Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.
Rauhalahdessa opiskeltiin 16 | Kalevin kynästä: Korona kävi talossa 17 | Tuomari Nurmio juurimusiikin asialla 27 Kulje kanssain -risteily oli menestys 4 ”Eläkeköyhyyden poistamiseksi tarvitaan laaja ohjelma” 2 5/2022 | 14. lokakuuta 2022 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Tuore historiateos ja näyttely nostavat kunniaan unohdetut ratajätkät, jotka rakensivat puitteet Suomen vauraudelle. 20 Raakaa työtä ratalinjoilla
rasitteena. Voimakkaasti nousseet hinnat iskevät rajusti pienituloisiin eläkeläisiin. Yli puolet eläkeläisistä saa eläkettä alle 1500 euroa ja pelkällä takuueläkkeelläkin yrittää moni tulla toimeen. Suurena huolenaiheena on eläkeläisten toimeentulon eriytyminen. Indeksikorotukset kompensoivat hintojen korotuksen kohtuullisesti hyvää työeläkettä saaville, mutta indeksien vaikutus pientä eläkettä saaviin ei sitä tee. Eläkeläiset ry on asettanut eduskuntavaalitavoitteeksi eläkeköyhyyden poistamisen. Tarvitaan laaja ohjelma, jossa tarkastellaan eläkkeiden vähimmäistasoa, asumismenoja, terveyskuluja, asiakasmaksuja sekä lääkeja sairauskuluja. T ässä lehdessä kerromme muun muassa Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n teettämän Huomisen kynnyksellä -tutkimuksen tuloksista. Kirjekyselynä toteutetussa tutkimuksessa on selvitetty suomalaisten 55–84-vuotiaiden käsityksiä ikääntyvien ja iäkkäiden ihmisten ongelmista maassamme, suhtautumista eläkeläisjärjestöihin, luottamusta eläkejärjestelmään ja monia muita asioita. Huomisen kynnyksellä -tutkimusta on tehty kolmen vuoden välein. Nyt julkistettu on jo sarjan kuudes. Aluksi kysely suunnattiin 55–79-vuotiaille. Vuoden 2016 tutkimuksessa vastaajajoukkoa saatiin laajennettua 84-vuotiaisiin asti. Tuntuu luonnolliselta, että ikäihmisten käsityksiä kysytään nimenomaan ikäihmisiltä. Mutta se ei olekaan käytännössä itsestään selvää. Keskustelua tutkimusten ikärajoista virisi Huomisen kynnyksellä -tutkimuksen julkistamisen yhteydessä. Tutkimuksen tekijä, Kantar Publicin tutkimusjohtaja Sakari Nurmela kertoi, että Digija väestötietovirasto suojelee alle 18-vuotiaiden ja yli 79-vuotiaiden osoitetietoja. Tähän tarkoitukseen tutkimuslaitos on jälkimmäiset kuitenkin saanut. Kun väestö ikääntyy ja elinikä pitenee, olisiko tutkimuksen yläikärajaa syytä venyttää edelleen, 84-vuotiaista eteenpäin? Nurmela sanoi että sitä on heiltä kysytty, ja että asiaa täytyy jatkossa miettiä. Hänen mukaansa ei kuitenkaan täysin selvää ole sekään, että Väestörekisterikeskus suostuisi luovuttamaan tutkimustarkoituksiin yli 85-vuotiaiden tietoja. PAITSI SILLÄ, mitä kysytään, merkitystä on myös sillä, keneltä kysytään. Ikärajauksessa Huomisen kynnyksellä -tutkimus on toiminut kiitettävästi ja näyttänyt tietä muille. Esimerkiksi monissa vaaligallupeissa käytetään edelleen satunnaisotosta Suomen 18–79-vuotiaasta väestöstä. Kritiikkiä on oikeutetusti herättänyt se, että 80 vuotta täyttäneitä ei näiden kyselyjen tilaajille ja tekijöille ole olemassa. Kuitenkin heitä on Suomessa 330 000, aivan tilastokelpoinen siivu kaikista äänioikeutetuista. Ikääntyneiden osallisuus vahvistaa demokratiaa. On tärkeää että kaikenikäisten ääni pääsee kuuluviin, niin mielipidetiedusteluissa kuin muutenkin. TUOMAS TALVILA VA. PÄÄTOIMITTAJA KUSTANNUSTEHOKKUUTTA tavoitellessa on yhteiskuntamme velvollisuus huolehtia heikoimmista hämärtynyt. Euro on ollut kovin huono konsultti vanhusten hoivapalvelujen järjestelyissä. Vanhushoivalla on hintansa, mutta Suomella on varaa huolehtia siitä tarvitseville, joita on noin prosentti maamme asukkaista. Kysymys on poliittisista valinnoista ja arvoista, ei mistään muusta. Tekeviä käsipareja on aivan liian vähän, eikä halukkuutta kouluttautua hoivatyön ammattiin ole riittävästi. Työolot ja ansiotaso eivät vastaa työn vaativuutta ja vastuuta. Tämänkin ongelman juurisyynä on pitkään jatkunut suuntaus, jossa nähdään julkisen sektorin hoivatyöntekijät taloudellisena Kaikenikäisten ääni kuuluviin Huoli huomisesta 5/2022 Kannen kuva Turun yliopisto, TYKL-kokoelma Rauhalahdessa opiskeltiin 16 | Kalevin kynästä: Korona kävi talossa 17 | Tuomari Nurmio juurimusiikin asialla 27 Kulje kanssain -risteily oli menestys 4 ”Eläkeköyhyyden poistamiseksi tarvitaan laaja ohjelma” 2 5/2022 | 14. lokakuuta 2022 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Tuore historiateos ja näyttely nostavat kunniaan unohdetut ratajätkät, jotka rakensivat puitteet Suomen vauraudelle. 20 Raakaa työtä ratalinjoilla SENNI JA SAFIRA POIMINTA PUHEENJOHTAJALTA MATTI HUUTOLA PÄÄKIRJOITUS ”Hilloja emme saaneet, mutta olipahan unohtumaton yö ulkona.” Aili Pollari Kirjeitä mummolasta -blogissa Lue blogejamme: elakelaiset.fi/blogit Ikääntyneiden osallisuus vahvistaa demokratiaa.” Huomisen kynnyksellä Tutkimuksessa esitetyt huolen aiheet eivät tule yllätyksenä. 10 EETU ry eduskunnassa ”Budjetissa huomioitava ikääntynyt kansanosa.” 12 Iäkkäiden asiaa Genevessä Suomiraportti pureutuu vähemmistöjen oikeuksiin. 14 Risto Jarva Laajaalainen ohjaaja oli sekä realisti että modernisti. 24 Luontoa, tietoa, kulttuuria Yhdistysten syyskausi alkanut toimeliaissa merkeissä. 36 Vakiot Kalevin kynästä 17 Runopysäkki 28 Suolaista ja makeaa 32 Pensionären 35 Ristikko 43 2 Eläkeläinen 5/2022
AJASSA Eläkeläinen-lehden joulutervehdysten keräysaika yhdistyksissä on nyt parhaimmillaan. Takaraja on 4. marraskuuta. TEKSTI JA KUVA TUOMAS TALVILA E läkeläiset ry:n yhdistykset keräävät edellisvuosien tapaan jäseniltään ja lähiyhteisöiltään joulutervehdyksiä Eläkeläinen-lehden joulukuun numeroon 2022. Useassa yhdistyksessä joulutervehtijöiden nimien keruu jäsenlehdessä julkaistavaksi on pitkä ja iloinen perinne. Sillä on myös jäsenille ja mikseipä muillekin eläkeläistoiminnan ystäville tärkeä yhteisöllinen merkitys. Näin on esimerkiksi helsinkiläisessä Kontulan Eläkeläisissä. Kysytäänpä vaikka todelliselta asiantuntijalta. Kontulassa joulutervehdysten keräämisessä urakoi Mailis Kouhi, kuten useana vuonna aiemminkin. Tervehdyksillä on merkitystä, Kouhi vahvistaa. – Tänäänkin minulta kyseltiin heti, että alaks sä kerää, tosson rahaa, Kouhi kertoo hymyssä suin, kun yhdistyksen jokaviikkoinen keskiviikkokerho on alkamassa Kontulan nuorisotalolla. – Tervehdykset ovat kiva perinne. Ja ne ovat myös yhdysside eri paikallisyhdistysten jäsenten välillä. Lehden sivuilta on mielenkiintoista etsiä tuttuja nimiä. Tervehdysten välityksellä tavallaan vilkutellaan toinen toisillemme, että täällä ollaan. Tervehdysten kerääminen kuten kaikki muukin yhdistystoiminta on Mailis Kouhille tuttua ja äärimmäisen mieluisaa. Yhdistyksen puheenjohtajanakin hän on toiminut. – Olen yli 20 vuotta ollut Kontulan Eläkeläisten jäsen. Enkä päivääkään kadu, hän toteaa päättäväisesti. On ollut antoisaa ja kivaa? – Kyllä. Tämä on ollut henkireikä. Miksi minä koko ajan olisin kotona seiniä tuijottelemassa? Täällä kerhossa ei ole koskaan yksinäistä hetkeä, yhdistyksessä on aina jotain toimintaa ja tekemistä. Siitä minä tykkään. – Ja nyt tyttäreni tarjoilee tuolla kahvia, Mailis viittaa nuorisotalon aulaan, jossa keskiviikkokerhon alkua odottelevat eläkeläiset istuvat herkuttelemassa mustikkapiirakalla. – Nyt meitä on jo kaksi polvea Kontulan Eläkeläisissä. Kontulassa syksy on muuten tavanomaista juhlavampi. 12.10. yhdistys täytti 50 vuotta. Tapahtumaa juhlittiin ”perhepiirissä” jäsenistön kanssa. › Eläkeläinen-lehden joulutervehdysten keräysaikaa on 4. marraskuuta saakka. Tervehdykset julkaistaan Eläkeläinen-lehden numerossa 6, joka ilmestyy 9.12. Näin keräät tervehdyksiä PAPERISIA keräyslistoja on lä hetetty kaikille yhdistyksil le yhdistyskirjeessä 29.9. Lis toja voi tilata Eläkeläiset ry:n toimistolta tai tulostaa osoit teesta elakelaiset.fi/jarjesto/ joulutervehdykset Henkilötervehdys maksaa 5 euroa Toimita tervehtijöiden ni met Eläkeläinenlehdelle vii meistään perjantaina 4.11. Lähetyksessä kannattaa käyt tää osoitteesta elakelaiset. fi/jarjesto/joulutervehdyk set löytyvää sähköistä joulu tervehdyslomaketta. Silloin yhdistyksenne saa vähentää hankintakuluvähennyksenä 20 prosenttia keräämistänne ter vehdystuotoista! Paperisen keräyslistan / listat voi lähettää kirjepos tissa: Eläkeläiset ry / Joulu tervehdykset, Kauppakaar re 1, 00700 Helsinki. Siinä tapauksessa yhdistyksenne saa vähentää hankintakuluvä hennyksenä 15 prosenttia ke räämistänne tuotoista. Tilitä rahat 4.11. mennessä järjestön tilille FI11 1012 3000 0714 70 käyttäen viitenume roa 1818. Keräyslistat valmiina. Joulutervehdysten kerääminen on tuttua puuhaa Kontulan Eläkeläisten Mailis Kouhille. Kuva otettiin 5. lokakuuta Kontulan Nuorisotalo Luupissa, yhdistyksen keskiviikkokerhon alkua odotellessa. Nyt kerätään tervehdyksiä Eläkeläinen 5/2022 3
RISTEILY Kulje kanssain -risteily oli nimensä mukainen. TEKSTI JA KUVAT PEKKA ISAKSSON M ukava nähdä, että meitä on tullut tänne niin monelta paikkakunnalta kaikkialta Suomesta. Varsinais-Suomen aluejärjestön matkavastaava Pertti Nurmi tiivisti varmaan useimpien, kenties kaikkien, Kulje kanssain -risteilyllä mukana olleiden ajatukset. Kuvaava on sanomisen paikkakin. Pertti ja Eira Nurmi olivat juuri tavanneet laivan käytävällä tervolalaiset Maija Ekorren, Leena Rannan ja Mirja Juusolan sekä Rovaniemeltä tulleen Raija Törmäsen. Oli pieni ihme, että joukkoon ei ollut eksynyt yhtään savolaista. Todennäköisyys olisi puoltanut sitä, sillä savolaiset olivat saaneet liikkeelle risteilyn suurimman ryhmän, peräti 120 henkeä. Hauska olisi ollut sillä tapaamisellakin kuunnella myös savolaista puheenpartta. Suomen monipuolisesta murreaarteesta piti peräpohjalaisten ohella ansiokkaasti huolen Turun murteen ansiokas ja ahkera käyttäjä Eira Nurmi. Juttu luisti. Iloisina ja innoissaan Ystävien ja tuttavien tapaaminen ja uusien tuttavuuksien solmiminen oli päällimmäisenä mielessä jo Länsiterminaalissa laivalle pääsyä odotelleilla Kuopio-Kallavesi Eläkeläisten iloisilla rouvilla. Liisa Huuskonen, Sirkka Karvonen, Terttu Tuhkanen, Eila Tuomainen, Pirkko Muona ja Ritva Airaksinen valikoituivat yli 1?100 hengen joukosta satunnaisotannalla vastaajiksi, kun toimittaja halusi kuulla, millä mielellä matkaan lähdetään. Vastaukset olivat lyhyitä, mutta tyhjentäviä: – Hyvällä. – Iloisella. – Innoissamme. Joukon monisanaisimmaksi puhenaiseksi ryhtyi Terttu Tuhkanen. Hän sanoi odottavansa erityisesti muiden ja muulta maasta olevien tapaamista. – Kyllä tällaista isoa tapahtumaa on odotettu. Meille tällä on sitäkin suurempi merkitys, kun jouduimme siirtämään omaa 60-vuotisjuhlaa kaksi vuotta koronan vuoksi. Onneksi se voidaan järjestää lokakuun lopulla. Kuopiolaiset olivat selvinneet koronan aiheuttamista vaikeuksista suhteellisen helpolla eikä toiminta ollut missään vaiheessa tauonnut kokonaan niin kuin tapahtui monessa muussa yhdistyksessä. Koronaa ei laivalla edes kovin paljon muisteltu, ei virallisessa ohjelmassa eikä kenties pöytäpuheissakaan. Ei jääty tuijottamaan ajan muihinkaan harmaisiin varjoihin, Ukrainan sotaan ja hintaja energiakriisiin. Ei niitä unohdettu, vaan Euroopan surullista tilaa käsiteltiin Pekka Lehtosen vetämässä keskustelussa Venäjästä. Laivalle ei kuitenkaan ollut tultu vaikertamaan, vaan iloitsemaan ja nauttimaan isolla joukolla ja yhdessä siitä vapautumisen tunteesta, joka juuri nyt koronavuosien jälkeen oli tarjolla. Yhdessäolon riemua ja avartavia keskusteluja Yhdessäolon riemu oli aistittavissa voimakkaana avajaisissa. Eeva Rönkön ja Hannele Pitkä-Liukkosen ohjaama upea liikuntaesitys Kulje mun kaa valloitti yleisön. Se kertoi, että koronan jälkeen voimme taas palata yhteen, elää ja tanssia yhdessä pareittain ja isolla joukolla. Säkkijärven polkkaan sovitettu kutsu osallistua iloon villitsi yleisön rytmikkäisiin, raikuviin kättentapautuksiin. Starlight-salin seinät jäivät kaikumaan, kun väki lähti tutustumaan risteilyn muuhun tarjontaan, muun muassa yhteistyökumppaneiden esittelyosastoihin. Siellä saattoi katselun ja kuuntelun lomassa mittauttaa toimintakykynsä Kävelypässien Ikinä-testissä tai käydä hakemassa oppia digija älylaítteiden käyttämiseen Eläkkeensaajien Keskusliiton Verkosta virtaa -ryhmän neuvontapisteessä. Iloinen tunnelma oli säilynyt, kun Starlightiin palattiin. Laivan iltaohjelman solistissa ja orkesterissa, Katissa & Kuiskauksessa, ei ollut moitteen sijaa. Meno vain parani ja volyymi koveni – jos mahdollista, kun lavalle nousi pääkaupungin eläkeläissoittajien ja -laulajien yhtye Meidän pändi. Edes kameran etsin ei tahtonut pysyä jytääjien vauhdissa. Keskiviikkona ensimmäiset risteilijät olivat jalkeilla jo ennen aamunkoittoa ja viimeisetkin hieroivat unet silmistään viimeistään silloin, kun risteilyohjelma jatkui aamiaisen jälkeen. Osa porukasta lähti lyhyelle omatoimiselle ostosja katselukierrokselle Tallinnaan. Suurta osaa kiinnosti tuulista ja koleaa kaupunkia enemmän ohjelma laivalla. Sekä Kaija Kallisen ja Kalevi Kivistön johdattelema eläkepoliittinen keskustelu että kirjailija-toimittaja Pekka Lehtosen katsaus myyttien ja unelmien Venäjään vetivät salit täyteen. Kysymyksistä ei tahtonut tulla loppua. Ilmiselvästi oli odotettu myös hyviä ja avartavia keskusteluja. Niiden välissä sopi käydä laulamassa Reijo Westerholmin vetämässä yhteislaulutilaisuudessa. Kaksi senttiä pitempi semesteri ja Kerenskin turha toive Jos oli risteilyvieraiden joukko alueellisesti ja muutenkin monipuolinen, niin sitä oli myös Yhdistysten ohjelman esiintyjäkunta. Hieman Lappi-painotteinen se oli, mutta sehän ei ollut lappilaisten, jos kenenkään, vika, eivätkä muut esiintyjät kalvenTapaamisen riemua, reipasta ilonpitoa ja avartavia keskusteluja Kulje mun kaa -liikuntaesitys kertoi yhdessäolon riemusta. Kiinalaisen jade-ryhmän tanssin nimi oli komeasti Kuljen preerialla ja katson Pekingiin. Komea oli tanssikin. Yhdistysten ohjelma oli suunniteltu matka ksi maailman ääriin ja vähän niiden ylikin. Matka alkoi Lapin laulaj ien esityksellä. 4 Eläkeläinen 5/2022
Tapaamisen riemua, reipasta ilonpitoa ja avartavia keskusteluja neet heidän rinnallaan. Lavalla oli sekä vanhoja tuttuja ryhmiä ja esiintyjiä että uudempia voimia. Kuka lienee ohjelmakokonaisuuden suunnitellut, se täydensi hienosti kulkemisen teemaa, eikä vain paikassa, vaan myös ajassa. Pertti Oksman oli juontajana valinnut sopivan vähäeleisen tyylin, joka tuki esitysten moninaisuutta ja värikkyyttä. Liikkeelle lähdettiin pohjolasta. Rovaniemeläisten laulukuoro Lapin laulajat esitti Heikki Aholan säestämänä hänen säveltämänsä ja sanoittamansa laulut Laulun siivin ja Tunturi sekä Jouko Tekomaan ja Arvi Ylitalon Laulun Lapinmaalle. Lappilaisittain jatkettiinkin. Taimi Sulkupuro lausui runon Vanheneminen. Lapin länsirajan, Nuuskakairan, armoitettu tuntija Olavi Stoor kertoili Meän kielen aiheuttamista väärinkäsityksistä ja Pajalan teatterista. Kun lukijakunta on jo varttuneempaa väkeä, niin kerrottakoon tässäkin noista kielivaikeuksista. Kun kertomus on Nuuskakairasta, ei jutun todenperäisyydestä vastaa Olavi, ei toimittaja eikä kukaan muukaan. Meän kielessä on paljon ruotsista lainattua ja meänkielisten suuhun sopivaksi väännettyä sanastoa. Joskus se voi aiheuttaa kielisten ja muiden välillä ylimääräisiä kommervenkkejä. Niin kävi sillekin piialle, joka oli pestattu Pajalaan Suomen puolelta vissiin kauempaa sisämaasta, kun ei kieltä oikein taitanut. Sillä oli sulhanen armeijassa. Aikanaan sulhanen sai loman. Piika kysymään emännältä, saiskos lomaa siksi aikaa. Emäntä vastusteli, mutta kun isäntä oli suopeampi, niin taipui sanomaan piialle, että kerropa rehellisesti, pitkäkö semesteri (loma on ruotsiksi semester) sillä sulhasmiehellä on. Piika aivan häkeltyi ja punasteli, sai sitten kakaistua pienen kovistelun jälkeen: No on se ainakin kaksi senttiä pitempi ko isännällä. Tämän jälkeen oli hyvä palata ilmaisuun, jossa kielivaikeudet eivät ole voittamattomat tai ainakaan yhtä ilmeiset. Kansantanssiryhmä Mokomat Klaukkalasta tanssi Valkean ruusun ja ajankohtaan hyvin sopivan Kerenskin. Se on ilmeisesti tanssina alun perin Gruusiasta ja yhdistynyt Ukrainassa Pietarilaiseen romanssiin. Nimensä se on saanut Venäjän vuoden 1917 väliaikaisen hallituksen pääministeristä Aleksander Kerenskistä. Suomessa sitä ruvettiin 1910ja 1920-luvun vaihteessa säestämään pilkkalaululla. Tanssilla voi ilmaista monenmoista. Maailman ääriin ja takaisin kotiin Jouko Paalanen Tikkurilasta vei kuulijat kiertomatkalle Kotkasta maail man merille, Kööpenhaminaan ja sieltä Turkuun lauluillaan Albatrossi, Ei ole Kööpenhamina kuin ennen ja Turun surusilmä. Kun Varsinais-Suomeen oli kerran päädytty, niin siellä pysyttiin: Anneli Kyllönen Klaukkalasta lausui Heli Laaksosen runon Aik ei kulu. Nyt tehtiin aimo hyppäys maailman äärestä toiseen. Kansainvälisen tuulahduksen ohjelmaan toi Jade-yhteisön kiinalainen kansantanssiryhmä. Tanssin nimi oli Seison preerialla ja katson Pekingiin. Oli aika palata kotiin, mutta hieman syrjähypellen. Rovaniemeläisen Maria Fagerströmin sketsi perustui Erin Anttilan kappaleeseen Vanha nainen hunningolla. Hunajana pohjalla Varkauden ryhmä räppäsi riemukkaan rienaavasti ja omin sanoin, että ”Mene nettiin!”. Sinne ei menty, ei. Lähdettiin tyytyväisinä kotiin, kun laiva ensin oli turvallisesti taas Länsisatamassa. Risteily oli niin hyvä, että siitä sopii kertoa kuin Eira Nurmi Ikinä-testin tuloksesta siinä käytävällä, jossa juttu luisti. Siinä kävi niin, että yksi piste jäi puuttumaan täydellisestä tuloksesta. Se jäi 0,1 sekunnin taakse testin osiossa, jossa pitää nousta 15 sekunnissa viisi kertaa ylös tuolilta. Se Eiraa, innokasta kuntoilijaa, harmitti niin että hän kävi seuraavana päivänä uusimassa testin – ja selvisi komeasti raja-arvosta. Niin saattoi risteilykin jäädä pisteen päähän täydellisestä. Kunhan keksisi, mikä se piste oli. Uusintaa jäi odottamaan 1 150 eläkeläistä. Yhdistysten ohjelma oli suunniteltu matka ksi maailman ääriin ja vähän niiden ylikin. Matka alkoi Lapin laulaj ien esityksellä. Varkauden ryhmä rienasi liiallista digihyppelyä Mene nettiin -räpillä. Lappilaisten ja turkulaisten tapaamisessa juttu luisti. Vasemmalta Maija Ekorre, Leena Ranta, Raija Törmänen, Mirja Juusola, Pertti Nurmi ja Eira Nurmi. Meidän pändi aloitti Amarillolla, ja jopa tuli eloa kajaanilaisiin ja muuhun tanssikansaan. Eläkeläinen 5/2022 5
RISTEILY Keskustelu laajeni sivuamaan vanhustenhuoltoa. Yleisön reaktioista päätellen sille oli suuri tarve. TEKSTI JA KUVA PEKKA ISAKSSON K aija Kallinen ja Kalevi Kivistö ovat asiantuntevia ja hyviä keskustelijoita. Molemmilla oli sisällökkäissä alustuksissa yksi erityisen hyvin mieleenpainuva viesti Kulje kanssain -risteilyn eläkepoliittisessa keskustelussa. – Kansaneläke ei ole menettänyt merkitystään. Kasvava joukko kausija osa-aikatyötä tekeviä tarvitsee sitä edelleen eläketurvakseen, sanoi Kaija Kallinen. – Meillä täytyy olla varaa järjestää kuntoon niiden ikääntyneiden olot, jotka tarvitsevat vaativinta ympärivuorokautista hoivaa ja hoitoa. Heitä on vain yksi prosenttia väestöstä, ja juuri heitä koskevat vanhustenhuollon suurimmat ongelmat, oli Kalevi Kivistön viesti. Vaikka keskustelun teemaksi oli ilmoitettu eläkepolitiikka, laajeni keskustelu sivuamaan vanhustenhuoltoa. Yleisön reaktioista päätellen sille oli suuri tarve. Sekä Kivistö että Kallinen olivat valinneet näkökulman eläkepolitiikkaan niin, että Suomen eläkejärjestelmän kehitys ja tila valottuivat paljon laajemmin ja syvemmältä kuin pelkässä ajankohtaisia tavoitteita esitelevissä katsauksissa. Kuulijat pitivät valinnasta. Moni kysymys ja kommentti jäi esittämättä, kun aika loppui. Eläkejärjestelmää on uudistettu kiusallisen hitaasti Kaija Kallinen kertoi tiiviisti Suomen eläkejärjestelmän kehittymisestä kolmesta näkökulmasta. Ensimmäiseksi hän mainitsi sosiaalisen kestävyyden eli kuinka eläkkeet turvaavat toimeentulon. Toinen on taloudellinen kestävyys eli kuinka hyvin eläkkeiden rahoitus on turvattu. Kolmas on poliittinen kestävyys: eläkejärjestelmällä täytyy olla laaja poliittinen kannatus. – Suomen eläkejärjestelmä kehittyi verrattain myöhään, vasta 1950 luvun puolivälissä hyväksytyn uuden kansaneläkelain ja 1960-luvun alun työeläkelakien myötä. 1970ja 1980-luvulla kehitys oli nopeaa. 1980-luvun lopulla alkoi järjestelmän sopeuttaminen, etuuksien heikentäminen, kun huomattiin että ikäpyramidi alkoi muuttua epäsuotuisaksi. Kaija Kallinen ja Kalevi Kivistö kuuntelivat tarkasti kysymyksiä ja kommentteja. Eläkepoliittinen keskustelu tarjosi mieleenpainuvia viestejä viime aikoina nostettu, on suurella osalla pientä työeläkettä saavista takuueläkettä pienempi eläke. Siihen on olemassa yksinkertainen ratkaisu, jos poliittista tahtoa asian korjaamiseen löytyy. Kansaneläkkeen ja työeläkkeen yhteensovittamissääntöä on muutettava niin, että kansaneläke ei pienene niin nopeasti kuin nyt työeläkkeen kasvaessa. Veroprogressio tasaa tuloeroja paremmin kuin eläkekatto Keskustelussa nousivat esille erityisesti eläkkeiden rahoitus ja eläkekatto. Kysymykseen eläkekatosta Kallinen vastasi, että hän ei edelleenkään kannata sitä. Jos jonkinlaista eläkekattoa harkittaisiin, hän arvioi, että se asetettaisiin noin 2 000 euron paikkeille. Vaikka hän arvion perustelua kysyttäessä vastasi vetäneensä sen hatusta, hänellä oli esitettävänä myös selviä lukuja arvion taustaksi. Kovin korkealla eläkekattoa ei kannata asettaa, koska sillä ei ole kokonaistaloudellista merkitystä. – Jos kaikki Suomen eläkeläiset asetetaan riviin eläkkeen suuruuden perusteella, saa keskimmäinen heistä eläkettä 1 500 euroa. Yhdeksän prosenttia eläkeläisistä eli noin 150 000 saa eläkettä enemmän kuin 3 000 euroa kuukaudessa. – Minusta parempi keino eläkeläisten tuloerojen kaventamiseksi on käyttää edelleen progressiivista verotusta. Progressiota voitaisiin jopa kiristää yläpäässä. Suurten eläkkeiden lisäverokin voisi olla nykyistä suurempi. Näin ylisuurista eläkkeistä saataisiin verotuksen avulla suurempi osa palvelujen kustantamiseen kaikille. Vaikka Kivistö ei ottanut suoraan kantaa asiaan, hän oli jo kertonut Ruotsin mallista, jossa on asetettu eläkekatto niin, että eläkettä ei kerry tuloista, jotka ylittävät 4?000 euroa kuukaudessa. Näin eläkekatto asettuu eläke = 60 prosenttia tuloista -kaavan mukaan noin 2?400 euroon kuukaudessa eli lähelle Kallisen arviota. – Ruotsin eläkekatto kuitenkin vuotaa ylöspäin. Se voidaan rikkoa yksityisillä eläkkeillä ja niin on tehtykin, Kivistö sanoi. Nykyistä rahastoivaa eläkejärjestelmää epäileville Kallinen huomautti, että ilman siitä saatavaa osuutta eläkemenoihin eläkemaksut olisivat nykyisen 26 prosentin sijasta yli 30 prosenttia palkkatuloista. Rahastojen suuruutta paheksuvien on puolestaan hyvä muistaa, että Suomessa eläkkeitä maksetaan eläkkeensaajille vuosittain noin 30 miljardin edessä. Siihen verrattuna rahastojen 230 miljardia ei ole lopulta kovin suuri summa. Suomen eläkejärjestelmää on kyllä uudistettu, mutta Kallisen mukaan kiusallisen hitaasti. Muutamia myönteisiä esimerkkejä oikeasta ajoituksesta sentään on. Niistä parhaita ovat laki lyhytaikaisten työsuhteiden eläkkeistä eli LEL, joka tuli voimaan samoihin aikoihin kuin työeläkelaki. Se oli lajissaan ensimmäinen ja juuri oikea-aikainen. Myös 1970-ja 1980-luvulla elettiin ajassa, kun eläkejärjestelmään lisättiin muun muassa varhaiseläke. Kattavuus on parantanut, kun eläke karttuu myös palkattomilla kausilla eli työttömyyden, äitiyspäivärahan ja opintojen aikana – Tällä hetkellä suurin haaste on eläkkeiden turvaaminen sille kasvavalle joukolle, joka saa ansionsa palkkaja yrittäjätulon erilaisista yhdistelmistä. Suomi 7. sijalla järjestelmien kansainvälisessä vertailussa Kalevi Kivistö tarkasteli Suomen eläkejärjestelmää kansainvälisten vertailututkimusten valossa. Niissä on muun muassa verrattu 50 maan eläkejärjestelmää eri ajankohtina. Maat on pantu useiden mittareiden perusteella paremmuusjärjestykseen. Suomen ei tarvitse hävetä sijoitustaan, joskin viimeisimmän tutkimuksen tuloksista voi hieman huolestua. – Kun tutkimuksessa verrattiin eläkkeiden tasoa ja kattavuutta, rahoituksen riittävyyttä ja hallinnon vakautta, sijoittui Suomi yhteistuloksessa seitsemännelle sijalle. Sija laski edellisestä tutkimuksesta kaksi pykälää. Mittareiden välillä oli eroja: järjestelmän hallinto on Suomessa parempi kuin muissa maissa, mutta rahoituksen pitkäntähtäimen riittävyydessä olemme vasta 11. sijalla. Eläkkeiden tasossa sijamme oli näiden välissä. – Eläkejärjestelmän suurin ongelma on tämän ja monen muun tiedon perusteella sen takaaminen, että eläkkeiden maksajia on riittävästi myös tulevaisuudessa. Siihen on vain yksi ratkaisu. Se on työperäinen maahanmuutto, Kivistö sanoi. Eläkeläisten toimeentulon kannalta suurin ongelma on Kivistön mukaan kuitenkin toinen. – Se on tulojen jakautuminen koko eläkepotin sisällä. 70 prosentilla eli runsaalla kahdella kolmasosalla eläkeläisistä eläke on korkeintaan 2? 000 euroa. Kun takuueläkettä on Kansaneläkkeitä tarvitaan edelleen” Kaija Kallinen Suomella täytyy olla varaa hoitaa kunnolla yksi prosentti väestään.” Kalevi Kivistö 6 Eläkeläinen 5/2022
Hilkka ja Harri Lindholm löysivät Tallinnasta Paperilaivat-kätkön. TEKSTI PEKKA ISAKSSON KUVA HARRI LINDHOLM JOTKUT RISTEILYVIERAAT pistäytyivät keskiviikkoaamuna lyhyellä retkellä Tallinnassa. Joukossa olivat myös Hilkka ja Harri Lindholm Kuusjoelta, Salon Alueen Eläkeläisistä, jonka puheenjohtaja Harri on. He eivät kuitenkaan suunnistaneet ostoksille tai katselemaan nähtävyyksiä. Tai mikseipä niitäkin, mutta tärkein tavoite oli löytää geokätkö tai pari. Pariskunta on harrastanut geokätköilyä muutaman vuoden. Siinä piilotetaan ja etsitään geokätköjä. Perinteisimmillään ne ovat maastoon piilotettuja purkkeja tai rasioita, joissa on lyijykynä ja lokikirja, mahdollisesti pieni vihko, tai paperia löytäjän ja löydön ajankohdan merkitsemiseksi. Kätköjen koordinaatteja tai muita vihjeitä julkaistaan useilla harrastajien perustamilla internet-sivustolla. Hilkka Lindholm on luvannut kirjoittaa geokätköilystä Eläkeläinen-lehteen, joten jäädänpä odottamaan hänen asiantuntevaa juttuaan. Kerrotaan sitä odotellessa kuitenkin, että kätköily sopii hänestä hyvin eläkeläisille. – Siinä yhdistyvät liikkumisen ilo maastossa tai kaupunkiympäristössä, henkinen haaste kätköpaikan selvittämisessä ja kätkön löytämisen riemu. Se on sitäkin suurempi, kun on joutunut näkemään vähän enemmän vaivaa, esimerkiksi kiipeämään jollekin kalliolle. Alan harrastajien etiketti, tapasäännöstö, kieltää tekemästä kätköjä vaarallisiin paikkoihin. Etiketti ja paljon hyviä ohjeita aloittamisesta löytyy, kun kirjoittaa Hilkan juttua odotellessa Googleen sanan geokätköily tai hakee käsiinsä alan harrastajan. Kuten muissakin hyvissä harrastuksissa, aloittelijoita opastetaan mielellään. – Kätköily on vienyt meidät selTallinnasta löytyi virtuaalinen kätkö nimeltään Paperilaevad, suomeksi Paperilaivat. Geokätköily sopii hyvin eläkeläisille laisiin hienoihin paikkoihin, joita ei muuten tule ajatelleeksi, saati löytäneeksi. Lomareissuilla ja missä muuten liikummekaan, etsimme yleensä kätkön tai useampia. Ja löytyihän Tallinnasta kätkö. Se oli virtuaalikätkö nimeltään Paberlaevad eli Paperilaivat. Sekin on vanha kätkötyyppi, mutta paikalla käynti todistetaan lokikirjaan tehdyn merkinnän sijasta esimerkiksi valokuvalla. Kovin oli sopiva nimi risteilijä-kätköilijöiden löydettäväksi, mutta niinhän he olivat sen varmaan tuumanneet. Olavi Stoor Torniosta kertoi Yhdistysten ohjelmassa meän kielen aiheuttamista väärinkäsityksistä ja yhtä hauskasti Pajalan teatterista. TEKSTI JA KUVA PEKKA ISAKSSON ESITYKSESTÄ KUULI ja näki, että mies ei ollut ensimmäistä kertaa asialla. Taidon taustalla on ilmeisen luonnonlahjan ohella yllättävä tekijä: maratonpyöräily. – Olen osallistunut Tornionja Muonionjokivarren suureen pyöräilytapahtumaan, Maratonpyöräilyyn 37 kertaa järjestäjänä tai pyöräilijänä tai kumpanakin. Kun pyöräilyn osallistujat ovat lähteneet Torniosta bussilla Kilpisjärvelle lähtöpaikalle, olen kertoillut heille jokivarresta ja siellä tapahtuneista sattumuksista. Jos busseja on ollut kaksi, niin olen Väylänpäässä Pellossa vaihtanut autoa, jotta kukaan ei jää ilman tarinoita. Maratonpyöräily on ollut jokavuotinen tapahtuma lukuun ottamatta yhtä koronavuotta. Stoor on itse pyöräillyt matkan 30 kertaa. Normimatka on 500 kilometriä kahdessa päivässä, mutta hänen polkiessaan matkan viimeistä kertaa oli matka hieman pitempi. Silloin poikettiin Norjan puolella Skibotnissa eli Yykenperässä, joten kilometrejä kertyi 600. – Jokivarren maratonpyöräilyä on pidetty järjestelyiltään parhaimpiin kuuluvana pyöräilytapahtumana. Polkijoita on ollut lähes kaikista maanosista. Meillä on alan harrastajia muun muassa Australiasta, Etelä-Afrikasta, Brasiliasta ja Belgiasta. Eläkeläiset ry:n aktiiviksi Stoor sanoo tulleensa puolivahingossa. Jäsen hän toki oli jo työssä ollessaan. SKDL:n kaupunginvaltuutetun toivottiin sitoutuvan eläkeläisten asiaan myös järjestön jäsenyyden kautta. – Kun olin jo eläkkeellä, olin erään kerran aluejärjestön kokouksen puheenjohtajana. Esityslistalla päästiin järjestön puheenjohtajan valintaan. Yllättäen minua esitettiin tehtävään. Pyysin pikkuisen miettimisaikaa ja se minulle myönnettiin kokoustauon ajaksi. Kun vähän kuulostelin asiaa, ilmaantui valinnalle kannatusta. Niin minusta tuli puheenjohtaja, minulle itselleni yllättäen ja pyytämättä, kuOlavi Stoor hauskutti yleisöä jutuillaan Lapin länsirajalta. Maratonpyöräily on hionut Olavi Stoorista Nuuskakairan taitavan tarinaniskijän ten tavataan sanoa. Stoor toimii edelleen Lapin Aluejärjestön puheenjohtajana. Omassa yhdistyksessä, Tornion Seudun Eläkeläisissä vuoronvaihto johtokunnassa tapahtui hieman myöhemmin. Hyväksi se lopulta osoittautui. Yhdistys palasi Järjestötalolle ja teki siitä toimintatalonsa. Stoor on yhdistyksen matkavastaava ja tiedottaja. Tehtävät käyvät hyvin niin kokeneelle jutunkertojalle kuin hän on. Tuskin on matkoilla ikävää. Risteilyllä Stoor osallistui aktiivisesti myös keskusteluun eläkepolitiikasta. Kun puheeksi tuli työeläkkeiden rahoitus, hän torjui väitteen, että ne, jotka haluaisivat ohjata suuremman osuuden rahastoista tämänhetkisiin eläkkeisiin, olisivat romuttamassa eläkkeiden rahoitusjärjestelmän. Ei se niin ole. Ei pääomaan tarvitse koskea, vaan osuus voitaisiin ottaa sijoitustuotoista. Ei kai rahastojen pääoman jatkuva korottaminen voi olla itsetarkoitus. On kerrottu, että nykyisellä rahoitusmallilla selvitään 2050-luvulle, mutta sitten tulee vaikeuksia. Vastakysymyksenä voi esittää, kuinka hyvin laskelmissa on otettu huomioon suurten ikäluokkien hiipuminen. Meistä perin harva on silloin eläkkeitä, jos kohta muutakaan, nauttimassa. Eläkeläinen 5/2022 7
RISTEILY Eläkeläiset ry:n seuraava suurtapahtuma on retkeilypäivät Kalajoella elokuussa 2023 TEKSTI JA KUVA PEKKA ISAKSSON R isteilyllä puhuttiin alustavasti Eläkeläiset ry:n seuraavasta valtakunnallisesta tapahtumasta. Ensi kesänä, 22.–24.elokuuta, järjestetään Kalajoel la retkeilypäivät. Se oli tärkeimpiä aiheita, kun matkavastaavat kokoontuivat omaan palaveriinsa. Palaverissa matkavastaavat saivat ensituntuman myös juuri tehtäväänsä valittuun Eläkeläiset ry:n tapahtumavastaava Tiina Hestadiin. Retkeilypäivien suunnittelu ja koordinointi kuuluu järjestön toimiston työnjaossa hänelle. Muutenkin hän tukee retkeily-, matkailuja ulkoilutoimintaa tiedotuksen keinoin ja kannustaa yhdistyksiä ilmastotekoihin. – Tällä hetkellä retkeilypäivistä ei oikeastaan voi kertoa muuta kuin paikan ja ajan, joista järjestön hallitus on päättänyt ennen kuin aloitin työni syyskuun alussa. Myös muutama muu paikka oli ehdolla. Kalajoki valikoitui kulkuyhteyksien ja ainutlaatuisen ympäristön sekä toimivien majoitusmahdollisuuksien ansiosta. Pienellä alueella on mahdollista järjestää moninaista ohjelmaa. Ympäristö on helppokulkuista, Hestad sanoo – Tapahtumalla ei ole vielä suunTiina Hestad on aloittanut Eläkeläiset ry:n tapahtumasuunnittelija syyskuun alussa. Ensimmäinen iso tehtävä on Kalajoen retkeilypäivien suunnittelu ja koordinointi. Tapahtumasuunnittelija Tiina Hestad pääsee heti tosi toimiin nitelmaa tai ohjelmarunkoa, mutta painotus on ulkona liikkumisessa, retkeilyssä ja ulkona toimimisessa. Toivokaamme siis suotuisaa keliä retkeilypäiville. Suunnittelussa päästään vauhtiin, kun yhdistysten matkavastaavien kanssa tapaamme Kalajoella lokakuussa ja pääsemme tutustumaan puitteisiin ja ympäristöön. Ammattitutkintoja kertynyt Tiina Hestadilta on vankka työkokemus, joka sopii sekä retkeilypäivien suunnitteluun että muihin tehtäviin. Hän itse jakaa työhistoriansa niin, että nyt on alkamassa sen neljäs kausi. – Lukion jälkeen päädyin tarjoilijaksi oslolaiseen bistroon. Jyväskylän ravintola-alan oppilaitoksessa kävin tarjoilijalinjan. Haaveenani oli kansainvälinen kokemus hyvistä ruokaravintoloista ja sittemmin ura ravintolakoulun opettajana. Toisin kävi. Asetuin Göteborgiin, missä kävin myös baarimestarilinjan ja esimieslinjan. Lontoolaisesta hotellin cocktailbaarista palasin kymmenen vuotta myöhemmin Suomeen ja Helsinkiin. – Ainokaiseni synnyttyä sain tarpeellisen päivätyön toimistosihteerinä Kriminaalihuoltoyhdistyksessä. Organisaatiomuutosten kautta sain vakinaisen viran Rikosseuraamusviraston tiedotuksessa. Hoidin sisäisen viestinnän tehtäviä ja viraston julkaisusarjan julkaisujen taittoa. Työn ohessa opiskelin mainosalan ammattitutkinnon ja tiedottajan tutkinnon. Kerään näemmä ammattitutkintoja! Rikosseuraamusviraston jälkeen Hestad työskenteli pari vuotta Friskis&Svettis Helsinki ry:ssä seuratoiminnan koordinaattorina ja kolme vuotta Pohjola-Nordenissa toimistosihteerinä. Lapsen kasvettua hän palasi kymmeneksi vuodeksi ravintola-alalle ja suoritti yrittäjäammattitutkinnon. Pandemialomautettuna hän sai uravalmennuksessa pohtia, mitä tekee seuraavaksi. – Opiskelin koulutussopimuksella ympäristöalan erikoisammattitutkinnon. Rakensin Restel oy:n Food& Events Tapahtumaravintoloille ympäristöjärjestelmän. Sittemmin sain puolen vuoden määräaikaisen työsopimuksen järjestelmän käyttöönottoon ja sertifiointiin sekä jätelain muutosten vaikutuksiin ravintoloissa. Sain myös olla mukana kehittämässä hiilijalanjälkilaskentaa. Risteilyllä kuultua ”ONPA VÄKEÄ. Mihin nämä kaikki ovat menossa?” Ääni terminaalissa ennen lähtöporttien aukeamista ”SAMALLA KUN kiitän teitä hyvin vointivaltion rakentamisessa, esi tän vielä kaksi pyyntöä. Niistä en simmäinen koskee ammatillista järjestäytymistä, jonka avulla on koetettu tehdä Suomesta parempi maa. Jos omat lapsenne eivät ole muistaneet kertoa lapsenlapsillen ne, niin kertokaa te, miksi ammat tijärjestöihin kannattaa liittyä ja niissä toimia. Toisena pyyntönä toivon, et tä elintarvikkeiden hintojen nous tessa te kiinnitätte kaupoissa huo miota tuotteiden kotimaisuuteen. Kotimaassa kasvatetut ja jaloste tut tuotteet turvaavat elintarvike työläisten työpaikkojen ja ostovoi man säilymisen Suomessa.” Veli-Matti Kuntonen, Suomen Elintarviketyöläisten Liiton pj. ”TUOTANNON automatisointi vai kuttaa myös työeläkejärjestelmän rahoitukseen. Kun työt siirtyvät koneiden tehtäväksi, palkkasumma ja eläkkeiden maksuun kerättävä rahasumma pienneen. Tähän epä kohtaan pitää kiinnittää vakavasti huomiota ja korjata se.” Mirja Arajärvi, Kallio-Vallilan Eläkeläiset, eläkepoliittisessa keskustelussa ”RISTEILY OLI kuulemma vaa rassa peruuntuakin, kun varusta mo vuokrasi alkuperäisen laivan 8 Eläkeläinen 5/2022
Meri, metsä ja metro Hestad väittää ensin, että hänellä ei ole nykyään juuri harrastuksia, mutta lisää sitten liikkuvansa aktiivisesti kävellen, pyöräillen ja hiihtäen. Vuosi sitten kesällä hän palasi entisen kollegan innostamana rullaluistelun pariin ja teki lenkkejä pitkin Itä-Helsinkiä. Taukojumppaa hän yrittää tehdä säännöllisesti istumisen vastapainoksi. – Saan valtavasti virtaa luonnosta ja taiteesta. Asun Herttoniemessä ja meillä on hyvät ulkoilumahdollisuudet. Asuinalueellani puhuttelee yhteisöllisyys, meri, metsä ja metro. Olen asunut täällä vuodesta 1998. Olen syntynyt Raumalla, missä vietin kesät isovanhempieni luona aina 16-vuo tiaaksi saakka. Luen intohimoisesti toisinaan, telkkaria en omista ja nautin hiljaisuudesta. – Alun alkaen ympäristösyistä ryhdyin kasvissyöjäksi. Avittajana toimi sato-osuus Kaupunkilaisten Oma Pelto -osuuskunnassa. Vuodesta 2016 ruokavaliooni ei ole kuulunut eläinperäisiä tuotteita. Kohtuuden nimissä olen luopunut ehdottomuuksista ja voin tehdä kompromisseja tilanteen niin edellyttäessä. Hestad kertoo ajatelleensa, että tapahtumasuunnittelijan tehtävässä hän voi hyödyntää kaikkea aiemmin tekemäänsä ja kokemaansa ja pääsee samalla oppimaan uutta. – Uskon, että hyötyä on erityisesti suunnitteluja koordinointitehtävistä niin järjestöissä kuin ravintola-alalla hovimestarinakin. Tosin olen jo Kulje kanssain -risteilyllä saanut huomata, että erittäin kovaa osaamista on Eläkeläiset ry:ssä jo entuudestaan. – Ensimmäisten viikkojen kokemukset ovat vastanneet unelmaa ja ylittäneet odotukset. Toivoin työyhteisöä, missä lähtökohtana on yhteistyö, keskinäinen kunnioitus ja luottamus. Toivoin joustavaa ja itsenäistä työn tekemisen tapaa. Lisäksi pidin tärkeänä, että organisaation tehtävät ja tavoitteet ovat sellaisia, mihin voin sitoutua, ja arvot kohtaavat omani. Kokemukseni mukaan nämä voivat olla aika hurjia odotuksia, vaikka toisaalta ne kuulostavat perusedellytyksiltä. Eniten risteilyllä askarruttivat älypuhelimet. TEKSTI JA KUVAT PEKKA ISAKSSON J oku saattoi hieraista silmiään tullessaan risteilyn näyttelyosastolle, kun katse kiinnittyi ensimmäiseksi EKL:n, Eläkkeensaajien Keskusliiton, tunnukseen. Kenen risteily tämä olikaan? Ihmetys haihtui, kun katsoi vähän tarkemmin. Tunnuksen alla kerrottiin, että näyttelyosasto oli Verkosta virtaa -toimintaa, josta EKL vastaa. Osastolta sai opastusta digiasioissa, siis älypuhelimien, tietokoneiden ja netissä olevien palvelujen käyttämisessä. Eläkeläiset ry on yksi Verkosta virtaa -toiminnan niistä 30 yhteistyökumppanista, joilla on kumppanuudesta kirjallinen yhteistyösopimus. Sen mukaisesti yhteistyötä tehdään muun muassa asiantuntijuuden vaihdossa ja koulutuksessa. – Erittäin tarpeellista ja hyödyllistä toimintaa, sanoo Eläkeläiset ry:n va. toiminnanjohtaja Tuomas Talvila. Eläkeläiset ry:llä oli takavuosina oma vastaava hanke, mutta sen rahoitus loppui. Kolmivuotiseksi jäi myös Verkosta virtaa -projekti, mutta sen toimintaa on pystytty vuoden 2017 jälkeen jatkamaan STEA:n eli Sosiaa lija terveysalojen avustuskeskuksen vuosittain myönnettävällä rahoituksella. Tietoa toiminnasta ja opastusta tarvitseville antoivat risteilyllä projektin järjestösuunnittelijat Juha Viitanen ja Pekka Vartiainen sekä vertaisohjaajat Keijo Suuronen ja HeiKaija Latvala ja Markku Latvala (oikealla) Seinäjoelta pistäytyivät monien muiden tavoin tutustamassa neuvontapisteeseen. Opastusta antoivat Juha Viitanen (vasemmalla) ja Heimo Lindgren. – Neuvontaa saattavat tarvita nekin, jotka ovat käyttäneet tietokonetta työaikana, sanoo vertaisohjaaja ja ohjaajien kouluttaja Keijo Suuronen. Verkosta virtaa esitteli toimintaansa ja neuvoi digilaitteiden käytössä mo Lindgren. Heistä Suuronen toimii myös vertaisohjaajien kouluttajana Etelä-Karjalassa. – Väkeä on käynyt mukavasti, sekä uteliaita että opastusta kysyviä. Eniten ovat tällä kerralla askarruttaneet älypuhelimet, Keijo Suuronen kertoo. Se olikin luonnollista, sillä harvalla oli risteilyllä mukana kannettava tietokone tai tabletti. Toiminnan perimmäisenä tavoitteena on digitaitoja opettamalla ja niiden käyttöä tukemalla ehkäistä ikääntyneiden syrjäytymistä yhteiskunnasta. Neuvontaa tarvitsevat hyvin monenlaiset ja tasoiset digilaitteiden käyttäjät. – Myös asenteet vaihtelevat suuresti. Osalla tapaamistamme on hyvin kielteinen suhtautuminen uuteen tekniikkaan, osa taas on innokkaita opettelemaan sen käyttöä. Ikä ei aina ole ratkaiseva tekijä. Meillä Lappeenrannassa on eräs yli 90-vuotias aktiivinen älylaitteiden käyttäjä, Suuronen kertoo. Kokemus on opettanut Suuroselle, että edes tietokoneiden käyttö työssäoloaikana ei aina takaa riittäviä digitaitoja, kun ihminen jää eläkkeelle. – Ihminen on saattanut käyttää työssä kymmeniä vuosia vain yhtä sovellusta, siis yhtä tiettyyn tarkoitukseen suunniteltua ohjelmaa. Kun sellainen ihminen jää eläkkeelle, hän saattaa pudota tyhjiöön, jossa hänellä ei olekaan taitoa käyttää muita, hänelle nyt tarpeellisempia sovelluksia. Eikä ole enää tietokonetukeakaan niin kuin työpaikalla oli. Vertaisohjaajat antavat sekä ryhmäettä henkilökohtaista opastusta, tilanteen ja tarpeen mukaan. – Molempi parempi. Ryhmäopastus on sosiaalinen tapahtuma, jolla on omat etunsa. Henkilökohtaisessa opastuksessa voi syventyä juuri tietyn ihmisen tiettyyn ongelmaan. Kotikäyntejä ei Verkosta virtaa -toiminnan puitteissa harrasteta, mutta kun vertaisohjaajan ja opastettavan välille on syntynyt luottamus, kukapa voi estää antamasta kaveriapua. Etäopastus, siis tietokonevälitteinen neuvonta ja apu, on mahdollista myös valtakunnallisesti. Verkosta virtaa -toimintaa on lähes koko maassa, ei tosin kaikilla paikkakunnilla, mutta alueellisestikin kattavasti. Juha Viitanen kertoo, että aktiivisia vertaisohjaajia on noin 200. Vertaisohjaajat ovat vapaaehtoisia ja saavat maksuttoman käyttöja opastuskoulutuksen sekä niin ikään maksutonta lisäkoulutusta tietotekniikasta ja vapaaehtoistyön tekemisestä. muualle, mutta onneksi se järjestyi. Tämä on mittava ta pahtuma, yli 1 100 osallistu jaa. Eläkeläiset matkustavat mielellään. Keskustelu eläke politiikasta oli hyvä. Se kertoi, että eläkejärjestelmä ei ole niin yksinkertainen asia kuin ajatellaan.” Markku Latvala, Seinäjoen Eläkeläiset Eläkeläinen 5/2022 9
YHTEISKUNTA Ikääntymisen peloissa sekä vanhoja että uusia teemoja Tutkimuksessa selvitettiin myös ikäihmisten henkilökohtaisia pelkoja. Pelot eivät ole muuttuneet vuodesta 2019 juuri ollenkaan. Oma ja läheisen sairastuminen ja liikuntakyvyn menettäminen pelottavat useimpia, kuten aiemmassakin tutkimuksessa. Yksinäisyys ja psyykkiset ongelmat sekä digitaalisoituvan yhteiskunnan ulkopuolelle jääminen ovat edelleen huolestuttavia aiheita. Hiukan useampi, kuin kolme vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa pelkää epävarmuuden ja turvattomuuden lisääntyvän yhteiskunnassa. Tämän vuoden tutkimuksessa oli uusi kysymys, joka sisälsi uudenlaisia teemoja. Sillä selvitettiin, kuinka paljon viisi viime aikoina vahvasti esillä ollutta asiaa huolestuttaa suomalaisia ikäihmisiä. Vastausten perusteella vieraan vallan hyökkäys Suomeen huolestuttaa eniten eli 69 prosenttia osallistujista. Huolenaihe on yhteinen mihin tahansa väestöryhmään kuuluvalle. Seuraavaksi eniten huolestuttaa elämän kallistuminen hintojen noustessa. Huolen suuruus riippuu vastaajan sosioekonomisesta asemasta. Ilmastonmuutos ja ydinsodan uhka huolestuttavat myös. Ydinsodan uhka huolestuttaa vastaajista enemmän joukon iäkkäämpiä kuin nuorempia. Vieraan vallan hyökkäys ja ydinsodan uhka huolestuttavat naisia jonkin verran miehiä enemmän. Suhtautumisessa ilmastonmuutokseen vaikuttaa vastaajan poliittinen suuntautuminen: Vihreiden lisäksi asia huolestuttaa vasemmistoliittolaisia, SDP:n ja RKP:n kannattajia enemmän kuin keskustalaisia tai Kokoomuksen kannattajia. Perussuomalaisia asia ei huolestuta. Koronapandemia huoletti viidestä huolenaiheesta harvempia vastaajia kuin muut asiat. Eläkeläisjärjestöiltä toivotaan aktiivisempaa edunvalvontaa Kyselytutkimuksen mukaan alle viidennes 55–84-vuotiaista on ollut mukana eläkeläisjärjestöissä ja eläkkeellä olevista runsas neljännes. Tulos on samaa kokoluokkaa kuin aiemminkin, vaikka se on mittausajanjakson pienin. Tutkimuksen mukaan joka kolmas saattaisi osallistua eläkeläisjärjestöjen toimintaan. Suuria muutokTU O M A S TA LV IL A Kantar Publicin tutkimusjohtaja Sakari Nurmela esitteli Huomisen kynnyksellä -kyselytutkimusta julkistamistilaisuudessa Helsingissä 15.9. Suurimmat koetut ongelmat hoivapalveluissa ja eläkkeissä Huomisen kynnyksellä 2022 -tutkimuksen vastaajista enemmistö on sitä mieltä, että eläkeläisjärjestöt ovat tulevaisuudessakin tarpeellisia ikäihmisten hyvinvoinnin kannalta. Järjestöt koetaan kuitenkin myös etäisiksi ja tuntemattomiksi. TIINA RAJALA E läkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n Huomisen kynnyksellä -tutkimuksessa on selvitetty 55–84-vuotiaiden suomalaisten tulevaisuudennäkymiä ja heidän kokemiaan ongelmia. Lisäksi on selvitetty heidän luottamustaan eläkejärjestelmään sekä suhtautumistaan eläkeläisjärjestöihin. Kyselytutkimusta on tehty kolmen vuoden välein vuodesta 2007 alkaen. Tämän vuoden tutkimusraportin aineisto kattaa 965 henkeä maamme 55–84 vuotta täyttäneestä väestöstä. Kysely tehtiin huhti-toukokuussa 2022. Tutkimus tehtiin kaksikielisenä kirjekyselynä ja sen vastausprosentti oli 37. Kantar Public toteutti tutkimuksen EETU ry:n toimeksiannosta. Kyselytutkimuksessa mitattiin kolmella väittämällä osallistujien näkemyksiä ikäihmisten hoivapalveluista. 73 prosenttia vastaajista oli samaa mieltä siitä, että hoivapalvelujen laatu on luvattoman huono. Suuri enemmistö oli sitä mieltä, että laadussa havaittuihin rikkomuksiin pitää puuttua nykyistä herkemmin. Suurin osa vastaajista pitää epätodennäköisenä, että ikääntyneet ja heidän läheisensä otetaan huomioon hoivapalvelujen asiakkaina. Tutkimuksessa kysyttiin myös, mitkä ikääntyneiden ongelmista ovat suurimpia nyt ja kymmenen vuoden päästä. Valittavana oli kaksi suurinta ongelmaa 12 asian luettelosta. Suurin osa vastaajista, 44 prosenttia, nosti eläkkeiden pienuuden ja siitä seuraavat ongelmat kärkeen. Toiseksi suurimmaksi ongelmaksi nostettiin sosiaalija terveyspalvelujen saatavuus. Vieraan vallan hyökkäys Suomeen huolestuttaa eniten eli 69 prosenttia osallistujista.” 10 Eläkeläinen 5/2022
sia edelliseen tutkimukseen verrattuna ei ole, mutta pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna näyttää, että kiinnostus on hiipumaan päin. Tutkimuksen kohderyhmään on tullut mukaan uusia ikäluokkia, joiden kiinnostus järjestötoimintaa kohtaan on ollut vähäisempää kuin heitä iäkkäämpien. Vastaajista enemmistö on sitä mieltä, että eläkeläisjärjestöt ovat tulevaisuudessakin tarpeellisia ikäihmisten hyvinvoinnin kannalta. Suurimman osan mielestä järjestöt ovat kuitenkin liian ”hampaattomia” ja niiden pitäisi olla aktiivisempia ikäihmisten edunvalvonnassa. Eläkeläisjärjestöt koetaan myös etäisiksi ja tuntemattomiksi ja entistä useamman onkin vaikea arvioida niitä. Vastaajien enemmistö, kaikkiaan 61 prosenttia, pitää hyvänä, että eläkeläisjärjestöjä on useita, koska eläkeläisten tarpeetkin ovat erilaisia. Eläkeläisjärjestöjen tärkeimpänä tehtävänä pidetään iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluiden turvaamista. Myös verotukseen ja eläke-etuuksiin liittyvää edunvalvontaa pidetään tärkeänä. Joka neljännen mielestä järjestöjen pitäisi pyrkiä aktiivisesti vähentämään yksinäisyyttä. Järjestöjen tarjoamista jäseneduista tärkeimpänä pidetään niiden tarjoamaa tietoa eläkeläisiä koskevissa asioissa. Jäsenyyden etujen kärkipäässä mainitaan myös vapaaehtoistyö ja ystäväpalvelu, harrastusmahdollisuudet, yhdessäolon sekä jäsenedut ja -palvelut. Järjestöissä mukana olevat ja iäkkäämmät nostavat vahvemmin esiin harrastusja matkailumahdollisuudet, yhdessäolon ja jäsenlehden. Tutkimusraportin kirjoittaja arvelee, että nuoremmat ehkä odottavat järjestöiltä edunvalvontaa ja neuvontaa eläkeasioissa, kun varttuneemmat arvostavat palveluja. TIINA RAJALA SUURI ENEMMISTÖ huomisen kynnyksellä -kyselyn vastanneista pitää ikäihmisten hoivapalvelujen laatua heikkona. Tulos ei tule yllätyksenä Eläkeläiset ry:lle. Jäsenistön huoli iäkkäiden hoivapalveluista tulee vahvasti esille järjestölle tehdyissä aloitteissa, keskusteluissa ja puheenvuoroissa. Palveluihin on vaadittu riittävää valvontaa ja rikkomuksiin puuttumista. Sama koskee eläkkeiden pienuudesta johtuvia ongelmia. Tutkimuksessa kärkeen nousseet ongelmat ovat keskeisiä järjestömme edunvalvontaja eduskuntavaaliteemoissa. Vuosina 2007, 2010 ja 2013 Huomisen kynnyksellä -tutkimus toteutettiin vain 55–79-vuotiaiden keskuudessa. Vuosina 2016, 2019 ja 2022 tutkimus on ulotettu 84-vuotiaisiin, mitä voi pitää myönteisenä ikäsyrjinnän vähentämisen kannalta. Vanhusasiainvaltuutettu Päivi Topo antoi eduskunnalle lausunnon yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksesta 8.6.2022. Hän totesi, että iäkkäiden tilanteesta on koottu hyvin vähän tietoa esimerkiksi lainvalmistelua ajatellen. Jopa viranomaistahot jättävät yli 65-, tai yli 75tai yli 80-vuotiaat tiedonkeruun ulkopuolelle. Topo huomautti, että Suomessa kasvaa niiden iäkkäiden määrä, joiden äidinkieli ei ole suomi eikä ruotsi. Myös he voivat kokea moniperusteista syrjintää. Huomisen kynnyksellä -tutkimusraportin kirjoittaja tutkimusjohtaja Sakari Nurmela totesi, että tutkimus tehtiin satunnaisotannalla suomea ja ruotsia puhuvista. Vieraskielisten osuus on vielä pieni, mutta asia pidetään mielessä tulevia vuosia ajatellen, sanoi Nurmela Huomisen kynnyksellä -tutkimuksen perusteella osallistujien älylaitteiden käyttö on lisääntynyt ja monipuolistunut. Vanhusasiainvaltuutettu Topon mukaan enemmistö yli 75-vuotiaista on internetin ja sähköisten palveluiden ulkopuolella. Tarvitsemme lainsäädännön, joka turvaa digitaitojen opiskelun elämän loppuun asti ja digipalveluiden yhdenvertaisen saavutettavuuden. Tarvitsemme myös säädökset, jotka turvaavat valtakunnallisesti asioinnin ilman digilaitteita. Huolenaiheet eivät tule yllätyksenä Näkemykset eläke järjestelmän tulevaisuudesta ennallaan Tutkimuksessa selvitettiin osallistujien luottamusta eläkejärjestelmäämme noin kymmenen vuoden tähtäimellä. Melkein joka toinen vastaajista eli 46 prosenttia arvioi, että eläkkeitä alennetaan olennaisesti nykyisestä tasostaan kymmenen vuoden kuluessa. Melkein joka toinen vastaajista torjuu ajatuksen, että eläkejärjestelmämme tarjoaisi vielä kymmenen vuoden päästä riittävän kattavan tuen eläkeläisille. Vastaajajoukon nuorimmat suhtautuvat asiaan epäilevimmin. Huomattava osa ei osaa tai suostu arvioimaan asiaa. Näkemykset eläkejärjestelmän tulevaisuudesta eivät ole paljon muuttuneet kolmen vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna. Kyselyssä esitetystä kahdeksasta eri instituutiosta luotetaan eniten Kansaneläkelaitokseen, yhteensä 63 prosenttia. Eläkeläisjärjestöihin luottaa noin joka kolmas osallistujista. Instituutioihin kohdistuva luottamus on muuttunut vain hyvin vähän. Poikkeuksena on maamme nykyinen hallitus ja eduskunta, jotka herättävät edeltäjiään enemmän luottamusta. Älylaitteita käytetään usein ja moniin tarkoituksiin Kyselyssä selvitettiin mitä laitteita 55–84-vuotiailla on käytössään, mitkä ovat niiden käyttötarkoitukset, miten he toimivat sosiaalisessa mediassa ja miten he arvioivat omia kykyjään älylaitteiden käyttäjinä. Tutkimuksen mukaan älypuhelin on yleisimmin käytetty laite. Sellainen on melkein 90 prosentilla koko osallistujajoukosta. Myös kannettavat tietokoneet ja tablettitietokoneet ovat yleistyneet. Älylaitteita käytetään usein ja moniin tarkoituksiin. Useimmat hoitavat pankkiasioitaan älylaitteellaan ja melkein yhtä monet käyttävät niitä tiedonhankinnassa. Melkein joka toinen käyttää älylaitettaan sosiaalisessa mediassa. Kolmen vuoden aikana edellisestä tutkimuksesta mikä tahansa edellä mainittu laite tai sen käyttötarkoitus on muuttunut aiempaa yleisemmäksi. Ikä vaikuttaa älylaitteiden käyttöaktiivisuuteen: nuoremmat käyttävät laitteita iäkkäitä useammin ja useampiin tarkoituksiin. Enimmäkseen vastaajien arviot omista taidoistaan älylaitteiden käyttäjinä ovat positiiviset. Ikäryhmien väliset erot ovat kuitenkin huomattavat. Vastaajista valtaosan mielestä suomalaiset suhtautuvat ikäihmisiin melko neutraalisti. Suurempi osa pitää suhtautumista ikääntymiseen ja ikääntyneisiin kuitenkin kielteisenä kuin myönteisenä. Suhtautuminen eläkeläisjärjestöjä koskeviin luonnehdintoihin Tarpeellisia tulevaisuudessa Saisivat olla nykyistä aktiivisempia ja ärhäkämpiä Etäisiä ja tuntemattomia Etääntyneet eläkeläisistä ja heidän tarpeistaan Liian poliittisia Liian vanhakantaisia Asiantuntevia eläkepolitiikassa Rupattelukerhoja ilman todell. merkitystä ja sisältöä Ajavat hyvin eläkeläisten etuja Ihmisläheisiä Tiedottavat hyvin eläkeläisten asioista Merkittäviä yhteiskunnallisia vaikuttajia Huomioivat myös tuoreiden eläkeläisten tarpeet Esittävät kohtuuttomia vaatimuksia prosenttia 20 40 60 80 100 Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Ei osaa sanoa Eläkeläinen 5/2022 11
YHTEISKUNTA Koti palveluiden keskellä Hyvinvointi-, kuntoutusja hoitopalvelumme muuntuvat tarpeidesi mukaan. Modernit talomme tarjoavat monipuolista harrastusja kulttuuritoimintaa oman ikäisessä seurassa. Talojen viihtyisät ja esteettömät yhteistilat kutsuvat viihtymään. Lue lisää osoitteessa sagacare.fi Saga-palvelutalossa asut aktiivisessa ja turvallisessa ympäristössä palveluiden ja hyvän seuran lähellä. Talomme sijaitsevat seitsemällä paikkakunnalla – Helsingissä, Vantaalla, Turussa, Lahdessa, Lappeenrannassa, Raumalla ja Seinäjoella. Saga-palvelutalot Tervetuloa ihastumaan! maksuton puh. 0800 06116 (ark. klo 8-16) myynti.saga@sagacare.fi Ikäystävälliseen Eurooppaan Lappeenranta ma 31.10.2022 klo 11–14 Kaupungintalo, Valtuustosali, Villimiehenkatu 1 Eero Heinäluoma europarlamentaarikko Timo Kokko toiminnanjohtaja EKL ry Eero Kivinen sosiaalipoliittinen asiantuntija EKL ry Turku ma 31.10.2022 klo 11–14 Panimoravintola Koulu, Eerikinkatu 18 Sirpa Pietikäinen europarlamentaarikko Rauno Merisaari suurlähettiläs, ihmisoikeusasiat, Ulkoministeriö Matti Huutola puheenjohtaja Eläkeläiset ry Jyväskylä ke 2.11.2022 klo 11–14 Jyväskylän työväentalo, Aalto-Sali, Väinönkatu 7 Eero Heinäluoma europarlamentaarikko Timo Kokko toiminnanjohtaja EKL ry Eero Kivinen sosiaalipoliittinen asiantuntija EKL ry Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry ja Eläkeläiset ry järjestävät keskustelutilaisuuksien sarjan. www.ekl.fi www.elakelaiset.fi Onko Suomessa huomioitu senioreiden tarpeet arjessa, asumisessa, palveluissa ja ympäristössä? Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan! Eläkeläisliittojen etujärjestö vaatii panostuksia ennaltaehkäisyyn sekä hoitovelan purkamiseen. TEKSTI JA KUVA ANNELI VELHO E läkeläisliittojen etujärjestö EETU ry vetoaa eduskuntaryhmiin, että ne ottaisivat budjetista päättäessään sekä muussa päätöksenteossa huomioon maamme ikääntyneen kansanosan ja sen tarpeet. Erityisesti pienituloisten ja paljon sosiaalija terveydenhuollon palveluita käyttävien ikääntyneiden kansalaisten asema on heikentynyt. Parin koronavuoden jälkeen tapasivat EETUn jäsenjärjestöjen sekä eduskuntaryhmien edustajat keskenään taas fyysisesti paikan päällä eduskunnassa 4. lokakuuta. Kannanoton vuoden 2023 talousarvioesitykseen sekä lainsäädäntöön lisäksi ryhmille jätettiin tuore Huomisen kynnyksellä -tutkimus. – Vuoden 2023 talousarviosta päätettäessä on varattava tarpeelliset resurssit kasvaneen hoitovelan hoitamiseen. Esitimme 200 miljoonan euron satsausta välittömään jononpurkuun vuodelle 2023. Lisäksi on ikääntyneiden kansalaisten oikeus kuntoutukseen turvattava. Vaikuttava kuntoutus lisää toimintakykyä ja osallisuutta sekä vähentää muiden palvelujen ja etuuksien, kuten asumisja hoivapalveluiden tai toimeentulotuen tarvetta. Se on elintärkeä osa ikääntyneiden sosiaalija terveydenhuollon hoitoketjua, toteaa EETUn puheenjohtaja Simo Paassilta. EETU yhtyy täysin vanhusasiavaltuutettu Päivi Topon huomioon ( josta uutisoitiin mm. Eläkeläinen-lehdessä numero 4), että iäkkäiden palveluihin on myönnetty liian vähän rahaa vuosien ajan ja iäkkäiden jääminen ilman heidän tarvitsemiaan palveluja on osoitus pitkään jatkuneesta ikäsyrjinnästä päätöksenteossa. – Riittävä rahoitus on varattava kaikille vanhuspalveluille ja samalla turvattava koko sosiaalija terveydenhuollon toimivuus. Muistutimme myös, että investoinnit omaishoitoon kannattavat ja tuottavat merkittäviä säästöjä yhteiskunnallemme, jatkaa puheenjohtaja Paassilta. EETU KIITTI hallitusta ja eduskuntaa siitä, että ne toteuttivat järjestöjen vaatiman kansaneläkkeiden ylimääräisen indeksitarkistuksen elokuussa. Samalla haluttiin kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että korotus EETUn terveiset eduskuntaryhmille: Budjetissa huomioitava ikääntynyt kansanosa ja sen tarpeet Ylimääräisiä indeksitarkistuksia jatkettava tarvittaessa. Suoria tukimuotoja kohdennettava pieni tuloisimmille.” 12 Eläkeläinen 5/2022
Kaipaatko uusia haasteita? Pidätkö ihmisten kanssa juttelemisesta? RYHDY TUTKIMUSHAASTATTELIJAKSI! Haemme haastattelijoita ympäri Suomea tekemään henkilökohtaisia haastatteluja kiinnostavia tutkimusprojekteja varten ”Haastattelutyössä oppii ja saa sivistystä sekä syntyy näkökulmia asioihin.” Taloustutkimuksen pitkäaikainen haastattelija LISÄTIETOJA: Puhelimitse arkisin klo 9–15 Eija Karvinen, puh. 010 7585 218 Minna Rautiainen, puh. 041 5277 192 tai kotisivuiltamme osoitteesta: www.taloustutkimus.fi/tutkimushaastattelija Tulemme mielellämme kertomaan tarkemmin tutkimushaastattelijan työstä! Tiedustelut: eija.karvinen@taloustutkimus.fi OHJELMAA YHDISTYKSELLENNE! EETU ry:n järjestöjen puheenjohtajat jättivät eduskuntaryhmille kannanottonsa budjettiin ja lainsäädäntöön. vaikuttaa negatiivisesti asumistukeen ja eläkkeensaajan asumistukeen. Kela ottaa etuuksien uudet määrät huomioon tulona, kun se tekee edellä mainittujen etuisuuksien ratkaisuja ja tarkistuksia 1.8.2022 alkaen. Tämä tarkoittaa, että jos asiakas saa niitä Kelan etuuksia, joihin tuli ylimääräinen korotus, hänen asumistukensa määrä saattaa laskea seuraavassa tarkistuksessa. – Koska inflaatio laukkaa yhä erittäin korkealla ja on lähes mahdotonta arvioida sitä, että millä tasolla se on vuonna 2023 on mielestämme valtion talousarviossa varauduttava siihen, että kansaneläkkeet ja muut sosiaalietuudet tarvitsevat myös ensi vuonna ylimääräisen indeksitarkistuksen. Tähän on varauduttava myös työeläkkeiden osalta, Simo Paassilta toteaa. – Mielestämme hinnannousun vaikutuksia pienituloisille kuluttajille kompensoidaan parhaiten jatkamalla kohdennettuja tukia, joita ovat esim. sosiaalietuuksien ylimääräisten indeksitarkistusten jatkaminen tai jopa joissakin maissa käytössä olevat suorat taloudelliset tuet shekkeinä tai vouchereina. Lisäksi tulisi terveydenhuollon maksukatot nyt yhdistää yhdeksi maksukatoksi, jonka tason tulee olla korkeintaan kuukaudessa maksettavan takuueläkkeen suuruinen. Vuonna 2022 käytössä on kolme eri maksukattoa: maksukatot palveluille (692 euroa), lääkkeille (592,16 euroa) ja Kelan matkoille (300 euroa). Ne ovat yhteensä 1 584,16 euroa. Täyden takuueläkkeen määrä on nyt 885,63 euroa kuukaudessa. EETU kannanotto vuoden 2023 talousarvioesitykseen sekä lainsäädäntöön kokonaisuudessaan: eetury.fi Eläkeläisliittojen etujärjestö EE TU ry:n jäsenjärjestöissä on lä hes 300?00 jäsentä. Jäsenjärjestöt ovat Eläkeliitto ry, Eläkeläiset ry, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry. Kansallinen senioriliitto ry, Kristil linen Eläkeliitto ry ja Svenska pen sionärsförbundet rf. Vuoden 2022 puheenjohtajajärjestö on Eläkkeen saajien Keskusliitto EKL ry Ilmoita Eläkeläinen-lehdessä Mediamyynti Saarsalo Oy /Henna Anttila, puh. 041 313 1047, henna.anttila@saarsalo.fi Eläkeläinen 5/2022 13
JÄRJESTÖ EVA RÖNKKÖ Y K:n ihmisoikeusneuvostolle esitettiin syyskuun 19. päivänä raportti ikääntyneiden henkilöiden oikeuksien toteutumisesta Suomessa. Raportin laatija, YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto OHCHR:n itsenäinen asiantuntija Claudia Mahler, vieraili Suomessa viime syksynä kymmenen päivän ajan. Vierailun tarkoituksena oli arvioida ikääntyneiden ihmisoikeustilannetta Suomessa. Suomea koskeva raportti avaa ikääntyneiden oikeuksien toteutumisen kipupisteitä yleisesti, mutta pureutuu erityisesti vähemmistöihin kuuluvien ikääntyneiden oikeuksien toteutumiseen. Raportti Suomesta keskustelutti neuvoston jäseniä. 74 maan edustajat pyysivät puheenvuoroja ja peilasivat Suomesta esille nostettuja epäkohtia joko oman maansa tilanteeseen tai ottivat yleisemmin kantaa ikääntyneiden perusoikeuksiin. Puheenvuorojen skaala kattoi vauraissa länsimaissa asuvien ikääntyneiden kysymyksiä mutta myös köyhempien maiden näkökulmia siitä, miten ikääntyneet selviytyvät niukoissa olosuhteissa. Esille tuotiin myös sotaja kriisitilanteita. Ukrainan edustajan lyhyessä ja terävässä puheessa kerrottiin esimerkkejä Venäjän hyökkäyksen aiheuttamista tilanteista, joissa iäkkäillä ihmisillä on lähes mahdoton selviytyä. Niissä rikotaan ihmisoikeuksien yhtä peruspilaria – oikeutta elämään. POHJOISMAIHIN EI ole ennen Claudia Mahlerin Suomen vierailua tehty vastaavia käyntejä. Taustalla saattaa olla käsitys Pohjoismaista hyvinvointivaltioina, jotka ovat suhteellisen vauraita ja joissa sosiaaliturva on lainsäädännöllä kaikille kansalaisille taattu. Kun rapsuttaa pintaa syvemmälle, on kuitenkin kohtia, joissa ikääntyneiden ihmisoikeudet eivät toteudu riittävästi. Esimerkkinä ikäsyrjinIhmisoikeusneuvoston istunnon yhteydessä Genevessä järjestettiin myös Suomen Ihmisoikeukeskuksen erillistapahtuma. Kuvassa Eläkeläiset ry:n moninaisuustyön suunnittelija Eva Rönkkö (vasemmalla), Suomen suurlähettiläs Kirsti Kauppi, Ihmisoikeuskeskuksen johtaja Sirpa Rautio sekä YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto OHCHR:n itsenäinen asiantuntija Claudia Mahler. Iäkkäiden henkilöiden ihmisoikeudet puhuttivat YK:ssa YK:n ihmis oikeus valtuutetun toimiston itsenäisen asiantuntijan Claudia Mahlerin Suomi-raportti pureutuu erityisesti vähemmistöihin kuuluvien ikääntyneiden oikeuksien toteutumiseen. Ikääntyneiden oikeuksia penkova raportti ei ole työn päätepiste, vaan lähtökohta, josta pitää yhteisesti jatkaa.” 14 Eläkeläinen 5/2022
VAIVAAKO SELKÄ TAI JALAT? Tilaa interaktiiviset tukipohjalliset 38,50 €/pari p. 020 7402 702 www.ortomalli.com tä työhönotossa, liian vähäiset toimet köyhyyden poistamisessa, haasteet kotihoidossa, ihmisoikeuksien lakiin perustumaton rajoittaminen hoivakodeissa, samoin myös liian nopea ja vaihtoehdoton palveluiden digitalisoituminen. Raportin kirjoittanut Claudia Mahler nosti esille muun muassa sen, että Suomen vankiloissa ei tunnisteta ihmisten ikääntymistä. Vankiloistamme saatujen vastausten perusteella Suomessa ei ole iäkkäitä vankeja, eikä näin ollen myöskään tarvetta ammattihenkilökunnan ikäspesifille osaamiselle. Todellisuudessa tilanne ei liene näin yksinkertainen. On esimerkiksi otettava huomioon, että monilla vangeilla on pitkä päihdetausta, joka vanhentaa heitä nopeammin kuin kronologinen ikä antaisi ymmärtää. Vanhuus onkin ymmärrettävä joustavasti. Raportin mukaan Suomen sosiaaliturvajärjestelmä ei kykene riittävästi ottamaan huomioon vähemmistöihin kuuluvia iäkkäitä. Puutteita löytyi niin Euroopan unionin alueen ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten, kuin myös romanien ja muiden kielisekä kulttuurivähemmistöjen kohdalla. Lisäksi seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvien LGBTIikääntyneiden kohtaamaa syrjintää ei oteta palvelusektorissa tarpeeksi vakavasti. SUOMEN Ihmisoikeuskeskus järjesti ihmisoikeusneuvoston istunnon yhteydessä erillistapahtuman, jossa keskityttiin vähemmistöihin kuuluvien iäkkäiden oikeuksien toteutumisen epäkohtiin. Sekä raportissa että keskustelutilaisuudessa esitettiin ratkaisuksi palvelusektorin tarkempaa tiedonkeruutta sekä seurantaa, palvelujen soveltamista sopivaksi sekä vaihtoehtojen etsimistä kielija kulttuurivähemmistöihin kuuluville. Lisäksi nähtiin tarvetta lisätä ammattihenkilökunnan moninaisuutta sekä koulutusta. Näillä keinoilla päästäisiin ymmärtämään paremmin vähemmistöihin kuuluvien ikääntyneiden tarpeita ja lähtökohtia sekä purkamaan stereotypioihin perustuvia asenteita. Suomi-raportti ja sen käsittely Genevessä YK:n ihmisoikeusneuvoston istunnossa antoi paljon ajattelemisen aihetta. Mitä tulisi tehdä, kun sosiaalija terveyspalveluja rakennetaan uudelleen, jotta haavoittuvassa asemassa olevat iäkkäät eivät putoa kelkasta? Ikääntyneiden oikeuksia penkova raportti ei ole työn päätepiste, vaan lähtökohta, josta pitää yhteisesti jatkaa. Ihmisoikeuskeskus lupasi omalta osaltaan huolehtia siitä, että raportin havainnot nousevat jatkossakin esille sekä eduskunnassa että julkisessa keskustelussa. Eläkeläiset ry seuraa kumppaniensa kanssa raportin jalkauttamista ja on mukana työssä, jolla ikääntyneiden oikeuksia parannetaan. Eläkeläiset ry:n moninaisuustyön suunnittelija Eva Rönkkö osallistui Genevessä 19.–20. syyskuuta Ihmisoikeusneuvoston istuntoon sekä Suomen Ihmis oikeuskeskuksen järjestämään erillistapahtumaan. YK:n ihmisoikeusneuvosto YK:N ihmisoikeusneuvosto on YK:n ylin ihmisoikeuksia käsitte levä elin. Siellä käsitellään ihmis oikeuksien toteutumiseen liitty viä kysymyksiä monelta kantilta. Neuvosto kokoontuu kolme ker taa vuodessa ja keskustelee n YK jäsenvaltioiden maakohtai sista ihmisoikeustilanteista ja myös antaa päätöslauselmia. Viimeaikaiset merkittävämmät päätöslauselmat liittyvät kaik kien ihmisten oikeuksiin puh taaseen, terveelliseen ja kestä vään ympäristöön sekä uusien digitaalisten teknologioiden vai kutuksiin, mahdollisuuksiin ja haasteisiin ihmisoikeuksien nä kökulmasta katsottuna. Syyskuun istunnossa käsitel tiin itsenäisen asiantuntija Clau dia Mahlerin Suomiraportin lisäksi mielivaltaisia vapauden riistoja käsittelevän työryhmän raporttia ja ikääntyneiden oi keuksien itsenäisen asiantuntijan raporttia ikääntyneiden tahdon vastaisista vapaudenriistoista. SUOMEN IHMISOIKEUSKESKUS on itsenäinen ja riippumaton toi mija, jonka tehtävänä on seurata ja edistää perus ja ihmisoikeuk sien toteutumista ja lisätä eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa. Hallinnollisesti Ihmisoikeus keskus toimii eduskunnan oike usasiamiehen kanslian yhtey dessä. MIKÄ ELÄKKEENSAAJIEN Keskusliitto EKL ja Eläkeläiset ry järjestävät loka-marraskuun vaihteessa kolme kaikille avointa keskustelutilaisuutta, teemana Ikäystävällinen Eurooppa. Mukana ovat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (kok) ja Eero Heinäluoma (sd) sekä ulkoministeriön ihmisoikeusasioiden suurlähettiläs Rauno Merisaari. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan! Turku (Panimoravintola Koulu, Eerikinkatu 18) ja Lappeenranta (Kauungintalo, valtuustosali, Villimiehenkatu 1) maanantaina 31.10. sekä Jyväskylä (Jyväskylän työväentalo, Aalto-Sali, Väinönkatu 7) keskiviikkona 2.11. Kaikki tilaisuudet alkavat kello 11. Kahvitarjoilu. Katso myös ilmoituksemme sivulta 12. Nyt keskustellaan ikäystävällisestä Euroopasta Eläkeläinen 5/2022 15
Asumisen teemat nousivat esille kurssi keskus teluissa useam paankin kertaan.” Sääntöuudistus, tuleva toiminta, vanhus neuvostot ja omais hoito opintoja neuvottelu päivien pääaiheita. TIINA RAJALA S yyskuun viimeinen viikko vierähti opiskellen kahdella eri kurssilla: aluejärjestöjen opintoja neuvottelupäivillä ja ikääntymispolitiikan opintopäivillä. Aluejärjestöjen kurssilla keskityttiin järjestöllisiin aiheisiin, kuten ensi vuoden toimintasuunnitelmaan, toimintatonniin sekä sääntöuudistukseen. Kaikki 14 aluejärjestöämme olivat edustettuna opintopäivillä. Ikääntymispolitiikan opintopäivien tärkein aihe oli vanhusneuvostojen toiminta sekä kunnissa että alueilla. Omana kokonaisuutenaan käsiteltiin omaishoidon asioita. Molemmilla kursseilla käsiteltiin järjestömme eduskuntavaalitavoitteita ja tutustuttiin EETU ry:n teettämään Huomisen kynnyksellä -kyselytutkimukseen. Ensi vuoden toimintasuunnitelmassa tärkeimpänä aiheena oli Kalajoella 23.–24.8. pidettävät retkeilypäivät. Uusi tapahtumasuunnittelijamme Tiina Hestad kertoi, minkä tyyppistä tapahtumaa olemme ideoimassa ja otti vastaan aluejärjestöjen edustajien ajatuksia ja terveisiä vilkkaan keskustelun aikana. Tapahtuman suunnittelu on vielä alkuvaiheessa, mutta monien aktiviteettien joukossa on eräs, jonka toteuttamiseen on selviä paineita: aluejärjestöjen välinen boccia-turnaus pitää järjestää. Opintoja neuvottelupäivien osallistujat askartelivat ryhmissä vuosikellot ensi vuoden toimintasuunnitelman pohjalta. Retkeilypäivätapahtuma löytyi monesta vuosikellosta. Ryhmissä pohdittiin myös jäsenhankinnan ja -huollon asioita. Keskustelun eri näkökulmia olivat eläkeläisväen moninaisuus, yhdistystoiminnan avoimuus ja matalan kynnyksen toiminta. Ikääntymispolitiikan opinto päivillä pohdittiin vanhusneuvostoja Opintopäivien osallistujista suurin osa toimii kuntien vanhusneuvostoissa. Opintopäivillä kuultiin hyvinvointialueiden vanhusneuvostojen nimittämisestä. Pohjois-Savon Tulevaisuuden sote-keskushakkeen projektipäällikkö Anne Aholainen joutui flunssan vuoksi pitämään alustuksensa etäyhteydellä. Aluevaltuutettu, Eläkeläiset ry:n valtuuston jäsen ja Iisalmen Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kirsti Puurunen puhui aiheesta vanhusneuvostotyön haasteet ja onnistumiset. Hänen esityksensä jälkeen kurssilaiset pääJÄRJESTÖ Aluejärjestöjen neuvottelupäivillä ryhmätyötä tekemässä Olavi Stoor (vasemmalla), Eira ja Pertti Nurmi ja Anneli Stoor. Rauhalahdessa opiskeltiin kahdella kurssilla Ikääntymispolitiikan opintopäivien kurssikuvassa ovat istumassa vasemmalta alkaen Irmeli Mandell, Aino Tikkanen, Marja-Leena Våg, Kaarina Paaso, Eila Fäldt, Kirsti Joki, Raija Lassila ja Vuokko Ryytty. Takana seisomassa ovat Veikko Ollila, Arto Kouri ja Heikki Mäkinen. sivät ryhmissä miettimään vanhusneuvostotyön tärkeimpiä tavoitteita, jakamaan hyviä käytäntöjä ja puhumaan hankaluuksistakin. Kukka-Maaria Maunula Omaishoitajaliitosta kertoi Omaishoito koskettaa jokaista -esitelmässään Suomen omaishoidon tilasta, omaishoidon tuesta ja omaishoitajien lakisääteisistä oikeuksista. Hän esitteli myös Omaishoitajaliiton eduskuntavaaleihin asettamat tavoitteet. Niihin sisältyy muun muassa omaishoidon tuen kehittäminen sekä kansallisen yhdenvertaisuuden varmistaminen. Tavoitteissa mainitaan myös järjestöjen ja yhteisöllisen toiminnan hyödyntäminen omaishoidossa sekä järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen. Asumiseen liittyvät teemat nousivat esille kurssikeskusteluissa useampaankin kertaan. Järjestömme viime keväänä pidetyssä valtuuston seminaarissa käsiteltiin asumista. Ikääntymispolitiikan kurssilaisten mielestä asumisteeman käsittelyä olisi hyvä jatkaa järjestömme edunvalvonnassa. 16 Eläkeläinen 5/2022
K un Lapissa turistina vierailleen kiinalaisnaisen testeissä löytyi tammikuun 29. päivänä 2020 virus, joka osoittautui maailmalla jo kohua aiheuttaneeksi koronavirukseksi, päätimme perheessä elää niin, ettei se ainakaan meidän elämäämme tulisi häiritsemään. Viranomaisten tiukat toimenpiteet, joilla kontakteja rajoitettiin, auttoivat pitämään kiinni perheen tekemästä päätöksestä. Rokotuksia kiirehdittiin ottamaan heti, kun niitä oli mahdollista saada. Kun maaliskuun lopussa saatiin jo neljäs rokote, alkoi tuntua siltä, että vaara on ohi. Siitä huolimatta käytimme maskeja joukkoliikenteessä ja tilanteissa, joissa väkeä oli paikalla. KAIKESTA HUOLIMATTA vihulainen iski. Pyysimme testausapua lähipiiristä ja kaksi viivaahan kotitestiin ilmestyi. Selvä tapaus – kummankin osalta. Kuumetta, hitonmoinen kurkkukipu, päänsärky ja syvältä nouseva, sitkeä yskä. Soitin terveyskeskukseen, jossa puhelimeen takaisin soittanut sairaanhoitaja kävi perusteellisen keskustelun meidän kummankin kanssa. Käytiin läpi aikaisempi sairaushistoria, käytössä olevat lääkkeet ja oireet tarkasti. Ohjeen mukaan asiaan tulisi palata viiden päivän kuluttua. Jos oireet siihen mennessä hellittävät, tulisi pitää vielä kaksi päivää rokulia. Teimme testin määräaikana ja se näytti edelleen positiivista. Vähän hätääntyneenä soitin uudelleen terveyskeskuksen koronaneuvontaan. Kokemus olikin vähän toisenlainen kuin ensimmäisellä kerralla. Kerroin tuoreet testitulokset. Nopea vastaus oli, ettei se mitään, virus säilyy elimistössä kuusi kuukautta. Jos oireita ei ilmene, niin ei hätää. ”Onko muuta kysyttävää?” jatkoi hoitaja. Kysyin saisiko reseptin syvään yskään vaikuttavaan yskänlääkkeeseen. ”Käsikaupasta niitä löytyy. Onko muuta kysyttävää?” No ei ollut. POHJOISMAISTEN ELÄKELÄISJÄRJESTÖJEN seminaarissa ruotsalainen tutkija Marta Szebehely esitteli vanhustenhoidon hoitohenkilökunnan työoloja koskevan pohjoismaisen tutkimuksen tuloksia. Resurssien pienuus suhteessa työn määrään oli yleinen ongelma kaikissa maissa. Työmäärän koki liian suureksi puolet suomalaisista hoitajista ja kolmannes heistä koki, ettei kykene antamaan riittävää apua hoidettavilleen. Kumpikin ongelma on viimeisimpien vuosien kuluessa pahentunut. Kotihoidossa henkilöstön mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä on pudonnut puoleen kymmenen vuoden aikana, vain noin viidesosa suomalaisista ja ruotsalaisista hoitajista vastaa kysymykseen myönteisesti. Ongelmat toistuvat varsin samanlaisina kaikissa Pohjoismaissa. Suomi kuitenkin erottuu vanhusten hoidon muita pienemmillä resursseilla ja pienemmällä henkilökunnalla. Suomalaiset hoitajat ovat myös muita huolestuneempia siitä, ettei asiakkaiden hoivaan voi käyttää riittävästi aikaa. KORONAPUHELIMESSA SAAMANI vastaukset kertovat havainnollisesti, miten eri tavalla potilaan voi kohdata riippuen siitä, onko asiakkaan kiireettömään kohtaamiseen aikaa vai eikö sitä ole. Ongelmien rauhallinen taustoittaminen ja oireiden läpikäynti saavat myös asiakkaan luottamaan siihen, että sairaus voitetaan. Henkilöstön työolojen parantaminen on siis sekä asiakkaiden että työoloistaan ja -ehdoistaan kamppailevan henkilöstön etu. Korona kävi talossa Vähän hätääntyneenä soitin uudelleen koronaneuvontaan.” KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on eläkeläisaktiivi Espoosta. KALEVIN KYNÄSTÄ ELÄKELÄISET RY saa Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAlta kohdennettua toiminta-avustusta. Tämä avustus ohjataan hakemusten perusteella ns. toimintatonneina paikallisyhdistyksille ja aluejärjestöille hankkeisiin, jotka edistävät järjestön strategiassa määriteltyjä tavoitteita. Paikallisyhdistykset ja aluejärjestöt voivat nyt hakea toimintatonniavustusta vuodelle 2023. Avustusta voi hakea kolmeen tarkoitukseen: › matalan kynnyksen toiminnan tai tapahtuman/tapahtumien järjestämiseen › tietotekniikkahankintojen tekemiseen › koulutuksen järjestämiseen Näistä hakija valitsee yhden. Haettava avustussumma voi olla 1? 000 eurosta 2?000 euroon. Eläkeläiset ry suosittelee sähköisen hakulomakkeen käyttöä. Se löytyy kotisivuiltamme Aineistoa yhdistyksille -sivulta. Ennen lomakkeen täyttämistä kehotamme lukemaan hakuohjeen tarkasti. Hakuaika päättyy sunnuntaina 20.11.2022. Silloin hakemusten tulee olla perillä. Myöhästyneitä hakemuksia ei voi huomioida. Lisätietoja: Heli Grönroos (puh. 050 529 0399, heli.gronroos@elakelaiset.fi) ja Aaron Kallinen (puh. 044 751 1031, aaron.kallinen@elakelaiset. fi). Toimintatonnikoulutukset: katso sivu 39. Toimintatonniavustuksen hakuaika on nyt ELÄKELÄISET RY järjestää ensi vuonna valtakunnalliset retkeilypäivät 22.–24.8. Kalajoella. Retkeilypäiville on suunnitteilla monipuolista ohjelmaa, etenkin luontoretkeilyä. Pohjois-Pohjanmaalla, Kalajoen suulla ja Perämeren rannalla sijaitseva Kalajoen kaupunki tunnetaan muun muassa komeista hiekkasärkistään. Kerromme retkeilypäivistä lisää loppuvuoden aikana. Tietoa Kalajoen retkeilyja matkailumahdollisuuksista verkossa: visitkalajoki.fi Ensi vuoden retkeilypäivät järjestetään Kalajoen merellisissä maisemissa. Retkeilypäivät Kalajoen maisemissa elokuussa 2023 P IX A B AY OSANA ELÄKELÄISET ry:n Ikäystävällinen kunta -kampanjaa järjestö palkitsee vuosittain jonkin Suomen kunnan ”Ikäystävällisestä teosta”. Ehdokkaiden etsimiseksi Eläkeläiset ry pyytää jäsenyhdistyksiään kertomaan kunnista, jotka ovat tehneet vuoden aikana esimerkillisiä tekoja ikäystävällisyyden edistämiseksi. Ehdotusten perusteella Eläkeläiset ry valitsee joulukuussa palkittavan teon ja kunnan. Hyvistä esimerkeistä kerrotaan myös Eläkeläinen-lehdessä. Vuoden ikäystävällisen teon valinnalla Eläkeläiset ry haluaa korostaa kuntien roolia ikäihmisten osallisuuden ja palveluiden edistämisessä ja ikäsyrjinnän ehkäisemisessä. Aiempina vuosina Ikäystävällinen teko -tunnustuksen ovat saaneet: › 2021 Vaasan kaupunki (poikkihallinnollinen yhteistyö ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämiseksi) › 2020 Tampereen kaupunki (kotihoitajien pysäköintitunnus) › 2019 Rautalammin kunta (ikäihmisten liikuntatoiminta) Ehdotuksia perusteluineen voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen elakelaiset@elakelaiset.fi tai kirjeitse osoitteeseen Eläkeläiset ry, Kauppakaarre 1, 00700 Helsinki lokakuun loppuun 31.10. mennessä. Etsimme ikäystävällisiä tekoja Eläkeläinen 5/2022 17
JÄRJESTÖ TEKSTI JA KUVAT JUHA VIITANEN A loitan lokakuussa Verkosta virtaa -opastukset Vaajakosken Eläkeläisten jäsenille. Koulutuskertoja on kolme. Ensimmäisen aiheena on sähköposti, toisella kertaa verkkopankki ja kolmannella kerralla pilvipalvelut. On mukava aloittaa syksy kivassa seurassa, kertoo Jyväskylän Eläkkeensaajien ja Jyväskylän Eläkeläisten jäsen Esa Kauppinen. Esa ja Verkosta virtaa -toiminnan järjestösuunnittelija Juha Viitanen vierailivat keväällä Vaajakosken Eläkeläisten kokoontumisessa – yhdistyksen kutsusta. Tällä vierailulla sovittiin, että Esa palaa syksyllä opastamaan. Esa on yksi Eläkkeensaajien Keskusliiton (EKL) Verkosta virtaa -toiminnan opastajista ja myös Keski-Suomen alueohjaaja. Molemmat hommat Esa tekee vapaaehtoistyönä. Hän opastaa ikäihmisiä tietokoneiden, tablettien, älypuhelinten ja netin saloihin Jyväskylän seudulla – ja välillä etänä muuallakin Suomessa asuvia. Verkosta virtaa -toiminta saa julkista rahoitusta sosiaalija terveysministeriön avustuskeskukselta eli STEAlta ja toiminta on avointa kaikille ikäihmisille. Eläkeläiset ry:n paikallisyhdistysten jäsenet ovat vieläpä erikoisasemassa, sillä EKL ja Eläkeläiset ovat solmineet kirjallisen yhteistyösopimuksen, jonka johdosta Eläkeläisten jäsenet ovat erityisen tervetulleita mukaan Verkosta virtaa -toimintaan. EKL:n jäsenyyttä ei edellytetä. Kutsu Juha ja Pekka vierailulle Järjestösuunnittelijat Juha Viitanen ja Pekka Vartiainen vierailevat mahdollisuuksien mukaan Eläkeläisten paikallisyhdistyksissä kertomassa Verkosta virtaa -toiminnasta sekä digiasioiden iloista ja hyödyistä. Ota yhteyttä, niin katsotaan, jos saisimme sovitettua vierailun vaikkapa yhdistyksenne kerhotai kuukausitapaamiseen. Tiedä, vaikka tapaaminen poikisi opastusta Vaajakosken tapaan. Haluatko opastajaksi? Jos hallitset älylaitteiden ja netin käyttöä ja haluaisit auttaa ikätovereitasi vapaaehtoisena tietotekniikan vertaisopastajana, ota yhteyttä Verkosta virtaa -järjestösuunnittelijoihin, niin kerromme, miten pääset mukaan toimintaan. Opastajan ei todellakaan tarvitse osata kaikkea tietotekniikasta, vaan opastaja opastaa omien tietotaitoDIGI Verkosta virtaa -toiminnan vertaisopastaja ja alueohjaaja Esa Kauppinen vetää syksyllä tietotekniikkakoulutusta Vaajakosken Eläkeläisille. Apua älylaitteiden ja netin käyttöön jensa pohjalta. Opastaja saa myös sanoa, että ei osaa opastaa jotain tiettyä asiaa. Hedelmällistä on, jos sekä opastaja että opastettava ovat uuden digiasian edessä ja yhdessä etsivät ratkaisua digipulmaan. Näin molemmat oppivat. Opastajana saat järjestösuunnittelijoilta ja toisilta opastajilta tukea vapaaehtoistyöhösi. Voit osallistua niin lähikuin etäkoulutuksiin sekä virkistystapahtumiin. Lisäksi järjestösuunnittelijat auttavat kaikissa opastuksiin liittyvissä käytännön kysymyksissä. Ota yhteyttä ja tule mukaan innostavaan opastajajoukkoomme! Tänä vuonna kursseja on vielä Helsingin Käpylässä ja verkossa, ilmoittaudu: verkostavirtaa.fi/koulutukset/ Kaipaisitko itse opastusta? Päivitämme opastustietoja sivullemme: verkostavirtaa.fi/opastuspaikat Opastuksissa tapahtuvien muutosten vuoksi nettisivut eivät ole aina ajan tasalla, joten jos paikkakuntaasi ei löydy listasta, kannattaa soittaa tai lähettää sähköpostia järjestösuunnittelijoille ja kysyä, onko paikkakunnallasi opastuksia. › Ota yhteyttä Järjestösuunnittelija Juha Viitanen, juha.viitanen@ekl.fi puh. 050 408 337 Järjestösuunnittelija Pekka Vartiainen pekka.vartiainen@ekl.fi puh. 050 472 3978 Eläkeläisten jäsenet ovat erityisen tervetulleita mukaan Verkosta virtaa -toimintaan. Keväistä Verkosta virtaa -tietoiskua oli kuuntelemassa runsaslukuinen yleisö Vaajakosken Eläkeläisiä. 18 Eläkeläinen 5/2022
Ruohonjuuri Eläkeläiset ry:n jäsenille 5% alennus Ruohonjuuressa. Koodi on ELÄKE LÄISET ja se toimii verkkokaupas sa ja myymälöissä. Lisäksi kaikille eläkeläisille annetaan 10% alennus ensimmäisenä aukiolotuntina teh dyistä ostoksista. Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Eläkeläiset ry:n jäsenille tutustu mistarjous 2 vrk 144 € / hlö sisäl täen majoituksen 2 h hotellihuo neessa, aamiaiset, päivälliset sekä kylpylän ja kuntosalin käytön. 1 h huoneessa hinta 198 € / hlö. Tarjous on voimassa 6.6.– 31.12.2022 ma–pe (ei juhlapyhinä). Varattavissa koodilla ERY nettikau pasta osoitteesta rauhalahti.fi sekä myyntipalvelusta puh 030 60 830 tai sähköpostilla myynti@ rauhalahti.fi Lohja Spa & Resort Eläkeläiset ry:n jäsenille tutus tumistarjous 1 vrk kahdelle 129 € (norm. 190 €) sisältäen majoituk sen päätalon huoneessa, puolihoi toruokailun, elämyskylpylän ja kun tosalin käytön. (Yhdelle tar jous 99 € yhden hengen huoneessa pääta lossa). Tarjous on voimassa ma–to päi ville 31.12.2022 asti (ei juhla pyhinä). Varattavissa koodilla ERY nettikau pasta osoitteista lohjaspa.fi sekä myyntipalvelusta puh 030 60 840 tai sähköpostilla myynti@lohjaspa.fi Green Star Hotellit GreenStar Hotellit tarjoavat Elä keläiset ry:n jäsenille edullisen kiinteähintaisen majoituksen jo valmiiksi edullisista hinnoista va paaajan matkustukseen. GreenStar Hotellit ovat Joen suussa, Jyväskylässä, Lahdessa ja Vaasassa. Hinnan saa varatessaan majoi tuksen osoitteessa greenstar.fi käyttämällä varauskoodia ELAKE LAISET (Huom. Eläkeläinenlehden numerossa 3 oli virheellinen varaus koodi) tai suoraan hotelleista. Hotellilla on oikeus tarkastaa jäse nyys. Tallink Silja Tallink Silja tarjoaa jäsenillemme Club One Silverin jäsenyyden veloi tuksetta. Kampanja on voimassa 31.12.2022 asti. Club One on palkitseva kan taasiakasohjelma, jossa on kolme tasoa: Bronze, Silver ja Gold. Liit tyminen on sinulle ilmaista, ja nyt pääset jäsenetuna suoraan Club One Silver tasolle. Lisää vain liit tyessäsi 142273 :n sopimusetunu mero sille varattuun kenttään liit tymislomakkeella. Liity nyt Club One kantaasiak kaaksi osoitteessa tallinksilja.fi/ liityjaseneksi Käytä liittyessäsi sopimusetu numeroa: 142273 Lisätietoja: clubone.fi Muista rahanarvoiset jäsenetumme Eläkeläiset ry:n jäsenet saavat järjestön omien etujen (lehti, koulutukset, jäsentoiminta) lisäksi etuja seuraavilta yhteistyökumppaneilta. Eläkeläiset ry:n vuoden 2022 päätapahtuma, Kulje kanssain -risteily on nyt risteilty. Ja se oli menestys. Risteilytunnelmista voit lukea tämän lehden sivuilta 4–9. M ukana Baltic Queenilla 13.-14.9. oli runsaat 1 100 jäsentämme ja ystäväämme. Laivalla viihdyttiin parhaassa mahdollisessa seurassa, monipuolista ohjelmaa seuraten, tuttuja tavaten ja uusia tuttavuuksia solmien, shoppaillen, syöden, tanssien, rentoutuen ja leväten. Moni risteilyvieras ehti myös piipahtaa keskiviikkoaamuna maissa Tallinnassa. Suuri kiitos tapahtuman onnistumisesta kuuluu yhdistystemme matkavastaaville, jotka jälleen olivat tehneet todella hyvää työtä ja keränneet koolle mahtavan porukan. Isot aplodit avajaistilaisuudessa nähdylle Kulje mun kaa -tanssiesitykselle, kaikille ohjelmaa valmistaneille ja esittäneille yhdistyksillemme ja jäsenillemme, keskustelijoille, tietovisailijoille, jumppaajille, tanssijoille, karaokekansalle ja porukkaa voimallisesti parketilla pyörittäneille Meidän pändille ja laivan Kati & Kuiskaus -orkesterille. Lämpimät kiitokset yhteistyöstä näytteilleasettajillemme, matkanjärjestäjällemme Matkapojat Oy:lle ja Tallink Siljalle. Valtaisa kiitos ihan kaikille risteiRisteilyllä kajahtivat myös yhteislaulut. Kulje kanssain -laulun tekijä ja laulutilaisuuden vetäjä Reijo Westerholm kiitteli risteilyväkeä ja kertoi, että hänellä oli ollut hauskaa. Sali oli täynnä laulunhaluisia ihmisiä, joista monet olivat harjoitelleet lauluja jo etukäteen. Kulje kanssain risteily oli menestys – kiitos kaikille! lylle osallistuneille ja tapahtuman onnistumiseen myötävaikuttaneille. Te teitte tästä sellaisen toimintavuotemme päätapahtuman, jollaiseksi se oli suunniteltukin. TUOMAS TALVILA Eläkeläiset ry:n va. toiminnanjohtaja Pekka Lehtonen puhui keskustelutilaisuudessa teemasta ”Venäjän aatteet ja haasteet”. Eva Rönkkö haastatteli. Malmilaiset Aila Stenberg (vas.), Maarit Ahola, Paula Störström, Sisko Kotikangas ja Erik Nuutinen suuntasivat laivalle hyvillä mielin. K U VA T TU O M A S TA LV IL A Eläkeläinen 5/2022 19
P ohjoinen Suomi, köyhä suuriruhtinaskunta, oli vielä 1800-luvulla auttamatta Euroopan periferiaa, jonne teknologian uutuudet saapuivat viiveellä. Kuten rataverkko. Niinpä maallemme elintärkeä uudistus, rautateiden rakentaminen, päästiin aloittamaan monien pohdintojen jälkeen vasta kesällä 1857 Helsingin ja Hämeenlinnan välillä. Manchesterin ja Liverpoolin välille rata oli valmistunut jo 1830. Ensimmäinen höyryveturi, Ilmarinen, puksutteli ylpeästi Suomessa 1862. Rautateiden huuma maassa kiihtyi, ja vuosina 1874–1876 rakennustöitä jatkettiin Hämeenlinnasta Tampereelle ja Toijalasta Turkuun. Pohjoinen oli huumassa mukana: rata Tornioon avattiin 1903, Rovaniemelle 1909. Toiseen maailmansotaan mennessä tuhansia kilometrejä käsittänyt ja tuhansia miehiä työllistänyt uljas rautateiden verkko kattoi jo lähes koko itsenäisen Suomen. Tämän valtavan, maanlaajuisen rakennushankkeen pistivät alulle ja mahdollistivat töiden perässä kulkeneet ratajätkät. He olivat yleensä vaatimattomista oloista lähteneitä maaseudun naimattomia ja perheettömiä miehiä. Naisia ja lapsia ei juurikaan kelpuutettu ratatöihin, mutta heille pyrittiin löytämään työmaiden läheisyydessä kevyempiä tehtäviä, esimerkiksi siivoamista, pyykinpesua ja halkojen hakkuuta. Helpolla eivät ratajätkät elantoaan ansainneet eritoten 1800-luvun puolivälin Suomessa. Työpäivä metsien ja korpien keskellä alkoi aamuviideltä ja päättyi iltakahdeksalta. Jos homma ei sujunut toivotusti, ratajätkä saattoi saada työmaan järjestyksenvalvojaa tuuranneelta kasakalta rottinkikeppiä. Joskus työmiehiä komennettiin seuraamaan selkäsaunaa varoitukseksi. Ratalinjoilla oli jatkuva kiire Työ ratalinjoilla oli raskasta urakointia, josta maksettiin saavutusten mukaan. Parhaiten pärjäsivät he, jotka jaksoivat painaa hommia aamusta iltaan, kuluttivat vähän. Jatkuva kiire työmailla lisäsi paineita ja kävi hermon päälle, eikä työturvallisuudesta ensialkuun RATAJÄTKIEN UNOHDETTU ELÄMÄ Työpäivä metsien ja korpien keskellä alkoi aamuviideltä ja päättyi iltakahdeksalta.” Elämä radanvarsien työmailla oli ennen vanhaan uuvuttavan raskasta. Päivät olivat pitkiä, urakat paiskittiin käsipelillä, hevosten avustuksella. Suojavarusteita ei ollut. Tapaturmia sattui. Keitä olivat unohdetut ratajätkät, jotka rakensivat puitteet Suomen vauraudelle? KARI KUMPULAMPI Kahvitauko Pölläkkälän rautatierakennuksella Kannaksella kesällä 1927 tai 1928. Sekatyömies Raatikaisen tytär käväisi keittämässä ukoille kahvit. TU R U N Y LI O P IS TO , TY K LKO KO EL M A Naimakuumetta ja mustasukkaisuutta RATAJÄTKÄT herättivät voi makkaita tuntemuksia aina paikkakunnalle saapuessaan. Pelättiin, että jätkät suoras taan turmelisivat muun väes tön riehakkailla elämäntavoil laan, haitarinjurnutuksella ja tanssinjytkeellä. Monet paikalliset naisihmi set kuitenkin ihastuivat jät kiin, miesten keskuudessa rehvakkaat rakentajat herät tivät sen sijaan mustasukkai suutta. Puhuttiin jopa jätkien aihe uttamasta naimakuumeesta, mikä oli osin tottakin; radan varressa solmittiin avioliitto ja, ja syntyi lapsiakin. 20 Eläkeläinen 5/2022
Keiturinsalmen virtapilarin perustuksia juntattiin Virroilla narujuntalla vuonna 1934. Junttalukkari keskittyi yksinomaan laulamiseen ja piti vain toisella kädellä kiinni paksusta köydestä. Tavallinen junttasakki ei laulanut. S U O M EN R A U TA TI EM U S EO 21
Vihdoin nousevat kunniaan ratatyö ja sen tuntemattomat tekijät.” Perheasuntona ruokakomero RADANRAKENTAJIEN asumisolot työmaiden lie peillä olivat usein alkeellisia. Talvella 1938 Varkau den ja Viinijärven ratatyömaan itäpäähän lä hetettiin runsaasti uusia työntekijöitä, mutta asunnoista oli nytkin kova pula. Yksi Varkauden alueelle tulleista oli Onni Nolvi. Hän sai vuokrattua erään mökin päädystä kylmän ruokakomeron, johon värkättiin lattia. Seiniä vah vistettiin pahvilla, lämmintä ilmaa saatiin tuvan seinään puhkaisusta reiästä. Tässä 12 neliön huo neessa Nolvi asui puoli vuotta vaimonsa ja kolme lapsen kanssa. Kalle Kallio kirjoittaa: ”Vaikka suomalaiset asuivat jo paremmin kuin koskaan aiemmin, radanrakentajien elämässä muutos näkyi vain vähän ja satunnaisesti.” Radanrakentajat myös säästivät pitkän pennin asumalla ahtaasti. ”Jos rakentajaperhe joskus onnistuikin vuok raamaan tilavan tuvan, silloin voitiin majoittaa lattialla jopa kymmenen ratajätkää. Näiden ruok kiminen, siivoaminen ja pyykinpesu antoivat työ tä koko perheelle ja helpottivat tiukkaa toimeen tuloa.” RATAJÄTKIENKIN KANNALTA erityisen merkittävää oli siirtyminen historialliseen kahdeksan tunnin työpäivään vuonna 1917 – työntekijöiden ansiotasoa laskematta. Kalle Kallio kirjoittaa Ratajätkät-teok sessaan: ”Keväällä 1917 vallitsi monella tavalla samanlainen huuma kuin suurlakon aikaan. Työmiehet jälleen vaativat ja vaatimuksiin oli herrojen syytä suostua.” Radanrakentamisen kulta-aikaa kesti Suomessa 1800-luvun puolesta välistä talvisotaan asti. Kolmekymmentäluvun alun pulavuodet antoivat tosin jo viitteitä, että paras aika oli ratatyömailla ohi. Näin kävikin. Kuusikymmentäluvulle tultaessa siirtotyömaista alettiin luopua, rakentaminen koneellistui ja työt teetettiin ratalinjoillakin yksityisillä urakoitsijoilla. Rakennemuutos oli raju. Ihmisiä muutti maalta kaupunkeihin. Työttömille oli tarjolla työttömyyskor vauksia ja julkiselle puolelle saatiin aivan uudenlaisia työpaikkoja aluepolitiikalla. ”Siirtotyömaita ei enää tarvittu. Lapiojätkät hävisivät siis perinteisen maalaisköyhälistön mukana. Samoihin aikoihin rautateiden rakentaminen likimain lopetettiin ja uusi aika ajoi myös viimeisten ratajätkien ohi.” Uusi aika ajaa jätkien ohi pahemmin välitetty – saati keskusteltu. Tärkeintä oli rataverkon edistyminen. Moni jätkä menehtyi työnsä ääreen. Heitä kuoli muun muassa maanvyöryjen alle. Kivitöitä tekevillä silmävammat olivat yleisiä. Kallioperää räjäytellessä irtokivet sinkoilivat vauhdilla jopa sadan metrin päähän. Kivimiehille tarjottiin kyllä suojia, mutta ne painoivat silmiä ja haittasivat liiaksi näköä. Rakentaminen ratalinjoilla oli vaarallista vielä 1930-luvun lopullakin. Vain kaivosten syvyydessä ja savotoilla tapaturmariski oli suurempi. Massiivisen Ratajätkät-teoksen kirjoittaja Kalle Kallio tähdentää tutkimuksessaan, että pitkät päivät, väsyneet miehet ja raskaat rakennustyöt olivat radanrakentajille hengenvaarallinen yhdistelmä: ”Maatöissä tapahtuneiden onnettomuuksien kirjo on laaja. Hakut ja rautakanget osuivat vahingossa työtoveriin, kuuppavaunujen väliin jäi jäseniä, työntökärryt kaatuivat ja leikkauksen reunalta horjahdettiin alas.” Eläväistä työväenhistoriaa Kalle Kallion Ratajätkät-teos on valtaisan työn tulosta, aineistolähtöistä työväenhistoriaa, faktojen nostalgista virtaa, pölyä, hikeä, raadantaa. Kirja on pienten yksityiskohtien ja suurten linjausten kollaasi, eläväisesti laadittu. Teos on kaunistelematon arjen sinfonia ja hulppea työmiehen ralli, eikä näillä sivuilla todellakaan pitäydytä vain saavutusten esittelyyn. Nyt tehdään matkaa saavutusten taakse: ratajätkien arkeen. Vihdoin nousee kunniaan ratatyö ja sen tuntemattomat tekijät. Ratajätkät avaa kaivattuja näkökulmia entisajan radanrakentajien vaiettuun arkeen. Millaisia sairauksille ja kulkutaudeille ratojen jätkät altistuivat, kun parakkeja oli vaikea ja liki mahdotontakin pitää puhtaita? Kuinka punaisia ratajätkät olivat? Millainen oli heidän suhteensa työväenliikkeeseen? Millaisia olivat rakenta jien huvit työväentalojen nurkalla? Tätä kirjaa lukiessa Suomi-kuva täydentyy. › Kalle Kallio: Ratajätkät. Rautatierakentajien kokemukset 1857–1939. SKS 2022. › Ratajätkät -näyttely on nähtävillä Tampereella Työväenmuseo Werstaalla 8.1. 2023 asti. Suomen Rautatiemuseossa Hyvinkäällä näyttelyyn voi tutustua 28.5. 2023 asti. Työväenmuseo Werstaan museonjohtaja Kalle Kallio kiinnostui ratajätkistä jo opiskeluaikoinaan 25 vuotta sitten. – Hyvä jätkä oli kunnollinen, reilu ja ahkera, hän sanoo. K A TI LE H TI N EN / TY Ö VÄ EN M U S EO W ER S TA S Ratajätkien tarina on kunnianosoitus ratojemme rakentajille. Teos on kiehtova retki maamme radanvarsilla läpi kuohuvien vuosikymmenten. Tyhjä sorajuna peruutti pettävällä radalla Keuruulla 2.7. 1938. Ensimmäisenä kulkenut konduktöörivaunu putosi kiskoilta ensin, myöhemmin vieri perään muita vaunuja. Konduktööri Yrjö Sainio murskautui hengiltä. SUOMEN RAUTATIEMUSEO 22 Eläkeläinen 5/2022
VÄLTÄ TOIMITUSRUUHKAT JA SOITA TÄNÄÄN 02 480 9060 2 090 € (63 €/kk) alk. 2 890 € (86 €/kk) alk. Sähköllä kulkeminen on edul? lista ja ympäristöystävällistä. Autamme mielellämme sinua löytämään valikoimastamme juuri sinulle sopivan kulkuneuvon. SOITA MEILLE JO TÄNÄÄN 02 480 9060 Kaikki Skand-kulkuneuvot toimitetaan ajovalmiina! Laturi sisältyy toimitukseen. LÄHIMATKAILUA VAIN HIEMAN YLI EUROLLA Suomalaisia huolestuttaa polttoaineiden kallistuminen ja yhä useampi valitseekin tästä syystä sähkökulkuneuvon. Sähkölla ajaminen on paitsi ympäristöystävällistä myös edullista! Skandin sähkökulkuneuvojen keskikustannus per 100 km on vain hieman yli euron! Sähkökulkuneuvolla pystyy helposti hoita? maan arkiaskareet ja moni onkin päättänyt tänä vuonna panostaa lähimatkailuun – uudella Skandin sähkökulkuneuvolla. Liity sinäkin iloisten ja fiksujen Skand:laisten joukkoon! 1,20€ 6,00€ 6,90€ 10,30€ 15,00€ 27,50€ HINTA 100 AJOKILOMETRIÄ KOHTI * *Hinnat perustuvat kotitalouksien keskihintaan elokuussa 2022 BENSIINIAUTO korkea kulutus BENSIINIAUTO keskikulutus HYBRIDIAUTO BENSIINIMOPO SÄHKÖAUTO SKANDKULKUNEUVO €UROLLA AJA JOPA 100 KM VAIN HIEMAN YLI Skand-sähköskoottereiden keskikustannus 4 090 € (121 €/kk) alk. VALITSE SÄHKÖINEN VAPAUS LIIKKUA – SOITA 02 480 9060 PUHELINMYYNTI JA VERKKOKAUPPA AVOINNA, TOIMITUKSET KOTIOVELLE KOKO SUOMEEN SÄHKÖISTÄ VAPAUTTA LISÄTIEDOT JA MYYNTIPALVELU: 02 480 9060 | MYYNTI@SKAND.FI | PUUTARHATIE 18, VANTAA | VERKKOKAUPPA AVATTU! | SKAND.COM TILAA SKAND TALVIVARUSTEET AJA VUODEN YMPÄRI JOKAPÄIVÄISIIN ASIOIHIN Sähköja senioriskootterit antavat vapauden hoitaa päivittäisiä asioita omien aikataulujen mukaan ilman käytössä olevaa autoa. TYÖMATKOILLE Sähköskootteri on ekologinen ja taloudellinen kulkuväline, jolla taitat helposti vähän pidemmänkin työmatkan. HELPOSTI HARRASTUKSIIN Sähköskootterilla perheen junioritkin pääsevät kulkemaan harrastuksiin vapaasti omien aikataulujen mukaan. VAPAA-AIKAAN Skand sähköskootterit kulkevat myös päällystämättömillä teillä ja poluilla, eikä lataamiseen tarvita kuin normaali pistorasia. Eläkeläinen 5/2022 23
KULTTUURI Insinööri, humanisti, yhteiskunta kriitikko ja luonnon ystävä Risto Jarva oli elokuvan kansainvälisen uuden aallon tärkeimpiä edustajia ja jatkajia Suomessa. Huomattavan laaja-alainen ohjaaja oli samaan aikaan vahvasti sekä yksilö että kollektiivin jäsen. Ohjaaja ja jänis. Risto Jarva Jäniksen vuosi -elokuvan kuvauspaikoilla. 24 Eläkeläinen 5/2022
JUHANA UNKURI R isto Jarva toi elokuviinsa oman aikansa, sodan jälkeen aikuistuneen sukupolven ihmisen ja tämän kokemusmaailman. – Jarva käsitteli elokuvissaan muun muassa teollistuvan ja kaupungistuvan yhteiskunnan ja siinä asuvien ihmisten välisiä ristiriitoja. Hänen tuotannossaan 1960-luvun henkinen ja esteettinen vapautuminen saa muodon, elokuvakriitikko Markku Varjola pohtii. Risto Jarva (1934–1977) teki rinnakkain pitkiä fiktioelokuvia ja lyhyitä dokumenttielokuvia, jotka vaikuttivat hedelmällisesti toisiinsa. Lisäksi hän saattoi käyttää dokumenttia ja fiktiota myös samassa elokuvassa. – Hän oli poleemisen, kriittisen dokumentin pioneereja Suomessa – teemoina muun muassa kaupunkisuunnittelu, maaseutu, ekologia ja sukupuoliroolit – sekä laajensi suomalaisen elokuvan ajatuksellista ja ilmaisullista asteikkoa ainutkertaisella tavalla, pohtii Varjola, joka kuuluu myös Risto Jarva -seuran hallitukseen. Helsinkiläinen Jarva aloitti lahjakkaana valokuvaajana. Sittemmin hän innostui elokuvasta. Jarva alkoi opiskella kemiaa teknillisessä korkeakoulussa (valmistui sittemmin kemisti-insinööriksi), ja oli perustamassa 1957 Teekkarien elokuvakerho Montaasia. Muista elokuvakerhoista poiketen Montaasin painopiste oli elokuvan – kaitafilmin – aktiivisessa tekemisessä. Muiden tekemien elokuvien katsominen toimi esiasteena omalle kuvaamiselle ja leikkaamiselle. – Näitä Jarva opiskeli itsekseen ja alkoi sitten opettaa muita kerholaisia. Hän aloitti filmaamisen 8 mm:n kotielokuva-formaatilla, siirtyi sitten 16-milliseen ja ennen pitkää 35-milliseen. Montaasin piirissä oli myös vakavaa elokuvan teoreettista harrastusta, Varjola kertoo. Rationaalisuutta ja runoutta Jarva oli sekä realisti että modernisti. Hän aloitti yksinkertaisesta havainnosta, jolle hahmotti muodon. Työmiehen päiväkirjassa (1967) hän löysi leikkauksen avulla ajallisen syvyysulottuvuuden. – Jarva kehitti siinä tajunnanvirtatekniikan, joka risteilee vapaasti niin ajassa ja paikassa, nykyisyydessä ja historiassa kuin arjessa ja mielessä. Jopa Cahiers du Cinéma -lehti suositteli tuota elokuvaa, Varjola toteaa. Varjolan mukaan Jarva oli teknillisesti joustava ja avoin tekijä. Kulloisellekin aiheelle ja käsittelytavalle löytyi sille ominainen tyyli ja muoto. – Jarvan lähestymistapaa voisi luonnehtia elämyksellisen ja analyyttisen synteesiksi. Hän oli rationaalinen ihminen, jonka ilmaisu välillä kohosi runouteen. Jarva oli insinööri, humanisti, yhteiskuntakriitikko ja luonnonystävä samassa persoonassa. Tämä saa ilmaisun hänen elokuviensa kokonaisvaltaisessa näkemyksessä. Ihminen on Jarvalle pitkälle ympäristönsä tuote. Tämä yrittää hallita maailmaansa normit sisäistäen, hyväksyy ympäristönsä ja sopeutuu siihen, tai sitten hän vieraantuu siitä ja torjuu sen, kääntyy sitä vastaan. Yksilö on tarinan keskiössä, mutta Jarvan ote ihmisiin on enemmän sosiaalikuin yksilöpsykologinen. – Jarvan elokuvien perusnäkemys on sosiologinen. Biologialla ja erotiikalla on silti olennainen asema. Elinympäristö, sosiaalinen asema ja olemassaolon ehdot ovat ratkaisevia henkilöiden identiteetille. Yhteiskunta nähdään yhtäältä annettuna ja määräävänä, toisaalta muuttuvana ja muutettavissa olevana, Varjola kuvailee. Tyylillistä monipuolisuutta Jarvan elokuvissa 1960-luvun kehitysoptimismi kääntyi 1970-luvulle tultaessa kehityspessimismin suuntaan. Varjolan mukaan kritiikki esineellistymistä ja läpikaupallistunutta kulttuuria kohtaan on sellaisissa elokuvissa kuin Bensaa suonissa, Kun taivas putoaa... ja Yhden miehen sota rankkaa ja lävistävää. – Testamentiksi jäänyt Jäniksen vuosi merkitsi paluuta luontoon. Uran loppupuolella Jarvan tuotannossa yhteiskunnallisen näkökulman rinnalla myös ihmiskuvaus välillä syvenee ja hän alkaa päästä henkilöidensä sisälle paremmin. Varjola toteaa, että Jarva oli herkkä ympäristölle ja siinä tapahtuville muutoksille. Hänen aihepiireissään näkyy se, mikä oli ajassa tapetilla tai tulossa polttopisteeseen: kaupunkilähiö (Työmiehen päiväkirja), tietotekniikka ja futurologia (Ruusujen aika), skandaalilehdistö ja intimiteettisuojan polkeminen (Kun taivas putoaa...), työttömyys ja pienyrittäjän ongelmat (Yhden miehen sota) sekä ihmisen luontosuhde (Jäniksen vuosi). Ylipäätään Jarvan tyylillinen monipuolisuus on huomattavaa.” Elokuvamainokset kertovat Jarvan tuotannon laajaalaisuudesta.
Hän käsitteli terävästi myös naisen asemaa (esim. Nainen ja yhteiskunta, Ruusujen aika, Kun taivas putoaa...). – Jarvan elokuvat kehittyivät jonkin elämänpiirin, sosiaalisen ryhmän tai ongelmakentän ympärille. Problematiikkaa avataan limittäin mikrotasolla ihmissuhteissa ja rakenteellisesti, yhteiskuntakoneiston asettamien lainalaisuuksien puitteissa. Varjolan mukaan usein unohdetaan, että Jarva aloitti romanttisella komedialla (Yö vai päivä). Tuotantoon kuuluu naturalismia tai arkirealismia (esim. Yhden miehen sota), romantiikkaa (Yö vai päivä), melodraamaa (Kun taivas putoaa...), tieteiselokuvaa (tulevaisuudenvisio Ruusujen aika) ja puskafarssia (Mies, joka ei osannut sanoa ei). – Eikä Jarva sulkenut pois ekspressionismiakaan voimakkaiden subjektiivisten tunteiden ilmaisijana. Hänen kokonaisvisioonsa kuului niin komiikka kuin tragiikka, vaihtuvissa suhteissa. Hän teki läpi uransa satiiria, välillä kepeää, välillä murskaavaa. Ylipäätään Jarvan tyylillinen monipuolisuus on huomattavaa. Omaa näkemystä ja ryhmätyötä Jarvalle läheisintä oli eurooppalainen elokuva. Hänen suosikkejaan olivat mm. Renoir, Bergman ja Eisenstein. – Hollywood-elokuva ei innostanut häntä yhtä paljon. Vanha suomalainen elokuva ei saanut häntä puolelleen, poikkeuksena Nyrki Tapiovaara. Uuden suomalaisen elokuvan tekijöistä vaikutusta Jarvaan oli merkittävällä edelläkävijällä Maunu Kurkvaaralla. Varjolan mukaan Jarva katsoi kokonaisuutta erityisesti kameran ja leikkauksen läpi eli elokuvatekniikan kautta. Hän käytti näyttelijöinä rinnan ammattilaisia ja amatöörejä, tilanteen vaatimusten mukaan. – Ensimmäiset pitkät ohjaukset syntyivät kiinteästi yhdessä Ylioppilasteatteria johtaneen Jaakko Pakkasvirran kanssa, jolle henkilöohjaus kuului. Jarva pääsi kuitenkin näyttelijöiden kanssa itsenäisesti hienoihin saavutuksiin 1970-luvulla, erityisesti elokuvissa Kun taivas putoaa… ja Yhden miehen sota. Jarva oli sekä yksilö että kollektiivin jäsen, joka toteutti omaa näkemystään ryhmätyön kautta, mutta oli samalla avoin työtoverien ideoille ja luovalle panokselle. – Jarva johti teekkarien perustamaa tuotantoyhtiö Filminoria, mikä mahdollisti vapaat kädet elokuvantekoon taloudellisten ehtojen sallimissa puitteissa. Jarva tunnettiin hillittynä ja rauhallisena persoonana. Hän käyttäytyi pehmeästi, osasi luovia ja pärjätä sosiaalisesti. Samalla hän säilytti yksityisyytensä, auktoriteettinsa ja oman linjansa. Risto Jarva kuoli joulukuussa 1977 taksissa, joka murskaantui liukkaalla ajokelillä kuljetusauton alle. Hän oli kuollessaan 43-vuotias. Jarva ehti ohjata 11 pitkää elokuvaa. Lisäksi hän toimi elokuvan taiteilijaprofessorina ja parlamentaarisen elokuvapoliittisen komitean puheenjohtajana. ”Jarva oli viisas ihminen” Lähinnä taidemaalarina uraa tehnyt Paul Osipow näytteli miespääosaa Työmiehen päiväkirjassa, ja oli pienemmissä rooleissa Kun taivas putoaa…ja Mies joka ei osannut sanoa ei -elokuvissa. Osipowilla on Jarvan elokuvista lämpimiä muistoja. – Viihdyin noissa kuvausporukoissa hyvin. Se oli luultavasti aika paljon Riston ansiota. Hän loi kuvauspaikalle sellaisen kivan ja suvaitsevaisen ilmapiirin. Hommassa oli myös tekemisen tuntua ja talkoohenkeä, kaikki osallistuivat esimerkiksi erilaisten romppeiden kantamiseen. Osipowin mukaan Jarva oli viisas ihminen. – Hän oli myös määrätietoinen, tiesi mitä teki ja osasi välittää toiveensa hyvin näyttelijälle. ”Yhteistyö oli innostavaa” Kari Rydman teki 1960-luvulla sävellyksiä useisiin Risto Jarvan elokuviin. Hän muistaa yhteistyön hyvin helppona ja miellyttävänä. – Risto oli hyvin asiallinen, solidi ja älyllinen kaveri. Elokuvan tekemiseen voi liittyä monenlaisia tilanteita, mutta en muista hänen hermostuneen tai kiihtyneen koskaan. Kaikki tekeminen oli rauhallista. Rydmanin mukaan Jarva oli myös laaja-alainen. – Yhteistyö oli innostavaa. Risto oli kiinnostunut kaikista mahdollisista suunnista, liittyi se sitten yhteiskuntaan tai vaikka rakennuskantaan. Hän oli töitä tehdessämme myös avoin erilaisille ehdotuksille. Rydman sanoo Jarvan olleen henkilö, jota hän ”kunnioitti suunnattomasti”. – Ja monestihan suuret ohjaajat ovat originelleja. Ristokin oli sillä tavalla originelli, että hän ei ollut originelli. Risto oli hyvin asiallinen, solidi ja älyllinen kaveri.” Risto Jarva (makuulla lattialla) ja kuvausryhmä Ruusujen aika -elokuvan kuvauksissa. 26 Eläkeläinen 5/2022
T yöväenkirjasTon ysTäväT ry 25.–26 .11.2022 Teemoina mm. kapinarunoilta, suomalaiset ihanneyhteisöt, Matti Kurikka, Neuvostoliitto myyttien ja utopioiden maa, työväenliike, ratajätkät, punapakolaisnaiset Neuvosto-Karjalassa ja rauhanliike. Koko ohjelma tyovaenkirjastonystavat.fi STADIN 9. TYÖVÄENKIRJALLISUUSPÄIVÄT TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTO, Sörnäisten rantatie 25 ja JHL, Sörnäisten rantatie 23, Helsinki Tilaisuudet striimataan, osoite youtube.com/tyovaki Aatosta jaloa marraskuun valoa MUSIIKKKI Tuomari Nurmio & Knucklebone Oscar: Believe It Or Not, Stupido Records 2022 JULKIJUMALATONKIN MYÖNTÄÄ, että afroamerikkalaisten hengellisellä gospel-musiikilla on ollut iso rooli läntisessä musiikkiperinteessä. Sanan julistamisen ohessa se on tuottanut monia musiikkihelmiä ja ollut kasvualusta lukemattomille maallisen laatusoulin esittäjille Aretha Franklinistä lähtien. Kotimaisiakin gospeltyrittäjiäkin on ollut mutta Pro Fide ja muut vaisuiksi jääneet. On kuitenkin Hannu Tuomari Nurmion ja Knucklebone Oscarin ( Oskari Martimo) kaltaisia juurimusiikin ystäviä, jotka tekevät äänitteitä enemmän asian kuin rahan takia. NURMIO ISKI kauan sitten hermoon Köyhien ystävät -yhtyeensä kanssa Kohdusta hautaan Esa ”Agents” Pulliaisen kitaroinnin sävyttämänä ja on sen jälkeen ollut tinkimätön oman tiensä kulkija. Laadukkaasti kautta tämän kiekon kitaroiva Oscarkin on tehnyt juuritietoista musiikkia jo pari vuosikymmentä. Kaksikko tarttui vanhaan gospelsouliin singlen verran jo viisi vuotta sitten, sitten tuli neljän biisin EP ja nyt lopulta syyskuun alussa täyspitkä albumi. Believe It Or Not (Usko tai älä) valikoitui kiekon nimeksi koska tätäkin musiikkia voi tehdä ja kuunnella riippumatta siitä, uskooko Raamatun tarinoihin vai ei. Mitään muuta kuin musiikin ilosanomaa ei julisteta. Kaksikko jakaa laulujen solistiosuudet ja on koonnut monipuolisen kappalelistan. Älppärin esimerkiksi avaa Adam and Eve, joka on silloisen teinitähden Paul Ankan hittikappale jo vuodelta 1960. Nurmio on kirjoittanut levylle Judge Bonen nimellä kappaleen I Was A Fool ja Oscar työstänyt vauhdikkaan Two Wingsin. ”KANSANLAULUISTA” KIEKOLTA löytyvät John The Revelator ja nätti vähän bluestyylinen tulkinta monen folkartistin ohjelmistoon kuuluvasta Wayfarin’ Strangeristä. Muut ovat esimerkiksi Ray Charlesin tai vähän nuoremmasta päästä Tom Waitsin (Down In The Hole) kynästä. Joillekin nuorena sokeutuneen pianistin, jo edesmenneen Ray Charlesin soultulkinnat ovat niin mahtavia, ettei muiden pitäisi edes yrittää, mutta minusta Nurmion tyttökuoron taustoittama luenta I Believe To Soulista on vähintään kelvollinen. Kun tuo Charles-tulkinta on rauhallista kuuntelua niin levyllä on runsaasti myös vauhtia, kitaraa ja torvisoittoakin. Herätyshengessä toimii vaikkapa rockkitaraan särösoinnit tuoneen Link ”Rumble” Wrayn ohjelmistosta omaksuttu Fire And Brimstone, joka syytää tulta ja tulikiveä. Kokonaisuutena monipuolinen kattaus juurimusiikkia arvostaville. AKI RÄISÄNEN Juurilla Tuomari Nurmio Tuomari Nurmio ja Knucklebone Oscar. JI R IN A Helsingin seudun eläkeläisten kirjoittajakerho ottaa uusia jäseniä. Kaikki kirjoittamista harrastavat eläkeläiset ovat tervetulleita. Yleensä kerhossa otetaan kotiläksyksi runotai proosatehtävä sovitusta aiheesta. Aluksi voi tulla vaikka vain kuunteluoppilaaksi. Lähempiä tietoja Rudolf Lindbladilta puh. 0400 602968 tai sähköpostilla rudolf.lindblad@gmail.com Toivo Koivisto: Herkkuja luonnosta HELSINKILÄISEN Kallion-Vallilan Eläkeläisten valokuvakerhon Eläkepäiviä-valokuvanäyttely on esillä 28.10. saakka Koskelan senioritalon käytävägalleriassa, Käpyläntie 11, N-talo. Näyttely on avoinna Koskelan seniorikeskuksen aukioloaikojen mukaan klo 8–17. Vapaa pääsy. Näyttely esittelee eläkeläisten elämää eri vuodenaikoina. Kerholaiset ovat kiertäneet kameroineen ja kännyköineen ikäihmisten parissa. Kuviin on tallentunut monipuolinen elämänkirjo. Eläkepäiviä-näyttelyn kuraattorina on valokuvaaja Leena Saraste. Eläkepäiviä on Kallion-Vallilan Eläkeläisten valokuvakerhon kolmas yhteisnäyttely. Valokuvakerho tapaa Kulttuurikeskus Caisan tiloissa kerran kuussa. Kerho on avoin kaikille valo kuvauksesta kiinnostuneille eläkeläisille. Lisätietoja Kallion-Vallilan Eläkeläisten kotisivuilla: kallio-vallila-el. net Tervetuloa Helsingin seudun kirjoittajakerhoon Eläkepäiviä näyttelyssä Helsingin Koskelassa Eläkeläinen 5/2022 27
KULTTUURI NIINA HAKALAHTI Lähetä runosi osoitteeseen Niina Hakalahti, Kukkolan katu 16, 33400 Tampere tai niina.hakalahti@sci.fi. RUNOPYSÄKKI O len jo vuosia ollut mukana Tampereella Runoraadissa. Idea on peräisin televisiossa aikoinaan pyörineestä samannimisestä ohjelmasta. Kulttuuriravintola Kivessä kokoontuva Runoraati on osa Tampereen Teatterin ilmaisohjelmaa. Vakiojäsenten lisäksi mukana on aina vierailija, seuraavalla kerralla, 18. lokakuuta, runojen äärelle saapuu Kalervo Kummola. Joka kerta käydään läpi kuusi runoa, jotka meille raatilaisille toimitetaan nimettöminä viikkoa aiemmin. Jossain kohtaa systeemiä tuunattiin niin, että viimeisenä tarjolla on klassikoksi oletettu runo. Raadissa sitten pohdimme yleisön myötävaikutuksella, onko todella kyseessä klassikko vai onko ajan hammas jo tehnyt tehtävänsä. Esimerkkinä tuoreena säilyneestä klassikosta voisi nostaa Aaro Hellaakosken Hauen laulun. Mainio kirja aiheeseen liittyen on muuten Maria Laakson Taltuta klassikko! Kirja on alun perin suunnattu nuorille lukijoille, mutta sopii ihan jokaiselle, joka haluaa saada selvyyttä siitä, mikä tekee vaikkapa Aino Kallaksen Sudenmorsiamesta klassikon. Kulttuuritapahtumia on onneksi taas tarjolla, ja läheskään aina lompakkoa ei tarvitse kaivaa lainkaan. Loppukesästä olin haastattelijana Pirkkalaiskirjailijoiden Roosaklubilla, jonka aiheena oli kirjallisuus ja lääketiede. Vastaavia kiintoisia ja maksuttomia tapahtumia löytyy ympäri maata koko ajan. Ja vielä vinkkinä lukuja opintopiireille: runoraati on hauska formaatti. Varmasti olen aiemminkin tarjoillut raati-ideaa, mutta kertaushan on tunnetusti opintojen äiti. Runopysäkki-blogista löytyvät linkit sekä nykyiseen Runoraatiin että alkuperäiseen ohjelmaan. Syksyä Marja Hoefsin Syksyinen silmäkontakti on aistien ja tunteiden myrskyä. Runossa on sekä energiaa että jännitettä. Ulkoiset ja sisäiset tapahtumat liukuvat toistensa lomaan ja päällekkäin. Hoefs kehittää persoonallisia omia sanoja, kuten huojumetsä ja mietenotkahdus. Markku Toivosen runomittoja käsittelevässä Laulava hiljaisuus -kirjassa kerrotaan, kuinka runoilija ja kääntäjä Otto Manninen sorvaili – mitan vaatimusten vuoksi – omia ilmaisujaan, kuten esimerkiksi: pätöpeitsi, sotikelpo, merinopsa, hiuskauno ja noutavanuoli. Hoefsin runon toisen säkeistön toinen säe kuuluu: ”piehtaroimisen harmaa alue omii oivallukseni”. Voisi vielä miettiä, olisiko mahdollista korvata substantiivi ”piehtaroiminen” verbillä. Abstraktihko säe ehkä turhaan pysäyttää muuten vahvana virtaavan tekstin? Runon kokonaisuus on kuitenkin hieno ja hurja, syksyä havainnoiva ihminen sulautuu yhteen luonnon kanssa. Lopun huutomerkki tehostaa vaikutelmaa. Hoefsin runokäsiala on omintakeista ja rohkeaa. Risto Hedmanin runossakin syksy on keskiössä. Hedman maalaa runosiveltimellään haikeankauniin kuvan kesän päättymisestä. Runo tavoittaa syksyn tunnelman; vielä on lauhaa, mutta ilmassa on jo aavistus siitä, mitä tuleman pitää. ”Pitkien varjojen ilta” on paljonpuhuva ilmaus. ”Korppi kuusessa karjahtaa” tekee vaikutuksen alkusoinnullaan. Vaikka runossa käsitellään syksyä, siinä puhutaan oikeastaan koko vuodenkierrosta, onhan katse jo keväässä. Luovuuden ja luonnon kauneus Carita Kuitusen Runon olemus muistuttaa siitä, että luovassa työssä on aina vaihtelua ja variaatioita. Yhdysvaltalainen kirjailija ja kirjoittajaohjaaja Natalie Goldberg kirjoittaa Luihin ja ytimiin -kirjansa ”Kirjoittaminen harjoituksena” -luvussa näin: ”Taide elää Suuressa Maailmassa. Yksi runo tai tarina ei merkitse sitä eikä tätä. Kirjoittamisen ja elämän prosessi merkitsee.” Samasta puhuu Carita Kuitunenkin runossaan. Runon lopussa määritellään arvokkaasti runon merkityksellisyys: ”Se yli arkisuuden/ kohottaa ja mielihyvän/ aikaan saa.” Helena Koponen on kirjoittanut oodin jokien ja luonnon kauneudelle. ”Syödä”-verbi esiintyy humoristisesti kahdessa erilaisessa merkityksessä: ikävässä ja mukavassa. Tunturi ottaa kulkijan syliinsä, tämä varmasti kuvaa monen kokemusta. Runo korostaa sitä, että luonnon kauneus – tässä erityisesti Kitisen kauneus – ei ole vuodenajasta riippuvainen. Kulttuurikylpyjä Pertti Oksmanin Kiitos-runon sisältö on yleispätevää, mutta aivan erityisen ajankohtaista näinä (taloudellisesti) vaativina aikoina. Kiittämistä ei tosiaankaan tarvitse säästellä, kuten Oksman hienosti kirjoittaa. PieKulttuuria! Tapahtumia on onneksi taas tarjolla, ja läheskään aina lompakkoa ei tarvitse kaivaa lainkaan. Runon olemus Joskus syntyy SUTTA ja SEKUNDAA, välillä taas laatua parempaa. Silti haluan kirjoittaa, jos voin jotakin ilahduttaa. Runo on kuin perhosen lento, kevyt ja siro kuin kosketus hento. Se yli arkisuuden kohottaa ja mielihyvän aikaan saa. CARITA KUITUNEN, ÄÄNEKOSKI Kitka ja Kitinen jokia Pohjolan rannalla kulkijaa sääsket syö Kitka ja Kitinen vuolaana virtaa suvantopaikoissa ahven syö. Kitka ja Kitinen turistin kohtaa tunturi kulkijan syliinsä ottaa. Olkoonpa kevät tai syksyn ruska kaunis on Kitisen mutka! HELENA KOPONEN, VARKAUS Kiitos Kun on vähään tottunut nuukuutta paljonkin ollut niin arvaatko kuinka se on mieltäni muokannut, se ei ole kateutta herättänyt se on opettanut ymmärtämään antamaan kiitoksen. Sen antamisessa en tahdo olla nuuka. PERTTI OKSMAN, VANTAA 28 Eläkeläinen 5/2022
Syksyn pimetessä kannattaa ottaa kulttuurikylpyjä.” neen runoon kiteytyy valtavan suuri ja tärkeä asia. Oksmanilla on tiivistämisen taito. Syksyn pimetessä kannattaa ottaa kulttuurikylpyjä. Voi lainata hyllyllisen runokirjoja ja selata niitä kaverin kanssa. Voi tökätä sormen summamutikassa johonkin kohtaan kirjaa ja lukea sen runon, johon sormi sattui osoittamaan. Kenties voi kirjoittaa omankin runon sattumalta valikoitunutta säettä lähtökohtanaan käyttäen. Runoutta leimaa vieläkin vakavahenkisyys. Mutta runous on paljon muutakin, kuten leikkiä ja iloa. Kirjailija Ulla-Leena Lundberg kertoi taannoin Helsingin Sanomien haastattelussa, että ”hänelle kirjoittamisen ilo perustuu sen vaistonvaraisuuteen. Niinpä hän ei koskaan edes pakota itseään istumaan työpöydän ääreen, vaan tekee niin kun siltä tuntuu.” Lundberg on prosaisti, mutta tuollainen kirjoittamisfilosofia sopii mihin tahansa lajiin. Tänä vuonna ilmestyy vielä yksi lehti ja Runopysäkki. Runoposti on tervetullutta. › ”Vuodenajat ja vuoden ajat” Lokakuun Runopysäkkiblogin runoilijat ovat Hely Rautiainen, Sylvi Sirainen ja Siru Airaksinen. Lue osoitteessa elakelaiset.fi/ blogit Ei sovi kaihoa kavahtaa, kun jo viilentyneet on syksyiset veet ja pitkien varjojen iltaan korppi kuusessa karjahtaa. Syysilma vielä lauha, laaksoissa notkuva sumuinen rauha, keväälle nukkuvat pellot kesän otteesta vapauttaa. Rannassa jätteet veneen lahonneen, siellä tuoksu tervan ja veen. Rannanliejussa kengänjäljet poispäin suuntau tuneet ikäänkuin jättäen hyvästit kevääseen. RISTO HEDMAN, LEPPÄVESI Syksyinen silmäkontakti sade laukkaa yli kynnetyn savipellon. violetti valuu päälle. noususuuntainen, lännestä uhkaava rintama. myrsky rämäyttää rännejä. sivalluksina kasvoille taivaan kyyneleet. myllertävät ajatukset, riekaleisin kuvioin. piehtaroimisen harmaa alue omii oivallukseni. kaukaisuudessa huumaava huojumetsä. tässä vedenpinnan syöksähtelevä laineilu, kurjen kirkuna, joutsenten lento. äkillinen mietenotkahdus, maankuoren heilahdus. onnenihmetystä tuottaa syksyn villi kuiskaus, vuoret vallan taipuileepi, hyökkäilevät särmäkalliot. näen saniaispehkot ruskeana, vaahteran punastuneet latvukset! MARJA HOEFS, HYVINKÄÄ K U V IA S U O M ES TA .F I / JO O N A KO TI LA IN EN Eläkeläinen 5/2022 29
KULTTUURIKLUBI SISKOTUULIKKI TOIJONEN KULTTUURI KIRJA Aki Ollikainen: Kristuksen toinen tule minen. Siltala 2022 AKI OLLIKAISEN neljäs romaani on kipeänkaunis, hiottu helmi. Rohkenisin sanoa, ettei siinä ole yhtään turhaa lausetta – ei sanaakaan. Kirjassa kuvataan ihmisen identiteetin murenemista vakavan sairauden myötä. Luopumisentuskaa, kun kaikki se, minkä varaan on elämänsä rakentanut, murenee. Sankaritenori Aarnen oopperaestradit ja rakastettu vaihtuvat parantolaan kuolemantaudin merkitsemien potilaiden seuraan. Tämän rinnalla Ollikainen vie lukijan saarnatupaan todistamaan, miten vanhurskasta esittävä saarnamies reagoi, kun ennustukset toteutuvat ja Kristus ilmestyy hänelle hyljeksityn surkimuksen hahmossa. 1910-luvulla kaiken yllä leijuu sodan varjo. Suuri ristilukki on kutonut verkkonsa Euroopan ylle. Aarne toteaa parantolassa olevansa levottoman ajan enteenä maailman kuumemittari, jota lyijynraskas, pusertava ahdistus ja kuolemanpelko painavat. Keuhkotautiparantola, jossa ”elämän korkeaveisu soi kaikissa sairaissa”, tuo mieleen Thomas Mannin Taikavuoren. Ihmisyys saa sairauden myötä lommoja kuin rattaan alle jäänyt. Mutta ihmisen rakkauden ja kauneuden kaipuuta ei tautikaan nujerra. Kirjan tiheä, usein hyvin melankolinen tunnelma ja lyyriset luontokuvaukset ovat hiveleviä. Ollikainen ei ole kirjoissaan nykyaikaa etsimässä vaan ammentaa aiheensa menneistä tapahtumista tuoden esille, kuinka muuttumaton ihminen niin hyvässä kuin pahassakin on ajan tuulista riippumatta. ELOKUVA Mielensäpahoittaja Eskorttia etsimässä. Ohjaus Mika Kaurismäki. K irjailija Tuomas Kyrön luoma mainio Mielensäpahoittaja, tuo vanhoja hyviä aikoja haikaileva, ärhentelevä ukkeli karvareuhkassaan ei ole vain sketsihahmo, vaan myös napakasti aikamme ilmiöihin kantaa ottava leskimies. Eskorttia etsimässä on jo kolmas Kyrön kirjoihin perustuva elokuva ja vastaansanomattomasti niistä paras. Ainahan Heikki Kinnunen on hyvä, mutta Mielensäpahoittajana pitelemätön. Ohjaaja Mika Kaurismäki on saanut tähän rakastettavaan, kovin inhimilliseen papparaiseen syvyyttä ja elokuvan kerrontaan myös yhteiskunnallista ulottuvuutta. Elokuva ei osoittele, mutta tuo esiin piikitellen, kuinka hankalaksi nykyelämä on monelle vanhemmalle ihmiselle muodostunut. Nykyajan kuohutuksia, kuten pankkikortteja, internettiä yms. kaihtava jääräpäinen Mielensäpahoittaja ei niin vaan alistu kaikkien tuulten vietäväksi. Kekkosen aikana kaikki oli paremmin. Vaikeuksia ja kommelluksiahan moinen muutosvastaisuus aiheuttaa, mutta periksi ei tuumaakaan. Vanhan kunnon auton päädyttyä romuttamoon uusi on saatava, ja kun sellaista ei kotimaasta löydy niin Saksanmaalta on haettava. Niinpä Mielensäpahoittaja karauttaa traktorilla lentokentälle ja suuntaa Hampuriin. Saksassa hän joutuu turvautumaan asuntoautossa asustelevaan hippiveljeensä (mainio Kari Väänänen), ja vuosia kestänyt välirikko on pakko unohtaa. Daniela Hakulisen ja Tuomas Kyrön käsikirjoittama Mielensäpahoittaja Eskorttia etsimässä on hauska, mainioiden näyttelijöiden miehittämä elokuva, joka saa nauramaan vedet silmissä ja muistuttaa, että vanhoissa tervaskannoissa on voimaa ja syvää inhimillisyyttä. Sympaattinen ärhentelijä Heikki Kinnunen on Mielensäpahoittajana pitelemätön. S O LA R FI LM S / C H R IS TI N E S C H R O D ER KUVATAIDE Hans Op de Beeck: Hiljainen paraati 26.2.2023 saakka Amos Rexissä Helsingissä, amos rex.fi HELSINGIN SYDÄMESSÄ, osittain maan alla oleva Amos Rex on jo rakennuksena näkemisen arvoinen puhumattakaan taidemuseon toinen toistaan kiehtovimmista näyttelyistä. Nyt siellä voi vaellella belgialaistaiteilija Hans Op de Beeckin kiehtovassa unien puutarhassa tähtitaivaan alla. Kivettyneet, harmaan, samettisen pinnan peittämät hahmot, kasvit ja esineet puhuttelevat katsojaa. Mitä kerrottavaa on kivettyneellä, saippuakuplia puhaltelevalla tytöllä tai vaikkapa miehellä ratsun selässä apina olallaan. Tekeekö mieli luurankojen mukaan pyörimään karusellissa tai istahtamaan osaksi vanitas-asetelmaa sohvalle. Taitelijan tarkoituksena on houkutella katsojat hiljentymään, pysähtymään ja liikuttumaan, livahtamaan arjen tuolle puolen teosten äärellä. Ymmärtämään elämän rajallisuuden. Op de Beeck sanoo uskovansa, että taide auttaa ymmärtämään elämää ja pohtimaan, mikä on todella arvokasta. Puhuttelevaa synkkyyttä Hans Op de Beeck: Danse Macabre A M O S R EX / S TE LL A O JA LA Aki Ollikainen Ei yhtään turhaa lausetta LA U R A M A LM IV A A R A 30 Eläkeläinen 5/2022
TEKSTI JA KUVA EIJA LAAKSO S uomussalmen kesäteatterissa esitettiin tänä vuonna draamakomedia Kunnon ihminen. Näytelmä keräsi noin 6?400 katsojaa – vielä ei päästy koronaa edeltäviin lukuihin. Siihen lienee monta syytä: vallitseva epidemiatilanne, ihmiset ovat ehkä oppineet viettämään aikaa kotona… Liikenteenohjauksesta ja yleisön kestityksestä huolehti perinteisesti Suomussalmen Eläkeläiset ry:n talkooväki. Talkoolaisia olikin kiitettävästi mukana, 28 eläkeläistä. Porukka oli hyvin sitoutunutta työhönsä ja hyvillä mielin kuunneltiin asiakkailta tullutta palautetta: toiminta oli hyvin organisoitua, kaikki toimi joustavasti, palvelu oli ystävällistä ja tuotteet hyviä – kahvi ja pullat maukkaita ja makkarat hyvin paistettuja! Väliajalla riitti vilskettä ja vipinää, toisinaan tuli hoppu keittää kahvia lisää tai paistaa makkaraa uusi satsi. Uudet talkoolaiset kokivat työn myönteiseksi sosiaaliseksi tapahtumaksi mukavassa porukassa. DigiaiIloinen talkooporukka, taustalla katsomon katos. Suomussalmen kesäteatteritalkoot keräsivät jälleen kiitettävästi väkeä kaan siirryttiin työlistojen teossa, mutta listojen toimivuutta käytännössä pitää harjoitella vielä lisää. SAMAAN AIKAAN viimeisen talkoopäivän kanssa Puolangan Eläkeläiset olivat järjestäneet Suuren rantatapahtuman Ristijärvellä. Rantaongintakilpailun joukkuepalkinnon ensimmäisen sijan ja samalla kiertopalkintopokaalin kävivät hakemassa Saara ja Eero Pöllänen Suomussalmen Eläkeläisistä. Saara voitti myös naisten sarjan 1?185 grammaa painavalla kalasaaliilla. Väsyneinä mutta tyytyväisinä totesimme viimeisenä päivänä: me suoriuduimme urakasta kiitettävästi ja turvasimme taloudellisesti jäsenillemme vuoden toiminnan eteenpäin tapahtumineen. € / 6 kk määräaikainen (6 nroa) 39 € / 6 kk kesto (6 nroa) 30 TILAUSKORTTI P e lle rv o -M e d ia Tu nn us 50 21 31 00 00 3 VA S TA U S LÄ H E TY S P ell er vo M ed ia m ak sa a p os tim ak su n Nimi .............................................................................. ...................................................................................... Lähiosoite ..................................................................... ...................................................................................... ...................................................................................... Postinumero .................................................................. Puhelinnumero .............................................................. TILAAN ? Kodin Pellervo 30 €/ 6 kk, kestotilaus* ? Kodin Pellervo 39 €/ 6 kk, määräaikainen T ila aj ap al ve lu : p uh . 02 41 3 26 36 • til au ks et @ p el le rv o .fi (t un nu s: E lä ke lä in en _2 02 2) 4 • 2022 I HUHTIKUU 5 • 2022 I TOUKOKUU UUTTA Kesäjatkis: Isoäidin neliöt Suvituulia • RETKAHDA RIIPPUMATTOON • KASVIMAA KUKOISTAMAAN • KIIPEILYTELINE KÖYNNÖKSILLE • KESÄKASSI KAINALOON Kakkukarnevaalit 6 X NÄYTTÄVÄ KAKKU JOKA RUOKAVALIOLLE 4 • 2022 I HUHTIKUU MIKSI MIES EI MENE LÄÄKÄRIIN? KESÄN KYNNYKSELLÄ • PIHAPUUHISSA MIELI LEPÄÄ • HAUDUTETUT HERKUT • KUORE KÄY NYT PYYDYKSEEN PERINNESUUTARI: ”Supikas on osa pieksujen perhettä.” Väriloistoa PURKIT & PURNUKAT KORISTELLAAN KUKKASIN KODIN PELLERVO ON LEHTI SINULLE, JOKA HALUAT LUKEA ELÄMÄNMAKUISIA TARINOITA TAVALLISISTA IHMISISTÄ, OIKEASTA ELÄMÄSTÄ JA ARJEN IHANUUDESTA JOKA KUUKAUSI! *Tämä tilaus on kestotilauksen ensimmäinen jakso, joka jatkuu 6 kuukauden jaksoissa voimassa olevaan normaalihintaan. Ensimmäisen tilausjakson maksettuani voin koska tahansa katkaista tilauksen tai muuttaa sen määräaikaiseksi. Kodin Pellervo ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Tarjoukset ovat voimassa 30.11.2022 saakka. Tietosuojaseloste: kodinpellervo.fi/tietosuoja Tarjous voimassa 30.11.2022 asti. Tilaukset sisältävät Pellervon Iso Kalenterin 2023. eläkeläinen_lehti_230x165.indd 1 eläkeläinen_lehti_230x165.indd 1 30.9.2022 14:22:12 30.9.2022 14:22:12 Eläkeläinen 5/2022 31
ELÄMÄ Viime vuosien tutkimus on paljastanut puolukan moninaisia terveysvaikutuksia. PIIA RANTALA-KORHONEN T ämän jutun supersankari on puolukka, tuo metsiemme satoisin, koko maassa viihtyvä marja. Puolukka kukkii hennon vaaleanpunaisin kukin kesä-heinäkuussa, rubiininpunaiset marjat kypsyvät poimittaviksi syyskuun alkupuoliskolta lokakuun alkuun. Parhaat apajat löytyvät usein valoisilta aukioilta, joilla puolukka tuottaa satoa jopa 500 kiloa hehtaarilta. Puolukan merkitys aikaisemmille sukupolville tärkeänä metsän antimena näkyy myös kansanrunoudessa. Kalevalan päätösruno kertoo, kuinka Marjatta löysi mättäältä puolukan, söi sen ja tuli raskaaksi. Marjasta sikisi potra poika. Väinämöinen olisi tuominnut isättömän lapsen kuolemaan, mutta tästä tulikin Karjalan kuningas. Ei mikään vähävoimainen marja! Viime vuosien yliopistason tutkimus on paljastanut puolukan moninaisia terveysvaikutuksia. Puolukassa on runsaasti kuitua, jonkin verran Eja C-vitamiineja sekä runsaasti mangaania. Erityisen paljon siinä on polyfenoleja, joiden terveysvaikutuksia tutkitaan aktiivisesti. Puolukassa on polyfenoleista mm lignaaneja, proantosyanidiineja ja resveratrolia, joista viimeksi mainittu yhdistetään pitkäikäisyyteen. Polyfenolit edistävät ihmiselle hyödyllisten suolistomikrobien hyvinvointia, mikä taas voi vähentää kroonisten sairauksien riskiä. Tampereen ja Oulun yliopistojen tutkimuksissa on saatu kiinnostavia tuloksia marjan vaikutuksista lihavuuden ehkäisyyn ja elimistön matala-asteiseen tulehdustilan taltuttamiseen. Säännöllinen puolukan nauttiminen voi alentaa kohonnutta verenpainetta ja parantaa verisuonten toimintaa. Puolukka ehkäisee jossain määrin syöpää ja virtsatieinfektioita. Jotta terveysvaikutuksia syntyy, pitäisi puolukkaa syödä pari desiä päivittäin. Tutkijat suosittelevat marjoja osana terveellistä ruokavaliota. Vastaavia terveyshyötyjä on muillakin marjoilla, etenkin mustikalla ja karpalolla. Kalliin energian aikana kannattaa valmistaa samalla uunin lämmittämisellä useampia uuniruokia. Vuokia kannattaa sovitella etukäteen uuniin: minä paistoin uuniomenat ja puolukkatortun samalla kertaa ja niiden jälkeen miedommalla lämmöllä uunipuuron. Puolukkasurvos 3 litraa puolukoita 2 dl sokeria Huuhtele puolukat lävikössä ja valuta niistä vesi pois. Kaada marjat ja sokeri puhtaaseen kulhoon. Survo puolukoiden rakennetta rikki niin, että kaikki marjat peittyvät mehuun, joukossa voi olla myös kokonaisia marjoja. Nopeimmin survoksen valmistaa sauvasekoittimella, älä kuitenkaan tee marjoista liian hienoa sosetta, muutama sauvasekoittimen survaisu riittää. Siirrä survos puhtaaseen SUOLAISTA JA MAKEAA Puolukka on punainen marja 32 Eläkeläinen 5/2022
lasipurkkiin, joka on huuhdottu Atamon-liuoksella. Puolukoissa on luontaisesti natriumbentsonaattia, jonka ansiosta survos säilyy jääkaapissa talven yli. Voit lisätä purkilliseen survosta pari teelusikallista Atamonia varmistamaan säilyvyyttä. Survokseen ei ole pakko lisätä sokeria, mutta sokeri auttaa säilyttämään punaisen värin. Vinkki: oma suosikkiaamiaiseni syntyy sekoittamalla 2 dl maustamatonta jugurttia ja 1 dl puolukkasurvosta, päälle ripotellaan ½ dl mysliä ja 2 rkl pähkinöitä. Puolukkauunipuuro 4–6 annosta 1 litra vettä 3 dl (karkeita) ruisjauhoja 2-3 dl puolukkasurvosta 1 dl (fariini)sokeria 1 tl suolaa Kiehauta kattilassa vesi, vispilöi joukkoon ruisjauhot ja puolukat. Keitä pari minuuttia, lisää sokeri ja suola. Kaada puuro voideltuun uunivuokaan. Kypsennä 150 asteessa kolmisen tuntia. Puuron voi hyvin jättää leivinuunin jälkilämmölle kypsymään yön yli. Puolukkaruispuuro maistuu parhaalta haaleana kylmän maidon tai kaurajuoman kera. Puolukka-rahkatorttu 8-10 annosta Pohja 1,5 dl ohrajauhoja 2 dl vehnäjauhoja 3/4 dl sokeria 1 tl leivinjauhetta 100 g pehmeää rasiamargariinia 1 muna 2 rkl kylmää vettä Täyte 500 g rasvatonta rahkaa 2 dl kaurakermaa 1,5 dl sokeria 3 tl vaniljasokeria 2 rkl maissitärkkelystä tai 1 rkl perunajauhoja 4 dl tuoreita tai pakastettuja puolukoita Sekoita pohjan kuivat aineet kulhossa. Sekoita margariini jauhoihin sormilla nyppimällä murumaiseksi seokseksi. Lisää lopuksi muna ja vesi, sekoita murotaikinaksi. Muotoile taikinasta pallo ja anna levätä hetki jääkaapissa, kun valmistat täytteen. Pane uuni lämpenemään 200 asteeseen. Vuoraa piirakkavuoka leivinpaperilla, saat sen avulla kypsän piirakan nostettua vuoasta pois. Sekoita täytteen aineet kulhossa. Taputtele taikina vuoan reunoille asti leivinpaperin päälle. Voit myös ottaa leivinpaperin välillä pois vuoasta ja kaulia taikinan pyöreäksi levyksi paperin päälle. Nosta sitten taikina paperin kanssa vuokaan ja painele se vuoan myötäiseksi. Kaada täyte taikinan päälle ja nosta torttu uuniin kypsymään noin 50-60 minuutin ajaksi. Anna tortun jäähtyä täysin ennen tarjoilua, mieluiten yön yli viileässä. Vinkki: puolukoiden sijaan tortun voi valmistaa muista marjoista, raparperista tai kuutioiduista hedelmistä. Uuniomenat 3–6 annosta 6 kotimaista omenaa Täyte 3 rkl margariinia 3 rkl hienoa sokeria 1 dl jauhettua mantelia tai kaurahiutaleita 1 tl kanelia Syksyn toinen keittiön sankari on kotimainen omena! Yksinkertainen klassikkoherkku uuniomena maistuu erityisen hyvin lämpimänä vaniljajäätelön tai vaniljakastikkeen kanssa. Kotimaiset omenat säilyvät viileässä kellarissa jouluun asti, kun omenat käärii hellävaroen yksitellen paperiin. Pese omenat, ota omenaporalla niistä siemenkodat pois. Sekoita täytteen ainekset pehmeäksi tahnaksi ja työnnä sitä omenaporan jättämiin aukkoihin ja omenan pinnalle. Kypsennä 200 asteessa 25-30 minuuttia. Energiansäästövinkki: uuniomenoita voi valmistaa vaikka kokonaisen pellillisen kerralla ja pakastaa annosrasioihin. Ne voi lämmittää ennen tarjoilua mikrouunissa. Kaali-ohralaatikko iso annos Ei kahta ilman kolmatta: kolmas syyskauden sankari on multitalentti keräkaali! Itsekin kaalia kasvimaalla kasvattaneena en jaksa lakata hämmästelemästä sen edullista kilohintaa! Soijarouhe on edullista, kolesterolitonta ja rasvatonta proteiinia helposti säilyvässä ja edullisessa muodossa, korvaan sillä perinteisen kaalilaatikon jauhelihan. Kaalilaatikko muhii muiden uuniruokien jälkeen uunissa. Sen voi valmistaa myös Crock Pot -keittimessä, joka on varsin energiatehokas tapa valmistaa pitkän kypsennyksen vaativia ruokia. Padan voi jättää päiväksi hiljalleen valmistamaan päivällisruokaa tai panna sinne puuron muhimaan yöksi. 1 pieni kaalinpää tai ½ suuremmasta, noin 1 kg 1-2 sipulia 2 rkl rypsiöljyä 1,5 dl kokonaisia ohrasuurimoita 2 dl soijarouhetta 1 litra kiehuvaa vettä 4 rkl soijakastiketta ½ dl tummaa siirappia 2 dl kaurakermaa mustapippuria myllystä margariinia vuoan voiteluun, muutama nokare laatikon pinnalle Ohrasuurimot on hyvä liottaa kylmässä vedessä etukäteen muutaman tunnin ajan tai yön yli. Suikaloi kaali oikein ohuiksi suikaleiksi, silppua sipuli. Lorauta öljy isoon kattilaan, johon kaalisilppu mahtuu hyvin. Kuumenna öljy ja lisää kaalit muutamassa erässä. Sekoita kaalisuikaleita, ne saavat kernaasti hieman ruskistua. Lisää siivilässä valutetut ohrasuurimot ja muut ainekset. Vesi on kätevää kuumentaa vedenkeittimessä, se on energiapihi tapa keittää vettä! Pane kansi kattilan päälle ja anna aineksien muhia 20-30 minuuttia, välillä sekoittaen. Maista, tarvitseeko seos lisää suolaa soijakastikkeen lisäksi. Kaada kattilan sisältö voideltuun vuokaan, tasoittele pintaa lastalla ja tiputtele muutama pieni margariininokare. Kypsennä uunin keskitasolla 175 asteessa pari-kolme tuntia, leivinuunin jälkilämmössä pidempäänkin. Tarjoa laatikon kanssa sokeroitua puolukkasurvosta! Eläkeläinen 5/2022 33
ELÄMÄ Kainuun yhdistykset esittivät taitojaan kulttuuritapahtumassa Paltamossa. TEKSTI ARJA JAUHIAINEN K ainuun yhdistyksien välinen kilpailuhenkinen kulttuuritapahtuma järjestettiin Paltamon Paltalinnassa 23.8. Järjestelyistä vastasi Paltamon Eläkeläiset. Aluejärjestön kaikki kahdeksan yhdistystä osallistuivat tapahtumaan. Paltalinna täyttyi katsojista ääriään myöten. – On mukavaa nähdä, että teitä on näin paljon, totesivat juontajina toimineet Arja Jauhiainen ja Antero Kyllönen. Tapahtuman ideana oli muistuttaa vanhasta kunnon iltamaperinteestä. Aluksi yleisö pääsi virittäytymään rentoon tunnelmaan, kun yhteislauluna laulettiin valssi Rantakoivun alla kahden harmonikan säestyksellä OHJELMA KOOSTUI yhdistyksien valmistamista esityksistä. Ohjelmarungon muodostivat laulu-, runo-, sketsi ja tanssiliikunta. Esitykset arvottiin keväällä aluejärjestön kevätkokouksessa, niin että kaksi yhdistystä esittää saman aiheisen esityksen ja esityksen pituus sai olla maksimissaan 10 minuuttia. Kolmehenkinen tuomaristo laittoi esitykset paremmuusjärjestykseen. Tuomaristossa istuivat kansanedustaja Merja Kyllönen, Paltamon sivistystoimenjohtaja Helena Hynynen ja yleisön joukosta valittu Kalle Fonselius. Tuomaristo kehui esityksiä ja totesi, että olisivat valmiita ostamaan lipun jokaiseen esitykseen. Ensimmäisen sijan vei Puolangan yhdistys vanhainkodin 101-vuotisjuhlaan sijoittuvalla sketsillä. Esitys oli eläväinen ja otti yleisön mukaan. Sketsin oli kirjoittanut yhdistyksen sihteeri Raija Sutinen ja hän myös ohjasi sen. Toiseksi sijoittui Vaalan yhdistys Eino Leinon runoilla, tulkitsijana Reino Huotari, kolmanneksi tuli Kuhmon yhdistyksen kvartetti Tauno Piirainen, Tauno Toivanen, Erkki Malinen ja Kauko Kilponen esittäen laulut Kainuun Helmi, Elän aina iloiten ja Lammasjärven maisema, jotka olivat kuhmolaista tuotantoa. Päätteeksi tanssitaitojaan sai esittää yleisö Viihdesolistien ja Keijo Pellikan yhtyeen tahdissa. Hillevi ja Reijo Paltamosta valmistelivat sketsin esitystä Kainuun yhdistysten kulttuuritapahtumassa. Taustalla juontaja Antero Kyllönen. ER K K A K ER Ä N EN ”Ostaisin lipun jokaiseen esitykseen” RISTO PIHLAJAMÄKI JÄSENEMME Inkeri Ylisen täyttäessä 13. syyskuuta 103 vuotta vietimme Mänttä-Vilppula Eläkeläisten kesken pientä juhlaa hänen kotonaan. Inkeri asuu edelleen omassa kodissaan ja seuraa aktiivisesti maailman tapahtumia. Muisti pelaa ja huuliharppu soi. Syntymäpäivänsä kunniaksi päivänsankari loihti huuliharpustaan Hämäläisten laulun. Inkeri on meidän eläkeläisten ryhmän alkuperäisiä jäseniä ja toiminut pitkään johtokunnassa. Syntyisin hän on Vilppulasta ja asuu nykyisin Mäntän puolella. Mänttä-Vilppulan ryhmän pitkäaikaisimpia jäseniä mukana kuvassa päivänsankari Inkeri Ylisen kanssa. Huuliharppu soi Inkeri Ylisen 103-vuotispäivillä 34 Eläkeläinen 5/2022
PENSIONÄREN LEDARE TUOMAS TALVILA tf. chefredaktör I detta nummer av tidningen tar vi bland annat upp resultatet av undersökningen På tröskeln till morgondagen som gjorts på uppdrag av Pensionärsförbundens intresseorganisation PIO rf. I undersökningen som genomfördes som en brevenkät riktad till 55–84-åriga finländare utreddes deras åsikter vad gäller problem som drabbar äldre människor i vårt land, deras inställning till pensionärsorganisationerna, tilltron till pensionssystemet och många andra frågor. Enkätundersökningen På tröskeln till morgondagen genomförs vart tredje år. Den nu publicerade undersökningen är redan den sjätte i ordningen i denna serie. Till en början riktade sig enkäten till 55–79-åringar, men från och med år 2016 utsträcktes gruppen svarspersoner till att omfatta äldre upp till 84 års ålder. Det vore ju naturligt att uttryckligen rikta sig till äldre för att ta reda på äldre människors uppfattningar. I praktiken är det dock inte alls en självklarhet. I samband med att rapporten På tröskeln till morgondagen publicerades uppstod en diskussion om undersökningens åldersgränser. Sakari Nurmela, forskningschef vid Kantar Public som utfört undersökningen, berättade att Myndigheten för digitalisering och befolkningsdata skyddar adressuppgifter för personer som är under 18 år eller över 79 år. Kantar Public fick dock för detta ändamål tillgång till adressuppgifterna. Då befolkningen åldras och människor lever allt längre finns det kanske skäl till att höja den övre åldersgränsen för undersökningen, så att den även skulle inkludera människor över 84 år? Nurmela svarade att frågan redan ställts och att man i fortsättningen ska överväga saken. Det är dock enligt honom inte helt säkert att befolkningsregistercentralen skulle gå med på att för undersökningar lämna ut uppgifter som rör personer som fyllt 85 år. DET ÄR INTE enbart själva frågorna som har betydelse, utan även till vem frågan riktas. Då man genomfört undersökningen På tröskeln till morgondagen har man agerat berömligt och banat väg för andra. I exempelvis många gallupundersökningar inför val används fortfarande ett slumpmässigt urval bestående av finländare i åldern 18–79 år. Att medborgare över 80 år inte existerar för dem som beställer eller utför dessa undersökningar har mött helt berättigad kritik. I åldersgruppen ingår ju 330 000 finländare, vilket med tanke på statistik är en rätt ansenlig del av samtliga röstberättigade. Delaktighet och engagemang bland äldre stärker vår demokrati. Det är viktigt att människor i alla åldrar får sin röst hörd, både i enkäter men även i andra sammanhang. Låt allas röster bli hörda Delaktighet och engagemang bland äldre stärker vår demokrati.” N är vinterkriget började bodde vi hos mormor i Hangö. Sedan kom en order att så många civila som möjligt skulle evakueras från stan. Bussen till Bromarv, som är en liten skärgårdskommun norr om Hangö, startade från järnvägstorget och körde rätt sakta med mörklagda lyktor. I Bromarv blev vi inkvarterde i Isak Lundells gårds drängstuga,som var ungefär fem gånger sex meter stor. I spisen vid farstudörren brann den som moster Nanna kallade eviga elden, men trots den kunde det, särskilt på morgnarna, vara rimfrost på både fönster och väggar. Elektricitet fanns inte i hela byn. Den kom först efter kriget på femtiotalet. Det var också brist på olja till oljelamporna, men ljus fanns lyckligtvis i andelshandeln. Jag kommer också ihåg, att jag ibland innan jag somnade såg hur de vuxna satt och pratade i blotta eldskenet från spisluckan. Julafton minns jag mycket väl, fast jag väntade på den med en viss rädsla. Kusin Rainer hade nämligen ritat en kyrkbåt på rimfrosten i fönstret, och när hans mamma frågade vad han gjorde sade han: ”Daine ditaj en pillu på töntet”, och att jag hade lärt honom. Vi blev båda luggade i nackskinnets sk. söthår. Visst gjorde det ont, men ännu värre var hotet att vi skulle bli utan julklappar. NÄR JULEN sedan kom och julgranen inte rymdes in i stugan kapades den kortare och hängdes på en krok i taket ovanför bordet. Det var den vackraste julgranen jag härtills hade sett, prydd med en massa guldoch silverband och tom. äkta glasbollar, som familjens sjöfarare hade hämtat från England. Moster Nanna hade nämligen varit med häst och släde över isen till Hangö efter mera varma vinterkläder, ock samtidigt tagit med sig mommos låda med julgransprydnader. Trots de grymma hotelserna fick också Rainer och jag julklappar. Jag fick ett block ritpapper i storlek A-4 och en liten låda färgpennor. Vad vi åt på julmiddagen minns jag inte, men i mitt tycke varade ätandet en oändligt lång tid. Bordet var ju så litet att vi var tvungna att äta turvis, och jag väntade otåligt på att bordet skulle bli ledigt så att jag skulle få plats att pröva mina nya julklappar. När sedan påsarysse Lipti, som också var bjuden på julmiddag avslutade sitt tacktal med orden: ”Tack snälla fruar för den goda maten, de goda dryckerna och det vänliga bemötandet som gjorde en gammal mans jul lycklig” drog jag en lättnadens suck. BLAND DEM som tittade in för att se på vår vackra julgran minns jag särskilt en tant som hade en tam ekorre i en liten bur. Hon kallade den Mammas kuckulurven. Vi barn kallade henne därefter kuckulurventanten. En dag kom hon in ock berättade en spännande historia on hur hon hade sett ett ryskt bombplan och gömt sig i ett snöigt dike. Där låg hon och funderade att hon borde ha någonting vitt på sig för att inte synas mot snön. Och kom ihåg att hon hade av vitt garn stickade vinterbyxor under den gråfodrade vinterkappan. Hon drog kappan över huvudet och vände sin vita akter upp mot skyn och klarade sig med livet i behåll ur äventyret När hon hade gått konstaterade jag att den son svävat i livsfara nog var den ryska piloten: Han skulle säkert ha skrattat ihjäl sig om han hade sett Kuckulurventanten i diket med med den breda vita aktern mot skyn. Kuckulurventanten och påsaryssen Lipti, del II Trots de grymma hotelserna fick också Rainer och jag julklappar.” LIMPAN RUDOLF LINDBLAD Skribenten är pensionär, bosatt i Helsingfors. Eläkeläinen 5/2022 35
YHDISTYKSET MARJA-LEENA KYTÖLÄ P aikalle juhlaan Hankasalmen Lomakeskus Revontuleen oli saapunut noin 150 henkilöä, joista valtaosa Eläkeläiset ry:n jäseniä, mutta myös muita asiasta kiinnostuneita. Tilaisuus oli kaikille avoin matalan kynnyksen tapahtuma. Juhlaesitelmän kiinnostuneelle yleisölle piti emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelä. Luento pureutui tutkittuun tietoon vanhusten hoidon ja hoivan järjestämisestä ja sen kehityksestä muutaman vuosikymmenen ajalla. Luennon jälkeen yleisöllä oli mahdollisuus kysymyksiin ja mielipiteisiin, joihin Kivelä vastaili mielellään. Hän painotti lopussa ettei ole minkään puolueen asialla, vaan yksinomaan vanhusten puolella. Lounaan jälkeen saatiin nauttia yhdistysten esittämiä kulttuuriohjelmia, joita oli hyvin monipuolisesti. Suuren suosion sai hyvin järjestetyt arpajaiset, joihin yhdistykset olivat lahjoittaneet monipuolisia tuotekoreja. Tilaisuus päätettiin yhteislauluihin ja tietenkin Keski-Suomen kotiseutulaulu kajahti viimeisenä päättäen juhlan. Lisäksi erityismaininta luentosaliin rakennetusta monikulttuurisesta näyttelystä, jonka järjestäjät olivat pystyttäneet. Ikääntymisen monet kasvot -näyttelyn kuvat ja tekstit herättivät ansaittua huomiota maailman muuttumisesta. Kiitokset kaikille juhlaan osallistuneille, niin vieraille, esiintyjille kuin järjestäjillekin. Juhlaesitelmän kiinnostuneelle yleisölle piti emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelä. Keski-Suomen kesäjuhlassa tutkittua tietoa vanhushoivasta Sanotaan, että kolmas kerta toden sanoo ja juuri näin meillekin kävi. Koronapandemia pilasi Keski-Suomen Aluejärjestön hyvät juhlajärjestelyt kahdesti, mutta nyt kesäkuun puolivälissä tilaisuus saatiin vihdoin menestyksellisesti järjestettyä. Sodankylän Eläkeläiset teki luontoja virkistysretken Raudan joelle 22.8. Mukana oli 25 jäsentä. RIITTA HOKKANEN PERILLÄ OHJELMASSA oli kalastusta, marjastusta, sienestystä sekä tietenkin luonnossa liikkumista ja yhdessä oloa. Alli Riipi-Pääkkö ja Teuvo Pääkkö huolehtivat kestityksestä eli valmistivat ruoat ja keittivät kahvit lisukkeineen. Alli paistoi myös ihania lättyjä. Päivä oli todella antoisa ja virkistävä. Sää helli meitä ja nautimme kauniista elokuisesta päivästä Raudanjoen rannalla ja sen maisemista. Saalistakin saimme. › Katso lisää kuvia kotisivultamme: elakelaiset.fi/toiminta/ liikumme-luonnossa Kaunis elokuinen päivä Raudanjoella 36 Eläkeläinen 5/2022
Loimaan Eläkeläiset teki kulttuuri matkan Hämeenlinnaan ja Riihimäelle MARJA KOSKENMÄKI LOIMAAN ELÄKELÄISET ry:n matkavastaava Usko Heinonen oli taas viettänyt unettomia öitä miettiessään, että oliko hän varmasti muistanut kaikki varaukset, bussireitit, liput ja aikataulut. No kyllä oli! Hämeen linnan historia alkaa 1200-luvun loppupuolelta. Vanhaa, harmaakivistä muuria on vielä näkyvissä linnan sisäpihalla. Alunperin linna rakennettiin Vanajaveden kapeikossa olleeseen saareen, mutta maankohoamisen seurauksena saari on nyt kiinni mantereessa. Syvät, kivetyt vallihaudat ympäröivät linnan aluetta kolmelta suunnalta ja neljännellä laidalla on Vanajavesi. Oppaan johdolla tutustuimme mm. linnan vanhaan keittiöön, jossa kokattiin avotulella. Savuhormien puuttumisen vuoksi lähes kaikki savu jäi keittiöön. Mustuneet ja nokiset seinät ja katto ovat siitä muistona. Avotulella lämmitettiin myös muut tilat. Vain voudin työhuoneen alle oli rakennettu lämpökanavat, joten voudilla oli mukava lattialämmitys. Hämeen linnaa on rakennettu ja korjattu satojen vuosien ajan. Linna on toiminut myös viljamakasiinina ja vankilana. Vasta 1950-luvulla vangit siirrettiin pois päälinnasta ja entistämistutkimukset aloitettiin. Päälinnan muutostyöt kestivät yli 20 vuotta ja 1979 linnan avattiin yleisölle Boccia-menestystä ja toritapahtuma Valkeakoskella Huhtikuussa pidettiin Viialassa bocciatur naus. Joukkueita oli Viialasta, Valkeakoskelta, Nokialta, Tampereelta ja Lempäälästä. Kuvas sa naisten sarjan voittanut Valkeakosken jouk kue, Riitta Juhela, Ritva Martikainen, Mirja Salminen, Kirsti Syrjä ja Eija Höglund. Valkeakosken Eläkeläiset järjesti toritapah tuman 9.9. Tapahtumassa yhdistys esitteli toi mintaansa ja tarjoili grillimakkaraa ja mehua. HARRI ASIKAINEN Matkalaiset kuuntelemassa oppaan selostusta Hämeen linnan sisäpihalla. Linnaelämää ja lasinvalmistuksen historiaa Bussimme reitti kulki ulos Hämeenlinnan kaupungista Aulangontietä kesäisten puistoja metsämaisemien halki. Sitten muutama kymmenen kilometriä moottoritietä ja oltiin Riihimäellä. Matkanjohtaja Usko johdatti retkeläiset Klaas-ravintolan lounaspöytään. Ruokailuun oli varattu riittävästi aikaa ja ehdimme vielä tutustua piha-alueella olevaan Riihimäen kansalaisopiston taidenäyttelyynkin. Suomen lasimuseon näyttelyt ovat entisessä kolmikerroksisessa lasitehtaassa. Oppaan johdolla tutustuimme lasinvalmistuksen historiaan, joka on alkanut tuhansia vuosia sitten. Suomessa teollista lasinvalmistusta on ollut ainakin 1700-luvun alkupuolelta. Lasihyttejä eli lasitehtaita on Suomessa ollut aikoinaan satoja. Nyt enää yksi eli Iittalan lasitehdas, jossa on teollista lasinvalmistusta. Lisäksi on pieniä lasipajoja, joissa lasinpuhaltajamestarit antavat yleisönäytöksiä. Lasimuseon ensimmäisessä kerroksessa on valtava määrä työvälineitä, joita tarvitaan lasinpuhalluksessa. Pullojen, juomalasien ja muiden lasiastioiden sarjatuotantoon tarvittiin muotteja ja koneita. Lasinpuhallus oli ryhmätyötä, jossa mestari viimeisteli kuuman lasimassan halutuksi esineeksi. Toisen kerroksen esittelyhallissa on maailmankuulu suomalainen lasitaide hienosti nähtävissä. On mm. Oiva Toikkaa, Timo Sarpanevaa ja Tapio Wirkkalaa, joka myös suunnitteli museon kalusteet ja näyttelytilat. Ylimmässä kerroksessa on vaihtuvia näyttelyitä. Vierailumme aikaan esillä oli Heikki Orvolan astiasarjoja ja sisustusesineitä esim. Kivi-kynttilälyhtyjä sekä Timo Sarpanevan painokankaita. Kotimatkalle lähdettiin tyytyväisinä päivän tutustumiskohtaisiin. Aikataulun mukaan saavuttiin Loimaalle, oli aika kiittää lämpimästi (melkein helteisesti) mukavasta matkaseurasta. Tavataan taas! Eläkeläinen 5/2022 37
YHDISTYKSET Paikallisyhdistykset › TURUN ELÄKELÄISET ry:n syys kokous pidetään keskiviikkona 19. lokakuuta 2022 klo 13.00 Urheilu talo Rientolassa, Pulmussuonka tu 86, 20360 Turku. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kah vitarjoilu. Johtokunta › KOKKOLAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään tiistaina 25.10.2022 alkaen klo 12.00 Snell mankodilla, Rantakatu 27, Kok kola. Kokouksessa käsitellään syyskokoukselle kuuluvat asiat. Tervetuloa! Johtokunta › YKSPIHLAJAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään 26.10.2022 klo 13.00 Ykspihlajan toimitalol la. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Jäsenet sydämellisesti ter vetulleita, kahvitarjoilu. Johto kunta › KEMPELEEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 27.10. 2022 klo 12.00 Kempeleen Työväentalolla Kos kelantie 24. Esillä syyskokouksel le määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › KIIMINGIN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous 27.10.2022 klo13.00 Jäälin kappe lissa, Rivitie 9, Jääli. Kokouksessa käsitellään syyskokoukselle kuulu vat asiat. Kahvitarjoilu. Tervetu loa. Johtokunta › RAISION SEUDUN Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syysko kous torstaina 27.10.2022 klo 12 Torni lassa, Tornikatu 9, Raisio. Käsitel lään syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa, kahvitarjoilu. Johtokunta › LOIMAAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään Loimaan Työväentalolla maanantaina 31.10 alkaen klo 12.00. Esillä syys kokousasiat. Tule päättämään yh teisistä asioista. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › NOKIAN ELÄKELÄISET ry:n syys kokous pidetään Nokian Kerho lassa keskiviikkona 2.11.2022 klo 12.00. Asioina sääntöjen määrää mät asiat. Kahvitarjoilu! Tervetu loa! Johtokunta › TORNION ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään ke 2.11. 2022 klo 12.00 alkaen Tornion Järjes tötalolla, Kemintie 53. Käsitellään säännöissä syyskokoukselle kuu luvat asiat. Osallistujille tarjotaan lounas klo 11.30 alkaen. Tervetu loa! Johtokunta › IVALON ELÄKELÄISET ry:n syys kokous torstaina 3.11.2022 klo 11.00 alkaen Tökärillä, Yhdysku ja 4, Ivalo. Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta › UUDENKAUPUNGIN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään torstaina 3.11.2022 klo 12 Uudenkaupungin Työväentalolla, Ylinenkatu 12, Uu sikaupunki. Käsitellään sääntö jen määräämät syyskokousasiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johto kunta › LOHJAN SEUDUN Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskoko us pidetään tiistaina 8.11.2022 klo 12 alkaen Lohjan työväentalolla, Kalevankatu 1. Kokouksessa käsi tellään sääntöjen syyskokouksel le määräämät asiat. Kahvitarjoi lu. Tervetuloa. Johtokunta › JÄRVENPÄÄN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous 9.11.2022 klo 15 Järvenpään Seu ratalolla, Kartanontie 20. Esil lä syyskokoukselle kuuluvat asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johto kunta › HAUKIPUTAAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 10.11.2022 klo 11.00 Hei ton talossa, Törmäntie15, Hau kipudas. Esillä syyskokouksel le määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta › IIN ELÄKELÄISET ry:n sään tömääräinen syyskokous to 10.11.2022 klo 12 Iin Järjestöta lolla, Laurintie 3, 91100 Ii. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johto kunta › PORIN ELÄKELÄISET ry:n syys kokous pidetään torstaina 10.11.2022 klo 11.00 Porissa, Vas:n kokoustilassa, Eteläpuisto 14 (Puistotalo). Käsitellään sääntö määräiset syyskokousasiat. Kah vitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta › ROVANIEMEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syys kokous pi detään osoitteessa Piekkari, Poh jolankatu 2 A, eläkeläistilat Pot kuri, Isomussalissa torstaina 10.11.2022 klo 11.00. Käsitellään syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu klo 10.30. Tervetu loa. Johtokunta › KEMIN ELÄKELÄISET ry:n syys kokous pidetään Pruntsilla (Kaup pakatu 28) perjantaina 11.11.2022 klo 9. Käsitellään sääntöjen mää räämät asiat. Tule mukaan suun nittelemaan ensi vuoden toimin taa, kun toimintasuunnitelmasta päätetään. Tervetuloa, kahvitar joilu. Johtokunta › TURUN TYÖVÄEN Eläkeläi set ry:n sääntömääräinen syys kokous pidetään perjantaina 11.11.2022 klo 12.00 Ttalolla, Van ha Hämeentie 29, 20540 Tur ku. Kokouksessa käsitellään syys kokoukselle kuuluvia asioita, voileipätarjoilu. Tervetuloa. Joh tokunta › PIHLAJAMÄKI-PIHLAJISTON ELÄKELÄISET ry:n syyskokous 14.11.2022 klo 10.30 Pihlajamäen nuorisotalolla osoitteessa Moree nitie 2, Helsinki. Esillä syyskokouk selle määrätyt asiat. Kahvitarjoi lu. Tervetuloa. Johtokunta › SALON ALUEEN Eläkeläiset ry:n syyskokous pidetään maa nantaina 14.11.2022 alkaen klo 12.00 Ikäkeskus Majakassa, osoi te Hornintie 5, 24800 Salo. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kokouksessa kahvitarjoilu. Joh tokunta › VARTIOKYLÄN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous 14.11.2022 klo 12.00 Vartiokylän Työväentalolla, Rusthollarinku ja 3, 00910 Helsinki. Esillä syysko koukselle määrätyt asiat. Kahvi tarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › JAKOMÄEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pi detään tiistaina 15.11.2022 klo 11.30 Italon kerhotilassa, Kanka repolku 5, 00770 Helsinki. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu klo 11.00 alkaen. Ter vetuloa! Johtokunta › KALLION-VALLILAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 15.11. klo 14 Ki naporin seniorikeskuksen Kertsi 1:ssä, Hämeentie 58–60, Helsinki. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Eläkeläiset ry:n puheenjoh taja Matti Huutola puhuu ikästra tegiasta. Tervetuloa osallistu maan ja kuulemaan! Johtokunta › JOENSUUN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 15.11.2022 klo 12 Kerho talolla Sairaalakatu 27, Joensuu. Esillä sääntöjen syyskokouksel le määräämät asiat. Kahvitarjoi lu alkaen klo 11. Tervetuloa! Johto kunta › RAJAKYLÄN-LÄNSIMÄEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräi nen syyskokous pidetään tiistai na 15.11.2022 klo 11.30 Länsimäen Asukastilassa. Osoitteessa Kilpa kuja 1 (käynti sisäpihan puolelta). Esillä syyskokoukselle kuuluvat asiat. Kahvitarjoilu! Tervetuloa päättämään yhdistyksemme toi minnasta. Johtokunta › TERVOLAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään tiistaina 15.11.2022 klo 11.00 Tervolan jär jestötalolla Paakkolantie 1245, 95330 Tervola. Käsitellään sään töjen 7 §:n määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johto kunta › TIKKURILAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 15.11.2022 klo 11.00 Puis tokulman alasalissa, Talkootie 4, Vantaa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta › IISALMEN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous ke 16.11.2022 klo 11 Työväentalolla, Pohjolankatu 11. Esillä sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Johtokunta › KAARINAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous keskiviikkona 16.11.2022 klo 12.00 Vaparissa, Kyynäräkatu 3, Kaarina. Kokouk sessa käsitellään sääntöjen syys kokoukselle määräämät asiat. Johtokunta › KALAJOEN ELÄKELÄISET ry jär jestää sääntömääräisen syys kokouksen 16.11.2022 klo 12.00 Tähtelässä, Santaholmantie 3. Käsitellään sääntöjen syysko koukselle määräämät asiat. Kaik ki jäsenet tervetuloa. Johtokunta › KEMIJÄRVEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pi detään ke 16.11.2022 klo 12.30 Ke mijärven työväentalossa, Särki lammentie 24, Kemijärvi. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Jä senet tervetuloa! Kahvitarjoilu. Johtokunta › MALMIN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous järjestetään 16.11.2022 kello 12 Malmin VPKtalolla, Askartie 8, 00780 Helsinki. Esillä syysko koukselle määrätyt asiat. Johto kunta › RYTIKARIN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pi detään keskiviikkona 16.11.2022 klo 11.30 Veitsiluodon työväen talolla, Rytikatu 27, Kemi. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kokouskahvit tarjolla klo 11.00 lähtien. Jäsenet tervetuloa ko koukseen! Johtokunta › YLÖJÄRVEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 16.11.2022 kello 11.00 Varikolla, Teollisuustie 24. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu klo 10.30. Ter vetuloa. Johtokunta › HAKUNILAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 17.11.2022 klo 11.00 Ha kunilan nuorisotalossa, Lauk karinne 4, Vantaa. Esillä syys kokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johto kunta › KUOPIO KALLAVESI Eläkeläiset ry:n syyskokous pidetään tors taina 17.11.2022 klo 14.00 alkaen Suokadun toimintakeskuksen ryhmähuoneessa, 2.krs, Suoka tu 6, Kuopio. Käsitellään sään tömääräiset asiat. Kokouksessa kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johto kunta › RAAHEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous 17.11.2022 klo 13.00 Raahen Työ väentalolla, Asemakatu 14, Raahe. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu klo 12.00. Jä senet joukolla mukaan! Johtokun ta › ULVILAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous Santrassa perjantai na 18.11.2022 kello 13. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetu loa! Johtokunta › ETELÄ-ESPOON ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 21.11.2022 KOKOUKSIA 38 Eläkeläinen 5/2022
klo 12.00 Matinkylän Monitoi mitalossa, Matinraitti 17, 02230 Espoo. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset syyskokous asiat . Kahvitarjoilu alkaa klo 11.30. Tervetuloa! Johtokunta › OULUN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskoko us 21.11.2022 Aleksinkulmas sa, Aleksanterinkatu 9. Käsitel lään syyskokoukselle määrätyt asiat kuten toimintasuunnitel ma ja talousarvio vuodelle 2023. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johto kunta › TAMPEREEN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään maanantai na 21.11.2022 kello 12, Tapiolas sa. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Jäsenet tervetuloa, kahvi tarjoilu. Johtokunta › OULUN TYÖVÄEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syysko kous pidetään maanantaina 21.11.2022 klo 13.00 Aleksinkul massa, Aleksanterinkatu 9, Oulu. Kokouksessa käsitellään sään töjen syyskokouksen käsiteltä väksi määräämät asiat. Lisäk si käsitellään yhdistyksen nimen muutosta koskeva aloite. Kahvi tarjoilu kokouksen edellä. Tervetuloa! Johtokunta › UIMAHARJUN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syysko kous maanantaina 21.11.2022 klo 10 Villa Koivurannan talossa, ala kerran kerhotilassa, Keskustie 5, 81280 Uimaharju. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kahvi tarjoilu. Johtokunta › ETELÄ-VANTAAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskoko us pidetään tiistaina 22.11.2022 klo 11.30 monitoimitalo Arkin sa lissa, Liesitori 1 Myyrmäki, Van taa. Käsitellään sääntöjen syys kokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johto kunta › VAASAN ELÄKELÄISET ry syys kokous 22.11.2022 klo 12, Arbe tets Vänner, Ajurinkatu 14. Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvi tarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › KAARELAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 23.11.2022 kello 13.00 kerhohuoneessa, Kaare lantie 86, Helsinki. Esillä syysko koukselle määrätyt asiat. Kahvi tarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › KLAUKKALAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syysko kous keskiviikkona 23.11.2022 klo 11 Klaukkalan työväentalo Män nikössä, Kiikkaistenkuja 21. Esil lä sääntömääräiset syyskokous asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta › KONTULAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pi detään keskiviikkona 23.11.2022 alkaen klo 11.00, Nuorisotalo Luuppi, Ostostie 4, Helsinki. Ko kouksessa esillä sääntömääräi set asiat. Tervetuloa. Johtokunta › PORVOON ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 24.11.2022 klo 14.00 Lundin talolla, Aleksanterinkatu 11. Esillä syyskokoukselle kuulu vat asiat. Kahvitarjoilu alkaa klo 13.30. Tervetuloa! Johtokunta › PIIKKIÖN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään torstaina 24.11.2022 klo 11.30 Pontelas sa, Pontelanmäki 5. Esillä sään tömääräiset syyskokousasiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johto kunta › VAAJAKOSKEN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous 24.11.2022 klo 14.00 Vaajakosken Veteraani talolla, Kirkkotie 15, Vaajakos ki. Esillä kokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › HEINOLAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään 28.11.22 klo 10.00 Heinolan Järjestötalolla, Tehtaantie 8. Kokouksessa kä sitellään säännöissä määrätyt syyskokousasiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta › NAKKILAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous maanantaina 28.11.2022 klo 12.00 Osuuspan kin kokoustilassa, Porintie 4. Kä sitellään sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johto kunta › LAHDEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pi detään tiistaina 29.11.2022 klo 13.00 Tietotuvalla, Hämeenkatu 15, 4. krs, Lahti. Kokouksessa kä sitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa kokoukseen. Johto kunta › JYVÄSKYLÄN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 29.11.2022 klo 11.00 Se pänkeskuksen Reaktorisalissa, Kyllikinkatu 1. Esillä sääntömää räiset asiat. Kahvitarjoilu, terve tuloa. Johtokunta › SIMON ELÄKELÄISET ry:n syys kokous Toivontuvalla 30.11.2022 kello 11. Käsitellään sääntömää räiset asiat. Johtokunta Aluejärjestöt › ELÄKELÄISET RY:N VARSINAISSUOMEN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen syyskokous pi detään tiistaina 15.11.2022 klo 11.00 TTalolla, Vanha Hämeentie 29, Turku. Esillä syyskokouksel le määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus alkaa klo 10.30. Terve tuloa. Aluetoimikunta › ELÄKELÄISET RY:N JOKILAAKSOJEN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen syyskokous perjantaina 18.11.2022 klo 12.00 Kempeleen Työväentalossa, Kos kelantie 24, Kempele. Esillä syys kokoukselle määrätyt asiat. Val takirjojen tarkastus klo 11.00 alkaen. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Aluetoimikunta › ELÄKELÄISET RY:N POHJOISKARJALAN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen syyskoko us keskiviikkona 23.11.2022 klo 12, Torikatu 5 A, Joensuu. Esillä sääntöjen syyskokoukselle mää räämät asiat. Kahvitarjoilu. Ter vetuloa! Aluetoimikunta › ELÄKELÄISTEN SATAKUNNAN ALUEJÄRJESTÖ ry:n syyskokous pidetään perjantaina 25.11.2022 klo 11.00 Porissa, Yhteisötalo Otavan Taivassalissa, Otavan katu 5 A. Valtakirjojen tarkastus ja kahvit klo 10.30. Käsitellään sääntömääräiset syyskokousasi at. Tervetuloa! Aluetoimikunta › ELÄKELÄISET RY:N SAVON ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntö määräinen syyskokous pidetään 25.11.2022 klo 11.00 Varkauden Warikolla, Ahlströminkatu 22, 78250 Varkaus. Esillä syyskoko ukselle määrätyt asiat. Kahvitar joilu. Tervetuloa! Aluetoimikunta › ELÄKELÄISTEN HELSINGIN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntö määräinen syyskokous tiistai na 22.11.2022 klo 12.00 Kinapo rin seniorikeskuksessa, Kertsi 1. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta › ELÄKELÄISET RY:N LAPIN ALUEJÄRJESTÖ ry:n syyskokous pidetään pe 25.11.2022 klo 13.00 alkaen Sodankylässä Kitisenran nan koululla, Vasantie 11. Käsitel lään säännöissä syyskokoukselle kuuluvat asiat. Valtakirjojen tar kastus ja ruokailumahdollisuus alkaa 11.30. Aluetoimikunta › ELÄKELÄISET RY:N POHJANMAAN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen syyskokous pi detään lauantaina 26.11.2022 klo 14.00 alkaen Seinäjoella Sen nulan tiloissa, Jouppilantie 23. Kokouksessa käsitellään sään tömääräiset syyskokousasiat. Tervetuloa! Aluetoimikunta › ELÄKELÄISET RY:N UUDENMAAN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen syyskoko us maanantaina 28.11.2022 klo 10.00, Puistokulma, Talkootie 4, 01350 Vantaa. Valtakirjojen tar kistus alkaa klo 9.00. Kokoukses sa käsitellään sääntöjen syys kokoukselle määräämät asiat, toimintasuunnitelma ja talous arvio vuodelle 2023. Aluejärjes tö tarjoaa syyskokouksen päät teeksi joululounaan kokoukseen osallistujille. Tarjoilua varten pyydämme ilmoittamaan osal listujien lukumäärän sihteerille mieluimmin sähköpostitse: raijalassila@netti.fi tai puheli mitse 050 368 2944 viimeistään 18.11. › ELÄKELÄISET RY:N ETELÄHÄMEEN ALUEJÄRJESTÖN syyskokous pidetään 2.12.22 klo 12.00 Hämeenlinnassa Järjes tösäätiön kerhotilassa, Birger Jaarlinkatu 12. Kokouksessa kä sitellään säännöissä määrätyt syyskokousasiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Aluetoimikunta llmoittaudu toimintatonnikoulutuksiin ELÄKELÄISET RY järjestää lokamarraskuussa neljä alueellista koulutusta, joissa perehdytään STEA-rahoitteisten toimintatonniavustusten hakemiseen ja raportointiin. Koulutusten aiheena on avustusten hakeminen, käyttö, kirjanpito, raportointi ja tilitys. Toivomme koulutuksiin osallistumista niistä yhdistyksistä, jotka ovat saaneet toimintatonniavustuksia tai jotka hakevat ensi vuodelle avustusta. Tilaisuuksiin osallistuminen on maksutonta. Matkakuluja ei korvata. Kurssipaikoilla on mahdollisuus lounasruokailuun, joka on aluejärjestöstä riippuen omakustanteinen tai maksuton. Järjestämme etäosallistumismahdollisuuden Nokialla pidettävään koulutukseen 26.10. Etäyhteys tapahtuu Teams-sovelluksella ja on avoin kaikkien yhdistysten edustajille kautta maan. Ilmoittaudu etäosallistumislinkin saadaksesi Aaron Kalliselle osoitteeseen aaron.kallinen@ elakelaiset.fi . On hyvä, jos osallistujat tuovat mukanaan kannettavan tietokoneen. Ilmoittautuminen Jukka Mustakalliolle osoitteeseen jukka.mustakallio@elakelaiset.fi. Lisätietoja voi kysellä Tiina Rajalalta, puh. 040 582 4319 tai Aaron Kalliselta, puh. 044 751 1031. Toimintatonnikoulutukset TO 20.10. KUOPIO klo 10–15: Kaakkois-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Savon aluejärjestöt. › Lapland Hotels Kuopio, Puijonkatu 32 › Ilmoittautuminen heti › Lounasmahdollisuus hintaan 11,30 e. KE 26.10. NOKIA klo 10–15: Pirkanmaan, Satakunnan, Varsinais-Suomen, Keski-Suomen ja Pohjanmaan aluejärjestöt. › Nokian kirjastoja kulttuuritalo Virta, Härkitie 6 › Ilmoittautuminen heti › Lounasmahdollisuus hintaan 7,90 e. › Myös etäosallistuminen mahdollista. TO 3.11. VANTAA klo 10–15: Etelä-Hämeen, Helsingin ja Uudenmaan aluejärjestöt. › Puistokulma, Talkootie 4 › Ilmoittautuminen viimeistään 27.10. › Maksuton lounas Helsingin ja Uudenmaan aluejärjestöjen edustajille, muille lounasmahdollisuus hintaan 10,50 e. PE 11.11. KEMPELE klo 11–16: Jokilaaksojen, Kainuun ja Lapin aluejärjestöt. › Kempeleen Työväentalo, Koskelantie 24. › Ilmoittautuminen viimeistään 27.10. › Lounasmahdollisuus. Eläkeläinen 5/2022 39
YHDISTYKSET SEIJA TIKKANEN HIMANGAN JA KALAJOEN eläkeläiset tutustuivat uuteen hyvinvointialueeseen 3.8. Tarkoitukseen oli saatu pääasiallinen rahoitus ns. toimintatonnina. Kohteena olivat Raahen sote-kuntayhtymä ja Oulaisissa Taukokankaan kuntoutuslaitos. Raaheen meidät vastaanotti tottunein oppaan ottein Raahen yhdistyksen puheenjohtaja Anja Sarajärvi. Kierrellessämme linja-autolla kaupunkia n. puolen tunnin ajan hän esitteli pääpiirteittäin kaupungin, sen nähtävyydet sekä oman yhdistyksensä vilkasta toimintaa. Olimme kiitollisia hänen vastaanotostaan. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän toiminnasta saimme sen johtaja Elisa Roimaan johdolla hyvän kuvan. Erityisesti NeuvoRassi-hyvinvointipisteen toiminta vaikutti häkellyttävän hienolta. Siellä oli mm. ikäneuvola. Kuitenkin NeuvoRassi palvelee kaikenikäisiä. Asiakasystävällisyys oli otettu tosissaan huomioon. Kerrottiin, ettei ole kynnystä astua sisään keskelÄrjänsaaren komeat hiekkarannat ja mäntymetsät toivat lapsuusmuistoja monen Kajaanin Eläkeläisten retkeläisen mieleen. RAILI MYLLYLÄ OULUJÄRVELLÄ SIJAITSEVAN Ärjänsaaren pitkät hiekkarannat ovat tuttuja monille kajaanilaisille. Saaren omisti aikoinaan Kajaani Oy, joka rakennutti sinne kesämökkejä henkilökunnan käyttöön. Monet tämän päivän eläkeläiset muistavat paikan 50-luvulta, jolloin he saivat nauttia saaren kymmenen kilometrin upeasta hiekkarannasta, korkeista hiekkatörmistä ja upeista mäntymetsistä. Ne olivat lapsuuden kesiä, jolloin aurinko paistoi aina. Saarella ei ole vieläkään pysyvää asutusta. Siellä on vain lomamökkejä saaren etelärannalla. Saaren rannoista vain noin kymmenen prosenttia on rakennettua, joten Ärjässä on Oulujärven suurin yhtenäinen vapaa ranta-alue. Tällä hetkellä saaren omistaa Metsähallitus ja saarta kehitetään koko ajan. Saarelle rakennetaan lisää mökkejä vuokrattavaksi ja siellä pidetään myös ohjelmallisia tilaisuuksia. Lapsuuden muistot olivat monilla Kajaanin Eläkeläisten jäsenilläkin mielessä, kun teimme saarelle retken elokuisena sunnuntaina. Retkeilijöiden joukossa oli toki paljon myös heitä, joille saari oli tuntematon ja käyntimme ensi kosketus tähän Kainuun aarteeseen. Saareen mentiin ensin bussilla satamaan ja sitten veneillä turvallisesti matkailuyrittäjien Kaisan ja Rikun kuljetuksessa. Saarella sovittiin, että jokainen voi kulkea opastettuja reittejä ja tutustua saareen omatoimisesti. Mäntymetsä hoiti monella tapaa hengitystä ja hyvinvointia. Mustikoita riitti metsässä suun ja käsien värjäämiseen. Saaren kesän pitkäaikaisimpia asukkaita – Helmeä ja sen kumppaneita käytiin rapsuttelemassa. Samalla jututettiin monien satojen hakijoiden joukosta lammaspaimeneksi päässyttä nuorta naista. Se kohtaaminen auttoi ymmärtämään, miksi tähän ”työhön” on kova hinku ja siitä ollaan valmiit maksamaan. Vaeltelun välillä tai sen päätteeksi istahdettiin Kaisan pitämään kesäkahvilaan maistuville munkkikahveille ja tutustuttiin toisiimme. Kajaanin Eläkeläiset on saanut koronan aikana runsaasti uusia jäseniä ja oli mukava kertoa heille, että pidämme erityisesti uusille jäsenille tarkoitetun tilaisuuden syyskauden avajaisiksi. Ja mitä olisi retki ilman makkaran paistoa. Saarella on nuotiopaikkoja ja puitakin oli valmiina. Pertin, Jarmon ja Velin paistamat makkarat maistuiNuotiolla Ärjänsaaren maisemissa. Retki Oulunjärven helmeen vat tosi hyvälle ulkoilmassa. Nuotion äärellä vielä viipyiltiin ja jutusteltiin. Kun makkarat oli syöty, kerättiin kaikki tykötarpeet ja roskat. Saarelta pitää viedä pois, mitä sinne on tuonut. Olisipa näin muuallakin! Pelastusliivit osattiin jo toisella kertaa pukea paremmin päälle ilman apua ja siirtyminen mantereella odottavaan bussiin kävi veneillä sutjakasti. Pilvipoutainen ilma oli suosinut meitä koko päivän ja kaikki olivat tyytyväisiä retkeen. Tällaisia tapahtumia lisää oli ihan yhteinen mielipide ja toive. Ja siihen oli minunkin helppo yhtyä. Yritetään järjestää! Raahessa tutustuttiin hyvinvointikuntayhtymän toimintaan ja palveluihin. Etualalla Himangan Eläkeläisten puheenjohtaja Veikko Vähärautio. Himangan ja Kalajoen eläkeläiset tutustuivat hyvinvointialueeseen lä kaupunkia sijaitsevaan toimipisteeseen, jos on joku tarve. Palvelu on pääosin maksutonta. Avohuollon palvelujen uudelleenjärjestely ei kuulemamme mukaan ole aiheuttanut lisäkustannuksia muuta kuin tilavuokrien osalta. Matkallamme oli mukana Pohjois-Pohjanmaan himankalainen aluevaltuutettu – kuntoutuksen ylilääkäri sekä myös Himangalla lomaillut Ruotsissa työskentelevä ortopedi. Siitäkin syystä keskusteluista muodostui vilkasta ja hyvin antoisaa. Meille eläkeläisille syntyi välttämätön tarve saada omalle paikkakunnallemme ikäneuvola. Toivoa sopii, että uusille hyvinvointialueille saadaan tasalaatuiset palvelut. Oulaisten Taukokankaan kuntoutuslaitokseen tutustuimme kahdessa ryhmässä oppaiden avulla. Vähän verryttelimme ennen laitoksen johtajan puheenvuoron kuulemista. Laitos on rakennettu alkujaan sotainvalidien kuntoutusta varten. Alkuperäisen tarpeen vähennyttyä toimintaa on kohdennettu muulle väestölle. Myös Kalajoelle ja Ylivieskaan laitos järjestää nykyään palveluja. Mm. Kela ostaa Taukokankaan kuntoutuspalveluja. Toimitusjohtaja Johanna Patanen esitteli meille muun ohella niiden hakuprosessin. Palasimme kiinnostavalta yhdeksän tunnin ja 235 kilometrin tutustumisretkeltä hyvin tyytyväisinä kotiin odottamaan hyvinvointialueen toiminnan alkamista. 40 Eläkeläinen 5/2022
Julkaisija Eläkeläiset ry Va. päätoimittaja Tuomas Talvila Tilaukset ja osoitteenmuutokset Anna Autio puh. 020 743 3610 anna.autio@elakelaiset.fi Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa Tilaushinta kotimaahan 30 euroa/vuosikerta Muut Pohjoismaat 40 e/vsk, muut maat 50 e/vsk Toimitus ja toimisto Kauppakaarre 1, 6. krs 00700 Helsinki puh. 020 743 3610 elakelainenlehti@elakelaiset.fi Ilmoitusmyynti Mediamyynti Saarsalo Oy Henna Anttila myyntipäällikkö puh. 041 313 1047 henna.anttila@saarsalo.fi Syntymäpäivät ja poisnukkuneet, syysja kevätkokousilmoitukset osoitteeseen: elakelainenlehti@ elakelaiset.fi Ulkoasu Tuomas Nikulin ISSNL 03558290 ISSN 03558290 (painettu) ISSN 22423338 (verkkolehti) Paino Botnia Print, Kokkola 2022 Puheenjohtaja Matti Huutola puh. 044 493 9010 Varapuheenjohtaja Tuula Telin Toimisto Kauppakaarre 1, 6 krs. 00700 Helsinki elakelaiset@elakelaiset.fi elakelaiset.fi Toimisto palvelee ark. klo 9–15. Jäsenpalvelu jasenet@elakelaiset.fi Soittoaika kello 9–12, puh. 020 743 3610: jäsen maksut, osoitteen muutokset, kurssien ja jäsentapahtumien ilmoittautumiset, materiaali tilaukset, Eläkeläinenlehden tilaukset. Muina aikoina pyydämme käyttämään henkilökunnan suoria puhelinnumeroita. Kaikki maksut (mukaan lukien jäsenmaksut) IBAN FI11 1012 3000 0714 70 Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@ elakelaiset.fi Toiminnanjohtaja Jan Koskimies (vanhem pain vapaalla 1.9.–31.12.) Va. toiminnanjohtaja Tuomas Talvila puh. 050 570 9716 Henkilöstöja talousvastaava Heli Grönroos puh. 050 529 0399 Jäsenvastaava Anna Autio puh. 044 751 1030 jäsenrekisteri, yhdistys rekisteri Järjestösuunnittelija Aaron Kallinen puh. 044 751 1031 Koulutussuunnittelija Tiina Rajala puh. 040 582 4319 Toimistoassistentti Jukka Mustakallio puh. 044 751 1032 Monikulttuurisuustyön suunnittelija Eva Rönkkö puh. 040 501 3599 Monikulttuurisen toiminnan ohjaaja Evgeniya Mazurova puh. 040 132 7307 Tapahtumasuunnittelija Tiina Hestad puh. 044 493 8247 SYNTYMÄPÄIVIÄ POISNUKKUNEITA 96 vuotta 8.10. Helena Grönqvist, EteläVantaa 94 vuotta 21.9. Tilma Liukkonen, Kerava 22.11. Raakkeli Matinlompolo, Pello 93 vuotta 4.11. Frans Lahdenperä, EteläVantaa 10.11. Eino Koivikko, Raisio 91 vuotta 30.9. Vuokko Mäkipää, Lempäälä 17.10. Vilho Mäkinen, Jyväskylä 1.11. Esko Pynnönen, Jyväskylä 90 vuotta 29.8. Pentti Laine, Malmi 8.11. Anja Rautniemi, Heinola 16.11. Aira Keränen, Hyrynsalmi 22.11. Hilkka Lindroth, Hyrylä 85 vuotta 14.10. Eila Järvi, EteläVantaa 12.11. Jaakko Huttunen, Kajaani 80 vuotta 13.10. MarjaLeena Hautala, Seinäjoki 9.11. Armi Kärnä, Kajaani 26.11. Hannu Jokinen, Heinola 27.11. Sven Kiviniemi, Pello 28.11. Marjatta Kunelius, Reisjärvi 29.11. Pekka Heikkinen, Hyrynsalmi 30.11. Raili Karjalainen, Kajaani 75 vuotta 2.6. Alli Ronkainen, Kuusamo 16.10. Kaarina Heinonen, EteläVantaa 22.10. Aulis Saapunki, Kuusamo 28.10. Lea Nieminen, Anjalankoski 6.11. Leila Nordman, Heinola 9.11. Pertti Nurmi, Kaarina 25.11. Leila Katariina Pitkäkangas, Pietarsaari 28.11. Mikko Laine, Nakkila 30.11. Hely Alakokkare, Heinola 30.11. Eila Hasanen, Tikkurila 13.12. Tuula Anneli Hanhikangas, Pietarsaari 70 vuotta 29.10. Raija Kataja, Kotka 26.11. Pirjo Haataja, Kajaani 30.11. Riitta Timonen, Kotka 8.12. Marja Ruokonen, Salo 65 vuotta 17.10. Eija Nieminen, Kaarina 10.12. Michael Baumberger, Tikkurila Jämsän Eläkeläiset Veikko Kalevi Ottelin Kaarelan Eläkeläiset Erik Bärlund Sulo Siren Kuusamon Eläkeläiset Bruno Taisto Heikkinen Mikkelin Eläkeläiset Taisto Taavetti Hiltunen Nakkilan Eläkeläiset Teuvo Orava Pellon Eläkeläiset Sointu Vanhatalo Tuomo Waara Viialan Eläkeläiset Tuomo Kalle Tapani Huhtala MUISTATTEHAN JOULUTERVEHDYKSET! Niiden viimeinen lä hetyspäivä lehdelle on perjantai 4.11. Tarkempaa tietoa joulu tervehdysten keräämisestä tämän lehden sivulla 3. MUUN AINEISTON (jutut, kuvat, Syntymäpäiviä ja Poisnukku neitapalstojen tiedot jne.) viimeinen lähetyspäivä on maanan taina 14.11. ELÄKELÄINENLEHDEN NUMERO 6 ILMESTYY 9.12. Eläkeläinen 5/2022 41
Monipuolinen retki tarjosi Paltamon Eläkeläisille nokipannukahvit, meheviä tarinoita ja vierailun Kassu Halosen taidetalossa. TEKSTI ARJA JAUHIAINEN KUVA MIIA HÄMÄLÄINEN PALTAMON ELÄKELÄISET ry suunnitteli retkeä lähiseudulle viime syksynä. Aika pian tuli mieleen Manamansalon saari, joka tunnetaan kauniina, historiallisena ja kulttuurisena paikkana. Niinpä meitä lähti 30 reipasta eläkeläistä elokuun 10. päivä kohti Manamansaloa. Paltamosta tulee sinne matkaa noin neljäkymmentä kilometriä. Kamman kodalla meitä odotti ”paljasjalkainen” manamansalolainen Reino Huotari vaimonsa Railin kanssa nokipannukahveineen. Missäpä se kahvi maistuu paremmalle kuin nuotion ympärillä juttuja kertoen. Makkarat paistettiin nuotiolla, niin kuin kuuluukin retkellä tehdä. Tarkoitus oli myös keräillä mustikoita ja sieniä, Manamansalolla käydään paljon poimimassa tatteja, mutta ne eivät vielä olleet nousseet. Kukapa olisi malttanut lähteäkään metsään, kun Reino oli valmistautunut kertomaan meille Manamansalon historiaa. Manamansalo on ollut aikoinaan koko Kainuun keskus, sillä rappasotien nimellä tunnetun sodan aikana siellä sijaitsi koko maakunnan ensimmäinen kirkko. Se rakennettiin v. 1559. Vainolaiset polttivat sen kuitenkin v. 1581. Tuolloin he ryöstivät myös kirkon kellon ja veivät sen Solovetskin luostarisaarelle. Reino ja Raili Huotari ovat käyneet tutustumassa Solovetskin luostariin Kassu Halosen taidetalossa otettiin ryhmäkuva kultalevyjen loisteessa. Luontoa, kulttuuria ja historiaa Manamansalossa ja nähneet myös kotikylästään viedyn kirkonkellon. Kello oli ollut sen verran raskas, ettei sitä voinut ottaa mukaan ja tuoda takaisin omalle kylälle. Reino kertoili lisäksi jutun Manamansalon saaren syntyvaiheesta. Piru oli nostanut Kivesjärven kylästä suurella talikolla maaturpeen ja viskannut sen keskelle Oulujärveä. Kivesjärvellä sijaitsevan Kivesjärven sanotaan olevan saman muotoinen kuin Manamansalon saaren. Ennen kodalta lähtöä lauloimme Ahti Juntusen johdolla nuotiolauluja. Sen jälkeen suuntana oli muistomerkkikirkko. Se on rakennettu v. 1959, vuonna 1581 hävitetyn kirkon paikalle ja toimii ulkoilmakirkkona. Kirkko on vaikuttava ja sijaitsee aivan Oulujärven rannalla. Tämän jälkeen, kuin sokerina pohjalla, pääsimme tutustumaan Kassu Halosen taidetaloon ja mikä parasta, itse Kassuhan meidät otti vastaan. Taidetalohan on entinen Manamansalon kansakoulu, jota myös Kassu Halonen kävi. Ennen kuin aloimme tutustua näyttelyyn, pidimme hiljaisen hetken Vesa-Matti Loirin muistolle. Olimme kuulleet hänen kuolemastansa vain muutama tunti aikaisemmin. Näyttelysalin seinille asetetut kultalevyt olivat mahtavaa katseltavaa. Samalla Kassu Halosen esittely levyistään ja tuotannostaan valaisi meille taiteilijan työtä. Kuulemmehan hänen tuotantoaan radiosta, mutta tämä oli aivan käsinkosketeltavaa, musiikkiesittelyn välillä, esim. Sydämeeni joulun teen, Sä surun pyyhit silmistäni pois, jne. Kyllä vaan kyyneleet tuli silmiin. Lähdimme kotimatkalle tyytyväisin mielin, täynnä muistoja luonnosta, historiasta ja kulttuurista. Kannattaa suunnata retkiä Manamansaloon, siellä on monipuolista tarjontaa. Kainuulaiset kokoontuivat Hepokönkäälle Kainuun Aluejärjestö järjesti Luontoretken Puolangan Hepokönkäälle. Osanotto oli runsasta, paikalla oli noin 80 eläkeläistä ympäri Kainuuta. Hyrynsalmen Eläkeläiset paistoivat makka raa ja tarjosivat nokipannukahvit munkin ke ra. Aluejärjestön puheenjohtaja järjesti pienen luontovisailun. Kesätauon jälkeen, oli mukavaa tavata tut tuja ja rupatella pitkästä aikaa. Tapahtumalle sattui kaunis syyspäivä ja koski kohisi vieressä. 42 Eläkeläinen 5/2022
RISTIKKO KRYPTON 4/2022 RATKAISU RISTIKON 5/2022 ratkaisut on lähetettävä 14. marraskuuta mennessä osoitteella: Eläkeläinenlehti Kauppakaarre 1, 6.krs. 00700 Helsinki Kuoreen ei saa panna tehtävän ratkaisun lisäksi muuta postia järjestölle tai lehdelle. Kuoreen on kirjoitettava sana RISTIKKO. Krypton 4/2022 oikein ratkaisseiden joukosta onnetar nosti seuraavat nimet: Laila Heino, Rauma ja Annikka Stenberg, Karkkila. Onnittelut voittajille! 5/2022 Ratkaisijan nimi Osoite Postitoimipaikka SEURAAVASSA NUMEROSSA Omaishoitajaliiton toiminnanjohtaja Sari Tervosen haastattelu Eläkeläinen 6/2022 ilmestyy 9. joulukuuta. P O R E S A T O A S E L E P O A S E N N U S S I A T A L A S U U N O O L K A M O T E L L I H A T T U J A K A U P A T A A N U T R A K E E T M S T R U K K I R N I T E E T E A K N E A A T E L I S T O P I R A T I S M I T O R I T I I T P O H I M O T P S O V I N T O L E K A I M P O R T O I M I N E N T I I R A T S I E R A I N V L A U H A L N K I P U N A E L A P E K E T O M A I S E M A P E L T O A L A T A N E M I A O R A S T E L L A I L T A L H A N K K I N U T P Ä Ä H I N E E N A J O T I E N A T A I Ä T I A N N A aukko laitonta kopiointia voittaa suvun miehiä huippuja -rahasto KORKEUSHYPPÄÄJÄ JUNNILA MONIEN TOIMISSA RUTINOITUNUT SUORITTAA LÄÄKÄRILENTOJA LAPISSA POIMII MAANTIEN OJASTA HORSMAN KUPLA SODASSA SOLMITTU -SISSI VESKUN ROOLI UKK YÖPYMISEEN PIIKIKÄS -LIIKENNE KUUROINA VEIVATTAVA STÅHLBERG -SOKERI -TAKKI YLÄLUOKKAINEN VÄHÄINEN -HAMMAS NÄKYY USEIN NAAMASTA YLHÄISISTÄ NEUVOKAS AUKIO AISTITTAVIA NIIN VOI KÄYDÄ PYYTÄJÄLLÄ HIEROTTU TIEDOSTOLLE OHJELMIEN VÄLILLÄ LEMPEITÄ VATSAONTELOSSA LEUTO OHJASI MANHATTANIN PANKISTA HETKEN PALAVA KALLIALA -KEINO HALLINNASSA SARJISKOIRA SAMA ILMAN KOLMATTAKIN KYNNETTYJÄ RUNSAAN VUODON SEURAUKSENA LAIHON TAPANA LOPUTTOMASTI MONEN MAAN NAINEN www.sanaris. / laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen Joulutervehdykset Eläkeläinen 5/2022 43
Anna hyvän tuottaa Osuuskunta Tradekan tuotto-osuus on tarkoitettu pitkäaikaiseksi, vakaaksi sijoituskohteeksi osuuskunnan jäsenille. Sijoittamalla osuuskuntaan sijoitat myös yhteiskuntaan. Osuuskunta Tradeka laski 7.1.2020 liikkeelle tuotto-osuuksia 18 miljoonan euron arvosta. Kerätyt varat siirretään Tradeka-Yhtiöt Oy:lle käytettäväksi yhtiölle vahvistetun strategian mukaisten omistus kategorioiden sijoituskriteerit täyttäviin sijoituksiin. Tradekan tuotto-osuusanti jatkuu, kunnes kaikki tuotto-osuudet on merkitty ellei antia tätä ennen keskeytetä. Tradekan tuotto-osuuksia voivat merkitä osuuskunnan 18 vuotta täyttäneet henkilöjäsenet ja yhteisöjäsenet 1–500 kappaletta eli 100–50 000 euron arvosta huomioiden myös 2019 merkityt tuotto-osuudet. Tradekan tuotto-osuusmerkintää harkitsevan jäsenen tulee huomioida, että tuotto-osuudella ei ole pääomaturvaa eikä se kuulu talletussuojan piiriin. Sijoitukseen sisältyy riski tehdyn sijoituksen menettämisestä kokonaan tai osittain. Tuotto-osuuksille maksettavasta korosta päätetään vuosittain ja tuottotavoitetta voidaan muuttaa. Korkoa tuotto-osuuksille on maksettu joka kerta tuottotavoitteen mukaisesti 3,5 %. Huomaathan, että tuotto-osuuden historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta kehityksestä. 3,5 % tuottotavoite Osuuskunta Tradekan tuotto-osuus on mahdollisuus hyötyä oman osuuskunnan liiketoiminnan tuloksesta. Tuotto-osuuksien tuottotavoite on 3,5 %. Tavoitteen mukainen korko on maksettu edustajiston päätöksellä joka vuosi. Yhden tuotto-osuuden hinta on 100 euroa ja osuuskunnan jäsen voi merkitä osuuksia 1–500 kappaletta eli enintään 50 000 euron arvosta. Merkinnän voi tehdä kertasijoituksena tai erissä. Minimi kertamerkintä on 100 €. T radekan tuotto-osuusesitteen, annin ehdot ja lisätiedot sekä ohjeet merkintähakemuksen tekemiseksi löytyvät Tradekan verkkosivuilta osoitteesta tradeka.fi/tradekan-tuotto-osuus Tuotto-osuuksien merkintä oma.tradeka.fi