Eläkeläinen 03/2019 - Lehtiluukku.fi

Jääkö potilas pelkäksi sängyn mitaksi? 4 | Naistenpäivän miespääosa 31 | Selkokielen tarve kasvaa 38 Eduskuntavaalit 8–15 3/2019 | 4. huhtikuuta 2019 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti |? www.elakelaiset.fi Näyttelijä Ilmari Saarelainen palasi juurilleen. ”Toivon että esityksestä välittyy ilkikurinen suhtautuminen tähän hiivatin vanhenemiseen.” 24 Näyttämöllä 5o vuotta
taas ovat saaneet verohelpotuksia ja muita etuisuuksia. Näin asian ei tule eikä tarvitse olla. Käänne on saatava. Meitä kaikkia koskettaviin yhteiskunnan keskeisiin kysymyksiin, pääsemme vaikuttamaan vaaleissa. Hyvinvointiyhteiskunnan palveluita kansalaisille ei ole saatu itsekseen ja lahjaksi. Eläkkeet, vuosilomat, päivähoito, koulutus ja terveydenhoito – kaikki ne ovat historiassa olleet pitkällisen ja vaikean väännön takana. Me olemme se joukko jonka ääntä on kuultava, ja se konkretisoidaan äänestämällä. Muutos ei tule itsekseen eikä olemalla passiivinen. ELÄKELÄISIÄ ON Suomessa kohta 1,5 miljoonaa, eli yli kolmasosa Suomen reilusta neljästä miljoonasta äänioikeutetusta. Tämän joukon saaminen puolelleen voi ratkaista eduskuntavaalit. Eläkeläiset eivät ole yhtenäinen joukko, ja äänestyspäätöksiin vaikuttavia tekijöitä on paljon. Tietyt teemat kuitenkin yhdistävät. Eläkeläiset ry:lle keskeisiä vaalitavoitteita ovat eläkeläisten toimeentulo, yhdenvertaiset sosiaalija terveyspalvelut, sekä ikäihmisten yksinäisyyden ja syrjinnän estäminen. VANHUSPALVELUT OVAT nousseet voimalla yhteiskunnalliseen keskusteluun. Perusongelma on, että palveluihin ei ole haluttu laittaa lisää rahaa ja henkilöstöä, vaan on päinvastoin nähty palvelut säästökohteena. Seuraavan hallituksen kokoonpanosta riippuu, mitä sote-uudistuksen raunioille rakennetaan. Hallituksen toiseksi suureksi tehtäväksi on uumoiltu sosiaaliturvan uudistamista. Eläkeläisköyhyys on Suomessa edelleen iso ongelma: samaan aikaan kun kansaneläkeindeksi on jäädytetty, ovat elinkustannukset nousseet, etenkin asumisen hinta ja palvelumaksut. ELÄKELÄISET RY kysyi yhdessä Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n ja Eläkeliiton kanssa kansanedustajaehdokkailta näiden mielipidettä eläkeläisköyhyydestä. Suurin osa ehdokkaista – iästä riippumatta – kannatti sellaista eläkeläisköyhyyden torjuntaohjelmaa, jossa kansaneläkkeitä korotetaan. Kolmas suuri kokonaisuus seuraavalla hallituksella on ilmastonmuutokseen varautuminen ja lämpötilan nousun hillitseminen. Tätä vaativat jokin aika sitten myös tuhannet ilmastolakossa olleet koululaiset. Monet ikäihmiset jakavat nuorten huolen. Viime vuonna koetut läkähdyttävät helteet ovat vanhuksille hengenvaarallisia ilman kotien ja laitosten riittävää ilmastointia. PITÄVÄTKÖ kansanedustajaehdokkaiden puheet myös vaalien jälkeen? Neljä vuotta sitten eduskuntavaaleissa annettiin lupaus olla leikkaamatta koulutuksesta ja perusturvasta, mutta heti vaalien jälkeen tehtiin massiiviset koulutusleikkaukset ja kansaneläkkeet jäädytettiin. Jos nyt tehdään sama temppu hoivaja eläkelupausten kanssa, ei tarvitse ihmetellä, jos kansalaisten luottamus politiikkaan rapistuu. JAN KOSKIMIES PÄÄTOIMITTAJA ”VAALEJA TULEE ja menee, ei kannata osallistua, ei sillä ole merkitystä, on aivan sama ketä äänestää...” Kovin tutun oloisia väittämiä, mutta paikkaansa ne eivät pidä. Jos ihminen jää kotiin eikä äänestä, hän ei myöskään vaikuta. Se joka menee äänestämään, vaikuttaa. Eduskuntavaaleissa kun kuitenkin valitaan 200 edustajaa tekemään meitä kaikkia koskettavia päätöksiä ”Kaikki puolueet ovat samanlaisia, kaikki leikkaavat...”. Taas yksinkertaistetaan. Viimeisin hallituskausi on jälleen ollut osoitus siitä, mistä karsitaan. Pienimpituloiset ovat olleet leikkausten kohteena. Suurituloisemmat Ratkaisijan paikalla Vaikutetaan tulevaisuuteen 3/2019 Kannen kuva Annina Mannila Kipinöitä toimintaan 16 Sauvakävelylenkit, digikerhot, valokuvaus... Serviettijumppa 21 Huhtikuun taukojumppaa. Juhlanäyttely kiertää 18 Eläkeläiset ry 60 vuotta joulukuussa Kulttuuritalolla. Kirsikkatarha 26 Väkevä tulkinta näyttämöklassikosta. Meheviä hampurilaisia 34 Kasvispihvikin on herkullinen. Vakiot Kalevin kynästä 17 Kurssikalenteri 20 Runopysäkki 28 Tuula-Liina Varis 31 Tupakatta 39 Krypto 47 SENNI JA SAFIRA POIMINTA Pitävätkö ehdokkaiden puheet myös vaalien jälkeen? PUHEENJOHTAJALTA MARTTI KORHONEN PÄÄKIRJOITUS ”Kävelkää tekin, hyvät ihmiset, mutta varokaa heikkoja jäitä.” Pekka Isaksson Kävelypässit-blogissa Lue blogejamme: www.elakelaiset.fi/blogit Jääkö potilas pelkäksi sängyn mitaksi? 4 | Naistenpäivän miespääosa 31 | Selkokielen tarve kasvaa 38 Eduskuntavaalit 8–15 3/2019 | 4. huhtikuuta 2019 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti |? www.elakelaiset.fi Näyttelijä Ilmari Saarelainen palasi juurilleen. ”Toivon että esityksestä välittyy ilkikurinen suhtautuminen tähän hiivatin vanhenemiseen.” 24 Näyttämöllä 5o vuotta 2 Eläkeläinen 3/2019
E duskuntapuolueet ovat yhtä mieltä siitä, että pienituloisimpien eläkeläisten asemaa on parannettava ensi vaalikaudella. Keinot ja lupaukset eläkkeiden korotusten summista tosin vaihtelevat. Päällimmäisinä keinoina nähdään takuueläkkeen nostaminen ja erilaisten maksukattojen yhdistäminen. Tämä kävi ilmi Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n järjestämässä paneelissa. Kansallismuseon auditoriossa Helsingissä järjestetyssä keskustelussa olivat toimittaja Unto Hämäläisen tentattavina kahdeksan eduskuntapuolueen edustajat. Panelistit olivat kansanedustaja Anders Adlercreutz (r.), puheenjohtaja Sari Essayah (kd.), eduskunnan varapuhemies Tuula Haatainen (sd), kaupunginvaltuutettu Kati Juva (vihr.), varapuheenjohtaja Hanna Sarkkinen (vas.), kansanedustaja Martti Talja (kesk.), varapuheenjohtaja Mari-Leena Talvitie (kok.) ja ex-kansanedustaja Juha Väätäinen (ps.). Sinisten edustaja oli estynyt. VASEMMISTOLIITON HANNA Sarkkinen esitti 760 euron yhdistettyä maksukattoa hoidolle, lääkkeille ja matkoille. Hän ja useimmat muut panelistit kannattivat vanhustenhoidossa mitoitukseksi 0,7 hoitajaa per vanhus. Sosialidemokraattinen Tuula Haatainen painotti, että kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten kurittaminen on lopetettava. Haatainen lupasi sata euroa lisää kaikille niille, joiden eläke on alle 1400 euroa kuukaudessa. Lisäksi Haataisen keinovalikoimaan kuuluu maksukattojen yhdistäminen. Kokoomuksen Mari-Leena Talvitie korosti vanhusten hyvää hoitoa ja hoivaa. Palvelut turvaa Talvitien mielestä korkea työllisyysaste. Kun maan talous on kunnossa, voidaan myös purkaa esimerkiksi eläkeindeksien jäädytys. Talvitie ehdotti kotitalousvähennyksen laajentamista siten, että ikääntyneille vanhemmille tehdyt kotitaloushankinnat voisi vähentää verotuksessa. KESKUSTAN MARTTI Talja sanoi 900 euron takuueläkkeen olevan puolueensa tavoite. Hän totesi, että Sipilän hallitus on nostanut takuueläkettä 40 eurolla ja tavoitteena tulee olla sen edelleen korottaminen. Hänkin kannatti myös maksukattojen yhdistämistä. Kristillisdemokraattien Sari Essayah ehdotti kotitalousvähennyksen nostamista 3 600 euroon ja tukea niille pienituloisille vanhuksille, joilla ei ole mahdollisuutta vähennystä tehdä. Sosiaaliturvaa uudistettaessa Essayah kannattaa vastikkeellista perusturvaa ja työn tekemisen kannustamista. RKP:n Anders Adlercreutz arvioi eläkeläisköyhyyden olevan realiteetti, sillä 1/6 eläkeläisistä elää köyhyysrajan alapuolella. Adlercreutz haluaa kannustaa viriilejä eläkeläisiä työhön ja yrittäjiksi. Vihreiden Kati Juva nosti esiin esteettömän kaupunkiympäristön tärkeyden. Esteettömyys tulisi ottaa huomioon niin asuntorakentamisessa kuin liikenteessäkin. Juvan mielestä sosiaaliturvaa uudistettaessa perusturvan tulee olla vastikkeetonta. Perussuomalaisten Juha Väätäinen piti pöyristyttävinä Helsingin asumiskuluja ja yhtyi niihin, jotka vaativat eläkeläisköyhyyteen puuttumista. MATTI NIIRANEN › Eduskuntavaalit: sivut 8–15 EETU:n vaalipaneeli vaati eläkeläisköyhyyden poistoa AJASSA EETU ry:n vaalipaneeli striimattiin suorana lähetyksenä ja sitä voitiin seurata koko Suomessa sosiaalisen median kautta. Paneelista valmistui myös tallenne. Yleisöä paikan päällä Kansallismuseon auditoriossa oli noin 170 henkilöä. TUOMAS TALVILA Tentattavina olivat kahdeksan eduskuntapuolueen edustajat. Eläkeläinen 3/2019 3
YHTEISKUNTA M itä tapahtuisi, jos arkkipiispaksi valittaisiin jumalankieltäjä-ateisti? Ainakin tilanne muistuttaisi 7. marraskuuta 2015 vietettyä ”pitkien puukkojen yötä.” Tuolloin Juha Sipilän hallitus kielsi kolmesti sosiaalija terveyspalveluiden uudistamisessa itse sosiaalija terveyspalveluita tarvitsevan kansalaisen. Uudeksi silmäteräkseen hallitus otti 18 maakunnan himmelihallinnon rakentamisen sekä valinnanvapauden, eli ylikansallisten terveysja hoivapalvelujen tuottajien voittotavoite-edut. Sipilän hallituksen sote-uudistuksen niin sanottua maaliin viemistä ovat hämmentyneinä seuranneet myös terveydenhuoltoneuvokset jyväskyläläinen Kaija Heikura sekä kuopiolainen Kirsti Dementjeff. Heillä on yhteensä yli 90 vuoden kokemus terveydenhuoltoalalta vuosilta 1963–2017. Kaija Heikura toimi vuosina 1991– 2017 hallintoylihoitajana kolmessa eri sairaanhoitopiirissä, viimeksi Keski-Suomessa. Kirsti Dementjeff vuosina 1990–2005 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri ky:n hallintoylihoitajana. Molempien mielestä sosiaalija terveysalan uudistus (sote) on iso, tärkeä ja välttämätön asia. – Sitä on tehty parikymmentä vuotta mitä erilaisimpien teemojen ja tavoitteiden kautta. Tavallaan se starttasi jo vuoden 1984 sosiaalija terveydenhuollon suunnittelua ja valtionosuutta koskevasta lainsäädäntöuudistuksesta. Kaija Heikura ja Kirsti Dementjeff muistuttavat, että vuoden 1984 lainsäädäntöuudistuksessa keskiössä oli potilas-kansalainen. – Lakiuudistuksessa ei puhuttu asiakkaasta vaan potilaasta sekä terveydenhuollon suunnittelusta. Valtion rahoitus meni kuntien kautta. Valtiolla oli rooli, millaisia palveluja ja hoitoja valtio rahoittaa, ja kunta järjesti palvelut. ”Terveyttä kaikille” Seuraavana vuonna aloitettiin Terveyttä kaikille -ohjelmat. Iskulauseena oli ”Lisää vuosia elämään – Lisää elämää vuosiin.” Maailman terveysjärjestö WHO oli mukana kuvioissa. Ihminen ja hänen terveytensä vaaliminen oli aidosti näiden kansainvälisten terveysohjelmien keskiössä. –Muistan miten innoissamme olimme mukana toteuttamassa näitä ohjelmia. Meillä kaikilla terveydenhoitoalan ammattilaisilla oli selkeä rooli näissä uudistuksissa. Myös ammattijärjestöt olivat tiiviisti mukana yhteistyössä, Kirsti Dementjeff muistelee. Henkilöstömitoitus potilaiden hoidon tarpeen mukaan Vuonna 1989 astui voimaan erikoissairaanhoitolaki, jolloin sairaanhoitopiirit perustettiin. Laki edellytti kuntainliittoja ja niin syntyi myös pakkokuntainliittoja. Vuoden 1992 laki potilaan asemasta ja oikeuksista oli monessa mielessä huippulaki. –Valitettavasti tässä Sipilän hallituksen kaavailemassa sote-uudistuksessa potilas-kansalainen oli unohdettu täysin, kun päähuomion veivät maakuntien perustaminen ja valinnanvapaus. Kamalimpia tapauksia minusta ovat olleet nämä haamuhoitajat. Vanhuksia ei lasketa potilaiksi, mutta kuinka moni ikäihminen on koskaan täysin terve, Kirsti Dementjeff sanoo. Kaija Heikuran mielestä 0,7 hoitajamitoituksella ei potilaita ehditä kunnolla hoitaa. – Henkilöstömitoituksen tulee perustua potilaiden hoidon tarpeeseen. Ennen lisättiin hoitajia todelliSipilän hallitus unohti potilas-kansalaisen Sekä Kaija Heikuran että Kirsti Dementjeffin mielestä sosiaalija terveysalan uudistus on iso, tärkeä ja välttämätön asia. Kokeneiden terveydenhuoltoneuvosten mukaan ”säästövimmaisessa rakennetouhotuksessa” on vaarana, että potilas jääkin pelkäksi sängyn mitaksi, ellei häntä peräti tiputeta sängystä. TEKSTI JA KUVAT JUHA DRUFVA 4 Eläkeläinen 3/2019
sen tarpeen mukaan. Koska nykyään sairaaloissa hoidettavat potilaat ovat hoitoisempia kuin ennen, siksi hoitohenkilökuntaa pitäisi ehdottomasti lisätä. Kirsti Dementjeff muistuttaa, että ennen käytettiin hoitoisuusmittareita, joiden avulla potilaiden vointi ja hoidontarve arvioitiin potilaan sairaalassa olon aikana. – Tämä oli inhimillisempi lähtökohta, koska se perustui tutkittuun tietoon. Hoitajamitoitus on byrokraattien keksintö, jolla itse potilas ja hänen tarpeensa häivytetään pois näkyvistä ja kuuluvista. – Henkilöstömäärän lisäksi hoitajien osaamisen ja koulutuksen on oltava kohdallaan. Henkilöstön kouluttamisesta on huolehdittava, että osaamisen taso pysyy ja lisääntyy. Hoitajien on myös motivoiduttava työhönsä. Tässä vuorovaikutus potilaan omaisten kanssa on erittäin tärkeää. Vuonna 2013 oli mielisairaalahoidossa 26 600 potilasta. Kirstillä on myös pitkä kokemus työskentelystä B-mielisairaaloissa. – B-mielisairaaloissa fyysisesti ja henkisesti raihnaisia ihmisiä hoidettiin heidän viimeiset vuotensa. KuihKamalimpia tapauksia minusta ovat olleet nämä haamuhoitajat. Vanhuksia ei lasketa potilaiksi, mutta kuinka moni ikäihminen on koskaan terve.” tuvan ihmisen perustarpeet hoidettiin. Valitettavasti B-mielisairaalat on lakkautettu. Kuka heitä hoitaa nyt, missä he ovat? Kadullako? Kiireiset lähihoitajat tuskin motivoituvat siihen työhön, mitä ennen tehtiin B-mielisairaaloissa. ”Organisaatio toimii ilman potilaitakin” Kun Kaija Heikura tuli Keski-Suomeen vuonna 2006, viidessä sairaanhoitopiirin sairaalassa hoidettiin mielenterveyspotilaita. – Kun jäin eläkkeelle kaksi vuotta sitten, näistä neljä sairaalaa oli lakkautettu. Tosin yhtään hoitajavakanssia ei lakkautettu, vaan hoitajat uudelleen koulutettiin hoitamaan potilaita avohoidossa. Keskimääräinen hoitoaika yleissairaaloissa oli vuonna 1980 keskimäärin yhdeksän vuorokautta, vuonna 2015 enää 3,5 vuorokautta. Vuodesta 1980 lähtien on ollut tavoitteena lyhentää potilaan sairaalassa oloaikaa. Laitoshoidon purkamisen periaatteena on ollut ”sängynmitasta ihmisen mittaiseksi.” Heikuran mukaan viimeiset vuodet on puhuttu kuitenkin vain rakenteista. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja-ylilääkäri Tapio Tervo totesikin kerran tuskastuneena: ”Meillä on terveydenhuollossamme niin loistava organisaatio, että se toimii erinomaisesti ilman potilaitakin.” Kaija Heikuran mielestä on vaarana, että säästövimmaisessa rakennetouhotuksessa potilas jääkin pelkäksi sängyn mitaksi, ellei häntä peräti tiputeta sängystä. – Jos potilas on järkevää hoitaa kotona, silloin tarvittavat hoidot viedään sinne. Mutta kotihoidosta ei pidä tehdä terveydenhuollon säästötoimenpiteitä jättämällä potilas kotiinsa oman onnensa nojaan. Vuonna 2015 sairaanhoitajina työskenteli 77 500 henkilöä sekä perusja lähihoitajina 136 800 henkilöä. Kirsti Dementjeff kysyy, mikä on sairaanhoitajilla todellinen ammatista poistumisen osuus? – Onko hoitajien määrä oikeasti sairaaloissa lisääntynyt suhteessa ammattiin valmistuneisiin? Väärinmitoitetun osaamisen kanssa työskentely on hyvin stressaavaa. On tärkeää tietää, miksi henkilö ei koulutuksen jälkeen ole käytettävissä potilashoitotyöhön? Terveydenhuollon henkilöstön Terveydenhuoltoneuvoksilla Kaija Heikura (vasemmalla) ja Kirsti Dementjeff on yhteensä yli 90 vuoden kokemus terveydenhuoltoalalta vuosilta 1963–2017. Eläkeläinen 3/2019 5
koulutuksessa on ohjeistuksena pidetty sitä, että toiminnan täytyy olla näyttöön perustuvaa. Ritualistisesta ja rutiininomaisesta hoitotyöstä on päästävä irti. – Hyvin usein kuulee työelämästä viestejä, että minä en voi hoitaa potilaitani niin hyvin kuin haluaisin, koska minulla ei ole riittävästi aikaa. Silloin töiden organisoimisessa ja henkilökunnan määrässä on pahoja puutteita, toteavat molemmat yhdessä. Miksi olemme tässä tilanteessa? Kaija Heikura huomauttaa, että koko sen ajan vuodesta 1991 lähtien, kun hän toimi hallintoylihoitajana, on ollut uudistuksia meneillään. – Meidän tehtävä on ollut sitten mieltää, mitä nämä uudistukset merkitsevät hoitajien ja potilaiden kannalta. Ja siinä on kyllä tehtäväkenttää riittänyt, varsinkin, kun potilas, eli sairas ihminen ei ole ollut vuosikausiin enää uudistusten keskiössä. Vanhustenhuollon epäkohtien paljastuminen on sen konkreettisesti osoittanut, missä tilanteessa todellisuudessa olemme. On myös tarkkaan kysyttävä, miten ja miksi olemme tähän tilanteeseen ajautuneet, Kaija Heikura sanoo. Kirsti Dementjeffin mielestä terveydenhuollossa jokaisen osaamista on hyödynnettävä moniammatillisesti omien vastuiden puitteissa. Muuten ei mistään uudistuksesta tule mitään. – Hoitotyön koulutusta on valtavasti kehitetty. Jokaisen on saatava tehdä osansa myös sote-uudistuksessa osaamisensa ja vastuidensa mukaisesti. Kaija Heikura muistuttaa, että leikkausten keskittämisessä tulisi muistaa, että itse toimenpide on vain noin kolmannes koko hoitoprosessista ja jälkihoidon ja lääkityksen onnistuminen ovat yhtä tärkeitä kuin leikkauksen onnistuminen. Kirsti Dementjeff kertoo, että Itäisen Suomen viisi hallintoylijohtajaa kokoontuivat säännöllisesti pohtimaan yhteisiä asioita. – Eläköidyttyämme olemme pitäneet yhteyttä eri tavoin. Kaija Heikura › SYNTYNYT Pielisjärvellä 1953. › 1974apuhoitajana Laakson sairaalassa. › 1978sairaanhoitajaksi ylioppilaspohjalta Savonlinnan sairaanhoito-oppilaitoksesta. › 1978-82 -sairaanhoitajana Savonlinnan keskussairaalassa. › 1981kirurgian ja sisätautien erikoissairaanhoitajaksi Kuopion sairaanhoito-oppilaitoksesta. › 1982-86apulaisosastonhoitajana Savonlinnan keskussairaalassa. › 1986-91ylihoitajana Savonlinnan keskussairaalassa. › 1989terveydenhuollon maisteriksi Kuopion yliopistosta. › 1991-2004hallintoylihoitajana Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä. › 1999terveystieteiden opettajaksi Kuopion yliopistosta. › 2005-2006hallintoylihoitajana Etelä-karjalan sairaanhoitopiirissä. › 2006-2017hallintoylihoitajana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. › 2017terveydenhuoltoneuvoksen arvonimi. KUKA? Kirsti Dementjeff › SYNTYNYT Kemissä 1942. › 1965valmistui ylioppilaspohjalta sairaanhoitajaksi Rovaniemen sairaanhoito-oppilaitoksesta. › 1966erikoistui sisätautien sairaanhoitoon Oulun terveydenhuolto-oppilaitoksessa. › 1966 -apulaisosastonhoitajana Kuopion Julkulan psykiatrisessa sairaalassa. › 1972terveydenhuollon hallinnollinen tutkinto Turun yliopistossa. › 1972osastohoitajana Karhulan aluesairaalassa. › 1973ylihoitajana Kotkan kaupunginsairaalassa. › 1980Kuopion läänin terveydenhuollon tarkastajaksi. › 1982Lapin sairaanhoito-oppilaitoksen Kemin yksikön opettajaksi, pätevöityminen Oulussa. › 1988terveydenhuollon maisteriksi Kuopion yliopistosta. › 1990Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hallintoylijohtajan virkaan, jossa eläkkeelle saakka. › 2013terveydenhuoltoneuvoksen arvonimi. JUHA SIPILÄN hallituskauden ajan käyty sotesota muistuttaa sata vuotta sitten käytyä kamppailua Lex Kallioksi kutsutusta maanlunastuslaista, joka lopulta hyväksyttiin vuonna 1922. Lex Kalliota täydensi vuonna 1925 hyväksytty laki puutavarayhtiöiden vastoin 1915 hyväksyttyä asetusta laittomasti hankkimien metsäalueiden palauttamiseksi (Lex Pulkkinen). Lakien avulla Suomen metsät pelastettiin ulkomaisen suurpääoman omistuksesta ja Suomea ajautumasta banaanitasavallaksi. Maaliskuun Eläkeläinen-lehdessä haastateltu Jyväskylän yliopiston, ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön johtaja Teppo Kröger totesi 11.3. Tampereen yliopiston Alusta-verkkolehdessä, että suurin syy sote-uudistuksen epäonnistumiselle oli se, että alkuperäiset tavoitteet hylättiin marraskuussa 2015. Alkuperäinen tavoite oli vähentää väestöryhmien terveyseroja, poistaa kuntien välistä eriarvoisuutta palveluiden saatavuudessa, sekä vähentää kustannusten kasvupaineita. Yhdessä yössä lapsi heitettiin ikkunasta pesuveden mukana: ”Nämä tavoitteet korvautuivat yhdessä yössä puoluepoliittisilla tavoitteilla maakuntahallinnon ja valinnanvapausjärjestelmän luomisesta. palvelujärjestelmän todelliset ongelmat jäivät sivurooliin ja uudistus oli jo tuolloin menetetty. Juha Sipilän hallitusta leimasi perustuslain ja sen takaamien kansalaisten perusoikeuksien sekä asiantuntijoiden väheksyntä.” Krögerin mukaan perustuslain noudattamisen ja kansalaisten perusoikeuksien turvaamisen sijaan Sipilän hallitus suhtautui lapsekkaan luottavaisesti sote-kentän suuryrityksiin. Yritykset saivat uudistukseen suuren vaikutusvallan eikä hallitus kyseenalaistanut yritysten motiiveja: ”Sinisilämäisesti uskottiin, että julkisesti rahoitettujen palvelujen antaminen markkinoiden toteutettavaksi kohentaa automaattisesti palvelujen laatua ja tehokkuutta, vaikka tästä ei ollut näyttöä. Vanhuspalveluskandaalit osoittivat viimein karulla tavalla näiden toiveiden tyhjyyden. Myös uudistuksen kustannussäästötavoitteet osoittautuivat pilvilinnoiksi.” Sote-uudistuksen valmisteluprosessia Kröger pitää malliesimerkkinä heikosta hallinnosta ja suunnittelusta. Hallitus patisti hirmuisella kiireellä valmistelijat tekemään keskeneräisiä ja huonosti valmisteltuja ehdotuksia: ”Erikoista oli myös se, että uudistuksen toimeenpanon valmistelu käynnistettiin maakuntatasolla 200 miljoonan euron voimin jo kauan ennen kuin reformista oli edes tarkoitus tehdä päätöksiä eduskunnassa. Yleensä toimeenpano aloitetaan päätöksenteon jälkeen eikä päinvastoin. JUHA DRUFVA Professori Teppo Kröger: ”Sipilän hallitus korvasi terveyserot maakuntahallinnolla ja valinnanvapaudella” YHTEISKUNTA Teppo Kröger. KUKA? Muistatko nämä? Kaija Heikura ja Kirsti Dementjeff muistuttavat, että terveydenhoitohenkilöstö on useaan kertaan joutunut järjestämään myös työtaisteluja etujensa ajamiseksi. Heidän mielestään lakoilla on kuitenkin ollut vähäinen vaikutus esimerkiksi hoitajien palkkoihin ja työoloihin. -Voisi sanoa, että ne ovat vaikeasti havaittavia saavutuksia, Kirsti Dementjeff sanoo. › 1983-TEHYN lakko › 1984-LÄÄKÄRILAKKO › 1995-TEHYN lakko › 2001-LÄÄKÄRILAKKO › 2007-TEHYN lakko 6 Eläkeläinen 3/2019
EDUNVALVONTA ETUUDET ELÄKKEIDEN RAHOITUSNÄKYMÄT ovat lähivuosikymmeninä vakaat. Työeläkemaksu (TyEL) voidaan pitää alle 25 prosentissa 2050-luvulle asti. Pitkällä aikavälillä syntyvyyden lasku aiheuttaa maksuun voimakkaan korotuspaineen, johon on syytä varautua hyvissä ajoin, todetaan Eläketurvakeskuksen tiedotteessa. Eläketurvakeskus on päivittänyt pitkän aikavälin laskelmansa lakisääteisten eläkkeiden kehityksestä. Laskelmien lähtökohtana on Tilastokeskuksen vuoden 2018 väestöennuste. Sen mukaan työikäisten määrä laskee koko laskentajakson (2019– 2085) ajan. Pitkällä aikavälillä lasku johtuu matalasta syntyvyydestä. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä jatkaa kasvuaan ennustejakson loppuun. – Eläketurvan rahoitusnäkymät ovat lähivuosikymmeninä varsin vakaat. Syntyvyyden aleneminen on kuitenkin syytä ottaa vakavasti. Nyt on aika miettiä, voiko väestökehitykseen vaikuttaa, sanoo kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki Eläketurvakeskuksesta. Matala syntyvyys vaikeuttaa eläkkeden rahoitusta EETU: Vanhusten hoivapalvelut on toteutettava laatu edellä ELÄKELÄISLIITTOJEN ETUJÄRJESTÖ EETU ry vaatii, että kaikille suomalaiselle on taattava turvallinen ja arvokas vanhuus. Suomalaisten on voitava luottaa siihen, että ikäihmisten hoivapalvelut vastaavat yksilöllisiä tarpeita, ovat laadukkaita ja että voimavarat ovat riittävät. Samalla tulee lisätä myös kotipalveluiden voimavaroja. TÄLLÄ HETKELLÄ kunnilla on suurin vastuu vanhuspalvelulain toteuttamisesta ja valvonnasta. EETU kehottaa kuntia tekemään nykyistä selkeämpiä sopimuksia palveluntuottajien kanssa. Palveluiden kilpailuttaminen on tehtävä laatu edellä. Kuntia velvoitetaan varmistamaan yritysten omavalvonnan kunto sekä parantamaan yleistä tuottajavalvontaa alueellaan ja ostopalveluihin liittyvää valvontaa. Taloudellista kannattavuutta ei koskaan saa hakea huonon ja puutteellisen hoidon avulla. EETU vaatii kovempia sanktioita niille palveluntuottajille, jotka laiminlyövät sopimuksen tai rikkovat lakia. Ilmoitusvelvollisuutta havaituista epäkohdista on korostettava. Ikääntyneiden asiakkaiden terveyttä ja turvallisuutta vaarantaviin laiminlyönteihin tulee puuttua heti. Viranomaisvalvontaa on tehostettava ja sille tulee osoittaa lisää resursseja. RIITTÄVIEN HOIVAPALVELUIDEN edellytyksenä on rahan ohella riittävä koulutettu ja ammattitaitoinen henkilökunta ja hyvä johtaminen. On pidettävä huolta siitä, että sosiaalija terveyspalveluiden koulutuksen aloituspaikkoja on riittävästi, ja että koulutukseen valikoituu alalle soveltuvia ja motivoituneita työntekijöitä. Henkilökunnan osaamista tulee ylläpitää ja kehittää jatkuvasti. Kuntien on tehtävä nykyistä parempaa yhteistyötä vanhusneuvostojen kanssa, joita on aidosti kuunneltava kuntien vanhuspalveluita suunniteltaessa ja toteutettaessa. Kunnat on velvoitettava varmistamaan vanhusneuvostojen toimintaedellytykset vanhuspoliittisessa työssä. Vuonna 2020 yli 65-vuotiaita ennustetaan olevan lähes 1,3 miljoonaa (22.6 % väestöstä) ja vuonna 2030 lähes 1,5 miljoonaa henkeä. Tuolloin on yli 65 vuotiaiden osuus väestöstämme yli neljäsosa (25,6%). Yli 85-vuotiaita on tilastokeskuksen mukaan vuonna 2030 noin 65 000 henkeä enemmän kuin nyt. Vanhuspalveluiden tilaan on puututtava nyt heti, sillä muutos on nopea, EETU toteaa kannanotossaan. ELÄKETURVAKESKUKSEN (ETK) 19.3. julkaisema ennuste osoittaa, että eläkejärjestelmämme on kestävällä pohjalla pitkälle tulevaisuuteen. Ennustetta on muutaman vuoden takaisesta päivitetty sen vuoksi, että syntyvyys on ollut viime vuodet odotettua alhaisempaa. Tämä seurauksena eläkkeiden rahoittajia tulee olemaan odotettua vähemmän siinä vaiheessa, kun nyt syntyvät ikäluokat ovat työikäisiä. Mikäli syntyvyys pysyy alhaisena, on eläkemaksuja nostettava 2050-luvulla. Eläketurvakeskuksen raportin pääviesti on kuitenkin, että järjestelmä on vakaalla pohjalla pitkälle tulevaisuuteen. Pitkällä aikavälillä kehotetaan varautumaan ennakoitua alhaisempaan syntyvyyteen. Eräs esitetty ratkaisu on työperäisen maahanmuuton lisääminen. Mediassa Eläketurvakeskuksen raportti uutisoitiin kuitenkin siten, että eläkejärjestelmää pitäisi lähteä muuttamaan. Tämä on hätiköity johtopäätös. Malttia keskusteluun toi SAK, joka huomautti korkean työllisyysasteen olennaisesta merkityksestä eläkkeiden rahoituksessa. Suomen eläkejärjestelmän on kansainvälisessä vertailussa todettu olevan kestävyydeltään huippuluokkaa. Historiasta tiedämme myös, että eläkejärjestelmää on vuosikymmenien mittaan muutettu aika ajoin sen mukaan, mikä on nähty tulevaisuuden kannalta tarpeelliseksi. Eläkemaksuja on nostettu, eläkeikää on nostettu, eläkkeiden lähtötason määräytymistä on heikennetty ja työeläkeindeksi taitettu. Myös eläkerahastoja on viimeisen kahden vuosikymmenen ajan voimakkaasti kasvatettu nimenomaan tarkoituksena rahoittaa tulevia eläkkeitä. Keinovalikoima on ollut laaja. Eläkeläisten etujen leikkaamisen sijaan toivoisi kuitenkin käytettävän myös muita keinoja. Mikäli haluttaisiin nyt heti varmistua siitä, että eläkkeiden maksukertymä riittää myös 2050-luvulla, tulisi työeläkemaksuja ETK:n mukaan nostaa heti nykyisestä 24,4 prosentista 26,9 prosenttiin. Korotus ei olisi suuren suuri, mutta jos toimitaan maltilla ja kaukonäköisesti, ei sitäkään korotusta tarvita. Eläkerahastojen tuleva tuottokin merkitsee paljon. Tärkein tae eläkejärjestelmän kestävyydelle lienee myös tulevaisuudessa korkea työllisyys. Satsaamalla osaamiseen ja koulutukseen, sekä vahvistamalla hyvinvointivaltion palveluita ja suojaverkkoja, Suomi tarjoaa riittävän monille mielekästä työtä ja hyvän elämän edellytyksiä. Maailma voi 2050-luvulla olla täysin erilainen kuin nyt osataan kuvitellakaan. Tuskin kukaan osasi 1980-luvulla ennustaa nykymaailmaa. Työn automatisaatio ja robotisaatio, it-teknologia kehitys, talouden globalisaatio ja ilmastonmuutos tekevät tulevaisuuden ennustamisesta vaikeaa. Myös eläkejärjestelmän tulevaisuuden osalta meidän on siedettävä tiettyä epävarmuutta. Kriisin lietsomiseen ja dramaattisiin liikkeisiin ei ole syytä. JAN KOSKIMIES Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja. Eläkkeemme ovat vakaalla pohjalla KOMMENTTI Riittävien hoivapalveluiden edellytyksenä on rahan ohella riittävä koulutettu ja ammattitaitoinen henkilökunta ja hyvä johtaminen, muistuttaa Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry. ELIAS LAHTINEN/LEHTIKUVA Eläkeläinen 3/2019 7
EDUSKUNTAVAALIT K ansanedustajaehdokkaille lähetetyn kyselyn vastaajista 85 prosenttia on sitä mieltä, että Suomeen tarvitaan eläkeläisköyhyyden vähentämisohjelma, jossa tehdään tasokorotuksia kansaneläkkeeseen. Vastaajista 43 prosenttia oli täysin samaa mieltä ja 42 prosenttia jokseenkin samaa mieltä väitteen kanssa. Tutkimuksessa selvitettiin ehdokkaiden suhtautumista eläkeläisjärjestöjen ehdotukseen myös ikäryhmittäin. Myös nuoremmassa ikäryhmässä (18–35-vuotiaat) kaksi kolmasosaa vastaajista kannatti eläkeläisköyhyyden vähentämiseen tähtäävää ohjelmaa. Nuorista ehdokkaista 27 prosenttia oli täysin samaa mieltä ja 39 prosenttia jokseenkin samaa mieltä väitteen kanssa. Kansanedustajaehdokkaiden näkemykset tukevat Eläkeläiset ry:n, Eläkeliiton ja Eläkkeensaajien Keskusliiton vaatimusta siitä, että eläkeläisköyhyyden vähentämisohjelma tulee kirjata seuraavan hallituksen ohjelmaan. Järjestöt muistuttavat, että tilastokeskuksen 1.3.2019 julkaistun tilaston mukaan lukumääräisesti eniten pienituloisia on eläkeläisten ryhmässä, jossa heitä on peräti 194? 000. Edelliseen, vuoden 2017 tilastoon verrattuna pienituloisten eläkeläisten määrä on noussut 20?000 henkilöllä. KYSELYSSÄ SELVITETTIIN myös kansanedustajaehdokkaiden suhtautumista kotitalousvähennyksen uudistamiseen siten, että pienituloisilla eläkeläisilläkin olisi mahdollisuus vähennysten käyttöön. Vastaajista 81 prosenttia kannatti järjestelmän uudistamista. TÄLLÄ HETKELLÄ noin 12 000 euroa vuodessa ansaitsevilla eläkkeensaajilla ei ole mahdollisuutta kotitalousvähennyksen käyttöön, sillä vähennys tehdään maksetusta verosta. Kotitalousvähennys on nykyisenlaisena tukimuotona hyvätuloisten tuki ja on ehdottoman tärkeää, että myös pienituloiset pääsevät tuen piiriin ensi vaalikaudella. Kyselyn toteutti Aula Research Oy Eläkeliiton, Eläkeläiset ry:n ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n toimeksiannosta. Otos kerättiin sähköisellä kyselyllä ja puhelinhaastatteluin 11.1.–27.1.2019. Kyselyyn vastasi yhteensä 415 ehdokasta, vastausprosentiksi muodostui näin 42. Ehdokkaat kannattavat eläkeläisköyhyyden vähentämisohjelmaa Eläkeläiset ry:n, Eläkeliiton ja Eläkkeensaajien Keskusliiton vaatimus eläkeläisköyhyyden vähentämisohjelmasta saa laajan tuen kansanedustajaehdokkailta. Kaaviossa vastausten puoluekohtainen jakautuma. YHTEISKUNTA Kyselyn mukaan valtaosa kansanedustajaehdokkaista suhtautuu myönteisesti myös kotitalousvähennyksen uudistamiseen. Miten suhtaudut väittämään “Suomeen tarvitaan tulevalla hallituskaudella erityinen eläkeläisköyhyyden vähentämisohjelma, jossa tehdään kansaneläkkeen tasokorotuksia”? 8 Eläkeläinen 3/2019
ELÄKELÄISKÖYHYYS TOISTUU vaaliteemana eduskuntavaalista toiseen. Vaalien jälkeen esitettävät toimet eivät kuitenkaan ole köyhyyttä poistaneet. Usein vastauksena on ollut vuotuisissa budjettineuvotteluissa pieni korotus takuueläkkeeseen. Samalla eläkeläisten toimeentuloa ovat heikentäneet indeksijäädytykset, palvelumaksujen korotukset, lääkekorvausten heikentäminen ja asumisen hinnan nousu. Tänä vuonna huhtikuun 14. päivä käytävissä eduskuntavaaleissa ehdokkaat lupaavat jälleen toimia eläkeläisköyhyyteen. Eläkeläisjärjestöjen kysyessä asiasta kansanedustajaehdokkailta, oli tuki laajaa yli puoluerajojen. Eduskuntaan soisi tällä kertaa tulevan valituksi sellaisia ehdokkaita, jotka pitävät kiinni lupauksistaan myös vaalihuoneistojen sulkeuduttua. ELÄKELÄISKÖYHYYDEN KANNALTA ei ole yhdentekevää, mihin eläkkeisiin esitetään korotusta – takuueläkkeisiin, kansaneläkkeisiin vai työeläkkeisiin. Tilastokeskuksen tuoreimpien vuotta 2017 koskevien tulonjakotietojen mukaan Suomessa eläkeläisistä pienituloisia oli 14,1 prosenttia, eli 194? 000 ihmistä. Yhdeksän kymmenestä heistä saa joko takuueläkettä tai kansaneläkettä. Eläkeläisköyhyys on Suomessa edelleen laajaa, vaikka se onkin hitaasti vähentynyt. Eläkeläisten köyhyyttä on vähentänyt etenkin takuueläkkeen käyttöönotto vuonna 2011. Takuueläkettä saa reilut 100?000 ihmistä. Heistä enemmistö on alle 60-vuotiaita, ja usein kyse on nuorena työkyvyttömäksi joutuneista ihmisistä. Pienituloiset vanhuuseläkeläiset sen sijaan saavat tyypillisesti toimeentulonsa pienen työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhdistelmästä. Tällaisia ihmisiä on yli puoli miljoonaa. Näiden ihmisten toimeentuloon takuueläkkeen nosto ei auta. Työeläkeindeksit taas ovat tapa turvata työeläkkeiden ostovoimaa. Eläkeläisköyhyyden ja tuloerojen torjumiseen työeläkeindeksit eivät ole paras keino, sillä indeksi parantaa toimeentuloa sitä enemmän, mitä suurempaa työeläkettä saa. Vähintään olisi siis työeläkeindeksin parantamisen yhteydessä tehtävä vastaava parannus myös kansaneläkkeisiin. MITÄ SITTEN eduskuntavaalien jälkeen tulisi tehdä eläkeläisköyhyyden poistamiseksi? Takuueläkkeen korottaminen on tärkeää ja välttämätöntä. Tavoitteena tulisi olla 1? 000 euron vähimmäiseläke. Vielä tärkeämpää olisi parantaa kansaneläkettä. Viimeksi kansaneläkettä korotettiin vuonna 2008, ja viime vuosina kansaneläkkeitä on päinvastoin heikennetty indeksijäädytyksillä. Kansaneläkettä tulisi parantaa sekä tasokorotuksella, että muuttamalla kansanja työeläkkeen yhteensovittamista siten, että nykyistä useampi pientä työeläkettä saava saisi myös täydentävää kansaneläkettä. Ikäihmiset ansaitsevat kunnon toimeentulon ja eläkeläisköyhyydestä on päästävä eroon. Ollaan vaalikentillä tarkkana siinä, mihin eläkkeisiin ehdokkaat lupaavat parannusta. Eläkkeellä on eroa NÄKÖKULMA JAN KOSKIMIES Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja. Viimeksi kansaneläkettä korotettiin vuonna 2008. www.pekkola.eu EI TAITETULLE INDEKSILLE Petri Pekkola Kaakkois-Suomi om ak us ta nn e 13 Eduskuntaan vahva nainen vasemmalta Sinä Päätät Leena Saarela, sairaanhoitaja Sastamala Sastamala tukiryhmä Leena Saarela, sairaanhoitaja Sastamala Eduskuntaan vahva nainen vasemmalta – Sinä Päätät – tukiryhmä 190 Äänestä ANNELI LEHTONEN Pirkanmaalta eduskuntaan Eläkeläinen, lehtori, kaupunginhallituksen jäsen PIDETÄÄN HUOLTA 182 Eläkeläinen 3/2019 9
YHTEISKUNTA E läkeläiset ry kannustaa kaikkia eläkeläisiä vaikuttamaan eduskuntavaaleissa. Suomessa tarvitaan viisaita päättäjiä, jotka arvioivat kaikkea päätöksentekoa myös ikääntymisen näkökulmasta. Päätöksentekijöiden ei pidä antautua talouselämän lobbareille tai populisteille, vaan on ajettava tavallisten ihmisten asiaa tutkitun tiedon ja yhteiskunnan kokonaisedun mukaisesti. Eläkeläiset ry:n hallitus hyväksyi vaalitavoitteet kokouksessaan 24. tammikuuta. Eläkeläisköyhyys poistettava Kansaneläkettä ja takuueläkettä on parannettava ja niiden tasoa nostettava. Kaikilla on oltava riittävä toimeentulo ja palvelut riippumatta työurasta, terveydentilasta, tai asuinpaikasta. Sosiaaliturvaa on inhimillistettävä, ja viranomaisten on palveltava ihmisiä, ei ihmisten viranomaisia. Kaikenlaiseen ikäsyrjintään on puututtava Ikääntyviä ihmisiä on kohdeltava yhdenvertaisesti ja arvokkaasti sekä arvostettava heidän tietojaan, taitojaan ja panostaan yhteiskunnassa ja yhteisöissä. Digitalisointi ei saa lisätä ikäihmisten riskiä syrjäytyä palveluista ja yhteiskunnasta. Vanhusten hoivaan lisää varoja Vanhustenhoidon puutteet Suomessa ovat rakenteellista väkivaltaa, joka tulee poistaa henkilöstöä lisäämällä. Hoidon laadun turvaamiseksi hoitajamitoitus on nostettava pohjoismaiselle tasolle velvoittavalla lainsäädännöllä. Vanhuspalvelulain täysimääräinen toteuttaminen on turvattava valtion ja kuntien talousarvioissa. Sosiaalija terveyspalveluita kehitettävä Palveluiden on oltava tasa-arvoisia koko maassa. Julkisella vallalla tulee olla järjestämisvastuun lisäksi keskeinen rooli palvelujen tuottajana. Korkeat palvelumaksut lisäävät eriarvoisuutta ja toimeentulovaikeuksia. Yhdistetyn maksukaton tulee olla korkeintaan yhden kuukauden takuueläkkeen suuruinen. Terveyskeskuksen käyntimaksut tulee poistaa. Omaishoitajat ansaitsevat arvostuksen Omaishoidon tukitoimet tulee räätälöidä yksilöllisesti tilanteen mukaan. Omaishoitajien jaksamisesta on huolehdittava riittävillä vapailla, vuosittaisilla terveystarkastuksilla ja järjestämällä omaishoitajille kuntoutusta ja virkistystoimintaa. Omaishoidon tukea on korotettava. Ikäystävällistä yhdyskuntasuunnittelua ja asuntopolitiikkaa Vanhuksia ei saa asuntopolitiikalla eristää muista ihmisistä. Palveluasuminen tulee sijoittaa muun asuntokannan yhteyteen. Uudet asuinalueet tulee suunnitella monisukupolvisiksi ja esteettömiksi. Vanhojen asuntojen korjaamista esteettömiksi ja terveysriskit huomioivaksi tulee tukea korjausavustuksin. Suomessa tarvitaan viisaita päättäjiä, jotka arvioivat kaikkea päätöksentekoa myös ikääntymisen näkökulmasta. Antero Eerola TYÖTÄ JA TOIMEENTULOA, HOIVAA JA RAUHAA Ilm oi tu ks en m ak sa a An te ro Ee ro la n tu ki ry hm ä. www.anteroeerola.net Seuraa myös blogejani Kansan Uutisissa, Uudessa Suomessa ja Iltalehdessä. Ikäihmisten kunnioitus Suomessa on palautettava. Tarvitaan sukupolvien välistä solidaarisuutta. Äänestetään eläkeläisköyhyys ja vanhustenhoitoskandaalit historiaan! • toimittaja • kaupunginvaltuutettu • Uudenmaan Vasemmistoliiton puheenjohtaja EDUSKUNTAAN UUDELTAMAALTA 324 Kai Muukkonen Pirkanmaa Reilumpi Suomi työn alla. vasemmisto.fi/ehdokas/kaimuukkonen 183 EDUSKUNTAVAALIT Ikäystävälliseen Suomeen Eläkeläiset ry:n tavoitteet eduskuntavaaleissa 2019 10 Eläkeläinen 3/2019
Oikeasti Vasemmalla Pauli Schadrin Kaupunginvaltuutettu EDUSKUNTAAN 89 3 41 Mikko Nieminen TO I M I T TA J A L A U TA M I E S O M A I S H O I TA J A V A A L IT 1 4 .4 Mainoksen maksaja: Tarjan Joukkue https://eduskuntavaalit2019.wordpress.com/ Ehdolla eduskuntaan Hämeestä Tarja Kirkkola-Helenius tekninen sihteeri, pääluottamusmies Tavoitteena palauttaa kaikille turvallinen tulevaisuus Eläkelupausten lunastaminen ja Ihmisarvoinen hoito vanhuksille sekä vammaisille 44 Aki Nevalainen Vasemmistoliitto Lappi 57 Toimeentulo ja hoiva on turvattava. Vanhuksilla ja sairailla keinottelu on lopetettava. Maksaja: Akin eläkeläisystävät TUOMO GRUNDSTRÖM Satakunta 66-vuotias erityisopettaja, eläkkeellä Raumalta 20 v pääluottamusmiehenä 88 TYÖ TÄÄLLÄ, PÄÄOMA TUOLLA – PAIKKANI ON TÄÄLLÄ! Raija Westergård Pirkanmaalta ehdolla eduskuntaan: Rohkea ja päättäväinen työläisnainen VASEMMALTA www.westergard-raija.simplesite.com 195 Eläkeläinen 3/2019 11
Eläkeläinen TUL:n Lapin piirin kunniapuheenjohtaja Tornion Sosiaali ja terveyslautakunta. Lappian valtuusto/hallitus Tornionseudun Eläkeläiset Tornion metallin veteraanien puheenjohtaja. • Arvokas vanhuus kuuluu kaikilla. • Indeksijäädytyksen vaikutus työeläkkeisiin tulee korjata ja pieniin eläkkeisiin tasokorotus. • Vanhustenhoidon puutteet korjattava ja hoitajamitoitus lakiin. 61 Puh. +35840 5149 406 f olavistoor2019 ELÄKELÄISET RY tuo Eläkeläinenlehdessä ja muussa tiedotuksessaan esille ikääntyneille tärkeitä tavoitteita ja vaatimuksia. Kannustamme jäseniämme ja kaikkia eläkeläisiä käyttämään äänioikeuttaan. Eläkeläiset ry:n vaalitavoitteista voit lukea tästä Eläkeläinen-lehdestä ja kotisivultamme www.elakelaiset.fi Eläkeläinen-lehdessä julkaistaan yhdistysten meille ilmoittamien, eduskuntavaaliehdokkaina olevien Eläkeläiset ry:n jäsenten nimet. Uudenmaan vaalipiiri Arto Viitaniemi (skp) Satakunnan vaalipiiri Tuomo Grundström (vas) Hämeen vaalipiiri Tarja Kirkkola-Helenius (vas) Antti Holopainen (vas) Pirkanmaan vaalipiiri Anneli Lehtonen (vas) Anne Nyman (vas) Leena Saarela (vas) Pauli Schadrin (skp) Raija Westergård (vas) Kaakkois-Suomen vaalipiiri Aimo Ruusunen (vas) Savo-Karjalan vaalipiiri Rauno Jääskeläinen (vas) Kirsti Puurunen (vas) Juhani Tanski (ipu) Keski-Suomen vaalipiiri Eila Tiainen (vas) Riitta Tynjä (skp) Oulun vaalipiiri Anne Huotari (vas) Risto Kalliorinne (vas) Miikka Kortelainen (vas) Merja Kyllönen (vas) Lapin vaalipiiri Aki Nevalainen (vas) Kaarina Pistokoski-Tikkala (skp) Raija Siirilä (skp) Tapio Siirilä (skp) Olavi Stoor (vas) Esko Tikkala (skp) Jäseniämme ehdokkaina eduskuntavaaleissa Erno Välimäki Ehdolla kansanedustajaksi Satakunnassa 101 Lorem ipsum ELÄKELÄISKÖYHYYS ON KANSALLINEN HÄPEÄTAHRA JOKA ON KORJATTAVA TAKUUELÄKE YLÖS, INDEKSIT TAKAISIN! “ “ Kolmen pojan isä, Porista, 41 v. Aluetoimitsija, Teollisuusliitto ry. Porin kaupunginhallituksen jäsen Kaupunginvaltuutettu Lue lisää: www.ernov.fi EDUSKUNTAVAALIT TÄRKEIMMÄT PÄIVÄMÄÄRÄT vuoden 2019 eduskuntavaaleissa: › Ennakkoäänestys kotimaassa: 3.– 9.4. › Ennakkoäänestys ulkomailla: 3.– 6.4. › Vaalipäivä 14.4., äänestyspaikat ovat avoinna klo 9–20 välisen ajan. Äänioikeutettu voi vaalipäivän äänestyksen sijasta äänestää ennakkoon missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla. Äänestyspaikalla mukana pitää olla henkilöllisyystodistus: henkilökortti tai passi. Vaalipäivänä äänioikeutettu saa äänestää vain siinä äänestyspaikassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin ja äänestäjälle postitse saapuneeseen ilmoituskorttiin. Äänestyspaikalla mukana pitää olla henkilöllisyystodistus: henkilökortti tai passi. › Äänestystulosten vahvistaminen 17.4. ÄÄNESTÄMINEN KOTONA = ennakkoon äänestäminen kotona: Henkilö saa äänestää ennakkoon kotonaan, mikäli hänen kykynsä liikkua ja toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse kotimaan ennakkoäänestyspaikkaan tai vaalipäivänä äänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia. Tällöin hänen luokseen saapuu sovittuna ajankohtana kunnan keskusvaalilautakunnan nimeämä vaalitoimitsija, joka ottaa äänestyksen vastaan. Äänestäjän on ilmoitettava halustaan äänestää kotonaan oman kuntansa keskusvaalilautakunnalle viimeistään päivää ennen ennakkoäänestyksen alkamista, siis viimeistään 2.4.2019 mennessä. Keskusvaalilautakunnan puhelinnumero ja osoite löytyvät äänestäjälle postitse saapuneesta ilmoituskortista. Äänestäjän puolesta ilmoituksen voi tehdä myös hänen valitsemansa henkilö. Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää myös kotiäänestäjän kanssa samassa taloudessa asuva omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005) tarkoitettu omaishoitaja. Omaishoitajan äänestämisestä on ilmoitettava kunnan keskusvaalilautakunnalle samalla kun ilmoittautuminen kotiäänestykseen tehdään. SIVUSTOLLA vaalit.fi/tietoa-eduskuntavaaleista-eri-kielilla on vaaleista tietoa lukuisilla eri kielillä, myös selkokielellä. Vaalipäivä on sunnuntai 14.4. YHTEISKUNTA 12 Eläkeläinen 3/2019
Ää nestä nume ro lla Vanhusten ja eläkeläisten puolesta on tehtävä työtä päätöksenteossa aina eikä vain vaalien alla. Se ei kuitenkaan riitä. Saadakseen jotain aikaan päättäjän on osattava asiat, joita ajaa ja tiedettävä, miten niitä ajaa. Yhteensä 12 kansanedustajavuoden ja 63 valtuustovuoden kokemuksella me tiedämme, että Laura täyttää nämä kaikki ehdot. Siksi äänestämme häntä. Äänestä sinäkin! Markku Söderström Erkki Virtanen kaupunginvaltuutettu veteraanikansanedustaja näyttelijä www.laurameriluoto.fi LAURA MERILUOTO yhteiskuntatieteiden maisteri sosiaalialan järjestötyöntekijä kaupunginvaltuutettu 58 SINÄ päätät Äänestämä llä M ak sa ja: Iis alm en Va se m m ist o ry KIRSTI PUURUNEN Savo-Karjala 2019 62
jat valitaan ja millä puolueilla on nyt kansanedustajia eduskunnassa. VAIKKA MONET osallistujista eivät pääse äänestämään eduskuntavaaleissa, koska heillä ei ole Suomen kansalaisuutta, useilla heistä oli paljon tietoa ja kysymyksiä suomalaisesta politiikasta. Kiinalaiset olivat huolissaan siitä, toteutetaanko kaavailtu kelpoisuustesti Suomeen muuttaville, mitä voidaan tehdä rikollisuudelle ja mikä puolue ajaisi parhaiten ulkomaalaistaustaisten asioita. Syyrialaiset halusivat tietää, miten saa tietoa puolueista ja ehdokkaista, jotta voisi valita henkilön, jota äänestää. Pekan vastaukset innostivat jadelaisia miettimään, miten kukin voisi omalla aktiivisuudellaan vaikuttaa siihen, että myös puolueissa mieHoiva ja terveys ihmisten, ei pääomasijoittajien ehdoilla Anne Huotari Eduskuntaan A n n e H u o t a r i j ä l l e e n e d u s k u n t a a n O u l u n v a a l i p i i r i s t ä Soten ja työllisyyden asiantuntija, ex-kansanedustaja R a t k a i s u j a e l ä k e l ä i s k ö y h y y t e e n j a v a n h u s j a t e r v e y s p a l v e l u i h i n . 85 Kainuun ja PohjoisPohjanmaan eläkeläiset: käykäähän äänestämässä ahkeraa Annea! EDUSKUNTAVAALIT Vaalitietoa jaettiin Suomeen muuttaneille YHTEISKUNTA Pekka Lehtonen kertoi maahan muuttaneille Suomen vaalijärjestelmästä ja eduskunnan toiminnasta. Ulkomaalaistaustaisilla oli vaaleista monenlaisia kysymyksiä. tittäisiin joskus, mitä tänne muuttaneille kuuluu ja mitä he odottavat eduskunnalta. JADEtoimintakeskuksen suunnittelijan Susanna Lehtovaaran sanoin Vaalityöpaja antoi ikääntyville Suomeen muuttaneille ajankohtaista tietoa äänestämisen käytännöistä ja eduskunnan toiminnasta yleisesti. Eräs osallistuja sanoi, että hän on äänestänyt monta kertaa, mutta sai keskustelusta uutta tietoa ja ymmärtää nyt kokonaisuutta paremmin. Keskustelut innostivat myös vaikuttamaan muutoinkin, kuin äänestämällä. Lopuksi mietittiin, miten voisi mennä yhdessä juttelemaan ehdokkaiden kanssa turuille ja toreille huhtikuun alkupuolella. EVA RÖNKKÖ EDUSKUNTAVAALIT OVAT edessämme ja kansalaiset valitsevat Suomelle uudet kansanedustajat. Äänestäjille vaalit ja se, miten niissä toimitaan, on yleensä aika selvää, mutta ei kaikille. Maassamme asuu myös sellaisia ihmisiä, joille eduskuntatai kunnallisvaalit jäävät kaukaisiksi. Mihin tällä kertaa edustajia valitaan, ketkä valitsevat, pääsenkö minäkin äänestämään? Miten minun pitäisi äänestää ja kuka välittää minun asioistani? Ulkomaalaistaustaisilla on monenlaisia kysymyksiä, joihin kaivataan vastauksia. Maaliskuussa Eläkeläiset ry:n monikulttuurinen toiminta järjesti yhdessä JADE-toimintakeskuksen kanssa vaalityöpajat iäkkäille kiinalaisille ja syyrialaisille. Keskustelimme niissä eduskuntavaaleista ja kansalaisten vaikuttamisesta Suomessa. Molemmissa tilaisuuksissa vaaleista ja niihin valmistautumisesta kertoi Pekka Lehtonen Tampereen Eläkeläiset ry:stä. Pekka on ollut pari vuotta eduskuntatoimittajana ja tuntee perin pohjin eduskunnan työskentelyn. Hän esitteli kuvilla ja selkokielellä, miten Suomen eduskunta toimii, miten kansanedusta14 Eläkeläinen 3/2019
A N N E N Y M A N E D U S K U N T A A N ! O l e n r o h k e a j a s u o r a s a n a i n e n p i e n i t u l o i s t e n p u o l u s t a j a 186 Ilmoituksen maksaja: Annen tukiryhmä PIRKANMAAN VAALIPIIRI KAIJA KIESSLING työfysioterapeutti (el) Varsinais-Suomi Pitkän linjan valtakunnallinen ja paikallisvaikuttaja kuntapolitiikassa, järjestöissä ja kansaliikkeissä. VANHUSTENHOITO EHDOTTOMASTI KUNTOON. Julkiset palvelut takaisin turvaamaan ja hoitamaan 0.7 mitoitetulla henkilöstöllä, josta säädettävä minimi. ELÄKELÄISKÖYHYYTTÄ VASTAAN! Perusturva 1200 € verottomana kaikille, joille eläke tai muu tulo ei yllä köyhyysrajalle. 107 Viitaniemi Arto sorvaaja Järvenpää 97 Tiedot eduskuntavaalien kaikista ennakkoäänestyspaikoista ovat oikeusministeriön vaalisivuilla vaalit.fi. Sivuilta voi tarkistaa kotimaassa ja ulkomailla olevien ennakkoäänestyspaikkojen osoitteet ja aukioloajat. Osa ennakkoäänestyspaikoista on avoinna vain tiettyinä ennakkoäänestyspäivinä. Eduskuntavaalit toimitetaan 14.4. Ennakkoäänestysaika on kotimaassa 3.–9.4. ja ulkomailla 3.–6.4. Vaaleissa on yhteensä 911 yleistä ennakkoäänestyspaikkaa kotimaassa. Ennakkoäänestyspaikat ovat pääosin kunnantaloilla, kirjastoissa tai muissa kuntien virastoissa ja laitoksissa. Ulkomailla ennakkoäänestyspaikkoja on yhteensä 219 edustustossa tai edustuston toimipaikassa 86 eri valtiossa. Joissakin niistä ennakkoäänestys järjestetään kaikkina ennakkoäänestyspäivinä. Vaalipäivän äänestyspaikkoja huhtikuun vaaleissa on 1 943. Oma vaalipiiri sekä äänestyspaikka ilmenevät kotiin saapuvasta äänioikeusilmoituksesta. Äänestyspaikat löytyvät verkkosivuilta vaalit.fi VUODEN 2019 europarlamenttivaalit toimitetaan kaikissa jäsenvaltioissa vaaliajanjaksolla 23.-26.5. Suomessa vaalipäivä on sunnuntai 26.5. Muita tärkeitä päivämääriä: › Ehdokasasettelu vahvistetaan torstaina 25.4. › Ennakkoäänestys kotimaassa keskiviikosta tiistaihin 15.–21.5. › Ennakkoäänestys ulkomailla keskiviikosta lauantaihin 15.–18.5. Euroopan parlamentti (EP) on yksi Euroopan unionin lainsäädäntöelimistä. EU-kansalaiset valitsevat sen jäsenet suorilla vaaleilla, jotka järjestetään kaikissa jäsenvaltioissa joka viides vuosi. Seuraavat vaalit toimitetaan vuonna 2019. EUROPARLAMENTTIVAALIT toimitetaan siten, että kukin jäsenvaltio järjestää vaalit oman kansallisen lainsäädäntönsä puitteissa. Euroopan parlamentin jäsenten enimmäismäärä on 751. Kullakin jäsenvaltiolla voi olla enintään 96, mutta vähintään 6 jäsentä. Suomesta valittavien EP:n jäsenten määrä vuoden 2019 vaaleissa on 14. Aiemmissa europarlamenttivaaleissa Suomesta valittiin EP:n jäseniä seuraavasti: 16 jäsentä vuosina 1996 ja 1999, 14 jäsentä vuonna 2004 sekä 13 jäsentä vuosina 2009 ja 2014. Suomen paikkamäärän kasvaminen yhdellä (13 -> 14) johtuu siitä, että jos Yhdistynyt kuningaskunta (UK) eroaa Euroopan unionista ennen vaalikauden alkua (ennen heinäkuun alkua), se ei myöskään enää osallistu europarlamenttivaaleihin ja Euroopan unionin neuvosto on päättänyt 29.6.2018 jakaa UK:n 73 parlamenttipaikasta 27 muille jäsenvaltioille, muun muassa yhden Suomelle. Ero eli brexit-tilanne oli Eläkeläinen-lehden painoon mennessä auki. Euroopan parlamentin jäsenet järjestäytyvät poliittisten ryhmien mukaan, eivät kansallisuuksittain. Poliittisen ryhmän muodostamiseen tarvitaan 25 jäsentä vähintään seitsemästä jäsenvaltiosta. Lähde: vaalit.fi Seuraavaksi vuorossa europarlamenttivaalit Eläkeläinen 3/2019 15
JÄRJESTÖ Toiminnan eläväisyyden kannalta on hyvä, jos ideat kumpuavat niin sanotusti ruohonjuuritasolta, tavallisten rivijäsenten toiveista. Nyt onkin hyvä hetki pysähtyä miettimään, millaiseen toimintaan juuri sinä haluaisit lähteä mukaan. Millaisia uusia taitoja haluaisit opettaa muille ihmisille yhdistyksessä tai mistä haluaisit heidänkin innostuvan? Jos hyvä idea iskee, älä turhaan jää hautomaan sitä yksin vaan kerro kavereillekin ja pistäkää uusi toimintaryhmä pystyyn! TEKSTI JA KUVAT ANNA ESKOLA Kipinöitä uuteen toimintaan YHDISTYSVERSTAAT Sauvakävelylenkit, digikerhot, valokuvaus… Eläkeläiset ry:n paikallisyhdistyksissä on runsaasti intoa ideoida uusia kerhoja ja ohjelmamuotoja, jotka tarjoaisivat iloa ja viihdettä niin uusille kuin vanhoille jäsenille. Kiimingin Eläkeläiset ideoi sekä uusia varainhankintakeinoja että houkuttelevia matalan kynnyksen toimintamuotoja. Muhoksen Eläkeläisten tilaisuudessa osallistujat keskittyivät miettimään yhdistyksen roolia eläkeläisten etujen ajajana sekä sitä, miten jäsenten osallistuminen yhdistyksen toimintaan pysyisi aktiivisena jatkossakin. Järvenpään Eläkeläisten verstaassa osallistujat pohtivat, millaiseen toimintaan olisi mukava lähteä mukaan. Erityisesti liikunta, kädentaidot ja muistiharjoitteet herättivät kiinnostusta. Joensuun Eläkeläisten aktiivit aprikoivat millaista toimintaa kaipaisivat sellaiset jäsenet, jotka eivät toistaiseksi ole ryhtyneet käymään kerhossa. Varaa verstas syksylle Yhdistysverstaassa joukko yhdistyksen aktiivijäseniä kokoontuu saman pöydän ääreen miettimään yhdistyksen toimintaa. Kehittämisideat valitaan verstaan alussa osallistujien toiveiden perusteella. Tilaisuuden kesto on noin neljä tuntia. Sopiva osallistujamäärä on 8–15 henkeä. Verstaan järjestämisestä syntyvät maltilliset tila-/ja tarjoilukulut korvataan yhdistyksille. Jos haluaisitte saada verstaan omaan yhdistykseenne tulevan syksyn aikana, ottakaa yhteyttä aluetyön suunnittelija Anna Eskolaan (anna.eskola@elakelaiset.fi, p. 044 751 1031). 16 Eläkeläinen 3/2019
VINKKIPANKKI OLIN 7-VUOTIAS, kun perheemme muutti Pohjanmaalta Pieksämäelle. Juuri koulunkäynnin aloittaneena jouduin muuton myötä uuteen kouluun. Uudet luokkatoverit halusivat testata tulokkaan kykyjä ja nimesivät minut pullansyöntikilpailuun. Toinen kilpailija oli tyttö. Pullat olivat langalla eikä niihin saanut käsin koskea. Kilpakumppanini aloitti syömällä nopeasti pieniä suupaloja. Pohjalaisella uholla uskoin lyöväni hänet alta aikayksikön haukkaamalla heti yhdellä kertaa puolet pullasta. Tyttö teki pullasta selvää jälkeä nopeasti kuin orava. Minä puolestani jouduin mutustelemaan ensimmäistä suupalaani vielä kisan päätyttyä pulpetissani. Tukehduin pullaan, koin ahneen kohtalon. OPETUS ON tullut mieleen seuratessa maan hallituksen toimintaa sote-uudistuksen tiimoilla. Edellisellä kaudella päästiin parlamentaarisen, kaikkien puolueiden yhteisellä valmistelulla aivan kalkkiviivoille. Hanke kariutui siihen, että kuntayhtymät, joille palvelujen järjestämisen ja tuottamisen tuli rakentua, antoivat pienille kunnille olemattomat vaikutusmahdollisuudet. Demokratia ei olisi toiminut niin kuin perustuslaki edellyttää. Tästä olisi ollut helppo edetä muuttamalla järjestämisja tuotantoalueiden päätöksentekoelimet yleisillä vaaleilla valittaviksi. Jos näin olisi toimittu, olisi uudistus ollut jo pari vuotta voimassa. Sitä tietä hallitus ei kuitenkaan valinnut. Sekä kokoomus että keskusta näkivät tilaisuutensa tulleen. Nyt oli mahdollisuus antaa ratkaisevasti enemmän tilaa yksityisille firmoille, mitä kokoomus halusi. Ja nyt voitiin toteuttaa keskustan kauan haikailema laaja-alainen maakuntahallinto. Kun oppositiopuolueet suljettiin valmistelusta pois, voitiin – niin uskottiin – haukata kerralla suuremmat palat. Hallituspuolueet tekivät saman virheen, jonka minä tein pullansyöntikisassa. Lehmäkaupan ongelmallisin ’lapsi’ on ollut valinnanvapauslaki, joka olisi avannut tien palvelujen markkinoistamiselle, mikä aiheutti valtaosan perustuslaillisista ongelmista. Se olisi tehnyt EU:n jäsenvaltioiden omaan toimivaltaan kuuluvista sosiaa lija terveyspalveluista taloudellista toimintaa, jossa toimivalta siirtyy jäsenvaltioilta EU:lle. Sen vuoksi ongelmaksi nousi kysymyksen siitä, tulisiko koko uudistus alistaa EU:n komission tarkistettavaksi. Suomen perustuslaki velvoittaa julkisen vallan takaamaan kansalaisille sosiaalija terveyspalvelut kaikissa oloissa. Maakunnilla täytyy siis olla omaa palvelutuotantoa. Sen kilpailuasema firmoihin nähden taas on edullinen, koska julkisen vallan toiminta ei voi mennä konkurssiin. Konkurssisuojan poistaminen taas edellyttäisi maakuntien palvelutuotannon yhtiöittämistä. Se taas avaisi mahdollisuuden siihen, ettei maakunta voisi taata palvelujen satavuutta, mikä olisi vastoin Suomen perustuslakia. Oltaisiin kuin varis tervatulla sillalla. Maakuntamalli taas tukehtui liialliseen laaja-alaisuuteen, sillehän piti uskottaman sosiaalija terveyspalvelujen lisäksi 30 muutakin tehtävää. KUMPIKAAN HALLITUKSEN pääpuolueista ei voinut vastustaa kiusausta. Sulkemalla opposition pois valmistelusta ja yrittämällä kumpikin toteuttaa omat ideologiset tavoitteensa puhdasoppisesti, ne yrittivät haukata liian suuren palan. Siihen niiden hanke tukehtui. Ahneen kohtalo Hallituspuolueet tekivät saman virheen, jonka minä tein pullansyöntikisassa.” KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja. KALEVIN KYNÄSTÄ OLETTEKO SUUNNITTELEMASSA yhdistyksen kevätjuhlaa, myyjäisiä tai napakoita tietoiskuja ajankohtaisista aiheista? Vai oletteko kenties järjestämässä kaikille avoimen yhteislaulutilaisuuden tai keskustelutilaisuuden Eläkeläiset ry:n juhlavuoden kunniaksi? Tapahtumien markkinoinnissa kannattaa toisinaan kokeilla myös uusia keinoja vanhojen ja hyväksi havaittujen rinnalla. Alla ensiaskeleet tapahtumien markkinointiin facebookissa. Jokaisessa yhdistyksessä näistä askeleista on mahdollista ottaa tasan niin monta kuin omalta kannalta sopivalta tuntuu. ANNA ESKOLA Top 5 Tapahtumien markkinointi sosiaalisessa mediassa 1 Perusta Facebooktapahtuma, nimeä se fiksusti Jo tapahtuman suunnitteluvaiheessa kannattaa miettiä, mikä olisi hyvä nimi tilaisuudelle. Ottakaa tapahtumaa nimetessä huomioon sellaiset ihmiset, jotka eivät tunne yhdistyksenne toimintaa. Vaikka omassa yhdistyksessänne jokainen ihminen tietäisi vuotuisen ”Kesähempsukkajuhlan” juonen, Facebook-tapahtuma kannattaa silti nimetä siten, että nimi auttaa myös uusia tulijoita ymmärtämään, mitä tilaisuudessa tapahtuu. 2 Hyödynnä oman paikkakunnan alueryhmiä, puskaradioita ja muita markkinapaikkoja Facebook on pullollaan ryhmiä, joissa on mahdollista mainostaa oman yhdistyksensä tapahtumia. Näiden ryhmien avulla on mahdollista levittää sanaa omista tapahtumista varsin tehokkaasti. Ryhmiin tulee tyypillisesti ensin liittyä jäseneksi oman Facebook-tilin kautta. Joissain ryhmissä ylläpito saattaa puuttua hyvinkin tiukasti viesteihin, jotka rikkovat ryhmän sääntöjä – kaikenlaisen mielipahan välttämiseksi kannattaa siis ensin tutustua tarkoin ryhmän sääntöihin ja seurailla ryhmässä käytävän keskustelun tyyliä ja sävyä hetki ennen kuin ryhtyy itse ryhmän seinälle kirjoittamaan. 3 Hyödynnä yhteistyötahoja sanan levittämisessä Jos olette järjestämässä tilaisuutta esimerkiksi kirjastossa, kannattaa tiedustella kirjaston henkilökunnalta, voiko kirjasto jakaa tulevan tapahtuman omien some-kanaviensa kautta. Kun kutsutte tilaisuuteen erilaisia yhteistyötahoja, kutsuun kannattaa liittää tieto siitä, että kutsua saa levittää eteenpäin. 4 Merkitse esiintyjät julkaisuihin Jos tilaisuudessa esiintyy sellaisia henkilöitä tai ryhmiä, joilla on julkinen sivu Facebookissa, kannattaa heidät merkitä tilaisuudesta kertoviin julkaisuihin. Aloita merkitseminen @-merkillä ja kirjoita heti merkin jälkeen esiintyjän nimi – älä lisää edes välilyöntiä niiden väliin. Tällöin Facebook ehdottaa parhaita arvauksiaan siitä, ketä yrität merkitä. Jos et näe listalla tarkoittamaasi henkilöä, kannattaa sinun tarkistaa, oletko itse käynyt tykkäämässä siitä sivusta, jota yrität merkitä. Jos et, käy peukuttamassa sivua ja koita sen jälkeen merkitsemistä uudestaan. 5 Kokeile rohkeasti maksullisia julkaisuja Helpoin tapa testata mainostamista Facebookissa on käyttää yksittäisen julkaisun alakulman mainosta julkaisua -painiketta. Jo muutamalla eurolla on mahdollista saada julkaisulle tavanomaista isompi yleisö sellaisista ihmisistä, jotka eivät viestiin muutoin törmäisi. Eläkeläinen 3/2019 17
JÄRJESTÖ › Ovet avataan klo 10.00 › Tanssikonsertti klo 11.00-12.30 juhlasalissa › Musiikkija muita esityksiä aulatiloissa koko päivän › Mahdollisuus ruokailuun ja kahvitteluun ravintolassa ja kahvioissa › Ikääntymispoliittinen luento/keskustelutilaisuus Alvar-salissa › Näytteilleasettajia kokousiivessä › Ristipistoja sivistyneesti -näyttely ja Eläkeläiset ry 60 vuotta -näyttely › Eläkeläiset ry 60 vuotta -juhla klo 15.30 juhlasalissa Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlavuoden pääjuhla järjestetään Kulttuuritalolla Helsingissä 4.12.2019. Tässä ennakkotietoja siitä, miten juhlaan pääsee mukaan. Paikallisyhdistykset varaavat tarvitsemansa paikat juhlaan aluejärjestöltä. Aluejärjestö välittää paikkatilaukset Eläkeläiset ry:lle. Eläkeläiset ry laskuttaa paikallisyhdistyksiä saamansa tilauksen pohjalta. Eläkeläiset ry lähettää tarkemmat ohjeet paikkojen varaamisesta elokuussa. Varauksia aletaan ottaa vastaan syyskuussa. Juhlapäivän lippu maksaa 15 euroa/ osallistuja. Lippu sisältää sisäänpääsyn Kulttuuritalolle, osallistumisen kaikkiin siellä järjestettäviin ohjelmiin ja esityksiin sekä tapaturmavakuutuksen. Kulttuuritalolla voi myös ruokailla juhlapivän aikana. Ruokailut tilataan ennakkoon. Myös ruokailuista hintatietoineen ja niiden varaamisesta tiedotetaan tarkemmin elokuussa. Kulttuuritalolla on lisäksi mahdollisuus kahvitteluun ja välipalojen nauttimiseen koko päivän. Kullekin aluejärjestölle on varattu juhlaan alustavasti 100 paikkaa. Mikäli jokin aluejärjestö ei tarvitse kaikkia paikkojaan, tarjotaan niitä muille aluejärjestöille. Paikkoja varattaessa on hyvä muistaa myös esiintyjät: he kuuluvat oman alueensa kiintiön piiriin. Jos siis haluat tulla Kulttuuritalolle juhlapäivän viettoon, kerro siitä omassa yhdistyksessäsi puheenjohtajalle! Olet lämpimästi tervetullut! Perinteikäs Kulttuuritalo toimii Eläkeläiset ry:n pääjuhlan näyttämönä 4.12. Juhla Kulttuuritalolla Helsingissä 4.12. – näin pääset mukaan ELÄKELÄISET RY:N 60-vuotisjuhlavuoden näyttely pystytetään juhlavuoden aikana noin 40 paikkakunnalla. Näyttelystä on useampia kopioita, joten se on vielä mahdollista saada omalle paikkakunnalle 1-2 viikoksi. Asiasta ja aikataulusta tulee kuitenkin sopia ennakkoon. Eläkeläiset ry:ssä yhteyshenkilö on Marja-Liisa Hirn. Hänet tavoittaa sähköpostitse osoitteesta marja-liisa.hirn@elakelaiset.fi, tai puhelimitse numerosta 044 763 1482. Toivomme, että kaikilla näyttelypaikkakunnilla näyttely käynnistetään avajaisilla. Niihin voi kutsua esim. kunnanjohtajan, vanhustyön johtajan, valtuuston puheenjohtajan, toisten eläkeläisyhdistysten väkeä sekä vanhusneuvoston jäsenet ja tiedotusvälineiden edustajat. Näyttelystä onkin hyvä lähettää tiedote paikallislehdelle tai -radiolle. Juhlavuoden näyttely kiertää maata Eläkeläiset ry:n Kainuun Aluejärjestön puheenjohtaja Antero Kyllönen (kuvassa vasemmalla) avasi juhlavuoden näyttelyn Suomussalmella Teatteri Retikan aulassa tiistaina 19.3. Kulttuuritalon juhlatapahtuman ohjelmasisältöjä 18 Eläkeläinen 3/2019
UUDEKSI JUHLAVUODEN ohjaajaksemme on lupautunut teatteri-ilmaisun ohjaaja Pilvi Kallio-Meriläinen. Hän on ohjaamisen ja tuottamisen ammattilainen. – Rakastan esityksiä ja tapahtumia, joissa sielu virkistyy, kertoo Pilvi Kallio-Meriläinen itsestään. Pilvi on työskennellyt Riihimäen ja Rovaniemen teattereissa sekä useissa vapaissa ryhmissä Helsingissä ja Hyvinkäällä. Hän on valmentanut teatterialan opiskelijoita ja vetänyt ilmaisutaidon sekä vuorovaikutuksen kursseja. Pilviä on pyydetty muun muassa ohjaamaan ja harjoittamaan järjestömme juhlavuoden päätöstapahtuma, joka pidetään Helsingin Kulttuuritalolla. Lisäksi Pilvi on lupautunut vetämään ilmaisutaidon kurssejamme. Olemme aiemmin tässä lehdessä esitelleet näyttelijä ja teatteriohjaaja Katriina Hyvärisen. Ennen Pilviä hän oli ryhtymässä ohjaajaksemme mutta joutui luopumaan tehtävästä terveydentilansa vuoksi. Katriina on kuitenkin niin sanotusti hengessä mukana ja toivottaa menestystä uudelle ohjaajalle, kaikille juhlavuoden esiintyjille sekä koko juhlavuodellemme. TIINA RAJALA Aiheettomat laskut – miten toimin Olemme saaneet tietoomme, että jäsenyhdistyksillemme on lähetetty sähköpostitse laskuja, jotka eivät ole olleet aiheellisia. Laskuilla on ollut kotimaisen pankkitilin sijasta ulkomaan tilinumero. Laskut ovat jopa tulleet järjestön puheenjohtajan nimissä, joka sekavoittaa tilannetta entisestään. Ole tarkkana ja tarkista laskut erittäin huolellisesti ja havahdu, jos pankkitili, jolle pyydetään maksamaan on ulkomailla. Ota puhelimitse yhteys lähettäjään ja puheenjohtajaan/taloudenhoitajaan, jos lasku tuntuu aiheettomalta. Älä maksa laskua ennen kuin olet aivan varma, että se on aiheellinen HELI GRÖNROOS Kurssien matkakustannusten korvaus Eläkeläiset ry:n hallitus on päättänyt 14.3. pitämässään kokouksessa palata käytäntöön, jossa kurssilaisille korvataan matkakuluja paitsi julkisten kulkuneuvojen taksojen mukaisesti myös kilometrikorvauksina omalla autolla matkustettaessa. Tällöin voimme maksaa pienen korvauksen myös mukana matkustavista kurssilaisista, kuten aiemminkin on tehty. Kilometrikorvausten verovapaus edellyttää kuitenkin, että yhdistys tai aluejärjestö toimii kurssille lähettäjänä. Mikäli kurssilainen ei ole yhdistyksen kurssille lähettämä vaan maksaa osallistumisensa itse, voi Eläkeläiset ry toimia osallistumisen toimeksi antajana – ei siis kuitenkaan maksajana. Näissä tapauksissa pyydämme kurssilaista olemaan yhteydessä Eläkeläiset ry:n toimistoon ennen kurssia. Eläkeläiset ry huolehtii matkakulujen ilmoittamisesta tulorekiseriin. Julkisten kulkuneuvojen mukaisia matkakorvauksia ei tarvitse ilmoittaa tulorekiseriin. Pilvi Kallio-Meriläinen on uusi ohjaajamme TAVOITAN HELVI Järvenpään puhelimella hetkellä, jolloin hän on kaupassa ostoksilla. Ehdotan että voin toki soittaa myöhemmin, paremmalla ajalla. Mutta Järvenpää sanoo nauraen että on parasta hoitaa haastattelut saman tien alta pois. – Minä olen kuitenkin koko ajan liikkeellä, huomenna esimerkiksi menossa pilkkikilpailuihin, hän raportoi. Haapavedellä Pohjois-Pohjanmaalla asuva Järvenpää, 70, on todellakin mukana monessa, muun muassa Haapaveden Eläkeläiset ry:n toiminnassa. –Eläkeläistoiminnan hieno idea on sama kuin kaikessa osallistumisessa. Jos vain olisin kotona reporankana, olisin mieleltäni aivan toppero. Mutta kun saan lähteä liikkeelle, pääsen osallistumaan ja minut huomioidaan, se on hirveän iso voimavara. –Siitäkin nautin, että saan auttaa muita ihmisiä. Tänäänkin käytin yhtä mummoa kaupassa. Sitä teen niin kauan kuin itse jaksan. MUKANA OLLAAN Helvi Järvenpää. Joka paikan Helvi Helvi Järvenpää on mukana myös mm. Parakkikankurit-yhdistyksessä, jossa kudotaan erilaisia tuotteita. Hän pelaa bocciaa, pyörittää eläkeläisten bingoa, on mukana kunnallispolitiikassa ja matkustelee ahkerasti. – Olen tällainen joka paikan Helvi. Kaikki tämä on hirveän mielenkiinoista ja eri paikoissa tapaa erilaisia ihmisiä. PYHÄNNÄLTÄ KOTOISIN oleva Helvi Järvenpää tuli aikanaan Haapavedelle opiskelemaan keittiölinjalle. Hän työskenteli keittäjänä ja meijerillä. Parinkymmenen vuoden jälkeen hän joutui luopumaan meijerityöstä. – Käsi meni niin huonoon kuntoon. Kysyin lääkäriltä, että jäänkö makaamaan sohvalle syljeskelemään kattoon vai löytyisikö minulle uusi elämä? Kuntoutuksen jälkeen se löytyi. Helvi opiskeli Oulussa julkishallinnon meronomiksi. Haapavedelle palattuaan hän perusti työttömien yhdstyksen ja toimi sen toiminnanjohtajana 20 vuotta. Yhdistys työllisti, pyöritti ruokalaa, kotipalvelua ja muuta toimintaa. – Palkitsevinta siinä toiminnassa oli kuulla ihmisen sanovan onnellisena, että minä lähden nyt töihin. Helvin perheeseen kuuluu kolme lasta, neljä lastenlasta sekä kuusi lastenlastenlasta. Leskeksi hän jäi nuorena. –Itsekseni asustelen. Hyvät ystävät ovat kullanarvoisia TUOMAS TALVILA Haapavetinen Helvi Järvenpää nauttii päästessään osallistumaan ja auttamaan toisia ihmisiä. ”Ihmisten kanssa jutellessani viljelen ahkerasti sanoja Kuulepa kultaseni´. Sillä tavalla minut huomataan ja saan hyvää vastakaikua.” Rakastan esityksiä ja tapahtumia, joissa sielu virkistyy.” Pilvi Kallio-Meriläinen on uusi juhlavuoden ohjaajamme. TU O M A S TA LV IL A Eläkeläinen 3/2019 19
JÄRJESTÖ KOULUTUS DIGI Tili = Eri verkkosivuilla tulee vastaan jatkuvasti pyyntö kirjautua tilille tai luoda tili. Tili-sana ei tässä yhteydessä viittaa pankkitiliin eikä sillä ole rahan kanssa tekemistä. Näissä tapauksissa tili tarkoittaa, että sinulla on tunnukset, eli yleensä sähköpostiosoite ja salasana johonkin palveluun, kuten sosiaaliseen mediaan. Esimerkiksi Google-tili tarkoittaa, että sinulla on Gmail-sähköpostiosoite ja salasana. Facebook-tili taas tarkoittaa, että sinä olet rekisteröitynyt omalla sähköpostilla ja salasanalla Facebookin käyttäjäksi. Joillain sivustoilla voi käyttää sähköpostin sijaan omaa puhelinnumeroa. Käyttöjärjestelmä = Tietokoneen perusohjelmisto, joka käynnistyy tietokoneen käynnistyessä. Kannettavissa ja pöytätietokoneissa on yleensä Windows-käyttöjärjestelmä, älypuhelimissa ja tableteissa on nykyään yleensä joko Android tai iOS – käyttöjärjestelmä. Appsi, appi, sovellus = Älylaitteiden ohjelmista puhuttaessa käytetään yleensä sanaa appsi tai sovellus. Se tarkoittaa puhekielessä samaa asiaa kuin tietokoneen ohjelmat, esim. internet-selain tai vaikka tekstinkäsittelyohjelma. Viime aikoina tämän termin käyttö on yleistynyt, vaikka sana itsessään ei ole uusi. Whatsapp = Pikaviestinpalvelu, joTermit tutuiksi Tietokonetta ja älylaitetta käyttäessä saattaa tulla vastaan outoja käsitteitä, joiden merkitys ei ihan aukea. Välillä näiltä sanoilta voi olla mahdotonta välttyä, sillä niitä näkyy myös televisiossa ja lehdissä. Tähän on koottu joitain yleisimpiä askarruttavia termejä. ka toimii älypuhelimissa. WhatsApp on hyvin samankaltainen kuin tekstiviestit, mutta siinä helpompi muodostaa ryhmiä, joiden kanssa viestitellä. Monet yhdistykset, urheiluseurat ja perheet ovat muodostaneet oman WhatsApp-ryhmän, jossa on helppo viestiä kaikille samanaikaisesti. WhatsApp-viestit kulkevat internetin kautta toisin kuin tekstiviestit. Tästä syystä WhatsAppilla voi viestitellä ulkomaillekin ilmaiseksi. Podcast = Äänitiedosto (yleensä esim. radiolähetys tai vastaava), joka on julkaistu internetissä. Podcastin voi kuunnella juuri silloin, kun se itselle sopii. Podcastit ovat lähes aina kuuntelijalle ilmaisia. iPad = Tablettitietokone (Applen merkki). Jotkut kutsuvat kaikkia taulutietokoneita eli tabletteja iPadiksi. Taulutietokoneita on monen merkkisiä ja suurimmassa osassa muista kuin iPadeista on Android-käyttöjärjestelmä. Instagram = Sosiaalinen media, jossa jaetaan omia kuvia ja videoita sekä kommentoidaan ja tykätään muiden kuvista ja videoista. Kuvia ja videoita voi ladata Instagramiin ainoastaan älypuhelimesta. Niitä voi kuitenkin katsella myös tavalliselta tietokoneelta. Instagramin käyttö on yleistä varsinkin nuorten keskuudessa. Myös Eläkeläiset ry:llä on oma Instagram-tili, www.instagram.com/ elakelaisetry Blogi = Nettisivu, johon yksi tai useampi henkilö tuottaa sisältöä säännöllisesti. Blogit voivat olla henkilökohtaisia kirjoituksia, esimerkiksi monilla poliitikoilla on blogi, jossa he kertovat mielipiteitään. Blogi voi rakentua myös jonkin aiheen ympärille, esim. kokkausblogit. Maksuttomia blogialustoja on runsaasti ja Gmail-sähköpostin käyttäjillä onkin automaattisesti käytössä Googlen ilmainen Blogger-niminen alusta. Eläkeläiset ry:llä on useitakin blogeja, www.elakelaiset.fi/blogit/ Twitter = ”Mikroblogi”. Blogimainen sosiaalinen media, johon voi kirjoittaa lyhyitä, korkeintaan 280 merkin pituisia viestejä. Twitter on suosittu esimerkiksi toimittajien ja poliitikkojen keskuudessa. Twitteriin voi lisätä tekstin lisäksi myös kuvia ja videoita. Twiitti, tviitti = Twitteriin kirjoitettu viesti. Hashtag = Häshtäk, Risuaita, #. (Suomeksi käytetään myös sanoja aihetunniste tai avainsana) Koska sosiaalisissa medioissa ei ole otsikko-kohtaa kuten sähköpostissa, viesteihin monesti lisätään risuaita ja aihe, jota viesti käsittelee. Jos tämä kirjoitus olisi lehden sijasta sosiaalisessa mediassa, siihen sopisi esimerkiksi hashtagiksi #sanasto tai #termit. Emoji = Hymiö, jolla elävöitetään tekstiä, esim kaksoispiste ja sulkumerkki :) JOUNI AHONEN Kevätkauden päätökseksi tarjolla on sekä järjestöviestinnän että luovan kirjoittamisen koulutusta. Kurssit pidetään Kuntorannasa samanaikaisesti eli 6.–10.5. Nämä viestintää eri näkökulmista käsittelevät kurssit pääsevät osittain hyödyntämään toistensa ohjelmaa. JÄRJESTÖVIESTINNÄN KURSSI sopii kaikille yhdistystensä tiedottamisesta huolehtiville ja kaikille muillekin viestinnästä kiinnostuneille. Kurssi sopii sekä vasta-alkajille että kokeneillekin tiedottajille. Tiedottamisen ”kulmakivien” lisäksi kurssilla käsitellään sähköistä tiedonvälitystä ja mediaa. Järjestöviestinnän kurssia vetää Eläkeläiset ry:n tiedottaja Tuomas Talvila. Tuomas on myös tämän lehden toimitussihteeri. Sisällön suunnittelun ja kokoamisen lisäksi hän tekee haastatteluja ja ottaa valokuvia. Tuomas vastaa myös järjestömme uudesta uutiskirjeestä sekä kotisivuista. Ilmoittautumisohjeet ovat viereisellä sivulla. Jos haluat lisätietoja, voit soittaa Tuomakselle, puh. 050 570 9716. KIRJOITTAJAKURSSILLA keskitytään luovaan kirjoittamiseen – sekä runon että proosan. Tällekään kurssille osallistuminen ei vaadi aiempaa koulutusta vaan ihan uudet kirjoittamisen kokeilijat ovat tervetulleita mukaan. Jäsenistössämme on myös paljon kokeneita kirjoittajia. Kurssille toivomme niitäkin, jotka ovat jo aiemmin osallistuneet kursseillemme. Kurssin vetäjät Niina Hakalahti ja Pekka Isaksson ovat varautuneet siihen, että kurssille tulee heidän opetukseensa aiemminkin osallistuneita ja kehittäneet heitä varten uutta sisältöä. Nyt kurssilla kiinnitetään huomiota erityisesti kirjoittamisprosessiin, sen antamaan iloon ja sen vaatimaan vaivannäköön. Toinen kurssiteema on aineiston kokoaminen ja käyttäminen asiaproosassa. Kouluttajat Niina ja Pekka ovat lehtemme lukijoille tuttuja tekijöitä ja aiemminkin kirjoittajakurssejamme yhdessä vetäneitä. Niinan vakiojuttu meidän lehdessämme on Runopysäkki. Lisäksi hän on toiminut tuomarina kirjoituskilpailuissamme. Monet kilpailuihin osallistuneet sekä Runopysäkille kirjoittaneet muistavat hänen analyyttisen ja kannustavan palautteensa. Pekka toimi järjestömme tiedottajana ennen eläkkeelle jäämistään. Eikä hän jäänyt eläkkeelle kaikista hommistaan: tämän lehden viime numerossa oli monta Pekan tekemää juttua ja blogeja ilmestyy sekä lehdessä että kotisivuillamme. Tupakatta-blogi taitaa olla yksi ajankohtaisimmista ja seuratuimmista. Niinan ja Pekan puolesta välitämme teille ystävällisen kutsun kurssille osallistumisesta. Ilmoittautumisohjeet ovat viereisellä sivulla TIINA RAJALA Kirjoittaminen ja järjestöviestintä päättävät koulutuksen kevätkauden Niina Hakalahti ja Pekka Isaksson ovat kirjoittajakurssimme kokeneet opettajat. 20 Eläkeläinen 3/2019