Nro 1/2017 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Sikalat vähenevät, tuotanto pysyy samana Uusiutuva energia on mahdollisuus maalla Metsäkoulutus ry aloitti toiminnan Metsä elämäntyönä
KASVUA LUVASSA, KALKILLA Lisää kannattavuutta ja kasvuvoimaa! Pyydä Aito-kalkkitarjous maatalouskaupastasi. www.nordkalk.fi
sadevesijärjestelmän alumiinimateriaalilla PUHKIRUOSTUMATTOMUUSTAKUU Pänniikö kinos, rännitki vinos? Turvaa kulkusi, tilaa katollesi Vesivekin laadukas lumieste. • Sopivat lumiesteet kaikille kattotyypeille • 5 vuoden asennustakuu • Tuotteet omalta tehtaalta, ilman välikäsiä • Vakuutus ei aina korvaa liikkuvan lumen aiheuttamaa vahinkoa Ota yhteyttä, räätälöidään sinulle sopivin ratkaisu 019 211 7390 tai pyydä tarjous: vesivek.fi Pyydä tarjous ja voita ILMAINEN RÄNNIREM ONTTI! Katso lisää: vesivek.fi 2 7 . 2 8 . 1 . 2 1 7 S E I N Ä J O K I A R E E N A 2 7 . 2 8 . 1 . 2 1 7 S E I N Ä J O K I A R E E N A AVOINNA pe klo 9 – 17 la klo 10 – 16 LIPUT 12 € / 6 € WWW.PYTINKI.FI Maatilarakentamisen, kotieläintarvikkeiden, energian ja metsätalouden ammattilaistapahtuma Ajankohtaiset seminaarit, Ayrshire Winter Show 2017 ja lähiruokatori TEKEMISEN ILO LÖYTYY LAUMASTA Rakennatko konehallia, navettaa tai maneesia? Meiltä huippulaadukkaat seinäja kattoelementit uretaanista, villasta ja styroksista. Kysy myös tarjousta ovista ja ikkunoista. Izopanel Pirkkala Lasikaari 10, 33960 Pirkkala Lukasz Mierzynski puh. 040 962 1746 Antti Summala puh. 045 857 3039 Izopanel Raahe Jokiniitty 19, 92140 Raahe Antti Paananen puh. 050 396 1756 Lisätietoja netissä: www.izopanel.fi Ota yhteyttä: Nopea toimitus Varmasti edullinen Parhaat paloluokat
4 FARMI 1/2017 www.lehtiluukku.fi Farmi on luettavissa myös osoitteessa Lehtiluukku on kätevä tapa lukea lehtiä päätteen ääressä. Farmi julkaistaan Lehtiluukussa aina täysin samanlaisena, kuin painoversio on, mutta lukemaan pääsee ajasta ja paikasta riippumatta vaikka puhelimella. Muista, että Farmin lukeminen Lehtiluukussa ei maksa mitään, ja arkistosta löytyvät kaikki viime vuodenkin lehdet. Vinkki: Useissa lehden ilmoituksissa on linkki, jolloin ilmoituksessa olevaa www-osoitetta klikkaamalla pääsee suoraan yrityksen kotisivuille katsomaan lisätietoja! Suomalainen laadukas kaura on kysyttyä s. 18–22 Maalla voidaan tuottaa uusiutuvaa energiaa monin tavoin s. 38–43 Metsäkoulutukselle oma yhdistys s. 46–47
5 FARMI 1/2017 Farmi 2/17 ilmestyy viikolla 13. www.countrymedia.fi PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen, puh. 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Susanna Korkiatupa Loistava sisältötoimisto puh. 044 589 6234 toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen, puh. 0400 346 650 ahti.sormunen@countrymedia.fi AVUSTAJAT Anne-Mari Eronen, Susanna Tauriainen AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO Anna Broholm PieniSuuri Idea LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSVARAUKSET Katja Sormunen, puh. 0400 590 324 mediamyynti, puh. 0400 243 880 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Printall-AS 2016 KUVAPANKIT Pixabay, Depositphoto, FreeImages ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa. 34. vuosikerta ISSN 1238-1586 (painettu) ISSN 2342-6993 (verkkojulkaisu) Lehden vastuu virheellisestä i lmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA ja KUSTANTAJA CountryMedia Oy Nenäpääntie 9, 36600 Pälkäne Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. SISÄLLYS Nro 1 • Tammikuu 2017 AH TI SO RM UN EN KANSIKUVA: AHTI SORMUNEN KANNESSA: SAARISTOPUUNKORJUUTA. METSÄ 8 Metsäkoneyrittäjä Simo Kuittinen MAATALOUS 18 Mitä odotuksia tämän vuoden viljelyssä on? HYÖTYELÄIMET 28 Miltä näyttää sikataloudessa? KOULUTUS 46 Metsäkoulutus ry kokoaa asiantuntijat KOTI 54 Apua väsymykseen PALSTAT 14 Metsä 23 Maatalous 34 Hyötyeläimet 44 Ympäristö ja energia 48 Koulutus 50 Hevoset 53 Koti ja hyvinvointi PUHEENVUOROT 6 Pääkirjoitus, päätoimittaja Katja Sormunen 7 Puheenvuoro, Taru Antikainen, MTK Sikaverkosto
TAMMIKUU 2017 Terveisiä toimitukseen? Mitä pidit tästä Farmista? Miellyttikö jokin juttu erityisesti vai haluatko antaa noottia? Onko sinulla kehitysehdotus tai juttuidea? Haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi. Lähetä meille palautetta osoitteeseen toimitussihteeri@countrymedia.fi. Tilaa lehti itselle, puolisolle, tilanjatkajalle tai vaikka naapurille! Ki rje po st im er kk i Co un try M ed ia Oy Ne nä pä än tie 9 36 60 Pä lk än e Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 6 numeroa Nimi Nimi Osoite Osoite Postinro/toimipaikka Postinro/toimipaikka Puh. itselleni kestotilauksena 6 lehteä hintaan 35 € (sis. alv 10%) määräaikaisena tilauksena 6 lehteä hintaan 40 € (sis. alv 10%) ilmoitan osoitteenmuutoksesta lahjaksi Huomaa! Tilausmaksu on verovähennyskelpoinen! Nro 6/2016 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Mistä maatilapalo useimmiten alkaa? Tutkija ja ministeri kommentoivat ruokamarkkinoita Turpeessa on potentiaalia vaikka mihin Metsästyskausi parhaimmillaan Tyylikästä, mukavaa ja hauskaa koko perheelle. Valtra Collection -tuoteuutuudet pian Valtra myymälöistä sekä verkkokaupasta shop.valtra.com Näyttelyssä hyviä tarjouksia. Nyt ostoksille. Hop, hop! Tule tutustumaan uusiin tuotteisiin KoneAgrian ValtraShopiin osastolle B200. Valtrakauppa verkossa shop.valtra.com Lähimmän Valtra-myymälän yhteystiedot osoitteesta www.valtra.fi/palveluhenkilot UUSI VALTRA COLLECTION Nro 7-8/2016 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Rakentamisen investoinnit varovaisia Hevostalous murroksessa Järviruoko on hyvä maanparannusaines ja menestyksellistä Uutta vuotta 2017 asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen toivottavat Pohjoisen tärkeä elinkeino Nro 3/2016 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Valmiina kasvukauteen Pellon tuottokyky kuntoon salaojituksella Aluskasvi sopii viljatilalle Avomaan kasvituotannossa paljon mahdollisuuksia PÄÄKIRJOITUS ETENKIN TAAJAMAN ulkopuolella ja kaukana kasvukeskuksista on jo usean vuoden ajan joutunut huomaamaan, että ei tosiaankaan aina kulje. Viime vuoden lopulla postin jakeluongelmat kärjistyivät myös kaupungeissa. Siitähän vasta mekkala syntyi. Kirjeitä ja paketteja hukkui. Ykkösluokassa postittamisesta tuli lähinnä vitsi, sillä oli oikeastaan ihan sama, minkä postimaksun maksoit, kirje meni silti vasta kolmantena tai neljäntenä päivänä saajalleen. Eniten tässä kiukuttaa tietysti se, että postimaksut ovat nousseet viimevuosina tasaiseen tahtiin. Palvelu huononee ja hinnat nousevat. Yksityisyrittäjälle vastaava kehitys tarkoittaisi vääjäämättä sitä, että jossain vaiheessa asiakkaat lähtevät. Kaiken tämän jälkeen tuntuu naurettavalta, että valtionyhtiö Posti Group Oy ilmoitti tammikuun alussa ostaneensa hoivapalveluyrityksen. Jos ei omankaan tontin hoitaminen onnistu, niin on pöyristyttävää, että valtionyhtiö lähtee kilpailemaan pienten ja keskisuurten hoivayritysten alueelle. Kuulostaako reilulta kilpailutilanteelta? Voiko toiminta olla edes laillista? Postin toiminta on viime vuosina kokenut suorastaan inflaation. Olisiko aika avata postipalvelu avoimelle kilpailulle? Reiluuden ja maksavien asiakkaiden nimissä moni on varmasti sitä mieltä että kyllä. Tällöin voisi syntyä uusia yrityksiä ja uutta työllisyyttä. Ja eikö olisi mukavaa, kun postin kulkuun voisi taas luottaa? Onnistunutta alkuvuotta toivotellen Katja Kulkeeko posti?
7 FARMI 1/2017 VUODEN ALUSTA MTK:n perinteiset jaostot lakkautettiin ja tilalle tulivat verkostot. Se, miten nämä verkostot toimivat, jätettiin hyvin pitkälle kunkin verkoston puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihteerin päätäntävallan alle ja uusia tapoja toimia on vasta alettu miettiä. Minut valittiin sikaverkoston puheenjohtajaksi, joten saan vahvasti vaikuttaa sikasektorin edunvalvontaan tulevaisuudessa. Oikeastaan aloitimme uuden toimintatavan jo viime vuoden alussa, kun aloitin sikajaoston puheenjohtajana. Olen jo pidempään ollut sitä mieltä, että koko alan on toimittava Suomessa yhteistyössä, jotta pärjäämme aina vaan kovenevilla kansainvälisillä markkinoilla. Tulevaisuudessa pärjäävät vain ne, joilla on paras tietotaito ja osaaminen. Sen saamiseksi pitää omat verkostot olla kunnossa ja vuorovaikutus toisten tuottajien, oman lihatalon, rehun toimittajien, neuvojien, eläinlääkärien, kaupan, edunvalvontajärjestöjen ja päättäjien kanssa tulee olla aktiivista ja avointa. Viime vuoden aikana teimme yhteistyössä MTK:n, Sikayrittäjien, lihatalojen ja Maaja metsätalousministeriön kanssa Suomen Sikastrategian vuoteen 2030 asti. Tämä oli ensimmäinen yhteisprojekti, joka osoitti, että alalla on vahva tahto toimia yhdessä ja Järjestövaikuttaminen uuden kynnyksellä – tulethan mukaan ennen kaikkea kyky yhteistyöhön. Samalla porukalla saimme lisäaikaa välikasvattamoiden tilavaatimuksiin ja lineaarisen käyrän tilantarpeen laskentaan. Kolmantena projektina viime vuonna oli afrikkalaisen sikaruton ehkäisytyö, jota on tehty yhdessä ja erikseen monella rintamalla. Yhdessä olemme ajaneet myös lihavalmisteiden alkuperämaan merkintäpakkoa ja hankintatyön kriteereiden yhtenäistämistä. Näihin viimeksi mainittuihin projekteihin on haettu voimaa myös muilta lihantuotantosektoreilta ja tätäkin yhteistyötä on tarkoitus jatkaa myös tulevaisuudessa. Näenkin, että verkosto ei voi olla vain yhden tuotantosuunnan oma ponnistus. Parhaimmillaan se voisi olla kuin suuri hämähäkinverkko, jonka eri lokeroissa eri yhteistyöryhmät pohtivat heille yhteisiä asioita, joita tulee edistää ja ajaa eteenpäin. Luonnollisesti osassa näistä lokeroista on vain siantuotannon edustajia. Yhdistelmiä voidaan luoda aina tarpeen mukaan ja käsitellä ajankohtaisia asioita sellaisella kokoonpanolla, mikä katsotaan tarpeelliseksi. Yksi lenkki, jonka kanssa ei ole vielä käyty tarpeellisia keskusteluja on kauppa. Meidän pitää pystyä avaamaan oman tuotantomme vahvuudet myös heille, jotta saamme tuotteistamme niiden arvoa vastaavan hinnan. Tässä työssä olemme pahasti myöhässä ja siksi se on aloitettava välittömästi. Meidän on myös löydettävä rakentava tapa keskustella kuluttajien kanssa, jotta hekin tietäisivät millaisissa oloissa suomalaiset tuotantoeläimet tänä päivänä kasvavat. Siinä me tarvitsemme kaikkien tuottajien apua. Siis tulethan mukaan verkostoomme. Yhdessä olemme vahvempia ja saamme enemmän aikaan! Taru Antikainen MTK Sikaverkosto taruantikainen@hotmail.com Kulkeeko posti?
TEKSTI SUSANNA KORKIATUPA KUVAT AHTI SORMUNEN JA KONEURAKOINTI S. KUITTINEN OY 8 FARMI 1/2017
Metsäalan yrittäjällä on Simo Kuittinen on tehnyt elämäntyönsä puualalla. Kuittisen bisnes puunkorjuussa on neljässä vuosikymmenessä kasvanut yhdestä juontokoneesta useisiin harvestereihin, kuorma-autoihin, siirtoautoihin ja puutavara-autoihin. Kasvu on tapahtunut pikku hiljaa kysynnän mukaan. 9 FARMI 1/2017
K oneurakointi S. Kuittinen on nurmeslainen puunkorjuuseen erikoistunut yritys. Työskentelyalueet ovat pääasiassa Pohjois-Karjalassa, Savossa ja Kainuussa. Simo Kuittisen työura puualalla alkoi 12-vuotiaana isän apupoikana hakkuulla. – Juontokoneen siimanvedosta kaikki lähti. Olin 15-kesäinen, kun isä osti Pikku nalle -metsäkoneen, jota menin ajamaan. Pari kolme vuotta siinä vierähti, kunnes tuumasin, että nyt mulle riittää. Isäukko sai kuitenkin pään lopulta kääntymään, kun ehdotti, että lähepä kimppaan; ostetaan uusi yhteinen kone. 1974 tuo kone sitten ostettiin, jossa olin mukana puolella, Kuittinen muistelee. Viiden vuoden jälkeen hänelle kuitenkin taas rupesi riittämään. – Sanoinkin isäukolle, että saat sinä ajaa tätä yhteistä konetta ja ostin oman ensimmäisen koneen. Siitäpä se sitten lähti. 80-luvulla tulivat ensimmäiset harvesterit, puuautot tulivat 90-luvun alussa, hän kertoo. Yhtiö harjoittaa myös saaristopuunkorjuuta, josta on myös pitkä kokemus aina 70-luvun puolivälistä lähtien. – Alkuun yhtiöllä oli pienet paatit, joilla tukkien uittoa tehtiin. Sitten oli pari lauttaa, kunnes uittaminen väheni, ja 80-luvun puolivälissä alettiin ajaa suoraa lautan päälle, jolloin rakensimme itselle ison lautan. Vuosituhannen vaihteessa tuli isompi proomu, jota on sittemmin edelleen kehitetty ja rakennettu vastaamaan paremmin tarpeita vastaavaksi, Kuittinen kertoo. Vähitellen saaristopuunkorjuussa on siirrytty siihen, että koneyritykset omistavat myös vesikaluston, jolloin sama yrittäjä hoitaa puun saarten metsistä pois. Uutta liiketoimintaa Viime vuosina yhtiössä on tapahtunut suuria muutoksia, kun Kuittisen poika Jani on ottanut haltuun uuden liiketoiminta-alueen. Uusi korjaamo, logistiikkaja toimistotilat valmistuivat vuoden 2016 aikana. Toisen yhtiön nimi on Huolto-Osapiste Oy, joka on laajentanut myös varaosamyynnin puolelle. Uusi varaosamyynti on juuri avattu. – Taustalla on selkeä tarve. Huoltopuoli perustettiin alun perin meidän omille koneille ja omaan tarpeeseen. Nyt olemme aloittaneet palvelun tarjoamisen myös muille koneyrittäjille. Poika on puikoissa huollon puolella, hän tarkentaa. Kuittinen itse kertoo toimivansa yhtiössä jokapaikanhöylänä, vaikka virallinen titteli onkin toimitusjohtaja. – Yrittäjä itse on aina siellä missä tarvitaan, mikä tarkoittaa omalla kohdallani hyvin vähän toimistolla, enemmän kentällä ja asiakasrajapinnassa. Meillä on kaksi hyvää työnjohtajaa, jotka hoitavat operatiivista johtamista yhtiössä, hän toteaa. Koneurakointi S. Kuittinen työllistää yhteensä noin 90 henkilöä. Viime vuoden lopulla toteutuneessa liiketoimintakaupassa tuli hieman lisää työntekijöitä, ja myös pölliautokuskeja on palkattu lisää. Yhtiö on yksi Nurmeksen suurimmista työllistäjistä. – Vaihtuvuus on aina ollut hyvin vähäistä. Meillä on edelleen töissä muutamia, jotka ovat olleet mukana alkutaipaleelta asti ja olleet talossa 30 vuotta. Osa on jo jäänyt eläkkeelle. Uudistumista tapahtuu koko ajan, ja meillä on nuorehko ikärakenne, työntekijöiden keski-ikä on noin 40 vuotta. Tämä on positiivinen tilanne ja tuntuu, että tekijöitä piisaa kyllä jatkossakin, Kuittinen iloitsee.
11 FARMI 1/2017 Lukuja & konekantaa Harvestereita n. 20 kpl Kuormatraktoreita n. 25 kpl Saarikalustoa yhteensä n. 8 kpl Siirtokalustoa ja pölliautoja yhteensä n. 10 kpl Liikevaihto reilut 11 miljoonaa euroa. Rengashuolto kuuluu palveluun. Puut lastataan terminaaliin. ”Yhtiö on yksi Nurmeksen suurimmista työllistäjistä.”
12 FARMI 1/2017 Saaristopuunkorjuuta. ”Yrittäminen puualalla ole oikeastaan koskaan tuntunut työltä.”
13 FARMI 1/2017 Hänen mukaansa metsäala on näyttäytynyt niin positiivisessa valossa, että ala kiinnostaa ja koulutuspaikat ovat täysiä. Osaan koulutuksista on päästy hieman valitsemaankin pääsykokeiden muodossa. Näin on saatu myös parempaa takuuta opiskeluinnolle ja -motivaatiolle, mikä lupaa aina parempaa tulevaisuuden työvoimalle. Mihin metsäala menee? Metsäala on näyttäytynyt julkisuudessa melko positiivisessa valossa, ehkä vähän turhankin ruusuisena joskus. Puualan kasvuodotukset ovat paikoin olleet hieman epärealistisia. Monet yrittäjät ovat jo satsanneet investoimalla tai palkkaamalla, mutta todellista kysyntäpiikkiä ei ole vielä näkynyt. Ennakointi tuli ehkä liian aikaisin, mikä on aiheuttanut ylikapasiteettia, minkä purkautumiseen myös Kuittinen toivoo helpotusta. – Muuten näyttää kuitenkin ihan valoisalta. Pikku hiljaa mennään siihen suuntaan, johon olisi toivonut käännyttävän jo aiemmin eli koko logistinen ketju korjuusta kuljetukseen olisi yrittäjävetoinen. Tälle kehitykselle haluan nähdä jatkoa siinäkin mielessä, että yrittäjät saisivat vielä enemmän valtuuksia itselleen, hän pohdiskelee. Kuittinen ajattelee, että puuala ja sen toimijat kehittyvät kuitenkin jatkuvasti, sillä puuta tarvitaan aina. – Kehittyä pitää koko ajan ja miettiä uusia mahdollisuuksia ja keksittävä uutta, eihän toiminta voi mitenkään olla menestyvää, jos samalla kaavalla tehdään aina. Yrittäjyys on elämäntapa Simo Kuittinen myöntää, ettei yrittäminen puualalla ole oikeastaan koskaan tuntunut työltä. Työtunteja ei ole laskettu, yrittäjähän on käytännössä aina töissä. Suuren yhtiön pyörittäminen vaatiikin tietynlaista paloa asiaan. Sitä selvästikin Kuittiselta löytyy. – Tähän olen kasvanut, ja tämä on elämäntapa. Eihän tätä juuri työksi huomaa. Monenlaista on vuosien varrella tapahtunut ja monessa on oltu mukana. Vuoden ovat olleet erittäin antoisia. Onneksi on ollut hyviä kollegoita ja työntekijöitä, joiden kanssa ajatuksia on saanut vaihtaa ja tuumata. Työnjohdostakin on ollut paljon apua, ja mielipiteitä tulee usein kysyttyä, hän sanoo. Yhtiö on kasvanut pikku hiljaa kysynnän ja tarjonnan lain vaikuttaessa taustalla. Ei Kuittinen alussa arvannut, kuinka suuri yhtiöstä vielä tulisi. – Parasta työssäni on vaihtelevuus. Meillä on niin monta alaa samassa yhtiössä. Päätöksiä pitää aina tehdä; joskus tulee turpaan ja joskus onnistuu. Parhaita hetkiä ovat olleet ne, kun onnistuu jossain päätöksessä ja se alkaa tuottaa. Hienoa on myös se, kun ympärillä on näin hyvä työporukka, hän kiteyttää. Varsinaista vapaa-aikaa tai harrastuksia yrittäjällä ei valtavasti ole. Polkupyörällä Pielisen ympäri ja kelkkasafari Kuusamoon ovat jokavuotiset perinteet ystäväporukan kanssa. – Lastenlapsille kuitenkin järjestyy aina aikaa. 5ja 7-vuotiaat lapsenlapseni asuvat lähellä ja heitä näen viikoittain. Kolmas lapsenlapsi täyttää pian 2-vuotta ja neljäs on tulossa. Uudet toimitilat ovat valmistuneet. Yrittäjä lempityössään.
14 FARMI 1/2017 METSÄ SUOMEN ITSENÄISYYDEN 100-vuotisjuhlan kunniaksi on nyt avattu Luontolahjani satavuotiaalle -kampanja, jossa maaomistajia kannustetaan perustamaan omalle maalleen luonnonsuojelualue. Valtio sitoutuu omasta puolestaan kampanjaan vastaavalla suojelupanoksella. Suojelu tapahtuu vapaaehtoisesti ja ilman korvausta perustamalla luonnonsuojelulain mukainen yksityinen luonnonsuojelualue (YSA). Kampanja koskee kaikkia yksityisiä maanomistajia, myös yrityksiä ja säätiöitä. Kampanja toteutetaan vuoden 2017 aikana. Kampanjan tavoitteena on saada jokaiseen maakuntaan vähintään 100 hehtaaria uusia maanomistajan omistukseen jääviä, pysyviä suojelualueita. Suojeltavat alueet voivat olla esimerkiksi metsää tai suota. Ensimmäisiä kampanjaan tarjottuja kohteita esitellään nettisivulla luontolahjani.fi, josta löytyy myös lisätietoja kampanjasta sekä hakulomake maanomistajia varten. Kampanjasta voi keskustella sosiaalisessa mediassa tunnuksella #luontolahjani. RIISTAMETSÄNHOITO ON tulevaisuuden metsänhoitoa. Sen kysyntä on kasvussa; omistavathan metsästäjät perheineen lähes puolet yksityismetsistämme. Jotta kysyntään voidaan vastata, tulisi jokaisen metsäammattilaisen hallita riistametsänhoidon menetelmät. Riistametsänhoitoon on nyt avattu uusi ja ilmainen verkkokurssi. Kurssin myötä kaikki riistametsänhoitoon tarvittavat tiedot löytyvät yhdestä osoitteesta. Kurssin pääkohderyhmä ovat metsäammattilaiset, mutta materiaali sopii myös alan opiskelijoille ja aktiivisille metsänomistajille. Kurssi tenttiosioineen on käytettävissä osoitteessa https://koulutus. riista.fi/kurssi/riistametsanhoito/. Suomen riistakeskus Riistametsänhoitoa voi opiskella netissä #luontolahjani Luontolahjani satavuotiaalle kampanja alkoi
METSÄ MAAJA METSÄTALOUSMINISTERIÖN keväällä 2016 asettama terveyslannoituksen hakusulku on päättynyt ja terveyslannoituksen Kemera-tukea on voinut hakea 1.1.2017 alkaen. Nuoren metsän hoidon hakemuksia lukuun ottamatta Metsäkeskus käsittelee kaikkien muiden Kemera-työlajien hakemuksia ja toteutusilmoituksia normaalisti vuoden 2017 alusta lukien. Hakemuksessa käytettävät lomakkeet löytyvät Metsäkeskus.fi-verkkopalvelusta. Tarkemmat hakuohjeet ovat hakulomakkeen yhteydessä. Terveyslannoitustuen hakeminen ei ole mahdollista sähköisesti Metsään. fi-palvelussa. Hakusulku jatkuu edelleen nuoren metsän hoidon tuissa 30.4.2017 saakka. Perusteena nuoren metsän hoidon hakusulun jatkumiselle on Kemera-lakiin tuleva muutos, joka rajoittaa nuoren metsän hoidon hankkeiden toteutusaikaa nykyisestä. Lakiesityksen mukaan hankkeet tulee toteuttaa vuoden sisällä siitä, kun Metsäkeskus on hyväksynyt rahoitushakemuksen. Lakimuutos halutaan saada valmiiksi ennen kuin hakusulku puretaan. Metsäkeskus Kemera-tukien tilanne Sykkeen voima ja rullien nopeus Uuteen JOBO ST75C Combi kouraan nyt saatavissa CAN-väylään tukeutuva monipuolinen ohjaussysteemi. Joustava yläterä SYKETEC Vallgrundintie78 B, 65800 Raippaluoto Puh Uffe 044 2303450, Börje 040 7008796. info@sykeharvesteri.fi www.sykeharvesteri.fi JOBO ST75C Mittapyörä, monta esivalintaa Yhdistetty sykeja rullasyöttö Joukkokäsittely Ylisahauksen estin Kantojen käsittely Asiakaslehdellä kerrot paljon enemmän. www.countrymedia.fi
16 FARMI 1/2017 METSÄ Metsätalous työllisti marraskuussa 2016 UUDISTETUT METSÄSTÄJÄN OPAS, vapaaehtoinen metsästäjätutkintokoulutus sekä metsästäjätutkinto muodostavat vastuullisuuden koulutusohjelman uusille metsästäjille. Koulutusohjelman suorittanut saa hyvät lähtökohdat aktiiviselle tietojen ja taitojen kehittämiselle. Uudistuksen tavoitteena on kasvattaa uusista metsästäjistä vastuullisia riistavarojen hyödyntäjiä ja hoitajia. Uusissa koulutusmateriaaleissa on aiempaa monipuolisempaa tietoa muun muassa riistalajien tunnistamiseen. Myös tutkintokokeen kysymykset on uudistettu. Metsästäjätutkintojen järjestäminen on riistanhoitoyhdistysten lakisääteinen tehtävä. Suomessa on 295 riistanhoitoyhdistystä, jotka päättävät itsenäisesti järjestettävien tutkintojen ajankohdat ja lukumäärän toimialueellaan. Metsästäjätutkinnon suorittaminen on mahdollista kaikille kansalaisille kohtuullisen matkan päässä asuinpaikastaan. Tutkintoja ja koulutustilaisuuksia järjestetään tyypillisesti toukokuusta syyskuulle. Uudistunut Metsästäjän opas on myynnissä Suomen riistakeskuksen verkkokaupassa. Ruotsinkielinen opas tulee myyntiin alkuvuodesta. Suomen Metsästäjäliitto on kehittänyt Suomen riistakeskuksen tukemana Metsästysammunnan ABC -koulutuksen, joita aletaan järjestää ampumaradoilla loppukeväästä. Koulutuksessa tarjotaan henkilökohtaista ohjausta käytännön ampumaharjoitteluun ja turvalliseen aseenkäsittelyyn. Suomen riistakeskus Metsästäjätutkinto on uudistettu Puutavaran teko 2500 henkilöä Metsäkuljetuksessa 2500 henkilöä Hakkuukoneita oli käytössä 1570 kappaletta Metsätraktoreita 1680 kappaletta Puutavara-autoja 1290 kappaletta Tilasto: Luonnonvarakeskus
17 FARMI 1/2017 METSÄ METSÄVEROILMOITUKSEN TEKOA ei kannata jättää viime tippaan. Aloita veroilmoituksen teko keräämällä viime vuoden tuloja menotositteet valmiiksi. Voit vähentää kaikki metsätalouden hankinnat, jopa ongenvavan. Metsäkeskus on koonnut verovinkit-sivulle yleisimpiä metsänomistajien verotukseen liittyviä kysymyksiä. Joukossa on hyviä vinkkejä siitä, mitä kaikkia menoja voit verotuksessa vähentää. Sivustolta löytyy myös hyvä metsäverovideo. Videolla metsänja luonnonhoidon asiakasneuvoja Matti Äijö opastaa yksityiskohtaisesti metsäveroilmoituksen ja arvonlisäveroa koskevan kausiveroilmoituksen täytössä. Metsäkeskus järjestää myös useita metsäverotukseen liit1.1.2017 VOIMAAN tullut metsälahjavähennys keventää metsätilaa jatkavan puunmyyntiverotusta. Metsälahjavähennyksellä haetaan metsätilakoon kasvua sekä sitä, että toiminta voisi olla yrittäjämäistä metsätaloutta. Uudistuksella on tarkoitus kasvattaa myös metsätalouden työllistävyyttä. Metsälahjavähennyspohja on 30 000 euron raja-arvon ylittävästä osasta maksettu lahjavero x 2,4. Käytännössä hyvitys on 72 – 81 prosenttia raja-arvon ylittävästä lahjaverosta. Metsälahjavähennys on käytettävä metsän lahjoitusvuotta seuraavan 15 vuoden aikana. Myös vuoden alusta voimaan tullut yrittäjävähennys tuo helpotusta metsätalouden harjoittajille. Verotuksessa yrittäjä voi vähentää 5 prosenttia tuloksesta. METSÄLAHJAVÄHENNYKSESTÄ LÖYTYY tarkempaa tietoa esimerkiksi Metsäkeskuksen nettisivuilta www.metsakeskus.fi/metsalahjavahennys. Vähennykset helpottavat metsäyrittäjää Muista metsäveroilmoitus tyviä tapahtumia eri puolilla Suomea. Veroilmoituksen viimeinen jättöpäivä on 28.2. kaikilla alv-velvollisilla metsänomistajilla ja metsätaloutta harjoittavilla verotusyhtymillä. www.metsakeskus.fi
18 FARMI 1/2017 viljely suosittua ”Raakaöljyn hinnan nousu ja palmuöljyn heikko sato ovat vaikuttaneet rypsin ja rapsin hintojen vahvistumiseen.”
19 FARMI 1/2017 TEKSTI SUSANNA KORKIATUPA Öljykasvien viljelyn kannattavuus on hyvällä tasolla. Laatuviljalle on kysyntää maailmalla ja kotimaassa. Etenkin kaura on trendikästä edelleen. Myös kuminanviljely kiinnostaa nyt monia. PIXABAY
20 FARMI 1/2017 V ilja-alan yhteistyöryhmä VYR ry toteuttaa vuosittain kyselyn viljelijöille alkavan satokauden suunnitelmista. Tämän vuoden viljelijäkysely on parhaillaan meneillään. Vielä on siis hieman aikaista sanoa vuoden 2017 kylvöistä mitään kovin varmaa. Ruis ja rapsi suosiossa Luonnonvarakeskuksen julkaisemista ennakollisista syyskylvötilastoista näkee, että syysrukiin kylvöinnostus oli korkealla ja syysrapsin kylvöala nousi huimasti. Öljykasvit ovat tällä hetkellä hinnaltaan kilpailukykyisiä, mihin syynä on heikompi tarjonta maailmalla. Myös raakaöljyn hinnan nousu ja palmuöljyn heikko sato ovat vaikuttaneet rypsin ja rapsin hintojen vahvistumiseen. Syksyllä 2016 syysrukiin kylvöala oli 32 600 hehtaaria. Ala on lähes neljänneksen suurempi kuin syksyn 2015 kylvöala. Syysrukiin kylvöala on toiseksi suurin viimeisen kymmenen vuoden aikana. – Rukiin syyskylvössä on paljon kiinni siitä, koska kylvämään päästään. Osittain kylvöalan kasvu selittyy silläkin, että esimerkiksi syksyllä 2015 olosuhteet estivät kylvämisen, jolloin kylvöala jäi pienemmäksi, toteaa Katariina Mattila VYR:stä. Ainakin kumina kiinnostaa erikoiskasveista Innostus kuminanviljelyyn on lisääntynyt, mihin yhtenä syynä on sen pärjääminen kannattavuusvertailussa. Kumina sopii myös hyvin viljatilan viljelykiertoon. Viljojen kannattavuus on ollut erikoiskasveihin verrattuna heikko, jolloin viljelijät etsivät vaihtoehtoja viljoille. – Kumina on sopimustuotantokasvi, jota ostavia yrityksiä on Suomessa muutamia. Yli 95 prosenttia kuminasta menee vientiin. Kumina on pidemmän tähtäimen kasvi, joka tuottaa satoa kylvövuotta seuraavana vuotena. Yhdestä kylvöstä korjataan kaksi, joskus kolme satoa. Mattila kertoo. ”Yli 95 prosenttia kuminasta menee vientiin.” KATJA SORMUNEN