• 1/2020 7,60 Ei päivää ilman päänsärkyä Kansanedustaja Ben Zyskowicz: Hyvällä nukkumisella laihemmaksi Suolistosairaus kulkee mukana koko elämän Varastoraudan alhaisuus monen arkisen vaivan syynä Lihavuusleikkauksen jälkeen opittava uudet ruokailutavat VAIVAISENLUU ei ole vain esteettinen haitta kohottaa kuntoa ja parantaa muistia Tanssiharrastus Tanssiharrastus Lukemisen uusi maailma: eja äänikirjoissa ihastuttaa helppous
  • Luuliemi on trendijuoma maailmalla. Kyseessä on ikivanha ravintolisä, jonka ajatuksena on hyödyntää koko eläin, ei vain lihaa luiden ympäriltä. Luita haudutetaan pitkään ja lempeästi, jolloin niistä saadaan talteen luun ja luuytimen arvokkaat ravinteet. Keitettäessä luista irtoaa erityisesti suoliston, nivelten, luuston, ihon ja hiusten hyvinvointia lisääviä ravintoaineita kuten esimerkiksi naisten Yhdessä purkissa 30 päivän annos suosimaa kollageenia ja niveliä vahvistavaa glukosamiinia sekä runsaasti erilaisia luustoa vahvistavia mineraaleja. Biomed Oy on valmistanut laadukkaat luuliemet suomalaisen poron luita ja luuytimiä hyödyntäen. Niitä on saatavana terveyskaupoista jääpalakuutioina ja nyt uutuutena helppokäyttöisenä luuliemijauheena! Lue lisää osoitteesta www.biomed.?. Suomen Terveystuotekauppiaiden liitto 20 20 TE RVEYSTU O T E VUODEN 2020 TERVEYSTUOTE LUULIEMI
  • Verenpaine kertoo sen paineen, jolla sydän pumppaa veren kierrokselle valtimoihin. Jos verenpaine on jatkuvasti koholla, on vaarana, että se vaurioittaa sydäntä, verisuonia, aivoja ja munuaisia. Kohonnut verenpaine on hyvin monen ihmisen terveysongelma. Verenpaine saattaa hetkellisesti nousta, esimerkiksi rasituksen vuoksi, mutta tasaantuu nopeasti. Verenpaine mitataan aina levossa ja istualtaan, jotta tulos on mahdollisimman luotettava. Verenpaineen kotimittaukseen suositellaan olkavarsimittaria. Rannemittaria suositellaan vain, jos omaan olkavarteen ei ole saatavilla oikean kokoista mansettia. Liian pieni mansetti antaa todellista painetta korkeamman ja suuri mansetti puolestaan matalamman lukeman. Aikuisen tulee tietää oma verenpainetasonsa. Jos kertamittauksessa herää epäily kohonneesta verenpaineesta, on verenpaineen taso selvitettävä. Se mitataan aamuin illoin kaksoismittauksena viikon ajan. Kaksoismittaus tarkoittaa verenpaineen mittaamista kahdesti peräkkäin 1-2 minuutin välein. Verenpainetaso on viikon aikana tehtyjen mittausten keskiarvo. Ihanteellinen verenpaine on yläpaineen osalta alle 120 mmHg, ja alapaineen osalta alle 80. Normaaliksi luokitellaan välit 120 – 129 ja 80 – 84. Tyydyttävät luvut ovat 130 – 139 ja 85– 89. Ensimmäisen asteen kohonneeksi verenpaineeksi luvut luokitellaan, jos ne säännöllisissä mittauksissa nousevat 140 – 159:een ja 90– 99:een, toisen asteen kohonneeksi verenpaineeksi luokitellaan luvut 160 – 179 ja 100-109 ja kolmannen asteen kohonneeksi verenpaineeksi luvut 180 tai yli ja 110 tai yli. Tutkimusten mukaan ihmiset, joilla on ihanteelliset verenpainearvot sairastuvat vähiten. Verenpaineen hoito elintavoilla kannattaa aloittaa, kun paine on kohonnut yli ihanteellisen tason. Jos verenpaine todetaan kohonneeksi 4-6 kuukauden seurannan aikana, aloitetaan lääkehoito. Hoitamalla verenpaine hyvin ehkäistään monia ikäviä sairauksia, ei vähimpänä aivoinfarktia. Verenpainetta kannattaa seurata Päätoimittaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.? Toimitussihteeri: Mari Ahola-Aalto Puh. 09-41397 369 mari.ahola-aalto@karprint.? Mediamyynti: Sirpa Hornaeus Puh. 040-7538555 sirpa.hornaeus@karprint.? Toimituksen osoite: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. 09-41397 300 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari ISSN 2242-0614 (painettu) ISSN 2489-8635 (verkkojulkaisu) Tilaukset: tilaukset@karprint.? Puh. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Kestotilaus, 8 numeroa 56 € Määräaikaistilaus, 8 numeroa 60 € Lehden tilaajaosoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. Seuraava numero ilmestyy maaliskuun alussa. Kannen kuva: Eduskunta ? Pääkirjoitus ? Olen tosi hämmästynyt siitä, ettei vanhusten palvelutalossa pyritä ulkoilulenkein ylläpitämään niiden asukkaiden toimintakykyä, jotka kykenevät kävelemään. Palvelutalossa, kun ulkoilutetaan vain ja ainoastaan niitä pyörätuolissa istuvia asukkaita, jotka eivät kävele. Ymmärrän kyllä, että pyörätuolissa oleville ulkoilu on virkistävä kokemus, mutta en ollenkaan ymmärrä sitä, miksi sellaisten talon asukkaiden ulkoilusta ei huolehdita, joiden ulkoilulla saatettaisiin ylläpitää asukkaiden toimintakykyä, eli kävelykykyä. Olisi mukava tietää, onko jossakin päin Suomea sellainen vanhusten palvelutalo, jossa toimintakyvyn ylläpitämiseksi ulkoilutetaan asukkaita, joilla on kävelykykyä jäljellä, mutta jotka eivät pysty yksin käymään kävelylenkillä? Julkisuudessa on ollut paljon keskustelua vanhusten toimintakyvyn ylläpitämisestä, mutta koskaan ei ole keskusteltu niiden vanhusten toimintakyvyn ylläpitämisestä ulkolenkkeilyn avulla, jotka lenkkeilläkseen ovat lenkkikaverin tarpeessa. Irmeli Eklund Helsinki ? Yleisöltä Toimintakyvyn ylläpidosta 3
  • 4 8 Ei PÄIVÄÄ ilman päänsärkyä. Migreeni on vakituinen vaiva kansanedustaja Ben Zyskowiczille. 13 VARAMUMMOLLA on ikävä omia mummojaan. 14 VAIKEAAN MIGREENIIN apua uusista biologisista estolääkkeistä. 16 RAUDANPUUTE on osoittautunut monien ikäihmisten vaivojen syyksi. 20 UNIAPNEA luultua yleisempää aivoinfarktipotilailla. 21 NUKUTUN UNEN pituudella ja laadulla on merkittävä yhteys niin ylipainon syntymiseen kuin siitä eroon pääsemiseenkin. 24 LIIKAUNISUUS viittaa kaamosmasennukseen, kun sen sijaan yöunien lyhyys on merkki unettomuudesta. Kummassakaan tapauksessa uni ei virkistä. 27 IKÄ TUO USEIN mukanaan sairauksia, jotka vaikuttavat myös ajokykyyn. 28 KOTKALAINEN Tuija Aalto on elänyt kroonisen tulehduksellisen suolistosairauden, Crohnin taudin kanssa yli 40 vuotta. 31 SUOLISTOSAIRAAN läheinen Naomi Mesin on käynyt pitkän tien sairastuneen rinnalla. 32 ESA KESKINEN sai luontaistuotteesta avun suolistovaivoihinsa. 34 HUIMAUS voi olla hyvänlaatuista tai henkeä uhkaavaa. Ikääntyvän on hyvä oppia erottamaan ne toisistaan. 38 ELINSIIRTOJA tehtiin ennätysmäärä viime vuonna. 39 66-VUOTIAS Kari Mäkilä on sukunsa ensimmäinen digiajan ylioppilas. 42 IKÄÄNTYVIEN yliopistossa opiskelun teemat ja sisällöt sovitetaan vastaamaan ikääntyvien opiskelijoiden toiveita. 46 LIIKUNTAHARRASTUS tuo turvaa ja mielekkyyttä ikäihmisen arkeen. 49 PÄÄSY leikkauspöydälle voi estyä, jos suussa muhii pieninkään tulehdus. ? Sisältö 1/2020 ? Brita Wirnes kertoo, että hänelle mieluisin hetki kuunnella äänikirjoja on juuri ennen nukkumaanmenoa. Hän saa siitä apua unettomuuteen. 54 ? Kunto pysyy hyvänä ja mieli virkeänä tanssiharrastyksen parissa. Lea Autero ja Pekka Kujansuu tapasivat toisensakin tansseissa. 50 ? – Hevoset tykkäävät, kun niiden kanssa on rauhallisesti, toteaa 87-vuotias Valto Viertola Moona-ponia silittäessään. Moona vieraili hoivakodissa Nummelassa. 58
  • 5 ? Mitä kuuluu? Ritva-Leena Viitapohja on eläkkeellä oleva päiväkodin johtaja. Hän on leski ja hänellä on kaksi rakasta tytärtä, Marja ja Liisa. 50 TANSSIHARRASTUKSESSA pysyy kunto hyvänä ja mieli virkeänä. 54 YHÄ USEAMPI suomalainen tarttuu äänikirjaan tai e-kirjaan. Niiden käyttö ihastuttaa vaivattomuudellaan ja helppoudellaan. 58 MOONA-poni sai ikäihmisten tunteet pintaan hoivakodissa. 62 LIHAVUUSLEIKKAUKSIA tehdään Suomessa vuosittain noin tuhat. Leikkausta harkitsevien on tarkkaan mietittävä, onko motivaatio riittävä. 68 VOICE MASSAGE on klassista hierontaa, jonka tavoitteena on rentouttaa hengitykseen, äänentuottoon ja purentaan osallistuvia lihasryhmiä. 72 ENERGIANSAANNIN avainsana on tasapaino. 74 MATALA-ASTEINEN tulehdus on yhteydessä sydänja verisuonitautien, diabeteksen, syövän ja masennuksen puhkeamiseen. 76 VAIVAISENLUU kiusasi Pirkko Lintuluotoa jo nuoruudessa. 80 JÄÄKIEKKOLEGENDA Jukka Tammelle terveelliset elämäntavat ovat kirjaimellisesti sydämenasia. 86 FYSIKAALISELLA verisuoniterapialla apua moniin vaivoihin. 88 ÄLYKKÄÄLLÄ lankapuhelimella yhteys helposti ja varmasti. 90 TURVAPALVELUILLA tukea ja turvaa ikäihmisen arkeen. 98 RISTIKKOA ratkomaan! Miten voit? Kiitos kysymästä, minulle kuuluu nyt ihan hyvää. Olen ollut neljä vuotta eläkkeellä ja aika on kulunut joutuisasti. Elämään on tullut uusia toimia töiden sijaan, eikä hiljaisia hetkiä ole paljon ollut. Olen toki itse voinut määrittää, mihin ryhdyn. Työni päiväkodissa opetti tarttumaan tilaisuuteen ja siitä on tullut ilmeisesti tapa, tulee lupauduttua kaikenlaiseen. Jopa kiireestä voi joskus puhua. Asioihin tarttuminen auttaa oppimaan uutta ja se pitää virkeänä. Vietin juuri 70-vuotissyntymäpäivääni, siitä tuli kyllä eräänlainen virstanpylväs eli vihdoinkin tajusin olevani iäkäs! Miten pidät itsestäsi huolta? Liikunta ja sosiaalisuus tulevat ensinnä mieleeni. Liikunnan tärkeys ja helppous ovat 50-luvun lapsuuden peruja, silloin leikittiin aina ulkona. Hiihto ja uinti ovatkin lempiharrastuksiani. Toki elämä on kuluttanut aivan konkreettisestikin, minulle tehtiin lonkan tekonivel toiseenkin lonkkaan nyt syksyllä ja kuntoutuminen on vielä käynnissä. Olen todella kiitollinen, kun säryt ja liikuntarajoitteet eivät enää vaivaa. Ehkä tuo laumasieluinen lapsuus on antanut eväät sosiaalisiin kontakteihin. Minun on helppoa tulla ihmisten kanssa toimeen, olen myös aina toiminut yhdistyksissä. Auttamisen halu on yksi eetos, jota vaalin. Auttaessa ja ystävyyttä vaaliessa, saa aina enemmän takaisin kuin pystyy antamaa. Mikä on elämässä tärkeintä? Kyllä omaisten, sukulaisten, ystävien ja työtovereidenkin merkitys korostuu paljon ikääntyessä, piiri ? Ritva-Leena Viitapohja on mukana muun muassa perinneja kulttuurijärjestö Vihdin Kalevalaiset Naiset ry:n toiminnassa. pienenee. Kun katsoo taaksepäin omaa elämäänsä, kohtaa samalla myös tulevaisuuden. Haluan osaltani vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään, se on tosiseikka, mitä ei kannata sivuuttaa. Kierrättäminen niin konkreettisesti kuin filosofisesti on tärkeää. Yritän toimia niin, että mottonani olisi ”anna hyvän kiertää”! ? – Toisinaan on huonompia päiviä, toisinaan olo on hyvä ja jaksan hyvin työssä ja muutoinkin, hymyilee yli 40 vuotta Crohnin tautia sairastanut Tuija Aalto. 28
  • 6 ? selkeää ohjetta diabetesriskin pienentämiseen Arvioiden mukaan noin 30 prosentilla suomalaisista on kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen, mikä tarkoittaa karkeasti jaettuna joka kolmatta, kertoo laaja suomalainen tutkimushanke StopDia. Onnistunut elintapojen korjaaminen on jopa lääkkeitä tehokkaampi keino välttää sairastuminen. Tee riskitesti! Tyypin 2 diabeteksen riskitesti löytyy Diabetesliiton verkkosivulta. ? Paino 5–15 prosentin laihduttaminen. ? Ravintomuutokset Rasvan kokonaismäärän ja erityisesti kovan rasvan vähentäminen. Nopeasti sokeristuvien hiilihydraattien välttäminen. Tällaisia ovat esimerkiksi sokeripitoiset virvoitusjuomat, tuoremehut, makeiset ja valkoiset viljatuotteet. ? Liikunta Noin puoli tuntia päivässä. ? Nautintoaineet Tupakoinnin lopetus. Kohtuus alkoholin käytössä ? Muut elintavat Riittävä uni ja lepo. Kuidun lisääminen saattaa laihduttaa ? Ravinnosta saatavat kuidut ovat monella tapaa terveellisiä ja niillä saattaa olla myös painonhallinnan kannalta suotuisia vaikutuksia. Tuoreen tutkimuksen perusteella kuidun lisääminen ruokavalioon saattaa auttaa laihtumaan, vaikka ruokavalio pysyisi muuten ennallaan. Havaittu vaikutus ei ollut kovin suuri, mutta painon lisäksi muutoksia näkyi vyötärön ympäryksessä sekä painoindeksissä. Päivittäin nautitun ruoan kuitumäärän olisi suositusten mukaan hyvä olla ainakin 25 grammaa. Parhaiten kuituja saa, jos syö viljoja ja varsinkin täysjyväviljoja ja palkokasveja. Öinen keinovalo lihottaa ? Yhdysvaltain kansallisen terveysinstituutin tekemän tutkimuksen mukaan tavoista nukahtaa television ääreen tai jättää makuuhuoneen valon päälle uneen vaipuessa, kannattaisi luopua. Yölliselle keinovalolle altistumisen sekä painonnousun välillä on havaittu yhteys – ainakin naisilla. Tulosten perusteella pienen yövalon kanssa nukkumisella ollut yhteyttä painonnousuun, täysin valaistussa huoneessa tai televisio auki nukkuminen puolestaan nosti 17 prosentilla riskiä siihen, että paino kohosi ainakin viisi kiloa seuraavan viiden vuoden aikana. Mikäli makuuhuoneeseen lankeava valo oli peräisin ulkoa, oli lihomisriski matalampi.
  • 7 Piparminttuöljy ja masennuslääkkeet hoitavat ärtyvää suolta ? Ärtyvän suolen oireyhtymää hoidetaan monilla lääkkeillä sekä liikunnalla ja ruokavaliomuutoksilla. Tuoreiden tutkimustulosten valossa ainakin masennuslääkkeet sekä piparminttuöljy ovat tepsivien hoitojen joukossa. Tutkimuksissa verrattiin psylliumvalmisteita, antispasmodeja, piparminttuöljyä sekä masennuslääkkeitä ja muita neuromodulaattorilääkkeitä. Hoitoja verrattiin toisiinsa tai lumevalmisteeseen. Ärtyvän suolen oireyhtymä on kiusallinen suoliston toimintahäiriö, joka aiheuttaa mm. ripulia, vatsan turpoamista, kipuja ja ummetusta. Sitä potee arvioista riippuen 10–15 prosenttia väestöstä. Vaiva on naisilla yleisempi. ? Ohra on perinteisin puuroviljamme. Kuva: Leipätiedotus Oy Puuro maistuu aina! P uuro on paljon enemmän kuin tylsää perusruokaa. Puuron herkullinen historia ulottuu maailman joka kolkkaan ja puuro paljastaa paljon kansakuntien historiasta. Suomessa puuron voittokulku on jatkunut tasaisena jo tuhatkunta vuotta. – Puuron koostumus on vaihdellut sen mukaan, millaisia viljoja on ollut saatavilla. Meille Suomeen puuro ja puuroviljat ovat tulleet keski-Euroopasta, kertoo toiminnanjohtaja, ETM Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry:stä. Ohra perinteisin puurovilja Pohjoismaihin puuro rantautui noin 1000-luvulla. Suomessa puuro mielletään ensisijaisesti aamiaisruuaksi, mutta sitä nautitaan muillakin aterioilla. – Perinteisin puuroviljamme on ohra, kaura tuli sen rinnalle vasta myöhemmin. Ennen kuin viljoja osattiin kummemmin käsitellä, puurot valmistettiin isoista suurimoista pitkään hauduttamalla. Ohran ja kauran lisäksi Suomessa on tehty puuroa myös rukiista, mutta Mensosen mukaan ruis ei ole lyönyt itseään läpi puuroviljana. Vehnä on puuroviljana Suomessa harvinaisin, mutta vehnäinen mannapuuro on toki suosittua. Riisi saapui Suomeen pikkuhiljaa 1800-luvulla ja riisipuuro on sittemmin kasvattanut suosiotaan etenkin jouluruokana; ennen riisipuuroa jouluisinkin syötiin perinteisesti ohrapuuroa. Pitkän historiansa aikana puuro on ehtinyt taipua moneksi. Puuron lisukkeena on perinteisesti syöty tuoreita tai säilöttyjä marjoja ja hedelmiä, Suomessa lähinnä luumuja ja omenoita. Viime aikoina erilaiset kypsentämättömät tuoretai raakapuurot ovat kasvattaneet suosiotaan perinteisten haudutettujen puurojen rinnalla. – Viimeaikaisissa tutkimuksissa on huomattu, että esimerkiksi puuron kolesterolia alentava vaikutus tulee parhaiten esiin silloin, kun puuro kypsennetään. Terveellisin puuro on haudutettu kauraleseistä valmistettu puuro, joka sisältää kuituja, proteiinia ja rasvaa. Vielä kun puuron nauttii marjojen kanssa, saadaan tosi hyvin kuituja ja antioksidantteja. Tutkijat haluavat kuulla painajaisista ? Painajaiset ovat kulttuuriperintöämme niin kummalliselta kuin se voi kuulostaakin, ja siksi Helsingin yliopiston Pohjoiset painajaiset -hanke tutkii niitä keskiajalta tähän päivään. Hanke pyrkii selvittämään, millaisia ovat nykyihmisten pahat unet ja onko niissä yhtäläisyyksiä tai eroavaisuuksia satoja vuosia sitten eläneiden ihmisten painajaiskokemuksiin. Keskiajan ihminen näki painajaisia demoneista, uuden ajan alun ihminen noidista – mutta mitkä asiat hiipivät meidän 2000-luvun ihmisten mieliin nukkuessamme? Painajaiskuvauksia kerätään nyt kaikilta 15. huhtikuuta 2020 asti. Keruun suorittavat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkisto ja Svenska Litteratursällskapet i Finlandin arkisto yhteistyössä Pohjoiset painajaiset -tutkimushankkeen kanssa. Painajaiskuvauksia voi lähettää sähköisellä lomakkeella tai sähköpostilla sks@finlit.fi tai postitse osoitteeseen Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Arkisto, PL 259, 00171 Helsinki (kuoreen merkitään tunnus ”Painajaiset”). Painajaiskuvaukset voi kirjoittaa millä kielellä haluaa. ? Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin sinkki-imeskelytablettien vaikutusta flunssaan Helsingin kaupungin työntekijöillä. Koehenkilöt saivat kotiinsa pakkauksen, jossa oli sinkkitabletteja tai lumetabletteja, jotta viive flunssan alkamisen ja hoidon aloituksen välillä olisi mahdollisimman lyhyt. Koehenkilöitä ohjeistettiin ensimmäisten flunssaoireiden ilmaannuttua imeskelemään kuusi tablettia päivässä mahdollisimman hitaasti viiden päivän ajan. Sinkkiryhmässä päivittäinen sinkin annos oli 78 milligrammaa. Tutkimuksen aikana 88 koehenkilöä sairastui flunssaan. Viisipäiväisen hoidon aikana toipumisessa ei ollut eroa sinkkiryhmän ja vertailuryhmän välillä. Sinkki -imeskelytabletti ei lyhentänyt flunssan kestoa
  • 8 Ben Zyskowicz kärsii päivittäisestä päänsärystä Migreeni haittaa elämää ja työtä monella tavalla
  • 9 ? Eduskunnan taitava ja terävä keskustelija, kansanedustaja Ben Zyskowicz painii myös ihan muiden kuin poliittisten ongelmien kanssa. 90-luvulta alkaen pahentunut päänsärky kroonistui migreeniksi, joka on vain ollut pakko oppia kestämään. Teksti: Tarja Pitkänen Kuvat: Tarja Pitkänen ja Kokoomuksen arkisto ? Eduskunnan suuri sali on kansanedustaja Ben Zyskowiczille tuttu jo neljän vuosikymmenen ajalta. E i päivää ilman päänsärkyä. Jo neljäkymmentä vuotta kokoomuksen kansanedustajana toimineelle Ben Zyskowiczille , 65, migreeni on vakituinen vaiva, jota on voitu jonkin verran lieventää lääkityksellä, mutta kokonaan sitä ei ole voitu parantaa. – Päätä särkee joka päivä. Hyvänä päivänä ei koko päivää, mutta päivittäin ainakin aamuisin. Jos hyvin käy, aamun jälkeen päivä menee ilman särkyä, mutta silloinkin särky usein palaa illalla. Ja huonona päivänä päätä särkee koko ajan. Kaikki mahdolliset lääkitykset on kokeiltu, mutta tehokasta apua ei ole löytynyt. Kukapa tietää, vaikka Zyskowiczin osuvat kommentit suuren salin kiihkeimmissä keskusteluissa tai tiukoissa televisioväittelyissä olisivat osittain saaneet lisää terää kivusta, joka hänen päässään jatkuvasti jyskyttää. – Voihan olla niinkin, että kun on oikein pahasti jomottanut, olen ollut tavanomaistakin kärkevämpi, nauraa Zyskowicz ilkikurisesti. Naurun asia sairaus ei toki ole, mutta kun sen kanssa on vain elettävä, voi siihen joskus suhtautua huumorillakin. Satunnaisesta särystä krooniseen kipuun Zyskowiczin migreeni alkoi selittämättömänä satunnaisena päänsärkynä 1990-luvun alkupuolella. – Ihmettelin, kun mitkään särkylääkkeet eivät auttaneet. Ajan kuluessa särkyä oli yhä useammin, ja lopulta diagnoosi oli krooninen migreeni.
  • 10 – Minun kohdallani migreeni tarkoittaa sitä, että päätä särkee päivittäin, mutta toisin kuin monilla kohtalotovereilla, todella rajuja migreenikohtauksia on harvoin. Kun normaalia kovempia särkyjä on, ne liittyvät yleensä johonkin muuhun vaivaan, kuten poskiontelotulehdukseen. Stressitason vaihtelut vaikuttavat. Viikonloppuisin ja lomien alkupäivinä särky on usein pahempaa. – Olen usein lähtenyt viikonloppuna kiertämään maakuntiin, puhumaan eri tilaisuuksiin. Silloin voin yleensä paremmin kuin jos kotona makaisin sohvalla ja valittelisin. Tosin käy helposti niin, että särky ikään kuin vain siirtyy. Täsmälääkkeistä ollut apua – Sikäli olin onnekas, että sairauteni alkuvaiheessa 90-luvulla markkinoille tulivat juuri migreenin täsmälääkkeet triptaanit. – Minulla täsmälääkkeet toimivat aika hyvin. Kun on huonompi aamu, otan Imigran-tabletin, ja tunnissa tai kahdessa särky lievittyy sen verran, että olen toimintakykyinen ja pystyn lähtemään töihin. Lääke ei koskaan vie särkyä kokonaan pois, mutta se taittaa siltä pahimman terän ja tekee olon siedettävämmäksi. Täsmälääkkeitä ei tulisi ottaa useammin kuin kolme kertaa viikossa, ja siinä Zyskowicz on pyrkinyt pitäytymään. – Joskus voi mennä viisikin viikossa, mutta sitten taas on viikkoja, että pärjään vähemmällä, yhdelläkin, tai jopa kokonaan ilman. Migreenilääkityksen lisäksi Zyskowicz käyttää muita särkylääkkeitä. – Panacod on minulle sellainen ”joka toinen arpa voittaa” -lääke. Joskus siitä on apua, joskus ei mitään vaikutusta. Käytän Panacodia ehkä yhden tai kaksi viikossa, usein niin, että yritän ensin sitä, jos olen samalla viikolla jo ottanut jo monta Imigrania. Minulle Panacod ei onneksi ole koukuttava. – Käytän Panacodia ehkä yhden tai kaksi viikossa, usein niin, että yritän ensin sitä, jos olen samalla viikolla jo ottanut jo monta Imigrania. Minulle Panacod ei onneksi ole koukuttava. Viime vuonna tuli markkinoille uusi migreenin biologinen estolääke Aimovig, mutta siitä Zyskowiczille ei ollut apua. – Siitä kerrottiin olevan hyötyä noin puolelle kroonisista migreenipotilaista. Valitettavasti kuulun siihen toiseen puolikkaaseen. Paineista fyysisiä oireita Zyskowicz uskoo, että hänen päänsärkynsä taustalla voivat ainakin osittain olla psyykkiset asiat. – Minulla on taipumus reagoida psyykkisiin paineisiin fyysisillä oireilla. Olen kärsinyt ahdistuneisuudesta ja paniikkihäiriöstä. – Syön estolääkitystä paniikkioireisiin, eikä paniikkikohtauksia enää juurikaan tule. Hyvin todennäköisesti estolääkitys hillitsee myös migreenioireita, koska päänsärky esiintyy pahempana, kun on kokeiltu pienempää annostusta. Ahdistusoireet ilmenivät Zyskowiczilla ensimmäisiä kertoja opiskeluaikana, esimerkiksi tärkeän tentin edellä. – Olen myös reagoinut herkästi, jos olen huolissani läheisistäni. Kun lapset olivat pieniä, ahdistuin pahasti, jos heitä ei näkynyt pihalla, kun he olivat menneet kavereiden luokse. ? Ben Zyskowiczin päivät ovat työntäyteisiä Pikkuparlamentissa on usein kokouksia tai erilaisia tapaamisia. Zyskowicz on tällä vaalikaudella jättänyt erityiset vastuutehtävät. Nyt hän toimii hallintovaliokunnan jäsenenä.
  • 11 Ben Zyskowicz ? Kansanedustaja Ben Berl Zyskowicz on syntynyt 24. toukokuuta 1954 Helsingissä. Zyskowiczin isä oli puolanjuutalainen Abram Zyskowicz ja äiti suomenjuutalainen Ester Fridman. ? ’’Juutalaisuus on merkittävä on identiteettiäni. En ole uskovainen, mutta juutalaisuus on osa sitä, kuka olen’’, on Zyskowicz todennut. ? Ben Zyskowicz on toiminut kokoomuksen kansanedustajana vuodesta 1979 ja Helsingin kaupunginvaltuutettuna vuosina 1977–1980 ja 1993–2008. Vuosina 1993–2006 Zyskowicz oli kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja. ? Koulutukseltaan Zyskowicz on oikeustieteen kandidaatti. ? Zyskowicz oli Helsingin ääniharava eduskuntavaaleissa 2007 sekä kunnallisvaaleissa 2000 ja 2004. Hän on ollut Eduskunnan pankkivaltuuston jäsen vuosina 1999–2005 ja uudelleen vuodet 2007-2019, vuosina 2011-2015 puheenjohtajana. ? Zyskowiczin on naimisissa suomentataari Rahime Husnetdin-Zyskowiczin kanssa. Heillä on kaksi aikuista tytärtä ja kaksi lastenlasta. Zyskowiczit asuvat Lassilassa Helsingissä. ”Terveydenhuoltoon panostaminen hyvää” ? – Poliittinen tilanne on tällä vaalikaudella tietysti erilainen, koska kokoomus on 2000-luvulla ollut pääosin hallituspuolue, ja nyt olemme oppositiossa, Ben Zyskowicz toteaa. Kokoomuksen oppositioon jääminen ei Zyskowiczin mukaan johdu siitä, että kokoomus olisi ylimitoittanut tavoitteensa hallitusneuvotteluissa. – Päätimme, että pidämme linjamme. Emme halunneet hallitukseen toteuttamaan politiikkaa, johon emme itse usko. Siinä tilanteessa keskusta mielestäni nyt on. Marinin hallituksen politiikassa Zyskowicz kritisoi eniten sitä, että on päätetty etukäteen pysyvistä yli tuhannen miljoonan euron menolisäyksistä, joiden rahoittaminen on pitkälti laskettu sen varaan, että työllisyysaste voitaisiin nostaa 75 prosenttiin. – Olen hyvin skeptinen sen suhteen, että tämä työllisyyden nousu olisi mahdollista. Menojen lisäämisestä on helppo sopia, mutta tällä hallituskokoonpanolla on äärettömän vaikea sopia keinoista, jotka todella parantaisivat työllisyyttä. – On hallitus tehnyt mielestäni hyvääkin, kun on panostettu moniin tärkeisiin kohteisiin, kuten koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Tosin esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin pitäisi mielestäni panostaa vielä enemmän, koska palvelujen saatavuudessa on suuria ongelmia. Mutta budjetin toinen puoli, eli menolisäysten rahoittaminen työllisyyttä parantamalla, on tekemättä. – Näyttää päinvastoin siltä, että tämän vuoden budjetti vähentää työllisyyttä. Jos hallitus ei saavuta työllisyystavoitetta, menolisäyksiä pitää tarkastella uudelleen. Jos hallitus ei siihenkään pysty, ainoaksi vaihtoehdoksi jää verotuksen kiristäminen ja lisävelkaantuminen. Lisävelkaantuminen on Zyskowiczin mukaan myrkkyä tässä tilanteessa, jossa ikäluokat pienenevät. – Ei ole oikein eikä reilua, että jätetään seuraaville sukupolville entistä velkaantuneempi julkinen talous. – Sitten on vielä työmarkkinapuoli, joka ei yhtään helpota tätä yhtälöä. – Kaiken lisäksi maailmalta ei nyt ole saatavissa talouden kasvuun sellaista vetoapua, jota Sipilän hallitus sai. Ehkä geeneissäkin on jotakin, koska suvussa on ollut sekä migreeniä että mielenterveyden ongelmia. ? ? Jokapäiväinen päänsärky on tullut osaksi Ben Zyskowiczin elämää, mutta päällepäin se ei hymyn takaa juuri koskaan näy. Zyskowiczin juutalainen isä selvisi ainoana perheestään hengissä keskitysleiriltä. On tutkimustietoa siitä, että seuraavissakin sukupolvissa kannetaan keskitysleirikokemusten seurauksia. – Isäni kuoli, kun olin kuusivuotias, eikä lapsuuteni ollut erityisen onnellinen. Olin muun muassa lastenkodissa pienenä. – En tiedä, onko näissä asioissa jotakin sellaista, joka sairauksiani selittää. Ehkä geeneissäkin on jotakin, koska suvussa on ollut sekä migreeniä että mielenterveyden ongelmia. – Kun psykofyysinen reaktioni usein on ahdistuneisuus ja siihen liittyvät oireet, joita on sitten lääkityksellä padottu, tämä kokonaisuus on voinut aiheuttaa näiden samojen paineiden purkautumisen aikanaan migreeniksi. – Ei näistä tiedä, kun en ole lääkäri vaan tuomari, Zyskowicz naurahtaa. Hän on koulutukseltaan on oikeustieteen kandidaatti. Rajoituksia elämään Poliitikon työ on usein stressaavaa, ja vaatii monia asioita, jotka ovat migreeniä sairastavalle vaikeita. Sairaus on rajoittanut monia asioita.
  • 12 – Kyllä migreeni on vienyt työkykyä ja kapasiteettia. En esimerkiksi ole voinut olla käytettävissä ministerin tehtäviin, koska tällä päällä se työ ei onnistuisi riittävän hyvin. Ministerin työhön kuuluu paljon ulkomaan matkustamista, joka on minulle aina hankalaa, ja myös paljon sellaisia tilaisuuksia, joista poisjäänti sairauden vuoksi aiheuttaisi hankaluutta. – Niissä tehtävissä, joihin olen ryhtynyt, olen onneksi vain harvoin joutunut perumaan osallistumiseni johonkin tilaisuuteen. Imigranilla mennään. – Mutta muistan monia puhetilaisuuksia, joissa on tuntunut kuin olisi pää tulessa. Olen kuitenkin pystynyt viemään oman settini läpi. Monia vastuutehtäviä, kuten eduskuntaryhmän ja perustuslakivaliokunnan puheenjohtajuutta, Zyskowicz on hoitanut pitkään migreenin ja ahdistuneisuuden aiheuttamista rajoitteista huolimatta. Tietokoneen käyttö ei sovellu Tietokoneella Zyskowicz ei käytännössä työskentele, koska näytön tuijottaminen pahentaa päänsärkyä. Avustaja hoitaa sähköpostiliikennettä ja printtaa viestit, samoin tarvittavat muut dokumentit. – Tämä ei tietenkään ole kovin tehokas työskentelytapa, mutta minulle ainoa mahdollinen. – Tänä päivänä työssäni on selkeä puute, etten ole ollenkaan verkossa. Poliitikoille sosiaalinen media on tärkeä yhteydenpitokanava niin äänestäjien kuin sidosryhmienkin kanssa, ja myös vaalityötä tehdään siellä. Zyskowicz sen sijaan tapaa äänestäjiä esimerkiksi Hakaniemen torilla ja Narinkkatorilla. – Elokuvissa käynnin lopetin jo aikoja sitten. Televisiota katson vähän. Välillä kuitenkin innostun katsomaan jotain ohjelmaa, ja sitten päänsärky pahenee – mutta yleensä vain kuuntelen uutisia ja ajankohtaisohjelmia. Lyhyehköjen tekstien lukeminen ei ole pahasta, mutta esimerkiksi kirjan lukeminen pitkään voi pahentaa päänsärkyä. Siksi Zyskowicz kuunteleekin paljon äänikirjoja. Viimeinen vaalikausi Niin vaikeaa kuin luopuminen onkin, Zyskowicz on tullut siihen tulokseen, että tämä hyvin todennäköisesti on hänen viimeinen vaalikautensa. – Olen tällä vaalikaudella luopunut kaikista erityisistä vastuutehtävistä. Sairaus vie niin paljon kapasiteettia, että kunhan kunnialla saan tämän vaalikauden loppuun, on aika tehdä tilaa nuoremmille. Mitään erityisiä eläkeajan suunnitelmia Zyskowiczilla ei ole. – Joskus nuorena kansanedustajana ajattelin, että teen vielä jonkin muun uran, mutta nyt se ei tietenkään ole ajankohtaista. – Lapsenlapseni ovat 5ja 2-vuotiaat. Minulla on niin onnellinen tilanne, että he asuvat samassa talossa, joten näemme käytännössä joka päivä. Viime kesänä olimme heidän perheensä kanssa lomalla etelässä. – Varmasti parasta, mitä kansanedustajan uran jälkeen voin tehdä, on olla lastenlasten apuna ja tukena. Lapsenlapset ovat elämäni ilo ja valo. ? Varmasti parasta, mitä kansanedustajan uran jälkeen voin tehdä, on olla lastenlasten apuna ja tukena. ? Ben Zyskowicz kiertää ahkerasti erilaisissa tapahtumissa puhujana ja juttelemassa kansalaisten kanssa.
  • 13 ummot ja vaija olivat tärkeitä lapsuudessani. Silloin metsän reunassa kasvoi maariankämmeköitä ja mesimarjoja. Enää niitä ei ole. Metsän reuna oli niittyä. Lehmät laidunsivat siellä. Vietin kaikki päivät mummon ja vaijan kanssa (isän äidin ja isän isän). Vaija oli sairas ja äreä, istui kiikkustuolissa ja poltti tupakkaa, Klubia tai Työmiestä. Hän ei pystynyt lopettamaan tupakanpolttoa. Inhosin tupakansavua. Isovanhemmat olivat tärkeitä elämän taitojen opettajia, koska isä ja äiti tekivät työtä, hoitivat karjaa, viljelivät peltoja ja raivasivat uutta peltoa. Heitä me lapset näimme illalla vain väsyneinä. Sienestys vaijan perintöä Nukuin mummon kanssa samassa huoneessa jonkin aikaa. Hän luki minulle Raamattua ja kertoi kauhutarinoita sodasta. Jossain vaiheessa äiti siirsi minut nukkumaan toiseen huoneeseen, koska sotakertomukset tulivat uniini. Mummon kanssa kuljimme kyläilemaan lähikyliin, lähinnä karjalaisiin tuttavaperheisiin. Radiosta sai kuunnella vain uutisia, jumalanpalvelusta ja iltahartautta. Kaikki muu oli synnillistä. Mummo kertoi elämästä Karjalassa venäläisten huvilanomistajien naapurissa. Venäläisille myytiin etenkin sieniä. Heille kelpasivat kaikki lajit! Vaijan kanssa oltiin sienimetsässä. Muistan erään kerran, kun satoi ja oli kylmä. Minä kyselin, että milloin täältä lähdetään kotiin. Ei kuitenkaan ihan heti lähdetty. Kun vaija kuoli minun ollessa seitsemän ikäinen, rupesin huolehtimaan perheeni sienien keräämisestä. Yrityksen ja erehdyksen menetelmällä sienituntemus vähitellen karttui. Leivinuuni lämpeni lauantaisin Kun vartuin, kotityöt tulivat osaksi tehtäviäni sekä äidin että mummon ohjauksessa. Äiti oli vähemmän läsnä, koska hän oli joko navetassa tai pellolla. Kaipaan omia mummojani M Varamu mmo Varamu mmo Varamummo kirjoittaa tämän lehden palstoilla niin kauan kuin muisteltavaa riittää. Ruoat olivat yksinkertaisia: perunoita ja läskikastiketta, perunoita, silliä tai suolakalaa ja jälkiruoaksi mustikkasoppaa. Aamulla saattoi olla kahvin lisäksi kaurapuuroa. Muistan ne kerrat, kun puuro ei oikein maistunut ja sitä jäi lautaselleni. Mummo pani kylmän puuron keittiön komeroon odottamaan. Äiti onneksi vapautti minut sierettyneen puuron syömisestä. Pellolle oli vietävä kahvit ja voileivät. Se oli minun tehtäväni. Istuimme siellä heinäseipään varjossa syömässä niitä. Lauantaina leivottiin koko viikon leivät, pullat ja piirakat. Uuni lämpeni ja siinä paistettiin lihaa ja piirakoita sekä leivät. Illalla päästiin saunaan ja vaihdettiin puhtaat vaatteet. Olin usein mummon kanssa saunassa ja ihmettelin hänen riippuvia rintojaan ja sileää ihoaan. Nauravat silmät ja kiehtova tuoksu Äidin äiti oli pieni ja ihanan pyöreä. Ja muistan mummon kiehtovan tuoksun. Hänellä oli usein nauravat silmät ja hän kikatti ihanasti, kun häntä yritti halata. Hän lauloi hauskoja lauluja ja kertoi mielenkiintoisia rallatuksia. Kunpa olisin kirjoittanut ne muistiin. Hän lopetti niiden kertomisen, kun huomasi, että aloin ymmärtää sanoman. Hän kertoi lapsuudestaan tarinoita. Hänen vanhemmillaan oli ollut majatalo jossain Varsinais-Suomessa. Hän oli kyytinyt asiakkaita hevosella majatalosta eteenpäin. Oli aika nuori taksikuski! Mummo keräsi yrttejä ja lääkitsi itseään niillä ja Hota-pulverilla. Mitähän myrkkyä se mahtoi olla! Mummo herätteli meitä kouluun laululla ja ranskanpastilleilla. Etenkin veljeni suhteen herättely oli tarpeen. En ole aamuäreämpää henkilöä nähnyt. Kun nyt olen itse mummoiässä, muistelen noita vanhan kansan ihmisiä kaipauksella ja kiitollisuudella. ? Varamummo
  • 14 E nsimmäinen uuden polven migreenin estolääke tuli Suomen markkinoille viime keväänä. Nyt niitä on kolme eri valmistetta, joista kaksi kuuluu Kelan korvaamien lääkkeiden piiriin helmikuun Vaikeasta migreenistä kärsiville Apua uusista biologisista estolääkkeistä Uudet migreenin biologiset estolääkkeet tuovat migreenin hoitoon uusia mahdollisuuksia ja helpotusta niille monille potilaille, joita perinteiset lääkkeet eivät ole auttaneet. Tutkimuksissa uudet lääkkeet ovat olleet merkittävästi tehokkaampia kuin lumelääkkeet. Teksti: Liisa Airaksinen ? – Biologinen estohoito on toiminut hyvin potilastutkimuksissa. Vajaalla puolella kohtaukset ovat puolittuneet ja joillakin sitäkin enemmän. Valitettavasti jotkut potilaat eivät kuitenkaan saaneet lääkkeestä mitään hyötyä, sanoo neurologian erikoislääkäri Juha Multanen. Hän ottaa potilaita vastaan muun muassa Terveystalossa. ? Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että Euroopassa ja Amerikassa 6–8 prosenttia miehistä ja 15–18 prosenttia naisista sairastaa diagnosoitua migreeniä. alusta alkaen. Migreenilääkkeet jaetaan estolääkkeisiin ja kohtauslääkkeisiin. – Migreeni on jännä sairaus. Se voi olla todella hankala jossakin elämänvaiheessa, mutta useimmiten rauhoittuu ikääntyessä ja voi mystisesti kokonaankin kadota. On aika epätavallista, että migreeni vaivaa läpi elämän, sanoo neurologian erikoislääkäri Juha Multanen. Kaikkia mekanismeja ei tunneta Migreeni on yleinen aikuisiän neurologinen sairaus, joka ilmenee ajoittaisina migreenikohtauksina. Sen kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta. Episodinen migreeni oirehtii potilaskohtaisesti vaihdellen ja aiheuttaa kohtauksia yksittäin tai ryväsmäisesti toistuen. Kroonisessa migreenissä kipupäiviä on yli 15 kuukaudessa. Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että Euroopassa ja Amerikassa 6–8 % miehistä ja 15–18 % naisista sairastaa diagnosoitua migreeniä. Migreenin suurempi esiintyminen naisilla johtuu siitä, että naisten hormonikierto on yksi tavallisimpia migreeniä laukaisevia tekijöitä. Migreeni voi kietoutua raskauksien ja vaihdevuosien ympärille. Vaihdevuosi-iässä se saattaa jopa pahentua, mutta useimmiten migreenioireet tuntuvasti lieventyvät, kun vaihdevuodet ovat ohi. – Estolääkitystä suositellaan silloin, kun potilaalla on yli neljä migreenikohtausta kuukaudessa, Multanen kertoo. Multasen potilaista kymmenkunta on käyttänyt uusia estolääkkeitä, eikä kukaan heistä ole joutunut lopettamaan lääkkeen käyttöä haittavaikutusten vuoksi. Lääkkeet annostellaan kynällä pistoksina ihon alle. – Ainoat lääkkeestä havaitut haittavaikutukset ovat olleet pistosalueen reaktiot, lähinnä lievä punoitus. Muita haittoja potilaat eivät näistä lääkkeistä ole juurikaan kokeneet. Tutkimuksissa hyvä tuloksia Biologisilla valmisteilla tehdyissä tutkimuksissa on osoitettu, että episodinen migreeni on autettavissa estolääkkeellä selkeästi paremmin kuin lumevalmisteilla ja kohtausten määrä saadaan suurella todennäköisyydellä vähintäänkin puolitettua. Kroonisessa migreenissä on lisäksi saavu
  • 15 Kalliita ilman Kela-korvausta Lisää matkoja: www.velinmatkat.? Puh. 044 718 0008 Velin matkojen tasokkaat matkat! 14pv Villa Aleksanteri Siwan keitaalla Saharassa 1.3. 7pv Nasserjärven mystinen risteily 22.3. 14pv Iso-Britannian keväinen kiertomatka 4.5. 1pv Marskin lounas Mikkelin klubilla 4.6. 3pv Höyryä ja romantiikkaa Ruotsissa 5.6. 3pv Kesäinen Riika 8.6. 1pv Hiljaiset perivät maan ooppera lapuanliikkeestä Ilmajoella 12.6 & 13.6. 3pv Aariaa ja oopperaa Veronassa 6.7. 8pv Nordkapp & Hammerfest 29.8. 7pv Pohjois Kreikan kiertomatka 7.9. 3pv Münchenin Oktoberfest 24.9. & 30.9. Kulttuurin juhlaa Savonlinnassa 2pv Karol Szymanowskin Kuningas Roger 4.7. 2pv Gioachino Rossinin Sevillan parturi 22.7. 2pv Karita Mattila suuri juhlagaala 27.7. 2pv G. F. Händelin Julius Caesar 30.7. Ikä ei paina Velin tasokkailla matkoilla. Tilaukset & lisäinfot: www.telepapat.? Puh. 034 489 489 Satavarma TM puhelin & liittymä • Salli vain omaisten ja ystävien puhelut • Kuule kuka soittaa • Yhteyden valvonta • Toimii joka kodin netissä Omaisten ja läheisten huolettomampaa n yhteydenpitoon! Avaus & toimitus 99€, palvelu 4,90€/kk Suosittele ystävällesi myös! Tai tilaa samalla vaikka läheisellesi • Satavarma-liittymien väliset puhelut sisältyvät palveluhintaan. Hyvä kuuluvuus eikä hinnoista nouse HALOOta! ? Markkinoilla on kolme lääkevalmistetta migreenin estoon. Näistä erenumabi (kauppanimi Aimovig) estää CGRP:n sitoutumista kohdereseptoriin. Se pistetään ihon alle kerran kuukaudessa. Yhden pistoksen hinta ilman Kela-korvausta on 535 euroa. Fremanetsumabi (kauppanimi Ajovy) puolestaan estää itse CGRP:n toimintaa. Se voidaan annostella joko kuukausittain tai kolmen kuukauden välein otettavin injektioin. Kuukauden hoito maksaa ilman Kela-korvausta 548 euroa. Galkanetsumabi (kauppanimi Emgality) vaikuttaa samaan tapaan kuin fremanetsumabi ja annostellaan kuukausittain. Yhden annoksen hinta ilman korvausta on tällä erää 599 euroa. – Lääkkeiden vaikutustapa on aavistuksen verran erilainen, mutta vaikutus perustuu samaan mekanismiin. Merkittäviä tehoeroja ei tutkimuksissa ole todettu, mutta teoriassa potilaskohtaisia eroja vasteissa voi olla, sanoo neurologian erikoislääkäri Juha Multanen. Näistä valmisteista Aimovig on ollut Kelan peruskorvauksen piirissä viime keväästä alkaen. Peruskorvaus tarkoittaa näiden valmisteiden osalta sitä, että lääkehoidon vuosiomavastuu, joka on tämän vuoden alusta alkaen 577 euroa vuodessa, täyttyy käytännössä melkein kokonaan lääkkeen ensimmäisellä ostokerralla. Sen jälkeen jokaisesta korvaukseen piiriin kuuluvasta reseptilääkkeestä maksetaan vain 2,50 euron omavastuu. Migreenin kohtauslääkkeet kuuluvat tähän samaan ryhmään. – Lääkekorvauksen saaminen edellyttää kahdeksaa migreenikipupäivää kuukaudessa ja sitä, että aiemmin on kokeiltu vähintään kahta muuta estohoitoa ilman tulosta, Multanen kertoo. Lääkkeen vaste pitää osoittaa Kelalle lääkärinlausunnolla noin kolmen kuukauden hoidon jälkeen. Jatkokorvattavuuden ehtona on, että lääke on vähintäänkin puolittanut migreenikohtausten määrän. Sen jälkeen Kela voi myöntää jatkokorvauksen enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan. tettu hyviä tuloksia ja havaittu tilastollisesti merkittävää vähenemistä päänsärkypäivien määrässä. Joukossa oli jopa potilaita, joiden migreeni poistui kokonaan. – Vajaalla puolella koko potilasjoukosta biologinen estohoito on toiminut hyvin ja lääke on puolittanut kohtaukset. Joillakin vaste on ollut sitäkin parempi, mutta sitten on valitettavasti niitäkin potilaita, jotka eivät saa lääkkeistä mitään hyötyä, Multanen toteaa. Toisaalta lääkkeet ovat vielä niin uusia, ettei niistä ole pitempikestoisesta käyttötietoa esimerkiksi kohderyhmittäin. Yli 65-vuotiailla lääkkeistä ei ole tutkittua tietoa eikä siksi vielä tiedetä, voisiko niistä mahdollisesti aiheutua iäkkäimmille migreenipotilaille jotakin ongelmaa, mitä nuorimmilla ei ilmene. Biologisia proteiineja sisältävät migreenin estolääkkeet vaikuttavat kalsitoniinigeeniin liittyvään valkuaisaineeseen (CGRP). Kyseinen valkuaisaine on yhdistetty migreenikohtauksiin koemalleissa. Lääkkeillä pyritään estämään valkuaisaineen toiminta ja näin vähentämään migreenikohtauksia. Laukaisijatekijöiden ennaltaehkäisy Multasen mukaan lääkehoito on vain yksi migreenin hoitokeinoista. Migreenin laukaisevien tekijöiden välttäminen on tärkeä osa migreenin lääkkeetöntä estohoitoa. – Migreeni on sairaus, jossa kohtauksen laukaiseviin mekanismeihin pystytään vaikuttamaan myös elämänhallinnallisilla keinoilla. Hoitokeinoja on liuta: säännöllinen ruokailu, riittävä uni, stressinhallinta ja riittävä nesteytys sekä ympäristön ärsyketekijöiden välttäminen. Muun muassa biopalauteja rentoutushoidoista sekä akupunktiosta voi olla apua. – Potilaan kannattaa itse tai yhdessä hoitohenkilöstön kanssa yrittää arvioida omaa migreeniprofiiliaan ja kohtauksia laukaisevia tekijöitä ja auttaa itse itseään vaikuttamalla niihin ja muuttamalla omaa toimintaansa, Juha Multanen neuvoo. ?
  • 16 ? Aikuisen ihmisen kehossa rautaa on 3–4 grammaa. Ihminen tarvitsee rautaa 1–2 milligrammaa vuorokaudessa. Raudan tarve ja imeytyminen on yksilöllistä; esimerkiksi runsaat kuukautiset lisäävät suuresti sen tarvetta. Kasvisruuasta rautaa imeytyy ehkä noin 10 prosenttia koko raudan määrästä, joten vuorokaudessa tarvitaan noin 20 mg kasvisrautaa. Jos syö lihaa, josta saa hemirautaa, riittää pienempi saanti, koska hemirauta imeytyy tehokkaasti. Ikääntyviä on vuosikymmenet varoitettu kaikesta muusta paitsi raudanpuutteesta Varastorauta ja hemoglobiini kertovat eri asioista Raudanpuute on osoittautunut monien ikäihmisten vaivojen syyksi. Rautaan ihmisen terveyden rakentajana on pitkään kiinnitetty liian vähän huomiota. Nyt on ymmärretty, että hemoglobiinin lisäksi pitää parantaa myös alhaisia varastoraudan arvoja. Teksti: Terttu Iiskola Raudanpuutteen hoitoihin paneutuneen sisätautien ja kliinisen hematologian erikoislääkärin Tom Wideniuksen mielestä olisi tärkeää, että varastoraudan tasoa seurattaisiin jo äitiysneuvolassa, myös gynekologiassa, mielenterveyden hoidossa ja muillakin lääketieteen erikoisaloilla. – On tavallinen virhe kuvitella, ettei voi olla raudanpuutetta, jollei ole anemiaa. Ei pidä sekoittaa rautavarastoja ja hemoglobiiniarvoa. Raudanpuutteen oireet moninaiset Raudan monista tehtävistä johtuen raudanpuutteen oireetkin ovat moninaiset. Vasta varastoraudan merkityksen tultua R auta on erityislaatuinen hivenaine ihmiselle. Sillä on merkittävä rooli monissa biologissa prosesseissa. Se on elimistön yleisin metalli ja ehdottoman välttämätön kaikille soluille. Elimistö käyttää rautaa veren punasolujen tuotantoon mutta myös valkuaisten rakennusaineena. Nämä valkuaiset osallistuvat esimerkiksi energiantuotantoon, aivojen toimintaan ja hermoimpulssien kulkuun. Niinpä raudanpuute ei näy pelkästään hemoglobiiniarvossa, vaan rautavajausta kuvaa terveillä ihmisillä matala veren seerumin varastorautaeli ferritiiniarvo. Hemoglobiini kuvaa vain happea sisään ja hiilidioksidia ulos kuljettavien punasolujen tilaa. ? Raudanpuute
  • 17 ? ? Hematologi Tom Widenius sanoo, että varastoraudan puutteessa rautaa saa syödä 100, jopa 200 mg/ vrk 6–12 kk ihan turvallisesti. Joskus tämäkään ei riitä. Varastorauta ja hemoglobiini kertovat eri asioista Kenenkään ei pidä tyytyä elämään anemian tai raudanpuutteen kanssa. Raudanpuutteen tyypillisiä oireita ovat: ? kuiva iho, huonolaatuinen tukka ja hiusten irtoaminen, kynsien halkeilu, limakalvo-oireet (nielemisvaikeus ja suupielten halkeilu, kielen kirvely, palan tunne kurkussa), joillakin paha akne, voi vaikuttaa myös kohdun limakalvoon ja aiheuttaa epäsäännöllistä kuukautisvuotoa. ? huimaus, väsymys, keskittymiskyvyn heikkeneminen, aivosumu, muistihäiriöt, mielen mataluus. ? käsien ja jalkojen kylmyys, levottomat jalat, univaikeudet ja -häiriöt. ? rasitushengenahdistus, nopea leposyke, sydämen rytmihäiriöt, leposykkeen nopea nousu, lihasten kipeytyminen (menevät ”hapoille”), lihasten huono palautuminen rasituksesta. ? lievä kilpirauhasen vajaatoiminta. Raudanpuutteessa nähdään usein myös muutoksia punaisessa verenkuvassa vaikka hemoglobiini olisi vielä viitealueella. Tällaisia ovat: matala MCVja MCH-arvo, kohonnut RDW-arvo ja trombosyyttien selvä nousu. Selvät muutokset näissä arvoissa omasta normaalitasosta voivat antaa viitteen raudanpuutteesta, vaikka arvot olisivat vielä viitealueella. Lisää tietoa on saatavissa Tom Wideniuksen nettisivuilta foibos.fi sekä Sanja Stankovicin perustamasta Facebookin vertaisryhmästä Raudanpuute ilman anemiaa. – Kenenkään ei pidä tyytyä elämään anemian tai raudanpuutteen kanssa. Kun jokin raudanpuutteen merkeistä ilmaantuu, varastorautataso kannattaa tutkia ja syy pitää aina selvittää, erityisellä huolella ikääntyvillä ja naisilla, Widenius sanoo. Painonnousu, kuntoilu... Yhä useammat ikäihmiset alkavat käydä kuntosalilla. Miten lisääntyvä rasitus ja painonhallinta vaikuttavat varastorautaan ja miten tilanteeseen olisi hyvä reagoida? – Raudanpuutteessa usein paino pyrkii nousemaan, eikä painon hallinnan kannalta tärkeä liikunnan lisääminen tahdo onnistua. Tiukka ruokavalio voi vähentää myös raudansaantia, joten näihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota, Widenius kertoo. – Runsas fyysinen rasitus lisää raudantarvetta ja voi pahentaa raudanpuutetta. Lisäksi raudanpuutteessa lihasvoimat heikkenevät, lihakset kipeytyvät eikä harjoittelu suju. – Laihduttajalle sekä kuntoilijalle raudanpuute voi kehkeytyä huomaamatta liian vähäisen syömisen vuoksi. Voi syntyä ns. urheilijan oireyhtymä eli suhteellinen energiavaje. DellaValle ja Haas (2011) tutkivat raudanpuutteen vaikutuksia naissoutajilla ja totesivat, että varastoraudan puutteesta (S-Ferrit <20.0 µg/l) ilman anemiaa kärsivät soutajat olivat kahden kilometrin matkalla 21 sekuntia hitaampia kuin normaalin varastoraudan omaavat. Masennus vai raudanpuute? Widenius puhuu omasta vahvasta hoitokokemuksestaan, myös oman tyttärensä uupumuksen parantamisesta. sydämen ja munuaisten vajaatoiminnassa varastoraudan määrää kuvaavan ferritiiniarvon olisi hyvä olla yli 100 µg/l. – Yleensäkin yli 65-vuotiailla ferritiiniarvo saisi mielellään olla yli 100. Menopaussin ohittaneilla naisilla ferritiini yleensä nouseekin yli tuon arvon, mutta ei läheskään kaikilla. Hoito perustuu ferritiinin nousuun Seitsemän suomalaista erikoislääkäriä – mukana myös Tom Widenius – julkaisi viime vuonna Lääkärilehdessä lausuman, jonka mukaan hemoglobiinin normaalistuminen ei ole riittävä merkki raudanpuutteen korjaantumisesta. viime vuosina selväksi on alettu ymmärtää monet vaivat raudanpuutteen merkeiksi: väsymys, aamuhaluttomuus ja mielialan lasku riittävästä levosta huolimatta, palelu, levottomat jalat, lihasja nivelkivut sekä ihon kuivuus ja kalpeus, hiustenlähtö... Esimerkiksi levottomiin jalkoihin on hoidoksi tarjottu magnesiumia ja villasuksia. Kun varastorauta on saatu kuntoon, villasukkia ei enää ehkä tarvitakaan, ja jalat saavat hengittää peiton alla, mistä voi seurata entistä rauhallisempi uni. Ennen vanhaan palelua pidettiin vain ensimmäisenä vihjeenä raskaudesta. Nyt ymmärretään, että vilunväristys on merkki siitä, kun elimistö vaatii lisää rautaa ihmisalun ja äidin tarpeisiin. Raudanpuutteen oireet – Tyttäreni ei väsymykseltään jaksanut lusikkaa nostaa. Hänellä ilmeni paha varastoraudan puute, jonka korjaaminen paransi oireet. Minulla on lähipiirissä ainakin seitsemän raudanpuutteesta kärsinyttä naista, joilla hemoglobiiniarvo on ollut normaali ja silti raudanpuutteen korjaaminen on poistanut oireet, hän kertoo. – Ylioppilaiden terveydenhoidossa kuulemani mukaan joka kolmas naisopiskelija saa eriasteisen masennusdiagnoosin. Hoitokokemukseni mukaan isolla osalla perimmäinen syy on jokin muu kuin mielenterveydellinen ja aika usein etenkin varastoraudan puute, Widenius toteaa. – On monia muitakin sairauksia, joissa kunto saadaan pikku hiljaa korjaantumaan varastorauta korjaamalla, muun muassa kilpirauhasen lievä vajaatoiminta ja sydämen krooninen vajaatoiminta. – Uupumusja väsymysoireissa mielestäni pitää aina tarkistaa ferritiini, tulehdusarvot, muut krooniset sairaudet kuten infektiot ja kilpirauhasen vajaatoiminta. Ikääntyvän syyt selvitettävä hyvin Tom Widenius kertoo, että ikääntyvässä elimistössä raudanpuute tuntuu helpommin kuin nuoressa elimistössä. – Raudanpuute ikääntyvällä ihmisellä voi olla myös viite vakavasta sairaudesta kuten suolistosyövästä. Siksi todetun raudanpuutteen syy on selvitettävä ikääntyvällä ihmisellä erityisen hyvin, hän painottaa. – On hyvä huomata, ettei kaikki anemiakaan johdu raudanpuutteesta ja että voi olla oireinen raudanpuute ilman anemiaa. – Ikääntyessä myös valitettavasti ilmaantuu usein erilaisia sairauksia, joita raudanpuute voi pahentaa. Esimerkiksi
  • 18 Miksi rauta unohtui? ? Kuivattu basilika sisältää eniten rautaa. ? Veriohukaisissa on paljon rautaa. Rautaa/ 100 grammaa Basilika, kuivattu 89,8 Oregano, kuivattu 44,0 Veri 41,9 Maksa, sian 31,4 Mustapippuri 28,9 Veriohukainen 21,6 Vehnänlese 20,0 Poronmaksapihvi 18,5 Maksapihvi, leivitetty 15,6 Soijarouhe 13,7 Merilevä, kuivattu 12,7 Linssi, kuivattu 11,1 Chiansiemen 9,6 Ruislese 9,5 Pellavansiemen 8,2 Kauralese 8,0 Purukumi 7,4 Siemennäkkileipä 6,6 Nyhtökaura 6,0 Cashewpähkinä 6,0 Munankeltuainen 5,9 Lesemuro, täysjyvä 5,7 Pähkinämysli 5,7 Hapankorppu 5,5 Tumma suklaa 80% 5,5 Lähde: Fineli.fi; eniten rautaa -lista ? Vielä syksyllä 2015 työterveyslääkäri Antti Aro totesi Duodecimin Terveyskirjastossa, että raudanpuute on erityisryhmän murhe, eikä sitä pidetä koko väestön ravitsemusongelmana. Terveydenhuollossa näet painottuivat sydänterveyden riskiryhmät ja pelkkä hemoglobiiniseuranta, ei kokonaisterveys. Aro kertoi, että sotavuosina ja niiden jälkeisenä aikana raudanpuutteen aiheuttamaa anemiaa tavattiin verraten usein nuorilla naisilla ja lapsilla. Tämän takia 1970-luvulla päätettiin Suomessa lisätä rautaa valkeisiin vehnäjauhoihin, joiden rautapitoisuus muuten oli vehnänjyvien kuorikerroksen poistamisen takia pieni. Vuonna 1994 päätettiin lopettaa vehnäjauhojen täydentäminen raudalla. – Päätös johtui siitä, että joissakin tutkimuksissa oli todettu varastoraudan runsaan määrän olevan yhteydessä suurentuneeseen sydäntautiriskiin. Jauhoihin lisätty rauta lisäsi koko väestön raudan saantia ja eniten runsaasti energiaa käyttävillä miehillä, jotka sitä vähiten tarvitsivat. Täydentäminen kohdistui huonosti niihin, jotka rautaa eniten tarvitsivat. Joukossamme on myös henkilöitä, joilla on periytyvä taipumus raudan liialliseen kertymiseen elimistöön, Aro kirjoitti. 1970-luvun alussa tehdyssä tutkimuksessa anemiaa oli noin kuudella prosentilla suomalaisista naisista, ja vuonna 1997 todettiin naisilla aivan samanlainen anemian esiintyvyys. – Raudanpuuteanemia ei siten ole kokonaan hävinnyt Suomesta, tuskinpa edes mainittavasti vähentynyt viimeisten 30 vuoden aikana. Noin 10 prosentilla nuorista naisista kuukautisten aiheuttama raudan menetys on niin runsasta, ettei sitä voi tavallista ruokaa nauttimalla täysin korvata. – Raudanpuute on siis nykyisin erityisryhmän murhe eikä sitä enää pidetä koko väestön ravitsemusongelmana, joka vaatisi yleisiä ruoan käyttöä koskevia suosituksia, Aro kirjoitti. Nyt tiedetään, että raudanpuute voi osua kenen tahansa kohdalle ja syyt ovat yksilölliset. On seurattava ferritiiniarvoa, joka saisi nousta yli 100:n, kun hoidetaan oireista raudanpuutetta. Hemoglobiini puolestaan ei nouse korkeammalle kuin mikä on yksilön oma normaalitaso, vaikka raudansyöntiä jatketaan ferritiiniarvon korjaamiseksi hyvälle tasolle. – Hb-arvo on yksilöllinen, Widenius huomauttaa. – Hb voi olla ”normaali”, vaikka on oireinen raudanpuute, jota kuvaa alhainen ferritiini-arvo. – Normaalisti naisten hemoglobiini on yhtä hyvä kuin miestenkin, jos ei ole raudanpuutetta, hän lisää. Yleensä raudanpuutteen oireet ilmaantuvat, kun ferritiini on tasolla 50–60 µg/l, ja silloin Hb saattaa olla vielä normaali. Raudanpuutteen hoidossa seurataan siis nimenomaan ferritiiniarvoa. Kun raudanpuute on hoidettu, nähdään, mikä on kyseisen ihmisen normaali Hb-taso. Usein Hb myös normalisoituu jo paljon ennen kuin raudanpuute on korjattu. Rautakuurin tehottua tarkistus Suun kautta otettava rautavalmiste saattaa aiheuttaa haittavaikutuksia ruuansulatuskanavassa. Useimmiten hoito kuitenkin onnistuu etsimällä parhaiten sopiva valmiste ja kiinnittämällä huomio lääkehoidon käytännön toteutukseen. – Lyhyt rautakuuri ei useinkaan korjaa raudanpuutetta, vaan aikaa voi kulua 6–12 kuukautta. Yleensä ei ole vaarallista syödä lyhytaikaisesti rautaa – esimerkiksi 100 kpl 100 mg:n vahvuisia rautatabletteja – ja katsoa, korjautuvatko raudanpuutteelle tyypilliset oireet, kuten väsymys, kuiva iho, huono suorituskyky, sydämen tykytys, mielialan lasku, kylmät raajat ja levottomat jalat, Widenius sanoo.
  • 19 Varastoraudan puuteraja? ? Ferritiini on raudan varastoproteiini. Proteiinikuoresta ja sen sisällä olevista rauta-atomeista koostuva ferritiinimolekyyli antaa mahdollisuuden varastoida rautaa sen biologisessa muodossa ja samalla suojata soluja ionisoidun raudan myrkylliseltä vaikutukselta. Veren ferritiini on peräisin luuytimen, pernan ja maksan soluista ja sillä on suora määrällinen sidos niissä sijaitseviin elimistön tärkeimpiin rautavarastoihin. Hematologian yli 2000-sivuinen raamattu Wintrobes’s Clinical Hematology kertoo, että rautavarastot ovat tyhjät, jos seerumin ferritiiniarvo (S-ferrit) on alle 30 µg/l ja että oireista raudanpuutetta esiintyy, vaikka hemoglobiini on normaali. – Oma kokemukseni on, että ferritiini 50 olisi ok, mutta osalla esiintyy raudanpuutteen oireita tälläkin arvolla. Esimerkiksi levottomat jalat oireyhtymässä suositetaan ferritiiniarvon nostamista yli 75:n, Tom Widenius kertoo. E uralainen Maria Kartano , 40, alkoi käyttää vajaa vuosi sitten nestemäistä, tiivistettyä rautavalmistetta, Rautatippoja, koska hänen ferritiini-arvonsa olivat hyvin alhaiset. – Olin todella väsynyt kaiken aikaa, ja kärsin levottomista jaloista. Marialla on kilpirauhasen vajaatoiminta ja siihen Thyroxin lääkitys. Rautatipat nostivat varastorauta-arvot – Eräs lääkäri sanoi, jos on kilpirauhasen vajaatoiminta ja Thyroxin lääkitys, niin ferritiini pitäisi mitata puolen vuoden välein. Hän laittoi minulle lähetteen, ja ferritiini oli minulla tuolloin 12. Verestä mitattava ferritiini (S-Ferrit) kuvastaa elimistön rautavarastoja. Ferritiini ei kuuluuperusverenkuvaan toisin kuin hemoglobiini, vaan se tutkitaan aina erikseen. Ferritiinin viitearvot vaihtelevat laboratoriokohtaisesti. Jos S-Ferrit jää alle 20 mikrogrammaa litrassa (µg/l), puhutaan raudanpuutteesta ja on olemassa anemian uhka. Ennen rautatippojen käyttämistä olivat kasvikset Marian pääasiallinen raudan lähde. Kasvikunnan tuotteista hyviä raudanlähteitä ovat esimerkiksi kuivatut hedelmät, erityisesti luumut ja rusinat, linssit ja siemenet sekä nokkonen ja pinaatti. Puolen vuoden kuuri Maria Kartano käytti rautatippoja yhtäjaksoisesti yli puoli vuotta. Hän otti päivittäin 15 tippaa. Reilun puolen vuoden rautatippakuurin jälkeen hän piti pienen tauon, ja sitten taas otti kuukauden, parin rautatippakuurin. – Puolen vuoden yhtäjaksoisen käytön jälkeen ferritiini-arvoni nousi yli 50; enkä enää kärsinyt niin usein levottomista jaloista ja olin huomattavasti pirteämpi. Tällä hetkellä hemoglobiiniarvoni on 138 ja ferritiiniarvoni 57. Maria käyttää myös D-vitamiinitippoja. – Otan D-vitamiinia kaksi tippaa, saan siitä 50 mikrogrammaa D-vitamiinia. Hyvää huolta kunnosta Maria Kartano pitää hyvää huolta kunnostaan. – Käyn uimassa, kuntosalilla ja juoksulenkeillä. Pyöräilen lähes päivittäin suuntaansa 10 kilometrin työmatkani keväästä syksyyn. Kotona tulee harrastettua snookeria, joka on yksi biljardin muoto. Hieronta ja fysioterapia hoitavat hänen kroppaansa. Paljon kasviksia Marian ruokavalio on gluteeniton. – Syön päivittäin paljon kasviksia ja marjoja sekä hyviä rasvoja, kuten oliiviöljyä ja pähkinöitä. Einesruokaa Maria ei syö. – Teen itse smoothiet. Myös gluteenitonta leipää leivon usein, esimerkiksi kauraja porkkarieskoja sekä mantelileipiä. Puutarhassaan Maria kasvattaa aineksia kasvisvoittoiseen ruokavalioonsa. – Kasvatan esimerkiksi perunaa, porkkanaa, talvivalkosipulia, kesäkurpitsaa, kurpitsaa ja hernettä. Kasvihuoneessa kasvatan tomaattia, kurkkua ja yrttejä. Maria työskentelee lääketeknikkona. Hän asuu aviomiehensä kanssa ja heidän ilonaan on yhdeksänvuotias Pulla-kissa. Positiivinen elämänasenne kantaa pitkälle, kuuluu Marian motto. – Kun oireet korjautuvat, tulisi kuitenkin hakeutua lääkäriin, joka varmistaa ja valvoo, että raudanpuute tulee hoidetuksi riittävän hyvin eikä taustalla ole muita sairauksia. Lääkäripaneelin mukaan näyttö suonensisäisen rautahoidon hyödystä ferritiiniarvon korjaamiseksi puuttuu suurelta osin, kun ferritiiniarvo on pieni eikä siihen liity anemiaa. Jos hoito suun kautta ei todella onnistu, suonensisäinen hoito saattaa olla perusteltavissa, kun ferritiinipitoisuus on hyvin pieni (alle 15 ?g/l). Suonensisäisen raudan käyttö ei helposti ole perusteltavissa ottaen huomioon sen mahdolliset haittavaikutukset ja hoidon kalleus tablettihoitoon nähden. Keskeistä on muistaa aina selvittää varastoraudan häviämisen ja raudanpuuteanemian kehittymisen taustalla oleva syy. Ylisaantikin tulisi ilmi Ferritiinin ylärajaa ei tarvitse varoa ihmisten, joilla ei ole hemokromatoosia eli raudan ylisaantigeeniä. Suomessa on noin kymmenellä prosentilla geenivirhe, jonka vuoksi rautaa kertyy liikaa elimistöön. Taudin nimi on hemokromatoosi. Siinä sairastumisriskiä lisäävä rauta voi kertyä eri puolille elimistöön: ihoon, maksaan (->kirroosi), haimaan (->diabetes), sydänlihakseen jne. Siksi suomalaisia, varsinkin miehiä, on yleistäen varoiteltu liiasta raudasta ja hemoglobiinin noususta. – Tavallinen rautahoito ei suun kautta otettuna ole vaarallista, kun ferritiiniarvoa seurataan. Siksi varoitukset rautahoidon vaarallisuudesta ovat liioiteltuja, Widenius sanoo. – Jos ferritiiniä seurattaisiin, myös raudan ylisaantiriski tulisi ilmi, hän huomauttaa. – Hemokromatoosin hoito on helppoa: säännöllistä verenluovutusta ja vaikkapa kuppausta liian raudan poistamiseksi. ? ? Maria Kartano on saanut suuren avun rautatipoista, joilla hän sai nostettua varastorauta-arvonsa.
  • 20 U niapnean esiintyvyydestä suomalaisilla aivoinfarktipotilailla ei ole ollut aiempaa tietoa, sillä aivoinfarktin sairastaneille ei yleensä tehdä unirekisteröintiä. Aivoinfarkti on yleinen ja kansanterveydellisesti sekä taloudellisesti merkittävä sairaus, jonka aiheuttamat vuotuiset kustannukset Suomessa ovat noin 1,1 miljardia euroa. Uniapnea on yksi aivoinfarktille altistava tekijä, ja uniapneapotilaista noin seitsemän prosenttia sairastuukin myöhemmin aivoverenkiertohäiriöön. Jaana Huhtakankaan väitöstutkimukseen osallistui yhteensä 204 aikuista aivoinfarktipotilasta. Heistä hieman yli puolet sai liuotushoitoa ja loput hoidettiin ilman liuotusta. Tutkittaville tehtiin yöpolygrafia eli unirekisteröinti heti aivoinfarktin diagnosoimisen jälkeen ja se toistettiin potilaan kotona kuuden kuukauden kuluttua. Valtaosa uniapneoista oli uusia Alkuvaiheessa uniapnea todettiin 91,2 prosentilla aivoinfarktipotilaista. Tutkituista potilaista ainoastaan yhdeksällä oli todettu uniapnea jo ennen aivoinfarktia, eli valtaosa löydetystä uniapneoista oli uusia. Liuotushoidetuilla potilailla oli ensirekisteröinnissä enemmän uniapneaa (96,4 %) ja se oli vaikeampaa kuin muilla. Puolen vuoden seurannassa uniapnean määrä lisääntyi hieman (92,7 %) ja vaikeutui Uniapnea luultua yleisempää aivoinfarktipotilailla Yli 90 prosentilla aivoinfarktipotilaista todettiin uniapnea. Väitöstutkimuksen puolen vuoden seurannassa uniapnean määrä pysyi edelleen korkeana, ja se vaikeutui suurimmalla osalla potilaista. ? Aivoinfarktin koko oli yhteydessä yölliseen happikyllästeisyyden huononemiseen. ? Jaana Huhtakangas totesi väitöstutkimuksessaan uniapnean yli 90 prosentilla aivoinfarktipotilaista. kahdella potilaalla kolmesta. Aivoinfarktin akuutissa vaiheessa kannettavalla unirekisteröintilaitteella tehty rekisteröinti todettiin toimivaksi tavaksi seuloa uniapneaa. Sekä automaattitulos että manuaalisesti arvioitu unirekisteröintitulos olivat erittäin yhteneväisiä, kun arvion kohteena olivat happikyllästeisyyden neljän prosenttiyksikön suuruiset pudotukset tuntia kohti, matalin veren happikyllästeisyys tai alle 90 prosenttia happikyllästeisyyden osuus yöstä. Automaattianalyysi kuitenkin aliarvioi uniapnean vaikeuden, havaitsi huonosti hengityskatkosten tyypin eikä löytänyt 18,6 prosenttia uniapneadiagnooseista. Tutkimus osoitti, että aivoinfarktin koko oli yhteydessä yölliseen happikyllästeisyyden huononemiseen. Aivoinfarktin koko korreloi aikaan, jona happikyllästeisyys oli alle 90 prosenttia. – Tutkimuksen perusteella suosittelemme ohjaamaan unirekisteröintiin ne aivoinfarktipotilaat, joilla yöllinen happikyllästeisyys alittaa 90 prosentin rajan yli 10 prosenttia ajasta, Jaana Huhtakangas sanoo. – Uniapnean riskiryhmien seulonta ei ole vielä Suomessa tavallista, mutta aivoinfarktipotilaiden ja erityisesti kohdennettujen riskiryhmien seulonta voisi osoittautua hyödylliseksi sekä potilaiden, terveydenhuollon ammattilaisten että yhteiskunnan kannalta, Huhtakangas pohtii. Tulevaisuuden haaste on selvittää, kuinka voitaisiin tunnistaa ne aivoinfarktipotilaat, jotka hyötyvät uniapnean hoidosta heti aivoinfarktin sairastamisen yhteydessä. Hoitamaton uniapnea haittaa aivoinfarktipotilaan kuntoutumista, pidentää sairaalassaoloaikaa sekä lisää aivoinfarktin uusiutumisriskiä ja kuolleisuutta. ? Lääketieteen lisensiaatti Jaana Huhtakangas väitteli Oulun yliopistossa perjantaina 13.12.2019. Keuhkosairauksien alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on: Evolution of obstructive sleep apnea after ischemic stroke (Uniapnean evoluutio aivoinfarktin jälkeen).