• Maaseudun aikakauslehti Nro 1/2013 ? www.countrymedia.fi ? Hinta 6.80 ? 13001 Palautusvko 2013-07 6 414881 667773 166777-1301
• Pukeudu klassikkoon Koko perheelle ulkoiluun lämpimät asut pehmeää luomuvillaa Tilaa ilmainen tuoteluettelo p. 03-871460 ja tutustu verkkokauppaamme www.ruskovilla.fi RUSKOVILLA - JO VUODESTA 1981
• Lietealtaalle kate vai biokaasukupu? Teemme lietealtaan katteen PVC-kankaasta (900 g/m2). Teknisiä toteusmahdollisuuksia on useita kuten esim. teräsrunkoinen kaarikate. Katsotaan yhdessä millainen tilanteessasi parhaiten toimii. Saumaamme kankaaseen tarvittavat huoltoluukut. Kerro meille altaan seinäkorkeus sekä ulkokehän mitat. Me teemme sinulle tarjouksen. Tarjous sisältää tarvittaessa myös asennuksen. Biokaasukupu on kahden kupumaisen katteen yhdistelmä, jossa sisäkate on biokaasukankaasta valmistettu kaasukate ja päällyskate hallimateriaalista valmistettu sääkate. Kupu asennetaan betonialtaan päälle biokaasun keräämiseksi talteen. Asennustarvikkeet sisältyvät hintaan. Kysy meiltä lisätietoja ja tarjousta. Tarpaulin Oy valmistaa ja asentaa lietealtaiden katteita sekä biokaasukupuja tarpeesi mukaan. Kysy lisää: Reijo Hallikainen 045 352 2077 tai Risto Utoslahti 040 514 7516. Ahopellontie 11 ? 21290 Rusko ? www.tarpaulin.? FARMI 1/2013 3
• VAT TTA ET E T S I LUO TIMA KO Nopealiukoiset Agro-lannoitteet Cemagron nopealiukoiset lannoitteet takaavat tutkitusti parhaan tuoton pellostasi. Edullisten lannoitteidemme lisäksi toimitusvarmuus on aina ollut kunnia-asiamme. HI-TEC Puomistot ja kelamurskaimet Pyydä lannoitetarjous! Muun muassa näillä perusteilla kustannustietoiset urakoitsijat valitsevat HI-TEC:in: ? ? ? ? ? ? ? ? ? ja Testivoitta Kehitetty Suomen vaativiin olosuhteisiin Lähes 20 vuoden hyvät käyttökokemukset Kustannustehokkain vaihtoehto Pieni tehontarve ja hyvä hyötysuhde P4000-sarjan puomisto kääntyy kuljettajan tasolle Hyvä työjälki sekä heinässä että vesakossa Kelamurskaimissa 4 eri työleveyttä ja vaakatasomurskaimissa 2 Erinomainen proportionaalinen logiikkaohjaus Lisävarusteena säädettävä kannatusautomatiikka Myynti ja markkinointi: CEMAGRO OY Kasteninkatu 2, 08150 Lohja Puh. 019 375 7500 ? fax 019 325 548 www.cemagro.fi www cemagro.fi MaatilarakentaMinen ja muut rakennuspalvelut puh. (02) 7382 400 fax (02) 7382 410 Suomusjärventie 418 Internet: www.coveston.fi 25390 KIIKALA sähköposti: coveston@coveston.fi coveston@co.inet.fi YRITTÄJÄ osaat tehdä viisaita ratkaisuja nosturityöt autonosturikalustolla lVi-asennukset ja lämpöpumput VastaaVaMestarin palVelut ja suunnittelu Ota yhteyttä! Jatka samalla linjalla. Ota itsellesi työttömyysvakuutus. Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi. www.syt.? Puh. 050 350 2931 www.rakennuspalvelusoininen.fi Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa 4 FARMI 1/2013
• ä t s ä s t e M i! tulevaisuuden ammatt KOULUTTAUDU MAATALOUDEN AMMATTILAISEKSI! Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinto Haku jatkuva, lähipäiviä 2-4 pv/kk, Ilmajoki Metsässä on reilu meininki ja hyvä työpaikka käytännön ammattilaiselle! Metsäala tarjoaa monenlaisia vaihtoehtoja, esimerkiksi: Tutkinnon suorittanut voi toimia tuotantoeläintalouden parissa joko itsenäisenä yrittäjänä, työntekijänä, esimiehenä tai maatalouslomittajana. Lisätietoja: Leena Ojala, puh. 040 830 4116, s-posti leena.ojala@sedu.fi Koulutus täyttää nuoren viljelijän aloitustuen koulutusvaatimuksen. Lähipäiviltä on mahdollisuus hakea maatalousyrittäjän opintorahaa. ? ? ? ? Lisätietoja: Marjo Latva-Kyyny, puh. 040 830 0423, s-posti marjo.latva-kyyny@sedu.fi Valitse omasi ja katso lisää osoitteesta: Viljelijän ammattitutkinto Haku jatkuva, lähipäivät pe-la 2-4 pv/kk, Ilmajoki Hakkuukoneenkuljettaja Metsäkoneasentaja Puutavara-auton kuljettaja Metsätalousinsinööri Voit hakea molempiin koulutuksiin osoitteessa: www.seduaikuiskoulutus.fi Sedu Aikuiskoulutus, Ilmajoentie 525, 60800 Ilmajoki Rakennatko toimitilaa, logistiikkakeskusta, hallia...? Toimitamme edulliset ja laadukkaat sandwichseinä- ja kattoelementit villasta ja uretaanista. Lisätietoja löydät netistä: Puolilämmin katto Nopea toimitus Jopa P2-pal oluokka www.izopanel.fi Lukasz Mierzynski / puh. 040 962 1746 Tomi Tuomaala / puh. 050 396 9144 Constin Oy, Keisarinviitta 24, Pirkkala Constin Nor Oy, Länsiranta 9 A 17, Tornio Teemu Turpeinen / puh. 050 432 3850 (Tornio) FARMI 1/2013 5
• Maatilan rakentaminen Sivut 10?17 6 FARMI 1/2013 Kestävä metsäenergia -hanke Sivut 28?31 Oletko omaishoitaja? Sivut 34?35
• ISSN 1238-1586 SISÄLLYS PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi Nro 1 ?Tammikuu 2013 TOIMITUSSIHTEERI Jenni Joensuu 0400 985 152 toimitussihteeri@countrymedia.fi MAA- JA METSÄTALOUS 10 18 22 28 40 46 ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen 0400 346 650 Maatilarakentaminen Maaseudun näkymät vuodelle 2013 Mitä kylvän tänä keväänä? Kestävä metsäenergia -hanke Yhteisnavetassa on voimaa Energiansäästö maatilalla AVUSTAJAT Marjo-Kaisu Niinikoski AINEISTOT materiaalit@countrymedia.fi KOTI JA HYVINVOINTI TAITTO Eveliina Pakarinen 040 378 9697 RAKENTAMINEN LASKUTUS Essi Uusitalo 0400 265 442 essi.uusitalo@countrymedia.fi 34 Omaishoitajan oikeudet 56 Suomi puurakentamisen edelläkävijänä PALSTAT ILMOITUSMARKKINOINTI Katja Sormunen 0400 590 324 Riitta Lemmetty 0400 265 422 Hannele Perämäki 0400 885 635 Minna Toivonen 0400 265 466 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi 24 Maatalous & ympäristö 32 Metsä 36 Koti & hyvinvointi 38 Hevoset 44 Hyötyeläimet 46 Koulutus 50 Autot 52 Koneet 55 Rakentaminen 58 Palveluhakemisto PAINOPAIKKA Upc-Print 2013 TILAUSHINTA 30 euroa/vuosi/kestotilaus (sis. alv 10%) 35 euroa/vuosi/määräaikainen (sis. alv 10%) PUHEENVUOROT 8 Pääkirjoitus päätoimittaja Katja Sormunen 9 Puheenvuoro Sarka-messut 2013 ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Lehden vastuu virheellisestä i­ lmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. Farmi 2/2013 ilmestyy viikolla 7. www.countrymedia.fi JULKAISIJA ja KUSTANTAJA CountryMedia Oy Konepajanranta 2 B, 28100 PORI Y-tunnus: 2308198-2 KUVA: AHTI SORMUNEN KUVA: FARMIN ARKISTO KANNESSA: JÄMSÄNKOSKELLA YLI-TERVALAN MAATILAN PIHATTONAVETTA ON TÄYNNÄ ELÄMÄÄ. FARMI 1/2013 7
• PÄÄTOIMITTAJALTA TAMMIKUU 2013 00003 Vastauslähetys Tunnus 5018360 Vastaanottaja maksaa postimaksun Näe maaseutu uusin silmin. Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 10 numeroa itselleni lahjaksi kestotilauksena 10 lehteä hintaan 30 ? (sis. alv 9 %) määräaikaisena tilauksena 10 lehteä hintaan 35 ? (sis. alv 9 %) Nimi Osoite Postinro/toimipaikka Puh. Lahjatilauksen saaja Osoite Postinro/toimipaikka 8 FARMI 8/2012 1/2013 UUTEEN VUOTEEN kuuluu aina tietenkin uuden vuoden lupauksia. On tipatonta tammikuuta, tupakoinnin lopetusta, painon pudotusta ja terveellisiä elämäntapoja. Lupauksia tehdessä hoemme, että tänä vuonna ainakin minun lupaukseni pitävät. Kun pari viikkoa tammikuuta on kulunut, niin lupauksista luovutaan. Itse pohdin, että minkähän lupauksen sitä itse antaisi ja mitä lupausta toivoisin muiltakin. Eipä siinä kauaakaan tarvinnut miettiä kun yksi asia nousi vahvasti esiin: positiivisuus. Sitä minä toivoisin itseltäni, varsinkin kun tuntuu, että olen sen jotenkin kadottanut. Kelatessani vuoden 2012 tapahtumia niin maailmalla, kotimaassamme, työssä ja kotona niin asia oli helppo päättää: positiivisuutta tekoihin ja ajattelutapoihin! Aion tehdä töitä sen eteen ja jakaa sitä myös ympärilleni. Vuoden ensimmäisenä päivänä saimme kuulla koko kansan presidentin puheen. Puheen, joka oli asiaa ja joka antoi ajattelemisen aihetta varmasti meille kaikille. Presidenttimme näytti omalla panostuksellaan, miten rikas voi luopua kun siihen on mahdollisuus. Teko, jolla ei todellakaan ollut mitään tekemistä keskivertopalkansaajan palkan laskemisen kanssa. Toki moni varakas voisi tehdä saman eleen. Mutta kun kääntää tämän teon negatiiviseksi, saadaan huomio pois itsestä ja odotukset myös. Kuinka hienoa onkaan, kun saamme jatkossa itse päättää turvallisuudestamme. On naapuri ja kyläyhteisöä talkoovoimin parantamassa turvallisuuttamme ja vähentämässä rikollisuutta. Näin säästetään valtion kulujakin poliisien tarpeettomuudella. Onhan tosiasia, että jokaisella naisella ja miehellä on jokamiehen oikeudet, jotka vain vähäisesti poikkeavat poliisien oikeuksista. Omia työuriamme pystymme myös itse pidentämään valitsemalla mahdollisimman paljon kotimaista. Suomalainen ruoka on laadukasta, miksi siis ostaa halpaa ja huonoa ulkomaan tavaraa ja viedä näin omiltamme työpaikkoja? Valitaan oikein, ja ei aikaakaan kun saamme lukea työpaikkojen lisääntymisestä ja Suomen noususta taantumasta pois. Kuten huomaatte, positiivisuudella on merkitystä. Pystymme itse vaikuttamaan moniin asioihin suhtautumalla niihin oikealla tavalla ja ottamalla ehdotuksia vastaan avoimin mielin. Farmi kulkee kanssanne monella hyvällä tarinalla ja tuo eteenne puolueetonta ja erilaista näkökantaa. Kiitokset palautteista ja juttuideoista, tulemme vuoden aikana niitä toteuttamaan joten pysykää mukanamme. Seuraavassa numerossa saatte tutustua toimitussihteeriimme Jenni Joensuuhun. Lisäksi keskitymme koulutukseen ja jatkamme maatilarakentamisen parissa. Positiivista uutta vuotta! KATJA SORMUNEN PÄÄTOIMITTAJA
• Messut juontaa Jone Nikula Liput: Aikuiset 12 ? Opiskelijat, eläkeläiset 6? (lapset alle 15 v. veloituksetta aikuisen seurassa) Messut avoinna: perjantaina 1.2. klo 9?17 ja lauantaina 2.2. klo 10?16. Messut järjestää Etelä-Pohjanmaan Pytinki Oy yhteistyössä Metsäkeskus Suomi, Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikön ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa. SARKAMESSUT JÄRJESTETÄÄN Seinäjoella viidettä kertaa. Kaksipäiväisillä messuilla on näytteilleasettajina n. 150 yritystä sekä neuvonta- ja tietopalveluja tarjoavia organisaatioita. Esillä on maataloustekniikan viimeisimmät innovaatiot, asiaa ja apuja metsänhoitoon sekä ratkaisuja tehokkaampaan energiatalouteen. Sarkamessut avaa messuperjantaina maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen. Messuisäntänä toimii radiopersoona Jone Nikula. ? Areenan sisätilat on loppuunmyyty, ulkona on myös osastoja. Messuilla on tarjolla mielenkiintoista ohjelmaa eläinnäyttelyn, seminaarien, luentojen ja tietoiskujen merkeissä, joten kannattaa suunnata Seinäjoelle messuviikonloppuna, kertoo toimitusjohtaja Sami Yli-Huumo Etelä-Pohjanmaan Pytinki Oy:stä. Perjantaina 1.2. pidetään ?Ookko kunnos??, maatilayrittäjien hyvinvointihankkeen loppuseminaari. Seminaarissa puheenvuoron pitävät sekä ministeri Koskinen että sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko. Hän puhuu hyvinvoinnin haasteista maatilayrittämisessä. Myös Jone Nikula, psykologi Pirkko Lahti ja Melan toimitusjohtaja Päivi Huotari saavat puheenvuoron seminaarissa. Perjantaina pidetään myös Sikaseminaari, jonka järjestää Suomen Sikayrittäjät ry. Sarka-messujen näytteilleasettaja Conexx Group lahjoittaa huutokaupattavaksi hallin, joka on esillä messuilla. ? Halli myydään huutokaupalla messuilla ja siitä saatavat varat ohjataan Maaseudun tukihenkilöverkon toimintaan Etelä-Pohjanmaalla, kertoo Sami Yli-Huumo. Haluamme tehdä yhdessä hyvää maaseudun hyväksi, hän jatkaa. Messulauantaina maatilan pariskunnat kisaavat ensimmäistä kertaa leikkimielisessä Maatilan ralli -kisassa. Lajeina on mm. klapien tekoa, lypsämistä ja polkutraktorin peruutusta. Kisan voittajapariskunta saa hemmotteluviikonlopun Härmän Kylpylässä. Kilpailun järjestää yhteistyössä Aikuiskoulutus Sedu, MTK EteläPohjanmaa ja E-P:n Pytinki Oy. Suositut eläinnäyttelyt saavat jatkoa. Kehässä nähdään Ayrshire Winter Show 2013 ja Hereford Show 2013. Lisäksi esitellään Highland Cattle -rodun eläimiä. Yhteensä Areenassa tömistää noin 130 eläintä. Molemmissa näyttelyissä on mukana kansainväliset tuomarit. Palkintojen jaossa on mukana messuja isännöivä Jone Nikula ja teuvalainen mallifinalisti Viivi Luopa. Messuvieraille tarjotaan mahdollisuus vierailla messumatkan varrella sijaitsevissa esittelytilakohteissa. Kohteina on lypsy-, lihakarja-, sikatilakohteita sekä lammas- ja vuohitila. Kohteet ovat nähtävissä sarkamessut.fi -sivuilla. Sarka-messuille saadaan luennoimaan kansainvälisiä nimiä kuten Jack Rodenburg, joka on maailman johtava robottinavettaasiantuntija. Hän luennoi molempina messupäivinä. Lisäksi messulavalla luennoi Ben Loewith Maitotilojen kehittyminen -seminaarissa. Hänellä on 350 lehmän korkeatuottoinen Holstein-tila Ontariossa Kanadassa. Sarkamessujen nettisivuilta www.sarkamessut.fi löytyvät ajankohtaiset ja tarkemmat tiedot niin ohjelmista, esittelytilakohteista kuin näytteilleasettajista. Tervetuloa Seinäjoelle! FARMI 1/2013 9
• 10 FARMI 1/2013
• TEKSTI: MARJO-KAISU NIINIKOSKI KUVAT: PETRI KURVINEN Kurvisen Petri tietää, että kun alkaa puuhata uutta navettaa, on parasta kääntyä ammattilaisen puoleen. Maatilarakentaminen kun on oma taiteenlajinsa. FARMI 1/2013 11
• T ästä lähdettiin. Petri Kurvisen maatilalla Vaalan Veneheiton kylällä tehtiin vuonna 2008 sukupolvenvaihdos. Lypsytilalla oli tuotannossa 26 lehmän vanha parsinavetta, joka oli tullut jo auttamattomasti tiensä päähän. ? Vanha navetta oli peruskorjattu jo moneen otteeseen ja se oli käynyt tiloiltaan ahtaaksi. Siinä ei ollut kuitenkaan mahdollisuuksia laajentaa, joten päätimme lähteä rakentamaan kokonaan uutta navettaa, Kurvinen kertoo. Nyt Kurvisen hulppean tilava lypsykarjapihatto on ollut käytössä jo pari vuotta. Lähes 2 000 neliön kokoinen, 77-lehmäpaikkainen tuotantoyksikkö käy robottilypsyllä, ja isäntä on ollut kovin tyytyväinen ratkaisuunsa. ? Jos vaihtoehtona olisi edelleen ahdas parsinavetta ja käsin tehtävät työt, ei olisi epäilystäkään, ettenkö lähtisi uudelleen tällaiseen navetanrakennusprojektiin. Tämä on osoittautunut oikein onnistuneeksi valinnaksi, Kurvinen myhäilee. Kahden vuoden projekti Navetan suunnitteluvaiheesta sen rakentamiseen ja lopulta varsinaiseen käyttöönottoon meni Kurvisen tilalla parisen vuotta. ? Rupesimme tosissaan suunnittelemaan uutta navettaa vuonna 2009. En- 12 FARMI 1/2013 simmäinen puoli vuotta meni siten, että rakennusfirma ei ollut vielä matkassa. Sitten, kun ammattilainen saatiin mukaan, alettiin käydä asioita toden teolla läpi, Kurvinen kertoo. Tuo ammattilainen oli Alpo Konola, joka on tunnettu maatilarakentamisen ja etenkin navetoiden rautaisena ammattilaisena. ? Syksyllä 2009 soitin ensimmäisen kerran Konolalle, joka tuli käymään. Teimme muun muassa alustavan aikataulusuunnitelman ja sovimme hinnasta, Kurvinen toteaa. ? Saimme jonkin verran tietoa myös ProAgrialta, ja navettamme oli mukana heidän yhdessä rakennushankkeessaan, mutta Konolan Alpo oli varsinainen tietopankki ja hänen rakennusfirmansa kanssa teimme myös sopimuksen. Navetan rakennustyöt aloitettiin virallisesti toukokuun alussa 2010. Sitä ennen oli tehty tarvittavat maansiirto- ja peruspohjatyöt. Navetta nousi nopeasti ja reilun viiden kuukauden kuluttua, lokakuun puolen välin tienoilla, lehmät pääsivät sisään ja robotit alkoivat lypsää. ? Se oli kyllä aikamoista meininkiä. Päivät olin rakennuksella ja aamut, illat ja yöt tein töitä vanhassa navetassa. Onneksi äitini oli mukana navettahommissa, Kurvinen muistelee. ? Siinä sivussa kesän aikana painokin putosi 27 kiloa, mies naurahtaa. Mutkia matkan varrella Vaikka Kurvisen navetta saatiin onnistuneesti toimintakuntoon, matkan varrella kaikki ei suinkaan mennyt ilman mutkia. ? Ongelmana oli se, että navetta oli rakennusteknisesti aika haastava ja insinööritoimiston tekemä Tärkein asia navetan rakentamisessa on ymmärtää, mikä on lehmä ja miten se käyttäytyy. suunnitelma oli epäpätevä. Käytännössä emme voineet rakentaa insinöörien piirtämien kuvien mukaan ensimmäistä kuukautta pidempään, Kurvinen kertoo. Matkan edetessä moni asia menikin uusiksi. Rakentajat joutuivat paikan päällä ratkaisemaan eteen tulleita haasteita sitä mukaa, kun rakentaminen edistyi. Viimeistään tuolloin Kurvinen ymmärsi, miten tärkeää maatilarakentamisessa on palkata hommiin ammattilaisia. ? Nyt tiedän kokemuksesta, että rakennusfirman pitää olla sellainen, joka tietää nimenomaan navetan rakentamisesta, Kurvinen tiivistää. ? Ei riitä, vaikka olisi kuinka kokenut omakotitalon rakentaja. Vain kokenut navetan rakentaja tietää, miten asiat pitää tehdä navetassa etenkin, jos ne on piirustuksessa tehty väärin. Kurvinen sanoo olevansa erittäin tyytyväinen Konolan kädenjälkeen. ? Taatusti sain kyllä vastinetta rahoilleni. Hänen kanssaan tekemäni sopimus on osoittautunut yhdeksi parhaimmista, mitä olen tehnyt. Kurvinen sanoo, että kokemuksesta viisastuneena hän tekisi tänä päivänä monen asian silti toisella tavalla. Suurimmaksi ongelmaksi on noussut lantajärjestelmä, josta Kurvinen syyttää eniten itseään. ? Pärjäämme sen kanssa kyllä. Navetta rakennettiin alun perinkin laajennusvaralla, joten jos ryhdymme jatkamaan navettaa lähivuosina, silloin päästään lantajärjestelmän ongelmista eroon, kun toimimaton osa jää pois käytöstä. Kova usko tulevaan Moitteita Kurvinen sen sijaan jakelee lupa-asioiden hoitamiselle. Maatilarakentamiseen tarvitaan rakennusluvan lisäksi myös ympäristölupa, joka tuottaa monelle maatilalliselle ylimääräistä harmia. ? Niiden käsittelyajat ovat hirvittävän pitkiä, esimerjatkuu ?
• 1. Kurvisen uusi navetta on lähes 2 000 neliön kokoinen. 2. 77-paikkainen tuotantoyksikkö käy robottilypsyllä. 3. Uusi navetta maksoi yhteensä noin 1,2 miljoonaa euroa. 4. Kurvinen lähtisi uudestaankin samanlaiseen rakennusprojektiin. FARMI 1/2013 13
• tyisosaamista. Siikalatvan kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla toimiva Makotec Oy tarjoaa palvelujaan maatalousyrittäjille. Konolan porukka eli rakennusalan yrittäjä Alpo Konola miehineen on tunnettu Etelä-Suomea myöten siitä, että navetta nousee tehokkaasti ja ammattitaidolla. He ovat niitä ammattimiehiä, joita kutsutaan paikalle silloin, kun halutaan rakentaa uusi navetta tai remontoida vanhaa. ? Tärkein asia navetan rakentamisessa on ymmärtää, mikä on lehmä ja miten se käyttäytyy. Itselläni on 20 vuoden kokemus navetassa työskentelystä, mistä on ollut korvaamaton hyöty rakennusalalle siirryttyäni, Konola toteaa. Konola on rakentanut navettoja ja muita maatilan rakennuksia nyt jo yli kymmenen vuoden ajan. Hän on miehineen ollut työmailla lähes koko maan laajuudelta pohjoisesta etelään. ? Navettapuolelle on ollut yrittämässä isommankin luokan rakennusfirmoja, mutta jos siellä ei ole ollut maataloustaustaa, ongelmia on tullut. Myös suunnittelun osaamisessa on ollut aiemmin ongelmia, Konola kuvaa. ? Itselläni oli kerran töissä pitkän linjan kirvesmies, joka olleensa kaksi viikkoa töissä totesi, että omakoti- ja kerrostaloja tehdään vasemmalla kädellä, mutta navetoissa pi- 14 FARMI 1/2013 tää miettiä joka päivä, miten tämä homma menee. Lehmäpaikan hinta Maatilarakentaminen on Konolan mielestä kuitenkin menossa kovaa kyytiä eteenpäin. Etenkin suunnittelupuolelle on tullut lisää kaivattua osaamista. ? Olen myös itse ollut konsultoimassa monelle suunnittelijalle, kun on piirretty isännälle ja emännälle navetan kuvia, Konola sanoo. Tänä päivänä navetan rakentamiseen löytyy monenlaisia ratkaisuja, ja myös hintahaitari vaihtelee. ? Rakennustekniikat ovat myös kehittyneet. Hyvä esimerkki on se, että kun aloitin kymmenisen vuotta sitten nämä hommat, yhden robotin navetan pystyttämiseen meni 3 500 tuntia. Tänä päivänä on ihme, jos siihen menee 3 000 tuntia, Konola kuvaa. Konola peräänkuuluttaa sitä, että navetoissa lehmäpaikka saataisiin kohtuulliseen hintatasoon. ? Olen kokoa ajan painottanut, että navetan rakennuttajan kannattaisi teettää mahdollisimman paljon suuria elementtejä tehtaassa katon alla. Esimerkiksi seiniä, kattoa ja kuiluelementtejä ei kannata tehdä paikan päällä navetassa, koska työvoima on kallista. dellisesta taantumasta häntä juuri heilauta. ? Sanoin jo edellisen laman alettua kaikille, että maatalous elää ihan omaa elämäänsä, eikä siihen lama pure, Konola vakuuttaa. ? Viimeisen vuoden aikana kuvioihin on kuitenkin tullut sellainen konnapiirre, että pankit ovat alkaneet rajoittaa rahoitusta, vaikka ELY-keskus olisikin tukemassa rakennushanketta. Se on hieman huolestuttavaa. Konola tuntee myös asiakkaidensa kautta ympäristölupien hidasta käsittelyä koskevan ongelman. ? En ymmärrä, miksi tällä tavalla lyödään jarruja päälle, Konola harmittelee. ? Kaikesta huolimatta uskon, että maatalouden tulevaisuus on taattu. Meillä juuaan maitua ja syyvään lihhaa jatkossakin, Konola lataa pohjoispohjalaisella murteellaan. Mikko Konola ja Alpo Konola, Makotec Oy: Miksi jarrutellaan? Konola näkee maatilarakentamisen tulevaisuuden valoisana, eivätkä puheet talou- MAKOTEC OY MAATILARAKENTAMINEN V AA TII rakennusfirmalta eri-
• kiksi minulla sen saamiseen meni loppujen lopuksi jopa seitsemän kuukautta, Kurvinen sanoo. ? Muutoin en näe lupaasioita ylitsepääsemättömiksi haasteiksi, vaikka on niissä tietenkin oma EU-byrokratiansa. On vaan jaksettava paneutua niihin ja tehtävä paperit pilkun tarkasti. Kurvisen navetta oli iso investointi. Kokonaisuudessaan se tuli maksamaan 1,2 miljoonaa euroa. Rahoituksessa merkittävässä roolissa oli Kurvisen mukaan paikallinen ELYkeskus. ? ELY-keskuksen investointiavustus on merkittävä, ja siitä 25 prosenttia Etelä-Pohjanmaan Kehässä Ayrshire & Hereford -rotujen parhaimmisto MAATILAN RALLI Maatilan ralli ?kilpailu pariskunnille Areena täynnä elämyksiä Ilmoittaudu mukaan ja voita Paljon näytteilleasettajia ja hemmotteluviikonloppu! mielenkiintoisia seminaareja tuli suorana rahana, jota ei tarvitse maksaa takaisin. ? Lopulle 75 prosentille otettiin pankin korkotukilainaa, jonka korkotuen ELYkeskus rahoittaa siten, että minun tarvitsee maksaa vain kahden prosentin korkoa. Kaiken ylimenevän koron maksaa ELY-keskus, tosin vain tiettyyn summaan saakka. Iso laina ei nuorta maatalousyrittäjää hirvitä. Päinvastoin, hän sanoo luottavansa alan tulevaisuuteen. ? Minulla on kova usko tulevaisuuteen ja siihen, että tällä tuotantomuodolla saan maksettua lainan takaisin, Kurvinen toteaa. ? Sarka-messut maatilarakentaminen ? metsä ? energia 1.?2.2.2013 Seinäjoki Areena Ovet avoinna pe 9-17 la 10-16 Liput 12/6 ? Lisätietoja sarkamessut.fi /pytinki FARMI 1/2013 15
• "NÄIN MEIL " TTIIN 1 ENNE LÄ RAK TEKSTI JA KUVAT: JUSSI KNUUTTILA KIURUVETELÄISET SISARUKSET Hannu ja Sanna Tikkanen kelpaavat esimerkiksi siitä, kuinka hankittu ammattitaito otetaan täyteen käyttöön. Heillä oli 22 parsipaikan navetta ja keskituotos kohdallaan, noin 9 800 kilon paikkeilla. Kannattavuuskin oli kohtalainen, koska investoinnit olivat käytännössä maksettu. Silti Tikkasista tuntui, että parantamisen varaa voisi olla. He näkivät tekemillään navettavierailuilla, että lehmien olosuhteita voidaan huimasti parantaa siirtymällä nykyaikaiseen parsipihattoon. Erityisesti robottilypsy vakuutti sisarukset. He näkivät uudenaikaisen navetan tarjoavan hyvän mahdollisuuden satsata puuduttavan toistotyön asemesta eläinten hoitoon ja hyvinvointiin ja sitä kautta tuotostason nostamiseen. Hannun ja Sannan suunnitelmat ovat sittemmin muuttuneet todellisuudeksi. Lehmämäärä on nostettu vajaassa vuodessa yli sataan kappaleeseen ja keskimääräinen maitotuotos on samalla nostettu 10 330 kiloon. Parannusta on siis tullut yli 500 kiloa lehmää kohti vajaassa vuodessa. 16 FARMI 1/2013 Tuotosparannuksen vuotuinen arvo on noin 20 000 euroa vuodessa. Sen pääoma-arvo on pyöreästi 160 000?200 000 euroa. Tämä on lähes täysin ylimääräistä rahaa verrattuna siihen, että tuotos pysyisi ennallaan. Turhan usein tahtoo käydä niin, että uuden navetan käyttöönotto pudottaa tuotostasoa. Se hankaloittaa maksuvalmiuden hoitamista ja voi johtaa ylipääsemättömiin rahoitusvaikeuksiin. Tikkaset lukevat onnenpotkuksi sen, että he saivat ostaa noin 30 hiehoa lopettavasta lypsyrobottikarjasta. Ne olivat jo tottuneita pihatto- ja robottielämään. Niiden perimä osoittautui myös kelvolliseksi. Nämä ostohiehot ovat olleet helppohoitoisia ja suurituotoksisia. Lisäksi Tikkaset ovat ostaneet hiehoja muualtakin, samoin muutaman valmiin lypsylehmän. Tuotantotaipumukset ovat olleet näilläkin eläimillä kohdallaan. Lypsyä kahdessa navetassa Robottilypsy saa runsaasti kiitosta Tikkaset päättivät varhaisessa vaiheessa, että rakentaminen jätetään suosiolla ammattilaisille. Itselleen he arvelivat työtä riittävän laajennukseen valmistautumisessa ja eläinaineksen lisäyksessä. Tuotosten putoamisen torjunta teettäisi taatusti töitä sekin. Lypsylehmien määrä saatiin nostetuksi yli neljäänkymmeneen pitämällä lehmiä läheisessä tyhjillään olevassa navetassa. Lypsytyötä tehtiin aamuin illoin kahdessa navetassa. Hiehoja pidettiin mitä voitiin. Silti oli selvää, että eläimiä oli myös ostettava. Ensimmäiset suunnitelmat tehtiin vuonna 2006, kun navettavierailuiden perusteella kävi selväksi, että automaattilypsyn aika on tullut. Jo tuolloin mukana suunnittelussa oli Jukka Lähetkangas. Talvella 2010 tehtiin päätös 145 parsipaikan ja kahden lypsyrobotin navetasta. Kaksi robottia tuli mahdolliseksi pinta-alan lisääntymisen ja rahoittajapankin myönteisen kannan ansiosta. Rakennesuunnittelun teki Rakennussuunnittelu Korolainen Oy Iisalmesta. Tarjouksia pyydellessä yllättävää oli, että avaimet käteen -paketti hinnoiteltiin lähes puoli miljoonaa euroa kalliimmaksi kuin teettäminen tuntityönä. Jukka Lähetkangas oli nyt Mestarifarmi Oy:n palveluksessa ja tuttu mies talossa. Mestarifarmin pakettipihattoa alettiin rakentaa huhtikuussa 2011. Valmista haluttiin olevan marraskuussa jo siksi, että noihin aikoihin tulisi 80 hiehoa poikimaan. Rakentaminen sujui suunniteltua tahtia, vaikka rakennusaikana satoi välillä runsaasti. Robottilypsy saa Tikkasilta runsaasti kiitosta. Se on poistanut paljon rutiininomaista, päivästä toiseen samankaltaisena toistuvaa työtä. Aikaa on voitu käyttää eläinten tarkkailuun ja niiden hyvinvoinnista huolehtimiseen. Eläimetkin ovat tämän huomanneet ja palkinneet lisäämällä tuotostasoa. Tällä linjalla jatkaminen Tikkasen sisaruksia luonnollisesti kiinnostaa. Tulevaisuuden suurimpana haasteena Tikkaset näkevät kokonaisuuden hallinnan ? tila pitää pystyä hoitamaan niin, että talous pysyy ojennuksessa ja työt hoidetaan ajallaan.
• "NÄIN ETTIIN KENN LLÄ RA MEI 2" TEKSTI: HANNA VIRTANEN KUVAT: METSÄ GROUP Yllä: Hannu ja Sanna Tikkanen vaihtavat mielipiteitä Jukka Lähetkankaan kanssa. Uuden navetan käyttöönotosta on kulunut pian vuosi. METSÄ WOODIN puurakentamisen ammattimiehet Markku Dammert ja Olli Rojo ovat tunnettuja maatilarakentajien piirissä. Vuosikymmenien kokemuksella konkarit osaavat neuvoa maatilarakentajaa valitsemaan juuri oikean runkoratkaisun oikeaan paikkaan. ? Kaikki lähtee liikkeelle rakentajan tarpeesta. Rakentaja voi ottaa meihin suoran yhteyden tai toimia jälleenmyyjiemme kautta. Mitä aikaisemmassa vaiheessa meidät otetaan mukaan, sitä enemmän voimme olla hyödyksi. Oikea aika ottaa yhteyttä on silloin, kun tilan toiminnallisuus on jo määritelty ja tiedetään, mitä toimintoja rakennukseen sijoitetaan, minkä kokoinen rakennus on ja missä kantavat runkolinjat voivat sijaita, kertoo tuotepäällikkö Olli Rojo. ? Yhdessä rakentajan kanssa valitsemme käyttötarkoitukseen sopivan materiaalin, säestää myyntipäällikkö Markku Dammert. ? Jos tarkoituksena on rakentaa 14 metrin jännevälillä esimerkiksi konesuoja, saattaa oikea ratkaisu olla Kerto-kolminivelkehä. Jännevälin pidetessä tarjoamme Kuningaspalkki® liimapuusta tehdyn pilari-palk- kirungon. Jopa 36 metrin jännevälille käy Kerto-ristikko tai A-kattokannatin, jonka materiaalivaihtoehtoja on jo useampia. Metsä Woodin vahvuuksiin kuuluu myös kattoelementtitoimitukset, joihin sisältyy aina asennus ja puurakenteiden suunnittelu. Esimerkiksi tuhannen neliön halli kannattaa rakentaa liimapuurungolla ja kattaa Metsä Wood kattoelementeillä, jolloin rakentaja säästää selvää rahaa sekä rakentamiskustannuksissa että nopeuden mukanaan tuomina hyötyinä. Aikaa tämän kokoisen rakennuksen kattamiseen kuuluu yhdestä kahteen työpäivää, ja sisäpuoliset työt pääsevät jatkumaan välittömästi. Kannattava valinta Tilojen määrä vähenee ja koko kasvaa Lisätietoja: www.metsawood.fi/rungot Vuosina 1990?2011 on karjatilojen määrä vähentynyt nopeammin kuin niissä olevien tuotantoeläinten määrä. Niinpä esimerkiksi pihattojen koko on kasvanut, ja nykytilat ovatkin yli puolet suurempia kuin aiemmin. Toisaalta taas lampaiden ja hevosten määrä on noussut, mikä on tuonut maatilarakentamiselle myös uudentyyppistä asiakaskuntaa. Puu on Olli Rojon mukaan kannattava maatilan rakennusmateriaali jo siitäkin syystä, että moni rakentaja on itse metsänomistaja tai metsäkoneyrittäjä. Silloin puu koetaan sydämen asiaksi. Kun päälle vielä lasketaan puurakennuksen pitkät jännevälit, miellyttävä sisäilma ja hyvä akustiikka, on puu monelle selvä materiaalivalinta. ? Pihatossa kannattaa käyttää jyrkkää harjakattoa, jotta keskellä oleva korkea tila mahdollistaa tehokkaan painovoimaisen ilmanvaihdon järjestämisen. Tämä on ollut keskeinen syy siihen, miksi Kerto- ja liimapuurunko ovat lyöneet itsensä läpi juuri eläinsuojien kantavana materiaalina, sanoo Rojo. Markku Dammert ja Olli Rojo Metsä Woodilta tuntevat niin Kerto- kuin liimapuurakenteet. Alla: Tikkasten navetta on kolmirivinen. Lehmiä siellä asuu yli sata. FARMI 1/2013 17
• Tulvien ja sateiden täyttämä vuosi on saatu päätökseen ja edessä on jälleen uusi vuosi. Mitä vuodelta 2013 sopii odottaa maatalouden näkökulmasta? Kysyimme asiantuntijalta. TEKSTI: JENNI JOENSUU KUVAT: SXC 18 FARMI 1/2013
• V uosi 2012 oli viljelijöille haasteellinen vuosi. Kuluttajahinnat nousivat, tuottajahinnat eivät, ja ikään kuin kannattavuuden huononemisessa ei olisi tarpeeksi kestettävää ? myös sääolot olivat melkeinpä pahinta mahdollista sorttia. Kesän ja syksyn runsaat sateet ja tulvat olivat maanviljelijöille varsinainen murheenkryyni. Kylvötöitä ei saatu tehtyä, satoa pilaantui peltoihin ja kustannukset nousivat. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton maatalouslinjan johtaja Seppo Aaltonen myöntää, että mennyt vuosi oli varsin haasteellinen. ? Omituinen vuosi kaiken kaikkiaan. Sääolot olivat erittäin poikkeukselliset, mikä vaikeutti monen viljelijän työtä. Lisäksi maatalouden kannattavuuskin otti jälleen askeleen huonompaan suuntaan, Aaltonen pohtii. Paljon puhuttu kannattavuusongelma on edelleen pahin sianlihantuotannossa. Myös naudanlihan tilanne on vaikea. ? Sianlihan tuotannossa mennään jo alle kulutustason. Naudanlihassa sama on jatkunut jo vuosia. Yksittäistä syytä ei ole Aaltonen ei keksi vain yhtä syytä maatalouden huonolle tilalle. ? Markkinoilta saatavan tuoton pitäisi olla suurempi. Maataloudelle suunnattujen tukien kautta tuotto ei kasva, sillä tuista leikataan koko ajan. Leikkauksia on odotettavissa vielä lisää, joten senkin suhteen vuosi 2013 tulee olemaan hankala. Sekä EU:ssa että kansallisella tasolla on odotettavissa muutoksia maataloustukipolitiikkaan. EU:n huippukokous on helmikuussa ja hallituksen kehysriihi maaliskuussa. Periaatteessa kaikki olemassa olevat tukijärjestelmät tulevat muuttumaan. ? On edelleen suuri uhka, että EU-tason tukiuudistuk- sista tulee huonoja uutisia viljelijöille, Aaltonen toteaa. Tukipolitiikalla on vaikea parantaa maatalouden tilannetta. Tuista on jo leikattu, ja kun hallitus tarkastelee maaliskuun kehysriihessään uusia säästökohteita, on syytä olettaa, että myös maatalous on jälleen leikattavien kohteiden listalla. ? Myös kansalliset tuet ovat yhä tarkastelussa. Vuonna 2013 kansalliset maataloustuet tippuvat noin 30 miljoonaa euroa ja jatkoa varmasti seuraa, sanoo Aaltonen. ? Tukien suhteen on paljon keskeneräisiä asioita niin EU- kuin kansallisellakin tasolla. Toivottavasti niihin saadaan kuluvana vuonna pysyviä ratkaisuja. Moni tuottaja lopettaa Vaikea taloudellinen tilanne on saanut monen tuottajan lopettamaan tai ainakin harkitsemaan sitä. Myös tuotantosuuntien muutosta on ollut näkyvissä jonkin verran. Aaltosen mukaan varsinkin kotieläintuotanto lopetetaan nyt entistä useammin kokonaan, kuin lähdetään uusille tuotantourille. ? Viljelijät, jotka ovat ajatelleet lähitulevaisuudessa lopettaa tuotantoaan, lopettavat ehkä muutamaa vuotta aiemmin. Joitain tapauksia on tullut vastaan, joissa esimerkiksi sianlihantuottajat ovat vaihtaneet turkistarhaukseen, mutta ne ovat yksittäisiä. Tuotannon lopettamisen lisäksi maatalouden investoinnit ovat vähentyneet. Investointeja kuitenkin tarvitaan ja niiden suhteen Aaltonen toivoo rohkeutta tuottajilta. ? Mikäli näyttää siltä, että investointien tekeminen omalla tilalla lisäisi tuottavuutta, kannattaa niitä ehdottomasti tehdä. Lähivuosina valtion investointiavustuksia on ainakin vielä tarjolla. Investointeja onkin tehty varsinkin maidontuotannossa. Maidon tilanne on esimerkiksi sianlihaan verrattuna sikäli parempi, että maidon tuottajahinta jatkuu ? FARMI 1/2013 19
• on eurooppalaisittain hyvä. Investointeja ? kalliita investointeja ? on siis uskallettu tehdä. Ongelmaksi on muodostunut maidontuottajien korkea keski-ikä ja tuotannon loppuminen, mikä luo painetta jäljelle jääville tiloille. ? Kun maidontuottajista yhä useampi alkaa lopettaa, on muilla tiloilla kova paine täyttää tarvittavat tuotantomäärät. Tämä on ollut haastavaa. Maitotiloilla rakennekehitystarve on kuitenkin edelleen merkittävä, Aaltonen miettii. Kun tuotantoa lisätään, kasvaa myös viljelijöiden työmäärä. Aaltonen pelkää, ettei aina osata arvioida, kuinka paljon työmäärä lisääntyy. ? Kyllä viljelijöiden työmäärä huolestuttaa, työssä uupumisen vaara kasvaa samalla koko ajan. Markkinat toimivat väärinpäin Maatalouden heikko kannattavuustilanne ei ole ongelma ainoastaan Suomessa. Ilmiö on nähtävissä muuallakin Euroopassa. ? Vaikka kyseessä on eurooppalainen ongelma, on Suomi niin sanotusti huonoimmassa lohkossa, kertoo Aaltonen. Ongelma piilee syvällä markkinataloudessa. Suomessa 80 prosenttia elintarvikekaupasta kuuluu kahdelle isolle ryhmittymälle, jotka täten määräävät pitkälti, mitä markkinoilla tapahtuu ja mihin hintaan. Kauppa ei ota tuotteiden hinnoittelussa huomioon riittävästi tuottajien heikkoa asemaa, eikä elintarviketeollisuus pysty maksamaan tuotantokustannuksia kattavia tuottajahintoja viljelijöille. Ketju ei toimi, ja ruokaeurosta yhä pienempi osuus menee suoraan alkutuottajalle. 20 FARMI 1/2013 ? Toivomus vuodelle 2013 olisi se, että ruokaeuro jakaantuisi tasaisemmin. Tuottaja tarvitsee raakaaineisiin ja alati nouseviin kustannuksiin enemmän rahaa, Aaltonen sanoo. Kuluttajat kysyvät usein, mikseivät tuottajat myy enemmän suoraan kuluttajille, ilman välikäsiä. Aaltosen mielestä idea on periaatteessa hyvä, mutta käytännössä vastaan tulevat pitkistä etäisyyksistä aiheutuvat ongelmat ja Suomen asutuksen jakaantuminen. ? Keski-Euroopassahan tällainen järjestely toimii, siellä asutaan tiheämmin ja välimatkat ovat lyhyempiä. Suomessa kuitenkin maatilat ovat syrjäkylillä. Sellaiset kuluttajat, jotka ostaisivat tuotteitaan suoraan tuottajilta, asuvat kaukana. Ei pitkien matkojen takaa lähdetä hakemaan muutamia lihakiloja, vaikka teoriassa haluttaisiinkin tukea tuottajaa. ? Maalla ei ole tarpeeksi väkeä, jotta tällainen toimisi. Aaltonen kuitenkin kannattaa sitä, että tuottajat yrittäisivät itse löytää pienempiä markkinointikanavia, paikallisia kauppoja tai ravintoloita. Oma-aloitteisuus on tärkeä ominaisuus toimivien yhteistyökanavien löytämisessä. Eroon epävarmuustekijöistä Kaiken kaikkiaan maatalouden kannalta tärkeää olisi siis saada tuottajahinnat nousemaan. Kuluttajahinnat nousevat koko ajan, mutta nousu ei näy tuottajahinnoissa riittävästi. ? Vuosi 2012 oli kuitenkin hieman valoisampi kuin vuosi 2011. Tuottajahinnat nousivat himpun verran enemmän, mikä on tietenkin oikea suunta, Aaltonen pohtii. Monen vuoden aikana tapahtunut hintojen lasku ei kuitenkaan korjaannu yh-
• Maatilatilastoja vuodelta 2012 dessä vuodessa. Myös tuotantokustannukset nousevat tasaista tahtia. ? Tuottajahinnat ja tuotantopanosten kustannukset pitäisi saada jotenkin sidottua yhteen, sillä käsi kädessähän ne kulkevat. Lyhyesti: tuottajahintojen pitäisi nousta enemmän ja nopeammin. Aaltonen esittää vielä yhden toiveen. Toiveen vastaanottajasta tosin ei ole varmuutta. ? Hyvät sääolot. Sitä viljelijät nyt varmasti odottavat.? Maatilatilastollinen vuosikirja vuodelta 2012 on ilmestynyt ja tilattavissa maa- ja metsätalousministeriön sivuilta osoitteesta www.maataloustilastot.fi. Vuosittainen julkaisu sisältää tietoja suomalaisesta maataloudesta aina sääoloista kulutukseen. Uusimmasta vuosikirjasta selviää muun muassa: ? Suomessa oli vuonna 2011 61 584 maatilaa. Niistä kahdella kolmasosalla oli päätuotantosuuntana kasvintuotanto ja kolmasosalla kotieläintuotanto. Tiloista lähes kolmannes oli monialaisia eli harjoitti maaja puutarhatalouden ohella myös muuta yritystoimintaa. ? Maatilojen keskimääräinen peltoala vuonna 2011 oli 37,4 hehtaaria. Keskipeltoala oli suurin Uudellamaalla, 46,8 hehtaaria, ja pienin Etelä-Savossa, 24,5 hehtaaria. ? Suomalaisia maatiloja viljelee keskimäärin 51-vuotias viljelijä. Keskimäärin nuorimpia viljelijät olivat Pohjois-Pohjanmaalla, 50 vuotta, ja vanhimpia Ahvenanmaalla, 53 vuotta. ? Vuonna 2011 Suomessa oli hevosia 75 500, joista reilu 40 prosenttia oli maatiloilla. ? Vehnästä saatiin vuonna 2011 kaikkien aikojen suurin sato Suomessa, yli 970 miljoonaa kiloa. ? Vuonna 2011 kaikkiaan noin 2 prosenttia viljasta tuotettiin luomuviljana. Luomurukiin osuus koko ruissadosta oli runsas 8 prosenttia, kaurasadosta luomuna tuotettiin vajaa 4 prosenttia. Luomumaitoa oli 1,4 prosenttia tuotetusta maidosta. Kananmunista 4 prosenttia tuotettiin luomukanaloissa. (Lähde: Maatilatilastollinen vuosikirja 2012) FARMI 1/2013 21
• TEKSTI JA KUVAT: MARKETTA SAASTAMOINEN Satafood Kehittämisyhdistys Ry:llä on ollut Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahastosta rahoitettu EUrahoitteinen Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen -hanke, jossa on kehitetty niiden kasvien tuotantoa, joista on Suomessa pulaa. Hankkeen aineisto löytyy Satafoodin www-sivuilta www.satafood.net/hankkeet. S ateinen kesä ja syksy ovat olleet monelle viljelijälle harmin ja onnettomuuden paikka. Viljaa, nurmirehua, perunoita ja muita kasveja on jäänyt korjaamatta ja peittynyt sateiden alle. Syystyötkään eivät ole sujuneet, koska sateet ovat vain jatkuneet ja kuivasta kaudesta ei ole tietoa. Viljan hinta on hyvistä satoennusteista huolimatta noussut korkealle, korkeammalle kuin koskaan ennen EU-ajan Suomessa, koska osa sadosta on jäänyt puimatta. Viljan hintaa on lisäksi nostanut Pohjois-Amerikan kuivuus ja sen aiheuttama huono sato. Myös maail- Maan tiivistymistä voi estää sopivalla viljelykierrolla. manmarkkinahinnat ovat korkealla. Maissin, vehnän, kauran ja soijan futuurihinnat Chicagon pörssissä ovat olleet jatkuvassa nousussa vuodesta 2009. Viljaa on helppo viljellä moniin muihin kasveihin verrattuna. Sen hinta on kuitenkin Suomessa jatkuvassa heiluriliikkeessä. Monista erikoiskasveista, esimerkiksi rypsistä, rapsista ja öljypellavasta, on Suomessa ja EU:ssa jatkuva alituotantotilanne. Suomessa pulaa on yleensä myös rukiista, jonka hinta on pysynyt jatkuvasti melko korkeana. Viljan viljelyn onnistuminen edellyttää viljelykier22 FARMI 1/2013
• toa. Suurin ongelma eteläisen Suomen viljatiloilla on maan tiivistyminen. Maan tiivistymistä voi estää sopivalla viljelykierrolla. Kaikilla tiloilla ei voi viljellä nurmia. Silloin viljan viljelykierron voi katkaista öljykasveilla, öljypellavalla tai palkokasveilla. Joillakin palkokasveilla on hyvin vahva juuristo, esimerkiksi härkäpavulla ja sinilupiinilla. Viljan viljelyn katkaiseminen muilla kasveilla nostaa seuraavan vuoden satoa. Lisäksi palkokasveista jää maahan typpeä, jolloin seuraavan vuoden lannoitustarve pienenee. Öljykasvit Öljykasveina on tarjolla keväällä kylvettävät kevätrypsi ja kevätrapsi. Öljykasvien viljelykierron on oltava 4?5 vuotta möhöjuuren lisääntymisen takia. Öljykasvien viljelyn ongelmia ovat tuhoeläimet, lähinnä kirpat ja rapsikuoriainen, rikkakasvit ja kasvitaudit. Rypsin ja rapsin viljelyssä on siirrytty pienempiin kylvösiemenmääriin. Pieni siemenmäärä riittää etenkin silloin, kun maassa on riittävästi kosteutta ja kaikki siemenet pääsevät itämään. Harva kylvö lisää kasvien haaroittumista, pitää kasvuston ilmavampana ja estää pahkahomeen ja muiden kasvitautien iskemistä kasvustoon. Rikkakasvit saattavat olla ongelma harvemmissa kasvustoissa. Kylvösiemenen mukana tulee ostaa myös rikkakasvien torjunta-aine, Clamox, joka toimii sekä lehti- että maavaikutteisesti. Rypsin ja rapsin suurimpia ongelmia ovat kasvitaudit, joista pahin on möhöjuuri. Möhöjuuri on kaalikasvien, ristikukkaisten Cruciferae- heimon kasvien tauti. Se ei iske muihin kasvilajeihin. Möhöjuureen ei ole kasvitautien torjunta-ainetta. Kerran maahan pesiytyessään se voi säilyä maassa jopa 10 vuotta. Säilymistä edesauttaa ristikukkaisten rikkakasvien, esimerkiksi lutukan ja kanankaalin, esiintyminen. Ainoa keino möhöjuuren torjunnassa on viljelykierto, rikkakasvien torjunta ja möhöjuurta paremmin kestävien lajikkeiden viljely. Rypsiin ja rapsiin ei ole vielä saatu täysin möhöjuuren kestäviä lajikkeita. Kaaleihin niitä on jo saatu. Möhöjuurta paremmin kestävä lajike on SW Rebus, josta on hyviä kokemuksia möhöjuuren saastuttamilta tiloilta. Toinen vaikea rypsin ja rapsin kasvitauti on pahkahome. Pahkahometta voi torjua lakoutumisen estämisellä ja pahkahomeen torjunta-aineilla, jotka on ruiskutettava täyskukinnan aikaan. Öljypellava ja öljyhamppu Öljypellavaa saadaan jatkuvasti liian vähän. Öljypellava on myöhäisimpiä kasvilajeja, minkä vuoksi se on kylvettävä mahdollisimman aikaisin keväällä. Pellava ei ole hallanarka, se ei kärsi pienistä pakkasista. Pellavan ongelmana on sateisina vuosina puinti. Pellava vaatii muutaman päivän poutajakson ennen kuin sen voi puida. Öljypellava on taloudellisesti kannattavimpia kasveja Suomessa. Satoa käytetään moniin tarkoituksiin: elintarvike-, rehu- ja maaliteollisuuden tarpeisiin. Sekä pellavan siemenen öljy että kuitu ovat terveysvaikutteisia yhdisteitä. Myös pellavan varren kuidulla saattaa olla tulevaisuudessa käyttöä lujiteaineena komposiittiteollisuudessa. Pellavan ongelmana on sen kyky ottaa maasta myrkyllistä kadmiumia, minkä vuoksi sitä ei saisi viljellä alueilla, joilla on käytetty asutuslietettä lannoitteena. Maan pH:n tulisi olla korkea, koska kadmium liukenee matalissa pH-lukemissa. Suomessa on viljelyssä myös öljyhamppu, josta on kotimainen lajike Finola. Öljyhamppu on rehevä, pitkäkasvuinen kasvi, joka normaalivuonna ehtii kuitenkin Suomessa puintikuntoon. Öljyhamppu Finolassa ei ole huumaavia yhdisteitä. Öljyhamppu on 2-kotinen kasvi, jossa hede- ja emikasvit ovat erikseen. Kukinta kestää pitkään, minkä seurauksena osa siemenistä on puitaessa vielä hiukan epäkypsiä. Öljyhampun sato on laadukasta, se tuottaa laadukasta öljyä ja rouhetta, joita voidaan käyttää elintarvikkeena tai rehuna. Öljyhampun varresta saa hamppukuitua ja päistärettä, jota voi käyttää esimerkiksi eläinten kuivikkeena. Palkokasvit Viljanviljelyn katkaisuun palkokasvit ovat hyviä. Herne ja härkäpapu ovat perinteisiä palkokasveja Suomessa. Ne ovat hyviä valkuaisrehukasveja. Uutena palkokasvina Suomeen on jalkautunut sinilupiini. Sinilupiinista Suomessa on viljelty ainakin Haags Blaueja Sonet -lajikkeita. Haags Blaue on hyvin aikainen lajike. Se on hyvin kapealehtinen, matala pystykasvuinen kasvi, jolla on hyvin vahva, suoraan maahan alaspäin kasvava paalujuuri. Kapea- lehtisyydestä johtuen Haags Blaue on altis rikkakasveille. Kylvösiemenmäärä saisi olla nykyisiä suosituksia (120?140 itävää siementä/ m2) suurempi. Lupiinit eivät viihdy kovin korkeissa maan pH-lukemissa. Ensimmäisenä vuonna lupiini olisi syytä ympätä lupiinin omalla Rizobium-bakteeriympillä, koska maassa ei ole entuudestaan oikeita bakteereita. Lupiinin sato on laadukasta, valkuaispitoisuus on noin 30 %, öljyä noin 3 %. Lupiinin erikoisuutena on sen siemenkuoren alla oleva oranssi karotenoidipitoinen kerros, mikä tekee lupiinista hyvää rehua munituskanoille. Kevätruis Kevätruis on vaihtoehto sellaiselle tilalle, joka ei saanut kylvettyä syksyllä syyruista. Kevätrukiit ovat melko myöhäisiä, joten kylvö on tehtävä ajoissa. Heikkokortisuus on otettava viljelyssä huomioon. ? FARMI 1/2013 23
• MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ LUOMUTUOTANNON JA luomutilojen määrän nopea kasvu vaatii uudistuksia muun muassa valvonnassa. Maa- ja metsätalousministeriössä on valmisteilla uusi toimeenpanolaki, jonka tavoitteena on tukea parhaalla mahdollisella tavalla hallituksen luomuohjelman kasvutavoitteita. Lakiuudistuksen valmistelun yhteydessä on teetetty ja parhaillaan tehdään lisää selvityksiä luomuvalvonnan järjestämisestä. Hallituksen esitys luomulaista pyritään saamaan lausunnoille ensi syksynä. ? Teemme töitä saadaksemme luomutuotannolle valvontajärjestelmän, jossa valvonnan vaikuttavuus on hyvä, eli että voimme tarjota kuluttajille varmasti aidot luomutuotteet jatkossakin, sanoo neuvotteleva virkamies Tero Tolonen maa- ja metsätalousministeriöstä. Nopeasti lisääntyvän luomutuotannon valvonnan uudistamisessa on sekä haasteita että mahdollisuuksia. ? Pidämme tärkeänä asiakasnäkökulmaa muun muassa sähköisen asioinnin kehittämisessä. Valvontapalvelun alueellisen kattavuuden pitää säilyä hyvällä tasolla ja luomutoimijoiden tasapuolisen kohtelun toteutua entistä paremmin, Tolonen jatkaa. Valvonnan järjestämisen selvittäminen on vielä alkuvaiheessa. Muutama viikko sitten valmistunut, MMM:n tilaama selvitysmiehen raportti on Tolosen mukaan yksi tausta-asiakirja, mutta se ei sisällä riittävästi eri vaihtoehtojen puntarointia taloudellisista, alueellisista ja valvonnan vaikuttavuuden näkökulmista. ? Nykyisen järjestelmän suurin haaste on selvitä luomun lisääntymisen myötä koko ajan kasvavasta valvontamäärästä, Tolonen sanoo. Luomulain uudistamisesta valmistellaan hallituksen esitys, joka perustuu vuoropuheluun ja kuulemisiin eri osapuolten kesken. Tänään perjantaina minis- teriön edustajat keskustelivat Luomuliiton edustajien kanssa ja keskustelut jatkuvat tammikuussa kaupan, tuotannon, kuluttaja- ja ympäristöjärjestöjen sekä luomuvalvontaan kiinteästi liittyvien viranomaisten kanssa. Hallituksen esitys luomulaista pyritään saamaan lausunnoille ensi vuoden syksyllä. Luonnonmukainen eli luomutuotanto on kokonaisvaltainen tilanhoidon ja elintarvikkeiden tuotannon järjestelmä, jossa yhdistyvät ympäristön kannalta parhaat käytännöt, biologinen monimuotoisuus, luonnonvarojen säästämine ja eläinten hyvinvointia koskevien tiukkojen standardien soveltaminen. Luomutuotannon säännöt ovat yhteiset koko EU:n alueella. Lisätietoja: www.mmm.fi/luomu VILJELIJÄT HAKIVAT vuonna 2012 satovahinkokorvauksia yhteensä noin 55 800 hehtaarilta, mikä on noin 2,4 prosenttia koko viljelyalasta. Hehtaarimäärässä on noin 73 prosentin kasvu verrattuna viime vuosina keskimäärin korvattuun satovahinkoalaan. Vuosina 2000?2011 satovahinkoala oli keskimäärin 32 200 hehtaaria. Sato on tänä vuonna tuhoutunut osittain 21 100 hehtaarilta ja täysin 34 700 hehtaarilta. Korvaushakemuksia on tullut kaikkiaan hieman päälle 2 600 kappaletta. Kaikkia sokerijuurikasta koskevia hakemuksia ei ole vielä tallennettu tietojärjestelmään. ELY-keskusten alueilta suurimmat satovahingot olivat Pohjois-Pohjanmaalla 9 300 hehtaaria, Etelä-Pohjanmaalla 6 600 hehtaaria, Pohjanmaalla 5 700 hehtaaria ja Hämeessä 5 500 hehtaaria. Vahinkoja aiheuttivat erityisesti viime kesän ja syksyn rankat ja pitkään jatkuneet sateet sekä niistä aiheutuneet tulvat. Sateet aiheuttivat paljon hankaluuksia muun muassa perunan viljelijöille. Perunalle on haettu satovahinkokorvausta yhteensä hieman yli 3 000 hehtaarille, mikä vastaa noin 14 prosenttia vuoden 2012 perunan viljelyalasta. Satovahinkokorvaukset pyritään maksamaan huhtikuusta 2013 lähtien, kun vuoden 2012 hintatilastot valmistuvat ja valtioneuvosto on päättänyt korvausosuudesta. KUVA: SXC Lisätietoja: www.mavi.fi 24 FARMI 1/2013
• MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ B iologisen typensidonnan avulla voidaan säästää jopa 3 000 terajoulea fossiilista energiaa vuodessa. Energiamäärä on suuruusluokaltaan sama, jonka Suomen maatilat käyttävät vuoden aikana polttoöljynä lämmitykseen ja viljankuivaukseen. Nurmipalkokasvien käyttö rehuntuotannossa, viherlannoituksen ja aluskasvien hyödyntäminen typen tuottajina sekä palkoviljojen viljely voivat vähentää teollisesti valmistetun väkilannoitetypen käyttöä 60 prosenttia nykyisestä. Fossiilista energiaa säästyy yli 3 000 terajoulea vuodessa. Energiankulutus pienenee, kun hyödynnetään kaikki palkokasvien mahdollisuudet. Se tarkoittaa esimerkiksi, että pääosassa rehunurmia viljellään nurmipalkokasveja ja että viljan aluskasveina käytetään apiloita. Viljatiloilla lisätään myös viherkesantoja viljelykiertoon maan kasvukunnon parantamiseksi. Palkoviljoja viljellään kierron sallimissa rajoissa. Palkokasvit saattavat myös parantaa maan rakennetta ja lisätä hiilivaroja. Typen valmistuksen väheneminen pienentää teollisuuden kaasupäästöjä, mutta vaikutusta maatalouden päästöihin on vielä tutkittava. Säästöihin pääsy edellyttää viljelijöiltä mahdollisuuksien tiedostamista ja asennemuutosta, jota motivoivat lannoitteiden kalleus ja peltojen kasvukunnosta koettu huoli. Tuotantoa ohjaavat päätökset voivat helpottaa palkokasvien käytön lisäämistä ympäristön ja viljelyn kannattavuuden hyväksi. SUURIN SÄÄSTÖ TULEE REHUNURMISTA Eniten lannoitetyppeä ja energiaa säästi palkokasvien käyttö rehunurmissa. Koneketjun energiankulutus kasvoi, mutta hyvin vähän verrattuna muualta tuleviin säästöihin. Viherkesanto viljan sijasta säästi eniten energiaa konetöissä. Viherlannoituskasvuston typpilannoitustehoksi saatiin laskelmissa 70 kg/ha. Todellinen lannoituksen vähennys on aina arvioitava tilanteen mukaan. Typpitehoon vaikuttavat kasvuston rehevyys, lajijakauma, rikkakasvit, lopetusaika ja -tapa, olot kasvuston lopettamisen jälkeen ja lopulta seuraavan kasvin kasvun onnistuminen. Laskelmien lähtökohtana oli, että väkilannoitetypen valmistukseen ja kuljetukseen kuluu energiaa 33 MJ/kg. Tähän päästään tehokkaimmalla tällä hetkellä käytössä olevalla valmistustekniikalla. Osassa maailman tehtaista typen valmistukseen kuluu selvästi enemmän energiaa. Palkokasvien lisäämiseen liittyvä konetöiden energiankulutus laskettiin koneketjujen mittausten avulla. Tehdyt arviot ovat osa MTT:n HiiliN-hanketta (Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja hiilen nettosidonta kasvinviljelyssä sekä puutarhataloudessa). Hankkeen keskiössä ovat ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen liittyvän teknologian kehittäminen käytännön tasolla. Lisätietoja: www.mtt.fi FARMI 1/2013 25
• MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ KUVA: FARMIN ARKISTO NYT NELJÄTTÄ kertaa toteutettavalla kilpailulla halutaan innostaa viljelijöitä siirtymään Itämeren kannalta suotuisampiin viljelymenetelmiin. Tavoitteena on esitellä hyviä esimerkkejä parhaista käytännöistä, joista muut voivat ottaa oppia. WWF Suomi ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ovat käynnistäneet kilpailun vuoden 2013 Itämeren ympäristöystävällisimmän maataloustuottajan löytämiseksi Suomesta. Suomen kilpailu on osa laajempaa, koko Itämeren alueen kattavaa kilpailua, jonka järjestävät WWF ja Itämeren alueen viljelijöiden ympäristöfoorumi (BFFE) yhdessä eri maiden viljelijäjärjestöjen kanssa. Itämeren viljelijöiden ympäristöpalkinnon tarkoituksena 26 FARMI 1/2013 on välittää tietoa parhaista käytännöistä Itämeri-ystävällisessä viljelyssä ja antaa tunnustusta viljelijöille, jotka ovat edelläkävijöitä innovatiivisten, varsinkin vesistöjä rehevöittäviä ravinnevalumia pienentävien menetelmien käytössä. ? Innovatiivisten ja uusien käytäntöjen rinnalla tärkeitä ovat myös yksinkertaiset ja helposti toteutettavat toimet, joita viljelijöiden eri puolilla Itämeren aluetta on helppo ottaa käyttöön, kertoo suojeluasiantuntija Elina Erkkilä WWF Suomesta. Kilpailuun kannustetaan mukaan yksittäisiä viljelijöitä, viljelijäjärjestöjä ja muita kiinnostuneita tahoja eri puolilta Itämerta. Kilpailussa valitaan jokaisesta yhdeksästä Itämeren maasta kansallinen voittaja, joka saa 1 000 eu- ron palkintosumman. Suomen kansallinen voittaja palkitaan lisäksi koko perheen virkistyslomalla. Kansallisten voittajien joukosta valitaan koko kilpailun voittaja, joka palkitaan 10 000 eurolla.  ? Kilpailun avulla haluamme innostaa viljelijöitä valitsemaan sellaisia menetelmiä, jotka vähentävät Itämeren ravinnekuormitusta ja antaa näistä menetelmistä konkreettisia esimerkkejä. Syyllistämisen sijaan tarvitaan hyviä esimerkkejä ja neuvontaa sekä ympäristönsuojeluhengen nostattamista, Erkkilä sanoo. ? Hyviä käytäntöjä löytyy niin tavanomaisilta tiloilta kuin luomutiloilta, ja haluammekin kannustaa kaikkia ympäristöystävällisiä tuottajia jakamaan ja näyttämään vastuullisia ratkaisujaan, sanoo ympäristöjohtaja Liisa Pietola MTK:sta. Palkintokriteerit ja hakulomakkeet löytyvät osoitteista www.wwf.fi/viljelijapalkinto ja www.mtk.fi/ymparisto/Vesiasiat/fi_FI/itameri/. Hakemusten viimeinen jättöpäivä on 30. huhtikuuta 2013. Viljelijät voivat ilmoittautua kilpailuun itse tai heitä voivat ehdottaa kunkin maan viljelijäjärjestöt. Suomen voittaja julkistetaan 29. toukokuuta 2013. Lisätietoja: www.mtk.fi, www.wwf.fi
• TIKEN ELI Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen luomusatotilaston mukaan luomuviljaa tuotettiin kesällä 2012 yhteensä 82 miljoonaa kiloa, mikä oli 2,2 % koko Suomen viljantuotannosta. Leipäviljan (vehnä ja ruis) osuus oli 20 miljoonaa kiloa ja rehuviljan (ohra, kaura ja seosvilja) 62 miljoonaa kiloa. Luomurukiin tuotantomäärä oli 5,1 miljoonaa kiloa eli vajaa kymmenesosa Suomen koko ruistuotannosta. Kokonaissato oli yli miljoona kiloa edellisvuotta vähäisempi pienemmän tuotantoalan vuoksi. Luomurukiin keskisato, 1 580 kiloa hehtaarilta, oli myös edellisvuotta hieman pienempi ja puolet tavanomaisen tuotannon keskisadosta, joka Tiken ennakkotietojen mukaan oli  3 170 kiloa hehtaarilta. Luomuvehnää tuotettiin runsas 15 miljoonaa kiloa eli hieman edellisvuotta enemmän. Luomuvehnän kylvöala oli viime kesänä hieman edellisvuotta suurempi, mutta korjuuala lähes sama eli 7 000 hehtaaria. Luomuvehnän keskisato oli 2 190 kiloa hehtaarilta eli runsas puolet tavanomaisen tuotannon keskisadosta, joka Tiken ennakkotietojen mukaan oli 3 930 kiloa hehtaarilta. Luomurehuviljasadosta (ohra, kaura ja seosvilja) yli puolet oli kauraa. Luomukauran määrä, 39 miljoonaa kiloa, oli 3,5 prosenttia Suomen koko kaurantuotannosta. Luomuohran sato oli 7 miljoonaa kiloa eli alle 0,4 prosenttia Suomen koko ohrantuotannosta. MITTATILAUSTYÖNÄ Nopeat toimitukset - Myös kuljetus- ja asennuspalvelu loa e vetu Ter tollemm kas osa 12 Sar ssä A ttely näy RAKENNUS MIKKO OY M.Mannermaa ? P. 0400 767 176, fax (06) 765 4159 www.rakennusmikko.? ? www.kierreportaat.fi juuala oli 1 900 hehtaaria, mikä oli viidesosa Suomen koko härkäpapupinta-alasta. Luomusadon osuus oli 16 prosenttia härkäpavun kokonaissadosta. Luomuherneen tuotanto oli hieman edellisvuotta pienempi. Kokonaissato oli 1,4 miljoonaa kiloa ja korjuuala 800 hehtaaria. Luomuherneen osuus Suomen koko hernetuotannosta oli 16 prosenttia. TUOREVILJAN OSUUS KASVAA Jyvinä tuotetun sadon lisäksi luomuviljaa käytettiin myös tuoreviljana. Vehnää, ohraa, kauraa ja seosviljaa korjattiin tuoreviljaksi yhteensä 4 300 hehtaarin alalta eli 1 300 hehtaaria isommalta alalta kuin edellisenä vuonna. Tuorevilja-ala oli kymmenesosa luomuviljan kokonaiskorjuupinta-alasta. Kokoviljasäilörehuksi korjattiin 11 miljoonaa kiloa sekä tuoresäilöviljaksi 7 miljoonaa kiloa yhteensä 18 miljoonaa kiloa. LUOMUVALKUAISEN TUOTANTO EDELLEEN NOUSUSSA Valkuaiskasvia ja viljaa sisältävä seoskasvusto tuotti vuonna 2012 lähes 13 miljoonan kilon sadon, mikä oli lähes 3 miljoonaa kiloa edellisvuotta enemmän. Suurempi kokonaissatomäärä johtui kasvaneesta pinta-alasta. Tuotantoala oli kasvanut vuodessa tuhannella hehtaarilla. Härkäpavun luomuviljely oli lisääntynyt hyvin vähän edellisestä vuodesta. Satoa saatiin runsas 3 miljoonaa kiloa, ja keskisadoksi arvioitiin 1 790 kiloa hehtaarilta eli edellisvuotta enemmän. Kor- METALLIOVET JA TERÄSKIERREPORTAAT Pariovet, käyntiovet, taiteovet ? Pintakäsittely: pohjamaalattuna tai sinkittynä ? Uretaani tai styrox-eristys ? Filmivaneri-, alumiini-, pelti- tai paneelipinnat KUVA: FARMIN ARKISTO MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ Tilastoon liittyvä taulukko on julkaistu Internetissä osoitteessa www.maataloustilastot.fi MIEDOSTA KESTÄVÄT TERÄSOVET Yli 40 v. kokemuksella VALMISTAMME: - Lehtiovet - Pariovet - Taitto-ovet - Liukuovet - Liukupalo-ovet - Aukipitolaitteet - Maatalouteen rungot kuumasinkittynä Kaikki markkinoilla olevat pinnoitusvaihtoehdot. Valmistus määrämitoin www.miedonmetalli.fi Puh. 06 450 2 325 FARMI 1/2013 27
• 28 FARMI 1/2013
• Koneellinen energiapuun korjuu on vielä suhteellisen nuori ilmiö maassamme laajassa mittakaavassa, minkä takia yhtä ainutta vakiintunutta korjuumenetelmää ei ole vielä olemassa. TEKSTI JA KUVAT: ISMO MAKKONEN, SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU E Korjuri sopii myös leimikolle, jossa on paljon pientä energiapuuta. Harvesterilla pienen energiapuun korjaaminen on korjuria selkeästi kalliimpaa. nergiapuun korjuuseen on tarjolla useita erilaisia koneratkaisuja, jotka on suunniteltu parantamaan energiapuun korjuun tuottavuutta ja kannattavuutta. Energiapuun pienestä runkokoosta johtuen korjuutuottavuus jää usein suhteellisen alhaiseksi, minkä takia tuotekehitys energiapuun korjuukoneiden parissa on edelleen tarpeellista. Energiapuun korjuussa käytetään yleensä kevyen ensiharvennusharvesterin ja metsätraktorin muodostamaa koneketjua. Harvesterilla suoritetaan hakkuu ja metsätraktorilla lähikuljetus. Koneketjun etuna on, että sillä voidaan tehdä kokopuun ja karsitun rangan lisäksi myös ainespuuta. Korjurit ovat pääsääntöisesti käytetyistä metsätraktoreista muu- tettuja yhdistelmäkoneita, joilla suoritetaan sekä hakkuu että lähikuljetus. Uusia korjureita on myös saatavilla, mutta niiden hankintakustannukset ovat usein liian korkeat. Muutostyöt metsätraktorin muuttamiseksi korjuriksi ovat kouran vaihtaminen sekä siirtyvien pankkojen, taittuvan sermin, kuormainvaa?an, hydrauliikkaletkujen ja sähköjen asentaminen. Korjurilla korjataan pääasiassa kokopuuta energiapuun harvennuskohteilta. Korjurin ja koneketjun eroista johtuen ne soveltuvat eri tavalla erilaisille energiapuukohteille. Leimikolta hakattavan energiapuun rungon koko vaikuttaa eniten koneketjun ja korjurin kannattavuuteen. Koneketju on kannattavampi vaihtoehto, kun hakataan suurirunkois- ta energiapuuta. Korjurin kannattavuus taas paranee rungon koon pienentyessä. Tutkimuksen aineisto kerättiin kevättalvella 2011 haastattelemalla eteläpohjalaisia metsäkoneyrittäjiä, joilla oli kokemusta energiapuun korjuusta korjurilla ja/tai koneketjulla. Haastattelujen ja aikaisempien tutkimusten pohjalta tehtiin suuntaa antavat kustannuslaskelmat ja arviot koneille soveltuvista energiapuukohteista. Koneketjun ja korjurin vahvuudet ja heikkoudet Koneketjun merkittävin vahvuus korjuriin nähden on sen kyky käsitellä isoja runkoja. Isot puut eivät aiheuta ongelmia, joten harvesterilla voidaan korjata kerralla talteen energia- ja ainespuu, jolloin leimikko tulee kuntoon yhdellä käynnillä. jatkuu ? FARMI 1/2013 29
• 50 Taulukossa: 45 Koneketju 40 Rungon koko vaikuttaa korjuukustannuksiin. Sininen viiva havainnollistaa koneketjua ja punainen viiva korjuria. Esimerkki leimikko on pinta-alaltaan 1 ha, jonka energiapuukertymä on 100 m3/ha ja metsäkuljetusmatka 100 m. Korjuri on koneketjua edullisempi vaihtoehto, kun hakataan pienirunkoista (< 65 dm3) energiapuuta. Koneketjun kustannustehokkuus paranee, kun rungon koko kasvaa. Korjuri Korjuukustannus, ?/m3 35 30 25 20 15 10 0 20 40 60 80 100 120 140 Rungon koko, dm3 Harvesterin monipuolisuus johtuu syöttävästä hakkuupäästä, jolla voidaan karsia ja myös kantokäsittelyominaisuus löytyy suurimmasta osasta valmiina. Koneketjun heikkoutena ovat sen korjuria tuplasti kalliimmat pääoma- ja kuljetuskustannukset. Harvesterilla energiapuun korjaaminen on korjuria hitaampaa, mikäli kohteella on paljon pientä energiapuuta ja erityisesti silloin, kun kohde on ennakkoraivaamaton. Harvesterilla pienirunkoisen energiapuun korjaaminen on hidasta, minkä takia työn tuottavuus heikkenee, jolloin sillä ei ole taloudellisesti järkevää mennä pienille ja pienirunkoisille kohteille. Koneketju voi lisäksi aiheuttaa metsään puustovaurioita korjuria herkemmin kahdesta koneesta johtuen. Korjurin merkittävin vahvuus on sen hankinnasta aiheutuvien pääomakustannusten pienuus verrattuna koneketjuun, minkä ansiosta korjuri sopii hyvin yhden miehen yritykseen ja ensim30 FARMI 1/2013 mäiseksi korjuukoneeksi. Korjurilla on helppoa aloittaa urakoiminen, koska korjuukustannukset ovat matalat pienempien investointikustannuksien ansiosta ja koneen siirtokustannukset ovat koneketjua puolta edullisemmat. Korjurin eduksi voidaan laskea myös sen ympärivuotiset käyttömahdollisuudet ja työskentelyn joustavuus. Korjuri on parhaimmillaan pienillä energiapuukohteilla, koska yksi kone suorittaa hakkuun ja lähikuljetuksen. Korjurilla on myös mahdollista ajaa koneketjua pehmeämmillä mailla, koska ajokertoja metsään kertyy vähemmän. Korjurin merkittävin heikkous on, ettei sitä ole suunniteltu hakkuukäyttöön, mistä johtuen ulottuvuus ja näkyvyys ovat koneketjua heikommat. Koneesta roikkuvat hydrauliikkaletkut hidastavat ja vaikeuttavat energiapuun korjuuta tiheissä energiapuuleimikoissa. Korjurin heikkoutena voidaan myös pitää ammattitai- toisen työvoiman puutetta. Energiapuun korjuu eroaa merkittävästi perinteisestä ainespuun korjuusta, minkä takia se ei sovi kaikille yrittäjille. Korjuuasenteen tulee olla kunnossa. Kuljettajan ammattitaidolla on suuri merkitys kannattavuuden kannalta, koska korjurilla tuotos on perinteistä koneketjua heikompi. Energiapuukohde vaikuttaa valintaan Koneketjulla tulisi työskennellä isoilla energiapuuleimikoilla, joiden pinta-ala on yli 2 ha. Energiapuukertymän tulisi olla mieluummin yli 50 m3/ha ja työmaalla korjattavaa energiapuuta yhteensä yli 200 m3. Harvesterin kustannustehokkuus paranee rungon koon kasvaessa, minkä takia korjattavan energiapuun tulisi olla suurikokoista (> 65 dm3). Koneketjulla lähikuljetusmatka ei vaikuta kustannuksiin niin paljon kuin korjurilla, koska metsätraktori suorittaa lähikuljetuk- sen ja harvesteri keskittyy ainoastaan puun hakkaamiseen. Lähikuljetusmatka voi olla koneketjulla yli 200 metriä. Korjurilla hoituvat tehokkaasti pienet energiapuuleimikot, joiden pinta-ala on alle 2 ha. Energiapuukertymän tulisi olla alle 50 m3/ha, jotta korjurin käyttö olisi harvesteriin verrattuna järkevää. Energiapuuta tulisi kertyä työmaalta 50 ? 100 m3. Harvesterilla pienen energiapuun korjaaminen on hyvin kallista, joten korjurin käyttö on koneketjua järkevämpää myös sellaisilla työmailla, joissa pientä energiapuuta on paljon. Korjurin tuottavuus heikkenee hakattaessa isorunkoista, yli 65 dm3 kokoista energiapuuta. Lähikuljetusmatkan tulisi olla korjurilla alle 200 m. Kustannuksissa ja korjuutehokkuudessa on eroja Koneketjun vuotuiset ylläpito- ja käyttökustannukset ovat tuplasti korjuria
• Maalle, metsään ja maantielle kalliimmat. Koneketjun vuotuinen ylläpito maksaa laskelmien mukaan noin 286  000 euroa, josta harvesterin osuus on noin 166  000 ja metsätraktorin 120  000 euroa. Korjurin vuotuinen ylläpito maksaa noin 121 000 euroa. Koneketjun käyttötuntikustannus on noin 139 euroa, kun harvesterilla ja metsätraktorilla ajetaan vuodessa noin 4 100 tuntia. Korjurin käyttötuntikustannus on noin 57 euroa, kun koneella ajetaan vuodessa noin 2 100 tuntia. Koneketjulla pystyy hakkaamaan energiapuuta noin tuplasti korjuria enemmän. Koneketjulla hakkaa energiapuuta tunnissa noin 4,7 m3 ja vuoden aikana noin 10 000 m3 (yhdessä vuorossa). Korjurin vastaavat lukemat ovat 2,3 m3 ja 5 000 m3. Koneketjun taksaksi laskel- missa saatiin 28,6 ?/m3 ja korjurin taksaksi 24,1 ?/m3. Koneketjun suurempi vuotuinen hakkuumäärä johtuu siitä, että harvesterilla voidaan korjata myös ainespuuta ja toisaalta siitä, että harvesterin kuljettaja saa keskittyä ainoastaan puun hakkaamiseen ja metsäkoneenkuljettaja puun ajamiseen. Vertailu kannattaa Tämän selvityksen perusteella koneketjun ja korjurin käyttö on kannattavaa energiapuun korjuussa tietyin ehdoin ja molemmille korjuuratkaisuille on tarjolla työmaita. Energiapuuleimikon ominaisuudet vaikuttavat eniten kohteella operoivan koneratkaisun tehokkuuteen. Korjuuratkaisut sopivat kustannuksien kannalta erilaisille energia- puuleimikoille. Koneketjua ei ole kannattavaa käyttää sellaisella kohteella, missä korjuri on parhaimmillaan. Vastaavasti korjuria ei ole kustannustehokasta käyttää sellaisella kohteella, missä koneketju on kannattavimmillaan. Molemmissa koneissa on sekä hyviä että huonoja puolia. Metsäkoneen hankkimista harkitsevan yrittäjän tulee ennen ostopäätöksen tekemistä tarkoin miettiä molempien koneiden etuja ja haittoja. Yrittäjän on myös syytä tehdä yksityiskohtaiset kustannuslaskelmat ostopäätöksen tueksi, koska kustannuslaskelmat ovat aina tapauskohtaisia. Koneketju on parempi ratkaisu silloin, kun yrittäjä aikoo tehdä energiapuun lisäksi myös ainespuuta. Korjuri taas soveltuu erinomaisesti pienirunkoisen energiapuun korjuuseen. ? Kirjoittaja on Kestävä metsäenergia -hankkeen tutkija. Kestävä metsäenergia -hanketta toteuttaa Suomen metsäkeskuksen Eteläja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun maaja metsätalouden yksikkö. Hanke kuuluu Manner-Suomen maaseutuohjelmaan ja sitä rahoittavat Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ELY-keskukset sekä alueen yritykset. Lisätietoja: www.puulakeus.net Koneketjussa harvesterin kuljettaja saa keskittyä ainoastaan energiapuun hakkaamiseen, kun korjurin kuljettajan täytyy huolehtia samalla myös metsäkuljetuksesta. KONEET JA LAITTEET 0500 382 560 RASKAAT RENKAAT 050 369 4940 Pikaprogesteronitesti lehmille Hormonost® Farmertest www.natacom.com/natashop tai soita 050 309 2375 METSÄN UUSI KASVU ALKAA TUHKASTA! Tutkitut ja turvalliset Ecolan® tuhkalannoitteet ovat luotettava sijoitus Sinun, metsäsi ja ympäristön parhaaksi. www.ecolan.fi FARMI 1/2013 31
• METSÄ K kohteiden välitystä ja parantaa puumarkkinoiden toimivuutta ja avoimuutta. Puumarkkinat.fi on puukaupan sähköinen ilmoitustau- lu, jonne metsänhoitoyhdistys siirtää puunmyyntisuunnitelman metsänomistajan valtuuttamana. Kohde puusto- ja leimikkotietoineen näkyy palveluun KUVA: FARMIN ARKISTO oko maan laajuinen puukaupan verkkopalvelu puumarkkinat.fi avautui vuodenvaihteessa. Puumarkkinat.fi tehostaa puukauppa- 32 FARMI 1/2013 rekisteröityneille ostajille. Puun ostaja voi seurata tarjontaa Puumarkkinat.fi -palvelussa reaaliajassa ja poimia kiinnostavat kohteet tarkempaan tarkasteluun hakutoimintojen avulla ja tehdä kohteesta tarjouksen. Metsänomistaja näkee palvelussa omat puunmyyntikohteensa. Metsänomistaja voi seurata oman alueensa hintatietoja ja ottaa vastaan tarjouksia itse kilpailuttamistaan puukauppakohteista. Jatkossa metsänomistaja voi myös itse pistää kohteitaan myyntiin palvelun kautta. Palvelun pilottikäytön aloittivat heti vuoden alusta metsänhoitoyhdistykset Pirkanmaa, Pohjois-Pirkka ja Päijät-Häme. Pilotointialueilla toimivat puunostajat kutsutaan tutustumaan palveluun pilotoijien toimesta. Maaliskuun lopussa palvelu laajenee valtakunnalliseksi sitä mukaa kun kaikki metsänhoitoyhdistykset saadaan koulutettua sen käyttöön. Palvelun seuraavassa kehitysvaiheessa metsänomistajat voivat myös itse lisätä kohteitaan tarjolle palveluun. Puunmyyntisuunnitelmista noin 75 % tehdään metsänhoitoyhdistyksissä. ? Huhtikuun alusta erittäin merkittävä osa puun tarjonnasta siirtyy verkkoon, mikäli metsänomistajat itse niin haluavat. Sen jälkeen ainakin kaikilla puukaupan osapuolilla pitäisi olla selkeästi tiedossa, mikä on puun tarjontatilanne, sanoo metsäjohtaja Juha Hakkarainen MTK:sta. Tavoitteena on, että palvelua kehitetään yhdessä puunostajien kanssa kohti todellista sähköistä markkinapaikkaa. Lisätietoja: www.mtk.fi
• METSÄ ? Erikoisdesinfioinnit ja vaativat pesupalvelut ? Karja- ja tuotantotilojen painepesut ? Karja- ja tuotantotilojen desinfioinnit ? Ruokintajärjestelmien purkamiset ja pesut ? Ruokintajärjestelmien desinfioinnit ? Äänikarkoitteet linnuille puutarhoihin ja pelloille ? Tuholaistorjunta, rottatorjunta, lintuesteet ? Homeenpoistot ja homeenestokäsittelyt ? Vesivahinkojen kuivaus- ja mittauspalvelut Kotimaisen energian lämpökeskusjärjestelmät www.biofire.fi Hake - Energiamurske - Turve - Pelletti - Vilja Reijo Santala - 0400 740067 Juha Valkama - 050 5298613 TUTKIMUKSEN MUKAAN tuhkalannoitus turvemailla ei aiheuta merkittäviä haitallisia muutoksia valumaveden laadussa eikä ole riski alapuolisille vesistöille. Suometsissä tuhkalannoituksella voitaisiin päästä sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta hyvään lopputulokseen. Lisäämällä lannoituksen avulla suopuustojen kasvua, tilavuutta ja haihdutuskykyä voitaisiin vähentää kunnostusojitusten tarvetta ja samalla parantaa suometsätalouden vesistövaikutusten hallintaa. Sopivia kohteita tuhkalannoitukselle ovat typpirikkaat turvekankaat, jotka kärsivät kaliumin ja fosforin puutoksesta.  Tutkimuksessa selvitettiin tuhkalannoituksen vaikutusta valumaveden ravinne- ja raskasmetallipitoisuuksiin. Tutkimusmetsiköt rajattiin Oulun lähistöllä (Muhos ja Utajärvi) ja Kaakkois-Suomessa (Luumäki) sijaitseville kolmelle vanhalle rämeojitusalueelle. Vertailtavina olivat pölymäinen turvetuhka ja puun kuorituhka, jota levitettiin joko pölymäisenä, vedellä kovetettuna tai rakeistettuna. Tuhkalevityksistä osa tehtiin lumelle talviaikaan ja osa sulaan maahan kesäaikana. Tuhkakäsittelyissä (5?6,5 tonnia/ha) käytettiin nykyisten lannoitussuositusten mukaisia ravinneannoksia. Tuhkakäsittelyt kohottivat valumaveden rikki- ja kaliumhuuhtoumat yli kymmenkertaisiksi lannoitusta edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna jo levitystä seuranneena kesäkautena. Myös kloori- ja natriumpitoisuudet kohosivat ojavedessä, samoin kalsium- ja magnesiumpitoisuudet. Tuhkasta siis huuhtoutuu pääasiassa helppoliukoisia emäskationeita, joilla ei tiedetä olevan haitallisia vaikutuksia vesistöissä. Tuhkalle ominainen kalkitusvaikutus sitoo myös raskasmetallit vaikealiukoiseen muotoon, eikä metallien huuhtoutuminen liene tulevaisuudessakaan merkittävää. Sama koskee fosforia, jonka on todettu myös liukoisuuskokeissa vapautuvan tuhkasta hyvin hitaasti. Tuhkalannoitus ei myöskään lisää typen huuhtoumia. Tuhkan aiheuttamat ainehuuhtoumat vähenevät vuosien mittaan, mutta vielä tutkimusjakson lopussa kymmenen vuoden jälkeen havaittiin tuhkalannoituksen vaikutus. Tuhkan sisältämistä tärkeimmistä kasviravinteista huuhtoutuu eniten kaliumia, tutkimuksessa käsittelystä ja kohteesta riippuen 2?28 % lisätystä määrästä tutkimusjakson aikana. Tuhkaa voi siis suositella myös hidasliukoiseksi kaliumlannoitteeksi fosforin ohella. Turvetuhkan aiheuttamat ainehuuhtoumat jäävät vähäisemmiksi kuin puuntuhkan, koska turvetuhkan ravinnepitoisuudet ovat alhaiset. Tuhkan esikäsittely itsekovetuksena tai rakeistamalla hidastaa tuhkan liukenemista ja sitä kautta vähentää huuhtoumista. Levitysajankohdalla ei ole merkittävää vaikutusta huuhtoumiin. Tutkimusraportti on julkaistu Forest Management and Ecology -sarjassa. Lisätietoja: www.metla.fi FARMI 1/2013 33
• TEKSTI: JENNI JOENSUU GRAFIIKKA: EVELIINA PAKARINEN Suomessa on arviolta noin 60 000 omaishoitajaa. Heistä jopa kolmasosa tekee työtä ilman lakisääteisiä tukia. Usein tukia myös haetaan vasta sitten, kun omaishoitajan omatkin voimat ovat lopussa. 34 FARMI 1/2013 O maishoitosuhteen taustalla on jo valmiiksi olemassa oleva ihmissuhde hoitajan ja hoidettavan välillä. Omaishoitajaksi voi ryhtyä avustusta tarvitsevan aviopuoliso, sukulainen, läheinen ystävä tai naapuri. Omaishoitosopimus voidaan tehdä, kun läheinen ihminen tarvitsee tukea arkeen ja asioiden hoitamiseen esimerkiksi vammautumisen tai sairastumisen seurauksena. Sairauden ei välttämättä tarvitse olla liikuntakykyä rajoittava ? kaikki omaishoitajat eivät avusta pukemisessa tai liikkumisessa, vaan kyseessä voi aivan yhtä lailla olla aivojen toimintaan tai mielenterveyteen liittyvä sairaus, jolloin potilas saattaa tarvita apua esimerkiksi raha-asioissa. Oletko jo omaishoitaja? Moni ajautuu omaishoitajaksi ikään kuin vahingossa. Jos oma puoliso sairastuu, häntä yleensä autetaan automaattisesti, jolloin oma elämä saattaa jäädä varjoon. Mitä välttämättä ei tajuta on se, että omaishoitajalla on oikeus lakisääteisiin tukiin, vapaapäiviin sekä neuvontaan. Omaishoitajan työ on työtä, vaikka hoidokki olisikin perheenjäsen tai läheinen ystävä. Monesti omaishoitaja herää omaan tilanteeseensa vasta sitten, kun omat voimavarat alkavat loppua kesken. Kannattaakin kysyä asiantuntijoilta apua heti omaisen sairastumisen tai vammautumisen alkuvaiheessa. Omaishoidon tukea myöntää hoidettavan kunnan sosiaalitoimi. Omaishoidon tuki muo-
• dostuu hoitopalkkiosta, hoidettavan tarvitsemista palveluista ja tuesta hoitajalle. Hoidettavan tarvitsemia palveluita saattavat olla esimerkiksi kodinhoito, ruokapalvelut tai liikkumiseen tarvittavat apuvälineet. Tukien määrät vaihtelevat kunnittain, vuonna 2013 tuki on kuitenkin vähintään 374,51 euroa kuukaudessa. Omaishoitajalla on myös oikeus tapaturmavakuutukseen, joka on kunnan velvollisuus hänelle hankkia. Mikäli omaishoitaja on alle 68-vuotias, omaishoitosuhteesta karttuu myös eläkettä. Omaishoitajien ei myöskään kuulu tehdä töitä vuorokauden ympäri. Hoitajilla on oikeus vähintään kolmeen vapaavuorokauteen kuukaudessa, mikäli hän on yhtäjaksoisesti tai pienin keskeytyksin sidottu hoi- toon ympärivuorokautisesti tai lähes päivittäin. Kunnan kuuluu myös järjestää omaishoitajien vapaiden ajaksi sijaishoito potilaalle. Älä jää yksin Omaishoitosuhteeseen ryhdytään niin omasta halusta kuin velvollisuudentunteesta, tai molemmista. Omaishoitajan tai sellaiseksi pyrkivän kannattaa muistaa, että kysymystensä kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Kunnalla on velvollisuus hankkia omaishoitajille omat yhteyshenkilöt, jotka antavat tarvittaessa ohjausta ja neuvontaa, lisäksi apua voi kysyä esimerkiksi sosiaali- ja potilasasiamiehiltä. Omaishoitajan työ on monelle varmasti raskasta, ja vertaistuesta voi saada paljon voimaa. Vinkki! Omaishoitajat ja läheiset -liitto ylläpitää omaishoidon neuvontapuhelinta maanantaista torstaihin klo 9-15. Lisätietoa löytyy liiton nettisivuilta osoitteesta www.omaishoitajat.fi. Monella paikkakunnalla on lisäksi oma omaishoitajayhdistyksensä. Yksi vaikeimmista asioista voi olla tunnistaa, milloin tavallinen perhe- tai ystävyyssuhde muuttuu omaishoitosuhteeksi. Jos asuu hoidettavan kanssa jo ennen hoitosuhdetta, eron tekeminen voi tuntua oudolta ja jopa itsekkäältä. On kuitenkin tärkeää pitää mielessä, että voidakseen olla mahdollisimman hyvä omaishoitaja, on myös itse voitava hyvin. Omaishoitajan koko elämä ei saa pyöriä hoitosuhteen ympärillä, vaan hänellä on oltava mahdollisuus myös omaan, itsenäiseen elämään. Omaishoitajille järjestetään myös säännöllisiä terveystarkastuksia, ja mikäli hoitajan oma terveys ei jostain syystä kestä omaishoitotyötä, olemassa oleva omaishoitosopimus voidaan purkaa. ? FARMI 1/2013 35
• KOTI JA HYVINVOINTI K evään odotetuin rakentamisen ja asumisen ykköstapahtuma Asta Rakentaja järjestetään 8.? 10.2.2013 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Kolmipäiväiset messut esittelevät hyödyllistä tietoa, tuotteita ja palveluita alan ammattilaisille sekä oman kodin rakentajille ja remontoijille. RAKENTAMISEN LAATUPÄIVÄ -KIERTUE TAMPEREELLA PERJANTAINA 8.2. Perjantain 8.2. ammattilaispäivän ohjelma lupaa aiempaa enemmän ajankohtaista tietoa rakentamisen ja kiinteistöalan ammattilaisille sekä kiinteistöjen ja pientalojen korjaushankkeista vastaaville. Rakennusteollisuus RT ry järjestää klo 10?13 laatuseminaarin otsikolla Rakennusteollisuuden laatupäivä ? laadunhallinnan haasteet, ratkaisut ja työkalut. Hometalkoot-projekti esittelee klo 13.30?14.30 hankkeen tarjoamia työkaluja kiinteistönpitäjille. Lisäksi perjantaina kuullaan korjausrakentamisen uusista energiamääräyksistä, kustannustehokkaista kiinteistökoh- taisista jätevesijärjestelmistä sekä esitellään uusi sähkötön jätevesijärjestelmä. TIETOISKUT: ASUMISEN ENERGIATEHOKKUUS NÄKYY LÄMMITYSKULUISSA Energia-asiat ovat laajasti esillä messuilla. Tietokirjailija Jussi Laitinen pitää lauantaina 9.2. tietoiskuja asumisen energiatehokkuudesta otsikolla Energiansäästö kotona ? keinot ja riskit. Laitinen kertoo messuilla myös eri lämmitysjärjestelmien eduista ja riskeistä, energialampuista, aurinkopaneeleista, pientuulivoimaloista, energiaremonttituista ja arjen pienistä suurista energiavalinnoista. Messulauantain 9.2. Suuri homekeskustelu nostaa esiin kosteus- ja homeongelmat. Aamulehden kanssa yhteistyössä järjestettävässä paneelikeskustelun vetäjänä toimii Aamulehden toimittaja Anu Leena Koskinen. TUOTETALON TEEMAUUTUUKSINA TERASSIT JA AURINKOPANEELIT TAMKin rakennustekniikan opiskelijat rakentavat messuille Tuotetalon, jossa esitellään erilaisia rakenteita ja ratkaisu- MAAÄIDIN POVESSA KOSTEAN PEHMEÄÄ LÖYLYÄ Savusaunat ja YMPÄRI VUOROKAUDEN jatkuvalämmitteiset saunat Tutustu nettisivuilla tai tilaa esitteet. Saunanäyttelymme Eurassa Tervetuloa! Rahtitie 2, 27510 EURA 36 p. (02) 826 0700 FARMI 1/2013 www.holvisaunat.fi ja sekä julkisivumateriaaleja. Sisustuspintamateriaaleista nähtävillä ovat esimerkiksi trendikkäät betoni- ja vinyylimattopinnat. Ensimmäistä kertaa taloa kiertää myös terassi, jossa on esillä muun muassa tornimallinen terassilämmitin. Talon katolta löytyy lisäksi aurinkopaneelit sekä aurinkoenergian kerääjä. Työnäytösalueella messuisäntä, remonttimies Jorma Piisinen opettaa viikonlopun aikana niksit saunan eristämiseen ja paneelien asentamiseen sekä opastaa kestopuun valintaan, kiinnittämiseen ja pintakäsittelyyn liittyvissä asioissa. Lisäksi Piisinen ohjeistaa sisustus- ja verhoilukivien asentamisessa sekä antaa nikkarointiniksejä puupaneelin työstämiseen. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry (PRKK) järjestää lauantaina 9.2. ja sunnuntaina 10.2. rakentaja- ja remonttikoulut, joiden pääteema on tänä vuonna energiatehokkuus. Lisäksi sunnuntaina toteutetaan Pientalo kivestä -teemakurssi. Viihteellistä ohjelmaa yleisölle tarjoaa sunnuntaina 10.2. myös tv:stä tuttu sketsihahmo, valvova rakennusmestari Timo Harjakainen sekä Harjakaisen ja Piisisen remonttishow. Sunnuntaina pidettävän Hyväntekeväisyyshuutokaupan tuotto lahjoitetaan lyhentämättömänä TAYSin lastenpsykiatrian klinikalle. Asta Rakentaja 2013 -messut ja Keräily Kevät -tapahtuma Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 8.?10.2.2013. Messut ovat avoinna perjantaina klo 10?17, lauantaina klo 10?18 ja sunnuntaina klo 10?17. Lisätiedot: www.astarakentaja.fi. Ennakkotiedoista poiketen, RaksaRekry -tapahtumaa ei järjestetä Asta Rakentaja 2013 -messujen yhteydessä.
• KUINKA PÄÄSTÄ laihduttajien joukosta laihtujien joukkoon? Varpu Tavin Teholaihtuminen ? Hyppynarukuuri ja 100 muuta konstia (Gummerus) kerää kokoon onnistuneen laihtujan neuvot ruokavaliosuuntauksista riippumatta. Kirjassa on myös ohjeet hyppynarukuuriin eli neljän viikon tehostarttiin, joka on tehokas aloitus elämänmuutokseen. Varpu Tavi on koonnut kirjaansa perusasiat laihtumisesta: miten kannattaa aloittaa, millaisilla arjen konsteilla paino alkaa pudota ja mitä tehdä kun painonlasku jumittaa. Tavi kannustaa yhdistelemään kirjan konsteista oman painonpudotuksen työkalupakin. ? Mikä laihduttaa yhtä ei välttämättä laihduta toista, Tavi toteaa. Jokaisen laihtumista tavoittelevan olisi kuitenkin syytä opetella tunnistamaan oikea nälkä ja tunnenälkä, lukemaan pakkausselosteet, tekemään kunnolliset eväät ja nukkumaan riittävästi. Naruhyppely on edullista ja helppoa. Aloittaa voi vaikka pyykkinarunpätkällä.  ? Naruhyppely kohentaa yleiskuntoa, vahvistaa sydämen ja verenkierron toimintaa, parantaa imunestekiertoa jaloissa, kehittää alaselän kuntoa ? ja mikä laihduttajalle tärkeää: se myös kuluttaa paljon energiaa, Tavi summaa. Hänen mukaansa hyppynaru on myös demokraattinen ja seksikäs treeniväline. Demokraattinen siksi, että se on kaikkien hankittavissa, ja seksikäs, koska se parantaa kehon hallintaa ja naisilla lantionpohjan lihaksia.  Varpu Tavi (s. 1957) on filosofian maisteri, tietokirjailija ja bloggaaja. Hän on kirjoittanut useita kirjoja hiilihydraattitietoisesta ruokavaliosta, hormonitasapainosta, luonnollisesta kauneudenhoidosta ja laihduttamisesta. VARPU TAVI: TEHOLAIHTUMINEN ? HYPPYNARUKUURI JA 100 MUUTA KONSTIA (GUMMERUS) KUVA: KAISA SUURONEN KOTI JA HYVINVOINTI REMU & Hurriganes -musikaali saa maailman ensi-iltansa musiikkiteatteri Palatsilla 16.1.2013. Musikaalia Remusta ja Hurriganesista ei ole koskaan aiemmin tehty, joten nyt on korkea aika. Sen ovat Ganes ja sadattuhannet fanit ansainneet. Musikaali vie kiehtovalle matkalle Remun ja Hurriganes-yhtyeen maailmaan. Vuonna 1971 Remu, Ile Kallio ja Cisse Häkkinen perustivat Hurriganesyhtyeen, joka teki lähtemättömän vaikutuksen suomalaiseen rock-historiaan. Pian alun jälkeen kitaristiksi vaihtui legendaarinen kitaravirtuoosi Albert Järvinen. Tämä vauhdikas rock-musikaali ei takuulla jätä ketään kylmäksi, sillä saavuttihan Hurriganes alusta alkaen mainetta hurjalla ja energisellä lavaesiintymisellään jollaista ei oltu aikaisemmin Suomessa koettu! Musikaalissa kuullaan kaikki Hurriganesin parhaimmat hitit, Get Onista My Only Oneen ja Hot Wheelsistä Bourbon Streetiin. Musikaalin virallisena suojelijana toimii itse ?The Great Grandfather of Rock?n Roll? Henry ?Remu? Aaltonen. Päärooleissa nähdään Miro Honkanen (Remu), Jussi Ojanen (Albert) ja Teemu Rajamäki (Cisse). ESITYKSET: 16.1.?11.5.2013 Lisätietoja: www.palatsiteatteri.fi FARMI 1/2013 37
• HEVOSET ? UUSIA hevosenomistajia tulee alalle jatkuvasti hevosten määrän lisääntyessä. Tietoa on tähänkin saakka ollut saatavilla, mutta hajanaisesti. Omistajahankkeen yhtenä tavoitteena on koota tieto mahdollisimman helposti saataville yhteen paikkaan, kertoo projektipäällikkö Anne Laitinen. Sivuilla tarjotaan tietoa hevosen hankintaa vasta harkitseville, mutta myös jo nykyisille omistajille. Ravi-, ratsu- ja kimppahevosista löytyy omat erikoisosionsa. Aihealueita ovat hevoskaupan lainsäädäntö, hevosen ostaminen, omistamisen kustannukset ja kimppaomistaminen. Materiaalisalkkuun on koottu valmiita mallipohjia muun muassa kauppakirjasta ja yhteisomistussopimuksesta. Nettisivujen tekstit pohjautuvat juuri ilmestyneeseen, 100-sivuiseen, Matkalla hevosen omistajaksi ? oppaaseen. Tekstien takaa löytyy todellisia hevosalan asiantuntijoita, esimerkiksi ELL Kristiina Ertola, ELT Seppo Hyyppä, varatuomari Ismo Kovanen, OKT Pauliina Lehtola, ekonomi Ossi Sopen-Luoma sekä viestintäalan ammattilaiset Irina Keinänen ja Ilkka Nisula. Opas on ladattavissa maksutta sivustolta sekä tilattavissa edullisesti julkaisijalta. LAATUMERKKIJÄRJESTELMÄ KIMPPAHEVOSTALLEILLE Hevosenomistajuuden kehittämishankkeen yksi lähtökohdista oli luoda selkeät pelisäännöt kimppaomistamiseen. 38 FARMI 1/2013 Hankkeessa on valmisteltu yhteistyössä Suomen Hevosenomistajain keskusliiton, Suomen Hippoksen ja Suomen Ratsastajainliiton kanssa kimppatallien laatukriteerit. Laatukriteerit määrittelevät minimitason, mikä jokaisen hyvin toimivan kimpan tulisi täyttää. Minimitason lisäksi kriteereissä on suosituksia, joilla kannustetaan kehittämään kimppatallien toimintaa aina laadukkaammaksi. Toive yhteisistä pelisäännöistä on tullut niin hevosalan toimijoilta, omistajilta kuin kimpanvetäjiltä itseltään. Laatukriteerien pohjalta suunniteltu kimpanvetäjien koulutus pyörähti käyntiin marraskuun alussa Tampereella. Seuraava koulutus on Jyväskylässä 18.? 19.1.2013. Koulutuksen käyneiden henkilöiden vetämät, laatukriteerit täyttävät kimppatallit voivat hakea kimppatallien laatumerkkiä. Laatukriteerit, koulutus ja kimppatallien laatumerkki ovat vapaaehtoisia järjestelmiä.  Elämyksiä ja elinkeinoja ? hevosenomistajuuden kehittämisprojekti on hevosalan eri lajien rajat ylittävä hevosen omistamisen kehittämishanke. Tavoitteena on lisätä kiinnostusta hevosen omistamiseen, madaltaa kynnystä ryhtyä hevosen omistajaksi, lisätä hevosen omistamisen arvostamista ja luoda yhteiset pelisäännöt kimppaomistamiseen. Lisätietoja: www.hevosenomistaja.fi Opas on ladattavissa osoitteesta www.hevosenomistaja.fi joko kokonaan tai osioittain. Tallikalusteet ja tarvikkeet netistä. www.illis.fi 010-23 91 300 HEVOSPALVELUHAKEMISTO KUVA: HIPPOS / TUIJA RAUMAN MATKALLA HEVOSEN omistajaksi -oppaan tavoitteena on kertoa hevosen hankinnasta ja omistamisesta sekä omistamisen eri vaihtoehdoista. Opas sisältää viisi osiota, jotka pureutuvat muun muassa yleisiin hevosen omistamiseen liittyviin asioihin, ravi- ja ratsuhevosten omistamiseen ja hevosten kimppaomistamiseen. Oppaassa selvitetään myös hevosalan lainsäädäntöä, verotusta ja rahoitusta. Osiot 1?4 sisältävät perustietoa, joka on suunnattu hevosen ostoa harkitseville, mutta niistä löytyy myös syvällisempää tietoa hevosen jo hankkineille. Kimppaomistamisen osio on kohdennettu kimppaa vasta suunnitteleville sekä jo toimiville kimpanvetäjille. Tekstissä kuvataan, millä pelisäännöillä kimppaomistamisessa toimitaan. Opas sisältää tietoa kimppatallien markkinoinnista, sopimuksista, tiedotuksesta, taloudesta ja lainsäädännöstä. Julkaisun osat on jaoteltu käytännön syistä: ratsuhevosta ostettaessa on huomioitava erilaisia asioita kuin ravihevosta hankittaessa. Rajanveto lajien välillä alkaa hälventyä, ja hevosharrastajat saattavat luontevasti harrastaa niin ratsastusta kuin raviurheiluakin.
• HEVOSET Ma 21.1. klo 18 Oulu, Äimärautio, Toto75divisioonakarsinnat, Levi Monté Cup-karsinta Ti 22.1. klo 18 Joensuu, Linnunlahti Ke 23.1. klo 18:30 Helsinki, Vermo To 24.1. klo 18 Lahti, Jokimaa, Toto5-ravit & Winter Monte Meeting ?karsinta Pe 25.1. klo 12 Kaustinen, Nikula, Toto4lounasravit Pe 25.1. klo 18 Turku, Metsämäki La 26.1. klo 15 Pori, Toto75-ravit Su 27.1. klo 17:30 Helsinki, Vermo, Ameriquen jatkot Ma 28.1. klo 18 Jyväskylä, Killeri Ti 29.1. klo 18 Tampere, Teivo, Toto5-ravit Ke 30.1. klo 18:30 Helsinki, Vermo Ke 30.1. klo 12 Seinäjoki, Toto4-lounasravit To 31.1. klo 18 Kouvola, Toto5 Pe 1.2. klo 12 Forssa, Pilvenmäki Pe 1.2. klo 18 Kuopio, Sorsasalo La 2.2. klo 15 Oulu, Äimärautio, TOTO75-finaalit Su 3.2. klo 17:30 Pori Ma 4.2. klo 18 Seinäjoki, Toto5-ravit Ti 5.2. klo 18 Tampere, Teivo, Toto 85 vuotta Juhlaravit & Hippos 40v. ?lähtö ja Tammasarja Ke 6.2. klo 18:30 Helsinki, Vermo, Valtra Sisusarja Ke 6.2. klo 12 Kuopio, Sorsasalo To 7.2. klo 18 Lahti, Jokimaa, Toto5-ravit Pe 8.2. klo 12 Kaustinen, Nikula, Toto4lounasravit Pe 8.2. klo 18 Turku, Metsämäki La 9.2. klo 15 Lappeenranta, Lappee Su 10.2. klo 17.30 Helsinki, Vermo, Nuorten Sarja, Monté Ma 11.2. klo 18 Seinäjoki, Toto5-ravit & Nuorten Sarja 2013 Ti 12.2. klo 18 Tampere, Teivo, Toto5-ravit & Winter Monté Meeting ?karsinta Ke 13.2. klo 18:30 Helsinki, Vermo, Vantaan Energian Voimaliiga Ke 13.2. klo 12 Jyväskylä, Killeri, Killerin lounasravit To 14.2. klo 18 Lahti, Jokimaa, Suomen Hippos 40v. juhlalähtö Pe 15.2. klo 18 Forssa, Pilvenmäki Pe 15.2. klo 12 Joensuu, Linnunlahti, Lounasravit La 16.2. klo 15 Helsinki, Vermo, Isokenkä Su 17.2. klo 17:30 Kaustinen, Nikula, Toto5ravit, Nuorten Sarja 2013 & Winter montémeeting kars. Su 17.2. klo 14 Pori Su 17.2. klo 13 Paikallisravit, Nilsiän paikallisravit jäällä HEVOSSILMÄN KEHITTÄMISESTÄ kiinnostuneiden avuksi ilmestyi joulukuussa Hevoshavaintoja-julkaisu, joka auttaa havaitsemaan ja tulkitsemaan hevosten itsestään antamia merkkejä käytännön tilanteiden avulla. Teos ilmestyy ProAgria Keskusten Liiton into&taito-sarjassa. Hevoset antavat jatkuvasti merkkejä terveydestään, hyvinvoinnistaan, ravitsemuksestaan ja käyttäytymisestään. Näiden signaalien havaitseminen ja tulkitseminen vaatii taitoa. Hevoshavaintoja-kirja kertoo, kuinka merkkejä voi hyödyntää käytännössä. ? Jotta hevosen hyvinvoinnista voidaan aidosti huolehtia, on kyettävä lukemaan hevosta ja tulkitsemaan sen antamia merkkejä. Tämä taito on hevosihmisillä heikentynyt luonnosta ja eläimistä vieraantumien seurauksena, eikä tieto enää välity sukupolvelta toiselle. Taitoa voi kuitenkin opetella ja kehittää, missä Hevoshavaintoja-kirja on hyvänä apuna, kertoo erikoistutkija, kirjan toimittaja ja kääntäjä Markku Saastamoinen MTT:ltä. itseltään kolme kysymystä. Mitä näen? Mistä se johtuu? Mitä minun pitää tehdä? Esimerkiksi nuoleskeleva hevonen voi antaa tietoa ruokintarytmistä ja turvonneet jalat voivat kertoa liikunnan puutteesta. Näitä tietoja voi hyödyntää korjaavia toimenpiteitä toteutettaessa. Hevoshavaintoja-kirja opettaa erottamaan havainnoimisen ja katselemisen. Selkeä ja havainnollinen käsikirja sopii kaikille hevosten kanssa toimiville aina harrastajista ammattilaisiin. Teoksen 350 valokuvaa ja piirrosta kehittävät taitoa tulkita hevosten antamia merkkejä käytännön tilanteiden avulla. Hevoshavaintoja-kirjan ovat kirjoittaneet hollantilaiset eläinlääkärit Menke Steenbergen ja Jan Hulsen. Kirjan on kääntänyt ja toimittanut Suomen olosuhteisiin hevosalan asiantuntija Markku Saastamoinen. Lisätietoja: www.proagria.fi/julkaisut KATSO, MIETI JA TOIMI Hevoshavaintoja-kirja opastaa, kuinka hevosia havainnoidaan tarkasti ja objektiivisesti. Ennen johtopäätösten tekemistä kannattaa kysyä PUHDASTA KUMIROUHETTA! NOWASTE OY puh. 040-55 75 635, jaana.heino@nowaste.fi FARMI 1/2013 39
• Yhteisnavetassa on voimaa. Reisjärven Maitolaiturilla on huomattu, että työvoiman ja taloudellisten resurssien jakaminen oli fiksu veto. TEKSTI: MARJO-KAISU NIINIKOSKI KUVAT: REISJÄRVEN MAITOLAITURI OY JA FARMI R eisjärven Ylilestintien vieressä seisoo uusi lypsykarjapihatto, jossa työskentelee kolme tyytyväistä maatalousyrittäjää. Navetta on otettu käyttöön vasta pari kuukautta sitten, mutta lehmät käyvät jo tottuneesti robottilypsyllä. ? Olemme olleet positiivisesti yllättyneitä, miten nopeasti eri paikoista tänne tulleet lehmät ovat sopeutuneet toisiinsa ja uuteen navettaan, toteaa maatalousyrittäjä Marko Saartoala. ? Vanhoihin navettoihin verrattuna uudessa yksikössä on eläimillä paljon paremmat ja luonnonmukaisemmat olosuhteet. Täällä niillä on tilaa väistää toisiaan ja paremmat lähtökohdat laumakäyttäytymiselle. Reisjärveläisillä maidontuottajilla Marko Saartoalalla, Harri Aholla ja Pekka Hilliaholla oli yhteinen haave saada työ- ja vapaaaika parempaan tasapainoon 40 FARMI 1/2013 ja siirtää toimintoja kauemmaksi asutuksesta ja liikenteestä. Niinpä miehet päättivät yhdistää ammattitaitonsa ja maidontuotantoresurssinsa. Tuloksena oli Reisjärven Maitolaituri Oy, joka pyörittää nyt hyvin menestyvää yhteisnavettaa. ? Lähtökohta oli se, että toimintaedellytykset kunkin osakkaan silloisilla omilla tiloilla oli aika lailla käytetty loppuun, Saartoala kertoo. ? Toinen tärkeä seikka oli lypsytilan sitovuus. Kun toimimme yksin, olimme kaikki tosi sidottuja työhömme ja työmäärät alkoivat olla sitä luokkaa, että jatkaminen tai investoiminen ei kiinnostanut. Koulutettua porukkaa Ajatus yhteisnavetan ja osakeyhtiön perustamisesta sen sijaan kiinnosti. Miehet uskoivat jo etukäteen, että yhteistyökuvio vapauttaisi uusia resursseja käyttöön. jatkuu ?
• FARMI 1/2013 41
• ? Tämä toimintamuoto on osoittanut myös käytännössä, että sen kautta voidaan jakaa tehokkaasti niin henkistä, fyysistä kuin taloudellistakin vastuuta, Saartoala toteaa. ? Yhdessä tekeminen on mukavampaa. Resurssien jakamisen lisäksi pienenevät myös riskit, kun niitä on jakamassa useampi osakas. Saartoalalla ja hänen yhtiökumppaneillaan on kaikilla takanaan sekä maatalousalan koulutus että työkokemus. Aho ja Hilliaho ovat agrologeja ja he ovat pyörittäneet Reisjärvellä omaa tilaa jo pitkään. Saartoalalla puolestaan on kandin tutkinto Helsingin yliopiston maa- ja metsätaloustieteellisestä tiedekunnasta, ja hänellä on ollut Reisjärvellä oma tila vuodesta 1998. Onko koulutuksella ollut osuutensa siinä, että juuri nämä miehet ovat olleet etunenässä juurruttamassa yhteisnavettatoimintaa Suomeen? ? Kyllä koulutuksella on kokemuksen lisäksi varmasti ollut vaikutuksensa siihen, että olemme kaikki olleet rohkeita katsomaan uudenlaisia tapoja toimia alalla, Saartoala arvioi. Reisjärvellä yhteen hiileen Reisjärvi on vajaan 3  000 asukkaan kunta Pohjois-Pohjanmaalla. Saartoalan mu42 FARMI 1/2013 kaan kunnan maatalouden eri saroilla on ymmärretty yhteistyön päälle jo pitkään. ? Reisjärvellä on ollut jo kauan yhteistyötä esimerkiksi peltoviljatiloilla, joilla on jaettu tuotantokalustoa. Myös maatalouskoneurakoitsijat ovat tehneet täällä perinteisesti yhteistyötä. ? Reisjärvellä oli pitkään myös Suomen lähes nuorimmat viljelijät, joten ennakkoluulottomuutta on ollut aina ilmassa. Me olemme yksinkertaisesti todenneet, että yhteistyöllä saavutetaan enemmän kuin yksin puurtamisella, Saartoala tiivistää. Osakeyhtiönä Maitolaituri yhdistää nyt kolmen tilan perheviljelmän tuotannon yhdeksi uudeksi tilakeskukseksi. Osakeyhtiö perustettiin syksyllä 2011, mutta yhteistyötä ja yhtiömuotoa mietittiin jo pari vuotta sitä ennen. ? Yritysmuotona osakeyhtiö on meille vain tapa toimia, eikä mikään itsetarkoitus. Osakeyhtiö sopi tähän toimintaan parhaiten, koska siinä oli jo ratkaistu valmiiksi tiettyjä eteen tulleita ongelmatilanteita, Saartoala kuvaa. Kahden miljoonan investoinnit Reisjärven Maitolaituri oli kaiken kaikkiaan yli kahden miljoonan euron investointi. Viime vuonna yhtiö rakennutti lypsykarjapihaton lisäksi tuotantoon tarvittavat lannan- ja rehujen varastointitilat. ? Yhteisen navetan rakennuttamisen lisäksi olemme vuokranneet yhtiölle peltoja. Yhtiö ei tosin omista peltoviljelykalustoa, vaan keskitymme puhtaasti maidontuotantoon, Saartoala toteaa. ? Paikka on täysin uusi ja pelloista 90 prosenttia on kahden, kolmen kilometrin säteellä uudesta navetasta. Maitolaiturin navetassa on tällä hetkellä kaksi lypsyrobottia. Siellä on paikat 160 lehmälle, 24 pian poikivalle hieholle ja 85 alle puolivuotiaalle lehmävasikalle. ? Kaikki on rakennettu siten, että voimme halutessamme laajentaa tuotannon vielä kaksinkertaiseksi. Piirustukset ja lisärobottipaikat ovat jo olemassa, Saartoala toteaa. ? Kaikki investoinnit on kuitenkin tehty siten, että kahdella robotilla ja tällä koolla pitää pystyä maksamaan nykyinen laina takaisin ilman laajennusta. Tulevaisuudessa eteen on Saartoalan mukaan tulossa kysymys hiehokasvatuksesta. Tällä hetkellä hiehoja kasvatetaan osakkaiden vanhoissa navetoissa. Jatkossa tilan 60?70 hiehoa sijoitetaan yhden omistajan vanhaan navettaan. ? Kun se on käytetty loppuun, meidän on ratkaistava, ulkoistammeko hiehokasvatuksen jonnekin muualle vai rakennammeko oman hiehonavetan. 1,5 miljoonaa litraa maitoa Maitolaiturin tulevaisuuden tavoitteena on tuottaa 1,5 miljoonaa litraa maitoa vuodessa. Heidän tämän hetken maitokiintiönsä on 1,3 miljoonaa litraa. ? Nämä luvut ovat meidän tuotannossamme tavoitteita, Saartoala toteaa. Maitolaituri tekee yhteistyötä Osuuskunta Pohjolan Maidon kanssa, joka on Valio-ryhmään kuuluva maidon hankintaosuuskunta. Sen maidonhankintaalueeseen kuuluu 70 kuntaa Keski-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. ? Pohjolan Maito on suhtautunut alusta alkaen erittäin positiivisesti ja kannustavasti yhteisnavettahankkeeseen. Olemme saaneet sieltä myös tietoa ja yhteistyö on sujunut kaikin puolin moitteettomasti, Saartoala sanoo. Maitolaiturin maidon laaduntarkkailua on tehostettu
• uuden navetan ensimmäisinä kuukausina. Tulokset ovat olleet positiivisen kannustavia. ? Verrattuna entiseen kolmeen tuotantoyksikköön maidon laatu ei ole muuttunut yhteistuotantolaitoksessa. Maito on edelleen parasta laatuluokkaa, Saartoala sanoo. Maitolaiturin miehet uskovat vakaasti, että yhteisnavetoille on kysyntää jatkossakin ja että niiden toiminta tulee lisääntymään Suomessa. ? Tämä on mielestäni yksi parhaista konsteista vähentää lypsykarjan aiheuttamaa tosi kovaa sitovuutta ja sitä kautta taata maidontuotannon jatkuminen tulevaisuudessakin, Saartoala uskoo. ? Maidontuotannossa vastaan tulevat myös kustannuspaineet, jotka ovat nousseet nopeammin kuin maidon hinta. Tämänkokoisissa yhteisnavettayksiköissä on mahdollista toimia tehokkaammin kuin pienemmissä yksiköissä. Ruhtinaallista vapaa-aikaa Maitolaituri työllistää tällä hetkellä kolme omistajaansa. Loma-aikojen lomittajien lisäksi muuta ulkopuolista työvoimaa ei ainakaan toistaiseksi tarvita. ? Meillä kaikilla on säilynyt täydet lomaoikeudet ja käytämme lomittajia. Heitä on käynyt täällä jo kouluttautumassa ja tutustumassa meidän yksikköömme, Saartoala kertoo. ? Sosiaali- ja eläketurvaasioissa tässä on ollut selvitettävää, koska kaikista kysymyksistä ei ole vielä olemassa ennakkopäätöksiä. Pääsääntöisesti yhteisnavetan osakkailla säilyy lakisääteinen maatalousyrittäjän eläkevakuutus (MYEL). ALBIT ® Biologinen kasvunedistäjä kaikille kasveille Lisäsatoa kaikissa olosuhteissa. Koetulokset puhuvat puolestaan. Lisätuotto 30 / ha Ohra, Västankvarnin koetila, Inkoo Lisätietoja 040 5800640 info@nordicagri.? SIISTEJÄ HALLEJA NOPEASTI! Yli 700 ihmistä kävi tutustumassa Maitolaiturin toimintaan viime marraskuussa. Kotimaista polyuretaani-elementtien valmistusta yli 30 vuoden ajan (EKE Panels) Nosto- ja rakentamispalvelut Termo Panels Oy Korpinmaantie 1 18100 Heinola puh. (03) 883 700 www.termopanels.fi GASEK CHP150 hakekäyttöinen pienvoimalaitos Marko Saartoalalle yhteisnavetan keskeinen anti on oma työhyvinvointi. Työ on ollut mielekästä ja töihin on ollut aina mukava lähteä. Ruhtinaallista on myös se, että nyt työn lisäksi on mahdollista ottaa vapaata eri tavalla kuin ennen. ? Totta kai näin alkuvaiheessa töitä on niin paljon kuin jaksaa tehdä. Sen vuoksi onkin ollut hieno juttu, että nyt me olemme pystyneet vähän jakamaan työvuoroja ja jopa ottamaan vuorotellen vapaapäiviä. ? Uskomme, että yhteisnavetta oli kaikin puolin erittäin onnistunut ratkaisu, Saartoala toteaa. ? IN HA TEG KE RO SII IT LO U 149.000 ? alv 0% Sähköä ja lämpöä hakkeesta Toimitetaan asennusvalmiina Sisältää kaiken tarvittavan verkkoon liitettäväksi Tehokas ja lähes päästötön 35 kW sähköä 100 kW lämpöä www.gasek.fi FARMI 1/2013 43
• TIESITKÖ? HYÖT YELÄIMET KUVA: FARMIN ARKISTO Suomessa oli keväällä 2012 283 619 lypsylehmää, mikä on 1 910 kappaletta vähemmän kuin 2011. E lintarviketurvallisuusvirasto Evira on ensimmäisenä tutkinut ja julkaissut tietoa suomalaisten lampaiden geneettisestä vastustuskyvystä scrapielle. Scrapien varalta tutkittiin vuosien 2002?2008 aikana lähes 16 000 lammasta. Klassista scrapieta ei todettu, vaikka tutkimuksen mukaan suomalaisilla lammasroduilla on geneettisesti vain vähän vastustuskykyä klassiselle scrapielle. Tutkituista lampaista viidellä todettiin epätyypillinen scrapie. Scrapie on lampailla ja vuohilla esiintyvä hitaasti etene- 44 FARMI 1/2013 vä keskushermostosairaus, joka kuuluu tarttuviin spongiformisiin enkefalopatioihin (TSE). Tiettyjen aminohappojen vaihtelu lampaan omien solujen prioniproteiinissa vaikuttaa lampaan alttiuteen sairastua scrapieen. Evirassa määritettiin yhteensä 928 lampaan prioniproteiinin genotyyppi aminohappojen 136, 141, 154 ja 171 suhteen vuosien 2002?2008 aikana. Näytteitä oli sekä sekarotuisista että puhdasrotuisista Suomen-, Kainuun Harmaa- sekä Ahvenanmaan lampaasta. Yleisin oli genotyyppi, joka antaa vain vähän vastustusky- kyä klassiselle scrapielle. Vain viidellä prosentilla tutkituista lammasryhmistä oli klassiselle scrapielle kaikista vastustuskykyisin genotyyppi. Epätyypilliselle scrapielle altistava aminohappo fenyylialaniini prioniproteiinin kohdassa 141 oli harvinainen tutkitussa aineistossa, mutta se todettiin yhdellä viidestä lampaasta, jolta löytyi epätyypillinen scrapie. Maailmanlaajuisesti esiintyvä scrapietauti on tunnettu jo yli 270 vuoden ajan. Sitä esiintyy yleisesti monessa Euroopan maassa. Hyvä klassisen scrapien tautitilanne Suomessa johtuu todennäköisesti siitä, että elävien lampaiden tuonti on ollut hyvin rajoitettua. Scrapietaudin aiheuttajana pidetään solujen normaalin pintaproteiinin, prioniproteiinin, epänormaalisti laskostunutta muotoa. Taudille on ominaista aivokudoksen rappeutuminen ja muuttuminen sienimäiseksi. Tauti johtaa aina lopulta eläimen kuolemaan. Lisätietoja: www.evira.fi
• Lantaseparaattori MAAHANTUOMME MERKIT LIETELANNAN KÄSITTELYLAITTEET KOKONAISTOIMITUKSENA Lantaraappa Slalom laitteet Siilokate Kumimatto Lietevarasto allas Lietevarasto sekoitin PTO pumppu Korkeasilosekoitin Lietepumppu www.pumppupalvelu.fi myynti@pumppupalvelu.fi Puh: 045-8690215 TUOTANTOELÄINTEN LOPETUKSEEN sovelletaan 1.1.2013 alkaen uutta lopetusasetusta, joka edellyttää eläimen lopetuksen yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja onnistumisen omavalvontaa. Asetus sallii enemmän lopetusmenetelmiä kuin aikaisempi lainsäädäntö. Asetuksessa lopetuksella tarkoitetaan myös eläimen teurastusta. Perusperiaate eläinten lopetuksessa on edelleen se, että eläintä varjellaan tarpeettomalta kivulta, tuskalta ja kärsimykseltä lopetuksen yhteydessä sekä siihen liittyvien toimien aikana. Uudessa asetuksessa eläinten sallituille lopetusmenetelmille on annettu aiempaa vähemmän tarkkoja mitta-, lukuja aikamääreitä. Sen sijaan on määritelty tarkemmin, mitä erityisiä vaatimuksia on otettava huomioon kutakin menetelmää käytettäessä ja mille eläinlajeille mikin menetelmä on sallittu. Eläimiä lopettavien toimijoiden on suunniteltava etukäteen eläinten lopetus ja laadittava sitä koskeva kirjallinen toimintaohjeisto, jonka mukaisesti on toimittava. Tämä koskee esimerkiksi teurastamojen toimintaa sekä turkiseläinten ja munintansa päättäneiden kanojen lopettamista. Teurastamoissa on lisäksi määriteltävä ja pantava täytäntöön entistä tarkemmat valvontamenettelyt. Valvontamenettely on suunniteltava erikseen kullekin teuraslinjalle ja tarkastustiheydessä KUVA: FARMIN ARKISTO HYÖT YELÄIMET tulee ottaa huomioon tärkeimmät riskitekijät kuten eläinten laji, koko ja ikä sekä teurastamon henkilöstön työskentelytapa. Joukkolopetukset tehdään aina viranomaisten valvonnassa ja niiden syyt liittyvät esimerkiksi kansanterveyteen, ympäristöön, eläinten terveyteen tai hyvinvointiin. Joukkolopetuksista on jatkossa laadittava toimintasuunnitelma ja -kertomus. Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) valmistelee lopetusasetuksen toimeenpanon edellyttämiä muutoksia eläinsuojelulakiin ja -asetukseen sekä eläinten lopetusta ja teurastusta koskeviin MMM:n päätöksiin. Muutosten yhteydessä säädetään lopetusasetuksen mukaisen kelpoisuustodistuksen edellytyksistä ja myöntämisestä. Säädösmuutoksista saa lisää tietoa MMM:n internetsivuilta. Lisätietoja: www.evira.fi, www.mmm.fi FARMI 1/2013 45
• Maatilojen koneet ja laitteet syövät yhä enemmän ostettua energiaa, joten nyt on alettu pohtia, miten tilat voisivat toimia energiatehokkaammin. Miten tilojen energialaskua saadaan kutistettua? TEKSTI: MARJO-KAISU NIINIKOSKI KUVAT: MOTIVA/ENVITECPOLIS/JARMO HILTUNEN M aatiloilla eivät enää pelaa suo, kuokka ja maajussi. Koneet ja laitteet, pelit ja vehkeet ovat korvanneet lihasvoiman, ja se maksaa rahaa. Sähkön ja muun energian kulutus on kasvanut maatiloilla viime vuosikymmeninä merkittävästi, ja energiaa tarvitaan tuotannon eri vaiheissa. Maa- ja metsätalousministeriön viimeisimpien tutkimusten mukaan maatalous- ja puutarhayrityksissä kului vuonna 2010 energiaa noin 10 terawattituntia eli 10 miljardia kilowattituntia. 46 FARMI 1/2013 Maatalouden sähkönkulutus puolestaan oli vuonna 2010 1,7 terawattituntia. ? Koko Suomen sähkön käyttö oli 87,7 terawattituntia, joten maa- ja puutarhatalouden osuus koko sähkönkulutuksesta oli vajaat kaksi prosenttia, toteaa ylitarkastaja Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriöstä. Tilastokeskuksen mukaan koko maan sähkönkulutuksesta oli 88 prosenttia kotimaista tuotantoa. Osa kotimaisesta sähköntuotannosta on tuotettu uusiutuvista energialähteistä, esimerkiksi vesivoima. Maatalouden tuotantosuunnittain tarkasteltaessa eniten energiaa kuluu lypsykarjataloudessa, viljanviljelyssä ja puutarhatuotannossa. Suurin yksittäinen sähkönkäyttäjäryhmä oli kasvihuoneyritykset, jotka käyttävät sähköä kasvien valotukseen. Myös kotieläintuotanto käytti paljon sähköä. Maatalouden öljyn kulutuksesta suurin osa kuluu maatalouskoneisiin kuten traktoreihin. Maatalouslaskennan mukaan raskaan ja kevyen polttoöljyn kokonaiskulutus oli 3,7 terawattituntia, josta mootto- Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Veli-Pekka Reskola.
• Mukaan energiaohjelmaan! OLETKO KIINNOSTUNUT säästämään tilallasi energiaa, mutta et tiedä, miten onnistuisit siinä? Vastaus saattaa olla Maatilojen energiaohjelma, mutta mistä siinä oikein on kyse? Maatalouden etujärjestöt MTK, SLC, Kauppapuutarhaliitto ja Puutarhaliitto solmivat tammikuussa 2010 maa- ja metsätalousministeriön kanssa Maatilojen energiaohjelman, jonka tavoitteena on parantaa toimialan energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian tuotantoa. Vuonna 2014 ohjelman palvelujen on suunniteltu siirtyvän osaksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa. Maatilojen energiaohjelmaan voivat liittyä eri tuotantosuuntien maa- ja puutarhatilat. Kun tila allekirjoittaa liittymisasiakirjan ja toimittaa sen ELY-keskukseen, se sitoutuu selvittämään energiankulutuksensa. Sen jälkeen tilalle lähetetään tietoaineisto ohjelmasta ja ohjeet myös omatoimiseen energiankäytön seurantaan. ripolttoöljyn osuus oli 2,3 terawattituntia. ? Alueittain tarkasteltaessa suurinta energiankulutus on alueilla, joilla maataloutta harjoitetaan tehokkaasti. Eniten energiaa kuluu Varsinais-Suomessa, jossa on paljon sekä perinteistä maataloutta että kasvihuonetuotantoa. Myös Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan ELYkeskusten alueilla energiaa kuluu paljon, Reskola sanoo. Energiatehokkuus käyttöön Mihin energiaa sitten kuluu? Maatilan energiasta käytetään työkoneisiin ja Energiasuunnitelman teko Maatilan energiaohjelmaan liittynyt maatilayrittäjä voi tilata paikan päälle Maaseutuviraston (MAVI) hyväksymän energiasuunnittelijan, jonka kanssa tehdään maatilalle energiasuunnitelma. Energiasuunnitelman tekemistä tuetaan taloudellisesti. Tuetun suunnitelman enimmäiskustannus on 1 100 euroa, josta tilan omavastuuosuus on 15 prosenttia eli enintään 165 euroa. Lisäksi tila maksaa arvonlisäveron koko suunnitelman hinnasta. Tuen hakee suunnittelija. Myöhemmin tila voi teettää myös suunnitelmaa perusteellisemman energiakatselmuksen. Sekä energiasuunnitelmassa että -katselmuksessa käydään läpi tilan energiankäyttö eli lämmön, sähkön ja polttoaineiden kulutus sekä mahdollisuudet tehostaa niitä Tarkasteluissa on mukana myös tilan mahdollisuudet omaan uusiutuvan energian tuotantoon. Perustuu vapaaehtoisuuteen Energiaohjelmaan liittyminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Yksittäinen tila liittyy ohjelmaan palauttamalla liittymislomakkeen ELY-keskukseen. Liittyessään ohjelmaan tila sitoutuu mahdollisuuksiensa mukaan edistämään toiminnassaan ja investoinneissaan energiansäästö- ja energiatehokkuusasioita. Ohjelman toteutukseen osallistuu useita tahoja. Ohjelman koordinaattori on energiansäästöasioihin erikoistunut Motiva Oy. Koordinaattori hoitaa ohjelman käytännön tehtäviä, kuten esimerkiksi toimittaa osallistuvien tilojen käyttöön energiankäytön tehostamiseen liittyviä materiaaleja ja palveluja. Viranomaistoiminnoista kuten liittyjärekisterin ylläpidosta sekä suunnitelmien ja katselmusten tekoon liittyvien tukien haku- ja maksatusprosessista ovat vastuussa Maaseutuvirasto ja ELY-keskukset. Ohjelman siirryttyä osaksi Maaseudun kehittämisohjelmaa ohjelman rakenteeseen, palveluihin ja tukitasoihin tulee muutoksia, joista tiedotetaan valmistelun edetessä. www.mmm.fi/ maatilojenenergiaohjelma www.mavi.fi/ maatilojenenergiaohjelma www.motiva.fi/maatilat jatkuu ? FARMI 1/2013 47
• Tiesitkö... Viljatiloilla energiaa kuluu traktori- ja konetyöhön polttoaineena sekä viljankuivauksessa. Sähköä kuluu 20?30 prosenttia vähemmän kuin karjatiloilla. Kyntö on viljelyn työvaiheista energiaa kuluttavin, seuraavaksi kuluttavinta ovat kylvö ja puinti riippuen kylvökoneen tyypistä. Kylvömuokkauksen eli suorakylvönenergiankulutus on suhteellisen vähäistä, hehtaarilla siihen kuluu polttoainetta 13,5 litraa. Satokiloihin suhteutettuna viljasadon kuivaamiseen kuluu energiaa erityisesti kosteina syksyinä jopa enemmän kuin kaikissa muissa työvaiheissa yhteensä. (Lähde: MMM) 48 FARMI 1/2013 tuotantotiloihin keskimäärin yli 60 prosenttia, viljakuivauksen osuus on noin 20 prosenttia ja asuinrakennuksien noin 19 prosenttia. ? Eri kulutuskohteiden osuudet vaihtelevat paljon eri tiloilla ja eri tuotantosuunnissa, Reskola täsmentää. Suomen ilmastolliset olot vaativat erityisen paljon energiaa maataloustuotannossa. Tämän vuoksi viime vuosina nähty energian hinnannousu on ollut omiaan synnyttämään tiloilla lisää kustannuspaineita. Näitä paineita on nyt pyritty helpottamaan kartoittamalla, missä tiloilla voitaisiin säästää ja miten. ? Tuotantorakennusten energiankulutus, tilan peltotöiden, kuljetusten ja liikkumisen hallinta sekä asuminen ovat keskeisiä asioita, joissa pienilläkin toimenpiteillä voidaan säästää ja pienentää tuotantokustannuksia, Reskola toteaa. Maa- ja metsätalousministeriö käynnisti yhteistyökumppaneidensa kanssa vuonna 2010 Maatilojen energiaohjelman, joka tarjoaa tiloille palveluja energiansäästön ja energiatehokkuuden edistämiseksi. Ohjelma tukee tilojen kannattavuutta ja täyttää EU:n ja Suomen asettamia energiansäästötavoitteita maataloussektorin osalta. Ohjelmaan tavoitellaan mukaan tilajoukkoa, jonka yhteenlaskettu energiankulutus on 80 prosenttia maataloussektorin kokonaiskulutuksesta. ? Ohjelmaan liittymisestä voivat saada hyötyä kaikenkokoiset ja -tyyppiset maaja puutarhatilat, Reskola sanoo. Tähän mennessä ohjelmassa on mukana vasta kolmisensataa tilaa. Ministeriössä tätä lukua pidetään yllättävän alhaisena. ? Innostus on ollut vielä melko laimeaa. Meillä oli suuret tavoitteet, mutta ohjelma on lähtenyt käyntiin hitaammin kuin odotimme, Reskola myöntää. ? Mukaan lähteneet ovat kuitenkin lähes poikkeuksetta olleet erittäin tyytyväisiä siihen ja saaneet siitä jopa enemmän kuin olivat odottaneet. Olemme myös EU-maiden joukossa eturintamassa tämän asian kanssa. Vuonna 2014 ohjelman palvelujen on suunniteltu siirtyvän osaksi Maaseudun kehittämisohjelmaa, ja tämä muutos antaa mahdollisuuden myös parantaa palveluita tarpeen mukaan. Energiankuluttajasta energiantuottajaksi? Ostetun energian säästön lisäksi maatiloja kannustetaan nyt myös ryhtymään itse energiantuottajiksi.
• Uusiutuvien energialähteiden avulla voidaan tuottaa lämpöä, sähköä tai liikennepolttoainetta. Maatilan biopolttoaineista metsähake on yleisin lämmöntuotannon polttoaine. Metsänhoitotöiden yhteydessä saadaan energiapuuta joko hakkeen tai klapien eli pilkkeiden tekemiseen. ? Kehitteillä ja koekäytössä on myös pienen mittakaavan puunkaasutuslaitteistoja, joilla voidaan tuottaa sekä sähköä että lämpöä. Näissä sähköntuotantotehot ovat muutama kymmenen kilowattia. Maatiloilla on alettu käyttää myös tuulivoimaa ja aurinkoenergiaa. Tuulienergian tuotannossa ilman virtauksen liike-energia muunnetaan tuuliturbiineilla sähkö- ja lämpöenergiaksi. ? Maatilojen tuulivoimalat ovat muutamasta kymmenestä kilowatista satoihin kilowatteihin. Suosiotaan on kasvattamassa myös lietteiden jalostaminen biokaasuksi ja lannoitteiksi. Maatilalla biokaasulaitoksen hyötysuhdetta voidaan parantaa käsittelemällä lannan lisäksi myös peltobiomassaa ja tilan ulkopuolisia biopohjaisia jakeita, kuten sako- ja yhdyskuntalietteitä ja elintarviketeollisuuden soveltuvia sivuvirtoja. ? Kun käytetään tilan ulkopuolisia jakeita, on käsittelyssä ja lopputuotteen hyötykäytössä huomioitava lainsäädännölliset rajoitteet sen käyttämiseen pellon tai muun ympäristön lannoitteena, Reskola toteaa. ? Pellettikamiina suomaLainen keksintö eduLLinen käyttää uusi toimintaperiaate ympäristöystäväLLinen Lämmittää nopeasti Lämmitää 6?9 h ei tarvitse sähköä heLppo asentaa toimii peLLeteiLLä, ei tarvitse sähköä ja on erittäin pienipäästöinen korkeus: 1540 mm, täyttöaukon korkeus: 1300 mm Leveys: 390 mm, syvyys: 390 mm, pellettiä 5 kg paloaika: 6?9 tuntia, Lämmitysteho: 3,4 kW väri: musta. hinta: 1500 ? www.fiskarsinpellettikamiina.fi puh. 050 501 3272 FARMI 1/2013 49
• AUTOT DACIA ESITTELEE täysin uuden automallin: Dacia Dokker Van -tavara-auton. Dacia Dokker Van on kevyt tavaraauto. Se on erityisen käytännöllinen jakelutyössä tai esimerkiksi rakennustarvikkeiden kuljetuksissa. Dacian perinteiseen tapaan Dokker Van tarjoaa nerokasta käytännöllisyyttä ja laadukkuutta edulliseen hintaan. Suomeen Dokkerit saapuvat huhti-toukokuussa 2013. Dokker Van on saatavissa neljällä moottorivaihtoehdolla: täysin uusi 1.2 Tce 115- ja käytössä hyvin testattu 1.6 MPI 85 -bensiinimoottorit sekä 1.5 dCi 75 hv ja 90 hv -dieselmoottorit. Molemmat dieselmoottorit täyttävät Dacia eco2-vaatimukset, koska polttoaineen kulutus on vain 4,5 l/100 km ja CO2-päästöt 118 g/km. Dacian kulmakivet, luotettavuus ja työn laatu, ovat jo pitkään olleet asiakkaiden lisäksi myös median arvostuksen kohteena, mutta nyt Dacia on vienyt vahvuutensa 50 FARMI 1/2013 vielä pitemmälle tukeutumalla Renaultin erityisosaamiseen kevyiden tavara-autojen suunnittelussa. Renault on ollut tämän kokoluokan markkinajohtaja jo vuodesta 1998. SATAPROSENTTISEN KÄYTÄNNÖLLINEN JOKAPÄIVÄISESSÄ KÄYTÖSSÄ Dacia Dokker Van, joka on luokkansa käytännöllisimpiä ajoneuvoja mittojensa ansiosta (pituus 4,36 m/leveys 1,75 m/korkeus 1,81 m), tarjoaa myös ruhtinaallisen 3,3 kuution kokoisen tavaratilan sekä kuormalle maksimissaan 1,9 metrin pituuden. Sen kuljetuskapasiteettia voidaan lisätä kätevän Dacia Easy Seat -istuimen ansiosta. Istuimen voi taittaa eteenpäin hansikaslokeroa vasten, jolloin lisää tilaa vapautuu vaikkapa 2,42 metriä pitkän lastin kuljettamiseen. Istuin voidaan myös ottaa pois, jolloin kuljetustila suurenee 3,9 kuutioon ja suurin lastauspituus 3,11 m. Näiden mittojen ansiosta Da- cia Dokker Van on luokassaan markkinoiden monikäyttöisin ajoneuvo ilman että mukavuudesta on jouduttu tinkimään. Dacia Dokker Vanin suurin kantavuus on 750 kg. Dokker Vanissa on vakiona oikeanpuoleinen liukuovi. Vasemman puoleinen liukuovi ja liukuovien ikkunat ovat saatavissa lisähintaan. PARANNELTU VARUSTELU OHJAAMOSSA Dacia Lodgyn markkinoille tulon jälkeen lukuisia ominaisuuksia on parannettu ja näin on saavutettu entistä suurempi mukavuus ja käytännöllisyys. Dokker Van on saatavilla Media Nav -multimediajärjestelmällä. Järjestelmä on integroitu kojelautaan ja siihen kuuluu 7-tuumainen (18 cm) kosketusnäyttö. Se sisältää myös navigointi- ja radiotoiminnot sekä handsfree Bluetoothyhteyden. Saatavilla on myös Dacia Plug & Radio CD-soitin. Dokker Van voidaan varustella uusilla ajamista helpottavilla toiminnoilla, kuten nopeudenrajoitin ja peruutustutkalla. Dokker Vanin maavara on 186 mm, mikä mahdollistaa sen liikkumisen kaikenlaisilla tietyypeillä. Istuimen korkeus ja ohjauspyörän korkeus voidaan säätää miellyttävimmän ajoasennon saavuttamiseksi. Dacia Dokker Vanissa on ABS-jarrut, jossa on EBD-elektroninen jarrupaineen jako sekä hätäjarrutustehostin. Vakiona oleva ESC (ajovakaudenhallintajärjestelmä ESP) käyttää uusimman sukupolven ESC järjestelmää. Vakiovarustukseen kuuluu myös kuljettajan turvatyyny. Dacia Dokker Van valmistetaan upouudessa tehtaassa Tangerissa, Marokossa. Dacia Dokker Vanin takuu on kolme vuotta tai 100 000 kilometriä. Lisätiedot: www.dacia.fi
• AUTOT AUDIN TYTÄRYHTIÖN quattro GmbH:n rakentamat Audi RS -mallit edustavat kunkin mallisarjan ehdotonta huippua. Niinpä Audin uusi tuleva RS 6 Avant on todellinen superpakkaus: 4.0 TFSI V8-biturbo kehittää 412 kW (560 hv) ja vääntää maksimissaan 700 Nm. Kiihtyvyydeksi 0-100 km/h luvataan 3,9 sekuntia ja huippunopeudeksi peräti 305 km/h. Uusi RS 6 Avant on 100 kg edeltäjämallia kevyempi ja kulutuslukemat ovat samalla pudonneet huimat 40 prosenttia 9,8 litraan sadalle. Vaihteistona uutuu- dessa on kahdeksanvaihteinen tiptronic-automaatti. Uudessa 4.0 TFSI V8 -moottorissa kaksikanavaiset turboahtimet on sijoitettu V-sylinteriryhmien väliin. Moottori on varustettu sylintereiden lepuutusjärjestelmällä (cylinder-on-demand), joka tasaisella kuormituksella kytkee sylinterit 2, 3, 5 ja 8 pois käytöstä. Start-Stop-pysäytysja käynnistysautomatiikka ja innovatiivinen lämmönhallinta auttavat lisäksi pitämään kulutuslukemat maltillisina moottorin huippusuorituskyvystä huolimatta. Ensimmäisenä RS-mallina Audi RS 6 Avantissa on ilmajousitus, joka on suunniteltu nimenomaan tätä mallia varten. Perinteisillä kierrejousilla toteutettu Dynamic Ride Control -jousitus autoon on saatavana lisävarusteena. 20-tuumaiset pyörät ja tehokkaat, mutta kevyet jarrut takaavat erinomaisen otteen tiehen. Kattava vakiovarustelu, johon kuuluvat muun muassa MMI Touch -kosketuspaneelilla varustettu Navigointi plus -järjestelmä ja tyylikkäästi verhoillut RS6-urheiluistuimet viimeistelevät RS 6 Avant -ko- konaisuuden. Uutena värinä Audi RS 6 Avantin väripaletista löytyy jännittävä Daytonan harmaa mattaväri. Uusi Audi RS 6 Avant ensiesitellään yleisölle Geneven autonäyttelyssä. Markkinoille ensimmäiset autot saapuvat kesäkuussa 2013. Lisätietoja: www.audi.fi FARMI 1/2013 51
• KUVA: FARMIN ARKISTO KONEET JOHN DEEREN maanrakennus- ja metsäkonedivisioona on uusinut organisaatiotaan vahvistaakseen yhtiön fokusta ja osaamista metsäkonealalla. Organisaatiomuutoksella yhtiö tehostaa metsäkoneliiketoimintaansa globaalisti sekä kehittää tuotelinjojensa kilpailukykyä, tuotevalikoimaa ja asiakaspalvelua. Martin L. Wilkinson on nimitetty metsäkoneliiketoiminnan johtajaksi maailmanlaajuisesti ja hän jatkaa myös maanrakennus- ja metsäkonedivisioonan liiketoiminnan kehitysjohtajana. ? Tämän strategisen organisaatiomuutoksen myötä John 52 FARMI 1/2013 Deere pystyy paremmin kohdistamaan resurssinsa asiakkaiden tarpeisiin. Muutos auttaa meitä myös kasvattamaan metsäkoneliiketoimintaamme, kertoo maanrakennus- ja metsäkonedivisioonan johtaja Michael J. Mack Jr. Wilkinson on toiminut useissa eri johtotehtävissä Deerellä, ja hänellä on mittava kokemus liiketoiminnan kehittämisestä ja strategisesta suunnittelusta. Edellä mainittuun muutokseen liittyen John Deere on tehnyt kaksi nimitystä Euroopan organisaatiossa. Jari Mennala on nimitetty Euroopan jälleenmyyntiyhtiöiden johtajaksi. Tässä tehtävässä Mennalalla on vastuu John Deeren omistamien jälleenmyyntiyhtiöiden liiketoiminnasta Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Iso-Britanniassa ja Irlannissa. Anders Strömgren puolestaan on nimitetty Euroopan jälleenmyyntiyhtiöiden myyntijohtajaksi, vastuullaan John Deeren omistaminen jälleenmyyntiyhtiöiden konemyynti. Mennalan ohella Euroopan organisaatiosta suoraan Marty Wilkinsonille raportoivat globaaleista avainasiakkuuksista vastaava johtaja Timo Kyttälä, operatiivinen johtaja Jussi Malmi ja dealer-toimintojen ja strategisen markkinoinnin päällikkö Janne Märkälä. Maanrakennus- ja metsäkonedivisioonan Euroopan myynti- ja mark- kinointijohtajana toiminut Arne Bergmann on nimitetty 1.1.2013 alkaen John Deeren maatalouskonedivisioonan Venäjän myyntiyhtiön johtajaksi. John Deere Forestry Oy:n kotipaikka on Tampere, missä sijaitsee metsäkoneiden tuotekehityskeskus ja Euroopan markkinointikeskus. Yhtiö työllistää Suomessa 700 työntekijää. John Deeren metsäkoneet valmistetaan Joensuussa. Lisätietoja: www.johndeere.fi.
• KONEYRITTÄJÄLIITTO JÄRJESTÄÄ kaikille avoimen Energiapäivän Helsingin hotelli Arthurissa 31. tammikuuta. Energiapäivän ohjelmaan kuuluu erilaisia seminaareja aina uusiutuvista energiamuodosta turvetuotantoon. Seminaarin jälkeen nautitaan yhteinen illallinen. Sitovat ilmoittautumiset 25.1. mennessä Tania Airosmaalle numeroon 040 900 9410 tai sähköpostitse tania.airosmaa@koneyrittajat.fi Katso hintatiedot ja lisäohjeet: www.koneyrittajat.fi Parolan Teltta Oy -suojapeitteet/ -verhot Toiminta-alueemme: Koko Suomi Teollisuustie 3, 13720 PAROLA puh: 03-637 2270 fax: 03-637 2710 parolanteltta@virpi.net RUUKKI ALOITTAA tuotannollisista ja taloudellisista syistä lomautuksia ja irtisanomisia koskevat yhteistoimintaneuvottelut Kalajoella, Helsingissä, Peräseinäjoella ja Tampereella. Neuvotteluiden piirissä on koko offshore-liiketoiminta yllämainituilla paikkakunnilla, yhteensä 69 henkilöä, joista 51 on työntekijöitä, 10 toimihenkilöä sekä kahdeksan ylempää toimihenkilöä.  Ruukin offshore-liiketoiminnan tilauskanta on heikko ja siksi yhtiö selvittää eri vaihtoehtoja Kalajoen yksikön toiminnan uudelleenjärjestämiseksi. Mahdollisten lomautusten ja henkilövähennysten ajankohta tarkentuu neuvottelujen aikana. Lisätietoja: www.ruukki.fi Ota yhteyttä! Pauli Palokangas 050 527 4752 www.prosilva.fi MEILTÄ KÄYTETYT METSÄKONEET. Mm. John Deere, Valtra, Tapio, Timberjack, Kesla JUKKA-POTKURISEKOITIN Tehokkuus omaa luokkaansa muotoillun potkurin ansiosta. Katso tarkemmat tiedot ja kuvat netistä http://personal.inet.fi/yritys/tikkasenpaja/ TIKKASEN PAJA ky 74720 Niemiskylä. Puh. 050-5642878 FARMI 1/2013 53
• KONEET AVAJAISIA VIETETÄÄN perjantaina 18.1.2013 klo 10?15. Tervetuloa vaihtamaan kuulumisia ja tutustumaan uuteen huoltopalvelukeskukseen avajaisten merkeissä. Avajaisten kunniaksi paikan 54 FARMI 1/2013 päällä mahtavia varaosatarjouksia ja väkeviä vaihtokoneita. Tarjolla lisäksi kahvia ja makkaraa. Samalla pääset tutustumaan metsäkoneiden nykyaikaiseen huoltopalvelukeskukseen ja Ponssen monipuoliseen metsäkone- ja palveluvalikoimaan! Esillä myös PONSSE-tietojärjestelmät ja huoltopalvelutuotteet. Avajaispäivän juonnosta vastaa Keijo Leppänen. Ponssen Jyväskylän huoltopalvelukeskus sijaitsee osoitteessa Vihtiäläntie 10, 41310 Laukaa. Lisätietoja: www.ponsse.com/fi
• RAKENTAMINEN PUUINFOSSA ON päivitetty maatilarakentamisen ohjeistusta. Joulukuussa 2012 valmistui ohjeet maatilarakennuksiin sopivista runkovaihtoehdoista sekä eläintilan sisäilmasto-olosuhteista. Runkovaihtoehdoista on tehty ohjeet erikseen lypsykarjapihatoille ja lihakarjapihatoille sekä lisäksi konehalli- ja konekorjaamorakennuksiin. Ohjeet on julkaistu teknisinä tiedotteina puuinfo. fi-palvelussa, josta ne ovat vapaasti ladattavissa. Nyt julkaistuissa uusissa ohjeissa keskitytään maatilarakennuksiin toiminnan kannalta sopivien runkovaihtoehtojen esittelyyn, joissa on otettu huomioon niin toiminnan kuin määräystenkin asettamat tilavaatimukset. Eri runkovaihtoehdoille on esitetty mittojen lisäksi myös rakenteeseen liittyvät edut sekä ne kohdat, joihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kotieläinrakennuksissa on vaativa sisäilmasto, mikä rasittaa niin rakenteita kuin UUTUUS! AISAPOIKA 3.3K ClassicPro lasikuitukuomulla 3 400 ? (sis. alv 24%) Jarrulliset lavettikärryt Alk. 2 990 ? (sis. alv 24%) (lavat 310x160, 330x180, 400x200, 500x200, 500x220, 600x200, 600x220cm) Lisätietoja: www.puuinfo.fi EDULLISET PIENKUORMAAJAT KUORMAAJA EsIM. Kubotan moottorilla 19,4 KW Nostokorkeus 2,9 m Nostoteho 1100 daN Rengaskoko 26x12-12 Valmistamme kärryjä myös mittatilaustyönä. Katso lisää: www.aisapojat.com Hinta 17 800 ? (alv 0%) sis. kauhat ja rehupihdit AISAPOJAT OY Asentajankatu 3, TAMPERE P. 045-651 9980 ? aisapojat@aisapojat.com rakennusmateriaalejakin. Sisäilmasto eläintilassa -ohjeessa on tuotu esille, minkälaiset olosuhteet erityyppisissä eläinrakennuksissa on ja mitä seikkoja tulee ottaa huomioon eläintilojen ilmanvaihdon ja lämmityksen suunnittelussa. Maatilarakentamista koskevan ohjeistuksen laadinnassa on ministeriön lisäksi erittäin suuren panoksen antanut Maaseutuvirasto, joka oman verkostonsa kautta myös vie tietoa niin maatilayrittäjille kuin suunnittelijoillekin. Maatilarakentamista koskevan ohjeistuksen täydentäminen on ollut yhteishanke, jonka ovat rahoittaneet Puuhalliklusterin toiminnassa mukana olevat yritykset. Hankkeessa on ollut mukana Puuinfon lisäksi Maaja metsätalousministeriö, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) sekä Maaseutuvirasto. Myy ja Vuokraa Ergorej Oy | 09 8770 970 | www.ergorej.com FARMI 1/2013 55
• M aa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen mielestä Suomen tulee olla aktiivinen puurakentamisen edistäjä niin EU:ssa kuin kansainvälisillä areenoilla. ? On välttämätöntä tarkkailla eri politiikkasektoreilla tehtäviä aloitteita ja vaikuttaa niiden jatkovalmisteluun mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, sanoo Koskinen. Myönteisinä aloitteina puurakentamisen kannalta Koskinen pitää EU: biotalousstrategiaa, komission tiedonantoa resurssitehokkaasta Euroopasta ja valmisteilla oleva metsästrategiaa. Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa on vahva tuki puurakentamisen edis- 56 FARMI 1/2013 tämiselle. Sen perusteella on jatkettu Metsäalan strategista MSO-ohjelmaa ja käynnistetty valtakunnallinen puurakentamisohjelma. Vaikka rakennusteollisuuden piirissä valtiovallan tukea puurakentamiselle on arvosteltukin, hallituksessa puurakentamisen tuki nähdään osana metsäteollisuuden kehittämistoimia meneillään olevassa rakennemuutoksessa. Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen kehittämisellä uskotaan voivan korvata metsäteollisuudesta poistuvia työpaikkoja. Moderni puurakentaminen toimii metsäsektorin uudistamisen kärkenä ja tuo samalla perusmetsäteollisuudelle uutta kilpailukykyä. ? Puurakentamisen edistämisellä on laaja poliittinen tuki, vahvistaa Koskinen. Puurakentaminen osana vihreää taloutta Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT ja Valtiontalouden tutkimuslaitos VATT ovat MSO-ohjelman väliarvioinnissa esittäneet puutuotteiden jalostuksen ja viennin lisäyksen synnyttävän parhaimmillaan tuhansia uusia työpaikkoja, lisäävän vientituloja ja parantavan sen myötä Suomen vaihtotasetta. Koskinen näkeekin puurakentamisen osana vihreää taloutta ja pitää ilahduttavana sitä, että tällä hallituskaudella MSO: n toimeenpanossa on ensimmäisenä ryhdytty
• KUVA: JANNE SUHONEN / VALTIONEUVOSTON KANSLIA Puulle uusia käyttömuotoja Suomessa käytetään puuta jopa kymmeniä miljoonia kuutiometrejä vähemmän, kuin mitä metsien vuotuinen kasvu antaisi mahdollisuuksia. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila muistuttaa, että nyt tapahtuu valtavaa haaskausta, kun kymmeniä miljoonia kuutiometrejä kotimaista, uusiutuvaa, ekologista ja arvokasta luonnonvaraa jää käyttämättä. MSO-ohjelmassa pyritään hakemaan uusia puuhun perustuvia tuotteita kuiduttavan teollisuuden lisäksi energiatuotantoon, puutuoteteollisuuteen ja puurakentamiseen. ? Kaikille puun osille pitää löytää asiakaslähtöistä kannattavaa käyttöä. Mahdollisuuksia puun uudelle käytölle on varsinkin uusiin sellumuotoihin kuten fibrilli- ja nanoselluun perustuvissa tuotteissa, biokemikaaleissa ja -muoveissa, biopolttoaineissa ja puutuoteteollisuudessa. Paperista ja pakkauksista on myös löydettävissä tuotteita, jotka ovat markkinoilla kilpailukykyisiä. Ajatus, että puu käytetään moneen kertaan, ensin matkailussa, sitten puutuotteena, kierrätetään ja lopuksi energiaksi, on kannatettava. Pääomien hankkimiseksi investointeihin ulkomailta on kaikkien osapuolten tehtävä työtä, sanoo Koskinen. Rakentamisen ympäristövaikutuksiin ollaan heräämässä Kasvava ympäristötietoisuus on eurooppalaisessa rakentamista koskevassa keskustelussa vahvasti esillä. Puun ekologista kilpailukykyä pidetään hyvänä, koska se on päästöjä tuottamaton materiaali ja tässä suhteessa tutkimusten mukaan materiaalivertailussa ylivoimainen. Koska Ranskassa suositaan KUVA: PUUINFO puurakentamisen edistämiseen. ? Vihreä talous nähdään niin meillä kuin EU:n ja YK:n tasolla mahdollisuutena ja myös välttämättömyytenä hyvinvoinnin lisäämiseksi. Puurakentaminen täyttää erinomaisesti vihreän talouden määritelmän hyvinvoinnin lisäämisestä siten, että samalla vähennetään ympäristöriskejä ja hiilipäästöjä, käytetään raaka-aineita säästeliäästi ja luodaan samalla työpaikkoja. Puurakentaminen antaa mahdollisuuksia sekä teollisen tuotannon että palvelutuotannon kehittämiseen. tästä johtuen puuta julkisessa rakentamisessa, on Suomessakin esitetty, että valtion rahoittamassa asuntotuotannossa ja muussa julkisessa rakentamisessa puuta tulisi käyttää tietty osuus rakentamisen kokonaismateriaalin kulutuksesta. ? Puurakentamisen ekologisuuteen ollaan heräämässä myös meillä. Selvitysten mukaan kaupunkien ja kuntien päättäjät ja kaavoittajat, samoin kuin asumismuotoa miettivät kansalaiset, näkevät puurakentamisen hyvänä puolena nimenomaan ympäristöasiat, sanoo Koskinen. Puumarkkinoille ennustettavuutta ja varmuutta Sahateollisuus käy Suomessa nyt merkittävästi alikapasiteetilla. Sahateollisuus katsoo erääksi kilpailukykyongelman syyksi joustamattomat puumarkkinat. Raaka-aineen saanti ei vastaa sahateollisuuden mielestä suhdannevaihteluihin riittävästi. Koskisen mielestä suuri ongelma on puumarkkinoiden ennustamattomuus. Sahateollisuuden mielestä yhteiskunnan tulisi edistää puun saantia markkinoille, kun kerran metsänkasvatustakin tuetaan. Tukitoimet edistäisivät sahateollisuuden kilpailukykyä, lisäisivät käyttöastetta ja työllisyyttä sekä turvaisivat hyvälaatuisen raaka-aineen saannin markkinoille. Koskinen muistuttaa, että hyvän metsänhoidon tukeminen on samalla huolehtimista teollisuuden puunsaannista. Ministeriössä on parhaillaan menossa useita lainsäädännön kehittämishankkeita, joista tärkeimpinä metsälain, metsätuholain ja metsänhoitoyhdistyslain uudistaminen. ? Hallitusohjelman mukaisesti valmistelemme ensi vuoden aikana metsäpoliittisen selonteon. Siinä on otollinen tilaisuus tarkastella metsäpoliittisia tavoitteita ja tarvittavia toimenpiteitä niin lyhyellä kuin pitkällä tähtäimellä. ? Lähde: Puuinfon artikkelipalvelu/Markku Laukkanen Vinkki! Tutustu Metsäkeskuksen uuteen Metsään.fi ?palveluun. Asiointipalvelu on tarkoitettu metsänomistajille ja metsäalan toimijoille. FARMI 1/2013 57
• PALVELUHAKEMISTO ?RAKENTAMINEN Asiantuntevaa ja turvallista maa- ja metsätilojen kiinteistökauppaa jo 20 v:n kokemuksella Kotimaiset taitto-ovet Iistä. Anian rantatie 144, 33980 Pirkkala, p. 0400-626252, 03-3683683 p. 020 838 4530 ? www.findoor.fi ? findoor@findoor.fi Valmiiksi asennetut kattoratkaisut paloturvallisista materiaaleista kokonaisuudessaan ammattitaidolla, hallitusti ja nopeasti. Vesieristysmateriaalille annamme 15 vuoden vesitiiveys-takuun. Perinteinen, kotimainen LIESI-LEIVINUUNI ? Keittää, paistaa ja lämmittää nopeasti ? Täysin asennusvalmiina ? Myös vanhojen liesien paikalle Esitteet ja myynti valmistajalta LAPIN LIESI JA METALLI KY 27230 Lappi puh. (02) 826 0555 www.lappiliesi.com puh. 019-334 675, Sampokuja 2, 08500 LOHJA www.lohjanteollisuuskatot.fi Laadukkaat PVC-ikkunat ja ovet asuinja tuotantorakennuksiin edullisesti. varasto-, tuotanto- ja maneesirakennukset MANEPLAN OY ISOLA HALLIT p. 044-5570962; em. antti.isola@phnet.fi www.isolahallit.fi PL 165, 38701 Kankaanpää, p. (02) 578 3190 www.wilmaikkuna.fi Arkkitehti- ja insinöörisuunnittelu. ?KONEET DEEREN VARAOSAT VALUMA-ALTAALLISET PÖ-SÄILIÖT Konehuolto T. Laukkanen Oy www.suomenkayttokone.fi Puh. 0500 226 028 tai (02) 4875 965 www.konehuoltolaukkanen.fi 1000-9000 L Viranomaisten hyväksymät Valuma-altaalliset polttoainesäiliöt on tarkoitettu paikkoihin missä polttoaineet vaarantavat ympäristöä. Pienellä toimistusajalla, joitain kokoja heti toimitukseen. www.nettikone.com/mtkonejatarvike -KONE JA TARVIKE KY Kortesjärvi ? Jaakko Luhtala 0400 343 930 UUDET JA KÄYTETYT KONEET SEKÄ RENKAAT Kaupinkatu 30, Kouvola, Yrjö Halsola, 040 565 0908 www.setto.fi ?VILJELY Rullatie 4, 60100 Seinäjoki 06-4289000 www.konejatarvike.net ?HYÖTYELÄIMET Lannoitteita edullisesti suoraan maahantuojalta - lähes 30 vuoden alan kokemuksella - kastelulannoitteet avomaaviljelyyn - kaikki lannoitteet kasvihuoneviljelyyn - Hortifain ehkäisemään härmää www.nutriforte.fi | 0400 207 288 58 FARMI 1/2013 www.vihlman-lehtonen.fi
• TALON MAALAUS EDESSÄ? ? HELPPOKÄYTTÖINEN JA NOPEASTI KUIVUVA ? PEITTÄVÄ JA KESTÄVÄ PINTA ? SÄILYTTÄÄ SÄVYN JA KIILLON Geveko Oy ? Muddaistentie 261, 21600 Parainen ? +358 20 749 8771 ? www.geveko.fi ? info@gaveko.fi Vilja- ja siemenanalyysit Suomen Viljavasta Suomen Viljavalla on laboratorioissaan nykyaikaiset viljaanalysaattorit, jotka kuuluvat Elintarviketurvallisuusviraston Eviran ylläpitämään NIT-viljaverkkoon. Ammattitaitoinen henkilökunta ja nykyaikaiset laitteet takaavat monipuolisen ja luotettavan analyysipalvelun. Leipä- ja rehuvilja-analyysit Kokemäki Puh. 010 3464 540 Koria Puh. 010 3464 550 Loimaa Puh. 010 3464 590 Mustio Naantali Puh. 010 3464 610 Puh. 010 3464 620 Perniö Seinäjoki Puh. 010 3464 640 Puh. 010 3464 690 Ylivieska Puh. 010 3464 720 ? ? ? ? ? ? ? ? Mallasohraanalyysit Viljojen siemen- Nurmikasvien Herneanalyysit analyysit siemenanalyysit ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ORGANISATION CERTIFIED BY ? ISO 9001 Kysy analyysipalveluistamme lähimmästä toimipisteestämme. Lisätietoja palveluistamme ja hinnastot löydät osoitteesta: www.suomenviljava.fi FARMI 1/2013 59
• M3 Itella Oyj VAKIOIDUT PUURATKAISUT MAATALOUSRAKENTAMISEEN Metsä Woodin rakentamisen järjestelmillä toteutat pihaton, maneesin tai konehallin rungon nopeasti ja kustannustehokkaasti. Asiantuntijamme auttaa valitsemaan oikean materiaalin oikeaan paikkaan: Kertopuu® tai Kuningaspalkki® valmiiksi työstettynä ja pintakäsiteltynä. Puu on ekologinen valinta ja luo miellyttävän sisäilman ? niin tuotantoeläimille kuin omistajille. WWW.METSAWOOD.FI/RUNGOT Puhelin 010 4650 399