• NUMERO 1/2014 Tuli talvi, Kaamos kaatui Juuri kun talvi vihdoin tuli, kaatoivat eläkeläiset kaamoksen Kuntorannassa tammikuun puolivälissä. Kuntoranta oli jälleen täynnä talvista iloa ja toimintaa. Kehoa ja mieltä hoidettettiin monenlaisella liikunnalla, uusia taitoja harjoiteltiin työpajoissa ja ennen kaikkea viihdyttiin hyvässä seurassa. Nyt kun kaamos on kaatunut, on hyvä aika ryhtyä valmistautumaan Syystärräyksiin. Ne järjestetään kolmessa jaksossa aivan elokuun lopulla. Kaamoksen kaatajaisten päivät aloitettiin reippaalla aamujumpalla. Kuvassa etualalla Arja Jauhiainen Paltamosta. S. 16–18, Syystärräyksistä s. 11 Timo Typpö ja tietokone Tuttu näky Etelä-Espoon Eläkeläisissä Vuoden eläkeläiseksi Espossa valittu Timo Typpö (kuvassa ) sanoo, että suurilla ikäluokilla on kohtuulliset tietotekniikkataidot, jotka ilmeisesti ovat peräisin työelämästä. Vanhemmilta ikäluokilta ne yleensä puutTuvat. – Poikkeuksia tietenkin on. Tietotekniikan oppiminen on paljolti kiinni asenteesta ja nappulakammon voittamisesta. Jokainen oppii ikään katsomatta, jos on myönteinen asenne asiaan, vanha opettaja vakuuttaa. Kun Typpö viime vuoden lopulla palkittiin kunniamaininnalla, oli toisena perusteena juuri hänen toimintansa tietotekniikan vertaisohjaana yhdistyksessä. Toinen peruste oli monipuolinen musiikkiharrastus, joka on tuonut iloa ja hyötyä paitsi yhdistyksen jäsenille myös muille espoolaisille ikäihmisille. Sivu 18 Yhdistykset ja aluejärjestöt,huomio! Toimintatonnit ovat haussa, s. 4
• 2 – Nro 1 helmi 2014 ELÄKELÄINEN Pääkirjoitus HANNU PARTANEN Rakennetaan vahvat vanhusneuvosto V anhuspalvelulain voimaan tulon myötä vanhusneuvostot tulivat alkaneen vuoden alusta kuntiin lakisääteisiksi. Laki velvoittaa kunnan asettamaan vanhusneuvoston ja huolehtimaan sen toimintaedellytyksistä sekä vaikutusmahdollisuuksista. Lain minimi lienee jo täytetty kaikissa kunnissa, kun tammikuun aikana hitaimmatkin kunnat saivat neuvostonsa perustettua. Kentältä on kantautunut ääniä, että paikoitellen neuvostojen perustaminen on ollut vaivalloista ja osalle kuntien virkamiehiä ja päättäjiä suorastaan vastentahtoista. Myös puolueiden kunnallisjärjestöillä on joissakin tapauksissa ollut vaikeuksia ymmärtää vanhusneuvostojen itsenäinen luonne kunnan ikääntyneen väestön edustajana. Enemmistö palautteista on kuitenkin ollut myönteistä ja uusien vanhusneuvostojen tarjoamiin mahdollisuuksiin on tartuttu innostuneesti. Myönteisten asenteiden vahvistamista kuitenkin edelleen tarvitaan kuntapäättäjien ja johtavien viranhaltijoiden keskuudessa. Vanhusneuvostot ovat nyt eläkeläisyhdistysten vaikuttamistyön keskiössä. Yhdistysten on yhdessä huolehdittava siitä, että neuvostoista muodostuu alusta alkaen oman kuntansa ikääntyneen väestön tarpeita ja toiveita kuuntelevia todellisia vaikuttamisen kanavia kun- nalliseen päätöksentekoon. Uusien neuvostojen on ylitettävä lakia edeltäneiden vapaaehtoisten vanhusneuvostojen toiminnan rajat ja usein myös tavat. Vanhoja neuvostoja syytettiin usein todellista vaikutusvaltaa vailla oleviksi kahvikerhoiksi ja niissä mukana olevat eläkeläisaktiivit valittivat turhautumistaan. Jatkossa ikääntyneiden asemaan liittyvistä asioista ei pidä kunnissa päättää ilman vanhusneuvoston aitoa myötävaikutusta. Vanhusneuvostojen toiminta-alue on alusta alkaen nähtävä laajana, kokko kunnan toiminta-alueen kattavana, eikä sitä saa rajata vain sosiaali- ja terveydenhuollon vanhuspalveluihin. Lakiin on kirjattu selkeästi, että neuvostoille on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka ikääntyneen väestön tarvitsemien palvelujen kannalta. Laajuudessaan laki myötäilee järjestömme Oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen – ohjelmassa määriteltyä ikääntymispolitiikan laajaa kenttää sillä erotuksella, että ikääntymispolitiikkamme ulottuu kunnan toimialaa laajemmalle, koko yhteiskuntaan. Laajasta tehtävästä johtuen Puheenjohtajan palsta kunnissa tulee olla oma vanhusneuvosto riippumatta siitä, minkälaisilla kunnan rajat yltävillä yhteistyörakenteilla jatkossa yksittäisen kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään. Vanhusneuvostoissa kaikkea kunnan päätöksentekoa tulee arvioida sen perusteella, miten kukin päätös vaikuttaa ikääntyneen ihmisen arkeen. Eläkeläisjäsenet ja heidän taustayhteisönsä edustavat neuvostoissa juuri arjen asiantuntijuutta. Jotta tämä perustehtävä voi toteutua on huolehdittava siitä, että vanhusneuvoston asioita käsitellään säännöllisesti yhdistyksissä ja että saman kunnan alueella toimivat järjestömme yhdistykset tekevät tässä saumatonta yhteistyötä. Samalla on myös tunnustettava, että yhdenkään eläkeläisjärjestön voima ei riitä yksin vastaamaan vanhusneuvostojen työstä, vaan siihen tarvitaan ennakkoluulottomasti järjestörajat ylittävää rakentavaa yhteistyötä kunnan alueella toimivien eläkeläisyhdistysten kesken. Paikallaan on myös kehittää toimintatapoja, joilla yhdistykset tavoittavat nykyistä laajemman osan kunnan alueen ikäihmisistä. Jotta vanhusneuvostojen eläkeläisedustajat ja myös eläkeläisyhdistykset kykenevät suoriutumaan haastavista tehtävistään, tarvitaan koulutusta ja jatkuvaa vuoropuhelua ja kokemusten vaihtoa. Näissä merkeissä Eläkeläisliit- tojen etujärjestö EETU ry:n Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen – hanke järjestää kuluvan vuoden aikana yhdessä Sitran Aktiivinen kansalainen – kaiken ikäisenä – avainalueen kanssa yhteensä 14 tilaisuutta eri puolilla maata. Tilaisuudet ovat avoimia ja maksuttomia ja niihin toivotaan eläkeläisten vahvaa edustusta. Parhaillaan on menossa järjestömme oma 16 alueellisen tilaisuuden kierros teemalla Eläkeläisyhdistys lähidemokratian tukena. Tilaisuuksissa käsitellään myös vanhuspalvelulakia ja vanhusneuvostoja. Syksyllä järjestämme aiempaan tapaan vanhusneuvostojen jäsenten neuvottelupäivät, jonne toivomme ennätyksellistä osanottoa. Rehellisyyttä kehiin KALEVI KIVISTÖ Tasavallan presidentti kertoi työ- ja elinkeinoministeriön seminaarissa, että Suomen julkinen sektori on liian suuri, koska se haukkaa 58 % bruttokansantuotteestamme. Lausunto on tietenkin tarkoitettu tukemaan niitä, jotka haluavat ajaa hyvinvointivaltion keskeisiä palveluja alas. Se on varsin yleinen laulu koko Euroopassa ja varsinkin Etelä-Euroopan maissa sen tuloksia korjataan. Siellä kehitys on pahimmillaan johtanut julkisten palvelujen rapautumiseen. Kun palvelujen käyttäminen vaikeutuu, on lopputuloksena myös kansantalouden kustannusten kasvu. Esimerkiksi terveyspalveluja tarvitsevat ihmiset joutuvat lykkäämään hoitoon hakeutumista liian pitkään, jolloin hoidosta tulee kalliimpaa. Ongelmallisia eivät ole vain presidentin lausunnon seuraukset, yhtä ongelmallisia ovat sen perustelut. Tällaisilla suhdeluvuilla on se ominaisuus, että niiden antama tulos riippuu ratkaisevasti suhdanteista. Matalasuhdanteessa, jossa nyt olemme eläneet, sosiaaliturvaan käytetyt menot lisääntyvät ja kansantuote, johon niitä verrataan, pahimmillaan laskee. Kun jaettava kasvaa ja jakaja pienenee, kasvaa suhdeluku. Korkeasuhdanteessa käy päinvastoin. Tällaiset vertailut täytyy tehdä aina suhdannekierron – tai useammankin – yli, jotta lukemiin saataisiin tolkkua. Kun lukemia vertaillaan toisten maiden vastaaviin, on vertailussa monta sudenkuoppaa. Osa maista maksaa tulonsiirrot nettomääräisinä, verottomina. Osa taas – kuten Suomi – verottaa niitä, jolloin ne kirjautuvat kansantalouden tilinpitoon bruttomääräisinä. Se että valtio ja kunnat saavat osan tulonsiirroista takaisin verotuloina, jää näissä vertailuissa ottamatta huomioon. Osassa maita esimerkiksi eläkemenot luetaan julkisiksi, näin tehdään Suomessakin vaikka työeläkkeistä huolehtivatkin yksityiset eläkevakuutusyhtiöt. Osassa maita eläkemenot - tai osa niistä - jäävät kansantalouden tilinpidossa julkisen talouden ulkopuolelle. Samantasoisten tulonsiirtojen ja eläketurvan vertailuissa maiden sijoittuminen julkisen talouden koon vertailussa ei riipu vain menojen tasosta vaan myös tavasta, jolla niiden hoito on järjestetty. Julkisella sektorilla on myös tuloja. Julkisten tulojen ja menojen erotus on Suomessa Euroopan pienimpiä, suhteessa bkt:een vain 2 %. Eläkerahastotkin tuottivat sijoitustuloja viime vuoden tammi-syyskuussa 8.8 miljardia euroa, kun valtio velkaantui samassa ajassa vain puolet siitä, 4.5 mrd euroa. Sudenkuoppa sisältyy myös palvelujen aiheuttamien kustannusten vertailuun. Suomessa terveydenhoito on suurelta osin julkisen vallan vastuulla, joskin yksityiset toimijat valtaavat yhä enemmän alaa. Suomessa terveydenhoitoon käytetään noin 7.3 % kansantuotteesta. USA on tyypillisin esimerkki yhteiskunnasta, jossa terveydenhoito on järjestetty yksityisten yritysten varaan. Obaman suuret vaikeudet saada aikaan edes julkista sairausvakuutusta ovat yleisesti tiedossa. USA:ssa terveydenhoitomenot ovat suhteessa kansantuotteeseen lähes kaksinkertaiset Suomeen verrattuna. Ne eivät kuitenkaan näy julkisen talouden kokoa mittaavissa luvuissa. Kansantaloudessa ne kuitenkin painavat yksityisyydestään huolimatta tuplasti sen mitä ne painavat Suomessa. Eikä se yksityistäminen Suomenkaan terveydenhoidossa mikään säästöautomaatti ole. Maalaislääkäri Tapani Kiminkinen nosti asiasta haloon todetessaan, että esimerkiksi yksityiset vuokralääkärifirmat perivät palkkioita, jotka ylittävät kaksin-, jopa kolminkertaisesti virkalääkärin palkkatason. Yksityistäminen, johon terveyskeskukset joutuvat hätäpäissään turvautumaan, ei siis tuota ainakaan säästöä. Julkisen sektorin kokoa kauhistelevilta olisi siis ainakin syytä toivoa peruskäsitteiden selvittämistä itselleen. Pahin ongelma vertailussa on se, että bruttokansantuote ja eri toimialojen menot ovat ihan eri asioita. Edellinen ei koostu jälkimmäisistä. Yksityissektorin menot ovat itse asiassa suuremmat kuin koko bkt, vaikka presidentin puhe antaa mielikuvan ”ylisuuresta” ja yksityistä suuremmasta julkisesta sektorista. Piittaamattomuus laskelmien perusteista edesauttaa populistisia hyvinvointivaltion purkamisvaatimuksia. Vastuuntuntoinen yhteiskunnan kehittäminen edellyttää rehellistä tosiasioiden erittelyä.
• Nro 1 helmikuu 2014 – 3 ELÄKELÄINEN Eläkeläiset tukee ja kerää allekirjoituksia Kansalaisaloite vaatii laitoksissa hoidettaville oikeutta ulkoiluun Ennakkotieto Eläkeläiset ry:n valtuuston kokouksesta Järjestön valtuuston sääntöjen 12 §:n mukainen varsinainen kokous pidetään 26.-27.5.2014 Kylpylähotelli Kuntorannassa Varkaudessa. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 13 §:n asiat. Jäsenyhdistykset (paikallisyhdistykset ja aluejärjestöt) voivat tehdä esityksiä valtuustolle. Valtuustolle osoitetut kirjalliset esitykset pyydetään toimittamaan järjestön toimistoon 10.3. mennessä kuitenkin viimeistään 26.3. kello 16.00. Sääntöjen edellyttämä ennakkoilmoitus kokouksesta postitetaan valtuuston jäsenille ja jäsenyhdistyksille 20.2.2014. Varsinainen kokouskutsu ja kokousasiakirjat lähetetään valtuuston jäsenille 8.5.2014. Eläkeläiset ry:n hallitus 13.12.2013 Kalevi Kivistö puheenjohtaja Hannu Partanen toiminnanjohtaja Eläkeläiset ry:n hallitus: Erkki Manninen Uimaharjulta allekirjoitti aloitteen Kaamoksen kaatajaisissa Kuntorannassa. Lomakkeiden mallikappale on lähetetty yhdistyksille tammikuun yhdistyspostissa. Kuva: Elvi Kalamies. E läkeläiset ry on päättänyt tukea antaa vain kerran. kansalaisaloitetta, jossa esiteKannatusilmoituslomake pitää täyttää tään ympärivuorokautisessa ISOILLA TIKKUKIRJAIMILLA. Ruuhoidossa oleville lakisääteistujen täyttäminen aloitetaan vasemman tä oikeutta ulkoiluun. Allekirjoituksia reunan ensimmäisistä ruuduista, 1 merkaloitteeseen kerätään huhtikuun puoliki/ruutu. Lomakkeeseen kirjoitetaan väliin saakka. kaikki etunimet. Syntymäaika kirjoiteAloitteessa vaaditaan ympärivuorotaan täydellisenä, esim. 23/04/1946. Lokautisessa hoidosmake allekirjoitesa oleville samaa ”Ympärivuorokautisen hoidon taan normaalilla oikeutta kuin van- tarpeessa olevat ihmiset allekirjoituksella. geille eli tunnin ansaitsevat oikeuden tunnin Jotta aloite eteulkoilutusta päinisi, on tärkeätä, päivittäiseen ulkoiluun. Sellainen että allekirjoitukvittäin. Kansalaisaloit- on lailla turvattu vangeille.” sia kerätään niin teen on käynnistäEläkeläiset ry:n nyt Ikäinstituutti. Eläkeläiset ry kehottaa yhdistyksessä kuin turuilla ja toreillajäsenyhdistyksiään keräämään allekirkin. Allekirjoitetut lomakkeet lähetetään joituksia aloitteen kannatusilmoituksiin. 15.4.2014 mennessä osoitteeseen IkäinsMallilomake ja ohjeet on lähetetty yhtituutti, Asemapäällikönkatu 7, 00520 distyksiin ja aluejärjestöihin tämän vuoHelsinki. Kuoreen: Kansalaisaloite. den ensimmäisessä yhdistyspostissa. Kansalaisaloite on tämmöinen: Niitä voi tilata lisää Ikäinstituutista, ”Reilut 50 000 yli 63-vuotta täyttänyttä puh.050 413 3465. Lomakkeen voi alihmistä on ympärivuorokautisesti hoilekirjoittaa myös sähköisesti osoitteesdettavana vanhainkodeissa, terveyskessa www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/625 kusten vuodeosastoilla ja tehostetussa (edellyttää pankkitunnuksia). Kannapalveluasumisessa. Merkittävä osa heistusilmoituksen samaan aloitteeseen voi tä ei pitkälle menneen muistisairauden, yksinäisyyden tai syrjäytymisen seurauksena kykene ajamaan omia etujaan. Tämän vuoksi ulkoilumahdollisuuksien parantamiseen on puututtava lainsäädännöllisesti. Ympärivuorokautisen hoidon tarpeessa olevat ihmiset ansaitsevat oikeuden tunnin päivittäiseen ulkoiluun. Sellainen on lailla turvattu vangeille. Ulkoilu on ihmisen perusoikeus ja sen pitäisi toteutua kaikkien kohdalla koko Suomessa. Ulkoilu myös tukee hyvinvointia ja terveyttä. Ulkoiluoikeuden sisällyttäminen lakiin vahvistaisi pitkäaikaishoidon asiakkaiden itsemääräämisoikeutta ja tukisi heidän hyvinvointiaan. Tämän takia haluamme siitä kirjauksen lainsäädäntöön, koska nykyään liian monen on pakko olla sisällä.” ANU MÄKI/PEKKA ISAKSSON Tarkkana EU-vaaleihin EU-parlamentin vaalipäivä Suomessa on suununtai 25. toukokuuta. Vaalikampanja on parhaillaan käynnistymässä. Eläkeläiset ry:n hallitus kehottaa järjestön jäseniä ja kaikkia ikäihmisiä seuraamaan vaalikeskustelua, osallistumaan siihen ja äänestämään vaaleissa sekä huolehtimaan, että muutkin tekevät niin. Vaalit ovat tällä kerralla poikkeuksellisen tärkeät sekä yleispoliittisten tekijöiden että eläkepolitiikan vuoksi. On arvioitu, että vaaleissa äärioikestolaisten ja oikeistopopulististen ryhmittymien kannatus saattaa kasvaa. Eläkepolitiikka on sovittu pidettäväksi kansallisen päätöksenteon piirissä. Eurooppaa ravistellut taloudellinen kriisi on kuitenkin luonut paineita myös eläkejärjestelmien sopeuttamiseksi EU-talouteen. Eläkeläiset ry tähdentää, että eläkepolitiikasta on edelleen päätettävä kansallisesti. Hallitus totesi EETU ry:n pitäneen voimassa aikaisemman lausuntonsa kalastuslain muuttamiseen. Lausunnossa EETU vaatii yli 65-vuotiaiden maksuttoman viehekalastusoikeuden säilyttämistä. Lausunto vastaa Eläkeläiset ry:n aikoinaan asiaan ottmaa kantaa.
• 4 – Nro 1 helmi 2014 Kolarin Eläkeläiset järjestää Talvipäivät Kolarin Eläkeläiset ry on syyskokouksessaan 2013 valinnut jatkamaan yhdistyksen puheenjohtajana Annikki Rantakokon ja varapuheenjohtajana Anja Koivumaan. Sihteerinä ja matkavastaavana toimii Sulo Kylmämaa, taloudenhoitajana/jäsensihteerinä Reijo Raappana, Häneen voi ottaa yhteyttä , kun on kysyttävää jäsenasioista. Edustajiksi Eläkeläiset ry:n Lapin aluejärjestön kokouksiin valittiin Annikki Rantakokko, Sulo Kylmämaa ja Anja Koivumaa. Annikki Rantakokko on myös valittu aluejärjestön toimikuntaan sekä työvaliokuntaan 2014. Yhdistyksen edustajaksi kunnan perustamaan vanhuusneuvostoon on esitetty Helena Niirasta Toimintasuunnitelmassa mukaisesti yhdistys edunvalvontaan ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen liittyvien tehtäviensä lisäksi harrastaa ystäväpalvelutoimintaa ja osallistuu muiden eläkeläisjärjestöjen järjestämiin tapahtumiin sekä järjestää tansseja ja myyjäisiä. Kalenterissa on myös Eläkeläiset ry. Lapin aluejärjestön Talvipäivien järjestäminen Kolarissa maaliskuun lopussa. Yhdistys hankkii aktiivista uusia jäseniä. Yhdistyksen toiminnasta tiedotetaanb alueen paikallislehdessä Yhdistys toivoo jäsentensä aktiivista osallistumista, voimiensa mukaan myös tänä vuona, josta toivomme kaikille onnekasta. SULO KYLMÄMAA Oulussa eläkeläisillä on monta huoelta Oulun Työväen Eläkeläisten syyskokous pohti tulevaisuuden näkymiä. Monet asiat huolestuttivat. Taloudellinen tilanne on heikko ja työttömyys lisääntyy. Verotulot vähenevät ja näin ollen asioiden hoitaminen vaikeutuu. Terveydenhoidon saatavuus heikentyy entisestää, samoin palvelut. Tämä vaikeuttaaa etenkin pienituloisten eläkeläisten elämää. Viime vuonna saimme vihdoin lakisääteisen vanhusneuvoston. Sen tehtäviin kuuluu kaupungin päättävien elinten päätösten seuranta ja vaikuttaminen niihin. Järjestöjen on syytä saattaa ajankohtaisia asioita neuvoston tietoon. Oulussa ollaan suunnittelemassa ikäihmisten perhepäivähoitoa. Aiemmin tavoitteena oli, että mahdollisimman moni saisi asua omassa kodissaan kaupungilta saatavan kotiavun turvin. Tämä on uusi asia ja tuntuu varmaan uudelta ja oudolta, jos pitäisi lähteä omasta kodista vieraaseen ympäristöön asumaan. Omaishoitajien lakisääteisen tuen tulee olla kaikkien saataviassa ja sen maksaminen tulee siirtää Kelalle, jotta se olisi tasapuolinen koko maassa. Tämä on paljon ihmisläheisempi tapa hoitaa omaisia kuin suunnitelmissa oleva perhepäivähoito. Aina tule ottaa huomioon ihmisen oma valinta. Vanhuspalvelulaki tuli voimaan 1.7.2013. Lakiin tulee jokaisen yhdistyksen syventyä perusteellisesti, jotta voitaisiin opastaa ihmisiä vaatimaan sen etuuksia ja oikeuksia Aleksinkulmaan ollaan kuulemme suunnittelemassa hyvinvointipistettä, mikä on hyvä asia. Huolestuttavaa on se, voivatko järjestöt jatkaa siellä toimintaansa tulevaisuudessa entiseen tapaan. TERTTU SIEKKINEN ELÄKELÄINEN Eläkeläiset sai kohdeavustusta ohjattavaksi yhdistyksille ja aluejärjestöille Toimintatonnit ovat nyt haettavina Eläkeläiset ry on saanut Raha-automaattiyhdisytkseltä 14 000 euroa kohdennettua toiminta-avustusta käytettäväksi jäsenyhdistystensä viikkokerhojen ja ystävätoiminnan jatkuvuuden turvaamiseen, toiminnan kehittämiseen sekä toiminnan vetäjien ja toteuttajien voimavaraistamiseen. Järjestö ohjaa koko avustuksen hakemusten perusteella ns. toimintatonneina järjestön paikallisyhdistyksille ja aluejärjestöille. Avustuksia voivat hakea sekä Eläkeläiset ry:n paikallisyhdistykset että aluejärjestöt.. Toimintavustuksesta on lähetetty hakulomake ja hakuohjeet tammikuun yhdistyspostin mukana yhdistyksille ja aluejärjestöille. Hakulomake pitää palauttaa täytettynä Eläkeläiset ry:lle 6.3.2014 mennessä. Avustuspäätökset vahvistaa järjestön hallitus maaliskuun kokouksessa. Eläkeläiset ry toimittaa tiedon avustuksen saajille välittömästi hallituksen kokouksen jälkeen ja avustus maksetaan avustuksen saajan pankkitilille. Eläkeläinen-lehti julkaisee ohessa hakuohjeen kokonaisuudessaan. Mihin toimintatonnia voidaan hakea? Toiminta-avustusta voidaan hakea seuraaviin tarkoituksiin: a) kerhotoiminta tai ystävätoiminnan vetäjien koulutus – kurssin järjestäminen ja/tai kouluttaminen • esim. yhdistyksen oma, naapuriyhdistysten yhdessä tai aluejärjestön kurssi, työväen/kansalaisopiston tms. kurssi • kurssitettavina: vetäjät/ohjaajat/ohjelmanesittäjät/ kokit/emännät/isännät/ järjestyksenvalvojat tms. – kerho- ja ystävätoiminnassa tarvittavat aineistot ja osaaminen • esim. hygieniapassi, nuotit, kansiot, esiintymisasut tai materiaalit niiden valmistamiseen – opintopiirin perustaminen • opintopiirin teemana esim. viikkokerhon tai ystävätoiminnan kehittäminen – vertaistapaamisten järjestäminen • esim. kerho/ystävätoiminnan vastuuhenkilöt ja toteuttajat jakamassa kokemuksia ja ideoimassa uutta b) uudenlaisen ystävä/vapaaehtoistoiminnan käynnistäminen tai sen vakiinnuttaminen tai c) muu hakijan perustelema toiminta Millaisiin kuluihin toiminta-avustusta voi saada? Toiminta-avustusta voi saada a) kurssimaksuihin (työväenopisto/kansalaisopisto tms.) b) tilavuokriin c) valmiisiin koulutusaineistoihin, niiden tekemiseen tai muihin materiaalihankintoihin d) monistus- ja postituskuluihin e) kulukorvauksiin ja matkakuluihin f) ruokailuihin g) muihin välttämättömiin toiminnasta aiheutuviin kuluihin Millaisiin kuluihin toiminta-avustusta ei voi saada? Toiminta-avustusta ei voi saada Eläkeläiset ry:n työntekijöistä tai järjestön järjestämästä toiminnasta aiheutuviin kuluihin. Avustusta ei voi saada esimerkiksi järjestön kurssien tai tapahtumien osallistumismaksuihin eikä KSL:n tuella järjestettyyn opintotoimintaan. Kuka voi hakea toiminta-avustusta? Toiminta-avustusta voivat hakea paikallisyhdistykset ja aluejärjestöt. Kuinka paljon toiminta-avustusta voi saada? Hakija voi saada toiminta-avustusta 500–1000 euroa. Avustussummaa määrättäessä otetaan huomioon: a)avustuksen käytön kohde ja perustelut b)talousarvio suunnitellulle toiminnalle c) suunniteltuun toimintaan osallistuvien lukumäärä (arvio) d) hakijan taloudellinen tilanne ja sen saamat muut avustukset Miten toiminta-avustusta haetaan? Toiminta-avustusta haetaan Eläkeläiset ry:n sitä varten laatimalla lomakkeella. Milloin toiminta-avusta haetaan? Toiminta-avustus tuli hakuun tammikuussa 2014. Hakulomake pitää palaut- taa täytettynä Eläkeläiset ry:lle 6.3.2014 mennessä. Milloin päätös toiminta-avustuksen myöntämisestä tehdään? Toiminta-avustushakemukset käsitellään helmi-maaliskuun 2014 aikana. Eläkeläiset ry:n hallitus vahvistaa avustuspäätökset maaliskuussa. Eläkeläiset ry:n hallitus tekee avustuspäätökset vuosittain hakemusten perusteella ja avustuksen saajat vaihtuvat vuosittain. Eläkeläiset ry toimittaa tiedon avustuksen saajille välittömästi hallituksen kokouksen jälkeen ja avustus maksetaan avustuksen saajan pankkitilille. Milloin toiminta-avustus pitää käyttää? Toiminta-avustus pitää käyttää vuoden 2014 aikana. Käyttöä ei voi siirtää seuraavan vuoden puolelle. Avustusraha tulee käsitellä osana yhdistyksen virallista kirjanpitoa. Mitä asioita toiminta-avustuksen käytöstä pitää raportoida? Toiminta-avustuksen saajat saavat avustuspäätöksen yhteydessä lomakkeen raporttia varten. Raporttilomake tulee palauttaa asianmukaisesti täytettynä järjestölle viimeistään 15.2. 2015 mennessä. Lomakkeessa kysytään mm. seuraavanlaisia asioita: a) mihin toiminta-avustusta käytettiin (lyhyt talousselvitys) b) missä ja milloin toiminta-avustusta käytettiin ja kuinka monen henkilön kuluja avustuksella katettiin c) miten osallistujat ja yhdistys arvioivat toiminnan (kurssi/tapaaminen/aineistot jne.) hyödyllisyyttä ja sen vaikutuksia halukkuuteensa jatkaa ja kehittää toimintaa yhdistyksen piirissä Keneltä saa lisätietoja ja apua toimintatonnin hakemiseen? Lisätietoa ja apua antavat järjestösihteeri Anu Mäki (avustettava toiminta) ja taloussihteeri Anitta Koski (hakijan taloudellinen tilanne). Ystävyystoimintaa: Joensuun Mollit esiintymässä oululaisessa palvelukodissa vuoden 2013 kesäpäivillä.
• Nro 1 helmikuu 2014 – 5 ELÄKELÄINEN LÄHDE LÖYTÖRETKELLE - kevään parhaaseen retkikohteeseen vaikka isommallakin ryhmällä! ORIM ATTIL A Sortinsakki vierailee säännöllisesti palvelutaloissa ja päiväkeskuksessa. SUOMENN SUURI ! OUTLETas ta Aukeaa014 1.3.2 Itsenäisyyden hiljaisille sankareille Laulu raikui Puhakan palvelukodissa Muhoksella Muhoksen Eläkeläisten lauluryhmä Sortinsakki vei musiikillisen itsenäisyyspäivän tervehdyksen Puhakan palvelutalon asukkaille. Sortinsakki vierailee säännöllisin väliajoin paikkakunnan ikä-ihmisten asuntoloissa ja päiväkeskuksessa. Tämänkertainen vierailu oli juhlava kokemus, kuulijat olivat sitä ikäluokkaa joka on tehnyt pitkän päivätyön hyvinvointivaltion rakentamisen eteen. Konserttimme koostui aluksi tutuista isänmaallista koululauluista, joiden myötä monelle tuli mieleen lapsuusajan muistot, kun opettaja karttakepillä pul- | SA LO Aina uusia löytöjä ja shoppailun riemua! pettiin lyöden löi tahtia. Mukaan mahtui myös setti joululauluja ja lopuksi Maammelaulu. Vierailulla ollut eläkkeellä oleva opettaja Onni Kokkonen kiitteli Sortinsakkia esityksistä, todeten, että olipa todella upea tapa tuoda itsenäisyyspäivän tervehdys tänne Palvelutaloon. Mummut ja vaarit ovat Itsenäisyytemme hiljaisia sankareita ilman kunniamerkkejä. Teksti: SEPPO ALALAURI Kuva: MARJATTA SÄÄVÄLÄ Koko perheelle laadukkaita merkkituotteita hinnoilla, joita et ole ennen nähnyt etkä näe! Kengät | Vaatteet | Asusteet | Astiat | Kodintekstiilit | Koriste- ja sisustusesineet | Retkeily | Kalastus | Kirjat | Musiikki | Kosmetiikka Korut | Makeiset | Elokuvat | Elintarvikkeet ja paljon muuta! KAHVILA-RAVINTOLA! Tilaathan ryhmien ruokailut ja kahvitukset etukäteen kiitos! Tuhansia neliöitä tilaa sekä runsaasti P-tilaa linja-autoille! ORIMATTILA SALO Kankaantie 13 050 348 5337 info@megaareena.fi Salorankatu 5-7 050 442 5254 salo@megaareena.fi Tutustu tarkemmin www.megamyyntiareena.fi Juhani Siurua jatkaa puheenjohtajana Iissä Iin Eläkeläiset ry:n syyskokouksessa valittiin puheenjohtajaksi Juhani Siurua ja varapuheenjohtajaksi Paavo Tolonen. Johtokunta v. 2014: Halonen Maria-Liisa, Halonen Paavo, Kakkonen Eeva, Liedes Martti, Mustakangas Kirsti, Mäkitalo Pirkko, Niskanen Kaarina, Ruotsalainen Reijo ja Veijola Anneli. Varajäsenet: Junes Ossi, Kamsula Leo, Piukkula Rauha ja Taskinen Meeri. Uusia jäseniä saatiin toimintaan mukaan viisi. Jäsenmaksu nousi 16 euroon/jäsen. Toiminta jatkuu edellisvuosien tapaan tutttujen jumppa- ja musiikkikerhojen parissa. Virkistysmatkat ja juhlien järjestäminen kuuluvat edelleen toimintaan. Järjestäytymiskokouksessa  uusi johtokunta valitsi sihteeriksi  Meeri Taskisen. Taloudenhoitajana jatkaa Anja Mäkipaaso ja matkavastaavana Kaarina Niskanen. Leena Korhonen Kiimingissä Ryhmäkuvassa milTei koko Imatran yhdistyksen johtokunta. Imatralla on tarjolla ohjelmaa joka viikolle – Tiedättekö, mitä ovat hapanlohko ja pirana? Tällaisten ruokien reseptejä voisi muistella… Näin pohti Matti Miettinen, kun Imatran Eläkeläiset ry:n kerhossa keskusteltiin vapaamuotoisesti tulevasta toiminnasta. Monenlaisia asioita tulikin esiin uuden johtokunnan pohdittavaksi. Yhdistyksen kerho kokoontuu kevätkaudella joka viikko, mutta kesääkin jo mietitään. Vuosikokouksessa yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin edelleen Anneli Haimakainen (puh. 045 136 4935). Sihteerinä toimii ja jäsenasiat hoitaa Juhani Lahtinen (puh. 040 834 7832). Keskiviikkoisin kello 9.30 Koskiksessa kokoontuvaan kerhoon tulee kevätkauden aikana vieraaksi muun muassa Imatran Inkeri eli Hanna Ollikainen, ja paikalle toivotaan myös asiantuntijaa kertomaan vanhuspalvelulaista. Toukokuussa laavuretkellä halutaan tietoa luonnonkasveista ravintona. Elämänkertakirjoittamisen opintopiiri kokoontuu joka toinen viikko. Aihetta on tarkoitus käsitellä myös kerhossa. AIMO RUUSUNEN Kiimingin Eläkeläiset ry:n valitsi puheenjohtajaksi Leena Korhonen toiselle kaudelle. Varapuheenjohtajaksi valitiin Timo Heikkinen uutena johtokunnan jäsenenä. Varsinaisiksi johtokunnan jäseniksi valittiin: Sirkka Vengasaho, Sisko Kuopusjärvi, Sylvi Haarahiltunen, Anneli Moilanen, Kauko Salmela uusi ja Matti Kaukoranta uusi Ja varajäseniksi: Arto Kouri, Liisa Vesa ja Tapio Lehtonen uusi. Toimintamme jatkuu kokoontumisina kahden viikon välein entisen Kiimingin kunnantalon valtuustosalissa torstaisin klo 13.00. Teemme virkistysretkiä ja osallistumme paikallisiin tapahtumiin vuoden kuluessa. Laulukööri laulaa tiistaisin Jäälin koululla ja käy esiintymässä eri tilaisuuksissa. ANNELI JA LEENA
• 6 – Nro 1 helmi 2014 ELÄKELÄINEN – Terveysbisneksen toiminta on härskiä ja tuottoisaa ja sen maksavat kansaneläkeläiset, sanovat sihteeri Terho Leppälä, vasemmalla, ja puheenjohtaja Aimo Törmälehto. Ylivieskan Eläkeläiset isännöi juhannuksena triplajuhlat Sitkeä järjestö kaipaa uusia tekijöitä joukkoonsa Y livieskan Eläkeläiset ry. täytti 40 vuotta viime keväänä. Yhdistys ei järjestänyt varsinaisia juhlia, sillä niiden aika on ensi kesänä, kun aluejärjestö Jokilaaksojen Eläkeläiset juhlii viisikymppisiään yhdessä kahden toisen niin ikään 50-vuotiaan pohjoisen aluejärjestön, Kainuun ja Lapin kanssa. Vuoden 2014 juhannuksen tienoilla Ylivieska saa siis isännöidäkseen varsinaiset superjuhlat, joihin odotetaan noin tuhatta osallistujaa. Järjestelyihin naapuriapua Juhlien järjestelyissä vetovastuu on aluejärjestöillä, mutta paikallisille toimijoille jää oma osansa onnistumisen varmistamisessa. Parinkymmenen aktiivin Ylivieskan Eläkeläiset tekee voitavansa, ja järjestelyihin osallistuu myös lähiseudun järjestöjä. Ylivieskan porukka on kaikkiaan 50-60 hengen vahvuinen, samankokoinen kuin naapureissakin. Uusia, nuorempia aktiiveja toivotaan kovasti mukaan. – Mitään viisasten kiveä uuden väen mukaan saamiseksi ei ole, mutta toivottavasti suurten juhlien valmistelun kautta saadaan tuoretta porukkaa toimintaan, järjestön puheenjohtaja Aimo Törmälehto pohtii. Toimijoiden määrä on vuosien mittaan vähentynyt, ja aktiivikäyrän nostamiseksi yläviistoon tarvitaan töitä. Konkreettisena toimenpiteenä yhdistys lähtee helmikuussa retkelle Kuntorantaan, miettimään jatkotoimintojen elvyttämisstrategiaa. – Yhdistys on rahaton, eikä meillä ole varaa vuokriin. Kaupunki tarjoaa tilan, jossa pystymme pitämään porinakerhoa, mutta se on niin ahdas, ettei muuhun ole mahdollisuuksia, ei edes jumppavarttiin. Isommat tilat ovat maksullisia. Olemme tehneet kaupungille vaatimuksen paremmista tiloista, mutta jäimme vaatimuksemme kanssa yksin, Törmälehto toteaa. Tila riittää vain juttelulle Suuria satsauksia ei odotettavissa Törmälehto arvelee, että Pohjois-Pohjanmaan lounaisosassa sijaitseva Ylivieska valikoitui aluejuhlan paikaksi ainakin muutamasta syystä: kaupunki on muuttovoitokas ja aluejärjestön eteläpuolen yhdistykset tarvitsevat toimintaansa kiritystä. Lisäksi Ylivieskassa on sopivat ja toimivat tilat juhlaa varten. Urheilutalo eli liikuntakeskus sijaitsee keskeisellä paikalla ja on kyllin tilava tuhatpäiselle yleisölle. Ylivieskan Eläkeläisille ja muille pienryhmille kaupungin osoittama toimitila vanhan autoliikkeen sijoilla sen sijaan on varsin vaatimaton. Keskiviikkoisin ylivieskalaiset järjestävät keskusteluryhmän eli porinakerhon kokoontumisia. Sen puitteissa kutsutaan silloin tällöin alan ammattilainen luennoimaan vanhustoimintaan liittyvistä asioista. Toisinaan ovat vuorossa yhteislaulutuokiot. Bingoa on tarjolla, samoin arvontaa. Vaikka kaupunki tarjoaa riittämättömät toimitilat, muuten Ylivieska suhtautuu Törmälehdon mukaan eläkeläisyhdistyksiin hyvin. Noin sadan euron toimintatukea ne saavat vuosittain. Vanhusneuvosto aloitti keväällä, ja se on lähtenyt toimimaan hyvin. – Ylivieskan taloudellinen tilanne huomioon ottaen ei ole odotettavissa suuria satsauksia vanhusväestön suuntaan, Törmälehto sanoo. Hän on yhdistyksensä edustaja neuvostossa. Bisnes ulos terveydestä Törmälehto kertoo, että ylivieskalaisia vanhuksia puhuttaa erityisesti terveyskeskusasia. – Peruspalvelukuntayhtymä Kallion toiminta on ollut aallokkoista alusta asti ja akuutti lääkäripula vaivaa. Sosiaali- ja terveysministeri Risikon esitys yksityispalvelujen ymppäämisestä terveyskeskuksiin niiden tehostamiseksi on hämmästyttävä ja tulee vaarantamaan erityisesti terveyskeskustoiminnan ja koko kansanterveyslain sisällön. Törmälehto pitäisi bisnesajattelun tiukasti terveydenhoidon ulkopuolella. – Kansaneläketasolla elävä eläkeläisjoukko on vaarassa pudota terveyspalvelujen ulkopuolelle kokonaan. Yksityistämistä ei saa rullata kokoomushuumassa läpi. Lääkäreistä on tullut bisnesmiehiä. Heidät tulisi ohjata vasta- valmistuneina työskentelemään terveyskeskuksiin. Niukkuutta jaossa kaikille Positiivisiksi kehityskuluiksi ikäihmisten kannalta Törmälehto mainitsee asuntotilanteen ja hoitopaikkojen määrän, jotka ovat moninkertaisesti paremmat Ylivieskassa ympäristökuntiin verrattuna. Palveluissa on vetovoimaa ja ne keskittävät kaupunkiin runsaasti vanhusväestöä. Myös kotisairaanhoito toimi hyvin, omaishoitajakysymys sen sijaan on ongelmallinen riittämättömien resurssien vuoksi. Vanhukset eivät silti ole ainoa kärsijien joukko. – Ylivieskan kaupunki on nyt velkasaneerauksessa ja niukkuutta jaetaan joka ikäryhmälle. Törmälehto penää nuorempia eläkeläisiä ottamaan ohjat käsiinsä ja vaikuttamaan ikäryhmänsä puolesta. –Nuorempienkin pitäisi tajuta, että meidän täytyy ottaa vastuuta omasta vanhenemisestamme järjestöjen kautta. Olemalla mukana voi vaikuttaa huomiseen. TERO KAIKKO
• Nro 1 helmikuu 2014 – 7 ELÄKELÄINEN Nakkilan pakkasjuhlasta piristystä arkeen Hämeenkyrön-Viljakkalan Eläkeläisten kuoroa johti ja säesti saksofonilla Erkki Rikala. Säestyksestä vastasi Seppo Honkaniemi. M onien vuosien perinteitä noudattaen Nakkilan Eläkeläiset ry:n järjestämä pakkasjuhla houkutti paikalle runsaan yleisömäärän. Tällä kertaa istuinpaikat täyttyivät Nakkilan Työväentalossa keittiötiloista haettuja jakkaroita myöten, sillä paikalle saavuttiin niin Satakunnasta kuin sen rajojen ulkopuoleltakin. Lämminhenkisen juhlan tervehdyssanat lausunut yhdistyksen puheenjohtaja Terttu Viinamäki totesi pakkasjuhlan tuovan kaivattua piristystä arkeen, jota viimeisimpien tutkimusten mukaan liian usean ikäihmisen kohdalla varjostaa yksinäisyys. Satakunnan aluejärjestöltä tuomissaan terveisissä Viinamäki toivoi mahdollisimman monen vanhusneuvoston jäsenen osallistuvan heille kevään aikana järjestettäviin koulutustilaisuuksiin. ? Osallistuminen on tärkeää etenkin uudenkarhean vanhuspalvelulain vuoksi. Koulutustilaisuuksista saamme valmiuksia, jotta voimme toimia omien paikkakuntiemme vanhusneuvostoissa ikäihmisten hyväksi. Vanhusneuvostojen rooli kuntien päätöksenteossa on suuri, ei päätösten tekijöinä, vaan asiantuntijoina ja ikäihmisten asioiden esille tuojina. On tärkeää, että vanhusneuvostot pystyvät toimimaan ja täyttävät niille asetetut odotukset, kannusti Terttu Viinamäki. Yllätysten jälkeen parketille Yllätysohjelmanumeroin eden- Kahvipöytäpohdintoja Martti Anttonen yllätti Terttu Viinamäen luovuttamalla hänelle puheenjohtajan nuijansa. nyt pakkasjuhla tarjosi yleisölle runsaan kuorokavalkadin. Monien tuttujen ikivihreiden sekä uudemmankin musiikin smaailmaan kuulijoita johdattivat kuorolaulajat Raumalta, Ylöjärveltä, Nakkilasta ja Hämeenkyröstä. Ennen ensimmäisen tahdin kajahtamista Satakunnan Eläkeläiset ry:n entinen puheenjohtaja, nykyinen varapuheenjohtaja Martti Anttonen järjesti yllätyksen seuraajalleen Terttu Viinamäelle pyytäessään tätä kanssaan estradille. ? Monien vastuutehtäviensä lisäksi Terttu valittiin vuodenvaihteessa sekä maakuntaliiton vanhusneuvoston jäseneksi että Satakunnan aluejärjestön puheenjohtajaksi. Siihen liittyen luovutan hänelle käytössäni ol- leen Satakunnan Eläkeläiset ry:n puheenjohtajan nuijan. Samalla toivon, että nuija kopahtaa pöytään merkiksi hyvistä päätöksistä, mainitsi Martti Anttonen runsaiden aplodien saattelemana. Antti Alisaaren juontama pakkasjuhla aloitettiin ruokailulla ja lopetettiin parituntisen ohjelmaosuuden päätteeksi tanssin pyörteisiin. Vaikka pakkasjuhlan pääosassa oli iloinen yhdessäolo, nousi useissa kahvipöytäkeskusteluissa esille uutisoinnit yksinäisten vanhusten asuinolosuhteista. ? Onko yhteiskunta, säästösyistä johtuen, muuttumassa näin kylmäksi. Vai mitä muuta voi välittyä TV-ohjelmasta, jossa kerrotaan yksinäisten vanhusten asuvan jopa kellarissa, jos kukaan ei ole pitämässä heidän puoliaan, kysyi Terttu Viinamäki. ? Koen tilanteen kaksijakoisena, sillä omien läheisteni saaman hoidon perusteella tiedän, että ikäihmisiä kunnioitetaan ja heitä myös hoidetaan hyvin, joten vanhusten laitoshoidosta nyt television välityksellä esiin tulleita puutteita ei mielestäni pidä yleistää liikaa, hän tähdensi. Hallituksen suunnitelmille, joissa laitoshoitoa vähennettäisiin ja tilalle tarjottaisiin kotipalveluita niin, että entistä useampi vanhus voisi asua omassa kodissaan, ei pakkasjuhlassa hurrattu. ? Juurihan kuulimme tutkimuksesta, että ikäihmiset ovat liian yksinäisiä, muistutettiin naapuripöydästä ja toivottiin tutkimustuloksiin tutustuttavan Arkadianmäelläkin. MERJA PUROLA
• 8 – Nro 1 helmi 2014 ELÄKELÄINEN Vaasan Eläkeläiset ry järjestämässä seminaarissa käsiteltiin uutta vanhuspalvelulakia monipuolisesti. Kuva: Raimo Vahtera. Toimintakyky on vanhuspalvelulain avainsanoja Ikävuodet eivät ratkaise oikeutta tarvittaviin palveluihin Onko kyse subjektiivisesta, vanhuksen yksilöllisestä oikeudesta tarvitsemiinsa palveluihin? kysyi Vaasan kaupungin peruspalvelujohtaja Jukka Kentala tarkastellessaan vanhuspalvelulain kunnille asettamia vaatimuksia Eläkeläiset ry:n seminaarissa Vaasassa. – Lähes subjektiivisista! tuli vastaus Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston, Avin ylitarkastajalta Aija Strömiltä,. Ström ei juuri nähnyt jouston paikkaa uudessa laissa. Laki edellyttää, että kunnat tarjoavat yli 63-vuotiaille toimintakyvyn edellyttämät palvelut oikeaan aikaan, oikeanlaisina ja riittävinä. Palvelutarve on selvitettävä viivytyksettä ja palvelut järjestettävä määräajassa. Ström tähdensi, että vanhuksen oma kanta palveluihin on selvitettävä – myös muistisairaan – ja kirjattava palvelusuunnitelmaan. Kunnalta on saatava päätös kirjallisena. Erityisesti silloin, jos palvelua ei anneta. – Päätöksestä voi aina valittaa, Ström muistutti. Jonoon laittaminen on kielteinen päätös. Kunnat saavat varautua ilmoittamaan kaksi kertaa vuodessa, missä ajassa vanhusten tarvitsemat palvelut ovat järjestyneet. Riittävä henkilökunta ja sopivat tilat on oltava ja jokaisen palvelutarve selvitettävä. Vanhuspalvelulaki sisältää kunnianhimoisia tavoitteita. Mutta entä jos laki jää kuolleeksi kirjaimeksi? Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja, ministeri Kalevi Kivistö tietää, mitä pykälät pitävät sisällään mutta myös sen, miten pitkä matka todellisuuden ja tavoitteiden välillä on. Vakava ristiriita Kivistön mukaan on jo siinä, että valtio pakottaa kunnat ankaraan säästökuuriin samalla kun vanhuspalvelulaki lisää kuntien menoja. – Pelkästään asuntojen korjaaminen niin, että vanhus voisi kotonaan asua, vaatii 700 miljoonaa euroa vuoteen 2020 mennessä. Kotihoidon ylistäminen voi kääntyä alistamiseksi Vanhusten halutaan ensi sijassa asuvan omassa kodissaan. Kunnan on järjestettävä palvelut sinne. Ikääntyneen asumisen tarpeet ovat erilaiset kuin terveellä aikuisella. Kulkemisen esteitä täytyy poistaa, tukikahvoja asentaa, valaistusta tehostaa, erilaisia turvajärjestelmiä laittaa jne. – Ettei kotihoidon ylistäminen olisi ylistämällä alistamista! Vanhuspalvelulaki korostaa vanhuksen itsemääräämisoikeutta. Tarvittaessa on laadittava henkilökohtainen palvelusuunnitelma. Siinä käydään läpi kaikki tarpeellinen, joka tukee vanhuksen hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja osallisuutta sekä ehkäisee ennalta toimintakyvyn heikkenemistä. Kivistö muistuttaa, että ihmisen ikävuodet eivät yksin ratkaise palvelun tarvetta. Avainsana on toimintakyky. Palveluiden pitää olla saavutettavissa mahdollisimman lähellä. Palvelumaksujen omavastuuosuudet ovat nousseet koko ajan, mikä voi rajoittaa tarpeellisten palveluiden käyttöä. Laki myös edellyttää, että vanhus saa tarpeellista neuvontaa tarjolla olevasta avusta ja tuesta. Jokaiselle vanhukselle on nimettävä henkilökohtainen vastuuhenkilö, jos hän ei enää itse selviä asioidensa hoitamisesta. Vanhusten siirtely halutaan lopettaa Palveluasuminen on vaihtoehto silloin kun kotona asuminen ei ole mahdollista. Kivistön mukaan siihen suuntaan tapahtunut muutos on ollut paljolta näennäinen: laitoksen nimikyltti on muutettu palvelutaloksi. Yksi lain tavoite Kivistön mukaan on lopettaa vanhojen ihmisten siirtely paikasta toiseen.  Aviopareja ei liioin saa pakottaa eroon toisistaan. Pitkäaikaiseen laitoshoitoon voidaan turvautua vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai jos se on arvokkaan elämän ja turvallisuuden kannalta peruteltua. Kunnalta vaaditaan palvelusuunnitelma Kunnanvaltuuston on hyväksyttävä suunnitelma ikääntyvän väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn tukemiseksi sekä iäkkäiden tarvitsemien palvelui- den järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Ensimmäisen suunnitelman on oltava kunnissa valmiina ensi vuoden alussa. Olennaista on arvioida tarvittavat voimavarat tavoitteiden toteuttamiseksi. - Alibudjetointi on ilmeinen vaara, niin lain vastaista kuin se onkin, Kivistö huolehtii. Kunta vastaa palveluiden järjestämisestä tuottamalla palvelut itse tai ostamalla ne yksityiseltä yritykseltä tai yhteisöltä. Neuvostolle vaikutusvaltaa Vanhusneuvosto täytyy valita jokaiseen kuntaan, ja sille on taattava riittävät toimintaedellytykset. Vanhusneuvostolle on annettava laajat mahdollisuudet vaikuttaa toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvointiin, terveyteen, osallisuuteen, elinympäristöön, asumiseen, liikkumiseen, päivittäisistä toiminnoista suoriutumiseen ja ikääntyneen väestön tarvitsemiin palveluihin. Valtuustokausittain vahvistettavan suunnitelman laatimiseen vanhusneuvosto on otettava mukaan. Vanhusneuvoston on tehtävä vuosittain raportti toiminnastaan ja havainnoistaan kunnan tarkastuslautakunnalle. Ikäihmisten raati uutta Vaasassa on peruspalvelujohtaja Jukka Kentalan mukaan enna- koitu vanhuspalvelulakia mm. keräämällä tutkimustietoa. Ikäpoliittinen ohjelma on tehty kolme kertaa. – Ohjelman toteuttamiseksi on vaikea saada riittävästi rahaa; kohdennetut valtionosuudetkaan eivät välttämättä päädy vanhusten palveluun. Vanhusneuvoston edustajien osallistumisesta eri lautakuntien kokouksiin on alustavasti keskusteltu Vaasassa. Ikäihmisten raati oli Vaasassa uusi tapa hankkia tietoa suoraan asianosaisilta. Neljän päivän aikana 23 hengen raati pohti hyvään elämään ja asumiseen liittyviä kysymyksiä. Tuloksena oli 18 konkreettista esitystä. Vaasassa on tehty palvelurakennusten inventointi, joka paljasti laajan tarpeen rakentaa uutta ja muuttaa vanhoja rakenteita. Vanhuspalvelut on myös laatusertifioitu. Siihen sisältyy henkilöstön riittävyyden seuranta. Kentala kiinnitti huomiota siihen, että Suomessa dementiaa sairastavia hoidetaan vuodepotilaina sairaalassa. Suhdeluku Suomessa on 220 hoitovuorokautta 1000 asukasta kohden, kun se esimerkiksi Ruotsissa on 4,3 ja Norjassa vain 1,1. - Dementia ei parane makaamalla, Kentala tietää. Eläkeläiset ry:n Pohjanmaan aluejärjestö kokosi Vaasan Opistotaloon asiasta kiinnostuneen yleisön. Seminaarin järjestämiseen saatiin tukea KSL:ltä. IRMELI MANDELL
• Nro 1 helmikuu 2014 – 9 ELÄKELÄINEN Vahvat vanhusneuvosto -seminaarien sarja alkoi Turusta Ikäihmiset torjuvat kaventunutta kansalaisuutta T ulevaisuudessa ikäihmiset kulkevat mukana koulubusseissa tai tietokoneohjatuilla sukkula-autoilla, huristelevat sähköisillä mopoilla, käyttelevät sähköisiä tablettejaan ja tilaavat tarvittaessa ”varapuolison”. Niin ikään heillä on sähköinen terveyskortti, e-reseptin käyttö on arkipäivää ja osallistuminen yhteiskunnan rientoihin ja työntekoon on tehty helpoksi. Näin visioitiin Vahvat vanhusneuvostot -seminaarissa Turussa tammikuun puolivälissä. Seminaarissa pyrittiin kuulemaan ikäihmisiä itseään sen sijaan, että virkamiehet sanelisivat heille mitä he tarvitsevat. Päämääränä oli ikäihmisten arjen parantaminen ja vanhusneuvostotyön saaminen toimivaksi. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n tekemän tutkimuksen mukaan ikäihmiset tuntevat itsensä usein toisen luokan kansalaisiksi. Heillä on hiljaista tietoa ja pätevyyttä, jota ei käytetä. Nyt etsittiin keinoja vahvuuksien käyttöön ottamiseksi. Turussa pidetty seminaari oli ensimmäinen EETU ry:n ja Sitran Vahvat vanhusneuvostot seminaarien sarjasta. Vuoden 2014 aikana eri puolella Suomea järjestetään 14 koulutustapahtumaa, joissa pohditaan ikääntyvien osallisuutta yhteiskunnassa ja sitä, miten vuodenvaihteessa lakisääteisiksi muuttuneiden vanhusneuvostojen toimintaa voidaan kehittää. Sarja kuuluu EETU ry:n Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen hankkeeseen, joka käynnistyi vuoden alusta. Mukana ovat kaupungeista Turku ja Tampere. Tampereella on jo kehitetty Palvelupysäkki-, Henkilökohtainen budjetti- sekä Asiakasja palveluohjaus ratkaisut ja Turussa on selvitetty, miten ikäihmiset voisivat osallistua enemmän yhteiskuntaan. Tänä vuonna tulokset analysoidaan ja päätetään jatkotoimista. Rahoittaittajana on Sitra, jonka Aktiivinen kansalainen - kaiken ikäisenä avainalueeseen hanke kuuluu. ”Käsikynkässä eteenpäin yhteiskuntaan” – Eikö ikääntyminen ole vain sitä, että on vanhennuttu ja kestetty kaikki, huudahti eräs seminaarin osanottaja. Tällä hän halusi korostaa, että ikääntyminen ei ole vamma tai sairaus. Suomessa eläkkeelle siirtyneitä on jo 1,5 miljoonaa, heistä yli 65-vuotiaita miljoona. Seminaarissa ruotsinkieliset eläkeläiset halusivat herättää henkiin käsitteen ”armkrok” eli käsikynkkä, yhdessä mennään eteenpäin vaikka sitten käsikynkkää. Vapaaehtoistoiminta todettiin tärkeäksi, mutta vapaa- ehtoisille vaadittiin ns. porkkanoita vaativan työn pontimeksi. Seminaarissa puhuttiin paljon kaventuneesta kansalaisuudesta. Kun ihminen täyttää 65 vuotta, hän ikään kuin jää yhteiskunnan kakkoskansalaisen rooliin. Kuitenkin nykyinen ikäihmisten sukupolvi on elänyt aivan erilaisen elämän kuin edeltäjänsä ja on näin varustettu monilla tiedoilla ja taidoilla. Niitä tulisi seminaarin osanottajien mielestä käyttää hyväksi. Samoin kuin vanhaa kunnon maalaisjärkeä ikääntyneiden asioita mietittäessä. ”Tämän päivän ikäihmiset ovat aivan eri tavoin valmiita ottamaan oman elämänsä haltuun”, sanoi Sitran johtava asiantuntija Eeva Päivärinta seminaarissa. ”Keskuudessamme elää tietävin ja osaavin ikäihmisten joukko tähän mennessä. Eläkeläiset eivät enää siirry työelämästä poistuttuaan vanhuuden lepoon, odottamaan onneaan. Sen sijaan he elävät vielä jopa 40 vuotta hyvää elämää”, totesi Päivärinta. ”Pää pelaa, mutta jalat eivät” Seminaarissa toivottiin ohjausta nykyajan sähköisten laitteiden käytössä myös siten, että opastaja tulee asiakaan luo, ei päinvastoin. Jos pää pelaa mutta jalat ovat heikot, kiertävä laiteopastaja neuvoo. Muutenkin sähköisistä välineistä toivottiin seminaarissa sekä apua arkipäivään että seuran korviketta. Ikäihmiset eivät seminaarilaisten mielestä pelkää teknologian käyttöä, kunhan välineet räätälöidään heidän tarpeittensa mukaisiksi ja riittävä koulutus sähköisten palveluiden käyttämiseen taataan. Elinikäisen oppimisen tulee kuulua myös työelämän jo ohittaneille, todettiin seminaarissa. Sähköisten palveluiden käyttämisen esteenä ovat usein pienet eläkkeet, jotka eivät mahdollista tietokoneiden tai tablettien hankintaa. – Eläkeläisten ikähaitari on suuri ja tämä on otettava huomioon palveluissa, totesivat Aira Hellström Turusta ja Seppo Mustonen Eläkeliitosta. Heidän mielestään vanhusneuvostojen on tavattava myös nuoria eläkeläisiä ja kysyttävä mitä he odottavat. Nuoren eläkeläisen tarpeet ovat sangen erilaiset kuin ikääntyneempien. ”Vanhusneuvostot kumileimasimia?” Turkuun kokoontuneet halusivat vanhusneuvostojen kokoonpanoista mahdollisimman laajan ja toivovat vanhusneuvostoille mahdollisuutta koota ikäihmisiä yhteen vaihtuvien teemojen ympärille. Ikäihmisten kokemuksen ja hiljaisen tiedon hyödyntäminen nähdään arvokkaana ikääntyneiden palveluihin ja asumiseen liittyvissä kysymyksissä. Kotoa ulos lähteminen on ikääntyvien kuntalaisten hyvinvointiin aivan keskeisesti vaikuttava tekijä ja lääkkeeksi toivottiin ystäväapua. Ikääntyneen voisi yhtä hyvin viedä ulos syömään kuin tuoda hänelle aterian kotiin. Samalla hoituisi seurustelupuoli. Eräs toive oli, että vanhusneuvoston jäsenet jalkautuisivat niiden ikääntyneiden luo, jotka eivät halua lähteä muiden pariin. Talonmiehiäkin kaivattiin takaisin. Myös maahanmuuttajat on saatava mukaan toimintaan. Ylipäätään osallistujat toivoivat yleisötilaisuuksia ja asioiden tiedottamista paremmin. ”Nykypäivän ikäihmiset haluavat elämänotteen ja elämänkuvan, joka kestää aina elämän loppuun asti. Tämä tarve on tehtävä näkyväksi”, Päivärinta Sitrasta totesi. ERJA EKHOLM Pekka Paatero ja Ulla-Maija Vierimaa kumppaneineen pohtivat ikääntyneiden palveluiden sekä sähköisten apuvälineiden kehittämistä. ”Mei paistetaan silakoi, plätei ja makkaria” V ehmaan kunnan pienuus on sikäläisen vanhusnevoston toiminnan vahvuus. Jokainen ikäihminen tavoitetaan – jos ei muuten, niin puhelimella. Vanhusneuvoston aloitteiden toteuttamista vahtii kova täti, Vehmaan vanhusneuvoston puheenjohtaja Maija Jaakkola-Angervuori. Hän nimittäin soittaa perään ja kysyy, joko aloite on mennyt eteenpäin. Ja kunnanisien puntit tärisevät ja he tottelevat. – Jos mittään ei kuulu, mää soita niil”, kertoi Jaakkola-Angervuori. Jaakkola-Angervuori nauratti seminaariyleisöä kertomuksellaan Vehmaan asioiden hoidosta. Hän teki vuonna 2007 aloitteen vanhusneuvoston perustamisesta ja neuvosto aloitti työnsä vuonna 2009. Tuona aikana on järjestetty ikäihmisille 11 juhlaa tunnettuine solisteineen. Kunnassa toimii myös papiljottipiiri; vanhukset tuodaan kotoaan palvelukeskukseen saunomaan ja vapaaehtoiset sujauttavat papiljotit päähän! Niin ikään vapaehtoiset ulkoiluttavat vanhuksia. Kerran laitettiin oikein kunnon sianlihakastikettakin. Kaikki tarvikkeet saadaan lahjoituksina. Kunnassa toimii myös vanhusneuvola, johon voi soittaa tai tilata käyntiajan. Jaakkola-Angervuoren mielestä suurissa kunnissa pitäisi olla vanhusneuvosto-jaostoja, jolloin asioiden hoito olisi helpompaa.
• 10 – Nro 1 helmi 2014 ELÄKELÄINEN Eläkeläisety ry palkittiin Turun liikuntapäivästä, tänä vuonna rakennetaan yhteistyötä Yhdistyksiä tarvitaan alueellisten liikuntaverkostojen luomiseen Eläkeläiset ry:n yhdistyksillä on tänä vuonna mahdollisuus tuoda omia näkökulmia ja asiantunijuutta oman alueensa ikäihmisten liikunnan kehittämiseen. Vuoden 2014 aikana Ikäinstituutti järjestää aluehallinnon kanssa yhteistyössä kuusi seminaaria, joissa kootaan alueellisia verkostoja. Tavoitteena on lisätä tiedonvälitystä, yhdistää resursseja ja tehdä eri toimijoiden välillä yhteistyötä vähän liikkuvien ikäihmisten hyväksi. Seminaareissa kerrotaan myös hyvistä käytännöistä, joita monessa kunnassa on luotu. Seminaareihin kannattaa osallistua ja pohdiskella omissa yhdistyksissä, miten ja millaista yhteistyötä omalla alueella voisi tehdä. Toimenpideohjelmaan voi tutustua ja verkostoon liittyä osoitteessa www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Vielä kärjessä, mutta liikunta vähenemässä Suomalaiset ovat tunnetusti liikkuvaa kansaa ja kuntoliikunnan harrastuksessa yksi johtavia maita maailmassa. Ikääntyneetkin harrastavat liikuntaa Suomessa yhtä yleisesti kuin nuoret, mikä on kansainvälisesti poikkeuksellista. TärkeIämmät syyt eläkeiässä liikunnan harrastamiselle ovat terveys, hyvinvointi, sosiaaliset kontaktit ja uusien elämysten saaminen. Liikkunnan tuoma ilo ja yhdessä tekeminen on ollut osa Eläkeläiset ry:n toimintaa koko järjestön historian ajan. Yhdistysten juhlien ja kesäpäivien lisäksi kansantanssijoiden, voimistelijoiden ja senioritanssijoiden värikkäistä kuvioista saatiin nauttia viimevuoden kesäpäivillä Oulussa. Kansainvälisesti katsottuna nan kehittäminen. Tulevaisuudessa on tärkeätä, että vanhuspalvelulain soveltamisohjeisiin ja ikääntyneiden palvelujen laatusuosituksiin lisätään ohjeistukset iäkkäiden liikunnasta. ”Suuri haaste on kehittää palvelutalojen, kotihoidon ja pitkäaikaishoitolaitosten toimintakulttuuria liikunnallisemmaksi”, toteaa ohjelmajohtaja Elina Karvinen Ikäinstituutista. Tueksi julkaisu Valtion liikuntaneuvoston ja Ikäinstituutin yhteistyössä tuottamassa Liikunta ja ikääntyminen -julkaisussa kerrotaan miksi ja miten ikäihmisten tulisi liikkua ja tarjotaan eri toimijoiden hyviä käytäntöjä ja työkaluja terveysliikuntatoiminnan käytännön toteutukseen. Julkaisu postitetaan kaikkiin Eläkeläiset ry:n yhdistyksiin. Aamuvoimistelua Kaamoksen kaatajaisissa. Liikunta on kiinteä osa Eläkeläiset ry:n toimintaa. Suomi kulkee eturintamassa ja kuntoliikunta on näkyvästi kansalaisten arjessa läsnä. Tilastojen mukaa kävely ja muu liikunta ovat kuitenkin vähenemässä. Suomalainen elämäntapa on muuttunut. Teknologia ja joukkoliikenne tekevät fyysisen liikkeen melkein tarpeettomaksi. Ihmisen elimistö kaipaa kuitenkin rasitusta ja päivittäinen säännöllinen liikkuminen on ikäihmiselle elinehto. Tutkimusten mukaan vain muutama prosentti eläkeläisistä liikkuu kestävyys- ja lihaskuntosuositusten mukaisesti. Terveyttä ja hyvinvointia Liikkumattomuus on noussut jopa maailmanlaajuisesti kansanterveydelliseksi ongelmaksi, joka osaltaan vaikuttaa kasvaviin sosiaali- ja terveysmenoihin. Erityisesti ikääntyvästä väestöstä tiedetään, mitä hyötyä säännöllinen liikkuminen ja lihasten vahvistaminen tuo terveydelle. Siksi liikunnan edistäminen kuuluu kaikille, jotka toimivat ikäihmisen kanssa. Tärkeintä tässä työssä on yhteistyö liikuntasektorin, eläkeläisyhdistysten ja kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen välillä. Uusien toimintatapojen sekä asenteiden muuttamisen taustalla on kansallinen ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelma Liikkeellä voimaa vuosiin. Tällä hetkellä vain puolessa kuntien hyvinvointistrategioista mainitaan ikäihmisten liikun- Kuopiossa jammaillaan ja keilataan Liikkuminen porukassa on mukavaa! Siitä todistaa sekin, että syyskuussa aloitetussa, kerran viikossa kokoontuvassa EloFolkJam -tanssiliikuntaryhmässä on ollut hyvin väkeä. Tämä uusi liikuntamuoto on näyttänyt, että se sopii kaikille ikään ja taitotasoon katsomatta. Siinä painottuvat kehon ja mielen yhteys. Suomalaisista tansseista tulevat askeleet kehittävät koordinaatiota ja tasapainoa. Se on samalla sosiaalinen tapahtuma, johon ei tarvitse tulla parin kanssa, vaan voi nauttia liikkeistä ryhmän kanssa yhdessä. Hauskaa on ollut, eikä harmita, vaikka ei aina askeleet ja liikkeet satu kohdalleen. Idea EloFolkJamin käynnistämisestä syntyi, kun Kuopion ja Kallaveden Eläkeläisissä pohdittiin, mitä uutta voisi tehdä liikunnassa. Oulun kesäpäivillä saimme ensi kosketuksen EloFolkJam´iin ja se tuntui muka- Alavan Palvelutalon liikuntasaliin mahtuu vielä uusiakin jammailijoita. Palkinto Vie vanhus ulos -kampanjassa Ikäinstituutti on järjestänyt jo kolmena vuonna kampanjan Vie vanhus ulos. Kampanjalla edistetään niiden ikäihmisten ulkoilua, jotka tarvitsevat apua ulkoillakseen turvallisesti. Eläkeläiset ry osallistui kampanjaan muun muassa Turussa järjestetyllä monikulttuurisella liikuntapäivällä Iloa yhdessä liikkuen. Tapahtuma voitti kampanjan joulukuun palkinnon Jaksava Järjestö -sarjassa. Vuoden 2013 aikana kampanjassa kertyi 20 450 ulkoilukertaa. Kävelykyky säilyy kävelemällä – jokaisena vuodenaikana! Kuka tahansa meistä voi ilmaista välittämistään ja arvostustaan viemällä oman vanhuksensa tai iäkkään naapurinsa ulos. EVA RÖNKKÖ Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaarit 17.3. Tampere, Juvenes kokouskeskus 29.4. Oulu, AVI:n rakennuksen kokoustilat 6.5. Joensuu, Tiedepuisto 14.5. Vantaa, Heureka 16.9. Turku, Paikka avoin 2.10. Rovaniemi, Lapin AVI:n juhlasali Liikunnasta lyhyesti Lihasten käyttö on välttämätöntä ikäihmiselle – Liikunta hidastaa lihasvoiman vähenemistä ja ylläpitää tasapainoa, liikkuvuutta ja nivelten hyvinvointia – Säännöllinen tasapaino- ja voimaharjoittelu on tehokas yksittäinen keino ehkäistä kaatumista – Liikkuminen vahvistaa mielen hyvinvointia ja muistia – Tarjoaa ikäihmiselle mahdollisuuden turvalliseen omatoimiseen tai ohjattuun liikkumiseen päivittäin valta tavalta liikkua. Yksi ryhmäläinen kävi ohjaajakurssin ja johdattelee nyt joukkoa tanssin rytmeihin. Molemmista yhdistyksistä on ollut mukana monenikäisiä eläkeläisiä. Alavan Palvelutalon liikuntasaliin mahtuu vielä uusiakin jammailijoita. Mukaan voi tulla tutustumaan tai käydä silloin kun itselle sopii. Keilavuoromme on toiminut Kuopion keilahallissa jo koko vuoden ajan. Kymmenkunta eläkeläistä käy viikoittain tunnin rupeaman keilaamassa. Väinö on hienosti opastanut ja innostanut meitä. Tyyli on vapaa emmekä ole kilpailuhenkisiä, ainakaan paljon! Keilatessa kroppa saa liikuntaa ja on mukava rupatella toisten kanssa vuoroaan odotellessa. Mukaan mahtuu keilaajia lisää! MERVI HÖYLÄ
• Nro 1 helmikuu 2014 – 11 ELÄKELÄINEN Syystärräykset 2014 ENSIMMÄESET TÄRRÄYKSET 25.-27.8.2014 Lappi, Jokilaaksot, Kainuu, Helsinki TOESET TÄRRÄYKSET 27.-29.8.2014 Satakunta, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Etelä-Häme, Varsinais-Suomi KOLOMANNET TÄRRÄYKSET 29.-31.8.2014 Tärräysten organisointi – Kesän sato talteen -kilpailun näyttely, Eevankabinetti – Karaokelaulu-kilpailu, Ravintola Aikamies – Iltamaverstas Iltamat ja tanssit, Ravintola Aikamies ja kolmantena päivänä Huoneiden luovutus klo 10 mennessä Lähtölaulut klo 10.15-10.45, Eevansali – Palkintojen jako – Arpajaiset – Lähtölaulut Kaakkois-Suomi, Pohjois-Karjala, Savo, Keski-Suomi, Uusimaa Eläkeläiset ry pidättää oikeuden ohjelmanmuutoksiin. Suattaapi olla… Ryhmille myyntihinta 130,00€ /henkilö Hintaan sisältyy – Majoitus 2hh – Aamiainen x 2 – Päivällinen x2 – Kahvi x 2 (tulokahvi, iltapäiväkahvi toisena tapahtumapäivänä) – Kylpylän käyttö (ohjattua vesijumppaa määrätunnein) – Kuntosalin käyttö (ohjaaja paikalla määrätunnein) – Tanssit orkesterin tahdittamana kahtena iltana – Tärräysten tapahtumat ja muu ohjelma tulopäivänä Majoittuminen klo 14.30 alkaen Avajaiset klo 15.30, Eevansali Aluejärjestöjen välinen puhujakilpailu, Eevansali Aluejärjestöjen välinen lausuntakilpailu, Eevansali Lauluilta ja tanssit, Ravintola Aikamies toisena päivänä Toiminta- ja tietopajoja klo 10-17 – Kulttuuri ja retkeilypäivät 2015: Tapahtumapaikkakunta esittäytyy, Eevansali – Liikunnallista iloittelua sisällä ja ulkona – Eläkeläinen-lehti 50-vuotta eläkeläisten äänitorvena -kyselytunti, Eevansali – Käsityönäyttely, Eevansalin aula Eläkeläiset ry Hinta Varaukset – Kylpylähotelli Kuntoranta, myyntipalvelu puh. (017) 560 1403 – Varauksia otetaan vastaan 15.2.2014 alkaen aina 15.5.2014 asti – Maksuaikataulu Kuntorannasta – kullekin aluejärjestölle on varattu n. 40-50 paikkaa – yhdistykset tiedottavat aluejärjestölle osallistumishalukkuudestaan ja osallistujamääristään – aluetoimikunta pitää huolen siitä, että aluejärjestön kiintiö saadaan täyteen – jokainen aluejärjestö tuo tärräysten iltamiin noin kymmenminuuttisen ohjelmakokonaisuuden l ohjelma kootaan mukaan lähtevien yhdistysten esityksistä, ja tarkoituksena on, että jokainen lähtijäyhdistys kantaa kortensa kekoon l iltamaohjelmia hiotaan tärräysten Iltamaverstaassa ammattiohjaajan kanssa Tärräysten kilpailut Puhujakilpailu (tuomaristo) l aiheena paras tai pahin liikuntakokemus l käytettävissä oleva aika 5 minuuttia/kilpailija l kustakin aluejärjestöstä odotetaan 2-3 kilpailijaa Lausuntakilpailu (tuomaristo) l runojen teemana onni ja /tai kypsä rakkaus l kaksi runoa/lausuja l kustakin aluejärjestöstä odotetaan 1-2 kilpailijaa Kesän sato talteen –kilpailu (tuomaristo) l kilpailuun tuodaan säilöttyä kesän satoa (marjoja, hedelmiä, sieniä, vihanneksia, kalaa, lihaa) astioissa, joista tuomaristo voi niitä myös maistaa l tuotteen oheen käytetty säilöntäresepti (voittajareseptit julkaistaan Eläkeläinen-lehdessä) Karaokelaulu-kilpailu (yleisö ja tuomaristo) l 1 laulu/kilpailija/kierros l 2 kierrosta, ensimmäisellä kierroksella karsitaan loppukilpailuun osallistuvat Tuula-Liina Varis M inunkin kotikaupunkini keskustassa on tyhjillään ammottava liikehuoneisto, konkurssiin mennyt Tiimari. Sen kohtalo on puhuttanut tavallista kansaa ja mediaakin enemmän kuin moni muu bisnesperikato. Miksi? Ainakin työntekijöiden ja ketjun entisen omistajan mielestä siksi, että Tiimari muutti menestyskonseptinsa ja hylkäsi uskolliset asiakkaansa, jotka olivat tottuneet asioimaan liikkeessä perustamisesta asti. Tiimarihan oli koko kansan sekatavarakauppa, josta sai halpaan hintaan kaikenlaista tarpeellista. Se oli monenlaisen hyödyllisen pikkutavaran ja myös pienen kauniin turhuuden aarreaitta, pikkutyttöjen paratiisi. Miten monet koulunalkupäivät minäkin pyörin Tiimarin asiakasruuhkassa tyttöni kanssa, kun hän valitsi kimaltelevia tarroja, hajukumeja, eläintenmuotoisia teroittimia – ihan mahdotonta luetellakaan kaikkea sitä pikkutytön silmissä ihanaa, mitä Tiimari oli kukkuroillaan. Voihan sitä sanoa krääsäksi, mutta se maksoi niin vähän, että ostamisen ilon saattoi lapselleen suoda. Vietteli Tiimarin tavara aikuistakin, sieltä muistan ostaneeni Tiimari-ilmiö mm. ensimmäisen värikkäisiin silkkikansiin verhotun kiinalaisen muistikirjani. Kun Tiimarista tuli kansainvälinen pörssiyhtiö, vanha imago ei enää kelvannut. Asiakaskunta ilmeisesti oli liian köyhää ja väärän ikäistä. Halpa pikkutavara vaihtui luksustuotteiksi, joiden ostamiseen tyttölapsilla ja heidän äideillään enää ollut varaa, eikä haluakaan. Minäkin katselin Tiimarin näyteikkunoita ja totesin, että tyylikkäämpää on kuin ennen, mutta sisälle en enää mennyt. Tiimari-ilmiö on tunnistettavissa muuallakin. Myös kulttuurin alueella on käynyt niin, että tapahtuman imago on haluttu uudistaa ja kohderyhmä vaihtaa. Ja huonosti on käynyt – on menetetty uskolliset, mutta uusia ei ole saatu tilalle. Näin kävi mm. Joensuun laulujuhlille, joka maineen ollessa korkeimmillaan ajettiin konkurssiin kaupungin toimesta. Konserttimusiikin festivaalin haluttiin hamuavan nuoria yleisökseen, vaikka kaupungissa oli jo jokakesäinen Ilosaarirock. Laulujuhlien yritys sille kentälle ajoi kiville ja kävi kalliiksi, sillä toisin kuin taiteessa viihdebisneksessä osataan todella rahastaa. Lievästi kauhistuen olen seurannut Ylen kakkoskanavan muuttumista kaiken kansan asiakanavasta nuoria ja varhaiskeski-ikäisiä kalastelevaksi viihdekanavaksi. Tosiasiassa ei ohjelmaa suunnitella kokonaisille ikäryhmille, vaan vain sille osalle, jota viihde kiinnostaa. Jääkö tämä nuoriso perjantai-iltaisin kotisohvalle töllöttämään kakkoskanavan kosiskelevaa hömppää? Eiköhän se lähde baariin ja bailaamaan? Voiko kanavan suosio lisääntyä samaan aikaan, kun yhä suurempi osa nuorista katsojista siirtyy nettiin puuhailemaan mitä nyt puuhavatkaan? Ei voi. Toistaiseksi ainakin katsojaluvut todistavat samaa. Perimmältään tietysti on kysymys siitä harhaisesta kuvitelmasta, että tietyn ikäiset ihmiset toimivat kaikki tietyllä tavalla, pitävät tietyistä asioista, viihtyvät tietyn kulttuurin ja viihteen parissa. Näinhän ei oikeassa elämässä ole. Ikäryhmien sisäisissä kiinnostuksen ja harrastuksen kohteissa on suurempia eroja kuin ikäryhmien välisissä. Individualismista puhutaan, mutta ihmisiä käsitellään laumoina ja massoina. He eivät ole yksilöitä vaan asiakaskuntaa, työvoimaa, äänestäjäkuntaa, ikäluokkia. Sen ymmärrän, että kaupalliset kanavat tavoittelevat viihdeorientoituneimpia ja kulutushaluisimpia katsojia, koska mainokset ovat niiden liiketoiminnan elinehto. Kulutushalukkaimmat eivät tosin aina ole kulutuskykyisimpiä, eivätkä kaikki nuoret heppoisen viihteen suurkuluttajia. Koko kansan verovaroillaan rahoittamalla Ylellä ei ole mitään syytä tehdä peesata kaupallisia kanavia ohjelmasisällöissään. Keksikää jotain omaa!
• 12 – Nro 1 helmi 2014 ELÄKELÄINEN Laulaja Arja Havakka muistuttaa päättäjiä Sivistysvaltion kuuluu huolehtia vanhuksista L aulaja, muusikko Arja Havakka on ikäihmisten asialla. Hän kysyy, kuinka iäkkäiden käy Nyky-Suomessa, jossa ajatellaan vain rahaa ja tehokkuutta ihmisyyden kustannuksella? Kauniisti soljuvalla Lokki-valssilla 90-luvulla pinnalle päässyt Arja Havakka on vähentänyt viime vuosina esiintymisiään, jotta hänelle jäisi kotikunnassaan Keminmaalla enemmän aikaa vapaaehtoistyölle vanhusten parissa. – Ikäihmiset ovat lähellä sydäntäni. Heitä ei saa hylätä. Jotakin pahasti pielessä, kun iäkkäät, kuten isoäidit, eivät enää kuulu tässä maassa perusperheeseen, laulaja sanoo. Havakan mukaan tilanne Suomessa on tänä päivänä todella karu. Ikäihmiset asuvat eristettyinä kerrostaloissa, hoitokodeissa ja vanhustentaloissa. Pahimmillaan voi käydä niin, että hoitajapulan vuoksi huonojalkainen, hauras vanhus ei pääse suihkuun tai saunaan viikkokausiin. Ongelma tiedetään, mutta juuri mitään ei kuitenkaan tehdä asian hyväksi. – Nyt tarvitaan sydämensivistystä. Ensin on saatava vanhusten asiat kuntoon ja vasta sitten voidaan kenties ajatella jotakin Guggenheimia sun muuta. Sivistysvaltion kuuluu huolehtia ikäihmisistä. Sen pitäisi olla – Olen kertonut orkesterin pojille, että vaikka olenkin naispuolinen basisti, olen silti orkesterin kaikille itsestään selvää, vaan munat. eipä näytä olevan. Havakan mukaan Suomessa Havakka ihmettelee, miksi julkaisematta ainuttakaan levyä. siinä missä supersuositut Duran ajatellaan vain rahaa. koululaiset Suomessa eivät käy Sitten kaikki muuttui hänen Duran, Bon Jovi ja Karita Mat– Onko meillä suomalaisilla edes lomillaan katsomassa vanurallaan kertarysäyksellä. Ketila. tulevaisuutta lainkaan? Raha on huksia, vaikka heillä olisi siihen väällä 1995 Havakka nimittäin Suosionsa huippuvuosina tärkeintä, ja joka paikassa tapeltäysi mahdollisuus. levytti uusiksi Lokki-valssin, 90-luvulla Havakka teki parlaan ja riidellään. Tässä rytäkäs– Se on surullista. Myös nuorvenäläisen kansansävelmän, haimmillaan reilut kolmekymsä heikoimmat unohtuvat, vanten pitäisi mennä vanhusten ja tanssikansa oli otettu kautta mentä keikkaa kuussa. hukset. Ei luokse maan. Laulu oli kuin mittatila– Kaikki oli yhtä hulinaa tuopitäisi antaa ” Ensin on saatava vanhusten joukolustyö tanssiparketeille. hon aikaan. Aina en tiennyt rahalle niin asiat kuntoon ja vasta sitten la. Jos ” On hiljainen aaltojen keinunminne päin maata olin kulloinsuurta valtaa. voidaan kenties ajatella jotakin j o l l a k i n ta tää/ se laivaamme kauaksi kin menossa, Joensuuhun vai Laulaja on koira, vie.” Kalajoelle? Etelään? Pohjoikuuluu Poh- Guggenheimia sun muuta.” sekin tu– Tiesin silloin studiossa, seen? Kun menimme keikaljois-Suolisi ottaa kuinka tämä kaunis valssi pile Haaparantaan, förskott oli messa Eläkeliiton Keminmaan mukaan. On tärkeää, että vanhat tää laulaa levylle, matalalta ja ensimmäinen ruotsinkielinen yhdistyksen vapaaehtoistyötä ihmiset näkisivät kaikenlaista hiljaa, tunteita säästämättä, Hasana, jonka otin siellä käyttöön, tekevään ryhmään. elämää ympärillään. Se on vävakka toteaa. laulaja lohkaisee. – Joka kuun ensimmäinen tiishintä, mitä voimme tehdä heiSamassa suosion imussa lauLokki-valssi koitui väistämättai viemme Keminmaalla mumdän eteensä. lajan Lokki-albumia myytiin tä mezzosopraano Arja Havamoja ja pappoja ulkoilemaan nopeasti yli 30 000 kappaletta, kan kohtaloksi, mutta ammattikoko päivän. Tämä toiminta palatinalevyn verran. Lappilaispiireissä tiedetään, että hän on Mittatilaustyö parketeille jatkuu läpi vuoden. Meillä on muusikko komeili pitkään Suomyös yksi tämän maan kovimKeminmaalla kuorokin, ÄmmiArja Havakka ehti tehdä muumen soitto- ja myyntilistoilla mista naisrokkareista. Rokkia kööri. Käymme laulamassa iäksikon työtään ympäri Suomea hän lauloi ikimuistoisesti myös käille myös vuodeostoilla. päätoimisesti peräti 28 vuotta vuonna 1999 Agentsien platinaa Arja Havakka Syntyi 3.10. 1944 Lahdessa. Asuu Lapin maakunnassa Keminmaalla. Laulaja, basisti. Opiskeli nuoruudessaan Helsingin konservatoriossa tähtäimenään klassinen laulu. Laulanut eri kuoroissa. Ammattimuusikko 1960-luvun lopulta lähtien. Hittejä mm. myyneellä albumilla Laulava sydän. – En tiedä, miksi naisrokkareita on Suomessa aika vähän. Luonnettahan tämä homma ennen kaikkea vaatii. Tuntuu siltä, että moni haluaa vain näyttää fiiniltä siellä lavalla 25 sentin koroissa. Asenne ratkaisee tanssipaikoilla Lavasuosikki Arja Havakan suosion salaisuus maamme tanssipaikoilla on 60-luvulta lähtien ollut tinkimätön työnteko. – Tässä hommassa on asenne tärkeintä. Kun menen esiintymään tiettyyn paikkaan, olen silloin sen paikan työntekijä ja yritän tehdä työni mahdollisimman hyvin, Havakka kertoo. Musiikki valitaan keikalla aina sen mukaan, millaista väkeä on kulloinkin salissa. – Vanhemmalla väellä on omat toiveensa ja odotuksensa musiikin suhteen. Nuoremmilla omansa. Pitkillä keikkareissuilla tarvitaan myös huumoria. – Olen sanonut usein orkesterin pojille, että olkaapa sitten valmiina. Aplodit saattavat tulla koska tahansa. Olen kertonut heille myös sen, että vaikka olenkin naispuolinen basisti, olen silti orkesterin munat. Nostalgiaa menneiltä ajoilta Arja Havakka julkaisi taannoin uuden levyn. Joki ja tuuli-albumilla on poimintoja 70-80-lukujen tanssibändien vakio-ohjelmistosta: Lyö kourasi kouraan, Kaunis sunnuntai, Vieläkin vieläkin vain. Tällä nostalgisella levyllä soittavat kemiläiset Men in black-muusikot, jotka tunnetaan myös Jari Sillanpään taitavana keikkabändinä. – Pidän kunnon iskelmistä ja myös perinteisestä jatsista, tummien ihmisten laulamasta musiikista, Havakka mainitsee. KARI KUMPULAMPI Äiti innoitti laulun pariin Lokki, Tuulella ei ole ystävää ja Johnny B. Goode. Levyttänyt viisi albumia. Keikkailee Linnut-orkesterin kanssa. Tekee Pohjois-Suomessa Keminmaalla vapaaehtoistyötä ikäihmisten parissa. Oman musikaalisuutensa Arja Havakka on perinyt äidiltään, Lempi Havakalta (1914-1952). – Äitini oli Laatokan Karjalasta, Kurkijoelta. Siellä laulettiin aina. Evakon jälkeen äidin lauluharrastus jatkui Kanta-Suomessa, Lahdessa. Hän lauloi kirkkokuorossa. – Olin ehkä kolmen neljän vanha, ja muistan, miten äiti opetti minulle hengellisen laulun Maa on niin kaunis. Se on tärkeä ja unohtumaton laulu minulle yhä, Havakka kertoo. Hän oppi äidiltään myös karjalankielen. – Kun joku kysyy minulta, että mittee siul kuuluu, alan haastaa hänelle vaistomaisesti karjalaa.
• Nro 1 helmikuu 2014 – 13 ELÄKELÄINEN Runopysäkki Tämä ilta Istun rannalla Päijänteen vesi kirkas aalloilla sen. Kivet puhtaana rannassa veen silmissäni eteeni heijastuu. Suomi-laiva lähdössä on upea näky on – unohtumaton. Tule mukaan kanssasi elän – voitamme Päijänteen selän. Anja Honkanen, Vaajakoski Rakkauden pyörteissä Unta vain Tiedän lähteväni Kesäinen retki Olin siirtynyt ajasta ikuisuuteen tuonne taivaan valtakuntaan. Kanssani saapui muitakin, oli sukua, tuttua muuta. Tiedän, että ennen lähtöäni olen yhtä koko luomakunnan kanssa, lämpöä ja aurinkoa kaikki tyynni sylissäni ovat kukat kauniit, metsän puut, purot, pellot, meret, kaikki vapaat eläimet. Kaikkialla tuoksuu huumaavasti. Vieläkin muistan sen kesäisen retken, kanssasi vietetyn pienen hetken. Olimme silloin nuoria niin aurinko silmiimme kirkkaisiin valoaan loi, kaukana taivaalla salamoi. He rohkeina astuivat eteenpäin, liki keskelle taivaantupaa. Kun on elämä eletty oikeinpäin, ei tarvinne kysyä lupaa. Pyhä Pietari katsoi minuunkin päin, osoitti sormella kohti. Otsa rypyssä,huomasin, hän kohtaloani pohti. Onni tulee hiipien, kuin varjona varkain. Käy tuonne taivaanlaidalle, Rakkaus saapuu, räiskyen - säkenöiden. köyhä,mitätön kurja. Se vie järjenkin vahvan. Heräsin vuoteella hätkähtäin, Et näe muuta kuin auvoista aikaa. huh,se olikin pelkkää unta! Lennät kuin siivillä päivästä päivään, oottelet rakkaalta kuutakin taivaan. Leena Toivanen, Kuopio Rakastaa voi toisiaan puhtaasti hautaan asti. Elon polulla on mutkaa, vastaletta. Suoraa sekä myötälettä, mahoton määrä. Mutta rakkaudessa vastaleetkin tuntuu myötäiseltä. Kiva on joskus pölyjä puistaa, ja hiutaleet huolella ulos heittää. Hauska on silitellä puhdasta pöytää, siinä kupponen kahvia juoda. Olo on kuin eläisi paratiisissa voi toisinaan halailla ja omenaa syödä. Kuulen lintuin äänet, näen jopa pienet toukat, madot, myyrätkin, näen sinitaivaan kutsuvan. Aistin tuulen lempeän hivelevän poskeain kuin rakkahani joskus ennenkin. Tunnen kaikki läheiseni siinä, tunnen kaiken kanssa yhtyväni. On hyvä olla, kaiken kanssa yhtä hengittäin, toisiamme tajuten. Olisipa ollut aina näin. K Retkistä noista on kulunut aikaa, vieläkin tunnemme niiden taikaa. Polut vanhat on kadonneet nuo, ei enää löydetä niiden luo. Muistojen tie, kesäisiin retkiimme jälleen vie. Martti Heikkinen, Iisalmi Jouko Rissa, Sumiainen ”Kesä on paras talvella” Kirsti Hiltunen, Pello eskellä talvea on hyvä lukea runoja kesästä. Claes Andersson onkin sanonut, että ”kesä on paras talvella”. Tällä runopysäkillä on paitsi kesäisiä tunnelmia, myös rakkautta, kuoleman läheisyyttä ja unta. Oikeastaan koko ihmiselämän tärkeiden teemojen kirjo – hyvä kattaus näin vuoden ensimmäiseen lehteen. Martti Heikkinen riimittelee kesästä ja samalla muistoista. Kesäinen retkiruno puhuu siitä, miten kaikki eletty on meissä. Vaikka polkua ei enää löytyisikään, muistojen väylä on aina auki. Sitä pitkin pääsee vuodenajasta ja vuosiluvusta riippumatta kesään ja retkelle. Heikkinen käyttää runossaan luontevasti lyyristä kameraa, josta olen aiemminkin kirjoittanut. Lyyrinen kamera on Markku Toivosen luoma käsite, ja sillä kuvataan runoissa tapahtuvaa ”zoomausta”. ”Aurinko silmiimme kirkkaisiin/valoaan loi, kaukana taivaalla salamoi”, siinä on samassa lähikuva (silmät) ja zoomaus ylös taivaaseen ja salamoihin. Tai: ” Jalkojen alla pehmeä matto/harsona taivaalla pilvien katto”. Alhaalta ylös kuin Lauri Viidan Mylly-runossa, jossa kirjoitetaan hautausmaanäkymistä : ”allamme ruumiita muutama sata/ ja päällämme Linnunrata”. Martti Heikkinen kirjoittaa saatekirjeessään, että oli aikonut runostaan laulua, mutta melodia on jäänyt tekemättä. ”Tehköön joku, jos kiinnostaa”, hän heittää haasteen muille. Kesätunnelmat jatkuvat Anja Honkasen runossa Tämä ilta. Runo alkaa melko perinteisenä ”runomaalauksena”, jossa runon puhuja ihastelee näkemäänsä: kirkasta vettä, kiviä, lähtevää laivaa… Mutta kaksi viimeistä säettä vievät runon toiselle tasolle. Runoja Se oli aikaa nuoruuden kuuman, kesäisten retkien, tunteiden, huuman. Jalkojen alla pehmeä matto, harsona taivaalla pilvien katto. Kirkkaana vain kesäinen retki on muistoissain. voi aina tulkita monin tavoin – tämän runon lopun luen kutsuksi kenelle tahansa kanssakulkijalle. ”Kanssasi elän” on hieno ilmaisu, se saa havahtumaan ja miettimään. Emme elä yksin, vaan aina toisten kanssa. Unta ja rakkautta Leena Toivanen kirjoittaa Unta vain -runossaan tuonpuoleisista. Claes Anderssonilla on muuten kirjassaan Luova mieli erittäin kiinnostavia ajatuksia runon ja unen yhteydestä. ”Uni on sekä runon innoittaja, sen kätilö ja peili, että läheistä sukua runon muodolle ja kielelliselle rakenteelle”, hän kirjoittaa. Toivanen käyttää runossaan osittaista riimitystä, mistä syntyy letkeä vaikutelma. Letkeys on hyvä, koska asia on lataututunut. Kirjoittaja tekee klassisen tempun eli ”pelastaa sankarin”: ” Käy tuonne taivaanlaidalle,/ köyhä,mitätön kurja./ Heräsin vuoteella hätkähtäin,/ huh,se olikin pelkkää unta!” Uni päättyy ennen kuin kohtalo selviää. Pidän runossa erityisesti juuri vakavan ja totisenkin aiheen käsittelemisestä huumorin keinoin. Tyylillisesti Unta vain tuo mieleen Hellaakosken ja P. Mustapään runotradition. Sankarin pelastamisesta sallittakoon tähän pieni anekdootti, jonka muistan kerran kuulleeni. Mika Waltari kirjoitti aikanaan jatkokertomusta lehteen. Kerran hän oli jättänyt sankarin todella vaikeaan paikkaan eikä tiennyt, miten ihmeessä saisi tämän pelastettua. Seuraavassa numerossa Waltari aloitti tarinansa jotakuinkin tähän tapaan: ”Päästyään pinteestä sankari jatkoi…” Kirsti Hiltunen runoilee aiheista perinteisimmästä: rakkaudesta. Rakkauden pyörteissä on kypsä rakkausruno. Ensin kirjoittaja maalaa eteemme tunnehuuman, joka on tuttua iskelmistä ja elokuvista, mutta vähän myöhemmin saammekin lukea kestävästä arkirakkaudesta. Runossa on hauskoja ilmauksia: vastale ja myötäle. Vaikka kirjoittaja kuvaa kypsää rakkautta arkisesti (pölyjen puistelu, kahvikupponen), vielä runon lopussa hän osaa yllättää lukijan. ”Olo on kuin eläisi paratiisissa/voi toisinaan halailla ja omenaa syödä.” Alussa kuvattiin huumaa, lopussa puhutaan paratiisista – ympyrä sulkeutuu. Omenan syöminenkin on hauska kuva, koska yhtäältä se liittyy arkiseen elämään ja toisaalta Paratiisi-kertomukseen. Runon olisi ehkä voinut jakaa kolmeen säkeistöön. Toinen säkeistö voisi alkaa kohdasta ”Rakastaa voi toisiaan puhtaasti” …ja kolmas ”Kiva on joskus pölyjä puistaa”… Rakkauden pyörteissä on viisas ja kaunis runo, jossa rakkaus näyttää eri puolensa. Jokainen on lähtijä Jouko Rissan runo Tiedän lähteväni on jylhä ja liikuttava yhtäaikaisesti. Runossa on salliva, panteistinen tunnelma. Lähtijä on sovussa itsensä ja ympäristönsä kanssa. Pidän kovasti siitä, miten kirjoittaja luettelee havaitsemiaan asioita. Vaikuttavaa on, että syliin mahtuvat niin puut, purot kuin eläimetkin. Toisessa säkeistössä runon puhujan katse tarkentuu, hän näkee pienimmätkin ötökät. Hienoa konkretiaa. Kolmannessa säkeistössä toisto tuo runoon tiettyä ”mantramaisuutta”. Tähän säkeistöön koko runo huipentuu. Runohan olisi voinut päättyä sanoihin ”toisiamme tajuten”. Silloin se olisi päättynyt harmonisen sovinnollisesti. Mutta kirjoittaja päätti toisin, ja nyt kaksi viimeistä säettä ”Olisipa ollut/ aina näin” tuovat loppuun ristiriidan ja särön – juuri tämä tekee runosta niin hienon kuin se on. Miten inhimillistä onkaan, että ymmärrämme asioiden kauneuden usein vasta, kun olemme niitä menettämässä. Harjoitusta unipäiväkirjasta ”Runon voi sanoa olevan aineellistunut uni, unen jälki kielessä”, kirjoittaa Andersson Luova mieli -kirjan luvussa ”Runo unessa, uni runossa”. Hyvää harjoitusta kirjoittamiseen onkin unipäiväkirjan pitäminen. Unet ja runot ovat salaperäisiä. Minua kiehtoo ajatus siitä, että uni on lähtöisin aivoista, jotka tuottavat elämäämme myös kaiken rationaalisen. Koska uni on aivojeni tuotos, se on siis todellinen osa elämääni? Seuraavan kerran, kun joku sanoo, että sehän oli vain unta, voisiko siihen lisätä: siis sentään unta! Runoillaan ja uneksitaan tänäkin vuonna. Postianne odottaen, Niina Hakalahti Kukkolankatu 16 33400 Tampere niina.hakalahti@sci.fi
• 14 – Nro 1 helmi 2014 ELÄKELÄINEN Eläkeläisten työpanos kasvaa Luova ongelmanratkaisu vahvistuu varttuessa tiedä, mikä informaatiotulvassa on oleellista. Kokenut työntekijä löytää todennäköisesti helpommin oleellisen tiedon ja osaa suodattaa epäoleellisen. Toisaalta yhteen tulkintatapaan jämähtäminen estää metsän näkemisen puilta. Oppimiskyky ei häviä ikääntyneeltäkään. – Paras yhdistelmä on nuoren ja kokeneen henkilön yhteistyö. Silloin voidaan löytää uusia oivalluksia, Müller toteaa. Kaikkiaan 35 449 yli 63-vuotiasta toimi palkansaajina tai yrittäjinä vuonna 2011, kertoo Tilastokeskus. Heistä arviolta 13 000 työskenteli julkisella sektorilla. Kevan mukaan vanhuseläkkeellä työskentely julkisella sektorilla on kolminkertaistunut vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen. Eläkkeellä hankitaan ansioita opetus- ja hoitoalalta, päivähoidosta, siivous- ja keittiötyöstä sekä asiantuntijan työstä. Oleellinen löytyy kokemuksella Puheet eläkerajan nostamisesta herättävät ristiriitaisia tunteita, kun samaan aikaan ikääntyneitä irtisanotaan. – Työnantajat haluavat palk- Aivoista pidettävä huolta Kokenut löytää informaatiotulvassa todennäköisesti helpommin oleellisen kuin nuori. Kuva on Eläkeläiset ry:n Kaamoksen kaatajaisten kakkosjaksolta. kalistoilleen muutosmyönteisiä, itseohjautuvia tiimityöntekijöitä, jotka sitoutuvat pätkätöitä tarjoavaan työnantajaan. Mieluiten pitäisi olla hyväkuntoinen, alle 35-vuotias, jolla on jo aikuiset lapset ja 10 vuotta työkokemusta, tutkimusprofessori Kiti Müller Työterveyslaitok- selta heittää. Informaation määrä ja uudet teknologiat erityisesti tietotyössä haastavat aivojen lähi- eli työmuistin. Müllerin mukaan nuorten aivot kestävät työmuistin kuormitusta paremmin kuin ikääntyneiden. – Mutta nuori ei välttämättä Aivot kehittyvät 25-35-vuotiaaksi asti. Erityisesti sosiaalisuus, vuorovaikutuskyky ja luova ongelmanratkaisu kypsyvät. Müllerin mukaan Suomi tarvitsee työntekijöitä, joilla on monipuolista taitoa ja kokemusta. Hän muistuttaa, että aivot käyttävät nukkuessa kehon energiavarannoista 30 prosenttia, valveilla ollessaan 80 prosenttia. Vastaavasti energian kulutus nousee merkittävästi, kun ihminen siirtyy tekemään yhden tehtävän sijaan esimerkiksi kolmea tehtävää vuorotellen. Ordförandes kolumn – Jos ihminen ylirasittuu työuransa alkuvaiheessa, työuran pituuden ennuste ei välttämättä ole hyvä, Müller muistuttaa. Aivot eivät ole erillinen saareke. Kehon vireystila ja aineenvaihdunta vaikuttavat aivojenkin toimintaan. Tämän takia on pidettävä huolta kehosta kokonaisuutena. Työssä 80-vuotiaaksi – Liialliset paineet keski-iässä johtavat siihen, että meillä on yhä raihnaisempia vanhuksia, Müller toteaa. Tärkeää olisi löytää levon ja tekemisen tasapaino. Pitkään jatkunut, vakava-asteinen uupumus, burnout, saattaa joissakin tapauksissa kiihdyttää ikääntymistä. Tämä taas lyhentää työuraa. Pitkäaikainen haitallinen stressi lisää myös riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin tai sokeritautiin. – Jos työolosuhteet, kuten työaika ja työkokonaisuudet järjestetään hyvin, ihminen voi jatkaa työssä 75-80-vuotiaaksi, Müller arvioi. Teksti: UP/TIINA TENKANEN Översättning: Anne Lindfors-Shaban KALEVI KIVISTÖ Ärlighet efterlyses! Republikens president sade vid arbetsoch näringsministeriets seminarium att den finländska offentliga sektorn är för stor då den slukar 58 % av vår bruttonationalprodukt. Uttalandet är givetvis avsett att stödja dem som vill nedmontera välfärdsstatens centrala tjänster. Det är en rätt vanlig visa i hela Europa och speciellt i Sydeuropa skördar man resultaten. Utvecklingen där har i värsta fall lett till att den offentliga servicen fallit sönder. Då det blir svårare att använda sig av olika tjänster blir slutresultatet en kostnadsökning nationalekonomiskt sett. Då till exempel människor som är i behov av hälsovårdstjänster är tvungna att söka vård alltför sent blir vården i stället dyrare. Det är inte bara följderna av presidentens uttalande som är problematiska, utan minst lika problematiska är motiveringarna. Dylika relationstal har den egenskapen att resultatet i avgörande grad beror på konjunkturerna. I en lågkonjunktur, som den vi nu befunnit oss i, ökar utgifterna för socialskyddet, medan nationalprodukten som utgifterna jämförs med i värsta fall sjunker. Då dividenden ökar och divisorn minskar, ökar relationstalet. I en högkonjunktur är situationen precis den motsatta. För att man ska få klarhet i siffrorna måste dylika jämförelser alltid omfatta minst en konjunkturcykel, eller kanske fler. Då man jämför siffrorna med motsvarande siffror i andra länder finns det många fallgropar på vägen. I en del länder betalas inkomstöverföringarna till nettobelopp, skattefritt. Andra länder, som till exempel Finland, beskattar inkomstöverföringarna, vilket gör att de skrivs in i nationalräkenskaperna till bruttobelopp. I dessa jämförelser tar man alltså inte i beaktande att staten och kommunerna får tillbaka en del av inkomstöverföringarna i samband med beskattningen. I vissa länder räknas till exempel pensionsutgifterna till de offentliga utgifterna. Detta gäller också för Finlands del, trots att privata pensionsförsäkringsbolag har hand om arbetspensionerna. I somliga länder står pensionsutgifterna, eller en del av dem, utanför den offentliga ekonomin i nationalräkenskaperna. Då man jämför inkomstöverföringar på samma nivå samt pensionsskyddet beror ländernas placering vid jämförelser av den offentliga ekonomins omfattning inte enbart på utgiftsnivån utan också på vilket sätt skötseln av utgifterna organiserats. Den offentliga sektorn har också inkomster. Differensen mellan inkomster och utgifter hör i Finland till de minsta i Europa, bara 2 % i relation till BNP. Pensionsfonderna hade också investeringsinkomster på 8,8 miljarder euro under perioden januari–september i fjol , medan statens skuld under samma tid ökade med 4,5 miljarder euro, det vill säga bara hälften av summan. Jämförelserna mellan de utgifter som servicen orsakar är en annan fallgrop. I Finland är hälsovården i stor utsträckning på den offentliga maktens ansvar, även om privata aktörer breder ut sig allt mer. I Finland används ungefär 7,3 % av nationalprodukten till hälsovård. USA är det mest typiska exemplet på ett samhälle där man överlämnat anordnandet av hälsovården på privata företag. Obamas stora svårigheter att ens få till stånd en allmän sjukförsäkring känner vi alla till. I förhållande till nationalprodukten är hälsovårdsutgifterna i USA nästan dubbelt så höga som i Finland. De märks dock inte i de siffror som mäter omfattningen på den offentliga ekonomin. Trots att utgifterna härstammar från den privata sektorn väger de alltså nationalekonomiskt sett dubbelt i jämförelse med Finland. Privatiseringen är inte heller i den finländska hälsovården någon sparautomat precis. Tapani Kiminkinen, läkaren från landet, fick till stånd ett ordentligt rabalder då han konstaterade att exempelvis de privata hyrläkarfirmorna debiterar arvoden som är dubbelt eller rentav tre gånger så höga jämfört med tjänsteläkarnas lönenivå. Den privatisering som hälsocentralerna i sin nöd är tvungna att tillgripa för alltså åtminstone inte med sig några inbesparingar. Det är alltså allt skäl att hoppas att de som förfasar sig över sen offentliga sektorns omfattning först reder ut grundbegreppen för sig själva. Det största problemet vid jämförelser är att bruttonationalprodukten och de olika verksamhetsområdenas utgifter är två helt olika saker. Den första utgörs inte av de senare. Den privata sektorns utgifter är i själva verket större än bruttonationalprodukten totalt, även om presidentens tal målar en bild av en ”överdimensionerad” offentlig sektor, större än den privata sektorn. Det likgiltiga sättet att förhålla sig till beräkningsgrunderna främjar populistiska krav på en nedmontering av välfärdsstaten. En ansvarsfull utveckling av samhället förutsätter att faktauppgifter analyseras på ett ärligt och uppriktigt sätt.
• Nro 1 helmikuu 2014 – 15 ELÄKELÄINEN Limpan J Vi fyllde år ag satt framför datorn och funderade på vad man skall skriva om på årets första kåseri. Borde man kanske berätta om hur det känns att fylla åttio år, som jag gjorde på självständighetsdagen? Frugan hade ordnat stor fest för tjocka släkten med god mat och ädla drycker. Jag fick massor av blommor, många trevliga presenter och så mycket beröm att jag i mina svarstal bad alla spara minst hälften av sina vackra ord till min begravning. Medan jag funderade, lyssnde jag med ett halft öra på nyheterna. Det var inget nytt; bara krig, flyktingar och elände utomlands, samarbetsförhandlingar och uppsägningar här hemma, men plötsligt kom något som fick mig att spetsa öronen: Kristina Cruises hade sålt sin båt Kristina Katarina och sagt upp hela besättningen. Det kändes för jävligt. Trevliga människor som man blivit bekant och trivts med på många års kryssningar blir arbetlösa. Mitt sista andhål på havet, sedan min kondis inte mera räcker till att segla själv, är borta. Vi har åkt med frugan på bolagets kryssningar allt sedan jag för många år tillbaka sålde min egen båt. Vi var med på den nu sålda båtens jungfruresa från Helsingfors till Gibraltar, och när vi steg iland från en kryssning på Adratiska havet i den grekiska staden Preveza i medlet av september funderade jag närmast på i vilken hamn vi skulle börja vår nästa kryssning. Hur vi ännu under stugsesongen kom att åka på kryssningen till Adriatiska havet var rena lyckträffen. Vi hade kommit till stan för att vattna blommorna och vittja brevluckan på färska räkningar. När väderflickan i TV:n lovade regnväder beslöt vi att stanna hemma ett par dagar. Regnet skvalade ned och vi satt inne och pratade om ditt och datt, bla. om min stundande åttioårsdag. Vi kunde ju fira den med en stunds tystnad eller resa på någon kryssning, föreslog jag. Aldrig i denna värld, när du fyllde sjuttio var vi på kryssning, och sedan fick jag koka kaffe åt försenade gratulanter stup i ett mitt under julbestyren. Min sjuttisexårsdag i september kan vi fira ned en stunds tystnad, så salipper jag bjuda på kaffe, replikerade frugan. Samtidigt damp en broschyr från Kristina Cruises in i brevluckan. Jag bläddrade förstrött igenom den, men när jag konstaterade att båten skulle vara i Vendig på frugans födelsedag fick jag en snilleblixt: – Vad skulle du tycka om vi tar en gondoltur på Venedigs kanaler när du fyller år, frågade jag. Frugan var inte särskilt svår att övertala , och den åttonde september satt vi på Finnairs flyg till den kroatiska staden Split,i vilken vår odyssee på Adriatiska havet började. Med mina skrala bakben har jag svårt att hänga med på de guidade turerna till de stora sevärdheterna, så vi beter oss som typiska finska turister brukar göra; ser kyrkorna från utsidan och krogarna från insidan. I Split satt vi på en uteservering, drack vårt obligatoriska landöl och beskådade hamnen och folklivet. I den Slovenska staden Koper tog vi en sightseeingstur med taxi. På väg till en pittoretisk gammal kuststad, som hette Pira, åkte vi genom ett lummigt landkap med stiliga villor omgivna av välskötta trädgårdar. Chafförsflickan berättade att staten hade byggt dem för partibossar, som fick dem mycket billigt när all statlig egendom privatiserades. Den tredje hamnen var sedan Venedig. Där åkte vi vaporetto längs den stora Grande kanalen till Dogepalatset. Att vaporetton är en sjöbuss som går likt en spårvagn mellan hållplatserna rumtom i kanalerna visste jag redan från Donna Leons detektivromaner, i vilka inspektör Guido Brunetti tog vaporetton till jobbet. I en smal kanal bakom den berömda San Marcusplatsen väntade den beställda gondolen. Alla vet vi ju hur en gondol ser ut, men visste ni att den är krokig som en banan åt, höger och att årklykan, som gondoliären stöder sin enda åra på när han stående på bakdäcket vickar fram sitt kontiga flytetyg, består av en krokig valnötsrot och kallas forcola? Det är trångt om saligheten på kanalerna, och ännu trångare under broarna. Det vänstertrafik i de smala kanalerna, vilket troligen beror på att åran är på högra sidan, varför man är tvungen att lägga till på vänstersidan. . Där satt vi brevid v arandra mitt i båten på våra mjuka tofter och beskådade de gamla palatsen som kantade kanalerna, av vilka rätt många var hotell. Visst var det romantiskt, nen jag kunde inte undgå att fundera på vilka mögelproblem det måste finnas i gamla hus som står mitt i vattnet. När vi efter kanalfärden kom tillbaka till Marcusplatsen hade vi ännu över en timme tid förrän vi skulle träffa guiden på vaporettohållplatsen. Framför dörren till den inplastade Marcuskyrkan ringlade en lång kö japanska turister, så vi slog oss ned på en uteservering och beställde två öl. Det var resans dyraste öl. Tillsammans med en liten skål krutonger som tilltugg kostade de 27 euro. När vi efteråt studerade notan kunde vi konstatera att tolv euro gick till orkestern som spelade gamla evergreens på ett podie. Solen sken, orkestern spelade som på Tanhumäki dansbana i vår gröna ungdom, ölet läskade och och livet log tills jag slängde ett par krutonger åt en duva, som satt under bordet och kuttrade. Det borde jag inte ha gjort. Om några sekunder slogs ett tiotal duvor om de arma brödbitarna så att fjädrarna rök om dem, och ett vilt flaxande bakom oss berättade att en större flock var på kommande. Jag räddade oss från flyganfallet genom att slänga resten av krutongerna ut på torget så långt som jag orkade. Jag undrar bara hur in i norden duvan har blivit fredsymbol? Följande hamn var Durres i Albanien. Där hittde vi resans billigast landöl. Vi försökte komma in på en krog i en av de tusentals bunkrar, som diktatorn Enver Hoxha hade bygt runtom i landet. Den Yhdistyksen aktiivisuus vaikutti Myllypuron hammashoitolaa ei lakkauteta Myllypuron uuden terveysaseman hammashoitolaa ei lakkauteta. Myllypuron Eläkeläisten aktiivisuus ja kannanotto oli osaltaan vaikuttamassa siihen, että hammashoitolan lakkauttamispäätöstä ei tehty. Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto kertoi vastauskirjeessään, että esittämämme lähipalvelut sisällytetään vanhuspalvelulain toteuttamissuunnitelmaan Helsingissä. Myllypuron Eläkeläiset on toimintansa aikana lähettänyt ehdotuksiaan ja kannanottojaan virkamiehille, lautakunnille ja valtuustoryhmille sekä kansanedustajille. Myllypuron terveyspalvelut ovat olleet esillä lähes koko yhdistyksen 35-vuotisen historian ajan. Uusi puheenjohtaja ja sihteeri Syyskokouksen ja johtokunnan jär- jestäytymiskokouksen jälkeen yhdistyksen toimihenkilöt on nimetty. Uutena puheenjohtajana aloittaa Juha Hämäläinen, joka edellisenä kautena toimi sihteerinä. Varapuheenjohtajana jatkaa Matti Heino, joka on lisäksi yhdistyksen rauhanvastaava. Johtokunnan kokouksessa päätettiin, että Marita Heikkilä on osaston uusi sihteeri, Liisa Lindroos jatkaa taloudenhoitajana ja Maija Julin jäsen- ja matkavastaavana. Sinikka Vartiainen on kahvikassan hoitajan lisäksi keittiövastaava. Annikki Moliis ja Soila Sunikka ovat myös keittiövastaavan tehtävässä. Yleisvastaavia ovat Pirkko Toikka ja Seija Roivainen. Aira Eklund on yhdistyksen arpavastaava. Puheenjohtajan tehtävästä luopunut Osmo Tolvanen on toiminut yhdistyksessä aktiivisesti parikymmentä vuotta. Osmo on vuosien var- var tyvärr stängd och skulle öppnas först på kvällen. På stans huvudgata hittade vi en trevlig uteservering. Vi hade inga lokala pengar, men servitören sade att euron är gångbar valuta och snart satt vi under en parasoll med två kalla öl framför oss. Jag betalade med en tjugoerosedel och fick över tretusen albanska lek tillbaka. Jag stoppade den ansenliga sedelbunten i skjortans brtöstficka och kände mig smått välbärgad. Hur rika vi egentligen var, upptäckte vi i en klädbutik där frugan köpte två fina sommarblusar för åttahundra lek. Här försökte jag skriva en kort reflektion om penningkurser och valutaspekulationer, men det blev en så lång och invecklad harang att jag med deleteknappen förpassade den till de misslyckade skriveriernas helvete. Nu börjar mitt utrymme vara fullskrivet och fortsättter jag säger Pekka såsom redaktörerna alltför ofta brukade förr i tiden: – Juttun är inte illa, men ta bort hälften och gör det fort, det är deadline i morgon. Den här direktöversättningfrågan från finskan rymms säkert ännu med: – Vet ni att Havsgurkan ligger mellan Rygg- och Akterhaven? Mina gamla vänner Hasse och Olli vet det säkert, men ni som inte vet det får fundera på det till nästa mummer av tidningen. Terveisiä Tampereelta Yhdistystä vie edelleen eteenpäin puheenjohtajamme Maire Kauhanen ja varalla on Marita Kiuru, puheenjohtajan oikeana kätenä. Sihteeri ja matkavastaava ovat entiset, samoin taloudenhoitaja. Jäsensihteerinä alkaa RasPalvelut säilytettävä taan Pirkko. Myllypuron Eläkeläiset edellyttää, Muutama johtokunettä eläkeläisillä on käytettävissään nan jäsentä vaihtui, joten riittävät peruspalvelut eikä raken- alamme pirteänä uuden neuudistuksia tehtäessä eläkeläisille vuoden. Suunnitteilla on tärkeitä palveluja ajeta alas. Palve- akvarelli-kerho, pilateslut tulee käyttäjilleen olla maksutto- ta ja zumbaa. Opiskelua mia tai hyvin kohtuuhintaisia. tietokoneen alkeilla ja yhToimintavuoden suunnitelmiin distystoimintaa. kuuluu muun muassa kylpylämatVanhoja kerhoja on pitka, teatteri- ja virkistysretkiä sekä källe toista kymmentä, yhteistyötä muiden yhdistysten ja jotka tietenkin jatkavat. järjestöjen kanssa. Uutuutena syksyllä alkoi Senioritanssi ja sepä oli JUHA HÄMÄLÄINEN suosittu. Tanssijoita on rella hoitanut kaikkia toimihenkilötehtäviä ja nähnyt niin toiminnan kuin jäsenmäärän nousu- ja tasaantumiskaudet. Osmo on edelleen mukana ja osallistuu mm. yhdistyksen kotisivujen kehittämiseen. riittänyt todella hyvin, mutta vielä Tapiolaan mahtuu lisääkin. Maahanmuuttajia yritämme auttaa keskustelemalla tällä rakkaalla omalla kielellämme. Viimekesäinen ”leiri” sai suosiota ja ehkäpä tulevanakin kesänä... Suunnitelmissa on matka Aulangolle ja tutustuminen paikalliseen Työläismuseoon. Joitakin mainitakseni. Viipuriin ainakin menemme kevään kuluessa, muusta ei vielä parane puhua julkisesti. Että tämmöistä meillä, entä teillä toisilla? Hyvää jatkoa kaikille ja oikein hyvää toiminnan vuotta. ANJA KUUSKOSKI
• 16 – Nro 1 helmi 2014 ELÄKELÄINEN Digipajoissa tehtiin tapahtumalehdetkin Kaamoksen kaatajaiset kokosivat jälleen väkeä liikkum Eläkeläiset ry:n ja Kylpylähotelli Kuntorannan suosittu talvitapahtuma, Kaamoksen kaato, katkaisi talven selän napakassa pakkassäässä. Kahteen samansisältöiseen tapahtumaan osallistui tammikuun puolivälissä järjestön jäseniä ympäri Suomea. Tällä kerralla kaatajaisten työpajoissa harrastettiin liikuntaa ja opeteltiin valokuvaamista, kuvankäsittelyä ja tiedotelehden taittamista. Digikamerapajat taittoivat molemmille tapahtumajaksoille A4-kokoisen lehden, joka julkaistiin seinälehtenä ja muutaman kappaleen painoksena. Runsaasti liikuntaa ja yhdessä tekemistä Kaamoksen kaatajat osallistuivat monenlaiseen liikuntaan. Jokainen päivä aloitettiin aamujumpalla, sitten oli vuorossa joko Raija Puumalaisen vetämä liikuntapaja tai vesiliikunta. Molemmilla jaksoilla tutustiin Eva Rönkön opastukselle FolkJamiin ja Varkauden Eläkeläiset ry:n iskuryhmä harjoitutti bocciaa. Karaistuneimmat kävivät vielä lenkillä kirpeässä talvisäässä. Iltaisin tanssitiin. Kumpikin jakso päättiyi iltamiin, joiden ohjelman osallistujat kokosivat suitsait keskuudestaan. Jos ei tässä riittämiin, niin vielä saattoi pelata bingoa ja kuunnella Kuntorannan terveys- ja hyvinvointipalvelujen vetäjän Samuli Kinnusen luentoa hyvästä tasapainosta. Omat tiedot tulivat testatuiksi tietovisassa, jossa nelihenkiset joukkueet kilpailivat yleistiedon vaikeassa lajissa. Hieno lisä ohjelmaan olivat Arto Pippurin vetämät yhteislaulutilaisuudet, joissa laulettiin kansakoululauluja. Boccia on leppoisa peli, josta kilpailuhenkisetkin saavat tyydytystä – ja niitähän Eläkeläiset ry:ssä ri den Eläkeläisten boccian harrastajien opastuksella. Käsitöitäkin esillä Ensimmäisellä jaksolle olivat muun muassa Iisalmen ja Kajaanin Eläkeläiset saaneet liikkeelle isohkot ryhmät. Iisalmen ryhmä oli tuonut ensimmäiselle jaksolle myös yhdistyksen käsityökerhon töitä, joita esiteltiin ja myytiin tapahtumassa. – Kauppakin on käynyt, mutta monet ovat myös katselleet sillä silmällä, että saavat uusia ideoita omiin kerhoihinsa, sanoi lauantaipäivää myyntipöydän äärellä päivystänyt yhdistyksen johtokunnan jäsen Eini Partanen. Joka maanantai kok käsityökerhoon kuuluu kymmenkunta jäsentä. min mukana oli miehik nyt kerho on kokonaan n taama. – Ei tarkoituksella, vaa Syystärräyksissä tavataan Kovin kauan ei Eläkeläiset ry:n jäsenten tarvitse odottaa seuravaa valtakunnallista kokoontumista yhteen. Edustajakokouksen päätöksen mukaisesti järjestön Syystärräykset järjestetään jo ensi syksynä, 25.–31. elokuuta. Tärräyksissäkin on mukavaa ohjelmaa ja kiehtovia kilpailuja. Eini Partanen päivysti Iisalmen Eläkeläisten käsityökerhon myyntipöydän ääressä.. Salme Tervonen (oik.) o
• Nro 1 helmikuu 2014 – 17 ELÄKELÄINEN maan, oppimaan uutta ja viihtymään yhdessä vaihtaa viikon kuulemiset ja kahvitella, Partanen sanoo. – Sekin varmaan vetää kerhoon, että kahdella teollisuusompelukoneella pystytään tekemään muutakin kuin tavallisilla kotikoneilla. Monet kerhon jäsenet ovat suorastaan pinttyneitä, jolleivät peräti intohimoisia, käsityöihmisiä. Sellaisiin tunnustaa kuuluvansa myös Eini Partanen. – Monesti herään kello 4–5:n maissa ja rupean neulomaan. Onneksi oli sitkeä matkaavstaava iittää. Kaatajaisissa peliin tutustutiin Varkau- koontuvaan u nykyään Aikaisemkäin, mutta naisten val- an ikäänty- misen ja kuolemantapausten vuoksi. Uusia miehiä ei ole mukaan tullut, naisia kyllä. Käsityökerho järjestää joka marraskuussa myyjäiset. Rahallakin on merkitystä, mutta ennen muuta kerhoa pitää yllä yhteisöllisyys. – On niin mukava tavata toisiaan, Kaamoksen kaatajat olivat tyytyväisiä kokemaansa. – En ole pitkään aikaan ollut yhteisllä reissuilla. Nytkin epäröin lähtemistä. Onneksi yhdistyksen matkavastaava miltei pakotti minut mukaan. Siitä iso kiitos hänelle, täällä on ollut todella mukavaa, sanoi Salme Tervonen Kajaanista. Pentti Huttunen Iisalmesta osallistui digipajaan. – Ehdottomasti kannatti tulla. Samaa mieltä oli iisalmelainen Jorma Sivonen, joka niin ikään prehtyi kuvaamiseen, kuvankäsitteyyn ja taittamiseen. – Hyvä tapahtuma. Aikaan on jäänyt muuhunkin kuin pajatyöskentelyyn. Neljänä iltana olen tanssinut itseni uuvuksiin. Kyllä ovat jalat saaneet kyytiä. PEKKA ISAKSSON Digipajoista seuraavalla sivulla Kaatajaisissa allekirjoituksia kansalaisaloitteeseen, s.3 oli hyvin tyytyväinen, että matkavastaaja oli patistanut hänet mukaan Joka aamu jumpattiin. Etualalla Veikko Heikkinen Sonkajärveltä. Anja Holopainen (vas.) taivutteli lavatanssitunnilla kädetkin oikeaan järejstyksee,
• 18 – Nro 1 helmi 2014 ELÄKELÄINEN Tämmöistä on oppiminen Hyötyä ja huvia, huteja ja hassuja asetelmia – ja onnistumisen iloa ”Voi mikä tyytyväisyys valtasi omista aikaansaannoksistani. Palautteen saamista otoksista odotan innolla. Uskon, että nälkä kuvauksen oppimiseen kasvaa, kun oppii korjaamaan virheitään.” Näin kirjoittaa Sinikka Jääskeläinen Kaamoksen kaatoa 2 -lehdessä. Sinikka Jääskeläinen osallistui Kaamoksen kaatajaisten toisen jakson digipajaan ja oli mukana myös tekemässä tapahtumalehteä. Kun hän kirjoitti juttunsa lehteen, oli tapahtuma vielä menossa ja digipajassakin palautekeskustelu edessä. Hyvin se varmaan meni. Opetus oli perusteellista ja oppilaat motivoituneita. Näin Sinikka Jääskeläinen kirjoittaa: ”Kurssin vetäjäksi olimme saaneet innostavan ja asiantuntevan Elvi Kalamiehen Vaasan Eläkeläisten digikerhosta, assistenttinaan ja huoltajanaan Heikki Kalamies. Aluksi kävimme läpi lähinnä pokkarikameran ominaisuuksia, koska suurimmalla osalla osallistujista oli pokkarit tai kännykän kamerat. Muistilokeroistani alkoi löytyä tietoa Elvin opastuksella valotusajoista, yökuvista, ISO-luvuista ynnä muista, ynnä muista. Seuraavana päivänä saimmekin harjoitella kuvan ottoa sekä sisällä että ulkona. Ensin piti räplätä sitä omaa kameraa ja etsiä eri ominaisuuksia.” ”Nyt kuvatessa yritin jättää automaattitoiminnon käytön vähiin. Kokeilin erilaisia säätöjä ja kuvasin ja kuvasin. Olin unohtanut, miten poistetaan kuvia kamerasta. Se piti opetella uusiksi, koska huteja ja hassuja asetelmia tuli aika paljon. Elvi oli opettanut miten kohde sijoitetaan kuvaan. Yritin saada tasasuhtaisia kuvia.” Digipajojen osanottjaien kan- Yrjö Kauris (vas.), Pentti Huttunen ja Jorma ivonen perehtymässä Raimo Vahteran (toinen vasemmalla) opastuksella kuvankäsittelyn ja lehtisten taittamiseen. nesta kanteen tekemiä tapahtumalehtiä monistettiin muutamia kappaleita, ja ne ovat näkyvissä myös Eläkeläiset ry:n kotisivuilla. Liioittelematta voi sanoa, että historian lehdet eivät vain kahisseet, vaan suorastaan suhisivat Kuntorannassa. Ensimmäistä kertaa Eläkeläiset ry:n historiassa tapahtuman osanottjat tekivät itse tapahtumalehden – mahdollisia seinälehtiä lukuun ottamatta. Kahina ja havina, suhinasta puhumattakaan, on mainiota, mutta vielä parempaa on se, että digipajalaiset saavat yhdistyk- siin viemisinä taitoja, joilla kohentaa tiedottamista. Oppi on jo otettu käyttöön. Vain muutama päivä Kaamoksen kaatajaisten jälkeen posti toi Eläkeläiset ry:n toimistoon Aimo Mursulta Iisalmen Eläkeläiset ry:stä kirjeen, jossa oli yhdistyksen jäsenkirje ja esite. Molemmat kuvallisia ja palstoihin taitettuja. ”On tässä osansa digipajan opeilla”, Aimo Mursu kirjoittaa saatteessa. Hän tutustui kuvankäsittelyyn ja lehtisten taittamiseen kaatajaisten ykkösjaksolla. Pentti Huttunen Iisalmesta kertoo oppineensa pajassa tai- toja, joita hän voi soveltaa Savonetin vertaistukiohjaajana. Savonetti on Kuopiossa ja Pohjois-Savossa toimiva yhdistys, jonka tavoitteena on edistää ikäihmistern tietokonevalmiuksia. – Kuvankäsittely on uutta minullekin. Varmasti sillä ja muilla täällä opituilla uusilla jutuilla on käyttöä ohjaamisessa, Huttunen sanoi. Jorma Sivonen osallistui digipajaan ihan harrastuksen vuoksi. Kamera on hänellä mukana erityisesti silloin, kun hän liikkuu luonnossa. – Tietokoneopista on aina hyötyä. Minä olin pitkään sitä mieltä, että en hanki tietokonettä ikinä, mutta niin se vain tuli ostetuksi. Kun se nyt kerran on olemassa, niin pitäähän sitä oppia käyttämään monipuolisesti. Kaatajaisten pajoista on siis hyötyä, mutta onpa niistä huviakin. Opiskelu ei ole otsa rypyssä puurtamista. – Tämä on mukavaa porukkaa, Jorma Sivonen sanoo. – Vertaisia ollaan, Huttunen täydentää. PEKKA ISAKSSON Korkeat korot sopisivat miehille Korkeat korot sopisivat paremmin suomalaisille miehille kuin naisille. – Miesten ruumiinrakenne on yleensä sellainen, että pieni etukeno vakaanuttaisi paremmin tasapaino. Tämmöistäkin kuultiin kattajaisissa Kuntorannan Terveyspysäkin vetäjän Samuli Kinnusen oivassa luennossa tasapainosta. Toki kuultiin paljon muutakin, ehkä helpommin miestenkin pirtaan sopivaa ja arjessa sovellettavaa. – Umpisuomalaisena miehenä en minäkään ole ryhtynyt korkeita korkoja käyttämään, Kinnunen sentään tunnusti. Kaamoksen kaatajat saivat hauskan ja muutenkin antoisan tietopaketin tasapainon merkityksestä terveydelle. Samuli Kinnunen oli ottanut havaintovälineeksi ihmisen selkärangan, muovisen varmaan.
• Nro 1 helmikuu 2014 – 19 ELÄKELÄINEN Espoon Vuoden eläkeläinen Timo Typpö toivottaa kaikki musiikin ja tietotekniikan pariin Äänellään lintukin laulaa, nappulakammon voi voittaa – Meillä Elmuskassa on mottona: ”Äänellään lintukin laulaa.” Musiikin harrastaminen ja esittäminen on ihmisoikeus. Näin sanoo Etelä-Espoon Eläkeläiset ry:n jäsen Timo Typpö Elmuska on yhdistyksen musiikkikerho, jonka Typpö perusti muutama vuosi sitten ja jonka vetäjiin hän edelleen kuuluu. Timo Typpö puolestaan valittiin Espoon vuoden 2013 eläkeläiseksi. Yhtenä perusteena kunniamaininnalle oli juuri Elmuska. Eläkkeelle Typpö on siirtynyt opettajan virasta, jossa hän ehti olla 25 vuotta. Etelä-Espoon Eläkeläisten jäsen hän on ollut viitisen vuotta, siitä ajasta vuoden johtokunnassa pöytäkirja- ja jäsensihteerinä. – Lopetin johtokunnassa, koska Elmuska ja tietotekniikka työllistivät riittävästi. Liittymistä Eläkeläisiin kannusti halu olla mukana sosiaalisessa harrastustoiminnassa. – Toiminta yhdistyksessä on ollut erittäin mielenkiintoista. Olen saanut olla ihmisten kanssa, jotka ovat kypsässä iässä ja joilla on runsaasti elämänkokemusta. Se on ollut myös vaihtelua lasten kanssa olemiselle, vaikka lasten ja ikäihmisten kesken on myös yhtäläisyyksiä Iloa ja aivojumppaa Typön kiintymys musiikkiin on tuonut iloa ja hyötyä koko yhdistykselle ja kaikille sen jäsenille, jotka suinkin ovat halunneet osallistua Elmuskan virittämään monipuoliseen musiikkiharrastukseen. – Musiikin harrastaminen on tärkeää ja hyödyllistä kaikille ihmisille. Se ylläpitää ja kohentaa myös ja ennen kaikkea aivojen kuntoa, ikään katsomatta, eli vauvasta – jopa sikiöstä – vaariin ja Timo Typpö hoitaa koneeltaan yhdistyksen kerhoissa yhteislaulujen sanat, musiikkiakin toisinaan, ohjelmat ja paljon muuta. Tammikuisessa torstaikerhossa hän esitteli yhdistysä alustamassa olelleelle Jonna Savolaiselle Espoon ja Kauniaisten Muistiyhdistyksestä. mummoon saakka. Näille väitteille on runsaasti tieteellistä katetta niin kansainvälisissä kuin suomalaisissakin tutkimuksissa, Typpö sanoo. Musiikkimiehen mielestä on murheellista, että musiikista on mediassa nykyisin tehty pelkkää höpökilpailua ja bisnestä. – Elitistisessä asentees- Arki on meidän juhlaamme Etelä-Espoon Eläkeläiset ry täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Juhlia vietetään Matinkylässä huhtikuun alussa. – 50-vuotisjuhla on tärkeä, mutta se on vain yksi juhla juhlien joukossa. Toivottavasti siitä tulee lämminhenkinen juhla, eikä mikään ”pönötystilaisuus”. Sanoisin mieluummin: Arki on meidän juhlaamme, Timo Typpö sanoo. – Koska meille on tullut runsaasti uusia jäseniä, on mielestäni tärkeää, että saamme heidät mukaan harrastamaan ja osallistumaan yhdistyksemme toimintaan. Typön mukaan musiikin harrastamista haittavat ja estävät traumaattiset kokemukset koulun laulutunneilta ja elitistinen musiikkikasvatus, joka on edelleenkin valtavirtaus. sa katsotaan, että musiikkia, varsinkin esittävää musiikkia, saavat harrastaa vain ”hyvät laulajat ja soittajat, mieluimmin vain ”huiput”. Tällaista ilmapiiriä on myös elä- Pyhtäällä suuunnitellaan omatoimista tietotekniikan opiskelua Pyhtään Eläkeläiset suunnittelee aloittavansa tänä vuonna omatoimisen tietotekniikan opiskelun. – Vielä on selvitettävä monta käytännön juttua, kuten ajat ja tilat, mutta se on todettu, että tarvetta tällaiseen vertaisohjaukseeen ja kaveritukeen perustuvaan oppimiseen on, sanoo yhdistyksen puheenjohtajaksi edelleen valittu Yrjö Kauris. Kauris hoitaa myös taloudenhoitajan ja tiedottajan tehtävät. Muiksi toimihenkilöiksi on valittu Jouko Nikander (varapuheenjohtaja), Marja Töyrykä (sihteeri, matkavastaava), Ulla Fransas (jäsensihteeri), Elma Merilä (Varamatkavastaava. Muut johtokunnan jäsenet ovat Seppo Sinisalo, Martti Kanninen, Terttu Järvinen, Erik Mettinen, Maija Jurvelin ja Lea Kanninen. keläisten keskuudessa. Monet sanovat, että harrastajien musiikki ei ole riittävän arvokasta. Tämä ei tietenkään tue eikä kannusta harrastamaan musiikkia. Siksi Elmuska onkin ottanut motokseen tuon sananpaukahduksen, jonka mukaan äänellään sen lintukin laulaa. – Vain harrastamalla musiikilliset taidot kasvavat ja tuovat vireyttä elämään, Typpö sanoo. Väittelle löytyy helposti katetta omasta yhdistyksestä. Ikäihmisten kiinnostuksesta ja halukkuudesta harrastaa musiikkia kertoo se että Elmuskan, karaokessa, kuorossa, bändissä ja yhteislauluissa käyntikertoja kertyiviime vuonna noin 1 200 viime vuonna. Sen lisäksi yhdistys sai palkinnoksi menstyksestä jäsenhankintakilpailussa kaksipäiväisen musiikikurssin. Harrastusta ryydittävät esiintymiset omissa ja muiden tapahtumissa. Tietotekniikka avaa uuden maailman Toinen peruste Vuoden eläkeläinen -palkinnolle oli tietotekniikka: Typpö on rakentanut yhdistykselle kotisivut ja perehdyttänyt yhdistyksen jäseniä tietotekniikkaan. – Yhdistykselle kotisivut rakensin käyttäen yrityksen ja erehdyksen menetelmää. Ovathan ne aikaamatöörimäiset, mutta ovat olleet kuitenkin hyvään tarpeeseen. Muun muassa kopioin Eläkeläiset ry:n kotisivuilta linkin sähköiseen jäseneksiliittymislomakkeeseen, jonka kautta valtaosa uusista jäsenistämme on tullut. Typpö sanoo, että suurilla ikäluokilla on kohtuulliset tietotekniikkataidot, jotka ilmeisesti ovat pe- räisin työelämästä. Vanhemmilta ikäluokilta ne yleensä pututuvat. – Poikkeuksia tietenkin on. Tietotekniikan oppiminen on paljolti kiinni asenteesta ja nappulakammon voittamisesta. Jokainen oppii ikään katsomatta, jos on myönteinen asenne asiaan, vanha opettaja vakuuttaa. – Meillä on henkilöitä, jotka vannoivat aluksi, että eivät halua koskea niihin uusiin vempeleisiin, mutta jotka ovat vähitellen alkaneet harrastaa asiaa. On yli 80-vuotyiaita jäseniä, jotka surffailevat netissä, käyttävät sähköpostia ja maksavat verkkopankin kautta laskunsa ja mitä kaikkea osaavatkaan tehdä. Tietotekniikan avulla avautuu ikäihmisillekin tavallaan uusi maailma. Siinä on sen tärkein merkitys. Typön kokemuksen mukaan vertaisohjaajan tulisi olla ennen kaikkea kannustava ja pitkäjänteinen. On vietävä esillä oleva asia loppuun, jos suinkin mahdollista. – Omaa mielenkiintoani tietotekniikkaan on ruokkinut sen haasteellisuus. Ubuntu-maailma (maksuton ja myös suomeksi saatava Linux-pohjainen tietokoneen käyttöjärjestelmä) tarjoaisi huomattavasti helpomman tien ikäihmisten tietotekniikan käytölle. Esteenä on vallitseva Windows-uskovaisuus. Ubuntu on helppokäyttöinen, tehokas, turvallinen ja taloudellinen, Typpö sanoo. Timo Typpö on kolmas Etelä-Espoon Eläkeläiset ry:n jäsen, joka on saanut Vuoden eläkeläinen -kunniamaininnan. Aikaisemmin sen ovat saaneet Eila Esko ja Sulo Suojoki. PEKKA ISAKSSON Jämsänkosken vuosi päättyi teatterissa ja pikkujoulussa Jämsänkosken Eläkeläiset viettivät pikkujoulua Kyöpelissä 30.11.2013. Ensin käytiin JJ-Teatterissa katsomassa komedia Gabriel, tule takaisin. Kulttuuriohjelman jälkeen siirryttiin Kyöpelin alasaliin. Monipuolisen ohjelman ohella nautittiin joulupuuroa, kahvin kera torttuja. Gunnar Silvanin säestyksellä laulettiin perinteellisiä joululauluja. Yhdessäolo on eläkeläisillekin tärkeä tapahtuma niin kokouksissa kuin juhlahetkinäkin.Jämsänkosken Eläkeläisten syyskauden ohjelma päättyi tähän pikkujoulutapahtumaan. Vuoden 2014 toiminta aloitettiin 14.1 kokoontumispaikkana edelleen Kyöpeli
• 20 – Nro 1 helmi 2014 ELÄKELÄINEN Eläkeläisety ry:n koulutuskalenteri keväällä 2014 Kurssit Kuntorannassa Alueelliset kurssit Peruskurssi yhdistyksen johtokunnan jäsenille (4 vrk) 10.-14.2. Muistikerhojen ohjaajakurssi (2 pv) 10.2. ja 24.2. Vantaan Puistokulma, Talkootie 4. Yhdistystoiminnan perusteet toimihenkilöille: toimihenkilöiden tehtävät, yhdistyslaki, asiakirjojen laadinta. Vetäjänä Anu Mäki. Hinta: 250 € (ph)/290 € (th) Ilmoittautuminen heti. Yhdistyksen taloudenhoidon peruskurssi (4 vrk) 10.-14.2. Yhdistyksen taloudenhoidon perusteet taloudenhoitajille. Vetäjänä Anitta Koski. Hinta: 250 € (ph)/290 € (th) Ilmoittautuminen heti. Senioritanssin kurssi (3 vrk) 12.-15.2. Uusia istumatansseja ja muita senioritansseja kansanlaulujen tahdissa Opettajina Aira-Liisa ja Juhani Sorsa. Hinta: 190 € (ph)/220 € (th) Ilmoittautuminen heti. Musiikkikurssi laulajille ja soittajille (4 vrk) 13.-17.2. Yksin- ja kuorolaulajille sekä soittajille. Sauli Malinen ja Jari Martikainen. Hinta: 250 € (ph)/290 € (th) Ilmoittautuminen heti. Kotisivut yhdistykselle (3 vrk) 24.-27.2. Kurssilla perehdytään helppokäyttöisten kotisivujen laatimiseen. Samalla kerrataan tekstin ja kuvan käsittelyä sekä internetin käyttöä. Opettajana Petra Åhlström. Hinta: 190 € (ph)/220 € (th) Ilmoittautuminen 31.1. mennessä. Yhdistyksen matkavastaavan peruskurssi (4 vrk) 10-14.3. Matkavastaavan tehtävät ja vastuut. Retki- ja matkajärjestelyjen perusteet. Opettajana: Anu Mäki. Hinta: 280 € (ph)/320 € (th) Ilmoittautuminen 10.2. mennessä Ohjelmatoiminnan kurssi (4 vrk ) 13.-17.3. Kurssi ohjelmaryhmien vetäjille ja jäsenille sekä yksilöesiintyjille. Uusia ohjelmaideoita eri tilaisuuksiin. Kurssi järjestetään vuorovaikutuksessa kirjoittajakurssilaisten kanssa. Vetäjänä Hilkka Hyttinen. Hinta: 280 € (ph)/320 € (th) Ilmoittautuminen 13.2. mennessä Kirjoittajakurssi (4 vrk) 13.-17.3. Kurssi tähtää erityisesti esitettävien tekstien tuottamiseen: sketsit, pienoisnäytelmät, runot, pakinat. Kurssi järjestetään vuorovaikutuksessa ohjelmakurssilaisten kanssa. Hinta: 280 € (ph)/320 € (th) Ilmoittautuminen 13.2. mennessä Liikuntakurssi (4 vrk) AJANKOHTA MUUTTUNUT! 13.-17.3. Ensisijaisesti uusille ohjaajille: ohjaustaitoja, musiikin kanssa työskentelyä, monipuolista liikuntaa. Opettajina Eva Rönkkö ja Raija Puumalainen. Hinta: 250 € (ph)/290 € (th) Ilmoittautuminen 14.2. mennessä Tiedottajakurssi (2 vrk) AJANKOHTA MUUTTUNUT! 19.-21.3. Kurssi yhdistyksen tiedotuksesta vastaaville sekä muuten tiedotustaitoja tarvitseville. Uutisointi lehteen, tiedotteen laatiminen, sähköinen tiedonvälitys. Vetäjänä Pekka Isaksson. Hinta: 140 € (ph)/160 € (th) Ilmoittautuminen 17.2. mennessä Arkistointikurssi (2 vrk) 19.3.-21.3. Kurssi sihteereille, tiedottajille sekä muille arkistoinnista vastaaville tai muuten kiinnostuneille. Perinteisten asiakirjojen ja kuvien arkistointi sekä digitaalinen arkistointi. Perinteen keruun ohjeita ja haastattelutekniikkaa. Kansan Arkiston kouluttaja Hinta: 140 € (ph)/160 € (th) Ilmoittautuminen 17.2. mennessä. Huom! Kurssikalenteriin voi tulla muutoksia Kurssikalenteriin voi tulla vielä muutoksia. Kalenteri julkaistaan myös Eläkeläinen-lehdessä, josta näkee mahdolliset muutokset. Lisätietoja kursseista voi kysyä koulutussihteeri Tiina Rajalalta, puh. 020 743 3617 tai 040 582 4319. Eläkeläiset ry:n kurssit järjestetään yhteistyössä KSL-opintokeskuksen kanssa. Kurssi muistikerhojen ohjaajiksi aikoville. Sopii myös niille, jotka vastaavat yhdistysten viikkokerhojen ohjelmasta sekä muillekin kiinnostuneille. Kurssin ohjelmassa mm. aivojen terveydenhuolto, muistiin vaikuttavat tekijät kuten liikunta ja ravitsemus, käytännön toiminta ikääntyneiden kanssa ja muistelutyö muistin tukena. Kouluttajana mm. Merja Ruotsalainen Vantaan Muistiyhdistyksestä. Ilmoittautuminen 27.1. mennessä: satu.rautio@elakelaiset.fi puh. 020 743 3610. Kahden päivän kurssin hinta: 30 €, joka sisältää kurssimateriaalin lisäksi tulokahvin ja keittolounaan kumpanakin päivänä. Katrilleja kaikille -kansantanssikurssit (1 pv) Teemakurssi, joka on tarkoitettu sekä kansantanssin ohjaajille tanssipareineen sekä kaikille halukkaille tanssijoille. Opettamassa kansantanssin opettaja Sinikka Mäkelä ja säestämässä pelimanni Tapani Luhtaranta. – Lauantai 22.2. klo 10-16 Vantaa, Hiekkaharjun Puistokulma Ilmoittautuminen 31.1. mennessä: satu.rautio@elakelaiset.fi puh. 020 743 3610. Kurssin hinta: 25 €, joka sisältää tulokahvin ja keittolounaan. – Lauantai 8.3. klo 10-16 Kajaani, Kainuun Kansan Pirtti Ilmoittautuminen 14.2. mennessä: satu.rautio@elakelaiset.fi puh. 020 743 3610. Kurssin hinta: 25 €, joka sisältää tulokahvin ja keittolounaan. – Lauantai 22.3. klo 10-16 Ykspihlaja, Ykspihlajan Toimitalo Ilmoittautuminen 28.2. mennessä: satu.rautio@elakelaiset.fi puh. 020 743 3610. (Ilmoittautuminen 20.2. jälkeen: tuija.aali@elakelaiset.fi) Kurssin hinta: 25 €, joka sisältää tulokahvin ja keittolounaan. Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan kurssi-ilmoittautumiskaavaketta käyttäen määräaikaan mennessä, viimeistään kuukautta ennen kurssia, osoitteeseen Eläkeläiset ry; Satu Rautio, Mechelininkatu 20 A; 00100 Helsinki; ilmoittautua voi myös sähköpostitse: satu.rautio@elakelaiset.fi (20.2. jälkeen: tuija.aali@elakelaiset.fi) Voit ilmoittautua myös Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta täyttämällä sähköisen lomakkeen: www.elakelaiset.fi/sähköiset lomakkeet/kurssihakemus – Ilmoittautuessa on aina ilmoitettava kurssilaisen yhteystiedot: osoite ja puhelinnumero. – Ilmoittautumislomakkeessa on mainittava, maksaako kurssilainen itse osallistumisensa vai maksaako sen yhdistys. – Kuntorannan kurssien osalta on ilmoitettava, valitseeko kurssilainen puoli- vai täysihoidon. Kurssien hinnat Ilmoitamme kurssien hinnan kunkin kurssin kohdalla. Kurssituki Vähävaraiset yhdistykset voivat hakea kurssitukea, joka kattaa puolet yhden kurssilaisen kurssimaksusta. Kurssitukea haetaan vapaamuotoisesti kurssille ilmoittautumisen yhteydessä – tukea ei siis voida myöntää jälkikäteen. Kaksi uutta kerhoa Lauritsalaan Vihreä vuodenvaihde Pihtiputaalla Osmo Kontinen valittiin Lauritsalan Eläkeläisten uudeksi puheenjohtajaksi. Varapuheenjohtajaksi valittiin Onni Varis. Sihteerinä jatkaa Aimo Röpetti. Lisäksi johtokuntaan valittiin Elsi Ukkonen, Kirsti Salonsaari, Leena Rinkinen, Matti Vesalainen, Saimi Pukki, Martta Huuskonen, Irma Tiainen, Martti Nylund sekä Paavo Rinkinen, Eila Koskela ja Anneli Varis. Haasteita yhdistyksen toiminnalle tuo toimiminen kahdella paikkakunnalla. Tavoitteena on turvata ja kehittää hyvään al- Pohjoisen Keski-Suomen maisemissa Pihtiputaalla, esikoiden kukkiessa ja nurmikoiden viheriöidessä vaihdoimme uuteen vuoteen. Kunnon talvea odotellessa muistelemme mukavia Oulun kesäpäiviä. Syyskokouksessa teimme seuraavat valinnat: Puheenjohtaja /matkavastaava Väinö Aho, varapj. Mikko Selin, talouden hoitaja Olavi Kananen ,jäsensihteeri Pirkko Ihalainen, sihteeri Maire Varis. Muut johtokunnan jäsenet Kirsti Kumpulainen, Maija Pulkkinen, Tapio Saastamoinen, Hellevi Siekkinen, Marjatta Suvanto, Toi- kuun lähtenyt toiminta Lauritsalassa sekä Joutsenossa. Lauritsalassa käynnistetään kaksi uutta kerhoa. Hyvinvointikerhossa tutustutaan alueen hyvinvointipalveluihin, niiden saatavuuteen sekä oman hyvinvoinnin edistämiseen. Suurin osan yhdistyksen jäsenistä ovat eri puolilta Suomea Lappeenrantaan muuttaneita. Kotiseutuhistorian kerhossa paneudutaan lähiseudun historiaan monin eri menetelmin ja pitkällä kaavalla. AIMO RÖPETTI ni Selin, Maila Tyvimaa ,Jaakko Uitto ja Salli Ruuska. Vanhusneuvostoon Väinö Aho, varam. Maire Varis, Olavi Kananen varam. Mikko Selin. Paikallisessa seniorityöryhmässä, joka järjestää paikkakunnalla tapahtumia ympäri vuoden ,olemme mukana eri järjestöjen ja yhteisöjen kanssa. MAIRE VARIS
• Nro 1 helmikuu 2014 – 21 ELÄKELÄINEN Terapeutti Pertti Simula, 66, kouluttaa Brasilian maatyöläisiä ja soveltaa heiltä oppimaansa yhteisöjen kehittämisessä Mitä on olla ihminen? Mitä on onnellisuus? Miten kohdata pelkoa ja ilkeyttä? Miksi rakkaus on niin vaikeaa? Miten luoda hyvä työyhteisö ja yhteiskunta? Näihin peruskysymyksiin on etsitty vastauksia filosofian ja kasvatusmetodien kautta jo 2 500 vuotta, eikä lopullisia paratiisillisia totuuksia ole löytynyt. Pertti Simula (s. 1946) ottaa nämä kysymykset esiin tuoreessa kirjassaan ”Käsikirja ihmiselle” (Into). Teos sopii niin ammattilaisille kuin elämässä oppijoille, jotka ovat kiinnostuneita toisten ja itsensä tuntemisesta. – Toivottavasti kirjani auttaa tiedostamaan inhimillisiä rikkauksia ja kohtaamaan ongelmatilanteita. Mielestäni teokseni on radikaalisti erilainen elämäntaito-opas, joka pohtii paitsi ihmisten myös yhteiskunnan hyvinvointia. Pertti Simula on filosofian maisteri. Hän on työskennellyt terapeuttina, kouluttajana ja työnohjaajana 30 vuotta. Hän on opiskellut integraalista psykoanalyysia Brasiliassa ja New Yorkissa ja hyödyntää yksilöterapiaa yhteisöjen kehittämistyössä. Simula asuu Brasiliassa São Paulossa ja käy Suomessa ja Ruotsissa säännöllisesti kouluttamassa eri alojen ammattilaisia. – Tietoisuutta tarkoittavan conscientia-menetelmäni ihmiskäsitys pohjautuu suurelta osin filosofi Sokrateen (470-399 eaa.) ajatuksiin. Samankaltaisia pohdintoja löytyy myös Laotselta tai Konfutselta. Venäläinen kirjailija Fjodor Dostojevski, saksalainen psykoanalyytikko Erich Fromm sekä itävaltalainen psykoanalyytikko Viktor Frankl ovat olleet myös tärkeitä vaikuttajia. Tärkeä lähtökohta on brasilialais-itävaltalaisen Norberto R. Keppen perustama integraalinen psykoanalyysi. Simulan mukaan yhteisön rakenteen kehitysmallissa on otettu esimerkkiä Brasilian maattomien maatyöläisten liikkeeltä MST:ltä (Movimento dos Trabalharodes Rurais sem Terra). Liikkeessä on 1,5 miljoonaa jäsentä, ja 30-vuotinen kokemus osallistuvan eli suoran demokratian soveltamisesta käytäntöön. Liikettä ovat inspiroineet mm. venäläinen pedagogi Anton Makarenko, brasilialainen pedagogi Paulo Freire ja katolisen kirkon sisällä vaikuttava vapautuksen teologia. – Itselleni kirjassa esittämäni näkemykset ovat avautuneet 30-vuotisen työskentelyni aikana terapeuttina, työnohjaajana, kouluttajana ja kansalaisaktivistina. Tunteissaan ihminen on vapaa Simula myöntää, että brasilialaisten maattomien maatyöläisten parissa terapeuttina, tomien maatyöläisten liikkeen paikallisen johtajan veli oli tapettu. Johtajan vaimo oli sokissa, ja soittaja kysyi, mitä pitää tehdä. Annoin ohjeita puhelimessa, ja tilanne laukesi. Siitä saakka olen toiminut kyseisessä liikkeessä soveltaen conscientia -menetelmää liikkeen sisäisten ristiriitojen ratkaisemisessa. Tietoisuus on eettinen kompassimme – Pääoman tulee palvella työtä ja tavaroiden elämää, sanoo psykoanalyytikko ja terapeutti Pertti Simula. kouluttajana ja työnohjaajana toimiminen ei ole helppoa. Nämä liikkeeseen kuuluvat puolitoistamiljoonaa ihmistä ovat menettäneet työnsä, pientilansa ja kotinsa joko suuryhtiöille, pankeille tai suurtilallisille ja he ovat joutuneet kirjaimellisesti maantielle. Eri puolille maata on perustettu leirejä, joissa ihmiset asuvat keskimäärin 3-5 vuotta. – Siellä vallataan osuuskunnalle esimerkiksi valtion maita, joita suuryhtiöt ja suurtilalliset ovat varastaneet välikäsien kautta. Brasiliassa perustuslain mukaan maankäytöllä täytyy olla sosiaalinen tarkoitus. Usein poliisit häätävät maiden valtaajat, mutta vähän ajan kuluttua palataan takaisin vetoamalla tähän peruslain kohtaan. – Kun maa-alue saadaan maareformi-instituutin haltuun, sitä ei saa myydä eikä luovuttaa toiselle. MST on voimakas poliittinen liike sekä hyvin aktiivinen kansanliike, joka pysyy pystyssä sisäisen osuuskuntatuotantotoiminnan avulla. Osuuskunnissa 40-50 perhettä viljelee muutaman sadan hehtaarin vallattua peltoa. Lukuisat ongelmat ilmenevät Simulan mukaan hyvin surul- lisissa muodoissa lukutaidottomuutena, perheväkivaltana, päihteiden käyttönä tai seksuaalisena hyväksikäyttämisenä. Ne puolestaan aiheuttavat surua, epävarmuutta ja ahdistusta. Simula kutsutaan paikalle esimerkiksi silloin, kun osuuskunta on hajoamassa osuuskunnan jäsenten keskinäisen epäluuloisuuden vuoksi. Pattitilannetta puretaan tiedostamalla ihmisen sisäistä dynamiikkaa. – Lähtökohtana on, että tunteissaan ihminen on vapaa. Kukaan ei voi johdatella tunnetoimintaasi. Kaikki ne puutteet, jotka näen toisissa, ovat myös minussa itsessäni. Jokainen haluaa tulla nähdyksi, hyväksytyksi ja rakastetuksi, ei vihatuksi tai alistetuksi. Yhteisön jäsenten väliset ristiriidat ovat hyvin samantapaisia kulttuurista tai sosiaalisesta asemasta riippumatta. Turhautuneisuus tai viha estävät käsittelemästä ongelmia. Jokainen meistä tuntee ajoittain pelkoa, ettei kykene suoriutumaan työtehtävistään tai on vajavainen vanhempana tai aviopuolisona. Jos et halua mitään, sinulle ei tule myöskään stressiä. Stressi on pohjimmiltaan tahtoa. Mitä enemmän tahdot, sitä enemmän stressaannut. Aktivistin murhasta kaikki alkoi Simula oli mukana Brasilian valtion maareformi-instituutin työosuuskuntien seuranta -ohjelmassa, jonka toteutti 40 hengen ryhmä. Toimintakenttänä oli koko laaja, 25-kertaa Suomen kokoinen ja 199 miljoonan asukkaan Brasilia. Mutta ei Pertti Simula ole koko ikäänsä ollut köyhien asialla. Vuonna 1973 hänet pestattiin Valmetin Brasilian-yksikön menetelmä- ja organisaatiokehityksen vastuuhenkilöksi. Hän toimi hankintapäällikkönä, materiaalijohtajana sekä varatoimitusjohtajana. Kaikki ei kuitenkaan tuntunut olevan maailmassa kohdallaan, vaikka miehellä oli kansainvälinen työ, autonkuljettaja ja muhkea palkka. – Vuonna 1984 sanouduin työstäni irti ja menin New Yorkiin opiskelemaan psykoterapiaa. Palasin vuodeksi Brasiliaan ja 1987 muutimme Tukholmaan, jossa perustimme psykoanalyyttisen koulukunnan. Vuonna 1997 palasin Brasiliaan. – Vuonna 1999 sain puhelun Luoteis-Brasiliasta, jossa maat- Simula sanoo noudattavansa Erich Frommin ohjetta, että hevosta on aina katsottava hampaisiin eikä pidä puhua kenenkään mieliksi. – Fromm kehotti kuulijoitaan aina radikaaleihin, elämää rakastaviin tekoihin niin yksittäisen ihmisen kuin ihmiskunnan ja luonnon suhteen. Pääoman tulee palvella työtä ja tavaroiden elämää. Kodit, tuotantotoiminta, palvelut, koulut ja muut instituutiot pitää suunnitella siten, että ne edistävät ihmisten välistä kanssakäymistä. Simula myöntää, että suora demokratia politiikassa ja taloudessa on nykyisellään utopiaa. Tärkeintä ei ole päämäärään pääsy vaan se, mihin suuntaan ollaan menossa. – Aluksi voitaisiin suorassa kansan äänestyksessä päättää muutamista suurista ja yksinkertaisista kysymyksistä. Haluatko sitä, että sodanjulistus voidaan toteuttaa vain kansan äänestyksellä? Tuetko nykyjärjestelmän periaatetta, jonka mukaan raha tekee rahaa, siis että korkojen ja keinottelun avulla rikastuu? Haluatko osallistua päätöksentekoon siitä, miten työsi tuottoa eli voittoa jaetaan? Jos sanot, ettet halua nykyisenkaltaista järjestelmää, olet jo pitkällä matkalla kohti demokraattisempaa ja oikeudenmukaisempaa maailmaa ja yhteiskuntaa. Simula muistuttaa terapiansa perusajatuksen ja lähtökohdan olevan arkipäiväisen yksinkertainen. – Sitä, mitä teen toiselle, teen sisimmässäni itselleni. Tärkein tekijä olemassaolon kannalta on tietoisuus. Tietoisuus on eettinen kompassimme. Kun torjumme tietoisuuttamme, nujerramme itseämme. Yhteisvastuu edellyttää tasa-arvoa mikä on toteutettavissa suoralla demokratialla. Simulan mukaan toiminnan taloudellinen tulos on jaettava kunkin suorittaman työn suhteen. – Tällöin tehdyn työn arvo korvaa sijoitetun pääoman voittojen jakoperusteena. Simula on julkaissut myös kirjat ”Miten käsitellä vihaa ja ilkeyttä (2000), Mötet med dig själv och livet (1993) sekä ”Miten voit? (1996). JUHA DRUFVA
• 22 – Nro 1 helmi 2014 ELÄKELÄINEN Elämä väärässä ajassa Riikka Pelo: Jokapäiväinen elämämme. Romaani. Teos 2013. ”Sijoiltaan aika mennyt on – voi, että juur’ minä synnyin laittamaan sit’ ehjäks”, siteerataan Riikka Pelon romaanissa Jokapäiväinen elämämme vanhaa Paavo Cajanderin Hamlet-suomennosta. Finlandia-palkinnon kiitospuheessaan kirjailija totesi Marina Tsvetajevan kokeneen syntyneensä väärään aikaan. Hän syntyi Venäjällä tsaarin alamaiseksi, mutta koki kohtalonsa Stalinin Neuvostoliitossa, ”sijoiltaan menneessä” vainon ajassa. Kirjoittamalla hienon romaaninsa tästä hienosta runoilijasta, Pelo on antanut Tsvetajevan syntyä uuteen, ”oikeampaan” aikaan. Vuosina 1892-1941 eläneen Tsvetajevan kohtalo oli traaginen, järkyttävä jo senkin takia, että se ei ollut ainutlaatuinen. Valkoisen armeijan joukoissa toiminut Sergei Efron, Marina ja tytär Ariadna eli Leijona, Ilves ja Hippo, kuten he toisiaan kutsuivat, pakenivat vallankumouksen jaloista ensin Tshekkoslovakiaan ja sieltä Pariisiin, jossa isä ja tytär siirtyivät uuden sosialistisen ideologian kannattajiksi ja toimivat Neuvostoliiton salaisen poliisin palveluksessa. 30-luvulla koko perhe palasi Neuvostoliittoon. Ariadna sai töitä valtiollisen kustantamon ranskankielisen lehden toimituksessa, isä alistui jatkamaan käskyläisyyttään apparaatin palveluksessa. Marina itse ei koskaan ”kääntänyt tak- ten näyttelyssä Moskovassa. Marina ajettiin poikansa kanssa maanpakoon Tataariaan, jossa hän lopulta surmasi itsensä – ei oman toivottomuutensa takia, vaan pelastaakseen pojan, jolle hän ei nähnyt tulevaisuutta niin kauan kuin itse oli elossa. Romaanin aikatasot ovat 1920-luvun alku, jonka Marina ja Ariadna viettivät pienessä maalaiskylässä Prahan lähellä, Pariisi, jossa kuluivat vuodet en- nen Neuvostoliittoon palaamista, ja 1930-luvun loppuvuodet Moskovassa. Tarinan näkökulmat ovat Marinan ja Ariadnan. Ajan saatossa pikkutytön ja äidin melkein symbioottinen suhde muuttuu mutkikkaaksi. Äidin aloitteesta he kirjoittavat Tshekkoslovakiassa yhteistä, runomuotoista Moskova-kirjaa, johon Marina asettaa suuria toiveita. Pariisissa varttuessaan Ariadna omaksuu innokkaasti sosialistisen ideologian ja halaa päästä kotimaahan rakentamaan uutta, kaikille hyvää maailmaa. Moskovassa perhe on jo hajonnut ja yhä skeptisemmäksi käynyt, omiin maailmoihinsa pakeneva äiti ärsyttää tytärtä itsekeskeisyydellään ja epäkäytännöllisyydellään. Systeemille alistettua isäänsä Ariadna rakastaa ja ihailee mutkattomasti. Hän ei koskaan myöskään luovu rakkaudestaan mieheen, joka on hänet pettänyt, vaikka hän menettää tulevan lapsensa hirvittävässä joukkoraiskauksessa vankilassa ja vaikka mies ei koskaan jätä vihittyä vaimoaan. Takana voi aistia suuren ymmärryksen: kukaan ei voi mitään sille, mitä hänet tässä sijoiltaan menneessä maailmassa pakotetaan tekemään. Riikka Pelo on tehnyt vuosien työn taustatutkimuksessa, ja se näkyy. Historia tunnetaan tarkkaan, ja kirjassa esiintyy lukuisa joukko tuon ajan henkilöitä, Boris Pasternakista lähtien. Laajan taustatutkimus voi johtaa liialliseen keskittymiseen ulkonaisiin tositapahtumiin, mutta tässä romaanissa niin ei käy: kerronta keskittyy ennen kaikkea Marinan ja Ariadnan sisäiseen tapahtumiseen. Marinan kohdalla polttopisteessä ovat taiteellisen työn tekemisen ehdot: ajattelun ja ilmaisun vapaus, aika ja tila. Kun hengissä selviäminen vaatii jokapäiväistä taistelua ruoan hankkimisen, pyykkäämisen ja rahapennin venyttämisen parissa, mikään näistä ehdoista ei toteudu. Jokapäiväinen elämämme on vaativa lukijalle: romaanin maailmaan pitää pyrkiä tosissaan, mutta kun siihen on päässyt, se pitää otteessaan vastaansanomattomasti. Riikka Pelo on tuonut vaikuttavan antinsa merkittäviä naistaiteilijoita käsittelevään fiktiiviseen elämäkertakirjoittamiseen, jonka parissa ovat myös ansioituneet Rakel Liehu Helen Schjerfbäckistä tekemällään Helenellä ja Helena Sinervo Eeva-Liisa Manner –romaanillaan Runoilijan talossa. Kaikki ovat myös saaneet ansaitsemansa tunnustuksen, Liehu Runeberg-palkinnon, Sinervo ja Pelo Finlandiat. Kenenkään romaania ei hallitse feministinen tendenssi, mutta naistaiteilijoiden keskinäinen empatia yltää vuosikymmenten ja vuosisatojenkin ylitse. vä rohtojen tekijä, lääkitsijä ja myrkkyjen tuntija, jolla on lääketieteestä kaikki sen tieto ja asiantuntemus, joka keskiajan Tallinnassa oli mahdollista saada. Tuntemattoman nuorukaisen kohtaloon kietoutuvat lopulta Tallinnan rikkaimmat ja vaikutusvaltaisimmat piirit, ja Melchiorille paljastuu monta muutakin rikosta kuin elämälle pelastetun nuorukaisen murhayritys. Apteekkari Melchior ja pyövelin tytär on jo kolmas virolaisen Indrek Harglan suomennettu Melchior-romaani. Tallinnan kävijälle nämä rikosromaanit ovat erityisen kiehtovaa luettavaa, sillä kaupungin keskustan paikat ovat tuttuja kadun nimiä ja tunnetuimpia julkisia rakennuksia myöten. Tapahtumien sijoittamisen apuna on vielä pari suurpiirteistä karttaakin. Harglan historiantuntemus on kattava; hän käyttääkin sivukaupalla ajan liike-elämän, vallankäytön, ruokien, talojen ja tapojen perusteelliseen kuvaamiseen aina yksityiskohtaista korttipelien säännöstöä myöten. Pitkäveteiseksi tämä historiankuvaus ei käy, päinvastoin, se antaa eloisan kuvan ajasta, jolloin Tallinnaa maallisina vallankäyttäjinä hallitsivat saksalaiset ritarikunnat, elinkeinoelämää ammattikuntalaitos kiltoineen ja hengellisinä kaitsijoina katoliset munkkiveljestöt. Kirjan tapahtumavuonna 1422 Piritan luostarikin on jo rakennettu. Mutta kansa elää suuressa köyhyydessä, elämä on villiä ja rauhatonta, aseet puhuvat suhteissa Venäjään ja muihin Baltian maihin, ja hengestään pääsee helposti myös kaupungin muurien sisäpuolella. Melchior itse, naimisissa oleva kaksosten isä, on erikoislaatuinen sekoitus oikeamielistä hyvää ja mystistä pahaa. Hän ajaa oikeutta, mutta hänessä piilee myös omituinen, rajuina kohtauksina ilmenevä ”pahan” sairaus, suvun kirous, jota hän ei ole pystynyt selvittämään. Mutta murhayrityksen, sitä seuranneet välivaltaiset kuolemat ja tuntemattoman nuorukaisen henkilöyden hän selvittää. Pyövelin tyttären rakkaudella ei ole onnellista loppua, eikä monen muunkaan asiaan pahat mielessään sotkeutuneiden ihmisten kohtalolla. Tarinankuljetukseltaan romaani on tyylipuhdas, yllätyksellinen arvoitusdekkari, mutta asiantuntevana historiankuvauksena vielä paljon kiinnostavampi, tuhti ja tasokas lukuromaani niillekin, joita dekkarikirjallisuus ei erityisesti kiinnosta. Indrek Hargla kirjoittaa hyvää ja kaunista kieltä, jonka suomennoksessa kääntäjä Jouko Vanhanen on onnistunut erinomaisesti. Ritva Pelo. Kuva: Heini Lehväslaiho. kiaan” – hän ei missään elämänsä vaiheessa antanut minkään poliittisen ideologian kahlehtia runoilijuuttaan. Uskollisuus puolueelle ei perhettä pelastanut. Ariadnan kavalsi hänen rakastettunsa, jolle hän odotti lasta. Hän joutui vankileirille Komiin, tekemään niitä raskaita metsätöitä, joiden hienoja tuloksia hän oli nuorena toimittajana vaikuttuneena katsellut kansallisten saavutus- TUULA-LIINA VARIS Apteekkari tutkii murhaa Indrek Hargla: Apteekkari Melchior ja pyövelin tytär. Romaani. Moreeni 2013. Pyöveli oli tärkeä julkinen virkamies 1400-luvun Tallinnassa ja koko Euroopassa. Samalla hänen ammattinsa oli yhteiskunnan kunniattomin ja halveksituin. Kenenkään ei sopinut olla läheisessä tuttavuussuhteessa pyövelin ja hänen perheensä kanssa, hänellä ei ollut edes oikeutta asua kaupunginmuurien sisäpuolella. Pyövelin ammatin harjoittajalla oli kuitenkin myös poikkeuksellisia etuja: häneen ja hänen perheenjäseniinsä ei sopinut väkivallalla kajota, ja jos joku tappoi pyövelin perheen jäsenen, pyövelillä oli oikeus surmata tekijä omin käsin ja ilman oikeudenkäyntiä. Pyöveli Bose on kunniallinen virkamies, mutta hänen kaunis ja siveä tyttärensä Wibeke ei silti ole halutuimpia morsianehdokkaita Tallinnassa. Nöyrästi hän käy katsomassa isänsä teloituksia, koska vanhemmat edellyttävät, että hänen on tiedettävä jotain siitä työstä, joka tuo leivän perheen pöytään. Wibeke pesee ja paikkaa myös isän ”työsuhde-etuina” saamia teloitettujen verisiä vaatteita ja kauppaa niitä markkinoilla. Sepänsälli Ewert pyörii Wibeken ympärillä ja on luvannut kosiakin, mutta Wibeke näkee hänen pelehtivän toisen tytön kanssa ja menettää luottamuksensa häneen. Markkinoiden aikana tapahtuu jotain kummallista. Wibeke pelastaa puolikuoliaaksi hakatun tuntemattoman nuorukaisen ja johdattaa hänet dominikaanimunkkien hoiviin. Täydellisesti muistinsa menettäneen nuorukaisen ja Wibeken välille syntyy hellä rakkaussuhde. Kiehtova nuorukainen herättää myötätuntoa ja kiinnostusta myös kaikissa muissa tapaamissaan ihmisissä, ja hänen paranemisekseen tehdään kaikki voitava. Mutta kuka halusi tappaa hänet? Onko hän vieläkään turvassa? Palaako hänen muistinsa koskaan? Tapahtumien kulkuun tulee mukaan oppineisuudestaan ja älykkyydestään kuuluisa raadinapteekkari Melchior, joka on ratkaissut monta salaperäistä henkirikosta Tallinnassa. Ammattinsa ansiosta hän tietysti on myös erityisen ete- TUULA-LIINA VARIS
• Nro 1 helmikuu 2014 – 23 ELÄKELÄINEN Selviytyjä Otto Wille Kuusinen Otto Wille Kuusisesta ei ole ilmestynyt kunnollista kattavaa elämäkertaa. Hänen nuoruusvuosiaan ja toimintaansa Suomessa vuoden 1918 sisällissodan päättymiseen saakka on tosin selvitetty tutkimuksissa varsin perusteellisesti. Neuvostoliiton ja Kominterin yhtenä vaikutusvaltaisimmista toimihenkilöistä tunnetusta O.W. Kuusisestakin on toki kirjoitettu paljon ja annettu hyvinkin erilaisia ja ristiriitaisia kuvauksia, mutta varsinainen elämäkerta edelleen puuttuu. Kunnollisen elämäkerran kirjoittamisen esteenä oli pitkään ja ehkä osittain edelleenkin Venäjän arkistojen Salainen- merkintä. Yhtenä syynä saattaa olla myös, että Kuusiseen on suhtauduttu ja suhtaudutaan edelleenkin kaksijakoisesti. Milloin häntä on vierastettu ei-venäläisenä, milloin on pidetty Stalinin varauksettomana tukijana, sitten liian hruštšovilaisena revisionistina (varsinkin Maon Kiinassa ja osa NKP:n ideologeista — Suslov ym.). Nykyään jotkut venäläiset pitävät häntä liiaksi sosialidemokraattina. Suomessa oikeisto on vihannut O.W. Kuusista vuoden 1918 kapinan eräänä johtajana, jolle langettiin sisällissodan jälkeen kuolemantuomio. Sitä ei ole vieläkään peruttu. Erityisesti Kuusisen nimitys Terijoen hallituksen pääministeriksi talvisodan syttyessä synnytti suomalaisessa oikeistopropagandassa leiman ”suomensyöjä”. Se oli nimenomaan propagandistinen leima erotuksena maanpettu- ri-nimityksestä, joka perustui silloin vallinneeseen oikeuskäytäntöön. Maanpetturi- ja valtiopetos- tai sen valmistelua koskevan syytteen perusteella suomalaisia punakaartilaisia ja vasemmistolaisia tuomittiin kuolemaan ja vankiloihin vielä toisen maailmansodan aikana. Suomensyöjä-nimitystä alettiin käyttää Suomessa kenraalikuvernööri Bobrikovin yrityksistä pakkovenäläistää Suomi. Myöhemmin termiä on käytetty propagandassa lyömäaseena sellaisiinkin, joihin se asiallisesti ottaen ei sovi — viimeksi Venäjän Suomen lähettilään Jurij Derjabinin kuoleman yhteydessä. Otto Wille Kuusisen kohdalla nimitykseen ei ole mitään perusteita, ellei sitten Leniniin viitaten kerrota tämän sanailusta Kuusisen kanssa pienten maiden kohtalosta suurten puristuksessa. Vasemmiston piirissä on herättänyt tiettyä arvostelua ja ihmetystä, ettei Kuusinen tiettävästi puuttunut suomalaisten kommunistien kohtaloihin pahimman stalinilaisen vainokauden aikana eikä puolustanut edes omia läheisiään ja hyvin tuntemiaan tovereitaan puoluejohdossa. On syytä kuitenkin muistuttaa millainen oli ajanhenki ja olosuhteet Stalinin valtakauden aikana Neuvostoliitossa. Stalin vangitutti ja allekirjoitti teloitusmääräykset sadoille tuhansille oman puolueensa jäsenille ja suurelle määrälle neuvostoarmeijan korkeita upseereita. NKP:n puoluejohdon puhdistukset olivat tavan- omaisia. Esimerkiksi NKP:n 17. edustajakokouksen edustajista ja siinä valitun keskuskomitean jäsenistä yli puolet teloitettiin. Stalinin uskollisin tukija Molotovkin uskalsi vasta isännän kuoleman jälkeen kuiskata Hruštšoville pyynnön vapauttaa hänen puolisonsa Polina, jonka Stalin oli vangituttanut. O.W. Kuusisen tarinaan tuo lisävaloa Antero Uiton, Suomensyöjä Otto Wille Kuusinen — liitteineen yli 400-sivuinen kirja, (Paasilinna, 2013) sekä tammikuussa Helsingin kaupunginteatterissa ensi-iltansa saava Edvard Radzinskin näytelmä Toveri K (suomalainen ja Stalin). Antero Uitto on koonnut meidän oloissa harvinaisen laajan kokoelman Neuvosto-Karjalassa painettua suomenkielistä kirjallisuutta. Tämä aineisto sekä Kuusisen vaimon Aino Kuusisen muistelmakirja ovat Uiton tärkeimmät lähdeaineistot. Uitto ei ole tehnyt historioitsijoiden vaatimaa arkistotutkimusta, josta syystä lähdeaineiston puutteet painottuvat myös kirjan tekstissä ja kirjoittajan johtopäätöksissä. Silti lukukokemuksena kirja antaa paljon lisävaloa Kuusisen elämään Neuvostoliitossa. Loppupäätelmänään Antero Uitto kirjoittaa: ”Kuusinen oli harvinaislaatuinen suomalainen kommunistiemigrantti Neuvostoliitossa, sillä hän jäi Stalinin kaudella henkiin. Menetelmiensä ja tekemisiensä vuoksi hänen perintönsä on kaksijakoinen; ensisijaisesti häntä pidetään suomalaisena maanpetturina mutta joidenkin piirissä työväenluokan sinnikkäänä sankarina. Etupäässä Kuusinen oli kuitenkin selviytyjä.” Selyiytyjänä Kuusisen elämänura alkoi kuitenkin jo Suomessa. Isänsä ja äitinsä kuoleman Usko hyvinvointivaltioon koetuksella Kari Hotakainen: Luonnon laki. Siltala 2013. Kirjailija Kari Hotakaisen (s.1956) elämä sai rajun käänteen maaliskuun kolmantena päivänä 2012, kun hän ajoi nokkakolarin Rengossa valtatie 10:llä. Hollolaan sukujuhlille menossa olleen köyliöläisen pariskunnan auto ajautui jostain syystä Hotakaisen kaistalle, pariskunta kuoli heti, Hotakainen selviytyi jotenkuten hengissä, jalat ja kädet katkesivat. Omien sanojensa mukaan häntä leikattiin yksitoista tuntia viidestä eri kohtaa, jotta hänestä saatiin harsittua kokoon jotenkin kokonainen kansalainen. Ensimmäisen sairaalayönsä hinnaksi Hotakainen arvioi 19 000 euroa. Pelastushelikopterimatka Rengosta Töölön sairaalaan maksoi Hotakaiselle 9,20 euroa. Hotakainen on siirtänyt onnettomuuskokemuksensa uuteen romaaniinsa ”Luonnon laki.” Romaanin päähenkilö maalämpö- ja porakaivoyrittäjä Rautala on taipuvainen veronkiertoon ja kritisoimaan hyvinvointiyhteiskuntaa liian kalliiksi. Rajun kolarin jälkeen hänellä on aikaa ajatella menneitä. Entäpä jos yhteiskunta toimisikin hänen toivomallaan tavalla, ja jokainen maksaisi omat hoitokulunsa? Tai vain ne kansalaiset saisivat hoitoa, jotka ovat maksaneet yhteiseen valtion kassaan veronsa narisematta. Entäpä nyt, minkä verran hän saa sairauspäivärahaa, kun verotettavaa tuloa ei juurikaan ole? Valtiovarainministeriön suuri Leikkaaja muistuttaa, että jos tarvitset keinonivelen polveesi, se maksaa sinulle 160 euroa, mutta yhteiskunnalle 6 000 euroa. Tuo erotus 5 840 euroa ei ole pimeää rahaa, se on valoisaa rahaa, se valaisee kaiken. Veronkiertäjät pahimpia marmattajia Kun Rautala käyttäytyy huonosti 25 vuotta sairaanhoitajana työskennellyttä Lauraa kohtaan, Laura hermostuu ja lyö Rautalaa. Kun Laura joutuu teostaan puhutteluun, hän kertoo Rautalan kertoneen lääketokkurassa tekemästään pimeästä työstä, kuittikaupoistaan ja eläkemaksujen laistamisesta, joten sille oli pakko näyttää sellaisen toiminnan persepuoli. Se törsilö makasi osastolla yli kaksi kuukautta, eli 25 000 euron arvosta: ”En ole koskaan tehnyt harmaata, aina olen maksanut verot pienestä palkastani. Nyt löin, törsilö saa maksaa. Tein pimeän työn keskellä päivää. Maksan siitä teosta, saan mätkyt. Potkut. Tai loman.” Laura kysyy, miksi heidän osastoltaan vähennetään jatkuvasti väkeä? Siksi koska rahakkaat kiertävät veroja väittämällä, että hyvinvointivaltioon ei ole varaa, koska ne menevät maahanmuuttajien luksuselämän rahoittamiseen: ”Miksi luullaan niin? Koska ei viitsitä katsoa peiliin. Kotimaisen ihmisen matkan kehdosta kortistoon maksaa yhteiskunta. Ja siitä ojanpohjalle ja sieltä sairaalaan ja takaisin ojanpohjalle.” Lauran mielestä luulemista ja verojen kiertämistä harjoitetaan, koska enää ei uskota koulutukseen, heikkouteen eikä sairauteen. Jokainen kuvittelee olevansa kuolematon ja täysterve oman onnensa seppä niin kauan kuin tosipaikka tulee eteen, kuten Rautalalle kolarin jälkeen tulee. Laura on pannut merkille, että veronkiertäjät ovat potilaina pahimpia kitisijöitä ja marmattajia. Viihdyttää ja puhuttaa Luonnon laki -romaanissa ollaan sairaalan lisäksi hyvinvointivaltion ytimessä monella tapaa. Rautalan tytär Mira on maailmanparantaja ja viimeisillään raskaana, Rautalan konduktööri-isä on omaishoitaja, koska hänen vaimonsa on halvaantunut aivoverenvuodon jälkeen. Kunnassa säästetään eikä omaishoitajalle lomia heru. Miksi Sierra Leonesta kotoisin oleva laiton maahanmuuttaja Badu tulee tervehtimään toipilaana olevaa Rautalaa? Kaiken takana häärää yhdessä hallituksen ministerien kanssa valtiovarainministeriön suuri Leikkaaja, joka on kotoisin Pohjanmaalta pienestä harmaasta töllistä. Luonnon laissa avautuvat näkymät hyvinvointivaltioon ovat kaksisuuntaiset. Päähenkilö havahtuu sairaalassa, mitä hyvinvointivaltiolle ja suomalaiselle yhteiskunnalle on tapahtumassa, ja päättää lopettaa kuittitehtailunsa ja veronkiertonsa. jälkeen nuori Otto Wille selviytyi taloudellisesta ahdingosta huolimatta luokkansa priimuksena Jyväskylän lukiosta ylioppilaaksi ja saattoi jatkaa opintojaan Helsingin yliopistossa. Perheen kasvaessa ja taloudellisten vaikeuksien kasaantumisesta huolimatta hän jaksoi osallistua aktiivisesti myös politiikkaan. Suomen sisällissodastakin hän selviytyi hengissä. Samoin hän myös vältti Neuvostoliiton alkuaikoina kiihkeimpien suomalaisten vallankumouksellisten tappouhkailut ja myöhemmin stalinilaiset vainot. Kuusisen menestyksen salaisuus on epäilemättä hän poikkeuksellinen älyllinen ja tiedollinen lahjakkuus, varovaisuus ja ajatustensa perinpohjainen pohdinta ennen niiden julkistamista. Kuusinen oli varmaankin myös kunnianhimoinen, mutta hän tyydytti sen mieluummin teoreettisen etevämmyyden kautta kuin pyrkimällä päätöksen tekijänä eturiviin. Hän oli mieluusti taustavaikuttaja. Silti on mielenkiintoista, että eräässä kirjeessään Hertta Kuusiselle hän ilmaisi ajatuksensa, että olisi mielellään asettunut Suomen presidenttiehdokkaaksi. Häntä ei kuitenkaan Suomen hallitus halunnut tänne eikä Stalinkaan sitä vaatinut halutessaan rakentaa ystävällismieliset suhteet Suomen sotien jälkeiseen johtoon. OIVA BJÖRKBACKA Maahanmuuttaja saa uuden mahdollisuuden, kuten Rautala uuden elämän. Valtiovarainministeriön Leikkaaja jää eläkkeelle ja palaa takaisin kotitölliinsä ja huomaa elämän ja luonnon merkityksen ilman rahan ja numeroiden sokaisevaa valoa. Miran synnytys onnistuu hyvin. Rautalan työkaverin hommaama Freddie-lammas toimii yhteisymmärryksen sovitusuhrina. Mutta riittääkö poliittista tahtoa hyvinvointiyhteiskunnan puolustamiseen? Jos ei riitä, karkeaksi muuttuu elämä, jos rikkaiden tahto tämän hyvinvointiyhteiskunnasta käytävän poliittisen taistelun voittaa. Hersyvästä ja ajoittain mustasta huumorista huolimatta Hotakaisen romaani antaa toivoa, ja on yksi merkittävimmistä viime aikojen puheenvuoroista hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisen puolesta. Samaan aikaan viihdyttävä ja puhutteleva. JUHA DRUFVA
• 24 – Nro 1 helmi 2014 ELÄKELÄINEN Rakastettu Tove Jansson oli suuri humanisti Tuula Karjalainen: Tove Jansson. Tee työtä ja rakasta. Tammi 2013. 304 s. Suomen, yhden kaikkien aikojen lahjakkaimman, monipuolisemman ja kansainvälisesti tunnetuimman kuvataiteilija ja kirjailija ja Tove Janssonin (1914-2001) syntymästä tulee elokuussa kuluneeksi sata vuotta. Tove Janssonin elämänkaari on lähes yhtä kiehtova ja moniselitteinen kuin hänen taiteensakin. Hänen ensimmäiset tekstinsä ja piirustuksensa julkaistiin 14-vuotiaan taitelijan alun ollessa nupullaan, ja viimeinen kirja huikeaan suosioon nousseen taitelijan ollessa 84-vuotias. Taidehistorioitsija Tuula Karjalaisen kirjoittama Tove Janssonin elämäkerta Tove Jansson Tee työtä ja rakasta (Tammi 2013) tutustuttaa lukijan Toven, kuten Karjalainen tuttavallisesti sinuttelee, tunnettuun ja vähemmän esillä olleeseen taiteeseen ja elämän vaiheisiin kiehtovan mukaansatempaavasti. Maailmanluokan taidemaalari Karjalainen korostaa, että muumeistaan kaikkien tuntema Tove oli maailmanluokan piirtäjä ja taidemaalari. ” Pelkästään kuvataitelijana hänen tuotantonsa on laaja. Tove oli yksi maailman parhaista kynän käyttäjistä ja aivan uniikki, omaehtoinen taitelija. Hänen taiteensa veroista tuotantoa ei ole tehnyt kukaan muu.” Jos kohta Tove Janssonin maalaukset ovat jääneet vähemmälle huomiolle, sitä enemmän hänen muuta tuotantoaan on tutkittu esitetty ja esitelty eritoten muumi-tuotantoa. Mutta, Karjalaisen kirjalla on funktionsa. Sen myötä pääsee Tove Janssonin kiehtovan taitelijaelämän, taitelujuuden ja yksityiselämän taikapiiriin lapsuudesta elämän kaaren viimeiselle rannalle, muumi faabeleiden kanssa käsikynkässä. Karjalainen kuvaa tarkasti ja syvällisesti, taidehistorioitsijan kohtasi kärkästäkin arvostelua. Olivathan muumit vasemmistoradikaalien katsannossa aivan liian pikkuporvarillista väkeä.” Intohimoa ja yhteiskunnallisuutta Tove Jansson Kamiinan alla lämmittelevät. Luonnos kirjaan Taikatalvi, guassi ymm. Kuva kirjasta Tove Jansson. Tee työtä ja rakasta, Tammi. Bonnier Books Finland. asiantuntemuksella Toven kehitystä kuvataiteilijaksi ja hänen taitelijan työtään ja teoksiaan. Tove Jansson oli häkellyttävän monipuolinen taitelija. Hän oli etevä ja herkkä taidemaalari, sarkastisen terävä pilapiirtäjä, uskomattomaan maailmanlaajuiseen suosioon nousseiden Muumi-kirjojen -sarjakuvien käsikirjoittaja ja kuvittaja ja näiden ohella vielä dramaturgi ja lavastajakin. Huomionarvoinen on myös hänen kaunokirjallinen tuotantonsa runoilijana ja kirjailijana. Tove piirsi rohkeita, satiirisesti sivaltavia poliittisia pilakuvia 1930-luvulla ja sodan aikana Garm-lehteen. Intohimoinen pasifisti pilkkasi halveksimiaan vallanpitäjiä kuten Hitleriä. Kirja on myös hieno taidekirja, sen upea kuvitus antaa Karjalaisen teosanalyysien myötä monipuolisen kuvan Tove Janssonista taitelijana. Taitelijoiden tytär Kuvanveistäjä Viktor Janssonin ja lähinnä kuvittajana työskennelleen, ruotsalaisen taitelija Signe Hammarsten Janssonin tytär ilmoitti olemassa olostaan Pariisin Rue de la Gaittélla – Ilokadulla ensipotkuillaan äitinsä kohdussa. ”Oliko se, että hän antoi merkin itsestään juuri Ilokadulla enne. Kertoiko se, että hänestä tulisi onnellinen. Joka tapauksessa hän tulisi tuottamaan valtavasti iloa maailmaan.” ”Läpi elämänsä hän korosti olevansa taidemaalari. Tove otettiin jo varhain vastaan taidekentällä. Mutta myöhemmin hänen monipuolisuutensa ja eritoten muumien menestys Toven elämän tärkein henkilö oli hänen lämminsydäminen ja ymmärtäväinen äitinsä. Sisällissodassa traumatisoitunut isä oli mielipiteiltään jyrkkä ja ehdoton. Isän ja tyttären arvot sekä poliittiset ja yhteiskunnalliset näkemykset olivat kaukana toisistaan. Viktor Jansson ei katsonut hyvällä tyttärensä luisumista vasemmistolaispiireihin. Välillä otettiin yhteen rajusti, mutta isän elämän ehtoopuolella heidän välinsä lämpenivät, ja syntyi jonkinlaista yhteisymmärrystäkin, ei kuitenkaan politiikan saralla. Tove Janssonin yhteiskunnallinen ja poliittinen herättelijä oli hänen suuri rakkautensa, kuvataitelija Tapio Tapiovaara ja myöhemmin toimittaja Aatos Wirtanen. Heidän vaikutuksensa suomenruotsalaisen porvaristytön elämänkatsomukseen ja yhteiskunnallisuuteen, joka heijastuu hänen taiteessaan, oli kauaskantoisen merkittävä kuten Sam Vanninkin. Suhteet olivat myrskyisiä ja intohimoisia. Toven suuri rakkaus oli myös Vivica Bandler, mutta suhde, josta ei siitäkään myrskyjä ja tyveniä puuttunut, kariutui. Seesteisen, koko loppuelämän kestäneen suhteen Tove solmi elämänkumppanissa taidegraafikko Tuulikki Pietilän kanssa. ”Olen viimeinkin päässyt perille sen luokse, jonka kanssa haluan olla”, hän kirjoitti. Sota synnytti muumimaailman ”Sodan raivotessa Tove loi kauniin ja turvallisen pakopaikan, muumimaailman. Hän alkoi kirjoittaa Muumi- satuja lohduksi itselleen.” Hahmot kehkeytyivät hänen läheistensä ja hänen itsensä alter egoista. Muumisadut ja hahmot ovat Toven henkilökohtaisia tilityksiä puettuna seikkailujen ja huumorin lumoon. Niiden kautta hän käsitteli itselleen läheisiä, kipeitäkin teemoja. Erityisesti hän pureutui vapauden ja riippuvuuden tematiikkaan, lapsen kasvuun itsenäiseksi ja ydinperheen hajoamiseen Mumilaakson veikeiden, omapäisten ja viisaiden olentojen välityksellä. Vaikka muumitarinat ja niiden kuvitus olivat terapeuttisia, vähitellen niistä tuli rasite tekijälleen. 1950-luvulla Tove piirsi päivittäisen Muumi-sarjakuvan Englannin suurimmalle iltapäivälehdelle The Evening Newsille. Rahahuolet kaikkosivat, ja Tove Janssonista tuli suosittu, kansainvälinen taitelija. Lopulta hän väsy, jätti pestin Lars-veljelleen ja palasi maalaamisen pariin. Iloinen yllätys Vanhuuteen, loppuun asti vireästi työskennellyt, Tove Jansson suhtautui seesteisesti. Muumi-tarinoiden ympärille on kehkeytynyt valtavaksi kasvanut muumiteollisuus, joka vaati Tovelta monenmoisia toimia. ”Hän myös vastasi tunnollisesti tuhansiin ihailijakirjeisiin nauttien yhteydenpidosta pienten lukijoittensa kanssa.” Tuotantonsa viimeiset teokset, joissa hän kuvaa ja pohtii vanhenemista, kuolemaa ja surua hän kirjoitti aikuisille. Ne eivät ole synkkiä teoksia, vaan älykkäitä ja humoristisia, itseironisia ja humaaneja elämää kokeneen taitelijan havaintoja ja muisitiinmerkintöjä. Vähän ennen kuolemaa hovisaarnaajan tyttären ateisti-tytär hakeutui pastorin puheille. Kirkon mies tiedusteli, onko taitelija pohtinut iäisyyskysymyksiä? ”Kyllä, odotan sitä uteliaana – ja toivon, että se tulee olemaan iloinen yllätys”, loppuun asti sanavalmis Tove Jansson totesi ennen viimeistä matkaansa. Joka, mitä ilmeisemmin suuntautui Muumilaaksoon. SISKOTUULIKKI TOIJONEN Ajan patina näkyy Esko Männikön valokuvissa Taidehalli, Helsinki: Esko Männikön valokuvia 2.3.2014 saakka. Pudasjärvellä 1959 syntynyt ja Oulussa asuva Esko Männikkö on yksi tunnetuimmista suomalaisista valokuvaajista maailmalla. Tämä itseoppinut valokuvaaja on siitä harvinainen tapaus, että hän järjestää vasta toisen laajan yksityisnäyttelyn Suomessa. Sen sijaan hän on järjestänyt useita näyttelyitä muun muassa Lontoossa, New Yorkissa, Berliinissä ja Venetsiassa. Taidehallissa Helsingissä esillä oleva näyttely ”Time Flies” kuvaa konkreettisesti, miten aika lentää ja jättää ajan patinan jälkensä kaikkeen siitäkin huolimatta, että länsimainen kulttuuri palvoo uutuutta ja ikinuoruutta. Männikön kiinnostus valokuvaamiseen alkoi varhaisista metsästysreissuista, ja sittemmin metsästys vaihtui kuvien metsästämiseksi. Koulun valokuvakerhossa nuorukainen lumoutui täysin mustavalkoisen kuvan ilmestyttyä paperille. Lumous EI ole hellittänyt otettaan. Taidehallin näyttelyn varhaisimmat teokset ovat 1980-luvun alusta Kun aika pysähtyy -sarjasta. Mustavalkokuvissa esiintyy Utajärven Särkijärvellä syrjässä asuvan Määtän perheen jäsenet, heidän elämäntapansa sitkeys ja sisukkuus, aika, joka on Suomesta nyt jo miltei tyystin kadonnut. Suuren yleisön tietoisuuteen Esko Männikkö nousi 1995, jolloin hänet valittiin Vuoden nuoreksi taiteilijaksi kuvilla, joissa pääosissa olivat Kainuun ja Koillismaan yksinäiset miehet. Männikkö oli ensimmäinen valokuvaaja, joka valittiin Vuoden nuoreksi taiteilijaksi. Näiden kahden vuosikymmenen aikana on digitaalitekniikan ansiosta valokuvien määrä kasvanut räjähdysmäisesti. Esimerkiksi Facebookissa julkaistaan noin 350 miljoonaa kuvaa päivässä. Männikkö toteaakin, että nykyisin kaikki ovat valokuvaajia, ja kuvia otetaan kaikista ja kaikesta. Onko huolella otetulla taidemuseossa esillä olevassa valokuvalla enää mitään arvoa kymmenen vuoden kuluttua? Aivotutkijoiden mukaan kuva iskeytyy 60 000 kertaa tehokkaammin tajuntaamme kuin sana. Tämän mielettömän kuvatulvan keskellä sanan merkitys voi kadota, vaikka alussa väitetäänkin olleen sanan. Keskiajalla tavallinen ihminen näki elämänsä aikana korkeintaan 20 kuvaa, ja nekin lähinnä kirkkojen seinillä. Maailman taideaarteet katoavat vähitellen rikkaiden holveihin. Männikkö jaksaa edelleen paneutua perusteellisesti kuvaamiinsa paikkoihin ja yksityiskohtiin nostaen arkisen elämän kunnioittavasti esiin. Kannattaa käydä katsomassa taidehallissa tämän mestarivalokuvaajan otoksia. Turun taidemuseossa näyttely on esillä 16.5.-14.9.2014 välisenä aikana. JUHA DRUFVA
• Nro 1 helmikuu 2014 – 25 ELÄKELÄINEN Ihmisellinen mies hyvyyden sanansaattajana Ohjaaja, käsikirjoittaja Sirkku Peltola on palannut hieman ulkokohtaiseksi jääneen Lento-näytelmänsä jälkeen, Ihmisellinen mies näytelmänsä myötä lämminhenkisen humanismin ja yhteiskuntatietouden ytimeen, huumoriakaan unohtamatta. Niin kliseiseltä kuin sanonta kuulostaakin, hän on tässä näytelmässä ”pienen ihmisen, ihmisellisyyden puolella”, koskettavan yhden miehen viadolorosan myötä. Kun ihmistä lyödään, hän yleensä yrittää jollain tavoin lyödä takaisin, tai ainakin suuttuu, loukkaantuu ja on pettynyt. Paitsi tämä Peltolan ihmisellinen mies, Raine Kukkia (Auvo Vihro), joka suhtautuu elämän mukanaan tuomiin vastoinkäymisiin tyynesti pyrkien kääntämään asiat parhain päin. Hän tekee, jopa kaltoin kohtelijoilleenkin sitä enemmän hyvää, mitä enemmän nurjuutta saa osakseen. Raine on tragikoominen, kiltti ja pyyteetön mies, tavattoman koskettava hahmo kaikkien tuulten heiteltävänä. Voi ei!, katsoja parahtaa, kun hän antaa tuon tuostakin kusettaa itseään. Raine on anteeksiantava ja avulias kaikkia Yksinäisyyttä, uhmaa ja kohtaamattomuutta. Kuvassa Mikko Nousiainen, Jari Ahola ja Tuire Salenius. Kuva: Kari Sunnari. kohtaan: niin petollista entistä vaimoaan, huijari esimiestään, rasittavaa naapuriaan, poikaansa ja hänen psyykkisesti oirehtivaa vaimoa ja rakastamaansa pojan tytärtä kuin elämän laitapuolelle luiskahtanutta mummeliakin, jonka laskuja säästäväinen Raine ryhtyy maksamaan. Lähes gogolilaiseksi äityvän, nykymenoa terävästi kommentoivan esityksen tapahtumat alkavat vyöryä, kun kuusikymppinen Raine sanerataan kuntaliitosten vuoksi virastaan. Työnsä lisäksi hän on menettänyt lähes kaiken tärkeäksi kokemansa elämässään: avioeron myötä vaimon, kodin, ja rakkaan harrastuksensa, tomaattien viljelyn. Pojan ja pojantyttärenkin kanssa välit ovat viilenneet. Mutta Raine suhtautuu tyynesti tapahtumien kulkuun. Yksinäinen, työtön mies muuttaa toiseen kaupunkiin asumaan pieneen vuokrakämppään ja yrittää löytää työtä. Hän on iloinen ja liian- Ruostuneen rakkauden lämmittelyä Keskeneräiseksi jääneen ihmissuhteen kuvauksena Kari Heiskasen käsikirjoittama ja ohjaama ”Sormet hunajapurkissa” on herkullista katsottavaa. Entisen tähtitoimittajan ja uraltaan luiskahtaneen, burnoutista kärsivän näyttelijän dialogista, meistä jokainen kohtaa itsensä ja oman parisuhteensakin koukeroita. Yhdysvaltain uusin villitys on, että eroavat pariskunnat ostavat toisilleen lahjoja sen kunniaksi, että pääsevät toisistaan eroon. Se tuskin on järin uskottavaa rakkauden kannalta. Mitä katkerampi ero, sitä suurempi rakkauden huuma lienee pohjalla. Kun entiset rakastavaiset Kauko ja Eeva tapaavat sattumalta seitsemän vuoden jälkeen, alkaa armoton kariutuneen suhteen vatvominen. Vanha suola janottaa, ja rakkaus leimahtaa liekkeihin uudestaan. Eeva on vastikään eronnut unkarilaisesta miehestään ja muuttanut Budapestista takaisin Helsinkiin. Kauko ei pysty enää näyttelemään ja suunnittelee muuttamista kaukaiselle saarelle tekemään tiliä elämästään. Mutta mikä Kaukon elämässä on totta ja mikä itsekeskeistä narsistista kuvitelmaa? Onko hänen elämänsä pelkkää näyttelemistä, pakenemista? Eeva on kohuohjelmissaan purkanut toisten ihmisten salaisuuksia, mutta itsensä suhteen hän on umpikujassa. Monimutkaisten tapahtumien ja yhteensattumien kautta Eeva ja Kauko sotkeutuvat omiin kuvioihinsa, kunnes ilmaantuu yhdistäviä tekijöitä, elämäkerran kirjoittaminen, Eevan tytär ja kuolema. Esitys asettaa riipaisevasti kysymyksiä. Mitä elämä on ja mitä siitä lopulta jää jäljelle, vaikka takana olisi kuuluisuutta ja parrasvalojen välkettä? Onko se vain rakkaita pettymyksiä rakkaudessa? Ja yksinäisyyttä. Esitys on karsittu tyylikkäästi kaikesta turhasta. Joiltain osin groteskisi äityvä draama on napakkaa farssia, mutta myös emotionaalisesti koskettavaa kipeiden asioiden käsittelyä valheiden ja väärinkäsitysten verkostoissa. Erityisesti Sanna-Kaisa Palon vivahteikas ja rooliin täydellisesti heittäytyvä tulkinta on nautittavaa katsottavaa, ja mainio on myös Juha Kukkonen. Heidän dialoginsa on räiskyvää, tarkoin ajoitettua ilotulitusta. Esitys on näyttelijätyön juhlaa vailla nykyteatteria niin uusien riivaavaa turhaa kouhotusta. Sormet hunajapurkissa on kaikilta osin herkkupala, joka ironisoi viihdeteollisuuden tuottamaa ihmissuhdemössöä, valuttamalla teatteritaiteen hunajaa rakkauden rosoihin eteisessä kolkuttelevan kuoleman pelkoon. SISKOTUULIKKI TOIJONEN Ryhmäteatteri, Pengerkadun näyttämö: Sormet hunajapurkissa. Käsikirjoitus ja ohjaus: Kari Heiskanen. Rooleissa: Juha Kukkonen ja Sanna-Kaisa Palo. Äänisuunnittelu: Jussi Kärkkäinen, valosuunnittelu: Ville Mäkelä, pukusuunnittelu: Marita Kuusniemi. kin luottavainen, hyvä käytöksinen, ahkera ja nöyrä työntekijä. Juuri sellainen, jollaista nuoruutta ja röyhkeyttä edustava, ikärasistinen kapitalismi vieroksuu. Peltola ottaa Rainensa kautta terävästi kantaa ikääntyvien henkilöiden työnsaantiin ja heidän kokemusten väheksyntään ja Rainen perusarvoihin, jotka nuorten hallitsema bisnesmaailma on heittänyt romukoppaan. Nöyryyttävien haastattelujen jälkeen hänet pestataan pölynimurikauppiaaksi. Hullunkurisuuttahan siitä seuraa, kun kuusikymppinen virkamies toistaa hänelle syötettyä myyntimantraa asiakkailleen. Elämänsä tässä vaiheessa Raine yrittää myös lähestyä aikuista poikaansa (Mikko Nousiainen), jonka kanssa välit ovat vuosien mittaan viilentyneet. Se ei oikein suju, mutta välit teini-ikäiseen pojantyttäreen lämpenevät. Ja eihän näytelmä olisi Sirkku Peltolan, ellei siinä olisi vahvaa, peltolamaista komiikkaa. Esityksen naurut kirvoittavin henkilö on traagisen Rainen vastaparina touhuava sutki vuokraisäntä, Kalevi Kärpänen, ihan vaan Kake, näyttelijänä aivan pitelemätön moottoriturpa Aimo Räsänen. Juopotteleva Kake tunkee totaalisesti Rainen elämään, kommentoiden ja puuttuen kaikkiin Rainen ja hänen poikansa perheen asioihin. Rasittavuudessaan ylettömän hauska Kake kommentoi Rainen edesottamusten ja tuntemusten lisäksi myös maailman menoa ja yhteiskunnan tilaa. Hänellä on sanansa sanottavana aivan kaikkeen. Kohtaukset ovat hauskoja, kulminoituen joulun viettoon Rainen pojan perheessä, jolloin tunteet ja tuskat nousevat pintaan. Ja pettyyhän se hyväntuulinen Kakekin, joka yrittää pitää joulutunnelmaa yllä, kun Alkon lupaavan kokoisesta joulupussista ei löydykään putelia, vaan kynttilä. Peltolan Ihmisellinen mies on kaikilta osin hyvä, syvästi inhimillinen ja yhteiskunnallisesti tärkeä näytelmä, joka saa ansaitsemansa hyvän esityksen. Vihron ja Räsäsen erinomaisesti esittävät päähenkilöt tulevat niin sanotusti suoraan iholle, kirvoittaen makeat naurut ja myötätunnon kyyneleet. Ennen kaikkea esitys onnistuu manifestoimaan inhimillisyyden ja hyvyyden perään, osoittamaan kuinka arvottomaksi ja kolkoksi maailmamme on muuttumassa näiden arvojen vähetessä. SISKOTUULIKKI TOIJONEN Ihmisellinen mies. Tampereen Työväen Teatteri; Kellariteatteri. Käsikirjoitus ja ohjaus Sirkku Peltola, lavastus Hannu Lindholm, valo-, videoja äänisuunnittelu Kyösti Kallio, puvut Tellervo Helminen. Nimiroolissa Auvo Vihro. Yhteistä toimintaa alueilla Eläkeläisten Helsingin Aluejärjestö ry Puheenjohtaja Pekka Saarnio,Ruutikuja 5 D 00940 Helsinki 040 – 743 1622, psaarnio@welho.com TALVIRIEHA TALLUKAT Kevätrieha pidetään 3.3 klo 11.00 Harjoitukset Kontulan Vanhustenkes- Vartiokylän työväentalolla, Ruusthol- kuksessa tiistaisin klo 8.30 larinkuja 3.Tied. Eeva 050 – 321 8837 Tied. Tarja 040 – 5567 917 ALUETOIMIKUNTA Aluetoimikunnan kokoukset pidetään Kinaporin palvelukeskuksessa, kerhohuone Kertsi 4, 27.2,ja 24.4 klo 11.00 Tied. Mirja 040-576 8733 HELOKIT Helokit harjoittelevat Hermannin Ker holla torstaisin klo 9.30. Tied. Eeva 050 – 321 8837 KEVÄTKOKOUS ZUTI Kevätkokous pidetään 27.3 klo 11.00 Maalauskerho Zuti maalailee HermanKinaporin Palvelukeskuksessa, kerho nin Kerholla. huone Kertsi 4. Tied. Raili 050 – 358 0040 Tied. Pekka 040 – 743 1622 KEVÄTJUHLA KIRJOITTAJAPIIRI Kevätjuhla pidetään Kinaporin juhla Kirjoittajapiiri jatkaa toimintaan salissa 24.4 klo 13.00 sa. Tied. Limppu 0400 – 602 968. Tied. Erkki 050 – 321 0347 ULKOILUPÄIVÄ Ulkoilupäivä pidetään 23.5 alk. klo 10.00 . Tied. Sirkka 040 – 561 9494 Toiminnasta tarkemmin kotisivulta www.elry-helsinki.org
• 26 – Nro 1 helmi 2014 ELÄKELÄINEN Yhdistykset, huom! Kevätkokouksia Varmistaaksenne, että kevät- ja syyskokousilmoitukset ovat lehdessä, on ne ehdottomasti lähetettävä Erja Isakssonille, osoitteeseen erja.isaksson@elakelaiset.fi puhelin 020 743 3614 Kalajoen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 19.2.2014 kello 12.00 Tähtelässä. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Salpakankaan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 5.3.2014 kello 12.00 Hedelmätarhantie 9, Hollola. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Kemin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 20.2.2014 kello 11.00 Pruntsissa, Kauppakatu 28, Kemi. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Ylöjärven Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 5.3.2014 kello 11.00 Varikolla, Teollisuustie 24. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 10.30. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Jakomäen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 25.2.2014 kello 11.30 Jakomäentie 6 b, Helsinki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Kempeleen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 6.3.2014 kello 12.00 Kempeleen Työväentalossa, Koskelantie 24. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Rajakylän-Länsimäen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 25.2.2014 kello 12.00 Länsimäen Järjestötilassa, Kilpakuja 1 (käynti sisäpihan puolelta). Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Palokan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 6.3.2014 kello 12.00 Tarmolassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Korson Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 26.2.2014 kello 15.00 Metsonkoti, Metsotie 23, Vantaa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Sotkamon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 3.3.2014 kello 11.00 säätiön kulmassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Tornionseudun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 3.3.2014 kello 11.00 Åströmin kartanossa, Keskikatu 26, Tornio. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu.Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Joensuun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 4.3.2014 kello 12.00 Rakentajien kerhohuoneessa, Torikatu 5. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Laajasalon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 4.3.2014 kello 14.15 Palvelutalo Rudolfin ruokasalissa, Rudolfintie 17-19, Laajasalo. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Arpajaiset. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Tikkurilan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 4.3.2014 kello 11.00 Puistokulman alasalissa, Talkootie 4, Vantaa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Halikon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 5.3.2014 kello 10.00 Halikon Hehkun majassa, Sotilasmestarintie 12. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Järvenpään Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 5.3.2014 kello 10.00 Nuorisotilassa, Myllytie 3. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Rytikarin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 5.3.2014 kello 11.00 Rytikarin Työväentalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 10.30. Tervetuloa. Johtokunta Raision Seudun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 10.3.2014 kello 14.00 Tornilassa, Tornikatu 9, Raisio. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Tapulin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 10.3.2014 kello 10.00 Tapulin nuorisotalossa, Ajurinaukio 5, 2 krs. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Turun Työväen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 10.3.2014 kello 11.00 T-talossa, Vanha Hämeentie 29. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Voileipätarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Etelä-Vantaan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 11.3.2014 kello 13.00 Arkin salissa, Liesitori 1, Myyrmäki, Vantaa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Limingan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 11.3.2014 kello 12.00 Nuorisotalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Pyhtään Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 11.3.2014 kello 10.30 Siltakylän seurakuntatalon kahviossa, Ilvestie 1, Siltakylä. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 10.00. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Tikkakosken Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 11.3.2014 kello 15.00 Tikkakosken Veteraanitalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Klaukkalan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 12.3.2014 kello 11.00 Klaukkalan Työväentalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta. ____________________________________________ Mänttä-Vilppula Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 12.3.2014 kello 14.00 Kivelän kerhohuoneessa, Mäntylänkatu 2. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta Ykspihlajan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 12.3.2014 kello 13.00 Ykspihlajan Toimitalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Kallaveden Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 13.3.2014 kello 13.30 Suokadun palvelutalossa, Suokatu 6. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Kuopion Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 13.3.2014 kello 11.00 Suokadun Palvelutalon II krs., Suokatu 6, Kuopio. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Piikkiön Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 13.3.2014 kello 11.30 Nuorisotalo Pontelassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Vaarala-Hakunilan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 13.3.2014 kello 11.00 Hakunilan nuorisotalossa, Laukkarinne 4. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat sekä yhdistyksen nimen muuttaminen. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Martinniemen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 17.3.2014 kello 12.00 Martinniemen vanhustentalon kerhohuoneessa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Jyväskylän Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 18.3.2014 kello 10.00 Sepänkeskuksen Reaktori salissa, Kyllikinkatu 1, Jyväskylä. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Simon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 18.3.2014 kello 11.00 kunnanviraston nuorisotilassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Varkauden Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 18.3.2014 kello 10.00 Vammeltalossa, Ahlströminkatu 12. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Hyvinkään Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 19.3.2014 kello 11.00 Järjestötalossa, Munckinkatu 49. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Iisalmen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 19.3.2014 kello 11.00 Nuorisotalossa, Kirkkopuistonkatu 25, Iisalmi. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 10.30. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Malmin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 19.3.2014 kello 12.00 Malmin Työväentalossa, Takaniitynkuja 9, Helsinki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Nokian Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 19.3.2014 kello 12.00 Nokian Kerholassa, Souranderintie 13. Esillä kevätkokoukselle määrätyt ja muut esille tulevat asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Rovaseudun Eläkeläiset 2000 ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 19.3.2014 kello 10.00 Rovaniemen kaupungin eläkeläistilassa (Potkuri), Pohjolankatu 2. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta
• Nro 1 helmikuu 2014 – 27 ELÄKELÄINEN Etelä-Espoon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 20.3.2014 kello 13.00 Matinkylän korttelitilassa, Matinkatu 22, Espoo. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 12.30. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Kallion-Vallilan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 20.3.2014 kello 13.00 Kinaporin palvelukeskuksen kerhohuoneessa, Kertsi 4. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Kiimingin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 20.3.2014 kello 13.00 Kiimingin entisen kunnantalon valtuustosalissa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat ja Oulun eläkeläistyön neuvottelukunta asia. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Myllypuron Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 20.3.2014 kello 13.00 Asukastalo Myllärissä, Kiviparintie 2 J, Helsinki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Porin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 20.3.2014 kello 13.00 Viikkarin Valkamassa, Juhana Herttuankatu 17, Pori. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Rauman Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 20.3.2014 kello 10.00 Järjestötalossa, Siikapolku 1. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 9.30. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Rovaniemen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 20.3.2014 kello 11.00 kaupungin eläkeläistila Potkurissa, Pohjolankatu 2. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 10.00. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Eura-Säkylä-Köyliön Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 24.3.2014 kello 13.00 Kauttuan kylätalossa, Kirjakuja 4. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ----------Kokouksen jälkeen kerho. Tuo paketti arvontaan. _____________________________________________ Loimaan ja ympäristön Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 24.3.2014 kello 12.00 Työväentalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Oulun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 24.3.2014 kello 10.00 Aleksinkulmassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Lopuksi kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Oulun Työväen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 24.3.2014 kello 13.00 Aleksinkulmassa, Aleksanterinkatu 9, Oulu. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kokouksen alussa. Jäsenet tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Sodankylän Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 24.3.2014 kello 11.00 Kitisenrannassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Tampereen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 24.3.2014 kello 12.00 Tapiolassa, Karhunkatu 71. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa.Johtokunta Lohjan Seudun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 25.3.2014 kello 12.00 Lohjan Työväentalossa, Kalevankatu 1, Lohja. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu.Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Tervolan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 25.3.2014 kello 11.00 Tervolan Järjestötalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Vaasan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 25.3.2014 kello 12.30 Ajurinkatu 14. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 12.00. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Imatran Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 26.3.2014 kello 10.00 Kerhokeskus Koskiksessa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Kaarelan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 26.3.2014 kello 13.00 Kaarelantie 86 (C-portaan vieressä kerhohuoneessa). Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Kontulan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 26.3.2014 kello 11.00 Wanhassa Postissa (Kontulan ostari), Keinulaudankuja 4. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Nakkilan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 26.3.2014 kello 12.00 Nakkilan Osuuspankin kokoustilassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Jäsenet tervetuloa kokoukseen. Johtokunta _____________________________________________ Turun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 26.3.2014 kello 12.00 Jyrkkälän Monitoimitalossa, Nuorisotalonkuja 2, Turku. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 11.30. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Kittilän Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 27.3.2014 kello 12.30 Kittilän Työväen- talossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat ja muut esille tulevat asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Raahen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 27.3.2014 kello 13.00 Raahen Työväentalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Vampulan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 27.3.2014 kello 12.00 Vampulan Osuuspankin kerhohuoneistossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Keravan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 31.3.2014 kello 11.30 Areenassa, Asemanaukio 5, 2 krs. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Vartiokylän Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 31.3.2014 kello 12.00 Vartiokylän Työväentalossa, Rusthollarinkuja 3, Helsinki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Aavasaksan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 1.4.2014 kello 10.00 Aavasaksan Kansantalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt ja muut esille tulevat asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta Eläkeläiset ry:n Savon Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous perjantaina 14.3.2014 kello 12.30 Kylpylähotelli Kuntorannassa, Kuntorannantie 14, Varkaus. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Aluetoimikunta _____________________________________________ Eläkeläiset ry:n Varsinais-Suomen Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 18.3.2014 kello 11.00 Hehkun Majassa, Sotilasmestarintie 12, Märynummi, Halikko. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 10.30. Tervetuloa. Aluetoimikunta _____________________________________________ Eläkeläiset ry:n Pohjois-Karjalan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous 19.3.2014 kello 12.00 Rakentajien kerhohuoneessa, Torikatu 5, Joensuu. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus ja kahvitarjoilu kello 11.30. Tervetuloa. Aluetoimikunta ____________________________________________ Eläkeläiset ry:n Lapin Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous 21.3.2014 kello 11.00 Hotelli Oppipoika, Korkalonkatu 33, Rovaniemi. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 10.30. Tervetuloa. Aluetoimikunta _____________________________________________ Eläkeläiset ry:n Pohjanmaan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 24.3.2014 kello 12.00 Pietarsaaren toimitalossa, Ahlströminkatu 10. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus ja omakustanteinen ruokailu kello 11.00. Tervetuloa. Aluetoimikunta _____________________________________________ Eläkeläiset ry:n Kainuun Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 27.3.2014 kello 10.00 Kultainen Kukko, Kauppakatu 4-6, Suomussalmi. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Aluetoimikunta ____________________________________________ Eläkeläiset ry:n Pirkanmaan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous 27.3.2014 kello 11.00 Tapiolassa, Karhunkatu 71, Tampere. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 10.00. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta _____________________________________________ Eläkeläiset ry:n Uudenmaan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 27.3.2014 kello 10.00 Puistokulmassa, Talkootie 4, Vantaa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus ja kahvitarjoilu kello 9.00. Tervetuloa. Aluetoimikunta _____________________________________________ Eläkeläiset ry:n Jokilaaksojen Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous perjantaina 28.3.2014 kello 11.00 Hiisituvassa, Jyväskyläntie 943, Pyhäsalmi. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 10.00. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta _____________________________________________ Eläkeläisten Satakunnan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous perjantaina 28.3.2014 kello 10.00 Viikarin Valkamassa, Porissa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Johtokunta Työvaliokunta kokoontuu kello 9.00. _____________________________________________ Eläkeläiset ry:n Keski-Suomen Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous 31.3.2014 kello 10.00 Kivistön Työväentalossa, Vaajakoskentie 29, Jyväskylä. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Aluetoimikunta ____________________________________________ Hämeenlinnan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 10.3.2014 kello 12.00 Järjestösäätiön kerhotilassa, Birger Jaarlin katu 12. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 11.30. Tervetuloa. Johtokunta YLIVIESKAN ILMOITUS S. 30
• 28 – Nro 1 helmi 2014 ELÄKELÄINEN Terveys Liikunta Apuvälineet Kotiapteekki Ensiapu Haavanhoito Hygienia Virtsankarkailu Katetrit LAAJA VALIKOIMA ARJEN APUVÄLINEITÄ Jäsenetu Eläkeläiset ry:n jäsenille -10% Kylmille keleille esim. laadukkaat Fennokaupan koko valikoimasta. angoralämmittimet fennokauppa.fi musiikkinäytelmä Käsikirjoitus ja ohjaus Tapio Parkkinen 100 vuotta teatteria Nokialla! LIPUT: 20 / 18 / 10 eur Teatterin toimisto Kylmänojankatu 3, Nokia Puh. 010 292 2422 www.nokianteatteri.fi Nokian Kesäteatteri Nokian valtatie 1 Esitykset 2014 TO 26.6. 18.30 e LA 28.6. 18.30 e-i SU 29.6. 18.30 KE 2.7. 18.30 TO 3.7. 18.30 SU 6.7. 15.00 KE 9.7. 18.30 TO 10.7. 18.30 SU 13.7. 15.00 KE 16.7. 18.30 TO 17.7. 18.30 LA 19.7. 15.00 SU 20.7. 15.00 TI 29.7. 18.30 KE 30.7. 18.30 TO 31.7. 18.30 LA 2.8. 15.00 SU 3.8. 15.00 TI 5.8. 18.30 KE 6.8. 18.30 TO 7.8. 18.30 LA 9.8. 21.00 yö Tikkurilan Eläkeläiset ry:n KEVÄTJUHLA (Koskee normaalihintaisia tuotteita. Voimassa 2014.) TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN Onni jonka annoin pois Hyödynnä jäsenetusi! Soita 09 276 360 FENNO MEDICAL OY 10.4.2014 kello 11.00 Puistokulmassa, Talkootie 4, Vantaa. Ohjelma alkaa kello 12.00 ja jatkuu tanssien. Tarjolla kahvi ja sämpylä hintaan 6 €. Tervetuloa kaikki jäsenet ja kutsutut vieraat. Johtokunta Menestyksekästä vuotta 2014 KaakkoisSuomi Karhula KARHULAN ELÄKELÄISET ry Lappi Posio Lauri Iivari Kullervo ja Seija Huotari Saara ja Ahti Moilanen Irja ja Erkki Sulin Kalle Sulin Seija ja Taisto Tuomivaara Reeta Tuomivaara Laimi Tennilä Rovaniemi NISU JA KAKKUPUOTI EILA KIVINIEMI JALKINEKORJAAMO KIVINIEMI ROVANIEMEN ELÄKELÄISTEN LAULURYHMÄ Irma Yliaska Antti Juopperi Reijo Hannuniemi Terttu Heino Impi Hiukka Erkki Räsänen Veikko Härö Vilho Lassila Kauko Matinmikko Eeva Koukonen Mikko Koukonen Liisa ja Kalevi Kestilä Anna Pentinmikko Hilkka Kelottijärvi Eeva Niemi Kaisu Pesonen Pirkko Riissanen Ossi Riipi Uusimaa Etelä-Espoo Maija-Liisa Pitkä Hannele Pitkä-Liukkonen Etelä-Vantaa Kirsti Lehikoinen Täyden palvelun toimisto Forum Hakaniemi Töölö Malmi Itäkeskus Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää puh. 010 76 66620 puh. 010 76 66500 puh. 010 76 66530 puh. 010 76 66630 puh. 010 76 66590 puh. 010 76 66610 puh. 010 76 66570 puh. 010 76 66560 puh. 010 76 66600 puh. 010 76 66550 puh. 010 76 66580 (0,0828 €/puh + 0,1199 €/min) hok-elannonhautauspalvelu.fi perunkirjoitustoimisto.fi PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555 Kiitos ihanasti yllättäneet kerhoystäväni Oulaisissa 23.1.2014 Kiittäen Aira Kotka Voitto Sonninen jatkaa puheenjohtajana Sorsakoskella Sorsakosken Eläkeläiset ry on vuonna 1970 rekisteröity puolueisiin sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka kuuluu jäsenenä Eläkeläiset ry:hyn sekä Eläkeläiset ry:n aluejärjestöön. Yhdistys harjoittaa harraste- ja tanssilavatoimintaa sekä huoneistojen lyhyt- ja pitkäaikaista vuokrausta. Tansseja järjestetään lauantaisin toukokuun puolivälistä alkaen syyskuun puoleenväliin saakka Niskaharjun lavalla. Vuokra-asuntoja on kahdessa rivitalossa yhteensä 29. Yhdistyksessä on noin 200 jäsentä. Ylintä päätösvaltaa yhdistyksessä käyttää yleinen kokous, joka kokoontuu vuosittain kaksi kertaa. Marraskuussa pidetyssä vuosikokouksessa valittiin vuoden 2014 johtokuntaan puheenjohtajan lisäksi varapuheenjohtaja Jouko Ahvenainen sekä jäsenet Outi Ahvenainen, Kylli Tuomainen, Esko Saastamoinen, Raimo Kolehmainen ja Paavo Nyyssönen sekä varajäsenet Aini Salo ja Pentti Karvonen. Jäsensihteeriksi valittiin Sinikka Koleh- mainen, tiedottajaksi Outi Ahvenainen, kuoronjohtajaksi Taisto Watjus sekä askarteluohjaajiksi Esko Saastamoinen, Kaisa Purokivi ja Auli Hynninen. Huvitoimikunnan vetäjinä toimivat Raimo Kolehmainen ja Paavo Nyyssönen. Raimo Kolehmainen toimii myös orkesterintilaajana. Talotoimikunnan puheenjohtajana toimii Jouko Ahvenainen, sihteerinä isännöitsijä Tero Hänninen / Leppävirran Kiinteistöhallinto Ky ja jäseninä Marja-Leena Lipponen ja Markku Takkunen. Tilapäisasuntojen vuokrausta hoitaa Raili Lappi. Johtokunnan kokouksessa 20.1. valittiin yhdistyksen sihteeriksi ja tositetarkastajaksi Outi Ahvenainen ja matkavastaavaksi Martta Nyyssösen. Lavatyöryhmien vetäjinä toimivat Kari Reinikainen, Voitto Sonninen, Päivi Sainio ja Anna Hämäläinen. Lavan kunnon vastuuhenkilöiksi valittiin Veijo Piispanen ja Kylli Tuomainen. Kiuruveden Eläkeläisissä on virtaa Kiuruveden Eläkeläiset ry kiittää jäseniään viime vuodesta, joka oli toiminnallinen vuosi. Vuoden kohokohtia oli valtakunnallinen kesäpäivät Oulussa. Me Kiuruveden porukat osallistuttiin senioritanssiin ja Rotestimarssiin, jossa Kiuruveden eläkeläisten viestinä kerroimme että emme nuku. Viikon ruskaretkelle Lapin maisemiin osallistui lähes linja-auto llineneläkeläisiä. Retkellä olleet muistelevat vieläkin onnistunutta matkaa. Vuoden lopulla vietimme alueen Eläkeläiset ry:n yhteisen pikkujoulun Kuntoranassa. Meidän omien joukkojen kesken päätimme kauden joulua odotellessa Peltohovissa hyvän ruuan ja yhdessäolon merkeissä. Syyskokouskin on pidetty ja toiminta jatkuu. Johtokuntaan valittiin vuodelle 2014 varsinaisiksi jäseniksi; Blomberg Elina, Keränen Eini, Kontoniemi Eeva-Liisa, Kärkkäinen Marja-Leena uusi, Leskinen Liisa, Ohtonen Anneli taludenhoit, Ollila Martti, Pennanen Erkki vpj, Piippo Pirjo uusi, Ruotsalainen Aune, Ruotsalainen Kalle, Saastamoinen Pentti uusi, Sivonen Elsa siht, Tikkanen Eino, Tikkanen Martti pj ja Väisänen Lauri. Varalle; Hyvönen Kaisa, KIITOS Jakomäen Eläkeläiset ry kiittää lämpimästi 45-vuotisjuhlaamme osallistuneita ja ohjelman suorittajia. Kiitos myös juhlapuhujalle puheenjohtaja Kalevi Kivistölle sekä kaikille teille jotka muistitte onnitteluin ja lahjoituksin. Jakomäen Eläkeläiset ry Kumpulainen Tuula ja Reinikainen Anja. Johtokunta valitsi myös vanhusneuvoston edustajat; Marja-Leena Kärkkäinen ja Elsa Sivonen varsinaisiksi ja varalle Piippo Pentti Kiuruveden Eläkeläiset ry:n toimintaa jatketaan kokoontumalla keskiviikkoisin Puistonkulmalle pelaamaan erilaisia pelejä, voimistelemaan, tanssimaan, laulamaan, kuuntelemaan ajankohtaisia asioita ja porisemaan porukoissa kahvin ja pullan kera. Touhua ja toimintaa riittää, on kevätkarkelot, äitienpäivä, ystävänpäivä, isänpäivä ja monia muita aiheita.”EMME NUKU”.
• Nro 1 helmikuu 2014 – 29 ELÄKELÄINEN 91 vuotta 14.3. Hilja Savikko Porvoo Eläkeläinen-lehden ilmestyminen v. 2014 90 vuotta 23.11.2013 Väinö Aitto-oja Etelä-Vantaa 85 vuotta 1.2. Tarmo Turpeinen Reisjärvi 16.2. Aila Heino Pori 28.2. Maire Heikkinen Suomussalmi 4.3. Elsa Heiskanen Pori 11.3. Ilmi Kosonen Pori 17.3. Helmi Tikka Lohja 80 vuotta 30.12.2013 Martti Parttimaa Etelä-Vantaa 30.1. Elsa Hillervo Malinen Salpakangas 16.2. Heikki Stenvall Hyrylä 18.2. Reino Mäkelä Pyhtää 3.3. Teuvo Svanlund Pori 75 vuotta 25.1. Rudolf Lövdahl Korsholm 4.2. Rauha Häyhä Kirkkonummi-Siuntio 6.2. Tuula Bäckström Salo 13.2. Eila Räsänen Hyrylä 14.2. Väinö Kemppainen Suomussalmi 24.2. Alli Salmi Seinäjoki 8.3. Sirkka Kettunen Kajaani 10.3. Paavo Korhonen Kajaani 70 vuotta 8.12.2013 Tuovi Selin Tervola 3.2. Hannu Korpisaari Korso (matkoilla) 9.2. Mirja Ojanen Korso 17.2. Helga Kirsti Peuhkuri Suomussalmi 23.2. Jarmo Terävesi Lohja 18.3. Ritva Heikkinen Suomussalmi 19.3. Turkka Tuominen Kaarina 65 vuotta 5.1. Arto Prehti Pihlava 26.1. Taisto Keipilä Pihlava 20.2. Keijo Ryynänen Lohja 2.3. Anja Säiniö Vammala 11.3. Kirsti Vähähaka Pihlava 17.3. Kerttu Juntunen Suomussalmi 60 vuotta 24.1. Armi Hiltunen Pihlava Pudasjärven Eläkeläiset Kauko Johannes Hemmilä Irja Pöykiöniemi Erkki Olavi Kaartomäki Ykspihlajan Eläkeläiset Erkki Johannes Jänkä Oulaisten Eläkeläiset Salli Sofia Hänninen Jurvan Eläkeläiset Unelma Anneli Koivisto Edi Katri Wiik Henry Aulis Kakkuri Jyskän Eläkeläiset Reijo Vaajavirta Ruoveden Eläkeläiset Helmi Aleksandra Moisio Kontulan Eläkeläiset Hilkka Mirjam Liimatainen Oulun Työväen Eläkeläiset Martti Ala-Nikula Tauno Paakkonen Seppo Räsänen ViherlaaksonKarakallion Eläkeläiset Erkki Kalevi Lehto Pellon Eläkeläiset Toini Linna Sallan Eläkeläiset Olli Alatalo Enni Auer Aini Saija Hyrynsalmen Eläkeläiset Viljo Albert Ruokolainen Vammalan Eläkeläiset Raili Kyllikki Koivula Raimo Kalevi Mattila Rauman Eläkeläiset Unto Salmi Erkko Sakari Varjola Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki IBAN IBAN IBAN IBAN FI11 1012 3000 0714 70 BIC NDEAFIHH FI80 8000 1900 1086 56 BIC DABAFIHH FI89 5541 2820 0116 00 BIC OKOYFIHH FI11 8000 1800 3273 56 BIC DABAFIHH Jäsenmaksutili Puh. 020 743 3610 vaihde, fax. 020 743 3619 Sähköpostiosoite:elakelaiset@elakelaiset.fi Kotisivut osoitteessa:www.elakelaiset.fi Kalevi Kivistö puheenjohtaja Irmeli Mandell varapuheenjohtaja Hannu Partanen toiminnanjohtaja 020 743 3615; 0400–570 951 hannu.partanen@elakelaiset.fi Anu Mäki järjestösihteeri 020 743 3616; 040–839 7699 anu.maki@elakelaiset.fi Tiina Rajala koulutussihteeri 020 743 3617; 040–582 4319 tiina.rajala@elakelaiset.fi Satu Rautio toimistonhoitajan sijainen jäsenrekisteri materiaalitilaukset 020 743 3610 satu.rautio@elakelaiset.fi Anitta Koski taloussihteeri laskutus maksatus osto- ja myyntireskontra 020 743 3611; 050–307 1952 anitta.koski@elakelaiset.fi Haukiputaan Eläkeläiset Tauno Johannes Paakkonen Matti Aulis Marjetta Turun Eläkeläiset Seija Siviä Vasama Himangan Eläkeläiset Into Johannes Kääntä Sorsakosken Eläkeläiset Sirkka Liisa Soininen Helmi Sohvi Juutilainen Vihdin Eläkeläiset Antti Ilmari Uusitalo Kokkolan Eläkeläiset Helmi Granbacka Eila Ahonen Leo Ensio Saario Aavasaksan Eläkeläiset Arvo Löf Sumiaisten Eläkeläiset Taimo Rossi Kalajoen Eläkeläiset Silve Heikkinen Jorma Vierimaa Posion Eläkeläiset Helga Emilia Törmänen Jämsänkosken Eläkeläiset Martti Leppänen Savonrannan Eläkeläiset Eeva Raija Tellervo Hyvärinen Leppävirran Eläkeläiset Yrjö Gabriel Laukkanen Kemijärven Eläkeläiset Esko Matti Isokääntä Iida Valpu Tauriainen Niilo Jääskeläinen Savonlinnan Eläkeläiset Maila Onerva Laukkanen Erja Isaksson toimistosihteeri yhdistysrekisteri syntymäpäivät ja poisnukkuneet syys- ja kevätkokous-ilmoitukset 020 743 3614 erja.isaksson@elakelaiset.fi Pekka Isaksson tiedotussihteeri 020 743 3618; 040–742 2754 pekka.isaksson@elakelaiset.fi Eva Rönkkö monikulttuutisuustyön suunnittelija 040 501 3599 eva.ronkko@elakelaiset.fi Kuntorannantie 14 78400 Varkaus puh. 017 560 1100/vaihde Myyntipalvelu ja info: Puh. 017 560 1403 myynti@kuntoranta.fi Numero Aineisto Lehti toimitukseen ilmestyy Maaliskuu nro 2 24.2 Huom! Muutos, aikaisemmin ilmestymispäiväksi on kerrottu 17.3. 19.3. Toukokuu nro 3 22.4. 12.5 Kesäkuu nro 4 2.6 23.6. Syyskuu nro 5 25.8 15.9. Lokakuu nro 6 29.9. Joulukuu nro 7 17.11. 20.10. 8.12 KEVÄT- JA SYYSKOKOUSILMOITUKSET Erja Isakssonille joko sähköpostitse erja.isaksson@elakelaiset.fi tai puhelimitse 020 743 3614 viimeistään Kevätkokoukset Maaliskuu nro 2 3.3. Syyskokoukset Syyskuu nro 5 Lokakuu nro 6 1.9. 6.10 AINEISTO LEHTEEN Lehteen tarkoitetut jutut ja järjestöjen ilmoitukset (muut kuin kevät- ja syyskokousilmoitukset) on lähetettävä suoraan lehden topimitussihteerille joko kirjeitse alla olevaan Mechelininkadun osoitteeseen tai sähköpostitse pekka.isaksson@elakelaiset.fi Toimitus toivoo, että aineisto lähetetään mieluimmin digitaalisena, mutta muukin aineisto käy. Lehti ei palauta pyytämättä lähetettyjä kirjoituksia ja kuvia. Julkaisija Eläkeläiset r.y Päätoimittaja Hannu Partanen Toimitussihteeri Pekka Isaksson Tilaukset ja osoitteenmuutokset Satu Rautio puh. 020 743 3610; satu.rautio@elakelaiset.fi Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa Tilaushinta 20 €/vsk Pohjoismaat 30 €/vsk Muut ulkomaat 35 e/vsk Ilmoitushinnat Mustavalkoinen 1,70 e/pmm Väri-ilmoitukset sopimuksen mukaan Toimitus ja toimisto: Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki Puh. 020 743 3610, fax 020 743 3619 Sähköpostiosoite: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Ilmoitusmyynti: Marja-Leena Laitinen puh. 050 5323 444 sähköposti: m-leena.laitinen@kolumbus.fi; osoite: Maauunintie 14 D 34 01450 Vantaa Järjestöaineisto: Eläkeläiset ry, Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki ISSN-L 0355-8290 ISSN 0355-8290 (Painettu) ISSN 2242-3338 (Verkkolehti)
• 30 – Nro 1 helmi 2014 ELÄKELÄINEN Kevätkokouksia KORJAUSAVUSTUKSIA VANHUSTEN ASUNTOIHIN 2014 Ylivieskan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 19.3.2014 kello 12.00 kerhotilassa, Savelantie 1, Ylivieska. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu.Tervetuloa. Johtokunta Vanhusten asuntojen muutostöihin on saatavissa yhteiskunnan tukia. Korjausavustusten hakuaika on meneillään ja päättyy 27.3.2014. Tukien tar- Eläkeläiset ry:n Keski-Suomen Aluejärjestön PILKKIKILPAILUT Pidetään 19.3.2014 Laukaan leirikeskus Multamäessä Finnintie 292 Laukaa. Ilmoittautuminen alk. klo 8.30, onkiaika klo 10 - 14. Osallistumismaksu 5 €/hlö ja joukkue 10 €. Ilmoittautumiset 14.3.2014 mennessä Viljo Kumpulaiselle puh. 040-7570082 TERVETULOA KORJAUSAVUSTUKSET Korjausavustusta haetaan kunnalta, joka saa määrärahat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta (ARA). Avustus myönnetään sosiaalisin perustein. kemmista ehdoista kannattaa soittaa Vanhustyön keskusliiton akorjausneuvojille. Korjausneuvojat avustavat hakemusten tekemisessä. Asunnossa asuvan ruokakunnan tulot ja varallisuus eivät saa ylittää asetettavia rajoja. Henkilöluku 1 2 3 4 Tulot (brutto) euroa/kk 1530 2555 3410 4345 Jos ruokakuntaan kuuluu rintamaveteraani tai rintamaveteraanin leski, sovelletaan seuraavia tulorajoja: Henkilöluku 1 2 3 4 Tulot (brutto) euroa/kk 1990 3320 4435 5650 VANHUSTEN ASUNTOJEN KORJAUSNEUVONTA Vanhustyön keskusliitolla on 15 alueellista korjausneuvojaa, jotka avustavat vanhuksia asunnossa tarvittavien muutostöiden suunnittelussa. Korjausneuvoja tekee tarvittavan paperityön eli tekee hankkeen luonnospiirustukset ja kustannusarvion sekä . laittaa avustushakemukset liikkeelle. Tarvittaessa korjausneuvoja avustaa myös urakoitsijan löytämisessä. Korjausneuvojan tekemä työ on asiakkaille maksutonta, mutta remontin teko tietysti maksaa VANHUSTYÖN KESKUSLIITON KORJAUSNEUVOJAT: ETELÄ-KARJALA JA KYMENLAAKSO Pekka Hulkkonen 050 5931277 ETELÄ-POHJANMAA JA POHJANMAA Harri Hietikko 0400 260962 ITÄ-UUSIMAA, HELSINKI Pekka Martikainen 050 9131452 KANTA- JA PÄIJÄT-HÄME Kari Tahvanainen 0500 494766 LAPPI Ari Viippola 045 2325965 LÄNSI-UUSIMAA, VANTAA Timo Vänskä 050 4493395 PIRKKA-HÄME Voitto Niska 0400 649199 POHJOIS-KARJALA Lauri Takkunen 050 5407035 POHJOIS-POHJANMAA JA KAINUU Tapio Karhu 040 5166738 POHJOIS-SAVO Pentti Heikkinen 0400 371586 SATAKUNTA Taru Mäkelä 0400 852727 SISÄ-SUOMI Jukka Lampi 0400 162494 SUUR-SAVO Ismo Kortman 0500 651737 VARSINAIS-SUOMI Jani Malminen 0500 908 660 Yhdistykset ja aluejärjestöt! Toimintatonnit ovat haussa Lisätietoja Korjausneuvonnan päällikkö, Jukka Laakso, 040 5023 807 Malmin kauppatie 26 00700 HELSINKI www.vtkl.fi
• Nro 1 helmikuu 2014 – 31 ELÄKELÄINEN Leskirouva Katiska Edellisen krypton ratkaisu Ristikko Onnetar valitsi viime vuoden viimeiseen kryptoon oikein vastanneista Sirpa Saurin Helsingistä ja Veijo Karppisen Kivesjärveltä yllätyspalkinnon saajiksi. Tässä vielä lämpimät onnittelut ! Ristikko 1/2014:n ratkaisut on lähetettävä 24.2.2014 mennessä osoitteella Eläkeläinen-lehti Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Kuoreen ei saa panna muuta posti järjestölle tai lehdelle. Kuoreen on kirjoitettava sana RISTIKKO. Ratkaisijan nimi:.......................................................................................................... Osoite:........................................................................................................................... ...................................................................................................................................... Postitoimipaikka:.........................................................................................................
• 32 – Nro 1 helmi 2014 ELÄKELÄINEN www.tradeka.fi Lahjoitus lapsille on lahja tulevaisuudelle Merkittävä osa Osuuskunnan yleishyödyllisistä lahjoituksista on kohdistettu lasten hyväksi tehtävään työhön. Olemme tukeneet jo vuosien ajan sekä Ensi- ja turvakotien liiton että Parasta Lapsille ry:n toimintaa. Kohteina ovat olleet niin perheväkivaltaa kokeneiden lasten aseman parantaminen kuin vähävaraisten lasten leirikeskustoiminnan tukeminen. Tällä tiellä jatkamme edelleen.