K Jyväskylän ylioppilaslehti f f / N o l 27.1.1994 1 DTK 486 SX 25 MHz HO MB KOVALEVY 4 MB KESKUSMUISTIA 512 kb WDi KDHDYITN ffECMSVGA D0SG2, WINDOWSlf HIIRI JA HURIMAITO VLB EMOLEVY HINTA: 8500,00 MK MTlEIOT^IEPÄLVElJöI Väinönkeskus, Puh. 94-610 971
2 Arvotaan tämän viikon hallitus Ylioppilaskunnan politiikka edustajistossa on jähmettynyt asetelmaksi 20-20. Oppositio ja hallitus ovat suhteellisen tasavahvoja. Jos tässä tilanteessa vastakkainasettelut kärjistyvät, niin se ei ole ihme. Jos edustajiston suurin ryhmittymä taklataan ulos hallituksesta, ei ole syytä moralisoida, että se pyrkii kaatamaan hallituksen. Jos oppositio kampeaa hallitusta taitamattomasti, ei sen pidä ihmetellä, että sille pottuillaan. Tiukalla asetelmalla on paljon hyviä puolia. Keskustelu käydään aina konfliktilähtökohdasta, joten siitä tulee mielenkiintoisempi kuin "keskustellaan nyt vain asioista" jutustelussa. Tietoa pihdataan, mutta sitä myös tiukataan. Lisäksi edustajisto on aina täydellisesti päätösvaltainen, koska hallitus saattaa kaatua koska tahansa. Jouni Vauhkonen TUKKAPAÄ Piece of Kake, sano kannibaali Juhantalosta Jyväskylän Talveen saapuu lehtitietojen mukaan parisenkymmentä klovnia: osa esiintymään, osa perustamaan valtakunnallista klovniyhdistystä. Osallistujalistakin on selvinnyt: Tiainen, Aittoniemi, Väyrynen. Rehn, Ilaskivi... Presidentinvaaleissa joissain tiedotusvälineissä paheksuttiin ns.pelle-ehdokkaita. Tämä titteli lahjoitettiin ensimmäiseksi Veltto Virtasen käyttöön, mutta mitä pitemmälle presidenttija mediapeli eteni, alkoivat Tiainen, Aittoja Kankaanniemi omia titteliä itselleen. Pahimpia pellejä koko kisoissa taisivat lopulta kuitenkin olla televisiouutisten tutkapari Melleri-Lehtelä. Miesten tarkoituksena lienee ollut yhdistää perinteinen "kriittinen" poliittinen journalismi ja ehdokkaiden inhimillisiä piirteitä uteleva naistelehtihömppä. Eläinmaailmaan sijoitettunahan näitä eri toimittajien lajityyppejä on usein kuvailtu siten, että poliittiset toimittajat ovat yhteiskunnan vahtikoiria siinä missä naistenlehtiskribentit ovat enemmänkin häntäänsä heiluttavia puudeleita. Presidentinvaalien yhteydessä tv:n veitikoiden "aiotteko käyttää huumeita ollessanne presidentti?" -tyyppiset kyselyt osoittivat, että puhdasveristen koirarotujen siitoksessa syntyy vain rakkeja, jotka haukkuvat väärää puuta ja kusevat omille kintuilleen. Laimean presidentinvaalikamppailun ainoaksi sensaatioksi jääneekin se, että Elisa petti ja näytti rakastajalleen Ovea. *** Paljon suomalaisia presidentivaaleja mielenkiintoisemmat olivat Venäjän parlamenttivaalit. Kun Zhirinovski sai vaaleissa äänivyöryn kärsittiin Suomessa ilmavaivoista. Onneksi Hornetit ovat tulossa avuksi ilmavaivastolle, Suomessa päivitettiin. Mutta sitten iski nälkä. Ensimmäiseksi Iiro Viinanen ennätti kommentoimaan kuinka hänelläkin "oli eilen nälkä". Mutta turha on SuomisyöjäZhirinovskin uhoilla, kyllä meikäläisiltä aina löytyy voita leivän päälle. "Ja ryssä on ryssä vaikka voissa paistais", Viinasen tiedetään uhonneen. Seuraavaksi ulkomaillakin jo kiinnostuttiin tästä uudesta "nälästä". Mitähän nekin satojen metrien jonot olivat, jotka kiemurtelivat kohti Pelastusarmeijan soppatykkejä? Ettei vain olisi fasistijärjestön peitenimi koko "Pelastusarmeija"? "Armeija marssii vatsallaan", kuultiin Pelastusarmeijan luutnanttien, kapteenien ja kenraalien uhoilevan. "Idänsuhteet ovat Sotkussa", armeijan keskuudessa vitsailtiin. Seuraavaksi asiaan puuttui ministeri Huuhtanen, joka piti kansainvälisen lehdistötilaisuuden aiheesta "Suomisyöjät ja nälkä". Ulkomaiset kirjeenvaihtajat eivät kuitenkaan uskoneet Huuhtasen vakuutteluja, vaan jatkoivat ilkeitä kirjoituksiaan Suomesta. Pisimmälle meni Der Spiegel, jonka mukaan on eettisesti väärin ostaa paperia Suomesta: jos Suomen ulkomaille viemään paperiin ei käytetä riittävästi kierrätyspaperia joutuu kovia kokenut kansa kotona kärsimään, sillä Suomessa pannaan leipään puolet petäjäistä. Kansakin jo alkoi perustelemaan Suursyömäri-Suomi -yhdistyksiä, jotka valittelivat nälkäänsä. Ja palanpainikkeeksi haluttiin Karjalaa tai kuulua saksalaista Puola-kuivaa Lebensraum viiniä. Tämä taas hermostutti itäisen naapurimaamme tyystin, joka isällisesti ojensi pientä Suomi-neitoa: "Naughty, naughty girl." Syntyi Naughty-riisi, todellinen soppa, joka ei olekaan niin pahuksen irtonaista kuin tämä Uncle Sam. Mutta viranomaiset vain kivenkovaan luulevat, ettei Suomessa nälkää ole koskaan ollutkaan huolimatta tutkimustuloksista ja IKL:n (Isänmaallinen Kulinaristi Liike) kaltaisista yhdistyksistä. "Luulee. Ei ne mitään luule, ne tietää. Ne on laskeneet kalorit taikka mitä perkeleitä ne on, jota siinä syömisessä pitäisi olla. Menes valittamaan nälkääsi, niin lyödään semmonen rätinki eteesi, jossa todistetaan, ettei sinulla voi olla nälkä." Joten: Hyvää joulia ja Onnellista Kuutta Vuotta vaan Suomen seuraavalle presidentille. Vauhkonen Elisabeth Rehn kaupunginj oh taj aksi JYVÄSKYLÄ, SUOMEN ATEENA on kaupunki, josta on erittäin hyvät liikenneyhteydet poispäin. Monet yritykset ja virastot ovat ymmärtäneet ysköksen ja huristaneet rantatietä Tampereelle tai Kuopioon. Kahdessa vuodessa häipyi 10 000 työpaikkaa. Hesarin toimittaja Timo Siukonen kirjoitti asiasta jutun, joka pakotti jopa Erkki "Keski-Suomi osaa ja menestyy" Laatikaisen miettimään. "Näivettyvä Jyväskylä näivettää Keski-Suomea", Keskisuomalaisen päätoimittaja pohdiskeli yllättäen. Tavallisesti lehti torjuu kritiikin tyyliin "pääkaupunkiseudun mediat nutistavat menestyvää Keski-Suomea". LAATIKAISELLA ON VISIO, miten Jyväskylä ja Keski-Suomi tehdään menestyväksi ja osaavaksi seutukunnaksi: "valtakunnallinen Jyväskylän imagon kohottamiskampanja" eli suomeksi sanottuna propaganda. "Kampanjassa tarvitaan pitävät ja innostavat tosiasiat", Laatikainen pohdiskelee sosialistisen realismin tyyliin. VÄLILLÄ VOISI YRITTÄÄ jotain muuta. Näin Pönttövuoren tunnelin läpi tulleena täältä on vaikea löytää mitään mielenkiintoista, yliopistoa lukuunottamatta. Tyhjyys, keskinkertaisuus ja latteus eivät katoa, vaikka "dynaaminen valtakunnallinen vaikuttaja, Keskisuomalainen" levittäisi millaista itsepetosta tahansa. Päinvastoin, lähtökohdaksi voisi ottaa juuri tämän tyhjyyden, syrjäisyyden ja keskinkertaisuuden. Jylkkäri ehdottaa iskulauseita: "Jyväskylä j a uni maittaa", "Jyväskylä kaupunki vailla ominaisuuksia" tai "Jyväskylä Suomen Norrköping" Kaiken tämän tavoitteena on vuonna 2010 mitätön ja unelias pikkukaupunki, jossa nuorison häiriökäyttäytymistä ei olisi, sillä ei olisi nuorisoakaan. NYT PITÄÄ VALITA KAUPUNGINJOHTAJAKSI joku lattea, tasapaksu byrokraatti tai kunnallispoliitikko, mieluiten keski-ikäinen mies. Se takaa, että Jyväskylä osaa ja menestyy myös tulevaisuudessa. Tehtävä on erityisen helppo, koska valinta on rajattu vain sosiaalidemokraatteihin. JOS HALUAISI SÄRMÄÄ tämä lattean kaupungin kuvaan ja toimintaan, demarit pyytäisivät kaupunginjohtajaksi Elisabeth Rehnin. Ratkeaisi ikäänkuin yksi muukin probleema siinä samalla, heh, heh. Myös Martti Ahtisaari voitaisiin karkottaa Jyväskylään, mikäli Hornet-Ellu haluaa jääräpäisesti pysytellä Kauniaisissa tai Espoon rajan tuntumassa. RISTO KUISMA SOPISI erinomaisesti Jyväskylän johtajaksi. Kaupunki, joka karkottaa ihmiset keskustasta automarketteihin ja peittää rantansa moottoritiellä. ansaitsee rekkamiesten puheenjohtajan. Harjun erikoiskoe voitaisiin ajaa sitten todellisina Suurajoina rekkojen nupeilla. Kuisma täyttää erinomaisesti laatuvaatimukseni: tasapaksu. lattea ja demari. Hänellä on tietysti huon puoli se, että AKT on joskus vastustanut Etelä-Afrikan rotusortoa. Tätä oikea sosiaalidemokraatti ei hevin anna anteeksi. Kuisma on varmasti piilokommunisti! JYLKKÄRI TEKI vuoden aluksi vuosituhannen lehtiuudistuksen. Muutimme hieman ulkoasua. Poistimme muun muassa minun silmälasini kannesta, koska niistä ei enää tullut riittävästi valituksia. Vuoden alussa ruotuun astui siviilipalvelusmies Marko Pulkkinen, joka on lehden entinen päätoimittaja. Toimituksellisia reservejä siis heitettiin operatiiviselle puolelle. PRESIDENTINVAALEISTA olen seuraavaa mieltä: mitä enemmän vaaka kallistuu Ahtisaaren puolelle, sitä enemmän Rehn nousee. Jouni Vauhkonen
3 KOTIMAISIA NAHKA-ASUJA TEHTAAN MYYMÄLÄSTÄ OPISKELIJA ALE -10% Natikcxisus teidän NahkaYkkönen M M, Torikeskus II krs., av. ark. 10-18, la 9-15 puh.(941)620067 27.1.1994 J y v ä s k y l ä n y l i o p p i l a s l e h t i KOPIOT MONISTEET VÄRIKOPIOT GRADUJEN SIDONTATYÖT Viitaniementie 15 P. 214 322 Työehtosopimus helpotti yliopiston taloutta hieman Yliopisto ei todennäköisesti lomauta ketään Työehtosopimus toi hieman helpotusta yliopiston kireään talouteen. Yliopisto ei todennäköisesti lomauta ketään tänä vuonna, koska lomarahat muutettiin viikon vapaaksi. Yliopiston 22 miljoonan säästötavoite pieneni näin noin puoleen. Silti yliopisto joutuu säästämään noin 10 miljoonaa markkaa muun muassa "rakenteellisella kehittämisellä": kaikkia avoinna olevia virkoja ja viransijaisuuksia ei täytetä, päätoimisia tuntiopettajuuksia ei ole voitu ylläpitää ja on ostettu halvempaa sivutoimista tuntiopetusta. Myös laitehankinnoista on tingitty. "Lomautusten välttämisestä yli jääneestä on jonkin verran voitu osoittaa helpotusta tuntiopetuksen määrärahoihin", rehtori Aino Sallinen kertoo. "Työmarkkinaratkaisu ei poistanut suurimpia ongelmia. Se toi helpotusta ja lievennystä. Eli yliopistojen rahatilanne on äärettömän tiukka edelleen ja tämä vuosi on nimenomaan paha, kun määrärahat ovat niin nopeasti vähentyneet. Kun valtioneuvosto on suunnitellut vuodelle 1995 lisäleikkauksia 125 Piirros: Soili Puranen mmk, niin nyt on niin kriittinen taso saavutettu: yliopistot eivät kestä enää lisäleikkauksia." Sallinen antaa kuitenkin kiitosta yliopiston laitoksille, jotka "ovat niin vaikeassa tilanteessa pystyneet järjestämään ja turvaamaan toimintaa". Yliopisto asetti tavoitteet korkealle tokniitasounnitelmassaan: "Kansainvälisesti merkittävä yliopisto v. 2010" Yliopisto on asettanut tavoitteensa korkealle. Toimintaja taloussuunnitelma vuosille 1995-98 suuntaa katseen jo vuoteen 2010: tuolloin yliopiston pitäisi muutamilla aloilla olla kansainvälisesti merkittävä yliopisto. Jo aiemmin yliopiston pitäisi savuttaa päätieteenaloillaan valtakunnan kärki ja muutamilla aloilla kansainvälinen huipputaso. Suunnitelma on rehtori Aino Sallisen mukaan laadittu "kunnianhimoisessa ja vaativassa hengessä". Sallinen kertoo, että toimintaja taloussuunnitelma on nykyisin toimintaa ja yliopiston johtoa ohjaava paperi. Enää se ei ole opetusministeriölle esitettävä toiveiden tynnyri, vaan "eräänlainen neuvottelualoite". Yliopiston hallitus hyväksyi suunnitelman tammikuun alussa. Pohjana oli yliopiston itsearviointi ja kansainvälisen arviointiryhmän viime vuonna tekemä raportti. Kansainväliset arvioijat kehottivat miettimään yliopiston tehtäviä. Sallisen mukaan yliopisto tutkii "koko ihmiselämän kaarta" varhaiskasvatuksesta gerontologiaan. Lisäksi puitteita antoi valtioneuvoston kesällä hyväksymä Koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelma, jossa yliopisto onnistui väistämän muutaman yksikön lopettamisen tai siirtämisen: kasvatustieteiden tutkimuslaitoksen (KTL) ja korkeakoulujen valtakunnallisen kielikeskuksen lakkauttamisen ja taloustieteiden siirtämisen Tampereelle. KTL organisoidaan uudelleen: tutkimus järjestetään projektiperiaatteella ja "oheispalvelut koordinoidaan muiden vastaavien toiYliopiston kehittämishankkeet * Kuvaviestintäkoulutus aloitetaan * Kiihdytintä käyttävä tutkimus keskitetään valtakunnalliseksi * Varhaiskasvatuksen koulutusta ja tutkimusta vahvistetaan * Soveltavien luonnontieteiden kehittämishanke saatetaan päätökseen * Ympäristötieteiden tutkimus ja koulutus järjestetään uudelleen * Perhetutkimusta vahvistetaan * Vaihtoehtoisella koulutuksella uudistetaan opettajainkoulutusta * Matemaattisten aineiden opettajainkoulutus uudistetaan * Hungarologian tutkimus ja koulutus vakiinnutetaan mintojen kanssa". Korkeakoulujen kielikeskus siirretään humanistiseen tiedekuntaan ja senkin tutkimus hoidetaan projektiperiaatteella. Tällä pyritään vahvistamaan kielenoppimisen ja -opetuksen tutkimusta. Molempien laitosten valtakunnalliset tehtävät hoidetaan edelleen. Kauppaja kansantaloustieteiden koulutus profiloidaan. Keskeisinä teemoina tulevat olemaan yrittäjyys, johtaminen ja yhteiskunta. Yliopisto solmii ja on jo tehnyt useita yhteistyösopimuksia muiden yliopistojen kanssa. Toimistopäällikkö Erkki Tuunanen arvioi, että opiskelijamäärät kasvavat hieman lähivuosina. Opiskeluajat ovat lyhentyneet, joten se antaa mahdollisuuden ottaa enemmän opiskelijoita. Jouni Vauhkonen 1 Humanistit saivat 21 valtionhallinnon harjoittelupaikkaa lisää Rehtori Aino Sallinen jakoi valtionhallinnon harjoittelupaikat joulukuussa uusiksi. Jakoa on hämmästelty, koska kaikki muut menettivät, mutta humanistit saivat 21 paikkaa lisää. Rehtori Sallinen, onko tässä kotiinpäin vetoa? "Olen pyrkinyt kaikin tavoin katsomaan yliopiston kokonaisuutta ja yritän olla mahdollisimman oikeudenmukainen. Jokin lohko hyötyy jostakin päätöksestä, toinen toisesta", rehtori puolustautuu. Sallisen mukaan hän valmisteluni asian uudelleen, paikat oli jaettu vuosia sitten tehtyjen päätösten perusteella. Lähtökohdaksi otettiin opiskelijamäärien muutokset. "Pyysin myös, että opintoasiain toimisto käy läpi opinto-oppaat ja tutkintovaatimukset ja poimii ne oppiaineet, joissa on työharjoittelua. Lähden siitä, että jos tutkintovaatimuksiin hyväksytään työharjoittelua, niin silloin yliopiston velvollisuus on tukea niin, että valtionhallinnon harjoittelupaikkoja osoitetaan tiedekuntiin, joissa pystyvät osoittamaan sellaisiin paikkoihin joissa on työharjoittelua." "Kun jakoa tarkistettiin, havaittiin että siellä on isoja epäkohtia. Eli korjautin ja ajanmukaistin niitä kehittyvän yliopiston mukaiseksi", Sallinen perustelee. Opintotoimiston päällikkö Pekka Kalaja kertoo, että paikat jaettiin 1987 sillä perusteella, että harjoittelupaikkoja olisi tullut myös kunnilta ja yksityiseltä puolelta. Humanistit tarvitsivat tuolloin lähinnä kuntien ja yksityisten paikkoja, joita ei kuitenkaan vielä ole tullut. Sallinen on antanut tehtäväksi yrittää nostaa yliopiston osuutta valtakunnallisessa harjoittelupaikkojen jaossa. Valtionhallinnon harjoittelupaikat tiedekummain Kokonaismäärä 184 tiedekunta 1993 1994 Muutos yht.tdk 61 56 5 hum.tdk 40 61 + 21 kasv.tdk 23 18 5 liikunta 14 11 -3 mat.-luonnon tdk 46 38 -8 Yläkaupungin Yö jää valvomatta Yläkaupungin Yötä ei tänä keväänä järjestetä. Kulttuuritapahtuman järjestäneen yhdistyksen hallitus päätti joulukuussa, että yöllinen kulttuuririento jätetään nyt väliin. Soili Puranen ja Markus Latvala perustelevat tämän lehden yleisönosastossa malttia kulttuuritapahtumien järjestämisessä, vaikka molemmat aikaisemmat Yöt ovat onnistuneet loistavasti. "Täytyy toimia niin, ettei lumous haihtuisi, spontaaniuden. tekemisenilon ja yllätyksellisyyden sijaan astuisi kyllästyminen, pakonomaisuus". Puranen ja Latvala kirjoittavat. "Meillä on lopulta vain rajallinen määrä taiteilijoita ja rajallinen määrä järjestäjiä. Saman kaavan mukaan toistuva. jokavuotinen "kulttuurin pr -tapahtuma" kuluttaa itsensä ja tekijänsä nopeasti loppuun, varsinkin kun tarkoituksena ei ole pyörittää suurta festivaalia isolla budjetilla."
4 Vessan v i e r e s s ä , e l ä m ä n syrjässä kiinni. K a m p u s K i r j a . KAMPUS-KIRJA UUSISSA TILOISSA KIRJASTON ENSIMMÄISESSÄ KERROKSESSA. TERVETULOA! Avoinna arkisin kello 9-16. Vietämme virallisia avajaisia Voiton päivänä 14.2,. Tule ihmettelemään erinomaisia tarjouksiamme. Uusi kirjoja: BABINDER: MIKÄ ON MIES? "Paljastaa miehisyyden kriisin koko kärkevyydessään." Tärkeintähän ei ole sen koko, vaan pullistelu ja uho. BRAIDOTTI: RIITASOINTUJA Naistutkimuksen sävellyksiä tieteen sinfoniaorkesterille. DISKURSSIANALYYSIN AAKKOSET Takavuosien muotitieteen kirjaimia D,I,S,K... MYLLYKOSKI: MITEN MAAILMALLE OPISKELEMAAN Vaikka Väyrysestä ei tullut presidenttiä, niin ulkomaille voi hakeutua muilla tekosyillä. Palvelemme myös Mattilanniemessä A-rakennuksen aulassa. JYY:n naisryhmä järjestää kaikille avoimen taidekutsukilpailun aiheena "Naiseuden huumori/tragiikka". Kilpailussa on kaksi sarjaa; runous ja kuvataide. Väline on vapaa; sarjakuva, valokuva, käsityöt, jne., myös perinteisemmät ilmaisumuodot käyvät. Kilpailuun osallistuvien on mahdollista saada palautetta läänintaiteilija Tarja Teräsvuorelta. Töitä ei ole tarkoitus asettaa paremmuusjärjestykseen eikä laatukriteereitä vahdita, vaan olennaisinta on idean tai omaperäisen ilmaisun esiintuominen. Osa töistä asetetaan näytteille Kansainvälisenä Naisten Päivänä 8.3.1994. Osallistujien kesken arvotaan palkinto. Töiden viimeinen jättöpäivä on 25.2.1994. Jättöpaikka on JYY:n sosiaalisihteerin huone Ylioppilastalon toisessa kerroksessa. Toivomme luomisen iloa ja mielenliikutusta! Lisätietoja ja tarkemmat ohjeet yo-talon toimistosta. VOITON PAIVA 14.2. VOITTO KOTIIN ! 1 mm ^f -*3s*| 1 1 s. J Campus-Kino Ylioppilastalo Keskussairaalantie 2 2 1 . 1 . 2 7 . 1 . Lee: MALCOLM X (kesto 3 h 23 min, liput 30 mk) 2 8 . 1 . 3 . 2 . Aaltonen: ISÄ MEIDÄN 4.2. 10.2. Van Sant: MATKALLA IDAHOON Näytökset joka päivä kello 19.30 liput 25 mk ELOKUVAKERHO LIANA Pahan rahan kevät 1994 31.1. Scola: Rumat, likaiset ja ilkeät 14.2. Luis Bunuel: Los Olvidados 28.2. Charles Chaplin: Kultakuume 14.3. MacDonald: Lisää fyrkkaa 28.3. F r e a r s : Huijarit 11.4. Jonathan Demme: P u h t a a n a käteen 25.4. Francis Ford Coppola: Kummisetä 3 Sarjakortti 100/90 mk Kertaliput 25/20 mk Esitykset maanantaisin klo 19.30 Campus-Kinossa ylioppilastalolla Keskussairaalantie 2 Tiedustelut (941) 216 173 "Virheellisten" opiskelijakorttien uusiminen Syksyllä valmistuneet opiskelijakortit, joissa on väärät "opintokirjatiedot", voi nyt uusia tuomalla ylioppilaskuntaan (p. 607 221) yhden passikuvan. VR ei anna enää tänä vuonna opiskelija-alennusta vanhalla opiskelijakortilla. Jos haluat käyttää edelleen alennusta, uusi komisi! Valtaa jaossa Ylioppilaskunta etsii opiskelijaedustajia seuraaviin luottamustoimiin: 4 jäsentä Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiön valtuuskuntaan ja heille varajäsenet 5 edustajaa Opiskelija-apu ry:n kokouksiin jäsentä yliopiston henkilöstön kehittämistoimikuntaan varajäsentä yliopiston kirjaston johtokuntaan jäsentäjä varajäsentä yliopiston eettiseen toimikuntaan Luottamustoimista kiinnostuneita pyydetään ilmoittautumaan ylioppilaskunnan keskustoimistoon tai saapumaan edustajiston kokoukseen Ilokiveen 1.2.94 kello 18. Lisätietoja pääsihteeriltä p. 607 221. Perinteinen URHEILUTIETOKILPAILU ti 1.2. klo 19.00 yo-kylän Lillukassa Tule mukaan testaamaan tietosi 1-3 henkisin joukkuein. Osallistumismaksu 20:-/joukkue. Palkintoja viisaille. järj. liik.vlk. 3> J Y V Ä S K Y L Ä N Y L I O P I S T O CHYDENIUS I N S T I T U U T T I KESKIPOHJALAINEN OPISKELIJA Kokkolassa toimiva Jyväskylän Yliopiston Chydenius-Instituutti voi auttaa Sinua sopivan opinnäytetyöaiheen etsimisessä elinkeinoelämän, maaseudun, koulutuksen ja kulttuuritapahtumien tutkimuksen aloilta. Ota yhteys keskustelua varten Chydeniusinstituutin tutkimusyksiköön vs. tutkimusjohtaja Seppo Raisklin, puh. 968-829 4250, tai os. Pitkäsillankatu 1-3,67100 KOKKOLA. Sinulla on myös mahdollisuus hakea taloudellista tukea gradun tekemiseen Keskipohjanmaan Kulttuurirahastolta. RAHASTONI H A K U A I K A päättyy helmikuun lopussa. Ulkomaan yliopistojen hakuaika Jyväskylästä ulkomaille haluaville opiskelijoille on paljon paikkoja haussa ulkomaisissa yliopistoissa Esimerkiksi Kentin, Bonnin ja Grazin sekä Tarton ja Debrecenin yliopistoista on haettavissa opiskelupaikkoja. Kenttiin, Bonniin ja Graziin opiskelupaikat ovat koko vuodeksi, Tartossa ja Debrecenissä opiskelu kestäisi yhden lukukauden. Hakuaika näihin yliopistoihin päättyy 14.2. Muutenkin ulkomaisiin yliopistoihin haku on ajankohtaista, sillä kevään Nordplus hakulomakkeet on palautettava yliopiston kv.asiain opintosihteeri Tuija Koposelle 23.2. mennessä. Ruokala Ilokiven edullinen opiskelijaruokailu ma 31.1. Bortschkeitto Lihapyörykät Tonnikalarisotto Porsaanleike ti 1.2. Kuorut. kukkakaalisienipaistos Paist. kalaja pinaattikastike Lihamureke to 3.2. Sipulikasvispata Kasvisjauhelihapihvi tomaattikastike Nakit ja muusi Chili con carne ke 2.3. Kesäpurpitsakeitto kasvispatonki Italianpata Lohikiusaus Broilerleike Vasikanleike Bearnaise pe 4.2. Kesäkeitto Jauhemaksapihvit Kanaapaprikakast. Porsaanleike Choron ma 7.2. Sienikiusaus Punajuurijauhelihakastike Makkarapihvit ti 8.2. Porkkanasosekeitto Karjalanpiirakka Kaslerpaisti Currykala Vasikanleike ke 9.2. Kasvislasagne Jauhelihapihvi Rosepippurikastike Veriohukaiset Smetanalohi to 10.2. Punajuuripihvi Lihaperurasoselaatikko Herkkupihvi pe 11.2. Raastekeitto Lindströmin mureke Makkarapannu Vasikanleike opiskelijalounas SYL:n kortilla ilman korttia lounas 20.20 mk Ruokala Ilokivi/ Ylioppilastalo puh. 619 306 Keskussairaalantie 2 40600 JYVÄSKYLÄ Porsaanleike, rosepip.kastike Aurajuustohärkä salaattipöytä j o k a p ä i v ä ! p ä i v ä n pizza 28,00 m k ! Keittiö pidättää oikeuden pieniiin muutoksiin ruokalistassa
Poliittinen asetelma ylioppilaskunnan on jämähtänyt joulun alla numeroiksi 20-20, jos tilannetta mitataan edustajiston voimasuhteilla. Tällä hetkellä ylioppilaskuntaa johtaa Pekka Ojalan (Pörssi & Dumppi) hallitus, jolla on edustajistossa suurin mahdollinen vähemmistö. Ylioppilaskunnan uusi edustajisto sai vuoden vaihteessa pikakoulutuksen poliittiseen junttaukseen ja kahmintaan. Poliittiset asetelmat jumittuivat joulun alla numeroiksi 20-20: toisella puolella olivat vihertävä Grönioni ja sitoutumattomat ryhmät KuPI ja Kumman Luja: toisen edustajiston valtablokin muodostivat taas kokoomuksen Tuhatkunta, demarit, keskusta sekä sitoutumattomat Pörssi & Dumppi ja Etny. Asetelma alkoi rakentua, kun kokoomuksen Vesa Järvinen rakenteli Tuhatkunnan. pörssiIäisten, keskustan ja demareiden kanssa hallituksen, jota Etny vielä lupasi tukea. Alkuperäisessä kuviossa oli mukana Kumman Luja, mutta ryhmä lähti hallitusrintamasta Grönionin muodostamaan kuvioon. Asetelma lukkiutui niin totaalisesti numeroihin 20-20, että joulukuun ensimmäisenä ja toisena päivänä pidetyssä edustajiston kokouksessa arvottiin edustajiston puheenjohtaja ja ylioppilaskunnan hallitus. Arpa valitsi Linnan ja Ojalan Edustajiston puheenjohtajaksi arpa valitsi filosofian opiskelija Pekka Linnan (Grönioni). Vastaehdokkaana oli Jaakko Heinilä (kesk). Varapuheenjohtajaksi tuli numeroin 20-19 (1 tyhjä lippu) Soile Hakkarainen (Kumman Luja), vastaehdokkaana oli pörssiIäisten Antti Liimatainen. Tasapuolinen arpaonni suosi hallituksen valinnassa toista joukkuetta. Ylioppilaskunnan pääsihteeri Petteri Huurre (sd) nosti arvontaastiasta hallituslistan, jonka johdossa on Pekka Ojala (Pörssi & Dumppi). Muut hallitushenkilöt ovat Mikko Laitinen (Pörssi & Edustajisto arpoi JYYzlle hallituksen "Ojalan vähemmistöhallitus" hallitsee toistaiseksi Oppositio tyri hallituksen kaatoyrityksen vuoden alussa Dumppi). Sari Rimini (sd), Saija Kyllönen (kesk), Henri Backman (kok), Mikko Kortelainen (kok). Keimo Sillanpää (kok) ja Tarja Mäki-Punto (sit). Erikoista hallituksen valinnassa oli myös se, että Mäki-Punnon nimi oli myös kilpailevalla hallituslistalla. Mäki-Punto sai niskaansa arvosteluryöpyn "hinnalla millä hyvänsä hallitukseen" -politiikasta ja kaikkien mielistelyyrityksestä. "Jos olisin tiennyt mikä sotku tästä tulee, en olisi antanut nimeäni kummallekaan listalle", Mäki-Punto analysoi tilannetta. Näin syntynyttä hallitusta alettiin nimittää "Ojalan vähemmistöhallitukseksi", koska edustajistossa kiistakysymykset ratkaisee puheenjohtaja Pekka Linnan kanta, jos äänestys menee tasan 20-20. Kaatoyritys alkuvuodesta Grönioni vetoinen ryhmittymä yritti heti 12. tammikuuta kaataa Ojalan hallituksen. Edustajistolle tarjottiin esityslista, jossa oli neljä hallitukselle e«uettyä kysymystä. Kysymysten jälkeen ryhmittymän tarkoituksena oli esittää hallitukselle epäluottamusta, ratkaista epäluottamus puheenjohtaja Pekka Linnan äänellä ja sitten arpoa neljä kertaa uutta hallitusta ylioppilaskunnalle. Oppositio kuitenkin tupeksi mahdollisuutensa pahimman päälle ja arpajaisiin käytiin vain kerran. Kaksi grönionilaisista ei ilmeisesti tajunnut, että kyseessä kyseessä oli puhdas valta-asemasta käytävä kamppailu ja raapusti äänestyksissä tyhjiä ja hylättäviä lappuja. Arpaonni suosi toisessa hallituksen arpajaisissa Ojalan hallitusta ja se jatkaa täydennettynä Etnyn Kati Vartiaisella. Keskustelu kävi tammikuun edustajistossa erittäin kuumana. Edustajiston puheenjohtaja Pekka Linna karsi suhteellisen helposti pisimmät jaaritukset, mutta välihuudot ja henkilökohtaiset vittuilut ylsivät molemmissa ryhmittymissä niin alhaiselle tasolle, ettei sitä ole nähty pitkään aikaan. Syynä tähän oli se että, opposition esittämät neljä välikysymystä oli muotoiltu erittäin huonosti. Ne oli tehty ennen joulua ja ennen hallituksen työn alkamista, joten niiden sisältö oli osittain vanhentunut. Huonosti perustellut epäluottamuskysymykset saivat aikaan ihmeellisen vaikutuksen. Alastomalla vallankäytöllä oli vain sen verran peittoa, että se alkoi näyttää rivolta. "Asiaperustelut" jäivät oppositiolta onnettomiksi. "Argumentit on käytetty ja ne huononee koko ajan"; pääsi Jussi Ojalalta (Pörssi & DurnPP') jo ensimmäisen välikysymyksen aikana. Saija Kyllönen (kesk) utelikin Aki Hyödynmaalta (Grönioni), miksi epäluottamusta ei voinut kysyä suoraan. "Saimme vanhoilta viisailta grönionilaisilta neuvon, että näin se näyttää paremmalta", Hyödynmaa perusteli. "En halua moralisoida" Hallituksen puheenjohtajalla Pekka Ojalalle ei tuottanut vaikeuksia vastata kysymyksiin. Ainoastaan ylioppilastalon peruskorjausta koskevassa kysymyksessä Ojala peräytyi ja tunnusti, ettei ollut vielä perehtynyt asiaan. Talon lisäksi hallituksen mielipidettä kysyttiin ympäristövaliokunnasta. Ilokiven klubitoiminnasta ja sihteereiden puolipäiväistämisestä. Nämä ylioppilaskunnan keskeisimmät kiistakysymykset tulivatkin keskustelussa suhteellisen tarkkaan ruodittua. Kiivaassa keskustelussa monet tuottivat miltei aforismeja, joista tässä Pekka Ojalan analyysi pörssiläisten suhteesta moraaliin: "En halua moralisoida, koska se ei ole meidän pörssiläisten vahva puoli." Jouni Vauhkonen kuvat: Marko Pulkkinen Voimasuhteet edustajistossa Hallitus (20) Oppositio (20) Pörssi & Dumppi Grönioni Sosiaalidemokraatit Kumman Luja Keskusta KuPI Tuhatkunta Etny Tarja Mäki-Punto Hallit; "«kk;! Ojala, ill||ö|til|||:i5|i||al||:|s||q öfcäi ;-;:lii" : , : ; : Jpt|& poistivat näyttävästi Pörssi A: Dumpin viime iyksyn,i 'tkseste. Yrityksen taloustiedettä opiskeleva Ojala f. •>••' n u V,',,,:••: „i !'•\,(nrt>,-\, Ojala "ii talla hetkellä melkoinen opiskelijavatian keskittymä, alla hän ir,tnu un,., vn ..piston h.il!itukse\%a Ylioppilaskunnassa Ojala "ii toiminut mm. opintoja öedevaltokiinn.ui puheenjohtajana. Ojalalla on edessään satkea hallituskausi joka saattaa katketa U.ska tahansa edustajiston kokouksessa Asiakysymyksissä oppositio voi i,t; :• v -A! . :•,! • :.-:::.,:-.'*. »., v tnykset mielensä mukaan Heti ensimmäisessä edustajistossa oppositio yritti kaataa Ojalan hallitusta oikein «rakalla ja itse hntlituskin valu; i p | i | j i > : -. :.'<••"? i Otala toivoo «.'(ta 'tärunäpohtjkourtT toppuisi ia syntyisi keskusteluyhteys opposition kanssa. Ojalan ideana on valmistella edusta jistoon vietävät asiat joko valiokuntien pu heenjohtäjien kanssa tai muuten niin, että r positiolla • v !..:••.> •. .s J-..M>U" "Oppositiolla on hallituksen kokouksissa kaki» tl;• • : . . „ k.-*., . . 'Muiiftaja Pekka I i«na ja varapj u Hakkarainen) Toivon, että nämä «st vievät tietoa/ T a r k e • • • '•' : : ' , * 1 " ' 1 . ' . " • mielestSrti yltoppilastakm peruskorjaus. voi puheenaiheeksi B ssa ylioppilaskunnassa ja vume vuoen hän johti puhetta kulttuurivaliokunnassa. Ifiiliri «ttisen utHpiMBÄ ; örÄo>jolla on •.aitaa enemmän kuin hallituksella, ei : . • • • • ' • . : • • • ' • ; Liöian/rjiseiiStäiilioisj';:. ;i.vi .• •.',•. . v t Ä | i : : sufaito petti". <äi#iBtmi;ltae : s| : | | 1 • ; • ' • : • • . ! • • • * ; : ' ; . • • •~ / ' • A > •n»n." tn» P.i. saa. ma
6 Ylioppilaskunnan hallitus vuosimallia 1994:(takarivissä vas.) Keimo Sillanpää, Mikko Kortelainen, Pe kka Ojala, Henri Backman, eturivi: Saija Kyllönen, Sari Rimmija Mikko Laitinen J Y Y N H A L L I T U S 0(uin Cintu tangatta teksti: Jouni Vauhkonen & Marko Pulkkinen, kuva: Marko Pulkkinen kehyJa ympäristöministeri Keimo Sillanpään (23 v., Tuhatkunta) mielestä ihmisten pitäisi edustajistossa "ottaa järki käteen hillittömässä pyrkyryydessään ja vallanhalussaan". "Käsittääkseni tässä ajetaan opiskelijoiden etua eikä sitä, että ihmiset saisivat jonkinlaisen aseman. Jos tällainen älyttömyys jatkuu ei ylioppilaskunnassa päästä mihinkään pitkäjännitteiseen työhön." Hallituksessa erityisesti kansainvälisten, ja ympäristöasioiden kanssa painiskelevan Sillanpään mielestä" autoilevia opiskelijoita ei ole syytä syrjiä." "Sillä ei saada mitään aikaan. Ympäristökantani eivät ehkä muutenkaan ole yhtä radikaaleja kuin mitä ympäristövaliokuntalaisilla on. Olen -ollut pitkään partiossa ja oppinut suhtaxrtumaan luontevasti luontoon. Radikaalit temput ja kouhoilu saavat ihmisten huomion kiinnittymään luonnonsuojeluun, mutta se ei ratkaise luonnon ongelmia." " M Tarja Mäki-Punto -urheiluministeri Edustajistovaalien ääniharava (127 ääntä) Tarja MäkiPunto (21 v.) on seikkaillut molempien tekeilläolevien hallitusten nimilistoilla. Ojalan hallituksessa hänen erikoisalanaan on liikunta ja sosiaalipoliittiikka. "Toivottavasti liikunnan asema yliopistossa säilyy entisellään eli että määrärahat säilyvät ja että liikuntasihteerin virkaa ei lakkauteta. Jos yliopisto lakkauttaisi liikuntasihteerin viran, ylioppilaskunnan tehtäväksi tulee turvata opiskelijoiden kuntoliikunta kuten aerobic, koripallo jne. Ne opiskelijat, jotka haluavat kilpailla, löytävät kyllä väylänsä muualta eli lajiliittojen kautta." Ylioppilastalon remontin suhteen ylioppilaskunnan ei Mäki-Punnon mielestä kannata lähteä kukkoilemaan kaupunkiin päin. "Ylioppilaskunnan ei pidä viimeisen asti ajaa ylioppilastalon laajentamista vaan tehdä talosta sellainen, että se on viihtyisä ja että valiokunnilla ja ainejärjestöillä on siellä tilaa toimia." Henri Backman on 24-vuotias valtio-oppinut Porista. Kokoomuksen opiskelijajärjestö Tuhatkunnan mandaatilla hallituksessa istuvan Backmanin harteille on sälytetty erityisesti korkeakouluja kulttuuriasiat. "Kielikeskus ja kirjasto ovat korkeakoulupoliittisesti kuumat perunat tällä hetkellä. Lisäksi yliopiston budjettiin pitäisi vaikuttaa niin, ettei opetuksen määrärahoihin kosketa. Säästöt on löydettävä hallinnosta ja tutkimuksesta." "Kulttuuripuolella toivoisin, että Ilokiven klubitoiminta lähtee hyvin käyntiin. Sinä aikana kun minä olen ollut opiskelemassa Ilokivellä ei ole ollut sellaista asemaa kuin 8Ö-Iuvulla, mutta Ilokiven toiminnalla on kuitenkin tärkeää kulttuurista arvoa", Backman uskoo. Porista kotoisin oleva Backman ei tunne henkilökohtaisesti Dingon jäseniä, mutta hänen mielestään yhtyeen paluu on "ihan OKjuttu, vaikka tuntuukin vähän rahan keruulta". Sari Rimini sosiaaliministeri Sari Rimmi. 23, kuuluu paitsi ylioppilaskunnan hallitukseen myös potentiaalisiin presidentintekijöihin, sillä hän on Ahtisaaren presidenttiyttä ajavan valtuuskunnan jäsen. Rimmi on myös mm. Jyväskylän Työväenyhdistyksen jäsen eli puoluekannaltaan sosiaalidemokraatti. Ylioppilaskunnan hallituksessa työskentely on Rimmille tuttua, sillä hän politikoi jo edellisessä JYY:n hallituksessa. "Viime vuosi oli monessa mielessä sisäänajovuosi. Uskon, että tänä vuonna voin tuoda hallitukseen jotain viime vuoden kokemuksista. Toisaalta tilanteet muuttuu ylioppilaskunnan toiminnassakin niin nopeasti, että vuosi on aika lyhyt aika olla toiminnassa mukana." Rimmi opiskelee sosiologiaa neljättä vuotta. Hän vastaa hallituksessa sosiaalija korkeakouluasioista. Saija Kyllönen hjfttuurkninisteri Kärsämäen kunta Oulun läänin eteläisessä osassa on umpikepulainen kunta. Suomen kielen kolmannen vuoden opiskelija Saija Kyllönen, 22, johtaa Kärsämäellä keskustan kunnallisjärjestöä eli käytännössä koko Kärsämäkeä. Ylioppilaskunnan hallituksessa Kyllösen vastuualueina ovat ylioppilaskylä ja kulttuuri. Ylioppilaskunnassa toimiminen on hänen mielestään hyvä ja halpa tapa harrastaa; hän soisi useamman jyyläisen ryhtyvän samaan toimeen. Kyllönen on huomannut, että Kärsämäellä asiat hoidetaan sopuisammin kuin ylioppilaskunnassa. "Uskon ja luotan, että JYY:ssä päästään yhteistyöhön ja lopetetaan riitely, joka vain vie tehokasta peliaikaa." Mikko Kortelainen mediaministeri Kemijärveltä kotoisin oleva, puheviestintää ensimmäistä vuotta lukeva Mikko Kortelainen (23 v.) kuuluu hallituksen tuhatkuntalaisiin. Jo pohjoisessa Kortelainen hääri mm. lukion ja yläasteen oppilaskunnassa. Jyväskylän yliopiston Tuhatkuntaan hän liittyi viime syksynä, valittiin samantien edustajistoon ja on nyt paikallisten tuhatkuntalaisten pomo. "Olen todella kiinnostunut hoitamaan näitä yhteisiä asioita. Ei tehtäviä tehtävien vuoksi vaan niin, että ne tulevat hoidetuksi." "Toivon, että riitely edustajistossa loppuisi. Tällainen tyhjänpäiväinen kädenvääntö ei anna hyvää kuvaa edustajistosta eikä ole järkevää, jos ajatellaan esimerkiksi suhteita kaupunkiin päin", Kortelainen sanoo. Hallituksessa Kortelainen kantaa päävastuun tiedotuksesta. Hän aikoo panostaa mm. valiokuntakirjeisiin, kampuksella näkyvän tekstitv:n antiin ja radio-ohjelma Kampuksen Kaikuun. Mlkko Laitinen rahaministeri Mikko Laitisen. 24, punainen Vespa alkaa kuljettaa ylioppilaskunnan hallituksen talousvastaavaa kokouksiin, kun kevät koittaa. Nyt tuo isältä syntymäpäivälahjaksi saatu erittäin merkittävä kulkuneuvo on Petäjävedellä varastossa. Laskentatoimea opiskeleva Laitinen on aiemmin hoitanut kaksi vuotta ainejärjestönsä Pörssin taloutta ja viime vuonna hän toimi ylioppilaskunnan sisäisenä tilintarkastajana. Laitinen kiinnostui ylioppilaskunnasta, koska hän halusi nähdä julkisyhteisön taloudellisen puolen. JYY:n talouden merkittävin päänvaiva on tietysti ylioppilastalon remontti, mutta Laitisen mielestä on silti tärkeätä tuottaa opiskelijoille palveluja "järkevällä tavalla". "Esimerkiksi klubitoiminta on jees, jos se ei mene kovin paljon tappiolle. Minusta jäsenpalveluiden ei ole pakko tuottaa voittoa, palvelufuntio on tärkeä." Kati Vartiainen salkuton ministeri Hallituksen kaikkein tuorein nimi on Kati Vartiainen, 23, kansantaloustieteen ja englannin kolmannen vuoden opiskelija. Etnyäja opintojen kautta myös Pörssiä edustava Vartiainen tuli hallituksen listalle, kun Ojalan hallitus kaatui mutta arpaonnen myötä valittiin uudelleen. "Listalle piti saada joku uusi nimi ja minut puoliksi 'pakotettiin'", Vartainen kertoo valintaprosessistaan. Jämsäläinen Vartiainen ei ole aikaisemmin poliittisia pelejä pelannut ylioppilaskunnassa, mutta pelitaitoa (ja tällä hetkellä myös polvivamma) on kertynyt koripallon miesten puulaakista. Vartainen on ehtinyt tehdä yhden tutkinnon: hän valmistui muutama vuosi sitten Helsingin sihteeriopistosta. Hänen vastuualuettaan hallituksessa ei ole vielä määritetty. Vartainen kuuluu myös Jylkkärin uuteen johtokuntaan.
7 Kampus-Kirja asettautui uudistuneeseen kirjastoon Pääkirjaston remontin yhteydessä ylioppilaskunnan kirjakauppa Kampus-Kirja siirtyi keskeisemmälle paikalle kirjaston ensimmäiseen kerrokseen. Uusi kirjapuoti on Lozzin alakertaa valoisampi ja neliötkin ovat fiksummin käytössä kuin ennen. Kaupankäyntiä helpottaa myös kirjakaupan kytkeminen yliopiston tietoverkkoon. "Nyt olemme paremmin ja nopeammin ajantasalla siitä, mitä uusia kirjoja on ilmestynyt. Saamme helposti tietoa myös niistä uusista kirjoista, joita kirjastolla ei ehkäole vara hankkia", kirjakauppias Harri Välisalo sanoo tyytyväisenä. Viime vuonna nimenomaan kirjamyynti kasvoi Kampus-Kirjassa huomattavasti. Osasyynä tähän voi olla kirjaston huvenneet määrärahat. Kirjaston määrärahojen väheneminen näkyy myös mm. siinä, että pääkirjastoon tulee tänä vuonna reilut 500 tieteellistä aikakauslehteä vähemmän kuin viime vuonna. Lehtitilauksiin menevä osuus kirjaston menoista on huomattava, sillä 60 prosenttia varoista käytetään lehtien hankintaan. Opiskelijoiden kannalta ilahduttavaa on, että kirjaston kotimaiset kaukolainat säilyvät maksuttomina tänäkin vuonna. Kirjaston määrärahoista kotimaisiin kaukolainoihin on osoitettu viime vuotiseen tapaan 100 000 markkaa. Kotimaisten kaukolainojen piti viime vuoden alusta lähtien tulla maksullisiksi, mutta Kampus-Kirja muutti kirjastoon.Kirjojen myynti lisääntyi viime vuonna, kertoo ylioppilaskunnan kirjakauppias Harri Välisalo. myöhemmin päätös peruttiin. Jo pelkkä maksulla uhkailu vaikutti kaukolainailuun. "Jo maksullisuudesta puhuminen vähensi kaukolainapyyntöjen määrää. Niissä kirjastoissa, joissa kotimaisetkin kaukolainat ovat maksullisia, lainaukset ovat vähentyneet jopa Sohvvin Oksaset vuokrasivat Rentukan, ja Ilokiven illat Ilokivi teki näyttävän paluun Jyväskylän klubimarkkinoille, kun Veltto Virtanen ja kumppanit avasivat kevään klubi-illat viime viikolla. Keväällä Ilokivessä soi rock joka keskiviikko. Ohjelmapuolen järjestelyistä vastaa kulttuurivaliokunta klubi-isäntä Markus Latvalan johdolla, alkoholin riittävyydestä vastaa ravintola Sohwi, joka on ottanut huostaansa myös yo-kylän ravintola Rentukan. Ilokiven klubi-isäntä Markus Latvala kokosi kevään ohjelmiston kuukaudessa vuoden vaihteen molemmin puolin. Tarkoituksena oli saada klubi-iltoihin myös muuta viihdykettä kuin musiikkia. Osin tässä onnistuttiinkin. "Esimerkiksi Motelli Skronklen Talvishovv sisältää paljon muutakin kuin musiikkia kuten juhlapuheen, teatteria, runonlausuntaa ym." Toinen kevään erikoisakteista on Ismo Alangon helmikuinen keikka. Vanhempi Alanko esiintyy yksin itseään eri soittimin säestäen. Alangon keikka on poikkeuksellisesti ylioppilastalon yläkerrassa. Musiikin lisäksi paikalla nähdään myös lyhytelokuvia. Ilokiven keikka on Alangon ainoa klubikeikka, sillä muualla Suomessa hän esiintyy pelkästään konserttisaleissa. Kevään aikana Ilokivessä nähdään myös mm. Kari Peitsamo (med Skootter), Radiopuhelimet ja Suurlähettiläät. "Paikallisia bändejä pyritään ottamaan lämmittelijöiksi silloin kun se on mahdollista. Aina se ei kuitenkaan onnistu tai ole kannattavaa, sillä esiintyminen on kiinni pääbändin miksaajasta ja PA-laitteista ja niistä tulevista kustannuksista." Ennakkokaavailuissa ainakin kahtena iltana Ilokiven lavalla nähdään lämmittelijöinä paikallisia vereviä voimia. Keväälle on suunnitteilla myös erillinen klubi-ilta paikallisille bändeille. Hieman vähemmän tunnettuja bändejä esitellään myös perinteikkäässä Jyrockissa (7. 9. 4.), jonka projektisihteerinä Latvala toimii yhdessä Soili Purasen kanssa. Tänä vuonna "sisätilojen NVoodstockissa" nähdään tavallista nimekkäämpi esiintyjälista, sillä kekrit ovat järjestyksessään kymmenennet. Viime vuotisen kaupungille suuntautuneen harharetken jälkeen Jyrock on palannut alkuperäiselle estraadilleen ylioppilastalolle. Ilokiveen tai Jyrockiin halajavien yhtyeiden kannattaa lähestyä demonauhallaan JYY.n kulttuuria/ Markus Latvalaa (Keskussairaalantie 2, 40600 JKL), kuoreen merkintä "Kyllä kansa tietää". Ravintola Rentukka Sohwm hoteisiin Syksyllä ilman vakituista isäntää jäänyt Rentukka on saanut uudet vetäjät, kun vuodenvaihteessa ravintola Sohwi alkoi vastata ylioppilaskylän perinteisestä kapakasta. Sohwi onkin kiinteästi järjestämässä ylioppilaille huvituksia, sillä se vastaa Ilokiven keskiviikko-iltojen tirmoolitarjonnasta ravintoloitsija Juha Oksasen johdolla. Rentukan rapuoleen", kirjaston palvelutoimiston toimistopäällikkö Toini Alhainen kertoo. Ulkomaiset kaukolainat ja jäljenteet säilyvät maksullisina tulevaisuudessak.in. Lainojen hinnat saattavat myös nousta. Pääkirjasto on siirtymässä yhä enemmän tietokonepäätteiden ja itsepalvelun aikakauteen. Varastotilaukset tehdään tulevaisuudessa suoraan päätteeltä: tilaukset rekisteröityvät suoraan varaston tulostimelle ja kirjat käydään normaaliin tapaan ensimmäisen kerroksen neuvonnasta. Opiskelijan kannalta kirjaston parantuneet atk-yhteydet lisäävät paitsi tietoa myös tuskaa: tietokoneelta löytyy yhä enemmän lähteitä, joita kirjastolla on yhä harvemmin vara hankkia. Uusimpia tietokantoja on Jykdokista löytyvä Linda, jossa on kahdenkymmenen yliopiston ja korkeakoulun kirjaston luettelot. Syksystä asti Linda on majaillut pääkirjastossa ja erilliskirjastojen yhteydessä, pian Linda on käytössä myös yliopiston laitoksilta. Pääkirjaston remontin yhteydessä alakertaan siirtynyt kahvila on aikamoinen mölypesä. Kohonnutta melutasoa on pyritty pudottamaan laittamalla akustisia levyjä kattoihin. Entisissä kahvilan tiloissa kirjaston kolmannessa kerroksessa on sanomalehtien lukusali, jossa säilytetään lehtiä noin kuukauden ajalta. Samassa tilassa on mahdollisuus tehdä ryhmä' töitä. Myös asianmukaiset näyttelytilat ripustuksineen ja valaistuksineen löytyvät entisen kahvilan tiloista. Vammaisjärjestöjen toivomuksesta kolmanteen kerrokseen'tulee myös lepotila sohvineen. Legendaarinen tupakkahuone tuskin palaa kirjastolle. Alakerrasta raijattuja naulakoita hajasijoitetaan eri kerroksiin tarpeen mukaan. Ravintoloitsija Juha Oksanen veljessarjan toisen ravintola-ammattilaisen Raunon ja Kari Kasurisen kannattelemana. vintolapäällikkönä toimii veljessarjan toinen kapakoitsija Rauno Oksanen. "Rentukasta halutaan tehdä se nostalginen Rentukka vanhoilta ajoilta, jolloin minä itse esimerkiksi täällä ahkerasti kävin. Rentukka oli aiemmin menestystarina Jyväskylän ravintolahistoriassa". Rauno Oksanen muistuttaa Rentukan kulta-ajoista, jotka ajoittuvat 70ja 80-luvujen puolelle. Rentukkaa on jo nyt remontoitu vetämällä bordellinpunaista seinään ja syksyksi on suunnitteilla tehdä muutoksia ravintolan rakenteisiinkin. "Ravintolan tulee elää koko ajan. Nyt Rentukkaa on palautettu juurilleen, mutta se. mitä teitä kuljetaan ja mihin päädytään riippuu opiskelijoiden toiveista. Tämä on prosessi, joka etenee koko ajan." Rentukan paluu juurilleen tulee paitsi näkymään myös kuulumaan, sillä ravintolakaksikko lupailee ravintolan ottavan käyttöön Rentukan levyvaraston. Musiikillisesti luvassa onkin "90-luvun tulkinta 70-luvusta". Ilokiven osalta sohvvilaiset uskovat "tämän päivän ratkaisuun". "On puhuttu, että Ilokivi ehkä luovutti liian aikaisin, mutta toiminnan jatkaminen seitsemänä päivänä viikossa olisi ollut vähän hankalaa." "Se hyvä, mitä lama sai aikaan on se, että kaikki organisaatiot keskittyvät perustehtäviinsä. Ilokiven klubi-iltoihin on ollut syvä tilaus", Oksaset uskovat. Sivari-Pulkkinen: "Olen yleismies Jantunen" Marko Pulkkinen on vuoden alusta lähtien ollut ylioppilaskunnan virallinen paskahousu, sillä hän suorittaa siviilipalveluaan JYYssä. Pulkkinen on ylioppilaskunnan yleismiesJantunen, joka talvisaikaan varmimmin löytyy Jylkkärin toimituksesta. Kesällä "mies" tuurannee muita tekijöitä mm. keskustoimistossa. Pulkkinen on aiemmin toiminut Jyväskylän ylioppilaslehden päätoimittajana (evp.). Vapaa-aikanaan Pulkkinen viihtyy parhaiten sählymaila tai mandoliini kädessään.
8 elton politiikan mediakritiikki Miten ihmeessä presidenttiehdokas Pentti "Veltto" Virtanen voi väittää näin ristiriitaisin lauseita: "Poliiiima on tämän päivän sairastuttaja numero yksi. Se levittää psykopaattista tunnekylmyyttä ja telyä ja pahaauiin." "Politiikka on uneimpiLasioita maailmassa." r r s u : Jouni Vauhkonen KOVAT : M a r k o Pulkkinen M . Olit hämmästyttävän vakuuttava televisioesiintyjä. Oliko joku prepannut sinua, vai onko se luontaista lahjakkuutta? "Aika pitkälle luontaista lahjakkuutta, vaikka olen tietysti ollut paljon julkisuudessa. Mutta jos ihan rehellisiä ollaan, niin mua prepattiin siihen suuntaan, että olisin esimerkiksi pitänyt käsiä aloillani. Pyrin olemaan lähinnä sitä, mitä mä olen. Sellaista kohtaa, jossa olisin tietoisesti harkinnut jotain ilmettä tai jotain, en mä sellaista voi jäljittää. Se on luontainen taito, joka varmasti kehittyy entisestään." Kuka sinua preppaili? "Yksi nuorisopsykiatri Turusta, jonka nimeä en halua sanoa, neuvoi aika paljon. Se ei kuitenkaan toiminut: mä halusin säilyttää oman pääni. Tietysti kiinnitin huomiota niihin juttuihin. Vähän annoin periksi siinä, että en ollut niin rankka, kuin mä olen. Vähän kesytin itteeni sillä ajatuksella, että tämä on niin ainutkertainen tilaisuus rakentaa tulevaisuuteen. Kyllä mä sen arvasin, että mediapeli ajaa sen, kun oli nämä ulko-ovella urkkimiset eli exit pöllit. Joku tutkijahan sanoi, että loppuajan gallupit jäsentää epävarmojen äänestäjien näköä. Todellisuudessahan ne aivopesevät ihmiset siihen kuvitelmaan, että ääni menee hukkaan." "Kyllähän mä sen näin läpi, mitä siinä tapahtuu. Mutta en olisi voinut tajuta että se noin kuvottavaa on." Toimittajat taputtivat haukkujen jälkeen Vaali-iltana Veltto haukkui toimittajat. Tätä me emme nähneet: "Mullehan rupesi toimittajat taputtamaan, kun mä läksin. Nousivat seisomaan. Ja mä kuulin, että jopa kansainväliset toimittajat yläkerrassa olivat taputtaneet mun puheenvuorolle." "Ja se oli eritason tilitys kuin Väyrysellä. Mä hain toimittajien ja tiedonvälittäjien vastuuta. Vaikka selkein voittaja oli media, niin mä en nähnyt onnellisia toimittajia. Päinvastoin, syyllisyydentunnossa tai ahdistuneisuudessa rypeviä toimittajia, jotka vasta alkoi tajuta, mitä he olivat tehneet. Nyt kun olisi ollut tilaisuus demokratiaan, niin toimittajat menivätkin jonkun muun puolelle." "Koko ajan oli sellainen kuvottava suodatinterrori, joka muistutti kaikkea muuta kuin välitystoimintaa." Mikä meissä toimittajissa on niin kamalaa ja inhottavaa? "Teitä on tietysti erittäin moneksi. Nuoremmat ja jopa vanhemmat pidemmällä olevat toimittajat, jotka eivät ole niin selvästi poliittisia, antoivat minulle yllättävä n paljon lehdissä tilaa. Sitten taas aikakauslehdissä olin yllättävän totaalisessa pimennossa koko syksyn. Ehkä joku vapaamuurarius tai ison rahan aikakauslehtien kimppa esti sen, että oli kenestä tahansa mitä tahansa, niin mä olin aivan varmasti poissa. Sitten joku Ruotuväki tekee sellaisen jutun, että mä en vaivautunut vastaamaan, vaikka niiden toimittaja haastatteli minua. Koko ajan tällaista selkeästi moraalitonta kusetusta. Toisaalta oli tällaisia avomielisiä välittäjän tehtävänsä hyvällä ottavia ihmisiä, jotka tajusivat, että kerrankin on jotain välitettävää. Mutta poliittisella tasolla oli yllättävän sairasta jopa ahdistunutta. Ne ei ahdista pelkästään niiden kysymyksillä, vaan niiden läsnäolo on jo ahdistavaa ainakin meikäläiselle, joka tutkii tunneterapiaa ja herkkyyttä." "Toimittajien ammattitaito on hurja, mutta se ei vastaa mihinkään kutsuun." "Käytätkö Puolustaisin toimittajia siten, että haastateltavat on tenteissä pidettävä tiukalla. Esimerkiksi jos poliitikko Virtasen antaa puhua niin kauan kuin juttua tulee, niin se ei lopu koskaan. "Mutta mitä helevetin järkeä on kysyä jotain, joka on aina esillä. Tai sitten kysyä, että 'käytätkö huumeita presidenttinä'. Ainoa, missä armahdin Melleriä, kun sanoin että olet vekkulipäällä, niin meinasin sanoa: 'kuule Jorma, en vaikka sun Finlandia-palkittu veljes tulisi tarjoamaan'. Mutta niin inhimillinen minä olen, verrattuna toimittajaan." Minä näen asian kuluttajasuojana. Yritetään pitää haastateltavat tiukoilla... "Mutta kun se ei ole todellista. Se on eri asia, jos alkaa poliittista liturgiaansa ja munkkilatinaansa hoitamaan, niin pitää huomauttaa: tämä on kuultu monta kertaa. Mutta kun alkaa tulla asiaa, semmoista joka koskettaa, niin jee: tätä muiltakin. Koska ammattitaitoahan on suomalaisilla toimittajilla." leivät toipuneet "aivopesuvasemmiston tappiosta'' Tämän päivän Helsingin Sanomissa sinua sanottiin pelle-ehdokkaaksi. Mitä mieltä olet? "Sehän on Tampereen yliopiston tutkijat Timonen ja Borg, jotka olivat pahimpia juoppoja aikoinaan, ja ovat sellaisia vasemmistotaustan omaavia ääliöitä. Tänä päivänäkään ne eivät ole toipuneet aivopesuvasemmiston tappiosta. Eli mulle ei ole mikään ongelma, jos Timonen sanoo minua pelleksi, koska olen aina tiennyt minkä tason pelle se on. Eli jos on poliittisia toimittajia, niin on poliittisesti valittuja tutkijoita, joitten tutkimustulokset palvfee ainoastaan sitä herraa, joka palkankin maksaa." Mitä pahaa meikai&ietsä ristiriitaisessa, neuroottisessa luonteessa on? Miksi pitää «tasapainoinen ihminen? "Pahin puoli siinä on se, että pitää»] la tasapainoinen. Eli siis jarrutat sitä, mitä on tapahtumassa. Ihanfdaiiv murrosiässä, sen valloittavuus on siinä, että se tapahtuu kuitenkin .sinun on mentävä sen läpi ja sitten sinä olet muuttunut.Tässä ajassa; jarrutetaan sitä, mitä muualla maailmassa on jo tapahtunut.S^e mikä tapahtuu Venäjällä, on demokratisoitumiskehitys Suomessa ei anneta edes demokratisoitumisen tapahtua Kreikkalaisten kauneimpia lauseita on vastaus s j'hen, että mitä on demokratia? Että vapaa mies äänestää vapaata miestä. No, otetaan nyt vaikka nainenkin siihen. Jos Bill Clintonkin tietää, että Skandinaviassa on maailman vapaimmat naiset, niin minkälaisesta fasismista olen Wilhelm Reichia koko ikäni tutkinut ja pitänyt fasismin massapsykologiasta ja panssaroituneista ihmisistä esitelmiä niin minkälaisista naisen henkisestäja tunnevammaisuudesta se kertoo, kun maailman vapain nainen äänestää pelkästään sen takia, että jollain on joku vittu?! Mitä siinä on vapaata? Ja jos se on vielä traditionaalisten keskieurooppalaisten kaksinaismoralististen arvojen ajaja. Nainen, joka on istunut kahdessa hallituksessa peräkkäin, jotka ovat syyllistyneet Suomen alasajoon. Aikoo pistää Suomen eurokuntoon eli bordellikuntoon, eli sinne missä naista ei arvosteta muuten kuin kotona. Niin mitä vapautta se nainen tai opiskelijaneito. tai jotkut opiskelijaherrat osoittaa. Ja vielä kun sanoo, että 'hienoa kun tuli noin politiikan ulkopuolelta kuin Ahtisaari ja Rehn'. Miten vitun politiikan ulkopuolelta! Eivät tiedä edes siitä mitään! Mutta näitä ajatuksia mä kuulen terveälyisiltä opiskelijoilta, korkeasti koulutetuilta." Minkälaisesta naitan henkisestäja tunnevammaisuudesta se iiertoo, kun maailman vapain nainen äänesfiä pelkästään sen takia, että jollain on joku vtou? Minä taas kuulin kuinka aika paljon korkeasti koulutetuilta ihmisiltä, että aikoivat äänestää sinua. "Mutta kantti ei kestänyt. Rupesivat uskomaan galluppeja!" "Minulla kesti", toteaa Marko Pulkkinen tähäoa väliin. "No hienoa! Koska demokratiahan toteutuu ainoastaan sitä kautta, että kun on mahdollisuus,, niin tehdään niin. Tampereellakin kävi, että minulla dli viimeisessä gallupissa 10 prosenttia kadulla, kaksi päivää ennen. Ja sitä ennen oli ollut 25:ttä. Niin srtten joku Elisabeth Rehn sai 22 Tampereelta ja mä saoin 4,5 prosenttia. Jos ne olisivat tehneet demokraattisen tuntemuksensa mukaan joka puolella, niin olisi tapahtunut ainakin semmoinen ihme, että minun yli 10 prosentin kannatus olisi pistänyt suut tukkoon aika monessa. Tämäkin on pelottavaa monen mielestä. Mutta silti, kun sen olisi kerran voinut tehdä. Ja kun ei politiikkaan usko, niin miksei jengi sitä tee?" Hallitset tämän mediapelin erittäin hyvin. Mutta oletetaanpa, että sinusta olisi tullut presidentti. Sitten pelikenttä on hallitus, eduskunta ja presidentti. Uskon, että sinut olisi syöty elävältä siinä pelissä? "Minä olen sen verran zeniläisvirtaamiseeen koulutettu, kun olin sentään.... niin kuin joku sanoi, että moni lähtee Australiaan sydänsurujen täiden, mutta niin hullua ihmistä hän ei ole koskaan tavannut, että nenee vapaaehtoisesti Vaasan lääniin. Ja kun mä 9 vuotta sielk 10 lin, niin mä sanon että minulle ei kukkoile pikkupoikapoliitik^. Koska mikä koulu se oli, asua, elää ja muuttaa se vielä voitoki. Kyllä mä tiedän. että mulla on sellainen kantti, soturihenki. Ja toisessa puolessa on vielä se, että kun mä vien tähän lähtenyt, mä en tiedä kuinka tämä jatkuu. En sano kernkaikkiaan mitään eduskuntavaaleista, koska tarjouksia satele koko ajan." Puolueiden listoille Velttoa on pyydetty sitoutumattomani. "Sisällään ne puolueet näkevät, mitä mä olen, vaikka toimittajat leimaavat pelleksi. Ne kosivat mua täällä takana. Poikkeuksetta lähes kaikki, jopa Rkp." Tällä hetkellä puuttuu pari sukupolvea nuoria ihmisiä puolueista. Tämän lehden haastattelussa syksyllä Ruben Stiller kehotti nuorisoa liittymään puolueisiin. Ja itsekin liittyi demareihin. Mikä sinun kantasi on? "Olen yllättävän pitkälle samaa mieltä. Just sellaisia ihmisiä. joista voisi kokea että ne pystyvät kasvamaan sen tehtävänsä mukaan ja joissa on uudenlaista luotettavuutta... Tämän hallituksen kirosana on uskottavuus. Koskaan meillä ei ole säälittävämpää hallitusta ollut. Ja kuitenkin se hokee: uskottavuus, uskottavuus..." "Se sama konsensus, mikä niissä on sillä tavalla, että ne on tyhjiä ja ne pelaa jotain markkinavoimien peliä ja pelleileevät jotain. Sehän on hirveää, kun se on ohi: ne kaikki halaa toisiaan. Nehän varotti minuakin siitä kuoliaaksihalaamisesta." "Konsensus on siinä mielessä niin halveksittavaa. Mutta oikea konsensus, sens. aisti, mieli, tajunta, se menee yli puoluerajojen tulevaisuudessa, koska esimerkiksi mun takana on kaikista puolueista." "On vaikea enää erottaa kokoomusta ja sosiaalidemokraatteja toisistaan. Se alkaa taas korostua, että Ahtisaarta sanotaan sosialistiksi. Ne yrittää mainostaa sitä demokraattina. Onhan se selvä juttu, että tämä on täysin pelleilyä tässä vaiheessa leimata ketään. Paitsi suurpääomaa, jos edustaa ruotsalaista suurpääoma oikealta siiveltä, tottakai sitä on syytä korostaa." "Vastaus on siis, että ilman muuta. Ehkä uusien puolueiden perustaminen, ehkä jopa vihreät tarvitsevat todella paljon uusia nuoria ihmisiä, jotka jatkaisi sitä mikä se idea oli. Meillähän oli tällainen Pirkkalalainen Nuija aikoinaan 70-luvulla. Me päästiin silloin valtuuston yliopistossa. Joku on sanonut, että se oli vihreämpi kuin vihreät ennen vihreitä. Sieltä sisältä se aloitetaan myös, koska ei ne ole onnellisia. Tämmöinen rationaalinen, kuvottava, ruumiista irtioleva ekofasismi, mikä sieltä tulee jossain Paloheimon porukoista... Kyllä vihreissä monet tuntevammat ihmiset oirehtii tosi rankasti. Joka puolueessa sen näkee." kulauseet tiivistyy ja se on poliittista. Meikäläinen avaa työssään silmiä. Annan näköä, avaan korvia. Mä pari kertaa näytin, että katso ihmistä." Minusta presidentti näytelmän poolit Veltto osallistui Orivedellä Minusta presidentti -näytelmään. jossa muilla oli roolit mutta hän sai näytellä omiaan. Tämä asetelma kertautui valtakunnan politiikassa. "Loppujen lopuksi nämä varsinaiset paneelit näyttivät minulle siksi niin helpoilta. Minulla ei ollut oikeastaan minkäänlaisia vaikeuksia. Ainoastaan pieni pidättely. Sen takia mä en tajua Juicen kritiikkiä, että mokasin sen haukkumalla jotain. Omasta mielestäni tein sen helkutin taitavasti." "Siinä ei ollut solvauksen häivääkään. Se oli erittäin taitava pudotus, jossa ei lähdetä ollenkaan sille alueelle, jossa solvataan tai haukutaan. Mä vaan heitin sellaisia asioita, jotka oli n'h helvetin totta. Ehkä reaaliteetin taju oli niin vahva, että yleisökin torjui sen. Tämä on vanha juttu: totuuden torvi ei löydä yssijaa aikana, jolloin muut pitää turpansa kiinni." "Mä en väitä omistavani totuutta. Mä vaan avaan niitä silmiä. Mä olei. an tj_zhj rmovs iri, koska Zhirinovski on samalla jatkumolla kuinpaavo Väyrynen, Elisabeth Rehn, Zhirinovski. Eli aina vain kiittää tätä magiaa, hypnoosia. Aina vaan is"Politiikka sairastuttaa", "politiikka on upea asia" "Kirjassani väitin, että politiikka on tämän päivän sairastuttaja numero yksi. Se levittää psykopaattista tunnekylmyyttä ja ihmistenkäsittelyä ja pahaaoloa. Vieraannuttaa ihmisiä politiikasta. Mitä vähemmän se ihmisiä liikuttaa, sitä enemmän ne on ulkoa ohjailtavissa." Ymmärränkö oikein, että tuomitset yhden politiikan muodon, et kaikkea politiikkaa? "Politiikka on upeimpia asioita maailmassa. Kun olen sanonut, että tuon uudenlaista politiikkaa, niin joku kysyy: mitä se on? Se on sitä vanha kunnon politiikkaa, jolloin oli joku aate. Mun aatteeni on yllättävän laaja, harmoninen, virtaanastumisen, henkissydämellisen, solidaarisen ihmisen, jossa mikään vanha leima ei päde. Silti ne samat asiat on siellä. Eli se on sitä vanhaa kunnon politiikan idean tuomista. kaikkien mahdollista kuuntelemista ja huomioon ottamista. Ja taistelua! Huutamista, tunteiden näyttämistä. 50-60-luvuillakin ne parkui televisiossa. Noi toimittajathan on siinäkin samanlaisia kuin tämä suomenruotsalainen täti. Että täytyy olla vaan. ja kylmänä. Tietysti voi jotain kauniit ja rohkeat hymyn sinne karehtia. Sokerikuorrutettua thatcherismia..." Näissä vaaleissa annettiin vähän ns. protestiääniä. Luuletko, että Aku Ankka on katkera sinulle? "Saattaa se olla. Mutta sekin on taas tällaista tamperelaista tutkijapsykologiaa sanoa, että sain protestiäänet. Luulen, että Elisabeth Rehn... ne äänet meni Iines Ankalle tällä kertaa." "Mä olen ylpeä siitä protestiudesta. koska me olemme Skandinaviassa maailman kehittynein osa maailmassa myös henkisesti ja sivistyksellisesti, tasa-arvollisesti, sen takia että me ollaan protestantteja." "Sama idea. että jos perheessä toinen alkaa kehittyä, niin silloin ne muut kokee, että sinä protestoit. Protestointi -sana on tullut väärään merkitykseen 'häntä vastaan". Todellisuudessa teet sen vain ittesi takia, oman visiosi takia eli protesti tarkoittaakin. pro-patria 'isänmaan tähden", pro-test 'uuden kokeen", 'uuden mielen tähden*. Protestointi on myönteinen ja positiivinen juttu, jolla selkeästi sitoudutaan hakemaan uutta. Mutta se joka 'kokee jäävänsä' ja 'häviävänsä' katkeruudessaan rupeaa syyttämään häntä vastaan suunnatusta provokaatiosta, jolloin tulee protestille halventava merkitys. Jota meidän onneton tiedepuoskarointi tukee viimeiseen asti." <-2j
10 Parasiitit o v a t meillä a i n a keskuudessamme 50-luvun alussa Paavo Haavikkoa pidettiin "hulluna" modernismin vastustajien ja vanhakantaisten kirjallisuudentutkijoiden piirissä. Haavikko, eurooppalainen, kirjoitti Tuulioina kokoelmassa (1953): "Talon avoin, ja vieraat tulevat./ Tuuli avoin, kun odotat, viileässä./ Ja ketä odottaisit.//Jatkuvat lasten julmat leikit iltaan saakka." 60-luvulla Haavikko oli hyvin etäällä vasemmistoradikaalien riehunnasta: kirjoitti (hyvin), keinotteli (ilmeisen hyvin, tuloksekkaasti) ja toimi kustantajana (hyvin, ansiokkaasti). Hän hallitsi ironian, mikä oli Suomelle ja aikakaudelle harvinainen herkku. Kun ironia kosi, haavikko vastasi: "On monta viisasta miestä, mutta ei toisaalta yhtään/ hullua puuta./ Kirjoittamisen jälkeen vaikeinta/ on lukeminen" (Puuta, kaikki heidän vihreytensä, 1966). 70-luvulla Haavikko kirjoitti monena: itsenään ja Kekkosena (Vuosisatani I) puhui, vastasi ja opetti niin hyvin, että Unkarissa hänen runojaan sisällytettiin sosialistisen runouden antologiaan. Se on melkoinen saavutus kirjoilijalta, joka samaisti metaforisesti sodan ja markkinatalouden, kiinalaisen klassikon Sun Tzun tapaan: "Ja kuten vedellä ei ole pysyvää muotoa, ei sodallakaan ole pysyviä olosuhteita." 80-luvulla Haavikko oli jo kirjailijana klassikko meillä ja muuallakin maailmassa korkealle noteerattu runoilija. Mutta toisin kuin tavallinen "porvari" Haavikko ei lakannut ajattelemasta, kirjoittamasta kasinopelin huumassa kyynisiä huomioita siitä, ettei Suomessa ymmärretä itse asiassa mikä on markkinatalouden filosofia. Kansakunta oli ulkomaisesta lainasta ja kerskakulutuksesta aivan kiimassa. Kuten tunnettu pakinoitsija kirjoitti aikoinaan: "Kun vauvana syntyy ja Holkerin hallituksen aikana kuolee, tietää pahassa maailmassa käyneensä." Haavikko säilytti etäisyytensä, kritiikkinsä anarkistisen otteensa suhteessa Valtaan, instituutioihin ja puolueisiin. Hän ei vieraillut presidentinlinnassa, hän ei saanut Finlandia-palkintoa. Aikalaisten h u l l u u s Vuosikymmenen taitteessa ja 90-luvun alussa, Haavikko aloitti laajamittaisen aikalaisdokumentoinnin Suomineidon tilasta ja tulevaisuudesta 80-luvun kasinopelin jälkeen. Diagnoosi nimeltä "Suomen tauti" on nyt moniosainen pamflettisarja, jota julkaisee Haavikon oma kustantamo Art House. Kuusi pamflettia on kirjoitetuttu yhdessä Tuomas Keskisen ja Kimmo Pietiläisen kanssa. Mitä sitten "Suomen tautisarja" ilmentää? Se on olemukseltaan aikalaiskritiikkiä ("mitä tapahtuu todella" -kirjallisuutta), funktionaalista ja pragmaattista kirjoitusta: Ota tai jätä mitä haluat, mutta älä kuitenkaan ajattele, että kyllä se siitä! Pikakirjoitus muuttuu alta aikayksikön dokumentiksi, mutta tärkeintä on synnyttää lukijassa prosesseja, jotka etenevät tietoisuudessa kumoten pysähtyneisyyden ajan totuuksia. Kirjan funktio on muuttunut merkityksellisestä muodosta katalysaattoriksi, nopeasti kumoutuvien päiväperho-totuuksien mobileksi, joka täytyy synnyttää aina uudelleen ja uudelleen. Siitä tämä vauhti ja kiire. Velkaelvytys elämälle! Saavutetut edut, korporatiivisen yhteiskunnan berliinin muuri. Proustkin jossain vertaisi kirjojaan silmälaseihin: kokeile, sopivatko lasit päähäsi, näetkö niiden avulla uusia asioita, selkeämmin ja tarkemmin -jos eivät, vaihda silmälaseja! Jotakin tästä ovat Haavikko, Keskinen ja Pietiläinen pyrkineet ottamaan kriittisiin pamfletteihinsa: puhetta, jossa pyritään vetoamaan lukijan vapauteen, kansalaisyhteiskunnan jäsenenä, jota ei vielä ole, mutta jonka pitäisi tulla, jotta Suomi-neito ei degeneroituisi täysin insestisten harhojensa alaisuudessa. P u u h a s t e l u j a loismaisuus Pamflettien "voltairelainen", pessimistinen perusnäkemys on, että talouden viriliteetin mittarina Suomen bruttokansantuote on kupla, •'Elämän pahanunen jälkeen voi ihminen aina iloita siitä ettei se ollut totta." Paavo Haavikko: Puiden ylivertaisuudesta (1993) jossa sisämarkkinoiden "tuottamaton työ" lasketaan tuottavaksi työksi, vaikka se itse asiassa elääkin joko kapean vientisektorin tai valtion velkarahan turvin. Tähän suureen harhautukseen, kapitalismin ja markkinamekanismin pehmentämiseen, "humanisoimiseen" syyllistyvät erityisesti korkeakoulut (taloustieteilijät, jotka toimivat tilaustutkimusten ennustajaeukkoina), poliitikot (jotka eivät ole koskaan tehneet tuottavaa työtä vaan ainoastaan politikoineet), virkamiehet (jotka eivät tiedä mistä rahat tulevat heidän palkkoihinsa) ja julkinen sana (joka manipuloi ja estää sananvapautta). Kysymys hyödyllisyydestä ja hyödyttömyydestä ei tietenkään ole puhtaasti "taloudellinen". Kritiikin kärki kohdistuu näennäistoimintoihin, puuhasteluihin siihen että asiat pyritään saattamaan näyttämään toisilta kuin ne ovat. Tämä ibseniläinen "elämänvaihe" on levinnyt kaikkialle: tieteeseen, taiteeseen, talouteen ja politiikkaan. Sitä kirjoittajat kutsuvat "loismaisuudeksi", missä tuottamisen sijaan (ajatusten, ideoiden, tuotteiden) vain kulutetaan, hallinnoidaan, puhutaan pelkkiä fraaseja korkealla palkalla. Suomi-diagnoosissa lama on ennenkaikkea henkinen ja siitä seuraa taloudellinen kurjuus, kansallisvarallisuuden tuhoaminen niinkuin Venäjällä. Alamaisuusajattelua propagoidaan niin virkamieseliitin, johtavien puolueiden kuin Helsingin Sanomienkin toimesta. Hyödyttömyyden kritiikki on ankaraa, mutta johdonmukaista. Yliopistot kouluttavat edelleen virkamiehiä ja kasvatustieteilijöitä julkisen sektorin virkoihin vaikka heitä on siellä nytkin liikaa. Eletään niin kuin ennenkin. K i r j a l l i s u u s t e r a p e u t t i n a Taidetta pidetään edelleen jonkinlaisena "sivistyneenä" puuhasteluna Itä-Euroopan kadonneen bysanttilaisuuden hengessä: taide sylikoira, jolle heitetään muruja kuuliaisesta käyttäytymisestä, ei substantiaalisten saavutusten vaan tottelevaisuuden pohjalta. Elämä on laitosteatteria ja puheviestintää. Haavikon, Keskisen ja Pietiläisen visiot ovat synkkiä (mikä fraasi), mutta eivät täysin toivottomia (vielä pahempi fraasi!). Suomi-diagnoosi on kirjasarjana "terapeuttista" kirjallisuutta. Kaikki voi alkaa vain tosiasioiden tunnustamisesta ja tunnistamisesta. Siitä ei ole vielä suuriakaan merkkejä yhteiskunnallisessa ilmastossa, käytännön toimintatavoissa. Eurooppalaisuus on syvimmiltään jotakin tavoittelemisen arvoista. Siitä kirjoitti runoja jo nuori Haavikko 50-luvulla. Henkisen ilmapiirin puitteet vaihtoehtojen luovassa moninaisuudessa, labyrintin muuttuminen tanssiksi: "Mikään ei kuitenkaan ole niin kaunista, rakastunutta tai poliittista kuin maanalaiset varret ja ilmaEiirros: Simo Koivunen juuret, villi kasvu ja rihmasto. Amsterdam, kaupunki ilman juuria, rihmastokaupunki kanava-pistokkeineen, jossa hyödyllisyys yhdistyy suurimpaan hulluuteen sen suhteessa kaupalliseen sotakoneeseen." (Gilles Deleuze: Autiomaa) Hyödyllisyys ja hulluus yhtä aikaa! Hyvää yötä, paljon pimeyttä! Hannu VVaarala Paavo Haavikko: Puiden ylivertaisuudesta. Art House 1993. Aikalaishulluudesta. Art House 1993. Kirjainmerkit mustat. Runot 1949-1966. WSOY 1993. Paavo Haavikko. Tuomas Keskinen. Kimmo Pietiläinen: Kyllä se siitä. Art House 1993. Tässä sitä ollaan. Art House 1993.
11 Isä, meidän Malcolm X matkalla Idahoon Hersyvän ja sensuellin akateemisen elokuvateatterimme Kampus-Kinon kevätkausi on pyörähtänyt salakavalasti käyntiin Spike Leen kolme ja puolituntisella Malcolm X:llä, joka on osapuilleen vuoden myöhässä (elokuvatoimituksen X-spesiaali ilmestyi Jylkkärissä viime vuoden alkutalvesta). Toteamme, että parempi myöhään ja kumarramme Denzel Washingtonin metamorfoosia dandystä vankilakundin kautta kansanjohtajaksi torstaihin saakka. 28. tammikuuta käynnistyy Veikko Aaltosen kiitetty elokuva Isä meidän, jonka tarina on tilinteko meriltä palaavan tuhlaajapojan ja dementoituneen isän välillä. Aaltosen pellonpää Hannu Kivioja ja kolme vuosikymmentä valkokankaalta pidättäytynyt Ma»!! Katajisto ovat he. Synkkä tafifia, mutta ei mikään Kaivo vaan dikfjn katharttiseksi kehuttu. Phoenix vielä hengissä 4. helmikuuta sen korvaa persoonallisen Gus van Santin poikkeuksellinen rakkaustarina Matkalla Idahoon, jossa parin muodostavat vastikään hengiltä itsensä lääkinnyt River Phoenix ja Keanu Reeves. Koditon, narkolepsiasta kärsivä pikkunilkki Mike ja väkivaltaa, mömmöjä ja prostituutiota harjoittava Scott etsivät ensimmäisen äitiä. Julma mutta koskettava roadmovie, luonnehtii Jylkkärin elokuvatoimituksen esimiehen vaimo, joka on nähnyt elokuvan eksoottisessa Tukholmassa. Elokuvat alkavat yo-talolla klo 19.30. Liana rahan pauloissa Elokuvakerho Liana jatkaa Elokuva-arkiston kevään sarjalle ei ole tällä kertaa valittu mitään yhtenäistä teemaa. Näytökset alkavat 26.1. Mihail Kalatozovin kuvalla Kurjet lentävät (NL 1957). Se on lännen hyväksymä (mm. Peter von Bagh) venäläinen elokuva, jossa sota erottaa nuoret rakastavaiset. Naisen osa on kestää ia katsoa tulevaisuuteen. Lasermiekat välkehtivät 2.2. George Lucasin Tähtien sodassa (USA 1977).Tässä avaruusseikkailussa avaruusalukset jyrisevät, planeetat räjähtelevät ja ystävät auttavat toisensa pulasta. Äskettäin kuolleen Federico Fellinin Giullietta ja viettelykset (Italia 1965) nähdään 9.2. Muistoa ylvästä maanantai-iltaista vaellustaan ja kevään teemaksi on valittu lyyrisesti Pahan Rahan Pauloissa. Parlamentarismin hengessä elokuvasarja valottaa finanssiasioita monimuotoisesti ja kiihkottoman asiallisesti. Taloustieteen perusteiden demot voi erään tiedon mukaan korvata tänä keväänä Lianan sarjakortilla. 31. tammikuuta esitetään italialaisen (valuutta on liira) Ettore Scolan Rumat, likaiset ja ilkeät (1976), jota on vaikea syyttää köyhyyden romantisoinnista. Nino Manfkunnioittaen katsomme miten Fellinin vuolas, oikukas ja barokkinen mielikuvitus viettää riemujuhlaansa. Tyylipuhdas screwball-komedia nähdään 16.2. Clark Gable pelastaa kauniin neidon pulasta ja samalla eheyttää amerikkalaisen yhteiskunnan Frank Capran elokuvassa Tapahtuipa eräänä yönä (USA 1934). Francesco Rosin Kolme veljestä (Italia/Ranska 1980) on vuorossa 23.2. Elokuva kertoo perheestä, joka on menettänyt äidin ja joutuu arvioimaan saavutuksensa. Isän talonpoikainen arvomaailma perii voiton poikien modernista kaaoksesta. Barbet Schroederin dokumentissa 2.3. Idi Amin dada (Ranska 1974) hirmuvaltias leikkii miellyttävää diktaatredin isännöimä perhe porskuttaa päivästä toiseen mitä härskimmin konstein. Scolan poliittisen taloustieteen doktriini:"Jos sorretut olisivat parempia kuin sortajat, olisi melkein etuoikeus olla sorrettu." 14. helmikuuta on vuorossa Luis Bunuelin meksikolaiselokuva (siis peso) Los Olvidados (1950), jossa nuhteeton nuori poika korruptoituu ja tuhoutuu nuorisorikollisten seurassa. Ronskin realismin vastapainona unijaksot ovat silkkaa surrealismia. Klassikko. toria. Hauska, mutta kauhistuttava kuvaus yksinvallasta. Suurkaupungin helvettiä kuvaa 9.3. nähtävä Abel Ferraran Armoton kaupunki (USA 1984). Maanista energiaa ja hulluja tappajia eli 80-luvun film noiria. Ranskalaisen Claude Chabrolin Pimeässä kuilussa (Ranska/Italia 1971) 16.3. perhe on pimeä. Orson Welles ja Anthony Perkins näyttelevät erimielisiä sukulaisia. Elokuvahistorian ensimmäinen teologinen trilleri. Marsilaiset haluavat valloittaa maailman 23.3. William Cameron Menziesen Avaruuden pirut (USA 1953) näyttää, kuinka ihmiskunnan tulevaisuus on veitsen -terällä, mutta onneksi David on tarkkana. Chaplin syö kenkänsä 28. helmikuuta seuraa vielä klassikompi eli Charlie Chaplinin Kultakuume (1925), joka sijoittuu Alaskan erämaihin (dollari). Kulkuriparka joutuu mm. lainsuojattoman ja ronskin kullankaivajan kivääristä taistelun välikappaleeksi. Lisäksi muisteihimme ovat porautuneet erilaiset nälän näkemiseen liittyvät veikeät fantasiakohtaukset. 14. maaliskuuta nähdään Peter Macdonaldin ohjaama Haavoittunut irlantilainen vallankumousjohtaja etsii apua Belfastin yössä 30.3. Carol Reedin Neljän tuulen talon (Englanti 1947) valot ja kuvaus ovat yhtä hyviä kuin Kolmannessa miehessä. Vetypommi on synnyttänyt limaisen hirviön, joka elää ja lisääntyy vedessä. Inoshiro Hondan 13.4. nähtävä Vetyihminen (Japani 1958) osoittaa, kuinka ihminen voi kosketuksesta muuttua limaksi. Kaksi tuntia rokkia suoraan lavalta (etunenässä Police) nähdään 20.4. Derek Burbidgen elokuvassa Urgh! A Music War(Englanti 1981). Näytökset ovat kirjastotalon Minnansalissa keskiviikkoisin klo 18.00. Lisää fyrkkaa (1992), jonka velikultia ovat Damon ja Marion Wayans. Komediaa ja äksöniä naittava tarina kertoo ison veljen pääsystä töihin luottokorttiyhtiön postihuoneeseen, josta avautuvat aivan uudenlaiset finanssinäkymät (maksuväline on siis muovi). Elokuva sopii viihteellisen tyylilajinsa puolesta hyvin myös vähä-älyisille. 28. maaliskuuta esitetään Stephen Frearsin sysimusta komedia Huijarit (1990). Jim Thompsonin trilleriin perustuva erinomainen leffa esittelee äiti-poika-tyttöystävä Yliopistojen ja korkeakoulujen tilojen hallinnan siirto uudelle valtion kiinteistölaitokselle näyttäisi kaatuvan. Yliopistot ja SYL ovat vastustaneet siirtoa, koska tulosvastuulliselle kiinteistölaitokselle tulisi monopoli vuokrata yliopistoille tiloja. Rehtori Aino Sallisen mielestä kiinteistölaitos on myös byrokraattinen ja ideana se on vastoin hallinnon hajauttamisperiaatetta ja yliopistojen autonomiaa. Tilahallinnan siirtoa kiinteistölaitokselle on ajanut erityisesti valtiovarainministeriö. VM veti ehdotuksensa pois Esko Ahon (kesk) hallituksen käsittelystä viime viikolle. Syynä tähän oli, että pääosa ministereistä ilmoitti kolmikon, jonka väliset tunnesiteet noudattelevat Marxin maksiimia kapitalismin vaikutuksesta perheeseen: kun sentimentaalinen huntu on riisuttu.jäljellä ovat pelkät rahasuhteet. Anjelica Huston, John Cusack ja Annette Bening oivia (valuutta on huijattu). 156 miljoonaa puhtaana käteen 11. huhtikuuta nähdään Jonathan Demmen varhaisohjaus Puhtaana käteen (1980), jossa amerikkalainen unelma uhkaa materialisoitua. Melvin Dummar, jota kaksinkertainen morsio luonnehtii luuseriksi, perii Howard Hughesilta 156 miljoonaa taalaa (valuuttaa on runsaasti). Hyvin kehuttu tämäkin elokuva, joten nyt on korkea aika nähdä se. Kevätkauden päättää hiirenkorvien jo rapsaessa 25. huhtikuuta Francis Coppolan oopperamainen Kummisetä III (1990), jota on suotta väheksytty. Pateettinen ja suureellinen elokuva kertoo miten saattaa käydä kun antaa kardinaalinpirulle pikkusormen isossa kiinteistöbisneksessä (valuutta on pestyä). Oopperaotokset ja tapot on oivasti leikattu ristiin ja AI Pacino on paljon parempi kuin oskaroidussa hajuelokuvassaan. Kaikki elokuvat alkavat klo 19.30. Lianan sarjakortti maksaa opiskelijalta 90, muilta sata markkaa (taloustieteilijä, muista ottaa demoleimat ovelta!). Yksittäisen kerran opiskelija pääsee katsomaan kahdellakympillä, muu lisäämällä suoritukseen vitosen. Ja ethän unohda, Peter von Baghkin suosittelee näitä elokuvia (oletettavasti). Juha Virkki pitävänsä opetusministeriön esitystä parempana. Muun muassa kokoomuksen puoluehallitus ja ministeriryhmä Iiro Viinasta lukuunottamatta vastustavat kiinteistölaitokselle siirtoa. Muita varmoja vastustajia ovat Ole Norrback (r), Elisabeth Rehn (r), Tytti Isohookana-Asunmaa (kesk) ja Mauri Pekkarinen (kesk). SYL:n koulutuspoliittinen sihteeri Juha Tuunainen ja puolueiden opiskelijajärjestöjen edustajat lobbailivat koko viime viikon ministereitä Opm:n mallin taakse. Siinä korkeakoulujen tilat olisivat opetusministeriön alaisuudessa. KUP]et lentävät, tähdet SOtivat Yliopistojen tilojen hallinta elokuva-arkiston keväässä menossa opm.iie
1 3 TANSSIURHEILUN ALKEET KURSSIT ALKAVAT/^ 12.1.94 HINTA 300 M K/hlö JÄÄHALLIN LIIKUNTASALISSA (2. krs, sis. käynti m o n i t o i m i t a l o n puoleiselta sivulta) ALLE 16 -VUOTIAAT KESKIVIIKKOISIN KLO 18-19 YL116 -VUOTIAAT KESKIVIIKKOISIN KLO 19-20.30 PIILOLASI NESTEET Tarjous voimassa tämän vikon! <5Ö ...ja paljon muita hyviä tarjouksia TERVETULOA! SILMALASIMARKET Väinönkatu 36, Torin laita! puh. 941-611 144 ark. 9.30-17.30 la 10-14 Kampuksen Kaiku keskiviikkoisin 97,7 & 101,0 MHz POIili TIETOKONEET 486 DLC/40 7.750 486 SX/25 7.850 486 DX/33 9.200 486 DX/2/66 10.500 PERUSKOKOONPANO : SVGA-näyttö, 4 Mb, 170 Mb kovalevy, näppäimistö & hiiri. J KESKI -SUOMENI rATK-HUOLTO Volonmaankatu 26 40700 JYVÄSKYLÄ Puh. 941 621 666 Fax. 941 621 102 PAHNANP O H J I M M A I S E T ESITTÄÄ: J a n i S k i f t e s v i k i n V A S T U U L L I N E N T E H T Ä V Ä Näytelmää vielä seuraavasti: Tammikuu: 27. ja 3 1 . Helmikuu: 7., 8., 9.,19., 20., 22., 23 ja 2 4 . Maaliskuu:1., 5 ja 6 E s i t y k s e t : A-salilla aina klo 19.00 E n n a k k o : City-Sokos Liput 30/40 mk (ryhmät yli 10 henkeä 25,-) O h j a u s : Anne Pellinen VANHAN KIRJALLISUUDEN YSTÄVÄT Talven suurin antikvaarinen kirjatapahtuma VANHAN KIRJAN TALVI Jyväskylän kaupunginkirjastossa 29-30.1.1994 V a p a a p ä ä s y Avoinna la 10-18 su 10-16 Lauantaina avajaiset klo 12.00 Vanhan kirjallisuuden viikonloppu -seminaari Sunnuntaina huutokauppa klo 11.00 Kirjailijavierailuja klo 13.00 ja 14.00 SEPPÄLÄN PALLOILUKLUBI SULKAPALLO: KLO io-i7 3 : 17-22 SÄHLY: TI-KE-TO 8 : PE-LA i O : / h l ö (ISOMPI KENTTÄ) SU-MA SEPPÄLÄN PALLOILUKESKUS OY Pääskyntie 4, 40320 JKL PUH/FAX 941-676 066 HUOM: Linja-autovuorot N:o 9, 11, 12, 20 ja 25 sopivat sinulle hyvin ja kulkevat Vapaudenkadun kautta. Aito 486-mikro alle kymppitonnin! OLIVETTI 486DX2-50 • Olivetti PCS 4 6 / C • Intel 80486DX2-50 MHz -suoritin • 170 MT kiintolevy • 4 MT keskusmuisti »LocalBus-ohjain • Olivetti SVGA -värinäyttö 14" • Windows 3.1 SF • DOS 6 • Hiiri •Hiirimatto • Olivetti-näppäimistö • Vuoden takuu OLIVETTI 486SX-25 • Olivetti PCS 4 4 / C • Intel 80486SX-25 MHz -suoritin • Muutoin samat tiedot kuin edellä Säästä hinnasta älä laadusta! Tietokoneet edullisesti: Kampus iData Kampus Data Oy Kauppakatu 2, Jyväskylä puh. 218835, fax 611143 avoinna ma-pe 9-17 VUOKRAAMME T I E T O K O N E I T A Kotiinkuljetus, asennus ja WP5.1. E 949-546021 (941) 242 756 ja 610 496. Varm. arki-iltaisin. TIETODIILERIT OY f un tOP UVE IN /0WNl! KE 26.1. V I L P E R I N PERIKUNTA U M P L U G G E D D U O TO 27.1. MIKKO ALATALO KE 3.2. MENNEISYYDEN VANGIT PE 4.2. T E K N O B I L E E T KE 10.2. THE BLUE YODLE ELAVAA MUSAA JOKA TORSTAI! f TCP fcOCK CAFE ^Asemakatu 7. P. 618 116^ HIUSASIOISSA SINUA PALVELEE KORTE POHJAN PARTURf 'mi Isännäntie 1 407 40 Jyväskylä Puh. (941) 252 415 TERVETULOA AVOINNA: Ma-Pe 9-18 La Suljettu Käytä hyödyksesi kanta-asiakas korttimme f un f un OLEMME VALMISTANEET SINULLE MAITTAVAN KOTIRUOKA LOUNAAN MAANANTAISTA-PERJANTAIHIN KLO 10.30 -14.00 HINTAAN: 29.00-35.00 m k LÄMMINRUOKA VAIHTOEHDOSTA RIIPPUEN. JOKA ILTA MENOSSA MUKANA KLO 21.00-03.00 M Ravintola l ^ J Of raatikelfari Kauppakatu 33, 40100 Jyväskylä TULE JA NAUTI* m E L M I K U U N ELPOTUS! HappyHours KE,PE,LA 4 f klo 24-01 e J C t r a PITKÄ KEKKI m EDULLISET LOUNAAT opiskelijahintaan! Vapaa pääsy! Joka ilta! /<efctct66a Kortepohjapuh.607 212 Happy Hours el^tra SOHWILLA P E L A k l o 2 2 2 3 P I T K Ä K J E K K I T K A K E K K I J \Sri 10 > * * J L ^Ljr 4 ^ V a a s a n k . 2 1 puh.61 RAJUA MENOA JOKA KESKIVIIKKO 03:een IJLOKIVI * • • * • • • * * * * • • * • * * • • • • • • • OPISKELIJA OTA OMAKSESI KAUPUNGIN YKKÖSPAIKKA KARAOKE JA TANSSIA JOKA ILTA • * • • • • Rautatieasemalla, puh. 6 1 4 4 4 1 . Av. 1 2 2 • • • * • • • • * • • * * • • * * •
1 5 YMPÄRISTÖVALIOKUNTA Riemuin rientäkäämme Kirjakahvilaan keskiviikkona 26.1.94 klo 16.00 (huom! aika) pohtimaan Jyväskylä 21-aloitetta, Nepal-projektia. pyöränkorjauskurssia... kuka lähtisi 29.-30.1. viikonlopuksi Turkuun ilmastotapaamiseen? Tervetuloa t. pj. Aki p. 608 580 LIIKUNTA VALIOKUNTA Ratkiriemukkaan liikunnallista vuodenjatkoa kaikille mahdollisille. Liikuntavaliokunta kokoontuu kevään ensimmäiseen kokoukseensa ke 26.1. klo 18.00 Sohwille. Asioita: urheilutietokilpailu. Voiton päivä jne. Urheilutietokilpailu ti 1.2. klo 19.00 Kortepohjan Lillukassa. Liikuntavastaavien koulutus ti 8.2. klo 16.00. SM-snooker 12.-13.2. Espoo. Mass Sport Qames 18.-20.2. Tukholmassa. Tapahtumaan lähtijät ovat oikeutettuja matka-avustukseen. Lisätietoja OLL 90718 522. OLL:in 70-vuotisjuhlalaskut Himoksella 24.3. Lisätietoja: Opiskelijoiden Liikuntaliitto 90-718 522, Tarja Mäki-Punto612 793 KULTTUURIVALIOKUNTA Kulttuurivaliokunta kokoontuu ti 1.2.94 klo 18 Ylioppilastalolla. Asioina Voiton Päivä, JYROCK, kurssit, klubit ja muut kevään tapahtumat. Tervetuloa. OPINTOJA TIEDEVALIOKUNTA Hei Sinä 1 8 3 5 -vuotias rempseä opiskelija/tar. Sinuun haluaisi tutustua uusi sensuelli kopo-sihteeri. Harrastan opintoasioiden remontteeraamista. Minut tapaat yo-talolta opintoja tiedevaliokunnan kokouksessa ke 2.2.1994 klo 16:00. Siellä tapaat myös valiokunnan viehättävän ja älykkään puheenjohtajan sekä tukun kauniita ja rohkeita. Tule sekoilemaan kanssani sivistyneesti. Nimimerkki Yhdessä kaikki on kauniimpaa Ps. Foto ois kiva. Ps.2. Palaverin jälkeen ehdit vielä kotiinkin katsomaan Kauniita ja rohkeita. ILOKIVEN KLUBIT: 27.1. LIISA AKIMOF & VIIDEN PENNIN PASKIAISET Pääseekö mopolla Ilokiveen...? 2 2 KARI PEITSAMO SKOOTTERI ...skootterilla pääsee ainakin! Törkeä Aku Ankkuli plagiaatio Tampereelta. 9 2 ISMO ALANKO Ismo Alanko ilman saksattavia koneita tai mekaanisia äänensärkijöitä on kuin Ismo Alanko ilman saksattavia koneita tai mekaanisia äänensärkijöitä. KKS KKS ry:n paluu! KKS ry:n hallituksen kaikille avoin kokous klo 19.00 2.2.94 Ylä-Ruthilla. Koska kaikki on kumminkin pa mätkyjen eräpäivänä, tarjoaa KKS ry ilmaista juotavaa! Asialistalla toimintakertomus, -suunnitelma. TP:n valmistelu ja ilmoitusasiat. Heikkinen pitää puheen. Esikuntapäällikkö Virmasalo JARU Jyväskylän akateemiset reserviupseerit JARU ry tiedottaa: Ampumisesta kiinnostuneet: poliisitalon ampumaradalla ammutaan tiistai-iltaisin seuran .22 cal pistooleilla, joihin voi ostaa panoksia seuralta halpaan hintaan. Kokoonnutaan poliisitalon edessä (Hannikaisenkadulla) vähän ennen klo 19.00. Huom. Mahdollisuus ampua myös omilla pistooleilla Salivuoro UI:ssä keskiviikkoisin klo 19.30-20.15, pelataan sählyä, lentopalloa, tai mitä porukka haluaa pelata, Saunailloista, kokouksista sekä muusta kevään toiminnasta tiedoitetaan erikseen, tarkkaile ilmoitustauluja kampuksella ja Mattilanniemessä. Uusia jäsenmaksukuitteja on saatavissa ilmoitustauluilta Mattilanniemen D-rakennuksen 2. kerroksesta sekä päärakennuksesta, jäsenmaksu tänä vuonna vain 31 mk. Kaikki vanhat ja uudet jäsenet ovat tervetulleita mukaan reippaaseen sekä maanpuolustushenkiseen toimintaan ikään, sotilasarvoon tai sukupuoleen katsomatta. Lisätietoja: puh.joht. Mikko Kontiainen puh. 242 711 Hej! Du som är FINL A N D S S V E N S K / T VÄSPRÄKIG. Är det inte pä tiden att vi träffas och spräkar lite "över ett stop öl"? Det skulle vara sä roligt att fä se dig! Kom tili Sohwi Mä, den 7.2. kl. 18.00 Anne. Annette och Annmari KUMMAN LUJA Kevään ohjelmaa ideoitiin saunaillassa ke 26.1., joten tässä valitettavasti vain niitä tietoja, jotka olivat selvillä jo lehden painoon menoon mennessä: 1) Laskiaisjuhla ti 15.2. Ensin käymme mäessä Laajavuoressa, sen jälkeen lämmittelysauna Kortepohjan Btalossa. Laskuvälineinä säkit, liukurit ja pulkat, joten ottakaa niitä mukaan. Saunalla päivän teemaan sopivaa tarjoilua. 2) Laskettelumatka Himokselle maaliskuussa. KuLu maksaa bensat, välineet ja ravinnon kustantaa jokainen itse. Ilmoittaudu heti! 3) Koripallopuulaaki pelataan 14.2. alkaen ja sählypuulaaki seuraavalla viikolla. Varsinkin jälkimmäisessä meillä on perinteitä puolustettavanamme! Joukkueeseen voi ilmoittautua Mikalle (614 797), Jounille (60/7314) tai Soilelle (60/7004). KAMERASEURA Kämäräisen & Snellmanin neulanreikävalokuva-näyttely Kankaan paperitehtaalla ma 31.1. Kokoonnutaan viimeistään klo 11.15 (perillä oltava klo 11.45) Aren aukiolla (Amarillon lähellä) ja jatketaan siitä matkaa. Neulanreikävalokuvausta jatketaan camera obscura-jatkokurssin muodossa. To 3.2. klo 18 neulanreikävalokuvauksesta meille luennoi Rune Snellman yliopiston kirjastolla. Itse kuvaamme neulanreikäkameroilla la 5.2.ja su 6.2. Uusi mahdollinen kokoontumispaikka olisi Snellmanin ja Kämäräisen luona Kuokkalassa. Tarkista kuitenkin tarkempi paikka ilmoitustaululta tai soita Marjolle. Ilmoitustauluilta löydät myös luennon tarkemman paikan. Ethän unohda toimittaa omia ideoitasi kevään toiminnasta 31.1. mennessä Johanna kaappiin nro 1315 (pääkirjaston kurssikirjasto, huone jäljennepalvelun vieressä). Samaiseen paikkaan myös ideat kevätnäyttelyn teemasta sekä ehdotukset uudesta seuran logosta! Seuraava kokous pidetään ti 1.2.1994 klo 19 Sohvvin kabinetissa. Tervetuloa! Yhteydet: Anne p. 644 142, Virve p. 272 693, Marjo p. 252 413. RINNERIEHA Tulossa tiistaina maaliskuun 1. päivä uusi ja uskomaton poikkitieteellinen haalariextravaganza tapahtumapaikkoina Laajavuoren laskettelurinne ja ravintola Rentukka. Ainejärjestöt valmistautukaa ottamaan haaste vastaan, kun ensimmäinen Olvilaskun mestaruus ratkotaan. KEVÄTSEMMA Kaikkien poikkitieteellisten haalaribileiden äiti. Rentukan yleisöennätyksen haltija yli 700 hengellä viime keväältä. Mitä tapahtuu huhtikuussa Kevätsemmassa 1994 kun 1000 ilmaislippua pistetään taas jakoon ainejärjestöjen kautta ja koko kampus kokoontuu bailaamaan. Lippuja haluavat ainejärjestöt ottakaa yhteyttä Pörssi ry:hyn ja Kati Kekkiin puhelin 3100602. NAISRYHMÄ Naisryhmä kokoontuu vuoden ensimmäiseen kokoukseen 1.2. tiistaina klo 18 Sohwilla. Pro Lillan? Keskustellaan älykkömäisesti. JYT Seuraava kokous on keskiviikkona 2.2. klo 19 Kramsunkadun Punaisessa talossa, tervetuloa. Teemme toki muutakin kuin pidämme kokouksia: katseet ovat jo kevään produktiossa. Talvi-iltojen iloksi voi harrastaa videontekoa tai roolipelejä kiinnostaisko? Punatalolla päivystää joka ti ja to klo 12-14 joku, joka odottaa soittoasi (puh. 217 583) käymäänkin saa tulla. Hyviä hiihtokelejä vaan! JYTK Uusi puheenjohtajamme on vuoden 1994 alusta Mikko Kortelainen. Tule rohkeasti toimintaamme mukaan esim. soittelemalla numeroon 675 586/Mikko. Tule tekemään historiaa! KYMENLAAKSON OSAKUNNAN PERUSTAVA KOKOUS Helmikuun 2., 1994. Tapaamme Sohvvilla klo 18. Suunnitellaan kevään ohjelmaa ja tutustutaan osakuntatoimintaan. Tervetuloa! NEFAJYVÄSKYLÄ RY Matka epyktinäyttelyyn Tampereelle torstaina 3.2. Laitos maksaa nyssen jos lähtijöitä on. Samalla myös kansanperinteen laitos-ekskursio. Ilmoittaudu kiiruusti laitokselle jos mielit mukaan. Omat brunssit. KUPL Kolminaisuuden postulaatin vuosikokous pidetään Sohwin kabinetissa 1.2. 1994 klo 18.00. Teemana johdon valinta, miestenpäivä, nykyyo-kunta ja erillisprojektit. Jos haluat olla mukana luomassa yo-kunnasta toimintaan ja tapahtumiin panostavaa kansalaisjärjestöä, tervetuloa kokoukseen tutustumaan KuPLin ja kirjoittautumaan kannattajaksi. Muiden ryhmien jäsenillä ei ole äänioikeutta, mutta puheoikeus on, paitsi puolueiden jäseniltä se ymmärrettävästi on rajoitettu. Tietoja 608429 Kasperi Launis kauppaopiskelijoiden pääsihteeriksi Ylioppilaskunnan viime vuoden puheenjohtaja Kasperi Launis on valittu kauppaopiskelijoiden liiton (eli tulevien merkonomien) pääsihteeriksi. Yo-merkonomi ja yht.yo. Launis aloitti vuoden työsuhteensa tammikuussa. Ylioppilaskunta-aikoinaan Launis oli kova ammattikorkeakoulujen vastustaja. Nyt hän taistelee 70 oppilaskunnan ja 25 000 henkilön järjestössä myös muutaman ammattikorkeakoulun puolesta. Ylioppilaskunnan johtava virkamies, pääsihteeri Petteri Huurre on liittynyt vuoden alussa sosiaalidemokraatteihin. Huurre valittiin virkaansa hieman yli vuosi sitten erityisesti ylioppilaskunnan kokoomuslaisten ponnistelujen ansiosta. Kouluaikoinaan Huurre oli kokoomuksen jäsen, mutta Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksessa Huurre istui sitoutumattomien osakuntalaisten edustajana. AVUSTAJAPALAVERI 27.1. KELLO 19 TOIMITUKSEN HUONEISTOSSA. TERVETULOA! SEURAAVA DEAD-LINE 3.2. KYSEESSÄ ON ABI-NUMERO.
16 Kopo-sihteeri Arto Kokkisen löytää ylioppilastalon yläkerrasta. Kopo-sihteeri Kokkinen: Kielikeskus yksi yliopiston tehokkaimmista yksiköistä Tavallisen opiskelijan kannalta korkeakoulupoliittinen sihteeri on ehkä ylioppilaskunnan tärkein virkamies. JYY:n hallitus valitsi ylioppilaskuntien liittoon lähteneen Ville Elonheimon tilalle kopo-sihteeriksi kansantaloutta opiskelevan Arto Kokkisen, 25. Elimäeltä kotoisin oleva Kokkinen opiskelee neljättä vuotta ja hänellä on j o pitkä ura korkeakoulupolitiikasta. Hän aloitti ylioppilaskunnan hallituksessa Pörssi & Dumpin mandaatilla kopo-vastaavana, istui myös Ekonomiopiskelijoiden liiton hallituksessa ja vuoden ylioppilaskuntien liiton hallituksessa. "Tässä tilanteessa kopo-sihteerin on pyrittävä pitämään huolta siitä, että opetuksen määrärahat säilyisivät. Kun yliopisto joutuu tekemään säästöpäätöksiä, niin on tärkeää, etteivät tehokkaat yksiköt joutuisi säästämään, esimerkiksi kielikeskus", Kokkinen pohtii. Kielikeskus on Kokkisen mielestä yksi yliopiston tehokkaimmista yksiköistä. Säästöpäätöksiä ei tulisi tehdä sieltä, "missä vastustus on heikointa" eli professoreita ei ole puolustamassa reviiriään. Kopo-sihteerin tehtäväluettelo on miltei loputon: hän toimii yliopiston hallituksen, tiedekuntaneuvostojen ja laitosneuvostojen opiskelijajäsenten tietopankkina ja kouluttajana, seuraa ja ottaa kantaa tutkintojen uudistukseen ja yliopistojen säästöihin, pyrkii nostattamaan opetuksen merkitystä ja laatua jne. Jouni Vauhkonen Uudet opintolainat sorsivat äitejä, sivareita ja varusmiehiä Uusi opintotukilaki on muodostunut ongelmaksi kesken opintojen varusmiesnpalvelukseen tai sivariin lähteville sekä äitiyslomalaisille. Normaalistihan uuden lain mukaan opintolainan korot pääomitetaan. Lain mukaan "korot voidaan pääomittaa opintotukiaikana". Uutta opintolainaa ottaneiden varusmiesten, sivareiden ja äitiyslomalaisten korkoja ei voida pääomittaa ja heidän pitäisi maksaa korot. Vanhojen lainojen korot maksaa valtio. Ensimmäistä kertaa näille ihmisille korot tulivat maksettavaksi joulukuussa, SYL:n sosiaalipoliittinen sihteeri Taina Härkönen kertoo, että tuolloin tuli ensimmäinen soittto, että pankki ei neuvottele: korot on maksettava kolmen kuukauden sisällä tai koko laina irtisanotaan. SYL:n keskustelee ongelmasta puoustusministeriön ja opetusministeriön kanssa helmikuun alussa. Tarkkaile postiasi, laske rahojasi ja vastaa kysymyksiin Näinä päivinä voi postilaatikostasi kolahtaa kirjekuori, jonka saa vain 300 tietokoneen arpomaa onnekasta. Ylioppilaskunnan sosiaalivaliokunta selvittää tammi-helmikuun aikana kyselytutkimuksella opiskelijoiden toimeentuloa ja menoja lukuvuonna 93-94. Sinä voit olla yksi niistä, joka pääsee laittamaan rastin ruutuun ja miettimään, mistä raha tulee ja mihin se katoaa. Vaikka emme arvo etelänmatkoja, vaivaudu silti vastaamaan. Saatujen tiedonjyvien voimalla ohitamme loputkin köyhät leipäjoPro gradut pöytäkirjat diplomityöt nahkasidokset ym. KWA NSITOMO Rihto Ky Alasinkatu 1-3, 40320 JYVÄSKYLÄ, P. (941)676 350 VAIN TALLA KUPONGILLA FAVOURITE VALKOVIINIT MOSEL -RHEIN v. ~ PIESPORTER* i Q V ) # VINESSE PUNAVIINI VALKOVIINI ROSE ) ; VVHITE NUN SUAVE (Ei bonusleimoja) 110; AVATTU OLUTJA VIINIHALLI VILLIVIINI TERVETULOA! A * * * * Keski-Suomen OLUTJA VIINI TARVIKE (Paloaseman vieressä) Voionmaankatu 3 4 , 40700 Jyväskylä, puh. 610 996 PALVELEMME MA-PE 10-18 LA 9-14 Sallinen: "Asetan tyärylmän ptMtiraan" Kielikeskus järjestää kevään kurssit Syksyllä kuumana käynyt keskustelu kielikeskuksen säästöistä hiilltyi joulukuussa mielenosoitukseen. Kielikeskuksen säästötavoitteet tälle vuodelle eivät muuttuneet. Tämän kevään kurssit järjestetään, lupaa kielikeskuksen johtaja Maisa Martin. Tuntiopetusmäärärahaa on 41 prosenttia vähemmän kuin viime vuodelle. Rahat riittävät vain keväälle, mutta kesän ja syksyn opetus on auki. "Tämä kielikeskus ehkä ryöpsähti yli äyräiden ja siinä oli ehkä vähän hätääntyneitäkin reaktioita, myös ihan huhuja ja ylitulkintoja. Työmarkkinaratkaisun ansiosta pystyttiin kielikeskukselle osoittamaan lisää rahaa, niin tilannehan saatiin jo aikalailla hallintaan siitä", sanoo rehtori Aino Sallinen. "Tulen asettamaan työryhmän, jonka tehtävänä on tehdä esitys siitä, miten kielikeskuksen, kielten ja viestinnän opetusta voitaisiin organisoida uudelleen. Työryhmässä on myös opiskelijaedustus", Sallinen lupaa. Kielikeskuksen tulevaan asemaan vaikuttaa Sallisen mielestä monta asiaa: yliopiston budjettileikkaukset, tutkintorakenteiden muutokset kielten ja viestinnän opiskeluun ja opetukseen ja kansainvälistymisen tuomat vaatimukset. "Ja miten esimerkiksi avoin korkeakoulu voisi paremmin tulla mukaan esimerkiksi kielten opetuksen järjestämisessä. Paradoksihan on, että avoimen korkeakoulun määrärahat ovat kasvaneet dramaattisesti, kun varsinaisen toiminnan määrärahat ovat vähentyneet", Sallinen pohtii. Opiskelijat ovat pelänneet, että varsinkin ylimääräiset kielikurssit tulevat maksullisiksi. Rehtori Sallisen mielestä tutkintoihin kuuluva opetus ei voi tulla maksulliseksi. Sen sijaan työryhmä joutuu miettimään, miten vapaaehtoiset kurssit rahoitetaan ja aineopinnot ja kieliopinnot kytketään toisiinsa tiiviimmin. Haasteita tuovat vaihto-ohjelmiin lähtevien valmennus ja ulkomaille suuntaavien jatkoopiskelijoiden kielitaidon kohennus. Kesätöitä tehnyt välttänee työmarkkinatuelle joutumisen Opiskeluaikoina kesätöitä tehneet näyttäisivät välttävän uudelle työmarkkinatuelle joutumisen. Yliopistosta valmistuvat pääsevät siis pääasiassa KELA:n päivärahoille ja sitä myötä myös hakemaan töitä kolmeksi kuukaudeksi ETA-maista. Työmarkkinatuki koskee vain niitä nuoria, joilla ei ole kuuden kuukauden työhistoriaa takanaan. Työmarkkinatuelle joutuva ei myöskään voi hakea työttömyysturvan varassa töitä ETA-maista. Normaalisti kuuden kuukauden työhistoria pitää hankkia kahden vuoden kuluessa, jotta pääsee työttömyysturvan perusrahalle. Opiskelu katsotaan kuitenkin sellaiseksi syyksi, joka pidentää työhistorian laskentajaksoa siten, että 16 ikävuoden jälkeen hankittu työhistoria otetaan huomioon. Työn tulee täyttää kokoaikatyön vaatimukset eli vähintään keskimäärin 18 viikkotuntia. Vastavalmistuneen työssäoloehto, puoli vuotta, täyttyy esimerkiksi kesätöillä, jos niitä kertyy esimerkiksi kolmen kesän ajalta 26 viikkoa/ vähintään 18 tuntia viikossa. SYL etsii väliinputoajia Työhistorian määrittelyssä sovelletaan tietyissä ammateissa esimerkiksi opettajan ja muusikon tai muun taiteen alan tehtävissä alakohtaisia vähimmäis viikkotunteja. Ongelmallisia saattavat olla esimerkiksi projektityöt, joista tarvitaan aina tarkka selvitys. Suomen ylioppilaskuntien liitto etsii tapauksia, joissa vastalmistunut ei pääse etsimään töitä ETA-maista, vaikka hänellä muuten olisi mahdollisuudet löytää töitä ulkomailta. SYL haluaa koota ennakkotapauksia, joihin vedoten työttömyysturvalakeja voitaisiin muuttaa. SYL etsii myös tapauksia, joissa työhistorian määrittely on muodostunut ongelmaksi. Yhteyttä voi ottaa numeroon 90-492 522, Anni Linkola tai Virpi Hiltunen. YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖN JYVÄSKYLÄN TERVEYDENHOITOASEMAN PUHELINNUMEROT MUUTTUVAT 1.2.1994 ALKAEN UUDET NUMEROT OVAT: TERVEYDENJA SAIRAANHOITO AJANVARAUS (60) 1970 NEUVONTA (60) 1971 HAMMASHUOLTO AJANVARAUS (60) 1980 MIELENTERVEYS AJANVARAUS (60) 1990 YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖ JYVÄSKYLÄN TERVEYDENHOITOASEMA