• Valtuusto: Rohkeutta satsata soteen 3 | Etäopastusta digitaitojen tueksi 9 | Retkeilypäiviltä eväitä hyvinvointiin 12 2023 | 2. kesäkuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Laulakaa, soittakaa ja nauttikaa siitä, innostaa Suomen Työväen Musiikkiliiton toiminnanjohtaja Sanna-Mari Holma. 24 Musiikin iloa 3 Syksyn koulutuskalenteri 15
• K uten usein vaaleissa käy, voitti huhtikuun eduskuntavaaleissa oppositio, ja hallituspuolueet kokivat tappion. Valta vaihtuu ja uusi hallituskokoonpano saa mahdollisuuden toteuttaa tavoitteitaan. Nähtäväksi jää, onko uusi hallitusohjelma eläkeläisille myönteinen. Itse asettamansa ohjelman lisäksi hallitus joutuu ratkomaan myös muita ennakoituja ja ennakoimattomia ongelmia ja haasteita. Kun edellistä hallitusta asetettiin vuonna 2019, uumoiltiin suurimpien ongelmien liittyvän väestön ikääntymiseen, sote-palveluihin ja ilmastonmuutokseen. Niiden lisäksi Sanna Marinin hallitus sai kuitenkin eteensä koronapandemian, sodan Ukrainassa, Nato-jäsenyyden sekä energiakriisin ja hintojen nousun. Emme tiedä mitä ennakoimatonta tuleva hallitus saa eteensä. Sen tiedämme varmasti, että hallituksen pöydällä tulevat olemaan väestön ikääntymiseen liittyvät asiat. Sote-palveluihin tarvitaan kipeästi lisää henkilökuntaa. Eläkeläisten toimeentulo-ongelmat on ratkaistava ja lunastettava tuleville sukupolville annettu lupaus oikeudenmukaisista eläkkeistä. PYRKIMYS VALTIONTALOUDEN tasapainottamiseen ja eläkejärjestelmän uudistaminen eivät saa merkitä eläkkeiden ja indeksien leikkaamista, palveluiden heikennyksiä tai korkeampia asiakasmaksuja. Tällaiset säästöt saisivat aikaan vain lisää ongelmia. Eläkeläiset ry ajaa yhdessä muiden eläkeläisjärjestöjen kanssa yhteiskuntaa, jossa eläkkeellä tulee toimeen ja kaikki saavat tarvitsemansa palvelut. Eläkeläisten väliset tuloerot ja eläkeläisköyhyys eivät saa kasvaa. Digitalisaatio ei saa johtaa ihmisten syrjäyttämiseen palveluista ja päätöksenteosta, vaan kaikilla on yhtäläiset ihmisoikeudet. Kannustamme myös paikallisyhdistyksiä aktiiviseen vaikuttamiseen kunnissa ja hyvinvointialueilla. Sote-palveluiden siirtyminen pois kunnilta mahdollistaa keskittymisen arjen hyvinvointiin: kulttuurija liikuntapalveluihin, ikäystävälliseen asumiseen ja elinympäristöön, sekä ihmisten osallisuuteen ja vaikuttamismahdollisuuksiin. JAN KOSKIMIES PÄÄTOIMITTAJA TYÖMARKKINAJÄRJESTÖT ovat ilmoittaneet valmiuden käynnistää neuvottelut eläkejärjestelmän uudistamiseksi. Mitä todennäköisemmin tällaiset neuvottelut myös käynnistyvät. Me eläkeläisjärjestöt haluamme olla mukana vuoropuhelussa, jossa uudistusta valmistellaan. Eläkejärjestöjen on valmistauduttava entistä tiiviimpään yhteistyöhön keskenään ja meille tärkeiden kumppaneiden kanssa. Näihin kuuluvat työmarkkinajärjestöt. IKÄIHMISTEN kokonaishyvinvointi ei muodostu pelkästään taloudellisten etuuksien perusteella, vaikka ne olennaisinta ovatkin. Olen käynyt kevään aikana vierailuilla lukuisten yhdistysten juhlissa ja tilaisuuksissa. Nämä ovat olleet ns. loppuunmyytyjä viimeistä penkkiä myöten. Yhteisöllisyyden voima ja ilo on ollut kouriintuntuva ja välittynyt aina puhujapönttöön asti. Haluankin kiittää kaikkia Eläkeläiset ry:n jäseniä ja yhdistysten aktiiveja työstä, joka on yhteiskunnalle ja ihmisille mittaamattoman arvokasta. Myös tulevaisuudessa olemme vahva järjestö, kunhan huolehdimme jäsenkehityksestä. Jäsenhankinta on meille tärkeä voimauttaja. NYT ON kuitenkin aika hakea voimia järjestötyöhön ja nauttia Suomen suvesta läheisten ja ystävien kesken. Hyvää kesää. Edessä vahvaa vaikuttamistyötä Järjestöissä on voimaa 3 | 2023 Kannen kuva Annina Mannila Valtuusto: Rohkeutta satsata soteen 3 | Etäopastusta digitaitojen tueksi 9 | Retkeilypäiviltä eväitä hyvinvointiin 12 2023 | 2. kesäkuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Laulakaa, soittakaa ja nauttikaa siitä, innostaa Suomen Työväen Musiikkiliiton toiminnanjohtaja Sanna-Mari Holma. 24 Musiikin iloa 3 Syksyn koulutuskalenteri 15 SENNI JA SAFIRA POIMINTA PUHEENJOHTAJALTA MATTI HUUTOLA PÄÄKIRJOITUS ”On kevään merkit ilmassa ja katse kohti aurinkoa ja lämpöä, vehreyttä ja vesien solinaa.” Mervi Veijola Nokian Eläkeläisten blogissa Lue: yhdistykset.elakelaiset.fi/ nokia/blogit Emme tiedä mitä enna­ koimatonta tuleva hallitus saa eteensä.” Vahvasti mukaan EETU ry:n ehdotukset kirjauksiksi hallitusohjelmaan 2023. 6 Valssin tahdissa Kalajoen retkeilypävillä liikutaan iloisella mielellä. 10 Kävelypässit tien päällä Ensimmäinen kesäetappi on virtuaalikävelyä . 13 Cha cha cha Palojärvellä Lapin monipuolisella kurssilla saatiin hiki pintaan. 16 Moninainen jäsenistö Kysely kartoitti toivomuksia. 18 Koulutuskalenteri 15 Kalevin kynästä 17 Runopysäkki 32 Suolaista ja makeaa 34 Krypto 47 2 Eläkeläinen 2/2023
• AJASSA TUOMAS TALVILA S uomeen neuvotellaan uutta hallitusta. Eläkeläiset ry on huolissaan siitä, että jos hallitusohjelmaa tehdään säästöt edellä, vaarannetaan yhteiskunnan pitkäjänteinen kehittäminen. Erityisen huolissaan järjestö on sosiaalija terveyspalveluista säästämisestä. Kuopiossa 23. toukokuuta kokoontunut Eläkeläiset ry:n valtuusto muistuttaa, että soten rahoitusvaje syntyi siitä, että palveluiden siirto hyvinvointialueille paljasti kuntien harjoittaman mittavan alibudjetoinnin. Rahat eivät kerta kaikkiaan riitä laadukkaiden palveluiden turvaamiseksi ikääntyvälle väestölle. ”Jos hallituksen muodostajilla on vielä epäselvyyksiä siitä, tarvitaanko soteen lisää rahaa vai ei, voi asiasta kysyä miltä tahansa eläkeläisyhdistykseltä Suomessa. Ympäri maata keskustellaan nyt asiasta ja jaetaan huoli läheistemme elintärkeiden palveluiden tulevaisuudesta”, valtuuston kannanotossa totdetaan. Taustalla hallitusohjelmaneuvotteluissa ovat valtiovarainministeriön laskelmat muun muassa indeksisidonnaisten menojen leikkaamisesta. Ilman sote-menoihin puuttumista kaavaillut miljardisäästöt on vaikea saada kasaan. ”Jos jostakin asiasta suomalaiset ovat nykypäivänä laajasti yhtä mieltä, on että vanhustenhoivamme on laitettava kuntoon. Onko hallitus tästä huolimatta todellakin valitsemassa säästöt ja veronalennukset ennen vanhustenhoivaa?” Valtuusto muistuttaa, että sote-uudistus on ollut toiminnassa vasta muutaman kuukauden. Kantava ajatus on perusterveydenhuoltoon satsaaminen ja sitä kautta hoidon oikea-aikaisuus. Kun peruspalvelut ovat kunnossa, ei niin usean tarvitse tukeutua kalliiseen ja työvoimaintensiiviseen erikoisairaanhoitoon. Säästöäkin syntyy, kun olemassa olevat resurssit saadaan tehokkaasti käyttöön ja kunnissa tehdään ennalta ehkäisevää työtä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. ”Hallitukselle toivoisi nyt rohkeutta ja malttia antaa hyvinvointialueille niiden tarvitsema rahoitus palveluiden kuntoon saattamiseen. Sitä varten ne on perustettu ja siksi niihin on valittu vaaleilla päättäjät. Ei nyt ajeta tätä tuliterää vasta käynnistettyä junaa suoraan romuttamolle”. Eläkeläiset ry muistuttaa, että huutava henkilöstöpula ei ratkea säästämällä. ”Sote ei ole taikaseinä, josta voidaan säästää loputtomasti ilman vakavia seurauksia. On ymmärrettävä, että hoitoja hoiva-ala saa tarvitsemansa kunnianpalautuksen vain hoitajien palkkoja ja työoloja parantamalla”, valtuuston kannanotto lausuu. ? Lue lisää valtuuston kokouksesta ja seminaarista Eläkeläinen-lehden seuraavasta numerosta. Valtuustolta terveisiä Säätytalolle: Rohkeutta satsata soteen ”Hoitoja hoiva-ala ei ole taikaseinä, josta voidaan säästää loputtomasti ilman vakavia seurauksia”, Eläkeläiset ry:n valtuuston kannanotto huomauttaa. Ei nyt ajeta tätä tuliterää vasta käynnistettyä junaa suoraan romutta molle”. Eläkeläiset ry:n valtuusto oli koolla Kuopion Rauhalahdessa 23. toukokuuta. Eläkeläinen 2/2023 3
• YHTEISKUNTA TEKSTI JA KUVA TUOMAS TALVILA T oivon hallitusneuvottelijoiden ymmärtävän, ettei sosiaaliturvaa voi leikata, varsinkaan tällaisessa tilanteessa jossa hintojen nousu koettelee ihmisiä todella paljon, sanoo väistyvä sosiaalija terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas). Tätä haastattelua tehtiin toukokuun puolessa välissä sosiaalija terveysministeriön tiloissa Helsingin Meritullinkadulla. Muutaman korttelin päässä Säätytalolla olivat käynnissä neuvottelut uuden hallituksen muodostamiseksi kokoomuksen, perussuomalaisten, Ruotsalaisen kansanpuolueen ja kristillisdemokraattien kesken. Hanna Sarkkinen on toimitusministeriön sosiaalija terveysministeri siihen saakka kun maa saa uuden hallituksen. – Emme tiedä mitä hallitusneuvotteluista lopulta tulee ulos. Mutta on kantautunut huolestuttavia viestejä, että leikkauksen kohteena olisi sosiaaliturva: asumistuki, indeksit ja työttömyysturva. Leikkaukset näihin lisäisivät lapsiperheköyhyyttä, eläkeläisköyhyyttä, köyhyyttä ylipäätään, Sarkkinen varoittaa. Hän toteaa, että sosiaaliturvaa tulee edelleen kehittää, yksinkertaistaa ja lisätä työnteon kannustavuutta esimerkiksi niin että työtulon ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen olisi joustavampaa. – Mutta ei työpaikkoja synny sosiaaliturvaa leikkaamalla. Työllistymisen suurimmat esteet ovat puutteet osaamisessa, koulutuksessa ja työkyvyssä. Ihmiselle ei ilmesty koulutusta tai työkykyä sillä, että häntä köyhdytetään. Väläytelty on sitäkin, että valtiontaloutta tasapainotettaisiin leikkaamalla työeläkkeiden indeksikorotuskia. Hanna Sarkkinen kutsuu ajatusta hämmentäväksi. – Työeläkejärjestelmää on Suomessa kehitetty kolmikantaisesti ja siihen on hyvät perusteet. Toivottavasti hallitusneuvottelijat eivät tässä mene tekemään mitään harkitsematonta. Sarkkinen toivoo myös, että päättyvällä hallituskaudella säädetystä perusterveydenhuollon hoitotakuusta ei lähdettäisi pakittamaan. – Perusterveydenhuollon jonot ovat suurin terveydellistä eriarvoisuutta aiheuttava asia. SOTE ON ILMAN MUUTA tulevan hallituskauden keskeisiä kysymyksiä. Hyvinvointialueet aloittivat vuodenvaihteessa, ja Sarkkisen mukaan soten kohentamiseen on nyt mahdollisuudet, kun pohja on olemassa ja rahat ja vastuut ovat yksissä käsissä. – Mutta alueet eivät voi tehdä työtä jos niiltä viedään rahat. Valtion tehtävä on varmistaa, että on riittävä perusrahoitus. Hallituksen muodostaja Petteri Orpo (kok) sanoi toukokuussa yllättyneensä siitä, että sosiaalija terveyspalveluiden rahoituksessa on yli miljardin euron vaje. Sarkkinen ei usko, että tieto olisi voinut tulla Orpolle yllätyksenä. – Rahoitusvajeen taso on ollut päättäjien tiedossa ja julkisessa keskustelussakin jo pitkään. Vaje periytyy kuntien alibudjetoinnista. Hyvinvointialueiden rahoitus pohjautuu siihen, paljonko kunnat käyttivät rahaa palveluihin. Se siirrettiin hyvinvointialueille ja tehtiin korotukset päälle. Vaje on nyt tullut näkyväksi, kun on siirrytty valtion rahoitukseen. Osavaikutus on ollut silläkin, että ostopalveluiden hinnat ja sote-työntekijöiden palkat ovat nousseet enemmän kuin yleinen kustannustason nousu. Sarkkinen ihmettelee sitä, että kaikesta tästä huolimatta hallituspuheissa on oltu valmiita esittämään miljarditason leikkauksia. – Ei sotessa ole yhtään leikattavaa. Sosiaalija terveydenhuollon haasteet ja ongelmat ovat syntyneet pitkän aikavälin kuluessa. Niistä kaikki eivät ole yksistään rahalla ratkaistavia. – Työolosuhteet, johtaminen, ja ylipäätään se että saadaan henkilöstö riittämään. Totta kai se on resurssikysymys, mutta muutakin pitää tehdä jotta ala olisi vetovoimaisempi. KÖYHYYDEN JA eriarvoisuuden vähentäminen on ollut yksi Marinin hallituksen päätavoitteista. Paljon on tehty tämän eteen töitä, Hanna Sarkkinen kiteyttää. – Mutta on myös sanottava että olemme eläneet viime vuodet syvimmissä kriiseissä toisen maailmansodan jälkeen, hän viittaa koronapandemiaan ja Venäjän aloittamaan hyökkäyssotaan Ukrainaan. Vaikeuskerroin on Sarkkisen mukaan lisääntynyt matkan varrella. Vaikka on tehty toimia köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi, hintojen nousu on vaikuttanut toiseen suuntaan. Inflaatiotilanne on tukaloittanut monen ihmisen tilannetta. – Mutta olemme myös tehneet poikkeuksellisen paljon. Eläkeläisköyhyyden vähentämiseen on käytetty isoimmat panokset. Kansaneläkettä ja takuueläkettä on korotettu. Takuueläke on noussut yli 130 euroa hallituskauden aikana. Tuo on prosentuaalisestikin tarkasteltuna merkittävä kehitys, vaikka totta kai hintatasokin on noussut. Asiakasmaksulakia on uudistettu, mikä vaikutti sote-asiakasmaksuja alentavasti joidenkin palvelulajien ja joidenkin ihmisten kohdalla. – Tällä hallituskaudella laadittiin ensimmäinen kansallinen köyhyyden vähentämisen toimintasuunnitelma jossa tavoitevuosi on 2030. On siis rakennettu yli hallituskausien ja hallintorajojen menevää ohjelmaa, jossa eläkeläisköyhyyden vähentäminenkin on omana osionaan. – Toki ohjelmat eivät sinänsä tee mitään vaan päätökset, joilla niitä tehdään todeksi. Sen toivon hallitusneuvottelijoidenkin ottavan todesta. Sarkkinen huomauttaa, että eläkeläisköyhyyden taustalla vaikuttaa työura. Katkonaiset ja lyhyet työurat johtavat siihen, ettei kerry eläkettä. – Tällä hallituskaudella on lähihistorian korkein työllisyysaste. Se, että ihmisillä on töitä, on tulevan eläkeläisköyhyyden vähentämistä. – Ja vaikka meillä on ollut erittäin syviä kriisejä peräjälkeen, olemme kyenneet pitämään yhteiskunnan rattaat ja talouden pyörimässä. Ei olla ajauduttu 90-luvun laman kaltaiseen tilanteeseen, jossa yritykset menisivät nurin, ihmiset menettäisivät työpaikkansa ja josta seuraisi pitkäaikaista työttömyyttä ja syrjäytymistä. – Hallitusta kritisoidaan siitä että kriisivuosina otettiin paljon velkaa. Mutta kyllä minä sanon, että halvemmaksi tuli se että pidettiin yhteiskunta kasassa kuin että olisi sysätty ihmisiä pitkäaikaiseen köyhyyteen. ”SOSIAALITURVASSA JA SOTESSA EI OLE LEIKKAUSVARAA” Väistyvän sosiaalija terveysministerin Hanna Sarkkisen (vas) mukaan hoitoon pääsyn viive ja ihmisten pallottelu palvelujärjestelmässä ovat sote-palveluiden keskeisiä ongelmia. Uusilla hyvinvointialueilla on nyt edellytykset rakentaa toimivat palveluketjut, valtion tehtävä on varmistaa riittävä perusrahoitus. 4 Eläkeläinen 2/2023
• Se, että ihmisillä on töitä, on tulevan eläkeläisköyhyyden vähentämistä.” Köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen on ollut yksi Marinin hallituksen päätavoitteista. Paljon on tehty tämän eteen töitä, Hanna Sarkkinen sanoo. KUKA Hanna Sarkkinen ? Sosiaalija terveysministeri Marinin hallituksessa 29.6.2021 alkaen ? Filosofian maisteri, kansanedustaja. Valittiin huhtikuun vaaleissa kolmannelle kaudelle eduskuntaan ? Vasemmistoliitto ? Syntymäaika ja -paikka: 18.4.1988, Oulunsalo ? Kotipaikka Oulu ? Perheeseen kuuluvat aviopuoliso ja vuonna 2019 syntynyt lapsi Eläkeläinen 2/2023 5
• YHTEISKUNTA Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU kehottaa eduskuntavaalien jälkeis­ tä hallitusta ottamaan eläkeläis­ väestön vahvasti mukaan oikeu­ denmukaisen ja ikäystävällisen yhteiskunnan rakentamiseen. Tä­ hän päästään parantamalla eläke­ läisten toimeentuloa ja palveluita, lisäämällä osallisuutta ja estämällä syrjäytymistä. EETU esittää uuden hallituksen hallitusohjelman sisältöön seuraavia asioita: Eläkeläisköyhyyden torjunta Vuoden 2021 lopussa köyhyysrajan alapuolella eli 226 000 eläkeläistä (15,8 %). Köyhyystai syrjäytymisriskissä eli 248 000 eläkeläistä (17,3 %). Sosioekonomisista ryhmistä pienituloisia on eniten eläkeläisten ryhmässä. 1 Toteutetaan eläkkeiden indeksikorotukset täysimääräisesti ja korkean inflaation aikana puolivuosittain 2 Korotetaan kansanja takuueläkkeitä tasokorotuksella. Pelkkä takuueläkkeen korottaminen ei ole riittävä toimenpide eläkeläisköyhyyden torjumiseksi. Se myös heikentää työteon kannustavuutta erityisesti matalapalkka-aloilla. 3 Pienen työeläkkeen saajien asemaa parannetaan lieventämällä kansaneläkkeen ja työeläkkeiden yhteensovittamista 50 prosentista 40 prosenttiin. Tämä myös parantaa työnteon kannustavuutta. (kansaneläkelaki 20§) 4 Kohtuullistetaan sosiaalija terveydenhuollon asiakkaiden maksutaakkaa yhdistämällä maksukatot. Palvelu-, matka-, ja lääkemaksukatot tulee yhdistää yhdeksi maksukatoksi, jonka tason tulee olla korkeintaan kuukaudessa maksettavan takuueläkkeen suuruinen. Eläkeläisten osallisuus EETUn Huomisen kynnyksellä -kyselyn (Kantar 2022) mukaan 71 prosenttia 55–84-vuotiaista suomalaisista on sitä mieltä, että yhteiskunnassa on paljon ikään perustuvaa syrjintää. Ikääntyneen väestön osallisuus ja syrjinnän ja syrjäytymisen estäminen tukevat yhteiskunnan ja talouden suotuisaa kehitystä. 1 Ikäsyrjintään puututaan kansallisella lainsäädännöllä ja myös kansainvälistä säädöspohjaa vahvistamalla. Lainvalmistelussa ja päätöksenteossa velvoitetaan ikävaikutusten arviointiin. 2 Kaikille sitä tarvitseville tarjotaan mahdollisuus ei-digitaalisiin henkilökohtaisiin palveluihin. Tarvitsemme lain, joka velvoittaa kunnat järjestämään ja koordinoimaan digipalveluiden opastusta ja neuvontaa sekä asiointikanavan digitaidottomille. 3 Eläkeläisten työssäkäyntiin kannustetaan sitä haluaville. Selvitetään mahdollisuus eriyttää eläketulon ja sitä täydentävän palkkatulon verotus toisistaan. Eläkkeen rinnalla tehdyn palkkatyön verotuksen tulee olla kannustavaa. Oikeudenmukainen vihreä siirtymä Ikääntyneille on annettava mahdollisuus osallistua siirtymään kestävään yhteiskuntaan. EETUn Huomisen kynnyksellä -kyselyn mukaan 45 prosenttia iäkkäistä haluaa muuttaa elintapojaan ilmaston kannalta kestäviksi. 1 Tuetaan ikääntyneiden asuntojen kunnostamista esteettömiksi ja energiatehokkaiksi. Suuri joukko eläkeläisiä asuu omakotitaloissa, joiden lämmitysmuodoksi on vuosikymmenten kuluessa valittu mm. turveja öljylämmitys. Tarvitaan lämmitysjärjestelmästä riippumaton taloudellinen tuki, joka mahdollistaa myös pienituloisten eläkeläisten energiaremontit. 2 Verotuksen kotitalousvähennyksen rinnalle luodaan pienituloisille vastaavan suuruinen kotitalousavustus. 3 Lisätään joukkoliikenteen tukea. Joukkoliikenne on ympäristöystävällistä, tukee iäkkäiden yhdenvertaisuutta, kotona asumista ja palveluiden saavutettavuutta. Varmistetaan sote-henkilöstön riittävyys Vanhuspalveluihin tarvitaan satojen miljoonien lisäresurssi sekä ympärivuorokautiseen hoivaan että kotihoitoon. 1 Lisätään alan houkuttelevuutta työoloja ja palkkoja parantamalla. Palautetaan toisen asteen opintoihin soveltuvuuskokeet, joilla varmistetaan alalle hakeutuvien opiskelijoiden soveltuvuus ja motivaatio vaativalle hoiva-alalle. Tehdään opiskeluun kuuluvasta työharjoittelusta palkallista. 2 Vahvistetaan perusterveydenhuollon henkilöresursseja. Ennakoiva ja oikea-aikainen hoito vapauttaa erikoisairaanhoidon kapasiteettia. Hoidon jatkuvuus on varmistettava omalääkäri-järjestelmällä, joka tukee parhaiten ikääntyneiden asukkaiden terveyden ja toimintakyvyn edistämistä. 3 Hyödynnetään oppisopimusmallin mahdollisuuksia erityisesti lähihoitajien ja hoiva-apulaisten koulutuksessa. ”Eläkeläisväestö vahvasti mukaan yhteiskunnan rakentamiseen” EETU ry:n ehdotukset kirjauksiksi hallitusohjelmaan 2023. 6 Eläkeläinen 2/2023
• Jätä perintö joka säilyy. Tekemällä testamentin metsiensuojelun hyväksi olet mukana ylläpitämässä elämän jatkumista ikimetsissä ja lahjoituksestasi jää pysyvä jälki. Lisätietoja: www.luonnonperintosaatio.fi Toiminnanjohtaja Pepe Forsberg, p. 050 5522 588 pepe.forsberg@luonnonperintosaatio.fi Luonnonperintösäätiö suojelee suomalaista luontoa. Pysyvästi. LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ Ra ha nk er äy sl up a RA /2 02 0/ 92 1 / Po lii si ha lli tu s OLLI SALIN V iron eläkeläisyhdistysten liitto (Eesti Pensionäride Ühenduste Liidu) järjesti ennen vappua Tallinnassa seminaarin, jossa vaihdettiin kokemuksia järjestöjen toiminnasta ja vanhusneuvostojen vaikutusmahdollisuuksista Helsingissä ja Virossa. Seminaarin avasi Eestin eläkeläisliiton puheenjohtaja Andres Ergma, joka muistutti edunvalvonnan tärkey destä kriisien aikana. Seminaarissa oli simultaanitulkkaus ja kahvitarjoilu. Seminaariin osallistui yli 40 virolaista ja kuusi helsinkiläistä eläkeläisaktivistia, joita Tallinnan televisio myös haastatteli. Emeritusprofessori Sulev Mäeltsemees kertoi vanhusneuvostojen toiminnan kehittymisestä Viron paikallishallinnon eri vaiheissa 2000-luvulla. Viljandin ja Tallinnan Piritan vanhusneuvostojen toimintaa esittelivät Priit Kaup ja Vaike Kilvits. Olli Salin kertoi Helsingin vanhusneuvoston historiasta ja nykyisistä vaikutusmahdollisuuksista lakisääteisinä vaikuttamiseliminä. Mirja Arajärvi alusti Helsingin Eläkejärjestöt HEJ ry:n toiminnasta ja yhteistyöstä kaupungin kanssa, Eläkeläisten Helsingin Aluejärjestön puheenjohtaja Marjatta Järvi kuvasi järjestömme, aluejärjestöjen ja paikallisyhdistysten toimintaa. HEJ:n jäsenjärjestöjen toimintaa esittelivät Cristina Köntti, Olavi J Nieminen ja Päivi Seiskari. Alustusten jälkeen keskusteltiin vilkkaasti ja vaihdettiin kokemuksia. Koronan jälkeistä yhteistyötä päätettiin elvyttää ja palata syksyllä edunvalvonnan ja vaikuttamisen teemoihin mahdollisesti yhteisessä seminaarissa Helsingissä. Seminaarissa vaihdettiin kokemuksia mm. vanhus­ neuvostojen toiminnasta Suomessa ja Virossa. Yhteistyötä elvytetään Viron eläkeläisten kanssa Eläkeläinen 2/2023 7
• YHTEISKUNTA V anhusasiavaltuutetun toiminta käynnistyi tammikuussa 2022 ja valtuutettu on nyt luovuttanut ensimmäisen vuosikertomuksensa valtioneuvostolle. Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo toteaa, että ensimmäisen toimintavuoden havaintojen ja tutkimustiedon valossa valtaosa iäkkäistä ihmisistä voi hyvin. – He ovat aktiivisesti mukana yhteiskunnassa ja tukevat merkittävällä tavalla muiden hyvinvointia ja yhteiskunnan toimivuutta. – Kuitenkin toinen yhtä tärkeä havainto on se, että liian pienet tulot, esteelliset asuinympäristöt, vaikeudet saada tarvitsemiaan sosiaalija terveyspalveluja tai muita välttämättömiä palveluja haittaavat satojen tuhansien iäkkäiden elämää. Digitalisoitujen palveluiden käyttöön ei saada riittävästi tukea ja ilman digitaitoja on vaikea toimia, toteaa vanhusasiavaltuutettu tiedotteessaan. Vanhusasiavaltuutetun päätehtävänä on edistää ikääntyneiden asemaa ja oikeuksien toteutumista. Keskeisimmät vuoden aikana esiin tulleet ongelmat ovat olleet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimien vähyys ikääntyneille, pula sosiaalija terveydenhuollon palveluista sekä monen iäkkään kokemat vaikeudet toimia digitalisoituneessa yhteiskunnassa. IKÄÄNTYNEIDEN IHMISTEN osuus väestöstä on ennätyksellisen suuri, ja myös alueelliset vaihtelut siinä ovat suuria. Suomessa oli vuonna 2022 noin 1,3 miljoonaa yli 65-vuotiasta. Heidän hyvinvointinsa, terveytensä ja toimintakykynsä on pitkään parantunut, mutta koronapandemian seurauksena myönteinen kehitys on joko hidastunut, pysähtynyt tai tilanne on muuttunut aikaisempaa huonommaksi. Iäkkäiden keskinäiset terveyserot ovat suuria. Pienituloisuus on keskimääräistä yleisempää yli 85 vuotta täyttäneillä. Digitaalisen asioinnin ulkopuolella on edelleen suuri osa yli 70-vuotiaista. Iäkkäiden hyvinvoinnilla ja sitä edistävillä päätöksillä on Päivi Topon mukaan yhä suurempi yhteiskunnallinen merkitys. – Valtiontaloutta ja sen kehittymistä on viime vuosikymmenen aikana tarkasteltu yhä enemmän huoltosuhteen käsitteen kautta. Se määrittelee huollettaviksi kaikki yli 65-vuotiaat. Huomiotta jää yli 65-vuotiaiden merkittävä panos työelämässä, läheisten hoidossa ja auttamisessa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa sekä veronmaksajina ja läheistensä rahallisina tukijoina. – Investoiminen iäkkäiden ihmisten asemaan ja oikeuksien toteutumiseen on myös taloudellisesti kannattavaa, kun ratkaisut tehdään tavoilla, jotka vähentävät iäkkäiden keskinäistä eriarvoisuutta. Investointien kannattavuus ja kannatettavuus on heikompaa, jos tehdyillä ratkaisuilla lisätään eriarvoisuutta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen avulla voidaan vähentää iäkkäiden keskinäisiä terveyseroja sekä lisätä toimintakykyisiä ja terveitä elinvuosia. Pienituloisimmat iäkkäät ihmiset sairastavat selvästi muita enemmän ja heillä on myös enemmän toimintakyvyn ongelmia. – Väestön jatkuvaan ja nopeaan vanhenemiseen on varauduttava nyt. Tiedämme millaisilla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimilla voidaan sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla hillitä palvelutarpeen kasvua. Erityisesti muistisairauksien riskitekijöiden vähentäminen on keskeinen tällainen tiedossa oleva toimi, Päivi Topo sanoo. – Väestön jatkuvaan ja nopeaan van­ henemiseen on varauduttava nyt. Tiedämme millaisilla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimilla voidaan sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla hillitä palvelutarpeen kasvua, vahus­ asiavaltuutettu Päivi Topo sanoo. M A R K K U LE M P IN EN / B R A N D P H O TO ”Iäkkäiden palveluista ei voi säästää” Vanhusasiavaltuutettu muistuttaa, että leikkaukset muuttuvat kustannuksiksi ennemmin tai myöhemmin. Valtuutettu edistää ikääntyneiden asemaa ja oikeuksien toteutumista VANHUSASIAVALTUUTETUN tehtävänä on edistää ikääntyneiden asemaa ja oikeuksien toteutumista. Valtuutettu keskittyy tuomaan esiin erityisesti tavanomaista vaikeammissa tilanteissa olevien ikääntyneiden ihmisten näkökulmaa. Vanhusasiavaltuutetulla ei ole toimivaltaa käsitellä yksittäisen henkilön asioita eikä ottaa kantaa niihin tai muuttaa muiden viranomaisten päätöksiä. Valtuutetun keskeinen tehtävä on vaikuttaa päätöksentekoon. Lausuntoja lainsäädännön uudistuksiin sekä valtakunnalliseen päätöksentekoon annettiin vuoden aikana yhteensä 39. – Moni järjestö, tutkija ja vaikuttaja toivoi vanhusasiavaltuutetun tehtävän perustamista Suomeen jo muutaman vuosikymmenen ajan. Tarve riippumattomalle ja itsenäiselle viranomaiselle, jonka tehtävä on edistää iäkkäiden asemaa ja oikeuksia on ollut ilmeinen, vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo toteaa. Vanhusasiavaltuutetun ensimmäisen vuoden toiminta on herättänyt paljon mielenkiintoa, ja kansalaisyhteydenottoja valtuutettuun oli vuoden aikana lähes 300 iäkkäiltä, heidän läheisiltään tai iäkkäiden parissa toimivilta tahoilta. Yhteistyötapaamisia iäkkäiden asemaa ja oikeuksia edistävien, valvovien tai tutkivien tahojen kanssa on ollut noin 150. Valmisteltuja puheenvuoroja erilaisissa tilaisuuksissa on ollut 90 ja mediaesiintymisiä (tv, radio ja lehdet) noin 70. Hyvinvointia ja terveyttä edistämällä voidaan vähentää iäkkäiden keskinäisiä terveyseroja sekä lisätä toimintakykyisiä ja terveitä elinvuosia.” 8 Eläkeläinen 2/2023
• VAIVAAKO SELKÄ TAI JALAT? Tilaa interaktiiviset tukipohjalliset 38,50 €/pari p. 020 7402 702 www.ortomalli.com Lähdöt: 29.04. 27.06. ja 17.08. 25.10. lähtöjä joka viikko! esim. 03. 10.10. alk. 795€ sis. Dubrovnikin retken! 19. 26.09. alk. 895€ sis. liittymäkuljetukset viitostien varrelta! Katso lisätietoja: www.tilausmatkat.info Adrianmeren tuntematon helmi... Adrianmeren tuntematon helmi... MO MONT NTENEGRO ENEGRO +DUBROV +DUBROVNIK NIK!! TILAUSMATKAT OY *Kiertomatka: Riika-Pärnu-Tallinna 14. 18.06. tai 27.06. 01.07. *Tallinnan matka 04. 06.07. *Pärnun Hyvinvointiloma: Joogaa ja kylpylähoitoja 10.-14.07. *Unkarin matka Budapest + kylpylä 01. 06.10. puh. 017 26 333 23 toimisto@tilausmatkat.info www.tilausmatkat.info Via Naturale Oy, Kalliotie 2, 04360 Tuusula info@vianaturale.fi | www.vianaturale.fi | (09) 8709 856 Hyvinvarustetuista luontaistuotekaupoista ja -osastoilta. Naisten ja miesten yhteiseen hyvinvointiin UUSI MAKSUTON ja valtakunnallinen etäopastuspalvelu senioreille on auennut maaliskuussa. Yhden luukun palvelusta seniorit saavat apua uusien digitaitojen opetteluun, opastusta digipulmien ratkaisuun ja neuvontaa muihin digiasioihin. Etäopastuspalvelun on rakentanut Vanhustyön keskusliiton Senior Surftoiminta yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. SeniorSurfin etäopastuksessa opastuspyynnön voi tehdä helposti verkkolomakkeella milloin vain osoitteessa seniorsurf.fi/etaopastus tai soittamalla puhelinpalveluun maanantaisin ja torstaisin klo 10–12 numeroon 044 7007 101 (hinta pvm/ mpm). Asuinpaikalla ei ole väliä, sillä opastus tapahtuu puhelimitse tai tietokoneen välityksellä, tarvittavia ohjelmia käyttäen. Opastajina toimivat yhteistyökumppaneiden luotettavat vapaaehtoiset vertaisopastajat, jotka yleensä ovat senioreita itsekin. Etänä tapahtuva opastus on turvallista ja rauhallista eikä sitä kannata jännittää. Opastuksissa edetään opastettavien tahdissa eikä kaikkea tarvitse osata valmiiksi. Herkkua nostalgiannälkäisille! Hotel California, Desperado, Take it Easy... Jos et ole koskaan päässyt The Eaglesiä livenä kuulemaan, niin tässä on tribuutti-konsertti juuri sinulle. Tämän vuoden kiertueella konsertti tulee myös Loviisaan Asuntomessujen aikana. Nämä taitavat muusikot vievät sinut tuttujen biisien mukana savuisille klubeille ja täpötäysille konserttisaleille! Mahtavaa stemmalaulua, kitarointia ja uskomaton 70-luvun tunnelmaa! Älä jätä tätä väliin. Lupaamme, että tulet kokemaan unohtumattoman nostalgisen illan! aTribute to aTribute to The Eagles The Eagles The Eagles DOLLAN & FRIENDS ON TOUR “Playing The Eagles Greatest Hits” “Playing The Eagles Greatest Hits” SEURAHUONE ”SOCIS” LOVIISA Sunn. 23.7. Showtime 17.00 LIPUT: 30 € (SIS.KULUT) LIPPU.FI TAI MYÖS OVELTA! SeniorSurfin etäopastuksessa opastuspyynnön voi tehdä verkkolomak­ keella tai soittamalla puhelinpalveluun. Uusi valtakunnallinen etäopastuspalvelu digitaitojen tueksi EL Ä K EL Ä IN EN -L EH D EN A R K IS TO Toimisto lomailee heinäkuussa Eläkeläiset ry:n toimisto on suljettuna 26.6.–31.7. Palvelemme jälleen tiistaina 1.8. Hyvää kesää kaikille! Eläkeläinen 2/2023 9
• JÄRJESTÖ TEKSTI JA KUVA TUOMAS TALVILA M itä hullumpaa, sen parempaa.” Hannele Pitkä-Liukkosta naurattaa. – Liikuntaesitystä harjoiteltaessa pitää osata heittäytyä, laittaa itsensä alttiiksi, hän sanoo. Ja pitää osata tarvittaessa nauraa myös itselleen. – Jos kaikki menee harjoituksissa aivan päin mäntyä, saatan vetää esiin karikatyyrihahmon joka ontuen nilkuttaa näyttämön poikki ja tulee sieltä sipsuttaen takaisin. Espoolaisella Hannele Pitkä-Liukkosella on pitkä ja vankka kokemus voimisteluja liikuntaesitysten suunnittelusta, valmentamisesta ja kaikenikäisten liikuntaryhmien ohjaamisesta. – Jo pikkutyttönä aloin voimistella Helsingin Jyryn tyttövoimistelujoukkueessa äitini ohjauksessa. Oman harrastustyön aloitin 16-vuotiaana, kun silloinen pikkutyttöjen joukkue siirtyi vähitellen minun ohjaukseeni. Hannelen äiti Maija-Liisa Pitkä on Eläkeläiset ry:n entinen pitkäaikainen koulutussihteeri, liikuntakouluttaja ja lukemattomien suurten ( ja pienempienkin) liikuntaohjelmien laatija. – Äidin perintönähän minä olen saanut sekä liikuntaharrastuksen että innostuksen ohjaukseen. KYMMENEN VUODEN valmentajauran jälkeen Hannele Pitkä-Liukkonen jätti voimistelunohjauksen ja siirtyi moottoripyörien pariin. Vuonna 1984 hän kiersi Päijänteen ympäriajon sivuvaunuluokassa, ”ensimmäisenä naisena, yhdessä naapurin pojan kanssa”. Vauhtia riitti. Moottoripyöriä seurasi ampuharrastus. Sitten siirtymä vesiskoottereiden pariin. – Jäätyäni varhaiseläkkeelle aloin Hannele Pitkä­Liukkonen ja Tovi­suursnautseri kuvattiin Espoon Kivenlahdessa sijiastevan Kahvi­Kaisan pihamaalla. Liikunta on iloinen asia Kalajoen Hiekkasärkillä liikutaan elokuussa valssin tahdissa. Hannele PitkäLiukkonen odottaa Retkeilypäiviä uteliaana. KUKA Hannele Pitkä­ Liukkonen ? Syntynyt 1958 Helsingissä ? Asuu Espoon Kivenlahdessa ? Perhe: aviomies Vesa ja suursnautseri Tovi ? Harrastukset: veneily, koirat, kutominen, asukasyhdistystoiminta sitten tehdä sitä mitä äiti on aina tehnyt: Ohjata eläkeläisiä. Vielä työelämässä ollessani olin Kuntorannassa liikuntakursseilla ja Eläkeläiset ry:n isoissa tapahtumissa äidin apuna. Ympäristö oli siis minulle tuttu. NYT VALMISTAUDUTAAN Kalajoella elokuussa järjestettäviin Eläkeläiset ry:n Retkeilypäiviin. Talven ja kevään aikana Hannele Pitkä-Liukkonen on yhdessä Eläkeläiset ry:n Eva Rönkön kanssa vetänyt eri puolilla maata liikuntapäiviä joissa on harjoiteltu Kalajoen valssia ja muuta liikuntaja tanssiohjelmistoa. Hannele ja Eva tapasivat ensimmäisen kerran Eläkeläiset ry:n Oulun kesäpäivien 2013 liikuntaohjelmien harjoituksissa. Kaksi liikuntaihmistä huomasi heti, että heidän kemiansa toimivat yhdessä. Oulun kesäpäivien jälkeen he ovat vastanneet parivaljakkona Eläkeläiset ry:n tapahtumien liikuntaohjelmien suunnittelusta ja ohjaamisesta. – Kaikki alkaa siitä että me laitamme musiikin soimaan ja lähdemme molemmat liikkumaan. Sitten katsotaan, minkälaisia liikkeitä syntyy ja toimivat otetaan mukaan, Eva Rönkkö kertoo kaksikon työtavoista. Suunnittelupaikkana on usein Es10 Eläkeläinen 2/2023
• ILMOITTAUTUMISAIKA Eläkeläiset ry:n retkeilypäiville 2023 on päättynyt 30.4. Tapahtumaan on ilmoittautunut yli 700 osanottajaa. ? Tulopäivä tiistai 22.8. Ilmoittautuminen ja Eläkeläiset ry:n info Hilmantorilla klo 13 alkaen ? Retkeilypäivä keskiviikko 23.8. ? Päätöspäivä torstai 24.8. Tietoa retkeilypäivien osanottajille Eläkeläiset ry:n Retkeilypäivät on liikunnallinen ulkoilmatapahtuma, joten varauduthan sään mukaisin varustein. ? Osanottajat vakuutettu tapa­ turman varalta Osanottajat on vakuutettu tapaturman varalta 21.–24.8.2023 tapahtuman aikana sekä siihen välittömästi liittyvillä menoja paluumatkoilla. Retkeilypäivien ohjelman omatoimiretket Vihaslahden nuotiopaikalla ja vapaamuotoiset illanvietot tai muu oma toiminta eivät ole tapaturmavakuutuksen piirissä. Osanottajia suositellaan varmistamaan oma vakuutusturvansa. SPR:n ensiapu päivystää tapahtumassa 22.8. ti 13–20, 23.8. ke 9–17.30, 24.8 to 9–14 Näinä aikoina myös Eläkeläiset ry:n työntekijät ovat tavoitettavissa. ? Osallistumisrannekkeiden ja mahdollisten ruokailulipukkeiden jakelu Yhdistyksensä kautta majoituksen hotelleihin, huoneistohotelliin tai Kalajoki Keskusvaraamon huoneistoihin lunastaneet osanottajat saavat osallistumisrannekkeensa ja mahdolliset ruokailulipukkeensa matkavastaavaltaan. Tämä koskee myös heitä, jotka järjestävät kuljetuksensa Retkeilypäiville itse. Mahdolliset päiväkävijät, karavaanarit ja muut, jotka ovat järjestäneet majoituksensa itse tai eivät majoitu, saavat osallistumisrannekkeensa Eläkeläiset ry:n infopisteeltä Kalajoen Hiekkasärkillä ti 22.8. klo 13.00 alkaen. Paikan päällä ei myydä osallistumisrannekkeita. ? Ruokailut ryhmille etukäteisva­ rauksella Kalajoen matkailualueen ravintolat pyytävät pöytävarausta yli kuuden hengen ryhmille. Varaukset voi tehdä joko suoraan ravintolaan tai Kalajoki Keskusvaraamon Laura Kujalalle. Hotelli Sani ja Lokkilinna tarjoilevat noutopöydästä päivällistä ainoastaan etukäteen tilanneille ryhmille ruokailulipuketta vastaan. ? Kiertoajelu alueeseen tutustu­ miseksi Opastettu kiertoajelu on puolen tunnin mittainen kierros alueella. Lähdöt non stop Hotelli Sanin edestä. Aurinkorannan näköalatasanteella niillä main, missä ranta-alueen puupolku päättyy ja toisella puolen tietä jatkuu Vihaslahden luontopolkuna, voi jäädä pois linja-auton kyydistä. Kyse kuitenkin on opastetusta kiertoajelusta, ei kuljetuksesta Hotelli Sanilta näköalapaikalle. ? Vesipullo mukaan Tapahtuma-alueella Hilmantorilla ei ole vedenjakelua eikä käymälöitä. Osanottajat ovat majoituspaikkansa ja alueen yritysten palveluiden varassa. Vihaslahden lintutornin läheisyydessä on Metsähallituksen nuotiopaikka, missä kuivakäymälä. Niin ikään Viitapakan laavulla on tulentekopaikka ja käymälä. Kuivakäymälöissä ei ole wc-paperia, joten varauduthan omalla paperilla. Keskiviikkona helppolentiksen ja pienpelien läheisyydessä sijaitsevan ravintola Dyynin wc-tilat vesipisteineen ovat käytettävissämme. Nuotiopaikoilla on polttopuita. Metsäpalovaroitusaikana on tulenteko nuotiopaikoilla kuitenkin kielletty. ? Jätehuolto Hilmantorilla on Eläkeläiset ry:n infopisteen vieressä sekajäteastia tapahtumaosanottajien roskia varten. Itsenäisesti ruokailevia osallistujia ja laavuilla grillaavia pyydetään huolehtimaan roskansa huoneistomajoituksensa jäteastioihin tai Eläkeläiset ry:n jäteastiaan. Luontoalueilla ei ole järjestetty jätehuoltoa, kunnan yleiset roska-astiat on tarkoitettu pienille roskille, ei kotitalousjätteille. Poimintoja retkeilypäivien ohjelmasta ? Luentoja: Kalastus alueella ennen ja nyt Ruokatuotannon ilmastovaikutukset Kasviperäisen ruokavalion vaikutus hyvinvointiin ? Asiaa kotimaisesta ruoasta ? Keskustelutilaisuus hyvinvoinnista ? Omatoimiretkiä ? Opastettuja kävelykierroksia ? Lintujen havainnointiretki ? Kierrätysmuotinäytös ? Tutustumistanssit ? Tanssipajan opit, yhteistanssi ja päätöstanssit ? Yhteislaulua virtuaalinuotion ympärillä ? Pelejä, harjoituksia ja testejä ? Satulaan -senioripyöräilyhankeen testiajelu ? Boccia-turnaus ? Eläkeläiset ry:n Info sekä kump­ panit: EHYT, Ikääntyneiden ravitsemissuositus, KSL, Satulaan senioripyöräilyhanke, TUL, YSS, SEL ? Koko ohjelma: elakelaiset.fi/toiminta/ kalajoen-retkeilypaivat-2023 Tervetuloa retkeilemään Kalajoelle! poon Kivenlahdessa sijaitseva Kahvi-Kaisa, puurakennus, joka alunperin vuonna 1881 rakennettiin tiilitehtaan kouluksi. – Se on inspiroiva ympäristö. Heilutaan siinä tunti-pari ja meillä on ohjelma valmiina. Eva kehuu Hannelen kykyä ottaa harjoitustilanteista kaikki irti ja innostaa ihmisiä, tarvittaessa hulluttelun ja tilannekomiikankin kautta. – Hannele saa porukan huomaamaan, että liikunta ei ole vakavaa hommaa, vaan siihen saa ja kannattaa heittäytyä mukaan. Yleisö pääsi viimeksi nauttimaan vauhdikkaasta liikuntaohjelmasta viime kesän Kulje kanssain -risteilyllä. – Se oli kyllä niin makea juttu, että se meidän pitäisi päästä esittämään uudestaan, Hannele sanoo. KALAJOEN OHJELMA on yhteistanssi, johon osallistumisen on kynnys matalalla. – Ei haittaa, jos kääntyy väärään suuntaan tai ei muista kuvioita loppuun saakka. Pääasia että saadaan mahdollisimman moni mukaan, Hannele Pitkä-Liukkonen kannustaa. Mutta myös sitkeämpää harjoittelua vaativilla esiintymisohjelmilla on tärkeä paikkansa. – Siinä ihminen laittaa itsensä alttiiksi haasteelle: opinko, muistanko? Muistin harjoittaminen on tärkeää, erityisesti, kun ikää tulee lisää. Jos vaivautuu opettelemaan ohjelman ulkoa, kehittää samalla sekä liikkumistaan että muistiaan. Kun on selkeä tavoite, on mahtavaa tehdä näitä meidän juttuja. Sitä Hannele Pitkä-Liukkonen suree, että esiintyvien ryhmien määrä Eläkeläiset ry:n yhdistyksissä on huvennut. – Olisi tärkeää saada uusia ryhmiä kasvamaan. Voimme Evan kanssa kyllä tehdä ohjelmia, mutta omia ohjaajia kaivataan yhdistyksissä kipeästi. Yhtenä yhdyssiteenä yhdistysten ja jäsenten kesken toimii Hannelen Facebookiin perustama Eläkeläiset ry liikkujat -ryhmä. Kalajoen Retkeilypäiville Hannele Pitkä-Liukkonen lähtee innostuneen odottavalla mielellä. – En ole aikaisemmin käynyt Hiekkasärkillä, joten on mielenkiintoista nähdä, mitä kaikkea siellä tapahtuukaan. Eläkeläinen 2/2023 11
• JÄRJESTÖ Mieli rauhoittuu lähiluonnossa. TIINA HESTAD K un vastuu sosiaalija terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä on siirtynyt kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille, on puhuttu hyvinvoinnista viitaten sosiaalija terveyspalveluiden saatavuuteen ja riittävyyteen. Perinteisesti hyvinvoinnista on puhuttu kansanterveyden ja -talouden näkökulmista ja kiinnitetty huomiota aineelliseen hyvinvointiin, työllisyyteen, toimeentulon tukijärjestelmiin, ruokavalioon ja liikuntaan. Mutta mitä hyvinvointi oikeastaan yksilön ja yhteisön näkökulmista on, mitä se voisi olla ja miten siihen vaikutetaan? Kysymykset ovat hyvin ajankohtaisia, kun viime aikoina on puhuttu syrjäytymiskehityksestä, yksinäisyydestä ja toisaalta myös ilmastonmuutoksesta ja lajikadosta ja maapallon tarjoamien elämän ja hyvinvoinnin edellytysten vähenemisestä kasvija eliölajeille. Myös ihmiselle. Eläkeläiset ry:n Retkeilypäivien ohjelmalla kannustamme laajemmin pohtimaan, mitä hyvinvointi on, miten voimme siihen vaikuttaa. Sosiaali pedagogiikan professori Arto O. Salonen on lukemattomissa kolumneissaan ja luennoillaan puhunut planetaarisesta näkökulmasta hyvinvointiin, koska ilman koko elollisen luonnon hyvinvointia ei ihminenkään lopulta voi voida hyvin. Sitran maaliskuussa julkaiseman tulevaisuusbarometrin mukaan toive hyvinvointivaltion säilyttämisestä yhdistää suomalaisia. Vaalien läheisyys saattaa näkyä vastauksissa. Niissä näkyvät myös viime vuosien kriisit, sillä turvallisuus, työllisyys ja lasten ja nuorten hyvinvointi on ajanut ilmaston lämpenemisen ja luontokadon ehkäisyn edelle. Ne kuitenkin ovat edellytyksiä myös hyvinvoinnin ylläpitämiselle. RETKEILYPÄIVILLÄ tarjoamme kattauksen erilaisiin hyvinvoinnin ulottuvuuksiin ja näkökulmiin. Tapahtumatorilla Suomen ElinRetkeilypäivillä tarjotaan kattaus erilaisiin hyvinvoinnin ulottuvuuksiin ja näkökulmiin ja mm. kokeillaan mielen rauhoittamista lähiluonnossa helpoilla harjoituksilla. Retkeilypäiviltä eväitä hyvinvointiin tarviketyöläisten Liitto SEL ry:n liittopuheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen puhuu kotimaisen ruokatuotannon merkityksestä suomalaisten ja Suomen talouden hyvinvoinnille. Tästä Ruokaviraston Satu Jyväkorpi jatkaa esitellen ikääntyvien ravitsemussuosituksia, jotka Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat julkaisseet osana Vireyttä seniorivuosiin -hanketta. Hotelli Sanin Aalto-salissa puolestaan ravitsemusterapeutti Johanna Kaipiainen jatkaa Fememaren Kaisa-Leena Korhosen kalastuselinkeinoa käsittelevän luennon viitoittamalla tiellä ja puhuu ruokatuotannon vaikutuksista ympäristöön ja kertoo kasviperäisen ruokavalion vaikutuksista hyvinvointiin. UKK-instituutin vanhempi tutkija Maarit Piirtola ja Eläkeläiset ry:n moninaisuustyön suunnittelija Eva Rönkkö pohtivat, millaisin toimin voimme hyvin ikääntyessä, mikä on Hyvinvoiva luonto ja ihminen Mielen rauhoittaminen helpoilla harjoituksilla parantaa vuorovaikutusta ja lisää tietoista läsnäoloa juuri tässä hetkessä. Retkeilypäivillä voit antaa itsellesi aikaa rauhoittua osallistumalla KSL:n järjestämälle retkelle lähimetsikköön. Kuljemme lähimetsään ja hengitämme hetken yhdessä puiden kanssa. Lopuksi teemme yhteisen patsasnäyttelyn. Juttelemme tunteista ja ajatuksista, joita luonnon ja ihmisen hyvinvointi tässä ja nyt herättävät. Hyvinvoiva luonto ja ihminen -retkeen voivat kaikki osallistua sellaisena kuin ovat, omien voimiensa mukaisesti. Retkelle voit osallistua riippumatta kunnostasi tai toimintakyvystäsi, rollaattorit ja pyörätuolit ovat tervetulleita! EMMI ALHO KSL:n järjestösuunnittelija liikunnan ja yhteisöllisyyden rooli ja millaisin toimin yhteiskunta voisi tukea sitä, että ikäihmiset voivat hyvin ja pystyvät tekemään hyvinvointinsa kannalta oikeita valintoja. MIRA KOKKO esittelee Tapahtumatorilla Seniorit satulaan -pyöräilyhanketta, jota tehdään yhteistyössä Eläkeläiset ry:n ja Eläkeliiton kanssa. Hankkeen tavoitteena on lisätä yli 50-vuotiaiden pyöräilyä, parantaa pyöräilyturvallisuutta ja vähentää yksinäisyyttä matalan kynnyksen kerhotoiminnan kautta. Pyöräily ylläpitää toimintakykyä ja parantaa itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua, sanoo Kokko. Samanaikaisesti KSL:n koulutustuottaja Tiina Flygare ohjaa kokemuksellisia kehon ja mielen hyvinvointia aktivoivia läsnäoloharjoitteita lähialueen metsiköissä. Kun pidämme huolta itsestämme, jaksamme huolehtia myös muista. Kesä on hyvää aikaa hyvinvointiin ja voimavarojen kerryttämiseen. TI IN A FL YG A R E 12 Eläkeläinen 2/2023
• Ensimmäinen kesäetappi on virtuaalikävelyä jossa jokainen kävelypässi kävelee keskimäärin 4,2 kilometriä päivässä kotikonnuilla. Viimeinen osuus ulottuu ihan oikeasti Eläkeläiset ry:n retkeilypäiville. PEKKA ISAKSSON K ävelypässit ovat monien sykähdyttävien kohtaamisten piristäminä ja kirittäminä suoriutuneet ensimmäisestä osuudesta Kevyin askelin kohti Kalajokea -kävelyssä. Keltaliivinen ukkojoukko saapui Tampereelle toukokuun lopulla. – Kun tämä lehti kolahtaa postiluukkuun tai -laatikkoon, olemme jo seuraavalla osuudella eli menossa Tampereelta Kokkolan Ykspihlajaan, kertoo joukon vetäjä Antti Honkonen. Kesän aikana käveltävä etappi on virtuaalikävelyä. Jokainen kävelypässi kävelee keskimäärin 4,2 kilometriä päivässä kotikonnuilla. Kun kävellyt kilometrit lasketaan yhteen ja jaetaan kävelijöiden määrällä, ovat pässit kävelleet Tampereen ja Ykspihlajan väliä vastaavan matkan eli 330 kilometriä elokuun 18. päivään mennessä. Virtuaalikävelystä ryhmän ”vanhoilla” jäsenillä on kokemusta vuodelta 2017, jolloin he kävelivät osan Helsinki–Vuokatti-reitistä Eläkeläisten kesäpäiville samalla tavalla. Silloin päiväosuus oli hieman pitempi, mutta olivatpa kävelyyn osallistuneetkin kuusi vuotta nuorempia kuin nyt. Tosin keski-ikää laskee se, että mukaan on tullut Vuokatin kesäpäivien jälkeen useita uusia jäseniä. Ryhmässä arvellaan, että kyllä maailmassa (kävely)pässejä riittää. Ykspihlajassa pässijoukko kokoontuu taas yhteen ja lähtee lauantaina 19. elokuuta kävelemään kohti Eläkeläiset ry:n Kalajoen Retkeilypäiviä. Siellä kävelypässit osallistuvat muiden osanottajien mukana yhteisohjelmaan, mutta vetävät myös patikkaretken ja tekevät Ikinä-kuntotestejä. KEVÄTOSUUDELLEEN RYHMÄ lähti Helsingin Senaatintorilta 11.1. Kävelypäiviä Tampereelle on ollut 13 ja kilometrejä on kertynyt noin 200. Päiväetappien pituudet ovat määränneet pääradan asemavälit, koska ryhmän jäsenet ovat tulleet päiväetapilleen junalla ja junalla myös palanneet kotiin. Päivämatkat ovat olleet yleensä hieman lyhemmät kuin aikaisemmin, keskimäärin 15-kilometrisiä. Näin on toteutunut kävelykampanjan tunnus kevyistä askelista. Ehkä ryhmän reittiniilo Risto Ahonen ei kaikilta osin yhdy tähän arvioon. Hän on ottanut osakseen reittiprofiilien tarkan, lähes hiihtostudiomaisen seurannan korkeuseroja myöten. Vaikka reitit ovat olleet yleensä tasaisia, kertyi korkeuseroja jopa Toijala–Viialan-reitillä yli 120 metriä. Pisimmät päiväetapit ovat olleet yli 23 kilometrin mittaisia. Matkaan joukon saatteli tammikuussa Helsingin apulaispormestari Paavo Arhinmäki, joka kiitteli kävelypässit lähes maanisiksi liikkujiksi. Etapeilla on tavattu paljon muitakin hauskoja kundeja ja mukavia friiduja, jos stadin slangia tämän verran sallitaan. Mieltä ovat lämmittäneet varsinkin Keravan Eläkeläisten järjestämä vastaanotto kerhotapaamisessa, sunnuntaikävely ja makkaratulet Klaukkalan Eläkeläisten kanssa sekä Hämeenlinnan Eläkeläisten naisvoimakolmikon Riitta Tuomi-Rönkön, Ritva Ylitolosen ja Tuija Nieminen-Kurjen mukanaolo etapeilla. Klaukkalan tapaaminen, pistäytyminen Raisiossa ja osallistuminen Kontulan Eläkeläisten kevättempaukseen olivat niin sanottuja syrjähyppyjä, poikkeamisia pääreitiltä. Niihin kuuluu vielä vierailu Heinolassa 7.6. järjestettävillä aluejärjestön suvipäivillä. – Tapaamiset matkan päällä, taukopaikoissa ja rautatieasemilla ovat ilahduttaneet ja piristäneet. Meitä on tervehditty hymy huulilla ja love-huudoin. Monet ovat jääneet kyselemään tarkemmin, mitä porukkaan olemme. Juttuseuraa olemme saaneet koska vain. KÄVELYPORUKKA ON edelleen Helsinkija Uusimaa-painotteinen. Ehkä siksi porukkaa on sykähdyttänyt kevään mediahuomiossa erityisesti pääsy Maaseudun Tulevaisuuden Kantri-liitteeseen toukokuussa. Ryhmän blogissa arveltiin, että juuri maaseudun tulevaisuus, kirjoitettiinpa se isoilla tai pienillä alkukirjaimilla, on oikein sopiva paikka kävelypässeille. Ryhmä on kävellyt kohta 10 vuotta kestäneen toimintansa aikana paljon Suomen maanteillä. Jäsenet ovat luontohenkisiä ja laveasti tulkittuna maaseudulla syntyneinä myös maaseutuhenkisiä, maatiaisrotua arvatenkin. RYHMÄN IDEANIKKARIN Antti Honkosen aloitteesta kävelypässit tarttui, jollei peräti sotkeutunut, Ylen käynnistämään Miljoona roskapussia -kampanjaan. Mukana on kannettu roskapusseja, joihin on poimittu eräskin roska reitin varrelta. Yllättävästi jotkut päiväetapit ovat kulkeneet perin siisteillä seuduilla, mutta vastakohtana erityisesti isoimpien teiden varsilla on ollut tosi roskaisia paikkoja. Kaikkiin paikkoihin ja seutuihin pässit ovat kuitenkin suhtautuneet samalla arvostavalla asenteella: kiinnostavia kävelyretkien etappipaikkoja ja kohteita ovat. Iittala sentään pitää mainita erityisenä helmenä. Ryhmän uusin jäsen Hannu Partanen ihastui Iittalassa ylt’ympäriinsä esillä olevista naivistisista maalauksista ja patsaista niin, että aikoo tehdä sinne vielä omankin retken, jotta voi tutustua niihin ja Iittalan naivismiperinteeseen tarkemmin. Sitä samaa hän suosittelee muillekin. ? Lue lisää Eläkeläiset ry:n kotisivulta: elakelaiset.fi/blogit/ kavelypassit Mainiot maanikot ja stadin maatiaiset matkalla kohti Kalajoen hiekkasärkkiä Kävelypässit ovat osallis­ tuneet Ylen Miljoona roskapussia ­kampanjaan. Saalista Harvia­ lantieltä eta­ pilla Turengista Hämeenlinnaan. Kuvan keskellä Hämeenlinnan Eläkeläiset ry:n voimatrio. Kuvan otti mukava vas­ taantulija Antin kännykällä. Tien päällä meitä on tervehditty hymy huulilla ja Love­ huudoin.” Eläkeläinen 2/2023 13
• Hae tukea opintokerhollesi Opintokerhotuen ehdot – vähintään viisi osallistujaa – kokoontuu vähintään 10 tunnin ajan (esim. 5 x 2 tuntia) – tositteet toimitetaan kuluvan vuoden lokakuun loppuun mennessä Näin haet Hae tukea uudessa KSL-koti -järjestelmässä. Pyydä tunnuksia koulutustuottaja Tiina Flygarelta. Tarvitsetko apua? Järjestämme ohjausta KSL-koti -järjestelmän käyttöön verkossa 8.10.2023 klo 10-12. Ilmoittaudu Tiina Flygarelle. Lisätietoa Tiina Flygare, tiina.flygare@ksl.fi, 050 590 0709 www.ksl.fi/järjestöille/opintokerhotuki Millaiset asiat ja tapahtumat herättävät teissä keskustelua? Perusta opintokerho, niin tuemme sitä 100 eurolla/vuosi/kerho. www.ksl.fi JÄRJESTÖ Toisena koulutuspäivänä tutustutaan Asahi-terveysliikuntaan. Se on Suomessa kehitetty liikuntamuoto ja suunniteltu kaikenikäisille ja kuntoisille. Se on yksinkertaista ja samalla kokonaisvaltaista ja tehokasta liikuntaa, joka auttaa ylläpitämään fyysistä terveyttä ja henkistä tasapainoa. Asahin lisäksi koulutus sisältää tutustumisen Footbic-menetelmään, joka myös on suomalainen keksintö. Kysymyksessä on jalkaterien kuntoutusohjelma. Jalkojen hyvinvointi on tärkeää, koska se vaikuttaa eri puolilla kehoa. Hyvä mieli ja rentoutuminen -kurssilla opitaan hyödyntämään luontoa hyvinvoinnin lähteenä. Kurssipaikka Varalan Urheiluopisto sijaitsee kauniilla paikalla Pyhäjärven rannassa ja antaa hyvät mahdollisuudet alkusyksyisestä luonnosta nauttimiseen. Kurssin vetäjinä ovat Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry:n koulutustuottaja Tiina Flygare ja tanssinopettaja Kirsi-Marja Vinberg. Kulttuuriaktivismia, järjestöllisiä aiheita ja ikääntymispolitiikkaa Syksyn ensimmäinen alueellinen koulutuksemme pidetään Torniossa. Aiheena on kulttuuriaktivismi. Koulutuksessa keksitään, miten yhdessä puhumalla ja tekemällä tuotamme iloa, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Ohjelmaan kuuluu ryhmän ohjaustaitoja sekä menetelmiä oman toiminnan ja viestin esille tuomiseen. Vetäjänä on KSL:n Tiina Flygare. Järjestämme pitkän tauon jälkeen koulutuksen yhdistysten keittiötai tarjoiluvastaaville. Tarjoiluvastaavien opintopäiviin sisältyy tietoa ikäihmisten ravitsemuksesta sekä elintarvikkeiden oikeaoppisesta käsittelystä. Opintopäivillä voi suorittaa hygieniapassikokeen. Osallistujat saavat uusia ideoita tarjoiluvaihtoehdoiksi esimerkiksi yhdistyksen juhliin ja retkille. Aiheiden käsittelyssä on mukana kestävän kehityksen näkökulma. Kurssi järjestetään Ikaalisten kylpylässä samanaikaisesti matkavastaavien opintoja neuvottelupäivien kanssa. Ikääntymispolitiikan opintopäivät on monipuolinen koulutus, joka on tarkoitettu erityisesti vanhusneuvostoissa toimiville jäsenillemme sekä heidän varajäsenilleen. Koulutus sopii muillekin yhdistysaktiiveille. Aiheita ovat hyvinvointitalous, asuminen sekä ikääntyneitä koskevan lainsäädännön uudistaminen. Tämäkin koulutus pidetään Ikaalisten kylpylässä. Vanhusneuvostoissa toimiville jäsenillemme on tarjolla myös yhteistyössä Eläkkeensaajien Keskusliiton kanssa järjestettävät vanhusneuvostopäivät. Tavalliseen tapaan järjestämme yhdistystoiminnan ja talouden jatkokurssit sekä koulutukset yhdistysviestinnästä ja jäsenrekisteristä. Luvassa on myös kurssi musiikki-ihmisille eli soittajille ja laulajille. Tarkemmat tiedot syksyn koulutuksista saat kurssikalenterista viereiseltä sivulta. Järjestämme liikuntakoulutuksia Liikuntaverstas-hankkeessa, josta kerromme erikseen lehtemme seuraavassa numerossa. Ohjelmat sopivat kaikenikäisille ja -kuntoisille ihmisille. TIINA RAJALA E nsimmäisenä, heti syyskuun alussa pidämme Hyvä mieli ja rentoutuminen -koulutuksen Tampereella. Se sopii kaikenlaisten liikuntaryhmien vetäjille sekä eri kerhojen ohjaajille. Muutkin hyvinvoinnista kiinnostuneet jäsenemme ovat tervetulleita. Osallistuminen ei vaadi mitään aiempia opintoja tai valmistautumista. Ohjelma sopii kaikenikäisille ja -kuntoisille ihmisille. Teemana on kokonaisvaltainen hyvinvointi ja stressin hallinta. Ensimmäisenä päivänä osallistujat oppivat hengitystekniikoita ja mielikuvaharjoituksia, jotka auttavat rauhoittumisessa ja rentoutumisessa. Teemaan sisältyy myös pohdintoja ryhmän ohjaamisesta. OsallistuTI IN A FL YG A R E Syksyn koulutukset alkavat hyvän mielen ja rentoutumisen parissa jat saavat käyttöönsä helppoja harjoituksia vaihtelun ja hyvän mielen luomiseksi omassa ryhmässään. Harjoitukset sopivat yhtä hyvin ulkona kuin sisällä kokoontuville ryhmille. 14 Eläkeläinen 2/2023
• Syksyn 2023 koulutuskalenteri Matkavastaavien opintoja neuvottelupäivät 12.–14.9. (2 vrk) Ikaalisten kylpylä Koulutus on tarkoitettu peruskurssin käyneille tai muutoin kokeneille matkavastaaville sekä heidän varahenkilöilleen. Sen teemana on matka-, retkija tapahtumatoiminnan kehittäminen muuttuvassa toimintaympäristössä sekä jäsenistön toiveet ja odotukset. Kurssin vetäjät: Tiina Hestad ja Tiina Rajala. Kurssin hinta: 220 € (puolihoito) ja 240 € (täysihoito) Ilmoittau­ tuminen 21.8. mennessä. Yhdistyksen tarjoiluvastaavien opintopäivät 12.–14.9. (2 vrk) Ikaalisten kylpylä Opintopäivät on tarkoitettu yhdistysten kahvija muiden tilaisuuksien tarjoiluista vastaaville ihmisille. Koulutus sisältää tietoja ikääntyneiden ravitsemuksesta, elintarvikkeiden käsittelystä sekä ideoita uusiksi tarjoiluvaihtoehdoiksi. Kurssilla on mahdollisuus suorittaa hygieniapassikoe. Kurssin hin­ ta: 220 € (puolihoito) ja 240 € (täysihoito) sekä lisämaksu hy­ gieniapassikokeesta. Ilmoittau­ tuminen 21.8. mennessä. Ikääntymispolitiikan opintopäivät 27.–29.9. (2 vrk) Ikaalisten kylpylä Koulutus sopii erityisesti alueiden ja kuntien vanhusneuvostoissa toimiville jäsenillemme sekä heidän varajäsenilleen. Opintopäivien ohjelma tarjoaa mielenkiintoisia aiheita muillekin aktiivijäsenillemme. Aiheita ovat muun muassa asuminen, ikääntyneitä koskevan lainsäädännön uudistaminen sekä hyvinvointitalous. Kurssin hin­ ta: 220 € (puolihoito) ja 240 € (täysihoito). Ilmoittautuminen 4.9. mennessä. Yhdistysviestinnän kurssi 11.–13.10. (2 vrk). Seinäjoki, hotelli Alma Kurssi on tarkoitettu yhdistysten tiedottajille sekä kaikille, jotka tarvitsevat viestintätaitoja toiminnassaan. Tiedottamisen perusasioiden lisäksi aiheina ovat sähköinen tiedonvälitys ja media: esimerkiksi toimivien kotisivujen ominaisuudet. (Varsinainen kotisivukurssi pidetään erikseen.) Kouluttajat: Tuomas Talvila ja Aaron Kallinen. Kurssin hinta: 300 €. Jäsenrekisterikurssi 11.–13.10. (2 vrk). Seinäjoki, hotelli Alma Kurssi on tarkoitettu yhdistysten puheenjohtajille ja jäsensihteereille. He saavat kurssin jälkeen jäsenrekisterin käyttäjätunnuksen. Kurssilla opitaan käyttämään ja hyödyntämään jäsenrekisteriohjelmaa sekä tarpeellista tietoa koskien henkilötietojen käsittelyä. Kurssin vetäjät: Anna Autio ja Ulla Vir­ tanen. Kurssin hinta: 300 €. Musiikkikurssi soittajille ja laulajille 13.–16.10. (3 vrk) Ikaalisten kylpylä Koulutus on yhdistysten musiikkiryhmien vetäjiä, laulajia ja soittajia varten. Osallistujat harjoittelevat yhdessä musisointia ja saavat uutta ohjelmistoa omaa ryhmäänsä varten. Vetäjinä Sauli Malinen ja Ahti Sepp. Kurssin hinta: 315 € (puolihoito) ja 360 € (täysihoito). Ilmoittautumi­ nen 18.9. mennessä. Yhdistystoiminnan jatkokurssi 24.–27.10. (3 vrk) Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Sopii peruskurssin käyneille tai muutoin kokeneille yhdistystoimijoille. Aiheita ovat muun muassa johtokuntatyö, yhdistysasiakirjat sekä kokouskäytännöt. Vetäjinä Aaron Kallinen, Anna Autio ja Tiina Rajala. Osittain yhteistä ohjelmaa talouskurssin kanssa. Kurssin hin­ ta: 255 € (puolihoito) ja 300 € (täysihoito). Ilmoittautuminen 2.10. mennessä. Yhdistystalouden jatkokurssi 24.–27.10. (3 vrk) Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Sopii peruskurssin käyneille taloudenhoitajille sekä toiminnantarkastajille. Aiheita ovat muun muassa yhdistyksen vuosikello, taloussääntö, tilinpäätös, toiminnantarkastus sekä kirjanpidon perusteiden kertaus. Vetäjinä Heli Grönroos ja Kaisu Rämet. Osittain yhteistä ohjelmaa yhdistystoiminnan kurssin kanssa. Kurssin hinta: 255 € (puolihoito) ja 300 € (täysi­ hoito). Ilmoittautuminen 2.10. mennessä. Alueelliset kurssit Ikääntyneille sovitetun rivitanssin (SenioRivitanssi) kurssi Espoossa 12 kokoontumiskertaa ja kaksi oppituntia keskiviikkoisin syyskuusta marraskuuhun. Kouluttaja: Kirsi-Marja Vinberg. Tarkemmat tiedot ilmoitetaan myöhemmin. Hinta 40 €. Kulttuuriaktivismin kurssi 7.9. kello 10–15, Järjestötalo, Tornio Vetäjänä Tiina Flygare. Hinta 20 €, joka sisältää lounaan. Ilmoit­ tautuminen 18.8. mennessä. Yhdistykset ja aluejärjestöt voivat tilata järjestöltä muun muassa ? alueellisia verkkosivukursseja ? alueellisia jäsenrekisterikursseja ? alueellisia yhdistystoiminnan ja taloudenhoidon kursseja Muita koulutuksia Vanhusneuvostopäivät 11.– 13.10. Virroilla Koulutus järjestetään yhteistyössä EKL:n kanssa ja se on tarkoitettu kuntien ja alueiden vanhusneuvostoissa toimiville jäsenillemme. Teemoina alueiden ja kuntien vanhusneuvostojen rajapinta, järjestöjen toimintaedellytykset sekä ajankohtaista eläketietoa. Verkosta virtaa Jäsenemme voivat osallistua Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n Verkosta virtaa -toiminnan koulutuksiin. Lisätietoa verkostavirtaa.fi-sivuilla. KURSSIHINNAT SISÄLTÄVÄT majoituksen kahden hengen huoneessa. Mikäli kurssilainen haluaa majoituksen yhden hengen huoneessa, hänen tulee suorittaa lisämaksu kurssipaikalla. Puolihoitohinnat sisältävät aamiaisen, iltapäiväkahvin ja päivällisen. Täysihoitohinnat sisältävät lisäksi lounaan. Vähävaraiset yhdistykset voivat hakea kursseille kurssitukea, joka kattaa puolet yhden kurssilaisen kurssimaksusta. Tukea haetaan vapaamuotoisesti kurssille ilmoittautumisen yhteydessä. Lisätietoja koulutussuunnittelija Tiina Rajalalta, puh. 040 582 4319. Kursseille ilmoittaudutaan kirjallisesti Jukka Mustakalliolle: jukka.mustakallio@elakelaiset.fi Voit ilmoittautua myös täyttämällä sähköisen lomakkeen: elakelaiset.fi/sähköiset lomakkeet/kurssihakemus. KURSSIEMME peruutusehdot ovat muuttuneet ? Veloitamme 50 % kurssin hinnasta, jos kurssiosallistuminen peruutetaan myöhemmin kuin kolme viikkoa ennen kurssin alkua. ? Veloitamme koko kurssin hinnan, jos peruutus tehdään myöhemmin kuin viikkoa ennen kurssin alkua. ? Sairaustodistusta vastaan veloitamme ainoastaan 30 euron toimistomaksun. ? Yhdistys voi vaihtaa osallistujan toiseen veloituksetta. KOULUTUSKALENTERI julkaistaan myös Eläkeläiset ry:n kotisivuilla, joilta näkee mahdolliset muutokset. Lisätietoja kursseista voi kysyä koulutussuunnittelija Tiina Rajalalta, puh. 040 582 4319. Eläkeläiset ry:n kurssit järjestetään yhteistyössä KSL-opintokeskuksen kanssa. Hyvä mieli ja rentoutuminen 1.–2.9. (1 vrk) Urheiluopisto Varala, Tampere Koulutus sopii kerho-ohjaajille ja liikuntaryhmien vetäjille. Osallistuminen ei vaadi aiempia opintoja tai valmistautumista. Se sopii kaiken kuntoisille ja -ikäisille. Kurssin teemana on kokonaisvaltainen hyvinvointi ja stressin hallinta. Ohjelmassa on läsnäolo-, hengitysja mielikuvaharjoituksia; asahi-terveysliikuntaa sekä tutustumista Footbic-menetelmään jalkojen hyvinvoinnin edistämiseksi. Nautimme luonnosta hyvinvoinnin lähteenä Pyhäjärven kauniissa ympäristössä. Osallistujat saavat mukaansa helppoja harjoituksia, joilla saa vaihtelua ja hyvää mieltä omalle kerhotai liikuntaryhmälle. Kurssin vetäjät: koulutustuottaja Tiina Flygare ja tanssinopettaja Kirsi-Marja Vinberg. Kurssin hinta: 120 €. Ilmoittau­ tuminen: 11.8. mennessä. Eläkeläinen 2/2023 15
• JÄRJESTÖ ESKO YLIASKA K urssin järjesti Rovaniemen Eläkeläiset ry:n erinomaisessa Palojärven lomakeskuksessa 24.–26. huhtikuuta. Meitä oli paikalla 40 eläkeläistä; Pellosta, Tervolasta, Kolarista, Kittilästä ja Rovaniemeltä. Valitettavasti jälleen korona alkoi nostaa päätään Lapin alueella, ja kurssille jäivät tulematta jo ilmoittautuneet edustajat Kemijärven ja Aavasaksan eläkeläisistä. Kaikesta huolimatta kurssi saatiin onnellisesti kasattua ja saimme toivottaa kaikki tervetulleeksi Palojärvelle. Tositoimiin pääsimme, kun erinomaisen kouluttajan, Rovaniemen teatterin ohjaaja-näyttelijä Anne Niskasen johdolla sukelsimme ilmaisutaidon ihmeelliseen maailmaan. Niskanen kertoi syyt siihen, miksi ihminen pelkää, ujostelee ja aristelee yleisön edessä. Hän antoi neuvoja, miten näistä pääsee yli. Koulutuksemme huipentui kuuden kurssilaisen ryhmän esittämään äänettömään ilmaisuharjoitukseen. Ryhmä esitti yhteisesti laaditun teatterikuvan, ja toisten ryhmien tehtävänä oli arvata, mitä se esitti. Anne Niskanen kiitti kurssilaisia hienosta ja osallistuvasta osallistumisesta jokaiseen annettuun tehtävään. Koulutusjakson päätyttyä Palojärven talonväki kutsui vieraat erinomaiseen puilla lämmitettävään saunaan ja illanviettoon pihapiirissä olevaan kotaan. Ilta jatkui pitkälle yöhön iloisesti laulellen ja rupatellen kodassa kera paistettujen makkaroiden. TIISTAIAAMUN KURSSIPÄIVÄ valkeni valoisana ja maukkaan aamiaisen jälkeen tanssijat siirtyivät tanssisaliin, ja laulajat jäivät päärakennukseen ohjaajiensa kera. Tanssikurssilaiset eivät arvanneet millaiseen ”rumbaan ja sambaan” heidät johdatti Napapiirin seuratanssijat ry:n tanssinopettaja Tarja Huttunen. Luulimme, että pääsemme helpolla, mutta, mitä kaikki, kolme täydellistä tuntia eri tanssimuotoja: cha cha, lavis ja rumba. Musiikki pauhasi, kengät vaan suhahtelivat, hameen helmat ja housujen lahkeet leijailivat tahtien mukana. Välillä Huttunen pysäytti musiikin ja antoi kolmen minuutin juomatauon. Itse videokuvasin puhelimen kameralla kurssin annin talteen myöhempää käyttöä varten niin tarkkaan, että puhelimen muisti loppui välillä kesken. Kyllä kurssiporukka puhalteli syvään ja otsalta hien pyyhkimistä riitti pitkälle siirryttäessä lounaalle. Laulajat päärakennuksen salissa ennen lounasta harjoittelivat säestäjä Heikki Aholan ja kuoronjohtaja Kaisu Pesosen kanssa Kalajoen retkeilypäivien kulkuun liittyviä lauluja. LOUNAAN JÄLKEEN kurssilaiset liittyivät vetämääni liikuntajaksoon. Mahdollista oli kokeilla fresbeegolfia (vaikkakin lumipeite vielä hankaloitti liikkumista upottavassa lumessa), tikanheittoa, mölkkypeliä sekä sauvakävelyä. Cha cha chata Palojärvellä Laulu-, ilmaisutaitoja tanssiliikuntakurssi kokosi innokkaan ja iloisen porukan Rovaniemeläiseen lomakeskukseen. Musiikki pauhasi, kengät suhahtelivat, hameen helmat ja housujen lahkeet leijailivat tahtien mukana.” Kalajoki­ valssin askeleita tapaillen. Cha cha cha! 16 Eläkeläinen 2/2023
• M enneen kevään vaalikeskusteluissa väitettiin, että Suomessa on palkansaajien verotus korkeampaa kuin esimerkiksi Ruotsissa. Ilta-Sanomatkin julkaisi näyttävästi Veronmaksajien selvityksen, jonka mukaan keskiverto palkansaajaa verotetaan meillä ankarammin. Vertailijat jättivät tässä yhteydessä kertomatta, että Ruotsissa työnantaja maksaa palkansaajan työeläkemaksut (31,4 % palkkasummasta), meillä taas TEL-maksusta (25,3 %) reilun viidenneksen eli 7,15–8,65 prosenttiyksikköä maksaa palkansaaja ja se luetaan näissä vertailuissa palkansaajan verorasitukseksi. Työnantajan osuudeksi jää noin 18 %, aika paljon vähemmän kuin Ruotsissa. Siellä palkansaaja maksaa yleistä eläkemaksua 7 %, ei muita sosiaaliturvamaksuja. Suomessa palkansaajan maksamat sosiaaliturvamaksut yhdessä TEL-maksuosuuden kanssa ovat noin 10 %. Jos vertailussa jätetään huomioon ottamatta edellä mainitun kaltaiset erot, johdetaan lukijaa harhaan. Eläketurvaa kartuttavasta maksusta vastaa Ruotsissa työnantaja niin kuin meilläkin 90-luvulle asti eikä maksu näy palkansaajan tuloveroprosentissa. Suomessa sen sijaan maksu nostaa tällä tavalla tilastoitua tuloveroprosenttia. Todellisuudessa Ruotsissa maksetaan tätä ”jatkopalkkaa” enemmän kuin Suomessa, se vain kannetaan suoraan palkan maksajalta. Eläkeläisen kannalta asia on tärkeä siksi, että meillä eläkeläinen maksaa verona myös palkansaajan työeläkemaksua vastaavan osuuden. Se ei kuitenkaan kerrytä eläkettä vaan se tuloutetaan valtiolle, kun taas palkansaajan maksu menee eläkevakuutusyhtiöille. JOS SIIS VERRATAAN palkansaajan tuloveroprosentteja, verrattakoon veroprosentteja. Jos taas verrataan veroja ja veronluonteisia sosiaaliturvamaksuja yhteensä, verrattakoon niitä riippumatta siitä, mikä taho maksut hoitaa. Silloin mitataan kokonaisveroastetta. Alussa mainitussa selvityksessä nämä asiat sotkettiin. Ja mikä vielä tärkeämpää: otettakoon vertailussa huomioon myös se, mitä maksetuilla veroilla saa. Esim. USA:ssa keskiverto palkansaajan tuloveroprosentti on alempi kuin meillä. Julkisia palveluja onkin niukasti ja ne ovat heikkolaatuisia. Sikäläinen terveydenhuolto perustuu yksityisiin vakuutuksiin. Kalliit yksityiskoulut antavat paremmat eväät jatko-opintoihin kuin heikosti resurssoidut julkiset koulut. Yliopistokoulutus maksaa ainakin parhaissa yliopistoissa omakotitalon verran. Eläketurva on itse otettujen vakuutusten varassa. Jne. KUN JULKISIA ja asiakkaalle hinnaltaan edullisia palveluja järjestetään vähemmän, tarvitaan verotulojakin vähemmän. Silloin voidaan palkansaajan veroprosentti ja kokonaisveroaste pitää matalampina. Korkea hinta estää osaa palveluja tarvitsevista niitä käyttämästä. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus syvenee. Ne jotka vaativat julkisen vallan tulojen vähentämistä ja verotuksen alentamista, puhuvat ”hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisesta”. Todellisuudessa he ovat rapauttamassa julkisten palvelujen rahoituspohjaa ja etäännyttämässä yhteiskuntaa sen keskeisestä ideaalista, kansalaisten yhdenvertaisuudesta. Verovertailujen ongelmat Otettakoon vertailussa huomioon myös se, mitä maksetuilla veroilla saa.” KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on eläkeläisaktiivi Espoosta. KALEVIN KYNÄSTÄ Sauvakävelyllä tutustuimme uuteen kävelymuotoon, imukävelyyn. Imukävelyssä tehdään normaalisti 20 kävelyaskelta, sitten vedetään vatsa sisään ylös pallean suuntaan ja tehdään paikallaan 20 kävelyaskelta, tätä jatketaan kukin omantunnon mukaan ainakin 15 minuuttia. Imukävellen kiersimme alueen kaikki mahdolliset paikat. Yhden Mölkkykisan jaksoimme pelata. Sen voitti Tuula Ruotsalainen hienon viimeisen heiton (kaataen ainoastaan yhden palikan numero 11) ansiosta, tästä hänelle onnittelut. Kuntoilun jälkeen siirryimme ansaitulle välipalalle ja kahville. Päivällisen jälkeen ilta jatkui jälleen saunoen ja kodassa iltaa viettäen. KESKIVIIKKOAAMU VALKENI kylmänä ja lumisena, yön aikana kuten vanha sananparsi sanoo ”uusi lumi oli tullut surmaamaan vanhan lumen”, pakkasta oli reilut viisi astetta. Aamupäivän aikana laulajat ja tanssijat harjoittelivat askeleita yhdessä Rovaniemen eläkeläisten senioritanssivastaavien Aino Järvisen ja Lea Posion kanssa Kalajoki-valssin kuvioita tarkkaan läpi. Kurssin loppuajan käytimme yhteenvetoon kurssin annista antaen palautetta järjestäjäorganisaatiolle. Kaikesta saadusta palautteesta otamme järjestäjinä vaarin ja seuraavalla kerralla parannamme järjestelyjä ja toimintamuotoja entisestään. Puolen päivän lounaan jälkeen hyvästelimme Palojärven isännät ja tyytyväisinä palasimme koteihin sorvien ääreen. Kirjoittaja on Rovaniemen Eläkeläiset ry:n liikuntavastaava Kuorolaiset Kaisun ja Heikin johdolla. Palojärven lomakeskus tarjosi kurssille erinomaiset puitteet ja ylläpidon. Eläkeläinen 2/2023 17
• JÄRJESTÖ Eläkeläistoimintaan on helppo tulla mukaan – jäsenistön moninaisuus näkyi jäsenkyselyssä. AARON KALLINEN E läkeläisten toimintaan on helppo osallistua, ilmenee Eläkeläiset ry:n keväällä toteuttamasta jäsenkyselystä. Kyselyssä kartoitettiin jäsenten näkemyksiä järjestön toiminnasta ja heidän toivomuksiaan toiminnan kehittämisestä. Jäsenkysely toteutettiin pääasiassa sähköpostikyselynä maaliskuussa. Jäsenkyselyyn kerättiin myös vastauksia yhdistysten tapaamisissa. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 092 jäsentä, mikä on noin 6,5 % koko jäsenistöstä. Järjestön toiminta koettiin helposti lähestyttäväksi ja tiedotus avoimeksi. Moni oli myös saanut eläkeläistoiminnasta uusia ystäviä. Matkat, retket ja harrasteet suosiossa Jäsenistön suosiossa oli edelleen etenkin matkaja retkitoiminta, jota toivoi 73 % vastaajista. Harrastekerhoja, kuten kulttuuria ja liikuntaa, toivoi 57 % vastaajista. Keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista aiheista toivoi 47 % ja kannanottoja paikallisiin ja valtakunnallisiin aiheisiin 33 %. Vastaukset antavat osviittaa, että jäsenistö arvostaa eläkeläisyhdistyksissä vireää vapaa-ajan toimintaa. Kyselyn vapaa sana -osiossa korostuivat myös jäsenistön erilaiset toiveet: osa toivoi enemmän yhteiskunnallista vaikuttamista, osa painotti mukavaa harrastustoimintaa. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus ja oikeistolainen poliittinen suunta huoletti osaa vastaajista, kun taas toiset toivoivat järjestöltä ja sen yhdistyksiltä vähemmän poliittista otetta. Kysyttäessä jäsenten halukkuutta lähteä yhdistyksen luottamustehtäviin 82 % vastasi kieltävästi. Toisaalta 117 henkilöä, jotka eivät vielä toimi yhdistyksensä johtotehtävissä ilmaisivat kiinnostuksestaan toimia luottamustehtävässä, joten myös potentiaalisia uusia vetäjiä jäsenistöstä onneksi löytyy. Sosiaalija terveyspalvelut tärkein teema Toivomuksissa järjestön vaikuttamistyön painopisteiksi selvästi suuTO IV O R A U TA N EN Matka­ ja retkitoiminta on jäsenistön suosiossa. Ylöjärven Eläkeläiset ry retkeili viime vuoden heinäkuussa Seitsemisen kansallis­ puistossa. Jäsenkysely kartoitti näkemyksiä ja toivomuksia Matkailu ja majoitus ? GREEN STAR HOTELLIT GreenStar Hotellit tarjoavat vuonna 2023 Eläkeläiset ry:n jäsenille 13 %:n alennuksen edullisimmasta päivän huonehinnasta. GreenStar Hotellit ovat Joensuussa, Jyväskylässä, Lahdessa, Oulussa ja Vaasassa. Hinnan saa varatessaan majoituksen osoitteessa greenstar.fi käyttämällä varauskoodia GSLIITTO tai suoraan hotelleista. Hotellilla on oikeus tarkastaa jäsenyys. ? IKAALINEN SPA & RESORT Ikaalisten kylpylä tarjoaa jäsenillemme 20 %:n alennuksen majoituksesta su–ke, ja 15 % to–la koodilla ELA1959. Koodia ei voi yhdistää muihin tarjouksiin, varaukset ikaalinenspa.fi tai 03 4511 / myynti@ikaalinenspa.fi. Mainitse varatessa jäsenyytesi. Kaikkiin majoituksiin kuuluvat aamiainen sekä kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö. ? KYLPYLÄHOTELLI RAUHALAHTI, Kuopio Eläkeläiset ry:n jäsentarjous 2 vrk 140,00 € / hlö / 2hh, 125 € / hlö / 3hh, 117 € / hlö / 4hh sisältäen majoituksen, aamiaiset, päivälliset sekä kylpylän ja kuntosalin käytön. Yhden hengen hotellihuoneessa 198 €. Lapset 4–12 v. –50 % aikuisen hinnasta. Tarjous on voimassa 31.12.2023 asti, tulopäivä ma, ti, ke. Varattavissa koodilla ERY nettikaupasta osoitteesta rauhalahti.fi sekä myyntipalvelusta puh 030 60 830 tai sähköpostilla myynti@rauhalahti.fi ? LOHJA SPA & RESORT Eläkeläiset ry:n jäsentarjous 1 vrk kahdelle 139,00 € (norm. 198,00 €) sisältäen majoituksen päätalon huoneessa, puolihoitoruokailun, elämyskylpylän ja kuntosalin käytön. (Yhdelle tarjous 109,00 € yhden hengen huoneessa päätalossa). Tarjous on voimassa ma–to päiville 31.12.2023 asti (ei juhlapyhinä). Varattavissa koodilla ERY Online osoitteesta lohjaspa.fi sekä myyntipalvelusta puh 030 60 840 tai sähköpostilla myynti@ lohjaspa.fi ? TALLINK SILJA Tallink Silja tarjoaa jäsenillemme Club One Silverin jäsenyyden veloituksetta. Kampanja on voimassa 31.12.2023 asti. Club One on palkitseva kanta-asiakasohjelma, jossa on kolme tasoa: Bronze, Silver ja Gold. Liittyminen on sinulle ilmaista, ja nyt pääset jäsenetuna suoraan Club One Silver -tasolle. Lisää vain liittyessäsi 142273 :n sopimusetunumero sille varattuun kenttään liittymislomakkeella. Liity nyt Club One -kanta-asiakkaaksi osoitteessa tallinksilja.fi/liity-jaseneksi Käytä liittyessäsi sopimusetunumeroa: 142273 Lisätietoja: clubone.fi Kulttuuri ? INTO-KUSTANNUS Eläkeläiset ry:n jäsenet saavat Into Kustannuksen verkkokaupasta intokustannus.fi 25 %:n alennuksen kaikista myytävänä olevista kirjoista. Alennuskoodi verkkokaupassa on Eläkeläiset. ? ROCKWAY.FI Rockway.fi on Suomen suurin musiikinopetuksen verkkopalvelu, joka tarjoaa sinulle kaiken soittoharrastuksesi aloittamiseen, ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Palvelu sisältää maan parhaat opettajat ja yli 15 000 opetusvideota mm. kitaralle, pianolle ja laululle. Voit myös opetella vaikkapa tekemään musiikkia tai viihtyä artistihaastatteluiden parissa. Eläkeläiset ry:n jäsenenä saat palveluun 1 kk ilmaiskokeilun ja 20 % alennuksen palvelun täysversiosta. Edun voi lunastaa täältä: rockway.fi/eläkeläiset Muut ? KOTIRINKI Eläkeläiset ry:n jäsenille säännöllinen kotisiivous tai kotiapu jäsenetuhintaan. Alennus säännöllisen kotisiivouksen ensisiivouksesta tai kotiavun ensikerrasta (2–4 krt/kk) on -25% ja kertasiivouksesta -10%. Siivouksen todellisen hinnan voi laskea nettikaupasta kotirinki.fi. Kampanjakoodi: Elakelaiset, etu voimassa 31.3.2024 asti. Tilaukset verkossa kotirinki.fi liittämällä tilaukseen kampanjakoodi, tai puh. 010 425 3905 / myynti@kotirinki.fi mainitsemalla kampanjakoodin tilauksen/tarjouspyynnön yhteydessä. ? RUOHONJUURI Eläkeläiset ry:n jäsenille 5% alennus Ruohonjuuressa. Koodi on ELÄKELÄISET ja se toimii verkkokaupassa ja myymälöissä. Lisäksi kaikille eläkeläisille annetaan 10% alennus ensimmäisenä aukiolotuntina tehdyistä ostoksista. ? TERVEYSTALO Terveystalon verkkokauppa tarjoaa jäsenillemme -20 % etuhinnan lähetteettömistä miesten ja naisten laboratoriopaketeista. Tutkimusten avulla voit selvittää tulisiko sinun tehdä muutoksia elämäntapoihisi tai ovatko jo tehdyt elämäntapamuutokset vaikuttaneet elimistöösi ja hyvinvointiisi. Etu on voimassa heinäkuun 2023 loppuun. rimman kannatuksen saivat sosiaalija terveyspalvelut, jonka valitsi 66 % vastaajista. Työeläkkeiden taso oli toiseksi merkittävin aihe 39 %:n osuudella. 30 % vastaajista valitsi asumisen kustannukset. Kansaneläkkeiden ja takuueläkkeen taso ja omaishoitajien asema ja palkkiot saivat kummatkin 28 %:n kannatuksen. Digipalveluiden saatavuuden nostaisi vaikuttamistyön keskiöön 22 % vastaajista. Muista jäsenetumme 18 Eläkeläinen 2/2023
• LEDARE JAN KOSKIMIES chefredaktör S om så ofta i val var det oppositionen som vann riksdagsvalet i april medan regeringspartierna led ett nederlag. Vi står inför ett maktskifte och den nya regeringskonstellationen ges en möjlighet att förverkliga sina målsättningar. Det återstår att se huruvida det nya regeringsprogrammet förhåller sig positivt till pensionärerna. Utöver det program som regeringen själv utformat måste också andra förutsedda och oförutsedda problem och utmaningar lösas. Då den föregående regeringen tillsattes år 2019 antog man att de största problemen skulle anknyta till en åldrande befolkning, socialoch hälsovården, och klimatförändringen. Men utöver dessa ställdes Sanna Marins regering dock inför coronapandemin, kriget i Ukraina, Natomedlemskapet samt en energikris och prisökningar. Vi vet inte vilka oförutsedda händelser den kommande regeringen kan komma att ställas inför. Vad vi med säkerhet vet är att frågor som anknyter till befolkningens åldrande kommer att ligga på regeringens bord. Det finns ett akut behov av mer personal inom socialoch hälsovårdstjänsterna. Pensionärernas problem med utkomsten måste lösas och löftet om rättvisa pensioner för de kommande generationerna måste infrias. EN STRÄVAN efter att få statsfinanserna i balans och att reformera pensionssystemet får inte innebära nedskärningar i pensionerna och indexen, försämrad service och högre klientavgifter. Inbesparingar av detta slag skulle endast leda till större problem. Tillsammans med de andra pensionärsorganisationerna arbetar Pensionärerna rf för ett samhälle där man klarar sig på sin pension och där alla får den service de behöver. Inkomsterna pensionärerna emellan och pensionärsfattigdomen får inte öka. Digitaliseringen får inte leda till att människor utestängs från tjänster och lämnas utanför beslutsfattandet utan alla bör ha likvärdiga mänskliga rättigheter. Vi uppmanar också lokalföreningarna till aktivt påverkansarbete i kommunerna och välfärdsområdena. Då socialoch hälsovårdstjänsterna överflyttades från kommunerna blev det också möjligt att lägga mer fokus på välbefinnandet i vardagen: kulturoch motionsservicen, bostäder och en livsmiljö som beaktar de äldre, liksom också människornas delaktighet och påverkansmöjligheter. Ett omfattande påverkansarbete väntar oss Vi uppmanar också lokal­ föreningarna till aktivt påverkans­ arbete.” PENSIONÄREN JAN KOSKIMIES ELÄKELÄISET RY – Pensionärerna rf är medlem i det nordiska nätverket Nordiska Samarbetskommittén (NSK) som består av nordiska pensionärsförbund som står traditionellt nära arbetarrörelsen. Från Finland är vi två medlemmar, Pensionärerna rf och Pensionstagarnas Centralförbund PCF. Sammanlagt representerar NSK:s medlemsorganisationer över en miljon pensionärer. Detta ger nätverkets arbete och åsikter en tyngd som kloka beslutsfattare tar hänsyn till. Till exempel har NSK gett gemensamma utlåtanden och debattartiklar i stora nordiska tidningar. Nätverket har även representation på europeisk nivå genom nätverket AGE Platform Europe och därefter möjligheter att nå beslutsfattare i Europeiska unionen. NSK sammanträder två gånger om året och på sistone även vid behov digitalt på distans. Mötena är viktiga tillfällen att dela på information och erfarenheter om pensionärsverksamhet i andra nordiska länder och driva gemensamma målsättningar. Exempel på gemensamma nordiska frågor är många. Under flera år har Pensionärerna rf drivit en kampanj för att allt fler kommuner i Finland skulle deklarera sig åldersvänliga. Liknande kampanj förs även i Norge av Pensjonistforbundet. I Danmark har man startat en storartad informationsoch utbildningskampanj för att nå människor som närmar sig pensionsåldern, i likhet med den verksamhet som vi i Finland gör i mindre skala tillsammans med fackförbundet. I BÖRJAN AV MAJ ordnades NSK:s vårmöte i Reykjavik på Island. Där diskuterades bland annat de gemensamma utmaningar som de olika nordiska länderna står inför. Sådana är en åldrande befolkning och arbetskraftsbristen inom vården, samt de stigande priserna som har tagit hårt på pensionärerna. Vi beslöt också att träffas digitalt i sommar för att diskutera tandvården och hur den skötts i olika länder. På Island har man genom sina omfattande naturresurser goda möjligheter att klara sig i framtiden. Pensionssystemet har gott med pengar. Den i praktiken oändliga tillgången till geotermisk energi och landets fascinerande karaktär har även sina nackdelar. De multinationella företagens stora intressen och den explosionsartat ökande turismen sätter hård press på Islands sköra natur, språk och kultur. Mest gemensamt har Finland oftast med grannen Sverige. Till exempel har den nya högerregeringen där inte visat samma intresse för pensionärer och pensionärsverksamheten som den tidigare socialdemokratiska regeringen. I skrivandets stund verkar det som om utvecklingen i Finland går åt samma håll. C A R IN A I början av maj ordnades NSK:s vårmöte i Reykjavik. Nordiska problem och lösningar Exempel på gemensam­ ma nordiska frågor är många.” Eläkeläinen 2/2023 19
• TIINA HESTAD T ätä juttua eduskuntavaa lien alla kirjoittaessa joukko elintarvikealan yrityksiä ja muita toimijoita on laatinut kantapaperin, jolla vaalien jälkeiseltä hallitukselta vaaditaan laajaa kasviperäisiä ruokia edistävää investointipakettia. Ekologisesta kestävyydestä poristaan myös eläkeläisten keskuudessa. Keravan Eläkeläisten Tiedeja tulevaisuuskerhossa on käsitelty kestävää kehitystä ja kuluttamista. Lokakuisena maanantaina kerhossa oli matalan kynnyksen kaikille avoin keskustelutilaisuus ilmastonmuutoksesta. Alustuksessa käytiin läpi ilmastonmuutoksen syitä ja seurauksia sekä sitä, millaisia ratkaisuja on olemassa. Yksittäisen ihmisen hiilijalanjälki muodostuu kolmesta keskenään jokseenkin samankokoisesta osasta: asuminen, liikkuminen ja syöminen. Auto on monin paikoin välttämätön kulkuneuvo, kun riittävää julkista liikennettä ei ole. Asuinkiinteistöihin tehtävät energiaremontit eivät ole kaikkien ulottuvilla eikä esimerkiksi vuokra-asujien vastuullakaan. Ruoan hiilijalanjälkeen sen sijaan pystymme kaikki vaikuttamaan. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon syyt kietoutuvat yhteen ja ruokkivat toisiaan. Ilmaston lämpenemisen syynä ovat ilmakehää lämmittämään kertyvät kasvihuonekaasut. Yleisin kasvihuonekaasu on hiilidioksidi. Ilmakehän lämpeneminen ja luontokato johtuvat ihmisen toiminnasta. Samat asiat, jotka ruokkivat ilmastonmuutosta, antavat vauhtia myös luonnon monimuotoisuuden hiipumiseen. Siksi ratkomalla yhtä kriisiä tuetaan myös toisen ratkaisua. ilmaston puolesta Eläkeläiset ry kannustaa yhdistyksiä kehittämään työtään ympäristön hyväksi. Ilmastokestävä ruokavalio ja ravitsemus Kontulan Eläkeläiset ry:ssä kokoonnuttiin helmikuussa keskiviikkokerhoon otsikolla Ikääntyminen ja vegaaninen ruokavalio. Pohdimme perusteita erilaisille ruokavalioille ja totesimme, että valinnat voivat liittyä omaan hyvinvointiin, huoleen ilmastosta ja ympäristöstä, lapsiin ja nuoriin, eläimiin tai arvoasioihin kuten oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus. Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat julkaisseet Ikääntyneiden ruokasuositukset. Ikääntyneiden ruokasuositusten lautasmallissa on kolmannes perunatai viljalisäkettä, kolmannes kasviksia ja kolmannes proteiinia. Proteiinin lähteiksi suositellaan kasviproteiineja, kalaa, kananmunaa, siipikarjaa ja lihaa. Tässä järjestyksessä. Pekka Isaksson keittiössä, Aina pääsi ukin apukokiksi. Pekka ja Erja Isakssonin kotona noudatetaan monipuolista ruokavaliota, tammi­ kuussa järjestettävään Vegaani­ haasteeseenkin on osallistuttu jo kolmena vuonna. Eläkeläiset Luontojärjestöjen maaliskuussa eri paikkakunnilla järjestämässä Luonnon puolesta ­mielenilmauksessa olivat eduskuntatalon portailla näkyvissä myös Ilmastoisovanhemmat­yhdistyksen tunnukset. Ilmastoisovanhempien toiminnassa on mukana myös Eläkeläiset ry:n jäseniä 20 Eläkeläinen 2/2023
• Hyvä ruoka kauniisti katetussa pöydässä yhdessä perheen, ystävien tai harrastekavereiden kanssa kutsuu syömään. SATU JYVÄKORPI J aettu ruoka tuottaa mielihyvää ja hyvää oloa, kannustaa kertomaan kuulumisia, niin elämään kuuluvia iloja kuin murheitakin. Yhdessä syöminen virkistää ja auttaa jaksamaan kotona entistä pidempään. Ruoka tyydyttää emotionaalisia ja sosiaalisia yhteenkuuluvuuden tarpeita ja yhdistää eri sukupolvia. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan Vireyttä seniorivuosiin – ikääntyneiden ruokasuositukset käytäntöön -hankkeessa järjestetään syksyllä 2023 ikäihmisille ja heidän läheisilleen kohdistettu kampanja ”Ravitsevaa ruokaa ja ruokailoa – yhdessä syöden”. Kampanjan tavoitteena on saada ikäihmiset liikkeelle ruoan ja ravitsemuksen tiimoilta yhteisen pöydän ääreen. Yhteistyökumppaneina on meillä kampanjassa useita järjestötoimijoita – muun muassa Eläkeläiset ry – kuntien vanhusneuvostoja, kuntia sekä muita toimijoita. KAMPANJAN TEEMAT ovat tärkeitä ja ajankohtaisia, koska pitkä korona-aika on koetellut ikäihmisiä monin tavoin. Pandemian aikana yhteiset ruokailut palvelukeskusravintoloissa ja kouluissa laitettiin tauolle. Harrastustoiminta ja liikuntaryhmät joutuivat tauolle. Ikäihmiset eristäytyivät koteihinsa, yksinäisyys on lisääntynyt ja moni on jättänyt palaamatta entisiin harrastuksiinsa. Pitkä aika kotona on heikentänyt useiden ikäihmisten toimintakykyä, kun vähäinenkin liikunta ja asiointi on jäänyt pois arjesta. Samalla myös kotona asuvien ikäihmisten ravitsemus on usein huonolla tolalla. Kampanjalla pyrimme tavoittamaan kotiin jääneet ikäihmiset ja saamaan heidät uudelleen liikkeelle ja ihmisten pariin ruoan ja ravitsemuksen tiimoilta. TÄRKEÄNÄ VIESTINÄMME on, että hyvälaatuinen ruoka, liikunta, yhdessä syöminen ja ruokailo ovat tärkeitä tekijöitä ikääntyneen hyvän ravitsemuksen, toimintakyvyn ja elämänlaadun ylläpitämisessä. Syksyllä toteutettavan kampanjan teemana on sadonkorjuu, ruokailo ja kestävät valinnat ruokailussa. Kestävä ruoka pitää yllä toimintakykyä ja ehkäisee vajaaravitsemusta. Sekä terveellistä ravitsemusta että samaan aikaan ruuan kestävyyttä voi lisätä arkisilla valinnoilla. Kasvisten, kotimaisten järvikalojen ja palkokasvien käytön lisääminen sekä täysjyväviljavalmisteiden suosiminen vähäkuituisten viljavalmisteiden sijaan ovat esimerkkejä kestävistä, terveyttä edistävistä ruokavalinnoista. Kampanjan teemat ovat mukana Eläkeläiset ry:n Kalajoen retkeilypäivillä elokuussa. Siellä järjestetään tietoiskuja ja kampanjan esitteitä on jaossa. ? Vireyttä seniorivuosiin – ikääntyneiden ruokasuositus käytäntöön on Valtion ravitsemusneuvottelukunnan järjestämä hanke 2021–2023. Se on osa hallituksen toimeenpaneman Ikäohjelman toimeenpanoa. Hankkeen verkkosivut: ruokavirasto.fi/ikaantyneidenruoka. Yhteydenotot: satu.jyvakorpi@ruokavirasto.fi Ravitsevaa ruokaa ja ruokailoa yhdessä syöden Syksyllä to­ teutettavan kampanjan teemana on sadonkorjuu, ruokailo ja kestävät valinnat ruo­ kailussa.” TO IV O KO IV IS TO Suomalaisten hiilijalanjälki Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on noin 10?000 hiilidioksidiekvivalenttikiloa (Co2ekg), kun globaalisti kestävä taso on noin 1?000 Co2ekg. Kohtuullisella minimikulutuksella elävän henkilön hiilijalanjälki voi olla noin puolet keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä. Hiilijalanjäljen suuruuteen vaikuttaa merkittävästi, minkä verran tuloja henkilöllä on käytettävänään. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna kehittyneissä maissa hiilijalanjälki on moninkertainen köyhimpiin nähden. Samaa pätee yksilötasolla. Vaurain kansanosa tuottaa huomattavasti enemmän päästöjä kuin pienituloisin. Planetaarisessa lautasmallissa kasvisten osuus on puolet, proteiinia on edelleen lähes kolmannes lautasesta ja jäljelle jäävä osuus on pääosin täysjyväviljaa. Merkittävin tekijä planetaarisessa ruokavaliossa onkin siinä, että puolet proteiinista on kasviperäistä. Vegaaninen ruokavalio on täysin kasviperäinen. Se tarkoittaa, ettei siihen sisälly mitään eläinkunnan tuotteita. Lempääläläinen jäsenemme Erja Isaksson osallistui tammikuussa Vegaanihaasteeseen jo kolmatta kertaa. Erja on tottunut ruoanlaittaja, joka hakee ruokaohjeista vinkkejä ja soveltaa niitä sen mukaan, mitä kotona milloinkin on. – Mukavinta vegaanihaasteessa on yhdessä kokkailu, jakaminen ja vertaistuki. Alun perin Erja tarttui haasteeseen, jotta voisi vegaanista ruokavaliota noudattavalle lapselleen tarjota muutakin kuin salaattia. Vegaanihaasteen myötä Erja on oppinut laittamaan ruokaa myös taaperoille. – Vegaaninen ruokavalio sopii hyvin kaikenikäisille, niin eläkeläiselle kuin nyt runsaan vuoden ikäiselle lapsenlapsellekin, sanoo Erja. Oman ruokavalionsa hän sanoo monipuolistuneen. Vaikka Erja edelleen noudattaa sekaruokavaliota, on punainen liha jäänyt pois valikoimasta. Perheessä syödään paljon Erjan puolison Pekan pyytämää kalaa. TIINA HESTAD ELÄKELÄISET RY kannustaa yhdistyksiä kehittämään työtään ilmaston ja ympäristön hyväksi. Joskus se voi olla varsin mutkatonta, kun jättää osan nurmikosta ajelematta ja perustaa niityn tai rakentaa linnuille pönttöjä ja hyönteisille hotelleja. Tovi kannattaa yhdistyksissä käyttää ja varmistaa, että toimitilojen suhteen on tehty voitava, kokouksiin kuljetaan lihasvoimalla, julkisilla tai kimppakyydeillä, hankinnoissa huomioidaan ilmastoja ympäristövaikutukset niiden koko elinkaarelta. Lisäksi voidaan siirtyä yhä kasviperäisempiin elintarvikehankintoihin ja käyttää kestoastioita. Hämeenlinnan Eläkeläisten vuoden 2021 edustajakokoukselle tekemän aloitteen siivittämänä Eläkeläiset ry:ssä on vuoden kuluessa ryhdytty toimiin. Yhdistyksille on tehty tietopaketti ilmastoja ympäristöasioista ja asiakirja, jonka avulla yhdistyksen ilmastotyötä voi aloittaa tai kehittää. Ilmastoja ympäristökysymykset ovat myös oikeudenmukaisuus-, yhdenvertaisuusja solidaarisuuskysymyksiä sekä terveyskysymyksiä globaalisti ja alueellisesti, kansallisesti ja paikallisesti. Eläkeläiset ry onkin sitoutunut Oikeudenmukainen siirtymä -kampanjaan. Oikeudenmukainen siirtymä on 80 järjestön allekirjoittama periaatepaperi oikeudenmukaisesta ekologisesta siirtymästä. Sen mukaan ekologinen kriisi torjutaan tiedeperustaisesti, etupainotteisesti ja johdonmukaisesti. Siirtymä toteutetaan ihmisoikeusperustaisesti, ketään ei jätetä. Samalla eriarvoisuus vähenee, luodaan ihmisarvoista työtä ja osallistetaan ja seurataan siirtymän kehitystä. Ilmaston lämpeneminen on saatava loppumaan ja lämpeneminen rajattava 1,5 asteeseen. Niin ikään luontokato on pysäytettävä ja ihmisen sopeutettava elämänsä planeetan asettamiin rajoihin. Hyvä uutinen on, ettei kyse ole luopumisesta, vaikka niin usein haksahdetaan ajattelemaan. Kyse on muutoksesta, joka voi myös johtaa entistä rikkaampaan elämään ja suurempaan hyvinvointiin. Muutos voi johtaa entistä rikkaampaan elämään ja suurempaan hyvinvointiin Eläkeläinen 2/2023 21
• H yvinvointi on ilmaisu, jota käytetään paljon mitä erilaisten asioiden yhteydessä. On sosiaalista-, fyysistä-, psyykkistä-. ekologista-, taloudellistaynnä muuta hyvinvointia. Hyvinvointia mitataan usein ulkoapäin tai sitä tarkastellaan yksilöiden kokemuksen kautta. Yksilöiden lisäksi hyvinvointikeskustelu liittyy myös ryhmiin, kuten iäkkäisiin tai vähemmistöihin. Kansainvälisesti verrataan kansakuntien hyvinvointia. Onnellisuuden mittaamisessa Suomi yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa on sijoittunut vuosia peräkkäin kärkeen. Hyvinvointi on laaja käsite. Käytännössä hyvinvointia tulkitaan kuitenkin kapeasti, lähinnä terveyteen ja toimintakykyyn liittyen, kuten esimerkiksi vanhuspalvelulain ensimmäinen pykälä ilmaisee: lain tarkoituksena on turvata tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista. Maailman terveysjärjestö WHO erottelee hyvinvoinnissa fyysisen, psyykkisen sekä sosiaalisen ulottuvuuden. Monien tulkintojen keskellä näyttää siltä, että hyvinvointi on kuin liukas saippua, josta on vaikea saada otetta. YKSILÖN NÄKÖKULMASTA katsottuna hyvinvointi on lähellä tunnetta hyvästä elämästä. Hyvä elämä puolestaan on aikojen saatossa nähty eri tavoin. Antiikin aikana hyvää elämää ohjasivat Aristoteleen hyveet, eli pyrkimys toimia parhaalla tavalla, josta seurasi onnellisuus. Markkinayhteiskunnan kehittyessä hyvä elämä ja hyvinvointi kiinnittyivät taas voimakkaasti materiaaliseen elintasoon. Hyvää elämää ja hyvinvointia on yhdistetty myös huono-osaisuuden puuttumiseen. Kuitenkaan riittävä elintaso, koulutus tai sosiaalisten ongelmien puuttuminen eivät nykyajassa kerro, millaiseksi kukin hyvinvointinsa kokee. Elina Aaltio on kirjassa Hyvinvoinnin uusi järjestys koonnut yhteen uusimmat tulkinnat hyvinvoinnista ja kiteyttää ne lauseeseen: jokaisella on oikeus elää ihmisarvoista elämää ihmiselle ominaisella tavalla. Hyvinvointi on Aaltion mukaan terveyttä ja toimintakykyä laajempi kokonaisuus: mahdollisuus osallistua täysipainoisesti yhteisöön ja itselle mielekkääseen elämään sekä vaikuttaa omaa elämää koskeviin valintoihin. KITEYTTÄEN HYVINVOINTI on siis osallisuutta ja autonomiaa eli mahdollisuus toimia ja vapaus vaikuttaa. Ne kummatkin edellyttävät toimintakykyjä sekä elämänhallintaa ja ovat riippuvaisia voimavaroista sekä kyvyistä käsitellä kriisejä, epävarmuutta ja kuormittavia tilanteita. Toimintakykyisiä olemme silloin, kun perustarpeet, kuten ruoka, nukkuminen, asuminen, riittävä liikkuminen ja turvallinen sekä puhdas ympäristö ovat kunnossa. Näistä aiheista on iäkkäille sovellettuna tietoa paljon. Lisäsi tarvitsemme hyvinvointiin sosiaalista turvallisuutta, kuten hyväksyntää yhteiskunnassa, osallisuutta yhteisössä sekä kiintymyssuhteita. Osallisuus takaa Hyvinvointi, mitä se on? EVA RÖNKKÖ Eläkeläiset ry:n moninaisuustyön suunnittelija ESSEE PALVELUT Elintaso, koulutus, terveydenhuolto, turvallisuus, perusautonomian rakentaminen Hyvinvointi Osallistuminen Vapautuminen Kriittinen autonomia PALVELUT Tuki kuormittavissa tilanteissa Fyysinen terveys / kyky toimia Elämänhallinta / perusautonomia Ymmärrys Mielenterveys Toimintatavat Oikeudet ja vapaudet 22 Eläkeläinen 2/2023
• Pelastusarmeija neuvoo veloituksetta ja antaa ideoita, kun olet pohtimassa testamentin tekoa. Ota rohkeasti yhteyttä. Uusien kontaktien ja uusien testamenttimääräysten määrä on ollut viime vuosina voimakkaassa kasvussa. Monet haluavat tehdä testamentin Pelastusarmeijalle. He näkevät, että apu menee oikeaan kohteeseen, luottavat Pelastusarmeijaan ja arvostavat sen hyvin alhaista kulurakennetta. Oleellista on, että testamentissa tulee olla kirjoitettuna kyseisen henkilön oma tahto. Toinen tärkeä asia, jota korostamme on, että testamentti ei ole lupaus – sitä voi muuttaa tai sen voi peruuttaa koska tahansa. Testamenttityötä lämmöllä arvostaen Jo sana testamentti tai perintö aiheuttaa, erityisesti meissä suomalaisissa, monenlaisia tuntemuksia. Koko asia on ollut vähän niin kuin aihe, josta ei voisi edes puhua ääneen. Pelastusarmeija aloitti uudenlaisen, informatiivisemman testamenttityön muutama vuosi sitten. Se on saanut todella hyvän vastaanoton. Perusajatuksena Pelastusarmeijan testamenttityössä on palvella ihmisiä. Testamenttiasioista vastaava Osmo Halonen korostaa, että Pelastusarmeijalaiset haluavat aidosti palvella ihmistä ajattelematta hänen kukkaroaan. Haluamme oikeasti mennä ihminen edellä ja luotamme siihen, että taloudelliset tarpeemme kyllä tulevat täytetyiksi tavalla tai toisella, kun me vain pidämme tiukasti kiinni periaatteestamme kuunnella ihmistä, ajatella häntä ja toimia hänen parhaakseen. Pelastusarmeijan testamenttityöntekijä tapaa kaikki halukkaat testamentin Pelastusarmeijalle tehneet henkilöt vuosittain, joko heidän kotonaan tai jossain muussa sovitussa paikassa. Halonen kertoo, että ’Muistio ja toiveitani poismenoni jälkeen’ -dokumenttiin kirjataan kaikki tarvittavat toiveet ja ohjeet kuoleman jälkeisten asioiden hoitajille. Tätä muistiota päivitetään sitten tarpeen mukaan, esim. vuotuisissa tapaamisissa. Ihmiset ovat poikkeuksetta hyvin helpottuneita muistion tekemisen jälkeen. He sanovat usein, että ”miten te olisittekaan voineet tietää kaikki nuo toiveeni, ellei niitä olisi kirjoitettu paperille – kylläpä helpotti!” Kun Pelastusarmeija sitten saa kuolintiedon, joko omaisilta, viranomaistahoilta tai järjestelmästämme, joka päivittyy koko ajan väestötietojärjestelmään, alamme hoitaa asioita sovitusti. Ilmoitamme läheisen/ystävän poismenosta sovituille tahoille. Sitten alkavat hautajaisjärjestelyt – myös muistion ohjeiden mukaisesti. Hautajaisten jälkeen on vuorossa kuolinpesän ja perunkirjoituksen hoitaminen ja aikanaan asunnon tyhjentäminen. Pelastusarmeijan kanssa voi sopia myös muun muassa haudanhoidon tasosta ja kestosta. Meille on kunnia-asia, että hoidamme testamenttiasioitakin hyvällä asenteella ja lämmöllä arvostaen varauksetta testamentintekijän vapautta ja tahtoa, Halonen päättää. Infoa Testamentti Tapaamiset ja muistio Kuoleman jälkeen YHTEYDENOTOT Pelastusarmeija /testamenttiasiat | Osmo Halonen, p. 040 568 7298, testamentti@pelastusarmeija.fi www.pelastusarmeija.fi/testamentti MAINOS henkilökohtaisen autonomiaan – mahdollisuuden olla omalla tavalla mukana. Autonomia ja osallisuus eivät yksin riitä. Hyvinvoinnin kannalta on tärkeä myös kriittinen autonomia eli mahdollisuus kyseenalaistaa kulttuurisia toimintatapoja ja voimassa olevia säädöksiä tarjoten tilalle uusia vaihtoehtoja. Kriittiselle autonomialle on kuitenkin kolme edellytystä: 1. taitoa ymmärtää yhteiskunnan, yhteisön sekä oman toiminnan seurauksia ja rajoja, 2. mielenterveyttä sekä 3. kanavia, jossa voi toimia. Emme voi hyvin, jos meillä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa, olla eri mieltä sekä ottaa kantaa silloin, kun näemme epäoikeudenmukaisuutta. Siihen tarvitsemme jatkuvaa oppimista, keskusteluja sekä yhteisöä, jonka kautta voimme toimia. POHJOISMAIDEN SIJOITTUMINEN onnellisempien maiden joukkoon ei ole sattuma. Hyvinvointivaltioissa on ollut suurimmalle osalle väestöstä perusturvallisuus taattu. Voidakseen hyvin tulee ihmisen luottaa siihen, että asiat ovat ymmärrettäviä, ennakoitavia ja hallittavia. Pelkkä tieto toimivista palveluista kuormittavissa tilanteissa tai iän tuomissa fyysisissä muutoksissa vahvistaa elämänhallintaa. Jos ihmiset jäävät kehitysmuutoksissa palveluiden ulkopuolelle, kokemus vääryydestä rikkoo luottamusta. Palveluilla luodaan siis elämänhallinnan perusedellytykset sekä tuetaan ihmisten vapautumista lisäämällä kriittistä tietoisuutta. Siksi hyvinvoinnin tukemisessa pelkästään sosiaalija terveyspalvelut eivät riitä, rinnalle tarvitaan myös sivistys-, kulttuuri-, kirjastoja liikuntapalveluita sekä edellytyksiä omaehtoiselle yhdistystoiminnalle. Materiaalinen elintaso on Aaltion hyvinvointikäsityksessä väline hyvään elämään eikä tavoite itsessään. Yhteiskunnan on kuitenkin pidettävä huolta eläkkeiden riittävyydestä, jotta perustarpeiden tasosta ei tarvitse tinkiä. Kun rahat eivät riitä, rapautuvat niin autonomisuus, osallisuus kuin luottamus yhteiskuntaan. Hyvinvointi-käsite on kuin liukas saippua, josta on vaikea saada otetta.” Eläkeläinen 2/2023 23
• TEKSTI TUOMAS TALVILA KUVAT ANNINA MANNILA M eille kuuluu hyvää, sanoo Suomen Työväen Musiikkiliiton toiminnanjohtaja Sanna-Mari Holma tapaamisen alkajaisiksi. – On ollut mahtavaa, kun jäsenemme voivat koronapandemian jälkeen taas laulaa ja soittaa yhdessä. On koettu huikeita tunteita, kun on järjestetty tapahtumia ja ihmiset ovat jälleen päässeet yhteen. – Koronasulun aikanakin orkesterimme ja kuoromme kyllä tosi taitavasti mukautuivat olosuhteisiin. Laulamisen ja soittamisen palo on niin valtava, että keksittiin keinoja. Oli etätapaamisia, oli harjoituksia ulkona. Kokoontumisrajoitusten ja turvavälien mukaan toimittiin vuoroviikoin ja pienemmillä porukoilla. Ja kuorolaiset oppivat laulamaan maskit päässä. – Mutta ei yhdessä laulamista ja soittamista ole tarkoitettu etänä tehtäväksi. Nyt toiminta on onneksi normalisoitunut. Suomen Työväen Musiikkiliitto (STM) ry on valtakunnallinen harrastajamusiikkijärjestö, jonka tarkoituksena on tukea ja kehittää musiikin harrastustoimintaa suomalaisten keskuudessa. Jäsenkuoroissa ja -orkestereissa musiikkia harrastaa noin 2 500 suomalaista. Jäseninä on myös Eläkeläiset ry:n ryhmiä kuten Oulun Työväen Eläkeläiset ry:n musiikkiryhmä Varttuneet ja Vaasan Eläkeläiset ry:n Tähkä-kuoro STM on perustettu 25. syyskuuta 1920 Tampereen työväentalolla. Kun toiminnanjohtaja Holma ja musiikkisihteeri Marjukka Manner nyt työskentelevät liiton toimistossa Tampereen Hämeenpuistossa, historia on lähellä. – Ikkunastani näkyy Työväentalolle ja kyllä ajatuksissa useasti käy, miten tässä saa olla osa hienoa ajallista jatkumoa, Sanna-Mari Holma toteaa. Nuottipalvelu on liiton alkuajoista asti ollut yksi keskeisimmistä palveluista. Toimiston nuottivarastossa on hyllytettynä musiikkia mappi toisensa perään. Vanhimmat nuotit ovat yhdistyksen perustamisajoilta sadan vuoden takaa. Paperivarasto ei tosin tästä enää kasva. Tänä päivänä nuotit tehdään sähköiseen muotoon, ja paperiversioita tulostetaan ostajien tarpeiden mukaan. Laulamisen ja soittamisen paloa Maamme vanhin valtakunnallinen harrastaja musiikkijärjestö Suomen Työväen Musiikkiliitto tukee ja kehittää. Liiton järjestämiin koulutuksiin on vasta-alkajillakin kynnys matalalla. 24 Eläkeläinen 2/2023
• Satavuotias liitto katsoo selkeästi kohti tulevaa, kesää. Juhannuksen jälkeen järjestetään liiton merkittävin vuoituinen koulutustapahtuma, Aitoon musiikkikurssit. Se on kesäkurssikokonaisuus joka sisältää mm. puhallinleirin, kapellimestarikursseja ja kuoronjohtokurssin. – Kurssimme ovat avoimia kaikille, eli ei tarvitse olla jäsenemme osallistuakseen. Toivommekin että erityisesti johtajakursseja hyödynnettäisiin laajasti. Näillä kursseilla on tärkeä tehtävä, sillä eihän kuoro tai orkesteri voi toimia jos heillä ei ole ammattitaitoista johtajaa. Aitoon musiikkikursseille on matala kynnys. – Kapellimestarin peruskurssille ja kuoronjohtajakurssille voi tulla vaikka aivan vasta-alkajana, vaikka ei olisi koskaan ollut kuoron tai orkesterin edessä. Leirillä on myös vasta-alkajien orkesteri, johon voi tulla minkäikäisenä vain, Holma kannustaa. Holma ( joka on huilisti) kertoo ihastuneena, kuinka itse eräänä kesänä tapaili vasta-alkajien orkesterissa klarinetinsoiton alkeita. – Toisella puolellani orkesterissa oli nelivuotias tyttö joka aloitti trumpetin soiton ja toisella puolella 72-vuotias mies joka aloitti saksofonin soiton. – Jos haluaa soittaa, niin se ei katso ikää. Jos ihmisellä on haaveita, ne voi toteuttaa minkä ikäisenä tahansa. KULTTUURIN JA vapaan sivistystyön rahoituksen tulevaisuus huolestuttaa Sanna-Mari Holmaa. –Kulttuuriala tarvitsisi ehdottomasti tukitoimia jälleenrakentamiseen, mutta rahaa otetaankin pois ja uhkaillaan vielä suuremmilla leikkauksilla, hän toteaa. – Vapaa sivistystyö on valtiovarainministeriön leikkauslistalla, ja se tarkoittaisi uusia supistuksia myös opintokeskustukeen jota kuorot ja orkesterit käyttävät. Holma sanoo toivovansa, että päättäjät ymmärtäisivät harrastamisen hyvinvointivaikutukset. Mahdollisuus oppia läpi elämän on myös arvokas asia. Kulttuuripoliittisessa rahoituskeskustelussa unohdetaan hänen mukaansa usein myös se, että kulttuuritoiminnassa ollaan myös suomalaisuuden ytimessä. – Mikä on sen suomalaisempaa kuin suomalainen kulttuuri ja kieli? HARRASTAMISEN ILO ja yhteisöllisyys. Ne ovat kaiken toiminnan perustana, Sanna-Mari Holma kiteyttää. – Porukassa oleminen antaa paljon. Kuorot ja orkesterit ovat yleensä erittäin tiiviitä yhteisöjä joissa luodaan elinikäisiä ystävyyksiä. Yhdessä oppiminen on koukuttavaa. – Harrastekuorot ja -orkesterit ovat hyvin usein myös yhdistyksiä, joissa hoidetaan asiat yhdessä, opitaan yhdistystoiminnasta, tiedottamisesta, taloudesta, konserttien tuottamisesta. Holma sanoo, että Työväen Musiikkiliitossa panostetaan vahvasti myös ikäihmisten harrastamiseen. – Eläkeläiskuoroille ja -orkestereille on pienemmät jäsenmaksut. Olemme viime vuonna julkaisseet uutta nuottimateriaalia erityisesti eläkeläisryhmiä silmälläpitäen. Löytyy laulusovituksia kolmiääniselle sekakuorolle, ja pian on tulossa vielä vastaavia sovituksia miesja naisäänisille kuoroille. Nuottipalvelu on tärkeä osa STM:n toimintaa. – Pyrimme tarjoamaan kuoroille ja orkestereille aina kuhunkin hetkeen sopivaa ja kaivattua materiaalia. Se kehittää ja vie eteenpäin VIIME VUOSIEN trendi ovat matalan kynnyksen materiaalit esimerkiksi vasta-alkajien orkestereille. – Se on tosi kiva. Soittoharrastuksen voi tulla aloittamaan suoraan orkesteriin ja pääsee heti soittamaan toisten kanssa yhdessä. Holman mukaan tänä päivänä tehdään, soitetaan ja lauletaan hyvin monipuolista musiikkia. Löytyy uutta, mutta myös vanhoja klassikoita halutaan jatkuvasti ohjelmistoon. – On ihanaa, että musiikki on sillä lailla ajatonta. Jos ihmisellä on haaveita, ne voi toteuttaa minkä ikäisenä tahansa.” Toimiston nuottivaraston vanhimmat kappaleet ovat yhdistyksen perustamisajoil­ ta sadan vuoden takaa. Toiminnanjoh­ taja Sanna­Mari Holma ja musiikkisih­ teeri Marjukka Manner tutki­ vat arkiston aarteita. S uomen Työväen Musiikkiliitto on maamme vanhin valtakunnallinen harrastajamusiikkijärjestö. Liitto täytti 100 vuotta vuonna 2020. Koronapandemian takia perustamispäivälle suunniteltu musiikkijuhla jouduttiin siirtämään. Juhlapäivänä kuitenkin päästiin julkaisemaan liiton historiikki, Keijo Rantasen kirjoittama Hymni työlle – Suomen Työväen Musiikkiliitto ja työväen musiikkiharrastus 1920–2020. Se on komea teos sekä sisällöltään että painoasultaan. Musiikkijuhla onnistuttiin pitämään syyskuussa 2021, tosin alkuperäistä suunnitelmaa huomattavasti pienempänä. – Mutta saatiin toteutettua juhla, ja se oli siinä kohdassa ihan hillittömän hieno asia, kertoo STM:n toiminnanjohtaja Sanna-Mari Holma. 102 vuotta toimintaa S ekä Suomen Työväen Musiikkiliitto että Eläkeläiset ry osallistuvat ensi syksynä seitsemättä kertaa järjestettävään Kulttuurikatselmukseen. Tällä kertaa katselmus pidetään Jyväskylässä 23.–24.11. Yli 55-vuotiaille tarkoitettu tapahtuma sisältää monipuolisesti kulttuurin eri lajeja tanssista musiikkiin ja näyttämötaiteeseen. Kulttuurikatselmuksen järjestää Suomen Työväen Urheiluliitto TUL. Mukana ovat sen lisäksi Eläkeläiset ry, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL, Suomen Työväen Musiikkiliitto ja Työväen Näyttämöiden Liitto. Ilmoittautuminen tapahtumaan 18.10. mennessä. Tietoja tapahtumasta ja ilmoittautumislinkki löytyvät TUL:n verkkosivuilta: tul.fi/tapahtumat/aikuisliikunta/seniorit Kulttuuri­ katselmus kutsuu Eläkeläinen 2/2023 25
• J oensuulainen taiteilija, teatteriohjaaja ja tutkija Anneli Heliö on saanut lopultakin elämäntyönsä julki. Hän on tutkinut ja suomentanut venäläisen runoilijan Anna Ahmatovan (1889– 1966) elämänvaiheita ja runoja ansiokkaasti jo vuosikymmeniä. Siksi voi puhua elämäntyöstä, joka on vienyt voimia ja energiaa – eikä julkaiseminen tai valtavan materiaalin, arkistojen, kirjeiden, muistelmien ja runoteosten läpikäyminen ole ollut helppoa. Olen seurannut Anneli Heliön uurastusta läheltä, aina 1980-luvun lopulta. Kohtasimme silloin sattumalta Imatra-festivaaleilla 1988, Neuvostoliiton toisinajattelija-taiteilijoiden saapuessa joukolla Suomeen, Mihail Gorbatshovin glasnostja perestroika-ajan vanavedessä. Tuolloin elettiin toiveikkaita aikoja myös venäläisen kulttuurin, kirjallisuuden ja runouden alalla ja Anneli Heliö oli antaumuksella mukana seuraamassa ja osallistumassa muutokseen, myös monilla Pietarin matkoillaan. Jo Anna Ahmatovan elämää edeltävä suomennos koottuja runoja, teos Anna Ahmatova: Olen äänenne (Kirjokansi 2016) herätti ansaittua huomiota ja vakiinnutti Heliön maineen Ahmatova-tutkijana ja suomentajana. ANNA AHMATOVA syntyi kulttuuriperheeseen Anna Gorenkona, Mustan meren rantamilla kesällä 1889. Isä oli ukrainalainen ja isänäiti kreikkalainen. Äidin puolelta Ahmatova oli venäläistynyttä tataarisukua, mistä juurista on myös lähtöisin taiteilijasukunimi ”Ahmatova”. Lapsuus kului Krimillä ja opinnot Kiovassa, mutta venäläisen runouden boheemiksi kuningattareksi Anna Ahmatova kohosi lopulta Pietarin avantgarde-piireissä 1910-luvulla. Hänen runoutensa innoittajina ja hengenheimolaisina olivat ennen muuta Aleksandr Blok, Osip Mandelstam ja Marina Tsvetajeva, mutta yhtä hyvin myös Pietarin kaupunki kaikkine myytteineen. Samoin runoissa vilahtelee rakas nuoruuden KULTTUURI Natan Altmanin muotokuva Anna Ahma­ tovasta on vuodelta 1914. Boheemi kuningatar Anna Ahmatovan elämä, kohtalo ja runous vihdoinkin suomeksi KIRJA Anneli Heliö. Anna Ahmatovan elämä. Books on Demand, BoD 2022, 695 s. maisema, Tsarskoje Selo. Toisaalta, Ahmatovasta tuli hyvin varhaisessa vaiheessa venäläisen runouden ”Sapfo ja Kassandra”, jonka oma elämä ja runot peilasivat koko maan historiaa ja kulttuurin vaiheita. Kiitettävästi Heliö tuo esiin myös Ahmatovan uskonnolliset motiivit. Anneli Heliö kuvaa myös erinomaisesti aikakausia: pietarilaista vapaata kulttuuri-ilmapiiriä, ristiriitoja ja kirjallisuussuuntauksia 1910–20-luvuilla, myös Lokakuun 1917 jälkeen, ennen stalinismia, ”sosialistista realismia” ja Suurta Terroria. Keskiöön nousee iso joukko kulttuurivaikuttajia ja myös Kulkukoiraniminen kellariravintola aivan kaupungin keskustassa, kansallisrunoilija Aleksandr Pushkinin patsaan tuntumassa, Taiteiden aukion laidalla. Kulkukoira on monelle suomalaisellekin Pietari-harrastajalle tuttu paikka, jonne olen säännöllisesti vienyt matkalaisia esimerkiksi jo ”edesmenneen” Matka-Karjalan oppaana. AHMATOVAAN PÄTEE hyvin sanonta, että ”Venäjällä runoilija on aina enemmän kuin runoilija”. Hän oli vaarallinen, mutta mieluusti syrjäänvetäytyvä vaikuttaja ja henkilönä itsepäisen oikukaskin, joka eli läpi hurjien vuosikymmenten ja romanssien. Kaikkine vahvuuksineen ja heikkouksineen. Hän oli lähellä murtua traagisten vaiheiden alla useamman kerran: silloin kun ensimmäinen mies, runoilija Nikolai Gumiljov teloitettiin ”vaarallisena” vastavallankumouksellisena vuonna 1921, silloin kun poika Lev Gumiljov ja aviomies Nikolai Punin vangittiin useampaan kertaan 1930-luvulta 1950-luvulle. Edes Josif Stalinin kuolema 1953 ei aivan heti tuonut vapautta Lev Gumiljoville, jonka välit äitiin olivat katkerat ja vainoharhaiset aina 1960-luvun puoliväliin. Sellaistakin stalinismi ja Suuri Terrori saivat läheisissä ihmissuhteissa pahimmillaan aikaan. Mielenkiintoista on, että Ahmatova ei ilmeisesti aikonut koskaan emigroitua Venäjältä länteen, ei edes terrorismin pahimpina aikoina, vaikka ystävät ja kollegat kaikkosivat. Hän sai lopulta kokea myös maineenpalautuksen ”Suojasään” vuosina: kunniatohtorin arvonimen ja arvostavien ”pyhiinvaeltajien” hautapaikan Komarovossa, Terijoen Kellomäellä. Siellä vaatimaton ”datsha” oli mieluisa kollegojen kokoontumispaikka 1960-luvulla, ”kodittoman venäläisrunoilijan” uran päätepiste. Vuoden 1966 hautajaisissa oli mukana muun muassa tuleva Nobel-runoilija, Joseph Brodsky. ANNA AHMATOVAN ELÄMÄ on tyyliltään sirpalemainen eikä ihan helppolukuinen teos. Silti tyyli on puolustettavissa. Elämäkerta etenee kronologisesti hyvin ja pienet henkilögalleriat Ahmatovan lähija kollegapiiristä ovat paikallaan. Mielenkiintoista on lukea esimerkiksi tämän suhteista Maksim Gorkiin, Sergei Jeseniniin, Vladimir Majakovskiin tai portinvartija-byrokraatteihin ja vallanpitäjiin. ”Paperinpala, kädet ja tuhkakuppi” on Anneli Heliön suurteoksen erään pienluvun otsikko. Siinä – ja 1930-luvun kulttuuripolitiikkaa kuvaavissa luvuissa – Heliö onnistuu mainiosti tuomaan esiin sen kauhun, vainoharhaisuuden ja pelon ilmapiirin, mitä stalinismi oli pahimmillaan. Runoja ei enää uskallettu lukea ääneen saati kirjoittaa paperille tai käsikirjoituksia säilyttää; ne piti polttaa mutta samalla huolehtia siitä, että rivit jäisivät muistiin ja mieleen. Anna Ahmatovan uskottua, Lydia Tshukovskajaa Heliö lainaa paljon, erityisesti 1930-luvun julmina vuosina, jolloin sellaiset Ahmatovan suurteokset kuten Requiem tai Runoelma ilman sankaria siirtyivät ja jäivät elämään jälkipolville ulkoa opeteltuina versioina. Herää pelottava ajatus – eletäänkö nyt, vuonna 2023 paradoksaalisesti samanlaisia kauhun ja kulttuurivihamielisyyden vuosia Venäjällä? Kun Anna Ahmatova joutui jonottamaan pietarilaisen tutkintovankilan ”Krestyn” muurien takana vieAhmatovan runot elävät – ajattomina ja varoitta­ vina.” 26 Eläkeläinen 2/2023
• MUSIIKKI Sami Saari & Jazzpojat: Onnellinen. Sami Saari Music 2023. ”JAZZ-TYTTÖ, JAZZITYTTÖ, jatsaa sinä vaan” lauloi Teijo Joutsela Humppaveikkojen säestämänä levylle vuonna 1964. Kappaleesta tuli niin suosittu että Marion Rung otti sen uusiksi vuonna 1969 ja Berit Dallapen säestyksellä vielä myöhemmin. Alkujaan tuo iskelmä on paljon vanhempi, saksalaissyntyisen Fred Fisherin kynästä ja Paul Whitemanin orkesterin jo vuonna 1925 suureen suosioon silloin nimellä Sonya levyttämä. Aika monella suositulla vanhemmalla käännösiskelmällä on jazztaustaa, niitä tulkitsivat mm. Carola ja Lasse Mårtenson ennen kuin tango tai rokki jyräsivät. Meillä Kajaanissa Kainuun Kansanpirtilläkin johtokunta moitti talon yhtyettä liiasta jatsin soitoista ja vaati yleisön pyynnöstä enemmän tangoja. Jazzia on monta alalajia, mutta ainakin dixieland saa jalan vipattamaan. Suosittelen kuulemaan jenkkiläistä Tuba Skinny -yhtyettä YouTuben kautta jos mahdollista on. EI DIXIELANDIA mutta hyvin tanssittavaa uutta kotimaista iskelmäjazzia on tarjolla Sami Saari & Jazzpojat -yhtyeen uudella Onnellinen-albumilla. Jo 40 vuoden uran tehnyt Saari muistetaan hiteistä Ainutkertainen tai Onnen kyyneleet, Veeti & Velvets-yhtyeestä tai Aki Sirkesalon soittokaverina. Sami Saari on valtavirtaa enemmän halunnut pysyä soultai jazztulkkina, ollut uudelleen herätetyn Dallapenkin solistina. Uusi 11 kappaleen kiekko koostuu pääosin hänen sävellyksistään ja sanoituksistaan. Löytyy toki mm. Mariskan sanoittama, kielletystä intohimosuhteesta kertova svengibiisi Rouva Virtanen. Kappaleista Offline tuli singlenä jo 2020, sille lisäväriä tuo Heini Ikosen laulu ja tunnetun kapellimestari Riku Niemen orkesterin puhallinja viuluosuudet. Niemi tuo koko albumillekin monipuolisuutta niin, että myös latinoja big band -sävyjä löytyy kuten kappaleelta Oh Maria. Onnellisella on useampi hidas poski-iskelmä kuten Unohtumaton tai artistin keikkaelämästä kertova Kotiin. Sami Saaren laulussa on ihan pientä ääntämisen takakireyttä mutta hänellä on tyyliin hyvin sopiva ääni ja kokonaisuus toimii. JAZZPOJISSA SOITTAVAT keikoilla laulusta ja kitarasta vastaavan Saaren kanssa rumpali Ville Pynssi, basisti Eero Seppä ja pianisti Mikael Myrskog. Levyllä soittavat myös Aleksi Ahoniemi saksofonia ja huilua, Mikko Gunu Karjalainen trumpettia ja Riku Niemi vibrafonia sekä orkesterinsa viuluja ja puhaltimia. Sami Saari & Jazzpojat teki ensilevynsä viitisen vuotta sitten, nyt yhtye Onnellisella päivittää kotimaisen tanssijazzin 2020-luvulle ja aikeissa on tehdä vielä kolmaskin levy eli trilogia täyteen. Kannattaa kuunnella ja tanssia. AKI RÄISÄNEN JU A N B O R R A Tanssijatsin päivitys Sami Saari & Jazzpojat P H O TO 12 / LE H TI K U VA däkseen pakettia Ljova-pojalleen 1930-luvulla, ei ollut enää aikaa eikä energiaa runoille: hulluus ja mielenterveyden menetys oli lähellä. Voi vaivoin kuvitella missä paineessa ja millaisissa oloissa maailman ja tavallisten venäläisten sittemmin arvostamaa ja rakastamaa runoutta synnytettiin ja säilytettiin. Voi myös kysyä, paljonko runoutta jäi lopultakin julkaisematta, läheisten ja tuntemattomienkin muistin kätköihin? Anneli Heliön käyttämä Ahmatova-lähdeluettelo on kunnioitusta herättävä, kuten lukuisat otteet runojen suomennoksina. Sekä venäjänkieliset lähteet että englanninkieliset tutkimukset ja elämäkerrat sekä viitteet ja aivan mainio valokuvaliite kattavat peräti 100 sivua upeaa teosta. Jo kansikuva, surumielinen tummakutrinen Anna Ahmatova Moisei Nappelbaumin kuvaamana 1920-luvulta, on taiten valittu. Suurteoksen ulkomuoto, kuvankäsittely ja graafinen suunnittelukin on vahva osoitus Anneli Heliön visuaalisesta silmästä. Anna Ahmatovan elämää lukiessa mieleen nousee oma, viiden vuoden takainen vierailu Pietarin Liteinyi Prospektin Fontankan talossa, missä sijaitsee Anna Ahmatovan kotimuseo. Paikka jossa venäläisen runouden Kuningatar-Sapfo eli hetken ehkä onnellistakin aikaa eriskummallisen ”perheensä”, rakastajiensa ja ystäviensä ympäröimänä. PENTTI STRANIUS Eläkeläinen 2/2023 27
• KIRJA Kerstin Ekman: Suden jälki. Kertomus. Suom. Pirkko TalvioJaatinen. Tammi 2022. (Alkuteos Löpa varg 2021.) T uskin mikään muu villieläin on herättänyt Suomessa ja Ruotsissa niin paljon tunteita kuin susi. Joillekin sudet ovat voiman ja vapauden symboleita, joillekin vihattavia petoja, jotka pitäisi hävittää viimeistä yksilöä myöten. Susien lukumääräkin herättää koko ajan keskustelua. Laskelmien mukaan niitä on Suomessa kolmisensataa ja laji on erittäin uhanalainen. Baltian maissa susia on enemmän kuin Suomessa. Virossa se on kansalliseläin. Ihmisten kimppuun susien ei tiedetä käyneen 1880-luvun jälkeen. Kerstin Ekman (s. 1933) on kuvannut lämpimästi ja ymmärtäen vanhan pariskunnan arkielämää Pohjois-Ruotsissa, kun terveyshuoletkin puskevat päälle. Metsästys on siellä aina ollut luonnollista ja tärkeää ja Ekman osoittaa tietävänsä tämän. Mutta keskeisintä Ekmanin teoksessa on 70-vuotiaan miehen elämäntilitys – oikeastaan tilinpäätös. Saman tien mies eroaa metsästysseuran johtajan tehtävästä. Vanhuuden tullessa vaimo alkaa tuntua entistä läheisemmältä ja parhaalta KIRJA Olli Sinivaara: Puut. Teos, 2021. K orona-aikaan ilmestynyt Olli Sinivaaran Puut-runokokoelma on teos, joka viehättää, rauhoittaa ja ilahduttaa. Kirjoittajansa kuudes runokokoelma Puut on luokseen päästävä, ei lainkaan vaikea tai etäinen. Luonto ja aivan erityisesti puut ovat toki inspiroineet lukemattomia runoilijoita – aivan ensimmäiseksi tulee mieleen Paavo Haavikon Puut, kaikki heidän vihreytensä. Yksittäisistä puurunoista mieleen nousee Eira Stenbergin hieno ”Sano minulle, kuusiäiti”. Yhdessä runossaan Sinivaara itse viittaa Eeva-Liisa Manneriin, hänen ”häliseviin lintuihinsa”. Sinivaaran teoksessa äänessä on havainnoija, joka antaa tilaa kohteelle: puille. Toisin sanoen, puhuja on nimenomaan tarkkailija, joka kuvaa, ei tee johtopäätöksiä. Tästä syystä metsä ja puut eivät myöskään päädy idealisoinnin kohteeksi. Sinivaaran tapa kuvata luontoa on lyyrisluonnontieteellinen. Puut-kokoelma tarkentaa lukijan aisteja. Noinkin voi nähdä! Aivan erityisen hienosti Sinivaara kuvaa talvista metsää ja sen niukkuudesta kumpuavaa kauneutta. ”Marraskuussa sammalten vihreä/on häikäisevin valonlähde” alkaa yksi runoista ja päättyy: ”Saa kulkea ja elää valoa, / jota marraskuussa ei ole, /jota sammaleet ja varvut silti antavat, ojentavat.” Puut-teos laajentaa luontokokemusta, havahduttaa huomaamaan, että ”vanhan kuusen oksien kärjissä/ välkähtää ja läikähtää/ruohikon kirkas vaalea”. Jo toiseen painokseen ylettänyt Puut on myös kirjaesineenä esteettinen. Toivottavasti Puut saa paljon lukijoita, ajattomassa kokoelmassa on klassikkoainesta. Olli Sinivaaran teos jää viimeiseksi Ylen Tanssiva karhu -palkinnolla palkituksi teokseksi, Puut sai siis kyseisen palkinnon viime syksynä. Jatkossakin Tanssiva karhu -palkintoa jaetaan, mutta sen jakaa Runousyhdistys Karhu, koska Yle päätti luopua tehtävästä. NIINA HAKALAHTI Havahtuminen Kerstin Ekmanin kertomuksessa metsätalouden palveluksessa uran tehnyt mies alkaa surra luontokatoa ja miettii, huomaavatko ihmiset edes lajien häviämistä – ennen kuin on liian myöhäistä. ymmärtäjältä. Kulmikkuuttakin suhteessa on, niin kuin asiaan kuuluu, mutta vaimo on tukipilari, kun terveydentila ja saman tien elämännäkemyskin alkaa mennä uuteen asentoon. Mies on tehnyt uran metsätalouden palveluksessa. Vasta vanhana hänellä on aikaa mietiskellä ja lueskella Turgenjevin Metsämiehen muistelmia, joka hänellä on kyllä ollut nuoruudesta asti. Kirja kerrotaan painetun Helsingissä vuonna 1947. Nyt miehellä on aikaa ajatella isoa susiurosta, jonka hän on nähnyt ja jonka hän nimeää mielessään Pitkäkoiveksi. Ajoittain hän miltei samastuu siihen ja arvailee suden ajatuksia. Luontokatoa hän alkaa surra kuin tämän päivän nuoret ja miettii, huomaavatko ihmiset edes lajien häviämistä – ennen kuin on liian myöhäistä. ”Me ojitimme, me muokkasimme. Maaperän vedenkantokyky ei sen jälkeen ollut enää entisensä. Me pirstaloimme metsäautoteillä ja me myönsimme valtiontukea näille tiehankkeille. Me ruiskutimme myrkkyä vesakkoihin. Me toimitimme avohakkuita, jotka olivat kilometrien levyisiä ja yhtä pitkiä.” Tällaisten ajatusten kuvaus tuntuu ohjelmalliseltakin, mutta ei se lukuelämystä haittaa – varsinkin, kun teokseen on punottu vielä jännitysmomentti eli metsästysrikos ja siihen kytkeytyvä toinen pahanteko. Teos muistuttaa siinä määrin dekkaria, että kartan tarkempia juonipaljastuksia. Päällimmäisenä kaikuu voimakas puolustuspuhe luonnolle ja kaikelle elämälle. Vanheneva mies toteaa sudentappajalle: ”Täällä se eli elämäänsä, täsmälleen niin kuin sinä ja minä elämme omaamme...” Outoa on, että tällaiset luonnonlait vaikuttavat olevan joillekin hyvin hämäriä. Että ajatus ihmisen ylivallasta saattaa elää hyvin vahvana juuri semmoisilla selkosilla, joille ihminen on asettunut myöhään. Odottaisi päinvastaista, mutta ihminen on älykäs laji, joka on valjastanut tekniikan käyttöönsä. Se on antanut ylivertaisuuden tunnetta. Pirkko Talvio-Jaatinen on tavoittanut käännökseen taitavasti puheenomaisuutta ahtamatta kieltä minkään paikallismurteen muottiin. MAIJALIISA MATTILA Meditatiivinen metsä Kerstin Ekman (s. 1933) kuvaa lämpimästi ja ymmärtäen vanhan pariskunnan arkielämää Pohjois­Ruot­ sissa. P ER TT I N IS O N EN / TA M M I KULTTUURI 28 Eläkeläinen 2/2023
• KULTTUURIKATSELMUS Kaikille +55-vuotiaille tanssista , musiikista tai näyttämötaiteesta kiinnostuneille 18.–19.11.2023 Jyväskylässä Ilmoittautuminen 18.10.2023 mennessä: tul.fi/tapahtumat/aikuisliikunta/seniorit Suomen Työväen Musiikkiliitto
• KULTTUURIKLUBI SISKOTUULIKKI TOIJONEN K esän kuvataideanti on kiinnostavaa ja runsasta monien kesänäyttelyiden myötä. Mäntän kuvataideviikot Suomen laajimpana nykytaiteen kesänäyttelynä on aina suuri elämys. Ammattilaisten arvostama ja yleisön suosioon noussut taidetapahtuma tuo kiinnostavasti esiin, mitä aikamme taiteessa tapahtuu. Vuoden 2023 Mäntän kuvataideviikkojen otsikkona on Puun takaa. Kuraattorit Minna Suoniemi ja Petri Ala-Maunus ovat kutsuneet mukaan paljon nuoria tekijöitä. ”Suurin osa taiteilijoistamme on mukana Kuvataideviikoilla ensimmäistä kertaa. Olemme halunneet kutsua mukaan tunnettuja taiteilijoita, kuten Ars Fennica -palkitun Kari Vehosalon sekä kiinnostavia nousevia tekijöitä, kuten Sasha Rottsin ja Mariam Falailehin.” Teoksissa etsitään muun muassa ihmisen osaa luonnossa ja vuorovaikutusta luonnon kanssa. Puun takaa hahmottuu myös Mäntän kiinnostava historiallinen kehitys metsäteollisuuden keskuksesta tunnetuksi taidekaupungiksi. Taidepaketti täydentyy Serlachius-museo Göstan hienoissa näyttelyissä. Kaiken kruunaa Göstan rantamaiseman upea Taidesauna saunomisen, taiteen, designin ja arkkitehtuurin ystäville JOS MÄNTTÄÄN suuntaa elokuussa, Mäntän Musiikkijuhlat tarjoaa pianomusiikin helmiä tähtipianistien tulkitsemina. Mänttään kannattaa kurvata Ruoveden kautta ja poiketa kirjaostoksille tai vaikka yöpymään uuteen kukoistukseen nousseeseen Vinhan kirjakauppaan. Sen kunnostaminen ja elävöittäminen on kulttuuriteko. ? XXVII Mäntän kuvataideviikot on avoinna joka päivä 11.6.–31.8. Serlachius-museo Gösta. Joenniementie 47, 35800 Mänttä. ? 1.–5.8. Mäntän Musiikkijuhlat – maailmanluokan pianokonsertteja taiteen ja luonnon keskellä. ? Vinhan Kirjakauppa Ruovedentie 15, 34600 Ruovesi. Nykytaide menee metsään Mäntässä KIRJA Seija Paasonen: Naiset, jotka maalaisivat taivaan. Into-Kustannus, 2023 TUNNETUN meteorologin, Seija Paasosen tutkimusretki naistaiteilijoiden taivaisiin on kiehtovaa kesälukemista laiturin nokassa pilviä tarkkaillessa. Onko miesja naistaiteilijoiden sääaiheiden välillä eroavaisuuksia? Ja mitä muuta – kovin koskettavaakin – Paasonen löytää naistaiteilijoiden teoksia tutkiessaan? Naisille asetetuista soveliaisuussäännöistä huolimatta useat naiset kiinnostuivat 1800-luvun loppupuoliskolla miesten tavoin ulkoilmamaalauksesta ja luonnonilmiöiden kuvaamisesta taiteen keinoin. Naiset, jotka maalasivat taivaan kertoo tarinoita näistä sykähdyttävistä taideteoksista ja niiden tekijöistä, jotka haastoivat rohkeasti aikakautensa normit. Naisten maalaamille taivaille tallentui merenselkiä, vyörypilviä, revontulia ja monia muita visuaalisesti vaikuttavia ilmiöitä. Kauneutta, uhkaa ja seesteisyyttä. Ihania Taivasnäkymiä KUVATAIDE Kokoelmanäyttely: Ajan kysymys on Ateneumin pysyvä näyttely. KESÄISEN HELSINGIN kulttuurianti on jälleen todella monipuolista ja kiinnostavaa. Kaikkialle ei ehdi, mutta visiittiä remontin jälkeen avattuun, upeaan Ateneumin taidemuseoon ei kannata missata. Museon historiaan, merkitykseen ja nykypäivään keskittyvä näyttely Ajan kysymys on hieno, ristiriitainen ja yllätyksellinen. Sieltä löytyvät rakastetut teokset käymässä vuoropuhelua nykytaiteen kanssa. Aikansa kansainvälisesti tunnetuin suomalaistaiteilija Albert Edelfeltin (1854–1905) mestariteos ten hieno näyttely kruunaa taide-elämyksen Ateneumissa. Esillä on peräti 230 teosta, tuplasti enemmän kuin paljon julkisuutta saaneessa Pariisin näyttelyssä. Näyttelyssä tarkastellaan: mikä teki Edelfeltistä kosmopoliitin, millainen persoona hän oli ja miten hänen perhetaustansa vaikutti taitelijan ihmissuhteisiin. Kansainvälisyyden ohella muoti on noussut yhdeksi näyttelyn teemoista, Edelfelt oli kiinnostunut muodista ja kauniista naisista. Kuuluisan Virginie-muotokuvan (1883) lisäksi kiehtova näyttely tarjoaa anteliaasti joukon muitakin naisia ja muodin uusia tuulia kuvaavia teoksia. Näyttelyn kuraattorit Anne-Maria Pennonen ja Hanne Selkokari ansaitsevat suurkiitokset upeasti toteutetusta näyttelystä ja hyvin toimitetusta katalogista. Pöyhkeilemättä voi todeta, että uudistettu Ateneum tarjoaa todellista luksusta, kuvataiteen kultahippuja. P.S. Olkaapa tarkkana penkoessanne vinttejänne tai kirpputoreilla. Sillä ihmeitä voi tapahtua. Näin kävi suomalaispariskunnalle, joka osti kirpputorilta sadalla eurolla maalauksen. Suut loksahtivat auki, kun se paljastui Edelfedtin maalaukseksi. Sekin on nähtävillä Ateneumin näyttelyssä. KULTTUURI Mäntän kuvataideviikkojen taiteilijoita. R EC C U LE H TO N EN Reidar Särestöniemen Punapartainen jänkä (1970) on esillä Ateneumin Ajan kysymys ­näyttelyssä. Ajan heijastumia ja Edelfeltin mestariteoksia Ateneumissa H A N N U PA K A R IN EN / K A N S A LL IS G A LL ER IA 30 Eläkeläinen 2/2023
• MULTIMEDIANÄYTTELY YKSI SUOMEN SUURIMMISTA SEINÄÄN HEIJASTETUISTA NÄYTTELYISTÄ TAIDETTA LIIKKEESSÄ Ja vihdoin Helsinki! Huone, jonka löysimme Arabian kulttuurikeskuksesta, on kaikin puolin sopiva. Nykyaikaiset tekniikat mahdollistavat Van Goghin, Monetin ja Klimtin maalausten virheettömän projisoinnin 6 metriä korkeille pinnoille. Erityisesti kehitetty ohjelmisto synkronoi 30 projektorin yhteistyön, jonka avulla voit kirjaimellisesti "uppoutua taiteelliseen maailmaan", tuntea sen ilman rajoja, nähdä jokaisen siveltimen vedon ja avata täysin uusia nä näkökulmia. Kaikki seinät täyttävä 360 asteen näyttely. Näyttelyä jatkettu suuren suosion vuoksi ! ALK. 15.05.2023 Avoinna joka päivä Ennakkoliput lippu.?. Lippuja myynnissä myös paikan päällä Yhteydenotot: helsinki@monet2klimt.com KIRJA Minna Lindgren: Sävelsinkö. Kustannusosakeyhtiö Teos, 2023 M ainioista Ehtoolehto-romaaneista ja ansiokkaista musiikkikirjoistaan tunnetuksi tulleen musiikkitoimittaja ja kirjailija Minna Lindgrenin yhdeksäs romaani Sävelsinkö on lämpimän humoristinen kuvaus elämän ehtoopuolta muistisairauden kourissa elävän kuuluisan säveltäjän ja nuoren väitöskirjatutkijan JA R K KO M IK KO N EN Minna Lindgren Muistin hämärät sävelet Minna Lindgren ujuttaa kepeän tarinoinnin lomaan tärkeitä teemoja taiteenfilosofisista pohdinnoista muistisairauden hämäriin sokkeloihin, vanhusten asemasta yliopiston alasajoon. epätoivoisista yrityksistä ymmärtää toistensa edesottamuksia. Kepeän tarinoinnin lomaan Lindgren on ujuttanut kirjaansa monia tärkeitä teemoja taiteenfilosofisista pohdinnoista muistisairauden hämäriin sokkeloihin, vanhusten asemasta yliopiston alasajoon. Ennen kaikkea kirja kuvaa ihmisten keskinäisen ymmärtämisen vaikeutta ja sitä, kuinka eri tavoin kokonaista elämäntyötä, tässä tapauksessa säveltäjän uraa voidaan tarkastella. Paavo Keistiö on maineensa huipulla ollut Suomen johtava jälkisarjallisen musiikin säveltäjä 70–90-luvuilla ja näkyvä hahmo musiikkipiireissä. Keistiön urasta ja merkityksestä väitöskirjaa rustaava Iina Suvirimpi lanseeraa musiikkitermistöä kysymyksiinsä, joista säveltäjärukka ei ymmärrä tuon taivaallista. Keistiö turhautuu selittäessään toistamiseen, että hänen sävellyksissään ei ole kyse tekniikoista vaan musiikista. Aikanaan juhlittu säveltäjä viis veisaa menestyksestään ja sävellyksistään. Musiikki on muuttunut hänelle merkityksettömäksi, enimmäkseen hän nauttii hiljaisuudesta. Mitä nyt välillä laulaa luikauttaa kodinhoitajansa kanssa Erika Vikmanin Syntisten pöytää ja rimpauttaa pölyttyneellä pianollaan kepeän valssin. Tyhjää taidepuhetta Lindgren sysii oikein urakalla. Kirjan rakenne on nerokas. Lindgren kirjoittaa Keistiön ja Suvirimpin kohtaamiset kahteen kertaan. Niin kuin Iina ne kokee ja samat kohtaamiset Keistiön keromana. Näkökulmatekniikka toimii tilannekomiikkaa pursuavassa kirjassa hienosti. Kuten Ehtoolehto-kirjoissaan, myös Sävelsinkö-kirjassa Lindgren muistuttaa siitä, kuinka teräviä ja viisaita vanhukset ovat. Olkoonkin, että muisti pätkii ja arjen askareet hankaloituvat. Kontrasti vanhuksen elämänkokemuksen myötä tulleen viisauden ja nuoren tytön ajattelun ohuuden välillä tulee hienosti esiin. Empaattisen, mielestäni Lindgrenin tuotannon parhaimman romaanin loppuratkaisu on yllättävä. Se kuvaa riipaisevasti sitä ahdinkoa, missä akateemiset tutkijat rämpivät, vanhusten inhimillisen hoivan puutteellisuutta suhteessa elämän arvokkuuteen ja sitä, mikä elämässä lopulta on merkityksellistä. SISKOTUULIKKI TOIJONEN Eläkeläinen 2/2023 31
• NIINA HAKALAHTI Lähetä runosi osoitteeseen Niina Hakalahti, Kukkolankatu 16, 33400 Tampere tai niina.hakalahti@sci.fi. RUNOPYSÄKKI U sein runoa lukiessa alkaa ajatella muita lukemiaan runoja, jotka tuntuvat liittyvän samaan aihepiiriin tai muistuttavat tunnelmaltaan toisiaan. Ritva Tuiskun runo toi mieleeni L. Onervan Ihminen-runon, joka on varmasti monella tuttu. Onervan runo loppuu säkeisiin ”Tahdon loistaa, tahdon laulaa/kiitoslaulun elämälle”. Tuiskun runossa on paljon samaa henkeä: elämän arvostamista ja toisaalta katoavaisuuden tiedostamista. ”Hetken sykin, liekkisydän, /aurinkona maailman oman”, kirjoittaa L. Onerva. Ja Ritva Tuisku: ”Sinä pysähdy, ajattele, kuuntele:/ tämän elämän laulun kuulet rinnassasi.” Assosiaatioita Onervan runoon syntyy myös Tuiskun runokielen tietyistä muodoista, kuten ”iloisna” ja ”sammuvi”. Ritva Tuiskun runo muistuttaa lukijaa hetkeen tarttumisesta sekä hyvien asioiden huomaamisesta. Merja Parkkisen Aita on valtavan sympaattinen runo. Kivet ovat kiehtovia objekteja, tunnustaudunkin tässä suureksi kivifaniksi! Aita kertoo tarinan. Kuten Runopysäkin lukijat hyvin tietävät, runoja on monenlaisia. Tarinamuotoinen runo on yksi lyriikan alalajeista, ja sellaiseen voi törmätä vaikkapa Lauri Viidan tai Claes Anderssonin tuotannossa. Aita-runon kaari on oivallinen: runon puhuja motkottaa Luojalle pihansa kiven väärästä sijainnista, ”matkustaa kauas kilometrin päähän”, ja siellä hän kohtaa toisen kiven, joka tuntuu kutsuvan luokseen. Uusi kivi lähtee mukaan ja päätyy tutun kotikiven kaveriksi. Runo muuttuu loppua kohti maagisemmaksi, kun kivet alkavat vaatia liitolleen todistajia. Ja tadam! Kuin huomaamatta runon puhuja on rakentanut kiviaidan. Jopa kukkivan sellaisen. Kolmannen säkeistön toinen säe kuuluu: ”Muinamiehinä ohi mennä”. Voisikohan tuossa ajatusta vielä selkiyttää vaikka lisäämällä vielä kysymysmerkin tai ehkä jopa sanan ”pitäisikö” säkeen alkuun? Mutta siis kaikkiaan Aita on mainio runo. Ja paitsi että Aita on sydämeenkäyvä tarina, sisältää se myös ”piilofilosofisen” tason. Joskus huonoina pitämämme asiat voivatkin olla juuri sitä, mitä tarvitsemme. Tähtipölyä ja unenusvaa Marketta Salinin Tähtipölyä? yhdistää hienosti suuren ja pienen, kosmisen ja arkisen. Mielialansa puolesta Salinin runo yhdistyy Ritva Tuiskun runoon. Hyvä ja kaunis voittaa molemmissa runoissa, joissa kuitenkin tiedostetaan kuihtuminen ja katoaminen. Kun puhutaan runon tiiviydestä, helposti ajatellaan, että se saavutetaan sanoja karsimalla. Kuitenkin tiiviys syntyy nimenomaan sanojen laadusta ja paikasta. Joskus runo tiivistyy ja tehostuu sanoja lisäämällä. Salinin runossa toisen säkeistön alussa on ”mietin”-verbi. Jos uskoisimme kategorisesti tiiviyden syntyvän sanojen vähyydestä, nappaisimme tuon verbin pois. Mutta tässä runossa se on juuri tarpeen ja korostaa hetkeä, kun jotakin asiaa aletaan pohtia ja oivaltaa. Tähtipölyä? on vaikuttava ja viisas runo, joka loppuu oivaltavasti retoriseen kysymykseen. Sylvi Siraisen Haudalla on vähäeleisyydessään paljonpuhuva. Haudalla luontaisesti hiljennytään, sitä Siraisen runo kuvaa. Vaikka runo ei noudatakaan tankamittaa, siinä on paljon tankarunon tunnelmaa. Tankamaisuus syntyy siitäkin, että runossa on sekä fyysinen maisema että mielen maisema. Kukkia ei vain laiteta, vaan ne asetellaan haudalle hellästi. Haudalla koskettaa yksinkertaisuudessaan ja koruttomuudessaan. Risto Hedman kertoo kirjoittaneensa Unenusvaa-runonsa kaksi vuotta sitten äitienpäiväksi. Unenusvaa on surrealistinen ja nimensä mukaisesti unenomainen. Miten hienosti Hedman kuvaakaan unimaailman rikkautta ja todentuntua! ”Vain tähdillä säilyneet on/äänet eilisen lapsien” – kaunis viittaus vainajiin. Ja entäs unenmaan äidit sitten? ”Unenmaassa neljä on äitiä, / joka äidillä yksi on ikävä.” Hedmanin unimaa sai minut muistelemaan Ilpo Tiihosen Kaukana lentävät kuolleet -laulua Reearuu-musikaalista. Tämä on yksi suosikkikohtani: ”Joka ikävän hartioilla unenlintu valkoinen, / jolla joka sulanjuuri unenusvainen.” Myös loppu on todella onnistunut, kun nimenomaan kuollut lehti herättää nukkuvan unestaan. Siis nukkujan, joka on juuri unessaan vieraillut vainajien mailla. Unenusvaa on kerta kaikkiaan upea runo. Runon järki Olen ennenkin kirjoittanut siitä, että runon ja unen logiikassa on paljon samaa. Aihetta käsittelee myös ”Elämän laulun kuulet” Runoudella on kirjallisuudenlajeista kaikkein joustavin suhde aikaan. KULTTUURI Aita Se oli yksi kivi. Motkotin Luojalle Olisi tuon voinut asettaa muuallekin, vähän kauemmaksi, takapihalla olisi ihan kiva paikka istua ja kiitellä Sinua oivasta kiven paikasta. Närkästyneenä käänsin selkäni lohkareelle. Vihdoinkin loma! Nyt matkustan kauas kilometrin päähän, soramontulle, kuluneet tennarit, ystäväni, jaloissani, vaeltajansieluisena, matkasauvana höyhenenkeveä vapaus silmät luomettoman auki sielukin vartioimattomana. Siinä se nököttiMuinamiehinä ohi mennä. Menin. Kuka nyt kivistä lumoutuisi? Piti palata, katse sekosi askelten tahdista jäi jälkeen – kiveen roikkumaan – ei irronnut. Otin kiven kainalooni – mikä minä keitään toisistaan erottamaan. Vein silmieni rakastetun harminpaikkani vierelle, siihen asettui. Vaativat liitolleen todistajia ja minä kannoin, kiven toisensa jälkeen, vierekkäin päällekkäin, ripottelin kukansiemeniä rakoihin. En osaa korukieltä. Sanon Tattista vain Luojani rakentamastasi kiviaidasta. Hyvä sillä on istua. MERJA PARKKINEN, PYHÄJÄRVI 32 Eläkeläinen 2/2023
• Joka ikävän hartioilla unenlintu valkoinen, jolla joka sulanjuuri unenusvainen.” Claes Andersson kirjassaan Luova mieli. Anderssonin mukaan, jos joku sanoo, ettei ymmärrä ”vaikeaa” modernia lyriikkaa, hän itse asiassa väittää, ettei ymmärrä omia uniaan. Joskus aloitteleva runon lukija saattaa ajatella, että runossa ei ole ”järkevää viestiä”. Mutta kun perehtyy runoihin ja niiden keinoihin, huomaa, että runo puhuu kyllä ”järkeviä”, omalla tavallaan. Esimerkiksi paradoksit, näennäiset ristiriidat, ovat runon ja aforismin suosimia ilmaisuja, jotka ensilukemalta sotivat tuntemaamme logiikkaa vastaan. Runoudella on kirjallisuudenlajeista kaikkein joustavin suhde aikaan. Aivan kuten unessa voi olla yhtä aikaa itse lapsi ja samalla vaikkapa oman lapsensa äiti, voivat runossakin kohdata eri iät ja elämänvaiheet. Aika ei kulje lineaarisesti eteenpäin, aikajärjestystä ei ole. Kuolleet voivat keskustella syntymättömien kanssa, muistuttaa Claes Andersson kirjassaan. Tämä ominaispiirre tekee runosta ainutlaatuisen ilmaisumuodon. Runossa mahtavaa on sekin, että se auttaa luopumaan ehdottoman totuuden vaatimuksesta. Koska runo on vähin sanoin puhuvaa ja symbolista ilmaisua, siihen jää joka tapauksessa paljon aukkoja. Ei voi edes syntyä kuvitelmaa absoluuttisesta totuudesta. Hieno juttu näinä riitaisten nettikeskustelujen aikana. Toivotan kaikille hyvää kesää sekä merkityksellisiä kirjoitusja lukuhetkiä! ”Uutta, vanhaa, uutta ” ? Kesäkuun Runopysäkki-blogin runoilijat ovat Kari Koponen, Raimo Pasanen ja Leena Toivanen. Lue osoitteessa elakelaiset.fi/blogit Tähtipölyä? Kun avaruuden tähti tulee riittävän vanhaksi, se luhistuu. Mutta ei se kokonaan häviä; sen jäänteet leijuvat mustaan aukkoon. Synkkä muodonmuutos? Ei sittenkään! Musta aukko imee sisäänsä vanhoja tähtiä, pölyä ja energiaa. Meille se näkyy kirkkautena. Mietin, voisiko kaikki se pöly, mikä on ajansaatossa itseen tarttunut, häpeä ja katumus, virota tähtituulen myötä, ja muuttua energiaksi, valoksi. Ja voisiko joku nähdä sen arvokkaana? MARKETTA SALIN, HELSINKI Unenusvaa Ratsastan läpi maan unisen, kuutamo valaisee tietä sen, vain tähdillä säilyneet on äänet eilisen lapsien. Unenmaassa neljä on äitiä, joka äidillä yksi on ikävä, jolla silmäkulmassa on kyyneliä. Joka ikävän hartioilla unenlintu valkoinen, jolla joka sulanjuuri unenusvainen. Nenänvarttani pyyhkäisten minut puutarhatuolista herättää putoava puunlehti kuolleen eilisen. RISTO HEDMAN, LEPPÄVESI Haudalla Pysähdyn nöyränä – isäni haudalla. Hellästi laitan kukkia, sydän muistoja täynnä ikävöin. SYLVI SIRAINEN, HELSINKI Me lainaksi tänne on tultu vaan, maailman virtaan vietäviin. Työtaakka meillä aina niin suuri on, mutta iloisna mielin siitä selvitään. Surut, murheet, huolesi kaikki jätä! Ei muuta, mutta sielusi kärsii siitä. Katso aurinkoon, niinkuin sekin hymyilisi meille, antaa valon säteitä elomme teille. Sinä pysähdy, ajattele, kuuntele: tämän elämän laulun kuulet rinnassasi, linnun laulun myös jossain puun oksalla tuolla. Katse maailmaan, sekin hymyilee meille joka puolla. Elämän liekki on arvaamaton. Nauttikaamme siitä, se sammuvi meiltä kerran pois. RITVA TUISKU, HANKO R O IN E P IIR A IN EN / K U V IA S U O M ES TA .F I Eläkeläinen 2/2023 33
• ELÄMÄ Pikkuisen parempaa mökkiruokaa SUOLAISTA JA MAKEAA Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty kesäkeittiössäkin. PIIA RANTALA-KORHONEN T unnustan kuuluvani niihin ihmisiin, joille löytyy kesämökillä aina jotain puuhattavaa. Kauan ei ehdi aurinkotuolissa istua, kun silmään osuu jokin tekemätön työ ja siihen loppuu lepohetki. Rauhallisista ateriahetkistä emme kuitenkaan tingi. Mukavinta on, jos voi kutsua mökkinaapurit vaihtamaan kuulumisia yhteisen pöydän äärelle. Ruokailu on myös sosiaalista elämää, ei vain ravitsemusta. Mökkikeittiössä haluan kuitenkin päästä helpolla. Pitkien etäisyyksien vuoksi olen opetellut käyttämään myös säilykkeitä ja muita hyvin säilyviä raaka-aineita. Hetken mielijohteesta ei ajeta 60 kilometrin mutkaa yhden jäätelöpaketin perässä. Mökin perusruokavarastossa on hamsterin henkeä: säilykkeitä, jauhoja ja ryynejä, kuivahiivaa, mausteita, rypsiöljyä, viinietikkaa, sinappia ja ketsuppia, kuivattuja sieniä, pähkinöitä, pastaa, linssejä, pitkään säilyviä iskukuumennettuja kasvimaitojaja kermoja, maustekastikkeita ja hilloja. Pakastimessa on lähimetsän ja oman puutarhan marjoja sekä kaupan pakastevihanneksia. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty keittiössäkin: perunoita keitetään kerralla niin, että niistä riittää yhdellä aterialla lisukkeeksi ja seuraavina päivinä salaattiin, pyttipannuun tai perunamunakkaaseen. Juustokeittoa ja grillattuja kasviksia 4 annosta Lämmin juustokeitto on viileiden kesäpäivien sulostuttaja! Sulatejuustoja on monen makuisia, kuvan keitossa käytin Koskenlaskijan leppäsavustettua juustoa. Sulatejuustopaketit säilyvät avaamattomina pitkään, tarkista päiväys kaupassa. Myös lisukekasviksia voi vaihdella sen mukaan, mitä jääkaapista tai puutarhasta löytyy. 200 g sulatejuustoa 7 dl vettä 2,5 dl kauratai kevytkermaa 2 rkl maissitärkkelystä ½ tl valkopippuria 1–2 tl suolaa 8 vartta tuoretta parsaa 1 pieni kukkakaali grillauskastiketta Mittaa kattilaan vesi ja kuumenna kiehuvaksi. Kuutioi sulatejuusto ja lisää kiehuvaan veteen, vispilöi tasaiseksi. Sekoita maissitärkkelys kermaan ja kaada keiton joukkoon koko ajan sekoittaen. Anna keiton kiehua loivalla lämmöllä viitisen minuuttia. Ota kattila pois liedeltä ja jätä keitto odottamaan. Voitele grillikastikkeella viipaloitu kukkakaali ja parsat. Grillaa kasvikset käytössäsi olevalla grillillä tai paista ne pannulla. Kasvikset voi myös paahtaa airfryerillä. Jaa kasvikset neljälle keittolautaselle ja kaada kuuma keitto niiden ympärille. Tarjoa keiton kanssa hyvää leipää. Lämmin juustokeitto on viileiden kesäpäivien sulostuttaja. 34 Eläkeläinen 2/2023
• Nizzan salaatti kahdelle 2 keitettyä perunaa muutama lehti lehtisalaattia tai kiinankaalia 100 g pakastettuja vihreitä papuja ½ keltaista paprikaa suikaloituna 1 iso tomaatti lohkoina 10 cm tuoretta kurkkua paloiteltuna 2–4 latva-artisokan sydäntä säilykepurkista 2 keitettyä munaa puolitettuina 1 prk säilöttyjä pikkukaloja (kuvan annoksessa silakoita) 12 oliivia Sekoita lasissa kastikkeeksi 2 rkl viinietikkaa, 1 rkl sinappia, 2 rkl vettä, ripaukset suolaa ja sokeria, 4 rkl rypsiöljyä, tuoretta ruohosipulia silputtuna Suikaloi salaatti ja jaa se kahteen annoskokoiseen kulhoon. Asettele salaatin ainekset ryhmiin salaatin päälle, kalat salaatin keskelle. Valuta lopuksi salaatinkastiketta salaattiannoksiin. Sienillä täytetyt kesäkurpitsat neljälle Alkukesällä kuivatut sienet ovat sientenrakastajan pelastus. Hyvänä sienivuonna sieniä kannattaa kuivata talteen, koska ne säilyvät hyvin useammankin vuoden. Ikkunalaudalle saa perustettua yrttipuutarhan istuttamalla kaupan yrttiruukkuja isompiin ruukkuihin. Niillä saa nostettua ruokien maut uudelle tasolle. Samalla uuninlämmityksellä kannattaa valmistaa isompikin annos ja pakastaa osa tulevia helppoja ateriahetkiä varten. 2 keskikokoista kesäkurpitsaa kourallinen kuivattuja sieniä + 1 dl vettä 1 sipuli ½ punainen paprika 2 valkosipulinkynttä 2 rkl rypsiöljyä 1 tl timjamia tai tuoreita yrttejä mustapippuria ja suolaa 2 dl juustoraastetta Pane uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Murustele kuivat sienet astiaan ja liota niitä varttitunti niukassa vedessä. Halkaise kesäkurpitsat pitkittäin, leikkaa puolikkaiden pohjista palat niin että ne pysyvät vakaasti pystyssä. Koverra kurpitsanpuolikkaisiin kolot täytettä varten. Asettele puolikkaat kevyesti voideltuun vuokaan ja pane kurpitsat kypsenemään uuniin täytteen valmistuksen ajaksi. Silppua täytettä varten kurpitsan sisus, sipuli, paprika ja valkosipuli. Lorauta öljy pannulle ja lisää täytteen ainekset. Kuullottele niitä pari minuuttia pannulla, kaada sienet liotusliemineen pannulle ja kypsennä kovalla lämmöllä niin kauan, että neste haihtuu pois ja sienten aromit imeytyvät täytteeseen. Ota vuoka uunista ja jaa täyte kurpitsanpuolikkaille. Ripottele pinnalle juustoraastetta. Kypsennä uunin keskitasolla noin 15–20 minuutin ajan. Puolitetut banaanit kahdelle Kun valmistat pääruoan uunissa, kannattaa samalla uuninlämmityksellä valmistaa myös jälkiruoka. Banana split on jäätelöannosten klassikko, nyt se valmistetaan uunibanaaneista. Banaanit voi grillata kuorineen kokonaisina ja halkaista vasta kypsyneinä. 1 iso banaani tai kaksi pientä 2 palloa jäätelöä 4 rkl valmista suklaavanukasta tai suklaakastiketta kermavaahtoa pursotinpullosta koristeeksi marjoja tai hilloa ja strösseliä Halkaise banaanit kuorineen ja pane ne uunipellille halkaistu pinta ylöspäin. Kypsennä niitä 225 asteessa noin 15 minuuttia. Kumoa banaanit kuorista annoslautasille. Lusikoi niiden ympärille suklaavanukasta, pursota pari kermaruusuketta kuhunkin annokseen ja koristele annokset marjoilla ja strösseleillä. Kohmeiset pakastemansikat sopivat hyvin, ne saa sievästi viipaloitua. Mökkiläisen helppo jäätelö Tämä jäätelö valmistuu ilman jäätelökonetta, se vaatii noin kuuden tunnin jäätymisajan pakastimessa. 1 prk makeutettua kondensoitua maitoa 1 prk kuohukermaa tai kauravispiä Vispaa kerma vaahdoksi, sekoita siihen kondensoitu maito. Kaada seos rasiaan, josta on helppo ottaa jäätelökauhalla palloja. Anna jäätelön jäätyä pakastimessa noin kuusi tuntia. Limevaahtoa, kaura­ murua ja mustikoita neljälle Tämä raikas, vegaaninen ja siten luontaisesti laktoositon jälkiruoka on saanut innoituksen Key Lime -piiraasta, mutta on esikuvaansa kevyempi. Limevaahtoa voi tarjota myös kesän ensimmäisten mansikoiden kanssa. 1 prk kauravispiä 2 dl kreikkalaista soijajugurttia 2 limen mehu + ½ raastettu kuori ½ dl sokeria 8 kaurakeksiä 1 dl (pakaste)mustikoita Jauha kaurakeksit muruiksi lusikalla kulhossa tai tehosekoittimessa. Vaahdota kauravispi kovaksi vaahdoksi. Lisää limemehu ja kuoriraaste sekä sokeri, vispaa tasaiseksi. Jaa keksimurut neljän jälkiruoka-astian pohjalle, jätä hieman koristelua varten. Pursota tai lusikoi vaahto murujen päälle kulhoihin. Koristele mustikoilla ja keksimurulla. Täytettyjä kesäkurpitsoja kannattaa samalla uuninlämmityk­ sellä kannattaa valmistaa isompikin annos ja pakastaa osa tulevia helppoja ateriahetkiä varten. Nizzan salaatti Limevaahtoa voi tarjota myös kesän ensimmäisten mansikoiden kanssa. Banana split on jäätelöannosten klassikko. Eläkeläinen 2/2023 35
• YHDISTYKSET Rauman Eläkeläiset ry 60 vuotta. TEKSTI JA KUVAT TUOMAS TALVILA R auman Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 20. huhtikuuta oli mainio tunnelma ja sali täynnä väkeä, sekä raumalaisia että vieraita muista yhdistyksistä. Rauman Eläkeläisten puheenjohtaja Isto Helo ja sihteeri Kirsti Lindberg toivottivat Villa Talbon eteisessä kaikki vieraat tervetulleiksi. Juhlassa luotiin ytimekäs katsaus kuuden vuosikymmenen historiaan. Rauman Eläkeläisten Järjestäytymiskokous pidettiin 4. helmikuuta 1963 Paavolan talolla. Tuore yhdistys kokoontui aluksi palokuntatalolla, sitten kaupungilta käyttöön saadulla nuorisotalolla. 1970-luvulla perustettiin lukuisia ohjelmaryhmiä, harrastuspiirejä sekä opintokerhoja. Käsityökerho oli tuossa vaiheessa toiminut jo pitempään, vuorotellen kunkin kerholaisen kotona. Kuten historiikissa todetaan, yhdistys on perustettu pienituloisten toimeentulon parantamiseksi. Aloitteita ja vaikuttamistyötä on tehty. Kulttuuri on ollut toiminnassa aina esillä eri muodoissaan. Yhteiset matkat ja retket ovat myös isossa roolissa. Rauman Eläkeläisillä on nelisensataa jäsentä. – Aktiiviset jäsenet tuovat menestyksekästä toimintaa, puheenjohtaja Helo kiitti. Kiitokset esitti myös Rauman kaupunginjohtaja Esko Poikela. – Haluan kiittää teitä merkittävästä työstä kolmannen sektorin vapaaehtoistoimijana ja merkittävänä yksinäisyyden lieventäjänä. – Hyvät yhdistykset ovat niitä toimijoita, jotka rakentavat ihmisille terveyttä, pitävät huolta mielenterveydestä ja yhteisestä hyvinvoinnista. Hyvässä yhdistyksessä huolehditaan toinen toisistaan, ollaan yhdessä, seurustellaan, keskustellaan, vedetään kaikki mukaan, Poikela kiteytti. Juhlapuheen pitänyt Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies totesi ettemme tiedä, mitä ennakoimatonta maan tuleva hallitus saa eteensä. – Mutta sen tiedämme varmasti, että hallituksen pöydällä tulevat olemaan väestön ikääntymiseen liittyvät asiat. Sote-palveluihin tarvitaan kipeästi lisää henkilökuntaa. Eläkeläisten toimeentulo-ongelmat on ratkaistava ja on lunastettava tuleville sukupolville annettu lupaus oikeudenmukaisista eläkkeistä. Näistä asioista Eläkeläiset ry tulee hallitusta muistuttamaan. Juhlan kulttuuriohjelmasta vastasivat lauluryhmä Nuotittomat ja tanhuryhmä Ikinuoret. Jouko Tunturivuori lausui runoja. Eläkeläiset ry:n ansiomerkin saajat olivat Anneli Liekari, Leila Peltomaa, Sirkka Suominen ja Juha Poimio. Yhdistyksen viirillä ansioituneesta toiminnasta palkittiin kaksi pitkäaikaista puheenjohtajaa, Pauli Liekari ja kunniapuheenjohtaja Jorma Uusitalo. Liekari on edelleen mukana yhdistyksen johtokunnassa. – Yhdistyksessä on uusia nuoria toimijoita, toiminta on hyvissä käsissä. Tästä on hienoa jatkaa eteenpäin, Liekari myhäili juhlassa. – Ja kesällä päästään taas Urholaan, yhdistyksen kesäpaikkaan, Liekari muistutti, jakaen epäilemättä monen muunkin raumalaisen eläkeläisen innostuneen odotuksen. ”Aktiiviset jäsenet luovat menestyksekästä toimintaa” Puheenjohtaja Isto Helo ja sihteeri Kirsti Lindberg toivottivat kaikki vieraat tervetulleiksi. Eläkeläiset ry:n toiminnanjohta­ ja Jan Koski­ mies onnitteli Rauman Eläke­ läisten kahta pitkäaikaista puheenjohtajaa, Jorma Uusita­ loa (etualalla) ja Pauli Liekaria, joille luovutet­ tiin juhlassa ansioituneesta toiminnasta yhdistyksen viiri. Lauluryhmä Nuotittomat esiintyi. 36 Eläkeläinen 2/2023
• Piikkiön Eläkeläiset ry 60 vuotta. TEKSTI JA KUVAT TUOMAS TALVILA Y hdistyksen toiminnalla on jäsenistöä liikuteltu, laulatettu, nauratettu, opetettu eri kätten taitoja, pelattu erilaisia pelejä ja annettu tietoa yhteiskunnallisista asioista mukavan yhdessäolon merkeissä. Näin summasi varsinaissuomalaisen Piikkiön Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Marja-Liisa Teräväinen avatessaan yhdistyksen 60-vuotisjuhlan Pontelan talolla 20.4. – Matkoilla ja retkillä on käyty tutustumassa uusiin paikkoihin ja pidetty yhteyttä muihin yhdistyksiin. Vaikka askeleemme lyhenee, toivottavasti mielemme vain paranee, Teräväinen toivotti. 60-vuotisjuhlassa ohjelmaa esittivät senioritanssiryhmä Piikarit, Katajaiset-kuoro ja laulavat sisarukset Riitta ja Kari. Yleisön nauruhermoja kutkuttelivat kolmen neitosen hauska sulhastarina ja ”Olgan ja Aslakin” tanssiesitys. Juhlapuheen pitänyt Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Matti Huutola sanoi, että ikäihmisten taivaanrannassa on valitettavasti synkkiä pilviä. Hän viittasi eduskuntavaa lien alla käytyyn keskusteluun ja Piikkiön juhlan aikoihin käytyihin hallitustunnusteluihin. – Vaalien alla käydyssä keskustelussa korostuivat erilaiset leikkaukset, ja uhka kohdistui hyvinvointipalveluihin. Linja näyttää jatkuvan nyt hallituskoostumusta tunnusteltaessa. ”On liikuttu, laulettu, naurettu, opiskeltu ja reissattu” Huoli kumpusi siitä, että hallitustunnustelija, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo oli sanonut kuuden miljardin euron sopeutuksen olevan tulevalle hallitukselle yhä keskeisin asia. – Leikkauksia siis ajetaan, mutta mistä leikataan, Huutola kysyi. – Kun on ilmoitettu että pois suljetaan puolustusmenot ja poliisi, koulutus, tutkimus ja kehitys, niin mitä jää jäljelle? Ei oikein muuta kuin sosiaaliturva ja eläkkeet, jos kerran verojen korotukset eivät ole tulevalla hallituksella keskeisessä asemassa. Huutola toivoi, että hallitusta tunnustelevat poliitikot viimeistään nyt puhuisivat selväsanaisesti ja rehellisesti siitä, mitä leikataan ja mitä hyvinvointipalveluille ollaan tekemässä. – Vaalien alla tätä keskustelua ei kunnolla käyty, Huutola kritisoi. Juhlassa jaettiin Eläkeläiset ry:n ansiomerkki 13:lle ansioituneelle Piikkiön Eläkeläisten jäsenelle. Vuonna 1963 perustettu Piikkiön Eläkeläiset ry on Kaarinan vanhin eläkeläisjärjestö. Perustamisvuonna yhdistykseen liittyi 22 jäsentä. Nyt 60 vuotta myöhemmin jäsenmäärä on hieman toistasataa. Yhdistyksen toiminnan runkona ovat kaikille avoimet, kahdesti kuukaudessa pidettävät kerhot. Talviaikana kokoontumispaikkana on Pontela, jossa rupattelun lomassa jumpataan, kahvitellaan, ratkotaan tietokilpailukysymyksiä ja koetellaan arpaonnea ruonesitysten ja laulujen lomassa. Sketsit tuovat kerhoon omat mausteensa, ja päätteeksi on bingo. Harrastusryhmistä boccia ja senioritanssiryhmä Piikarit kokoontuvat joka viikko. Askartelijat ja lauluryhmä kokoontuvat joka toinen viikko. ? Katso lisää kuvia juhlasta: yhdistykset.elakelaiset.fi/piikkio/ kuva-albumi Malja 60­vuo­ tiaalle. Piikkiön Eläkeläiset ry juhli Pontelan talossa 20. huhtikuuta. Piikkiön Eläkeläisten puheenjohtaja Marja­Liisa Teräväinen (vasemmalla), Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta ja yhdistyksen sihteeri Ritva Leppänen. Hyvinvointipalveluiden puolesta. Juhlayleisö kuunteli keskittyneesti Eläkeläiset ry:n puheenjohtajan Matti Huutolan puhetta. Eläkeläinen 2/2023 37
• YHDISTYKSET Malmin Eläkeläiset vierailivat Vermon radalla. Ravi-illan kruunasi seiskalähdön voittajan palkitseminen. TEKSTI JA KUVAT TUOMAS TALVILA H ienoa päästä taas kokemaan jotain uutta, auton ratissa istuva helsinkiläisen Malmin Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Maarit Ahola sanoo. Ollaan matkalla Malmilta Espoon puolelle, Vermon raviradalle. Puheenjohtaja Ahola kertoo, ettei ole raveissa aikaisemmin käynyt. Asuessaan aikanaan Hongkongissa hän sen sijaan tutustui laukkakilpailujen maailmaan. – Siellä oli oikein jännittävää. Takapenkillä matkustavat yhdistyksen jäsenet Eija Lahtinen ja Raili Vinberg. Lahtinen on myös ensimmäistä kertaa raveihin menossa. Vinberg kertoo käyneensä kerran aikaisemmin, 25 vuotta sitten. – Silloin ei toto tuonut mitään, hän muistelee nauraen. Vinberg on yhdistyksen kahvilaemäntä, Lahtinen ”vapaaehtoinen talonmies” jonka tapaa talvisin useas ti lumitöistä yhdistyksen kokoontumispaikkana toimivan malmin VPK:n pihalta. Vermossa Malmin Eläkeläisten Voittaja. So Long Suckers ja ohjastaja Jukka Torvinen tekivät kun­ niakierroksen Malmin Eläke­ läisten ryhmän edessä. Pelihallin pöydässä. Kari Sulew opastaa malmilaisia totopelien saloihin. Vinkkejä. Airi Heikkinen (vasemmalla) ja Terttu Koivunen tutustuivat illan lähtöihin. ”Meistä tuli ravifaneja” kurssin totopelien maailmaan. Jo euron panoksella pääsee halutessaan totoluukulle ja jännittämään lähtöä. RYHMÄN JÄSENELLE Terttu Koivuselle hevoset ovat tuttuja eläimiä. – Aikaisemmin käytiin Kuninkuusraveissa festarien tapaan. Siellä oli kauhean kivaa, sai roikkua aidalla ja välillä juosta nopeasti totoamaan. Se loppui kun tuli korona. Mutta katsoin, että tulevana kesänä voisi taas kiinnostaa. – Tykkään hevosista. Tuttu haju, olen maalla kasvanut. Ja olen ollut töissä paikassa jossa oli satoja hevosia, Tuomarinkylän kartanossa, kahvilaja ravintolayrittäjänä toiminut Koivunen kertoo. Vermossa on etukäteen kuultu Malmin Eläkeläisten vierailusta ja heidät on erikseen huomioitu. Ryhmä pääsee palkitsemaan seiskalähdön voittajan. Nuoren polven ohjastaja Jukka Torvinen tuo So Long Suckers -hevosen ykkösenä maalilinjan yli. Maarit Ahola ojentaa pokaalin. Torvinen hymyilee aurinkoisesti, halaa kaikkia ja lähettää kenttähaastattelussa terveisiä Antti-papalle, äidille ja isälle. Pikku hiljaa hämärtyvässä huhtikuun illassa on lämminhenkisen urheilujuhlan tuntua. – Meille syntyi mielikuva, että olimme varsinaisia julkkiksia. Upeaa palvelua ja huomiointia Vermon henkilökunnalta, Maarit Ahola ihastelee. – Meistä tuli ravifaneja. ryhmä kokoontuu Kari Sujewin johdolla. Sujew vetää yhdistyksen Liikkeelle!-ryhmää. Ideana on, että lähdetään hetkeksi pois tutuista kuvioista ja keksitään uutta toimintaa. On muun muassa käyty heittämässä darts-tikkaa ja oltu yleisönä Tähdet tähdet -televisiosarjan kuvauksissa. Yhtenä tavoitteena on houkutella myös entistä enemmän miehiä mukaan toimintaan. Ja tänä iltana ollaan legendaarisella Vermon raviradalla, joka onkin Sujewille hyvin tuttu paikka. – Raviharrastus alkoi, kun isän kanssa käytiin Käpylässä 70-luvun alussa. Täällä Vermosaa olen usein käynyt myös tyttäreni kanssa. Urheiluvedonlyönti on minua aina kiinnostanut. Mikään himopelaaja en ole kuitenkaan koskaan ollut. ”Suosituin totopeli on Kaksari, jossa pitää tietää lähdön kaksi parasta hevosta, hevosten keskinäisellä järjestyksellä ei ole väliä”. Sulew antaa malmilaisille pika38 Eläkeläinen 2/2023
• OLAVI KEINÄNEN KEMPELEEN ELÄKELÄISILLÄ on halu nähdä muitakin paikkoja kuin kotipaikka Kempele. Ja aivan ihmeellistä on, että yhteisillä matkoilla on aina iso joukko. Jäseniä on vajaa 200, mutta Härmän Kylpylässä maaliskuun lopussa meitä oli 60 eli joka kolmas jäsen! On se aika hienoa ja mukavaa ja tärkeää. Myllylän Matti on taitava matkavastaava. Hänen matkoillaan on aina asiat ok ja mitä parasta, Kempeleen Eläkeläisten matkaporukka on huippuluokkaa: meillä on aina kivaa ja mukavaa! Niin oli Härmässäkin. Karaokeiltana haastoimme ”pohojanmaan parahat meehet kissailommaan”. Taisi tulla ratkaisematon. Mutta seuraavana iltana Alasuutarin Aino pisti paremmaksi ”Biisikisassa” ja vetäisi voiton osakisassa. Pohojanmaan meehet eivät juurikaan mesonneet, tanssasivat toki ja olivat ”hilijoo”. Kesällä 2023 porukka reissaa kesäteattereissa. Ainakin on listalla Suomussalmi, Raahe tai Alavieska. Aktiivinen eläkeläisporukka haastaa myös muut eläkeläisyhdistykset liikkumaan, sillä ”liike on lääke”! V EI K KO K ER Ä N EN Kempeleen Eläkeläiset reissaavat isolla ja iloisella porukalla. Kempeleen Eläkeläiset: Joka kolmas reissailee kimpassa mihin vaan TUIJA NIEMINEN-KURKI HÄMEENLINNAN ELÄKELÄISET ry osallistui huhtikuun puolivälissä Kävelypässien Kohti Kalajokea -tempaukseen: menimme pässejä vastaan Turengin asemalle ja kävelimme heidän kanssaan noin 15 kilometrin matkan Hämeenlinnan asemalle. Aurinko paistoi, ja juttu luisti! Reitti kiemurteli jonkun verran, koska osallistuimme samalla Ylen Miljoona muovipussia -kampanjaan, ja keräsimme tien varrelta roskat, joita kertyi yhteensä 12 muovipussillista. Jo heti viikkoa myöhemmin 24.4. olimme taas Kävelypässejä vastassa, nyt Hämeenlinnan asemalla, ja saattelimme heidät ulos kaupungista kohti seuraavaa etappia, Iittalaa. (Lue Kävelypässien tempauksesta lisää sivulta 13) 24.4. JÄRJESTIMME myös Juttutuvan, teemana hyvinvointialueemme Oma Hämeen kuulumiset. Vieraina olivat aluevaltuutetut Hanna Jokinen (vas.) Hattulasta ja Aino Närkki (kok.) Riihimäeltä. Eläkeläiset esittivät valtuutetuille kiperiäkin kysymyksiä, ja vilkasta keskustelua käytiin mm. työvoimatilanteesta, ikäihmisten hoivasta, ennaltaehkäisevistä hoitopoluista ja Oma Hämeen strategian arvojen näkymisestä päätöksenteossa. Vieraat ovat selvästi perehtyneet luottamustehtäväänsä. Sekin kävi selväksi, että hyvinvointialueellakin joudutaan jakamaan niukkuutta, ja työskentely on vasta alkutaipaleellaan, eikä valmista tule hetkessä. 8.3. JÄRJESTIMME kansainvälisen naistenpäivän kahvitilaisuuden, jossa vieraina olivat kansanedustajaehdokas Aapo Reima (vas.) sekä laulaja-lauluntekijä Jorma Kukkonen. Hämeenlinnan Eläkeläiset roskapusseineen pääsivät Kävelypässien seurassa Janakkalan ja Hämeenlinnan rajalle. Juttutuvassa kokoonnuttiin 24.4. hyvinvointialueen asioiden äärelle. Hämeenlinnan Eläkeläiset: Kävelytempaus, hyvinvointikeskustelua ja naistenpäivän lauluja Eläkeläinen 2/2023 39
• EIJA MIRANDA SILVENTOINEN I valon Eläkeläisten kevätretki suuntautui Ivalojoen suulle Inarijärvelle Veskoniemen sataman tuntumaan. Läheisestä Palosaaresta löytyi hyvä tulistelupaikka valmiine polttopuineen, kiitos Metsähallituksen Luontopalveluiden. Kevätaurinko oli sulattanut lumia jäiden päältä ja yöpakkaset kovettaneet pinnan niin, että jäällä oli helppo edetä kävellen. Huhtikuun puolessa välissä eteläisessä Suomessa rapsutellaan pihoja ja ihastellaan sinija valkovuokkojen kauneutta. Me puolestamme ihmettelimme Inarijärven jään paksuutta, riittääkö kairan mitta vai ei reiän saamiseksi. Juuri ja juuri riitti. Onneksi pilkkijät meitä ennen olivat kairanneet reikiä, joita saattoi hyödyntää, kun ensin rikkoi jäätyneen pinnan ja poisti jäähileet. Päivän ehdoton pilkkikuningatar oli Eila-Henna Kukkala yhdeksällä ahvenella. Me muut yritimme pilkkiä hänen ympärillään, mutta tuloksetta. Eila-Henna veresti ja perkasi saaliinsa tottuneesti. – Näistä tulee juuri sopivan kokoinen soppa yhdelle hengelle. Voin minä ne paistaakin pannulla, hän tuumaili. KAIKKIA PILKKIMINEN ei kiinnostanut. He keittelivät nokipannukahvit ja paistelivat makkaraa. Ja kyllä pilkkijöillekin kahvi ja eväät maistuivat, kun rannalta kuului kahville!-huuto. Tulistelupaikalla järjestetyn karvakengän heittokisan naistensarjan voitti Eira Oikarinen ja miesten Tapani Silventoinen. Olipa kisassa pientä leikkimielistä vilppiä, kun kenkä lensi kaikkien ihmetykseksi reilusti yli 11 metriä. Toimitsija huomasi kiven kengässä, vaatimattomampi uusintaheitto ja kisa jatkui. Retkemme käytännön järjestelyistä vastasivat Veskoniemessä asuvat Veijo ja Eliisa Ruotsalainen, iso kiitos heille! Halukkaat saivat oikean nojatuolimatkan Veijon moottorikelkan reen Kevätretki Inarille Ivalon Eläkeläiset tulistelemassa Inarilla lähellä Veskoniemen satamaa. Edessä istu­ massa pilkkiku­ ningattaremme Eila­Henna Kukkala. Takana oikealla huollos­ ta vastanneet Veijo ja Eliisa Ruotsalainen. Huhtikuun puolessa välissä eteläisessä Suomessa rapsutellaan pihoja ja ihastellaan sinija valkovuokkojen kauneutta. Ivalon Eläkeläiset puolestaan ihmettelivät Inarijärven jään paksuutta: riittääkö kairan mitta reiän saamiseksi vai ei. kyydissä nuotiopaikalle ja takaisin satamaan. Kahvin kanssa oli tarjolla Eliisan maistuvaa omenapiirakkaa. Ahkerana ulkoilijana hän oli liikkeellä potkukelkalla. – Taas tuli rasti liikuntakorttiin, Eliisa iloitsi. Pariskunta on yhdistyksemme osalta Eläkeläiset ry:n liikuntahaasteen kärkisijoilla. He olivat lumikengillä nousseet läheisille vaaroille ja hiihtäneet Palosaarta ympäri. Eliisa näytti kännykästään, millaista siksakkia syntyy karttasovelluksessa, kun ulkoiluttaa kissaa. Kesällä he kertoivat etsivänsä matkoillaan geokätköjä. – Ja kissa otetaan varmasti mukaan, Eliisa lisäsi. IV A LO N EL Ä K EL Ä IS ET Halukkaat saivat oikean nojatuoli­ matkan Veijo Ruotsalaisen moot­ torikelkan reen kyydissä nuotiopai­ kalle ja takaisin satamaan. Eira Oikarinen ja Tapani Silventoinen nostelevat Karvakenkäkisan voitonmaljoja. EI JA M IR A N D A TA PA N I S . Toimitsija huomasi kiven kengässä, vaatimat tomampi uusinta heitto ja kisa jatkui.” YHDISTYKSET 40 Eläkeläinen 2/2023
• Jos se on kullan kallis, se kannattaa vakuuttaa Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Kotona sattuu ja tapahtuu. Onneksi siihen on helppoa varautua. Tarjoamme jatkuvan 10 % jäsenalennuksen kaikille suomalaisten ammattiliittojen jäsenille. Kun vakuutat meillä kotisi ja valitset yhden tai useamman muun vakuutuksen, saat kaikista vakuutusmaksuista 10 % omistaja-alennuksen. Alennukset eivät koske liikennevakuutusta. Turvaa rakkain paikkasi turva.fi/koti Kappas, liiton jäsenyydestä on hyötyä vielä eläkkeelläkin.
• YHDISTYKSET Kepeässä kevätjuhlassa oli myös vakavampaa asiaa. TEKSTI JA KUVAT EIJA LAAKSO S uomussalmelle Ämmänsaaren Työväentaloon oli saapunut noin 170 juhlijaa kaikista Kainuun kunnista 20.4. Suomussalmen Eläkeläisten kepeään kevätjuhlaan, jossa oli vakavampaakin asiaa mukana. Kainuun Aluejärjestön puheenjohtaja Arja Jauhiainen oli avauspuheenvuorossaan huolissaan vapaaehtoisten järjestöjen avustusten vähenemisestä Kainuun hyvinvointialueella. Aikaisemmin olemme saaneet Kainuun sote-kuntayhtymältä avustusta erilaisiin tapahtumiin ja koulutukseen. Nyt Kainuun hyvinvointialueella avustukset hylättiin eläkeläisjärjestöiltä. Jauhiainen esitti onnittelut juhlapuhujaksi saapuneelle kansanedustaja Merja Kyllöselle luottamustehtävän uusimisesta eduskunnassa. Merja Kyllönen huomautti puheensa aluksi, että ikääntyminen voi olla meille jokaiselle uuden ajan alku, loppuelämän katastrofi tai jotain siltä väliltä. Yhteisöllinen asuminen voi olla vaikeissa tilanteissa ratkaisu. Ihminen tarvitsee ympärilleen sosiaalista elämää ja yhteisön tukea. Yksin pärjäämisen jäljet näkyvät karulla tavalla, suuri osa lapsista, nuorista, työssäkäyvistä ja senioreista kärsii jollain tasolla mielenterveyden ongelmista. Hyvinvointialueiden aloitettua 1.1.2023 Merja Kyllönen kertoi saaneensa monenlaista palautetta siitä, kuinka asiat ovat menneet huonoon suuntaan eri puolella Suomea. Asiat ovat kuitenkin ajautuneet huonompaan suuntaan jo 15 vuoden ajan. On henkilöstöpulaa, taloudellisten resurssien puutetta, pitkiä hoitojonoja. – Osattomuudella ja syrjäytymisellä on hintansa yhteiskunnassa. Osalla väestöä Suomessa menee erittäin hyvin, osalla erittäin huonosti. Syvimmät jäljet ovat lasten ja nuorten syrjäytymisellä. Merja Kyllöstä mietitytti, mihin maailma on matkalla. Jännitteet kasvavat maiden sisällä ja maiden kesken. Aseellinen varustautuminen on kaikkialla ilmassa, rauhan työstä ei juurikaan puhuta. – Myös politiikan valtaa sosiaalisen median hypetys, asiapolitiikka tekee kuolemaa. Entistä yksilökeskeisempi minäminä-maailma valtaa alaa. Johtavat poliitikot niin kokooPääsiäisnoidat muistelivat lentoa Kyöpelinvuorelle. Kansanedustaja Merja Kyllönen oli huolissaan siitä, että myös politiikan valtaa sosiaalisen median hypetys ja asiapolitiikka tekee kuole­ maa. Huhtikuun humaus Suomussalmella muksessa kuin perussuomalaisissakin ovat puheenvuoroissaan korostaneet, kuinka tässä ajassa pitää uskaltaa jättää omat tunteet sivuun ja tehdä päätöksiä tiukasti ilman turhia tunteiluja. Tämä tuntuu arveluttavalta, Kyllönen sanoi. Suomussalmen Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Aune Juntunen ja varapuheenjohtaja Arvo Kovalainen onnittelivat Kyllöstä puheen jälkeen kansanedustajan paikan uusimisesta ja ojensivat hänelle orkidean. JUHLAN MONIPUOLISESSA ohjelmassa kuultiin mm. Helena Juntusen lausuma kaunis runo Pääskynen kesästä kertoi. Seniorilaulajat esittivät laulut Vanhan valssi ja Lapsuuden pihapuu. Eeva Schroderus esitti kauniin Sinistä silkkiä -laulun, minkä jälkeen Eero Schroderus nauratti yleisöä kertomalla, minkälaisia me kainuulaiset olemme kussakin kunnassa. Eero kertoi myös lyhyesti tulevasta kesäteatterinäytelmästä Käärmeöljyn kauppias. Sanalla käärmeöljy tarkoitetaan sellaista asiaa, mitä oikeasti ei ole olemassakaan. Näytöksiä tulee olemaan 14 kertaa kuukauden aikana. Siinä on melkoista hommaa Suomussalmen Eläkeläisten talkooväelle kahvilan pidossa, makkaran myynnissä ja liikenteen ohjauksessa! Ohjelman Tanssii tähtien kanssa -kisan juonsi Vappu Pimiäksi muuntunut Eeva, Jampan orkesteri säesti ja tuomareina toimivat ansiokkaasti Helvi ja Pertti. Kolme paria, Tuula ja Martti, Pirjo ja Tarmo sekä Kaesa ja Kalle Pörsänmäestä, tanssivat valssin Nuoruusmuistoja ja tangon Satumaa. Tuomareiden arvioissa kuultiin kuka oli kanta-astuja, kenellä nilkkojen ojennukset jäivät vajaiksi, kenellä oli liikaa yrittämistä. Hauskaa taisi olla naurunremahduksista päätellen niin yleisöllä kuin esiintyjilläkin. Kuvaelmassa Luutalento kolme pääsiäisnoitaa, Nokinenä, Housu-Alma ja Milla Magia, muistelivat lentomatkaansa Suomussalmelta Kyöpelinvuorelle. Ohjelman lopuksi laulettiin yhdessä Nälkämaan laulun ensimmäinen säkeistö. Arpojen myyjillä piti kiirettä. Myös leivonnaiset tekivät hyvin kauppansa. Emännät olivat keittäneet makoisaa palvilihakeittoa 30 litraa ja melkein kaikki meni! Keittoa, kahvia ja pullaa oli sitten hyvä sulatella tanssilattialla Salama-orkesterin tahdissa. Musiikki oli todella jalan alle menevää, totesivat monet tanssijat. 42 Eläkeläinen 2/2023
• ANJA SARAJÄRVI RAAHEN eläkeläisyhdistysten yhteinen tilaisuus pidettiin Raahen työväentalolla 13.4. Talolla on hyvät tilat järjestää isojakin juhlia. Ennen hyvinä aikoina on ollut tansseja, joissa on käynyt 400–500 henkilöä. Se oli silloin! Jännityksellä odoteltiin tuleeko porukkaa, kun ei ollut ilmoittautumisia. Ennen tilaisuuden alkua emännät olivat laittaneet makoisat kahvit valmiiksi pullan kera. No, tulihan sitä kansaa oikein oven täydeltä, 137 henkilöä. Niinpä aulassa nautittujen kahvien jälkeen päästiin aloittamaan tilaisuus salin puolella. Reijo Juka on toiminut tilaisuuden puuhamiehenä, joten hän myös juonsi tilaisuuden. Raahen Eläkeläisten puheenjohtaja Anja Sarajärvi toivotti aluksi kaikki tervetulleiksi. Hänen jälkeensä Eläkkeensaajien Frans Säily kertoi hieman oman yhdistyksensä toiminnasta. Tilaisuudessa omaa ohjelmaa esittivät Raahen Eläkeläiset, Raahen ja Ympäristön Eläkkeensaajat, EläkeAnja Sarajärvi ja Frans Säily suorittivat arvonnan. Yhdistysten yhteinen senioritanssiesitys oli vauhdikas. Raahen eläkeläisyhdistysten yhteinen tilaisuus keräsi hienon yleisön liiton Raahen yhdistys ja Rautaruukin Eläkeläiset. Yhdistysten senioritanssijat esittivät kolme yhteistä tanssia. Suuren piirin tanssiesitys oli hienoa katseltavaa. Jokaisella ryhmällä oli lisäksi oma esityksensä. Kolmen yhdistyksen kuorot esiintyivät kuoronjohtajan säestäessä haitarilla. Raahen Eläkeläisten Värssykerhon tytöt lausuivat aivan ihania runoja. Aivan siinä tippa tuli linssiin heitä kuunnellessa. Maritta Virnes-Torvinen luki lisäksi tarinan ”Toista oli ennen”. Emmi Haka-Risku esitti yksinlaulunsa oikein sydämensä kyllyydestä. Viimeisenä ohjelmassa oli Anjan ja Fransin suorittama arvonta. Arpavoitot olivat syötävän hyviä. Lopuksi pantiin tanssiksi. Saimme tanssia neljän haitarin ja kitaran säestyksellä. Aivan mahtava orkesteri! Tilaisuus oli onnistunut. Tämänkaltaisia eläkeläisyhdistysten yhteisiä tilaisuuksia kaivataan jatkossakin. ”Yhdessä kun oomme, siitä voimaa saamme!” ERJA HELLMAN PIHLAVAN ELÄKELÄISET kutsui Porin Eläkeläiset vierailulle iloiseen iltapäivään 12. huhtikuuta. Iltapäivään saapui 18 vierailijaa, ja oman yhdistyksemme eläkeläisiä oli 30. Nautimme maittavan lounaan jälkiruoan kera, ja sitten myöhemmin oli mustikkapulla, kakkupalan kera kahvin kyytipoikana. Lauloimme yhteislauluja pitkästä aikaa. Pientä ohjelmaa: naisesiintyjä vierailijoista soitti huuliharppua taidokkaasti. Vierailijat esittivät kuorolauluja, ja myös soololaulajia esiintyi. Oman yhdistyksemme Ritva esiintyi omalla humoristisella esityksellä. Pieni kilpailuhetki pelattiin neljällä joukkueella. Olemme hankkineet paikallisen yrittäjän kehittämän heittopelin nimeltä kuin Olympia-mötky. Iloinen, hyvän mielen iltapäivä kului nopeasti. Arvontaa lopuksi. Onni suosi useampaa arvan ostajaa. Yhteiskuva otettiin vanhan koulun portailla. Kiitos, porilaiset ja omat jäsenet onnistuneesta tapahtumasta. Yhteiskuva otettiin vanhan koulun portailla. Porin Eläkeläiset vierailulla Pihlavassa
• YHDISTYKSET HANNU HURME HELSINGIN KONTULASSA iloittiin ja juhlittiin äitienpäivän alla kesän koittoa. Aukeaman täydeltä tuli kesä jälleen toivotetuksi, monin käsiparein monta kertaa ja monin tavoin. Kontulan Eläkeläisten vuosikiertoon on jo pitkään kuulunut kutsua kylän (lähiön) väkeä toimintakauden päätteeksi oman kirjaston aukealle kokemaan joukolla sanoin ja teoin: Talvi oli ja meni, tästä alkaa kesä. Ilon merkiksi heiluttelemaan yllyttelyn aloitti tilaisuudessa Mailis Kouhi runollaan. ”Kesän tullessa voimme taas hassutella, iloita ja naureskella. Sitä pois ei vie meiltä kukaan… Kaikki mukaan kättä ylös heiluttelemaan ja yhteen ääneen hyvää kesää kaikille lausumaan.” Mailisin kehotukseen yhtyi yleisö yhtä lailla kuin tilaisuuden esiintyjäkaarti. Siinä missä kiinalaisen tanssiryhmän heiluttelu oli mitä kauneinta, oli Kävelypässien liikuntaosuus ikään kuin tuon vastakohtaa. Vaan yhtä innostavia, yhtä antaumuksella asiallaan olivat molemmat. Lipstikka, Helsingin Jyryn tanssiryhmä toi keskiviikkopäivään haamujen ryhmän. Synkännäköiset oliTilaisuus alkaa tervehdysten vastaanotolla klo 11.00 Pääsymaksu 10 € sis. keittoruuan, leivän, juomat Ennakkoilmoittautumiset (ruoka-allergiat) ruokailun järjestämiseksi 6.6. mennessä, Liisa 040 8365121, liisa.lapinkoski@ gmail.com; Armas 0400 689735, armas.niemi@gmail.com OHJELMA alkaa klo 12.30 Alkusoittona Pyhäjärvi valssi Tervehdyssanat Armas Niemi Kaupungin tervehdys Henrik Kiviniemi Laulu Raija Savolainen Juhlapuhe Eläkeläiset ry:n pj Matti Huutola Kunniamerkkien jako Runoja Anneli ja Saara Pyhäjärven Eläkeläiseiset ry:n historiasta kertoo Armas Niemi Tarinoita, Nuorisoseuran sketsi Eläkeläisten laulu Kahvit (lavan laitto tanssia varten) Lopuksi tanssia Ohjelman juontajana Martti Savolainen Musiikista ja äänentoistosta vastaa Haave orkesteri. Arpoja myytävänä Mahdolliset muistamiset pyydetään osoittamaan Pyhäjärven Eläkeläiset ry :n tilille FI 735 375 0340 019179 Tervetuloa KESÄAJAN TOIMINTAA Ke 07.06. Polkupyörien huoltopäivä ja kerholounas Ke 14.06. Veitsien teroitus ja pihatalkoot ja lounas Ma 19.06. Ruokaa luonnosta / rikkaruohojen keruupäivä Ti 20.06. Päivällinen luonnon antimista Heinäkuussa huilaillaan! Kesäja elokuussa kokoonnumme, Järjestötalolle keskiviikkoisin klo 12, yhteiseen kaveripöytään nauttimaan lounasta. Lounaan hinta jäsenille vain 5 €. Kalajoen retkeilypäiville 22.–24.8. olemme varanneet majoitukseen 13 selän sijaa. Varaa paikkasi Olavilta p. 040 514 9406 Syyskausi käynnistyy keskiviikkona 6.9.2023 klo 10. Kerhopäivien ohjelmassa on yhteislaulua, tietovisailua, muistipuisto, Elämäni laulu -kisa, posliinin maalausta, huovutusta, taidemuseon työpaja, arvontaa ja bingo. Syyspuolella järjestämme metsäja sieniretken ja valmistamme päivällisen metsän antimista. Syyspuolella harjoittelemme myös sydäniskurin käyttöä ja osallistumme Meri-Lapin eläkeläisten tapahtumiin. Seuraa meitä Facebookissa ja Lounais-Lapin järjestöpalstalla. Lisätietoja ja ehdotuksia otetaan vastaan p. 040 589 5390 puheenjohtaja Anneli Stoor p. 040 080 9740 rahastonhoitaja Sauli Hyöppinen p. 040 514 9406 sihteeri-matkavastaava Olavi Stoor TORNION ELÄKELÄISET TOIMIVAT MEIDÄNKIN ON AIKA JUHLIA Pyhäjärven Eläkeläiset ry:n 50­vuotisjuhlaa vietetään 15.6.2023 Pyhäjärven Suurlavalla. Lipstikka, Helsingin Jyryn tanssiryhmä toi keskiviikkopäivään haamujen ryhmän. Kesä koitti Kontulassakin vat haamut, Tanja Elorannan koreografia laatima mielenkiintoinen. Heiluttelun ja haamuilun jälkeen oli Juntilla ja Stadin Kundilla ( Tapio Liinoja ja Olli Ahvenlahti) tarjoilunaan hyvän mielen musiikkihetki. Saamansa raikuvat aplodit kertoivat onnistumisesta. Kaverusten repertuaari oli varsin laaja-alainen: Juha Watt Vainion ikivihreistä ja napolilaisesta kansanlaulusta Stadin slangin ja Turun murteen selityksiin. Kesän tullessa voimme taas hassutella, iloita ja naureskella.” 44 Eläkeläinen 2/2023
• Julkaisija Eläkeläiset ry Päätoimittaja Jan Koskimies Tilaukset ja osoitteen muutokset Anna Autio puh. 020 743 3610 anna.autio@elakelaiset.fi Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa Tilaushinta kotimaahan 30 euroa/vuosikerta Muut Pohjoismaat 40 e/vsk, muut maat 50 e/vsk Toimitus ja toimisto Kauppakaarre 1, 6. krs 00700 Helsinki puh. 020 743 3610 elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Timo Lepistö, myyntipäällikkö puh. 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi Niina Tuulaskoski, myyntipäällikkö, puh. 041 313 1047 niina.tuulaskoski@saarsalo.fi Syntymäpäivät ja pois ­ nukkuneet, syys­ ja kevät­ kokousilmoitukset: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Ulkoasu Tuomas Nikulin ISSN-L 0355-8290 ISSN 0355-8290 (painettu) ISSN 2242-3338 (verkkolehti) Paino Sanoma Manu, Tampere 2023 Puheenjohtaja Matti Huutola puh. 044 493 9010 Varapuheenjohtaja Tuula Telin Toimisto Kauppakaarre 1, 6 krs. 00700 Helsinki elakelaiset@elakelaiset.fi Toimisto palvelee ark. klo 9–15. Jäsenpalvelu jasenet@elakelaiset.fi Soittoaika kello 9–12, puh. 020 743 3610: jäsenmaksut, osoitteen muutokset, kurssien ja jäsentapahtumien ilmoittautumiset, materiaalitilaukset, Eläkeläinen-lehden tilaukset. Muina aikoina pyydämme käyttämään henkilökunnan suoria puhelinnumeroita. Kaikki maksut (mukaan lukien jäsenmaksut) IBAN FI11 1012 3000 0714 70 Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@ elakelaiset.fi Toiminnanjohtaja Jan Koskimies puh. 040 747 0776 Henkilöstö­ ja talousvastaava Heli Grönroos puh. 050 529 0399 Jäsenvastaava Anna Autio puh. 044 751 1030 jäsenrekisteri, yhdistysrekisteri Järjestösuunnittelija Aaron Kallinen puh. 044 751 1031 Koulutussuunnittelija Tiina Rajala puh. 040 582 4319 Toimistoassistentti Jukka Mustakallio puh. 044 751 1032 Monikulttuurisuustyön suunnittelija Eva Rönkkö puh. 040 501 3599 Tapahtumasuunnittelija Tiina Hestad puh. 044 493 8247 Tiedottaja Tuomas Talvila puh. 050 570 9716 SYNTYMÄPÄIVIÄ POISNUKKUNEITA Laihian Eläkeläiset Lyyli Korventie Pietarsaaren Eläkeläiset Lilja Hillevi Sandvik Suomussalmen Eläkeläiset Raili Lesonen 97 vuotta 11.3. Mirjam Viitanen, Rajakylä-Länsimäki 95 vuotta 18.6. Lasse Hakala, Etelä-Vantaa 2.7. Raimo Hoivanen, Etelä-Vantaa 10.8. Signe Syrena Hoskio, Kajaani 93 vuotta 13.7. Anja Erlin, Kaarina 17.7. Matti Virtanen, Kaarina 92 vuotta 15.6. Pentti Hakala, Loimaa 25.6. Sirpa Ahola, Etelä-Vantaa 28.6. Joel Hongisto, Loimaa 91 vuotta 7.4. Aino Annikki Koponen, Järvenpää 17.6. Marjatta Malassu, Etelä-Vantaa 90 vuotta 10.5. Ensi Antero Nylund, Järvenpää 13.5. Devi Kaukinen, PihlajamäkiPihlajisto 10.6. Kirsti Halenius, RajakyläLänsimäki 14.6. Sulo Kylmämaa, Kolari 29.6. Pekka Laurinolli, Rovaniemi 85 vuotta 24.4. Raili Hätinen, KirkkonummiSiuntio 30.5. Tuula Loimijoki, Kirkkonummi-Siuntio 1.6. Reino Jumppanen, Etelä-Vantaa 7.6. Veli Jaakko Väisänen, Kajaani 11.6. Niilo Einari Karppinen, Kajaani 17.6. Antti Malinen, Hollola 28.6. Aili Koskinen, Pihlava 2.7. Toivo Koivisto, Pihlava 3.7. Valma Soininen, Heinola 12.7. Ritva Karinen, Pihlava 25.7. Saimi Jutila, Pietarsaari 30.7. Reino Udd, Reisjärvi 30.7. Laila Maria Annikki Dahl, Kajaani 80 vuotta 15.4. Matti Lahtinen, RajakyläLänsimäki 27.5. Veikko Olavi Laine, Järvenpää 26.6. Leena Virta, Kaarela 29.6. Hilkka Komonen, Heinola 3.7. Terhikki Keskinen, Kaarina 8.7. Martti Juntunen, Suomussalmi 14.7. Matti Harju, Tikkurila 21.7. Anni Marjatta Polojärvi, Kuusamo 29.7. Lauri Hiiri, Loimaa 30.7. Terttu Raunio, Pietarsaari 4.8. Taina Juopperi, Pello 8.8. Kerttu Viirtala, Hyrylä 75 vuotta 5.4. Keijo Karvinen, Kirkkonummi-Siuntio 1.6. Heikki Rintala, Pietarsaari 6.6. Sirkka-Liisa Kultanen, Anjalankoski 7.6. Anja Koskinen, Pietarsaari 9.6. Marja Laaksonen, Kaarina 1.7. Kalevi Stenbacka, Pihlava 4.7. Kirsti (Kikka) Forsell, Korso 1.7. Kalevi Stenbacka, Pihlava 7.7. Matti Koivu, Kajaani 11.7. Aimo Kyllönen, Kajaani 14.7. Sakari Aula, Kajaani 15.7. Lasse Korpela, Kaarina 27.7. Antero Peräkasari, Anjalankoski 5.8. Esko Oinonen, KirkkonummiSiuntio 11.8. Anneli Kovalainen, Suomussalmi 12.8. Eila Kyllikki Nilosaari, Kajaani 13.8. Simo Pennanen, Pihtipudas 70 vuotta 30.5. Ari Martinaho, Etelä-Vantaa 11.6. Osmo Hietanen, Heinola 11.6. Mervi Viljanen-Häkkinen, Etelä-Vantaa 15.6. Meeri Sorvisto, Heinola 17.6. Veli-Martti Yltävä, Hyrylä 22.6. Paula Heikkinen, Suomussalmi 28.6. Matti Kaikkonen, Suomussalmi 30.6. Jukka Reinamo, Kaarela 1.7. Pentti Kallio, Kaarina 5.7. Vilho Juntunen, Kajaani 13.7. Marjatta Perälä, Seinäjoki 2.8. Jorma Kinnunen, Suomussalmi 16.8. Pekka Nurmi, Loimaa 22.8. Jorma Nyman, Pietarsaari 25.8. Jorma Rintamaa, Kaarina 26.8. Pertti Tervonen, Kajaani 65 vuotta 17.6. Tarja Reinamo, Kaarela 30.6. Päivi Kuparinen, Pihlava 13.7. Ari Rand, Kaarina 18.8. Jarmo Haverinen, Suomussalmi Eläkeläinen 2/2023 45
• Sumiaisissa juhlistettiin 50­vuotista taivalta SUMIAISTEN ELÄKELÄISET ry vietti pienimuotoisesti 50-vuotisjuhlaansa 27.2. Sumiaisten seurakuntatalolla lauluin, soitoin ja runoin sekä omien emäntien loihtimien herkkujen parissa. Kuvassa istumassa Vieno Salminen, Kerttu Rahm ja Anna­Liisa Kivimäki. Takana seisomassa sihteeri Eila Närhi ja puheenjohtaja Salme Maukonen. VILJO KUMPULAINEN ELÄKELÄISET RY:N Keski-Suomen aluejärjestön Pilkkikilpailut pidettiin 15.3. Multamäessä Laukaan Leirikeskuksessa. Kaunis maaliskuinen sää houkutteli pilkkijät Peurunkajärvelle mittelöimään paremmuudesta. Kilpailuun osallistui kolmisenkymmentä pilkkijää Keski-Suomen alueen yhdistyksistä. Joukkuekisan voitti Hankasalmen joukkue tuloksella 5,805 kg. Kilpailujen järjestelyistä vastasivat Laukaan, Hankasalmen ja Vaajakosken yhdistykset. Tämä yhteisjärjestely oli Eläkeläiset ry:n Keski-Suomen aluejärjestön ensimmäinen. Kokemus oli erittäin onnistunut ja tämän tapaista yhteistyötä suosittelemme nyt muillekin, varsinkin pienille yhdistyksille järjestötoiminnassa. Pilkkijät seurasivat tarkkaa kalojen punnitusta. Peurunka järvellä pilkittiin K A IJ A H Ä N N IN EN TEKSTI JA KUVAT MATTI VIRKKUNEN PARIKYMMENTÄ KANSANTANSSIN harrastajaa kokoontui 15.–16. huhtikuuta Ouluun yhteisötalo Aleksinkulmaan oppimaan uusia kansantansseja Sinikka Mäkelän ohjauksessa. Pelimannina pelasi Antti Huusari haitarillaan. Paikallinen yhdyshenkilö oli Ritva Kenttä, joka vetää Oulun Eläkeläisten tanhuryhmä Ranttalia, jonka tanssijoita valtaosa kurssilaisista oli, ja tällä porukalla homma pelasi varsin hyvin. Molempina päivinä harjoiteltiin kello kymmenestä kuuteentoista. Välillä nautittiin maukas lounas, jonka valmistivat Oulun Eläkeläisten omat kokit, kiitos heille. Kurssilla opittiin paljon uutta. Ohjelma oli vaativa, mutta porukka jaksoi huumorilla läpi ohjelman. Suuri ansio tästä kuuluu ohjaaja Sinikka Mäkelän myönteiselle asenteelle ja huumorille. Mäkelä oli varsin otettu Ranttalin aktiivisuudesta. Ryhmä esiintyy kymmeniä kertoja vuodessa eläkeläisten tilaisuuksissa ja palvelutaloissa. Mukana olivat myös ryhmän omat pelimannit, Hannu Ervasti ja Erkki Maronen jotka elävöittävät esityksiä laululla, haitarilla ja viululla. Kansantanssikurssilla opittiin paljon uutta YHDISTYKSET Kansantanssi­ kurssi ryhmäku­ vassa. Vasem­ malla Ritva Kenttä ja hänen veressään Ranttalin omat pelimannit, haitaristi Antti Huusaaren vieressä kurssin vetäjä Sinikka Mäkelä. Käärmetanssi. 46 Eläkeläinen 2/2023
• KRYPTO RISTIKON 2/2023 RATKAISU KRYPTON 3/2023 ratkaisut on lähetettävä 1. elokuuta mennessä osoitteella: Eläkeläinen-lehti Kauppakaarre 1, 6.krs. 00700 Helsinki Kuoreen ei saa panna tehtävän ratkaisun lisäksi muuta postia järjestölle tai lehdelle. Kuoreen on kirjoitettava sana RISTIKKO. Ristikon 2/2023 oikein ratkaisseiden joukosta onnetar nosti seuraavat nimet: Jorma Teppo, Säkylä ja Pauli Nikula, Vihanti. Onnittelut voittajille! 3/2023 Ratkaisijan nimi Osoite Postitoimipaikka SEURAAVASSA NUMEROSSA Täysipainoista elämää Suomessa suomen kielellä Valtuuston seminaarissa puhuttiin digistä Eläkeläinen 4/2023 ilmestyy 1. syyskuuta Eläkeläinen 2/2023 47
• Tra deka jä senedu t