EETU kysyi, puolueet vastasivat 4 | ”Eläkeläisten tärkeimmät vaalit” 7 | Dannyn ääni kestää 33 ”On tärkeää käydä äänestämässä aluevaaleissa hyvien palvelujen puolesta” 2 Perinteiset joulutervehdykset 22 6/2021 | 10. joulukuuta 2021 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Järjestöillä on paljon annettavaa alueiden kehittämisessä, sanoo Eläkeläiset ry:n tuore varapuheenjohtaja Tuula Telin. 16 Utelias asiantuntija
ja terveyspalveluja toteuttavat alueet vastaavat siitä, kuinka laadukkaita palvelut ovat ja onko niitä riittävästi tarjolla, asuitpa sitten missä tahansa. Sote-palvelut eivät saa olla myytävänä sijoittajille ja voittoa tavoitteleville yrityksille. On tärkeää käydä äänestämässä hyvien, kaikkien saatavissa olevien palvelujen puolesta. VUOSI ON lopuillaan. Kaamosaika ei kuitenkaan välttämättä ole synkkää ja pimeää. Täällä Lapissa taivaankannella voi nähdä luonnon ihmeellistä voimaa ja valoa revontulten loimutessa. Voimaa ja iloa joulun odotukseen kaikille. V iime aikoina Suomessa on virinnyt vilkas keskustelu eläkejärjestelmämme kestävyydestä ja sen oikeudenmukaisuudesta. Keskustelua on toki käyty aika ajoin ennenkin, mutta tällä kertaa on ehkä aistittavissa laajempaa muutoshalua. Keskustelussa on muistettava, että eläkejärjestelmämme koostuu kahdesta osasta: Kelan maksamista kansanja takuueläkkeistä ja työeläkeyhtiöiden maksamista työeläkkeistä. Pienimmät eläkkeet koostuvat usein näistä molemmista. Eläkejärjestelmää uudistettaessa onkin molempia järjestelmiä kehitettävä rinta rinnan. Kaikille on taattava säällinen eläke myös tulevaisuudessa. Nykyisen epävarman työelämän aikana tämä uhkaa jäädä monilla haaveeksi. Jos työura on lyhyt ja katkonainen tai se koostuu osa-aikatöistä, ei eläkemaksujakaan ole maksettu niin paljon, että se oikeuttaisi kummoiseen työeläkkeeseen. Tällainen tilanne on monilla palvelualojen pätkätyöläisillä, lapsia kotona hoitaneilla naisilla, itsensä työllistäjillä ja maahanmuuttajilla. He ovat tulevaisuuden eläkeläisiä, joiden näkymä eläkkeestä ei ole valoisa. Ellei järjestelmää tehdä oikeudenmukaisemmaksi, uhkaa eläkeläisköyhyys kasvaa tulevaisuudessa. ELÄKEJÄRJESTELMÄMME NAUTTIMA laaja luottamus on taattava myös tulevien eläkeläisten keskuudessa. Kun järjestelmää uudistetaan, on siksi keskeisenä periaatteena oltava alkavien eläkkeiden riittävä taso, jotta työelämän rikkonaisuuden ja epävarmuuden aikaansaama eriarvoisuus ei jatku ja kertaudu eläkkeellä. Hyvä uudistus tässä mielessä olisi parantaa työeläkkeiden ja kansaneläkkeiden yhteensovittamista siten, että entistä useampi pieneläkeläinen saisi myös täydentävää kansaneläkettä. Eläkeläiset ry pyrkii vaikuttamaan päätöksentekijöihin siten, että eläkejärjestelmäämme kehitetään oikeudenmukaiseen suuntaan. Tätä ja muita aiheita tulemme jatkossakin pitämään esillä vaikuttamistyössämme; lausunnoissa ja kannanotoissa sekä eri puolella Suomea järjestettävissä keskustelutilaisuuksissa. Tarvitsemme asiantuntevaa, rakentavaa ja ylisukupolvista keskustelua hyvinvointiyhteiskuntamme parantamiseksi. KIITOS Eläkeläiset ry:n puolesta kaikille lukijoille mielenkiintoisesta vuodesta, rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta! JAN KOSKIMIES, PÄÄTOIMITTAJA RUNSAAT KAKSI kuukautta Eläkeläiset ry:n hallituksen puheenjohtajana takana, ja olen saanut jo kokea suuren määrän yhdessä tekemisen voimaa ja iloa. Uusi hallitus on aloittanut työnsä aktiivisesti ja tarttunut edustajakokouksen asettamiin ja strategia-asiakirjassa kirjattuihin tavoitteisiin. Olemme perustaneet hallituksen tueksi Ikääntymispoliittisen työryhmän. Sen lisäksi meillä on koossa laaja sosiaalija talouspoliittinen asiantuntijaverkosto. ALKUVUODEN 2022 merkittävä ajankohta ovat 23. tammikuuta pidettävät hyvinvointialueiden vaalit. SosiaaliRakentavaa keskustelua tarvitaan Ääni hyvien palvelujen puolesta 6/2021 Kannen kuva Tuomas Talvila SENNI JA SAFIRA POIMINTA Kaikille on taattava säällinen eläke myös tulevaisuudessa. PUHEENJOHTAJALTA MATTI HUUTOLA PÄÄKIRJOITUS ”Puheenjohtajakin pääsi Kävelypässien Ikinä-testiin” Antti Honkonen Kävelypässit-blogissa Lue blogejamme: elakelaiset.fi/blogit Palveluita ja demokratiaa Eläkeläiset ry kannustaa kaikkia osallistumaan aluevaaleihin 8 Eläkeläisparlamentti koolla EETU ry:n tilaisuudessa puitiin eläkejärjestelmän haasteita. 10 Risteilylle, totta kai! Matkavastaavat tutustuivat Silja Europaan. 12 Kulttuuriaktivismia Turussa Miten yhteiskunnallisesti voidaan vaikuttaa kulttuurin avulla? 14 Komedian keinoin Ohjaaja Johanna Vuoksenmaa luottaa terveen naurun voimaan. 32 Vakiot Kalevin kynästä 13 Kurssikalenteri 21 Runopysäkki 34 Pensionären 38 Suolaista ja makeaa 36 Ristikko 47 EETU kysyi, puolueet vastasivat 4 | ”Eläkeläisten tärkeimmät vaalit” 7 | Dannyn ääni kestää 33 ”On tärkeää käydä äänestämässä aluevaaleissa hyvien palvelujen puolesta” 2 Perinteiset joulutervehdykset 22 6/2021 | 10. joulukuuta 2021 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Järjestöillä on paljon annettavaa alueiden kehittämisessä, sanoo Eläkeläiset ry:n tuore varapuheenjohtaja Tuula Telin. 16 Utelias asiantuntija 2 Eläkeläinen 6/2021
AJASSA TUOMAS TALVILA T apaamme Annikka Kaistisen kanssa Varkaudessa, Yhdistystalo Warikolla. Maanantaiaamupäivä on siellä kulunut hyvissä merkeissä, kun Kaistinen on ohjannut Varkauden Eläkeläisten Isänpäiväjuhlan harjoituksia. – Mentiin koko ohjelma läpi. Siinä ovat mukana yhdistyksen laulajat, tanssiesitys ja sketsit, Kaistinen kertoo innostuneena. Näyttelijä Annikka Kaistinen jäi kaksi vuotta sitten eläkkeelle Varkauden Teatterista. – Liityin heti Varkauden Eläkeläisten jäseneksi jotta pysyn elossa, hän kiteyttää. Eläkeläisryhmien ohjaushomma on Kaistiselle mieluista, sillä siinä saa käyttää omaa mielikuvitusta. – Ja meillähän on yhdistyksissä aivan valtava määrä erilaista osaamista. Joku osaa kirjoittaa, joku laulaa, joku tanssia. Hyödynnetään ihmisten eri ominaisuuksia. KAISTINEN ON kouluttajana myös Eläkeläiset ry:n Näyttämöilmaisun ja ohjelmakurssilla ensi keväänä Kurssiesittelyn mukaan tarjolla on esiintymistaitoa kaikille, ohjelmaideoita kerhoihin ja juhliin. Kaistinen lupaa, että kurssin ohjelma muovautuu sen mukana, mitä kurssilaiset itse toivovat. Minkälaisesta aineistosta siis olisi hyötyä itse kunkin omassa yhdistyksessä? – Uusia ideoita löytyy aivan varmasti. Ohjausta esiintymiseen on tarjolla. Pelko esiintymisestä kannattaakin jättää sivuun. Spontaanisti voidaan tehdä kaikenlaista, ei sen tarvitse niin hirveän vakavaakaan olla kun ei Kansallisteatterissa esiinnytä eikä Hollywoodistakaan varmaan kukaan soittele. Pidetään iloa yllä, Kaistinen innostuu. – Ihan oikeita vinkkejäkin ohjelmiin ja esiintymiseen kyllä löytyy. Uusia sketsejä esimerkiksi. Varkauden Eläkeläisissä esimerkiksi keräsimme sananlaskuja ja esitimme niiden pohjalta. Lapsuudesta tuttuja käsileikkejäkin olemme harjoitelleet, se voi olla hulvattoman hauskaa. Mutta Kaistinen pohtii myös ,että kaiken ei tarvitse olla ”esiintymistä” perinteisessä mielessä. – Mietitään kerhotoiminnassa tarvittavaa vuorovaikutusta. Sitä, miten saadaan omassa yhdistyksessä kaikki mukaan ja viihtymään, tuntemaan olonsa mukavaksi. Että vahvistuu tunne, että sinne keskiviikkokerhoon on jokaisella todella mukava mennä. Ja päälle kenties hieman musiikkiakin? – Parasta on se kun saa laulella ilman että kukaan kritisoi. Se tuntuu ihanalta! Annikka Kaistinen › Syntynyt Helsingissä 1952 › Näyttelijä Varkauden teatterissa vuodesta 1984, sitä ennen mm. Seinäjoen teatterissa.. › Jäi eläkkeelle kaksi vuotta sitten. ”Liityin heti Varkauden Eläkeläisten jäseneksi.” Kurssi maalishuhtikuun vaihteessa › Näyttämöilmaisun ja ohjelmakurssi 29.3.-1.4. (3 vrk) Lomakeskus Kuntoranta › Esiintymistaitoa kaikille, ohjelmaideoita kerhoihin ja juhliin. Kouluttaja: Annikka Kaistinen. Ilmoittautuminen 7.3. mennessä. – Spontaanisti voidaan tehdä kaikenlaista, ei sen tarvitse niin hirveän vakavaakaan olla kun ei Kansallisteatterissa esinnytä eikä Hollywoodistakaan varmaan kukaan soittele, Annikka Kaistinen nauraa. ”Pidetään iloa yllä” Näyttelijä Annikka Kaistinen vetää maalis-huhtikuun vaihteessa Eläkeläiset ry:n esiintymistaidon kurssin. TU O M A S TA LV IL A Eläkeläinen 6/2021 3
YHTEISKUNTA EETU kysyi, puolueet vastasivat SDP 1. Pidämme erittäin tärkeänä sosiaalija terveydenhuollon palveluiden maksuttomuutta ja kohtuuhintaisuutta. Heinäkuun alusta toteutettu asiakasmaksu-uudistus alentaa lähes miljoonan ihmisen maksuja. Lisäksi maksukaton alaa on laajennettu ja maksujen huojennusta painotettu. Myös lääkekorvausten tasosta tulee huolehtia. Tavoitteemme on, että tulevaisuudessa eri asiakasmaksukatot yhdistetään ja niiden tasoa alennetaan. Takuuja kansaneläkkeitä on korotettu tällä hallituskaudella. Tasokorotuksista on huolehdittava jatkossakin. Eläkkeisiin ja etuuksiin tehdään indeksikorotukset myös vuonna 2022. Pidämme tärkeänä sitä, että pienija keskituloisten eläkeläisten verotus ei kiristy. Ensi vuonna yli 60-vuotiaiden työtulovähennystä korotetaan, mikä mahdollistaa paremmat ansiotulot myös eläkkeellä työskenneltäessä. Samoin kokeillaan kotitalousvähennyksen kotitaloustyön sekä hoivaja hoitotyön enimmäismäärän korottamista 3 500 euroon ja korvausprosentin korottamista 60:een. 2. Lailla säädetyillä sote-palveluiden henkilöstömitoituksilla pystytään turvaamaan työntekijöille säälliset työolosuhteet. Esimerkiksi henkilöstömitoitukset ja varsinaisen hoitotyön erottaminen tukitöistä vanhustenhuollossa mahdollistaa sen, ettei työ ole liian kuormittavaa ja työtä pystyy tekemään eettisesti. Työn organisointi ja johtaminen ovat myös olennaisia. Myös työmarkkinajärjestöjen rooli alan työehtojen ja palkkojen kehittämiseksi on tärkeä. Sote-alan koulutuspaikkoja on myös edelleen tarpeen mukaan lisättävä. On myös parannettava omaishoitajien asemaa ja palveluita. 3. SDP on ehdottanut kotitaloustukea, jolloin myös pienituloisimmat voisivat saada tukea esimerkiksi siivouksiin tai remontteihin nykyistä joustavammin Hallitus on toteuttanut suunnatumpia tukia esimerkiksi energiaremontteihin ja vähäpäästöisten autojen hankintaan. Nämä tuet eivät ole perustuneet tulojen määrään, joten ne ovat olleet myös pienituloisimpien käytössä. 4. Hallitus tukee siirtymää fossiilittomien energiamuotojen käyttöön. Esimerkiksi öljylämmityksestä luopumisen tukea jatketaan. Lämmityspolttoaineiden verotusta ei kiristetä. Tukien ja verotuksen avulla on varmistettava, että kaikilla on varaa liikkumiseen. Olennaista on liikkumisen muuttaminen päästöttömäksi, ei ihmisten liikkumisen rajoittaminen. 5. Työryhmä laatii syksyn aikana ehdotuksen järjestöjen uudeksi rahoitusmalliksi vuodesta 2024 alkaen. On tärkeää, että tämä työ tehdään yhteistyössä edunsaajien kanssa eri vaihtoehtoja tarkkaan punniten. Rahoitukseen pitää löytää vakaa, järjestöjen itsenäisyyden ja pitkäjänteisen työn turvaava ratkaisu. Järjestelmän tulee olla oikeudenmukainen, läpinäkyvä ja ennustettava. PERUSSUOMALAISET 1. Perussuomalaiset ovat johdonmukaisesti kannattaneet eläkkeiden verotuksen keventämistä. Tämä antaisi eläkeläisille itselleen mahdollisuuden päättää, mihin varansa haluavat käyttää. Olemme esittäneet myös taitetun indeksin korjaamista. 2. Tarvitaan lisää ihmisiä alan koulutuksiin ja kyseisistä ammateista on pyrittävä tekemään nykyistä houkuttelevampia. Palkka on helppo, mutta ei suinkaan ainoa tekijä, jolla voi työntekijöistä kilpailla. Mahdollisuus vaikuttaa työnkuvaan, työn kuormittavuuden rajoittaminen ja yrittäjyyteen kannustaminen ovat muita keinoja, joilla tulevaisuuden työntekijöitä voidaan houkutella alalle. 3. Kotitalousvähennyksen ongelma on, että siitä ei ole mainittavaa hyötyä kuin vasta korkeammilla tulotasoilla. Lähiomainen, esimerkiksi lapsi, voi kuitenkin hyödyntää verovähennyksen ostamalla vanhemmalleen palveluita. Oleellista olisi tarkastella kotitalousvähennyksen rajauksia mitä palveluita saa lukea vähennettäväksi. Perussuomalaiset suhtautuvat suopeasti kotitalousvähennyksen käyttörajoitusten höllentämiseen. 4. Hallituksen ilmastotoimet kurittavat kohtuuttomasti pienituloisia eläkeläisiä. Suomessa on Suomen Omakotiliiton mukaan noin 200 000 öljylämmitteistä pientaloa ja niistä joka toisessa asuu ikääntyneitä tai eläkeläisiä. Näin ollen öljylämmittämisen veronkorotukset on kohdistettu suoraan eläkeläisiin. Perussuomalaisten mielestä eläkeläistenkin kuuluisi saada kohtuuhintaista autoilua ja asumista. 5. On ongelmallista, että tiettyjä yhteiskunnan toimintoja on asetettu riippuvaisiksi uhkapelituotoista. Olisi perusteltua rahoittaa kaikki toiminnot suoraan budjetista, jolloin näiden asioiden hoidossa edettäisiin lakisääteisesti ja virkavastuulla. Samalla toki veikkaustuotot pitäisi tulouttaa suoraan valtiolle. Menojen tarpeellisuutta on kuitenkin samalla harkittava tarkkaan ja annettava rahaa esimerkiksi eläkeläistoimintaan ennemmin kuin puoluepoliittisesti sitoutuneille yhdistyksille. KOKOOMUS 1. Lisäisimme eläkeläisten ostovoimaa keventämällä ansiotuloverotusta kaikissa tuloluokissa ja toteuttaisimme senioreiden superkotitalousvähennyksen. Ehdotamme lisäksi sen tutkimista, miten hyvin elinkustannusindeksin perusteena oleva kulutuskori vastaa eläkkeellä olevien henkilöiden todellista keskimääräistä kulutusrakenEläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry lähetti lokakuun alussa eduskuntaryhmille kannanottonsa hallituksen esitykseen koskien valtion talousarviota vuodelle 2022. Samalla EETU pyysi kahdeksalta suurimmalta eduskuntaryhmältä vastauksia viiteen kysymykseen. Julkaisemme alla tiivistelmän ryhmien vastauksista. 4 Eläkeläinen 6/2021
netta. Tekisimme parannuksia pienituloisimpien ja eniten sairastavien eläkeläisten asemaan ensisijaisesti takuueläkkeen, lääkekorvausjärjestelmän ja asiakasmaksujen muutoksien kautta. 2. Lisämäärärajoja tarvitaan erityisesti kotihoidon vahvistamiseen, omaishoidon sekä muistisairaiden palveluiden kehittämiseen. Omaishoitajien asema on turvattava lainsäädännöllisesti tasa-arvoiseksi asuinpaikasta riippumatta. Kotitalousvähennystä kehittämällä on mahdollista tukea sujuvaa kotona asumista ja siirtää muiden palveluiden tarvetta. Hoitajien määrän ja alan houkuttelevuuden turvaamiseksi tarvitaan valtakunnallinen toimenpideohjelma. Koulutusmääriä on lisättävä, sosiaalija terveysalan pitoja vetovoimaa on lisättävä esimerkiksi työhyvinvointia ja johtamista tukemalla sekä hoitajien jatkokoulutusja uramahdollisuuksien kehittämällä. Tarvitsemme myös osaajia muista maista. 3. Kokoomus ottaisi käyttöön senioreiden superkotitalousvähennyksen. Verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin ja 100 euron omavastuu poistettaisiin. Lisäksi palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Sitran laskelmiin perustuva vähennys laskisi merkittävästi ostettavan palvelun hintaa tukien senioreiden kotona asumista ja itsemääräämisoikeutta. Mallista voisivat hyötyä kaikki yli 75-vuotiaat, myös pienituloiset eläkeläiset. 4. On haettava kustannustehokkaita ratkaisuja ja tehtävä ympäristöystävälliset valinnat kannustaviksi erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille. Ikäystävällisessä Suomessa on huolehdittava, että senioreilla on mahdollista liikkua eri kulkumuodoin ilman kohtuuttomia kustannuksia. Kokoomus on ajanut kotitalousvähennyksen kaksinkertaistamista ja sitä, että se laajennettaisiin määräaikaisesti myös laiteinvestointeihin kuten maalämpöpumppuihin, jotka pienentävät pientalojen lämmityskuluja ja maksavat jopa parissa vuodessa itsensä takaisin. Korkean osaamisen Suomi voi olla edelläkävijä ilmastonmuutosta ratkovissa innovaatioissa. Kansainvälisen kysynnän mahdollisuudet kannattaa hyödyntää, sillä se tuo työtä ja valtiontalouteemme euroja, joilla saamme turvattua yhdenvertaiset palvelut kaiken ikäisille suomalaisille. 5. Veikkausvoittovaroista rahoitettavia kohteita on siirrettävä budjetin puolelle ja katkaistava rahoituksen korvamerkintä. Tärkeää työtä tekevien järjestöjen, kuten eläkeläistoiminnan riittävät resurssit on turvattava valtion budjetista. KESKUSTA 1. Takuuja kansaneläkkeitä korotettiin vuoden 2020 alusta. Pienten eläkkeiden tasosta täytyy pitää huolta myös tulevaisuudessa ja huolehtia myös työeläkkeiden ostovoimasta. Eläkeläisten toimeentuloon ja hyvän elämän edellytyksiin vaikuttavat etuuksien lisäksi myös mm. palvelujen saavutettavuus ja asiakasmaksut. Keskustan tavoitteena on, että jokaisessa kunnassa on sosiaalija terveysasema ja asiakasmaksut ovat kohtuullisia, eivätkä estä ketään hakemasta apua. 2. Tehostetun palveluasumisen henkilömitoitusta parannetaan asteittain 0,7 työntekijään asiakasta kohden. Käynnissä olevalla vanhuspalvelulain uudistuksella parannetaan kotiin vietävien palveluiden saatavuutta ja laatua ja edistetään henkilöstön riittävyyttä. Keskusta on esittänyt, että riittävän hoivan ja henkilöstön turvaamiseksi kotihoidon avustavat tehtävät avattaisiin muillekin kuin sote-koulutuksen saaneille. Korostamme myös kotona tapahtuvan hoivan merkitystä. Omaishoitajien asemasta ja jaksamisesta on huolehdittava. Jotta omaishoitajat voisivat käyttää heille kuuluvia vapaapäiviä, tulisi hoidettavalle olla aina turvallinen sijaishoitopaikka. Perhehoitoa on käytettävä nykyistä enemmän sijaishoitomuotona. 3. Hallitusohjelmassa on päätetty selvittää edellytykset ottaa kotitalousvähennyksen rinnalle käyttöön tukijärjestelmä, jossa kotitalousvähennyksen kaltaisesta edusta voisivat hyötyä myös pienituloisimmat. Tämä hyödyttäisi myös pienituloisia eläkeläisiä. Kotitaloustyön sekä hoivaja hoitotyön vähennyskelpoista enimmäismäärää korotetaan 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausta 40 prosentista 60 prosenttiin. Jos palkkaa työntekijän, voi vähentää 30 % palkasta sekä palkkaan liittyvät työnantajan sivukulut. Tämä auttaa nimenomaan monia kotona asuvia vanhuksia ja heidän lapsiaan, jotka voivat hyödyntää kotitalousvähennystä verotuksessaan ostaessaan itselleen tai vanhemmilleen kotipalveluja. 4. Keskusta haluaa edetä ilmastopäätöksissä kannustein, ei kieltojen kautta. Tästä yksi hyvä esimerkki on pientalojen omistajille suunnattu öljylämmityksestä luopumiseen tarkoitettu tuki. ELY-keskuksien kautta on voinut saada avustusta uudesta lämmitysmuodosta riippuen 2 500 tai 4 000 euroa. 5. Päätöksiä eläkeläisjärjestöjen toiminnan avustuksista eivät ole poliittisia, eivätkä voi olla riippuvaisia poliittisista suhdanteista. Tärkeintä on huolehtia siitä, että kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset säilyvät jatkossakin hyvänä STEAn kautta. Siksi rahapelituottoja koskevan kokonaisuudistuksen tekeminen parlamentaarisesti on välttämätöntä. Eläkeläisjärjestöissä tehdään todella hienoa vapaaehtoistyötä, joten onneksi niiden toimintaedellytykset eivät ole kiinni vain palkatusta henkilöstöstä. VIHREÄT 1. Pienimpiin eläkkeisiin tehtiin tasokorotus jo hallituskauden alussa. Lisäksi on yhdistetty maksukattoja, mutta tätä työtä on vielä jatkettava, jotta kaikilla on varaa ostaa tarvitsemansa lääkkeet. Kohtuuhintaisia asuntoja on rakennettava erityisesti suurempiin kaupunkeihin ja asuntojen esteettömyysremontteja on lisättävä. Joukkoliikenteen on oltava saavutettavaa ja kohtuuhintaista myös pienituloisimmille. Eläkeläisköyhyys on sukupuolittunut ilmiö, joka koskettaa erityisesti naisia. Hallituksen perhevapaauudistus torjuu pitkällä tähtäimellä eläkeläisköyhyyttä, kun vanhempainvapaiden kustannukset jakautuvat tulevaisuudessa tasaisemmin vanhempien kesken. 2. Meidän on huolehdittava, että alan ammattilaiset kokevat työnsä mielekkääksi ja saavat mahdollisuuden tehdä työnsä hyvin. Hallituksessa olemme lisänneet lähihoitajien koulutuspaikkoja. Jatkossa on arvioitava, onko tarvetta edelleen lisätä lähihoitajaja sairaanhoitajakoulutuksen aloituspaikkoja. Myös hoiva-avustajia tarvitaan lisää. Koulutusmäärien kasvattamisen lisäksi tarvitsemme apua myös maahanmuuttajilta. 3. Pienituloiset eivät juuri hyödy kotitalousvähennyksestä, koska verotettavaa tuloa ei välttäTätä EETU kysyi 1. Kuinka parantaisitte eläkeläisten toimeentuloa? 2. Miten vanhustenhuollon sekä kotihoidon henkilöstövaje saadaan kurottua umpeen? 3. Kuinka kotitalousvähennys saataisiin myös pienituloisten eläkeläisten käyttöön? 4. Miten ilmastotoimissa huomioidaan eläkeläisväestö? 5. Kuinka turvaisitte eläkeläistoiminnan toimintaedellytykset Veikkauksen tuottojen pienentyessä? Eläkeläinen 6/2021 5
YHTEISKUNTA mättä ole riittävästi ja toisaalta tulot eivät riitä palveluiden hankkimiseen. Hallitusohjelman mukaisesti kotitalousvähennystä vastaavan hyödyn tuottavan tukimallin edellytyksiä selvitetään, mutta tuloksia ei vielä ole käytettävissä. “Kotitaloustuki” voisi olla yksi työkalu ikäihmisten köyhyyden torjunnassa. 4. Ilmastotoimet ovat väistämättömiä, mutta meidän päättäjien tehtävä on huolehtia, että ne ovat kaikille reiluja. Reilu muutos tarkoittaa sitä, että vähennämme päästöjä ja köyhyyttä yhtä aikaa. Se tarkoittaa politiikkaa, jolla ilmastotoimien kustannukset eivät kaadu heikoimmassa asemassa olevien niskaan tai ihmisille, joilla ei todellisuudessa ole mahdollisuutta valita kestävämpää vaihtoehtoa. 5. Järjestöjen rahoitukseen on löydettävä kestävä ratkaisu, jotta järjestöjen tarjoama toiminta kaikenikäisille voi jatkua. Hallitus on asettanut parlamentaarisen työryhmän selvittämään Veikkaus-voittovarojen tulevaisuutta. Kun työryhmä on saanut työnsä valmiiksi, on tarkasteltava, miltä osin rahoitusta voidaan siirtää valtion budjettiin. VASEMMISTOLIITTO 1. Pieniä eläkkeitä on edelleen korotettava. Myös pieniä työeläkkeitä saavien tilannetta on parannettava oikeudenmukaistamalla työja kansaneläkkeen yhteensovittamista. Takuuja kansaneläkkeeseen on tehtävä tasokorotuksia vuosittain. Haluamme myös käynnistää keskustelun eläkejärjestöjen ja ammattiyhdistysliikkeen kanssa eläkejärjestelmän uudistamisesta, jotta pienten ja keskisuurten eläkkeiden indeksikorotukset olisivat nykyistä oikeudenmukaisempia. Kohtuuhintaisella asuntotuotannolla on suora vaikutus myös eläkeläisten toimeentuloon etenkin kasvukeskuksissa. On myös otettava huomioon eläkeläisten toisistaan eroavat tarpeet. Nykytilanne, jossa erilaiset elämäntilanteet, tulonsiirrot ja tulomuodot sekoittuvat, edellyttää sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisvaltaista uudistamista perustulon suuntaan. Eläkeläinen voi olla myös vaikkapa taiteilija tai osa-aikatyöläinen. 2. Koulutusmäärien nosto ja henkilöstömitoitusten säätäminen ovat tärkeitä jo otettuja ensimmäisiä askelia. Sote-uudistuksen palkkaharmonisointi lisää alan houkuttelevuutta palkkojen noustessa. Palkan lisäksi on tärkeää parantaa työntekijöiden asemaa, työhyvinvointia, työelämän joustoja, työvuorojen suunnittelua, perheen ja työn yhteensovittamista, työn kuormituksen vähentämistä, johtamista ja monia muita tekijöitä. Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon 0,7 toteutumisesta olemme iloisia. Edellytämme, että myös kotihoidon laatuja ja mitoituksia parannetaan sekä mitoitusten toteutumista ja hoitoa valvotaan aiempaa paremmin. Tänä syksynä annetaan hallituksen esitys kotihoidon kehittämiseksi. 3. Haluamme laajentaa kotitalousvähennystä pienituloisille eläkeläisille. Lähtökohdaksi voidaan ottaa esimerkiksi Sitran malli, jossa 75 vuotta täyttäneiden kotitalousvähennyksen verovähennysoikeutta nostettaisiin, ja palvelujen ostoon annettaisiin rahallista tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. 4. Hyvä ilmastopolitiikka merkitsee investointeja julkiseen ja kevyeen liikenteeseen. Nämä mahdollistavat samalla myös vanhenevan väestön liikkumisen. Tukimääriä öljylämmityksestä luopumiseen on jatkuvasti kasvatettu. Avustuksiin on varattava jatkossakin riittävästi rahaa ja korotettava avustussummia. Kaikessa ilmastopolitiikassa on varmistettava toimien oikeudenmukaisuus, etteivät toimenpiteet kaadu heikommassa asemassa olevien kannettaviksi. 5. Vasemmistoliitto on hallituksessa kannattanut veikkauksen tuottojen pienenemisen kompensoimista verovaroilla sekä alentamalla arpajaisveroa. Tulevaisuudessa eläkeläistoiminnalle on turvattava vähintään nykyisen suuruinen avustustaso kokonaan verotuotoista. STEA:lla on tärkeä rooli rahankäytön valvonnassa, mutta sen ei pidä poliittisista syistä ja poliittisen paineen alla puuttua järjestöjen autonomiaan, eikä yleisesti leikata eläkeläisjärjestöiltä. RKP 1. Hallitus on tällä kaudella korottanut sekä kansaneläkettä että takuueläkettä pienituloisten eläkeläisten taloudellisen tilanteen helpottamiseksi. Viime toimena syksyn budjettiriihessä hallitus päätti ottaa käyttöön kolmiportaisen mallin korotetulle työtulovähennykselle yli 60-vuotiaille. On löydettävä malleja, jotka verotuksessa kannustavat yhdistämään eläkkeen eri työpanoksiin. Aina pitäisi olla kannattavaa työskennellä eläkeläisenä. 2. Tällä hallituskaudella 0,7 henkilöstömitoitus on toteutettu. Tekijöitä kuitenkin tarvitaan ja syyskuun budjettiriihessä hallitus päätti poikkihallinnollisen ohjelman käynnistämisestä sosiaalija terveydenhuollon henkilökunnan saatavuuden turvaamiseksi sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä. Suomi on saanut myös ensimmäisen vanhusasiavaltuutetun. Valtuutetun tehtävänä on seurata ikääntyvien asemaa ja oikeuksia ja tuoda esiin ikääntyviä koskevia näkökulmia. Valtuutetulla on tärkeä rooli seurata muun muassa vanhustenhuoltoon liittyviä kysymyksiä. 3. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää ja korvausprosenttia korotetaan ensi vuoden alusta. Korotuksella edistetään lämmitystapamuutoksia, eli käytännössä öljylämmityksen vaihtamista ympäristöystävällisempään vaihtoehtoon. Lisäksi käynnistetään kaksivuotinen kokeilu, jossa kotitalousvähennyksen kotitaloustyön sekä hoivaja hoitotyön enimmäismäärää ja korvausprosenttia korotetaan. Kotitalousvähennystä voi myös käyttää palveluihin, joita ostaa vanhemmilleen. Pienituloiset, joiden verotus on lievää, eivät pääse tarpeeksi hyödyntämään kotitalousvähennystä. Hallitusohjelman mukaan selvitetään edellytykset ottaa kotitalousvähennyksen rinnalle käyttöön tukijärjestelmä, jossa kotitalousvähennyksen kaltaisesta edusta voisivat hyötyä myös pienituloisimmat. 4. Ilmastoystävälliseen ja vähäpäästöiseen yhteiskuntaan siirtyessä on tuettava heitä, joihin muutos vaikuttaa eniten, jotta he selviytyvät ympäristöneutraalin talouden asettamista uusista vaatimuksista. Kotitalousvähennyksen korotus öljylämmityksestä luopumiseksi on tästä hyvä esimerkki, sillä tällä hetkellä yli 70 prosenttia öljylämmittäjistä on eläkeiässä, eli korotus hyödyttää suurimmaksi osaksi juuri heitä. 5. Veikkaustuottojen negatiivinen kehitys on ongelma. Samaan aikaan on selvää, että pelihaittojen torjuminen on tärkeää. Siksi ei ole realistista tai järkevää toivoa, että ne kasvaisivat takaisin muutaman vuoden takaiselle tasolle. Liikasen työryhmän ehdotus siitä, että tuki jaettaisiin valtion budjetin kautta, olisi tapa luoda pitkäjänteisyyttä tukiin. Silloinkin on tietenkin myös pitkäjänteisyyden näkökulmasta tärkeää, että poliittinen ohjaus varojen jaon suhteen olisi mahdollisimman vähäistä, eli että nykyisiä rahanjaon periaatteita noudatettaisiin. KRISTILLISDEMOKRAATIT 1. KD on esittänyt mm. eläkkeiden verotuksen keventämistä, kansaneläkkeen ja takuueläkkeen korotusta sekä omaishoidontuen verovapautta mikä auttaisi myös monia eläkeiässä olevia omaishoitajia. 2. Henkilöstövajetta voidaan kuroa umpeen vain lisäämällä vanhustenhuollon ja kotihoidon rahoitusta. KD on esittänyt useana vuotena lisärahoitusta vanhustenhoitoon. Tämän vuoden vaihtoehtobudjetissa ryhmämme suurin panostus liittyy nimenomaan hoitovajeen paikkaamiseen. 3. Kristillisdemokraatit pitävät kotitalousvähennystä hyvänä ja olemme siihen esittäneet aikaisempina vuosia korotuksia sekä korvattavan osuuden kasvattamista. Kotitalousvähennyksen rinnalle voitaisiin ottaa käyttöön kotitalousavustus pienituloisille eläkeläisille, jolla voisi hankkia kotiin palveluita ja teettää remontteja. 4. KD on kantanut huolta siitä, että erityisesti maaseudulla elävät ja vanhoissa omakotitaloissa asuvat pienituloiset eläkeläiset joutuvat ilmastotoimien maksumiehiksi. Pienituloisilla pitää jatkossakin olla mahdollisuus käyttää omaa autoa ja vaatimukset energiaremonteista pitää olla kohtuullisia. KD on esittänyt mm. polttoaineveron ja energiaveron kevennyksiä juuri tästä syystä. Öljylämmityksestä luopumiseen pitää olla tarjolla kannustimia tukien muodossa. 5. Järjestökentän rahoitus on merkittävä kokonaisuus kaiken kaikkiaan, mihin pitää löytää kestäviä ratkaisuja. Valtion budjetin kautta voidaan kestävämmällä tavalla rahoittaa yhteiskunnallisesti tärkeää työtä tekeviä yhdistyksiä. 6 Eläkeläinen 6/2021
M oni miettii, mistä aluevaaleissa äänestetään. Eikä ihme, sillä esimerkiksi televisiossa ei ole tarpeeksi selkeästi puhuttu soteuudistuksen sisällöistä. Onko niin, että toimittajia eivät kiinnosta soteasiat? Olen jäänyt kaipaamaan Ylen entisajan tietoiskuja, joissa asiat sanottiin lyhyesti ja ytimekkäästi. Aluevaaleissa on kyse muun muassa vanhusten kotipalveluiden määrästä ja laadusta, siitä, onko hoivakodeissa riittävästi henkilökuntaa, pääseekö lääkäriin tai sosiaalityöntekijälle nopeasti vai jonottamalla. Kun koko maakunnan kuntien sotepalvelut ja erikoissairaanhoito yhdistetään, hallinnosta säästetään paljon rahaa arkipalveluihin. Tärkeintä on, että terveyskeskukset ja erikoissairaanhoidon palvelut yhdistetään oikea-aikaisiksi palveluketjuiksi. Hyvin toteutettuna jonot lyhenevät ja aikoja annetaan joustavasti ihmisten tarpeiden mukaan. Jonotus on epäinhimillistä ihmisille ja kallista yhteiskunnalle, koska jonossa sairaus pahenee. OTETAAN ESIMERKKI lonkkakivuista. Moni miettii liian pitkään lääkäriin menoa, kun kipu vaikeuttaa liikkumista. Kun ihminen lopulta hakeutuu lääkäriin, on saattanut polvikin kipeytyä lonkkakivun aiheuttaman virheasennon takia. Lääkäri toteaa lonkkaleikkauksen tarpeen, mutta jos kunnan talouspamppu on sanonut, että nyt ei lähetetä erikoissairaanhoitoon kuin kiireisimmät potilaat, lähetettä ei saa heti. Kun kipu on kestämätön, lääkäri laittaa potilaan erikoissairaanhoidon jonoon. Ensin kuitenkin pitää hoitaa hampaat kuntoon, koska niissä ei saa olla tulehdusta lonkkaleikkaukseen mennessä. Jonotusaikana lonkka ja polvi ovat jo niin huonossa kunnossa, että potilas ei käy enää ulkona ja alkaa masentaa. Kun potilas lopulta pääsee puolen vuoden jonosta leikkaukseen, hän on vain varjo entisestä itsestään. UUDESSA SOTESSA näin ei pitäisi enää tapahtua ja hoidot pitäisi antaa oikea-aikaisesti hoidon tarpeen, ei kunnan talouden mukaan. Hyvinvointialueiden rahoitus siirtyy kunnilta valtiolle, joka antaa koko alueelle yhden rahapussin. Tammikuun vaaleissa valittava aluevaltuusto päättää, miten rahat jaetaan hyvinvointialueella. Se päättää, paljonko annetaan vanhusten palveluihin, onko joka kunnassa lähipalvelua vai tuleeko valtuustoihin kovan linjan leikkaajia, keskittäjiä ja yksityistäjiä. Soteuudistus on mahdollisuus parantaa palveluja, mutta päättäjien arvomaailmasta riippuu se, tuleeko uudistuksesta hyvä vai huono eläkeläisten kannalta. Siksi pienituloisten ja eläkeläisten on tärkeää äänestää. Eläkeikäiset tarvitsevat eniten sotepalveluja, sillä luonnollisesti ikä tuo sairauksia ja kotipalvelun tai palveluasumisen tarpeita. Siksi soten aluevaalit ovat eläkeläisten kannalta tärkeimmät vaalit. Eläkeläisten tärkeimmät vaalit VIERASKYNÄ Hoidot pitäisi antaa oikeaaikaisesti hoidon tarpeen, ei kunnan talouden mukaan. ANNE HUOTARI Kiertää soteuudistuksen kouluttajana eri puolilla Suomea. Aluevaaliehdokas. Y K:n ihmisoikeusneuvoston ikääntyvien oikeuksista vastaava itsenäinen asiantuntija Claudia Mahler vieraili Suomessa loka-marraskuun vaihteessa. Mahler tapasi kymmenpäiväisen Suomen-vierailunsa aikana ministerien lisäksi laajasti valtionhallinnon johtoa, suomalaisia viranomaisia sekä järjestöjen edustajia, tutkijoita ja vanhusalan toimijoita. Eläkeläiset ry:n monikulttuurisuustyön suunnittelija Eva Rönkkö ja ikääntyvien vieraskielisten yhdistyksen Jade-yhteisön toiminnanjohtaja Susanna Lehtovaara olivat siinä järjestöjen edustajien joukossa, joka pääsi tapaamaan Claudia Mahleria. – Saimme hienon mahdollisuuden kertoa hänelle ikääntyvien vieraskielisten oikeuksien toteutumisen tilasta Suomessa, Eva Rönkkö toteaa. Rönkkö sanoo olevansa myönteisesti yllättynyt siitä, että Mahlerilla avustajineen oli selkeä tahtotila tavata myös vähemmistöjen edustajia ja kuulla heidän näkemyksiään. – Mahler oli selvästi huolella valmistautunut Suomen-vierailuunsa. Hänellä oli etukäteistietoa siitä, kuinka järjestöissämme tehdään töitä vieraskielisten vähemmistöjen tueksi. Ulkomaalaistaustaisten ikääntyvien ihmisten ryhmä on suomalaisessa yhteiskunnassa näkymätön, Rönkkö kiteyttää. – Heitä ei tunnisteta palveluissa, asiantuntijaorganisaatioiden työssä eikä tutkimuksessa. Osalle ulkomaalaistaustaisista ikääntyvistä henkilöistä on haasteellista hakeutua palvelui den piiriin. Suomen vanhuspalvelukentällä ei ole vielä sisäistetty ikääntyvän väestön moni naistumista ja sen aiheuttamaa palveluiden kehittämistarvetta. Palveluissa tulisikin nykyistä enemmän ottaa huomioon kielija kulttuurivähemmistöjen lähtökohtia ja tarpeita sekä varmistaa palveluiden saavutettavuutta, Rönkkö sanoo. CLAUDIA MAHLER nosti myös vierailunsa päätteeksi julkaistussa tiedotteessa selkeästi esiin ikääntyvien vähemmistöjen – esimerkiksi seksuaalija sukupuolivähemmistöjen ja etnisen alkuperän – aseman ja ihmisoikeuskysymykset. Ikääntyneitä ei hänen mukaansa tulisi nähdä pelkästään yhtenäisenä ryhmänä, vaan heidän yksilölliset tarpeensa tulisi ottaa paremmin huomioon. Suomalainen sosiaaliturva sekä sosiaalija terveypalvelut saivat tiedotteessa myönteisen kommentin. Vierailu on vuonna 2014 perustetun ikääntyvien oikeuksien itsenäisen asiantuntijan mandaatin ensimmäinen vierailu Pohjoismaihin. Tarkoituksena on raportoida YK:n ihmisoikeusneuvostolle ikääntyneiden oikeuksiin liittyvästä lainsäädännöstä ja oikeuksien toteutumisessa Suomessa. Asiantuntija esitellee Suomea koskevan raportin ja suositukset ihmisoikeusneuvostolle vuoden 2022 syysistunnossa. Raportti tullaan luovuttamaan myös Suomen hallitukselle. TUOMAS TALVILA Ikäihmisten yksilölliset tarpeet tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon. Vähemmistöjen asema nousi esiin YK:n ihmisoikeusneuvoston ikääntyvien oikeuksista vastaava itsenäinen asiantuntija Claudia Mahler tutustui Suomen tilanteeseen. A N TT I A IM O -K O IV IS TO /L EH TI K U VA Claudia Mahler. Eläkeläinen 6/2021 7
YHTEISKUNTA A luevaaleissa 23.1.2022 valitaan Suomen ensimmäissaet aluevaltuustot. Eläkeläiset ry kannustaa kaikkia eläkeläisiä osallistumaan vaaleihin ja nostamaan esille eläkeläisten asioita. Eläkeläiset ry:n hallitus päätti järjestön vaalitavoitteista kokouksessaan 16.11. Hyvinvointialueilla päätetään monista ikäihmisten hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista. Näitä ovat palveluiden saatavuus ja saavutettavuus, hoitoon pääsy ja elämänhallinnan tukeminen palveluohjausta vahvistamalla. Eläkeläisten tulee vaikuttaa siihen, että aluevaltuustoihin valitaan sellaisia henkilöitä, jotka tuntevat ikäihmisten tarpeet ja haluavat kehittää ikäystävällistä hyvinvointialuetta. 1. Palvelut saatava yhdenvertaisesti Hyvinvointialueilla on turvattava palvelujen saatavuus yhdenvertaisesti asuinpaikasta riippumatta. Liikenneyhteydet tai liikkumisen hinta eivät saa muodostua esteeksi hoitoon pääsylle. Tärkeää on taata lähipalvelut ja toimivat liikenneyhteydet palveluiden piiriin. Uudistuksessa on pidettävä huoli siitä, että perusterveydenhuolto saa riittävät resurssit. On myös muistettava, että uudistus ei ole vain terveydenhuollon, vaan myös sosiaalipalveluiden uudistus. Sote-palvelut tulee rahoittaa pääosin julkisin varoin. Sote-keskuksen peruspalvelut tulee saada maksutta. Asiakasmaksuista on luovuttava, jos ne aiheuttavat toimeentulotuen tarvetta. Julkisten palveluiden maksujen perinnästä yksityisten perintätoimistojen kautta on luovuttava. Palveluiden digitalisointi ei saa lisätä ikäihmisten riskiä syrjäytyä. Digitaalisen palvelun rinnalla on aina oltava mahdollisuus ei-digitaaliseen henkilökohtaiseen palveluun. Digilaitteiden ja tietoteknisten palveluiden käytön opastus ja neuvonta tulee ottaa julkisten palvelujen pysyväksi osaksi. Ikääntyneet tulee ottaa mukaan digitaalisten palveluiden suunnitteluun ja testaamiseen. 2. Vanhuspalvelut ja kotihoito kuntoon Vanhusten hoivaan on sijoitettava määrätietoisesti lisää varoja. Ympärivuorokautisen hoidon tarjontaa tehostetun palveluasumisen yksiköissä on lisättävä. Heikkokuntoisia vanhuksia ei saa jättää kotihoidon varaan. Vanhuspalveluita valvovien viranomaisten resursseja ja toimivaltuuksia on lisättävä. Hoitajamitoitus on myös kotihoidossa nostettava riittävät ja laadukkaat palvelut turvaavalle tasolle. Harmonisoitaessa hyvinvointialueiden asiakasmaksuja ja henkilöstön palkkausta on huolehdittava siitä, että henkilöstön työehtoja ei heikennetä eikä asiakkaiden maksurasitusta lisätä. Henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi on lisättävä koulutuspaikkoja. Alalle koulutetun henkilöstön työssä viihtyvyyden turvaamiseksi on parannettava henkilöstön työoloja ja työehtoja. Omaishoitajien jaksamisesta on huolehdittava vuosittaisilla terveystarkastuksilla ja järjestämällä omaishoitajille kuntoutusta ja virkistystoimintaa. Omaishoitajien vapaiden turvaamiseksi tarvitaan kotiin tuotavia ja kodin ulkopuolisia sijaishoitomuotoja. Hyvinvointialueiden tulee tehostaa tiedotusta omaishoitajille kuuluvista taloudellisista ja jaksamista tukevista tukimuodoista. 3. Julkisten palveluiden ensisijaisuus Julkisella vallalla tulee olla järjestämisvastuun lisäksi keskeisin rooli palvelujen tuottajana. Viranomaistehtäviä ei saa ulkoistaa yrityksille. Yksityisten ostopalveluiden kustantaminen verovaroin on rajattava tilanteisiin, joissa julkinen palvelu ei voi tarjota riittävän laadukkaita ja monipuolisia palveluita. Palvelujen järjestämisen tavoitteena tulee aina olla asiakkaiden hyvinvointi, ei palvelujen tuottajan saama taloudellinen voitto. Julkisten palveluiden tuottajien tulee toimia esimerkkinä palveluiden hyvässä laadussa. Palveluiden kehittämisessä on huomioitava yksilölliset tarpeet, kuten parisuhdetilanne, sukupuolten ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus, kielija kulttuurivähemmistöt. Julkisissa palveluhankinnoissa tulee painottaa laatutekijöitä, kuten kotimaista työllisyyttä tukevaa laadukasta lähiruokaa ja ilmastoystävällisiä ratkaisuja. 4. Ikääntyneet mukaan vaikuttamaan Hyvinvointialueiden vakiintuminen osaksi suomalaista demokratiaa edellyttää kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan mukaan ottamista. Hyvinvointialueiden vanhusneuvostoihin tulee nimetä alueella toimivien valtakunnallisten eläkeläisjärjestöjen edustajat, jolloin niillä on suora yhteys kansalaisyhteiskuntaan. Ikäihmisten osallistuminen ei saa olla näennäistä. Vanhusneuvostoille on turvattava riittävät voimavarat ja aito vaikutusvalta jo asioiden valmisteluvaiheessa. Nettikuulemisen lisäksi tarvitaan aitoa keskustelua ja kuulemistilaisuuksia. Kaikkien asianosaisten kuulemisen varmistamiseksi päätöksentekijöiden ja virkamiesten tulee jalkautua alentuneen toimintakyvyn omaavien vanhusten luo. Vastuu suomalaisten hyvinvoinnin peruspalveluista siirtyy suurelta osin uusille hyvinvointialueille. Siksi jokaisen, joka pitää hyvinvointimme toimimista ja kehittymistä tärkeänä, tulee käyttää aluevaaleissa äänioikeuttaan. Hyvinvointialueet vahvistamaan palveluita ja demokratiaa Eläkeläiset ry kannustaa kaikkia eläkeläisiä osallistumaan aluevaaleihin ja nostamaan esille eläkeläisten asioita. 8 Eläkeläinen 6/2021
lääkäriin päästävä turvallinen vanhuus kotona ja hoivakodissa 7 päivässä Sinun äänesi ratkaisee SOTEn ALUEVAALEISSA ANNE HUOTARI ex-kansanedustaja sosionomi YAMK Pohjois-Pohjanmaa aluevaaliehdokas Vaalipäivä 23.1.22, ennakko 12.-18.1.22 Mikko tuntee omakohtaisesti maakunnan tarpeet.” Martti Korhonen erityisopettaja, eläkeläinen MIKKO RAUDASKOSKI Koko maakunnan MIKKO aluevaltuustoon! P OHJOIS P OHJANMA A Tutustu Mikkoon YouTubessa: Aikansa kapinalliset: Mikko Raudaskoski Sievin suojelija Kappas, liiton jäsenyydestä on hyötyä vielä eläkkeelläkin. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Kotona sattuu ja tapahtuu. Onneksi siihen on helppoa varautua. Tarjoamme jatkuvan 10 % jäsenalennuksen kaikille suomalaisten ammattiliittojen jäsenille. Kun vakuutat meillä kotisi ja valitset yhden tai useamman muun vakuutuksen, saat kaikista vakuutusmaksuista 10 % omistaja-alennuksen. Alennukset eivät koske liikennevakuutusta. Turvaa rakkain paikkasi turva.fi/koti Jos se on kullan kallis, se kannattaa vakuuttaa SOTE-UUDISTUKSESSA MAAHAN perustetaan 21 hyvinvointialuetta ja niille siirretään kunnista vastuu sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä. Hyvinvointialueita koskeva lainsäädäntö tuli voimaan 1.7.2021. Hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto, jonka jäsenet ja varajäsenet valitaan aluevaaleilla. Valtuuston toimikausi on neljä vuotta. Aluevaalit toimitetaan samanaikaisesti kuntavaalien kanssa vuodesta 2025 lukien. Ensimmäiset aluevaalit toimitetaan kuitenkin erillisinä vaaleinaan sunnuntaina 23.1.2022. Helsingin kaupunki ei ole hyvinvointialue eikä kuulu mihinkään hyvinvointialueeseen eikä siellä siten toimiteta aluevaaleja. Kukin aluevaltuusto päättää itse kokonsa, mutta hyvinvointialuelaissa säädetään, että pienimmillä alueilla valitaan kuitenkin vähintään Näin toimivat aluevaalit 59 valtuutettua ja suurimmilla vähintään 89 valtuutettua. Ensimmäisissä aluevaaleissa valitaan kuitenkin nämä vähimmäismäärät valtuutettuja: 59 valtuutettua: Keski-Pohjanmaan, Kainuun, Itä-Uudenmaan, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kymenlaakson, Pohjois-Karjalan, Kanta-Hämeen, Pohjanmaan, Lapin sekä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueet. 69 valtuutettua: Keski-Uudenmaan, Päijät-Hämeen, Satakunnan, Pohjois-Savon, Keski-Suomen sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueet. 79 valtuutettua: Pohjois-Pohjanmaan, Länsi-Uudenmaan, Varsinais-Suomen sekä Pirkanmaan hyvinvointialueet. › vaalit.fi Eläkeläinen 6/2021 9
”Ikääntyvän yhteiskunnan pidettävä hyvää huolta lapsista” Eläkejärjestelmä elää ja hengittää talouden ja yhteiskunnan muun päätöksenteon tahdissa, todettiin EETU ry:n Eläkeläisparlamentissa. TUOMAS TALVILA I kääntyvän yhteiskunnan tärkein paikka saattaakin olla koulu, totesi Työeläkevakuuttajat TELA:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n järjestämässä Eläkeläisparlamentissa. – Lasten ja nuorten asia on eläkepoliittisestikin tärkeä. Tämän päivän kolme-neljäkymppisten kannalta olennaista on se, miten pidämme lapsista huolta ja miten heitä koulutamme. Tämän päivän lasten on vuoro aikanaan rahoittaa edellä menijöitten eläkkeitä. – Mitä vähemmän lapsia ja nuoria yhteiskunnassa on, sen tärkeämmäksi tavoitteeksi tulee heidän asemastaan, terveydenhuollostaan ja koulutuksestaan huolehtiminen. Yhä vähemmän on varaa siihen, että osa nuorista putoaa koulutuksesta ilman päästötodistusta tai ammattia, jolla elättää itseään. Siimes kuvaili esityksessään, miten yhteiskunnan rajallisia voimavaroja täytyy purukumin tavoin venyttää, koska huolta on pidettävä väestön ”molemmista ääripäistä”: Sekä ikääntyneiden ihmisten eläkkeistä, hoivasta, terveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista että lasten ja nuorten pärjäämisestä. – Eläkejärjestelmä elää ja hengittää talouden ja yhteiskunnan muun päätöksenteon tahdissa. Eläkeneuvottelujen ulkopuolella pitäisi hallituksen ja eduskunnan toimesta tulevaisuudessa saada julkisen talouden tilaan, talouskasvuun ja yhteiskunnan työllistämiskykyyn liittyvät seikat nykyistä parempaan tilaan, Siimes sanoi. TYÖELÄKEYHTIÖ VARMAN toimitusjohtaja Risto Murto viittasi esityksessään syyskuussa julkistettuun tanskalaisprofessori Torben M. Andersenin raporttiin Suomen eläkkeiden riittävyydestä ja kestävyydestä. – Raportti oli tasapainoinen. Suomen eläkejärjestelmä pärjää kansainvälisessä vertailussa hyvin. Kehitettäviä lohkojakin silti on. Murto nosti esimerkiksi yrittäjien eläkevakuutuksen, joka hänen mukaansa kaipaa voimakasta uudistamista. – Se että meillä on eläkejärjestelmässä noin 30 vuoden päästä maksupaineita, on todellinen rajoite ja tulee vaikuttamaan seuraavan eläkeuudistuksen tekemiseen. Mutta se paine on ollut laskelmissa mukana jo monta vuosikymmentä. Eli jos Andersenin raportin uutisoinnista tuli kuva, että nyt löydettiin uusi ongelma, niin silloin ei olla katsottu aikaisempia laskelmia pitkään aikaan. VIDEOIDUN PUHEENVUORON Eläkeläisparlamentille esittänyt sosiaalija terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.) sanoi, että eläkejärjestelmää kehitetään tällä hallituskaudella mm. uudistamalla perhe-eläkkeitä ja yrittäjien eläkelakia sekä säätämällä niin sanotusta lineaarisesta mallista työkyvyttömyyseläkkeen ja ansioiden yhteenYhä vähemmän on varaa siihen, että osa nuorista putoaa koulutuksesta ilman päästötodistusta tai ammattia. EETU ry:n Eläkeläisparlamentti pidettiin Työeläkeyhtiö Varman auditoriossa Helsingissä. Tilaisuuden aluksi seurattiin sosiaalija terveysministeri Hanna Sarkkisen videoitua puhetta. TU O M A S TA LV IL A YHTEISKUNTA 10 Eläkeläinen 6/2021
Paras lahja itselle tai läheiselle! KALENTERIKELLO! Tilaa heti rajoitettu erä! LOISTAVA LAHJAIDEA ITSELLE TAI LÄHEISELLE! Tarjoamme Eläkeläinen-lehden lukijoille upean, ajan-hallintaa ja elämää helpottavan Kalenterikellon nyt alennettuun hintaan: Etusi on voimassa 31.12.2021 asti. ”Erittäin hyvä ja tarpeellinen! Olen todella tyytyväinen. Kun katson kelloa, näen heti mitä se on ja lisäksi viikonpäivän. Eläkkeellä päivät ovat paljolti samanlaisia, eikä aina muista, mikä päivä on. Nyt tiedän jo heti aamulla. Kello on aivan mahtava ja lisäksi kaunis. KIITÄN!” Raili Tilaa helposti täältä: Puhelin: 010 322 7870 (arkisin 09-16) Sähköposti: info@dementiaonlineshop.com Verkkokauppa: www.dementiaonlineshop.com Ko rk eu s x le ve ys 20 ,5 cm x 12 ,5 cm www.dreamcare.fi | Vanajantie 4, 13110 Hämeenlinna asiakaspalvelu@dreamcare.fi | 050-5230080 AP UA JO NE UV O .f i LIIKKUMISEN APUVÄLINEET TARJOUS 280 € (ovh 560€) Dietz Tomtar Basic PYÖRÄTUOLI kokoontaittuva 48 cm avustajan jarrulla info@apuajoneuvo.fi 040 124 4282 Maahantuonti, myynti ja vuokraus: Kuusiluoto Oy Kehittäjänkatu 16, 04440 Järvenpää Ta rjo us vo im as sa va in ra joi te tu n er än sovittamiseksi. Sarkkinen otti esille myös kansalaisjärjestöjen – siis esimerkiksi eläkeläisjärjestöjen – rahoituksen. Se nojaa olennaisesti veikkausvoittovaroihin, jotka koronapandemian ja pelihaittojen ehkäisytoimenpiteiden vuoksi ovat huvenneet. Parhaillaan pohditaan, miten rahoitus järjestetään vuoden 2023 jälkeen. – Mikäli rahoitus päätetään siirtää suoraan valtion budjettiin, on tärkeää varmistaa järjestökentän itsenäisyys. Järjestöjen rahoitus ei voi seilata ennakoimattomasti poliittisten suhdanteiden mukaisesti, Sarkkinen totesi. Eläkeläisparlamenttiin osallistui kutsuttuja edustajia kaikista kuudesta EETU-järjestöstä. Tilaisuus myös striimattiin suorana lähetyksenä vapaasti verkossa katsottavaksi. Parlamentille esiteltiin tuloksia kyselystä, jonka EETU on tehnyt alueellisesta yhteistyöstä. Keskustelussa suunnattiin kohti historiallista aluehallintouudistusta. – Edessä on järjestöjen yhteinen ponnistus. Katsotaan eteenpäin, että päästään vaikuttamaan muun muassa uusissa alueellisissa vanhusneuvostoissa, salissa todettiin. › Eläkeläisparlamentin tallenne on katsottavissa osoitteessa eetury.fi ELÄKELÄISLIITTOJEN ETUJÄRJESTÖ EETU ry kiinnittää ensi vuonna erityistä huomiota ikäihmisten vaikutusmahdollisuuksiin tulevilla hyvinvointialueilla. Tässä työssä EETU hyödyntää jäsenjärjestöjensä alueellisille yhteistyöelimille tehdyn tuoreen kyselyn tuloksia. – EETU hakee julkisuutta sille äärettömän tärkeälle työlle, jota aktiiviset vapaaehtoisemme tekevät. Se on mitä suurimmassa määrin henkistä ja fyysistä terveystoimintaa ja täsmälääkettä ihmisten yksinäisyyteen. Vapaaehtoistyö ansaitsisi nykyistä parempaa arvostusta muun muassa maksuttomien toimitilojen muodossa”, totesi Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n toiminnanjohtaja Timo Kokko EETU:n syyskokouksessa. SYYSKOKOUS VALITSI vuorotteluperiaatteen mukaan EKL:n puheenjohtajan Simo Paassillan EETU:n puheenjohtajaksi 2022. Puheenjohtajuutta hoitaa vuoroin jokin kuudesta jäsenliitosta. Tänä vuonna vetovastuussa on ollut Eläkeläiset ry. Toimintavuotena 2022 EETU teettää perinteisen, kolmen vuoden välein toteutettavan Huomisen kynnyksellä -tutkimuksen. Tutkimussarjassa on mm. selvitetty 55–84-vuotiaiden käsityksiä ikääntyvien ja iäkkäiden ihmisten ongelmista, suhtautumista eläkeläisjärjestöihin sekä luottamusta eläkejärjestelmään. EETU:n ensi syksyn Eläkeläisparlamentin aiheena on eläkeläisköyhyys ja sen torjuminen. ”Suomeen on laadittava toimenpideohjelma, jolla eläkeläisköyhyys poistetaan. Ohjelmassa EETU:n erityishuomio hyvinvointialueisiin pienituloisten eläkeläisten asemaa on tarkasteltavana kokonaisuutena. On haettava aidosti vaikuttavia toimia heidän tilanteensa parantamiseksi. Merkittävässä osassa eläkeläisten toimeentulon kannalta ovat myös palvelut, niiden saatavuus ja saavutettavuus sekä hinta/maksutaso”, toimintasuunnitelma toteaa. EETU ry:n vuoden 2022 varapuheenjohtajuutta hoitaa vuoden 2023 puheenjohtajajärjestö Eläkeliitto ry. Uuden hallinnon varsinainen toimikausi alkaa vuoden 2022 alusta. SYYSKOKOUS PIDETTIIN 26. marraskuuta Kelan tiloissa Helsingissä. Kokouksen pohjustukseksi eetulaiset kuulivat Kelan lakiyksikön päällikön Mia Helteen katsauksen laitoksen ajankohtaisiin asioihin. Eläke-, opintoja perhe-etuuksien osaamiskeskuksen päällikkö Heli Hänninen esitteli perhe-eläkeuudistusta, jota koskeva laki hyväksyttiin marraskuun lopulla. – Uudistetun perhe-eläkkeen tavoite on turvata nimenomaan sopeutumisajan toimeentuloa. Tätä korostaa leskeneläkkeen muuttuminen määräaikaiseksi vuonna 1975 ja sen jälkeen syntyneillä, Hänninen kertoi. Uudistus parantaa lasten ja lapsiperheiden asemaa. Avopuolisot saavat oikeuden leskeneläkkeeseen tietyissä tilanteissa. Muutokset tulevat voimaan ensi vuoden alusta. Perhe-eläkeuudistus ei koske leskiä, jotka jo saavat leskeneläkettä. Heidän eläkkeenmaksunsa jatkuu aivan kuten ennenkin. TUOMAS TALVILA Järjestöjen yhteistyöelintä johtaa ensi vuonna Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL. Eläkeläinen 6/2021 11
JÄRJESTÖ Matkavastaavien iloinen joukko tutustui Silja Europaan ja sen palveluihin. TUOMAS TALVILA E läkeläiset ry:n Matkavastaavien opintoja neuvottelupäivät toteutettiin tänä vuonna risteilyn merkeissä. Lokakuisella risteilyllä yli satapäinen joukko jäseniämme tutustui Silja Europa -laivaan, jolla ensi vuonna järjestetään Kulje kanssain -risteily. Laivaan ja sen palveluihin oltiin hyvin tyytyväisiä. Eläkeläiset ry:n ensi vuoden päätapahtuma on Kulje kanssain -risteily 13.–14.9.2022 Helsinki–Tallinna–Helsinki Silja Europalla. Risteilyn ohjelmaa valmistellaan tiiviiseen tahtiin. Ohjelma tarjoaa laivan viihdeohjelman lisäksi jäsenistömme ja järjestömme itse tekemää ohjelmaa: illanvieton, tanssia, liikunnallista ohjelmaa, musiikkia, yhteislaulua sekä asiaohjelmaa. Toivomme, että paikallisyhdistykset ja aluejärjestöt tekisivät tiivistä yhteistyötä matkajärjestelyjen osalta. Näin turvaamme mahdollisimman monelle jäsenellemme tilaisuuden lähteä reissulle mukaan. Risteilyn myynti on täydessä vauhdissa. Siitä huolehtii vastuullinen matkanjärjestäjämme Matkapojat. Hinnasto, varausohjeet ja muuta tietoa löytyy tämän lehden sivulta 15. VANTAALAISEN TIKKURILAN Eläkeläiset ry:n matkavastaava Anneli Elo ja yhdistyksen emäntänä toimiva Margareetta Lindfors olivat tulleet Matkavastaavien opintoja neuvotteluristeilylle risteilylle kuulemaan tietoja ensi syksyn suurtapahtumasta. – Uskon että kiinnostusta risteilylle löytyy, kun tästä päästään kaikessa rauhassa yhdistyksessä keskustelemaan, Elo arvioi ensivaikutelmiaan. Tikkurilan yhdistyksen syksy on sujunut hyvissä merkeissä, muun muassa ruskamatkalla Raaseporiin. – Oli hirveän antoisa matka Kisakeskukseen. Innostuimme siellä sellaisesta urheilulajista kuin sisäcurling. Nyt ollaan kartoittamassa saataisiinko Vantaalta tilat tämän harrastamiseen, Elo kertoo. ENSI SYKSYN Kulje kanssain -jäsenristeily kiinnostaa kautta Suomen. – Ihan hieno homma ja aiomme saada pohjoisen perukoiltakin porukkaa matkaan ensi syksyn risteilylle. Kyllä me aiomme heti varata, arvioi puheenjohtaja Seppo Maijala länsilappilaisesta Kolarin Eläkeläisistä. Kulje kanssain -risteilylle ovat tervetulleita kaikki jäsenemme ja toimintamme ystävät. Paikallisyhdistyksissä matkavastaavat tiedottavat matkajärjestelyistä, ottavat ilmoittautumiset vastaan sekä keräävät maksut. Mukaan pääsee myös yksittäinen lähtijä. Silloin varaus tehdään suoraan Matkapojille. › elakelaiset.fi/toiminta/kulje-kanssain-risteily-2022/ Ensi syksyn risteilylle lähdetään porukalla! Tallink Siljan Peter Snellman esitteli laivaa ja sen palveluja matkavastaavien opintoja neuvottelupäivien osallistujille. Aiomme saada pohjoisen perukoiltakin porukkkaa matkaan!” 12 Eläkeläinen 6/2021
S oitin lukioaikana paikallisessa pohjalaispoikien tanssiorkesterissa ja keikat osuivat yleensä viikonvaihteisiin. Sunnuntain keikalta oli kiire päästä nukkumaan, koska maanantaiaamuna piti olla koulussa. Niinpä kamat autoon lastattuamme autokuskimme sai tiukan komennon: ”Mittari satahan ja rario Ruottihin!” Yle ei vielä lähettänyt yöllä ohjelmaa ja Ruotsin radiosta tuli soittajille mieluista takapotkujazzia. Ruotsi oli tuohon aikaan se ”kultamaa”, josta pyrittiin ottamaan mallia elintason kohottamisessa ja yhteiskunnan ja keskeisten palvelujärjestelmien kehittämisessä. 400 000 suomalaista lähti sinne paremman elintason toivossa. Myös Ruotsin lainsäädäntö oli se normi, jota hyvä lainvalmistelu pyrki noudattamaan. Jos joku rohkeni arvostella valmisteilla olevaa lakia, niin arvostelu tyrmättiin toteamalla, että ”laki on kirjoitettu täsmälleen Ruotsin mallin mukaan”. Se oli tehokas tapa vaientaa vastaväitteet. MYÖS ELÄKEJÄRJESTELMÄN kehittämiseen haetaan aika ajoin mallia naapurista. Vappusatasenkin idea taitaa olla Ruotsista lähtöisin. Ruotsi alkoi maksaa syyskuun alusta 900 – 1700 euroa/ kk eläkettä saaville lisää, jonka suuruus on – 60 euroa/ kk. Suomessa vastaavanlainen pienten työeläkkeiden korottaminen on laajasti tyrmätty vetoamalla työeläkkeiden pitkän tähtäimen rahoitusongelmiin. Jos tahtoa pienten työeläkkeiden korjaamiseen löytyy, voidaan tavoite toteuttaa koskematta rahastoihin. Pienet eläkkeethän koostuvat osaksi työeläkkeestä ja osaksi kansaneläkkeestä. Ns. suojaosan (n. 56 e/kk) jälkeen jokainen lisäeuro työeläkkeeseen pienentää kansaneläkettä 50 sentillä. Jos tuo pieneneminen olisi esimerkiksi 40 tai 30 senttiä, muodostuisi työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhteismäärästä nykyistä suuremmaksi. Työeläkerahastoja ei tarvittaisi apuun, asia hoidettaisiin kansaneläkelaitokselle valtion budjetissa osoitetulla rahoituksella. RUOTSIN ELÄKEJÄRJESTELMÄSSÄ toimii sekä ”jarru” että ”kaasu”. Indeksikehityksen ohella eläkkeisiin vaikuttaa myös eläkerahastojen sijoitusten kehittyminen. Joskus sijoitukset kehittyvät huonosti, tulee miinusta ja sitä tulee silloin myös eläkkeisiin. Jos taas sijoitukset tuottavat hyvin, painetaan kaasua myös eläkkeiden kehitykseen. Silloin eläkkeet nousevat enemmän kuin eläkeindeksi niitä nostaisi. Lopputulos pitkässä juoksussa ei eroa paljoa suomalaisesta, kehitys vain on naapurissa tempoilevaa ja epävarmuutta luovaa. SILLOIN TÄLLÖIN esitetään, että eläkemaksuja maksavan pitäisi itse saada päättää, mihin eläkemaksut sijoitetaan. Ruotsissa tästäkin on kokemuksia. Siellä toimii yhtenä eläkejärjestelmän osana ns. rahastoeläke, johon maksamiensa maksujen (2.5 % ansiotuloista) sijoittamisesta maksaja päättää itse. Valittavana on satamäärin rahastoja. Suurimmalle osalle valinta on kuitenkin liian vaikea ja siksi nämäkin varat sijoitetaan valtaosalta keskitetysti. Aina ei naapurin malli toimi toivotulla tavalla. Eläketurvan kehittämisessä lieneekin parasta turvautua Ehrenswärdin periaatteeseen: ”… seiso tässä omalla pohjallasi äläkä luota vieraan apuun.” Mallia Ruotsista? Vappusatasenkin idea taitaa olla Ruotsista lähtöisin KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on eläkeläisaktiivi Espoosta. KALEVIN KYNÄSTÄ › Laula kanssain -yhteislauluja kuoroilta › Tanssimusiikkia › Ohjelmallinen illanvietto › Runokaraoke › Tanssipaja › Rappustreenit › Boccia-kisa › Entisten viisaitten kerhon tietovisa › Alustukset ja keskustelu ikääntymispolitiikan tärkeistä asioista › Järjestöaktiivien treffit Ohjelmaan kuuluu myös: › yhteistyökumppaneittemme järjestämää ohjelmaa sekä › laivan oma korkeatasoinen viihdeohjelma Ohjelmasisältö on tässä vaiheessa vielä alustava ja voi muuttua jonkin verran. Pyydämme jäseniltämme ohjelmaja esiintyjäehdotuksia tammikuun lopun yhdistyspostikirjeessä. Muun muassa tätä on suunniteltu Kulje kanssain -risteilyohjelmaan 13.-14.9.2022 Kainuun Aluejärjestön matkavastaava Antero Kyllönen nauratti aluejärjestön puheenjohtajaa Arja Jauhiaista ja Mirja Jokista (oikealla). Tikkurilan Eläkeläiset ry:n Margareetta Lindfors (vasemmalla) ja Anneli Elo vaihtoivat kuulumisia Kolarin Eläkeläisten Seppo Maijalan ja Marja-Leena Lapinniemen kanssa. Eläkeläinen 6/2021 13
JÄRJESTÖ Pitosukka liukastumisen ehkäisyyn 2 parin pakkaus 23,00 € + postituskulut p. 050 524 7559 sales@carecare.fi www.carecare.fi Kursseilla koulutetaan kulttuuriaktivisteja, jotka oppivat ohjaamaan työpajoja. TIINA RAJALA K ansan Sivistystyön Liitto KSL ry järjesti Eläkeläiset ry:n kanssa kaksi ensimmäistä kaksipäiväistä kulttuuriaktivismin kurssia. Kyseessä on kurssiuutuus, jota jäsenemme pääsivät kokeilemaan. Ensimmäinen kurssi pidettiin Turussa ja toinen Oulussa syyskuun lopussa. Kursseilla koulutetaan kulttuuriaktivisteja, jotka oppivat ohjaamaan kulttuuriaktivismin työpajoja. Työpajoissa käsitellään osallistujille tärkeitä yhteiskunnallisia aiheita kulttuurin keinoin. Työpajojen tuotoksia tuodaan julkisuuteen ja niitä käytetään kansalaisvaikuttamisen välineenä. TURKUUN OLI kokoontunut kymmenen aktivistia. He olivat tulleet Helsingistä, Kaarinasta, Klaukkalasta, Porvoosta, Turusta ja Uudestakaupungista. Kurssin vetäjinä olivat KSL:n koulutustuottaja Tiina Flygare ja kulttuurituottaja Riina Näsi. Ryhmä mietti aluksi, mitä kaikkea kulttuuriaktivismi tarkoittaa. Sitten harjoiteltiin menetelmiä, joilla ryhmän saa vapaasti puhumaan itselleen tärkeistä aiheista. Puheenaiheita haettiin muun muassa erätaukomenetelmän, megatrendien ja demokratiakorttien avulla. Esiin nousi melko rankkojakin teemoja, kuten eutanasia ja hoitotahto, mutta niistä keskusteltiin vapautuneesti ja huumoriakin tuli mukaan. Erääseen hoitotahtoon tuli selkeästi kirjattua, ettei kauravelliä pidä tarjota mutta konjakkiryyppy kyllä sen sijaan kelpaa. Kulttuuriaktivismia Turussa Uimahalliin pitäisi päästä. Vappu Halonen ja Sinikka Peiponen Klaukkalan Eläkeläisistä ideoivat keinoja, joilla puuttua epäkohtaan. Toisena kurssipäivänä kurssilaiset tutustuivat erilaisiin aktivismin toteutustapoihin, kuten flash mobit ja muut performanssit, mielenilmaukset, runot ja käsityögraffitit. Samalla mietittiin, missä ympäristössä ja kenen kanssa yhteistyössä aktivismia voisi toteuttaa. Pian oltiin jo hyvässä vauhdissa käytännön toteutusten suunnittelussa: maalattiin viestejä kiviin, askarreltiin aikakapseleita ja piirrettiin mielenosoituskylttejä. KLAUKKALAN AKTIVISTIT keksivät, miten puuttua erääseen epäkohtaan. Ikäihmisiä kannustetaan liikkumaan, jotta he pysyisivät toimintakykyisinä mahdollisimman pitkään. Uinnin harrastamisesta on kuitenkin tehty hankalaa, koska paikkakunnalla ei ole uimahallia. Lähin uimahalli on Rajamäellä, johon on yli 20 kilometriä matkaa. Julkinen liikenne ei ole kovin iso apu tässä tilanteessa, koska bussit kulkevat harvoin ja kyyti on eläkeläiselle kallis. Voi olla, että asia saa pian näkyvästi huomiota, kun aktivistiryhmä asettuu tienvarteen liftaamaan. Porukka sonnustautuu vesijuoksuvöihin ja ottaa mielenosoituskyltit ja banderollit mukaansa. KURSSILAISET IDEOIVAT tapoja, joilla tärkeille asioille saa julkisuutta. Uudenkaupungin aktivistit suunnittelivat järjestävänsä siivoustalkoot roskien keräämiseksi. Yhdistystoimijat saavat myönteistä näkyvyyttä paikkakunnallaan. Samalla kiinnostuneille voi jakaa yhdistyksen esitteitä ja jäsenlomakkeita. Siellä, missä yhdistykseltä puuttuvat kunnolliset kokoontumistilat, voi järjestää pienimuotoisen mielenosoituksen kokoontumalla keskelle toria. Kurssilaiset totesivat, että yhtä tärkeää kuin asioille saatu julkisuus on se, että saa olla osallisena toiminnassa. Kulttuuriaktivistit tapaavat jatkokurssin merkeissä Tampereella vuoden 2022 toukokuussa. Toimintatonnilla omia kursseja Paikallisyhdistykset ja aluejärjestöt voivat tilata KSL:stä kulttuuriaktivismin kursseja omille paikkakunnilleen. Turussa ja Oulussa pidetyt aktivismikurssit olivat kaksipäiväisiä, mutta kurssin voi toteuttaa yksipäiväisenäkin. Eläkeläiset ry:n jäsenyhdistyksilleen myöntämää toiminta-avustusta eli niin sanottua Toimintatonni-rahaa voi käyttää koulutuspalveluiden ostamiseen. Kulttuuriaktivismin koulutus on esimerkki valmiista koulutussisällöstä. Saatavana on myös käsityöhön erikoistunutta aktivismikoulutusta. Koulutustuottaja Tiina Flygarelta (tiina.flygare@ksl.fi) ja kulttuurintuottaja Riina Näsiltä (riina.nasi@ksl.fi) voi kysyä lisää. 14 Eläkeläinen 6/2021
Puhelut 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min, matkapuh.19,2 snt/min. Hinnat ovat alk-hintoja /hlö. Alkaen-hintaisia paikkoja rajoitetusti. matkapojat.fi/kuljekanssain • puh. 010 2323 200 • ma-pe 9-16 Kulje kanssain -risteily 13.-14.9.2022 Silja Europalla • Lähtö Helsingin Länsisatamasta tiistaina 13.9.2022 klo 18.30 -Tallinnassa mahdollisuus nousta maihin 14.9.2022 klo 8–12.00 • Paluu Helsingin Länsisatamaan keskiviikkona 14.9.2022 klo 16.00 MERK ITSE JO NYT PÄIVÄ T ALLAK KAAS I! Eläkeläiset ry:n vuoden 2022 jäsentapahtuma VARAUSTEN TEKEMINEN › Varaaminen alkaa jo tänä syksynä › Paikallisyhdistyksissämme kootaan lähtijät yhteen ja matkavastaavat tekevät ryhmiensä varaukset › hytit valinnan mukaan › ateriat laivalla valinnan mukaan › Eläkeläiset ry lähettää kaikille yhdistyksille tarkempia tietoja risteilystä 16.9.2021 lähtevässä yhdistyspostissa › Risteilyn hinnasto ja varausohjeet postitetaan 14.10.2021 lähtevässä yhdistyspostissa › Risteilylle voi osallistua myös pienellä porukalla tai yksin: seuraa ilmoittelua Eläkeläinen-lehdessä Merkitkää päivät kiireesti yhdistyksen ensi vuoden toimintakalenteriin! TULE MUKAAN! Tule kokemaan yhdessäolon iloa, nauttimaan monipuolisesta risteilyohjelmasta, maistelemaan herkullista ruokaa ja vierailemaan kauniissa varhaissyksyisessä Tallinnassa. Risteilyn monipuolisesta ohjelmatarjonnasta jokainen löytää itselleen mukavaa ajanvietettä. Tarjolla on mm. jäsenistömme esittämää ohjelmaa, yhteislaulua, visailuja, ajankohtaisia luentoja, yhdistysten avainhenkilöiden tapaamisia ja tanssia elävän musiikin tahtiin. Tärkeät yhteiskumppanimme tulevat myös mukaan esittelemään toimintaansa ja palveluitaan. Vastuullinen matkanjärjestäjä: … Eteenpäin, pystypäin, muistot kantaa, voimaa antaa, kulje kanssain näin… Sävellysja sanoituskilpailumme voittaja Kulje kanssain (säv. ja san. Reijo Westerholm) ELÄKELÄISET RY JÄSENTAPAHTUMA Kulje kanssain -risteily 13.-14.9.2022 Silja Europalla Risteilyhinnat Henkilöhinta määräytyy hyttiluokan ja sen mukaan montako henkilöä hytissä majoittuu Executive 1:lle 415 € Executive 2:lle 215 € DeLux 1:lle 290 € DeLux 2:lle 145 € A 1:lle 140 € A 2:lle 69 € A 3:lle 49 € A 4:lle 39 € B 2:lle 59 € B 3:lle 43 € B 4:lle 35 € B2s 1:lle (kerrosvuode) 75 € B2s 2:lle (kerrosvuode) 44 € C 1:lle 89 € C 2:lle 49 € C 3:lle 36 € C 4:lle 29 € Hintaan sisältyy: • Eläkeläiset ry:n risteily valitussa hyttiluokassa • Monipuolinen ohjelmatarjonta • Laivan viihdetarjonta Laivaruokailut lisämaksusta. Kaikki kattausajat vahvistetaan myöhemmin. Teemme pöytävaraukset yhdistyksittäin. Alla olevat hinnat ovat voimassa vain etukäteen ostettaessa. Suosittelemme aterioiden ostamista etukäteen. Grande Buffet Buffet -illallinen sis. buffetjuomat 34 €/hlö Meriaamiainen 13 €/hlö Buffet-lounas sis. buffetjuomat 26 €/hlö Grill House ja Tavolata á la carte -ravintolat Illalliskuponki 34 €/hlö Lounaskuponki 26 €/hlö Kuponki käy maksuna laskun loppusummasta Laivaruokailut Kulje kanssain -risteily 13.-14.9.2022 Silja Europalla • Lähtö Helsingin Länsisatamasta tiistaina 13.9.2022 klo 18.30 -Tallinnassa mahdollisuus nousta maihin 14.9.2022 klo 8–12.00 • Paluu Helsingin Länsisatamaan keskiviikkona 14.9.2022 klo 16.00 MERK ITSE JO NYT PÄIVÄ T ALLAK KAAS I! Eläkeläiset ry:n vuoden 2022 jäsentapahtuma VARAUSTEN TEKEMINEN › Varaaminen alkaa jo tänä syksynä › Paikallisyhdistyksissämme kootaan lähtijät yhteen ja matkavastaavat tekevät ryhmiensä varaukset › hytit valinnan mukaan › ateriat laivalla valinnan mukaan › Eläkeläiset ry lähettää kaikille yhdistyksille tarkempia tietoja risteilystä 16.9.2021 lähtevässä yhdistyspostissa › Risteilyn hinnasto ja varausohjeet postitetaan 14.10.2021 lähtevässä yhdistyspostissa › Risteilylle voi osallistua myös pienellä porukalla tai yksin: seuraa ilmoittelua Eläkeläinen-lehdessä Merkitkää päivät kiireesti yhdistyksen ensi vuoden toimintakalenteriin! TULE MUKAAN! Tule kokemaan yhdessäolon iloa, nauttimaan monipuolisesta risteilyohjelmasta, maistelemaan herkullista ruokaa ja vierailemaan kauniissa varhaissyksyisessä Tallinnassa. Risteilyn monipuolisesta ohjelmatarjonnasta jokainen löytää itselleen mukavaa ajanvietettä. Tarjolla on mm. jäsenistömme esittämää ohjelmaa, yhteislaulua, visailuja, ajankohtaisia luentoja, yhdistysten avainhenkilöiden tapaamisia ja tanssia elävän musiikin tahtiin. Tärkeät yhteiskumppanimme tulevat myös mukaan esittelemään toimintaansa ja palveluitaan. Vastuullinen matkanjärjestäjä: … Eteenpäin, pystypäin, muistot kantaa, voimaa antaa, kulje kanssain näin… Sävellysja sanoituskilpailumme voittaja Kulje kanssain (säv. ja san. Reijo Westerholm) Hinta/hlö Tiedustelut sekä varaukset 12.10.2021 alkaen Matkapojat Oy p. 010 2323 200 (ma-pe 9-16) ryhmat.tampere@matkapojat.fi www.matkapojat.fi/kuljekanssain Bussi (max 13m) + kuljettaja laivaan 290 € • Pelkkä kuljettajalippu laivaan 73 € / kuljettaja Hinta sisältää hyttipaikan sekä ateriat laivalla Eläkeläinen 6/2021 15
JÄRJESTÖ K un Tuula Telin jäi eläkkeelle, hänen esimiehensä lausui kiitossanoissaan, että päällimmäisenä myönteisenä piirteenä Telinistä tulee mieleen sana ”utelias”. Telin tunnistaa luonnehdinnasta itsensä. – Haluan saada esille mahdollisimman paljon tietoa ja lähteä sitten pohdiskelemaan, miten asiaa parhaiten viedään eteenpäin. Kyllä, minä olen myönteisen utelias, hän nauraa. Porilainen Tuula Telin on Eläkeläiset ry:n Satakunnan Aluejärjestön puheenjohtaja ja Eläkeläiset ry:n tuore varapuheenjohtaja. – Kovasti innolla ja avoimena olen aloittanut työskentelyä Eläkeläiset ry:n hallituksessa. Isoja asioita liikkuu ajassa – eläkkeet, sote-kysymykset ja monet muut – joten kyllä meillä töitä tulee edunvalvonnassa riittämään. Tuula Telinillä itsellään on vaikuttamisja kehittämistyöstä vankka kokemus. Hän työskenteli maakunnan liitossa lähes 30 vuotta erilaisissa tehtävissä. Eläkkeelle hän jäi seitsemän vuotta sitten, virkanimike oli tuolloin maakunta-asiantuntija. – Tehtäviini kuului edunvalvontaa, EU-asioita, hyvinvointiasioita. kulttuuria, tiedotustakin. Olen tyytyväinen että olen saanut tehdä monenlaisia töitä. MINKÄLAISENA NÄKEE eläkkeellä oleva maakuntahallinnon asiantuntija uuden hyvinvointialueiden ja sosiaalija terveyspalveluiden mallin? Kysymys vetää Tuula Telinin mietteliääksi. – Valmistelua on ainakin tehty pitkään. Osin näkymää sumentaakin se, että asiat jotka sote-uudistuksen valmistelun alkuvaiheessa nousivat pinnalle ovat vähän liudentuneet. On vaikea ennustaa, miten järjestelmä ihan oikeasti lähtee toimimaan. Erityistä huomiota tulisi Telinin mielestä kiinnittää siihen, että sosiaalija terveyspalveluita olisi saatavissa lähellä ihmisiä. Lähipalveluista keskusteltiin paljon myös Eläkeläiset ry:n tuoreen hallituksen jäsenten ja varajäsenten seminaarissa marraskuun alkupuolella. Toinen tärkeä painopiste on ikäihmisten ennaltaehkäisevä terveydenhuolto. Telin huomauttaa, että kun ihminen siirtyy työelämästä ja työterveyden piiristä eläkkeelle, hänen edessään on kuoppa. – Sinusta ja sinun terveydestäsi ei yhtäkkiä ole kukaan kiinnostunut. Tämä on selkeä puute terveydenhuoltojärjestelmässämme. Meillä on muuten hieno ketju, on äitiysneuvola, kouluterveydenhuolto, opiskelijaterveydenhuolto, työterveyshuolto. Mutta siihen se tuntuu loppuvan, mikä on nurinkurista, kun vanhemmiten kuitenkin alkaa tulla kremppoja. Telinin mielestä tarvittaisiin ikäihmisten neuvolajärjestelmä, joka pitäisi eläkeläisistä huolta ja ehkäisisi ainakin osan vaivoista jo ennalta. TUULA TELIN haluaa järjestöt tehokkaasti mukaan kehittämään uusia, vuodenvaihteen jälkeen aloittavia hyvinvointialueita. Hän peräänkuluttaa järjestöjen entistä tehokkaampaa yhteistyötä, niin kunnissa kuin uusilla alueillakin. – Meidän on saatava julkisen sektorin päättäjät huomaamaan, miten suuri apu järjestöistä voi olla. Semmoisesta tulevaisuudesta unelmoin, että järjestöille annetaan tilaa ja mahdollisuus tuoda omia näkemyksiään ja kokemuksiaan esille. – Ainakin Satakunnassa ovat eläkeläisjärjestötkin päässeet ihan kohtuullisesti osallistumaan erilaisiin työryhmiin. Olennaista on saada järjestöt jo mahdollisimman varhaisessa ideointivaiheessa mukaan. ELÄKELÄISTOIMINNAN TÄRKEÄT tehtävät varapuheenjohtaja näkee selkeästi. – Eläkeläisköyhyyden torjunta, tasa-arvoasiat, oikeudemukaisuus. Eivät nämä perusasiat ole mihinkään kadonneet. Häntä huolestuttaa niiden yksinäisten ikäihmisten asema, jotka eivät lähde kotoaan minnekään ja joita kukaan ei osaa kaivata. – Kuinka heidät löydetään, kuinka saadaan sellaisia kohtaamispaikkoja, joissa heidätkin saataisiin esille? Meidän olisi kyettävä osoitamaan, että välitämme heistä. Erilaisissa matalan kynnyksen tiloissa ja tapahtumissa Telin näkee isoja mahdollisuuksia. – Kun Porissa monen kuukauden tauon jälkeen pidettiin Iloinen iltapäiväkokoontuminen, sen oikein huomasi, miten tärkeää yhdessäolo on ihmisille. Juttua riitti. Ei tarvittu muuta kuin että oli paikka jossa yhdessä juotiin kahvia ja juteltiin. Järjestöt mukaan vaikuttamaan Eläkeläiset ry:n tuore varapuheenjohtaja Tuula Telin sanoo unelmoivansa tulevaisuudesta, jossa järjestöille annetaan tilaa ja mahdollisuus tuoda omia näkemyksiään ja kokemuksiaan esille. ”On saatava päättäjät huomaamaan, että meillä on paljon annettavaa”. TEKSTI JA KUVA TUOMAS TALVILA Tarvitaan ikäihmisten neuvolajärjestelmä, joka pitäisi eläkeläisistä huolta. 16 Eläkeläinen 6/2021
KUKA Tuula Telin › Valittiin Eläkeläiset ry:n hallituksen varapuheenjohtajaksi syyskuun edustajakokouksessa. › Opiskellut kahteen otteeseen Tampereella ja viimeksi suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon, pääaineena sosiaalipolitiikka. ”Minua kiinnostaa ihmiselämän kirjo kaikkineen”. › Asuu Porissa rintamamiestalon puolikkaassa. Neljä aikuista lasta ja heidän perheensä asuvat lähituntumassa. Tuula Telin kuvattiin työeläkevakuutusyhtiö Varman tiloissa marraskuisen Eläkeläisparlamentin yhteydessä. Eläkeläinen 6/2021 17
JÄRJESTÖ Tarvitseeko kotisi korjauksia? ARA avustaa sinua. Jos olet yli 65-vuotias sekä perheesi on pienituloinen ja vähävarainen, voit hakea valtion avustusta kodin korjauksiin, jotka mahdollistavat kotona asumisen. Lisätietoja: puh. 029 525 0818 (palvelemme: ti-ke klo. 9-11 ja 12-15) ara.fi/korjausavustus Kotimainen interaktiivinen tukipohjallinen Tutustu ja tilaa koodilla EL15 -15 % alennus 31.12.2021 asti. www.ortomalli.com TARJOUS ELÄKELÄINEN-LEHDEN LUKIJOILLE! ASIAKASNEUVOTTELIJA Työaika: 6-40 h/vko. Kiinteä tuntipalkka +tuloslisät+päiväbonus+lounasetu Taloontulo bonus jopa 1500 € Myös mahdollisuus tehdä etänä kotoa www. .fi PIENEN KÄVELYMATKAN päässä Lieksan keskustasta sijaitsee pieni valkoinen puutalo – Metkan kylätalo. Talo huokuu vieraanvaraisuutta jo kaukaa. Värikkäät koristeet kuistilla, vanhojen lasilautaisten mosaiikki ikkunassa ja räsymatot rappusilla kertoivat lämmöstä, jolla talo ja sen ihmiset ottavat tulijat vastaan. Metka-kylätalo on Lieksan Somaliperheyhdistyksen ylläpitämä kohtaamisen paikka, jossa toimii monenlaisia kerhoja, toteutetaan monikulttuurisia hankkeita, opetetaan suomen kieltä ja tavataan muuten vain toisia. Pihalla on myös kasvimaa, jonka kasviksista oli tutustumiskierroksen aikana valmistumassa mehevää juuressoppaa. Somaliperheyhdistys toteuttaa myös kansainvälistä hanketta ja auttaa kotimaassa, Somalian kylissä, rakentamaan porakaivoja. Lieksassa taas remontoitiin omin voimin tyhjillään ollut talo, jossa tarjotaan paikallisille värikkäitä tiloja monenlaiseen tekemiseen. MATKUSTIMME LIEKSAAN, koska tiesimme, että Metkan kylätalossa voi tavata monista eri maista tulleita ikäihmisiä. Kutsuimme tapaamiseen myös meidän Lieksan yhdistyksemme aktiiveja, jotta kahvikupposen ääressä voisi syntyä ideoita yhteisestä tekemisestä. Kiinnostus yhteistoimintaan oli molemminpuolista ja melko nopeasti löytyikin aihe, jonka äärelle kokoonnutaan uudestaan. Mukanamme ollut Kuuloliiton kehittämä Digitaidot-peli herätti kiinnostusta ja niinpä tuli sovittua Digikerhon aloittamisesta jo marraskuun puolivälistä lähtien. Kerhossa ehtii digi-tekemisen ohella tutustua paremmin ja löytää muutakin toimintaa, jota Lieksan Seudun Eläkeläiset ry järjestää. Metkan yhteisö oli tullut tutuksi Ikääntymisen monet kasvot näyttelyn kuvaamisten yhteydessä, sillä talon vakikävijöistä kolme Somaliassa syntynyttä miestä päätyi näyttelyyn. EVA RÖNKKÖ ZENIYA MAZUROVA › Ikääntymisen monet kasvot valokuvia ja kertomuksia ulkomaalaistaustaisista ikäihmisistä näyttely avautuu tammikuussa Helsingissä ja Raisiossa. Maaliskuussa näyttely siirtyy Lahteen ja Lieksaan. Tarkemmat tiedot on koottu kotisivuille (linkki alempana). Yhdistyksillämme on mahdollisuus tilata näyttely omalle paikkakunnalleen. Aikataulusta ja näyttelyn kuljettamisesta voi sopia monikulttuurisuustyön suunnittelija Eva Rönkön kanssa, eva.ronkko@elakelaiset.fi puh. 040 501 3599. Näyttelystä on valmistunut esittelyvideo ja se on järjestön kotisivuilla katsottavissa: https://elakelaiset.fi/toiminta/monikulttuurinen-toiminta/valokuvanayttely Kohtaamisia Lieksassa Kuulumisia Liikumme luonnossa -hankkeesta TAMMIKUUSSA ELÄKELÄISET ry järjestää kaksi ohjattua puolen päivän mittaista luontoretkeä. Toinen retki suuntautuu Tammelaan Liesjärven kansallispuiston alueelle ja toinen Luontokeskus Haltiaan Nuuksion kansallispuistoon Espoossa. Lisäksi tammikuussa järjestetään retkeilyaiheinen webinaari eli verkossa pidettävä seminaari. Retkien käytännön järjestelystä vastaa tammikuussa Eläkeläiset ry:lle työharjoittelua suorittava eräopasopiskelija Vesa Puisto. Tarkemmat tiedot retkistä ja ilmoittautumisohjeet ilmoitetaan tammikuun alussa. Hanke jatkuu vuoden 2022 keväällä toukokuuhun saakka. Kannustamme aluejärjestöjä ja yhdistyksiä järjestämään retkiä uusiin luontokohteisiin. Voimme korvata hankeavustuksella retkistä yhdistyksille aiheutuvia kustannuksia, kuten esimerkiksi kuljetuskuluja. Pyydämme kertomaan retkisuunnitelmastanne ja kustannusarviostanne toimstollemme Tiina Rajalalle tai Eva Rönkölle. Kevätkokousilmoitukset helmikuun Eläkeläinen-lehteen PAIKALLISYHDISTYKSEN JA aluejärjestön kevätkokous tulee sääntöjen mukaan kutsua koolle vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Eläkeläinen-lehden numero 1/2022 ilmestyy 11.2.2022. Tähän numeroon tarkoitetut kevätkokousilmoitukset tulee toimittaa Eläkeläinen-lehden sähköpostiosoitteeseen elakelainen-lehti@elakelaiset. fi viimeistään maanantaina 24. tammikuuta 2022. Huom! Lehden numero 2/2022 ilmestyy vasta huhtikuussa, joten siinä ei enää ehdi ilmoittaa kevätkokouksista. Eläkeläinen-lehden vuoden 2022 ilmestymisaikataulu on tämän lehden sivulla 45. ELAKELAISET.FI ELAKELAISET.FI Joulutauko Eläkeläiset ry:n toimistolla Eläkeläiset ry:n toimisto ja jäsenpalvelu ovat suljettuina 22.12.20217.1.2022 välisen ajan. 18 Eläkeläinen 6/2021
JÄRJESTÖ Kaipaatko uusia haasteita? Pidätkö ihmisten kanssa juttelemisesta? RYHDY TUTKIMUSHAASTATTELIJAKSI! Haemme haastattelijoita ympäri Suomea tekemään henkilökohtaisia haastatteluja kiinnostavia tutkimusprojekteja varten ”Haastattelutyössä oppii ja saa sivistystä sekä syntyy näkökulmia asioihin.” Taloustutkimuksen pitkäaikainen haastattelija LISÄTIETOJA: Puhelimitse arkisin klo 9–15 Eija Karvinen, puh. 010 7585 218 Minna Rautiainen, puh. 041 5277 192 tai kotisivuiltamme osoitteesta: www.taloustutkimus.fi/tutkimushaastattelija Tulemme mielellämme kertomaan tarkemmin tutkimushaastattelijan työstä! Tiedustelut: eija.karvinen@taloustutkimus.fi OHJELMAA YHDISTYKSELLENNE! Tarjolla järjestöaineita, musiikkia, ilmaisullista liikuntaa ja paljon muuta. TIINA RAJALA K urssikalenteri on viereisellä sivulla. Kurssitarjonnassa ei ole muutoksia, mutta kurssit pidetään entistä useammassa paikassa. Valtakunnalliset kurssit on tarkoitettu kaikille yhdistyksillemme. Niiden lisäksi järjestämme alueellisia kursseja. Pidämme tavalliseen tapaan järjestölliset peruskurssit ja viestintäkurssin. Nämä kurssit järjestetään Kuopiossa sijaitsevassa kylpylähotelli Rauhalahdessa. Myöhemmin keväällä on tarjolla tanssillista liikuntaa sekä ohjelmatoimintaa ja ilmaisutaitoa. Nämä kurssit pidetään Varkaudessa, Lomakeskus Kuntorannassa. Yhden valtakunnallisen musiikkikurssin sijasta on suunniteltu kaksi lyhyttä alueellista kurssia, joista toinen pidetään Pohjois-Suomessa ja toinen pääkaupunkiseudulla. Pohjoiseen suunniteltu kurssi keskittyy kuoromusiikkiin ja eteläinen kurssi suuntautuu enemmän rytmimusiikkiin. Muitakin alueellisia kursseja, kuten esimerkiksi liikuntakursseja on tarkoitus järjestää. TOTUTTU KURSSIJÄRJESTYKSEMME meni sekaisin koronakurimuksen vuoksi. Viime keväänä emme päässeet järjestämään kursseja lainkaan. Tavallisesti kevätkaudella pidettävät järjestölliset peruskurssit siirtyivät syksyyn. Jatkokurssit ja ikääntymispolitiikan opintopäivät jäivät kokonaan pitämättä. Nyt toiveena on, että pääsemme toteuttamaan peruskurssit ensi vuoden kevätkaudella tavalliseen tapaan. Syyskaudella on tarkoitus tarjota järjestötoiminnan jatkokursseja ja koulutusta vanhusneuvostojen jäsenille. ELÄKELÄISET RY kilpailutti kurssiensa pitopaikat ensi vuodeksi. Seitsemästä tarjouksesta valikoitui kolme parasta: Lomakeskus Kuntoranta, Varkaus, Spa Hotel Rauhalahti, Kuopio sekä Urheiluopisto Varala, Tampere. Valintaperusteina oli majoitusja kurssitilojen hinta, esteettömyys ja kurssipaikan saavutettavuus julkisilla kulkuneuvoilla. Edellä mainitut kohteet valittiin erityisesti valtakunnallisten kurssien järjestämistä varten. Alueellisia kursseja järjestämme soveltuvin osin muuallakin. Kuntoranta osoittautui edullisimmaksi majoitushinnoiltaan, Rauhalahdella ja Varalalla puolestaan on hyvä sijainti ajatellen esimerkiksi suoria junayhteyksiä. Eroja löytyi esteettömyydessä, saatavuudessa sekä tilojen toimivuudessa. Järjestön luovuttua Kuntorannan omistuksesta on kokeiltava erilaisia kurssipaikkoja ja yritettävä löytää jäsenistöämme ja kurssitoimintaamme parhaiten palvelevat vaihtoehdot. Toiveena normaalimpi kurssirytmi Rytmimusiikin kurssi kokoontui marraskuussa Espoon Matinkylässä. Jatkoa seuraa maaliskuussa Kauniaisissa. 20 Eläkeläinen 6/2021