• Eläkeaikeet myöhentyneet selvästi 6 | Lähikurssit jatkuvat syyskaudella 18 | Alkukesän kepeä brunssi 36 Kuntavaalit ovat vaikuttamisen paikka 8 3/2021 | 21. toukokuuta 2021 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Kalevi Kivistö näkee toiminnalle tulevaisuudessakin isoja mahdollisuuksia. On kuitenkin pystyttävä tarjoamaan nykypäivän ihmisiä kiinnostavaa toimintaa. 22 Järjestöt tekevät arvokasta työtä
• kin myös yhteiskunnan tukea työllemme. Sehän tuo hyödyn myös kunnille ja kaupungeille. Mitä terveempinä pysymme henkisesti ja fyysisesti, sitä parempi kaikille. Kaikilla paikkakunnilla ei tahdota tätä riittävästi ymmärtää. Tilojen kanssa on ongelmia, mutta myös muuta tukea ja mahdollisuuksia on niukasti tarjolla eläkeläistoiminnalle. On tärkeää äänestää valtuustoihin niitä ihmisiä, jotka asian oivaltavat. HYVÄÄ KESÄN odotusta. Tätä kirjoittaessa järvi on vielä jäässä ja kolea tuuli puhaltaa. Mutta kesä on ovella. Toivottavasti rajoitukset purkautuvat ja me pian jo tapaamme. E läkeläistoiminta voi toivottavasti jo lähitulevaisuudessa palata melko normaaliin, mutta monella tavalla uudenlaiseen aikaan. ”Uusi normaali” edellyttää uutta ajattelua, mutta voi myös synnyttää uutta. Monissa eläkeläisyhdistyksissä puskettiin pandemian läpi etäyhteyksien välityksellä, ja digitalisaatio on varmasti valttia myös pandemian jälkeen. Eläkeläiset ry tukee paikallisyhdistyksiään koulutuksilla ja avaamalla kaikille yhdistyksille omat kotisivut. Ne ovat tarpeen niin edunvalvonnassa, jäsenhankinnassa kuin toiminnassakin. Jäsenhankinnassa koronan aiheuttaman loven kiinni kurominen on haastavaa. Tarvitaan uusia eläkeläispolvia houkuttelevaa toimintaa ja uutta näkyvyyttä niin netissä kuin netin ulkopuolella. Mikäli koronavuosi on herättänyt ihmisissä yhteisöllisyyden kaipuuta, on meidän voitava siihen vastata. Jäsenmaksulle on myös saatava vastinetta toiminnan ja jäsenetujen muodossa. JÄRJESTÖN OMISTAMA lomakeskus Kuntoranta jouduttiin pandemian aiheuttaman asiakaskadon vuoksi ensin sulkemaan ja lopulta myymään. Uusikin omistaja haluaa kuitenkin säilyttää lomakeskuksen eläkeläisten käytössä ja tarjota palveluita nimenomaan eläkeläisväestölle. Kuntorannan myynti on ollut järjestön tavoitteena jo vuosia, sillä näin järjestön resursseja voidaan paremmin suunnata varsinaiseen järjestötyöhön, edunvalvontaan ja valtakunnalliseen toimintaan. Valitettavasti uusi aika näyttää myös leikkaavan Eläkeläiset ry:n taloutta. Järjestö saa merkittävän osan tuloistaan veikkauksen tuotoista, joita korona leikkasi paljon, ja tuotot tulevat todennäköisesti edelleen pienenemään. Maan hallitus päätti puoliväliriihessään onneksi paikata tilannetta seuraavien kahden vuoden osalta. Samalla tukijärjestelmää tullaan kuitenkin uudistamaan ja eläkeläisjärjestöjen on yhdessä vakuutettava päätöksentekijät tuen tärkeydestä. UUSI ALKU koittaa järjestötoiminnassa uudenlaisena, mielenkiintoisena ja haastavana. Yksi ei kuitenkaan muutu: avainasemassa ovat edelleen ne tuhannet jäsenemme, jotka luovat toimintaa ja ajavat eläkeläisten asemaa yhteiskunnassa. Hyvää kesää kaikille lukijoille! JAN KOSKIMIES, PÄÄTOIMITTAJA KUNNALLISVAALIT OVAT tärkeimmät vaalit eläkeläisten palvelujen kannalta. Se, miten vapaaehtoistoiminnan edellytykset järjestetään, päätetään kunnassa. Samoin esimerkiksi se, minkälaisia liikuntatiloja on käytettävissä. Sosiaalisen kanssakäymisen puute on painanut korona-aikana rajusti. Sekä yksinäisyyden henkinen painolasti että fyysisen kunnon lasku ilman yhteistä jumppaa, tanssia ja kuntosaleja ovat koetelleet. Nyt on kuitenkin valoa ikkunassa. Epidemiaa ollaan saamassa kuriin, ja on tärkeää nostaa järjestötoiminta uudelleen ylös. Olen varma, että siinä onnistumme. Järjestöinä tarvitsemme kuitenJärjestötoiminnan uusi alku Vaalit tulevat, oletko valmis? 3/2021 Kannen kuva Tuomas Talvila Eläkeaikeet myöhentyneet selvästi 6 | Lähikurssit jatkuvat syyskaudella 18 | Alkukesän kepeä brunssi 36 Kuntavaalit ovat vaikuttamisen paikka 8 3/2021 | 21. toukokuuta 2021 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Kalevi Kivistö näkee toiminnalle tulevaisuudessakin isoja mahdollisuuksia. On kuitenkin pystyttävä tarjoamaan nykypäivän ihmisiä kiinnostavaa toimintaa. 22 Järjestöt tekevät arvokasta työtä SENNI JA SAFIRA POIMINTA Yksi ei kuitenkaan muutu: avainasemassa ovat edelleen jäsenemme.” PUHEENJOHTAJALTA MARTTI KORHONEN PÄÄKIRJOITUS ”On turha edes sanoa hyväksyvänsä vanhenemista, kun sille ei mitään voi.” Pekka Isaksson Kävelypässien blogissa Lue blogejamme: elakelaiset.fi/blogit Paneeli suorana lähetyksenä EETU ry:n kuntavaalipaneelin tallenne on nähtävänä verkossa. 8 Välimuotoinen asuminen Ikääntyneiden asumistarpeiden muutoksiin tulee kunnissa varautua. 15 Sotepamfletti Antti Holopainen kirjoitti jotain henkilökohtaista mutta samalla poliittista. 17 Kuntorannalle uusi omistaja ”Parhaimmillaan tässä ratkaisussa voittivat kaikki”. 27 Toimintatatonnista tukea Esimerkit kertovat, mitä avustuksella on viime vuonna tehty. 38 Vakiot Kalevin kynästä 19 Kurssikalenteri 21 Pensionären 28 Runopysäkki 34 Krypto 43 2 Eläkeläinen 3/2021
• AJASSA TIINA RAJALA K ansan Sivistystyön Liiton KSL-opintokeskus tarjoaa Eläkeläiset ry:n jäsenille kaksi kurssia yhdistysten toiminnan tueksi. Voit ilmoittautua mukaan tähän maksuttomaan koulutukseen, jos olet innostunut ihmisten kanssa toimimisesta, yhdessä tekemisestä ja haluat tehdä maailmasta paremman paikan elää. Millainen maailma on koronan jälkeen? Mikä teitä yhdistyksessä puhuttaa? Miten kertoisitte muillekin ajatuksistanne käsityöaktivismin keinoin tai pienen performanssin avulla? Ryhdy kulttuuriaktivistiksi ja järjestä omalla paikkakunnallasi iloisia pajoja, jotka tekevät asianne tutuksi muillekin. Yhdessä tekeminen ja puhuminen on voimakas keino tuottaa iloa ja yhteisöllisyyttä. Koulutuksessa opit kädentaitoja, performanssin tekemistä ja ryhmän ohjaamistaitoja, jotka muuttavat maailmaa paremmaksi. Osaat kertoa kiinnostuneille ”pehmeästä aktivismista” ja innostaa ihmisiä omalla esimerkilläsi. Kulttuuriaktivistin tunnistaa koulutuksen jälkeen osaamismerkistä! Sisällöt 2021 › Mitkä ovat oman paikkakuntani potentiaaliset yhteistyökumppanit? › Ryhmän kuunteleminen ja ryhmään reagoiminen. Keskustelun aiheen syventäminen. › Tunnet vähintään 5 erilaista taide tms. menetelmää ja osaat ohjata menetelmän perusasiat omalle ryhmällesi. › Aktivismipajan tavoite ja aikataulutettu suunnitelma. 2022 › Arviointi lähtötilanteesta toteutukseen – mitä tehtiin, miten onnistui? › Vuorovaikutus oman ryhmän kanssa ja kehittämisen paikat sekä paremman tulevaisuuden unelmointi. Kulttuuriaktivisti yhdistyksen innostajana › KOULUTUKSEN KESTO: kaksi päivää syksyllä ja kaksi päivää keväällä › PAIKKA JA AIKA: Turku 27.–28.9.2021 ja 13.–14.5.2022 Oulu 30.9.–1.10.2021 ja 6.–7.5.2022 Koulutus on osallistujille maksuton sisältäen majoitukset, ruokailut ja kohtuulliset matkakulut. › ILMOITTAUTUMINEN: 15.6. mennessä Tiina Flygarelle osoitteeseen tiina.flygare@ksl.fi Tiinalta voi kysyä lisätietoja, puh. 050 590 0709. Kummallekin kurssille mahtuu 15 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuminen on sitova. Peruutukset on tehtävä viimeistään kolme viikkoa ennen koulutuksen alkua hotellin peruutusehtojen mukaisesti. Muutaman vuoden takainen KSL-opintokeskuksen Tilkusta peitoksi -kulttuuriaktivismiprojekti saavutti suursuosion. Eläkeläiset ry:n paikallisyhdistysten kerhoissa tehtiin tilkkuja ja niistä pieniä peittoja. Niistä koottiin Vuokatin kesäpäivillä 2017 valtava tilateos. Ryhdy kulttuuriaktivistiksi! KSL-opintokeskus järjestää Eläkeläiset ry:n kanssa yhteistyössä kaksi maksutonta koulutuskokonaisuutta yhdistysten toiminnan tueksi. Eläkeläinen 3/2021 3
• YHTEISKUNTA Lieksa tähtää ikäystävällisyyteen Eläkeläisyhdistyksen aloite johdatti kaupungin kansainväliseen Ikäystävällisten kuntien verkostoon. Kimppakyyti-liikennöinti ja moni muu asiaa saa eläkeläisiltä kiitosta. TEKSTI JA KUVAT TUOMAS TALVILA L ieksan kaupunki on nyt myös mukana Maailman terveysjärjestö WHO:n Ikäystävällisten kuntien verkostossa. Kaupunginhallitus päätti verkostoon liittymisestä helmikuussa 2020, Eläkeläiset ry:n paikallisyhdistyksen Lieksan Seudun Eläkeläiset ry:n aloitteesta. Lieksassa on juuri valmistunut ikäystävällisyyden arviointi lomakekyselynä, kertoo kaupungin hyvinvointikoordinaattori Juha Ryynänen. Eri osatekijät on siinä pisteytetty ja niiden pohjalta tehty kehittämisehdotuksia. Lieksassa ikäihmisten sosiaalija terveyspalvelut tuottaa Pohjois-Karjalan sosiaalija terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote. Kaupungin vastuulla ovat mm. liikunta-, kulttuurija vapaa-ajan palvelut sekä kaavoitukseen ja osallisuuteen liittyvät asiat. Kartoituksessa on Ryynäsen mukaan noussut esiin selkeitä käytän4 Eläkeläinen 3/2021
• Lieksa Lieksa on 10?884 asukkaan kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnan koillisosassa Pielisen rannalla. Lieksan kaupunki on perustettu 1973, kun Lieksan kauppala ja Pielisjärven kunta yhdistyivät vuonna 1973. Pinta-alaltaan Lieksa on 4067,72 km2. Lieksa tunnetaan luonnosta – Ruunaan kosket itärajan tuntumassa, Kolin kansallismaisemat Pielisen länsirannalla. Lähde: lieksa.fi Lieksa nioreille, kertoo Ryynänen. – Siellä voivat jatkossa ikäihmisetkin tavata toisiaan kahvihetken merkeissä, ja paikka mahdollistaa hyvin myös sukupolvien kohtaamisen. Ikäystävällisellä suunnittelulla on Lieksassa kysyntää. Väestö ikääntyy, ja 65 vuotta täyttäneiden yksinasuvien määrä on selvästi maan keskiarvoa korkeammalla. – Yksinäisyys ja suoranainen arvottomuuden tunne ovat monen ikäihmisten vakavia ongelmia. Niihin ongelmiinkin haluamme eri toimijoiden voimin pureutua, vaikka yhtä patenttiratkaisua ei tässä ja nyt olekaan oleKaupungin hyvinvointikoordinaattori Juha Ryynänen vie eteenpäin Lieksan ikäystävällistä suunnittelua. LIIKKUMINEN ON yksi avainkysymyksistä laajassa Lieksan kaupungissa, jossa sivukyliltä keskustaan voi olla useamman kymmenen kilometriä suuntaansa. Kaupungin ylläpitämää julkista liikennettä Lieksassa ei ole, mutta Kimppakyyti-asiointiliikenne saa eläkeläisiltä kiitosta. Se noutaa ihmisiä kyliltä ja kuljettaa pariksi tunniksi keskustaan asioimaan. –Siitäkin asiasta meidän yhdistys aikanaan teki kannanottoja ja esityksiä, Tauno Nevalainen muistuttaa. – Kyllä se toimii, salista vahvistetaan. – Joka päivä Kimppakyyti ei kuitenkaan kulje, siinä olisi vielä parantamisen varaa. nön tarpeita. Esimerkiksi toivotaan lisää penkkejä katujen varsille, pyöräteiden ja jalkakäytävien parempaa ryhmittelyä ja esteetöntä kulkemista. Seniorien digiopastukselle on myös kysyntää. RYYNÄNEN KERTOO, että kaupungissa on jo aikaisemminkin panostettu vahvasti muun muassa ikääntyneiden liikuntapalveluihin. – Erityisliikunnanohjaajamme järjestämä toiminta on ollut erittäin suosittua. Tietysti korona-rajoitukset ovat vaikuttaneet siihen, kuten kaikkeen toimintaan. Lieksassa toimii kaupungin, Siun soten ja yhdistystoimijoiden yhteistyössä pyörittämä perheiden Kohtaamispaikka. Se on saanut maakunnallistakin tunnustusta. – Jo ennen koronaa oli Kohtaamispaikkaa tarkoitus laajentaa myös semassa, hyvinvointikoordinaattori Juha Ryynänen toteaa. ON TORSTAI, 29. huhtikuuta. Lieksan Seudun Eläkeläiset kokoontuvat viikoittaiseen kerhoonsa kaupungin keskustan Kulttuuritalon kokoustilaan. Alueella mennään kahdenkymmenen hengen rajoituksen ehdoilla, mutta kaikki ovat iloisia siitä, että kokoontuminen kuitenkin on mahdollista. Tänään kerhossa keskustellaan ikäystävällisestä kaupungista. Viljo Pulkkinen on Lieksan vanhusneuvoston jäsenenä ollut mukana asettelemassa ikäystävällisen Lieksan askelmerkkejä. Pohjana on ollut muun muassa ikäystävällisyyden arviointilomake. – Kyselyn mukaan moni asia on keskivertoa paremmalla mallilla, joskin viilaamistakin on, Pulkkinen tiivistää. – Täällä kuunnellaan vanhuksia, on jalkauduttu hoivapaikkoihin, ja esteettömyyskin on jopa yllättävänkin hyvin huomioitu. Toiminnassa pitkään mukana ollut Tauno Nevalainen vahvistaa, että kaupungin puolelta eläkeläisten ja ikäihmisten huoli on otettu kyllä hyvin huomioon. – Yhteydenpito on ollut jatkuvaa ja toimivaa. Jo ennen lakisääteistä vanhusneuvostoa meillä toimi eläkeläisjärjestöjen yhteistyöryhmä. Sen aloitteesta mm. loivennettiin katukiveyksiä liikkumisen helpottamiseksi. – Kaikki ei ole mahdottoman hyvin, mutta se olisikin luonnoton tilanne suorastaan. Aina pitää olla jotakin jankuttamista, niin sitten pysytään virkeinä, Nevalainen muotoilee. Aina pitää olla jotakin jankutettavaa, siten pysytään virkeinä.” Lieksan Seudun Eläkeläiset kokoontuvat Kulttuurikeskuksessa. Kaupunki tarjoaa järjestöille maksuttoman kerhotilan. Torstaikerhossa keskusteltiin kaupungin ikäystävällisyydestä. Etualalla Irja Puumalainen (vasemmalla) ja Raili Pylkkönen. Eläkeläinen 3/2021 5
• YHTEISKUNTA Yhdistyksen puheenjohtaja Irma Kettunen on tyytyväinen myös siihen, että kaupunki antaa järjestöille ilmaiseksi käyttöön Kulttuuritalon kerhotilan. – Kaupungin ikäystävällisyys, vaikka sitä ei sillä nimellä aikaisemmin ole sanottu, on ollut näkyvissä. Kun tätä taloa suunniteltiin ja tehtiin, jo silloin suunniteltiin järjestöjä varten nämä tilat, kertoo Tauno Nevalainen. Esteettömyys ei kuitenkaan ole täydellistä. – Hissi tässä talossa on aika ongelmainen, täytyy monen kiemuran kautta kulkea, Irma Kettunen toteaa. LIEKSAN SEUTU on vuosikymmeninen aikana kokenut valtaisan rakennemuutoksen. Moni syrjäkylä on aikaa sitten autioitunut. Torstaikerhossakin muistellaan, kuinka asukasluku enimmillään on ollut 27 000, nyt rapeat 10 000. Kerhotilassa katsotaan kuitenkin kohti ikäystävällistä tulevaisuutta. Isoja epäkohtia ei asuinseudusta tahdo löytyä kiskomallakaan. Matti Ruokolaisella, Eläkeläiset ry:n Pohjois-Karjalan aluejärjestön lieksalaisella puheenjohtajalla, on tähän selitys. – Tämä on aktiivista porukkaa, joka osallistuu tiiviisti tapahtumiin ja kaikkeen muuhun elämään. Tyytyväisyys tulee toiminnan kautta, siinä ei jouda liikaa miettimään elämän huonoja puolia. Aktiivinen yhdistys katsoo jo syksyn toimintaa kohti LIEKSAN SEUDUN Eläkeläisissäkin luonnollisetsi kovasti odotetaan, että toiminnassa päästäisiin koronan jälkeen normaaliin päiväjärjestykseen. Yhdistyksen puheenjohtaja Irma Kettunen kertoo, että yhteyksiä ihmisten välillä on kuitenkin pystytty korona-aikanakin pitämään. Pienemmällä porukalla on pystytty kokoontumaankin, rajoitusten puitteissa. Äitienpäivälounaallekin päästiin. – Meillä on aktiivista väkeä, kunhan tästä epidemiasta nyt selvitään. Yhdistyksessä toimii tanhuryhmä, joka täällä päin on aika harvinainenkin. Se on ottanut koville, että tanhua ei ole voitu nyt harrastaa. Kuorokin on, mutta kun laulaakaan ei ole saatu. Katsotaan kuitenkin eteenpäin ja jo syksyn toimintaa kohti. Lieksan Seudun Eläkeläisten puheenjohtaja Irma Kettunen, taustalla Pielisen seudun metsäja uittomiehille omistettu Jätkän patsas. Kuvanveistäjä Eino Räsäsen pronssiveistos paljastettiin syyskuussa 1959. Veistos kunnostettiin Lieksan kaupungin ja Metsämiesten säätiön yhteistyönä 2018. Lieksan keskustassa riittää puolen päivän aikaan liikennettä. 6 Eläkeläinen 3/2021
• S uomeen saatiin kansanterveyslaki 1972. Köyhätkin alkoivat saada lääkäreiden ja muun hoitohenkilöstön palvelua kuntien terveyskeskuksissa. Minulla oli SKDL:n hallitusryhmän poliittisena sihteerinä ilo seurata sosiaalija terveysministeri Anna-Liisa Tiekson ja muun hallituksen tuloksellista työtä. Terveyskeskukset ja sosiaalipalvelut jäivät edelleen erillisiksi. Kansanterveyslaki ei riittänyt yhteistyöhön, jota varsinkin monien vaikeuksien kanssa kamppailevat tarvitsevat. Sosiaalija terveyspalveluja on yritetty naittaa keskenään vuosikymmenestä toiseen. Sanna Marinin vasemmistokeskustalaisella hallituksella ja sen seuraajilla on vaikea tehtävä korjata edellisten eduskuntien ja hallitusten virheratkaisuja. Suurin ongelma on aina ollut peruspalvelujen heikkous ja erillisyys. Monenlaisten sosiaalipalvelujen ja terveydenhuollon pitäisi auttaa ihmisiä elämään kohtuullisesti erilaisten haittojen kanssa. Erikoissairaanhoidon sairaalapalveluja on rahoitettu parhaiten, mutta Sipilän hallitus heikensi sosiaalija terveyspalveluja yksityistämällä niitä edellisiäkin hallituksia pahemmin. Valtio on päästänyt monenlaisia yrityksiä valtaamaan kuntien ja sairaanhoitopiirien palveluja ja hakemaan siitä voittoja. VALTION PITÄÄ huolehtia julkisilla rahoilla ensin heistä, joilta puuttuu riittävä ja yhteen sovitettu sotepalvelu. Jokaiseen maakuntaan tarvitaan omia sosiaalija terveyskeskuksia, jotka palkkaavat ja kouluttavat vakituiset työntekijät huolehtimaan hyvin alueensa asukkaista. Sotekeskusten pitää liittoutua myös tiiviisti oman alueensa sairaaloiden ja muiden sotepalvelujen kanssa. Tätähän tapahtuu jo monessa pienessä maakunnassa, vaikka niiltä puuttuu rahaa palkata tarpeeksi monipuolista ja pysyvää työvoimaa. PIENIMPIIN kuntakeskuksiin kannattaisi lisätä koulun yhteyteen lasten ja heidän perheidensä peruspalveluja. Nyt isompien koulujen erityistyöntekijät pelkäävät joutuvansa liian kauas koulujen jokapäiväisestä elämästä. Tämä huoli poistuisi kun pienessäkin koulussa olisi tarjolla monipuolisempaa palvelua myös oppilaiden muullekin perheelle. Vanhustentalot ja niiden naapurusto olisivat erinomainen sijaintipaikka monen ikäisille aikuisille, jotka tarvitsevat terveydenhoidon ja sosiaalipalvelujen työntekijöiden vastaanottoja. Myös kotipalvelun erilaiset työntekijät saisivat sieltä tukea ja työtilaa omille työryhmilleen. Palvelujen hakeminen monesta eri paikasta vähenisi työntekijöiltäkin ja asiakkaat löytäisivät sitä nykyistä paljon helpommin. Kansanterveys syntyy sote-yhteistyöllä VIERASKYNÄ Suurin ongelma on aina ollut perus­ palvelujen heikkous ja erillisyys.” KATI PELTOLA Kohtuus kaikessa – Kestävän talouden Suomi -kirjan kirjoittaja P alkansaajien eläkeaikeet ovat myöhentyneet liki kahdella vuodella kymmenessä vuodessa. – Vuonna 2018 palkansaajat aikoivat jäädä eläkkeelle keskimäärin 64 vuoden ja 7 kuukauden iässä. Vuonna 2008 aiottu eläkeikä oli keskimäärin 62 vuotta ja 8 kuukautta. Muutos on merkittävä, eläkeaikeita tutkinut ekonomisti Satu Nivalainen sanoo ETK:n tiedotteessa. Tutkijan mukaan eläkeaikeiden muutos kertoo siitä, että työurien pidentäminen on hyväksytty laajalti palkansaajien keskuudessa. Palkansaajien suunnittelema eläkeikä nousee samaa tahtia kuin alin vanhuuseläkeikä. Käytännössä esimerkiksi vuoden nousu alimmassa vanhuuseläkeiässä nostaa aiottua eläkeikää vuodella. Uudet tutkimustulokset kertovat ETK:n mukaan myös vuoden 2017 eläkeuudistuksen onnistumisesta. Uudistuksen tavoitteena on eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen ja työurien pidentäminen. Palkansaajien eläkeaikeet ovat tutkitusti hyvä ennuste tulevien eläkeläisten käyttäytymiselle. – Työurien pidentäminen on keskeinen yhteiskuntapoliittinen tavoite Suomessa. Jos tulevat eläkeläiset sopeuttavat käyttäytymistään sen mukaisesti, että heidän vanhuuseläkeikänsä on korkeampi kuin aikaisemmilla ikäluokilla, eläkejärjestelmän taloudellinen kestävyys pysyy paremmalla pohjalla. Tällä perusteella eläkeuudistus näyttää varsin onnistuneelta, Nivalainen arvioi. TUTKIMUKSEEN osallistuneista palkansaajista joka kolmas aikoo jäädä eläkkeelle 65-vuotiaana. Joka viides aikoo lähteä eläkkeelle aikaisintaan 66-vuotiaana. – 65 vuotta näyttää olevan vedenjakaja. Lähes joka kolmas aikoo jäädä eläkkeelle ennen 64 vuoden ikää, ja joka viides 64-vuotiaana, Nivalainen sanoo. Oma alin vanhuuseläkeikä näyttää vahvasti määrittävän aiottua eläkeikää. – Suomalaiset ovat ilmeisesti sisäistäneet, että eläkeikä on muuttunut ikäluokkakohtaiseksi. Jokaisella ikäluokalla on oma alin eläkeikänsä ja tavoite-eläkeikänsä. Miehet, korkeasti koulutetut ja ylemmät toimihenkilöt aikovat lykätä eläkkeelle siirtymistä Ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneet ja ylemmät toimihenkilöt ovat muita halukkaampia lykkäämään eläkkeelle siirtymistä 66-vuotiaaksi tai tätä vanhemmaksi. Miehet aikovat eläkkeelle naisia myöhemmin, tyypillisesti vasta oman alimman vanhuuseläkeikänsä jälkeen. He suunnittelevat myös jatkavansa työssä tavanomaista vanhemmaksi, monet heistä vähintään 66-vuotiaaksi. MYÖS TYÖKYKYNSÄ hyväksi kokevat palkansaajat aikovat jäädä eläkkeelle muita myöhemmin, aikaisintaan 66-vuotiaana. Sen sijaan heikko työkyky ja pitkät sairauspoissaolot lisäävät aikeita jäädä eläkkeelle jo ennen omaa alinta vanhuuseläkeikää ja alle 64-vuotiaana. ETK:n tutkija näkee näiden palkansaajien työuran loppupään haastavana. – Kun eläkeikä jatkaa nousuaan, hyvän ja heikon työkyvyn omaavien palkansaajien välinen eriarvoisuus kasvaa. Tällä voi olla monia vaikutuksia, esimerkiksi eläkkeiden tasoon. Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että sairastelleet jäävät todellisuudessa eläkkeelle aikaisemmin kuin ovat aikoneet ja hyvän työkyvyn omaavat jopa myöhemmin kuin ovat aikoneet, Satu Nivalainen sanoo. ETK:n tutkimuksen aineistona on käytetty Tilastokeskuksen työolotutkimuksia vuosilta 2008 ja 2018. Molempien vuosien aineisto sisältää noin 1 300 henkilön tiedot. Henkilöt olivat haastatteluhetkellä 50– 62-vuotiaita ja työskentelivät palkansaajina. Suosituin ikä jäädä eläkkeelle on nyt 65 vuotta. ETK:n tutkimus: Eläkeaikeet myöhentyneet selvästi Moni palkansaaja aikoo jatkaa työssä yli vanhuuseläkkeen alaikärajan. Miehet ja korkeasti koulutetut aikovat siirtyä eläkkeelle muita myöhemmin, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tuore tutkimus. Eläkeläinen 3/2021 7
• KUNTAVAALIT Suorana lähetetyn paneelin tallenne on katsottavissa EETU:n kotisivuilla. TEKSTI JA KUVA TUOMAS TALVILA M uun muassa julkisen liikenteen haasteet ja palvelujen siirtyminen digitaalisiksi puhuttivat Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n kuntavaalipaneelissa. Keskiviikkona 12. toukokuuta järjestettyyn paneeliin osallistuivat kaikkien yhdeksän eduskuntapuolueen edustajat. Tilaisuus lähetettiin verkossa suorana lähetyksenä. Tallenne on katsottavissa EETU:n kotisivuilla osoitteessa eetury.fi. Kaksituntiseen paneeliin osallistuneet poliitikot saivat vastatakseen mm. kysymyksen, miten kunnissa huomioidaan vanhusten tarpeet julkista liikennettä suunniteltaessa. Kuntaministeri, Sdp:n puoluevaltuuston puheenjohtaja Sirpa Paatero sanoi, että hyviä kokemuksia on useissa kunnissa saatu palvelulinjoista. Ne tarjoavat normaalin linja-autoja muun joukkoliikenteen lisäksi kyytiä palveluihin asuinalueilta ja mm. palvelutaloilta. – On myös huolehdittava, että liikennevälineet ovat esteettömiä. Kelan kanssa hyvässä yhteistyössä toteutettu taksiliikenne palvelee niitä, joilla ei ole mahdollisuuksia käyttää muuta liikennettä, Paatero summasi. RKP:N KANSANEDUSTAJA Anders Adlercreutz kehotti kunnissa selvittämään, miten ikäihmiset liikkuvat ja minkälaisia tarpeita heillä on. – Koululaisten aikataulut otetaan huomioon joukkoliikenteen aikatauluja suunniteltaessa, kuten tärkeää onkin. Ikäihmisten tarpeet jäävät usein vähemmälle huomiolle. Pääseekö aamulla terveyskeskukseen, pääseekö illalla teatterista tai harrastuksista kotiin? Perussuomalaisten torniolainen kansanedustaja Kaisa Juuso vastasi kysymällä, minkä julkisen liikenteen? – Ei meillä päin sellaista juurikaan ole. Etelän ihmisten on tärkeä ymmärtää, että Lapissa moni vanhus asuu kaukana asutuskeskuksista. Ajokorttia ei ole tai auton pitoon ei ole varaa. Tässä on iso parannuskohde. Kuntien olisi pystyttävä järjestämään liikenne niin, että ikäihmiset pääsisivät palveluihin, Juuso totesi. VIHREIDEN puoluevaltuuskunnan puheenjohtaja Silja Keränen totesi kotikaupunkinsa Kajaanin olevan välimuoto: pikkukaupunki, jossa on joukkoliikennettä ja palveluliikennettä, joka on toimiva ikäihmistenkin näkökulmasta. – Mutta vähänkin kauempana keskustaajamasta tilanne on sellainen kuin Kaisa Juuso kuvasi. Käytännössä iso osa ikäihmisistä pääsee liikkumaan naapurin, omaisen tai ystäLiikenne, digipalvelut ja sote puhuttivat EETU ry:n kuntavaalipaneelissa 8 Eläkeläinen 3/2021
• Yhdeksän eduskuntapuo­ lueen edustajat keskustelivat EETU ry:n kun­ tavaalipanee­ lissa etäyhtey­ dellä. Juontaja Jussi Kärki joh­ ti puhetta Kun­ ta.tv:n studiol­ la Helsingissä. Liikenne, digipalvelut ja sote puhuttivat EETU ry:n kuntavaalipaneelissa Jorma Hanhela Oulun valtuustoon. OULU HYVÄ ARKI KAIKILLE. EI HARVOILLE. 112 Hyvällä sykkeellä oululaisten asialle! Hannu Alakontiola Kunnallissihteeri, eläkkeellä Oulun Työväen Eläkeläiset ry:n vpj. 103 MIKKO VIITANEN OULUN VALTUUSTOON Kaupunginvaltuutettu Oulun Eläkeläiset ry:n jäsen Yliopisto kuuluu Linnanmaalle Aleksinkulma kuuluu eläkeläisille Tunti lisää eläkeläisten bussialennukseen VASEMMISTO.FI 195 Turvataan riittävät ja laadukkaat palvelut myös meille eläkeläisille! OULU erityisopettaja, eläkeläinen MIKKO RAUDASKOSKI 170 Kokemusta, osaamista, vaikuttavuutta MARTTI KORHONEN Eläkeläiset, puheenjohtaja Oulu 140 vän kyydissä. Mutta kuinka huolehtia myös heistä, joilla ei ole autoilevaa lähipiiriä tai naapuria, Keränen pohti. – Niin, mikä joukkoliikenne, kun ei ole joukkoja, nakkasi Pyhäjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla asuva vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Jouni Jussinniemi. – Liikkumisen kannalta tärkeää on sekin, että väylät on talvella aurattu niin, että ikääntyneempikin kuntalainen pääsee kävellen liikkeelle ja bussin kyytiin. PANEELIN JUONTAJA, Talouselämä-lehden päätoimittaja Jussi Kärki heitti panelisteille EETU-järjestöiltä tulleita kysymyksiä: Sitoudutteko siihen, että digitaalisten palveluiden rinnalla on kunnissa tulevaisuudessa tarjolla kohtuuhinnalla palveluja myös heille, joilla ei ole mahdollisuutta digipalveluja käyttää? Näkisittekö kuntien ja pankkien yhteispalvelujen kehittämisellä mahdollisuuksia taata tulevaisuudessa ainakin yksi pankkipalvelupiste jokaisessa kunnassa? – Kyllä kuntapäättäjät voivat jollakin tasolla vaikuttaa pankkien kanssa asioista neuvotellen. Ja yhteiskäyttöpisteitä on tehtykin monin paikoin, totesi keskustan oululainen kansanedustaja Pekka Aittakumpu. Yksituumaisuus panelistien kesken vallitsi siitä, että digipalvelujen rinnalla on aina oltava myös puhelinnumero ja henkilökohtaista palvelua. PANEELIN SOTE-OSIOSSA keskustelu ja kannat noudattelivat hallitus– oppositio-rajalinjoja. Juontaja Jussi Kärki sanoi, että jos hallituksen sote-esitys menee läpi eli sosiaalija terveyspalvelut siirtyvät pois kuntien vastuulta, jää tuleville valtuutetuille ”puolikas kunta”. Mihin palveluihin tulisi tällöin ikäihmisten näkökulmasta kiinnittää eniten huomiota? Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkiomaa totesi että seniorit ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevia, erilaisia tarpeita omaavia ihmisiä. – On tärkeää että kunnassa oivalletaan se ja luodaan erilaisia vaihtoehtoja. Muistisairaat ja heidän omaisensa ovat yksi joukko, joka tarvitsee apua ja tukea, ettei kodista tule vankila. – Kaavoitus, maankäyttö, asuminen, luetteli keskustan Aittakumpu. – Tärkeää on luoda kunta, jossa palvelut ovat lähellä ja jossa pääsee esteettömästi kulkemaan. – Asiaa on katsottava kokonaisvaltaisesti ja mietittävä ihan uudella tavalla. Väestön ikääntyminen tapahtuu nyt nopeasti. Emme me voi kurittaa vanhuksia polttoaineen hinnalla tai verotuksella, sanoi Liike Nyt:n puheenjohtaja Harry Harkimo. Kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanus painotti arvokasta, aktiivista ja turvallista ikääntymistä, johon kuuluvat niin liikkuminen, palvelut, asuminen kuin tärkeä virkistyminen ja harrastuksetkin. – Tärkeää on kuulla ikäihmisiä. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry on kuuden valtakunnallisen eläkeläisliiton yhteisjärjestö, jonka jäseniä ovat Eläkeliitto ry, Eläkeläiset ry, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry, Kansallinen senioriliitto ry, Kristillinen Eläkeliitto ry ja Svenska pensionärsförbundet rf. Paneeliin osallistuivat kaikkien yhdeksän edus­ kunta puolueen edustajat.” Eläkeläinen 3/2021 9
• Sinun ehdokkaasi Raision kuntavaaleissa Turvaa ja huolenpitoa kunnallisiin palveluihin. Äänestä Vasemmistoliiton ehdokkaita Fikret Mujkic Aki Kaarnisto Aarre Lehtonen Jarmo Merinen Seppo Meskanen Leena Rihko Risto Rihko Taina Virta 72 60 68 70 71 76 77 84 Vaasa Kari Laitala Sirpa Sainio Yhteiskuntatieteiden maisteri, YTM Henrik Fågelbärj Eläkeläiset ry/Pensionärerna rf, medlem av fullmäktige Pietarsaari Esa Ahonen Pietarsaaren Eläkeläiset ry, puheenjohtaja Tuomo Syri työkaluviilari, eläkkeellä Teuva Risto Törmä maalari, eläkkeellä Irma Harjula palveluohjaaja, eläkkeellä Pekka Panttila insinööri, eläkkeellä Jouko Ranta betoniraudoittaja, eläkkeellä Päivi Kallio laitoshuoltaja Evijärvi Antti Perkkalainen Eläkeläiset ry/ Pohjanmaan Aluejärjestön puheenjohtaja Kalajoki Eero Kinare kaupunginvaltuutettu TAVOITTEENAMME IKÄYSTÄVÄLLINEN KUNTA LAPSIA JA NUORIA UNOHTAMATTA VI VILL HA EN ÅLDERSVÄNLIG KOMMUN UTAN ATT GLÖMMA BARN OCH UNGA Kokkola Juhani Kolppanen Irma Keiski kokki, eläkkeellä Korsholm Margareta Lundberg, ?iloso?e ?a?ister, pensionär ELÄKELÄISET RY-PENSIIONÄRERRNNAA RF/ POHJANMAAN ALUEJÄRJESTÖ. KUNTAVAALIEHDOKKAAT Stefan Håkans, Politices kandidat, pensionär Raimo O Kinnari merkonomi, eläkkeellä Kokkolan Eläkeläiset ry, puheenjohtaja Laihia KUNTAVAALIT 10 Eläkeläinen 3/2021
• Heikomman puolella. Päättäväisesti. Heikomman puolella. v Ulla-Leena Alppi kaupunginvaltuutettu Tampere 433 Olen tehnyt järjestötyötä nuorisoliitossa,ay-liikkeessä ja eläkeläisissä. Verkostot: • Eläkeläiset ry:n Lapin Aluejärjestön puheenjohtaja • Lapin eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunnan puheenjohtaja • TUL:n Lapin piirin kunniapuheenjohtaja. • Tornion kuntapolitiikassa ja ammatillisen koulutuksen hallinnossa yli 30 vuotta. Olavi Stoor Investointi kuntalaisten hyvinvointiin vähentää terveydenhoitomenoja ”Kunnossa kaiken ikää” 133 Oikeus hyvään elämään KUULUU KAIKILLE KEMILÄISILLE Aika on arvokasta. Käytetään sitä luovasti ja rakentavasti myös kuntapolitiikassa. Anneli Mikkanen Reijo Viitala Kari Hanhisuanto Sinä päätät kuka päättää Hyvinvointi ja terveys sekä sujuva arki ovat tärkeitä meille kaikille. Päätetään pitää huolta toisistamme. 96 112 135 Mummoenergiaa Lappeenrannan valtuustoon Sirpa Minkkinen 181 Lähipalveluitten puolesta kuntalaisille, myös ikäihmisille! Vantaan valtuustoon! Merja Räsänen 292 PÄIVI KOSKELA 104 Sydämessä koko Kemi! Kemi Hepolan, Rytikarin ja Ajoksen kasvatti. Eläkeläinen 3/2021 11
• IHMISARVOINEN IKÄÄNTYMINEN TURVATTAVA KAARINASSA Raija Raittio Eläkeläinen Kaarina 239 MUKANA PAREMMAN JYVSKYLÄN PUOLESTA OIKEUS TERVEYTEEN JA HYVINVOINTIIN ON JOKAISELLA. Matti Pöppönen Varavaltuutettu Puuseppämesteri/eläkeläinen 351 Valitse uudelleen Valkeakosken valtuustoon Harri Asikainen valtuutettu kh:n 1. vpj maakuntavaltuuston jäsen Valkeakosken Eläkeläiset ry:n sihteeri Pidetään huolta kaikenikäisistä! 35 Erkki Moisio Viljakkalasta Ylöjärven valtuustoon. Tehdään yhdessä Ylöjärvestä ikäystävällinen ja alueellisesti tasa-arvoinen kunta IKÄYSTÄVÄLLINEN JA TASA-ARVOINEN KUNTA vasemmisto.? 162 VASTUU KASVAA KOKEMUKSESTA PETRI PEKKOLA Lääkäri Kotka M ak sa ja Pe tr i Pe kk ol a 279 TU O M A S TA LV IL A Vaalimainostelineet odottivat kampanjoinnin alkua 11. toukokuuta Helsingin Käpylässä. KUNTAVAALIT 13. KESÄKUUTA ovat eläkeläisille vaikuttamisen paikka. Ikäystävälliseen kuntaan kuuluvat niin yhdenvertaiset palvelut, asuminen ja elinympäristö, kuin kansalaisyhteiskunnan demokraattiset vaikuttamismahdollisuudetkin. Eläkeläiset ry:n kuntavaaliohjelma tähtää ikäystävällisyyteen kunnissa. Kunnissa on otettava väestön ikääntyminen huomioon palveluissa ja päätöksenteossa ja vahvistettava ikääntyneiden osallisuutta. Ikääntyneet ihmiset on otettava vahvasti mukaan palveluiden ja elinympäristön kehittämiseen. Ikäystävällisyys on kunnalle valtti; se tukee kunnan vetovoimaa, säästää ennalta kustannuksissa ja ottaa ikääntyneiden voimavarat vapaaehtoistyössä ja kuluttajina käyttöön kunnan vireyden ja elinvoiman vahvistamiseksi. Vaikuttamaan kuntavaaleissa Kunnat ikäystävällisiksi – Eläkeläiset ry:n tavoitteet kuntavaaleissa 2021 1 SOTE-palvelut yhdenvertaisesti › Palveluiden varmistamiseksi tarvitaan henkilökuntaa ja valvontaa › Vanhusneuvola hyvä tapa järjestää vanhuspalvelulain edellyttämä neuvontapalvelu 2 Kunnilta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä aktiivisuutta ja aloitteellisuutta › Ikääntyneille mahdollisuuksia pitää huolta itsestään › Ikääntyneet vahvasti mukaan palveluiden kehittämiseen 3 Hyvä asua koko maassa › Vanhuksia ei saa asuntopolitiikalla eristää muista › Kohtuuhintaista asuntotuotantoa edistettävä 4 Ikäystävällinen elinympäristö › Ikääntyneille sopivat liikenneratkaisut ja viheralueet › Ikäystävällisyydestä kunnille houkuttelevuutta ja elinvoimaa 5 Teknologiaa ihmisten ehdoilla › Ihmiskontaktit aina digiratkaisujen rinnalla › Ikääntyneet mukaan digipalveluiden kehittämiseen 6 Kansalaisjärjestöt mukaan vaikuttamaan › Kansalaisyhteiskunnan tukeminen vahvistaa kuntaa › Vanhusneuvostot aidosti mukaan vaikuttamaan ELÄKELÄISET RY:N kuntavaalitavoitteet kokonaisuudessaan löytyvät kotisivultamme: elakelaiset.fi/jarjesto/kuntavaalit-2021/ ja Eläkeläinen-lehden numerosta 1/2021. KUNTAVAALIT 12 Eläkeläinen 3/2021
• TULE TEKEMÄÄN KANSSAMME IKÄYSTÄVÄLLISTÄ KAJAANIA! HANSLIN Anita JUPPI Tuula KINNUNEN Eero KYLLÖNEN Antero MYLLYLÄ Raili NIIRANEN Lauri PARTANEN Onni PELKONEN Sisko PELTONEN Jukka RÄISÄNEN Aki 192 203 212 221 234 238 240 241 242 248 Iin Eläkeläiset ry:n kunnallisvaaliehdokkaat Teijo Liedes Maire Turtinen Eila Faldt Sauli Keltamäki Aini Autio 54 61 55 65 63 KAIJA KIESSLING työfysioterapeutti (el) Turku Vanhustenhoitoon saatava hyvä laatu. Kullekin oikeus inhimilliseen hoitoon ja hoivaan. Näiden takana seison edelleen vahvasti. Kokemuksella ja yhdessä kanssanne. 5 Mirka Muukkonen ”Kaikkien kuuluu saada tukea arjen jaksamiseen.” Pormestariehdokas, Turun Vasemmistoliitto 322 VASEMMISTO.FI RAUNI NIINIMÄKI TURKU Ikäihmisten riittävä hoiva on taattava kotihoidossa ja palveluasumisessa! Tukea,hoitoa ja hoivaa kaikille! Jokaisella on oikeus terveyteen ja hyvinvointiin! Hyvinvointipalvelut julkisiksi! 325 Vaalien tärkeät päivämäärät VUODEN 2021 kuntavaalien vaalipäivä on sunnuntai 13.6. ja muut tärkeät ajankohdat ovat seuraavat: › kotiäänestykseen ilmoittautuminen päättyy 1.6. klo 16 › ennakkoäänestys kotimaassa 26.5.–8.6. › ennakkoäänestys ulkomailla 2.–5.6. › tulosten vahvistaminen 16.6. › valtuustot aloittavat työnsä 1.8. Henkilö saa äänestää ennakkoon kotonaan, mikäli hänen kykynsä liikkua ja toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse kotimaan ennakkoäänestyspaikkaan tai vaalipäivänä äänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia. Äänestäjän on ilmoitettava halustaan äänestää kotonaan oman kuntansa keskusvaalilautakunnalle kirjallisesti tai puhelimitse viimeistään tiistaina 1.6. ennen kello 16. Puhelinnumero ja osoite löytyvät äänestäjälle postitse saapuneesta ilmoituskortista. Eläkeläinen 3/2021 13
• ETELÄ-HÄME Hämeenlinna Tapani Antikainen, Vas. Juhani Lehto, Vas. Riihimäki Lauri Levanto, Vas. HELSINKI Mirja Arajärvi, Vas. Olli Salin, Asukkaiden Helsinki, sit. ehdokas JOKILAAKSOT Kuusamo Pentti Kyyhkynen, Vas. Kauno Moilanen, Vas. Oulu Hannu Alakontiola, Vas. Anne Huotari, Vas. Kaarina Kailo, Vas. Veikko Kettunen, Vas. Martti Korhonen, Vas. Mikko Raudaskoski, Vas. Oulunsalo Rauno Hekkala, Vas. Sinikka Vuoti, Vas. Pyhäjärvi Erkki Jauhiainen, PS. Aimo Karvonen, Vas. Armas Niemi, Vas. Marja Leena Våg, Vas. Raahe Vesa Flink, Vas. Risto Heinonen, Vas. Katja Hänninen, Vas. Viljo Lehmusketo, Vas. Risto Rautio, Vas. Anja Sarajärvi, Vas. Utajärvi Toivo Perttunen, Vas. Eero Väisänen, Vas. Ylivieska Markku Jylkkä, Vas. KAINUU Kajaani Anita Hanslin,Vas. Kari Istala,Vas. Tuula Juppi,Vas. Vesa Kaikkonen,Vas. Eero Kinnunen,Vas. Miikka Kortelainen,Vas. Antero Kyllönen,Vas. Raili Myllylä,Vas. Lauri Niiranen,Vas. Onni Partanen,Vas. Sisko Pelkonen,Vas. Jukka Peltonen,Vas. Helena Rissanen, PS Aki Räisänen,Vas. Paltamo Lassi Karhu, Vas. Ritva Tolonen, Vas. Puolanka Anneli Heikkinen, Vas. Toivo Moilanen, Vas. Tuula Tolonen, PS. Sotkamo Jouko Korhonen,Vas. Osmo Polvinen,Vas. Suomussalmi Kari Heikkinen,Vas. Veijo Holappa,Vas. Terttu Huttu-Juntunen,Vas. Taina Matero,Vas. Markku Pohjola,Vas. Martti Seppänen,Vas. KESKI-SUOMI Jyväskylä Matti Leino, Vas. Jorma Muhonen, Vas. Matti Pöppönen, Vas. Riitta Tynjä, SKP Viitasaari Hannu Glad, Vas. Rauno Glad, Vas. LAPPI Inari Matti Kyllönen, Vas. Eira Oikarinen, Vas. Antero Svendsen, Vas. Esko Vuorinen, Vas. Timo Väisänen, Vas. Kemi Kari Hanhisuanto, Vas. Kari Karvonen, Vas. Päivi Koskela, Vas. Helena Kumpumäki, Vas. Anneli Mikkanen, Vas. Seppo Orajärvi, Vas. Kaarina Pistokoski-Tikkala, SKP Tapio Siirilä, SKP Esko Tikkala, SKP Reijo Viitala, Vas. Kemijärvi Väinö Aska, Vas. Kauko Jaakkola, Vas. Lauri Luttinen, Vas. Rainer Wahlsten, Vas. Kittilä Aaro Granroth, Vas. Vilho Molkoselkä, Vas. Aki Nevalainen, Vas. Kolari Seppo Maijala, Vas. Voitto Vaattovaara, Vas. Pello Johannes Juuso, Vas. Mauri Mäntynenä, Vas. Rovaniemi Saara Hartzell, Vas. Matti Huutola, Vas. Jaakko Portti, Vas. Kari Puolakka, Vas. Tuula Ruotsalainen, Vas. Salla Tuomo Haurunen, Vas. Simo Eero Halttu, Vas. Helvi Hamari, Vas. Jouni Kalmakoski, Vas. Sodankylä Asko Apukka, Vas. Hilkka Apukka, Vas. Riitta Hokkanen, Vas. Olavi Laukkanen, Vas. Urpo Mokko, Vas. Kauko Nurmela, Vas. Esa Siirtola, Vas. Tervola Maija-Liisa Ekorre, Vas. Pertti Keränen, Vas. Raimo Puikko, Vas. Tornio Eeva Jaako, Vas. Olavi Stoor, Vas. Ylitornio Martti Koivuranta, Vas. PIRKANMAA Hämeenkyrö Pekka Mäkipää, Vas. (sit.) Jussi Niinenmaa, Vas. Vilho Ponkiniemi, Vas. Raija Westergård, Vas. Nokia Matti Haapala, Vas. Seppo Kallio, Vas. Ilkka Kotiranta, Vas. Hannele Kuusela, Vas. Anneli Lehtonen, Vas. Anne Nyman, Vas. Tuula Palomäki, SKP Eero Salonen, SKP Martti Toiminen, Vas. (sit.) Sastamala Leena Saarela, Vas. Tampere Liisa Ahola, Vas. Ulla-Leena Alppi, Vas. Pirjo Ilomäki, Vas. Ilkka Järvelä, Vas. Airi Karjalainen, Vas. Maire Kauhanen, Vas. Hannu Oittinen, Vas. Sinikka Torkkola, Vas. Valkeakoski Harri Asikainen, Vas. Esko Lehtonen, Vas. Timo Rautanen, Vas. Mirja Salminen, Vas. Ylöjärvi Erkki Moisio, Vas. POHJANMAA Kokkola Juhani Kolppanen, Vas. Mustasaari Stefan Håkans, Vas. Margareta Lundberg, Vas. Pietarsaari Esa Ahonen, Vas. Erkki Salmu, PRO Pietarsaari-Jakobstad Marita Salmu, PRO Pietarsaari-Jakobstad Tuomo Syri, Vas.s Vaasa Henrik Fågelbärj, Vas. Sirpa Sainio, Vas. POHJOIS-KARJALA Joensuu Kirsi Lavikainen, Vas. (sit) Petteri Tahvanainen, Vas. Kimmo Vartiainen, Vas. Timo Ventola, Vas. SATAKUNTA Huittinen Heikki Ketonen, Vas. Jukka Kivimäki, Vas. Harri Syrjälä, Vas. Ulvila Raija Hellsberg, Vas. Kaarlo Tamminen, Vas. SAVO Iisalmi Seppo Knuutinen, Vas. Esko Laukkanen, Vas. Lauri Nissinen, Vas. Kirsti Puurunen, Vas. Keitele Kalle Karhunen, Vas. Juhani Kolari, Vas. Eeva Räty, Vas. Kuopio Jaakko Juntunen, Vas. Hannu Miettinen, Vas. Paavo Svenn, SKP Juhani Tanski, SKP Kari ”Tumi” Turunen, Vas. Sonkajärvi Senja Huusko, PS Asko Julkunen, SDP Väinö Karppinen, PS Eila Mikkonen, SDP Usko Partanen, Vas. Kalevi Tuovinen, Vas. UUSIMAA Espoo Jukka Karhula, Vas. Tuija Kinnunen, Vas. Marja Koskenalho, Vas. Heikki Kurttila, SKP Riitta Mänty, Vas. Kari Uotila, Vas. Hanko Raili Peni, Vas. Kerava Markku Liimatainen, SDP Mikko Raunio, Vas. Tarja Ruotsalainen, Vas. Lauri Saloriutta, Vas. Paavo Timonen, SDP Riitta Törmänen, Vas. Kirkkonummi Tuomo Tiitinen, Vas. Raasepori Martti Immonen, Vihr. Veikko Kauppinen, Vas. Harry Yltävä, Vas. VARSINAIS-SUOMI Kaarina Pentti Kallio, Vas. Raija Raittio, Vas. Lieto Reija Korhonen, Vas. Loimaa Simo Jalovaara, Vas. Raimo Kuusisto, Vas. Lauri Tiainen, Vas. Salo Jouko Leppälahti, Vas. Harri Lindholm, Vas. Raimo Nieminen, Vas. Marja Ruokonen, Vas. Turku Ken Helenius, SKP Eira Kejonen, SKP Kaija Kiessling, SKP Seppo Koski, Vas. Martti Leppänen, SKP Alpo Lähteenmäki, Vas. Rauni Niittymäki, Vas. Mirja Hovirinta, Vas. Tauno Hovirinta, Vas. Eläkeläiset ry:n jäseniä ehdolla kuntavaaleissa Eläkeläinen-lehti pyysi yhdistyksiltään tiedot Eläkeläiset ry:n jäsenistä, jotka ovat ehdokkaina kuntavaaleissa 2021. Ehdokkaat on listalla ryhmitelty aluejärjestöittäin ja kunnit tain. Nimen perässä on puolueen tai yhteislistan nimi. Rekisteröityjen puolueiden lyhenteet PS = Perusssuomalaiset SDP = Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue SKP = Suomen Kommunistinen Puolue Vihr.= Vihreä liitto Vas. = Vasemmistoliitto KUNTAVAALIT 14 Eläkeläinen 3/2021
• TEKSTI VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO KUVA ILKKA VUORINEN T arvitaan esteettömiä ja yhteisöllisyyden mahdollistavia tiloja sekä mahdollisuuksia iäkkäiden yksilölliseen ja turvalliseen asumiseen kotihoidon turvin, todetaan Vanhustyön keskusliiton artikkelissa. Yksinäisyys ja turvattomuus ovat monen iäkkään ongelma. Ikääntyneistä kolmasosa asuu yksin ja valtaosa heistä haluaisi asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Turvallista kotona asumista voidaan auttaa monenlaisilla asunnon muutostöillä – esimerkiksi leventämällä ovia ja asentamalla luiskia ja ramppeja. Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojat auttavat iäkkäitä ihmisiä kartoittamalla kodin muutostöitä ja neuvomalla korjausavustusten hakemisessa. Lisäksi tarvitaan uudenlaisia asumismuotoja, jotta ikääntyvät pystyvät valitsemaan itselleen sopivimman ja turvallisimman vaihtoehdon. Välimuotoisessa asumisessa korostuvat itsenäinen asuminen, yhteinen toiminta, esteettömyys sekä sijainti palvelujen lähellä. Puhutaan myös yhteisöllisestä senioriasumisesta ja ikäystävällisestä ryhmäasumisesta. Välimuotoinen asuminen sijoittuu tavallisen asumisen ja tehostetun palvelusasumisen väliin. SUUNNITTELUSSA TULEE huomioida, että asumisen tarpeet voivat ikääntymisen eri vaiheissa olla hyvinkin erilaisia. Siksi asumisratkaisuihin pitäisi pystyä joustavasti yhdistämään eri palveluja. Asukas määrittää itse, mitä palveluja hän haluaa vastaanottaa. Välimuotoiseen asumiseen liittyy keskeisenä mahdollisuus yhteisöllisyyteen yhteistilojen ja yhteisen toiminnan kautta. Asukkaalla on oma tilansa, mutta hän voi tarvittaessa osallistua muiden asukkaiden kanssa yhteisiin toiminnallisiin hetkiin omien voimavarojensa mukaan. Tämä lisää turvallisuuden tunnetta ja parantaa arjessa selviytymistä. Yhteisöllisyys ei kuitenkaan saa olla pakotettua. Välimuotoisessakin asumisessa iäkkäällä itsellään pitää olla valinnanvapaus siitä, osallistuuko hän yhteisölliseen toimintaan vai ei. Tilojen esteettömyys puolestaan takaa sen, että asukas voi asua asunnossaan, vaikka hän käyttäisi liikkumisen apuvälineitä. Välimuotoisessa asumisessa palveluja voidaan lisätä asukkaiden tarpeiden mukaan. Jos palvelut on hyvin järjestetty, mahdollistavat ne asumisen omassa kodissa elämän loppuun asti. KUNNISSA TARVITAAN ikääntyneiden asumistarpeiden järjestelmällistä ja kokonaisvaltaisesta ennakointia sekä poikkihallinnollista yhteistyötä. Ikärakenteesta ja asumistarpeista tulee olla kunnissa riittävästi tietoa, jotta pystytään realistisesti arviomaan, mihin asumisratkaisuihin tulevaisuudessa kannattaa panostaa. Välimuotoinen asuminen on suuri käyttämätön potentiaali kunnissa. Ympäristönimisteriön vuonna 2020 julkaiseman raportin Ikääntyneiden välimuotoisen asumisen tilanne ja tulevaisuuden tarpeet mukaan suurimpaan osaan maata ei ole haettu avustusta ainoallekaan välimuotoiselle asunnolle viimeisen 15 vuoden aikana. IKÄÄNTYNEIDEN asumistarpeet tulee ennakoida kuntien yhdyskuntasuunnittelussa, maankäytössä ja kaavoituksessa. Kunta toimii tonttipolitiikan ja kaavoituksen keinoin välimuotoisen asumisen kohteiden mahdollistajana. Kuntalähtöisissä kohteissa maankäyttö ja kaavoitus ovat useammin mukana yhteistyössä, mutta eivät kuitenkaan riittävästi. Yhteistyöhön ja suunnittelun kannattaa ottaa jo alkuvaiheessa mukaan esim. sosiaalitoimi, vanhusneuvosto, ARA ja valvovat viranomaiset (Valvira, Avi). Palveluissa ja tiloissa kannattaa huomioida myös teknologian mahdollistama tuki. Langattomat verkkoyhteydet ja laitteet mahdollistavat mm. etäkotikäynnit, turvallisuutta tuovien valvontalaitteiden käytön sekä yhteydenpidon niin sukulaisiin kuin eri palveluntarjoajiin, puhumattakaan laitteiden mahdollistavasta virkistysja viihdekäytöstä. Vanhustyön keskusliitto – Centralförbundet för de gamlas väl ry on maan laajin valtakunnallinen vanhuusalan järjestö. Liitto toteuttaa vanhuuspoliittista vaikuttamista ja jäsenyhteisöjen edunvalvontaa ikääntyneiden ihmisten hyvinvoinnin, toimintakykyisyyden ja turvallisuuden edistämiseksi. Eläkeläiset ry on VTKL:n jäsen. Välimuotoisessa asumisessa korostuvat itsenäinen asuminen, yhteinen toiminta, esteettömyys sekä sijainti palvelujen lähellä. Kuntien ja kuntayhtymien tulee entistä paremmin ennakoida ja varautua ikääntyneiden asumis tarpeiden muutoksiin ja ottaa välimuotoisen asumisen tarjoamat mahdollisuudet huomioon suunnittelussaan. ”Kuntien on ennakoitava ikääntyvien asumistarpeet” Eläkeläinen 3/2021 15
• milla heikko. Myös muita väestöön liittyviä eroja on. Eläkkeeltä töihin Eläkeliiton projektipäällikkö Antero Kupiainen esitteli liiton Eläkkeeltä töihin -hanketta. Hankkeen ydinviesti on Kupiaisen mukaan, että Eläkeläiset ovat osaava työvoimapotentiaali, jolla on suuri halu käydä ansiotyössä Hankkeen eläkeläiskyselyssä selvisi, että tärkein syy työhaluihin on oma hyvinvointi, työpaikan sosiaaliset suhteet ja itsensä kokeminen tarpeelliseksi. Yrittäjille suunnatussa kyselyssä puolestaan kävi ilmi, että kokemukset eläkeläisistä tilapäisinä työntekijöinä ovat olleet erittäin hyviä. – Eläkeläiset ovat kykenevä ja joustava työvoimapotentiaali. Erityisesti pienemmät yritykset voivat hyötyä heistä sijaisina ja tuuraajina. Eläkeläisten työssäkäyntiä edistämään tarvittaisiin toimiva kanava – työvoimaa tarvitaan. Tietoa ja tiedotusta eläkkeellä työstä käynnistä on lisättävä. Tarvitaan myös hyvää yhteistyötä työnantajien, valtiovallan ja eläkeläisjärjestöjen välillä, Kupiainen kiteytti. Eläkeliiton Eläkkeeltä töihin -hanke käynnistyi viime syksynä ja jatkuu tämän ja ensi vuoden. Toimeentulo puhutti paneelikeskustelussa Webinaarin paneelikeskustelussa puhuttiin muun muassa eläkkeensaajien toimeentulosta. Osallistujat olivat Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja, Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n tämänvuotinen puheenjohtaja Martti Korhonen, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n puheenjohtaja, EETU:n varapuheenjohtaja Simo Paassilta ja Kansallinen Senioriliitto ry:n puheenjohtaja Anneli Taina. – Kipupiste on se, että niin moni joutuu elämään eläkeläisköyhyydessä, totesi Simo Paassilta. – Olemme esittäneet pitkään, että maahan laadittaisiin eläkeläisköyhyyden poistamisen toimenpideohjelma. Indeksimuutoksilla eläkeläisköyhyyttä ei ratkaista, vaan ensimmäiseksi on tasokorotettava liian pieniä eläkkeitä. Sen jälkeen on tarkasteltava myös menopuolta, esimerkiksi terveydenhuollon asiakasmaksut ovat monelle pienituloiselle kohtuuttoman korkeat, Paassilta sanoi. Martti Korhonen sanoi tilanteen olevan kestämätön, jos pienituloiset eläkeläiset joutuvat karsimaan jopa lääkemenoista ja ruuasta. Anneli Taina nosti esille myös verotuksen. – Olemme vaatineet verotuksen oikeudenmukaisuutta ja sen keventämistä mahdollisuuksien mukaan. Niin sanottu raippavero ei liity eläkeläisköyhyyden vähentämiseen, mutta tämä vero on koettu hyvin epäoikeudenmukaisena ja sen poistaminen on myös yhtenä tavoitteenamme. Raippaverolla tarkoitetaan vuonna 2013 voimaan astunutta kuuden prosentin lisäveroa yli 47 000 euroa vuodessa eläkettä saaville. Keskustelun vetäjä, Telan yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Janne Pelkonen kysyi, ovatko eläkeläisjärjestöjen puheenjohtajat huolissaan eläkkeiden pitkän aikavälin rahoituksen kestävyydestä. Senioriliiton Anneli Taina totesi, että näkymään tulee suhtautua vakavasti. – Syntyvyys on iso tekijä. On kannustettava perheiden perustamiseen, usein tämä on asenteista ja ajatuksista kiinni. Koronatilanne, velkaantumiskehitys ja koko maailman myllerrys voivat vielä vaikuttaa talouteen vahvasti. Työllisyyttä pitäisi päästä kaikin tavoin vahvistamaan. EKL:n Simo Paassilta painotti sukupolvien välistä solidaarisuutta. – Nuorten uskoa eläkejärjestelmäämme pitäisi vahvistaa. Keskeistä on huolehtia siitä, että ihmisillä on töitä joista maksaa eläkemaksuja. Väestöpolitiikan keinot ovat hitaampia. Eläkeläiset ry:n Martti Korhonen totesi, että sukupolvien vastakkainasettelu, jota eläkekysymyksissäkin aika ajoin viritellään, on perusteetonta. – Kukaan ei ole ottamassa keltään mitään, vaan olemme yhdessä rakentamassa parempaa yhteiskuntaa meille kaikille. Webinaarin järjestivät Työeläkevakuuttajat TELA ry ja Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry. › Webinaarin esitykset löytyvät TELAn sivuilta osoitteesta tela.fi/ elakelaiset. Paneelikeskusteluun osallistuivat Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja, Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n tä­ mänvuotinen puheenjohtaja Martti Korhonen (vasemmalla ylhäällä), Kansallinen Senioriliitto ry:n puheenjoh­ taja Anneli Taina ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n puheenjohtaja, EETU:n varapuheenjohtaja Simo Paas­ silta. Vetäjänä toimi Telan yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Janne Pelkonen. (Kuvakaappaus webinaarista) Eläkejärjestelmän kestävyys ja eläkkeen­ saajien toimeentulo puhuttivat webinaarissa ”Kipupiste on se, että niin moni joutuu elämään eläkeläis­ köyhyydessä”, todettiin järjestöjen puheen johtaja­ paneelissa. TUOMAS TALVILA E läkejärjestelmän rahoitus ja eläkerahastojen tuotto ovat koronasta huolimatta hyvällä tasolla. Alhainen syntyvyys luo kuitenkin paineita tulevaisuuteen. Näin kiteytti Työeläkevakuuttajat Tela ry:n analyytikko Kimmo Koivurinne eläkeläisjärjestöjen webinaarissa eli netissä pidetyssä seminaarissa 15.huhtikuuta. Koivurinne totesi, että joskaan syntyvyyttä ei ole helppo nostaa, siihen voidaan poliittisinkin toimin kannustaa. – Työperäiseen maahanmuuttoon olisi ehkä syytä hakea esimerkkiä muualta. Esimerkiksi Kanadassa ja Uudessa-Seelannissa on mielestäni ihan toimivia järjestelmiä. Tavoite on saada ammattilaisia meille töihin sekä yrityksiä investoimaan Suomeen. Työllisyystoimiakin tarvitaan, ja Koivurinteen mukaan työurien pidentäminen on mahdollista, joskin yksilöja tapauskohtaista. – Mahdollista on myös nostaa eläkevarojen sijoitustuottoja, mutta se tarkoittaisi samalla myös riskitason nostamista, Koivurinne huomautti. – Kuka riskit loppukädessä sitten kantaa? Koivurinne kannusti pohtimaan myös työeläkemaksujen nostamista. – Toinen juttu on, onko se kannattavaa, mitä se tarkoittaa työllistämisen sivukuluille? Kannattaa miettiä kuitenkin. Järjestelmään luotetaan, usko tulevaisuuteen myös horjuu Suomalaisten luottamus eläketurvajärjestelmään on yleisellä tasolla hyvä, kertoi Eläketurvakeskuksen (ETK) osastopäällikkö Susan Kuivalainen. ETK:n vuoden 2019 kyselytutkimukseen vastanneista 70 prosenttia oli samaa tai osittain samaa mieltä siitä, että yleisesti ottaen Suomen eläkejärjestelmä on luotettava. – Yksityiskohtaisemmissa kysymyksissä kuva kuitenkin hieman muuttuu, ja luottamus tulevaisuuteen on välttävä, ehkä kehnokin. – Se, miltä luottamus näyttää, riippuu myös siitä, keneltä kysyy. Ikäihmisillä luottamus on hyvä, nuoremSuomalaisten luottamus eläketurva­ järjestelmään on yleisellä tasolla hyvä.” EDUNVALVONTA 16 Eläkeläinen 3/2021
• E lokuun alussa viime vuonna tuli tunne, että nyt jos koskaan on aika kirjoittaa jotain henkilökohtaista mutta samalla poliittista sotesta. Työurani aikana olen saanut siitä leipäni ja sen jälkeen jo runsaan kymmenen vuoden ajan kohtuullisen hyvän eläkkeen. Nyt syntyi Sotepamfletti. Kaikilla ei ole mahdollisuutta samaan näkökulmaan. Kuvaan kirjassa elämänuraani kätilön kotikäynnistä 19.12.1947, kun hän todisti ensiparkaisuni Mäkrämäen peräkamarissa. Rintamaveteraani, pienviljelijä – ”korpikommunisti” isäni oli idolini, joka mahdollisti muiden ikätovereideni lailla elämäurani lääkäriopintojen kautta suomalaisen hyvinvointivaltion palkkatyöläiseksi ja edelleen kokemusasiantuntijaksi palvelujen käyttäjäeläkeläisenä. Kirja ilmestyi jo ennen joulua, mutta on jäänyt Kansan Uutisten entisen päätoimittaja Sirpa Puhakan arviointikirjoitusta lukuun ottamatta poliittisen koronaväännön jalkoihin. Silti soteuudistupaketti etenee. Toteutuessaan se muuttaa suomalaista yhteiskuntaa vastaavalla tavalla, kuin kansanterveyslaki 1972. Se valmisteltiin SKDL:n edustajan sosiaalija terveysministeri Anna-Liisa Tiekson johdolla. Me tuon ajan nuoret lääketieteen opiskelijat koimme, että on meistä tekijöistä kiinni, millaiseksi suomalainen hyvinvointivaltio kehittyy käytännössä. Siksi verkostoiduimme – perustimme ”Sosialistisen Terveysrintaman” edistämään kansanterveystyötä, työsuojelua, työterveyshuollon edistämistä ja yhteiskunnallista tasa-arvoa. Tarkastelen kirjassani tämän päivän soteuudistusta tuosta näkökulmasta arvioiden mitä saimme aikaan. Millaiset vastavoimat uudistustavoitteidemme vesittämiseksi voimistuivat. Miten kriisi sosiaalija terveyspalveluissa kypsyi pinnan alla uusliberalistisen poliittisen käänteen siivittämänä kohti sotekapitalismia. YHTEISKUNNALLINEN ERIARVOISTUMINEN ja perusterveydenhuollon ja hoivapalveluiden kriisin oireet ovat olleet muutaman vuosikymmenen näkyvissä, jotka johtivat tilanteen uudelleen arvioinnin eli soteuudistuksen välttämättömyyteen. Vastaavanlaisen konsensuksen aikaansaaminen mikä tapahtui 1970-luvun huomattavasti politisoituneemman ilmapiirin oloissa, on osoittautunut tuoreessa soteuudistuksessa vaikeammaksi ja hidastanut uudistuksen aikaansaamista ainakin 15 vuotta. Ristiriita on sosiaalisia perusoikeuksia vahvistaneen perustuslakimme ja sotemarkkinoita edistävien markkinavoimien välillä. Tämä törmäyskurssi tuli silmieni eteen Lahdessa kesällä 2020, kun Lahden kaupunginhallitus olisi halunnut tyrmätä maakunnallisen Hyvinvointikuntayhtymän valmisteleman Mehiläisvetoisen yhteisyrityksen Harjun Terveys Oy:n perustamisen. Vastustin yhteistyrityksen perustamista Lahden kaupunginhallituksen ohjeiden mukaan. Kantelin päätöksestä eduskunnan oikeusasiamiehelle. POHDIN KIRJASSA, miksi vastarinta Lahdessa syntyi. Se syntyi pitkistä ulkoistuskokemuksista ja kuntayhtymän henkilökunnan tahdonilmauksista, joiden mukaan yhtiöille ulkoistettujen palvelujen palauttaminen niiden laajentamisen sijaan esim. hammashuoltoon ja psykososiaalisten palvelujen alueelle olisi ollut realistinen vaihtoehto. Meri-Lapissa perustettu vastaavanlainen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tuottamiseksi perustettu yhteisyritys haastaa yhdessä Harjun Terveys Oy:n kanssa soteuudistuksen. Soten peruslinjausten mukaan julkinen palvelutuotanto tulee toimimaan isäntänä ja markkinoilla olevat sotepalvelut renkeinä. TOIVON, ETTÄ pamflettikirjoitukseni toimii apuna siirtää tämän päivän päättäjille sitä hiljaista tietoa, mikä tulee olemaan tarpeen, kun uudistuslainsäädäntö astuu voimaan. Sen jälkeenhän pidetään historian ensimmäiset Hyvinvointialueiden vaalit ja uusi demokraattinen hallintotaso ryhtyy toteuttamaan uutta lainsäädäntöä. Kansalaisyhteiskunnan tulisi kehittää toimintatavat tässä uudessa vaiheessa vastaavalla tavalla kuin me nuoret katsoimme olevan tarpeen 1970-luvun kansanterveysreformin aikaan. Ottaako 2000-luvun alussa syntynyt uusi sukupolvi suunnan näyttäjän roolin tehtäväkseen, niin kuin teimme samanikäisinä 50 vuotta sitten, jää nähtäväksi. Koen että meillä eläkeläisillä ja vammaisjärjestöissä toimivilla hiljaisen tiedon kokemusasiantuntijoilla voisi olla jotain tekemistä uusien koordinaattien hahmottamisessa vallan ja vastuun siirtovaiheessa nuoremmille. Siksi kirjoitin kirjan. Sotepamfletti soveltuu opintoaineistoksi eläkeläisten kerhoihin sotekeskustelun käynnistäjänä. Toivon, että esittämistäni näkökulmista ja eläkeläiskerhojen sotekeskusteluista olisi hyötyä kerhojen ja yhdistysten mielipiteiden ja kannanottojen aikaansaamiseen, kun soteuudistuksen käytännön toteuttaminen käynnistyy. Kirja on myynnissä mm Adlibris, Suomalaisen ja Prisman nettikirjakaupoissa ja suoraan kirjan julkaisijalta Tapaturmaja Sairausinvalidien Liitolta. Kerhot voivat kysellä kirjaa myös kirjastoista, jotka hankkivat uusia kirjoja valikoimiinsa Kirjavälityksen kautta. ANTTI HOLOPAINEN Lahden Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja ja Eläkeläiset ry:n hallituksen jäsen. KOLUMNI Kokemustiedolle on tarvetta, kun sote-uudistus astuu voimaan Ristiriita on sosiaalisia perusoikeuksia vahvistaneen perustuslakimme ja sotemarkkinoita edistävien markkinavoimien välillä.” Eläkeläinen 3/2021 17
• JÄRJESTÖ Eläkeläiset ry kannustaa myös jäsen yhdistyksiään järjestämään kursseja. Koulutus­ toiminta kuuluu yhdistysten sääntö­ määräisiin tehtäviin. TIINA RAJALA N yt näyttää siltä, että pääsemme taas käynnistämään lähiopetuskurssit syyskauden alusta pitkän poikkeusajan jälkeen. Vaikka etäkokoukset ja verkkokurssit ovatkin käteviä ja edullisia, ne eivät korvaa ihmisten kasvokkaista vuorovaikutusta. Se toimii lähiopetuksessa parhaiten. Järjestämme tärkeimmät valtakunnalliset järjestölliset kurssit, kuten yhdistystoiminnan ja taloudenhoidon, matkavastaavien ja viestintäkurssit Kuopion Kylpylähotelli Rauhalahdessa. Ilmaisutaidon, musiikin ja liikunnan koulutusta järjestämme Liikuntakeskus Pajulahdessa, joka sijaitsee Nastolassa. Kurssien ajankohdat selviävät kurssikalenterista sivulta 21. Muutoksia koulutustoiminnassa Kuten monet muutkin toimijat, joutuu Eläkeläiset ry sopeutumaan entistä ahtaampiin talousraameihin. Koulutustoiminnassa asia näkyy niin, että kurssit ovat aiempaa lyhyempiä ja kurssitarjotin suppeampi. Kurssien osallistujille ei makseta enää matkakorvauksia. Onneksi on joitakin keinoja, joilla voimme kohentaa tilannetta. Pidämme kurssimaksut kohtuullisina ja myönnämme vähävaraisille yhdistyksille kurssitukea. Täydennämme kurssitarjontaa verkkokoulutuksella ja hyödynnämme yhteistyökumppaniemme tarjoamaa koulutusta. Kannustamme jäseniämme järjestämään itse kursseja ja annamme siinä apua. Verkkokoulutuksista hyötyä ja hupiakin Monet jäsenemme ovat ottaneet poikkeusaikana etäyhteydet käyttöön hiukan vastentahtoisesti. Pian on huomattu, että niistä voi olla yhdistystoiminnassa hyötyä ja hupiakin. Etäyhteydet säästävät aikaa ja rahaa. Parhaimmillaan ne helpottavat yhteisten asioiden hoitamista. Verkkokurssista voi olla apua, kun ihmisen on vaikea irrottautua kurssimatkalle kiireiden tai elämäntilanteensa vuoksi. Tarkoituksemme on jatkaa verkkokoulutuksia lähiopetuskurssien rinnalla, niitä täydentämässä ja joissakin tapauksissa myös vaihtoehtona niille. Tärkeimmät osat järjestöllisistä ja ikääntymispoliittisista sisällöistä voi tiivistää verkkokursseille, jotka pidetään lähiopetuskurssien jälkeen. Järjestämme edelleen myös perehdytyskoulutusta etäyhteyksien käyttöön. Täydennämme kurssikalenteria verkkokursseilla, joista ilmoitamme myöhemmin. Yhdistysten kannattaa järjestää kursseja Eläkeläiset ry kannustaa jäsenyhdistyksiään järjestämään kursseja. Koulutustoiminta kuuluu yhdistysten sääntömääräisiin tehtäviin. YhdisLähikurssit jatkuvat taas syyskaudella Viime vuoden syyskuussa lähiopetuksessa olivat yhdistystoiminnan ja talouden jatkokurssit, kurssilaiset kuvassa yhteisellä osuudella. TU O M A S TA LV IL A 18 Eläkeläinen 3/2021
• J ouduin syksyllä varmaan viimeiseen valtiolliseen luottamustehtävääni. Opetusja kulttuuriministeriöstä soitettiin ja pyydettiin jäseneksi rahapelaamista pohtivaan työryhmään. Tehtävänä oli selvitellä tulisiko rahapelien tuotto jakaa ohi valtion budjettikehyksen suoraan edunsaajille, vai tulisiko tuotot tulouttaa valtion kassaan ja jakaa tuet edunsaajille päättämällä niistä samalla tavalla kuin muistakin valtion menoista. Rahapelejähän ovat järjestäneet Veikkaus Oy, Raha-automaattiyhdistys ry ja Fintoto Oy, jotka yhdistyivät vuonna 2017 uudeksi Veikkaus Oy:ksi. Yhtiöllä on manner-Suomessa yksinoikeus järjestää rahapelejä. Pelit tuottivat valtiolle ennen korona-aikaa noin miljardi euroa vuodessa. Tuotosta on 53 % jaettu kulttuurille, tieteelle, urheilulle ja nuorisotoiminnalle, 43 % sosiaalija terveysalan järjestöille (mm. eläkeläisjärjestöille) ja 4 % ravitoimintaan ja hevoskasvatustyöhön. MIKSI TARVITTIIN työryhmä? Ainakin kahdesta syystä. Ensinnäkin monopolin oikeutusperusta oli muuttunut. Kun pelien järjestämisen monopoli annettiin aikanaan vanhoille yhtiöille, pidettiin perusteena sitä, että tuotto käytetään hyviin tarkoituksiin. EU-oikeudessa perusteena taas on, että monopolin avulla voidaan torjua pelihaittoja tehokkaammin kuin antamalla useiden, pääasiassa kansainvälisten peliyhtiöiden tarjota pelejään internetin kautta. Toisen sysäyksen aiheutti korona, jota torjuakseen esim. kaupat sulkivat suuren osan pelikoneista. Molemmista syistä tuotot ovat romahtaneet. Niinpä viime vuoden tuotto oli noin 35 % eli 350 miljoonaa euroa pienempi kuin edellisinä vuosina. Hallitus onkin päättänyt täyttää vajauksen yleisistä budjettivaroista, jotteivät edunsaajat joutuisi kohtuuttomasti kärsimään. Kun tuotot pienenevät myös jatkossa, päätti hallitus kehysriihessä jatkaa kompensaatioita, kunnes uudesta järjestelmästä on päätetty. TYÖRYHMÄMME MIELESTÄ pelituotot olisi selkeintä tulouttaa suoraan valtion kassaan ns. yleiskatteellisina tuloina. Hallitushan joutui jo nyt päättämään edunsaajien kokonaisrahoituksesta päättäessään siitä kompensaatiosta, joka tarvitaan pelituottojen vähenemisen johdosta. Järjestöjen ja muiden edunsaajien tukeen käytetyn tuen kokonaismäärästä päättäisi hallitus kehyksistä päättäessään eikä sen tarvitsisi eritellä, miltä tililtä rahat tulevat. Samalla perustettaisiin parlamentaarinen elin, joka päättäisi tuen tasosta pitkällä tähtäimellä. PITÄÄKÖ PUHE pelihaitoista ottaa tosissaan? Pitää! Huvikseen pienillä rahoilla pelaavia on pelaajista valtaosa. Mutta pelaajista 2,5 % syöttää puolet pelikoneilla pelatuista rahoista. 18 % pelaajista syöttää 80 % koneisiin syötetyistä rahoista. Ja pienituloisimmat käyttävät rahoistaan kahdeksan kertaa suuremman osan pelaamiseen kuin suurituloiset. Heitä, joille pelaamisesta on tullut riippuvuus, on siis suunnilleen yhtä paljon kuin on kovien huumeiden käyttäjiä tai alkoholista riippuvaisia. Kaikki tällaiset riippuvuudet – addiktiot – ovat vakavia ongelmia, joita pyritään yhteiskunnan toimenpitein ehkäisemään. Siksi myös peliongelmat pitää ottaa tosissaan. Pelaamisesta Pitääkö puhe peli haitoista ottaa tosissaan? Pitää!” KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja. KALEVIN KYNÄSTÄ tyksillä on hyvät edellytykset järjestää juuri sellaisia kursseja, jotka vastaavat parhaiten yhdistyksen ja sen jäsenten tarpeisiin. Alueelliset kurssit ovat myös jäsenistön kannalta hyvin saavutettavissa. Paikallisyhdistykset voivat järjestää kursseja myös yhteistyössä. Yhdistystemme ja aluejärjestöjemme joukossa on kokeneita kurssinjärjestäjiä. Kurssien järjestämiseen voi hakea taloudellista tukea eri rahoittajilta. Eläkeläiset ry on Kansan Sivistystyön Liitto KSL-opintokeskuksen jäsen. Järjestömme jäsenyhdistyksineen on KSL:n jäsenjärjestöistä toiseksi suurin kurssinjärjestäjä ja tärkeä yhteistyökumppani. Järjestömme jäsenyhdistyksetkin voivat hakea opintokeskukselta valtionavulla maksettavaa kurssitukea. Kurssituki kattaa enintään puolet toteutuneista kurssikuluista. Valtionapuun oikeuttavia kurssikuluja ovat esimerkiksi kouluttajan ja kurssilaisten matkakulut, tilavuokrat, kurssimateriaalit ja tarjoilukulut. Miten kurssi järjestetään yhteistyössä KSL:n kanssa Kurssilla pitää olla opinnollinen tavoite, kuten esimerkiksi yhdistystoiminnan kehittäminen tai tietototekniikan oppiminen. Kun kurssitarve on tiedossa, opintokeskuksesta varataan tarvittavat kurssitunnit ja tehdään kurssisuunnitelma. Kurssin pitää olla vähintään neljän oppitunnin mittainen (4 kertaa 45 minuuttia). Kurssilla tulee olla vähintään kahdeksan osallistujaa. Kurssin toteuttamisen jälkeen kurssista tehdään selvitys opintokeskukselle, joka maksaa kurssin järjestäjälle kurssituen. › Yhdistys voi halutessaan pyytää apua kurssin suunnitteluun sekä Eläkeläiset ry:n koulutussuunnittelijalta Tiina Rajalalta tai KSL:n kurssisuunnittelija Ksenia Peltovuorelta, puh. 040 725 6171, sähköposti ksenia.peltovuori@ksl.fi › KSL:n verkkosivuilta www.ksl.fi/ tukea-jarjestoille/ on saatavissa myös kurssin järjestämisen opas. › Kurssitunnit haetaan opintokeskuksesta marraskuun loppuun mennessä. Hakuvaiheessa kurssin tarkan ajankohdan, keston tai ohjelman ei tarvitse vielä olla tiedossa. › Jos yhdistys haluaa järjestää kurssin jo ensi syksynä eikä ole varannut kurssitunteja, niitä voi kysyä Eläkeläiset ry:n koulutussuunnittelijalta tai suoraan KSL:stä. › Kurssihallinnossa käytetään sähköistä Tiramisu-ohjelmaa, jonka avulla tehdään kurssisuunnitelma ja -selvitys. Ohjelmaan saa käyttäjätunnuksen KSL:stä. Yhdistysten opintokerhot KSL myöntää edelleenkin harkinnanvaraista tukea yhdistysten opintokerhoille. Opintokerho on vähintään viiden ihmisen muodostama, itsenäisesti oppiva ryhmä. Opintokerhoille sopivia aiheita ovat kaikki ajankohtaiset ja yhteiskunnalliset keskustelunaiheet. Opintokerhotukea maksetaan 100 euroa kulukorvauksena. Eläkeläinen-lehdessä 2/2021 kerrottiin Jalanjälkeni-opintokerhosta. Kerhot saavat maksuttomat materiaalipaketit askartelua varten. Tuotoksista otetaan kuvia, jotka lähetetään KSL:ään. Tälle ympäristötietoisuutta kasvattavalle kerholle maksettava tuki on 150 euroa. Opintokerhot voivat toimia myös etäyhteydellä. › Lisää tietoa opintokerhoista saa KSL:n kotisivuilta tai Tiina Flygarelta, puh. 050 5900 709, sähköposti tiina.flygare@ksl.fi Kurssikalenteri täydentyy myöhemmin vielä verkkokursseilla.” Hae kurssitukea Suunnittele Toteuta kurssi Tee kurssiselvitys Saat kurssituen Eläkeläinen 3/2021 19
• TIINA RAJALA L iikumme luonnossa -hankkeemme etenee. Yhdistyksissämme on aktiivisia liikuntaryhmiä, jotka ovat harrastaneet yhteistä ulkoilua pitkin talvea. Ulkoilua on harrastettu monin tavoin: on ollut ulkojumppaa, pilkkikilpailuja ja vappupiknikkejä. Uusia ryhmiäkin on syntynyt. Kesää kohti edettäessä suunnitteilla on retkiä ja ulkoliikuntatapahtumia ympäri Suomen. Kokkolassa järjestettiin kokonainen ulkoiluretkien sarja, joka sai huomiota paikallislehdessä. Kaarinasta tuli tieto Suomen Ladun kävelykampanjahaasteeseen vastaamisesta. Työväen Urheiluliiton lanseeraama pyöräilykuukausi jatkuu toukokuun. Tiedämme, että ainakin Kemissä järjestetään siihen liittyvä tapahtuma. Helsingin aluejärjestöllä on suunnitteilla puistoja toriliikuntatapahtumien sarja syyskauden alkuun. LIIKUMME LUONNOSSA -hankkeesta kerrotaan Eläkeläiset ry:n verkkosivuillaelakelaiset.fi/toiminta/liikumme-luonnossa. Sivuilla kerrotaan jäsentemme ja yhteistyökumppaniemme järjestämästä toiminnasta. Sivuilla on linkki lomakkeeseen Jaa oma liikuntavinkkisi. Lomakkeeseen voi tietojen ohessa liittää kuvan. Vaikka lomakkeessa ei kysytäkään, on hyvä ilmoittaa, mistä ryhmästä on kyse. Sivuille on tulossa uusi Suomen Psykomotoriikkayhdistyksen kanssa tehtävä video, joka sisältää aistikokemuksia ja kehonhahmottamista. Yhteistyökumppanien järjestämää tulevaa toimintaa on Kuopion Veteraanipäivät 8.–9. kesäkuuta ja esimerkiksi retki Helsingin Puotinkylän lahdella 14. elokuuta. Ulkoliikunnan seuraamista varten tuotettu liikuntavihko on toimitettu yhdistysten käyttöön. Vihkoja voi tilata lisää Eläkeläiset ry:n toimistolta. Saatavilla on myös voimisteluliikkeitä sisältävä korttipakka. TEKSTI VILJO LEPPÄNEN KUVA TIMO ANSIO KORONA EI OLE vaikeuttanut liikkumista luonnossa. Meneillään olevan Liikumme luonnossa -teeman johdosta Lahden Eläkeläiset ry järjesti tempauksen 10. toukokuuta Lahdessa, Vesijärven rannassa, Pikku-Veskun puistossa. Ennen kolmen kilometrin lenkkiä joukko voimisteli lihakset lämpimiksi ja notkeiksi ammattilaisen kunto-ohjaaja Tiia Kohosen opastuksella. Näin saatiin lenkkeilijöiden jäsenet vetreiksi ja matka joutui mukavasti. Vaikkei sää suosinut auringonpaisteella, tapahtumasta jokaiselle osallistujalle jäi kuitenkin hyvä mieli ja vetreä olo. Sehän se oli tämän tempauksen tarkoituskin. Osa tästäkin porukasta jatkoi luonnon helmassa liikkumista 13. toukokuuta, jolloin pelattiin kesämölkkyä luonnon helmassa. › Lisää yhdistysten liikuntatempauksia sivuilla 39 ja 42. Liikumme luonnossa kohti kesää Suunnitteilla on retkiä ja ulkoliikuntatapahtumia ympäri Suomen. Luonnollista liikettä Pikku-Veskun puistossa JÄRJESTÖ 20 Eläkeläinen 3/2021
• Syyskauden 2021 alustava kurssikalenteri Luonto antaa voimaa -liikuntakurssi 28.–30.9. Liikuntakeskus Pajulahti. Ilmoittautuminen 5.9. mennessä. Kurssin teemana on ulkoja luontoliikunta. Samaan aikaan liikuntakurssin kanssa pidetään aluejärjestöjen opintoja neuvottelupäivät Pajulahdessa. Yhdistystoiminnan peruskurssi 6.–7.10. Kylpylähotelli Rauhalahti. Ilmoittautuminen 13.9. mennessä. Kurssi sopii uusille johtokunnan jäsenille ja vanhoillekin kertaukseksi. Jäsenvastaaville on oma osuus; yhteistä ohjelmaa talouskurssin kanssa. Taloudenhoidon peruskurssi 6.–7.10. Kylpylähotelli Rauhalahti. Ilmoittautuminen 13.9. mennessä. Kurssi sopii uusille taloudenhoitajille ja toiminnantarkastajille. Sähköinen Holli-kirjanpitoohjelma; yhteistä ohjelmaa yhdistystoiminnan kurssin kanssa. Matkavastaavien kurssi 13.–15.10. Kylpylähotelli Rauhalahti. Ilmoittautuminen 20.9. mennessä. Kurssi sopii peruskurssin käyneille tai kokeneille matkavastaaville. Muita kursseja Kulttuuriaktivisti yhdistyksen innoittajana 27.–29.9. Turku. Ilmoittautuminen 6.9. mennessä. 30.9.–1.10. Oulu. Ilmoittautuminen 9.9. mennessä. Ilmoittautuminen Tiina Flygarelle: tiina.flygare@ksl.fi, lisätietoja puh. 050 590 0709 Koulutuksen sisällöstä kerrotaan tarkemmin tämän lehden sivulla 3. Tietotekniikan koulutusta Eläkeläiset ry:llä on yhteistyösopimus Eläkkeensaajien Keskusliiton EKL:n ja sen koordinoiman Verkosta virtaa -hankkeen kanssa. Hankkeen kotisivuilla julkaistaan kurssikalenteri, jonka löytää tästä osoitteesta: verkostavirtaa.fi/ koulutukset. Voit myös tilata hankkeen uutiskirjeen: verkostavirtaa.fi Lisätietoja saa kysellä järjestösuunnittelija Juha Viitaselta, puh. 050 408 3376, sähköposti: juha.viitanen@ekl.fi Elämäni eläkevuodet -vertaisvalmentajakoulutukset Seuraava vertaisvalmentajakoulutus järjestetään verkossa Zoom-etäyhteydellä. Koulutus on jaettu kolmelle eri päivälle. Jokaisen koulutuspäivän kesto on 3 tuntia. Koulutuspäivät ovat 27.9., 29.9. ja 1.10. klo 10–11.30 ja klo 13–14.30. Ilmoittaudu mukaan 10.9.2021 mennessä osoitteessa lyyti.in/ Elamani_elakevuodet_vertaisvalmentaja tai ottamalla yhteyttä saini.suutari@ikainstituutti p. 040 526 2298. Elämäni eläkevuodet -hankkeesta kerrotaan lisää tämän lehden sivulla 30. Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan kirjallisesti määräaikaan mennessä. Voit käyttää Eläkeläiset ry:n verkkosivuilla olevaa sähköistä lomaketta tai tulostettavaa lomaketta, joka lähetetään osoitteeseen Eläkeläiset ry; Jukka Mustakallio, Mechelininkatu 20 A; 00100 Helsinki; ilmoittautua voi myös sähköpostitse: jukka.mustakallio@elakelaiset.fi Lisätietoja antaa Tiina Rajala, puh. 040 582 4319. Eläkeläiset ry:n kurssit järjestetään yhteistyössä Kansan Sivistystyön Liitto KSL-opintokeskuksen kanssa. Kurssipaikkoina ovat Liikuntakeskus Pajulahti ja Kylpylä-hotelli Rauhalahti. Kurssien hinnat vaihtelevat kurssipaikkojen hinnaston mukaan. Ilmoitamme kurssihinnat myöhemmin. Myöhemmin ilmoitettavia kursseja › Eläkeläiset ry:n lähiopetuskursseja täydennetään verkkokursseilla, jotka järjestetään lähiopetuskurssien jälkeen. › Verkottuvat yhdistykset hankkeessamme järjestetään kotisivukoulutusta, josta saa tietoa Eläkeläiset ry:n kotisivuilta löytyviltä hankesivuilta. Hankesivuilla on piakkoin saatavissa itsenäiseen kotisivujen työstämiseen tarkoitettu opetuskokonaisuus. › Liikumme luonnossa -hankkeessa järjestetään syyskaudella suunnitteluja koulutustapaamisia. Yhdistysviestinnän kurssi 13.–15.10. Kylpylähotelli Rauhalahti. Ilmoittautuminen 20.9. mennessä. Tiedottamisen perusasiat, sähköinen ja verkkoviestintä. Musiikkikurssi 21.–23.10. Liikuntakeskus Pajulahti. Ilmoittautuminen 30.9. mennessä. Yhdessä soittamista ja laulamista sekä musiikin teoriaa. Ilmaisutaidon kurssi 21.–23.10. Liikuntakeskus Pajulahti. Ilmoittautuminen 30.9. mennessä. Esiintymistaitoa sekä ohjelmaideoi ta kerhoihin ja juhliin. Eläkeläinen 3/2021 21
• E läkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtajan Kalevi Kivistön haastattelu tehdään Kivistöjen valoisassa, vaaleasävyisessä olohuoneessa. Tarjolla on laadukasta kahvia. Sivupöydällä on pino kirjoja, päällimmäisenä Antti Tuurin tuore kirjoituskokoelma Elämä on ihanaa Pohjanmaalla. – Iltaisin olen sitä lueskellut, on ollut mukavaa luettavaa. Antin tunnen 70-luvulta asti, hänkin on Pohjanmaalta, on sillä tavalla tuttuja teemoja. – Enimmäkseen olen viime aikoina lukenut tietokirjallisuutta. Vaimoni Sirkka taas on innokas kaunokirjallisuuden lukija. Näin meillä saa hyviä vinkkejä kotipiirissäkin, Kivistö hymyilee. Kalevi Kivistön lukulistalla ovat äskettäin olleet Lontoon yliopiston historian professori Orlando Figesin Vallankumouksen Venäjä 1891–1991. – Se on hirveän mielenkiintoinen. Toinen tuore lukukokemus on Lauri Hokkasen Kenen joukoissa seisoin – taistolaiset ja valtioterrorin perintö. Kivistön arvio tästä teoksesta julkaistaan toisaalla tässä lehdessä. KALEVI KIVISTÖ VALITTIIN Eläkeläiset ry:n puheenjohtajaksi vuonna 2009. Kahden kolmevuotisen puheenjohtajakauden jälkeen hän on toiminut kaksi kautta järjestön valtuuston puheenjohtajana. Nyt kaudet ovat järjestön sääntöjen perusteella tulleet täyteen. Syksyn edustajakokouksessa Kivistö jättää Eläkeläiset ry:n johtotehtävät. – Täysinpalvellut, emeritus, naurahtaa Kivistö. Hän täytti maaliskuussa 80 vuotta. – Mutta kun on lapsesta asti ollut järjestötoiminnassa, on vaikea ajatella, ettei millään tavalla olisi enää mukana. Olen Espoon vanhusneuvostossa lupautunut seuraavalle kaksivuotiskaudelle, se pitää tietysti mukana näissä kuvioissa. Alustavasti on ollut vähän puhetta, että voisin jatkossakin olla Eläkeläiset ry:n pohjoismaisessa ja eurooppalaisessa yhteistyössä. – Kontakti ikääntymispolitiikkaan pysyy niin kauan kuin polla leikkaa, sanoo Kivistö. Ja naurahtaa jälleen. ON TIETYSTI NIIN, että kaksitoista vuotta on näkökulmasta riippuen pitkä tai lyhyt aika. Mutta minkälaista aikaa järjestömaailmassa elettiin 12 vuotta sitten, kun Kalevi Kivistö aloitti Eläkeläiset ry:n puheenjohtajana. – Toiminnan kannalta se oli hyvin aktiivista aikaa. Kiersin paljon yhdistysten tilaisuuksissa eri puolilla maata. Isot joukot olivat koolla. Järjestötoiminnan muutos ja uudet haasteet ovat kuitenkin jo pitemmän aikaa olleet nähtävillä. – Se, mikä koskee kaikkea kansalaistoimintaa, vaikuttaa meidän järjestöömmekin. Ihmisten halu kiinnittyä järjestöihin on selvästi vähentymässä. Olin Punaisessa Ristissä parikymmentä vuotta ja siellä oli ihan sama kehitys nähtävissä. Sama näkyy ammattiyhdistystoiminnassa, sama näkyy kirkossa, Kivistö toteaa MATTI VANHASEN ykköshallituksen aikana (2003–2007) oli käynnissä kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma. Opetusministeriössä työskennellyt Kalevi Kivistö veti ohjelman kansalaistoiminta-osiota. – Tuolloin pohdimme paljonkin keinoja, joilla voitaisiin madaltaa kynnystä kansalaistoimintaan osallistumisessa. Siinä on kyllä edelleen tekemistä, koska itse asiassa kynnystä on sittemmin nostettu. Järjestöille on tullut tulorekisterin kaltaisia uusia velvoitteita. Meidänkin paikallisyhdistyksissämme, joissa kaikki tehtävät hoidetaan vapaaehtoistoimin, uudet säännöt ja velvoitteet nostavat kynnystä. Uskaltavatko ihmiset ottaa luottamustehtäviä vastaan? – Nyt mietitään sitä, pitäisikö esimerkiksi yhdistysten perustaminen tehdä helpommaksi. Kaikki pitäisi tehdä, että byrokraattista rasitetta varsinkin perusjärjestötasolla lievennettäisiin mahdollisimman paljon. Aktiivinen kansalaistoiminta on kuitenkin valtavan arvokas resurssi koko yhteiskunnalle. Kivistö toteaa, että myös järjestöjen kyky yhteistyöhön tulee entistä tärkeämmäksi. Hän viittaa esimerkiksi kuuden valtakunnallisen eläkeläisjärjestön yhteisen Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n edunvalvontatoimintaan. – Sitten on kahdenkeskistä yhteistyötä, jota meillä on ollut Eläkkeensaajien keskusliitto EKL:n, ja Eläkeliitonkin kanssa. Eläkeläisjärjestöjen pohjoismainen yhteistyö on tärkeää, ja myös erittäin mielenkiintoista. Samanlaisten ongelmien kanssa painitaan niin eläkeja hoivapolitiikassa kuin järjestöelämässäkin kaikissa Pohjoismaissa. Osallistumiskynnystä kannattaisi madaltaa Aktiivinen kansalaistoiminta on valtavan arvokas resurssi koko yhteiskunnalle, muistuttaa Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja Kalevi Kivistö. Byrokraattista rasitetta varsinkin perusjärjestötasolla olisi hänen mielestään lievennettävä mahdollisimman paljon. TEKSTI JA KUVAT TUOMAS TALVILA ”Kontakti ikääntymis­ politiikkaan pysyy niin kauan kuin polla leikkaa.” 22 Eläkeläinen 3/2021
• KUKA Kalevi Kivistö › Syntynyt 25.3.1941 Kurikassa. › Kansanedustaja 1972–1984. › Opetusministerinä ja kulttuuriministerinä vuosina 1975–1976, 1977–1982. › SKDL:n puheenjohtaja 1979–1985. › Presidenttiehdokas 1982 ja 1988. › Keski-Suomen läänin maaherra 1985–1997. › Opetusministeriön kulttuuri-, liikuntaja nuorisopolitiikan osaston ylijohtaja 1997–2004. › Suomen Punaisen Ristin puheenjohtaja 1999–2008. Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja 2005– 2007. Tasavallan presidentti myönsi ministerin arvonimen 2005. › Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja 2009–2015, valtuuston puheenjohtaja 2015– › Asuu Espoossa. Perheeseen kuuluu vaimo Sirkka, kolme lasta ja kahdeksan lastenlasta. – Järjestöjen kyky yhteis­ työhön on jatkossa entistäkin tärkeämpää, sanoo Kalevi Kivistö. Eläkeläinen 3/2021 23
• Siinä olen itse saanut arvokkaita vinkkejä, millä tavalla näitä ongelmia pitäisi yrittää ratkaista. ELÄKELÄISET RY:N tuoretta puheenjohtajaa haastateltiin Eläkeläinen-lehteen vuonna 2009. Esille nousivat muun muassa eläkeläisköyhyys ja eläkepommi. Jo pitkään oli pelätty, että niin sanottu eläkepommi tekee Suomen julkisesta taloudesta selvää 2010-luvun taitteessa, kun suuret ikäluokat olivat jäämässä pois työelämästä. – Keskustelu tästä eläkepommista sammui oikeastaan nyt viimeisen kymmenen vuoden aikana tehtyjen eläkeuudistusten myötä. Niillä on pyritty hoitamaan eläkkeiden pitkän tähtäimen rahoitusongelmaa, ja se on aika hyvin saatu jenkoihin, Kivistö arvioi. – Tietysti syntyvyyden pieneneminen on nyt tuonut uusia haasteita. MUTTA ELÄKELÄISKÖYHYYS ei ole poistunut esityslistalta. Köyhyys ja pienituloisuus ovat edelleen mittavia ongelmia. Kivistö huomauttaa, että yksinäisyys ja eläkeläisköyhyys kytkeytyvät yhteen. Riskiryhmää ovat varsinkin vanhemmat naiseläkeläiset, jotka elävät miehiä useammin yksin, ja joiden eläkkeet ovat miehiä heikompia. Kokonaisuuteen vaikuttaa myös suomalainen ja pohjoismaalainen elämisen malli, jossa ei Etelä-Euroopan tavoin eletä kustannuksia jakavissa suurperheissä. – Jos meillä olisi vastaava asumisen malli kuin esimerkiksi Espanjassa ja Italiassa, olisivat eläkeläisköyhyyttä osoittavat luvut jonkin verran pienempiä. Se, että Suomessa on eläkeläisköyhyys vanhojen EU-maiden (eli viidentoista vuoteen 1995 mennessä EU:hun liittyneen jäsenmaan) kesken vertaillenkin aika korkea, on osittain seurausta siitä, että meillä yksin eläminen on yleistä. – Asumisen kulttuuri vaikuttaa hyvin paljon siihen, minkälaiseksi luvut muodostuvat. Pariskuntana pystytään jakamaan esimerkiksi asumisen ja kotitalouden menoja. Niinpä jos tilastoinnin mukaan yksinäisellä ihmisellä köyhyysriski on tuhannen euron paikkeilla, niin pariskunnalla riskiraja ei ole kaksi tuhatta vaan tuhat viisisataa. Parilla kymmenellä prosentilla suomalaisista eläkeläisistä eläkkeet ovat alle tonnin kuukaudessa, reilulla kolmanneksella alle EU:n pienituloisuusrajan, 1 250 euroa kuukaudessa, Kivistö avaa tilastoja. Kivistön mukaan istuva hallitus pureutui oikeaan ongelmaan, kun se ensi töikseen korotti takuueläkettä ja pienimpiä kansaneläkkeitä. – Näitä toimia pitäisi vain jatkaa. Monilla on pieni työeläke ja sen täydennyksenä kansaneläke. Kansaneläkkeen suojaosan jälkeen työeläkkeen suurentuessa kansaneläke pienenee. Olisi paikallaan nostaa suojaosaa ja muuttaa tätä pienenemisen kerrointa niin, että työeläke ei niin nopeasti pienentäisi kansaneläkettä. Kivistö toteaa, että Eläkeläiset ry:n toiminnan painopisteet ovat kohdallaan. – Edunvalvonnassa olemme lähteneet varsinkin pienimpien eläkkeiden parantamisesta. Yksinäisyyden torjunta taas liittyy yhdistystemme harrastustoimintaan ja yhdessäoloon. YKSI SELKEÄ painopisteen muutos on reilun vuosikymmenen aikana tapahtunut, Kivistö arvioi. Huoli vanhusten hoidon ja hoivan riittävyydestä ja laadusta on kasvanut. Kun elinikä pitenee ja yli 90-vuotiaiden määrä kasvaa hyvin nopeasti kasvaa, hoivapuolella on yhä enemmän haasteita. Hoitajamitoituksesta saatiin laki, joka vähitellen nostaa tason paljon puhuttuun 0,7:ään. – Toivon mukaan se osittain ratkaisee ongelmaa luomalla edellytykset hoivan laadun parantamiselle, Kivistö sanoo. Suurimmat haasteet alkavat hänen mukaansa kasautua kotihoitoon. – Hoivaa tarvitsevista enemmistö, noin 60 prosenttia, on kotihoidossa. Mutta henkilökunnasta vain noin 40 prosenttia on kotihoidon piirissä. Kun ajattelee työnkuvaa, johon liittyy muutakin kuin varsinaista hoivatyötä, esimerkiksi liikkumista asunnosta toiseen, henkilökunnan tarve on varmasti vähintään yhtä suuri kuin ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä. – Sitä paitsi kotihoidossa on yhä huonokuntoisempia vanhuksia. Melkoinen osa heistä itse asiassa tarvitsisi ympärivuorokautisen hoivan paikan. – Kehysriihessä hallitus päätti nostaa hoivatyöstä tehtävän kotitalousvähennyksen ylärajaa. Hyvä niin, mutta vielä tärkeämpää olisi suunnata tuki heille, jotka eivät eläkkeen pienuuden vuoksi voi kotitalousvähennystä hyödyntää. Kotihoitoon liittyy vielä omaishoitajien tilanne. Kivistö laittaa pöytään jälleen tilastoja. Kaksi kolmasosaa omaishoidettavista on iäkkäitä, ja omaishoitajista melkein 60 prosenttia on myöskin yli 65-vuotiaita. – Eli ikääntyvät pariskunnat hoitavat toisiaan. Se on monesti kohtuuton rasitus. Tunteet ja juuret Pohjanmaalla O len joskus Savon Aluejärjestössä puhumassa ollessani sanonut, että olen sellainen sudeettisavolainen, Kalevi Kivistö naurahtaa. – Olen syntynyt Kurikassa ja siellä aloitin kansakoulun. Parin kuukauden päästä muutimme Pieksämäelle. Siellä oltiin kuusi vuotta Savon sydämessä. Kun olin menossa oppikoulun kolmannelle, muutimme takaisin Pohjanmaalle. – Kyllä tunteet ja juuret ovat Pohjanmaalla. Mutta pohjalaisistahan usein kuultaa murre läpi, ja luulen, että minulla se peseytyi pois savolaiskaudella. Siinä piti opetella uusi murre hyvin nopeasti, Kivistö naurahtaa, ja sen jälkeen oli sitten helppo omaksua tällainen yleiskieli. Nyt olen vähän enemmänkin ollut yhteyksissä Pohjanmaalle, siellä on tietysti sukua, ja olen parikymmentä vuotta ollut luottamustehtävissä (kurikkalaisessa) Samuli Paulaharjun Säätiössä. – Se tuntuu kotiseudulta, vaikka itseasiassa Jyväskylässä olen asunut aikuisiästäni kaikkein pisimmän jakson: 60-luvulta 80-luvulle ja sitten maaherrakauden, vähän yli 30 vuotta yhteensä. On Suomi tullut niillä leveysasteilla melko lailla tutuksi. Ja nyt on asuttu yli 20 vuotta Espoossa. Mutta kyllä sitä perimmiltään pohjalaiseksi itsensä tuntee. Ikäihmisten tekemä vapaa­ ehtois työ on tärkeää sosiaalisesti ja taloudellisesti. Arvostuksenhan pitäisi tällaisesta lisääntyä.” 24 Eläkeläinen 3/2021
• Omaishoitajia on noin 300 000, heistä 60 000 saa kunnalta omaishoidon tukea. – Vapaaehtoistyössä annetaan valtava työpanos, Kelan laskelmien mukaan lähes 3 miljardia vuodessa. Yhteiskunta luottaa ikääntymisen edessä hyvin paljon siihen, että tällainen vapaaehtoinen työpanos on käytettävissä. KOKONAISKUVASSA ON tietysti paljon muutakin kuin raskaita haasteita. Pitenevä eläkeikä on myönteinen asia ja etuoikeus. Valtaosa eläkeläisistä on hyvin toimintakykyisiä. Se antaa hyvän pohjan harrastuksille tai elämänikäiselle opiskelulle. – Tässä on melkoinen mahdollisuus myös vapaaehtoistoiminnalle. Kunhan pystytään tarjoamaan sellaista toimintaa joka kiinnostaa nykypäivän vireitä eläkeläisiä. EETU ry:n Huomisen kynnyksellä -kyselytutkimusten mukaan eläkeläisjärjestöt koetaan tarpeellisiksi. Niiden toivotaan myös olevan nykyistä aktiivisempia. – Ne ovat tietysti sitä aktiivisempia, mitä enemmän on aktiivisia jäseniä. Mitä useampi on mukana, sen paremmin järjestöjen sanaa myös kuunnellaan. Olisi tärkeää saada muutettua aktiivisuuden toivominen omakohtaiseksi aktiivisudeksi. Että ihmiset pelkän toivomisen sijaan tulisivat mukaan toimintaan. Ikäystävällisen yhteiskunnan kehittäminen on kiinni myös meidän kaikkien omasta aktiivisuudesta. KAKSI KOLMASOSAA Huomisen kynnyksellä -tutkimukseen vastanneista kokee, että eläkeläisiä pidetään toisen luokan kansalaisina. – Se on suuri kulttuurikysymys. Että osattaisiin arvostaa ikää ja iän mukana karttuvaa hiljaista tietoa, ja miksei näkyvämpääkin tietoa, Kivistö sanoo. – Paljolti on kysymys siitä, että ikääntymisen kuvan muutosta ei ole noteerattu. Eläkeikä asetettiin aikanaan Bismarckin Saksassa 65 vuoteen, niin ylös, että taatusti ei kovin monelle jouduttaisi maksamaan eläkettä. Kuinka paljon tilanne onkaan siitä muuttunut. Kivistö muistuttaa myös siitä isosta työpanoksesta, jonka eläkeläiset antavat vapaaehtoistyössä ja vaikkapa lastensa ja lastenlastensa arjessa auttamisessa ja tukemisessa. – Pohjalaisistahan usein kuultaa murre läpi, mutta luulen, että minulla se peseytyi pois savolaiskaudella. Siinä piti opetella uusi murre hyvin nopeasti, Kivistö naurahtaa. MAAHANTUONTI, MYYNTI JA VUOKRAUS: KUUSILUOTO OY | KEHITTÄJÄNKATU 16 | 04440 JÄRVENPÄÄ | APUAJONEUVO.FI S H O P R I D E R ® LIIKKUMISEN APUVÄLINEET huollot akut varaosat toimitukset info@apuajoneuvo.fi 040 1244282 Aja turvallisesti sähköllä, hauskaa ja turvallista liikkumista iästä riippumatta 1560 EMB 1200 Solar www.dreamcare.fi | Vanajantie 4, 13110 Hämeenlinna asiakaspalvelu@dreamcare.fi | 050-5230080 – Se on tärkeää sosiaalisesti ja tärkeää taloudellisesti. Ikäihmisten arvostuksenhan pitäisi tällaisesta lisääntyä. KALEVI JA SIRKKA KIVISTÖN kesäsuunnitelmat ovat hyvällä mallilla. Kesämökille mennään heinäkuusta eteenpäin. Mökki on Multialla, Keski-Suomessa. – Ennen mökille muuttoa olemme tavallisesti kiertäneet kesätapahtumia. Mutta nythän niiden tarjonta on hyvin vähäistä. Tietysti lasten ja lastenlasten kanssa pidetään yhteyksiä niin paljon kuin he kiireiseltä elämänrytmiltään ehtivät. – Multia on marjapitäjä, siellä on sitten hyvä täydentää tulevan talven varastoja. Eläkeläinen 3/2021 25
• sesti vanhaa, vähemmistöön jäänyttä johtoa, joka piti NKP:tä erehtymättömänä ja proletariaatin diktatuurin opille perustuvaa neuvostomallia ainoana oikeana. SUURIN YLLÄTYS meille uudistamisessa innolla mukana olleille se, millä voimalla opiskeleva nuoriso ja lahjakkaat taiteilijat lähtivät vanhoillisten kelkkaan. Hokkasen elävästi kuvaamissa tilaisuuksissa vuorottelivat vetoavat musiikkiesitykset ja tuttuja fraaseja toistavat puheet kuin herätyskokouksissa ikään. Yliopistoissa poliittinen ilmapiiri kuumeni niin opiskelijoiden kesken kuin opettajien ja opiskelijoiden suhteessa. Oppikirjojen sisältöön kohdistui kritiikkiä, joka sinänsä kuuluu jo tieteen luonteeseen. Tässä tapauksessa pelkistyi vain neuvostovastaisiksi tulkittujen lauseiden metsästämiseen oppikirjoista. Sinänsä tärkeä keskustelu opetuksen tasapuolisuudesta ei tässä ilmapiirissä ollut mahdollinen. On perustellusti todettu, että 1970-luku oli hyvinvointivaltion kehityksessä ja yhteiskunnallisten palvelujärjestelmien luomisessa tuloksia tuottanut aikakausi. Omaksumansa linjan mukaisesti kansandemokraattisen liikkeen enemmistö osallistui vaaleissa kansalta saamallaan parlamentaarisella voimalla yhteiskunnalliseen uudistustyöhön myös maan hallituksesta käsin. Taistolaiset eivät Karjalaisen hallituksen lyhyttä kautta lukuun ottamatta halunneet SKDL:n osallistuvan hallituksiin, kieltäytyivät itse tulemasta mukaan ja toimivat useassa yhteydessä oppositiopuolueen tavoin. Tämä heikensi SKDL:n poliittista voimaa ja vähensi liikkeen vaikutusmahdollisuuksia. Kielteisen hallitusyhteistyöhön omaksutun linjan taustalla oli ajatus, että ”mikään ei muutu ellei kaikki muutu”. Yhteiskunnallisten kehittämistä tekemällä edistyksellisiä uudistuksia pidettiin äärimmillään jopa tuomittavana reformismina, joka vain viivyttää vallankumousta. Käytännön politiikassa taistolaisten vaihtoehtona ei kuitenkaan ollut mitään laadullisesti erilaisia tavoitteita. Erona oli yleensä vain määrällä ”nokittaminen” oli kyse sitten palkankorotuksista tai sosiaalietuuksista. Ja nokitusta tehtiin vain oman profiilin nostamiseksi hyvin tietäen, että sillä ei ratkaisujen tuloksiin vaikutettaisi. Liikkeen koko voiman käyttö käytännön uudistustyössä yhteisten tavoitteiden puolesta olisi tuottanut paremmat lopputulokset. OLI MIELENKIINTOISTA kuulla kirjahaastatteluissa Hokkasen kertomuksia keskusteluista taistolaisälymystön sisäisissä, suljetuissa piireissä. Niissä pohdittiin juuri niitä asioita, jotka johtivat liikkeen uudistuslinjan syntyyn 60-luvulla. Ns. reaalisosialismin ongelmiksi koettiin demokratian puute, poliittisen väkivallan mittasuhteet, älymystön ja kulttuurin tekijöiden toiminnan rajoittaminen ja suoranainen vaino sekä kansainvälisen työväenliikkeen pakottaminen ideologisesti samaan muottiin neuvostomallin kanssa. Keskustelut koskivat juuri niitä ongelmia, jotka aikanaan johtivat kansandemokraattisen liikkeen uudistumiseen, jota vastaan taistolaiset tiukasti taistelivat. Tärkeänä taistolaisuuden nousun taustavaikuttajana oli varsinkin 1970-luvulla Suomen ulkopoliittinen erityissuhde Neuvostoliittoon (ns. suomettuneisuus). Innokkaalla neuvostovastaisuuden vartioimisella taistolaiset tekivät itsestään eräänlaisen suhteiden portinvartijan. Hokkanen arvelee, että ilman tätä Suomen ulkopoliittista erityisasemaa taistolaisuus olisi näivettynyt varsin nopeasti. Kysymällä toistuvasti itseltään nuoruutensa valintojen perusteita Lauri Hokkanen on kirjoittanut, ankaran erittelyn liikkeestä, jonka johdon ytimessä hän itsekin toimi. Samalla hän on tehnyt arvokkaan palveluksen suomalaiselle poliittisen historian ja aatehistorian tutkimukselle kokoamalla laajan aineiston, jonka ydin on julkaistu nyt ilmestyneenä kirjana. KALEVI KIVISTÖ Mitä oli taistolaisuus? Lauri Hokkanen on kirjoittanut ankaran erittelyn liikkeestä, jonka johdon ytimessä hän itsekin toimi. Samalla hän on tehnyt arvokkaan palveluksen suomalaiselle poliittisen historian ja aatehistorian tutkimukselle, kirjoittaa Kalevi Kivistö kirja-arviossaan. L auri Hokkanen, joka toimi 1970-luvulla ja seuraavan vuosikymmenen alussa keskeisissä tehtävissä SKP:n vähemmistön johtoportaassa, on kirjoittanut kirjan, jossa hän tilittää tuon elämänvaiheensa kokemuksia. Kirjoittamisen pontimena on ollut halu selvittää, missä oikein tulikaan oltua mukana. Tuloksena on rehellinen erittely taistolaisliikkeen johdon pyrkimysten sisällöstä, ideologisten päämäärien ydinsisällöstä. Erittely johdatti kaivamaan syntyjä syviä kaukaa historiasta ja toisaalta siitä ulkopoliittisesta toimintaympäristöstä, jossa 1970-luvun Suomessa elettiin. Hokkasen johtopäätös liikkeen keskeisestä, kaikkea muuta toimintaa määrittävästä tavoitteesta, on ytimekäs: ”Taistolaisuus oli ulkoa ohjattu suomalaisen politiikan Moskovan ääni.” Ruohonjuuritasolla toiminta oli monimuotoista ja kohdistui suomalaisen yhteiskunnan ongelmiin, mutta johdon tavoitteenasettelua määritti usko NKP:n erehtymättömyyteen. Sen toimet piti hyväksyä ”nahkoineen karvoineen”, olivat ne millaisia tahansa – kuten Stalinin vainot tai Terijoen hallitus. Neuvostoliiton valtapiiriin tulleissa maissa tuli sosialismi rakentaa Neuvostoliiton mallin mukaan ja kansainvälisen kommunistisen liikkeen tuli seurata NKP:n ohjeita. VENÄJÄN VALLANKUMOUS tapahtui yhteiskunnassa, jossa työväenluokka marxismissa tarkoitetussa mielessä piti korvata ”proletariaatin idealla”, koska yhteiskunta eli vielä teollisuuskapitalismia varhaisemmassa vaiheessa. Marxin monisyinen, aidosti tieteelliseen ajatteluun perustuva erittely yksinkertaistettiin ja korvattiin vallan valtaamisen opilla. Yhteiskunnan kaikkien instituutioiden, ennen muuta talouden demokratisoimiseen tähtäävä tavoite vulgarisoitiin kaikkea hallitsevaksi proletariaatin diktatuurin teoriaksi. Venäjän historia oli Iivana Julmasta lähtien diktatuurin historiaa. Hokkanen käsittelee tätä historiaa laajasti ja osoittaa, miten stalinistinen hallinto jatkoi tätä julmaa perinnettä entistä tehokkaammilla menetelmillä. Sen aiheuttama inhimillinen kärsimys oli mahdollisimman kaukana niistä syvästi humaaneista tavoitteista, jotka sosialismin ihanteita elähdyttävät. NIKITA HRUSTSEV piti kuuluisan puheensa NKP:n puoluekokouksessa vuonna 1956. Puheessaan hän paljasti stalinismin kauden rikosten mittavuuden. Puhe herätti kansainvälisessä työväenliikkeessä pohdinnan neuvostomallin ongelmista ja sen soveltumattomuudesta kehittyneen yhteiskunnan oloihin. Vaikka puhetta ei kokonaan suomennettukaan, synnytti se meilläkin tarpeen keskustella aatteen ”perimmäisistä kysymyksistä”. Paine kuitenkin tukahdutettiin, mutta se ryöpsähti uudelleen 1960-luvun alussa eikä sitä voitu enää padota. Keskustelu johtikin puoluejohdon vaihtumiseen SKP:ssä, ja kun sitä ennen oli Ele Alenius valittu SKDL:n pääsihteeriksi ja pian sen jälkeen puheenjohtajaksi, oli liikkeen uudistuminen ja itsenäistyminen lähtenyt käyntiin. Politikkaa ryhdyttiin tekemään ja sosialismia tavoittelemaan oman maan olosuhteiden pohjalta ja demokratian pelisääntöjä noudattaen. Tämä nosti vastareaktion vanhassa ja vanhoillisessa johdossa. Sen mielestä ”puolueen lipussa oli luteita” (Aimo Aaltonen), revisionistit olivat saaneet liikkeen johtoonsa. Luokkakantaisiksi itseään kutsunut entinen johto tukeutui vanhaan tapaan Moskovan auktoriteetteihin ja sai vauhtia hyväksymällä Tshekkoslovakian miehityksen, jota SKDL:n ja SKP:n uusi johto eivät hyväksyneet. NKP ryhtyi tukemaan poliittisesti ja taloudelliKIRJA Lauri Hokkanen: Kenen joukoissa seisoin – taistolaiset ja valtioterrorin perintö. Docendo 2021. Hokkasen johtopäätös liikkeen keskeisestä, kaikkea muuta toimintaa määrittävästä tavoitteesta, on ytimekäs.” 26 Eläkeläinen 3/2021
• Lomakeskukselle uusi omistaja, Eläkeläiset ry voi jatkaa paikan käyttöä asiakkaana. E läkeläiset ry:n lomakeskus Kuntoranta Varkaudessa on myyty uudelle omistajal­ le 31.3. Kaupan seurauksena Eläkeläiset ry ei enää omista Kunto­ rantaa, mutta voi jatkaa lomakeskuk­ sen käyttöä asiakkaana. Eläkeläiset ry:n toimintaan on yli viidenkymmenen vuoden ajan kiin­ teästi kuulunut Varkaudessa sijait­ seva oma lomakeskus Kuntoranta. Se on palvellut järjestöä lukematto­ mien tapahtumien, ryhmälomien, ko­ kousten ja kurssien järjestämispaik­ kana. Vuosien mittaan lomakeskuk­ sen käyttö on kuitenkin huomatta­ vasti vähentynyt, ja se on ollut hei­ kosti kannattava ja ajoin raskaastikin tappiollinen. – Kuntorannan omistaminen on vienyt huomattavasti järjestön ta­ lous­ ja henkilöresursseja. Tappiolli­ suus on vaikuttanut myös lomakes­ kuksen arvoon ja sen kykyyn ylläpi­ tää kiinteistöjään. Järjestö on siksi jo vuosia etsinyt Kuntorannalle ostajaa, kertoo Eläkeläiset ry:n toiminnanjoh­ taja Jan Koskimies. Koronapandemian levittyä Suo­ meen maaliskuussa 2020 on Kunto­ ranta ollut enimmäkseen suljettuna. Sulkeminen merkitsi asiakkaiden ka­ toamista ja lomakeskuksen korkeiden kiinteiden kulujen jäämistä omistajan eli Eläkeläiset ry:n vastuulle. – Kotimaan matkailun piristymi­ nen viime kesänä auttoi tilannettam­ me jonkin verran, mutta koronara­ joitusten pitkittyminen talven yli ja pitkälle kevääseen vei lopulta meiltä edellytykset jatkaa vanhalla pohjalla, Koskimies toteaa. Eläkeläiset ry:n tavoitteena oli löy­ tää Kuntorannalle ostaja, joka kehit­ täisi sitä nimenomaan eläkeläisille palveluja tarjoavana lomakeskukse­ na. Näin Eläkeläiset ry ja sen paikal­ lisyhdistykset voisivat halutessaan edelleen jatkaa Kuntorannan käyttöä. Lomakeskuksen ostajaksi löytyi lopulta matkailualan osaaja Jarmo Varkaudessa sijaitseva Kuntoranta sai uuden omistajan. Arkistokuva. – Koronarajoitusten pitkittyminen talven yli ja pitkälle kevääseen vei lopulta edellytykset jatkaa Kuntorannassa vanhalla pohjalla, toteaa Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies. Kuntoranta perustettiin 1968 KUNTORANTA perustettiin Elä­ keläiset ry:n lomakeskukseksi vuonna 1968. ”Varkaudessa oli Rantalan ti­ la, josta Eläkeläiset ry teki kau­ pungin kanssa kaupat vuonna 1968. Raha­automaattiyhdistyk­ sen avustuksen lisäksi eläkeläi­ set ympäri Suomen keräsivät lis­ takeräyksillä ja tilaisuuksilla 1,4 miljoonaa markkaa. Presidentin puoliso Sylvi Kekkonen oli en­ simmäisen rahankeräyksen suo­ jelija.” Näin kertoi Kuntorannan pe­ rustamisvaiheista paikan histo­ rian tarkasti tunteva ja sitä itse­ kin elänyt Raija Puumalainen Kuntorannan 50­vuotisjuhlissa syksyllä 2018. ”1969 alkoi telttojen rakenta­ minen, niissä majoituttiin alku­ vuosina. Kesäaikana täällä käy­ tiin lomailemassa, joskin lomailu taisi paljolti olla työntekoa. Mut­ ta laitettiin myös jalalla koreasti tanssilavalla. Ensimmäinen ym­ pärivuotinen rakennus, päätalok­ si sanottu, Kuntorantaan valmis­ tui 1974”, Puumalainen kertoi. Eläkeläiset ry myi Kuntorannan Ikäheimonen, joka on toukokuus­ ta 2019 lähtien toiminut myös Kun­ torannan toimitusjohtajana. Kaup­ pakirjat allekirjoitettiin maaliskuun lopussa Eläkeläiset ry:n toimistolla Helsingissä. – Parhaimmillaan tässä ratkaisus­ sa voittavat kaikki: Eläkeläiset ry ja sen jäsenyhdistykset voivat keskit­ tyä oman toimintansa kannalta olen­ naisimpaan eli järjestötoimintaan, mutta kuitenkin jatkaa Kuntorannan käyttöä asiakkaina. Kuntoranta voi puolestaan uudella omistajapohjal­ la jatkaa liiketoimintaansa ja tarjota eläkeläisille entistä parempia ja mo­ nipuolisempia palveluita, Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies sanoo. Parhaimmillaan tässä ratkaisussa voittavat kaikki.” Eläkeläinen 3/2021 27
• PENSIONÄREN LEDARE JAN KOSKIMIES Chefredaktör F örhoppningsvis kan pensionärsverksamheten redan i en nära framtid återgå till en rätt normal men på många sätt alldeles ny tid. Det ”nya normala” – kräver ett nytt tänkesätt, men kan samtidigt ge upphov till något nytt. I många pensionärsföreningar har man kämpat på under pandemin tack vare distansförbindelserna, och digitaliseringen kommer säkert att hjälpa till att bära verksamheten vidare också efter pandemin. Pensionärerna rf stöder lokalföreningarna med utbildningar och genom att öppna egna hemsidor för alla föreningar. En egen hemsida behövs såväl inom intressebevakningen och medlemsvärvningen som i verksamheten i övrigt. I MEDLEMSVÄRVNINGEN kommer det att vara svårt att arbeta in det underskott som coronatiden orsakat. Det behövs verksamhet som lockar nya generationer av pensionärer och ny synlighet både på webben och utanför. Om coronaåret väckt en längtan efter gemenskap måste vi kunna svara på det. Medlemmarna måste få valuta för pengarna, i form av verksamhet och medlemsförmåner i utbyte mot medlemsavgiften.. SEMESTERCENTRET KUNTORANTA som ägdes av organisationen måste på grund av kundbortfallet först stängas och till slut säljas. Även den nya ägaren vill dock bevara Kuntoranta som ett semestercentrum för pensionärer och erbjuda tjänster uttryckligen för pensionärsbefolkningen. Organisationen har redan i flera år haft som mål att sälja Kuntoranta eftersom man på detta sätt bättre kan rikta in organisationens resurser på det egentliga organisationsarbetet, intressebevakningen och den riksomfattande verksamheten. Tyvärr förefaller det som om denna nya tid också kommer att föra med sig nedskärningar i Pensionärerna rf:s ekonomi. Organisationens inkomster består till en betydande del av Veikkaus intäkter som minskade kraftigt i och med coronaepidemin, och intäkterna kommer troligtvis att ytterligare sjunka. I samband med halvtidsöverläggningarna beslutade landets regering, som tur är, att hjälpa upp situationen under de kommande två åren. Samtidigt kommer understödssystemet dock att reformeras och pensionärsorganisationerna måste nu gemensamt övertyga beslutsfattarna om understödets betydelse. I ORGANISATIONSVERKSAMHETEN stundar nya tider, en omstart som är både intressant och utmanande. Ett är dock som förr: nyckelrollen innehas fortsättningsvis av de tusentals medlemmar som ger liv åt verksamheten och som arbetar för pensionärernas ställning i vårt samhälle. Jag önskar alla våra läsare en glad sommar! Verksamheten kör igång på nytt Om coronaåret väckt en längtan efter gemenskap måste vi kunna svara på det.” O vanstående rubrik skrev vi om på Helsingfors pensionärers skrivarklubb i våras när det ännu var snö på marken. Avsikten var förstås vi skulle skriva någonting om den kommande sommaren. Mina tankar vandrade i alla fall till Jaroslav Haseks romanfigur den tappre soldaten Svejk, som stämde träff med sin gamle vän Vodica på krogen Bägaren i Prag, efter kriget klockan sex. I mitt hushåll finns nuförtiden ungefär tjugo meter överfyllda bokhyllor, men bara två böcker som är skrivna av tjeckiska författare. Den andra är Turek Svatoplucks sarkastiska roman “Det löpande bandet väntar inte” som handlar om familjen Batas tjeckiska skoimperium. Den gavs ut på finska av vänsterförlaget Kansankulttuuri i början av femtitalet. Jag bekantade mig med den när den publicerades som följetong i Läder-, Skooch Gummiarbetarförbundets tidning Pinkoja, som annars var den första tidningen jag skrev kåseri i under pseudonymen Kummisuutari. Ett av de festligaste kapitlen i boken var det i vilket direktör Bata undervisade arkitekten som planerade hans nya fabrik om hurdana wc-utrymmen han vill ha. De skulle vara så otrivsamma att arbetarna inte skulle ödsla bort dyrbar arbetstid när de uträttade sina behov. Wc-stolarna skulle vara högst 30 centimeter breda. Arbetarna är här för att göra skor och inte för att skaffa sig bredare akter. Dessutom skulle mellanväggarna mellan båsen vara så låga att arbetledarna kunde se att ingen kunde sitta nedböjd och vila sig. Det skulle vara stora glasrutor i dörrarna så, att arbetsledarna kunde se till att kvinnorna inte satt där och begrundade sina hjärtesorger osv… IBLAND HAR jag funderat att det var just den boken som har fått mig att kåsera på den småjävliga stil som jag har gjort redan i över sextio års tid. En gång när vi i skrivarklubben diskuterade varför vi alla skriver på vår egen stil till den grad, att vi knappast skulle behöva signera våra alster för att veta vem som har skrivit vad, och jag berättade om mina så där högtidligt sagt litterära förebilder var de flesta av den åsikten att det var jäkla bra att jag inte hade tagit Kafka till förebild. FÖRLÅT BÄSTA läsare, nu hamnade jag på avvägar igen. Det var ju sommaren klockan sex jag skulle skriva om. Förr var det ju ordning och reda I arbetstiderna. Då ringde min väckarklocka också på sommarmorgnarna varje vardag klockan sex, förutom under de två veckorna man på den tiden hade semester. Då fick man sova hur länge som helst, utom då man råkade ha sovrumsfönstret öppet, och bofinkar, trastar, kråkor, gökar och andra förbaskade fåglar förde ett sånt jäkla oväsen som de gör på vårsommarmorgnarna. När jag tittade på klockan så var den också då, vad annat än sex. TILL SJÖSS är klockan sex på morgnarna ofta ett efterlängtat klockslag. Då tar nämligen den så kalllade hundvakten slut och man kan fast krypa till kojs. När jag seglade på långa dykar-resor med gamla MS Orbit och vi på nätterna ofta såg för ankar i någon skyddad vik, ringde min väckarklocka ofta på morgonen klockan sex. Men nu får de här klockslagsfunderingarna vara slut. Klockan börjar nämligen närma sig sex på eftermiddagen. Eller som man i nutida exakta språkbruk brukar säga, klockan aderton. På denna spalt skriver turvis kåsören Limpan och olika gästskribenter. På sommaren klockan sex LIMPAN RUDOLF LINDBLAD Skribenten är pensionär, bosatt i Helsingfors. Till sjöss är klockan sex på morgnarna ofta ett efterlängtat klockslag.” 28 Eläkeläinen 3/2021
• Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Kotona sattuu ja tapahtuu. Onneksi siihen on helppoa varautua. Tarjoamme jatkuvan 10 % jäsenalennuksen kaikille suomalaisten ammattiliittojen jäsenille. Kun vakuutat meillä kotisi ja valitset yhden tai useamman muun vakuutuksen, saat kaikista vakuutusmaksuista 10 % omistaja-alennuksen. Alennukset eivät koske liikennevakuutusta. Turvaa rakkain paikkasi turva.fi/koti Jos se on kullan kallis, se kannattaa vakuuttaa Kappas, liiton jäsenyydestä on hyötyä vielä eläkkeelläkin. 40 prosenttia arvioi, että valtakunnan tason päättäjät eivät pidä hyvin huolta elämisen edellytyksistä heidän asuinseudullaan. Lisäksi 35 prosenttia vastaajista koki, että heidän kunnassaan ei kuunnella kuntalaisten mielipiteitä. – Vaikka tasaista positiivista kehitystä on vuosien saatossa onneksi tapahtunut, on kuntalaisten luottamuksen rakentamisessa yhä parannettavaakin. Tulevissa kuntavaaleissa TU O M A S TA LV IL A Kuntaliitto on kartoittanut kuntalaisten luottamusta päätöksentekoon. Luottamus kunnalliseen päätöksentekoon kohentunut Kuntaliiton tutkimuksen mukaan nuorimmat ja vanhimmat kuntalaiset luottavat kunnan päätöksentekoon eniten K untalaiset suhtautuvat aiempaa positiivisemmin kunnalliseen päätöksentekoon ja päättäjiin. Luottamusta on kartoitettu osana Kuntaliiton suurta kuntalaistutkimusta. Suhtautuminen on ollut läpi tarkasteluajanjakson 1996–2020 pikemmin kriittistä kuin positiivista, mutta luottamus on vähitellen kohentunut. Tutkimuksessa kartoitettiin kuntalaisten mielipiteitä kunnan päätöksentekoon ja päättäjiin liittyvistä väitteistä. Suurin osa vastaajista suhtautuu esitettyihin väittämiin neutraalisti. Suhtautuminen kotikunnan päätöksentekoon ja päättäjiin on pikemmin hieman epäileväistä kuin luottavaista. KUNTALAISET SUHTAUTUVAT pikemmin positiivisesti kuin negatiivisesti kuntien palveluista ja päätöksistä tiedottamisen riittävyyteen sekä siihen, että kunnan päättäjät huolehtivat hyvän elämän edellytyksistä omassa kunnassa. Toisaalta vastauksissa esitettiin myös kriittisiä arvioita. Vastaajista valittavilla valtuutetuilla on keskeinen rooli luottamuksen rakentamisessa, erityisesti avoimuuden ja vuorovaikutuksen kehittämisen kautta. Kuntapäättäjien kannattaa myös kiinnittää entistäkin enemmän huomiota oikeudenmukaiseen päätöksentekoon ja eri väestöryhmien tasavertaiseen kohteluun, arvioi Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom. KUNTALAISKYSELYN MUKAAN vastaajien eri ominaisuudet, kuten sukupuoli, ikä, äidinkieli ja koulutus vaikuttavat kunnan päätöksentekoon kohdistuvaan luottamukseen. Muutokset kunnan taloustilanteessa ja kunnan päätöksentekoilmapiirissä heijastuvat myös herkästi kuntalaisten luottamukseen. – Tulokset osoittavat, että luottamuksen kokemukseen vaikuttaa moni taustatekijä. Kiinnostavaa on myös se, että nuorinta ja vanhinta ikäluokkaa edustavat ovat luottavaisempia, kuin 30–69-vuotiaat, Pekola-Sjöblom toteaa. Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton Kuntalaistutkimus 2020 -kyselystä, johon vastasi viime keväänä yli 10?000 suomalaista. Kyselytutkimus on toteutettu osana Kuntaliiton Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa, jossa on mukana 43 kuntaa eri puolilta Suomea. Eläkeläinen 3/2021 29
• TARU TANSKANEN E läkkeellä jo olevista toimijoista on koulutettu vertaisvalmentajia heidän tuekseen. Hankkeessa on perustettu Elämäni eläkevuodet -valmennusryhmiä. Monet hankkeessa koulutetuista vertaisvalmentajista ovat yhdistystemme jäseniä. Hanketta koordinoi Ikäinstituutti. Poikkeusolot ja kokoontumisrajoitukset tuottivat monia muutoksia hanketoimintaan. Hankesuunnittelija Taru Tanskanen kertoo seuraavassa, millaisia ratkaisuja keksittiin hanketoiminnan jatkamiseksi, kun lähitapaamiset eivät olleet mahdollisia. Ensimmäinen Elämäni eläkevuodet -verkkovalmennus käynnistyi 13.4. Siitä saadut kokemukset ovat olleet tähän mennessä todella palkitsevia. Elämäni eläkevuodet -verkkovalmennus on tarkoitettu eläkeiän taitekohdassa oleville, jotka kaipaavat vertaistukea uudessa elämänvaiheessa ja kipinää oman hyvinvoinnin vahvistamiseen. Kahdeksan tapaamiskerran aikana osallistujat tarkastelevat omaa hyvinvointiaan erilaisten harjoitusten avulla. Kyselyn perusteella suosituimmaksi vapaaehtoistoiminnan muodoksi nousi Elämäni eläkevuodet -vertaiskaverina toimiminen. Moni toi myös esille kiinnostuksensa toimia kokemuspuhujana. Lisäksi verkkovalmennuksen ohjaajana toimiminen kiinnosti monia. Verkkovalmennuksen ohjaajina toimivat hankkeen työntekijöiden lisäksi kaksi Ikäinstituutin kouluttamaa vertaisvalmentajaa, Satu Suihkonen ja Karkkilan Eläkeläiset ry:n Erkki Hepoaho. Toivomme, että tämänkaltainen tiivis yhteistyö voisi toteutua jatkossakin hankkeen työntekijöiden ja vapaaehtoisten kesken. Kokemuspuhujien elämänmakuiset tarinat osoittavat, että uusi elämänvaihe on mahdollisuuksien ajanjakso, jonka voi ja joka kannattaa käyttää oman hyvinvoinnin vahvistamiseen. Uudessa elämänvaiheessa voi hyvällä omallatunnolla ottaa käyttöön ”Minä itte -allakoinnin”, Hepoahoa lainatakseni. Oma arki kannattaa rakentaa niistä asioista, jotka ovat itselle merkityksellisiä ja jotka siten lisäävät omia voimavaroja. Digitaitojen merkitys on korostunut Kevään aikana hankkeessa koulutetut vertaisvalmentajat ovat kohdanneet toisiaan joka kuukausi pidettävillä vertaistapaamisilla Zoomissa. Valitettavasti kaikki eivät ole onnistuneet pääsemään mukaan yhteisiin tapaamisiin. Digitaitojen merkitys on korostunut entisestään kuluneen vuoden aikana. Miten voisimme yhteisesti pitää huolta siitä, että kaikilla olisi, niin halutessaan, ainakin mahdollisuus vahvistaa osaamistaan digitaidoissa ja tulla mukaan etäkohtaamisiin? Tämän asian eteenpäin viemiseksi etsitään edelleen sopivia ratkaisuja. Vertaistapaamisten aiheet ovat vaihdelleet hyvien käytäntöjen jakamisesta haastaviin ohjaustilanteisiin (uudet näkökulmat ja oivallukset). Vertaiskaveritoiminta Kevättiimellyksessä veimme eteenpäin yhdessä asiasta innostuneiden vertaisvalmentajien kanssa myös uutta toimintaa, Elämäni eläkevuoElämäni eläkevuodet -hankkeen suunnittelija Taru Tanskanen esitteli toimintaa Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlatapahtumassa joulukuussa 2019. Elämäni eläkevuodet -hanke tarjoaa verkkovalmennusta ja vertaiskaveruutta KOULUTUS Eläkeläiset ry on kumppanina hankkeessa, jonka tarkoituksena on tukea ihmisiä, jotka ovat siirtymävaiheessa työelämästä eläkkeelle ja vahvistaa heidän hyvinvointiaan. det -vertaiskaveritoimintaa. Huhtikuun lopulla tiedotimme vertaiskaveritoiminnasta hankkeen verkkosivulla sekä Ikäinstituutin Facebook-sivulla. Tässä vielä lyhyesti esiteltynä vertaiskaveritoiminnan toimintamalli: 1) Juuri eläkkeelle jäänyt, joka haluaisi itselleen Elämäni eläkevuodet -vertaiskaverin, täyttää lomakkeen sivulla www.ikainstituutti.fi/elakevalmennus/ajankohtaista. 2) Henkilölle etsitään hänen toiveitaan vastaava vertaiskaveri. Kun sopiva vertaiskaveri on löytynyt, hänen yhteystietonsa luovutetaan vertaiskaveria haluavalle. 3) Vertaiskaveritoiminta käynnistyy, kun juuri eläkkeelle jäänyt ottaa yhteyttä Elämäni eläkevuodet -vertaiskaveriin. Toiminnassa voidaan hyödyntää Elämäni eläkevuodet -valmennuksen sisältöjä soveltuvin osin. Toukokuun aikana tiedotamme kaikista syksyllä käynnistyvistä Elämäni eläkevuodet -ryhmistä verkkosivuillamme. Maksuttomat etätapahtumat Vinkki uusille ja tuleville eläkeläisille! Järjestämme syksyllä maksuttomia etätapahtumia, joten laita kalenteriisi jo nyt varaus seuraavien päivämäärien kohdalle: › 1.9. Tietoisku: Rakenna elämäsi eläkevuodet (klo 13–14) › 9.9. Tietoisku: Rakenna elämäsi eläkevuodet (klo 13–14, samansisältöinen 1.9. tietoiskun kanssa) › 14.9.–2.11. Elämäni eläkevuodet -verkkovalmennus (tiistaisin klo 13– 15, yht. 8 krt) › 1.12. Webinaari: Hyvinvointipäivä uusille ja tuleville eläkeläisille Näistä etätapahtumista tiedotamme lisää myöhemmin. Lopuksi haluan vielä kiittää kaikkia hankkeessamme mukana olevia vapaaehtoisia. Olen itse saanut valtavasti voimaa ja toiveikkuutta kaikilta, joiden kanssa olen keskustellut kevään aikana. Eläkeläisten asenteessa on kyllä meillä nuoremmilla paljon opittavaa. Tietynlainen sitkeys, ennakkoluulottomuus ja rohkeus olla oma itsensä, ovat ominaisuuksia, jotka vievät eteenpäin vaikeissakin ajanjaksoissa. Samaan hengenvetoon toivon, että jokainen teistä muistaisi löytää jokaisesta päivästä ainakin yhden hyvän hetken, josta voisi ammentaa iloa ja jaksamista arkeen. Jos sinulla heräsi jotain kysyttävää Elämäni eläkevuodet -hankkeeseen liittyen, niin olethan yhteydessä. Yhteystietoni ovat: taru.tanskanen@ikainstituutti.fi ja puhelin 040 579 3729 Jos haluat toimia vapaaehtoisena Elämäni eläkevuodet -hankkeessa, kurkkaa syksyn koulutukset osoitteessa ikainstituutti.fi/elakevalmennus/valmentajakoulutukset. Kirjoittaja toimii Elämäni eläke­ vuodet ­hankkeen suunnittelijana. Sitkeys, ennakkoluulottomuus ja rohkeus olla oma itsensä ovat ominaisuuksia, jotka vievät eteenpäin vaikeissakin ajanjaksoissa.” Nivelten hyvinvointiin GLUTEN FREE LACTOSE FREE Saatavilla hyvin varustelluista apteekeista ja luontaistuotekaupoista. Sisältää puhtaina aineina ja tarkkoina pitoisuuksina glukosamiinia, kondroitiinisulfaattia, orgaanisen rikin lähteenä toimivaa MSM:ää ja C-vitamiinia. Näistä rakennusaineista rustosolut voivat muodostaa uusia rustoproteiineja sekä nivelnestettä. Neljän tehoaineen yhdistelmä tukee nivelten hyvinvointia ja auttaa ylläpitämään toimintakykyä läpi elämän. www.arthrobalans.fi TU O M A S TA LV IL A 30 Eläkeläinen 3/2021
• Nivelten hyvinvointiin GLUTEN FREE LACTOSE FREE Saatavilla hyvin varustelluista apteekeista ja luontaistuotekaupoista. Sisältää puhtaina aineina ja tarkkoina pitoisuuksina glukosamiinia, kondroitiinisulfaattia, orgaanisen rikin lähteenä toimivaa MSM:ää ja C-vitamiinia. Näistä rakennusaineista rustosolut voivat muodostaa uusia rustoproteiineja sekä nivelnestettä. Neljän tehoaineen yhdistelmä tukee nivelten hyvinvointia ja auttaa ylläpitämään toimintakykyä läpi elämän. www.arthrobalans.fi LOMALLE KUUSAMOON Kalustettu 33,5 m2, uutta vastaava valm. 8/2019 Max 4 henkilöä Autopaikka Liinavaatteet Ei lemmikkejä Keskustan palvelut ja ulkoilureitit Rukalle 25 km Rauhallinen taloyhtiö, hiljaisuus klo 22 Varaukset ja tiedustelut pidemmistä vuokrauksista saila.marjatta@gmail.com tai 040-8284185 Hinta 2 henk ilöä 400 €/viik ko 250 €/vkl KAITAFILMIT/VIDEONAUHAT muistitikulle tai DVD:lle Puhelin 0400-262471 myynti@kurkivideo.com ASIAKASNEUVOTTELIJA Työaika: 6-40 h/vko. Kiinteä tuntipalkka +tuloslisät+päiväbonus+lounasetu Taloontulo bonus jopa 1500 € Myös mahdollisuus tehdä etänä kotoa www. .fi Eläkeläiset ry:n toimisto on kesällä kiinni 21.6.–8.8. välisen ajan. Tuona aikana henkilökunta ei ole puhelimitse tai sähköpostitse tavoitettavissa. Eläkeläiset ry ja Eläkeläinen-lehti toivottavat kaikille hyvää ja rentouttavaa kesää! Hyvää kesää!
• KULTTUURI vat esiin ja julkaisivat tarkan komen­ toketjun. ”Prikaatin yläpuolella oli everste­ jä, kenraaleja ja puolustusministeriön väkeä. Viimeisenä se yksi, jonka lupa tarvittiin raskaan venäläisen sotaka­ luston kuljettamiseen rajan yli kiih­ dyttämään separatistien väkivaltaa – ja tällä kertaa epähuomiossa am­ pumaan alas matkustajalentokone”, Higgins kirjoittaa. ”Tuo henkilö oli presidentti Vladimir Putin.” Muutamassa kuukaudessa Belling­ cat oli löytänyt kaikki avainkohdat, jotka sittemmin 2016 sisältyivät vi­ ralliseen MH­17­tutkimusraporttiin. BELLINGCATILLA ON tietty omat vi­ hollisensa. Valtiotrollien rinnalla vel­ loo meluisa ”kontrafaktuaalinen yh­ teisö”, lähinnä USA:n rakentelemia salaliittoja aistiva nettiheimo, jolle Higgins ehdottaa usko–väitä–sivuu­ ta ­tunnuslausetta. ”Se tapaa aloittaa johtopäätöksestä, ohittaa todenta­ misen ja huutaa hiljaisiksi tosipohjai­ set vastaväitteet”, hän tiivistää. De­ magogian torjuminen vaatii takuulla lehmänhermoja. Tutkintatyö ei ole helppoa. Vaan Bellingcat osoittaa, että sitkeä objek­ tiivinen puurtaminen saattaa johtaa menestyksellisiin tuloksiin. Ryhmä on poiminut valtavasti tarkkoja osu­ mia, joista rekonstruoidaan tapahtu­ mia uskomattoman täsmällisesti – ja siten autetaan totuuden julkituloa. Me olemme Bellingcat ­teos on kir­ joitettu selkeästi, suurelle yleisölle, meille maallikoille. Saamme ikään kuin aitiopaikalta seurata vakavien sota­ ja ihmisoikeusrikosten selvit­ tämistä. Eliot Higgins johtaa Bellingcat-ryhmää, joka on pöyhinyt ja paljastanut sotaja ihmisoikeusrikoksia ympäri maailman. Totuuden jyviä, internetin kätköistä Bellingcat-ryhmä paljastaa sotaja ihmis oikeus rikoksia – tutkimustyö perustuu avoimiin lähteisiin. VELI-PEKKA LEPPÄNEN B ritti Eliot Higgins (s. 1979) kuului vielä kymmenen vuotta sitten tavallisiin in­ ternet­surffailijoihin, hän oli vain yksi miljoonista. Tätä nykyä hän johtaa arvostettua Bellingcat­ryh­ mää, joka on pöyhinyt ja paljastanut sota­ ja ihmisoikeusrikoksia ympäri maailman. Ryhmänä he selvittivät malesialai­ sen matkustajakone MH­17:n alasam­ pumisen koreografian Itä­Ukrainassa 2014, samoin Sergei ja Julija Skripalin myrkyttämisen Englannissa 2018, ja viimeksi he toivat julki Aleksei Navalnyin myrkyttämisen vaiheet Ve­ näjällä – kohutuimpia tapauksia mai­ nitaksemme. Eliot Higgins avaa ryhmän syntyä ja tutkimuslogiikkaa Me olemme Bellingcat ­teoksessaan. Aikaansaannok­ siltaan Bellingcat on hätkähdyttä­ vä porukka – ajatellen, että työn tu­ lokset perustuvat lähes yksinomaan avoimesti saataviin lähteisiin. Inter­ netistä on löydettävissä todisteiden vakuuttava tulva, kunhan joku vaan jaksaa niitä penkoa ja osaa vielä yh­ distellä keskenään. Bellingcat jaksaa ja osaa. Higginsin läpimurroksi osoittau­ tui se, että hän taannoin osoitti Syy­ rian hallituksen turvautuvan sisällis­ sodassa rypälepommeihin ja kaasu­ aseisiin. Kuolonuhreja oli satoja, val­ tavasti siviilejä, ja ehdottomasti kiel­ letyin asein – sotarikosten tunnus­ merkistö täyttyi. Syyrian tapauksen myötä Higgins sai uutteria hengenheimolaisia, ja Bellingcat­ryhmä alkoi muotoutua. Ydinjoukkoon kuului pitkään suoma­ lainenkin, Veli-Pekka Kivimäki, jo­ ka nyttemmin toimii erikoistutkija­ na Supossa. KYLMÄ JÄNNITYS täyttää jakson, jossa kerrataan tutkimustyön kulku Venäjän armeijatietojen ja venäläi­ sen internetin sokkelikoissa. Suuren roolin jäljitystyössä saa yksittäisku­ vien sijoittelu oikeille kartankohdil­ le eli geopaikannus. Askel askeleelta ja aukottomasti näytetään todeksi, miten venäläiset sotilasosastot kuljettivat Buk­ohjuk­ sen Itä­Ukrainaan juuri tuhoisan oh­ jusiskun alla. Neljä ohjusta meni ra­ jan yli, ja takaisin tuotiin kolme. Niin ikään bellingcatilaiset kaivoi­ KIRJA Eliot Higgins: Me olemme Bellingcat. Tiedustelupalvelu verkossa (We Are Bellingcat – An Intelligence Agency for the People). Suom. Antero Helasvuo. Docendo 2021. 252 s. Syyrian tapauksen myötä Higgins sai uutteria hengenheimolaisia, ja Bellingcat-ryhmä alkoi muotoutua. D O C EN D O 32 Eläkeläinen 3/2021
• MUSIIKKI Paul McCartney: McCartney III Imagined. Capitol Records 2021. BEATLESIN ALOITUKSESTA on yli 60 vuotta, lopetuksestakin 50, yhtyeen lauluntekijän John Lennonin murhasta 40 vuotta ja kitaristi George Harrisonin kuolemasta tulee loppuvuodesta täyteen 20 vuotta. Mutta Hey Jude, All My Lovin, Yesterday ja muut yhtyeen hitit soivat yhä. Erilaisia kokoelmia julkaistaan ja vanhoja harjoitusnauhojakin vielä ajoittain löytyy. Se Beatlesin toinen, imagoltaan Lennonia kiltimpi lauluntekijä-laulaja, basisti Paul McCartney eli Macca täyttää kesäkuussa 79 ikävuotta, mutta on hiusten harmaantumisesta huolimatta yllättävän vireä. Beatlesin hajottua hän kasasi Wings-yhtyeen ja komeili sen kera jälleen myyntilistojen kärjessä. Minkäänlaista taloudellista pakotetta McCartneyllä ei musiikin tekoon ole, hän on kaiketi ainakin Euroopan rikkain muusikko. Mutta levyjä hän tekee silti melkein vuosi/kiekko-tahtiin ja näyttäytyi yhdessä Pirates Of Caribbean -leffassakin. Vaikka levyt eivät enää ole listaykkösiä niin miehen keikat myyvät minkä tahansa areenan täyteen. VIIME VUODEN lopulla Paul McCartney julkaisi levyn nimeltä McCartney III (”nimikkosarjan” ensimmäinen soololevy nimeltään pelkkä McCartney tuli 1970 ja McCartney II vuonna 1980). Se ei mitään suurta aiheuttanut, mutta johti erikoiseen ideaan. Macca tai levy-yhtiö pyysi monta kertaa nuorempia ja eri tyylien artisteja esittämään uusiksi McCartney III:n biisejä. Toki Macca itsekin on edennyt kauas Beatles-tyylistä, mutta nämä Beckin, Phoebe Bridgersin, St. Vincentin, Dev Hynesin, Damon Albarnin ja muiden Maccan keralla tulkitsemat uudet miksaukset ovat oma lukunsa. Kertoo kuitenkin siitä, että Paul McCartney haluaa vanhan kertauksen ja muistoissa harhailun sijaan elää tässä ajassa ja tavoittaa nykynuorison. Ehkä joku heistä kiinnostuu vaikka Beatlesia kuuntelemaan. Liki 50 minuutin paketti sisältää monipuolista tyylittelyä. Vaikkapa Beckin kanssa tehty Find My Way omaa hittipontiaalia ja Slidin rokkaaa raskaasti EOB:n mixinä. Kevyemmän miellyttävän kuuntelukokemuksen saa Phoebe Bridgersin laulamasta Seize The Daystä tai mukavasti pianosointisesta lyhyestä When Winter Comesista. Sen sijaan yli 11-minuuttinen Deep Deep Feelin on vähän liikaa. Studiossa on tehty paljon töitä ja moni efekti jäisi livetilanteessa käyttämättä, mutta tuskinpa suurta todennäköisyyttä Maccan keikalle pääsyyn on, joten naatiskellaan kuunnellen. AKI RÄISÄNEN Paul McCartney keikalla 2018. Patteriston takana Beatles-rumpali Ringo Starr. Macca kuviteltuna Matkalla Wiipuriin KIRJA Saara Finni: Wiipurin matka 1900 ja Seminaarista paluu 1906. Saara Finni 2020. TOIMITTAJA, KIRJAILIJA Saara Finnin vanhusten laitoshoidon epäkohdista kertova Suruvaippa-romaani sai 1980-luvulla aikaan laajan yhteiskunnallisen keskustelun vanhustenhoidosta. Teos sovitettiin myös näytelmäksi. Viime vuonna Saara Finni (s. 1938) julkaisi teoksen Wiipurin matka 1900 ja Seminaarista paluu 1906. Se vie aikamatkalle viime vuosisadan alun Karjalaan. Kirja on osittain fiktiivinen, mutta takana oikeat tapahtumat. Wiipurin matka 1900 pohjautuu kirjailijan äidin Maria Liisa Finnin muistiin merkittyyn muistelukseen siitä, kuinka hän ”pääs pienen tyttön isän kans Wiipuri toril”. Kirjassa muisto lavenee 272 sivun mittaiseksi kertomukseksi. Matkakertomuksen maustaa hengästyttävä määrä faktatietoa ajasta, tavoista, paikoista, ihmisistä ja työtavoista. Vanhoja valokuvia, karttoja ja piirroksia on runsaasti. Lähdeja haastatteluluettelo on mittava ja kattava. Kirjan toisessa, lyhyessä, novellissa Seminaarista paluu 1906 tavataan Saara Finnin kummisetä Antti Nurmiranta. Tämä palaa Sortavalasta junalla Antrean asemalle ja poikkeaa juttelemassa entisen opettajansa kanssa. Wiipurin matka 1900 ja Seminaarista paluu 1906 palkittiin Vuoden 2020 karjalaisena pitäjäja kyläkirjana. Teos on pääosin kirjoitettu Antrean murteella. Kuten yleensä, murreilmaisu asettaa lukijalle haasteita. Mutta se myös palkitsee: käytetty kieli naulaa kertomuksen aikaansa ja paikkaansa. ”Murteen käyttö on luontevaa ja korvaani yhtenäistä. Toki joitain itselle vieraita sanoja vilahtelee joukossa. Kirja säilyttää meille nykypolville vanhaa keskikannakselaista käyttökieltä erityissanastoineen. Murre vuorottelee kirjakielen kanssa sujuvasti. Kirjoittaja on tarkistuttanut murresanastonsa alueen murteen tuntijoilla. Karjalan murteiden sanasto ja sen taivutus saattoivat vaihdella pitäjittäin ja jopa kylittäin”, Karjalan Liiton liittovaltuuston 1. varapuheenjohtaja Martti Talja kirjoitti kirjan palkintoperusteluissaan. Erityismaininnan ansaitsevat kannen ulkoasu ja hieno valokuva. Kuvan on 1930-luvun alussa ottanut Saara Finnin eno, valokuvaaja Pekka Jantunen. Kannen kuvassa vasemmalla ovat kansakoulutarkastaja Antti Nurmiranta ja kirjailijan äiti Marja-Liisa. Oikealla ovat Nurmirannan puoliso Ksenia ja kirjailijan veli Eino. TUOMAS TALVILA › Kirjaa voi lainata kirjastoista tai sen voi ostaa tekijältä osoitteella vitmi@tintti.net tai puh. 040 70 11 323. Hinta Eläkeläiset ry:n jäsenille (mainitkaa jäsenyydestä tilatessanne) 25 euroa + 5 euroa postituskulut = 30 euroa. Eläkeläinen 3/2021 33
• KULTTUURI NIINA HAKALAHTI Lähetä runosi osoitteeseen Niina Hakalahti, Kukkolankatu 16, 33400 Tampere tai niina.hakalahti@sci.fi. RUNOPYSÄKKI M inulla on tapana haalia käsiini kirjoittamiseen liittyvää kirjallisuutta suunnilleen sitä mukaa kuin sitä ilmestyy. Tämän vuoden puolella olen lukenut muun muassa Mirjami Haimelinin ja Satu Rämön kirjan Kynä – kaikki tärkeä kirjoittamisesta sekä siihen liittyvän tehtäväkirjan. Aivan viimeksi luin Saara Henrikssonin monipuolisen julkaisuoppaan Sinä julkaiset kirjan. Uunituore kirja on vallan mainio tietopaketti kaikenlaisesta julkaisemisesta ja kirjallisista instituutioista. Jos esimerkiksi harkitsee omakustannetta, Henrikssonin kirja tarjoaa hyödyllistä tietoa ja vinkkejä. Haimelin ja Rämö siteeraavat brittikirjailija Jeanette Wintersonia, joka kehottaa ajattelemaan omaa mieltä varastona ja katselemaan ympärilleen. Mitä sellaista hyllyiltä löytyy, jota ei ole käyttänyt vuosiin? ”Vaikka kuinka kulahtanut muistonpuolikas saattaa osoittautua kirjoittamisen kannalta tärkeämmäksi kuin rajaton määrä netistä kaivettua informaatiota”, Mirjami Haimelin kirjoittaa. Runopysäkin monien runojen lähtökohta on usein ollut jokin muisto tai havainto, oma kokemus. Niin tälläkin kertaa. Kalervo Virran Jäähyväiset on juuri tällainen runo, jossa omat muistot ovat pääosassa. Luopumisesta kertova runo on koskettava. Tunnelataus syntyy siitä, että ajoon valmistautumisen nautinto sekä ”mutkateillä ajaminen” kuvataan niin elävästi ja yksityiskohtaisesti – vaihe vaiheelta. Samalla tieto siitä, että ”ajo” tapahtuu tallissa paikallaan, luo haikeutta ja vahvistaa luopumisen tunnelmaa. Yksittäinen metafora ”nautintojen mutkateillä” on paljonpuhuva. Virta kirjoittaa sähköpostin saatteessaan, että aihe ” ikääntyneen motoristin jäähyväisistä rautaratsulleen” oli tullut hänelle unessa mieleen. Motoristina Virta tietää, mistä kirjoittaa. Salli Kajosmäen Repunsielu-ru nossa on salaperäinen tunnelma. Lukija saa vain aavistuksen siitä, mitä reppu pitää sisällään. Reppu laajenee elämän vertauskuvaksi. ”Repunsielu” on viehättävä uudissana. Kajosmäki kirjoittaa sähköpostissaan: ”Olen taas käynyt ajatuksissa vanhoilla paikoilla, niistä syntyy tällaisia.” Niin Kalervo Virta kuin Salli Kajosmäkikin ammentavat muistoistaan, ja lopputuloksena on runoutta. Toisenlaisia kevätrunoja Sylvi Siraisen runo Kevät koostuu lakonisista havainnoista. Juuri siinä on myös runon viehätys. Esimerkiksi runoilija Toivo Laakso on kirjoittanut ”havainnoivia ja puhelevia runoja”. Sylvi Siraisen runo on monologimuotoinen. Muoto on tuttu esimerkiksi Maila Pylkköseltä. Pidän siitä, että asioita vain näytetään, mutta niitä ei tulkita lukijan puolesta. Asiat esitetään samanarvoisina, harakat tappelevat, lumi sulaa, maassa on koiran kakkaa. Jossain tämän keskellä on havainnoiva runon puhuja. Kevät on kuin pieni, eleetön lyhytelokuva. Raimo Pasasen nimettömässä ja lähes välimerkittömässä runossa havainnot ja runon puhujan sisäinen maailma sekoittuvat hienosti. Välimerkittömyys ja pienet alkukirjaimet säkeiden alussa tekevät runosta virtaavan, ja myös säkeenylitykset mahdollistuvat, esimerkiksi: ”moni pelkää valoa/pimeyttä enemmän.” ”Lipstikan punaiset nyrkit” on hieno näköhavainnosta johdettu kielikuva, ja muutenkin runossa on tuoreutta ja jännitettä. ”Valo paljastaa metsät/päivän ajaksi” – näennäisen yksinkertaisissa säkeissä on latausta. Leikkaamaan kyvytön kuunsirppi ja kuusten luisut hartiat jäävät mieleen. Hienoa, että saimme Runopysäkille kaksi omaäänistä kevätrunoa. Työtä ja juhlaa Pentti Lopinan Työn sankari -runo on kunnianosoitus velvollisuutensa täyttäneelle raatajalle. Lauriviitahenkisessä työläisen kuvauksessa on voimaa. Lyhyt ja napakka ilmaisu toi minulle mieleen myös jotkin Einari Vuorelan runot. Toiseksi viimeisessä säkeistössä pisteet kannattaa vaihtaa pilkkuihin. Myös osa isoista alkukirjaimista olisi hyvä vaihtaa pieniin runon lopussa, näin merkitys kirkastuu: Kun kerran palkintopäivä koittaa, se palkinto, jonka työstä voittaa, olisi kullattu puolin sekä toisin. Hänet korkeimmalle paikalle soisin. Työn sankari liittyy hieman vanhemman runouden kunniakkaaseen perinteeseen. Runon loppu jää sopivasti avoimeksi, jokainen voi miettiä mielessään, mitä palkinto tässä runossa merkitsee. Elina Kettunen runoilee murteella runossaan Juhlaton toivomus. Siinä tuodaan humoristisin keinoin esiin juhlia kaipaamattoman ihmisen näkökulma. Vaikka runo on verhottu vitsailuun, se sisältää aivan todesta otettavan viestin. Meillä ihmisillä on erilaisia toiveita, ja niitä olisi syytä kunnioittaa. ”Auttaisitte minnuu monin verroin,/jos synttäripäiväni tää,/hössöMuistojen voima Runopysäkinkin monien runojen lähtökohta on usein ollut jokin muisto tai havainto, oma kokemus. Niin tälläkin kertaa. Jäähyväiset Motoristi harmaantunut tahtoi vielä kerran nousta rautaratsunsa satulaan tuntea sen värisevän lähtöhaluja muristen. Kaivoi esiin kaapistansa ajovarusteet valitut puki päälleen nautiskellen menneet matkat muistoissansa kaihon kyynel silmissänsä. Meni sitten moton talliin poisti peiton pyörän päältä painoi avaimen paikoilleen nousi hitaasti satulaan ajomatkaan valmistuen. Jälkeen lähtötarkistusten painoi sitten käynnistintä tunsi koneen käynnistyvän tutun värinän ajokissaan valmiina matkaan käskettyyn. Laski alas visiirinkin siirsi vaihteen ajoon lähtöön hieman kaasua lisäten päästi kytkimen varoen tunsi ajokin pyörän pyörivän kuin matkaa tehden konsanaan. Ajoi sitten paikoillaan tallin lattialla muistoissaan keskituen tukemana matkain muistot mielessänsä nautintojen mutkateillä. Sammutti sitten moottorin nousi viimein satulasta peitti ratsunsa hyväillen. Kääntyi vielä ovensuussa kaihon kyynel silmissänsä ystävänsä hyvästellen. KALERVO VIRTA, LAUKAA 34 Eläkeläinen 3/2021
• Hienoa, että saimme Runopysäkille kaksi omaäänistä kevätrunoa.” tyksittä muistoihini jää.” Niinpä. Jokaisella pitäisi olla itsemääräämisoikeus myös merkkipäivien suhteen. Lähikirjaston aarteet ”Ihmiset kulkevat liian paljon keskitietä, vaikka pitäisi mennä outoa kohti”, professori, kielitieteilijä Janne Saarikivi on sanonut. Sitaatin löysin Kynä-kirjasta, johon jo alussa viittasin. Kirjoittamisessa tuo on hyvä sääntö. Outo osoittautuu usein aarteeksi. Olen lueskellut viime aikoina myös Annamari Ylianttilan Äidit ja kirjoittamisen ilo -kirjaa. Sen alaotsikkona on Opas leikkivään kirjoittamiseen. Alaotsikko kertoo kirjasta enemmän kuin pääotsikko. Toisin sanoen: kirjaan voi tarttua myös henkilö, joka ei ole äiti. Ylianttilan viitisen vuotta vanhassa kirjassa on monia hyviä harjoituksia, jotka vievät kohti leikillisyyttä. Ne sopivat niin runon kuin proosankin kirjoittajalle. Nyt kun kirjastot saavat taas todennäköisesti toimia normaalimmin, kannattaa tehdä retki lähikirjastoon ja hakea sieltä monipuolinen kattaus kirjoja iloksi ja inspiraatioksi. Kesän ja runouden iloa toivottaen. › ”Aistit avoinna” Toukokuun Runopysäkki-blogin runoilijat ovat Eeva-Helena Inomaa, Ilkka Jukola ja Saara Räikkä. Lue osoitteessa elakelaiset.fi/blogit Repunsielu Reppuuni sullonut maailmani salaisuuteni luottaen kuiskannut kuivannut kyyneleeni. Hymyillen syliini puristan matkani seuralaisen. SALLI KAJOSMÄKI, KEURUU Työn sankari Hän hirveän vahva ja nuori. Voimaa, tarmoa, sykki suoni. Hän päätään nosti pystymmäksi. Heitti jalkaa nopsaan edemmäksi. Hän hirttä laittoi hirren päälle. Nousi koti, katto joka säälle. Hän työpaikalleen kiireesti riensi. Toimeentuloa se perheelle tiesi. Eläkeikä hänelle viimein koitti. Aikaa on kulunut, vanhuus voitti. Kun kerran palkintopäivä koittaa. Se palkinto, jonka työstä voittaa. Olisi kullattu puolin sekä toisin. Hänet korkeimmalle paikalle soisin. PENTTI LOPINA, KARKKILA Juhlaton toivomus Juhliin ei oo syytä minkäänmoista, ettehän keräyksillä kiristele yhtä ja toista. Pinteestä minut päästäkää, eläke-eurojanne säästäkää. Peiliinkään ennee kehtoo ei kahtoo, eikä urospuolet nurkillain jahtoo. Eipä auta ennee paklit ei meikit, kauaksi jäivät jo lemmenleikit. Kuten jo äsken kerroin, auttaisitte minnuu monin verroin, jos synttäripäiväni tää, hössötyksittä muistoihini jää. ELINA KETTUNEN, JOENSUU Kevät Kainalosauvat ovat tuossa nurkassa, neuloin käsisuojat. Sulo Rollaattori on partsilla, käytän välillä. Eilen käytiin hevosia katsomassa, tallin edessä seisoivat loimet selässä. Pysähdyimme välillä katsellen kevään merkkejä. Linnuilla lemmenleikit käynnissä, harakat tappeli. Aurinko paistoi lämpimästi. Istuin penkillä, asettelin sauvat hyvin. Sain juttuseuraa. Kotimatkalla retkeilijä tiiraili lintuja, oli pongari. Tien yli juoksi valkoinen lumikko hiiren perässä. Lumikinokset sulaneet, luonto vielä ankea, koiran ulosteet ja uudet roskat, kasvomaskit. SYLVI SIRAINEN, HELSINKI Alijäähtynyt vesi putoilee pieninä tähtinä valo paljastaa metsät päivän ajaksi kaikenkaatava liukkaus toivoo tulevansa haudatuksi hiekkaan vähäinen kuunsirppi ei kykene leikkuutöihin paljastuu viimevuotista ruohoa lumen liepeistä odotan lipstikan punaisten nyrkkien paluuta moni pelkää valoa pimeyttä enemmän kuuset riisuvat lumipuvut luisuilta harteiltaan sieluni asuu yhdenhengen huoneessa. RAIMO PASANEN, ESPOO R O IN E P IIR A IN EN / K U V IA S U O M ES TA .F I Eläkeläinen 3/2021 35
• ELÄMÄ Kaikkea ei tarvitse tehdä itse alusta alkaen! PIIA RANTALA-KORHONEN A lkukesä on suloista aikaa, jolloin haluaisi vain nauttia luonnon heleästä vihreydestä ja lintujen laulusta. Kasvukausi ottaa vasta ensiaskeleitaan, niinpä raaka-aineiksi sopivat viimeiset viime syksynä pakastetut marjat, rapea keräkaali sekä ruoanvalmistusta helpottavat teolliset pakasteet ja puolivalmisteet. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse alusta alkaen! Toivottavasti on jo mahdollista kutsua ystäviä nauttimaan herkuista. Näillä resepteillä loihdit kohtuullisella vaivalla kesäisen brunssin. Piirakat ja salaatin voi valmistaa jo edellisenä päivänä, vain katkarapupiiras kaipaa lämmittämistä. Parsat valmistuvat muutamassa minuutissa. Surimi-salaatti Surimi on aasialaisten paljon käyttämä tuote, joka näyttää ja maistuu ravun lihalta, mutta on itse asiassa valmistettu vaalealihaisista kaloista. Surimi on edullista, vähärasvaista ja kevyttä syötävää. Sitä myydään pakastettuina puikkoina, jokainen puikko on kietaistu omaan muovikääreeseen, joka täytyy poistaa ennen valmistamista. Surimipuikot ovat sulattamisen jälkeen heti valmiit käytettäviksi esimerkiksi salaateissa, sushissa ja risotoissa. Ennen kun omat salaatit alkavat tuottaa satoa, suosin varhaiskaalia salaateissa sen mehevyyden ja ihanan aromin vuoksi. Kastikkeessa tuore inkivääri, valkosipuli, lime ja hunaja muodostavat makuaistia hivelevän yhdistelmän. noin 300 g varhaiskaalia 1 sipuli 1/3 kurkkua noin 100 g viinirypäleitä 150–200 g surimipuikkoja 0,5 dl suolapähkinöitä Kastike: 1 limen mehu 0,5 dl rypsiöljyä 1 rkl hunajaa 1 valkosipulinkynsi raastettuna 2–3 cm pala tuoretta inkivääriä raastettuna ½ tl suolaa Sekoita kastike salaattikulhon pohjalla. Suikaloi kaali juustohöylällä. Leikkaa sipuli ja kurssi suikaleiksi, puolita viinirypäleet. Sekoita kasvikset ja rypäleet kastikkeen kanssa sekaisin. Leikkaa surimipuikot pätkiksi ja asettele salaatin reunoille. Ripottele lopuksi suolapähkinät salaatin päälle. Katkarapupiiras Tämä piiras valmistuu nopeasti, jos käytät kaupan valmista piirakkataikinaa, mutta ei taikinan tekeminenkään kauan kestä. Piirakan ystävän kannattaa tehdä samalla vaivalla tupla-annos taikinaa ja pakastaa puolet odottamaan seuraavaa kertaa. Pohja: 2 dl vehnäjauhoja 2 dl pieniä kaurahiutaleita 1 tl suolaa 100 g margariinia ¾ dl kylmää vettä Sekoita kuivat aineet kulhossa. Nypi margariini sormenpäillä jauhoihin, lisää lopuksi kylmä vesi ja sekoita nopeasti taikinaksi. Levitä taikina voideltuun piirakkavuokaan sormilla ja kämmenillä taputellen niin, että taikina nousee reunoille asti. SUOLAISTA JA MAKEAA Alkukesän kepeä brunssi Piirakat ja salaatin voi valmistaa jo edellisenä päivänä, vain katkarapupiiras kaipaa lämmittämistä. Parsat valmistuvat muutamassa minuutissa. 36 Eläkeläinen 3/2021
• KALASTUS Keskusliitto kampanjoi hyvien kalavesien ja kestävän kalastuksen puolesta Täyte: 200 g pakastettuja, kuorittuja katkarapuja 4 dl kaurakermaa 3 munaa 2 rkl maissitärkkelystä 3 rkl tuoretta tilliä silppuna 3 rkl ketsuppia ½ tl valkopippuria 2 tl valkosipulisuolaa (juustoraastetta) Sekoita täytteen ainekset kulhossa, kaada massa piirakkavuokaan pohjan päälle. Ripottele halutessasi juustoraastetta piirakan päälle. Kypsennä piirakkaan uunin alimmalla tasolla ritilän päällä 200 asteessa noin 40 minuutin ajan. Anna piirakan vetäytyä vartin verran ennen tarjoilua, niin sitä on helpompi leikata. Parsaa ja bearnaisekastiketta nippu vihreitä, ohuita parsoja 1 pss bearnaisekastikeainesta Vihreät, ohuet parsat kypsyvät vesitilkkasessa isolla paistinpannullakannen alla viidessä minuutissa. Siinä ajassa valmistat kaupan valmiskastikkeen pussista! Leikkaa parsojen tyvestä 2–3 cm puisevaa vartta pois, muuta esikäsittelyä eivät ohuet parsat tarvitse. Käytä niin isoa paistinpannua, että parsat mahtuvat siihen kokonaisina vaakatasossa. Lorauta pannulle desin verran vettä, lisää parsat ja peitä pannu kannella tai isolla lautasella. Keitä liedellä noin viisi minuuttia, jona aikana ehdit valmistaa bearnaisekastikkeen pussin ohjeen mukaan. Kastikkeita saa myös ihan valmiina pahvipakkauksissa, jolloin se tarvitsee vain lämmittää. Joskus voi valita helpoimman tien keittiössäkin! Murupiirakka Herkullista piirakkaa valmistuu tällä ohjeella uunipellillinen. Osan voi pakastaa, jos koko satsi ei tule syödyksi parissa, kolmessa päivässä. Pakastemarjat sopivat piirakkaan mainiosti! 3 kananmunaa 3 dl sokeria 2 tl vaniljasokeria tai kardemummaa 2 dl rypsiöljyä 3 dl omenatuoremehua 6 dl vehnäjauhoa 3 tl leivinjauhetta 5 dl puolukoita, mustikoita, raparperiviipaleita tai omenakuutioita Muruseos: 50 g margariinia 1 dl sokeria + 2 tl vaniljasokeria 1,5 dl vehnäjauhoja Pane uuni lämpenemään 200 asteeseen. Levitä syvälle uunipellille leivinpaperia niin, että se ulottuu reunoille asti. Sekoita leivinjauhe ja vehnäjauhot keskenään. Sekoita muruseoksen ainekset sormilla nyppimällä toisiinsa – jos teet piirakkaa omenoista tai raparperista, voit lisätä seokseen teelusikallisen kanelia.. Vaahdota huoneenlämpöiset munat ja sokerit kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita vaahtoon varovasti vuorotellen öljy, mehu ja jauhoseos. Kaada seos uunipellille leivinpaperin päälle. Levitä taikina tasaisesti pellille. Ripottele marjat tai muut täytteet tasaisesti taikinan pinnalle. Ripottele sen jälkeen pinnalle muruseos. Kypsennä piirakkaa uunin toiseksi alimmalla tasolla noin 30 minuuttia, kunnes piirakka on pinnalta kauniin ruskea. Tarjoa piirakan kanssa pehmeää vaniljajäätelöä tai vaniljakastiketta. Pakastemarjat sopivat murupiirakkaan mainiosti. KUNNISSA TEHTÄVILLÄ päätöksillä on suuri vaikutus siihen, millaiset edellytykset vapaa-ajan¬kalastukselle ja kalatalouselinkeinolle on kunnan alueella. Kalatalouden Keskusliitto on julkaissut vinkit vuoden 2021 kuntavaaleihin, siitä miten kunnat voivat päätöksillään ja toiminnallaan edistää paikallista kalastusta ja elinvoimaista yritystoimintaa. -Kunnat ovat suurimpia yksityisiä vesialueen omistajia Suomessa sekä usein osakkaana laajemmassa yhteisten vesialueiden osakaskunnassa. Se tarkoittaa, että kunnat osallistuvat omistajana kalavesien hallintoon ja kantavat vastuunsa omistamiensa kalavesien hoidosta, toteaa toiminnanjohtaja Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliiton tiedotteessa. – Kalastuslaissa on annettu erityinen paino kalojen luonnonlisääntymisen turvaamiselle. Esimerkiksi kalojen lisääntymisalueiden kunnostamiseen ohjataan kansallista rahoitusta, mutta siihen tarvitaan myös paikallista omarahoitusta kuntatasolta, Karttunen vinkkaa. KALATALOUDEN KESKUSLIITON mukaan kalastusharrastuksen suosio on kasvanut muiden ulkoliikuntamuotojen tapaan koronan aikana. Kuntien tulee myydä kysyntää vastaavia kalastuslupia omille vesialueilleen, olla mukana päättämässä luvanmyynnistä yhteisomistuksessa oleville alueille tai osallistua laajempiin yhtenäislupiin. Tieto hyvistä kalapaikoista leviää nopeasti kalastajien keskuudessa ja houkuttelee kalastajia jopa satojen kilometrien päästä. Kuluttajatutkimuksen mukaan suomalaiset haluavat syödä kalaa nykyistä enemmän. Läheltä pyydetyn kalan saannin turvaamiseksi myös kaupallisten kalastajien lupatarpeet tulee huomioida. Kotimaisen kalan käyttö tulee huomioida kunnan hankinnoissa esimerkiksi suunnittelemalla kilpailutukset paikallista tuotantokykyä vastaaviksi, jotta paikallisilla tuottajilla olisi mahdollisuus osallistua, muistuttaa Karttunen. Kotimaisen, lähellä kalastetun tai kasvatetun kalan tarjoaminen kunnan ruokapalveluissa on Kalatalouden Keskusliiton tiedotteen mukaan ympäristöteko kalan pienen hiilijalanjäljen ja vähäisen, jopa negatiivisen ravinnekuormituksen ansiosta. Kalatalouden Keskusliiton mukaan kalastusharrastuk­ sen suosio on kasvanut muiden ulkoliikuntamuotojen tapaan koronan aikana. TU O M A S TA LV IL A Tieto hyvistä kala­ paikoista leviää nopeasti ja houkuttelee kalastajia jopa satojen kilometrien päästä.” Eläkeläinen 3/2021 37
• YHDISTYKSET Toimintatonni tukee ja kehittää Kukkia, kakkua ja sata joulupussia Kun fyysiset vierailut eivät korona-aikana olleet mahdollisia, veivät Jämsänkosken Eläkeläiset Linnakartanon palvelutaloon pääsiäisenä jaettavaksi narsisseja, kakkua, suklaamunia ja 15 paria sukkia. Yhdistyksessä valmistui myös sata joulupussia, jotka niin ikään vietiin Linnakartanoon jaettavaksi. Pusseissa oli joulukortin lisäksi virkattuja koriste-esineitä, suklaata ja pihlajanmarjakarkkeja. Lisäksi lahjalistalla oli sukkia, tyynyliinoja ja muita käsitöitä. Askartelupäiväksi eläkeläiset keittivät itselleen joulupuuron. ”On lisännyt kiinnostusta, muutahan meillä ei koronavuonna juuri ollut kuin nämä toimet. Jäsenet ovat tyytyväisiä, että saavat tuottaa iloa yksinäisille vanhuksille.” Ulkoiluretkiä ja vuokranmaksua Korona supisti Teuvan Eläkeläistenkin toimintaa, kokoontua ehdittiin kuitenkin neljästi alkuvuonna ja kolmesti syksyllä. Kesällä tehtiin kolme ulkoiluretkeä. Suurin osa toimintatonnista käytettiin vuokraan ja muihin välttämättömiin menoihin. ”Into ja aktiivisuus ei ole sammunut koronasta huolimatta.” Elämyksiä eläinpuistosta ja kyläkaupasta Hyrylän Eläkeläisten kaksipäiväinen retki elokuun lopulla suuntautui Ähtärin eläinpuistoon ja Tuurin kyläkauppaan. Mukana oli yhdistyksen jäseniä, ystäviä ja naapureita. ”Syksyllä retkeä muisteltiin valokuvien ja videoiden kera. Näin pääsivät mukaan nekin jäsenet, joilla ei ollut mahdollista olla kesällä matkassa. Motivaatio on lisääntynyt ja yhdistyksen toiminnan kehittämiseen on tullut uusia ideoita.” Historia tietoutta ja kulttuuri kokemuksia Hämeenlinnan Eläkeläiset halusi kiittää jäsenistöään vaikeissa olosuhteissa tehdystä yhdistystoiminnasta opintoja kulttuuriretkellä Turkuun. Tarjolla oli sosiaalista, historiatietoutta lisäävää ja kulttuurielämyksiä antava toimintaa. ”Retki virkisti toimintaamme, ELÄKELÄISET RY jakaa vuodelle 2021 hakemusten perusteella paikallisyhdistyksilleen ja aluejärjestöilleen Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAlta saatua kohdennettua toiminta-avustusta. Tämä niin sanottu toimintatonni on tarkoitettu käytettäväksi jäsenyhdistysten perustoiminnan-, vapaaehtoistoiminnan sekä harrastustoiminnan jatkuvuuden turvaamiseen, toiminnan kehittämiseen sekä toiminnan vetäjien ja toteutta jien kouluttamiseen. Eläkeläiset ry:n hallitus vahvisti toimintatonnien jakopäätökset 29.1. kokouksessaan. Kaikkiaan toimintatonnia haki 73 yhdistystä ja avustusta myönnettiin 61:lle yhdistykselle. Jaettava summa oli kaikkiaan 50?000 euroa. Hakijoille myönnettiin joko 500 euroa, 1?000 euroa tai 1?500 euroa. Koska toimintatonnien saajilta edellytetään seikkaperäisen selvityksen tekemistä avustuksen käyttämisestä, Eläkeläiset ry opastaa yhdistyksiä selvityksen tekemisestä syksyllä 2021. Tietoa näistä koulutuksista on ohessa, kannattaa seurata myös kurssikalenteria kotisivuillamme. ELÄKELÄISET RY hallitus on myöntänyt avustuksen 61:lle hakijalle, listaus näistä alla (Elry=paikallisyhdistys, Aj.=aluejärjestö): › Aavasaksan Elry › Anjalankosken Elry › Hangon Elry › Hankasalmen Elry › Havukosken Elry › Helsingin Aj. › Hyrylän Elry › Hämeenkyrö-Viljakkalan Elry › Hämeenlinnan Elry › Iin Elry › Jyväskylän Elry › Jämsänkosken Elry › Kaakkois-Suomen Aj. › Kaarinan Elry › Kainuun Aj. › Kajaanin Elry › Kallion-Vallilan Elry › Karkkilan Elry › Keski-Suomen Aj. Toiminta-avustukset vuodelle 2021 E läkeläiset ry jakaa vuosittain hakemusten perusteella paikallisyhdistyksilleen ja aluejärjestöilleen Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAlta saatua kohdennettua toiminta-avustusta. Tämä niin sanottu toimintatonni on tarkoitettu käytettäväksi jäsenyhdistysten perustoiminnan-, vapaaehtoistoiminnan sekä harrastustoiminnan jatkuvuuden turvaamiseen, toiminnan kehittämiseen sekä toiminnan vetäjien ja toteuttajien kouluttamiseen. Alla muutamia esimerkkejä siitä, miten toimintatonniavustuksia hyödynnettiin yhdistyksissä viime vuonna 2020. Toiminta ja kommentit on pääosin poimittu yhdistysten Eläkeläiset ry:lle palauttamista tilityslomakkeista. Karaokelaitteisto toiminnassa kuvattiin toukokuussa Kokkolan eläkeläisten puheenjohtajan Juhani Kolppasen kotona. Normaalisti karaokea lauletaan Kokkolan Eläkeläisten kokoontumispaikassa Snellmankodissa. TU O M A S TA LV IL A 38 Eläkeläinen 3/2021
• Toimintatonnikoulutukset syksyllä 2021 › KOULUTUKSEN SISÄLTÖ: Avustuksen käytön periaatteet, raportointi ja tilittäminen › KENELLE: Toimintatonni-koulutukset on tarkoitettu niille yhdistyksille, jotka ovat saaneet toimintatonniavustuksen vuodelle 2021 tai joiden vuodelle 2020 myönnetty avustus on siirretty käytettäväksi vuonna 2021. › KOULUTETTAVAT: Eläkeläiset ry edellyttää, että koulutukseen osallistuvat avustusta saaneista yhdistyksistä ne kaksi henkilöä, jotka käytännössä hoitavat raportoinnin ja tilityksen, esim. puheenjohtaja ja taloudenhoitaja. › MILLOIN: (suluissa aluejärjestöt, jonka jäsenyhdistyksille koulutus suunnataan) › 5.10. Jyväskylässä (Keski-Suomi, Pohjanmaa) › 11.10. Vantaalla (Uusimaa, Helsinki, Etelä-Häme) › 14.10. Tampereella (Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Satakunta) › 18.10. Kuopiossa (Savo, Pohjois-Karjala, Kaakkois-Suomi) › 22.10. Kempeleessä (Jokilaaksot, Lappi, Kainuu) › HINTA: 20 euroa/osallistuja. Matkaja ruokailukuluista vastaa osallistuva yhdistys. Ruokailut pyritään järjestämään mahdollisimman edullisesti. › Eläkeläiset ry toimittaa tarkemman kutsun, ilmoittautumisohjeet ja tiedon ruokailukustannuksista toimintatonnin saaneille yhdistyksille syksyllä. Pyydämme merkitsemään päivät jo nyt kalentereihinne. › Keiteleen Elry › Kempeleen Elry › Kiimingin Elry › Kiuruveden Elry › Klaukkalan Elry › Kuopio-Kallavesi › Laajasalon Elry › Lahden Elry › Lapinlahden Elry › Laukaan Elry › Lauritsalan Elry › Lempäälän Elry › Lohjan Elry › Loimaan Elry › Paltamon Elry › Pietarsaaren Elry › Pihlajamäki-Pihlajiston Elry › Piikkiön Elry › Pohjanmaan Aj. › Pyhäjärven Elry › Rajakylän-Länsimäen Elry › Rovaniemen Elry › Rytikarin Elry › Sallan Elry › Satakunnan Aj. › Savonlinnan Elry › Savon Aj. › Suolahden Elry › Suomussalmen Elry › Suonenjoki-Iisvesi Elry › Tampereen Elry › Teuvan Ery › Tornionseudun Elry › Tuusniemen Elry › Utajärven Elry › Uudenmaan Aj. › Vaajakosken Elry › Varkauden Elry › Vartiokylän Elry › Vieremän Elry › Ykspihlajan Elry › Ylivieskan Elry myönteistä palautetta on tullut myös ulkopuolisilta henkilöiltä, jotka ovat harkinneet liittymistä yhdistykseemme.” Aluejärjestöt yhdessä Rokuan maisemissa Kainuun ja Savon Aluejärjestöt toteuttivat elokuussa yhteisen kolmipäiväisen liikunnallisen luontoretken Rokuan kansallispuistoon. ”Yhteistoiminta järjestelyissä ja ohjelmien suunnittelussa kiinnosti sellaisiakin ihmisiä, jotka eivät aiemmin ole olleet aktiivisesti toiminnassa. Ystävätoiminta toisen aluejärjestön kanssa on tuonut uusia tuttavia, uusia ideoita ja henkeviä keskusteluja. Vastaavia retkiä on toivottu lisää, kun koronaepidemia on ohi.” Koster-valssi ja muuta karaokea Kokkolan Eläkeläiset hankki toimintatonniavustuksella karaokelaitteet. Laitteet ovat toimineet hyvin, ja pienen porukan laulutapahtumia Kokkolan Snellmankodilla päästiin viime vuonnakin järjestämään. ”Aktiiviryhmässä on ollut kymmenkunta ihmistä”, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Juhani Kolppanen. Hän iloitsee siitä, että itse karaokesoittimen ja mikrofonien lisäksi löytyi kassillinen karaokelevyjä edulliseen hintaan. ”Meillä on valittavaksi parisataa kappaletta”, kertoo Kolppanen, joka tämän jutun valokuvaajan kehotuksesta vetäisee malliksi suosikkeihinsa kuuluvan Koster-valssin. ”En minä koskaan ole mikään laulaja ollut, mutta vedän toisten harmiksi ja omaksi iloksi”. ”Kiinnostus on koronavuonnakin ollut hyvää, parempia aikoja odotellessa. Saamme kyllä lisää osallistujia jatkossa, kunhan pääsemme eroon koronasta. Periksi ei anneta eikä luovuteta.” Kainuun ja Savon Aluejärjestöt retkeilivät elokuussa Rokualla. M ER V I H Ö Y LÄ Pihlavan Eläkeläiset juhlii syyskuussa Porilaisen Pihlavan Eläkeläiset ry:n toiminta on aloitettu 3. syyskuuta 1961. 60-vuotisjuhlaa yhdistys viettää perjantaina 3.9.2021. Juhlapaikka on Virkistyshotelli Yyteri. Juhlatoimikunta on aloittanut juhlien esivalmistelun. Onhan sanonta: ” hyvin suunniteltu on puoliksi tehty!” Omat yhdistyksemme jäsenet ovat tervetulleita juhlaan. Sitova ilmoittautuminen elokuun 10. päivään mennessä. Juhlan viettäminen on tietysti kiinni edelleen siitä, mikä on mm. pandemian tuolloin ajankohtainen kokoontumisrajoitus. ERJA HELLMAN Limingan vappupiknikillä tutustuttiin kuntoiluvempaimiin Limingan Eläkeläiset kokoontuivat vappuna piknikille Keskuspuistoon. Kolean kevättuulen kangistamia jäseniä notkisteltiin puheenjohtaja Pirjo Luukisen johdolla. Samalla tutustuttiin kunnan hankkimiin kuntoiluvempaimiin, jotka todettiin hyviksi ja toimiviksi: ”Ei näitä saa vanhat vandaalit rikki”. Seuraava retki sovittiin Liminganlahden luontokeskukseen makkaranpaiston merkeissä. JORMA NIIRANEN Kunnan hankkimat ulkoliikunta­ laitteet todettiin hyviksi ja toimiviksi. Eläkeläinen 3/2021 39
• KOKOUKSIA Yhdistykset › EURA-SÄKYLÄ-KÖYLIÖN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pi­ detään 26.5.2021 klo 13 kylätalo Kauttuassa. Esillä sääntömääräi­ set asiat. Tervetuloa, johtokunta. › KAARINAN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous keskiviikkona 26.5.2021 klo 12.00 Keskusliikun­ tapuiston katetussa katsomossa (ulkoilmatilaisuus), Viipurintie 32, Kaarina. Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokoukselle mää­ räämät asiat. Johtokunta › UUDENKAUPUNGIN ELÄKELÄISET ry:n siirretty sääntömää­ räinen kevätkokous pidetään 27.5.2021 klo 12.00 Uudenkaupun­ gin Työväentalossa, Ylinenkatu 12, Uusikaupunki. Esillä kevätkokouk­ selle määrätyt asiat. Johtokunta kokoontuu klo 11.00. Kokouksis­ sa noudatetaan viranomaismää­ räyksiä. Tervetuloa! Johtokunta › KERAVAN ELÄKELÄISET ry:n yli­ määräinen kokous pidetään maa­ nantaina 31.5.2021 klo 15 Vierto­ lassa, Timontie 4. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, mm. vuoden 2020 tilinpää­ tös. Tervetuloa! Johtokunta › OULUN TYÖVÄEN ELÄKELÄISET ry:n ylimääräinen jäsenkokous pi­ detään maanantaina 31.5.2021 alk. klo 10.00 Kesäkoti Kympis­ sä, os. Keulapuomintie 11 Oulu. Kokouksessa käsitellään sääntö­ jen kevätkokoukselle määräämät asiat. Kokouksen edellä kahvitar­ joilu. Tervetuloa kokoukseen. Joh­ tokunta › KALLION-VALLILAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevät­ kokous pidetään tiistaina 1.6.2021 klo 13 alkaen Hermannin kerholla, Hämeentie 67, Helsinki, korona­ epidemian tilanteen mukaisesti sekä fyysisenä että etäkokoukse­ na linkillä https://meet.jit.si/kal­ lionvallilanelry Tervetuloa! Johto­ kunta › UTAJÄRVEN ELÄKELÄISET ry pi­ tää kevätkokouksen 1.6 klo 12.00 Kyöstinkorvikkeessa. Kevätkoko­ ukselle määrätyt asiat. Kahvitar­ joilu. Johtokunta › HIMANGAN ELÄKELÄISET ry:n koronarajoitusten vuok­ si 24.3.2021 pitämättä jäänyt ke­ vätkokous pidetään Toimintakes­ kus Kuunarissa 2.6.2021 klo 12. Esillä sääntöjen 7 §:n mukaiset asiat. Tervetuloa! Johtokunta › LIMINGAN ELÄKELÄISET ry:n ke­ vätkokous Lumijoen Työväenta­ lolla 2.6.2021 klo 12.00. Kimppa­ kyydeillä lähdetään, jos tarvitset kyytiä, ota yhteyttä Pirjoon puh. 040 590 7143 › KITTILÄN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään torstaina 3.6.2021 klo 12.00 alkaen Kittilän työväen­ talolla. Käsitellään sääntöjen määräämät ja muut jäsenten esittämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta › ETELÄ-ESPOON ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevät­ kokous pidetään maanantaina 7.6.2021 klo 12.00 Matinkylän Pirtillä, Keskipäivänkuja 4, 02210 Espoo. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kokoustila on avara ja hyvin ilmastoitu ja toi­ mimme koronarajoitusten mää­ rittämissä puitteissa. Tervetuloa! Johtokunta › JAKOMÄEN ELÄKELÄISET ry:n peruuntunut sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina 8.6.2021 kello 11.00 I­talon ker­ hotilassa Kankarepolku 5, 00770 Helsinki. Esillä kevätkokouksel­ le määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta. › LOHJAN SEUDUN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätko­ kous tiistaina 8.6.2021 klo 12. Loh­ jan Työväentalolla. Esillä sään­ tömääräiselle kevätkokoukselle määrätyt asiat. Käytämme ko­ kouksessa suusuojaimia ja nou­ datamme turvavälejä. Tervetuloa! Johtokunta › PORIN ELÄKELÄISET ry:n ylimää­ räinen kokous pidetään keskiviik­ kona 9.6.2021 kello 11.00 Porissa, Satakunnan Vas:n kokous tilassa, Eteläpuisto 14, 28100 Pori. Käsi­ tellään sääntömääräiset kevätko­ koukselle kuuluvat asiat. Tervetu­ loa! Johtokunta › HAUKIPUTAAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräisen kevät­ kokouksen uusi päivämäärä on 10.6.2021. klo 11.00 Heiton ta­ lossa, Törmäntie 15. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Nou­ datetaan koronarajoituksien mu­ kaisia käytäntöjä. Tervetuloa. Johtokunta › KEMIN ELÄKELÄISET ry:n koro­ nan vuoksi siirtynyt kevätkokous pidetään torstaina 10.6. klo 13. Kokouksessa käsitellään sääntö­ jen määräämät asiat. Kokous on yhdistelmäkokous: paikan pääl­ le tulijat ovat TUL­salissa (Torika­ tu 2) ja muut osallistuvat etänä verkon välityksellä. TUL­salissa on tarjolla kahvia klo 12 lähtien. Salissa kokoukseen osallistuvien on noudatettava silloin voimassa olevia koronaohjeita. Johtokunta › HALIKON ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous 14.6.2021 klo 12.00 Hehkun Ma­ jalla Sotilasmestarintie 12 Märy­ nummi. Käsitellään sääntömuu­ tos. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta › TAMPEREEN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään 14.6.2021 kello 11 Tapiolassa, Karhunkatu 71. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Jäsenet tervetuloa, kahvi­ tarjoilu. Johtokunta. › ETELÄ-VANTAAN ELÄKELÄISET ry:n siirretty, sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 15.6.2021 klo 12.30 Pikku­Buldersissa Viher­ kummussa, os. Usvatie 15 01670 Vantaa. Käsitellään sääntöjen ke­ vätkokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johto­ kunta › KAARELAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 16.6.2021 kello 13.00 Kaarelantie 86, Helsinki. Esillä ke­ vätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta › KONTULAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pi­ detään keskiviikkona 16.6.2021 al­ kaen klo 12.00 Nuorisotalo Luu­ pissa, Ostostie 4. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa. Johtokunta › PIIKKIÖN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään torstai­ na 8.7.2021 klo 11.30 Pontelas­ sa, Pontelanmäki 5. Esillä sään­ tömääräiset kevätkokousasiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johto­ kunta › YLÖJÄRVEN ELÄKELÄISET ry:n ylimääräinen jäsenkokous pide­ tään 18.8.2021 klo 11.00 Varikolla, Teollisuustie 24. Esillä kevätkoko­ ukselle määrätyt asiat. Kahvitar­ joilu klo 10.30. Tervetuloa. Johto­ kunta. Aluejärjestöt › ELÄKELÄISET HELSINGIN ALUEJÄRJESTÖ RY:N sääntömääräi­ nen kevätkokous pidetään tors­ taina 3.6.2021 alkaen klo 13.00. Kumpulan siirtolapuutarha, kerho huone Kalervonkatu 1 a, 00610 Helsinki. Kokouksessa kä­ sitellään sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa. Aluetoimikunta › ELÄKELÄISTEN SATAKUNNAN ALUEJÄRJESTÖ ry:n yleinen ko­ kous maanantaina 7.6.2021 kel­ lo 11.00 Porissa, Ravintola Liisan­ puiston auditoriossa, Liisankatu 20, 28100 Pori. Valtakirjojen tar­ kastus klo 10.30 alkaen. Käsitel­ lään sääntömääräiset kevätkoko­ ukselle kuuluvat asiat. Tervetuloa! Aluetoimikunta › ELÄKELÄISET RY:N JOKILAAKSOJEN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen kevätkoko­ us perjantaina 11.6.2021 klo 12.00 Kempeleen Työväentalossa, Kos­ kelantie 24, Kempele. Esillä ke­ vätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus klo 11.00 alkaen. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Aluetoimikunta › PIRKANMAAN ALUEJÄRJESTÖ ry:n kevätkokous 17.6.2021, Tapiola, Karhunkatu 71 Tampe­ re. Kokous klo 11, valtakirjat klo 10.30. Esillä sääntömääräiset asiat. Tervetuloa. Työvaliokunta YHDISTYKSET NRO 4 syyskuu ilmestyy 10.9. | aineisto lehdelle viimeistään 16.8. NRO 5 lokakuu ilmestyy 15.10. | aineisto lehdelle viimeistään 20.9. NRO 6 joulukuu ilmestyy 10.12. | aineisto lehdelle viimeistään 15.11. -lehden ilmestymisaikataulu 40 Eläkeläinen 3/2021
• Julkaisija Eläkeläiset ry Päätoimittaja Jan Koskimies Toimitussihteeri Tuomas Talvila Tilaukset ja osoitteen­ muutokset Anna Autio puh. 020 743 3610 anna.autio@elakelaiset.fi Lehti ilmestyy 6 kertaa vuonna 2021. Tilaushinta kotimaahan 30 euroa/vuosikerta Muut Pohjoismaat 40 e/vsk, muut maat 50 e/vsk Toimitus ja toimisto Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki puh. 020 743 3610 elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Ilmoitusmyynti Tmi Johanna Pelto johannapelto.fi 040 9030 141 johanna@johannapelto.fi Syntymäpäivät ja pois­ nukkuneet, syys­ ja kevät­ kokousilmoitukset osoitteeseen: elakelainen-lehti@ elakelaiset.fi Ulkoasu Tuomas Nikulin ISSN-L 0355-8290 ISSN 0355-8290 (painettu) ISSN 2242-3338 (verkkolehti) Botnia Print, Kokkola 2021 Puheenjohtaja Martti Korhonen Varapuheenjohtaja Marja Leena Makkonen Toimisto Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki elakelaiset@elakelaiset.fi elakelaiset.fi Toimisto palvelee ark. klo 9–15. Jäsenpalvelu jasenet@elakelaiset.fi Soittoaika kello 9–12, puh. 020 743 3610: jäsenmaksut, osoitteen muutokset, kurssienja jäsentapahtumien ilmoittautumiset, materiaalitilaukset, Eläkeläinen-lehden tilaukset. Muina aikoina pyydämme käyttämään henkilökunnan suoria puhelinnumeroita. Kesätauko: Toimisto ja jäsenpalvelu ovat kiinni 21.6.–8.8.2021. Kaikki maksut (mukaan lukien jäsenmaksut) IBAN FI11 1012 3000 0714 70 Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@ elakelaiset.fi Toiminnanjohtaja Jan Koskimies puh. 040 747 0776 Jäsenvastaava Anna Autio puh. 044 751 1030 jäsenrekisteri, yhdistysrekisteri Henkilöstö­ ja talousvastaava Heli Grönroos puh. 050 529 0399 Aluetyön suunnittelija Anna Eskola puh. 044 751 1031 Järjestösuunnittelija Anu Mäki puh. 040 839 7699 Koulutussuunnittelija Tiina Rajala puh. 040 582 4319 Toimistoassistentti Jukka Mustakallio puh. 044 751 1032 Monikulttuurisuustyön suunnittelija Eva Rönkkö Opintovapaalla 31.7. 2021 saakka Monikulttuurisen toiminnan ohjaaja Evgeniya Mazurova puh. 044 7631 482 Tiedottaja Tuomas Talvila puh. 050 570 9716 SYNTYMÄPÄIVIÄ POISNUKKUNEITA 97 vuotta 23.4. Eila Raanoja, Anjalankoski 96 vuotta 14.8. Mirjam Salminen, Loimaa 94 vuotta 8.9. Hanna Asikainen, Jyväskylä 93 vuotta 18.6. Lasse Hakala, Etelä-Vantaa 2.7. Raimo Hoivanen, Etelä-Vantaa 91 vuotta 13.7. Anja Erlin, Kaarina 17.7. Matti Virtanen, Kaarina 90 vuotta 26.3. Tauno Henrikki Auvinen, Kajaani 1.5. Aune Taipale, Etelä-Vantaa 15.6. Pentti Hakala, Loimaa 24.6. Antti Soini Johannes Rimpiläinen, Kajaani 25.6. Sirpa Ahola, Etelä-Vantaa 28.6. Joel Hongisto, Loimaa 15.7. Kauko Hattunen, Kajaani 85 vuotta 22.5. Lilli Salola, Anjalankoski 29.5. Paavali Kääriäinen, Helsinki 22.6. Hannes Leskinen, Oulu 28.6. Leevi Uhlbeck, Pori 30.6. Anja Inkeri Kettunen, Kajaani 16.7. Rauha Jauhiainen, Reisjärvi 17.7. Ahti Hautamäki, Reisjärvi 10.8. Olavi Kananen, Pihtipudas 10.8. Liisa Pietilä, Pihlava 16.8. Esko Kotilainen,Tikkurila 23.8. Jaakko Härkönen, Kajaani 8.9. Paavo Johannes Heikkinen, Kajaani 80 vuotta 29.5. Ritva Sairanen, Kallio-Vallila 2.6. Hilkka Salokangas, Pihlava 9.6. Inkeri Annala, Reisjärvi 11.6. Pekka Varis, Etelä-Vantaa 17.6. Kaija Lampi, Kallio-Vallila 19.6. Esko Hämäläinen, Etelä-Vantaa 20.6. Elsi Mirjami Karppinen, Pello 23.6. Kaarina Heikkinen, Kajaani 27.6. Irja Kemppainen, Hyrynsalmi 28.6. Juhani Oikarinen, Kajaani 3.7. Tapani Selin, Pihlava 27.7. Else Selin, Pihlava 30.7. Pentti Mäkilä, Loimaa 1.8. Arja Mikkonen, Kajaani 9.8. Taisto Väisänen, Suomussalmi 21.8. Simo Kulmala, Loimaa 4.9. Ritva Lukkari, Suomussalmi 8.9. Ilpo Humalalampi, Reisjärvi 75 vuotta 13.5. Marja-Leena Laaksonen, Etelä-Vantaa 31.5. Maire Kolehmainen, Korso 7.6. Matti Keränen, Hyrynsalmi 7.6. Saara Pöllänen, Suomussalmi 9.6. Seija Salmivaara, Kotka 14.6. Keijo Vuorio, Kirkkonummi 16.6. Jukka Danielsson, Pihlava 28.6. Arja Kuoppala, Kotka 1.7. Esko Lilja, Vammala 3.7. Senja Moilanen, Suomussalmi 10.7. Katja Peltokangas, Kaarina 21.7. Raija Porkka, Jyväskylä 26.7. Tuula Halttunen, Kaarina 27.7. Eeva Tihinen, Etelä-Vantaa 31.7. Helena Laure´n, Kaarina 15.8. Tarja Hurme, Loimaa 16.8. Esko Heikkinen, Hyrynsalmi 26.8. Eero Mikkonen, Kajaani 26.8. Tuula Moilanen, Suomussalmi 30.8. Rauha Piirainen, Kajaani 4.9. Hannele Ristimäki, Loimaa 70 vuotta 13.5. Pirjo Seppälä, Anjalankoski 3.6. Juuso Hietarinta, Korso 23.7. Ola Näsi, Pihlava 25.8. Marja Lehtiö, Loimaa 7.9. Raija Lempinen, Kaarina 65 vuotta 8.5. Mauri Matero, Suomussalmi 30.5. Kirsi Ukkonen, Anjalankoski 11.6. Kari Mäkirinta, Pihlava Tampereen Eläkeläiset Marja-Liisa Ikävalko Kaarinan Eläkeläiset Virtanen Pekka Kauhajoen Eläkeläiset Alpo Elmeri Niemistö Oulaisten Eläkeläiset Hilda Tellervo Isokangas Pietarsaaren Eläkeläiset Kerttu Lappi Terttu Hakola Kalevi Timonen Kemijärven Eläkeläiset Ali Aimo Artturi Salmela Korson Eläkeläiset Aune Lehtinen Raili Schwab Reisjärven Eläkeläiset Martta Matleena Niskanen Kempeleen Eläkeläiset Martti Heinonen Kiimingin Eläkeläiset Elma Siekkinen Raahen Eläkeläiset Matti Törmäkangas Anneli Kellola Meeri Mannermaa Veikko Lassila Etelä­Vantaan Eläkeläiset Unto Kalevi Asikainen Sorsakosken Eläkeläiset Aino Tellervo Rankinen Pihlavan Eläkeläiset Kari Palmu Eläkeläinen 3/2021 41
• YHDISTYKSET EIJA LAAKSO – SATTUIPA MAHTAVA sää meidän ulkoilupäivällemme! Ihana auringonpaiste ja +10 astetta! Näin huudahtelivat Suomussalmen Eläkeläiset ry:n jäsenet perjantaina 16.4. Taivalalasen lammella, minne kokoonnuttiin viettämään virkistysja ulkoilupäivää. 30 osallistujan joukosta suurin osa lähti pilkkimään, muut kävelemään kovalla hangella järven jäällä. Kaikki saivat nauttia lämpimästä auringon paisteesta ja mukavasta juttuseurasta, kun pitkästä aikaa voitiin tavata ulkona, turvallisesti. Eipä silti, Kainuussa ja varsinkin Suomussalmella koronaepidemia on ollut hyvin hallussa, paikkakunnalla on todettu virallisesti vain kuusi tartuntaa koko vuoden aikana. ”Hei, mikä vehje toi on?”, kyseltiin Jormalta, kun hän pudotti avantoon ”kalakellon”, kaikuluotaimen. Siinä näkyi pieniä kaloja, joita ui jatkuvasti juuri jään alla. Vaan eipä ne tarttuneet onkijan koukkuun! Mutta Eeronpa koukkuun tarttuivat, hän sai yhteensä 26 pientä kalaa. Suurimman kalan, noin 200 grammaa paiPilkkijöiden kaikuluotain oli mielenkiinnon kohteena. Suomussalmen ulkoilupäivä tarjosi aurinkoista yhdessäoloa ja pilkkisaalista Valkeakoskella käveltiin Säterille VALKEAKOSKEN Eläkeläiset teki 5.5. kävelyretken entisen Säterin tehtaan alueelle, jossa järjestetään Työväen Musiikkitapahtuma heinäkuussa. Mukana ollut muutama entinen Säterin työntekijä sai samalla verestää muistoja työvuosiltaan. Mitään pikamarssia emme retkeä tehneet, vaan välillä pysähdyimme vetämään happea ja ihailemaan keväistä maisemaa. Retki kesti puolitoista tuntia ja mukana oli 12 henkilöä. Puolipilvinen, vaikkakin hiukan tuulinen sää oli juuri sopiva ulkoiluun. HARRI ASIKAINEN navan ahvenen pyydysti Kari. Tunnin aikana saatiin yhteensä 71 kalaa, paino muutamasta grammasta 200 grammaan. Sillä välin kun toiset kävelivät, paistattelivat aurinkoa ja onkivat, Tuula ahersi grillimakkaroita paistaen. Ja hyvältä ne maistuivatkin ulkosalla! Senja ja Eeva laulattivat porukkaa ruokailun päälle ja sitten Helena veti reippaan jumppatuokion. Lopuksi Jorma jakoi kaikille Liikuntavihkon 2021 ja näin aloitimme Eläkeläiset ry:n Liikumme luonnossa -kampanjan. Vihkoja on tarkoitus jakaa lisää seuraavissa tapahtumissa, esimerkiksi toukokuun lopulle suunnitellussa luontoretkessä Hossan kansallispuistoon. › Liikumme luonnossa -hankkeen Liikuntavihkoja voivat yhdistykset tilata maksutta Eläkeläiset ry:n toimistolta. Verryttelyjumppa vedettiin Taivalalasen lammen aurinkoisissa maisemissa. HELSINKILÄISEN Kallion-Vallilan Eläkeläisten valokuvakerhon maalis-huhtikuun kuvausaihe oli Kevättä ilmassa. Kuvasatoa netissä löytyy Kallion-Vallilan Eläkeläiset ry:n kotisivujen kautta. Myös Vaasan Eläkeläiset ry:n Digikamerakerho toimii ja kuvaa aktiivisesti koko ajan. Kuvasatoa löytyy kerhon Facebook-sivulta, samoin 12-minuuttinen video, joka kertoo kerhon toiminnasta ja historiastakin. › kallio-vallila-el.net › vaasanelakelaiset.com Kevättä ilmassa valokuvakerhoissa ANU ALLT / KALLION-VALLILAN ELÄKELÄISET RY:N VALOKUVAKERHO 42 Eläkeläinen 3/2021
• KRYPTO RISTIKON 2/2021 RATKAISU KRYPTON 3/2021 ratkaisut on lähetettävä 30. heinäkuuta mennessä osoitteella: Eläkeläinen-lehti Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Kuoreen ei saa panna tehtävän ratkaisun lisäksi muuta postia järjestölle tai lehdelle. Kuoreen on kirjoitettava sana KRYPTO. Ristikon 2/2021 oikein ratkaisseiden joukosta onnetar nosti seuraavat nimet: Maija Lehonmaa, Loviisa ja Esa Riipi, Sodankylä. Onnittelut voittajille! 3/2021 Ratkaisijan nimi Osoite Postitoimipaikka SEURAAVASSA NUMEROSSA Edustajakokous linjaa järjestön strategiaa kohti tulevaa TEEMA: Kulttuuri ja harrastukset Eläkeläinen 4/2021 ilmestyy 10. syyskuuta. Eläkeläinen 3/2021 43
• Etuovemme yhteiseen hyvään tradeka.fi/liity Osuuskunta Tradeka on moderni omistajaosuuskunta, joka tuottaa yhteistä hyvää. Tarjoamme jäsenillemme tuntuvia taloudellisia etuja ja palautamme tuloksestamme vähintään 10 % yhteiskunnalle – niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Johtoajatuksenamme on merkityksellinen omistajuus ja inhimillisemmän markkinatalouden toteuttaminen. Lunasta avaimesi yhteiseen hyvään: Lukuisia helpomman arjen etuja Tradekan jäsenille. -25 % Kotisiivouksesta ja muista kodin palveluista jopa