• NUMERO 1– HELMIKUU 2017 www.elakelaiset.fi Seuraa meitä myös Facebookissa: www.facebook.com/elakelaisetry Kaapin päältä näyttämölle Cécile Orblin on Kansallisteatterin MInna Canth. Sivu 3 – Kungfutselaisuus korostaa, että ihmisten on oltava aktiivisina jäseninä mukana kehittämässä yhteiskuntaa työpanoksensa kautta. Siinä, missä buddhalaisuus on uskonto, siinä kungfutselaisuus on yhteiskunnallinen oppisuunta, kertoo kuusi vuotta Kiinassa asunut, muinaisen Mestari Kongin ja hänen oppilaittensa vuoropuhelut suomentanut Jyrki Kallio. Kuvassa seremonian valmisteluja Kungfutsen temppelissä Qufussa kesällä 2013. Kuva: Jyrki Kallio Sivu 22 Valmiina seremoniaan Bändikurssi tulee jälleen Espoon Matinkylässä maaliskuussa pidettävältä bändikurssilta saatetaan ponnistaa Vuokatin iltamiin asti. Sivu 20 ” Sinä, minä ja me kaikki olemme nyt ykkösketjussa kun päätöksiä tehdään kuntavaalien ehdokasasettelussa ja huhtikuussa vaalikopeissa. Nyt on aika toimia. Yhdessä olemme valtava voima. Martti Korhonen Puheenjohtajan palsta Sivu 2 Ku va : Kri sta M äk in en /K an sa llis te att eri Ku va : Tu om as Ta lvil a
• 2 – Nro 1 helmikuu 2017 ELÄKELÄINEN Pääkirjoitus HANNU PARTANEN Puheenjohtajan palsta MARTTI KORHONEN Yhteiskuntamme tärkeimpien päätöksien tekijät maan hallituksessa näyttävät seilaavan tuuliajolla. Esityksiä tulee ja menee kuin ennen vanhaan tuuli hollituvassa. Valmistelu on heikkoa. Yhteinen tahto on maan hallituksella hukassa. Kukin ministeri vuorollaan valmistelee ja esittelee omansa, ja sitten esitykset ammutaan alas. Viimeisimpiä näytöksiä on ollut autoveroja liikenneverkkoselvitys. Samanaikaisesti ovat käsittelyssä moottoripyöräja veneverot. Näissä ollaan myös etenemässä kohti mahalaskua. Verokertymistä on tulossa miinusmerkkisiä, byrokratia lisääntyy, työpaikkoja menee ja pisteveroja tulee, vaikka verotuksen piti nimenomaan yksinkertaistua. Mikäli tällaisia veroja halutaan, oikeudenmukainen ratkaisu olisi varallisuusvero. Mutta se piti taannoin väenvängällä rikkailta poistaa. Ja nyt sitten laitetaan verkkoveneet verolle. Älytöntä touhua. Seurantajärjestelmiä kehitellään, vaikka vaihtoehtona on polttoainevero. Yksinkertaista ja oikeudenmukaista olisi: Se joka ajaa isolla, paljon polttoainetta kuluttavalla moottorilla, myös maksaa enemmän. Toki tässäkin järjestelmässä on ongelmansa, mutta kyllä isompi ongelma on se että liikkuminenkin alistetaan rahastuskohteeksi ja bisneksen armoille. Olemme nähneet mitä tapahtui sähköverkoissa, kun markkinat saivat ne haltuunsa. Hinnat on nousseet kestämätöntä vauhtia. Miksikö näistä veroasioista kirjoitan? Siksi, että samanaikaisesti tämän sekoilun kanssa on hallituksella valmistelussa valtaisa soteja maakuntauudistus. Minkälainen mahtaa olla sen onnistumisen ennuste, kun niinkin yksinkertaisissa asioissa kuin veneveroissa saadaan tällainen soppa aikaisesti? Sotessa on edessä äärimmäisen tärkeä ja jokaiseen vaikuttava uudistus. Meidän jokaisen eläkeläisjärjestössäkin on nyt vaikutettava omilla tavoillamme, yhteyksillämme ja julkisuudessa siihen, että omat vaikuttamismahdollisuutemme myös säilyvät. Se jos mikä on edunvalvontaa joka koskee jokaista. Kunnallisvaalit ovat myös meille todella tärkeät. Äänemme on kuuluttava jokaisella tasolla päätöksentekoa. Omien sekä läheisten kokemuksien kautta me ymmärrämme ikäihmisten tarpeet. Olkaa aktiivisia, vaikuttakaa, menkää mukaan. Äänestäkää. On ensiarvoisen tärkeää, että päätöksentekijöinä on ihmisiä jotka ymmärtävät eläkeläisten viestin ja ikäihmisiä koskevien päätösten merkityksen. Sinä, minä ja me kaikki olemme nyt ykkösketjussa kun päätöksiä tehdään ehdokasasettelussa ja huhtikuussa vaalikopeissa. Nyt on aika toimia. Yhdessä olemme valtava voima. Käytetään sitä ja vaikutetaan kaikkien parhaaksi. Uusi vuosi, vanhat ongelmat I kääntyneet kokevat, ettei heidän äänensä tule kuulluksi ja ettei heitä arvosteta yhteiskunnassa, kertoo Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n syksyllä julkaistu tutkimusraportti Huomisen kynnyksellä 2016 . Peräti kolme ikääntynyttä suomalaista neljästä kokee tulevansa kohdelluksi toisen luokan kansalaisena. Lähes yhtä moni tunnistaa yhteiskunnastamme ikään perustuvaa syrjintää. Kaksi kolmesta kokee, että nuoruutta ihannoidaan liiaksi. Tulokset ovat erittäin huolestuttavia. Arvottomuuden kokemukset koskevat merkittävää ja edelleen kasvavaa väestönosaa. 65 vuotta täyttäneitä kansalaisia on Suomessa jo yli miljoona. Heidän osuuteensa yltää nyt viidennekseen ja vuoteen 2030 mennessä kasvavaa neljännekseen koko väestöstä. Eläkeläisiä on nyt 1,5 miljoonaa. Ikäsyrjinnässä sekä eläkeläisten ja vanhusten vähättelyssä tulisi yhteiskunnassa vallita nollatoleranssi. Kun näin ei nyt ole, on eläkeläisten ja heidän järjestöjensä tuotava ongelma näkyväksi ja etsittävä keinoja ongelman voittamiseksi. Eläkeläisjärjestöjen tehtävä on vahvistaa eläkeläisväestön itsetuntoa ja rakentaa myönteistä ja arvostavaa suhtautumista ikääntymiseen. Tällä luodaan pohjaa yhteiskuntapolitiikalle, jossa eläkeläisten ja ikääntyneiden tarpeet otetaan oikeutetusti ja aidosti huomioon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Huomisen kynnyksellä -kyselytutkimus koski maamme 55-84-vuotiaan väestön tuntemuksia. Osa tuosta väestöstä on vielä tukevasti työelämästä, osa tähyää eläkeratkaisuaan mutta enemmistö on jo eläkkeellä. Viime eduskuntavaalien kaikista äänioikeutetuista 55 ikävuoden rajan saavuttaneita oli 43 prosenttia. Äänioikeuttaan käyttäneistä heidän osuutensa oli enempi kuin puolet. Noiden lukujen valossa ikääntyneillä on todellinen vallan mahdollisuus Suomessa. Edesmennyt valtio-opin professori Voitto Helander on puhunut eläkeläisten kohdalla vallan paradoksista, jossa vallan haltija käyttää valtaansa muiden sukupolvien eduksi ja jopa omaa sukupolveaan vastaan. Huhtikuun kunnallisvaalien alla on vallankäyttöä syytä pohtia myös tuosta näkökulmasta. Äänioikeutettuina meillä jokaisella on pienen hetken ajan ja yhden äänen verran valtaa. Jokainen kohdaltaan ratkaisee, miten vallan mahdollisuuttaan käyttää ja kelle ja keiden eduksi valtansa äänestämällä siirtää. Keskeinen osa vaikuttamistyötämme on eläkeläisten aktivoiminen vaalityöhön ja vaaliuurnille. Uskomme, että jäsenistöstämme löytyy edellisten vaalien tapaan pystyviä naisia ja miehiä myös kuntavaalien ehdokkaiksi. Ehdokkuus voi avata valtuuston lisäksi mahdollisuuksia muihin merkittäviin kunnallisiin luottamustoimiin. Toivomme, että jäsenyhdistyksemme osallistuvat aktiivisesti vaalikamppailuihin. Kuntavaaleissa on haastettava puolueita ja ehdokkaita eläkeläisille tärkeissä asioissa. On hyvä mennä rohkeasti mukaan itselle mieluisten ehdokkaiden tukiryhmiin. Erilaista talkootyötä riittää vaalikentillä kaikille halukkaille. Mukana olemalla voi avata ja ylläpitää suoria yhteyksiä tuleviin päättäjiin. Vaikuttamistyö on pitkäjänteistä ja se jatkuu vaalien jälkeen. Meidän on osaltamme huolehdittava, että järjestöväki ja laajemminkin eläkeläiset ja arvojamme kuuntelevat ja arvostavat ihmiset käyvät vaaliuurnilla. Vai näin me voimme turvata, että tulevissa kuntapäättäjissä on eläkeläisiä ja eläkeläisten arkea ja tarpeita tuntevia ihmisiä. Järjestömme hallitus on hyväksynyt kärkitavoitteemme kuntavaaleihin. Myös EETU on hyväksynyt oman kuntavaaliohjelmansa Kunnat kuntoon 2017. Molemmat asiakirjat on luettavissa tässä lehdessä. Yhdistysten tehtävä on soveltaa, konkretisoida ja täydentää niitä oman kuntansa tilanteisiin. Kunnallisvaalit ja vallan paradoksi
• Nro 1 helmikuu 2017 – 3 ELÄKELÄINEN Seuraavat kurssit ovat Kuntorannassa pidettävät yhdistystoiminnan ja taloudenhoidon kurssit. Molemmille kursseille mahtuu vielä ja varsinkin talouskurssille toivomme lisää osallistujia. Muita järjestöllisiä kursseja on maaliskuussa pidettävä matkavastaavien peruskurssi, jota suosittelemme kaikille uusille matkavastaaville. Kokeneemmillekin se käy kertauksesta. Harrasteaineiden kursseille ehtii vielä harjoittelemaan Vuokatin kesäpäiväohjelmia. Toivomme, että erityisesti ne, jotka ovat tehneet ohjelmaehdotuksia kesäpäivien iltamiin, tulisivat esiintymistaidon kurssille. Kevään kurssiuutuutena on Miten viestimme toisillemme? -järjestötiedotuksen kurssi. Kurssilla yhdistyvät tiedottamisen perusteet sähköisen tiedonvälityksen kysymyksiin. Bändikurssi Espoossa Bändikurssi pidetään Espoon Matinkylässä maaliskuussa. Se sopii sekä soittajille että laulajille. Jos kurssille tulee tarpeeksi Vuokattiin lähtijöitä, saamme tanssia iltamatansseissa bändin säestyksellä poppia ja rokkia. Kyllä luvassa on myös perinteistä valssia ja muuta lavatanssia, mutta vaihtelu virkistää. Bändikurssia ei tarvitse jännittää: aiempaa kokemusta ei tarvita ja otamme löysin rantein. Yhdessä soittaminen ja laulaminen on ennen kaikkea kivaa. Sauli Malinen kertoo musiikkivalikoimasta esimerkkejä edelliseltä kurssilta: muun muassa Kirkan ja Katri-Helenan ikivihreitä Suomi-popin helmiä, kuten Mikset mua huomaa, Leijat, Kauan, Syysunelmia , ja Muisto vain jää . Vähän euroviisukappaleita ja rokkiakin mahtui mukaan. Tällekin kurssille saa esittää musatoivomuksia etukäteen. Kesäpäivien alueharjoitukset Järjestämme alueelliset harjoituskurssit kansantanssista, senioritanssista, voimistelusta ja musiikista. Katso kurssiluettelosta, mikä aika ja paikka sopii ryhmällesi parhaiten. Kurssikalenteri on tämän lehden sivulla Kevään kurssit käynnissä ”Yhdessä soittaminen ja laulaminen on ennen kaikkea kivaa.” Bändikurssi järjestettiin Espoon Matinkylän Treeniksellä edellisen kerran syksyllä 2015. Saksofonissa Timo Typpö, kitaroissa Sauli Malinen ja Kari Kuivalainen. Kuva: Tuomas Talvila Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry:stä lähetettiin eläkeläisten opintotoiminnan kannalta hyviä uutisia. Koulutustuottaja Tiina Huhtala kertoo, että • Suomi 100 – tilkusta peitoksi -käsityökerhot (katso Eläkeläinen 6/2016) voivat saada opintokerhoavustusta • Opintokerhoavustusta ehtii hakea vieläkin (vaikka alun pitäen määräaika oli tammikuussa) • KSL:stä voi tilata koulutusta opintokerhojen ohjaukseen • Opintokerhotuista päätettäessä tietotekniikkakerhot ovat erityisesti tuettavien piirissä Nyt kannattaa olla pikaisesti yhteydessä KSL:n Tiinaan, sähköposti: tiina.huhtala@ksl.fi, puh. 050 5900 709 Hyviä uutisia opintotoiminnasta 27 TR
• 4 – Nro 1 helmikuu 2017 ELÄKELÄINEN Kun Eläkeläiset ry:n kesäpäivät Sotkamon Vuokatissa neljän kuukauden kuluttua käynnistyvät, on tapahtuman ohjaaja Hilkka Hyttinen elementissään. Tiistain avajaiset, keskiviikon iltamat ja torstain pääjuhla työllistävät Hyttisen sataprosenttisesti – kuten ne tempaavat mukaansa myös joka ikisen esiintyjän ja ohjelmien suunnittelussa, kokoamisessa ja harjoittamisessa mukana olleen ihmisen. Kesäpäivät ovat eläkeläisten itse tuottaman ohjelman juhlaa. Esitykset muodostavat suuren palapelin, jonka kokoamista harjoitellaan päivisin, iltaisin sitten esiinnytään. Ohjelmanumerothan hiotaan kevään aikana valmiiksi yhdistyksissä ja alueharjoituksissa. Kokonaisuus kuitenkin rakentuu vasta tapahtuman aikana. – Minun tehtäväni on ohjata ohjelma käytettävissä olevaan tilaan. Harjoittelemaanhan sinne ei ole aikaisemmin päästy, joten keskiössä on sen harjoitustilanteen ohjaaminen. H-hetkellä jokaisen esiintyjän on tiedettävä mistä tulee, minne menee ja mitä tekee. – On tärkeää että kukin ehtii kerran-pari kokeilla sitä, jotta liike jää lihasmuistiin. Esityksen ison rakenteen ja aikataulun on oltava kirkkaana ohjaajan päässä. Lisäksi tarvitaan tilannetajua. Hilkka Hyttinen korostaa sen ennakkosuunnittelun merkitystä, jota tehdään kaikkien suurtapahtuman erilaisten ohjelmien laatimisessa ja ohjaamisessa mukana olevien ihmisten kanssa. – Yhteisten ennakkotapaamisten kautta olemme paikan päällä Vuokatissa kaikki tietoisia siitä, mistä on kysymys ja mitä on tehtävä. Vankka kokemus suurtapahtumista Hilkka Hyttisellä on jo vankka kokemus Eläkeläiset ry:n suurten tapahtumien ohjaajana. Hän astui tehtävään eläkeläisten ilmaisutaitoa pitkään kehittäneen Aune Lindin seuraajana. – Aloittelin parissa tapahtumassa vähän niin kuin Aunen aputyttönä, ja vähitellen vetovastuu siirtyi minulle. Mutta Auneahan voi onneksi edelleen konsultoida, ja hän käy edelleen vetämässä runojuttuja Eläkeläisten tapahtumissa, mikä on tosi hienoa. Eläkeläisryhmistä löytyi valtaisa ahaa-elämys, Hilkka Hyttinen kertoo. – Huomasin, miten valtaisa määrä luovuutta ja halua ilmaista asioita joukosta löytyy. Mahtavia runon kirjoittajia, sketsien esittäjiä, esiintyjiä. Upeaa heittäytymisen halua semmoisillakin ihmisillä, jotka eivät koskaan aiemmin olleet tehneet teatteria tai esiintyneet. Juuri tämän takia Hyttinen sanoi kyllä, kun häntä jälleen pyydettiin Eläkeläiset ry:n suurtapahtuman ohjaajaksi. – Saan tästä ihan älyttömästi iloa ja virtaa. Kaikki nämä ihmiset ja se vuorovaikutus ovat hirmuisen antoisia. Hilkka Hyttinen sanoo oppineensa paljon myös perspektiivistä, elämän jatkumosta. – Että jokaisella ikävaiheella on omat voimavaransa, ilonaiheensa. Se tuntuu tosi hyvältä. Ja on tärkeää että eläkeikäiselläkin on se kokemus, että olen osa tätä yhteiskuntaa, olen tärkeä, minulla ja tekemiselläni on merkitys. Hyttinen kuvailee, kuinka suurissa kesätapahtumissa tekemisen ja luomisen energia on huipussaan. – Itsekin olen sen jälkeen aivan uupunut, ja voi vain kuvitella, että pitkien matkojen takaa tulleet esiintyjät tarvitsevat kesäpäivien jälkeen aikaa palautumiseen. Mutta on se sen arvoista. Teatterin yhteisöllisyys innostaa Teatterin luonne yhteisöllisenä taidemuotona innostaa Hyttistä. – Teatterissa erilaiset ihmiset voivat työskennellä rinta rinnan, Ammattilaiset ja harrastajat voivat olla mukana yhteisessä leikissä, yhteisessä keksimisessä. Mielen elastisuus säilyy hautaan asti, kun tehdään teatteria. Jyväskylän kaupunginteatterin johtajana työskentelevällä Hilkka Hyttisellä on koulutusta ja työkokemusta niin teatterin teorian puolelta kuin näyttelijänä ja pedagoginakin. – Olen saanut tarkastella ja tehdä teatteria hyvin monesta vinkkelistä. Teatterinjohtajan toimessa monipuolisuudesta toki on pelkästään hyötyä. Suhde teatteriin syttyi parikymppisenä Torniossa Peräpohjolan opiston lapsiteatteriohjaajakurssilla. Sen jälkeen hän opiskeli Tampereen yliopiston draamalinjalla, teki näyttelijäntöitä Tanskassa ja suoritti Suomeen palattuaan teatterikorkeakoulussa myös taiteilijan pedagogiset opinnot. Opetusja ohjaustyöhönsä Hyttinen kertoo saaneensa paljon tanskalaisesta asenteesta oppimiseen. – Tanskalainen kulttuuri on hyvässä mielessä yltiöpositiivinen. Huomiota kiinnitetään niihin asioihin, joita voi kehittää. Koskaan ei sanota että ”älä tee noin” vaan että ”tee noin” tai ”ajattele, jos tekisitkin noin”, Hyttinen havainnollistaa. – Tällainen ratkaisukeskeinen, eteenpäin vievä voima on erityisen arvokas harrastajien kanssa työskenneltäessä. On osattava kuunnella toisia ihmisiä – ei vain korvilla, vaan kokonaisvaltaisesti. Rohkeasti mukaan – ilon kautta Eläkeläisiä Hilkka Hyttinen yllyttää rohkeasti esiintymään, jos se vain hiukankaan kiinnostaa. – Ensimmäinen kynnys ylitettäväksi on, että lähtee vaan mukaan. Ei ole mitään menetettävää. Hän muistuttaa, että eläkeläisten harrastustoiminnassa mennään aina ilon kautta. – Työelämässä saa ihan riittävästi tehdä asioita otsa kurtussa. Iloon liittyy hyväksyntä: että hyväksyy itsensä ja hyväksyy toiset. Seuraava askel on mennä rohkeasti erilaisiin paikkoihin esiintymään. Se tuottaa iloa niin yleisölle kuin esiintyjillekin. – Ja jos innostutte entisestään, tulkaa kursseille, siellä asioita kehitetään ja syvennetään, Hilkka Hyttinen kannustaa. TUOMAS TALVILA Palapelin kokoaja ”Saan eläkeläisryhmien kanssa työskentelemisestä valtavasti iloa ja virtaa”, sanoo Vuokatin kesäpäivät ohjaava teatterinjohtaja Hilkka Hyttinen – Esiintymisen ensimmäinen kynnys ylittyy, kun lähtee vain mukaan. Ei ole mitään menetettävää, Hilkka Hyttinen sanoo. Kuva: Tuomas Talvila
• Nro 1 helmikuu 2017 – 5 ELÄKELÄINEN Kalevin kynästä K ansalaisaloite työeläkeindeksin muuttamisesta on tulossa eduskunnan käsittelyyn kevätkaudella. Aloite on virittänyt monenlaista keskustelua ja jopa sukupolvien välistä ”sotaa” on viritelty. Indeksin parantamisen vastustamisen yhtenä perusteluna on väitetty, että jo nykyisellään eläkkeet olisivat parantuneet nopeammin kuin muut tulot. Tässä keskustelussa sekoitetaan useita asioita. Eläkeläistä kiinnostaa se, miten hänen saamansa eläke kehittyy eläkkeellä olon aikana. Tilastoissa taas puhutaan eläkeläisväestön keskimääräisestä tulotasosta eri ajankohtina. Silloin ei oteta huomioon sitä, että eläkeläisväestö eri ajankohtina koostuu eri ihmisistä. Esimerkiksi vuonna 1995 eläkkeellä olleet muodostivat vuonna 2015 vain 27 % koko eläkeläisväestöstä. Toisin sanoen kolme neljännestä vuoden 2015 eläkeläisväestöstä on päässyt eläkkeelle vuoden 1995 jälkeen. Valtaosa (95 %) nykyisistä eläkeläisistä saa työeläkettä ainakin osana eläketurvaansa ja yli puolet pelkästään työeläkettä. Kun työeläkejärjestelmä on samaan aikaan ”kypsynyt”, se antaa uusille eläkeläisille aikaisempaa parempaa eläketurvaa. Vanhemmissa ikäluokissa se oli harvinaista, vasta vuonna 1997 yksityiseltä sektorilta työeläkkeelle jäävä – riihimäkeläinen Liisa Kunttu – sai ensimmäisenä suomalaisena laissa säädetyn (60 %) työeläkkeen. Edes vertailu, jossa vuonna 2015 eläkkeellä olevista poimitaan ne, jotka olivat eläkkeellä jo vuonna 1995, ei anna oikeaa kuvaa. Sen mukaan tämän ryhmän eläkkeiden keskiarvo olisi noussut noin 20 % :lla. Noususta merkittävä osa selittyy sillä, että kahdenkymmenen vuoden aikana viikatemies on useammin iskenyt niihin, joiden eläke on pienempi ja jotka ovat tehneet raskasta työtä. Jäljelle ovat todennäköisemmin jääneet ne, joiden sosiaalinen ja taloudellinen asema on alun alkaen ollut parempi. Osalla puolisonsa menettäneistä on myös perhe-eläkettä, joka hieman kohentaa eläketuloja. Kun eläkeläisväestön koostumus on kahden vuosikymmenen aikana muuttunut, ei vertailu vuosien 1995 ja 2015 eläkkeiden keskiarvojen välillä kerro juuri mitään siitä, miten eläkkeellä vuonna 1995 olleen eläketurva on 20 vuoden aikana kehittynyt. Muutoksen näkee vertailemalla sitä, miten erilaiset indeksit ovat tuona aikana kehittyneet. Ansiotasoindeksi on kahdenkymmenen vuoden aikana kasvanut reaalisesti 39 % kun ns. taitetun työeläkeindeksin reaalikasvu samaan aikaan on ollut 7 %. Kansaneläkekin on kohentunut tasokorotusten ansiosta himpun verran paremmin, 9 %. Oman järjestömme tavoittelema puoliväli-indeksi olisi samaan aikaan antanut noin 20 %. Näistä luvuista voi nähdä, millä tavalla eri ryhmiin kuuluvien tulotaso on kunkin tulonsaajan omalla kohdalla indeksin vaikutuksesta muuttunut. ° ° ° Keskiarvokin on kovin huono mittari kertomaan eläkeläisväestön tulotason todellisuutta. Siihen vaikuttavat korottavasti liian paljon harvalukuiset mutta monin kerroin tavallisen eläkeläisen tulotason ylittävät eläkkeet. Paremman kuvan saa katsomalla, miten eläkeläisväestö sijoittuu sille janalle, jossa eläkeläiset asetetaan riviin eläkkeen suuruusjärjestyksessä. Kun tuosta rivistä otetaan esiin keskimmäinen, nähdään minkä tulotason alle jää puolet eläkeläisväestöstä. Vuonna 2015 tuo kohta sijaitsee 1380 euron kuukausitulon kohdalla, kun keskiarvo samaan aikaan oli 1600 euroa. Luvut osoittavat, että suurella osalla eläkeläisistä tulot jäävät köyhyysrajoja pienemmiksi, tiukempi (50 % mediaanitulosta) raja on noin 1190 euroa. Kun köyhyys mitataan suhteessa kaikkien tulonsaajien tulotasoon ja kun eläkeindeksien muutos on ollut vain viidesosa ansiotason muutoksesta, jää eläkeläisistä määritelmän mukaan suureneva osa köyhyysrajojen alapuolelle. Siksi puhe eläkeläisten lakisääteisestä köyhtymisestä ei ole katteetonta. Prosentuaalisten sidonnaisuuksien, jollaisia indeksisidonnaisuudet ovat, ongelmallisuuden osoittaa havainnollisesti se, että kun alimmassa tulokymmenyksessä keskieläke on vuosina 1995-2015 noussut 49 %, on se tuonut kuukausieläkkeeseen lisää 220 euroa. Ylimmän tulokymmenyksen nousuprosentti on ollut pienempi, 34 %, mutta euroja on kuukaudessa tullut lisää 910. Eduskunnan tulisikin aloitetta käsitellessään keskustella myös siitä, miten eläkkeiden pysyminen muiden tulojen kanssa samassa tahdissa hoidettaisiin niin, että pienempiä eläkkeitä saavien asema turvattaisiin nykyistä paremmin. ° ° ° Tätä kolumnia kirjoittaessani olen saanut arvokasta ja perusteellisesti tutkittua tietoa Eläketurvakeskuksen tuoreesta tutkimusraportista. Se löytyy ETK:n nettisivuilta tunnuksella Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995-2015. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 1/2017. KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja. Tutkimus ja tulkinta Valtuuston sääntöjen 12 §:n mukainen varsinainen kokous pidetään 26. – 27.4. 2017 Kylpylähotelli Kuntorannassa Varkaudessa. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 13 §:n asiat. Hallitus valmistelee valtuustolle esitykset: Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtajan valitsemiseksi nykyisen toiminnanjohtajan jäädessä eläkkeelle elokuun alusta sekä lahjasaantina saatujen Kouvolan Jaalassa sijaitsevan Välimaa-nimisen kiinteistön, jota kutsutaan Lahjarannaksi, ja Lapinjärvellä sijaitsevan Rinne-nimisen kiinteistön myymisestä. Jäsenyhdistykset (paikallisyhdistykset ja aluejärjestöt) voivat tehdä esityksiä valtuustolle. Valtuustolle osoitetut kirjalliset esitykset pyydetään toimittamaan järjestön toimistoon 20.2. mennessä, kuitenkin viimeistään 27.2.2017 kello 16.00. Sääntöjen edellyttämä ennakkoilmoitus kokouksesta on postitettu valtuuston jäsenille ja jäsenyhdistyksille 12.1.2017. Varsinainen kokouskutsu ja kokousasiakirjat lähetetään valtuuston jäsenille 11.4.2017. Eläkeläiset ry:n hallitus 29.11.2016 Martti Korhonen Hannu Partanen puheenjohtaja toiminnanjohtaja Ennakkoilmoitus Eläkeläiset ry:n valtuuston kokouksesta Hilkka Hyttinen on työskennellyt Jyväskylän kaupunginteatterin johtajana nyt runsaan vuoden. – Hyvin työntäyteinen ajanjakso on ollut, itselleni rakkaan taidemuodon parissa, hän luonnehtii. Teatteritalon kolmikantainen johtajuus pitää sisällään henkilöstöjohtamisen, talousjohtamisen ja taiteellisen johtamisen. –Taiteellinen johtaminen eli ohjelmistosuunnittelu ja rekrytoinnit näkyvät varmaankin eniten ulos. Eniten aikaa vie kuitenkin ison talon henkilöstöjohtaminen. Jyväskylän teatterin merkitys julkisena kulttuurilaitoksena on iso, teatterinjohtaja sanoo. – Tärkeää on sen tarjoama yhteisöllisyyden, yhteenkuuluvuuden ja kohtaamisen mahdollisuus. Että esitys ikään kuin kutsuu luokseen. – Yleensäkin nykyisin on aika vähän paikkoja, joihin ihmiset kerääntyvät viettämään pari-kolme tuntia yhdessä toisten, tuntemattomien ihmisten kanssa. – Sitten taideulottuvuus: teatteri viihdyttää, herättää tunteita ja ajatuksia. – On sivistysvaltion merkki, että on tällaisia organisaatioita. Julkisen tuen kautta on mahdollisuus pitää lippujen hinnat edullisina, niin että jokaisella ihmisellä on ainakin kerran vuodessa mahdollisuus käydä teatterissa. Se on tosi tärkeää. Eläkeläiset ovat Jyväskylän kaupunginteatterillekin todella merkittävä katsojakunta – Kun meillä esimerkiksi oli Kaisa Korhosen ohjaama Elämänmeno niin ihmiset tulivat isoina ryhminä katsomaan oman ikäpolvensa tarinaa. Vanhemman polven näyttelijämme ovat myös tulleet monelle ikääntyneelle katsojalle sillä tavalla tutuiksi, että heitä tullaan varta vasten katsomaan. Hyttinen sanoo toivovansa myös eläkeläisiltä uskallusta tulla katsomaan sellaistakin, josta ei etukäteen ihan tiedä, mitä se on. – Omia rajoja venyttäen voi palkinnoksi saada ihan erilaisia hienoja oivalluksia. TT Kaikille mahdollisuus kokea teatteria Hilkka Hyttinen ja näyttelijä Jorma Böök vaihtoivat kuulumisia Jyväskylän kaupunginteatterin käytävällä.
• 6 – Nro 1 helmikuu 2017 ELÄKELÄINEN – Eläkeläiset ry lähtee siitä, että kaikkien eläkeläisten on saatava vähintään köyhyysrajan ylittävää eläkettä. Erityisesti kansaneläkkeisiin ja muihin pieniin eläkkeisiin on saatava reilut euromääräiset korotukset. Näin totesi Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Martti Korhonen vieraillessaan Kemin Eläkeläiset ry:n ylläpitämässä Pruntsin kahvilassa tiistaina 17.1. Korhonen huomautti, että äskettäin julkaistu Eläketurvakeskuksen tutkimus ja uutisointi eläkeläisten tulojen kasvusta antaa harhaanjohtavan kuvan tilanteesta. Vaikka tulot ovat kasvaneet, elinkustannukset ovat samana aikana kasvaneet vielä enemmän. Eläkkeiden kasvu on myös jäänyt selvästi jälkeen palkkatulojen kasvusta. – Keskiarvot antavat väärän kuvan tilanteesta. Vuonna 2015 keskimääräinen eläke oli 1 613 euroa kuukaudessa. Samaan aikaan lähes neljäsosalla eläkeläisistä eläke oli alle 1 000 euroa kuukaudessa ja satatuhatta sai vain vielä pienempää takuueläkettä, Korhonen totesi. Taitetun indeksin muuttaminen on nyt esillä edustakuntaan tulleen kansalaisaloitteen vuoksi. Korhosen mukaan kysymys on monimutkainen. Taitetun indeksi vuoksi eläkkeiden kehitys on ollut selvästi huonompi kuin palkkatulojen kehitys. Toisaalta eläkkeiden sitominen palkkaindeksiin tuo isoihin eläkkeisiin suurempia korotuksia kuin pieniin eläkkeisiin. Viime vuosina palkat eivät ole nousseet, joten taitetusta indeksistä ei ole ollut haittaakaan. – Ei kuitenkaan voida lähteä siitä, että palkat jäisivät pitkällä aikavälillä jälkeen elinkustannuksien noususta. Kun palkat nousevat ja yleinen elintaso paranee, myös eläkeläisten pitäisi saada osansa kehityksestä. Palveluiden saatavuuteen vaikuttavat niistä perittävät maksut. Vaikka palvelu olisi lähelläkin, sen käyttäminen saattaa olla pienituloiselle eläkeläiselle mahdotonta siitä perittävien maksujen vuoksi. Siksi Eläkeläiset ry vaatii terveyspalveluiden ja muiden välttämättömien palveluiden maksuttomuutta. Käytännössä nykyinen hallitus toimii kuitenkin päinvastoin. Lääkekorvauksia huononnetaan ja kaikenlaisia maksuja ja omavastuuosuuksia korotetaan. Korhosen alustuksessa ja sitä seuranneessa keskustelussa kannettiin huolta myös vanhuspalvelulaista. Kamppailujen jälkeen muutama vuosi sitten voimaan saatua vanhuspalvelulakia nakerretaan koko ajan sisältäpäin. Eduskuntakäsittelyssä laista poistettiin sitova hoitajamitoitus, jonka pitäisi olla 1 tai vähintään 0,8. Kun mitoitusta ei ole laissa, hallitus voi itse esittää ja päättää huonon suosituksen (0,5) muuttamista vielä huonommaksi (0,4). Lisäksi hallitus esittää, että myös muut kuin oikeasti hoitotyötä tekevät ammattilaiset voitaisiin laskea mitoitukseen. Muutenkin laki on jäämässä pelkiksi kirjaimiksi. Lakiin kirjoitettuja periaatteita toteutetaan huonosti. Esimerkiksi Kemissä lautakunnissa ja hallituksessa on päätetty monista eläkeläisiä koskevista asioista ilman että niistä olisi pyydetty lausunto lain edellyttämällä tavalla eläkeläisjärjestöiltä tai edes vanhusneuvostolta. Vanhusneuvostojen toiminnan käytännöt vaihtelevat suuresti eri kunnissa. Eläkeläiset ry pyrkii ottamaan selville parhaita käytäntöjä ja kertomaan niistä huomioon otettavaksi esimerkiksi muuallekin. Eläkeläisten vaikutettava itse asioihinsa Tapaamisessa painotettiin sitä, että eläkeläisten on itse vaikutettava itseään koskeviin asioihin, muut eivät sitä tee. Esimerkiksi kilpailukykysopimusvaikuttaa myös eläkeläisten elämään, mutta 1,4 miljoonaa eläkeläistä ei lainkaan kuunneltu sopimusta valmisteltaessa. Kunnissakin tehdään paljon eläkeläisiin vaikuttavia päätöksiä, jotka koskevat mm. erilaisia palveluita, asumista ja liikkumisen esteettömyyttä. – Siksi eläkeläisten on oltava aktiivisesti mukana tulevissa kuntavaaleissa sekä ehdokkaina että tukiryhmissä, Martti Korhonen kannusti. Tapio Siirilä Kemin Eläkeläiset ry tiedottaja Martti Korhonen Kemissä: Pienimpiin eläkkeisiin saatava reilut eurokorotukset Tuleva sote-uudistus ei toisi suuria muutoksia ivalolaisten sosiaalija terveydenhuoltoon, mutta sairausmatkakuljetuksista on tullut ivalolaisille riesa. Ivalosta on matkaa Rovaniemen keskussairaalaan 300 kilometriä ja Oulun yliopistolliseen sairaalaan 530 kilometriä. Ivalon Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Sisko Akujärvi on joutunut seuraamaan lähes kauhun vallassa sairauskuljetusrumbaa, joka näyttää vain kiihtyvän. Akujärven 77-vuotias vanhin veli Seppo halvaantui syntymäpäivänään perjantaina 25. marraskuuta. Hänet vietiin ambulanssilla Rovaniemen keskussairaalaan, jossa hän oli viikon vuodeosastolla. -Keskussairaalan vieressä on kuntoutuskeskus. Ensin kunta antoi hänelle maksusitoumuksen, että hän saisi jäädä kuntoutukseen. Mutta hänet siirrettiinkin Ivalon terveyskeskukseen odottamaan kuntoutuspaikkaa, ja tuotiin sitten heti tiistaina ambulanssilla takaisin Rovaniemelle jälkitarkastukseen ja kuntoutukseen. Hänen kuntonsa kuitenkin romahti, ja hän joutui uudelleen keskussairaalaan. Tämän jälkeen puolentoista kuukauden aikana hänet on käytetty ambulanssilla viisi kertaa Rovaniemellä kuntoutuksessa. Mitä kuntoutusta se on, jos halvaantunutta ihmistä rahdataan yli 600 kilometriä ambulanssissa, Akujärvi kysyy. Sisko Akujärven 70-vuotias ystävätär Pirkko loukkasi syksyllä itsensä metsässä siten, että nilkka ja olkapää murtuivat. Hänet lähetettiin ambulanssilla Rovaniemen keskussairaalaan, jossa nilkka korjattiin, mutta Rovaniemellä ei korjatakaan olkamurtumia, joten hänet lähetettiin perjantaina Ivalon terveyskeskukseen, josta hänet piti siirtää Oulun yliopistolliseen Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Martti Korhonen vieraili Kemin Eläkeläiset ry:n ylläpitämässä Pruntsin kahvilassa. Ivalon Eläkeläisten Sisko Akujärvi: Ambulanssirumbasta tullut ivalolaisille riesa
• Nro 1 helmikuu 2017 – 7 ELÄKELÄINEN keskussairaalaan tiistaina olkaleikkausta varten. – Pirkko sairastaa keuhkoahtaumaa, joka kerää limaa, ja hän meni niin huonoon kuntoon, ettei kyennyt lähtemään tiistaiksi Ouluun vaan pääsi sinne vasta viikon kuluttua. Pirkon sairausaika venyi tämän kuljetusrumban vuoksi useita viikkoja siihen verrattuna, jos hän olisi saanut heti kunnon hoitoa ja lepoa. Sisko Akujärvi ihmettelee, miten tällä tavalla muka saavutetaan säästöjä. -Mitä säästöjä siitä voi tulla, kun rovaniemeläinen ambulanssi tuo potilaan Sodankylään, josta ivalolainen ambulanssi saapuu hänet noutamaan? Potilaan vaihto Sodankylässä ambulanssista toiseen tapahtui yli vuoden ajan taivasalla. Nostimme siitä sellaisen äläkän, että nyt on vuokrattu halli, jossa vaihto tapahtuu. Pahimmassa tapauksessa ambulanssi saattaa koukata vielä Kemijärven, Kittilän tai Kolarin kautta, jos ambulanssissa on toinen potilas jostain näistä kunnista. Akujärven mielestä Rovaniemen keskussairaalan päättävät tahot eivät ole nähtävästi tutustuneet Lapin läänin karttaan eikä varsinkaan läänin välimatkoihin. –Heille nähtävästi riittää, kunhan he saavat tungettua kaksi potilasta ambulanssiin säästöjen toivossa, välittämättä siitä, mihin kyseiset potilaat kuljetetaan. Suoranaista ihmisrääkkäystä tällainen ambulanssiralli on, Sisko Akujärvi sanoo. JUHA DRUFVA Olemme lähettäneet yhdistyspostissa lomakkeen, jolla pyydämme ilmoittamaan kuntoliikuntaan osallistuneitten henkilöjäsenten ja liikuntasuoritusten määrän. Jos yhdistykset ovat järjestäneet liikuntatapahtumia tai tempauksia, nekin voi merkitä lomakkeeseen. Pyydämme toimittamaan lomakkeen Eläkeläiset ry:hyn mahdollisimman pikaisesti. Lomakkeita voi pyytää tarvittaessa lisää Eläkeläiset ry:n toimistosta. Kuntopasseja ei lähetetä toimistoon! Yhdistykset kilpailevat kolmessa sarjassa: alle 100 jäsenen, 100-200 jäsenen ja yli 200 jäsenen sarjoissa. Pyydämme yhdistyksiä merkitsemään, mihin sarjaan ne kuuluvat. Jokaisen sarjan kaksi parasta palkitaan. Muistattehan merkitä lomakkeeseen myös yhdistyksen nimen. TR Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n edustajat kävivät 10. tammikuuta Kelan järjestämässä, jo perinteeksi muodostuneessa tilaisuudessa kuulemassa Kelan alkaneen vuoden ajankohtaisasioita. Samalla tutustuttiin talon uuteen pääjohtajaan Elli Aaltoseen. EETU-järjestöjen – Eläkeliiton, Eläkkeensaajien Keskusliiton, Eläkeläisten, Kansallisen senioriliiton, Kristillisen Eläkeliiton ja Svenska Pensionärsförbundetin – edustajien joukko koostui puheenja toiminnanjohtajista sekä EETU:n neuvottelukunnan jäsenistä. Ryhmän toivotti tervetulleeksi isäntä, Kelan johtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma. Digitaalisuus puhuttaa Ikäihmisten palveluihin liittyvät asiat sote-uudistuksen toteutuessa puhuttavat tämän päivän eläkkeensaajaa ehkä eniten. Digitaalisuus tuntuu olevan ratkaisu moneen asiaan. Mutta digitaalisuuteen liittyy niin paljon haasteita, että monia muitakin kuin ikääntyneitä hirvittää: miten pysyä kehityksen kärryillä? Ja ovatko digitaalisuuteen sijoitetut eurot järkeviä sijoituksia? – Sähköiset palvelut verkossa auttavat noin 80 prosenttia heistä, jotka asioivat Kelan kanssa. Lopuille 20 prosentille digitaalisten palvelujen käyttöönottoon siirtyminen ei käy yhtä helposti, eikä ainakaan ilman henkilökohtaista apua. Pelkästään Kelan voimin kaikki eivät tule autetuiksi. Huoli pitää nostaa laajemmin valtakunnan tasolle, Mäki-Lohiluoma sanoi. Kela antaa palvelulupauksen Kelan erikoissuunnittelija Mari Kannisto esitteli niitä keinoja, joilla Kela pyrkii vastaamaan ikäihmisten palveluhaasteisiin niin, että digisyrjäytymistä ei tapahtuisi. – Vaikka monet Kela-oppaat, esitteet, etuuslaskurit ja hakulomakkeet ovatkin jo verkkosivuillamme, Kela antaa myös lupauksen henkilökohtaisen palvelun turvaamisesta ja saatavuudesta, kertoi Kannisto. – Kela myös ilmoittaa pyytämättä asiakkaille vanhuus-, takuutai työkyvyttömyyseläkkeisiin tulossa olevista muutoksista. Henkilökohtaista tukea tarjotaan niille asiakkaille, jotka eivät syystä tai toisesta selviydy verkkomaailmassa. Sähköinen valtakirja on tulossa käyttöön, luetteli Kannisto. Suunnittelija Raija-Liisa Foudila kävi lävitse vuoden alusta tulleita muutoksia Kelan maksamiin eläke-etuuksiin. – Palveluyhteistyö, etäpalvelut ja ajanvarauksella auki olevat Kela-toimipisteet ovat pian tätä päivää, Foudila sanoi. Uudistuksiin kuuluvat jo nyt perustulokokeilu sekä vaikeasti työllistyville pitkäaikaistyöttömille räätälöity eläketuki. Näistä ja muista Kelan tukiasioihin liittyvistä yksityiskohdista voi kysyä suoraan Kelan palveluneuvojilta. Ihmistä ei saa unohtaa Uusi pääjohtaja, yhteiskuntatieteiden tohtori Elli Aaltonen kertoi työhistoriansa rakentuneen sosiaalialan tehtävissä: ne veivät humanistia kuntien sosiaalipalvelutehtävistä järjestötyöhön, ja sieltä sosiaalija terveysministeriön asiantuntijaksi sekä kansainvälisiin tehtäviin. Ansioluettelo on pitkä. – Yhteistyö eri toimijoiden välillä on tätä päivää. Kelan palvelut ja erityisosaaminen voivat tukea myös sote-uudistuksen rakentamisessa. Meillä on muun muassa tietojärjestelmäosaamista ja valmista dataa, jota voidaan hyödyntää sotessa kansalaisten hyväksi, Aaltonen mietti. – Olemme nyt aikajanalla, missä uusi aika ja vanhat palvelujärjestelmät ovat vielä jonkin aikaa yhtaikaa käytössä. Tässä murroksessa ei pidä kuitenkaan unohtaa ihmistä, pääjohtaja Aaltonen painotti. ULLA WALLINSALO EETU ry:n 11. vuosi alkoi Kela-tapaamisella Toimintatonnien jaosta päätetty Eläkeläiset ry on puolueisiin sitoutumaton valtakunnallinen eläkeläisjärjestö. Se toimii eläkeläisten edunvalvojana, sosiaalisena yhteenliittymänä ja erilaisen kansalaistoiminnan foorumina. Nykyisen toimenhaltijan jäädessä eläkkeelle heinäkuun lopussa HAEMME TOIMINNANJOHTAJAA johtamaan hallituksen alaisuudessa järjestön toimintaa ja sen Helsingissä sijaitsevaa toimistoa kehittämään järjestöä eläkeläisten aktiivisena edunvalvojana ja vireänä sosiaalisena yhteenliittymänä vastaamaan järjestön resursseista ja varainhankinnasta sekä vahvistamaan järjestön rakenteita Tarjoamme sosiaalija terveysalan järjestöihin vertautuvan kohtuullisen palkan ja hyvät toimiehdot. Työ tulee ottaa vastaan sopimuksen mukaan, viimeistään elokuun alussa. Kirjalliset hakemukset 27.2. klo 16.00 mennessä elakelaiset@elakelaiset.fi Eläkeläiset ry, Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki. Tietoa tehtävästä ja toiminnastamme: www.elakelaiset.fi Muistutus Kuntopassi 2016 -kilpailusta Eläkeläiset ry:n hallitus päätti kokouksessaan 25.1. ns. toimintatonnien jaosta vuodelle 2017. Viikkokerhojen ja ystävätoiminnan jatkuvuuden turvaamiseen ja toiminnan kehittämiseen suunnattua toiminta-avustusta oli hakenut kaikkiaan 62 paikallisyhdistystä ja aluejärjestöä. Kuluvan vuoden kohdennettuihin toiminta-avustuksiin Eläkeläiset ry:llä on käytettävissä kaikkiaan 30 000 euroa. Myönnetyt summat vaihtelevat 500 ja 1000 euron välillä. Kaikille toimintatonnia hakeneille ilmoitetaan päätöksestä kirjeitse. Seuraava, vuoden 2018 toimintatonnien hakukierros käynnistyy syksyllä. TT Eläkeläinen-lehden aikataulut 2017 NUMERO AINEISTO LEHTI toimitukseen ilmestyy (ma) Maaliskuu nro 2 ma 6.3. 20.3. Toukokuu nro 3 pe 28.4. 15.5. Kesäkuu nro 4 pe 9.6. 26.6. Syyskuu nro 5 ma 28.8. 11.9. Lokakuu nro 6 ma 2.10. 16.10. Joulukuu nro 7 ma 20.11. 7.12. Sisko Akujärvi.
• 8 – Nro 1 helmikuu 2017 ELÄKELÄINEN Ehdokkaiden nimien julkaiseminen Eläkeläinen-lehdessä 2/2017 Eläkeläinen-lehti julkaisee perinteiseen tapaan maksutta kaikkien niiden Eläkeläiset ry:hyn kuuluvien ehdokkaiden nimet ja numerot, jotka yhdistykset ilmoittavat määräaikaan mennessä lehteen. Paras tapa on lähettää kerralla lista kaikista ehdokkaana olevista yhdistyksen jäsenistä. Tarvittavat tiedot: Ehdokkaan nimi, kunta, numero ja puolueen, valitsijayhdistyksen tai yhteislistan nimi. Yhdistykseen kuuluvat ehdokkaat on ilmoitettava viimeistään perjantaina 10.3. lehden toimitussihteeri Tuomas Talvilalle, sähköposti tuomas.talvila@elakelaiset.fi, puh. 050 570 9716. Edulliset kuntavaalimainokset Eläkeläinen-lehteen Eläkeläinen-lehden aikataulu on laadittu niin, että myös ehdokkaiden numerot ehtivät maaliskuun lehdessä julkaistaviin vaalimainoksiin. Yhdistyksien ja jäsenten maksullista vaalimainontaa koskee sama jäsenalennus, 50 prosenttia (per 2 €/pmm), kuin muutakin ilmoittelua. Vaalimainosasioissa teitä palvelee Eläkeläinen-lehden ilmoitusmyyjä Marja-Leena Laitinen, puh. 050 53 23 444, m-leena.laitinen@kolumbus.fi Eläkeläinen nro 2 ilmestyy 20.3. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään 10 päivää ennen ilmestymispäivää. Katso mainostarjous tämän lehden sivulta 16! Eläkeläinen, vaikuta kuntavaaleissa! Kunnat ovat tärkeä ja perinteinen osa suomalaista kansanvaltaista hallintoa. Niillä on laaja itsehallinto, jonka puitteissa ne päättävät meidän jokaisen elämisen ehtoihin ja arjen sujuvuuteen liittyvistä tärkeistä asioista. Kunnan ylimmät päättäjät valitaan joka neljäs vuosi pidettävissä kuntavaaleissa. Me äänioikeutetut yhdessä valitsemme, mistä arvoista lähtien kuntamme päätöksentekoa ja toimintaa johdetaan. Meillä on valtaa ja sen mukana myös vastuuta tehdä valintoja. Eläkeläiset ry:n tavoitteena on viihtyisä asuinja palvelukunta erityisesti eläkeläisväestölle. Turvallisen ja arvokkaan elämisen edellytyksistä on huolehdittava. Kuntavaaleissa ratkaistaan kunnan päätöksenteon poliittiset voimasuhteet. Valtuustosta ne siirtyvät hallitukseen, lautakuntiin ja muuhun kuntahallintoon. Järjestönä me toivomme, että vaaleissa olisi ehdokkaina pystyviä järjestömme jäseniä. Ehdokkuus avaa valtuuston lisäksi mahdollisuuksia muihin luottamustehtäviin. Järjestönä me toivomme, että paikalliset yhdistyksemme osallistuvat aktiivisesti kuntavaalikamppailuihin. Meidän on vaaleissa haastettava puolueita ja ehdokkaita eläkeläisille tärkeissä asioissa. On hyvä mennä rohkeasti mukaan itselle mieluisten ehdokkaiden tukiryhmiin. Erilaista talkootyötä riittää vaalikentillä varmaan kaikille halukkaille. Mukana olemalla voi avata ja ylläpitää myös kanavia tuleviin päättäjiin. Vaikuttamistyö on pitkäjänteistä ja se jatkuu myös vaalien jälkeen. Meidän on huolehdittava, että oma väkemme ja laajemminkin arvojamme kuuntelevat ja kunnioittavat ihmiset käyvät vaaliuurnilla. Näin me voimme turvata, että tulevissa kuntapäättäjissä on eläkeläisiä ja muita eläkeläisten arkea ja tarpeita tuntevia henkilöitä. Alla kärkitavoitteemme kuntavaaleissa 2017. Niiden rinnalle kannattaa nostaa kuntakohtaisia omia tavoitteita. Eläkeläiset ry:n kärkitavoitteet kuntavaaleissa 2017 • lähipalvelut ja esteetön liikkuminen on turvattava • julkisella vallalla on vastuu palveluista, niitä ei saa pakkoyhtiöittää eikä yksityistää • hyvän hoivan takeeksi täytyy olla riittävä, ammattitaitoinen henkilökunta • terveyskeskusten käyntimaksut on poistettava • liikuntapalvelut on saatava maksuttomiksi 65 vuotta täyttäneille • eläkeläistoiminta ansaitsee maksuttomat, esteettömät toimitilat • eläkeläisten ääni kuuluviin – vanhusneuvostojen toimintaedellytykset on turvattava Henkilö, jonka kyky liikkua ja toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa äänestää ennakkoon kotonaan siten, että hänen luokseen saapuu vaalitoimitsija ottamaan äänestyksen vastaan. Äänestäjän tai hänen valitsemansa henkilön on ilmoitettava kotiäänestystarpeesta oman kuntansa keskusvaalilautakunnalle. Vuoden 2017 kuntavaalien kotiäänestykseen ilmoittautumisen määräaika on tiistai 28.3. kello 16. Ilmoitus voidaan tehdä joko kotiäänestyslomakkeella tai puhelimitse (keskusvaalilautakunnan puhelinnumero löytyy äänestäjälle postitse saapuneesta ilmoituskortista). Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää myös samassa taloudessa asuva omaishoitaja. Omaishoitajan äänestämisestä on ilmoitettava kunnan keskusvaalilautakunnalle samalla kun ilmoittautuminen kotiäänestykseen tehdään. Tärkeitä päivämääriä Vaalipäivä sunnuntai 9.4.2017 Ennakkoäänestys kotimaassa 29.3.-4.4. Ennakkoäänestys ulkomailla 29.3.-1.4. Ehdokashakemukset jätettävä viimeistään tiistaina 28.2. ennen klo 16 Ehdokasasettelu vahvistetaan torstaina 9.3. (ehdokkaat saavat numerot) Kotiäänestys Tietoja vaaleista: www.vaalit.fi
• Nro 1 helmikuu 2017 – 9 ELÄKELÄINEN Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n tavoitteita kuntavaaleihin 2017 Kunnat kuntoon 2017 – vaatimuksia ikäihmisten olojen parantamiseksi Eläkeliitto ry www.elakeliitto.fi Eläkeläiset ry www.elakelaiset.fi Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry www.elakkeensaajat.fi Kansallinen senioriliitto ry www.senioriliitto.fi Kristillinen Eläkeliitto ry www.krell.fi Svenska pensionärsförbundet rf www.spfpension.fi 1. Kunnissa on toimittava ikäsyrjintää vastaan Kolme ikääntynyttä suomalaista neljästä (75 %) kokee tulevansa kohdelluksi toisen luokan kansalaisena. Käytännössä yhtä monen (72 %) mielestä yhteiskuntaamme sisältyy paljon ikään perustuvaa syrjintää. Kaksi kolmesta (67 %) puolestaan toteaa, että nykyisin ihannoidaan liiaksi nuoruutta. Tiedot käyvät ilmi TNS Gallup Oy:n tekemästä Huomisen kynnyksellä -tutkimuksesta. Tulokset ovat erittäin huolestuttavia. Kuntatasolla on ryhdyttävä ikäsyrjinnän vastaisiin toimiin. Kuntien hyvinvointisuunnitelmissa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että ikääntyneiden asema ja osallisuus vahvistuvat aidosti ja että ikääntyneet nähdään kunnassa voimavarana. 2. Osallisuus ja kuulluksi tuleminen on perusoikeus Ikäihmisillä on oikeus tulla kuulluksi itseään koskevissa asioissa Euroopan sosiaalisen asiakirjan ja useiden kansallisten säädösten periaatteiden mukaisesti. Heillä, tarvittaessa omaistensa ja läheistensä tuella, on oltava mahdollisuus osallistua oman hoidon ja hoivan suunnitteluun ja toteutukseen. Vanhusneuvostojen asema kunnissa on turvattava sekä sujuva yhteistyö maakunnallisten ja kuntien vanhusneuvostojen välillä on varmistettava. EETU ry korostaa, että maakuntahallinnon mukana tulevien vanhusneuvostojen toteuttaminen ei tee nykyisten kuntalakiin perustuvien vanhusneuvostojen asemaa ja tehtäviä tarpeettomiksi. Päinvastoin, kuntien vanhusneuvostojen toimintaa on kehitettävä ja vahvistettava. 3. Omaishoitajien asemaa on parannettava Omaishoito on yksi keskeinen tapa antaa kunnan palveluja ikäihmisille. Sen kehittämisestä on huolehdittava muun palvelujärjestelmän yhteydessä. Kunnan on varattava omaishoitoon riittävät määrärahat niin, että omaishoidon sopimuksia ei jätetä tekemättä rahoituksen puutteen vuoksi. Omaishoitajille ja heidän hoidettavilleen on turvattava vähintäänkin lakisääteiset palvelut, kuten omaishoidon palkkio, vapaapäivät kuukausittain ja tarvittava sijaishoito. Sijaishoitoa tulee kehittää, niin että omaishoitaja voi tosiasiallisesti jättää omaisensa turvallisin mielin hoitoon ja levätä. Vaadimme omaishoidontuen siirtämistä Kelan maksettavaksi, jotta tasa-arvo omaishoidossa toteutuisi asuinpaikkakunnasta riippumatta. 4. Kotona asumista on tuettava Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaa tulee mielestämme jatkaa tehtyjen tavoitteiden ja suunnitelmien mukaisesti. Tavoitteena on, että vuonna 2030 kotona asuu vähintään 92 prosenttia yli 75 –vuotiaista ja lähes kaikki sitä nuoremmat. Tämän toteutumiseksi tarvitaan miljoona esteetöntä ja turvallista asuntoa. Esteettömyyden tulee olla valtalinja tulevaisuuden kaikessa rakentamisessa ja kunnat voivat tukea tätä tavoitetta omilla toimillaan. Kotona asumisen tukeminen on tärkeää. Samalla on huolehdittava tarpeellisten ja hyvälaatuisten asumisja laitospalvelujen tarjonnasta ja niihin liittyvistä hoivaja hoitopalveluista. Ikäihmisten perhehoito tarjoaa turvallisen ja inhimillisen hoivamuodon. Vanhuspalveluissa tulee noudattaa kuntouttavaa ja toimintakykyä ylläpitävää otetta. Muistisairaiden vaihteleva hoitotarve on erikseen huomioitava. Ennen kaikkea asumisratkaisuja tehtäessä on kuultava ikäihmistä itseään. 5. Palvelujen oltava lähellä vanhuksia Tilanne, jossa perusja lähipalvelut eivät ole aidosti kaikkien kansalaisten saavutettavissa, on perustuslain vastainen. Lähipalvelujen karsinta sillä perusteella, että Suomi on Euroopan kärkimaita internetin käytössä ja että palvelujen siirtäminen nettiin tuo taloudellisia säästöjä, ei ole oikeutettu. Lähipalvelujen karsinta rankaisee niitä, joilla ei ole riittäviä taitoja tai välineitä nettipalvelujen käyttöön. Usein he ovat ikääntyneitä ihmisiä. Lähija konttoripalveluja tarvitaan maassamme vielä pitkälle tulevaisuuteen. Tilastokeskuksen Väestön tietoja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2015 mukaan 25 % (noin 161 000 henkilöä) 65–74-vuotiaista ja 65 % (noin 320 000 henkilöä) 74–89 vuoden ikäisestä väestöstä eivät ole käyttäneet internetiä koskaan. Kuntien on huolehdittava toimivista lähipalveluista. Niiden säilyminen on turvattava myös mahdollisten kuntaliitosten yhteydessä. Toimivat lähipalvelut on taattava kuntalaisille ikään ja asuinpaikkaan katsomatta. 6. Digitaalisten palvelujen tukea ikääntyneille Julkisen hallinnon ja viranomaispalvelujen saatavuutta edistetään digitalisaation keinoin. Tavoite koskee mitä suurimmassa määrin niitä ikääntyneitä, joilla on vaikeuksia tavoittaa palveluita esimerkiksi liikuntaesteen, muistisairauden ja kuulotai näkörajoitteen johdosta. Ikääntyneillä kansalaisilla on myös keskimääräistä heikommat tietotekniset taidot, minkä johdosta he joutuvat usein asioimaan paikan päällä asiointipisteessä. Ikääntyneiden kansalaisten kannalta mahdollisimman monen palvelun saamisen mahdollisuus ”yhdeltä luukulta” on hyvä asia, jos palveluverkosto on alueellisesti riittävän kattava, eivätkä palvelupisteet karkaa fyysisesti liian etäälle. Tarvittaessa palvelut on tuotava lähelle, esimerkiksi palvelubussien tms. avulla. Kansalaisten tasavertaisen kohtelun kannalta on erittäin tärkeää, että viranomaispalvelujen saatavuus turvataan alueellisesti koko valtakunnassa siten, että matkat palvelupisteisiin eivät muodostu missään kohtuuttoman pitkiksi. EETU ry painottaa, että samalla kun edistetään digitalisaatiokehitystä, on kiinnitettävä kasvava huomio ikääntyneiden ihmisten tietoteknisen osaamisen ylläpitämiseen ja parantamiseen. 7. Palveluja on kehitettävä asukkaiden hyvinvoinnin turvaksi Kunnan palvelujen suunnittelun ja toteutuksen pitää lähteä yksilön tarpeista ja laaja-alaisesta hyvinvoinnin turvaamisesta. Tarpeet vaihtelevat elämänkaarella ja eri elämän tilanteissa. Ikääntyminen tuo omia vaatimuksia niin elinympäristölle ja siihen liittyville ratkaisuille, palveluille ja asumiselle kuin harrastamisellekin. Samalla sosiaalija terveyspalvelujen ja erityisesti vanhuspalvelujen merkitys korostuu. Kuntiin on perustettava neuvontapisteet, joista ikäihmiset saavat hyödyllistä tietoa ja opastusta muun muassa tarjolla olevista palveluista, tuista ja etuuksista. Soteja maakuntauudistuksen sekä mahdollisten kuntaliitoksien yhteydessä on erityisesti huolehdittava, että sosiaalija terveyspalvelujen taso ei pääse laskemaan vaan päinvastoin paranee. Tässä yhteydessä on syytä korostaa, että palvelujen on oltava jatkossakin saatavilla tasapuolisesti sekä suomeksi että ruotsiksi. Kunnalliset palvelut on hinnoiteltava niin, että ne ovat kaikkien saavutettavissa. 8. Eläkeläistoimintaa tulee tukea Kunnat eivät voi millään korvata eläkeläisjärjestöjen yhdistyksissä toimivia kymmeniä tuhansia vapaaehtoisia vertaisohjaajia. He tekevät ensiarvoisen tärkeää työtä eläkeläisten ja ikäihmisten henkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi ja yksinäisyyden torjumiseksi. Kuntien tulee edistää eläkeläisyhdistysten toimintaedellytyksiä. Toiminnassa tarvittavat tilat on turvattava mahdollisimman joustavasti ja maksutta. Ikäihmisten aktivointiin on panostettava On tärkeää, että ikäihmiset pysyvät henkisesti ja fyysisesti vireinä ja sosiaalisesti aktiivisina. Kunnan tulee tarjota heille riittävät ja tarvittaessa kohdennetut joukkoliikenteen palvelut sekä erilaisia kulttuurija liikuntapalveluja edulliseen hintaan. Joissakin kunnissa näistä on jo myönteisiä kokemuksia. Niitä ovat esimerkiksi puoleen hintaan tai kokonaan maksutta tarjottavat teatterija konserttiliput, kuntosalit ja uimahallit sekä julkisen liikenteen palvelut. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry muodostuu seuraavista tahoista: Vuonna 2017 EETU ry:n – PIO rf:n puheenjohtajuudesta, sihteerin ja tiedottajan tehtävistä vastaa Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Kuntavaalit 9.4.2017. Ennakkoäänestys 29.3.-4.4.2017. Soteja maakuntauudistusten myötä kuntien rooli muuttuu. Kuntavaalit järjestetään 9.4.2017 ja maakuntavaalit tammikuussa 2018. Sosiaalija terveyspalvelut siirtyvät maakuntien vastuulle vuonna 2019. Siihen asti kunnat kuitenkin järjestävät kansalaisten peruspalvelut. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry haluaa nostaa kuntavaalikeskusteluihin ikäsyrjinnän poistamisen, ikääntyneiden kuntalaisten hyvinvointiin vaikuttavat palvelut sekä osallisuuden merkityksen.
• 10 – Nro 1 helmikuu 2017 ELÄKELÄINEN Sote-uudistus muistuttaa suomalaista kansansatua ”Hiiri kissalla räätälinä.” Rehvakkaasta lupauksestaan huolimatta puvun tekeminen kissan kokoiselle jättiläiselle tuntuu hiirulaisesta mahdottomalta. Leikatessaan kangasta pienemmäksi, saman tien hiiri leikkaa kangasta liian paljon, eikä siitä tulekaan kissalle pukua, ei housuja, ei liivejä vaan kukkaro ja lopulta rusetti. Samantapainen tavoitteiden muuntumiskuvio on ollut myös sote-uudistuksessa. Matti Vanhasen I hallitus käynnisti keväällä 2006 kuntaja palvelurakenneuudistuksen, PARAS-kehittämishankkeen. Sen tarkoituksena oli eheän kuntarakenteen muodostaminen. Kuntapalvelut piti tuottaa taloudellisesti riittävän vahvoina yksiköinä. Käytännön toteutusta valmisteli ja ohjasi kuntaja palvelurakenneryhmä, jonka puheenjohtajana oli alueja kuntaministeri Hannes Manninen. Mannista avusti määräaikainen poliittinen sihteeri Antti Mykkänen. PARAS -hanke pysäytettiin Jyrki Kataisen hallituksen aikana vuonna 2011. Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamon mukaan Kataisen ja Alexander Stubbin hallitusten aikana yritettiin tehdä soten varjolla kuntauudistus. Juha Sipilän hallitus teki sote-hankkeesta elinkeinopolitiikkaa ujuttamalla mukaan sosiaalija terveyspalvelujen tuotantotavan uudistuksen seurauksista piittaamatta. – Voi sanoa, että sosiaalija terveyspalvelujen uudistaminen jäi ensin kuntauudistuspyrkimysten rinnalla alakynteen ja nyt se on sivuroolissa maakuntahankkeeseen nähden. Kataisen ja Stubbin hallitukset tavoittelivat valtaa vahvoille peruskunnille, Sipilän keskusta halusi maakuntamallin. Kokoomuksen tuoma valinnanvapaus-periaate tuotiin tähän kisaan viimeisimpänä. Hiilamon mukaan keskustalla on ollut maakuntahallintouudistus piiloagendana, vaihtoehtona kuntaliitoksille. Kokoomuksen tuoma valinnanvapaus-vaatimus puolestaan rajoittaa ja sanelee sote-uudistuksen tavoitteita. – Yksityisen sektorin dramaattinen kasvu soite-uudistuksessa kulkee valinnanvapauden nimellä. Minusta tämä valinnanvapaus-tavoite on taka-askel. Muuten maakuntien rahoitus olisi melko suoraviivainen. Kuntaliitokset tulevat jatkumaan Hiilamon mukaan sote-uudistus paljastuu puutteelliseksi, jos sitä vertaa esimerkiksi autovakuutukseen. Se ei säädöstasolla laajenna eikä supista kansalaisten oikeuksia palveluihin, ei muuta palveluiden sisällön vaatimuksia, ei juurikaan puutu monikanavarahoitukseen, ei koske asiakkaiden velvollisuuksia tai oikeusturvaa, eikä se myöskään muuta ammattilaisten tai tuotantoyksiköiden velvollisuuksia tai oikeuksia. – Autovakuutukseen sovellettuna uudistus tarkoittaa lähinnä vain sitä, että vakuutusyhtiöiden määrää supistetaan, että vakuutusmaksujen kerääminen ja korjaamopalvelut erotetaan toisistaan ja vakuutusyhtiöiden hallinto karkaa kauemmaksi vakuutetuista. Hiilamo ennakoi, että nykyisellä valinnanvapauteen perustuvalla maakuntamallilla on lukuisia riskejä. – Kuinka paljon sitä pitäisi vielä muokata ja tarkentaa, että yhdenvertaispalvelujen saanti ja kustannusten hillintä toteutuisivat myös käytännössä. Tämän mallin toteuttaminen ajoittuu seuraavan hallituksen kaudelle. Silloin nähtävästi pitää ottaa uusi suunta. Entä miten hyväksi havaitut olemassa olevat käytännöt kestävät sosiaalija terveydenhuollon uudessa valinnanvapausmaailmassa? Minkä tahon piikkiin kalliiden asiakasryhmien menoerät laitetaan? Jos sote-uudistuksesta kerrotaan selkeällä suomenkielellä, mitä se käytännössä tarkoittaa? Hiilamon mukaan maakuntahallinnot ovat valtion työkaluja sote-palvelujen järjestämisessä. Maakunnat vastaavat sote-palveluista, eikä niissä asioissa enää oteta kuntaan yhteyttä. – Valitukset on tehtävä maakuntahallin”Sipilän hallitus teki sotesta elinkeinopolitiikkaa” Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo: – Voi sanoa, että sosiaalija terveyspalvelujen uudistaminen jäi ensin kuntauudistuspyrkimysten rinnalla alakynteen ja nyt se on sivuroolissa maakuntahankkeeseen nähden, professori Heikki Hiilamo luonnehtii.
• Nro 1 helmikuu 2017 – 11 ELÄKELÄINEN nolle. Julkiset ja yksityiset toimijat ovat samalla viivalla palveluiden tarjoajina. Kuntapoliittisesti maakuntamalli tarkoittaa sitä, että rahat keskittyvät maakuntiin, mutta maakunnilla ei ole verotusoikeutta. Niiden on tultava toimeen sillä, minkä ne saavat valtiolta. Hiilamon mielestä iso ongelma on se, miten maakuntien välinen tasavertaisuus toteutuu. Jos maakunnassa on kaksi vahvaa kaupunkia, pitäisikö molempiin perustaa oma maakunnan palvelulaitos? Hiilamo ennustaakin, että kuntaliitokset tulevat jatkumaan. Palvelujen keskittäminen maakuntiin tuo myös työntekijät maakuntakeskuksiin, ja he maksavat veronsa sinne. Tulonsiirrot rikkailta kunnilta köyhille kunnille poistuu. Lääkäribussi voi korvata terveyskeskuksen pienissä kunnissa. – Kunnille jää koulutus-, maankäyttöja vapaa-ajanasiat. Kuntien toiminta painottuu lapsiin ja nuoriin, vanhukset jäävät maakuntien armoille. Millainen on mielestäsi soteja maakuntahallinnon toteuttamisen kauhuskenaario? – Julkisten palvelujen tason heikkeneminen niin, ettei saada enää kunnon palveluja ja turvaudutaan yksityisiin sairausja hoivavakuutuksiin. Säästöpakot ajavat yleisen palvelutason niin alas, että haetaan lisäpalveluja yksityiseltä puolelta. Se vie pohjaa korkeammalta verotukselta ja vie kohti markkinaperiaatetta. Se vie myös eettisen pohjan korkeatasoiselta ammattitaidolta. Miltä osin soteja maakuntahallintouudistuksella on mielestäsi parhaat mahdollisuudet onnistua ja toimia paremmin ja tehokkaammin kuin nykyinen sosiaalija terveydenhuoltojärjestelmä? – Parhaimmillaan se mahdollistaa uusien toimintamallien käyttöön ottamisen. Jos tuotannon ja tiedon integraatio onnistuu, sen myötä saamme pienemmällä rahalla parempia palveluja. Yksityiset toimijat tuovat mukanaan innovatiivisuutta ja kirittävät julkisia organisaatioita. Työterveyshuolto jää soten ulkopuolelle Avoin kysymys on myös se, miten yksityisen ja julkisen sektorin välinen kilpailu tulee vaikuttamaan henkilökunnan palkkaukseen? Houkutteleeko yksityinen sektori lääkärit ja sairaanhoitajat suuremmilla palkoilla niin, ettei julkiselle puolelle koulutettua henkilökuntaa enää riitäkään? – Kilpailu ammattilaisista kiristyy. Se miten lääkärityövoima riittää, on vielä ratkaisematon kysymys. Pitää muistaa, että työterveyshuolto jää kokonaisuudessaan soten ulkopuolelle. Työikäisten avoterveydenhuollon käynneistä valtaosa tapahtuu yksityisellä puolella, eli työterveydenhuollossa. Hiilamo muistuttaa, että ylin tuloviidennes käy useimmin lääkärissä. Neljäsosa lääkärikäynneistä tapahtuu työterveyshuollossa ja viidennes yksityislääkäreillä. Suomen varakkain ja pieniveroisin kaupunki Kauniainen on asukasmäärään suhteutettuna suurin Kela-korvausten saaja. Kysyt kirjassasi, miksi parhaat veronmaksajat eivät käytä terveyskeskuksia, joita he eniten rahoittavat? He maksavat tavallaan kaksinkertaisesti terveydenhuollosta. – Jo nyt yksityislääkärillä Kela-korvaus jää joskus pienemmäksi kuin lääkärinvastaanoton toimistomaksu. Tämän päällekkäisvakuutuksen pitäisi purkautua valinnanvapauden kautta. Minusta duunarille valinnanvapaus on parempi diili kuin työterveyshuolto. Palvelun tuottaja ei silloin vaihdu, jos työpaikka vaihtuu tai työntekijä jää työttömäksi. Toteat kirjassasi myös, että sote-uudistuksessa luotetaan vahvasti yhteistoimintaan ja johtamiseen. Tämä edellyttää paljon neuvotteluja, suostuttelua ja sopimista, jotka eivät kuitenkaan välttämättä takaa hyvää lopputulosta. Vaivaako sote -uudistusta johtamismyytti? Työnantajapuolihan ryhtyi korostamaan johtajuuden merkitystä vastavetona työntekijöiden 1970-luvun yritysdemokratia-vaatimuksille. Olisiko johtamisen sijaan puhuttava organisoimiskyvyistä? – Vielä on melko epäselvää, ketkä tätä kaikkea tulevat johtamaan. Sosiaalija terveysministeriössä muutosjohtaja Sinikka Salo työskentelee tämän ongelman kimpussa. Kunnissa muutosjohtajat valmistelevat tulevaa maakuntahallinnon johtamisstrategiaa. – Uutta tässä on se, että maakuntahallinnossa johtajan on hallittava sekä sosiaaliettä terveyspuoli. Tähän saakka sairaanhoitopiireissä johtajana on ollut useimmiten lääkäri. Teksti: JUHA DRUFVA Kuvat: TUOMAS TALVILA Sote-uudistuksen projektijohtajana on puolitoista vuotta toiminut valtiontalouden tarkastusviraston johtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti, 46. Hän vakuutteli Helsingin sanomissa (16.1.17) sote-uudistuksen toteutuvan hallituksen suunnitelmien mukaisesti. Kaiken ytimessä on Pöystin mukaan toimintatapojen muutos. Heikki Hiilamo vastaa muutamiin Pöystin esittämiin lupauksiin. Jääkö ennaltaehkäisevä toiminta, eli maakuntalaisten hyvässä kunnossa ja mahdollisimman terveenä pysymisestä huolehtiminen kuntien vastuulle? – Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jää pitkälti kuntien vastuulle. Tietenkin maakuntalaisten terveenä pysyminen kannustaa myös maakuntahallintoa toimimaan, jotta säästötavoitteissa pysyttäisiin. Tämä on kuitenkin edelleen avoin kysymys. Vahvistuvatko terveyskeskuspalvelut maakuntahallinnon myötä? – Luulen, että ainakin kasvukeskuksissa pääsee helpommin lääkärin vastaanotolle terveyskeskuksessa kuin nykyään. Tuleeko sote-keskuksiin kahden vuoden kuluessa myös erikoislääkärien vastaanotot? – Tämä liittyy kokonaisuudessaan seuraavan hallituksen kokoonpanoon ja tulevan hallituksen sote-linjauksiin. Tällä hetkellä se on vielä kirjoituspöydällä oleva malli. Tuleeko yleislääkäreistä ja sosiaalityöntekijöistä sote-keskusten portinvartijoita, jotka kantavat kokonaisvastuun? – Osittain varmaankin tulee. Portinvartijat erikoissairaanhoidossa eivät kuitenkaan menetä merkitystään. Aavistelen, että pallottelu sote-keskusten ja erikoissairaanhoidon välillä jatkuu, kuten tähänkin saakka. Otetaanko tulevat säästöt ja sote-keskusten määrärahat erikoissairaanhoidosta? – Erikoissairaanhoidon menot ovat kasvaneet enemmän kuin muiden sote-alojen menot. En uskalla sanoa, että tapahtuuko noin, kuten Pöysti kaavailee. Mikä maakuntahallinnon todellinen rooli ja asema tulevat olemaan päätöksenteossa? – Pelkästään toimeenpaneva rooli. Maakuntahallinto ei voi vaikuttaa resursseihin eikä palvelutuotantoon, koska sillä ei ole verotusoikeutta. Maakuntahallinto kamppailee palvelujen minimin tarjoamisesta. Sulkeutuvatko demokratian portit osakeyhtiöiden liikesalaisuuksien ja osakeyhtiölain viidennen pykälän, eli omistajille voitontuottamisen ensisijaisuuden myötä? – Yhtiöjärjestykseen voidaan kirjata muutakin kuin tuo kyseinen voiton tuottaminen omistajille. Alihankkijoiden käyttäminen olisi tehnyt palvelujen osakeyhtiöittämisen tarpeettomaksi. Toinen vaihtoehto on, että asiakirjajulkisuus pätisi myös julkisiin osakeyhtiöihin. Monia kysymyksiä on auki, kuten se, mikä taho omistaa laitteet, kiinteistöt, kenen palkkalistoilla henkilökunta työskentelee. Myös nykyisten kuntien omaisuuden jako tulee olemaan iso savotta. Entä kuka lopulta maksaa nyt meneillään olevat kuntien investoinnit? JD Heikki Hiilamo sai lokakuussa 2016 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon kirjastaan Hyvinvoinnin vakuutusyhtiö: Mistä sotessa on kysymys? Sotessa monia kysymyksiä vielä auki ”Asukkaiden omistama vakuutusyhtiö” Heikki Hiilamo pokkasi 10.10.2016 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon kirjastaan Hyvinvoinnin vakuutusyhtiö: Mistä sotessa on kysymys? Palkintoperusteluissa kiiteltiin, että teos kertoo vaikeasta aiheesta ihailtavan selkeästi. Hiilamo vertaa sosiaalija terveyspalveluita autovakuutukseen. Kirjan ehdottamassa mallissa sote-palvelut ovat asukkaiden omistama vakuutusyhtiö. Päivitit kirjasi esipuheen 7.2.2015. Kuinka paljon kirjassasi on jo vanhentunutta, manan manoille mennyttä tietoa? – Kirjan loppupuolella on jonkin verran, mutta alku on lähihistoriaa, eikä se ole menettänyt tuoreuttaan, kuten esittämäni vakuutusperiaate. Hiilamo ottaa johtotähdekseen taloustieteilijä Kenneth Arrown näkemyksen, että terveyspalveluiden markkinoita on lähestyttävä eri tavalla kuin muita vakuutusmarkkinoita. Arrown mielestä markkinat ovat jo lähtökohtaisesti erilaiset kuin muut vakuutusmarkkinat: ”Lääkäreiden keskuudessa ei juuri esiinny hintakilpailua ja mainontaa, lääkäreiden oletetaan antavan hoitosuosituksia riippumatta omista taloudellisista eduistaan. Hoitosuositusten oletetaan perustuvan potilaan tarvitsemaan hoitoon eikä taloudellisiin rajoitteisiin. Sittemmin nämä oletukset ovat joutuneet osittain kyseenalaisiksi. Kuvaavaa on, että Yhdysvalloissa käytetään huomattavasti suurempi osa kansantuotteesta terveyspalveluihin kuin Länsi-Euroopassa, mutta tällä suuremmalla rahasummalla saadaan vähemmän terveyttä.” Toinen terveyspalveluiden erityispiirre liittyy siihen, kuinka paljon tietoa on terveyspalvelun ostajalla ja kuinka paljon myyjällä. Palvelun käyttöön sisältyy aina paljon epävarmuutta: kuluttaja ei voi etukäteen tietää, onko palvelu laadukas ja hyödyttääkö se häntä: ”Palveluissa ei ole samanlaisia tuoteselosteita kuin tavaroissa. Palvelu on luonteeltaan ainutlaatuinen tapahtuma, jossa inhimillisellä vuorovaikutuksella on tärkeä osa. Olennaista on kuitenkin se, että terveyspalvelun tuottajalla on selvästi enemmän tietoa kuin sen käyttäjällä (potilaalla).” ”Palvelun ostajan asema on lisäksi paljon heikompi kuin sen myyjän: sairas ihminen ei kykene arvioimaan asemaansa yhtä hyvin kuin terve. Kyse on myös auktoriteettiasemasta. Jos lääkäri määrää potilaalle kalliin hoidon, potilaan on vaikea kyseenalaistaa sen tarpeellisuutta. Informaation epäsymmetria koskee jossain määrin kaikkia palveluita autonkorjauksesta hiustenhoitoon. terveyspalveluiden luonne on vakavampi, koska kyse on ihmishengistä. Luottamus on erittäin keskeinen tekijä lääkärin valinnassa sekä vakuutusyhtiön että potilaan näkökulmasta.” Lähde: Heikki Hiilamo: Hyvinvoinnin vakuutusyhtiö – Mistä SOTE-uudistuksessa on kysymys? Into-Kustannus 2015.
• 12 – Nro 1 helmikuu 2017 ELÄKELÄINEN Eläkeläiset ry:n kesäpäivät Vuokatissa 13.–15.6. 2017 Emäntien treffeille kerätään perinnereseptejä Yhdistysten emäntiä – lukemattomien tapahtumien, juhlien ja kokoontumisten muonituksesta ja kahvituksesta huolehtivia järjestötyön ahkeria puurtajia – muistetaan Vuokatin kesäpäivillä omalla tilaisuudella. Emäntien treffit -tapaamisessa vaihdetaan kuulumisia ja kokemuksia ja nautitaan kaikessa rauhassa kesäpäivien tunnelmasta. Treffeihin liittyen käynnistetään nyt myös perinneruokien reseptien keruutempaus. – Olisi tavattoman mukavaa, jos Vuokattiin saapujat lähettäisivät jo nyt etukäteen muistojensa reseptin, sanoo Emäntien treffien vetäjä, Eläkeläiset ry:n eläkkeellä oleva taloussihteeri Anitta Koski. – Ajattelisin, että se resepti olisi jokin ruokalaji taikka leivonnainen kunkin omalta kotiseudulta, kodin peruja. Nyt kootaan siis reseptejä 100-vuotiaasta Suomesta. Perinteisiä ruokaohjeita voi lähettää osoitteella Eläkeläiset ry, Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki, tai sähköpostilla tuija.aali@elakelaiset.fi Kirjekuoreen tai sähköpostin aiheeksi tunnus ”RESEPTI” Kesäpäivien ohjelmassa on tapaamistilaisuudet myös yhdistysten matkavastaaville (senkin vetää Anitta Koski) ja puheenjohtajille (isäntänä Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Hannu Partanen.) Emäntien treffit ovat alustavan ohjelman mukaan toisena tapahtumapäivänä eli keskiviikkona 14.6. klo 12, ja puheenjohtajien tapaaminen samana päivänä klo 17. Matkavastaavat tutustuvat toisiinsa jo ensimmäisenä tapahtumapäivänä tiistaina 13.6. klo 15. Ennakkopäivä käynnistää Vuokatin tapahtumat Eläkeläiset ry:n kesäpäivät pidetään Sotkamon Vuokatissa 13.– 15.6. Tapahtuman teemana on Suomi 100 – työllä rakennettu. Halukkailla on mahdollisuus saapua paikan päälle jo maanantaina 12.6., jolloin vietetään etkoja eli ennakkopäivää. Illansuussa järjestetään pienimuotoinen tervetulotilaisuus laulun ja tanssin parissa ja iltaretki Kainuun maisemiin. Kesäpäivätomisto avataan ja varsinainen ohjelma käynnistyy kuitenkin vasta tiistaiaamuna 13.6. Kesäpäivien avajaisia vietetään tiistai-iltana. Kesäpäivien alustava ohjelma ja muuta tietoa löytyy Eläkeläiset ry:n verkkosivulta www.elakelaiset.fi Maitokaaliresepti on kirjasesta ”Ruoanvalmistusohjeita kenttäjoukkojen ruoanpitoon” vuodelta 1942. Rauman Eläkeläisten syysreissu Raumalt lähdettiin linjapiiliasemalt, muutama tavaomase mutka jälkke Huittisist suunnattiin kohti Tamperetta, sieltä jatkettiin kohden Jyväskylää, ensimmäiset välikahvit keitettiin Orituvan rekkaparkis, hyvin näkyi kaikil maittavan. Kahvipaikalta jatkettiin matkaa, ohitettiin Jyväskylä suuntana Leppävirta. Mansikkaharjulla oltiin kaksi yötä, välillä poikettiin Kuopion Puijolla maisemia katsomassa sekä torilla, eikä velmiestäkääm huomiotta jätetty. Mansikkaharjulla saimme vieraiksi Leppävirran eläkeläisiä, he kertoivat oman yhdistyksensä toiminnasta. Samat vieraat toimivat oppaina, kun kävimme tutustumassa Konnuksen kanavaan joka yhdistää Kallaveden ja Unnukkajärven. Seuraavana päivänä matka jatkui kohti Savonlinnaa, jossa sattui olemaan torilla markkinat. Savonlinnasta matkasimme Punkaharjulle, Rantakatti-nimiseen paikkaan. Seuraavana päivänä teimem matkan Heinävedelle, luostareita katsomaan. Molemmat luostarit ovat hienoja nähtävyyksiä, juhlallisiakin kaikessa loistossaan, kunha n unohtaa markkinamyymälät. Toiset meistä hiljentyvät hartaiksi, polttivat kynttilöitä. Ehtool vietettiin lauluiltaa ja illan päätteeksi mentiin nukkumaan, et jaksettiin aamul lähti kotti Raumal. Oltti ehkä viissaampii, niin paljon oltiin saatu sivistystä. Nyt täytyy vaan laittaa aivois järjestyksehe, mitä kaikkea saimmekaan tietää matkalla tällä. Aamul sanottiin kiitos Rantakatin isännille ja meitä passanneille henkilöille. Kotti Raumal ol pitkä matka, mukavasti se kuitenkin taittui syksyssii maisemii kattelles, välil pysättiin kahvin keittoon. Tietysti me myäskin syötiin, musitaaskeni Forssassa, sit oltiinkiin jo melkei nkotona, viel ne pakolliset kierrokset, et kaik pääsivä kottiin, kiiteltiin kuski ja matkanvetäjä, toivoteltiin hyvät jatkot Mukana ollut Jouko Raumalaiset reissun päällä. Kuva: Jorma Uusitalo
• Nro 1 helmikuu 2017 – 13 ELÄKELÄINEN Porin-retkestään ja muista tempauksistaan tunnetut kävelypässit osallistuvat Eläkeläiset ry:n kesäpäivien valmisteluihin ja itse kesäpäiviin Vuokatissa omintakeisella tavallaan. Ryhmä kävelee, kuntoilee ja innostaa muitakin ikäihmisiä niin tekemään. – Jos aloitetaan tällä kerralla lähimpää kesäpäiviä, niin päivien aattopäivänä 12.6. on pässien vetämä patikkaretki Kajaanista Vuokattiin. Patikoimaan lähdetään maanantaina 12.6. kello 12.00 Kajaanin Raatihuoneentorilta. Illaksi ehditään Pohjavaaran koululle, jonka Sotkamon kunta on luvannut meille majoitusta ja illalla noin kello 20.00 alkavia iltamia varten, kertoo pässiryhmän kävelymestari Antti Honkonen. Patikkaretkelle pässit kutsuvat kaikkia omin koivin liikkeellä olemista harrastavia. Etapin pituus maanantaina on noin 25 kilometriä ja tiistaina eli kesäpäivien avajaispäivänä 14 kilometriä. Omat eväät pitää olla mukana, mutta Pohjavaaran koululla pässit ovat luvanneet tarjota iltasopan patikoijille. Jos tarvetta ilmenee, voidaan muille kuin patikoinnin aikana tarvittaville kesäpäivävarusteille järjestää kuljetus Kajaanista Sotkamoon. Patikoimaan halukkaiden tulee ilmoittautua huhtikuun loppuun mennessä Antti Honkoselle, puh. 040 5295283 sähköposti antti.honkonen@hotmail.fi tai Pekka Isakssonille, puh. 040 7422754, sähköposti pekka.isaksson@hotmail.fi. Ainakin Raision Eläkeläiset ry:n ryhmä ja Tumi Turusen vetämä kuopiolaisten ryhmä tulevat kesäpäiville pyörillä (katso tämän lehden sivu 15). Heidän kanssaan on vireillä yhteisesiintymistä kesäpäivien alla Kajaanin ja Sotkamon seudulla. Siitä kerrotaan tarkemmin seuraavassa lehdessä ja kävelypässien blogissa järjestön kotisivuilla. Kesäpäivillä kävelypässit osallistuvat muun muassa avajaisiin tiistaina 13.6., esittelevät toisaalla tässä lehdessä kerrottua suorituskykytestiä ja vetävät lähtöpäivänä 15.6. aamujumpan. Sata vuotta Suomea – sata kilometriä Sotkamoon Kävelypässit eivät olisi kävelypässejä, jollei muutakin olisi tekeillä. Aikansa tuumailtuaan pässiryhmä totesi, että parin päivän patikkaretki ei ole riittävä tapa sen osallistua Suomen juhlavuonna järjestettäville kesäpäiville. Niinpä ryhmä on kehitellyt tempauksen teemalla Sata vuotta Suomea – sata kilometriä Sotkamoon. – Se tarkoittaa, että ennen Kajaani–Vuokatti-patikointia pässit kävelevät viitostietä Kajaaniin sen verran, että yhdessä patikoinnin kanssa kilometrejä kertyy 100. Lähtö on 9.6. noin 60 kilometriä etelään Kajaanista. Tällä osuudella ovat mukana vain pässit, mutta mielellämme näemme, että meitä tullaan tervehtimään tien varteen tai iltakortteeriin. Tästäkin tarkemmin myöhemmin, kun kaikki majoitukseen ja kuljetuksiin liittyvät yksityiskohdat ovat selvillä. Vielä yksi juttu Nyt pässit heittäytyvät vallan salaperäisiksi. Näiden toisiinsa liittyvien tempausten lisäksi on vireillä kolmaskin, edellisiä pitkäkestoisempi tempaus. Arvata kyllä sopii, että siihen kuuluu kävelyä ja kuntoilua, siis ehkä pikkuisen hikeä, mutta ei kyyneliä eikä ainakaan verta. Muuten tempaus paljastetaan vasta seuraavassa lehdessä ja kävelypässien blogissa sitten, kun se alkaa. Tämä on pässien tapa juhlia paitsi Eläkeläiset ry:n kesäpäiviä, myös 100-vuotiasta Suomea. Pässit arvelevat sen olevan ainakin heille paras tapa: huolehtia omasta kunnostaan ja terveydestään ja kannustaa muitakin ikäihmisiä niin tekemään. PEKKA ISAKSSON Kävelypässien blogi löytyy osoitteeesta www.elakelaiset.fi Pässit harrastavat yhdessä muutakin kuin kävelyä. Kuvassa ryhmä tiedekeskus Heurekan Vanhenemisen taito -näyttelyssä. Kuvasta puuttuu Pertti Vuorio. Patikointia, sadan kilometrin kävelytempaus ja vielä jotakin muuta Kävelypässit kiiruhtavat tavallaan Vuokattiin
• 14 – Nro 1 helmikuu 2017 ELÄKELÄINEN Tuula Tyynmaa Suomi 100 työllä rakennettu Kuntoutujan selkeät radiologisesti osoitettavissa olevat fyysiset sairaudet aiheuttavat työkyvyttömyyden. Kuntoutujan ikä 57v huomioiden kuntoutujaa voidaan pitää työkyvyttömänä. Suositellaan kuntoutujalle sv-päivärahaa ensisijaisuusajan loppuun asti ja siitä eteenpäin täyttä työkyvyttömyyseläkettä. Työkykyarvio: Kuntoutujalla on pitkä työhistoria. Kesätöitä kuntoutuja on tehnyt jo 9-vuotiaasta. Ompelijan työt kuntoutuja on aloittanut 16-vuotiaana ja jättänyt ammattikoulun kesken mentyään miestenpukutehtaaseen töihin. Tyttö on 9-vuotias, josta 48-vuotta myöhemmin tulee kuntoutuja. Hän kulkee kesäaamuna varhain kaukana kotoa. Vastaan polkee ruutupaitainen mies menossa töihin telakalle. Pyörä pysähtyy tytön viereen. -Mihis se pikkutyttö on menoss? -Mie mään töihi. -Tähän aikaan aamusta? Eihän kello ole edes seittemää. Meillä jäi vaimo ja sinun kokoiset tytöt nukkumaan ja nukkuvatkin lähelle puoltapäivää. Mee sääkin vaan takaisin nukkumaan. -En lähe nukkumaa ko mie mään harventammaa sokerijuurikkahii. Mie saan siit rahhaa ja ostan punaset remmikengät. -No ei sitten mutta olette te karjalaiset kovaa porukkaa, mies polkaisee pyörän liikkeelle ja katoaa mutkan taa. Iltapäivällä, kiviä potkien janoissaan ja nälissään tyttö palaa kotiin. Hän kaataa kaurahiutaleita lautaselle, päälle sokeria ja maitoa, syö sen ja saa siitä voimaa. Sitten hän menee kaivolle. Avaa kannen ja ottaa yhdestä puunhaarasta tehdyn kaivokoukun. Laittaa koukkuun sinkkiämpärin ja laskee sen veteen. –Otat vaa puolillee, on äiti neuvonut. Tyttö vie puolia ämpärillisiä saunan pataan ja saaviin kymmeniä kertoja edestakaisin. Sen jälkeen hän pilkkoo saunapuita liiterissä. Isot karjalassa syntyneet veljet opiskelevat akateemista ammattia eikä heitä kiinnosta vedet ja puut. Äiti ilostuu kun tyttö kertoo saunan olevan sytytystä vaille valmis. Äidillä on vieläkin ikävä karjalaan jäänyttä isonveljen hautaa ja metsään jätettyjä lehmiä. Tyttö on kuitenkin tottunut olemaan kiltti ja auttamaan missä jaksaa ja jaksaahan hän, riisitaudin sairastanut tyttö. . Onnistunut kirjoituskilpailu Eläkeläiset ry:n kirjoituskilpailun tulokset ovat nyt selvillä. Kilpailu käynnistyi vuoden 2016 toukokuussa ja päättyi marraskuuhun. Kilpailun tuomareina toimivat kirjailijat Tuula-Liina Varis ja Niina Hakalahti, jotka ovat tuttuja Eläkeläinen-lehden lukijoille: Tuula-Liina on vakituinen kolumnisti ja kriitikko; Niina pitää Runopysäkki-palstaa. He ovat kokeneita kouluttajia ja ovat osallistuneet uransa aikana moniin arviointitehtäviin. Tuomarit pitivät kilpailutöiden tasoa kokonaisuudessaan hyvänä. Kilpailuun osallistui 40 kirjoittajaa, joista enemmistöllä oli mukana useita kilpailutöitä. Otsikkona oli Suomi 100 – työllä rakennettu , jota Tuula-Liina piti onnistuneena. – Kilpailussa vältyttiin pompöösiltä nationalismilta ja tyhjältä sanahelinältä. Teksteistä välittyi omakohtaisuus ja kokemus. Elämä on ollut rankkaa, mutta silti huumoriakin on saatu mahtumaan mukaan. Kilpailussa oli kaksi sarjaa, runo ja proosa. Suurin osa kilpailuun osallistuneista oli proosatekstejä. Runoja oli vain noin kolmasosa. – Tällä kertaa kävi niin, että proosatekstien isomman määrän vuoksi niistä oli helpompi löytää monia hyviä tekstejä kuin runoista, toteaa Niina. Kummastakin sarjasta löytyi kuitenkin kolme palkintosijalle nostettavaa tekstiä, proosasarjasta neljäkin. Lisäksi tuomarit antoivat kunniamainintoja. Tuomarit olivat keskenään niin samanmielisiä, että sihteerin tehtävä osoittautui helpoksi. Vain muutamasta tekstistä tuli keskusteltua enemmän. – Monissa teksteissä oli hyviä elementtejä, vaikka töitä ei tullutkaan valittua palkintosijoille, muun muassa Amerikan paketti jäi mieleen. Joitakin sinänsä hyviä tekstejä jäi palkitsematta, koska ne eivät pysyneet kilpailun teemassa, esimerkiksi vahva koirasta kertova teksti. Yleisesti tuomarit kiittivät teksteissä omaperäisyyttä ja -kohtaisuutta, kirjoittajan omaa ”läsnäoloa”. Muiksi ansioiksi tuomarit mainitsivat letkeyden ja murteen hallinnan sekä huumorin ja itseironian taidon. Teksteistä löytyi myös juhlavuoden teemalle luontevaa ajankohtaisuutta sekä sopivaa jylhyyttä. Runosarjan ylivoimaiseksi voittajaksi valittiin Elina Sneckin runosikermä, jonka julkaisemme tässä lehdessä. Elina kertoo olevansa pian 90-vuotiaan isänsä omaishoitaja. Runon hän on kirjoittanut isänsä asemaan eläytyen. Isä on Kannaksen evakkoja ja joutui jättämään kotinsa lopullisesti 17-vuotiaana. Tuomarit luonnehtivat voittajarunosarjaa havainnolliseksi ja taitavasti kootuksi. Kolmen runon sikermä pysyy hyvin koossa, se kertoo vaikuttavasti teemasta ja kattaa sekä menneisyyden että nykyisyyden. Proosasarjan voittaja oli myös selvä tapaus: Matti Kivisen kirjoittama Isän maa . Tuomariston mielestä tekstissä oli osattu käyttää monipuolisesti kaunokirjallisia keinoja. Teksti oli havainnollinen ja sisälsi hienoja yksityiskohtia. Myös aloitus ja lopetus olivat hienoja. Pituuden vuoksi emme kuitenkaan julkaise voittajatekstiä tässä lehdessä. Sen sijaan julkaisemme näytteenä proosateksteistä Tuula Tyynmaan kilpailutyön, joka sai tuomaristolta kunniamaininnan. Tuomarit pitivät tämän omaperäisen tekstin rytmistä ja ideasta. Tuomaristo ja Eläkeläiset ry onnittelevat kaikkia palkintosijoille nousseita sekä kunniamaininnan saaneita kirjoittajia ja kiittävät lämpimästi kaikkia kilpailuun osallistuneita. TIINA RAJALA tuomariston sihteeri Tuomarit, Tuula-Liina Varis (vasemmalla) ja Niina Hakalahti (oikealla), pitivät kilpailutöiden tasoa kokonaisuudessaan hyvänä. Kirjoituskilpailun tulokset Runosarja Palkintosijat 1.Elina Sneck , Kinnula 2.Ilmi Peltola, Karstula 3.Eevi Kaasinen, Helsinki Kunniamaininnat -Leena Laitinen, Kuusisto -Martti Heikkinen, Iisalmi Proosasarja Palkintosijat 1.Matti Kivinen, Kuopio 2.Teuvo Blomster, Oulu 3.Auli Välikangas, Oulu (jaettu 3. sija) 3. Eila Kolhanen, Nokia (jaettu 3. sija) Kunniamaininnat -Aino Pohjola, Oulu -Leila Ahmaoja, Lohja -Leena Salo, Varkaus -Pirkko Helander, Mänttä -Tuula Tyynmaa, Turku
• Nro 1 helmikuu 2017 – 15 ELÄKELÄINEN Raision Seudun Eläkeläisistä viisi hurjapäätä on lähdössä Vuokatin kesäpäiville polkupyörillä. Joukossa on mukana kaksi naista ja kolme miestä, kaikki eläkeiässä. Sama ryhmä käveli kesällä 2015 Raisiosta Eläkeläiset ry:n kulttuurija retkeilypäiville kesäpäiville Poriin. Matkaa Raisiosta Kainuun maisemiin Vuokattiin kertyy 680 kilometriä. Matka tehdään 60–70 kilometrin päivämatkoina. Majoitus ja ruokailut toteutetaan yöpymällä teltassa ja ruoka tehdään retkikeittimellä. Toivomme että yöpymäpaikakunnnilla olevat Eläkeläiset ry:n paikallisyhdistykset auttaisivat teltan tai muun yöpymisen suhteen, eikä saunomistakaan ylenkatsota. Matkan varrella voi liittyä mukaan, vaikka päivän pyöräretkelle tai polkea Vuokattiin saakka. Lisäksi yhdistykset voisivat järjestää ulospäin suuntautuvan tapahtuman jossa tuotaisiin esille Eläkeläiset ry:n toiminnallisia tavoitteita. Paikallisyhdistysten yhteystiedot olisivat myös lisäturva matkalaisille. Pentti Levonen Näissä merkeissä voi olla yhteydessä Aarre Lehtoseen puh. 040 0781 446, aarre.lehtonen@gmail.com Raision hurjapäät myös lähdössä polkupyörillä Vuokattiin Jokaisen, joka suunnittelee kesän alkajaisiksi pyöräilevänsä Vuokattiin Eläkeläiset ry:n kesäpäiville, on syytä talvella pitää kunnostaan huolta. Ja se on helppoa, kun vain muistaa ihan tavallisen arkiliikunnan. Käytetään jalkoja kaupassa käyntiin ja kerroksiin noustessa. Pitempiä kaupunki-, tai kohtuullisia maaseutumatkoja voidaan kelin salliessa ajaa polkupyörällä. Ei kannata unohtaa myöskään kaikkien ihmisten aivan normaalia lihaskunnon kohotusta, tärkeimpänä on tasapaino ja keskikehon hallinta. Unohtamatta tanssia, keilailua, uimista ja niin edelleen. Suositeltavia pyöräilymatkoja Kun kelit keväällä sallivat, kannattaa lähteä ajamaan polkupyörällä. Suosittelen seuraavia matkoja: viisi viikkoa ennen Vuokatin-reissuun lähtöä sopiva harjoitusmatka on 25 kilometriä, neljä viikkoa ennen 40 kilometriä ja kolme viikkoa ennen 60 kilometriä. Viimeistään kaksi viikkoa ennen ajetaan yhdessä täysillä retkivarusteilla 60 kilometriä ja viikkoa ennen 100 kilometriä. Mitä tarkoittaa “täydet retkivarusteet”? Se on tarvittava kaiken sään vaatetus ajoon ja vapaa-aikaan. Riittävästi muonaa ja juomaa matkaa varten. Jos matkan varrella on mahdollisuus täydentää varantoja, niin ei tarvitse ottaa mukaan niin paljon. Henkilökohtaiset lääkkeet ja muut tarvikkeet. Sellaiset pyörään tarvittavat erikoisvaraosat ja tarvikkeet joita ei matkan varrelta saa. Tarvittavat majoitustarvikkeet, riippuen siitä miten majoittuu, esimerkiksi teltta ja makuupussi. Muista myös pyyhkeet ja muut hygieniatuotteet. Matkalla tarvitsee aina henkilökorttia ja muita henkilökohtaisia tarvikkeita.Ehdottoman tärkeä on myös pankkikortti ja tai raha. Herättikö teksti kysymyksiä? Jäikö jokin asia kaivamaan mieltä? Lähetä minulle postia, niin ollaan yhteyksissä. tumi_turunen@hotmail.com www.bikemen.fi Vuokatin kesäpäiville pyöräilevät: Nyt pidämme kunnostamme huolta Elina Sneck lähtökäsky tuli aamulla iltaan mennessä kylä tyhjäksi karhu on hereillä ja ärähtelee mäeltä näkyy toinen mäki jotain niin raskasta ettei sille ole sanoja ei ole kokonaista kuvaa on vain joukko hajanaisia sirpaleita lehmät eivät tottele hevonen väsyy äiti kantaa kitisevää vauvaa löysä väsynyt sade valuu pitkin kasvoja askel askeleelta jotain murenee askel askeleelta napanuora venyy kiristyy katkeaa ___ kun kaikki on sortunut on rakennettava jälleen taloja pulpahtelee rinteisiin kuin sieniä seinät ympärillä tuovat turvaa ikävä ja traumat hakataan seinälautoihin jyrätään maahan puhutaan hiljaa hämärässä suusta suuhun lasten jo nukkuessa maasta olet sinä leipäsi saanut maasta pitää sinun se jälleen saaman mutta miten hitaasti juuret kasvavatkaan maa taipuu uusiin käsiin mieli vieraisiin maisemiin ___ päivät lipuvat ohi, hunnutetut naiset kysymyksiä täynnä sinun silmistäsi paistavat pommikoneet taipaleenjoki raatteen tie ja se yksi josta olemme oppineet vaikenemaan kun kesä taipuu syksyyn voikukan höytyvät irtoavat ja lentelevät kevyesti tuulen mukana kohti uusia kasvupaikkoja käki kukkuu jossain kaukana tunnen sen kipuna luissani Artikkelin kirjoittaja kuopiolainen Kari ”Tumi” Turunen, 65, on kokenut retkipyöräilijä ja vankkumaton arkiliikunnan puolestapuhuja. Hän on muiden samanhenkisten kanssa järjestämässä polkupyöräretkeä Kuopiosta Sotkamon Vuokattiin, Eläkeläiset ry:n kesäpäiville. Pyöräilijöitä on kohti kesäpäiviä lähdössä muualtakin Suomesta, mikä ilahduttaa Turusta suuresti. Retkivalmisteluista ja paljosta muustakin ”Tumi” kirjoittaa Pyörällä päästään -blogia Eläkeläiset ry:n kotisivulle. Blogin löytää osoitteesta www.elakelaiset.fi Pyöräilymies ja blogisti Karttakuva alla: Kaikki tiet vievät Vuokattiin. ”Tumi” Turunen hahmotteli kesäpäiväreittejä eläkeläispyöräilijöiden innostukseksi. Ku va : Tu om as Ta lvil a
• 16 – Nro 1 helmikuu 2017 ELÄKELÄINEN LÄHIJA PERUSHOITAJIA TARVITAAN KAIKKIALLA, MISSÄ IHMISIÄ HOIDETAAN JA AUTETAAN. Lähija perushoitajat työskentelevät aina lähellä ihmistä lasten, nuorten, työikäisten ja vanhusten keskuudessa. Myös lääkehoito on osa heidän työtään. www.superliitto.fi Nokian Kesäteatteri 2017 Käsikirjoitus Joel Elstelä / Musiikki Sami Varvio Ohjaus ja Koreografia Heli Pitkänen Kulkurin Valssi Musiikkinäytelmä ESITYKSET: KE 28.6. 18.30 e PE 30.6. 18.30 e-i SU 2.7. 15.00 TO 6.7. 18.30 SU 9.7. 15.00 KE 12.7. 18.30 TO 13.7. 18.30 LA 15.7. 15.00 SU 16.7. 15.00 KE 26.7. 18.30 TO 27.7. 18.30 LA 29.7. 15.00 SU 30.7. 15.00 KE 2.8. 18.30 TO 3.8. 18.30 LA 5.8. 15.00 SU 6.8. 15.00 Liput: 24 / 20 / 12 e Lipputoimisto Kylmänojankatu 3, Nokia Puh. 010 292 2422 www.nokianteatteri.fi Mika Waltarin romanssi AVOIMET KOULUTUKSET ELÄKELÄISILLE RYHMÄN OHJAAMINEN 18.–19.3. Turku 1.–2.4. Oulu RATKAISUJA JAKSAMISEEN 22.4. ja 6.5. Tampere 19.8. ja 2.9. Kuopio 9.9. ja 23.9. Oulu EUROT OJENNUKSEEN – JÄRJESTÖN TALOUSHALLINTO 25.–26.3. Tampere 7.–8.10. Turku 11.–12.11. Helsinki TUUMASTA TAVOITTEESEEN –KAMPANJAKOULUTUS 7.10. Seinäjoki 8.10. Oulu -75 % Yksipäiväisen koulutuksen osallistumismaksu 20 €, kaksipäiväisen koulutuksen 37,50 €. Ilmoittaudu kolme viikkoa ennen koulutusta: ksl.fi, ksl@ksl.fi tai 040 197 4209 Lähde mukaan opastetulle matkalle Pietariin! Matkustamme ajassa taaksepäin Nikolai II:n hallitsijakaudelle ja v. 1917 helmikuun vallankumouksen aikaan Pietarissa. Hinta sis. junamatkat 2.lk, majoituksen, aamiaisen, 2x illallisen, retkiohjelman ja asiantuntijaoppaan sekä ELMA matkojen matkanjohtajan palvelut. Kun tsaari Nikolai II luopui kruunustaan, Pietari 16.-19.3.2017 Ilmoittautumiset ja lisätietoja: elamysmatkailu.fi 050 5213795 Asiantuntijaoppaana toimii Aimo Minkkinen. Alk. 450€ /hlö Summassaarentie 180, 43100 Saarijärvi www.summassaari.? Varaa! P. 030 608 50 myynti@summassaari.? Lanka 0,0828 /puh + 0,032 /min. Gsm 0,192 /min. Sis. alv 24%. Summassaarentie 180, FI-43100 Saarijärvi +358 (0)30 6085 100 • fax +358 (0)30 6085 200 KYLPYLÄHOTELLI SPA HOTEL Talvilomalle 159 1 hlö/3 vrk/2 hh Summassaareen! Sis. aamiaiset, päivälliset, kylpylän ja kuntosalin käytön. 1 hh-lisä 30,50 € /vrk. Voimassa 31.3.17 asti. Lisämaksusta: Loma-asunto kahdelle järven rannalla; saunaton 8 € /hlö/vrk ja saunallinen 14 € /hlö/vrk. PS. Järven jäällä rantabulevardi, myös potkukelkkailuun! KUNTAVAALIT 2017 Ehdokas käytä ilmoituvälineenä Eläkeläinen-lehteä, jäseniä 33 000:tta, kaikki saavat jäsenetuna lehden, tavoitat kauttamme äänestäjät. Ennakkoäänestys kotimaassa 29.3-4.4.2017. Vaalipäivä sunnuntai 9.4.2017. Hinta 2 €/pmm msto alennus bruttohinnasta -15%. Eläkeläiset ry:n jäsenet alennus bruttohinnasta -50%. Lehti nro 2 (maaliskuu) ilmestyy 20.3. Varaukset ja aineisto viimeistään 10 päivää ennen lehden ilmestymistä. Ota yhteyttä: Marja-Leena Laitinen 050 53 23 444 m-leena.laitinen@kolumbus.fi www.elakelaiset.fi Eläkeläinen-lehti – 50 vuotta eläkeläisen asialla Muista myös verkkosivumme www.elakelaiset.fi
• Nro 1 helmikuu 2017 – 17 ELÄKELÄINEN Tuula-Liina Varis Ä skettäin tv-uutisissa esiteltiin, miten turva-ammattilaiset opettavat kirjaston henkilökunnalle itsepuolustustaitoja. Uutisesta päätellen siis jopa käsirysyihin on varauduttava, kun kirjaston toimintakonseptia uudistetaan viihtymiskeskuksen suuntaan. Kirjastojen aineistokin ”kehittyy”: jo nyt on tarjolla lainaksi monenmoista tavaraa aktiivisuusrannekkeista ompelukoneisiin. Kirjaston aineistomäärärahoista kasvava osa menee muuhun kuin kirjallisuuteen ja lukemiseen liittyviin tuotteisiin. Kirjaston vanha toimintaperiaate sivistyslaitoksena on jo pitkään ollut ”kehittymässä” päivittäistavara-ajattelun suuntaan. Hyllyihin ei haluta tuotteita, jotka eivät ”liiku”, hyllyssä makaavat viedään varastoon ja sitä kautta polttouuneihin. Runojen ja esseekokoelmien kaltaista vähälevikkistä kirjallisuutta hankitaan entistä vähemmän. Tunnustan, että minun mummonsydäntäni tällainen kehitys särkee. Mitä enemmän virikkeellistä ja viihteellistä meininkiä, sitä enemmän voi kirjastoon odottaa myös niitä, joille ainoa virikkeellisen toiminnan muoto on häiriköinti. Yhteiskunnassa on enää vähän ns. matalan kynnyksen julkisia rakennuksia, joihin pääsee sisään ilman ovikoodeja tai henkilöllisyyden todistamista. Ennen olivat muun muassa lehtitalot toimituksineen avoimia paikkoja, joihin voi kävellä sisään joutumatta kerberoksen kuulusteluun. Kansan Uutisten Kotkankadun toimituksessa kävi usein vieraita, tuttuja ja tuntemattomia. Eri osastojen avustajat kulkivat ulos ja sisään, ja mielenkiintoisia keskusteluja käytiin. Ei silloin ihmisiä pelätty, ei oudompiakaan, ei sitä joka tuli soittamaan sahaa, eikä sitä, joka toi päiväkirjansa toimittajan luettavaksi eikä edes sitä, joka asemoi itsensä työhuoneeni nurkkaan ja vaati, että Ele Aleniuksen on vastattava lehdessä hänen tärkeään kysymykseensä: ”Mikä on totuus?” Nyt ovat mediaja virastotalot hermeettisesti suljettuja, hissinkin saa liikkeelle vain kulkukortilla. Ala-aulaa pitemmälle et pääse ennen kuin etukäteen sopimasi henkilö tulee sinut hakemaan. Oli vanhan Lehdistötalon ala-aulassakin vahtimestari, mutta hän oli siellä neuvomassa tulijaa, ei kuulustelemassa eikä henkkareita tarkastamassa. En suinkaan vastusta kehitystä, jos se kirjastoissa on niiden sivistystehtävän mukaista ja keskeisesti liittyy kirjallisuutta ja lukuharrastusta edistävään toiminta-ajatukseen. Esimerkiksi saunaa ei kirjastossa tarvita, mutta ilmeisesti sekin Helsingin keskustakirjastoon saadaan. Kirjasto on rauhan, hiljaisuuden, keskittymisen, etsimisen ja löytöjen tekemisen paikka. Sitä rauhaa ja hiljaisuutta eivät häiritse lastenosaston satutunnit, kirjailijavieraat ja matineat, musiikkia kuulokkeilla kuuntelevat, eivät mitkään toiminnot, jotka kirjastoon ovat perinteisesti kuuluneet ja palvelevat sen perustehtävää: kansansivistystä. Ihan kiva, että on paikka, josta voi lainata hyödyllisiä kapineita, joita itsellä ei ole. Mutta miksi ompelukone, aktiiviranneke tai painepesuri pitää lainata juuri kirjastosta? Miksi juuri kirjastoon pitää työntää menoa ja meininkiä sen hiljaista rauhaa rikkomaan? Onko maailmassa railakasta menoa, kovaäänistä musiikkia tai äänekästä puheenpulinaa liian vähän? Pelottaako melusaasteeseen tottunutta ihmistä paikka, jossa on hiljaista, jossa puhelimet eivät tauotta soi, ja jossa ei sovi kailottaa kovaäänisesti kapulaansa? Elämäni ensimmäinen kirjasto sijaitsi talossa, josta ei ääntä puuttunut. Varsinainen monitoimitalo se oli; siinä oli kirjasto, Alko, miestenpukimo, suutari, paloasema, työväenopiston tiloja, opetuskeittiö yhteiskoulun tytöille, yleinen vessa, pesutupa ja kauppalanjohtajan virka-asunto. Kirjasto käsitti vain yhden huoneen. Kirjat täyttivät seinät lattiasta kattoon, ja väkeä oli aina paljon. Ainoa virkailija oli vanhemman puoleinen neiti-ihminen, hyvin vaikutusvaltainen auktoriteetti olikin. Kirjastossa oltiin hiljaa tai puhuttiin melkein kuiskaten; jos äänentaso nousi, kirjastonhoitajan ei tarvinnut kuin mulkaista kultakehyksisten rilliensä yli, ja hiljaisuus palasi. Harvoin mulkaisuja tarvittiin. Mitään ”virikkeellistä toimintaa” ei kukaan olisi kirjastoon osannut kaivata: kirjaston virikkeet ovat kirjat, ja niiden lainaaminen sitä virikkeellistä toimintaa. Kaikista maailmaa saastuttavista asioista melusaaste huolettaa nykyihmistä kaikkein vähiten, vaikka tiede on todistanut, että sillä on paljon terveyttä uhkaavia, erityisesti hermostollisia vaikutuksia. Päinvastoin: melua halutaan koko ajan lisää. Jos jostakin vielä löytyy jokin hiljainen paikka, sinne pitää kiireimmän kaupalla järjestää jotakin hulabaloota. Pääkaupungissa ei liene aukiota tai puistikkoa, jonne ei jotain festivaalia tai markkinameininkiä järjestettäisi. Suurkirkossa ei vielä rokki soi, mutta kirkon portaille se on jo päässyt. Koskahan Ateneumissa ”takamökä” säestää taideteosten keskellä vaeltelua? Uskon, että melusta kärsiviä, hiljaisuutta rakastavia ihmisiä on paljon. Mutta heitä ei kuulla, koska he ovat hiljaa. Kirjat pois kirjastosta? Mark Twain väitti nuorempana muistaneensa mitä vain, olipa sellaista sitten tapahtunut eli ei. Vanhempana muistojaan ei haluaisi ullakolle vietäväksi joutotavaraksi vaan toivoisi niille ahkeraa päivittäiskäyttöä. Kun vanha aviopari muistelee yhteistä taivaltaan, osuvatko muistot yksiin? Ovatko molemmille samat muistot yhtä rakkaita vai muistavatko molemmat eri asioita? Mikä tekee muistosta muistamisen arvoisen, ja miksi se on jäänyt pysyvästi mieleen? Jos muistia voisi harjoittaa niin, että oppisi unohtamaan sellaiset asiat, joita ei halua muistaa, olisiko elämä onnellisempaa? Tämä on Tampereen Teatterin uutuusnäytelmän Katoava maa yksi peruslähtökohdista. Pimeällä näyttämöllä kuuluu Helenan, vavahduttavan hienon roolin tekevän Ritva Jalosen ääni. Kauniisti hän kuvaa muistinsa haavoittuvaisuutta, katoavia aaltoja. ”Menneet tulevat luokseni meren kohinan mukana, aalto kerrallaan.” Satu Rasilan kirjoittama ja Anna-Elina Lyytikäisen ohjaama Katoava maa kuvaa herkästi muistisairauden tuottamaa ahdistusta ja tuskaa parisuhteessa ja tuo esiin myös sairauden mukanaan tuomaa komiikkaa. Ennen kaikkea Katoava maa on kaunis rakkaustarina, räiskyvästä, mutta loppuun saakka kestävästä yhteenkuuluvuudesta, kiintymyksestä ja lämmöstä pitkään kestäneessä avioliitossa. Helena ja Aarne, jota Esko Roine hänelle tyypillisen varmaotteisesti ja humoristisesti esittää, ovat olleet naimisissa 45 vuotta, kun Helenan todetaan sairastavan Alzheimerin tautia. Aikaa ei ole hukattavana, mikäli pariskunta haluaa muistella yhteistä taivaltaan ja tehdä asiat selviksi toisilleen. Alussa kaikki tuntuu sujuvan lämpimän huumorin höystämänä aika kivuttomasti, kunnes menneisyydestä nousee esiin tapahtumia, joita molemmat ovat yrittäneet vuosien saatossa unohtaa. Muistot tuodaan esiin taitavien, nuorten näyttelijöiden Helenan (Ella Mettänen) ja Aarnen (Antti Tiensuu) kautta. Ratkaisu on todella onnistunut. Sitä kautta konkretisoituu kysymys, onko ihminen sama 75-vuotiaana kuin 20-vuotiaana? Kuinka paljon hänen persoonallisuutensa muuttuu elämän eri vaiheissa muuttuvien roolien myötä? Fats Dominon Blueberry Hill -kappaleen tahdissa tanssiva nuoripari ja sängyn reunalla istuva vanha pariskunta on todella riipaiseva leikkaus ihmiselon karvaasta ihanuudesta. Helena haluaa hoitotestamentin, koska hän haluaa olla mukana päättämässä, mitä hänen elämänsä lopussa tapahtuu. Hän haluaa, että hoitotestamenttiin kirjataan myös hänen kantansa soseutettuihin ruokiin ja konjakkinaukkuun. ”Minut saa vaikka tappaa kermalla, kunhan minun ei tarvitse suostua syömään soseutettuja ruokia.” Helenan muistisairauden edetessä molemmat joutuvat myöntämään, että ihminen ei voi päättää, mitä haluaa muistaa. Mutta hänelle ei pidä myöskään tyrkyttää mukavia muistoja vaan antaa hänen muistaa rauhassa. Näytelmän yksi herkimmistä ja liikuttavimmista kohtauksista on, kun Helena purkaa maatuskanukkea. Hän toteaa nuken olevan kuin muistot, sisäkkäin ja päällekkäin: ”Pienin nukeista on kuin kauTkaisin muisto, mutta se on vahvin, koska se ei enää puolitu.” Helenan ja Aarnen muistelun myötä esiin nousee myös kysymys puolisoiden välisestä rehellisyydestä? Onko suhde ollut sittenkään aivan avoin ja rehellinen? Onko elämän tiimellyksessä jäänyt joitain kipukohtia selvittämättä? Vaikka valhe unohtuu, se ei katoa. Muistot ovat jokaisen omaa ainutkertaista omaisuutta. Seuratessaan vaimonsa persoonan katoamista muistamattomuuden yöhön, Aarne vertaa sitä hienossa kohtauksessa vanhan autioituneeseen kotitaloonsa, joka on jäänyt myös yksin tyhjilleen muistojensa kanssa. Joka päivä 40 suomalaista saa muistisairausdiagnoosin. Katoava maa on todella ajankohtainen näytelmä, ja niin koskettava, että tuntuu todella siinä kaiken osuvan kohdalleen juuri oikealla hetkellä. Se on taitavasti ohjattu ja herkästi esitetty, kipeän kaunis inhimillisyyden ylistyslaulu. Ihminen on ihminen ja rakas, silloinkin, kun hän jää yksinäiselle saarelleen aaltojen huuhdeltavaksi. SISKOTUULIKKI TOIJONEN Muisti kuin meren katoavat aallot Avioparia Tampereen Teatterin Katoavassa maassa esittävät Ritva Jalonen ja Esko Roine. Kuva: Harri Hinkka/Tampereen Teatteri
• 18 – Nro 1 helmikuu 2017 ELÄKELÄINEN Psykologi Hannu Tonteri vertaa psyykkisiä voimavaroja fyysisiin. Hän puhuu mielellään psyykkisistä ominaisuuksista ”lihaksina”, joita voi harjoittaa kuten muskeleita. Kun on paljon henkistä pääomaa, selviää paremmin elämän vaikeuksista. Toimiessaan Varsinais-Suomen syöpäyhdistyksen psykologina hän on nähnyt monenlaisia taisteluita ja tukenut toipuvia. Kerran hän keskusteli toimenkuvastaan työkaverinsa kanssa. Toisen tehtävänä oli fyysisen toimintakyvyn parantaminen ja Hannu Tonteri keskittyi henkisiin voimavaroihin. Keskustelun tuloksena syntyi ajatus siitä, että treenaamisesta tässäkin on kyse, henkisten muskeleitten hankkimisesta. – Aivan yhtä työlästä tämäkin on, Hannu Tonteri sanoo pilke silmäkulmassa. Vahvista sitä, mikä on heikko Henkisiä voimavaroja ovat mm. optimismi, sisu, sinnikkyys, itsetunto, huumori, avun pyytämisen kyky, osaaminen, arvot, harrastukset… erilaisia pieniä ja isoja asioita. – Ihminen harjoittaa lihaksiaan kuntosalilla. Jokainen ihminen on erilainen, vaikka meillä on samat lihakset. Sitä vahvistetaan, mikä on heikko. Henkisellä puolella on sama juttu. Vaikka ihmiset on rakennettu samalla tavalla, meillä on paljon erilaisia ominaisuuksia – jotkut niistä vahvempia, toiset heikompia. Aivomme toimivat siten, että se vahvistuu, mitä harjoitetaan. – Jos on tottunut vaikkapa murehtimaan, suru kasvaa. Murhe tiivistyy väsyneen päässä, mutta keskustelulla se laimenee, Hannu Tonteri sanoo. Uusia toimintatapoja ja ajattelumalleja voi kehittää tekemällä niitä. Myönteiset tunteet avartavat ajattelua, auttavat näkemään erilaisia vaihtoehtoja ja lisäävät hyvinvointia. Esimerkiksi kiitollisuutta voi harjoitella. Elämässä voi olla monta asiaa, josta voi olla iloinen, vaikka vastoinkäymisiä olisikin. – Se, mihin kiinnität huomiota ja mitä harjoitat, kasvaa. Esimerkiksi avoimeksi oppii olemalla avoin. Pyydä apua Hannu Tonteri neuvoo ottamaan käyttöön omat ja lähipiirin voimavarat. Jokainen voi tehdä omaa hyvinvointia vahvistavia valintoja. – Tämä on sellaista voimavarojen ”kotijumppaa”. Ne ovat talletuksia tulevaisuutta varten. Kun tulee vaikeaa, on mistä ottaa. Voimavaroja saa vertaisilta, toisilta ihmisiltä, joilla on samoja kokemuksia, oli kyseessä sitten sairaus, taloushuolet, avioero tai jokin muu vaikeus. Avun pyytäminen voi olla viisauden alku. – Vertaistuki on tehokasta ja halpaa. Ryhmä tukee luonnostaan ja siellä on usein huumoria. Nauru lähentää ihmisiä. Ryhmässä oppii näkemään erilaisia vaihtoehtoja ja rohkaistuu kokeilemaan jotain uutta, voi jopa ylittää jonkin itselle vaikean kynnyksen. Kun on luottamusta, voi puhua hyvinkin vaikeista asioista. Apua saa myös ammattihenkilöiltä, kukin omaan tilanteensa mukaan. Hannu Tonteri korostaa optimismin merkitystä vaikeuksien kohdatessa. Se on luonteenpiirre, mutta sitä voi myös oppia ja saada muilta. – Ihmisellä ei aina ole vastauksia ongelmiinsa, mutta ei tarvitse ollakaan. Kun löytää oikean kysymyksen, kiteyttää sen ja vaikka kirjoittaa paperille, siihen alkaa etsiä vastauksia ja väistämättä niitä myös löytää. Ihmisen minäkuvan vaurioituminen on vaikeimpia kohdattavia asioita, mutta siitäkin voi selvitä. Kenelläkään ei ole valmiuksia luopua jostain itselle todella tärkeästä asiasta. Ihminen kysyy silloin itseltään, miten minut hyväksytään ihmisenä, miehenä tai naisena. Minäkuva rakentuu vähitellen uudelleen, ja siihen tarvitaan aikaa ja hyvä ympäristö. Jokainen voi rakentua uudelleen ehjäksi ja se tapahtuu toisten ihmisten avulla. Monta tapaa käsitellä tunteita Joskus ihminen kokee vaikeita tunnemyrskyjä, joita on vaikea käsitellä. Mieleen saattaa kertyä katkeruutta, josta on vaikea päästä eroon. – Nelson Mandela on sanonut, että katkeruus on kuin myrkky, jonka itse juot ja toivot, että toinen kuolee, Hannu Tonteri kertoo. On tärkeää osata antaa anteeksi – elämälle ja ihmisille. Katkeruuden taustalla on usein asioita, joiden kanssa ei ole päässyt sinuksi. On erilaisia keinoja käsitellä vastoinkäymisiä ja pettymyksiä. Yksi ajattelee, että ”hyvä että tämä sattui minulle eikä esimerkiksi lapselleni, koska minä selviydyn tästä paremmin”. Toinen löytää apua runoista, kun ei itse löydä tunteilleen sanoja. Kolmas ajattelee, että monella on tässä elämässä suurempiakin ongelmia. Moni löytää uudesta tilanteesta hyviäkin puolia aiempaan tilanteeseen verrattuna tai huomaa arvomaailmansa muuttuneen. Aiemmat tavoitteetkin saattavat tuntua vähemmän tärkeiltä ja tilalle tulee uusia. Tärkeää on tietoisuus siitä, ettei ole vaikean asian kanssa yksin. – Tunteiden ”pakastaminen” on kriisipsykologiasta tunnettu selviytymiskeino. Henkilöllä ei tällöin ole voimavaroja käsitellä asiaa mielessään, jolloin se haudataan, mutta silti se painaa ja vaivaa. Vaikka aikaa kuluisi vuosia, haava on yhä tuore. Olisi hyvä, että sitten kun voimavaroja taas on, vaikea asia tai kokemus otetaan pakastimesta käsittelyyn ensin varovasti vaikka jääkaappiin. – Psyykkinen toipuminen alkaa usein siitä, että asian sanoo ääneen. Kun vaikeaa asiaa pyörittää mielessään, mukana on 90 % tunnetta ja 10 % järkeä. Asiasta puhuttaessa tilanne muuttuu – parempaan suuntaan, Hannu Tonteri sanoo. INKERI AALTO • Pidä yllä myönteistä mielenlaatua (optimismi, kiitollisuus, ilo, onnellisuus, rakkaus, myötätunto…) • Vaali Sinulle hyviä ihmissuhteita • Keskustele tapahtuneesta (uusia ajatuksia, kanava tunteille, murhe laimentuu…) • Tee asioita, joista saat voimia (kiinnostuksen kohde, harrastus, vapaaehtoistyö, pieni arkinen asia…) • Hae oikeaa tietoa • Pyydä apua, kun sitä tarvitset Vinkit: Psykologi Hannu Tonteri Henkisiä muskeleita voi treenata Psykologi Hannu Tonteri: Kun on paljon henkistä pääomaa, selviää paremmin elämän vaikeuksista – Ihminen on valoa kohti kulkeva olento. Kun tunnistaa, ettei voi hyvin, alkaa etsiä keinoja tilannetta parantaakseen, Hannu Tonteri lohduttaa. Kuva: Inkeri Aalto ”Se, mihin kiinnität huomiota ja mitä harjoitat, kasvaa.” Tee talletuksia voimavarapankkiin
• Nro 1 helmikuu 2017 – 19 ELÄKELÄINEN Runopysäkki H yvää Suomen juhlavuotta! Jokainen runopysäkki on pienimuotoinen Suomi-juhla. Onhan runon ytimessä kieli, suomen kieli. Tuttuun tapaan monipuolisuus jatkuu runopysäkin tarjonnassa. Lea Nieminen kirjoittaa runossaan ikävästä kokemuksesta; kotona oli käynyt varas. Runo (varsinkin sen alku) tuo mieleeni Jaana Pajun runon Jos mun tuttuni tulisi . Siinä varas tulee taloon, kun runon puhuja on katselemassa televisiota. Vähitellen varas vie kaiken, ja runon puhuja auttaa, käärii hopeat pakettiin, kahvit keitetään. Villapaidankin voro saa. Niemisen runon tunnelmassa on samaa lämpöä.Vaikeaa asiaa on käsitelty epätyypillisestä, persoonallisesta näkökulmasta. Kirjoittaminenhan on parhaimmillaan ”kertomusten korjaamista”. Kirjoittamalla voi pukea kokemuksensa sanalliseen muotoon siten, että asia etääntyy ja sitä pystyy käsittelemään ja tutkimaan. Tämä koskee yhtä lailla runoa kuin proosaakin. Runoudella on proosaan verrattuna kuitenkin etuja: runous on nopeaa, se osuu asian ytimeen suoraan. Ilmaisuna runous on vapaata, monet kielioppisäännöt saa rikkoa, ja lause toimii vajaanakin. Runossa ei ole tietoisen ajattelun rajoja, vaan symbolikielellä voidaan ilmaista ristiriitaista, vaiettua ja torjuttua. Lea Nieminen tekee juuri tällaisen korjaavan kertomuksen, kun hän laatii kotiin murtautumisesta – traumaattisesta tapahtumasta – lempeäsävyisen, huumorin silaaman runon. Sirpa Niskanen kirjoittaa Ikä -65 -runossaan tärkeästä asiasta; hetkessä elämisestä. (Carpe diem -asenne toki koskee kaikenikäisiä, sekä alle että yli kuusvitosia.) Säepari ”Nauti, nauti sielu parka/enää ei tarvitse olla” on kiinnostava, koska se jää auki, ikään kuin kesken. Ainakin minä mielessäni täydennän siihen sanan ”arka”. Runo muistuttaa siitä, että ei pidä juuttua ”mitä muut minusta ajattelevat” -ajatuksiin. Viimeisen säkeen ”sinua”-sanan voisi ehkä jättää poiskin, näin rytmi tehostuu. Ehkä kirjoittaja voisi tehdä kokonaisen ikärunojen sarjan? Sanan voima Leena Toivasen runo on kirjoitettu puolisolle isänpäivälahjaksi. Saatteessa Toivanen kirjoittaa toivovansa, että runosta olisi iloa muillekin isille. Kansanrunoudesta ja kansanlaulujen perinteestä ammentava runo on eheä ja onnistunut kokonaisuus, jossa rytmi on kohdallaan. Runossa on samaa vilpittömyyttä kuin laulussa Taivas on sininen ja valkoinen . Toinen säkeistö on erityisen vaikuttava, siinähän korostuu laulun merkitys hoitavana ja parantavana. Suomalaisista kansanparantajista tietäjät, turjat, velhot, mahtajat, intomiehet, myrrysmiehet – miten heitä kutsuttiinkaan – turvautuivat riiteissään suggestiiviseen sanaekstaasiin. He käyttivät mahtisanoja, rukousloitsuja, syntyloitsuja; manauksia kohdistettiin tautia tuottavia demoneja vastaan. Väinämöisessä on nähty sananmahtajan perustyyppi. Suomalaista šamanismia tutkinut Anna-Leena Siikala on kirjoittanut aiheesta. Leena Toivasen kauniissa, vahvassa runossa sanan voima näkyy. Anja Säkkisen Kevyt runo on kuvaus siitä, miten vähistä aineksista runo rakentuu. Kun heittää pienen kiven veteen, renkaat leviävät laajalle. Sellainen on runoudenkin voima, ja sen Säkkinen kiteyttää taitavasti Kevyt runo -runossaan. Voisi melkein pitää omana lajinaan runoja, joita on kirjoitettu runoista tai siis runoudesta, esimerkkejä löytyy niin Pentti Saarikoskelta kuin Pekka Parkkiseltakin, pari nimeä monista mainitakseni. Mainio runo on myös Ilpo Tiihosen Runoilija , vaikka se ei kerro runosta vaan runon tekijästä. Seppo Koskiman Toivo -runo tiivistää suuren teeman runonkokoiseksi. ”Toivo/on viisautta/siitä luopuminen/ tyhmyyttä”-säkeistö sopisi hyvin myös aforismiksi. Vaikka usein varoitellaan abstraktiudesta, tässä runossa keskimmäinen ”suurten sanojen” säkeistö toimii hyvin. Ja se toimii, koska abstraktius pohjustetaan muilla keinoilla, kuten tarkalla metaforalla: ”Toivo on happea sydämelle”. Toivo-runon loppu on varmaankin tietoinen viittaus Nazim Hikmetin runoon Ihmisten enemmistö . Hikmetin runon viimeinen säkeistö kuuluu näin: ”Ihmisten enemmistölle ei löydy maailmassa suojaa, /ei lyhtyä tielle, ei ruutua ikkunaan, /vain toivoa on annettu ihmisten enemmistölle, /ilman toivoa se ei voi elää.” Kirjoittajan vaihtoehdot Lopuksi vielä pohdittavaa itse kullekin. Ruotsalainen kirjallisuudentutkija ja entinen Nobel-komitean jäsen Horace Engdahl on tiivistänyt kirjoittajan neljä vaihtoehtoa. Hänen mukaansa ne ovat: 1) on jotain sanottavaa, sanon sen 2) on jotain sanottavaa, sanonkin jotain muuta 3) ei ole mitään sanottavaa, vaikenen 4) ei ole mitään sanottavaa, mutta annan sanojen virrata Engdahlin mukaan nimenomaan vaihtoehto kaksi on kirjallisuutta, ja monet hyvät kirjat ovat myös syntyneet vaihtoehdosta neljä. Pidän Engdahlin nelijakoa kiinnostavana – kuulin sen ensi kertaa parisen vuotta sitten eräällä luennolla. Aina ei tekstissä suinkaan päästä parhaaseen lopputulokseen ilmeisintä reittiä. Kirjoittamisessa on mukana myös sattumaa, yllätystä ja alitajuista. Jaa vielä käytännön pyyntö. Kun lähetätte runojanne, tarkistakaa kirjoitusasu huolella. Joskus posti tuo runoja, joissa on sen verran reilusti kirjoitusvirheitä tai epäselvyyksiä, että runoa on vaikea hahmottaa. En tarkoita tällä sitä, että kielioppi olisi hallittava täydellisesti (sitä paitsi runossa se on muutenkin vapaata), aivan normaalista oikoluvusta on kyse. Näin homma sujuu, ja runolla on mahdollisuus päästä palstalle. Jatketaan runojen parissa taas maaliskuussa. Sulle armaani laulan Sulle armaani laulan laulun metsien puista, taivaan kannesta laulan, sen tähdistä,kuista. Huolet harteiltas laulan, laulan surusi syistä, pois mielesi laulan mustan murheen kyistä. Laulan nuoruuden ajasta, niin herkistä hetkistä, sen kaipuusta laulan ja vapauden retkistä. Laulan menneiden muistoista, päivistä parhaista, lasten nauravain suista ja pienistä varpaista. Laulan miehuuden voimasta, rohkeuden tunnosta, tehdystä työstä ja raatajan kunnosta. Sulle armaani laulan, kauas elosi iltaan, ties tähtiin laulan taivaan kaarisiltaan. Leena Toivanen, Kuopio Kevyt runo Runo kevyt kuin lämmin tuulenhenkäys. Ei liikaa sanoja, Ei painavaa sanomaa. Vain muutama lause, tai oisko se virke. On vain alkulause ja lopussa piste. Piste. Siis todella kevyt runo ilman loppulausetta. Vain piste. Anja Säkkinen, Sotkamo Ikä -65 Elä tässä ja nyt kun olet tähän ikään ehtinyt. Älä itseäs turhilla huolilla vaivaa; nyt on aika temperamenttisi esiin kaivaa. Nauti, nauti sielu parka enää ei tarvitse olla: läheisilles olet melko tuttu vieraimmille vähän oudompi juttu, mutta ei se sinua haittaa jos vain elämä maittaa. Sirpa Niskanen, Kajaani Toivo Toivo on viisautta siitä luopuminen tyhmyyttä. Toivo on elämän energiaa; rohkeutta, rakkautta, kauneutta. Toivo on happea sydämelle, jota ilman ihminen ei voi elää. Seppo Koskima, Tampere Kutsumaton Sinä kävit meillä ei oltu kotosalla, olisit tullut etuovesta oltais kahviteltu, katsottu koruni, en ole koruihmisiä, luulit, mummot ja papat kätkevät rahaa lakanoihin, ei, ne vähäiset on mukana tai pankissa, sinulle kovalle oli annettu niin pehmoinen nimi ” Paulius ” jätit jäljen, jäit kiinni kannattiko ulkomaanreissu? Ei niin pahaa ettei jotain hyvää, meillä uudet ovet, 50 vuotta vanha vihkisormus ja korut tallessa, mutta se partakone, tarvitsetko? Eihän parta pahoille kasva, sitä mietit kaksi vuotta tiilenpäitä laskien. Lea Nieminen, Inkeroinen Juhlitaan Suomea runoilla Niina Hakalahti Kukkolankatu 16 33400 Tampere niina.hakalahti@sci.fi
• 20 – Nro 1 helmikuu 2017 ELÄKELÄINEN Kansallisteatterissa sai viime vuoden lopulla ensi-iltansa Kaisa Korhosen ohjaama, Seppo Parkkisen näytelmä Minna Canthista (1844–1897). Näytelmän ohjaukseen Korhosen sysäsi Helsingin Sanomien Canthartikkelin yhteydessä julkaistu kuva keväällä 2014, Minna Canthin päivänä. Kuvassa Korhosta katseli ryhdikäs, sensuelli nuori nainen, jonka intensiivinen katse ei jättänyt Korhosta rauhaan. Niinpä pitkän ja ansiokkaan uran tehnyt teatteriohjaaja päätti ohjata näytelmän Minna Canthista. Hän halusi murtaa arkkikuvan äkeästä, hapanilmeisestä matamista, ”tendenssi-Minnasta” ja tuoda näyttämölle tuon kuvan naisen paneutuen hänen kehityskaareensa taitelijana ja ihmisenä. – Halusin tuoda esille, miten hän sitkeydellään ja kyvykkyydellään kykeni edistämään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa, esimerkiksi naisten oikeutta omaan pankkitiliin. – Hylkäsin matriarkan ja nostin esiin suomalaisen, joka ainoana naisena on saanut oman liputuspäivän. Halusin murtaa hänen ympärilleen pystytetyn rautahäkin ja saada kansakunnan kaapin päälle nostetun, patsaisiin kivetyn Minnan elämään. Canth-näytelmä ei ole kuvitettua historiaa eikä elämäkerta. Pääosassa on taiteellinen prosessi. Se, miten ja mistä aihepiireistä Canthin teokset ovat syntyneet ja miten ne ovat vaikuttaneet. Keskeisenä aiheenaan Canth käsitteli osattomuutta ja oikeudenmukaisuuden vaatimusta. Vuonna 1885 hän totesi: ”Olen jo täydellisesti uuden ajan ihminen”. Hänen radikalisminsa upposi otolliseen maahan, kun Kaisa Korhonen oli 15-vuotias. ”Olen kuin Canthin oppilas” Yhtymäkohtia Korhosen ja Canthin elämän, arvojen sekä pyrkimysten välillä on paljon. – Olen kuin hänen oppilaansa, en auktoriteettia liikaa kunnioittava, mutta läheisyyttä kokeva. Samaistun jollakin tasolla Canthiin kohuttuna kirjailijana ja seitsemän lapsen yksinhuoltajana. Minulla ei tietenkään ole seitsemää lasta, mutta olen kasvanut seitsenlapsisessa papin perheessä ja tiedän, miten paljon ison perheen elättäminen on vaatinut vanhemmiltani, Kaisa Korhonen toteaa. Erityistä läheisyyttä Minna Canthin kanssa Korhonen tuntee suhteessa julkisuuteen ja ihmiskuvaan. – Minut on poliittisten laulujen esittämisen aikana leimattu, mutta Minna Canth oli elinaikanaan suorastaan vainottu. Canthia pidettiin naisasialiikkeen uhrautuvana keulakuvana. Naisasia oli myrkkyä konservatiiveille ja heillä oli valta. – Ihanteet ja toimintamallit eri aikoina ovat erilaiset. Omina lukiaikoinani syntyi kansainvälinen nuorisokuukulttuuri, radikalisoituminen ja yhteiskunnallinen kapinointi nostivat päätään. Minna Canthin aikana uskonto oli vallitseva arvo. Vaikka uskonto ei koskettanutkaan, piti näytellä uskovaa. Korhosta koskettaa syvästi se, että Canth oli samanaikaisesti kristitty ja sosialisti ilman minkäänlaista ristiriitaa. – Jos tämä ymmärrettäisiin ny”Minna Canthin edustamat arvot kestävät aikaa” Kaisa Korhonen herättää Minnan eloon – Halusin murtaa MInna Canthin ympärille pystytetyn rautahäkin ja saada kansakunnan kaapin päälle nostetun, patsaisiin kivetyn Minnan elämään, Kaisa Korhonen kertoo. Kuva: Krista Mäkinen /Kansallisteatteri
• Nro 1 helmikuu 2017 – 21 ELÄKELÄINEN Kaisa Korhonen herättää Minnan eloon kyään, monet ongelmat ratkeaisivat. Uskonto ja sosialistiset aatteethan eivät ole toistensa vastakohtia – molemmat ovat ihmisen puolella, toisen ihmisen kohtaamisen ja hyväksymisen puolella. Lapsuudessa Kaisa Korhosta ympäröivät läheiset, joille uskonto oli elämän absoluuttinen perusta. – Aikuisuuteen siirtyessäni minun oli pakko ottaa siihen etäisyyttä, jotta pystyin itsenäistymään ja tavoittelemaan omaa paikkaani maailmassa, tunnistamaan kykyni, tutustumaan itseeni ja ajatuksiini. Uskonnon hyvät puolet ovat seuranneet minua läpi elämäni, ja virret osaan yhtä hyvin kuin työväenlaulutkin, Korhonen sanoo silmät loistaen. Yhteiskunnallinen näkökulma – ja taide Pelkkä yhteiskunnallinen näkökulma ei riittänyt Canthille eikä se riitä Korhosellekaan. Eteenpäin heitä on johdatellut taide, jossa limittyvät yhteiskunnallinen ja yksilöllinen näkökulma. ”Kun julkisuuteen ilmestyy huomiota herättävä taiteilija, suomalainen kulttuuri määrittelee hänet vikkelästi, sijoittaa tiettyyn lokeroon ja sinne hän jää”, Kaisa Korhonen totesi Kansallisteatterin syyskauden avajaisissa. ”Määrittely on vankila, jota on vaikea purkaa. Parikymppisenä Ylioppilasteatterin johtajana ja laululiikkeen vetäjänä minut leimattiin poliittisesti, vaikka meidän sukupolven pääagenda oli yhteiskunnallinen kritiikki, pesäero edelliseen sukupolveen.” – Leimaamiseeni vaikutti erityisesti se, että olin nainen. Miesten kohdalla moisesta ei olisi oltu moksiskaan. Esimerkiksi Ylioppilasteatterin revyyssä laulamani kaksinaismoraalia ruotiva ” Et kai ole nimikristitty” -laulu herätti suurta pahennusta. Minun jopa moitittiin pilaavan Suomen nuoriso. Sen jälkeen lauluissa sanottiin paljon enemmän, ja niitä esittivät isot joukot. Ehkä herätin ärtymystä siksi, että olin poliittisten laulujen esittäjänä niin uskottava. Mutta silloisten vihapuheiden ohella sain toki paljon enemmän myönteistä palautetta. Muun muassa naisasialiike, darwinismi, sielutiede ja työväenaate olivat Minna Canthin pyrkimyksiä kirjailijana. Taiteilijana hän teki periksiantamatonta oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Korhosen mielestä oma aikamme kaipaisi kipeästi hänen kaltaisiaan toimijoita. – 1800-luvun lopulla kiisteltiin aivan samoista asioista kuin nykyään. Onkin kysyttävä, eikö maailma todellakaan parane koskaan? Näinkö vähän on tapahtunut ja tapahtuu muutosta parempaan? Minna Canth edusti niitä arvoja, joita meiltä nyt puuttuu, hän oli äärimmäisen moderni ja rohkea nainen. Hänen edustamansa toimintamalli olisi hyväksi kaikille nykyisille johtajille presidenttiä myöten. Elämme karmeaa aikaa, kun presidentti Donald Trump ja monet muutkin hajottavat maailmaa härskisti. Korhonen on tyytyväinen siihen, että naisten tasa-arvoisuus on Suomessa edennyt sitten Canthin aikojen. Taloudellinen tasa-arvoisuus laahaa kuitenkin perässä. – Eivät köyhät ole tulleet rikkaiksi, eivätkä rikkaat köyhtyneet. On ilkeän taktista, että ne, joilla on rahaa hankkivat sitä lisää valheellisilla, jopa rikollisilla keinolla. Missä näin ollen ovat arvot? Nykyinen poliittinen ja kulttuuripoliittinen tilanne Suomessa on Kaisa Korhosen mielestä tavattoman surullinen. Kulttuurista, sivistyksestä, koulutuksesta leikataan. Yhteiskuntamme on rajusti jakautunut. Monilla ihmisillä ei ole työtä ei rahaa, eikä ihmisarvoa. Se tuottaa uskonpuutetta. Maailma on tavattoman hauras nykyään, mitä tahansa voi tapahtua missä vaan. Epävarmuus ja pelon ilmapiiri koskevat meitä kaikkia. Tämä atmosfääri syö valtavasti energiaa ja aiheuttaa alistuneisuutta. Nykyisen hallituksen toimet lisäävät turvattomuutta. – Mitä pitäisi tehdä? Luopua vihollisuudesta! On järjetöntä, että ihmiset ovat vihollisia toisilleen, se on hallitsematon tunne. Nykyinen väkivallan kierre saa ajattelemaan, ettemme kuulu samaan maailmaan. Mutta, kyllä me kuulumme. Taiteella on suuri merkitys tässä arvotyhjiössä, Korhonen muistuttaa. – Hyvää, kantaaottavaa taidettahan on tehty koko ajan. Suomalaisen teatterin ydintehtävä on selkeästi humanistinen, ajatuksia ja toivoa herättävä. Suomessa on paljon lahjakkaita teatterintekijöitä, ja nuori polvi rynnistää voimalla eteenpäin. Se on hienoa! SISKOTUULIKKI TOIJONEN • Kaisa Korhonen (s.1941) • Yhteiskunnallisen teatterin merkkihenkilö • Esikoisohjaus Bertolt Brechtin Pikkuporvarihäät vuonna 1965 • 1966 esiintyi Kalle Holmbergin ohjaamassa legendaarisessa Lapualaisoopperassa • Yli 50 vuotta menestyksekästä ohjaajan työtä ja opettamista Suomessa ja ulkomailla. Toistasataa ohjausta eri teattereihin. • Tunnettu myös poliittisten laulujen esittäjänä. • Teatterikorkeakoulun ohjaajatyön professori 2000–2005 • Lukuisia palkintoja ja tunnustuksia Kaisa Korhosen ohjaaman ja Seppo Parkkisen kirjoittaman Canth – kertomus uuden ajan ihmisistä näytelmän kunnianhimoinen tavoite on murtaa luutuneita käsityksiä Minna Canthista (1844–1897). Kansallisteatterin esitys kaapaisee kansakunnan kaapin päälle nostetun, patsaisiin jähmetetyn matriarkan näyttämölle rohkeana, viriilinä ja kiihkeän luomisvoimaisena. Canth esittelee terävästi yhteiskuntaa kritisoivan naisen, jonka elämän vaiheita, erityisesti näytelmäkirjailijan uraa, Cécile Orblin tulkitsee verevästi alkaen 36-vuotiaan Minnan elämäntilanteesta edeten kirjailijan kuolemaan saakka. Esitys tarjoaa monilta osin kiinnostavaa, kulttuurihistoriallista ajankuvaa murtaen rautahäkkiä kuuluisan kirjailijan ja yhteiskunnallisen vaikuttajanaisen ympäriltä. Vaikka Canthin ajama suomen kielen asema, naisasia ja työväenaate olivat sidoksissa hänen aikaansa, esitys korostaa niiden olevan yhä ajankohtaisia globaalissa kulttuurissamme. Canth alkaa upeasti, kun sakeasta savusta esiin tulevat nupullaan olevan Suomalaisen teatterin originellit näyttelijät ja köyhä kansa, nuo Canthin kansannäytelmien osattomat ihmispolot. Savun hälvennyttyä Kansallisteatterin näyttelijät Jukka Puotilan johdattelemina aloittelevat Canthnäytelmän lukuharjoituksia. Toisaalta näyttämöllä esittäytyy joukko Suomalaisen teatterin näyttelijöitä, jotka satakaksikymmentä vuotta sitten valmistautuvat näytelmäharjoituksiin legendaarisen Kaarlo Bergbomin johdolla. Eloisa Minna Canth keinahtelee renkaissa ja soittaa vimmaisesti harmonia. Kynä heiluu kädessä, näytelmä ja seitsemäs lapsi ovat syntymäisillään. Esityksen aikatasot on limitetty historiallisiin tapahtumiin ja reaaliaikaan. Alusta asti on selvää, että esitys kuvaa Canthin lisäksi myös teatterin historiaa, jälkimmäistä ehkä liikaakin henkilökuvan kustannuksella. Lyhyissä kohtauksissa, henkilöiden kohtaamiset, yleisölle kohdistetut palopuheet ja otteet Canthin eri näytelmistä vuorottelevat. Minna Canthin elämän ja tuotannon hyvin tuntevanakaan en oikein aina saanut tolkkua, mistä milloinkin oli kysymys. Henkilöt tuppasivat jäämään hahmottomiksi ja etäisiksi. Mutta, mikä parasta, esitys kunnioittaa Minna Canthin kielellistä neroutta ja Suomen rikasta, kaunista kirjakieltä, jota on ilo kuunnella taitavien näyttelijöiden repliikeissä. Nimihenkilön lisäksi näyttämöllä spatseraa suuri joukko ajan kulttuurivaikuttajia, erityisosassa näyttelijä Ida Aalberg, joka nousee Canthin rinnalla miltei esityksen päähenkilöksi. Väliajan jälkeen esityksen fokus siirtyy Aalbergin ja Niilo Salan värikkäisiin vaiheisiin. He toki olivat tähtinäyttelijöitä Bergbomin johtamassa Suomalaisessa teatterissa, mutta heidän esittäminensä on joltisenkin puuduttavaa ja päälle liimattua, eikä millään tavoin terävöitä kuvaa Minna Canthista. Tärkeässä roolissa on myös Kaarlo Bergbom ja hänen sisarensa Emilie ja Juhani Aho. Esitys tuo hyvin esille Canthin kehityksen ja toiminnan radikaalina ajattelija ja yhteiskunnallisena toimijana, aikaansa edellä olevana vaikuttajana ja naisasianaisena hänen näytelmiensä myötä. Kiinnostavaa on katsoa hänen luomisen tuskaansa ajan yhteiskunnallisessa ja Canthin oman elämän vaiheiden pyörteissä. Kansallisteatterin näytelmä etenee Minna Canthin tuotannon myötä. Hänen ensimmäinen näytelmänsä oli Murtovaras, jota hän arastellen tarjosi ja yllätyksekseen sai Suomalaisen Teatterin ohjelmistoon. Sitten tulivat häpeilemättä naisen epäitsenäistä asemaa kuvaava Työmiehen vaimo, köyhien liikehdintää kuvaava ja puolustava Kovan onnen lapsia, nuorten ja uskonnollisten vanhempien arvojen ristiriitoja kuvaava Papin perhe, traaginen, lapsenmurhaa kuvaava Anna-Liisa, ja intohimorikokseen sortuvan naisen tarina Sylvi. Nämä kaikki välähtävät esityspätkinä muun toiminnan lomassa tuoden esiin Canthille tärkeitä teemoja ja aatteita. Cécile Orblin Canthin roolissa näyttelee vimmaisesti, tunteet räiskyen ja vastoinkäymiset sisullaan voittaen nuorta Minnaa, hieman seestyen iän karttuessa ja kirjailijan uran vakiintuessa. Kristiina Halttu Ida Aalbergina on itseoikeutettu diiva, jonka habitukselle rooli on mittatilaustyö. Missä roolissa tahansa, ilmiömäisen taitava Jukka Puotila on erinomainen, karismaattinen ja jäyhä Kaarlo Bergbomin roolissa. Pirjo Luoma-aho on tulkitsee viehättävästi, inhimillisyyttä hehkuen Bergbomin siskon, Emilien roolin. Hän yrittää parhaansa mukaan sovitella Canthin ja Bergbomin välirikkoa. Muutenkin roolitus vilisee hyviä, hyvää työtä tekeviä luottonäyttelijöitä. Hannu Kellan musiikki ja taitavat muusikot tekevät parhaansa esityksen eheyttäjinä. Katri Lukan lavastus on toimiva, karu, tarvittaessa kauniskin. Esityksen viimeinen kohtaus on outo etäännyttäen Minna Canthin lopullisesti näytelmästään. Siinä Iida Aalberg esittää Tšehovin Lokkia venäjänkielellä, ilmeisesti Pietarissa. Ehkä se pitää ymmärtää vihjaukseksi siitä, mihin Canth lyhyeksi jäävän elämänsä aikana ei kyennyt ja ehtinyt ja hänen ihmisenosansa taitelijana. Sitähän Lokissa pohditaan. Vai vihjaako loppukohtaus kenties Canthin ja Aalbergin taitelujuuden erilaisuuteen, näyttämötaiteen ja näiden taiteilijoiden kehityskaaren, jonka vain yksi merkkihenkilö oli Minna Canth. SISKOTUULIKKI TOIJONEN Minna Canthin ja Suomalaisen teatterin tarina Viisas ja valveutunut teatteriohjaaja Cécile Orblin näyttelee vimmaisesti, tunteet räiskyen ja vastoinkäymiset sisullaan voittaen nuorta Minna Canthia. Kuva: Stefan Bremer/Kansallisteatteri
• 22 – Nro 1 helmikuu 2017 ELÄKELÄINEN Vuona 522 eaa. syntyneen Mestari Kongin eli Kungfutsen opetusten pohjalle rakentunut kungfutselaisuus on ollut yli kahden vuosituhannen ajan itäaasialaisten yhteiskuntien henkinen selkäranka. Mestari Kong korosti opetuksissaan huomaavaisuutta, yhteisöllisyyttä, kunniallisuutta ja oikeamielisyyttä. Jyrki Kallio (s.1965) suomensi Mestarin ja hänen opetuslastensa vuoropuhelut kokoelmasta Keskustelut (Gaudeamus). Vuoropuhelut johdattavat Mestarin näkemyksiin ihanteellisesta yhteiskunnasta ja yksilöstä. Kallio esittelee myös oppisuunnan myöhempien kehittäjien ajatuksia ja Kiinassa käytävää vilkasta keskustelua kungfutselaisuudesta. Kungfutselaisuus on edelleen erottamaton osa itäaasialaista maailmankatsomusta. Kallion mukaan kungfutselaisuuden ja buddhalaisuuden välisten erojen määrittely on hankalaa ilman oppisuuntien ja uskonnon määrittelyä. – Kiinan perinteiset uskonnot ovat buddhalaisuus ja taolaisuus. Kungfutselaisuutta ei ole järkevää tarkastella uskonnon näkökulmasta. Se ei sisällä näkemyksiä henkimaailman asioista eikä tuonpuoleisesta. Kungfutse itse ei kieltänyt jumalien olemassaolon mahdollisuutta, koska jumalista ei kuitenkaan tiedetä mitään todistettavasti, ihmisen on turha tuhlata aikaansa pohtimalla niiden olemassaoloa. Kungfutselaisuus on muuttunut eri aikakausina. Se on pyrkinyt vastaamaan oman aikansa haasteisiin. Buddhalaisuus tuli Kiinaan Intiasta ensimmäisellä vuosituhannella ajanlaskun alun jälkeen. Kungfutselaiset nousivat vastarintaan, kun buddhalaiset menivät luostareihin pois yhteiskunnasta ja työelämästä. – Kungfutselaisuus korostaa, että ihmisten on oltava aktiivisina yhteiskunnan jäseninä mukana kehittämässä yhteiskuntaa työpanoksensa kautta. Siinä, missä buddhalaisuus on uskonto, siinä kungfutselaisuus on yhteiskunnallinen oppisuunta. Kungfutselaiset vastustivat munkkikulttuuria samoin kuin valistusajan filosofit 1700-luvun Euroopassa. Lähimmäisyyden aste-erot Virkatutkinnoissa kungfutselaisuus korosti opiskelun ja sivistyksen merkitystä. Virkakoneisto tarvitsi lukuja kirjoitustaitoisia henkilöitä hoitamaan valtion virkatehtäviä. – Kiinalaiset ovat korostaneet, että valtion asioita hoitavilla on korkeasti koulutettu tausta. Demokratiassa kuka tahansa voidaan valita mihin tahansa virkaan, eikä silloin paras asiantuntemus pääse esiin. Toisaalta korkeasti koulutetuilla voi olla vaarana ulkoa oppiminen tiedon soveltamisen ja oman ajattelun sijaan. Kungfutselaisuutta sovellettiin käytäntöön aina hallitsijan näkemyksien ja arvostusten mukaan. Kallio muistuttaa, että käytännössä oppineisuus ja virkatutkinnot kulkivat enimmäkseen sukuperintönä, koska köyhillä ei ollut varaa kouluttaa lapsiaan epävarman virkauran toivossa. – Virkauralle pääsy edellytti 20 vuoden koulutusta, eli samaa kuin nykyisen suomalaisen maisterintutkinnon suorittamiseen kuluu. Läpipäässeiden prosenttiosuus oli parisen prosenttia. He pääsivät leveämmän leivän ja virkauralla etenemisen ääreen. Muille koulutetuille jäi kyläkoulun opettajien tai erilaiset sihteerien tehtävät. Miten kungfutselainen käsitys lähimmäisyydestä eroaa kristillisestä lähimmäisenrakkaudesta, caritaksesta? – Kungfutsen elinaikana Kiina oli vielä klaanija heimoyhteiskunta, ennen kuin yhtenäinen Kiinan keisarikunta syntyi 200-luvulla ennen ajanlaskun alkua. Tärkeä yhtymäkohta löytyy niin sanotusta kultaisesta säännöstä: älä tee toiselle sellaista, mitä et halua itsellesi tehtävän. Kungfutselaisuudessa lähimmäisyydessä on useita aste-eroja. Mitä etäämmäksi perheestä, suvusta ja kotikylästä mennään, sitä enemmän lähimmäisyyden aste heikkenee. Vanhassa juutalaisuudessa lähimmäisellä tarkoitettiin oman heimon jäseniä. Uudessa testamentissa lähimmäisillä tarkoitetaan saman seurakunnan jäseniä ja kristinveljiä ja -sisaria. Kristillinen seurakunta on laajempi käsite kuin suku tai klaani. Tavoitteena harmoninen sosialistinen yhteiskunta Kallion mukaan Kiinassa kungfutselaisuuden kunnianpalautus on meneillään kommunistisen puolueen aloitteesta. Temppeleissä järjestetään jälleen seremonioita ja lapsille suuria pyhäkoululeirejä. Luokkataistelun sijaan Kiinan kommunistinen puolue on ilmoittanut rakentavansa harmonista sosialistista yhteiskuntaa. Onko harmonia kungfutselaisuuden keskeinen käsite ja tavoite? – Harmonia sopii tänä päivänä Kiinan kommunistisen puolueen tarpeisiin erityisen hyvin. Harmonian suhteen on myös monia ristiriitaisuuksia. Kungfutselaisuuden mukaan yksilön pitää sivistää ja jalostaa itseään, jotta hän voi itsenäisesti päätellä, mikä on oikein tai väärin. – Pakonomaisen harmonian tavoittelu voi synnyttää kaksinaismoraalia, jolloin ongelmat ja ristiriidat lakaistaan maton alle. Hallitsijat eivät ole aina ihastelleet itsenäiseen ajatteluun taipuvaisia oppineita. Ajattelijoita on karkotettu vuosisatojen ajan syrjäisille seuduille, mistä on muistona suuri joukko pääkaupungin iloja kaipuulla muistelevia runoja. Kallion mukaan kiinalainen arkipäivä viestittää kuitenkin aivan jotain muuta kuin harmoniaa. Hän epäileekin kommunistisen puolueen onnistumista käynnistämässään harmoninen yhteiskunta-hankkeessa. – Kiina on monikansallinen valtio, ja ristiriidat eri kansallisuuksien välillä aiheuttavat konKiinassa on meneillään kungfutselaisuuden kunnianpalautus Mestari Kongin ja hänen oppilaidensa Keskustelut suomentanut Jyrki Kallio: Seremonian valmisteluja Kungfutsen temppelissä Qufussa kesällä 2013. Kuva: Jyrki Kallio Jyrki Kallion mukaan kungfutselaisuus korostaa ihmisten aktiivisuutta yhteiskunnan jäseninä. Kuva: Juha Drufva ”Kungfutselaisuus korostaa, että ihmisten on oltava aktiivisina yhteiskunnan jäseninä mukana kehittämässä yhteiskuntaa työpanoksensa kautta. ”
• Nro 1 helmikuu 2017 – 23 ELÄKELÄINEN Jukka Viikilä: Akvarelleja Engelin kaupungista. Romaani. Gummerus 2016. Mitä olisi Helsinki ilman saksalaista Carl Ludvig Engeliä, joka saapui Suomeen vuonna 1816 suunnittelemaan uuden pääkaupungin keskustaa? Nykyistä Senaatintorin ympärille rakennettua empire-keskustaa tuskin olisi olemassa. Engel tosin jo oli Venäjän keisarin Aleksanteri ensimmäisen suosiossa ennen tuloaankin; hän tuli Helsinkiin Pietarin kautta. Engelin kädenjälki näkyy siellä yhä ja Helsingin lisäksi monin paikoin muualla Suomessa. Hän suunnitteli muun muassa Turun ja Porvoon ruutuasemakaavat. Jukka Viikilän Finlandia-palkittu teos Akvarelleja Engelin kaupungista on fiktiivinen ”yöpäiväkirja” Engelin ajatuksista Suomessa ajanjaksona, joka venyi aiotusta kuudesta vuodesta 24 vuoden mittaiseksi. Suunniteltu monumentaalikeskusta valmistui, mutta ei kokonaan, Nikolain kirkko eli nykyinen tuomiokirkko tuli valmiiksi vasta Engelin kuoleman jälkeen. Huolimatta intohimostaan työhön ja vaikutusvaltaisesta, hyvin palkatusta toiminnastaan uudelleenrakennuskomitean arkkitehtina ja myöhemmin rakennushallitusta vastaavan intendenttikonttorin johtajana Engel ei erityisemmin viihtynyt Suomessa, eikä tuntunut viihtyvän hänen perheensäkään. Osa lapsista jäikin Berliiniin, jonne myös Engel ja hänen vaimonsa Charlotte koko ajan kaipasivat. Helsinkiin tuli myös terveydeltään heikko tytär Emilie, johon yöpäiväkirjoissa suhtaudutaan hyvin hellästi. Helsinki on Engelille ”tyhjä”, tuulinen ja kylmä paikka, jossa ei ole mitään, sieltä puuttuu sivistys, sen asukkaat puhuvat mieluiten säästä ja pitävät luomakunnan kauneimpana kukkana perunaa. Engelien tuttavapiiri jäi ilmeisen suppeaksi. Emilie ja vaimo Charlotte kuolivat ennen Engeliä, ja jo sitä ennen oli kuollut yksi perheen pojissa melkein vauvana. Vainajat on haudattu Hietaniemen hautausmaalle, koruttomat hautapaadet ovat Engelin suunnittelemat. Helsinki paloi vuonna 1808, eikä siellä Engelin saapuessa juuri mitään ollutkaan. Paitsi kallioita, joilla palolta säästyneet rakennukset hujan hajan sijaitsivat. Mutta keisari halusi komeutta suuriruhtinaskunnan tärkeimpään kaupunkiin. Ykkösprojektit olivat tietysti kirkko ja senaatintalo, ja myöhemmin Keisarillinen Aleksanterin yliopisto ja yliopiston kirjasto. Yliopisto siirrettiin Turusta Helsinkiin vuonna 1827 Turun palon jälkeen, ja ansio siitä kuului Engelin mielestä palon sytyttäjäksi osoittautuneelle piika Maria Vassille. Helsinki oli pelkkää metsää ja kalliota, ja ennen kuin mitään saattoi rakentaa, piti räjäyttää massiiviset määrät kovaa kiveä. Se vei vuosia, niin kuin suunnittelutyökin. Työmiehiä menetettiin niin räjäytyskuin rakennustöissäkin. Virkamiesten ammatillista kateutta joutui sietämään, oli opeteltava vieras kieli, ruotsi, oli sopeuduttava, vaikka Engelin mielestä asukkaatkaan eivät sopeutuneet ankariin luonnonoloihin. ”Kun laivat haaksirikkoutuvat Itämeren kiviin, asukkaat eivät juokse ryöstelemään vaan kyytiin poispääsyn toivossa”, sanoo Engel. Runoja aikaisemmin julkaissut Jukka Viikilä on kirjoittanut runollisen, surumielisen, visuaalisen, mietteistä, kuvista ja unista rakentuvan kirjan, joka on täydellä syyllä palkintonsa ansainnut. Helsinkiä tuntevalle lukijalle syntyy voimakkaita mielikuvia vanhasta Helsingistä. Lukija bongaa paikkoja, kuten Engelin suunnitteleman perheen oma kodin Bulevardilla, joka tuolloin oli esikaupunkialueella ”korkeiden kallioiden ympäröimä laakso ja viljavin paikka kaupungissa.” Engel perusti tontilleen puutarhan, jota kukkien kauneutta ymmärtämättömät suomalaiset perunankukan ihailijat kummastelivat. Yöpäiväkirjaansa Engel kirjoitti vanhan ja viisaan yli aikojen kestävän sitaatin: ”Kauneus on moninaisuutta yksinkertaisessa; tämä on viisasten kivi, jota taiteilijoiden tulee etsiä ja jonka harvat löytävät.” Jukka Viikilä tuntuu löytäneen. TUULA-LIINA VARIS Jyrki Kallio aloitti kiinan opinnot omin päin jo lukiolaisena 1970-luvulla. Oppimateriaalit kasetteineen hän tilasi suoraan Kiinasta. – Jouduin hakemaan kasetit tullipostista Tampereelta, kun luultiin, että pakkauksessa oli kasettinauhuri. Yläasteikäisenä Kallio luki eri kulttuureita kuvaavia matkakertomuksia ja silloin Kiina jotenkin kolahti. Ensimmäiseksi hän luki Lin Jutangin Ymmärtämisen taidon, sen jälkeen Pertti Niemisen toimittaman kiinalaista viisautta sisältävän kokoelman Keskitie. – Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa oli muiden opintojen ohella mahdollisuus lukea myös kiinaa. Aktiiviset opettajat järjestivät iltaisin ja viikonloppuisin keskustelukursseja myös kotonaan. Opiskelin Kiinassa Nanjingissa 1990–93. Pekingissä olen asunut 1996– 99. Kallio korostaa, että kuka tahansa voi oppia kiinan kieltä kirjoitusmerkkeineen. Merkkejä on kaiken kaikkiaan peräti 50 000, mutta jo 3 000 merkkiä osaava pystyy lukemaan sanomalehtiä ja populaarikirjallisuutta. – Pidän kiinaa mahdollisuuksien kielenä. Jos ääntäminen tuntuu vaikealta, voi olla kirjoitusmerkeissä tosi hyvä. Kallio on työskennellyt viimeiset neljä vuotta Ulkopoliittisessa instituutissa, Helsingin yliopistossa hän vetää kungfutselaisuuden kursseja. – Kun itse opiskelin kiinaa yliopistossa 1990-luvun alussa, oli Suomessa pari kymmentä kiinan kielen osaajaa. Nyt heitä on ehkä monikymmenkertainen määrä. Se on edelleen tarpeeseen nähden liian pieni määrä. Pelkällä kiinan kielen taidolla eivät portit vielä työelämään avaudu, mutta on monta hyvää yhdistelmää täydentää kiinan kielen opiskelua. – Muutamissa lukioissa voi opiskella kiinaa ja jopa yhdellä ala-asteella, ettei opintojen aloittamista tarvitse jättää yliopistoon saakka. Korostan, että koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa kiinan kielen opiskelua. On hyvin avartavaa opiskella vieraan kulttuurin kieltä. Se avaa uusia näkökulmia toisenlaiseen kulttuuriin ja sen ajattelutapaan. JD Surumielisen arkkitehdin öiset ajatukset flikteja säännöllisin väliajoin. Talouskehitys on nostanut paljon ihmisiä köyhyydestä, mutta tuloerot ovat kasvaneet samaan aikaan räjähdysmäisesti. Maaseudulla elämäntyyli voi olla hyvinkin perinteinen ja suurkaupungeissa ultraurbaani. Voisi todeta puolueen iskulauseista ja julisteista, että siitä puhe mistä puute. – Arjessa harmonia alkaa olla loppuun kulunut sana. Esimerkiksi nettikansalaisilla on tervettä kyynisyyttä harmonia-tavoitetta kohtaan. Kun netinkäyttäjät kutsuivat nettisensuuria harmonisoimiseksi, viranomaiset sensuroivat harmonia-sanan. Kungfutselaiset pyhäkoulut Kungfutselaiset pyhäkoulut ovat Kallion mukaan ruohonjuuritason toimintaa ja niiden toiminta kumpuaa aidosta uteliaisuudesta ja kiinnostuksesta perinteisiä oppeja kohtaan. Onko kungfutselaisuuden perinnön siirtäminen nyky-Kiinan nuorisolle sama kuin jos Suomen nuorisoa ryhdyttäisiin ojentamaan Kalevalan tarinoiden avulla? – Vanhemmat ovat kiinnostuneita laittamaan lapsensa pyhäkouluihin viikonloppuisin ja loma-aikoina. Pyhäkouluissa 3-15-vuotiaat lukevat ja heille luetaan klassikkotekstejä, niitä opetellaan ulkoa ja luetaan ääneen. Kullakin ikäryhmällä on omat tekstinsä, jotka liittyvät eri ikäkausiin. – Lasten ja nuorten kungfutselaisen perinteen harrastus on samantapaista kuin meillä esimerkiksi kansanmusiikin ja -tanhujen harrastaminen. Kiinalaiset lapset ja nuoret opiskelevat hyvin laajasti myös perinteistä musiikkia, maisemamaalausta sekä kalligrafioita. Kungfutselaisuuteen ei Kallion mukaan liity mitään varsinaisia seremonioita eikä sen piirissä vietetä mitään suurmiesten syntymäpäiviä eikä kansallisia vapaapäiviä. Kiinalainen uudenvuoden vietto perustuu paljon vanhempaan kansanuskoon kuin kungfutselaisuuden opit. Uutena vuotena suku kokoontuu yhteen syömään ja juomaan, lapsille annetaan lahjoja. Sadat miljoonat siirtotyöläiset matkustavat kotiseuduilleen viettämään uutta vuotta sukulaistensa luokse. – Olen asunut Kiinassa kuusi vuotta ja viettänyt siellä kaksi uutta vuotta. Uuden vuoden aikana pysyttelin kotosalla välttääkseni valtavaa uudenvuoden ruuhkaa. JUHA DRUFVA Koskaan ei ole myöhäistä aloittaa kiinan kielen opiskelua Koululaisia odottamassa sateessa seremonian alkua Kungfutsen temppelissä Qufussa, Kungfutsen 2465. syntymäpäivänä syyskuussa 2014. Kuva: Jyrki Kallio ”Kiinan arjessa harmonia alkaa olla loppuun kulunut sana. Kun netinkäyttäjät kutsuivat nettisensuuria harmonisoimiseksi, viranomaiset sensuroivat harmonia-sanan.”
• 24 – Nro 1 helmikuu 2017 ELÄKELÄINEN Kävelypässit-ryhmä on tänä keväänä aloittanut ikäihmisten liikunnallisen hyvinvointireseptin kehittämisen. Siihen kuuluu lyhyt fyysisen toimintakyvyn testi ja hyvinvoinnin ylläpito-ohje, joka perustuu erityisesti kuntoja terveysliikuntaan. Hanketta vetävä Pertti Vuorio sanoo, että resepti on valmis ensi syksynä. Silloin Eläkeläiset ry:n yhdistykset, kerhot ja aluejärjestöt voivat tilata kävelypässejä kouluttamaan vertaistestaajia tai joissakin tapauksissa suorittamaan testin. Eläkeläiset ry:n koulutussihteeri Tiina Rajala on alustavasti luvannut, että koulutus voidaan sisällyttää järjestön kurssikiintiöön. Testiä kokeiltiin ensimmäisen kerran isolle joukolle Eläkeläiset ry:n jäseniä helmikuun alussa Hyvinkään Eläkeläiset ry:n elämäntapakerhossa. Hyvä ennakkotiedotus, johon sattumalta ajoittui testistä kertova uutinen Ylen tv-uutisissa, oli saanut väen liikkeelle. Peräti 38 yhdistyksen jäsentä testattiin. Luultavasti testausryhmää jännitti yhtä paljon kuin testattavia, kun se kuuli ennakkoilmoittautuneiden määrän. Testit sujuivat hyvin. Kävelypässien viisihenkinen testaajaryhmä, Antti Honkonen, Hannu Hurme, Pekka Isaksson, Aarno Jalonen ja Pertti Vuorio, sai vielä vahvistuksekseen elämäntapakerhon toisen vetäjän, eläkkeellä olevan terveydenhoitaja Leena Kotamäen. Helppoja, nopeita ja edullisia testejä Testi osoittautui Vuorion mukaan aivan niin käyttökelpoiseksi kuin pässit olivat siitä saatujen ennakkotietojen ja itselleen joulukuussa tehdyn esitestin perusteella arvioineetkin. – Olemme Kävelypässien tapaamisissa pohtineet ikäihmisten hyvinvointia ja sen arvioimista. Useat helpot testausmenetelmät on laadittu lähinnä työikäiselle väestölle. Siksi minulle annettiin tehtäväksi etsiä ikäihmisille sopiva testausmenetelmä, joka olisi myös helppo toteuttaa. Asiantuntijoiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella päädyimme Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, THL:n, nettisivuiltakin löytyvään Lyhyeen fyysisen suorituskyvyn testistöön (Short Physical Performance Battery, SPPB), Vuorio kertoo. Myönteinen palaute Hyvinkäällä testatuilta ja testaajilta ei yllättänyt Vuoriota, joka kertoo tehneensä erilaisia toimintakykytestejä työssään Kiljava-opistolla, SAK:n terveysprojektissa ja Työturvallisuuskeskuksen omistamassa TTK valmennuksessa noin 60 000 ihmiselle. – SPPB-testistö soveltuu tutkimusten mukaan ja käytettävyyden kannalta erinomaisesti iäkkäiden henkilöiden suorituskyvyn, erityisesti alaraajojen toimintakyvyn arviointiin. Testit ovat helppoja, nopeita ja edullisia. Kolmiosainen testaus aloitetaan tasapainon mittaamisella. Seuraavaksi mitataan kävelynopeus 4 metrin matkalla omalla normaalilla kävelyvauhdilla. Kolmanneksi otetaan aika, kuinka kauan testattavalta kestää nousta tuolilta pystyyn viisi kertaa. Osa-alueiden pisteet lasketaan yhteen. Maksimipistemäärä on 12. Mitä pienempi on pisteiden summa, sitä suurempi riski henkilöllä on toimintakyvyn heikkenemiseen lähitulevaisuudessa. Selvä tulos: liikunta kannattaa aina Entä kokeilutestin tulokset, mitä ne kertoivat testattujen toimintakyvystä? – Tulosten ensimmäisen läpiluvun perusteella suurimmalla osalla testatuista ei ole lähitulevaisuudessa toimintakyvyn heikkenemisen riskiä yli normaalien ikääntymisoireiden tai se on pienehkö. Toisin ei voi ollakaan, sillä tähän testaukseen osallistuneista lähes kaikki kertoivat harrastavansa säännöllisesti terveysja kuntoliikuntaa joko yhdistyksen liikuntakerhoissa ja / tai yksikseen muun muassa kävelemällä ja pyöräilemällä, käymällä kuntosalilla ja uimalla, Vuorio sanoo. – Tämäkin on tärkeä tulos, koska se kertoo hyvin selvästi numeroina ja pisteinä, mikä merkitys liikuntaharrastuksella on toimintakyvylle. Tällaista näyttöä selvästi kaivataan. Testatut saivat testinsä tuloksesta kirjallisen yhteenvedon. Se ei ole ainoastaan muisto, vaan sen toivotaan olevan mukana, kun testi pässiryhmän lupauksen mukaisesti uusitaan viimeistään vuoden päästä, mahdollisesti jo syksyllä. Näin jokainen voi itse seurata toimintakykynsä muuttumista. – Testattujen kiitoksissa tuli selvästi esille, että tällainen käteen saatu ja näkyvä näyttö on parempi kuin paljo puhe liikunnan merkityksestä. Se kannustaa liikkumaan sekä niitä, joiden tulos on hyvä, että niitä, joilla testissä todettiin toimintakykyriski. Hyvinvointireseptin aineksista osa jo kasassa Kokeilun ainoa harmin aihe oli, että muutamat testiin tulleet väsyivät odottamaan testiin pääsyä ja lähtivät pois testin ajan pyörineestä keskiviikkokerhosta. Vaikka testi onkin nopea, vie näin suuren joukon testaaminen aikansa kolmellakin testilinjalla, jotka nyt olivat käytettävissä – Tätä pahoittelemme ja otamme siitä opiksi, kuten kokeilusta kuuluukin tehdä. Emme todellakaan ole vielä ehtineet kouluttaa muita vertaistestaajia kuin itsemme. Seuraavalla kerralla olemme tarpeen vaatiessa liikkeellä isommalla joukolla. Toimintakykytestiä täydentämään kävelypässit laativat syksyyn mennessä hyvinvointireseptin, joka suureksi osaksi perustuu valmiiseen ja tekeillä olevaan aineistoon. Eläkeläiset ry:llä on olemassa hyvin toimiva Kävelypässien lämmittelyjumpan ohje. Lähiaikoina on tulossa vastaava ohje tasapainon kehittämisestä. Kävelypässit osallistuivat senkin aineiston kuvaamiseen viime lokakuussa. – Niitä täydennetään lyhyillä ohjeilla ja tietoiskuilla myös muista kuin liikuntaan perustuvista hyvinvoinnin osatekijöistä. Tavoitteena on todella tiivis ohjeja tietopaketti, jota täydennetään testaustilanteessa henkilökohtaisella keskustelulla ja vertaisneuvonnalla, Vuorio sanoo. PEKKA ISAKSSON Toimintakyvyn kokeilutestit Hyvinkäällä sujuivat mallikkaasti Kävelypässit ja järjestö aloittavat vertaistestaajien koulutuksen syksyllä Pirkko Hyvärinen suorittaa tasapainotestin ensimmäistä osiota. Aarno Jalonen valvoo suoritusta ja ottaa aikaa. ”SPPB-testistö soveltuu tutkimusten mukaan ja käytettävyyden kannalta erinomaisesti iäkkäiden henkilöiden suorituskyvyn, erityisesti alaraajojen toimintakyvyn arviointiin. Testit ovat helppoja, nopeita ja edullisia. ”
• Nro 1 helmikuu 2017 – 25 ELÄKELÄINEN Liikkeitä joka lähtöön Uusi vuosi on alkanut ja kutsun teidät mukaan pieneen liikuntahetkeen. Tässä lehdessä on tarjolla tavijumppa. Liikkeet ovat helppoja, tasapainoa kehittäviä ja sopivat tehtäväksi yhdistysten kerhoissa. Tee harjoituksia seisten, sisällä tai ulkona, yksin tai isommassakin porukassa. Tee liikettä niin monta kerta kun tuntuu hyvältä ja mahdollisemman laajasti. Keksi lisää liikkeitä talviliikuntalajeista! Leikkaa talteen, sarja jatkuu! Lauri Muistola kävelytestissä. Hyvinkään Eläkeläisissä harrastetaan monipuolisesti. Kerhoissa aivojumpataan, joogataan, tanssitaan, voimistellaan, soitetaan ja lauletaan, vesijumpataan, askarrellaan, pelataan bocciaa, käydään kuntosalilla. Jokaiselle arkipäivälle löytyy toimintaa, jos intoa ja halua riittää. Harrastekerhojen toimintaa täydentää keskiviikkoisin kokoontuva viikkokerho. Keskiviikkoisin on myös elämäntapakerho, jota voineen pitää hyvinkääläisenä erikoisuutena. Nykyään kerho on keskittynyt aivojumppaan, jolla aukaistaan mieli ja keho myös myöhemmin alkavaa Digi-ATK-kerhoa varten. – Aikaisemmin kerhossa mitattiin verenpaineita ja taidettiinpa tehdä muitakin terveystestejä, kun kerhon toinen vetäjä on terveydenhoitaja. Kun yhä useammalla ihmisellä on kotonaan verenpainemittari ja kun kerho alkoi muutenkin hiipua, siirryttiin aivojumppaan. Se on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Aivojumpan myötä kerho elpyi puhumattakaan siitä, kuinka hyväksi se meidän ikäisille on, sanoo Aarno Jalonen. Jalonen on nähnyt aivojumpan hyödyllisyyden Digi-ATK-kerhossa, jota hän vetää yhdessä yhdistyksen puheenjohtajan Olavi Kanervan kanssa. Kerhossa on paneuduttu erityisesti netin käyttöön, mutta opetellaan myös muita digija tietokonemaailman vaatimia taitoja. – Ja mikä tärkeintä: ratkotaan yhdessä pulmia, joita koneiden, laitteiden ja ohjelmien käytössä meille itsekullekin syntyy, Jalonen sanoo. PI Kävelypässitkin ensin kalpenivat ja sitten alkoivat vihertää, kun kuulivat Hyvinkäällä testiin osallistuneen yhdistyksen jäsenen Pirkko Hyvärisen kävelymääristä. Hyvärinen kävelee päivittäin noin neljä tuntia, joka päivä, vuoden ympäri. Kävelylenkeille hänet vetää oma harrastuneisuus ja paljon liikuntaa tarvitseva koira. Vuosittaiset tuntimäärät ja kilometrit ovat aivan hurjia. Viime vuonna kilometrejä kertyi noin 6 000. Siis kuusituhatta! Uskottava oli, kun takuumiehenä oli kävelypässien oma mies, aina vakaa Aarno Jalonen. – Päivittäinen kävelyurakka jakaantuu kolmeen osaan. Sekä aamulla että illalla on tunnin lenkki. Päivällä kävelen pari tuntia. Eikä siinä vielä kaikki. Hyvärinen ehtii harrastamaan osallistumaan myös yhdistyksen liikuntakerhoihin. PI Hurjaa menoa: Pirkko Hyvärinen käveli viime vuonna 6 000 kilometriä Aivojumppa aukaisee mielen ja kehon Aluksi testattavat kuulivat Pertti Vuorion tiiviin esittelyn testistä. 2. ”Vuorohiihto” Heiluta jalkaa ja vastakkaista kättä eteen ja taakse 4. ”Lumisota” Heittäkää toisianne ”lumipallolla” 1.” Lunta sataa” Tee käsiympyröitä edestä sivulle sormia heiluttaen 3. ”Tasatyöntö” Nosta kädet yläviistöön ja yksi jalka taakse, ”työnnä sauvoilla” taakse, pyöristä selkä, polvet koulussa
• 26 – Nro 1 helmikuu 2017 ELÄKELÄINEN – Leppävaarassa asunut äitini muutti palvelutaloon syksyllä 2015. Hän teki päätöksensä 82-vuotiaana itse ja se oli minulle suunnaton helpotus. Nyt tiedän, että äidistäni pidetään huolta 24/7 ja hänellä on turva, toisin kuin asuessaan yksin kerrostalossa. Näin kertoo Helsingin Puistolassa asuva kuvataiteilija ja SummaArt Co-op osuuskunnan hallituksen sihteeri Kia Winqvist (s.1960). – Äitiäni kaksi vuotta vanhemman tätini kanssa olimme jo pitemmän aikaa huolissamme äitini yksin kotona pärjäämisestä. Mutta emmehän me tietenkään voineet sanoa hänelle, että muuta hyvä ihminen palvelutaloon. Oli suuri helpotus kun hän oivalsi sen itse erään Malmin sairaalasta tulonsa jälkeen. Ja kun päätös syntyi, sain hänelle palvelutalosta paikan nopeasti ja muutto tapahtui parin viikon kuluttua päätöksestä. Kia Winqvist muistelee, että muutto oli henkisesti raskas niin hänelle itselleen kuin äidilleenkin. Oli käytävä nopeasti läpi koko omaisuus ja hylättävä rakkaista tavaroista suurin osa, sillä 25 neliön asuntoon ei paljon tavaroita mahtunut. – Tein kuvasarjan äidistäni, kun hän pakkaa tavaroitaan ja yhdessä kuvassa hän on kääntänyt entiselle elämälleen selkänsä. Äitini oli kovasti liikuttunut teoksestani, jonka annoin hänelle äitienpäivänä lahjaksi. Hän on esitellyt sitä palvelutalossakin ja osa katsojista on liikuttunut kyyneliin. Kia Winqvist on seurannut Sipilän hallituksen soteuudistus-esityksiä ja maakuntahallintoon siirtymistä ristiriitaisin tuntein. Kerrotut suunnitelmat eivät ole herättäneet luottamusta. – Mitään varmaahan asiasta ei kukaan osaa vielä sanoa. Kuitenkin tulotasosta riippumatta olisi jokaisen saatava hyvää hoitoa. Asun Puistolassa, ja minun täytyy jo nyt käydä joissain tutkimuksissa Tammisaaressa saakka. Se on autottomalle aina melkoinen reissu. Putosi huolen taakka harteilta – Köyhyysrajalla elävällä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa vanhenemiseensa. On asuttava siellä missä on halvinta, olivatpa päivittäispalvelut lähellä tai kaukana. Minulla on nivelrikko molemmissa polvissa, tällä hetkellä saan 18 invataksimatkaa kuukaudessa. Minunlaiselleni liikuntarajoitteiselle kaupan on oltava lähellä. – Liikuntarajoitteisella on paljon sumplimista, että voi asua kotona. Esimerkiksi äidilleni päivittäinen kaupassa käynti oli erittäin tärkeä asia. Oli pukeuduttava, kaupassa näki ihmisiä ja sai itse valita ostoksensa. Kun hän ei enää päässyt kauppaan, alkoi nopea henkinen ja fyysinen alamäki. Kia Winqvist sanoo, että hänen äitinsä oli hyvä innoittaja muuttaessaan oma-aloitteisesti palvelutaloon, ja hän itse on valmis muuttamaan palvelutaloon koska tahansa. -Teen taidetta ja käsitöitä koko ajan, joten varmaan perustaisin palvelutalossa monenlaisia toimintakerhoja, eli tekisin sitä samaa mitä teen nytkin. Äitini muuttaminen palvelutaloon ei ollut mitään lopullista, vaan meille molemmille siinä tilanteessa eräänlainen uusi, valoisampi alku. – Helpottavaa oli myös se, että äitini piti ratkaisua hyvänä palveluksena tädiltäni ja minulta. Nyt hänellä on palvelutalossa paljon puuhaa ja hän on saanut sieltä uusia ystäviä. Ja minulta kahden lapsen yksinhuoltajana putosi suuri huolen taakka harteilta, kun ei tarvitse kantaa jatkuvaa huolta siitä, miten se äiti siellä kotona yksin pärjää. –Koska olen ainoa lapsi, minulla ei ole ollut sisaruksia jakamassa äidistäni huolehtimista. Lapseni kävivät paljon hoitelemassa Leppävaarassa äitini asioita, mutta onhan heillä aina omat menonsa. Ajoissa palvelutaloon Kia Winqvist on koulutukseltaan kuvataiteilija. Ollessaan vuosina 1979-80 au-pairina New Yorkissa, hän kiersi vuoden aikana kaikki mahdolliset New Yorkin taidemuseot ja galleriat. – Kun näin Picasson Guernican , se säväytti niin, että päätös kuvataiteilijan ammatista syntyi siinä silmän räpäyksessä. Kävin Hyvinkään taidekoulun, mutta ei ammattikuvataiteilijan ura tietenkään heti auennut. Työskentelin kauan matkatoimistovirkailijana ja olen tehnyt myös kaikenlaista muuta. – Humanistisen ammattikorkeakoulun Tupa-hankkeen kautta perustimme kansainvälisen taideosuuskunnan SummaArt Co-opin. Meitä on siinä 30 eri alojen ihmistä, muusikkoja, kuvataitelijoita, teatterintekijöitä, sirkustaiteilijoita ja valokuvaajia. Tarjoamme muun muassa koulutuspalveluja yrityksille ja yhteisöille. Meillä on myös oma teatteriryhmä. Uusia jäseniä otamme mielihyvin mukaan monipuoliseen toimintaamme. – Mutta kuten sanoin, suosittelen palvelutaloon ajoissa siirtymistä hyvänä vaihtoehtona, koska siellä löytää aina monenlaista yhdessä tekemistä. Äidilläni on nykyään niin paljon menoja, että harvoin tavoitan hänet edes puhelimeen ensi yrittämällä, Kia Winqvist naurahtaa. JUHA DRUFVA Kia Winqvist kuvasi äitinsä muuton palvelutaloon – Köyhyysrajalla elävällä ihmisellä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa vanhenemiseensa. On asuttava siellä missä on halvinta, olivatpa päivittäispalvelut lähellä tai kaukana, Kia Winqvist muistuttaa. Taustalla teos palvelutaloon muuttaneesta äidistä. Kuva: Kia Winqvist Kia Winqvist: Odottaa seuraavaa tuntia tulevaksi, Mixed media 2016
• Nro 1 helmikuu 2017 – 27 ELÄKELÄINEN Yhdistystoiminnan peruskurssi 27.2. 3.3. (4 vrk) Tarkoitettu uusille puheenjohtajille, sihteereille sekä kaikille johtokunnan jäsenille. Yhdistystoiminnan perustaidot ja tiedot: muun muassa toimihenkilöiden tehtävät ja yhdistyslaki, järjestön tehtävät ja toiminnan suuntaviivat. Yhteinen osuus taloudenhoidon kurssin kanssa. Vetäjänä Martti Vaattovaara. Hinta: 276 € PH / 319 € TH Ilmoittautuminen heti. Taloudenhoidon peruskurssi 27.2. 3.3. (4 vrk) Tarkoitettu uusille taloudenhoitajille ja toiminnantarkastajille. Yhdistyksen taloudenhoidon perustaidot ja tiedot: muun muassa taloudenhoitajan tehtävät yhdistyksessä, kirjanpidon perusteet, kirjanpito tietokoneella, talouden suunnittelu ja toiminnantarkastus. Yhteinen osuus yhdistystoiminnan kurssin kanssa. Vetäjänä Anitta Koski. Hinta: 276 € PH / 319 € TH Ilmoittautuminen heti. Musiikkikurssi 2. 6.3. (4 vrk) Kurssi laulajille ja soittajille: Vuokatin kesäpäivien suurkuoron ohjelmiston harjoittelua. Vetäjinä Sauli Malinen ja Ahti Sepp. Hinta: 276 € PH / 319 € TH Ilmoittautuminen heti. Esiintymistaidon kurssi 2. 6.3. (4 vrk) Erityisesti Vuokatin kesäpäivien esiintyjille. Kurssi sopii muillekin, jotka haluavat kehittää esiintymistaitojaan ja saada uusia ideoita. Vetäjänä Hilkka Hyttinen. Hinta: 276 € PH / 319 € TH Ilmoittautuminen heti. Liikuntakurssi 7. 10.3. (3 vrk) Tarkoitettu liikuntaryhmien ohjaajille ja ryhmien jäsenille. Kurssilla harjoitellaan pääasiassa Vuokatin kesäpäivien liikunnan yhteisesityksen ohjelmistoa. Vetäjinä Eva Rönkkö ja Hannele Pitkä-Liukkonen. Hinta: 208 € PH /240 € TH Ilmoittautuminen heti. Senioritanssikurssi 7. 10.3. (3 vrk) Tarkoitettu tanssiryhmien ohjaajille ja ryhmien jäsenille. Kurssilla harjoitellaan pääasiassa Vuokatin kesäpäivien yhteisesityksen ohjelmistoa. Vetäjinä Aira-Liisa ja Juhani Sorsa. Hinta: 208 € PH /240 € TH Ilmoittautuminen heti. Matkavastaavien peruskurssi 13.17.3. (4 vrk) Tarkoitettu yhdistysten uusille matkavastaaville sekä kaikille hyvien matkojen ja retkien suunnittelusta kiinnostuneille. Muitten aiheitten muassa teemana on Vuokatin kesäpäivät. Hinta: 276 € PH / 319 € TH Ilmoittautuminen heti. Miten viestimme toisillemme? Järjestötiedotuksen kulmakivet ja nykyajan viestintäkanavat 22.-24.3. (2 vrk) Kurssi on tarkoitettu yhdistysten tiedottajille sekä kaikille, jotka tarvitsevat viestintätaitoja toiminnassaan. Tiedottamisen perusasioiden lisäksi aiheina ovat sähköinen tiedonvälitys ja media. Vetäjinä Petra Åhlström ja Tuomas Talvila. Hinta: 139 € PH / 161 € TH Ilmoittautuminen 20.2. mennessä. Kotisivut / peruskurssi 3.-5.4. (2 vrk) Kurssilla opitaan laatimaan helppokäyttöiset kotisivut yhdistykselle. Kurssi edellyttää tietokoneen käytön perusteiden hallintaa. Vetäjänä Petra Åhlström. Ilmoittautuminen 6.3. mennessä. Kotisivut / päivityskurssi 5.-7.4. (2 vrk) Kurssilla harjoitellaan yhdistyksen kotisivujen päivittämistä ja annetaan ideoita sivujen kehittämiseksi. Kurssi edellyttää tietokoneen käytön perusteiden hallintaa sekä mielellään hiukan kokemusta kotisivujen käytöstä. Vetäjänä Petra Åhlström. Ilmoittautuminen 6.3. mennessä. Kurssit Kuntorannassa Alueelliset kurssit Bändikurssi, Espoon Matinkylässä 11.-12.3. (2 pv) Kurssi on tarkoitettu sekä soittajille että laulajille, aiempaa bändikokemusta ei tarvita. Kurssilla on monipuolinen ohjelmisto ikivihreistä kappaleista uudempaan rytmimusiikkiin. Kurssilaiset voivat esittää omia musiikkitoiveitaan. Kurssin hinta: 20 €. Ilmoittautuminen 20.2. mennessä Eläkeläiset ry:n toimistolle Tuija Aalille. Alueellisia kursseja voimme järjestää myös yhteistyössä aluejärjestöjen kanssa. Alueellisista kursseista voi tehdä aloitteita ja ehdotuksia. Kurssien hinnat Kurssien hinnat on ilmoitettu kunkin kurssin yhteydessä. Hinnat vaihtelevat Kuntorannan kausihinnaston mukaan. Ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan määräaikaan mennessä kirjallisesti: joko kurssi-ilmoittautumiskaavaketta käyttäen osoitteeseen Eläkeläiset ry, Tuija Aali, Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki, tai sähköpostitse: tuija.aali@elakelaiset.fi Voit ilmoittautua myös Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta täyttämällä sähköisen lomakkeen: www.elakelaiset.fi/sähköiset lomakkeet/kurssihakemus. –Ilmoittautuessa on aina ilmoitettava kurssilaisen yhteystiedot: osoite ja puhelinnumero. –Ilmoittautumislomakkeessa on mainittava, maksaako kurssilainen itse osallistumisensa vai maksaako sen yhdistys. –Kuntorannan kurssien osalta on ilmoitettava, valitseeko kurssilainen puolivai täysihoidon. Kurssituki Vähävaraiset yhdistykset voivat hakea Kuntorannan kursseille kurssitukea, joka kattaa puolet yhden kurssilaisen kurssimaksusta. Kurssitukea haetaan vapaamuotoisesti kurssille ilmoittautumisen yhteydessä – tukea ei siis voida myöntää jälkikäteen. Tukihakemus tulee merkitä selkeästi hakemuskaavakkeeseen tai sähköposti-ilmoitukseen. Kevään 2017 kurssikalenteri Alueelliset kesäpäiväharjoitukset Vuokatin kesäpäiviä varten Kansantanssi 18.3. klo 10 – 15 Hiekkaharjun Puistokulma, Vantaa 25.3. klo 10 – 16 Kuntoranta, Varkaus 1.4. klo 10 – 16 Snellman-koti, Kokkola Musiikki 18. – 19.3. klo 10 – 16 Pateniemen Honkapirtti, Oulu 28.3. klo 10 – 15 Uudenkylän Työväentalo Tapiola, Tampere Kesäpäivänuotit mukaan! Senioritanssi 16.3. klo 10 – 14 Hiekkaharjun Puistokulma, Vantaa 27.3. klo 12 – 17 Pateniemen Honkapirtti, Oulu Voimistelu 8.3. klo 12 – 15 Kuntoranta, Varkaus, 20.3. klo 10 – 14 Hiekkaharjun Puistokulma, Vantaa 21.3. klo 10 – 14 Uudenkylän Työväentalo Tapiola, Tampere 23.3. klo 11 – 14 Pateniemen Honkapirtti, Oulu Kursseista peritään tarjoilukustannusten hinta. Tarjoilujen järjestämiseksi pyydämme ilmoittamaan osallistujamäärän Tuija Aalille viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua. Lisätietoja Kurssikalenteriin voi tulla muutoksia. Kalenteri julkaistaan myös Eläkeläiset ry:n kotisivulla www. elakelaiset.fi, josta näkee mahdolliset muutokset. Lisätietoja kursseista voi kysyä koulutussihteeri Tiina Rajalalta, puh. 020 743 3617 tai 040 582 4319. Eläkeläiset ry:n kurssit järjestetään yhteistyössä KSL-opintokeskuksen kanssa.
• 28 – Nro 1 helmikuu 2017 ELÄKELÄINEN Otimme talvikaudeksi asuntovaunupaikan Kuntorannasta. Päätimmepä kutistaa joulun vieton asuntovaunuun. Paljon lukemista mukaan ja reippailua välillä. Ilmoittautuessa saimme käteen Kuntorannan joulun ajan ohjelmatarjonnan. Joulunajan sää oli todella jäinen joten ulkoliikunnan sai heti hylätä ohjelmasta. Ulkoilu rajoittui lumen pudottamiseen vaunun katolta ja lumilyhtyjen rakentamiseen. Mutta eipä hätää, vierailimme joka päivä kuntosalilla ja sen päälle kylpylässä oli ohjattua vesijumppaa. Tanssimaan pääsi vielä kaikkina iltoina. Karaokea oli ja joulupäivänä ja tapanina elävää musiikkia. Tarjolla oli myös jouluista ohjelmaa. Osallistuimme myös jouluruokailuun aattona. Saimme nähdä ja kuulla että Kuntorannan joulupaketit ovat suosittuja. Useille perheille jopa perinne, paikalle kokoonnutaan useammassa polvessa. Mahdollisuus oli myös tunnelmalliseen joulusaunaan rantasaunassa. Kuntorannasta löytyy caravaanareille hyvät sosiaalitilat. Keittiö ja ruokailutilat, suihkutiloja useita. Myös mahdollisuus käyttää pyykkikonetta. Niinpä mekin keräsimme joulupäivän eväät koriin. Mukaan kynttilät ja joululiina. Kokkailimme kaikessa rauhassa taukotiloissa. Kiinteistönhoitajakin kävi varmistamassa, että kaikki on hyvin caravaanareilla. Marja-Liisa Viljamaa Kauko Niemelä Vantaa SF-Caravan Matkailuatoilijat ry pitää Talvipäivänsä Varkauden Kuntorannassa 10.3. 12.3. Lisätietoja yhdistyksen nettisivulta www.matkailuautoilijat.fi Kuntorannan leirintäalueelle neljä tähteä Kuntorannan leirintäalue uusi neljän tähden luokituksensa. Luokitus on määräaikainen ja se on ansaittava aina uudelleen, sanoo Kuntorannan toimitusjohtaja Hannu Partanen. Nyt saatu tasoluokitus on voimassa vuoden 2019 loppuun asti. Perustana luokitukselle ovat alueen sijainti, tyyli ja luonne sekä varustelun ja palvelun taso. Kuntoranta vahvisti leirintäalueensa palveluja vuoden 2008 investoinneilla, jolloin Varkauden kaupunki luopui Taipaleen leirintäalueestaan. Kuntoranta onkin nykyisin Varkauden ja koko Keski-Savon tärkein leirintäpalvelujen tarjoaja, korostaa Partanen. Matkailuajoneuvoille ja -vaunuille on yhteensä 59 paikkaa, joista talvipaikkoja 32. Kesällä löytyvät edelleen paikat teltoille ja vieraslaiturissa on 12 paikkaa veneille. Lämmitettäviä leirintämökkejä alueella on 10 ja saunoja kaksi. Kuntoranta tarjoaa oleskelutilojen lisäksi ajanmukaiset huoltotilat, jossa on keittiö ja vaatehuoltotilat, WC:t ja suihkut. – Leirintäpalvelujen kytkeytyminen Kylpylähotellin tarjontaan tekevät Kuntorannan leiripalveluista poikkeuksellisia ja laajalle asiakaskunnalle houkuttelevia. Kausi toukokuusta syksyyn on palvelujen kysynnälle otollisinta aikaa. Leirintäpalvelut ovat halukkaiden käytössä myös talviaikaan, vuoden jokaisena päivänä, Partanen toteaa. Leirintäalueen tasoluokitus on ollut käytössä vuoden 1996 alkaen. Ainoastaan luokitellut alueet ovat oikeutettuja käyttämään tähtiluokitusta. Kuntoranta hellii myös Caravaanareita Ulkoilua joulunajan jäisissä tunnelmissa: lumen pudottamista vaunun katolta.
• Nro 1 helmikuu 2017 – 29 ELÄKELÄINEN Limpan Ordförandes kolumn MARTTI KORHONEN Översättning: Anne Lindfors-Shaban De som fattar de viktigaste besluten i vårt samhälle, vårt lands regering, verkar segla vind för våg. Förslagen kommer och går men inget består. Beredningen är undermålig. Landets regering har inte längre kontroll över den gemensamma viljan. Ministrarna sköter beredningen var för sig på eget håll och presenterar förslag som sedan skjuts i sank. Till de senaste turerna hör bilskatteoch trafiknätsutredningen. Samtidigt är motorcykeloch båtskatterna under behandling. Också dessa riskerar att bli en flopp. Skatteintäkterna verkar bli negativa, byråkratin ökar, arbetsplatser försvinner och punktskatter införs trots att det var meningen att beskattningen skulle förenklas. Om man vill ha dylika skatter vore förmögenhetsskatt en rättvis lösning. Men den måste ju för några år sedan med våld slopas för att gynna de rika. Och nu ska i stället fiskebåtar börja beskattas. Helt vansinniga idéer. Uppföljningssystem utvecklas trots att bränsleskatt vore ett alternativ. Ett enkelt och rättvist alternativ dessutom: den som kör med en stor motor som förbrukar mycket bränsle betalar mer. Givetvis är inte heller det systemet problemfritt, men trots allt är det ett större problem att människors behov att färdas och röra sig underställs marknadskrafterna och görs till något det går att tjäna pengar på. Vi har sett vad som hände då marknaden tog kontroll över elnätet. Priserna steg ohållbart snabbt. Varför skriver jag då om dessa skattefrågor? Därför att samtidigt med detta sjabblande har regeringen en enorm socialoch hälsovårdsreform samt en landskapsreform under beredning. Hur ser månne prognoserna ut, vilka är chanserna att reformen lyckas, om man redan i så små frågor som i båtskatten lyckas få till stånd denna röra? Socialoch hälsovårdsreformen är en oerhört viktig reform som inverkar på oss alla. Inom pensionärsorganisationerna måste vi nu alla påverka på våra egna sätt, genom våra kontakter, och även i offentligheten så att våra påverkansmöjligheter också i fortsättningen bevaras. Detta är intressebevakning som rör oss alla. Kommunalvalet är också ett oerhört viktigt val för oss. Vår röst måste höras på alla nivåer inom beslutsfattandet. Genom våra egna och våra närståendes erfarenheter har vi förståelse för de äldres behov. Jag uppmanar er alla att vara aktiva, att påverka och delta. Och att rösta i valet. Det är av största vikt att våra beslutsfattare är människor som förstår pensionärernas budskap och följderna av de beslut som rör seniorerna. Du, jag, vi alla spelar nu i A-laget både då beslut tas om vilka kandidater som ställs upp och sedan i april i valbåsen. Nu är rättan tid för påverkansarbete. Tillsammans är vi en stark kraft så låt oss tillsammans arbeta för allas bästa. N är vinterkriget började bodde vi hos mormor i Hangö. Mormor hade skött mig sedan jag var rätt liten när mamma jobbade på sjön. Nu hade hon kommit hem för att föda min lillebror Randolf, och mormor hade gott om rum sedan morfar ett år tidigare hade dött, och tiderna var så osäkra att mamma inte hade skaffat oss egen bostad. Hangö blev bombat redan under vinterkrigets första dag 30.11. 1939. Som bombskydd i vårt kvarter fungerade grannhusets av tegel murade källarvånings tvättstuga och mangelrum, som knappast hade hållit ens för den tidens bomber. Jag minns mycket väl hur jag stod på husets gård och tittade på bombplanens mörka silhuetter över Hangös gamla av granit murade vattentorn. Jag såg inte bomberna falla, men när de började smälla nere vid hamnen skrek granntanten i tvättstugans dörr: – Kom fort in hit, om ryssarna ser dig kommer dom och bombar oss också! Jag fick inte ens titta ur genom fönstret så att inte ryssarna skulle se mig utan måste gå och sätta mig på huk bakom mangeln. Mangeln var en jättestor trälåda fylld av stenbumlingar som vevades fram och tillbaka på stora runda stockar för att släta ut skrynklorna på tvätten som breddes ut på mangelns stabila träbord. Jag har så här i efterskott många gånger funderat, att om en bomb hade träffat huset och vält mangeln över mig så skulle bara skit och ingenting ha blivit kvar av lilla Rudolf. Bombanfallet räckte inte särskilt länge, och på kvällen kom en order att så många civila som möjligt skulle evakueras från stan. Jag minns ännu hur jag försökte locka fram min vita katt Mirre för att ta den med till bussen, men den höll sig undan och jag såg den aldrig mera. Bussen till Bromarv, som är en liten skärgårdskommun norr om Hangö, startade från järnvägstorget och körde rätt sakta med mörklagda lyktor, man trots detta gungade bakändan där vi satt rätt otäckt i svängarna och på back-krönen. När ännu moster Gertruds hund Donna slafsade i sig ett paket smör som den sedan spydde upp, började ett allmänt illamående. Bussen stannade så att vi fick gå ut och spy och putsa kläderna, och när den startade på nytt färbjöd kusken oss att ta in hunden i bussen. Det var inte långt ifrån att jag började gråta. Först hade jag varit tvungen att lämna katten i Hangö och nu ännu hunden, som jag hade fått gå ut med sedan morbror Åke hade blivit inkallad till den sk. allmänna repetitionsövningen. Jag blev mycket glad när vi steg av bussen i Bromarvs kyrkby och hunden, som sprungit efter bussen hela vägen, kom fram ur mörkret, hoppade upp mot mig och började slicka mig i ansiktet, men mamma blev arg för att den smutsade ned mina kläder med sina med sina leriga tassar. Morfars brorson Valdemar var emot oss med häst, och färden fortsatte sittande på tvärlagda bräder i hans fyrahjulskärra. Hästen lunkade sakta framåt längs den mörka vägen, men plötsligt gnäggade den till, stannade och vägrade att fortsätta hur mycket kusken än smackade åt den och ryckte i tömmarna. – Så här gör hästarna allt som ofta just här. Det beror på det där vita svinspöket som springer över vägen. Djuren ser det alltid, men om människan ser det brukar det betyda bråd död, sade Valdemar sakta. Lyckligtvis såg ingen av oss spöket hur vi än stirrade ut i mörkret. Vi fick höra många sådana historier under tiden i Bromarv. Det verkade vara ett verkligt folknöje att berätta historier om tomtar, troll och spöken. När vi var framme kändes det konstigt att det inte ens fans elektriskt ljus i stugan. Vi fick sova på golvet i finrummet på med filtar täckta halmbäddar medan husbondefolket: mamma, pappa och en pojke i min ålder sov i köket. Mamma täckte över mig med sin vinterkappa, och innan jag somnade låg jag ännu en stund vaken och lyssnade på rösternas sorl i köket. Där funderades säkert på hur alla vi hangöbor skulle inkvarteras. Följande morgon fick jag gå ut med husets pojke, som hette Ernst. När jag frågade varför han hade kvinnoskor på fötterna sade han, att han fick använda mammas gamla för att hans egna blivit för små, men att pappa har lovat honom nya vinterkängor till julklapp. De kippande kvinnoskorna hindrade oss inte från att först pröva isen på gårdsdammen. Den höll fast den bångnade och knakade under oss. Sedan var det stallets tur. Hästen som vi hade kommit med var i dagsljus brun och hade ljus man. Den nappade med mjuka läppar sockerbitarna, som Ernst hade snappat vid morgonkaffebordet från våra handflator. Det var spännande, men rädd var jag inte, men när en av korna råmade bakom mig i ladugården hoppade jag till av förskräckelse. Det kändes snopet när Ernst skrattade åt min rädsla, men när vi talade om kriget var jag nästan hjälte. Jag hade ju med egna ögon sett de ryska bombplanen. När vinterkriget började ”Som bombskydd i vårt kvarter fungerade grannhusets av tegel murade källarvånings tvättstuga och mangelrum, som knappast hade hållit ens för den tidens bomber.” Ett nytt år, gamla problem
• 30 – Nro 1 helmikuu 2017 ELÄKELÄINEN
• Nro 1 helmikuu 2017 – 31 ELÄKELÄINEN Kirjoittajavieras MERJA KYLLÖNEN V anha viisaus on, että politiikassa eivät riitele ihmiset vaan asiat. Mihinkähän tämä viisaus on kadonnut? Huolestuneena olen seurannut Brysselistä käsin kotimaan poliittista tilannetta. Hirveän yllättynyt en voi sanoa olevani liikenneministeri Bernerin ”keskustelunavauksen” saamasta täystyrmäyksestä: liikenteestä on aina vaikea keskustella, ja jos ehdotuksiin sisältyy jo aikaisemmin poliittisesti kiistanalaiseksi todettuja asioita (kuten paikannus tai yhtiöittäminen), ei ministerinkään pitäisi yllättyä jos keskustelu ei ole pelkästään asiallista. Todella huolissani olen kuitenkin siitä, miten olemattomalla valmistelulla keskusteluun näytettiin lähtevän. Perusteluja liikennejärjestelmän kokonaisremontille on, mutta tämä visio kompastui heti ensiaskelissa omaan kunnianhimoonsa, kiireeseen ja yhteistyön puutteeseen. Jos hallituskumppanit, ministeriöt tai sidosryhmät joutuvat kiireisesti irtautumaan selvityksestä, ei sillä juuri ole poliittisesti etenemisen mahdollisuuksia. Olen kirjoittanut blogissani (www.merjakyllonen.fi) pidemmän analyysin Bernerin mallin heikkouksista ja vahvuuksista, mutta olen edelleen jäänyt pohtimaan yhteistyön merkitystä. Mistä tulee nyt tämä hinku uudistaa Suomea runnoen ja rymistelemällä? Mihin on jäänyt poliitikassa toimisen ydin: neuvottelu, sopiminen, etukäteen keskustelu, eri näkökulmien yhteensovittaminen? Jos ministeri esittelee ”selvityksen” omissa nimissään, selkeillä aikataulutavoitteilla ja budjettivaikutuksilla, lienee selvää että se tulkitaan hallituksen yhteiseksi esitykseksi? Ei ihme, että hallituskumppaneilla saattoi mennä herne nenään. Jos tämä on ”uudenlaista toimintakulttuuria”, kuten pääministeri Sipilä kehui, niin kovinpa on yksioikoista ja lyhytjänteistä. Yksin etenee toki nopeasti mutta jos haluaa vaeltaa kauemmaksi, pääsee porukalla paljon pidemmälle. Moukarimetodi toimii kyllä raivokkaan keskustelun herättäjänä, ja onhan se mahdollista että säpäleistä murusia etenee myös konkreettiseen valmisteluun. Itse en kuitenkaan usko, että runnomalla saa aikaan mitään kovin kestävää. Ei liene sattumaa, että myös ulkomailla runnomismetodia yrittää eräs yritysjohtaja, hiukkasen Suomea suuremmassa valtakunnassa. Presidentti Trump on ensimmäisen viikon aikana sulkenut korvansa kaikilta asiantuntijoiden, virkamiesten ja neuvonantajiensakin neuvoilta ja päättänyt ilmeisen sinnikkäästi vetää aivan omaa linjaansa. Reaktiosta päätellen poliittinen umpikuja saattaa olla Trumpillakin edessä, ainakin niin kovasti toivon. Päättäjä, jota ei edes kiinnosta kuulla eri mieltä olevien kantoja, on pelottava päättäjä. Onko tästä kaikesta löydettävissä jotain hyvää? Ehkä pieni hopeareunus on olemassa. Tämän hetken poliittisia käänteistä ja yhteiskunnallista keskustelua seuratessa perinteisen poliittisen osaamisen ja poliittisen kokemuksen arvostus voi myös nousta. Yhteiskunnallinen johtaminen on hyvin erilaista kuin yritysten johtaminen; poliittinen järjestelmä ei toimi kuten liikemaailma. Politiikan peruskaura vaatii sinnikkyyttä, pitkäjänteisyyttä sekä laajasti toimivia yhteiskunnallisia suhteita. Lopulta poliitikon valta on aina kuitenkin vain lainattua valtaa: me toimimme äänestäjien luottamuksen varassa. Rauhanrakentajia ja sovun etsijöitä kaivataan kaikkialla. Nyt olisi tilausta viisaudelle, vakaudelle ja kokemukselle. Olisiko kuntavaaleissa juuri sinulla näyttämisen paikka? °°° Merja Kyllönen on Euroopan parlamentin jäsen. Miten maailmaa muutetaan Piikkiön Eläkeläisten vuosi 2017 alkoi vauhdikkaasti kaksipäiväisellä Nettitreffit-kurssilla. Kaksipäiväisen kurssin ohjaaja oli Eläkeläiset ry:n Verkko ja vempaimet haltuun -hankkeen Petra Åhlstöm. Koulutuspaikaksi valittuun Piikkiön Kehityksen kerhotaloon kokoontui tavoitteeksi asetettu 15 osallistujan innokas joukko. Verkkopalvelujen käyttö ja sähköinen asiointi ehtivät tulla tutuiksi. Talolla oli valmiina tarvittava langaton verkkoyhteys, minkä lisäksi kouluttaja oli varmuuden vuoksi valmistautunut kurssia varten monipuolisin sähköisin apuvälinein. Heti alkuun kurssilaiset pääsivät vauhtiin kouluttajan esittäessä kysymyksen Miten liittyä verkkoon. Kukin osallistuja sai samalla kysymykseen henkilökohtaisen perehdytyksen. Sama hyvä tyyli jatkui koko kurssin ajan. Kuin yhdestä suusta kurssilaisten mielipiteenä oli, ettei kurssi ollut turha. Verkon käyttäjien pulmatilanteisiin tuli aina ohjaajan perinpohjainen selitys. Esimerkiksi sähköpostiosoitteessa pitää aina olla pisteet paikallaan ja oikeat kirjaimet kohdallaan. Osoitteessa ei saa olla yhtään ylimääräistä merkkiä. Huijareiden yhteydenotoista tuli vakavat varoitukset. Mitä mieltä ? Martti Majuri ilmaisi mielipiteensä yleisarvosanalla hyvä. Ohjaaja osasi ymmärtävästi suhtautua jokaisen kurssilaisen erilaisiin valmiuksiin, vastata pitemmälle edistyneelle riittävän monipuolisesti ja vasta-alkajalle tarvittavan selkeästi. Koulutuksen keskeiset asiasisällöt tulivat kaikille perille. Marja-Leena Tuomelle taas kurssin tärkein anti oli tieto siitä, miten laskuja maksetaan verkon kautta. Hyvä oli myös tietää, mitä tietokoneen taulussa näkyvät kuvakkeet merkitsivät ja miten niitä voitiin käyttää. Kaiken kaikkiaan kurssi oli antoisa. Heljä Karjalainen-Manninen Piikkiön Eläkeläiset verkko-opissa Kouluttaja Petra Åhlström antoi kurssilaisille henkilökohtaista ohjausta. Kuva: Gunborg Suominen Kuulumisia Rovaniemeltä Vuosi on vaihtunut ja yhdistystoiminnan aloitimme Rovaniemen Eläkeläisissä viikolla 2. Toimintasuunnitelman mukaan kerhot aloittavat viikko-ohjemat. Tavoitteena on myös uudistaa kerhoja siten, että jokaiselle osallistujalle entistäkin paremmin löytyisi jotain kiinnostavaa. Vuonna 2017 toiminnassa huomioidaan Suomi 100 vuotta erilaisin tapahtumin, kulttuurin ja juhlan merkeissä. Panostetaan koulutukseen, seurataan kunnallista päätöksentekoa ja sote-lain etenemistä sekä ikäihmisten palveluiden toteutumista kaupungissa. Järjestetään retkiä, tavataan Vuokatissa. Syyskokouksen päätöksiä Rovaniemen Eläkeläisten puheenjohtajana jatkaa Kaarina Kapraali, varapuheenjohtajana Kari Puolakka. Johtokuntaan valittiin Eeva Niemi, Aune Merkkiniemi, Kyllikki Vilander, Jouni Ylitalo, Sirkka Ollila, Tapio Kiviniemi (U), Seija Paadar, Eila Kiviniemi, varajäsenet Jukka Vaara (U), Reijo Hannuniemi, Linnea Kilpeläinen, Pirkko Riissanen (U), Markku Artman (U). Näillä eväillä suuntaamme tulevaan toimintaan Kaarina Kapraali
• 32 – Nro 1 helmikuu 2017 ELÄKELÄINEN Hallituksen esityksen mukaisesti kansaneläkettä ja takuueläkettä on leikattu tämän vuoden alusta lähtien 0,85%:lla. Leikkaus kohdistuu pienituloisiin eläkeläisiin, yli 600 000 henkilöön. Raskaimmin tämä leikkaus iskee niihin noin 100 000 henkilöön, jotka saavat vain Kelan eläkettä. Leikkauksia ei voida perustella valtiontalouden huonolla tilanteella, koska toisaalta hyvätuloisten verotusta on ollut varaa keventää. Samalla on leikattu kakkostyypin diabeteksen lääkkeiden korvaus 100%:sta 65%:iin. Leikkaus koskee noin 300 000 henkilöä, joista suurin osa on vanhoja. Toisaalta makeisvero on poistettu, mikä vähentää valtion verotuloja ja lisää väestön sairastumisriskiä. Eläkeläisten Helsingin Aluejärjestö tuomitsee hallituksen julman politiikan, joka kärjistää yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja lisää köyhien ja sairaiden vaikeuksia. Meillä on varaa parempaan Suomeen! Helsingissä 5.1.2017 Eläkeläisten Helsingin Aluejärjestö ry Suonenjoki–Iisveden Eläkeläisten syyskokouksessa valittiin yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi Markku Räty. Muut toimihenkilöt jatkavat edelleeen: Sihteerinä Helvi Kukkonen, taloudenhoitajana Väinö Heiskanen, matkavastaavana Raija Kuismin ja jäsensihteerinä Sirkka Voutilainen. Yhdistyksessä toimii tanhu-, lauluja pilkkijaostot. Uusi vuosi aloitettiin ”verkot ja vempaimet tutuiksi” tietotekniikan kurssilla 12. ja 19.1. Kurssin tarkoituksena on opastaa jäseniä tietokoneen ja älypuhelimen käyttöön. Suomi 100 vuotta – työllä rakennettu: juhla tulossa Paikallisen kerhotoiminnan lisäksi osallistumme keskusja aluejärjestön koulutusja muihin toimintoihin. Paikallisesti osallistumme Kunnossa kaiken ikää -projektiin, teemme vierailuja naapuriyhdistysten tilaisuuksiin, olemme mukana eläkeläisten yhteistyöjärjestön Teemme teatteri ja virkistysmatkoja yhdessä Rautalammin eläkeläisten kanssa. Järjestämme juhlan tunnuksella ”Suomi 100 vuotta – työllä rakennettu” Seppo Voutilainen Eläkeläiset ry:n Lapin Aluejärjestö ry:n Aluetoimikunnan mielestä tammikuun puolivälissä julkistetun Eläketurvakeskuksen tutkimuksen tulosten raportointi oli harhaanjohtavaa eläkeläisten todellisesta taloudellisesta tilanteesta Suomessa. Tiedottamisessa jäi liian vähälle huomiolle se, että keskimääräisen eläkkeen kasvusta huolimatta noin 600 000 eläkeläistä on pienituloisia ja noin 100 000 heistä elää pelkän kansaneläkkeen tai takuueläkkeen varassa eli reilusti alle EU:n määrittelemän köyhyysrajan, joka on noin1000 euroa/kk. Keskimääräisen eläkkeen kohoaminen ei myöskään tarkoita, että suurin osa eläkeläisistä saisi sellaista eläkettä, sillä keskiarvoeläkettä nostavat pienen joukon hyvin suuret eläkkeet. Niinpä todellisuudessa suurin osa eläkeläisistä (2/3) joutuu elämään alle 1500 eoron kuukausieläkkeellä. Suomen hallitukset ovatkin saaneet EU:n komissiolta huomautuksen liian suuresta eläkeläisköyhyydestä, mutta porvarihallitus on vain lisännyt eläkeläisten ahdinkoa leikkaamalla indeksikorotuksia, nostamalla lääkeja matkakulujen omavastuuosuuksia. Edes puheissa ei ole luvattu korottaa pienimpiä eläkkeitä köyhyysrajallekaan. Viime vuonna Kelan matemaatikot julkaisivat tietoja, että pienimpiin eläkkeisiin tarvittaisiin 200 euroa/kk tasokorotus, jotta niiden ostovoima olisi edes samalla tasolla vallitsevaan palkkatasoon nähden kuin 30 vuotta sitten. Tämä osoittaa, että tilastoja voidaan tulkita monesti niiden käyttäjän omien tarkoitusperien mukaan ja vain osan totuudesta kertovasti. Suurimmalle joukolle eläkeläisiä omakohtainen kokemus todellisuudesta on toinen kuin suurten eläkevakuutusfirmojen eläketiedotuskeskuksen julistama. Monet eläkeläiset ovat käytännössä valintatilanteessa, ostaako pienellä eläkkeellä ruokaa vai lääkkeitä, kun molempiin rahat eivät riitä. Tämä lisää verovaroista maksettavia kuluja, kun eläkeläisten terveys ja toimintakyky heikkenee. Vaihtoehtona olisikin käyttää eläkerahastoja korjaamaan tilannetta valtionvelan kasvattamisen sijaan Lapin Aluetoimikunta esittääkin valtiovallalle, että se kuuliaisena EU-oppilaana alkaisi hilata pienimpiä eläkkeitä edes köyhyysrajan suuntaan, sillä se olisi myös taloutta ja työllisyyttä parantavaa toimintaa, kun pienet eläkkeet menevät kokonaan kotimaiseen kysyntään. Tälle on myös hyvät taloudelliset edellytykset, kun vastikään uutisoitiin, että eläkevakuutusyhtiöt ovat saaneet useiden miljardien tuottoja viime vuodelta ulkomaisista sijoituksistaan. Eläkeläiset ry:n Lapin Aluejärjestö ry:n aluetoimikunnan kokous Rovaniemellä 27.1.2017 Mikäli valmisteilla oleva sote-hanke kaikkine lakeineen ja maakuntahallinnon muutoksineen lausuntokierrosten jälkeen toteutuu, merkitsee se todella suuria muutoksia näillä sektoreilla. Maakunnille siirtyvää hallintoa on soteen liittyen perusteltu sillä, että pitää saada leveämmät hartiat. Kun perustuslakivaliokunta torjui edellisen esityksen rahoituksenn osalta, jossa kunnilla ei olisi ollut mitään muuta kuin maksajan rooli, tarjotaan nyt vaihtoehtoa jossa rahoitus tulee valtiolta maakuntien hallinnolle. Tässä vaiheessa erilaisin mittarein jaoteltu raha kullekin maakunnalle olisi soten rahoituksen pohja. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen miltä näyttää. Jo nyt valmistelussa ollut työryhmä on viitannut siihen, miten helppo on tällä tavoin toteuttaa mm. 3 miljardin euron säästö, joka hallituksella tavoitteena. Yksinkertaisesti hallitus määrittää, paljonko budjetissa osoitetaan sote-toimiin, ja jakaa kyseisen määrän maakunnille. Näin palvelujen tuottajat ja ostajat ovat ahtaalla. Laatu heikkenee, määrä vähenee, ja lopputuloksena epäilemättä jossain syntyy uusia yksityisiä tahoja, joihin pääsee hoitoon kun on riittävästi rahaa itsellä tai riittävät hyvät vakuutukset. Pienituloisen budjetti ei niihin yllä. Mm. professori Heikki Hiilamo on ennakoinut rankkaa tulevaisuutta julkiselle sektorille rakennettaville yhtiöille. Ne ovat uusia ja aloittavat toimiaan vasta, kun jo olemassa olevat suuret yksityiset yhtiöt ovat ehtineet varmistaa asemansa tässä kilpajuoksussa. Julkinen polvilleen Koko sote-hanketta on muokattu ja veivattu kerta toisensa jälkeen. Mutta miksi? Tässä lienee se yksityisen pääoman tavoite ja tarkoitus. Julkisen sektorin toiminta pitää lopullisesti saada polvilleen. Käytännössä se merkitsee, että yhteiskunnan varallisuus sote-toimissa siirtyy seuraavaksi jo kokonaan yksityiseen kukkaroon ja maailmalle maksamatta veroja tuskin lainkaan. Synkkä on ennuste ja synkästi käy ellei eduskunta torppaa koko sote-hanketta. Tässä vaiheessa se on nähdäkseni ainoa varma tapa pelastaa maamme sosiaalija terveydenhuolto niin, että palvelut ovat koko kansan ulottuvissa. Siitähän on viime kädessä kyse. Kaija Kiessling Turun Vanhustyön neuvottelukunnan puheenjohtaja Sote-lakien ja maakuntahallinnon salaisuus Helsingin Aluejärjestö: Irvokas 100-vuotislahja eläkeläisille Lapin Aluejärjestö: eläkeläisköyhyydestä vaiettiin Pankit sulkevat nyt kovaa vauhtia konttoreitaan. Pohjois-Savon Osuuspankki on ilmoittanut lopettavansa huhtikuussa pankkikonttorit Kaavilla ja Karttulassa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nettipankittomat asiakkaat joutuvat asioimaan muissa kunnissa laskujensa maksamisessa, todetaan Eläkeläiset ry:n Savon Aluejärjestön kannanotossa. – Osuuspankki saneeraa pitkin maata konttoreitaan kovalla kädellä. OP on ollut maalaisten pankki. Se on syntynyt ja kasvanut pienten kuntien vähävaraisten ihmisten varoin. Nyt pankin juuret unohdetaan ja viedään asiakaspalvelut sen pitkäaikaisemmilta asiakkailta, vanhuksilta pois, kannanotossa sanotaan. Aluejärjestön mukaan Osuuspankki on valinnut Nordean tien: ”Eläkeläisten kengistä tulevien hiekkojen siivoaminen vie enemmän rahaa kuin he tuovat”. – Pankkikonttorien alasajon myötä pyritään kehittämään hallituksen kärkihanketta pakko-digitalisaatiota, joka sekin tuottaa lisää kustannuksia vähävaraisille ihmisille, Savon Aluejärjestön kannanotto toteaa. Savon Aluejärjestö: Pankit pakottavat mahdottomaan digiloikkaan Suonenjoen eläkeläisille uusi puheenjohtaja ”Synkkä on ennuste ja synkästi käy ellei eduskunta torppaa koko sote-hanketta. Mielipiteitä Kannanottoja
• Nro 1 helmikuu 2017 – 33 ELÄKELÄINEN Suomussalmen Eläkeläiset ry jakoi jäsenilleen ilmaiseksi liukuesteitä, koska olimme huolestuneita ikäihmisten kaatumatapaturmista. Teimme jo syksyllä 2015 aloitteen paikalliselle Vanhusneuvostolle liukuesteiden jakamisesta kaikille 70 vuotta täyttäneille kunnan toimesta, mutta kun aloite ei mennyt läpi, päätimme toimia itse omalla kustannuksella. Tämä tempaus oli myös mainio jäsenhankintakampanja, saimme paljon uusia jäseniä! Pikkujoulua vietimme Ämmänsaaren Työväentalolla 9.12. Joulupukkikin oli paikalla. 16.12. kävimme viemässä joulutervehdyksen Hoitokoti Jalonkoskeen; lauloimme joululauluja ja tarjosimme vanhuksille glögiä ja piparkakkuja. Eija Laakso sihteeri Liukuesteet kenkiin Suomussalmella Puheenjohtaja Pertti Karhapää avusti Lydia Juntusta liukuesteiden kiinnittämisessä kenkiin. Porvoon Eläkeläiset ry on huolissaan vanhuspalveluiden hoitajamitoituksen uudelleenmäärittelystä, kun maan hallitus hakee 70 miljoonan euron säästöjä julkiseen talouteen vuoteen 2019 mennessä. Hallitus joutui luopumaan aikeestaan laskea vanhainkotien ja muun ympärivuorokautisen hoivahenkilöstön vähimmäismitoitusta 0,5:stä 0,4:ään hoitajaan vanhusta kohden. Uuden esityksen mukaan säästöt kuitenkin haetaan henkilöstömitoituksen täsmentämisellä ja hoitajamitoitukseen laskettavan henkilöstön uudelleenmäärittelyllä. Uudistuksessa pohditaan miten hoitoon osallistuvan henkilöstön määrään voidaan sisällyttää muita työtekijäryhmiä sekä ottaa huomioon esimerkiksi turvateknologiaa. Tarkastelun kohteena ovat muun muassa tukipalveluhenkilöstöä koskevat erilliset lupavaatimukset sekä toimiluvat. – Tukihenkilöillä on oltava riittävä koulutus ja oikea asennoituminen ikäihmisiin. Mielestämme teknologia ei voi korvata ihmisiä. Muistisairaiden kohdalla hoitaja on tärkeä, Porvoon Eläkeläisten syyskokouksen kannanotto painottaa. ”Päätöksenteon poukkoilu tuottanut paljon haittaa” Kannanoton mukaan hallituksen poukkoilu ikäihmisiä koskevassa päätöksenteossa on tuottanut epävarmuutta, epäluuloa, tunnetta toisen luokan kansalaisuudesta ja masennusta. Näin ei saa jatkua. – Sosiaalija terveysministeriössä laaditaan parhaillaan uusia laatusuosituksia hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Laatusuosituksen mitoitus on saatava lainmuotoon. Silloin turvattaisiin hoivan laatu ja hoitajien jaksaminen. Kannanotossa todetaan, että yhteiskunnan on tuotettava riittävät ja hyvät palvelut koko maassa. – Palvelut olisi hinnoiteltava niin, että ne ovat kaikkien kansalaisten saavutettavissa, osa ilmaisia. Lähipalvelujen säilyttäminen ja kehittäminen ovat eläkeläisille tärkeitä. Tämä merkitsee ajattelussamme, että Porvoon kaupunki tuottaa itse kaupunkilaisille peruspalvelut lähipalveluina. Vierastamme maan hallituksen linjausta, että julkisen vallan palvelu tulee aina yhtiöittää. Porvoon Eläkeläiset ry:n jäsenistö on huolissaan myös sosiaalija terveyspalveluissa toimivien ihmisten asemasta, kun sote-rakennemuutos vie päätöksenteon kauemmaksi. Ruuskanen jatkaa puheenjohtajana Porvoon Eläkeläiset ry:n syyskokous valitsi yhdistyksen puheenjohtajaksi edelleen Tapio Ruuskasen ja varapuheenjohtajaksi Airi Ekmanin. Muut johtokunnan jäsenet ovat Helena Mattila, Seija Koponen, Reijo Penttilä, Liisa Paasela, Pentti Koponen ja Raili Vuorela, varajäseninä Seija Backström Pirkko Friman ja Pirjo Olsson. Porvoon Eläkeläiset: ”Teknologia ei voi korvata ihmisiä vanhusten hoidossa ” Kemin Eläkeläisten syyskokous valitsi Mauno Palon uudelleen yhdistyksen puheenjohtajaksi vuodelle 2017. Varapuheenjohtajaksi valittiin Maisa Lahnajärvi ja johtokunann muiks ijäseniksi Saara Kotijärvi-Dianoff (sihteeri), Mauri Blomster (taloudenhoitaja), Esko Toivanen, Aila Lauri, Matti Viitanen, Erkki Dianoff, Suoma Perkaus, Maija-Leena Koivuaho, Raija Siirilä ja Kaarina Pistokoski-Tikkala sekä varajäseniksi Sanni Dianoff, Aili Valta ja Tapio Siirilä Mauno Palo uudelleen Kemin Eläkeläisten puheenjohtajaksi Lue myös: Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Martti Korhonen vieraili Kemin Pruntsilla Joulutervehdys hoitokoti Jalonkoskeen. Sivu 8
• 34 – Nro 1 helmikuu 2017 ELÄKELÄINEN Kevätkokouksia Kempeleen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 23.2.2017 kello 12.00 Kempeleen Työväentalossa, Koskelantie 24. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Kemin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous perjantaina 24.2.2017 kello 13.00 Pruntsissa, Kauppakatu 28, Kemi. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 12.00. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Eura-Säkylä-Köyliön Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 27.2.2017 kello 12.00 Kauttuan Kylätalossa, Kirjakuja 4. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Kellon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 27.2.2017 kello 13.00 Kellonhovissa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Uimaharjun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 27.2.2017 kello 10.00 Kansantalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Jakomäen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 28.2.2017 kello 11.30 i-talon kerhotilassa, Kankarepolku 5. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Tikkakosken Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 28.2.2017 kello 15.00 Tikkakosken Veteraanitalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Hämeenlinnan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 6.3.2017 kello 12.00 Järjestösäätiön kerhotilassa, Birger Jaarlin katu 12, Hämeenlinna. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 11.30. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Iin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 6.3.2017 kello 12.15 Järjestötalossa. Esillä kevätkokukselle määrätyt asiat. Tervetuloa suunnittelemaan toimintaa ja ohjelmaa. Johtokunta __________________________________________ Kokkolan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 6.3.2017 kello 13.30 Snellmankodissa, Rantakatu 27, Kokkola. Esillä kevätkoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Turun Työväen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 6.3.2017 kello 11.00 T-talossa, Vanha Hämeentie 29. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Voileipätarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Tikkurilan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 7.3.2017 kello 10.00 Puistokulman alasalissa, Talkootie 4, Vantaa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Järvenpään Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 8.3.2017 kello 14.00 Toimintakeskuksessa, Myllytie 11. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta Kuopio-Kallavesi Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 8.3.2017 kello 11.30 Alavan toimintakeskuksessa, Siikaniemenkatu 4, Kuopio. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Seinäjoen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 8.3.2017 kello 12.00 Nuorisokeskuksessa, Puskantie 3. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Hakunilan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 9.3.2017 kello 11.00 Hakunilan nuorisotalossa, Laukkarinne 4. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Piikkiön Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 9.3.2017 kello 11.30 Nuorisotalo Pontelassa, Pontelanmäki 5. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Vartiokylän Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 13.3.2017 kello 12.00 Vartiokylän Työväentalossa, Rusthollarinkuja 3, Helsinki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Etelä-Vantaan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 14.3.2017 kello 13.00 Arkissa, Liesitori 1, 3. kerros, Myyrmäki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Jyväskylän Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 14.3.2017 kello 10.00 Sepänkeskuksen Reaktori-salissa, Kyllikinkatu 1. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Limingan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 14.3.2017 kello 12.00 Limingan Nuorisotalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Tervolan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 14.3.2017 kello 10.00 Tervolan Järjestötalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Himangan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 15.3.2017 kello 13.00 entisessä Pankin Talossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kaikki jäsenet tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Kemijärven Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 15.3.2017 kello 13.00 Kemijärven Työväentalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Malmin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 15.3.2017 kello 12.00 Malmin Työväentalossa, Takaniitynkuja 9, Helsinki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta Mänttä-Vilppula Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 15.3.2017 kello 15.00 Hopealinnan kerhotuvassa, Koskelankatu 58. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Viherlaakson-Karakallion Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 15.3.2017 kello 14.00 Viherlaakson palvelutalossa, Kievarinpolku 1, 3 krs. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Ykspihlajan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 15.3.2017 kello 13.00 Ykspihlajan Toimitalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Ylivieskan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 15.3.2017 kello 11.30 Savelantie 1:n kerhotiloissa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa jäsenet runsain joukoin päättämään omista asioista. Johtokunta __________________________________________ Haukiputaan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 16.3.2017 kello 11.00 Heiton talossa, Törmäntie 15, Haukipudas. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Kallion-Vallilan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 16.3.2017 kello 13.00 Kinaporin palvelukeskuksen kerhohuoneessa, Kertsi 1. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Kiimingin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 16.3.2017 kello 13.00 Jäälin kappelissa, Rivitie 9. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Porvoon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 17.3.2017 kello 14.00 Lundintalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 13.30. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Halikon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 20.3.2017 kello 12.00 Ikäkeskus Majakassa, Hornintie 3, Halikko. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Heinolan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 20.3.2017 kello 10.00 Heinolan Järjestötalossa, Tehtaantie 8. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Martinniemen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 20.3.2017 kello 12.00 Vanhustentalon kerhohuoneessa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Oulun Työväen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 20.3.2017 kello 13.00 Aleksinkulmassa, Aleksanterinkatu 9, Oulu. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu ennen kokousta. Varaudu todistamaan jäsenyytesi. Jäsenet tervetuloa kokoukseen. Johtokunta
• Nro 1 helmikuu 2017 – 35 ELÄKELÄINEN Aavasaksan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 21.3.2017 kello 10.00 Aavasaksan Kansantalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta -----------------Tiistaikerho kokouksen jälkeen. __________________________________________ Joensuun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 21.3.2017 kello 12.00 Kerhotalossa, Sairaalakatu 27, Joensuu. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 11.30. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Lohjan Seudun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 21.3.2017 kello 12.00 Lohjan Työväentalossa, Kalevankatu 1. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu ennen kokousta. Tervetuloa. Johtokunta _________________________________________ Vaasan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 21.3.2017 kello 12.00 Eläkeläisten toimintakeskuksessa, Ajurinkatu 14, Vaasa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 11.30. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Hyvinkään Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 22.3.2017 kello 11.00 Hyvinkään Järjestötalossa, Munckinkatu 49. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Iisalmen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 22.3.2017 kello 11.30 Nuorisotalossa, Kirkkopuistonkatu 25, Iisalmi. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 11.00. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Kaarelan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 22.3.2017 kello 13.00 kerhohuoneessa, Kaarelantie 86, Helsinki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Kalajoen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 22.3.2017 kello 12.00 Tähtelässä. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Nakkilan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 22.3.2017 kello 12.00 Nakkilan Osuuspankin kokoustilassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Jäsenet tervetuloa. Johtokunta ------Kokouksen jälkeen viikkokerho. __________________________________________ Nokian Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 22.3.2017 kello 12.00 Nokian Kerholassa, Souranderintie 13. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Rauman Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 22.3.2017 kello 12.00 Kansalaisopistossa, Aittakarinkatu 10, Rauma. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 11.30. Tervetuloa. Johtokunta Rytikarin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 22.3.2017 kello 11.00 Rytikarin Työväentalossa, Rytikatu 27. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 10.30. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Simon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 22.3.2017 kello 11.00 Simon nuorisotilassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Turun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 22.3.2017 kello 13.00 Jyrkkälän Nuorisotalossa, Nuorisotalonkuja 2, Turku. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Vaajakosken Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 22.3.2017 kello 12.00 Vaajakosken nuorisotilassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Etelä-Espoon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 23.3.2017 kello 13.00 Matinkylän korttelitilassa, Matinkatu 22, Espoo. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 12.30. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Lohjan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 23.3.2017 kello 14.00 Järjestötila Punakanelissa, Suurlohjankatu 21-23 A, Lohja. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Palokan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 23.3.2017 kello 12.00 Tarmolassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Porin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 23.3.2017 kello 12.00 Satakunnan yhteisökeskuksessa, Isolinnankatu 16, Pori. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Rovaniemen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 23.3.2017 kello 10.00-12.30 Eläkeläistila Potkurissa, Pohjolankatu 2. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Uudenkaupungin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 23.3.2017 kello 12.00 Uudenkaupungin Työväentalossa, Ylinenkatu 12, Uusikaupunki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Lahden Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous perjantaina 24.3.2017 kello 10.00 Tietotuvassa, Hämeenkatu 15, 4. kerros, Lahti. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Ulvilan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous perjantaina 24.3.2017 kello 13.00 Santrassa, Lauttaranta 7, Ulvila. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta Keravan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 27.3.2017 kello 12.00 Sampolan palvelukeskuksessa, Kultasepänkatu 7. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 11.30. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Korson Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 27.3.2017 kello 14.00 Palvelukoti Vantaan Helmi, Metsolantie 4, Vantaa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _________________________________________ Sodankylän Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 27.3.2017 kello 10.00 Kylätalo Kitisessä. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _________________________________________ Tampereen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 27.3.2017 kello 13.00 Tampereen Tapiolassa, Karhunkatu 71. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Kaikki jäsenet tervetuloa mukaan. Johtokunta __________________________________________ Tornionseudun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 27.3.2017 kello 11.00 Åströmin kartanossa, Keskikatu 26, Tornio. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Salpakankaan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 29.3.2017 kello 12.00 Uimahallin Nuorisotilassa, Terveystie 8 A, Hollola. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Jurvan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 30.3.2017 kello 12.00 Jurvan Teatterissa, Purolantie 5, Jurva. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 11.30. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Kittilän Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 30.3.2017 kello 12.00 Kittilän Työväentalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt ja jäsenten esittämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Myllypuron Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 30.3.2017 kello 13.00 Asukastalo Myllärissä, iso sali. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Raahen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 30.3.2017 kello 13.00 Raahen Työväentalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Raision Seudun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 30.3.2017 kello 12.00 Tornilassa, Tornikatu 9, Raisio. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Tapulin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 18.4.2017 kello 14.00-16.00 Tapulin Seurakuntakodissa, Maatullinkuja 4, Helsinki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta Lisää kevätkokousilmoituksia seuraavalla sivulla >>>
• 36 – Nro 1 helmikuu 2017 ELÄKELÄINEN Eläkeläisten Helsingin Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 2.3.2017 kello 13.00 Kinaporin palvelukeskuksen kerhohuoneessa, Kertsi 1. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta ___________________________________________ Eläkeläiset ry:n Uudenmaan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 20.3.2017 kello 10.00 Puistokulmassa, Talkottie 4. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 9.00. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta _________________________________________ Eläkeläiset ry:n Etelä-Hämeen Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous 21.3.2017 kello 12.00 Järjestötalossa, Tehtaantie 8, Heinola. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Aluetoimikunta _________________________________________ Eläkeläiset ry:n Varsinais-Suomen Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 21.3.2017 kello 13.30 Paraisten kaupungintalossa, Rantatie 28, Parainen. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 13.00. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta __________________________________________ Eläkeläiset ry:n Lapin Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous 24.3.2017 kello 10.00 Aavasaksan kansantalossa, Raanujärventie 450. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 9.30. Tervetuloa. Aluetoimikunta -------Kokouksen jälkeen Sote-seminaari. _________________________________________ Eläkeläiset ry:n Keski-Suomen Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 27.3.2017 kello 10.00 Kivistön työväentalossa, Vaajakoskentie 29, Jyväskylä. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Aluetoimikunta __________________________________________ Eläkeläiset ry:n Pohjanmaan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 27.3.2017 kello 12.00 Jurvan teatterissa, Purolantie 5 B, Jurva. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 11.00. Tervetuloa. Aluetoimikunta -----------Kokouksen jälkeen Jurvan Eläkeläiset ry:n 40-vuotisjuhla. Juhlapuhujana Kalevi Kivistö. __________________________________________ Eläkeläiset ry:n Savon Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 27.3.2017 kello 12.00 Kylpylähotelli Kuntorannassa, Kuntorannantie 14, Varkaus. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Aluetoimikunta __________________________________________ Eläkeläiset ry:n Pohjois-Karjalan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous 29.3.2017 kello 11.00 Rakennusliiton toimistossa, Torikatu 5, Joensuu. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta ___________________________________________ Eläkeläiset ry:n Pirkanmaan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 30.3.2017 kello 11.00 TampereenTapiolassa, Karhunkatu 71. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 10.30. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta __________________________________________ Eläkeläisten Satakunnan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous perjantaina 31.3.2017 kello 11.00 Kaupungintalon valtuustosalissa, Risto Rytin katu 36, Huittinen. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 10.30. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta Oulu Ritva ja Martti Eilola Kalevi Paavilainen Eläkeläiset ry:n Lapin Aluejärjestön Talvipäivä-tapahtuma Lauantaina 11.3.2017 klo 10.00 19.00 Sodankylässä Kylätalo Kitisellä (ent. Kitisenrannan koulu), osoite Vasantie 11. Ohjelmassa mm. hiihtoja pilkkikilpailut, leikkimielisiä kilpailuja pihalla ja sisällä. Mahdollisuus ruokailuun. Lopuksi klo 16.00 alkaen tanssit elävän musiikin säestyksellä. Tervetuloa reippain mielin ja sankoin joukoin Sodankylään! KIITOS edellisille sukupolville saamastamme juhlavuodesta ! Uudenvuodenyön paukkeet kuuluivat koteihimme täällä Pihtiputaallakin juhlavuoden alkajaisiksi. Jos vaan saataisiin tämän seuraavan sadan vuoden aikana yhtä paljon aikaan, kuin edeltäjämme, niin ei hätäpäivää. Yritystähän meiltä ei puutu, monessa asiassa vaan yhteiskunta pistää mielestämme liikaa vastaan. Joulupuurot on juhlittu ja syntymäpäiväsankarit samoin. Kevään kerhokausi alkanut ja toimintaa herätellään vauhdilla liikkeelle. Flunssakausi näyttää koettelevan läpi suomenmaan kansalaisia. Se huomattiin aloituspäivänäkin. Mutta meidän ikäluokkahan on sitkeää, ei hevillä luovuteta. Kesäpäivät Vuokatissa, Eläkeläiset ry:n juhlatapahtuma, kokoaa monet ystävät taasen tapaamaan toisiaan. Sitä kohti. Ja ei kun kimppakävelemään naapurin kanssa, isommalla porukalla, tai yksin. Kunto kuntoon kevääksi ja matkaan. Terveisin Maire Varis Suomi Finland – 100 Kuvassa vasemmalla Pihtiputaan Eläkeläisten vuoden -15 sankarit: vas. Marjatta Suvanto, Maila Tyvimaa, Maire Ihalainen ja Eeva Pekkarinen. Kuvassa oikealla vuosi -16: vas. edessä Tapio Saastamoinen, Irma Sutinen, Matti Ruotanen, Olavi Kananen ja Mikko Selin, takana Seija Mustamäki ja Taina Toikkanen. Rajakylän-Länsimäen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 28.2.2017 kello 11.30 Länsimäen Järjestötilassa, Kilpakuja 1 (käynti sisäpihan puolelta). Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Sotkamon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 6.3.2017 kello 11.00 Sotkamon Työväentalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta -------------Johtokunta kokoontuu kello 10.00 samassa paikassa. _________________________________________ Ylöjärven Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 8.3.2017 kello 11.00 Varikossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 10.30. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Klaukkalan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 15.3.2017 kello 11.00 Klaukkalan Työväentalossa, Männikössä. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Pellon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 20.3.2017 kello 11.00 Kyllinkeitaassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa jäsenet. Johtokunta Kevätkokouksia Jokilaaksot MENESTYKSEKÄSTÄ UUTTA VUOTTA! Eläkeläiset ry:n Keski-Suomen Aluejärjestön PILKKIKILPAILUT Pidetään ke 15.3.2017 Kaijalassa Palokkajärvellä os. Kaijalanniemi 24, 40200 Jyväskylä Ilmoittautuminen alk. klo 8.30, onkiaika klo 10 13. Osallistumismaksu 5 €/hlö ja joukkue 10 €. Sarjat alle 70 v. ja yli 70 v. miehet ja naiset. Ilmoittautumiset 10.3. mennessä Hannu Hukalle puh. 040 354 3212 TERVETULOA HENKILÖKOHTAISTA En ole missi enkä missin mitoissa. Olen 63-vuotias nainen, leski, hiljainen ja ujo. Haluaisin tutustua 60–70-vuotiaaseen rehelliseen, rauhalliseen, uskovaiseen mieheen. Vastaukset postitse Eläkeläinen-lehden osoitteeseen, kuoreen nimimerkki ”Pullukka”.
• Nro 1 helmikuu 2017 – 37 ELÄKELÄINEN Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Puh. 020 743 3610 vaihde, fax. 020 743 3619 Sähköpostiosoite:elakelaiset@elakelaiset.fi Kotisivut osoitteessa:www.elakelaiset.fi IBAN FI11 1012 3000 0714 70 IBAN FI80 8000 1900 1086 56 IBAN FI89 5541 2820 0116 00 IBAN FI11 8000 1800 3273 56 Jäsenmaksutili Hannu Partanen toiminnanjohtaja 020 743 3615; 0400 570 951 hannu.partanen@elakelaiset.fi Anu Mäki järjestösihteeri (sairauslomalla helmikuun 2017 loppuun) Tiina Rajala koulutussihteeri 020 743 3617; 040 582 4319 tiina.rajala@elakelaiset.fi Tuija Aali toimistonhoitaja jäsenrekisteri materiaalitilaukset 020 743 3610 tuija.aali@elakelaiset.fi Heli Grönroos talousvastaava laskutus, maksatus, ostoja myyntireskontra 020 743 3611; 050 529 0399 heli.gronroos@elakelaiset.fi Erja Isaksson toimistosihteeri yhdistysrekisteri syntymäpäivät ja poisnukkuneet syysja kevätkokousilmoitukset 020 743 3614 erja.isaksson@elakelaiset.fi Tuomas Talvila tiedottaja-toimitussihteeri 020 743 3618; 050 570 9716 tuomas.talvila@elakelaiset.fi Eva Rönkkö monikulttuurisuustyön suunnittelija 040 501 3599 eva.ronkko@elakelaiset.fi Petra Åhlström hankekoordinaattori, Verkko ja vempaimet hallintaan (2016 2018) 050 308 0560 petra.ahlstrom@elakelaiset.fi Kuntorannantie 14 78400 Varkaus puh. 017 560 1100/vaihde Myyntipalvelu ja info: Puh. 017 560 1403 myynti@kuntoranta.fi Martti Korhonen puheenjohtaja Irmeli Mandell varapuheenjohtaja eläkeläiset ry Julkaisija Eläkeläiset ry Päätoimittaja Hannu Partanen Toimitussihteeri Tuomas Talvila Tilaukset ja osoitteenmuutokset Tuija Aali puh. 020 743 3610; tuija.aali@elakelaiset.fi Lehti ilmestyy 7 kertaa vuodessa Tilaushinta kotimaahan 26 euroa/vsk Muu Eurooppa 36 e/vsk, muut ulkomaat 40 e/vsk Ilmoitushinnat: 2,00 euroa / pmm Toimitus ja toimisto: Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki Puh. 020 743 3610, fax 020 743 3619 Sähköpostiosoite: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Ilmoitusmyynti: Marja-Leena Laitinen puh. 050 5323 444 sähköposti: m-leena.laitinen@kolumbus.fi; osoite: Maauunintie 14 D 34 01450 Vantaa Järjestöaineisto: Eläkeläiset ry, Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki tai: elakelaiset@elakelaiset.fi ISSN-L 0355-8290 ISSN 0355-8290 (Painettu) ISSN 2242-3338 (Verkkolehti) Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani, 2017 95 vuotta 26.2. Anna Kouvalainen Vieremä 26.2. Kaisa Holsius Lapua 91 vuotta 28.2. Onni Rannikko Halikko 85 vuotta 6.2. Manu Pellinen Etelä-Vantaa 13.2. Tahvo Ihalainen Kuru 15.2. Altti Hanhinen Porvoo 26.2. Hillevi Järvinen Halikko 28.2. Aune Hurskainen Kajaani 17.3. Aura Peltonen Palokka 80 vuotta 4.1. Tuula Kivijärvi Etelä-Vantaa 10.1. Bertta Malmberg Oulainen 13.1. Inkeri Elisabet Keskiniva Porvoo 21.1. Annikki Tahvanainen Etelä-Vantaa 6.2. Eila Ahonen Tapuli 25.2. Oiva Suutari Kajaani 2.3. Laila Annikki Luukinen Martinniemi 3.3. Reino Hakkarainen Kajaani 11.3. Toivo Sotala Hyrylä 15.3. Aimo Viljami Korhonen Porvoo 75 vuotta 2.1. Eila Anneli Rapo Porvoo 4.1. Seija Kaarina Helin Porvoo 6.1. Leila Jalonen Loimaa 10.1. Pirkko Liisa Friman Porvoo 11.1. Helvi KaukainenSalminen, Loimaa 2.2. Pekka Laine Pyhtää 7.2. Ritva Heikkinen Kajaani 8.2. Seija Vainio Kajaani 9.2. Orvokki Haatainen Kajaani 13.2. Arvo Lehtimäki Kokkola 19.2. Pentti Pöllänen Suomussalmi 28.2. Mikko Salovaara Havukoski 2.3. Aune Toiviainen Kajaani 16.3. Elsa Tellervo Komulainen Kajaani 16.3. Veijo Virta Martinniemi 19.3. Kaarina Rantakare Halikko 70 vuotta 1.1. Topi Kähkönen Kokkola 25.1. Tuula Salojärvi Porvoo 8.1. Rakel Mikkonen Porvoo 6.2. Sirpa Lappeteläinen Kotka 9.2. Ilmari Haapalainen Kajaani 12.2. Elma Valkama Suomussalmi 16.2. Leena Yrttiaho Kokkola 23.2. Martti Salojärvi Porvoo 25.2. Tuula Heinikangas Kuru 27.2. Irma Kovalainen Kajaani 28.2. Pentti Suntinen Vammala 2.3. Marja-Liisa Holappa Suomussalmi 7.3. Pertti Uutela Kajaani 14.3. Aino Heikkinen Suomussalmi 19.3. Pirjo Terävesi Lohja 65 vuotta 1.1. Pirjo Olsson Porvoo 5.1. Sirpa Anita Repo Porvoo 5.1. Lea Kultalahti Kokkola 17.2. Kauko Kalevi Leppänen Pihlava 60 vuotta 12.3. Pentti Olavi Kumpumäki Martinniemi Lohjan Eläkeläiset Raili Irmeli Haanpää Pihlavan Eläkeläiset Taisto Antero Keipilä Lahja Annikki Mäkelä Pentti Olavi Sjöblom Pyhtään Eläkeläiset Yrjö Kauris Ruoveden Eläkeläiset Bertta Ahonen Viola Leivo Toini Rasinen Etelä-Vantaan Eläkeläiset Aune Asikainen Kiimingin Eläkeläiset Ritva Marita Savolainen Jämsän Eläkeläiset Elli Esteri Tihinen Rauman Eläkeläiset Ari Virkki Porvoon Eläkeläiset Kalevi Väisänen Ykspihlajan Eläkeläiset Toini Marjatta Vehniäinen Tapio Rainer Sillanpää Impi Iida Salmela Laukaan Eläkeläiset Toini Hannonen Ivalon Eläkeläiset Tyyne Siviä Mikkonen Himangan Eläkeläiset Pertti Alatainio Heikki Ontoronen Lahden Eläkeläiset Eira Sinikka Jokinen Lempäälän Eläkeläiset Kaarina Kyllikki Kiikerä Aili Rakel Heikkilä Maija Liisa Käenoja Kemijärven Eläkeläiset Unto Johannes Tauriainen Kellon Eläkeläiset Paavo Eemeli Vainio Aavasaksan Eläkeläiset Ella Tellervo Maijanen Haukiputaan Eläkeläiset Urpo Einari Ukkola Kolarin Eläkeläiset Paavo Johannes Kangas Dragsfjärdin Työväen Eläkeläiset Dragsfjärds Arbetarpensionärer Brita Constantia Lindström Sven-Erik Hellström Ove Wilhelm Hagelberg Loimaan Eläkeläiset Pauli Heinonen Piikkiön Eläkeläiset Lahja Skyttä Synnöve Sunden Mänttä-Vilppula Eläkeläiset Alpo Villamo Tervolan Eläkeläiset Esko Artturi Hurtig Tauno Hannes Maikkunen Eeva Annikki Maunu Hannes Maunu Sodankylän Eläkeläiset Auno Johannes Ollila Savonlinnan Eläkeläiset Onni Aulis Nokelainen Kaarinan Eläkeläiset Pertti Kesäläinen Suomussalmen Eläkeläiset Kaarlo Valpas Kemppainen Unto Kalervo Kemppainen Sirkka Marjatta Heikkinen Oulun Työväen Eläkeläiset Seija Juntunen Eero Mustonen Anna-Liisa Nissinen Helvi Paakkari Sallan Eläkeläiset Ritva Maria Kantola Heino Olavi Sivonen Hyrylän Eläkeläiset Kirsti Ojamies-Kurvinen
• 38 – Nro 1 helmikuu 2017 ELÄKELÄINEN Kirkkonummelainen Erkki Ranta on aktiviisena miehenä ehtinyt olla mukana monessa toimessa. Viime vuoden lopulla, 8.11., hän täytti 85 vuotta. Erkki syntyi Ruokolahdella ja sen ajan mukaan joutui jo 16 vuotiaana töihin. Hän oli töissä Imatran Ovakolla ja sieltä ajautui etelään. Työura katkesi aikaisessa vaiheessa, kun hän joutui jo reilusti ennen varsinaista eläkeikää työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 1980. Erkki oli mukana politiikassa ja ammattiyhdistysliikkeessä, joten työtä kyllä riitti. Toimeliaana miehenä hän liittyi Eläkeläiset ry:n Lohjan eläkeläisiin josta hän myöhemmin siirtyi Kirkkonummi-Siuntion eläkeläisiin. Yhdistyksessä hän toimi mm. sihteerinä ja jäsenasiahoitajana. Aktiivisena miehenä Erkki oli mukana vaatimassa Kirkkonummelle Vanhusneuvostoa ja lopulta se saatiin. Itseoikeutetusti hän toimi uuden vanhusneuvoston jäsenenä. Vanhusneuvoston vaikutusvalta on parantunut koko ajan. Eivät Erkin ansiot tähän pääty. Vuonna 2003 yhdistyksen hallituksen sihteerinä hän yhdessä puheenjohtajan kanssa lähestyi Kirkkonummen sosiaalija terveydenhuollon päättäjiä vetoomuksella, että palvelukeskuksen tiloihin avattaisiin ”ikäihmisten neuvola” eli seniori-info. Tämäkin toteutui. Perustettaessa Eläkeläisten omaa lomapaikkaa Kuntorantaa Erkki osallistui siihen keräämällä rahaa ja muuta tarvittavaa tavaraa. Kaiken edellä mainitun lisäksi suurin ja rakkain työ on ollut kuoron vetäminen ja etenkin sen rempseä johtaminen. Tästä kuuluu suuri kiitos hänelle. Erkki vietti 85-vuotisjuhlaa Kirkkonummen Masalassa sijaitsevassa palvelutalo Valkokullassa. Hänelle rakas kuoro esiintyi laulamalla Erkin suosikkikappaleita. Haluamme kiittää Erkkiä suuresta ja ansiokkaasta työstä meidän eläkeläisten hyväksi ja toivottaa hyvää oloa jatkossa. Matti Ruotsala Kirkkonummi-Siuntio Eläkeläiset ry:n jäsen Aikoinaan se oli iso taulu, kaksi metriä korkea ja ainakin neljä metriä leveä. Ei se olisi meille mahtunut, no takapihalle korkeintaan. Tikkatauluksi. Siihen olisi heikkonäköisempikin osunut. Se ei ollut mikään hieno kankaalle sivelty taideteos, ei edes kopio sellaisesta. Eikä sitä oltu singneerattu, vaikka tauluksi muuttuneen hahmotelman, havainnekuvasta tehdyn valokuvan tekijä tiedossa olikin. Jokin japanilainen porukka, mikä lie Kusunoki team. Kallis se oli silti, laskutavasta riippuen 80–230 miljoonaa euroa. Suomalaista taidetta myydään korkeintaan miljoonalla. Luulisi, että japanilainen kun laatii kuvan, siinä näkyy nousevan auringon säteet, eikä niin kuin tässä taulussa, ankea harmaus. Miten onkin japanilainen saanut koko suomalaisen melankoliailmeen tähän kuvaan. Varmasti yksi syy siihen melankoliaan on, kun kuva on otettu Palacen terassilta. Harva suomalainen työläinen katselee tuota taloa ilon merkeissä. Paitsi ne työläiset, jotka ovat siellä töissä. Tosin sielläkin kuului Yhtiö Toteuttaa -neuvottelut päättyneen ja usea työntekijä sai ns. kenkää. Mutta se taulu. Raamit oli hienot, ainakin 25 cm leveää lautaa, ei kullatut niin kuin maailman huippugallerioissa, mutta mustat, niin kuin itse taulun aihekin. Mustat, koska olivat hiillostettua, poltettua lautaa. Noin leveä lauta menee yleensä kuivuessaan kieroon, mutta on tainnut puu jo kasvaessaan ollut kiero. Varmaan on ollut laudan sahuri, höylyri, sekä kehyksen nikkaroija myös kieronlaisia. Ainakin joku kieronlainen on heitä yrittänyt manipuloida kierouteen. Kerran jos jää kieroilusta kiinni, niin eihän sitä toista kertaa kieroilla. Kieron laudan jos polttaa, meneekö savu edes piipusta ulos, vai jääkö kieroilemaan hormiin. Iso oli siis taulun kehyskin. Ei siitä tikkuja sormiin jäänyt, onneksi, mutta sen verran oli nokinen, että hanskat kädessä se oli purettava, sahattava ja pilkottava. Ei oteta riskiä kieroista savuista ja poltetaan kehykset ulkonuotiossa. Niin ja sillä metsäserlan paperille painetulla synkän tummalla ja sumuisella kuvalla ei pyyhitä mitään, vaan sillä sytytetään kehyslaudat palamaan. Kyllä se paperi palaa, se ei ole totuus. Komea nuotio siitä tuli. – Makkaranuotioko täällä sytyttelet? Naapuri kysyy. – En sentäs tähänaikaan vuodesta, yhden taulun tässä poltan. – Taulun? No voi sun päätäs, mitä siellä liikkuu. – Iloisia asiota, iloisia asioita. – Onhan tuo ollut iso taulu, kehyksetkin isot ja jo kertaalleen poltetut. Oliko arvokaskin poltettava? – Iso taulu, iso ilo. – Mitä se esitti? Ei kai ollut niitä nyt oikeudessa olleita väärennöksiä? – Ihan oli aito valokuvateos. Harmaasävyinen, muutama ankea ihminen saatu mukaan, vai olivatko ne Donnerin tuomia poroja, ei lintuja, jotain jääsohjoa mustassa vedessä, mustasta poltetusta laudasta rakennettuja porojen talvisuojia, lasikattoja, jos joskus paistasi risukasaankin. – Täh, mikä se oli? – Kuva guggenheim-museosta. – Ethän paista makkaraa tuossa nuotiossa? – Ei mulla ole niin kieroja makkaroita. JUKKA LUUKKONEN Taulu Toimeliaalle miehelle työtä on riittänyt Erkki Rinne Sinikka-vaimonsa kanssa. Kirkkonummi-Siuntio Eläkeläisten kuoro. 45-vuotiskuulumisia Aavasaksalta Vuonna 1971 kokoontui pieni eläkeläisporukka joulun ja uuden vuoden välisellä viikolla Aavasaksan Kansantalolle aikomuksenaan kemiläisten ystävien opastuksella perustaa Eläkeläisille oma yhdistys. Ja aikomuksesta tuli myös totta. Näin syntyi Aavasaksan Eläkeläiset ry. Samassa kokouksessa päätettiin liittyä Eläkeläiset ry:n jäseniksi. Tänään tuo pieni porukka on kasvanut yli 200 jäsentä käsittäväksi joukoksi. Jäsenistö ulottuu nykyisin jopa yli kuntaja valtakunnanrajankin, aina Ruotsin puolelle asti. Moni suomalainen, joka on tehnyt elämäntyönsä Etelä-Ruotsissa, on halunnut palata ”Väylänvartheen”, ja toimia Suomen puolen eläkeläisjärjestössä. Ahkeria toimijoita yhdistykseen on aina löytynyt. Kun yksi on uupunut tai nukkunut pois, on uusi astunut remmiin. Nytkään ei syyskokouksessa ilmennyt yhtään kieltäytyjää, kun valittiin uusi johtokunta ja jaostot: puheenjohtaja Veikko Mikkola, vara Paavo Koski, sihteeri Salli Alahannu Horneman, taloudenhoitaja Veikko Rautio, matkavastaava Tuula Pasula, jäsensihteeri Raija Mäkikyrö ja muut jäsenet Sulo Soini, Voitto Korhonen, Kauko Juustovaara, Sinikka Lantto, Elvi Vikeväinen ja Kaisu Mikkola. Varajäsenet: Risto Hokkanen, Bertta Kallijärvi, Anja Rautio, Anni Vaaraniemi ja Salme Jalonen. Juhlat vietettiin kahdessa osassa 45-vuotsijuhlia Aavasaksalla vietettin kahdessa osassa. Ensin toukokuussa pidettiin ohjelmalliset tanssiaiset, joihin meitä onnittelemaan saapui noin 250 ystävää, josta sydämelliset kiitokset vielä kerran. Toinen juhla järjestettiin juhlapikkujoulun merkeissä jäsenistön kesken. Kerhosali täyttyi ääriään myöten. Saatiin nauttia emäntien valmistamista herkuista: jouluglögistä, riisipuurosta, kahvista ja monen sortin kastettavasta. Ohjelmaa oli monen sorttista: kuorolaulua, sooloesityksiä ja sketsejä. Lopuksi jaettiin ahkerille puurtajille Eläkeläiset ry:n hallituksen myöntämät ansiomitalit. Ansiomerkin saivat Paavo Koski, Elvi Vikeväinen, Sinikka Lantto, Raili Huhtanen, Hannu Laitinen, Ritva Heikka, Eila Hokkanen ja Kauko Juustovaara. Lisäksi ruusut ojennettiin monessa tehtävässä toimineille Sulo Soinille ja Voitto Korhoselle. Kolmetuntisen juhlan päätteeksi laulettiin joululaulu En etsi valtaa loistoa. 50-vuotisjuhlia odotellessa, Veikko Mikkola puheenjohtaja ”Ahkeria toimijoita yhdistykseen on aina löytynyt. Kun yksi on uupunut tai nukkunut pois, on uusi astunut remmiin.”
• Nro 1 helmikuu 2017 – 39 ELÄKELÄINEN Leskirouva Katiska Krypton 7/2016 ratkaisu Krypto 1/2017 Ratkaisijan nimi:.......................................................................................................... Osoite:........................................................................................................................... ...................................................................................................................................... Postitoimipaikka:......................................................................................................... Krypton 7/2016 oikein ratkaisseiden joukosta onnetar nosti seuraavat nimet: Maila Piirainen, Imatra ja Yrjö Nyrö, Hyvinkää. Onnittelut voittajille! Krypton 1/2017 ratkaisut on lähetettävä 3. maaliskuuta mennessä osoitteella: Eläkeläinen-lehti Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Kuoreen ei saa panna tehtävän ratkaisun lisäksi muuta postia järjestölle tai lehdelle. Kuoreen on kirjoitettava sana KRYPTO.
• 40 – Nro 1 helmikuu 2017 ELÄKELÄINEN Kaikki extraja vuosietusi ovat verkkosivuilamme www.tradeka.fi Ravintoloiden extraetu koskee normaalihintaisia annoksia: yksi etu / jäsenkortti / ostokerta. Ravintola tarjoaa edullisemman annoksen ja edun saa näyttämällä Tradekan jäsenen PINS-korttia tilauksen yhteydessä. Kylpylähotellien extraetu koskee uusia varauksia ja vapaa-ajan matkustusta sekä edellyttää kahden peräkkäisen yön majoitusta samassa kylpylähotellissa. Etuhuoneita on myynnissä rajoitettu määrä. Varaukset tuotetunnuksella OSKTARJOUS osoitteessa booking.restel.fi Extraetuja ei voi yhdistää muihin etuihin. Restelin ravintolat tarjoavat 9.-28.2.2017 extraetuna kaksi pääruokaa yhden hinnalla. Lisäksi saat muista vuosietuusi kuuluvista ravintolaostoista, kuten alkuja jälkiruoka-annoksista, normaalin vuosialennuksen -20%. Cumulus Resort -kylpylähotelleissa 17.2.-19.3.2017 saat extraetuna 50% alennuksen kahden yön minilomista. Etu on voimassa kaikissa kylpylähotelleissa: Aulanko, Ikaalisten Kylpylä, Eden, Imatran Valtionhotelli, Laajavuori ja Siuntio. R Kaksi pääruokaa yhden hinnalla Helmija maaliskuussa extraetuja Tradekan jäsenille Eturavintolasi KYLPYLÄLOMAT -50%