1/2020 7,60 Ei päivää ilman päänsärkyä Kansanedustaja Ben Zyskowicz: Hyvällä nukkumisella laihemmaksi Suolistosairaus kulkee mukana koko elämän Varastoraudan alhaisuus monen arkisen vaivan syynä Lihavuusleikkauksen jälkeen opittava uudet ruokailutavat VAIVAISENLUU ei ole vain esteettinen haitta kohottaa kuntoa ja parantaa muistia Tanssiharrastus Tanssiharrastus Lukemisen uusi maailma: eja äänikirjoissa ihastuttaa helppous
Luuliemi on trendijuoma maailmalla. Kyseessä on ikivanha ravintolisä, jonka ajatuksena on hyödyntää koko eläin, ei vain lihaa luiden ympäriltä. Luita haudutetaan pitkään ja lempeästi, jolloin niistä saadaan talteen luun ja luuytimen arvokkaat ravinteet. Keitettäessä luista irtoaa erityisesti suoliston, nivelten, luuston, ihon ja hiusten hyvinvointia lisääviä ravintoaineita kuten esimerkiksi naisten Yhdessä purkissa 30 päivän annos suosimaa kollageenia ja niveliä vahvistavaa glukosamiinia sekä runsaasti erilaisia luustoa vahvistavia mineraaleja. Biomed Oy on valmistanut laadukkaat luuliemet suomalaisen poron luita ja luuytimiä hyödyntäen. Niitä on saatavana terveyskaupoista jääpalakuutioina ja nyt uutuutena helppokäyttöisenä luuliemijauheena! Lue lisää osoitteesta www.biomed.?. Suomen Terveystuotekauppiaiden liitto 20 20 TE RVEYSTU O T E VUODEN 2020 TERVEYSTUOTE LUULIEMI
Verenpaine kertoo sen paineen, jolla sydän pumppaa veren kierrokselle valtimoihin. Jos verenpaine on jatkuvasti koholla, on vaarana, että se vaurioittaa sydäntä, verisuonia, aivoja ja munuaisia. Kohonnut verenpaine on hyvin monen ihmisen terveysongelma. Verenpaine saattaa hetkellisesti nousta, esimerkiksi rasituksen vuoksi, mutta tasaantuu nopeasti. Verenpaine mitataan aina levossa ja istualtaan, jotta tulos on mahdollisimman luotettava. Verenpaineen kotimittaukseen suositellaan olkavarsimittaria. Rannemittaria suositellaan vain, jos omaan olkavarteen ei ole saatavilla oikean kokoista mansettia. Liian pieni mansetti antaa todellista painetta korkeamman ja suuri mansetti puolestaan matalamman lukeman. Aikuisen tulee tietää oma verenpainetasonsa. Jos kertamittauksessa herää epäily kohonneesta verenpaineesta, on verenpaineen taso selvitettävä. Se mitataan aamuin illoin kaksoismittauksena viikon ajan. Kaksoismittaus tarkoittaa verenpaineen mittaamista kahdesti peräkkäin 1-2 minuutin välein. Verenpainetaso on viikon aikana tehtyjen mittausten keskiarvo. Ihanteellinen verenpaine on yläpaineen osalta alle 120 mmHg, ja alapaineen osalta alle 80. Normaaliksi luokitellaan välit 120 – 129 ja 80 – 84. Tyydyttävät luvut ovat 130 – 139 ja 85– 89. Ensimmäisen asteen kohonneeksi verenpaineeksi luvut luokitellaan, jos ne säännöllisissä mittauksissa nousevat 140 – 159:een ja 90– 99:een, toisen asteen kohonneeksi verenpaineeksi luokitellaan luvut 160 – 179 ja 100-109 ja kolmannen asteen kohonneeksi verenpaineeksi luvut 180 tai yli ja 110 tai yli. Tutkimusten mukaan ihmiset, joilla on ihanteelliset verenpainearvot sairastuvat vähiten. Verenpaineen hoito elintavoilla kannattaa aloittaa, kun paine on kohonnut yli ihanteellisen tason. Jos verenpaine todetaan kohonneeksi 4-6 kuukauden seurannan aikana, aloitetaan lääkehoito. Hoitamalla verenpaine hyvin ehkäistään monia ikäviä sairauksia, ei vähimpänä aivoinfarktia. Verenpainetta kannattaa seurata Päätoimittaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.? Toimitussihteeri: Mari Ahola-Aalto Puh. 09-41397 369 mari.ahola-aalto@karprint.? Mediamyynti: Sirpa Hornaeus Puh. 040-7538555 sirpa.hornaeus@karprint.? Toimituksen osoite: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. 09-41397 300 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari ISSN 2242-0614 (painettu) ISSN 2489-8635 (verkkojulkaisu) Tilaukset: tilaukset@karprint.? Puh. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Kestotilaus, 8 numeroa 56 € Määräaikaistilaus, 8 numeroa 60 € Lehden tilaajaosoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. Seuraava numero ilmestyy maaliskuun alussa. Kannen kuva: Eduskunta ? Pääkirjoitus ? Olen tosi hämmästynyt siitä, ettei vanhusten palvelutalossa pyritä ulkoilulenkein ylläpitämään niiden asukkaiden toimintakykyä, jotka kykenevät kävelemään. Palvelutalossa, kun ulkoilutetaan vain ja ainoastaan niitä pyörätuolissa istuvia asukkaita, jotka eivät kävele. Ymmärrän kyllä, että pyörätuolissa oleville ulkoilu on virkistävä kokemus, mutta en ollenkaan ymmärrä sitä, miksi sellaisten talon asukkaiden ulkoilusta ei huolehdita, joiden ulkoilulla saatettaisiin ylläpitää asukkaiden toimintakykyä, eli kävelykykyä. Olisi mukava tietää, onko jossakin päin Suomea sellainen vanhusten palvelutalo, jossa toimintakyvyn ylläpitämiseksi ulkoilutetaan asukkaita, joilla on kävelykykyä jäljellä, mutta jotka eivät pysty yksin käymään kävelylenkillä? Julkisuudessa on ollut paljon keskustelua vanhusten toimintakyvyn ylläpitämisestä, mutta koskaan ei ole keskusteltu niiden vanhusten toimintakyvyn ylläpitämisestä ulkolenkkeilyn avulla, jotka lenkkeilläkseen ovat lenkkikaverin tarpeessa. Irmeli Eklund Helsinki ? Yleisöltä Toimintakyvyn ylläpidosta 3
4 8 Ei PÄIVÄÄ ilman päänsärkyä. Migreeni on vakituinen vaiva kansanedustaja Ben Zyskowiczille. 13 VARAMUMMOLLA on ikävä omia mummojaan. 14 VAIKEAAN MIGREENIIN apua uusista biologisista estolääkkeistä. 16 RAUDANPUUTE on osoittautunut monien ikäihmisten vaivojen syyksi. 20 UNIAPNEA luultua yleisempää aivoinfarktipotilailla. 21 NUKUTUN UNEN pituudella ja laadulla on merkittävä yhteys niin ylipainon syntymiseen kuin siitä eroon pääsemiseenkin. 24 LIIKAUNISUUS viittaa kaamosmasennukseen, kun sen sijaan yöunien lyhyys on merkki unettomuudesta. Kummassakaan tapauksessa uni ei virkistä. 27 IKÄ TUO USEIN mukanaan sairauksia, jotka vaikuttavat myös ajokykyyn. 28 KOTKALAINEN Tuija Aalto on elänyt kroonisen tulehduksellisen suolistosairauden, Crohnin taudin kanssa yli 40 vuotta. 31 SUOLISTOSAIRAAN läheinen Naomi Mesin on käynyt pitkän tien sairastuneen rinnalla. 32 ESA KESKINEN sai luontaistuotteesta avun suolistovaivoihinsa. 34 HUIMAUS voi olla hyvänlaatuista tai henkeä uhkaavaa. Ikääntyvän on hyvä oppia erottamaan ne toisistaan. 38 ELINSIIRTOJA tehtiin ennätysmäärä viime vuonna. 39 66-VUOTIAS Kari Mäkilä on sukunsa ensimmäinen digiajan ylioppilas. 42 IKÄÄNTYVIEN yliopistossa opiskelun teemat ja sisällöt sovitetaan vastaamaan ikääntyvien opiskelijoiden toiveita. 46 LIIKUNTAHARRASTUS tuo turvaa ja mielekkyyttä ikäihmisen arkeen. 49 PÄÄSY leikkauspöydälle voi estyä, jos suussa muhii pieninkään tulehdus. ? Sisältö 1/2020 ? Brita Wirnes kertoo, että hänelle mieluisin hetki kuunnella äänikirjoja on juuri ennen nukkumaanmenoa. Hän saa siitä apua unettomuuteen. 54 ? Kunto pysyy hyvänä ja mieli virkeänä tanssiharrastyksen parissa. Lea Autero ja Pekka Kujansuu tapasivat toisensakin tansseissa. 50 ? – Hevoset tykkäävät, kun niiden kanssa on rauhallisesti, toteaa 87-vuotias Valto Viertola Moona-ponia silittäessään. Moona vieraili hoivakodissa Nummelassa. 58
5 ? Mitä kuuluu? Ritva-Leena Viitapohja on eläkkeellä oleva päiväkodin johtaja. Hän on leski ja hänellä on kaksi rakasta tytärtä, Marja ja Liisa. 50 TANSSIHARRASTUKSESSA pysyy kunto hyvänä ja mieli virkeänä. 54 YHÄ USEAMPI suomalainen tarttuu äänikirjaan tai e-kirjaan. Niiden käyttö ihastuttaa vaivattomuudellaan ja helppoudellaan. 58 MOONA-poni sai ikäihmisten tunteet pintaan hoivakodissa. 62 LIHAVUUSLEIKKAUKSIA tehdään Suomessa vuosittain noin tuhat. Leikkausta harkitsevien on tarkkaan mietittävä, onko motivaatio riittävä. 68 VOICE MASSAGE on klassista hierontaa, jonka tavoitteena on rentouttaa hengitykseen, äänentuottoon ja purentaan osallistuvia lihasryhmiä. 72 ENERGIANSAANNIN avainsana on tasapaino. 74 MATALA-ASTEINEN tulehdus on yhteydessä sydänja verisuonitautien, diabeteksen, syövän ja masennuksen puhkeamiseen. 76 VAIVAISENLUU kiusasi Pirkko Lintuluotoa jo nuoruudessa. 80 JÄÄKIEKKOLEGENDA Jukka Tammelle terveelliset elämäntavat ovat kirjaimellisesti sydämenasia. 86 FYSIKAALISELLA verisuoniterapialla apua moniin vaivoihin. 88 ÄLYKKÄÄLLÄ lankapuhelimella yhteys helposti ja varmasti. 90 TURVAPALVELUILLA tukea ja turvaa ikäihmisen arkeen. 98 RISTIKKOA ratkomaan! Miten voit? Kiitos kysymästä, minulle kuuluu nyt ihan hyvää. Olen ollut neljä vuotta eläkkeellä ja aika on kulunut joutuisasti. Elämään on tullut uusia toimia töiden sijaan, eikä hiljaisia hetkiä ole paljon ollut. Olen toki itse voinut määrittää, mihin ryhdyn. Työni päiväkodissa opetti tarttumaan tilaisuuteen ja siitä on tullut ilmeisesti tapa, tulee lupauduttua kaikenlaiseen. Jopa kiireestä voi joskus puhua. Asioihin tarttuminen auttaa oppimaan uutta ja se pitää virkeänä. Vietin juuri 70-vuotissyntymäpäivääni, siitä tuli kyllä eräänlainen virstanpylväs eli vihdoinkin tajusin olevani iäkäs! Miten pidät itsestäsi huolta? Liikunta ja sosiaalisuus tulevat ensinnä mieleeni. Liikunnan tärkeys ja helppous ovat 50-luvun lapsuuden peruja, silloin leikittiin aina ulkona. Hiihto ja uinti ovatkin lempiharrastuksiani. Toki elämä on kuluttanut aivan konkreettisestikin, minulle tehtiin lonkan tekonivel toiseenkin lonkkaan nyt syksyllä ja kuntoutuminen on vielä käynnissä. Olen todella kiitollinen, kun säryt ja liikuntarajoitteet eivät enää vaivaa. Ehkä tuo laumasieluinen lapsuus on antanut eväät sosiaalisiin kontakteihin. Minun on helppoa tulla ihmisten kanssa toimeen, olen myös aina toiminut yhdistyksissä. Auttamisen halu on yksi eetos, jota vaalin. Auttaessa ja ystävyyttä vaaliessa, saa aina enemmän takaisin kuin pystyy antamaa. Mikä on elämässä tärkeintä? Kyllä omaisten, sukulaisten, ystävien ja työtovereidenkin merkitys korostuu paljon ikääntyessä, piiri ? Ritva-Leena Viitapohja on mukana muun muassa perinneja kulttuurijärjestö Vihdin Kalevalaiset Naiset ry:n toiminnassa. pienenee. Kun katsoo taaksepäin omaa elämäänsä, kohtaa samalla myös tulevaisuuden. Haluan osaltani vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään, se on tosiseikka, mitä ei kannata sivuuttaa. Kierrättäminen niin konkreettisesti kuin filosofisesti on tärkeää. Yritän toimia niin, että mottonani olisi ”anna hyvän kiertää”! ? – Toisinaan on huonompia päiviä, toisinaan olo on hyvä ja jaksan hyvin työssä ja muutoinkin, hymyilee yli 40 vuotta Crohnin tautia sairastanut Tuija Aalto. 28
6 ? selkeää ohjetta diabetesriskin pienentämiseen Arvioiden mukaan noin 30 prosentilla suomalaisista on kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen, mikä tarkoittaa karkeasti jaettuna joka kolmatta, kertoo laaja suomalainen tutkimushanke StopDia. Onnistunut elintapojen korjaaminen on jopa lääkkeitä tehokkaampi keino välttää sairastuminen. Tee riskitesti! Tyypin 2 diabeteksen riskitesti löytyy Diabetesliiton verkkosivulta. ? Paino 5–15 prosentin laihduttaminen. ? Ravintomuutokset Rasvan kokonaismäärän ja erityisesti kovan rasvan vähentäminen. Nopeasti sokeristuvien hiilihydraattien välttäminen. Tällaisia ovat esimerkiksi sokeripitoiset virvoitusjuomat, tuoremehut, makeiset ja valkoiset viljatuotteet. ? Liikunta Noin puoli tuntia päivässä. ? Nautintoaineet Tupakoinnin lopetus. Kohtuus alkoholin käytössä ? Muut elintavat Riittävä uni ja lepo. Kuidun lisääminen saattaa laihduttaa ? Ravinnosta saatavat kuidut ovat monella tapaa terveellisiä ja niillä saattaa olla myös painonhallinnan kannalta suotuisia vaikutuksia. Tuoreen tutkimuksen perusteella kuidun lisääminen ruokavalioon saattaa auttaa laihtumaan, vaikka ruokavalio pysyisi muuten ennallaan. Havaittu vaikutus ei ollut kovin suuri, mutta painon lisäksi muutoksia näkyi vyötärön ympäryksessä sekä painoindeksissä. Päivittäin nautitun ruoan kuitumäärän olisi suositusten mukaan hyvä olla ainakin 25 grammaa. Parhaiten kuituja saa, jos syö viljoja ja varsinkin täysjyväviljoja ja palkokasveja. Öinen keinovalo lihottaa ? Yhdysvaltain kansallisen terveysinstituutin tekemän tutkimuksen mukaan tavoista nukahtaa television ääreen tai jättää makuuhuoneen valon päälle uneen vaipuessa, kannattaisi luopua. Yölliselle keinovalolle altistumisen sekä painonnousun välillä on havaittu yhteys – ainakin naisilla. Tulosten perusteella pienen yövalon kanssa nukkumisella ollut yhteyttä painonnousuun, täysin valaistussa huoneessa tai televisio auki nukkuminen puolestaan nosti 17 prosentilla riskiä siihen, että paino kohosi ainakin viisi kiloa seuraavan viiden vuoden aikana. Mikäli makuuhuoneeseen lankeava valo oli peräisin ulkoa, oli lihomisriski matalampi.
7 Piparminttuöljy ja masennuslääkkeet hoitavat ärtyvää suolta ? Ärtyvän suolen oireyhtymää hoidetaan monilla lääkkeillä sekä liikunnalla ja ruokavaliomuutoksilla. Tuoreiden tutkimustulosten valossa ainakin masennuslääkkeet sekä piparminttuöljy ovat tepsivien hoitojen joukossa. Tutkimuksissa verrattiin psylliumvalmisteita, antispasmodeja, piparminttuöljyä sekä masennuslääkkeitä ja muita neuromodulaattorilääkkeitä. Hoitoja verrattiin toisiinsa tai lumevalmisteeseen. Ärtyvän suolen oireyhtymä on kiusallinen suoliston toimintahäiriö, joka aiheuttaa mm. ripulia, vatsan turpoamista, kipuja ja ummetusta. Sitä potee arvioista riippuen 10–15 prosenttia väestöstä. Vaiva on naisilla yleisempi. ? Ohra on perinteisin puuroviljamme. Kuva: Leipätiedotus Oy Puuro maistuu aina! P uuro on paljon enemmän kuin tylsää perusruokaa. Puuron herkullinen historia ulottuu maailman joka kolkkaan ja puuro paljastaa paljon kansakuntien historiasta. Suomessa puuron voittokulku on jatkunut tasaisena jo tuhatkunta vuotta. – Puuron koostumus on vaihdellut sen mukaan, millaisia viljoja on ollut saatavilla. Meille Suomeen puuro ja puuroviljat ovat tulleet keski-Euroopasta, kertoo toiminnanjohtaja, ETM Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry:stä. Ohra perinteisin puurovilja Pohjoismaihin puuro rantautui noin 1000-luvulla. Suomessa puuro mielletään ensisijaisesti aamiaisruuaksi, mutta sitä nautitaan muillakin aterioilla. – Perinteisin puuroviljamme on ohra, kaura tuli sen rinnalle vasta myöhemmin. Ennen kuin viljoja osattiin kummemmin käsitellä, puurot valmistettiin isoista suurimoista pitkään hauduttamalla. Ohran ja kauran lisäksi Suomessa on tehty puuroa myös rukiista, mutta Mensosen mukaan ruis ei ole lyönyt itseään läpi puuroviljana. Vehnä on puuroviljana Suomessa harvinaisin, mutta vehnäinen mannapuuro on toki suosittua. Riisi saapui Suomeen pikkuhiljaa 1800-luvulla ja riisipuuro on sittemmin kasvattanut suosiotaan etenkin jouluruokana; ennen riisipuuroa jouluisinkin syötiin perinteisesti ohrapuuroa. Pitkän historiansa aikana puuro on ehtinyt taipua moneksi. Puuron lisukkeena on perinteisesti syöty tuoreita tai säilöttyjä marjoja ja hedelmiä, Suomessa lähinnä luumuja ja omenoita. Viime aikoina erilaiset kypsentämättömät tuoretai raakapuurot ovat kasvattaneet suosiotaan perinteisten haudutettujen puurojen rinnalla. – Viimeaikaisissa tutkimuksissa on huomattu, että esimerkiksi puuron kolesterolia alentava vaikutus tulee parhaiten esiin silloin, kun puuro kypsennetään. Terveellisin puuro on haudutettu kauraleseistä valmistettu puuro, joka sisältää kuituja, proteiinia ja rasvaa. Vielä kun puuron nauttii marjojen kanssa, saadaan tosi hyvin kuituja ja antioksidantteja. Tutkijat haluavat kuulla painajaisista ? Painajaiset ovat kulttuuriperintöämme niin kummalliselta kuin se voi kuulostaakin, ja siksi Helsingin yliopiston Pohjoiset painajaiset -hanke tutkii niitä keskiajalta tähän päivään. Hanke pyrkii selvittämään, millaisia ovat nykyihmisten pahat unet ja onko niissä yhtäläisyyksiä tai eroavaisuuksia satoja vuosia sitten eläneiden ihmisten painajaiskokemuksiin. Keskiajan ihminen näki painajaisia demoneista, uuden ajan alun ihminen noidista – mutta mitkä asiat hiipivät meidän 2000-luvun ihmisten mieliin nukkuessamme? Painajaiskuvauksia kerätään nyt kaikilta 15. huhtikuuta 2020 asti. Keruun suorittavat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkisto ja Svenska Litteratursällskapet i Finlandin arkisto yhteistyössä Pohjoiset painajaiset -tutkimushankkeen kanssa. Painajaiskuvauksia voi lähettää sähköisellä lomakkeella tai sähköpostilla sks@finlit.fi tai postitse osoitteeseen Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Arkisto, PL 259, 00171 Helsinki (kuoreen merkitään tunnus ”Painajaiset”). Painajaiskuvaukset voi kirjoittaa millä kielellä haluaa. ? Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin sinkki-imeskelytablettien vaikutusta flunssaan Helsingin kaupungin työntekijöillä. Koehenkilöt saivat kotiinsa pakkauksen, jossa oli sinkkitabletteja tai lumetabletteja, jotta viive flunssan alkamisen ja hoidon aloituksen välillä olisi mahdollisimman lyhyt. Koehenkilöitä ohjeistettiin ensimmäisten flunssaoireiden ilmaannuttua imeskelemään kuusi tablettia päivässä mahdollisimman hitaasti viiden päivän ajan. Sinkkiryhmässä päivittäinen sinkin annos oli 78 milligrammaa. Tutkimuksen aikana 88 koehenkilöä sairastui flunssaan. Viisipäiväisen hoidon aikana toipumisessa ei ollut eroa sinkkiryhmän ja vertailuryhmän välillä. Sinkki -imeskelytabletti ei lyhentänyt flunssan kestoa
8 Ben Zyskowicz kärsii päivittäisestä päänsärystä Migreeni haittaa elämää ja työtä monella tavalla
9 ? Eduskunnan taitava ja terävä keskustelija, kansanedustaja Ben Zyskowicz painii myös ihan muiden kuin poliittisten ongelmien kanssa. 90-luvulta alkaen pahentunut päänsärky kroonistui migreeniksi, joka on vain ollut pakko oppia kestämään. Teksti: Tarja Pitkänen Kuvat: Tarja Pitkänen ja Kokoomuksen arkisto ? Eduskunnan suuri sali on kansanedustaja Ben Zyskowiczille tuttu jo neljän vuosikymmenen ajalta. E i päivää ilman päänsärkyä. Jo neljäkymmentä vuotta kokoomuksen kansanedustajana toimineelle Ben Zyskowiczille , 65, migreeni on vakituinen vaiva, jota on voitu jonkin verran lieventää lääkityksellä, mutta kokonaan sitä ei ole voitu parantaa. – Päätä särkee joka päivä. Hyvänä päivänä ei koko päivää, mutta päivittäin ainakin aamuisin. Jos hyvin käy, aamun jälkeen päivä menee ilman särkyä, mutta silloinkin särky usein palaa illalla. Ja huonona päivänä päätä särkee koko ajan. Kaikki mahdolliset lääkitykset on kokeiltu, mutta tehokasta apua ei ole löytynyt. Kukapa tietää, vaikka Zyskowiczin osuvat kommentit suuren salin kiihkeimmissä keskusteluissa tai tiukoissa televisioväittelyissä olisivat osittain saaneet lisää terää kivusta, joka hänen päässään jatkuvasti jyskyttää. – Voihan olla niinkin, että kun on oikein pahasti jomottanut, olen ollut tavanomaistakin kärkevämpi, nauraa Zyskowicz ilkikurisesti. Naurun asia sairaus ei toki ole, mutta kun sen kanssa on vain elettävä, voi siihen joskus suhtautua huumorillakin. Satunnaisesta särystä krooniseen kipuun Zyskowiczin migreeni alkoi selittämättömänä satunnaisena päänsärkynä 1990-luvun alkupuolella. – Ihmettelin, kun mitkään särkylääkkeet eivät auttaneet. Ajan kuluessa särkyä oli yhä useammin, ja lopulta diagnoosi oli krooninen migreeni.
10 – Minun kohdallani migreeni tarkoittaa sitä, että päätä särkee päivittäin, mutta toisin kuin monilla kohtalotovereilla, todella rajuja migreenikohtauksia on harvoin. Kun normaalia kovempia särkyjä on, ne liittyvät yleensä johonkin muuhun vaivaan, kuten poskiontelotulehdukseen. Stressitason vaihtelut vaikuttavat. Viikonloppuisin ja lomien alkupäivinä särky on usein pahempaa. – Olen usein lähtenyt viikonloppuna kiertämään maakuntiin, puhumaan eri tilaisuuksiin. Silloin voin yleensä paremmin kuin jos kotona makaisin sohvalla ja valittelisin. Tosin käy helposti niin, että särky ikään kuin vain siirtyy. Täsmälääkkeistä ollut apua – Sikäli olin onnekas, että sairauteni alkuvaiheessa 90-luvulla markkinoille tulivat juuri migreenin täsmälääkkeet triptaanit. – Minulla täsmälääkkeet toimivat aika hyvin. Kun on huonompi aamu, otan Imigran-tabletin, ja tunnissa tai kahdessa särky lievittyy sen verran, että olen toimintakykyinen ja pystyn lähtemään töihin. Lääke ei koskaan vie särkyä kokonaan pois, mutta se taittaa siltä pahimman terän ja tekee olon siedettävämmäksi. Täsmälääkkeitä ei tulisi ottaa useammin kuin kolme kertaa viikossa, ja siinä Zyskowicz on pyrkinyt pitäytymään. – Joskus voi mennä viisikin viikossa, mutta sitten taas on viikkoja, että pärjään vähemmällä, yhdelläkin, tai jopa kokonaan ilman. Migreenilääkityksen lisäksi Zyskowicz käyttää muita särkylääkkeitä. – Panacod on minulle sellainen ”joka toinen arpa voittaa” -lääke. Joskus siitä on apua, joskus ei mitään vaikutusta. Käytän Panacodia ehkä yhden tai kaksi viikossa, usein niin, että yritän ensin sitä, jos olen samalla viikolla jo ottanut jo monta Imigrania. Minulle Panacod ei onneksi ole koukuttava. – Käytän Panacodia ehkä yhden tai kaksi viikossa, usein niin, että yritän ensin sitä, jos olen samalla viikolla jo ottanut jo monta Imigrania. Minulle Panacod ei onneksi ole koukuttava. Viime vuonna tuli markkinoille uusi migreenin biologinen estolääke Aimovig, mutta siitä Zyskowiczille ei ollut apua. – Siitä kerrottiin olevan hyötyä noin puolelle kroonisista migreenipotilaista. Valitettavasti kuulun siihen toiseen puolikkaaseen. Paineista fyysisiä oireita Zyskowicz uskoo, että hänen päänsärkynsä taustalla voivat ainakin osittain olla psyykkiset asiat. – Minulla on taipumus reagoida psyykkisiin paineisiin fyysisillä oireilla. Olen kärsinyt ahdistuneisuudesta ja paniikkihäiriöstä. – Syön estolääkitystä paniikkioireisiin, eikä paniikkikohtauksia enää juurikaan tule. Hyvin todennäköisesti estolääkitys hillitsee myös migreenioireita, koska päänsärky esiintyy pahempana, kun on kokeiltu pienempää annostusta. Ahdistusoireet ilmenivät Zyskowiczilla ensimmäisiä kertoja opiskeluaikana, esimerkiksi tärkeän tentin edellä. – Olen myös reagoinut herkästi, jos olen huolissani läheisistäni. Kun lapset olivat pieniä, ahdistuin pahasti, jos heitä ei näkynyt pihalla, kun he olivat menneet kavereiden luokse. ? Ben Zyskowiczin päivät ovat työntäyteisiä Pikkuparlamentissa on usein kokouksia tai erilaisia tapaamisia. Zyskowicz on tällä vaalikaudella jättänyt erityiset vastuutehtävät. Nyt hän toimii hallintovaliokunnan jäsenenä.
11 Ben Zyskowicz ? Kansanedustaja Ben Berl Zyskowicz on syntynyt 24. toukokuuta 1954 Helsingissä. Zyskowiczin isä oli puolanjuutalainen Abram Zyskowicz ja äiti suomenjuutalainen Ester Fridman. ? ’’Juutalaisuus on merkittävä on identiteettiäni. En ole uskovainen, mutta juutalaisuus on osa sitä, kuka olen’’, on Zyskowicz todennut. ? Ben Zyskowicz on toiminut kokoomuksen kansanedustajana vuodesta 1979 ja Helsingin kaupunginvaltuutettuna vuosina 1977–1980 ja 1993–2008. Vuosina 1993–2006 Zyskowicz oli kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja. ? Koulutukseltaan Zyskowicz on oikeustieteen kandidaatti. ? Zyskowicz oli Helsingin ääniharava eduskuntavaaleissa 2007 sekä kunnallisvaaleissa 2000 ja 2004. Hän on ollut Eduskunnan pankkivaltuuston jäsen vuosina 1999–2005 ja uudelleen vuodet 2007-2019, vuosina 2011-2015 puheenjohtajana. ? Zyskowiczin on naimisissa suomentataari Rahime Husnetdin-Zyskowiczin kanssa. Heillä on kaksi aikuista tytärtä ja kaksi lastenlasta. Zyskowiczit asuvat Lassilassa Helsingissä. ”Terveydenhuoltoon panostaminen hyvää” ? – Poliittinen tilanne on tällä vaalikaudella tietysti erilainen, koska kokoomus on 2000-luvulla ollut pääosin hallituspuolue, ja nyt olemme oppositiossa, Ben Zyskowicz toteaa. Kokoomuksen oppositioon jääminen ei Zyskowiczin mukaan johdu siitä, että kokoomus olisi ylimitoittanut tavoitteensa hallitusneuvotteluissa. – Päätimme, että pidämme linjamme. Emme halunneet hallitukseen toteuttamaan politiikkaa, johon emme itse usko. Siinä tilanteessa keskusta mielestäni nyt on. Marinin hallituksen politiikassa Zyskowicz kritisoi eniten sitä, että on päätetty etukäteen pysyvistä yli tuhannen miljoonan euron menolisäyksistä, joiden rahoittaminen on pitkälti laskettu sen varaan, että työllisyysaste voitaisiin nostaa 75 prosenttiin. – Olen hyvin skeptinen sen suhteen, että tämä työllisyyden nousu olisi mahdollista. Menojen lisäämisestä on helppo sopia, mutta tällä hallituskokoonpanolla on äärettömän vaikea sopia keinoista, jotka todella parantaisivat työllisyyttä. – On hallitus tehnyt mielestäni hyvääkin, kun on panostettu moniin tärkeisiin kohteisiin, kuten koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Tosin esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin pitäisi mielestäni panostaa vielä enemmän, koska palvelujen saatavuudessa on suuria ongelmia. Mutta budjetin toinen puoli, eli menolisäysten rahoittaminen työllisyyttä parantamalla, on tekemättä. – Näyttää päinvastoin siltä, että tämän vuoden budjetti vähentää työllisyyttä. Jos hallitus ei saavuta työllisyystavoitetta, menolisäyksiä pitää tarkastella uudelleen. Jos hallitus ei siihenkään pysty, ainoaksi vaihtoehdoksi jää verotuksen kiristäminen ja lisävelkaantuminen. Lisävelkaantuminen on Zyskowiczin mukaan myrkkyä tässä tilanteessa, jossa ikäluokat pienenevät. – Ei ole oikein eikä reilua, että jätetään seuraaville sukupolville entistä velkaantuneempi julkinen talous. – Sitten on vielä työmarkkinapuoli, joka ei yhtään helpota tätä yhtälöä. – Kaiken lisäksi maailmalta ei nyt ole saatavissa talouden kasvuun sellaista vetoapua, jota Sipilän hallitus sai. Ehkä geeneissäkin on jotakin, koska suvussa on ollut sekä migreeniä että mielenterveyden ongelmia. ? ? Jokapäiväinen päänsärky on tullut osaksi Ben Zyskowiczin elämää, mutta päällepäin se ei hymyn takaa juuri koskaan näy. Zyskowiczin juutalainen isä selvisi ainoana perheestään hengissä keskitysleiriltä. On tutkimustietoa siitä, että seuraavissakin sukupolvissa kannetaan keskitysleirikokemusten seurauksia. – Isäni kuoli, kun olin kuusivuotias, eikä lapsuuteni ollut erityisen onnellinen. Olin muun muassa lastenkodissa pienenä. – En tiedä, onko näissä asioissa jotakin sellaista, joka sairauksiani selittää. Ehkä geeneissäkin on jotakin, koska suvussa on ollut sekä migreeniä että mielenterveyden ongelmia. – Kun psykofyysinen reaktioni usein on ahdistuneisuus ja siihen liittyvät oireet, joita on sitten lääkityksellä padottu, tämä kokonaisuus on voinut aiheuttaa näiden samojen paineiden purkautumisen aikanaan migreeniksi. – Ei näistä tiedä, kun en ole lääkäri vaan tuomari, Zyskowicz naurahtaa. Hän on koulutukseltaan on oikeustieteen kandidaatti. Rajoituksia elämään Poliitikon työ on usein stressaavaa, ja vaatii monia asioita, jotka ovat migreeniä sairastavalle vaikeita. Sairaus on rajoittanut monia asioita.
12 – Kyllä migreeni on vienyt työkykyä ja kapasiteettia. En esimerkiksi ole voinut olla käytettävissä ministerin tehtäviin, koska tällä päällä se työ ei onnistuisi riittävän hyvin. Ministerin työhön kuuluu paljon ulkomaan matkustamista, joka on minulle aina hankalaa, ja myös paljon sellaisia tilaisuuksia, joista poisjäänti sairauden vuoksi aiheuttaisi hankaluutta. – Niissä tehtävissä, joihin olen ryhtynyt, olen onneksi vain harvoin joutunut perumaan osallistumiseni johonkin tilaisuuteen. Imigranilla mennään. – Mutta muistan monia puhetilaisuuksia, joissa on tuntunut kuin olisi pää tulessa. Olen kuitenkin pystynyt viemään oman settini läpi. Monia vastuutehtäviä, kuten eduskuntaryhmän ja perustuslakivaliokunnan puheenjohtajuutta, Zyskowicz on hoitanut pitkään migreenin ja ahdistuneisuuden aiheuttamista rajoitteista huolimatta. Tietokoneen käyttö ei sovellu Tietokoneella Zyskowicz ei käytännössä työskentele, koska näytön tuijottaminen pahentaa päänsärkyä. Avustaja hoitaa sähköpostiliikennettä ja printtaa viestit, samoin tarvittavat muut dokumentit. – Tämä ei tietenkään ole kovin tehokas työskentelytapa, mutta minulle ainoa mahdollinen. – Tänä päivänä työssäni on selkeä puute, etten ole ollenkaan verkossa. Poliitikoille sosiaalinen media on tärkeä yhteydenpitokanava niin äänestäjien kuin sidosryhmienkin kanssa, ja myös vaalityötä tehdään siellä. Zyskowicz sen sijaan tapaa äänestäjiä esimerkiksi Hakaniemen torilla ja Narinkkatorilla. – Elokuvissa käynnin lopetin jo aikoja sitten. Televisiota katson vähän. Välillä kuitenkin innostun katsomaan jotain ohjelmaa, ja sitten päänsärky pahenee – mutta yleensä vain kuuntelen uutisia ja ajankohtaisohjelmia. Lyhyehköjen tekstien lukeminen ei ole pahasta, mutta esimerkiksi kirjan lukeminen pitkään voi pahentaa päänsärkyä. Siksi Zyskowicz kuunteleekin paljon äänikirjoja. Viimeinen vaalikausi Niin vaikeaa kuin luopuminen onkin, Zyskowicz on tullut siihen tulokseen, että tämä hyvin todennäköisesti on hänen viimeinen vaalikautensa. – Olen tällä vaalikaudella luopunut kaikista erityisistä vastuutehtävistä. Sairaus vie niin paljon kapasiteettia, että kunhan kunnialla saan tämän vaalikauden loppuun, on aika tehdä tilaa nuoremmille. Mitään erityisiä eläkeajan suunnitelmia Zyskowiczilla ei ole. – Joskus nuorena kansanedustajana ajattelin, että teen vielä jonkin muun uran, mutta nyt se ei tietenkään ole ajankohtaista. – Lapsenlapseni ovat 5ja 2-vuotiaat. Minulla on niin onnellinen tilanne, että he asuvat samassa talossa, joten näemme käytännössä joka päivä. Viime kesänä olimme heidän perheensä kanssa lomalla etelässä. – Varmasti parasta, mitä kansanedustajan uran jälkeen voin tehdä, on olla lastenlasten apuna ja tukena. Lapsenlapset ovat elämäni ilo ja valo. ? Varmasti parasta, mitä kansanedustajan uran jälkeen voin tehdä, on olla lastenlasten apuna ja tukena. ? Ben Zyskowicz kiertää ahkerasti erilaisissa tapahtumissa puhujana ja juttelemassa kansalaisten kanssa.
13 ummot ja vaija olivat tärkeitä lapsuudessani. Silloin metsän reunassa kasvoi maariankämmeköitä ja mesimarjoja. Enää niitä ei ole. Metsän reuna oli niittyä. Lehmät laidunsivat siellä. Vietin kaikki päivät mummon ja vaijan kanssa (isän äidin ja isän isän). Vaija oli sairas ja äreä, istui kiikkustuolissa ja poltti tupakkaa, Klubia tai Työmiestä. Hän ei pystynyt lopettamaan tupakanpolttoa. Inhosin tupakansavua. Isovanhemmat olivat tärkeitä elämän taitojen opettajia, koska isä ja äiti tekivät työtä, hoitivat karjaa, viljelivät peltoja ja raivasivat uutta peltoa. Heitä me lapset näimme illalla vain väsyneinä. Sienestys vaijan perintöä Nukuin mummon kanssa samassa huoneessa jonkin aikaa. Hän luki minulle Raamattua ja kertoi kauhutarinoita sodasta. Jossain vaiheessa äiti siirsi minut nukkumaan toiseen huoneeseen, koska sotakertomukset tulivat uniini. Mummon kanssa kuljimme kyläilemaan lähikyliin, lähinnä karjalaisiin tuttavaperheisiin. Radiosta sai kuunnella vain uutisia, jumalanpalvelusta ja iltahartautta. Kaikki muu oli synnillistä. Mummo kertoi elämästä Karjalassa venäläisten huvilanomistajien naapurissa. Venäläisille myytiin etenkin sieniä. Heille kelpasivat kaikki lajit! Vaijan kanssa oltiin sienimetsässä. Muistan erään kerran, kun satoi ja oli kylmä. Minä kyselin, että milloin täältä lähdetään kotiin. Ei kuitenkaan ihan heti lähdetty. Kun vaija kuoli minun ollessa seitsemän ikäinen, rupesin huolehtimaan perheeni sienien keräämisestä. Yrityksen ja erehdyksen menetelmällä sienituntemus vähitellen karttui. Leivinuuni lämpeni lauantaisin Kun vartuin, kotityöt tulivat osaksi tehtäviäni sekä äidin että mummon ohjauksessa. Äiti oli vähemmän läsnä, koska hän oli joko navetassa tai pellolla. Kaipaan omia mummojani M Varamu mmo Varamu mmo Varamummo kirjoittaa tämän lehden palstoilla niin kauan kuin muisteltavaa riittää. Ruoat olivat yksinkertaisia: perunoita ja läskikastiketta, perunoita, silliä tai suolakalaa ja jälkiruoaksi mustikkasoppaa. Aamulla saattoi olla kahvin lisäksi kaurapuuroa. Muistan ne kerrat, kun puuro ei oikein maistunut ja sitä jäi lautaselleni. Mummo pani kylmän puuron keittiön komeroon odottamaan. Äiti onneksi vapautti minut sierettyneen puuron syömisestä. Pellolle oli vietävä kahvit ja voileivät. Se oli minun tehtäväni. Istuimme siellä heinäseipään varjossa syömässä niitä. Lauantaina leivottiin koko viikon leivät, pullat ja piirakat. Uuni lämpeni ja siinä paistettiin lihaa ja piirakoita sekä leivät. Illalla päästiin saunaan ja vaihdettiin puhtaat vaatteet. Olin usein mummon kanssa saunassa ja ihmettelin hänen riippuvia rintojaan ja sileää ihoaan. Nauravat silmät ja kiehtova tuoksu Äidin äiti oli pieni ja ihanan pyöreä. Ja muistan mummon kiehtovan tuoksun. Hänellä oli usein nauravat silmät ja hän kikatti ihanasti, kun häntä yritti halata. Hän lauloi hauskoja lauluja ja kertoi mielenkiintoisia rallatuksia. Kunpa olisin kirjoittanut ne muistiin. Hän lopetti niiden kertomisen, kun huomasi, että aloin ymmärtää sanoman. Hän kertoi lapsuudestaan tarinoita. Hänen vanhemmillaan oli ollut majatalo jossain Varsinais-Suomessa. Hän oli kyytinyt asiakkaita hevosella majatalosta eteenpäin. Oli aika nuori taksikuski! Mummo keräsi yrttejä ja lääkitsi itseään niillä ja Hota-pulverilla. Mitähän myrkkyä se mahtoi olla! Mummo herätteli meitä kouluun laululla ja ranskanpastilleilla. Etenkin veljeni suhteen herättely oli tarpeen. En ole aamuäreämpää henkilöä nähnyt. Kun nyt olen itse mummoiässä, muistelen noita vanhan kansan ihmisiä kaipauksella ja kiitollisuudella. ? Varamummo
14 E nsimmäinen uuden polven migreenin estolääke tuli Suomen markkinoille viime keväänä. Nyt niitä on kolme eri valmistetta, joista kaksi kuuluu Kelan korvaamien lääkkeiden piiriin helmikuun Vaikeasta migreenistä kärsiville Apua uusista biologisista estolääkkeistä Uudet migreenin biologiset estolääkkeet tuovat migreenin hoitoon uusia mahdollisuuksia ja helpotusta niille monille potilaille, joita perinteiset lääkkeet eivät ole auttaneet. Tutkimuksissa uudet lääkkeet ovat olleet merkittävästi tehokkaampia kuin lumelääkkeet. Teksti: Liisa Airaksinen ? – Biologinen estohoito on toiminut hyvin potilastutkimuksissa. Vajaalla puolella kohtaukset ovat puolittuneet ja joillakin sitäkin enemmän. Valitettavasti jotkut potilaat eivät kuitenkaan saaneet lääkkeestä mitään hyötyä, sanoo neurologian erikoislääkäri Juha Multanen. Hän ottaa potilaita vastaan muun muassa Terveystalossa. ? Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että Euroopassa ja Amerikassa 6–8 prosenttia miehistä ja 15–18 prosenttia naisista sairastaa diagnosoitua migreeniä. alusta alkaen. Migreenilääkkeet jaetaan estolääkkeisiin ja kohtauslääkkeisiin. – Migreeni on jännä sairaus. Se voi olla todella hankala jossakin elämänvaiheessa, mutta useimmiten rauhoittuu ikääntyessä ja voi mystisesti kokonaankin kadota. On aika epätavallista, että migreeni vaivaa läpi elämän, sanoo neurologian erikoislääkäri Juha Multanen. Kaikkia mekanismeja ei tunneta Migreeni on yleinen aikuisiän neurologinen sairaus, joka ilmenee ajoittaisina migreenikohtauksina. Sen kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta. Episodinen migreeni oirehtii potilaskohtaisesti vaihdellen ja aiheuttaa kohtauksia yksittäin tai ryväsmäisesti toistuen. Kroonisessa migreenissä kipupäiviä on yli 15 kuukaudessa. Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että Euroopassa ja Amerikassa 6–8 % miehistä ja 15–18 % naisista sairastaa diagnosoitua migreeniä. Migreenin suurempi esiintyminen naisilla johtuu siitä, että naisten hormonikierto on yksi tavallisimpia migreeniä laukaisevia tekijöitä. Migreeni voi kietoutua raskauksien ja vaihdevuosien ympärille. Vaihdevuosi-iässä se saattaa jopa pahentua, mutta useimmiten migreenioireet tuntuvasti lieventyvät, kun vaihdevuodet ovat ohi. – Estolääkitystä suositellaan silloin, kun potilaalla on yli neljä migreenikohtausta kuukaudessa, Multanen kertoo. Multasen potilaista kymmenkunta on käyttänyt uusia estolääkkeitä, eikä kukaan heistä ole joutunut lopettamaan lääkkeen käyttöä haittavaikutusten vuoksi. Lääkkeet annostellaan kynällä pistoksina ihon alle. – Ainoat lääkkeestä havaitut haittavaikutukset ovat olleet pistosalueen reaktiot, lähinnä lievä punoitus. Muita haittoja potilaat eivät näistä lääkkeistä ole juurikaan kokeneet. Tutkimuksissa hyvä tuloksia Biologisilla valmisteilla tehdyissä tutkimuksissa on osoitettu, että episodinen migreeni on autettavissa estolääkkeellä selkeästi paremmin kuin lumevalmisteilla ja kohtausten määrä saadaan suurella todennäköisyydellä vähintäänkin puolitettua. Kroonisessa migreenissä on lisäksi saavu
15 Kalliita ilman Kela-korvausta Lisää matkoja: www.velinmatkat.? Puh. 044 718 0008 Velin matkojen tasokkaat matkat! 14pv Villa Aleksanteri Siwan keitaalla Saharassa 1.3. 7pv Nasserjärven mystinen risteily 22.3. 14pv Iso-Britannian keväinen kiertomatka 4.5. 1pv Marskin lounas Mikkelin klubilla 4.6. 3pv Höyryä ja romantiikkaa Ruotsissa 5.6. 3pv Kesäinen Riika 8.6. 1pv Hiljaiset perivät maan ooppera lapuanliikkeestä Ilmajoella 12.6 & 13.6. 3pv Aariaa ja oopperaa Veronassa 6.7. 8pv Nordkapp & Hammerfest 29.8. 7pv Pohjois Kreikan kiertomatka 7.9. 3pv Münchenin Oktoberfest 24.9. & 30.9. Kulttuurin juhlaa Savonlinnassa 2pv Karol Szymanowskin Kuningas Roger 4.7. 2pv Gioachino Rossinin Sevillan parturi 22.7. 2pv Karita Mattila suuri juhlagaala 27.7. 2pv G. F. Händelin Julius Caesar 30.7. Ikä ei paina Velin tasokkailla matkoilla. Tilaukset & lisäinfot: www.telepapat.? Puh. 034 489 489 Satavarma TM puhelin & liittymä • Salli vain omaisten ja ystävien puhelut • Kuule kuka soittaa • Yhteyden valvonta • Toimii joka kodin netissä Omaisten ja läheisten huolettomampaa n yhteydenpitoon! Avaus & toimitus 99€, palvelu 4,90€/kk Suosittele ystävällesi myös! Tai tilaa samalla vaikka läheisellesi • Satavarma-liittymien väliset puhelut sisältyvät palveluhintaan. Hyvä kuuluvuus eikä hinnoista nouse HALOOta! ? Markkinoilla on kolme lääkevalmistetta migreenin estoon. Näistä erenumabi (kauppanimi Aimovig) estää CGRP:n sitoutumista kohdereseptoriin. Se pistetään ihon alle kerran kuukaudessa. Yhden pistoksen hinta ilman Kela-korvausta on 535 euroa. Fremanetsumabi (kauppanimi Ajovy) puolestaan estää itse CGRP:n toimintaa. Se voidaan annostella joko kuukausittain tai kolmen kuukauden välein otettavin injektioin. Kuukauden hoito maksaa ilman Kela-korvausta 548 euroa. Galkanetsumabi (kauppanimi Emgality) vaikuttaa samaan tapaan kuin fremanetsumabi ja annostellaan kuukausittain. Yhden annoksen hinta ilman korvausta on tällä erää 599 euroa. – Lääkkeiden vaikutustapa on aavistuksen verran erilainen, mutta vaikutus perustuu samaan mekanismiin. Merkittäviä tehoeroja ei tutkimuksissa ole todettu, mutta teoriassa potilaskohtaisia eroja vasteissa voi olla, sanoo neurologian erikoislääkäri Juha Multanen. Näistä valmisteista Aimovig on ollut Kelan peruskorvauksen piirissä viime keväästä alkaen. Peruskorvaus tarkoittaa näiden valmisteiden osalta sitä, että lääkehoidon vuosiomavastuu, joka on tämän vuoden alusta alkaen 577 euroa vuodessa, täyttyy käytännössä melkein kokonaan lääkkeen ensimmäisellä ostokerralla. Sen jälkeen jokaisesta korvaukseen piiriin kuuluvasta reseptilääkkeestä maksetaan vain 2,50 euron omavastuu. Migreenin kohtauslääkkeet kuuluvat tähän samaan ryhmään. – Lääkekorvauksen saaminen edellyttää kahdeksaa migreenikipupäivää kuukaudessa ja sitä, että aiemmin on kokeiltu vähintään kahta muuta estohoitoa ilman tulosta, Multanen kertoo. Lääkkeen vaste pitää osoittaa Kelalle lääkärinlausunnolla noin kolmen kuukauden hoidon jälkeen. Jatkokorvattavuuden ehtona on, että lääke on vähintäänkin puolittanut migreenikohtausten määrän. Sen jälkeen Kela voi myöntää jatkokorvauksen enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan. tettu hyviä tuloksia ja havaittu tilastollisesti merkittävää vähenemistä päänsärkypäivien määrässä. Joukossa oli jopa potilaita, joiden migreeni poistui kokonaan. – Vajaalla puolella koko potilasjoukosta biologinen estohoito on toiminut hyvin ja lääke on puolittanut kohtaukset. Joillakin vaste on ollut sitäkin parempi, mutta sitten on valitettavasti niitäkin potilaita, jotka eivät saa lääkkeistä mitään hyötyä, Multanen toteaa. Toisaalta lääkkeet ovat vielä niin uusia, ettei niistä ole pitempikestoisesta käyttötietoa esimerkiksi kohderyhmittäin. Yli 65-vuotiailla lääkkeistä ei ole tutkittua tietoa eikä siksi vielä tiedetä, voisiko niistä mahdollisesti aiheutua iäkkäimmille migreenipotilaille jotakin ongelmaa, mitä nuorimmilla ei ilmene. Biologisia proteiineja sisältävät migreenin estolääkkeet vaikuttavat kalsitoniinigeeniin liittyvään valkuaisaineeseen (CGRP). Kyseinen valkuaisaine on yhdistetty migreenikohtauksiin koemalleissa. Lääkkeillä pyritään estämään valkuaisaineen toiminta ja näin vähentämään migreenikohtauksia. Laukaisijatekijöiden ennaltaehkäisy Multasen mukaan lääkehoito on vain yksi migreenin hoitokeinoista. Migreenin laukaisevien tekijöiden välttäminen on tärkeä osa migreenin lääkkeetöntä estohoitoa. – Migreeni on sairaus, jossa kohtauksen laukaiseviin mekanismeihin pystytään vaikuttamaan myös elämänhallinnallisilla keinoilla. Hoitokeinoja on liuta: säännöllinen ruokailu, riittävä uni, stressinhallinta ja riittävä nesteytys sekä ympäristön ärsyketekijöiden välttäminen. Muun muassa biopalauteja rentoutushoidoista sekä akupunktiosta voi olla apua. – Potilaan kannattaa itse tai yhdessä hoitohenkilöstön kanssa yrittää arvioida omaa migreeniprofiiliaan ja kohtauksia laukaisevia tekijöitä ja auttaa itse itseään vaikuttamalla niihin ja muuttamalla omaa toimintaansa, Juha Multanen neuvoo. ?
16 ? Aikuisen ihmisen kehossa rautaa on 3–4 grammaa. Ihminen tarvitsee rautaa 1–2 milligrammaa vuorokaudessa. Raudan tarve ja imeytyminen on yksilöllistä; esimerkiksi runsaat kuukautiset lisäävät suuresti sen tarvetta. Kasvisruuasta rautaa imeytyy ehkä noin 10 prosenttia koko raudan määrästä, joten vuorokaudessa tarvitaan noin 20 mg kasvisrautaa. Jos syö lihaa, josta saa hemirautaa, riittää pienempi saanti, koska hemirauta imeytyy tehokkaasti. Ikääntyviä on vuosikymmenet varoitettu kaikesta muusta paitsi raudanpuutteesta Varastorauta ja hemoglobiini kertovat eri asioista Raudanpuute on osoittautunut monien ikäihmisten vaivojen syyksi. Rautaan ihmisen terveyden rakentajana on pitkään kiinnitetty liian vähän huomiota. Nyt on ymmärretty, että hemoglobiinin lisäksi pitää parantaa myös alhaisia varastoraudan arvoja. Teksti: Terttu Iiskola Raudanpuutteen hoitoihin paneutuneen sisätautien ja kliinisen hematologian erikoislääkärin Tom Wideniuksen mielestä olisi tärkeää, että varastoraudan tasoa seurattaisiin jo äitiysneuvolassa, myös gynekologiassa, mielenterveyden hoidossa ja muillakin lääketieteen erikoisaloilla. – On tavallinen virhe kuvitella, ettei voi olla raudanpuutetta, jollei ole anemiaa. Ei pidä sekoittaa rautavarastoja ja hemoglobiiniarvoa. Raudanpuutteen oireet moninaiset Raudan monista tehtävistä johtuen raudanpuutteen oireetkin ovat moninaiset. Vasta varastoraudan merkityksen tultua R auta on erityislaatuinen hivenaine ihmiselle. Sillä on merkittävä rooli monissa biologissa prosesseissa. Se on elimistön yleisin metalli ja ehdottoman välttämätön kaikille soluille. Elimistö käyttää rautaa veren punasolujen tuotantoon mutta myös valkuaisten rakennusaineena. Nämä valkuaiset osallistuvat esimerkiksi energiantuotantoon, aivojen toimintaan ja hermoimpulssien kulkuun. Niinpä raudanpuute ei näy pelkästään hemoglobiiniarvossa, vaan rautavajausta kuvaa terveillä ihmisillä matala veren seerumin varastorautaeli ferritiiniarvo. Hemoglobiini kuvaa vain happea sisään ja hiilidioksidia ulos kuljettavien punasolujen tilaa. ? Raudanpuute
17 ? ? Hematologi Tom Widenius sanoo, että varastoraudan puutteessa rautaa saa syödä 100, jopa 200 mg/ vrk 6–12 kk ihan turvallisesti. Joskus tämäkään ei riitä. Varastorauta ja hemoglobiini kertovat eri asioista Kenenkään ei pidä tyytyä elämään anemian tai raudanpuutteen kanssa. Raudanpuutteen tyypillisiä oireita ovat: ? kuiva iho, huonolaatuinen tukka ja hiusten irtoaminen, kynsien halkeilu, limakalvo-oireet (nielemisvaikeus ja suupielten halkeilu, kielen kirvely, palan tunne kurkussa), joillakin paha akne, voi vaikuttaa myös kohdun limakalvoon ja aiheuttaa epäsäännöllistä kuukautisvuotoa. ? huimaus, väsymys, keskittymiskyvyn heikkeneminen, aivosumu, muistihäiriöt, mielen mataluus. ? käsien ja jalkojen kylmyys, levottomat jalat, univaikeudet ja -häiriöt. ? rasitushengenahdistus, nopea leposyke, sydämen rytmihäiriöt, leposykkeen nopea nousu, lihasten kipeytyminen (menevät ”hapoille”), lihasten huono palautuminen rasituksesta. ? lievä kilpirauhasen vajaatoiminta. Raudanpuutteessa nähdään usein myös muutoksia punaisessa verenkuvassa vaikka hemoglobiini olisi vielä viitealueella. Tällaisia ovat: matala MCVja MCH-arvo, kohonnut RDW-arvo ja trombosyyttien selvä nousu. Selvät muutokset näissä arvoissa omasta normaalitasosta voivat antaa viitteen raudanpuutteesta, vaikka arvot olisivat vielä viitealueella. Lisää tietoa on saatavissa Tom Wideniuksen nettisivuilta foibos.fi sekä Sanja Stankovicin perustamasta Facebookin vertaisryhmästä Raudanpuute ilman anemiaa. – Kenenkään ei pidä tyytyä elämään anemian tai raudanpuutteen kanssa. Kun jokin raudanpuutteen merkeistä ilmaantuu, varastorautataso kannattaa tutkia ja syy pitää aina selvittää, erityisellä huolella ikääntyvillä ja naisilla, Widenius sanoo. Painonnousu, kuntoilu... Yhä useammat ikäihmiset alkavat käydä kuntosalilla. Miten lisääntyvä rasitus ja painonhallinta vaikuttavat varastorautaan ja miten tilanteeseen olisi hyvä reagoida? – Raudanpuutteessa usein paino pyrkii nousemaan, eikä painon hallinnan kannalta tärkeä liikunnan lisääminen tahdo onnistua. Tiukka ruokavalio voi vähentää myös raudansaantia, joten näihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota, Widenius kertoo. – Runsas fyysinen rasitus lisää raudantarvetta ja voi pahentaa raudanpuutetta. Lisäksi raudanpuutteessa lihasvoimat heikkenevät, lihakset kipeytyvät eikä harjoittelu suju. – Laihduttajalle sekä kuntoilijalle raudanpuute voi kehkeytyä huomaamatta liian vähäisen syömisen vuoksi. Voi syntyä ns. urheilijan oireyhtymä eli suhteellinen energiavaje. DellaValle ja Haas (2011) tutkivat raudanpuutteen vaikutuksia naissoutajilla ja totesivat, että varastoraudan puutteesta (S-Ferrit <20.0 µg/l) ilman anemiaa kärsivät soutajat olivat kahden kilometrin matkalla 21 sekuntia hitaampia kuin normaalin varastoraudan omaavat. Masennus vai raudanpuute? Widenius puhuu omasta vahvasta hoitokokemuksestaan, myös oman tyttärensä uupumuksen parantamisesta. sydämen ja munuaisten vajaatoiminnassa varastoraudan määrää kuvaavan ferritiiniarvon olisi hyvä olla yli 100 µg/l. – Yleensäkin yli 65-vuotiailla ferritiiniarvo saisi mielellään olla yli 100. Menopaussin ohittaneilla naisilla ferritiini yleensä nouseekin yli tuon arvon, mutta ei läheskään kaikilla. Hoito perustuu ferritiinin nousuun Seitsemän suomalaista erikoislääkäriä – mukana myös Tom Widenius – julkaisi viime vuonna Lääkärilehdessä lausuman, jonka mukaan hemoglobiinin normaalistuminen ei ole riittävä merkki raudanpuutteen korjaantumisesta. viime vuosina selväksi on alettu ymmärtää monet vaivat raudanpuutteen merkeiksi: väsymys, aamuhaluttomuus ja mielialan lasku riittävästä levosta huolimatta, palelu, levottomat jalat, lihasja nivelkivut sekä ihon kuivuus ja kalpeus, hiustenlähtö... Esimerkiksi levottomiin jalkoihin on hoidoksi tarjottu magnesiumia ja villasuksia. Kun varastorauta on saatu kuntoon, villasukkia ei enää ehkä tarvitakaan, ja jalat saavat hengittää peiton alla, mistä voi seurata entistä rauhallisempi uni. Ennen vanhaan palelua pidettiin vain ensimmäisenä vihjeenä raskaudesta. Nyt ymmärretään, että vilunväristys on merkki siitä, kun elimistö vaatii lisää rautaa ihmisalun ja äidin tarpeisiin. Raudanpuutteen oireet – Tyttäreni ei väsymykseltään jaksanut lusikkaa nostaa. Hänellä ilmeni paha varastoraudan puute, jonka korjaaminen paransi oireet. Minulla on lähipiirissä ainakin seitsemän raudanpuutteesta kärsinyttä naista, joilla hemoglobiiniarvo on ollut normaali ja silti raudanpuutteen korjaaminen on poistanut oireet, hän kertoo. – Ylioppilaiden terveydenhoidossa kuulemani mukaan joka kolmas naisopiskelija saa eriasteisen masennusdiagnoosin. Hoitokokemukseni mukaan isolla osalla perimmäinen syy on jokin muu kuin mielenterveydellinen ja aika usein etenkin varastoraudan puute, Widenius toteaa. – On monia muitakin sairauksia, joissa kunto saadaan pikku hiljaa korjaantumaan varastorauta korjaamalla, muun muassa kilpirauhasen lievä vajaatoiminta ja sydämen krooninen vajaatoiminta. – Uupumusja väsymysoireissa mielestäni pitää aina tarkistaa ferritiini, tulehdusarvot, muut krooniset sairaudet kuten infektiot ja kilpirauhasen vajaatoiminta. Ikääntyvän syyt selvitettävä hyvin Tom Widenius kertoo, että ikääntyvässä elimistössä raudanpuute tuntuu helpommin kuin nuoressa elimistössä. – Raudanpuute ikääntyvällä ihmisellä voi olla myös viite vakavasta sairaudesta kuten suolistosyövästä. Siksi todetun raudanpuutteen syy on selvitettävä ikääntyvällä ihmisellä erityisen hyvin, hän painottaa. – On hyvä huomata, ettei kaikki anemiakaan johdu raudanpuutteesta ja että voi olla oireinen raudanpuute ilman anemiaa. – Ikääntyessä myös valitettavasti ilmaantuu usein erilaisia sairauksia, joita raudanpuute voi pahentaa. Esimerkiksi
18 Miksi rauta unohtui? ? Kuivattu basilika sisältää eniten rautaa. ? Veriohukaisissa on paljon rautaa. Rautaa/ 100 grammaa Basilika, kuivattu 89,8 Oregano, kuivattu 44,0 Veri 41,9 Maksa, sian 31,4 Mustapippuri 28,9 Veriohukainen 21,6 Vehnänlese 20,0 Poronmaksapihvi 18,5 Maksapihvi, leivitetty 15,6 Soijarouhe 13,7 Merilevä, kuivattu 12,7 Linssi, kuivattu 11,1 Chiansiemen 9,6 Ruislese 9,5 Pellavansiemen 8,2 Kauralese 8,0 Purukumi 7,4 Siemennäkkileipä 6,6 Nyhtökaura 6,0 Cashewpähkinä 6,0 Munankeltuainen 5,9 Lesemuro, täysjyvä 5,7 Pähkinämysli 5,7 Hapankorppu 5,5 Tumma suklaa 80% 5,5 Lähde: Fineli.fi; eniten rautaa -lista ? Vielä syksyllä 2015 työterveyslääkäri Antti Aro totesi Duodecimin Terveyskirjastossa, että raudanpuute on erityisryhmän murhe, eikä sitä pidetä koko väestön ravitsemusongelmana. Terveydenhuollossa näet painottuivat sydänterveyden riskiryhmät ja pelkkä hemoglobiiniseuranta, ei kokonaisterveys. Aro kertoi, että sotavuosina ja niiden jälkeisenä aikana raudanpuutteen aiheuttamaa anemiaa tavattiin verraten usein nuorilla naisilla ja lapsilla. Tämän takia 1970-luvulla päätettiin Suomessa lisätä rautaa valkeisiin vehnäjauhoihin, joiden rautapitoisuus muuten oli vehnänjyvien kuorikerroksen poistamisen takia pieni. Vuonna 1994 päätettiin lopettaa vehnäjauhojen täydentäminen raudalla. – Päätös johtui siitä, että joissakin tutkimuksissa oli todettu varastoraudan runsaan määrän olevan yhteydessä suurentuneeseen sydäntautiriskiin. Jauhoihin lisätty rauta lisäsi koko väestön raudan saantia ja eniten runsaasti energiaa käyttävillä miehillä, jotka sitä vähiten tarvitsivat. Täydentäminen kohdistui huonosti niihin, jotka rautaa eniten tarvitsivat. Joukossamme on myös henkilöitä, joilla on periytyvä taipumus raudan liialliseen kertymiseen elimistöön, Aro kirjoitti. 1970-luvun alussa tehdyssä tutkimuksessa anemiaa oli noin kuudella prosentilla suomalaisista naisista, ja vuonna 1997 todettiin naisilla aivan samanlainen anemian esiintyvyys. – Raudanpuuteanemia ei siten ole kokonaan hävinnyt Suomesta, tuskinpa edes mainittavasti vähentynyt viimeisten 30 vuoden aikana. Noin 10 prosentilla nuorista naisista kuukautisten aiheuttama raudan menetys on niin runsasta, ettei sitä voi tavallista ruokaa nauttimalla täysin korvata. – Raudanpuute on siis nykyisin erityisryhmän murhe eikä sitä enää pidetä koko väestön ravitsemusongelmana, joka vaatisi yleisiä ruoan käyttöä koskevia suosituksia, Aro kirjoitti. Nyt tiedetään, että raudanpuute voi osua kenen tahansa kohdalle ja syyt ovat yksilölliset. On seurattava ferritiiniarvoa, joka saisi nousta yli 100:n, kun hoidetaan oireista raudanpuutetta. Hemoglobiini puolestaan ei nouse korkeammalle kuin mikä on yksilön oma normaalitaso, vaikka raudansyöntiä jatketaan ferritiiniarvon korjaamiseksi hyvälle tasolle. – Hb-arvo on yksilöllinen, Widenius huomauttaa. – Hb voi olla ”normaali”, vaikka on oireinen raudanpuute, jota kuvaa alhainen ferritiini-arvo. – Normaalisti naisten hemoglobiini on yhtä hyvä kuin miestenkin, jos ei ole raudanpuutetta, hän lisää. Yleensä raudanpuutteen oireet ilmaantuvat, kun ferritiini on tasolla 50–60 µg/l, ja silloin Hb saattaa olla vielä normaali. Raudanpuutteen hoidossa seurataan siis nimenomaan ferritiiniarvoa. Kun raudanpuute on hoidettu, nähdään, mikä on kyseisen ihmisen normaali Hb-taso. Usein Hb myös normalisoituu jo paljon ennen kuin raudanpuute on korjattu. Rautakuurin tehottua tarkistus Suun kautta otettava rautavalmiste saattaa aiheuttaa haittavaikutuksia ruuansulatuskanavassa. Useimmiten hoito kuitenkin onnistuu etsimällä parhaiten sopiva valmiste ja kiinnittämällä huomio lääkehoidon käytännön toteutukseen. – Lyhyt rautakuuri ei useinkaan korjaa raudanpuutetta, vaan aikaa voi kulua 6–12 kuukautta. Yleensä ei ole vaarallista syödä lyhytaikaisesti rautaa – esimerkiksi 100 kpl 100 mg:n vahvuisia rautatabletteja – ja katsoa, korjautuvatko raudanpuutteelle tyypilliset oireet, kuten väsymys, kuiva iho, huono suorituskyky, sydämen tykytys, mielialan lasku, kylmät raajat ja levottomat jalat, Widenius sanoo.
19 Varastoraudan puuteraja? ? Ferritiini on raudan varastoproteiini. Proteiinikuoresta ja sen sisällä olevista rauta-atomeista koostuva ferritiinimolekyyli antaa mahdollisuuden varastoida rautaa sen biologisessa muodossa ja samalla suojata soluja ionisoidun raudan myrkylliseltä vaikutukselta. Veren ferritiini on peräisin luuytimen, pernan ja maksan soluista ja sillä on suora määrällinen sidos niissä sijaitseviin elimistön tärkeimpiin rautavarastoihin. Hematologian yli 2000-sivuinen raamattu Wintrobes’s Clinical Hematology kertoo, että rautavarastot ovat tyhjät, jos seerumin ferritiiniarvo (S-ferrit) on alle 30 µg/l ja että oireista raudanpuutetta esiintyy, vaikka hemoglobiini on normaali. – Oma kokemukseni on, että ferritiini 50 olisi ok, mutta osalla esiintyy raudanpuutteen oireita tälläkin arvolla. Esimerkiksi levottomat jalat oireyhtymässä suositetaan ferritiiniarvon nostamista yli 75:n, Tom Widenius kertoo. E uralainen Maria Kartano , 40, alkoi käyttää vajaa vuosi sitten nestemäistä, tiivistettyä rautavalmistetta, Rautatippoja, koska hänen ferritiini-arvonsa olivat hyvin alhaiset. – Olin todella väsynyt kaiken aikaa, ja kärsin levottomista jaloista. Marialla on kilpirauhasen vajaatoiminta ja siihen Thyroxin lääkitys. Rautatipat nostivat varastorauta-arvot – Eräs lääkäri sanoi, jos on kilpirauhasen vajaatoiminta ja Thyroxin lääkitys, niin ferritiini pitäisi mitata puolen vuoden välein. Hän laittoi minulle lähetteen, ja ferritiini oli minulla tuolloin 12. Verestä mitattava ferritiini (S-Ferrit) kuvastaa elimistön rautavarastoja. Ferritiini ei kuuluuperusverenkuvaan toisin kuin hemoglobiini, vaan se tutkitaan aina erikseen. Ferritiinin viitearvot vaihtelevat laboratoriokohtaisesti. Jos S-Ferrit jää alle 20 mikrogrammaa litrassa (µg/l), puhutaan raudanpuutteesta ja on olemassa anemian uhka. Ennen rautatippojen käyttämistä olivat kasvikset Marian pääasiallinen raudan lähde. Kasvikunnan tuotteista hyviä raudanlähteitä ovat esimerkiksi kuivatut hedelmät, erityisesti luumut ja rusinat, linssit ja siemenet sekä nokkonen ja pinaatti. Puolen vuoden kuuri Maria Kartano käytti rautatippoja yhtäjaksoisesti yli puoli vuotta. Hän otti päivittäin 15 tippaa. Reilun puolen vuoden rautatippakuurin jälkeen hän piti pienen tauon, ja sitten taas otti kuukauden, parin rautatippakuurin. – Puolen vuoden yhtäjaksoisen käytön jälkeen ferritiini-arvoni nousi yli 50; enkä enää kärsinyt niin usein levottomista jaloista ja olin huomattavasti pirteämpi. Tällä hetkellä hemoglobiiniarvoni on 138 ja ferritiiniarvoni 57. Maria käyttää myös D-vitamiinitippoja. – Otan D-vitamiinia kaksi tippaa, saan siitä 50 mikrogrammaa D-vitamiinia. Hyvää huolta kunnosta Maria Kartano pitää hyvää huolta kunnostaan. – Käyn uimassa, kuntosalilla ja juoksulenkeillä. Pyöräilen lähes päivittäin suuntaansa 10 kilometrin työmatkani keväästä syksyyn. Kotona tulee harrastettua snookeria, joka on yksi biljardin muoto. Hieronta ja fysioterapia hoitavat hänen kroppaansa. Paljon kasviksia Marian ruokavalio on gluteeniton. – Syön päivittäin paljon kasviksia ja marjoja sekä hyviä rasvoja, kuten oliiviöljyä ja pähkinöitä. Einesruokaa Maria ei syö. – Teen itse smoothiet. Myös gluteenitonta leipää leivon usein, esimerkiksi kauraja porkkarieskoja sekä mantelileipiä. Puutarhassaan Maria kasvattaa aineksia kasvisvoittoiseen ruokavalioonsa. – Kasvatan esimerkiksi perunaa, porkkanaa, talvivalkosipulia, kesäkurpitsaa, kurpitsaa ja hernettä. Kasvihuoneessa kasvatan tomaattia, kurkkua ja yrttejä. Maria työskentelee lääketeknikkona. Hän asuu aviomiehensä kanssa ja heidän ilonaan on yhdeksänvuotias Pulla-kissa. Positiivinen elämänasenne kantaa pitkälle, kuuluu Marian motto. – Kun oireet korjautuvat, tulisi kuitenkin hakeutua lääkäriin, joka varmistaa ja valvoo, että raudanpuute tulee hoidetuksi riittävän hyvin eikä taustalla ole muita sairauksia. Lääkäripaneelin mukaan näyttö suonensisäisen rautahoidon hyödystä ferritiiniarvon korjaamiseksi puuttuu suurelta osin, kun ferritiiniarvo on pieni eikä siihen liity anemiaa. Jos hoito suun kautta ei todella onnistu, suonensisäinen hoito saattaa olla perusteltavissa, kun ferritiinipitoisuus on hyvin pieni (alle 15 ?g/l). Suonensisäisen raudan käyttö ei helposti ole perusteltavissa ottaen huomioon sen mahdolliset haittavaikutukset ja hoidon kalleus tablettihoitoon nähden. Keskeistä on muistaa aina selvittää varastoraudan häviämisen ja raudanpuuteanemian kehittymisen taustalla oleva syy. Ylisaantikin tulisi ilmi Ferritiinin ylärajaa ei tarvitse varoa ihmisten, joilla ei ole hemokromatoosia eli raudan ylisaantigeeniä. Suomessa on noin kymmenellä prosentilla geenivirhe, jonka vuoksi rautaa kertyy liikaa elimistöön. Taudin nimi on hemokromatoosi. Siinä sairastumisriskiä lisäävä rauta voi kertyä eri puolille elimistöön: ihoon, maksaan (->kirroosi), haimaan (->diabetes), sydänlihakseen jne. Siksi suomalaisia, varsinkin miehiä, on yleistäen varoiteltu liiasta raudasta ja hemoglobiinin noususta. – Tavallinen rautahoito ei suun kautta otettuna ole vaarallista, kun ferritiiniarvoa seurataan. Siksi varoitukset rautahoidon vaarallisuudesta ovat liioiteltuja, Widenius sanoo. – Jos ferritiiniä seurattaisiin, myös raudan ylisaantiriski tulisi ilmi, hän huomauttaa. – Hemokromatoosin hoito on helppoa: säännöllistä verenluovutusta ja vaikkapa kuppausta liian raudan poistamiseksi. ? ? Maria Kartano on saanut suuren avun rautatipoista, joilla hän sai nostettua varastorauta-arvonsa.
20 U niapnean esiintyvyydestä suomalaisilla aivoinfarktipotilailla ei ole ollut aiempaa tietoa, sillä aivoinfarktin sairastaneille ei yleensä tehdä unirekisteröintiä. Aivoinfarkti on yleinen ja kansanterveydellisesti sekä taloudellisesti merkittävä sairaus, jonka aiheuttamat vuotuiset kustannukset Suomessa ovat noin 1,1 miljardia euroa. Uniapnea on yksi aivoinfarktille altistava tekijä, ja uniapneapotilaista noin seitsemän prosenttia sairastuukin myöhemmin aivoverenkiertohäiriöön. Jaana Huhtakankaan väitöstutkimukseen osallistui yhteensä 204 aikuista aivoinfarktipotilasta. Heistä hieman yli puolet sai liuotushoitoa ja loput hoidettiin ilman liuotusta. Tutkittaville tehtiin yöpolygrafia eli unirekisteröinti heti aivoinfarktin diagnosoimisen jälkeen ja se toistettiin potilaan kotona kuuden kuukauden kuluttua. Valtaosa uniapneoista oli uusia Alkuvaiheessa uniapnea todettiin 91,2 prosentilla aivoinfarktipotilaista. Tutkituista potilaista ainoastaan yhdeksällä oli todettu uniapnea jo ennen aivoinfarktia, eli valtaosa löydetystä uniapneoista oli uusia. Liuotushoidetuilla potilailla oli ensirekisteröinnissä enemmän uniapneaa (96,4 %) ja se oli vaikeampaa kuin muilla. Puolen vuoden seurannassa uniapnean määrä lisääntyi hieman (92,7 %) ja vaikeutui Uniapnea luultua yleisempää aivoinfarktipotilailla Yli 90 prosentilla aivoinfarktipotilaista todettiin uniapnea. Väitöstutkimuksen puolen vuoden seurannassa uniapnean määrä pysyi edelleen korkeana, ja se vaikeutui suurimmalla osalla potilaista. ? Aivoinfarktin koko oli yhteydessä yölliseen happikyllästeisyyden huononemiseen. ? Jaana Huhtakangas totesi väitöstutkimuksessaan uniapnean yli 90 prosentilla aivoinfarktipotilaista. kahdella potilaalla kolmesta. Aivoinfarktin akuutissa vaiheessa kannettavalla unirekisteröintilaitteella tehty rekisteröinti todettiin toimivaksi tavaksi seuloa uniapneaa. Sekä automaattitulos että manuaalisesti arvioitu unirekisteröintitulos olivat erittäin yhteneväisiä, kun arvion kohteena olivat happikyllästeisyyden neljän prosenttiyksikön suuruiset pudotukset tuntia kohti, matalin veren happikyllästeisyys tai alle 90 prosenttia happikyllästeisyyden osuus yöstä. Automaattianalyysi kuitenkin aliarvioi uniapnean vaikeuden, havaitsi huonosti hengityskatkosten tyypin eikä löytänyt 18,6 prosenttia uniapneadiagnooseista. Tutkimus osoitti, että aivoinfarktin koko oli yhteydessä yölliseen happikyllästeisyyden huononemiseen. Aivoinfarktin koko korreloi aikaan, jona happikyllästeisyys oli alle 90 prosenttia. – Tutkimuksen perusteella suosittelemme ohjaamaan unirekisteröintiin ne aivoinfarktipotilaat, joilla yöllinen happikyllästeisyys alittaa 90 prosentin rajan yli 10 prosenttia ajasta, Jaana Huhtakangas sanoo. – Uniapnean riskiryhmien seulonta ei ole vielä Suomessa tavallista, mutta aivoinfarktipotilaiden ja erityisesti kohdennettujen riskiryhmien seulonta voisi osoittautua hyödylliseksi sekä potilaiden, terveydenhuollon ammattilaisten että yhteiskunnan kannalta, Huhtakangas pohtii. Tulevaisuuden haaste on selvittää, kuinka voitaisiin tunnistaa ne aivoinfarktipotilaat, jotka hyötyvät uniapnean hoidosta heti aivoinfarktin sairastamisen yhteydessä. Hoitamaton uniapnea haittaa aivoinfarktipotilaan kuntoutumista, pidentää sairaalassaoloaikaa sekä lisää aivoinfarktin uusiutumisriskiä ja kuolleisuutta. ? Lääketieteen lisensiaatti Jaana Huhtakangas väitteli Oulun yliopistossa perjantaina 13.12.2019. Keuhkosairauksien alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on: Evolution of obstructive sleep apnea after ischemic stroke (Uniapnean evoluutio aivoinfarktin jälkeen).
21 Y lipainon riski kasvaa ja laihduttaminen vaikeutuu, jos ihminen ei nuku riittävästi ja riittävän hyvälaatuista unta, todistavat useat tutkimukset. Liian vähän nukkuvilla on veressään vähemmän rasvakudoksen erittämää kylläisyyshormoni leptiiniä, kun taas ruokahalua kiihottavan greliini-hormonin tasot ovat kohonneet. – Kun greliinipitoisuus kasvaa ja leptiini pienenee, ruokahalu lisääntyy ja kylläisyydentunne vähenee. Silloin syödään enemmän, toteaa Helsingin Uniklinikan tutkimusjohtaja, LKT Markku Partinen. Unen puute altistaa helposti myös epäsäännöllisille ruokailutottumuksille. Liian vähäisen unen jälkeen ihminen syö usein normaalia enemmän rasvaisia ja hiilihydraattipitoisia välipaloja. Aineenvaihdunta muuttuu Moni ajattelee, että painonhallinnassa on kyse tahdonvoimasta. Mutta kyse on paljosta muustakin – huonosti nukkuvien ylipainoisten ihmisten aineenvaihdunta toimii eri tavalla kuin hyvin nukkuvien normaalipainoisten, ja tämä vaikeuttaa laihduttamista merkittävästi. – Kun on tehty laihdutuskokeita huonosti nukkuvilla, on havaittu, että huonosti nukkuvista ylipainoisista potilaista tulee ikään kuin nykyaikaisia dieselmoottoreita. Heidän aineenvaihduntansa muuttuu siten, että energiankäyttösuhde paranee. Laihtumisen paradoksi Jos verrataan samanikäisiä ja samaa sukupuolta olevia, huonosti nukkuvaa 130-kiloista ja hoikkaa 70-kiloista, ja molemmat syövät vuorokaudessa 1 500 kilokalorin edestä ravintoa – eli hyvin vähän – käy niin, että hoikka laihtuu, mutta lihava voi lihota entisestään. – On vaikea ymmärtää, kuinka tämä on mahdollista, mutta näin on. Tämä johtuu juuri aineenvaihdunnan muutoksesta. Huonolaatuinen uni yhdistettynä ylipainoon aiheuttaa sen, että ylipainoisella energiaa kertakaikkiaan kuluu vähemmän kuin normaalipainoisella. – Se johtuu osittain siitä, että lihakset ovat vähäisemmässä käytössä, ja toisaalta siitä, ettei rasva sinällään polta energiaa samalla tavoin kuin lihaskudos. Eräässä tutkimuksessa vakioitiin sekä liikunnan että ruuan määrä kahdelle koeryhmälle. Toista ryhmää valvotettiin, toisen osallistujat saivat halutessaan nukkua kahdeksasta yhdeksään tuntiin. Lopputulos oli, että hyvin nukkuvan ryhmän osallistujat alkoivat laihtua, huonosti nukkuvan ei. ? Huono ja riittämätön uni voi johtaa ylipainoon Hyvällä nukkumisella laihemmaksi Kun painonhallinnasta puhutaan, esillä ovat yleensä eniten ruokavalio ja liikunta. Kuitenkin myös unella – sen pituudella ja laadulla – on merkittävä yhteys niin ylipainon syntymiseen kuin siitä eroon pääsemiseenkin. Teksti: Tarja Pitkänen ? Kun ihminen ei saa riittävästi hyvälaatuista unta, myös painonhallinta häiriintyy. Väsyneenä tekee mieli rasvaisia ja hiilihydraattipitoisia ruokia. ?
22 ? Monet nukkuvat paitsi liian lyhyitä öitä, myös huonolaatuista unta. ? – Unihäiriöt lisääntyvät nyt enemmän kuin mitkään muut sairaudet, toteaa professori, unilääkäri Markku Partinen. ? Erilaisista unihäiriöstä väsymys on viime vuosina lisääntynyt eniten. Unilääkäri Markku Partisen mukaan monet nukkuvat paitsi liian lyhyitä öitä, myös huonolaatuista unta. Unenpuute puolestaan sekä altistaa monille sairauksille että vaikeuttaa painonhallintaa. Myös unettomuus kasvaa, mutta erityisesti väsymysoireet ovat yleistyneet niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. – Unihäiriöt lisääntyvät nyt oikeastaan enemmän kuin mitkään muut sairaudet, toteaa Helsingin Uniklinikan tutkimusjohtaja, professori Markku Partinen. – Kun analysoidaan tutkimustuloksia, kasvaneen väsymyksen takaa löytyy monia syitä: unettomuutta, liian lyhyitä yöunia, hoitamatonta uniapneaa. – Mutta ei tämä tilanne pelkästään sairauksilla selity, vaan taustalla lienee nyky-yhteiskunnassa lisääntynyt kiire ja stressi. Älä tingi unesta! Unen laatu yhtä tärkeää kuin määrä Kuka? Markku Partinen ? Helsingin Uniklinikan tutkimusjohtaja, professori Markku Partinen on neurologian erikoislääkäri, jolla on unilääketieteen ja liikennelääketieteen erityispätevyys. ? Hän on toiminut muun muassa Maailman unilääketieteen yhdistyksen presidenttinä. Hän on unettomuuden käypähoitotyöryhmän puheenjohtaja ja uniapneatyöryhmän jäsen. rella osalla uniapneapotilaista on ylipainoa. Uniapneaa sairastavalla esiintyy yöllä hengityshäiriöitä, jotka ovat joko hengityskatkoksia tai vajaahengitystä. Terveelläkin ihmisellä hengityshäiriöitä esiintyy nukkumisen aikana, mutta vain muutamia. Lievässä uniapneassa häiriöiden määrää mittaava AHI-luku on 5–15, keskivaikeassa 15–30 ja vaikea-asteisessa 30 tai yli. AHI tarkoittaa hengityskatkosten ja osittaisten hengityskatkosten lukumäärä tunnin unen aikana. – Uniapneasta on tullut viime vuosina paljon uutta tietoa ja diagnosointimenetelmät ovat kehittyneet. Samalla on myös käynyt niin, että uniapneaa mittaavat yöpolygrafiat antavat hyvin herkästi poikkeavan tuloksen. Tutkimusten mukaan yli 40-vuotiaista naisista yli puolella ja 80 prosentilla miehistä AHI-luku on yli 5. Yli 65-vuotiaista AHI on yli 5 yli 90 prosentilla naisista ja yli 95 prosentilla miehistä. – Nyt ollaankin yleismaailmallisesti menossa siihen suuntaan, että uniapnean määritelmä on muuttumassa, eli rajoja hiukan nostetaan. Ranskalaisessa tutkimuksessa on todettu, että jos esimerkiksi yli 65-vuotiailla on AHI-luku 5-15, sillä ei ole suurta merkitystä terveyden ja elämän pituuden kannalta. On kuitenkin tärkeää, että ihminen itse tietää hengityskatkoksistaan, jotta hän voi välttää ylipainoa tai muita uniapnean riskitekijöitä. Vaikeammat uniapneat sen sijaan vaativat aina hoitoa. Useimpia auttaa nukkuessa Ainainen kiire johtaa siihen, ettei riittävästä unesta huolehdita. Pitkään jatkunut unenpuute altistaa muun muassa sydänja verisuonisairauksille sekä kakkostyypin diabetekselle, ja vaikeuttaa painonhallintaa. – Eli älä tingi unesta. Jos on tarpeen, jätä jotain muuta tekemättä ja nuku, Partinen sanoo. Vain riittävä uni elvyttää elimistön – Unta tarvitaan aivojen ja elimistön elpymiseen. Yksi tärkeimpiä unen tehtäviä on huolehtia aivojen synaptisista yhteyksistä. Unen aikana aivoissa muodostuu uusia hermoyhteyksiä, ja toisaalta tarpeettomia hermoyhteyksiä poistuu. – Nukkuessa aivot käyvät ikään kuin huoltoasemalla tankkaamassa uutta energiaa. Uni osallistuu myös aineenvaihduntaan hyvin keskeisesti. – Tutkimuksissa on nähty, että kun vapaaehtoisia tutkittavia valvotetaan, jo viikon valvomisen jälkeen on havaittavissa muutoksia sokeriaineenvaihdunnassa, alkaa tulla insuliiniresistenssiä. Pitkään jatkunut huonolaatuinen tai riittämätön uni on siten kakkostyypin diabeteksen riskitekijä. Usein väsymyksen taustalla uniapnea Uniapnea on merkittävä syy myös niin väsymykseen kuin unettomuuteenkin. Suu
24 Unettomuus vaikuttaa terveyteen Uni vaikuttaa terveyteen ja väsyneenä on alttiimpi tapaturmille. Liikaunisuus viittaa kaamosmasennukseen, kun sen sijaan yöunien lyhyys on merkki unettomuudesta. Kummassakaan tapauksessa uni ei virkistä. Teksti: Kati Wikström Kun uni ei virkistä T erveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, THL:n mukaan kymmenessä maassa 35 327 henkilölle yhdestä yöstä tehty kyselytutkimus osoitti, että 32 prosenttia vastaajista kärsi unettomuudesta kyseisenä yönä. Vähintään kolmena yönä viikossa ilmenevästä unettomuudesta kärsii joka viides aikuinen. Unettomuusoireesta kärsivistä aikuisista 62 prosenttia sairastaa jotakin mielenterveyden häiriötä, 25 prosenttia on terveitä ja 12 prosenttia sairastaa unettomuutena ilmenevää unihäiriötä. Uni häiriintyy herkästi THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen tutkii, miten masennus, unettomuus ? THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen kertoo unettomuuden tavallisimmin johtuvan stressistä, masennuksesta, päihteiden käytöstä tai pitkäaikaisesta fyysisestä sairaudesta. Kuva: THL
25 ? ? Väsyneenä reaktiot hidastuvat ja mieliala muuttuu tavallista ärtyneemmäksi. Väsymys saa myös tekemään virheitä. ? Ihmisen omaa yöhormonia eli melatoniinia käytetään monesti apuna unettomuuteen. Melatoniini ei aiheuta riippuvuutta ja sen hyötyinä ovat nopeampi nukahtaminen ja katkottomampi uni. – Lääkkeettömistä keinoista tehokkain hoito unettomuuteen on unettomuuden kognitiivinen käyttäytymisterapia joko yksilötai ryhmämuotoisena lyhytpsykoterapiana, sanoo THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen. – On myös hyvä tiedostaa, että säännöllinen kuntoliikunta kohentaa paitsi fyysistä kuntoa myös yöunta. Melatoniinitabletitkin auttavat tietyissä tapauksissa unettomuuteen. – Melatoniini on käpyrauhassolujen aivoissa tuottama hormoni (yöhormoni), joka erittyy verenkiertoon. Melatoniinin eritys on runsasta vain öisin, päivisin melatoniinin eritys on sammunut. Runsas melatoniinin määrä laskee ruumiinlämpöä ja lisää siten valmiutta nukahtaa iltaisin. On kuitenkin oltava pimeää tai riittävän hämärää, jottei silmiin lankeava valo sammuta melatoniinin eritystä. – Saman ikäistenkin ihmisten kesken on suurta vaihtelua siinä, miten runsaasti melatoniinia syntyy, eikä unettomuus selity pelkästään siten, että ihmisessä olisi liian vähän melatoniinia. – Melatoniinitableteilla on tarkoitus lisätä verenkierrossa olevaa melatoniinimäärää yön ajaksi, kertoo Partonen. Käyttö vaatii säännöllisyyttä – Melatoniini lyhentää nukahtamisaikaa primaarin unettomuuden hoidossa ja aikaistaa nukkumaanmenoaikaa viivästyneen unijakson hoidossa, sanoo Partanen. Melatoniini lievittää oireita myös aikaerorasituksessa ja vähentää unen katkonaisuutta elimelliseen sairauteen tai mielenterveyden häiriöön liittyvässä unettomuudessa. – Vuorotyöstä tai epäsäännöllisistä työajoista johtuvaan unettomuuteen melatoniini ei ole auttanut, korostaa Partonen. – Melatoniinin hoitoannos on 0,1-10 mg illalla, tavallisesti 0,5-5 mg. Melatoniini otetaan kerta-annoksena pari tuntia ennen haluttua nukahtamishetkeä, mutta joka tapauksessa viimeistään kello 22. Melatoniini otetaan säännöllisesti, useina peräkkäisinä iltoina ja aina samaan aikaan. – Melatoniinin hyötyinä ovat nopeampi nukahtaminen ja katkottomampi yöuni, jolloin yöuni virkistää paremmin. Melatoniinin tavallisimpina haittoina ovat olleet päänsärky (6-8 prosentilla) ja huimaus (4-5 prosentilla). Mitään hälyttävää haittaa ei melatoniinista ole tähän mennessä ilmaantunut pitkäaikaisessa eli useamman vuoden käytössäkään. Melatoniini ei aiheuta riippuvuutta. Osalla lkäyttäjistä melatoniini voi alkaa menettää hyötyjään. – Silloin olisi syytä pitää esimerkiksi kuukauden mittainen tauko sen käytössä, ohjeistaa Partonen. Melatoniini unettaa ja kaamosoireet vaikuttavat terveyteemme ja suomalaisten hyvinvointiin. Partonen sanoo unen häiriintyvän herkästi erilaisista psyykkisistä tai fyysisistä rasituksista. – Unettomuus tarkoittaa, ettei henkilö pysty nukkumaan, vaikka hän haluaisi nukkua ja vaikka hänellä olisi mahdollisuus nukkua. Tavallisimmin unettomuus johtuu stressistä, masennuksesta, päihteiden käytöstä tai pitkäaikaisesta fyysisestä sairaudesta, toteaa Partonen. – Unettomuudessa yöuni lyhenee, eikä siten virkistä. Kun sen sijaan kaamosmasennus aiheuttaa useammin liikaunisuutta, jolloin yöuni pitenee, muttei virkistä. Myös uni-valverytmin häiriöt ilmenevät joko unettomuutena tai liikaunisuutena. Ne johtuvat ristiriidasta henkilön sisäisen Unettomuudessa yöuni lyhenee, eikä siten virkistä. Kun sen sijaan kaamosmasennus aiheuttaa useammin liikaunisuutta. kellon synnyttämän vuorokausirytmin ja hänen ympäristönsä noudattaman ulkoisen aikataulun välillä. Uni puhdistaa aivot Unen aikana aivo-selkäydinneste huuhtoo soluja aivoissa. Unitilan, niin luontaisen unen kuin nukutuksen aikaisen tajunnantilankin aikana, aivo-selkäydinneste pääsee huuhtelemaan soluvälitiloja syvemmältä kuin valvetilan aikana ja kuljettaa solujen aineenvaihdunnan kuona-aineet pois. Siten voidaan sanoa, että uni puhdistaa aivot. Mitä pidempi vuorokauden uniaika nisäkäslajilla on, sitä paremmin se on suojassa paitsi loistartunnoilta myös mahdollisesti muilta tartuntataudeilta. Kuten ihminenkin, useimpien eläinlajien poikaset ja nuoret eläimet nukkuvat enemmän kuin täysikasvuiset, mikä viittaa unen merkitykseen myös yksilönkehityksessä kasvun aikana. Väsymys vaikuttaa moneen Partonen kertoo unettomuuden välittömän haitan olevan luonnollisestikin väsymyksen. – Väsymyksen takia keskittymiskyky heikkenee ja tarkkaavaisuus huononee, lisäksi huomiokyky kapenee. Väsyneenä reaktiot hidastuvat ja mieliala muuttuu tavallista ärtyneemmäksi, mikä saa tekemään virheitä ja altistaa tapaturmille sekä vahingoille.
26 ? Kaamosmasennuksen oireita ovat mielialan lasku, väsymys, ruokahalun kasvu, etenkin makeannälkä, painon nousu ja yöunen piteneminen. Jos kaamosoireet ovat vakavia ja haittaavat elämää, ne luokitellaan kaamosmasennukseksi. Kaamosmasennuksesta kärsii noin 1-2 prosenttia suomalaisista aikuisista. Kaamosmasennuksen oireista kärsivät ihmiset kokevat muita useammin painajaisia ja unettomuutta, todettiin Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) laajassa tutkimuksessa. Tutkijat havaitsivat myös, että kaamosmasennus on yleisempää iltaihmisillä kuin aamuvirkuilla. Kaamosoireiden määrässä ei löydetty eroa Eteläja Pohjois-Suomessa asuvien välillä. – Kaamosmasennuksessa ihmiselimistön sisäinen kello käy epäsäännöllisesti, jolloin yöuni katkeilee ja kevenee, mistä seuraa väsymystä, tietää THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen. – Kaamosmasennus aiheuttaa kuitenkin useammin liikaunisuutta kuin unettomuutta, sillä kolmella neljästä kaamosmasentuneesta on liikaunisuutta, yhdellä kolmesta unettomuutta ja viidellä sadasta uni on normaalia. Osalla heistä on vaihdellen sekä liikaunisuutta että unettomuutta. Kaamosmasennuksen ensisijainen hoitokeino on Partosen mukaan säännöllinen kirkasvalohoito. – Se auttaa myös kaamosmasennuksen aiheuttamaan unettomuuteen. Kirkasvalohoito on tehokkainta, kun siinä oleskellaan aamuisin 30-60 minuuttia kello 5 ja 10 välisenä aikana vähintään viitenä aamuna viikossa. Hoidon säännöllisyydestä ei Partosen mukaan kannata tinkiä. ? Kaamosmasennuksen ensisijainen hoitokeino on säännöllinen kirkasvalohoito. Kuvassa Innolux Valovoima pöytävalaisin ja Valovoima Mini Harri Koskinen. Kuva: www.innolux.fi Kaamosmasennukseen kirkasvaloa Huonosti nukuttujen öiden seurauksena myös nälkä ilmenee tavallista voimakkaampana iltaisin ja paino pyrkii nousemaan. Tuolloin lisäksi syke nousee, verenpaine kohoaa ja sokerinsieto heikkenee. – Unettomuus vaikuttaa myös muistiin. Huonosti nukuttujen öiden jälkeen on tavallista enemmän muistivaikeuksia sekä vanhan tiedon muistista hakemisessa että uuden tiedon muistiin painamisessa, kertoo Partonen. Unen aikana syvimmissä univaiheissa soluvauriot korjautuvat ja hermosolujen väliset kytkennät vahvistuvat etenkin muistin kannalta tärkeillä aivoalueilla. Näillä aivoalueilla syntyy mahdollisesti myös uusia hermosoluja vielä aikuisiälläkin. – Toisaalta tarpeettomia synapsiyhteyksiä karsiutuu paitsi tilan säästämiseksi, mahdollisesti myös energiakulutuksen minimoimiseksi, valaisee Partonen. ? Unettomuus vaikuttaa myös muistiin. Huonosti nukuttujen öiden jälkeen on tavallista enemmän muistivaikeuksia. ? Unettomuudessa yöuni lyhenee eikä virkistä.
27 ? Keväisin ajokorttitarkastuksissa kuhisee, kun 70 vuotta täyttäneet tarkastuttavat terveydentilansa ajoluvan uusimista varten. Yli 70-vuotiaiden ajokykyyn voivat vaikuttaa niin sairaudet kuin luonnostaan heikentyvä näkö tai reaktionopeus. Asiantuntijat kertovat, mihin kannattaa kiinnittää huomiota ikääntyneen läheisen ajokyvyssä. Yli 70-vuotiaiden tulee Suomessa todistaa ajokykynsä ajoluvan jatkamista varten. Ajokorttitarkastukset ovat suosittuja erityisesti keväisin: esimerkiksi Terveystalossa tehtiin vuoden 2018 huhtikuussa jopa 935 ajoterveystarkastusta, kun taas saman vuoden syyskuussa tarkastuksia tehtiin 551. – Lumen sulaessa ja jäiden lähtiessä mökkikuume taitaa alkaa jo vaivata suomalaisia. Ajokyvystä onkin hyvä pitää huolta, jotta autolla pääsee nauttimaan mökkeilystä ikääntyneempänäkin vielä pitkään. Pitkä ikä tuo usein mukanaan sairauksia, jotka vaikuttavat myös ajokykyyn. Säännöllisissä ajoterveystarkastuksissa käyminen onkin yli seitsemänkymppisille tärkeää jo liikenneturvallisuuden näkökulmasta, toteaa geriatri Minna Raivio Terveystalosta. Ajokyky selville säännöllisesti Ajoterveystarkastus tulee 70 vuotta täyttäneillä eteen vähintään viiden vuoden välein. Esimerkiksi muistisairaudesta kärsivälle lääkäri voi kirjoittaa puoltavan ajokorttilausunnon korkeintaan vuodeksi. – Muistisairaudet ovat yksi yleisimmistä syistä siihen, ettei ikääntynyt autoilija voi enää ajaa. Sairaudet voivat hidastaa reaktiokykyä liikenteessä, ja siksi lääkäri arvioi ajoterveystarkastuksessa tilanteen keskustellen, omaisilta kysellen ja testejä hyödyntäen. Jos käy muutenkin säännöllisesti erikoislääkärillä, ajoterveystarkastus sujuu helposti siinä samalla, kertoo Raivio. Ajokykyyn vaikuttavien sairauksien lisäksi tarkastuksessa tutkitaan yleinen terveydentila, näkö ja kuulo sekä käydään läpi ? Yli 70-vuotiaiden tulee Suomessa todistaa ajokykynsä ajoluvan jatkamista varten. Läheisen ajokyky kannattaa tutkia, jos… ? Hän ei pysy ajaessaan kaistalla, vaan auto ajautuu usein keskiviivalle tai tien sivuun. ? Hän ei reagoi punaisiin valoihin riittävän nopeasti. ? Hän erottaa liikennemerkit vasta läheltä. ? Hän valittaa toisten autojen valojen häikäisevän kovasti. ? Hän epäröi toistuvasti kaistan vaihdossa. ? Hän unohtaa kesken matkan, minne oltiinkaan menossa. ? Kumppani joutuu jatkuvasti neuvomaan ja esimerkiksi kertomaan, milloin tulee kääntyä. ? Paikkojen hahmottamisessa alkaa olla hankaluuksia. Eksymisen selittely on huolestuttava merkki. Ikä tuo usein mukanaan sairauksia, jotka vaikuttavat myös ajokykyyn Seniori ratissa alkoholin käyttötottumukset sekä käytössä oleva lääkitys. Harva tulee ajatelleeksi, että esimerkiksi vahvat kipulääkkeet tai eri lääkkeiden yhteisvaikutus voivat heikentää ajokykyä. Seuranta on silmäsairauksissa valttia Iän karttuessa monille alkaa ilmaantua näköön vaikuttavia silmäsairauksia – esimerkiksi näköä haittaava kaihi vaivaa 30 prosenttia 70-vuotiaista. Kaihia ja muita eteneviä silmäsairauksia, kuten glaukoomaa ja silmänpohjan ikärappeumaa tulisikin seurata säännöllisesti, mieluummin liian usein kuin liian harvoin. – Monet silmäsairaudet etenevät vähitellen, ja näön huonontumista on siksi vaikea itse havaita. – Ajoterveystarkastuksen yhteydessä tarkistetaan silmäsairauksien tilanne, näön tarkkuus sekä näkökenttä. Ikääntyminen tuo mukanaan muutoksia, vaikka varsinaista sairautta ei olisikaan: esimerkiksi kontrastinäkö ja hämäränäkö heikkenevät tyypillisesti iän myötä, selventää silmälääkäri Timo Hellstedt Terveystalosta. Monen ikääntyneemmän autoilijan voi olla vaikeaa erottaa esimerkiksi tumman metsän laidassa seisovaa hirveä, ja kirkkaalta huoltoasemalta ajotielle siirtyessä silmillä voi kestää aiempaa kauemmin tottua taas hämärään. Perusasioista huolehtiminen voi auttaa näkemään myös liikenteessä paremmin. On hyvä huolehtia, että silmälasit ovat ajan tasalla ja vireystila ajamista ajatellen riittävän hyvällä tolalla. – Suomalaiset ovat keskimäärin rauhallisia ja harkitsevaisia liikenteessä, ja monen ikääntyneemmänkin ajokyky on vielä hyvä. Ajoterveystarkastukset kuuluvat kuitenkin yleiseen turvallisuudesta huolehtimiseen – kun oman terveydentilan ja ajokyvyn tarkastuttaa säännöllisesti, huolehtii sekä itsestään että toisista liikenteessä, muistuttaa Raivio. ? Monet silmäsairaudet etenevät vähitellen, ja näön huonontumista on siksi vaikea itse havaita. Tunnista varoitusmerkit!
28 ? Suolistosairaudet S ain Crohnin tauti -diagnoosin vuonna 1980. Voisin sanoa, että se tapahtui vihdoin ja viimein. Olin kärsinyt kovista kivuista jo usean vuoden ajan ja käynyt eri lääkäreillä hakemassa apua. Koska suolistoni oli lopulta niin tulehtunut ja käpertynyt kasaan niin, ettei ravinto enää edennyt normaalisti, päätettiin tehdä tähystysleikkaus. Olin ennen leikkausta ehtinyt olla useaan otteeseen sairaalahoidossa sekä kotipaikkakunnalla että opiskelupaikkakunnalla. Vaivaani hoidettiin munasarjatulehduksena. Jossain vaiheessa epäiltiin myös kohdun ulkopuolista raskautta. Olin hyvin huonossa kunnossa, laihduin paljon, ja opiskelut piti keskeyttää sairastelun vuoksi. Lääkäri vaihtui Kun tähystysleikkaus aloitettiin oli leikkaava lääkäri ensin gynekologi. Kun tähystysleikkauksessa ei saatu selville oireiden syytä, päätti lääkäri avata vatsan. Kun sitten selvisi, ettei kyseessä ollut se, mitä odotettiin, vaihdettiin leikkauksen aikana lääkäriä, ja tulehtunut suolen osa poistettiin. Lääkäri kertoi myöhemmin, että leikkaus tehtiin viime hetkellä, suolisto oli jo niin pahasti tulehtunut. Leikkauksen jälkeen olo oli aivan ihana ilman kipuja. Tiesin toki, etten parane sairaudesta, vaan se on läsnä koko loppuelämän ajan. Mutta tiesin myös, että lääkkeillä tautia voidaan hoitaa. Olin 23-vuotias, kun sain diagnoosin. Valmistuin sitten sosiaalikasvattajan ammattiin ja olen ollut työelämässä siitä saakka. Edelleen yhtä vaikeaa löytää Crohnin tauti oli paljon harvinaisempi sairaus 1980-luvulla kuin nykyään. Taudin oireet alkavat yleensä vähitellen. Alkuvaiheessa onkin usein vaikea päätellä, mikä tauti on kyseessä. Crohnin taudin syy on toistaiseksi tuntematon. Perintötekijöillä tiedetään olevan vaikutusta sairastumiseen. Luultavasti isoisäni saattoi sairastaa Crohnin tautia, koska hänen kerrottiin menehtyneen suolisolmuun. Isälläni oli myös vatsavaivoja, mutta niitä ei koskaan tutkittu tarkemmin. 34-vuotias poikani sai vuonna 2018 Crohnin tauti-diagnoosin. Kuten minulla aikanaan, myös pojallani epäiltiin vallan muuta sairautta ennen Crohnin taudin löytymistä. Kun tauti diagnosoitiin, hänelle aloitettiin kortisonilääkitys. Nyt hänellä on sytostaattieli solusalpaajalääkitys ja toistaiseksi hänen Elämänkumppanina Crohnin tauti Kotkalainen Tuija Aalto, 63, on elänyt kroonisen tulehduksillisen suolistosairauden, Crohnin taudin kanssa yli 40 vuotta. ? Tuija Aalto nauttii työstään päiväkodissa. Ensi kesänä hän aikoo jäädä eläkkeelle.
29 ? Crohnin tautiaan hoidetaan Helsingissä. Vaikka minun ja poikani sairastumisten välillä on 38 vuotta, on tautia näköjään edelleen yhtä vaikea löytää. B12-vitamiinia pistoksina Crohnin tauti voi esiintyä missä tahansa ruoansulatuskanavan alueella, yleisemmin kuitenkin ohutsuolessa, varsinkin sen loppuosassa tai paksusuolessa. Minulla tauti on ohutsuolen loppuosassa. Ohutsuolen loppuosan poiston jälkeen voi kehittyä B12-vitamiinin puutoksesta johtuvaa anemiaa ja hermosto-oireita, joita hoidetaan kolmen kuukauden välein lihakseen pistettävällä B12-vitamiinilla. Olen saanut pistoshoitoa koko sairauteni ajan. Ohutsuolen loppuosan Crohnin tautiin liittyy melko usein sappihappojen imeytymisvajauksesta johtuvaa ripulia, vaikka tauti olisi muuten rauhallinen. Sappihapporipulia voi hillitä kolestyramiinilla, joka on reseptilääke. Minulla on ollut kyseinen lääke käytössä jo useiden vuosien ajan. Valitettavasti lääkkeen saatavuudessa on nykyään ongelmia, joten olen välillä joutunut etsimään lääkettä myös lähikaupunkien apteekeista. Crohnin tautiin voi liittyä myös liitännäissairauksia, kuten niveloireita sekä iho-ja silmäsairauksia. Itselläni on ollut iho-oireita lähes koko sairauden ajan. Hoitona on kortisonivoide. Minulla on myös laktoosi-intoleranssi, mikä todettiin jo ennen Crohnin tautia. Vuosien aikana 3 leikkausta Lääkityksiä on muutettu, kun siihen on ollut tarvetta. Taudin aktivoitumisvaiheessa aloitetaan usein kortisonilääkitys. Immunosuppresiivisesta lääkityksestä eli solusalpaajista on hyötyä myös pahenemisvaiheiden estohoitona. Solusalpaaja lääkitystä voidaan jatkaa 3-5-vuotta tai tarvittaessa pidempäänkin. Minulla on taudin eri vaiheissa ollut myös uudelleen kortisonilääkitystä. Nyt jo usean vuoden ajan hoitona on ollut solusalpaajalääkitys. Suolistoani on leikattu kaksi kertaa vuoden 1980 leikkauksen jälkeen. Vuonna 1999 suolistoni oli jälleen tulehtunut ja osa siitä piti poistaa. Kahdessa ensimmäisessä leikkauksissa poistettiin kummassakin noin 25 senttiä ohutsuolta. Vuonna 2007 oli taas kipuja ja suolistoa päätettiin jälleen leikata. Sillä kertaa suolistoa ei tarvinnut poistaa, mutta leikkausten aiheuttamia kiinnikkeitä poistettiin, jotta olo helpottuisi. Olen ollut sairauteni ajan Kotkan keskussairaalan hoidossa. Tällä hetkellä Päästävä äkkiä vessaan! ? Vessapassin tarkoituksena on helpottaa suolistosairauksia sairastavien mahdollisuutta päästä välittömästi lähimpään vessaan. Sairauksien ikävimpiin oireisiin voi kuulua suoliston tai rakon toiminnallinen häiriö, joka aiheuttaa jopa kymmeniä wc-käyntejä vuorokaudessa. Sairastavat voivat olla pakotettuja pysyttelemään wc:n läheisyydessä: kun tarve päästä vessaan iskee, ei sitä ole aikaa etsiä. Vessapassilaisen voi päästää esimerkiksi inva-wc:hen, henkilökunnan wc:hen tai maksulliseen asiakas-wc:hen. Tavoitteena on näin laajentaa sairastavien elinpiiriä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Vessapassi-tarra yleisessä vessassa voi toimia myös viestinä muille vessankäyttäjille siitä, että korttia näyttävällä henkilöllä on nopeaa wc:hen pääsyä edellyttävä sairaus. Vessapassin tavaramerkikseen rekisteröinyt Crohn ja Colitis ry haluaa huomiotavan, ettei suoliston toiminnallinen häiriö ole tarttuva. Yhdistyksen jäsenedusta, Vessapassista on ollut apua. Sen tarkoituksena on helpottaa pääsyä välittömästi lähimpään vessaan. suoliston tähystys tehdään 3-5 vuoden välein. Vessapassista on apua Olen suolistosairaiden edusvalvontajärjestön Crohn ja Colitis ry:n jäsen. Jäsenlehdestä saa tietoa ja voi lukea muiden kokemuksista. Yhdistyksen jäsenedusta, Vessapassista on ollut apua. Sen tarkoituksena on helpottaa pääsyä välittömästi lähimpään vessaan. En matkustele kovinkaan mielelläni, koska wc:n löytyminen äkkiseltään voi olla haasteellista. Toisinaan on huonompia päiviä, suoliston vaihteleva toiminta aiheuttaa monia wc-käyntejä ja väsymystä. Toisinaan olo on hyvä ja jaksan ihan hyvin työssä ja muutoinkin. Olen tehnyt työurani pääsääntöisesti varhaiskasvatuksessa, suurimman osan siitä esimiestehtävissä. Välillä stressi ja kiire ovat hankaloittaneet oloa, mutta olen pyrkinyt myös lepäämään riittävästi. Tällä hetkellä toimin päiväkodissa resurssiopettajana kesäkuun 2020 loppuun saakka. Sen jälkeen on suunnitelmissa jäädä viettämään eläkepäiviä. ?
30 K roonisia tulehduksillisia suolistosairauksia on kaksi. Toinen on Crohnin tauti ja toinen haavainen paksusuolitulehdus. Niiden yhteisnimitys on IBD, joka on lyhenne englanninkielisestä termistä Inflammatory Bowel Diseases. Sairastuneiden tukena on edunvalvontajärjestö Crohn ja Colitis ry, joka tarjoaa monenlaista apua ja vertaistukea sairastuneille. Crohnin tauti on saanut nimensä yhdysvaltalaisen lääkärin Burrill Bernard Crohnin mukaan, joka ensimmäisenä kuvasi sairauden 1932. Crohnin taudin syy on toistaiseksi tuntematon. Suomessa Crohnin tautiin sairastuu vuosittain noin 500 henkilöä. Tauti puhkeaa yleisimmin 20–30 vuoden iässä, mutta sitä voi esiintyä lapsilla ja vanhemmilla. Tauti on yhtä yleinen miehillä ja naisilla. Sairaus voi esiintyä missä tahansa ruoansulatuskanavan alueella, yleisimmin kuitenkin ohutsuolessa, varsinkin sen loppuosassa tai paksusuolessa. Tyypillisiä oireita ovat pitkittyvä ripuli, veriripuli ja vatsakivut. Useita kertoja päivässä vaivaava ripuli voi kestää monta viikkoa. Lisäksi potilaalla voi olla voimakkaita krampinkaltaisia vatsakipuja. Usein paino laskee ja yleisvointi heikkenee. Oireet voivat hävitä välillä Oireet voivat olla jatkuvia tai esiintyä toistuvasti muutamien viikkojen, kuukausien tai jopa vuosien välein häviten välillä. Oireet riippuvat tulehduksen laajuudesta ja vaikeusasteesta sekä paikasta. Samanaikaisesti kun länsimaissa asuvien ihmisten elinolosuhteet ja elintavat ovat muuttuneet, on Crohnin taudin esiintyvyys lisääntynyt huomattavasti. Syyksi lisääntymiseen on esitetty luonnollisten mikrobikontaktien vähäisyyttä varhaislapsuudessa (ns. hygieniahypoteesi) ja ravintotekijöitä. Sairauden aiheuttajaa ravinnosta kuitenkaan ei ole löydetty, vaikka monilla potilailla on kokemuksia siitä, että jotkut tietyt ruoka-aineet aiheuttavat suolisto-oireita. Sairautta ei voida myöskään parantaa ruokavaliolla. Ruuansulatuskanavan oireiden lisäksi voi esiintyä niveloireita, kipeitä kyhmyjä iholla (kyhmyruusu) sekä silmien särkyä ja valonarkuutta (väritai kovakalvon tulehdus). Ensisijaisesti lääkehoitoa Ensisijainen hoito on lääkehoito, joka voidaan toteuttaa useilla eri valmisteilla. Lääkkeet valitaan taudin vaikeusasteen mukaan. Lievissä tapauksissa käytetään 5-aminosalisyylihappoa (5-ASA) tai sulfasalatsiinia. Niiden ohella käytetään yleensä kortisonilääkettä. Usein hoidossa käytetään myös solunsalpaajia. Tarvittaessa hoitona voidaan käyttää biologisia lääkkeitä, joita annostellaan pistoksina muutaman viikon välein ihon alle tai tiputuksena suoneen. Hoito ei lopullisesti paranna tautia, mutta hillitsee oireita ja vähentää haittoja. Crohnin taudille ovat ominaisia remissiot eli elpymisvaiheet, jolloin oireet väliaikaisesti väistyvät. Remission aikanakin käytetään lääkkeitä estämään taudin uusiutumista. Aina tautia ei saada riittävästi kuriin lääkkeillä, jolloin tarvitaan leikkaushoitoa. Tällöin pahiten tulehtunut osa suolesta poistetaan. Muita leikkaushoidon aiheita ovat fistuloiden kehittyminen, suolen tukkeuma tai verenvuoto. Enemmän miesten sairaus Haavainen paksusuolitulehdus on pitkäaikainen (krooninen) suolisairaus, joka esiintyy paksusuolen alueella. Haavaista paksusuolitulehdusta sairastaa Suomessa 4–5 henkilöä tuhannesta. Se alkaa usein nuorella aikuisiällä, 20–35-vuotiaana. Toinen ilmaantuvuushuippu on 50–60-vuotiaana. Sairaus on miehillä hieman yleisempi kuin naisilla. Taudin taustalla ajatellaan olevan perinnöllisiä suolen limakalvon poikkeavuuksia, jotka johtavat liian voimakkaaseen torjuntareaktioon paksusuolen bakteeristoa vastaan. Sairaus on yleistynyt tällä vuosituhannella etenkin nuorten keskuudessa. Tämän perusteella arvellaan, että ravintoon liittyvät suoliston bakteerikantojen muutokset altistavat taudin synnylle. Pääasiallinen vaiva on viikkokausia jatkuva ripuli. Löysiä ulosteita on useita päivässä, ja niiden mukana tulee lähes aina verta ja usein limaa. Vaikeissa tapauksissa ulostuskertoja on yli kuusi päivässä. Sairauteen voi liittyä kramppimaisia vatsakipuja. Sairauden jatkuessa yleistila usein heikkenee, paino laskee ja voi esiintyä kuumeilua. Aaltoilevaa kulkua Haavaiselle paksusuolitulehdukselle on tyypillistä aaltoileva kulku. Oireet ovat välillä poissa pitkiäkin aikoja mutta palaavat aika ajoin. Haavaista paksusuolitulehdusta sairastavalla esiintyy tavallista enemmän (noin neljäsosalla) erilaisia niveloireita ja selkärankareumaa ja joskus silmätulehduksia. Sairaus todetaan paksusuolen tähystyksellä. Diagnoosi varmistetaan aina kudosnäytteiden mikroskooppisella tutkimuksella. Verikokeiden avulla selvitetään tulehdusreaktion voimakkuutta ja muita sairauden aiheuttamia yleisoireita. Hoitona on lääkärin suunnittelema lääkehoito. Omahoidolla, esimerkiksi ruokavaliolla, ei suolimuutoksiin pystytä vaikuttamaan. Lievässä ja paksusuolen loppupäähän rajoittuneessa sairaudessa hoito aloitetaan sopivalla suun kautta nautittavalla lääkkeellä (sulfasalatsiini, mesalatsiini tai oksalatsiini), kortisonitai muita lääkkeitä sisältävillä peräruiskeilla tai peräpuikoilla. Vaikeimmissa tapauksissa käytetään suun kautta nautittua kortisonilääkettä. Jos kortisoni ei tehoa, suolta voidaan rauhoittaa tietyillä antibiooteilla (metronidatsoli, siprofloksasiini) ja immuunijärjestelmään vaikuttavilla lääkkeillä (esimerkiksi atsatiopriini ja joskus siklosporiini). Joskus sairaus on niin äkäinen, että lääkehoito ei rauhoita suolta. Tällöin tarvitaan leikkaushoitoa, jossa kirurgi poistaa sairasta suolta. Kun oireet ovat rauhoittuneet, käytetään jatkuvasti otettavia lääkkeitä (sulfasalatsiini, mesalatsiini tai oksalatsiini) uusiutumisen estämiseen. Hoidon teho tarkistetaan uusintatähystyksillä. Haavaiseen paksusuolitulehdukseen liittyy lisääntynyt syövän vaara. Jos sairaus on koko paksusuolen alueella, kahdeksan vuoden kuluttua taudin toteamisesta aloitetaan säännölliset paksusuolen tähystykset syövän alkuvaiheen toteamiseksi. Tähystykset toistetaan 1–3 vuoden välein. Lähde: Duodecim terveyskirjasto Kaksi tulehduksellista suolistosairautta Sairaus voi esiintyä missä tahansa ruoansulatuskanavan alueella. Yleisimmin kuitenkin ohutsuolessa. ? Suolistosairaudet
31 Kaksi tulehduksellista suolistosairautta Lääkeskeisyydestä kokonaisvaltaiseen hoitoon ? Naomi Mesin toivoisi, että tulehduskipu-lääkkeiden sijaan suolistosairaan hoito aloitettaisiin laajalla suolistoanalyysillä. – Jo alussa olisi tärkeätä selvittää mikä on suoliston tulehduksen taustalla. Sen sijaan, että peitetään sen oireet. Suolistosairaan läheinen Naomi Mesin on käynyt pitkän tien sairastuneen rinnalla. Suolistosairaan terveydentilaa olisi Mesin kokemuksen mukaan lähestyttävä kokonaisvaltaisesti, vaikuttaahan sairaus kipeästi sairastuneen jokapäiväiseen elämään. S astamalassa elävä hermoratahieroja, ayurvedahoitaja ja kirjailija Naomi Mesin tietää, mitä on myötäelää Crohnin taudista kärsivän läheisen sairautta. Hän on kokenut monet turhautumisen hetket erityisesti sairastumisen alkuvaiheissa sekä sairauden aiheuttaman avuttomuuden tunteen. Samalla hän ihmettelee tarjolla olevia yksipuolisia hoitoja. – Sairauden alkuaikoina Crohnin tauti diagnosoitiin, suolistoon tehtiin tähystys ja sen todettiin olevan huonossa kunnossa. Diagnoosi itsessään oli jo shokki. Kerroin lääkärille tuolloin potilaan lapsuusajan ruoka-allergiataustasta. Lääkäri tokaisi tähän, ettei tämä mitään allergiaa ole, vaan suolistotulehdus, muistelee Naomi läheisensä tilannetta. Ruoka-aineyliherkkyydet ja allergiat jäivät huomiotta. – Kun on vuosien ajan nauttinut allergisoivia ravintoaineita, on ymmärrettävää, että tästä seuraa suolistotulehdus, perustelee Naomi Mesin. Lääkkeitäkö vain? Vuosien ajan Naomin läheinen pelkäsi sairaalakäyntejä. – Kun lähdin saattamaan läheistäni sairaalaan, huomasin jokaisella käynnillä läsnä olevan pelkoa. Juuri stressiä pitäisi sairastuneen välttää, mutta tämä ei onnistunut. Kontrollikäyntejä kertyi vuosien aikana kymmenittäin. Resursseja riitti kontrollikäynteihin ja tähykstyksiin. Käynneillä sai yleensä kuunnella, mitä uusia lääkkeitä olisi tarpeen aloittaa. – Ilmaisin, ettemme halua potilaalle lääkkeitä, joiden sivuvaikutuksena on esimerkiksi päänsärkyä, maksaongelmia, lapsettomuutta, allergioita ja iho-ongelmia ja astmaa. Tässä vaiheessa koin painostusta ja piilouhkaa tyyliin: jos nyt lähtee kalprolektiiniarvo kohoamaan, pitää ottaa kortisonikuuri. Naomi Mesin pitää pelottavana sitä, ettei esimerkiksi yliopistosairaalatasolla ole suolistotulehduksiin tarjota muuta kuin lääkkeitä: tulehduskipulääkkeitä, kortisonia, antibiootteja. Hän pitää niitä tarpeellisena tilapäisratkaisuna voimakkaan tulehdustilan rauhoittamiseen. – Se, miten lääkkeiden käyttö on tarpeellista jatkuvasti käytettynä, on oleellinen kysymys. Yksilöllisiä eroja on myös siinä, miten lääkkeitä siedetään. On myös niitä, joille kaikki lääkkeet eivät kertakaikkiaan sovi. – Lääketeollisuuden puolella etsitään kiivaasti keinoja suolistosairauksien hoi?
32 toon; toki on hyödyllisiäkin tuotteita, esimerkiksi suolistoflooran kohentamiseksi ja oikeanlaisen bakteeritasapainon ylläpitämiseksi. Potilas etusijalle Turhautumista Naomi Mesin kertoo kokeneensa myös siitä, että ihmisen omat yritykset auttaa itseään – tai tässä tapauksessa läheistään – usein mitätöidään julkisessa terveydenhuollossa. – Kerroin eräällä sairaalakäynnillä, että olimme lähettäneet ulosteja verinäytteet yksityisen tutkijatahon kautta ulkomaille tutkittavaksi. Kyse oli laajasta suolistoanalyysistä. Lääkärin näkemys oli se, että on rahan haaskausta tehdä turhia ja kalliita tutkimuksia. Kaikkein pahinta on ollut Mesinin mukaan havaita se, että sairaalan intressit ovat usein muualla kuin potilaan edussa. – Olen kokenut, että meidän oma tietomme ja eri asiantuntijoiden tieto suolistosairaudesta koetaan lähinnä tarpeettomaksi tai suorastaan haitalliseksi. – Kuitenkin joillakin ravitsemusasioiden kanssa työskentelevillä itsellään tiedot ovat 1960-luvulta, eikä esimerkiksi välttämisruokavaliota harrasteta lainkaan osana Crohnin taudin hoitoa. Ei suolistoa sattumalta Naomi Mesin muistuttaa, että maailmalla ja hyvin suppeasti meilläkin on tietoa muun muasssa otsonija vetyterapiasta, ulostesiirroista, Adacolumn-hoidosta, hypnoterapiasta, akupunktiosta ja hermoratahieronnasta. – Länsimaisen lääketieteen piirissä on ilmeisesti vain yksinkertaisempaa laittaa potilaat liukuhihnalle – ja voimakkaiden lääkkeiden seurauksena viimeistään leikkauspöydälle ja avannetta odottamaan. Sitten koetetaan selittää, että sehän on ihan hyvä juttu. Naomi Mesin ei pidä tätä hyvänä juttuna, vaan vihonviimeisenä keinona erityisesti nuorille. – Tuskin ihmisellä suolistoa ihan sattumalta on, kyllä sillä on tärkeä merkitys, eikä vähiten aineenvaihdunnan ja vastustuskykymme ylläpitämisessä! hän parahtaa. Kohti omaehtoista hoitoa Julkisen puolen sairaalassa asioinnin ajan, noin neljän vuoden aikana, paras apu hänen läheiselleen on Naomi Mesinin mukaan tullut sairaaloiden ulkopuolelta. Painopiste kääntyikin jossain vaiheessa omaehtoiseen terveydentilan kohentamiseen. Koska taustalla oli ruoka-aineallergia, tarvittiin erityisruokavalio, josta yksityisesti toimiva erikoislääkäri kirjoitti todistuksen. – Lääkärin mainitsemat ”kalliit ja turhat tutkimustulokset” tulkitsi minulle homeopaattinen lääkäri. Sain paljon tietoa, joka on auttanut saattamaan läheiseni suolistoa takaisin balanssiin. ”Pahat bakteerit” ja hiivat on ajettu alas homeopaattisen lääkärin määräämien luonnonmukaisten tuotteiden avulla ja ns. ”hyvikset” ovat alkaneet vallata tilaa. Naomi Mesinin kokemuksen mukaan otsoniterapiasta on ollut hänen läheisensä suolistosairaudelle suuri apu. Sen avulla suolen tulehdus on rauhoittunut niin pitkälle, että sitä on voitu vahvistaa oikealla ruokavaliolla ja ravintolisillä. – Yksityiseltä puolelta saadun ammattiavun sekä täydentävien hoitojen, erityisruokavalion ja luonnonmukaisten tuotteiden ja lisäravinteiden käytön tuloksena läheiseni on ollut kaksi vuotta ilman tulehduslääkkeitä. Suolistosairauksien syitä? Lääketieteen mukaan varmaa syytä suolistosairauksien lisääntymiselle ei tiedetä. – Kyllä tiedetään, haastaa Naomi Mesin. – Sairauden syyt ovat elintaso, raffinoitu ravinto, lisäaineet, liikkumattomuus, mättöruoka, makeiset, pitkälle jalostetut ruoat ja juomat, pastörointi, homogenointi, säteilytys, kaikenkaikkiaan liian steriili elinympäristö ja pyrkimys bakteerittomuuteen, hän listaa. Oman osansa syiden kirjossa saavat riittämätön uni, ruoka-aineallergioiden lisääntyminen, mahdolliset perimään liittyvät syyt. Crohnin tautiin ei ole virallisen tiedon mukaan parantavaa hoitoa – ei ainakaan vielä. – Henkilökohtaisesti uskon, ettei ole olemassa sellaista sairautta, josta ei voisi parantua, mikäli oikeaa hoitoa on tarjolla ja asiaan puututaan riittävän ajoissa. – Mikäli tulehdus saadaan pidettyä riittävän kauan poissa tai hyvin alhaisella tasolla, ei keholla ole tarvetta nostaa puolustautumismekanismia aktiiviseksi, ja aikaa myöden tulehduksen kroonisuus laantuu. Naomi Mesinin mukaan samalla kehon oma immuunipuolustus on saatava kohotettua niin korkeaksi, että se kykenee estämään tulehduksen. – Immuunipuolustusta ei kyetä milloinkaan parantamaan voimakkailla tulehduskipulääkkeillä, jotka enemmälti vain peittävät oireita. Päinvastoin, niiden käytön myötä kehon oma immuniteetti lamaantuu. ? Naomi Mesin on hermoratahieroja, reikihoitaja, ayurvedahoitaja ja kirjailija. Hän asuu ja työskentelee Sastamalassa, jossa toimii myös hänen yrityksensä Villililja. Hän tekee hoitoja ja asiakaskäyntejä sekä pitää luentoja ja esitelmiä erilaisissa tapahtumissa ja kouluissa. Esitelmissään hän korostaa ravitsemuksen, liikunnan ja unen merkitystä terveydelle. Suomen ensimmäisestä jääkiekon MM-kullasta vuonna 1995 hyökkääjän paikalta kamppaillut Esa ”Essi” Keskinen on mahtavan jääkiekkouransa jälkeen joutunut taistelemaan haavaista paksusuolta vastaan. Teksti: Jaana Isosaari J ääkiekkoilija, maailmanmestari, olympiamitalisti Esa Keskisen, 54, vatsavaivat alkoivat hänen pelatessa kiekkoa Ruotsissa 1990-luvun lopulla. Essille tehtiin vatsan tähystys, mutta syytä oireille ei löytynyt. – Ongelmat vatsan kanssa jatkuivat ja pahenivat 2000-luvulla ja kaverini yllyttivät uusiin tutkimuksiin, mutta en mennyt. Lopulta olin niin huonossa jamassa, että lasillinen vettäkään ei pysynyt sisälläni. Oli vuosi 2007 ja pakko mennä Turun keskussairaalaan, Esa muistelee. Muovikassillinen lääkkeitä Turussa Esasta otettiin koepalat. Hänellä todettiin olevan IBD eli tulehduksellinen suolistosairaus. Alkuun ei osattu sanoa, oliko kyseessä haavainen paksusuolentulehdus vai Crohnin tauti – ehkä jopa molemmat. Lopullisen diagnoosin Esa sai lääkäriltä puhelimitse ajaessaan autollaan Tampereelta kohti Turkua. – Ajoin sivuun pysäkille puhelua varten, ja lääkäri kertoi, että nyt tulee lääkekuuri. Kysyin, että viikon vai kuukauden, hän totesi, että loppuelämän. – En ihan hetkeen lähtenyt siitä ajelemaan, ”Essi” kuvailee tyrmistystään. Esan lääkitys ei ollut ihan kevyimmästä päästä. – Söin lääkkeitä ihan älyttömästi, ne olivat ihan sairaan kalliita. Kuljetin tavallisessa muovikassissa pelkästään lääkkeitä. Päivän aikana otin 19 tablettia. Lääkitys vei sydänosastolle Lääkityksestä huolimatta sairaus äityi lopulta niin pahaksi, että Keskinen joutui neljäksi vuorokaudeksi tiputukseen Turun keskussairaalan sisätautiosastolle. – Minulle vedettiin suoneen täydet kortisonisatsit. Olin ensimmäisen vuorokauden käytäväpaikalla. Siinä oli yksi ainoa vessa, jota käyttivät myös vierailijat ja muutkin potilaat. – Ensimmäisen kahden ja puolen vuorokauden aikana kävin vessassa 128 kertaa. ? Suolistosairaudet
33 ? Esa ”Essi Keskinen” uskoo, että Karin havupuu-uutejuoma korjasi hänen haavaisen suolistonsa, jossa oli hirveitä puutoksia aikaisemmin. Leijonasankari Esa Keskisellä takanaan raju sairaustarina Yli sata vessakäyntiä parissa vuorokaudessa Sitten suoli rauhoittui. Tahti oli ”enää” 7–8 kertaa päivässä, ja vedin kortisonia enää tabletteina. Tiedän nämä luvut tarkkaan, sillä minun piti pitää koko ajan vessapäiväkirjaa. Tilanne muuttui kuitenkin uudestaan pahemmaksi, kun Esalle määrättiin niin sanottuja estolääkkeitä. – Yhdestä meni maha huonommaksi, yhdestä särki pää ihan sairaasti ja yksi veti maksa-arvot ihan tappiin. Lopulta yksi lääke aiheutti sydänlihastulehduksen ja olin neljä päivää sydänosastolla. Makasin piuhoissa omassa huoneessa, ja monitori seurasi koko ajan. – Lääkäri kertoi minulle hoitovaihtoehdot. Vaihtoehtona olivat biologiset hoidot, joissa oli rytmihäiriöiden riski. Toinen vaihtoehto oli paksusuolen poistaminen kokonaisuudessaan. Tärisin, kun kävelin sairaalasta autolle. Esa sai aikaa harkita ratkaisuaan kaksi kuukautta. Matka vastaanotolta parkkipaikalle kesti vain viisi minuuttia, mutta Esa oli siihen mennessä jo päätöksensä tehnyt: hän antaisi poistaa paksusuolensa. – Soitin heti vanhemmilleni ja kerroin, mitä olin päättänyt. Isäni totesi kuitenkin, että maltahan vähän ja kysyi, olinko kuullut Karin Havupuu-uutejuomasta. Enpä ollut. En raaskinut sanoa isälle mitään muuta kuin, että voinhan kokeilla. Enhän menettäisi mitään. Yleiskunto parani Esa päätti kokeilla Siikaisissa valmistettavaa Karin havupuu-uutejuomaa lähinnä isänsä mieliksi. – Olin todella huonossa hapessa, koska kaikki nauttimani ravinto tuli välittömästi ulos. Kun tytöt tulivat koulusta, jaksoin juuri ja juuri paistaa heille kanamunat välipalaksi. Sitten köllähdin takaisin sänkyyn. Jatkuva ulostaminen vei kaikki voimat tietenkin, koska elimistöni ei ehtinyt imeä mitään ravintoa. Kului vajaa viikko Karin havupuu-uutejuoman nauttimisen aloittamisesta, kun Esa huomasi kellon olevan jo puolipäivässä, eikä hän ollut juossut vielä kertaakaan vessassa. – Yleensä siinä vaiheessa reissuja oli pikkulaan ollut 3-4. Seuraavana päivänä sama juttu. Silloin otin Karin havupuu-uutejuoman käteeni ja sanoin vaimolleni, että ei se kyllä tästä keittiön pöydällä olevasta juomasta voi johtua. Jatkoin kuitenkin sen ottamista. – Yleensä juoma ei ala näin nopeasti vaikuttaa, mutta minulla alkoi. Se on yksilöllistä. Suolisto toipui Esalle oli Turussa määrätty kontrolli kymmenen kuukauden päähän. Suolistotähystys oli Tampereella. Tulos oli tyrmistyttävä. – Lääkäri totesi, että suolistoni oli täysin puhdas. Kun kysyin uutta kontrolliaikaa, lääkäri katsoi minua vähän hölmistyneenä, että tule vasta sitten uudelleen, jos oireita alkaa ilmaantua. Esa uskoo, että Karin havupuu-uutejuoma korjasi hänen haavaisen suolistonsa, joka oli aikaisemmin pahassa kunnossa. – Juoma on raikasta kuin lähdevesi. Otan sitä kaksi desilitraa aamuisin ja joskus päivän mittaan vähän lisää. Metsäreissuilla se on aina mukana. – Olen onnellinen, että isäni vinkkasi tästä juomasta, sillä se todella auttoi ja antaa virtaa. Minä olen juonut sitä jo yli kymmenen vuotta. – Se tietysti ihmetyttää, että 10 kuukautta aiemmin minulle ehdotettiin paksusuolen poistoa ja sitten yhtäkkiä suolisto olikin terve. Mitään todisteita minulla ei ole, mikä sen aiheutti, mutta kiitollinen olen, ettei paksusuolen poistoa tarvinnut tehdä. Ei prosessoitua ruokaa Esa Keskinen sanoo olevansa onnekas, että hänen kohdallaan haavainen paksusuolen tulehdus on näillä näkymin historiaa. Nyt hän panostaa puhtaaseen ravintoon. – Me syömme paljon salaattia ja juureksia. Koska minulla on kokin tausta, emme syö prosessoituja ruokia. Mielestäni kannattaa satsata puhtaaseen ruokavalioon, Essi sanoo ja kertoo myös vaimon ja tyttärien ottavam aika-ajoin havupuu-uutekuurin. – Varsinkin flunssakausina he tankkaavat antioksidantteja sisältävää uutetta, mutta itse juon sitä päivittäin ja saan siitä runsaasti virtaa. Jääkiekkoilu on Esa Keskiselle tekonivelleikkauksen jälkeen mennyttä elämää. Hän on käynyt viimeksi luistelemassa lähes neljä vuotta sitten. Jääkiekko on kyllä edelleen mielessä, mutta pelejä ei tule seurattua aktiivisesti. – Pelaan tennistä mielelläni. Nelinpeli onnistuu hyvin, eikä rasita liikaa niveliä. Esa sanoo. Vaikka vessareissut ovat nykyisin normalisoituneet, kammoksuu Esa edelleen bussija lentomatkoja. – En ole päässyt yli siitä, että hätä voi yllättäen iskeä, toteaa Esa. ? Esa Juhani Keskinen ? Syntynyt: 3.2.1965 Ylöjärvellä ? Asuu: Ylöjärvellä ? Ammatti: Entinen jääkiekkoilija, pelipaikaltaan hyökkääjä sekä maailmanmestari, olympiamitalisti ja jääkiekkovalmentaja. ? Perhe: puoliso Tiina, tyttäret Ida, 29, ja Linda, 26. ? Harrastukset: Tennis, marjastus, kuntoilu. ? Elämän motto: Eteenpäin.
34 Heikotuksen tai huimauksen tunne voi ilmaantua, vaikka olisi hoitanut terveyttään ja kuntoaan hyvin. Huimaus voi olla hyvänlaatuista tai henkeä uhkaavaa. Ikääntyvän on hyvä oppia erottamaan ne toisistaan. Teksti: Terttu Iiskola Erotatko henkeä uhkaavat, akuuttihoitoa vaativat tasapainohäiriöt? Heikottaa vai huimaa?
35 ? H uimaus, pyörittävä, keinuttava, jopa etova olo on hyvin yleinen oire. Jokainen kokee sen elämässään. Ikääntyessä tasapainohäiriöiden, heikotuksen ja huimauksen kohtaaminen on yhä todennäköisempää. Tasapainohäiriöllä tarkoitetaan tilaa, jossa on tilapäisesti tai jatkuvasti vaikeuksia pysyä pystyssä, mutta ei varsinaisesti ole huimauksen tunnetta. Tilapäisiä syitä ovat esimerkiksi väsymys tai liiallinen alkoholin käyttö. Pysyvänä syynä voivat olla ääreishermoston tai pikkuaivojen sairaudet. Huimausaistimus syntyy, jos eri aistinelimistä aivoihin saapuvassa tiedossa on ristiriitaa. Tasapainon säätelyssä keskeisiä ovat sisäkorvien tasapainoelimet, pikkuaivojen ja aivorungon tasapainokeskukset, selkäytimen takajuosteiden kautta saapuva informaatio ja näköaistin kautta saapuva visuaalinen informaatio. Aivot yhdistelevät aistinelimistä saapuvat tiedot. Kiertävä huimaus on useimmiten sisäkorvaperäinen. Kaatava huimaus voi vaikeusasteesta riippuen johtua jännitysniskasta, kaularangasta tai verenkieron tai aivojen toiminnan häiriöstä. Huimaus on perinteisesti jaettu neljään luokkaan: kiertohuimaus (vertigo), tasapainohäiriö ilman kiertohuimausta, tajunnan hämärtyminen (presynkopee) ja psykofysiologinen epäspesifinen huimauksen tunne. Yhtä syytä ei aina löydy Pelkkä huimaus ilman muita oireita ei juuri koskaan ole merkki äkillisestä vakavasta sairaudesta, mutta äkillisen huimauksen jatkuessa usean tunnin ajan on syytä hakeutua lääkärin arvioon. Pahoinvoinnin ja siihen liittyvän oksentelun voimakkuus antavat viitteitä huimauksen aiheuttajasta. Raju toistuva oksentelu ei esimerkiksi viittaa hyvänlaatuiseen asentohuimaukseen. Huimauksen lukuisat syyt haastavat kokeneenkin lääkärin. Huimauksista 10 prosenttiin ei löydetä koskaan tarkkaa syytä. Hyvänlaatuinen asentohuimaus, niskaperäiset ongelmat sekä lääkkeistä johtuva huimaus tulisi tunnistaa ja hoitaa perusterveydenhuollossa. Akuutti, kiertävä ja voimakas huimaus vaatii erikoislääkärin päivystysarviota. Kiertohuimaus, johon liittyy neurologisia oireita tai löydöksiä, vaatii neurologin arviota. Jos kiertohuimaukseen ei liity edellä mainittuja oireita, lähetetään potilas ensisijaisesti korvalääkärille. Näin toimitaan etenkin silloin, kun potilaalla ei ole verenkiertoelimistön riskitekijöitä. Myös psyykkiset syyt on muistettava hyvänlaatuistakin huimausta ylläpitävänä ja pahentavana tekijänä. Huimaus voi olla puhtaasti psykogeenista, mutta toisaalta psyykkinen oireisto voi olla seurausta huimauksen aiheuttamasta huolesta tai pelosta. Syy usein korvassa Sisäkorvan häiriöihin liittyvä huimaus on usein kiertohuimausta, joka ilmenee pyörittävänä tunteena. Kiertohuimaus on aina merkki joko perifeerisestä (sisäkorva tai tasapainohermo) tai sentraalisesta (keskushermosto) viasta. Korvaperäinen huimaus voi esiintyä ilman korvaoireita tai siihen voi liittyä oireilevan korvan lukkoisuutta, paineentunnetta, tinnituksen tai huminan voimistumista kohtauksen aikana tai hieman ennen sitä. Myös korvatulehdus tai liimakorva voivat aiheuttaa huimausta. Jos potilaalle ilmaantuu äkillisen välikorvatulehduksen yhteydessä voimakasta huimausta, voi kyseessä olla kiireellistä hoitoa vaativa labyrintiitti eli sisäkorvan tulehdus. Huimausta voi esiintyä myös stressitilanteissa tai paniikkihäiriöön liittyvänä oireena. Ikä tuo monia aiheuttajia Iän myötä voivat ilmaantua elimistön ikääntymiseen liittyvät huimaus, sydämen rytmihäiriöt, lääkitykseen liittyvä huimaus ja aivorungon ja pikkuaivojen verenkiertohäiriöt. Pahoinvoinnin ja siihen liittyvän oksentelun voimakkuus antavat viitteitä huimauksen aiheuttajista. Seuraa ja kirjaa ylös Lääkäriä varten tasapainohäiriöiden ja heikotuksen laatua kannattaa seurata ja kirjata ylös: ? ? Milloin ja miten huimaus alkoi? ? ? Oliko mahdollista laukaisevaa tekijää? ? ? Kauanko huimaus kesti, ilmaantuiko se kohtauksena vai oliko jatkuvampana? ? ? Millaista huimaus on luonteeltaan: kiertävää, kaatavaa, epävarmuuden tunnetta, pyörtymisen tunnetta? ? ? Esiintyykö samanaikaisesti liitännäisoireita, kuten korvaoireita, puheentuoton vaikeutta, nielemisvaikeutta, kaksoiskuvia, halvausoireita, tasapainovaikeutta, päänsärkyä, pahoinvointia, tajunnanmenetystä, infektio-oireita, hengenahdistusta, rintakipua tai rytmihäiriötuntemuksia? ? ? Onko sinulla todettu huimausta aikaisemmin? Mikä silloin oli syynä? ? ? Mitä lääkkeitä käytät? ? ? Käytätkö paljon alkoholia? ? ? Mitä muita sairauksia sinulla on? Lähde: Huimauksen syyn selvittäminen, neurologian erikoislääkäri Jaana Korpela ja korva-, nenäja kurkkutautien erikoislääkäri Riina Niemensivu, Potilaan lääkärilehti 2014 Sen sijaan Ménièren tauti on korvaperäinen huimaus ilman selvästi osoitettavaa syytä. Esimerkiksi stressi, huonosti nukutut yöt ja suolainen ruoka voivat laukaista huimausja pahoinvointikohtauksen Ménièren tautia sairastavalle potilaalle. Taudin kohtaukset voivat alkuvaiheessa olla rajujakin, mutta asianmukaisen tiedon, hoito-ohjeiden ja lääkityksen turvin menierikko voi viettää lähes normaalia elämää. Erotatko henkeä uhkaavat, akuuttihoitoa vaativat tasapainohäiriöt?
36 Milloin lääkäriin? Hakeudu lääkärin tutkittavaksi, jos: – äkilliseen huimaukseen liittyy muita oireita, kuten puheen, kuulon, näön, lihasten toiminnan tai tajunnan häiriöitä, – huimaus on niin voimakasta, ettei potilas voi olla pystyssä. ? Vuorokauden sisällä on syytä hakeutua hoitoon, jos huimaus ilman muita oireita kestää yhtäjaksoisesti useita tunteja tai siihen liittyy pulssin epätasaisuutta. ? Muutaman viikon sisällä on aihetta hakeutua tutkimuksiin, kun huimaus on kehittynyt vähitellen ja siihen liittyy toispuoleinen kuulon heikkeneminen, korvien suhina tai muita hermoston oireita. Pitkään jatkuneet mutta toistuvat huimausoireet, jotka eivät liity asennon muutoksiin, ovat niin ikään syy käydä lääkärin tutkittavana. ? Lääkityksen tarkistamisesta on myös syytä keskustella lääkärin kanssa, mikäli huimauspotilaalla on käytössä useita lääkkeitä tai huimaus alkaa pian lääkityksen lisäämisen jälkeen. Lähde: Huimaus, yleislääketieteen erikoislääkäri Osmo Saarelma, Lääkärikirja Duodecim 2019 ? Huimaus, pyörittävä, keinuttava, jopa etova olo on hyvin yleinen oire. Jokainen kokee sen elämässään. Asentohoito asentohuimaukseen ? Hyvänlaatuinen asentohuimaus johtuu tasapainoelimen ohimenevästä häiriöstä. Se on yleensä voimakkaimmillaan aamuisin. Se pahenee usein muutaman sekunnin kuluttua asennonmuutoksesta istualta makuulle asettuessa tai kääntyessä vuoteessa. Uusi asennonmuutos aiheuttaa lievemmän kohtauksen. Huimauskohtaukset häviävät 90 prosentilla kolmen kuukauden kuluessa, mutta ne voivat uusiutua. Tällainen asentohuimaus paranee yleensä itsestään, mutta oireiden poistumista voi nopeuttaa asentohoidolla. Sen tarkoituksena on tarkan liikesarjan avulla saada korvan kaarikäytävään kertynyt sakka poistetuksi. Ohjeita löytyy netistä esimerkiksi sairaanhoitopiirien sivuilta. Sisäkorvaperäisen ns. vestibulaarineuroniitin (tasapainoelimen nopeasti alkanut lama) hankala huimaus menee yleensä itsestään ohi 1–2 viikossa, joskin lieviä tasapaino-oireita voi olla pidempään. ? Huimaus voi olla hyvänlaatuista tai henkeä uhkaavaa. Sydänja verisuonioireiden selvittäminen on tärkeää. Jos huimaus liittyy rytmihäiriötuntemuksiin, rasitukseen, hengenahdistukseen tai rintakipuun, ovat kardiovaskulaariset selvittelyt aiheellisia. Kehon asennon nopeisiin muutoksiin liittyvä huimaus (ortostatismi) puolestaan johtuu verenpaineen äkillisestä laskusta makuulta istumaan tai istumasta pystyyn noustessa. Jotkin lääkkeet, erityisesti verenpainelääkkeet, voivat aiheuttaa niin hankalaa ortostaattista huimausta, että on keskusteltava lääkärin kanssa lääkityksen vaihtamisesta. Ikääntyneillä ihmisillä ortostaattinen huimaus on hyvin usein syy kaatumisiin. Ortostaattista huimausta voi vähentää harjoittamalla verenkiertoelimistöään. Yksinkertainen hoito on liikunta kaikissa muodoissaan. Samoin tasapainoharjoittelusta on hyötyä kaikentyyppisen huimauksen hoidossa. Erityisesti bentsodiatsepiinit, epilepsialääkkeet, Parkinsonin taudin lääkkeet, trisykliset masennuslääkkeet, lihasrelaksantit sekä verenpainelääkkeet voivat aiheuttaa huimausta. Lisäksi ototoksiset lääkkeet (esimerkiksi aminoglykosidit) voivat heikentää sisäkorvan tasapainoelimen toimintaa. Neurologisia sairauksia Aivojen toiminnan häiriöiden yhteydessä huimaus ilmenee pikemmin tasapainon ja pystyssä pysymisen vaikeutena, mihin liittyy usein myös muita hermoston oireita. Näiden yhteydessä voi esiintyä myös heikotusta, pahoinvointia ja kuulon häiriöitä. Sentraaliselle huimaukselle tunnusomaisia ovat neurologiset, erityisesti pikkuaivojen ja aivorungon alueelta tulevat liitännäisoireet, kuten nielemisvaikeus, kaksoiskuvat, halvausoireet, tasapainovaikeus, päänsärky, sekavuus ja tajunnantason lasku. Neurologisten oireiden ja löydösten ilmaantumisnopeus antaa viitteitä tarkemmasta syystä, esimerkiksi oireiden äkillinen alku viittaa aivoverenkiertohäiriöön. Proprioseptiikalla tarkoitetaan sensorista informaatiota raajojen, vartalon ja pään asennosta ja liikkeestä. Raajojen proprioseptiikan häiriintyminen esimerkiksi monihermosairauden (polyneuropatia) tai selkäytimen sairauksien vuoksi voi myös aiheuttaa tasapainohäiriötä, joka voimistuu näkökontrollin puuttuessa, esimerkiksi pimeällä mökkipolulla kävellessä tai suihkussa silmät kiinni ollessa. ? Lähteet: Juttu on koostettu kahdesta asiantuntijaartikkelista: Huimaus, yleislääketieteen erikoislääkäri Osmo Saarelma, Lääkärikirja Duodecim 2019 ja Huimauksen syyn selvittäminen, neurologian erikoislääkäri Jaana Korpela ja korva-, nenäja kurkkutautien erikoislääkäri Riina Niemensivu, Potilaan lääkärilehti 2014
37 Taaimmaisen eli posteriorisen kaarikäytävän hoito (Eppley, oikea puoli) ? Istuma-asennossa käännä pää oikealle 45 astetta ja kallistu makuuasentoon. ? Ole tässä selinmakuuasennossa pää 45 astetta kääntyneenä oikealle ja pää tuettuna hieman takakenoon vähintään 30 sekuntia tai kunnes huimaus kokonaan lakkaa. ? Käännä pää vasemmalle 45 astetta ja ole taas 30 sekuntia tai kunnes huimaus kokonaan lakkaa. ? Käänny lopuksi vasemmalle kyljelle nenä tyynyn reunaa vasten. Ole tässä asennossa 30 sekuntia. ? Nouse istumaan sängyn reunalle. Taaimmaisen eli posteriorisen kaarikäytävän hoito (Eppley, vasen puoli) ? Istuma-asennossa käännä pää vasemmalle 45 astetta ja kallistu makuuasentoon. ? Ole tässä selinmakuuasennossa pää 45 astetta kääntyneenä vasemmalle ja pää tuettuna hieman takakenoon vähintään 30 sekuntia tai kunnes huimaus kokonaan lakkaa. ? Käännä pää oikealle 45 astetta ja ole taas 30 sekuntia tai kunnes huimaus kokonaan lakkaa. ? Lopuksi käänny oikealle kyljelle nenä tyynyn reunaa vasten. Ole tässä asennossa 30 sekuntia. ? Nouse istumaan sängyn reunalle. ? Niskajännityksestä johtuva happivajaus aivoissa voi aiheuttaa pahoinvointia, huimausta tai näköhäiriöitä. Niskalihasten jännitystilasta johtuvaan huimaukseen viittaa pitkäkestoinen, voimakkuudeltaan vaihteleva, laivankansimainen epävarmuuden tunne, johon voi liittyä pantamaisesti päässä ja niskassa tuntuva puristava tuntemus. Huimaus saattaa pahentua niskan liikkeiden myötä. Se ei ole luonteeltaan kiertävää eikä sillä ole selkeää suuntaa. Niskajännitystiloihin on useita manuaalisia hoitomenetelmiä. Liike on kuitenkin paras lääke. Esimerkiksi säännölliset, oikein tehdyt niska-käsivarsilihasharjoitukset kuntosalilla voivat muutamassa viikossa poistaa jännitykset pysyvästi. ? Asentohoito-ohjeita löytyy esimerkiksi sairaanhoitopiirien sivuilta. Tässä oikeanpuolisen taaimmaisen eli posteriorisen kaarikäytävän Eppley-asento-ohjeistus. Huimauksen asentohoito Liike on lääke niskajumiin ? ? ? ? ? ? ? ?
38 Ennätysmäärä elinsiirtoja viime vuonna Suomessa tehtiin viime vuonna enemmän elinsiirtoja kuin koskaan aiemmin. 453 ihmistä sai elämälleen jatkoajan uuden elimen ansiosta. Uutta elintä odottaa silti jatkuvasti noin 570 ihmistä. ? ? Jokainen on elinluovuttaja, jollei ole kieltänyt sitä. Tahto pyritään selvittämään ja siitä keskustellaan omaisten kanssa. ? ? Myös iäkäs voi olla elinluovuttaja. Elintensä kuntoa ei tarvitse itse arvioida. ? ? Sairastettu syöpä tai virusinfektioista esim. HIV ja virushepatiitti estävät luovutuksen. ? ? Jopa kuusi ihmistä voi saada uuden elimen samalta luovuttajalta. ? ? Elinluovutuskortin voi tilata osoitteesta www.elinluovutuskortti.fi ilmaiseksi. ? ? Sovelluskaupoista voi ladata ilmaiseksi Elinluovutuskortti-sovelluksen. ? ? Tahdon voi kirjata myös Omakantaan. ? ? Elinluovutuskortti-sovelluksen voi ladata linkeistä sivulta www.elinluovutuskortti.fi/mobiili ja se on saatavissa Androidja iPhone-puhelimiin. ? Elinluovutuksen jälkeen tuo usein lohtua ajatus siitä, että toinen ihminen on saanut uuden elämän vainajan nimettömän lahjan avulla. Elinluovutus lyhyesti V uonna 2019 Suomessa tehtiin 453 elinsiirtoa. Kyseessä on kaikkien aikojen ennätys. Aikaisempi ennätys vuodelta 2016 ylittyi yli 50 siirrolla. Eniten vuoden aikana tehtiin munuaisensiirtoja, 293. Toiseksi eniten oli maksansiirtoja, joita tehtiin 64 kappaletta. Sydänsiirtoja oli 30 ja keuhkonsiirtoja 27. Lisäksi Suomessa tehtiin haimansiirtoja, useimmiten yhdistettyä munuaisenja haimansiirtoa, 39 kappaletta. – Elinsiirtoja pelastaa saajansa hengen tai ainakin parantaa merkittävästi elämänlaatua. Suurin osa elinsiirron saaneista palaa normaaliin elämään esimerkiksi opiskelemaan tai työhön. Elinsiirto on kirjaimellisesti lahja elämälle, kertoo Munuaisja maksaliiton viestintäpäällikkö Petri Inomaa. Myös iäkäs voi luovuttaa Elinluovuttajia viime vuonna oli 141. Nuorin elinluovuttaja oli 5-vuotias ja vanhin 82-vuotias. Luovuttajien keski-ikä oli 54,8 vuotta. Eniten luovuttajia oli HUS:n alueella, mutta väkilukuun suhteutettuna elinluovuttajia oli eniten Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelta. – Elinluovuttajan aivokuoleman yleisin syy on aivoverenvuoto. Läheisille kuolema ja suuren surun keskellä ajatus elinluovutuksen mahdollisuudesta tulee yllätyksenä. Useimmiten elinluovutus tuo läheisille kuitenkin jälkikäteen lohtua, koska useampi ihminen on saanut uuden elämän vainajan nimettömän lahjan avulla, sanoo valtakunnallinen elinluovutuskoordinaattori, dosentti Anna-Maria Koivusalo. Lain mukaan jokainen suomalainen on elinluovuttaja, jollei ole sitä erikseen kieltänyt. Myös iäkäs ihminen voi olla elinluovuttaja. Moni vaikeakaan perussairaus ei estä elinluovutusta, oleellista on, että luovutettava elin on terve. Elinsiirtokirurgit arvioivat jokaisen potentiaalisen elinluovuttajan soveltuvuuden yksilöllisesti. Omaisten on tärkeää tietää – Elintensä kuntoa ei tarvitse itse arvioida, vaan jokainen voi allekirjoittaa elinluovutuskortin, ladata elinluovutuskortti-sovelluksen puhelimeensa tai kirjata tahtonsa Omakantaan. Tärkeä on myös kertoa oma tahtonsa omaisilleen, sillä heidän kanssaan keskustellaan aina ennen luovutusta, Inomaa kertoo. Luovutuksen esteitä ovat viiden vuoden sisällä sairastettu syöpä ja aktiivinen hepatiitti B tai HIV-infektio. Elinsiirtoleikkaukset on keskitetty valtakunnallisesti Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan Helsinkiin. Elinluovutusleikkauksia aivokuolleilta elinluovuttajilta tehdään kaikissa keskussairaaloissa. Elinsiirto on paras, joskus ainoa vaihtoehto, pitkälle edenneen munuais-, maksa-, sydän-, keuhkotai suolistosairauden hoitoon. ?
39 ? Oppia kaiken ikää I kä ei ole este opiskelulle. Karkkilassa asuva 66-vuotias Kari Mäkilä vietti ylioppilasjuhliaan viime itsenäisyyspäivän aattona. Opiskelut Mäkilä aloitti jäätyään eläkkeelle vuonna 2017. – Aika monet eläkeläiset alkavat harrastaa jotain uutta, minä valitsin tämän. ? Iso osa opiskelusta oli tapahtunut tietokoneella. Kari Mäkilä myöntää, että kieltämättä se piti vireänä, kun esimerkiksi matematiikassa haki ja käytti eri laskureita. ”Kyllä äiti olisi ollut pojastaan ylpeä” Ylioppilaaksi 66-vuotiaana Kun Kari Mäkilä jäi eläkkeelle, alkoi hän opiskella. 66-vuotias Mäkilä on sukunsa ensimmäinen digiajan ylioppilas. Teksti ja kuvat: Maija Salmi – Toki olen nauttinut eläkepäivistä, mutta ei se muutos ihan niin vain tapahdu. En yhtään ihmettele, jos jollekin syntyy esimerkiksi alkoholiongelmia. Kyllä siinä tietyllä tavalla jää aika tyhjän päälle. Mäkilä kuvailee myös, kuinka sosiaalinen elämä muuttui täysin yhdessä yössä. – Olin ollut töissä päivittäin tosi paljon tekemisissä henkilökunnan ja asiakkaiden kanssa. – Ja sitten ei enää mitään. Tuli fiiliksiä, että olenko edes mitenkään tarpeellinen? Halusin kokeilla, onko minusta vielä johonkin. Kauaa ei Mäkilä ennättänyt olla jouten: kun eläkepäivät alkoivat vappuna, kesä meni kesäteatterissa Karkkilassa. Halusin kokeilla, että onko minusta vielä johonkin, pitkään pankinjohtajana työskennellyt Mäkilä hymyilee. Uusi ylioppilas sanoo olevansa saavutukseensa tyytyväinen. – Pari vuotta siinä meni; olisin sen ajan voinut käyttää huonomminkin. Elämä muuttui Kun Mäkilä jäi eläkkeelle vappuna vajaat kolme vuotta sitten, hän ihmetteli itsekin niitä tuntemuksia, mitä se herätti. – Oli se aika yllätys, mitä fiiliksiä siitä syntyi. Kun tänään annat pankin avaimet pois, huomenna ei ole enää mitään ohjelmaa. ?
40 ? Itsenäisyyspäin aattona oli syy isoon hymyyn! Kuva: Kari Mäkilän kotialbumi Kari Mäkilä ? 66-vuotias ? kotoisin Nummelta Uudeltamaalta ? asuu Karkkilassa ? valmistui agrologiksi 1976 ? ylioppilaaksi 2019 ? työura maataloussihteerinä ja pankkialalla ? eläkkeelle 2017 ? eronnut ? kaksi lasta ja neljä lastenlasta ? mukana yhdistystoiminnassa ja kesäteatterissa ? Mäkilä on ollut mukana Karkkilan kesäteatteritoiminnassa vuodesta 2004 – vuonna 2012 esitetyssä Laulavassa hotellissa Mäkilä esitti karjalaismies Ville Pusakkaa. Kuva: Kari Mäkilän kotialbumi Pankkiura kesti yli 35 vuotta ? Kun Kari Mäkilä oli valmistunut agrologiksi vuonna 1976, hänet valittiin Pusulan kunnan maataloussihteeriksi. Neljä vuotta myöhemmin hän vaihtoi palkkialalle, jossa oli eläköitymiseen saakka eli yli 35 vuotta. – Siirryin kunnalta Pusulan Säästöpankin toimistopäälliköksi. Sittemmin olin Kurussa töissä; sinne lähdin asenteella, että ikinä en tule Pusulaan takaisin, vaikkei minulla mitään Pusulaa vastaan ollut. No 3,5 vuoden kuluttua aloitin Pusulan Säästöpankin toimitusjohtajana. Vuonna 1991 Pusulan Säästöpankki fuusioitui Länsi-Uudenmaan Säästöpankkiin. Kahta vuotta myöhemmin alkoi Säästöpankkien suuri pilkkominen. – Silloin perustettiin konttori Karkkilaan ja Nummelaan. Minun vastuualueenani oli Pusulan ja Saukkolan konttoreiden lisäksi Karkkilan konttori, jossa olin töissä vuoteen 2017 eli eläkepäiviini asti. Mäkilä kertoo, että hän sai olla töissä työnantajalla, joka oli kova kouluttamaan työntekijöitä. – Pääsin aikoinaan aika pian esimieskoulutukseen. Ajankohtaiskoulutuksia oli jatkuvasti. Mäkilä miettii, olisiko hän pystynyt suorittamaan ylioppilastutkinnon työelämänsä aikana. – Kiireiset aikataulut eivät kuitenkaan olisi antaneet siihen mahdollisuutta. Kun teatterikausi päättyi heinäkuun lopussa, Mäkilällä oli jo kytemässä seuraava suunnitelma: hän opiskelisi lisää. – Olinhan joskus heittänyt jollekin, että josko lukisin itseni ylioppilaaksi, mutta sitten se oli jäänyt. Mutta kun idea tuli mieleen uudemman kerran, Mäkilä laittoi tuulemaan: hän soitti Lohjan lukion aikuislinjalle. Kun hän sittemmin vielä kävi paikalla puhumassa rehtorin kanssa, kuvio selkeytyi – ja Mäkilä hyppäsi muutaman vuosikymmenen paussin jälkeen opiskelijaelämään. vanha täällä tekee. Itse kyllä heitin leikkisästi, että olen käyttämässä yhteiskunnan varoja, vaikka en aio jatkaa opiskeluja eteenpäin. Kerran Mäkilä oli ollut kahdestaan opettajan kanssa englanninkurssilla. Hän oli sanonut opettajalle, ettei yksin häntä varten kannata pitää tuntia. – Kun totesin, että täällä sitä käytän vain yhteiskunnan varoja hyödyksi, niin opettaja sanoi, että ehkä tämä opiskelu ehkäisee sen, ettei sinulle tule koskaan dementiaa! Ei lukiota, vain yo-tutkinto Alussa piti selvittää, että mitä, missä ja miten aikuislukion opiskelut etenevät. – Minä en suorittanut lukiota, vaan ylioppilastutkinnon. Yksikään kurssi ei olisi ollut pakollinen, koska itselläni on takana opistotasoinen tutkinto. Periaatteessa olisin voinut pelkästään mennä ylioppilaskokeeseen, mutta sellaista vaihtoehtoa en edes ajatellut. Yksi kurssi oli tavallaan yksi kirja, ja sen kurssin aikana kävin 3-4 kertaa Lohjalla paikan päällä. Osa opiskelusta tapahtui etänä, kun taas joissakin aineissa se oli lähiopiskelua, jolloin koulua oli esimerkiksi kaksi kertaa viikossa. Kursseissa riitti valinnan varaa. Mäkilä poimi niiden joukosta aina kiinnostaneen historian, äidinkielen, matematiikan, yhteiskuntaopin ja englannin. Pitkä englanti tuli valintalistalle, koska Piti pohtia moneen kertaan Mäkilä painottaa, ettei se kuitenkaan käynyt ihan niin yksinkertaisesti. Ensin piti perehtyä, että mihin oikein on ryhtymässä. Jo oma ikä oli sellainen, jota Mäkilä myöntää pohtineensa monet kerrat. – Kyllä minä sitä ikää pelkäsin. Aikuislukion oppilaista valtaosa on niitä, jotka ovat jättäneet lukion jossain vaiheessa kesken. He olivat ihan eri ikäpolvea kuin minä. – Kukaan ei kuitenkaan koskaan edes vihjaillut siihen suuntaan, että mitä noin
41 ? Osan oppikirjoistaan Mäkilä myi opiskelurupeaman päätteeksi, mutta englannin kirjat hän piti. Englantia hän haluaisi vielä opiskella tavalla tai toisella. ? Tuore ylioppilas läheistensä kera – kuvassa Mäkilä kahden lapsensa ja neljän lastenlapsensa kanssa. Kuva: Kari Mäkilän kotialbumi hän halusi saada kielestä kaiken mahdollisen hyödyn irti. – Vävyni on Briteistä, ja olen tekemisissä myös hänen sukulaistensa kanssa. Halusin oppia puhumaan parempaa englantia jo tämänkin takia. Opiskelu tietokoneella Merkittävä osa opiskelusta tapahtui tietokoneella. Jo se asetti omat haasteensa. – Olihan se aikamoista, kun matematiikasta opit hakemaan ja käyttämään esimerkiksi eri laskureita. Kyllä se kieltämättä piti vireänä! Mäkilä hymyilee. Koko ajan päivittyvä tieto sai opiskelija Mäkilän tyytyväiseksi. – Onhan se ihan eri asia kuin aikoinaan, kun kotona oli jo valmiiksi vanhentunut tietokirja. Nyt löytää tarvitsemansa tiedon aina reaaliajassa. Myös ylioppilaskokeet oli tehty sähköisesti. – Kummipojan vaimo sanoikin, että olen suvun ensimmäinen digiajan ylioppilas! Opiskelusta kaikki irti Kun eläkeikäinen aloittaa opiskelut, ei tunneille mennä huvikseen notkumaan ja aikaa kuluttamaan. Sen Mäkilä tietää omastakin kokemuksesta. – Kun kävin aikoinaan keskikoulun, ei ollut ihmeemmin lukumotivaatiota. Muut asiat kiinnostivat paljon enemmän, Mäkilä nauraa. Sittemmin Mäkilä kävi maatalon poikana kaksivuotisen maanviljelyskoulun Mäntsälässä ja sen jatkoksi Hyvinkään maatalousopiston, josta valmistui agrologiksi vuonna 1976. Kun nyt, vuosikymmeniä myöhemmin, koulunpenkki kutsui uudelleen, asenne oli jo kokonaan toinen kuin sillä nummilaisella keskikoulupojalla. – Kunnianhimo vain kasvoi opiskelujen aikana. Kun kerran oli ne aloittanut, halusin tehdä ne kunnolla loppuun asti. Tyytyväinen yo-tulokseen Mäkilä kirjoitti ylioppilaskokeensa kahdessa osassa: keväällä 2019 äidinkielen, historian ja yhteiskuntaopin ja syksyllä pitkän englannin ja lyhyen matematiikan. Ylioppilaskirjoitustensa tuloksiin hän kertoo olevansa tyytyväinen. – Yhteiskuntaoppi oli kohtuullisen helppo, samoin historia. Äidinkielessä ja yhteiskuntaopissa Mäkilä kirjoitti eximian. Historian ja matematiikan arvosana oli magna. Englanti meni heikoimmin, mutta kokonaispisteiden ansiosta yo-tutkinto tuli hyväksytyksi. Englanninopettaja oli jo aiemmin lohduttanut, että seniori-ikäisen lähtötaso kielen opiskeluun on täysin erilainen kuin tämän päivän nuorilla. – He ovat olleet tekemisissä englanninkielen kanssa jo päiväkoti-ikäisistä alkaen, kun itse aloin lukea sitä vasta keskikoulussa enkä tarvinnut kieltä työelämässä. Mäkilä kertoo, ettei ollut jännittänyt eikä ollut tuntenut mitään paineita kokeissa. – Otin ne kokemuksina ja tein parhaani. Lukio-opiskelu hyvin vaativaa Kahden ja puolen vuoden opiskelurupeama saa Mäkilältä arvosanan vaativa. Hän sanoo nähneensä, kuinka paljon lukiolaiset joutuvat panostamaan siihen. – Kyllä kunnioitukseni opiskelua ja koko Suomen koulujärjestelmää kohtaan nousi! Mäkilä kertoo, että vähän jäi pieni himo opiskeluun. Osan oppikirjoistaan hän myi eteenpäin, mutta englannin kirjat ovat tallella. – Englantia haluaisin vielä opiskella tavalla tai toisella. Mäkilä nauraa, että hänen jatkosuunnitelmansa kiinnostavat. – Hirveästi on kysytty, että aionko hakea yliopistoon. Vastaan, että on muotia pitää välivuosi, mutta en tiedä, kauanko se minulla kestää. Koko Mäkilän opiskelurupeama oli herättänyt laajasti kiinnostusta. – Aluksi kerroin aika vähän, jollei siitä vaikka tulisikaan mitään. Monet myös ihmettelivät, että ai et olekaan ylioppilas, vaikka olet pankinjohtaja. Mäkilän äiti kuoli kolme vuotta sitten, joten hän ei ennättänyt nähdä ylioppilaaksi päässyttä poikaansa. – Kyllä äiti olisi ollut pojastaan ylpeä! ?
42 Elämänkokemus ja tieto kohtaavat Uutta oppimaan! Ikääntyvien yliopistossa opiskelun teemat ja sisällöt sovitetaan vastaamaan ikääntyvien opiskelijoiden toiveita ja opintomatkat kruunaavat oppimisen ilon. Onneksi ihminen oppii koko ikänsä. Teksti: Kati Wikström I kääntyvien yliopistotoimintaa toteuttavat kesäyliopistot yhteistyössä yliopistojen ja kansalaisopistojen kanssa. Toiminta on myös osa kansainvälistä ”kolmannen iän yliopistojen” verkostoa. Tavoitteena on välittää ikääntyville ajankohtaista tutkimustietoa korkeatasoisten, keskustelua herättävien luentojen, seminaarien ja opintopiirien muodossa. Opiskelun tarkoituksena on avartaa maailmankuvaa sekä kehittää vireyttä ja itsetuntoa. Opiskelun avulla lisätään myös ? Jyväskylän kesäyliopiston rehtori Leena Meriläinen kertoo, että Ikääntyvien yliopisto tarjoaa mahdollisuuden omaehtoiseen yliopistolliseen opiskeluun tähtäämättä muodollisiin arvosanasuorituksiin. Kuva: Jyväskylän kesäyliopisto koulutuksellista tasa-arvoa sekä ylläpidetään ja luodaan sosiaalisia kontakteja. Ikääntyvien yliopisto tarjoaa mahdollisuuden omaehtoiseen yliopistolliseen opiskeluun tähtäämättä muodollisiin arvosanasuorituksiin. Opetus on avointa kaikille riippumatta pohjakoulutuksesta tai ammattitaustasta eikä siihen liity kuulusteluja eikä tenttejä. Tarvitaan enemmän aikaa Jyväskylän kesäyliopiston rehtori Leena Meriläinen kertoo, että ihminen oppii koko ikänsä. – Ikäihmisten opetuksessa kannattaa kuitenkin huomata, että ikääntyneillä on enemmän tavaraa kovalevyllä kuin nuoremmilla, eli oppiminen yhdistyy usein moniin eri elämänkokemuksiin ja tapahtumiin. Ikääntyneellä on mahdollisuus nähdä asioita pidemmällä perspektiivillä ja soveltaa oppimaansa monissa tilanteissa nuorempia monipuolisemmin. – Ikääntyminen kuitenkin muuttaa oppimista siten, että usein ikääntyvä tarvitsee hieman nuoria enemmän aikaa muistiin painamiseen, sillä kovalevyllä voi olla täyttä. Ikääntyvien yliopiston opiskelijoiden keski-ikä on noin 70 vuotta, vanhimmat opiskelijat ovat yli 90-vuotiaita ja nuorimmat vielä työelämässä olevia. Ikääntyneillä voi olla kouluoppimisesta hiukan erilaiset kokemukset kuin nuoremmilla ikäluokilla ja joskus nuorten opettajien opetustavat voivatkin tuoda myönteisiä yllätyksiä! Asenne ratkaisee, tietää Meriläinen. Yleissivistys harrastuksena Idea ikääntyvien yliopistosta tai kolmannen iän yliopistotoiminnasta on syntynyt Keski-Euroopassa, Ranskan Toulousen yliopistosta vuonna 1973. – Suomeen toiminnan toi Jyväskylän yliopiston terveysgerontologian professori Eino Heikkinen vuonna 1985. Toiminta käynnistyi Jyväskylässä, mutta laajeni pian Suomeen kaupunkeihin, joissa oli monialaisia yliopistoja, kertoo Meriläinen. Tällä hetkellä ikääntyvien yliopistoja on lähes kaikissa Suomen 20 kesäyliopistossa, ja toimintaa järjestetään myös yhteistyössä kansalaisopistojen kanssa ja mukana on jo yli 70 paikkakuntaa. Toiminta on myös kansainvälistä, Kiinan markkinat kasvavat nopeimmin tälläkin alalla. – Ikääntyvät ovat aktiivinen opiskelijajoukko kaikissa vapaan sivistystyönoppilaitoksissa eli esimerkiksi kansalaisopistoissa eläkkeelle siirtyneet ovat hyvin edustettuina, valaisee Meriläinen. – Suunnitellessamme opintoja, kuuntelemme erittäin tarkasti opiskelijoita siitä, ? Oppia kaiken ikää
43 ? ? Seniori-ikäiset ovat innostuneita muun muassa kielistä, liikunnasta, tietotekniikasta, taiteesta, musiikista, kädentaidoista ja yhteiskunnallisista teemoista. mitä aiheita ja teemoja he haluavat opiskella. Kun opiskelu tapahtuu harrastukseksi ja yleissivistyksen lisäämiseksi eikä opiskelun tavoite ole tutkinto, voidaan teemat ja sisällöt sovittaa vastaamaan opiskelijoiden toiveita. Kokemuksen mukaan ikääntyneet ovat kiinnostuneet samoista asioista kuin nuoremmatkin ikäluokat. Toiveluentoja verkossa – Järjestämme yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa yleissivistäviä Studia Generalia -tyyppisiä luentosarjoja, joita välitetään verkon välityksellä Helsingistä pohjoisimpaan Lappiin saakka, sanoo Meriläinen. Luennot välitetään Jyväskylän yliopiston moniviestimellä online-toimintana kansalaisopistoille, jolloin myös pienillä paikkakunnilla on mahdollisuus päästä osallistumaan. Luennoilla käsitellään yhteiskuntaa, kulttuuria, ympäristöä, terveyttä ja hyvinvointia sivuavia aiheita. Tämän kevään aikana luennoitsijoina on professorikuntaa eri yliopistoista ja alojensa asiantuntijoita, muun muassa Erkki Liikanen, aivotutkija Katri Saarikivi ja aluetieteen professori Hannu Katajamäki. Kieliä, taiteita, filosofiaa – Ikiksessä opiskellaan myös esimerkiksi kieliä, filosofiaa ja taiteita, kuten vaikkapa musiikin teoriaa, kuvataiteiden tyylisuuntia, kirjallisuutta ja luovaa kirjoittamista. Klassisen musiikin teemaseminaari ja filosofiapiirit ovat olleet seminaareista pisimmän ajan ohjelmassa. Molemmissa riittää aihetta vuosikymmeniksi, innostaa Meriläinen. Toimintaan antavat mukavan lisän opintomatkat, joita tehdään niin kotikuin ulkomaillekin, ja osa opiskelijoista on mukana järjestämässä niitä. Esimerkiksi kesällä 2020 kirjallisuuden emeritusprofessori Tarmo Kunnas vie opiskelijajoukon Etelä-Ranskaan, jossa pyöräillään, filosofoidaan ja tutustutaan kulttuuriin. – Suosituimpia ovat olleet erilaiset luentosarjat, koska aiheet ovat opiskelijoiden itsensä valitsemia ja luennoitsijat huippuasiantuntijoita. Opiskelemme myös digitaitoja, sillä senioreille on erittäin tärkeää osata käyttää älylaitteita ja toimia verkossa, tähdentää Meriläinen. Onnistunutta yhteistyötä – Onnistuneen toiminnan salaisuus on kesäyliopiston, yliopiston, kaupungin ja opiskelijoiden tiivis yhteistyö. Opiskelijat osallistuvat aktiivisesti toiminnan suunnitteluun ja järjestämiseen. Opiskelijoista koottu suunnitteluryhmä valitsee luennoilla käyvien antamista sadoista ehdotuksista parhaat osaksi luentosarjoja. Suuri joukko digitaidoista kiinnostuneita toimii Geronet-tuutoreina. Tuutorit Ikääntyvien yliopistossa opiskellaan omaksi iloksi.
44 K ansalaisopistoissa ikääntyvät perehtyvät esimerkiksi tietotekniikan maailmaan ja taiteeseen sekä liikkuvat yhdessä. Tarjonta on monipuolista ja tuo opiskelijalleen niin fyysistä kuin psyykkistäkin hyvinvointia. Kansalaisopistojen liiton, KoL:n tiedottaja Lauramaija Hurme kertoo, että Suomessa toimii tällä hetkellä yhteensä 178 kansalaisopistoa ja opetusta on jokaisen kunnan alueella. Kansalaisopistojen opetus on perinteisesti painottunut ilta-aikaan, jolloin Suosituimpia ovat olleet erilaiset luentosarjat, koska aiheet ovat opiskelijoiden itsensä valitsemia ja luennoitsijat huippuasiantuntijoita. ? Kansalaisopistojen liiton tiedottaja Lauramaija Hurme kertoo, että kansalaisopistoilla on tärkeä rooli madaltaa seniori-ikäisten kynnystä opetella käyttämään tietotekniikkaa ja älylaitteita. Kuva: KoL ? Toiveluennoilla salit ovat täysiä. Kuva: Jyväskylän kesäyliopisto toimivat vertaisohjaajina tietotekniikkakursseilla ja antavat maksutonta neuvontaa kirjastoilla. Tuutoreita löytyy jo 16 paikkakunnalta, sillä tuutortoiminta on laajentunut vuoden 2019 aikana valtakunnalliseksi Opetushallituksen rahoittaman Geronet-hankkeen takia. – Yliopisto puolestaan tarjoaa asiantuntijoita ja puitteet. Kaupunki tukee toimintaa osana vanhuspalvelujaan, iloitsee Meriläinen. ? Tarjolla jopa karaokea Seniori-ikäiset ovat innostuneita muun muassa kielistä, liikunnasta, tietotekniikasta, taiteesta, musiikista, kädentaidoista ja yhteiskunnallisista teemoista. – Kansalaisopiston kurssilta saatava henkinen ja fyysinen hyvinvointi auttavat jaksamaan arjessa, ehkäisevät yksinäisyyden tunnetta ja antavat elämäniloa. Erityisesti pienillä paikkakunnilla kansalaisopisto voi olla ainoa tai yksi harvoista harrastusmahdollisuuksista. Lisäksi kansalaisopistoissa järjestetään vuosittain paljon avoimia yleisöluentoja erilaisista aiheista, kannustaaHurme. Tänä vuonna on monenlaista mukavaa tarjontaa luvassa. – Esimerkiksi Joensuun seudulla on senioreiden allasjumppaa ja Espoon työväenopistolla kuntonyrkkeilyä senioreille, jonka avulla voi ehkäistä niskaja hartiaseudun vaivoja, sillä liikkeet parantavat verenkiertoa ja lihaskuntoa. Oulun-opistossa on kuntosaliliikuntaa senioreille, jossa tavoitteena on hyvän terveyskunnon saavuttaminen ja ylläpitäminen. – Savonlinnan Linnalan opistolla on seniorien tietotekniikan opetusta. Yhteistyössä Liikenneturvan kanssa Savonlinnassa järjestetään myös ennakoivan ajon koulutusta yli 65-vuotiaille. Espoon työväenopistolla perehdytään turvalliseen ostamiseen netissä. – Joensuun seudun kansalaisopistossa opetellaan seniorikaraokea, jossa tutustutaan laulutekniikkaan, äänentoistolaitteistoon ja eri musiikkityyleihin sekä lauletaan paljon, hymyilee Hurme. ? Opiskelu antaa elämäniloa työikäisillä on aikaa harrastaa. Monissa kansalaisopistoista alueen väestön vanheneminen on huomioitu siten, että päiväkursseja on tarjolla runsaasti ja yhä enemmän. – Lisäksi ikääntyville on tarjolla paljon erityisiä kursseja, kuten vaikkapa liikunnassa ja tietotekniikassa. Kansalaisopistoilla on tärkeä rooli madaltaa seniori-ikäisten kynnystä opetella käyttämään tietotekniikkaa ja älylaitteita, jotta me kaikki pysymme tietoyhteiskunnan menossa mukana, Hurme sanoo. Ikääntyneiden opiskelu poikkeaa Hurmeen mukaan hieman nuorempien opiskelusta. – Suurimpana erona voidaan nähdä elämäntilanteeseen liittyvät motivaatiotekijät. Työelämän oppimispaineet ajavat harvoin senioreita opiskelemaan. Sen sijaan innostus aiheeseen ja halu kehittyä, saavat aloittamaan opiskelemisen. Ikääntyneillä on keskimääräistä enemmän liikkumisen ja näön sekä kuulon heikentymistä, jotka siten edellyttävät oppimistilanteilta esteettömyyttä. Lisäksi esimerkiksi liikuntakursseilla liikkeet ja koreografiat pidetään yksinkertaisina. Myös useimmiten aivan uuden ja vieraan maailman avaavassa tietotekniikassa etenemistahti pidetään rauhallisena, jotta kynnys osallistumiseen olisi mahdollisimman matala. – Toisaalta monessa opistossa ei ole esimerkiksi omia erillisiä kielikursseja ikääntyville, koska heidän oppimiskykynsä ei koeta eroavan muista aikuisista. Motivaatio ja se, että senioriopiskelijalla on paljon aikaa opiskeluun, tuottavat usein hyviä oppimistuloksia, tietää Hurme.
45 T ämän vuoden aikana Omakantaan on kirjauduttu yhteensä yli 19 miljoonaa kertaa. Marraskuussa tehtiin kaikkien aikojen kuukausiennätys: palvelua käytettiin 1,96 miljoonaa kertaa. Kahden miljoonan käynnin kuukausiraja rikkoutuu todennäköisesti ensi vuoden alussa. Omakannassa kansalainen voi tarkastella omia reseptejään sekä tietoja, joita terveydenhuollon ammattilaiset ovat hoidon yhteydessä kirjanneet. Verkkopalvelussa näkyvät sekä julkisen että yksityisen terveydenhuollon tiedot. Omakantaan voi lisäksi kirjata elinluovutusja hoitotahdon sekä tuoda hyvinvointisovellusten tietoja. Tulevaisuudessa myös sosiaalipalvelujen asiakastiedot tulevat näkyiin Omakantaan. Huoltaja näkee tällä hetkellä Omakannasta alle 10-vuotiaan lapsen tiedot. – Omakanta on vakiinnuttanut paikkansa osana terveydenhuoltoa ja kansalaisten arkea. Asioiden hoitaminen on sujuvaa, kun esimerkiksi reseptin uusimista voi pyytää muutamalla klikkauksella, kertoo Omakannan asiakkuusvastaava Mari Holmroos Kelasta. Viime vuonna Omakannassa tehtiin yli kaksi miljoonaa reseptin uusimispyyntöä, mikä oli lähes neljäsosa kaikista pyynnöistä. Yli puolet käyttänyt Omakantaan kirjaudutaan kanta.fi-verkkosivuston kautta joko verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai sähköisellä henkilökortilla. – Moni suomalainen käyttää mielellään digitaalisia palveluita ja yhä useampi tuntee Omakannan. Olemme viestineet palvelusta aktiivisesti eri kanavissa ja käyttäjämäärät ovat Yli 19 miljoonaa kirjautumista vuoden aikana Omakanta helpottaa arjen asiointia Omakanta on verkkopalvelu, josta jokainen näkee omat terveystietonsa ja reseptinsä. Omakannan käyttäjämäärä on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. kasvaneet nopeasti. Marraskuun kävijäennätykseen saattoi osaltaan vaikuttaa myös Postin lakko, Holmroos summaa. Kun Omakanta otettiin käyttöön vuonna 2010, sillä oli vuoden aikana 690 käyttäjää. Miljoonan käyttäjän raja rikkoutui vuonna 2015, ja nyt jo yli puolet suomalaisista on käyttänyt palvelua. Omakantaa kehitetään jatkuvasti asiakkaiden toiveiden perusteella. Kela vastaa palvelun ylläpidosta ja kehittämisestä. ? ? Omakannassa kansalainen voi tarkastella omia reseptejään sekä tietoja, joita terveydenhuollon ammattilaiset ovat hoidon yhteydessä kirjanneet. ? Viime vuonna Omakannassa tehtiin yli kaksi miljoonaa reseptin uusimispyyntöä, mikä oli lähes neljäsosa kaikista pyynnöistä.
46 V altakunnallisessa Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa pyritään kannustamaan kuntia luomaan liikuntamahdollisuuksia ikäihmisille. – Ohjelma kehittää ja levittää hyviä käytäntöjä iäkkäiden terveysliikuntaan, joita kunnissa toimivat tahot, kuten liikuntasektori, sote-sektori ja järjestöt, voivat ottaa helposti käyttöön. Pyrimme edistämään ikäihmisten terveysliikuntaa kunnissa, jotka ovat avainasemassa ikäihmisten liikuttamisessa, sanoo toimialapäällikkö Katja Borodulin Iäkkäiden Terveysliikuntaohjelmasta. Hankkeen puitteissa on koulutettu kuntien liikunnanohjaajia, järjestötoimiLiikuntaharrastus tuo turvaa ja mielekkyyttä ikäihmisen arkeen Vahvat jalat vievät pitkälle ja mieli pysyy pirteänä Liikunta ei ole pahaksi missään iässä ja joskus harrastuksen aloittaminen voi vaatia varsin pienen teon kipinän syttymiseksi kenties lopun ikää jatkuvalle liikuntaharrastukselle. Teksti: Juhani Karvonen joita ja muita ammattilaisia paneutumaan ikäihmisten liikuntaan Koskaan ei le liian myöhäistä aloittaa liikuntaa, sillä vain liikunta ja säännöllinen harjoittelu auttavat parantamaan toimintakykyä. – Liikunnan suurin hyöty ikäihmiselle on, että se turvaa hänen arkeaan konkreettisesti. Jos tuolilta nouseminen on maksimisuoritus, arki voi olla turvaton ja ikävystyttävä. Säännöllisellä kuntoilulla ikäihminen voi ylittää tuon aikaisemman maksimisuorituksensa. Oravanpyörä uhkana Voimaa vanhuuteen -hanke koskee vain yli 75-vuotiaita senioreita. Yli 75 vuoden iässä
47 ? Jos tuolilta nouseminen on maksimisuoritus, voi arki olla turvaton ja ikävystyttävä. Säännöllisellä kuntoilulla ikäihminen voi ylittää tuon aikaisemman maksimisuorituksensa. Liikuntapalvelut vaihtelevat kunnissa ? Liikuntamahdollisuudet eroavat huomattavasti kunnittain. – Aika usein kuljetus on pullonkaula. Jos ihmiset käyttävät rollaattoreita, voi pääsy esimerkiksi kuntosalille olla hankalaa, sanoo toimialapäällikkö Katja Borodulin Iäkkäiden Terveysliikuntaohjelmasta. Kunnissa kuntosalit vaihtelevat kooltaan että varustukseltaan. Ikäihmisille olennaista kuntosalissa on sen esteettömyys ja turvallisuus. – Kunnilla on yleensä omat kuntosalinsa, mutta estettömyys ei välttämättä aina toteudu käytännössä kovin hyvin. Esteettömyys antaa mahdollisuuden liikkua esimerkiksi rollaattorin kanssa turvallisesti salissa. Tilaa kuntosaleilla on yleensä ainakin päiväsaikaan. ? Kun ikäihminen ulkoilee, hänen arkensa saa merkitystä ja mielikin virkistyy. Kuva: Ikäinstituutti/ Ossi Gustafsson Liikuntaharrastus tuo turvaa ja mielekkyyttä ikäihmisen arkeen ? Toimialapäällikkö Katja Borodulinin mielestä ikäihmisen olisi tärkeää päästä ulkoilemaan siinä mitassa kuin kukin siihen kykenee. Kuva: Ikäinstituutti/Arttu Kokkonen fyysiset oireet alkavat yleensä korostua ja liikunta on monesti itsenäisen elämän ehto. Yli 80-vuotiailla toiminnallisia rajoitteita on yleensä jo enemmän ja liikuntakykyä on aikaisempaa hankalampi kohentaa. – Tuossa iässä toimintakyky alkaa usein laskea nopeastikin jollei oman kunnon eteen jotain tehdä. Myös sisäänjäämisen riski alkaa kasvaa, Borodulin kertoo. – Vahvat jalat vievät ihmisen ulos, minkä vuoksi lihaskunnon ylläpito nousee ikäihmisellä suorastaan elintärkeäksi tavoitteeksi. Osalla ikäihmisistä on rajoitteita, osa on taas erittäin hyväkuntoisia, mikä tekee henkilökohtaisista tavoitteista hyvinkin erilaisia. Hyvä lihaskunto poikii myös hyvän tasapainon. Jollei ikäihminen ulkoile, hän joutuu helposti eräänlaiseen oravanpyörään. – Lihaskunto rapistuu, tasapaino heikkenee ja uskallus liikkua ulkona vähenee, vaikka nimenomaan pitäisi uskaltaa liikkua, jotta lihaskunto kohentuisi. Kun ikäihminen ulkoilee, hänen arkensa saa merkitystä ja mielikin virkistyy. Ihmisen toimintakyky on hyvin paljon suhteessa siihen, miten paljon ihminen jaksaa liikkua ulkona. Neljän seinän sisälle jääminen passivoittaa ja tekee ihmisestä myös aran liikkumaan. Kun tasapaino käy epävarmaksi, pelottaa liikkuminen entistä enemmän, muistuttaa Borodulin. Jalkojen kunto on monessa mielessä olennainen tekijä ihmisen liikkumiselle. Ikäihmisen ulkoilu on tyypillisesti kävelyä. – Joka tapauksessa olisi tärkeää päästä ulkoilemaan siinä mitassa kuin kukin siihen kykenee. Joskus ikäihmisellä voi olla haluja liikkumiseen, mutta olosuhteet eivät ainakaan helpota ulos lähtöä. Jokaisen pitäisi päästä turvallisesti ulos, mikä on ensiaskel ulkoiluun. – Joskus ikäihmisen kulkemisen esteenä saattavat olla esimerkiksi painavat ulko-ovet, joita ihminen ei saa auki etenkin, jos liikkuu rollaattorin kanssa. Myös kynnykset voivat olla liki voittamaton este ulkoilulle. Ikäihmiseltään ei ole hikoilu kielletty Kunnissa ikäihmisten mahdollisuudet liikuntaan ovat käytännössä useimmiten ulkoilu ja kuntosaliharjoittelu. Päivittäinen ulkoilu on vähimmäisvaatimus. – Se voi olla vaikka päivittäinen kauppareissu. Monissa kunnissa on ulkoliikuntapaikkoja, joissa on tarjolla tasapainoa haastavia ja voimaa harjoittavia telineitä. Ulkoilusta voi olla luontevaa siirtyä kuntosaliharjoitteluun. – Ikäihmisillä on monesti aika korkea kynnys aloittaa kuntosaliharjoittelu. Paikka on monelle uusi ja laitteetkin voivat tuntua pelottavilta. Kuntasaliharjoittelu soveltuu kaiken ikäisille, koska lihas voi kasvaa koko ihmisiän. Ikäihmisen tulisi löytää hänen omaa kuntotasoaan vastaava ryhmä. – Liian helppo ryhmä kyllästyttää ja liian kova tahti syö motivaation nopeasti. Jokaisen ohjaajan tulisi osata sovittaa harjoittelu kunkin ryhmän omaan tahtiin. Kokemustemme mukaan hyvä ryhmä alkaa muotoutua itsekseen ja ennen pitkää ryhmästä voi nousta vertaisohjaajia muille. – Sanon aina koulutuksessa oleville ohjaajille, ettei ikäihmisten salitreeni saa olla pelkkää käsien heiluttelua. Ikäihmiselläkin saa syke nousta ja hikeäkin pukata. Voima kasvaa vain, jos lihasta rasittaa. Rasitusta on lisättävä tasaisesti harjoituskertojen myötä, eikä vain jäätävä treenaamaan mukavimmilta ja kevyimmiltä tuntuvien painojen kanssa. Borodulin muistuttaa, ettei treenin ei tarvitse kestää tuntikausia.
48 Ohjelmassa mukana nyt 48 kuntaa ? Etenkin pienistä kunnista puuttuu monesti erityisliikunnanohjaaja, joka on erikoistunut ikäihmisten liikuntaan. Kunnissa kuitenkin tunnetaan kuntalaisten tarpeet ja ikärakenne. – Meillä on hankkeessa neljä mentoria, jotka kiertävät kunnissa kouluttamassa kunnan palveluksessa olevia ammattilaisia, yleensä liikunnanohjaajia ja fysioterapeutteja sekä järjestöaktiiveja ja vapaaehtoisia, sanoo toimialapäällikkö Katja Borodulin Iäkkäiden Terveysliikuntaohjelmasta. – Osaavat toimijat järjestävät kunnassaan ikäihmisten liikuntaa. Kunnissa koulutetaan myös vertaistukihenkilöitä ja järjestetään iäkkäiden liikuntaraateja. Lähes 200:ssa kunnassa Voimaa vanhuuteen-hanke on pyörinyt jo viisitoista vuotta. Hanke on ollut aiemmin 38 kunnassa ja sen kevennetty versio 109 kunnassa. Tällä hetkellä Voimaa vanhuuteen -ohjelmaan kuuluu 48 uutta kuntaa. – Mentorit käyvät jokaisessa kunnassa kouluttamassa paikallisia ammattilaisia. Kevyemmässä versiossa mentorit eivät mene kouluttamaan kuntaan, vaan keskittyvät ohjaamaan kunnan omia ammattilaisia verkostoitumiseen ja yhteistyömahdollisuuksien luomiseen. Voimme olettaa, että kunnissa on jo tämän alan osaamista. Hanke kestää kolme vuotta ja se voidaan käynnistää kunnassa vain kerran. Ohjelmaa rahoitetaan mm. veikkausvoittorahoin. Uusia kuntia otetaan hankkeeseen sitä mukaan kuin vanhoja tippuu pois. – Otamme hakemusten mukaan uusia kuntia aalloittain. Ensi syksynä saatamme ottaa kymmenkunta uutta kuntaa. Hakijoita on enemmän kuin voimme ottaa kuntia mukaan. Siitä, miten kuntoilu jatkuu, kun hanke loppuu, ei ole tutkimuksia. – Seurantatutkimusta ei ole tehty, mutta osa ryhmistä jatkaa omina kuntosaliryhminään ja osaan ryhmistä kouluttautuu vertaisohjaajia. Näillä vertaisohjaajilla on toimintakykyä niin paljon, että he pystyvät innostamaan muitakin liikuttamaan. Ikäinstituutti kouluttaa ammattilaisia, jotka edelleen kouluttavat vertaisvetureita liikuntaryhmien vapaaehtoisvetäjiksi ja ulkoilystäviä avustamaan muita ikääntyneitä ulkoilemaan, sanoo Borodulin. ? Vähimmäisvaatimus ikäihmiselle on yksi ulkoilukerta päivässä. Se voi olla vaikka päivittäinen kauppareissu. Kuva: Ikäinstituutti/Ossi Gustafsson – Jokaista liikettä voi treenata kolme sarjaa 8-10:n liikkeen toistoilla. Painoja voi lisätä aina maksimipainoihin saakka. Tulokset alkavat näkyä 2-3 kuukaudessa edellyttäen, että vastukset nousevat koko ajan. Harjoitteluun tottumattomat lihakset saattavat kipeytyä treenin alkuvaiheessa. – Ohjaajan velvollisuus olisi osata varoittaa ajoissa mahdollisesta lihaskivusta. Hyvästä alkuja loppulämmittelystä huolimatta saattavat lihakset kipeytyä joillakin enemmän joillakin vähemmän. Kivun suhteen on käytettävä maalaisjärkeä. Ammattitaitoinen ohjaaja osaa tunnistaa, onko kipu niin sanotusti hyvää kipua vai jotakin muuta vaivaa. Ikäihmisilla saattaa olla nivelvaivoja ja kulumia, jotka aiheuttavat kipuja. Tuolloin harjoittelu pitää osata suhteuttaa vaivoihin. Aika monia liikkeitä voi tehdä usealla eri tavalla, eikä aina tarvita välttämättä edes painoja. Rollaattoria voi käyttää tukemaan tasapainoharjoituksia. Kuntosaliharjoittelulla on myös sosiaalinen ulottuvuutensa. – Hyvässä ryhmässä on mukava olla ja ryhmä voi poikia muutakin kanssakäymistä. ? Ikäihmisilla saattaa olla nivelvaivoja ja kulumia, jotka aiheuttavat kipuja.
49 M onenlaisia terveysongelmia parannetaan nykyään leikkaushoidoin, ja elämänlaatua nakertavien vaivojen hoitaminen on jokaiselle potilaalle hartaasti odotettu asia. Mutta mikäli suussa muhii jotain sinne kuulumatonta, ei leikkaussaliin välttämättä ole asiaa. Erityisen tarkkoja ollaan tekonivelleikkausten kohdalla – niitä suorittavat ortopedit vaativat ennen operaatiota hammaslääkärin todistuksen siitä, ettei suussa ole infektiofokuksia. – Suusta ja hampaista peräisin olevissa tulehduksissa bakteerit voivat levitä verenkierron kautta tekonivelalueelle. Tällainen tulehdus on vaikea hoitaa: siihen ei tepsi edes suoneen annosteltava antibiootti, selittää Terveystalon suunterveyden ylilääkäri Tanja Ketola-Kinnula. Tekonivelalueen infektio edellyttää usein uusintaleikkausta. Eritoten vanhemmissa ikäryhmissä tämä voi olla elämänlaadun kannalta katastrofaalinen tilanne. – Infektiokomplikaatioiden myötä tekonivelleikkauksen kustannukset yksilölle ja yhteiskunnalle voivat moninkertaistua jopa yli seitsemänkertaisiksi. Ennen kaikkea potilaan vaivat pitkittyvät ja elämänlaatu heikentyy lähtökunnosta riippuen pitkäaikaisesti tai jopa pysyvästi. Kyseessä on iso tragedia. Työelämässä olevan sairasloma voi venyä kuukausitolkulla. Ortopedit suhtautuvat suun terveyteen äärimmäisen vakavasti, sillä tekonivelinfektio on yksi vakavimmista leikkauskomplikaatioista. Nivelpinnat ja luu ovat kriittisiä paikkoja, ja vierasesineiden asettaminen niihin luo bakteerien kulkeutumiselle erityisen otolliset olosuhteet. Tulehdus suussa ei parane käden käänteessä Suun terveyteen tulisi kiinnittää huomiota hyvissä ajoin. Ongelmat suussa ovat niin yleisiä, että jokaisen suomalaisen aikuisen suusta tai hampaista oletetaan lähtökohtaisesti löytyvän hoitoa vaativa infektiofokus, eli tulehduspesäke. Tällaiset tulehduspesäkkeet ovat tyypillisesti oireettomia tai hyvin vähäoireisia. Jos hammaslääkärin tuoliin istahdetaan vasta muutama viikko ennen suunniteltua leikkausaikaa, ovat keinot mahdollisten ongelmien hoitamiseksi rajalliset. – Jos korjattavaa löytyy, ei ehditä jäädä harkitsemaan juurihoitoa tai muita lempeämpiä hoitotapoja. – Leikkauksen painaessa päälle hampaita joudutaan usein poistamaan normaalia matalammalla kynnyksellä, Ketola-Kinnula painottaa. Tekonivelleikkauksen suorittavan ortopedin vaatima lausunto edellyttää hammaslääkärintutkimuksen lisäksi koko hampaiston alueelta otettua tuoretta röntgenkuvaa. Yleensä tätä lausuntoa haetaan aivan liian myöhään. Lyhyt aika ei riitä esimerkiksi juurihoidolle, ja jos hampaita joudutaan poistamaan, täytyy poistokuopankin ehtiä parantua kunnolla. Jos bakteerialueella on haavapintaa jäljellä, ei tekonivelleikkausta voida tehdä. Näistä syistä leikkauksia joudutaan usein lykkäämään joka tapauksessa. Sen lisäksi, ettei suussa saa olla tulehduksia leikkaushetkellä, tulisi leikkauspotilaan suun terveydestä huolehtia tarkoin myös operaation jälkeen. Tekonivel voi infektoitua myös jälkeenpäin, vaikka leikkauksesta olisi kulunut aikaa. Tarvitaan varhaista ennakointia Varhainen ennakointi on leikkaussuunnitelmien onnistumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Ideaalitilanteessa suuta tulisi alkaa hoitaa kuntoon jo vuosi tai kaksikin ennen leikkausajankohtaa. – Ajatus vain pahimpien hampaiden poistamisesta viime tipassa ei ole kestävä. Suun terveyttä tulisi alkaa tarkastella jo sillä hetkellä, kun ajatus tekonivelen tarpeesta ensimmäisen kerran tulee terveydenhuollon ammattilaisen mieleen: silloin hampaita voitaisiin hoitaa pitkäkestoisesti ja hampaita säästävästi. – Samalla potilas sitoutuisi hampaiden omahoitoon, jolloin leikkauksen jälkeinen infektiokontrollikin olisi varmemmalla pohjalla. Hampaiden pitkäjänteistä omahoitoa ei omaksuta muutamassa viikossa, Ketola-Kinnula summaa. ? Tulehdus suussa voi romuttaa suunnitelmat jopa kuukausiksi Oletko leikkausjonossa? Pääsy leikkauspöydälle voi estyä, jos suussa muhii pieninkään tulehdus. ? Ortopedit vaativat ennen tekonivelleikkausta hammaslääkärin todistuksen siitä, ettei suussa ole infektiofokuksia.
50 Kunto pysyy hyvänä ja mieli virkeänä askelpareja ottaessa Elämä sujuu kuin tanssi Tanssi on seniorille harrastus, jonka hyödyt ovat fyysisiä ja henkisiä. Senoritanssi vie usein harrastajansa loppuiäksi liikunnan pariin. Eikä sosiaalisten suhteiden verkosto harrastuksen myötä ainakaan kapene. Teksti ja kuvat:Juhani Karvonen
51 ? ? Lea Autero ja Pekka Kujansuu tapasivat toisensakin tansseissa. H ämeenlinnalaisten Lea Auteron,78, ja Pekka Kujansuun, 78, elämä sujuu sananmukaisesti kuin tanssi. Torstaina pariskunta vetää säännöllisesti senioritanssiryhmää. Se on nimensä mukaan iäkkäille laadittu tanssiliikunnan muoto, jossa on otettu huomioon ikääntyminen ja sen mukanaan tuomat rajoitteet fyysisessä toimintakyvyssä. – Vaihtoaskel, vaihtoaskel, yks, kaks, kolme. Naiset ottavat parin vasemmalta ja miehet kaappavat jo seuraavaan kainaloonsa, opastavat Kujansuu ja Autero. Tanssijat oivaltavat nopeasti, mistä kuviosta on kyse. Ensikertalaisen korvaan ohjeet kuulostaisivat kenties vaikeille. – Sanaston oppii muutamalla kerralla. Senioritanssit ovat rentoja seuratansseja, joille luonteenomaista ovat oma nimi, luonne ja musiikki. Tanssi pohjautuu iskelmämusiikkiin, kertovat ohjaajat. Viikko täynnä tanssia Pariskunta on harrastanut senioritanssia ohjaajan roolissa vajaat kymmenen vuotta. Sen lisäksi pari kiertää lavatansseja ja on mukana järjestämässä kymmenkuntaa vuosittaista tanssitapahtumaa eläkeläisjärjestö Tykysissä. – Tanssimme paritansseja kerran viikossa ja lisäksi harjoittelemme senioritanssien askelkuvioita ja koreografiaa 2-3 tuntia viikossa kotona. Käymme myös kansalaisopiston lavatanssikursseilla ja kesäisin lavoillakin, sanoo Kujansuu. – Itse asiassa tapasimmekin toisemme tansseissa Valkeakoskella parikymmentä vuotta sitten, naurahtaa Lea Autero. Harjoittaa myös muistia Tanssi on pitänyt mielen pirteänä. Myös muistiin tanssiharrastus on vaikuttanut positiivisesti. – Pää ja jalkojen on toimittava yhtäaikaa ja askelkuviot on muistettava ulkoa. Säännöllinen harjoittelu vahvistaa sydänja verenkiertoelimistöä sekä tehostaa hengitystä. Kaikki tanssihan on itse asiassa kävelyä musiikin tahdissa, sanoo Autero. Tanssiharrastus parantaa liikkuvuutta ja tasapainoa, jotka ovat etenkin senioreiden elämänlaadun kannalta tärkeitä tekijöitä. – Jos seniori kärsii arjessaan yksinäisyydestä, sitäkin saa tällä harrastuksella lievennettyä, jatkaa Kujansuu. – Tansseissa on sellaisia, joita voidaan soveltaa vammaisille ja pitkäaikaissairaille. Jos toimintakyky on käynyt kovin heikoksi, kuuluu senioritansseihin myös istumatansseja. Ne pitävät sisällään erilaista vuorovaikutusta muiden osanottajien kanssa. Tuolitansseja emme ole Hämeenlinnassa harrastaneet, sanoo Kujansuu. Senioritanssissa ei ole hyppyjä ja askellukset ovat suunniteltu nimenomaan seniori-ikäisille. Liikunta lisää hyviä päiviä Autero käi vuosikymmenen vaihteessa läpi mittavan selkäleikkauksen. – Joskus selkä kipeytyy, mutta se ei suoranaisesti tanssia haittaa. Kipu menee ohitse särkylääkkeillä tai levolla. Kummallekin kunnon ylläpitäminen on miltei päivittäistä harrastusta. – Käyn vesijumpassa ja harrastan vesijuoksua. Vesi on hyvä elementti liikunnalle, koska se pehmentää liikkeitä. Pekka käy vielä kuntosalilla. Liikunta lisää kuitenkin niitä hyviä päiviä elämässä. Pariskunnan suosikkitanssi on hidas valssi. – Se on askeliltaan haastavaa ja musiikki on kaunista. Pidämme kuitenkin kaikista sylitansseista kuten tangoista, foxtorista ja lattareistakin, sanoo Autero. Jokainen saa parin Hämeenlinnalaisella Idänpään työväentalolla senioritanssin harrastajat kokoontuvat kerran viikossa. Yksi suuri senioritanssin etu on, ettei harrastus vaadi paria. – Harjoituksiin voi tulla yksin eikä seinäruusuksi tarvitse takuuvarmasti jäädä. Tanssimme yleensä paripiirissä ja samalla vaihdamme paria jatkuvasti. Kaikki osanottajat pääsevät näin tutustumaan toisiinsa. Näissä tansseissa tulee aina hyvälle mielelle, vakuuttavat Autero ja Kujansuu. Senioritanssiin on matala kynnys. Askeleet ovat varsin helppoja omaksua. – Senioritanssissa kyse on piiritanssista eikä paritanssista. Tanssijat eivät ole yhtä lähellä toisiaan kuin paritanssissa, joten toisen varpaille tallomisesta ei tarvitse kantaa huolta. Senioritanssi antaa virheet anteeksi ja meidän ryhmissämme virheet ovat sallittuja. Hyvä rytmitaju on eduksi, mutta sen puute ei ole este osallistumiselle. Hämeenlinnassa, kuten luultavasti muuallakin, senioritanssien osallistujista valtaosa on naisia. – Osa naisista on sovitusti miehen roolissa. Rooli on sovittu etukäteen, mutta roolijako on olennainen, koska askeleet ovat hieman erilaiset riippuen siitä, onko tanssija mies vain nainen. Senioritanssissa
52 Pehmeä tanssi sopii polville ? Hämeenlinnalainen Anja Virta löysi senoritanssista hyvän liikuntamuodon itselleen kuutisen vuotta sitten. – Pidän tanssista, mutta lavatanssi ei minulle sovellu, koska polvet ja lonkat eivät hyppimistä kestä. Senioritanssissa edetään rauhallisesti ja pehmeästi. Kaikkinainen tärähtely olisi pahasta, eikä senioritansseissa sitä ole. Pulssi nousee tässä ihan varmasti. Käyn myös vesijumpassa, mikä on toinen erittäin hyvä liikuntamuoto. Virta on ollut miehen roolissa viitisen vuotta. – Minua se ei ole mitenkään haitannut. Omassa roolissani minulla on tietyt askelkuviot, jotka ovat tulleet vuosien mittaan sisäistetyiksi. Senioritanssi on ollut Virran kokemuksen mukaan helppo oppia. – Askeleet jäävät lihasmuistiin ja säännöllisellä harjoittelulla ne siellä pysyvätkin. Omalla työurallaan Virta oli tekemisissä muistisairaiden kanssa. – Senoritanssin suuri etu on, että muistia on käytettävä aktiivisesti askelkuvioissa. Tämä tanssi on erinomaisti muistiharjoittelua kenelle tahansa ikääntyvälle. Virta kokee harrastuksen myös palkitsevana. – Käymme joskus esiintymässä vanhankodeissa, mikä tuntuu todella palkitsevalta. Usein musiikki ja ehkä tanssikin tuovat jotakin kuulijoiden mieliin sillä he saattavat hyräillä lauluja itsekseen. Senioritanssi on antanut myös uusia ystävyyssuhteita. – Tapaamme säännöllisesti harrastuksen ulkopuolellakin. Tämä on sellainen viikko-ohjelmaan kuuluva tapahtuma, jota en hevin jätä pois, naurahtaa Virta. ? Senioritanssi on antanut Anja Virralle myös uusia ystävyyssuhteita. ? Tanssi pitää kunnossa ja jalat nousevat. ? Ohjaajat näyttävät uudet askelkuviot. Pieniä vaihteluita voi olla maasta, ohjaajista ja ryhmästä riippuen, mutta periaatteessa tietty tanssi tanssitaan aina samalla tavalla joka puolella maailmaa.
53 naisetkin voivat tanssia luontevasti keskenään, sanoo Kujansuu. Auteron ja Kujansuun kokemusten mukaan jokainen oppii senioritanssin yleensä muutaman kerran jälkeen. Aikaisempaa tanssitaustaa harrastus ei vaadi. – Askelsarjat eivät ole koskaan vaikeita ja ne toistuvat monissa tansseissa. Senioritansseissa saa olla arkivaatteissa. Vain kenkien pitää olla mukavat, mutta erillisiä tanssikenkiä ei tarvita. Satoja tansseja hallussa Tansseja ohjaa aina koulutettu ohjaaja. Ohjaajaksi voi kouluttautua kuka tahansa senioritanssin ohjauksesta kiinnostunut henkilö. Auteron ja Kujansuun päätyivät senioritanssiin kahdeksan vuotta sitten. – Eläkkeensaajissa kysyttiin, olisiko kenelläkään halua lähteä senioritanssikoulutukseen. Me ilmoittauduimme ja huomasimme päätyneemme suoraan ohjaajakurssille. Alku oli todella vaikeaa, vaikka kummallakin oli kokemusta, mutta pääsimme vähitellen juonesta kiinni. Olemme vuosien varrella käyneet noin 15 kurssilla ja opetelleet noin 300 tanssia. Vaikka määrä tietysti tuntuu suurelta, on eri tansseissa jonkin verran samoja askelkuvioita. Ensimmäisillä kerroilla Idänpään työväentalolle tuli nelisenkymmentä harrastajaa. Viime vuosina määrä on vakioitunut noin 30 tanssijaan. – Aina on tietysti joitakin jäänyt pois, mutta aika hyvin porukka on pysynyt kasassa. Koetamme nyt saada jatkajia ohjaajiksi, koska meillä alkaa ikä painaa ja aina voi jotain sattua itsekullekin, sanoo Autero. KOTISAIRAANHOITO ELSA Kodinhoitaja, kotihoitaja tai kotisairaanhoitaja – mitä milloinkin tarvitset Hinta 49 €/h (mahdollisuus 50 % kotitalous vähennykseen). Meille käy myös palvelusetelit. KYSY LISÄÄ: 020 144 1111 HELSINKI | ESPOO | VANTAA | KIRKKONUMMI | www.elsa.? KOTISAIRAANHOITO ELSA Kodinhoitaja, kotihoitaja tai kotisairaanhoitaja – mitä milloinkin tarvitset. Aina tuttu hoitaja Hinta 49 €/h (mahdollisuus 40 % kotitalous vähennykseen) Meille käy myös palvelusetelit KYSY LISÄÄ: 020 144 1111 HELSINKI | ESPOO | KIRKKONUMMI | www.elsa.? 1980-luvulta lähtien ? Senioritanssi alkoi Saksassa 1970-luvulla ja tuli Suomeen 1980luvulla. Senioritanssia voi tanssia monessa muodossa yksin, paritanssina, piiritai muodostelmatanssina. Suomessa senioritanssijoita on noin 40 000. Hämeenlinnassa tanssin järjestävät Eläkkeensaajat, mutta muutkin tahot voivat toimia järjestäjinä. Apuohjaajan pätevyyden voi saada 18 tunnin kurssituksella, ohjaaja pätevyyss vaatii 40 tunnin kurssituksen. Maailmanlaajuinen ja Pohjoismaiden konferenssi järjestetään vuorotellen joka toinen vuosi. Kuviot samoja muualla Senioritanssissa askelkuviot ovat suurelta osin samat koko maailmassa. Ne on standardoitu, eikä niitä voi juurikaan muuttaa. – Pieniä vaihteluita voi olla maasta, ohjaajista ja ryhmästä riippuen, mutta periaatteessa tietty tanssi tanssitaan aina samalla tavalla joka puolella maailmaa. Kun harrastaja tuntee tanssin, ei ole väliä missä ja kenen kanssa hän sitä tanssii. Senioritanssi tarjoaa myös tapahtumia niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Aktiiviselle harrastajalle riittää tilaisuuksia tanssia ja tavat muita samanhenkisiä ihmisiä. – Suomessakin järjestetään vuosittain senioritanssitapahtumia, joihin saattaa osallistua parikin sataa tanssijaa. Senioritanssiristeilyllä tanssitaan kolmekin päivää, ei tietenkään aivan yhtä soittoa, sanoo Autero. ? ? Lea Autero ja Pekka Kujansuu hiovat uusia tansseja ennen kuin muut saapuvat.
54 ? Elisa Kirjan liiketoimintajohtaja Helena Niemelä kertoo, että eniten luetaan ja kuunnellaan kaunokirjoja, dekkareita ja elämäkertoja. Kuva: Elisa Oyj ? Äänikirjoissa lukija on merkittävässä roolissa elämyksen synnyssä. Lukemisen uusi maailma Kirja kulkee aina mukana Yhä useampi suomalainen tarttuu äänikirjaan tai e-kirjaan. Niiden käyttö ihastuttaa vaivattomuudellaan ja helppoudellaan verrattuna perinteiseen painettuun kirjaan. Lukuelämykseen riittävät älypuhelin, tabletti tai lukulaite sekä kuulokkeet. Teksti: Kati Wikström S uomessa joka neljäs 15-75-vuotias suomalainen on ostanut tai lainannut sähköisen kirjan viimeisen vuoden aikana, tämä tarkoittaa noin miljoonaa suomalaista (Priorin tutkimus 11/2019). Elisa Kirjan liiketoimintajohtaja Helena Niemelä kertoo, että Elisa Kirja-palvelussa sekä ääniettä e-kirjat ovat melkein yhtä suosittuja. – Äänija e-kirjojen lukijoita löytyy kaikista käyttäjäryhmistä. Suurin käyttäjäryhmä on tällä hetkellä 26-50vuotiaat. Lukijat arvostavat helppokäyttöisyyttä ja vaivattomuutta, digitaaliset kirjat kulkevat helposti mukana puhelimella, tabletilla tai lukulaitteella. – Näiden kirjojen käytössä korostuvat kotona/mökillä lukemisen lisäksi myös loma-ajat ja liikkeellä oleva lukeminen, vaikkapa kävellessä. Eniten luetaan ja kuunnellaan kaunokirjallisuutta, dekkareita ja elämäkertoja. – Äänija e-kirjoja luetaan kätevästi omalla älypuhelimella tai tabletilla, lataamalla siihen Elisa Kirja-sovellus. – Kynnystä kokeilla näitä kirjoja, madaltavat myös palvelusta löytyvät noin 500 ilmasta e-kirjaa. – Elisan myymälöistä ja verkkokaupasta löytyvät lukulaitteet ja kuulokkeet. Toki kuuntelemiseen riittävät myös puhelimien mukana tulevat nappikuulokkeet. Äänikirjat madaltavat kynnystä tarttua mielenkiintoiseen kirjaan kuuntelemisen kautta. – Uskoisin että vähemmän kirjallisuutta kuluttavien henkilöiden äänikirjojen käyttö tulee edelleen kasvamaan, arvioi Niemelä.
55 ? Vuoden 2019 suosituimmat kirjat Elisa Kirja-palvelussa Kaunokirjallisuus: Bolla, Pajtim Statovci Taivaanpallo, Olli Jalonen Kissani Jugoslavia, Pajtim Statovci Kenraaliharjoitus, Anna-Leena Härkönen Testamentit, Margaret Atwood Dekkarit: Majakka, Christian Rönnbacka Veitsi, Jo Nesbø Kultahäkki, Camilla Läckberg Rottasankari, Seppo Jokinen Tolvana, Reijo Mäki Elämäkerta: Wanted, Pekka Lehtinen, Janne ”Nacci” Tranberg Idiootit ympärilläni, Thomas Erikson Minun tarinani, Michelle Obama Tuntematon Kimi Räikkönen, Kari Hotakainen Sapiens – Ihmisen lyhyt historia, Yuval Noah Harari Pääkaupunkiseudun e-kirjasto Lukemista ilmaiseksi Helmet on pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kirjastoverkko. Helmet-kirjastojen asiakkaille on oma e-kirjasto, josta löytyy muun muassa eja äänikirjoja. E-kirjastoon pääsee kirjautumalla mobiilisovellukseen kirjastokortin numerolla ja tunnusluvulla. ? Helsingin kaupunginkirjaston informaatikko Marja Hjelt kertoo Helmet e-kirjalainaamisen kasvaneen huimasti erityisesti eja äänikirjojen osalta. – Valtakunnalliset tilastot ovat kuitenkin saatavilla vasta huhtikuussa. On myös hyvä huomioida, että valtakunnallinen tilasto poikkeaa Helmet-alueen tilastosta. Lukemisen uusi maailma Kirja kulkee aina mukana ? Pajtim Statovcin Bolla, Christian Rönnbackan Majakka ja Pekka Lehtisen sekä Janne ”Nacci” Tranbergin Wanted ovat olleet viime vuoden suosituimpia kirjoja. Kuvat: Elisa Oyj ? Helmet-kirjaston tilastoa eja äänikirjakokoelmien lainojen kehityksestä. E-kirjalainat ovat suuressa suosiossa. Kuva: Helmet ? Äänija e-kirjat ovat erityisen suosittuja 26-65-vuotiaiden keskuudessa. Kuva: Helmet Uskoisin että vähemmän kirjallisuutta kuluttavien henkilöiden äänikirjojen käyttö tulee edelleen kasvamaan. Internetissä toimii useita kirjapalveluja, kuten Storytel, Adlibris, BookBeat ja Nextory. Elisa Kirja on niistä valikoimaltaan suurin.
? – Idean äänikirjojen kuunteluun sain kaveriltani, kun valitin unettomuutta. Hän kertoi kuuntelevansa äänikirjaa iltaisin, ja sen rauhoittavan uneen. Hän todellakin oli oikeassa, hehkuttaa 60-vuotias Brita Wirnes. – Äänikirjojen kuuntelu rentouttaa mukavasti. Niitä voi kuunnella pimeässäkin ja se sopii minulla, koska omaan kuivat silmät, jotka alkavat usein lukiessa kutisemaan ja vuotamaan. Minulle mieluisin hetki kuunnella äänikirjoja on juuri ennen nukkumaanmenoa. – Äänikirjaa kuunnellessa voi samalla puuhastella joitakin kevyitä kotitöitä, esimerkiksi pilkkoa vihanneksia. Lenkilläkin niitä voi kuunnella. Pääasia, että pystyy keskittymään. Kannattaa kokeilla ihan ennakkoluulottomasti ja voikin huomata, että äänikirjojen kuuntelu on juuri itselle sopiva tapa nauttia kirjoista. Wirnes kuunteli kymmenen vuotta kirjoja CD-soittimella, mutta nyt ilmaisella sovelluksella älypuhelimella. – Eniten pidän elämäkerroista ja suosittelenkin esimerkiksi Eeva Lennonin elämäkertaa. Lempilukijoitani ovat Lars Svedberg ja Erja Manto. Varsinkin Svedbergin lukema Sinuhe egyptiläinen on hurmaava, kehuu Wirnes. ”Luen ja neulon” ? Hilkka Sirppiniemi on 81-vuotias innokas äänikirjojen lukija. Hän on kuunnellut äänikirjoja ajankulukseen jo runsaan kymmenen vuoden ajan. – Neulon paljon, mutta lukeminen siinä samalla ei tietenkään onnistu. Niinpä päätin kokeilla kirjaston äänikirjoja. – Aloitin CD-muotoisilla kirjoilla, mutta sitten kirjastosta kerrottiin, ettei niitä ilmesty enää kovin usein. Juttelimme tästä tyttärentyttäreni kanssa ja hän tulikin sitten lukulaitteen kanssa kylään. Opettelimme käyttämään digitaalisia äänikirjoja. – En uskonut, että oppisin niitä käyttämään, mutta jotenkin olen vaan sitten oppinut, kertoo Sirppiniemi ilahtuneena. – Samaan aikaan voi neuloa, leikata matonkuteita ja vaikka levätä. Unettomat yöt menevät sujuvasti äänikirjojen kanssa, kun ei tarvitse ajatella kipuja eikä kolotuksia. Se on hyvää ajanvietettä, kun yksin elän. Sirppiniemi on melko kaikkiruokainen kirjojen suhteen. – Viimeisin oli Heikki Turusen kirjoittama Hehkuva sydän ja se oli todella hieno. Siinä oli niin ihania runoja, huokaisee Sirppiniemi. – Dekkareiden, elämäkertojen ja kaunokirjallisuuden lisäksi kirjastoissa lainataan runsaasti myös elämäntaito-oppaita, varsinkin äänikirjoina. Näiden lisäksi myös niin sanotut business-kirjat eli sijoitusoppaat ja talousteoriat, varsinkin popularisoidut ja helposti ymmärrettävät talousteoriakirjat, ovat äänikirjoissa suosittuja. Helmet-kirjastojen mukaan äänikirjassa sen lukija on avainroolissa, koska hän tulkitsee tekstiä lausuessaan sitä. Kun kirjailija lukee itse omaa kirjaansa, rytmin ja painotusten uskoisi menevän niin kuin kirjailija on tarkoittanut. Esimerkiksi Peter Franzén ja Jenni Pääskysaari ovat lukeneet äänikirjat omista kirjoistaan. Samoin Alex Schulman lukee itse omaelämäkerrallisen romaaninsa Glöm mig ja Eva Dahlgren on lastenkirjansa Lars & Urban och faster Los hemlighet lukija. Suomeksi voi kuunnella omaa elämäkertaansa lukevan esimerkiksi Hectorin, Alexander Stubbin ja Jani Toivolan. Englanniksi elämäkertansa ovat lukeneet muun muassa John le Carré ja Patti Smith. Toteutustapa voi nostaa tarinan uudelle tasolle. Kuten esimerkiksi neljässä Agatha Christien teosten äänikirjassa. Näissä teoksissa lukija on pikemminkin esittäjä, joka tulkitsee tekstiä ja eri hahmoja. Downton Abbey -sarjasta tuttu Dan Stevens esittää kirjat Murder on the Orient Express ? Äänikirjoja voi kuunnella missä vain, kunhan puhelimessa on sovellus ja kuulokkeet ovat mukana. ja And Then There Were None . Hercule Poirotia vuosien ajan esittänyt David Suchet puolestaan esittää Poirot-tarinat Death on the Nile ja Evil Under the Sun . Kaikkein omaperäisin toteutus löytyy George Saundersin romaanista Lincoln in the Bardo , joka on valittu vuoden 2018 parhaaksi äänikirjaksi Yhdysvalloissa. Kirjassa on lukuisia henkilöhahmoja ja äänikirjassa heitä esittää yhteensä 166 eri lukijaa: muun muassa tunnettuja näyttelijöitä sekä kirjailijan ystäviä ja perheenjäseniä. ? 56 ? Brita Wirnes kertoo, että hänelle mieluisin hetki kuunnella äänikirjoja on juuri ennen nukkumaanmenoa. Kuva: Wirneksen kotialbumi Apua unettomuuteen
? – Tärkein syyni äänikirjojen kuunteluun ja e-kirjojen lukemiseen on se, että olen asunut jo yli 30 vuotta Belgiassa ja haluan pitää yllä suomen kielen taitoani lukemalla mahdollisimman paljon myös suomeksi. kertoo 56-vuotias Aino Sorvisto. – Olen näiden vuosien aikana kantanut Suomesta lomien jälkeen varmaan sadoittain kirjoja, ja nyt tuntuu aivan ihanalta, kun pystyn eja äänikirjapalvelustani valitsemaan mielin määrin luettavaa ja kuunneltavaa. Meillä on Belgiassa kahdeksan suomalaisnaisen kirjapiiri, ja useimmat kirjapiiriläisistämme ovat innostuneet eja äänikirjoista juuri siksi, että omalla äidinkielellä lukeminen on niin tärkeää, kun muu elämämme sujuu täällä joko ranskaksi tai englanniksi. – Itselläni äänikirjat olivat myös yksi syy siihen, miten löysin uudestaan entisen lukuinnostukseni, sanoo Sorvisto tyytyväisenä. Työ-, lapsiym. kiireiden vuoksi Sorvisto luki pitkään paljon vähemmän kuin aikaisemmin, mutta äänikirjat tarjosivat uuden mukavan väylän kirjallisuuteen. Äänikirjoissa on erinomaista myös se, että niitä voi kuunnella samalla, kun tekee jotain sellaista, joka ei vaadi erityistä ajattelua. – Nykyisin tylsien kotitöidenkin tekeminen on paljon mukavampaa, nauraa Sorvisto. Lukulaite miellyttää E-kirjojen lukeminen on loppujen lopuksi hyvin samantyyppistä kuin perinteistenkin kirjojen, varsinkin jos käytössä on lukulaite, kertoo Sorvisto. – Aluksi yritin lukea kirjoja kännykältä ja sitten tabletilta, mutta lukukokemus ei minusta ollut niin miellyttävä. Nyt minulla on ollut lukulaite vuoden verran, ja pidän siitä todella paljon. – Siihen saa ladattua uskomattoman määrän kirjoja, se on kevyt ja helppo pitää kädessä. Lisäksi kirjaisinkokoa saa säädettyä oman maun tai näön mukaan ja taustavalaisua on helppo säätää, joten silmät rasittuvat vähemmän. Lukija tulkitsee Äänikirjojen kuuntelun ja perinteisen kirjan lukemisen tärkein ero on Sorviston mielestä se, että kirjailijan ja äänikirjan kuuntelijan välissä on kirjan lukija. Hän tietysti tulkitsee kirjaa omalla tavallaan. – Lempikirjailijoitani ovat muun muassa Ian McEwan, Arundhati Roy, Andreï Makine, Anni Kytömäki ja Katja Kettu. – Nautin erityisesti kirjoista, joissa koskettava ja yllättäväkin tarina yhdistyy värikkääseen ja omaperäiseen kielenkäyttöön. Pidän myös paljon dekkareista, jotka eivät ole liian raakoja ja ahdistavia. Dekkarikirjailijoista ehdoton suosikkini on Håkan Nesser. – Joissakin kirjoissa taitava ja kirjaan hyvin sopiva lukija tuo jopa uutta ulottuvuutta kirjakokemukseen. Tällaisia ovat minusta olleet esimerkiksi Rosa Liksomin Everstinna Anna Saksmanin lukemana, Ane Rielin Pihka Anni Kajoksen lukemana, Evelyn Waugh’n Brideshead Revisited Jeremy Ironsin lukemana ja Michelle Obaman Becoming hänen itsensä lukemana. – Kun aloitan uuden äänikirjan kuuntelua, joudun joskus hieman totuttelemaan lukijan tyyliin, jos hän on minulle ennestään vieras, kertoo Sorvisto. ? Aino Sorvisto kuuntelee sekä äänikirjoja että lukee e-kirjoja, jotta ylläpitäisi suomen kielen taitoaan. Kuva: Sorviston kotialbumi Lukuinnostus palasi ? Tiina Kujalan mukaan äänikirja on kätevä matkoilla. Kuva: Kujalan kotialbumi Kätevä ottaa mukaan ? – Aloin lukea e-kirjoja, koska tabletti on helppo ottaa mukaan työmatkoille. Kun yksi kirja on luettu, on seuraava heti saatavilla, missä sitten olenkaan, kertoo 57-vuotias Tiina Kujala. – On kätevää, kun kirjoja saa helposti lisää eikä niitä tarvitse kantaa mukanaan. Lisäksi e-kirjastosta saa aika paljon sellaista, mitä fyysisenä kirjana joutuisi odottamaan. – Luen kaikenlaista, aika paljon erityisesti jännitystä ja historiallisia romaaneja. Pidän siitä, että kirjassa on kunnon tarina, uskottava historiallinen tausta ja mielenkiintoiset henkilöt. Olen osallistunut erilaisiin lukuhaasteisiin ja sitä kautta laajentanut lukutottumuksiani, nykyään luen myös melkoisesti runoja. Kujala lukee useilla eri kielillä, hän pitää kielistä ja kulttuureista. – Pidän myös paljon perinteisistä kirjoista ja niistä saa jotenkin erilaisen tunnesiteen kirjaan. Toisaalta e-kirjassa voi säätää tekstin kokoa ja lukemisvaloa, lisäksi sovellus muistaa sen, mihin kohtaan kirjaa jäin. – On hyvä, että lukemiseen on paljon erilaisia vaihtoehtoja. Siten mahdollisimman moni pääsee nauttimaan kirjallisuudesta. Eri tilanteissä ja eri päivinä tekee mieli lukea eri formaatteja. En ehkä ottaisi tablettia metsään kävelylle, vaan kirjan. – Toisaalta tabletti on kätevä reissussa, kun sillä voi lukemisen lisäksi muun muassa kirjoittaa ja valokuvata, tuumii Kujala. 57
58 Attendo Vanha Seppä ? Hoivakoti Vihdin Nummelassa ? Avattu vuonna 2015 ? Tehostettua palveluasumista ikäihmisille ? 40 asukasta ? Asukkaiden toimintakyky vaihtelee, mutta kaikki tarvitsevat ohjausta, apua ja turvaa ympäri vuorokauden. Hellittelyä, ihmettelyä ja rapsutuksia Moona-poni on vanhusten kaveri Moona-poni oli tammikuisen iltapäivän tähtenä nummelalaisessa hoivakodissa. Moona sai monen ikäihmisen tunteet pintaan. Teksti ja kuvat: Maija Salmi
59 ? ? – Hevoset tykkäävät, kun niiden kanssa on rauhallisesti, tietää 87-vuotias Valto Viertola. S hetlanninponi Moona teki tuttavuutta Attendo Vanha Sepän asukkaiden kanssa Nummelassa. Koskaan ennen ei viitisen vuotta sitten toimintansa aloittaneen hoivakodin tiloissa oltu nähty hevosta tai ponia ei siis ihme, että Moona aiheutti ihmettelyä ja ihailua. – Hämmästys oli suuri, kun poni astui ovesta sisään. Monet asukkaat eivät olleet uskoa silmiään, että kyseessä todellakin oli poni, kertoo hoivakodin johtaja Tytti Lahtinen. Itse päätähti otti rennosti. Se köpötteli mummojen ja pappojen joukossa omistajansa, lohjalaisen Sampolan tilan yrittäjän Kirsi Aarnion ohjauksessa. Rapsuttelujen ja hellittelyjen vastaanottaminen oli Moonalle ilmiselvästi perin tuttua; se onkin ollut tuttu vieras monissa Uudenmaan hoivakodeissa. Attendo Vanha Sepässäkin oli kuultu, että Sampolan tila järjestää ponivierailuja. – Innostuimme näistä harvinaisista vieraista ja sovimme heidän kanssaan vierailutunnista. Uskoimme, että sisätiloihin saapuva poni olisi asukkaillemme mieleenpainuva kokemus, ja niinhän siinä myös kävi. Moona jäi vahvasti mieleen ja illan puheenaiheeksi. – Monet asukkaat muistelivat Moonaa myös seuraavana päivänä. Toivotaan, että saamme Moonan vielä toisenkin kerran vierailulle! Vallan uutta eivät eläinvierailut Vanha Sepässä kuitenkaan ole. Kerran kuukau? – On kyllä ihana poni! Moona sai kehuja Elvi Mäenpäältä ja ponia taputtavalta Pirjo Koskenperältä. Mukana hetkessä myös Moonan omistaja Kirsi Aarnio sekä Attendon hoitajan Samir-poika. Sosiaalipedagogista hevostoiminta Sosiaalipedagoginen hevostoiminta on muun muassa ikääntyvien virkistystoimintaa ja toimintakyvyn ylläpitämistä. Siihen kuuluvat: ? Tallivierailut ? Hevosten vierailut esimerkiksi palvelutaloissa ? Hevonen ja sen varusteet herättävät muistoja ja keskustelua ? Muistisairaiden aktivointi Lähde: Sosiaalipedagoginen hevostoimintayhdistys ry ? Elina Pursiainen ihmettee Moonan perhmeää turkkia. ? Eila Kivelä saa halaukset hoivakodin johtaja Tytti Lahtiselta.
60 ? Työkeikka Vanhan-Sepän tiellä Nummelassa on ohi. Moona malttaa vielä poseerata rappusilla Kirsi Aarnion (kuvassa oikealla) ja tämän yhteistyökumppanin Johanna Tuomisen kanssa. ”Sieltä tulee vanha ystävä!” ”Hevonen luottaa rauhalliseen ihmiseen” ? Valto Viertola kuluttaa aikaansa muun muassa pelaamalla pasianssia. ? 16-vuotias shetlanninponi Moona on vanha tekijä sosiaalipedagogisessa hevostoiminnassa. Tamma on kiertänyt jo useampana vuonna Uudenmaan hoivaja päiväkodeissa sekä erilaisissa asumisyksiköissä. – Sen olen huomannut, että Moona on niissä hyvin tervetullut vieras, kertoo Moonan omistaja Kirsi Aarnio. – Tosi monet haluavat rapsutella sitä, ja lisäksi he kertovat mielellään omia hevosmuistojaan. Aarnio on myös saanut todistaa hetkiä, kuinka Moona saa ikäihmiset puhumaan. – Lähiomaiset ovat esimerkiksi kertoneet, ettei isä ole puhunut kuukauteen mitään – ja kun Moona tulee paikalle, isä alkaakin jutella sille! Aarnio sekä yhteistyökumppani Johanna Tuominen kiertävät Moonan kanssa joissakin paikoissa 3-4 kertaakin vuodessa. – Silloin huomaa, kuinka hyvin Moona muistetaan! Asukkaat saattavat sanoa, että sieltä tulee vanha ystävä. Monella on myös valokuvia Moonasta omassa huoneessaan. Aarnio kehuu kiltin ja rauhallisen ponitamman soveltuvan hyvin sisävierailuihin. – Moona tykkää seurustella ihmisten kanssa, olivatpa he sitten lapsia tai ikäihmisiä. Kaikki ihmiset ovat Moonan mielestä mukavia. Ilman tällaista luonnetta se ei voisi edes olla tässä työssä. Se painaa 230 kiloa, joten jollei se olisi niin rauhallinen, ei näistä hommista tulisi mitään. Moona kuulemma tietää jo liikkeelle lähdettäessä, että nyt on työpäivä edessä. – Sillä on töissä aina tietynlainen työmoodi päällä. Moonalla on muitakin hyveitä sisätöitä tekeväksi poniksi: se on työreissuilla 99-prosenttisesti sisäsiisti. Kasoja on tullut lattialle vain 2-3 kertaa. – Se tekee tarpeensa lähestulkoon aina kun lähdetään liikkeelle. Ja kun traileri lähtee takaisin kotiin päin, on sama juttu. Siksi vierailutkin on mitoitettu noin tunnin mittaisiksi, jotta tämä onnistuu. Moona asuu yhdessä kolmen muun ponin ja yhden suomenhevosen kanssa. Se on niistä ainoa, joka käy työkeikoilla sisätiloissa. ? Ponin vierailu paljasti Attendosta monta hevosten ystävää. Vihdin Palojärveltä kotoisin oleva Valto Viertola, 87, pohti, millainen eläin hevonen oikein on. – Hevonen on juuri sellainen, miten sitä hoidetaan ja kuinka tärkeä se on ihmiselle. Sitä pitää kohdella aina hyvin. Ja jos sitä pitää huonosti, hevonen kyllä muistaa! Viertola on asunut hoivakodissa nyt neljä vuotta. Alkuaikoja hän kuvaa aika hankalaksi, kun koti-ikävä oli kova, mutta vähitellen hän on alkanut viihtyä paremmin. Viertola kertoo pelaavansa paljon pasianssia. – Kun on hyvin rauhallisesti itse, elämässä pärjää. Se on sama eläinten kanssa, hevosetkin tykkäävät kun niiden seurassa on rauhallisesti. Sellaiseen ihmiseen ne luottavat. Vaikka Viertola kehuu nykyistä kotiaan hyväksi, silti omaa kotipaikkaa tulee välillä ikävä. dessa vierailevat kaverikoirat ovat tulleet jo tutuiksi. – Ne ovat odotettuja ja saavat osakseen paljon rapsutuksia ja halauksia. Monilla asukkaalla on ollut koira, ja nämä iloiset vierailijat kirvoittavat vanhat muistot mieleen, Tytti Lahtinen sanoo. Lahtinen myös tietää, että eläimet ovat hyvin tärkeitä ikääntyneille ihmisille. – Moni on viettänyt lapsuutensa ja nuoruutensa maalaistalossa, jossa eläimet ovat kuuluneet jokapäiväiseen elämään. Eläimiä saa silittää ja rapsutella. Eläinten koskettaminen tuo mielihyvää, ja asukkaat piristyvät silminnähden eläimen läsnäolosta. ?
61 M ielen ongelmiin liittyvä häpeä on Suomessa hälvenemässä, ja yhä useammat ihmiset hakevat apua ongelmiinsa. Hyvä niin. Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen kuitenkin kysyy, kuka pitää huolta apua hakevien kuluttajansuojasta ja hoidon laadusta. Miten voimme taata, että apua tarvitseva löytää oikean asiantuntijan? Terapeutiksi kun saa Suomessa itseään kutsua kuka tahansa. – Mielenterveyden ongelmat lisääntyvät huolestuttavaa vauhtia ja ovatkin esimerkiksi Terveystalon asiakkaiden suurin syy sairauspoissaoloille. Joka toinen meistä kokee elämänsä aikana jonkinasteisen mielenterveyshäiriön, ja ihan jokaisen mieli on joskus lujilla. Ihmiset ovat kuormittuneita, ja yhä useammalla on mielen tasapaino koetuksella. Ongelmista puhutaan nykyään avoimemmin ja apua haetaan – eikä kukaan hae sitä turhaan. Ilmiö kertoo siitä, että mielenpahoinvointiin aiemmin liitetty häpeä on poistumassa. On tärkeää, että jokainen apua Näkijä, parantaja auttaja, opastaja Vera Valomeri 0700 833 64 (2,37 €/min + pvm) Neitsyt Marian energioilla voimaa valintoihisi! Hoitoa voi antaa vain koulutettu ammattilainen ? Pelkkä hyvä tahto ei riitä, vaan auttajalla pitää olla tietoa ja osaamista. tarvitseva pääsisi asiantuntevan avun piiriin ja saisi vaikuttavaa, näyttöön perustuvaa hoitoa. Todellisten mielenterveyshäiriöiden kohdalla ei ole samantekevää, keneltä apua haetaan. Suomessa kuka tahansa voi kutsua itseään terapeutiksi. Kannattaakin muistaa, että terapeutin opinnot saattavat koostua satunnaisista kursseista. Se ei vielä tarkoita asiantuntemusta. Sen sijaan psykoterapeutti on Valviran hyväksymä ja myöntämä, suojattu terveydenhuollon ammattinimike. Valvira merkitsee hyväksyttävän koulutuksen suorittaneen henkilön terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin (Terhikki), josta pätevyyden voi tarkistaa. Toivoisinkin ihan kuluttajasuojan kannalta, että ihmiset olisivat tarkkana ja perehtyisivät auttajansa koulutukseen. Pelkkä hyvä tahto ei riitä – Valitettavasti asiantuntijuuden arvostuksen lasku on haaste koko suomalaisessa yhteiskunnassa. Siksi jaksankin puhua väsymättä koulutuksen, tieteen ja tutkimuksen puolesta. Jos ihminen on masentunut, ahdistunut, uupunut tai uneton, hänen tulee saada terveydenhuollon ammattilaisen apua. Pelkkä auttajan hyvä tahto ei riitä, vaan hänellä pitää olla koulutusta, tietoa ja osaamista. Ja hänen toimintaansa tulee valvoa, johtava psykologi Tuija Turunen sanoo. Ihmisen mielen hyvinvoinnin kannalta on eri asia, haluaako hän tukea vai hoitoa. Hoitoa voi antaa vain koulutettu terveydenhuollon ammattilainen. Myös ennaltaehkäisevän ja valmentavan tuen antajalla pitäisi olla vahva kyky arvioida tilannetta ja ohjata ihminen tarvittaessa oikeaan hoitoon. – Yhteiskuntamme on hektinen, ja moni kaipaa nopeita ratkaisuja. – Tällä alalla ei kuitenkaan usein ole tarjolla pikavoittoja. Mielenterveyshäiriöiden hoitaminen on vaativaa ja pitkäjänteistä. Mielen hyvinvoinnin tukemisessa korostuu myös terveydenhuollon asiantuntijoiden yhteistyö ja moniammatillinen osaaminen. Psykologin, psykoterapeutin ja psykiatrin lisäksi apua voidaan tarvita työterveyden, yleislääketieteen ja muiden lääketieteen erikoisalojen sekä ravitsemuksen ja fysioterapian asiantuntijoilta. – Hoidamme asiakkaitamme aina kokonaisvaltaisesti ja henkilökohtaisesti. Toivoisinkin, ettei mieltämme ja kehoamme eroteta toisistaan – meillä on vain yksi terveys, Turunen toteaa. ?
62 Lile ry tarjoaa tietoa ja vertaistukea ”Lihavuusleikkauksia ei tehdä tarpeeksi” Suomessa tehdään vuosittain noin tuhat lihavuusleikkausta. Lihavuusleikattujen yhdistyksen Lile ry:n mukaan määrä ei ole riittävä – tarve olisi huomattavasti suurempi. Teksti: Tarja Pitkänen ? Lihavuuteen liittyy paljon asenteita, joita pitäisi saada korjattua. Ihminen ei ole laiska tai osaamaton, vaikka onkin ylipainoinen. ? Lihavuuden hoito
63 ? T änä vuonna 10-vuotisjuhlavuotta viettävä Lile ry on sekä lihavuusleikkausta harkitsevien että jo leikattujen asioita ajava, tietoa ja vertaistukea tarjoava potilasyhdistys, jolla on nykyisin noin 550 jäsentä. Yhdistyksen Facebook-ryhmissä seuraajia on enemmänkin, pari-kolme tuhatta. – Lihavuusleikkauksia ei tehdä Suomessa riittävästi siihen nähden, paljonko tarvetta olisi, toteaa yhdistyksen sihteeri Ulla Brandt. – Pyrimme siihen, että lihavuusleikkauksissa hoitopolku olisi koko Suomessa samanlainen kaikille, sairaanhoitopiiristä riippumatta. Nyt näin ei ole. Joillakin alueilla leikkaukseen pääsee helpommin kuin toisella, ja joillakin alueilla jonotusaika leikkaukseen voi olla hyvin pitkä. Esimerkiksi Ruotsissa leikkauksia tehdään moninkertainen määrä Suomeen verrattuna. – En osaa sanoa, mistä tämä tilanne perimmältään johtuu – resurssien puutteesta todennäköisesti. Ei ole tarpeeksi leikkaavia lääkäreitä ja muuta henkilökuntaa. Käypähoitoon uudet suositukset – Käypähoitosuositukset leikkaukseen pääsemiseksi ovat aivan hiljattain muuttuneet, Ulla Brandt kertoo. Leikkauksen edellytys on, että potilaan painoindeksi BMI on vähintään 40. Jos potilaalla kuitenkin on kakkostyypin diabetes, leikkaukseen voi päästä painoindeksillä 30-35. Jos potilaalla on jokin liitännäissairaus, kuten verenpainetauti tai uniapnea, leikkaukseen voi päästä painoindeksillä 35-40. Ennen leikkausta potilaan on kyettävä muilla keinoilla laihtumaan 7-10 prosenttia painostaan. – Leikkaukseen menevien täytyy olla motivoituneita ruokailutottumusten korjaamiseen, ja heillä pitää olla myös näyttöä siitä, että pystyvät muuttamaan elintapojaan. Leikkauksen jälkeen on syötävä usein, mutta pieniä annoksia, sillä leikkauksen jälkeen ruokaa mahtuu kerrallaan vain puolestatoista kahteen desilitraan. Osa leikataan omakustanteisesti Suomessa on Lile ry:n arvion mukaan lihavuusleikattuja nyt vajaat 10 000 henkilöä. – Tarkkaa lukua meillä ei ole, sillä vaikka valtaosa leikkauksista tehdään julkisen sairaanhoidon puolella, osa myös hakeutuu leikkaukseen omakustanteisesti, Brandt toteaa. Leikkauksia tehdään yksityissairaaloissa, jolloin leikkauksen hinta on noin 10 000 euroa. Kelakorvausta siitä ei saa. Lisäksi suomalaisia leikataan jonkin verran Virossa, jossa leikkaus on edullisempi kuin Suomessa yksityisessä sairaalaassa. Yksityisesti leikkaukseen hakeudutaan, jotta ei tarvitsisi odottaa leikkaukseen pääsyä kohtuuttoman pitkään. Toipuminen lihavuusleikkauksesta on hyvin yksilöllistä. Useimmille kuitenkin riittää kahden-kolmen viikon sairasloma leikkauksen jälkeen. Suurin osa laihtuu niin paljon, että varsinaisen lihavuusleikkauksen jälkeen painon vakiinnuttua tarvitaan korjausleikkauksia, joissa poistetaan ylimääräistä, roikkumaan jäänyttä nahkaa. Ongelmiakin voi tulla Brandt korostaa, että lihavuusleikkausta harkitsevien on tarkkaan mietittävä, onko motivaatio leikkaukseen riittävä. ? Lile ry:n sihteeri Ulla Brandt oli juuri Lääkäripäivillä kuuntelemassa lihavuuden käypähoidon viimeisimmät suositukset. Hänelle itseenkin on tehty lihavuusleikkaus. – Korvien välin pitää olla kunnossa. Leikkaus auttaa painonhallintaa noin kaksi vuotta, ja jos sen jälkeen pää ei ole kunnossa, on mahdollista itse tuhota leikkauksen tulos väärällä syömisellä. On niitäkin, jotka ovat leikkauksen jälkeen lihoneet uudelleen, mutta onneksi kuitenkin vähemmistö. – Näissä tapauksissa on ryhdytty syömään liian energiapitoista ruokaa. – Ja jos on päästy eroon ruoka-addiktiosta, kun ei yksinkertaisesti pysty syömään suuria määriä, tilalle on voinut tulla liian runsas alkoholinkäyttö, ja kun alkoholissa on paljon energiaa, paino nousee. – On ihan omasta päästä kiinni, miten kykenee muuttamaan entisiä huonoja ruokailutottumuksiaan ja pitämään painon
64 Oma leikkaus yksityisesti ? Jos painoindeksi on suuri ja motivaatio kunnossa, lihavuusleikkaus voi olla kestävä ratkaisu hoikistumiseen. ? – Oma leikkaukseni on tehty Eiran sairaalassa Helsingissä vuonna 2012. Halusin leikkauksen omakustanteisesti, koska siten pääsin leikkaukseen nopeasti, Lile ry:n sihteeri Ulla Brandt kertoo. Brandtin tilanne ennen leikkausta oli se, että painoa oli 135 kiloa, eivätkä mitkään menetelmät enää auttaneet saamaan painoa alas. BMI oli 42. – Useinhan ylipainoiselle sanotaan, että syö vähemmän ja liiku enemmän, mutta se ei aina ole näin yksinkertaista. Vaikka mitä tein, en vain enää saanut painoa alas. – Leikkauksesta toivuin muutamassa viikossa. Kun olen opettaja ammatiltani, sain rauhassa toipua kesälomalla. Paino on nyt laskenut lähtöpainosta yli 50 kiloa. Raudan sekä B12ja D-vitamiinin saannista on kuitenkin muistettava huolehtia. – Viime vuonna jouduin tankkaamaan rautaa kolme kertaa. Tasa-arvo ei tässä toteudu, sillä olen joutunut hoitamaan sen omakustanteisesti – rahaa siihen on kaikkineen mennyt pari tuhatta euroa. Ylimääräisen ihon poistoleikkauksiin Brandt on kuitenkin päässyt julkiselle puolelle. Vähän, mutta hyvää ruokaa – Olen tottunut hyvin syömään pieniä määriä kerrallaan. En pysty syömään ja juomaan yhtä aikaa, joten ensin juon, ja sitten vasta syön. Jos joisin syömisen päälle, ruoka menisi liian nopeasti ohutsuoleen, ja siitä tulisi huono olo. Ravintolassa Brandt saattaa tilata lasten annoksen. Hän on myös opetellut sallimaan itselleen sen, että ruokaa saa jättää. – Katson aina, mikä on proteiinia, mikä hiilareita, ja missä on mitäkin hivenaineita ja vitamiineja. Ensin proteiini ja sitten muu ruoka. – En enää syö mitään huonolaatuista tai sellaista, mistä en pidä. Pieni annos laadukasta ja hyvän makuista ruokaa on kenelle tahansa parempi kuin iso annos huonolaatuista. Komplikaatiot mahdollisia Komplikaatiot leikkauksissa aina mahdollisia – voi tulla esimerkiksi verenvuotoa tai tulehduksia. – On myös mahdollista, että vaikka joku sauma ratkeaa leikkauksen jälkeen. Jos niin on käydäkseen, se tapahtuu yleensä hyvin pian leikkauksen jälkeen, ja se sitten vain korjataan, Brandt toteaa. Mahdollinen ahmimishäiriö tulee hoitaa kuntoon ennen leikkaukseen pääsyä. – Jos leikkauksen jälkeen kärsii ahmimishäiriöstä, ylensyönti voi saada uuden, pienemmän vatsalaukun repeämään. kurissa. Leikkaus ei ole oikotie onneen, vaikka siitä onkin suuri apu. Koska kaikki hivenaineet ja vitamiinit eivät leikkauksen jälkeen imeydy, leikatut tarvitsevat lisärautaa sekä B12ja D-vitamiinia, monivitamiinia ja kalkkia. Yhdistys hyvin tarpeellinen – Vertaistuki on monille, sekä leikkausta harkitseville että leikkauksessa jo olleille hyvin tarpeellinen, Ulla Brandt toteaa. Yhdistyksellä on parisenkymmentä alueellista ja valtakunnallista ryhmää, ja erikoisryhmiä esimerkiksi sleeve-leikatuille, miehille ja ”roikkuleikatuille”, eli niille, joilta on tarpeen poistaa ylimääräistä ihoa laihtumisen jälkeen. On myös keskustelufoorumi jäsenille, ja vertaistukitapaamisia säännöllisesti. – Itse ole HUS-alueen vertaistukivastaava. Tapaamme esimerkiksi kahviloissa tai kirjastoissa. Kerran vuodessa järjestetään omakustanteisesti vertaistukiviikonloppu, yleensä jossakin urheilukeskuksessa. Silloin on tarjolla paitsi yhdessäoloa, keskustelua, luentoja ja liikuntahetkiä. Yhdistys pyörii pelkillä jäsenmaksuilla, joka on 25 euroa hengeltä vuodessa, sillä yhdistys ei saa mistään yhteiskunnan tukea. – Hallituksen jäsenet tekevät tätä työtä palkatta ja omalla ajallaan. Olemme melkoisen täystyöllistettyjä, sillä usein reissataan ympäri Suomea erilaisissa tilaisuuksissa tapaamassa eri sairaan
65 ? A-kuvassa mahalaukun ohitus, B-kuvassa mahalaukun kavennus. ? Lihavuusleikkauksissa leikkausmenetelmiä on useita. Suomessa käytetään pääasiassa mahalaukun ohitusleikkausta (gastric bypass). Seuraavaksi yleisin on mahalaukun kavennusleikkaus (sleeve gastrectomia). Mahalaukun ohitusleikkauksessa mahalaukku katkaistaan yläosasta läheltä ruokatorvea ja ruokatorven puoleisesta osasta rakennetaan yhteys ohutsuoleen. Leikkauksessa tarvitaan vielä toinen liitos, jolla pohjukaissuoli ja ohutsuolen alkupää liitetään mahalaukun yläosaan kiinnitettyyn suolen osaan. Syöty ruoka siirtyy ruokatorvesta tultuaan heti ohutsuoleen, eli mahalaukku ohitetaan. Mahalaukun kavennuksessa mahalaukusta poistetaan osa, jolloin se muuttuu pussimaisesta putkimaiseksi. Kavennettu mahalaukku tuottaa täyden olon pienemmällä ruokamäärällä. Yleisimmät leikkauskomplikaatiot ovat keuhko-ongelmat, tulehdukset, haavakomplikaatiot, laskimotukokset ja keuhkoembolia. Leikkauksen jälkeen harvinaisia, mutta mahdollisia haittavaikutuksia ovat suoliston kiinniketukokset ja kiertymät, saumojen ahtaumat ja jäännösmahalaukun haavaumat. Leikkauksella aikaansaatu reilu laihtuminen lievittää huomattavasti lihavuuden aiheuttamia sairauksia. Tyypin 2 diabeteksessa tablettimuotoinen lääkitys voidaan lopettaa useimmilla. Insuliinihoidosta pääsee eroon noin puolet leikatuista. Leikkaus lievittää voimakkaasti uniapneaa, normaalistaa lihavuuteen liittyvää veren rasvahäiriötä, laskee kohonnutta verenpainetta ja vähentää astmalääkkeiden tarvetta. Lähteet: Lihavuuden käypähoitosuositukset, HUS:n ohjeistus, Lääkärikirja Duodecim, sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki Mahalaukun ohitusleikkaus käytetyin menetelmä ? Lähes kaikki ylipainoiset ovat yrittäneet laihtua. Syö vähemmän ja liiku enemmän -ohje ei kuitenkaan aina tuota tulosta. hoitopiirien asiantuntijoita, kuten ravitsemusterapeutteja ja leikkaavia kirurgeja. Paljon kysyttävää – Enimmäkseen meiltä yhdistyksestä kysytään, mistä kannattaa hakea apua ja miten pääsisi leikkaukseen, Brandt kertoo. Paljon kysellään myös siitä, mitä leikkauksen jälkeen voi syödä – ja mistä joutuu luopumaan. – Siihen vastaan, että ei mistään. Kaikkea voi syödä, mutta vain pieninä annoksina. Makuaisti saattaa myös muuttua leikkauksen jälkeen. Jos johonkin tiettyyn ruokaan on ollut himo, se saattaa hävitä leikkauksen jälkeen. – Myös seksuaalisuuteen liittyviä asioita kysellään paljon. Parisuhde saattaa muuttua, kun toinen osapuoli muuttuu. – Jos aikaisemmin vaikeasti ylipainoinen puoliso onkin yhtäkkiä hoikka, kaunis ja viehättävä, parisuhde voi joutua kriisiin. – Ylipainoinen vetäytyy usein taustalle. Leikkauksen jälkeen hän onkin paitsi hyvävointinen, myös hymyilevä ja ulospäinsuuntautunut. Hänestä on tullut näkyvä. Asennemuutosta tarvitaan Ylipainoon liittyy paljon myös vääränlaisia asenteita, sekä ylipainoisella itsellään että ihmisillä hänen ympäristössään. – Asenteissa on todella paljon korjattavaa, siinä on vielä tekemistä. Oman kehon ja ulkomuodon hyväksyminen ja kehopositiivuus pitäisi saada kuntoon, ja myös muiden asenteet. Ehkä siinä on viime aikoina kuitenkin menty parempaan suuntaan. Ylipainoisuus aiheuttaa usein myös sen, että ihmistä ei pidetä uskottavana, olkoonpa hän kuinka osaava ja pätevä tahansa. Jopa jotkut lääkärit suhtautuvat ylipainoon väärällä tavalla. – Yhdistyksessä kuulee todella paljon kertomuksia siitä, että lääkäri ei juuri muuta näe kuin painon, ja sanoo vastaanotolla ensimmäiseksi, että painoa pitäisi saada alas, olkoonpa vaiva mikä tahansa – vaikka pikkuvarpaankysi poikki. Elämänlaatu paranee Ylipainoista usein syyllistetään, ettei hän olisi riittävästi yrittänyt, että hän on vain laiska, kun ei pysty laihtumaan. – Tämä ei pidä paikkaansa. Ja monilla on myös muita sairauksia, jotka vaikeuttavat tai estävät laihtumisen – Leikkaukseen lähtevät ovat kyllä taatusti yrittäneet tosissaan laihtua. Leikkauksen jälkeen monilla erilaiset liitännäissairaudet ovat helpottaneet tai kokonaan parantuneet. Lääkityksestä kakkostyypin diabetekseen ja verenpaineeseen voi päästä kokonaan eroon. Uniapnea voi lieventyä tai jopa parantua. Liikkuminen helpottuu usein todella paljon. – Ja voi sanoa, että kaiken kaikkiaan koko elämänlaatu paranee merkittävästi. – Olen myös vakuuttunut siitä, että lihavuusleikkauksella hoidetut potilaat ovat jatkossa yhteiskunnalle huomattavasti halvempia kuin ylipainoisina olisivat. Monta sairautta jää tulematta ja niiden hoitokustannukset pois. ? ?
66 Y htä leveä kuin pitkäkin. Näin kuvailee vimpeliläinen perhepäivähoitaja Sirpa Anttila, 56, olemustaan ennen lihavuusleikkausta. – Painoa kertyi pikkuhiljaa, ja siihen sitten omaan lihavuuteensa vain jotenkin tottui, Sirpa sanoo. Enimmillään Sirpa painoi 160 kiloa. Pituutta hänellä on 162 senttiä. Talvitakin koko oli 62, paitojen 58-60. Nyt mahtuvat 42-kokoiset takit ja 38-40 -kokoiset paidat. On vaikea uskoa, että ennen-jälkeen -kuvissa todella on sama nainen. Nivelvaivoja, diabetes, verenpainetta ja kipuja Alle kouluikäisenä Sirpa oli jopa niin laiha, että laihuuden syytä tutkittiin. – Mutta myöhemmin tuli painoa lisää, olin kouluaikana sellainen vähän pyylevä. Liikuntaa Sirpa kyllä harrasti, pesäpalloa ja hiihtoa. 19-vuotiaana hän painoi 80 kiloa, ja vanhimman tyttären syntymän jälkeen vähän alle 100 kiloa. – Ja siitä se sitten lähti kipuamaan aina vain ylöspäin, pikku hiljaa melkein huomaamatta. Kun hoitolapset lähtivät kotiin, Sirpa rentoutui, istui television tai tietokoneen ääreen ja söi. Eikä miettinyt terveellisyyttä tai energiamääriä. Kun paino lisääntyi, alkoivat vaivatkin. Tuli nivelkipuja, diabetes ja verenpainetauti, niihin kaikkiin lääkkeet, ja lisäksi vielä nesteenpoistolääke. Vuonna 2015 Sirpa sitten painoi 160 kiloa. Perhepäivähoitajan työssään hän silti pärjäsi – kun lapset olivat ulkoilemassa, hän istui penkillä leikkikentän laidalla. Sirpa Anttila laihtui 91 kiloa ”Olin yhtä leveä kuin pitkäkin” – Mikään muu minua ei lihavuusleikkauksessa harmita kuin se, etten mennyt leikkaukseen aikaisemmin, toteaa Sirpa Anttila, kun leikkauksesta on kulunut reilut kaksi vuotta. Sirpa painaa nyt 69 kiloa – eli 91 vähemmän kuin leikkausta suunniteltaessa. Kaupoissa käydessä hän ei jaksanut paljon kävellä eikä edes seistä, vaan piti aina katsoa, missä on tuoli, johon pääsee istumaan. Nyt sellaisia ongelmia ei enää ole. Sen sijaan Sirpa käy kaksi kertaa viikossa kuntosalilla – aamuisin, ennen kuin hoitolapset tulevat. Leikkausta ehdotettiin – Minulle ehdotettiin leikkausta jo vuosia ennen kuin siihen lopulta menin. Pitkään ajattelin, etten ikinä semmoiseen mene. Sirpa kokeili kaikki mahdolliset laihdutusryhmät, mutta suuria pysyviä tuloksia ei tullut. – Sitten kävin Cambridge-valmennuksessa ja laihduin jonkin verran. Siinä vaiheessa työterveyslääkäri lähetti minut tutkimuksiin ja esitti leikkausta – ei väkisin, mutta vaihtoehtona. Vielä tutkimuksiin mennessään Sirpa kuitenkin ajatteli, ettei leikkaukseen mene, vaan peruu sen viime hetkessä. – En pelännyt itse leikkausta, vaan leikkauksen jälkeistä elämää, kun olen aina tykännyt kaikista herkuista, pullasta, karkeista ja suklaasta. Tuntui vaikealta ajatella, että niistä pitää luopua. Hän kuitenkin laihdutti ensin leikkaukseen vaaditut seitsemän prosenttia painostaan, ja vielä lisääkin. Ja meni leikkaukseen, hiukan yllätykseksi itselleenkin. Leikkausaamuna lokakuussa 2017 Sirpa painoi 134 kiloa. Sirpalle tehtiin vatsalaukun ohitusleikkaus. Nyt paino pysyttelee välillä 69-71 kiloa, ja valtaosa vaivoista ja lääkkeistä on jäänyt pois. – Toinen polvi on vähän kankea, mutta liikkuminen on toki ihan erilaista kuin aikaisemmin. Lähipiirin tuki tärkeää – Kun leikkaukseen menee, lähipiirin tuki on hirveän tärkeää, ja minulla sitä onneksi oli. Aviopuoliso, K-kaupassa työskentelevä Reijo Anttila, ja tyttäret Sari , 31, ja Sanna, 24, auttoivat monella tavalla. ? Sirpa Anttila hämmästyy välillä kuvaansa vielä itsekin. 91 kiloa on poissa. Kilot hiipivät niin pikku hiljaa, että Sirpa Anttila havahtui tilanteeseen vasta, kun oli tullut jo monenlaisia ylipainon aiheuttamia vaivoja.
67 ”Olin yhtä leveä kuin pitkäkin” Nuorempi tytär asuu Seinäjoella, jossa leikkaus tehtiin, ja hän kävi sairaalassa usein äidin tukena. Vimpelissä asuva vanhempi tytär teki Sirpalle pakastimeen valmiiksi suuren määrän erilaisia soseita ja keittoja desilitran tai puolentoista desin pakkauksiin, joten leikkauksen jälkeen Sirpa vain lämmitti sieltä mieleistään ruokaa. – Vaikka teen hoitolapsille ruuan joka päivä, itselleni olen laiska tekemään. En tiedä, olisiko noita tullut tehtyä, jollei tytär olisi tehnyt. ? Leikkausta ehdotettiin Sirpa Anttilalle jo vuosia sitten. Nyt, kun 160 kiloa on vaihtunut 69 kiloon, häntä harmittaa vain se, ettei mennyt leikkaukseen aiemmin. ? Sirpa Anttila kokeili monia keinoja laihtumiseen, mutta vasta lihavuusleikkaus toi avun. proteiinijäätelöä. Uusi mieliteko on salaatti. – Ennen tein kyllä lapsille salaatteja, mutta en itse niitä syönyt. Nyt salaattia tekee mieli. Vointi paljon parempi Sirpalle on tehty kaksi korjausleikkausta ylimääräisen ihon poistamiseksi. – Jälkimmäisessä oli hiukan ongelmia, tuli verenvuotoa ja hemoglobiini putosi tosi matalalle. Mutta nyt on kaikki kunnossa. Korjausleikkauksia on jo tehty, mutta niitä on myös vielä edessä. – Kyllähän minulla nyt kaulakin roikkuu, ja kasvot ovat kurtussa – ne eivät enää palaudu niin kuin nuoremmilla saattaisiKyllähän minulla nyt kaulakin roikkuu, ja kasvot ovat kurtussa – ne eivät enää palaudu niin kuin nuoremmilla saattaisivat palautua, kun iho on kimmoisampi. – Ei tästä mitään tulisi, jollei puoliso olisi asiassa mukana. Reijo on kaikissa vaiheissa ollut vahvana tukena, enkä varmaan ollut mikään helppo toipilas. Joskus leikkauksen jälkeisinä aikoina alkuvaiheessa sattui, että Reijo ehdotti jotain rasvaisempaa ruokaa, mutta muisti sitten, että ai niin, eihän se Sirpalle käy. Aina keksittiin jotain muuta tilalle. Pientä herkuttelua Normaalipainoinen puoliso saattaa toisinaan syödä vaikkapa makkaroita, joita Sirpa ei syö, mutta se ei ole ollut ongelma. – Yleensä kuitenkin syömme aika paljon samaa ruokaa. – Ruokavalion muutos ei ole minusta tuntunut niin vaikealta kuin pelkäsin. Joskus grillikioskin ohi kulkiessa nenään tulee tuoksu ja jos silloin on nälkä, tulee mieliteko, mutta se menee ohi. Tuoretta leipää Sirpan välillä tekee mieli, mutta se ei hänelle sovellu, koska siitä tulee huono olo. – Näkkileipä kuitenkin sopii, ja muutaman päivän vanha ruisleipä. Herkkuhetket Sirpalla kuitenkin on. Jouluna hän söi pipareita ja suklaata, mutta ei paljon kerralla. – Ennen meni Fazerin sininen suklaalevy ihan tuosta vain kerralla, nyt syön muutaman palan. Viimeiset jouluherkutkin loppuivat vasta nyt. Joskus kauppareissulla Sirpa ostaa pienen Pätkis-suklaapatukan, ja kesällä toisinaan vat palautua, kun iho on nuorilla kimmoisampi. – Mutta kaula ja kasvot pitäisi korjauttaa omalla kustannuksella. Se olisi aika arvokasta, enkä taida siihen lähteä. Tulisihan niitä ryppyjä iän mukana muutenkin. Sirpa on antanut yhteystietonsa niin terveyskeskukseen kuin yksityiselle terveystalollekin, jotta voi tarvittaessa toimia vertaistukihenkilönä sekä leikkausta harkitseville että jo leikkauksessa käyneille.– En sano, että tämä aina helppoa olisi ollut, mutta kyllä leikkaus kannatti. Voin nyt niin paljon paremmin ja jaksan enemmän. – Se harmittaa, etten mennyt leikkaukseen aikaisemmin. Olin vain niin sokea omalle tilanteelleni. ?
68 Lujaa, mutta lempeää hierontaa Voice Massage parantaa hengitystä Hengitämme usein pinnallisesti vain keuhkojen yläosalla. Silloin kehon keuhkotuuletus jää puutteelliseksi. Oikeanlaisen hengityksen pitäisi täyttää keuhkot tasaisesti ja tuntua vaivattomalta. Teksti ja kuvat: Tarja Pitkänen ? Voice Massage on klassista hierontaa, joka keskittyy äänentuottoon, hengitykseen ja purentaan osallistuvien lihasryhmien käsittelyyn. Nathalie Mutkan asiakkaana Sini Ahmavaara. V oice Massage on klassista hierontaa, jonka tavoitteena on rentouttaa hengitykseen, äänentuottoon ja purentaan osallistuvia lihasryhmiä. – Voice Massagessa keskitytään toiminnallisesti läheisiin lihaksiin, jotka löytyvät rintakehästä, kaulasta, leuasta, kasvoista, ohimoista ja suun sisäpuolelta, kertoo Voice Massage -hieroja Nathalie Mutka, joka toimii myös Suomen Voice Massage -yhdistyksen puheenjohtajana. Monenlaisiin vaivoihin Voice Massage ei ole nimestään huolimatta tarkoitettu ainoastaan paljon puhetta käyttäville, vaan se tuo helpotusta esimerkiksi niskaja hartiaseudun kiputiloihin ja jännityksiin. Voice Massagesta on apua myös purentahäiriöistä, esimerkiksi yönarskutuksesta kärsiville. Voice Massage -hieronta helpottaa erilaisten neurologisten häiriöiden aiheuttamia oireita, esimerkkeinä nielemisvaikeudet ja kasvojen lihasten hallinnan palautuminen. Voice Massage voi lievittää myös refluksitaudin oireita. Myös uniapneaa sairastavat saavat apua Voice Massage-hieronnasta. Astmaatikot ja urheilijat voivat parantaa hengitysfunktiota Voice Massagen avulla. Apua saavat usein myös lihasperäisestä päänsärystä ja migreenistä kärsivät. Kaulan käsittely kuuluu olennaisena osana Voice Massageen, koska pinnallinen
69 ? Nathalie Mutka siirtyi myyntialalta hierojaksi ? Nathalie Mutka, 50, on kotoisin Savonlinnasta. Nathalie-etunimi on peräisin ranskalaiselta äidiltä. Nathalie opiskeli yliopistossa ranskaa ja englantia, ja päätyi sitä kautta opiskelijavaihtoon Englantiin. – Sinne jäin seitsemäksi vuodeksi, ja työskentelin myyntitehtävissä. Myin tietokantoja it-kustannuspuolella. Suomeen palattuani jatkoin myyntialalla, mutta sitten vähän alle 40-kymppisenä tuli sellainen ahaa-elämys, että haluan tehdä jotain muuta. – Kouluttauduin urheiluhierojaksi Helsingin Hieronta-Akatemiassa, ja sittemmin Voice Massage -hierojaksi. Hierojana olen toiminut vuodesta 2006. Nathalie tekee sekä klassista hierontaa, urheiluhierontaa että Voice Massagea kotinsa yhteydessä olevissa hierontatiloissa Helsingin Merihaassa. Hän tekee myös työpaikkakäyntejä. ? – Lihaksia rentouttavalla ja aktivoivalla hoidolla luodaan hyvät edellytykset vapaalle hengitykselle, puheelle ja laulamiselle, Nathalie Mutka sanoo. Hengitysharjoitukset kuuluvat tärkeänä osana Voice Massageen. Voice Massage syntyi Suomessa VOICE MASSAGE on siilinjärveläisen hierontakouluttajan Leena Koskisen 80-luvulla kehittämä klassinen hierontahoito, jonka tavoitteena on helpottaa hengityksen, äänentuoton ja purennan alueen lihasten jännitystiloja. Voice Massage on rekisteröity tavaramerkki. Rauhallisilla, syvempiin kudoksiin vaikuttavilla hierontaotteilla käsitellään lihaksia rintakehän, kaularangan ja pään alueelta. Voice Massage ei ole ääni-, puhe-, luontaistai vaihtoehtohoitoa, eikä siihen liity mitään filosofiaa. Hieronta pohjautuu länsimaiseen lääketieteeseen ja sitä on kehitetty yhteistyössä muun muassa foniatrien ja hammaslääkäreiden kanssa. Voice Massagea saa tarjota vain Voice Massage -koulutuksen suorittanut koulutettu hieroja tai fysioterapeutti. Suomessa toimii Voice Massage -yhdistys, johon kuuluu noin 80 jäsentä. Yhdistyksen jäsenet ovat sitoutuneet kertaamaan ja syventämään Voice Massage -hierontatekniikkaansa säännöllisin väliajoin. kaita myös kotona tehtäviin harjoituksiin, Nathalie Mutka toteaa. Asiakkaita laidasta laitaan – Kun asiakas tulee Voice Massageen, käydään läpi, minkälaisiin ongelmiin haetaan apua. Sitten katsotaan, kuinka sujuvaa ja esteetöntä hengitys on, Mutka sanoo. Asiakkaita on laidasta laitaan – on niitä, jotka työkseen käyttävät ääntä paljon, ja niitä, joilla on jokin vaiva tai sairaus. – Jotkut haluavat, että käsittelen esimerkiksi vain purennan alueen lihakset, ja se on toki mahdollista. Lyhyemmässä purennan alueen hoidossa hengitys jää vähäisemmälle huomiolle ja hoito keskittyy rintakehän yläosaan, kaulaan ja pään alueelle. – Yleensä kuitenkin suosittelen pidempää, 75 minuutin mittaista Voice Massage -hierontaa, koska siinä käydään läpi koko toiminnallinen alue eli purenta, hengitys ja äänentuotto. hengitys ja yöpurenta aiheuttavat kireyttä ja kipua myös niskan alueen lihaksiin. Voice Massage toimii tukihoitona esimerkiksi puheterapiassa, ja se tukee laulun opiskelua. Rauhallista hierontaa Voice Massagessa käytetään klassisen hieronnan otteita. – Otteet ovat lujia, mutta lempeitä. Hoito etenee rauhallisesti, ja otteet mukailevat kudosten elastisuutta. Näin pyritään vaikuttamaan myös syvempien kerrosten lihaksiin ja lisäämään hoidon rentouttavaa vaikutusta koko kehoon. – Hoidolla luodaan hyvät edellytykset vapaalle hengitykselle, puheelle ja laulamiselle, Nathalie Mutka toteaa. Tavoitteena on kehon aktiivinen rentous hieronnan päätteeksi. – Hengitysharjoitukset kuuluvat tärkeänä osana Voice Massageen. Ohjaan asiak
70 P ahasta migreenistä kärsinyt Anitta Rosenvall sai Voice Massagesta avun jo ensimmäisellä hoitokerralla. Migreeni on haitannut 49-vuotiaan Rosenvallin elämää siitä alkaen, kun hän oli 15-vuotias koululainen. – Pahimmillaan olen saanut migreenikohtauksen neljä kertaa viikossa. Sairaus on rajoittanut elämää monin tavoin, Rosenvall toteaa. Migreenin lisäksi Rosenvallin vaivana on aineenvaihduntaongelma kaulan, pään ja hartioiden alueella, jonne kertyy nestettä. – Kaikki sekä lääketieteen keinot että monia pehmeitä hoitomuotoja on käytetty, ja tolkuttomasti rahaakin näihin kaikkiin, apua ei vain ole löytynyt. Rosenvall on syönyt vuosien varrella monia lääkkeitä. Hänelle on muun muassa teetetty hammaskisko estämään hampaiden yhteenpurentaa. – Olen myös käynyt lymfahieronnassa ja Rosen-terapiassa. Sairaudet ovat rajoittaneet elämää Kun Rosenvall ei pahimmillaan pääse ylös lattialta, on selvää, että sairaslomia töistä on tullut paljon. – Minulla on tv-alalla mielenkiintoinen ja haastava työ, jossa pitää olla skarppina koko ajan. Tällä hetkellä vedän filmistudioyksikköä. Sairaus on rajoittanut myös rakasta musiikkiharrastusta. – Olen koko ikäni soittanut monia eri instrumentteja: sähköbassoa, harmonikkaa ja pianoa. Olen välillä joutunut migreenin takia jättämään keikkailumahdollisuuden. En pystynyt jatkamaan sähköbasson soittoa bändissä, koska migreeni oli paha, enkä kestänyt kovia ääniä. – Monta asiaa, joista olisin ollut kiinnostunut, on täytynyt jättää, kun en ole migreenin takia uskaltanut. Uskomattomat vaikutukset Anitta Rosenvall ei ollut aikaisemmin Voice Massagesta kuullutkaan, kun työterveyslääkäri ehdotti sitä. – Tuntuu uskomattomalta, että Voice Massagella oli niin huomattavat vaikutukset heti ensimmäisellä kerralla. Sekä migreeni että aineenvaihduntaongelmat alkoivat helpottaa heti. Myös kireät leukapielet rentoutuivat ja löystyivät. – Olen käynyt nyt neljä kertaa Nathalie Mutkan hoidossa Voice Massagessa. Sen jälkeen, kun aloitin Voice Massagen, migreeni ei ole vaivannut kertaakaan. Tuntuu käsittämättömältä, mutta niin vain on. – Toisen hoitokerran jälkeen vain ihmettelin, kun pystyin avaamaan suuta ihan eri tavalla kuin vuosikausiin. Myös vireystila ja uni paranivat. – Nyt jaksan joka päivä käydä myös pitkillä kävelylenkeillä. – Aion ottaa Voice Massagen vakituiseen käyttöön. Nyt alkuun tiheämmin, myöhemmin ehkä pari kertaa kuukaudessa. ? Anitta Rosenvall kokeili Voice Massagea, ja sai avun migreeniin heti ensimmäisellä kerralla. Soittoharrastuskin voi taas jatkua. Kuva: Santeri Rosenvall Migreeni helpotti heti ? Nathalie Mutka kouluttautui ensin klassiseksi hierojaksi, mutta kiinnostui sitten myös Voice Massagesta. Jatkossa hän hankkii myös hengitysohjaajan koulutuksen. Täyspitkä Voice Massage -hieronta maksaa 75 euroa. Jo muutamasta hoitokerrasta apua Monet asiakkaat ovat saaneet apua jo muutamista hoitokerroista. – Kolmesta viiteen kertaan noin viikon välein on useimmille hyvä määrä, joka auttaa akuutteihin ongelmiin. Sen jälkeen voi tulla ajoittaisille kontrollikäynneille, jolloin katsotaan, onko tarvetta jatkohoidolle. – Voice Massageen tulee asiakkaita myös puheterapeuttien, hammaslääkärien ja lääkärien lähettäminä. Voice Massage kuuluu nykyisin bruksaation käypä hoito -suosituksiin. – Minä puolestani ohjaan asiakkaita muille asiantuntijoille, jos siihen näyttää olevan tarvetta. Purentaongelmat nyt paljon esillä – Purentaongelmat ovat viime aikoina olleet paljon esillä, ja hoidankin esimerkiksi yöaikaisesta narskuttelusta ja hampaiden yhteenpuremisesta kärsiviä. – Purentahäiriö ei johdu välttämättä itse purennasta. Narskuttelu tai purennan jännittyminen voi olla seurausta muista fysiologisista tai psykologisista seikoista. – Jos hengittämiseen käytetään paljon kaulan alueella ja rintakehän yläosassa olevia apuhengityslihaksia, jännittyy kaula ja leuka työntyy eteenpäin, jolloin purentalihakset aktivoituvat. – Monet näistä purentaongelmista kärsivät eivät ole kokeneet pinnallista hengitystään ongelmaksi, mutta apu kuitenkin löytyy juuri hengityksen aluetta käsittelemällä. ?
71 Leskeneläke saattaa jopa jäädä hakematta L ähitulevaisuudessa uudistettava perhe-eläke on todennäköisesti heikoiten tunnettu eläkelaji, vaikka vuonna 2018 perhe-eläkkeensaajia oli Eläketurvakeskuksen mukaan yhteensä lähes 270 000. Perhe-eläke turvaa lesken ja alaikäisten lasten toimeentuloa perheen huoltajan kuoltua. Riippuen saajasta perhe-eläkkeestä käytetään myös nimityksiä leskeneläke ja lapseneläke. Erityisesti leskeneläkkeen määrä saattaa yllättää sitä hakevan. Leskeneläkkeen myöntämisen edellytyksenä on aina, että avioliitto on solmittu ennen menehtyneen puolison 65-vuotispäivää. Leskeneläkkeen saamiseen vaikuttaa moni asia, mutta sukupuoli ei ole yksi niistä. – Miehiltä leskeneläke saattaa jäädä jopa kokonaan hakematta, sillä miehet saivat oikeuden leskeneläkkeeseen vasta 90-luvun alkumetreillä. Osa ihmisistä muistaa yhä vanhan toimintatavan, kertoo työeläkeyhtiö Elon asiakaspalvelupäällikkö Sofia Antturi. Jos menehtynyt puoliso on yleensä hoitanut perheen raha-asiat, kuolemaan liittyvät talousasiat voivat olla vaikeita hoitaa. – Oma työeläkeyhtiö auttaa leskeneläkkeen hakemisessa ja eläkkeen maksuun liittyvissä asioissa. Esimerkiksi Elo ohjaa ja auttaa puolisonsa menettäneitä ilman, että heidän täytyy itse olla yhteydessä yhtiöön, sanoo Antturi. Leskeneläkkeestä muistettavaa ? Leskeneläke on usein selvästi odotettua pienempi Leskeneläke ei ole koskaan sama kuin poismenneen puolison eläke, vaan se on enimmillään puolet menehtyneen eläkkeestä. Lisäksi lesken oma eläke voi pienentää leskeneläkkeen määrää. Vuonna 2018 leskeneläke oli ETK:n mukaan keskimäärin 571 euroa. Miesten leskeneläkkeen määrä oli keskimäärin kolmannes naisten leskeneläkkeen määrästä. ? Myös lesken lapsilla voi olla oikeus perhe-eläkkeeseen Alaikäisellä lapsella on aina oikeus perhe-eläkkeeseen oman vanhemman kuollessa. Lapsi voi siis saada lapseneläkettä, vaikka vanhemmat eivät olisi olleet naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa. Lisäksi lesken lapsi, joka asui puolison menehtyessä tämän ja lesken kanssa samassa taloudessa, saa lapseneläkkeen. ETK:n mukaan keskimääräinen lapseneläke on 403 euroa kuukaudessa. ? Uusi avioliitto voi katkaista leskeneläkkeen Jos leski menee uudestaan naimisiin alle 50-vuotiaana, perhe-eläke lakkautetaan ja leski saa kolmen vuoden perhe-eläkkeen kerralla. Jos hän on yli 50-vuotias mennessään uudestaan naimisiin, perhe-eläke jatkuu loppuelämän ajan, mutta jos uusi puoliso menehtyy, leskelle ei makseta uutta perhe-eläkettä. ? Avopuolisolla ei ole oikeutta leskeneläkkeeseen Tällä hetkellä leskeneläkkeen saaminen vaatii aina avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen. Asia voi kuitenkin muuttua: työmarkkinajärjestöt ovat tänä vuonna ehdottaneet muutosta, jonka myötä myös avopuoliso voisi saada leskeneläkettä tiettyjen ehtojen täyttyessä. Ehdotus uudistuksesta, joka vaikuttaa myös leskeneläkkeen ja lapseneläkkeen kestoon, etenee parhaillaan sosiaalija terveysministeriössä. ? Leskeneläkkeen saaminen voi katkaista Kelan maksaman vanhuuseläkkeen Kela laskee yhteen eläkkeensaajan työeläkkeen sekä mahdollisen leskeneläkkeen. Jos noin 1 300 euron raja ylittyy, leski ei enää saa Kelalta eläke-etuuksia. Seerumia voidaan käyttää iholla sellaisenaan tai normaalin ihovoiteen pohjana. Ihoa uudistava, kosteuttava ja kohottava seerumi kaikille ihotyypeille, myös herkälle iholle. Sisältää hyaluronihappoa, lipopeptidejä ja proteiineja. UUTUUS SKINGAIN Serum ? SKINGAIN Serum vähentää ihon juonteita ja tekee ihon näkyvästi vahvemmaksi, kiinteämmäksi, pehmeämmäksi sekä nuoremmaksi. ? Antaa syvälle ulottuvan ja pitkäkestoisen kosteutuksen sekä parantaa ihon uudistumista. VAIKUTTAVA AINE VAIKUTUS ARGATENSYL Argan-puun hedelmästä eristetty proteiini, joka tehokkaasti ja pitkäkestoisesti tasoittaa ryppyjä ja juonteita. Korostaa kasvojen muotoja ja antaa välittömän kasvoja kohottavan vaikutuksen sekä parantaa ihon joustavuutta ja kiinteyttä. FUCOGEL® Voimakas ja pitkäkestoinen ihon kosteutus. Estää ihosolujen kuivumista ja suojaa ihoa haitallisilta sään vaikutuksilta. RIGIN™ Tehostaa ihon kollageenin muodostumista ja ihon mikroverenkiertoa. Kosteuttaa ja näkyvästi uudistaa ihoa sekä torjuu sen vanhenemista. Parantaa ihon kiinteyttä ja joustavuutta. HYALURONIHAPPO Tasoittaa heti juonteita ja ryppyjä, kosteuttaa ja pehmentää ihoa. Vähentää ryppyjä ja juonteita. Kiinteyttää ihoa ja tuo esiin kasvojen muotoa. Varmistaa välittömän ja pitkäkestoisen kasvojen kohotusvaikutuksen lisäämällä ihon kiinteyttä. REPAIR COMPLEX CLR™ Suojaa ihoa ulkopuolisilta haitoilta ja UV-säteilyltä. TESTITULOKSET TODISTAVAT VAIKUTUKSEN: ? Parantunut ihon kosteus +140 % ? Kasvojen kohotus +28 % ? Juonteiden väheneminen -48 % ? Ihon uudistuminen +80 % ? Pehmeämpi iho +88 % Skingain serum saatavilla terveyskaupoista ja -osastoilta.
72 Energiansaannin avainsana on tasapaino Energiaravintoaineiden laatu ratkaisee ? Fyysisesti aktiivinen elämäntapa helpottaa painonhallintaa ja siten pienentää useiden sairauksien riskiä. ? Terveellinen ravitsemus on kokonaisuus, jossa ratkaisevat jokapäiväiset valinnat pitkällä aikavälillä. Elimistö tarvitsee riittävästi suojaravintoaineita ja sopivasti energiaa pysyäkseen terveenä ja toimintakykyisenä. Kun energiankulutuksen ja -saannin välillä on tasapaino, paino pysyy vakiona. Fyysisesti aktiivinen elämäntapa helpottaa painonhallintaa ja siten pienentää useiden sairauksien riskiä. UKK-instituutin Liikuntapiirakka kiteyttää (18–64 v) viikoittaisen terveysliikuntasuosituksen: Paranna kestävyyskuntoa liikkumalla useana päivänä viikossa yhteensä ainakin 2 t 30 min reippaasti tai 1 t 15 minuuttia rasittavasti. Kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikehallintaa ainakin 2 kertaa viikossa. Rasvan laatu ratkaisee ? Rasvaa on hyvä saada oikeanlaatuisena ja kohtuullisesti. Rasvoista 2/3 tulisi olla pehmeää rasvaa. Rasvaa tarvitaan solujen rakennusaineeksi ja energiantuottoon. Rasvan mukana saadaan myös rasvaliukoisia vitamiineja (A, D, E) ja välttämättömiä rasvahappoja. Rasvaa saadaan piilorasvana ruokien ja elintarvikkeiden mukana, kuten juustosta, valmisruoista, lihasta, makkaroista ja leivonnaisista sekä näkyvänä rasvana, kuten öljystä, margariinista, kasvirasvalevitteestä, voista ja rasvaseoksista. E nergiaravintoaineita ovat hiilihydraatit, proteiini ja rasva. Välttämättömien ravintoaineiden saannin ja monipuolisuuden turvaamiseksi kannattaa huolehtia, että ruokavalion perusasiat ovat kunnossa ja että kaikessa on kohtuus. Jokaisen aterian ja välipalan perustaksi sopivat pähkinät ja siemenet, koska ne sisältävät paljon ravintokuitua, vitamiineja, kivennäisaineita ja muita suojaravintoaineita. Puhdistettua viljaa, kuten valkoisista jauhoista leivottuja leipiä ja leivonnaisia, sokeria, kuorittua riisiä ja valkoista pastaa kannattaa välttää tai korvata ne kuitupitoisemmilla vaihtoehdoilla. Terveyden edistämiseksi ? Lisää kasviksia – monipuolisesti ja värikkäästi jokaiselle aterialle ja välipalalle. ? Syö laadukkaita, kuitupitoisia hiilihydraatteja eli täysjyväviljaa ja kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Vältä puhdistettua viljaa ja sokeria. ? Valitse pehmeää rasvaa: kasviöljyjä, kasviöljypohjaisia levitteitä ja kalaa kahdesta kolmeen kertaa viikossa. Rajoita kovaa rasvaa. ? Huolehdi luustostasi D-vitamiinilla ja kalsiumilla. Syö kalaa, nestemäisiä maitotuotteita, juustoa ja vitaminoituja rasvoja. ? Suosi vähäsuolaisia elintarvikkeita, mausteita ja yrttejä ja vältä suolaa ja voimakassuolaisia elintarvikkeita. ? Vesijohtovesi on paras janojuoma. Vältä sokeroituja juomia ja alkoholijuomia. ? Pidä mieli ja ruumis virkeinä liikkumalla paljon. Suomalaisten ruokavaliossa on suositeltua enemmän kovaa rasvaa, josta suurin osa saadaan piilorasvana. kasvikset ja täysjyvävilja. Pääaterioita ja tarvittaessa välipaloja tukevoittavat vähärasvaiset maitotuotteet ja annos kalaa, lihaa tai palkokasveja. Ruoanvalmistukseen ja salaatinkastikkeiksi sopivat kasviöljyt, leivälle pehmeät rasiamargariinit. Laadukkaita hiilihydraattilähteitä ovat täysjyvävilja, kasvikset, marjat, hedelmät, ? Terveellinen ravinto
? Ruokavalio voi vaikuttaa siihen, sairastummeko sydänja verisuonitauteihin tai korkeaan verenpaineeseen, joka on riskitekijä muun muassa aivoverenkiertohäiriöissä. WebMD.com -sivusto esittelee tämän helpon elämäntaparemontin. Vähennä suolan käyttöä Suola kerää kehoon nestettä, sekä nostaa verenpainetta. Vähennä suolan käyttöä, niin alat voida paremmin. Luovu pöytäsuolasta, sekä vähennä suolaisten valmistuotteiden käyttöä. Pyri valitsemaan vähäsuolaiset vaihtoehdot. Syö täysjyvää Vaihda viljasi täysjyvään. Täysjyvä on terveellisempi vaihtoehto, sekä hyvä kuidun lähde. Jaa päivän ruokailusi noin kuuteen ateriaan päivässä. Nauti jokaisella aterialla täysjyvätuotteita. Täytä lautasesi kasviksilla Kasviksista saat kuituja, vitamiineja sekä mineraaleja. Kasviksissa ei ole paljoa energiaa eikä juuri lainkaan rasvaa. Kasvispitoinen ruokavalio on hyvä verenpaineen hallintaan. Lisää kasviksia joka ateriallesi. Kuusi annosta kasviksia päivässä on hyvä määrä. Syö hedelmiä Hedelmissä on kuituja ja vitamiineja. Monet hedelmät sisältävät myös magnesiumia ja kaliumia, jotka alentavat verenpainetta. Hedelmiäkin olisi hyvä syödä viisi-kuusi kertaa päivässä. Syö jogurttia ja muita maitotuotteita Vähärasvaiset maitotuotteet ovat hyvä proteiinin ja kalsiumin lähde. Nauti maitotuotteita kaksi – kolme kertaa päivässä. Muista myös juusto, panosta kuitenkin vähärasvaisiin tuotteisiin. Syö vähärasvaista lihaa ja kalaa Liha ja kala ovat hyviä proteiininlähteitä. Nahaton kana on myös hyvä lisä ruokavalioon. Proteiinia olisi hyvä saada kuutisen annosta tai vähemmän joka päivä. Yksi annos on pelikortin kokoinen annos lihaa tai kalaa, tai yksi kananmuna. Kananmunia ei kannata kuitenkaan popsia mahdottomia määriä, vaan noin neljä kananmunaa viikossa riittää. Elämäntaparemontin askelia 73 Syö pähkinöitä ja palkokasveja Pähkinät, palkokasvit ja siemenet sisältävät paljon magnesiumia, kuituja ja proteiinia. Saksanpähkinöissä on myös omega 3 –rasvahappoja. Kourallinen pähkinöitä tai siemeniä on hyvä kerta-annos, ja näitä annoksia olisi hyvä olla ainakin viisi kertaa viikossa. Rajoita rasvan ja öljyn käyttöä Liian rasvainen ruokavalio nostattaa verenpainetta ja kasvattaa sydänja verisuonitautien riskiä. Rasva on tärkeää ihmiselle, mutta sopivana annoksena. Kaksi annosta rasvaa on hyvä määrä päivässä. Yksi annos on noin teelusikallinen tai ruokalusikallinen rasvaa. Rajoita makean syöntiä Kaikkea makeaa ei tarvitse poistaa ruokavaliosta. Sitä kannattaa kuitenkin vähentää. Valitse itsellesi herkkupäivä, jolloin saat syödä makeaa. Muina päivinä panosta terveelliseen ja maukkaaseen ruokavalioon. Kun olet kylläinen, et kaipaakaan makeaa kovin paljoa. Syö riittävästi kaliumia Riittävä määrä kaliumia auttaa alentamaan verenpainetta. Huolehdi siis, että ruokavaliosi sisältää riittävästi tätä ravintoainetta. Kaliumia saat muun muassa perunasta, bataatista, banaanista ja avokadosta. Kun on jano, juo vettä ? Kun on jano, kannattaa juoda vettä. Nauttimalla kahvin ja teen ilman makeutusta, jättämällä sokeroidut juomat väliin ja rajoittamalla mehujen kulutusta säästyvät hampaat ja vältät tyhjää energiaa. Kalsiumin saantia turvaa 2-3 lasillista maitoa tai piimää päivittäin. Rasvattomat vaihtoehdot ovat parhaita. Alkoholi sisältää runsaasti energiaa, muttei lainkaan suojaravintoaineita. Kohtuullisella alkoholinkäytöllä saattaa olla terveysvaikutuksia, muttei kaikille. Riskit kumoavat helposti mahdolliset edut. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan juomasuosituksessa on kiinnitetty erityistä huomiota juomien valintaan eri ikäkausina, juomien energiapitoisuuksiin sekä juomien sokeripitoisuuteen ja happamuuteen hammasterveyden kannalta. Punaista lihaa kohtuudella Proteiinin parhaat lähteet ovat kala, siipikarjanliha, kananmuna, palkokasvit ja pähkinät. Käytä punaista lihaa kohtuudella ja vältä pekonia ja muita prosessoituja lihavalmisteita. Terveelliset rasvat ovat koostumukseltaan pehmeitä. Kasviöljyt, pähkinät, siemenet ja kala ovat terveyden kannalta parhaat rasvanlähteet. Rajoita kovan rasvan saantia voista, punaisesta lihasta, rasvaisista maitovalmisteista, juustoista ja leivonnaisista. Piilorasva on usein kovaa rasvaa. Ravitsemussuosituksia laaditaan niin maailmanlaajuiseen käyttöön kuin kansallisestikin. Ne perustuvat tutkimuksiin eri ravintoaineiden tarpeesta koko elinkaaren aikana. Lisäksi niissä on otettu huomioon laaja tutkimustieto ravintoaineiden vaikutuksesta sairauksien ehkäisyssä ja terveyden edistämisessä. Ravitsemussuositukset eivät ole pysyvästi samanlaisia, vaan muuttuvat elintapojen ja kansanterveystilanteen muuttuessa sekä uuden tutkimustiedon karttuessa. Vaihtelevaa, värikästä Väritä jokaista ateriaa vaihtelemalla tummanvihreitä, keltaisia, oransseja, punaisia ja valkoisia kasviksia. Myös kypsennetyt kasvikset ovat käytännössä raakojen veroisia. Vähemmän suolaa kertyy valitsemalla enemmän tuoreita ruokia ja vähemmän prosessoituja elintarvikkeita. Piilosuolaa saa helposti liikaa, vaikkei koskaan lisäisi ruokaansa suolaa. Ruoan maustamiseen kannattaa käyttää muita mausteita suolan asemesta. Jollei ruokavalioon kuulu säännöllisesti kalaa, D-vitaminoituja maitotuotteita ja ravintorasvoja, tarvitaan todennäköisesti D-vitamiinilisä. ? 1 2 3 4 5 10 6 9 8 7
74 74 Salakavala matala-asteinen tulehdus Tuhoa ympäri kehoa Matala-asteinen tulehdus on yhteydessä sydänja verisuonitautien, diabeteksen, syövän ja masennuksen puhkeamiseen. Matala-asteinen tulehdus ei tunnu, eikä sitä tutkita lääkärissä. Se kuitenkin näkyy esimerkiksi vyötärölihavuutena. ? Aterian jälkeen lääketieteen tohtori Timo Paavilainen neuvoo tekemään parinkymmenen minuutin reippaan kävelylenkin. Se tasoittaa aterian jälkeistä verensokerin nousua.
75 ? Lihominen nuoruusvuosien jälkeen on keski-ikäisillä naisilla yhteydessä lisääntyneeseen matala-asteiseen tulehdukseen, jota pidetään monien kansansairauksien riskitekijänä. Miehillä vastaavaa yhteyttä ei ole havaittavissa. Nämä selviävät lääketieteen lisensiaatti Tiina Ahosen tutkimuksesta. Naisia myös tupakointi näyttää altistavan tulehdukselle eri tavalla kuin miehiä. Matala-asteisella tulehduksella tarkoitetaan tilaa, jossa erityisesti rasvakudoksesta erittyy tulehdusta lisääviä välittäjäaineita. Rasvakudoksen lisääntymisen myötä tulehdusta edistävien välittäjäaineiden pitoisuus lisääntyy ja vastaavasti tulehdukselta suojaavien välittäjäaineiden pitoisuus vähenee. Matala-asteinen tulehdus on itsessään oireeton, mutta se vaikuttaa lihavuuden, kakkostyypin diabeteksen, sepelvaltimotaudin ja metabolisen oireyhtymän taustalla. Metabolinen oireyhtymä on diabeteksen ja sydänja verisuonitautien riskikeräytymä, johon kuuluvat korkea kolesteroli, verenpaine ja vyötärölihavuus. Ahosen tutkimusaineiston muodostivat vuosina 1942, 1947, 1952, 1957 ja 1962 syntyneet pieksämäkeläiset, jotka kutsuttiin terveydenhoitajan tutkimukseen ja laboratoriokokeisiin vuosina 1997–1998 ja uudelleen 2003–2004. Tutkimus oli jatkoa professori Mauno Vanhalan 1990-luvun puolivälissä käynnistämään metabolista oireyhtymää käsittelevään työhön. Tutkimus toteutettiin Keski-Suomen keskussairaalan Perusterveydenhuollon yksikössä Jyväskylässä. 75 M atala-asteinen tulehdus liittyy lääketieteen tohtori Timo Paavilaisen mukaan tilaan, jossa kehon immuunijärjestelmä aktivoituu ja keho alkaa erittää tulehdusta lisääviä välittäjäaineita. – Epäterveelliset elämäntavat, kuten ylipaino ja tupakointi, lisäävät tulehduksen välittäjäaineita. Samoin toimii pitkäaikainen, kroonisoitunut, hallitsematon stressi, Paavilainen sanoo. – Liikunta, vähärasvainen ja kasvispainotteinen ruokavalio sekä riittävä unen määrä puolestaan saavat elimistön tuottamaan tulehdusta vaimentavia välittäjäaineita. Vähemmän rasvaa ja lisää kasviksia Paavilainen sanoo, että matala-asteisen tulehduksen syntymiselle on lukuisia taustatekijöitä. Yksi taustatekijäryhmä ovat solujen vanhenemismuutoksia aiheuttavat vapaat radikaalit. Vapaat radikaalit ja antioksidantit ovat toistensa vastavaikuttajia. Antioksidantteja Paavilainen ei kehota ottamaan purkista ravintolisinä, vaan muuttamaan ruokavalion vähärasvaiseksi ja kasvisvoittoiseksi. – Tärkeä on myös huolehtia riittävästä omega-3 -rasvahappojen saannista. Parhaita omega-3 -rasvahappojen lähteitä ovat esimerkiksi tuoreeltaan rouhitut pellavansiemenet ja pähkinöistä erityisesti saksanpähkinät. Hän korostaa, että rasvat ovat välttämättömiä rakennusaineita, mutta niiden tarve aikuisiässä on pieni, vain 10–15 prosenttia päivittäisestä kaloritarpeestamme. – Teollisesti käsittelemättömistä perusravinteista, kuten täysjyväviljasta, palkokasveista, avokadoista ja oliiveista saamme tarpeeksi välttämättömiä rasvahappoja, jolloin myös omega-3 ja -6 -rasvahappojen keskinäinen suhde säilyy hyvänä. Omega-3-ravintolisiäkään emme tällöin tarvitse. Kroonisten elintapasairauksien taustalla Matala-asteinen tulehdus on Paavilaisen mukaan kaikkien kroonisten elintapasairauksien taustalla. – Matala-asteinen tulehdus aiheuttaa verisuonisairauksia, myös sepelvaltimotautia sekä kakkostyypin diabetesta ja monenlaisia syöpiä. Matala-asteinen tulehdus on yhteydessä myös masennuksen puhkeamiseen. Matala-asteinen tulehdus ei varsinaisesti ole sairaus. Se on tila, jossa elimistön immuunijärjestelmä reagoi ärsytykseen erittämällä tulehdusvälittäjäaineita. Keskivartalorasva ongelmallista Ylipainoon liittyy matala-asteista tulehdusta, erityisesti keskivartalolihavuuteen. ? Maailman terveysjärjestö WHO:n käyttämä vyötärölihavuuden eli metabolisen oireyhtymän luokittelu tehdään vyötärön ympärysmitan mukaan. Lievästi vyötärölihava: miehet 94–101 senttiä, naiset 80–87 senttiä ja selvästi vyötärölihava: miehet 102 senttiä tai enemmän, naiset 88 senttiä tai enemmän. Painonnousu ja tupakointi naisille haitallisempaa kuin miehille – Siitä seuraa yleisesti myös metabolinen oireyhtymä, Paavilainen sanoo. Metabolisen oireyhtymän muita oireita ovat korkea verenpaine, korkea verensokeri ja koholla olevat veren rasva-arvot. – Kohonneiden verensokeriarvojen syynä on taudin myötä kehittynyt insuliiniresistenssi. Tämä on seurausta siitä, että insuliini ei enää kykene avaamaan sokerille pääsyä rasvan täyttämiin soluihin. Herkkä CRP viestii elintapasairauksien riskistä Matala-asteiden tulehdus todetaan seuraamalla veren tulehdusmerkkiaineita. Käytetyin on veren CRP. Se on valkuaisaine, jota maksa tuottaa tulehduksissa. – Herkkä CRP (S-hs-CRP) kuvastaa hyvin matala-asteisen tulehduksen määrää ja riskiä sairastua elintapasairauksiin, erityisesti sydäninfarktiin, Paavilainen kertoo. – Muitakin laboratoriokokeita matala-asteisen tulehduksen seuraamiseen on, mutta S-hsCRP on menetelmistä edullisin, ja sen saa myös terveyskeskuksessa lääkärin lähetteellä. Matala-asteisen tulehduksen saa Paavilaisen mukaan nopeasti laantumaan, kun muuttaa elintapojaan. Tärkeimmät muutettavat asiat ovat ruokavalio ja liikunnan lisääminen. – Aterioihin runsaasti kasviksia ja marjoja sekä omega-3 -rasvahappojen lähteitä, mutta sokerit, valkojauhot, einekset ja punainen liha sekä alkoholi minimiin. Aina aterian jälkeen olisi hyvä tehdä parinkymmenen minuutin reipas kävelylenkki. Se tasoittaa aterian jälkeistä verensokerin nousua. Lisäksi tarvitaan riittävästi unta. – Elintapamuutosten tulisi myös jäädä pysyviksi, siten saa pidettyä matala-asteisen tulehduksen poissa ja voi välttyä elintapasairauksilta, Paavilainen korostaa. ?
76 K apeakärkiset korkokengät olivat Pirkko Lintuluodon, 77, nuoruudessa usein päivittäisessä käytössä. – En tiedä, ovatko korkokengät vaivaisenluuongelmieni syy, mutta varmaan niillä on ollut osuutensa, toteaa Lintuluoto. – Nykyisin ihmisillä on monia ja monenlaisia kenkiä. – Silloin ennen käytettiin niitä, jotka oli hankittu, olivatpa ne jalalle hyvät tai eivät. Ei ollut varaa valita. Perintötekijöilläkin on varmaan osuutensa vaivaisenluun syntyyn, sillä Lintuluodon äidillä oli molemmissa jaloissa sama vaiva. Ensimmäinen leikkaus 22 vuotta sitten Kun Lintuluodon oikean jalan vaivaisenluu leikattiin 22 vuotta sitten, oli vaiva enemmän kosmeettinen kuin kivulias. – Se oli aika pahasti ulospäin pullistunut, eikä mikään kenkä tahtonut sopia. Eikä se tietysti ollut kivan näköinen. Oikea jalkaterä leikattiin Heinolassa Reumasäätiön sairaalassa, jossa Lintuluoto itsekin työskenteli perushoitajana. – Olin siellä yksityispotilaana, joten aika arvokas varvashan siitä tuli. Päiväkirurgiaa ei tuolloin tunnettu, joten sairaalassa piti olla yhden yön yli. Vaivaisenluu saatiin pois eikä se ole uusiutunut. – Olen tyytyväinen, että menin juuri Reumasäätiön sairaalaan, sillä lopputuloksesta tuli hyvä ja toivuin leikkauksesta
77 ? Vaivaako vaivaisenluu? Ota Footbic avuksi! Hakaniemen Kauppahalli Hakaniemen Torikatu 1 00530 Helsinki www.ikiliike.com Vaivasenluun kuntoutusohjelma paketti sisältää: harjoitusten ohjekirjan 3 Footbicharjoituspalloa varvaskuminauhan harjoitteluun vaivasenluunsuoja silikonit kampanjahinta 109€ Vaivasenluun jumppa voi estää vaivasenluun tulon ja korjata ensimmäisen asteen vaivasenluun asentoa. Jumppaa voi tehdä myös kivun sallimissa rajoissa. Lue lisää hyödyistä www.ikiliike.com. Tutustu Ikiliikkeen tilaviin kenkiin, missä sopivia malleja vaivasenluusta tai turvotuksesta kärsiville. Vaivaisenluu kiusasi Pirkko Lintuluotoa jo nuoruudessa Leikkaus edessä, koska kipu on jatkuvaa ? Pirkko Lintuluoto on kärsinyt kipeästä, arkielämää ja liikkumista haittaavasta vaivaisenluusta vuoden verran. Hän on nyt leikkausjonossa vaivan korjaamiseksi. ? Pirkko Lintuluodon oikean jalan vaivaisenluu leikattiin jo aiemmin, eikä siitä ole sen jälkeen ollut kiusaa. Tänä keväänä on toisen jalan vuoro. – Vaivaisenluuni aiheuttaa kipua sekä rasituksessa että levossa, toteaa Pirkko Lintuluoto, joka on tänä keväänä menossa vaivaisenluun leikkaukseen. Oikea jalkaterä leikattiin jo parikymmentä vuotta sitten, ja nyt on vuorossa vasen. Teksti: Tarja Pitkänen • Kuvat: Tarja Pitkänen Olen tyytyväinen, että menin juuri Reumasäätiön sairaalaan, sillä lopputuloksesta tuli hyvä ja toivuin leikkauksesta hyvin.
78 hyvin. Samoihin aikoihin leikattiin myös erään tuttavani vaivaisenluu, ja hänellä oli siitä pitkään kiusaa. Toinen jalka erilainen Vähitellen vaivaisenluu alkoi kasvaa myös vasempaan jalkaterään. Pitkään aikaan jalka ei kuitenkaan vaivannut Lintuluotoa. – Suunnilleen vuosi sitten se alkoi myös kipeytyä. – Tämä vasen on kyllä aika lailla erilainen kuin aiemmin leikattu oikea. Jalkaterä tuli pikkuhiljaa hirveän kipeäksi. Kipu säteilee vaivaisenluusta myös muualle jalkaan. Kun Lintuluoto kävi terveyskeskuksessa jalkaansa näyttämässä, lääkäri totesi, ettei sitä leikata, jos kipu ei ole kova, ja suositteli erikoispohjallisia, jotka sitten teetettiin. Kun kivut kuitenkin jatkuivat, Lintuluoto kävi uudelleen lääkärissä, tällä kertaa ortopedillä Mehiläisessä, ja leikkaus katsottiin tarpeelliseksi. – Nyt olen sitten jonossa Lohjan sairaalaan leikkaukseen. Kohta tulee kuusi kuukautta jonotusta täyteen, joten varmaan piakkoin sinne pääsen. Haitannut liikuntaa – Muutimme puolisoni Leon kanssa Hartolasta Vihdin Nummelaan neljä vuotta sitten, kun lapset perheineen asuvat täällä suunnalla. Omakotitalo Hartolassa vaihtui kerrostaloasuntoon Nummelassa. Hartolassa on kuitenkin Lintuluodon vanha kotipaikka sisarusten yhteiskäytössä, siellä Lintuluoto nytkin kävi joulun aikaan. – Omakotitalossa oli aina paljon laitettavaa, nyt on vapaus tehdä kaikkea muuta. Nummelassa on hyvät harrastusmahdollisuudet ja olemme viihtyneet hyvin. Lintuluoto liikkuu aktiivisesti. Hän käy ohjatussa vesivoimistelussa pari kertaa viikossa, keilaa, pelaa bocciaa, tanssii ja kävelee paljon. – Kyllä tämä jalka nyt haittaa liikkumista aika paljon. Kun jokin aika sitten kävelin viitisen kilometriä, jalka oli tosi kipeä, kun tulin kotiin. Vesivoimisteluakin kipu on haitannut, vaikka vedessä yleensä on helpompi liikkua luin muuten. – Päkiällä pomppiminen sattuu nyt. Uimatossuista on ollut hiukan apua. Lintuluoto myös ohjaa senioritanssia Nummelan Eläkkeensaajissa, ja vetää lauluryhmää. Sinnittelyä kipugeelillä Lintuluoto on yrittänyt hoitaa vaivaa pitämällä hyviä kenkiä, ja vaihtamalla kenkiä usein. Särkylääkkeitä hän on kokeillut, mutta niistä ei tunnu olevan apua. – Kipu pahenee aina rasituksessa, usein kävelylenkin jälkeen. Eikä tarvitse kävellä niin pitkäänkään. Juuri kävelin vain kilometrin matkan, ja joka askeleella kipu tuntui. Mutta olen silti yrittänyt kävellä. – Kipua on myös paikallaan ollessa, se ikään kuin tuikkii sellaista iskumaista kipua. Mutta nyt jo pitkään on ollut myös leposärkyä öisin niin, että herään särkyyn. Ainoa, mistä on ollut apua, on Mobilat. – Kun sitä laitan iltaisin jalkaan, tuntuu, että se hiukan auttaa ja saan jotenkin nukuttua. Pitää myös varoa, ettei vaivaisenluuta satuta mihinkään, sillä sen päällä iho on hyvin ohut. – Iho on siinä kuin paperia, joten nyt, kun leikkaus on lähellä, täytyy katsoa, ettei jalka osu mihinkään niin, ettei iho mene rikki. Leikkaus päiväkirurgiassa Lintuluoto toivoo, että pääsisi leikkaukseen pian. – Molemmat jalkaterät kuvattiin Lohjalla, ja nyt näin itsekin ensimmäisen kerran kuvan myös aiemmin leikatusta jalasta. Siihen tehtiin aikanaan leikkaus niin, että luu katkaistiin ja siitä otettiin pois kiilan muotoinen osa, ja sitten siihen laitettiin rauta ja ruuvit. – Kirurgi sanoi, että tämä toinen tehdään samalla tavalla. Nyt leikkaus tehdään päiväkirurgiana. Toipuminen vie aikansa, mutta Lintuluoto toivoo, että kesällä pääsisi jjälleen hyvin liikkumaan. Harrastuksia hän ei aio toipumisaikanakaan kokonaan jättää. – Laulaminen sujuu kuitenkin, ja kyllä minä pystyn senioritanssiakin ohjaamaan istualtaan. – Eihän leikkauksista koskaan voi olla varma, mutta täytyy toivoa, että leikkaus onnistuisi hyvin ja lopputulos olisi hyvä kuin toisessakin jalassa. Nyt olen sitten jonossa Lohjan sairaalaan leikkaukseen. Kohta tulee kuusi kuukautta jonotusta täyteen, joten varmaan piakkoin sinne pääsen. Vaivaisenluu on yleinen vaiva. Naisia se kiusaa miehiä useammin. Vaivaisenluu voi olla joko synnynnäinen tai hankittu eli toiminnallinen. Molempiin muotoihin vaikuttavat muutokset jalkapöydän luissa. V aivaisenluulla (hallux valgus ) tarkoitetaan jalkaterän ongelmaa, jossa ukkovarvas kääntyy muihin varpaisiin päin. Samalla ukkovarpaan tyvinivelessä tapahtuu muutoksia, ja nivel sekä siihen liittyvä limapussi kipeytyvät ja turpoavat. Muuttunut rakenne johtaa myös hiertymien ja känsien muodostukseen. Kipu voi lisäksi muuttaa jalan toimintaa ja aiheuttaa kipua nilkassa ja sääressä. ? Vaivaisenluu on naisten vaiva, jonka syntyy usein vaikuttavat kapeakörkiset ja korkeakorkoiset kengät. ? Vaivaisenluu voi olla joko synnynnäinen tai toiminnallinen.
79 Mähköntie 10, Lieksa | varpunen.fi | p. 045 615 1090 Laadukasta luontolähtöistä hoivaa ikääntyneille oman tarpeen mukaan Päivätoimintaa ja -hoitoa kertaluontoisesti tai säännöllisesti. Ympärivuorokautista tilapäistä hoitoa. Tehostettua pysyvää palveluasumista keväällä 2020 avattavassa kartanomaisessa ja kodikkaassa ”mummolassa”. Mummola on asiakkaille lämminhenkinen ja turvallinen koti, jossa omaisillakin on mukava vierailla. Vaivaisenluu on naisten vaiva Kenkämuoti vaikuttaa Vaivaisenluu on seurausta jalan rakenteen ja toiminnan häiriöstä, jossa ukkovarpaan tyviniveleleen kohdistuu poikkeava kuormitus. Vaiva liittyy myös kenkämuotiin. On arvioitu, että sitä esiintyy jopa kolmanneksella sellaisista aikuisista, jotka käyttävät länsimaisia jalkineita, erityisesti korkeakorkoisia ja kapeakärkisiä. Naisilla vaivaisenluu onkin lähes kymmenen kertaa yleisempi kuin miehillä. Ilmeisesti myös perintötekijöillä on merkitystä vaivaisenluun syntyyn. Lieväasteiset vaivaisenluut eivät hyödy leikkaushoidosta, johon on tarpeellista hakeutua vain, jos virheasentoa ei saada kuvatuilla tukitoimilla korjatuksi ja kivut haittaavat päivittäisiä toimia. Suomessa yleisesti käytettävässä leikkauksessa ensimmäistä jalkapöydän luun päätä muotoillaan ja siten nivelen virheasento oikaistaan. Leikkauksesta toipuminen kestää kolmesta kuuteen viikkoon. Virheasento uusii leikkauksen jälkeen noin 10-20 prosentilla leikatuista. Varpaidenoikaisijasta ja pohjallisista apua Itsehoito perustuu sopiviin jalkineisiin ja lihasharjoitteluun. Jalkineiden tulee olla varvastilaltaan laajat ja pyöristetyt sekä jakaa paino tasaisesti koko jalkaterälle. Alle kolmen senttimetrin korko on suositeltava. Jalkahoitaja voi antaa ohjeita jalkineiden valinnasta, kiilojen käytöstä sekä mahdollisten känsien hoidosta. Kipua ja tulehdusta voi lievittää kylmäpakkauksella. Tarvittaessa voi ottaa tulehduskipulääkkeitä. Niveltä voi suojata hankaukselta puettavan tai liimattavan pehmusteen avulla ja kuormituskivulta vaivaisenluulastan avulla. Jalkaterapeutit valmistavat silikonista varvasortooseja eli varpaidenoikaisijoita, joilla on mahdollista oikaista tai ainakin estää vaivaisenluun paheneminen. Jos kantaluissa on virheasento, nilkka on jäykistynyt tai jalkaterän etuosa on levinnyt, valmistetaan yksilölliset jalkaterän ja alaraajan toimintaa ohjaavat pohjalliset. Lähde: Lääkärikirja Duodecim Osmo Saarelma, Riitta Saarikoski, Minna Stolt ja Petri Väyrynen ? Jalkaterapeutti voi auttaa vaivaisenluun itsehoidossa.
80 Kiekkolegenda Jukka Tammi tietää, missä piilee menestyksen salaisuus Terveelliset elämäntavat tänään sydämenasia Ex-maalivahti Jukka Tammi teki pitkän ja menestyksekkään uran kaukalossa. Hän on maailmanmestari. Sydänvaivat pysäyttivät Jukka Tammen syksyllä. Teksti ja kuvat: Kari Kumpulampi T erveellisten elämäntapojen vaaliminen on kiekkolegenda Jukka Tammelle, 58, tänä päivänä kirjaimellisesti sydämenasia. – Viime syksynä tuli tunne, että kaikki ei ole ihan kohdallaan. Kävin rasitustesteissä. Kolesterolitkin olivat kohollaan. Se pysäytti, ex-maalivahti kertoo. Hänen isänä sai aikoinaan kaksi sydäninfarktia muun muassa kohonneiden kolesteroliarvojen takia. – Sydänongelmat ovat perinnöllisiä. Nyt tutkitaan, missä kunnossa suoneni ovat. Ehkä kolesterolit olivat korkeat jo urheillessani, mutta kaikki se jäi jonnekin piiloon jatkuvan treenaamisen ja reissaamisen takia. Elämäntaparemontti menossa Elämäntaparemonttiin ryhtynyt Tammi painaa nyt 95 kiloa. Pituutta hänellä on 180 senttiä. – Olin ennen hirvittävä syömään suklaata. Keskivartalomassaa on kertynyt. Nyt ? Uran alkua. Jukka Tammi vuosimallia 1983. Menossa on toinen kausi SM-liigassa. Kuva: Suomen Jääkiekkomuseo ? Tämä kuva Jukka Tammesta on Ilves-HPK-ottelusta. Kamppailu pelattiin Tampereella 22.11. 1989. Kuva: Suomen Jääkiekkomuseo
81 ? ? Jukka Tammi on avoin ja rehellisen oloinen ihminen. – Pyrin siihen, että pysyisin omana itsenä kaikissa tilanteissa, hän sanoo. on suklaa jäänyt. Pyrin syömään kasviksia, eläinperäinen ruoka on jäänyt sekin vähemmälle. Tammi syö 3-4 kertaa päivässä ja kullakin kerralla vain sen verran, että nälän tunne lähtee. – Ylimääräistä rasvaa yritän välttää. Tammi tekee pikiä kävelylenkkejä Pirkkalan luonnossa Veeti-koiransa kanssa. Veeti on kahdeksanvuotias kultainennoutaja. – Vaihtelemme lenkkikohteita. Otamme selvää miten kotikunta on kehittynyt vuosien aikana. Hän pelaa Tampereella seniorikiekkoa Pyynikin Haukoissa. Tarunhohtoinen herrasmiesseura koostuu Ilveksen ja Tapparan entisistä pelaajista. – Liikunnaksi näitä pelejä ei voi kutsua. Hyvä jos hiki tulee. Enemmän nämä ovat sosiaalista toimintaa. ? Tammi syö 3-4 kertaa päivässä ja kullakin kerralla vain sen verran, että nälän tunne lähtee.
82 ? Vääntöä. Jukka Tammi torjuntatöissä Suomen ja Tsekkoslovakian välisessä kovassa väännössä. Kuva vuodelta 1986. Kuva: Suomen Jääkiekkomuseo ? Kuvassa juhlistetaan leijonien maailmanmestaruutta 1995. Kuva on kultajuhlista Tampereella. Jukka Tammi on kuvan keskellä käsi pystyssä. Kuva: Suomen Jääkiekkomuseo ? Curt Lindström toimi leijonien kultajoukkueen päävalmentajana Tukholmassa 1995. Vasemmalla Heikki Riihiranta. Hän oli joukkueenjohtaja. Kuva: Suomen Jääkiekkomuseo ? Jukka Tammella on monia meriittejä uraltaan. Hänet valittiin muun muassa Calgaryn olympialaisten parhaaksi maalivahdiksi 1988. Nykyisin hän työskentelee sijoitusalalla. Kuka? Jukka Tammi ? Syntyi Tampereella 1962. ? Asuu Pirkkalassa. ? Entinen jääkiekkomaalivahti. Nykyinen yrittäjä ja kunnallispoliitikko. ? Perheeseen kuuluvat Pirjo-vaimo, neljä aikuista lasta sekä Veeti-koira. ? Voittanut SM-liigassa Ilveksen riveissä kultaa, hopeaa ja kaksi pronssimitalia. ? Voitti leijonissa MM-kullan, MM-hopeaa, olympiahopean ja kaksi olympiapronssia. Tammen ansiolistalla on myös Kanada-cupin pronssi. ? Säväytti kansaa osallistumalla syksyllä 2011 suosittuun tv-ohjelmaan Tanssii tähtien kanssa. ? Ilves jäädytti Tammen pelinumeron, 30, joulukuussa 2011. ? Suomen Jääkiekkoleijona numero 130. ? Tammen ja muiden nostalgisten kiekkoleijonien saavutuksiin voi tutustua hiljattain 40 vuotta täyttäneessä Suomen Jääkiekkomuseossa Tampereella Vapriikissa.
83 Tappioita ei pidä murehtia liikaa M ennään ajassa taaksepäin aina kevääseen 1995. Silloin Suomi rökitti Tukholmassa Globenin jäällä Ruotsin MM-finaalissa 4-1 ja voitti sensaatiomaisesti maailmanmestaruuden, kautta aikain ensimmäisensä. Finaalin jälkeisissä leijonien voittohulinoissa Globenin hallin pukukopissa tapahtui jotain, mikä jäi pysyväisesti kiekkoa seuraavan kansan muistiin. Maalivahtilegenda Jukka Tammi soitti kopissa ilmakitaraa ikimuistoisesti kultapokaalilla, tyylikkäästi munasuojiin pukeutuneena. Kappale, jonka tahtiin ”Taisto” kitaroi, oli Den glider in – alun perin Ruotsin jääkiekkojoukkueen tunnussävelmä. – No joo, kyllä se esitys taisi historiaan jäädä, viisi arvokisamitalia urallaan voittanut Tammi sanoo. Leijonien ensimmäisen maailmanmestaruuden arkkitehtina toimi ruotsalainen valmentaja Curt Lindström. Hän toi Suomi-kiekkoon paljon kaivattua voittamisen kulttuuria. Syvällisyyttä. – Harjoituksissa ja palavereissa keskusteltiin paljon, mikä oli melko uutta meille, Tammi kertoo. Lindström puhui leijonatiimille ruotsia. Kakkosvalmentaja Hannu Aravirta tulkkasi. Muutamat pelaajatkin osasivat ruotsia. – He tulkitsivat Currea väliin toisin kuin Aravirta. Hommassa oli meininkiä. Puhetta riitti. Maalivahti toimi hengenluojana Ennen historiallisia Tukholman kisoja 1995 Suomi pelasi Curt Lindströmin johdolla vielä ailahtelevasti. Otteluita hävittiinkin, mutta vähitellen koko tiimi omaksui Curren taktiikan liki täydellisesti. Leijonista tuli joukkue ja samalla pelaaminenkin muuttui helpommaksi. – Kullekin paikalle valittiin taktiikkaan sopivimmat jätkät. He eivät ehkä olleet sen hetken parhaimpia kiekkoilijoita, mutta sopivia. Näinhän joukkueet kootaan. Uskon kautta ne voitot yleensä tulevat. Pitää toki osata pelatakin, Jukka Tammi kertoo. Alun perin kolmosvahtina kisoihin valittu Tammi ei pelannut Tukholmassa sekuntiakaan. Hän toimi luukkuvahtina. Hengenluojana. – Minut valittiin tähän rooliin, koska osaan tsempata muita ja olin porukan tukena. Ensimmäinen arvokisamitali Calgaryn kisoista ? Jukka Tammi torjui leijonille ensimmäisen jääkiekkoilun arvokisamitalin Kanadassa Calgaryn talviolympialaisissa helmikuussa 1988. Suomi voitti hopeaa. – Palasin turnauksen ensimmäisen ja viimeisen ottelun, Myllyksen Jarmo pelasi muut. Turnauksen viimeisessä pelissään Suomi kaatoi kultamitalin jo varmistaneen Neuvostoliiton maalein 2-1. Kaikki itänaapurin tähdet olivat vastassa, Larionov, Makarov, Krutov ja kumppanit. – Kaadoimme Neuvostoliiton harjoituspelissä ennen Calgaryn turnausta. Saimme siitä uskoa. Olympiahopea vaati sitten maalivahdiltakin uran parasta suoritusta, Tammi toteaa. ?
84 Sattuman kautta maalin suulle Yli kahdensadan A-maaottelun Jukka Tammi on Tampereen Ilveksen kasvatti. Maalivahdiksi hän päätyi sattuman kautta junnuvuosinaan seitsemänkymmentäluvulla. – En mahtunut joukkueeseen kenttäpelaajana, mutta kerran ei ollut laittaa ketään maaliin. Jätkät kantelivat valmentajalle, että olin torjunut kiekkoja katupeleissä. Jouduin maaliin. Tammi tahkosi muutaman vuoden lupaavasti A-junnujen SM-sarjaa kunnes hän debytoi kaudella 1981-1982 SM-liigassa, 19-vuotiaana. – Ensimmäinen varsinainen pelini liigassa oli Lappeenrannassa SaiPaa vastaan. Loppu onkin Suomi-lätkän historiaa. ”Taisto” pelasi SM-liigaa Ilveksessä 15 kautta. Yhden kauden hän edusti turkulaista TuToa. Kaikkiaan hänelle kertyi liigassa yli kuusisataa runosarjan ottelua. Ne opettivat hänelle lajista paljon. – Kausi on pitkä. Voittamisesta ei saa riemuista liikaa, eikä tappiota pidä liikaa murehtia. Tammen mukaan kritiikki kuuluu sekin kiekkokulttuuriin, mutta siitäkään ei kannata ottaa turhia paineita. Hän on saanut ? – Onhan noita maaleja uponnut selkäni taakse. On niistä kai tilastojakin olemassa, mutta en minä viitsi niitä tutkia, Jukka Tammi juttelee. Kaukalosta yritysmaailmaan ? Kiekkouransa jälkeen Jukka Tammi siirtyi vuonna 1999 työskentelemään perheyritykseen, joka myi lastenvaatteita. – Kilpailu kiristyi. Tein vääriä valintoja, epäonnistuneet kaupat. Maksavat asiakkaat loppuivat. Se tiesi konkurssia, mutta virheistä oppii, Tammi toteaa. Tänä päivänä hän työskentelee sijoitusalalla. Hän tekee oman yrityksensä kautta töitä suomalaiselle sijoituspalvelukonsernille, Privanetille. – Matkustelen paljon ja tapaan ihmisiä. Hankin konsernille uusia asiakkaita. Tammi on ollut pitkään politiikassa mukana, jo 18 vuotta. Pirkkalan valtuustossa Kokoomuksen valtuutettuna hänellä on meneillään neljäs kausi. – Pirkkala on elinvoimainen. Olemme dynaamisia ja ketteriä päätöksissä. Haasteitakin on. Jos minnekään ei voi rakentaa, kasvu tyssää siihen. Jos olet urheillut huonosti, sinua pidetään myös ihmisenä jotenkin huonona. itsekin arvostelua osakseen, hyvässä ja pahassa. – Kyllä pelaaja tietää itse, onko hän pelannut hyvin vai huonosti. Lehdistön valta on melkoinen, mutta toimittajan mielipide on vain yhden ihmisen näkemys. Siihen tosin samastutaan helposti. Urheiluelämä on väliin hyvinkin erikoista. – Jos olet urheillut huonosti, sinua pidetään myös ihmisenä jotenkin huonona. Tutkivampaa journalismia arvostan, sitä että asioista otetaan perinpohjin selvää. Maalivahdin elekieli kertoo kaiken SM-liigan jälkeen, keväällä 1996 Jukka Tammi läksi kiekkoilemaan Saksaan, Frakfurt Lionsin organisaatioon. Hän päätti uransa kevääseen 1999. Uran lopettaminen ei ollut hänelle henkisesti vaikeaa, eikä vieroitusoireita juuri ilmennyt. – Lopettaminen oli suhteellisen helppoa. Olin jo viimeisen kauden aikana päättänyt, että tämä taitaa olla nyt tässä. – Jonkin aikaa siinä vielä odottelin, josko minulle olisi tullut kipinää jatkaa. Ei tullut. Ratkaisu oli oikea, Ilves-fanien kestosuosikki Tammi kertoo. Aktiiviuransa jälkeen hän toimi Ilveksen edustusjoukkueen maalivahtivalmentajana vuosina 1999-2002. – Näen nykypäivän molareistakin heti elekielestä, jos asiat eivät ole hyvin. Kaukalossa epävarmuus ja pelko yleensä kostautuu. Tammi tarkastelee jääkiekkoa monelta kantilta, myös valmennuksen kautta. Hänen mielestään pätevä valmentaja on luottamusta herättävä persoona, josta välittyy pelaajille sellainen kuva, että asioita on oikeasti mietitty. Innostus tarttuu. – Jos valmentaja on sen sijaan välinpitämätön, pelaaja ajattelee, että miksi minä yrittäisin tuolle voittoja pelata. – Valmentajan tehtävä on saada joukkue esittämään parastaan. Kerta toisensa jälkeen. ?
85 Luunmurtuma laskee ikäihmisen toimintakykyä Hyvä kunto suojaa stressitilanteissa J os iäkäs henkilö selviytyi ensimmäisestä murtuman jälkeisestä vuodesta, huonoon fyysiseen kuntoon liittyvä kuolleisuusriski laski lähes samalle kuin henkilöillä, jotka eivät olleet kokeneet murtumaa. Hidas kävelynopeus ja matala lihasvoima korostuivat kuolleisuuden ennustajana etenkin ensimmäisenä luunmurtuman jälkeisenä vuonna verrattuna muihin aikoihin. – Ihmisellä on paremmat valmiudet selviytyä stressitilanteesta kuten luunmurtumasta, mikäli lihasvoima ja liikkumiskyky ovat paremmalla tasolla. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että hyvä lihasvoima ja kävelynopeus kuvastavat fyysistä resilienssiä eli elimistön selviytymiskykyä fyysiseen terveyteen liittyvissästressitilanteissa, tohtorikoulutettava Kaisa Koivunen Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta sanoo. Toipumisessa yksilöllisiä eroja Luunmurtumat ovat ikääntyneillä yleisiä, ja ne johtavat muun muassa terveyden ja toimintakyvyn heikkenemiseen sekä ennenaikaiseen kuolemaan. Yksilölliset erot ovat kuitenkin suuria murtuman jälkeisessä toipumisessa. Hyvä fyysinen toimintakyky suojaa ennenaikaiselta kuolleisuudelta ikääntyessä. Toistaiseksi ei ole tiedetty, onko hyvän lihasvoiman ja kävelynopeuden suojaava merkitys erityisen suuri vakavien tapahtumien kuten luunmurtumien jälkeen. – Aihetta on ollut vaikea tutkia, sillä harvoin on mitattua tietoa siitä, millainen oli murtuman kokeneiden henkilöiden fyysinen suorituskyky ennen murtumaa. Meillä on ainutlaatuinen tutkimusaineisto, jossa alkumittausten jälkeen henkilöiden murtumia ja kuolleisuutta on seurattu rekistereistä 15 vuoden ajan, Koivunen kertoo. Ohjaus liikunnan pariin Terveydenhuollossa riskiryhmien seulonnalla voitaisiin murtumien ehkäisyn lisäksi myös vähentää murtumista aiheutuvaa haittaa. – Esimerkiksi henkilöitä, joiden fyysinen toimintakyky uhkaa heiketä olisi tärkeää ohjata liikuntaharjoittelun pariin, Koivunen toteaa. Tutkimuksen alkumittausten aikana osallistujat olivat 75tai 80-vuotiaita. Alun 482 osallistujasta murtuman sai 176 henkilöä keskimäärin kuusi vuotta alkumittausten jälkeen. Murtumia ja kuolintietoja seurattiin 15 vuotta. Tutkimus toteutettiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa Gerontologian tutkimuskeskuksessa (GEREC). Tutkimusta rahoittivat Suomen Akatemia ja Euroopan tutkimusneuvosto. ? ? Hyvä lihaskunto parantaa iäkkäiden henkilöiden selviytymistä murtumista. Kuva: Petteri Kivimäki/JYU Osteoporoosi tärkeää pysäyttää ajoissa ? Jopa 40 000 suomalaista saa vuosittain luunmurtuman osteoporoosin vuoksi. Lisäksi ensimmäistä murtumaa seuraa yleensä uusi murtuma, joka on usein edellistä vakavampi. Lopputuloksena voi olla lonkan murtuminen – se voi viedä toimintakyvyn ja pahimmassa tapauksessa hengen. Suuri osa murtumista olisi Luustoliiton mukaan estettävissä. Se tapahtuisi löytämällä osteoporoosia sairastavat murtumapotilaat, hoitamalla heidät ja antamalla heille tietoa ja tukea itsensä hoitamiseen sekä tarjoamalla kuntoutusta. Näin säästettäisiin yhteiskunnan varoja, kohdennettaisiin terveydenhuollon resursseja nykyistä paremmin sekä turvattaisiin ikääntyneille toimintakykyisempi vanhuus. Erikoisleveät PIRKA TALVIKENGÄT Jalat turvoksissa? Vaikea löytää kenkiä? PIRKA-KENKÄ OY 03 334 1951 • pirka-kenka.com PIRKA ERITYISKENGÄT P u m p u l i n p e h m e ä t , h ö y h e n e n k e v y e t Tilaa ilmainen esite!
86 ? Hoitotuote E spoolaiset Marja-Liisa, 72, ja Pauli, 73, Åhman viettävät eläkepäiviään virkeinä ja suhteellisen hyväkuntoisina. Elämään on kuulunut vuosikausia tanssiharrastus ja edelleenkin pariskunta käy kerran viikossa opettamassa tanssia. Marja-Liisan oirehtivat lonkat ja kaksi lonkkaleikkausta viimeisen vuoden aikana ovat hiukan hidastaneet tahtia, mutta toipuminen on hyvässä vauhdissa. Marja-Liisaa on vaivannut valkosormisuus eli sormien huono verenkierto jo vuosia. – Sormet olivat vihreänvalkoiset läpi vuoden, riippumatta siitä, mikä lämpötila ulkona oli, hän kertoo. Sormien kylmyys vaivasi päivittäin, eikä ongelmalle löytynyt ratkaisua. Fysikaalisesta Bemer-verisuoniterapiasta Åhmanit kuulivat syksyllä 2012. He kävivät kokeilemassa terapiaa ja ihmetys oli suuri, kun Marja-Liisan sormien valkoisuus ja kylmyys hävisivät heti ensimmäisen hoidon aikana. Kaiken lisäksi sormet pysyivät lämpiminä seuraavat kaksi vuorokautta. Åhmanit päättivät hankkia laitteen kotiinsa, jotta hoitoa voisi ottaa joka päivä. – Vaikkei minulla suurempia vaivoja ollutkaan, niin juuri eläkkeelle jääneenä ajattelin, että verenkierron tehostuminen voisi ennaltaehkäistä monia vanhuuden kremppoja, kertoo Pauli ja toteaa, että Marja-Liisan sormiinsa saamat tulokset vakuuttivat. Apua leikkauksista Marja-Liisa on käynyt läpi molempien lonkkien tekonivelleikkaukset viimeisen vuoden aikana. Noin vuosi sitten leikattiin ensimmäinen ja nyt syyskuun lopulla toinen. – Olen parantunut molemmista leikkauksista todella ripeästi. Haavat umpeutuivat nopeasti ja arvista tuli siistit. Kipujakaan ei juuri ollut, kertoo Marja-Liisa. Jos mahdollista, oli paraneminen toisella kerralla ehkä vielä ensimmäistäkin kertaa nopeampaa. Marja-Liisa koki olleensa paremmassa kunnossa ennen toista leikkausta, koska oli käynyt säännöllisesti fysioterapeutilla. Sauvoista Marja-Liisa pääsi eroon vikkelästi – jopa ensimmäisinä päivinä leikkauksen jälkeen tuli kokeiltua kävelyä ilman sauvoja. – Sairaalassa tuli noottia, kun unohdin ottaa sauvat erään kerran mukaan, kun lähdin kävelemään, hymyilee Marja-Liisa. Kun Marja-Liisa tuli tapaamaan lääkäriä neljän viikon kuluttua leikkauksesta, hän jätti sauvat kotiin. “Jokos olet ilman sauvoja?”, oli lääkäri ihmetellyt. Marja-Liisan mielestä tuossa ei ollut mitään ihmeteltävää, sillä hän oli jättänyt sauvat pois kotona jo viikon kuluttua ja ulkona sekä kaupassa käydessään parin viikon kuluttua leikkauksestaan. Jaksaminenkin parantunut Sekä Marja-Liisa että Pauli ottavat Bemer-hoitoa hoitoalustalla maaten joka aamu ja ilta kahdeksan minuuttia, ohjeistuksen mukaisesti. Sen lisäksi he käyttävät paikallishoitoon tarkoitettua hoitovyötä tarpeen mukaan kolotuksiin tai lihasjumeihin. – Näihin vaivoihin olemme molemmat saaneet apua. Lihasjumit sulavat hyvin paikallishoidoissa, jolloin voi myös käyttää pidempikestoista ohjelmaa, kertoo Pauli. Kun Bemer-laite hankittiin kotiin, oli Marja-Liisa vielä työelämässä. – Olin aika stressaantunut, mutta terapian myötä työpäivän jälkeenkin alkoi riittää energiaa myös illan touhuihin. Minusta hoito vähensi stressitasoani ja paransi jaksamistani, mainitsee Marja-Liisa. Laitteisto on pitkäikäinen – Olemme molemmat erittäin tyytyväisiä terapian käyttäjiä ja esittelemme vieraillemmekin aina mielellämme hoitoa. Fysikaalisella verisuoniterapialla apua moniin vaivoihin ? Tanssiharrastus on ollut tärkeässä osassa Åmanin pariskunnan elämässä. Edelleenkin he käyvät opettamassa kerran viikossa. Sormien kylmyys vaivasi päivittäin, eikä ongelmalle löytynyt ratkaisua.
87 Terapialaite on myös todella nopeaja helppokäyttöinen, kertovat Åhmanit. – Monet miettivät Bemer-laitteen hintaa, mutta sairastaminen maksaa myös. Laite on pitkäikäinen. Meilläkin se on ollut käytössä jo seitsemän vuotta. Vuotta kohti hintaa tulee vähemmän kuin kuukausittaisista hierojalla käynneistä kertyisi, pohtii Pauli. Laitteistolle annetaankin vähintään kymmenen vuoden käyttöikä. Takuuaika on kolme vuotta. Mikroverenkierto paranee Bemer-verisuoniterapia on fysikaalinen hoitomuoto, joka parantaa pienten mikroverisuonten heikentynyttä verenvirtausta kauttaaltaan koko kehossa. Näin se auttaa palauttamaan riittävän hapen ja ravinteiden tarjonnan kudossoluille ja poistamaan kudoksista kuona-aineita, minkä seurauksena kudosten toiminta ja uusiutuminen voivat parantua sekä kivut ja jumit lieventyä. Tästä Marja-Liisan ja Paulinkin kokemukset ovat hyvä esimerkki. Mikroverenkierron paranemisen seuraamukset ja niiden ilmenemisnopeus ovat jokaisella yksilöllisiä riippuen muun muassa iästä, terveydentilasta sekä siitä, missäpäin kehoa ja kuinka laajalla alueella mikroverenkierto on ollut aiemmin heikentynyttä. Usein käyttäjät saavat useita hoitovaikutuksia, jotka saattavat tulla eri tahdilla: esimerkiksi virkeyden lisääntyminen saattaa tulla nopeasti, mutta jokin muu vaste vasta viikkojen tai kuukausien hoidon jälkeen. Joskus vielä vuodenkin jälkeen voi tulla uusia vaikutuksia. Nykyisin tiedetään, että heikentynyt mikroverenkierto on yhteydessä useisiin kroonisiin sairauksiin, kuten korkeaan verenpaineeseen, diabetekseen, sydänja verisuonitauteihin sekä dementiaan (1)(2). Mikroverenkierron tutkimus on viime vuosina lisääntynyt nopeasti ja osoittaa, että sen toiminnasta kannattaa pitää huolta – mitä aikaisemmin sitä parempi, mutta milloinkaan ei ole myöhäistä. ? Lähteet: Gutterman D. ym. 2016. The Human Microcirculation, Regulation of Flow and Beyond. Circ Res. 2016; 118: 157-172. doi: 10.1161/CIRCRESAHA.115.305364. Bosetti F. ym. 2016. ”Small Blood Vessels: Big Health Problems?”: Scienti?c Recommendations of the National Institutes of Health Workshop. J Am Heart Assoc. 2016;5:e004389; 4.11.2016; doi: 10.1161/ JAHA.116.004389. ? Marja-Liisa ja Pauli Åhman ovat saaneet pienten mikroverisuonten parantuneesta verenvirtauksesta apua moniin vaivoihin. Monet miettivät Bemer-laitteen hintaa, mutta sairastaminen maksaa myös. Laite on pitkäikäinen. Meilläkin se on ollut käytössä jo seitsemän vuotta.
88 ? Apua arkeen Teksti: Liisa Airaksinen Kuvat: Telepapat T elepappojen Satavarma-kotipuhelin ja liittymä -paketti on nykyajan lankapuhelin. Lisäominaisuudet helpottavat soittamista ja lisäävät tavoitettavuutta. Liittymät on suunniteltu helppokäyttöisiksi ja soveltuvat hyvin senioreiden käyttöön. Soittaminen ja puheluiden vastaanottaminen on yksinkertaista ja vaivatonta. Lisäpalvelut, kuten puheluun vastaa? Puhelin on heti käyttövalmis, kun se on kytketty sähköverkkoon ja nettiin tai mobiilireitittimeen, jos nettiyhteyttä ei ole valmiina. – Jos löytyy netti, puhelin toimii ja palvelu pelaa. Se toimii kaikkialla, jopa valtameren takana, sanoo telemama puhelunsa lomasta. ? – Puhelimessa on iso näyttö ja sitä voi käyttää kännykän tai tabletin tavoin. Nettiin sen saa liitettyä wifiyhteydellä tai sim-kortilla. Sen voi ottaa mukaan ja se toimii rinnan kotipuhelin kanssa, kertoo toimitusjohtaja Marko Hentilä Telepappojen uutuuspuhelimesta, joka toimii langattomasti ja johon puhutaan langattoman luurin kautta. Hentilän sylissä toimistokoira Love. Älykkäällä lankapuhelimella Yhteys helposti ja varmasti minen luuria nostamatta, tavoitettavuusrinki ja personoidut soittoäänet, täydentävät peruspuhelimen ominaisuuksia. Puhelin sopii kaikille, jotka haluavat helppokäyttöisen kotipuhelimen, muun muassa senioreille tai lapsiperheille tai sellaisille henkilöille, jotka eivät halua olla vain matkapuhelimen varassa. – Aina käyttövalmis kotipuhelimemme on hyvä lisä kännykän rinnalle ja tuo turvaa kotiin. Uudenlainen lankapuhelin sopii myös niille, joilla ei ole ennen ollut lankapuhe
89 linta, sanoo toimitusjohtaja Marko Hentilä Telepapoista, Espoosta. Nykyajan lankapuhelin Televiestintäala muuttuu ja perinteisen lankapuhelinverkon toiminta-alue pienenee jatkuvasti. Tämä kehitys jättää huomioimatta monien asiakkaiden tarpeet ja toiveet. – Kehitämme jatkuvasti tuotteitamme ja palveluitamme vastaamaan asiakkaiden tarpeita. Nykypäivän Satavarma-kotipuhelin on syntynyt asiakkaitamme kuuntelemalla. Kotipuhelin liitetään laajakaistaverkkoon, mikä takaa paremman kuuluvuuden myös Ikaalisten-Parkanon Puhelin, hoitaa liittymäasiat. Puhelin kertoo, kuka soittaa Telepappojen Satavarma-palvelu verkossa toimivaan puhelinpalveluun on tallennettu kunkin käyttäjän puhelimen käyttöön liittyvät tiedot: personoidut soittoäänet, kaiuttimien kautta kuuluvien läheisten nimet, miten hoidetaan lähtevät ja saapuvat puhelut ja mitkä numerot laitetaan toivottujen numeroiden listalle. Palvelussa on monia ominaisuuksia, jotka helpottavat kotona asuvan seniorin elämää ja tuovat turvallisuudentuntua hänelle ja läheisille. Jos puheluun ei vastata, automaattinen vastaustoiminto yhdistää puhelun kaiuttimeen ja mikrofoniin ja soittaja voi kysellä, onko siellä kotona kaikki kunnossa. katvealuilla ja sisätiloissa, joissa mobiiliverkoissa voi olla kuuluvuusongelmia. Puhelin ei tarvitse erillistä sim-korttia. Asiakkaan tilaama puhelinpaketti toimitetaan lähipostiin. Mukana on pikaohjeet, joilla puhelimen saa laitettua vaivattomasti käyttökuntoon. Toimiakseen puhelin pitää kytkeä kahteen rasiaan: sähköverkkoon ja nettiin tai mobiilireitittimeen, jos nettiyhteyttä ei ole valmiina. Verkkojohto ja muuntaja seinään ja piuhat puhelimeen ja puhelin on käyttövalmis. – Jos löytyy netti, puhelin toimii ja palvelu pelaa. Se toimii kaikkialla, jopa valtameren takana. Sen voi ottaa mökille mukaan tai tilata tämän edullisen liittymän vapaa-ajan asunnollekin. Tänä vuonna palveluun on tulossa mobiililaajennus, Marko Hentilä sanoo. Kotipuhelin on edullinen hankkia ja ylläpitää. Käyttö maksaa alle viisi euroa kuussa. Lisäksi tulevat puhelumaksut. Toiseen Satavarma-liittymään soittaminen on ns. nettipuhelu eikä maksa mitään. Telepappojen operaattorikumppani, IPP – Puhelimesta kuuluu, kuka kutsuu jo ennen luurin nostoa. Ja jos seniori on kaatunut kotona, eikä pääse vastaamaan, puhelin soi hetken. Jos siihen ei vastata, automaattinen vastaustoiminto yhdistää puhelin automaattisesti kaiuttimeen ja mikrofoniin ja soittaja voi huhuilla, onko jotakin sattunut. Ääni kuuluu seinän taakse toiseen huoneeseenkin, Marko Hentilä kertoo. Palveluun kuuluu lisäksi jatkuva yhteyden valvonta, jolla seurataan, ovatko sähköt ja netti toiminnassa eli onko puhelin langoilla vai ei. – Omainen saa sähköpostihälytyksen, jos puhelin on poissa langoilta, esimerkiksi siksi, että sähköjohto tai nettipiuha on irti puhelimista, reitittimestä tai modeemista. – Itse tykkään puhelimessa etenkin siitä, että se pysyy aina paikoillaan ja pitää ääntä, kun siihen soitetaan. Kännykät voivat olla äänettömällä ja latauksessa tai sisätiloissa voi olla kuuluvuusongelmia. Jos kotoa ei ketään saa kiinni kännyköistä, niin Satavarmasta saa, jos kotona ollaan, Marko Hentilä sanoo. ? Satavarma Plussa on älykkäitä lisäominaisuuksia Telepappojen Satavarma tarjoaa samassa paketissa kotipuhelimen ja puhelinliittymän kuituja laajakaistayhteyksille. ? Ei kuuluvuusongelmia. ? Heti valmis. Nostat vain luurin ja soitat ja vastaanotat puheluita, kuten lankapuhelimella. ? Laadukas ääni ja nopea kytkentä. ? Aina verkossa. Ei tarvitse erikseen ladata. ? Numeronnäyttö kertoo, kuka soittaa. ? Satavarma-liittymien väliset puhelut sisältyvät kiinteään kuukausimaksuun. ? Puhelut voi siirtää kännykkään, jos ei ole paikalla. ? Ulkomaanja palvelunumeroihin soitonesto, jonka voi tarvittaessa ohittaa PIN-koodilla. ? Soittaminen läheisille vain luuria nostamalla. ? Tavoitettavuusrinki, jossa läheisiä tavoitellaan automaattisesti peräkkäin, kunnes joku vastaa. ? Personoidut soittoäänet, jolloin puhelin kertoo ääneen soittajan nimen, kuten “Maija soittaa”. ? Valikoitujen läheisten puheluihin voidaan vastata automaattisesti luuria nostamatta. ? Muista kuin läheisten ja ystävien numeroista saapuvat puhelut voidaan estää. ? Automaattinen puhelimen tilan valvonta varmistaa, että puhelin on kiinni verkossa ja toiminnassa sekä ilmoittaa häiriöstä sähköpostilla läheisille. Satavarma-liittymät maksavat 4,90 €/kk + kotipuhelin 99 €. Asiakastutkimuksen perusteella käyttäjät arvostivat kaikkia helppokäyttöisen puhelimen omaisuuksia. Asiakkaiden mielestä lisäominaisuuksista viisi parasta olivat puheluihin vastaaminen luuria nostamatta, hyvä kuuluvuus, opastettu soittaminen, tuntemattomien soittajien estäminen ja tavoitettavuusrinki. www.telepapat.fi Kotipuhelin ja liittymä samassa paketissa
90 D omi-turvapuhelin ja Move-palvelu ovat älykkäitä ratkaisuja, joiden avulla seurataan ja analysoidaan kellonkäyttäjän terveydentilaa ja hyvinvointia reaaliaikaisesti. Monista muista turvaratkaisuista poiketen Vivago-palvelu varmistaa avun saannin niissäkin tilanteissa, joissa henkilö ei itse pysty apua pyytämään. Vivago Oy toi viime syksynä seniorien turvallisuutta ja hyvinvointia tukevat palvelut myös yksityisasiakkaiden ulottuville. Ammattilaisten käytössä ne ovat olleet jo pitkään ja tuovat turvaa noin sadalletuhannelle ihmiselle Suomessa ja muulla Euroopassa. Palvelut tuottavat monipuolista hyvinvointitietoa niiden käyttäjästä, mikä tukee ennakoivaa ja oikea-aikaista hoiTurvapalveluilla tukea ja turvaa ikäihmisen arkeen Teksti: Liisa Airaksinen Kuvat: Vivago ja kodin lähiympäristössä käytettävä turvapuhelinpalvelu. Se koostuu kellosta ja tukiasemasta. Sitä on yksinkertaista ja helppoa käyttää ja sen käyttöönotto sujuu nopeasti ja vaivattomasti. Älypuhelimen sovelluksen avulla omainen pystyy etäseutoa. Niihin liitettyjä laitteita on helppoa käyttää ja oppia käyttämään. – Halusimme tarjota ratkaisua myös kuluttajapuolelle, koska asiakkaat ovat niitä kyselleet. Ikääntyvä väestö tarvitsee hyviä palveluita kotiin turvallisen kotona-asumisen ja hyvän elämän tueksi, kertoo markkinointijohtaja Satu Ruissalo Vivago Oy:sta, Espoosta. – Tarjoamamme teknologian avulla saadaan reaaliaikaista tietoa ikäihmisen hyvinvoinnista ja terveydentilasta, mikä tuo mielenrauhaa ja turvallisuuden tunnetta sekä ratkaisun käyttäjälle itselleen että hänen läheisilleen. Domi-turvapuhelin kotiin Domi on ikäihmisten käyttöön suunniteltu ja omassa kodissa ramaan läheisensä hyvinvointia ja vastaanottamaan hälytyksiä. Ratkaisu sopii henkilölle, joka ei enää kovin aktiivisesti liiku kodin ulkopuolella. Domi-kellossa on pitkäkestoinen akku, jossa riittää virtaa pariksi kuukaudeksi. Kello ilmoittaa, koska akkua pitää ladata ja koska akku on täynnä. Kello näyttää tavalliselta rannekellolta. Kun se on laitettu käyttäjänsä ranteeseen ja tukiasema paikalleen, se rupeaa keräämään tietoa käyttäjästään. Turvakello seuraa ja oppii tuntemaan käyttäjänsä normaalin voinnin tason, vuorokausirytmin ja unen. Kello havaitsee mahdolliset muutokset ja ilmoittaa niistä automaattisesti niille läheisille, jotka on kytketty seuramaan seniorin vointia, esimerkiksi lapsille, lapsenlapsille tai puolisolle. Lisänä kellossa on hälytysnappi, jota painamalla voi kutsua apua. – Kellon erityinen hienous on automaattihälytys. Jos käyttäjä vaikkapa kaatuu ja lyö päänsä ja menee tajuttomaksi, kello lähettää automaattisesti hälytyksen omaiselle ilman, että käyttäjä on painanut tai pystynyt painamaan hälytysnappia, Satu Ruissalo kertoo. ? – Palvelumme on kehitetty ikäihmisille, jotka tarvitsevat turvaa ja tukea kotona-asumiseen. Samalla palvelu välittää tietoa omaisille, joilla on iso huoli ikääntyvistä vanhemmista tai isovanhemmista ja he tietävät, miten läheinen oikeasti siellä kotona voi, sanoo markkinointijohtaja Satu Ruissalo Vivago Oy:sta, Espoosta. ? Vivagon palvelut tukevat turvallista elämää ja tuovat mielenrauhaa arkipäivän haasteisiin. Palvelun käyttöönotto on helppoa. Elämäntilanteen muuttuessa palvelun päivittäminen on joustavaa. Kaksi kolmesta 45?55-vuotiaasta on huolissaan ikääntyvien vanhempiensa selviytymisestä arjessa. ? Apua arkeen
91 Samoin omaiselle lähtee automaattinen hälytys, jos henkilö on ottanut kellon pois kädestään tai ei muistanut laittaa sitä ranteeseen. – Ilmoituksen saatuaan omainen voi vaikkapa soittaa ja varmistaa, että kaikki kunnossa ja pyytää läheistään laittamaan kellon käteen. Move-palvelu kotiin ja kodin ulkopuolelle MOVE-palvelu on tarkoitettu aktiivisemmalle ihmiselle, joka liikkuu päivittäin kodin ulkopuolella. Palvelussa kello on liitetty älypuhelimeen eikä kotona ole mitään tukiasemaa, vaan yhteys muodostuu puhelimen kautta. – Jos käyttäjä lähtee kotoa ulos, puhelin pitää aina muistaa ottaa mukaan, Satu Ruissalo painottaa. Muilta osin toiminnot ovat samanlaiset kuin Domi-palvelussa. Move kerää yhtä lailla ajantasaista hyvinvointitietoa käyttäjästään esimerkiksi siitä, onko unessa tai päivän aikaisessa aktivisuudessa ollut isoja muutoksia ja välittää tiedot sovelluksen kautta omaisille. Satu Ruissalon mukaan käyttäjät ovat olleet palveluihin tyytyväisiä. Esimerkiksi Porin kaupungin kotihoidossa on noin 1 300 Domi-turvapuhelimen käyttäjää. – Meillä on asiakkaana pian 100 vuotta täyttävä rouva, joka on käyttänyt Domia vuoden verran. Yksin asuva rouva oli kaatunut kotonaan eikä ollut itse päässyt ylös. Hänelle hankittiin Domi-turvapuhelin. Rouva ja hänen läheisensä ovat olleet todella tyytyväisiä palveluun ja sen tuomaan turvaan, Satu Ruissalo kertoo. ? Domi-kellon erityinen hienous on automaattihälytys, joka lähtee omaiselle, jos käyttäjälle on sattunut jotakin ja ilman, että käyttäjä itse on apua hälyttänyt. Tarjoamamme teknologian avulla saadaan reaaliaikaista tietoa ikäihmisen hyvinvoinnista ja terveydentilasta, mikä tuo mielenrauhaa ja turvallisuuden tunnetta sekä ratkaisun käyttäjälle itselleen että hänen läheisilleen. Kaksi erilaista palvelua tarpeen ja elämäntilanteen mukaan ? Vivago DOMI -turvapuhelin tuo turvaa kotiin ja toimii tukiaseman avulla oman kodin piirissä. Automaattihälytys ja reaaliaikainen toimintakyvyn seuranta tuovat mielenrauhaa niin kotona asuvalle kuin hänen läheisilleen. ? Itsenäisen kotona asumisen tuki ? Hälyttää automaattisesti apua ? Tieto käyttäjän hyvinvoinnista, vuorokausirytmistä ja toimintakyvystä ? Vaivaton turvallisuutta lisäävä ratkaisu DOMI-palvelun hinta vähintään vuodeksi 50 €/kk tai 6 kk 55 €/kk. ? Vivago MOVE -palvelu tukee turvallista ja aktiivista elämää kotona ja kodin ulkopuolella. MOVE toimii puhelimen Bluetooth-yhteyden avulla myös kodin ulkopuolella, mutta tässä vaihtoehdossa puhelin pitää muistaa olla mukana. Palvelussa kellon käyttäjän hyvinvointitiedot voidaan jakaa läheiselle, myös hälytysmahdollisuus. ? Turvallinen ja aktiivinen elämä kotona ja kodin ulkopuolella ? Automaattiset hälytykset ja ilmoitukset läheiselle voinnin muutoksista ? Reaaliaikainen tieto aktiivisuudesta, unesta ja vuorokausirytmistä ? Hyvinvointitiedot ja hälytykset voidaan jakaa läheiselle MOVE-palvelun hinta vähintään vuodeksi 55 €/kk tai 6 kk 59 €/kk. www.vivago.fi Vivago on suomalainen, vuonna 1994 perustettu terveysteknologiayritys, jonka osaamista ovat älykkäät turvallisuusja hyvinvointiratkaisut.
92 ? Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että suoliston ja suun mikrobit voisivat tarjota uusia näkemyksiä Parkinsonin taudin syntyyn liittyen, etenkin kun niiden on jo pidempään arveltu vaikuttavan tautiprosessiin. Ihmiskehon mikrobiasukkaat on viime aikoina yhdistetty moniin terveysongelmiin, neurologiset sairaudet, kuten Parkinsonin tauti, mukaan lukien. Velma Aho selvitti väitöskirjatyössään Parkinsonin taudin ja ihmisen suun, nenän ja suoliston mikrobien mahdollisia yhteyksiä sekä tarkasteli niiden määrien vertailuun käytettäviä työkaluja. Ahon tutkimustulokset tukivat havaintoa siitä, että Parkinsonin tautia sairastavilla potilailla on suolistossaan vähemmän Prevotellaceae -heimon bakteereja kuin verrokeilla. – Koska tämä eroavuus on havaittu myös muiden tutkimusryhmien julkaisuissa, se on nousemassa yhdeksi keskeisistä Parkinsonin tautiin liittyvistä mikrobiston muutoksista, sanoo Aho. Prevotellaceae -heimon bakteerien on aiemmin todettu olevan yleisempiä ihmisillä, joiden ruokavalio on kasvispainotteinen, mutta kaiken kaikkiaan niiden merkitys suoliston ja terveyden kannalta on vielä epäselvä. Selkeitä eroja bakteereissa Ahon tutkimuslöydösten perusteella Parkinsonin tautia sairastavien potilaiden ja verrokkien suoliston ja suun bakteeriyhteisöt poikkeavat toisistaan; ryhmien välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero bakteeriyhteisöjen koostumuksessa sekä useiden bakteerien määrissä. Suolistobakteeriyhteisöjen väliset erot voitiin havaita myös seurantanäytteissä, jotka oli kerätty samoilta koehenkilöiltä kaksi vuotta ensimmäisen näytteenoton jälkeen. Lisäksi Aho havaitsi eroja suolistomikrobistossa, kun potilaat luokiteltiin sen mukaan, oliko heillä ärtyvän suolen oireyhtymää muistuttavia oireita vai ei. Tässäkin vertailussa Prevotellaceae -heimon bakteerien määrä nousi esiin erottavana tekijänä. Sen sijaan nenän bakteerien osalta Ahon tutkimuksessa ei löytynyt eroja potilaiden ja verrokkien väliltä. Parkinsonin tautia sairastavilla muutoksia suolistossaan Koska tämä eroavuus on havaittu myös muiden tutkimusryhmien julkaisuissa, se on nousemassa yhdeksi keskeisistä Parkinsonin tautiin liittyvistä mikrobiston muutoksista. Puolukkamehu voi alentaa kohonnutta verenpainetta K ohonnut verenpaine, verisuonten toimintahäiriöt ja niihin liittyvä matala-asteinen tulehdus koskettavat suurta osaa suomalaisista. Ravinnolla on lääkehoidon ohella keskeinen merkitys näiden sairauksien hallinnassa. Epidemiologisissa tutkimuksissa on havaittu, että runsaasti polyfenoleita sisältävät ruoat alentavat sydänja verisuonisairauksien riskiä. Puolukka, mustikka, karpalo ja mustaherukka ovat erinomaisia polyfenolien lähteitä. ETM Anne Kivimäen väitöstutkimuksessa selvitettiin kylmäpuristetun puolukka-, karpaloja mustaherukkamehun vaikutuksia rotilla, joista osalla oli geneettisesti korkea verenpaine. Rotat saivat mehuja 8–10 viikon ajan. Laimea puolukkamehu alensi merkittävästi jo koholla ollutta verenpainetta. Enemmän polyfenoleita sisältänyt mehu paransi verisuonten heikentyneen toiminnan terveiden suonten tasolle. Mehu ei estänyt eläinkannalle tyypillistä iän mukaista verenpaineen kohoamista. Muilla marjamehuilla ei yhtä selkeää vaikutusta Puolukkamehu esti matala-asteiseen tulehdukseen liittyvien geenien Kokeellisessa tutkimuksessa havaittiin, että pitkäaikainen puolukkamehun juonti alentaa kohonnutta verenpainetta ja parantaa verisuonten toimintaa.
93 ? Alaselkäkipu on yleisin yksilölle haittaa ja yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia aiheuttava vaiva, mutta kivun hoidossa on yhä vakavia puutteita. Hoitosuositusten mukaan hoidon tulisi olla psykososiaaliset riskitekijät huomioivaa. Selkäkipuiselle väestölle suunnattujen kyselyjen avulla voidaan tunnistaa ne henkilöt, joilla on kliinisesti merkittäviä psykologisia, sosiaalisia ja elintapoihin liittyviä riskitekijöitä pitkittyvälle kivulle. Englannissa kehitetty STarT-selkäkysely on kehitetty tunnistamaan yksilöllisiä riskitekijöitä selkäkivusta aiheutuvan haitan pitkittymiselle ja Ruotsissa kehitetty Örebro-kysely kivusta johtuvalle työstä poissaololle. Molempien kyselyiden perusteella potilaat voidaan jakaa matalaan, kohtalaiseen ja korkeaan riskiluokkaan. Sosiaalisten ja elintapatekijöiden yhteyttä molempien kivun pitkittymistä arvioivien kyselyiden riskiluokkiin ei ole aiemmin tutkittu eikä kyselyitä ole verrattu väestöaineistossa. Varhainen ehkäisy tärkeää Oulun yliopiston tutkimuksessa on selvitetty, kuinka psykologiset (masentuneisuus, ahdistuneisuus, kivun pelkoon liittyvät välttämisajatukset), sosiaaliset (koulutustaso) ja elintapoihin (ylipaino, tupakointi, alkoholin riskikäyttö, fyysinen inaktiivisuus) liittyvät tekijät ovat yhteydessä kyselyiden riskiryhmiin väestöaineistossa. Alaselkäkivun hoidossa vakavia puutteita Aineistona on käytetty Pohjois-Suomen 1966 -syntymäkohortin niitä henkilöitä, joilla oli ollut alaselkäkipua edeltävän 12 kuukauden aikana. Tutkimuksen mukaan kaikkia tutkittuja ja kliinisesti merkittäviä psykologisia, sosiaalisia ja elintapariskitekijöitä esiintyi selvästi enemmän kyselyiden luokittelemissa korkeammissa riskiluokissa. STarT-kyselyn perusteella korkeaan riskiryhmään kuului 4 % miehistä ja 3 % naisista. Örebro-kyselyn perusteella korkean riskin omasi 7 % miehistä ja 9 % naisista. Yleisen vaivan, kuten alaselkäkivun hoidossa haitan ehkäisy varhaisessa vaiheessa on tärkeää. Hoidon ja ehkäisyn kohdistaminen eniten hoitoa tarvitseviin ja siitä hyötyviin on kustannustehokkainta. Riskiluokkien tunnistukseen perustuva hoito alaselkäkivusta aiheutuvan haitan ehkäisemiseksi vaatii vielä lisätutkimusta. Tutkimuksen mukaan kaikkia tutkittuja ja kliinisesti merkittäviä psykologisia, sosiaalisia ja elintapariskitekijöitä esiintyi selvästi enemmän kyselyiden luokittelemissa korkeammissa riskiluokissa. ilmentymistä valtimossa. Muilla marjamehuilla ei nähty yhtä selkeitä vaikutuksia. Vaikutusten taustalla ovat luultavasti matala-asteisen tulehduksen väheneminen sekä mekanismit, jotka liittyvät verenpaineen säätelyn keskeiseen tekijään reniini-angiotensiinijärjestelmään ja paikallisesti verisuonia laajentavan typpioksidin saatavuuteen. – Näiden kokeellisten tutkimusten perusteella voidaan edetä vertaileviin kliinisiin tutkimuksiin terveillä henkilöillä, joiden verenpaine on hieman koholla, ja joille suositellaan ravitsemusja elintapaohjeita, mutta ei vielä lääkehoitoa. Puolukkamehu ei korvaa lääkehoitoa, mutta se on hyvä ravitsemuksellinen lisä, Anne Kivimäki sanoo.
94 P ääasiassa keskushermostoon vaikuttavat (PKV) lääkkeet ovat oikein käytettynä tehokkaita ja tarpeellisia, mutta niiden väärinkäyttö päihdeaineina on erittäin yleinen ilmiö. Terveystalo on käynnistänyt hankkeen, joka tähtää PKV-lääkkeiden ja muiden väärinkäyttöön soveltuvien lääkkeiden suositusten mukaiseen määräämiseen ja käyttöön. PKV-lääkkeet ovat oikein käytettyinä tehokkaita esimerkiksi vaikean ahdistuneisuuden, lyhytaikaisen unettomuuden ja kiputilojen hoidossa. Hoitosuositusten mukaan PKV-lääkkeiden käytön tulisi pääsääntöisesti olla lyhytaikaista, mutta niiden pitkäaikaiskäyttö on kuitenkin hyvin tavallista eikä terveydenhuollossa seurata niiden käyttöä reaaliaikaisesti. Myös lääkkeiden väärinkäyttö on laajalle levinnyt ilmiö. THL:n tilastoraportin (Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet 2018) mukaan kannabis on käytetyin laiton päihdeaine ja seuraavaksi suosituimpina tulevat päihdekäyttöön soveltuvat lääkeaineet. Terveystalo on kehittänyt toimintamallin, jolla ohjeistetaan ja seurataan PKV-lääkkeiden käyttöä niin yksityisvastaanotoilla, työterveyshuollossa kuin julkisessa terveydenhuollossakin. Tavoitteena on aktiivisesti johtaa ja vähentää PKV-lääkkeiden pitkäaikaiskäyttöä, ja hoitaa potilaita muilla menetelmillä. – Unettomuutta ja ahdistuneisuutta PKV-lääkkeistä on hyötyä vain oikein käytettynä Antibioottikuurit saattavat altistaa sydänja verisuonitaudeille ? Yli 60-vuotiaana paljon antibiootteja käyttävät naiset saattavat sairastua muita herkemmin sydänja verisuonitauteihin. Runsaan 36 000 naisen seitsenvuotisen seurannan perusteella riski sairastua sydänja verisuonitauteihin on noin kolmanneksen suurempi naisilla, jotka yli 60-vuotiaana ovat olleet antibioottilääkityksellä yhteensä vähintään kahden kuukauden ajan. Myös keski-iän antibioottilääkitykset liittyivät myöhempään sydänsairauksien vaaraan, mutta yhteys oli heikompi kuin yli 60-vuotiailla. Tutkijat pitävät mahdollisena, että vaikutukset johtuvat esimerkiksi antibioottien aiheuttamasta suolistobakteerikantojen häiriintymisestä. tulisi hoitaa ensisijaisesti lääkkeettömästi tai muun tyyppisillä lääkkeillä, PKV-lääkkeiden määräämisessä pitäisi noudattaa harkintaa. Oikein käytettynäkin PKV-lääkkeillä on haittavaikutuksia, joten erityisesti pitkäaikaiskäytössä lääkärin pitää tuntea potilaansa hyvin ja punnita lääkehoidon hyötyjä ja haittoja huolellisesti, päihdelääketieteen ylilääkäri Harri Seppälä Terveystalosta sanoo. Väärinkäyttö laaja ongelma – Lääkkeiden väärinkäyttö on aidosti laaja yhteiskunnallinen ongelma. Vaikka asiaan on viime vuosien aikana kiinnitetty huomiota, ei kaikilla lääkäreillä välttämättä ole ajantasaista tietoa PKV-lääkkeiden haittavaikutuksista ja väärinkäyttöongelmasta. Terveystalo tarttuu toimeen ja ryhtyy aktiivisesti johtamaan väärinkäyttöön soveltuvien lääkkeiden turvallista käyttöä ja hoitosuositusten toteutumista. Lääkäreitä koulutetaan ja lääkärikeskusten vastuulääkärit seuraavat aktiivisesti lääkkeiden määräämistä tietojärjestelmien avulla sekä puuttuvat poikkeamiin. – Tähän asti lääkäreiden toimintaa on voitu seurata vain kuulopuheiden perusteella. Nyt saamme hoidon vaikuttavuutta seuraavista tietojärjestelmistämme dataa, jolla johtaa suositusten mukaisia hoitokäytäntöjä myös PKV-lääkkeiden osalta, Harri Seppälä sanoo. Terveystalon ohjeistus lääkäreilleen perustuu lainsäädäntöön, Käypä hoitoja Vältä viisaasti -suosituksiin, Valviran ohjeistukseen sekä kliinisessä työssä hyviksi havaittuihin toimintamalleihin. Taide saattaa pidentää elinikää ? Säännöllisesti näyttelyissä, museoissa ja konserteissa käyvät näyttäisivät elävän hieman pitempään kuin muut, tuore brittitutkimus osoittaa. Taide on aiemmin yhdistetty myös pienentyneeseen masennuksen ja dementian riskiin. Tulosten mukaan taidetta vähintään parin kuukauden välein harrastavien riski menehtyä seurannan aikana oli noin kolmanneksen pienempi kuin samanikäisten, jotka eivät käyneet taideriennoissa lainkaan. Aiemmissa tutkimuksissa myös taiteen tekeminen on yhdistetty terveyteen ja onnellisuuteen. Uutiset: Uutispalvelu Duodecim
95 ? Paprikoiden värit ja muodot saavat herkuttelijan veden kielelle. Kuva: Timo Taulavuori V ärikkäät kasvikset pitävät huolta terveydestämme, sillä ne sisältävät jokapäiväiseen hyvinvointiin liittyviä suojaravinteita. Puutarhaliiton valitsemat vuoden 2020 vihannekset, paprikat tuovat ympäri vuoden hyviä makuja, terveyttä, värejä ja raikkautta ruokavalioomme. Innokkaimmat viljelevät niitä myös itse. Muun muassa chili-paprikoiden kylvöaika on jo nyt tamm-helmiikuussa. Suomalaiset rakastavat paprikoiden raikasta makua ja rapsakkaa suutuntumaa. Monikäyttöiset paprikat kotiutuivat suomalaiseen ruokavalioon 1970-luvulla. Nykyisin tuoreita paprikoita popsitaan reilut kolme kiloa henkeä kohden vuodessa, missä on edelleen reilusti kasvunvaraa. Eniten syömme mietoja ja makeita paprikoita salaateissa, mutta ne tuovat värejä ja lisämakua ruoanlaittoon keitoista patoihin ja erilaisiin paistoksiin. Erityisesti erilaiset yrtit ja juustot houkuttelevat paprikan parhaat puolet esille. Tulisilla chileillä kokki loihtii ikimuistoisia ruokaelämyksiä. Esimerkiksi chilihöystetty talvinen vihanneskeitto saa kehon mukavasti lämpenemään. Paprikat (Capsicum annuum) ovat kotoisin Väli-Amerikasta, missä niitä kasvaa edelleen villeinä. Meillä tutuin on jalostettu makea ja mieto vihannespaprika, jonka perusväreinä ovat tutut liikennevalojen värit: punainen, keltainen ja vihreä. Myös lempeän aromikas oranssi on yhä suositumpi. Erivärisiä pikkupaprikoita tarjoillaan myös pikkusuupaloina, jotka maistuvat erityisen hyvin nuorille. Vielä kypsyvää vihreää paprikaa käytetään pääasiassa kypsennettynä erilaisia ruoissa, koska sen maku ja rakenne sopivat parhaiten ruoanlaittoon. Mehukkaat suippopaprikat ovat uudempia tulokkaita kotimaassa viljeltyinä. Ne sopivat hyvin erilaisiin uuniruokiin ja salaatteihin. Parhaimmillaan ne maistuvat vihanneksilla, ohralla tai riisillä ja tuorejuustolla täytettyinä paprikaveneinä. Maistelemalla erottaa usein kotimaisen paprikan, sillä sen maku on raikas ja tuore. Chilit kuuluvat myös paprikoihin. Niitä kasvatetaan tuhansia eri lajeja miedoista makeista polttavan tulisiin. Näiden paprikoiden muodot vaihtelevat pikkuruisista nupeista isoihin kellomaisiin tai suippoihin muotoihin. Aikaisemmin kotimaisten chilit olivat harvinaisuuksia kaupoissa, mutta nyt tarjonta on parantunut. Chililajitelmia on saatavilla lähes aina vähittäismyymälöistä. Paprikat sisältävät runsaasti C-vitamiinia ja muita terveyden kannalta hyödyllisiä ravinteita. Tulista makua paprikoihin tuo kapsaisiini-yhdiste, jonka tiedetään myös toimivan aineenvaihduntaa vilkastavana ja samalla laihduttava ruoka-aineena. Sietokyky polttaviin paprikoihin kehittyy ajan myötä, ja tulisimpia makuja voi loiventaa yhdistämällä chilejä maitoja viljatuotteiden kanssa. Suomessa paprikoita viljellään reilussa 70 yrityksessä noin miljoona kiloa. Eniten paprikoita viljellään Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa, missä viljelymäärät ovat kasvaneet viime vuosina. Kotimaan tuotanto on toistaiseksi vielä vähäistä verrattuna tuontiin, joka on noin 16 miljoonaa kiloa. Suomalaista paprikaa on saatavilla varmimmin touko-lokakuussa, mutta ympärivuotinen ja torjunta-aineeton viljely yleistyy energiapihien led-valojen turvin. Harrastajat suosivat viljelyssä erityisesti chili-paprikoita, joiden kasvattaminen on viime vuosina innostanut erityisesti nuoria miehiä. Paprikoiden viljelyaika siemenestä satoon kestää vähintään neljä kuukautta. Tämän vuoksi sekä harrastajien että ammattilaisten kylvöt aloitetaan usein jo tammikuussa. Paprikat kasvavat lämpimässä ja menestyvät Suomessa ulkona vain lämpimien kesäkuukausien aikana. Vuoden vihanneksen julkistavat Kotimaiset Kasvikset ry ja Puutarhaliitto ry. Tämä perinne on jatkunut jo vuosikymmeniä. Tavoitteena on lisätä teemavihanneksen viljelyä ja kulutusta sekä tutustuttaa suomalaisia uusiin kasviksiin ja makuihin. Liikennevaloja lautaselle PKV-lääkkeistä on hyötyä vain oikein käytettynä Paprikat vuoden 2020 vihanneksia Chilihöystetty vihanneskeitto saa kehon mukavasti lämpenemään.
96 K ansainvälisessä tutkimuksessa ei löytynyt yleisesti kaikille punkkien kantamille taudinaiheuttajille suosiollista ympäristöä tai lämpötilaa, koska eri bakteerilajit viihtyvät erilaisissa oloissa. Punkkien sisällä olevat bakteerit voivat myös lajista riippuen joko kilpailla keskenään tai edistää toistensa leviämistä. Helsingin, Zürichin ja Exeterin yliopistojen tutkijat ovat mallintaneet sitä, miten ympäristötekijät vaikuttavat ihmiseenkin tarttuvien bakteerien esiintymiseen Euroopassa yleisessä punkkilajissa, puutiaisessa, Ixodes ricinus . Tutkijat keräsivät puutiaisia Sveitsissä Alppien rinteiltä aina laaksoista niin korkealle kuin niitä esiintyy, ja määrittivät niistä kaikki mahdolliset tautia aiheuttavat ja puutiaisten sisällä elävät bakteerit. Puutiaisista löytyi useita borrelioosia aiheuttavia Borrelia ja pilkkukuumeita aiheuttavia Rickettsia -lajeja. Kosteus merkittävämpi kuin lämpötila Tutkijoiden mukaan mikään yksittäinen ympäristötekijä ei mallinnuksen perusteella selvästi edistänyt tai haitannut taudinaiheuttajia. Kukin puutiaisen kantama taudinaiheuttajabakteeri reagoi eri tavalla ympäristön olosuhteisiin, joten ilmastonmuutoksen vaikutuksia on sen vuoksi vaikea arvioida. – Esimerkiksi lämpötilalla ei ole juuri yhteyttä siihen, millaisia tartuntoja aiheuttavia bakteereita punkeissa on. Merkittävämpiä olivat ympäristön kosteuteen liittyvät tekijät, kuten rinteen suunta ja jyrkkyys. Borrelia afzelii on yleisempi pohjoisrinteillä, jotka ovat paahteisia etelärinteitä kosteampia. Rickettsia -lajit puolestaan olivat yleisempiä jyrkillä rinteillä, jotka ovat voimakkaamman veden valumisen vuoksi kuivempia, kertoo tutkijatohtori Tuomas Aivelo Helsingin yliopiston bioja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta. Näytteiden keruu eri korkeuksilta on kätevä tapa tutkia ympäristöolosuhteiden vaikutuksia. – Vaikka etäisyydet ovat lyhyet, voimme vertailla hyvin erilaisissa elinympäristöissä eläneitä punkkeja. Kilometrin matka pystysuunnassa vastaa noin tuhannen kilometrin siirtymää etelästä pohjoiseen. Tutkimusalueen alimmilla korkeuksilla keskilämpötila vastaa keskimääräistä kuumempaa suomalaista kesää, kun taas ylimmät korkeudet yli kilometriä korkeammalla muistuttavat keskilämpötilaltaan suunnilleen keskimääräistä keskisuomalaista kesää. Tutkijat havaitsivat, että monet taudinaiheuttajat esiintyvät yleisesti toistensa kanssa. Ne saattavat siis edistää yhteistartuntoja. – Sen sijaan Spiroplasma -bakteerien tartuttamissa punkeissa on huomattavasti vähemmän ihmiseen tarttuvia taudinaiheuttajia, kuten Borrelia -bakteereita. Spiroplasma -tartunnan tiedetään suojaavan hyttysiä monilta loisilta ja taudinaiheuttajilta, joten samanlainen ilmiö on mahdollinen punkeissakin, Tuomas Aivelo sanoo. Punkkien levittämiin bakteereihin vaikuttavat ympäristön kosteus ja keskinäinen kilpailu Lihavuusleikkauksen diabeteshyödyt riippuvat kestosta ? Lihavuusleikkauksen avulla laihtuvat parantuvat usein myös tyypin 2 diabeteksesta, mutta tämä näyttäisi osittain riippuvan siitä, miten pitkään potilas on diabetesta sairastanut. Ruotsalaistutkimuksen mukaan teho on paras nuorilla potilailla, jotka eivät ole sairastaneet pitkään. Kaikkiaan 76 prosenttia potilaista pärjäsi ilman diabeteslääkkeitä kaksi vuotta ja 70 prosenttia viisi vuotta lihavuusleikkauksen jälkeen, mutta todennäköisyys pieneni tasaisesti, mitä pidempään potilas oli diabetesta sairastanut. Diabetes oli täysin parantunut 60 prosentilla kahden vuoden kuluttua ja 50 prosentilla viiden vuoden kuluttua leikkauksesta. Myös täyden parantumisen todennäköisyys riippui diabeteksen kestosta. Maratonharjoittelu nuorentaa verisuonia ? Maratoniin tähtäävä juoksuharjoittelu voi nuorentaa verisuonia ja laskea verenpainetta jo muutamassa kuukaudessa. Tuoreessa tutkimuksessa hyödyt havaittiin miehillä ja naisilla, jotka aloittivat harjoittelun ensimmäistä maratoniaan varten. Tutkimukseen osallistui 138 keskimäärin 37-vuotiasta, joista nuorimmat olivat 21ja vanhimmat 68-vuotiaita. He aloittivat 17-viikkoisen aloittelijoille tarkoitetun maratonohjelman, jossa juostiin keskimäärin kolmesti viikossa. Juoksulenkkien ja harjoitusten intensiteettiä lisättiin vähitellen ohjelman edetessä. Juoksuharjoittelun seurauksena osallistujien systolinen verenpaine laski keskimäärin 4 mmHg ja diastolinen verenpaine keskimäärin 3 mmHg, minkä lisäksi magneettikuvaukset paljastivat suotuisia muutoksia aortan jäykkyydessä. Hyödyt olivat suurimmat iäkkäimmillä ja hitaasti juoksevilla miehillä. Havaitut muutokset olivat merkittäviä, sillä tutkijoiden mukaan ne vastasivat noin neljän vuoden nuorentumista verisuonten biologisessa iässä. Uusimpien tutkimusten valossa liikunta on hyväksi, vaikka ei harjoittelisi kovaa, sillä liikunnan hyödyt saa myös kevyestä liikunnasta sekä hyvin lyhyissä, muutaman minuutin pätkissä. Nykyisten suomalaissuositusten mukaan aikuisten olisi hyvä harrastaa kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa, kuten reipasta kävelyä, ainakin 2 h 30 min viikossa tai raskasta liikuntaa, kuten juoksua, 1 h 15 min viikossa. Esimerkiksi lämpötilalla ei ole juuri yhteyttä siihen, millaisia tartuntoja aiheuttavia bakteereita punkeissa on.
SenioriTERVEYS on 55+ -ikäisille suunnattu laaja-alainen terveysasioihin keskittynyt aikakauslehti. SenioriTERVEYS ilmestyy 8 kertaa vuodessa. Senioriterveyden keskeisiä aihealueita ovat • fyysisen terveyden koko laaja alue: ihmisen koko keho suuta ja silmiä myöden • psyykkinen terveys: ihmisen psykosomaattinen yhteys • sosiaalinen terveys: sosiaaliset suhteet ovat tärkeä osa ihmisen hyvinvointia • seksuaalinen terveys: seksuaalisuus on myös ikäihmiselle tärkeä ja voimaa-antava elämän osa-alue • yhteiskunta terveydellisestä näkökulmasta Karprint Oy SenioriTerveys Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 HUHMARI % Karprint maksaa postimaksun PALVELUKORTIN LÄHETTÄJÄ (täytä aina) Asiakasnumero: .......................................................................................................... Nimi: .................................................................................................................................... Lähiosoite: ...................................................................................................................... Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ Puhelin: ............................................................................................................................. Sähköposti: ..................................................................................................................... Allekirjoitus: ................................................................................................................... 1) Tilaus Tilaan ? itselleni ? lahjaksi SenioriTerveys -lehden (8 nroa/vuosi) ? kestotilauksena 56€/v ? määräaikaisena 60€/v. Ulkomaantilauksiin lisätään postituslisä 20€/vuosikerta. Täytä osoitetiedot, jos tilaat lehden lahjaksi. Lehden saajan nimi: ................................................................................................. Lähiosoite: ...................................................................................................................... Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ Puhelinnumero: .......................................................................................................... 2) Osoitteen muutos Voimassa alkaen ___ /___ 202___. Täytä vanha osoitteesi kohtaan ”Palvelukortin lähettäjä”. Uusi lähiosoite: ............................................................................................................ Uusi postinumero ja -toimipaikka: ................................................................ Uusi puhelinnumero: .............................................................................................. 3) Tilaajapalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Verkkosivuilla: www.senioriterveys.? -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.? Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Digilehden tilaus osoitteessa www.lehtiluukku.? Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Tilaukset voidaan irtisanoa koska tahansa ja irtisanomiset tulevat pääsääntöisesti voimaan jo maksetun laskutusjakson päättyessä. Mikäli irtisanomishetkellä tilaajalla on maksamattomana tilauslasku, jonka jaksolta hän on jo saanut lehtiä, on kustantajalla oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet. Karprint Oy:n tilaajarekisteriin tallennettuja tietoja voidaan käyttää yrityksen omaan suoramarkkinointiin. Rekisterija tietosuojaseloste: http://www.karprint.?/rekisteriseloste/. Henkilörekisterilain mukaiset tarkastuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna osoitteeseen: Karprint Oy / Tilaajapalvelu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. 4) Tilauksen peruutus Tilauksen peruutus: Verkkosivuilla: www.senioriterveys.? -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.? Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Ilmoitus peruutuksesta viimeistään 2 viikkoa ennen jakson päättymistä. 5) Kestotilauksen ehdot Kestotilaus jatkuu ensimmäisen tilausjakson jälkeen automaattisesti, kulloinkin voimassa olevaan kestotilaushintaan (hinta ilmoitettu lehden palvelukortissa) ja on voimassa niin kauan, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Kestotilaus laskutetaan vuosittain, jos ei toisin ole sovittu. Tilaaja voi halutessaan muuttaa laskutusväliä ottamalla yhteyttä tilauspalveluun. Irtisanomisilmoitus päättää kestotilauksen aina meneillään olevan laskutusjakson loppuun. Tilauslaskun maksamatta jättäminen ei ole peruutus.
98 ? Ristikko 1-2020 Ratkaisijan nimi: …………………………………………………………… Lähiosoite: …………………………………………………………………….………… Postinumero: …………………… Paikkakunta …………………….……………………………… Puhelinnumero: …………………………..……………………. ? Lähetä ristikon ratkaisu kirjekuoressa SenioriTERVEYS -lehteen 24.2.2020 mennessä. Kuoreen merkintä ristikko. Osoite: SenioriTERVEYS -ristikko, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Yksi oikein ratkaissut palkitaan arpomalla. Lisää rasti ruutuun: n olen lehden tilaaja n ostan irtonumeroita n luen muuten. ? Numeron 8/19 ristikon palkintona olleen Senioriterveyslehden vuosikerran voitti Kyllikki Kytömäki Lapualta. ? Numeron 1/20 ristikon palkintona on Senioriterveyslehden vuosikerta. Arvo 59 euroa.
Nautinnollisia lukuhetkiä Nautinnollisia lukuhetkiä tunnelmallisiin talvi-iltoihin tunnelmallisiin talvi-iltoihin Hae omasi Hae omasi Lehtipisteestä Lehtipisteestä tai tilaa suoraan tai tilaa suoraan kotiisi! kotiisi! www.luontaisterveys-lehti.? www.luontaisterveys-lehti.? www.antiikkijataide.? www.antiikkijataide.? www.sielunpeili-lehti.? www.sielunpeili-lehti.?
Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti PAL.VKO 2020-10 600114-2001 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Vuokraturva on tutkitusti* tunnetuin ja kokonaisuudessaan paras vuokravälittäjä. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.? Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.?