• Räsänen esittää käänteistä starttirahaa Demarinuoret helpottaisi yritysten sukupolvenvaihdosta ...5 Lisäjoustoihin suhtaudutaan kielteisesti Työelämän kysymykset kiinnostavat äänestäjiä ...3 Rinne haluaa lisärahaa perustienpitoon ...4 120 vuotta T I I STAI 3. M aa liskuu TA 201 5 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?? N:o 31, 007427-15-10 ? Hinta 1,20 e (sis.alv) Kari Hulkko Demokraatin 120-vuotisjuhlassa tavattiin tuttuja ja pantiin asioita kuntoon Onnea ja pitkää ikää! ...12?13
• 3.3. Nimipäivät tänään: Kauko (ruots.) Torbjörn Uutiskertaus Aurinko nousee: Helsingissä 7.12 Oulussa 7.20 Aurinko laskee: Helsingissä 17.52 Oulussa 17.40 0...2 1...2 Nimipäivät huomenna: Ari, Arsi, Atro (ruots.) Adrian, Atro 2...3 Uutiset Demokraatti.fi 3 ?Sunnuntai on ollut jälleen yhtä vaalikoneisiin vastaamista. Välillä sitä miettii, että palveleeko vaalikoneiden tolkuton määrä ketään.? 4?5 6?7 SAK:n kysely: Työ vaalien keskiössä Kuusi kymmenestä kieltäisi nollasopimukset, Demarinuoret esittää käänteistä starttirahaa, pääkirjoitus Sote ei yksin sotke kuntien taloutta, Turvallisuuspolitiikka huomioon kiinteistökaupoissa Avaus 8?11 12?13 14?15 Joona Räsänen Twitterissä ?Suomen bkt supistui taas viime vuonna (?0.1 %). Olisiko oikea aika laajalle julkisten investointien ohjelmalle?? Antti Alaja Twitterissä n varikon kaikki noin 300 asentajaa, ja vastaavia toimia oli myös Oulussa, Tampereella ja Kouvolassa. Kiista koskee työntekijäpuolen mukaan esimerkiksi arkipyhäkorvauksia ja vuosilomapäivien laskentaa. Tanskassa lentoyhtiö SAS:n lakossa olleet matkustamotyöntekijät palaavat töihin. Yhtiö oli uhannut irtisanoa ne n työntekijät, jotka eivät aloita töitä puoleenpäivään mennessä. Työtuomioistuin oli julistanut lakon laittomaksi. Norjassa Norwegian-yhtiön norjalainen tytäryhtiö Norwegian Air Norway saatetaan lehtitietojen mukaan hakea konkurssiin, jos lentäjälakko ei muuten ratkea. Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry uskoo, että helmikuun puolessavälissä Ukrainaan sovittu tulitauko saadaan pitämään päivien sisällä. n Kerry ja Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ovat neuvotelleet Ukrainan tilanteesta Genevessä. Lavrov vakuutti puolitoistatuntisten neuvottelujen jälkeen, että tulitauko lujittuu hetki hetkeltä ja että raskasta aseistusta vedetään pois rintamalinjoilta. Venäjällä useat lehdet arvioivat oppositiopoliitikko Boris Nemtsovin surman muuttaneen maata perusteellisesti. Kommersant-lehden mukaan murhan n herättämä reaktio oli yhtä poikkeuksellinen kuin Nemtsov itse oli poliitikkona. Työpaikan löytämisestä maksetaan palkkio Sote ratkaistiin Demokraatin juhlassa VR:n asentajien ulosmarssi ei VR:n mukaan ole vaikuttanut junaliikenteeseen. Ulosmarssiin osallistuivat Helsingin Päivä kuvana Lehtikuva / Finavia Oyj Uuden Venäjän ideapark, Täysi tupa juhli Jani Uhleniusta Arki 16?17 19 20 SDP:lle ei kelpaa kakkospaikka Hämeessä, sarjakuvat, yhdistystoiminta, Radio ja TV Pilvi Torstin kolumni Päiväunien aika? Helsinki-Vantaan lentokenttä tarjoaa ensimmäisenä Euroopassa matkustajille mahdollisuuden levähtää kentällä GoSleepuniputkissa. Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Ville Wallin Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: ? Helsinki, Uusimaa, ? Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0522 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus ? Tampere Uutistoimitus (02) 277 0477 ? Vaasa Ilmoitusmyynti (06) 317 4104 ? Mikkeli (03) 212 9455 Uutistoimitus 050 5543430 toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi Lisätietoja: www.demari.fi varhaisjakelu: ? Pohjanmaa, varhaisjakelu: ? Tampere ja ympäristö: ? Muu Suomi: puh. 0200 30011 puh. 0200 55888 puh. 0800 96675 puh. 0200 71000
• UUTISET 3.3.2015 3 ??Ehdokkaan ei kannata hylätä kolmikantaa SAK:n kysely: Työ vaalien keskiössä Työelämän kysymykset kiinnostavat kansaa eduskuntavaalien alla. SAK:n TNS Gallupilla tammikuussa teettämässä kyselyssä lähes puolet eli 46 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että ehdokkaan näkemykset työelämän kehittämisestä ovat erittäin tärkeitä omassa äänestyspäätöksessä. Melko tärkeänä asiaa pitää vielä 40 prosenttia. Samalla enemmistö kyselyyn vastanneista suhtautuu kielteisesti talouden kasvun nimissä ehdotettuihin työelämän lisäjoustoihin. Kaksi kolmesta jättäisi myös tukematta ehdokasta, joka kannattaa palkka-alea tai työaikojen pidentämistä. Valtaosa suomalaisista eli 74 prosenttia jättäisi myös tukematta ehdokasta, joka sallii yritysten palkata henkilöstöä työehtosopimuksissa sovittua pienemmällä palkalla. Myös yrittäjistä 62 prosenttia ajattelee näin. Selvä enemmistö vastaajista on sitä mieltä, että työelämän pelisäännöistä on sovittava palkansaajien, työnantajan ja valtion kesken. Lähes neljä viidestä suomalaisesta jättäisi äänestämättä ehdokasta, jolle perinteinen kolmikantainen sopimismalli ei kelpaa. Työttömyysturvan heikentämisen tyrmää yli 70 prosenttia vastaajista. Kaikkein kielteisimmin suhtauduttiin irti- sanomissuojan poistamiseen. Useampi kuin neljä viidestä ei hyväksy kajoamista irtisanomissuojaan. Enemmistö vastaajista ei hyväksyisi yhtäkään heikennyksistä, jos ne kohdistuisivat häneen itseensä. Silti noin kolmannes olisi valmis palkanalennukseen. Hyvätuloiset kokoomuslaiset äänestävät Tutkimukseen osallistuneista 60 prosenttia kertoi äänestävänsä varmasti ja 26 prosenttia melko varmasti. Keskimääräistä useampi toimihenkilö, yrittäjä ja eläkeläinen arvioi itsensä varmaksi äänestäjäksi. Työ Työ ttö myy stu Ei rva pal kka -al ell e Rane Aunimo Demokraatti Työttömät, opiskelijat ja työväestöön kuuluvat sen sijaan suhtautuvat äänestämiseen selvästi epäilevämmin. Varmimmin äänestävät hyvätuloiset ja kokoomusta kannattavat. Tutkimukseen haastateltiin 1 003 vastaajaa 12.?27. tammikuuta. Virhemarginaali on keskimäärin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Kuusi aihealuetta erottui Pitkin vuotta on arvailtu, mitkä kysymykset nousevat lopulta ratkaiseviksi tämän kevään eduskuntavaaleissa. SAK:n kysely antaa vauhtia keskusteluun. Kuusi aihealuetta erottui: sosiaaliturva, työelämä, hyvinvointipalvelut, veropolitiikka, turvallisuuspolitiikka ja ulkopolitiikka. Suuria aiheita, joista irtoaisi paljon pienempiäkin osia. Kun ehdokkaan valinnassa esimerkiksi turvallisuuspolitiikkaa pitää erittäin tärkeänä 38 prosenttia vastaajista, Suomen Natojäsenyyttä pitää erittäin tärkeänä vain viidennes. Sama viidennes pitää maahanmuuttopolitikkaa erittäin tärkeänä. Näin erityisesti perussuomalaisia äänestävien ja 25?34-vuotiaiden joukoissa. Kyselun mukaan ehdokkaan imagolla ei ole ainakaan ratkaisevaa merkitystä. Vain joka kymmenes mainitsee kysymyksen erittäin tärkeänä. Kaikkein kielteisimmin suhtauduttiin irtisanomissuojan poistamiseen.
• 4 3.3.2015 UUTISET Lehtikuva / Roni Rekomaa Suomalaisista 58 prosenttia haluaisi kieltää nollatuntityösopimukset lailla, kertoo Operaatio Vakiduuni -kampanjan teettämä kyselytutkimus. Kuva kampanjan järjestämästä mielenilmauksesta Helsingissä 28. helmikuuta. ??Kysely: Kuusi kymmenestä kieltäisi nollasopimukset Kansalaisaloitteen takana on jo 17 000 Kansanliike Operaatio Vakiduuni jatkoi launtaina kampanjansa päätapahtumassa Helsingissä allekirjoitusten keräämistä kansalaisaloitteeseen nollatuntityösopimusten kieltämiseksi kokonaan. Jo viime perjantaina nimiä oli koossa seitsemisentoistatuhatta ja lisää tuli Narikkatorilla Palefacen vauhdittamassa tapahtumassa. Nimien kerääminen alkoi tammikuussa ja jatkuu heinäkuuhun. Jos aloite saa vähintään 50 000 nimeä taakseen, se saa eduskuntakäsittelyn. Operaatio Vakiduuni -kampanjan teettämä kyselytutkimus kertoo, että kuusi kymmenestä suomalaisesta kieltäisi nollatuntityösopimukset lailla. Lakia vastustaa neljännes vastaajista. Kyselyyn vastanneista yrittäjistä lain tuoman kiellon takana on 45 prosenttia. Nollatuntisopimukset ovat työsopimuksia, joissa vähimmäistyöaikaa ei ole määritelty ja se voi olla viikossa myös pyöreä nolla. Kansalaisaloiteen taustalla olevan Operaatio Vakiduunin ovat perustaneet SAK-laiset nuorisoryhmät. Laki halutaan muuttaa niin, että viikottaiseksi vähimmäistyöajaksi määritellään vähintään 18 tuntia. Kampanja-aktiivi Mika Kolehmainen sanoo, että nollasopimuksia tehdään liian usein työntekijän suojaksi säädettyjen lakien kuten irtisanomissuojan kiertämiseksi. Hän on iloinen, että yrittäjistä lakia kannattaa suurempi osa kuin sitä vastustaa. ? Yritysten pärjääminen hyvällä liikeidealla ei ole kiinni työehdoilla kikkailusta. Sitou- Timo Vainio Demokraatti tunut henkilöstö on avain tuottavuuteen ja menestykseen, Kolehmainen sanoo. Vakiduunin nettikyselyn toteutti tammikuussa TNS Gallup. ?Työntekijät ja työnantajat tarvitsevat nollasopimuksia? Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n työmarkkina-asiantuntija Mika Kärkkäinen sanoo, että nollasopimuksia on olemassa, koska niille on tarvetta. ? Niitä tarvitsevat sekä työntekijät että työnantajat. Jos tällaiset työsuhteen muodot kiellettäisiin, työ jäisi yksinkertaisesti tekemättä. Tilalle ei syntyisi kokoaikaista työtä, hän perustelee EK:n sivuilla. Kärkkäinen sanoo, että nol- lasopimuksissa on se etu, että työntekijä voi itse päättää, ottaako hän tarjotun työvuoron vastaan vai ei. ? Työntekijän ei ole aina mahdollista sitoutua kiinteään työaikaan. Varsin usein ?nollatuntilaiset? ovat opiskelijoita. Toisaalta kenellä tahansa saattaa silloin tällöin olla tarvetta hankkia lisäansioita tekemällä satunnaista työtä. Ne ovat myös väylä kokoaikaiseen työhön ja hyvä tapa varsinkin nuorille kerryttää työkokemusta. Kärkkäisen mukaan ?joustaviin työn tekemisen muotoihin on tarpeita luonnollisesti myös työnantajapuolella?. Nämä tarpeet johtuvat tyypillisesti kysynnän ja tuotannon ennakoimattomuudesta ja esimerkiksi henkilöstön äkillisistä sairastumisista. Rane Aunimo Demokraatti Rinne pohtii: Vielä 200 miljoonaa vuodessa lisää perusväylänpitoon Valtiovarainministeri, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne haluaa tuntuvasti lisärahaa perustienpitoon, kertoo Pirkanmaan Päivä. Rinne on huolissaan rapautuvasta tieverkosta, joka hänen mukaansa kohta haittaa jopa yritystoimintaa maassa. ? Valmistelen paraikaa kehystä, ja siellä on nyt noin 600 miljoonaa euroa vuosittain uusiin infrahankkeisiin. Mietin, pitäisikö sen päälle laittaa vielä 200 miljoonaa vuodessa lisää perusväylänpitoon, jossa on järkyttävä korjausvelka, Rinne sanoi Tampereella maanantaina. Rinteen mielestä tiestön rapautuminen alkaa pian vaikeuttaa myös yritystoimintaa, muuallakin kuin kasvukeskuksissa. Rinne sanoo, että seuraavalla vaalikaudella tulisi liikennepolitiikka ja rakennettu ympäristö siirtää yhteen ja samaan ministeriöön. ? Asiat hajautuvat nyt turhan paljon ja tuottavuuden näkökulmasta tehoja jää saa- matta. Jollakin tavalla kokonaisuuteen voisi linkittää myös TEM:n elinkeinopolitiikkaan liittyvät asiat. Myös rakennussuojelu kuuluisi kokonaisuuteen. Demokraatti
• UUTISET 3.3.2015 5 Antti Vuorenrinne Pääkirjoitus Antti Vuorenrinne Venäjä-suhteiden uudet haasteet Nemtsovin murha Moskovassa sai aikaan nykyoloissa jopa poikkeuksellisen reaktion Venäjällä. Muistomarssien kymmeniintuhansiin noussut osallistujamäärä kertoo ainakin sen, että Venäjällä on edelleen oppositio, joka vastustaa maan johdon nykyistä Ukraina-politiikkaa. Jää nähtäväksi onko liikehdinnästä mainittavia seurauksia. Viime aikoihin asti Venäjän päämediat ovat johdonmukaisesti lietsoneet Ukrainan nykyjohdon vastaista ilmapiiriä ja korostaneet vastakkainasettelua Venäjän ja läntisen maailman välillä. Arkkivihollisena nähdään yhä edelleen Yhdysvallat ja sotilasliitto Nato, joka Venäjällä koetaan helposti Yhdysvaltojen politiikan jatkeeksi. Venäläisen oppositiopoliitikon Boris Joona Räsäsen mukaan käänteinen starttiraha olisi helppo keino sitouttaa luopuva yrittäjä auttamaan uutta yrittäjää toiminnan alkutaipaleella. noin 1500 yrityksessä vuosittain Demarinuoret esittää käänteistä starttirahaa vanhan yrittäjän välillä tehtäisiin mentorointisopimus, johon molemmat osapuolet sitoutuisivat. ? Yrityksen omistajanvaihdos on eräs yrityksen elinkaaren kriittisimmistä vaiheista. Oikein suoritettuna se antaa uutta potkua yritykselle, mutta huolimattomasti valmisteltuna saattaa katkaista terveenkin yrityksen elämän aivan suotta, Räsänen muistuttaa. Joona Räsänen korostaa, että käänteinen starttiraha olisi helppo keino sitouttaa luopuva yrittäjä auttamaan uutta yrittäjää toiminnan alkutaipaleella. Ilmapuntari Tuulee joka suunnasta. Viron parlamentti- vaaleissa paikalliset demarit tulivat hiukan takapakkia. Puoluetta johtaa Sven Mikser. Onko nimi enne? Googlen kääntäjä kertoo Eesti Öhtulehden jutussa Sven Mikserin nimen suomeksi: Sven Sekoittaja. viimeistään tuonut uusia haasteita myös Suomen Venäjä-politiikkaan. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö muistutti Demokraatin haastattaelussa (27.2.), että Juho Kusti Paasikiven tai hänen jälkeensäkään tulleiden presidenttien ulkopolitiikan linjoista ei voida johtaa yleispätevää ohjetta nykytilanteeseen. Tilanne on taas kerran uusi. Ukrainan kriisi on tulehduttanut myös Venäjän ja EU:n välisiä suhteita ja EU:n jäsenenä Suomi on niissä suhteissa osapuoli. Näissä puitteissa Suomella on kuitenkin ollut mahdollisuuksia toimia välittäjän tai vähintäänkin viestinviejän roolissa ja tätä asemaa presidentti Niinistö on käyttänyt hyväksi. Suomen ja Venäjän presidenteillä on erimielisyyksistä huolimatta asialliset puhevälit, mikä on arvokas asia. Mikäli Ukrainan kriisi jatkossakin määrittelee Venäjän, EU:n ja Yhdysvaltojen välisiä suhteita, voidaan ennustaa pitkähköä viileää kautta. Aselepo ja sen pitävyys ovat vasta kukonaskelia. Varsinaiset ongelmat ovat vasta edessä ja ne ovat isoja. Presidentti Niinistö huomautti haastattelussa, että jotain voitaisiin kenties rakentaa sen varaan, että sotilaallisesta ja poliittisesta kriisistä huolimatta osapuolten välillä on yhä edelleen taloudellisia suhteita. Ennen sitä pitää kuitenkin paljon tapahtua poliittisella tasolla sekä Venäjällä että Ukrainassa. Kaiken muun ohella pitää ratkaista Itä-Ukrainan alueiden tuleva asema ja lopulta tullaan myös Krimin kysymykseen. Ukrainan kriisi on ??Sukupolvenvaihdos on edessä Demarinuorten puheenjohtaja Joona räsänen esittää käänteistä starttirahaa helpottamaan yritysten omistajanvaihdoksia. ? Käänteisen starttirahan turvin omistajanvaihdostilanteissa luopuva yrittäjä voisi jäädä entiseen yritykseen ?mentoriksi? auttamaan uutta yrittäjää toiminnan alkutaipaleella, hän perustelee. Käänteinen starttiraha voisi hänen mielestään olla nykyisen starttirahan suuruinen ja se maksettaisiin luopuvalle yrittäjälle henkilökohtaisena veronalaisena tulona. Tuen saamiseksi uuden ja n n n ? Näin yhdenkään yrityksen ei tarvitsisi kaatua siksi, että yrittäjä vaihtuu, pohtii Räsänen. Suomen yrityskenttä on murroksessa ja lähivuosina Suomessa tulee joka vuosi myyntiin lähes 3 000 yritystä sen takia, että yrittäjä on jäämässä eläkkeelle. Sukupolvenvaihdos on edessä noin 1500 yrityksessä vuosittain. Räsänen uskoo, että järjestely madaltaisi varmasti myös nuorten kynnystä lähteä yrittäjäksi, kun edellisen yrittäjän tuki olisi alussa tarjolla. Demokraatti n n n viileneminen on lisännyt myös kotimaista keskustelua siitä, miten kriisien mahdolliseen leviämiseen tulisi varautua. Oman puolustuskyvyn lisäksi on haettu lähempää yhteistyötä Ruotsin kanssa. Presidentti Niinistö korosti Demokraatin haastattelussa myös EU:n jäsenyyden tuomaa turvallisuusulottuvuutta. On hyvä kysymys, voiko EU katsoa sivusta, jos siihen kuuluva alue joutuu hyökkäyksen kohteeksi tai valloitetuksi. Aihe sivuaa vahvasti kysymystä Naton jäsenyydestä. Tässä Niinistö jatkoi Ylen haastattelussa (28.2.) viisaan varovaisella linjalla. Jäsenyyttä ei poissuljeta, mutta siihen päätyminen edellyttää kansanäänestystä. Nykytilanteessa Naton jäsenyys toisi ilmiselviä rasitteita Suomen ja Venäjän suhteisiin. On hyvä kysyä, pitääkö meidän ehdoin tahdoin ilmoittautua joukkoon, jota Venäjällä propagoidaan päävihollisena. Toisaalta ei liene Venäjän yksinoikeus määritellä, mitä Naton rauhaan kuuluu. kansainVälisen poliittisen ilmaston antti.vuorenrinne@demari.fi Pilvipeite rakoilee? Ulkomaita myöten on rie- muittu siitä, kuinka Suomen kansa osoitti avarakatseisuutensa valitsemalla euroviisuedustajaksi keharibändi Pertti Kurikan nimipäivät. Toivottavasti siitä on enää lyhyt askel seuraavaan vaiheeseen, jossa nämä samat nimby-ihmiset lakkaisivat puuhailemasta vastustusadressia aina kun kehitysvammaisten asuntolaa tai palvelukeskusta suunnitellaan sijoitettavaksi heidän lähikulmilleen. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Antti Vuorenrinne
• 6 3.3.2015 UUTISET ??Turvallisuuspolitiikka huomioon kiinteistökaupoissa Demarikansanedustaja: Pääasia, että hallituksessa on herätty Kansanedustaja Suna Kymäläinen (sd.) kiittää puolustusministeri Carl Haglundia (rkp.) ?heräämisestä kiinteistökauppojen arkeen?. Kymäläinen kannustaa Haglundia toimiin valtioneuvoston jäsenenä. ? On korkea aika toimia. Valmistelun tueksi on olemassa tuore kansalaisaloite EU- ja EFTA alueiden ulkopuolisten kiinteistökauppojen rajoittamisesta. Aloitteesta löytyy kriittisenkin lukijan kammattavaksi ? väitän ? paras tähän mennessä laadituista tilannekuvauksista sekä parannusehdotukset nykyiseen lakiin. Haglund sanoi aiemmin maanantaina, että lainsäädäntöä tulee kehittää niin, että valtio voi tarvittaessa lunastaa kiinteis- töjä, jos siihen on turvallisuuspoliittisia intressejä. Maanpuolustuskurssin avajaisissa puhunut Haglund sanoi, että ulkomaalaisten tekemät kiinteistökaupat on huomioitava eri tavalla kuin ennen, Itä-Ukrainan esimerkin vuoksi. ? Itse asiassa odotin sisäministeri Päivi Räsäsen (kd.) ulostuloa asiasta jo aiemmin lupauksiensa mukaisesti, mutta puolustusministerin huomio asian tärkeydestä on todella tärkeää. Pääasia on, että hallituksessa herätään vihdoin ja ohjeistetaan virkamiehet valmisteluun, sanoo Kymäläinen. ? Huomattavaa on, että Haglund perusteli havahtumistaan median esiin nostamilla tapauksilla. Nimenomaan näissä talkoissa leveät hartiat ovat tarpeen. Siksi on myös hyvä, että meillä on julkinen sana, mikä uskaltaa kirjoittaa valppaasti myös turvallisuuspolitiikan epäkohdista, jatkoi Kymäläinen kansalaisaloitekiertueensa yleisötilaisuuden yhteydessä Lappeenrannassa. Demokraatti Sote ei yksin sotke kuntien taloutta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n pääjohtaja Juhani Eskola, johtaja Markku Pekurinen ja ylijohtaja Marina Erhola ottivat maanantaina osaa jälleen päiviä pyörineeseen sote-keskusteluun. He sanovat yhteisessä kirjoituksessaan laitoksen verkkosivuilla, että suurelta osalta medialta ja monilta kommentaattoreilta on jäänyt noteeraamatta että valtiovarainministeriön sote-laskelmien mukaan uudistus on kuntaverovaikutukseltaan veroneutraali. Johtajien mielestä laskelmia on kommentoitu osin harhaanjohtavasti. ? Kaavailtu sote-uudistus ei rasita kokonaisuudessaan kuntataloutta päinvastoin kuin valtionosuusuudistus ja valtionosuuksien leikkaukset. Toki yksittäisten kuntien kohdalla näiden kolmen yhteisvaikutukset voivat olla suuria, mutta valtiovarainministeriön laskelmien mukaan sote- uudistuksen osuus jää perin pieneksi. Kolmikko mainitsee yhtenä esimerkkinä mediassa ?eniten kärsivänä? esitellyn 1 856 asukkaan Pertunmaan, jonka kunnallisveron nousupaineesta 72 prosenttia johtuisi muusta kuin sotesta. Viron reformipuolue ei ota keskustaa pääkumppanikseen liseksi miellettyyn keskustaan ja ilmoittaneet, etteivät lähtisi hallitukseen sen kanssa. Pääministerin mukaan Viro jatkaa tähän asti menestyksekkäällä tiellään. Hän painotti, että reformipuolueella on nyt vastuu muodostaa tehokas ja Viron puolia pitävä hallitus. Reformipuolue voi valita pääkumppanikseen joko nykyisen hallituskumppaninsa sosialidemokraatit tai konservatiivisen IRL:n. (STT) Viron pääministeri Taavi Roivas sanoo uutistoimisto BNS:n mukaan, ettei hänen parlamenttivaalit voittanut reformipuolueensa lähde hallitukseen toiseksi eniten ääniä keränneen keskustapuolueen kanssa. Roivas kertoi Viron yleisradioyhtiölle antamassaan haastattelussa toivovansa, että myös muut oppositiopuolue keskustan kanssa ennen vaaleja yhteistyöstä kieltäytyneet puolueet pitävät sanansa. Muut puolueet ovat suhtautuneet nihkeästi Venäjä-mie- Kuntien uusi valtionosuusjärjestelmä tuli voimaan tämän vuoden alusta. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko (kok.) sanoi eilen, että valtionosuusuudistus oli välttämätön, koska valtionosuusjärjestelmä ei ollut enää oikeudenmukainen useiden osittaisuudistuksien vuoksi. ? Valtionosuusuudistus sai poikkeuksellisen paljon kannatusta kuntakentältä. Taas odotetaan Sote-esitys on nyt eduskunnan perustuslakivaliokunnassa, joka jatkaa sote-asian käsittelyä Jeffrey Hamilton tänään. Ennakkotiedon mukaan asiasta käydään huomenna vain valmistavaa keskustelua. Perustuslakivaliokunta linjasi kaksi viikkoa sitten, että sote-lakiesitystä on muutettava merkittävästi, koska se rikkoo perustuslakia. Viime viikolla sosiaali- ja terveysvaliokunta esitti ratkaisuksi niin sanottua yksiportaista kuntayhtymämallia. Perustuslakivaliokunnan annettua muutosehdotuksista lausuntonsa sosiaalija terveysvaliokunta tekee tarvittavat päätökset asiasta. THL:n johtajien mukaan uudistuksen lykkääminen ei ratkaise uudistustarpeen taustalla olevia perusongelmia vaan kärjistää niitä. ? Päätöksen siirtäminen ei hidasta päivääkään väestön ikääntymistä, ei ikääntymisestä johtuvaa palvelutarpeiden eikä menojen kasvupaineita. Rane Aunimo Demokraatti Ruotsin kuningaspari saapuu valtiovierailulle Suomeen Ruotsin kuningaspari aloittaa tiistaina kolmipäiväisen valtio- vierailunsa Suomessa. Virallinen vastaanottoseremonia järjestetään Pohjoisesplanadilla Presidentinlinnan edustalla klo 11.00. Kuningasparin ohjelmaan kuuluu muun muassa valtion johdon ja elinkeinoelämän edustajien tapaamisia, vierailu Lappeenrantaan sekä käynti UPM:n Kaukaan tehtaalla. Ruotsin kuninkaalliset ovat vierailleet Suomessa eri yhteyksissä, mutta valtiovierailulla Kaarle XVI Kustaa kävi viimeksi vuonna 2003. Presidentti Sauli Niinistö teki valtiovierailun Ruotsiin toimikautensa alussa huhtikuussa 2012. Vierailuseurueessa on mukana Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström ja opetusministeri Gustav Fridolin sekä yritysjohtajien valtuuskunta. Vastaanottoseremonia aiheuttaa muutoksia liikennejärjestelyihin tiistaina, kun liikenne linnan edustalla katkaistaan noin 10.40?11.15 väliseksi ajaksi. (STT) VR: Asentajien ulosmarssi ei vaikuttanut junaliikenteeseen VR:n asentajien ulosmarssi maanantaina ei VR:n mukaan vaikuttanut junaliikenteeseen. Ulosmarssiin osallistuivat Helsingin varikon kaikki noin 300 asentajaa, ja vastaavia toi- mia oli myös Oulussa, Tampereella ja Kouvolassa. Jyrki Fahlström Raidealan ammattilaisten osasto 25:stä kertoi STT:lle, että ulosmarssin syynä on työnantajan yksipuolinen tapa tulkita työehtosopimusta aiemmasta käytännöstä poikkeavalla tavalla. Kiista koskee esimerkiksi arkipyhäkorvauksia ja vuosilomapäivien laskentaa. Se on Fahlströmin mukaan riitautettu jo aiemmin, mutta neuvottelut asiasta eivät ole edenneet. VR:n henkilöstöjohtajan Timo Koskisen mukaan ulosmarssi tuli työnantajalle yllätyksenä. Kiistanalaisissa asioissa on hänen mukaansa kyse normaalista yrityksen kehittämisestä. (STT)
• UUTISET 3.3.2015 7 Itäväylän iltakoulu Suunnittele Demokraatille oma postimerkki Yhteisiä unelmia vuodesta 1895. Torstaina 5.3. klo 18-20 Herttoniemen säätiön kerhotiloissa, Näätätie 21 Mitä vaalien jälkeen? Kommentaattorit ennakoivat Ennakoijina keskustelun virittäjät: Tarmo Ropponen, emeritustoimittaja Matti Linnanahde, emeritustoimittaja Tilaa ihmiselle. Tervetuloa kaikki Suomen lähitulevaisuuden suunnasta kiinnostuneet! Pitkän ja ansiokkaan tiedonvälityksen 120-vuotisjuhlavuotemme kunniaksi julistamme avoimen, lehden nimeä kantavan juhlapostimerkkikilpailun. Herttoniemi Lähetä ehdotuksesi osoitteeseen postimerkki@demari.fi Kilpailuaika on 27.2.?17.4.2015. Postimerkin tekniset vaatimukset on kerrottu postin nettisivulla www.posti.fi/henkiloasiakkaat/kortitjakirjeet/postimerkit/omakuvapostimerkki/ TurvalliseT rajaT ?näkökulmia rauhaan Kilpailun voittaja julkaistaan 30.4. Demokraatin vappunumerossa. Pääpalkintona on viikonloppumatka Berliiniin. Kaikkien osallistujien kesken arvomme lisäksi lahjakortin elokuun lukijaristeilylle Tukholmaan. Keskiviikkona 4.3. klo 18-19.30 Paasitorni, Juho Rissanen -sali AlustAJAt Piirun verran punaisempi. Vapaa pääsy. Tervetuloa! ? EERo HEinäluomA, eduskunnan puhemies ? sEPPo KääRiäinEn, puolustusvaliokunnan vpj ? ilKKA KAnERvA, ulkoasiainvaliokunnan jäsen Keskustelua ohjaa merja Ylä-Anttila Parasta autollesi, nyt ilman omavastuuta Liittokasko on ammattiliittojen jäsenille räätälöity kattavin autovakuutuksemme. Se on tarkoitettu sinulle, joka haluat parasta ja laajinta turvaa autollesi. Se sisältää paljon erinomaisia ominaisuuksia, mm. ainutlaatuisen bonusedun ja laajan sijaisautovakuutuksen. Bonus etu Laaja sijaisautovakuutus Bonusetu syntyy, kun olet ajanut kolme vuotta ilman kolarivahinkoa. Bonus ei putoa vahingon sattuessa, kuten perinteisissä autovakuutuksissa. Saat käyttöösi sijaisauton, kun oma autosi on korjattavana esimerkiksi kolarointivahingon takia tai kun matkasi keskeytyy teknisen vian vuoksi. Toimitamme sijaisauton paikan päälle ja voit jatkaa matkaasi saman tien. Jos kolarivahinko kuitenkin sattuu, seteli kattaa vielä vahingonkin ilman omavastuuta. Osta Liittokasko ja hyödynnä etu. Osallistu! Voit voittaa liput itsellesi +10 ystävällesi Napapiirin sankarit 2 -elokuvan Turvan omaan ennakkonäytökseen tai radio-ohjattavan ralliauton turva.fi/kaskokatsastus Tule käymään, soita tai jätä yhteydenottopyyntö netissä (etua ei saa verkkokaupasta). Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinen vakuutusyhtiö ja tarjoamme erityisesti ammattiliittojen jäsenille etuja ja räätälöityjä tuotteita. Palvelemme numerossa 01019 5110 ma?pe 8?18 sekä verkossa osoitteessa www.turva.fi 255x180_Liittokasko_Demokraatti_03032015.indd 1 23.2.2015 13:04:28
• 8 3.3.2015 AVAUS Työvoimapalveluiden ostopalveluiden idea on, että henkilöstöpalveluyritys saa palkkion vasta kun se on onnistunut löytämään työttömälle vakituisen työpaikan avoimilta markkinoilta. Työnvälittäjä ostaa palveluja yksityisiltä firmoilta Työpaikan löytämisestä maksetaan palkkio ? Työvoimapalveluissa on nähty, että sitä paremmin syntyy tuloksia, mitä enemmän on käyttää aikaa työttömän ja toisaalta yrityksen tarpeiden määrittelyyn. Varsinais-Suomen ely-keskuksen johtaja Kimmo Puolitaival sanoi näin Demokraatin haastattelussa jo viime elokuussa pohdittaessa, miten löytää työlle tekijänsä ja tekijälle palkanmaksaja. Tulosten teko on käynyt yhä vaikeammaksi. Aikaa palveluille ei tunnu löytyvän. Työministerin esikunnasta sanotaan nyt talvella, että vaikeassa työttömyystilanteessa kaikki mahdolliset keinot on katsottava. Yksi niistä on kokeilu, jossa työnvälitystä ulkoistetaan yksityisille yrityksille. Pilotteina toimivat Uudenmaan ja Pirkanmaan te-toimistot, jotka ostavat palveluja yhteensä viideltä yksityiseltä firmalta. Peruspohja julkisella puolella Syksyllä ulkoistamista suunniteltaessa hanke herätti vähintäänkin epäilyksiä niin te-toimistoissa kuin palkansaajajärjestöissäkin. Keskustelun ytimessä oli se, miksi te-toimistoille ei anneta niiden tarvitsemia voimavaroja, ?Kaikkea tässä yhteiskunnassa olevaa osaamista ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista haalia pelkästään julkisilla palveluilla tuotettaviksi.? jotta palvelut saataisiin pelamaan. Henkilöstö on vähentynyt ja rahoitus on tiukkaa. Työministerin esikunnasta kerrotaan nyt, että kokeilujen alettua suhtautuminen on muuttunut. Tarkkoja lukuja onnistumisista Uudellamaalla ja Pirkanmaalla ei ole olemassa. Päätöksiä laajentamisesta muualle maahan ei ole tehty. Oulussa Nokian ja Microsoftin isojen irtisanomisten jäljiltä ja kokemuksin on alkamassa Euroopan globalisaatiorahojen avulla oma hanke. ? On punnittu sitä, että kaikkea tässä yhteiskunnassa olevaa osaamista ei välttämättä ole eikä ole tarkoituksenmukaista yrittääkään haalia pelkästään julkisilla palveluilla tuotettaviksi, ministerin esikunnasta kerrotaan. ? Peruspohja tavoitteiden määrittelyineen työvoimapalveluissa pysyy edelleen itsestäänselvästi julkisella puolella, mutta ajatuksena on avautua te-siiloista ympäröivään maailmaan. Tuloksesta maksetaan Innovatiivisena linjauksena markkinoidaan sitä, että ostopalveluissa ei makseta toimenpiteistä vaan tuloksista. Yksityinen henkilöstöpalveluyritys saa tilinsä vasta, kun on onnistunut löytämään työttömälle vakituisen työpaikan avoimilta markkinoilta. Korvaus on alta kaksituhatta euroa onnistumiselta. Työttömän ei yksityisten yritysten projekteihin tarvitse lähteä eikä niihin muutenkaan pääse kuka tahansa. Ehdot esimerkiksi työttömyyden kestosta ovat Uudellamaalla ja Pirkanmaalla erilaiset. Kauppalehden mukaan uutta palvelua käyttäneet ovat olleet lähinnä työttömiksi joutunutta keskijohtoa ja erilaisia asiantuntijoita.
• AVAUS 3.3.2015 9 Kuvat Kari Hulkko ?Yksi työkalu muiden rinnalla ? vaarojakin on? ? On hyvä, että kokeillaan kaikenlaista. Tämä pitää nähdä yhtenä työkaluna muiden rinnalla. Pääasia on, että saadaan ihmisiä välitetyksi töihin. Työttömien valtakunnallisen yhteistoimintajärjestön (TVY) puheenjohtaja Jukka Haapakoski sanoo kuulleensa julkisen työnvälityksen ulkoistamisen kokeiluista. Hän sanoo, että kokeiluista on tehtävä jälkeenpäin tarkka analyysi. Haapakoski näkee vaarana, että vaikeimmin työllistettävät jäävät jatkossakin te-toimistoille, joiden ?väki ja toimipisteet ovat vähentyneet?. ? Pääpaino on siirtynyt sähköisiin palveluihin. Vaarana on, että työttömät saavat entistä etäi- sempää, standardisoitua palvelua, eivät enää tarvittavaa henkilökohtaista palvelua. TVY:n puheenjohtaja näkee pilottihankkeissa vaarana sen, että yksityiset yritykset toimivat niiden kanssa, joita on helpompi viedä eteenpäin, jotka ehkä muutenkin olisivat saaneet työpaikan. Oikeana Jukka Haapakoski pitää sitä, että yrityksille maksetaan tuloksista, pysyvän työpaikan löytämisestä avoimilta markkinoilta. ? Kohderyhmillä on vissi ero. Kysymys on siitä, keitä yritykset välittävät töihin. Onko kyse niistä työttömistä, jotka muutenkin siirtyvät työstä työhön vai onko tarkoitus tukea pitkäaikaistyöttömien työnvälitystä. Timo Vainio Demokraatti timo.vainio@ demari.fi
• 10 3.3.2015 AVAUS Korkeastikoulutettujen työttömien määrä on tällä vuosikymmenellä tuplaantunut 40 000:een. Korkeakoulutettu on työnvälityksen väliinputoaja Työttömyys on Suomessa jatkanut kasvuaan. Samalla kokonaiskuva työttömyydestä on muuttunut. Esimerkiksi korkeastikoulutettuja on työttömien joukossa huomattavasti enemmän kuin ennen. Määrä on tällä vuosikymmenellä tuplaantunut 40 000:een ja heistä joka neljäs on ollut vailla työtä vähintään vuoden. Julkisen työnvälityksen ulkoistamisen projekteissa ei kuitenkaan ole kyse korkeastikoulutetuista. ? Niitä ei ole räätälöity meitä varten, ei todellakaan, asiantuntija Ida Mielityinen Akavasta sanoo. Te-toimistot eivät kuitenkaan ole pystyneet vastaamaan korkeastikoulutettujen erityisongelmiin uuden työpaikan haussa. Osaamista ei ole ollut, koska korkeastikoulutettujen työttömyys on ollut vähäistä eikä heidän työllistymisensä ole ollut te-toimistojen osaamisen varassa. ? He ovat omaehtoisesti pystyneet työllistymään avoimille työmarkkinoille itsenäisesti. Kun työttömyys on kasvanut nopeasti viimeiset viisi vuotta, tilanne on muuttunut, Mielityinen sanoo. Kun määrä kasvaa, se muuttuu myös erilaiseksi. Joukossa on paljon muitakin kuin tohtoreita, joiden heidänkin työttömyys on kasvussa. Ida Mielityinen sanoo, että esimerkiksi tohtoriksi väitellyt ei töitä hakiessaan osaa markkinoida omaa osaamistaan, kun sitä ei ole koulutuksessakaan opetettu. Ongelmia on työnantajillakin. On ennakkoluuloja eikä työnhakijan osaamisia aina tunnisteta. Korkeastikoulutetun on edelleen helpompi työllistyä kuin vähemmän kouluttautuneen tai opintonsa kokonaan kesken jättäneen. Pulmat ovat korkeastikoulutetuilla erilaisia kuin vaikkapa metallimiehellä, jonka oma osaaminen on ehkä jo vanhentunut eikä vastaa sitä, mitä työnantaja nyt hakee. Mielityinen sanoo, että Akavan tavoite on, että löydetään palveluntarjoajia, joilla on erikoisosaamista korkeastikoulutettujen työllistämiseksi. ? Olemme saaneet läpi tavoitteemme, että jokaisessa te-toimistossa on yksi ihminen, jonka vastuulla on korkeastikoulutettujen palvelujen kehittäminen. ? Kyse on henkilökohtaisesta palvelusta, mutta samalla systemaattisista toimintamuodoista, jotka palvelevat julkisten varojen tarkoituksenmukaista käyttöä. Järjestö on myös itse yrittänyt kouluttaa työnvälittäjiä akavalaisista ammateista. Tilastojen valossa korkeastikoulutetun on edelleen helpompi työllistyä kuin vähemmän kouluttautuneen tai opintonsa kokonaan kesken jättäneen. ? Jos katsotaan puhtaasti lukuja, koulutus on hyvä investointi myös työllistymisen kannalta, asiantuntija Ida Mielityinen muistuttaa. Työttömiä enemmän kuin vuosi sitten ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan tammikuun lopulla työttömiä työnhakijoita oli 359 000 eli 32 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin, mutta 3 700 vähemmän kuin viime vuoden lopussa. Vähintään vuoden töitä hakeneita oli 101 500 eli 16 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Yli 50-vuotiaita oli nyt työttömänä 11 200 enemmän kuin edellisvuonna eli 131 700. Alle 25-vuotiaiden työttömyys kasvoi vuodessa 5000:lla. Nyt heitä oli tammikussa 47 900. Tilastokeskuksen kansainvälisesti vertailukelpoisten lukujen mukaan työttömyysaste oli tammikuussa 8,8 prosenttia. Työttömyys oli kasvanut 9000:lla 230 000:een. Työllisyysaste oli pudonnut 0,2-prosenttiyksiköllä 66,7 prosenttiin. Työministeri Lauri Ihalainen piti edelleen suurimpana haasteena työttömyyden pitkittymistä, kun vaarana on, että moni luisuu pysyvämmin työmarkkinoiden ulkopuolelle. Työllistämispalvelujen Ihalainen sanoo toimivan turvaverkkona ja tukena työmarkkinoille paluuseen. Työllistämispalveluiden piirissä oli tammikuussa 121 800 ihmistä, nelisentuhatta enemmän kuin vuotta eiemmin. Ministeriön Ammattibarometrin mukaan missään ammatissa ei enää ole suurta työvoimapulaa, kun työvoiman ylitarjonta on kasvanut ja pula työvoimasta pienentynyt. Työvoimapula on taittunut myös sosiaali- ja terveysalalla ja työttömyysjaksot pidentyneet.
• AVAUS Maailma tänään 3.3.2015 Pertti Hynynen Kirjoittaja on politiikan tutkija. Kolumni Liikehdintää PD:n liepeillä on ilahduttanut roomalaisia ja muitakin italialaisia ryhtymällä ajamaan olympialaisia Roomaan 2024. Edelliset olivat 1960. Kai rikkaampiakin hakijoita maailmasta löytyy? Demokraattipuolueen Renzi on saanut maalleen enemmän ?respectiä? eli nostanut Italiaa takaisin ykkösliigaan. Tosin esimerkiksi velkamäärällä mitattaessa vain Kreikalla on sitä Italiaa enemmän. Oma lukunsa Italian tilanteessa on maan presidentiksi valitulla sergio mattarellalla. Hän ei ollut etukäteiskaavailuissa korostetusti esillä. Hän edusti PD-puolueessa niitä, joiden tausta on katolisessa keskustassa kuten Renzilläkin. Edeltäjä Giorgio Napolitano edusti vasemmiston ja työväenliikkeen perintöä. Mattarella, 73vuotta, on sisilialainen juristi. Hänellä on ansioita taistelussa mafiaa vastaan, joka tappoi hänen veljensä vuonna 1980. Renzin ja ay-liikkeen välit kärjistyivät syksyn mittaan ja pääministerin mielestä ammattiliitot käyttävät aikaansa keksiäkseen syitä lakkoiluun. Hallitus haluaa uudistaa työlain artiklaa 18, joka suojelee irtisanomisia vastaan. Renzi haluaa modernin vasemmiston eikä ay-liike kykene tätä pysäyttämään. Renzi näyttää uskovan, ettei Italiassa päästä eteenpäin jollei suututeta jotakuta kuten ayliikettä. Puolueista oppositiossa on näkyvästi mukana vasemmisto-opposition SEL, ekologian ja vapauden vasemmisto. Tämä nichi Vendolan johtama puolue vetoaa myös PD:n sisäisiin vasemmistovoiPääministeri matteo renzi miin ja Vendola julistaa, että ?istutamme tulevaisuuden vasemmiston lippua?. Vendola ja PD:n Peppe Civati ovatkin lähestyneet toisiaan ja haluavat koota voimia Renzin ja silvio Berlusconin sopimusta vastaan. n n n ristiriitojen olisi luullut heikentävän hallituksen kannatusta. Kuitenkin monet oikeistolaiset ovat siirtyneet tukemaan PD:tä tai ainakin Renziä. Lisäksi presidentin valinnan jälkeen keskustan Scelta civica eli ?kansalaisvalinta? hajosi, sen parlamentaarikoista kahdeksan loikkasi PD:n riveihin. Entinen pääministeri mario monti jätti loikkaamatta. Nämä olivat PD:n lähellä jo muutama vuosi sitten, mutta sosialidemokraattinen valinta vieraannutti heitä. Nyt sellaista sävyä on niin vähän, ettei se ole PD:hen siirtyneille ongelma. Renzin kannalta tämä siirtymä tasapainottaa mahdollista lohkeamaa vasemmalta laidalta. Tämä ongelma alkoi näkyä kokouksissa juuri ennen joulua. Puolueen vasemmiston kärkinimi Civati luonnehti että jos Renzi ei muuta linjaansa, niin syntyy uusi puolue vasemmalla. Renzi ?on pettänyt sen ohjelman, jolla menimme vaaleihin?. Hänen johdollaan osa puolueesta ei äänestänyt vaalilain puolesta, koska se ajaa suurimpien puolueiden intressejä ? tai koska siitä on sovittu Berlusconin kanssa. Perinteisesti ajatellen näiden n n n Renzi haluaa modernin vasemmiston eikä ay-liike kykene tätä pysäyttämään. Pierluigi Bersani eivät kuitenkaan uhkaile hajaannuksella, vaikka ovat kriittisiä hallituksen linjasta. Jonkinlainen välirauha saatiin tammikuussa aikaan. Vähemmistö PD:n äänestäjistä tukee keskusjärjestö CGIL:n linjaa. Tämä kertoo äänestäjäkunnan muuttumisesta. Eli vaikka äänestäjiä siirtyisi vasemmalle niin tuleepahan oikealta tilalle! Berlusconin oikeistopuolueen FI:n alamäki on jatkunut ja Renzi näkee saavutuksena sen, että FI on hajalla eli osa siitä haluaa ennenaikaisia vaaleja mutta osa katsoo, että vaalit 2018 riittävät. Se on myös Renzin linja. FI:n piirissä on yhä enemmän tahoja, joiden mielestä Berlusconi edustaa sokeaa kuuliaisuutta Renzille. Berlusconin hyvä käytös palkittiin oikeuden määräämän rangaistuksen lyhentämisellä. Muiden puolueiden sekaannuksista todettakoon, että Beppe Grillon puolue M5S eli ?viiden tähden liike? on ristiriitojen riepoma. Puolueen kannatus on kääntynyt laskuun ja puoluesta on erotettu lisää kansanedustajia. Toisaalta sitten Lega Nordin kannatus kääntyi nousuun uuden johtohahmon matteo salvinin myötä. Maan keski- ja eteläosissa puolue esiintyy nimellä ?Noi con Salvini? eli NcS. Salvini pyrkiikin nyt Italian johtavaksi oikeistopoliitikoksi. Mutta pärjääkö PD pitkään muiden puolueiden heikkouden varassa? monet muut kuten AFP Photo / Francois Mori Poiminta Italian pääministeri Matteo Renzi (kuvassa vasemmalla) yrittää nostaa Italian arvostusta Euroopassa. Renzi ja Ranskan presidentti Francois Hollande esittelivät viime viikolla uutta maiden välistä ratalinjaa. 11
• 12 3.3.2015 AVAUS 120 vuotta ? Suomessa on turvallisempaa kuin muissa Pohjoismaissa. Siihen ei pidä silti tuudittautua, että ?lintukodossamme? ei voisi tapahtua mitään pahaa, poliisiylijohtaja Mikko Paatero pohti. Ay-miehet Juhani Salmela ja Jarkko Eloranta keskustelivat europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin kanssa siitä, miten vaikea on välillä saada eteläisen Euroopan maita ymmärtämään pohjoismaista mallia. Viimeksi se näkyi kiistassa minimipalkasta, jota Pohjola ei olisi valmis kannattamaan. ? Totta kai työllä on tultava toimeen, mutta keinot siihen ovat eri puolilla EU:ta niin erilaiset, ?Mippe? muistutti. Juhlapuheita, kaappikepulaisia ja vaalikuumetta Sote ratkaistiin Demokraatin juhlassa Demokraatin 120­vuotisjuhlassa ei pönötetty viime perjantaina, vaikka juhlakalu olikin jo kunnon iässä. Toimitus ja konttori olivat täynnä iloista juhlaväkeä, joka innostui juhlinnan ja tut­ tujen tapaamisen rinnalla panemaan maan asi­ oita kunnolla kuntoon. Kyytiä sai Metropolihal­ Reijo Paananen ja Kalle Isokallio kehittelivät yhdessä suunnitelman terveyskeskuslääkärien varalle. ?Yhden pysähdyksen taktiikalla? linnon kaatuminen, mutta myönteistä oli muun muassa juhlassa keksitty toimiva sote­ratkaisu ja parannusehdotukset EU:n Brysselin päämajan toimintaan. Demokraatti Kuvat Kari Hulkko Kirjailija, TV:n ?jälkiviisas? Kalle Isokallio ker­ too ratkaisseensa sote­ongelmat. ? Siirretään terveyskeskuslääkärit päivystä­ mään bensa­asemille. Kaikki mummot olisivat hirveän tyytyväisiä, kun saisivat samalla kunnan kustantamat kahvit. ?Yhden pysähdyksen taktiikka? poistaisi jono­ ongelmat ja säästäisi lisäksi kiinteistökuluja. Niin hullu kuin idea onkin, SDP:n puoluesih­ teeri Reijo Paananen näkee siinä ajattelemisen aihetta. ? Mehän puhumme koko ajan yhden luukun ­periaatteesta, joka ei kuitenkaan toteudu. Paananen kehittelee ajatusta eteenpäin: ? Samalla reissulla hoituisivat bensa­ ja ruoka­ ostokset. Kun koko perhe olisi mukana matkassa, samalla tulisi kysellyksi kaikkien kuulumiset. ? Ja kassaneiti kuuntelisi loput murheet, Iso­ kallio naurahtaa. Punamultaa pukkaa Päivi Lipponen ja Kaarin Taipale skoolasivat. Kansanedustaja Päivi Lipponen iloitsee poikke­ uksellisen hyvästä fiiliksestä vaalikentällä. Ehdo­ kas on tuntenut, että kansa luottaa nyt sosialide­ mokraatteihin. Ihmiset jakavat yhteisen huolen tulevaisuudesta. ? Vaalityötä on ollut erittäin mukava tehdä. Koskaan aiemmin en ole kokenut, että yleisö suhtautuisi näin myönteisesti, Lipponen sanoo. Ylen vaaligallup ennusti SDP:lle viime viikolla 16,8 prosentin kannatusta. Lipponen panee pa­ remmaksi. ? Veikkaan kannatukseksi 19,8 prosenttia. Hän ennustaa SDP:stä toiseksi suurinta puo­ luetta kepun jälkeen. ? Punamultaa pukkaa, toteaa Helsingistä edus­ kuntaan ehdolla oleva kaupunkitutkija Kaarin Taipalekin. ? Pääasia tässä skabassa on pitää kokoomus ta­ kana, hän heittää.
• AVAUS 3.3.2015 13 Pitkän linjan media- ja kulttuuriherrat Aarne Laurila ja Sakari Kiuru varoittelivat somen vaaroista erityisesti nuoria: ? Siellä kirjoitetaan aika ala-arvoisesti. Sosiaalista mediaa pitää seurata kriittisellä silmällä ja sen viestejä täytyy oppia kyseenalaistamaan. Isä ja tytär. Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma ja Eveliina Heinäluoma. 27-vuotias Eveliina työskentelee Kansainvälisen koulutuksen arviointikeskuksessa ja opiskelee kansainvälistä politiikkaa Lapin yliopistossa. Puhemies povaa yllätyksellisiä vaaleja Eero Heinäluoma povaa yllätyksellisiä ja jännittäviä eduskuntavaaleja. ? Täytyy muistaa, että vain joka toinen on suurinpiirtein varma kannastaan. Suomalaistenkin poliitikkojen on aika oppia ?vuoristorataan?. Ihmisten vakaumukset eivät enää ole yhtä vahvat kuin ennen ja mielipiteet muuttuvat nopeasti. Politiikalla on pienempi rooli ihmisten elämässä kuin aiemmin, puhemies analysoi. Se, mikä valikoituu päivän puheenaiheeksi ratkaisee paljossa vaalituloksen. ? Toisaalta se on SDP:n kannalta varmasti hyvä asia. Tässä on vielä kaikki mahdollista. Keskustapuolueen ei Heinäluoman mielestä ole vielä syytä juhlia. ? Tämä voi kääntyä ihan mihin tahansa. Demarin päätoimittajakööri koolla: Antti Vuorenrinne (2013?), Seppo Heikki Salonen (1984-88) ja Jukka Halonen (1988?97). Oikealla istumassa eläkkeellä oleva Demarin toimituspäällikkö Seppo Halminen. Päätoimittajat kirjoittavat yhä Demarin entisen päätoimittajan Jukka Halosen aika kuluu nykyisin historiankirjoitusprojektien parissa. Hänet tunnetaan myös innokkaana kalamiehenä. ? Parhaillaan viimeistelen kirjaa Suomen kaloista. Sen jälkeen vaihdan sotahistoriaan, hän kertoo. Seppo Heikki Salonen päätoimitti Demaria 1980-luvulla, kun ?SDP oli keisarillinen puolue? ja ?aidosti kansainvälinen?, mitä se ei Salosen mukaan enää ole. Kohta viiden lapsenlapsen isoisä kirjoittaa yhä päivittäin. Nyt on suunnitelmissa kirjoittaa Wikipediaan elämäkerta kustakin Demarin edesmenneestä päätoimittajasta. Atte Pohjanmaasta Salonen on jo julkaissut kirjan. ? Hän oli luultavasti kirjallisesti lehden päätoimittajista kaikkein lahjakkain, Salonen toteaa itseoppineesta Pohjanmaasta. ?Puolet lehdistä julki- tai kaappikepulaisia? Politiikan toimittajien konkari Aarno ?Loka? Laitinen on huolissaan poliittisen, erityisesti vasemmistolaisen, median tulevaisuudesta. ? Lehdet ovat valtaosaltaan ihan hyviä, mutta ihmiset ovat niin tyhmiä, etteivät ne lue. Hän on huomannut, että poliittisimpia leh- tiä ovatkin niin sanotut sitoutumattomat lehdet, joista monet edustavat äärikokoomuslaista linjaa. ? Turha puhua sitoutumattomuudesta, kun lisäksi noin puolet lehdistä on joko julki- tai kaappikepulaisia. Porvarillinen lehdistöhegemonia on aika huimaavaa. Sääli. Median tilaa pohtivat Aarno Laitinen, Demokraatin Juhani Aro (selin), Pentti Arajärvi, Antti Marttinen Veronmaksajista ja Marja-Liisa Rajakangas STTK:sta. Ilkka Taipale (keskellä) nauratti jutuillaan eläkeläispäätoimittajia Kari Arolaa (Demari 1997?2006) ja Ville-Veikko Valjusta (UP-uutispalvelu). Venäjä, mon amour Ilkka Taipale paljasti Demokraatin juorutoimittajalle kirjoittavansa kirjaa Helsingin lokakuisia kirjamessuja silmälläpitäen. Teemamaana on Venäjä ja Taipaleen kirjalla on jo nimikin: Venäjä, mon amour. ? Aloitan heti maanantaina, Taipale lupasi. Opettajat ovat OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkaisen mukaan yhä enemmän helisemässä oppilaiden kanssa. ? Kymmenen prosenttia, eli peräti 10 000 opettajaa, on joutunut fyysisellä väkivallalla uhkailun kohteeksi, Luukkainen vakavoitui kesken juhlinnan.
• 14 3.3.2015 AVAUS Uuden Venäjän ideapark Joillekin kunniallisuutta on pelottomuus. Sitä suuri ja mahtava Volodja osoittaa panemalla muut pelkäämään, säikyttämällä ihmiset palvelemaan omia megalomanialta haiskahtavia päämääriään. Volodjaa on nuorena nöyryytetty, ja sillä tuntuu olevan kauaskantoiset seuraukset Euroopan ja jopa koko maailman kohtaloihin. Venäjän suuntaa, Venäjän ?ideaa?, se on muuttanut jo ratkaisevasti. Tavalliset maan matoset, veljekset Obeda ja Popeda tempautuvat uuden suurvaltalumeen pyörteisiin monista syistä. Obeda on tuomittu huliganismista (siis mielenosoituksesta) työleirille, mutta Volodjan kautta aukeaa vapaus. Popedalla taas alkaa mitta täyttyä konduktöörin hommissa. Tästä alkaa seikkailu. Obedan ja Popedan matka uusvenäläisyyden ihmeelliseen elämyspuistoon on yhtä aikaa fantasiaa ja totta, historian kelailua ja tulevaan katsomista. Ainakin se on toden näköistä vaikka ei aina todennäköistä. Mutta pelottavan mahdollista, jos pyörä alkaa pyöriä liian lujaa tai lähteä käsistä. Viime viikonloppuna tapahtunut Boris Nemtsovin murha osoittaa hyytävästi, kuinka toden näköisistä asioista Kansallisteatterin isossa musiikkiteatteriesityksessä ?Slava! ? Kunnia!? on kyse. Historian megatähtitarhat Pirkko Saisio on rohkea nainen. Slava! ? Kunnia! -oligarkkioopperan (kuten tekijä on sen alaotsikoinut) satiiri on terävimmillään todella viiltävää ja armotonta. Saisio ei kummarra mitään, ei nykyhallitsijoita, ei historiaa, ei omaa poliittista historiaansakaan.. Silloin, kun näytelmä livahtaa lempeämmän parodian puolelle, se on hykerryttävän hauska. Hiljentyessään sivuamaan esimerkiksi vallanhimon tai vainoharhojen vuoksi kuolleiden kuolleiden kohtaloita, esitys myös koskettaa aidosti. Venäjän trollitehtaissa väännetään varmaan jo kolmivuorossa juttuja siitä, kuinka Suomen kansallisnäyttämöllä häpäistään nyky-Venäjän johtoa ja historian suurmiehiä ja -naista (Katariina Suurta). Toisaalta eihän sellaisissa häpäisypuheissa ole Kansallisteatterille paljon uutta eikä niiden levittelyyn ole Venäjää aina tarvittu (vrt. esimerkiksi Smedsin Tuntematon). Niin Saisio ennakkohaastatteluissa kuin ohjaaja Laura Jänttikin näytelmän käsiohjelmassa ovat vähän kaarrellen ilmaisseet, että Slavan Volodjalle on olemassa esikuva ja että fiktiotarinan lomaan on sekoiteltu hippuja todellisuudesta. Kun Timo Tuomisen suorastaan pelottavan intensiivisesti esittämä valtias ilmestyy näyttämölle paita auki ja lihaksia korostavia plastisia asentoja hakien, ei jää epäselväksi, kenestä on kysymys. Ikuisen nuoruuden tuovaan Botoxiin tarttuva ja siihen myös hukkuva Volodja haluaa hallita nykyisyyttä ja tulevaa menneisyyden kautta. Hänelle Suuret Katariina ja Pietari ja jopa Iivana Julma ovat esikuvallisia hahmoja, Stalinkin, mutta häivytetymmin. Ja Volodjan hännystelijät pippaloivat taustalla ihastuneina mutta ymmärtämättöminä menneiden suuruuksien hengessä. Tanssi yli hautojen. Uuden Venäjän itsevaltias Volodja (Timo Tuominen) osaa tarpeen tulleen antautua myös tunteidensa vietäväksi. Juha Muje ja Puntti Valtonen esittävät rehevästi Slava! ? Kunnia! -näytelmän tarinaa luotsaavia konduktööriveljeksiä. Slavan historiajaksot ovat häpeilemättömästi fantisoivia ja esimerkiksi korskeiksi oopperakohtauksiksi kohotettuja. Ne kuitenkin piirtävät oivaltavasti totutusta poikkeavin värein sitä kuuluisaa ?isoa kuvaa? Venäjän historiasta. Oopperallisia lähestymistapoja Saisio käytti myös itse ohjaamassaan Kansallisteatterin Homo!näytelmässä. Liekö Laura Jäntin tulo ohjaamaan vaikuttanut siihen, että oopperatyylittely pysyy nyt kiinteämmin osana pakettia eikä lähde liiaksi elämään omaa elämäänsä. Mutta osaa Jänttikin hillittömät, mutta harkitut ylilyönnit. Kristus-Conchita Wurstin (roolissa ensemblen parrakkain jäsen ja muutenkin erinomaisen sopiva Janne Marja-aho) laskeutuminen taivaasta Venäjän historian megatähtien Iivana Julman, Katariina Suuren ja Juri Gagarinin keskuuteen jakamaan tuomionsa tai armonsa ? kullekin ansionsa mukaan ? on yksi viime vuosien huimimmista suomalaisista teatterikohtauksista. Nykypäivän roolikirjossa näytelmä marssittaa näyttämölle vuorollaan niin veroturvapaikkaa venäläisiltä hakevan Gerard Depardieun, diktaattorivinkkejä Volodjalta imevän Kim Jong-unin kuin tutunoloisen ukrainalaisen kranssipään Julija Teen, jota esittää säihkyvästi Tiina Weckström. Konnariveljesten ?mission from God? Konnariveljekset Obeda ja Popeda, rooleissa rehevää koomista osaamistaan näyttävät Puntti Rolf Bamberg Demokraatti Valtonen ja Juha Muje, toimivat tällä matkalla uuden Venäjän ideaparkiin vuoroin keskeisinä näkökulmahenkilöinä, vuoroin eräänlaisina matkaoppaina eli kertojina. Episodi heidän lapsuudestaan, jolloin KGB:n miehet vievät heidän vanhempansa, on Musta korppi -lauluineen on yksi esityksen koskettavimpia hetkiä. Heidän Blues Brothers -habituksensa tulee siinä vaiheessa perustelluksi, kun hekin alkavat noudattaa Volodjan käskyjä: heillä on ?Mission from God?. Veljesten keskinäiset roolit vaihtelevat. Leirille tuomittu Obeda on aluksi vanhan liiton traditionalisti, jolla on isänmaan kunniasta eri aikakauden näkemykset kuin Volodjan seuraajilla. Popeda on puhdas opportunisti, joka on valmis lipaisemaan aina niitä saappaita, jotka potkivat vähiten. Volodjan otteen tiuketessa Obedakin alkaa omaksua toimintamalleja vahvimman oikeudella ja Popedasta tulee skeptisempi, mutta vain hetkellisesti. Blues Brothers -rinnastus toimii Slavassa siinäkin mielessä, että musiikki soi läpi veljesten matkan ja vähintään yhtä runsasmuotoisena kuin BB-elokuvassa. Jussi Tuurna osaa Saision pitkäaikaisena yhteistyökumppanina pukea kirjailijan joskus varsin villejä ja rönsyileviä aivoituksia musiikilliseen muotoon luontevasti. Musiikki on moni-ilmeistä ja monikulttuurista asiaankuuluvine slaavilaisine painotuksineen. Lauluihin ja niin sanottuun scoremusiikkiin on upotettu pieniä vinjettejä niin Tshaikovskilta ja muilta klassisilta mestarilta kuin slaavi-iskelmistäkin. Mitään pastissiäänimattoa niistä ei muodostu. Jotkut tietyn laulun ympärille sidotut kohtaukset nitkahtavat vähän pitkäksi, kuten sinänsä hyvin kaunis sotiin kadonneita poikiaan etsivien äitien kuoro, mutta valtaosin teatteri ja musiikki kulkevat rivakasti ja tasaveroisesti tosiaan tukien. Esityksen kohottavaksi lopuksi veisattava rakkauden ylistys ei ole likikään Slavan komeinta musiikkia, ja muutenkin finaalissa vieraannuttavalle metatasolle viety kikkailu lopetustavoilla ei ole hienon kokonaisuuden arvoinen. Se ensimmäinen loppuratkaisu oli ihan pätevä. Ja kaikessa makaaberiudessaan aika ilmava ja happy.
• AVAUS Kuvat Stefan Bremer Täysi tupa juhli Jani Uhleniusta Soitto on suruista tehty, väitti Kanteletar. Toisaalta suomalaiset ovat niitä harvoja kansoja, jotka osaavat pitää lystiä mollissa. Mollisoinnuilla pistettiin käyntiin myös Jani Uhleniuksen 70-vuotisjuhlakonsertti, mutta muuten oli murhemieli tilaisuudesta kaukana. Puoli Järvenpäätä plus muutama kourallinen toispaikkakuntalaisia täytti perjantai-iltana Järvenpää-talon suuren Sibelius-salin viimeistä sijaa myöten. 3.3.2015 15 Kuvat Pekka Sipola Kupletteja ja kivijalkaiskelmää Teatteri Suomen Kansallisteatteri, suuri näyttämö Pirkko Saisio: Slava! ? Kunnia! Ohjaus Laura Jäntti ? Musiikki Jussi Tuurna ? Lavastus Kati Lukka ? Puvut Tarja Simonen ? Valot Morten Reiman ? Ääni Jussi Matikainen, Ville Leppilahti ? Koreografia Jouni Prittinen ? Rooleissa Juha Muje, Puntti Valtonen, Timo Tuominen, Tiina Weckström, Kristiina Halttu, Janne Marja-aho, Katariina Kaitue, Markku Maalismaa, Leo Honkonen, Marja Salo, Juhani Laitala; kuorona Lahden ammattikorkeakoulun musiikki- ja draamainstituutin opiskelijoita Lavallakin riitti vieraita moneen lähtöön. Janin perustama ja yhdessä poikansa Altti Uhleniuksen kanssa luotsaama Uusi suomalainen tango-orkesteri sai juhlasession solisteiksi vakuuttavaa ja kokenutta kaartia niin iskelmän kuin rokinkin pelimannikentiltä. Ehkä juhlakalu-Uhleniuksen kunnioitusta herättävä vuosikertymä vaikutti siihen, että solistivieraillakin oli soitto- ja laulutaivalta tallattuna pitkästi. Porukan juniorein oli 43 vuotta täyttävä näyttelijä ja kuplettitaitaja Valtteri Tuominen. Toista ikä- ja ehkä musiikillistakin ääripäätä edusti Jani Uhleniuksen spiikkauksen mukaan konserttiin?tuulahduksen villistä etelästä? tuonut fonivirtuoosi Pentti Lahti. Puoli vuotta Uhleniusta nuorempi soittajatoveri asustaa siis yhden junapysäkinvälin päässä Keravalla. ?Kauas pilvet karkaavat ? Jani Uhlenius 70 v.? -konsertin kattauksen iskelmällisemää puolta edustivat Lea Laven ja Pasi Kaunisto. Iskelmä-Suomen 70-luvun kultaisten vuosien tukipilarit vetivät Uhleniusten orkan tahdittamana nipun tunnetuimpia hittejään Lavenin ?Rotu-? ja ?Tummasta naisesta? Kauniston ?Nelostiehen? ja siihen vuoden 1969 megamenestykseen ?Koskaan et muuttua saa?. Rajatonta riemua Altti Uhlenius sai tällä kertaa kunnian vetää isänsä isoimman menestyssävelmän, konsertillekin nimen antaneen ?Pilvet karkaa, niin minäkin?, jonka Badding Somerjoki ensilevytti jo vuonna 1970. Sitten lavan otti haltuunsa sama vastaansanomaton kolmikko, jota kuultiin Uhleniusten tango-orkesterin solistitehtävissä jo Maailmantango-festivaalilla viime syyskuussa. Marjo Leinonen, Tuomari Nurmio ja Remu Aaltonen tunnetaan rouheina rokkareina, mutta he muuntuvat herkullisesti myös iskelmä-, evergreen- tai tangotulkeiksi, kun tilaisuus sitä huutaa. Nyt huusi. Soittajatoverit pääradan varresta. Taempana juhlakalu Jani Uhlenius, Järvenpää, etualalalla Pena Lahti, Kerava. Leinoselta kuultiin muun muassa Pedro?s Heavy Gentlemen -yhteyksistä tuttu verbaalinen (sanat Jukka Itkonen) ilotulitus ?Miljoonan markan pakarat? ja veretseisauttava tulkinta Dolly Partonin kantrihitistä ?Silver Dagger?, J. Karjalaisen suomentamana ?Hopeinen veitsi?. Tuomari Nurmion repertuaariin kuuluivat pakollisen ?Valo yössä? -vedon lisäksi muun muassa sisäistetyt tangotulkinnat oman debyyttialbuminsa kappaleista ?Oi mutsi mutsi? ja ?Ankara?. Uhleniuksen juhlaillan huipensi härmärockin ikipäällikkö Remu. Vaikka onnettomuudet ovat tehneet liikkumisen vähän vaivalloiseksi, näytti Remu vokalistiasemiin päästyään, mitä kuuluu ja kuka käskee. ?Buona Sera?, ?Täysikuu? ja ?Paholaisen masurkka? putosivat päällikön määrämässä tahdissa, mutta laulajalla oli orkesterin suuntaan myös jatkuva pilke silmekulmassa. Uhleniusten perheorkesteri sai hyvät bileet pystyyn. Ehkä Järvenpää-talo kannattaa varata jo nyt helmikuun viimeiseksi päiväksi vuodeksi 2020. Seiskavitonenkin on hyvä luku juhlittavaksi, eikä tällaisilla kattauksilla näytä yleisöstä olevan pulaa. Remun askel on lyhentynyt, mutta päällikköasenne on yhä kohdallaan. Rolf Bamberg Demokraatti
• 16 3.3.2015 ARKI ??Keskustelevalla otteella, positiivisella kampanjalla SDP:lle ei kelpaa kakkospaikka Hämeessä ? Olemme jatkossakin Hämeen suurin ja kaunein. Se on tavoitteemme, tiivistää Hämeen demaripiirin toiminnanjohtaja Mikko Suomalainen. ? Lisäksi realistista on lähteä siitä, että pidämme neljä paikkaamme eduskunnassa, täsmentää piirin puheenjohtaja Jouni Mäkelä. Nelisen vuotta sitten SDP säilytti niukasti Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakuntien muodostaman vaalipiirin suurimman puolueen aseman huolimatta liki neljän prosenttiyksikön tappiosta. Jutan vaalipanos pienentää railoja Hämeessä ei ole hidasteltu vaalityön suunnittelussa ja aloittamisessa. ? Suunnitelmat ovat olleet pitkään valmiina, nyt tehdään viime viilauksia. Menemme vaaleihin ehdokkaat edellä. Satsaamme ministerivierailuihin ja vaalibussikiertueeseen. Käymme pienemmilläkin paikkakunnilla, jotta saamme pidettyä niissäkin hyvää vaalifiilistä. Tästä on vetoapua myös ehdokkaille, kun piirin bussi on mukana vaalityössä eri seuduilla, sanoo Mikko Suomalainen. Jouni Mäkelän mukaan piiri on kiertänyt alueen kaikilla viidellä seudulla aktivoimassa kunnallisjärjestöjen ja puolueosastojen toimijoita vaalityöhön. ? Kentällä henki on poikkeuksellisen hyvä ja vaalityössä ollaan innolla. Mäkelä antaa kiitosta ex-puheenjohtaja Jutta Urpilaisen panokselle kentän tunnelmien parantumisesta. Markku Lahikainen Demokraatti markku.lahikainen@ demari.fi ? Nostan hattua Jutalle kun hän lähti ehdokkaaksi ja ilmoittautui valtakunnallisiinkin vaalitalkoisiin SDP:n menestyksen puolesta. Railot puolueperheessä ovat tämän ansiosta pienentyneet merkittävästi. Mäkelä korostaa, että SDP:n vaalimenestykseen myös alueilla vaikuttaa se, miten puolue saa hyviä tavoitteitaan esille. ? Puoluejohdon pitää onnistua TV:n vaaliohjelmissa. En usko, että tässä on ongelmia. Antti Rinne on nostanut hyvin profiiliaan ja demarit ovat onnistuneet nostamaan keskusteluun tavoitteitaan, viimeksi tasa-arvoisen palkkapolitiikan. Vaalilehteä luukutetaan Somen merkitystä vaalityössä pidetään Hämeessäkin tärkeänä. ? Mutta ihmisten kohtaaminen on tärkeintä. Satsaamme printtiinkin ja teemme vaalilehden. Sen noin 12 000 kappaleen painosta jaetaan tilaisuuksissa ja eri paikkakuntien aktiivit luukuttavat sitä alueillaan, selvittää Suomalainen. ? Liikutaan aktiivisesti, keskustellaan ihmisten kanssa ja tehdään positiivista kampanjaa pitäen omat tavoitteet esillä. Jokaisen ehdokkaan voimakas panos on tärkeää, korostaa Jouni Mäkelä. Hän pitää puolueen vaaliohjelmaa erittäin hyvänä. ? Ja saimme piirinkin vaaliohjelman hyvissä ajoin valmiiksi. Vaalilehden lisäksi on tärkeää levittää sanomaamme aktiivisesti myös somessa. SDP:llä on ollut viime aikoina hyviä avauksia ja tietoa niistä on levitettävä kaikin keinoin, koska porvarillinen media pitää asioitamme piilossa. Heikki Moilanen Mikko Suomalainen on toiminut piirin toiminnanjohtajana Hämeenlinnassa noin puolitoista vuotta. Uusi alue, uudet ihmiset ja uudet asiat ovat pitäneet miehen eduskuntavaalien tulikasteessaan tiiviisti työn tohinassa. Iisakki Kiemunki Alueellisesti lista on aiempaa kattavampi Toiminnanjohtaja ja puheenjohtaja luonnehtivat SDP:n 14 ehdokkaan listaa Hämeessä tasapainoiseksi. ? Alueellisesti se on aiempaa kattavampi. Hyvä se on myös ammatillisesti ja ikäjakaumaltaan, meillä on esimerkiksi kaksi alle 30-vuotiasta ehdokasta. Mukana on vahvaa kokemusta, koska ehdokkaistamme kahdeksan on ollut aiemminkin ehdokkaana ja ensikertalaisetkin ovat tosimielellä mukana, kertoo Mikko Suomalainen. ? Olen tyytyväinen listaan, toki perusduunareita siinä on aika vähän, arvioi Jouni Mäkelä. Lahden Jouko Skinnari päättää komean vuodesta 1980 alkaneen kansanedustajauransa näihin vaaleihin. Piirin kolme muuta edustajaa eli Johannes Koskinen ja Tarja Filatov Hämeenlinnasta ja Mika Kari Lahdesta hakevat jatkopestiä eduskuntaan. Investointirahaa tarvitaan infraan SDP:n ehdokkaat Hämeen vaalipiirissä: Pirjo Alijärvi Janakkala, Tarja Filatov Hämeenlinna, Sirkku Hildén Lahti, Mika Kari Lahti, Pasi Karjalainen Nastola, Iisakki Kiemunki Hämeenlinna, Johannes Koskinen Hämeenlinna, Minna Lintonen Forssa, Kirsi-Maarit Lehtimäki Heinola, Kaisa Lepola Forssa, Miia Nahkuri Riihimäki, Ranjith Kumar Prabhakaran Hämeenlinna, Ville Skinnari Lahti ja Eero Vainio Lahti. Myös toiminnanjohtaja kiittelee puoluetta vaalityön tukemisesta. ? Ministereitä on liikkunut alueellamme hyvin ja näissä vaaleissa puolue on valmistellut poikkeuksellisen hyvin ja hyvissä ajoin vaalimateriaaleja, sanoo Suomalainen. Demokraatti kiertää vaalipiireissä Piirin forssalainen puheenjohtaja Jouni Mäkelä on tyytyväinen siitä, että Hämeen demarilistalla on lähes kaikkien viime eduskuntavaalien kärkinimien rinnalla uusia nuoriakin ehdokkaita. Hämeen demarit painottavat vaalitavoitteissaan työllisyyttä, hyviä palveluja ja koulutusta. ? Kahden maakunnan vaalipiirissä on löydettävä kaikille natsaavia tavoitteita myös infrassa. Tarvitsemme investointirahaa muun muassa valtatie 12:n parantamiseen Lahden ja Kouvolan välillä sekä valtatie 2:n kunnostamisen loppuunsaattamiseen. Myös esimerkiksi kolmannen radan saaminen Helsingistä Riihimäelle asti on tärkeä lähijunahanke, listaa Jouni Mäkelä.
• ARKI HELSINKI ? Itäväylän iltakoulun to 5.3. klo 18-20 istunnon keskusteluteemana on ?Mitä vaalien jälkeen?? Emerituskommentaattorit Tarmo Ropponen ja Matti Linnanahde, ennakoivat tulevaa tilannetta. Kuraattorina toimii Sakari Kiuru. Istunto pidetään Herttoniemen säätiön kerhotiloissa (lähellä Siilitien M-asemaa) Näätätie 21. Tervetulleita tilaisuuteen ovat kaikki politiikan pohdinnasta ja suunnasta kiinnostuneet! ? Tervetuloa Helsingin JHL Demareiden järjestämään, kaikille avoimeen opastettuun Paasitornin esittely kierrokseen työväentalolle 3.3. Opastus alkaa klo 16.45 Tarja Halosen salista. Paasitornin opastettu esittely kierros on maksuton. Arvioitu kesto 30min. Kierroksen jälkeen on kahvitarjoilu. Paikka: Paasitorni, Paasivuorenkatu 5 A, 00530 Helsinki, Tarja Halonen sali. Ei ennakkoilmoittautumista. ? Nainen työmarkkinoilla to 5.3. klo 17-19 Naisasialiitto Unionin Maikki Friberg -kodissa, Bulevardi 11 A 1. Tilaisuuden tavoitteena on tuoda naisten näkökulma työelämään eduskuntavaalien alla. Tilaisuudessa pohditaan alustusten perusteella naisten mahdollisuuksia ja sudenkuoppia työelämässä. Tilaisuus on avoin. Avaus Helsingin sos.dem. naispiirin puheenjohtaja Karita Toijonen, Naisliitto Unionin tervehdys. Suuret muutokset tarvitsevat naisten voimaa, tietokirjailija Annu Palmu. Onko nainen koskaan oikean ikäinen, Työelämätutkija Kaisa Kauppinen, Helsingin Yliopisto. Sukupuolten palkkatasa-arvo, erityistutkija Tapio Bergholm, SAK. Ulkonäkö ja naisen menestyminen työelämässä, apulaistutkija Maria Rytkönen, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus. Kahvitarjoilu ja Learning Café. Learning Café työskentelyn purku. Järj. Helsingin sos.dem. Naispiiri. ? Pääkaupungin Wanhat Toverit. Maaliskuun kerhokokous ti 3.2. klo 13 Kuntatalolla, Toinen linja 14. Vieraaksemme tulee puolueen vaalipäällikkö kertomaan vaaleihin valmistautumisesta. Samalla annanmme lisätietoa ns. puhelinrinkitoiminnasta. ? Helsingin Kotien Puolesta -iltapäiväkerho kokoontuu to 5.3. klo 13 Kinaporin palvelukeskuksessa, Partsi2. KYMI ? Kouvolan Työväenyhdistyksen jäsenkokous 18.2. klo 18 Oikokatu 4, Sarjakuvat 17 Lentopallon SM-liigaottelu Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kokousilmoitukset ovat maksullisia. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla osastot@demari. fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. Yhdistystoiminta -palstalla ei julkaista vaalitapahtumailmoituksia, ne ovat maksullisia. 3.3.2015 Kouvolassa, Puistoportin kokoustiloissa. Johtokunta klo 16.30. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! ? Etelä-Kymenlaakson Wanhat toverit. Mihin suuntaan Kymenlaakso? Kymenlaakson Liiton aluekehitysjohtaja Jussi Lehtinen alustaa aiheesta ke 18.3. klo 14 Karhulan Työväentalolla, Vesivallinaukio 5 D. Tervetuloa! PIRKANMAA ? Sos.dem. Väino Voionmaa-seura, Työväenmuseo Werstas ja Voionmaa opisto järjestävät Väinö Voionmaa seminaarin Werstaalla ke 4.3. klo 18. Alustajaksi on lupautunut vuoden professori Maria Lähteenmäki. Tervetuloa työväen sivistyksen syntyjuurille! ? TUL-Tampere. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 5.3. klo 10. Jumpan vetää Mari Salminen. Seurojen talousklinikka Tampereen Stadionin kokoustilassa 3.3. klo 17.30 kahvituksella. Seuratapaamistilaisuuksia: ke 4.3. klo 18 Mänttä-Vilppulan kaupungintalon kokoushuone 4, Seppälän puistotie 15, Mänttä-Vilppulan, Ruoveden, Jämsän ja Virtain seurat ti 9.4. klo 18 Viialan Työväentalo, Rientotie 3, Akaan, Lempäälän ja Valkeakosken seurat. Veteraanien seuraseminaariin Murikassa to 12.3. ilmoittautumiset viimeistään to 5.3. jukka.nieminen@ tul.fi, 045 773 021 22. Piirin Tuhat jalkaa rytmissä -näytös la 7.3. klo 15 Pyynikin palloiluhallilla liput 10 ja 5 euroa, harjoitukset klo 12.30 alkaen, tiedustelut Aira Ikonen 0400 889 980. Seurojen yhteyshenkilötiedot 2015 sähköisellä lomakkeella, löytyy osoitteesta www. tul.fi yläpalkki ja seurapalvelut. POHJANMAA ? Ilmajoen työväenyhdistys toivottaa yhteistyökumppanit tervetulleeksi 110-v.juhlaan työväentalolle la 14.3. aloitamme juhlakahveilla klo 14. Nuorekas ohjelma! ? Ilmajoen Makeat Mimmit! Jumppamme jatkuu keskiviikkoisin klo 19 Ilmajoki-hallissa. Uusiakin toivomme mukaan! ? Ilmajoen Raavaat miehet. Jatkamme jumppaa torstaisin klo 14 Ilmajoki-hallissa. ? Ilmajoen työväenyhdistys! Johtokunta kokoontuu ke 4.3. klo 18 valmistelemaan työväenyhdistyksen 110 v. juhlaa, jonne juhlijoita on tulossa yllättävänkin paljon! ? Vaasan sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön hallituksen kokous ti 3.3. klo 18.30 D-pisteessä, Pitkäkatu 50. Huomaa kellonaika! ? Seinäjoen Eläkkeensaajat ry. Hallituksen kokous ke 11.3. klo 13.30 T:llä. EKL:n liikunnan haastekampanja alkoi 1.3. liikuntalistoja saat kerhojen vetäjiltä. Liikutaan yksin tai yhdessä. ? Kauhajoen Eläkkeensaajat r.y. Kuukausikerho to 12.3. klo 12 Walkers- B.Virtanen - Urja sissa. Vierailija Tuula Kälviäinen LLKY. stä. Muut kerhoasiat, kesän tanssit, kesänretket ym. kevään ajankohtaiset asiat. Kahvitarjoilu. Hallitus. UUSIMAA ? Korson Eläkkeensaajat ry. Keskiviikkokerhossa 4.3. klo 11, nuorisotilassa, Korsontie 2, Minna Hiltunen, Mikeva Oy:n aluemyyntipäällikkö kertoo ikäihmisten hoivakodista ja palveluista. Kahvitarjoilu klo 10.30. http:// korso.elakkeensaajat.fi/p. 0400 402 172. ? Ajankohtaista tietoa tarjolla eläkeläisille Karakalliossa ke 4.3. klo 13-15 Palvelutalo Hopeakotkassa, Kotkapolku 2. Sairaanhoitaja, Espoon kaupunginvaltuutettu, sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja ja JHL:n aluetoimitsija Johanna Värmälä kertoo mm. mitä nyt on tapahtumassa espoolaisten sosiaali- ja terveyspalveluille. Maksuton pullakahvitarjoilu. Tervetuloa kysymään tulevaisuudessa meihin jokaiseen vaikuttavista asioista. Tilaisuudessa voi liittyä yhdistyksen jäseneksi. Karakallion Eläkkeensaajat ry www.karakallio.elakkeensaajat.fi. Korson Veto ? LEKA Volley Ke 4.3.2015 klo 19.00 Lumon liikuntahalli, Urpiaisentie 14,Korso Liput 12/8? Tervetuloa! KANSAN SIVISTYSRAHASTON Onnittelulaulukilpailu Osallistu helmikuun 2015 loppuun mennessä. Peliuutiset Lotto 9/2015 5, 9, 10, 17, 28, 29, 35 Lisänumerot: 21, 34 Tuplausnumero: 30 Lisätiedot ja kilpailun säännöt säätiön kotisivuilla www.sivistysrahasto.? Voitonjako: 7 oik. ei yhtään kappaletta 6+1 oik. (4 kpl) 89 179,90 e 6 oik. 1 921,50 e 5 oik. 45,10 e 4 oik. 10,00 e Tuplaus-voitonjako: 7 oik. ei yhtään kappaletta 6+1 oik. ei yhtään kappaletta 6 oik. (2 kpl) 3 843,00 e 5 oik. 90,20 e 4 oik. 20,00 e Jokeri 9/2015 5414865 Voitonjako: 7 oik. ei yhtään kappaletta 6 oik. (5 kpl) 12 196,20 e 5 oik. 1 021,20 e 4 oik. 51,40 e 3 oik. 7,10 e 2 oik 2,50 e ?Virat
• 18 3.3.2015 ARKI 1 x 30 mm Kokoukset Tilaa ihmiselle. Tiistaina 3.3. klo 14.00 TÄYSISTUNTO Lakiehdotusten käsittelyjä. Keskiviikkona 4.3. klo 14.00 TÄYSISTUNTO Lakiehdotusten käsittelyjä. 1 x 23 mm Liity sinäkin SAK:n ?Hengelliset Turun seurakunnat Aina uutta. Turun tuomiokirkkoseurakunta Kastetut: Maija Helmi Matleena Immonen, Kukka-Maaria Kärki, Lauri Kristian Laineenoja. Kuolleet: Lempi Marjatta Eklund 89 v, Eeva Liisa Heinonen 85 v, Aarto Alfred Onninen 74 v. Turun Mikaelinseurakunta Kastetut: Alex Robin Mikael Saarinen. Kuolleet: Else Ester Palin 88 v, Terttu Ilta Viljanen 85 v, Tauno Olavi Aalto 73 v, Jari Henrik Rainio 56 v. 96 v, Eva Kaarina Kyllönen 92 v, kael Fomin, Veikka Kasperi HolmEsko Filip Alppi 91 v, Marja-Liisa roos, Camilla Emilia Love, Casper Nurmi 66 v. Oskari Love. Kuolleet: Ruth Irene Puukko 99 v, Turun Katariinanseurakunta Kerttu Rouhiainen 91 v, Elvi Lyyli Kastetut: Nella Matilda Hörkkö, Santavuori 91 v, Aukusti SaarikosSisu Eerik Ristelä. ki 82 v, Miika Samuel Isomäki 80 v, Kuolleet: Terttu Inkeri Helander Raimo Antero Hurme 78 v, Ritva 75 v, Urpo Olavi Mattsson 74 v. Mirjam Helin 76 v. ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua mm. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia. SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/ Vaasan toimipiste Aluetoimitsija Katja Kaivonen, puh. 040 709 4337 s-posti: katja.kaivonen@sak.fi Toimistonhoitaja Riikka Antinaho, puh. 020 774 0311, 040 738 3718, s-posti: riikka.antinaho@sak.fi Maarian seurakunta Kaarinan seurakunta Torstaina 5.3. klo 16.00 Kastetut: Nella Maria Härkänen, Kastetut: Luca Tobias Salo. TÄYSISTUNTO Ilari Kalevi Mäkirinta, Stella TuuKuolleet: Mauri Ensio Rainio 93 v. Suullinen kyselytunti. Ainoassa » www.sak.fi likki Ojanen, Maisa Sofia Roinikäsittelyssä sivistysvaliokunnan nen, Filius Benjamin Viljamaa. Piikkiön seurakunta mietintö kansalaisaloitteesta Kuolleet: Anna-Liisa Asikainen Kastetut: Viola Amanda Ahti, Loruotsin kieli<ddd> valinnaiseksi oppiai<d>.<m>.<yyyy> Turun Martinseurakunta 93 v, Ella Annikki Sjöberg 91 v, visa Amalia Lumijärvi. neeksi kaikilla kouluasteilla. Kastetut: Minea Venla Ekman, Kaija Inkeri Hämäläinen 86 v, Eeva Estelle Cecilia Hannele Kytöjoki, Sisko Hellevi Nikoskelainen 86 v, Åbo svenska församling Lukas Jonathan Okser, Sara Juliette Jarkko Tapani Mantere 70 v, Seppo Döpta: Vilda Li Irene Fagerlund, SAK:n AMMATTILIITTOJEN Perjantaina 6.3. klo 13.00 Tillonen, Amanda Hilma Inkeri Antero Kallio 57 v. Edvin Valter Ilmari Roiha, DoTÄYSISTUNTO Uusikylä. minic Alexander Johansson ÖsALUETOIMISTOJA POHJANMAALLA: Äänestyksiä. Lakiehdotusten Yleisohje: Kuolleet: Lonja Linnea Härmä Turun Henrikinseurakunta terman. käsittelyjä. 96 v, Laura Vellamo Metsälampi Kastetut: Kielo Ekman, Alex MiMikroilmot (koko alle Suorat verkkolähetykset: www.70 mm) kulman leikkaus 51 astetta, sisämarginaali tässä pienimmässä koossa (38 mm) 3 mm. eduskunta.fi/verkkolahetys. Julkisten- ja hyvinvointi- 2 Tilaa ihmiselle. Aina uutta. Tyylejä tässä tiedostossa: _MIKROILMO_NEGA bold ja _MIKROILMO_light Istunnot ovat yleisölle avoimia. Ovet lehterille avataan 15 min. ennen täysistuntoa. Kansalaisinfo on avoinna ma-pe klo 10 ? 16. alojen liitto JHL ry POHJANMAAN ALUETOIMISTO Aluepäällikkö Jukka-Pekka Matintupa 010 7703 642, 050 4632 687 Aluetoimitsija Eija Koski 010 7703 643, 050 3167 644 s-posti: eijam.koski@jhl.fi Aluetoimitsija Margot Nyroos 010 7703 644, 040 5769 547 Palvelusihteeri Ulla Pihlajamäki 010 7703 640, 050 4432 043 Pitkäkatu 43, 65100 VAASA puh. 010 7703 640 (vaihde). sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi Palvelupalsta Hautauspalvelut Lakiasioita LAKIASIAINTOIMISTO Tilaa SEIJAuutta. KÄRNÄ 2 <ddd> <d>.<m>.<yyyy> Aina ihmiselle. Kaarlenk.19 Malmi Klaukkala Akaa Palvelualojen ammattiliitto PAM ry P. 0400 423 835 Yleisohje: Mikroilmot (koko alle 70 mm) kulman leikkaus 51 astetta, sisämarginaali tässä pienimmässä koossa 1 x 38 mm SOS.DEM. 1 x 39 mm VAASAN Tyylejä tässä tiedostossa: _MIKROILMO_NEGA bold1 xja34_MIKROILMO_light mm 1 x 34 mm KUNNALLISJÄRJESTÖ ry uluna.Pitkäkatu 50 Uusi 65100 VAASA sanomalehti http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Suomessa! Tilaa ihmiselle. Puheenjohtaja tsee. Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Tilaa Avaa SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kytoinenkin ihmiselle. symyksissä. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia. Vuodesta 1895. silmä. Se on tilattava. Vuodesta 1895. Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Uusi Sihteeri Virve Airaksinen sanomalehti 040 569 8300 1 x 38 mm Suomessa! uluttava. Uusi Taloudenhoitaja Tilaa ihmiselle. Erik Cederholm sanomalehti 0500 365 944 Suomessa! Tilaa ihmiselle. KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Uusi Backlundinpolku sanomalehti1 A Uusi 67700 Kokkola Suomessa! sanomalehti http://kokkola.sdp.fi Tilaa ihmiselle. Suomessa! Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Tilaa ihmiselle. Varapuheenjohtaja Jaana Pikkarainen-5 x 26 mm Haapasaari 040 736 2614 Sihteeri Sari-Kaarina Vähämäki 040 570 5688 Uusi Taloudenhoitaja sanomalehti Esa Kant 5 x 26 mm Suomessa! 040 778 9810 Tilaa ihmiselle. SAK:n Lounais-Suomen toiminta-alue/ Turun toimipiste Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@sak.fi p. 020 774 0420 Aluejohtaja Outi Rannikko 1 x 55 mm 1 x 39 mm Yhteisiä unelmia Se on vuodesta tilattava. 1895. » www.sak.fi/Turku AmmAttiliittojen AluetoimiStojA turuSSA: 1SAK:n x 34 mm 1 x 34 mm Vuodesta 1895. Tilaa ihmiselle. Tilaa Avaa Auto- ja Kuljetusalan ihmiselle. AKT toinenkin Työntekijäliitto Vuodesta6 b,1895. silmä. Maariankatu 20100 Turku Tilaa Avaa sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi p. (02) 4501 541, 4501 540, fax (02) 4501 543 toinenkin ihmiselle. Vuodesta silmä. Julkisten 1895. ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Verkatehtaankatu 4, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi p. 010 770 3700, fax 010 770 3701 1 x 65 mm Yhteisiä unelmia vuodesta 1895. Tilaa Avaa toinenkin ihmiselle. Humalistonkatu 6, 20100 Turku Vuodesta 1895. Tilaa silmä. p. 020 77 41323, fax 020 77 41330Avaa Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 toinenkin ihmiselle. toimisto avoinna ma-pe klo 8.20-16.00 Metallityöväen Liitto sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Vuodesta 1895. silmä. Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (38sähköposti: mm) 3 etunimi.sukunimi@pam.fi mm. Pohjanmaa 1 x 23klo mm 1 xVAASAN 30 mm TOIMISTO ? avoinna ma-pe 9-16 Pitkäkatu 38 C, 65100 VAASA faksi 020 774 2401, vaasa@pam.fi Aluepäällikkö Marja Salmivuori Toimitsija Piia Yli-Heikkuri, Ville Filppula Palveluneuvoja Sari Lehto, Anne Vuorenmaa, Sari Mattila KOKKOLAN TOIMISTO ? avoinna ma 9-12, 13-16 Kauppatori 2, 2.krs, 67100 KOKKOLA Palveluneuvoja Anneli Kalliosaari faksi 020 774 2422 Tilaa ihmiselle. Aina uutta. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry AKT:n VAASAN TOIMISTO Aluetoimitsija Tapio Huotari (06) 220 1560, 0400 476 005, tapio.huotari@akt.fi Toimistonhoitaja Sirpa Marttila (06) 220 1561 Pitkäkatu 43, 65100 VAASA 1 x 23 mm 1 x 30 fax.mm (06) 220 1562 Tilaa Sähköalojen ammattiliitto ry ihmiselle. Aina uutta. Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere Tilaa puh. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00 - 15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi Aina uutta. ihmiselle. Metallityöväen liitto ry VAASAN ALUETOIMISTO Vastaava aluetoimitsija Mikko Mäkynen puh. 020 77 41421, 040 707 1399 mikko.makynen@metalliliitto.fi Aluetoimitsija Jari Leppäkangas puh. 020 77 41420, 050 592 3095 jari.leppakangas@metalliliitto.fi Toimistosihteeri Johanna Kippola puh. 020 77 41422, 040 351 8755 johanna.kippola@metalliliitto.fi Jäsenpalvelija Marika Marsch puh. 020 77 41423, marika.marsch@metalliliitto.fi Etuuskäsittelijä Miia Asuintupa Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 VAASA, fax. 020 77 41424 Tilaa ihmiselle. Tilaa ihmiselle. Aina uutta. Aina uutta. Punaista muulloinkin kuin jouluna. Tilaa ihmiselle.1895. Vuodesta Yliopistonkatu 33 G 4 krs., 20100 Turku Jäsenyys ja liittyminen, 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat, 030 100 620 Työttömyysturva, 020 690 211 sähköposti: turku@pam.fi Toimisto on avoinna ma - pe klo 9.00 - 16.00 Tilaa ihmiselle. Avaa Tilaa toinenkin Yhdessä olemme enemmän Aina uutta. ihmiselle. Kyllä työmieskin arvon ansaitsee. Vuodesta 1895. silmä . Vuodesta 1895.
• ARKI TV- ja radio-ohjelmat Tiistai 3.3.2015 YLE TEEMA MTV3 5.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Kauniit ja rohkeat 10.10 Emmerdale 10.40 Emmerdale 11.10 Lääkärit 13.35 Upeat skandikodit Taiteilijoiden asumishaaveet. 14.05 Upeat skandikodit Verbier?n rinteessä. Kiinteistönvälittäjä Jan Fog pääsee tutustumaan remonttihankkeisiin ja jo valmiisiin loma-asuntoihin Verbier?n korkeatasoisessa lasketteluparatiisissa Sveitsissä. 14.35 Middle Pöytä. Jääasema Zebra Yle TV2 klo 22.00 Alistair MacLeanin romaaniin perustuva kylmän sodan toimintaseikkailu ydinsukellusveneestä, joka pyrkii pohjoisnavan salaperäiselle sääasemalle. O: John Sturges. N: Rock Hudson. Kuvassa vasemmalta: kapteeni Leslie Anders (Jim Brown), komentaja James Ferraday (Rock Hudson) ja David Jones (Patrick McGoohan). TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.45 Aamusydämellä 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 10.50 Doc Martin (12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset KeskiSuomi 11.40 Uutiset Itä-Suomi 11.47 Uutiset Pohjanmaa 11.54 Uutiset Pohjois-Suomi 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 3.3. 06.52 Jussin matkat 07.07 Lulu kilpikonna 07.20 Nuottiavain 07.29 Jääkarhu Otto 07.40 Neppajymykerho 07.45 Saara ja Sorsa 07.55 Touhukkaat: Maailman pahin kuorsaaja 08.17 Franklin ja ystävät 08.41 Late Lammas 08.50 Näin Norjassa 09.00 Sydänmailla (7) 09.45 Afrikan makuja 10.15 Onnistuuko elämä maalla? 11.15 Urheilevat norjalaiset 11.45 Tiilenpäät 12.01 Yle Oddasat 12.05 Oddasat 12.20 Sydämen asialla (7) Leikkiä vain. 13.10 Korkein voitto (7) 14.45 Urnesin sauvakirkko ? muisto menneeltä ajalta 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Kuningaskuluttaja Onko kaupan maitohylly pian kokonaan laktoositon ja mitä se meille kuluttajille maksaa? Testissä pöytäpuutarhat, jotka lupaavat vehreitä yrttejä ympäri vuoden. 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Doc Martin (12) Älä hellitä. 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kiehtova maailma: Värikäs Intia 2/3. Caroline Quentin hyppää kamelin selkään ja osallistuu perinteikkääseen iltajuhlaan. Vastakohtien Mumbaissa asuvat niin rikkaat kuin kaikkein köyhimmätkin. 19.50 Pohjolan luonto 20.00 Pullopostia lapsuudesta 3/6. Kulissien ylläpito kuuluu alkoholistin lapsen elämään. 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 1864 (16) 7/8. Sodan keskellä Didrich sotkee yhä Peterin ja Laustin välejä. 21.55 Kettu (12) Sovelias kuolema. 22.55 Yle Uutiset 23.00 Prisma: Kun loiset vaivaavat 23.55 Luontohetki: Hamsterin kotikonnuilla Harvat tietävät, että Baijerissa elää yhä luonnonvaraisia hamstereita, joskin kanta on huomattavasti pienentynyt. Muutamia vuosikymmeniä sitten hamsteria pidettiin pahimpana viljantuhoajana ja sitä vainottiin julmasti. 00.25 Uutisikkuna 12.12 Tiilenpäät Sormet sirkkelissä. Riihimäen vankilan verstaalla on sattunut onnettomuus. Onko kyseessä tapaturma? Kristillinen päihdetyöntekijä paljastaa oman elämänsä karikot. Late opiskelee Portti-kurssilla kokkamaan. Osa 5/8. 12.45 Kioski 13.15 Moottori mylvii ja kumi käryää Thomas Skov ajaa tänään Anderstorpin radalla formula ykköstä, ja vastassaan hänellä on oma appiukko. 13.45 Unelmakoti 7/8. 14.45 Satuhäät Tiina ja Jan saavat liitolleen papin aamenen kesäkuun puolivälissä. Pari on kokenut koko perheen terveyttä ja taloutta koetelleen katastrofin mutta uskaltaa jälleen katsoa luottavaisin mielin tulevaisuuteen. 15.40 About a Boy (7) Will kannustaa lämpimästi Fionaa aloittamaan deittailun pitkästä aikaa. Onko hänellä pyyteettömät aikomukset, vai onko syynä pikemminkin se, että Marcus on saanut pahan päähänpinttymän? 16.00 Au pairit Lontoossa 16.30 Uusi päivä Jokaisella on roolinsa. 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Sydänmailla (7) Kaikki minkä kadotimme. Lisan ja Jackin matkanteko keskeytyy, sillä he eksyvät. Apua odotellessaan he muistelevat menneitä. Löytävätkö he tiensä takaisin toistensa sydämeen? 19.00 Au pairit Lontoossa 19.30 Kioski 20.00 Uusi päivä Suuret sydämet. 20.30?20.51 About a Boy (7) 21.00 Ajankohtainen kakkonen 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Jääasema Zebra (12) Alistair MacLeanin romaaniin perustuva kylmän sodan toimintaseikkailu ydinsukellusveneestä, joka pyrkii pohjoisnavan salaperäiselle sääasemalle. O: John Sturges. N: Rock Hudson. 00.20 Au pairit Lontoossa 00.50?04.00 Uutisikkuna 15.00 Mitä tänään syötäisiin? 15.05 Enbuske & Linnanahde Crew 16.05 Suomen surkein kuski 17.05 100 tarinaa Lastensairaalasta 95 päivää konsert- 04.00 Teematieto 16.00 Pilvikadun talo (12) 4/6. Rosen unelmien prinssi osoittautuukin sammakoksi. 17.00 Talo Italiassa Jyvät ja akanat. 17.45 Escoffier-kokkien kuningas Auguste Escoffieria pidetään nykyaikaisen gastronomian merkittävimpänä kehittäjänä, ja hänen ravintolansa olivat seurapiirien suosiossa. Michel Roux valottaa Escoffierin uraa, johon mahtuu myös synkkä salaisuus. 18.45 Francon jälkeen Alcantaran perhe (7) Toinen mahdollisuus. 20.00 Taiteen maantiede: Kiina 2/3. Taidehistorioitsija Andrew Graham-Dixon esittelee Kiinan maalaustaiteen historiaa yli 3 000 vuoden ajalta aina nykypäivään asti. Katsoja pääsee kiehtovalle matkalle Kiinan historiaan ja kulttuuriin. tiin. 17.15 17.20 17.25 17.55 18.00 Uutiset Päivän sää Kauniit ja rohkeat Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (7) Läheltä 21.00 Historia: Henrik VIII ja Anna Boleyn 2/2. Oliko Henrikin ja Annan rakkaus romanssi vai tragedia? piti. 18.30 Emmerdale Uhrista salapoliisiksi. 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät Rakas, sinusta on tullut pullukka Marcello ja Anna. Roba (7) Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Hinnalla millä hyvänsä 21.45 Elävä arkisto: Tapio Rautavaara 100 vuotta 21.47 Tapsa (1980) Viiltoja reissumies Tapio Rautavaaran elämästä. Henkilödokumentti on kuvattu juuri ennen Rautavaaran tapaturmaista kuolemaa. Ohjaus Peter von Bagh. 23.05 Kino: Annie mestariampuja Sävelmistään Oscarilla palkittu musikaali tarkkaampuja Annie Oakleysta, joka nousee tähdeksi Buffalo Billin Villin lännen sirkuksessa. O: George Sidney. N: Betty Hutton, Howard Keel. (7) Ansa. 00.30 Vihjeet hukassa (12) Kimppakämpät. Shawn muuttaa pois Julesin luota ja päätyy asumaan yhdessä Woodyn kanssa. Woodyn lupailema rantahuvila ei tosin ole ihan sitä, miltä kuulostaa. Myös Jules etsii itselleen kämppistä, mutta kun ensimmäinen kämppisehdokas löytyy kuolleena, epäilykset kohdistuvat asuntoon lopulta muuttavaan Lauraan. Komediallinen poliisisarja. 01.25 Villi ja vapaa Aika on kypsä. NELONEN 07.00 Disneyn esikoulu: Viidakon vauhtiviikarit 07.25 Disney esittää: Stitch! 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Waverly Placen velhot 08.30 Villiä menoa eläintarhassa (7) 09.05 Kotikokkien taistelu 10.20? 10.50 Sarahin sisustusvinkit 00.50?04.00 Teematieto YLE FEM 07.25?15.00 SVT:n ohjelmaa 16.25 Efter Nio Kultareunuksista arkea. 17.25 Närbild 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Bärtilin pomppukerho 18.30 Hevostila Mistral (7) Festivaalien prinsessa. 18.52 Nina Patalo (7) Suloinen virus. 19.00 Ruotsalainen kesä Suomessa Sarja alkaa. 1/8. Jontti Granbacka vie Patricin ja Karlin Tukholmasta varoittamatta kohti Suomea ja Pohjanmaata, missä heitä odottavat puukkofestivaalit, jenkkiautotapaaminen ja polkupyöräpoolokilpailu! 13.50 Deittikamera Valta turmelee. (18?) 14.20 Vaaleanpunainen pantteri 14.30 Kotikokkien taistelu 15.40 Korealaisen keittiön aakkoset 16.15 Hotellit haltuun 7/8. Kummitustalo. Frasier Adoptoidut 4/8. Anna. HS-uutiset HS-sää Jutta ja puolen vuoden superdieetit 20.00 MasterChef VIP 4/10. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Spotlight: Himopelaajia houkuttelemassa Pelifirmat kilpailevat himopelaajista, joille pelaaminen usein on myös ongelma. Nettikasinobisneksessä toimii kokonainen teollisuudenala, jonka tehtävänä on saada ihmiset pelaamaan yhä enemmän. 17.20 17.50 18.55 18.58 19.00 Miten pärjäävät MasterChefkeittiössä Veeti Kallio, 20.57 Keno 21.00 Holmes NYC (12) Ikuisuuslääke. 22.00 Beck: Koston hinta (16) 00.05 NCIS Rikostutkijat (12) Äärimmäinen rangaistus. 01.05 Frasier 01.35 Holmes NYC (12) Ikuisuuslääke. 02.35 Arvostele mun illallinen Suomessa Sauli. Kotkan viikon aloittaa elämysyrittäjä Sauli. Mies luottaa ehkä liikaakin omien erämökkiensä menuun ja tuo rosvopaistin kotipöytään. Kotimainen lifestyleohjelma. 03.05 Arvostele mun illallinen Suomessa Tesma. 20.30 20.45 21.00 21.30 Minun maisemani Oddasat Sportmagasinet Matkalla taivaaseen (7) Osa 5/8. Lääninrovasti saapuu vierailulle seurakuntaan, ja käy ilmi, että hän on Albinin entinen vaimo Karin. Karin haluaa keskustella Albinin kanssa kahden kesken, ja Albinin toivo yhteen paluusta herää. 21.53 Norjaa ristiin rastiin 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Lilyhammer (16) 8/8. Tommyn ja Frankin välillä on todellinen konflikti. Frankin newyorkilaiset mafiaveljet suunnittelevat koston, jonka seuraukset ovat hirvittävät. Cameoroolissa Bruce Springsteen. 23.00?01.35 SVT:n ohjelmaa 3.3.2015 19 FOX 06.00 Sky News 06.30?08.34 FOX Kids 08.55 Wipeout 09.50 Kalle ? Chef on the Beach 10.15 Pohjolan maut à la Sara 10.45 Futurama 11.10 How I Met Your Mother 11.40 Miehen paikka 12.05 Jättimäiset rakennusurakat 13.05 Rajasota 14.00 Ufojen jäljillä 15.00 Alaskan poliisit 16.00 FOX Wild: Laumanjohtaja Cesar Millan 17.00 Lentoturmatutkinta 18.05 How I Met Your Mother 18.35 Family Guy 19.05 Varastojen metsästäjät 19.35 Huutokaupan Metsästäjät 20.05 Bones 21.00 Castle 21.55 Intelligence Agentti 2.0 22.50 Ilman johtolankaa 23.45 Ilman johtolankaa 00.40 Huumebisnes Oy 01.45 Vankilassa ulkomailla 02.45 Aarteen tonkijat 03.10 Suomen vartijat 03.35 Suomen vartijat 04.05?05.59 Sky News SUB 10.00?11.00 Lemmen viemää 14.00 Walker, Teksasista (12) 14.55 Masterchef USA 16.00 Top Chef: Mestarit 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Viidakon tähtöset 19.00 Naapuritarvonta 19.05 Simpsonit (7) 19.30 Isän tyttö (7) 20.00 Rillit huurussa 20.30 Simpsonit (7) 21.00 112 (7) 22.00 Rakas, sinusta on tullut pullukka 23.00 Revolution (16) 00.00 Nikita (16) 01.00?01.25 Isän tyttö (7) TV5 06.20 A-Team (12) 07.20 Lasten eläinmaailma: Kissakuiskaaja 08.15?09.10 Ritari Ässä (12) 12.10 Pulmuset 12.40 Pulmuset 13.05 Kellarin kunkku 13.35 Kellarin kunkku 14.00 A-Team (12) 15.00 Ritari Ässä (12) 16.00 Kadonneet (7) 17.00 Pulmuset 17.30 Pulmuset 18.00 Kellarin kunkku 18.30 Kellarin kunkku 19.00 Breaking Amish: Los Angeles (7) 20.00 Starat lastenvahteina 20.30 Nanny 21.00 Elokuva: Da Vinci -koodi (16) 00.25 Chicago Fire (12) 01.30 Client List (7) 02.15 Kadonneet (7) 03.05?03.58 Chicago Fire (12) JIM 11.30 Tomin keittiö 12.00 Tomin keittiö 12.30 Britannian paras leipomo 13.25 Leijonan luola UK 14.20 LA Ink 15.10 Top Chef 16.05 Hurja remontti 16.55 Leijonan luola USA 17.50 MasterChef Australia 19.30 Top Chef 20.25 Tulossa: Napamiehet (12) 20.30 Poliisit (7) 21.00 Suomen paras leipomo 22.00 Poliisit (7) 22.30 Suomen Tulli 23.30 Australian rajalla 00.00 Australian rajalla 00.30 Täysillä tutkaan 01.00?02.45 LA Ink LIV 09.00 Hurja painonpudotus 10.00 Hulluna häämekkoihin Atlantassa 11.00?10.30 Juhlasuunnittelijat 11.30 Kodikkaasti vuokralla 12.00 Yhteinen taloprojekti 12.30 Manhattanin äitiyskonsultti 13.25 Tuhluriprinsessat 13.55 Rullaavat tytöt 14.30 Unelmamökki 15.00 Hurja painonpudotus 16.00 Olet mitä syöt 16.35 Sarahin talo 17.00 Fashion Star 18.00 Neljät häät Amerikassa 19.00 Hurja painonpudotus 20.00 Supermarjo ja tytöt 2 21.00 Elokuva: 10 Things I Hate About You 22.55 Good Wife (7) 23.55 Sinkkulaiva 00.25 Häät sulhasen tapaan Amerikassa 01.15 Pappien tekopyhät tyttäret 02.05 Neljät häät Amerikassa 03.00?03.55 Käenpesä (12) AVA 09.30 Upeat skandikodit 10.00?11.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 12.00 Suurin pudottaja 12.55 Lääkärit 13.50 Makuja ja elämää 14.05 NYC:n täydelliset naiset 15.00 Glee (12) 16.00 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy (7) 17.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 18.00 Kevin McCloudin ekomökki 19.00 Suurin pudottaja 20.00 Prinssi Harrylle morsian 21.00 Ensitreffit alttarilla 22.00 Beverly Hillsin täydelliset naiset 23.00 Rimakauhua ja rakkautta (12) 00.00 Kadonneen jäljillä UK 01.00?01.55 Pitch kuningasidea YLE RADIO 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus. 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus. 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Sari Helin. Kuka hullu rakentaa oman talon? 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kohti Sibeliusta: Yhteiskunnallisten aatteiden melskettä 14.45 Balettimusiikkia oopp. Demoni. 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Kirjakerhon Viikon kirja Liisa Rinne ja romaani Odotus 18.00 Romano mirits 18.20 Radioteatteri esittää. L.Onerva: Mirdja, osa 59. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus. 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Sydänjuurilla 19.45 Etnoilta: Keinuva talo 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 21.30 Radioteatteri esittää: Sheriffi McGee. 21.45 Etnohetki. 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Filmiryhmä. Buñuel, Marx ja hyvät pöytätavat 22.45 Matkakuume. Varhaiset karavaanarit harrastivat autoulkoilua. 23.10?06.00 Yöklassinen YLE RADIO SUOMI 05.00 Melkein hereillä. 06.30 Maakuntaradio. 07.00 Uutiset ja sää. 07.10 Urheiluradio. 07.12 Maakuntaradio. 07.50 Merisää. 07.53 Maakuntaradio. 08.00 Uutiset ja sää. 08.10 Urheiluradio. 08.12 Maakuntaradio. 09.00 Uutiset. 09.05 Urheiluradio. 09.10 Sää. 09.11 Maakuntaradio. 10.00 Uutiset. 10.03 Ajantasa. 10.55 Pikkujuttu. 11.00 Uutiset. 11.03 Maakuntaradio. 12.00 Uutiset ja sää. 12.10 Urheiluradio. 12.12 Maakuntaradio. 12.45 Merisää. 12.55 Suomi tänään. 13.00 Uutiset. 13.03 Maakuntaradio. 14.00 Uutiset. 14.03 Ajantasa. 15.00 Uutiset. 15.05 Maakuntaradio. 16.00 Uutiset ja sää. 16.15 Urheiluradio. 16.17 Maakuntaradio. 17.00 Uutiset ja sää. 17.20 Maakuntaradio. 18.00 Uutiset. 18.03 Kaikki kotona. 18.50 Merisää. 18.55 Kaikki kotona. 19.00 Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio. 19.05 Kaikki kotona. 20.00 Uutiset. 20.03 Urheiluradio. 20.05 Sää. 20.06 Kaikki kotona. 21.00 Uutiset. 21.03 Päivä tunnissa. 21.30 Uutiset selkosuomeksi. 21.35 Novosti Yle. 21.40 Urheiluradio. 21.50 Merisää. 21.55 Suomi tänään. 22.00 Uutiset ja sää. 22.05 Kantritohtori Teppo Nättilä. 23.00 Uutiset. 23.03 Yöradio. 00.00 Uutiset ja sää. 00.05?05.00 Yöradio. 03.02?03.53 Hajatusmusiikkia Kai Ulmanen. 04.02?04.55 Bluesministeri Esa Kuloniemi. YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri 07.25 Puheen Aamu 07.30 Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Uutiset 13.02 Perttu Häkkinen 14.00 Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Uutiset 16.03 17.00 Puheen Iltapäivä 17.06 Puheen Iltapäivä 18.00 Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jääkiekkokierros 21.30 Urheiluilta: Jäädytetyt pelinumerot 21.40 Puheen Ilta 22.00 Uutiset 22.05 Perttu Häkkinen 23.03 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio 00.00?06.00 Arkisto.
• 20 3.3.2015 ARKI Suomi tarvitsee vireää pääkaupunkiseutua ? ja Pisaraa K uukausi sitten Helsingin Sanomien toimittaja kysyi meiltä eri puolueiden Helsingin vetäjiltä, mitä uhkia ja mahdollisuuksia näemme seudun kannalta, jos tulevan hallituksen pääministeripuolue on keskusta. ?Riskeinä tärkeät hankkeet: Pisara, länsimetro? vastasin silloin. Kuukausi sitten ei juolahtanut mieleen, että Pisara voisi olla uhattuna myös nykyhallituksessa, jonka ohjelmassa se on ollut koko ajan. Viime viikolla pääministeripuolueen valtakunnan siipi kuitenkin petti. Liikenneministeri Risikon pohjalainen aluepolitiikka jyräsi niin pääministeri Stubbin kuin helsinkiläiset kokoomuspäättäjät. Vain kuukausi aiemmin hallitusohjelmassa linjattu metropolihanke oli kaatunut kalkkiviivoille. Kyseessä oli vakava yritys vastata seudun akuuttiin asuntotilanteeseen, parantaa liikenteen sujuvuutta ja luoda vuosikymmenien selvittelyjen jälkeen ensimmäinen askel yhteisen demokraattisen päätöksenteon suuntaan. n n n V iime kesänä Pisaran eteenpäin vieminen kytkettiin ratojen varsia hyödyntävään asuntorakentamiseen, johon pääkaupunkiseudun kunnat sitoutuivat. Esimerkiksi Helsinki päätti lisätä jo ennestään vaativaan 5 000 asunnon vuosittaiseen tavoitteeseen 1 250 asuntoa ja ryhtyi toimiin, jotta kova tavoite voidaan saavuttaa. Erityisen ongelmalliseksi Pisaran kohtalon tekee se, että Pisaraan on tarjolla noin 200 miljoonan euron EU-rahoitus, joka on jo pitkälle valmisteltu. Samaan rahoitushakuun on Suomesta valittu neljä muuta hanketta. Ei ole ajateltavissa, että Pisaran jäädessä pois, joku muu keskustalle tai kokoomuksen aluesiivelle mieluisampi hanke saataisiin tässä vaiheessa tilalle. EU löytänee elvyttävään investointiin, kestävään kehitykseen ja raideliikenteen kehittämiseen tulevien vuosikymmenien liikennemuotona sitoutuneita kumppaneita muualta. Aikaa kansallisen rahoituspäätöksen tekemiseen on kesäkuun loppuun, joten paine siirtyy uuden eduskunnan ensimmäisiin viikkoihin. P n n n ääkaupunkiseudun kehittämisessä on kyse on siitä, kääntyykö Suomi ulos- vai sisäänpäin. Helsingin raideliikenteen toimivuus on koko Suomen etu ja intressi. Helsinki sijoittuu tässä pohjoiseurooppalaiselle junaverkko- ja kaupunkikartalle, jossa kilpailevat myös Tukholma, Tallinna ja Pietari. Kaupunkipäättäjänä Helsingissä sekä erityisavustajana ja valtiosihteerinä ministeri- Kolumni Kolumni Pilvi Torsti Kari Hulkko Liikenneministeri Risikon pohjalainen aluepolitiikka jyräsi niin pääministeri Stubbin kuin helsinkiläiset kokoomuspäättäjät. öissä olen tehnyt useasti saman havainnon: muiden alueiden edustajat puolustavat ja ajavat omia etujaan aktiivisesti. Sen sijaan Helsingin etua ei aja juuri kukaan. Tämä on näkynyt esimerkiksi Opetus- ja kulttuuriministeriössä, kun ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja on jaettu. Akuuteimmasta paikkapulasta kärsivän pääkaupunkiseudun eteen rohjettiin tehdä vähiten lobbaustyötä. Tulevalla vaalikaudella on tärkeätä rakentaa nykyistä parempaa yhteistyötä pääkaupunkiseudun toimijoiden kesken. Tarvitaan myös kokonaisnäkemys siitä, miten Helsingin kehitys ja menestys heijastuu koko Suomen kehittämiseen. Sisäänpäin kääntyminen ja tarpeettoman vastakkainasettelun rakentaminen pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välille eristäisi meidät entisestään dynaamisuutta vahvistavista eurooppalaisista ja globaaleista verkostoista niin käytännössä kuin henkisestikin. Ja Pisaran ja siihen liittyvän EU-rahoituksen varmistamiseksi on jatkettava ponnistuksia. Kirjoittaja on opetusministerin valtiosihteeri ja Helsingin Sdp:n puheenjohtaja. pilvi@pilvitorsti.fi