• Maaseudun aikakauslehti Nro 10/2013 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € 13010 Palautusvko 2014-04 6 414881 667773 166777-1310
  • WebWisulla viljelytiedot verkkoon Kokeile veloituksetta 3 kk Lisätiedot ja tilaukset puh 09 8566 5900 www.mloy.fi/webwisu www.mloy.fi/tilaa Maatalouden Laskentakeskus Oy Kuva iStock WebWisu uudistaa viljelytietojen hallinnan WebWisu on markkinoiden ensimmäinen kattava kasvintuotannon verkkopalvelu maatiloille. Käytössäsi on aina uusin ohjelma ja automaattiset varmuuskopiot verkossa. Halutessasi voit valtuuttaa ProAgrian asiantuntijan tekemään viljelysuunnitelman kanssasi. 2 FARMI 10/2013
  • FARMI 10/2013 3
  • Miten varautua ilmastonmuutokseen maatilalla? Sivut 20–23 a Farmi on luettaviss myös osoitteessa: www.lehtiluukku.fi 4 FARMI 10/2013 Huttulan Kukko on kuluttajan asialla Sivut 28–33 Ohjeita sorkkaeläinten talviruokintaan Sivut 44–45
  • Nro 10 • Joulukuu 2013 HYÖTYELÄIMET 8 Lampaita vanhaan kivinavettaan 28 Huttulan Kukko MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ 20 ILMASE -ilmastonmuutos ja maaseutu METSÄ 40 Metsänomistajan uudet puhurit 44 Sorkkaeläinten talviruokinta 49 JOULUEXTRA 50 52 54 57 Hevosyrittäjän joulu Uutta ja vanhaa joulupöytään Joululahjavinkit Ekopaketointiohjeet PALSTAT 14 24 26 26 34 36 38 58 Maatalous ja ympäristö Hevoset Koulutus Opiskelija esittäytyy Hyötyeläimet Koeajossa: Mitsubishi Pajero Koneet Sarjakuva PUHEENVUOROT 6 7 Pääkirjoitus päätoimittaja Katja Sormunen Puheenvuoro Aino Virtanen Metsä2013 KUVA: FARMI SISÄLLYS ISSN 1238-1586 PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Mimmi Virtanen 0400 985 152 toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen 0400 346 650 AINEISTOT materiaalit@countrymedia.fi AVUSTAJAT Maarit Salminen Marjo-Kaisu Niinikoski TAITTO JA GRAAFINEN SUUNNITTELU Eveliina Pakarinen 0400 265 422 LASKUTUS Essi Uusitalo 0400 265 442 essi.uusitalo@countrymedia.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Katja Sormunen 0400 590 324 Ahti Sormunen 0400 346 650 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Upc-Print 2013 TILAUSHINTA 30 euroa/vuosi/kestotilaus (sis. alv 10%) 35 euroa/vuosi/määräaikainen (sis. alv 10%) ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Lehden vastuu virheellisestä i­lmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA ja KUSTANTAJA Farmi 1/2014 ilmestyy viikolla 3. www.countrymedia.fi KANNESSA: PIPARKAKKULAMPOLASSA OLLAAN JOULUISISSA TUNNELMISSA. KUVA: MIMMI VIRTANEN CountryMedia Oy Konepajanranta 2 B, 28100 PORI Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi FARMI NYT MYÖS FACEBOOKISSA: www.facebook.com/Farmilehti FARMI FARMI10/2013 8/2013 6/2013 5
  • PÄÄKIRJOITUS JOULUKUU 2013 Tilaa nyt Farmi jouluksi 00003 Vastauslähetys Tunnus 5018360 Vastaanottaja maksaa postimaksun puolisolle, ystävälle, naapurille tai vaikka itselle! Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 10 numeroa itselleni lahjaksi kestotilauksena 10 lehteä hintaan 30 € (sis. alv 10 %) määräaikaisena tilauksena 10 lehteä hintaan 35 € (sis. alv 10 %) Nimi Osoite Postinro/toimipaikka Puh. Lahjatilauksen saaja Osoite Postinro/toimipaikka 6 FARMI 8/2012 10/2013 MIETTIESSÄNI VUODEN VIIMEISTÄ pääkirjoitustani ja sen aloittamista, ensiksi tietenkin tuli mieleeni kerrata mennyttä vuotta. Kerratessani vuoden tapahtumia ja päätöksiä oli minun kuitenkin kertakaikkisen pakko lopettaa kertaaminen. Tuntui, että vain pelkkiä surullisia ja harmillisia asioita ja päätöksiä palautui mieleeni, mennyt vuosi on ollut myös minulle henkilökohtaisesti hyvin raskas. Menneitä ei kuitenkaan tule murehtia, joten päätinkin suunnata katseeni tulevaisuuteen, ja kehotan myös teitä lukijat tekemään samoin. Aloittakaamme tulevan vuoden aluksi vain keräämällä voimia joulunpyhien ajan. Nauttikaamme joulunaskareista, perheestämme ja sukulaisistamme. Antakaamme aikaa rakkaillemme ilman turhia paineita tai hössötyksiä ja aloittakaamme uusi vuosi uskolla parempaan ja valoisampaan vuoteen. Tukekaamme ja auttakaamme toisiamme vaikeuksissa ja valakaamme uskoa silloin, kun toisella usko ei riitä. Apuamme voimme tarjota myös arkisemmissa asioissa aina ei tarvitse odottaa avun tarve kasvaa liian suureksi. Huomioikaamme lähimmäisiä aina. Lehden lopusta löytyy Jouluextra, johon olemme toimituksessa keränneet erilaisia vinkkejä jouluvalmisteluihin ja joulun viettoon liittyen. Tarkoituksena on ollut lähteä joulun valmisteluun hieman eettisemmällä otteella. Tavarapaljouden ja hössötyksen sijasta haluamme keskittyä olennaiseen, joulurauhaan ja yhdessäoloon. Lämpimin ajatuksin haluan toivottaa itseni, henkilökuntamme ja asiakkaidemme puolesta Ihanaa ja rauhaisaa joulunalusaikaa ja menestystä ja onnea vuodelle 2014. JOULUMIELIN, KATJA
  • EUROOPAN METSÄVIIKKOA vietetään 9.-13. joulukuuta 2013. Viikon aikana juhlitaan Euroopan metsien roolia niin uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvassa biotaloudessa, puun ja uusiutuvan energian tuotannossa kuin puhtaan veden, ilmaston ja ympäristön suojelussa. Metsäviikon päämääränä on kääntää katseet Euroopan elinvoimaisiin, kasvaviin metsävaroihin. Keskeisenä tavoitteena on kasvattaa metsäsektorin näkyvyyttä ja korostaa sen merkitystä Euroopan talouden ja yhteiskunnan kehittämisessä. Metsät koskettavat meidän jokaisen arkea, tavalla tai toisella, ja metsien tuotteilla on valtaisa merkitys eurooppalaisten jokapäiväisessä elämässä. Tätä tärkeää sanomaa Metsäviikko pyrkii tuomaan esille. Tarkoituksena on herättää myös muita sektoreita osallistumaan keskusteluun metsäasioista, sillä metsävaroihin liittyvät kysymykset eivät tunne sektorikohtaisia rajoja. Suomessa Metsäviikon päänäyttämönä toimii Rovaniemi, jossa järjestetään YK:n alueellinen METSÄ2013-kokous lukuisine oheistapahtumineen. Viikon tilaisuuksiin osallistuu satoja päätöksentekijöitä hallituksista, kansalaisjärjestöistä, tutkimuslaitoksista, YK:sta ja yksityiseltä sektorilta. Kokouksen pääjärjestäjiä ovat YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n Euroopan metsätalouskomissio sekä YK:n Euroopan talouskomission UNECE. Viikon puhujien joukosta löytyvät muun muassa maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen, Latvian maatalousministeri Laimdota Straujuma, UNECE:n pääsihteeri Sven Alkalaj sekä FAO:n metsätalouskomission apulaispääjohtaja Eduardo Rojas. Metsä2013-kokouksen keskeisenä teemana on metsätalous ja -teollisuus vihreän talouden edelläkävijänä. Keskustelufoorumin tapaan toimivassa kokouksessa metsäam- mattilaisilla ja muilla sidosryhmillä on mahdollisuus vaihtaa näkemyksiä ja rakentaa yhdessä tulevaisuuden metsäsektoria. Avoin vuorovaikutus eri toimijoiden välillä on tarpeen, sillä metsäsektori käy parhaillaan läpi merkittävää murrosta. Suurten muutosten äärellä mukaan tarvitaan kaikki sidosryhmät, yksityinen sektori ja YK mukaan lukien. Metsä2013-kokouksen tavoitteena onkin lisätä erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin välistä keskustelua, talkoohengessä. Rovaniemen metsäisten tapahtumien keskiössä ovat myös matkailuelinkeinon ja vapaa-ajan toiminnan kehittäminen. Viikon aikana metsä näkyy niin ravintoloiden ruokalistoilla kuin matkailuyritysten tuotetarjonnassa. Esille pääsevät lappilainen ruoka, puuhun liittyvä design, hyvinvointi- ja terveyspalvelut, suomalaista saunaakaan unohtamatta. Wood Matters-näyttely Hotelli Santa Clausissa esittelee innovatiivisia metsän tuotteita puukipsistä purukumiin sekä arktista muotoiluosaamista puurakentamisesta uusiin materiaaleihin. Tapahtumaviikon aikana metsä tuodaan näyttävästi Rovaniemen kaupunkikuvaan paikallisten asukkaiden sekä Joulunajan matkailijoiden iloksi. Yksi kiinnostavimmista tempauksista tapahtuu kaupungin sydämessä Lordin aukiolla, jonne pystytetään viikon ajaksi satoja puita. Puiden verhoamalla aukiolla esittäytyvät viikon aikana myös porotalous, metsäopetus sekä metsäkoneet. Rovaniemen metsäkokouksen lisäksi lukuisia kansallisia ja paikallisia metsäviikkoon liittyviä tapahtumia järjestetään ympäri Eurooppaa. Metsäviikon sanoman toivotaankin kaikuvan Ounasvaaran katveesta koko maailmalle. Metsäviikon järjestäjät toivottavat Farmin lukijat lämpimästi tervetulleeksi juhlistamaan metsävarojen kestävää ja monipuolista käyttöä kautta Suomen! AINO VIRTANEN METSÄ2013 KOORDINAATTORI MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ FARMI 10/2013 7
  • TEKSTI JA KUVAT: MIMMI VIRTANEN Kotieläintilat vähenevät, mutta lammastalouden puolella kehitys on ollut jopa päinvastaista. Lampaan lihan kasvanut kysyntä on lisännyt tuotantoa, ja tuottajahintakin on pysytellyt hyvällä tasolla. Somerolla Hirsjärven kartanolla siirryttiin viljan viljelystä lammastilaksi ja tästä edelleen luomutuotantoon. 8 FARMI 10/2013
  • S atu ja Lasse Näykki asuttavat perheineen Hirsjärven kartanoa Somerolla Varsinais-Suomessa. Satun vanha kotitila on yksi seudun vanhimmista, ja se siirtyi pariskunnan hallintaan sukupolvenvaihdoksen myötä 1992. Tila oli tavanomainen viljan viljely tila, kunnes vuoden 2003 tienoilla alettiin tosissaan miettiä, miten tilaa voitaisiin kehittää. - Olin ensimmäiset reilu 10 vuotta rautakaupassa töissä tilan pidon ohella, ja Satu pyöritti kotona maatilamatkailua ja hoiti juoksevia asioita. Samalla hän opiskeli agrologiksi ja hoiti kolmea pientä lasta. Kun Satu valmistui ja sai koulutusta vastaa työtä, laitettiin matkailu jäihin, ja minä jäin puolestani kotiin. Siihen asti se oli yhtä tulipalon sammuttamista, Lasse Näykki naurahtaa. Talon pihapiirissä oli vanha kivinavetta, jonka katto oli romahtamispisteessä. Syntyi ajatus kunnostaa rakennus, ja nyt vanha navetta toimittaakin luomulampolan virkaa. – Koska ei eläimiä koskaan oltu pidetty, kyllä siijatkuu ? FARMI 10/2013 9
  • nä mietti, että apua kuoleeko ne heti. Aika paljon on opittu kantapään kautta, toisaalta saatiin neuvoja muilta lammastuottajilta, Satu Näykki kertoo. – Lammas sopii hyvin luomuun, eikä siirtyminenkään tuottanut tuskaa. Muilla eläimillä luomuruokinta on vaikeampaa järjestää, mutta lammastiloilla on helpompi olla omavarainen rehun suhteen, Lasse sanoo. Hirsjärven kartanolla peltoa on noin 80 hehtaaria, josta vain vajaa 20 hehtaaria on viljan tuotannossa, loput ovat erilaista nurmea muun muassa laiduntamiseen ja säilörehuksi. – Meillä on aina ollut nurmea runsaasti. Mutta esimerkiksi viime kesänäkään sitä ei ollut yhtään liikaa, sillä oli niin kuivaa, Satu kertoo. Eläinvalinta tuotti päänvaivaa, luomuun siirtyminen helppoa Näykit ovat keskittyneet lihantuotantoon, ja heillä on 10 FARMI 10/2013 Texel-lampaita. Eläintilaksi alkaminen ei kuitenkaan ollut itsestään selvää alusta asti. – Pihassa vanhan kivinavetan katto oli romahtamispisteessä, ja mietittiin, että korjaamme navetan ja keksimme sille käyttöä. Sen jälkeen, kun ravintolat ja olutpanimot oli tyrmätty, alettiin miettiä, että entäs perinteinen vaihtoehto, jos maatilalla olisikin eläimiä, Lasse muistelee naurahtaen. Vanhassa navetassa oli ollut viimeksi elämää Satun lapsuudessa, jolloin siellä oli kasvatettu mulleja ja kanoja. Viimeiset vuosikymmenet navetta oli kuitenkin toimittanut varaston virkaa. Hetken Satu ja Lasse miettivät lehmien ja sikojenkin ottamista, mutta molemmissa olisi ollut kovat investoinnit, eikä siihen haluttu lähteä. Sioissa mietitytti etenkin logistiikka ja lieteralli. – Lampaat tulivat selkeäksi vaihtoehdoksi pian, ne kun eivät vaadi kiintei- tä koneinvestointeja. Toinen vahva ehdokas olivat vuohet. Sitten aloin kuitenkin miettiä, että joka aamu ja ilta pitäisi mennä vuohilypsylle. Myös kuttupoikien välitön kloppaaminen arvelutti. 2006 tuli kokeeksi 10 lammasta, joita sitten ihmeteltiin ja tarkkailtiin, kunnes päätettiin, että peruskorjataan vanha navetta lampolaksi, Lasse kertoo. Hänen mukaansa helpommalla olisi päästy, jos olisi rakennettu kokonaan uusi lampola. Vanha rakennus oli kuitenkin sen verran karseannäköinen, että se päätettiin laittaa kuntoon. Upeahan vanhasta navetasta tuli, ja vuonna 2007 sinne tulivat ensimmäiset 60 uuhta. Satu oli jo muutaman vuoden ehdotellut Lasselle luomuun siirtymistä. Kun oli aikaa, Lasse otti ruutupaperin ja alkoi laskea, olisiko luomuun siirtyminen kannattavaa. Luomuun siirryttiin lopulta 2009, ja se oli helppo ratkaisu, sillä luo- mun takia ei jouduttu tekemään lisäinvestointeja. – Viljan viljelystä eläimiin siirtymisessä on hirveä paperityö, mutta koska kotieläintiloilla on nykyään paljon paperitöitä muutenkin, ei luomu niitä enää ihmeemmin lisännyt, Satu kertoo. Luomutuotannossa on pidennetty laidunkausi toukokuusta lokakuuhun, jonka aikana lampaat ovat laitumella, talven ne viettävät sisätiloissa. – Joillekin pidennetty laidunkausi saattaa olla vaikeampi järjestää, jos ei ole riittävästi omaa peltoa. Laidunpaine on tarkka, sillä lihantuotannossa karitsa ei voi olla huonolla laitumella. Myös luomurehun saaminen voi olla ongelma. Meillä asiat on ollut helppo järjestää, sillä lampaiden rehu tulee omalta pellolta. Eläimet syövät myös omaa härkäpapua ja joskus luomukauraa. Kivennäisetkin on ollut helppo saada luomuna, sanoo Satu.
  • Lammastilan työt urakkaluontoisia Homma on pyörinyt hyvin ja 2011 tuli kivinavetan viereen uusi kylmäpihatto. Edellisten lisäksi eläinsuojana toimii nyt vanha traktoritalli, ja naapurilta vuokrattu kasvattamo, jossa asustavat pässipojat. Ympäristölupa on 330 lampaalle, mutta Näykit ovat pitäneet pääluvun noin 250 lampaassa, jolloin yksi ihminen pystyy vielä pääsääntöisesti hoitamaan kaiken. Lampaita ei myöskään haluta pitää liian ahtaassa. Jos pääluku olisi yli kolmensadan, tarvittaisiin jo aika paljon apua. Varsinaista apumiestä on kuitenkin vaikeaa palkata, sillä töitä lampolassa on hyvin ripotellen. – Lammas on eriluontoinen tuotantosuunta, kuin vaikka lypsylehmä. Navettaan on mentävä joka aamu ja ilta ja tehtävä työt. Sama lampolassakin, on mentävä aamuin illoin, mutta töiden määrä vaihtelee tuotantovaiheen mukaan. Aina ei ole paljon hommaa, mutta ker- ralla saattaa taas olla vähän enemmän, Lasse sanoo Hirsjärven kartanolla ruokintajärjestelmänä käytetään pyöröpaalihäkkejä, eli jokaiseen karsinaan viedään heinäpaali 3-4 päivän välein. Vesi tulee automaatista ja kivennäisastiat täytetään viikon, kahden välein. Lammastaloudessa eniten apua kaivataan urakkaluontoisissa töissä. Näitä ovat muun muassa jaot astutusryhmiin, kerintä, laitumien teko sekä laitumelle vienti ja haku. Satu sanoo, että lapsi- eläkeläis- ja naapuriapua käytetään jonkin verran, sillä kausityövoimaa on vaikea saada. – Lammas on sellainen, että se pitää tuntea. Harvoin saadaan esimerkiksi karitsoinnissa apuun lomittajaa, joka siitä paljoa tietäisi. Viime vuonna kuitenkin oli karitsoinnissa auttamassa naapurin rouva, jolla ei ole alan koulutusta, mutta joka eläinihmisenä oppi hetkessä homman, Lasse kiittelee. Karitsoinnin aika on huhti–toukokuussa, jolloin Sa- tun ja Lassen mukaan eletään ”täyttä paniikkia”, sillä noin 200 lammasta aloittaa karitsoimisen samaan aikaan. Karitsoinnin aika on pitkälti lampolassa olemista, yölläkin, sillä vaikka lammas on hyvä hoitamaan karitsoinnin itse, varsinkin ensikot saattavat tarvita apua. – Vaikka itse synnytys menisi hyvin, kalvot saattavat jäädä kiinni karitsan kasvoille tai emän utareet ovat tukossa, joten ilman jälkihoitoa voi karitsa kuolla. Myös tuttipullohommat työllistävät, etenkin silloin, jos emällä on utareissa ongelma tai sattuu tulemaan useampi karitsa kerralla. – Texelit saavat tavallisesti yhden tai kaksi karitsaa kerralla, mutta kolmosia ja nelosiakin saattaa joskus tulla. Ihannetilanne on, että emällä on kaksi karitsaa ja utareet kunnossa. Lammas on laumaeläin, joka ei halua olla erikseen porukasta. Satun mukaan vain lammas, jolla on jotain pahasti vialla, viihtyy Vasemmalla: Hirsjärven kartanolla lampaat keritään syksyllä, kun ne otetaan sisään laitumelta. Keskellä: Texel ole ei seurustelija, eivätkä ne ole rapsuttelulampaita. Joitain kummallisia yksilöitä kuitenkin joskus eksyy joukkoon. Oikealla: Satu ja Lasse Näykki rakensivat uuden kylmäpihaton 2011. jatkuu ? FARMI 10/2013 11
  • yksinään. Koska lammas ei halua erottua laumasta, lampurin onkin opittava tarkkailuun, sillä lammas peittää viimeiseen asti, jos sillä on joku hätä. – Normaalin utaretulehduksenkin havaitseminen voi olla haastavaa. Lammas pelkää erottumista, ja on peittelyssä niin hyvä, että usein kun hädän huomaa, on jo liian myöhäistä, Lasse sanoo. Kesä on Satun ja Lassen mukaan mukavaa aikaa, suurin työ on aitojen vahtiminen, sillä ruohot sähköaitojen alla on pidettävä tasaisena, etteivät ne ota kiinni aitaan ja aiheuta oikosulkua. Laitumilla käydään päivittäin katsomassa ja vesiä on vaihdettava sekä muuta. Laitumelta toiselle lampaat vaihdetaan, kun entinen on syöty. Jos12 FARMI 10/2013 sain vaiheessa kesää vieroitetaan karitsat. Myös pässit ja uuhet jaetaan loppukesästä, sillä aikaisin keväällä syntyneet alkavat olla silloin jo sukukypsiä. Pienellä tuotantoalalla verkostoituminen tärkeää Viiden vuoden aikana Kiikalan ja Someron alueelle on kerääntynyt yhdeksän luomulampolaa, jotka tekevät tiiviisti yhteistyötä. –Muista on ollut paljon apua, sillä lammaspuolella tietoa on aika vähän ja usein viljelijät joutuvat keskenään miettimään ruokintaa ja muuta. Viime keväänä laitettiin esimerkiksi porukassa tarjouspyyntö teurastamoille, Lasse kertoo. Myös suoramyynti on lammastaloudessa yleistä, ja Lassen mukaan kaikki heidän- kin porukastaan harjoittavat enemmän tai vähemmän suoramyyntiä. Itse hän myy lähiseudulle kolmisenkymmentä karitsaa vuosittain. – Lampaan lihan menekki on taattu, ja hyvän hinnan saa niin luomusta kuin tavanomaisestakin. Ideaalitilanne olisi, että hinta olisi niin hyvä, että voisi jättää myynnin kokonaan ammattilaisille, Lasse sanoo. Myös muut seudun tuottajat ovat Texel-tuottajia, ja yhdessä onkin haettu ratkaisua lammasrodun pieniin populaatioihin Suomessa. Pässejä pitäisi tuoda ulkomailta, jotta saataisiin uutta verta, mutta eläimen hakeminen ei ole niin helppoa muun muassa eläintautien takia. Tarkoitus onkin ensi vuonna kokeilla pässien tuomisen sijaan, pelkän siemenen tuomista. – Ajateltiin ensi syksynä kokeillaan keinosiementää pieni porukka uuhia. Huitin Holstein ja ProAgria ovat olleet avustamassa meitä tässä hankkeessa. Suomessa lampaiden keinosiemennys on melko uutta. Myös sudet puhuttavat. Lassen mukaan lähiseudun tiloilla ei kenelläkään ole näkynyt susia, mutta niiden hyökkäyksistä lähitienoilla ollaan kuitenkin hyvin tietoisia. – Yläneellä ja myös Loimaalla, mihin ei ole pitkä matka, on ollut susien hyökkäyksiä. Somerniemen erämaat ovat otollinen paikka sudelle, joten ei ole mahdotonta, että täälläkin niitä tulevaisuudessa nähtäisiin. Ilveksiä sen sijaan on, ja Lasse epäileekin, että ne käyvät hakemassa karitsoja.
  • lindab | rakennustuotteet –Vuosittain muutamia karitsoja hukkuu käsittämättömästi. Ei kuitenkaan voida olla varmoja, mihin karitsat ovat hävinneet, syy ei välttämättä ole ilves, vaan voi olla vaikka maakotka. Määrä on kuitenkin pieni, joten se on ok, sutta sitä pelkää eniten. Lasse kertoo, että lampurit ovat kovia kouluttautumaan, ja opintomatkoilla käydään ahkerasti, siksi tulee tavattua myös hyvin erilaisia lampureita. – Ääripää on lampuri, jolla on tuhat lammasta ja intensiivistä lihantuotantoa. Sitten on niitä, joilla on 10 lammasta ja lampaasta käytetään kaikki hyväksi eli villa keritään, ja otetaan taljoja, lihat käytetään kaikki ja luutkin menevät koirille. On hauskaa, kun porukkaa on niin monenlaista. • Vanhassa navetassa lampailla on reilusti tilaa. Yks tam tais er ink ista am ent rak me • Lindab katto- ja seinäpellit • Lindab kattoturvatuotteet • Lindab Rainline sadevesijärjestelmä w w w. l i n d a b . f i Puh. 020 785 1055 SIISTEJÄ HALLEJA NOPEASTI! Kotimaista polyuretaani-elementtien valmistusta yli 30 vuoden ajan (EKE Panels) Nosto- ja rakentamispalvelut Termo Panels Oy Korpinmaantie 1 18100 Heinola puh. (03) 883 700 www.termopanels.fi FARMI 10/2013 13
  • MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ FARMI MAA- JA metsätalousministeri Jari Koskinen ja maatalouskomissaari Dacian Ciolo? neuvottelivat 21. marraskuuta Etelä-Suomen kansallisia maataloustukia koskevasta hallituksen esityksestä ja eräistä siihen kytköksissä olevista asioista Brysselissä. Neuvotteluissa päästiin poliittiseen sopimukseen tukia koskevasta kokonaispaketista. Sopimus kattaa koko EU:n maatalouspolitiikan seuraavan ohjelma- ja rahoituskauden 2014-2020. Ensimmäisiä konkreettisia komission päätöksiä saavutetun sopimuksen eri osa-alueista odotetaan ensi vuoden alkupuolella. Nykyisen Etelä-Suomessa maksetun kansallisen ns. 141-tuen kausi päättyy tämän vuoden lopussa. Hallitus toimitti komissiolle esityksen Etelä-Suomen kansallisen tuen jatkosta lokakuun alussa. Esityksessä otettiin huomioon uudistuva EU-maatalouspolitiikka ja Suomelle aiempaa paremmin sopivat EU-tukivälineet. 14 FARMI 10/2013 Uusi yhteisölainsäädäntöön perustuva oikeusperusta Etelä-Suomen kansallisen maataloustuen jatkolle on hyväksytty toimielimissä ja sitä sovelletaan vuoden 2014 alusta lähtien. Ratkaisun keskeiset elementit: Etelä-Suomen kansalliset tulotuet pysyvät nykyisen tasoisina ja muotoisina vuoden 2014 ajan. Vuodesta 2015 otetaan käyttöön nykyistä korkeammat EU:n kokonaan rahoittamat tuotantosidonnaiset tuet. Korotuksesta suurin osa kohdistetaan Etelä-Suomen maidon- ja naudanlihan, lampaiden ja vuohien sekä tärkkelysperunan ja avomaan vihannesten tuotannolle, jolla korvataan näiden tuotannonalojen kansallinen tuki. Kansallinen tulotuki vastaavasti alenee tässä yhteydessä noin 62,9 miljoonan euron tasolta noin 29,2 miljoonaan euroon. Vuodesta 2015 lukien nykymuotoista kansallista tulotukea Ete- lä-Suomessa maksettaisiin sika- ja siipikarjataloudelle ja puutarhatuotannolle. Tuen määrä alenee 17,40 miljoonan euron tasolle vuonna 2020. EU:n tuotantoon sidottujen tukien osuus Suomen kokonaistukipotista vuonna 2015 on 20 prosenttia, josta se tulevan rahoituskauden lopulla alenee 18 prosenttiin. Koska korkeammat EU:n tuotantosidonnaiset tuet rahoitetaan leikkaamalla EU:n kokonaan rahoittamaa hehtaaritukea, Suomi tekee osana maaseudun kehittämisohjelmaa esityksen epäsuotuisten alueiden tuen korotuksesta noin viidellä eurolla hehtaaria kohti. Maatalouden rakenteen parantamista koskevien ehdotusten osalta vahvistettiin, että komissio voi valtiontukimenettelyssä hyväksyä Suomen ehdotukset tuotantorakennusten peruskorjausten helpottamisesta ja usean viljelijän yhteishakkeen korotetusta investointituesta. Myös nuorille viljelijöille voidaan kohdistaa nykyistä enemmän aloitustukea. Suomi voi jatkaa nykyistä luopumistukijärjestelmää vuoden 2018 loppuun saakka. Epäsuotuisten alueiden tuesta neuvotteluissa sovittiin, että Suomi voi osana tulevaa maaseudun kehittämisohjelmaa jatkaa epäsuotuisten alueiden tuen kansallista lisärahoitusta, josta merkittävä osa kohdistuu kotieläintalouden tukemiseen. Suomen ehdotus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi toimitetaan komissiolle vuoden 2014 alussa. Pohjoisen tuen järjestelmästä sovittiin, että pohjoisen tuen maksuvaltuuksia korotetaan 24 miljoonaa euroa vuodessa. Korotus kohdennetaan nautojen, lampaiden ja uuhien tukeen. Pohjoisen tuen järjestelmään tehdään ensi vuoden aikana myös eräitä muita teknisempiä muutoksia. www.mmm.fi
  • ALBIT ® Biologinen kasvunedistäjä kaikille kasveille Lisäsatoa kaikissa olosuhteissa. Koetulokset puhuvat puolestaan. Lisätuotto 30 / ha Ohra, Västankvarnin koetila, Inkoo PROAGRIA KESKUKSISSA ja ProAgria Keskusten Liitossa on tehty vahva panostus palvelun ja toiminnan uudistamiseksi kuluneen vuoden aikana. Kaikki toimenpiteet tähtäävät siihen, että monipuolistuva asiakaskunta saa hyvän asiantuntijapalvelun. – Olemme erityisesti keskittyneet osaamisemme kehittämiseen, palvelujen rakenteellisiin muutoksiin sekä uusiin palveluihin. Henkisesti olemme siirtyneet neuvojasta asiantuntijaksi, kertoo ProAgria Keskusten Liiton toimitusjohtaja Jouko Setälä. Rakenne muuttuu, osaaminen oikealle tasolle Yhdeksi osaksi uudistumista on nostettu yhteinen ennakoiva osaamisen ja henkilöstösuunnittelun toimintamalli. Olennaista on asiantuntijoiden osaamisen kehittäminen, asiantuntijaroolien ja erityisasiantuntijuuden syventäminen ja asiantuntijoiden yhteistyön vahvistaminen. Osaamisen kehittämisen yhdeksi työvälineeksi on otettu ProAgrian Uramatriisi, joka on selkeyttänyt urakehitysmahdollisuuksia, tavoitteiden asettamista ja henkilökohtaisia kehittymissuunnitelmien laatimista ja toteuttamista. ProAgrian rakennemuutoksessa keskeisinä elementteinä ovat organisaatioiden yhdistymiset, asiakaslähtöisten palveluryhmien muodostaminen sekä asiakasvastaava toiminnan käynnistäminen. Kaikkien näiden toimenpiteiden käynnistävä tekijä on ollut asiakkaan menestyminen ja asiakaspalvelun parantaminen. Uusina organisaatioina aloitti vuoden alusta ProAgria Etelä-Suomi ja ProAgria Länsi-Suomi, jotka molemmat ovat muodostuneet useimpien ProAgria Keskusten yhdistymisestä. Sisäisenä organisointina on toteutettu asiakaslähtöisten palveluryhmien muodostaminen. Tavoitteena on varmistaa entistä syvempi asiantuntijuus sekä asiantuntijoiden välinen yhteistyö. Asiakasvastaava toimintatapa käynnistyy parhaillaan koko maassa. Erityisesti yrityksille suunnattuihin palveluihin on panostettu. Huippuosaajia on koulutettu maito-, kasvi- ja luomusektoreille. Heidän keskeisiä tehtäviä on ollut keskittyä vaativiin asiakastehtäviin koko valtakunnassa. Uudet palvelut helpottamaan yrittäjien arkea Uusina palveluina on asiakkaille tuotu vuoden aikana yhä enemmän tulosten analysointiin keskittyvä tilipalvelu, lehmien ruokinnan ohjaus, osana käytännön johtamista navetan prosesseja kuvaavat työmallit ja varsinaiset johtamisvalmennukset. Tulossa olevia palveluja ovat BM- ja pienryhmätoiminta, uudistettu maidontuotannon tuotosseuranta, Investointipalvelut, eläinten hedelmällisyyspalvelut ja kasvukauden aikana tehtävät kasvustokäynnit. Panostus sähköisiin palveluihin ja toimintatapoihin on ollut merkittävää. Sähköisten palvelujen kehitystyö on yksi keskeinen painopistealue jatkossakin.  Lisätietoja 040 5800640 info@nordicagri.? Monix-salaojittimella Monix-salaojittimellasalaojitat salaojitat vaivattomasti vaivattomasti !! Kaivinkoneen lisävaruste, jolla putki ja sora kertavedolla ojaan syvyyden syvyyden säätö säätölaserlasersäteen säteenavulla avulla sora soratasaisesti tasaisesti putken putkenpäälle päälle ––säästö säästön.30 n.30%% Tuurinkoski-yhtymä Oy Iivaalantie 15, 61400 Ylistaro www.tuurinkoski.com puh. 0103221462 v - -vähentää vähentääihmistyön ihmistyöntarvetta, tarvetta,parantaa parantaalaatua laatuajaja vähentää vähentääkustannuksia kustannuksia - -ojitus onnistuu vaativissakin olosuhteissa ojitus onnistuu vaativissakin olosuhteissakahden kahden hengen hengenryhmänä ryhmänä MARRASKUUN 17. päivän Eino-myrskyssä kaatui puustoa lähes 60 miljoonan euron arvosta, noin 1,5 miljoonaa kuutiometriä. Tuhoarvio perustuu Suomen metsäkeskuksen muiden metsäalan toimijoiden kanssa yhteistyössä tekemään kartoitukseen. Metsätuhot muodostuvat hajallaan olevista pienistä tuhoalueista. Puita kaatui herkimmin aiempien hakkuuaukeiden laidalla, vastikään harvennetuissa metsissä sekä sähkölinjojen ja teiden varsilla. Eniten tuulituhoja oli Keski-Suomen ja Etelä-Savon alueilla. Myrskystä on seurannut metsänomistajille noin 30 miljoonan euron myyntitulojen menetykset. Menetykset johtuvat metsään jäävästä vahingoittuneesta puustosta, myrskypuiden normaalia suuremmista korjuukustannuksista, puutavaran laadun heikkenemisestä ja arvottomaksi vahingoittuneista puiden osista. www.mmm.fi www.proagria.fi FARMI 10/2013 15
  • Ravitsemuksen asiantuntemusta yli 30 vuoden kokemuksella. TalliPro-rehut – kuninkaan valinta Nopealiukoiset Agro-lannoitteet Cemagron nopealiukoiset lannoitteet takaavat tutkitusti parhaan tuoton pellostasi. Varma toimitus on aina ollut kunnia-asiamme. Pyydä tarjous lannoitteista! Erikasson – ravikuningas 2012 ja 2013 UUTUUS! Tarkennetut ravinteet perunalannoitteissa. Nyt myös magnesium Tiedustele tuotteita alue-edustajaltasi: ???? www.hiven.fi/edustajat www hiven.fi puh. 010 402 7700 CEMAGRO OY Kasteninkatu 2, 08150 Lohja Puh. 019 375 7500 • fax 019 325 548 www.cemagro.fi www cemagro.fi
  • MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ SXC MAATILOJEN KOKO ja ulkopuolisen työvoiman rekrytointitarve kasvaa. Samalla työvoiman saanti on vaikeutunut. Tuore tutkimus hakee keinoja, joilla maatalousyrittäjät saisivat organisoitua tilan toiminnat ja työkuormansa hallintaan. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n ja TTSTyötehoseuran yhteisessä Maavoima eli Työvoiman ja työmäärän hallinta jaksamisen ja hyvinvoinnin turvaajina -hankkeessa tarkasteltiin maatalouden työvoimatilannetta sekä työvoiman käyttöön liittyvää päätöksentekoa, työnjohdon haasteita, työvoiman organisointia ja työnopastusta. – Maatalousyrittäjien työnjohtotaitoja, työn organisointiosaamista ja työmäärän hallintaa on kehitettävä, jotta yrittämisen edellytykset säilyvät. Myös työntekijöiden rek- rytointia maatalousyrityksiin tulee helpottaa ja tukea, kiteyttää MTT:n tutkija Pia Smeds kiperimmät kehitystarpeet. Smeds painottaa, että hyvinvointia ja turvallisuutta parantavien kehittämistoimien suunnittelussa on olennaista ottaa huomioon yritysten, yrittäjien ja maaseutualueiden erilaiset vaatimukset. Työntekijän palkkaaminen parantaa jaksamista Kirjanpitotiloille tehdyn kyselyn vastauksista käy ilmi, että maatalousyrittäjien kohtuullisena pitämä työmäärä on keskimäärin yhteneväinen terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin näkökulmista annettujen työmääräsuositusten kanssa. TTS:n tutkija Janne Karttusen mukaan sesonkien ulkopuolella sekä suositellaan että pidetään kohtuullisena noin 8–9 työtunnin päiviä. Sesonkiaikoina suositellaan ja pidetään kohtuullisena korkeintaan 12 työtunnin päiviä. Maatalousyrittäjät pyrkivät aktiivisesti vähentämään omaa työpanostaan eri keinoin, esimerkiksi työntekijän palkkaamisella. Hieman yli puolet maatalousyrittäjistä kokee tämän parantaneen jaksamistaan. Ulkopuolista työvoimaa on useimmin suurissa maatalousyrityksissä, ja puolet kyselytilojen työvoimasta tulee ulkomailta, mikä tuo omat hankaluutensa työnohjaukseen. Johtamisen apuvälineiden, kuten työohjeiden, ilmoitustaulun sekä laatu- ja tuoteturvallisuusohjeiden käyttö on kotieläintiloilla yleisempää kuin kasvitiloilla. Erityisesti koneiden käyttöohjeita pidetään kuitenkin hyödyllisinä työntekijöiden perehdytyksessä kaikilla tiloilla. Tutkimuksessa havaittiin, että myös työnopastuksen suunnittelu on maatalousyrityksissä vähäistä. Opastus saattaa olla epäyhtenäistä ja joskus jopa ristiriitaista. Toimivinta työnopastus on perustöissä koneiden ja eläinten kanssa sekä suojainten käytössä. Työnjohtokoulutus pitäisi sisällyttää maatalousalan opetussuunnitelmiin. Lisäksi maatalousyrittäjille voisi levittää tietoa työnjohto-osaamisesta esimerkiksi kurssimuotoisesti. Tutkimuksen yhteydessä maatiloille laadittiin työnopastuksen ohjeistus, joka julkaistaan lähiaikoina TTS:n tiedotesarjassa. Maatilatalouden kehittämisrahasto Makeran rahoittaman tutkimuksen ovat toteuttaneet Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) ja Työtehoseura (TTS). www.mtt.fi FARMI 10/2013 17
  • MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ SUOMESSA JA Ruotsissa on saatu loppusuoralle kahden vanhan omakotitalon energiaremontti, jotka on toteutettu täysin uudenlaisella, pohjoisen ilmasto-oloihin suunnitellulla RenZERO-remontointikonseptilla. Suomessa pilottikohteena on toiminut vuonna 1948 rakennettu puurunkoinen rintamamiestalo, joka remontin myötä muuttuu lähes nollaenergiatasoiseksi. Hankkeessa mukana oleva VTT:n tutkija Mikko Virtanen kertoo, että energiatehokkuustavoitteeksi asetettiin uuden energiatodistuksen A-energialuokka, johon E-luvuksi vaaditaan Luumäen kohteen osalta 80 kWh/m² tai tätä pienempi. Tähän päädyttiin, koska lähes nollaenergia-rakennukselle ei vielä löydy virallista määritelmää. – Talo Salopellon korjauksella saavutettaneen ener- 18 FARMI 10/2013 giatehokkuustaso, jossa lämmitysenergiankulutus on noin 23 kWh/m². Ero aiempaan on huomattava, sillä talon lämmitysenergiakulutuksen laskettiin olleen noin 150 kWh/m² luokkaa, Virtanen kertoo. Eristeratkaisuvalmistaja Paroc Groupin johtamaan kehityshankkeeseen ovat osallistuneet VTT:n lisäksi Metsä Wood, Ensto Enervent, Skaala, Oilon sekä arkkitehtina Kimmo Lylykangas ja rakenneasiantuntijana Asko Keronen. Tarkoituksena on ollut löytää turvallinen ja kustannustehokas ratkaisu muuttaa 1940?1970 -luvuilla rakennetut pientalot vastaamaan uusia energiatehokkuusvaatimuksia. – Halutun nollaenergiatason saavuttamiseksi tarvitaan sekä rakenne- että taloteknisiä ratkaisuja, joten yhteistyö eri valmistajien välillä on ollut tärkeää, projektipäällikkö Janne Heikkilä Paroc Oy Ab:lta toteaa. RenZERO tarjoaa ratkaisun energiasäästötavoitteisiin Suomen RenZERO-pilotin, Talo Salopellon, rakenteiden ja elementtien tuotekehitykseen ja rakenteiden suunnitteluun osallistunut rakenneasiantuntija Asko Keronen sanoo olevansa tässä vaiheessa tyytyväinen lopputulokseen. RenZERO-konsepti soveltuu Kerosen mukaan kaikenikäisille rakenteille ja lähes kaikille rakennetyypeille. Ennen korjaustöiden aloittamista rakennukselle tehtiin tiiveysmittaus. Samalla etsittiin pahimpia ilmanvuotokohtia lämpökameran avulla. VTT teki myös kohteessa energiasimulointeja ja tarkasteli lasken- nallisesti korjausrakenteen kosteusteknistä toimivuutta. VTT seuraa konseptin toimivuutta sekä Ruotsissa että Suomessa toteutetuissa kohteissa vuoden ajan. Talo Salopellon toinen tiiviysmittaus tehdään vuoden 2014 alkupuolella, kun korjaushanke on saatu kokonaan päätökseen ja kaikki talotekniikka asennettua. VTT on asentanut ulkoseiniin ja yläpohjaan myös kosteusantureita, joiden avulla kosteustasojen kehittymistä lisäeristysrakenteissa on mahdollista seurata. VTT laatii ensi vuoden aikana lopulliset kustannusanalyysit, kunhan lopulliset korjauskustannukset ja käytetty työmäärä ovat Suomen pilottikohteen osalta saatu selville. www.renzero.fi
  • MAALAISJÄRJEN VIESTINTÄTALO. MTK:N VALTUUSKUNTA valitsi puheenjohtajiston seuraavaksi 3-vuotiskaudeksi. MTK:n 1. puheenjohtajana jatkaa Juha Marttila Simosta ja 2. puheenjohtajana Mauno Ylinen Kauhavalta sekä 3. puheenjohtajana Markus Eerola Hyvinkäältä. MTK:n johtokunnassa seuraavan 3-vuotiskauden jatkaa Kati Partanen. Uutena johtokuntaan Matti Seitsosen tilalle valittiin Jaakko Halkilahti. MTK:n valtuuskunta kokoontui Espoon Hanasaaressa 26.–27. marraskuuta. Tilaisuuden avajaispuheenvuorossa MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Tommi Lunttila ihmetteli nykyhallituksen intoa leikata toistuvasti maaseudulta ja vihreiltä elinkeinoilta. Puheenjohtaja Juha Marttila nosti esiin markkinavoimat, joita suomalainen maatalous tarvitsee. Hänen mukaansa ? tuotteiden erilaistaminen on tärkeää. Marttila nosti myös esiin hyvät kauppatavat ja oi- keudenmukaiset ruokamarkkinat. Marttila kertoi MTK:n käyneen neuvotteluja päivittäistavarakaupan ja teollisuuden kanssa Suomeen perustettavasta toimielimestä, jossa käydään läpi hyvät kauppatavat ja analysoidaan niiden toteutuminen. – Neuvotteluissa pyritään eteenpäin yhteistyön kautta. Jos neuvottelut eivät tuota tulosta, asiaa on tarkasteltava uudelleen, sanoi Marttila.  MTK:n toiminnanjohtaja Antti Sahi esitteli järjestöuudistusta ja järjestön uutta toimintamallia. Uudistukses- sa tuottajayhdistysten ja MTK-liittojen asema ja jäsenöitymisperiaate tuottajayhdistykseen pysyvät ennallaan. Jäsenyys mhy:ssä muuttuu vapaaehtoiseksi. Metsänhoitoyhdistykset liittyvät MTK-keskusliiton jäseniksi ja näin mhy-jäsenet saavat MTK:n jäsenedut. Metsänomistajaliitot lopettavat toimintansa ja jäsenyys MTK:hon päättyy. Uudistustyötä jatketaan ensi vuoden puolella, sillä monia kysymyksiä on Sahin mukaan vielä avoinna. Kokouksessa yleiskeskustelu oli vilkasta. Valtuutettuja huoletti muun muassa 141, lannanlevitysongelmat sekä nitraattiasetus. Myös lomituspalveluihin panostamisen tärkeys nousi esille. www.countrymedia.fi www.mtk.fi SXC Tutustu uuteen autoauraamme nettisivuillamme ja YouTubessa! ?????????????????? ???????????????? KÄRKIAURA? VALLILEIKKURI-SIVUAURA? LUMIAURAT Erinomaisesti heittävä siipi, kääntyvyys 45°, terän leikkauskulman säätö ja pulttikiinnitteiset sovitteet. Erikokoisia kartio kartio- ja perhosmalleja. Saatavana sivuaura, kärkiaura sekä kauhat. myös alueaurat, vallileikkuri-sivuaura, ???????? www.vuomet.fi Soita: 0400 208 824, 014 858 625, vuomet@vuomet.fi FARMI 10/2013 19
  • TEKSTI: RIITTA SAVIKKO, SARI HIMANEN, KAROLIINA RIMHANEN, HANNA MÄKINEN (MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MTT , KASVINTUOTANNON TUTKIMUS) Ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen vaikuttavat kasvavasti maa- ja elintarviketalouteen ja maaseudun kehitykseen. Maaseutu on oleellinen asia ja mahdollisuus sekä ilmastopäästöjen vähentämisen että ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumisen puolella. lähemmäs maaseutuyrittäjän arkea 20 FARMI 10/2013