja omassa elämässään tai oli kiinni varhaislapsuutensa tunnetiloissa, tai molempia", huomauttaa Lerkkanen. Hän löysi tutkittavistaan kolmenlaisia rasisteja. Hyvää tarkoittava rasisti haluaa ulkomaalaisen kohdatessaan tarjota apua ja opastusta. Näin hän asettaa itsensä huomaamattaan yläpuolelle, hyvää tarkoittavaksi auttajaksi. Vanhat nationalistiset stereotypiat ovat juurtuneina hyvää tarkoittavaan rasistiin. Punaniskarasisti puolestaan kuuluttaa rasistisia näkemyksiään ja suhtautuu muukalaisiin tunnekuohuisen kielteisesti. Tutkimuksen mukaan hänen käyttäytymisessään toistuvat varhaislapsuuden tunnekokemukset. Kolmas rasistityyppi on uusrasisti, joka kieltää olevansa rasisti, mutta...Uusrasisti ei tiedosta pohjimmiltaan olevansa enlut koko ikänsä tekemisissä ulkomaalaisten kanssa. Ennakkoasenteet ulkomaalaisia kohtaan ovat olemassa jo ennen kohtaamista. Kohtaaminen on mahdollisuus, mutta se ei välttämättä poista asennetta. Kysymys on rasistin omasta identiteetistä. Mielestäni vahvan identiteetin omaava ihminen suvaitsee poikkeavuuden", sanoo Lerkkanen. Tutkimuksen mukaan opiskelijamaailmassa näkee eniten hyvää tarkoittavaa rasismia. Punaniskarasistien joukko on pieni, mutta kuuluva ryhmä. Suvaitsevaisuuden "valheellista" ilmapiiriä kuvaa se, että rasistisista lauseista on tullut hienovaraisempia. "Ajatus rasismin muodon muuttumisesta lähti liikkeelle Yhdysvalloissa, kun tutkijat alkoivat ihmetellä, oliko rasismi tyystin hävinnyt. Tutkimukset kuitenkin osoittivat, että vain kielenkäyttö ja ilmenemismuoto olivat muuttuneet", sanoo Lerkkanen. Mustalaisia ei omalle luokalle li nakkoluuloinen. Hänen taustallaan vaikuttaa usein konservatiivinen arvomaailma ja usko auktoriteetteihin. Ennakkoasenteet juurtuneet syvälle O n kliseistä väittää, että ennakkoluulomme ulkomaalaisia kohtaan johtuvat siitä, että tapaamme heitä vähän, emmekä tunne vieraita kulttuureja. "Tutkimuksessa yksi innokkaimmista rasisteista oli poika, joka oli matkustellut lapsesta saakka ympäri Eurooppaa ja olerkkanen on tutkimuksessaan seurannut opettajaksi opiskelevia viiden vuoden ajan. Lomakekyselyiden lisäksi opiskelijat laativat sukunsa käsikirjoituksen, jossa tutkittavat kertoivat muun muassa suhteestaan uskontoon, koulutukseen ja toisiin ihmisiin. Tutkimuksessa testattiin myös persoonallisuuden rakennetta, varhaislapsuuden kokemuksia ja käyttäytymistä opettajana. Tutkimuksen mukaan opettajaopiskelijat opettaisivat luokassaan mieluiten valkoihoista suomenruotsalaista oppilasta. Etnisistä vähemmistöistä luokkansa ulkopuolelle opettajaopiskelijat jättäisivät mieluiten mustalaiset. Jos Suomeen pitäisi ottaa ulkomaalaisia, mieluiten otettaisiin vastaan työnhakijat. Tutkimuksen mukaan ulkomaalaisten maahanmuuton jälkeen leviävät huumeet ja terrorismi. Vastaajien mielestä Suomeen on otettava hyvin koulutettuja ulkomaalaisia, joita ei kuitenkaan pidä päästää korkeasti koulutettuihin virkoihin. "Tutkimukseen osallistuneet opettajaoppilaat ovat tulevaisuuden kasvattajia, joiden asenteita pikkukoululaiset imevät kuin sieni. Mielestäni opettajan persoonallisuuteen pitäisi kiin= nittää enemmän huomiota opettajien koulutuksessa. Rasismia voi vähentää kasvatuksen avulla. Pelkkä tieto ei kuitenkaan riitä, vaan ulkomaalainen olisi opittava tuntemaan tuntein, ihmisenä." Teksti: ULLA LIPSANEN Kuva: ANTTI SARJA Jyväskylässä opiskeleva valmistuu 5,7 vuodessa Jyväskylän yliopistossa opiskeleva suorittaa tutkintonsa keskimäärin 5,7 vuodessa. Valmistumisajat ovat näin hieman lyhyempiä kuin muissa Suomen yliopistoissa, joissa ne ovat keskimäärin 6,5 vuotta. Valmistumisajat kuitenkin vaihtelee aloittain paljon. Nopeimmin Jyväskylässä valmistuvat kasvatustieteellisessä tiedekunnassa opiskelevat opettajakokelaat, joiden keskimääräinen valmistumisaika on 4,8 vuotta. Kauppatieteellisen alan opiskelijat valmistuvat 5,1 vuodessa ja terveydenhuollon koulutusohjelmissa opiskelevat 5,2 vuodessa. Luokanopettajia ja kauppatieteilijöitä on Jyväskylän yliopiston opiskelijoista yhteensä noin kolmannes, mikä osastosihteeri Eeva-Liisa Tauriaisen mukaan lyhentää aloittain painotettua kokonaisvalmistumisaikaa. Valmistumisajat ovat hänen mukaansa hieman lyhentyneet, mutta suurta muutosta ei vuosien saatossa ole tapahtunut. Yhteiskuntatieteellisellä alalla, psykologian koulutusohjelmassa ja liikuntatieteellisellä alalla keskimääräinen valmistumisaika on 5,8 vuotta. Kauimmin opiskelevat humanistit, keskimäärin seitsemän vuotta. Tutkintovaatimus on useilla aloilla 160 opintoviikkoa, psykologian koulutusohjelmassa 180. Valmistumisajoista ei ole poistettu poissaololukukausia. Valmistuminen venyy kahdeksaan vuoteen Kun lasketaan mukaan koko maan korkeakoulut, opinnot venyvät useilla aloilla yli kahdeksaan vuoteen. Tutkintojen suoritusajat ovat pidentyneet lähes kaikilla aloilla. Opintojen pitkittyminen on yleisempää kuin niiden keskeyttäminen. Tilastokeskuksen tutkija Kari Korhonen on vertaillut korkeakouluopintojen etenemistä eri aloilla. Syksyllä 1985 korkeakouluissa perustutkintonsa aloittaneesta 11 400 opiskelijasta oli vuoden 1993 loppuun mennessä valmistunut 58 prosenttia. Kahdeksan vertailuvuoden aikana 61 prosenttia naisista ja 56 prosenttia miehistä oli saanut korkeakoulututkintonsa suoritettua. Kuusi prosenttia opiskelijoista oli vaihtanut alaa tai valmistunut toiselta alalta. Kahdeksan vuoden opiskelun jälkeen runsas viidennes jatkoi alkuperäisellä alallaan ja viisi prosenttia muulla alalla. Lähes kaikkien perustutkintojen ajat ovat Suomessa edelleen pitkiä. Vuonna 1993 perustutkinto suoritettiin keskimäärin 6,5 vuodessa, mikä on sama kuin kahdeksan vuotta aikaisemmin.
• 8 Presidentti Ahtisaari ylioppilaslehden erikoishaastattelussa "Nato ei ole järkevä vaihtoehto" Anekdoottien Ahtisaari Lähestykäämme Ahtisaaren leveää profiilia sivulauseiden ja (ehkä) tahattomien piirteiden kautta. Haastattelun päättymisen jälkeen taaperramme Ahtisaaren perässä ympäri Mänty niemeä. Aina uuteen huoneeseen tultaessa Ahtisaari etsii kaukosäätimen ja pistää levyn soimaan. Sibeliusta tai Bachia löytyy välittömästi työhuoneesta ja. kahdesta olohuoneesta. Joku kysäisee 2 4 miljoonaa televisiokatsojaa kiinnostaneen kysymyksen: Miksi MarkoAhti. saari ei ollut linnan juhlissa? Presidentin mukaan Markon tulo olisi ollut aivan liian monimutkainen tämän omalle elämälle; Hän olisi muun muassa joutunut perumaan yliopistossa pitämiään luento-* Presidentiltä kysytään, mitkä ovat perisuomalaisuuden piirteitä. Ahtisaari päätyy pohtimaan luonnonolosuhteiden merkitystä ihmisteifjauonteeseen ja kertoo anekdootin itsestään. "Jos aurinko paistaisi ympäri vuoden ja lämpö. tila olisi 35 astetta, niin olisikohan tämä joukko yhtä sinnikästä kuin näissä olosuhteissa", Ahtisaari miettii. Ahtisaaren ollessa suurlähettiläänä Tansaniassa puutarhaa uudistettiin. Työtahti oli Ahtisaaren mielestä verkkainen. Hän lähti itse näyttämään, miten homma sujuu suomalaiselta. "Otin viikatteen ja lähdin joukon jatkoksi. Minä 15 minuuttia siinä huhkin ja vaimoni katsoi jo huolestuneena. Sen jälkeen minä sanoin, että nyt loppui tämä työnteko tähän. Kutsuin sen työporukan limukalle siihen verannalle." Ahtisaaren suhtautumista itseensä kuvannee se, kun kysytään tiedonvälityksen ja presidentin suhteista. Tämä presidentti pitää kehuista! "Kysyin juuri Jussi Lähteeltä, että kuuluuko tämä presidentin virkaetuihin, että Sanomalehtien liitto käy antamassa minulle sanomalehtien kunniamitalin kullattuna." "Tämä vain osoituksena siitä, ettei minulla ole mitään valittamista. Olen lähtenyt tiedotuspolitiikassani siitä, että täältä ei sanktioida kirjoittamista. Jos joku kuvitteli tai jopa toivoi, että täältä tulisi myllykirjeitä tai vihaisia vuodatuksia, niin minun täytyy aiheuttaa pettymys. Niitä ei tule." Teksti: JOUNI VAUHKONEN Kuvat: ISSU MÄENPÄÄ Läntisen puolustusliiton Naton jäsenyys on noussut entistä ajankohtaisemmaksi Euroopan itälaidallaPresidentti Martti Ahtisaari haluaa toppuutella innokkaimpia Natoon pyrkijiä. "Minusta ei pitäisi santaa ajautua selltjseen tilanteeseen, jo^sa joku haluaisi .Naton jäsenyyttä sen takia, että pitää sitä järkevän, rationaalisen ulkopolitiikan vaihtoehtona", Ahtisaari opastaa. Presidentti Martti Ahtisaari kertoi joulukuussa ylioppiläoieridille mielipiteitään opintotuesta, työttömyydestä, ulkopolitiikasta ja omasta asemastaan. Presidentti paljasti myös, miten opiskelijat Martti ja Marko Ahtisaari rahoittivat opintonsa. " Lastenkutsuilla" ei tarjottu Maratonicia.. A htisaaren perheessä on klassinen kuvio: köyhän perheen poika rahoittaa rikkaan miehen pojan opiskelua. Ymmärrättehän: "Minä päätin jäädä Ouluun. Asuin kotonani ja tein kesätöitä. Sain vanhempieni tukea. Minun vanhempani ovat sitä sukupolvea, joka uhrasi paljon omasta mukavuudestaan lastensa hyväksi. Ja siitä täytyy olla kiitollinen", presidentti kertoo. Ahtisaari ei pidä silloista systeemiä erityisen hyvänä. Opintotuen" pitäisi hänestä olla sellainen, että sillä selviää opintojen ajan. Varakkaan perheen poika Marko Ahtisaari rahoitti opintonsa yliopistossa hieman toisin. Collegen käyntiä tuki osittain YK avustuksillaan. "En muista summia, mutta ne olivat vain murto-osa sijtä, mikä oli esimerkiksi lukukausimaksu, joka Columbian yliopistossa oli hävyttömän korkea. Se tietysti meni suoraan lukukausimaksuun. Sitten minä maksoin osan ja hän otti lainaa", Ahtisaari kuvailee poikansa opintotukea. "Siellä ei ollut mahdollisuutta saada mitään stipendejä ennen kuin oli saanut collegen läpi. Nyt hän sai stipendin tohtorin väitöskirjaansa varten. Ei sekään kata hänen menojaan. Ja sitten hän teki kesätöitä." "Tällä hetkelläkin hän tekee töitä. Minä en katso työksi sitä bändissä soittamista, vaan hän tekee konsulttityötä eri YK-järjestöille." Euroopan Unioni Ahtisaari kaivaa esille Helsingin yliopiston maantieteen laitoksen kaavion. Siitä käy ilmi, että enemmistö ei äänestäneistä oli EteläSuomessa. "Minusta tämä keskustelu on ihan turhaan jakanut maantieteellisesti tätä maata." Presidentti ei lämmennyt koskaan EU:n vastustajien väitteille itsenäisyyden tai kansallisen kulttuurin omaleimaisuuden menettämisestä. Jos liikun Euroopassa tällä hetkellä EU:n jäseninä olevissa maissa, niin minun on hyvin vaikea kuvitella, että näiden maiden omaleinBtaisuus olisi jotenkin kärsinyt." "Mitä heille nyt Suomen presidentti vastaa? Lopettakaa vaikerrus ja ryhtykää töihin. Nyt tarvitaan kaikkia ajattelevia ihmisiä kehittelemään Suomen Euroopan Unioni -politiikkaa. Ja myöskin käymään keskustelua siitä, millaista Euroopan Unionia »e haluamme." Ylioppilaslehden päätoimittajat Mäntyniemessä Me teimme sen itse! Presidentti ja presidentin hovi. Lähinnä Ahtisaaren lehdistösihteeri Jussi Lähde. Kekkosen aikana nuorisopoliitikot parodioivat itseään niin sanotuilla lastenkutsuilla. Mekin, ylioppi laslehtien päätoimittajat vuosimallia 1994 teimme sen itse. Vuoden pimeimpänä hetkenä. Lucian päivänä joulukuussa painelimme Mäntyniemeen. Paistattelimme vallan loisteessa, jotta saisimme näille lehdille hieman valtion auktoriteetin valaistusta. Haastattelun järjesti Joensuun ylioppilaslehden päätoimittaja Janne Riiheläinen , joka on presidentin tiedottajan Jussi Lähteen entinen työkaveri. Miltä Martti Ahtisaari sitten vaikutti? Miltä vaikuttaa ihminen, joka on koulutuksenaan kansakoulun opettaja, ammatiltaan diplomaatti ja tarkastelee asioita keskeisen valtioelimen näkökulmasta? Ahtisaari valittiin-niin sanotulla suoralla kansanvaalilla. Ahtisaaren imagoa On rakennettu vaalien jälkeenkin "kansan parissa" kiertäväksi "tavalliseksi" ihmiseksi. Samaan aikaan presidentin valtaoikeuksia ö"n vähennetty. Kton kaikki tämä lasketaan yhteen ja kerrotaan kuudella, niin Mäntyniemen tuolilla kysymyksiimme vastaili painoarvoltaan hyvin toisenlainen instituutio kuin Kekkonen tai Koivisto -Ahtisaari tuohtui selvästi, MW kysyin häneltäyksihvaltaisista piirteinä Ilmeistä on, että hän kok&,e itsensä H^V JÖ demokraattiseksi ja parlamentarismia kannattavaksi ihmiseksi, joka vieläpä kantaa huolta kansalaisten arkipäivästä. Suhtautumistapa on tyystin erilainen kuin pankinjohtaja Mauno Koivistolla , joka jaksoi kantaa hyvinäkin aikoina huolta valtiontaloudesta. Miksi Ahtisaaren yksinvaltaisia piirteitä on •katsottava suurennuslasilla? Siksi että presidentillä on vieläkin ällistyttävän laaja sisäpoliittinen valta ja yksinvalta ulkopolitiikassa. Suora kansanvaali keskittää vielä äänestäjiltä saatua auktoriteettia yhteen pisteeseen, Ahtisaareen. Tällainen prosessi avaa tietä laajempaan yksinvaltiuteen kuin Kekkonen olisi ikinä voinut kuvitellakaan. Sellaisessa tilanteessa voi heittää hyvästit erilaisille mielipiteille ja parlamentarismille, vaikka instituutiona eduskunta jäisi olemaan. Ahtisaaren demokraattisimmat piirteet juontuvat hänen diplomaattitaustastaan. Tyylinä on: keskustellaanpa nyt rauhallisesti näistä asioista ja sovitaan sitten yhdessä. Tämä on erittäin miellyttävä piirre valtioelimessä. Kun Koivisto avasi suunsa, se saattoi halvaannuttaa esimerkiksi syyttäjälaitoksen. Ahtisaarelle ilmeisesti voi sanoa, että olen eri mieltä Teidän kanssanne. Eikä tarvitse pelätä, että valtioelin lysähtää koko painollaan keskustelukumppanin niskaan. Olen eri mieltä presidentin kanssa esim^risiflksi naiskiintiöistä. Ahtisaaren huonot kokemukset kiintiöistä tulevat A m e r i k k a , täysin toisenlaisista olosuhteista. On aika *k*i*>kertaista ajatella, että "valittaisiin % m $ paras kuhunkin tehtävään". Parhaimmuutta voidaan perustella mitä erilaisimmilla kriteereillä. Jos miehet valitsevat omilla kriteereillään aina miehiä tehtäviin, niin naiset eivät ole koskaan parhaimpia. Tässäkin kysymyksessä näkyy, että Ahtisaari ei ole vielä aito poliittinen johtaja. Häneltä puuttuu -luojan kiitos-juonittelun, suostuttelun ja ulospelaamisen taito ja kokemus. Sen sijaan Ahtisaarta on syytä pitää huomattavana valtiollisen vallan keskittymänä ja ilmentymänä. J O U N I VAUHKONEN "Minä olen yrittänyt rohkaista erityisesti yliopiston opettajia ja opiskelijoita osallistumaan tähän keskusteluun." Kansainvälisyys "Eihän nämä rajat ole kiinni olleet, mutta ehkä henkiset rajat ovat auenneet. Kylmällä sodalla oli omat vaikutuksensa myös ajatteluun." "Me ollaan oltu ei välttämättä kylmän sodan takia mutta muutenkin varsin suljettu yhteiskunta. Eikä se ole pahemmin elämää häirinnyt, ja se näkyykin." "Ei tästä voi yliopistoja kokonaan vapauttaa. Kyllä yliopistokin kohtalaisen suljettu yhteisö on ollut." "Kumivasara" Koulutukseen ja koulujärjestelmään tarvitaan Ahtisaaren mielestä "erilaisuuden sietämistä", kuten muihinkin keskusteluihin. "Ei niin, että kaikenlaisia haihatuksia pidetään arvokkaina. Vaan nirn, että pystytään käymään avointa keskustelua. Jään aina hyvin mietteliääksi, kun jotkut edelleen toivovat, että kun presidentti käyttää puheenvuoron, että se käyttäisi lekaa. Joitakin huolestuttaa, että täältä kuuluu vain sellainen -kuten Helsingin Sanomat kirjoitti"kumivasaran tömäys"." "Olen paljon onnellisempi, jos se todellakaan ei ole sen voimakN i m i t y k s e t kaampi." Rasisimin vastustaminen on Ahtisaaren mielestä asia, josta kukaan ei yksilöinä voi vapautua vastuusta. Yliopistojen tehtävä "Yliopistomaailman tehtävä on johtaa tätä yhteiskuntaa avoimuuteen ja johtaa yhteiskuntaamme myös erinomaisuutemme etsimiseen." "Miidän täytyy sallia erinomaisuus. Minä iloitsen siitä, jos näen jonkun joka on erinomainen jollakin alalla. Onnittelen häntä ja onnittelen itseäni siitä, että voin nauttia siitä erinomaisuudesta." Presidentin asema Ahtisaaren mielestä suora kansanvaali oli osa yhteiskunnan avautumisprosessia. "Kukaan ei pysty tällaista prosessia kontrolloimaan. Havaitsin sen itsekin kampanjassa. Ehkä siitä voi vetää sen johtopäätöksen, että avoimella Suomella on vähän erilainen presidentti kuin jos Suomi on suljettu. " "Minä kannatan lämpimästi parlamentarismia ja sen lisäämistä." Esimerkiksi valtiosäännön uudistamisesta keskusteltaessa Ahtisaari sanoo kantansa lähteneen tästä. Rasismista Rasismin vastaisiin kampanjoihin laitetaan tänä vuonna huomattavia summia rahaa ympäri Eurooppaa. Joku ylioppilaslehdistä halusi kysyä. miksi Suomessa ei rahoiteta rasisimin vastaisuutta. Haastattelun jälkeen, tämän vuoden alussa hallitus päätti käyttää kampanjoihin rahaa. Ahtisaaren kanta poikkeaa tässäkin hallituksen linjasta. "Ei pidä aina peräänkuuluttaa valtiolta rahaa. Minusta on kaikkein onnettominta, että rasismia vastaan täytyy taistella valtion varoin. Sehän on selvä tunnustus, että tämäkään joukko ei pysty esittämään mielipiteitä ainakin minulle hyvin tärkeässä asiassa." "On joitain asioita, joita meidän kenenkään ei pidä sietää. Rasismi on yksi niistä." Ahtisaari sanoo pyrkineensä eroon esimerkiksi professoreiden nimityksestä ja muistakin nimityksistä. "Minusta on oikeastaan yks' hailee, kuka ne tekee jos me vain pystymme sopimaan pelisäännöistä. Jos me voisimme lähteä siitä, että kerrankin ryhdyttäisiin valitsemaan joka tehtävään paras mahdollinen." "Olen myös asettanut itselleni kysymyksen, että tarvitaanko kiintiöitä? Minkä takia? Sen takiako, että rohkaisemme tällä keskivertoajattelua." Voiko tämän tulkita myös naiskiintiön vastaiseksi kannanotoksi? "Minua pelottaa, että aikaa myöten mennään mieskiintiöihin." Yksi keskeisistä nimityskysymyksistä joulun alla oli opetusministeriön kansliapäällikkyys. Millaisia ominaisuuksia OPM:n kansliapäällikötä vaaditaan? "Sellainen ihminen jolla on visioita, mihin tämän maailman ja Suomen pitäisi olla menossa. Ja myös realisti saman tien." Yksinvaltius Jouni Vauhkosen kysymys: Minua on huolestuttanut lausuntonne Kotimaa -lehdessä, jossa vertasitte kansanedustajien ja presidentin kannatusta. Millä tavoin pidätte yksinvaltaiset piirteet kurissa itsessänne ja edistätte parlamentarismia? "Oletteko nähneet yksinvaltaisia piirteitä? Sanokaapa joku asia, jossa olen yksinvaltaisesti käyttäytynyt?" Ahtisaari tuohtuu hieman kysymyksestä. Yritän inttää, että suora vetoaminen kansaan ohi edustuksellisen poliittisen järjestelmän olisi yksinvaltainen piirre. "Nehän minut ovat tähän virkaan valinneet. Eikö jokainen poliittinen johtaja, joka väittää"olevansa poliittinen johtaja vetoa?" "Minua kiinnostaa tämä valtavasti. Jos voitte sanoa jonkin esimerkin. Olen tehnyt satoja päätöksiä hallituksen esityksestä. Olen poikennut kahdessa. Kukaan ei ole sanonut, etten olisi kummassakin tapauksessa valinnut parasta mahdollista. Jos tätä pidetään itsevaltiutena, niin mielelläni hyväksyn sen. Missään muussa asiassa en ole." "Minä voin sanoa yhden esimerkin, että olisin ehkä tästä poikennut. Se on työllisyystyöryhmän asettaminen. Mutta siinäkin katson, että presidentillä on oikeus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun." "En pidä tätä itsevaltiutena. Minä olen itse asiassa perusluonteeltani niin demokraattinen ihminen, että se on minulle mahdotonta." Nuorisotyöttömyys Presidentti arvioi, että nuorisotyöttömyyden torjunta saa pian keskeisen aseman. "Vaikeudet ovat täällä keski-ikäisten joukossa", Ahtisaari arvioi. "Presidentin työllisyystyöryhmän raportti oli keskustelun avaus. Ajankohta ei ollut paras mahdollinen. Jos sen olisi voinut tehdä vuotta aikaisemmin, olisi ollut mukava nähdä, mikä sen vastaanotto olisi silloin ollut." Ulkopolitiikka Norjan jättäytyminen EU:n ulkopuolelle pistää Ahtisaaren mielestä pohjoismaisen yhteistyön koetukselle. Heti Norjan äänestyksen jälkeen Norjan suurlähettiläs tuli tapaamaan Ahtisaarta. "He haluavat konsultoida meitä niistä kysymyksistä, jotka tulevat EU:ssa esille." "Ei pidä eristää norjalaisia. Oslon yliopistossa sanoin, että tekivätpä pohjoismaat minkä ratkaisun tahansa, niin pohjoismainen yhteistyö jatkuu." • Turvallisuus Ahtisaaren mielestä Suomen turvallisuuspolitiikka ei ole muuttunut mitenkään. "Ympäristö missä turvallisuuspolitiikkaa harjoitetaan on muuttunut ja edellytykset yhteistyövaraiselle politiikalle ovat parantuneet." Ahtisaari on sanonut, että Suomi aikoo olla aktiivisesti hahmottelemassa tulevaa Euroopan turvallisuuspolitiikka. "Me olemme yhteistyöperäisen turvallisuuden puolesta. Siksi on hyvä, että olemme rauhankumppanuussopimuksessa, jossa rauhanturvatoimintaa ja -koulutusta ja harjoituksia järjestetään." Presidentin mielestä nyt tarvitaan "tiettyä herkkyyttä joka puolella"., "Yhtälailla tämä koskee Venäjää kuin nykyisiä Naton jäseniä, ettei luoda tilanteita, joissa joku kokee sen itseään uhkaavaksi. Ei tässä kellään mitään veto-oikeutta voi olla." "Minusta ei pitäisi antaa ajautua sellaiseen tilanteeseen, jossa joku haluaisi Naton jäsenyyttä sen takia, että se pitää sitä järkevän, rationaalisen ulkopolitiikan vaihtoehtona. Minun viestini kaikille niille, joiden kanssa minä keskustelen, on ettei Suomi tuonut Euroopan Unioniin mitään ongelmia tullessaan." Venäjä EU:sta ja Euroopan asioista on puhuttu paljon. Suhteista Venäjään ei ole puhuttu. Vai onko tämä vain näköharhaa? "On se osittain näköharhaa, koska paljon kuitenkin tehdään. Venäjänkauppa kasvaa kohisten. Niin se menee kyllä muuallakin. Minunkin ensimmäinen ulkomaanmatkani ensi vuonna (ts. tänä vuonna, toim. huom.) on Pietarissa, liikemiesvaltuuskunnan kanssa", sanoo presidentti Ahtisaari.
• 1 ELOKUVAT 1 Pulp <>n roskaaja törkyä, jota villiintynyt kulutusyhteiskunta syytää ihmisten päälle. Fiction kertoo tarinaa Verinen dialogi Tarantinon tapaan smiden rajamailla. Pulp Fiction on puolestaan vuosikymroeaen vapautKun amerikkalainen elokuva halu aa pelata varman päälle. se luo tari nan hyvän ja pahan taistelusta, jok; päättyy hyvän voittoon. Valon ja pi i ammutaan, ei kaole luotiin vaan verenhukkaan, sanoi Fttlp Fictionin ohjaaja Quentin Tarantino eräässä haastattelussa. Tarantinon sahtauturninen veteen on arkisen väliinpifämätöntä. Pulpissa härt sotkee vereen hieman koomista ketsupin makua, tekee väkivallasta parodiaa ja sattumanvaraista dialogia ihmisten kesken seka rikkoo peToisaaH*, mitä tekemistä £ p | | | voittamisella on nykyisessä, kaoottisessa yhteisktmnav..»"' Kristillinen etiikka on antanut länsimaisille ihmisille pitkän perinnön hyvän ja pahan taistoon. Idealistinen käsitys ihmisen hyvyydestä on hallinnut! erottaapahuuden ja vihan Tarantino tuo esiin koko vajavaisen väkivallan näytöksellä, siirtyy arkiseen veren vuodattamiseen jalopuita roiskii Verta ympäriinsä jo koomisen ylimitoitetusti. Splatter-elokuvien sekopäinen teurastus houkuttelee katsojaa mielettömyydellään, mutta Tarantino pitää tappamisen todellisuuden rajoissa. Hän sanoo; tämä on mieletöntä, mutta se voisi oiia totta. Pulpin väkivalta on kommunikointia ilman sanoja. Sanotaan,:että sanat eivät riitä kertomaan, kuinka paljoa ihminen rakastaa toista ihmistä, Tarantino tekee samoin, mutta laa mittakaavan. Hän aloittaa henksjättää tunteen avoimeksi. Toisinaan tappamisen motiivina toimii viha, siatta usein Pulpin roolihahmo haluaa tappaa toisen ihmisen suojellakseen omaa osaansa eikä veren motiivi ole viha vaan pelko. Luotisade postmodernin ja Hollywoodin välissä Viime keväänä Pulp Fiction voitti Cannesin festivaalit ja nosti ohjaaja Tarantinon jatkuvaan julkisuuden valoon. Amerikkalaisen roskakulttuurin kasvatti sanoo, että hän käsitN ykyjnenyhteiskunta oo kuitenkin ajautunut siihen pisteeseen, että yätunkee vastaan joka puolella. ayrkisneiltittarnista näkee ka; : Väkivalta; on arkea, mutta : ongelmana on. miten siihen tulisi suhtautua. Pulp Fiction ci moralisoi. Se Elokuvalla on tärkeä sanoma ei ole enäS pelkästään hyvää tai pelkästään ei s teen. Väkivallan voi hyv; ia Uiminen, joka ammutaan, ei ku,-!e luotiin vaan >•< renhukkaan, tietää Pulp Fictionin ohjaaja Quentin Tarantino telee vain elokuvan pintaa eikä halua paljastaa pinnanalaisia kerrostumia edes itselleen. Ennen kaikkea hän korostaa rooliaan tarinoiden kertojana. Pulp on monitulkintainen tarina. Siitä löytyy selkeää bollywoodilaista illusionisniia ja tarinointia sekä toisaalta postmodernia, kokeellista ajan ja tarinan rakenteen rikkomista. Roolihahmojen luonteet vuorottelevat yhtä sujuvasti kuin dialogi, jota he käyvät keskenään. Ammattitappajasta tulee Herran käsi hänen lukiessaan mantraa raamatusta ja onnellisuutta tavoitteleva roolihahmo maattuu kaksinkertaiseksi murhaajaksi sattuman kautta, Tarantinon tarina noudattelee ranskalaisen filosofin JeanFrancois Lyotardin ajatuksia postmodernista yhteiskunnasta. Lyotardin makaan saaret kertomukset kadottavat uskottavuutensa ja mittavat ideologiat räjähtävät osakulttuurien joukoiksi. Kun kristinuskon kertomus pelastuksesta romuttuu, hyvän ja pahan vastavoimat tulevat sekoittumaan toisiinsa. Lyotardin mielestä moraalisille päätöksille ei ole enää olemassa selkeitä kriteerejä, mutta moraalisia arvioita on kuitenkin esitettävä. Yleisten arviointiperusteiden kadotessa moraaliset arvostelmat saattavat muuttua voimakkaasti henkilökohtaisiksi tai osakulttuurien ominaisuuksiksi. Jos moraaiikriteerien murtaminen johtaa ihmiset vapautumaan peloistaan, Tarantinon verileikeistä tulee muutakin käin tirkistelyä ja kauhistelua. R I S T O L Ö F i _ i _ ^ • • • • • • • • • • • • • • • • • Ei olisi Vikistä plastiikkakirurgiksi Mary Shelley's Frankenstein, ohjaus Kenneth Branagh, käsikirjoitus Steph Lady, Frank Darabont, pääosissa Robert De Niro, Kenneth Branagh, Tom Hulce, Helena Bonham Carter. Esitetään Fantasia l.ssä. Hämmentävää. Fantasiassa esitettävää Mary Shelleyn Frankensteinia tekisi mieli suositella kaikille, mutta tietäen että suurin osa ihmisistä on ns. normaaleja, en voi sitä tehdä. Poikkeuksellisen kipeäksi mainittuun huumorintajuuni kyseinen raina kuitenkin vetosi. Harvoin onnistuu näkemään tulevan camp-klassikon tuoreeltaan. Frankenstein-aihelmaa on käytetty parodisesti varsin onnistuneissakin viritelmissä (Frankenhooker, Rocky HorrorP.S. jne). Kenneth Branaghin ohjaama versio on tehty isolla rahalla, visuaalisesti komeasti sekä totisella naamalla ns. hyväksi elokuvaksi. Metsikköön meni. Yletön pateettisuus, vertahikeäkyyneleitä -mentaliteetti ja replikoinnin ajoittainen hillitön hölmöys lähettävät tekeleen suoraan kohti kalkkunatarhaa. Camp-henki katkeaa oikeastaan vain kerran, loppupuolen pitkässä, eettiseen ja metafyysiseen problematiikkaan keskittyvässä dialogissa tri Frankensteinin (Branagh) ja Hirviön (Robert De Niro) välillä. Tosin samassa veneessä tässä ollaan koko porukka. Kenen vanhemmat muka miettivät lopputulosta meitä tehdessään. Toinenkin poikkeuksellisen hyvä kohta nähdään leffan loppupuolella, kun kamera kiitää lujaa vauhtia skannaten tohtorin toimia morsmaikkunsa eloon herättämiseksi. Hysteeriseksi äityvä musiikki tukee erinomaisesti kohtauksen kiihkeää tunnelmaa. Myös monet roolitulkinnat ovat ihan oikeasti onnistuneita, sisarpuoli-tyttöystävä-vaimo Elizabeth (Helena Bonham Carter) kärkipäässä. Mutta muuten. "Kenelle tämä on tehty?", kyseltiin pressiennakon jälkeen toisiltamme. Finnkinon esite vastaa: suurelle yleisölle. Huhujen mukaan Mary Shelleyn Frankenstein on flopannut melko reippaasti maailmalla. Ei sinänsä ihme. Lättäyksen ystäville tässä on muutama herkkuhetki ja epäonninen, ohjaajan mainostama 'traaginen intensiteetti' takaa paljon hupia muille. On sitä pahempaakin katsottu. Ihan rahalla maksaen. ANNA ARSNIVA TILAA OMA HESARI Käytä hyväksesi 2 5 % opiskelija-alennus HELSINGIN SANOMAT +Kuukausiliite joka toinen viikko Tule Helsingissä HS-palvelupisteeseen. Ludviginkatu 10, tai lähimpään Akateemiseen tai Suomalaiseen kirjakauppaan kautta maan. Saat tilaushinnasta 25% alennuksen, jos olet päätoiminen opiskelija ja asut omassa taloudessa, jossa ei asu ansiotyössä olevia.
• hr 11 Kela nopeuttaa opintotuen tulorajojen valvontaa Kansaneläkelaitos nopeuttaa ja yhtenäistää opintotuen tulorajojen valvontaa. Tänä keväänä on ensimmäistä kertaa tehty yhtenäinen vuoden 1993 verotietoihin perustuva tarkistusajo opintotukea saaneiden tuloista. Aiemmin opiskelijan omaan ilmoitukseen perustuvien tulotietojen tarkistus on tapahtunut verotuksen valmistumisen jälkeisen uuden tuen myöntämisen yhteydessä. Näin tulojen tarkistus on siirtynyt parin vuoden päähän. Jyväskylän yliopiston opintotukilautakunnan tarkistettavaksi on Kelan ajossa tarttunut yli 250 opiskelijaa. Heistä kuitenkin vain osa joutuu selvittämään tulojensa ajoittumisen, sillä opintotukilautakunta pyrkii ennalta välttämään aiheettomien kyselyjen lähettämisen. Kyselykirjeet lähtevät opiskelijalle näinä aikoina. Kyselyssä tarkistetaan onko tulot hankittu aikana, jolloit, opiskelija ei ole saanut opintotukea ja toisaalta, etteivät opintotuen myöntämisaikana hankitut tulot ylitä sallittuja tulorajojaMikäli tarkistuksessa ilmenee, että opintotukiaikana on myönnetty tuloih i n nähden liikaa tukea, peritään ylimääräinen tuki takaisin tarkistuksen jälkeen myönnettävästä tuesta tai myöhemmistä tuloista. Lain mukaan takaisin perintään voidaan pidättää kuukausittain kolmasosa opiskelijalle myönnetystä opintotuesta. Takaisin perintää jatketaan niin kauan, että liikaa myönnetty opintotuki on kuitattu kokonaisuudessaan. Tulot lasketaan lukukausittain Keskimääräisten tulojen laskentatapa muuttui tämän lukuvuoden alussa. Tukikuukausien keskimääräiset tulot lasketaan nyt lukukausittain, ei koko lukuvuodelle, kuten vielä edellisenä lukuvuonna. Opiskelijalla saa olla muita tuloja opintotukiaikana keskimäärin 1700 mk tukikuukautta kohti. Rajan jälkeen jokainen 200 mk vähentää 10 prosentilla opintotukea. Asumislisän osalta raja on 2400 mk kuukaudessa, jonka ylittävä täysi 300 mk pienentää asumislisää 10 prosentilla. Opiskelija ei ole oikeutettu opintotukeen sellaisen kuukauden aikana. jolloin hän saa veronalaista tuloa yli 7000 mk. Kesäkuukausien tulot lasketaan syyslukukauden tuloihin, jos kesän ajalle on ottanut opintotukea. Niiden kuukausien aikana, jolloin opiskelija ei ota tukea hän saa tienata kuinka paljon tahansa. Olli Opiskelija ja rautalankamalli Esimerkiksi: Olli Opiskelija on ollut epäsäännöllisessä työsuhteessa koko kesän ja syksyn ja tienannut seuraavasti: kesäkuussa 5000 mk, heinäkuussa 3000, elokuussa 1000. syyskuussa 6000. lokakuussa 1000 sekä joulukuussa 1500 mk. Marraskuussa hän ei ole tienannut mitään eikä toisaalta ole ottanut opintorahaa kesäkuulta. Opintotuen hän on saanut täysimääräisenä heinä-joulukuuksi, koska on ilmoittanut keskimääräiset tulonsa noin 1500 mk. Tällöin laskutoimitus menee seuraavasti: 3000 + I0(K) + 6000 + I0(X) + + 1500 = 12 500 mk. Koska Olli on ansainnut tulot kuuden opintotukikuukauden ajalta, jaetaan yhteissumma kuudella, jolloin keskimääräiseksi tuloksi syyslukukauden tukikuukautta kohti tulee 2083 mk. Näin ollen Olli joutuu maksamaan kultakin kuukaudelta takaisin 10 prosenttia opintorahastaan (2083 1700 = 383, eli ylitys on yhden täyden 200 markan verran). Mitä Ollin olisi sitten kannattanut ätehdä? Parasta hänen kannaltaan olisi sollut, että hän ei olisi ottanut opintokä tukea syyskuulta, jolloin hänen keskisa määräiset kuukausitulonsa opintotu>ikiaikana olisivat laskeneet 1300 ;ämarkkaan ja hän olisi ollut oikeutettu täysimääräiseen opintorahaan. >iJälkiviisaus on tässäkin asiassa paka rasta viisautta, sillä tulojen ennakoiisa minen on opiskelijoiden työtilanteesta johtuen usein varsin vaikeaa. uMahdolliset tulojen muutokset IX) kannattaa kuitenkin ilmoittaa heti, et11 i tä välttyy tuen takaisinpennnältä. ciOlkaa tarkkana, laskutapa muuttuu ntaas ensi vuonna. Silloin nimittäin esi opiskeluajan tulot lasketaan erikseen atmyös uuden kesälukukauden (kesäelokuu) ajalle. TAPIO HUTTULA sosiaalisihteeri Yleiseen asumistukeen heikennyksiä Yleinen asumistuki heikkenee vuoden alusta. Ympäristöministeriö arvioi keskimääräisen tuen olevan vuoden 1995 aikana 877 mk/kk eli 66 markkaa pienempi kuin viime vuonna. Heikennykset johtuvat valtioneuvoston hyväksymistä uusista määräytymisperusteista, joita sovelletaan vuoden 1995 alusta tai sen jälkeen myönnettäviin ja tarkistettaviin asumistukiin. Eniten laskee lapsiperheiden asumistuki, noin 200 300 markkaa kuukaudessa. Heikennys johtuu siitä, että tämän vuoden budjettiin ei ole enää varattu viime vuoden tapaan erityistä lapsiperheiden tuen parantamiseen tarkoitettua lisäystä. Tämän takia tuen porrastusta on jouduttu vastaavasti tiukentamaan. Perhepaketin suuruus oli viime vuonna 370 miljoonaa markkaa. Asumislisän kohtuullisina pidettäviä asumispinta-aloja lasketaan jatkossa 1 -3 hengen ruokakunnilla kolmella neliöllä. Asumismenojen perusomavastuuosuuksien ja asumistuessa hyväksyttävien enimmäisasumismenojen määrittelyssä sovelletaan jatkossa uusia kuntaluokituksia. Kunnat on jaettu kolmeen ryhmään seuraavasti: pääkaupunkiseutu, asumisoikeusasuntopaikkakunnat ja muu maa. Varallisuutta huomioitaessa ei siihen enää vuoden alusta lueta ruokakunnan omassa käytössä olevaa asuntoa. Samalla verotettavan varallisuuden rajoja on voitu tiukentaa. Asumislisän tarkistusta koskevat säännöt muuttuvat toukokuussa. Toukokuusta lähtien asumistuen määrä voidaan tarkistaa kesken tukikauden, jos ruokakunnan koko muuttuu pysyvästi kesken tukikauden. KIRJAT Inhimillisyyden rajalla Peter H0eg: Rajatapaukset (suom. Pirkko Talvio-Jaatinen). Tammi 1994. 348 s. Yleensä kirjoittaessani kritiikkiä minä teen jatkuvasti muistiinpanoja. Peter H0egin kohdalla se ei onnistu. Luen Rajatapauksia jo toiseen kertaan. Havahdun, olen lukenut viisikymmentä sivua eteenpäin, eikä sanaakaan muistiinpanoja ole ilmestynyt paperille. Rajatapaukset saavat tosiaan unohtamaan 'ajan ja tilan': "Kokonaisia päiviä, jotka kiitivät pois, ja silmänräpäyksiä, jotka venyivät ikuisuudeksi." Rajatapaukset on kuin takaa-ajo kohti loppua. Teksti soljuu ihanasti. Vasta kolmannen osan alussa jännitys herpaantuu. H0eg selvittää turhan pitkään filosofiaansa ajasta, kun se muualla kirjassa on upotettu huomaamattomasti muuhun kerrontaan. No, siinä vaiheessa hengähdystauko onkin paikallaan. Rajatapaukset kertoo tiukasta Biehlin yksityiskoulusta. Se alkaa äkkiä ottamaan oppilaikseen koulukotilapsia, häiriköitä, rajatapauksia. Siis lapsia, jotka ovat kuilun reunalla, mutta joilla on vielä mahdollisuus 'valoon', kuten hieno suunnitelma kuuluu. Kuri on armotonta. Kaikki tapahtuu sekunnin tarkkuudella. Kukkapenkki haravoidaan joka aamu, että havaittaisiin salaa ulkona liikkuneet. Kasvatuslaitokset, jossa päähenkilö Peter on aiemmin ollut, tuntuvat lempeämmiltä paikoilta. Ennen pitkää järjestelmän on murruttava. Ihmisestä voi rajoittaa vain määrättyyn pisteeseen, varsinkin rajatapausta. Kun Peter sormeilee koulun kelloa, aikajärjestelmä on äkkiä sekaisin. "Tämä on jotain muuta. Tämä on hallitsematon tauko. Siinä aika ja suunnitelmat sortuvat." Kaaos on valmis, ja siitä voi seurata vain väkivaltaa. Kirja ei ole 'miellyttävä' kokemus, sitä on turha odottaa. Vain Peterin kyynisille pistoille hymähtelee vaivautuneena. Rajatapaukset tekee henkistä ja fyysistä väkivaltaa henkilöilleen ja lukijoille. "Laatikossa istui Axel, hän istui siinä tirkistellen ylöspäin kuin odottaen, että joku tulisi ja avaisi kannen. Hän oli yrittänyt leikata kielensä partaveitsellä ja oli päässyt aika pitkälle." Rajatapaukset kuitenkin koskettaa. Tosin kun H0eg asettaa kertomuksen laajempaan kokonaisuuteen, teksti etääntyy. Kertojan ääni on rikas. Peteristä kasvaa todellinen ja kokonainen ihminen, josta ei saa otetta. Hän pakenee aina syvemmälle. Monitahoisuutta lisää vielä se, että Peter puhuu sekä lapsena että aikuisena. Hänestä tavoittaa helposti kaikki tunteet: pelon, vihan ja lopulta rakkaudenkin. Rajatapauksista ei oikein löydä kritisoitavaa. Se on malliesimerkki kirjasta, joka ei tyhjene. Kirjasta jää miellyttävän rosoinen vaikutelma. Odotan innolla, että saan H0egin edellisen teoksen, Lumen tajun , käsiini. Sitä paitsi Peter H0eg tekee kritiikin tyhjäksi: "Sitten hän sanoi aivan hiljaa, niin että ainoastaan se jolle hän osoitti sanansa kuulisi: 'Mainiota.' Sitä kutsutaan kiitoksen antamiseksi. Sanotaan, että kiitoksen antaminen on pieni hyvä työ. Seuraavalla kerralla kun hän ohi kävellessään oli aivan kohdalla, huomasi miten edelliskerralla kiitosta saanut pelkäsi. — Se oli pelkoa, ettei olisikaan yhtä hyvä kuin viimeksi, ettei saisikaan tällä kertaa kiitosta." V I L L E RAUVOLA Sattuma soittelee jälleen Paul Auster: Leviatan (suom. Jukka Jääskeläinen). Tammen Keltainen kirjasto 1994. 265 s. Paul Auster vetää lukijan mukaan ensimmäisistä sanoisin, "Kuusi päivää sitten eräs mies räjäytti itsensä hengiltä tienvarressa Wisconsinin pohjoisosassa." Sen jälkeen lukijalla ei ole perääntymisen mahdollisuutta. Auster hallitsee kerronnan. Hän vihjaa tulevasta, on unohtavinaan ja palaa siihen hetken kuluttua. Haluaisin hyppiä sivuja, että saisin tietää, mitä tapahtuu! Romaanin kaari on tarkka, mutta silti kertoja tuntuu rakentavan tekstiä kertoessaan. Kertojaniinä Peter Aaron on saanut luvan rupatella. Tosin hän tulkitsee liikaa. Peter Aaron selittää. Hän tarkastelee ihmisiä joka puolelta, eivätkä henkilöt saa liikkumatilaa. Sitten siitäkin löytyy oma viehätyksensä. Kertoja ajautuu aina 'kehäpäätelmiin' ja ohjaa itseään sekä lukijaa harhaan. "Kukaan ei ikinä tiedä kenestäkään mitään." Leviatan kertoo Sachsin ajautumisesta tuhoon, eristäytymisestä ja anteeksiannon etsimisestä. Sachs on kirjailija, jolle kirjoittaminen on muuttunut tyhjäksi, ja hän etsii muita keinoja itsensä ilmaisemiseen. Leviatan on myös yhteiskunnallinen romaani, jos sitä niin haluaa ajatella. Tai se on tutkimus kirjoittamisesta. " — hän luki maailmaa kuin mielikuvituksen tuotetta, muutti dokumentoidut tapahtumat kirjallisiksi vertauksiksi, kielikuviksi, jotka viittasivat johonkin todellisuudessa piilevään hämärään, monimutkaiseen kuvioon." Tai Leviatan on kertomus naisesta, joka syö värien mukaan. Kaikkea hallitsee tietysti sattuma, Paul Austerin filosofian kulmakivi. "Mitä tahansa voi tapahtua. Ja tapahtuukin, tavalla tai toisella." Leviatan on täynnä tarinoita, kuten romaanissa pitää ollakin. Sivujuonet työntyvät esiin ja kietoutuvat Sachsin tarinan ympärille. Pian ne ajautuvat syrjään, ja palaavat ehkä jossakin muualla. Sachsin tarina on keskeinen vain siksi, että se on saatettu päätökseen: "Kuusi päivää sitten eräs mies..." On mahdotonta ja tarpeetonta selvittää Leviatania muutamalla rivillä. Lukekaa itse. Sanon vain: Austeria lukiessa minua alkaa harmittaa, että opiskelen kotimaista kirjallisuutta. Auster on ammattilainen alallaan, ja Leviatan on valmis romaani. Se tuntuu liiankin ehjältä. Leviataniin ei synny piristävää häiriötä, joka jäisi vaivaamaan, kun kirja on hyllyssä. On myös sanottava, että romaanin keskeisen tarinan taiteesta luopumisen Auster on imenyt nyt kuiviin ainakin joksikin aikaa. Tietysti kirjailija pyörii usein samojen aiheiden ympärillä, mutta Leviatan tuntuu toistavan Lukittua huonetta ja Kuun maisemia. Siihen ei olisi tarvetta, Leviatanista löytyy niin paljon muutakin. Enkä minä toivo, että Auster päätyy samaan ratkaisuun kuin Sachs; kirjoittamisen sijasta räjäyttelemään Vapaudenpatsaan kopioita. V I L L E RAUVOLA
• 12 ASIASTA Opetushallituksen jatko-opiskelijat esittävät: status korvaa laadun Ylempiä akateemisia loppututkintoja on tavoittellut opetushallituksesta 16 koulutuspolitiikan ammattilaista jo vuodesta 1993. Heidän jatkokoulutusohjelmansa teemana on opetussuunnitelmien kehittäminen ja arviointi. Virkahenkilöt esittelivät ensimmäistä kertaa julkisesti tutkimustensa nykytilaa Evaluation and the Quality of Education -symposiumissa syyslukukauden lopussa. Symposiumin esitelmien kuulijoista valtaosa oli jo päättänyt tieteelliset jatko-opintonsa, moni jo aikaa sitten. Yliopiston hyötyä maksimoiden olisi tapahtuman jälkimmäisen päivän markkinointi voitu kohdentaa lähinnä vuoden 1994 ylioppilaille. Joidenkin esitelmien sisältöön viitaten olisi vastaavuuskin ollut proseminaari-istunnon luokkaa. Tulevien virkamiestohtoreiden ohjauksesta on päävastuussa Kasvatustieteiden tutkimuslaitos (KTL), joten laitoksen tutkijoille on töitä vuosituhannen loppuun. Opetusministeriö seuraa kiireesti opetushallituksen esimerkkiä. Ministeriö tukee virkamiestensä tohtoriopintoja ja kannustaa yhteensä 29:ää virkamiestään jatkokoulutustuella. Koulutusta vetää Jyväskylän yliopiston emeritus professori Raimo Konttinen. Koska opetusministeriö on opetushallitusta korkeampi hallinnon aste, ei ministeriön tieteellistä henkilöstökoulutusta ole luonnollisesti sidottu mihinkään tiettyyn yliopistoon. Tulevat tohtorit valitsevat itse yliopistonsa. Tutkintopisteiden ohella jaossa lienee myös taloudellista hyvinvointia? Virkamiesten nyt avaamasta ovesta on varmasti sisääntulijoita. Seuraavalle kehitykselle on useita mahdollisuuksia, mutta periaate näyttää selvältä. Niukkuuden ajan koulutuspolitiikassa status korvaa laadun. Kehityksen seuraava vaihe toteutuu, jos valtion rahallinen tuki yhä pienenee. Yliopistojen välille muodostunut kilpailuasetelma haastaa yksiköt uusien rahoituslähteiden etsintään, kunnes lopulta yliopiston ja vientiteollisuuden intressit ovat yhteiset. Tällöin "ohjaustoiminnan" resurssit suunnataan virkamiesten jatkokouluttamisen sijasta toisaalle. Tulevaisuudessa toimitusjohtaja-tohtori nimikkeiden käyttö liikeillallisilla viestii maailmalle suomalaisen yhteiskunnan korkeaa sivistystaESA UKKOLA opiskelija Korkeakoulujen hallinnonuudistus päästäisi virkamiehet päättämään ^Tulosjohtamisesta on tullut korkeakoululaitoksen kehittäjille avainsana. T u l o s j o i h t a m i s e l l e ryhdyttiin 80-luvulla raivaamaan tilaa Pukamana normiohjausta, lisäämällä yksilöjohtajien, v a j t a a j a o t t a m a i i a käyttöön ns. tulosindikaattorit Tulosjohtamismekanismi ei O f l ^ i o g i i k k a n . sa mukaisesti voi toimia täydellisesti^ a g ^ k au _ an kuin on olemassa sen kanssa kilpailev^ ; a sitä kyseenalaistavia toimintamalleja. Nyt on tultu vaiheeseen, jossa tulosjohtaminen halutaan auktorisoida normeilla. Lakia valmisteltu hiljaisuudessa Opetusministeriössä on valmisteltu kaikessa hiljaisuudessa uutta korkeakoulukohtaiset lait yhdistävää yliopistolakia. Lakiluonnos (28.10.1994) on jatkoa opetusministeriön tavoitteille tehostaa korkeakoulujen toimintaa. Lakiluonnoksen uutuuksia ovat korkeakoulujen rehtorien valinnan siirtäminen valtioneuvoston tehtäväksi. Korkeakoulujen vaalikollegiot voisivat vain asettaa ehdolle kolme tohtoritasoista ehdokasta. Valtioneuvoston nimittämän tohtorirehtorin asemaa ehdotetaan pönkitettäväksi viisivuotiskaudeksi tehtävällä virkakaudella. Edelleen valtioneuvoston nimittämä rehtori saisi lakiluonnoksen mukaan valita mieleisensä dekaanit ja laitosten johtajat asianomaisten kollegioiden asettamista ehdokkaista. Lakiluonnoksessa esitetään korkeakoulujen hallitusten ja tiedekuntaneuvostojen avaamista korkeakoulujen ulkopuolisille tahoille. Ulkopuoliset jäsenet yliopistojen hallituksiin kutsuisi valtioneuvosto. Lakiluonnoksen mukaan korkeakoulujen hallitukset jäisivät entistä enemmän keskustelukerhoiksi vailla mahdollisuuksia vaikuttaa yliopistonsa kehittämiseen. Hallituksen tehtävät ovat sangen yleisluontoisia eikä hallituksella olisi edelleenkään mahdollisuutta kontrolloida rehtorin toimintaa tai erottaa kelvottomaksi osoittautuvaa rehtoria. Mielenkiintoista ehdotuksessa on, että samanaikaisesti kun vannotaan korkeakoulujen autonomiaan, puretaan akateemisen itseohjautuvuuden keskeisiä elementtejä. Tilalle tarjotaan kollegoista riippumattomia, valtioneuvoston valitsemia ammattijohtajia ja heidän nostamiaan alempia johtajia. Vielä vähän aikaa sitten saattoi näyttää siltä, että valtionhallinnon jäykkä normiohjaus voidaan korvata korkeakoulujen itseohjautuvuudella, jolloin opetusministeriö, valtioneuvosto ja eduskunta ottavat kantaa vain laajoihin periaatteellisiin kysymyksiin. Uusi lakiluonnos johtaisi siihen, että korkeakoulut sidotaan entistä tiiviimmin opetusministeriön johtamaksi korkeakoululaitokseksi. Sen arvioimiseksi, muodostuuko tästä Neuvostoliiton aikainen keskitetty suunnitteluja ohjausjärjestelmä, on tarpeen tarkastella ja arvioida lähemmin maahan luotua korkeakoulujen tulosohjausjärjestelmää.. Korkeakoulujen tuloksia aletaan mitata Korkeakoulujen tulosjohtamisen keskeisiä elementtejä ovat korkeakoulujen toiminnan mittaaminen ja arviointi ns. tulosindikaattoreiden P ej rnsteella sekä opetusministeriön ja korkeakoulujejj, Ten toreiden väliset tulossopimukset, jotka otettiin käyttöön vuonna 1993. Mittareina k ä y t e ^ p e r u s _ j a jatkotutkintojen määrää ja julkaisuja, u i k o p U olisen rahoituksen ja kansainvälisten v i % a j l u j e n m ä arää. Nämä kuvaavat varmasti jollakin TaV alla korkeakoulujen toimintaa ja niitä on k < w e t t v asiantuntija-arvioinnin pohjana kautta aikojen, Uutta on indikaattoreiden käyttäminen voimavarojen jakamisessa ikäänkuin kylmät luvut "objektiivisina" voisivat korvata asiantuntijayhteisön omat, subjektiiviset arviot. Ajatuksena on, että jos ja kun saadaan kaikenkattavat indikaattorit, yksinkertaisinkin virkamies kykenee arvioimaan niiden perusteella korkeakoulujen toimintaa ja jakamaan niille varat viimeistä professoria myöten. Indikaattorit kertovat kuitenkin aina menneisyydestä. Toiseksi tuloksellisuusindikaattoreiden käyttö edellyttää aina asiantuntevaa arviointia. Tätä ei voida jättää asiantuntemattomien tehtäväksi. Esimerkiksi tutkimus on korkeakoulujen keskeinen tehtävä, mutta korkeakoulujen tulos lasketaan yksinomaan tutkintoindikaattoreiden perusteella, koska yleisesti hyväksyttyä indikaattoria tutkimuksessa saavutettujen tulosten arvioimiseksi ei ole keksitty. Rehtorit sitoutuvat tuloksen tuottamiseen Tulossopimusten merkityksen arvioimiseksi on hyvä palauttaa mieliin ne asiat, joista rehtorit puolestamme opetusministeriön kanssa sopivat. Kun kysymyksessä on tulosjohtaminen, on rehtorin sitouduttava yliopistonsa puolesta tiettyjen tulosten tuottamiseen, nykykäytännön mukaan sovittavaan määrään perusja tohtorin tutkintoja, erikoistumaan vahvuusalueilleen, tukemaan koulutuksen huippuyksikköjen syntymistä jne. Tavoitteiden toteuttamista varten korkeakoulut saavat tavoitteiden ja indikaattoreiden perusteella lasketun määrärahan käytettäväkseen. Opetusministeriö ja rehtorit käyvät tulosneuvotteluissa kauppaa tiettyjen palvelujen ja tulosten tuottamisesta. Pitkälle vietynä tämä tarkoittaa sitä, että koulutuksen ja tutkimuksen saa järjestettäväkseen edullisimman tarjouksen tehnyt yksikkö. Mitä tulossopimuksista seuraa? Rehtoreiden on saatava yksikkönsä tuottamaan mahdollisimman paljon tutkintoja, koulutuksen ja tutkimuksen huippuyksikköjä ja kehiteltävä jatkuvasti uusia rahaa tuovia kehittämishankkeita. Samaan aikaan rehtoreiden olisi edistettävä opetusministeriön muiden tavoitteiden, mm. uuden yksilön asemaa korostavan johtamiskulttuurin toteuttamista, leikattava ja kohdennettava määrärahoja. Kun rehtorien valta ja itsenäisyys suhteessa yliopistoyhteisöön kasvaa, vaaditaan rehtorilta epäilemättä sitoutumista entistä rajumpiin tulostavoitteisiin ja leikkauksiin. Epäilemättä rehtoreita arvioidaan ja valitaan, jos valinnasta päättää valtioneuvosto, sen perusteella, miten hyvin he ovat onnistuneet tai heidän oletetaan onnistuvan opetusministeriön määrittelemien tavoitteiden toteuttamisessa. Tulosjohtamiseen sisältyy monta mielenkiintoista ajatuskulkua, joita kannattaisi pysähtyä miettimään. Ensinnäkin asiantuntijayhteisössä "fäpahtuva arviointi ja päätöksenteko pyritään ' !;orVä famaan ylhäältä tulevilla päätöksillä. Meillä on JV> runsaasti kokemuksia siitä, kuinka linja poukkoilet, tavoitteiden muuttuessa: kun tämän päivän työn «ajokset ovat mitattavissa muutaman vuoden päästä; flvat mittarit ja tavoitteet todennäköisesti aivan e-fiJaiset koska poliittiset päätöksentekijät ja valtiova%j n ministeriö seuraavat hyvin herkästi suhdanteita. Akateemiset syrjäytetään Tulosjohtaminen on johtamassa hyvin nopeasti ja dramaattisesti akateemisten asiantuntijoiden syrjäytymiseen asioiden valmistelusta ja päätöksenteosta. Johtamisen logiikka on, että kun kerran dekaanit ja erillislaitosten johtajat käyvät kukin vuorollaan tulosneuvottelut ja niihin liittyvät kädenväännön määrärahoista rehtorin kanssa, he eivät voi olla valmistelemassa johtamiseen ja määrärahojen jakamiseen liittyviä asioita. Korkeakoulujen johtamisessa on kysymys ennen muuta asiantuntijaorganisaation johtamisesta. Asiantuntijoita pystyvät yleensä arvioimaan vain toiset saman alan asiantuntijat. Kaiken kattavia ja yhteisesti hyväksyttäviä arviointikriteereitä ei juuri ole, tavoitteetkin voivat olla varsin erilaiset. Tästä syystä yliopistoissa on tutkimuksen ja opetuksen vapaus. Korkeakoulujen johtamisessa on kysymys pitkälle tämän luomisja tiedonleviämisprosessin tukemisesta, uusien kykyjen etsimisestä ja luovan toimintaympäristön rakentamisesta. Tiedeyhteisön luovan potentiaalin käyttäminen korkeakoulun johtamisessa edellyttää sitä tukevien keskusteluja päätöksentekofoorumien olemassaoloa. Jotta korkeakoulut voisivat käydä koko asiantuntemuksellaan käsiksi monitieteisiin koulutusja tutkimushankkeisiin asioiden kollegiaalista käsittelyä ja päätöksentekoa tulisi pikemminkin vahvistaa kuin heikentää. Yksittäisten johtajien on mahdotonta hallita sitä monimutkaista verkostoa, joka on ominainen akateemisille asiantuntijoille ja korkeakouluille. Korkeakoulujen tuloksellinen johtaminen lln^jjr, tukeutumista sen omaan asiantuntemukseen on Uijy Sm mahdotonta. MATTfc4>YLVÄNÄINEN tiedekuntasihteeri Jyväskylän yliopisto, hallintorakennus PL 35,40351 Jyväskylä (941)620 222 603 368
• 13 Pia Huotari on mukana Jyväskylän yliopiston Kampus-ohjelmassa. "Tutut kyselevät, että mitä Pialle kuuluu...minä vastaan että hyvää, nyt hän opiskelee yliopistossa", kertoo kehitysvammaisen Pia Huotarin äiti Paula. "No johan siitä tytölle ura urkenee", oli toisen kehitysvammaisen nuoren äiti sarkastisesti nauranut. Jotkut taas hämmentyvät ja hakevat oikaisua: siis se teidän Päivikö, se Pian isosisko... "Eikä kun Pia", vastaa Paula silloin sinnikkäästi. Puheenaihe vaihtuu yleensä pian tämän jälkeen. Korrektia jatkokysymystä ei tunnu löytyvän, sillä ihmisten älykkyydestä ei ole lupa puhua. Teksti: A R J A L I I N A M A A kuva: TERHO LIINAMAA Kehitysvammainen yliopistossa Kampus-ohjelma ällistyttää Pia Huotari, 19 vuotta, on mukana Kampus-ohjelmassa, joka on Jyväskylän yliopiston erityispedagogiigan laitoksen tutkimusja kehittämishanke ja se alkoi vuonna 93. Ensimmäisenä vuonna opiskelemassa oli kehitysvammainen "Emma", jonka avustaja Minna Saarinen teki aiheesta erityispedagogiikan gradunsa. Kehitysvammaisen opiskelu yliopistossa ei kaikkien mielestä ole siis mieletöntä. Mallia on otettu Kanadasta Edmontonin Albertan yliopistosta, jossa vastaavanlainen projekti on ollut toiminnassa vuodesta 87. Euroopassa Jyväskylä on siis edelläkävijä. Kampus-ohjelmassa opiskelijat valitsevat opinto-ohjelmansa yliopiston tarjoamista mahdollisuuksista. Tunteja voi olla muualtakin kuin OKL:stä, mutta Pian tapauksessa juuri opettajiksi opiskeleville on hyötyä hänen mukana olostaan ja toisaalta monet OKL:n kurssit ovat sisällöltään Pialle sopivimpia. Pia ottaa osaa toimintoihin kykyjensä mukaan ja tarvitsee luonnollisesti paljon tukea ja ohjausta avustajaltaan, opiskelukavereiltaan ja opettajalta. Käytännössä tunneille mennään vain, jos opettaja on halukas ottamaan mukaan. Pian avustajan Elina Salon karkean arvion mukaan opettajista noin kolmannes on antanut ymmärtää, että mieluummin ei. Lähes yhtä paljon taas on niitä, joiden mielestä kokeilu on mielenkiintoinen. Syyksi vastentahtoisuudelle ilmoitetaan yleensä se, että Pian mukana olon uskotaan aiheuttavan liian paljon työtä opettajalle. Opettajien motivoimiseksi kokeilussa aiotaan pyrkiä entistä enemmän siihen,' että muut opiskelijat neuvovat Piaa, jolloin opettajan työmäärä ei varsinaisesti lisäänny. Harjaluokalta suojatyöhön? Erityispedagogiikan laitoksen yliassistentti Timo Saloviidan mukaan oleellista Kampus-ohjelmassa ei ole tiedollisten tavoitteiden toteutuminen vaan osallistuminen yliopiston toimintaan. "Ne vaihtoehdot, mitä tällä hetkellä kehitysvammaisille aikuisille tarjotaan, eivät palvele normaalielämää normaaliyhteisössä. Erityislaitosten käytännöt eivät palvele liittymistä yhteiskuntaan", sanoo Saloviita. Taustalla vaikuttaa koko hyvinvointiyhteiskunnan ydin. Tukijärjestelmät on luotu hyvää tarkoittaen ja nyt hyvät leimataan pahantekijöiksi. Vammaisten ja varsinkin kehitysvammaisten liittyminen yhteiskuntaan on rakennekysymys: erityiskäytäntöjen kyseenalaistamisella kyseenalaistetaan myös mittaamaton määrä ammatillista identiteettiä, työtä, yhteisien varojen suuntaamista, onnistumisiakin. Saloviita ei kuitenkaan arvostele mukauttamista sinänsä, ainostaan liiallinen mukauttaminen on pahasta. Ydinasiana on mukanaolo normaalikuvioissa. Yliopistossa Pia oppii asioita, joita harjaantumisluokka tai toimintakeskus eivät ole voineet opettaa. Hän on oppinut toimimaan osittain itsenäisesti aikaisempaan verrattuna hyvinkin sokkeloisissa tilanteissa: bussimatkoilla, luennoilla, ihmisvilinän keskellä kahvilassa, jumpassa... Hän on saanut tietoa asioista, joita kehitysvammaiselle ei yleensä esitellä. Ennen kaikkea hän kokee itsensä aikuiseksi. Yliopistosta tuli hänelle nopeasti mieluisa paikka. Tulevaisuuden suunnitelmissa Pialla on kampusopiskelun jälkeen työelämä, tavalla tai toisella. Yksi Kampus-ohjelman tavoitteista on parantaa opiskelijan mahdollisuuksia pääsyä tavallisille työpaikoille työtaitojen lisääntymisen ja henkilökohtaisten yhteyksien kautta. Yliopisto oppii Ehkä tärkeintä, mitä kehitysvammainen voisi yliopistossa oppia, olisi oman paikan ottamisen kyky yhteisössä silloinkin, kun erilaisuus aiheuttaa ongelmia. Yliopiston kannalta tärkeintä taas saattaisi olla se, että yhteisö muuttuisi sietokykyisemmäksi erilaisuutta kohtaan ja samalla sosiaalisemmaksi. Ihmisten käsitykset ja erilaisuuden sietokyky eivät välttämättä kasva, jos vammaista ei koskaan arkielämässä tarvitse kohdata. Kun vammaisuus sitten omassa elämässä kenties joskus tulee eteen omana tai läheisen kohtalona, kriisi voi olla liian suuri. Yliopistoelämään tyypillisesti kuuluva älyn korostaminen ja kyynisyys saavat vastaansa optimistisen ihmiskuvan. Tavanomaiset suhtautumistavat, säälittelevä surkuttelu tai ylihuolehtiminen, ovat ehkä käyttökelvottomia välineitä, kun katsot Piaa ja näytät hänelle musiikkitunnilla miten jotain instrumenttia soitetaan. Pia muistaa hyvin, miten kouluaikoina hän sai lähteä pois konsertista, vaikka rakastaakin musiikkia. Nyt ohjelmassa oli erilaisten materiaalien koskettelua pimeässä. Elina piti kiinni, rohkaisi ja kannusti. Pia vastusti, mutta myönsi myöhemmin, että se oli kumminkin mukavaa. "Tunnusteltiin kovaa ja kylmää." Ihmiset eivät katso On hiukan yllättävää kulkea Pian kanssa yliopistolla. Tuijotuksia, joihin olen tottunut oman kehitysvammaisen lapseni kanssa, ei tulekaan. Katsomattomuus voi olla hyväkin asia, mutta eräässä tilanteessa Pia oli hätääntynyt. Treffit Elinan kanssa oli sovittu musiikkirakennuksen kahvioon, mutta Pia menikin kirjaston kahvioon. Elinaa ei kuulunut ja Pia muisti, että olikin puhe toisesta kahviosta. "Kukaan ei katsonut minua. En voinut kysyä keneltäkään." Hän oli tottunut siihen, että hänet huomioidaan aina, että hänestä huolehditaan jo ennen kuin hän edes sanallisesti ilmaiseekaan avun tarvetta. Suhtautumisessa kehitysvammaiseen onkin ääripäiden vaara. Hänen avuntarvettaan ei ehkä huomioida. Toisaalta häntä saatetaan auttaa liikaakin, suorastaan kääriä pumpuliin. Hyvää tarkoittaenkin voi käydä niin, että kehitysvammaiselta unohdetaan vaatia, hänelle ei anneta palautetta hänen omasta persoonastaan vaan kohdellaan vain vammaisena, jota "pitää sääliä". S I L M Ä L Ä Ä K Ä R I T JUHANI JUKANTUPA ESA JAANIO p. 2 i a 4 4 4 Jyväskylän Silmälääkäriasema Oy Väinönkatu 9,40100 Jyväskylä Puh. 214 444 H I U S A S I O I S S A S I N U A P A L V E L E E KORTE POHJAN PARTURI erm Isännäntie 1 407 40 Jyväskylä Puh. (941) 252 415 A V O I N N A : M a P e 9-18 La Suljettu Käytä hyödyksesi kanta-asiakas korttimme OPISKELIJAN OMA APTEEKKI • ALENNUS OPISKELIJAKORTILLA m YLIOPISTON APTEEKKI Kauppakatu 39 ma-pe9-18 Ia9-15 (14) päivystys joka viides viikko ma-su 8-23 Puistokatu 4 ma-pe 9-19 la 9-14 VIIHTYISÄ HENKILÖKUNNAN JA OPISKELIJOIDEN LOUNASJA KAHVIPAIKKA TULE NAUTTIMAAN KAMPUS-LOUNAS PÄÄRAKENNUS p. (60) 3901 LIIKUNTA 3902 KIRJASTO 3903 MUSICA 3904 TERVETULOA! CDptikulma ««oi**»*!** Ciba visionin edustaja Helena Kuusela kertomassa piilolasiuutuuksista ja niiden hoidosta. alk. 345,. kirkkaat 495,. «Pvr.elens . . . . . i _ n , A-in. kuukau; Hae esite niin saat 1 parin Hae e»' 1 ^ ,,„MTIMT CDptihilma FOCUS-V1S1TINT Jyväskeskus, II krs. Puh/Fax (941) 3100033 Avoinna Ma-Pe 10-18 La 10-14
• 14 Kulttuurivaliokunnan kokous pidetään maanantaina 30. tammikuuta kello 18 ylioppilastalon yläkerran hallituskabinetissa. Kulttuurivaliokunta on avoin kaikille, ylioppilaskunnan jäsenille. Lämpimästi tervetuloa! Uusia ihmisiä kaivataan mukaan toimintaan. Seuraava kokous pidetään 30.1. Sohvvilla kello 16.00. Kokouksessa pähkäillään lävitse kevätkauden toimintarunko. Tervetuloa uudet ja vanhat pällistelemään uutta puheenjohtajaa, ja suunnittelemaan liikuntarikasta vuotta -95. (OLL:n tapahtumia) 18.2. Akateemisen Kyykän MM-kilpailut, Tampere. 26.2. Nyrkkipallon SM, Turku. Lisätietoja saat Mäkisen Matilta (607126), joka toimii tästä edespäin LVK:n johdossa. PS: Muihin tehtäviin tarttuessani kiitän Liikuntavaliokuntaa ikimuistettavista hetkistä. Tervehtien: ex-pj Tarja. LAPINLAHDEN LINNUT 1.2. TV:ssäkin sekoillut monimiehinen ja -mielinen huumorirenkutusryhmä laulaa Köyhän taivaasta, tarkoittaneeko opiskelijaelämää? VUOKRAAMME TIETOKONEITA Voit valita mikron PC-pöytäkoneesta tehokkaaseen kannettavaan. Halutessasi mukaan myös oheislaitteita ja ohjelmia. SOITA TIETO Osiamme tietokoneesi P. 949-546 021 z>atoue O? käteisellä. Kysy uusista. LÖYDÄT JYLKKÄRIN SEURAAVISTA PISTEISTÄ Akateeminen Rautafaasam YTHS kirjakauppa Anttia Linjaautoasema Jyvaskeskus Teku Ulputta Rentukka Lozzinauia Liikunta Tourula Kauppaoppilaitos Päärakennus l i i JlSI S • mafniannterni Freaa Terveydernaiooppilaitos |a Muska Ammanknen Ylistönrinne I I » . i i , , r f I I I i u . l r opettajakorkeakoulu Kirjasto nus KAMPUKSEN Radio Jyväskylän taajuuksilla joka tiistai kello 18.30 H U O M I O ! H U O M I O ! Lisää tekijöitä kaivataan palaveri to 26.1. klo 14 ylioppilastalon hallituskabinetissa Jyväskylän YLIOPPILASLEHTI Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu Päätoimittaja:Tuija Taipale p. 6 H 288 Toimittajat: Kimmo Pulkkinen Petri Heikkinen p. 617 288 Umoif^sct: toiminimi Martti Mikkonen ^.'215 011 (työ), 3721363 (koti), 949-642 533 (auto) Ylioppiloskfitien valtakunnallinen ilmoitusmyynti: rinmnyrkki Oy, p, 921 2331 222 Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri: Paula Rouhiainen p. 607 226 Toimitus ja ilmoitukset: Jyväskylän ylioppilastalo, Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä Ylioppilaskunnan fax 941-213 810 Ilmestyy yliopiston lukukausien aikana joka toinen viikko, noin 15 kertaa vuodessa Sähköpostia lähetät VAX-4000 -koneen (koneen kutsumanimi JYLK) sisällä osoitteella JYLKKARI. Jylkkärin koko intemet-osoite muista tietokoneista on JYU0KAR1@JYLKJYU.FI. Älä lähetä kiireellistä postia sähköpostin kautta, koska se tarkastetaan vain kerran kahdessa viikossa dead-line -päivänä. Ilmoitushinnat: tekstissä 4.30 mk/ppm, takasivu 5.00 mk/ppm, määräpaikkalisä 0.65 mk/ppm, värilisä 600 mk/netto, etusivu 6.00 myydään ainoastaan koko sivu tai ilmoitusmyyntipaikka 1 000 mk Jylkkäri ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa. Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki p-958-723 4212 Tilatu/iinnot; koko vuosi 150 markkaa, puoli vuotta 75 markkaa Postisiirtotili TA 695 758 Osoitteenmuutokset toimitukseen ja keskustoimistoon ISSN 0356-7362 pilvipoutaa I VALIOKUNTA JÄRJESTÄÄ KOULUTUSTA! Hallinnon opiskelijajäsenille (laitosneuvostot, tdk-neuvostot) ja ainejärjestöaktiiveille suunnattu koulutus budjettikierrosta, korkeakoulun kehittämisestä, tulosohjauksesta, tulosssopimuskäytännöstä. Koulutus toteutetaan 24 tunnin roolipelinä. AIKA: 2.-3.2.1995 PAIKKA: Konneveden tutkimusasema, Konnevesi OSALLISTUJAMÄÄRÄ: 40-60 henkeä (sitova ilmoittauminen!!) ILMOITTAUTUMINEN:27.1. klo 15.00 mennessä p.607 221 tai 617 297. Lisätietoja kopo-sihteeriltä p. 617 297 Huomio! SYL järjestää 30.1. seminaarin opetuksen laadusta. Kiinnostuneet lähtijät, soitelkaa kopo-sihteerille. Seuraava valiokunnan kokous 31.1. klo 14.00 yo-talctfa. Sari & Petri Sosiaalivaliokunta kokoontuu seuraavan kerran maanantaina 6. helmikuuta klo 16 sihteereiden huoneessa. Esillä ainakin mahdollinen Sarajevo -konsertti, eduskuntavaalipaneelin ja opiskelijoiden kyselytunnin suunnittelu ja S YL:n sopo-tapaamisen terveiset. Vaaleihin osallistuvien opiskelijaehdokkaiden tukiryhmiin kuuluvien kokoontuminen sihteereiden huoneessa ti 31.1. klo 12. Opiskelijoiden toimeentuloa pohtivan työryhmän seuraava kokous tiistaina 31.1. klo 10.00 sihteereiden huoneessa, työryhmä on avoin kaikkille opiskelijoille. © P. Ueikkhen •J. Koponen «9$
• 15 Puhkupillit Keikkoja: ke 25.1. klo 17:30 S 212:ssa, musta kaapu päälle, la 11.2. klo 11:00-15:00 xtra harkat muistaakseni yliopistolla (Sanna sanoi niin epäselvästi, että en oo varma), LEVYNJULKAISEMISKEIKKA A-salilla ke 15.2. klo 20:00 (viime lehdessä oli virheellistä tiatoo), pe 17.3. klo 14:00 keikka yliopistolla ja to 27.4. avustamme yliopiston sinfistä elokuvamusiikkikonsertissa. Xtra reenit konsalla vierailevan jenkkibändin ja minipuhkujeh kanssa la 28.1. 10:00-13:00, ti 31.1 19:0021:00, ke 1.2. 18:00-21:00, to 0202 16:30-18:00 ja keikka klo 19:00. Reenit normaalisti torstaisin Ilokiven yläkerrassa klo 18:0020:00. Laita "kainuut ja tyhmänrohkeat" videolle ja tule ajoissa. Uudetkin tervetulleita, erityisesti naistrumpetistejakaivattaisiin lisää.(toim.huom.) Enää noin 179 aamua Lieksan vaskiviikkoihin... Kymenlaakson osuuskunta Kokoontuu vuosikokoukseensa tiistaina 31. tammikuuta Rentukan kabinetissa klo 20.00. Toivomme kaikkien kymenlaaksolaisten läsnäoloa. Ko. ajankohtana voi myös ilmoittautua kevään ja kesän aktiviteetteihin, joita onkin suunnitteilla paljon: laskiaisrieha, ooppera/teatterimatka, kesäretki polkupyörillä, valokuvanäyttely, laulu/saunailta, risteily, vierailut kymenlaaksolaisiin lukioihin jne. Lisää tietoa viikkokokouksessa. Jyväskylän Ev.Lut. Opiskelijalähetys Ylimääräinen yhdistyksen kokous toimistolla torstaina 9.2.1995 klo 17.30, Vapaudenkatu 24 B. Käsitellään yhdistyksen jäsenyyttä koskevaa sääntömuutosta ja valitaan hallitukseen uusia jäseniä. Tervetuloa! Stimulus STIMULUS ry kokoontuu Sohvilla 23.1. klo 19. Kaikki uudet ja vanhat aktiivit tervetulleita. STIMULUS ja kehdosta hautaan ry: Vietämme saunailtaa Fokuksen kanssa pe 27.1. klo 19 alkaen kirjailijatalolla nyyttäri periaatteella. Jyväskylän ylioppilasteatteri ry. Jyväskylän ylioppilasteatteri jatkaa hurjaa menoaan pienen jouluisen hengähdystauon jälkeen. Kevään näytelmän harjoitukset pyörivät jo täyttä häkää. Näytelmä on maiju Lassilan Kun ruusut kukkivat. Ensi-ilta helmikuun 22. päivän tienoilla. Lisätietoja mm. tältä palstalta. Muutakin toimintaa on toki menossa. Sunnuntaina 22.1. klo 17 on punatalolla palaveri, jossa suunnittelemme ohjelman Lionsklubin tilaisuutta varten. Keikka on 28.1. klo 18.40, joten ohjelma lyödään lukkoon nopeasti. Tule mukaan! Vielä ilmoitusasia: vuosikokous 20.2. klo 18 punaisella talolla. Käsitellään viime vuoden tilinpäätös sekä toimintakertomus. Ole paikalla! Emmanuelle Cunt Naisjärjestön ensimmäinen kokous torstaina 26.1. kello 18 Sohvvilla Kumman Luja Elokuvailta 31.1. klo 20.00 Kortepohjan D-talon videohuoneessa. Hyvien? leffojen lisäksi tarjolla runsaasti popcornia. Leffatoiveita voi esittää hupivastaava Sami Junnilalle p. 60 8514, email: samaju@tukki tai kulttuurivastaava Lari Kannistolle p. 9200-867039, email: kalahe@tukki. Kevään mittaan tulossa ainakin peli-ilta, teatterikäynti, yöretki korpeen ja laskiaisriehaa. Seuraa ilmoittelua! Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita toimintaan. Palveluksessanne tiedottaja Annastiina Puolakka p. 60 7542, email: annpuo@tukki, lisätietoja myös Jouni Lindman p. 60 7314, email: jmli@ jytko. Jaru ry. Kevätkaudella JARU jatkaa monipuolista toimintaa. Luvassa mm. liikuntaa, ammuntaa ja tietysti saunailtoja. Ampumavuoro Poliisitalolla joka tiistai klo 19 alkaen, kokoontuminen etuovella kymmentä vaille. Pelivuoro Kortepohjan koululla perjantaisin klo 20 21.30. Jäsenmaksu v. -95 35mk, pankkisiirtoja Cja MaD-rakennusten ilmoitustauluilla. Tule mukaan JARU:n reippaaseen toimintaan! Fokus ry. Vietä tuleva kevätkausi Fokuksen seurassa etkä pääse ryytymään! Lähitulevaisuudessa eli perjantaiehtoona 27.1. sihisee kiuas jälleen Kirjailijatalolla, tällä kertaa lauteille kipuavat kanssammme tenttipölyjä huuhtomaan Kehdosta Hautaan ja Stimulus. Kiuas on kuumana klo 19 alkaen, joten saunajuomat ynnä muut systeemit kassiin ja löylyihin! Ja jatkoa seuraa taas vanhan tradition mukaan vapaavalintaisessa soittoruokalassa. Ilmoitustaululta löytyy Anttiaktiivin sinne toimittamia listoja. joilla voi esimerkiksi a)ilmoittautua Hesan exkursiolle tai b)hankkia petikaverin Joensuun tai Turun kolleegoistamme kyseisten leegioiden tulevan visiitin (15.-16.2.) ajaksi. Muutakin infoa em. tapahtumista löytyy em. taululta, joten paras poiketa ihmettelemässä! JOK Jyväskylän Opiskelevat Keskustalaiset Pidämme saunaillan Kortepohjan A-talon tilaussaunassa 1.2.1995 kello 19 alkaen. Tervetuloa! Lisätietoja toiminnastamme antavat Jussi Pentti, p. 242 145 ja Jaana Ikola, p. 677 773 JYTK Kokoomuspiskelijat HALUATKO VAIKUTTAA? Jyväskylän Yliopiston Tuhatkunta ry. on Kokoomuksen opiskelijajärjestö. Toiminta sisältää ylioppilaskuntapolitiikkaa, valtakunnallista vaikuttamista ja paljon sosiaalisia tapahtumia Jyväskylässä ja muilla paikkakunnilla yhdessä muiden yhdistysten kanssa. Eduskuntavaalivuosi 1995 on alkanut, joten Hyvää alkanutta vuotta kaikille. Kokouksia ja opintokerhotoimintaa on jo käynnistelty eli homma siis jatkuu vilkkaana. Toivotammekin kaikki tervetulleiksi mukaan toimimaan JYTK:ssa ja myös eduskuntavaaliehdokkaidemme Hannu Tolvasen ja Henna Virkkusen tukiryhmissä. Seuraava opintokerho on 1.2. klo 18.30 henkilöstöravintola Pormestarin rakennuksessa (Yliopistonkadun ja Gummeruksenkadun kulmassa). Lisätietoja saa soittamalla Antille p. 615 542 tai Marjulle 949 544 189, tai kirjoittamalla sähköpostiin osoitteeseen anolnu@tukki.jyu. Mephisto Mephisto on keskiviikkoiltojen ilona koko kevään, paikka on yhä YO-talon yläkerta ja aika 20.00. Kevään alustuspuheenvuorojen käyttäjistä ei vielä ole tarkempaa ohjelmaa, joten ideoita kaivataan. Mephiston ilmoitustaulu yrittää olla ajantasalla; siellä tarkempaa tietoa keskiviikkoiltojen ohjelmasta + maaliskuun opettamisseminaarista. johon muuten on enää vain 49 yötä. Lisätietoja Kirsi Turuselta p. 608 561. Pörssi Riehakasta Uutta Vuotta kaikille! Maaliskuussa repeää taas, eli Olvi-RINNERIEHA on 7.3. Odotettavissa jotain uutta ja uskomatonta Jyväskyläläisessä opiskelijabileissä. Tarkkaile ympäristöäsi ja varaudu tulevaan... Kiitokset kaikille JYP-Jokerit matsiin osallistuneille. Meno oli pörssiläiseen tapaan vauhdikasta. Pörssin toimisto palvelee kaikkia epätietoisia tiistaisin ja torstaisin klo 11.45 12.15. Sieltä saat myös Sammon KotisampoJR vakuutuksia edullisesti. Kysy lisää, ellet tiedä! Muistithan myös, että Pörssin kautta saat tilattua Keskisuomalaisen edullistakin edullisemmin. Rana ry Rana ry onnitelee itseään neljännesvuosisataisesta olemassaolostaan! Juhlat sujuivat ruusuilla tanssien viime marraskuussa, joulukuussa kävimme Guggenheim näyttelyssä ja jatkoa seuraa. Ikivihreän sammakon kunniaksi pystytetään helmikuun lopussa VALOKUVANÄYTTELY ainejärjestötoiminnan hetteiköistä Athenaum-rakennuksen aulassa. Siksi toivommekin valmistuneiden, vanhojen ja uusien taidehistorian opiskelijoiden lainaavan muutamaksi viikoksi kallisarvoisia valokuvain muodossa olevia evidenssejä Ranan evoluutiosta näyttelyymme. Kaikenkokoiset ja -näköiset kuvat koskien Ranan ainejärjestöaktivisteja, puheenjohtajia, rientoja, fuksiaisia ja ekskursioita ovat tarpeellisia. Lisätietoja: Laura p. 607069, email: Iajoru@jyu.fi. Kuvat voi viedä nimellä ja yhteystiedoilla varustettuna amanuenssi Tellervo Helinille taidehistorian laitokselle (A-rak, 2. krs ) 16.2. mennessä. Kuviin tulee liittää informaatiota niiden sisällöstä, tapahtumista ja tunnelmista! KuPl Kolminaisuuden Postulaatti kokoontuu jälleen 1.2. 1995 kello 18.00 Sohwilla. Kaikenlaiset ihmiset ovat ehdottomasti tervetulleita ennakkoluulottomaan joukkioomme, joka toimii tämän vuoden Sami-Kalle Kosolan johdolla. Tulevassa kokouksessa käsitellään mm. kevätkauden ohjelmaamme. Kontaktia ryhmäämme kaipaavat ottakaa yhteyttä vaikka Mäkisen Mattiin 607126. Kortepohjan vapaaaikatoimikunta I) Talvinen IDEAILTA ti 7.2. klo 18 Lillukassa. Tule miettimään. mitä kylässä voisi tehdä. Ilmaista kahvia ja pullaa. 2) Kaivattu VIINIÄ JA KLASSISTA -sarja jatkuu puolentoista vuoden tauon jälkeen ke 8.2. Rentukassa. Tarjolla hyviä viinejä ja naposteltavaa seisovasta pöydästä. Viiniesittelyjen perusteella voit tutkia, tulkitsevatko omat makuja hajuaistisi bouquetita samalla tavoin kuin asiantuntijat. Klassista musiikkia livenä ja levyltä. Vapaa pääsy, sillä KVAT maksaa viulut (myös konkreettisesti). 3) Kylän mestaruudet jälleen jaossa: BILJARDIKISAT pelataan ma 6.2. klo 17.30 alkaen Dtalon alakerran biljardihuoneessa. Ilmoittautuminen paikan päällä. Parhaat palkitaan. 4) P1NGISK1SAT ma 13.2. klo 17.30 alkaen C-talon yläkerran pingishuoneessa. Ilmoittautuminen kuten edellä. 5) BÄNDI-ILTA to 16.2. Rentukassa. Ohjelmassa yhtyeet Heikko isä. Fiksu lintu ja Joe Foxhead & the Crippled Doctrines kevyen musiikin koko kirjo. Vapaa pääsy! 6) KVAT on saanut oman KAUKALOPALLOVUORON Kortepohjan kaukaloita tiistaisin klo 20-21.30. Tule pelaamaan, tarkoituksena ei ole koota vakituista joukkuetta vaan pelailla niin, että kaikki mahtuvat mukaan ja viihtyvät. Ilmoittautumiset vapaa-aikasihteerille. Samalle kentälle on tulossa myös yleisöluisteluvuoro. 7) Helmikuussa myös EKSOOTTISEN RUOAN KURSSI: ulkomaalaisopiskelijat perehdyttävät meitä kotimaidensa ruokaperinteeseen. Lopuksi nautitaan yhdessä kaikki valmistetut ateriat. Pieni osanottomaksu seuraa ilmoittelua! 8) Ulpukasta saatavilla UUTUUS VUOKRA VÄLINEITÄ: sähkövatkain ja höyrysilitysrauta 5 mk/h, iso uunivuoka ja kruunukorkkien korkittaja 5 mk/vrk, Alias-peli 7 mk/vrk. 9) Muistathan myös, että vapaa-aikasihteeri välittää KYYTEJÄ ja kyytiläisiä niitä tarvitseville sekä kaikenlaista APUTYÖVOIMAA lastenhoitajista ja hiustenleikkaajista hierojiin. 10) ELOKUVAT: Kaikki elämän aamut (7.2.), Paistetut vihreät tomaatit (21.2.), Varastetut lapset (7.3.), muina tiistaina Star Trekiä. Kaikki esitykset klo 20. Ilmaista on tämäkin. Rekrytointipalvelu Rekrytointipalvelu sijaitsee hallintorakennuksen toisessa kerroksessa opiskelijatiedotuksen (ent. opintotoimisto) yhteydessä. Samoihin tiloihin siirtyy myös Kampuksen työtori. Täydennyskoulutuskeskuksen ja rekrytointipalvelun yhdessä järjestämä Työnhaun taidot -kurssi pidetään helmi-maaliskuussa. Voit ilmoittautua kurssille täyttämällä ja palauttamalla lyhyen kyselyn, joka on Työnhaun taidot -esitteen ohessa. Esitteitä löytyy mm. ilmoitustauluilta, yliopiston kuppiloista sekä rekrytointipalvelusta. Hakemukset palautetaan opiskelijatiedotuksessa olevaan palautuslaatikkoon viimeistään 27.1. Työvoimatoimiston euroneuvoja Terttu Wirzenius esitelmöi kansainvälisen työnhaun kiemuroista seuraavasti: 9.2. klo 14.00-15.30 sali A 104. 7.3. klo 14.00-15.30 sali C 3 ja 21.3. klo 14.00-15.30 sali S 203. Lisätietopyynnöt ja ilmoittautumiset Työvoimatoimiston Työtorille (ent. Kampuksen Työtori), puh. 3995. Jyvässeudun yritykset ja yhteisöt ovat kiinnostuneita yhteistyöstä yliopiston laitosten ja opiskelijoiden kanssa. Rekrytointipalvelussa on luettelo tällä hetkellä jaossa olevista eri alojen projekteista, joita opiskelijat voivat ryhtyä tekemään. Useasta hankkeesta jopa maksetaan tekijälle. Luettelosta on lähetetty kopiot myös laitoksille. Rekrytointipalvelussa on myös Mikkelin lääninhallituksen kokoama luettelo lääniä sivuavista tilaustyögradujen aiheista. Kopio luettelosta on lähetetty laitoksille, mutta jos et ole vielä sitä nähnyt, voit ottaa yhteyttä rekrytointipalveluun. Jaossa olevat gradunaiheet on tarkoitettu lähinnä Mikkelin läänistä kotoisin oleville opiskelijoille. Rekrytointipalvelu on linkki yliopiston ja työelämän välillä, joten käytä tilaisuus hyväksesi. Tervetuloa! Puh: 601 080, tai 601 057, fax: 601 041, sähköposti jyrek@tukki.jyu.fi. Jok Pidämme saunaillan Kortepohjan A-talon tilaussaunassa 1.2.1995 klo 19 alkaen. Tervetuloa! Lisätietoja toiminnastamme antavat Jussi Pentti p. 242 145 ja Jaana Ikola p. 677 773. Kameraseura Kokous 3 . 1 . klo 18.30 Sohvvin kabinetissa. Tietoa kevään näyttelyistä, juhlaviikosta, kursseista. Tervetuloa.! Seura juhlii koko kevään synttäreitään, huvitoimikunta kokoontuu suunnittelemaan juhlia 2.2. klo 18 Sohvvin kabinetissa. 5.2. klo 11 Ilokiven labrassa toonauskursi. Vetäjänä Tomi, p . 645 723. Kuvia mukaan! Toinen seuran projektoreista on toivottavasti jossain. Jos se on sinulla, ota yhteys Annetteen. Lisätietoja: Annette, p . 615 052, Marjo, p . 252 413 ja Virve, p. 272 693.
• . 1 16 5 I > Vaaliuiirnilla(ko) liian usein? Uuden edustajiston ensimmäisessä kokouksessa opiskelevat keskustalaiset (JOK) tekivät aloitteen JYY:n vaalikauden kaksivuotistamiseksi, vedoten mm. jatkuvuuteen, äänestysaktiivisuuteen ja kustannussäästöihin. Ensi kuulemalta ajatus saattaa kuulostaa hyvältä, mutta lähempi tarkastelu osoittaa aloitteen sudeksi. Yksivuotista vaalikautta tukee yliopisto-opiskelun väliaikainen luonne. Edustajistokauden pidentäminen johtaa siihen, että kynnys aktiiviseen toimintaan mukaanlähtemiseksi kasvaa liian suureksi. Näin käynee ainakin niiden opiskelijoiden kohdalla, jotka aloittavat opiskelun vaalittomana vuonna. Myös opiskelijavaihtoon ja opetusharjoitteluun lähteviä on hyvin vaikea saada ehdokkaiksi.Lähitulevaisuudessa häämöttävä valmistuminen vähentää myös kiinnostusta. Tilanne saattaa johtaa siihen, että ehdokkaiksi asettuu enää toisen ja kolmannen vuosikurssin opiskelijoita. Ehdokkaiden määrän väheneminen taas laskee äänestysprosenttia, sillä monille jäsenille käy niin, että ehdokkaiden joukosta puuttuu se ainoakin tuttu, eikä äänestäminen maksa enää vaivaa. Puolueilla on varmasti jatkuvuutta, mutta ylioppilaskuntamme toimintaa rikastuttavat sitoutumattomat ja/tai pienet ryhmät jäävät helposti pois vaaleista. Tämän seurauksena päätösvalta keskittyy muutamille harvoille "politrukeille", eikä tällainen ajatusmaailmojen yksipuolistuminen varmaankaan palvele koko jäsenistön etua. Jatkuvuuden takaavat pätevät ja pitkäjänteiseen työhön valmiit ehdokkaat, ei pitkä vaalikausi. Kokemus on osoittanut, että pätevät ehdokkaat tulevat halutessaan valituiksi useammaksikin vaalikaudeksi. Jatkuvuutta lisäävät myös pääsihteeri, vakituiset työntekijät, Jylkkäri ja valiokunnat. Kaksivuotinen vaalikausi heikentäisi tiedotusta. Siksi on hyvä, että yo-kunnassa toimivat ryhmittymät joutuvat edes kerran vuodessa tulemaan ulos "kabineteistaan" ja pohtimaan politiikkansa mielekkyyttä ja olemaan ylipäätään esillä. Miten voidaan ajatella kaksivuotista vaalikautta, jos jo nykyiselläänkin loppuvuoden kokouksia on vaikea saada laillisiksi ja päätösvaltaisiksi? Sitä paitsi viime vuotinen 20-20 pattitilanne, ja sen aiheuttama yo-kunnan toimintakyvyn heikkeneminen useine hallituksenkaatoyrityksineen jne. oli jo riittävä osoitus yksivuotisen vaalikauden tarpeellisuudesta jatkossakin. Vaalit kerran vuodessa takaavat yo-kunnan toimintakyvyn. Kaksivuotisesta vaalikaudesta syntyvät kustannussäästöt ovat minimaalisen pieniä JYY:n koko budjettiin nähden. Kustannuksia aiheutuu muun muassa Chydenius-instituutin äänestyspaikasta. Demokratian henkeen kuuluu, että myös Kokkolassa äänestetään. Säästöt eivät saa heikentää yo-kunnan demokraattisuutta, eivät Kokkolassa eivätkä Kampuksella. Edellä mainittuihin perusteluihin vedoten toivomme, että eiköhän jatkossakin vaivauduta vaaliuurnille kerran vuodessa! KUMMAN LUJA RY: N PUOLESTA ANNASTIINA PUOLAKKA MIKA VANHAMÄKI Yläkaupungin yö etsii esiintyjiä Poikkitieteellinen kulttuurijuhla Yläkaupungin yö etsii esiintyjiä. Tapahtuma järjestetään jälleen Jyväskylässä 27.-28. toukokuuta lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Kulttuuritapahtuma keskittyy edellisvuosien tapaan yliopiston kampusalueelle ja Seminaarinmäen ympäristöön. Ohjelmisto koostuu mm. musiikista, teatterista ja kuvataiteesta. Yläkaupungin yöstä kiinnostuneet eri taiteenalojen esiintyjät ja taiteilijat saavat lisätietoja tapahtumasta Markus Latvalalta ja Soili Puraselta Jyväskylän kaupungin kulttuurivirastosta Vapaudenkatu 39-42:sta arkisin klo 11-15, puh. 624 815. SEURAAVA YLIOPPILASLEHTI ILMESTYY 9. H£IM»01UTA AVUSTAJAPALAVERI TORSTAINA 26.1 KELO 19.30 TOIMITUKSISSA Monty Pythonia ja VVellesiä elokuva-arkistossa Suomen elokuva-arkistossa näytetään kevätkaudella jälleen laadukkaita elokuvia. Mukana on kaksi Jean Renoirin elokuvaa, Pelin säännöt (Ranska 1939) 5.4. ja Suuri Illuusio (1937) 12.4. sekä Orson Wellesin Mahtavat Ambersonit (USA 1942) 15.2. Maaliskuussa näytetään kaksi Monty Python elokuvaa: maaliskuun ensimmäisenä päivänä Monty Python Hollywoodissa (Englanti 1982) ja 15. päivä Monty Pythonin paremmat pilat (1971). Kumpikin elokuva on taattua Cleese, Gilliam, Palin -linjaa. Muita mielenkiintoisia ovat ainakin Buster Keatonin klassikko Kenraali (USA 1926) 8.2., Arthur Pennin Armottomat (USA 1965) 22.2., jossa nähdään Marion Brando sekä Australialainen Mel Gibson -elokuva Asfalttisoturit (1981) 1.2. Elokuva-arkiston kausikortti maksaa 15 markkaa, jota vastaan saa pääsylipun 17 markalla. Paikka on kirjastotalon Minnansali keskiviikkoisin kello 18.00. Helsingin Y0:ssa tasa-arvopäivä Peacock tietokoneet Kokoonpano Muisti 4MB, kiintolevy 420MB, VL.kiintol. ohjain, näppäimistö Keytronic, hiiri Peacock by Logitech, näyttä 14" Svga. MS-DOS 6.-2 ja Win 3.11SF Pentvcim malleissa 8MB muisti Peacock Take 486DX2-66 r] 2 ^ ITI k Näytönohjain: ISA 512kb, I •*ä^\J 1IIIV My.tömb.iajjj: SPEA Y7 Mtragk S3 86CS05 VLB 1MB*550 mk Peacock Take 486DX4-100 9,500 Illk Näytönohjain: MIRO 10SD Chrystal S3 86C805 VLB 1MB Peacock Take Pentium 75 12.300 mk Näytönohjain: SPEA V7 Miragle S3 86C964 PCI 1MB Peacock Take Pentium 90 1^ 500 Illk Näytönohjain: SPEA V7 Miragle S3 86C964 PCI 1MB Pentium prosessorit korjattua erää ! ! ! Takuu 2 vuotta Keski-Suomen ATK-HUOLTO Voionmaankatu 26, 40700 Jyväskylä, Puh. 941-621 666, fax 941-621 102 Helsingin yliopistossa järjestetään 16.2. yliopistojen ja korkeakoulujen tasa-arvoteemapäivä. Päivän tavoitteena on tarkastella korkeakoululaitoksen tasa-arvotilannetta kokonaisuutena eri henkilöstöryhmien ja toimintojen kautta sekä sopia yhteisistä toimintalinjoista ja mahdollisesta yhteistyöstä. Tilaisuuden avaa opetusministeri Olli-Pekka Heinonen. Jyväskylän yliopiston rehtori Aino Sallinen puhuu aiheesta tukevatko korkeakoululaitoksen uusiutuvat rakenteet tasa-arvotyötä. Muita teemoja ovat muun muassa tasa-arvotyön merkitys korkeakoululaitokselle sekä tasa-arvo tulosohjauskriteerinä. Lisäksi raportoidaan eri korkeakoulujen tasa-arvo-toimikuntien yhteistyöhankkeista. Teemapäivä on tarkoitettu opiskelijoille, opettajille, tutkijoille, hallintoelimille ja muulle henkilökunnalle. Ilmoittautuminen 31.1. mennessä Helsingin yliopiston henkilöstökoulutukseen PL 33 (Hallituskatu 8), 00014 Helsingin yliopisto tai FAX (90) 191 3008. Vaihto-opiskelupaikat haussa nyt Jyväskylän yliopiston vaihto-opiskelupaikat ulkomaisiin yliopistoihin lukukaudeksi 95-96 ovat nyt haussa. Hakea voi Kentin ja Bedfordin yliopistoihin Isoon-Britanniaan, Bonnin yliopistoon Saksaan, Grazin yliopistoon Itävaltaan, Tarton yliopistoon Viroon ja Kossuth Lajosin yliopistoon Unkariin. Vapaamuotoiset koneellakirjoitetut hakemukset pitää toimittaa kansainvälisten asioiden opintosihteerille 10. helmikuuta mennessä. Hakemukseen vaaditaan liitteiksi opintorekisteriote sekä alustava opintosuunnitelma. Lisätietoja saa numerosta 601 069, hallintorakennus, toinen kerros, huone 221. Vaihto-opiskelusta järjestetään tiedotustilaisuus 31. tammikuuta kello 16 paikassa C4. Pulkkinen ja Heikkinen lehtemme uudet voimat Jyväskylän ylioppilaslehden toimittajaksi vuodeksi 95 on valittu filosofian maisteri Kimmo Pulkkinen (30). Pulkkinen on valmistunut Jyväskylän yliopiston journalistiikan laitokselta viime keväänä. Pulkkisella on runsaasti työkokemusta lehtialalta. Hän on työskenellyt Sulkava-lehdessä Sulkavalla, Länsi-Savossa Mikkelissä ja Kalevassa Oulussa. Ylioppilaslehden toimittajan paikkaa haki kuusi miestä ja kaksi naista. Siviilipalvelusmieheksi on lehteen valittu opiskelija Petri Heikkinen (22). Heikkinen opiskelee Jyväskylän yliopistossa pääaineenaan puheviestintä. Hän on muun muassa toimittanut Kampuksen kaikua Radio Jyväskylässä. Heikkinen aloittaa lehdessä virallisesti maaliskuussa. •