• Jääkö potilas pelkäksi sängyn mitaksi? 4 | Naistenpäivän miespääosa 31 | Selkokielen tarve kasvaa 38 Eduskuntavaalit 8–15 3/2019 | 4. huhtikuuta 2019 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti |? www.elakelaiset.fi Näyttelijä Ilmari Saarelainen palasi juurilleen. ”Toivon että esityksestä välittyy ilkikurinen suhtautuminen tähän hiivatin vanhenemiseen.” 24 Näyttämöllä 5o vuotta
• taas ovat saaneet verohelpotuksia ja muita etuisuuksia. Näin asian ei tule eikä tarvitse olla. Käänne on saatava. Meitä kaikkia koskettaviin yhteiskunnan keskeisiin kysymyksiin, pääsemme vaikuttamaan vaaleissa. Hyvinvointiyhteiskunnan palveluita kansalaisille ei ole saatu itsekseen ja lahjaksi. Eläkkeet, vuosilomat, päivähoito, koulutus ja terveydenhoito – kaikki ne ovat historiassa olleet pitkällisen ja vaikean väännön takana. Me olemme se joukko jonka ääntä on kuultava, ja se konkretisoidaan äänestämällä. Muutos ei tule itsekseen eikä olemalla passiivinen. ELÄKELÄISIÄ ON Suomessa kohta 1,5 miljoonaa, eli yli kolmasosa Suomen reilusta neljästä miljoonasta äänioikeutetusta. Tämän joukon saaminen puolelleen voi ratkaista eduskuntavaalit. Eläkeläiset eivät ole yhtenäinen joukko, ja äänestyspäätöksiin vaikuttavia tekijöitä on paljon. Tietyt teemat kuitenkin yhdistävät. Eläkeläiset ry:lle keskeisiä vaalitavoitteita ovat eläkeläisten toimeentulo, yhdenvertaiset sosiaalija terveyspalvelut, sekä ikäihmisten yksinäisyyden ja syrjinnän estäminen. VANHUSPALVELUT OVAT nousseet voimalla yhteiskunnalliseen keskusteluun. Perusongelma on, että palveluihin ei ole haluttu laittaa lisää rahaa ja henkilöstöä, vaan on päinvastoin nähty palvelut säästökohteena. Seuraavan hallituksen kokoonpanosta riippuu, mitä sote-uudistuksen raunioille rakennetaan. Hallituksen toiseksi suureksi tehtäväksi on uumoiltu sosiaaliturvan uudistamista. Eläkeläisköyhyys on Suomessa edelleen iso ongelma: samaan aikaan kun kansaneläkeindeksi on jäädytetty, ovat elinkustannukset nousseet, etenkin asumisen hinta ja palvelumaksut. ELÄKELÄISET RY kysyi yhdessä Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n ja Eläkeliiton kanssa kansanedustajaehdokkailta näiden mielipidettä eläkeläisköyhyydestä. Suurin osa ehdokkaista – iästä riippumatta – kannatti sellaista eläkeläisköyhyyden torjuntaohjelmaa, jossa kansaneläkkeitä korotetaan. Kolmas suuri kokonaisuus seuraavalla hallituksella on ilmastonmuutokseen varautuminen ja lämpötilan nousun hillitseminen. Tätä vaativat jokin aika sitten myös tuhannet ilmastolakossa olleet koululaiset. Monet ikäihmiset jakavat nuorten huolen. Viime vuonna koetut läkähdyttävät helteet ovat vanhuksille hengenvaarallisia ilman kotien ja laitosten riittävää ilmastointia. PITÄVÄTKÖ kansanedustajaehdokkaiden puheet myös vaalien jälkeen? Neljä vuotta sitten eduskuntavaaleissa annettiin lupaus olla leikkaamatta koulutuksesta ja perusturvasta, mutta heti vaalien jälkeen tehtiin massiiviset koulutusleikkaukset ja kansaneläkkeet jäädytettiin. Jos nyt tehdään sama temppu hoivaja eläkelupausten kanssa, ei tarvitse ihmetellä, jos kansalaisten luottamus politiikkaan rapistuu. JAN KOSKIMIES PÄÄTOIMITTAJA ”VAALEJA TULEE ja menee, ei kannata osallistua, ei sillä ole merkitystä, on aivan sama ketä äänestää...” Kovin tutun oloisia väittämiä, mutta paikkaansa ne eivät pidä. Jos ihminen jää kotiin eikä äänestä, hän ei myöskään vaikuta. Se joka menee äänestämään, vaikuttaa. Eduskuntavaaleissa kun kuitenkin valitaan 200 edustajaa tekemään meitä kaikkia koskettavia päätöksiä ”Kaikki puolueet ovat samanlaisia, kaikki leikkaavat...”. Taas yksinkertaistetaan. Viimeisin hallituskausi on jälleen ollut osoitus siitä, mistä karsitaan. Pienimpituloiset ovat olleet leikkausten kohteena. Suurituloisemmat Ratkaisijan paikalla Vaikutetaan tulevaisuuteen 3/2019 Kannen kuva Annina Mannila Kipinöitä toimintaan 16 Sauvakävelylenkit, digikerhot, valokuvaus... Serviettijumppa 21 Huhtikuun taukojumppaa. Juhlanäyttely kiertää 18 Eläkeläiset ry 60 vuotta joulukuussa Kulttuuritalolla. Kirsikkatarha 26 Väkevä tulkinta näyttämöklassikosta. Meheviä hampurilaisia 34 Kasvispihvikin on herkullinen. Vakiot Kalevin kynästä 17 Kurssikalenteri 20 Runopysäkki 28 Tuula-Liina Varis 31 Tupakatta 39 Krypto 47 SENNI JA SAFIRA POIMINTA Pitävätkö ehdokkaiden puheet myös vaalien jälkeen? PUHEENJOHTAJALTA MARTTI KORHONEN PÄÄKIRJOITUS ”Kävelkää tekin, hyvät ihmiset, mutta varokaa heikkoja jäitä.” Pekka Isaksson Kävelypässit-blogissa Lue blogejamme: www.elakelaiset.fi/blogit Jääkö potilas pelkäksi sängyn mitaksi? 4 | Naistenpäivän miespääosa 31 | Selkokielen tarve kasvaa 38 Eduskuntavaalit 8–15 3/2019 | 4. huhtikuuta 2019 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti |? www.elakelaiset.fi Näyttelijä Ilmari Saarelainen palasi juurilleen. ”Toivon että esityksestä välittyy ilkikurinen suhtautuminen tähän hiivatin vanhenemiseen.” 24 Näyttämöllä 5o vuotta 2 Eläkeläinen 3/2019
• E duskuntapuolueet ovat yhtä mieltä siitä, että pienituloisimpien eläkeläisten asemaa on parannettava ensi vaalikaudella. Keinot ja lupaukset eläkkeiden korotusten summista tosin vaihtelevat. Päällimmäisinä keinoina nähdään takuueläkkeen nostaminen ja erilaisten maksukattojen yhdistäminen. Tämä kävi ilmi Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n järjestämässä paneelissa. Kansallismuseon auditoriossa Helsingissä järjestetyssä keskustelussa olivat toimittaja Unto Hämäläisen tentattavina kahdeksan eduskuntapuolueen edustajat. Panelistit olivat kansanedustaja Anders Adlercreutz (r.), puheenjohtaja Sari Essayah (kd.), eduskunnan varapuhemies Tuula Haatainen (sd), kaupunginvaltuutettu Kati Juva (vihr.), varapuheenjohtaja Hanna Sarkkinen (vas.), kansanedustaja Martti Talja (kesk.), varapuheenjohtaja Mari-Leena Talvitie (kok.) ja ex-kansanedustaja Juha Väätäinen (ps.). Sinisten edustaja oli estynyt. VASEMMISTOLIITON HANNA Sarkkinen esitti 760 euron yhdistettyä maksukattoa hoidolle, lääkkeille ja matkoille. Hän ja useimmat muut panelistit kannattivat vanhustenhoidossa mitoitukseksi 0,7 hoitajaa per vanhus. Sosialidemokraattinen Tuula Haatainen painotti, että kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten kurittaminen on lopetettava. Haatainen lupasi sata euroa lisää kaikille niille, joiden eläke on alle 1400 euroa kuukaudessa. Lisäksi Haataisen keinovalikoimaan kuuluu maksukattojen yhdistäminen. Kokoomuksen Mari-Leena Talvitie korosti vanhusten hyvää hoitoa ja hoivaa. Palvelut turvaa Talvitien mielestä korkea työllisyysaste. Kun maan talous on kunnossa, voidaan myös purkaa esimerkiksi eläkeindeksien jäädytys. Talvitie ehdotti kotitalousvähennyksen laajentamista siten, että ikääntyneille vanhemmille tehdyt kotitaloushankinnat voisi vähentää verotuksessa. KESKUSTAN MARTTI Talja sanoi 900 euron takuueläkkeen olevan puolueensa tavoite. Hän totesi, että Sipilän hallitus on nostanut takuueläkettä 40 eurolla ja tavoitteena tulee olla sen edelleen korottaminen. Hänkin kannatti myös maksukattojen yhdistämistä. Kristillisdemokraattien Sari Essayah ehdotti kotitalousvähennyksen nostamista 3 600 euroon ja tukea niille pienituloisille vanhuksille, joilla ei ole mahdollisuutta vähennystä tehdä. Sosiaaliturvaa uudistettaessa Essayah kannattaa vastikkeellista perusturvaa ja työn tekemisen kannustamista. RKP:n Anders Adlercreutz arvioi eläkeläisköyhyyden olevan realiteetti, sillä 1/6 eläkeläisistä elää köyhyysrajan alapuolella. Adlercreutz haluaa kannustaa viriilejä eläkeläisiä työhön ja yrittäjiksi. Vihreiden Kati Juva nosti esiin esteettömän kaupunkiympäristön tärkeyden. Esteettömyys tulisi ottaa huomioon niin asuntorakentamisessa kuin liikenteessäkin. Juvan mielestä sosiaaliturvaa uudistettaessa perusturvan tulee olla vastikkeetonta. Perussuomalaisten Juha Väätäinen piti pöyristyttävinä Helsingin asumiskuluja ja yhtyi niihin, jotka vaativat eläkeläisköyhyyteen puuttumista. MATTI NIIRANEN › Eduskuntavaalit: sivut 8–15 EETU:n vaalipaneeli vaati eläkeläisköyhyyden poistoa AJASSA EETU ry:n vaalipaneeli striimattiin suorana lähetyksenä ja sitä voitiin seurata koko Suomessa sosiaalisen median kautta. Paneelista valmistui myös tallenne. Yleisöä paikan päällä Kansallismuseon auditoriossa oli noin 170 henkilöä. TUOMAS TALVILA Tentattavina olivat kahdeksan eduskuntapuolueen edustajat. Eläkeläinen 3/2019 3
• YHTEISKUNTA M itä tapahtuisi, jos arkkipiispaksi valittaisiin jumalankieltäjä-ateisti? Ainakin tilanne muistuttaisi 7. marraskuuta 2015 vietettyä ”pitkien puukkojen yötä.” Tuolloin Juha Sipilän hallitus kielsi kolmesti sosiaalija terveyspalveluiden uudistamisessa itse sosiaalija terveyspalveluita tarvitsevan kansalaisen. Uudeksi silmäteräkseen hallitus otti 18 maakunnan himmelihallinnon rakentamisen sekä valinnanvapauden, eli ylikansallisten terveysja hoivapalvelujen tuottajien voittotavoite-edut. Sipilän hallituksen sote-uudistuksen niin sanottua maaliin viemistä ovat hämmentyneinä seuranneet myös terveydenhuoltoneuvokset jyväskyläläinen Kaija Heikura sekä kuopiolainen Kirsti Dementjeff. Heillä on yhteensä yli 90 vuoden kokemus terveydenhuoltoalalta vuosilta 1963–2017. Kaija Heikura toimi vuosina 1991– 2017 hallintoylihoitajana kolmessa eri sairaanhoitopiirissä, viimeksi Keski-Suomessa. Kirsti Dementjeff vuosina 1990–2005 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri ky:n hallintoylihoitajana. Molempien mielestä sosiaalija terveysalan uudistus (sote) on iso, tärkeä ja välttämätön asia. – Sitä on tehty parikymmentä vuotta mitä erilaisimpien teemojen ja tavoitteiden kautta. Tavallaan se starttasi jo vuoden 1984 sosiaalija terveydenhuollon suunnittelua ja valtionosuutta koskevasta lainsäädäntöuudistuksesta. Kaija Heikura ja Kirsti Dementjeff muistuttavat, että vuoden 1984 lainsäädäntöuudistuksessa keskiössä oli potilas-kansalainen. – Lakiuudistuksessa ei puhuttu asiakkaasta vaan potilaasta sekä terveydenhuollon suunnittelusta. Valtion rahoitus meni kuntien kautta. Valtiolla oli rooli, millaisia palveluja ja hoitoja valtio rahoittaa, ja kunta järjesti palvelut. ”Terveyttä kaikille” Seuraavana vuonna aloitettiin Terveyttä kaikille -ohjelmat. Iskulauseena oli ”Lisää vuosia elämään – Lisää elämää vuosiin.” Maailman terveysjärjestö WHO oli mukana kuvioissa. Ihminen ja hänen terveytensä vaaliminen oli aidosti näiden kansainvälisten terveysohjelmien keskiössä. –Muistan miten innoissamme olimme mukana toteuttamassa näitä ohjelmia. Meillä kaikilla terveydenhoitoalan ammattilaisilla oli selkeä rooli näissä uudistuksissa. Myös ammattijärjestöt olivat tiiviisti mukana yhteistyössä, Kirsti Dementjeff muistelee. Henkilöstömitoitus potilaiden hoidon tarpeen mukaan Vuonna 1989 astui voimaan erikoissairaanhoitolaki, jolloin sairaanhoitopiirit perustettiin. Laki edellytti kuntainliittoja ja niin syntyi myös pakkokuntainliittoja. Vuoden 1992 laki potilaan asemasta ja oikeuksista oli monessa mielessä huippulaki. –Valitettavasti tässä Sipilän hallituksen kaavailemassa sote-uudistuksessa potilas-kansalainen oli unohdettu täysin, kun päähuomion veivät maakuntien perustaminen ja valinnanvapaus. Kamalimpia tapauksia minusta ovat olleet nämä haamuhoitajat. Vanhuksia ei lasketa potilaiksi, mutta kuinka moni ikäihminen on koskaan täysin terve, Kirsti Dementjeff sanoo. Kaija Heikuran mielestä 0,7 hoitajamitoituksella ei potilaita ehditä kunnolla hoitaa. – Henkilöstömitoituksen tulee perustua potilaiden hoidon tarpeeseen. Ennen lisättiin hoitajia todelliSipilän hallitus unohti potilas-kansalaisen Sekä Kaija Heikuran että Kirsti Dementjeffin mielestä sosiaalija terveysalan uudistus on iso, tärkeä ja välttämätön asia. Kokeneiden terveydenhuoltoneuvosten mukaan ”säästövimmaisessa rakennetouhotuksessa” on vaarana, että potilas jääkin pelkäksi sängyn mitaksi, ellei häntä peräti tiputeta sängystä. TEKSTI JA KUVAT JUHA DRUFVA 4 Eläkeläinen 3/2019
• sen tarpeen mukaan. Koska nykyään sairaaloissa hoidettavat potilaat ovat hoitoisempia kuin ennen, siksi hoitohenkilökuntaa pitäisi ehdottomasti lisätä. Kirsti Dementjeff muistuttaa, että ennen käytettiin hoitoisuusmittareita, joiden avulla potilaiden vointi ja hoidontarve arvioitiin potilaan sairaalassa olon aikana. – Tämä oli inhimillisempi lähtökohta, koska se perustui tutkittuun tietoon. Hoitajamitoitus on byrokraattien keksintö, jolla itse potilas ja hänen tarpeensa häivytetään pois näkyvistä ja kuuluvista. – Henkilöstömäärän lisäksi hoitajien osaamisen ja koulutuksen on oltava kohdallaan. Henkilöstön kouluttamisesta on huolehdittava, että osaamisen taso pysyy ja lisääntyy. Hoitajien on myös motivoiduttava työhönsä. Tässä vuorovaikutus potilaan omaisten kanssa on erittäin tärkeää. Vuonna 2013 oli mielisairaalahoidossa 26 600 potilasta. Kirstillä on myös pitkä kokemus työskentelystä B-mielisairaaloissa. – B-mielisairaaloissa fyysisesti ja henkisesti raihnaisia ihmisiä hoidettiin heidän viimeiset vuotensa. KuihKamalimpia tapauksia minusta ovat olleet nämä haamuhoitajat. Vanhuksia ei lasketa potilaiksi, mutta kuinka moni ikäihminen on koskaan terve.” tuvan ihmisen perustarpeet hoidettiin. Valitettavasti B-mielisairaalat on lakkautettu. Kuka heitä hoitaa nyt, missä he ovat? Kadullako? Kiireiset lähihoitajat tuskin motivoituvat siihen työhön, mitä ennen tehtiin B-mielisairaaloissa. ”Organisaatio toimii ilman potilaitakin” Kun Kaija Heikura tuli Keski-Suomeen vuonna 2006, viidessä sairaanhoitopiirin sairaalassa hoidettiin mielenterveyspotilaita. – Kun jäin eläkkeelle kaksi vuotta sitten, näistä neljä sairaalaa oli lakkautettu. Tosin yhtään hoitajavakanssia ei lakkautettu, vaan hoitajat uudelleen koulutettiin hoitamaan potilaita avohoidossa. Keskimääräinen hoitoaika yleissairaaloissa oli vuonna 1980 keskimäärin yhdeksän vuorokautta, vuonna 2015 enää 3,5 vuorokautta. Vuodesta 1980 lähtien on ollut tavoitteena lyhentää potilaan sairaalassa oloaikaa. Laitoshoidon purkamisen periaatteena on ollut ”sängynmitasta ihmisen mittaiseksi.” Heikuran mukaan viimeiset vuodet on puhuttu kuitenkin vain rakenteista. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja-ylilääkäri Tapio Tervo totesikin kerran tuskastuneena: ”Meillä on terveydenhuollossamme niin loistava organisaatio, että se toimii erinomaisesti ilman potilaitakin.” Kaija Heikuran mielestä on vaarana, että säästövimmaisessa rakennetouhotuksessa potilas jääkin pelkäksi sängyn mitaksi, ellei häntä peräti tiputeta sängystä. – Jos potilas on järkevää hoitaa kotona, silloin tarvittavat hoidot viedään sinne. Mutta kotihoidosta ei pidä tehdä terveydenhuollon säästötoimenpiteitä jättämällä potilas kotiinsa oman onnensa nojaan. Vuonna 2015 sairaanhoitajina työskenteli 77 500 henkilöä sekä perusja lähihoitajina 136 800 henkilöä. Kirsti Dementjeff kysyy, mikä on sairaanhoitajilla todellinen ammatista poistumisen osuus? – Onko hoitajien määrä oikeasti sairaaloissa lisääntynyt suhteessa ammattiin valmistuneisiin? Väärinmitoitetun osaamisen kanssa työskentely on hyvin stressaavaa. On tärkeää tietää, miksi henkilö ei koulutuksen jälkeen ole käytettävissä potilashoitotyöhön? Terveydenhuollon henkilöstön Terveydenhuoltoneuvoksilla Kaija Heikura (vasemmalla) ja Kirsti Dementjeff on yhteensä yli 90 vuoden kokemus terveydenhuoltoalalta vuosilta 1963–2017. Eläkeläinen 3/2019 5
• koulutuksessa on ohjeistuksena pidetty sitä, että toiminnan täytyy olla näyttöön perustuvaa. Ritualistisesta ja rutiininomaisesta hoitotyöstä on päästävä irti. – Hyvin usein kuulee työelämästä viestejä, että minä en voi hoitaa potilaitani niin hyvin kuin haluaisin, koska minulla ei ole riittävästi aikaa. Silloin töiden organisoimisessa ja henkilökunnan määrässä on pahoja puutteita, toteavat molemmat yhdessä. Miksi olemme tässä tilanteessa? Kaija Heikura huomauttaa, että koko sen ajan vuodesta 1991 lähtien, kun hän toimi hallintoylihoitajana, on ollut uudistuksia meneillään. – Meidän tehtävä on ollut sitten mieltää, mitä nämä uudistukset merkitsevät hoitajien ja potilaiden kannalta. Ja siinä on kyllä tehtäväkenttää riittänyt, varsinkin, kun potilas, eli sairas ihminen ei ole ollut vuosikausiin enää uudistusten keskiössä. Vanhustenhuollon epäkohtien paljastuminen on sen konkreettisesti osoittanut, missä tilanteessa todellisuudessa olemme. On myös tarkkaan kysyttävä, miten ja miksi olemme tähän tilanteeseen ajautuneet, Kaija Heikura sanoo. Kirsti Dementjeffin mielestä terveydenhuollossa jokaisen osaamista on hyödynnettävä moniammatillisesti omien vastuiden puitteissa. Muuten ei mistään uudistuksesta tule mitään. – Hoitotyön koulutusta on valtavasti kehitetty. Jokaisen on saatava tehdä osansa myös sote-uudistuksessa osaamisensa ja vastuidensa mukaisesti. Kaija Heikura muistuttaa, että leikkausten keskittämisessä tulisi muistaa, että itse toimenpide on vain noin kolmannes koko hoitoprosessista ja jälkihoidon ja lääkityksen onnistuminen ovat yhtä tärkeitä kuin leikkauksen onnistuminen. Kirsti Dementjeff kertoo, että Itäisen Suomen viisi hallintoylijohtajaa kokoontuivat säännöllisesti pohtimaan yhteisiä asioita. – Eläköidyttyämme olemme pitäneet yhteyttä eri tavoin. Kaija Heikura › SYNTYNYT Pielisjärvellä 1953. › 1974apuhoitajana Laakson sairaalassa. › 1978sairaanhoitajaksi ylioppilaspohjalta Savonlinnan sairaanhoito-oppilaitoksesta. › 1978-82 -sairaanhoitajana Savonlinnan keskussairaalassa. › 1981kirurgian ja sisätautien erikoissairaanhoitajaksi Kuopion sairaanhoito-oppilaitoksesta. › 1982-86apulaisosastonhoitajana Savonlinnan keskussairaalassa. › 1986-91ylihoitajana Savonlinnan keskussairaalassa. › 1989terveydenhuollon maisteriksi Kuopion yliopistosta. › 1991-2004hallintoylihoitajana Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä. › 1999terveystieteiden opettajaksi Kuopion yliopistosta. › 2005-2006hallintoylihoitajana Etelä-karjalan sairaanhoitopiirissä. › 2006-2017hallintoylihoitajana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. › 2017terveydenhuoltoneuvoksen arvonimi. KUKA? Kirsti Dementjeff › SYNTYNYT Kemissä 1942. › 1965valmistui ylioppilaspohjalta sairaanhoitajaksi Rovaniemen sairaanhoito-oppilaitoksesta. › 1966erikoistui sisätautien sairaanhoitoon Oulun terveydenhuolto-oppilaitoksessa. › 1966 -apulaisosastonhoitajana Kuopion Julkulan psykiatrisessa sairaalassa. › 1972terveydenhuollon hallinnollinen tutkinto Turun yliopistossa. › 1972osastohoitajana Karhulan aluesairaalassa. › 1973ylihoitajana Kotkan kaupunginsairaalassa. › 1980Kuopion läänin terveydenhuollon tarkastajaksi. › 1982Lapin sairaanhoito-oppilaitoksen Kemin yksikön opettajaksi, pätevöityminen Oulussa. › 1988terveydenhuollon maisteriksi Kuopion yliopistosta. › 1990Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hallintoylijohtajan virkaan, jossa eläkkeelle saakka. › 2013terveydenhuoltoneuvoksen arvonimi. JUHA SIPILÄN hallituskauden ajan käyty sotesota muistuttaa sata vuotta sitten käytyä kamppailua Lex Kallioksi kutsutusta maanlunastuslaista, joka lopulta hyväksyttiin vuonna 1922. Lex Kalliota täydensi vuonna 1925 hyväksytty laki puutavarayhtiöiden vastoin 1915 hyväksyttyä asetusta laittomasti hankkimien metsäalueiden palauttamiseksi (Lex Pulkkinen). Lakien avulla Suomen metsät pelastettiin ulkomaisen suurpääoman omistuksesta ja Suomea ajautumasta banaanitasavallaksi. Maaliskuun Eläkeläinen-lehdessä haastateltu Jyväskylän yliopiston, ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön johtaja Teppo Kröger totesi 11.3. Tampereen yliopiston Alusta-verkkolehdessä, että suurin syy sote-uudistuksen epäonnistumiselle oli se, että alkuperäiset tavoitteet hylättiin marraskuussa 2015. Alkuperäinen tavoite oli vähentää väestöryhmien terveyseroja, poistaa kuntien välistä eriarvoisuutta palveluiden saatavuudessa, sekä vähentää kustannusten kasvupaineita. Yhdessä yössä lapsi heitettiin ikkunasta pesuveden mukana: ”Nämä tavoitteet korvautuivat yhdessä yössä puoluepoliittisilla tavoitteilla maakuntahallinnon ja valinnanvapausjärjestelmän luomisesta. palvelujärjestelmän todelliset ongelmat jäivät sivurooliin ja uudistus oli jo tuolloin menetetty. Juha Sipilän hallitusta leimasi perustuslain ja sen takaamien kansalaisten perusoikeuksien sekä asiantuntijoiden väheksyntä.” Krögerin mukaan perustuslain noudattamisen ja kansalaisten perusoikeuksien turvaamisen sijaan Sipilän hallitus suhtautui lapsekkaan luottavaisesti sote-kentän suuryrityksiin. Yritykset saivat uudistukseen suuren vaikutusvallan eikä hallitus kyseenalaistanut yritysten motiiveja: ”Sinisilämäisesti uskottiin, että julkisesti rahoitettujen palvelujen antaminen markkinoiden toteutettavaksi kohentaa automaattisesti palvelujen laatua ja tehokkuutta, vaikka tästä ei ollut näyttöä. Vanhuspalveluskandaalit osoittivat viimein karulla tavalla näiden toiveiden tyhjyyden. Myös uudistuksen kustannussäästötavoitteet osoittautuivat pilvilinnoiksi.” Sote-uudistuksen valmisteluprosessia Kröger pitää malliesimerkkinä heikosta hallinnosta ja suunnittelusta. Hallitus patisti hirmuisella kiireellä valmistelijat tekemään keskeneräisiä ja huonosti valmisteltuja ehdotuksia: ”Erikoista oli myös se, että uudistuksen toimeenpanon valmistelu käynnistettiin maakuntatasolla 200 miljoonan euron voimin jo kauan ennen kuin reformista oli edes tarkoitus tehdä päätöksiä eduskunnassa. Yleensä toimeenpano aloitetaan päätöksenteon jälkeen eikä päinvastoin. JUHA DRUFVA Professori Teppo Kröger: ”Sipilän hallitus korvasi terveyserot maakuntahallinnolla ja valinnanvapaudella” YHTEISKUNTA Teppo Kröger. KUKA? Muistatko nämä? Kaija Heikura ja Kirsti Dementjeff muistuttavat, että terveydenhoitohenkilöstö on useaan kertaan joutunut järjestämään myös työtaisteluja etujensa ajamiseksi. Heidän mielestään lakoilla on kuitenkin ollut vähäinen vaikutus esimerkiksi hoitajien palkkoihin ja työoloihin. -Voisi sanoa, että ne ovat vaikeasti havaittavia saavutuksia, Kirsti Dementjeff sanoo. › 1983-TEHYN lakko › 1984-LÄÄKÄRILAKKO › 1995-TEHYN lakko › 2001-LÄÄKÄRILAKKO › 2007-TEHYN lakko 6 Eläkeläinen 3/2019
• EDUNVALVONTA ETUUDET ELÄKKEIDEN RAHOITUSNÄKYMÄT ovat lähivuosikymmeninä vakaat. Työeläkemaksu (TyEL) voidaan pitää alle 25 prosentissa 2050-luvulle asti. Pitkällä aikavälillä syntyvyyden lasku aiheuttaa maksuun voimakkaan korotuspaineen, johon on syytä varautua hyvissä ajoin, todetaan Eläketurvakeskuksen tiedotteessa. Eläketurvakeskus on päivittänyt pitkän aikavälin laskelmansa lakisääteisten eläkkeiden kehityksestä. Laskelmien lähtökohtana on Tilastokeskuksen vuoden 2018 väestöennuste. Sen mukaan työikäisten määrä laskee koko laskentajakson (2019– 2085) ajan. Pitkällä aikavälillä lasku johtuu matalasta syntyvyydestä. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä jatkaa kasvuaan ennustejakson loppuun. – Eläketurvan rahoitusnäkymät ovat lähivuosikymmeninä varsin vakaat. Syntyvyyden aleneminen on kuitenkin syytä ottaa vakavasti. Nyt on aika miettiä, voiko väestökehitykseen vaikuttaa, sanoo kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki Eläketurvakeskuksesta. Matala syntyvyys vaikeuttaa eläkkeden rahoitusta EETU: Vanhusten hoivapalvelut on toteutettava laatu edellä ELÄKELÄISLIITTOJEN ETUJÄRJESTÖ EETU ry vaatii, että kaikille suomalaiselle on taattava turvallinen ja arvokas vanhuus. Suomalaisten on voitava luottaa siihen, että ikäihmisten hoivapalvelut vastaavat yksilöllisiä tarpeita, ovat laadukkaita ja että voimavarat ovat riittävät. Samalla tulee lisätä myös kotipalveluiden voimavaroja. TÄLLÄ HETKELLÄ kunnilla on suurin vastuu vanhuspalvelulain toteuttamisesta ja valvonnasta. EETU kehottaa kuntia tekemään nykyistä selkeämpiä sopimuksia palveluntuottajien kanssa. Palveluiden kilpailuttaminen on tehtävä laatu edellä. Kuntia velvoitetaan varmistamaan yritysten omavalvonnan kunto sekä parantamaan yleistä tuottajavalvontaa alueellaan ja ostopalveluihin liittyvää valvontaa. Taloudellista kannattavuutta ei koskaan saa hakea huonon ja puutteellisen hoidon avulla. EETU vaatii kovempia sanktioita niille palveluntuottajille, jotka laiminlyövät sopimuksen tai rikkovat lakia. Ilmoitusvelvollisuutta havaituista epäkohdista on korostettava. Ikääntyneiden asiakkaiden terveyttä ja turvallisuutta vaarantaviin laiminlyönteihin tulee puuttua heti. Viranomaisvalvontaa on tehostettava ja sille tulee osoittaa lisää resursseja. RIITTÄVIEN HOIVAPALVELUIDEN edellytyksenä on rahan ohella riittävä koulutettu ja ammattitaitoinen henkilökunta ja hyvä johtaminen. On pidettävä huolta siitä, että sosiaalija terveyspalveluiden koulutuksen aloituspaikkoja on riittävästi, ja että koulutukseen valikoituu alalle soveltuvia ja motivoituneita työntekijöitä. Henkilökunnan osaamista tulee ylläpitää ja kehittää jatkuvasti. Kuntien on tehtävä nykyistä parempaa yhteistyötä vanhusneuvostojen kanssa, joita on aidosti kuunneltava kuntien vanhuspalveluita suunniteltaessa ja toteutettaessa. Kunnat on velvoitettava varmistamaan vanhusneuvostojen toimintaedellytykset vanhuspoliittisessa työssä. Vuonna 2020 yli 65-vuotiaita ennustetaan olevan lähes 1,3 miljoonaa (22.6 % väestöstä) ja vuonna 2030 lähes 1,5 miljoonaa henkeä. Tuolloin on yli 65 vuotiaiden osuus väestöstämme yli neljäsosa (25,6%). Yli 85-vuotiaita on tilastokeskuksen mukaan vuonna 2030 noin 65 000 henkeä enemmän kuin nyt. Vanhuspalveluiden tilaan on puututtava nyt heti, sillä muutos on nopea, EETU toteaa kannanotossaan. ELÄKETURVAKESKUKSEN (ETK) 19.3. julkaisema ennuste osoittaa, että eläkejärjestelmämme on kestävällä pohjalla pitkälle tulevaisuuteen. Ennustetta on muutaman vuoden takaisesta päivitetty sen vuoksi, että syntyvyys on ollut viime vuodet odotettua alhaisempaa. Tämä seurauksena eläkkeiden rahoittajia tulee olemaan odotettua vähemmän siinä vaiheessa, kun nyt syntyvät ikäluokat ovat työikäisiä. Mikäli syntyvyys pysyy alhaisena, on eläkemaksuja nostettava 2050-luvulla. Eläketurvakeskuksen raportin pääviesti on kuitenkin, että järjestelmä on vakaalla pohjalla pitkälle tulevaisuuteen. Pitkällä aikavälillä kehotetaan varautumaan ennakoitua alhaisempaan syntyvyyteen. Eräs esitetty ratkaisu on työperäisen maahanmuuton lisääminen. Mediassa Eläketurvakeskuksen raportti uutisoitiin kuitenkin siten, että eläkejärjestelmää pitäisi lähteä muuttamaan. Tämä on hätiköity johtopäätös. Malttia keskusteluun toi SAK, joka huomautti korkean työllisyysasteen olennaisesta merkityksestä eläkkeiden rahoituksessa. Suomen eläkejärjestelmän on kansainvälisessä vertailussa todettu olevan kestävyydeltään huippuluokkaa. Historiasta tiedämme myös, että eläkejärjestelmää on vuosikymmenien mittaan muutettu aika ajoin sen mukaan, mikä on nähty tulevaisuuden kannalta tarpeelliseksi. Eläkemaksuja on nostettu, eläkeikää on nostettu, eläkkeiden lähtötason määräytymistä on heikennetty ja työeläkeindeksi taitettu. Myös eläkerahastoja on viimeisen kahden vuosikymmenen ajan voimakkaasti kasvatettu nimenomaan tarkoituksena rahoittaa tulevia eläkkeitä. Keinovalikoima on ollut laaja. Eläkeläisten etujen leikkaamisen sijaan toivoisi kuitenkin käytettävän myös muita keinoja. Mikäli haluttaisiin nyt heti varmistua siitä, että eläkkeiden maksukertymä riittää myös 2050-luvulla, tulisi työeläkemaksuja ETK:n mukaan nostaa heti nykyisestä 24,4 prosentista 26,9 prosenttiin. Korotus ei olisi suuren suuri, mutta jos toimitaan maltilla ja kaukonäköisesti, ei sitäkään korotusta tarvita. Eläkerahastojen tuleva tuottokin merkitsee paljon. Tärkein tae eläkejärjestelmän kestävyydelle lienee myös tulevaisuudessa korkea työllisyys. Satsaamalla osaamiseen ja koulutukseen, sekä vahvistamalla hyvinvointivaltion palveluita ja suojaverkkoja, Suomi tarjoaa riittävän monille mielekästä työtä ja hyvän elämän edellytyksiä. Maailma voi 2050-luvulla olla täysin erilainen kuin nyt osataan kuvitellakaan. Tuskin kukaan osasi 1980-luvulla ennustaa nykymaailmaa. Työn automatisaatio ja robotisaatio, it-teknologia kehitys, talouden globalisaatio ja ilmastonmuutos tekevät tulevaisuuden ennustamisesta vaikeaa. Myös eläkejärjestelmän tulevaisuuden osalta meidän on siedettävä tiettyä epävarmuutta. Kriisin lietsomiseen ja dramaattisiin liikkeisiin ei ole syytä. JAN KOSKIMIES Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja. Eläkkeemme ovat vakaalla pohjalla KOMMENTTI Riittävien hoivapalveluiden edellytyksenä on rahan ohella riittävä koulutettu ja ammattitaitoinen henkilökunta ja hyvä johtaminen, muistuttaa Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry. ELIAS LAHTINEN/LEHTIKUVA Eläkeläinen 3/2019 7
• EDUSKUNTAVAALIT K ansanedustajaehdokkaille lähetetyn kyselyn vastaajista 85 prosenttia on sitä mieltä, että Suomeen tarvitaan eläkeläisköyhyyden vähentämisohjelma, jossa tehdään tasokorotuksia kansaneläkkeeseen. Vastaajista 43 prosenttia oli täysin samaa mieltä ja 42 prosenttia jokseenkin samaa mieltä väitteen kanssa. Tutkimuksessa selvitettiin ehdokkaiden suhtautumista eläkeläisjärjestöjen ehdotukseen myös ikäryhmittäin. Myös nuoremmassa ikäryhmässä (18–35-vuotiaat) kaksi kolmasosaa vastaajista kannatti eläkeläisköyhyyden vähentämiseen tähtäävää ohjelmaa. Nuorista ehdokkaista 27 prosenttia oli täysin samaa mieltä ja 39 prosenttia jokseenkin samaa mieltä väitteen kanssa. Kansanedustajaehdokkaiden näkemykset tukevat Eläkeläiset ry:n, Eläkeliiton ja Eläkkeensaajien Keskusliiton vaatimusta siitä, että eläkeläisköyhyyden vähentämisohjelma tulee kirjata seuraavan hallituksen ohjelmaan. Järjestöt muistuttavat, että tilastokeskuksen 1.3.2019 julkaistun tilaston mukaan lukumääräisesti eniten pienituloisia on eläkeläisten ryhmässä, jossa heitä on peräti 194? 000. Edelliseen, vuoden 2017 tilastoon verrattuna pienituloisten eläkeläisten määrä on noussut 20?000 henkilöllä. KYSELYSSÄ SELVITETTIIN myös kansanedustajaehdokkaiden suhtautumista kotitalousvähennyksen uudistamiseen siten, että pienituloisilla eläkeläisilläkin olisi mahdollisuus vähennysten käyttöön. Vastaajista 81 prosenttia kannatti järjestelmän uudistamista. TÄLLÄ HETKELLÄ noin 12 000 euroa vuodessa ansaitsevilla eläkkeensaajilla ei ole mahdollisuutta kotitalousvähennyksen käyttöön, sillä vähennys tehdään maksetusta verosta. Kotitalousvähennys on nykyisenlaisena tukimuotona hyvätuloisten tuki ja on ehdottoman tärkeää, että myös pienituloiset pääsevät tuen piiriin ensi vaalikaudella. Kyselyn toteutti Aula Research Oy Eläkeliiton, Eläkeläiset ry:n ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n toimeksiannosta. Otos kerättiin sähköisellä kyselyllä ja puhelinhaastatteluin 11.1.–27.1.2019. Kyselyyn vastasi yhteensä 415 ehdokasta, vastausprosentiksi muodostui näin 42. Ehdokkaat kannattavat eläkeläisköyhyyden vähentämisohjelmaa Eläkeläiset ry:n, Eläkeliiton ja Eläkkeensaajien Keskusliiton vaatimus eläkeläisköyhyyden vähentämisohjelmasta saa laajan tuen kansanedustajaehdokkailta. Kaaviossa vastausten puoluekohtainen jakautuma. YHTEISKUNTA Kyselyn mukaan valtaosa kansanedustajaehdokkaista suhtautuu myönteisesti myös kotitalousvähennyksen uudistamiseen. Miten suhtaudut väittämään “Suomeen tarvitaan tulevalla hallituskaudella erityinen eläkeläisköyhyyden vähentämisohjelma, jossa tehdään kansaneläkkeen tasokorotuksia”? 8 Eläkeläinen 3/2019
• ELÄKELÄISKÖYHYYS TOISTUU vaaliteemana eduskuntavaalista toiseen. Vaalien jälkeen esitettävät toimet eivät kuitenkaan ole köyhyyttä poistaneet. Usein vastauksena on ollut vuotuisissa budjettineuvotteluissa pieni korotus takuueläkkeeseen. Samalla eläkeläisten toimeentuloa ovat heikentäneet indeksijäädytykset, palvelumaksujen korotukset, lääkekorvausten heikentäminen ja asumisen hinnan nousu. Tänä vuonna huhtikuun 14. päivä käytävissä eduskuntavaaleissa ehdokkaat lupaavat jälleen toimia eläkeläisköyhyyteen. Eläkeläisjärjestöjen kysyessä asiasta kansanedustajaehdokkailta, oli tuki laajaa yli puoluerajojen. Eduskuntaan soisi tällä kertaa tulevan valituksi sellaisia ehdokkaita, jotka pitävät kiinni lupauksistaan myös vaalihuoneistojen sulkeuduttua. ELÄKELÄISKÖYHYYDEN KANNALTA ei ole yhdentekevää, mihin eläkkeisiin esitetään korotusta – takuueläkkeisiin, kansaneläkkeisiin vai työeläkkeisiin. Tilastokeskuksen tuoreimpien vuotta 2017 koskevien tulonjakotietojen mukaan Suomessa eläkeläisistä pienituloisia oli 14,1 prosenttia, eli 194? 000 ihmistä. Yhdeksän kymmenestä heistä saa joko takuueläkettä tai kansaneläkettä. Eläkeläisköyhyys on Suomessa edelleen laajaa, vaikka se onkin hitaasti vähentynyt. Eläkeläisten köyhyyttä on vähentänyt etenkin takuueläkkeen käyttöönotto vuonna 2011. Takuueläkettä saa reilut 100?000 ihmistä. Heistä enemmistö on alle 60-vuotiaita, ja usein kyse on nuorena työkyvyttömäksi joutuneista ihmisistä. Pienituloiset vanhuuseläkeläiset sen sijaan saavat tyypillisesti toimeentulonsa pienen työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhdistelmästä. Tällaisia ihmisiä on yli puoli miljoonaa. Näiden ihmisten toimeentuloon takuueläkkeen nosto ei auta. Työeläkeindeksit taas ovat tapa turvata työeläkkeiden ostovoimaa. Eläkeläisköyhyyden ja tuloerojen torjumiseen työeläkeindeksit eivät ole paras keino, sillä indeksi parantaa toimeentuloa sitä enemmän, mitä suurempaa työeläkettä saa. Vähintään olisi siis työeläkeindeksin parantamisen yhteydessä tehtävä vastaava parannus myös kansaneläkkeisiin. MITÄ SITTEN eduskuntavaalien jälkeen tulisi tehdä eläkeläisköyhyyden poistamiseksi? Takuueläkkeen korottaminen on tärkeää ja välttämätöntä. Tavoitteena tulisi olla 1? 000 euron vähimmäiseläke. Vielä tärkeämpää olisi parantaa kansaneläkettä. Viimeksi kansaneläkettä korotettiin vuonna 2008, ja viime vuosina kansaneläkkeitä on päinvastoin heikennetty indeksijäädytyksillä. Kansaneläkettä tulisi parantaa sekä tasokorotuksella, että muuttamalla kansanja työeläkkeen yhteensovittamista siten, että nykyistä useampi pientä työeläkettä saava saisi myös täydentävää kansaneläkettä. Ikäihmiset ansaitsevat kunnon toimeentulon ja eläkeläisköyhyydestä on päästävä eroon. Ollaan vaalikentillä tarkkana siinä, mihin eläkkeisiin ehdokkaat lupaavat parannusta. Eläkkeellä on eroa NÄKÖKULMA JAN KOSKIMIES Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja. Viimeksi kansaneläkettä korotettiin vuonna 2008. www.pekkola.eu EI TAITETULLE INDEKSILLE Petri Pekkola Kaakkois-Suomi om ak us ta nn e 13 Eduskuntaan vahva nainen vasemmalta Sinä Päätät Leena Saarela, sairaanhoitaja Sastamala Sastamala tukiryhmä Leena Saarela, sairaanhoitaja Sastamala Eduskuntaan vahva nainen vasemmalta – Sinä Päätät – tukiryhmä 190 Äänestä ANNELI LEHTONEN Pirkanmaalta eduskuntaan Eläkeläinen, lehtori, kaupunginhallituksen jäsen PIDETÄÄN HUOLTA 182 Eläkeläinen 3/2019 9
• YHTEISKUNTA E läkeläiset ry kannustaa kaikkia eläkeläisiä vaikuttamaan eduskuntavaaleissa. Suomessa tarvitaan viisaita päättäjiä, jotka arvioivat kaikkea päätöksentekoa myös ikääntymisen näkökulmasta. Päätöksentekijöiden ei pidä antautua talouselämän lobbareille tai populisteille, vaan on ajettava tavallisten ihmisten asiaa tutkitun tiedon ja yhteiskunnan kokonaisedun mukaisesti. Eläkeläiset ry:n hallitus hyväksyi vaalitavoitteet kokouksessaan 24. tammikuuta. Eläkeläisköyhyys poistettava Kansaneläkettä ja takuueläkettä on parannettava ja niiden tasoa nostettava. Kaikilla on oltava riittävä toimeentulo ja palvelut riippumatta työurasta, terveydentilasta, tai asuinpaikasta. Sosiaaliturvaa on inhimillistettävä, ja viranomaisten on palveltava ihmisiä, ei ihmisten viranomaisia. Kaikenlaiseen ikäsyrjintään on puututtava Ikääntyviä ihmisiä on kohdeltava yhdenvertaisesti ja arvokkaasti sekä arvostettava heidän tietojaan, taitojaan ja panostaan yhteiskunnassa ja yhteisöissä. Digitalisointi ei saa lisätä ikäihmisten riskiä syrjäytyä palveluista ja yhteiskunnasta. Vanhusten hoivaan lisää varoja Vanhustenhoidon puutteet Suomessa ovat rakenteellista väkivaltaa, joka tulee poistaa henkilöstöä lisäämällä. Hoidon laadun turvaamiseksi hoitajamitoitus on nostettava pohjoismaiselle tasolle velvoittavalla lainsäädännöllä. Vanhuspalvelulain täysimääräinen toteuttaminen on turvattava valtion ja kuntien talousarvioissa. Sosiaalija terveyspalveluita kehitettävä Palveluiden on oltava tasa-arvoisia koko maassa. Julkisella vallalla tulee olla järjestämisvastuun lisäksi keskeinen rooli palvelujen tuottajana. Korkeat palvelumaksut lisäävät eriarvoisuutta ja toimeentulovaikeuksia. Yhdistetyn maksukaton tulee olla korkeintaan yhden kuukauden takuueläkkeen suuruinen. Terveyskeskuksen käyntimaksut tulee poistaa. Omaishoitajat ansaitsevat arvostuksen Omaishoidon tukitoimet tulee räätälöidä yksilöllisesti tilanteen mukaan. Omaishoitajien jaksamisesta on huolehdittava riittävillä vapailla, vuosittaisilla terveystarkastuksilla ja järjestämällä omaishoitajille kuntoutusta ja virkistystoimintaa. Omaishoidon tukea on korotettava. Ikäystävällistä yhdyskuntasuunnittelua ja asuntopolitiikkaa Vanhuksia ei saa asuntopolitiikalla eristää muista ihmisistä. Palveluasuminen tulee sijoittaa muun asuntokannan yhteyteen. Uudet asuinalueet tulee suunnitella monisukupolvisiksi ja esteettömiksi. Vanhojen asuntojen korjaamista esteettömiksi ja terveysriskit huomioivaksi tulee tukea korjausavustuksin. Suomessa tarvitaan viisaita päättäjiä, jotka arvioivat kaikkea päätöksentekoa myös ikääntymisen näkökulmasta. Antero Eerola TYÖTÄ JA TOIMEENTULOA, HOIVAA JA RAUHAA Ilm oi tu ks en m ak sa a An te ro Ee ro la n tu ki ry hm ä. www.anteroeerola.net Seuraa myös blogejani Kansan Uutisissa, Uudessa Suomessa ja Iltalehdessä. Ikäihmisten kunnioitus Suomessa on palautettava. Tarvitaan sukupolvien välistä solidaarisuutta. Äänestetään eläkeläisköyhyys ja vanhustenhoitoskandaalit historiaan! • toimittaja • kaupunginvaltuutettu • Uudenmaan Vasemmistoliiton puheenjohtaja EDUSKUNTAAN UUDELTAMAALTA 324 Kai Muukkonen Pirkanmaa Reilumpi Suomi työn alla. vasemmisto.fi/ehdokas/kaimuukkonen 183 EDUSKUNTAVAALIT Ikäystävälliseen Suomeen Eläkeläiset ry:n tavoitteet eduskuntavaaleissa 2019 10 Eläkeläinen 3/2019
• Oikeasti Vasemmalla Pauli Schadrin Kaupunginvaltuutettu EDUSKUNTAAN 89 3 41 Mikko Nieminen TO I M I T TA J A L A U TA M I E S O M A I S H O I TA J A V A A L IT 1 4 .4 Mainoksen maksaja: Tarjan Joukkue https://eduskuntavaalit2019.wordpress.com/ Ehdolla eduskuntaan Hämeestä Tarja Kirkkola-Helenius tekninen sihteeri, pääluottamusmies Tavoitteena palauttaa kaikille turvallinen tulevaisuus Eläkelupausten lunastaminen ja Ihmisarvoinen hoito vanhuksille sekä vammaisille 44 Aki Nevalainen Vasemmistoliitto Lappi 57 Toimeentulo ja hoiva on turvattava. Vanhuksilla ja sairailla keinottelu on lopetettava. Maksaja: Akin eläkeläisystävät TUOMO GRUNDSTRÖM Satakunta 66-vuotias erityisopettaja, eläkkeellä Raumalta 20 v pääluottamusmiehenä 88 TYÖ TÄÄLLÄ, PÄÄOMA TUOLLA – PAIKKANI ON TÄÄLLÄ! Raija Westergård Pirkanmaalta ehdolla eduskuntaan: Rohkea ja päättäväinen työläisnainen VASEMMALTA www.westergard-raija.simplesite.com 195 Eläkeläinen 3/2019 11
• Eläkeläinen TUL:n Lapin piirin kunniapuheenjohtaja Tornion Sosiaali ja terveyslautakunta. Lappian valtuusto/hallitus Tornionseudun Eläkeläiset Tornion metallin veteraanien puheenjohtaja. • Arvokas vanhuus kuuluu kaikilla. • Indeksijäädytyksen vaikutus työeläkkeisiin tulee korjata ja pieniin eläkkeisiin tasokorotus. • Vanhustenhoidon puutteet korjattava ja hoitajamitoitus lakiin. 61 Puh. +35840 5149 406 f olavistoor2019 ELÄKELÄISET RY tuo Eläkeläinenlehdessä ja muussa tiedotuksessaan esille ikääntyneille tärkeitä tavoitteita ja vaatimuksia. Kannustamme jäseniämme ja kaikkia eläkeläisiä käyttämään äänioikeuttaan. Eläkeläiset ry:n vaalitavoitteista voit lukea tästä Eläkeläinen-lehdestä ja kotisivultamme www.elakelaiset.fi Eläkeläinen-lehdessä julkaistaan yhdistysten meille ilmoittamien, eduskuntavaaliehdokkaina olevien Eläkeläiset ry:n jäsenten nimet. Uudenmaan vaalipiiri Arto Viitaniemi (skp) Satakunnan vaalipiiri Tuomo Grundström (vas) Hämeen vaalipiiri Tarja Kirkkola-Helenius (vas) Antti Holopainen (vas) Pirkanmaan vaalipiiri Anneli Lehtonen (vas) Anne Nyman (vas) Leena Saarela (vas) Pauli Schadrin (skp) Raija Westergård (vas) Kaakkois-Suomen vaalipiiri Aimo Ruusunen (vas) Savo-Karjalan vaalipiiri Rauno Jääskeläinen (vas) Kirsti Puurunen (vas) Juhani Tanski (ipu) Keski-Suomen vaalipiiri Eila Tiainen (vas) Riitta Tynjä (skp) Oulun vaalipiiri Anne Huotari (vas) Risto Kalliorinne (vas) Miikka Kortelainen (vas) Merja Kyllönen (vas) Lapin vaalipiiri Aki Nevalainen (vas) Kaarina Pistokoski-Tikkala (skp) Raija Siirilä (skp) Tapio Siirilä (skp) Olavi Stoor (vas) Esko Tikkala (skp) Jäseniämme ehdokkaina eduskuntavaaleissa Erno Välimäki Ehdolla kansanedustajaksi Satakunnassa 101 Lorem ipsum ELÄKELÄISKÖYHYYS ON KANSALLINEN HÄPEÄTAHRA JOKA ON KORJATTAVA TAKUUELÄKE YLÖS, INDEKSIT TAKAISIN! “ “ Kolmen pojan isä, Porista, 41 v. Aluetoimitsija, Teollisuusliitto ry. Porin kaupunginhallituksen jäsen Kaupunginvaltuutettu Lue lisää: www.ernov.fi EDUSKUNTAVAALIT TÄRKEIMMÄT PÄIVÄMÄÄRÄT vuoden 2019 eduskuntavaaleissa: › Ennakkoäänestys kotimaassa: 3.– 9.4. › Ennakkoäänestys ulkomailla: 3.– 6.4. › Vaalipäivä 14.4., äänestyspaikat ovat avoinna klo 9–20 välisen ajan. Äänioikeutettu voi vaalipäivän äänestyksen sijasta äänestää ennakkoon missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla. Äänestyspaikalla mukana pitää olla henkilöllisyystodistus: henkilökortti tai passi. Vaalipäivänä äänioikeutettu saa äänestää vain siinä äänestyspaikassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin ja äänestäjälle postitse saapuneeseen ilmoituskorttiin. Äänestyspaikalla mukana pitää olla henkilöllisyystodistus: henkilökortti tai passi. › Äänestystulosten vahvistaminen 17.4. ÄÄNESTÄMINEN KOTONA = ennakkoon äänestäminen kotona: Henkilö saa äänestää ennakkoon kotonaan, mikäli hänen kykynsä liikkua ja toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse kotimaan ennakkoäänestyspaikkaan tai vaalipäivänä äänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia. Tällöin hänen luokseen saapuu sovittuna ajankohtana kunnan keskusvaalilautakunnan nimeämä vaalitoimitsija, joka ottaa äänestyksen vastaan. Äänestäjän on ilmoitettava halustaan äänestää kotonaan oman kuntansa keskusvaalilautakunnalle viimeistään päivää ennen ennakkoäänestyksen alkamista, siis viimeistään 2.4.2019 mennessä. Keskusvaalilautakunnan puhelinnumero ja osoite löytyvät äänestäjälle postitse saapuneesta ilmoituskortista. Äänestäjän puolesta ilmoituksen voi tehdä myös hänen valitsemansa henkilö. Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää myös kotiäänestäjän kanssa samassa taloudessa asuva omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005) tarkoitettu omaishoitaja. Omaishoitajan äänestämisestä on ilmoitettava kunnan keskusvaalilautakunnalle samalla kun ilmoittautuminen kotiäänestykseen tehdään. SIVUSTOLLA vaalit.fi/tietoa-eduskuntavaaleista-eri-kielilla on vaaleista tietoa lukuisilla eri kielillä, myös selkokielellä. Vaalipäivä on sunnuntai 14.4. YHTEISKUNTA 12 Eläkeläinen 3/2019
• Ää nestä nume ro lla Vanhusten ja eläkeläisten puolesta on tehtävä työtä päätöksenteossa aina eikä vain vaalien alla. Se ei kuitenkaan riitä. Saadakseen jotain aikaan päättäjän on osattava asiat, joita ajaa ja tiedettävä, miten niitä ajaa. Yhteensä 12 kansanedustajavuoden ja 63 valtuustovuoden kokemuksella me tiedämme, että Laura täyttää nämä kaikki ehdot. Siksi äänestämme häntä. Äänestä sinäkin! Markku Söderström Erkki Virtanen kaupunginvaltuutettu veteraanikansanedustaja näyttelijä www.laurameriluoto.fi LAURA MERILUOTO yhteiskuntatieteiden maisteri sosiaalialan järjestötyöntekijä kaupunginvaltuutettu 58 SINÄ päätät Äänestämä llä M ak sa ja: Iis alm en Va se m m ist o ry KIRSTI PUURUNEN Savo-Karjala 2019 62
• jat valitaan ja millä puolueilla on nyt kansanedustajia eduskunnassa. VAIKKA MONET osallistujista eivät pääse äänestämään eduskuntavaaleissa, koska heillä ei ole Suomen kansalaisuutta, useilla heistä oli paljon tietoa ja kysymyksiä suomalaisesta politiikasta. Kiinalaiset olivat huolissaan siitä, toteutetaanko kaavailtu kelpoisuustesti Suomeen muuttaville, mitä voidaan tehdä rikollisuudelle ja mikä puolue ajaisi parhaiten ulkomaalaistaustaisten asioita. Syyrialaiset halusivat tietää, miten saa tietoa puolueista ja ehdokkaista, jotta voisi valita henkilön, jota äänestää. Pekan vastaukset innostivat jadelaisia miettimään, miten kukin voisi omalla aktiivisuudellaan vaikuttaa siihen, että myös puolueissa mieHoiva ja terveys ihmisten, ei pääomasijoittajien ehdoilla Anne Huotari Eduskuntaan A n n e H u o t a r i j ä l l e e n e d u s k u n t a a n O u l u n v a a l i p i i r i s t ä Soten ja työllisyyden asiantuntija, ex-kansanedustaja R a t k a i s u j a e l ä k e l ä i s k ö y h y y t e e n j a v a n h u s j a t e r v e y s p a l v e l u i h i n . 85 Kainuun ja PohjoisPohjanmaan eläkeläiset: käykäähän äänestämässä ahkeraa Annea! EDUSKUNTAVAALIT Vaalitietoa jaettiin Suomeen muuttaneille YHTEISKUNTA Pekka Lehtonen kertoi maahan muuttaneille Suomen vaalijärjestelmästä ja eduskunnan toiminnasta. Ulkomaalaistaustaisilla oli vaaleista monenlaisia kysymyksiä. tittäisiin joskus, mitä tänne muuttaneille kuuluu ja mitä he odottavat eduskunnalta. JADEtoimintakeskuksen suunnittelijan Susanna Lehtovaaran sanoin Vaalityöpaja antoi ikääntyville Suomeen muuttaneille ajankohtaista tietoa äänestämisen käytännöistä ja eduskunnan toiminnasta yleisesti. Eräs osallistuja sanoi, että hän on äänestänyt monta kertaa, mutta sai keskustelusta uutta tietoa ja ymmärtää nyt kokonaisuutta paremmin. Keskustelut innostivat myös vaikuttamaan muutoinkin, kuin äänestämällä. Lopuksi mietittiin, miten voisi mennä yhdessä juttelemaan ehdokkaiden kanssa turuille ja toreille huhtikuun alkupuolella. EVA RÖNKKÖ EDUSKUNTAVAALIT OVAT edessämme ja kansalaiset valitsevat Suomelle uudet kansanedustajat. Äänestäjille vaalit ja se, miten niissä toimitaan, on yleensä aika selvää, mutta ei kaikille. Maassamme asuu myös sellaisia ihmisiä, joille eduskuntatai kunnallisvaalit jäävät kaukaisiksi. Mihin tällä kertaa edustajia valitaan, ketkä valitsevat, pääsenkö minäkin äänestämään? Miten minun pitäisi äänestää ja kuka välittää minun asioistani? Ulkomaalaistaustaisilla on monenlaisia kysymyksiä, joihin kaivataan vastauksia. Maaliskuussa Eläkeläiset ry:n monikulttuurinen toiminta järjesti yhdessä JADE-toimintakeskuksen kanssa vaalityöpajat iäkkäille kiinalaisille ja syyrialaisille. Keskustelimme niissä eduskuntavaaleista ja kansalaisten vaikuttamisesta Suomessa. Molemmissa tilaisuuksissa vaaleista ja niihin valmistautumisesta kertoi Pekka Lehtonen Tampereen Eläkeläiset ry:stä. Pekka on ollut pari vuotta eduskuntatoimittajana ja tuntee perin pohjin eduskunnan työskentelyn. Hän esitteli kuvilla ja selkokielellä, miten Suomen eduskunta toimii, miten kansanedusta14 Eläkeläinen 3/2019
• A N N E N Y M A N E D U S K U N T A A N ! O l e n r o h k e a j a s u o r a s a n a i n e n p i e n i t u l o i s t e n p u o l u s t a j a 186 Ilmoituksen maksaja: Annen tukiryhmä PIRKANMAAN VAALIPIIRI KAIJA KIESSLING työfysioterapeutti (el) Varsinais-Suomi Pitkän linjan valtakunnallinen ja paikallisvaikuttaja kuntapolitiikassa, järjestöissä ja kansaliikkeissä. VANHUSTENHOITO EHDOTTOMASTI KUNTOON. Julkiset palvelut takaisin turvaamaan ja hoitamaan 0.7 mitoitetulla henkilöstöllä, josta säädettävä minimi. ELÄKELÄISKÖYHYYTTÄ VASTAAN! Perusturva 1200 € verottomana kaikille, joille eläke tai muu tulo ei yllä köyhyysrajalle. 107 Viitaniemi Arto sorvaaja Järvenpää 97 Tiedot eduskuntavaalien kaikista ennakkoäänestyspaikoista ovat oikeusministeriön vaalisivuilla vaalit.fi. Sivuilta voi tarkistaa kotimaassa ja ulkomailla olevien ennakkoäänestyspaikkojen osoitteet ja aukioloajat. Osa ennakkoäänestyspaikoista on avoinna vain tiettyinä ennakkoäänestyspäivinä. Eduskuntavaalit toimitetaan 14.4. Ennakkoäänestysaika on kotimaassa 3.–9.4. ja ulkomailla 3.–6.4. Vaaleissa on yhteensä 911 yleistä ennakkoäänestyspaikkaa kotimaassa. Ennakkoäänestyspaikat ovat pääosin kunnantaloilla, kirjastoissa tai muissa kuntien virastoissa ja laitoksissa. Ulkomailla ennakkoäänestyspaikkoja on yhteensä 219 edustustossa tai edustuston toimipaikassa 86 eri valtiossa. Joissakin niistä ennakkoäänestys järjestetään kaikkina ennakkoäänestyspäivinä. Vaalipäivän äänestyspaikkoja huhtikuun vaaleissa on 1 943. Oma vaalipiiri sekä äänestyspaikka ilmenevät kotiin saapuvasta äänioikeusilmoituksesta. Äänestyspaikat löytyvät verkkosivuilta vaalit.fi VUODEN 2019 europarlamenttivaalit toimitetaan kaikissa jäsenvaltioissa vaaliajanjaksolla 23.-26.5. Suomessa vaalipäivä on sunnuntai 26.5. Muita tärkeitä päivämääriä: › Ehdokasasettelu vahvistetaan torstaina 25.4. › Ennakkoäänestys kotimaassa keskiviikosta tiistaihin 15.–21.5. › Ennakkoäänestys ulkomailla keskiviikosta lauantaihin 15.–18.5. Euroopan parlamentti (EP) on yksi Euroopan unionin lainsäädäntöelimistä. EU-kansalaiset valitsevat sen jäsenet suorilla vaaleilla, jotka järjestetään kaikissa jäsenvaltioissa joka viides vuosi. Seuraavat vaalit toimitetaan vuonna 2019. EUROPARLAMENTTIVAALIT toimitetaan siten, että kukin jäsenvaltio järjestää vaalit oman kansallisen lainsäädäntönsä puitteissa. Euroopan parlamentin jäsenten enimmäismäärä on 751. Kullakin jäsenvaltiolla voi olla enintään 96, mutta vähintään 6 jäsentä. Suomesta valittavien EP:n jäsenten määrä vuoden 2019 vaaleissa on 14. Aiemmissa europarlamenttivaaleissa Suomesta valittiin EP:n jäseniä seuraavasti: 16 jäsentä vuosina 1996 ja 1999, 14 jäsentä vuonna 2004 sekä 13 jäsentä vuosina 2009 ja 2014. Suomen paikkamäärän kasvaminen yhdellä (13 -> 14) johtuu siitä, että jos Yhdistynyt kuningaskunta (UK) eroaa Euroopan unionista ennen vaalikauden alkua (ennen heinäkuun alkua), se ei myöskään enää osallistu europarlamenttivaaleihin ja Euroopan unionin neuvosto on päättänyt 29.6.2018 jakaa UK:n 73 parlamenttipaikasta 27 muille jäsenvaltioille, muun muassa yhden Suomelle. Ero eli brexit-tilanne oli Eläkeläinen-lehden painoon mennessä auki. Euroopan parlamentin jäsenet järjestäytyvät poliittisten ryhmien mukaan, eivät kansallisuuksittain. Poliittisen ryhmän muodostamiseen tarvitaan 25 jäsentä vähintään seitsemästä jäsenvaltiosta. Lähde: vaalit.fi Seuraavaksi vuorossa europarlamenttivaalit Eläkeläinen 3/2019 15
• JÄRJESTÖ Toiminnan eläväisyyden kannalta on hyvä, jos ideat kumpuavat niin sanotusti ruohonjuuritasolta, tavallisten rivijäsenten toiveista. Nyt onkin hyvä hetki pysähtyä miettimään, millaiseen toimintaan juuri sinä haluaisit lähteä mukaan. Millaisia uusia taitoja haluaisit opettaa muille ihmisille yhdistyksessä tai mistä haluaisit heidänkin innostuvan? Jos hyvä idea iskee, älä turhaan jää hautomaan sitä yksin vaan kerro kavereillekin ja pistäkää uusi toimintaryhmä pystyyn! TEKSTI JA KUVAT ANNA ESKOLA Kipinöitä uuteen toimintaan YHDISTYSVERSTAAT Sauvakävelylenkit, digikerhot, valokuvaus… Eläkeläiset ry:n paikallisyhdistyksissä on runsaasti intoa ideoida uusia kerhoja ja ohjelmamuotoja, jotka tarjoaisivat iloa ja viihdettä niin uusille kuin vanhoille jäsenille. Kiimingin Eläkeläiset ideoi sekä uusia varainhankintakeinoja että houkuttelevia matalan kynnyksen toimintamuotoja. Muhoksen Eläkeläisten tilaisuudessa osallistujat keskittyivät miettimään yhdistyksen roolia eläkeläisten etujen ajajana sekä sitä, miten jäsenten osallistuminen yhdistyksen toimintaan pysyisi aktiivisena jatkossakin. Järvenpään Eläkeläisten verstaassa osallistujat pohtivat, millaiseen toimintaan olisi mukava lähteä mukaan. Erityisesti liikunta, kädentaidot ja muistiharjoitteet herättivät kiinnostusta. Joensuun Eläkeläisten aktiivit aprikoivat millaista toimintaa kaipaisivat sellaiset jäsenet, jotka eivät toistaiseksi ole ryhtyneet käymään kerhossa. Varaa verstas syksylle Yhdistysverstaassa joukko yhdistyksen aktiivijäseniä kokoontuu saman pöydän ääreen miettimään yhdistyksen toimintaa. Kehittämisideat valitaan verstaan alussa osallistujien toiveiden perusteella. Tilaisuuden kesto on noin neljä tuntia. Sopiva osallistujamäärä on 8–15 henkeä. Verstaan järjestämisestä syntyvät maltilliset tila-/ja tarjoilukulut korvataan yhdistyksille. Jos haluaisitte saada verstaan omaan yhdistykseenne tulevan syksyn aikana, ottakaa yhteyttä aluetyön suunnittelija Anna Eskolaan (anna.eskola@elakelaiset.fi, p. 044 751 1031). 16 Eläkeläinen 3/2019
• VINKKIPANKKI OLIN 7-VUOTIAS, kun perheemme muutti Pohjanmaalta Pieksämäelle. Juuri koulunkäynnin aloittaneena jouduin muuton myötä uuteen kouluun. Uudet luokkatoverit halusivat testata tulokkaan kykyjä ja nimesivät minut pullansyöntikilpailuun. Toinen kilpailija oli tyttö. Pullat olivat langalla eikä niihin saanut käsin koskea. Kilpakumppanini aloitti syömällä nopeasti pieniä suupaloja. Pohjalaisella uholla uskoin lyöväni hänet alta aikayksikön haukkaamalla heti yhdellä kertaa puolet pullasta. Tyttö teki pullasta selvää jälkeä nopeasti kuin orava. Minä puolestani jouduin mutustelemaan ensimmäistä suupalaani vielä kisan päätyttyä pulpetissani. Tukehduin pullaan, koin ahneen kohtalon. OPETUS ON tullut mieleen seuratessa maan hallituksen toimintaa sote-uudistuksen tiimoilla. Edellisellä kaudella päästiin parlamentaarisen, kaikkien puolueiden yhteisellä valmistelulla aivan kalkkiviivoille. Hanke kariutui siihen, että kuntayhtymät, joille palvelujen järjestämisen ja tuottamisen tuli rakentua, antoivat pienille kunnille olemattomat vaikutusmahdollisuudet. Demokratia ei olisi toiminut niin kuin perustuslaki edellyttää. Tästä olisi ollut helppo edetä muuttamalla järjestämisja tuotantoalueiden päätöksentekoelimet yleisillä vaaleilla valittaviksi. Jos näin olisi toimittu, olisi uudistus ollut jo pari vuotta voimassa. Sitä tietä hallitus ei kuitenkaan valinnut. Sekä kokoomus että keskusta näkivät tilaisuutensa tulleen. Nyt oli mahdollisuus antaa ratkaisevasti enemmän tilaa yksityisille firmoille, mitä kokoomus halusi. Ja nyt voitiin toteuttaa keskustan kauan haikailema laaja-alainen maakuntahallinto. Kun oppositiopuolueet suljettiin valmistelusta pois, voitiin – niin uskottiin – haukata kerralla suuremmat palat. Hallituspuolueet tekivät saman virheen, jonka minä tein pullansyöntikisassa. Lehmäkaupan ongelmallisin ’lapsi’ on ollut valinnanvapauslaki, joka olisi avannut tien palvelujen markkinoistamiselle, mikä aiheutti valtaosan perustuslaillisista ongelmista. Se olisi tehnyt EU:n jäsenvaltioiden omaan toimivaltaan kuuluvista sosiaa lija terveyspalveluista taloudellista toimintaa, jossa toimivalta siirtyy jäsenvaltioilta EU:lle. Sen vuoksi ongelmaksi nousi kysymyksen siitä, tulisiko koko uudistus alistaa EU:n komission tarkistettavaksi. Suomen perustuslaki velvoittaa julkisen vallan takaamaan kansalaisille sosiaalija terveyspalvelut kaikissa oloissa. Maakunnilla täytyy siis olla omaa palvelutuotantoa. Sen kilpailuasema firmoihin nähden taas on edullinen, koska julkisen vallan toiminta ei voi mennä konkurssiin. Konkurssisuojan poistaminen taas edellyttäisi maakuntien palvelutuotannon yhtiöittämistä. Se taas avaisi mahdollisuuden siihen, ettei maakunta voisi taata palvelujen satavuutta, mikä olisi vastoin Suomen perustuslakia. Oltaisiin kuin varis tervatulla sillalla. Maakuntamalli taas tukehtui liialliseen laaja-alaisuuteen, sillehän piti uskottaman sosiaalija terveyspalvelujen lisäksi 30 muutakin tehtävää. KUMPIKAAN HALLITUKSEN pääpuolueista ei voinut vastustaa kiusausta. Sulkemalla opposition pois valmistelusta ja yrittämällä kumpikin toteuttaa omat ideologiset tavoitteensa puhdasoppisesti, ne yrittivät haukata liian suuren palan. Siihen niiden hanke tukehtui. Ahneen kohtalo Hallituspuolueet tekivät saman virheen, jonka minä tein pullansyöntikisassa.” KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja. KALEVIN KYNÄSTÄ OLETTEKO SUUNNITTELEMASSA yhdistyksen kevätjuhlaa, myyjäisiä tai napakoita tietoiskuja ajankohtaisista aiheista? Vai oletteko kenties järjestämässä kaikille avoimen yhteislaulutilaisuuden tai keskustelutilaisuuden Eläkeläiset ry:n juhlavuoden kunniaksi? Tapahtumien markkinoinnissa kannattaa toisinaan kokeilla myös uusia keinoja vanhojen ja hyväksi havaittujen rinnalla. Alla ensiaskeleet tapahtumien markkinointiin facebookissa. Jokaisessa yhdistyksessä näistä askeleista on mahdollista ottaa tasan niin monta kuin omalta kannalta sopivalta tuntuu. ANNA ESKOLA Top 5 Tapahtumien markkinointi sosiaalisessa mediassa 1 Perusta Facebooktapahtuma, nimeä se fiksusti Jo tapahtuman suunnitteluvaiheessa kannattaa miettiä, mikä olisi hyvä nimi tilaisuudelle. Ottakaa tapahtumaa nimetessä huomioon sellaiset ihmiset, jotka eivät tunne yhdistyksenne toimintaa. Vaikka omassa yhdistyksessänne jokainen ihminen tietäisi vuotuisen ”Kesähempsukkajuhlan” juonen, Facebook-tapahtuma kannattaa silti nimetä siten, että nimi auttaa myös uusia tulijoita ymmärtämään, mitä tilaisuudessa tapahtuu. 2 Hyödynnä oman paikkakunnan alueryhmiä, puskaradioita ja muita markkinapaikkoja Facebook on pullollaan ryhmiä, joissa on mahdollista mainostaa oman yhdistyksensä tapahtumia. Näiden ryhmien avulla on mahdollista levittää sanaa omista tapahtumista varsin tehokkaasti. Ryhmiin tulee tyypillisesti ensin liittyä jäseneksi oman Facebook-tilin kautta. Joissain ryhmissä ylläpito saattaa puuttua hyvinkin tiukasti viesteihin, jotka rikkovat ryhmän sääntöjä – kaikenlaisen mielipahan välttämiseksi kannattaa siis ensin tutustua tarkoin ryhmän sääntöihin ja seurailla ryhmässä käytävän keskustelun tyyliä ja sävyä hetki ennen kuin ryhtyy itse ryhmän seinälle kirjoittamaan. 3 Hyödynnä yhteistyötahoja sanan levittämisessä Jos olette järjestämässä tilaisuutta esimerkiksi kirjastossa, kannattaa tiedustella kirjaston henkilökunnalta, voiko kirjasto jakaa tulevan tapahtuman omien some-kanaviensa kautta. Kun kutsutte tilaisuuteen erilaisia yhteistyötahoja, kutsuun kannattaa liittää tieto siitä, että kutsua saa levittää eteenpäin. 4 Merkitse esiintyjät julkaisuihin Jos tilaisuudessa esiintyy sellaisia henkilöitä tai ryhmiä, joilla on julkinen sivu Facebookissa, kannattaa heidät merkitä tilaisuudesta kertoviin julkaisuihin. Aloita merkitseminen @-merkillä ja kirjoita heti merkin jälkeen esiintyjän nimi – älä lisää edes välilyöntiä niiden väliin. Tällöin Facebook ehdottaa parhaita arvauksiaan siitä, ketä yrität merkitä. Jos et näe listalla tarkoittamaasi henkilöä, kannattaa sinun tarkistaa, oletko itse käynyt tykkäämässä siitä sivusta, jota yrität merkitä. Jos et, käy peukuttamassa sivua ja koita sen jälkeen merkitsemistä uudestaan. 5 Kokeile rohkeasti maksullisia julkaisuja Helpoin tapa testata mainostamista Facebookissa on käyttää yksittäisen julkaisun alakulman mainosta julkaisua -painiketta. Jo muutamalla eurolla on mahdollista saada julkaisulle tavanomaista isompi yleisö sellaisista ihmisistä, jotka eivät viestiin muutoin törmäisi. Eläkeläinen 3/2019 17
• JÄRJESTÖ › Ovet avataan klo 10.00 › Tanssikonsertti klo 11.00-12.30 juhlasalissa › Musiikkija muita esityksiä aulatiloissa koko päivän › Mahdollisuus ruokailuun ja kahvitteluun ravintolassa ja kahvioissa › Ikääntymispoliittinen luento/keskustelutilaisuus Alvar-salissa › Näytteilleasettajia kokousiivessä › Ristipistoja sivistyneesti -näyttely ja Eläkeläiset ry 60 vuotta -näyttely › Eläkeläiset ry 60 vuotta -juhla klo 15.30 juhlasalissa Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlavuoden pääjuhla järjestetään Kulttuuritalolla Helsingissä 4.12.2019. Tässä ennakkotietoja siitä, miten juhlaan pääsee mukaan. Paikallisyhdistykset varaavat tarvitsemansa paikat juhlaan aluejärjestöltä. Aluejärjestö välittää paikkatilaukset Eläkeläiset ry:lle. Eläkeläiset ry laskuttaa paikallisyhdistyksiä saamansa tilauksen pohjalta. Eläkeläiset ry lähettää tarkemmat ohjeet paikkojen varaamisesta elokuussa. Varauksia aletaan ottaa vastaan syyskuussa. Juhlapäivän lippu maksaa 15 euroa/ osallistuja. Lippu sisältää sisäänpääsyn Kulttuuritalolle, osallistumisen kaikkiin siellä järjestettäviin ohjelmiin ja esityksiin sekä tapaturmavakuutuksen. Kulttuuritalolla voi myös ruokailla juhlapivän aikana. Ruokailut tilataan ennakkoon. Myös ruokailuista hintatietoineen ja niiden varaamisesta tiedotetaan tarkemmin elokuussa. Kulttuuritalolla on lisäksi mahdollisuus kahvitteluun ja välipalojen nauttimiseen koko päivän. Kullekin aluejärjestölle on varattu juhlaan alustavasti 100 paikkaa. Mikäli jokin aluejärjestö ei tarvitse kaikkia paikkojaan, tarjotaan niitä muille aluejärjestöille. Paikkoja varattaessa on hyvä muistaa myös esiintyjät: he kuuluvat oman alueensa kiintiön piiriin. Jos siis haluat tulla Kulttuuritalolle juhlapäivän viettoon, kerro siitä omassa yhdistyksessäsi puheenjohtajalle! Olet lämpimästi tervetullut! Perinteikäs Kulttuuritalo toimii Eläkeläiset ry:n pääjuhlan näyttämönä 4.12. Juhla Kulttuuritalolla Helsingissä 4.12. – näin pääset mukaan ELÄKELÄISET RY:N 60-vuotisjuhlavuoden näyttely pystytetään juhlavuoden aikana noin 40 paikkakunnalla. Näyttelystä on useampia kopioita, joten se on vielä mahdollista saada omalle paikkakunnalle 1-2 viikoksi. Asiasta ja aikataulusta tulee kuitenkin sopia ennakkoon. Eläkeläiset ry:ssä yhteyshenkilö on Marja-Liisa Hirn. Hänet tavoittaa sähköpostitse osoitteesta marja-liisa.hirn@elakelaiset.fi, tai puhelimitse numerosta 044 763 1482. Toivomme, että kaikilla näyttelypaikkakunnilla näyttely käynnistetään avajaisilla. Niihin voi kutsua esim. kunnanjohtajan, vanhustyön johtajan, valtuuston puheenjohtajan, toisten eläkeläisyhdistysten väkeä sekä vanhusneuvoston jäsenet ja tiedotusvälineiden edustajat. Näyttelystä onkin hyvä lähettää tiedote paikallislehdelle tai -radiolle. Juhlavuoden näyttely kiertää maata Eläkeläiset ry:n Kainuun Aluejärjestön puheenjohtaja Antero Kyllönen (kuvassa vasemmalla) avasi juhlavuoden näyttelyn Suomussalmella Teatteri Retikan aulassa tiistaina 19.3. Kulttuuritalon juhlatapahtuman ohjelmasisältöjä 18 Eläkeläinen 3/2019
• UUDEKSI JUHLAVUODEN ohjaajaksemme on lupautunut teatteri-ilmaisun ohjaaja Pilvi Kallio-Meriläinen. Hän on ohjaamisen ja tuottamisen ammattilainen. – Rakastan esityksiä ja tapahtumia, joissa sielu virkistyy, kertoo Pilvi Kallio-Meriläinen itsestään. Pilvi on työskennellyt Riihimäen ja Rovaniemen teattereissa sekä useissa vapaissa ryhmissä Helsingissä ja Hyvinkäällä. Hän on valmentanut teatterialan opiskelijoita ja vetänyt ilmaisutaidon sekä vuorovaikutuksen kursseja. Pilviä on pyydetty muun muassa ohjaamaan ja harjoittamaan järjestömme juhlavuoden päätöstapahtuma, joka pidetään Helsingin Kulttuuritalolla. Lisäksi Pilvi on lupautunut vetämään ilmaisutaidon kurssejamme. Olemme aiemmin tässä lehdessä esitelleet näyttelijä ja teatteriohjaaja Katriina Hyvärisen. Ennen Pilviä hän oli ryhtymässä ohjaajaksemme mutta joutui luopumaan tehtävästä terveydentilansa vuoksi. Katriina on kuitenkin niin sanotusti hengessä mukana ja toivottaa menestystä uudelle ohjaajalle, kaikille juhlavuoden esiintyjille sekä koko juhlavuodellemme. TIINA RAJALA Aiheettomat laskut – miten toimin Olemme saaneet tietoomme, että jäsenyhdistyksillemme on lähetetty sähköpostitse laskuja, jotka eivät ole olleet aiheellisia. Laskuilla on ollut kotimaisen pankkitilin sijasta ulkomaan tilinumero. Laskut ovat jopa tulleet järjestön puheenjohtajan nimissä, joka sekavoittaa tilannetta entisestään. Ole tarkkana ja tarkista laskut erittäin huolellisesti ja havahdu, jos pankkitili, jolle pyydetään maksamaan on ulkomailla. Ota puhelimitse yhteys lähettäjään ja puheenjohtajaan/taloudenhoitajaan, jos lasku tuntuu aiheettomalta. Älä maksa laskua ennen kuin olet aivan varma, että se on aiheellinen HELI GRÖNROOS Kurssien matkakustannusten korvaus Eläkeläiset ry:n hallitus on päättänyt 14.3. pitämässään kokouksessa palata käytäntöön, jossa kurssilaisille korvataan matkakuluja paitsi julkisten kulkuneuvojen taksojen mukaisesti myös kilometrikorvauksina omalla autolla matkustettaessa. Tällöin voimme maksaa pienen korvauksen myös mukana matkustavista kurssilaisista, kuten aiemminkin on tehty. Kilometrikorvausten verovapaus edellyttää kuitenkin, että yhdistys tai aluejärjestö toimii kurssille lähettäjänä. Mikäli kurssilainen ei ole yhdistyksen kurssille lähettämä vaan maksaa osallistumisensa itse, voi Eläkeläiset ry toimia osallistumisen toimeksi antajana – ei siis kuitenkaan maksajana. Näissä tapauksissa pyydämme kurssilaista olemaan yhteydessä Eläkeläiset ry:n toimistoon ennen kurssia. Eläkeläiset ry huolehtii matkakulujen ilmoittamisesta tulorekiseriin. Julkisten kulkuneuvojen mukaisia matkakorvauksia ei tarvitse ilmoittaa tulorekiseriin. Pilvi Kallio-Meriläinen on uusi ohjaajamme TAVOITAN HELVI Järvenpään puhelimella hetkellä, jolloin hän on kaupassa ostoksilla. Ehdotan että voin toki soittaa myöhemmin, paremmalla ajalla. Mutta Järvenpää sanoo nauraen että on parasta hoitaa haastattelut saman tien alta pois. – Minä olen kuitenkin koko ajan liikkeellä, huomenna esimerkiksi menossa pilkkikilpailuihin, hän raportoi. Haapavedellä Pohjois-Pohjanmaalla asuva Järvenpää, 70, on todellakin mukana monessa, muun muassa Haapaveden Eläkeläiset ry:n toiminnassa. –Eläkeläistoiminnan hieno idea on sama kuin kaikessa osallistumisessa. Jos vain olisin kotona reporankana, olisin mieleltäni aivan toppero. Mutta kun saan lähteä liikkeelle, pääsen osallistumaan ja minut huomioidaan, se on hirveän iso voimavara. –Siitäkin nautin, että saan auttaa muita ihmisiä. Tänäänkin käytin yhtä mummoa kaupassa. Sitä teen niin kauan kuin itse jaksan. MUKANA OLLAAN Helvi Järvenpää. Joka paikan Helvi Helvi Järvenpää on mukana myös mm. Parakkikankurit-yhdistyksessä, jossa kudotaan erilaisia tuotteita. Hän pelaa bocciaa, pyörittää eläkeläisten bingoa, on mukana kunnallispolitiikassa ja matkustelee ahkerasti. – Olen tällainen joka paikan Helvi. Kaikki tämä on hirveän mielenkiinoista ja eri paikoissa tapaa erilaisia ihmisiä. PYHÄNNÄLTÄ KOTOISIN oleva Helvi Järvenpää tuli aikanaan Haapavedelle opiskelemaan keittiölinjalle. Hän työskenteli keittäjänä ja meijerillä. Parinkymmenen vuoden jälkeen hän joutui luopumaan meijerityöstä. – Käsi meni niin huonoon kuntoon. Kysyin lääkäriltä, että jäänkö makaamaan sohvalle syljeskelemään kattoon vai löytyisikö minulle uusi elämä? Kuntoutuksen jälkeen se löytyi. Helvi opiskeli Oulussa julkishallinnon meronomiksi. Haapavedelle palattuaan hän perusti työttömien yhdstyksen ja toimi sen toiminnanjohtajana 20 vuotta. Yhdistys työllisti, pyöritti ruokalaa, kotipalvelua ja muuta toimintaa. – Palkitsevinta siinä toiminnassa oli kuulla ihmisen sanovan onnellisena, että minä lähden nyt töihin. Helvin perheeseen kuuluu kolme lasta, neljä lastenlasta sekä kuusi lastenlastenlasta. Leskeksi hän jäi nuorena. –Itsekseni asustelen. Hyvät ystävät ovat kullanarvoisia TUOMAS TALVILA Haapavetinen Helvi Järvenpää nauttii päästessään osallistumaan ja auttamaan toisia ihmisiä. ”Ihmisten kanssa jutellessani viljelen ahkerasti sanoja Kuulepa kultaseni´. Sillä tavalla minut huomataan ja saan hyvää vastakaikua.” Rakastan esityksiä ja tapahtumia, joissa sielu virkistyy.” Pilvi Kallio-Meriläinen on uusi juhlavuoden ohjaajamme. TU O M A S TA LV IL A Eläkeläinen 3/2019 19
• JÄRJESTÖ KOULUTUS DIGI Tili = Eri verkkosivuilla tulee vastaan jatkuvasti pyyntö kirjautua tilille tai luoda tili. Tili-sana ei tässä yhteydessä viittaa pankkitiliin eikä sillä ole rahan kanssa tekemistä. Näissä tapauksissa tili tarkoittaa, että sinulla on tunnukset, eli yleensä sähköpostiosoite ja salasana johonkin palveluun, kuten sosiaaliseen mediaan. Esimerkiksi Google-tili tarkoittaa, että sinulla on Gmail-sähköpostiosoite ja salasana. Facebook-tili taas tarkoittaa, että sinä olet rekisteröitynyt omalla sähköpostilla ja salasanalla Facebookin käyttäjäksi. Joillain sivustoilla voi käyttää sähköpostin sijaan omaa puhelinnumeroa. Käyttöjärjestelmä = Tietokoneen perusohjelmisto, joka käynnistyy tietokoneen käynnistyessä. Kannettavissa ja pöytätietokoneissa on yleensä Windows-käyttöjärjestelmä, älypuhelimissa ja tableteissa on nykyään yleensä joko Android tai iOS – käyttöjärjestelmä. Appsi, appi, sovellus = Älylaitteiden ohjelmista puhuttaessa käytetään yleensä sanaa appsi tai sovellus. Se tarkoittaa puhekielessä samaa asiaa kuin tietokoneen ohjelmat, esim. internet-selain tai vaikka tekstinkäsittelyohjelma. Viime aikoina tämän termin käyttö on yleistynyt, vaikka sana itsessään ei ole uusi. Whatsapp = Pikaviestinpalvelu, joTermit tutuiksi Tietokonetta ja älylaitetta käyttäessä saattaa tulla vastaan outoja käsitteitä, joiden merkitys ei ihan aukea. Välillä näiltä sanoilta voi olla mahdotonta välttyä, sillä niitä näkyy myös televisiossa ja lehdissä. Tähän on koottu joitain yleisimpiä askarruttavia termejä. ka toimii älypuhelimissa. WhatsApp on hyvin samankaltainen kuin tekstiviestit, mutta siinä helpompi muodostaa ryhmiä, joiden kanssa viestitellä. Monet yhdistykset, urheiluseurat ja perheet ovat muodostaneet oman WhatsApp-ryhmän, jossa on helppo viestiä kaikille samanaikaisesti. WhatsApp-viestit kulkevat internetin kautta toisin kuin tekstiviestit. Tästä syystä WhatsAppilla voi viestitellä ulkomaillekin ilmaiseksi. Podcast = Äänitiedosto (yleensä esim. radiolähetys tai vastaava), joka on julkaistu internetissä. Podcastin voi kuunnella juuri silloin, kun se itselle sopii. Podcastit ovat lähes aina kuuntelijalle ilmaisia. iPad = Tablettitietokone (Applen merkki). Jotkut kutsuvat kaikkia taulutietokoneita eli tabletteja iPadiksi. Taulutietokoneita on monen merkkisiä ja suurimmassa osassa muista kuin iPadeista on Android-käyttöjärjestelmä. Instagram = Sosiaalinen media, jossa jaetaan omia kuvia ja videoita sekä kommentoidaan ja tykätään muiden kuvista ja videoista. Kuvia ja videoita voi ladata Instagramiin ainoastaan älypuhelimesta. Niitä voi kuitenkin katsella myös tavalliselta tietokoneelta. Instagramin käyttö on yleistä varsinkin nuorten keskuudessa. Myös Eläkeläiset ry:llä on oma Instagram-tili, www.instagram.com/ elakelaisetry Blogi = Nettisivu, johon yksi tai useampi henkilö tuottaa sisältöä säännöllisesti. Blogit voivat olla henkilökohtaisia kirjoituksia, esimerkiksi monilla poliitikoilla on blogi, jossa he kertovat mielipiteitään. Blogi voi rakentua myös jonkin aiheen ympärille, esim. kokkausblogit. Maksuttomia blogialustoja on runsaasti ja Gmail-sähköpostin käyttäjillä onkin automaattisesti käytössä Googlen ilmainen Blogger-niminen alusta. Eläkeläiset ry:llä on useitakin blogeja, www.elakelaiset.fi/blogit/ Twitter = ”Mikroblogi”. Blogimainen sosiaalinen media, johon voi kirjoittaa lyhyitä, korkeintaan 280 merkin pituisia viestejä. Twitter on suosittu esimerkiksi toimittajien ja poliitikkojen keskuudessa. Twitteriin voi lisätä tekstin lisäksi myös kuvia ja videoita. Twiitti, tviitti = Twitteriin kirjoitettu viesti. Hashtag = Häshtäk, Risuaita, #. (Suomeksi käytetään myös sanoja aihetunniste tai avainsana) Koska sosiaalisissa medioissa ei ole otsikko-kohtaa kuten sähköpostissa, viesteihin monesti lisätään risuaita ja aihe, jota viesti käsittelee. Jos tämä kirjoitus olisi lehden sijasta sosiaalisessa mediassa, siihen sopisi esimerkiksi hashtagiksi #sanasto tai #termit. Emoji = Hymiö, jolla elävöitetään tekstiä, esim kaksoispiste ja sulkumerkki :) JOUNI AHONEN Kevätkauden päätökseksi tarjolla on sekä järjestöviestinnän että luovan kirjoittamisen koulutusta. Kurssit pidetään Kuntorannasa samanaikaisesti eli 6.–10.5. Nämä viestintää eri näkökulmista käsittelevät kurssit pääsevät osittain hyödyntämään toistensa ohjelmaa. JÄRJESTÖVIESTINNÄN KURSSI sopii kaikille yhdistystensä tiedottamisesta huolehtiville ja kaikille muillekin viestinnästä kiinnostuneille. Kurssi sopii sekä vasta-alkajille että kokeneillekin tiedottajille. Tiedottamisen ”kulmakivien” lisäksi kurssilla käsitellään sähköistä tiedonvälitystä ja mediaa. Järjestöviestinnän kurssia vetää Eläkeläiset ry:n tiedottaja Tuomas Talvila. Tuomas on myös tämän lehden toimitussihteeri. Sisällön suunnittelun ja kokoamisen lisäksi hän tekee haastatteluja ja ottaa valokuvia. Tuomas vastaa myös järjestömme uudesta uutiskirjeestä sekä kotisivuista. Ilmoittautumisohjeet ovat viereisellä sivulla. Jos haluat lisätietoja, voit soittaa Tuomakselle, puh. 050 570 9716. KIRJOITTAJAKURSSILLA keskitytään luovaan kirjoittamiseen – sekä runon että proosan. Tällekään kurssille osallistuminen ei vaadi aiempaa koulutusta vaan ihan uudet kirjoittamisen kokeilijat ovat tervetulleita mukaan. Jäsenistössämme on myös paljon kokeneita kirjoittajia. Kurssille toivomme niitäkin, jotka ovat jo aiemmin osallistuneet kursseillemme. Kurssin vetäjät Niina Hakalahti ja Pekka Isaksson ovat varautuneet siihen, että kurssille tulee heidän opetukseensa aiemminkin osallistuneita ja kehittäneet heitä varten uutta sisältöä. Nyt kurssilla kiinnitetään huomiota erityisesti kirjoittamisprosessiin, sen antamaan iloon ja sen vaatimaan vaivannäköön. Toinen kurssiteema on aineiston kokoaminen ja käyttäminen asiaproosassa. Kouluttajat Niina ja Pekka ovat lehtemme lukijoille tuttuja tekijöitä ja aiemminkin kirjoittajakurssejamme yhdessä vetäneitä. Niinan vakiojuttu meidän lehdessämme on Runopysäkki. Lisäksi hän on toiminut tuomarina kirjoituskilpailuissamme. Monet kilpailuihin osallistuneet sekä Runopysäkille kirjoittaneet muistavat hänen analyyttisen ja kannustavan palautteensa. Pekka toimi järjestömme tiedottajana ennen eläkkeelle jäämistään. Eikä hän jäänyt eläkkeelle kaikista hommistaan: tämän lehden viime numerossa oli monta Pekan tekemää juttua ja blogeja ilmestyy sekä lehdessä että kotisivuillamme. Tupakatta-blogi taitaa olla yksi ajankohtaisimmista ja seuratuimmista. Niinan ja Pekan puolesta välitämme teille ystävällisen kutsun kurssille osallistumisesta. Ilmoittautumisohjeet ovat viereisellä sivulla TIINA RAJALA Kirjoittaminen ja järjestöviestintä päättävät koulutuksen kevätkauden Niina Hakalahti ja Pekka Isaksson ovat kirjoittajakurssimme kokeneet opettajat. 20 Eläkeläinen 3/2019
• LIIKKEITÄ JOKA LÄHTÖÖN Serviettijumppa Huhtikuun taukojumpassa käytämme lautasliinoja ja näin se sopii mainiosti yhdistysten kahvihetken jälkeen. Kutsumme kaikkia liikuttamaan, ojentamaan selkärankaa, vetreyttämään niveliä ja venyttelemään lihaksia. Liikkeet ovat helppoja, saavat veren kiertämään. Tee harjoituksia seisten tai istuen, sisällä tai ulkona, yksin tai isommassakin porukassa. Tee liikettä mahdollisemman laajasti ja niin monta kertaa, kuin tuntuu hyvältä.. LIIKKEET EVA RÖNKKÖ PIIRROKSET ENE RÖNKKÖ › Leikkaa talteen, sarja jatkuu! Liikkeitä joka lähtöön -sarjan aikaisemmat osat löytyvät osoitteesta www. elakelaiset.fi/liikunta. 1 3 4 1. Heitä servietti ylös vuorokäsillä mahdollisemman korkealle. Lisää väliin käsien taputus. 2. Marssi ja tee liinalla laaja kahdeksikko. Vaihda servietti toiseen käteen ja jatkaa liikettä. 3. Anna servietti jalkojen välistä kädestä toiseen sekä takakautta että etukautta. 4. Nouse varpaille ja vaihda servietti ylhäällä kädestä toiseen. Vie paino kantapäille ja vaihda liina selän takaa kädestä toiseen. Nautinnollista taukoliikuntaa! 2 Kurssien hinnat Järjestöviestinnän kurssi 6.–10.5. (4 vrk) Kuntorannassa Hinta: 228 € PH /268 € TH Ilmoittautuminen 12.4. mennessä. Kirjoittajakurssi 6.–10.5. (4 vrk) Kuntorannassa Hinta: 228 € PH /268 € TH Ilmoittautuminen 12.4. mennessä. Kurssituki Vähävaraiset yhdistykset voivat hakea kurssitukea, joka kattaa puolet yhden kurssilaisen kurssimaksusta. Kurssitukea haetaan vapaamuotoisesti kurssille ilmoittautumisen yhteydessä – tukea ei siis voida myöntää jälkikäteen. Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan kirjallisesti kurssi-ilmoittautumiskaavaketta käyttäen määräaikaan mennessä osoitteeseen Eläkeläiset ry; Anna Autio, Mechelininkatu 20 A, 00100 Helsinki; ilmoittautua voi myös sähköpostitse: anna.autio@elakelaiset.fi. Voit ilmoittautua myös Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta täyttämällä sähköisen lomakkeen: www.elakelaiset.fi. › Ilmoittautuessa on aina ilmoitettava kurssilaisen yhteystiedot: osoite ja puhelinnumero. › Ilmoittautumislomakkeessa on mainittava, maksaako kurssilainen itse osallistumisensa vai maksaako sen yhdistys. › Kuntorannan kurssien osalta on ilmoitettava, valitseeko kurssilainen puolivai täysihoidon. › Jos kurssi-ilmoittautuminen perutaan myöhemmin kuin kaksi viikkoa ennen kurssin alkua (ilman lääkärintodistusta), perimme 20 euron peruutusmaksun. Lisätietoja kursseista voi kysyä koulutussuunnittelija Tiina Rajalalta, puh. 040 582 4319. Eläkeläiset ry:n kurssit järjestetään yhteistyössä KSL-opintokeskuksen kanssa. Näin ilmoittaudut kurssille KANNANOTTO Eläkerahastojen varat nykyisten ja tulevien eläkeläisten käyttöön ETELÄ-ESPOON ELÄKELÄISET ry teki kevätkokouksessaan esityksen pienija keskituloisten eläkeläisten olojen kohentamiseksi. Kannanottoa on valmisteltu viime kesästä lähtien yhdistyksen yhteiskuntakerhossa ja sen perusteluita on käsitelty maanantaisissa tapaamisissa. Keskusteluissa on todettu, että eläkkeelle siirtyneet suuret ikäluokat ovat olleet kartuttamassa työaikanaan työeläkerahastojen valtaisia varoja. Samanaikaisesti satoja tuhansia eläkeläisiä kituuttaa toimeentuloon riittämättömällä eläkkeellä. Eläkeläisiä ärsyttää erityisesti se, että eläkeläisten köyhyyskierteen korjaamisen sijaan on syntynyt vastakkainasettelu eri ikäluokkien välille. Nykyiset työeläkelait johtavat tilanteen pahenemiseen mm. siitä syystä, että pätkätyöt ja alipalkatut työsuhteet lisääntyvät. Yhä enemmän on työntekijöitä, jotka tarvitsevat elääkseen palkan lisäksi toimeentulotukea. Tästä seuraa väistämättä, että toimeentulotuen varassa elävien eläkeläisten määrä kasvaa tulevaisuudessa. Etelä-Espoon Eläkeläiset ry:ssä olemme tulleet siihen tulokseen, että eläkerahastojen kasvattamisen sijaan rahastojen varoja olisi käytettävä sekä nykyisten että tulevien eläkeläisten hyväksi. Mielestämme kaikki ovat ansainneet ja tulevat ansaitsemaan työelämänsä aikana toimeentuloon riittävän työeläkkeen. Tämän lisäksi lakisääteisten työeläkevakuutusten tulisi turvata elintason kohtuullisesti säilyttävä eläke. Minimieläkkeen tulisi olla vähintään EU:n köyhyysraja eli 1229 euroa/kk. Kohtuullisesti elintason säilyttävä eläke koostuisi vähimmäiseläkkeestä ja sen päälle tulevasta eläkekertymästä. Kertymä-prosentti määritettäisiin niin, että pitkän ajan kuluessa työeläkemaksut riittävät maksettaviin eläkkeisiin. Tämä periaate johtaa siihen, että eläkejärjestelmässä tarvittava jousto painottuisi suurituloisiin. Köyhyysongelma saataisiin näin ratkaistuksi. Kannanotto on perusteluineen julkaistu yhdistyksen kotisivulla www.hopeahapset.com. PEKKA KALLIONIEMI Etelä-Espoon Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja PIRJO MITJONEN Etelä-Espoon Eläkeläiset ry:n sihteeri Eläkeläinen 3/2019 21
• PENSIONÄREN DET FINNS snart 1,5 miljoner pensionärer i Finland, vilket är mer än en tredjedel av Finlands drygt fyra miljoner röstberättigade. Den här gruppens stöd kan avgöra riksdagsvalet. Pensionärerna är inte en enhetlig grupp, utan många olika faktorer inverkar på röstningsbesluten. Det finns dock vissa teman som förenar. Centrala mål för Pensionärerna rf är pensionärernas utkomst, likvärdiga socialoch hälsovårdstjänster, samt att förebygga ensamheten bland äldre och motverka att äldre diskrimineras. Äldreservicen har kraftigt lyfts fram i samhällsdebatten. Det grundläggande problemet är att man inte velat öka anslagen och personalen, utan man har tvärtom sett tjänsterna som ett sparobjekt. Juha Sipiläs regering lyckades ta med målsättningar som sammanhänger med maktpolitik och hälsovårdsbusinessen i sitt eget hopkok till vårdreform, vilket ledde till en röra som till slut föll på grundlagsrelaterade problem. Nästa regerings sammansättning avgör vad det sedan byggs på vårdreformens ruiner. En reform av socialvården torde bli nästa regerings stora uppgift. Fattigdomen bland pensionärerna är fortsättningsvis ett stort problem i Finland. Samtidigt som folkpensionsindexet frysts har levnadskostnaderna stigit, framför allt boendekostnaderna och serviceavgifterna. TILLSAMMANS MED Pensionstagarnas Centralförbund PCF och Eläkeliitto frågade Pensionärerna rf kandidaterna i riksdagsvalet om deras åsikt om fattigdomen bland pensionärer. De allra flesta kandidaterna – oberoende av ålder – gav sitt stöd till ett program för att motverka fattigdomen bland pensionärer genom att höja folkpensionerna. En tredje omfattande helhet som nästa regering måste ta itu med är förberedelser inför klimatförändringen och ett stävjande av temperaturökningen. Detta krävde för en tid sedan också tusentals skolelever som strejkade för miljön. Många äldre människor delar de ungas oro. Fjolårets förlamande hetta är livsfarlig för åldringar om inte ventilationen i hemmen och på institutionerna är tillräcklig. HÅLLER RIKSDAGSKANDIDATERNA vad de lovat också efter valet? För fyra år sedan lovade man i riksdagsvalet att inte skära i utbildningen och grundtryggheten, men omedelbart efter valet gjordes massiva nedskärningar i utbildningen och folkpensionerna frystes. Om politikerna nu gör samma trick med sina löften som rör omsorgen och pensionerna behöver man inte längre undra över om medborgarnas tilltro till politiken rasar. LEDARE JAN KOSKIMIES Chefredaktör LIMPAN RUDOLF LINDBLAD Skribenten är pensionär, bosatt i Helsingfors. Pensionärerna har en chans att avgöra valet Håller riksdagskandidaterna vad de lovat också efter valet? VI HADE varit gifta i sextiotre år när vi med frugan i fjol av förekommen orsak beslöt dela såväl bank-konton som kontanter jämt mellan oss. Nu skall ni inte tro att vi ämnade ta skilsmässa, utan vi trivs fortfarande bra tillsammans och vårt äktenskap kommer nog att hålla så som det sägs i vigselformuläret tills döden skiljer oss åt. Trots att vi båda i dag är rätt skröpliga, kommer vi troligen inte att dö på samma gång. Där och i familjens bankhistoria ligger orsaken till att vi delade våra tillgångar jämt mellan varandra. Problemet kom fram när frugans systers man, alltså min svåger Osmo dog. Han var målare och brukade ibland jäklas med mig att en riktig karl har råd att hålla sig med hemmafru som sköter barnen. När frugans två systersöner blev så stora att de flyttade hemifrån började deras mamma jobba i ett daghem. Hon hann inte förtjäna in så särskilt stor pension, men hennes man hade så pass stor att de klarade sig mycket väl. Men när mannen dog blev det stora problem. Hon kunde inte ta ut pengar från mannens bank-konto före bouppteckning och arvskifte var överstökade, och de pengarna hon hade på sitt eget konto räckte inte långt. Hon klarade sig någorlunda med hjälp av sina två söner, som inte heller de var stadda vid särskilt god kassa, men man tycker att sörjande änka och barn inte borde behöva kämpa också med så stora ekonomiska svårigheter. NÄR VI gifte oss gav svärmor det goda rådet, att nu lönar de sig inte att tala om mina pengar och dina pengar och kriga om vem som skall betala för vad, utan tala om våra pengar och tillsammans besluta om hur ni använder dem. Vi tyckte det var ett bra råd, och satte in det lilla som inte gick åt till våra dagliga utgifter på mitt konto i Postsparbanken. När vår son blev född var frugan tvungen att bli hemmafru. När jag blev partifunktionär och frugan började jobba på möbelaffär klarade vi oss litet bättre och frugan öppnade ett konto på den dåtida Arbetarsparbanken, som när det senare gick åt skogen för det sk. röda kapitalet, blev Nordea. När jag sedan efter några år fick nog av de dåliga funktionärslönerna och såsom man då sade gick tillbaka till produktionen och frugan flyttade över till en större möbelaffär där hon fick provision för vad hon sålde, började vi som man säger komma på grönare kvist. Vi byggde sommarstuga och när barnen flyttade hemifrån tog vi banklån och köpte en aktiebostad. Jag hade tidigare i medlet av sextiotalet blivit distriktsekreterare i Livsmedelsarbetarförbundet och där betalades lönen på Andelsbanken och resoch kilometerpengarna på mitt gamla postbankskonto. Med stugan som säkerhet fick vi lån från bägge bankerna och när vi blev pensionerade hade vi betalat lånen och var skuldfria. Vi beslöt att det var onödigt att betala frugans pension via Nordea utan att min pension gick till Andelsbanken och hennes till Postbanken, som senare blev Danske bank. Allt gick bra; frugan skötte hushållet med kontanter som jag tog ut genom Ottos eurolucka i köpcentret och jag betalade räkningar via Danske banks betalningstjänst. När vi sedan såg hurdana problem det hade uppstått när systern blev änka konstaterade vi att våra bägge konton var i mitt namn, gick vi omedelbart till Danske bankens kontor och flyttade över hela kontot i frugans namn. Jag fick behålla nyttjanderätten för att såsom tidigare sköta betalningstjänsten, jag kunde ju den långa raderamsan siffror som behövdes utantill. Jag skrev ovanstående till varnagel för alla som eventuellt kan råka ut för samma problem som min svägerska. SEDAN ÅTERSTÅR bara att tillönska er alla en trevlig vår, fast den nog kan bli ganska slaskig innan alla dessa jäkla stora snädrivor smälter. När vi gifte oss gav svärmor det goda rådet, att nu lönar de sig inte att tala om mina pengar och dina pengar. Av förekommen orsak 22 Eläkeläinen 3/2019
• 6 GOD TID 2/2019 1 Ett åtgärdsprogram som minskar pensionärsfattigdomen i Finland utarbetas Vi anser att det är viktigt att man i Finland snabbt utarbetar ett program som minskar fattigdomen bland pensionärerna. En viktig del i det arbetet är en tillräcklig höjning av folkpensionen. En av de mest brådskande uppgifterna för nästa regering är att återta nedskärningen av och frysningen av folkpensionsindexet. Trots att pensionärernas genomsnittliga inkomster under de senaste åren ökat har en del av pensionärerna inte fått ta del av de ökande inkomsterna. Enligt THL:s (Institutet för hälsa och välfärd) uppskattning lever 14–16 procent av pensionärerna i relativ fattigdom. Antalet pensionärer med låga inkomster är enligt Statistikcentralen cirka 174 000 personer. Låg inkomst är i Finland mest utbredd bland personer som fyllt 75 år. Av dem levde 19,2 procent i hushåll med låg inkomst år 2016. En finländare som bor ensam betraktas som låginkomsttagare om hans/ hennes inkomster är lägre än 14 420 euro per år, det vill säga cirka 1 200 euro per månad. Situationen för pensionärer med låg inkomst har under de senaste åren försämrats till följd av nedskärningen av och frysningen av folkpensionsindexet. FPA:s uträkningar visar att om regeringen avstått från de ovan nämnda åtgärderna 2017 skulle de förmåner som är bundna till indexet i år vara 3,3 procent större än vad som nu är fallet. Nedskärningen av indexet har påverkat de äldre medborgarnas ekonomi. Effekterna av nedskärningarna framgår av den utredning som SOSTE, Finlands social och hälsa rf, publicerade i februari 2018. Enligt utredningen skulle inkomsterna för en ensamboende pensionär, som åtnjuter full folkpension år 2018, vara 18 euro högre varje månad utan indexnedskärningen. 2 Beskattningen av pensionärer ska inte vara strängare än beskattningen av löntagare Beskattningen av pensionärerna ska snabbt sänkas till samma nivå som beskattningen av löntagarna. PIO förutsätter att beskattningen av pensionärerna, efter den skattefria pensionsinkomstgränsen, inte får vara strängare än beskattningen av löneinkomster. I jämförelsen av pensionärers och löntagares beskattning är det problematiskt att räkna arbetstagarens ArPL-premie som skatt, eftersom premien inte är skatt. Man måste avstå från denna tolkning. Den av oss framförda kritiken får stöd av bland annat riksdagens grundlagsutskott (GrUU 30/2005 vp), som anser att den nämnda premien inte kan anses vara skatt. 3 Tillgänglighet och åldersvänlighet i bostadspolitiken Bostadspolitiken måste utvecklas med utgångspunkt i principerna om tillgänglighet och åldersvänlighet. PIO rf påminner om att det år 2030 kommer att finnas över 1,5 miljoner finländare som är äldre än 65 år. Även om finländarnas funktionsförmåga bibehålls allt bättre också i hög ålder, medför befolkningens stigande livslängd att allt fler har problem med funktionsförmågan mot slutet av livet. Behovet av tillgängliga boenden ökar hela tiden. Trots det har statens bidrag avsedda för reparationer som ökar tillgängligheten i året runt-boende för äldre och handikappade och för installation av hissar ständigt minskat. Vi behöver fler bostäder där människor kan bo och leva enligt sina egna önskemål och behov också som äldre. Befolkningens åldrande ökar efterfrågan på tillgängliga bostäder: fram till år 2030 behövs enligt uppskattning cirka en miljon tillgängliga och trygga bostäder. För tillfället finns det i vårt bostadsbestånd bara cirka en tredjedel av detta behov tillgodosett. Därför är det nödvändigt att öka tillgängligheten i det befintliga bostadsbeståndet genom att reparera bostäder. De anslag som är anvisade för reparationer måste ökas kraftigt under de kommande åren. Ur mänsklig synvinkel är det viktigt för de äldre som bor själva – men också nationalekonomiskt ändamålsenligt – att stöda de äldres boende i eget hem så länge som möjligt. Alla metoder med vilka man stöder äldres boende i eget hem sparar samhällets resurser. 4 Nya metoder att stöda äldre medborgares boende hemma Finland åldras och ökningen av andelen äldre ökar servicebehovet i samhället. PIO anser att man kunde stöda äldre finländares självständiga boende i eget hem genom att förnya hushållsavdraget. Pensionärer med låg inkomst har inte möjlighet till hushållsavdrag på grund av den negativa beskattningen (inkomstöverförning, bidrag, via beskattningen till den som saknar eller endast har låg arbetsinkomst). Även för dessa pensionärer bör man skapa ett ekonomiskt bidrag som till grunden och beloppet motsvarar hushållsavdraget, men som skattemässigt är ett nettobelopp. Förhöjt hushållsavdrag kunde beviljas till finländare över 75 år. Bland annat genom ökad användning av hemtjänster kunde man få positiva effekter på äldres möjligheter att klara sig själva och därmed senarelägga en eventuell flytt till ett serviceboende. 5 Skäligare betalningsbörda för socialoch hälsovård med ett gemensamt betalningstak De äldre är oftare klienter inom socialoch hälsovården än andra medborgare. Det blir dyrt. Beklagligt ofta sparar våra låginkomsttagare på mediciner och hälsovårdskostnader för att pengarna ska räcka till för andra utgifter. Om en pensionstagare lämnar medicinerna oköpta på grund av penningbrist eller låter bli att sköta sina tänder kan resultatet bli en försämrad hälsa med betydande kostnadseffekter för samhället. Enligt en undersökning som THL publicerade ifjol är tre av fyra 65 år fyllda i behov av hälsocentralläkartjänster och för dem som har låga inkomster är behovet ännu större. Fler än var tionde som hör till den femtedel av de äldre som har lägst inkomster låter bli att gå till läkare på grund av sin svaga ekonomi. Det är också de som oftast hoppar över besöket hos tandläkaren. Årligen går hundratusentals hälsovårdsavgifter till utmätning. Självriskandelarna för FPA:s resor har under de senaste åren stigit år för år. Situationen är för många pensionärer med låg inkomst ohållbar. År 2018 är tre olika betalningstak i bruk: • för tjänster 683 euro • för läkemedel 605,13 euro • för FPA:s resor 300 euro De utgör sammanlagt 1 588,13 euro. Tjänste-, reseoch läkemedelstaken ska förenas till ett betalningstak, vars nivå ska vara högst så stor som storleken på garantipensionen, det vill säga 784,52 euro per månad (2019). 6 Seniorernas rätt till rehabilitering ska tryggas Rehabilitering är en livsviktig del av de äldres vårdkedja inom socialoch hälsovården. Det finns rikligt med vetenskapliga bevis på att rehabiliteringen av äldre är effektiv. Åldrandet är förenat med många förändringar som gör att man utsätts för olika sjukdomar och olyckor, samt med dem förenade tillläggssymptom. Lämnas de obehandlade och utan aktiv rehabilitering leder det till nedsatt funktionsförmåga och ett ökat behov av tjänster. Trots detta ingår inte en målinriktad rehabilitering, i tillräcklig omfattning, i de äldres vårdoch serviceplaner. Äldrerehabilitering behövs i framtiden mera än någonsin. De äldre medborgarnas rätt till rehabilitering måste tryggas. Rehabilitering ska gälla alla oberoende av ålder och utgöra en väsentlig del av de äldres hälsooch sjukvård. Pensionärsförbundens intresseorganisation PIO rf:s valteser inför riksdagsvalet 2019 Pensionärsförbundens intresseorganisation PIO rf påminner om att antalet äldre i vårt samhälle ökar snabbt. Det förutspås att antalet personer över 65 år är nästan 1,3 miljoner (22,6 procent av befolkningen) år 2020 och nästan 1,5 miljoner personer 2030. Då utgör andelen finländare över 65 år mer än en fjärdedel (25,6 procent) av Finlands befolkning. Att åldringarna snabbt blir fler sätter press på beslutsfattarna under den kommande riksdagsperioden. Det gäller såväl utvecklingen av äldres levnadsvillkor som tjänsterna. Alla äldre ska tryggas bästa möjliga funktionsförmåga, ekonomisk trygghet och en större delaktighet i beslut som berör deras vardag. Finland i skick 2019 – krav för att förbättra äldres situation Svenska pensionärsförbundet rf Eläkeliitto ry Pensionärerna.rf.............. Pensionstagarnas centralförbund rf Kansallinen senioriliitto ry Kristillinen eläkeliitto ry Eläkeläinen 3/2019 23
• I lmiömäisen lahjakas, suuren yleisön suosikki Ilmari Saarelainen on näytellyt 50 vuotta. Hän on ollut jo 11 vuotta eläkkeellä, mutta näyttelee täyttä häkää edelleenkin. Juhlan kunniaksi hänen esittämänsä Parasta ennen -ikäkomedia on palannut juurilleen Tampereen Työväen Teatterin Eino Salmelaisen näyttämölle yleisön toiveesta 27. maaliskuuta alkaen. Suositun monologin voittokulku alkoi vuonna 2010. – Toivon, että esityksestä välittyy ilkikurinen suhtautuminen tähän hiivatin vanhenemiseen, jota ei pääse pakoon. Olen kaksi tuntia yksin lavalla, se on todella rankkaa, mutta myös antoisaa silloin, kun yleisö tulee mukaan. Jännittäähän minua niin, että koko näyttämö tutisee, Saarelainen kertoilee. Immu-lempinimellä tunnettu Saarelainen johdattelee minut TTT:n massiivisen Suuren näyttämön lämpiöön sadatellen teatterikolossin turpoamista aivan liian suureksi. Hän haikailee vanhoja hyviä aikoja ennen uudisrakennusta, jolloin nykyään Eino Salmelaisen näyttämönä tunnettu sali oli päänäyttämö ja pikkuruinen Kellariteatteri, nyt sekin uusinnalla Saarelaisen mielestä pilattu, talon kruununjalokivi. Yksi hienoimmista esityksistä, TTT:ssä neljäkymmentä vuotta ja rapiat viihtyneelle Saarelaiselle on ollut Harold Pinterin Syntymäpäiväjuhlat vanhassa Kellariteatterissa. – Se oli ensimmäinen näytelmä, joka todella järisytti, vaikka minulta katkaistiinkin kieli näytelmän lopussa, Saarelainen muistelee. MUTTA EI ole verbaalivirtuoosi Saarelaisen kieli katkennut tuolloin eikä sen jälkeen. Hänen poskettoman hauska, älykäs ja itseironinen puhetulvansa vyöryy sellaisella vauhdilla, että toimittajarukka on tikahtua nauruun. Mutta ei Saarelainen mikään pelle ole, vaan asioihin terävästi kantaa ottava, etevä ja sivistynyt näyttelijä. Ikä on tuonut harmaata otsalle ja lisännyt, televisiosarjoista suurelle yleisölle tututuksi tulleen Saarelaisen karismaa. ”Ikä antaa vapautta hölmöillä” Verbaalivirtuoosi Ilmari Saarelainen on ollut jo 11 vuotta eläkkeellä, mutta näyttelee täyttä häkää edelleenkin. Taidelaitoksiinkin luikertelevaa rahan valtaa hän kavahtaa. TEKSTI SISKOTUULIKKI TOIJONEN KUVAT ANNINA MANNILA – Harold Pinterin Syntymäpäiväjuhlat oli ensimmäinen näytelmä, joka todella järisytti, vaikka minulta katkaistiinkin kieli näytelmän lopussa, Ilmari Saarelainen muistelee. – Katsojien pitää viihtyä teatterissa ja nauttia esityksestä, mikä merkitsee sitä, että esitysten pitää olla jumalattoman hyvin tehtyjä. Niin, että välillä yleisö on kaktus kurkussa, välillä niin huvittunut, että housut ratkeaa. 24 Eläkeläinen 3/2019
• Hän on skarpissa kunnossa, eikä hänen parasta ennen päivämääränsä kaikista päätellen ole vielä umpeutumassa aikoihin. – Se on tuolla hännän takana. Minulla on sellainen tunne, kuin olisin haljennut nakki, joka on unohdettu jääkaappiin kahden sipulin taakse. En taida enää saada syntymäpäiväkakkuni seitsemääkymmentäviittä kynttilää yhdellä hönkäisyllä sammuksiin, mutta lämmittäähän se torttu koko pirtin, talven kynnyksellä syntynyt Saarelainen vitsailee. – Ikä tuo tietysti haasteita tekstien oppimiseen. Kun on aina ollut tyhmä kuin saapas ja tasaisen hidas, niin tekstin opiskelu on työlästä. Kävelen tuolla pururadoilla yksisankaiset lasit nenällä valotolpalta toiselle ja tankkaan tekstejä. Teatteritöiden ohella Saarelainen on ollut myös Espanjassa Marja Pyykön ohjaaman suomalaisespanjalaisen Paradise-draamasarjan kuvauksissa, jossa hän on silminnäkijän roolissa ja piipahtanut Kansallisoopperasakin näyttämön puolella. Saarelainen tunnetaan erityisesti komediarooleistaan. Hän tuli suurelle yleisölle tutuksi suositussa televisiosarjassa Tankki täyteen, jossa esitti perheen poikaa Juhana Viléniä. Parhaimmillaan hän oli toisena pääosan esittäjänä televisiosarjassa Sisko ja sen Veli. – Televisiotyö oli hauskaa ja henkireikä 70-luvulla teatteriakin kuohuttaneessa poliittisissa myllerryksissä. Television voima oli uskomaton. Tunnettavuus toi rooleja lisää ja jonkinlaisen tuttuuden tunteen yleisöön. Yhteistyö Neil Hardwickin kanssa oli kyllä hauskaa, parasta, mitä minulle on näyttelijänä tapahtunut. Teatterissa tehdyt roolit eivät leviä samalla terhakkuudella kuin televisiosta tutut roolit. Mutta, onhan televisio aiheuttanut antanut kovin yksipuolisen kuvan minusta näyttelijänä. OIKEASTAAN NÄYTTELIJÄ Ilmari Saarelaisesta piti tulla kokki. Hän haaveili nuorukaisena laivakokin ammatista, kun veljensä kanssa laitteli sapuskoita ja puljaili veneillä. – Vaimo-kulta huolehtii nykyään pääosin ruuanlaitosta, koskapa laittaa maukkaampia aterioita. Mutta, minä bruukaan pyöräytellä kakkuja tuon tuostakin. Kun vaikkapa joku nuori näyttelijä tai kuka vaan onnistuu hyvin roolissaan, tai kun puvuston plikat korjailevat tamineitani saattavat he saada leipomani kakun kiitoksiksi. Niin kuin vaikkapa Saska Pulkkinen, joka Pankkiryöstö-esityksessä onnistui niin maan perusteellisen hyvin, että pääsi popsimaan paistamaani banaanikakkua. – Katsoin tätä kärpän lailla elämöivää poikaa näyttämöllä ja ajattelin, että tämä ei ole totta! Kukaan ei voi olla noin hyvä ja lahjakas. Positiivista kateuttahan tämä on. Jumalauta, että monet nuoret näyttelijät ovat häikäisevän hyviä, tekevät näyttämöllä mitä vaan. Kun tulin tähän taloon ei täällä tuommoisia vilissyt, Saarelainen muistelee. Mutta muistaa sitten muun muassa epäjumaliksi nimeämänsä Sylvi Salosen ja Veijo Pasasen, jotka olivat paitsi Saarelaisen idoleita, myös hänen opettajiaan. – Jumalan tähden, millainen Sylvi-täti oli! Ei mikään vastanäyttelijä, vaan myötänäyttelijä! Hän ja Raili Veivo ja Tiina Weckström ja ohjaajista Eija-Elina Bergholm, Laura Jäntti ja toki Mikko Majalahtikin luottivat minuun, kannustivat ja opettivat minut näyttelemään. SAARELAISELLE TEATTERI ja ylipäätään näytteleminen on elämää suurempaa, kuten Peter von Baghille oli elokuva. – Joillain esityksillä on loistava mahdollisuus vähän muuttaakin maailmaa, vaikkapa Dario Fon hulvattomilla monologeilla, joiden lomaan hän saa ujutettua myös maailmankatsomuksellisia näkemyksiä. Kyllähän ”sirppi ja vasara” -ajatus on parempi kuin omistavan luokan tapa pyyhkiä jalkansa meihin mennen tullen. Mutta, teatterissa pitää viihtyä ja nauttia esitykIlmari Saarelainen › SYNTYNYT 12.9. 1944 › NÄYTTELIJÄ. Saarelainen on valmistunut Suomen Teatterikoulusta vuonna 1968. Kotkan Kaupunginteatterissa 1968–1969, vuodesta 1969 lähtien Tampereen Työväen Teatterissa, josta jäi eläkkeelle vuonna 2008. Esiintynyt sen jälkeenkin jatkuvasti eri näyttämöillä. › LUKUISIA televisioja elokuvarooleja. Suosikkisarjat Sisko ja sen veli ja Tankki täyteen ovat katsottavissa Yle Areenassa. › AJANKOHTAINEN Parasta ennen -ikäkomediasta joka parhaillaan pyörii Tampereen Työväen teatterissa. sestä, mikä merkitsee sitä, että esitysten pitää olla jumalattoman hyvin tehtyjä. Niin, että välillä yleisö on kaktus kurkussa, välillä niin huvittunut, että housut ratkeaa. – Teatterin teho on sen moni-ilmeisyydessä. Katsojilla on etuoikeus esitysten kritiikkiin, lehtien kritiikit, joita en ole lukenut sataan vuoteen enkä arvosta, ovat vain yhden ihmisen näkemyksiä. NYKYISTÄ RAHAN valtaa, joka luikertelee käärmeen tavoin myös taidelaitoksiin Saarelainen kavahtaa. – On rasittavaa, että taiteen yhteydessä puhutan aina vaan rahasta. Totta kai on kamalaa, että kaikki maksaa niin helvetisti. Tämänkin talon johtajan piti polvet ruvella rukoilla, ettei tältä kolossilta oteta pois kahta miljoonaa valtiontukea, Saarelainen taivastelee viitaten taannoiseen TTT:n uhkatilanteeseen. – Mutta kyllähän ihmiset tarvitsevat leipää ja sirkushuveja, kuten vanha sanonta kuuluu. Näyttelijäthän voisivat aivan rauhassa mennä lakkoon, eihän meitä kukaan kaipaisi. Torppa kiinni vaan. Jumalan kiitos pääsen kohta tuhkaukseen, niin ei tarvitse näitä surra. Kaksi meni jo sivusuun, Saarelainen täräyttää, ja ulkona pilkistävää kevätaurinkoa hymyilyttää. SISKOTUULIKKI TOIJONEN Oikeastaan näyttelijä Ilmari Saarelaisesta piti tulla kokki. Hän haaveili nuorukaisena laivakokin ammatista, KUKA? Toivon, että esityksestä välittyy ilkikurinen suhtautuminen tähän hiivatin vanhenemiseen, jota ei pääse pakoon.” Eläkeläinen 3/2019 25
• KULTTUURI K irsikkatarha on hieno debyytti KOM-teatterissa, Turussa, Oulussa ja muuallakin lahjakkuutensa osoittaneen ohjaaja Lauri Maijalan Helsingin kaupunginteatterin tuoreessa pestissä. Valinta on haastava. Merkillepantavaa on, että Helsingin kaupunginteatterissa, eikä sen edeltäjissä Kirsikkatarhaa ei ole kaiketi esitetty koskaan. Jo tämä puolustaa klassikkoteoksen tuomisen ohjelmistoon. Tauottoman metelin täyttämässä arjessamme olisi välillä hyvä muistaa Anton Tšehovin (1860–1904) ajatus, että suurin onni ja suurin suru ilmenevät useimmiten vaikenemisen kautta. Tšehovin viimeiseksi jääneessä Kirsikkatarha-näytelmässäkään (1904) tunnelmat eivät tihenny vuorosanojen, vaan äänettömyyden myötä. Näytelmä ajoittuu Venäjän vallankumouksen kynnykselle. Vanhat aateliston totuudet ovat menettäneet tehonsa ja uudet yhteiskunnalliset lainalaisuudet ovat muotoutumassa. Tšehov nimesi Kirsikkatarhan komediaksi, mutta on katsojan pääteltävissä, kuinka sen kokee. Minulle Maijalan hienovireinen tulkinta näyttäytyi, kaikesta riehakkuudestaan huolimatta romanttisen surumielisenä, lyyrisenä tragediana. Komediallisten piirteiden ohella näytelmässä vuorottelevat farssi, groteski ja absurdi, arjen ankaruuden läimiessä kasvoille epärealistisissa unelmissa eläviä aatelisia. Päähenkilö Ljubov Ranevskajan on myytävä kartanonsa. Perinteikäs Väkevä tulkinta Kirsikkatarhasta ajan murroksessa Tšehovin viimeiseksi jääneessä näytelmässä tunnelmat eivät tihenny vuorosanojen, vaan äänettömyyden myötä. Xxxxxx xxxxxx xxxxxxx xxxxxx Xxxxxx xxxxxx xxxxxxx xxxxxx sukutila, pakkohuutokaupataan velkojen takia. Menneisyyden tragedia, hukkuneen Grisha-pojan muisto pitää leskirouvaa otteessaan. Vuosia aiemmin hän pakeni tapahtumaa Pariisiin. Hän ei halua selvittää menneisyyttään, mutta ei osaa elää nykyisyydessäkään. Tästä opiskelija Trofimov ( Tommi Eronen) toteaa: ”Jotta voisimme alkaa nykyisyydessä, meidän on ensin lunastettava menneisyytemme.” Tämä on Maijalan mielestä näytelHeidi Herala, Seppo Maijala ja Tommi Eronen Helsingin Kaupunginteatterin Kirsikkatarhassa. S TE FA N B R EM ER 26 Eläkeläinen 3/2019
• Anton Tšehovin Kirsikkatarha Helsingin kaupunginteatteri. Suomennos Martti Anhava, ohjaus Lauri Maijala, sävellys Lauri Porra, lavastus Janne Vasama, puvut Tiina Kaukanen, valot Matti Ijäs, ääni Kai Poutanen, naamiointi Jaana Nykänen. Rooleissa Heidi Herala, Sonja Kuittinen, Sanna Majuri, Aino Seppo, Emilia Sinisalo, Tommi Eronen, Jouko Klemettilä, Seppo Maijala, Kari Mattila, Unto Nuora, Chike Ohanwe, Heikki Ranta, Eero Saarinen. TEATTERI män ydinlause. ”Se on helppo sanoa ja äärimmäisen vaikeaa toteuttaa. Mutta, välttämättömyys, jos vaihtoehto on hiljaisuus, intohimottomuus ja katkeruus”, Maijala tähdentää käsiohjelmassa. Kirsikkatarhan henkilöt puhuvat toistensa ohi, niin kuin Tšehovin näytelmien roolihenkilöiden tapana on. Tšehovin aikalaiset tulkitsivat toivottomuuden kuvaukseksi sen, että jokapäiväistä elämää kuvattiin vailla syvempää merkitystä, josta puuttui idealismi ja toivo. Tšehovilaisen draaman ydin on siinä, että ihmiset syövät päivällistä, he vain syövät päivällistä, ja sinä aikana lasketaan heidän onnensa perustus tai heidän elämänsä tuhotaan. Kuolemat Tšehovin näytelmissä eivät ole mitään ratkaisuja, vaan niiden tarkoituksena on osoittaa selkeästi, ettei tilanteesta ole mitään ulospääsyä. Kirsikkatarhassakin vuoropuhelut katkeilevat, koska henkilöitä ei luonnehdi heidän toimintansa vaan heidän toimettomuutensa. He eivät tarvitse sanoja toimintaansa vaan ajan tappamiseen. Henkilöhahmoilla ei näytä olevan pyrkimyksiä eikä tarvetta muuttaa olosuhteitaan pakon edessäkään. Yksi kuvaavimpia lauseita näytelmässä on: ”Te ette ole kärsinyt mitään siitä, mistä te puhutte”. KUN ROOLIHAHMOT irrotetaan omasta ajastaan, heistä tulee helposti pellejä, joita ei ymmärrä kukaan. Anakronismi aikasuhteissa vaanii tässäkin esityksessä. Välillä Maijalan ohjaus hipoo tätä rimaa, mutta tyylikkäästi esitys ohittaa karikot ja tennistossunäytelmäksi lipsahtamisen. Näyttelijävalinnat ovat onnistuneita. Heidi Herala on esityksen hurmaava dynamo, joka valtaa lavan pitkine monologeineen ja taipuisine liikkeineen. Hänen ulkopuolisuuttaan kartanon väen elämästä korostetaan irrottamalla hänet tuon tuostakin toiminnallisista kohtauksista. Epookkipuvustus on upea, ja Herala kantaa tamineet niin ylväästi kuin degeneroituneen ylhäisörouvan tuleekin. Erityisen hienoon, vahvaan tulkintaan yltää Emilia Sinisalo Varjan roolissa. Hyvä valinta on myös Chike Ohanwe kartanon kauppoja hierovan, maaorjien suvusta uusrikkaaksi nousseen Lophanin rooliin. Nuoressa Sanna Majurissa on tähtiainesta kaikessa suloisessa surumielisyydessään Dunjašan roolissa. Vallitsevaa levottomuutta ja epätietoisuutta kuvataan näyttelijöiden lähes pakonomaisella liikehdinnällä, jota on määräänsä enemmän. Kaikenaikainen sätkyttely hieman häiritsee tulkintojen syvyyttä. Mutta, pakko sanoa, että hienointa ja syvästi vaikuttavinta tässä karnevalistisessa esityksessä on Lauri Porran säveltämä, aivan ihana musiikki ja sitä hivelevästi tulkitseva jousikvartetti. Tämä on kirkas oivallus Tšehovin musiikin läpitunkevan esitykseen. Janne Vasaman lavastus on yltäkylläisen värikäs ja varsinkin esityksen loppupuolella tavattoman kaunis. Näytelmän lopussa kartanoon unohdettu vanha palvelija Firs kuulee puunhakkaajien kirveeniskut puutarhasta. Tämä on tulkittu uuden aikakauden ennustukseksi. Kun kauppias Lopahin ostaa kirsikkatarhan ja antaa kaataa sen huvilapalstojen tieltä, näytelmä saa myös nostalgisia sävyjä: aatelisto väistyy porvariston tieltä. Kauneusarvot alistetaan taloudelliselle hyödylle. Olen nähnyt Kirsikkapuistoksi yleensä nimetyn Kirsikkatarhan, vaikka kuinka monta kertaa, useissa eri teattereissa, jopa Venäjällä, ja joka kerta sen loppukohtaus saa liikuttumaan. Ja kuinka sen tekeekään tervaskato Seppo Maijala, vanha palvelija Firs. Jäätyään yksin hyljättyyn taloon hän toteaa sydäntäsärkevästi: ”Ne unohtivat minut tänne”. Tätä vanhan palvelijan murhenäytelmää voi verrata vaikka nykyajan tylyyn työelämään. Firsin uskollisesti palvelema ja rakastama isäntäväki unohtaa hänet tylysti, kuin vanhan rukkasen, kun eivät enää tarvitse hänen palvelujaan. SISKOTUULIKKI TOIJONEN Syvästi vaikuttavinta esityksessä on Lauri Porran säveltämä musiikki. Juha Tapio: Pieniä Taikoja. Kaiku Recordings Lauri Tähkä: Meidän tulevat päivät. Warner Music KAKSI SAMANIKÄISTÄ, ( 45), ja Vaasasta syntyjään olevaa laulaja-lauluntekijää kiertää juuri uusien levyjensä julkaisun jälkeen peräkkäin samat konserttisalit täyttäen. Juha Tapion keikat huhtikuun loppuun asti myytin heti loppuun eikä Lauri Tähkä paljon heikommaksi jää. Pieniä taikoja -kiekon myötä Tapion levytysuraa on takana 20 vuotta. Mannaa on satanut niin, että perheensä yksityisyydestä kiinni pitävä uskovainen luokanopettaja on Edu Kettusen tuottamana saanut ilman pakollisen hitin painetta tehdä mitä haluaa. Kun monet levyt nyt kootaan eri studioilla äänitetyistä osista siten, että soittajat hyvä jos toisensa tietävät niin Pieniä taikoja on tehty vanhaan malliin. Tuloksena on hyvin soitettu, intiimi kokoelma, jonka 14 kappaleesta useampi rakentuu Tapion laulun ja kitaran varaan. Rytkettä ja kovia volyymeja ei tarvita eikä tarjota. Singleksi irroitetulla rullaavalla Se tekee hyvää -kipaleella on vieraana Jukka Poika, soitannollisesti erottuu banjolla ja puhaltimin kivasti väritetty Minä tahdon. Iskelmien pakkosyötön sijaan tarinallisia sanoitukset jopa kuuntelee. Ei ihme, että erityisesti keski-ikäiset naiset fanittavat. Se Tapion vakaumukselle kait pakollinen Hei Jumala-laulukin löytyy. Juha Tapiota rankempi, Teuvalla lapsuutensa asunut Lauri Tähkä ja Elonkerjuu-yhtye oli 10 vuotta sitten kova sana. Tähkä lauloi eteläpohjalaisella murteella, viulu soi lavalla vimmatusti ja helavyöt välähteleivät. Yhtye voitti Vuoden kotimainen artisti-palkinnon viisi kertaa peräkkäin. Sitten takki oli tyhjä ja Tähkä lähti soolouralle. Meidän tulevat päivät on hänen ensimmäinen uusi albuminsa kolmeen vuoteen. Tähkä ei ole laulanut murteella vuosiiin, mutta on vahva laulaja. Uutuuden avauskappaleeksikin on uskallettu laittaa Kynnyksellä, joka rakentuu lähes lauluäänen ja ukkosefktien varaan. Uusi kiekko on vahvemmin tuotettu kuin Juha Tapion uutuus. Usein kuulija vetäistään sisään Tähkän äänellä ja esimerkiksi akustisella kitaralla, mutta kohta päällä on koko soitannollinen arsenaali mahtipontisesti. Levyllä on radiosoittoa varmaan saavia kuten Palavaa Vettä tai Mä en pelkää sekä albumin päättävä Tahdon elää. muita nopeampi Napolin moottoritiellä tai balladi Lintu, joka varmasti konserteissa toimii. AKI RÄISÄNEN MUSIIKKI Kaksipa poikaa Pohojanmaalta Lauri Tähkä (yllä) ja Juha Tapio – kaksi samanikäistä ja Vaasasta syntyjään olevaa laulaja-lauluntekijää. V IL LE JU U R IK K A LA Eläkeläinen 3/2019 27
• Kynällä kaivamassa S eamus Heaneyn Kaivamassa-runossa kerrotaan paitsi perunoista paljosta muustakin. Kaivamassa on jokaiselle kirjoittavalle ihmiselle tärkeä runo, jonka viimeiset säkeet Jyrki Vainosen suomentamina kuuluvat: ”Etusormen ja peukalon välissä/ lepää kynänpätkä./ Minä kaivan sillä.” Perunoita löytyy Pirkko Nuutisenkin runosta, jossa eläydytään lapsen pelkoon. Tarinamuotoinen Perunoita-runo kuvaa kokemuksen, jonka varmasti moni jakaa. Pimeän pelko taitaa olla yleisinhimillisimpiä tunteitamme. Nuutisen runo on kuin lyhytelokuva. Alkukuva: äiti hellaa sytyttämässä. Ja äidin kohtalokas repliikki, johon ei ole vastaan sanomista. Olen ennenkin kirjoittanut siitä, että repliikki sopii mainiosti myös runoon. Tällä palstalla olemme nähneet vuoropuhelua muun muassa Toivo Bergin runoissa. Pirkko Nuutisenkin runossa repliikki on paikallaan, se käynnistää toiminnan ja dramatiikan. Perunoita-runossa elliptisyys eli aukkoisuus on vahva keino: ”Maakellariin. Pimeään.” Koska runo on niin vaikuttava ja sanat hienosti valittu, miettisin, tarvitaanko lainkaan säettä ”Miten minä uskallan?”. Tuo kysymys kaikuu läpi koko runon, siksi sitä ei tarvitse välttämättä sanoittaa lainkaan. Nuutinen kuvaa pelkoa aistien avulla. Pöllähtävä mullan tuoksu, ajatus rotasta jalkaa hipaisemassa, valottomuus… Pelko riisutaan ovensuuhun, pimeys kulkee ylitse, pelko tulee takaisin. Nuutinen käyttää taitavasti personifikaatiota, mikä siis tarkoittaa elottoman elollistamista tai vaikkapa luonnonvoiman esittämistä persoonallisena. Perunoita-runo vie lukijan kokemaan lapsen pelon. Erityiskiitos otsikosta, joka ei ole Pelko, vaan Perunoita. Ikkunoita ja rakennustelineitä Pertti Oksmanin runoa Syyskuun alussa voi pitää feministisenä. Runossa naiset, tai naisten oikeudet, nousevat pääosaan. Kolmisäkeistöisen runon kaksi ensimmäistä säkeistöä ovat kuvia maailmalta, viimeisessä säkeistössä palataan kotimaahan. Kahdessa ensimmäisessä säkeistössä rikotaan yleisiä olettamuksia – taantumukselliseksi oletettu onkin rohkeaa. Kolmannessa säkeistössä taas vapaaksi mielletyssä ympäristössä kuuluukin taantumuksellisuuden ääni. Säkeistöt ovat kuin ikkunoita, joista kustakin avautuu maisema. Runo toimii hyvin näinkin. Jos vielä haluaa kokeilla uuden version kirjoittamista, ”ikkunoita” voisikin olla neljä. Kaksi kuvaa muualta ja kaksi kotimaasta. Toisto on hyvä keino Syyskuun alussa -runossa. Paitsi että se kuroo runoa rytmisesti yhteen, se myös muistuttaa, että runossa kuvatut asiat tapahtuvat lähes samanaikaisesti. Runohan on lajina sellainen, että sen avulla voi näyttää samanaikaisia kuvia, toistensa lomaan liukuvia kuvia tai eri aikojen kuvia. Muuttaisin toisessa säkeistössä sanan ”uhmaten” aktiiviseksi verbimuodoksi eli ”uhmasi”. Viimeisessä säkeistössä voisi ehkä harkita tyhjää riviä ennen kahta viimeistä säettä. Kansainvälistä naistenpäivää vietettiin maaliskuussa. Oksmanin runo muistuttaa, että jokainen päivä on naistenpäivä. Mirja Gröndahl-Kuoppalan runo käynnistyy Goethe-lainauksella. Runo on kommentti Goethen ajatukselle. Puhekielisyys tuo kivan, juttelevan sävyn runoon. Kirjoittaja lähtee visioimaan, miten asiat oikein muuttuisivat, jos käytettävissä olisi tupla-aika. Runo on viihdyttävä, sitä lukee mielellään. Loppua vielä miettisin. Nyt se toteaa asian, joka tavallaan on ilmeinen. Kyseessä on vähän samanlainen NIINA HAKALAHTI Lähetä runosi osoitteeseen Niina Hakalahti, Kukkolankatu 16, 33400 Tampere tai niina.hakalahti@sci.fi. Repliikki sopii mainiosti myös runoon. Se käynnistää toiminnan ja dramatiikan. tapaus kuin Pirkko Nuutisen runon säe ”Miten minä uskallan?” Voisiko viimeinen säe ollakin jotain ihan muuta? Luettuamme runon saatamme muodostaa jonkinlaisen teesin tai ajatuksen. Sellaista elämä on. Kukaan ei tiedä huomisesta. Mutta näitä ei kirjoittajan kannata kirjoittaa itse runoon, vaan antaa niiden syntyä lukijan mielessä. Toisin sanoen kirjoittaessamme käytämme niin sanottuja tukipuita tai rakennustelineitä, jotka lopuksi voi jättää pois. Aika on teemana vaativa ja kiinnostava. Mirja Gröndahl-Kuoppala löytää siihen oman huumorilla silatun näkökulmansa ja saa lukijankin pohtimaan asiaa. Keväthuumaa ja talvista unelmointia Siru Airaksisen Kevään huuma on oodi keväälle. Luin ensimmäistä säkeistöä moneen kertaan, kunnes ymmärsin, että ”tuuli paitsi henkii, myös kutoo”. Sanajärjestys on sen verran ovela, että jonkin verran sai miettiä. Mutta palkintona on kaunis runokuva kesän raanua kutovasta tuulesta. Airaksisen runoon romanttinen kuvasto sopii, kuvaahan runo keväästä hullaantumista. Niinpä ”sydämen salvat” ja ”talitiaisen riemulaulut” ovat oikeutettuja. Mutta löytyisikö RUNOPYSÄKKI KULTTUURI Perunoita Äiti sytyttelee tulta tuvan vanhaan hellaan. ”Evvään tekkoon pitääs. Potut on loppu. Likka joutuin perunoita kellarista.” Vasu kädessä, miltein yhtä iso kuin tyttö. Maakellariin. Pimeään. Maakellarista pöllähtää mullan tuoksu. Äiti käski perunoita. Perunalaari on peränurkassa. Pelko hiipii sieluun. Onko siellä rottia? ”Miten minä uskallan?” On pakko. Äiti ei kerkeä. Vitsa viuhuu, jos en hae. Riisun pelkoni ovensuuhun. Astun ripeästi sisälle. Kyntilälyhty kädessä. Se kaatuu sammuu. Pimeys kulkee ylitseni. Tuo pelon takaisin. Sisäinen ääni huutaa apua. En uskalla. Pyydän apuun isät ja Jumalat. Puren hammasta. On mentävä. Hapuilen pimeässä kellarissa, löydän laarin. Kahmin perunoita vasuun. Ripeästi ulos ja tupaan. Tehtävä suoritettu. PIRKKO NUUTINEN, ESPOO 28 Eläkeläinen 3/2019
• Nyt on oiva tilaisuus hyödyntää tauko myös kirjoittamalla Runopysäkki-blogiin. ihanan kauniille keväälle ehkä kuvaavampia adjektiiveja? Jäin myös pohdiskelemaan runon persoonamuotoja. Nyt minämuodon lisäksi sekaisin on kolmatta ja toista persoonaa: kevättä kuvataan ikään kuin ulkopuolelta, ja toisinaan kevät itse onkin toimija. Tai niin minä tuon toisen persoonan tulkitsin. Ehkä pitäytyminen jommassakummassa olisi selkeämpi ratkaisu? Esimerkiksi neljäs säkeistö voisi siis kuulua näin: Vihrein värein luonto herää./ Auringon säteillä sipaisee/ iirikseni pintaa ja / saa minut hymyilemään. Syyskuun alussa Syyskuun alussa katsoin uutisen, jossa tanskalainen musliminainen antoi islamille naisen tulkinnan koraanista. Sanoi todellisen islaminopin edustavan tasa-arvoa. Syyskuun alussa katsoin dokumentin jossa arabinainen kaapuun pukeutuneena lausui rohkeita runojaan uhmaten miesten yksinvaltaista maailmaa. Tunsin runouden maailmaa muuttavan voiman. Syyskuun alussa luin fasebookista suomalaisen (perussuomalaisen) miehen todenneen, ettei avioliiton sisällä voi raiskata naista. Tämä mies sai minut häpeämään miehuuttani. PERTTI OKSMAN, VANTAA Kevään huuma Sateen kyyneleet huhtikuussa maahan putos. Tuuli henki ja tulevaa kesän raanua jo kutoi. Lämmöllä aukaisit sydämeni salvan ja toivotit huumaavalla tuoksullasi kevään tulleeksi. Toukokuu, on ihanan kaunis kevät. Talitiaisen riemulaulu soi – stirlik, stirlik… Vihrein värein luonto herää. Auringon säteillä sipaisit iirikseni pintaa ja sait minut hymyilemään. Minä humallun keväästä, kuin suutelun polttavista huulista ja odotan helteistä kesää. SIRU AIRAKSINEN, SIUNTIO Nyt repun olalle heitän nuotiolla kahvin keitän Näin tehdä voin kun repussa nuotiopuut toin Talvipäivää siinä vietin join kahvia ja mietin: Olisinpa ”tyttö”rukka monivuotinen kukka, talvet nukkua saisin kesät kaiket kukoistaisin Unta näkisin talven yli Kevään mullassa mulla syli. Kesän sade mua suukottaisi Yökaste hyväilis, rakastaisi KAARINA MÄHÖNEN, RAAHE Luin: Menis elämä tahtiin oivanmoiseen, jos kaikki vois tehdä kertaan toiseen. (Goethe) Mietin: Jos kaikki tarttis tehdä kertaa kaks, kävis kaikki aivan mahdottomaks. Nuoruus tuplaantuis ja naima-aika, siitä vasta hurja tulis. 40 vuotta kun tekis uusiks kyllä tuosta jo harmaantuis. Ja ne lapset, kuka nyt kahta sarjaa samanlaista. Ei, ei riitä ikä eikä terveys. Pelkkä ajatuskin on hullu. MIRJA GRÖNDAHL-KUOPPALA, PORI, PIHLAVA Kevään huumassa on nimensä mukaisesti paloa ja tunnetta, jopa hurmioitumista! Ja kyllähän pakka usein menee sekaisin, kun kauan kaivattu vuodenaika saapuu. Kaarina Mähösen runossa mennään metsään ja luodaan katse vielä talveen. Konkreettinen tilanne ja toive nivoutuvat hienosti yhteen. Sympaattisena, jopa hivenen naivistisena, alkava runo kaartuu lyyrisiin ja filosofisiin ulottuvuuksiin lopussa, erityisesti neljässä viimeisessä säkeessä. Talvessa elävät niin unelmat kuin toiset vuodenajatkin. Runon teknisestä puolesta sen verran, että välimerkkejä sekä isoja ja pieniä alkukirjaimia voisi vielä tarkistella. Mutta summa summarum, Mähönen on kirjoittanut runon, jossa riimien ja konkretian avulla rakentuu kuin vaivihkaa osiaan suurempi kokonaisuus. Taukoa, ei tyhjää Seuraava lehti ilmestyy kesän jälkeen. Nyt on oiva tilaisuus hyödyntää tauko paitsi kirjoittamalla ahkerasti runoja myös kirjoittamalla Runopysäkki-blogiin. Siellä voi jutella runoista, kommentoida niitä ja vaikka jakaa jonkin runonsa. Annetaan runojen muhia ja itää eri maaperissä. Tauko ei ole tyhjää, vaan kuhisee alkuja ja mahdollisuuksia. Ollaan kuulolla! Tuoreimmassa Runopysäkki-blogissa mukana Lea Nieminen, Helena Koponen ja Anneli Kukkonen. Lue osoitteessa: www.elakelaiset.fi/blogit/ ”Kaikki eletty meissä” TU O M A S TA LV IL A Eläkeläinen 3/2019 29
• KULTTUURI E läköitynyt hammaslääkäri Ulla-Riitta Rauskio on työuransa ohessa synnyttänyt ja kasvattanut kaksi lasta, elänyt tunnollista ja kunnollista rivitaloelämää, kestänyt ikävän avioliiton itsekeskeisen ja juopottelevan miehen kanssa, ja miehen sairastuttua toiminut 12 vuotta tämän omaishoitajana. Nyt Ulla-Riitta, ystävilleen Ullis, on 74-vuotias, mies on kuollut, ja leski viimeinkin vapaa elämään omaa elämäänsä ja ottamaan ilon irti. Hän on viriili nainen, niin kuin hänen kumppaneikseen ilmestyvät vanhat nuoruuden ystävät, ryyppäilevä Pike ja kaikkeen innokas Hellu. Ystäväpiiriin kuuluu myös seitsenkymppinen poninhäntämies Valtonen, innokas Viagran käyttäjä. Miksi Ullis, Pike ja Hellu eivät voisi elää kuin nuoremmat naiset: istua ravintoloissa viinilasin ääressä, treenata lantionpohjan ”seksilihaksiaan” hotjoogassa, opiskella kansalaisopistossa, käydä konserteissa, matkustella ja ennen kaikkea: rakastua ja harrastaa seksiä mielenkiintoisten miesten kanssa? Miksei Ullis voisi muuttaa rivitalosta kerrostaloasuntoon Helsinkiin, jossa voi harrastaa huvielämää ja iskeä miehiä, jotka ovat yhtä viriilejä kuin hänkin? Ullis tietää kyllä, miten syrjään elämästä vanhukset halutaan jo ennen kuolemaa; he eivät sen vertaa kiinnosta, että edes gallup-kyselyissä olisi 65 vuotta vanhempien kategoriaa. SUURIN VASTUS Ullikselle ovat hänen kaksi suurella vaivalla ja Ulliksen mielestä melkein väkisinmakaamisella aikaan saatua lastaan, aikuiset tytär ja poika, joiden mielestä 74-vuotias äiti kuuluisi palvelutaloon. Omaan itseensä ja elämäänsä keskittyneet tytär ja poika kontrolloivat äitiään, lirkuttavat ja lässyttävät kuin pienelle lapselle, kiirehtivät hoitotahdon tekemistä, koska pelkäävät äidin hassaavan omaisuuden, joka kuuluu heille. He suhtautuvat äitiinsä alentuvasti kuin tämä olisi dementti, täysin kykenemätön itsenäiseen elämään. Kuitenkin he epäröimättä tuovat villit lapsensa ja hankalan koiransa äidin hoitoon vaikka Satiirikko Minna Lindgren revittelee Vihaisessa leskessä joskus suorastaan härskisti. LUKUNURKKA Vanhat, vapaat, viriilit ja vihaiset Minna Lindgren: Vihainen leski. Romaani. Teos 2018. On lahja kansalle, että olemme saaneet kirjallisuuteemme Minna Lindgrenin kaltaisen naispuolisen satiirikon, jonka kirjoissa keskeiset henkilöt ovat vanhoja. moneksi päiväksi, kun omat intressit vetävät heitä itseään muualle. Vihainen leski on paljon rankempaa tavaraa kuin Minna Lindgrenin suuren menestyksen saanut Ehtoolehto-trilogia. Ehtoolehdossa asuu ja kärsii 90-kymppisiä, elämänsä loppuvaiheessa olevia ihmisiä, seitsenkymppinen Ullis ei ole lähelläkään loppuaan. Ulliksen viha nousee juuri siitä, että omat lapset ja muut heidän ikäisensä kohtelevat häntä kuin hän tuossa tuokiossa kupsahtaisi. ON LAHJA kansalle, varsinkin vanhemmalle väestölle, että olemme saaneet kirjallisuuteemme terävän, tietävän ja loistavalla huumorintajulla varustetun naispuolisen satiirikon, jonka kirjoissa keskeiset henkilöt ovat vanhoja. Sitä ei usein suomalaisessa kulttuurissa tapahdu, kyllä vanhuus on aika syrjään työnnetty alue kaikissa taiteissa. Kirjailija on loistavasta satiirin ja mustan huumorin tajustaan huolimatta alusta alkaen ollut vakavalla asialla. Oman isän kohtalo herätti hänet vuonna 2009 huomaamaan vanhushoivan huonon laadun ja laitosbyrokratian, jossa vanhusten toiveita ei kuunnella. Tästä kokemuksesta syntyi Helsingin Sanomien kuukausiliitteeseen laaja artikkeli, josta muokatun draamadokumentin Yle julkaisi vuonna 2011. Sitten tulivat ehtoolehtolaiset. Lindgren on satiirikko myös Ylen musiikkiohjelmien loistavana toimittajana, mutta kirjailijana hän antaa palaa rennommin, Vihaisessa leskessä hän revittelee joskus suorastaan härskisti. Ulliksen sisäisistä monologeista ei saatanoita eikä perkeleitä puutu. Ryöpytyksestä saavat osansa niin äiti ja anoppi kuin mies ja lapset. Äänettömät purkaukset eivät vahingoita ketään, mutta Ullis itse tuntuu saavan niistä apua eletyn elämän paineitten purkuun. ULLIS ON sitkeä, pitää pintansa ja panee hanttiin, ja elämä tuntuu kehittyvän suotuisasti. Suurin vaikuttaja on rakkaus, jonka Ullis kohtaa. Se auttaa ahdistuksessa, joka oli seuraus lasten yhä järeämmiksi käyvistä kontrollikeinoista. …”ja mitä päättäväisemmin torjuin heidän huolensa, sitä päättäväisemmin he edistivät omaa painajaistaan, joka päättyisi vasta, kun makaisin palvelutalo Finaalin saattohoitokammiossa ruumis kylmenneenä kelmeässä suolakynttilävalossa. Sitä ennen joutuisin kokemaan toistuvat Alzheimer-testit, viitseliäät palvelutarpeen ja toimintakyvyn arvioinnit, toimintaterapeutin testikeittiön ja yksityisen lääkäriaseman kiusalliset vastaanotot, joissa minua kuulusteltiin, koputeltiin ja läpivalaistiin lasteni huolestuneiden silmien alla, kunnes lopulta antautuisin ja myöntäisin olevani avuton vanhus ja jatkuvan valvonnan tarpeessa, ihminen vailla arvoa, terminaalivaiheessa, valmis finaaliin.” Mutta Ullis ei ollut koskaan elämässään voinut paremmin kuin nyt, hieman ennen 75-vuotispäiväänsä, jonka hän viettäisi ”suurena rakkauden juhlana” rakastettunsa kanssa. Hän on tehnyt päätöksen: hän ei enää koskaan miettisi kenenkään muun parasta kuin itsensä ja rakastettunsa. Vihainen leski on mainio kirja, hauska ja vakava, kevyt ja raskaskin, kun ajattelee, miten tosi se toisaalta on: ulliksia, pikejä ja helluja on ihan oikeasti olemassa. Kirjan huumori saa purskahtelemaan nauruun tuon tuostakin – mutta kyllä se terve vihaisuuskin tarttuu, ainakin Ulliksen ikäluokan lukijaan. TUULA-LIINA VARIS H EL I S O R JO N EN / TE O S KIRJA 30 Eläkeläinen 3/2019
• T änä vuonna naiset eivät naistenpäivänä 8.3. juurikaan saaneet medianäkyvyyttä osakseen, sillä päivän pääosan esittäjäksi ilmaantui mies, pääministeri Juha Sipilä. Ruusuja ja kuohujuomaa hänelle ei tuotu, sillä hänen viestinsä oli ikävä: hallitus kaatui. Että pitikin valita juuri kansainvälinen naistenpäivä sen julistamiseen. Kuinkahan monta vaimolle aiottua kukkakimppua jäi ostamatta, kuinka monta ravintolapäivällistä syömättä, kun piti istua aamusta melkein yöhön telkkarin ääressä seuraamassa, miten valta murtuu ja miten sitä selitetään? Seuraava aamu ei tuonut lohtua: lehdet oli tapiseerattu politiikalla ja vallan miehillä, jotka ovat sitä ohjailleet. Omalla kohdallani en valita, sain jättikimpun tulppaaneja, tosin mies ei ostaessaan vielä tiennyt, mikä spektaakkeli naistenpäivästä oli tulossa. Tuskin se monellekaan naiselle oli samanlainen ”äärimmäinen pettymys” kuin politiikan ykköspaikan menetys pääministerille. Naisethan ovat aika tottuneita siihen, että joutuvat vähän syrjään, kun miesten on keskityttävä niihin kaikkein tärkeimpiin asioihin, joita tapahtuu vallan kamareissa. MUINOIN 70-LUVULLA kansainvälistä naisten päivää vietettiin suurin juhlallisuuksin vain Neuvostoliitossa ja muissakin sosialistisissa maissa. Suomessa se noteerattiin lähinnä vasemmistolaisissa piireissä. Porvareiden juhlittavaksi sopi yhä vain äitienpäiväänsä rantamökissään viettävä ja muistojaan kelaava vanhus harmajapää, jonka lapset olivat ”elon iltaan yksin jättäneet”. Tosin hän ei nykyisin istu rantamökissä vaan makaa hoivakodissa, jossa pahimmassa tapauksessa hänen viimeisetkin pennosensa ohjautuvat hyödyttämään lähinnä kansainvälisiä pääomasijoittajia. Naistenpäivä on edelleen merkkipäivä, jonka ohjelmasta yleensä naiset itse huolehtivat, järjestävät seminaareja ja keskustelutilaisuuksia, yrittävät eri tavoin tuoda esille naisten näkemyksiä yhteiskunnallisesta ja sukupuolten tasa-arvosta. Koska päivä on nimenomaan kansainvälinen naistenpäivä, esillä on myös kaukaisten maiden naisten ja tyttöjen tilanne, heidän murheensa ja huolensa, sillä epätasa-arvo, naisten ja tyttöjen syrjintä ja sorto ovat maailmanlaajuinen asia – paljon isompi kuin pienen pohjoisen valtion toimissaan epäonnistuneen hallituksen kaatuminen. Eipä naistenpäivällä joskus 70-luvulla vielä ollut kovin merkittävää paikkaa ”edistyksellisten” miestenkään sydämessä. Muistan yhden naistenpäivän Kansan Uutisten toimituksessa. Kokoonnuttiin tavanomaiselle iltapäiväkahville, jonka kattaus oli karu. Nuori ja napakka Arja-Anneli tokaisi paikalla oleville mieskollegoille: ”Olisitte te sentään voineet meille ruusupuskan ja skumppapullon ostaa.” Vastaus tuli salamana: ”Ostakaa saatana itte!” OLEN ELÄNYT suvussa, jossa naisten asema oli vahva. Äitini, hänen äitinsä ja viisi sisartaan olivat voimanaisia. Maatyöläisen perheen elämä oli niukkaa eikä rahaa kaikkien kouluttamiseen ollut, mutta joka tytöstä kasvoi itsensä ja lapsensa omalla työllään elättävä nainen, kotirouvaksi ei jäänyt kukaan. Perheen nuorimmaiset, kaksi poikaa, olivat kuitenkin ne, joita äitinsä hellimmin rakasti. Oma äitini teki töitä kuolemaansa asti. Hän oli perheen pää, jolla oli parempi palkka kuin isällä, hän johti ja määräsi. He olivat sankareita kaikki, suurin sankari se naimaton sisar, joka yhden siskon kuoleman jälkeen otti hoiviinsa viisi orpoa, ja teki sen lisäksi täyttää työpäivää isossa tekstiilitehtaassa. Lapsena minulle oli selvää, että naiset ovat vahvempia, sitkeämpiä, kestävämpiä, ja myös ankarampia kasvattajia kuin miehet. Kun feministiset virtaukset alkoivat 1970-luvulla rantautua Ruotsin kautta Suomeen, minulla oli vaikeuksia ymmärtää sitä ”telaketjufeminismiksi” sanottua liikettä, joka oli syntynyt eurooppalaisessa kotirouvakulttuurissa, ja jossa naiset nähtiin lähinnä miessovinistien uhreina. Naisethan olivat johtajia, vahvoja, käytännöllisiä ja järjestelykykyisiä, ei heitä niin vain syrjitä eikä alisteta. Miksi heidän pitäisi vihata itseään heikompia eli miehiä? No, ajan mittaan tietysti opin, että koko maailma tai edes Suomi ei ollut sama kuin äitini suku. KUN PÄÄMINISTERI sattui kaatamaan hallituksensa juuri naistenpäivänä, sopinee vähän ihmetellä. Olisiko hallitus kaatunut, jos pääministerinä ja valtiovarainministerinä olisivat olleet monta kautta eduskunnassa istuneet, kokeneet ja topakat naiset, joille tärkeintä olisi ollut uudistuksen substanssi eli hoito ja hoiva eikä oman puolueen valtaintressi? Kuten nyt Sipilälle oli kepun vaikutusvallan vahvistaminen maakunnissa ja Orpolle bisnesmaailman, kokoomuksen vankimman tukijan suosio ja etu. TUULA-LIINA VARIS Kirjoittaja on Joensuussa asuva toimittaja, kolumnisti ja kirjailija. KOLUMNI Naistenpäivän miespääosa Kuinkahan monta vaimolle aiottua kukkakimppua jäi ostamatta, kuinka monta ravintolapäivällistä syömättä. Eläkeläinen 3/2019 31
• Ajoitus tekee mestarin Eläkeläinen-lehden avustajanakin tunnettu vapaa toimittaja Juhana Unkuri (s.1974) ja oululainen Veikko Tiitto (s.1955) ovat yhdessä kirjoittaneet romaanin Nuori mies maailmalle lähti. 1960-luvulle sijoittuva teos kertoo parikymppisen Heikki Käiväräisen tarinan kun tämä suuntaa suuntaa Kainuusta Helsinkiin tarkoituksenaan aloittaa opiskelut Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa ja toimittajan työt opiskelijalehdessä. Teos havainnoi niin kainuulaisen maaseudun kuin urbaanin Helsingin elämää, paikoin puolidokumentaarisesti. Romaaninteossa on hyödynnetty aikalaismuistoja ja muuta tutkimuksellista otetta. Kirjan kustantaja on Valkeakoski-Media. Nuoren miehen tie vie 1960-luvun Kainuusta Helsinkiin Caj Bremer uudisti suomalaista kuvajournalismia, mistä uusi teos todistaa tyylikkäästi. Kristiina Markkanen: Caj Bremer – mies katolla. Docendo 2019. VALOKUVAAJA CAJ Bremer, 90, on jalostanut suomalaista kuvajournalismia 1950-luvulta alkaen. Ei hän sitä yksin ole luonut, mutta hän on modernisoinut ja suunnannut alaa varmaan vahvemmin kuin kukaan toinen lehtikuvaaja. Täysi syy sanoa: Grand Old Man. Siksikin on suuri ilo tutustua toimittaja Kristiina Markkasen kirjoittamaan Caj Bremer – mies katolla -teokseen. Se on tasapainoinen cocktail Bremerin otoksia, hänen omia muisteluksiaan ja Markkasen taustatekstejä. Kirja ei ole elämäkerta, mutta se piirtää pikanttia henkilökuvaa ja sisältää tukun pysäyttäviä kuvia. Teos on kevytrakenteinen, kokoelma yhden tai parin kuvan ympärille rakentuvia lyhytkertomuksia. Menneestä Suomesta, arjen karheudesta, kristallikruunusaleista, muodista ja katastrofeista, luku Kekkosestakin. Enimmäkseen pysytään mustavalkokuvissa. Bremerin työura jakaantuu kolmeen pääjaksoon: Viikkosanomat, Helsingin Sanomat, vapaa taiteilija. Viikkosanomat oli Aatos Erkon päätoimittama aikakauslehti, jossa jo hivenen meritoitunut Bremer aloitti vakinaisena kuvaajana vuonna 1957. Rupeama kesti toistakymmentä vuotta, jona aikana hän alkoi uudistaa ja rikastuttaa lehtikuvauksen käytäntöjä. MATKAT REPORTTERIEN kanssa pitkin poikin maailmaa olivat se simppeli työtapa, josta Mies katolla -kirja todistaa verrattomin kuvanäyttein. Bremer on huomaavainen ja yllättävä mies, ja hänen on helppo saavuttaa luottamussuhde kulloistenkin kuvattavien kanssa. Hän ei itse viihdy ”kuvan keskellä”, vaan reunamilla, etsien ja löytäen omintakeisia näkövinkkeleitään. Asenne ei ole joutavaa erikoisuuden tavoittelua, vaan persoonallista bremeriläistä kädenjälkeä. ”Sain ensimmäistä kertaa sen maineen, että hain omia kulmia enkä seisonut siellä, missä kaikki muut”, hän kertoo hiihdon MM-kisoista Lahdessa 1958. ”Halusin tehdä toisentyyppistä urheilukuvaa, enkä vaan odottaa maalissa. Ne kuvat herättivät silKIRJA loin jo huomiota.” Vaihdettuaan 1970 Helsingin Sanomiin Bremer sai suuremman yleisön, mutta työ sisälsi enemmän päiväkohtaista uutiskuvausta. Hesarin resurssein hän saattoi joka tapauksessa syventää ilmaisuaan – etenkin pidemmillä reportaasimatkoilla. Kestävänä helmenä mainittakoon esimerkiksi Itä-Karjalaan tehdyt (liki kansatieteelliset) kuvausmatkat 1970–80-luvuilla. BREMERIN KUVA-AJATTELU poikkeaa tavanomaisesta: ei virallisia asetelmia, irti totunnaisista rajauksista. Kun hän ikuistaa Puolustusvoimain 40-vuotisparaatia Senaatintorilta, pääosan saa kolme nuohoojaa viereisen talon katolta; juhlan aivan uusi ulottuvuus! Sama yllätysmomentti: Kekkonen istuu tunturimaisemassa saunan kuistilla yksin ja kallistaa olutpulloa. Viiden kuvan Kekkonen Jugoslaviassa 1963 -sarja on upeinta Bremeriä, journalistisen kuvauksen aatelia. Joukossa on otos, jossa juuri toisensa löytäneet UKK ja Anita Hallama nauttivat merimatkasta seuranaan Max Jakobson. Kirjassa on paljon kerrottujakin matkajuttuja, niin viihdyttäviä kuin järkyttäviä. Bremerin puhe polveilee kivasti, ja Markkanen ankkuroi hyvin tarinat eri historianhetkiin. Kuvaa ja sanaa yhdistelevässä kirjassa tasapaino on herkkä tekijä. Bremerin, Markkasen ja ulkoasusta vastaavan Elina Reineckin visuaalinen kokonaisuus onnistuu, käsissä on nautittava ja helposti omaksuttava teos. Parhaiten tietysti onnistuu Caj Bremer, ajoituksen mestari. VELI-PEKKA LEPPÄNEN KULTTUURI ? MYYNTIPALVELU: 02 480 9060 | MYYNTI@SKAND.FI TOIMITUS KOTIOVELLESI – KAIKKIALLE SUOMEEN! LEIJONA 1300 alk . 1 890€ (64 €/kk) TILAA OMASI JO TÄNÄÄN SOITA 02 480 9060 ?VÄLTÄ KEVÄÄN TOIMITUSRUUHKA 2v SKAND TAKUU SAATAVILLA MYÖSTALVIVARUSTEET! WWW.SKAND.FI 32 Eläkeläinen 3/2019
• ”Kuvittele paikka, missä rannat ovat yhtä safiirisen upeita kuin Kroatiassa, vuoret jylhät kuin Sveitsissä, rotkot melkein yhtä syvät kuin Coloradossa, rakennukset yhtä elegantteja kuin Venetsiassa ja kaupungit yhtä vanhoja kuin Kreikassa..” Lähdöt: 15.04. 26.06. ja 27.08. 14.10. joka viikko! alk. 630€ /vko sis. retken Dubrovnikiin! KYSY TARJOUSTA RYHMÄLLE JOKO MONTENEGROON, VENÄJÄLLE TAI VIROON! TILAUSAJOT MYÖS SUOMESSA! LAATOKAN KIERTOMATKA Sortavala-Syväri-Pietari-Terijoki 4 . 8.6. SORTAVALA-VALAMO 7.9.6. SOTAHISTORIALLINEN MATKA KANNAKSELLE 10. 15.06. ,19. 22.07. 595€ PITKÄ KARJALANKIERROS Kostamus Rukajärvi Petroskoi 24. 28.06. 485€ LYHYT KARJALANKIERROS Sortavala-Käkisalmi-Viipuri 01. 04.07. PETROSKOIN MATKA 11.14.7. KANTALAHTI-MURMANSK Petsamo-Kirkkoniemi 03. 08.09. 660€ K A R J A L A N M AT K AT MONTENEGRO + DUBROVNIK! MONTENEGROSSA: JOOGAMATKA: 04. 11.05., 05.-12.06., 03. 10.9. 895€ PILATESMATKA: 11. 18.5. 895€ TILAUSMATKAT OY puh. 017 26 333 23, Kauppakatu 55-57 toimisto@tilausmatkat.info www.tilausmatkat.info Venäjän, Karjalan ja Montenegron matkojen erikoismatkatoimisto H Y V I N V O I N T I M AT K AT Pääsiäinen Vienan Karjalassa 18.-22.4.2019, 5pv 4 yötä Ohjelma: Torstai 18.4. Kostamuksen kaupunki ja Kormilon maatilamajoitus Perjantai 19.4. Vuokkiniemen kylä ja kuvan kaunis Venehjärvi Lauantai 20.4. Kalevalan kansallispuisto ja Vuonnisen kylä Sunnuntai 21.4. Kalevalan kaupunki, Haikola ja Jyskyjärvi Maanantai 22.4. Kotiinpaluu Tutustu tarkemmin Elman sivuilla: www.elamysmatkailu.fi Ilmoittautuminen: Elman kotisivuilta, sähköpostitse info@elamysmatkailu.fi tai soittamalla numeroon: +358 50 521 3795 Hinta: 650 € 29.6.-7.7. ja 21.7.-10.8.19 Rönnin Kesäteatteri Liput.erajarventeatterit.fi p. 050 438 0854, 040 350 1253 erajarventeatterit.fi Katettu Katsomo! Liput 20/18/12€ Eräjärventie 946, 35220 Eräjärvi, Orivesi Ryhmille Teatteripaketteja Rönnistä kajahtaa Arto Paasilinnan ULVOVA MYLLÄRI dramatisointi Milko Lehto sovitus ja ohjaus Eriikka Magnusson Hilpeän haikea kertomus Rakkaudesta ja erilaisuudesta suomalaisessa maalaismassa eilen, tänään ja ehkä tulevaisuudessakin! EräjärvenTyöväenNäyttämö-Osko-OrivedenSuvi-PirFest-FinlandFestivals Naistenpäivän rivitanssit innostivat Porissa SUORAT RIVIT, iloiset ilmeet ja askelia toisen perään. Näin pääsi naistenpäivänä vauhtiin Liikumme tanssien -hankkeen rivitansseilla Porissa. Opettaja Kirsi-Marja Vinberg ohjasi tanssijoita varmalla otteella ja sai uudet kuviot rennosti ja mukavasti menemään. Rivitanssi on siitä helppo, että sitä tanssitaan riveissä, eikä paria tarvita. Kaikille löytyy sopiva paikka, rohkeammat eturivissä ja seuraajat takarivissä. Kuvioiden kääntyessä takarivistä tulekin uusi eturivi! Naapurin kanssa yhdessä tanssien saa tunteen ryhmän voimasta. Kirsi-Marja Vinberg on kehittänyt rivitanssia iäkkäämmille sopivaksi senio-rivitanssiksi. Rivitanssissa motoriikka kehittyy, samoin tasapaino ja muisti. Tanssit on valittu niin, että siinä ei ole liian paljon kuvioita ja käännöksiä ei tarvitse tehdä turhaan usein. Hankalat liikkeet voidaan korvata helpommilla ja kukin löytää omalle keholle sopivan tyylin. Vaikka Porin tanssipajassa rivitanssi oli monille uusi tuttavuus, sitä ei pidetty vaikeana. – Pitää skarpata, että pysyy laskuissa ja askelissa mukana ja hiki tule kaupan päälle. Kun on niin hyvä opettaja, pärjää ensikertalainenkin, kuluivat kommentit kahvitauolla. Laila Tuominen Nokian Eläkeläiset ry:stä oli tullut myös kokeilemaan rivitansseja. Kansantanssi ja senioritanssi ovat Lailalle jo tuttuja ja uusi tanssimuoto osoittautui myös mukavaksi. – Ehdottomasti jokaisen pitäisi päästä kokeilemaan tätä. EVA RÖNKKÖ Ritva Jalonen (vasemmalla) ja Laila Tuominen tulivat rivitanssipajaan Nokialta. Rivitanssissa kehittyvät motoriikka, tasapaino ja muisti. Eläkeläinen 3/2019 33
• ELÄMÄ K otitekoiset hampurilaiset ovat kunnon ruokaa, kun ne valmistetaan terveellisistä raaka-aineista. Hampurilaiset voi koota mieleisensä sämpylän väliin, rukiinen reissumieskin käy hyvin hampurilaisen leiväksi. Ilmastonmuutos on saanut yhä useamman vähentämään lihansyöntiä. Jopa täysin kasvikunnan tuotteista valmistetut hampurilaispihvit ovat herkullisia, edullisia ja helppoja tehdä itsekin. Toki pihvejä voi nauttia muutenkin kuin leivän välissä! Nina Olssonin kirjassa Valloittavat vegeburgerit – meheviä kasvispihvejä, sämpylöitä, kastikkeita ja suussasulavia lisukkeita (suomennos Sirpa Hietanen, Kirjapaja 2019) on monipuolinen valikoima kasvishampurilaisia ja niiden lisukkeita herkuttelua varten. Reseptit on jaettu maanosittain, eri ruokakulttuurien makumaailmat sävyttävät niin pihvejä kuin lisukkeitakin. Olsson antaa hyvät ohjeet peruskastikkeisiin, joille on käyttöä muutenkin kuin hampurilaisten kanssa. Kokeilin kirjan punajuuri-kvinoaburgeria, jonka raaka-aineluettelossa on monta tavallisessa keittiössä harvinaisempaa raaka-ainetta. Yksinkertaistin ohjetta niin, että tarvikkeet löytyvät lähimarketista. Kvinoaa kasvatetaan nykyisin myös Suomessa, se on erittäin ravintopitoista.. TEKSTI JA KUVAT PIIA RANTALA-KORHONEN SUOLAISTA JA MAKEAA PIIAN KEITTIÖSTÄ Myös kasvikunnan tuotteista valmistetut pihvit ovat herkullisia, edullisia ja helppotekoisia . Meheviä hampurilaisia ja makeita tuhatlehtisiä Punaiset kvinoahampurilaiset 4 annosta 4 halkaistua, isoa sämpylää tai reissumiestä Pihvit: 60 g kiehuvalla vedellä huuhdottuja kvinoan siemeniä 1 iso sipuli silputtuna 2 murskattua valkosipulinkynttä 200 g kypsiä sieniä silputtuna purkillinen (227 g) kidneypapuja 2 tl savuparikajauhetta 1 tl jauhettua jeeraa eli juustokuminaa 1 tl mustapippuria ½ dl kasviöljyä 1 muna tai 1 rkl chiansiemeniä + 2 rkl vettä turvotettuna 150 g raakaa punajuurta raastettuna 1 dl kaurahiutaleita 3 rkl vehnäjauhoja 1/2 dl vettä 1 tl suolaa Keitä kvinoa kypsäksi runsaassa vedessä, noin 15 minuuttia. Valuta hienon siivilässä. Valuta pavuista neste pois, murskaa niiden rakenne haarukalla rikki kulhossa. Lisää sienet, öljy, mausteet, muna tai chiansiemenseos, kvinoa, punajuuri, kaurahiutaleet, vesi, jauhot ja suola. Sekoita hyvin ja anna kiinteytyä jääkaapissa puoli tuntia. Jaa massa neljään yhtä suureen osaan ja muovaa jokaisesta sämpylän kokoinen pihvi. Paista uunissa 225 asteessa 20 minuuttia tai paistinpannulla kasviöljyssä noin 5 mi34 Eläkeläinen 3/2019
• miä ja kermavaahtoa. Tässä ohjeessa oikaistaan hieman ja käytetään valmista vaniljavanukasta. Pinnan koristeluun riittää tomusokeri, leivonnaisen lisukkeeksi sopivat aromaattiset marjat. Tuhatlehtiset on paras syödä veitsellä ja haarukalla, kerros kerrokselta. 500 g voitaikinaa (5 taikinalevyä) 50 g sokeria Täyte: 200 g vaniljavanukasta 2 dl kuohukermaa pinnalle tomusokeria Pane uuni lämpenemään 180 asteeseen. Kauli sulatettuja, kylmiä voitaikinalevyjä hieman ohuemmiksi. Leikkaa jokainen levy neljäksi yhtä suureksi suorakaiteeksi. Levitä uunipellille leivinpaperi ja ripottele sille puolet sokerista. Asettele taikinapalat sokeroidulle paperille. Pistele levyt haarukalla, ripottele pinnalle loppu sokeri. Kypsennä voitaikinaa 10 minuuttia. Ota pelti uunista, aseta palojen päälle leivinpaperi ja toinen uunipelti. Tarkoituksena on estää voitaikinaa kohoamasta liian ilmavaksi, pelti vastustaa taikinan nousemista. Aseta pellit takaisin uuniin ja jatka kypsentämistä 20 minuutin ajan. Lopputulos on pähkinänruskea, tuoksu karamellisoitunut. Anna pohjien jäähtyä ennen leivonnaisten kokoamista. Vaahdota kerma kovaksi vaahdoksi. Sekoita sen joukkoon vaniljavanukas. Lusikoi täyte pursotuspussiin tai valmistaudu lusikoimaan täyte leivosten väliin. Asettele tarjoiluvadille kuusi pohjapalaa. Pursota puolet täytteestä pohjien päälle, kuusi pallukkaa kullekin. Aseta toiset pohjalevyt täytteen päälle, paina varovasti pohjia niin, että täyte hieman leviää pohjien välissä. Pursota loput täytteestä pohjien päälle, aseta kolmannet pohjapalat täytteen päälle. Pari palaa jää yli, ne voi nauttia keksien tapaan! Koristele leivokset sirottamalla tomusokeria niiden päälle pienen siivilän läpi. Anni Paakkunainen: Annin uunissa – ihanimmat leivonnaiset jokaiseen vuodenaikaan (kuvat Anni Paakkunainen ja Sofia Tietäväinen, WSOY 2019). Tämä on erinomainen leivontakirja niin kokeneelle leipurille kuin aloittelijalle. Tekijä on itseoppinut leipuri ja leivontablogisti. Ohjeet on jaoteltu teemojen ja raaka-aineiden perusteella vuodenaikojen mukaan. Painopiste on makeissa leivonnaisissa, mutta mukana on muutama hyvä suolaisen leivonnaisen ohje vuoden isoimpiin juhliin. Ohjeet ovat selkeitä ja suhteellisen yksinkertaisia, raaka-aineet löytyvät tavallisista ruokakaupoista. Mitään erikoisia työvälineitä ei kirjan ohjeissa tarvita, mutta kirjassa annetaan muutamia vinkkejä kotileipurin työvälineiksi. Vaaka ja pursotusvälineet ovat tarpeellisia hankintoja paljon leipovalle. Kunnon työvälineet ovat kestäviä, 18-vuotiaana hankkimani ensimmäinen pursottimen tylla ja nailonkankainen pusi ovat edelleen käytössä! Maistiaiseksi kirjasta kevään juhliin herkullinen voileipäkakkuresepti Annin uunista: Poroleipäkakku, noin 10–12:lle Pohja: n. 28 pientä täysjyvätai kaurapaahtoviipaletta. Kostutus: 1–1,5 dl laimennettua maustekurkkuvettä tai lihalientä. Täyte: ½ punaista paprikaa, 1 pieni punasipuli, 1 maustekurkku, 150 g kylmäsavuporoa rouheena, 150 g ranskankermaa, 1 dl majoneesia, 120 g smetanaa, (mustapippuria). Kuorrutus ja koristeet: 100 g valkosipulituorejuustoa, 150 g ranskankermaa, mustapippuria, syötäviä orvokkeja, puolukoita, silmusalaattia. Kakun kokoaminen: Pingota leivinpaperi halkaisijaltaan 20 cm irtopohjavuokaan. Leikkaa paahtoleivistä reunat pois. Hienonna paprika, sipuli ja maustekurkku kulhoon. Lisää muut aineet ja sekoita. Asettele paahtoleivät vuokaan: 3 keskelle ja 1 ylös ja 1 alas. Leikkaa reunoille kolmion muotoiset palat. Kostuta jokainen leipäkerros kevyesti pullasutia käyttäen. Lisää 1/3 täytteestä ensimmäisen leipäkerroksen päälle. Asettele toinen leipäkerros t’äytteen päälle ja jatka, kunnes vuoassa on kolme kerrosta täytettä ja neljä kerrosta leipää. Peitä kakku kelmulla ja laita jääkaappiin maustumaan yön yli. Vatkaa tuorejuusto ja ranskankerma keskenään. Mausta pippurilla. Levitä kuorrute palettiveitsellä kakun päälle. Pinta saa jäädä rosoiseksi ja siinä saa näkyä käden jälki. Koristele kakku orvokeilla, puolukoilla ja silmusalaatilla. Kirjavinkki kevään ja kesän juhlia varten nuuttia kummaltakin puolelta. Kasvipihvimassa on hauraampaa kuin jauhelihapihveissä, uunissa paistaminen onnistuu varmemmin. Hampurilaisten kanssa maistuu raikas salaatti, jonka perusraaka-aine on kotimainen kaali. Kasvisten viipalointiin tarkoitettu mandoliini on kätevä työväline, mutta terävällä kokkiveitsellä saa aikaan yhtä hyvän lopputuloksen. Retikka antaa salaatille mehevyyttä, sen sijaan voi käyttää karkeaksi raastettua porkkanaa. Kaalikasvissalaatti 300 g lohko kaalia 200 g retikkaa tai porkkanaa 1 sipuli 1 rasiallinen kirsikkatomaatteja 100 pakasteherneitä kourallinen saksanpähkinöitä 3 rkl oliiviöljyä + 1 rkl valkoviinietikkaa ripaus timjamia ja suolaa Siivuta kaali, retikka ja sipuli erittäin ohuiksi viipaleiksi. Sekoita viipaleet kulhossa keskenään, lisää mukaan herneet sekä puolitetut tomaatit. Sekoita öljystä, etikasta, timjamista ja suolasta kastike, ropsauta se salaatin sekaan. Ripottele lopuksi hieman rikotut pähkinät salaatin pinnalle. Tuhatlehtiset Ranskalaiset ovat arvosteluasteikollani sokerileipurien maailmanmestareita, Ranskaan suuntautuneilla reissuilla näiden mestariteosten äärelle on aina ihana palata. On ihailtavaa huomata, kuinka klassikot pysyvät sokerileipurien listalla vuosikymmenestä toiseen, jotkut leivonnaiset jopa vuosisadasta toiseen. Tuhatlehtileivos eli millefeuille on yksi klassikoista. Tuhatlehtiset syntyvät yksinkertaisista raaka-aineista. Leivokset valmistetaan voitaikinasta, joka paistetaan sokeroituna painon alla niin, että lopputuloksesta tulee tumman karamellisoitu ja tiivis. Täyte on tuttu monesta ranskalaisesta perinneleivonnaisesta, seos créme pâtisserieta eli leipurin kreeKIRJA Eläkeläinen 3/2019 35
• A lajärveläisen taksiyrittäjä Timo Lehtiön mukaan suomalaiseen hyvään ja toimivaan taksijärjestelmään ei olisi kannattanut kajota. Taksialalla vellovat ongelmat johtuvat 1.7.2018 voimaan tulleesta taksiuudistuksesta. Töitä kuitenkin paiskitaan, että taksiliikenne saataisiin sujuvoitumaan, ja useassa paikassa ongelmista ollaankin pääsemässä. – Meilläpäin täällä Etelä-Pohjanmaalla taksiyrittäjät ovat lyöneet hyntteet yhteen ja olemme perustaneet yhdessä 280 taksiyrittäjän kanssa osakeyhtiömuotoisen Keskustaksin. Ajan yhtiössä sekä tavallista taksia että Kela-taksia. Kela-taksista puhumme kun kyse on Kelan korvaamista taksikyydeistä. Taksiyrittäjä Lehtiö näkee uudessa järjestelmässä paljon huononnuksia ja puutteita. Yksi huomattava epäkohta asiakkaan kannalta on se, että taksikuljettajien ei tarvitse enää lain mukaan saattaa asiakasta sisälle saakka. Hänet voi jättää vaikkapa sairaalan ovelle seisomaan. Taksiyrittäjä ei ole enää tämän jälkeen vastuussa hänestä. Aiemmin asiakas tuli saattaa perille hoitopisteeseen. – Monet, niin asiakkaat kuin omaiset, eivät tiedä tätä uutta lainpykälää. Me kyllä toki omassa taksifirmassamme saatamme asiakkaan sisälle ja ohjaamme hänet oikeaan Taksiyrittäjä paiskii töitä ja tahtoo tarjota hyvää palvelua paikkaan, jos huomaamme, ettei asiakas itse kykene, mutta kaikki eivät näin toimi. Lehtiö suosittelee, että jos asiakkaalla on paljon erilaisia vaivoja, jotka haittaavat liikkumista, tai hänellä on muistiongelmia, asiakkaalla on syytä olla saattaja mukana. YKSILÖLLISEEN PALVELUUN kuuluu Lehtiön mukaan muun muassa, että jos asiakas on kumille allerginen, taksista poistetaan kumimatot. Tai jos hän on allerginen voimakkaille tuoksuille, hänen luokseen ei mennä partaeikä hajuvedelle voimakkaasti tuoksuvina. Hänen mukaansa taksin hinta kannattaa myös varmistaa ennen matkan alkua, ja jos on yhtään epävarma toteutuuko hinta, pyytää se vielä kirjallisesti – varsinkin jos on kyse pidemmästä matkasta. Kela-takseilla on kuitenkin oma erillinen kiinteä hinnoittelunsa. Taksin tilaamisissa on myös ilmennyt ongelmia, näin varsinkin Kela-taksien kohdalla. Jonotusaika on saattanut venyä kohtuuttoman pitkäksi. Myös asiakkaan tai hänen omaisensa tulee muistaa varata Kela-kyyti ajoissa edellisenä päivänä. Väärinkäsityksiä on sattunut puolin ja toisin. –Taksikeskuksen työntekijä on välittänyt väärän tilausajan tai asiakas on antanut vääriä tietoja. Tilaus voi mennä ketuilleen monesta eri syystä. Sen vuoksi niissä tulee olla tarkkana ja käydä aina tilaus rauhallisesti läpi kaikkine tarvittavine luovutettavine tietoineen. Puhelinnumero on myös tärkeä antaa, sillä jos matkalla asiakkaan luokse sattuu jotakin yllättävää, kuljettaja saa asiakkaaseen nopeasti yhteyden, Lehtiö summaa. LEHTIÖ JATKAA, että kaikkien yllä olevien seikkojen vuoksi heidän yrityksessä panostetaan runsaasti uusien työntekijöiden koulutukseen. Kela-taksien tilaaminen ja tilausten järjestäminen on jo vaativaa senkin vuoksi, että Kela-taksiasiakkaita keELÄMÄ KELAN ETUUSPÄÄLLIKKÖ Susanna Bruunin mukaan Kela-taksipalvelut toimivat nykyisin pääsääntöisesti hyvin alun käynnistelyvaikeuksien jälkeen. Vaikeudet olivat perua uudesta liikennepalvelulaista, joka astui voimaan 1.7.2018. –Ainoastaan Uudellamaalla on jouduttu vaihtamaan palveluntuottajaa. Uusi palveluntuottaja aloitti 1.4. Uskomme, että vaihdoksella Kela-palvelut saadaan sopimuksen mukaiselle tasolle myös tällä alueella, Susanna Bruun toteaa. Valtakunnallisissa medioissa on uutisoitu tapauksista, joissa Kela-taksi on ollut myöhässä tai jäänyt saapumatta. Eniten tätä on tapahtunut Uudellamaalla. Muilla alueilla voidaan puhua yksittäisistä tapauksista, ja yleisesti ottaen Kela-taksit ovat saapuneet ajallaan. – Mielestäni yksikin tapaus on kuitenkin liikaa, ja sillä voi olla harmillisia seurauksia asiakkaille. Jos asianmukaisesti tilattua Kela-taksia ei ala kuulua, tulee ottaa välittömästi yhteyttä kyseisen alueen välityskeskukseen. – Jos välityskeskus ei kykene lähettämään uutta autoa, on asiakkaalla oikeus tilata jokin muu taksi tai pyytää sukulaistaan tai muuta henkilöä kuskikseen. Taksiyhtiön tulee tällaisessa tapauksessa korvata asiakkaalle kyseinen matka, Bruun ohjeistaa. SUSANNA BRUUN muistuttaa myös asiakasta, että tällä tulee olla Kela-kortti mukana astuessaan Kela-taksiin. Ainoastaan korttia näyttämällä todennetaan asiakkaan oikeus kelaeli sairausvakuutuslain mukaiseen korvaukseen. Kun asiakas on oikeutettu siihen, hän maksaa matkastaan ainoastaan omavastuun eli 25 euroa. – Loput kustannuksista siirtyvät sähköisen tiedonsiirron kautta Kelan tilityskorvauskäsittelyyn Kelan hoidettavaksi. Jos matkan kustannukset jäävät alle 25 euron, niin asiakas maksaa kokonaan tuon omavastuun alle jäävän summan, Bruun kertoo. Kun matkoja kertyy 300 euron verran vuoden aikana, täyttyy asiakkaan ns. vuotuinen maksukatto. Tämän jälkeen asiakkaan ei tarvitse maksaa kyseisen vuoden aikana myöhemmistä Kela-matkoistaan enää mitään. – Maksukaton täyttyessä Kela toimittaa asiakkaalle ilman erillistä hakemusta vuosiomavastuun täyttymistä osoittavan kortin, niin sanotun matkakattokortin. Kortti tulee olla kuitenkin ehdottomasti kelakortin kanssa asiakkaan mukana, Kelan etuuspäällikkö Bruun muistuttaa. TARJA LAPPALAINEN Kela: Kela-taksit toimivat pääsääntöisesti hyvin Taksiuudistus lähti yskähdellen käyntiin. Hyvään ja toimivaan taksijärjestelmään ei Timo Lehtiön mielestä olisi kannattanut kajota. Alajärveläinen taksiyrittäjä Timo Lehtiö sanoo olevansa kutsumusammatissaan.. TA R JA LA P PA LA IN EN 36 Eläkeläinen 3/2019
• Teatteriloma 1 vrk alk. hlö/2hh................................................ 67€ 1 vrk alk. hlö/2hh...................................... 115€ Hinta sisältää teatterilipun Kuntorannassa esitettäviin Teatterituotannot.? :n näytökseen tai Varkauden Teatterin näytökseen, aamiaisen ja kylpylän vapaan käytön aukioloaikoina. Kysy myös puolihoitoa. Viron hinnoilla -paketti 4 vrk puolihoito, hlö/2hh............................. 220€ Hinta sisältää: 4 x Hyvänolon aamiainen buffetista 4 x Päivällinen buffetista 1 x Hydrovesihieronta 20 min 1 x Parafangosavi 20 min 1 x Hieronta 15 min 1 x Yrttikylpy 20 min (hoitojen listahinta on 80 €) Kylpylän ja kuntosalin vapaan käytön aukioloaikoina. Voimassa 31.5.2019 saakka, ei juhlapyhinä. Paikkoja rajoitetusti, varattavissa varaustilanteen mukaan. Kevään 2019 ryhmäspecial (min. 10 henkilöä) 9.–13.4., 23.–27.4. tai 28.5.–1.6. Pakettiin kuuluvien hoitojen lisäksi 3 x Vesijumppa 1 x Terveysluento Pääsiäisloma 3 vrk puolihoito, alk. hlö/2hh..................... 156€ Hinta sisältää aamiaiset ja päivälliset, kylpylän ja kuntosalin vapaan käytön aukioloaikoina sekä Pääsiäisen ohjelman. Voimassa 19.-22.4.2019 tai 20.-23.4.2019. Äitienpäivä kylpyläloma 2 vrk alk. hlö/1hh................................................ 95€ 2 vrk alk. hlö/2hh........................................... 80€ Hinta sisältää majoituksen, Hyvän olon aamiaiset, 12.5.2019 Äitienpäivälounaan klo 12.00–15.00 ja kuntosalin ja kylpylän vapaan käytön aukioloaikoina. Voimassa 10.–12.5.2019. Tule hyvälle tuulelle! Kuntorannantie 14, Varkaus Varaukset ja lisätiedot (017) 560 1403 tai myynti@kuntoranta Ryhmälomatarjoukset myyntipalvelusta. Tutustu monipuolisiin palveluihimme: www.kuntoranta.? UPEA LAHJA IDEA! HUIPPU PAKETTI Kysy myös puolihoitoa. 1 x Hieronta 15 min 1 x Yrttikylpy 20 min (hoitojen listahinta on 80 €) Kylpylän ja kuntosalin vapaan käytön aukioloaikoina. Voimassa 31.5.2019 saakka Paikkoja rajoitetusti, varattavissa varaustilanteen mukaan. Kevään 2019 ryhmäspecial 9.–13.4., 23.–27.4. tai Pakettiin kuuluvien hoitojen lisäksi 3 x Vesijumppa 1 x Terveysluento ILOA ILTAAN! Jos sinulla on oikeus Kelan korvaamaan taksimatkaan, tilaa taksi alueellisesta taksinumerosta. Numeron löydät esimerkiksi Kelan sivuilta tai soittamalla Kelaan. Saat matkakorvauksen heti taksissa ja maksat matkastasi enintään 25 euron omavastuun. Jos tilaat taksin muulla tavoin, Kela ei korvaa matkaasi. › Tilaa matka edeltävänä päivänä viimeistään klo 14.00. Tilaa matka alueellisesta numerosta myös silloin, kun tarvitset taksia äkillisesti tai olet unohtanut tilata taksin edellisenä päivänä. Voit tilata samalla kertaa kaikki tiedossasi olevat matkat seuraavan 14 vuorokauden ajalle. › Puhelun yhteydessä saat tiedon, mihin aikaan auto noutaa sinut. Samassa kuljetuksessa voi olla myös muita matkustajia, mikä saattaa vaikuttaa matkustusaikoihin. › Jos taksi ei saavu sovittuna aikana, soita uudelleen alueelliseen tilausnumeroon. › Jos tilaamasi matkaan tulee muutoksia tai se peruuntuu, ilmoita siitä viipymättä alueelliseen tilausnumeroon. › Muista näyttää autoilijalle Kela-korttisi ennen matkan alkamista. Miten toimin, jos tilattu taksi ei tule ja joudun tekemään matkan muulla tavoin? Tilausvälityskeskus vastaa siitä, että kaikki maakunta-alueen asiakkaat saavat taksin tilauksensa mukaisesti. Jos tilausvälityskeskus ei pysty järjestämään ennalta sovittua taksimatkaa, jolloin joudut turvautumaan muuhun matkustustapaan, ota yhteyttä tilausvälityskeskukseen. Tilausvälityskeskus korvaa sinulle muulla tavoin tehdystä matkasta aiheutuneet tarpeelliset kustannukset täysimääräisesti. Kelan ohjeistus Näin tilaat Kela-taksin rätään reitin varrelta kyytiin useita. – Tämä vaatii tarkkaa aikatauluttamista. Täytyy katsoa myös, että kyytiin mahtuu saattaja ja kaikki apuvälineet ovat matkassa. Asiakkailtakin vaaditaan joustavuutta. Toiset asiakkaista ilmaantuvat pihaan minuutilleen. Kuitenkin ohjeistuksessa sanotaan, että on hyvä olla valmiina jo hieman aiemmin, ettei taksi joudu odottamaan koko muun porukan kanssa yhtä asiakasta. Taksi saattaa saapua paikalle jo hieman aikaisemmin, Lehtiö muistuttaa. YHDEKSI SUURIMMISTA ja ikävimmistä taksiuudistuksen heikennyksistä Kela-taksiajojen kannalta Lehtiö näkee, että niin sanotuista siirtoajoista ei enää makseta yrittäjälle. Käytännön esimerkkinä tämä tarkoittaa sitä, että jos Timo Lehtiö lähtee Kela-taksinsa kanssa Alajärveltä Lappajärvelle 60 kilometrin päähän hakemaan asiakasta, hänelle ei korvata tästä hakumatkasta mitään. – Ennen saimme laskuttaa siitä pisteestä, mistä lähdimme liikkeelle. Nyt laskuttaa saakin vasta asiakkaalta lähdettäessä. Jatkomatka saattaa olla vaikkapa 16 kilometriä. 120 kilometrin edestakainen hakuja paluumatka jää täysin minun kontolleni. Kaikkihan ymmärtävät, että tässä ei ole mitään järkeä, eikä tällainen ajo kannata. Lehtiö toimii alueensa Keskustaksin taksitarkastajana. Hänen sydämenasianaan on, että asiakkaat saavat hyvää palvelua. – Tämä työ on minulle kutsumusammatti. Haluan olla kehittämässä taksialaa ja olla myös taistelemassa siinä vallalla olevia epäkohtia vastaan, joista kärsivät niin asiakkaat kuin taksialan yrittäjät. AMMATTINSA PUOLESTA Lehtiöltä kysellään paljon takseihin liittyviä seikkoja, ja myös asiakkaat niitä tiedustelevat. Eräs kysymyksistä koskee sitä, kuka on oikeutettu Kela-kyyteihin. Entäpä sitten muut taksikyydit, onko myös niihin mahdollisista saada tukea? – Kela-taksikyydit on tarkoitettu terveydenhuollon matkoihin, jos ei pysty terveydentilansa tai puutteellisten liikenneolosuhteiden vuoksi käyttämään julkisia kulkuneuvoja. Kela-kyytejä varten täytyy saada todistus, sitä voi pyytää esimerkiksi sairaalakäynnin yhteydessä. Kelasta saa asiaan paljon lisätietoa. Lehtiö lisää, että muihin kuin terveydenhuollon taksimatkoihin voi myös saada tukea. Näistä päätökset tekee asiakkaan oma kotikunta. Jos on epätietoinen, mihin tulee ottaa yhteyttä, kunnan puhelinvaihde opastaa eteenpäin. TARJA LAPPALAINEN Eläkeläinen 3/2019 37
• la tai onko reitti esteetön. Palvelun saavutettavuuteen vaikuttaa kuitenkin huomattavan paljon, saako sen ymmärrettävällä kielellä. Kieli on myös ihmiselle yhteiskuntaan osallisuuden edellytys. Sen merkitys korostuu muuttuvassa ympäristössä ja digitalisaation myötä. VIRANOMAISKIELI ON meistä monille usein käsittämätöntä mongerrusta. Silti meidän on asioitava monissa laitoksissa ja palveluissa ja sukkuloitava esimerkiksi tulorekisterissä. On osattava sähköiset palvelut, laitteet, sosiaalinen media ja niistä käytettävät lyhenteet. Poliitikot ja tiedotusvälineet jankkaavat kikystä, hytestä ja makusotesta – vaikka tuohon viimeiseen nyt tulikin ehkä tauko. Kaikesta huolimatta, joitakin pieniä edistysaskeleita työ kielellisen saavutettavuuden puolesta on saanut aikaiseksi: – Tarve viranomaiskielen selkiyttämiseen on tunnustettu. – Yleisradio on alkanut lähettää selkokielisiä uutisia. – Yleisradio järjestää selkokielisen vaalikeskustelun 4.4. (Yle Areenassa) – Kela julkaisee vuosittain selkokieliset esitteet eräistä etuuksistaan, muun muassa eläkkeistä. Niistä kerrottiin Eläkeläinen-lehden numerossa 2/2019, sivulla 9. Kela on ilmoittanut julkaisevansa myös selkokieliset verkkosivut. – Jotkut valtion virastot julkaisevat ajoittain selkokielisiä esitteitä ja oikeusministeriö selkokieliset vaaliesitteet. – Selkokielistä kirjallisuutta on julkaistu melko kattavasti kaunokirjallisuudesta tietokirjallisuuteen. – Selkokieli – saavutettavan kielen opas (Leea-Laura Leskelä / Selkokeskus) on ilmestynyt. Opas on tähän asti kattavan selkokieltä käsittelevä teos. TIINA RAJALA Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n koulutussunnittelija. ELÄMÄ S elkokieli on selkeää yleiskieltä helpompi kielimuoto. Kehitysvammaliiton Selkokeskuksen uusimman tarvearvion mukaan siitä hyötyy enemmän kuin joka kymmenes suomalainen. Sen kohderyhmään kuuluu noin 650?000–750?000 suomalaista. Tarpeen arvioidaan kasvavan, koska – Maahanmuuttajien määrä kasvaa. Suomessa asuu melkein 400?000 vieraskielistä ihmistä. – Yli 65-vuotiaiden ikäihmisten määrä kasvaa. Samalla kasvaa esimerkiksi muistisairaiden määrä. – Nuorten lukutaito on heikentynyt. PISA-tutkimuksen 2015 mukaan noin 15 prosentilla suomalaisnuorista on heikko lukutaito. – Aikuisten lukutaitotutkimuksen (PIAAC) mukaan 11 prosentilla työikäisistä on heikko lukutaito. SELKOKIELI ON alun perin tarkoitettu niille ihmisille, joilla on synnynnäinen tarve helpotettuun kieleen. Tarpeen voi aiheuttaa esimerkiksi kehitysvamma, dysfasia, lukivaikeus tai ylivilkkaus (ADHD). Nykyisin selkokieltä tuotetaan myös ihmisen elinaikana tapahtuvan kielitaidon heikkenemisen johdosta. Heikkeneminen voi johtua muistisairaudesta tai esimerkiksi afasiasta. Selkokielestä hyötyvät myös ihmiset, joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi. Selkokeskus ylläpitää Selkokeskuksen neuvottelukuntaa, joka on yhteistyöverkosto selkokielen edistämiseksi. Siinä on edustettuna valtion viranomaisia, yliopistoja ja muita oppilaitoksia, tutkimuskeskuksia, medioita sekä järjestöjä. Myös Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry on mukana neuvottelukunnassa. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii Kotimaisten kielten tutkimuslaitoksen edustaja Ulla Tiililä. SELKOKESKUKSEN TEHTÄVÄNÄ on ensisijaisesti tutkia ja kehittää selkokieltä sekä tukea selkokielisen kirjallisuuden julkaisemista, mutta neuvottelukunta toimii laajemminkin kielellisen saavutettavuuden puolesta. Se kannustaa medioita, viranomaisia ja muitakin toimijoita käyttämään selkeää kieltä, vaikka kyseessä ei olisikaan nimenomaan selkokieleksi määritelty kielimuoto. Saavutettavuudesta puhuttaessa tulee usein ensimmäiseksi mieleen, kuinka helposti ajan saa varattua lääkärille, pääseekö sinne bussilSelkokielen tarve kasvaa Myös tarve viranomaiskielen selkiyttämiseen on tunnustettu. Kotimaisten kielten laitos (Kotus) ja Selkokeskus järjestivät helmikuussa seminaarin, jonka aiheena oli kieli ja syrjäytyminen. Tässä muutamia poimintoja seminaarissa esille tuoduista asioista: › Kieli on läsnä läpi ihmisen elämän ja kaikkialla. Vanhuudessa, kun fyysinen toimintakyky alkaa heikentyä, kieli on tärkeimpiä keinoja pysyä kontaktissa ulkomaailmaan. › Kielen avulla pääsee osaksi yhteisöä sekä osalliseksi tiedosta ja toiminnasta. Toisaalta kielen avulla ihmisiä myös suljetaan tästä kaikesta ulos. Osallisuus, kuuluminen johonkin edellyttää sitä, että ihminen ymmärtää ja kykenee sanoittamaan asioita. › Syrjäytymistä tapahtuu, kun kieli on vieras eikä sen käsitteitä ymmärretä. Siitä seuraa, ettei elämä ole hallittavissa ja ennakoitavissa. Epäoikeudenmukaisiin asioihin ei osata hakea oikaisua. Erityisesti ammattitai virkakielen ilmaisut voivat olla niin vaikeita, ettei asioihin kehdata tai osata tehdä selventäviä kysymyksiä. › Miljoona ihmistä värjöttelee Suomessa tietoyhteiskunnan ulkolaidoilla. Digimaailmassa syrjäytyvät vanhusten lisäksi myös ne, jotka jäävät yhteiskunnassa muutenkin syrjään. › Kielellinen syrjintä kuuluu yhdenvertaisuusvaltuutetun toimialaan. Valtuutettu Kirsi Pimiä on tuonut esille vaikeuden puuttua kielellisen syrjinnän tapauksiin, koska valituksia ei tehdä. › Valituksia tulee lähinnä vain siitä, että asiakas ei ole saanut ruotsinkielistä palvelua. Jos asiakas sen sijaan saa palvelua niin huonolla ja vaikeaselkoisella kielellä, ettei ymmärrä eikä hyödy palvelusta, asiakas kokee itsensä niin tyhmäksi, ettei kehtaa tehdä valitusta. Yhdenvertaisuusvaltuutettu osallistuu neuvottelukunnan kokoukseen toukokuussa. Selkokeskus kannustaa jäsenyhteisöjä lähettämään tuohon mennessä tietoja tapauksista, joissa on havaittu kielellistä syrjintää. Tapauksista voi raportoida suoraan Selkokeskuksen Leea-Laura Leskelälle, leealaura.leskela@kvl.fi. Minäkin voin kerätä mahdollisia tapauksia ja toimittaa niitä Selkokeskukseen. TIINA RAJALA tiina.rajala@elakelaiset.fi Kieli ja syrjäytyminen Kotimaisten kielten laitos (Kotus) ja Selkokeskus järjestivät helmikuussa seminaarin, jonka aiheena oli kieli ja syrjäytyminen. Poliitikot ja tiedotusvälineet jankkaavat kikystä, hytestä ja makusotesta. 38 Eläkeläinen 3/2019
• Lisävuosista on vielä vaikeampi sanoa mitään kuin terveydestä. Erilaisilta tupakointia ja sen lopettamista käsitteleviltä nettisivuilta löytyy kyllä monenlaista laskelmaa. Erään laskelman mukaan minun olisi pitänyt jo olla keskimäärin hyvin kuollut sillä tupakkamäärällä ja sen polttamiseen käytetyillä vuosilla, jotka minulla on takanani. Toisen laskelman mukaan olen saanut pari vuotta lisää elinaikaa lopetettuani nyt verrattuna siihen, että olisin jatkanut polttamista. Tupakoinnin kuluista voi sen sijaan olla varma. Olin laskenut ennen lopettamista, että käytän tupakkaan reilusti yli 200 euroa kuukaudessa. Se on suuri meno eläkeläisen taloudessa. Eivät ne rahat ole nytkään jääneet taskunpohjia polttelemaan, koska muun muassa juuri hartiaja niskakipujen hoito on lisännyt K un tämä lehti ilmestyy, olen ollut tupakoimatta hieman vajaat 8 kuukautta. Se oikeuttanee tekemään jonkinlaisen välitilinpäätöksen. Aika on niin lyhyt, että mitään lopullista en uskalla sanoa nyt, jos koskaan. Pääasiasta, päätöksen pitävyydestä, tässä vain sen verran, että kyllä se on kestänyt. Pari-kolme kertaa siinä pysyminen on ollut vaikeaa, mutta yllättäen ei niin veitsenterällä kuin etukäteen pelkäsin. Ensimmäisessä Tupakatta-jutussa lokakuussa kerroin päätöksen perusteluista ja luokittelin ne neljään ryhmään: 1) terveys, 2) toive muutamasta lisävuodesta, 3) talous ja 4) sosiaalinen paine. Jaotteluq on hyvä seurata tässäkin. Lopuksi nostan esille vielä päätöksen henkiset vaikutukset, joita en osannut laskea motivoivaksi tekijäksi. Terveydestä on tietysti vaikea sanoa mitään varmaa, mutta ainakin ne pienehköt krempat, jotka olin laskenut tupakoinnin tiliin, ovat lieventyneet tai loppuneet kokonaan. Tällaisia ovat toistuvat keuhkoputkentulehdukset, jatkuva nuha, hengityksen krohina ja vinkuminen, varpaiden ja sormien palelu ja muut ääreisverenkierron heikkenemisestä johtuneet oireet. Tupakointia arvelin osasyyksi myös niskaja hartiakipuihin, Ne eivät ole lakanneet, ja lääkärin diagnoosin mukaan minulla on nikamalukko. Taustalla on useampia tekijöitä, joista ilmeisesti pienin ei ole lähes 50 vuotta jatkunut kirjoitustyö. Vaikutukset tällä osa-alueella voinee tiivistää niin, että minulla on nyt parempi yleiskunto kuin ennen tupakoinnin lopettamista. Itse tunnen sen parempana olona. Yhdessä asiassa olen kuitenkin hieman pettynyt. Kuvittelin lopettamisen parantavan makuja hajuaistia. Pientä parannusta on ollutkin ilmassa ja kielen päällä, mutta mitään niin merkittävää en ole tuntenut kuin olin tupakanvastaisten lehtisten perusteella kuvitellut. Syy on ilmeinen: myös hajuja makuaisti heikkenevät iän myötä. Olen siis menettänyt makuja hajuelämyksiä tupakoinnin vuoksi enkä enää voi kokea niitä. TUPAKATTA PEKKA ISAKSSON Kirjoittaja on eläkkeellä oleva Eläkeläiset ry:n tiedotussihteeri, joka lopetti tupakoinnin viime kesänä. Välitilinpäätös: hyvä ja hölmö olo Itsetunto on kuin harakka tervatulla pärekatolla. perheen menoja tänä talvena. Mutta hyvä niin, että talouteen on tullut väljyyttä maksaa ne ilman että on tarvinnut tinkiä suuresti muusta. Entä sosiaalinen paine? Se on siirtynyt muiden harteille. Suvun nuori väki, joka tätä painetta minuunkin kohdisti, on kuitannut ukin toimet luonnollisena asiana. Kukaan viisaana pidettävähän ei tupakoi, joten siitä ei tarvitse tehdä numeroa. Tai oikeastaan paine on saanut minun kohdallani uuden muodon: nyt minun pitää kuulemma komentaa muutkin lopettamaan. Äänensävy ja sanavalinnat ovat jotensakin sellaisia, että onko sinusta ukki mihinkään, kun et pysty toteuttamaan näin järkevää toivetta. Tupakoinnin lopettamisella on ollut muitakin henkisiä vaikutuksia. Voisi kuvitella, että ne ovat yksinomaan myönteisiä. Niin ei ole. Vaikka päätöksen pitäminen on ehkä kohentanut itsetuntoa, on pitkäaikainen tupakointi alkanut tuntua yhä hölmömmältä. Niin, että itsetunto on kuin harakka tervatulla pärekatolla. Kun pyrstö vapautuu, tarttuu nokka ja kun riuhtaisee nokan irti, tarttuu pyrstö. › Tupakatta-blogi on luettavissa osoitteessa www.elakelaiset.fi/blogit. 12 3R F Eläkeläinen 1/2019 39
• YHDISTYKSET MALMILLA JUHLITTIIN 17.3. yhdistyksen ja sen toiminnan kuutta vuosikymmentä. Malmin Eläkeläiset on yksi Eläkeläiset ry:n vanhimmista pakallisyhdistyksistä. Sen perustaminen oli tavoitteellinen tapahtuma, sillä tuolloin oli jo pyrkimyksenä saada maahamme vahva eläkeläisten etujärjestö, joka tarvitsee toimivia paikallisosastoja. Niinpä nimeksikin tuli Eläkeläisten Malmin osasto. joka myöhemmin muutettiin muotoon Malmin Seudun eläkeläiset ja lopulta sitten nykyiseen Malmin Eläkeläiset ry. Toiminnassa keskityttiin alusta alkaen yhteisen kerhon kautta saatavaan asiapitoiseen ohjelmaan ja tietoon niin yhteiskunnasta yleensä kuin eläkeläisiä koskevista aiheista erityisesti. Varainhankinta ja erityisesti Kuntorannan rakentamisen tukeminen olivat jo varhain merkittäviä toiminnan painopisteitä. Yhteisen kerhon ympärille kehittyi hyvin nopeasti laaja harrastustoiminta, josta on muodostunut tämän päivän liki päivittäisen toiminnan verkosto. Oma Työväentalo on tarjonnut loistavat tilat mitä monipuolisimmalle harrastustoiminnalle liikunnasta näyttämöharrastukseen ja pienryhmistä suureen yhteiseen kokoontumiseen saakka. Viitenä päivänä viikossa on säännöllistä toimintaa, joinain päivinä jopa neljä eri ryhmää tai tapahtumaa peräkkäin ja osin samanaikaisestikin. Näihin osallistuu noin 320 henkilöä säännöllisesti, joten hyvin on väki liikkeellä. Jäseniä oli vuoden vaihteessa noin 420. Vapaaehtoisia eri ryhmien ja tapahtumien vastuuhenkilöitäkin on useita kymmeniä. Talouskin on hyvässä kunnossa. Kotisivuilta saa kuvan toiminnasta ja sen laajuudesta (www. malmin-elakelaiset.net). Juhlissa muisteltiin menneitä, saatiin kiitosta ja katsottiin tulevaan. Juhlapuhujana oli Paavo Arhinmäki, järjestön tervehdyksen toi Jan Koskimies ja aluejärjestön Mirja Arajärvi. Muusta ohjelmasta vastasivat Malmin Eläkeläiset ry:n kuoro Malmin Metkat, kansantanssiryhmä Virsut ja yhdistyksen oma sketsikerho esityksellään johtokunnan toiM A A R IT A H O LA Malmilla kuusi ilon vuosikymmentä Xxxxxxxxx xxxxxx xxxxxxxx xxxxxxxxx xxxxxxxxxx On 60 vuotta eletty muistorikkaita hetkiä, / koettu yhdessä upeita luontoja kulttuuriretkiä. /satojen joukossa voimisteltu järjestön historiaa, / teatteria, kulttuuria saatu harrastaa,/ kylpylöissä käyty rentoutumassa / ja kulttuuririennoissa taitoja näyttämässä./ On seisty eduskuntatalon portailla / vaatimassa eläkeläisille oikeuksia. / ja ennen kaikkia vaaleja tivattu ehdokkailta / ihmisenarvoisia oikeita päätöksiä. Onneksi löytyy aina ihmisiä, jotka jaksavat ahertaa toisten puolesta; / johtaa puhetta, laukoa huumoria, kirjoittaa asiat muistiin, kutoa lämpimiä,/innostaa liikkeelle, laulaa ja musisoida. /ja ennen kaikkea keittää kahvia ja leipoa pullia./ Arvo ja kiitos kaikkien näiden toimille. He ovat järjestön PERUSKIVI, toiminnan moottori.” Ote Eevi Kaasisen kirjoituksesta ”Malmin Eläkeläisten 60-vuotistaival”. minnasta tuettuna otteilla eri vuosikymmenten pöytäkirjoista. Nautittavan kertomuksen yhdistyksen toiminnasta oli kirjoittanut Malmin oma ”Grand Old Lady” Eevi Kaasinen, jonka muistot ylettyvät aina yhdistyksen alkuvuosiin saakka. Juhlayleisö sai skumppalasin lisäksi kakkukahvit ja todella maistuvaisen kermakakun saaden näin paitsi mielen virkistystä ja historian havinaa henkiselle puolelleen myös tuhdin annoksen fyysistä mielihyvää makuhermojen ja vatsantäytteen kautta. Emännät osoittivat jälleen sen, missä tällaisen toiminnan todellinen sydän sykkii – keittiössä. ESKO VEPSÄ Yhdistyksen oma kuoro Malmin Metkat johti Juhlamarssin yhteislaulua. KERAVALLA TARVITAAN uusi, kaupungin omistama hoivakoti, todettiin Keravane Eläkeläset ry:n kevätkokouksessa Vanhusten määrä kasvaa nopeasti, ja he elävät yhä pidempään. Samalla kasvaa myös sellaisten huonokuntoisten, etenkin muistisairaiden vanhusten määrä, jotka halustaan ja toiveistaan huolimatta eivät pysty enää asumaan kotona. Kaupungin omistama hoivakoti ei toimi voitontavoittelun periaatteella. Sen toimintaa on myös helpompi valvoa. Yksityisistä hoivakodeista on viime aikoina saatu kuulla järkyttäviä uutisia. Vanhusten hoitoon niin kotona kuin laitoksissa on palkattava nopeasti lisää henkilökuntaa. Ikääntyneet asukkaamme tarvitsevat hyvää hoitoa, virikkeitä ja ulkoilutusta. Ylipäänsä kohtelun on oltava ihmisarvoista elämän loppuun saakka. MAILA HÖLTTÄ puheenjohtaja Keravan Eläkeläiset ry Keravan Eläkeläiset: Vanhuksille ihmisarvoinen elämä KANNANOTTO JUHLAN AIKA 40 Eläkeläinen 3/2019
• ”ONPA PALJON väkeä koolla”, ihmettelivät niin juhlaan seurakunnan tervehdyksen tuonut kirkkoherra Miia Seppänen kuin juhlapuheen pitänyt Suomussalmen kunnanjohtaja Erno Heikkinenkin. Ja syystä; lähes 250 eläkeläistä kaikista Kainuun kunnista oli saapunut viettämään Suomussalmen Eläkeläisten järjestämää talventaittajasijuhlaa Ämmänsaaren Työväentalolle kauniina, aurinkoisena pakkaspäivänä. Kirkkoherra Seppänen sanoi tervehdyksessään yhteisöllisyyden olevan kantava voima. – On tärkeää, että ihmiset osallistuvat erilaisiin tapahtumiin ja hän iloitsi siitä, että vaikka seurakunnan väki on vähentynyt, toiminta on seurakunnassakin säilynyt runsaana. Kunnanjohtaja Heikkinen pohdiskeli ikääntymistä ja sitä, että eläkkeelle siirtymisen ei tarvitse merkitä joutenoloa vaan aktiivista toimintaa, osallistumista – mistä tämäkin päivä täällä kertoo. – On hieno tapa, että eläkeläiset Kainuussa kiertävät kunnasta toiseen yhdistysten juhlissa, hän totesi. Kolmannella sektorilla, yhdistyksillä, järjestöillä on tärkeä tehtävä kunnassa asukkaiden hyvinvoinnin lisäämisessä. Eläkeläiset ry:n Kainuun Aluejärjestön puheenjohtaja Antero Kyllönen kertoi Eläkeläiset ry:n tavoiteohjelmasta Ikäystävälliseen Suomeen. – Kuinka toteutuu tänä päivänä jokaisen ihmisen oikeus arvokkaaseen ja turvalliseen ikääntymiseen , Kyllönen pohdiskeli. PUHEIDEN LOMASSA oli kevyempää ohjelmaa: Seniorilaulajien lauluja, Senioritanssijoiden valssi ja Kalle Moilasen huuliharppumusiikkia. Kuvaelmassa Rakkauden punainen lanka leikiteltiin Suomen kielen ilmaisuilla yhdellä sanalla kun voi olla kaksi eri merkitystä. Rauha esimerkiksi silitti hellästi Toivon päätä…silitysraudalla! Eero Schroderus esitti nauruhermoja kutkuttavalla tavalla kaksi Rosa Liksomin sketsiä:” Mummo leipäjonossa” ja ”Lottovoittaja”. Eero kertoi myös ensi kesän kesäteatterin näytelmästä ”Vesi kielellä”. Ensi-ilta on 14.7.19. Kahvittelun ja/tai palvilihakeiton jälkeen tanssittiin pari tuntia Harri & Coronet -tanssiyhtyeen tahdissa. EIJA LAAKSO Talven selkä taitettiin isolla joukolla Senioritanssijat valssin pyörteissä Suomussalmen Eläkeläisten juhlassa. Utajärvellä hiihdettiin vanhaan malliin Utajärven urheilukentällä lauantaina 16.3. pidetyssä Retrohiihtotapahtumassa oli osallistujia ainakin kymmeneltä kylältä esittelemässä eri hiihtotyylejä ja -asuja. Tapahtuman järjestäjien joukossa oli Utajärven Eläkeläiset ry, jonka teltalla kentän laidalla makkara, kahvi ja munkit tekivät kauppansa. Yhdistyksen varapuheenjohtaja Martti Saarenpää toimi retronäytöksen juontajana, puheenjohtaja Kaisu Rämet tuomaristossa. Utajärven hiihtotapahtumassa myös muisteltiin suuren suosion saaneita puistohiihtoja ja muista entisajan hiihtotapahtumia. 1970-luvun Utajärven maakuntaviestijoukkueen hiihtäjiä kukitettiin. Lapsille oli tapahtumassa omat kisansa ja hevosajelua. TEKSTI JA KUVAT TUOMAS TALVILA – Hiihtotapahtumaa varten paistettiin 200 munkkia, kertoi Utajärven Eläkeläisten puheenjohtaja Kaisu Rämet. Ja kun Eläkeläiset talkoilivat viikonloppuna myös parissa muussa tilaisuudessa, tarjoilujen kokonaissaldoksi muodostui 500 kuppia kahvia. – Ei voi muuta sanoa kuin että olen suunnattoman kiitollinen kaikille, jotka jaksoivat talkoilla, Rämet totesi. Utajärven Eläkeläiset ry:n varapuheenjohtaja Martti Saarenpää toimi retrohiihtonäytöksen juontajana. Makkara, kahvi ja munkit tekivät kauppansa Utajärven Eläkeläisten teltalla. TOIMINTA Eläkeläinen 3/2019 41
• Juhlayleisö sai nauttia muun muassa Rudolf ”LImppu” Lindbladin stadin slangilla esittämistä runoista. YHDISTYKSET LEMPÄÄLÄN ELÄKELÄISET ry:llä on takanaan tiukan toiminnallinen vuosi. Kuljun työväentalolla pidetyssä kevätkokouksessa vahvistettiin toimintakertomus, jossa saatettiin kertoa aktiivisuudesta sekä kerhoina ja toimintaryminä että matkoina ja vierailuina. Kuljussa kävi vuoden aikana lähes 300 vierasta ystäväyhdistyksistä. Kuljulaiset tekivät kaikkiaan 13 vierailua yhdistyksiin, kulttuuri-ja muihin tapahtumiin sekä matkakohteisiin. Matkoilla oli 234 osallistujaa. Yhdistyksen muussa toiminnassa osallistujakertoja oli hieman vajaa 2 000. Toiminta jatkuu vilkkaana myös loppukeväällä ja kesänkin yli. Edessä on muun muassa virkistysmatka Pärnun kylpylään sekä teatterimatka Porin kirjuriluodolle 6.7. Siellä nähdään Pokka pitäänäytelmä. Ilmoittautua voi Maisalle puh. 0400628421. Kesällä pelataan myös petankkia. Jo kesän alussa valmistaudutaan kohtamaan petankkihaaste Kävelypässien ryhmältä, joka tänä kesänä aikoo kävellä Tampereelta Helsinkiin ja käy tervehtimässä Lempäälän Eläkeläiset ry:n jäseniä Kuljun työväentalolla todennäköisesti 31.5. PEKKA ISAKSSON Lempäälässä takana tiukka toimintavuosi Lempäälän Eläkeläiset kokousti Kuljun työväentalolla. P EK K A IS A K S S O N TOIMINTA Tupa täynnä Kaarelan 45-vuotisjuhlassa JUHLAN AIKA Kun luoteishelsinkiläinen Kaarelan Eläkeläiset ry vietti 45-vuotisjuhliaan, Kaarelantie 86:n kerhohuone tupsahti täyteen iloista väkeä. – Alunperin ajattelimme viettää tätä yhdistyksen merkkipäivää normaalin kerhotoiminnan puitteissa, mutta kylläpä kannatti järjestää nämä juhlat, ihasteli yhdistyksen puheenjohtaja Heikki Hietanen. Kaarelan Eläkeläisten ohjelmaan kuuluu mm. jokakeskiviikkoinen kerho, keilausta ja sauvakävelyä. Kaarelan Laululintuset tarjoaa mahdollisuuden laulamiseen. Ja korttikerho kokoontuu keskiviikkokerhon jälkeen. › www.kaarelanelakelaiset.fi TUOMAS TALVILA TU O M A S TA LV IL A 42 Eläkeläinen 3/2019
• TARVE YHTEISTYÖHÖN ja sen kehittämiseen yhdistysten kesken nousi esille Eläkeläiset ry:n Savon Aluejärjestön Ylä-Savon alueen yhteistoimintaelin Ylä-Savon Ringin kokouksessa helmikuun alussa Kiuruvedellä. Mukana tilaisuudessa olivat Eläkeläiset ry:n järjestösuunnittelija Anu Mäki Helsingistä, Savon Aluejärjestön puheenjohtaja Sirkka Jeulonen Kuopiosta sekä 21 Ylä-Savon yhdistysten edustajaa. Anu Mäki painotti yhdistystoiminnan jatkumisen merkitystä ja toimintojen kehittämistä, koska Suomessa on lähes 1,6 miljoonaa eläkeläistä, joista vain noin 300 000 kuuluu eläkeläisjärjestöihin. –Tulevaisuudessa tarpeet eläkeläisten edunvalvontaan lisääntyvät entisestään. Eläkeläisköyhyyden ja eläkeläisten yksinäisyyden lisääntyminen asettavat eläkeläisjärjestöille tulevaisuudessa valtavan haasteen, johon eläkeläisjärjestöjen on syytä varautua. Sirkka Jeulonen kertoi Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlavuoden tapahtumista. Savon Aluejärjestö osallistuu Varkauden Kuntorannassa järjestettävään juhlavuoden tapahtumaan kesäkuun alussa. Valtakunnallinen pääjuhla on Kulttuuritalolla Helsingissä 4.12. Osallistumisesta pääjuhlaan ja muihin juhlatilaisuuksiin ilmoitetaan myöhemmin paikallisyhdistyksissä. Ylä-Savon Ringin alueella on tulossa useita yhteisiä tilaisuuksia, joissa tapaamme ja vaihdamme kuulumisia yhdistysten toiminnasta sekä vietämme yhteistä aikaa. Seuraavan kerran Ringin yhteinen kokoontuminen on syyskuussa Sonkajärvellä. MARJA-LEENA KÄRKKÄINEN KANNANOTTOJA Väkivallan ja välinpitämättömyyden on loputtava VIIME AIKOINA ovat toistuneet uutisissa ryöstöt ja väkivallanteot vanhuksia kohtaan. Varsinkin yksin asuvien vanhusten turvattomuus on voimistunut jo siinä määrin, että pelko ajaa jättämään oman asunnon, vaikka toimintakyky vielä mahdollistaisi kotona asumisen. Rangaistusasteikon pitää olla niin ankara, että se ehkäisee vanhusten joutumisen rikosten uhreiksi. Lieventäviä seikkoja ei voi olla puolustuskyvyttömien uhrien ryöstöissä. Vanhusväestö kokee myös rakenteellista väkivaltaa nyky-yhteiskunnassa. Eläkeindeksi on epäoikeudenmukainen. Eläkkeen verotus on ankarampi palkkaverotusta. Palveluja on karsittu ja niiden hintoja nostettu ja eläkeläisalennuksia poistettu. Avoimet pankkipalvelut on lopetettu ja siirretty vanhusten rahat digitaalisen asioinnin taakse monen vanhuksen omin avuin saavuttamattomiksi. Digitalisointi syrjäyttää vanhuksia myös monilla muilla tavoin. Asumisen aiheuttamat perusmaksut/siirtomaksut ovat varsinkin yksin asuville korkeat. Laitoshoitona annettava hoito lakisääteisine maksuineen on kuntien toimesta lähes lopetettu ja siirrytty villin hinnoittelun palveluasumiseen pyrkimyksenä saada vanhuksien hoivasta ja hoidosta mahdollisimman suuri hyöty. Hoidon laatu on liian usein mennyt ala-arvoiselle asteikolle. Vanhusväestö ei enää voi nauttia hyvinvointiyhteiskunnasta, jonka se itse sotavuosien jälkeen rakensi ja jonka aikana vanhusväestöä kunnioitettiin järjestämällä kuntien toimesta hyvä hoito ja huolenpito. Nyt meillä on aika herätä ja vaatia tasa-arvoisia mahdollisuuksia olla yhteiskunnan jäseniä. Emme halua olla minkäänlaisen ryöstön kohteena Eläkeläiset ry:n Pohjanmaan Aluejärjestön kevätkokous Keneltä ja mistä rahat vanhusten hyvään ja turvalliseen hoivaan? OLEMME HUOLISSAMME vanhusväestön hyvästä ja turvallisesta hoivasta. Vanhusväestön määrä lisääntyy kovaa vauhtia 2040 mennessä. Hoivan järjestäminen ei voi pohjautua mielikuviin vaan todellisiin käytettävissä oleviin resursseihin. Tarvitaan tietoa siitä, minkä osuuden hoidosta hoidettavat maksavat ja paljonko kunnat, mahdolliset sote-piirit ja valtio maksavat. On selvitettävä, mikä on julkisen ja yksityisen rahan osuus hoidossa ja investoinneissa. Tarvitaan tieto siitäkin, kuinka suuri osa rahoista palautuu veroina ja muina tuloina kunnille ja valtiolle ja paljonko yksityisten yritysten omistajille. Kun resurssien rinnalle asetettujen palveluiden taso, määrä, hoidettavien ja hoitajien kokemukset voidaan tehdä järkeviä päätöksiä toiminnan järjestämiseen ja kehittämiseen. Eläkeläiset ry:n Kaakkois-Suomen Aluejärjestön kevätkokous TOIMINTA Yhteistyön kehittäminen tapetilla Ylä-Savossa A IM O M U R S U Naistenpäivää juhlittiin Pielavedellä Ylä-Savon eläkeläiset järjestivät Naistenpäivän juhlan Suojalassa 8.3. Järjestelyissä vetovastuu oli Keiteleen Eläkeläisillä. Ohjelmaa esittivät Keiteleen lisäksi Iisalmen , Kiuruveden ja Sonkajärven Eläkeläiset. Järjestäjät olivat tyytyväisiä kun väkeä saapui paikalle 130 henkeä. Keiteleen Eläkeläisten puheenjohtaja Matti Vesterinen kertoi naistenpäivän syntyhistoriaa. Hän myös esitti puheessaan, että nyt järjestetystä tapahtumasta voitaisiin tehdä perinne järjestämällä se vuosittain Savon Aluejärjestön alueella. Muistutus tietotekniikkakyselystä Eläkeläiset ry suunnittelee jatkoa tietotekniikkaopastusta antaneelle Verkko ja vempaimet -toiminnalle. Haluamme saada suunnitelmamme tueksi näkemyksiä ja tietoja ihmisiltä, joita toimintamme ensisijaisesti koskettaa. Meitä kiinnostaa myös mielipiteenne tietotekniikan vaikutuksesta yhteiskuntaamme. Kartoitustamme varten lähetimme yhdistyskirjeen 3 mukana kyselyn, johon pyydämme yhdistysten johtokunnan jäseniä vastaamaan ja lisäksi keräämään vastaukset noin kymmeneltä muulta ihmiseltä. Pyydämme palauttamaan kyselyn 12.4. mennessä Eläkeläiset ry:n toimistolle, Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki. Eläkeläinen 3/2019 43
• 103 vuotta 21.4. Toivo Tirri, Jyväskylä 94 vuotta 14.8. Mirjam Salminen, Loimaa 92 vuotta 12.5. Voitto Santala, Pihlava 13.8. Anelma Virtanen, Pihlava 91 vuotta 30.5. Helge Lietzein, Loimaa 90 vuotta 17.3. Helmi Tikka, Lohja 14.4. Eino Peltoharju, Jurva 18.4. Kaarlo Piippola, Pello 22.4. Toini Juuso, Pello 23.4. Osmo Kirveennummi, Kaarina 8.5. Väinö Puuronen, Kajaani 21.5 Hanna Särkelä, Reisjärvi 22.5. Anja Jokisuo, Pihlava 15.7. Lilja Lehtonen, Halikko 16.8. Anja Maria Repo, Kajaani 85 vuotta 2.4. Terttu Anneli Moilanen, Kajaani 20.4. Ella Makkonen, Joensuu 21.4. Terttu Vennonen, Lohja 26.4. Ulla Väisänen, Kaarela 30.4. Eila Mäkelä, Kaarina 10.5. Olavi Pietikäinen, Hyrylä 21.5. Pauli Armas Hannus, Martinniemi 4.6. Leila Lahtinen, Kaarina 29.6. Anne Järvinen, Hyrylä 13.7. Veikko Seppänen, Suomussalmi 22.7. Ilse Rosnell, Pihlava 7.8. Urho Syrjälä, Loimaa 11.8. Aino Stenroth, Kotka 80 vuotta 3.4. Jorma Torvi, Korso 9.4. Eljas Lahti, Kaarina 21.4. Erkki Antero Juutinen, Kajaani 22.4. Heikki Riipi, Sodankylä 27.4. Leila Pulkkinen, Tikkurila 29.4. Alpo Långvik, Pyhtää 6.5. Terttu Viinamäki, Nakkila 17.5. Seija Pajunen, Pihlava 21.5. Osmo Karvonen, Ivalo 23.5. Pertti Tanninen, Hyrylä 25.5. Pirkko Aalto, Loimaa 7.6. Altti Heinonen, Nakkila 11.6. Marja Virtanen, Pihlava 25.6. Maire Irene Tolonen, Kajaani 29.6. Tuula Leppänen, Kaarina 30.6. Silja Kyllikki Moilanen, Kajaani 9.7. Antti Alisaari, Nakkila 9.7. Anita Ellevi Nikkinen, Martinniemi 13.7. Aino Keränen, Suomussalmi 17.7. Helvi Laine, Loimaa 22.7. Terho Ristimäki, Loimaa 29.7. Erkki Häyrinen, Kaarela 31.7. Toivo Kiventerä, Martinniemi 3.8. Maija Oksala, Hyrylä 5.8. Ritva Nordlund, Tikkurila 7.8. Jorma Lehtola, Halikko 8.8. Aila Järvinen, Kaarina 8.8. Saara Salin, Pihlava 19.8. Sanelma Tauriainen, Suomussalmi 25.8. Sylvi Jarhia, Hyrylä 28.8. Taisto Kivioja, Suomussalmi 75 vuotta 25.3. Erkki Latvasto, Korso 4.4. Kirsti Ahvenjärvi, Kajaani SYNTYMÄPÄIVIÄ Hopearanta Juhlatilat vuokrattavana Hopearanta on Heinolan Eläkeläiset ry:n jäsenistön kesäkauden vapaa-ajan viettopaikka 8 km päässä Heinolan keskustasta. Tiloihin kuuluu erillinen rantasauna, juhlatila ja astiasto on mitoitettu 120 hengelle. Tilojen vuokraus: Osoite Vasikkasaarentie 54 A Tilavuokra Viikonloppu (pe 9.00 su 18.00) 600,00€ Yksi vuorokausi 250,00€ Lisätiedot/varaukset: Eino Lepistö puh. 040 8611804 sähköposti: eikka1.lepisto@gmail.com Pyhäjärven Eläkeläiset ry Luotorannan kesäpaikka Lomakylämme sijaitsee PARKKIMAJÄRVEN rannalla, valtatie nro 4:ltä viitta ITÄRANTA, Itärannantie 890. Kalastaa saa Pyhäjärven kalastusluvalla. Soutuvene ja uimapaikka. 3 kpl kesäkäyttöön tarkoitettua mökkiä. Luotorannan mökkejä vuokrataan Eläkeläiset ry:n jäsenille sekä muillekin halukkaille. Huom Pyhäjärven Eläkeläiset ry:n jäsenille 20 % alennus. › Mökki nro 1 Petipaikkoja 6, keittiö, mikro, jääkaappi, ruokailuvälineet, TV. 60 € vrk, 150 € viikonloppu, 250 € viikko, 600 € kuukausi. › Mökki nro 2 Petipaikkoja 5, varusteet samat kuin nro 1. 50 € vrk, 100 € viikonloppu, 145 € viikko, 500 € kuukausi. › Mökki nro 3 Petipaikkoja 2, minikeittiö, jääkaappi, mikro. 35 € vrk, 75 € viikonloppu, 120 € viikko, 360 € kuukausi. Asuntovaunu/-auto, sähköliitännällä 25 euroa / vrk Puulämmitteisen saunan käyttö kuuluu vrk:n hintaan Erillinen wc-rakennus ja grilli. www.pyhajarvenelakelaiset.com Luotoranta avoinna 1.6.2019 – 30.9.2019. Lisätietoja ja varaukset: mökkimestari Erkki Jauhiainen, 0400 680904 sekä Armas Niemi, 0400 689735 Hakunilan Eläkeläiset onnittelee toukokuun loppuun mennessä tänä vuonna 95, 80, 75 ja 70 vuotta täyttäneitä/täyttäviä jäseniään. Tervetuloa kerhotapahtumaan torstaina 23.5 2019. 95 vuotta Jaakko Winter 80 vuotta Pekka Rusanen, Raili Tavisalmi 75 vuotta Seija Halonen, Erkki Jarva, Tuula Kudjoi, 70 vuotta Anja Miettinen, Sinikka Strandberg 13.12.1959 PERUSTETULLA Oulun Eläkeläiset ry:llä on juhlavuosi. Järjestön 60-vuotisjuhlaa vietämme elokuussa Oulussa yhdessä Jokilaaksojen, Lapin ja Kainuun yhdistysten kanssa järjestetyssä tilaisuudessa. Tiistaina 6.8. aloitetaan kävelykatu Rotuaarilla kaikille avoimella tilaisuudella, sitten päivällä lappilaisten ohjelmaa Toppilan Möljällä ja lavatanssit yhdistyksemme kesäpaikassa Vaaskelassa kruunaavat päivän. Alueellinen Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhla pidetään keskiviikkona 7.8.Toppilan Möljällä, Oulun Eläkeläiset kokoontuu viikoittain Aleksinkulmaan maanantaikerhoon klo 10. erilaisten luentojen ja oman ohjelman merkeissä. Kevätja syysmyyjäisissä on tarjolla edullisesti ruokaa, leivonnaisia ja askartelukerhon tuotteita. Koskelankylän Walolla järjestetään tansseja joka torstai ja kerran kuukaudessa sunnuntaisin. Kesän ajaksi toiminta siirtyy kokonaan Vaaskelaan. Siellä tanssitaan torstaisin ja sunnuntaisin klo 13-16. Keskiviikkona on yhdistyksen toimintapäivä. Askartelukerho jatkaa toimintaansa myös kesän aikana, samoin tanhu-ja tanssiryhmät jatkavat harjoituksia Vaaskelassa. Yhteislauluja karaoketilaisuuksia mahtuu myös kesän kalenteriin. Vappuna ja juhannuksena juhlitaan sitten isommalla porukalla. Vuoden aikana teemme retkiä niin lähelle kuin kauemmaksikin. Vaaskelaa vuokrataan myös ulkopuolisille, yhteystiedot löytyvät kotisivuiltamme. Yhdistyksen puheenjohtaja on Sulo Penttilä, varapuheenjohtaja Väinö Pitkälä ja sihteeri Toini Väyrynen. Monipuolisen toiminnan mahdollistaa aktiivinen vapaaehtoisjoukko. Tervetuloa iloiseen porukkaan! RITVA EILOLA Oulun Eläkeläisillä vilkas juhlavuosi TOIMINTA 44 Eläkeläinen 3/2019
• Joensuun Eläkeläiset ry Raija Rissanen Kajaanin Eläkeläiset ry Eeva Riitta Huovinen Kiimingin Eläkeläiset ry Sylvi Ruokolainen Juhani Katiska Kolarin Eläkeläiset ry Aune Marjatta Friman Kurun Eläkeläiset ry Maila Terttu Kaakkolammi Helmi Maria Kaitajärvi Lohjan Eläkeläiset ry Sylvi Maria Helander Paltamon Eläkeläiset ry Sakari Kemppainen Pihlavan Eläkeläiset ry Sirkka Santala Sylva Wallin Pudasjärven Eläkeläiset ry Sisko Marjatta Granlund Raahen Eläkeläiset ry Raimo Armas Siniluoto Ruoveden Eläkeläiset ry Veikko Ilmari Häyrynen Matti Ensio Lukula Julkaisija Eläkeläiset ry Päätoimittaja Jan Koskimies Toimitussihteeri Tuomas Talvila Tilaukset ja osoitteenmuutokset Anna Autio puh. 020 743 3610 anna.autio@elakelaiset.fi Lehti ilmestyy vuonna 2019 6 kertaa. Tilaushinta kotimaahan 30 euroa/vuosikerta Muut Pohjoismaat 40 e/vsk, muut maat 50 e/vsk Toimitus ja toimisto Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Puh. 020 743 3610 elakelainen-lehti@ elakelaiset.fi Ilmoitushinnat 1,90 euroa / pmm Ilmoitusmyynti Tmi Johanna Pelto 040 9030 141 johanna@johannapelto.fi Syntymäpäivät ja poisnukkuneet, syysja kevätkokousilmoitukset Anu Mäki, 040 839 7699 anu.maki@elakelaiset.fi ISSN-L 0355-8290 ISSN 0355-8290 (painettu) ISSN 2242-3338 (verkkolehti) I-Print, Seinäjoki 2019 Puheenjohtaja Martti Korhonen Varapuheenjohtaja Marja Leena Makkonen Toimisto Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki elakelaiset@elakelaiset.fi www.elakelaiset.fi Toimisto palvelee ark. klo 9-15. Jäsenpalvelu Soittoaika kello 9-12, puhelin 020 743 3610: jäsenmaksut, osoitteenmuutokset, kurssienja jäsentapahtumien ilmoittautumiset, Eläkeläinen-lehden tilauk set. Muina aikoina pyydämme käyttämään henkilökunnan suoria puhelinnumeroita. Jäsenmaksut ja tukimaksut IBAN FI11 8000 1800 3273 56 Muut maksut: IBAN FI11 1012 3000 0714 70 Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@ elakelaiset.fi Toiminnanjohtaja Jan Koskimies 040 747 0776 Jäsenvastaava Anna Autio 044 751 1030 jäsenrekisteri, yhdistysrekisteri materiaalitilaukset Henkilöstöja talousvastaava Heli Grönroos 050 529 0399 kirjanpito, laskutus, ostoja myyntireskontra, palkanlaskenta Aluetyön suunnittelija Anna Eskola 044 751 1031 yhdistysverstastiedustelut Järjestösuunnittelija Anu Mäki 040 839 7699 Eläkeläinen-lehden syntymäpäivät ja poisnukkuneet, syysja kevätkokousilmoitukset Koulutussuunnittelija Tiina Rajala 040 582 4319 kulttuurija koulutustoimintaan liittyvät asiat (ilmoittautumiset jäsenpalvelun kautta) Monikulttuurisuustyön suunnittelija Eva Rönkkö 040 501 3599 Tiedottaja Tuomas Talvila 050 570 9716 Eläkeläinen-lehden toimittaja Koordinaattori Marja-Liisa Hirn juhlavuoden valokuvanäyttelyn koordinaatttori 044 7631 482 Kuntorannantie 14 78400 Varkaus Myyntipalvelu 017 560 1403 tai 0400 403 669 myynti@kuntoranta.fi POISNUKKUNEITA 6.4. Heikki Tauriainen, Kemijärvi 13.4. Kari Järvinen, Kaarina 13.4. Tauno Heikkinen, Suomussalmi 15.4. Pertti Tolonen, Suomussalmi 16.4. Juho Alatalo, Pello 19.4. Taimi Laila Klemetti, Kajaani 21.4. Hilkka Kyllönen, Suomussalmi 25.4. Esko Rönkkö, Tikkurila 4.5. Tarja Seppänen, Malmi 6.5. Paavo Kovalainen, Suomussalmi 8.5. Anneli Elo, Pyhtää 10.5. Heikki Remes, Korso 17.5. Terttu Koskinen, Pyhtää 23.5. Esteri Romppainen, Suomussalmi 24.5. Sirpa Syrjänpää, Korso 27.5. Taisto Tammela, Haukipudas 28.5. Tuula Naski, Nakkila 30.5. Erkki Leppänen, Kaarina 30.5. Anneli Lindholm, Kaarina 30.5. Eila Kemppainen, Suomussalmi 11.6. Ulla Kyllönen, Suomussalmi 23.6. Esa Rauhamaa, Pihlava 10.7. Keijo Alhonen, Loimaa 11.7. Eero Korhonen, Korso 13.7. Ritva Seppälä, Lohja 14.7. Leena Rautio, Pello 25.7. Tauno Kankaanpää, Loimaa 6.8. Heimo Liimatainen, Tikkurila 13.8. Leila Joensuu, Pihlava 26.8. Aili Moilanen, Suomussalmi 3.9. Rauni Löllö, Kaarela 6.9. Pirjo Tuominen, Kaarina 7.9. Voitto Muikku, Suomussalmi 70 vuotta 20.2. Janne Körkkö, Oulu (OTE) 17.3. Seija Lehtonen, Tapuli 10.4. Timo Vähähaka, Pihlava 12.4. Eero Timonen, Kiiminki 13.4. Terttu Kukko, Kaarela 19.4. Irma Helena Lampinen, Kajaani 8.5. Heino Raappana, Pello 11.5. Marjatta Korpi, Tapuli 16.5. Martti Poutanen, Kaarela 21.5. Terttu-Leena Pyyhtiä, Kaarina 23.5. Terttu Tolonen, Kajaani 24.5. Marja Kyllikki Nieminen, Vammala 27.6. Sirpa Koski, Halikko 30.6. Marja Töyrylä, Pyhtää 18.6. Marjatta Kesäläinen, Kaarina 2.7. Irma Kyllikki Murtoperä, Kajaani 17.7. Veijo Nieminen, Nakkila 27.7. Rune Ekonoja, Pello 3.8. Vesa Laaksonen, Kalajoki 4.8. Sirkka Vilokki, Tikkurila 12.9. Raija Katariina Laine, Nakkila 65 vuotta 23.5. Esko Koivisto, Kalajoki 6.4. Toimi Lipponen, Oulu 7.4. Elli Krapu, Kalajoki 20.4. Anna-Liisa Juntunen, Suomussalmi 24.5. Kari Härö, Pello 14.7. Irja Koivumaa, Pello 18.7. Olavi Lehtinen, Pihlava 22.7. Eija Kemppainen, Suomussalmi 18.8. Tatjaana Kyllönen, Suomussalmi 21.8. Heikki Kurkela, Loimaa 29.8. Tapio Kuparinen, Pihlava Heikki Antero Mikkola, Ykspihlaja 60 vuotta 20.5. Sirkka Mannisto, Kaarina Numero ilmestyy aineisto lehdelle viimeistään 3 huhtikuu 4.4. 11.3. 4 syyskuu 12.9. 19.8. 5 lokakuu 17.10. 23.9. 6 joulukuu 19.12. 25.11. Vuoden 2019 aikataulut Eläkeläinen-lehden aikataulut Eläkeläinen 3/2019 45
• Tilaa maksuton sähköinen uutiskirje osoitteesta www.uutiskirje.elakelaiset.fi Eläkeläiset ry kehittää viestintäänsä. Jäsenlehtemme Eläkeläinen ilmestyy ulkoasultaan ja sisällöltään uudistuneena järjestön 60-vuotisjuhlavuonna 2019. Paperilehti ja yhdistysposti säilyvät järjestön viestinnän pääkanavina. Niiden lisäksi tarjoamme sähköisen uutiskirjeen. Liittymällä uutiskirjeen sähköpostilistalle saat paperisen Eläkeläinen-lehden ilmestymiskertojen välilläkin tärkeää, mielenkiintoista ja tuoretta tietoa siitä, mitä järjestössämme ja muualla tapahtuu ja mitä ikääntymispolitiikasta puhutaan. Uutiskirje ilmestyy kerran kuukaudessa. Joko olet tilannut Eläkeläinen-lehden uutiskirjeen? 1/4 Josluetviestinmieluumminselaimella,klikkaatästä Liikettäjakulttuuriaeläkeläisten parissavuodesta1959 Eläkeläinen-lehdenuutiskirje3/2019 Kansanedustajaehdokkaatkannattavat eläkeläisköyhyydenvähentämisohjelmaa Eläkeläisetry:n,EläkeliitonjaEläkkeensaajienKeskusliiton eduskuntavaaliehdokkailletekemänkyselynvastaajista85prosenttiaonsitä mieltä,ettäSuomeentarvitaaneläkeläisköyhyydenvähentämisohjelma,jossa tehdääntasokorotuksiakansaneläkeeseen. Luelisää 2/4 SeuraaEETU:nvaalipaneeliasuorana lähetyksenätorstaina21.3. EläkeläisliittojenetujärjestöEETUryjärjestäätorstaina21.3.klo12–14 eduskuntavaalipaneelinKansallismuseonaudiotriossaHelsingissä.Paneeliin onkutsuttueduskuntapuolueidenpuheenjohtajat.Tilaisuudenjuontaa eläkkeelläolevatoimittajaUntoHämäläinen(HS,politiikantoimituksenexpäällikkö). Vaalipaneeliaonmahdollistaseuratasuoranaverkkolähetyksenäalla olevastalinkistä. Lähetysalkaatorstaina21.3.noinklo12. Katsolähetystä Tulemukaan Jyväskylän tanssipajaan MaksutonyhdenpäivänLiikumme tanssien-pajapidetäänJyväskylässä 3.4."Tanssipajoissaniluotanaitoon jailoiseentunnelmaansekä tekemisenriemuun",sanoo opettajammeMarjoÖrn(kuvassa). Luelisääjailmoittaudu Utajärvellähiihdettiin vanhaanmalliin UtajärvenRetrohiihtotapahtumassa oliosallistujiaainakinkymmeneltä kylältä.jajärjestelyissävahvasti mukanamyösUtajärvenEläkeläiset ry, Katsokuviatapahtumasta › Näin tilaat: 1. Mene osoitteeseen www.uutiskirje.elakelaiset.fi 2. Kirjoita sähköpostiosoitteesi sille varattuun kohtaan. 3. paina oranssia ”tilaa”-nappia. › Liityttyäsi postituslistalle saat ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen Eläkeläinen-lehden maksuttoman uutiskirjeen kerran kuussa. › Uutiskirjeen tilaus ei sido sinua mihinkään eikä uutiskirjeen postituslistaa käytetä muihin tarkoituksiin. Eläkeläinen-lehden tilauksesi jatkuu koko ajan normaalisti riippumatta siitä oletko sähköisen uutiskirjeen postituslistalla vai etkö. › Uutiskirje on maksuton. 46 Eläkeläinen 3/2019
• KRYPTO RISTIKON 2/2019 RATKAISU Krypton 3/2019 ratkaisut on lähetettävä 1. kesäkuuta mennessä osoitteella: Eläkeläinen-lehti Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Kuoreen ei saa panna tehtävän ratkaisun lisäksi muuta postia järjestölle tai lehdelle. Kuoreen on kirjoitettava sana KRYPTO. Ristikon 2/2019 oikein ratkaisseiden joukosta onnetar nosti seuraavat nimet: Maija Leinonen, Vaajakoski ja Anna-Liisa Toropainen, Oulu. Onnittelut voittajille! 3/2019 Ratkaisijan nimi Osoite Postitoimipaikka SEURAAVASSA NUMEROSSA Eläkeläinen-lehden numero 4 ilmestyy 12. syyskuuta Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlalehti ilmestyy 16. toukokuuta Eläkeläinen 3/2019 47