• Numero 6­7/2011 Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäen mukaan ikälaki tulee voimaan v. 2013. Paavo Arhimäki: Kulttuuri ja taide luovat hyvinvointia Lapin-matkailuun tutustuneet matkavastaavat puurajan tuntumassa Pallaksella. Sivu 3 Matkavastaavilla tiukka kierros pohjoisessa Jäsenille etuja Lapin-matkoilla Lapin lumo on ikuista. Maakunnan matkailulla on pitkät perinteet ja nykyään vahva asema maakunnan elinkeinojen joukossa. Eläkeläiset ry on solminut Lapin laajimman hotelliketjun, Lapland Hotelsin, kanssa yhteistyösopimuksen, joka tarjoaa järjestön jäsenille etuja Lapin-matkoilla. Järjestön matkavastaavat tutustuivat syyskuussa neljän päivän ajan ketjun hotelleihin ja palveluihin. Nähdyksi tuli miltei koko Länsi-Lappi ja osia maakunnan muistakin alueista. Matkavastaavat saivat tuhdisti tietoa Lapista, Lapin matkailusta ja Lapland Hotelsin 11 hotellista sekä ohjelma- ja muista palveluista. Matkavastaavien antama palaute sopimuksesta ja tutustumismatkasta oli kiittävää. Tällaista on kaivattu. Psykologi Eija Stengård. Mielenterveys koskee kaikkia ­ Mielenterveyden edistäminen koskee kaikkia, sanoo THL:n Mielenterveyden edistäminen - yksikön päällikkö, psykologi Eija Stengård. Eläkeläiset ry on mukana mielenterveysprojektissa, joka kuuluu laajaan kansainvälisen hankekokonaisuuteen Jyskyjärvellä. Vesillekö venosen mieli. Kuva: Eva Rönkkö. Vielä kukkii Vienan kulttuuri Eläkeläiset ry:n opintovastaavat tekivät elokuussa kulttuurija opintomatkan Vienan Karjalaan. Se oli myös aikamatka, monessa mielessä. Matka opetti arvostamaan sekä viennakarjalaista että suomalaista kulttuuriperinnettä ja niiden historiallista vuorovaikutusta. Sivu14 Sivut 18­21 Sivut 6­7 Eläkeläiset ry:lle tukimaksu Sivu 5 Mennyt meissä ­ 60- ja 70-luvun kuvia Sivut 22­24
• 2 - Nro 6­7 lokakuu 2011 ELÄKELÄINEN Pääkirjoitus HANNU PARTANEN Syyskokoukset ja vastuu yhteisestä toiminnasta V uoden viimeinen neljännes on perinteisesti eläkeläisyhdistyksissä vireän ja monipuolisen toiminnan kausi. Yhdistysväki kokoontuu erilaisiin harrastuksiin, kerhoihin ja toimintaryhmiin, järjestää retkiä ja matkoja, juhlia ja tapahtumia ja samalla hoitaa jäsenhuollon ja ystävätoiminnan tehtäviä. Kaiken tämän rinnalla keskustellaan, suunnitellaan ja sovitaan myös eläkeläisille ja ikäihmisille tärkeistä edunvalvonnan kysymyksistä ja niihin liittyvistä tehtävistä. Eläkeläistoiminnassa viihtyminen ja vaikuttaminen eivät sulje toisiaan pois. Oikein toteutettuina ne tukevat toisiaan. Molemmat edellyttävät yhteen kokoontumista, mukana oloa ja osallistumista sekä usein myös itsensä likoon laittamista. Yhteinen toiminta ja sen myönteiset vaikutukset ulottuvat yhdistyksen toimintaympäristössä omaa jäsenkuntaa laajemmalle. Yhteisen toiminnan puitteet ja edellytykset eivät synny tyhjästä. Puitteet rakentuvat yhdistyksestä ja jäsenistö luo toiminnalle edellytykset. Yhteiselon demokraat- tiset pelisäännöt on kirjattu yhdistyksen sääntöihin. Yhdistys ja sen toiminta vaativat aina tekijöitä ja toteuttajia. Vapaaehtoisessa, suoraan jäsenistöön nojaavassa eläkeläistoiminnassa toiminnan toteuttajat nousevat yhdistyksen omasta väestä. Keskeisiä ovat puheenjohtajat, sihteerit, taloudenhoitajat ja muut yhdistyksen hallinnon jäsenet ja eri toimintojen vetäjät. Siinä missä toiminnan perusta ja ideat nojaavat laajasti jäsenistöön ja sen tarpeisiin, toiminnan käytännön toteuttaminen jää voittopuolisesti näiden yhdistysaktiivien vaaraan. Heidän työnsä on yhdistystoiminnan välttämätön edellytys, ja se ansaitsee kaiken tuen ja arvostuksen. Liian usein tämä jää toiminnan pyörteessä huomaamatta ja kiitoksen sanat lausumatta. Tulevissa syyskokouksissa ovat yhdistysten kaikki keskeiset luottamustoimet täytettävinä vuodeksi eteenpäin. Kokousta valmisteltaessa ja itse kokouksessa on hyvä pysähtyä yhdessä miettimään ja arvioimaan yhdistyksen tapaa toimia ja järjestää oma toimintansa. Pohtia kannattaa erityisesti työnjakoon liittyvät kysymykset tarkoituksenmukaisuuden ja tehokkuuden mutta myös kuormittavuuden näkökulmasta. Tilanteet luonnollisesti vaihtelevat paljon yhdistyksittäin. Kaikissa tapauksissa tarvitaan kuitenkin keskeisiin luottamustehtäviin pystyviä ja toimintaan sitoutuvia naisia ja miehiä. Vain sen varassa yhdistyksen toiminta voi jatkua ja kehittyä. Yhdistysten jäsenissä on monenlaista osaamista, kokemusta ja valmiuksia eri tehtäviin. On katsottava ennakkoluulottomasti ympärilleen. Ihmisiä on rohkaistava ja pyydettävä reilusti ottamaan vuorollaan vastuuta yhteisestä toiminnasta. Eläkeläistoiminnan vahvuuksia on se, että uudet ja tuoreet jäsenetkin ovat usein jo aiemmissa elämänvaiheissaan tutustuneet järjestötoimintaan tai hankkineet muuten valmiuksia, joita yhteisen toiminnan järjestämisessä tarvitaan. Järjestö osaltaan kouluttaa ja tukee yhdistysten luottamushenkilöitä. Ihanteellista olisi, jos eri tehtäviin valittavat luottamushenkilöt yhdessä edustaisivat sekä eläkeläistoiminnan kokemusta ja jatkuvuutta että tuoreuta ja uudistumista. Parhaiten yhdistysten luottamustehtäviin kannustaa se, että yhdistyksen jäsenet ovat kiinnostuneita yhdistyksestä ja sen toiminnassa aloitteellisia ja aktiivisia. Yhdistystoiminnan perimmäinen vahvuus on jäsenten keskinäisessä yhteistyössä, jossa jokaiselle halukkaalle löytyy mielekkäitä tehtäviä. Luottamushenkilöt tarvitsevat varmuuden siitä, ettei kukaan jää yksin tehtäviensä kanssa. Tästä yhdistyksen jäsenet ovat yhdessä vastuussa. Syyskuun 11. päivässä on merkillinen taika. Englantia puhuvissa maissa se merkitään niin, että kuukauden numero sanotaan ensin ja sen jälkeen päivä. Siihen päivään on omanakin elinaikanani osunut ainakin kolme järisyttävää tapahtumaa, joista suinkaan ensimmäinen ei ollut kymmenen vuotta sitten tapahtunut kaksoistornien luhistuminen New Yorkissa. * * * Vuonna 1973, syyskuun 11. päivänä jyrisivät tankit Chilen pääkaupungissa Santiagossa presidentin palatsia kohti. Lyhyen ja epätasaisen taistelun tuloksena oli demokraattisissa vaaleissa valitun sosialistipresidentti Salvador Allenden kuolema. Chile vaipui kahdeksi vuosikymmeneksi sotilasdiktatuurin pimeyteen. Pinochet jatkoi asevoimien komentajana 1990-luvun lopulle ja elinikäisenä senaattorina vuoteen 2002 asti. Presidentin virasta luopumisen jälkeenkin hän oli kavaltanut asekauppojen yhteydessä ja tienannut kokaiinikaupalla noin 27 miljoonan dollarin varat. Myöhemmin on osoitettu, että kaiken taka- Puheenjohtajan 9/11 palsta Kalevi Kivistö na oli Yhdysvaltojen salainen palvelu CIA. Sotilasdiktatuurin vuosina Chilessä surmattiin virallisten tietojen mukaan yli 3000 ihmistä, 40 000 vangittiin ja kidutettiin. Suuri joukko ajettiin maanpakoon, pieni osa heistä myös Suomeen. Suomessa muistetaan harvoin, että toisen maailmansodan jälkeen on USA:n "takapihalla", latinalaisessa Amerikassa poliittisista syistä surmattujen määrä suurempi kuin samaan aikaan Itä-Euroopassa. Jokainen uhri on liikaa, jokaisen kohtalo on murhenäytelmä. Myöhemmin on selvinnyt, että Suomen suurlähettiläs toimi kaikessa hiljaisuudessa vainottujen pelastamiseksi kaappauksen jälkeisinä kuukausina. Yhdessä silloisen arkkipiispan Martti Simojoen kanssa otin itsekin kulttuuriministerinä yhteyttä Yhdysvaltojen vähän aikaisemmin Suomessa vierailleeseen työministeriin Suomeen paenneen pakolaisen omaisen löytämiseksi . * * * Kahdeksan vuotta myöhemmin, vuonna 1981, syyskuun 11. päivänä hallitus väänsi budjettia loppusuoralla pääministerin virka- asunnossa Kesärannassa. Tunnelmat olivat jännittyneet, koska jo häämöttänyt sopu kaatui Paavo Väyrysen palattua kotimaahan. Kävin SKDL:n hallitusryhmän puheenjohtajana neuvotteluja välillä kaupungilla muun puoluejohdon kanssa, välillä Kesärannassa pääministerin ja muun hallituksen kanssa. Noin klo 23 illalla keskustelin kahden kesken pääministeri Koiviston kanssa, jolloin hän tiukasti silmiin katsoen totesi, että ratkaisu pitäisi löytyä, koska "aika loppuu". Ymmärsin mistä oli kyse. Historian siivet havisivat. Seuraavana aamuna klo 11 aikaan presidentti Kekkoselle myönnettiin sairasloma, jolta hän ei enää virkaansa palannut. Tuntia ennen budjettisopu oli syntynyt. * * * toma kuulosti. Sen jälkeen selityksiä onkin tullut sitä runsaammin. USA reagoi tapahtuneeseen, ei rikoksena, jonka tekijät on saatettava oikeuteen, vaan julistamalla "sodan terrorismia vastaan". Siihen perustuen se hyökkäsi ensin Afganistaniin ja sitten Irakiin väittämällä maan valmistavan joukkotuhoaseita, joita sitten ei koskaan löytynyt. Osama bin Laden ja hänen kumppaninsa saattoivat omalta kannaltaan tuskin toivoa parempaa: massiiviset hyökkäykset muslimimaailmaa vastaan olivat juuri sitä, mitä al-Qaidan johtajat olivat toivoneet. USA sidottiin vuosikymmeneksi huippukallisiin sotiin, joiden loppua ei näy. Niiden aiheuttama velkaantumisen kierre horjuttaa koko maailman taloutta . * * * Amerikkalaisissa hotelleissa ei ole 13. kerrosta ­ tietystä syystä. Mitähän jos kalentereista poistettaisiin syyskuun 11. päivä? Vuonna 2001, syyskuun 11. päivänä kävelin Tallinnan vanhan kaupungin torilla, kun kännykkä pärähti soimaan. "Langan" päässä oli SPR:n silloinen pääsihteeri Markku Niskala, joka kertoi kahden jumbojetin törmänneen WTC:n torneihin New Yorkissa. Kesti hetken, ennen kuin ymmärsin, mistä oli kyse, niin uskomattomalta Markun ker-
• ELÄKELÄINEN Nro 6­7 lokakuu 2011 - 3 Kulttuuripalveluja kaikkialle Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki: solidaarisuutta yli sukupolvien ­ Taide ja kulttuuri luovat hyvinvointia. Ne avaavat näkemään yhteiskuntaa ja maailmaa. Erityisesti huonoina aikoina kulttuurin tuoma ilo on tärkeää. Tästä on osoituksena se, että huonoinakaan aikoina ihmiset eivät halua luopua evätikä karsia kulttuurista, kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki muistuttaa. Tennariministeriksikin nimetty vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhimäki, 34, on joutunut tuoreena kulttuuri- ja urheiluministerinä melkoiseen mediaryöpytykseen. Helsingin Sanomien haastattelussa kesäkuussa hän kertoi, ettei ole koskaan käynyt oopperassa. Niinpä oopperalaulaja Jaakko Ryhänen kutsua pasautti Kansan Uutisten haastattelussa paremminkin populaarikulttuurin piirissä viihtyvän ministerin Savonlinnan oopperajuhlille katsomaan Don Carloa. Ryhänen oli varma, että sen myötä Arhinmäki myy sielunsa myös oopperalle. Ministeri vähän suivaantui menoihinsa puuttumisesta, mutta suuntasi Savonlinnaan. Syksyllä kulttuuriväkeä kohautti ministerin valinta lähteä katsomaan Suomen otteluita koripallon EM-kisoihin Musiikkitalon avajaisten sijaan. Myös nettipiratismin puolustaminen on närkästyttänyt. män. Eläkeläiset, kuten muutkin, kaipaavat laadukasta ja kiinnostavaa kulttuuritarjontaa: teatteria, musiikkia, kuvataidetta ja niin edelleen. Paljon hämmennystä on myös aiheuttanut takuueläkkeen saamiseen velvoittava hakeminen. ­ Takuueläkettä pitää itse hakea. Vasemmistoliitto on ollut sitä mieltä, että sen pitäisi tulla automaattisesti. Takuueläkettä voi saada myös takautuvasti. Eläkkeen hakemiseen tarvitaan yhteisön tukea. Eläkeläiset ry:n jäsenet ovat aktiivisia ja tuntevat paljon eläkeläisiä. Kysykää tovereiltanne, ovatko he varmasti tarkistaneet asian. Itsekin yritän puhua tästä kaikissa eläkeläistilaisuuksissa. Vasemmistoliiton puheenjohtajalla ja kulttuuriministerillä on selkeä käsitys, mihin vasemmistoliittoa ja vasemmistoa tarvitaan. ­ Vasemmisto puolustaa pienituloisia tavallisia eläkeläisiä, työläisiä, työttömiä ja opiskelijoita. Suomessa ja maailmassa tarvitaan poliittista voimaa, joka ajaa solidaarisuutta ahneuden sijaan ja yhteisöllisyyttä omaan napaan tuijottamisen tilalle. Vasemmistoa tarvitaan puolustamaan ympäristöä ja vähemmistöjä. Isovanhempien tuki tärkeä Arhinmäki ja puhuu lämpimästi omista isovanhemmistaan ja perheestään. ­ Minulle perhe, johon koin myös isovanhempieni kuuluvan, on aina ollut tärkeä. Isovanhempani tukivat ja auttoivat minua. Teimme paljon mukavia asioita yhdessä. Myöhemmin minä vuorostani tuin ja autoin isovanhempiani. Kotimme ei ollut puoluepoliittinen, mutta kotona kannustettiin yhteiskunnallisuuteen ja kriittisyyteen. Olen pienestä pitäen puuttunut epäoikeudenmukaisuuteen ja vaatinut muutoksia. Kulttuuriministerin mielestä on tärkeää nähdä, että suomalaisessa yhteiskunnassa tarvitaan yhteistyötä ja solidaarisuutta sukupolvien yli. ­ Ilman nykyisten eläkeläisten ponnisteluja meillä ei olisi työntekijää turvaavaa lainsäädäntöä, peruskouluja ja muita julkisia palveluja. Meidän tehtävämme on pitää huolta siitä, että jokainen pärjää yhteiskunnassa. On huolehdittava eläkeläisten toimeentulosta ja inhimillisistä hoito- ja hoivapalveluista. Arvostan suuresti sitä työtä, jota Eläkeläiset ry. tekee nyt, ja mitä nykyiset eläkeläisaktiivit ovat tehneet vuosikymmeniä pohjoismaisen hyvinvointivaltion rakentamiseksi. Laajaa luottamusta Urheilukansa rakastaa jalkapalloa pelaavaa ja fanittavaa ministeriä, ja Arhinmäki nauttii laajaa luottamusta. Eduskuntavaaleissa hän sai ennätykselliset 17 226 ääntä. Hänen kannattajakuntansa muodostuu enimmäkseen nuoremmasta polvesta, mutta Arhinmäki on kaiken ikäisten ja vähäosaisten puolestapuhuja. Hän kokee päässeensä tärkeän tehtävään ja uskoo voivansa vaikuttaa myönteisesti myös eläkeläisten asioihin. ­ Kulttuuri- ja urheiluministerinä toimiminen on mielenkiintoista. Olen ollut aina suuri kulttuurin ja urheilun ystävä ja harrastaja. Kun tehtäviini näiden lisäksi kuuluvat nuoriso- ja tasa-arvo asiat, on välillä hankala ehtiä kaikkiin tilaisuuksiin. Ministerin työ on kiireistä ja vaatiisovittelua eri alueiden paineiden kanssa. Lisäksi paineita tuo se, että puolueen puheenjohtajana hän joutuu vastaamaan myös yleisesti hallituksen politiikasta. ­ Koskaan ei ole missään tarpeeksi, mutta on hienoa päästä vaikuttamaan tärkeiksi kokemiini asioihin. Iloa tuovat kiinnostavat tapahtumat ja ihmisten tapaaminen. Paavo Arhimäki kommentoimassa suhmuraisia hallitusneuvotteluja kesäkuun alussa. Kuva: valtioneuvoston kanslia ministerinsä? Entä kuinka kulttuurin ja urheilun vastakkainasettelu voitaisiin muuttaa positiiviseksi kanssakäymiseksi? ­ Ministereitä ei voi olla juurikaan nykyistä enemmän, joten eri osa-alueita on oltava samalla ministerillä. Kulttuurin ja urheilun vastakkainasettelua on ollut niin pitkään kuin muistan, mutta itse pyrin tätä raja-aitaa rikkomaan. Molemmilla on suuri merkitys yhteiskunnalle ja hyvinvoinnille. Arhinmäki kuittaa korkeakulttuuriväen nurinat toteamalla, että hänelle on edelleen epäselvää, mikä on korkeakulttuuria. ­ Onko kuvataide, teatteri ja kirjallisuus korkeakulttuuria vai populaarikulttuuria? Ne jotka kuluttavat paljon kulttuuria, kuluttavat paljon sekä korkeakulttuuria että populaarikulttuuria. Vastakkainasettelu on turhaa. Vanhuspalvelulaki voimaan vuonna 2013 Eläkeläisten määrä kasvaa nopeasti. Monien sosiaalinen ja taloudellinen asema on vaikea. Hallitus esittää isoa leikkausta kuntien valtionosuuksiin. Kunnat vastaavat ikäihmisille tärkeistä peruspalveluista. On pelättävissä että ne huononevat entisestään ja niiden maksut nousevat. ­ Erittäin tärkeää on se, että vasemmiston pitkään ajama vanhuspalvelulaki astuu voimaan vuonna 2013. Sen toteuttamiseen on varattu myös rahat. Kunnat vastaavat peruspalveluista. Kuntien mahdollisimman vakaa taloudellinen tilanne on tärkeää erityisesti lapsille, nuorille ja eläkeläisille. Kuntien valtionosuuksista säästäminen ei ollut Vasemmiston tavoite. Tässä taloudellisessa tilantees- sa joudumme tekemään myös ikäviä säästöpäätöksiä. Onneksi kuntien valtiolta saamat rahat tulevat ensi vuonna euromääräisesti lisääntymään, ei laskemaan. Näillä toivottavasti pystytään turvaamaan hyvin palvelut. Kulttuuripalveluja kaikkialle ­ Vasemmistolaisena kulttuuriministerinä minulle on "sydämen asia", että kaikilla olisi mahdollisuus kokea laadukasta kulttuuria. Kulttuuri kuuluu kaikille. Ei saa olla lompakon paksuudesta kiinni, voiko osallistua kulttuuritapahtumiin. Kulttuuria pitää myös tuoda lähelle ihmisiä, mm. lähiöihin ja toisaalta myös suurten kaupunkien ulkopuolelle. Pyrin vaikuttamaan, että maksuttomia kulttuuritapahtumia tuetaan entistä enem- Turhaa vastakkainasettelua Kulttuuri- ja urheiluministerin työssä tasapuolisuus urheilun ja kulttuurin välillä ei ole aina kovinkaan helppoa ja aiheuttaa polemiikkia. Pitäisikö molemmille olla omat SISKOTUULIKKI TOIJONEN
• 4 - Nro 1 helmikuu 2004 ELÄKELÄINEN KÄKÄTE-projektin tukimus vahvisti Oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen -ohjelman arvion Yli 75-vuotiaat jäävät syrjään tietoyhteiskunnasta Iäkkäimmät ihmiset ovat muuhun väestöön nähden eriarvoisessa asemassa tietokoneen ja internetin käytössä. Kaikista iäkkäimmät sekä yksinäiset vanhukset jäävät usein tietoyhteiskunnan ulkopuolelle. Tämä käy ilmi KÄKÄTE-projektin (Käyttäjälle kätevä teknologia -projektin) TNS Gallup Oy:llä teettämästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin 75­89-vuotiaiden kotona asuvien ikäihmisten näkemyksiä elinoloistaan sekä suhtautumista teknologiaan ja teknisiin apuvälineisiin. Tutkimustulos vahvistaan Eläkeläiset ry:n Oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen -ohjelmassa esitetyn arvion tietotekniikasta. Ohjelmassa erot tietoteknisessä osaamisessa nostetaan toimeentulo- ja hyvinvointierojen rinnalle suureksi eriarvoistavaksi tekijä ksi suomalaisessa yhteiskunnassa Ohjelman mukaan nopea muutos viestinnässä ja tiedonvälityksessä on lisännyt iäkkäimpien ja vähän koulutusta saaneiden ikäihmisten ahdinkoa. Palveluja ja niistä tiedottamista on siirretty tietokoneille huolehtimatta vaihtoehtoisten palvelujen kehittämisestä. Jotkut palvelut, kuten pankkien kassapalvelut, on tehty kohtuuttoman kalliiksi. ­ Suuri osa ikäihmisistä haluaa oppia uusimmankin tietotekniikan edellyttämät taidot. Varsinkaan matalan kynnyksen tietotekniikan koulutus- ja neuvontapalveluja ei voin. ­ Yhteiskunnan palvelujen siirtyminen yhä enenevissä määrin verkkoon herättää huolta etenkin vanhimmista ikäihmisistä. Ihmisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta yhtäläiset oikeudet saada palveluja eivät toteudu tällä hetkellä, korostaa projektipäällikkö Lea Stenberg. Aikaisemmin tutkittu vain nuorempia Nyt julkaistut tulokset perustuvat ensimmäiseen yli 800 henkilön otoksella toteutettuun tutkimukseen, jossa kohteena ovat olleet näin iäkkäät ihmiset. Aiemmin tutkittaessa ja tilastoitaessa väestön teknologian käyttöä on kohderyhmänä ollut esimerkiksi alle 75-vuotiaat henkilöt. Monet heistä ovat tottuneet tietokoneen käyttöön jo työelämässä. ­ Heitä koskevia tutkimustuloksia ei kuitenkaan pitäisi yleistää koskemaan myös vanhempia ikäryhmiä, huomauttaa projektipäällikkö Kirsti Pesola. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton ja Vanhustyön keskusliiton yhteinen KÄKÄTE-projekti käynnistyi tammikuussa 2010. Viisivuotisen RAY-rahoitteisen projektin tavoitteena on teknologian keinoin tukea ikäihmisten hyvää arkea ja kotona asumista sekä helpottaa ikäihmisten parissa työskentelevien työtä. Kuva: Markku Mäkelä ole riittävästi. Tulo- ja hyvinvointierojen rinnalle on kasvanut kolmas eriarvoistava tekijä: erot tietoteknisessä osaamisessa. Kurjuus kasaantuu ­ Tutkimustulosten perusteella voidaan sanoa, että kurjuus kasaantuu. Esimerkiksi 85­89-vuotiaista 11 %:lla on käytössään tieto- kone ja vain 6 %:lla internet. Kaikilla 75­89-vuotiailla vastaavat luvut ovat 23 % ja 19 %. Suhteutettuna koko väestöön siis noin 300 000 ikäihmistä jää täysin vaille internetin tarjontaa, toteaa TNS Gallupin toimialajohtaja Juhani Pehkonen. Usein puhutaan siitä, että internet olisi hyvä apu etenkin huonokuntoisille ikäihmisille, joiden on vaikea lähteä hoitamaan asioitaan kodin ulkopuolelle. Myös yksinäisten vanhusten on ajateltu hyötyvän internetin mahdollistamasta sosiaalisesta vuorovaikutuksesta. Tutkimuksen mukaan näin ei kuitenkaan käytännössä ole. Esimerkiksi internetin käyttäjiä on vähiten sellaisten ikäihmisten joukossa, joilla on vain vähän läheisiä ihmissuhteita tai jotka ulkoilevat har- EETU:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö vanhushuoltolain valmistelusta: Hoidon tarve on ikää tärkeämpi peruste määriteltäessä oikeutta hoitoon Hoidon tarve on Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n puheenjohtajan, ministeri Kalevi Kivistön mukaan ikää tärkeämpi peruste, kun valmisteilla olevassa vanhushuoltolaissa eli ikälaissa määritellään ryhmät, joilla on subjektiivinen oikeus hoitoon. ­ Me vanhenemme eri tahdissa ja eri tavalla. Joillakin meistä toimintakyky saattaa mennä jo ennen eläkeikää ja joillakin se säilyy 90-vuotiaanakin. Siksi oikeus hoitoon pitäisi ratkaista toimintakyvyn eikä kaavamaisesti iän perusteella, Kivistö sanoi Jyväskylän kaupungin ja vanhusneuvoston järjestämässä Vanhusten viikon juhlassa Jyväskylässä sunnuntaina. Kivistö muistutti, että lakiluonnoksessa asetetaankin yksilökohtainen, toimintakykyyn perustuva arvio ensisijaiseksi. ­ Ikärajoista kiistely on siksi ehkä hiukan näennäistä, joskin sen liian korkeaksi asettaminen saattaa johtaa varsinaisen perusteen, hoidon yksilöllisesti arvioidun tarpeen, kiertämiseen. Kivistö huomautti, että. edellisen hallituksen valmistelema lakiluonnos jätti vielä monta tärkeää asiaa avoimeksi. Niistä tärkein on lain rahoitus, jonka myös uuden hallituksen ohjelma jättää avoimeksi. ­ Jatkossa on huolehdittava siitä, että rahoitus osoitetaan valtion toimesta kunnille, joiden taloutta luvassa olevat valtionosuusmenojen leikkaukset vielä kiristävät, Kivistö sanoi. ­ Toinen keskeinen kysymys on hoidon laadunvalvonta. Valvonnan pitäisi perustua lailla määriteltyihin selviin ja yksiselitteisiin normeihin, jotka ulkopuolinen valvontaviranomainenkin voi todeta. Ennen kaikkea pitäisi säätää selvät perusteet henkilökunnan määrälle suhteessa hoidettavien määrään, koska henkilökunnan riittävä mitoitus on hyvän hoidon perusedellytys. Puhuessaan kototona tapahtuvan hoidon valvonnasa Kivistö viittasi Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan professorin Teppo Krögerin arvioon, että laitoshoidon ja julkisten kotipalveluiden väheneminen on johtamassa itse ostettujen kotipalvelujen ja -hoidon voimakkaaseen kasvuun ja nopeasti laajeneviin harmaan talouden markkinoihin, joiden laajuudesta muualta Euroopasta on pelottavia esimerkkejä. ­ Siksikin olisi tärkeää, että vanhuspalvelulailla voitaisiin varautua myös yksityisten kotipalvelujen laadun valvontaan, Kivistö totesi. ten ikäluokkien eläköityessä, mutta vuosisadan puoliväliin mennessä vanhushuoltosuhteemme on EU:n keskiarvon alapuolella. ­ On myös hyvä muistaa, että meillä Suomessa ovat eliniän odotteiden pidentyessä myös työajan odotteet pidentyneet. Vuodesta 2000 lähtien miesten työelämään osallistumisen aika on pidentynyt lähes eliniän pitenemisen tahdissa ja naisten työajan odote on pidentynyt samana aikana 3,6 vuodella elinajan odotteen pidennyttyä 2,4 vuodella. Todellinen huoltosuhde ei siis ole heikentynyt niin kuin pelkistä ikääntymisluvuista voisi päätellä. ­ Kun suurten ikäluokkien eläköitymisestä puhutaan jopa syyllistävässä äänilajissa, on syytä muistaa, että ne toivat aikanaan työmarkkinoille ja koko kansantalouteen merkittävän voimavaran. Osittain rahastoiva työeläkejärjestelmä sai heidän palkanmaksuvarastaan kartutettuja työeläkevaroja niin, että nyt eläköitymisen haasteesta voidaan kohtuudella selviytyä. Ilman suurten ikäluokkien aikanaan antamaa panosta työeläkejärjestelmän varat olisivat jääneet pienemmiksi ja vaikka eläkettä saavien määrä olisi myös pienempi, olisi haaste osapuilleen sama kuin se on toteutuneessa todellisuudessa. Syyllistäminen on siis perusteetonta, Kivistö totesi. Vuoden vanhusteko -palkinto Etelä-Karjalaan Vanhusten viikkoa vietettiin 2.­9.10. Viikon teemana oli tänä vuonna Vapaaehtoisuus voimana - Frivillighet som kraft! Joensuussa pidetyssä valtakunnallisesta pääjuhlassa palkittiiin Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämä toimintamalli "Opiskelijat ikääntyneiden muistiryhmien ja kerhojen ohjaajina sekä omaishoitajien tukena" Vuoden 2011 vanhustekona. Vanhustyön keskusliiton ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen myöntämä palkinto on suuruudeltaan 5000 euroa ja se jaettiin nyt neljännen kerran. Harmaantumisen aavetta ei pidä syyllistää Kivistö puuttui puheessaan myös keskusteluun niin sanotusta vanhushuoltosuhteesta ja totesi erästä tunnettua lähdettä mukailleen että "aave kummittelee Euroopassa, harmaantumisen aave". ­ Koko Eurooppaa odottaa väestön ikärakenteen suuri muutos, jonka on aiheuttanut eliniän odotteiden pidentyminen. Toisaalta syntyvyyden kontrolli on johtanut siihen, että ns. vanhushuoltosuhde muuttuu voimakkaasti. Suomessakin tilanne muuttuu nopeasti sodan jälkeen syntyneiden suur-
• ELÄKELÄINEN Nro 1 helmikuu 2004 - 5 Valtuuston toive toteutuu Eläkeläiset ry:lle voi maksaa vapaaehtoisen tukimaksun Kaamoksen kaato -tapahtuma 18.­22.1.2012 Kylpylähotelli Kuntorannassa Lisäjakso 25.­29.1.2012 järjestetään, jos ensimmäinen jakso täyttyy! Ohjelma Keskiviikko klo 14.00 alkaen klo 14.30 - 20.00 klo 15.00 klo 15.30 - 16.30 klo 16.30 - 18.30 klo 19.00 - 20.00 klo 20.00 alk. Aikamies Majoittuminen ja tulokahvit Kylpylä- ja allasosasto auki Tervetuloa!, Ravintola Aikamies Pajojen tulet sytytetään! Päivällinen, Ravintola Aikamies Yhteislaulua, Ravintola Aikamies Levy/karaoketanssit, Ravintola Lauantai Lauantaina sisällä klo 7.00­10.00 klo 10.00­12.00 klo 15.00 klo 16.30­18.30 klo 19.30 klo 21.00 Aamiainen Pajat avoinna kaikille! Lavatanssit tutuksi: Tanssiopetusta ravintolassa! Päivällinen Illanvietto: Osallistujien esittämää ohjelmaa! Orkesteritanssit, Ravintola Aikamies Torstai Torstaina sisällä klo 7.00 ­10.00 klo 10.00 ­12.00 klo 12.30 ­13.30 klo 14.00 klo 15.00 ­17.00 klo 16.30 ­18.30 klo 19.00 klo 20.00 ­ 21.00 klo 20.00 alk. Torstaina kylpylässä klo 7.00 ­ 20.00 klo 10.00 ja 11.00 klo 15.00 alk. Torstaina ulkona klo 11.00 Aamiainen Pajoissa taotaan! Ryhmätietovisa iltapäivän ratoksi, Ravintola Aikamies Iltapäiväkahvi Pajoissa taotaan! Päivällinen Pajojen tuottamaa viihdykettä, Ravintola Aikamies Runotuokio, Takkakabinetti/yläsali Levy/karaoketanssit, Ravintola Aikamies Kylpylä- ja allasosasto auki Vesijumppaa Allastanssit Lumihankigolf ­ lähtö vastaanoton ulko-ovilta Lauantaina kylpylässä klo 7.00­20.00 Kylpylä- ja allasosasto auki klo 10.00 ja 11.00 Vesijumppaa klo 15.00 Allastanssit Lauantaina ulkona klo 13.00 Lumikenkäkävelyä - lähtö vastaanoton ulko-ovilta Sunnuntai klo 7.00­20.00 klo 7.00­10.00 klo 9.00­10.00 klo 10.00 Kylpylä- ja allasosasto auki Aamiainen Pajojen tulet sammuvat! Hymyillään kun tavataan! - päätöstilaisuus Hinta 239 euroa/henkilö sisältää majoituksen kahden henkilön huoneessa puolihoidolla ja tapahtuman ohjelman. Pajoista Päivittäiseen pajatyöskentelyyn kukin voi osallistua oman mielenkiintonsa pohjalta vapaasti. Pajat jaksolla 18.-22.1. ovat liikuntapaja (kuntoliikuntaa, liikuntaleikkejä, vinkkejä yhdistyksen liikuntatoimintaan), tarinateatteripaja (leikkimielisiä improvisaatio- ja ilmaisuharjoituksia) ja digikamerapaja (tutustutaan digikameran käyttöön, OMA KAMERA MUKAAN!). Pajat jaksolla 25.-29.1. ovat liikuntapaja (ks. edellä),­ Viva el español! -paja (tutustutaan leikkimielisesti espanjan kieleen, maistellaan maan musiikkia ja kulttuuria) ja kirjoittajapaja (harjoitellaan omaelämänkerrallisen tekstin kirjoittamista). Perjantai Perjantaina sisällä klo 7.00 ­10.00 klo 10.00 ­12.00 klo 12.30 ­13.30 klo 14.00 klo 15.00 - 17.00 klo 16.30 - 18.30 klo 19.00 klo 20.00 alk. Aamiainen Pajoissa taotaan! Tietoisku terveydestä ja liikunnasta, Ravintola Aikamies Iltapäiväkahvi Pajoissa taotaan! Päivällinen Pajojen tuottamaa viihdykettä, Ravintola Aikamies Karaoketanssit, Ravintola Aikamies Perjantaina kylpylässä klo 7.00 ­20.00 Kylpylä- ja allasosasto auki klo 10.00 ja 11.00 Vesijumppaa Perjantaina ulkona klo 11.00 Talvinen liikuntatuokio ulkona - lähtö vastaanoton ulko-ovilta Pidätämme oikeuden ohjelmanmuutoksiin. Eläkeläiset ry:n hallitus on päättänyt ottaa käyttöön vapaaehtoisen tukimaksun ensi vuoden alusta. Päätös perustuu valtuuston ponteen tukimaksun selvittämisestä ja tarpeeseen löytää uusia tapoja eläkeläistoiminnan tukemiseen. Aloite tukimaksusta tuli valtuuteuilta, kun valtuusto käsitteli järjestön taloutta keväällä 2010. Jäsenille tarjotaan uudenlainen mahdollisuus taloudellisen tuen osoittamiseen järjestölle. Tukimaksuina kertyneet varat käytetään järjestön sääntöjen mukaiseen toimintaan. Jäsenistön taloudellista tukea on tarvittu järjestömme toiminnassa aina ja näin se tulee olemaan vastaisuudessakin. Vapaaehtoinen järjestötoiminta nojaa perusteiltaan lopulta aina omaan jäsenistöönsä. Tuen tarve ei ole edes vähentymässä, vaan päinvastoin kasvamassa. Tästä pitää huolen toiminnan kustannusten jatkuva nousu. Järjestöllemme ensiarvoisen tärkeät Raha-automaattiyhdistyksen avustukset eivät ole seuranneet kustannusten nousua. Omalle varainhankinnalle taas verottaja on asettanut uusia rasitteita. Velvoittavaa jäsenmaksua ei haluta herkästi korottaa, jottei se estä kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten mukaan tuloa järjestön toimintaan. Samasta syystä myös erilaiset toimintaan liittyvät maksut halutaan pitää mahdollisimman alhaisina. Kun yhteisen toiminnan järjestäminen vaatii kuitenkin rahaa, vedotaan tukimaksun kohdalla kunkin jäsenen omaan harkintaan mahdollisuuksista taloudellisen tuen antamiseen. Tukimaksu on nimensä mukaisesti täysin vapaaehtoinen. Tukimaksun voi maksaa jäsenmaksun yhteydessä. Ensi vuoden jäsenmaksulaskussa tulee olemaan erillinen maininta tukimaksun maksamisesta. Samalla viitteellisellä laskulla maksetaan sekä jäsenmaksu, että vapaaehtoinen tukimaksu. Tukimaksulle ei ole euromääräistä rajaa, vaan maksettava summa on jokaisen itsensä päätettävissä. Toiminnan kannalta jokainen tuki euro on tärkeä. Niissä tapauksissa, joissa jäsenmaksu maksetaan suoraan jäsensihteerille käsikannossa, tukimaksun voi maksaa jäsenmaksun yhteydessä. Jäsensihteeri merkitsee tilityslistaan jäsenmaksun rinnalle maksetun tukimaksun ja tilittää sen jäsenmaksutilityksen yhteydessä järjestölle. Vaikka vapaaehtoinen tukimaksu maksetaan jäsenmaksun yhteydessä, ei sillä ole jäsenoikeuksiin ja ­ velvollisuuksiin mitään yhteyttä. HANNU PARTANEN toiminnanjohtaja
• 6 - Nro 6­7 lokakuu 2011 ELÄKELÄINEN Eläkeläiset ry ainoana kanslaisjärjestönä mukana mielenterveyden edistämisprojektissa ­Terveyden ja hyvinvoinnin Mielenterveys koskee kaikkia ja kuuluu kaikille THL:n Mielenterveyden edistäminen -yksikön päällikkö Eija Stengård toivoo, että yhdistykset ja ryhmät antavat palautetta Eläkeläiset ry:n keskusteluaineistoista. Eläkeläiset ry osallistuu laajaan kansainväliseen hankkeeseen, jossa luodaan koulutusaineistoja mielenterveyden edistämiseksi. Projekti koskee kaikkia ikäryhmiä. ­ Olemme hyvin iloisia, että Eläkeläiset ry lähti hankkeeseen.Toivomme, että sen laatimia keskusteluaineistoja käytetään hyväksi yhdistyksissä ja seuraamme mieluusti niiden käyttöä, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Mielenterveyden edistäminen -yksikön päällikkö, psykologi Eija Stengård. ­ Toivottavaa on, että yhdistykset ja ryhmät myös antavat palautetta aineistoista. Stengårdin johtama yksikkö on monivuotisten mielenterveysprojektinen suomalainen päätoimija. Hankekokonaisuus on alkanut vuonna 2007 ja päättyy vuonna 2013. ­ Hankeita on kolme. Ensimmäisessä vaiheessa laadittiin tietokanta mielenterveyden edistämisestä. Juuri päättyvässä osiossa luotiin täydennyskoulutusohjelma ja koulutettiin yhteisöissä ja laitoksissa toimivia. Tietokantaan koottiin kouluja, työpaikkoja ja iäkkäiden asumispalveluja varten yli 450 mielenterveyden edistämisen työkalua. Hanke tekee vielä laajan käsikirjan käytännön toimijoille. Se on valmis vuoden 2013 keväällä. Eläkeläiset ry on ollut ainoana suomalaisena kansalaisjärjestönä mukana hankkeen toisessa osiossa. Koulutettavana on ollut järjestösihteeri Anu Mäki, joka yhdessä Kontulan Eläkeläiset ry:n jäsenistä kootun idearyhmän kanssa on laatinut myös keskusteluaineistot yhdistyksille. Keskusteluaineistoista ensimmäinen lähetetään yhdistyspostissa 18. lokakuuta. Syksyn aikana tulee vielä toinen aineisto ja keväällä kaksi lisää. kia ikäryhmiä: lapsia, nuoria, työikäisiä, ikääntyviä ja vanhuksia. Sen kehittämillä toimintamalleilla pyritään edistämään mielenterveyttä niin kouluissa, työpaikoilla, ikäihmisten asumispalveluissa ja laitoksissa kuin kotipalvelujen asiak- Mielenterveys koskee kaikkia Mielenterveysprojekti koskee kaik- Oman elämänsä asiantuntijoina Eläkeläiset ry:n keskusteluaineistojen valmisteluun on osallistunut suurimmaksi osaksi Kontulan Eläkeläiset ry:n jäsenistä koostuva pienryhmä. Pienryhmä on sekä ideoinut keskusteluaineistojen teemoja että kommentoinut tekstejä niiden kirjoittamisen eri vaiheissa. Ryhmä on kokoontunut tähän mennessä kaksi kertaa. Pienryhmä jatkaa työskentelyään kevääseen 2012 asti ja osallistuu myös keskusteluryhmistä saatujen palauteaineistojen läpikäymiseen ja mahdollisten jatkotoimien suunnitteluun. Pienryhmän osallistuminen keskusteluaineistojen tuottamiseen on Eläkeläiset ry:n ikääntymispolitiikan mukaista: ikäihmiset ovat oman arkensa asiantuntijoita ja heidän kuulemistaan ja osallisuuttaan tulee kaikin tavoin lisätä. Ryhmän jäsenet Kontulan Eläkeläiset ry:stä ovat Anne Ruikka, Anita Kostamo, Sirkka Korhonen, Olavi Lepistö ja Sirkka Kuivala sekä etäjäsenenä sähköpostin kautta Kari Jokinen Jyväskylän Eläkeläiset ry:stä. (A.M.) Eläkeläiset ry:ssä osataan iloita toisten seurassa ja toisten seurasta.
• ELÄKELÄINEN Nro 6­7 lokakuu 2011 - 7 laitos toivoo palautetta keskusteluaineistoista kaidenkin keskuudessa. ­ Esimerkiksi laitoksissa hanke ei koske vain asukkaita ja asiakkaita, vaan myös henkilökuntaa. Samoin kouluissa huolehditaan oppilaiden lisäksi opettajista, siistijöistä, ruokalan tädeistä, koulukuraattoreista, kouluavustajista, Stengård sanoo. Mielenterveyden edistäminen koskee kaikkia. Se ei ole häiriöiden, ongelmien tai sairauksien hoitamista. Sitä ei pidä myöskään samastaa mielenterveyden ongelmien ennaltaehkäisemiseen, vaikka sen kanssa se menee osittain limittäin. ­ Ennaltaehkäisyssä keskitytään erityisesti riskiryhmiin, kuten leskeksi jääneisiin, juuri eläkkeelle jääviin, läheisensä menettäneisiin. Tiedämme, että muun muassa nämä ryhmät ovat riskiryhmiä. Esimerkiksi eläkkeelle jääminen on niin suuri muutos elämässä, että se saattaa vaikuttaa kielteisesti mielenterveyteen. Riskiryhmistä puhuttaessa on kuitenkin tärkeää muistaa, että ihmiset ovat yksilöitä ja useimmat selviytyvät elämänmuutoksista ja menetyksistä hyvin. Stengård sanoo, että projektissa on jonkin verran mukana ennaltaehkäisevää työtä, mutta painopiste on selvästi mielenterveyden edistämisessä. Eläkeläiset ry siä mielenterveyden perustekijöitä. Palvelumallin muutos vaikuttaa Ikäihmisten määrä on kasvanut, joten pelkästään senkin vuoksi heidän mielenterveydestään on tullut iso asia. ­ Monet haluavat asua kotona, jolloin toimintakyvyn säilyttäminen on aivan keskeinen tekijä. Se ei tarkoita ainoastaan fyysistä toimintakykyä. Myös mielenterveys vaikuttaa toimintakykyyn ratkaisevasti. Masennus ja siihen liittyvä aloitekyvyttömyys ja turvattomuuden tunne heikentävät sitä niin, että ei enää jaksakaan huolehtia itsestään. ­ Pitkään kotona asumisen myötä myös ikäihmisten yksinäisyys voi lisääntyä. Ystävät ja tuttavat ovat ehkä kuolleet, lapset asuvat kaukana, mahdollisesti jopa toisissa maanosissa. Näin hoivapalveluissa tapahtuvat muutoksetkin saattavat vaikuttaa mielenterveyteen. Kotona asuville tuodaan ruoka ja lääkkeet kotiin ja annetaan mahdollisesti pari kertaa viikossa muita palveluja. Aikaisemmin ikäihmisiä haettiin enemmän päivätoimintakeskuksiin, joissa he tapasivat toisiaan ja joissa saattoi olla monenlaista ohjelmaa. Voimaa arkeen ­keskusteluaineisto 1/2011 ELÄKKEELLE JÄÄMINEN ­ ISO ELÄMÄNMUUTOS, JA MAHDOLLISUUS Keskusteluaineistoista ensimmäinen. raampia ja siksi alttiimpia mielenterveysongelmille kuin aikaisemmin? ­ Eivät ole. Nyt vain mielenterveyden ongelmia tunnistetaan paremmin ja niihin haetaan rohkeammin apua. Toisaalta tiedetään enemmän myös mielenterveyden suojaamisesta ja edistämisestä. Stengård huomauttaa, että alaasteen ekaluokkalaisen ja laitoksessa asuvan kahdeksankymppisen mielenterveyden edistäminen on erilaista. Mutta paljon on yhteistäkin. ­ Hyvä uni, hyvä ravinto, liikunta, mielekäs toiminta ja toisten ihmisten seura ovat kaikille yhtei- Ongelmat ja ratkaisut tunnistetaan paremmin Viime vuosina on puhuttu paljon ikäihmisten ja vanhusten mielenterveydestä ja sen häiriöistä. Ovatko ikääntyvät nyt jotenkin hau- Vapaaehtoistyöstä mielihyvää tekijöillekin Stengård tähdentää, että eläkeläisjärjestöillä on suuri merkitys sosiaalisten suhteiden luojina ja vaalijoina. Ystävätoiminta on monelle yksinäiselle ikäihmisille sananmukaisesti henkireikä. ­ Ystävä- ja vapaaehtoistoiminta synnyttää hyvää mieltä myös tekijöissä ja edistää siten heidänkin mielenterveyttään. ­ Ihmiset ovat kuitenkin erilaisia, eikä meistä tule toistemme kanssa samanlaisempia ikääntyessämme. On hyväksyttävä se, että kaikki eivät ole yhtä seurallisia. Jos on aina ollut seurallinen ja ihmissuhteet ovat liittyneet miltei kokonaan tai enimmäkseen työelämään, voi eläkkeelle jääminen aiheuttaa sellaista yksinäisyyttä, joka on mielenterveydelle vaativaa ja raskasta. ­ Toisaalta eläkkeelle jääminen voi tarjota uusia mahdollisuuksia, tilaisuuden luoda uusia ihmissuhteita ja löytää uusia mukavia harrastuksia, osallistua vapaaehtoistoimintaan, miettiä elämänsä suuntaa ja arvoja uudelleen, Stengård sanoo. Niin tärkeää kuin onkin huolehtia hyvästä arjesta ja vaalia arjen iloja, voi mielenterveyttä suojella ja edistää myös pohtimalla isoja kysymyksiä, vaikkapa elämän tarkoitusta. ­ Tunne siitä, että elämällä on edelleen merkitystä, on eläkkeelle jäädessä ja ikääntyessä suuri henkinen voimavara. Sitä edistää, jos saa keskustella muiden ikäistensä kanssa, mikä elämään tuo tarpeellisuuden tunnetta. PEKKA ISAKSSON Kunnioitus ja arjen ilot suojelevat mieltä ­ Kuinka kohtaamme toisen ihmisen ja kunnioitamme häntä ­ ja myös itseämme. Näin psykologi, yksikön päällikkö Eija Stengård kiteyttää mielenterveyttä edistävän toimintatavan ja myös mielenterveysprojektin peruskysymyksen. ­ Siihen kuuluu toisena osana kysymys, kuinka rohkeasti puutumme laiminlyönteihin ja kaltoinkohteluun. Stengårdin kiteytys on osa vastausta kysymykseen, eikö mielenterveysprojekti tunnu aivan mahdottomalta työtaakalta, kun tiedämme, kuinka paljon esimerkiksi vanhusten asumispalveluissa ja laitoshoidossa on puutteita ja asukkaiden, asiakkaiden ja potilaiden suoranaisia laiminlyöntejä. ­ Mielenterveyttä edistävää työtä voi tehdä kovin paljon, kaikkialla: kouluissa, työpaikoilla. laitoksissa, asumispalveluissa, kotihoidossa, Stengård vastaa. ­ Toisaalta yksi tämän työn suurimmista mahdollisuuksista on se, että se ei vaadi uusia resursseja. Toisen ihmisen ­ ja itsensä ­ kunnioittaminen ei maksa mitään. Kysymys on siitä, kuinka teemme työtä esimerkiksi asumispalveluissa. Mielenterveyteen vaikuttavat paljon aivan arkiset asiat: siisteys, kauneus ja ruokailutilanteiden järjestäminen niin, että ne ovat kiireettömiä ja ruoka on hyvää. ­ Olen työryhmien kanssa työskennellessäni antanut tehtäväksi listata 100 itselle iloa tuottavaa asiaa ja kirjoittaa ne muistiin vihkoseen: Jos maailma musertaa, niin sieltä voi sitten katsoa, mitkä ne terveyttä suojelevat ja edistävät asiat olivatkaan. ­ Tehtävän saaneet ovat joskus katsoneet minua, että mitähän tuo nyt yrittää ­ 100 asiaa. Olen vastannut, että kirjoittakaa muistiin ne pienet asiat, jotka teille arjessa tuottavat iloa. Niitä voivat olla kalaan lähteminen, kahvikupposen juominen rauhassa aamulehteä lukien, puutarhanhoito... Projektin aikana Hämeenlinnassa toteutettiin arkinen, mutta merkitykseltään suuri asia eräässä asumispalveluyksikössä. Asukkaat ja henkilökunta hoitivat yhdessä puutarhaa ja mm. kylvivät kukkien siemeniä ja seurasivat niiden nousemista taimiksi ja varttumista täysikasvuisiksi kasveiksi ja niiden kukkimista. Iloa syntyi paljon. ­ Iloa tuottaviksi asioiksi saatetaan mieltää vain suuret, Karibian-risteilyn kokoiset asiat, mutta useimpien ihmisten elämään sellaisia tulee vain hyvin harvoin, jos koskaan. ­ Useimpien ihmisten elämässä on myös huolia ja murheita. Niistä selviäminen kuluttaa ihmisen energiaa. Tällöin on tärkeä muistaa hyvät asiat ja huolehtia itsestään. Ikääntyessä alkaa ymmärtää elämän rajallisuuden: tämä olikin määräaikainen sopimus. ­ Sekin saattaa synnyttää uuden näkökulman ­ ja monille synnyttääkin: on mahtavaa olla juuri nyt tässä, ystävien seurassa, on hyvä lähteä kalaan, hoitaa puutarhaa, kastella kukkia, Eija Stengård sanoo. (P.I.)
• 8 - Nro 6­7 lokakuu 2011 ELÄKELÄINEN Bingo kuuluu kiinteästi kerhotoimintaan. Muuramessa tullaan toimeen omillaan Kuntaliitoksen uhka huolestuttaa myös eläkeläisiä Jo kolmannessa virkkeessä puhe kääntyy kuntaliitokseen. Muuramen Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Lauri Hautanen ja matkavastaava Sinikka Hokkanen esittelevät ennen yhdistyksen keskiviikkokerhoa yhdistyksen toimintaa ja kerhopäivien ohjelmaa. Kuntaliitokseeen päätyminen on luonnollista. Muuramen ja eräiden muiden kuntien liittämisestä Jyväskylään on kohistu pitkään. Öljyä tuleen heitti kuntaministeri Henna Virkkunen esittäerssään kuntarakenteen rajua karsimista tällä vaalikaudella. Maksumiehiksi ei haluta Eläkeläisyhdistyksessäkin kuntaliitoksesta on puhuttu tuon tuosta. Yhdistyksessä pelätään palvelujen, erityisesti terveydenhoitopalvelujen, keskittymistä Jyväskylään, palvelujen maksujen kallistumista ja kunnan talouden huononemista. Ne kaikki heikentäisivät ennemmin tai myöhemmin eläkeläisten elämisen laatua. Emäntien tarjoomukset ovat yhdessäolon lisäksi kerhon parasta antia.
• ELÄKELÄINEN Nro 6­7 lokakuu 2011 - 9 Yhdistyksen puheenjohtaja Lauri Hautanen (keskellä) avaa kerhon kertomalla ajankohtaisista asioista ­ Emme halua Jyväskylän kaupungin kriisitalouden maksumiehiksi. Muuramen talous on hyvällä mallilla, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Lauri Hautanen, joka seuraa kunnan taloutta tarkasti myös valtuutettuna ja teknisen lautakunnan jäsenenä. Ilmaiset tilat kunnalta Muuramen Eläkeläisillä on huoli kuntaliitoksesta siksikin, että Muuramen kunta on harvinaisen suopea järjestöjen toiminnalle. Niinpä eläkeläisyhdistyskin saa toimitilat ilmaiseksi kunnalta, joka on vuokrannut Muuramen työväentaloa järjestöjen toimitilaksi. ­ Jyväskylässä tällaista etua ei ole. Tilojen vuokraaminen tulee siellä yhdistyksille kalliiksi, Hautanen sanoo. Muuramen yhdistys on sikälikin onnekas, että se saa järjestää kesäisin kahdet tanssit Vasemmistoliiton paikallisyhdistyksen omistamassa tanssipaikassa Hietarinteessä. ­ Ehtona on, että hoidamme itse järjestysmiehet, ja sehän kyllä käy. Vuodessa ilmaisista tiloista syntyvä säästö on suuri, sillä Muuramen Eläkeläiset ry kokoontuu kerhoilemaan joka keskiviikko. Kerhossa kahvitellaan, puhutaan asiaa ja asian vierestä, pelataan bingoa, kerrotaan lähesty- Kokemukset epäilyttävät Vuoden 2009 alusta Jyväskylään liitettiin Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti. Kokemukset ovat kaikkea muuta kuin rohkaisevat. Hautanen kertoo, että kokemukset myöskään tähänastisesta yhteistyöstä Jyväskylän kaupungin kanssa eivät rohkaise kannattamaan kuntaliitosta. ­ Meillä on oma terveyskeskus, mutta sitä hallinnoi Jyväskylä. Siinäkin on rahastuksen maku. ­ Jos kuntaliitos tulee, mikään ei takaa, että saisimme pitää terveyskeskusvastaanoton täällä. Mikä sitten eteen eläkeläisille, joilla ei ole omaa autoa? Hautanen aprikoi. toon ja jo sitä ennen yhteiskuljetusta Jaakko Teppo goes to Mallorca -musikaaliin. ­ Ja tietysti me lähdetään ensi syksynä Eläkeläiset pinnalle -risteilylle, puheenjohtaja ja matkavastaava vahvistavat. ­ Yhteistyötä matkojen järjestämisessä on paljon muiden Eläkeläiset ry:n yhdistysten kanssa, Sinikka Hokkanen kertoo. Kurssilaisia ja kuorolaisia Yhdistys myös kouluttaa jäseniään vireästi. Keväällä kolme jäsentä oli atk-tutoreiden kurssilla Kuntorannassa. Tänä syksynä kolme jäsentä osallistui järjestötoiminnan jatkokurssille ja yksi Oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen -kurssille. Vielä Muuramessa ei ole ryhdytty tekemään yhdistykselle kotisivuja nettiin, koska atk-osaajia ja tietokoneen käyttäjiä on vähän. ­ Taitojen oppiminen ei ole ainakaan isästä kiinni. Eräälä yliopiston kurssilla tapasin 92-vuotiaan, kertoo atktutorien kurssilla ollut Tapio Sinikka Hokkanen on yhdistyksen matkakavastaava. vistä matkoista, kulttuuurija muista retkistä ja vaihdetaan muuten vain kuulumisia. ­ Ja pikkuisen juhlistetaan jäsenten täysiä vuosia. Me kun olemme melkein kaikki tämmöisiä sota-ajan lapsia. niin syntymäpäiviä kakkukahvein ja muin seromonioin juhlitaan nyt aika usein. Vilkasta toimintaa Vaikka Muuramen yhdistys on pienehkö, sen toiminta on vilkasta. Taloudellinen tilakin on sen verran hyvä, että yhdistys pystyy tukemaan jäseniään matkoille ja retkille. Kesällä oltiin Savonlinnassa. Nyt suunnitellaanKuntorannan-matkaa tammikuussa Kaamoksen kaa- Suhonen. Avuksi jöäsenten kurssittamisessa on Eläkeläiset ry:n myöntämä kurssituki, jota vasta tänä syksynä on hoksattu hakea. Ohjelmatoimintaakaan ei ole unohdettu, vaan yhdistyksessä toimii Karpalotkuoro. ­ Siinä on kyllä pelkästään naisia. Miehet eivät vissiin osaa tai uskalla laulaa, sanoo Lauri Hautanen. Uusia jäseniäkin yhdistykseen on tullut aika paljon. Hautanen ja Hokkanen kuitenkin valittavat, että uudet ihmiset jättäytyvät usein aktiivitoiminnasta pois. ­ Suhtautuminen järjestötoimintaan ja kiinnostuksen kohteet muuttuvat, kun sukupolvi vaihtuu. Siinä on pohdittavaa sekä meille että varmaan myös muille yhdistyksille. Olemme yrittäneet ratkaista asiaa suoraan kysymälläkin, mutta yksiselitteistä vastausta ei ole oikein saatu, mikä uusia jäseniä todella kiinnostaa. PEKKA ISAKSSON
• 10 - Nro 6­7 lokakuu 2011 ELÄKELÄINEN Yhteistyötä ja osaamista laulaen Syksyn alkajaisiksi kuorostamme oli Kuntorannan musiikkija ilmaisutaidon kurssilla useampia osallistujia. Varmaan aktiivisuus kursseilla käynneistä on myös tuonut osaamista kuoroonkin lisää. Riemukkaat iltamat kurssilla oli taas oikea voiman ponnistus. Yleisökin kiitteli. Sekakuoro Iltatähdet ja Tikkakosken Naislaulajat kokoontuvat yhteisiin Ruskalaulajaisiin su 30.10.2011 klo15.00 Sepänkeskuksen Reaktorisalissa. Johon toivotamme kaikki tervetulleiksi Molemmat kuorot ovat vuosittain työskennelleet paljolti samanlaisen "lukujärjestyksen mukaan". Viikoittaiset harjoitukset, 4 ­6 esiintymistä erilaisissa tapahtumissa. Viikonloppukurssi kerran pari vuodessa. Tarvittaessa esiinnytään pienemmillä kokoonpanoilla. Syksyn tullen ovat yli 30 vuotta toimineet kuorot syttyneet laulamaan kaikkien iloksi yhdessä ja erikseen. Yhteistä laulun lisäksi meillä on osaava kuoronjohtaja Olga Kallio. Hänen ohjauksessaan ja opissa tunnemme osaamisen riemua. Tuntuu monesti Olgan taidon ja kannustuksen auttavan niin laulujen kuin elämisenkin vaikeissa kohdissa. Järjestöt ja yhteisöt suunnittelevat, "unelmoivat" yhteistyöstä ja -tapahtumista toisten kanssa toimintakertomuksissaan, useimmiten ilman toteutumista. Uskoin Helokkien Syyslaulajaisten vuosi sitten vauhdittavan laulutapahtumien järjestämisiä. Monessakohan aluejärjestössä on asiasta edes keskusteltu. Yhteistyö, yhteiset tapahtumat, on aluejärjestöjen työsarkana. Matkat (Kuntoranta), teatterit, kotiseudun nähtävyyde (museot), kulttuuritapahtumat (näyttelyt). Yhteisiin tapahtumiin on myös useampia lähtijöitä. Näin saadaan uusia ystäviä ja tuttuja. Syysterveisin Iltatähtien Isäntä Osmo Korhonen Tervehdys, eläkeläistoverit A Vepsäläisen kuoro esiintymässä syyslaulajaisissa. jattelin tässä avata sanaisen arkkuni: kun se meidän tervolaisten oma osasto loppui, olen tuntunut jääneeni "lehdellä soittajan" asemaan. Minulla on sellainen kutina, että meidän poppoosta eivät ole enää jäseninä muut kuin minä. Väliäkös sillä, minä en kuitenkaan poistu sivuvasemmalle. On tietysti ihan selvää, ettei täältä 70 kilometrin päästä tule lähdetyksi Suonenjoelle kerhoihin. Kun olisi edes muutama kaveri, bensakin on ylen kovissa hinnoissa. Jäsenyyteni pidän kaiken varalta. Jos vaikkapa joskus lomailen. Nyt pistän tulemaan eräänlaisen toteamuksen. Sen voi kiteytää sanaksi paukutteluovi. Olet sinäkin sellaisesta varmaan tietoinen. Paukutteluovia ei kuitenkaan tapaa enää. Ihmisten väkivalta kasvaa. Ennen vanhaan olivat mökit ja talot sen verran hataria, että ovi meni kiinni kerralla. Eli kun lapsi tai aikuinen suuttui jostakin, hän meni ulos ovet paukkuen. Suurin suuttumus häipyi saman tien. Kokemuksesta tiedän, että joskus kovan paukahduksen jälkeen jopa hymyilytti. Suuttumus oli ohi. Nykyään rakennetaan talot niin tiiviiksi, että ovi menee kiinni vain suhahtamalla. Suuttumus on purettava lähel- lä olevaan henkilöön. En tiedä, ottaako tätä kukaan todesta, mutta minun mielestäni asiassa on vinha perä. Tässä sitten vielä yksi esimerkki meistä ihmisistä, miten viha puretaan ­ vaan onko kohde oikea? Sotimaan Ampiainen pisti persuuksiin, kun kasvimaata kuokin, luuli kai, että tarjolla oon ja kaikki lentävät ruokin. Kesken työni piti lähteä pois ottaa lääkettä suureen kipuun. Mietin, miten pistäjän saada vois lentämään itsensä vipuun. Minä jäätelöpaketin aukaisin, heti siihen saapui tämä. Siihen kärpäslätkälle laukaisin ­ sitten tähteenä oli vain jämä. Sen jälkeen vasta huomasin, tuo pistäjä vielä lensi. Niin tyhmä on tämä ihminen, että syyttömän tappaa ensin. Inkeri Nuutinen Talluskylä Ystävyyttä laulaen Joensuussa Kun karjalainen on surullinen, hän laulaa. Mutta kun karjalainen on iloinen, niis silloin hän laulaa kaksin verroin! Ilosta laulettiin Pohjois-Karjlan aluejärjestön ja Joensuun Eläkeläisten yhteisesti järjestämissä syyslaulajaisissa Joensuun Kerhotalolla. Joensuun yhdistyksen miesryhmä Mollit ja Vepsänmaalta ystävyysvierailulle tullut Kansankuoron kuusihenkinen lauluryhmä panivat parastaan reilun tunnin mittaisessa konsertissa. Kun soutjärveläiset vieraat ohjelmansa lopuksi lauloivat Moskovan valot ja Odessan ja pyysivät yleisön mukaansa laulamaan, niin tunnelma salissa kohosi kattoon. Oli selvästi aistittavissa, että ollaan paitsi ystäviä myös sukulaiskansoja. Tämä oli jo kolmas kerta, kun vepsänmaalaiset vierailivat Joensuusn Eläkeläisten vieraina. Kiitos tästä kuuluu Suomi­Venäjä-seuran aktiiville Esko Turuselle. Teksti:. Ossi Haatainen Kuva: Eeva Surakka Paluu evakosta T Porvoon Eläkeläiset ry Vanhuspalvelulaki säädettävä pikaisesti Viime keväänä pidettyjen eduskuntavaalien monissa tilaisuuksissa oli esillä vanhuspalvelulain säätäminen. Tuolloin oli jo olemassa asiaa koskeva ministeriön esitys. Kaikki puolueet ja niiden kansanedustaja ehdokkaat olivat yksimielisiä lain tarpeellisuudesta. Lakiluonnokseen esitettiin kuitenkin kritiikkiä. Lakiluonnos on sittemmin ollut lausunnolla, ja niitä on annettu yhteensä noin 130 kappaletta. Julkisuudessa on lain sisältöön ja sen voimaantuloon esitetty monenlaisia näkökantoja. Tärkeintä on, että niitä verukkeina käyttäen ei lain valmistelua jarruteta. Luonnollista on, että annetut lausunnot otetaan huomioon siten, että ne huomioimalla aikaansaadaan hyvä, vanhusten oikeuksia, turvallisuutta ja terveyden ylläpitävä laki. Porvoon Eläkeläiset ry:n mielestä lain tulee sisältää mm. seuraavat periaatteet: 1. Laissa on määriteltävä selvästi, että jokainen ikäihminen on sen piirissä tarpeittensa mukaisesti. 2. Henkilöstö mitoitus laitoksissa ja kotipalveluissa tulee tarkoituksenmukaisella tavalla laissa säätää. Mitoituksessa on huomioon otettava potilaiden kunto siten, että enemmän hoitoa tarvitsevat lisäävät henkilöstön määrää. 3. Lain toteutuksen valvonta on järjestettävä luotettavalla tavalla ja lain rikkominen on sanktioitava. 4. Kunnille on turvattava tarvittavat taloudelliset resussit lain toteutukseen. 5. Laki tulee olla voimassa viimeistään 01.01.2013 alkaen. Porvoon Eläkeläiset ry:n jäsenkokous 22.9.2011 alvisodan päätyttä aloimme suunnitella kotitanhuville palaamista 6­7 kuukauden evakkoreissulta. Jotkut näkymät ja kokemukset ovat jääneet erikoisesti mieleen. Matka taittui härkävaunussa välillä Sotkamo­Haapajärvi edestakaisin ja sitten kuorma-autolla Kuhmoon. Kun tulimme silloiseen Kuhmon kirkonkylään, oli ensimmäinen näky sodan tuhoista kärsinyt kirkko. Ovet, ikkunat, alttarit ja penkit sikin sokin. Lähellä olleet hirsiset viljamakasiinit olivat myös palaneet. Kirkonkylän keskustassa oli lisää raunioita. Jouduimme asumaan isän syntymäkodissa jonkin aikaa ennen kuin saimme mennä Saunajärven kylään, joka oli pahinta sodanjättömaatta. Ikävää katseltavaa olivat salmessa kelluvat eläinten ruhot. Sitten kun pääsimme kotikylän suuntaan, olivat näkymät vieläkin ikävämmät. Alkoi näkyä lii- an matalaan haudattuja kaatuneita, ja polvet olivat monesti jääneet näkyviin. Kun matkaa jatkettiin, alkoi olla myös vielä hautaamatta olevia ruumiita, sekä maalle jääneitä että järvessä kelluvia raatoja, kuten niitä silloin kutsuttiin. Hevosten ruhot mätänivät osin hautaamatta. Niitäkin saattoi olla satoja pienelläkin alalla., etenkin mottien alueella. Raadonsyöjillä oli ruokaiset olot, korppeja, kettuja ja tuuman pituisia kiiltäviä raatokärpäsiä, ja niitä oli pilvin pimein. Luelahden talon pellon reunassa oli iso puusta rakennettu risti joukkohaudalla, huipulla punainen tähti. Sitä lemua, joka mottien tienoilla oli, ei voi verrata mihinkään muuhun. Ne alueet haisivat vuosia jälkeenkin päin. Pekka Huotari Riihimäki Ei Raatteen-, vaan Rukajärventiellä Liekö helle pehmentänyt aivot, kun tuli edellisessä lehdessä julkaistuun juttuun väärä tien nimi meidän retkelle. Pitäisi olla RUKAJÄRVENTIE, eikä Raatteen tie. Oikea otsikko olisi siis Joensuulaiset Rukajärven tiellä. Anteeksi mokani. Eeva Surakka
• ELÄKELÄINEN Nro 6­7 lokakuu 2011 - 11 Kelan tietokanta täydentyi Kelan tilastotietokantaan Kelastoon lisättiin syyskuussa 11 uutta raporttia, jotka käsittelevät mm. takuueläkettä, opintolainoja javammaisetuuksia. Lisäksi on laajennettu neljän vuosi sitten julkaistun raportin tietosisältöä. Kelan tilastotietokanta eli Kelasto on julkaistu internetissä kaikille avoimena palveluna. Kelastossa on tällä hetkellä yhteensä 74 raporttia, joita käyttäjä voi muokata haluamillaan valinnoilla. Kelastoon on koottu keskeinen tilastotieto Kelan hoitamasta sosiaaliturvasta, kuten tiedot Kelan etuuksien saajista sekä maksetuista ja keskimääräisistä etuuksista. Lisäksi Kelastosta löytyy tietoa hakemuksista sekä niiden ratkaisuista ja käsittelyajoista. Koko maan tietojen lisäksi tietoja voi saada erilaisten aluejaotuksien mukaan. Savolaiset matkan varrella. Savon aluejärjestö "Oolannin sodassa" Savon aluejärjestö järjesti kesäretken Ahvenanmaan saaristoon heinäelokuun vaihteessa..Meitä oli mukana 48 jäsentä eri yhdistyksistä. Brändön saaren historiaa, vanhaa postitietä ja sen aikaista kalastuselinkeinoa, sekä saaren nykyistä toimintaa, jossa merkittävänä osana on kirjolohenkasvatus sekä omenien ja perunan viljely, meille kertoili paikallinen matkaopas Iris Öström. Yövyimme hotelli Gulvilassa. Aamulla matka jatkui yhteysaluksella Ahvenanmaan pääsaarelle. Rannassa oli vastassa matkaopas IngaBritt Wirta. Hänen värikkäällä opastuksellaan pääsimme tutustumaan maaseutuun sekä Bomarsundin linnoituksen raunioihin. Siellä hän kertoi hyvin asiantuntevalla tavalla linnoituksen rakentamisesta ja sen tuhoutumisesta. Bussiin palattuamme lauloimme, kuinka kauhia se Oolannin sota oli. Maarianhaminassa teimme vielä kaupunkikierroksen. Ahvenanmaan erikoisasemasta johtuen saaren rannat eivät ole täytetyt kesämökeillä, vaan kaunis saaristo on säilynyt luonnonmukaisena. Yön vietimme Argipelak-hotelissa, josta jatkoimme matkaa seuravana päivänä autolautalla Turkuun ja amjoituimme Seaport-hotelliin. Turkuun emme tutustuneet ryhmänä vaan jokainen valitsi vapaasti tutustumiskohteensa. Aamulla matkamme jatkui Tampereelle, jossa teimme puolitoistatuntisen tutustumiskierroksen Tampereen kaupungin matkaoppaan seurassa tutustuen esim. Tampereen tuomiokirkkoon, jossa on upeat seinämaalaukset sekä kävimme Pispalassa tietenkin. Lounaan jälkeen lähdimme kotimatkalle. Iloinen mieli huumorilla höystettynä oli koko matkan suola ja sokeri. Vaikka monille pitkä bussimatka oli aika rankka, silti kaikki olivat tyytyväisiä näkemäänsä ja kokemaansa. Seuraavaa retkeä odotellessa: Hyvää alkavaa syksyä ja vilkasta toimintaa. Raimo Heikkinen Jyväskylän yhdistyksen syyskausi alkoi Kaijalassa Uutuutena yhteisraportit Uutuutena Kelastosta saa myös yhteisraportit, jotka Kela ja Eläketurvakeskus sekä Kela ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat julkaisseet. Kelan tilastotietokanta on toteutettu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Löydät sen osoitteesta http://www.kela.fi/kelast o tai Kelan verkkosivuilta kohdasta www.kela.fi » Tietoa Kelasta » Tilastot » Tilastotietokanta Kelasto Eläkeläisten kannalta kiinnostavimmat uudet julkaisut aiheitta ovat ­ Suomen eläkkeensaajat ja keskimääräiset eläkkeet ­ Suomen eläkkeensaajat ja kokonaiseläkkeen suuruusjakaumat ­ Suomen työkyvyttömyyseläkkeensaajat sairauden mukaan ­ takuueläkkeen saajat ja keskimääräiset eläkkeet ­ maksetut takuueläkkeet Kahvittelun odottelua Kaijalassa. Jyväskylän Eläkeläiset ry aloitti syyskauden tapahtumien sarjan pitämällä vapaamuotoisen yhdessäolotilaisuuden PAM:n kesäpaikassa Kaijalassa Jyväskylässä. Sateisesta säästä huolimatta liki 50 yhdistyksemme jäsentä oli tullut paikalle. Ohjelmassa oli esittelyn jälkeen kahvittelua, johon yhdistyksen taloudenhoitaja Anneli Silvennoinen oli leiponut maistuvat pullat Lisäksi hän oli kerännyt maukkaita omenoita kaiken kansan nautittavaksi. Tikkataulukin löytyi (kaupasta), ja mölkkykisaan osallistui yli 20 henkilöä. Pitkän taiston jälkeen Anja Sandelin selviytyi voittajana mölkkykisassa. Liekö ollut tuuria vai taitoa, sillä Anja ei ollut aikaisemmin tätä lajia harrastanut. Kaijalassa oli mainio sauna, josta naisväki pääsi ensin nauttimaan. Ehdotus yhteisestä saunavuorosta ei saanut kannatusta... Palokkajärven vesi oli vielä ihan sopivan lämmintä, ja moni kävi siellä uimassa kylpyjen lomassa. Miesten saunavuoron aikana naiset (ja ne miehet, jotka eivät saunoneet) aloittivat makkaroiden grillaamisen. Emännät olivat hankkineet mukaan myös muuta suuhunpantavaa. Eikä syömiset loppuneet kesken. Tilaisuutta pidettiin ihan onnistuneena, vaikka ennalta ei ohjelmaa oltu juuri suunniteltukaan. Muutama tunti meni ihan mukavasti toisten kanssa rupatellen. Lopuksi täytyy sanoa, että vaikka menomatkallakin hieman seikkailtiin, niin kyllä paluumatkallakin... ainakin allekirjoittanut. Tahvo Eronen
• 12 - Nro 6­7 lokakuu 2011 ELÄKELÄINEN Parkettikin tanssittiin puhki Porvoolaiset lahden toisella puolella Porvoon Eläkeläiset ry:n kesäkauden merkittäviä tapahtumia oli matka Suomenlahden eteläpuolelle. Tästä oli periaatteessa sovittu Piritan eläkeläisten kanssa vuonna 2010 yhteisessä Jaalassa pidetyssä juhlassa. Porvoon ja Piritan eläkeläisillä on jo vuosia jatkuneet kiinteät yhteistyösuhteet. Toiminta perustuu vuoroin vieraissa -periaatteeseen. Molemmat osapuolet olivat 19.9.11 pidetyssä juhlassa yhtä mieltä, että yhteistyön tulisi edelleen jatkua, muodostuneita periaatteita noudattaen. Matka-ajaksi oli sovittu 17.­ 19.9. Majapaikaksi oli haluttu ja saatu Viimsin kylpylähotelli. Valinta oli kaikin puolin onnistunut monipuolisen palvelun ja ystävällisen henkilökunnan ansiosta. Paikan rauhallisuus ansaitsee myös kiitoksen. Voi täydellä vilpittömyydellä suositella. Koska meillä oli linja-auto omasta takaa, parkkipaikankaan saannissa ei ollut ongelmia. Ensimmäinen matkapäivä kului pitkälle iltapäivään laiva- ja linja-automatkaa tehden. Mitään erityistä ohjelmaa ei sille päivälle ollut järjestetty. Matkalaiset saivat ollutkaan. Matkan päätapahtuma ajoittui viimeiseen matkapäivään. Yhteinen juhla pidettiin Viimsin kalastajakylämuseossa. Museona olevaan kylään oli ensimmäiset rakennukset tehty vuonna 1824. Alkuperäisiä rakennuksia on edelleen olemassa huomattava määrä. Juhlamme ollessa ulkoilmassa paikka oli erinomaisesta säästäkin johtuen hyvin onnistunut. Juhlasta jäi meille kauniit ja mukavat muistot. Isäntämme osoittivat jälleen sitä kuuluisaa virolaista vieraanvaraisuutta. Juhlan nimesimme Viron itsenäisyysjulistuksen juhlaksi. Se oli myös porvoolaisten 40-vuotisen toiminnan yksi juhlatapahtuma. Juhlasta on melkoinen määrä kuvia, jotka ovat kotisivuillamme nähtävissä. Suurkiitos kuuluu kuljettajallemme Pentille turvallisesta matkasta. Samoin kiitokset kaikille matkaan osallistuneille. Matka jäi mukavana tapahtumana muistojemme joukkoon ja myös osoituksena yhdistyksemme arvokkaasta toiminnasta. Kalevi Väisänen Matkalaiset yhteiskuvassa. käyttää kylpylän ja hotellin tarjoamia palveluja. Ja niille näkyi olevan tarvetta. Hotellissa tiedettiin suomalaisten kovat tanssihalut. Tämän mukaisesti illalla olikin parketilla pyörähtelyn mahdollisuus. Käyttö oli niin kovaa, että tanssilattian parketti rikkoutui keskeltä ja kesken illan. Kukaan ei sentään loukkaantunut. Toisena matkapäivänä piti alun perin olla ystävyystapaaminen, mutta se jouduttiin isäntäyhdistyksen kiireiden vuoksi siirtämään seuraavalle päivälle. Hyvä näin. Ei aika pitkäksi käynyt. Linja-auton keula kohti Tallinnaa ja ostoksille. Kerrankin oli kiireetön matka. Retkeen kuului tutustuminen kuuluisaan laulupaikkaan. Sinne pystytettiin Viron 20 vuoden takaisen itsenäisyysjulistuksen juhlaa varten tarvittavaa kalustoa. Tarkoitus oli myös tutustua Piritan keskustassa olevan nunnaluostarin vieressä olevaan kuuluisaan rauniokirkkoon. Valitettavasti tämä ei ollut mahdollista, koska kirkko oli jonkun tapahtuman vuoksi suljettu pitemmäksi aikaa. Toinen takaisku kohtasi matkalaisia kylpylässä, kun rikkoutuneen lattian vuoksi iltatansseja ei Karkkilan Eläkeläiset kylpylälomalla Haapsalussa Heinäkuun 31. päivän aamuna kokoontui iloinen joukko eläkeläisiä odottelemaan linja-autokuljetusta laivaterminaaliin. Oltiin lähdössä kylpylälomalle Viroon. Kohteena oli Haapsalu ja siellä Fra Mare -kylpylä. Matkaan lähti 22 henkilöä. Osalle matkalaisista loma tässä kylpylässä oli jo 3. perättäinen, joten matkaa voitiin pitää perinteisenä. Matkanjohtajana meillä oli oman yhdistyksen aktiivi Eino Paakkunainen, joka tunnetaan laulutaitonsa lisäksi hyvin aktiivisena henkilönä. Kun mukana oli myös Heli kitaroineen, niin tiesimme, että soitto ja laulu tulee raikumaan tälläkin matkalla. Laivamatka Tallinnaan sujui ongelmitta, eikä matkatavaroita tarvinnut raahata, koska ne kulkivat meren yli linja-autossa. Tallinnassa kassit siirrettiin toiseen bussiin ja runsaan sadan kilometrin matka Haapsaluun oli valmis alkamaan. Linja-autossa saatiin hotellikortit, joten vastaanotossa oli vain avainten lunastaminen ja majoittuminen saattoi alkaa. Hotellikortteihin Saunaosasto kylpylässä on saanut meidän jäseniltä sekä nyt että myös aikaisemmin runsaasti kiitoksia, eikä suotta, sillä se on tosi hieno ja monipuolinen suola- ja höyrysaunoineen. Matkanjohtajamme oli järjestänyt yhteisen illanvieton kahvitarjoiluineen. Siellä sitten kului ilta rattoisasti Helin soiton sekä yksin-ja yhteislaulun merkeissä. Myös vitsivarasto jäsenillämme tuntuu olevan ehtymätön. Loma kului tosi nopeasti ja koitti kotiinlähdön aika. Tuntui tosi haikealta, mutta mukava oli myös tulla kotiin. Onhan se myös niin, että jos ei tule kotiin, ei voi uudelleen lähteä. Sitä lähtöä odotellessa. Kiitokset Eikalle upeasta matkasta ja kaikille jäsenille: Oikein hyvää syksyä !!! Haapsalussa ehdittiin hoitojen ja muun ohjelman välissä kokoontua yhteiskuvaan. oli jokaiselle merkitty jo samalle päivälle lääkärin vastaanotto, jossa sovittiin hoidoista. Tulopäivän ohjelmaan kuului myös maittava päivällinen. Jatkossa meille kuului täyshoito ja se kyllä tiesi sitä, että nälkä ei päässyt yllättämään. Hoitokertoja 8 vuorokauden pakettiin kuului kaikkiaan 15, joten päivät kuluivat tosi nopeasti hoidoissa kulkien, saunoen, uiden ja läheisessä ikimännikössä samoillen. Tarjolla oli myös pakettiin kuuluvien hoitojen lisäksi maksullisia hoitokertoja sekä hemmotteluhoitoja, joita varsinkin naisväki aika ahkerasti käytti hyväkseen. Sen voi sanoa, että maksulliset hoidot kotimaahan verrattuna olivat tosi edullisia. Esa Vepsäläinen
• ELÄKELÄINEN Nro 6­7 lokakuu 2011 - 13 TUULA-LIINA VARIS "Lentäen olisit jo verillä" H esari vertaili äskettäin, miten kauan milläkin välineellä kestää matka provinssi-Suomen kaupunkien ja Helsingin välillä. Muihin suuntiin ei kansalaisten kotimaassaan oletetakaan matkustavan, päätellen poikittaisten yhteyksien kelvottomasta tilasta sekä maan päällä että taivaissa. Kotikaupungistani Joensuusta junamatka pendolinolla kestää 4 tuntia 20 minuuttia, mutta lentomatkan Hesari väittää kestävän vain tunnin. Joensuusta kannattaa siis ilman muuta matkustaa Helsinkiin lentäen eikä junalla. Voi veikkoset, eihän se noin mene. Lentokone toki on ilmassa tunnin ja pendolino liikkeessä 4 tuntia 20 minuuttia, ICjuna vielä vähän kauemmin. Mutta lentomatkailijan pitää olla matkalla paljon ennen ilmaan pääsyä ja pitkään sen jälkeenkin, ennen kuin hän on päämäärässään. Kotoa on lähdettävä viimeistään tuntia ennen lennon lähtöaikaa, lentokenttäbussia tai matkustajia eri osoitteista poimivia lentokenttätakseja käytettäessä huomattavasti aikaisemmin. Lentoasemalla ryhdytään jonottamaan: palvelutiskille, turvatarkastukseen, koneeseen. Aikataulu voi pitää tai sitten ei. Aina on ­ varsinkin kurjalla säällä ­ varauduttava myöhästymi- siin, sillä niitä on usein. Helsinki-Vantaan lentoasemalla menee hyvinkin puolisen tuntia ennen kuin on tulohallissa ja vähintään vartti matkatavaroita odotellessa. Jos käy hyvä oikein hyvä tuuri, lentokenttäbussilla voi päästä 40 minuutissa rautatieaseman kylkeen. Paluumatka edellyttää saapumista Helsingin lentoasemalle vielä Joensuun vaatimuksiakin aikaisemmin. Jonot ovat uuvuttavat. Palvelutiski, turvatarkastus, jonotus portilla, odotus koneelle vievässä bussissa, jonotus siitä ulos ja koneeseen... Kun vihdoin ollaan "perillä", ei suinkaan olla perillä, vaan jossakin Liperissä. Niin kuin Helsingin päässä ollaan jossakin Vantaan perukoilla. Matkaa on jatkettava toisin välinein ja välineestä riippuen aika tuntuvin kustannuksin. Minulla on kymmenien vuosien kokemus lentämisestä Joensuun ja Helsingin välillä. Jos kaikki sujuu saumattoman sutjakasti eikä ruuhkaa eikä pitkiä jonoja ole sen paremmin lähtö- kuin tulokentälläkään, matkatavaratoiminnot eivät takkuile, eikä lentokentälle vievillä teillä ja kaduilla ole ruuhkaa, lentomatkasta kaikkineen voi selvitä noin kolmessa tunnissa. Semmoinen sujuvuus on harvinaista herkkua. Lentäminen on joskus ollut ihanaa ylellisyyttä ja verrattoman hieno elämys. Nykyisin lentäminen on paitsi ekosysteemille sietämätön rasitus myös kaikkein hermoille käyvin tapa siirtyä paikasta toiseen. Koko proseduurissa ei ole yhtään rauhallista hengähdystaukoa, aikaa lukemiselle tai työpaperien tutkimiselle. Edes vessaan ei pääse, kun lentoemäntien kärryt tukkivat käytävän. Siinä istut ahtaassa tuubissa polvet leuassa ja kupla otsassa ja odotat vain, että koettelemus päättyisi. "Lentäen olisit jo verillä", maalasi taiteilijaystäväni Alpo Jaakola nuorena miehenä polkupyöräänsä Finnairin mainosta mukaillen. Ikimuistoinen lause. Ja totta. Ainakin hermonsa saa lentäen riekaleiksi. Vaihdoin junaan enkä ole katunut. Lähden kotoa taksilla varttia ennen junan lähtöä ja olen asemalla viidessä minuutissa. Junaan pääsee yleensä heti. Ensimmäiseen luokkaan tietysti, koska työeläkekortin omistajana matkustan puoleen hintaan. Väljässä, rauhallisessa vaunussa voin nauttia ilmaiset aamukahvit ja lukea VR:n tarjoamat aamulehdet, joiden parissa aika usein kuluu melkein Imatralle saakka. Sitten paneudun työpapereihin. Ne hoidettuani luen mieleistä kirjaa. Päädyn junalla Helsingin keskustaan levänneenä ja mieli tyynenä, valmiina päivän hommiin. Istun mielelläni ne puolitoista ja vaikka kaksi- kin leppoista tuntia junassa kuin "voittamassa" aikaa lentokoneessa. Raideliikenteessä on ollut ongelmia, pahojakin, ja niistä on VR tietysti vastuussa. Silti ihmetyttää, miksi junia kytätään sekuntikello kourassa, ja hirveä huuto nousee pienistäkin myöhästymisistä. Lentojen jatkuva myöhästely otetaan annettuna, vaikka lentoasemat ovat tavan takaa lähes katastrofitilassa. Tarina kertoo ensimmäisen lentomatkansa järkyttämästä vanhasta intiaanista, joka ei lähtenyt lentoasemalta mihinkään: hän odotti, että hänen sielunsa ehtii mukaan. Junamatkailijan ei tarvitse jäädä asemalle sieluaan odottamaan. Se pysyy varmasti mukana. Esillä Käpylän kirjastossa 15.10. saakka Toivo Koivisto Kallio-Vallilan Eläkeläiset ry:stä pystytti näyttelyn Vienan-kuvista Käpylän kirjastossa on lokakuun 15.päivään asti esillä Kallio-Vallilan Eläkeläiset ry:hyn kuuluvan Toivo Koiviston pienimuotoinen valokuvanäyttely Vienan Karjalasta. Kuvat Koivisto otti vuosi sitten kesällä tekemällään Vienan-matkalla. Näin Koivisto kertoo matkastaan, joka johti näyttelyn pystyttämiseen: "Olin vuoden 2010 kesäkuussa bussimatkalla Vienan Karjalassa Jyskyjärven ja Paanajärven kylissä sekä Kalevalan (Uhtua) kaupungissa. Matkakumppaneina oli sukujuuriltaan Karjalaan kuuluvia sekä Karjalan kulttuurista ja kielestä kiinnostuneita. Matkan vetäjänä ja asiantuntevana oppaana toimi valokuvaaja ja Vienan Karjalan tuntija Petri Niikko. Majoitumme TsirkkaKemijoen mutkaan sijoittuvassa Jyskyjärven kylässä. Kylässä asuu vajaa tuhat asukasta. Asumukset ovat valtaosin perinteisiä yksikerroksisia hirsitaloja. Kylän maisemaa hallitsevat joen yli Teimme Jyskyjärveltä moottoriveneretken Vienan Kemijokea pitkin Paanajärvelle. Matkaa kertyi lähes 60 kilometriä. Muutama koski laskettiin, yksi sivuutettiin kävellen. Puolivälissä pidimme tauon ja nautimme venemiesten keittämät nokipannukahvit blineineen, suolakurkkuineen ja muine lisäkkeineen. Koko matkan aikana näimme ainoastaan yhden ihmisen ja kolme pientä mökkiä. Paanajärven kylä on sinnitellyt yli kolmekymmentä vuotta patoallasuhan alla. Voimakas kansalaisliike on saanut siirrettyä patohanketta. Alueen rakentamiskielto on säilyttänyt kylän ainutlaatuisuuden. Talot ovat lähes sadan vuoden takaisessa ulkonaisessa asussaan. Muutamia taloja on saatu korjattua. Kesällä alueelle saapuu lomalaisia ulkomaita myöten." Talon kengitys Paanajärvellä. johtavat köysisillat. Puu-Käpylän asukkaana tunsin olevani kuin kotona kierrellessäni Jyskyjärven kyläteitä ja polkuja. Kaikenlainen turha kiireinen hössötys oli poissa. Talojen ympärillä oli pieniä kasvimaita, joita silminnähden hoidettiin hyvin. Nykyajasta kertovat talojen ulkopuolilla siellä täällä näkyvät lautasantennit. Asuimme perheissä. Keskustelut sujuivat karjalan murteella. Ruokaa oli karjalaiseen tapaan yllin kyllin. Samalla tutustuimme toisiimme. Oma emäntämme oli aikaisemmin työskennellyt Kostamuksen kaivoskombinaatissa, mutta nyt jo jäänyt eläkkeelle. Yksi hänen lapsistaan työskentelee Suomen puolella ja vävy Kostamuksessa. Jyskyjärvellä matkamme kohokohta oli runolaulaja Vieno Morogovan esitys. Vieno kävi elämänsä vaiheita läpi runojen ja laulujen myötä. Kädessään vihko, jota joskus ohimennen silmäili. Tunnin pituista esitystä seurasi lähes henkeään pidätellen. Kansanlaulaja Vieno Morogova. Jyskyjärven kulttuuritalon juhlasalin seinää koristavat isot Kalevala-aiheiset piirrokset. Siellä pääsimme tutustumaan kyläläisten kulttuuriharrastuksiin. Juhlasalissa esiintyi kansantanssija lauluryhmä, aulassa oli myytävänä pakallisten tekemiä taidokkaita tekstiili-, puu-ja tuohitöitä. Paanajärven kylä on yksi sadasta maailman uhanalaisimmista kulttuurikohteesta Kuvat ja teksti: TOIVO KOIVISTO
• 14 - Nro 6­7 lokakuu 2011 ELÄKELÄINEN Eläkeläiset ry:n opintovastaavat Vienan karjalaisten vieraina E lokuun viimeisellä viikolla ryhmä Eläkeläiset ry:n opintokerho-ohjaajia matkusti Vienan karjalaisten luokse saadakseen kokemuksia ainutlaatuisesta, vielä elossa olevasta alkuperäiskansan kulttuurista. Kerhojen vetäjät olivat toivoneet yhteistä tekemistä, jolla vahvistaa heidän välistään tukiverkkoa. Vaikka matka oli omakustanteinen, ryhmä saatiin kokoon. Opintomatkan kohteeksi valittiin vanhat runokylät, joista Lönnrot ja hänen aikalaisensa keräsivät talteen suullisena perintönä polvelta toiselle siirtyneitä runolauluja. .Karjalasta ja myös Kainuun alueelta kerätyt runolaulut tunnetaan nyt Kalevala -eepoksena, joka on käännettynä yli sadalle kielelle. "Kiertää päivän, kiertää kuun, vaan ei kierrä juminkekoa", sanotaan kansanrunoudessa arvoituksellisesti. Hyvä pohjustus matkalle saatiin Kuhmossa Juminkeosta, Kalevalan ja karjalaisen kulttuurin keskuksesta. Tiivis kertomus keruumatkoista 1800-luvun alkupuolella sekä vielä jatkuva työ kansanperinteen tallentamiseksi ja levittämiseksi muuttuivat eläviksi kuviksi säätiön auditoriossa, jossa katsottiin filmiltä vanhoja Vienan kyliä. Viereisessä näyttelysalissa oli seppien rautaan takomia näkemyksiä Kalevalasta.Juminkeko-talo edustaa uutta suomalaista puuarkkitehtuuria ja sen rakenteisiin on kierrätetty paikalla sijainnut vanha puutalo. Mitä juminkeko- sana tarkoittaa, jäi vieläkin arvoitukseksi. Jyskyjärven Tuomi-lauluyhtyeen naiset taputtavat matkalaisten esittämälle Ystävälle-laululle. Iltatarinoista jäi mieleen päällimmäisinä ihmisten tyytyväisyys yksinkertaiseen, kiireettömään elämään sekä kylän yhteishenki. Vaikka talojen ja aitojen korjauksessa olisi vielä paljon tehtävä ja köyhyys oli silminnähtävää, oli kylällä oma posti, lastentarha, viisi kauppa ja koulu. Voiko kylä olla köyhä, jos sillä on varaa opettaa 70 lasta opettajalla? Seuravina päivinä tutustuimme Uhtuaan, nykyiseen Kalevalaan, Vuokkiniemeen ja Kontokkiin. Viimeisenä iltana teimme sketsejä Kalevalan säkeistä. Säkeet oli koottu vierailukohteidemme Kalevala -runoista. Näin saimme runot eläviksi ja ilot ilmoihin. Matkapäivien aikana pohdittiin opintokerhojen työtä ja vaihdettiin vinkkejä toimivista kerhoista. KSL radiotuottaja Olli Sydänmaa kuvasi opintokerhojen vetäjien ajatuksia kerhotyöstä ja sen roolista eläkeläisten yhdistyksille. Nauhoituksista on koottu KSL:n nettisivuille video. Sen osoite on http://www.ksl.fi/opintokerhotmainmenu-87.html. Matkasta ilmestyy myös video, jota voi käyttää kerhojen opintoaineistona. Ryhmässä oli mukana myös kaksi venäjänkielistä naista Rovaniemeltä. Ajatus kielenoppimiskerhon perustamiseksi Rovaniemelle Teemme yhdessä -hankkeen tuella syveni ja kotiin palattiin tietäen, että loppusyksystä Rovaniemellä opitaan vastavuoroisesti suomea ja venäjää. Aikamatka Rajanyityksestä alkoi aikamatka taaksepäin. Ensimmäinen kohde oli suomalaisten rakentama Kostamus. Ei voinut jäädä epäselväksi, mitkä talot olivat suomalaisten ja mitkä myöhemmin paikallisten rakentamia. Osa taloista eroittui jotenkin liian siisteinä kaupunkikuvasta .Lasten ja vanhempien hälinä torilla kukkamyyjien ympärillä kertoi koulujen alkavan seuravana päivänä. Opintojen alkua juhlittiin vapaapäivänä töistä. Hitaasti kiiruhtaen jatkoimmme sorateitä pitkiin vanhaan Jyskyjärven kylään. Koskemattoman luonnon ja syvien soiden välistä eteen ilmestyivät joenvarteen asettuneet rakennukset ja kauppa-aukiolle kerääntyneet kyläläiset. Yösija saatiin parin hengen ryhmissä karjalaisten kodeissa. Emäntien ystävällisyys ja kaunis vanha karjalan kieli tekivät vaikutuksen matkalaisiin. Illalla kylän klubitalolla nähtiin rehti ja iloinen naisten laulu- ja perinnetanssiesitys. Iltaruoka perheissä oli ylellistä paikallisherkkua. Illalla perheissä kuultiin monenlaisia tarinoita kylän elämästä, kuten kamppailusta jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa ja toisaalta turvallisesta ennustettavuudesta, jota koettiin neuvostoajalta. Jyskyjärven kaksi vaijerien varassa oleva siltaa on rakennettu kyläläisten keräämillä varoilla Kannattaa käydä Kannattaa käydä katsomassa Vienan Karjalaa silmät ja korvat auki, historian vuoksi. Länsimainen kehitys ja kertakäyttökulttuuri eivät ole sinne vielä saapuneet. Lapsuus tulee mieleen ja antaa ajattelemisen aihettaa. Voisi verrata myös sitä ihannekuvaa, minkälainen oli Karjala, joka haluttaisin takaisiin, ja mikä on todellisuus. Kokemuksissa tärkeäksi nousi myös tiedonsaanti oman ja sukulaiskansan historiasta. ­ Koulussa opetettiin Kalevalan lorut mutta ne ovat jääneet kaukaisiksi. Nyt sen tajuaa, minkä urotyön keräilijät ovat tehneet meidän perinteemme säilyttämisen eteen. Seuraava kirjan, jonka luen, on Kalevala meän kielellä, oli Vaatovaaran Martin yhteenveto. Teksti EVA RÖNKKÖ Kuvat: EEVA RÖNKKÖ JA OLLI JOKINEN Ryhmä Uhtualla. Tällä paikalla Lönnrot perimätiedon mukaan kuunteli runonlaulajia ja kirjoitti runoja muistiin.
• ELÄKELÄINEN Nro 6­7 lokakuu 2011 - 15 Runopysäkki Lakkareissu Lomalle lappiin lähteä pitää, muuten ei tunnu miltään. Motiivina marjat suon jotka talvella pöytään tuon. ...matka on pitkä, uuvuttaa, mutta lumo pohjoisen houkuttaa. Jaksan istua autossa, kun tiedän mitä on vastassa. Illalla mökki jo häämöttää ja rinnassa kummasti läikähtää. Olen joutunut Lapin lumoon, niin on käynyt monen Matin. ...aamulla suolle suunnistan, eväsrepun heitän oksaan koivun. Näkyy hilloja mättäillä ja pian niitä on kopassa. Valkoinen kukka on tupasvillan, takana loistaa sompasammal. Jalat vievät mättäältä toiselle ja noukin hilloja laulellen. Hillasaalis painaa astiassa, jano polttaa rinnassa. Repun luokse riennän taas ja mättäällä istun, kahvia juon. ..... Kesäiset pohjolan illat niin kuulaat valoisat Marjarohmulla niin olo onnellinen Helena Koponen & Riitta Kukkonen, Maavesi Stressi Hiipii hiljaa yllättää Radio ensin vaikenee, TV pimenee. Töiden ja asioiden hoito tympäisee! Vaan kun lukeminenkin unohtuu, oot jo syvällä, suossa upottavassa. Muista, et kone ole, jo hyvinvointisi huolta kaipaa. Siis havahdu, ja stressiä kavahda! Nauti, iloitse, päivästä kiireettömästä, oleilusta, ystävän halailusta! Ja lenkistä, vaikkapa sadesäällä, kas silloin taivaskin auki on! Mutta jos aurinko paistaa, tuplasti nauti, riemuitse! Hartaasti toivoisin, että terveenä kuolisin. * Tämä paikka on varmaan yhtä hyvä kuin joku toinen. * Takana mutkikas elämäntaival ja hyvä niin. - Ties minne olisin joutunut, jos olisin suoraan kulkenut. * Viisas ei viisastele. * Hyvin menee, huonosti tulee - köyhänä pysyn. Rudolf Lindblad Helsinki Ystävä, kaikissa lämpötiloissa pesunkestävä. * Luulit olevasi yksin, erehdyit, olin ajatuksissani juuri siellä. * Me ihmiset unohdumme toisiltamme vieraiksi Lea Niemine Inkeroinen Keskimäärin ihmiset uskovat olevansa tavalla tai toisella poikkeavia yksilöitä, paitsi ne keskimmäiset, jotka uskovat olevansa täysin normaaleja. * Johtajuus on riskin sietokykyä ja vastuunottamista, mutta ei välttämättä vastuun kantamista. Sen kantaminen ja epäonnistumiset on mukavampaa työntää muiden harteille. Oiva Björkbacka Helsinki Näin haihtuu murheet, kiirekin unohtuu ja sun hyvä olla on. Ja elämä jälleen hymyilee Irmeli Mandell Vaasa "Silloin taivaskin auki on" K iitos taas runoista. Ja aforismeista! Moni otti viime lehdessä esittämäni aforismihaasteen vastaan. Hyvä niin, onhan aforismi varsinainen ajattelun lihaliemikuutio. Runopuolella viivähdetään vielä hetki kesässä sekä pohditaan stressin olemusta. Helena Koposen ja Riitta Kukkosen yhteisrunossa Lakkareissu hehkutetaan hillasuon ja Lapin ihanuutta. Runon tunnelma on onnellinen ja hyvin, hyvin suomalainen. Hauskaa, että runolla on kaksi tekijää. Yhdessä kirjoittaminen voi olla todella mukavaa. Onhan meillä kirjailijakunnassakin näitä parivaljakoita, runopuolella tosin vähemmän, mutta heitäkin on. Esimerkiksi runoilijat Tommi Parkko ja Markus Jääskeläinen ovat kirjoittaneet yhteisteoksen. Koposen ja Kukkosen runon vahvuus on sen tunnelma. Jos runoa haluaisi muokata, voisi rytmipuolta vielä miettiä. Nyt Lakkareissussa sekoittuvat riimi ja riimittömyys. Runossa myös käytetään paikoin käänteisiä sanajärjestyksiä ("eväsrepun heitän oksaan koivun"), ne voisi mahdollisesti suoristaa. Ääneen lukemalla huomaa, millaista rytmihuoltoa runo voisi vielä kaivata. Ehdottaisin "joko ­ tai"-meininkiä, eli riimit koko runoon tai sitten kokonaan pois. Mutta hyvän mielen runohan Lakkareissu on, moni varmaan mielellään muistelee hillasoita ja lataa niistä energiaa talvea varten. Sitä paitsi "marjarohmu" on ihana sana. Irmeli Mandell kirjoittaa saatteessaan lukeneensa viime aikoina paljon Aila Meriluodon tuotantoa ja saaneensa siitä sytykkeen omaankin kirjoittamiseen. Näinhän yleensä on, hyvän tekstin lukeminen auttaa ja innostaa kirjoittamaan. Mandellin runo sopii Koposen ja Kuk- kosen marjastusrunon kaveriksi. Molemmat runot ovat stressinlievitysrunoja. Irmeli Mandell kuvaa runossaan tuttua tilannetta, liikaa huolehtimista ja murehtimista. Sitten pikkuhiljaa runo ohjaa lempeästi stressittömyyteen. Oma lempikohtani on:" Nauti, iloitse,/päivästä kiireettömästä,/oleilusta, ystävän halailusta!/Ja lenkistä, vaikkapa sadesäällä,/kas silloin taivaskin auki on!." Tämä näkökulma todistaa, että teksti ei ainoastaan kuvaa todellisuutta, vaan vaikuttaa tapaamme nähdä ja kokea todellisuus. Aforismeja monipuolisesti Aika moni tosiaan tarttui aforismihaasteeseen, ja voihan olla, että lisääkin mietelauseita on vielä tulossa. Rudolf "Limppu" Lindblad runoilee aforismiensa alkajaisiksi näin: "Aforismi vaikea juttu/päässä liian moni tuttu/josta syntyy mieleen muuri/on plagiaatin vaara suuri/Jospa pelkoni voittaisin/jotakin vääntää koittaisin". Nuo säkeet kuvaavat aforismin kirjoittamisen haasteita. Koska täysin uusia ja omia ajatuksia ei meillä kenelläkään ole, pitäisi aforismille löytää paras mahdollinen tyyli ja ilmaisumuoto, joka tekee siitä persoonallisen. Aforismin keskeinen ilmaisutapa on paradoksi, näennäinen ristiriita. Näin myös Limpulla: "Hartaasti toivoisin, että terveenä kuolisin." Tuohon pieneen mietteeseen sisältyy sekä jotain hyvin koomista että myös valtavan traagista. Ihmisen on vaikea mieltää kuolevaisuuttaan, ja sitä herkkää kohtaa aforismi valottaa. Paradoksin voimaa hyödyntää myös hieman pidempi, elämäntaivalta kuvaava aforismi. Siinäkin oivallus kantaa ja lohduttaa: tämä elämä meillä on, ja sen voi nähdä lempeästi. "Tämä paikka on varmaan/yhtä hyvä kuin joku toinen." Harvoin meillä on vain yksi absoluuttisen hyvä vaihtoehto, pikemminkin on jatkuvasti monia hyviä, vaikkakin erilaisia mahdollisuuksia. "Viisas ei viisastele." Joskus kolmella sanalla voi sanoa enemmän kuin kokonaisella kirjalla. Ja vielä saa nauraa tervehdyttävää naurua, kun lukee aforismin "hyvin menee....". Siinäpä on oivallinen kuva markkinavoimien keskellä sinnittelevästä ihmisestä, jolla kuitenkin kapitalismin harmiksi menee hyvin! Oiva Björkbackan aforismit käsittelevät tarkkanäköisesti ihmisen toimintaa ja käsityksiä itsestään. Ironia on vahvasti mukana, kuten usein aforismeissa: "Keskimäärin ihmiset uskovat olevansa tavalla tai toisella poikkeavia yksilöitä, paitsi ne keskimmäiset, jotka uskovat olevansa täysin normaaleja". Aforismi jää hyvällä tavalla vaivaamaan mieltä ja muistuttaa suhteellisuudesta. Kuka oikein määrittelee, mikä onkaan normaalia tai poikkeuksellista? Johtajuus-aforismi ottaa terävästi kantaa vastuukysymyksiin (ja on ajankohtainen). Siitä tulevat mieleen jotkin Hannu Parosen aforismit. Lea Niemisen aforismit käsittelevät ihmissuhteita. Ystävä-mietelauseen voisi vaikka painattaa t-paitaan ystävälle lahjaksi. Yksinoloa käsittelevä aforismi tuo mieleen tanka- ja haikurunojen tunnelman. "Me ihmiset unohdumme toisiltamme vieraiksi". Tämä Lea Niemisen miete osoittaa, miten tärkeää ilmaisutyyli on. Aforismi on puettu runolliseen muotoon, joka tekee siitä vaikuttavan. on monta 20­30-luvuilla syntynyttä kirjailijaa, jotka yhä luovat, kirjoittavat tuoretta tekstiä. Aira Meriluoto, Sirkka Selja ja Kirsi Kunnas ovat kirjoittaneet yli 60 vuotta. Meriluodon uusin kokoelma, Tämä täyteys, tämä paino, on tältä vuodelta. Sirkka Seljan uusin teos on viime vuonna ilmestynyt Riikinkukonlapsi eli valitut runot, joissa mukana on myös ennen julkaisemattomia runoja. Kirsi Kunnaskin on 2000luvulla julkaissut uutta tuotantoa, samoin kuin muutaman vuoden Kunnasta nuorempi pitkän linjan runoilija Lassi Nummi. 80-vuotiaan Mirkka Rekolan uusin kokoelma, Kuulen taas äänesi, on juuri ilmestynyt. Upeita runoilijoita kaikki. Uuden luominen ei kuulu pelkästään nuorelle polvelle, vaan on iästä riippumatonta. Nautitaan siis luovuudesta, runoista ja kauneudesta. Odottelen taas luovuutenne tuotoksia postiin tai sähköpostiin. Iätön luovuus Irmeli Mandell kertoi lukeneensa Aila Meriluodon tuotantoa. Keskuudessamme Niina Hakalahti Kukkolankatu 16 33400 Tampere niina.hakalahti@sci.fi
• 16 - Nro 6­7 lokakuu 2011 ELÄKELÄINEN Klaukkalan Eläkeläiset esiintyivät avustajina Kaurismäen filmissä ja kävivät Norjassa Klaukkalan Eläkeläisillä on toimintaa myös kesällä, Tämän vuoden kevätkauden lopuksi tehtiin retki historialliselle Pyhän Olavin Kirkolle Vammalaan. Täytyy ihmetellä, miten talkoohenki on ollut valtavaa, että on saatu tuhopoltettu kirkko entisöityä. Poikettiin myös Punkalaitumella Talonpoikaismuseo Yli-Kirralla, Mauri Kunnaksen "Koiramäen talossa".Sieltä löytyy miltei kaikki, mikä kuuluu entiseen maalaiselämään. Mielenkiintoista. Kesäkeskiviikkoisin on pelattu petankkia ja mölkkypalikkaa pienellä, mutta innokkaalla porukalla. Heinäkuussa osa meistä vietti tuetun lomaviikon Lautsiassa. Elokuun alussa saimme yhdessä Klaukkalan Eläkkeensaajien kanssa tilaisuuden tutustua Helsingin uuteen Musiikkitaloon ennen varsinaisia avajaisia Olimme avustajina Mika Kaurismäen elokuvassa Tie Pohjoiseen, jonka pääosissa ovat Vesa-Matti Loiri ja Samuli Edelman. Esiinnyimme konserttiyleisönä. Elo-syyskuun vaihteessa mekin olimme matkalla Pohjoiseen. Päämääränä oli Äkäslompolo, jossa oli majapaikkamme. Sieltä teimme retkiä mm. Ylläkselle Pallakselle, Leville ja jopa Norjaan. Maisemat ovat siellä mahtavia vuonoineen, vuorineen ja kirkasvetisine vuoristopuroineen. Yön vietimme Altassa. Sopuleitaoli tosi paljon, eläviä ja kuolleita. Särestöniemi oli myös retkikohteena varsin mielenkiintoinen lukuisine taideteoksineen. Kävimme myös Pakasaivolla, joka on syvällä kurussa oleva järvi, jollaisia on vain Lapissa. Samalla reissulla poikettiin Seitakivellä, jonne seitsemän nurmijärveläistä kiipesi Jukolan poikien tavoin. Kolarin Eläkeläisllä oltiin vieraina. Siellä saimme kuulla mielenkiintoista tietoa Kolarin kunnasta. Haitaristi johti yhteislaulua ja mei- Yhdistyksen jäseniä Norjan-matkalla. Klaukkalan Eläkeläiset ry:n ja Klaukkalan Eläkkeensaajat ry:n jäseniä konserttiyleisönä Mika Kaurismäen elokuvan Tie Pohjoiseen kuvauksissa. dän Seitsemän siskoa esiintyi. Kahvi maistui lohileipien kera. Kotimatkaaedeltävänä iltana oli yhteinen illanvietto, jossa kullakin "kuppikunnalla" oli omaperäistä ohjelmaa. Päivittäisillä kävelylenkeillä saatiin nauttia Lapin luonnon rauhasta ja tutuksi tulivat niin porot kuin kuukkelitkin. Vielä ei ollut ruskaaika, mutta kaunista oli silti. Kotimatkalla poikettiin kahvilla Pohjola-opistolla, jossa itse isäntä, Paavo Väyrynen kertoi paikan monipuolisesta toiminnasta. Sosiaalisen toiminnan lisäksi siellä on mm. viinitila ja moni ostikin pullon kotiinviemisiksi. Ruokailupaikkakin oli mielenkiintoinen, ravintola Vaskikello Pyhäsalmella. Matka oli kaikenkaikkiaan hieno, kannattaisi mennä uudestaan! Elämä jatkuu, keskiviikon kerhot ovat alkaneet täydellä teholla yhdessäolosta nauttien ja tulevia suunnitellen. SIRKKA ITÄNIEMI Anneli Alava kuollut Eläkeläiset ry:n entinen pitkäaikainen tiedotussihteeri ja Eläkeläinen-lehden toimitussihteeri Anneli Alava on kuollut. Alava työskenteli Eläkeläiset ry:ssä 1.12.1970­30.6.1987 eli peräti 17 vuotta. Alava kuoli 2.9.2011. Hän oli syntynyt 7.8.1925 Iisalmessa. Alavaa jäivät kaipaamaan puoliso, kolme lasta,neljä lastenlasta ja kaksi lastenlastelasta kaksi. Alava harrasti erityisesti kirjallisuutta ja luki viimeiseen asti. Oulun Eläkeläiset ry päätti kesäkauden Vaaskelassa Kesäkauden päättäjäiset vietettiin Vaaskelassa sillä hetkellä sateettoman päivän vallitessa. Juhlan aluksi Taisto Markuksela soitti hanurilla Nuoruusmuistoja. Tervehdyssanat lausui puheenjohtaja Anneli Rautio mainiten mm. eläkeläisten oikeuksista. Kuoro Eloisat lauloi kolme laulua Taisto Markukselan säestämänä. Liikuntajaosto Ikiliikkujat esitti sauvavoimisteluohjelman Kalastaja Eemeli, jonka oli laatinut Eevi Kaasinen, ohjaajana Ritva Mörönen. Juhlapuhujana oli pastori Pertti Telkki, joka piti huumoritäytteisen puheen juhlaväelle. Punainen peruukki päässään esiintyi Ritva Mörönen Ikääntymisen ilo -ohjelmalla, jonka oli kirjoittanut Eevi Kaasinen. Kauniin runon esitti Irja YliMarttila. Miehet lauloivat haitarimusiikin säestyksellä tilaisuuteen sopivan laulun. Marin Leninki esitti nykymuotia huumorimielessä, oli kynähametta, kellohametta, puolihametta,t-paitaa, pallopaitaa, kaksi Marokkolaista kaunotarta esitti perinnepukuja. Yhteisesti lauletun Juhlamarssin jälkeen oli vielä tanssia Paronit- orkesterin tahdissa. Yleisöä oli runsaslukuisasti paikalla, oli omaa väkeä ja naapurijärjestöistä osanottajia. Keittiöhenkilökunta laittoi tarjottavan. Ritva Mörönen
• ELÄKELÄINEN Nro 6­7 lokakuu 2011 - 17 LIMPAN Statyer och reliker I skrivandes stund finns säkert inte många av Gadaffis statyer kvar i Libyen. Detsamma gäller förstås också Saddam Husseins statyer i Irak och Leninstatyerna i Europas forna folkdemokratier. På sydligare breddgrader verkar det vara viktigt att vid varje maktskifte förstöra alla minnesmärken från gångna epoker. Här i Finland tar vi det kallare. Trots att största delen av oss ännu verkar betrakta ryssarna som landets arvfiende, står statyn av den ryska tsaren Aleksander den andra kvar på landets viktigaste torg. Vi finländare är inga statyvältare, men Helsingfors universitets grundare Aleksander den första var nära att få en postum släng av sleven. Ett gäng ultranationalistiska studenter bar nämligen under lappotiden ut bysten av "ryssen" från universitetets festsal. De hade i alla fall så mycket folkvett att de varken välte eller förstörde bysten, som än i dag står till påseende på universitetets bibliotekets gårdsplan. Historiens stigar går litet härs som tvärs. En annan före detta rysk fältherre sitter till häst på en central plats vid en gata som bär hans namn. För en tid sedan blev han röstad till den största finländaren genom tiderna. Han fick säkert en massa röster också av dem som rasar mot tvångssvenskan. Det är väl inte så välkänt att han som ung var totalt tvåspråkig, nämligen på svenska och ryska. Jag åsyftar förstås på C G Mannerheim. Trots att mina lärofäder på verkstan kallade honom slaktargeneralen, vill jag ingalunda ifrågasätta hans stora inverkan på vårt lands historia. Han har säkert gjort förtjänt av sin staty. En som säkert också hade gjort sig förtjänt av sin staty var den åländske självstyrelsekämpen Julius Sundblom, som står på Mariehamns Esplanad och sträcker ut sin välsignande hand över staden. Av någon orsak har den utsträckta handen handflatan uppåt. När jag bodde på Åland på sextiotalet sade en och annan av mina åländska vänner, att han står där och tigger snus. Jag kom aldrig att ta reda på om gubben ifråga snusade eller ej, men en annan sak skrattade jag gott åt många gånger. Jag tog ofta min morgonlänk förbi statyn och särskilt på veckosluten hade någon humorist ofta lagt en tom brännvinsflaska i statyns näve. På Helsingfors Esplanad står som vi alla vet Runebergs staty. Gubben var förutom nationalskald också en hejdundrande fruntimmerskarl. Det är väl därför jag har hört berättas att han under ljusa sommarnätter står på tå och gör piruetter på sin piedestal. Detta lär bero på att han inte kan besluta vems bara akter han hellre vill se på; Salutorgets Haavis Amandas eller någonderas av Topelius symboliska döttrar Saga och Historia, som står vid Södra Esplanaden bakom Svenska Teatern. Alla som kan sin litteraturhistoria vet säkert att om Eino Leino, som står i sin slängkappa i hörnet av Norra Esplanaden och Högbergsgatan skulle vakna till liv, så skulle han grämas över att hans stamkrog Catania på andra sidan gatan har skattat åt förgängelsen. Presidenterna har i forna tider haft en viktig roll i landets historia och i hög grad gjort sig förtjänta avsina statyer. En sak som åtminstone jag tycker vara litet jäk- lig är, att efter Stålberg och Svinhuvud, som står framför riksdagshuset, har de varit tvungna att nöja sig med symboliska statyer. Paasikivi med två blankpolerade svarta stenstoder invid Glaspalatset, som i folkmun fått heta Alli och Juho Kusti. Kekkonen, som höll ordning på torpet och lotsade landet genom det kalla kriget, fick en ankdamm med symboliska handlyktstolpar i Hesperiaparken. För att nu inte tala om Risto Ryti, som gjorde ett modigt beslut, vilket troligen räddade landet från ockupation och som han efter kriget fängslades som krigsförbrytare för. Han skulle nog ha förtjänat ett bättre minnesmärke än en symbolisk vinkelkrimskrams. Men nu till relikerna. Den enda finska relik jag känner till är biskop Henriks kvarlevor. Han som bonden Lalli tog livet av på Kjulo sjöns is i vredesmod för att biskopen hade våldgästat hans gård. De ligger i en väldig stensarkofag i Nousis kyrka. Det fick jag reda på när jag var på mitt barnbarn nummer tvås bröllop och barnbarnsbarn nummer sex dop i sagda kyrka. Visst lär det finnas heliga benbitar också i andra finska kyrkor, men de har aldrig rört mig i ryggen. Ett besök i Lenins mausoleum i Moskva var en upplevelse jag helst skulle ha kunnat undvara. På ett officiellt besök hos Livs sovjetiska broderförbund fick jag som VIP-person gå förbi den långa kön som ringlade över Röda torget. Lenins balsamerade kropp som låg i strålkastarljuset på lit de parade i det halvmörka rummet kändes på något sätt overklig. När det efter några veckor blev min tur att skriva sista ordet i Ny Tid skrev jag om vad jag kän- de i mausoleet. Jag avslutade kåseriet med en dikt som gick ungefär så här: Kamrat Lenin vad har de gjort ned dig Du som skrev att religionen är opium för folket ligger här som en relik, en makaber avgudabild Kamrat Lenin som stor människa har du förtjänat dina statyer men detta... Seppi von Bonsdorff , som då var chefredaktör för tidningen, sade att han förstår mig och i stora drag är av samma åsikt, men att det med tanke på min ställning som funktionär i ett jämviktsförbund kanske vore klokt att skriva om någonting annat. Vad jag skrev om minns jag inte mera. Himangan Eläkeläiset ruskaretkellä Aavasaksalla Perjantaina 16.10. klo yhdeksän oli Roiman Talon pihaan kerääntynyt iloista sakkia odottamaan linjaauton tuloa. Ruskaretki pohjoista kohti oli alkamassa. Ilma oli hiukan sateinen, mutta se ei haitannut iloista porukkaa. Saavuimme Ylitorniolle neljän maissa ja majoituimme hotelliHelenan Kievariin. Viideltä oli jo päivällinen ja sitten illalla karaokelaulantaa halukkaille. Lauantaina teimme kiertoajelun Aavasakan vaaran huipulle. Sää suosi meitä ja saimme ihailla mahtavia maisemia. Sitten matka jatkui Aavasaksan Eläkeläisten järjestämään tapaamiseen Kansantalolle. Meille oli järjestetty pientä ohjelmaa, kahvit ja lopuksi vielä bingon peluuta. Oli mukavaa tavata toisia eläkeläisiä. Taas viideltä syömään muusia ja poronkäristystä. Illalla oli tanssia elävän musiikin tahdissa. Mapuchekeräys Mapuche-keräykseen ovat osallistuneet Jarmo Henriksson Antti Zitting Matti Kalliomäki Eila Kylä Mikko Sihvonen Simo Räty Maila Hölttä Varsinais-Suomen Aluejärjestö Auta mapuche-vanhusta Eläkeläiset ry:n rahankeräys 1.3.201031.12.2012. Keräystilin numero 101230-71470 Viite: Auta mapuche -vanhusta Retkeläiset Aavasaksan huipulla olevan ulkoilmateatterin näyttämöllä. Sunnuntaiaamuna aamupalan syötyämme lähdettiin ajamaan kohti kotikylää. Matka kului kuin siivillä, lauloimme, pidettiin arpajaiset ja kerrottiin arvoituksia ja pieniä juttuja. Tällaisia arjesta irtautumisia kaipaa jokainen. Hyvää syksyä, terveiset ja kiitokset Aavasaksan Eläkeläisille! Aira Rauhala
• 18 - Nro 6­7 lokakuu 2011 ELÄKELÄINEN Matkalaiset oppaineen ja kuljettajineen Pallaksen vaellusreittien lähtöpisteessä Yhteistyösopimus Lapland Hotels -ketjun kanssa kiinnostaa yhdistyksiä Matkavastaaville tuhdisti tietoa ja mukavia elämyksiä Lapin m Eläkeläiset ry:n matkavastaavat tutustuivat syyskuun puolivälissä neljän päivän ajan järjestön yhteistyökumppanin, Lapin laajimman hotelliketjun Lapland Hotelsin, tarjoamiin palveluihin, Lappiin ja Lapin matkailuuun yleensä. Hotelliketjun järjestämällä tutustumismatkalla kierrettiin puoli Lappia ja katsastettiin yhdeksän ketjun 11 hotellista. Elämyksiä tuli äijösti, vaikka ruska oli täsä vuonna Koillis-Lappia lukuun ottamatta haalea. Tutustumismatka sai kiitosta osanottajilta. ­ Tämä on juuri semmoista tukea yhdistyksille, jota kaivataan. Näin pienempienkin yhdistysten jäsenet pääsevät osallisiksi niistä eduista, joita yhteistyösopimuksilla voidaan saavuttaa, sanoo Pietarsaaren Eläkeläiset ry:n matkavastaava Alli Bro. Bro kertoo, että Pietarsaaressa on jo ollut puhetta Lappiin lähtemisestä. Hän arvelee, että se saattaa toteutua jo ensi keväänä. Matkan varrella voidaan tehdä vastavierailu myös Pelloon, jonka eläkeläiset ovat käyneet Pietarsaaressa. Kaikki muutkin matkavastaavat arvelivat yhdistyksissä olevan kiinnostusta Lapinmatkailuun tai sen lisäämiseen niissä tapauksissa, joissa sitä jo on harjoitettu. Muutamissa yhdistyksissä matkavastaava oli suorastaan käsketty matkalle selvittämään hyviä kohteita. Näin esimerkiksi Raahessa. ­ Mikä lie laiskamato minuun iskenyt, mutta ensin en ajatellut lähteä tänne. Johtokunnassa sanoivat minulle, että lähdettävä on. Yhdistyksessä on virinnyt kiinnostus Lapin-matkoihin, kertoi Raahen Eläkeläiset ry:n matkavastaava ja puheenjohtaja Anja Sarajärvi. Raahen yhdistys ei juurikaan ole matkustanut pohjoiseen, vaikka Raahesta ei aivan mahdoton matka Lappiin ole. Levillä käytiin vuonna 2005 järjestön kesäpäivillä, mutta sen jälkeen on suunnistettu enimmäkseen lähialueelle, etelään ja itään. Ruskaretkenkin kohde on ollut Suomussalmi, jossa on samalla käyty Raatteen tiellä. Hakunila-Vaaralan Eläkekeläiset ry:n matkavastaava Pekka Tommiska pitää Lappia kiinnostavana kohteena myös eteläisemmän Suomen yhdistyksille. Häneen ja moniin muihinkin teki suuren vaikutuksen heti ensimmäinen kohde, Rovaniemen kupeessa sijaitseva Bear´s Lodge eli suomeksi Karhunpesä. Kaikki matkavastaavat ovat yhtä mieltä siitä, että eläkeläisille hyvin tärkeä vetovoimatekijä on majoituksen, ruokailujen ja muiden palvelujen hinta. ­ Tärkeä asia on myös se, että hotelleissa ja muissa kohteissa osataan järjestää sopivaa, yhteishenkeä ja yhdessäoloa suosivaa iltaohjelmaa, Tommiska täydentää. Matkavastaavat saivat tuomisikseen muun tuhdin tietopaketin lisäksi kaikkien 11 hotellin listahinnat ryhmille. Matkan emäntä, Lapland Hotelsin myyntipäällikkö Oona Kuru tähdensi, että kaikista matkoihin ja palveluihin liittyvistä asioista, myös hinnoista, voidaan aina neuvotella ajankohdan ja tilanteen mukaan. Matkavastaavilla oli pitkilllä bussimatkoilla ja tauoilla aikaa vaihtaa kokemuksia myös yhdistysten kaikesta muusta matkailutoiminnasta. Pekka Tommiska kertoi yhdistyksensä tehneen koti- Leila Ahmaoja (vas), Pekka Tommiska, Olavi Ström ja Alli Bro Ylläksen patikkareittien infopisteessä.
• ELÄKELÄINEN Nro 6­7 lokakuu 2011 - 19 Ruska oli tänä vuonna Länsi-Lapissa haalea, mutta maisemat yhtä komeat kuin aina muulloinkin. atkailusta torantakin tulisi edullisemmaksi, jos itse käyttäisimme sitä enemmän, Bro sanoo. Muut matkavastaavat ovat samaa mieltä, mutta kotimaiset kylpylät Kuntoranta mukaan lukien ovat hävinneet yhdistysten järjestämissä tarjouskilpailuissa. Silti yhdistykset pyrkivät järjestämään vuosittain myös Kuntoranta-loman, muutamat useamminkin. Lohjanseudun Eläkeläiset ry on pienehkö yhdistys Uudellamaalla. Matkavastaava Leila Ahmaoja kertoo, että yhdistys käy kahdella risteilyllä vuodessa. Yleensä mukana on parikymmentä jäsentä. ­ Tällaiselle pienehkölle yhdistykselle yhdistysvierailut ovat tärkeä henkireikä. Kun niitä järjestetään niinkin paljon kuin meidän järjestössämme on tapana, toivoisi yhdistyksen kiinnittävän erityistä huomiota niissä esitettäviin ohjelmiin. Liian usein sekä isäntäyhdistykset että vieraat tyytyvät tarjoamaan tuttua ja moneen kertaan kuultua ja katsottua. Ahmaoja sanoo. PEKKA ISAKSSON Yhteistyösopimuksella etuja kaikille jäsenille Eläkeläiset ry:n ja Lapland Hotelsin viime talvena tekemä yhteistyösopimus koskee kaikkia hotelliketjun hotelleihin majoittuvia järjestön jäseniä. Etuihin kuuluu 10 euron arvoinen ravintolapalveluseteli per vuorokausi, vaihtuvia erikoistarjouksia, jotka ovat voimassa ainoastaan järjestön jäsenille sekä alennuksia hissilippuhinnoista Ylläs-Ski:llä, Pallaksella ja Oloksella, kun majoitus on samaan aikaan yrityksen hotelleissa. Myös välinevuokrista, hiihtokouluista ja Lapin Safarit Oy:n viikko-ohjelmista saa alennuksen samalla ehdolla. Nämä edut ja alennukset ovat voimassa yksittäisvarauksille, jolloin varauksen alainen ryhmäkoko on enintään 10 henkilöä. Suuremmille ryhmille myyntisihteeri Oona Kuru lupaa tapauskohtaisesti räätälöityjä hintoja ja palveluja. ­ Aina kannattaa ottaa yhteyttä, kun tulette Lappiin, ja kertoa toiveista ja tarpeista. Sopiva ratkaisu löytyy, Kuru sanoi tutustumismatkalla olleille matkavastaaville. Kuru toivoo matkavastaavilta jatkossakin ideoita Eläkeläiset ry:n jäsenille ja yleensä ikäihmisille sopivista palveluista. Matkailu virkistää ja luo yhteisyyttä Tutustumismatkalla olleet matkavastaavat pitivät sekä sopimusmuotoista yhteistyötä että tutustumismahdollisuutta hyvinä avauksina Lapin-matkailun kehittämisessä. ­ Matkailu on erittäin tärkeä osa yhdistysten toimintaa. Se virkistää, luo yhteishenkeä ja on myös vetovoimatekijä jäsenhankinnassa, sanoo Kallaveden Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja ja matkavastaava Sirkka Jeulonen. (P.I.) Bussimatkojen aikana kertoiltiin yhdistysten matkailutoiminnasta. Vuorossa Veikko Kettunen Oulusta, takana Leo Ruotsalainen Lapinlahdelta. maan matkojen ja teatterimatkojen lisäksi viime vuosina kylpylämatkoja Viroon. Siellä on oltu Pärnussa ja Haapsalussa. Vaarala-Hakunilan yhdistys järjestää vähintään kolme teatterimatkaa vuodessa, yhden syksyllä, yhden kevätkaudella ja yhden kesäteatterivierailun. ­ Olen huomannut, että teatteriin lähtevät monesti nekin, jotka eivät muille matkoille tai tanssireissuille lähde, Tommiska sanoo. Tommiskan mainitsemat Viron-matkat saivat Alli Bron reagoimaan. Hän kertoi pitävänsä pienoisena riskinä sitä, että yhdistykset niin helposti valitsevat Viron-kylpyläloman järjestön oman paikan, Kuntorannan, sijasta. ­ Vaikka tietysti ymmärrän, että yhdistysten ja jäsenten on saatava valita vapaasti mieluisin ja edullisin vaihtoehto. Mutta varmasti Kun-
• 20 - Nro 6­7 lokakuu 2011 ELÄKELÄINEN Hetassa käytiin myös hotellin allasosastolla. Lapin lumolla on perinteitä Sonkamuotkan Sanna Alatalo halasi kaikki matkalaiset tervetulleiksi matkamuistoputiikkiinsa. Lapin matkailulla on satavuotias historia Lapin matkailun historia ulottuu sadan vuoden taakse. Sen esihistoria toki ulottuu kauemmaksi, 1700-luvun alkuun, mutta sen ajan eurooppalaisia matkustajia voi pitää enemmänkin tutkimusmatkailijoina kuin turisteina. Lapin eksotiikka heitäkin kaukaiseen, myyttiseen Pohjolaan kutsui. Varsinaisesta matkailusta voidaan kuitenkin puhua vasta 1910- ja 1920-luvulla, jolloin maakunnan pohjoisosien tieverkkoa alettiin rakentaa. Ensimmäiset Lapin hotellit rakensi Suomen Matkailuyhdistys 1920- ja 1930-luvulla Rovaniemelle ja Pallakselle. sä eläinten kanssa, kertoo Äkäshotellin myyntisihteeri Paula Friman. Friman on Riihen Mantan tyttärentyttärentytär, joten perinteet jatkuvat myös suku- ja perhetasolla. Äkäslompoloon saatiin maantie vasta 1950-luvulla. Alkuvaiheessa turistit matkasivat kylään Kolarin kirkonkylästä poroahkioilla. Pallashotelliin tultiin hiihtämällä 28 kilometrin taival, matkatavarat poroahkioissa. Lapin massamatkailun kasvu ajoittuu 1970-luvulle. Tuolloin muutosvastarinta oli vielä kovaa: matkailua pidettiin tuottamattomana toinen toistensa paitojen pesemisenä "oikeiden" elinkeinojen, kuten teollisuuden ja kaivostoiminnan, rinnalla. Arvostelijat olivat väärässä. Myös Lapland Hotels -ketjulla on vankat juuret sekä Lapin matkailun varhaisessa että nykyhistoriassa. Sen omistuksessa ovat nykyään muun muassa todella perinteiset Lapin hotellit, Pallas, Hetta ja Kilpisjärven matkailuhotelli (Kilpis). Lapland Hotels -ketju syntyi, kun kaksi perinteistä matkailualan perheyritystä yhdisti voimansa syyskuussa 2002. Marjut ja Leo Pitkänen sekä Pertti Yliniemi rakensivat omistusjärjestelyllä yhteisen yrityskokonaisuuden. Yhdistyminen oli tuolloin yksi merkittävimmistä Suomen matkailussa. Siinä yhdistyivät Pitkästen omistamat Levin, Rovaniemen ja Ylläksen hotellit sekä Ylläksen rinteet ja Yliniemen omistamat Oloksen, Pallaksen, Kilpisjärven ja Hetan kohteet. Kesäkuussa 2005 Pertti Yliniemen perheyhtiöstä tuli Lapland Hotels -ketjun enemmistöomistaja. Saman vuoden marraskuussa ketju laajentui Saariselälle. Lapland Hotels ja Lapin Safarit Oy ostivat yhdessä Riekkoparvi Oy:n osakekannan kokonaisuudessaan. Näin Saariselän Riekonlinnasta tuli ketjun yhdeksäs hotelli.Samassa yhteydessä Lapland Hotels osti Reino Lehtoniemeltä ja Seppo Siréniltä 30 prosenttia ohjelmapalveluyritys Lapin Safarit Oy:n osakekannasta. Toimeliaita naisia Paula Friman on neljännen polven matkailuammattilainen. Yksi Lapin matkailun kiinnostavista piirteistä ovat kekseliäät, toimeliaat ja vahvat naiset. Kun ensimmäisiä turisteja aletttiin houkutella Äkäslompolon pieneen lapinkylään Yllästunturin juurelle 1920-luvulla, oli asialla kylän voimanainen Riihen Manta. ­ Matkailijat majoitettiin talojen kamareihin ja pirtteihin. Isäntäväki saattoi siksi aikaa vetäytyvä parville yhdes- Aika jalostaa Lapin matkailussa on luonnollisesti samoja epäaitoja ja tyylittömiä piirteitä kuin kaikessa massaturismissa ympäri maailmaa: on kiinalaista krääsää, on tyylitöntä rihkamaa kaupittelevia matkamuistopuoteja, on saamelaisen perinteen väärinkäyttöä ja muita epämiellyttäviä ilmiöitä. Mutta on myös kulttruurista laatua ja aitoa perinnetietoisuutta. Matkailu itsekin on sadassa vuodessa ehtinyt luoda oman perinteensä. Hyviä esimerkkejä, onneksi eivät ainoita, ovat vaikkapa Pallas-hotellin vaalima nostalginen ote omaan perinteeseensä, Äkäshotellin ylpeänä kantama ironinen lempinimi Pirtukirkko ja matkailuravintoloiden pyrkimys Lapin ruokaperinteen vaalimiseen ja kehittämiseen. Monesti aidon ja epäaidon raja on häilyvä: aika jalostaa joskus epäaidonkin niin että siitä tulee klassikko ­ kuten tapahtuu kulttuurin kaikilla alueilla. PEKKA ISAKSSON Pohtimolammen Karhunpesä (Bear´s Lodge) oli yksi matkavastaavien suosikeista. Pallaksen vieraat ovat tuoneet vuosien mittaan hotellin vitriineihin suuren joukon pöllöjä, pöllöaiheisia kirjoja ja muita esineitä.
• 22 - Nro 6­7 lokakuu 2011 ELÄKELÄINEN Rauha S. Virtasen vahva luomistyö jatkuu Mitä kaikkea tapahtuikaan rautaesiripun takana Nuortenkirjailijana tunnetuksi tullut, suomalaisen tyttökirjallisuuden äitihahmo Rauha S. Virtanen on hyvässä luomisvireessä. Hänellä on uusi teos työn alla, aikuisten romaani. Se kertoo seitsemänkymmentäluvun idealismista. Juttua tehtäessä Rauha S. Virtanen on parhaillaan Tampereella muuttopuuhissa. Hänen uusi kotinsa on Helsingin Kalliossa. ­ Lapset ja lastenlapset ovat auttaneet muutossa. Ei tästä ilman heidän apuaan mitään olisi tullutkaan. Muutan lähelle pojan ja tyttären perheitä, viime kesänä 80-vuotta täyttänyt kirjailija kertoo. Virtasen Tampereen asunto kaupungin keskustassa Tuomiokirkonkadulla on vielä kaiken muuttotohinan jäljiltä täynnä pahvilaatikoita, vaappuvia kirjapinoja, mappeja, arkistonippuja, papereita. - Noissa nipuissa voi hyvinkin olla salattuja muistiinpanojani Tshekkoslovakian, Unkarin ja Puolan matkoiltani kylmän sodan aikana. Sinnepäin seuraava kirjani sijoittuu. Hän ryhtyy uuden romaanin tekoon kunnolla, kunhan saa ensin muuton pääkaupunkiin alta pois. ­ Yllättävän paljon minulla on tallessa vanhaa materiaalia noilta Itä-Euroopan ajoiltani. Pidin silloin ahkerasti päiväkirjaa ja kirjeitäkin on laatikkotolkulla. Virtanen teki 1970-luvulla useita stipendimatkoja Itä-Eurooppaan. Hän tapasi rautaesiripun tuolla puolen prahalaisia kirjailijoilta ja muutakin paikallista kulttuuriväkeä. Prahalaisista tuli sittemmin hänen elinikäisiä ystäviään. ­ Menin Prahaan sinisilmäisenä idealistina. Ajattelin, että sosialismissa ihmisten on hyvä elää. Kaikilla on töitä ja terveydenhuolto toimii. Köyhyyttä ei ole. ­ Ei ole asia näin, minulle sanottiin Prahassa heti tylysti, ja siitä nuo kamalat yhteenotot ja väittelyt ystävieni kanssa sitten alkoivat. idylli. Tarinassa eletään traagista vuotta 1973 Chilessä. ­ Vein kirjan päähenkilöt keskelle vallankaappausta. Pinochet on vallassa, moni pakenee maasta. Erilainen joulutarina Kirjallisena rajanvetona pitkällä urallaan, entisen ja uuden tuotannon välillä, Rauha S. Virtanen pitää kuitenkin Topelius-palkinnon saanutta nuortenkirjaansa Joulukuusivarkaus (WSOY 1970). Tämä aikoinaan paljon kohistu teos on kuvaus köyhän ja rikkaan perheen nuorista. Kirjailija muistaa hyvin teoksen syntyvaiheet. ­ Noihin aikoihin tekstini muuttui. Siihen tuli yhteiskunnallista sanomaa, ja astuin ulos unelmamaailmasta. Tuolloin elettiin alkavan radikalismin aikaa, oli pikku mielenosoituksia, Hair-musikaali kiinnosti monia. Teoksessa rikkaan perheen nuori saa paljon lahjoja, eikä tiedä, mitä niillä tekisi. Köyhän perheen nuori lähtee sen sijaan joulukuusivarkaisiin. ­ Minun oli suorastaan pakko kirjoittaa tämä erilainen joulutarina. Joulukuusivarkaus käännettiin 1970-luvun alussa myös saksan ja unkarin kielille. Uhkia ilmassa Rauha S. Virtanen lukee paljon ­ lähes kaiken aikaa ­ ja seuraa muutenkin tarkoin suomalaista elämänmenoa. Miltä se näyttää hänen silmillään nyt? Hetken mietittyään hän toteaa: ­ En pysty sanomaan, mitä täällä tapahtuu ja mihin täällä ollaan menossa. Joitakin uhkia on ilmassa koko ajan. Niistä tulee kylmiä väreitä. Hän toivoo, että eriarvoisuus vähenisi tulevaisuuden suomalaisesta yhteiskunnasta. ­ Toivottavasti asiat hoidetaan Suomessa niin, että kaikilla olisi täällä jotakuinkin kivat oltavat. Vai nouseeko sittenkin esiin joku porukka, jolta palavat päreet todella? KARI KUMPULAMPI - Kyllä minä vielä uuden romaanin ajattelin pakertaa. Se on sellainen pitkälle omakohtainen tarina idealismista, Rauha S. Virtanen sanoo tä on ennen kirjoitettu Suomessa. varsinainen tyttökirjailija. Hänellä on sekalainen henkilögalleria. ­- Nuortenkirjoille oli ennen tilaus. Niitä mainostettiin lehdissä ja painokset olivat isoja. Toisin on nyt. Luotetaan siihen, että kun kirjailija käy messuilla puhumassa, sen pitäisi riittää mainonnasta, Virtanen toteaa. Aluksi hänen Selja-kirjansa olivat puhtaasti harmittomia perheidyllejä Tampereelta Kalkun maisemista. Vuosituhannen alussa hän julkaisi teoksen Seljalta maailman ääreen (WSOY 2001) ja tämä kirja onkin jo kaikkea muuta kuin Aikakausi oli kiehtova Vähitellen hämmentyneelle Rauha S. Virtaselle selvisi koko rautaesiripun takainen todellisuus 1970-luvulla. - Ihmiset olivat ystävällisiä, mutta paljonhan siellä oli asioita pielessä. Jos ajattelit toisin, et saanut kunnon työpaikkaa koulutuksesta huolimatta. Ihmisiä pidätettiin mielivaltaisesti. Olin tyrmistynyt, kirjailija muistelee. Sosialismia seurannut kapitalismi oli sittemmin sekin suuri pettymys Virtasen prahalaisille ystäville. ­ Tätäkö tämä ihana vapaus onkin, ystäväni pohtivat. Nyt puhuu vain raha ja aidot ihmissuhteet ovat murskana. Tuo aikakausi, kaikki nuo vuodet olivat murheellisia, mutta hyvin kiehtovia, ja kaikesta tästä kerron romaanissani. ­ Ensi alkuun minun on kuitenkin luettava, mitä tästä aihepiiris- Idyllejä Tampereelta Rauha S. Virtanen debytoi viisikymmentäluvulla nuortenkirjalla Seljan tytöt (WSOY 1955). Hän oli esikoisteoksensa ilmestymisen aikoihin vielä päivätöissä Tampereen Silkkikutomossa vastaten yrityksen kauppa- ja ulkomaankirjeenvaihdosta. ­ Aina kun oli vapaata, kirjoitin kirjaa kotona. Lähetin käsikirjoituksen WSOY:lle ja sain sieltä ohjeita. Lopulta esikoiskirjani ilmestyi, siitä pidettiin ja tästä lähtikin sitten hyvä imu päälle. Hän on julkaissut suosittuja Selja-teoksiaan vuosien mittaan kaikkiaan kuusi. Viimeisin tähän sarjaan kuuluva nuortenkirja on Seljan Tuli ja Lumi (WSOY 2009). Hän tähdentää, että sotien jälkeisessä suomalaisessa proosassa ei ollut kovinkaan montaa tyttökirjojen tekijää. Anni Swankaan ei ollut Rauha S. Virtanen Syntyi 1931 Kuortaneella, asuu Helsingissä. Vapaa kirjailija vuodesta 1964 lähtien, valtion taiteilijaeläkkeellä. Tuotanto käsittää nuortenkirjoja, aikuisten romaaneja, näytelmiä ja kuunnelmia. Hänen neljää ensimmäistä Selja-sarjan teostaan on painettu vuosien varrella noin 140 000 kappaletta. Hänen romaanistaan Ruusunen tehtiin vuonna 2004 YLE:lle kuusiosainen tv-sarja, Pieni rakkaustarina. Palkintoja: Topelius-palkinto (1971), Valtion nuorisokirjapalkinto (1971), Suomen Kirjailijaliiton Tirlittan-palkinto (2003). Kaksi lasta, kuusi lastenlasta. Pitää suurena vahinkona, ettei lapsille ja nuorille tuoteta nykyisin kuunnelmia juuri lainkaan. Selja-sarja päättyy vuonna 2009 ilmestyneeseen teokseen Seljan Tuli ja Lumi. (Kuva: WSOY)
• ELÄKELÄINEN Nro 6­7 lokakuu 2011 - 23 DDR ja SKP kasvattivat nuorta miestä Euroopan kuohuvana vuonna 1968 yhdeksäntoistavuotias Toivo Autiosaari keskeytti lukio-opintonsa ja pakkasi laukkunsa lähteäkseen opiskelemaan Saksan Demokraattiseen Tasavaltaan. Toivo eli Topi oli saanut opiskelupaikan DDR:n nuorisoliiton FDJ:n korkeakoulussa viime hetkellä, kun jotkut nuoret peruuttivat sinne lähtönsä Tshekkoslovakian tapahtumien vuoksi. Vuoden mittaiset opinnot arvostetussa poliittisessa opinahjossa terävöittivät nuoren miehen maailmankatsomusta ja kohottivat itsetuntoa. Opiskeluaika DDR:ssä on painunut pian eläkkeelle jäävän SKP:n pitkäaikaisen toimitsijan mieliin yhtenä nuoruusaikojen kohottavimpana kokemuksena. Tiivistä marxismileninismin opiskelua Jugendhochschule "Wilhelm Pieck" sijaitsi metsän keskellä noin 30 kilometrin päässä Berliinistä. Koulusta valmistui saksalaisnuoria muun muassa FDJ:n työntekijöiksi ja puolueen kaadereiksi. Lisäksi siellä opiskeli 120 ulkomaalaista nuorta. DDR:n valtio maksoi kaikille kuukausittaisen stipendin, ja lisäksi he saivat ilmaisen asunnon ja ruoan sekä pari kertaa kuukaudessa opintokäynnin eri puolille maata. ­ Olisimme voineet käydä myös Länsi-Berliinissä, mutta kukaan ei sinne mennyt, koska se ei ollut toivottua. Meissähän oli myös tovereita, jotka olivat koulussa salaa ja toimivat omissa maissaan maan alla, Topi selittää. Opinnot kestivät vuoden, ja oppiaineina oli saksan kieli ja joitakin yleissivistäviä aineita, mutta muuten "opintosuunnitelma" sisälsi pääasiassa marxilaista kansantaloustiedettä, strategiaa ja taktiikkaa sekä marxilaista filosofiaa. Saksalaisille opetettiin lisäksi ainakin kasvatustiedettä. ­ Iltaisin istuttiin koulun kerholla juomassa olutta, me ulkomaalaiset omana ryhmänämme ja saksalaiset omanaan. He eivät olleet meidän kanssamme missään tekemisissä, sillä siihen piti varmaankin saada erityislupa. Autiosaari muistelee DDR:n olleen vielä tuohon aikaan hyvin suljettu yhteiskunta. ­ Luulen, että maa alkoi avautua ulospäin vasta vuo- Toivo Autiosaari teki työuransa ensin SKP:n, sitten Teboilin palveluksessa. Topin entinen koulu DDR:ssä on seisonut kauan tyhjillään ja rapistumassa. Saksojen yhdistymisen jälkeen siinä toimi jonkin aikaa matkailualan koulu. SKP:n jäsenmäärä lisääntyi 1970-luvun alussa räjähdysmäisesti. Vähitellen eri puolilla maata syntyneet vastakkainasettelut levisivät Tampereellekin. Työpaikkaosastoilla oli Tampereen piirin toimintaan kuitenkin hyvin maltillinen vaikutus. Niitä oli piirin osastoista yli kolmasosa. ­ Täällä oltiin jalat maassa, ja toiminta oli hyvin proletaarista. Kaikessa oli mukana käytännön järki, jota yllä piti muun muassa piirisihteerinä toiminut Esko Malmberg , Topi muistelee. Kun vuonna 1975 saavutettiin vaalivoitto ja Marjatta Stenius valittiin eduskuntaan yli 13000 äänellä, lisäsi se Autiosaaren mukaan entisestään Tampereen piirin vastakkainasettelua. Heimo Rekosen ympärille muodostui oma kuppikuntansa, ja SKP:n Tampereen piirin enemmistökin jakautui kahtia. ­ Silloin minä lähdin Helsinkiin. Olin siellä Taisto Sinisalon avustajana vuoteen 1982, jolloin palasin Tampereelle. Vuonna 1984 Autiosaari lähti vaimonsa töiden vuoksi kahdeksi vuodeksi Keniaan, eikä enää palattuaan jatkanut poliittista uraansa. ­ Olinhan ollut 13 vuotta aika kovassa myllerryksessä ja jo 35-vuotiaana lähes loppuun palanut. Puolueen sisäinen hajaannus ei ollut järkevää. Riitely olisi pitänyt päättää kunnon marxilaisen periaatteen mukaan: pitää syntyä myös synteesi. laan kuulleensa ihmisten puhuvan, että monet asiat olivat sosialismissa paremmin, kuten työllisyys sekä ilmainen koulutus ja terveydenhuolto. Ja olihan Neuvostoliitto kuitenkin köyhän kansan pitkäaikaisin ­ kolme sukupolvea kestänyt ­ yritys ratkoa maailman ongelmia. ­ Suomessakin on vasemmistolaisen työväenliikkeen ansiota, että olemme saaneet peruskoulun, kunnallisen terveydenhuollon ja nykyisenlaisen eläkejärjestelmän. Tämän hetken tärkeitä kysymyksiä Suomessa ovat Topi Autiosaaren mielestä muun muassa kansainvälistyminen ja suhtautuminen maahanmuuttajiin. Tärkeää olisi kanssakäymisen lisääminen tänne muualta tulevien kanssa. Autiosaari on edelleen Vasemmistoliiton jäsen, mutta hän ei usko, että mikään puolue saa muutosta aikaiseksi. Nykyistä vasemmistoakaan hän ei koe selkeänä johtavana voimana. Suuremman voimavaran Autiosaari näkee maahanmuuttajissa ja pakolaisissa, jotka saattavat asemansa vuoksi yhdistyä uudenlaisiksi solidaarisuusliikkeiksi. Takaisin juurille Keväällä 2011 Topi Autiosaari vieraili entisessä opinahjossaan silloisen opiskelukaverinsa Pekka Lindbergin kanssa. Koulun tiloissa järjestetään joka helluntai tapaaminen opiston entisille opiskelijoille ja opettajille. Tänä vuonna tapahtumassa oli puhumassa DDR:n viimeinen päämies Egon Krentz, joka puhui muun muassa DDR:n hajoamisesta. ­ Kyllähän se sosialistinen järjestelmä hajosi siihen, että DDR ja Neuvostoliitto eivät olleet avoimia yhteiskuntia ja jäivät siksi myös tuotannollisesti jälkeen lännestä, Autiosaari pohtii. ­ Kun tiede ja tekniikka oli julistettu salaiseksi eikä niitä hyödynnetty koko yhteiskunnan kehitykseen, se rapautti talouden ja koko yhteiskunnan. Kun puoluejohto ajoi omia etujaan, mursivat moraalinen rappio ja korruptio yhteiskunnan rakenteita. Venäjä ei ole sitä paitsi vieläkään avoin yhteiskunta. Nyt vain kaikki haluavat olla siellä miljonäärejä. Topi kertoo Saksan matkal- Kuva: Pekka Lindberg. den 1973 Berliinin festivaaleilla. Vasemmistolaiset juuret Topi Autiosaari oli kasvanut vasemmistolaisuuteen jo kotona. Punainen äidinäiti oli vankileirillä Hämeenlinnassa ja äidinisä Lahdessa. Topin isä oli tullut Suomeen 1920-luvulla äitinsä ja siskonsa kanssa nälänhätää pakoon Vienan Karjalasta 20 000 muun pakolaisen kanssa. ­ Isä annettiin kasvattilapseksi maaseudulle. Hän sai siellä hyvän kodin ja käydä koulua. Isä sai kuitenkin Suomen kansalaisuuden vasta vuonna 1951. Minä sain siis Suomen kansalaisuuden ennen isääni. Vaikka Topi Autiosaaren isä ei ollut sodan syttyessä Suomen kansalainen, hänen oli pakko lähteä rintamalle, tai olisi muuten joutunut vankilaan. Isän kokemukset sodasta olivat niin kielteiset, että hän liittyi sodan jälkeen SKP:hen ja lähti mukaan SKDL:n toimintaan. SKDL:n toiminta oli aktiivisimmillaan. Voden 1956 yleislakon jälkimaininkien siivittämänä se sai vuoden 1958 eduskuntavaaleissa läpi peräti 50 edustajaa. Luokkataisteluoppeja Palattuaan Suomeen DDR:stä Topi Autiosaari kävi armeijan, ja vuonna 1971 hänestä tuli SKP:n Tampereen piirin kaupunkikomitean sihteeri. Topi oli tuolloin vain 22-vuotias, ja piirin väki oli jo aika iäkästä, mutta nuorella miehellä oli suuri luottamus omiin kykyihinsä ja vahva usko asiaansa. Niinpä hän jakeli auliisti isänsä ikäisille miehille neuvoja, kuinka asioita tulee hoitaa. ­ Selvitin heille, kuinka luokkataistelua tulee käydä, miten taistellaan tulopolitiikkaa vastaan tai suhtaudutaan johonkin ideologiseen kysymykseen, Topi nauraa. Teksti ja kuva: IITA KETTUNEN
• 24 - Nro 6­7 lokakuu 2011 ELÄKELÄINEN Toni Edelmannin sovinto menneisyytensä kanssa Suomessa vallitsee arvotyhjiö M aamme monipuolisimpiin muusikoihin lukeutuva, säveltäjä Toni Edelmann, 64, julkaisi äskettäin poikkeuksellisen avoimen muistelmakirjan rosoisesta, mutta henkisesti rikkaasta elämän. Omaelämäkerrallisessa kirjassaan hän kirjoittaa harvinaisen rehellisesti elämänvaiheistaan: iloista, suruista, yksinäisyydestä, pettymyksistä ja työstään sekä kehityksestään ihmisenä ja yhteiskunnallisesti. Erityisen syvällisesti hän kirjoittaa suhteestaan musiikkiin ja taiteeseen ­ Kirjoitin kolmessa viikossa ensimmäisen version, ja näytin sitä vaimolleni Kitille. Silmäiltyään tekstiäni, hän totesi sen olevan ihan kivaa ja kyseli, milloin aioin aloittaa kaunistelemattoman kirjan kirjoittamisen. Kirjoitusprosessi kesti lopulta neljä vuotta. Se oli tärkeä matka itseeni, menneisyyteeni ja nykyisyyteen. Se oli myös sovitus ja valtavien pelkojen jälkeen terapeuttinen ja vapauttava kokemus. Intiimin ja kulttuurihistoriallisestikin kiinnostavan kirjan myötä Edelmann tekee isänmurhaa vaikeasta isäsuhteestaan ja miettii äitinsä haurautta sekä kertoo suhteestaan eksoottisiin isovanhempiinsa ja perheeseensä. Kiinnostavaa on lukea hänen kehittymisestään taiteilijana ja boheemista opiskelija- sekä perhe-elämästä sekä kasvamisesta tiedostavaksi poliittiseksi toimijaksi. Kaikkea hänen elämässään on kantanut emotiaalinen tunneherkkyys niin elämän eri ilmiöille ja tapahtumille kuin ihmissuhteissakin, vihassa ja rakkaudessa. Aika velikulta hän on ollut myös boheemina, rahattomana elämäntaiteilijana taiteensa ja intohimojensa vierivillä kivillä. Yksi kirjan rankimmista kuvauksista on hänen joutumisensa pedofiilin uhriksi. ­ Halusin vajota maan alle, kuolla. Tunsin itseni saastaiseksi. Olin syntinen. En halunnut nähdä ketään. Tunsin, että elämäni loppui siihen. Viilsin kotona puukolla käteeni pitkän haavan. Punainen veri värjäsi käteni. Sieluni painui pimeyteen. Ruumiini oli revitty irti sielustani. Olin yksin. oni Edelmann, 65 sukeutui suuren yleisön suosioon 70-luvulla herkillä ja kauniilla lauluillaan ja teatterimusiikillaan sekä aktiivisena vasemmistolaisena. ­ Imin 60­70-luvuilla huumaantuneena vasemmistolaista ideologiaa ja olin mukana toiminnassa. Tunsin valtavaa yhteenkuuluvaisuutta ja henkevyyttä löytäessäni jo koulupoikana omaksumieni aatteiden ja solidaarisuuden kannattajia. Olen aina ollut köyhien, alkoholistien ja kaikkein vähäosaisimpien puolella. Vanhan valtaus ja muut tapahtumat sekä vasemmistolainen poliittinen liike tulivat kuin Poliitikot myötäilevät valtaa, pitääkseen asemansa ja tullakseen valituksi eduskunta- ja puoluetyöhön uudelleen. Tässä rytäkässä, kuten aina kulttuurilla ja taiteella on säveltäjän mielestä valtava merkitys. ­ Taide on maailman myllerryksessä ikuista ja pysyvää, siksi sitä ja edellytyksiä sen tekemiselle pitäisi vaalia. Taide ja kulttuuri ovat ajastaikaan toimineet vastapainona raadollisuudelle. Kulttuuri ei ole mikän erillinen linnake, vaan ihmisen sisään rakennettu kauneuden, onnen ja ajatusten sulattamo. Ilman kulttuuria ihmiskunta surkastuu. I kääntymiseen, Luhangassa maaseudun rauhassa asuva Edelmann suhtautuu auvoises- ti. ­ Ikääntyminen on mahtavaa! On suloista kun voin vai säveltää ja nauttia elämästä, läheisistä ja puiden huminasta ympäröivässä luonnossa kaikessa rauhassa. Lapsista ja lastenlapsista. Sitten hän naurahtaen kertoo kiertävänsä ahkerasti esiintymässä ympäri Suomea, kirjoittavansa elämäntyöstään kirjaa, ja piakkoin ilmestyy hänen uusin levynsä Lohtu. Sille kootaan Edelmannin lohtua tuovia uusia sävellyksiä mm. Oiva Paloheimon teksteihin. Omasta laajasta sävellystuotannostaan hän mietittyään pitkän valitsee rakkaimmaksi, ja tällä hetkellä puhuttelevammaksi Rainer-Maria Rilken tekstiin säveltämänsä laulun Hiljaisuus. Teksti SISKOTUULIKKI TOIJONEN Kuva: KIRJAPAJA ­ Tunsin valtavaa yhteenkuuluvuutta ja henkevyyttä löytäessäni jo koulupoikana omaksumieni aatteiden ja solidaarisuuden kannattajia, Toni Edelmann sanoo. tilaustyönä. Se oli hienoa aikaa. Edelmann on murheellinen nykyisestä arvotyhjiöstä ja rahan vallasta, joka on uinut politiikkaankin yli puoluerajojen. Nykyään vasemmistolaisuus on hänestä aika merkityksetöntä. ­ Suomi on antanut pikkusormensa rahan vallalle. Siitä me maksetaan nyt kovaa hintaa. EU:hun mentiin rytisten, ja demarit olivat etunenässä hyvinvointiyhteiskunnan alasajossa. ­ Moraaliarvot ovat latistuneet, ja esimerkiksi vanhukset on jätetty heitteille laitoksiin ja "mökkeihinsä" toimeentulon rajamailla. On ihmisarvoa alentavaa, että vanhemmat ihmiset kokevat olevansa ylimääräisiä ja piilossa hyväosaisten silmistä, hyvän elämän ulottumattomissa. Edelmannin mielestä pitäisi kannustaa yhteisöjä toimintaaN eikä kuntauudistuksen myötä alasajaa palveluja ja hyvinvointia. ­ Kaikki kilpailevat keskenään. Toni Edelmann: Lumottu maa, Mennyt minussa (Kirjapaja 2010) T Herkkyyden ja kauneuden sanasaattaja Säveltäjä ja muusikko Toni Edelmann, 1945 · monipuolinen säveltäjä, elokuva ja teatterimusiikkia, tunnettuja lauluja mm. Shakespearen, Goethen ja Aale Tynnin sanoihin · esiintyvä taiteilija · Julkaissut lukuisia levyjä ja muita musiikkiteoksia. · Opiskellut Sibelius-Akatemiassa ja Itä-Berliinin Akademie der Künstessa · työskennellyt mm. Teatterikorkeakoulun musiikinlehtorina · asuu Luhangassa maaseudun rauhassa vaimonsa elokuvaohjaaja Kiti Luostarisen kanssa. · kolme lasta, Samuli, Veera ja Ilari · vasemmistolainen osallistuja ja vaikuttaja
• ELÄKELÄINEN Nro 6­7 lokakuu 2011 - 25 William N:n syvä yksinäisyys Kristina Carlson: William N. Päiväkirja. Otava 2011. Kristina Carlsonin fiktiivisen proosateoksen päiväkirjanpitäjällä William N:llä on esikuva todellisuudessa. Hän on merkittävä suomalainen tiedemies William Nylander (1822-1899), jonka luonnontieteelliset ansiot varsinkin jäkälätutkimuksen alalla ovat suuret. Perintönä jälkimaailmalle hän on jättänyt mittavan julkaisuaineiston lisäksi yli 51 000 näytettä käsittävän jäkäläkokoelmansa. Helsingin yliopiston Luonnontieteelliseen museoon sijoitettuna on edelleen tutkijoiden vilkkaassa käytössä. Suomen kansallisbibliografia esittelee Nylanderia laajasti. Hän oli lähtöisin oululaisesta kauppiassuvusta ja osoitti jo varhain innostusta luonnontieteisiin. Lahjakas nuorukainen luki itsensä pikavauhtia lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi, mutta lääkärin ammattia hän ei juuri ehtinyt harjoittaa, kun luonnontieteet veivät mukanaan. Tutkijan ura aukeni loistavasti. Apurahoituksen turvin opintomatkat johtivat Pariisiin, jonne hän vuonna 1863 lopulta kokonaan päätyi lyhyiden kotimaassa vietettyjen työjaksojen jälkeen. Nylander sai merkittäviä kansainvälisiä palkintoja ja oli monien ulkomaisten tieteellisten seurojen kunniajäsen. Jäkälätutkimuksessa hänen ansionsa tunnustetaan yhä perustavan laatuisiksi; hän huomasi mm. että jäkäliä voidaan käyttää saasteiden vaikutuksen ja hengitysilman terveellisyyden mittarina. Suuret tieteelliset ansiot eivät kuitenkaan taanneet suuria tuloja ja korkeaa virka-asemaa. Hän eli vuosikymmenet Pariisissa hyvin vaatimattomasti. Tutkimustyö toki jatkui ja yhteyksiä Suomeen pidettiin yllä. Elämänsä loppuvaiheessa Nylander kuitenkin eristäytyi. Hän kuoli 77-vuotiaana työpöytänsä ääreen; tieto kuolemasta tuli Helsinkiin vasta hautajaisten jälkeen. William N:n päiväkirjan lyhyet merkinnät paljastavat osuvasti kirjoittajan ­ ja esikuvan ­ eksentrisen luonteenlaadun. Nylander oli tunnetusti hankala, koleerinen persoona, joka ylen aikaa antautui sapekkaisiin arvovaltataistoihin kollegojensa kanssa. Usein kiista oikeassa olemisesta päättyi pysyvään välirikkoon. Suomalaiseen tiedeyhteisöön ja yliopistolaitokseen Nylander oli perin juurin katkeroitunut: hän koki, ettei ollut saanut ansaitsemaansa arvostusta. Nylanderin oma luonne ja elinolot tekivät hänen elämästään tragedian. Carlson tekee fiktiossaan Williamin elämästä myös hiljaista, eleetöntä komedia: vanha William näyttäytyy kiukkuisena taistelijana, yhtä ärhäkkäänä pistiäisenä kuin hänen nuorena tutkimansa mehiläiset ja muurahaiset. Tuumaakaan hän ei anna näkemyksissään periksi, viimeisillä voimillaankin hän on vielä ylpeästi itsetietoinen oikeassaolija. Latinankielinen sitaatti "Quos ego..." (Minä teille näytän) on sijoitettu kirjan motoksi ja kuvaava on takakanteenkin siteerattu päiväkirjamerkintä 3.10.1898: "Veljeni Fredrik toisteli aikanaan sanontaa: ei haittaa vaikka olisit väärässä, kunhan pysyt sitkeästi kannassasi, koska silloin saatat tietyllä hetkellä olla oikeassa kuten pysähtynyt kaappikello, joka kaksi kertaa vuorokaudessa näyttää oikean ajan." keän tarpeen olla arvostettu ja kaikkien näkyvissä, mutta myös himon yksinäisyyteen ja tarpeen olla kaikilta piilossa. Ristiriita repii Williamia: hän on eristäytynyt vapaaehtoisesti mutta haluaisi silti julkista tunnustusta työlleen eikä voi sietää sitä, että näkyvissä ovat ne, joiden tieteellinen totuus on eri kuin hänen. William ei ole kaunokirjallisuuden ystävä, mutta tulee lukeneeksi August Strindbergin romaanin, jota eräs rouva oli hänelle tyrkyttänyt, ja yllättyy, kun löytää kirjoittajan persoonasta yhtymäkohtia itseensä. Hän kirjoittaa: "Ajattelen joskus itseäni taiteilijana, jota ei ymmärretä hänen omana elinaikanaan, vaan hän tekee työnsä yksin ja köyhyydessä, mutta jälkimaailma saattaa löytää hänen teoksensa ja ymmärtää niiden todellisen arvon." Williamin läheisimmät ihmiskontaktit ovat naisia, joilla ei ole mitään tekemistä hänen tieteensä kanssa eikä mitään edellytyksiä ymmärtää sitä. Sisarelleen Eliselle hän kirjoittaa kirjeitä, Constance huolehtii hänen ruoastaan ja pyykeistään ja pitsipuodin sööteille tytöille, ravintolaseuralaisille, hän ostaa turhanaikaisia lahjoja. Eroottista elämää Williamilla ei ole. "Lääkärinä minä olen nähnyt sekä alastomia naisia että alastomia miehiä, mutta minulle ihmisruumis on apparaatti, joka toimii tai on epäkunnossa, en minä siinä kauneutta näe", hän kirjoittaa. Viimeisessä merkinnässään sairauden kuoleman partaalle heikentämä William miettii, onko "onni" muutakin kuin omahyväistä kylläisyyttä. "Ehkä minun sieluni muistuttaa kuivattua rusinaa, mutta en voi vihata itseäni, koska ei minulla ketään muutakaan ole." Williamin syvä yksinäisyys tuo mieleen Pentti Saarikosken kuvan omasta elämäntunnostaan: "Yksinäisyys on yhteys, jota lähemmäksi pääsen harvoin." Kristina Carlson on kirjoittanut "pienen suuren kirjan", tavattoman vangitsevan ja vaikuttavan teoksen, jonka kieli on niukkaa ja tarkkaa: ei ainuttakaan turhaa sanaa. Intensiteetti kantaa ensimmäisestä lauseesta viimeiseen ja vetää lukijan kaikkine tunteineen sisään Williamin mielenmaisemaan. Tämän tunnustuksen voi antaa ani harvoin: kirja teki minut läpikotaisin onnelliseksi ja kiitolliseksi. William N. Päiväkirja on kaunis ja viisas teos, kaunokirjallisuutta parhaimmillaan, todellista sanataidetta. TUULA-LIINA VARIS Kirjailijan muotokuva ­ omakuva? Miksi Kristina Carlson on valinnut kohteekseen juuri Nylanderin tapaisen henkilön mielenmaiseman? Siksikö että se monessa muistuttaa taiteilijan mielenmaisemaa? Se on myös taiteilijan sielunkuva, ehkä kirjailijan oma. Jokainen taiteensa vakavasti ottava kirjailija tunnistaa itsessään Nylanderin ominaisuuksia: intohimon tutkimiseen ­ sillä sitähän kaunokirjallisuuden luominenkin on ­ kiih- UKK, idänkaupan isäntä ja myyntitykki Presidentti Kekkosen entinen adjutantti, eversti evp Esa Seppänen luonnehtii uudessa Kekkos-kirjassaan Idänkaupan isäntä (Helsinkikirjat. 2011. 288 sivua) seuraavasti: "Hän oli valtiomies, kansanmies, kalamies, urheilumies, saunamies, huumorimies, luku- ja kynämies. PR-mies... ja kaiken lisäksi vielä kauppamies." UKK:n rooli idänkaupan edistäjänä alkoi vuonna 1950, kun hän pääministerinä Stalinin vieraana allekirjoitti ensimmäisen Suomen ja Neuvostoliiton välisen viisivuotiskauppasopimuksen. Se oli merkittävä vaihe ­ sotakorvaukset oli saatu päätökseen ja niiden perustalle syntyneelle Suomen metallija laivateollisuudelle oli löydettävä vientikohteita. Siihen tarjosi mahdollisuuden uusi pitkäaikainen kauppasopimus Neuvostoliiton kanssa. Linja jatkui Stalinin jälkeen. Kekkonen jatkoi luottamuksellisten henkilökohtaisten suhteiden ylläpitoa uusien johtajien Hrustsovin, Breshnevin ja Kosyginin sekä Neuvostoliiton ulkomaankaupasta vastanneiden Mikojanin, Patolitsevin ym. kanssa. Kekkosella oli myös poliittisia vastustajia kotimaassa. Nämä suhtuivat erittäin varauksellisesti presidentin aktiivuuteen idän suunnalla. Kehiteltiin monenlaista huhukamöpanjaa, joka jatkui vieläpä voimistuen Kekkosen kauden jälkeenkin. Hänet haluttiin leimata jopa KGB.n agentiksiksi. Hänen väitettiin myötäilevän liiaksi Neuvostoliiton näkemyksiä. Myös lehdistössä erityisesti Helsingin Sanomat ja Uusi Suomi arvostelivat presidentti Kekkosta, että hän ylittää valtuutensa ja sopii asioista neuvostoliittolaisten kanssa ohi eduskunnan ja hallituksen. Se aiheutti myllykirjeet lehtien johdolle. Aluksi monet teollisuusmiehetkin suhtautuivat epäillen Kekkoseen, mutta sitten sekä metalli- että puunjalostusteollisuuden vuorineuvokset kääntyivät Kekkosen puoleen pyynnöllä, että tämä lomamatkallaan lokakuussa 1962 pyrkisi vaikuttamaan isäntiin kauppavaihdon tasapainottamiseksi. Kekkonen oli aluksi haluton ottamaan asiaa esille, mutta ulkoministeriön muistiopapereiden joukkoon hän kuitenkin pisti asiaa koskevan ehdotuksen. Ja niin Suomen etujen kannalta tärkeä asia lopulta saatiin keskustelujen kohteeksi ja Suomelle myönteinen päätös. Osoittautui, että neuvostoliiton poliittinen johto oli joustavampi kaupan tasapainoittamista koskevissa kysymyksissä kuin "tekninen" johto. Kekkosen rooli kauppasuhteiden vauhdittajana ja uusien aloitteiden kehittelijä kasvoi. Samalla suomalaisten vuorineuvosten suhteet Kekkoseen lämpenivät ja he turvautuivat yhä useammin Kekkosen tukeen ongelmien ratkaisuissa. Erityisen lähellä Kekkosta olivat valtiojohtoiset yritykset ja niiden johtajat Nesteen Uolevi Raade, Rautaruukin Helge Haavisto. Kostamusprojektista tuli keskeinen huomion kohde valtioiden johtajien tapaamisissa. UKK ajoi sitkeästi rakennushanketta suomalaisille yrityksille ja myötävaikutti kompromissiratkaisun löytymiseen hintakysymyksissä, vaikka konkreettiset hintaneuvottelut hoitivatkin alan ammattilaiset Finnstroin johtajan Kauko Rastaan johdolla. Esa Seppäsen laatiman kaavion mukaan vuosina 1950­1980 toteutettiin 110 suurta projektia ja kauppa-aloitteita, joista 85 Kekkosen aloitteesta ja hänen vauhdittaminaan, 25 projektia neuvostojohtajien aloitteesta. Neuvostojohdon aloitteet koskivat pääsääntöisesti energiataloutta (öljy, kaasu ja atomivoimalat). Suomen aloitteet ja Kekkosen vauhdittamat projektit olivat laaja-alaisempia käsittäen terästeollisuuden mm. Rautaruukin ja laivateollisuuden, suuret rakennusprojektit (Kostamus, Svetogorsk, Pääjärvi, Jenisensk. Saimaan kanava ym.), metsäteollisuuden (lastulevytehtaat, talot), sähköveturit, kemianteollisuus, elintarvikkeet (mm. voi, maito ja kananmunien ylituotanto-ongelmat) Kaikkiin näihin ratkaisuihin painoi oman painavan jälkensä presidentti Kekkonen. Suomen kannalta myönteiset tulokset ovatkin suurelta osaltaan Kekkosen erinomaisten henkilösuhteiden tulosta. Kekkosen toisti usein, että hyvät idänsuhteet antavat Suomelle parhaat mahdollisuudet toimia myös länsimarkkinoilla. Kekkosen henkilökohtainen luottoasema Neuvostojohdon keskuudessa ja hänen neuvottelutaitonsa loivat edellytykset Suomen liittymiselle läntisiin talousliittoihin EFTA:n ja EEC:hen, vaikka Neuvostoliitto olikin suhtautunut näihin järjestelyihin epäluuloisesti. Esa Seppäsen kirja on hyvä muistutus Kekkosen kauden arvostelijoille, joiden olisi syytä palauttaa mieliin se tilanne, joka maailmassa vallitsi sotien jälkeen aina kylmänsodan päättymiseen saakka. Vain siten voidaan nähdä presidentti Kekkosen elämäntyön merkitys oikeassa valossa. Luonnollisesti uusi aika ja uudenlainen tilanne vaativat toisenlaisia otteita. Mutta historian unohtaminen ei suinkaan ole lisäarvo uudenlaisen tilanteen arvioinnissa. Pitkän päivätyön Neuvostoliiton ja Suomen kauppasuhteiden käytännön toimijana tehnyt professori Juri Piskulov vuonna 2009 Esa Seppäsen suomentamana ilmestyneessä kirjassaan Näin teimme idänkauppaa. (Ajatus kirjat, Gummerus) kuvaa maittemme taloussuhteiden nykytilaa varsin huonoksi. Venäjän kaupan osuus Suomen ulkomaankaupassa on pudonnut 25 prosentista 10 prosenttiin. Osasyynä tähän ovat paitsi muuttuneet olosuhteet, siirtyminen clearing-kaupasta suoraan markkinatalouteen ja vapaasti vaihdettaviin valuuttoihin maksuvälineinä, Neuvostoliiton romahtamista seurannut talouden yksityistäminen. Piskulovin mielestä voitaisiin nykyoloissakin tehdä paljon enemmän kumpaakin osapuolta hyödyttävällä tavalla. Siihen tarvittaisiin kuitenkin uudenlaista Kekkos-energiaa. Avainsana on tuotannollinen yhteistyö, jota kehiteltiin Kekkosen aikana ja joka on edelleenkin tärkeä tavoite. Suomi on liiaksi vetäytynyt EU:n selän taakse ratkaisuissaan eikä käytä hyväkseen suoria suhteitaan ja kokemustaan Venäjän talouselämän vaikuttajiin. Vuorineuvoston aika on ohi, kuten Piskulov totesi kirjansa esittelytilaisuudessa Tamminiemessä. Aika on toisenlainen. Tarvitaan toisenlaisia otteita. Uudet päättäjät yritystasolla tekevät päätökset, mutta silti valtiovallan myötävaikutusta tarvitaan niin Suomessa kuin Venäjälläkin. Ilman sitä nykyiset esteet mm. investointien ja taloudellisen yhteistyön alalla jarruttavat kehitystä. Esa Seppänen toteaa, että Piskulovin muistutus suomettumisen kiroista saarnaaville lipposlaisille ja muille "masokisteille", ettei kyseessä suinkaan ollut "finljandisaatio" vaan "kekkosenergian" vauhdittama "kekkonisaatio", on täysin ymmärrettävissä... että Kekkonen pystyi ehtymättämän tuntuisella "kekkosenergialla" "kekkonisoimaan" neuvosto-osapuolen ja kohteliaasti mutta lujasti sekaantumaan meidän sisäisiin asioihimme". OIVA BJÖRKBACKA
• 26 - Nro 6­7 lokakuu 2011 ELÄKELÄINEN Lohjan eläkeläisillä on hauskaa yhdessä Vaikka vuodet ovat vierineet vauhdikkaasti, ei ikä vielä paina Kerhossa on kaikilla hauskaa, puheenjohtajallakin Sauli Lahtela on ollut jäsenenä 35 vuotta. Yhdfstyksen kantritanssijat esiintyivät kerhossa la on säännöllisesti noin 40 henkeä eli lähes puolet jäsenistä. Myös yhdistyksen veteraanit tulevat kerta kerran jälkeen kerhoon. Ssyyskuun viimeisellä viikolla kerhossa olivat muun muassa 35 vuotta jäsenenä ollut Sauli Lahtela Maire Aaltonen, jolle jäsenvuosia on kertynyt 26. Hän esitti kerhossa kaksi runoa. L ohjan Eläkeläisiä ei ikä paina. Eikä pidäkään, sillä yhdistys on tänä vuonna saavuttanut 40 vuoden iän. ­ No, tosin me itse alamme vähitellen ikääntyä, sanoo yhdistyksen puheenjohjtaja Marita Lönnqvist. Parhaiten sen ehkä huomaa siitä, että yhdistyksen torstaikerhon osanottajat ovat miltei laitaluvulta naisia. ­ Meissä alkaa jo olla paljon leskiä, kun miehet lähtevät aikaisemmin, selventää puheenjohtaja. Seija Juvosella on toinenkin selitys. Miehet kyllä tulevat mukaan muuhun toimintaan, kuten retkille ja matkoille. ­ Ja hakevat pois kerhosta, Juvonen sanoo. Niin tai näin, kerhon osallistuu kunnioitettava määrä yhdistyksen jäseniä. Paikal- Matkoja ja myyjäisiä Yhdistyksen toiminta on sen kokoon nähden vilkasta. Jokatorstaisten kerhojen lisäksi yhdistys järjestää matkoja ja teatteriretkiä. Kaksi kertaa vuodesssa, joulun ja pääsiäisen aikaan, on myyjäiset. Syksyllä yhdistyksellä on oma pöytä Lohjan omenakarnevaaleilla. ­ Ja olemmehan me mal- leinakin esittelemässä paikallisen vaatetusliikkeen mallistoa, kuten kuvista näkyy, yhdistyksen jäsenet esittelevät ylpeänä yhdistetyn vieraskirjan ja leikekirjan kuvasatoa. ­ Teemme yhteistyötä muiden yhdistysten, erityisesti vihtiläisten kanssa. Tänä kesänä olemme käyneet muun muassa Uudenmaan aluejärjestön liikuntapäivillä Rusutjärvellä, viettäneet kesäpäivän Timpurinrannassa ja käyneet kesäteatterissa. Risteilyjäkin meillä on ohjelmassa. Vilkkaan kerhotoiminnan, kahvinmyynnin, bingon ja myyjäisten ansiosta yhdistys pystyy tukemaan jäseniä matkoille ja tarjomaan myös yheisen pikkujoulun ruokineen. ­ Taloudellisesti yhdistystä auttaa sekin, että Lohjan kaupunki periin kohtuullis- Ilkka Koivisto: Kiinalainen juttu Kalle Olavi Kuittinen. Kiinaa oppimassa. Demokraattinen Sivistysliitto ry, 2011. Heinäkuussa 1953 Kalle Olavi Kuittinen saa kirjeen Suomen Kommunistisen Puolueen keskuskomitealta. Siinä tiedustellaan, haluaisiko hän lähteä Kiinaan opiskelemaan. Toinen kutsukirjeen saaja oli Aarne Nojonen, sittemmin toimittajana tunnettu. Molemmat nuoret miehet tarttuvat haasteeseen. Tavoitteena oli oppia Kiinan kieli ja opiskella Pekingin yliopistossa. Aikaa annettiin 4,5 vuotta. Kutsun lähettäjä oli Kiinan veljespuolue, joka maksoi ylläpidon. Kuittinen kertoo matkavalmisteluista ja epäilyksistään pärjäämisestä. Kiinan kieli on tunnetusti vaikeaa oppia etenkin, kun kirjoitusmerkit vaikuttavat meille lännen aakkosiin tottuneille täydeltä heprealta. Mutta pelko pois. Jo saman vuoden elokuussa stipendiaattimme matkasivat junalla Siperian halki Kiinaa kohti. Kuittiselta jäi ikäväkseen Baikal-järvi näkemättä, hän nukkui onnensa ohi. Kuittinen ei sokeasti haltioitunut kaikesta, kuten monesti vieraaseen kulttuuriin astuva alkajaisiksi tekee. Kiinan puolella junan kaiuttimista kaikui Pekingin oopperan ssäveliä. Opas kehui neitosen laulavan kauniisti. Kuittinen tuumi hiljja mielessään: kimakkaa livertämistä, josta kauneus kaukana. Mutta hän ymmärsi, ettei makuasioista sovi kiistellä. Falsettilaulun kuulemisesta alkoi totuttautuminen kiinalaiseen hengenmaailmaan.. Yliopistossa opetus tapahtui kiinaksi. Eli kieli oli opittava. Alkuun kiinaa opetettin venäjäksi, jota Kuittinen ja Nojonen taisivat. Armonaikaa oli vain kaksi kuukautta, sitten opetus muuttui täysin kiinankieliseksi. Kiinalaiset kirjoitusmerkit ovat erittäin konstikkaita, Kuittinen muistuttaa. Niissä ei ole mitään loogisuutta, vaan kukin merkki täytyy oppia omana tapauksenaan. Suomalaisten omana opettajana toimi nuori nainen Ma Xiuhua. Kuittinen kirjoitti päiväkirjaansa: "Vaikeaa, vaikeaa ja vaikeudet jatkuvat." Kuittinen ja Nojonen tiesivät kiinalaisten olevan tarkkoja hyvien tapojen noudattamisessa. Kaverukset pyrkivätkin käyttäytymään kaikissa suhteissa tip top -tyyliin. Homma toimi toisinkin päin. Matkalaisemme saivat ystävällisen kohtelun kiinalaisilta opettajiltaan ja opiskelijatovereiltaan. Myönteisessä ilmapiirissä kieli opitttiin ja yliopistotutkinto suoritettiin. Ensimmäisiä kiinankielen oppijoita Kuittinen ja Nojonen eivät olleet Suomen maasta. Kuittinen kirjoittaa muutamien suomalaisten lähetyssaarnaajien oppineen puhuman kiinaa jo 1900luvun alussa maassa toimiessaan. Miesten ruohonjuuritason kokemukset tekevät kirjasta kiinnostavan. Harva länsimaalainen on saanut olla silminnäkijänä tuon ajan Kiinassa. Muutama viikko virallisen valtuuskunnan mukana ei tarjoa samaa yhteyttä todellisuuten kuin vuosien asuminen paikan päällä. Toverukset asuivat opiskelija-asuntolassa. Ruoka oli erinomaista, sai valita joko länsimaisen tai kiinalaisen Kuihtuneita kielikukkasia
• ELÄKELÄINEN Nro 6­7 lokakuu 2011 - 27 Syksyn koulutuskalenteri Kurssit Kuntorannassa Matkavastaavien opinto- ja neuvottelupäivät (2 vrk) 24.-26.10. Suunta tulevaan: tietoa vuoden 2013 kesäpäivistä; uusia jäseniä uusille retkille. Anu Mäki. Hinta: ph 130 / th 150 . ILMOITTAUTUMINEN 26.9. MENNESSÄ Kokous- ja neuvottelutaidot hallintaan (2 vrk) 24.-26.10. Kokouskäytäntöjä kaikille; mitä hyvän puheenjohtajan pitää osata. Martti Vaattovaara. Hinta: ph 130 / th 150 . ILMOITTAUTUMINEN 26.9. MENNESSÄ. Atk-tutoreiden kurssi (2 vrk) 24.-26.10. Vahvistusta niille, jotka osaavat jo aika paljon ja jotka haluavat tukea toisia tietokoneen käytössä: tekstinkäsittely-, esitys- ja laskentaohjelmia sekä internetin käyttöä. Petra Åhlström. Hinta: ph 130 / th 150 . ILMOITTAUTUMINEN 26.9. MENNESSÄ. Kotisivukurssi (3 vrk) 26.-29.10. Laadimme helppokäyttöiset kotisivut yhdistykselle. Kurssi edellyttää atk:n perustaitoja. Petra Åhlström. Hinta: ph 195 / th 225 . ILMOITTAUTUMINEN 26.9. MENNESSÄ Käsin tehtyä ­käsityö- ja askartelukurssi (3vrk) LISÄYS KURSSIKALENTERIIN 26.-29.10. Uusia ideoita ja näppäriä keksintöjä ­ vaikkapa yhdistyksen joulumyyjäisiä ajatellen: muun muassa puu- ja huovutus- ja neuletöitä. Sisko Rönkkö ja Eeli Väisänen. Hinta: ph 195 / th 225 . ILMOITTAUTUMINEN 26.9. MENNESSÄ. Yhdistystoiminnan jatkokurssi (3 vrk) 7.-10.11. Lisää osaamista kaikille yhdistysten johtokuntien jäsenille ja muille kiinnostuneille. Sopii peruskurssin käyneille tai yhdistystoiminnassa jonkin verran kokeneille. Martti Vaattovaara, Anu Mäki. Hinta: ph 195 / th 225 ILMOITTAUTUMINEN 10.10. MENNESSÄ. Yhdistyksen taloudenhoidon jatkokurssi (3 vrk) 7.-10.11. Taloustaitojen täydennystä, vastauksia kysymyksiin kirjanpidosta ja taloudenhoidosta, tietokone avuksi kirjanpitoon: harjoitustehtäviä (jos sinulla on kannettava tietokone,ota se kurssille mukaan, mutta toki ilman kannettavaa voi kurssille osallistua ), toiminnantarkastusta sekä kokemuksia varainhankinnasta. Sopii peruskurssin käyneille tai muuten taloudenhoidon perusteet osaaville. Anitta JUHANI RANTALA Koski. Hinta: ph 195 / th 225 . ILMOITTAUTUMINEN 10.10. MENNESSÄ Oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen (4 vrk) 10.-14.11. Kansalaisvaikuttamisen kurssi eläkeläisille; kurssin yhteydessä vanhusneuvostojen jäsenten neuvottelupäivät. Kalevi Kivistö, Veikko Väntänen ja Hannu Partanen Hinta: ph 260 / th 295 ILMOITTAUTUMINEN 14.11. MENNESSÄ. Kursseille ilmoittautuminen ­ Kursseille ilmoittaudutaan kurssi-ilmoittautumiskaavaketta käyttäen määräaikaan mennessä, viimeistään kuukautta ennen kurssia, osoitteeseen Eläkeläiset ry; Tuija Aali, Mechelininkatu 20 A; 00100 Helsinki; ilmoittautua voi myös sähköpostitse: tuija.aali@elakelaiset.fi Voit ilmoittautua myös Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta täyttämällä sähköisen lomakkeen: www.elakelaiset.fi/sähköiset lomakkeet/kurssihakemus ­ Ilmoittautuessa on aina ilmoitettava kurssilaisen yhteystiedot: osoite ja puhelinnumero. ­ Ilmoittautumislomakkeessa on mainittava, maksaako kurssilainen itse osallistumisensa vai maksaako sen yhdistys. ­ Kuntorannan kurssien osalta on ilmoitettava, valitseeko kurssilainen puoli- vai täysihoidon. Maire Aaltonen lausumassa Lasse Sinkkosta. ta vuokraa toimitiloista. Tosin sitten toiminta-avustuskaan ei ole suuren suuri, Lönnqvist kertoo. sen kerho kokoontuu. Ohjelmatoiminnan vireydestä kertoo, että juhlan kaikki ohjelma vierailevien yhdistysten laulutervehdyksiä ja Lohjan kaupunginjohtaja Simo Juvan tervehdyspuhetta lukuun ottamatta oli itse tehtyä. Juhlat pidettiin keväällä Neljäkymmenvuotisjuhlaansa yhdistys vietti maaliskuun lopulla. Paikkana oli Harjulan nuorisotalo. jossa yhdistys on toiminut perustamisestaan asti ja jossa myös Kurssituki Pienet ja vähävaraiset yhdistykset voivat hakea kurssitukea, joka kattaa puolet kurssilaisen kurssimaksusta. Kurssitukea haetaan vapaamuotoisesti kurssille ilmoittautumisen yhteydessä. Kurssikalenteriin voi tulla vielä muutoksia. Kalenteri julkaistaan myös Eläkeläinen-lehdessä, josta näkee mahdolliset muutokset. Alueellisista kursseista ilmoitetaan myöhemmin. Lisätietoja kursseista voi kysyä koulutussihteeri Tiina Rajalalta, puh. 020 743 3617 tai 040 582 4319. Eläkeläiset ry:n kurssit järjestetään yhteistyössä KSL-opintokeskuksen kanssa. PEKKA ISAKSSON annokseen. Puikoillakin syömisen oppi pikkuhiljaa. Pesumahdollisuudet olivat vaatimattomat, suihkustakin tuli vain kylmää vettä. " Talvella se karaisi, mutta ei suihkun alla kauaa viivytty", Kuittinen muistelee. Opiskeluviikko oli kuusipäiväinen. Sunnunaait pidettiin lepopäivinä. Lomaaikoina Kuittinen ja Nojonen osallistuivat retkille ympäri Kiinaa. 1950-luvulla Kiinassa vallitsi optimistinen ilmapiiri. Pekingissä tehtiin ahkerasti työtä. Elintarvikepulaa ei ilmennyt, mutta riisi ja ruokaöljy olivat kortilla. Kotimaan asioista opiskelijamme saivat tietoa kuuntelemalla lyhytaalloilla Suomen Yleisradion uutisia. Tietenkin kirjeitä kulki kotiväeltä. Lehdistä miehille tulivat Työkansan Sanomat ja Hämeen Yhteistyö. Kun Kuittinen palasi Suomeen liki viiden vuoden reissun jälkeen, suomen kieli oli hakusessa ­ kaupassa täytyi kädellä osoittaa, mitä tavaraa halusi. Kiinasta paluun jälkeen Kuittisellle riitti tulkin hommia: kiinan taitajia ei Suomessa ruuhkaksi asti ollut. Erittäin kiinnostava kirja, jota lukiessa kokee paikan päällä olemisen tunnun. Huomatkaa seuraava Kylpylähotelli Kuntorannan järjestämä ohjelma: Tanssii tähtiin -loma 24.-29.10 (5vrk) Ohjelmaan sisältyy tanssiopetusta, tanssiliput orkesteritansseihin sekä tanssikilpailut (Paritanssi kuuluu TUL:n, EKL:n ja Eläkeläiset ry:n Seinäjoella 1.-2.11. pidettävän kulttuurikilpailun lajeihin.) Tiedustelut ja ilmoittautuminen: Tuija Rahikainen, puh. 0400 403669, sähköposti: tuija.rahikainen@kuntoranta.fi
• 28 - Nro 1 helmikuu 2004 ELÄKELÄINEN Matti Salminen kirjoitti uuden elämäkerran johdonmukaisesta paradoksien miehestä: Yrjö Kallinen eli niin kuin opetti ­ Yrjö Kallisen henkilökohtainen elämä on viime vuosisadan uskomattomimpia ihmiskohtaloita, mutta vielä tärkeämpi on muistaa Kallisen sanoma. Siinä ihmisyyttä, humaanisuutta puolustetaan aikain viisaudella. Ei niinkään ideologioilla vaan ihmiskunnan yleisellä viisaudella, joka ei häviä ajan myötä, kertoo Kallisesta uuden elämäkerran kirjoittanut Matti Salminen. Salminen esittelee lukijalle ajattelijan, joka oli vakaumuksessaan varma. ­ Kallinen eli niin kuin opetti. Kirjan nimi Yrjö Kallisen elämä ja totuus liittyy aiemmin hänestä laadittuihin elämäkertoihin. Muut kertoivat niissä mitä Kallinen teki ja ajatteli. Minun kirjassani Kallinen kertoo itse tekstiensä kautta miten hän valintojaan teki ja mitä hän ihmisen elämästä ajatteli. Kallisen vaikutuksesta aikalaistodellisuuteen on monta tulkintaa. Hän ei suostunut valtapeluriksi, vaikka joutui kärhämään omiensakin kanssa. Hän oli pasifisti, työväenliikkeen mies, teosofi ja kasvissyöjä, joka puhui, kirjoitti ja organisoi. Hän kiersi ihmisten parissa valistajana, joka sai kuulijat heräämään ja innostumaan vastuullisen kuluttajan roolista. Tämän roolin Kallinen yhdisti teksteissään jo varhain sisäistettyyn ajatukseensa veljeydestä. Kuulijoitaan hän kannusti itsenäiseen ajatteluun. Itseoppinut monikielinen tietoniekka kirjoitti ja julkaisi suuren määrän lehtiartikkeleita ja loi matkoillaan keskustelu- ja kirjeenvaihtoverkostoja yli rajojen. Havaintonsa ja ajatuksensa hän tiivisti kirjoiksi, joista tunnetuimpia ovat Hälinää ja hiljaisuutta, 1958 ja Elämmekö unessa, 1971. ­ Yrjö Kallisen ajattelu kelpaa minkä tahansa yhteiskunnan arvopohjaksi , Matti Salminen sanoo. ­ Kuva: Like leen päätöksen, joka kantoi elämän loppuun asti. Hän ei kumartelisi eikä suostuisi minkään ideologian nimissä tekoihin, jotka sotisivat hänen omaa arvomaailmaansa vastaan. Vankilasta toiseen, lopulta "Tammisaaren yliopistoon" siirretty Kallinen piti vannomansa valan. Vaikutusvaltaisen tahon puuhaamasta armahduksesta hän kieltäytyi. Hän ei halunnut eriarvoista kohtelua. Sisäisen hiljentymisen kaivosta hän kirjoitti ammentaneensa tietoisuutta, joka muutti aiemmin luetut totuudet. Oma elämänkokemus oli hänelle yhtä merkityksellistä kuin tallennettu tietokin. Tälle kalliolle hän Salmisen mukaan rakensi koko elämäntyönsä. lä vaikkapa sosialidemokratiaa toveruuden nimellä. Liikaa ei hänen elämässään teosofiaa kannata korostaa, mutta ei sitä pidä sulkea myöskään pois. Erilaiset teosofiset yhteisöt ja ihmiset olivat tärkeitä Kalliselle koko elämän ajan, Salminen muistuttaa. Ajattelu vastavirtaan johti Kallisen rauhanopposition mieheksi niiden joukkoon, jotka jo varhain tunnistivat totalitääristen ideologien vaarallisuuden varoittaen niiden petollisuudesta. Puolustusministeriksi hänet pyydettiin jatkosodan päättyessä, jotta tulisi takuu toverillisesta rauhantahdosta valtiollisella tasolla. Tehtävää hän hoiti omasta arvomaailmastaan käsin herättäen laajaa arvostusta kansainvälisestikin. Käytännön puolustusasiat hän jätti toisten haltuun. Sosialidemokraattina Kallinen pysyi koko ikänsä, vaikka ottikin vuosien mittaan etäisyyttä päivänpoliittisiin kiistoihin. Osuusliikkeisiin hän kehitti Naiset mukaan -toiminnan, joka turvasi kentän niillekin, joilta puoluepoliittinen toiminta oli 1930-luvulla kielletty. Pitkään hän kehitti ja johti toimintaa myös Työväen Sivistysliittoa. Tietoa Kallisen elämän monipuolisuudesta Matti Salmisen löytämät arkistolähteet tarkentavat. Ristiriitoja aiheuttaneiden, sivuun työnnettyjen kirjoitusten esilletuominen on Salmisesta välttämätöntä, sillä historiallisiin peruskysymyksiin paneutumista on ilmassa. ­ Yrjö Kallisen ajattelu kelpaa minkä yhteiskunnan arvopohjaksi tahansa. Pintapuolisuuteen turtuneen ja siitä sokeutuneen yhteiskunnan Kallisen ajattelu haastaa. Se antaa kysyjälle varteenotettavia vastauksia maailmassa, joka on hämmennystä ja väkivaltaa täynnä. Kallisen ihmiskuva sytyttää sitoutumisen mahdollisuutta ja liittymisen väylää etsivän mielen. Tässäkin ajassa olisi Salmisen mielestä syytä muistaa ja ymmärtää, että liiallinen kilpailu, toisten ihmisten moittiminen ja loputon keskinäinen taistelu ei pitkällä tähtäimellä johda muuhun kuin täyteen katastrofiin. asti. "On suoranainen ihme, että Yrjö Kallista ei vangittu tuon hautajaispuheen aikana", Salminen muistuttaa. Kirjoituksilla on historiansa. Kirjeenvaihto koko elämän ajan ystävän Anni Rakeen ja Kallisen välillä löytyi Suomen Teosofisen Seuran arkistosta. Inhimillinen kuva ikuisen etsijän tiestä täydentyi. ­ Julkisuudessa Kallisella oli tietty vaihtuva rooli ja sitten on hälyltä suojattu oma minä. Osat eivät kuitenkaan poikkea toisistaan. Kallisen elämä ja toiminta oli hyvin johdonmukaista, vaikka häntä sanottiinkin paradoksien mieheksi, Matti Salminen painottaa. Kukin aika tuo oman silauksensa teksteihin. ­ "allinen muistuttaa Hälinää ja hiljaisuutta kirjassaan, että historiankirjoittaja voi mennä pieleen siinä, että ei tunne itse asiaa. Toinen syy on se, ettei kirjoittaja tunne itseään. Tässä Salminen viittaa Erno Paasilinnan toteamukseen kirjailijatyöstä: pitää elää kirjailijan elämä pystyäkseen kirjoittamaan. ­ Puhdasta paperia ei ole, Matti Salminen tiivistää. LEENA NIKULA Aukkopaikkoja ja saumakohtia Jo kodin perintönä Kallinen oli saanut arvomaailman, joka vuosikymmenten myötä täydentyi intohimoisella itseopiskelulla. Hän tunsi viime vuosisadan alussa suomalaisen työväestönkin piirissä leviävät kirjoitukset. Kansainväliset toivon ajatukset yhdistivät joukkoja. Uudistushaluiset etsivät tasa-arvoisen olemisen oikeutta. Alistumisen aika oli ohi ja mahdollisuuksien maailma avoinna vähäosaisillekin. Kallisen kohtalo solmiutui kansalliseen historiaan lähtemättömästi Oulussa. Sisällissodan veriset kuukaudet leimasivat aseettomana pysytelleen rauhanneuvottelijan. Valtakoneisto tuomitsi hänet neljästi kuolemaan. Lähes neljä vankileirien vuotta avasivat ihmisyyden alennustilan koko julmuudessaan. Jalkaraudat, nälkä ja syöpäläiset eivät miestä nujertaneet. Syttyi tarve herättää ihmiset unesta, joka alennustilan mahdollisti Helsingin Suomenlinnan leireille tuomittujen tovereiden nälkäkuolemat koversivat Kallisen mie- Puhdasta paperia ei ole Salmisen kirjoitusprosessin löydöt yhdistyvät historiankirjoituksen viime vuosien paljastuksiin mielenkiintoisesti. Vankilavuosiensa jälkeen 1920-luvun alussa Kallinen otti vastaan vain yhden poliittiseen toimintaan liittyvän tehtävän. Hän piti vavahduttavan muistopuheen ystävänsä, työväenliikkeen tulisielun Yrjö Mäkelinin haudalla. Puhe oli säilynyt vain osittaisena julkaisuna työväenlehdissä. Se löytyi kokonaisena Etsivän Keskuspoliisin papereista Kansallisarkistosta! "Tämä on oikeastaan aika makaaberia, sillä EK oli Mäkelinin perässä koko ajan ja vangitsi hänet uudestaan vuonna 1923, ja juuri EK:n vankilassa Mäkelin teki itsemurhan", Salminen kirjoittaa todeten EK:n näin varmistaneen Mäkelinin kuoleman. EK:n raportti Kallisesta puhujana ei myöskään ollut sattumaa. Myös hän oli ehdollisessa vapaudessa ja jatkuvan tarkkailun alaisena toisen maailmansodan alkuun Väyliä toiminnalle Matta Salminen kohtasi Kallisen ajattelun ensimmäisen kerran neljän­viidentoista ikäisenä. Suomen YK-liiton pääsihteerin Hilkka Pietilän televisiokeskustelu Kallisen kanssa vuonna 1971 avasi lahtelaispojan maailman. Ajatusten siemen oman tien kulkemisesta antoi myöhemmin varmuutta toimittajan työhön. Omaehtoisten havaintojen vuosikymmenet haastoivat kirjoittamaan myös kirjoja. ­ Mies jäi selkeästi mieleen. Etsiessäni kolmanteen kirjaani aihetta jostain putkahti ajatus "Elämmekö unessa". Kallisen jo nuorena omaksuma teosofia oli Salmisen mukaan väylä huomattavasti vanhempiin hindulaisiin ja budhalaisiin ajatuksiin. ­ Sieltä ne keskeiset näkemykset, kaiken olevaisen ykseys ja veljeys, nousevat. Ne ovat hyvin lähel- Lähteet: Salminen, Matti: Yrjö Kallisen elämä ja totuus, Like 2011 Haastattelu Maailma kylässä, Maailman kirjat -tapahtumassa 2829.5.2011 www.yle.fi/elavaarkisto/ Yrjö Kallinen ­ elävä paradoksi
• ELÄKELÄINEN Nro 1 helmikuu 2004 - 29 Jaakko Teppo lähtee nyt Mallorcalle ­ musikaalissaan Jaakko Tepon kansanhuumori viihdyttää ja puhuttaa yhä Kuva: Jussi Ratilainen Isä ja pojat. Uuden kansamusikaalin on käsikirjoittanut Jaakko Teppo yhdessä Ismo Apellin kanssa ja musiikista vastaavat Ilja ja Johannes Teppo Jaakko Teppo goes to Malllorca on pienelle ihmiselle suunnattu kansanmusikaali, joka naurattaa suuresti. Musikaalin esitykset alkavat 24.11. Tampereella ja päättyvät 18.12. Joensuussa. Jaakko Teppo on naurattanut ja puhuttanut Suomen maata jo parissa sukupolvessa. Huumorin voimin hän on kantanut väkeä eteenpäin suurien muutoksien aikana, jolloin pienet ovat olleet jäädä jalkoihin globalisaation ja EU:n myllätessä peräkylissä saakka. Huumori ei lopu koskaan, olipa tilanne mikä tahansa. Se tuo meille voimaa ja auttaa jaksamaan niitä jokapäiväisiä hankaluuksia joita jokaisen elämä on pullollaan. Satiiri on terävä ase voimattomuuden tunteeseen ja juuri siksi Jaakko Tepon viime vuosituhannella kirjoittamat yksinkertaiset melodiat leikkaavat alitajuntaan ja jäävät päähän soimaan tänäkin päivänä, kun ne tulevat vastaan matkan varrella. Jaakko ei enää matkusta asuntoautossaan kiireisellä keikka-baanalla, mutta hän on silti löytänyt keinon, jolla tavoittaa kuulijansa, käsikirjoitusten avulla. Vuonna 2009 ensiillan saaneen Jaakko Tepon tarinoihin perustuvan musikaalin Onnen Kerjäläiset näki noin 30 000 katsojaa. Kovan kysynnän vuoksi ei ollut vaikeaa alkaa suunnitella jatkoa yhdessä Ismo Apellin kanssa. Tällä kertaa Jaakko Tepon ja Ismo Apellin käsikirjoittama Jaakko Teppo goes to Mallorca-kansanmusikaali vie katsojat tarttuvalla huumorilla rakennettuun tarinaan maaseudun murroksesta ja sen pienistä ihmisistä. Tarinan hahmot Jaska, Topi, Veikko ja Hilma sekä Mikko-sika lähtevät ensimmäistä kertaa elämässään ulkomaille Kalevi Keihäsen järjestämälle Keihäsmatkalle iloiseen 70-luvun Espanjaan. Mukana kulkeva Mikko-sika seuraa luomakunnan kruunujen vauhdikasta matkaa, joka sisältää paljon vaarallisia tilanteita, viranomaisista välittämättä. Jaakko Teppoa näyttelevän Ismo Apellin lisäksi rooleissa nähdään mm. Gary Revel Jr., Jamppa Kääriäinen, Manu Havisalmi ja Hilmaa esittävä Johanna Heimonen. Musiikista vastaa Jaakko Tepon oma jälkikasvu Ilja ja Johannes Teppo Kaukolasipartio yhtyeensä kanssa. Lisätietoja Jaakko Teposta sekä JAAKKO TEPPO GOES TO MALLORCA ­ musikaalista löytää osoitteesta www.jaakkoteppo.fi sekä erittäin aktiivisilta Jaakko Teppo Facebook sivuilta. Kiertuohjelma löytyy Eläkeläinen-lehden sivulta 34. Kurssilaiset kokeilevat ideoitaan liikuntailtapäivän ohjelmasta. Monipuolinen kurssiviikko Kuntorannassa Musiikki ja esiintymistaidojen kurssin kanssa samaan aikaan olivat Kuntorannassa ideoita hakemassa yhdistysten liikuntaryhmien ohjaajat. Kurssilla opeteltiin pieniä ohjelmia, joita voi esittää omissa juhlissa. Samalla hiottiin ryhmän ohjaamisen taitoja sekä musiikin käyttämistä ohjelmien suunnitelussa. Yhdessä ideoitiin sisältöjä yhdistysten ulkoliikuntapäivien järjestämiseksi. Musiikkikurssilaisten laulujen tahdissa liikuntaryhmäläiset treenasivat rytmiharjoituksia ja ryhmätyönä luotua voimisteluesitystä. Puumalaisen Raija ihaili intoa jolla kurssilaiset ideoivat Urheilumarsiin sovitettua voimisteluohjeilmaa. Tällä kertaa jumpparit olivat todella tekijöitä eivätkä pelkästään näkijöitä. Eläkeläisiltä esiintymistaitojqa oppimassa olivat myös venäjänkieliset ikäihmiset Jyväskylästä, Inkeri-keskuksen ohjaaja Eila sekä virolainen Marjatta Helsingistä. Järjestön koulutusta hyödynnettiin monikulttuurisen Teemme yhdessä -hankkeessa. Mukana olleita naisia kannustettiin viemään oppeja omiin yhdistyksiin ja tulemaan mukaan marraskuun alussa Seinäjoella järjestettäviin kulttuurikilpailuihin. Yhtäaikaa järjestetyt kurssit antoivat mahdolisuuden käyttää kurssin vetäjien taitoja ristiin myös toisten kurssilaisten hyväksi. Raija Puumalaisen aamujumpista virittyivät töskentelyyn niin runolausujat kun myös laulajatkin, liikkujista puhumattakaan. Kurssien opettajien Aunen, Reiskan ja Saulin yhteisvoimin hiottiin laulut, esitykset ja liikuntaohjelma koskettavaksi ja puhuttelevaksi työväeniltapäiväksi. Liikuntakurssilaiset kävivät Varkauden uimahallissa kuuntelemassa paikallisen urheiluseuran järjestämässä tilaisuudessa liikunnan hyödyistä ikäihmisten elämässä. Moni kurssilainen kiitteli kurssien järjestämisestä yhtä aikaa. Eva Rönkkö Postitimuseossa esillä näyttely lasten elämästä 1900-luvun alkupuoliskolla Postimuseossa on esillä teemanäyttely Kuin silloin ennen ­ lasten elämää Rudolf Koivun kuvittamana 10.11.­4.3.2011. Näyttely kertoo suomalaisten lasten elämästä 1900-luvun alusta 1950-luvulle saakka. Kuvituksena on käytetty taitelija Rudolf Koivun alkuperäisiä töitä, postikortteja sekä Lahden historiallisen museon esineitä. Näyttelyn aiheet pyrkivät toimimaan keskustelun ja muistelun herättäjinä isovanhempien, lasten ja lastenlasten välillä. Muistoja herättävä näyttely tuo esille lasten elämää usealta kantilta. Monille elämä oli köyhää ja pulaa oli ihan perustarvikkeista. Kulkutaudit levisivät helposti ja niihin sairastui paljon ihmisiä. Puhtaudesta huolehtiminen oli työlästä. Asunnoissa ei usein ollut omaa kylpyhuonetta tai vessaa. Syöpäläiset, kuten täit, luteet ja torakat, levisivät. Monet suositut lasten leikit matkivat aikuisten toimia. Pojat leikkivät hevosmiehiä puuhevosilla tai valjailla. Tytöt leikkivät kotileikkejä ja kauppaa nukeilla. Leikit harjaannuttivat lapset aikuisten töihin. Lelut olivat pieniä kopioita oikeista työkaluista. Koulussa kuri oli ankaraa. Kaikilta vaadittiin hyvää käytöstä. Opettajat saivat kurittaa lapsia, tukistaa tai lyödä karttakepillä sormille. Useimmiten lapsi joutui nurkkaan tai luokan eteen seisomaan ja häpeämään. Tunneilla piti olla hiljaa. Pelottelu oli muutenkin yleinen lasten kasvatusmenetelmä. Kuri oli kova ja sen uskottiin olevan lapselle hyväksi. .Rikkaat söivät hyvin, aterioilla tarjottiin useita ruokalajeja alku- ja jälkiruokineen. Perheillalliset olivat tärkeä koko perhettä yhdistävä hetki. Köyhemmissä kodeissa ruoka oli vaatimatonta, lähinnä puuroa, velliä, leipää, perunoita ja vihanneksia. Postimuseo on tehnyt Kuin silloin ennen -näyttelyn yhteistyössä taidehistorioitsija Tuula Karjalaisen, Amerin Kulttuurisäätiön, Lahden historiallista museon, lääkäri Ervo Vesterisen ja keräilijä Leena Könösen kanssa. Näyttelyyn liittyy Tuula Karjalaisen kirjoittama samanniminen kirja. Postimuseo sijaitsee Helsingin pääpostitalossa osoitteessa Asema-aukio 5 H. Museo on avoinna joka päivä maanantaista perjantaihin kello 10­18 ja lauantaisin ja sunnuntaisin kello 12­17.
• 30 - Nro 6­7 lokakuu 2011 Kemin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 27.10.2011 kello 13.00 Leipätehtaassa, Sankarikatu 7. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 12.00. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Keravan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 31.10.2011 kello 11.30 Areenan toimitilassa, Asemanaukio 5, 2 krs. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Lapuan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 17.10.2011 kello 12.00 Nuorisotalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Raision Seudun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 17.10.2011 kello 12.00 Tornilassa, Tornikatu 11, Raisio. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat ja lisäksi kokoukselle esitellään välitilinpäätös. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Kemijärven Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 19.10.2011 kello 13.00 Kemijärven Työväentalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Rytikarin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 19.10.2011 kello 11.00 Veitsiluodon Työväentalossa, Rytikatu 27. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 10.30. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Kempeleen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 20.10.2011 kello 12.00 Kempeleen Työväentalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Pihlajamäki-Pihlajiston Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 24.10.2011 kello 10.30 Pihlajamäen nuorisotalossa, Moreenitie 2. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Sodankylän Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 24.10.2011 kello 10.00 Kitisenrannassa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Tornionseudun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 24.10.2011 kello 11.00 Åströmin kartanossa, Keskikatu 26, Tornio. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Jyväskylän Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 25.10.2011 kello 10.00 Sepänkeskuksessa, Kyllikinkatu 1, Jyväskylä. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Pohjois-Helsingin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 25.10.2011 kello 12.00 Asukastalon Saunabaarissa, Metsäpurontie 25, 3 krs. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Jäsenten syntymäpäivä kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Tervolan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 25.10.2011 kello 12.00 Järjestötalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvi ja kakkutarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Iisalmen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 26.10.2011 kello 11.00 Nuorisotalossa, Kirkkopuistonkatu 25, Iisalmi. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 10.30. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Kittilän Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 26.10.2011 kello 11.00 Kittilän työväentalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt ja muut esille tulevat asiat. Tervetuloa valitsemaan uusia toimihenkilöitä ja vahvistamaan toimintasuunnitelma, johon sisältyy yhdistyksemme 40-vuotisjuhla. Kahvi ja voileipätarjoilu. Johtokunta ------------------------Suosittu pikkujoulumme perjantaina 25.11. kello 14.00­19.00 Kittilän työväentalossa. Tervetuloa läheltä ja kaukaa. Martinniemen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 31.10.2011 kello 12.00 Martinniemen vanhustentalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Joensuun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 1.11.2011 kello12.00 Rakentajien kerhohuoneessa, Torikatu 5. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Rajakylän-Länsimäen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 1.11.2011 kello 12.00 Järjestötilassa, Kilpakuja 1 (sisäpiha). Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Simon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 1.11.2011 kello 11.00 Virastotalon nuorisotilassa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Tikkurilan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 1.11.2011 kello 11.00 Puistokulman alasalissa, Talkootie 4, Hiekkaharju Vantaa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Kaikki jäsenet tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Halikon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 2.11.2011 kello 10.00 Hehkun Majassa, Sotilasmestarintie 2-6, Märynummi. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Hyvinkään Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 2.11.2011 kello 11.00 Hyvinkään Järjestötalossa, Munckinkatu 49. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Järvenpään Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 2.11.2011 kello 10.00 nuorisotilassa, Myllytie 3. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Klaukkalan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 2.11.2011 kello 11.00 Klaukkalan Työväentalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Nokian Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 2.11.2011 kello 12.00 Nokian kerholassa, Souranderintie 13. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kokouksen jälkeen kahvitarjoilu ja kerho-ohjelmaa. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Rovaseudun Eläkeläiset 2000 ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 2.11.2011 kello 10.00 Rovaniemen kaupungin eläkeläistilassa, Valtakatu 31, Rovaniemi. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Vehmersalmen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 2.11.2011 kello 10.00 Vehmersalmen Osuuspankin kokoushuoneessa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Oulun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 7.11.2011 kello 9.00 Aleksinkulmassa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Pellon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 7.11.2011 kello 11.00 Kyllinkeitaassa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kokouksessa mukana aluejärjestön puheenjohtaja Kaarina Kapraali. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ELÄKELÄINEN Turun Työväen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 7.11.2011 kello 11.00 T-talossa, Vanha Hämeentie 29. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Voileipätarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Forssan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 8.11.2011 kello 12.00 Forssan Järjestöjen talossa, Kuhalankatu 7, Forssa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Johtokunta kokoontuu samassa paikassa kello 10.30. Jäsenet joukolla kokoukseen. Johtokunta ______________________________________________ Lohjan Seudun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 8.11.2011 kello 12.00 Lohjan Työväentalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 11.30. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Mänttä-Vilppulan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 9.11.2011 kello 15.00 Kivelän kerhohuoneessa, Mäntylänkatu 2. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Seinäjoen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 9.11.2011 kello 12.00 Seinäjoen kaupungin nuorisokeskuksen kahviossa, Puskantie 3. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 11.30. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Turun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 9.11.2011 kello 12.00 Jyrkkälän Monitoimitalossa, Suikkilantie 8. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 11.30. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Vaajakosken Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 9.11.2011 kello 12.00 Vaajakosken nuorisotilassa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Ylöjärven Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 9.11.2011 kello 11.00 Ylöjärven Työväentalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 10.30. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Kallaveden Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 10.11.2011 kello 13.30 Suokadun palvelutalossa, Suokatu 6. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Myllypuron Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 10.11.2011 kello 13.00 Ylä-Sampolassa, Yläkiventie 2, I-rapun kerhohuoneessa (kulman takana), Helsinki. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Palokan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 10.11.2011 kello 12.00 Tarmolassa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Rovaniemen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 10.11.2011 kello 11.00 Eläkeläistilassa, Valtakatu 31 (sisäänkäynti Korkalonkadun puolelta). Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Hämeenlinnan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 14.11.2011 kello 12.00 Palokunnassa, Palokunnankatu 18. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Jakomäen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 15.11.2011 kello 11.30 Jakomäentie 6 b. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Laajasalon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 15.11.2011 kello 14.15 Palvelutalo Rudolfin ruokasalissa, Rudolfintie 17-19, Laajasalo. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Limingan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 15.11.2011 kello 12.00 Nuorisotalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa kaikki jäsenet mukaan. Johtokunta Syyskokouksia
• ELÄKELÄINEN Pyhtään Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 15.11.2011 kello 10.00 Olkkarissa, Pyhtääntie 13. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Vampulan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 15.11.2011 kello 12.00 Vampulan Osuuspankin kerhohuoneistossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kokouksen alussa kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Himangan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 16.11.2011 kello 12.00 entisessä Pankintalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Kontulan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 16.11.2011 kello 11.00 Wanhassa Postissa, Keinulahdenkuja 4 (Kontulan ostari). Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Malmin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 16.11.2011 kello 12.00 Malmin työväentalossa, Takaniitynkuja 9. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Rauman Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 16.11.2011 kello 11.00 SVS-talo, Isokatu 17. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 10.30. Tervetuloa jäsenet. Johtokunta ______________________________________________ Turun Kuntoeläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 16.11.2011 kello 12.00 Tarmon talossa, Virusmäentie 10. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Viherlaakson-Karakallion Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 16.11.2011 kello 14.00 Viherlaakson palvelutalossa, Kievarinpolku 1, 3 krs. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Haukiputaan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 17.11.2011 kello 11.00 Heitontalossa, Törmäntie 15, Haukipudas. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Kallion-Vallilan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 17.11.2011 kello 13.00 Hermannin kerhossa, Hämeentie 67, Helsinki. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Kiimingin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 17.11.2011 kello 13.00 Kotirinteen kerhohuoneessa, Jäälissä. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Raahen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 17.11.2011 kello 13.00 Raahen Työväentalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu ennen kokousta. Jäsenet, tervetuloa vaikuttamaan yhdistyksen toiminnan sisältöön. Johtokunta ______________________________________________ Vaarala-Hakunilan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 17.11.2011 kello 10.00 Hakunilan nuorisotilassa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Kirkkonummi-Siuntion Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous perjantaina 18.11.2011 kello 14.00 Palvelukeskuksessa, Rajakuja 3. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Heinolan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 21.11.2011 kello 11.30 Heinolan WPK:n talossa, Kauppakatu 4. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Johtokunta ______________________________________________ Kokkolan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 21.11.2011 kello 12.00 Snellmankodissa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta Tapulin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 21.11.2011 kello 10.00 Ajurinaukio 5, Helsinki. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Aavasaksan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 22.11.2011 kello 10.00 Aavasaksan Kansantalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt ja muut esille tulevat asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Etelä-Vantaan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 22.11.2011 kello 13.00 Myyrmäen Arkissa, Liesitori 1 A, 3 kerros. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Eura-Säkylä-Köyliön Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 22.11.2011 kello 16.00 Kauttuan Kylätalossa, Kirjakuja 4. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Kuopion Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 22.11.2011 kello 11.00 Sampo Pankin tilassa, Puijonkatu 35. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Vaasan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 22.11.2011 kello 12.30 Vaasan Eläketoimintakeskuksessa, Ajurinkatu 14. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 12.00. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Kalajoen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 23.11.2011 kello 12.00 Tähtelässä. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Korson Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 23.11.2011 kello 15.00 Metsonkodissa, Korso. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Salpakankaan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 23.11.2011 kello 12.00 Hedelmätarhantie 9, Hollola. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Savonlinnan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 23.11.2011 kello 11.00 Kansantalossa, Karjalantie 9. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Etelä-Espoon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 24.11.2011 kello 13.00 kerhotilassa, Matinkatu 22, Espoo. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Lahden Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 24.11.2011 kello 9.30 Kasisalissa, Sammonkatu 8, Lahti. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Piikkiön Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 24.11.2011 kello 11.00 Nuorisotalo Pontelassa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Tampereen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 24.11.2011 kello 11.00 Tapiolassa, Karhunkatu 71. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 10.30. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Oulun Työväen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 28.11.2011 kello 13.00 Aleksinkulmassa, Aleksanterinkatu 9, Oulu. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 12.30. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Vartiokylän Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 28.11.2011 kello 12.00 Vartiokylän työväentalossa, Rusthollarinkuja 3, Helsinki. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta Nro 6­7 lokakuu 2011 - 31 Kaarelan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 30.11.2011 kello 13.00 kerhohuoneessa, Kaarelantie 86. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Ykspihlajan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 30.11.2011 kello 13.00 Ykspihlajan Toimitalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Porvoon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 1.12.2011 kello 14.00 Lundintalossa, Aleksanterinkatu 11. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu ennen kokousta. Jäsenet, nyt joukolla päättämään vuoden 2012 toiminnasta ja henkilövalinnoista. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Eläkeläiset ry:n Keski-Suomen Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous 31.10.2011 kello 11.00 Pokurassa, Lukkoilantie 13, Jämsä. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Aluetoimikunta ______________________________________________ Eläkeläiset ry:n Pohjois-Karjalan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 14.11.2011 kello 12.00 Uimaharjun Kansantalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta ______________________________________________ Eläkeläiset ry:n Lapin Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous perjantaina 18.11.2011 kello 11.00 Vapaa-aikatalo Sallansuussa, Sallantie 4, Salla. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 11.00. Tervetuloa. Aluetoimikunta ______________________________________________ Eläkeläiset ry:n Varsinais-Suomen Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 22.11.2011 kello 11.00 Tarmon talossa, Virusmäentie 10, Turku. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 10.30. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta ______________________________________________ Eläkeläiset ry:n Jokilaaksojen Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous perjantaina 25.11.2011 kello 11.00 Korkatin kartanossa, Pulkkilantie 810, Haapavesi. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 10.00. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta ______________________________________________ Eläkeläiset ry:n Savon Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous 25.11.2011 kello 12.00 Kylpylä-hotelli Kuntorannassa, Kuntorannantie 14, Varkaus. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 11.00. Aluetoimikunta kokoontuu kello 10.00 Kuntorannassa. Tervetuloa. Aluetoimikunta ______________________________________________ Eläkeläiset ry:n Pohjanmaan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous 28.11.2011 kello 12.00 Pietarsaaren Toimitalossa, Ahlströminkatu 10. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus ja ruokailu kello 11.00. Tervetuloa. Aluetoimikunta ______________________________________________ Eläkeläiset ry:n Pirkanmaan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous 2.12.2011 kello 12.30 Tapiolassa, Karhunkatu 71, Tampere. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat.Valtakirjojen tarkastus kello 11.30. Keitto ja kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta ______________________________________________ Eläkeläiset ry:n Uudenmaan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous 12.12.2011 kello 10.00 Puistokulmassa, Talkootie 4, Vantaa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 9.00. Tervetuloa. Aluetoimikunta ______________________________________________ Eläkeläisten Satakunnan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous perjantaina 16.12.2011 kello 11.00 Viikkarin Valkamassa, Juhana Herttuankatu 17, Pori. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 10.00. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta ______________________________________________ Varkauden Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina, 22.11.2011 klo 10.00 alkaen Tori-Torpalla. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat, mm. puheenjohtajan valinta. Kahvitarjoilu. Tervetuloa
• 32 - Nro 6­7 lokakuu 2011 ELÄKELÄINEN Lapin lumo kulkee suvussa! Puoli vuosisataa eläkeläistoimintaa Porin Pihlavassa Syksyn myötä ovat uutiset työntekijöiden irtisanomisista lisääntyneet, mutta osattiin sitä ennenkin. Esimerkiksi vuonna 1957 Pihlavan sahalta annettiin lopputili lähes kaikille yli 50-vuotiaille työntekijöille. Tuohon aikaan eläketurva oli olematon, mikä sai aikaan uudenlaista joukkoliikehdintää: alettiin perustaa eläkeläisyhdistyksiä. ­ Pihlavan Demokraattiset Naiset ry kutsui koolle Pihlavan Eläkeläisten perustavan kokouksen 3.9.1961 kello 13. Tuossa kokouksessa yhdistys perustettiin. Tämä ja paljon muuta mielenkiintoista tuli esiin Hannes Saarelan laatimasta Pihlavan Eläkeläiset ry:n historiikista, jonka hän esitti 3.9. pidetyssä yhdistyksen 50-vuotisjuhlassa. Toiminta oli alusta lähtien vilkasta, vuonna 1967 jäsenmäärä oli noussut jo 397:ään. Eläkeläiset ry:n Satakunnan aluejärjestön alueella toimii 14 perusyhdistystä, joten muutamalle uudelle yhdistykselle olisi vielä tilaa. Aluejärjestön puheenjohtaja Martti Anttonen kertoi asian olevankin parhaillaan pohdittavana. ­ Tilaa on ja sen täyttö voitaisiin aloittaa kunnista, joissa on vanhusneuvosto, mutta ei meidän yhdistystä. Se tarvitaan, kun halutaan vaikuttaa. Porin kaupungin tervehdyksen pihlavalaisten juhlaan tuoneen apulaiskaupunginjohtaja Aulis Laaksosen mukaan Pihlavan Eläkeläiset ry:n kaltaisen järjestön toiminta on erittäin hyödyllistä, tarpeellista ja tärkeää. ­ Vapaaehtoinen yhteisötoiminta ei kuitenkaan korvaa mitään kaupungin palvelujärjestelmiä, mutta se täydentää niitä, Laaksonen sanoi. suosituksiin ei liity seuraamuksia niiden noudattamatta jättämisestä, ovat ne jääneet hampaattomaksi. Siksi tarvitaan laki, korosti juhlapuheen pitänyt Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö. Tasavallan edellinen hallitus sai aikaan luonnoksen ikälaiksi, mutta siinä jäi pari tärkeää kohtaa avoimeksi. Tärkein liittyi rahoitukseen, joka jäi avoimeksi Kataisenkin hallituksen ohjelmassa. Kivistön mukaan rahoituksen järjestäminen kuuluu valtiolle, vaikka lain toteuttamisesta vastaavatkin kunnat. Tärkeää on myös palvelujen laadun valvonnan kehittäminen. Siihen tarvitaan niin selvät ja yksiselitteiset normit, ettei niiden tulkinnassa tule ongelmia. ­ Ennen kaikkea pitäisi säätää selvät perusteet henkilökunnan määrälle suhteessa hoidettavien määrään, koska käsipareistahan hoidon laatu ensisijaisesti riippuu. Satsaa laatuaikaan pienempien kanssa! Valitse mieluinen Lapland Hotels -kohde ja tuo lastenlapset hurmaavaan Lappiin esimerkiksi syys-, joulu- tai hiihtolomalle. Ennakkovaraajan etu 10 % majoituksesta sekä lastenlapset veloituksetta! Ennakkovaraajan etu 15.11. mennessä tehdyille varauksille ajalle 1.10.2011­ 10.3.2012. Lastenlapset veloituksetta samassa huoneessa. Kampanjakoodi: ELÄKELÄINEN. Huoneita rajoitetusti. Ansiomerkki 12:lle Pihlavan Eläkeläisten 50-vuotisjuhlassa jaettiin myös ansiomerkkejä. Merkit jakoi puheenjohtaja Kalevi Kivistö ja merkin saivat Raila Aho, Risto Jokisuo, Maija Mirtola, Voitto Santala, Vuokko Rinne, Matti Rinne, Pirkko Rissanen, Heikki Uusitorppa, Hilkka Kulmala, Antti Kulmala, Helena Laakso ja Eino Jalonen. Puheitten lisäksi noin 200 hengen juhlayleisöä viihdytti pihlavalaisten oma lauluryhmä, jota säesti Altti Rintala Harjavallasta. Tilaisuuden juontajana toimi laulutaitoinen kansanedustaja Jari Myllykoski, joka vaalipiirissään myös "Nakkilan Pavarottina" tunnetaan. Ylläs alk. Lapland Hotel Äkäshotelli Loma-aika esimerkiksi: 10.­14.2.2012. 428,372,352,Lisäet uja! RAVIN 10,- / h TOLASETEL I HISSIL uone/ vrk Ylläs S PUT ­10 % k VÄLIN i, Äkäslom polo EVUO K ­10 % Ylläs S RA Äkäslo ki, HIIHT mpolo OKOU ­10 % LU Äkäslo Ylläs Ski, mpolo Saariselkä alk. Lapland Hotel Riekonlinna Loma-aika esimerkiksi: 17.­21.10. 2011 Levi alk. Lapland Hotel Sirkantähti Loma-aika esimerkiksi: 13.­17.2.2012 Hinnat sis. aamiaiset, majoitus lomahuoneistossa tai perhehuoneessa / 4 vrk / 2 isovanhempaa ja 1­2 alle 14-vuotiasta lastenlasta. Lisäedu t ovat saa majoit uksen y tavilla hteyde ssä. Kivistö kiirehti ikälain säätämistä Nykyisen hallituksen ohjelmassa tunnustetaan ikäihmisten oikeus saada laadukasta ja tarpeenmukaista hoitoa. Jotta oikeus toteutuu myös käytännössä, on eduskunnan säädettävä sitä koskeva vanhuspalvelulaki tai ikälaki. ­ Tilannetta yritettiin korjata muutama vuosi sitten annetuilla hoitosuosituksilla. Kun Teksti ja kuvat KARI KUISTI Palvelemme sinua numerossa 016 3232. Osta lomasi online: Laplandhotels.com YLLÄS SAARISELKÄ LEVI OLOS ROVANIEMI PALLAS KILPISJÄRVI HETTA LUOSTO Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö (oik.) ja järjestön ansiomerkin saaneet yhdistyksen jäsenet.
• ELÄKELÄINEN Nro 6­7 lokakuu 2011 - 33 HELSINGIN ELÄKELÄISRADIO 100.3. MHz 100 vuotta 17.11. Saimi Tuuhea Joutseno 95 vuotta 16.10. Tyyne Rautaniemi Järvelä 90 vuotta 22.8. Aune Kantola Reisjärvi 15.10. Olle Johansson Porvoo 8.12. Esko Koskinen Pyhtää 85 vuotta 3.12. Toini Johansson Porvoo 8.12. Sylvi Rantala Nakkila 80 vuotta 3.10. Hannu Tölkkö Porvoo 5.10. Ritva Vennonen Halikko 15.10. Helvi Hörkkö Tapuli 18.10. Sven Erik Westergård Vasa 19.10. Pauli Nurmi Halikko 11.11. Martti Kanninen Pyhtää 9.12. Pertti Marttinen Kotka 22.10. Antti Järvensivu Vammala 28.10. Onni Jaakkola Lohja 31.10. Irja Nordling Porvoo 8.11. Erkki Rinne Kirkkonummi-Siuntio 26.11. Anja Alen Porvoo 7.12. Arvo Pitkänen Hanko 75 vuotta 10.10. Sylvi Vataja Porvoo 17.10. Anja Kaukinen Lohja 31.10. Eila Honkasalo Tikkurila 25.11. Nina Ingberg Porvoo 27.11. Eila Rantanen Kotka 2.12. Pentti Ojala Nakkila 11.12. Ilmari Määttä Kuusamo 70 vuotta 28.8. Heimo Mikael Hast Tervola 8.10. Eila Tuulikki Korvala Haukipudas 19.10. Arvo Mäkinen Tikkurila 22.10. Marja-Liisa Tossavainen Tikkurila 25.10. Paula Mattila Vammala 12.11. Vaili Marketta Perä Seinäjoki 12.11. Esa Palokangas Kokkola 14.11. Keijo Haaponiemi Kokkola 16.11. Aulis Kantola Porvoo 19.11. Reijo Huhta Porvoo 21.11. Maire Alatalo Pello 27.11. Valma Kalliomäki Porvoo 6.12. Helmi Tapaninaho Pyhäjärvi 65 vuotta 12.10. Paavo Lahti Pello 13.10. Taina Vuorinen Tapuli 18.10. Ulla Nordlund Kokkola 21.10. Martti Saarenpää Utajärvi 4.11. Olavi Rönkkö Pyhäjärvi 11.11. Ahti Väisänen Utajärvi 21.11. Erkki Juhola Kokkola 22.11. Esko Haanpää Lohja 30.11. Anneli Järvelä Porvoo 11.12. Vappu Väänänen Utajärvi 60 vuotta 23.10. Esa Lassi Kotka 25.11. Sakari Pellinen Porvoo Tervolan Eläkeläiset Kauko Kolmonen Aarne Lustig Oulun Työväen Eläkeläiset Kaarlo Martikainen Rauman Eläkeläiset Tarmo Juhani Vajala Mikael Mainio Yli-Mattila Helena Margareta Lehto Salon Eläkeläiset Sisko Haarikko Salpakankaan Eläkeläiset Martta Pylväläinen Anjalankosken Eläkeläiset Toivo Johannes Patjas Raija Anneli Seppälä Haukiputaan Eläkeläiset Reino Antero Kauppi Savonlinnan Eläkeläiset Eila Inkeri Bröms Hämeenlinnan Eläkeläiset Irja Kyllikki Pusa Kuopion Eläkeläiset Anni Thure Pietarsaaren Eläkeläiset Risto Koskinen Pyhäjärven Eläkeläiset Antti Mykkänen Kallaveden Eläkeläiset Irma Saikkonen Pirkkalan Eläkeläiset Elli Irma Josefiina Hyrkkönen Ivalon Eläkeläiset Onni Pylkäs Ykspihlajan Eläkeläiset Hanna Hilma Helena Laine Aavasaksan Eläkeläiset Aila Kyllikki Barsk Kolarin Eläkeläiset Tiivi Alina Hietanen Mikkelin Eläkeläiset Sofia Liikanen Martti Kurki Oulunsalon Eläkeläiset Eero Johannes Metso Kurikan Eläkeläiset Johannes Ilmari Ranta Eero Johannes Rantamäki Paras kuuluvuusalue Kehä III sisäpuolella ja suorastaan maailmanlaajuisesti internetissä osoitteesta www.kslradio.fi Viikolla 40 Torstai 6.10 klo 14.00, uusinta lauantaina 8.10 klo.15.30 Helsingin aluejärjestönajankohtaista Viikolla 42 Torstai 20.10 klo 14.00 ja uusinta lauantaina 22.10 klo. 15.30 Vanhuspalvelulaki Viikolla 44 Torstai 3.11 klo 14.00 ja uusinta lauantaina 5.11 klo. 15.30 Helsingin patsaat kertovat Eläkeläinen-lehti vuonna 2011 Ilmestyy Aineisto toimitukseen 21.11. julkaista. Emme julkaise syntymäpäiväjuttuja ja muistokirjoituksia. Toimitus toivoo, että aineisto lähetetään digitaalisessa muodossa aina kuin mahdollista. Kevät- ja syyskokousilmoitukset on lähetettävä Erja Isakssonille osoitteeseen erja.isaksson@elakelaiset.fi, puhelin 020 743 3614. Viikolla 47 Torstai 24.11 klo 14.00 ja uusinta lauantaina 26.11 klo. 15.30 Runokaraoke Nro 8 12.12. Lehti ei palauta tilaamatta lähetettyä aineistoa. Lähetetyssä aineistossa tulee aina olla nimi ja osoite sekä puhelinnumero mahdollista yhteydenottoa varten. Nimettöminä tai nimimerkillä lähetettyjä kirjoituksia ei Eläkeläiset r.y. Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Nordea 101230-71470 Sampo 800019-108656 Puh. 020 743 3610 vaihde Fax. 020 743 3619 Sähköpostiosoite: elakelaiset@elakelaiset.fi Kotisivut osoitteessa: www.elakelaiset.fi Kalevi Kivistö puheenjohtaja Hilkka Pulkkinen varapuheenjohtaja Hannu Partanen toiminnanjohtaja 020 743 3615; 0400­570 951 hannu.partanen@elakelaiset.fi Anu Mäki järjestösihteeri 020 743 3616; 040­839 7699 anu.maki@elakelaiset.fi Tiina Rajala koulutussihteeri 020 743 3617; 040­582 4319 tiina.rajala@elakelaiset.fi Tuija Aali toimistonhoitaja jäsenrekisteri materiaalitilaukset 020 743 3610 tuija.aali@elakelaiset.fi Anitta Koski taloussihteeri laskutus maksatus osto- ja myyntireskontra 020 743 3611; 050­307 1952 anitta.koski@elakelaiset.fi Erja Isaksson toimistosihteeri yhdistysrekisteri syntymäpäivät ja poisnukkuneet syys- ja kevätkokousilmoitukset 020 743 3614 erja.isaksson@elakelaiset.fi Pekka Isaksson tiedotussihteeri 020 743 3618; 040­742 2754 pekka.isaksson@elakelaiset.fi Julkaisija Eläkeläiset r.y Päätoimittaja Hannu Partanen Toimitussihteeri Pekka Isaksson Tilaukset ja osoitteenmuutokset Tuija Aali puh. 020 743 3610; tuija. aali@elakelaiset.fi Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa Tilaushinta 18 e/vsk Pohjoismaat 25 e/vsk Muut ulkomaat 35 e/vsk Ilmoitushinnat Mustavalkoinen 1,70 e/pmm Väri-ilmoitukset sopimuksen mukaan Toimitus ja toimisto Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki Puh. 020 743 3610, fax 020 743 3619 Sähköpostiosoite: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Pankit: Nordea 101230­71470, Sampo 800019­108656 Jäsenmaksutili: 800018-327 356 Ilmoitusmyynti: Marja-Leena Laitinen puh. 050 5323 444 sähköposti: m-leena.laitinen@kolumbus.fi; osoite: Maauunintie 14 D 34 01450 Vantaa Tiliyhteys: Eläkeläiset r.y. Pankit: Nordea 101230­71470, Sampo 800019­108656 Järjestöaineisto: Eläkeläiset r.y. Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki ISSN 0355­8290 Teemmme yhdessä -hanke Eva Rönkkö projektikoordinaattori 040 501 3599 eva.ronkko@elakelaiset.fi Kuntorannantie 14 78400 Varkaus Puh. 017 ­ 560 1100/vaihde Myyntipalvelu ja info Puh. 017 ­ 560 1403 myynti@kuntoranta.fi Puhelun hinta 0207-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta on 8,21 snt/min + 6,9 snt/min (alv 23%), matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 14,9 snt/min (alv 23%)
• 34 - Nro 6­7 lokakuu 2011 ELÄKELÄINEN Pikkujoulusta jouluun... Iltapikkujoulut 39/hlö Päiväpikkujoulut alk.16/hlö Täyden palvelun toimisto Forum Hakaniemi Töölö Itäkeskus Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää puh. 010 76 66620 puh. 010 76 66500 puh. 010 76 66530 puh. 010 76 66590 puh. 010 76 66610 puh. 010 76 66570 puh. 010 76 66560 puh. 010 76 66600 puh. 010 76 66550 puh. 010 76 66580 Fazer brändää parhaiten Fazerin Sininen menestyi jälleen parhaiten Markkinointi&Mainonta-lehden ja Taloustutkimuksen jokavuotisessa Brändien arvostus tutkimuksessa. Tutkimuksessa selvitettiin 1100 brändin arvostus. ­ Emme pidä itsestäänselvyytenä kärjessä pysymistä. Jännitämme joka vuosi, vastaako brändimme ja toimintamme kuluttajien muuttuvia ja uusia odotuksia. Tuplavoitto on osoitus siitä, että 120-vuotias yritys ei ole jämähtänyt paikalleen. , toteaa Fazerin viestintäjohtaja Ulrika Romantschuk.. Fazerin Sininen tuli markkinoille vuonna 1922. Fazerin Sininen syntyi ystävänpalveluksesta: Karl Fazerin poika Sven Fazer sai englantilaiselta liiketuttavaltaan sveitsiläisen reseptin autettuaan hänen vävyään, jolla oli silmäsairaus. (0,0828 /puh + 0,1199 /min) Joululoma 3 vrk 294/hlö 29 4 030 608 50 4 03060851006 Eläkeläiset pinnalla -risteily 9.­10.10.2012 Nurmeksen Eläkelaiset ry kiittää Kajasteen talkooporukkaa . Teitte heinäkuun tansseista mahtavan työn. Kiitos myös laulavalle ja soittavalle metsurille Markku Leinoselle ja tietysti tansseissa kävijöille. Kajaste Nurmeksessa on yksi Pohjois-Karjalan parhaista tanssipaikoista! hok-elannonhautauspalvelu.fi perunkirjoitustoimisto.fi PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555 Suoramarkkinointi Mega Oy tarjoaa Sinulle loistavan tilaisuuden tehdä osaaikatyötä mukavassa porukassa luotettavan työnantajan palveluksessa ja samalla hankkia lisäansioita. Voimme räätälöidä työaikasi elämäntilanteesi mukaan (esim. 3-5 pv/vko), joten työ sopii erittäin hyvin myös Sinulle aktiivinen eläkeläinen. Myytävät tuotteet ovat mm. Suomen johtavia ammattilehtiä, sanoma- ja harrastelehtiä sekä keräilytuotteita ja ravintolisiä. Koulutamme Sinut perusteellisesti tehtävään, joten aikaisempaa myyntikokemusta ei vaadita. Riittää, että omaat hyvän asenteen ja suomen kielen taidon. Tälläkin hetkellä joukossamme työskentelee esim. insinööri, yrittäjä, opettaja ja perushoitaja. OSA-AIKATYÖTÄ Tartu luuriin ja soita lähimpään Megaan! Forssa Puh. 045 7731 3801 Hamina Puh. 044 335 0736 Helsinki Puh. 045 7731 3601 Hyvinkää Puh. 045 7731 3769 Hämeenlinna Puh. 045 7731 3781 Jyväskylä Puh. 045 7731 3752 Kerava Puh. 045 7731 3723 Kotka Puh. 045 7731 3707 Kouvola Puh. 045 7731 3689 Kuusankoski Puh. 045 7731 3739 Lahti Puh. 045 7731 3667 Lohja Puh. 045 7731 3849 Oulu Puh. 045 7731 3859 Porvoo Puh. 045 7731 3653 Raahe Puh. 045 7731 3636 Riihimäki Puh. 045 7731 3621 KIITOS www.sm-mega.fi Suoramarkkinointi Mega Oy on vuonna 1986 perustettu Suomen johtava telemarkkinointiyritys. Toimimme Suomessa 16 paikkakunnalla työllistäen n. 400 henkilöä. Kuulumme Talentum-konserniin (www.talentum.fi). Tervolan Eläkeläiset ry kiittää lämpimästi 40-vuotisjuhlaan osallistuneita ja ohjelman suorittajia. Kiitos juhlapuhuja Hannu Partaselle sekä teille, jotka muistitte meitä onnitteluin ja lahjoituksin. Johtokunta
• ELÄKELÄINEN Nro 6­7 lokakuu 2011 - 35 Leskirouva Katiska Edellisen krypton ratkaisu Ristikko Onnetar valitsi Krypto 5/2011:n oikein ratkaisseista yllätyspalkinnon saajiksi Anneli Matisen Raumalta ja Raija Heikkisen Oulusta. Onnittelut voittajille. Ristikko 6­7|2011:n ratkai- sut on lähetettävä 21.11. 2011 mennessä osoitteella Eläkeläinen-lehti Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Kuoreen on kirjoitettava sana RISTIKKO. Kuoreen ei saa panna muuta postia lehdelle tai järjestölle. Ratkaisijan nimi:.................................................................................................................. Osoite:.................................................................................................................................. .............................................................................................................................................. Postitoimipaikka:.................................................................................................................
• 36 - Nro 6­7 lokakuu 2011 ELÄKELÄINEN an ntorti hyvälle ku elpos lle! H tuule t ukse a: Vara erkost sv myö ta.fi ! NY T Ryhmäloma 2 vrk (min.16 hlöä) puolihoito....alk 119 /hlö/2hh Eläkeläiset ry:n järjestölomat 2011 Eläkeläisten Aktiviteettilomat 5.12.-11.12.2011 Vain uusille varauksille. Tarjous voimassa 23.12.2011 saakka. Tanssiviikonloppu 2 vrk, puolihoito....alk /hlö/2hh Tanssii Tähtiin 24.-29.10.2011 6 vrk, täysihoito....alk 319 129 /hlö/2hh sis. tanssiliput, karaoketanssit pe, orkesteritanssit la. Yhdistyksen 5 vrk, puolihoito....alk 249 /hlö/2hh Sis. mm. tervetulokahvit, tanssiliput, tanssikilpailut ja tanssin opetusta. Eläkeläisten lepoloma 3 vrk, puolihoito....alk sis. tervetulokahvit. Pikkujoululoma 1 vrk (min.10 hlöä) alk YT! aa N Var /hlö/2hh Sis. pikkujouluillallisen ja karaoke- tai orkesteritanssit. Tarjous voimassa 4.11.-18.12.2011 82 /hlö/2hh 169 /hlö/2hh Karaokekisa viikonloppu (min 16 hlöä) 3 vrk, puolihoito....alk /hlö/2hh 179 sis. tervetulokahvit, karaoke pe, tanssit la, karaokekilpailu Järjestölomiin sisältyy majoitus 2hh, runsas aamiainen, kuntosalin ja kylpylän vapaa käyttö, viikko-ohjelman mukaiset maksuttomat ohjelmat (mm. vesijumppaa, ma-la). Kuntorannantie 14, Varkaus Puhelin (017) 560 1403 myynti@kuntoranta.fi Juhlava Joulu Puolihoito, 4 vrk, ........ alk. Sis. Kuntorannan Joulun ohjelman. Lisätiedot myyntipalvelusta. 355 www.kuntoranta.fi Taloussihteerin tarinoita Tarkkuutta ja huolellisuutta V esi ropisee ikkunaan, lienemme lähellä syksyä, silloinhan pitäisi sataa. Kesä meni vähällä sateella, joten otamme vastaan sen mitä taivaalta tuleman pitää. Näinhän se on taloudessakin, meidän pitää ottaman vastaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Syksyisen pimeältä näyttää talouskin, mutta kuten syksyisellä taivaalla näkyy joskus aurinko, meidänkin pitää oma taloutemme yrittää järjestää siten, että siihen mahtuu tulopuoltakin eikä vain laskujen maksua. Talouspalstalla käsiteltiin viime lehdessä erilaisia talouden termejä/sanoja "suomennettuna". Toivon että niistä olisi lukijalle ollut hyötyä seuratessaan uutisia ja lehtiä, uusia ja tuntemattomampia termejä ja sanojahan vilisee kuin ennen vanhaan vilkkilässä kissoja. Ihmisen elämä on täynnä vaaroja ja niistä meitä aina yritetään varoittaa ja muistuttaa. Talouspalstallakin varoitellaan ja etenkin heitä, jotka ovat jo tulleet tutuksi tietokoneen kanssa ja käyttävät verkkopankkia. Useita verkkopankkien käyttäjiä, etenkin Nordean ja Osuuspankkien, on viime päivinä yritetty jymäyttää varsin uskottavilla huijausviesteillä antamaan pankkitunnuksensa huijareiden käyttöön. Huijaussähköpostien otsikkona on voinut olla VUOSITTAINEN ILMOITUS, TÄRKEÄ VIESTI ja KIIREELLINEN VIESTI. Aiemmin kuluvana vuonna huijausviestit olivat kirjoitetut sangen huonolla suomen kielellä, joten asiakkaat osasivat tulkita ne jonkun muun kuin pankin lähettämäksi. Viime viestit ovat kuitenkin olleet selvää suomea ja niissä viesteissä pyydetään asiakasta siirtymään linkistä oman pankkinsa palveluun tarkistamaan tiliä. Jos tuon askeleen ottaa eli siirtyy linkistä pankin sivuille, siirtyy samalla rikollisten tekemään verkkopalveluun, jonka ulkoasu on samanlainen pankin verkkomaksu-sivujen kanssa. Jos vielä erehtyy syöttämään käyttäjätunnuksensa, salasanan ja avainluvun, voi melkein sanoa hyvästit tilillä oleville varoille. On AINA muistettava, etteVÄTi pankki tai viranomaiset ota yhteyttä sähköpostitse tai puhelimitse kysyäkseen verkkopalvelutunnuksia, kortin tietoja tai henkilötunnusta. Kun kirjaudut pankin sivulle, kirjoita palvelun osoite selaimen osoiteriville. Jos asiakas on antanut verkkotunnukset huijaussivulle, on otettava omaan pank- kiin yhteyttä ja suljettava heti verkkopankkitunnukset. Samalla kannattaa varmistaa ettei tililtä ole tehty epäilyttäviä tilisiirtoja. Lisäksi olisi hyvä tehdä rikosilmoitus tapahtuneesta ja toimittaa kopio ilmoituksesta pankkiin. Kannattaa siis olla tarkkana sähköposteja avatessa, nakata roskakoriin vähänkin epäilyttävät. On myös mahdollista ottaa käyttöön maksun lisävahvistus, jolla torjutaan mahdollisten haittaohjelmien aiheuttamia vaaroja verkkopankissa. Lisävahvistus on ainakin OP-pankissa käytössä. Vahvistusta pyydetään esimerkiksi silloin, jos maksun summa on poikkeavan suuri tai maksun saaja on uusi. Vahvistettavat tiedot tulevat tekstiviestillä matkapuhelimeen ja maksu vahvistetaan vielä avainluvulla verkkopalvelussa. Käytännössä vahvistusta ei tarvitse tehdä usein ja lisäturva tuo mielenrauhaa. Tuon varoituskirjoituksen jälkeen moni miettii, mitä uskaltaa tehdä tietokoneen kanssa. On oltava erityisen huolellinen sähköpostien , pankin käyttäjätunnusten, salasanojen ym kanssa. Tietokoneen palomuuriohjelmisto sekä virustorjuntaohjelma on päivitettävä säännöllisin väliajoin. Tietokone on oivallinen apu monessa arjen askareessa. Mehän kaikki muistamme että kaikkien tilinumerot pankeissa ovat muuttuneet. Useimmat meistä käyttävät vielä vanhaa, lyhyempää muotoa, mutta lokakuun alusta 2011 on käytettävä vain IBAN tilinumeroa ja BIC tunnusta. Järjestön tilinumero esimerkkinä Vanha: 101230-71470 Uusi: FI11 1012 30000 0714 70 BIC NDEAFIHH Tilinumero kannattaa laittaa 4 merkin ryhmiin, se on silloin helpompi muistaa. Eri pankkiryhmittymät lähestyvät omia asiakkaitaan kirjeitse, milloin viimeistään on vanha tilinumero unohdettava. Emme ole milloinkaan turhan tarkkoja emmekä liian huolellisia. ANITTA KOSKI