Nro 4/2016 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Mangalitza viihtyy pohjoisessa Eroon hukkakaurasta Raviala kaipaa nuoria kasvutunnelista
Viljan varastoinnin ammattilainen Tietoa palveluistamme uusituilla kotisivuillamme: www.suomenviljava.fi Rakennatko konehallia, navettaa tai maneesia? Meiltä huippulaadukkaat seinäja kattoelementit uretaanista, villasta ja styroksista. Kysy myös tarjousta ovista ja ikkunoista. Izopanel Pirkkala Lasikaari 10, 33960 Pirkkala Lukasz Mierzynski puh. 040 962 1746 Antti Summala puh. 045 857 3039 Izopanel Raahe Jokiniitty 19, 92140 Raahe Antti Paananen puh. 050 396 1756 Lisätietoja netissä: www.izopanel.fi Ota yhteyttä: Nopea toimitus Varmasti edullinen Parhaat paloluokat
Rakennatko konehallia, navettaa tai maneesia? Meiltä huippulaadukkaat seinäja kattoelementit uretaanista, villasta ja styroksista. Kysy myös tarjousta ovista ja ikkunoista. Izopanel Pirkkala Lasikaari 10, 33960 Pirkkala Lukasz Mierzynski puh. 040 962 1746 Antti Summala puh. 045 857 3039 Izopanel Raahe Jokiniitty 19, 92140 Raahe Antti Paananen puh. 050 396 1756 Lisätietoja netissä: www.izopanel.fi Ota yhteyttä: Nopea toimitus Varmasti edullinen Parhaat paloluokat YLIVOIMAA HARVENNUKSEEN YLIVOIMAA HARVENNUKSEEN SAMPO ROSENLEW METSÄKONEET Harvennushakkuu kannattaa, kun käytettävissä on kustannustehokkaat, harvennuksille suunnitellut työvälineet. Sampo-Rosenlew harvesteri HR46 ja kuormatraktori FR28 on harvennuksen ehdoilla suunniteltu ja valmistettu. Lue lisää osoitteessa www.sampo-rosenlew.? Mikko Pihala 4-tien länsipuoli puh: 050 500 1092 Ahti Sormunen 4-tien itäpuoli Puh: 0400 346 650 Myynti etunimi.sukunimi@sampo-rosenlew.? VALMISTUS: LOGBEAR OY | Esa Ahopelto p. 0400 231 268 | WWW.LOGBEAR.FI MYYNTI: OTTO MOTOR OY | Tapani Rintala p. 0400 446 001 | WWW.OTTOMOTOR.FI www.logbear.fi Viiden tonnin omapaino, kantava tela-alusta, matala pintapaine, monipuoliset lisälaitteet – siksi Logbear on ajourattoman korjuun yhdistelmäkone numero yksi! Käy sivuillamme: Logbear FH4000 on ketterä, taloudellinen ja kotimainen yhdistelmäkone ensiharvennuksiin. Ensiharvennusten ykkönen!
4 FARMI 4/2016 www.lehtiluukku.fi Farmi on luettavissa myös osoitteessa Lehtiluukku on kätevä tapa lukea lehtiä päätteen ääressä. Farmi julkaistaan Lehtiluukussa aina täysin samanlaisena, kuin painoversio on, mutta lukemaan pääsee ajasta ja paikasta riippumatta vaikka puhelimella. Muista, että Farmin lukeminen Lehtiluukussa ei maksa mitään, ja arkistosta löytyvät kaikki viime vuodenkin lehdet. Vinkki: Useissa lehden ilmoituksissa on linkki, jolloin ilmoituksessa olevaa www-osoitetta klikkaamalla pääsee suoraan yrityksen kotisivuille katsomaan lisätietoja! Maija Silvennoinen maaseudun asialla s. 52–53 Lampaat ja naudat luonnon ruohonleikkureina s. 36–39 Vilja-analyysi kannattaa s. 26–27
5 FARMI 4/2016 Farmi 5/16 ilmestyy viikolla 32. www.countrymedia.fi PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen, puh. 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Mimmi Virtanen, puh. 0400 985 152 toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen, puh. 0400 346 650 ahti.sormunen@countrymedia.fi AVUSTAJAT Kati Hurme-Leikkonen AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO Anna Broholm /PieniSuuri Idea LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Katja Sormunen, puh. 0400 590 324 mediamyynti, puh. 0400 243 880 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Lönnberg Print & Promo 2016 ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa. 33. vuosikerta ISSN 1238-1586 (painettu) ISSN 2342-6993 (verkkojulkaisu) Lehden vastuu virheellisestä i lmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA ja KUSTANTAJA CountryMedia Oy Toimipaikka Konepajanranta 4, 28100 PORI Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Postiosoite Nenäpääntie 9, 36600 Pälkäne Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. SISÄLLYS Nro 4 • Kesäkuu 2016 KANSIKUVA: DEPOSITPHOTO KANNESSA: MANSIKKA-AIKA ALKAA AJOISSA. M IM M I VIR TA NE N MAATALOUS 8 Kasvutunneli tuo lisää mahdollisuuksia mansikan viljelyyn 16 Hukkakauran leviäminen hidastunut 24 Torju viljojen tuholaiset 26 Vilja-analyysilla tietoa sadon laadusta HYÖTYELÄIMET 32 Unkarilainen mangalitza on vaatimaton kotieläin 36 Märehtijät ahertavat perinnebiotoopeilla HEVOSET 42 Raviala kaipaa nuoria tekijöitä 52–58 KESÄSIVUT • Haastattelussa Maija Silvennoinen • Karin Havupuu-uutejuomalla juhlavuosi • Ohjeet ahvenen fileointiin • Lähde kesätapahtumiin PALSTAT 12 Maatalous 28 Hyötyeläimet 40 Hevoset 44 Ympäristö ja energia 46 Metsä 49 Koulutus 49 Opiskelija esittäytyy 59 Sarjakuva PUHEENVUOROT 6 Kesäterveiset toimitukselta 7 Puheenvuoro, maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Terveisiä toimitukseen? Mitä pidit tästä Farmista? Miellyttikö jokin juttu erityisesti vai haluatko antaa noottia? Onko sinulla kehitysehdotus tai juttuidea? Haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi. Lähetä meille palautetta osoitteeseen toimitussihteeri@countrymedia.fi.
6 FARMI 4/2016 TOIMITUKSEN KESÄTERVEISET Tilaa lehti itselle, puolisolle, tilanjatkajalle tai vaikka naapurille! Ki rje po st im er kk i Co un try M ed ia Oy Ne nä pä än tie 9 36 60 Pä lk än e Nro 2/2016 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Hevoset -teemanumero! Hakeala ongelmissa Maatilojen ulkomainen työvoima lisääntyy – nopeita toimia kaivataan Mukana kilparatsastaja Katja Karjalaisen haastattelu Hevosenlannasta energiaa? Nro 4/2016 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Isompi otsikko näin Pienet otsikot tähän näin Pienet otsikot tähän näin Pienet otsikot tähän näin Nro 9/2015 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Alpakka on mahdollisuuksien eläin Kuminanviljely vaatii panostamista Riistapellosta ruokaa ja suojaa Maalaistalon keittiölle uusi ilme Nro 1/2016 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti kasvussa Yhteismetsien suosio Lanta ja nurmi rahaksi – biokaasulaitos tuottaa energiaa Navetat nousivat kilpaa 50-luvulla Laaja koulutusteema! Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 8 numeroa Nimi Nimi Osoite Osoite Postinro/toimipaikka Postinro/toimipaikka Puh. itselleni kestotilauksena 8 lehteä hintaan 40 € (sis. alv 10%) määräaikaisena tilauksena 8 lehteä hintaan 45 € (sis. alv 10%) ilmoitan osoitteenmuutoksesta lahjaksi Huomaa! Tilausmaksu on verovähennyskelpoinen! TYÖNI GRAAFIKKONA on pääosin näytön äärellä istuskelua. Farmin myötä saan onneksi päivittäisen palan luontoa juttujen ja kuvien muodossa. Kesällä sitä kaivautuu kuorestaan ja lähtee ulos. Kesän kohokohta on suvun navetan vintiltä löytynyt papan soutuvene. Vielä kun uumenista löytyi myös pieni kakstahtimoottori, kesä on sinetöity. Vapaa-ajat minut siis tavoittaakin kokemäenjoen varrelta hennon putputuksen saattelemana nautiskelemassa paikallisesta maaseutumatkailusta. Matka lähellekin avartaa! Anna ON TULLUT aika kaivaa hellehattu ullakolta esiin – toimituksemme aloittaa ansaitun tauon. Farmi aloitti alkuvuodesta uudistumisen ja ilmeisen onnistuneesti palautteestanne päätellen. Kiitos siitä, se on meille tuiki tärkeää. Jatkamme syksyllä hyvin alkanutta matkaa, joskin ilman nykyistä toimitussihteeriämme Mimmiä, jolle kuuluu iso kiitos myös lehden uudistumisesta. Toivotamme hänelle menestystä ja onnea uusiin haasteisiin. Vaikka kesä onkin monelle teille kiireisintä aikaa, toivon teidän vapaahetkinänne ehtivän hengähtämään ja käymään kesän tapahtumissa, joita teille tässä numerossa esittelemme. Inspiroivia lukuhetkiä ja kaunista kesää, Katja KULUNUT KEVÄT on ollut kiireistä, mutta antoisaa aikaa. Pieni lepotauko ei tee pahaa. Minun on aika sanoa Farmille ja teille lukijoille kiitokset kuluneesta kolmesta ja puolesta vuodesta. Minua odottavat nyt uudet haasteet. Maaseudun asioiden parissa kyllä pakerran jatkossakin. Tänä kesänä unohdan suuret suunnitelmat. Tavoitteenani on ainoastaan hieman kohentaa sisälläni lymyävän onnettoman viherpeukalon itsetuntoa. Tänä kesänä en unohda kastella amppelitomaattiani! Mimmi
7 FARMI 4/2016 VENÄJÄN ASETTAMAT vastapakotteet laittoivat Suomen elintarvikeviennin näkymät uusiksi elokuussa 2014. Paluuta entiseen ei ole odotettavissa, vaikka vientirajoitukset jossain vaiheessa poistuisivatkin. Siitä pitävät huolen Venäjän heikot talousnäkymät, oman tuotannon kasvattaminen ja korvaava tuonti. Menetys tulee kuitenkin nähdä myös mahdollisuutena johonkin uuteen, tappio voidaan kääntää voitoksi. Vientimarkkinoiden tervehdyttäminen edellyttää vientituotteiden valikoiman laajentamista ja uusien markkina-alueiden valtaamista. Avainasemassa ovat vientitoimijat, jotka ennakkoluulottomasti tähyävät korkeammalle ja pidemmälle, tuttujen ympyröiden ulkopuolelle. Laadukkaista kotimaisista raaka-aineista valmistetut elintarvikkeet ovat jatkossakin Suomen vahvuus kansainvälisillä markkinoilla, mutta jalostusasteen nostaminen, uudet elintarvikeinnovaatiot ja arktista eksotiikkaa korostavat erityistuotteet avaavat viennillemme uusia ovia. Valtiovallan tehtävänä on tukea toimijoiden vientiponnisteluja ja raivata markkinoillepääsyn esteitä. Suomessa valtaosa elintarvikealan toimijoista on pk-yrityksiä, mutta näiden yritysten osuus viennistä jää vähäiseksi. Pk-yritysten vientimahdollisuuksia rajoittaa osaamisen ja kansainvälisen verkostoitumisen puute. Tähän tarpeeseen on vastattu osana hallituksen kärkihankkeita käynnistetyllä pk-yrityksille suunnatulla valmennuksella ja neuvonnalla. Uskon, että pk-yritysten vientiosaamisen lisääntyminen tulee suoraan näkymään näiden yritysten vientitoimintojen kasvuna. Eläimistä saatavien elintarvikkeiden, erityisesti liha-, maitoja kalatuotteiden vienti EU:n ulkopuolelle on haasteellista, sillä kohdemaiden Verkkoja uusille vesille edellyttämä markkinoillepääsyprosessi on usein raskas. Maaja metsätalousministeriön hallinnonalan työpanos ja asiantuntemus ovat edellytys hankkeiden edistymiselle. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on saamiensa lisäresurssien turvin pystynyt purkamaan markkinoillepääsyn edellytyksenä olevien vientiselvitysten sumaa ja käynnistämään toimijoiden priorisoimia uusia vientihankkeita. Ministeriön virkamiehet ovat myös aktiivisesti välittäneet kohdemaiden viranomaisille tietoa maamme hyvästä eläinja kasvitautitilanteesta, luotettavasta viranomaisvalvonnasta sekä antibioottämismatkat sekä muut Food from Finland -vientiohjelman puitteissa tehtävät vienninedistämistoimet edistävät Suomi-imagoa ja elintarvikkeidemme tunnettavuutta maailmalla. Näitä vienninedistämismatkoja yhdessä laajan yritysvaltuuskunnan kanssa olenkin päässyt tekemään jo Kiinaan, Japaniin ja Irakiin. Suomalaiset elintarvikealan yritykset ovat olleet aktiivisesti tässä työssä mukaan ja uusia kontakteja on solmittu ja kauppoja viritelty. Maaja metsätalousministeriön työ uusien vientikohteiden avaamiseksi suomalaisille elintarvikkeille jatkuu, ja tulen itse olemaan vahtien ja torjunta-aineiden vähäisestä käytöstä Suomessa. Ei kuitenkaan riitä, että me itse tiedämme suomalaisten elintarvikkeiden olevan turvallisia, terveellisiä ja korkealaatuisia. Tätä viestiä on vietävä myös kiinnostavien vientimaiden viranomaisille ja asiakkaille. Ministeritason vienninedisvasti tässä työssä mukana yhdessä elintarvikeyritystemme kanssa. Ei siis munia yhteen koriin, vaan heittämään verkkoja uusille vesille! Kimmo Tiilikainen Maatalousja ympäristöministeri
8 FARMI 4/2016 TEKSTI MIMMI VIRTANEN KUVAT ARJA RAATIKAINEN, AHTI SORMUNEN JA PIXABAY viihtyy tunnelissa Marjojen viljely kasvutunnelissa on meillä vielä vähäistä, mutta tulee luultavasti mylläämään marjantuotantoa. Mansikan tunneliviljely mahdollistaa suuren sadon saamisen pieneltä pinta-alalta, mutta vaatii myös paljon työtä. Kotimaisiakin satotaimia on nykyään saatavilla, mutta viljely on Suomessa haasteellista lyhyen kasvukauden vuoksi. Raatikainen arvelee, että kasvutunnelit voisivat helpottaa myös kotimaan taimituotantoa. – Kukaan ei vielä ole lähtenyt kokeilemaan. Ehkä Etelä-Suomessa lämpösumma voisi riittää.
9 FARMI 4/2016 K asvutunneli muistuttaa kasvihuonetta, josta puuttuvat päädyt. Muovikate pitää marjat kuivina parantaen niiden laatua ja kauppakestävyyttä. Viljelyä kasvutunnelissa on kuvattu ”tehostetuksi avomaatuotannoksi”. ProAgria Etelä-Pohjanmaan marjantuotannon erityisasiantuntija Arja Raatikainen sanoo mansikoiden tunneliviljelyn olevan lähempänä kasvihuonekuin avomaatuotantoa. Avomaaviljelyyn tottuneen täytyykin opetella kokonaan uusi viljelytapa. – Viljely on paljon tarkempaa, on oltava huolellinen veden ja ravinteiden saannin kanssa, painottaa itsekin marjanviljelijänä toimiva Raatikainen. Raatikaisen omalla tilalla, Annin Marjatarhalla Kauhavan Viinikassa on marjantuotantoa niin kasvutunneleissa kuin avomaalla. Viljelyssä on mansikkaa, vadelmaa, pensasmustikkaa sekä kokeilumielessä myös mesimarjaa. Meneillään on yrityksen kolmas kasvukausi. Investointituki lisännyt intoa Kasvutunnelit marjojen viljelyssä ovat yleistyneet Euroopassa nopeasti. Esimerkiksi Iso-Britanniassa suurin osa marjanviljelystä tapahtuu jo katteiden alla. Kasvutunneleiden yleistymistä on jouduttanut kauppaketjujen linja ottaa myyntiin vain kateviljeltyä marjaa. Pohjoismaista Norjassa on kasvutunneleita ollut käytössä jo pitkään. Myös Ruotsissa tunnelit ovat lisääntyneet reippaasti. – Ruotsissa viljelijäkunta on jakautunut, osa jatkaa perinteisesti avomaalla ja osa ottaa käyttöön uusia menetelmiä, Raatikainen kertoo. Meillä tunnelituotanto on vasta alkutaipaleella, vaikka kasvutunneleita on tuotu Suomeen jo kymmenen vuotta. Raatikainen veti vuonna 2014 MarjaDiili -hanketta, jonka yhtenä osa-alueena oli tuoda tietoa uusista viljelymenetelmistä. – Tunnelit ovat uusi asia, siksi lisääntyminen on ollut hidasta. Investointi on myös melko kallis. Uuden ohjelmakauden myötä kasvutunneli pääsi investointituen piirin. Viime vuonna tukea oli mahdollista hakea ensi kertaa, ja tämä onkin vauhdittanut yleistymistä. – Investointituen myötä uusi kasvatusmenetelmä on saanut siipien alle tuulta. Nyt monet tilat suunnittelevat investointia tai ovat jo investoineet kasvutunneleihin, Raatikainen kertoo. – Ohjelmakauden valmisteluissa arvioitiin kasvutunnelien määrän Suomessa olevan noin 20 hehtaaria. Nyt ala on noin 40–50 hehtaaria. Arviossa ovat mukana kaikki kasvutunnelit, viljeltiin niissä sitten marjoja tai vaikka vihanneksia. Luvuissa ei kuitenkaan ole mukana itse rakennettuja kausihuoneratkaisuja, joita myös on käytössä. – Meillä on lajikkeissa tällä hetkellä valinnanvaraa. Toki avomaatuotannossa rajoittaa pohjoiset olot. Talvivaurioita on eniten juuri uusissa lajikkeissa. Valikoimaa on, mutta talvenkestävyys ei aina ole niin hyvä, Arja Raatikainen pohtii.
Raatikainen uskoo tunneliviljelyn yleistyvän myös tilakohtaisesti pikkuhiljaa; ensin hankitaan tunnelialaa kokeiluun, myöhemmin mahdollisesti enemmän. Tunneliviljely ei ole kaikkia varten. – Itsekin ostin omat tunnelit käytettynä, kun eräs tuottaja lopetti. Hän jatkoi avomaatuotantoa. Tunnelit eivät ole kaikkien juttu. Satojen rytmittäminen helpottuu Mansikan viljelyssä kasvutunnelit voivat olla maapohjaisia, jolloin mansikat istutetaan tavallisesti penkkiin. Huomattavasti yleisempää on kuitenkin ruukkuviljely, jolloin kasvupohja ja taimet uusitaan vuosittain. – Taimituotanto on kehittynyt valtavasti. Joka vuosi voidaan myös markkinan mukaan säädellä eri kasvien pinta-aloja tunnelissa. Joustavuus on hienoa asia ruukkuviljelyssä, Raatikainen pohtii. Hän sanoo kasvutunnelien tuovan lisää mahdollisuuksia viljelyyn. Ison taimimäärän avulla pieneltä pinta-alalta on mahdollista saada runsas sato. Ammattimainen marjanviljely nojaa tänä päivänä satotaimiin, jotka mahdollistavat sadon saamisen jo istuttamisvuonna. Istutuksen jaksottamisella voidaan rytmittää sadon kypsymistä. Tunnelissa kasvukausi on avomaata pitempi, joten ensimmäiset istutuksetkin päästään tekemään aikaisemmin. – Kasvutunnelissa on lämpimämpää kuin ulkona, joten marjat kasvavat nopeammin. On myös kiva tehdä töitä tunnelissa, kun ei sada tai tuule. Aivan kaikki avomaalajikkeet eivät sovellu tunneliviljelyyn. Tällainen on esimerkiksi suomalaisten suosima Polka. Omalla tilallaan Raatikaisella on tänä vuonna aikaisempaa useampia mansikkalajikkeita. Viljelyssä ovat varhaislajikkeet Fleur, Clery, Eliannya sekä Darselect, joista viimeksi mainittua lukuun ottamatta kaikki ovat uusia lajikkeita. Syyssatoa varten istutetaan Sonataa. Biologinen torjunta toimii tunnelissa Kasvutunnelien koko vaihtelee lähinnä pituudeltaan. Tyypillinen leveys on 8,5 metriä. – Pituus voi olla periaatteessa mitä vain, vaikka kilometri. Kuitenkin yli 100 metrin tunnelit alkavat olla jo liian pitkiä poimijoille, marjat täytyy keskeltäkin kuljettaa päätyyn. Tavallisempaa on, että käytössä on useampi lyhyempi tunneli, Arja Raatikainen kertoo. Hänellä itsellään kasvutunneleita on kuusi, yhteenlaskettu ala on vajaa puoli hehtaaria. Maapohjaisissa tunneleissa kastelu voidaan hoitaa tihkukasteluna, kuten avomaalla. Ruukkuviljelyssä voidaan lisäksi käyttää kasvihuoneista tuttua tippukastelua. Myös ravinteet saadaan annettua kastelujärjestelmän kautta. Ruukkumansikat saavat Raatikaisenkin tilalla ravinteita ja vettä monta kertaa päivässä. Ravinneja kosteustasapainoa seurataan koko ajan. – Lämpiminä aurinkoisina päivinä menee vettä 1,5 tunnin välein aina muutama minuuttia kerrallaan. Kun on pilvistä, pitää kastelua vähentää. Tämä on jatkuvaa seuraamista, jotta kosteus pysyy tasaisena. Toki automatiikkaakin on olemassa. Yhdeksi parhaaksi puoleksi tunneliviljelyssä Raatikainen nimeää sen, että kasvinsuojelu pystytään hoitamaan pitkälti biologisilla keinoilla. Annin Marjatarhalla kemiallista torjuntaa käytetään tarvittaessa. – Esimerkiksi harmaahometta voidaan torjua pölyttäjä-kimalaisten pesien kulkuaukoille levitettävällä torjuntavalmisteella. Jauhe tarttuu pölyttäjien jalkoihin ja kulkeutuu näin mansikan kukkapohjukseen. Sinne kasvava sieni estää harmaahomeen itämistä, Raatikainen selittää. Myös punkkeja ja muita hyönteisiä voidaan torjua lisäämällä kasvutunneliin niiden luontaisia vihollisia. Avomaallakin tätä tehdään, mutta tulokset eivät ole yhtä hyviä. – Erilaisia petoeliöitä voidaan tarpeen vaatiessa lisätä tunneliin. Näin pyritään säilyttämään biologinen tasapaino. Tunnelissa tämä tosiaan toimii. Muoveja aletaan laittaa paikalleen maaliskuussa, kun luvassa on hyvää säätä ja keli on tyyni. Talkoisiin tarvitaan 5–6 henkilöä. Katemuoveja voidaan käyttää useampia vuosia. Ne otetaan aina talveksi talteen. Kasvutunneliin myönnettävä investointituki on 30 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista. Hyväksyttävä enimmäiskustannus on 16 euroa neliöltä. Lisäksi on mahdollista saada korkotukilainaa. MEILTÄ TARVIKKEET MANSIKANJA VADELMANVILJELYYN! Rengaskuja 3, 21410 VANHALINNA www.helle.fi Kastelutarvikkeet kaikkeen kasteluun. Kookos kasvualustat. Viikoittaisina toimituksina: biologiset torjuntaeliöt ja kimalaiset sekä kasvihuone-, tunneliettä avomaaviljelyyn! Kysy lisätietoja tarvikemyyjiltämme, puh 020 7402 400!
RUUKKUVILJELYLLÄ VOIDAAN hillitä mansikan punamädän leviämistä. Suomesta taimien kuolemaa aiheuttavaa tautia löydettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2012. Tauti leviää tartunnan saaneiden tainten välityksellä maaperään ja sieltä seuraaviin taimiin. Eviran mukaan punamätä voi säilyä maassa ilman isäntäkasvia jopa 15 vuotta. Torjuminen on vaikeaa. Ruukkuviljelyssä kasvualusta vaihtuu taimen mukana vuosittain, joten saastunut taimi ei ole kosketuksissa maaperään. Kasvatusruukut pestään ja desinfioidaan aina ennen uusia taimia. Punamätä tulee taimessa esiin vain, jos olosuhteet ovat otolliset. Kylmässä ja kosteassa viihtyvää tautia voidaan ehkäistä avomaalla viljelyteknisesti käyttämällä korkeita penkkejä, jolloin vesi ei jää makaamaan penkkiin. Avomaalle petopunkit mansikkapunkin torjuntaan ja PrestopMix harmaahometta vastaan Kasvutunneleihin & kasvihuoneisiin biologinen torjunta (vihannespunkki, ripsiäinen, kirvat) ja neuvonta 03 438 3195 • info@biotus.fi • www.biotus.fi
Suurimmat riskit tuo sää Tunneliviljelyyn kohdistuva maataloustuki on pääpiirteittäin sama pinta-alaperusteinen tuki, jota avomaatuotantoonkin maksetaan. Mansikan tunneliviljelyn kannattavuuteen ei Raatikainen uskalla ottaa kantaa. – Paljon on käsityötä. Aikaa kuluu todella paljon. Tunnelin perustamiskustannuksiin vaikuttaa pinta-alan ohella valittu tunnelityyppi sekä kastelujärjestelmä. Raatikainen arvioi karkeasti noin puolen hehtaarin hankkeen kustannusten olevan tunnelija kastelujärjestelmän osalta keskimäärin vajaa 15 euroa neliöltä. – Lisäksi tulee ruukkujen ja maanpinnan katteiden hankinta. Jokavuotisia kustannuksia ovat taimet ja kasvualustat, sekä luonnollisesti vesi, kasvinsuojelu ja lannoitteet. Suurimmat riskit viljelyyn tuo sää. Esimerkiksi myrskyt voivat repiä muovit tunneleista ja vahingoittaa tukirakenteita. – Olin Skotlannissa opintomatkalla tutustumassa tilaan, jossa oli 100 hehtaaria tunneleita. Yrittäjä kertoi, että kerran myrsky vei mukanaan 40 hehtaaria tunneleita. Sääilmiöt ovat iso riski etenkin isolle tilalle. Suomessa takatalvi voi yllättää, muoveja kun kiinnitetään jo maaliskuun puolella. Viime vuonna näin meinasi käydä Raatikaisen tilalla. – Toukokuun 4.päivä satoi järkyttävä määrä nuoskalunta. Oli jännät paikat, mutta ehdittiin kuitenkin tuuppia lumet pois muovien päältä. Tunnelit pysyivät ehjinä. Pilvinen kevät voi viedä edun varhaislajikkeiden tunnelikasvatuksesta. – Kun aurinko paistaa, kasvutunnelissa on lämmin. Mutta jos ei paista, on yhtä kylmä kuin ulkona. Tämä kevät on kuitenkin ollut melko aurinkoinen ja lämmin. Annin Marjatarhan ensimmäisiä tunnelimansikoita odotetaan kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Sadonkorjuu jatkuu aina syyskuulle asti. Raatikainen uskoo tunneliviljelyn yhä vahvemman käyttöönoton muokkaavan kotimaan marjantuotantoa. – Sen myötä ravinteista, kastelusta ja etenkin biologisesta kasvinsuojelusta opitaan enemmän. Tätä osaamista voidaan soveltaa kaikessa viljelyssä. Jatkuvasatoisia mansikoita kasvaa maapohjassa, taimet vaihdetaan vuosittain. Kuva on Skotlannista, Suomessa yleisempää on ruukkuviljely. Myös vadelman viljely tunnelissa lisääntyy. Samassa tunnelissa voi olla eri kasvilajeja kasvamassa, kunhan lajien kasteluja lannoitevaatimukset sopivat yhteen. Annin Marjatarhalla on kokeiltu kasvattaa samoissa tunneleissa mansikkaa ja mesimarjaa sekä vadelmaa ja mustikkaa.
13 FARMI 4/2016 MAATALOUS PROAGRIA KESKUSTEN LIITTO arvioi kesäkuun ensimmäisellä viikolla kasvukauden olevan noin viikon normaalia aikataulua edellä suurimmassa osassa maata. Toukokuun lämpimät säät jouduttivat kevätkylvöjä ja kasvustojen taimettumista, joten kuun lopussa kylvöt olivat kesken enää Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Syysvehnän ja rukiin kasvu arvioitiin tyydyttäväksi suuressa osassa maata, mutta Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Pohjanmaan rannikkoalueella monet kasvustot olivat tavanomaista heikompia. Kesäkuun alkuun mennessä kevätviljat olivat orastuneet tyydyttävästi suuressa osassa maata – Hämeessä, Etelä-Pohjanmaalla ja Kainuussa suurin osa jopa hyvin. Verraten kuiva toukokuu aiheutti paikoin epätasaista orastumista ja kirjavuutta oraissa maan eteläja keskiosissa. Varsinais-Suomessa ja Hämeessä taas saatiin liiankin runsaita sadekuuroja. Säilörehun korjuuta aloiteltiin kesäkuun ensimmäisellä viikolla Etelä-Suomessa, ja korjuun arvioitiin alkavan Kainuussa ja Lapissakin jo kesäkuun puolivälissä. Nurmissa havaittiin paikoin runsaasti voikukkaa, mikä tietää rikkakasviruiskutukKylvöt ajoissa päätökseen – kasvukausi edellä sia ensimmäisen sadonkorjuukerran jälkeen. Kuivaheinän korjuun arvioitiin alkavan juhannuksen maissa Eteläja Keski-Suomessa ja muualla maassa vasta juhannuksen jälkeen. Kesäkuun ensimmäisellä viikolla kesäperunakasvustot olivat taimettuneet Eteläja Väli-Suomessa, ja varastoperunakasvustot olivat pian taimettumassa. Sokerijuurikaskasvustojen taimettuminen todettiin tyydyttäväksi, Varsinais-Suomessa jopa välttäväksi. Nippusipulin ja leikkotillin korjuu Lounais-Suomen lämmittämättömistä kasvihuoneista alkoi jo toukokuun alkupuolella, samoin varhaisperunan. Ensimmäisten avomaan varhaisperunoiden nostot aloitettiin kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Lämpimästä säästä johtuen varhaisperunan kehitys oli toukokuussa nopeaa. Kausihuoneessa kasvatettujen varhaiskaalien satokausi oli touko-kesäkuun vaihteessa aluillaan, ja jäävuorisalaatin korjuun arvioitiin pian alkavan. Varhaisvihannesten satokauden huipun arvioitiin ajoittuvan juhannukseen. Talvikaalien istutukset ja porkkanoiden kylvöt oli kesäkuun alussa pääosin tehty maan eteläja keskiosissa. Myöhäisten parsaja kukkakaalien sekä salaattien istutusten ennustettiin jatkuvan kesäkuun ajan. Tänä vuonna mansikan kukinta alkoi ajoissa. Etelä-Suomessa mansikan kukinta harson alla oli päättymässä kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Avomaalla kukinta oli runsaimmillaan maan keskiosaa myöten. Kasvuerot maan eri osien välillä olivat tavanomaista pienemmät. Ensimmäiset kasvihuoneja tunnelimansikat ehtivät kypsyä ylioppilasjuhliin. Seuraa kesän aikana julkaistavia kasvutilannekatsauksia ProAgrian sivuilta: www.proagria.fi FA RM I AH TI SO RM UN EN
MAATALOUS KA TJ A SO RM UN EN HALLITUS ON vahvistanut vuoden 2015 EU:n suoriin tukiin kuuluvan tuotantosidonnaisten palkkioiden lopulliset yksikkötasot. Tuotantosidonnaisia palkkioita voidaan maksaa yhteensä 104,67 miljoonaa euroa. Tukimäärän kohdentamisesta eri tuotantosuunnille ja alueille on sovittu yhteistyössä tuottajien kanssa vuonna 2014. Palkkiota maksetaan naudanlihantuotannolle 56,17 miljoonaa euroa, maidontuotannolle 32 miljoonaa euroa, lampaanja vuohenlihantuotannolle 2,8 miljoonaa euroa ja tietyille peltokasveille 13,7 miljoonaa euroa. EU:n tuotantosidonnaisten palkkioiden lopulliset tasot vahvistettu Nyt saatavana molemmista malleista odotetut XL-versiot! Putken max koko 100 mm! Soita ja kysy lisää! 990 € sis. alv 24 % 6 300 € +toimituskulut sis. alv 24 % 6 300 € +toimituskulut sis. alv 24 % METALLIPAJA HEIKKI ALAKORTES KY Pajatie 10 64900 ISOJOKI, P. 020 729 9377 Lue lisää ja katso jälleenmyyjäsi: • Max. työsyvyys 75 cm • Teroitetun leikkuuterän ansiosta vetovastus pieni, n. 50 hv • Murtopultilla varustettu terä 20x200 mm kulutusterästä • Vetokuula 75 mm, johon voi myös liittää salaojaputken * Ojan maksimisyvyys 1000 mm * Portaaton sorakerroksen säätö * Putken koko 50–80 mm * Koneen paino 950 kg * Ojan maksimisyvyys 1450 mm * Portaaton sorakerroksen säätö * Putken koko 50–80 mm * Koneen paino 1050 kg * Pituus 3400 mm, korkeus 2000 m * Tilava sorasuppilo 850x1750 mm * Pyörivä putkikela vakiona * NTP-10 kiinnitys * Tarkka kaadon ja syvyyden säätö jämerällä sylinterillä * Pyörivä putkikela vakiona MYYRÄAURA Nopea laite pintavesien johtamiseksi salaja avo-ojiin SALAOJAKONEET Kertavedolla maahan oja, putki ja sora
MAATALOUS Nautaeläinpalkkioista on maksettu viime joulukuussa noin 70 prosenttia sekä peltokasvipalkkiosta helmikuussa noin 90 prosenttia. Maaseutuvirasto maksaa näiden palkkioiden loppuosan ja teuraseläinten, uuhien ja kuttujen koko palkkion kesäkuussa. Aiemmin määritettyjä yksikkötukia korotettiin hieman Manner-Suomen lypsylehmäpalkkiossa, emolehmistä ja emolehmähiehoista maksettavassa nautapalkkiossa, teurashiehoista maksettavassa nautapalkkiossa sekä uuhija kuttupalkkiossa. Kaikkien nautaeläinten, lampaiden ja vuohien palkkiokelpoisuus perustuu eläinrekisterien tietoihin. Alla olevat palkkioiden tasot on laskettu jakamalla kunkin toimenpiteen enimmäismäärä (milj. €) lopullisella palkkiokelpoisella pinta-alalla tai tukivuoden keskimääräisellä eläinmäärällä. EU:n rahoittamien suorien tukien yhteenlasketun määrän 2 000 euroa ylittävältä osalta tehdään EU:n kriisivarauksen rahoittamiseksi niin sanottu rahoituskurileikkaus ennen tuen maksatusta. Leikkausprosentti vahvistetaan vuosittain ja vuoden 2015 leikkausprosentti on noin 1,39. Lisäksi tehdään Suomen suorien tukien enimmäismäärän ylittymisen vuoksi niin sanottu lineaarinen leikkaus, joka tullee olemaan noin 1,8 prosenttia. Katso tarkemmat tiedot: www.mmm.fi MONIX-SALAOJITIN JA SORASTUSKASETTI MONIX OY puh. 0103221462, 0400661205, www.monix.fi Ikavote Oy Ikaalinen www.ikavote.net 0400 736 372 050 572 9914 Ilmalämmitin myös tilapäiseen käyttöön. Valmistamme savupiippuja mittatilaustyönä. Puulla toimivat Airhot hallilämmittimet 20–140 kW 74720 Niemiskylä. Puh. 050-5642878 JUKKA-POTKURISEKOITIN Katso tarkemmat tiedot ja kuvat netistä http://personal.inet.fi/yritys/tikkasenpaja/ TIKKASEN PAJA ky Tehokkuus omaa luokkaansa muotoillun potkurin ansiosta. 74720 Niemiskylä. Puh. 050-5642878 JUKKA-POTKURISEKOITIN Katso tarkemmat tiedot ja kuvat netistä http://personal.inet.fi/yritys/tikkasenpaja/ TIKKASEN PAJA ky Tehokkuus omaa luokkaansa muotoillun potkurin ansiosta.
16 FARMI 4/2016 Älä ole välinpitämätön hukkakauran suhteen Viime vuonna yli 17 prosenttia Suomen peltoalasta oli hukkakauran saastuttamaa. Sitkeän rikkakasvin torjunta on kallista – torjumatta jättäminen vielä kalliimpaa. HUKKAKAUR ASTA ON aina ilmoitettav a, vaikka kyseessä olisi vain epäilys. Jos on epävarma löydöksestä än, kasvin tai siemenen voi lähettää Eviran Siementark astusyksikk öön. Siellä varmistetaa n maksutta, onko kyseessä hukkakaura vai ei.
17 FARMI 4/2016 TEKSTI MIMMI VIRTANEN KUVAT EVIRA JA AHTI SORMUNEN H ukkakaura valtaa surutta kasvutilaa viljelyskasvilta, ja on siksi haitallinen. Se leviää erittäin helposti maatalouskoneiden, eläinten sekä ihmisen toimien välityksellä. Myös tulvat voivat maa-aineksen mukana kuljettaa hukkakauransiemeniä paikasta toiseen. Yksi huomaamatta jäänyt hukkakaurayksilö voi varistaa peltoon kymmeniä, jopa satoja siemeniä. Siemenet säilyvät maassa itämiskelpoisina vuosia. – On olemassa esimerkkejä siitä, että kun nurmikasvusto kymmenenkin vuoden jälkeen kynnetään, hukkakaura voi itää uudelleen. Jopa metsitetyiltä pelloilta on löydetty taimikonhoidon yhteydessä hukkakaurasaastuntoja, sanoo Juha Rantamäki Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran siementarkastusyksiköstä. Eviran mukaan vuonna 2015 Suomen kokonaispeltopinta-alasta 17,4 prosenttia oli ilmoitettu saastuneeksi hukkakaurasta. Ala kasvaa, mutta tahti on hidastunut. – Sekä lievät että vakavat saastunnat ovat kasvaneet melko tasaisesti, mutta kasvuvauhti on jatkuvasti hidastunut, samoin tietysti kokonaissaastunnassa. Maakuntien saastunnoissa neljän kärki on pysynyt samana vuodesta 2012; Uusimaa, Pohjanmaa, Varsinais-Suomi ja Satakunta, Rantamäki kertoo. Torjuntaohjeessa kelpo neuvot Jos havaitsee pellolla yhdenkin yksilön hukkakauraa, on lain mukaan ilmoitettava löydöksestä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Saastuneet lohkot merkitään kunnan hukkakaurarekisteriin. Laki velvoittaa viranomaista tekemään katselmuksen lohkolle ja antamaan torjuntaohjeen. – Tapauskohtaisesti harkitaan, mikä toimenpide on tarpeen ja minkälaiset mahdollisuudet viljelijällä on torjua hukkakauraa. Tapauksissa, joissa saastunta on hyvin lievä ja viljelijä oma-aloitteisesti hoitaa sen, voi maaseutuelinkeinoviranomainen harkita, miten menettelee, Rantamäki sanoo. Lievemmässä tapauksessa hukkakauraa esiintyy enintään pesäkkeittäin. Kun kitkentä ei enää onnistu, saastunta on paha. Tällaisissa tilanteissa on monesti tarpeen laatia tilan kaikki lohkot kattava monivuotinen torjuntasuunnitelma. Suunnitelman tekee kunta itse tai Eviran hyväksymä yksityinen tai ProAgrian neuvoja, joskus myös ELY-keskus. Torjuntaohjeissa ja -suunnitelmissa on määritelty lohkokohtaisia konkreettisia toimenpiteitä, miten hukkakauraa torjutaan. Esimerkiksi kauranviljelylle asetetaan kielto, sillä kaurasta hukkakauran kemiallinen torjunta ei onnistu ja kitkentäkin voi olla haasteellista. Ohje on ilmaista neuvontaa. – Ohje voi sisältää lohkokohtaisesti vuosittain tehtävät toimenpiteet, esimerkiksi milloin tehdään kitkentä, milloin kemiallinen torjunta. Myös se, mitä ei kannata seuraavina vuosina viljellä, on mainittu, Rantamäki kertoo. Lain mukaan ilmoittamisvelvollisuus koskee kaikkia. Hukkakauran leviämisen hallintaan saamisen kannalta ilmoittaminen on ehdottoman tärkeää. Jos havaitsee naapurin pellolla hukkakauraa, Rantamäki kehottaa kuitenkin ensin olemaan yhteydessä naapuriin, joka voi itse tehdä ilmoituksen. Myös ELY-keskusten maaseutuosastojen tekemän peltotukivalvonnan kautta paljastuu joskus pahojakin saastuntoja. – Pääasiallisesti saastunnat kuitenkin tulevat tietoon isäntien omasta ilmoituksesta, Rantamäki muistuttaa.
18 FARMI 4/2016 ONGELMANA ON osin heikkolaatuinen ja monesta paikasta talleille tuleva rehukaura. Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT (nyk. Luonnonvarakeskus) toteutti vuosina 2012–2015 HorseManure-hankkeen, jossa tutkittiin muun muassa, voivatko hukkakauran siemenet säilyä itämiskykyisinä kuljettuaan hevosen ruuansulatuskanavan läpi. Tutkimuksessa hevosen ruuansulatuksen läpi menneiden kokonaisten jyvien itävyydeksi saatiin kymmeneltä hevoselta keskimäärin 18 prosenttia. Itävyys vaihteli hevosittain 0–34 prosentin välillä. Kontrollijyvien alkuperäinen itävyysprosentti oli 77. Hevosen ruuansulatuskanavan läpi kuljettuaan siemenen itävyys väheni keskimäärin 77 prosenttia, mutta ei tuhoutunut kokonaan. Käsittelemätön hevosenlanta voi siis sisältää itämiskelpoisia hukkakauran siemeniä. Ruokintatutkimus oli Hämeen ammattikorkeakoulusta agrologiksi (AMK) valmistuneen Sari Pätärin opinnäytetyö. Pätärin tekemän selvityksen mukaan hevosharrastajien tietämys hukkakaurasta on vähäistä. Hevosyrittäjien ja -harrastajien kouluttamisella voisi olla vaikutusta siihen, että rehujen puhtauteen alettaisiin kiinnittää enemmän huomiota. Hevonen ei kuitenkaan voi olla ainoa syyllinen. Myös hirvi, linnut ja ennen kaikkea ihminen levittävät rikkakasvia. Oman hukkakaurapuhtaan tai sertifioidun siemenen käyttö sekä maatalouskoneiden puhtaudesta huolehtiminen auttavat ehkäisemään hukkakauraa. Hevonenko syyllinen? Hevosenlanta halutaan hyödyntää peltojen lannoitteeksi, mutta viljelijät karsastavat käyttöä hukkakauran pelossa. Kaurasyöppöä hevosta pidetään yhtenä syyllisenä hukkakauran leviämiseen. Kemiallinen torjunta yleistyy Hukkakauran tarkkailu on hyvä aloittaa heinäkuun alussa, vähän kasvukaudesta riippuen. Tärkeää on ehtiä kitkeä mahdolliset hukkakaurayksilöt ennen, kuin ne ehtivät varistaa siemenet peltoon. Löydetyt yksilöt on kiskottava juurineen pellosta, laitettava tiiviiseen säkkiin ja poltettava. Jokakesäiset hukkakauratarkastukset koskettavat kaikkia viljelijöitä, ehdottomasti myös niitä, joiden pelloilla hukkakauraa ei ole. Tarkastuskierroksia kannattaa tehdä kesässä 2–3 viikon välein. Vähäiset hukkakaurasaastunnat pysyvät kurissa kitkennällä, myös viljelyteknisillä keinoilla voidaan vaikuttaa hukkakauran menestykseen. – Viljan ja öljykasvien viljelyssä kevytmuokkaus tai sängelle jättäminen syksyllä ei nosta siemenpankkia itämään. Myös aitosuorakylvö toimii samoin, jos sitä on mahdollista käyttää, Rantamäki neuvoo. Myös lohkon laittaminen nurmelle voi helpottaa torjuntaa. – Nurmilla niitto tai murskaus riittävän usein pitää hukkakauran niin matalana, ettei röyhyä pääse muodostumaan. Nurmia uusittaessa on syytä muistaa, että kynnettäessä maassa oleva siemenpankki voi aiheuttaa yllätyksen useankin nurmivuoden jälkeen. Toisaalta tätä voi käyttää myös hyödyksi; kun saadaan siemenet itämään, voidaan käyttää kemiallista torjuntaa. Tämä toimii muun muassa kesantolohkoilla. Myös monesti viimeisenä vaihtoehtona pidetty ja kalliiksi koettu kemiallinen torjunta yleistyy. Rantamäki pitää tätä hyvänä asiana. – Maatalouskauppojen tuntuman mukaan hukkakaura-aineiden myynti on kasvanut. Kemiallisen torjunnan aloittaminen ajoissa on tärkeää erityisesti suurilla tiloilla. Kitkentä laajoilta alueilta vaatii paljon aikaa ja työvoimaa. Kemiallisessa torjunnassa on tärkeää noudattaa torjunta-aineen käyttöohjetta. Aineja vesimääräsuosituksesta tulee pitää kiinni ja torjunta ajoittaa oikein viljelykasvin ja hukkakauran kehitysasteen mukaan. Tässä on aineiden välillä eroja. – Tankkiseokset eivät ole suositeltavia, sillä vaikka aineet sopisivat yhteen, oikea ruiskutusaika välttämättä ei. Siksi hukkakaura kannattaa ruiskuttaa aina erikseen. Puhtaaksi tarkastuksissa pudotusta Peltolohko voidaan poistaa hukkakaurarekisteristä, kun se on kahtena peräkkäisenä vuotena tarkastettu puhtaaksi hukkakaurasta. Tarkastusvuonna hukkakauraa ei saa torjua. ”Hukkakaura kannattaa ruiskuttaa aina erikseen.”
Tarkastus on huomioitava viljelysuunnitelmassa, sillä puhtaaksi tarkastusta ei voi tehdä kaurasta, rypsistä, rapsista, sinapista, rukiista, kuminasta, perunasta eikä nurmesta. Puhtaaksi tarkastusten määrässä on tapahtunut notkahdus. Vuodesta 2012 vuoteen 2015 tarkastusten määrä on pudonnut yli 50 prosentilla. Viime vuonna tarkastuksia tehtiin vain noin 4 000 hehtaarille. Selkeää syytä kehityssuunnalle on vaikeaa antaa. – Viestiä on maakunnista kuulunut, ettei kaikilla yksinkertaisesti ole kiinnostusta saada peltolohkoa pois hukkakaurarekisteristä. Esimerkiksi Itä-Suomessa, jossa viljellään paljon nurmea, intressi puhtaaksi tarkastamiseen ei ole välttämättä kovin suuri. Ei koeta, että rekisterissä olemisesta on mitään haittaa, Juha Rantamäki sanoo. – Mutta jos pellon myy, silloin hukkakaurarekisteriin kuulumisella on merkitystä. Varsinkin jos sen ostaa siemenviljelijä. Myös viranomaisille ”puhtaat lohkot” rekisterissä voivat aiheuttaa turhaa työtä. Rantamäen mukaan valtaosa viljelijöistä hoitaa hukkakaurantorjunnan itsenäisesti ja hyvin. – Valitettavasti on olemassa myös se joukko, joka on välinpitämätön hukkakauran torjuntaa kohtaan, ja seuraukset haittaavat muidenkin viljelijöiden toimintaa. Tilakoon kasvulla on Rantamäen mukaan ollut vaikutusta hukkakauratilanteeseen, hallinnan menetyksiä on isoksi kasvaneilla tiloilla tapahtunut. Myös viimeaikainen vyönkiristäminen näkyy hukkakauran torjunnassa. – Viljan huono hinta heikentää halukkuutta panostaa viljelyyn kaikilla tasoilla mukaan lukien hukkakauran torjunta, Rantamäki sanoo. Kalkituslaskuri: www.ruukki.fi/maatalous www.ruukki.fi/maatalous Sadonkorjuun jälkeen on taas kalkituksen aika. ® Kun levität BESTON -kalkituskuonan viljankorjuun jälkeen ® sängelle, BESTON alkaa vähitellen imeytyä maahan ja muokata maan pH-arvoa ja kalsium-/ magnesiumsuhdetta ihanteelliseksi. Keväällä maa on taas virkeä käynnistämään hyvän ja terveen kasvun. Vain oikein hoidettu maa tuottaa huippusatoa. Tavoiteltava pH-arvo on 6,5...7 ja oikea ® kalsium-/magnesiumsuhde. Valitse viisaasti. BESTON on edullista ympäri vuoden. Tilaa nyt maksa vuoden lopussa. Kysy sänkikalkituksiin MEROXilta BESTON Ca28Mg6 Masuunikuona tai BESTON Ca32Mg2 Masuunikuona-kalsiittiseos. BESTON Ca32Mg3 Teräskuona on myös nyt myynnissä. Kaurapellosta hukkakauran havaitseminen on haasteellista.
20 FARMI 4/2016 MAATALOUS KOTIMAISTEN PUUTARHATUOTTEIDEN arvostus kuluttajien näkökulmasta on korkealla. Työ jatkuu ja suomalaiset puutarhayrittäjät panostavat edelleen parantaakseen toimintansa ja tuotteittensa laatua. Nyt jo runsaat 130 yritystä on liittynyt mukaan uuteen sertifioituun IP-laatujärjestelmään*, jonka avulla kehitetään yritysten toiminnan laatua ja varmistetaan tuotteiden turvallisuus. Tavoitteena on, että kuluttajat saavat mahdollisimman laadukkaita tuotteita ruokapöytäänsä ostamalla kotimaisia kasviksia. – Sertifioinnilla tarkoitetaan sitä, että yritys sitoutuu noudattamaan hyvää viljelytapaa, mitä valvoo valtuutettu sertifiointiyritys, kertoo erikoisasiantuntija Katarina Lassheikki Puutarhaliitosta. Puutarhaliiton vetämässä IP-sertifioinnin käyttöönottohankkeessa on mukana Maaja metsätalousministeriö ja PTY Päivittäistavarakauppa ry. Suomalaiset IP-sertifioidut yritykset voivat tuotteissaan käyttää Puhtaasti kotimainen -tuotemerkkiä, erillistä lisämerkkiä laatujärjestelmä ei tuo. Lisäksi yrityksellä on käytössä varmenteena numerotunnus, jonka myöntää sertifiointilaitos. Näitä tuotteita nauttimalla kuluttaja voi varmentaa sen, että tuotteisiin kulutetut eurot auttavat taloudellista toimintaa ja työllisyyttä Suomessa. Samalla hän voi nauttia turvallisin mielin maukkaista ja terveellisistä kasviksista, Puutarhaliitto muistuttaa. *IP= integrated production www.puutarhaliitto.fi Suomalaiset vihannesviljelijät varmistavat laatua KA UP PA PU UT AR HA LI ITT O RY