Eläkeläinen 03/2021 - Lehtiluukku.fi

Eläkeaikeet myöhentyneet selvästi 6 | Lähikurssit jatkuvat syyskaudella 18 | Alkukesän kepeä brunssi 36 Kuntavaalit ovat vaikuttamisen paikka 8 3/2021 | 21. toukokuuta 2021 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Kalevi Kivistö näkee toiminnalle tulevaisuudessakin isoja mahdollisuuksia. On kuitenkin pystyttävä tarjoamaan nykypäivän ihmisiä kiinnostavaa toimintaa. 22 Järjestöt tekevät arvokasta työtä
kin myös yhteiskunnan tukea työllemme. Sehän tuo hyödyn myös kunnille ja kaupungeille. Mitä terveempinä pysymme henkisesti ja fyysisesti, sitä parempi kaikille. Kaikilla paikkakunnilla ei tahdota tätä riittävästi ymmärtää. Tilojen kanssa on ongelmia, mutta myös muuta tukea ja mahdollisuuksia on niukasti tarjolla eläkeläistoiminnalle. On tärkeää äänestää valtuustoihin niitä ihmisiä, jotka asian oivaltavat. HYVÄÄ KESÄN odotusta. Tätä kirjoittaessa järvi on vielä jäässä ja kolea tuuli puhaltaa. Mutta kesä on ovella. Toivottavasti rajoitukset purkautuvat ja me pian jo tapaamme. E läkeläistoiminta voi toivottavasti jo lähitulevaisuudessa palata melko normaaliin, mutta monella tavalla uudenlaiseen aikaan. ”Uusi normaali” edellyttää uutta ajattelua, mutta voi myös synnyttää uutta. Monissa eläkeläisyhdistyksissä puskettiin pandemian läpi etäyhteyksien välityksellä, ja digitalisaatio on varmasti valttia myös pandemian jälkeen. Eläkeläiset ry tukee paikallisyhdistyksiään koulutuksilla ja avaamalla kaikille yhdistyksille omat kotisivut. Ne ovat tarpeen niin edunvalvonnassa, jäsenhankinnassa kuin toiminnassakin. Jäsenhankinnassa koronan aiheuttaman loven kiinni kurominen on haastavaa. Tarvitaan uusia eläkeläispolvia houkuttelevaa toimintaa ja uutta näkyvyyttä niin netissä kuin netin ulkopuolella. Mikäli koronavuosi on herättänyt ihmisissä yhteisöllisyyden kaipuuta, on meidän voitava siihen vastata. Jäsenmaksulle on myös saatava vastinetta toiminnan ja jäsenetujen muodossa. JÄRJESTÖN OMISTAMA lomakeskus Kuntoranta jouduttiin pandemian aiheuttaman asiakaskadon vuoksi ensin sulkemaan ja lopulta myymään. Uusikin omistaja haluaa kuitenkin säilyttää lomakeskuksen eläkeläisten käytössä ja tarjota palveluita nimenomaan eläkeläisväestölle. Kuntorannan myynti on ollut järjestön tavoitteena jo vuosia, sillä näin järjestön resursseja voidaan paremmin suunnata varsinaiseen järjestötyöhön, edunvalvontaan ja valtakunnalliseen toimintaan. Valitettavasti uusi aika näyttää myös leikkaavan Eläkeläiset ry:n taloutta. Järjestö saa merkittävän osan tuloistaan veikkauksen tuotoista, joita korona leikkasi paljon, ja tuotot tulevat todennäköisesti edelleen pienenemään. Maan hallitus päätti puoliväliriihessään onneksi paikata tilannetta seuraavien kahden vuoden osalta. Samalla tukijärjestelmää tullaan kuitenkin uudistamaan ja eläkeläisjärjestöjen on yhdessä vakuutettava päätöksentekijät tuen tärkeydestä. UUSI ALKU koittaa järjestötoiminnassa uudenlaisena, mielenkiintoisena ja haastavana. Yksi ei kuitenkaan muutu: avainasemassa ovat edelleen ne tuhannet jäsenemme, jotka luovat toimintaa ja ajavat eläkeläisten asemaa yhteiskunnassa. Hyvää kesää kaikille lukijoille! JAN KOSKIMIES, PÄÄTOIMITTAJA KUNNALLISVAALIT OVAT tärkeimmät vaalit eläkeläisten palvelujen kannalta. Se, miten vapaaehtoistoiminnan edellytykset järjestetään, päätetään kunnassa. Samoin esimerkiksi se, minkälaisia liikuntatiloja on käytettävissä. Sosiaalisen kanssakäymisen puute on painanut korona-aikana rajusti. Sekä yksinäisyyden henkinen painolasti että fyysisen kunnon lasku ilman yhteistä jumppaa, tanssia ja kuntosaleja ovat koetelleet. Nyt on kuitenkin valoa ikkunassa. Epidemiaa ollaan saamassa kuriin, ja on tärkeää nostaa järjestötoiminta uudelleen ylös. Olen varma, että siinä onnistumme. Järjestöinä tarvitsemme kuitenJärjestötoiminnan uusi alku Vaalit tulevat, oletko valmis? 3/2021 Kannen kuva Tuomas Talvila Eläkeaikeet myöhentyneet selvästi 6 | Lähikurssit jatkuvat syyskaudella 18 | Alkukesän kepeä brunssi 36 Kuntavaalit ovat vaikuttamisen paikka 8 3/2021 | 21. toukokuuta 2021 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Kalevi Kivistö näkee toiminnalle tulevaisuudessakin isoja mahdollisuuksia. On kuitenkin pystyttävä tarjoamaan nykypäivän ihmisiä kiinnostavaa toimintaa. 22 Järjestöt tekevät arvokasta työtä SENNI JA SAFIRA POIMINTA Yksi ei kuitenkaan muutu: avainasemassa ovat edelleen jäsenemme.” PUHEENJOHTAJALTA MARTTI KORHONEN PÄÄKIRJOITUS ”On turha edes sanoa hyväksyvänsä vanhenemista, kun sille ei mitään voi.” Pekka Isaksson Kävelypässien blogissa Lue blogejamme: elakelaiset.fi/blogit Paneeli suorana lähetyksenä EETU ry:n kuntavaalipaneelin tallenne on nähtävänä verkossa. 8 Välimuotoinen asuminen Ikääntyneiden asumistarpeiden muutoksiin tulee kunnissa varautua. 15 Sotepamfletti Antti Holopainen kirjoitti jotain henkilökohtaista mutta samalla poliittista. 17 Kuntorannalle uusi omistaja ”Parhaimmillaan tässä ratkaisussa voittivat kaikki”. 27 Toimintatatonnista tukea Esimerkit kertovat, mitä avustuksella on viime vuonna tehty. 38 Vakiot Kalevin kynästä 19 Kurssikalenteri 21 Pensionären 28 Runopysäkki 34 Krypto 43 2 Eläkeläinen 3/2021
AJASSA TIINA RAJALA K ansan Sivistystyön Liiton KSL-opintokeskus tarjoaa Eläkeläiset ry:n jäsenille kaksi kurssia yhdistysten toiminnan tueksi. Voit ilmoittautua mukaan tähän maksuttomaan koulutukseen, jos olet innostunut ihmisten kanssa toimimisesta, yhdessä tekemisestä ja haluat tehdä maailmasta paremman paikan elää. Millainen maailma on koronan jälkeen? Mikä teitä yhdistyksessä puhuttaa? Miten kertoisitte muillekin ajatuksistanne käsityöaktivismin keinoin tai pienen performanssin avulla? Ryhdy kulttuuriaktivistiksi ja järjestä omalla paikkakunnallasi iloisia pajoja, jotka tekevät asianne tutuksi muillekin. Yhdessä tekeminen ja puhuminen on voimakas keino tuottaa iloa ja yhteisöllisyyttä. Koulutuksessa opit kädentaitoja, performanssin tekemistä ja ryhmän ohjaamistaitoja, jotka muuttavat maailmaa paremmaksi. Osaat kertoa kiinnostuneille ”pehmeästä aktivismista” ja innostaa ihmisiä omalla esimerkilläsi. Kulttuuriaktivistin tunnistaa koulutuksen jälkeen osaamismerkistä! Sisällöt 2021 › Mitkä ovat oman paikkakuntani potentiaaliset yhteistyökumppanit? › Ryhmän kuunteleminen ja ryhmään reagoiminen. Keskustelun aiheen syventäminen. › Tunnet vähintään 5 erilaista taide tms. menetelmää ja osaat ohjata menetelmän perusasiat omalle ryhmällesi. › Aktivismipajan tavoite ja aikataulutettu suunnitelma. 2022 › Arviointi lähtötilanteesta toteutukseen – mitä tehtiin, miten onnistui? › Vuorovaikutus oman ryhmän kanssa ja kehittämisen paikat sekä paremman tulevaisuuden unelmointi. Kulttuuriaktivisti yhdistyksen innostajana › KOULUTUKSEN KESTO: kaksi päivää syksyllä ja kaksi päivää keväällä › PAIKKA JA AIKA: Turku 27.–28.9.2021 ja 13.–14.5.2022 Oulu 30.9.–1.10.2021 ja 6.–7.5.2022 Koulutus on osallistujille maksuton sisältäen majoitukset, ruokailut ja kohtuulliset matkakulut. › ILMOITTAUTUMINEN: 15.6. mennessä Tiina Flygarelle osoitteeseen tiina.flygare@ksl.fi Tiinalta voi kysyä lisätietoja, puh. 050 590 0709. Kummallekin kurssille mahtuu 15 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuminen on sitova. Peruutukset on tehtävä viimeistään kolme viikkoa ennen koulutuksen alkua hotellin peruutusehtojen mukaisesti. Muutaman vuoden takainen KSL-opintokeskuksen Tilkusta peitoksi -kulttuuriaktivismiprojekti saavutti suursuosion. Eläkeläiset ry:n paikallisyhdistysten kerhoissa tehtiin tilkkuja ja niistä pieniä peittoja. Niistä koottiin Vuokatin kesäpäivillä 2017 valtava tilateos. Ryhdy kulttuuriaktivistiksi! KSL-opintokeskus järjestää Eläkeläiset ry:n kanssa yhteistyössä kaksi maksutonta koulutuskokonaisuutta yhdistysten toiminnan tueksi. Eläkeläinen 3/2021 3
YHTEISKUNTA Lieksa tähtää ikäystävällisyyteen Eläkeläisyhdistyksen aloite johdatti kaupungin kansainväliseen Ikäystävällisten kuntien verkostoon. Kimppakyyti-liikennöinti ja moni muu asiaa saa eläkeläisiltä kiitosta. TEKSTI JA KUVAT TUOMAS TALVILA L ieksan kaupunki on nyt myös mukana Maailman terveysjärjestö WHO:n Ikäystävällisten kuntien verkostossa. Kaupunginhallitus päätti verkostoon liittymisestä helmikuussa 2020, Eläkeläiset ry:n paikallisyhdistyksen Lieksan Seudun Eläkeläiset ry:n aloitteesta. Lieksassa on juuri valmistunut ikäystävällisyyden arviointi lomakekyselynä, kertoo kaupungin hyvinvointikoordinaattori Juha Ryynänen. Eri osatekijät on siinä pisteytetty ja niiden pohjalta tehty kehittämisehdotuksia. Lieksassa ikäihmisten sosiaalija terveyspalvelut tuottaa Pohjois-Karjalan sosiaalija terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote. Kaupungin vastuulla ovat mm. liikunta-, kulttuurija vapaa-ajan palvelut sekä kaavoitukseen ja osallisuuteen liittyvät asiat. Kartoituksessa on Ryynäsen mukaan noussut esiin selkeitä käytän4 Eläkeläinen 3/2021
Lieksa Lieksa on 10?884 asukkaan kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnan koillisosassa Pielisen rannalla. Lieksan kaupunki on perustettu 1973, kun Lieksan kauppala ja Pielisjärven kunta yhdistyivät vuonna 1973. Pinta-alaltaan Lieksa on 4067,72 km2. Lieksa tunnetaan luonnosta – Ruunaan kosket itärajan tuntumassa, Kolin kansallismaisemat Pielisen länsirannalla. Lähde: lieksa.fi Lieksa nioreille, kertoo Ryynänen. – Siellä voivat jatkossa ikäihmisetkin tavata toisiaan kahvihetken merkeissä, ja paikka mahdollistaa hyvin myös sukupolvien kohtaamisen. Ikäystävällisellä suunnittelulla on Lieksassa kysyntää. Väestö ikääntyy, ja 65 vuotta täyttäneiden yksinasuvien määrä on selvästi maan keskiarvoa korkeammalla. – Yksinäisyys ja suoranainen arvottomuuden tunne ovat monen ikäihmisten vakavia ongelmia. Niihin ongelmiinkin haluamme eri toimijoiden voimin pureutua, vaikka yhtä patenttiratkaisua ei tässä ja nyt olekaan oleKaupungin hyvinvointikoordinaattori Juha Ryynänen vie eteenpäin Lieksan ikäystävällistä suunnittelua. LIIKKUMINEN ON yksi avainkysymyksistä laajassa Lieksan kaupungissa, jossa sivukyliltä keskustaan voi olla useamman kymmenen kilometriä suuntaansa. Kaupungin ylläpitämää julkista liikennettä Lieksassa ei ole, mutta Kimppakyyti-asiointiliikenne saa eläkeläisiltä kiitosta. Se noutaa ihmisiä kyliltä ja kuljettaa pariksi tunniksi keskustaan asioimaan. –Siitäkin asiasta meidän yhdistys aikanaan teki kannanottoja ja esityksiä, Tauno Nevalainen muistuttaa. – Kyllä se toimii, salista vahvistetaan. – Joka päivä Kimppakyyti ei kuitenkaan kulje, siinä olisi vielä parantamisen varaa. nön tarpeita. Esimerkiksi toivotaan lisää penkkejä katujen varsille, pyöräteiden ja jalkakäytävien parempaa ryhmittelyä ja esteetöntä kulkemista. Seniorien digiopastukselle on myös kysyntää. RYYNÄNEN KERTOO, että kaupungissa on jo aikaisemminkin panostettu vahvasti muun muassa ikääntyneiden liikuntapalveluihin. – Erityisliikunnanohjaajamme järjestämä toiminta on ollut erittäin suosittua. Tietysti korona-rajoitukset ovat vaikuttaneet siihen, kuten kaikkeen toimintaan. Lieksassa toimii kaupungin, Siun soten ja yhdistystoimijoiden yhteistyössä pyörittämä perheiden Kohtaamispaikka. Se on saanut maakunnallistakin tunnustusta. – Jo ennen koronaa oli Kohtaamispaikkaa tarkoitus laajentaa myös semassa, hyvinvointikoordinaattori Juha Ryynänen toteaa. ON TORSTAI, 29. huhtikuuta. Lieksan Seudun Eläkeläiset kokoontuvat viikoittaiseen kerhoonsa kaupungin keskustan Kulttuuritalon kokoustilaan. Alueella mennään kahdenkymmenen hengen rajoituksen ehdoilla, mutta kaikki ovat iloisia siitä, että kokoontuminen kuitenkin on mahdollista. Tänään kerhossa keskustellaan ikäystävällisestä kaupungista. Viljo Pulkkinen on Lieksan vanhusneuvoston jäsenenä ollut mukana asettelemassa ikäystävällisen Lieksan askelmerkkejä. Pohjana on ollut muun muassa ikäystävällisyyden arviointilomake. – Kyselyn mukaan moni asia on keskivertoa paremmalla mallilla, joskin viilaamistakin on, Pulkkinen tiivistää. – Täällä kuunnellaan vanhuksia, on jalkauduttu hoivapaikkoihin, ja esteettömyyskin on jopa yllättävänkin hyvin huomioitu. Toiminnassa pitkään mukana ollut Tauno Nevalainen vahvistaa, että kaupungin puolelta eläkeläisten ja ikäihmisten huoli on otettu kyllä hyvin huomioon. – Yhteydenpito on ollut jatkuvaa ja toimivaa. Jo ennen lakisääteistä vanhusneuvostoa meillä toimi eläkeläisjärjestöjen yhteistyöryhmä. Sen aloitteesta mm. loivennettiin katukiveyksiä liikkumisen helpottamiseksi. – Kaikki ei ole mahdottoman hyvin, mutta se olisikin luonnoton tilanne suorastaan. Aina pitää olla jotakin jankuttamista, niin sitten pysytään virkeinä, Nevalainen muotoilee. Aina pitää olla jotakin jankutettavaa, siten pysytään virkeinä.” Lieksan Seudun Eläkeläiset kokoontuvat Kulttuurikeskuksessa. Kaupunki tarjoaa järjestöille maksuttoman kerhotilan. Torstaikerhossa keskusteltiin kaupungin ikäystävällisyydestä. Etualalla Irja Puumalainen (vasemmalla) ja Raili Pylkkönen. Eläkeläinen 3/2021 5
YHTEISKUNTA Yhdistyksen puheenjohtaja Irma Kettunen on tyytyväinen myös siihen, että kaupunki antaa järjestöille ilmaiseksi käyttöön Kulttuuritalon kerhotilan. – Kaupungin ikäystävällisyys, vaikka sitä ei sillä nimellä aikaisemmin ole sanottu, on ollut näkyvissä. Kun tätä taloa suunniteltiin ja tehtiin, jo silloin suunniteltiin järjestöjä varten nämä tilat, kertoo Tauno Nevalainen. Esteettömyys ei kuitenkaan ole täydellistä. – Hissi tässä talossa on aika ongelmainen, täytyy monen kiemuran kautta kulkea, Irma Kettunen toteaa. LIEKSAN SEUTU on vuosikymmeninen aikana kokenut valtaisan rakennemuutoksen. Moni syrjäkylä on aikaa sitten autioitunut. Torstaikerhossakin muistellaan, kuinka asukasluku enimmillään on ollut 27 000, nyt rapeat 10 000. Kerhotilassa katsotaan kuitenkin kohti ikäystävällistä tulevaisuutta. Isoja epäkohtia ei asuinseudusta tahdo löytyä kiskomallakaan. Matti Ruokolaisella, Eläkeläiset ry:n Pohjois-Karjalan aluejärjestön lieksalaisella puheenjohtajalla, on tähän selitys. – Tämä on aktiivista porukkaa, joka osallistuu tiiviisti tapahtumiin ja kaikkeen muuhun elämään. Tyytyväisyys tulee toiminnan kautta, siinä ei jouda liikaa miettimään elämän huonoja puolia. Aktiivinen yhdistys katsoo jo syksyn toimintaa kohti LIEKSAN SEUDUN Eläkeläisissäkin luonnollisetsi kovasti odotetaan, että toiminnassa päästäisiin koronan jälkeen normaaliin päiväjärjestykseen. Yhdistyksen puheenjohtaja Irma Kettunen kertoo, että yhteyksiä ihmisten välillä on kuitenkin pystytty korona-aikanakin pitämään. Pienemmällä porukalla on pystytty kokoontumaankin, rajoitusten puitteissa. Äitienpäivälounaallekin päästiin. – Meillä on aktiivista väkeä, kunhan tästä epidemiasta nyt selvitään. Yhdistyksessä toimii tanhuryhmä, joka täällä päin on aika harvinainenkin. Se on ottanut koville, että tanhua ei ole voitu nyt harrastaa. Kuorokin on, mutta kun laulaakaan ei ole saatu. Katsotaan kuitenkin eteenpäin ja jo syksyn toimintaa kohti. Lieksan Seudun Eläkeläisten puheenjohtaja Irma Kettunen, taustalla Pielisen seudun metsäja uittomiehille omistettu Jätkän patsas. Kuvanveistäjä Eino Räsäsen pronssiveistos paljastettiin syyskuussa 1959. Veistos kunnostettiin Lieksan kaupungin ja Metsämiesten säätiön yhteistyönä 2018. Lieksan keskustassa riittää puolen päivän aikaan liikennettä. 6 Eläkeläinen 3/2021
S uomeen saatiin kansanterveyslaki 1972. Köyhätkin alkoivat saada lääkäreiden ja muun hoitohenkilöstön palvelua kuntien terveyskeskuksissa. Minulla oli SKDL:n hallitusryhmän poliittisena sihteerinä ilo seurata sosiaalija terveysministeri Anna-Liisa Tiekson ja muun hallituksen tuloksellista työtä. Terveyskeskukset ja sosiaalipalvelut jäivät edelleen erillisiksi. Kansanterveyslaki ei riittänyt yhteistyöhön, jota varsinkin monien vaikeuksien kanssa kamppailevat tarvitsevat. Sosiaalija terveyspalveluja on yritetty naittaa keskenään vuosikymmenestä toiseen. Sanna Marinin vasemmistokeskustalaisella hallituksella ja sen seuraajilla on vaikea tehtävä korjata edellisten eduskuntien ja hallitusten virheratkaisuja. Suurin ongelma on aina ollut peruspalvelujen heikkous ja erillisyys. Monenlaisten sosiaalipalvelujen ja terveydenhuollon pitäisi auttaa ihmisiä elämään kohtuullisesti erilaisten haittojen kanssa. Erikoissairaanhoidon sairaalapalveluja on rahoitettu parhaiten, mutta Sipilän hallitus heikensi sosiaalija terveyspalveluja yksityistämällä niitä edellisiäkin hallituksia pahemmin. Valtio on päästänyt monenlaisia yrityksiä valtaamaan kuntien ja sairaanhoitopiirien palveluja ja hakemaan siitä voittoja. VALTION PITÄÄ huolehtia julkisilla rahoilla ensin heistä, joilta puuttuu riittävä ja yhteen sovitettu sotepalvelu. Jokaiseen maakuntaan tarvitaan omia sosiaalija terveyskeskuksia, jotka palkkaavat ja kouluttavat vakituiset työntekijät huolehtimaan hyvin alueensa asukkaista. Sotekeskusten pitää liittoutua myös tiiviisti oman alueensa sairaaloiden ja muiden sotepalvelujen kanssa. Tätähän tapahtuu jo monessa pienessä maakunnassa, vaikka niiltä puuttuu rahaa palkata tarpeeksi monipuolista ja pysyvää työvoimaa. PIENIMPIIN kuntakeskuksiin kannattaisi lisätä koulun yhteyteen lasten ja heidän perheidensä peruspalveluja. Nyt isompien koulujen erityistyöntekijät pelkäävät joutuvansa liian kauas koulujen jokapäiväisestä elämästä. Tämä huoli poistuisi kun pienessäkin koulussa olisi tarjolla monipuolisempaa palvelua myös oppilaiden muullekin perheelle. Vanhustentalot ja niiden naapurusto olisivat erinomainen sijaintipaikka monen ikäisille aikuisille, jotka tarvitsevat terveydenhoidon ja sosiaalipalvelujen työntekijöiden vastaanottoja. Myös kotipalvelun erilaiset työntekijät saisivat sieltä tukea ja työtilaa omille työryhmilleen. Palvelujen hakeminen monesta eri paikasta vähenisi työntekijöiltäkin ja asiakkaat löytäisivät sitä nykyistä paljon helpommin. Kansanterveys syntyy sote-yhteistyöllä VIERASKYNÄ Suurin ongelma on aina ollut perus palvelujen heikkous ja erillisyys.” KATI PELTOLA Kohtuus kaikessa – Kestävän talouden Suomi -kirjan kirjoittaja P alkansaajien eläkeaikeet ovat myöhentyneet liki kahdella vuodella kymmenessä vuodessa. – Vuonna 2018 palkansaajat aikoivat jäädä eläkkeelle keskimäärin 64 vuoden ja 7 kuukauden iässä. Vuonna 2008 aiottu eläkeikä oli keskimäärin 62 vuotta ja 8 kuukautta. Muutos on merkittävä, eläkeaikeita tutkinut ekonomisti Satu Nivalainen sanoo ETK:n tiedotteessa. Tutkijan mukaan eläkeaikeiden muutos kertoo siitä, että työurien pidentäminen on hyväksytty laajalti palkansaajien keskuudessa. Palkansaajien suunnittelema eläkeikä nousee samaa tahtia kuin alin vanhuuseläkeikä. Käytännössä esimerkiksi vuoden nousu alimmassa vanhuuseläkeiässä nostaa aiottua eläkeikää vuodella. Uudet tutkimustulokset kertovat ETK:n mukaan myös vuoden 2017 eläkeuudistuksen onnistumisesta. Uudistuksen tavoitteena on eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen ja työurien pidentäminen. Palkansaajien eläkeaikeet ovat tutkitusti hyvä ennuste tulevien eläkeläisten käyttäytymiselle. – Työurien pidentäminen on keskeinen yhteiskuntapoliittinen tavoite Suomessa. Jos tulevat eläkeläiset sopeuttavat käyttäytymistään sen mukaisesti, että heidän vanhuuseläkeikänsä on korkeampi kuin aikaisemmilla ikäluokilla, eläkejärjestelmän taloudellinen kestävyys pysyy paremmalla pohjalla. Tällä perusteella eläkeuudistus näyttää varsin onnistuneelta, Nivalainen arvioi. TUTKIMUKSEEN osallistuneista palkansaajista joka kolmas aikoo jäädä eläkkeelle 65-vuotiaana. Joka viides aikoo lähteä eläkkeelle aikaisintaan 66-vuotiaana. – 65 vuotta näyttää olevan vedenjakaja. Lähes joka kolmas aikoo jäädä eläkkeelle ennen 64 vuoden ikää, ja joka viides 64-vuotiaana, Nivalainen sanoo. Oma alin vanhuuseläkeikä näyttää vahvasti määrittävän aiottua eläkeikää. – Suomalaiset ovat ilmeisesti sisäistäneet, että eläkeikä on muuttunut ikäluokkakohtaiseksi. Jokaisella ikäluokalla on oma alin eläkeikänsä ja tavoite-eläkeikänsä. Miehet, korkeasti koulutetut ja ylemmät toimihenkilöt aikovat lykätä eläkkeelle siirtymistä Ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneet ja ylemmät toimihenkilöt ovat muita halukkaampia lykkäämään eläkkeelle siirtymistä 66-vuotiaaksi tai tätä vanhemmaksi. Miehet aikovat eläkkeelle naisia myöhemmin, tyypillisesti vasta oman alimman vanhuuseläkeikänsä jälkeen. He suunnittelevat myös jatkavansa työssä tavanomaista vanhemmaksi, monet heistä vähintään 66-vuotiaaksi. MYÖS TYÖKYKYNSÄ hyväksi kokevat palkansaajat aikovat jäädä eläkkeelle muita myöhemmin, aikaisintaan 66-vuotiaana. Sen sijaan heikko työkyky ja pitkät sairauspoissaolot lisäävät aikeita jäädä eläkkeelle jo ennen omaa alinta vanhuuseläkeikää ja alle 64-vuotiaana. ETK:n tutkija näkee näiden palkansaajien työuran loppupään haastavana. – Kun eläkeikä jatkaa nousuaan, hyvän ja heikon työkyvyn omaavien palkansaajien välinen eriarvoisuus kasvaa. Tällä voi olla monia vaikutuksia, esimerkiksi eläkkeiden tasoon. Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että sairastelleet jäävät todellisuudessa eläkkeelle aikaisemmin kuin ovat aikoneet ja hyvän työkyvyn omaavat jopa myöhemmin kuin ovat aikoneet, Satu Nivalainen sanoo. ETK:n tutkimuksen aineistona on käytetty Tilastokeskuksen työolotutkimuksia vuosilta 2008 ja 2018. Molempien vuosien aineisto sisältää noin 1 300 henkilön tiedot. Henkilöt olivat haastatteluhetkellä 50– 62-vuotiaita ja työskentelivät palkansaajina. Suosituin ikä jäädä eläkkeelle on nyt 65 vuotta. ETK:n tutkimus: Eläkeaikeet myöhentyneet selvästi Moni palkansaaja aikoo jatkaa työssä yli vanhuuseläkkeen alaikärajan. Miehet ja korkeasti koulutetut aikovat siirtyä eläkkeelle muita myöhemmin, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tuore tutkimus. Eläkeläinen 3/2021 7
KUNTAVAALIT Suorana lähetetyn paneelin tallenne on katsottavissa EETU:n kotisivuilla. TEKSTI JA KUVA TUOMAS TALVILA M uun muassa julkisen liikenteen haasteet ja palvelujen siirtyminen digitaalisiksi puhuttivat Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n kuntavaalipaneelissa. Keskiviikkona 12. toukokuuta järjestettyyn paneeliin osallistuivat kaikkien yhdeksän eduskuntapuolueen edustajat. Tilaisuus lähetettiin verkossa suorana lähetyksenä. Tallenne on katsottavissa EETU:n kotisivuilla osoitteessa eetury.fi. Kaksituntiseen paneeliin osallistuneet poliitikot saivat vastatakseen mm. kysymyksen, miten kunnissa huomioidaan vanhusten tarpeet julkista liikennettä suunniteltaessa. Kuntaministeri, Sdp:n puoluevaltuuston puheenjohtaja Sirpa Paatero sanoi, että hyviä kokemuksia on useissa kunnissa saatu palvelulinjoista. Ne tarjoavat normaalin linja-autoja muun joukkoliikenteen lisäksi kyytiä palveluihin asuinalueilta ja mm. palvelutaloilta. – On myös huolehdittava, että liikennevälineet ovat esteettömiä. Kelan kanssa hyvässä yhteistyössä toteutettu taksiliikenne palvelee niitä, joilla ei ole mahdollisuuksia käyttää muuta liikennettä, Paatero summasi. RKP:N KANSANEDUSTAJA Anders Adlercreutz kehotti kunnissa selvittämään, miten ikäihmiset liikkuvat ja minkälaisia tarpeita heillä on. – Koululaisten aikataulut otetaan huomioon joukkoliikenteen aikatauluja suunniteltaessa, kuten tärkeää onkin. Ikäihmisten tarpeet jäävät usein vähemmälle huomiolle. Pääseekö aamulla terveyskeskukseen, pääseekö illalla teatterista tai harrastuksista kotiin? Perussuomalaisten torniolainen kansanedustaja Kaisa Juuso vastasi kysymällä, minkä julkisen liikenteen? – Ei meillä päin sellaista juurikaan ole. Etelän ihmisten on tärkeä ymmärtää, että Lapissa moni vanhus asuu kaukana asutuskeskuksista. Ajokorttia ei ole tai auton pitoon ei ole varaa. Tässä on iso parannuskohde. Kuntien olisi pystyttävä järjestämään liikenne niin, että ikäihmiset pääsisivät palveluihin, Juuso totesi. VIHREIDEN puoluevaltuuskunnan puheenjohtaja Silja Keränen totesi kotikaupunkinsa Kajaanin olevan välimuoto: pikkukaupunki, jossa on joukkoliikennettä ja palveluliikennettä, joka on toimiva ikäihmistenkin näkökulmasta. – Mutta vähänkin kauempana keskustaajamasta tilanne on sellainen kuin Kaisa Juuso kuvasi. Käytännössä iso osa ikäihmisistä pääsee liikkumaan naapurin, omaisen tai ystäLiikenne, digipalvelut ja sote puhuttivat EETU ry:n kuntavaalipaneelissa 8 Eläkeläinen 3/2021
Yhdeksän eduskuntapuo lueen edustajat keskustelivat EETU ry:n kun tavaalipanee lissa etäyhtey dellä. Juontaja Jussi Kärki joh ti puhetta Kun ta.tv:n studiol la Helsingissä. Liikenne, digipalvelut ja sote puhuttivat EETU ry:n kuntavaalipaneelissa Jorma Hanhela Oulun valtuustoon. OULU HYVÄ ARKI KAIKILLE. EI HARVOILLE. 112 Hyvällä sykkeellä oululaisten asialle! Hannu Alakontiola Kunnallissihteeri, eläkkeellä Oulun Työväen Eläkeläiset ry:n vpj. 103 MIKKO VIITANEN OULUN VALTUUSTOON Kaupunginvaltuutettu Oulun Eläkeläiset ry:n jäsen Yliopisto kuuluu Linnanmaalle Aleksinkulma kuuluu eläkeläisille Tunti lisää eläkeläisten bussialennukseen VASEMMISTO.FI 195 Turvataan riittävät ja laadukkaat palvelut myös meille eläkeläisille! OULU erityisopettaja, eläkeläinen MIKKO RAUDASKOSKI 170 Kokemusta, osaamista, vaikuttavuutta MARTTI KORHONEN Eläkeläiset, puheenjohtaja Oulu 140 vän kyydissä. Mutta kuinka huolehtia myös heistä, joilla ei ole autoilevaa lähipiiriä tai naapuria, Keränen pohti. – Niin, mikä joukkoliikenne, kun ei ole joukkoja, nakkasi Pyhäjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla asuva vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Jouni Jussinniemi. – Liikkumisen kannalta tärkeää on sekin, että väylät on talvella aurattu niin, että ikääntyneempikin kuntalainen pääsee kävellen liikkeelle ja bussin kyytiin. PANEELIN JUONTAJA, Talouselämä-lehden päätoimittaja Jussi Kärki heitti panelisteille EETU-järjestöiltä tulleita kysymyksiä: Sitoudutteko siihen, että digitaalisten palveluiden rinnalla on kunnissa tulevaisuudessa tarjolla kohtuuhinnalla palveluja myös heille, joilla ei ole mahdollisuutta digipalveluja käyttää? Näkisittekö kuntien ja pankkien yhteispalvelujen kehittämisellä mahdollisuuksia taata tulevaisuudessa ainakin yksi pankkipalvelupiste jokaisessa kunnassa? – Kyllä kuntapäättäjät voivat jollakin tasolla vaikuttaa pankkien kanssa asioista neuvotellen. Ja yhteiskäyttöpisteitä on tehtykin monin paikoin, totesi keskustan oululainen kansanedustaja Pekka Aittakumpu. Yksituumaisuus panelistien kesken vallitsi siitä, että digipalvelujen rinnalla on aina oltava myös puhelinnumero ja henkilökohtaista palvelua. PANEELIN SOTE-OSIOSSA keskustelu ja kannat noudattelivat hallitus– oppositio-rajalinjoja. Juontaja Jussi Kärki sanoi, että jos hallituksen sote-esitys menee läpi eli sosiaalija terveyspalvelut siirtyvät pois kuntien vastuulta, jää tuleville valtuutetuille ”puolikas kunta”. Mihin palveluihin tulisi tällöin ikäihmisten näkökulmasta kiinnittää eniten huomiota? Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkiomaa totesi että seniorit ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevia, erilaisia tarpeita omaavia ihmisiä. – On tärkeää että kunnassa oivalletaan se ja luodaan erilaisia vaihtoehtoja. Muistisairaat ja heidän omaisensa ovat yksi joukko, joka tarvitsee apua ja tukea, ettei kodista tule vankila. – Kaavoitus, maankäyttö, asuminen, luetteli keskustan Aittakumpu. – Tärkeää on luoda kunta, jossa palvelut ovat lähellä ja jossa pääsee esteettömästi kulkemaan. – Asiaa on katsottava kokonaisvaltaisesti ja mietittävä ihan uudella tavalla. Väestön ikääntyminen tapahtuu nyt nopeasti. Emme me voi kurittaa vanhuksia polttoaineen hinnalla tai verotuksella, sanoi Liike Nyt:n puheenjohtaja Harry Harkimo. Kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanus painotti arvokasta, aktiivista ja turvallista ikääntymistä, johon kuuluvat niin liikkuminen, palvelut, asuminen kuin tärkeä virkistyminen ja harrastuksetkin. – Tärkeää on kuulla ikäihmisiä. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry on kuuden valtakunnallisen eläkeläisliiton yhteisjärjestö, jonka jäseniä ovat Eläkeliitto ry, Eläkeläiset ry, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry, Kansallinen senioriliitto ry, Kristillinen Eläkeliitto ry ja Svenska pensionärsförbundet rf. Paneeliin osallistuivat kaikkien yhdeksän edus kunta puolueen edustajat.” Eläkeläinen 3/2021 9
Sinun ehdokkaasi Raision kuntavaaleissa Turvaa ja huolenpitoa kunnallisiin palveluihin. Äänestä Vasemmistoliiton ehdokkaita Fikret Mujkic Aki Kaarnisto Aarre Lehtonen Jarmo Merinen Seppo Meskanen Leena Rihko Risto Rihko Taina Virta 72 60 68 70 71 76 77 84 Vaasa Kari Laitala Sirpa Sainio Yhteiskuntatieteiden maisteri, YTM Henrik Fågelbärj Eläkeläiset ry/Pensionärerna rf, medlem av fullmäktige Pietarsaari Esa Ahonen Pietarsaaren Eläkeläiset ry, puheenjohtaja Tuomo Syri työkaluviilari, eläkkeellä Teuva Risto Törmä maalari, eläkkeellä Irma Harjula palveluohjaaja, eläkkeellä Pekka Panttila insinööri, eläkkeellä Jouko Ranta betoniraudoittaja, eläkkeellä Päivi Kallio laitoshuoltaja Evijärvi Antti Perkkalainen Eläkeläiset ry/ Pohjanmaan Aluejärjestön puheenjohtaja Kalajoki Eero Kinare kaupunginvaltuutettu TAVOITTEENAMME IKÄYSTÄVÄLLINEN KUNTA LAPSIA JA NUORIA UNOHTAMATTA VI VILL HA EN ÅLDERSVÄNLIG KOMMUN UTAN ATT GLÖMMA BARN OCH UNGA Kokkola Juhani Kolppanen Irma Keiski kokki, eläkkeellä Korsholm Margareta Lundberg, ?iloso?e ?a?ister, pensionär ELÄKELÄISET RY-PENSIIONÄRERRNNAA RF/ POHJANMAAN ALUEJÄRJESTÖ. KUNTAVAALIEHDOKKAAT Stefan Håkans, Politices kandidat, pensionär Raimo O Kinnari merkonomi, eläkkeellä Kokkolan Eläkeläiset ry, puheenjohtaja Laihia KUNTAVAALIT 10 Eläkeläinen 3/2021
Heikomman puolella. Päättäväisesti. Heikomman puolella. v Ulla-Leena Alppi kaupunginvaltuutettu Tampere 433 Olen tehnyt järjestötyötä nuorisoliitossa,ay-liikkeessä ja eläkeläisissä. Verkostot: • Eläkeläiset ry:n Lapin Aluejärjestön puheenjohtaja • Lapin eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunnan puheenjohtaja • TUL:n Lapin piirin kunniapuheenjohtaja. • Tornion kuntapolitiikassa ja ammatillisen koulutuksen hallinnossa yli 30 vuotta. Olavi Stoor Investointi kuntalaisten hyvinvointiin vähentää terveydenhoitomenoja ”Kunnossa kaiken ikää” 133 Oikeus hyvään elämään KUULUU KAIKILLE KEMILÄISILLE Aika on arvokasta. Käytetään sitä luovasti ja rakentavasti myös kuntapolitiikassa. Anneli Mikkanen Reijo Viitala Kari Hanhisuanto Sinä päätät kuka päättää Hyvinvointi ja terveys sekä sujuva arki ovat tärkeitä meille kaikille. Päätetään pitää huolta toisistamme. 96 112 135 Mummoenergiaa Lappeenrannan valtuustoon Sirpa Minkkinen 181 Lähipalveluitten puolesta kuntalaisille, myös ikäihmisille! Vantaan valtuustoon! Merja Räsänen 292 PÄIVI KOSKELA 104 Sydämessä koko Kemi! Kemi Hepolan, Rytikarin ja Ajoksen kasvatti. Eläkeläinen 3/2021 11
IHMISARVOINEN IKÄÄNTYMINEN TURVATTAVA KAARINASSA Raija Raittio Eläkeläinen Kaarina 239 MUKANA PAREMMAN JYVSKYLÄN PUOLESTA OIKEUS TERVEYTEEN JA HYVINVOINTIIN ON JOKAISELLA. Matti Pöppönen Varavaltuutettu Puuseppämesteri/eläkeläinen 351 Valitse uudelleen Valkeakosken valtuustoon Harri Asikainen valtuutettu kh:n 1. vpj maakuntavaltuuston jäsen Valkeakosken Eläkeläiset ry:n sihteeri Pidetään huolta kaikenikäisistä! 35 Erkki Moisio Viljakkalasta Ylöjärven valtuustoon. Tehdään yhdessä Ylöjärvestä ikäystävällinen ja alueellisesti tasa-arvoinen kunta IKÄYSTÄVÄLLINEN JA TASA-ARVOINEN KUNTA vasemmisto.? 162 VASTUU KASVAA KOKEMUKSESTA PETRI PEKKOLA Lääkäri Kotka M ak sa ja Pe tr i Pe kk ol a 279 TU O M A S TA LV IL A Vaalimainostelineet odottivat kampanjoinnin alkua 11. toukokuuta Helsingin Käpylässä. KUNTAVAALIT 13. KESÄKUUTA ovat eläkeläisille vaikuttamisen paikka. Ikäystävälliseen kuntaan kuuluvat niin yhdenvertaiset palvelut, asuminen ja elinympäristö, kuin kansalaisyhteiskunnan demokraattiset vaikuttamismahdollisuudetkin. Eläkeläiset ry:n kuntavaaliohjelma tähtää ikäystävällisyyteen kunnissa. Kunnissa on otettava väestön ikääntyminen huomioon palveluissa ja päätöksenteossa ja vahvistettava ikääntyneiden osallisuutta. Ikääntyneet ihmiset on otettava vahvasti mukaan palveluiden ja elinympäristön kehittämiseen. Ikäystävällisyys on kunnalle valtti; se tukee kunnan vetovoimaa, säästää ennalta kustannuksissa ja ottaa ikääntyneiden voimavarat vapaaehtoistyössä ja kuluttajina käyttöön kunnan vireyden ja elinvoiman vahvistamiseksi. Vaikuttamaan kuntavaaleissa Kunnat ikäystävällisiksi – Eläkeläiset ry:n tavoitteet kuntavaaleissa 2021 1 SOTE-palvelut yhdenvertaisesti › Palveluiden varmistamiseksi tarvitaan henkilökuntaa ja valvontaa › Vanhusneuvola hyvä tapa järjestää vanhuspalvelulain edellyttämä neuvontapalvelu 2 Kunnilta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä aktiivisuutta ja aloitteellisuutta › Ikääntyneille mahdollisuuksia pitää huolta itsestään › Ikääntyneet vahvasti mukaan palveluiden kehittämiseen 3 Hyvä asua koko maassa › Vanhuksia ei saa asuntopolitiikalla eristää muista › Kohtuuhintaista asuntotuotantoa edistettävä 4 Ikäystävällinen elinympäristö › Ikääntyneille sopivat liikenneratkaisut ja viheralueet › Ikäystävällisyydestä kunnille houkuttelevuutta ja elinvoimaa 5 Teknologiaa ihmisten ehdoilla › Ihmiskontaktit aina digiratkaisujen rinnalla › Ikääntyneet mukaan digipalveluiden kehittämiseen 6 Kansalaisjärjestöt mukaan vaikuttamaan › Kansalaisyhteiskunnan tukeminen vahvistaa kuntaa › Vanhusneuvostot aidosti mukaan vaikuttamaan ELÄKELÄISET RY:N kuntavaalitavoitteet kokonaisuudessaan löytyvät kotisivultamme: elakelaiset.fi/jarjesto/kuntavaalit-2021/ ja Eläkeläinen-lehden numerosta 1/2021. KUNTAVAALIT 12 Eläkeläinen 3/2021
TULE TEKEMÄÄN KANSSAMME IKÄYSTÄVÄLLISTÄ KAJAANIA! HANSLIN Anita JUPPI Tuula KINNUNEN Eero KYLLÖNEN Antero MYLLYLÄ Raili NIIRANEN Lauri PARTANEN Onni PELKONEN Sisko PELTONEN Jukka RÄISÄNEN Aki 192 203 212 221 234 238 240 241 242 248 Iin Eläkeläiset ry:n kunnallisvaaliehdokkaat Teijo Liedes Maire Turtinen Eila Faldt Sauli Keltamäki Aini Autio 54 61 55 65 63 KAIJA KIESSLING työfysioterapeutti (el) Turku Vanhustenhoitoon saatava hyvä laatu. Kullekin oikeus inhimilliseen hoitoon ja hoivaan. Näiden takana seison edelleen vahvasti. Kokemuksella ja yhdessä kanssanne. 5 Mirka Muukkonen ”Kaikkien kuuluu saada tukea arjen jaksamiseen.” Pormestariehdokas, Turun Vasemmistoliitto 322 VASEMMISTO.FI RAUNI NIINIMÄKI TURKU Ikäihmisten riittävä hoiva on taattava kotihoidossa ja palveluasumisessa! Tukea,hoitoa ja hoivaa kaikille! Jokaisella on oikeus terveyteen ja hyvinvointiin! Hyvinvointipalvelut julkisiksi! 325 Vaalien tärkeät päivämäärät VUODEN 2021 kuntavaalien vaalipäivä on sunnuntai 13.6. ja muut tärkeät ajankohdat ovat seuraavat: › kotiäänestykseen ilmoittautuminen päättyy 1.6. klo 16 › ennakkoäänestys kotimaassa 26.5.–8.6. › ennakkoäänestys ulkomailla 2.–5.6. › tulosten vahvistaminen 16.6. › valtuustot aloittavat työnsä 1.8. Henkilö saa äänestää ennakkoon kotonaan, mikäli hänen kykynsä liikkua ja toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse kotimaan ennakkoäänestyspaikkaan tai vaalipäivänä äänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia. Äänestäjän on ilmoitettava halustaan äänestää kotonaan oman kuntansa keskusvaalilautakunnalle kirjallisesti tai puhelimitse viimeistään tiistaina 1.6. ennen kello 16. Puhelinnumero ja osoite löytyvät äänestäjälle postitse saapuneesta ilmoituskortista. Eläkeläinen 3/2021 13
ETELÄ-HÄME Hämeenlinna Tapani Antikainen, Vas. Juhani Lehto, Vas. Riihimäki Lauri Levanto, Vas. HELSINKI Mirja Arajärvi, Vas. Olli Salin, Asukkaiden Helsinki, sit. ehdokas JOKILAAKSOT Kuusamo Pentti Kyyhkynen, Vas. Kauno Moilanen, Vas. Oulu Hannu Alakontiola, Vas. Anne Huotari, Vas. Kaarina Kailo, Vas. Veikko Kettunen, Vas. Martti Korhonen, Vas. Mikko Raudaskoski, Vas. Oulunsalo Rauno Hekkala, Vas. Sinikka Vuoti, Vas. Pyhäjärvi Erkki Jauhiainen, PS. Aimo Karvonen, Vas. Armas Niemi, Vas. Marja Leena Våg, Vas. Raahe Vesa Flink, Vas. Risto Heinonen, Vas. Katja Hänninen, Vas. Viljo Lehmusketo, Vas. Risto Rautio, Vas. Anja Sarajärvi, Vas. Utajärvi Toivo Perttunen, Vas. Eero Väisänen, Vas. Ylivieska Markku Jylkkä, Vas. KAINUU Kajaani Anita Hanslin,Vas. Kari Istala,Vas. Tuula Juppi,Vas. Vesa Kaikkonen,Vas. Eero Kinnunen,Vas. Miikka Kortelainen,Vas. Antero Kyllönen,Vas. Raili Myllylä,Vas. Lauri Niiranen,Vas. Onni Partanen,Vas. Sisko Pelkonen,Vas. Jukka Peltonen,Vas. Helena Rissanen, PS Aki Räisänen,Vas. Paltamo Lassi Karhu, Vas. Ritva Tolonen, Vas. Puolanka Anneli Heikkinen, Vas. Toivo Moilanen, Vas. Tuula Tolonen, PS. Sotkamo Jouko Korhonen,Vas. Osmo Polvinen,Vas. Suomussalmi Kari Heikkinen,Vas. Veijo Holappa,Vas. Terttu Huttu-Juntunen,Vas. Taina Matero,Vas. Markku Pohjola,Vas. Martti Seppänen,Vas. KESKI-SUOMI Jyväskylä Matti Leino, Vas. Jorma Muhonen, Vas. Matti Pöppönen, Vas. Riitta Tynjä, SKP Viitasaari Hannu Glad, Vas. Rauno Glad, Vas. LAPPI Inari Matti Kyllönen, Vas. Eira Oikarinen, Vas. Antero Svendsen, Vas. Esko Vuorinen, Vas. Timo Väisänen, Vas. Kemi Kari Hanhisuanto, Vas. Kari Karvonen, Vas. Päivi Koskela, Vas. Helena Kumpumäki, Vas. Anneli Mikkanen, Vas. Seppo Orajärvi, Vas. Kaarina Pistokoski-Tikkala, SKP Tapio Siirilä, SKP Esko Tikkala, SKP Reijo Viitala, Vas. Kemijärvi Väinö Aska, Vas. Kauko Jaakkola, Vas. Lauri Luttinen, Vas. Rainer Wahlsten, Vas. Kittilä Aaro Granroth, Vas. Vilho Molkoselkä, Vas. Aki Nevalainen, Vas. Kolari Seppo Maijala, Vas. Voitto Vaattovaara, Vas. Pello Johannes Juuso, Vas. Mauri Mäntynenä, Vas. Rovaniemi Saara Hartzell, Vas. Matti Huutola, Vas. Jaakko Portti, Vas. Kari Puolakka, Vas. Tuula Ruotsalainen, Vas. Salla Tuomo Haurunen, Vas. Simo Eero Halttu, Vas. Helvi Hamari, Vas. Jouni Kalmakoski, Vas. Sodankylä Asko Apukka, Vas. Hilkka Apukka, Vas. Riitta Hokkanen, Vas. Olavi Laukkanen, Vas. Urpo Mokko, Vas. Kauko Nurmela, Vas. Esa Siirtola, Vas. Tervola Maija-Liisa Ekorre, Vas. Pertti Keränen, Vas. Raimo Puikko, Vas. Tornio Eeva Jaako, Vas. Olavi Stoor, Vas. Ylitornio Martti Koivuranta, Vas. PIRKANMAA Hämeenkyrö Pekka Mäkipää, Vas. (sit.) Jussi Niinenmaa, Vas. Vilho Ponkiniemi, Vas. Raija Westergård, Vas. Nokia Matti Haapala, Vas. Seppo Kallio, Vas. Ilkka Kotiranta, Vas. Hannele Kuusela, Vas. Anneli Lehtonen, Vas. Anne Nyman, Vas. Tuula Palomäki, SKP Eero Salonen, SKP Martti Toiminen, Vas. (sit.) Sastamala Leena Saarela, Vas. Tampere Liisa Ahola, Vas. Ulla-Leena Alppi, Vas. Pirjo Ilomäki, Vas. Ilkka Järvelä, Vas. Airi Karjalainen, Vas. Maire Kauhanen, Vas. Hannu Oittinen, Vas. Sinikka Torkkola, Vas. Valkeakoski Harri Asikainen, Vas. Esko Lehtonen, Vas. Timo Rautanen, Vas. Mirja Salminen, Vas. Ylöjärvi Erkki Moisio, Vas. POHJANMAA Kokkola Juhani Kolppanen, Vas. Mustasaari Stefan Håkans, Vas. Margareta Lundberg, Vas. Pietarsaari Esa Ahonen, Vas. Erkki Salmu, PRO Pietarsaari-Jakobstad Marita Salmu, PRO Pietarsaari-Jakobstad Tuomo Syri, Vas.s Vaasa Henrik Fågelbärj, Vas. Sirpa Sainio, Vas. POHJOIS-KARJALA Joensuu Kirsi Lavikainen, Vas. (sit) Petteri Tahvanainen, Vas. Kimmo Vartiainen, Vas. Timo Ventola, Vas. SATAKUNTA Huittinen Heikki Ketonen, Vas. Jukka Kivimäki, Vas. Harri Syrjälä, Vas. Ulvila Raija Hellsberg, Vas. Kaarlo Tamminen, Vas. SAVO Iisalmi Seppo Knuutinen, Vas. Esko Laukkanen, Vas. Lauri Nissinen, Vas. Kirsti Puurunen, Vas. Keitele Kalle Karhunen, Vas. Juhani Kolari, Vas. Eeva Räty, Vas. Kuopio Jaakko Juntunen, Vas. Hannu Miettinen, Vas. Paavo Svenn, SKP Juhani Tanski, SKP Kari ”Tumi” Turunen, Vas. Sonkajärvi Senja Huusko, PS Asko Julkunen, SDP Väinö Karppinen, PS Eila Mikkonen, SDP Usko Partanen, Vas. Kalevi Tuovinen, Vas. UUSIMAA Espoo Jukka Karhula, Vas. Tuija Kinnunen, Vas. Marja Koskenalho, Vas. Heikki Kurttila, SKP Riitta Mänty, Vas. Kari Uotila, Vas. Hanko Raili Peni, Vas. Kerava Markku Liimatainen, SDP Mikko Raunio, Vas. Tarja Ruotsalainen, Vas. Lauri Saloriutta, Vas. Paavo Timonen, SDP Riitta Törmänen, Vas. Kirkkonummi Tuomo Tiitinen, Vas. Raasepori Martti Immonen, Vihr. Veikko Kauppinen, Vas. Harry Yltävä, Vas. VARSINAIS-SUOMI Kaarina Pentti Kallio, Vas. Raija Raittio, Vas. Lieto Reija Korhonen, Vas. Loimaa Simo Jalovaara, Vas. Raimo Kuusisto, Vas. Lauri Tiainen, Vas. Salo Jouko Leppälahti, Vas. Harri Lindholm, Vas. Raimo Nieminen, Vas. Marja Ruokonen, Vas. Turku Ken Helenius, SKP Eira Kejonen, SKP Kaija Kiessling, SKP Seppo Koski, Vas. Martti Leppänen, SKP Alpo Lähteenmäki, Vas. Rauni Niittymäki, Vas. Mirja Hovirinta, Vas. Tauno Hovirinta, Vas. Eläkeläiset ry:n jäseniä ehdolla kuntavaaleissa Eläkeläinen-lehti pyysi yhdistyksiltään tiedot Eläkeläiset ry:n jäsenistä, jotka ovat ehdokkaina kuntavaaleissa 2021. Ehdokkaat on listalla ryhmitelty aluejärjestöittäin ja kunnit tain. Nimen perässä on puolueen tai yhteislistan nimi. Rekisteröityjen puolueiden lyhenteet PS = Perusssuomalaiset SDP = Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue SKP = Suomen Kommunistinen Puolue Vihr.= Vihreä liitto Vas. = Vasemmistoliitto KUNTAVAALIT 14 Eläkeläinen 3/2021
TEKSTI VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO KUVA ILKKA VUORINEN T arvitaan esteettömiä ja yhteisöllisyyden mahdollistavia tiloja sekä mahdollisuuksia iäkkäiden yksilölliseen ja turvalliseen asumiseen kotihoidon turvin, todetaan Vanhustyön keskusliiton artikkelissa. Yksinäisyys ja turvattomuus ovat monen iäkkään ongelma. Ikääntyneistä kolmasosa asuu yksin ja valtaosa heistä haluaisi asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Turvallista kotona asumista voidaan auttaa monenlaisilla asunnon muutostöillä – esimerkiksi leventämällä ovia ja asentamalla luiskia ja ramppeja. Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojat auttavat iäkkäitä ihmisiä kartoittamalla kodin muutostöitä ja neuvomalla korjausavustusten hakemisessa. Lisäksi tarvitaan uudenlaisia asumismuotoja, jotta ikääntyvät pystyvät valitsemaan itselleen sopivimman ja turvallisimman vaihtoehdon. Välimuotoisessa asumisessa korostuvat itsenäinen asuminen, yhteinen toiminta, esteettömyys sekä sijainti palvelujen lähellä. Puhutaan myös yhteisöllisestä senioriasumisesta ja ikäystävällisestä ryhmäasumisesta. Välimuotoinen asuminen sijoittuu tavallisen asumisen ja tehostetun palvelusasumisen väliin. SUUNNITTELUSSA TULEE huomioida, että asumisen tarpeet voivat ikääntymisen eri vaiheissa olla hyvinkin erilaisia. Siksi asumisratkaisuihin pitäisi pystyä joustavasti yhdistämään eri palveluja. Asukas määrittää itse, mitä palveluja hän haluaa vastaanottaa. Välimuotoiseen asumiseen liittyy keskeisenä mahdollisuus yhteisöllisyyteen yhteistilojen ja yhteisen toiminnan kautta. Asukkaalla on oma tilansa, mutta hän voi tarvittaessa osallistua muiden asukkaiden kanssa yhteisiin toiminnallisiin hetkiin omien voimavarojensa mukaan. Tämä lisää turvallisuuden tunnetta ja parantaa arjessa selviytymistä. Yhteisöllisyys ei kuitenkaan saa olla pakotettua. Välimuotoisessakin asumisessa iäkkäällä itsellään pitää olla valinnanvapaus siitä, osallistuuko hän yhteisölliseen toimintaan vai ei. Tilojen esteettömyys puolestaan takaa sen, että asukas voi asua asunnossaan, vaikka hän käyttäisi liikkumisen apuvälineitä. Välimuotoisessa asumisessa palveluja voidaan lisätä asukkaiden tarpeiden mukaan. Jos palvelut on hyvin järjestetty, mahdollistavat ne asumisen omassa kodissa elämän loppuun asti. KUNNISSA TARVITAAN ikääntyneiden asumistarpeiden järjestelmällistä ja kokonaisvaltaisesta ennakointia sekä poikkihallinnollista yhteistyötä. Ikärakenteesta ja asumistarpeista tulee olla kunnissa riittävästi tietoa, jotta pystytään realistisesti arviomaan, mihin asumisratkaisuihin tulevaisuudessa kannattaa panostaa. Välimuotoinen asuminen on suuri käyttämätön potentiaali kunnissa. Ympäristönimisteriön vuonna 2020 julkaiseman raportin Ikääntyneiden välimuotoisen asumisen tilanne ja tulevaisuuden tarpeet mukaan suurimpaan osaan maata ei ole haettu avustusta ainoallekaan välimuotoiselle asunnolle viimeisen 15 vuoden aikana. IKÄÄNTYNEIDEN asumistarpeet tulee ennakoida kuntien yhdyskuntasuunnittelussa, maankäytössä ja kaavoituksessa. Kunta toimii tonttipolitiikan ja kaavoituksen keinoin välimuotoisen asumisen kohteiden mahdollistajana. Kuntalähtöisissä kohteissa maankäyttö ja kaavoitus ovat useammin mukana yhteistyössä, mutta eivät kuitenkaan riittävästi. Yhteistyöhön ja suunnittelun kannattaa ottaa jo alkuvaiheessa mukaan esim. sosiaalitoimi, vanhusneuvosto, ARA ja valvovat viranomaiset (Valvira, Avi). Palveluissa ja tiloissa kannattaa huomioida myös teknologian mahdollistama tuki. Langattomat verkkoyhteydet ja laitteet mahdollistavat mm. etäkotikäynnit, turvallisuutta tuovien valvontalaitteiden käytön sekä yhteydenpidon niin sukulaisiin kuin eri palveluntarjoajiin, puhumattakaan laitteiden mahdollistavasta virkistysja viihdekäytöstä. Vanhustyön keskusliitto – Centralförbundet för de gamlas väl ry on maan laajin valtakunnallinen vanhuusalan järjestö. Liitto toteuttaa vanhuuspoliittista vaikuttamista ja jäsenyhteisöjen edunvalvontaa ikääntyneiden ihmisten hyvinvoinnin, toimintakykyisyyden ja turvallisuuden edistämiseksi. Eläkeläiset ry on VTKL:n jäsen. Välimuotoisessa asumisessa korostuvat itsenäinen asuminen, yhteinen toiminta, esteettömyys sekä sijainti palvelujen lähellä. Kuntien ja kuntayhtymien tulee entistä paremmin ennakoida ja varautua ikääntyneiden asumis tarpeiden muutoksiin ja ottaa välimuotoisen asumisen tarjoamat mahdollisuudet huomioon suunnittelussaan. ”Kuntien on ennakoitava ikääntyvien asumistarpeet” Eläkeläinen 3/2021 15
milla heikko. Myös muita väestöön liittyviä eroja on. Eläkkeeltä töihin Eläkeliiton projektipäällikkö Antero Kupiainen esitteli liiton Eläkkeeltä töihin -hanketta. Hankkeen ydinviesti on Kupiaisen mukaan, että Eläkeläiset ovat osaava työvoimapotentiaali, jolla on suuri halu käydä ansiotyössä Hankkeen eläkeläiskyselyssä selvisi, että tärkein syy työhaluihin on oma hyvinvointi, työpaikan sosiaaliset suhteet ja itsensä kokeminen tarpeelliseksi. Yrittäjille suunnatussa kyselyssä puolestaan kävi ilmi, että kokemukset eläkeläisistä tilapäisinä työntekijöinä ovat olleet erittäin hyviä. – Eläkeläiset ovat kykenevä ja joustava työvoimapotentiaali. Erityisesti pienemmät yritykset voivat hyötyä heistä sijaisina ja tuuraajina. Eläkeläisten työssäkäyntiä edistämään tarvittaisiin toimiva kanava – työvoimaa tarvitaan. Tietoa ja tiedotusta eläkkeellä työstä käynnistä on lisättävä. Tarvitaan myös hyvää yhteistyötä työnantajien, valtiovallan ja eläkeläisjärjestöjen välillä, Kupiainen kiteytti. Eläkeliiton Eläkkeeltä töihin -hanke käynnistyi viime syksynä ja jatkuu tämän ja ensi vuoden. Toimeentulo puhutti paneelikeskustelussa Webinaarin paneelikeskustelussa puhuttiin muun muassa eläkkeensaajien toimeentulosta. Osallistujat olivat Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja, Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n tämänvuotinen puheenjohtaja Martti Korhonen, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n puheenjohtaja, EETU:n varapuheenjohtaja Simo Paassilta ja Kansallinen Senioriliitto ry:n puheenjohtaja Anneli Taina. – Kipupiste on se, että niin moni joutuu elämään eläkeläisköyhyydessä, totesi Simo Paassilta. – Olemme esittäneet pitkään, että maahan laadittaisiin eläkeläisköyhyyden poistamisen toimenpideohjelma. Indeksimuutoksilla eläkeläisköyhyyttä ei ratkaista, vaan ensimmäiseksi on tasokorotettava liian pieniä eläkkeitä. Sen jälkeen on tarkasteltava myös menopuolta, esimerkiksi terveydenhuollon asiakasmaksut ovat monelle pienituloiselle kohtuuttoman korkeat, Paassilta sanoi. Martti Korhonen sanoi tilanteen olevan kestämätön, jos pienituloiset eläkeläiset joutuvat karsimaan jopa lääkemenoista ja ruuasta. Anneli Taina nosti esille myös verotuksen. – Olemme vaatineet verotuksen oikeudenmukaisuutta ja sen keventämistä mahdollisuuksien mukaan. Niin sanottu raippavero ei liity eläkeläisköyhyyden vähentämiseen, mutta tämä vero on koettu hyvin epäoikeudenmukaisena ja sen poistaminen on myös yhtenä tavoitteenamme. Raippaverolla tarkoitetaan vuonna 2013 voimaan astunutta kuuden prosentin lisäveroa yli 47 000 euroa vuodessa eläkettä saaville. Keskustelun vetäjä, Telan yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Janne Pelkonen kysyi, ovatko eläkeläisjärjestöjen puheenjohtajat huolissaan eläkkeiden pitkän aikavälin rahoituksen kestävyydestä. Senioriliiton Anneli Taina totesi, että näkymään tulee suhtautua vakavasti. – Syntyvyys on iso tekijä. On kannustettava perheiden perustamiseen, usein tämä on asenteista ja ajatuksista kiinni. Koronatilanne, velkaantumiskehitys ja koko maailman myllerrys voivat vielä vaikuttaa talouteen vahvasti. Työllisyyttä pitäisi päästä kaikin tavoin vahvistamaan. EKL:n Simo Paassilta painotti sukupolvien välistä solidaarisuutta. – Nuorten uskoa eläkejärjestelmäämme pitäisi vahvistaa. Keskeistä on huolehtia siitä, että ihmisillä on töitä joista maksaa eläkemaksuja. Väestöpolitiikan keinot ovat hitaampia. Eläkeläiset ry:n Martti Korhonen totesi, että sukupolvien vastakkainasettelu, jota eläkekysymyksissäkin aika ajoin viritellään, on perusteetonta. – Kukaan ei ole ottamassa keltään mitään, vaan olemme yhdessä rakentamassa parempaa yhteiskuntaa meille kaikille. Webinaarin järjestivät Työeläkevakuuttajat TELA ry ja Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry. › Webinaarin esitykset löytyvät TELAn sivuilta osoitteesta tela.fi/ elakelaiset. Paneelikeskusteluun osallistuivat Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja, Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n tä mänvuotinen puheenjohtaja Martti Korhonen (vasemmalla ylhäällä), Kansallinen Senioriliitto ry:n puheenjoh taja Anneli Taina ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n puheenjohtaja, EETU:n varapuheenjohtaja Simo Paas silta. Vetäjänä toimi Telan yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Janne Pelkonen. (Kuvakaappaus webinaarista) Eläkejärjestelmän kestävyys ja eläkkeen saajien toimeentulo puhuttivat webinaarissa ”Kipupiste on se, että niin moni joutuu elämään eläkeläis köyhyydessä”, todettiin järjestöjen puheen johtaja paneelissa. TUOMAS TALVILA E läkejärjestelmän rahoitus ja eläkerahastojen tuotto ovat koronasta huolimatta hyvällä tasolla. Alhainen syntyvyys luo kuitenkin paineita tulevaisuuteen. Näin kiteytti Työeläkevakuuttajat Tela ry:n analyytikko Kimmo Koivurinne eläkeläisjärjestöjen webinaarissa eli netissä pidetyssä seminaarissa 15.huhtikuuta. Koivurinne totesi, että joskaan syntyvyyttä ei ole helppo nostaa, siihen voidaan poliittisinkin toimin kannustaa. – Työperäiseen maahanmuuttoon olisi ehkä syytä hakea esimerkkiä muualta. Esimerkiksi Kanadassa ja Uudessa-Seelannissa on mielestäni ihan toimivia järjestelmiä. Tavoite on saada ammattilaisia meille töihin sekä yrityksiä investoimaan Suomeen. Työllisyystoimiakin tarvitaan, ja Koivurinteen mukaan työurien pidentäminen on mahdollista, joskin yksilöja tapauskohtaista. – Mahdollista on myös nostaa eläkevarojen sijoitustuottoja, mutta se tarkoittaisi samalla myös riskitason nostamista, Koivurinne huomautti. – Kuka riskit loppukädessä sitten kantaa? Koivurinne kannusti pohtimaan myös työeläkemaksujen nostamista. – Toinen juttu on, onko se kannattavaa, mitä se tarkoittaa työllistämisen sivukuluille? Kannattaa miettiä kuitenkin. Järjestelmään luotetaan, usko tulevaisuuteen myös horjuu Suomalaisten luottamus eläketurvajärjestelmään on yleisellä tasolla hyvä, kertoi Eläketurvakeskuksen (ETK) osastopäällikkö Susan Kuivalainen. ETK:n vuoden 2019 kyselytutkimukseen vastanneista 70 prosenttia oli samaa tai osittain samaa mieltä siitä, että yleisesti ottaen Suomen eläkejärjestelmä on luotettava. – Yksityiskohtaisemmissa kysymyksissä kuva kuitenkin hieman muuttuu, ja luottamus tulevaisuuteen on välttävä, ehkä kehnokin. – Se, miltä luottamus näyttää, riippuu myös siitä, keneltä kysyy. Ikäihmisillä luottamus on hyvä, nuoremSuomalaisten luottamus eläketurva järjestelmään on yleisellä tasolla hyvä.” EDUNVALVONTA 16 Eläkeläinen 3/2021
E lokuun alussa viime vuonna tuli tunne, että nyt jos koskaan on aika kirjoittaa jotain henkilökohtaista mutta samalla poliittista sotesta. Työurani aikana olen saanut siitä leipäni ja sen jälkeen jo runsaan kymmenen vuoden ajan kohtuullisen hyvän eläkkeen. Nyt syntyi Sotepamfletti. Kaikilla ei ole mahdollisuutta samaan näkökulmaan. Kuvaan kirjassa elämänuraani kätilön kotikäynnistä 19.12.1947, kun hän todisti ensiparkaisuni Mäkrämäen peräkamarissa. Rintamaveteraani, pienviljelijä – ”korpikommunisti” isäni oli idolini, joka mahdollisti muiden ikätovereideni lailla elämäurani lääkäriopintojen kautta suomalaisen hyvinvointivaltion palkkatyöläiseksi ja edelleen kokemusasiantuntijaksi palvelujen käyttäjäeläkeläisenä. Kirja ilmestyi jo ennen joulua, mutta on jäänyt Kansan Uutisten entisen päätoimittaja Sirpa Puhakan arviointikirjoitusta lukuun ottamatta poliittisen koronaväännön jalkoihin. Silti soteuudistupaketti etenee. Toteutuessaan se muuttaa suomalaista yhteiskuntaa vastaavalla tavalla, kuin kansanterveyslaki 1972. Se valmisteltiin SKDL:n edustajan sosiaalija terveysministeri Anna-Liisa Tiekson johdolla. Me tuon ajan nuoret lääketieteen opiskelijat koimme, että on meistä tekijöistä kiinni, millaiseksi suomalainen hyvinvointivaltio kehittyy käytännössä. Siksi verkostoiduimme – perustimme ”Sosialistisen Terveysrintaman” edistämään kansanterveystyötä, työsuojelua, työterveyshuollon edistämistä ja yhteiskunnallista tasa-arvoa. Tarkastelen kirjassani tämän päivän soteuudistusta tuosta näkökulmasta arvioiden mitä saimme aikaan. Millaiset vastavoimat uudistustavoitteidemme vesittämiseksi voimistuivat. Miten kriisi sosiaalija terveyspalveluissa kypsyi pinnan alla uusliberalistisen poliittisen käänteen siivittämänä kohti sotekapitalismia. YHTEISKUNNALLINEN ERIARVOISTUMINEN ja perusterveydenhuollon ja hoivapalveluiden kriisin oireet ovat olleet muutaman vuosikymmenen näkyvissä, jotka johtivat tilanteen uudelleen arvioinnin eli soteuudistuksen välttämättömyyteen. Vastaavanlaisen konsensuksen aikaansaaminen mikä tapahtui 1970-luvun huomattavasti politisoituneemman ilmapiirin oloissa, on osoittautunut tuoreessa soteuudistuksessa vaikeammaksi ja hidastanut uudistuksen aikaansaamista ainakin 15 vuotta. Ristiriita on sosiaalisia perusoikeuksia vahvistaneen perustuslakimme ja sotemarkkinoita edistävien markkinavoimien välillä. Tämä törmäyskurssi tuli silmieni eteen Lahdessa kesällä 2020, kun Lahden kaupunginhallitus olisi halunnut tyrmätä maakunnallisen Hyvinvointikuntayhtymän valmisteleman Mehiläisvetoisen yhteisyrityksen Harjun Terveys Oy:n perustamisen. Vastustin yhteistyrityksen perustamista Lahden kaupunginhallituksen ohjeiden mukaan. Kantelin päätöksestä eduskunnan oikeusasiamiehelle. POHDIN KIRJASSA, miksi vastarinta Lahdessa syntyi. Se syntyi pitkistä ulkoistuskokemuksista ja kuntayhtymän henkilökunnan tahdonilmauksista, joiden mukaan yhtiöille ulkoistettujen palvelujen palauttaminen niiden laajentamisen sijaan esim. hammashuoltoon ja psykososiaalisten palvelujen alueelle olisi ollut realistinen vaihtoehto. Meri-Lapissa perustettu vastaavanlainen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tuottamiseksi perustettu yhteisyritys haastaa yhdessä Harjun Terveys Oy:n kanssa soteuudistuksen. Soten peruslinjausten mukaan julkinen palvelutuotanto tulee toimimaan isäntänä ja markkinoilla olevat sotepalvelut renkeinä. TOIVON, ETTÄ pamflettikirjoitukseni toimii apuna siirtää tämän päivän päättäjille sitä hiljaista tietoa, mikä tulee olemaan tarpeen, kun uudistuslainsäädäntö astuu voimaan. Sen jälkeenhän pidetään historian ensimmäiset Hyvinvointialueiden vaalit ja uusi demokraattinen hallintotaso ryhtyy toteuttamaan uutta lainsäädäntöä. Kansalaisyhteiskunnan tulisi kehittää toimintatavat tässä uudessa vaiheessa vastaavalla tavalla kuin me nuoret katsoimme olevan tarpeen 1970-luvun kansanterveysreformin aikaan. Ottaako 2000-luvun alussa syntynyt uusi sukupolvi suunnan näyttäjän roolin tehtäväkseen, niin kuin teimme samanikäisinä 50 vuotta sitten, jää nähtäväksi. Koen että meillä eläkeläisillä ja vammaisjärjestöissä toimivilla hiljaisen tiedon kokemusasiantuntijoilla voisi olla jotain tekemistä uusien koordinaattien hahmottamisessa vallan ja vastuun siirtovaiheessa nuoremmille. Siksi kirjoitin kirjan. Sotepamfletti soveltuu opintoaineistoksi eläkeläisten kerhoihin sotekeskustelun käynnistäjänä. Toivon, että esittämistäni näkökulmista ja eläkeläiskerhojen sotekeskusteluista olisi hyötyä kerhojen ja yhdistysten mielipiteiden ja kannanottojen aikaansaamiseen, kun soteuudistuksen käytännön toteuttaminen käynnistyy. Kirja on myynnissä mm Adlibris, Suomalaisen ja Prisman nettikirjakaupoissa ja suoraan kirjan julkaisijalta Tapaturmaja Sairausinvalidien Liitolta. Kerhot voivat kysellä kirjaa myös kirjastoista, jotka hankkivat uusia kirjoja valikoimiinsa Kirjavälityksen kautta. ANTTI HOLOPAINEN Lahden Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja ja Eläkeläiset ry:n hallituksen jäsen. KOLUMNI Kokemustiedolle on tarvetta, kun sote-uudistus astuu voimaan Ristiriita on sosiaalisia perusoikeuksia vahvistaneen perustuslakimme ja sotemarkkinoita edistävien markkinavoimien välillä.” Eläkeläinen 3/2021 17
JÄRJESTÖ Eläkeläiset ry kannustaa myös jäsen yhdistyksiään järjestämään kursseja. Koulutus toiminta kuuluu yhdistysten sääntö määräisiin tehtäviin. TIINA RAJALA N yt näyttää siltä, että pääsemme taas käynnistämään lähiopetuskurssit syyskauden alusta pitkän poikkeusajan jälkeen. Vaikka etäkokoukset ja verkkokurssit ovatkin käteviä ja edullisia, ne eivät korvaa ihmisten kasvokkaista vuorovaikutusta. Se toimii lähiopetuksessa parhaiten. Järjestämme tärkeimmät valtakunnalliset järjestölliset kurssit, kuten yhdistystoiminnan ja taloudenhoidon, matkavastaavien ja viestintäkurssit Kuopion Kylpylähotelli Rauhalahdessa. Ilmaisutaidon, musiikin ja liikunnan koulutusta järjestämme Liikuntakeskus Pajulahdessa, joka sijaitsee Nastolassa. Kurssien ajankohdat selviävät kurssikalenterista sivulta 21. Muutoksia koulutustoiminnassa Kuten monet muutkin toimijat, joutuu Eläkeläiset ry sopeutumaan entistä ahtaampiin talousraameihin. Koulutustoiminnassa asia näkyy niin, että kurssit ovat aiempaa lyhyempiä ja kurssitarjotin suppeampi. Kurssien osallistujille ei makseta enää matkakorvauksia. Onneksi on joitakin keinoja, joilla voimme kohentaa tilannetta. Pidämme kurssimaksut kohtuullisina ja myönnämme vähävaraisille yhdistyksille kurssitukea. Täydennämme kurssitarjontaa verkkokoulutuksella ja hyödynnämme yhteistyökumppaniemme tarjoamaa koulutusta. Kannustamme jäseniämme järjestämään itse kursseja ja annamme siinä apua. Verkkokoulutuksista hyötyä ja hupiakin Monet jäsenemme ovat ottaneet poikkeusaikana etäyhteydet käyttöön hiukan vastentahtoisesti. Pian on huomattu, että niistä voi olla yhdistystoiminnassa hyötyä ja hupiakin. Etäyhteydet säästävät aikaa ja rahaa. Parhaimmillaan ne helpottavat yhteisten asioiden hoitamista. Verkkokurssista voi olla apua, kun ihmisen on vaikea irrottautua kurssimatkalle kiireiden tai elämäntilanteensa vuoksi. Tarkoituksemme on jatkaa verkkokoulutuksia lähiopetuskurssien rinnalla, niitä täydentämässä ja joissakin tapauksissa myös vaihtoehtona niille. Tärkeimmät osat järjestöllisistä ja ikääntymispoliittisista sisällöistä voi tiivistää verkkokursseille, jotka pidetään lähiopetuskurssien jälkeen. Järjestämme edelleen myös perehdytyskoulutusta etäyhteyksien käyttöön. Täydennämme kurssikalenteria verkkokursseilla, joista ilmoitamme myöhemmin. Yhdistysten kannattaa järjestää kursseja Eläkeläiset ry kannustaa jäsenyhdistyksiään järjestämään kursseja. Koulutustoiminta kuuluu yhdistysten sääntömääräisiin tehtäviin. YhdisLähikurssit jatkuvat taas syyskaudella Viime vuoden syyskuussa lähiopetuksessa olivat yhdistystoiminnan ja talouden jatkokurssit, kurssilaiset kuvassa yhteisellä osuudella. TU O M A S TA LV IL A 18 Eläkeläinen 3/2021
J ouduin syksyllä varmaan viimeiseen valtiolliseen luottamustehtävääni. Opetusja kulttuuriministeriöstä soitettiin ja pyydettiin jäseneksi rahapelaamista pohtivaan työryhmään. Tehtävänä oli selvitellä tulisiko rahapelien tuotto jakaa ohi valtion budjettikehyksen suoraan edunsaajille, vai tulisiko tuotot tulouttaa valtion kassaan ja jakaa tuet edunsaajille päättämällä niistä samalla tavalla kuin muistakin valtion menoista. Rahapelejähän ovat järjestäneet Veikkaus Oy, Raha-automaattiyhdistys ry ja Fintoto Oy, jotka yhdistyivät vuonna 2017 uudeksi Veikkaus Oy:ksi. Yhtiöllä on manner-Suomessa yksinoikeus järjestää rahapelejä. Pelit tuottivat valtiolle ennen korona-aikaa noin miljardi euroa vuodessa. Tuotosta on 53 % jaettu kulttuurille, tieteelle, urheilulle ja nuorisotoiminnalle, 43 % sosiaalija terveysalan järjestöille (mm. eläkeläisjärjestöille) ja 4 % ravitoimintaan ja hevoskasvatustyöhön. MIKSI TARVITTIIN työryhmä? Ainakin kahdesta syystä. Ensinnäkin monopolin oikeutusperusta oli muuttunut. Kun pelien järjestämisen monopoli annettiin aikanaan vanhoille yhtiöille, pidettiin perusteena sitä, että tuotto käytetään hyviin tarkoituksiin. EU-oikeudessa perusteena taas on, että monopolin avulla voidaan torjua pelihaittoja tehokkaammin kuin antamalla useiden, pääasiassa kansainvälisten peliyhtiöiden tarjota pelejään internetin kautta. Toisen sysäyksen aiheutti korona, jota torjuakseen esim. kaupat sulkivat suuren osan pelikoneista. Molemmista syistä tuotot ovat romahtaneet. Niinpä viime vuoden tuotto oli noin 35 % eli 350 miljoonaa euroa pienempi kuin edellisinä vuosina. Hallitus onkin päättänyt täyttää vajauksen yleisistä budjettivaroista, jotteivät edunsaajat joutuisi kohtuuttomasti kärsimään. Kun tuotot pienenevät myös jatkossa, päätti hallitus kehysriihessä jatkaa kompensaatioita, kunnes uudesta järjestelmästä on päätetty. TYÖRYHMÄMME MIELESTÄ pelituotot olisi selkeintä tulouttaa suoraan valtion kassaan ns. yleiskatteellisina tuloina. Hallitushan joutui jo nyt päättämään edunsaajien kokonaisrahoituksesta päättäessään siitä kompensaatiosta, joka tarvitaan pelituottojen vähenemisen johdosta. Järjestöjen ja muiden edunsaajien tukeen käytetyn tuen kokonaismäärästä päättäisi hallitus kehyksistä päättäessään eikä sen tarvitsisi eritellä, miltä tililtä rahat tulevat. Samalla perustettaisiin parlamentaarinen elin, joka päättäisi tuen tasosta pitkällä tähtäimellä. PITÄÄKÖ PUHE pelihaitoista ottaa tosissaan? Pitää! Huvikseen pienillä rahoilla pelaavia on pelaajista valtaosa. Mutta pelaajista 2,5 % syöttää puolet pelikoneilla pelatuista rahoista. 18 % pelaajista syöttää 80 % koneisiin syötetyistä rahoista. Ja pienituloisimmat käyttävät rahoistaan kahdeksan kertaa suuremman osan pelaamiseen kuin suurituloiset. Heitä, joille pelaamisesta on tullut riippuvuus, on siis suunnilleen yhtä paljon kuin on kovien huumeiden käyttäjiä tai alkoholista riippuvaisia. Kaikki tällaiset riippuvuudet – addiktiot – ovat vakavia ongelmia, joita pyritään yhteiskunnan toimenpitein ehkäisemään. Siksi myös peliongelmat pitää ottaa tosissaan. Pelaamisesta Pitääkö puhe peli haitoista ottaa tosissaan? Pitää!” KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja. KALEVIN KYNÄSTÄ tyksillä on hyvät edellytykset järjestää juuri sellaisia kursseja, jotka vastaavat parhaiten yhdistyksen ja sen jäsenten tarpeisiin. Alueelliset kurssit ovat myös jäsenistön kannalta hyvin saavutettavissa. Paikallisyhdistykset voivat järjestää kursseja myös yhteistyössä. Yhdistystemme ja aluejärjestöjemme joukossa on kokeneita kurssinjärjestäjiä. Kurssien järjestämiseen voi hakea taloudellista tukea eri rahoittajilta. Eläkeläiset ry on Kansan Sivistystyön Liitto KSL-opintokeskuksen jäsen. Järjestömme jäsenyhdistyksineen on KSL:n jäsenjärjestöistä toiseksi suurin kurssinjärjestäjä ja tärkeä yhteistyökumppani. Järjestömme jäsenyhdistyksetkin voivat hakea opintokeskukselta valtionavulla maksettavaa kurssitukea. Kurssituki kattaa enintään puolet toteutuneista kurssikuluista. Valtionapuun oikeuttavia kurssikuluja ovat esimerkiksi kouluttajan ja kurssilaisten matkakulut, tilavuokrat, kurssimateriaalit ja tarjoilukulut. Miten kurssi järjestetään yhteistyössä KSL:n kanssa Kurssilla pitää olla opinnollinen tavoite, kuten esimerkiksi yhdistystoiminnan kehittäminen tai tietototekniikan oppiminen. Kun kurssitarve on tiedossa, opintokeskuksesta varataan tarvittavat kurssitunnit ja tehdään kurssisuunnitelma. Kurssin pitää olla vähintään neljän oppitunnin mittainen (4 kertaa 45 minuuttia). Kurssilla tulee olla vähintään kahdeksan osallistujaa. Kurssin toteuttamisen jälkeen kurssista tehdään selvitys opintokeskukselle, joka maksaa kurssin järjestäjälle kurssituen. › Yhdistys voi halutessaan pyytää apua kurssin suunnitteluun sekä Eläkeläiset ry:n koulutussuunnittelijalta Tiina Rajalalta tai KSL:n kurssisuunnittelija Ksenia Peltovuorelta, puh. 040 725 6171, sähköposti ksenia.peltovuori@ksl.fi › KSL:n verkkosivuilta www.ksl.fi/ tukea-jarjestoille/ on saatavissa myös kurssin järjestämisen opas. › Kurssitunnit haetaan opintokeskuksesta marraskuun loppuun mennessä. Hakuvaiheessa kurssin tarkan ajankohdan, keston tai ohjelman ei tarvitse vielä olla tiedossa. › Jos yhdistys haluaa järjestää kurssin jo ensi syksynä eikä ole varannut kurssitunteja, niitä voi kysyä Eläkeläiset ry:n koulutussuunnittelijalta tai suoraan KSL:stä. › Kurssihallinnossa käytetään sähköistä Tiramisu-ohjelmaa, jonka avulla tehdään kurssisuunnitelma ja -selvitys. Ohjelmaan saa käyttäjätunnuksen KSL:stä. Yhdistysten opintokerhot KSL myöntää edelleenkin harkinnanvaraista tukea yhdistysten opintokerhoille. Opintokerho on vähintään viiden ihmisen muodostama, itsenäisesti oppiva ryhmä. Opintokerhoille sopivia aiheita ovat kaikki ajankohtaiset ja yhteiskunnalliset keskustelunaiheet. Opintokerhotukea maksetaan 100 euroa kulukorvauksena. Eläkeläinen-lehdessä 2/2021 kerrottiin Jalanjälkeni-opintokerhosta. Kerhot saavat maksuttomat materiaalipaketit askartelua varten. Tuotoksista otetaan kuvia, jotka lähetetään KSL:ään. Tälle ympäristötietoisuutta kasvattavalle kerholle maksettava tuki on 150 euroa. Opintokerhot voivat toimia myös etäyhteydellä. › Lisää tietoa opintokerhoista saa KSL:n kotisivuilta tai Tiina Flygarelta, puh. 050 5900 709, sähköposti tiina.flygare@ksl.fi Kurssikalenteri täydentyy myöhemmin vielä verkkokursseilla.” Hae kurssitukea Suunnittele Toteuta kurssi Tee kurssiselvitys Saat kurssituen Eläkeläinen 3/2021 19
TIINA RAJALA L iikumme luonnossa -hankkeemme etenee. Yhdistyksissämme on aktiivisia liikuntaryhmiä, jotka ovat harrastaneet yhteistä ulkoilua pitkin talvea. Ulkoilua on harrastettu monin tavoin: on ollut ulkojumppaa, pilkkikilpailuja ja vappupiknikkejä. Uusia ryhmiäkin on syntynyt. Kesää kohti edettäessä suunnitteilla on retkiä ja ulkoliikuntatapahtumia ympäri Suomen. Kokkolassa järjestettiin kokonainen ulkoiluretkien sarja, joka sai huomiota paikallislehdessä. Kaarinasta tuli tieto Suomen Ladun kävelykampanjahaasteeseen vastaamisesta. Työväen Urheiluliiton lanseeraama pyöräilykuukausi jatkuu toukokuun. Tiedämme, että ainakin Kemissä järjestetään siihen liittyvä tapahtuma. Helsingin aluejärjestöllä on suunnitteilla puistoja toriliikuntatapahtumien sarja syyskauden alkuun. LIIKUMME LUONNOSSA -hankkeesta kerrotaan Eläkeläiset ry:n verkkosivuillaelakelaiset.fi/toiminta/liikumme-luonnossa. Sivuilla kerrotaan jäsentemme ja yhteistyökumppaniemme järjestämästä toiminnasta. Sivuilla on linkki lomakkeeseen Jaa oma liikuntavinkkisi. Lomakkeeseen voi tietojen ohessa liittää kuvan. Vaikka lomakkeessa ei kysytäkään, on hyvä ilmoittaa, mistä ryhmästä on kyse. Sivuille on tulossa uusi Suomen Psykomotoriikkayhdistyksen kanssa tehtävä video, joka sisältää aistikokemuksia ja kehonhahmottamista. Yhteistyökumppanien järjestämää tulevaa toimintaa on Kuopion Veteraanipäivät 8.–9. kesäkuuta ja esimerkiksi retki Helsingin Puotinkylän lahdella 14. elokuuta. Ulkoliikunnan seuraamista varten tuotettu liikuntavihko on toimitettu yhdistysten käyttöön. Vihkoja voi tilata lisää Eläkeläiset ry:n toimistolta. Saatavilla on myös voimisteluliikkeitä sisältävä korttipakka. TEKSTI VILJO LEPPÄNEN KUVA TIMO ANSIO KORONA EI OLE vaikeuttanut liikkumista luonnossa. Meneillään olevan Liikumme luonnossa -teeman johdosta Lahden Eläkeläiset ry järjesti tempauksen 10. toukokuuta Lahdessa, Vesijärven rannassa, Pikku-Veskun puistossa. Ennen kolmen kilometrin lenkkiä joukko voimisteli lihakset lämpimiksi ja notkeiksi ammattilaisen kunto-ohjaaja Tiia Kohosen opastuksella. Näin saatiin lenkkeilijöiden jäsenet vetreiksi ja matka joutui mukavasti. Vaikkei sää suosinut auringonpaisteella, tapahtumasta jokaiselle osallistujalle jäi kuitenkin hyvä mieli ja vetreä olo. Sehän se oli tämän tempauksen tarkoituskin. Osa tästäkin porukasta jatkoi luonnon helmassa liikkumista 13. toukokuuta, jolloin pelattiin kesämölkkyä luonnon helmassa. › Lisää yhdistysten liikuntatempauksia sivuilla 39 ja 42. Liikumme luonnossa kohti kesää Suunnitteilla on retkiä ja ulkoliikuntatapahtumia ympäri Suomen. Luonnollista liikettä Pikku-Veskun puistossa JÄRJESTÖ 20 Eläkeläinen 3/2021