Curly 4/2015 - Lehtiluukku.fi

1 CURLY 4/2015 SOME JA ME LEHTI NUORILTA NUORILLE 4/2015 | #69 | 2.12.2015 | ISSN 1455-2574 | www.curly.fi NaNoWriMo CURLY CURLY 18. Vuosikerta 18. Vuosikerta SARJIKSIA! KILPAILUJA! TEHTÄVIÄ! SOME JA ME N UORTEN TOIMITUKSET NaNoWriMo NAPAPIIRIN SANKARIT ? !
2 CURLY 4/2015 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 18 Napapiirin sankarit: Päivänpaistetta punaisella matolla 20 Nuoret Estradille: Valokuva somessa tuo unelmat esiin 21 Esittelyssä: Snapchat lyhyesti 22 Nokia on saanut oman tyttöjentilan 23 Curlyn ja Mediataitoviikon suuri selfie-kilpailu! 24 Mielipide: Taide kuuluu nuorten kulttuuriin, YouTube hieman erilaisemmasta näkökulmasta, Esports olympialajiksi?, Heikin stripit 27 Some QuiZ Kannessa: Napapiirin sankarit s.18 Nuorten toimitukset s.12 NaNoWriMo s.4 Muurame Nurmijärvi Nurmes Tornio Kartta: Saima, 15v., Helsinki 8 Kuopio 3 Pääkirjoitus: Sometan siis olen olemassa 4 Silppuri: Peliarvostelu: Hearthstone, NaNoWriMo, Sarjis: some, Leffa-arvostelussa Nälkäpeli – Matkijanärhi osa2 6 Curly-kolumni: I’m addicted to you 7 Kommentti: Nuoret ja media 8 Curly-kolumni: Some Hyödyke vai huume? 9 Curly-kolumni: Animeharrastajan some 10 Curly-kolumni: Vlogaus vai Vmokaus 11 Curly-kolumni: Anonyymit ja nimimerkit 12 Nuorten toimitukset -viikonloppu Helsingissä 14 Nuorten toimitukset: Vaikuttavat valokuvat 16 Terveisiä RuutiExposta! #69 2.12.2015 18. vuosikerta ISSN 1455-2574 LEHTI NUORILTA NUORILLE Ilmaisjakelulehti Painosmäärä 12 000 Curly-lehti on nuorten tekemä ilmaisjakelulehti nuorille. Lehteä julkaisee valtakunnallinen, mediakasvatuksellinen nuorisoyhdistys Curly ry. Curly-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Curly ry on Aikakauslehtien Liiton ja Mediakasvatusseura ry:n jäsen. Tätä numeroa jaetaan suorapostituksena lehden tilaajille, Helsingin, Espoon ja Vantaan kirjastoihin ja nuorisotaloille sekä kymmenien paikkakuntien nuorisotaloille, kirjastoihin ja oppilaitoksiin sekä kaikille Mediataitoviikon osallistujille materiaalipaketissa. Lehti on luettavissa sähköisesti osoitteessa www.curly.fi ja www.lehtiluukku.fi PÄÄTOIMITTAJA: Pipsa Sinkko-Westerholm 041-533 6541 pipsa.sinkko(a)curly.fi www.curly.fi Curlyn Pipsa (Facebook, Instagram ja Twitter) TÄTÄ LEHTEÄ OVAT OLLEET TEKEMÄSSÄ: Kukka-Maria Ahokas, Pamela Arslan, Mike Bwalya, Joonas Erho, Linda Halonen, Heikki Harjukelo, Liina Ilves,Toni Jefremoff, Jesse Juopperi, Aatu Jäntti, Joni Kokkinen, Paula Kronqvist, Sini Käpynen, Lusku, Miikka Merenheimo, Pauliina Ropponen, Ulla Taponen, Saija Tarrimaa, Heikku Ulvinen, Kaisa Vahteristo, Ella Vedenoja Nuoret Estradille -työryhmä: Inka, Islam, Maurizio, Milka, Omed ja Saaga Nuorten toimitukset: Ella, Hanna, Iiris, Jere, Julie, Kaisa, Lassi, Lotta, Milla, Mimmi, Noora, Rami, Tanja RuutiExpo2015: Adelina, Anni, Ellu, Henry, Hilda, Ikenna, Julia, Mova, Niilo, Rasmus, Ruben, Saima , Samu, TulQ&ElQ Ruudin Ydinryhmä: Jami Ahlsten, Valtteri Heinonen, Emilia Hämäri ja Ville Nordström LEHDEN ULKOASU: Kasperi Lundgren CURLY RY:N OSOITE: Sörnäisten rantatie 31 Nuorten toimintakeskus Happi 00500 Helsinki HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA: Eija Krogerus 050-4020 170 eija.krogerus(a)curly.fi PAINOPAIKKA: Sanomapaino Oy, Vantaa 2015 www.sanomapaino.fi Curly Media ei vastaa kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta, ellei erikseen toisin sovita. Kaikki Curlyyn tarjottu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa käyttää ja julkaista uudelleen toteutusja jakelutavasta riippumatta. Lähetä palautetta osoitteeseen: curly(a)curly.fi Osoitemuutokset www.curly.fi, sähköpostilla tai tekstiviestillä! Tähän lehteen juttuja ovat kirjoittaneet, kuvanneet ja kuvittaneet nuoret mm. Nurmijärveltä, Muuramesta, Kuopiosta, Nurmeksesta ja Torniosta. Curly osallistuu Mediataitoviikkoon 8.-12.2.2016. Lehdessä kilpailuja, tehtäviä ja viikkoon liittyviä aiheita. Lehti lähetetään materiaalipaketissa kaikille viikkoon ilmoittautuneille. Seuraava lehti ilmestyy maaliskuussa 2016. Ku va : H eik ku U lv in en , 2 2 v., N u rm ijä rv i ? ? ? ? ? ?
3 CURLY 4/2015 Negatiivisten (eli kielteisten suomeksi) ilmiöiden sijaan tai ainakin lisäksi voitaisiin miettiä mitä hyvää netti, some ja sovellukset ovat elämäämme tuoneet. Tajuaako nuoret, että vain hetki sitten käytettiin paperisia karttoja, puhelinnumerot etsittiin valtavista puhelinluetteloista, tieto vaikka Amerikan ensimmäisestä presidentistä piti hakea kirjaston kirjasta ja laskut piti käydä pankkikonttorissa maksamassa käteisellä! Netti on helpottanut elämäämme aivan käsittämättömän paljon. Aikaa on jäänyt käytettäväksi muuhun. Silti vaikka vapaaehtoistyö tai siivoaminen eivät ole lisääntyneet. Mutta somettaminen on. Onko se hyvä, voidaan miettiä. Helmikuussa 2016 vietetään jälleen Mediataitoviikkoa. Tänä vuonna kansainväliseen Safer Internet Day -päivään liittyvän viikon teema on Parempi netti virtaa meistä. Se muistuttaa siitä tosiasiasta, että netti ja some ovat meidän ihmisten luomia maailmoja. Me teemme sinne sisällöt. Samalla lailla kuin elävässä elämässä pitää käyttäytyä, tulee käyttäytyä myös netissä. Anonyymiys ei anna oikeutta kiusata tai tehdä rikoksia. Tartu Mediataitoviikon haasteeseen ja vietä netitön päivä! Lisää kampanjasta takakannessa. Ota samalla osaa Curlyn selfiekilpailuun (s.23) ja ota kuva ilmeestäsi, kun tajuat ettei netti toimi. Luvassa mahtavia palkintoja. Ä lypuhelimet, tabletit, some ja sovellukset ovat useimmille meistä isossa roolissa arkipäivän elämässä. Eniten somessa aikaansa viettää nuoret: vuonna 2015 suomalainen keskivertonuori vietti siellä 13-17 tuntia viikossa. Paljonko sinä sometat? Suosituimmat kanavat ja sovellukset muuttuvat vuosittain; tällä hetkellä bloggaus on out ja tubettaminen in. Sometietouttasi voit testata sivulla 27. Somen ovat löytäneet myös yritykset. Kohdennettu mainonta takaa sen, että jos teet netissä haun vaikka uusista lenkkareista, tunkee Facebook ja muut kanavat lenkkarimainoksia ja bannereita näkökenttään seuraavat viikot. Paljon puhutaan big datasta, siitä valtavasta määrästä tietoa, jota esim.Google ja muut megayhtiöt meistä keräävät ja pitävät hallussaan. Miettimättä asiaa sen pidemmälle, ärsyttävää ainakin on, että somemainonta tulee varmasti lisääntymään entisestään. Jo nyt Facebookin lukeminen on rasittavaa, kun joka toinen postaus on joltain yritykseltä, jonka sivuja en ole edes peukuttanut. Ja sitten on sitä kiusaamista. Ja riippuvuuden merkistön täyttävää somettamista. Identiteettivarkauksia. Catfish -profiileja. Namusetiä lasten kintereillä. Siellä missä on ihmisiä, on myös ongelmia. Netti ja some ovat taas vain uusi aikuisten (ja nuorten) hiekkalaatikko. Sometan siis olen olemassa PÄÄKIRJOITUS TILAA ILMAINEN CURLY-LEHTI Kyllä kiitos, haluan saada Curly-lehdet veloituksetta suoraan kotiin. CURLYN VOI TILATA ILMAISEKSI MYÖS NETISTÄ OSOITTEESTA: WWW.CURLY.FI Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Syntymävuosi Yhteystietojani saa käyttää suoramarkkinointiin. Curly on 4 kertaa vuodessa ilmestyvä nuorten tekemä lehti nuorille. Tutustu ja ihastu! Tarjous koskee Suomea. Aiemmat tilaukset yhä voimassa. Curly ry Sörnäisten rantatie 31 00500 Helsinki Kirjepostimerkki MIKÄ CURLY? Curly on nuorten mediaprojekti, jossa tehdään mm. lehteä, videoita ja internetsivuja. Lehteä julkaisee valtakunnallinen nuorisoyhdistys Curly ry. Curly tarjoaa nuorille mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa median keinoin. Samalla yhdistys edistää nuorten mediakulttuuria ja kannattaa terveitä elämäntapoja. Toiminnassa nuoret oppivat mediataitoja monipuolisesti, esim. kirjoittamista, valokuvaamista, videoiden toteutusta, internetin käyttöä ja mediakriittisyyttä. Toiminnan vetäjinä työskentelevät nuorisotyön ja viestinnän ammattilaiset. Curly ry järjestää nuorille mediaan liittyvää harrastustoimintaa, mm. viikoittain kokoontuvia mediakerhoja, viikonloppukursseja ja leirejä. Lisätietoa yhdistyksestä ja sen toiminnasta www.curly.fi Tervetuloa Curlyn ihmeelliseen maailmaan! 1 CURLY 3/2015 OPISKELUA LEHTI NUORILTA NUORILLE 3/2015 | #68 | 5.10.2015 | ISSN 1455-2574 | www.curly.fi A NNA MULLE L OVEE SPY HURMA RUUTI CURLY 18. Vuosikerta 18. Vuosikerta Some kiinnostaa nuoria. Sen voit huomata tämän lehden useista kolumneista ja mielipidekirjoituksista, joita teema on nostattanut. Se on hyvä. Jaksamista! Pipsa, päätoimittaja
SILPPURI HEARTHSTONE HHHH 1/2 Hei, aiotko sinäkin kirjoittaa romaanin kuukaudessa, eli viisikymmentätuhatta sanaa kolmessakymmenessä päivässä eli 1667 sanaa päivässä? Kuulostaako kahjolta kysymykseltä? Kahjo se onkin, mutta ei tuulesta temmattu. Tälläkin hetkellä miljoonat ihmiset tavoittelevat NaNoWriMon voittoa. Lyhenne NaNoWriMo tulee sanoista National Novel Writing Month, joka tarkoittaa Kansainvälistä romaaninkirjoituskuukautta. Palkintoa ei tavoitteen suorittamisesta saa, lukuun ottamatta sähköistä banneria ja hyvää mieltä. Hearthstone on vauhdikas ja ilmainen strateginen keräilykorttipeli. Se julkaistiin 2014. Peli oli ensiksi ainoastaan pelattavissa tietokoneella, kunnes Blizzard kehitti tänä vuonna pelistä puhelinja tablettiversiot. Pelissä on vastakkain kaksi pelaajaa, joilla on 30 elämänpistettä. Pelin idea on tappaa toisen pelaajan sankari eri korteilla ja loitsuilla. Pelin alkaessa pelaaja saa itselleen 3-4 korttia riippuen aloittaako pelin enKEHITTÄJÄ: Blizzard Entertainment JULKAISIJA: Activision Blizzard TESTATTU: PC SAATAVILLA: Android, iOS, Mac, PC, PELAAJIA: 1, 2 (internetissä) PELIN KOTISIVU: eu.battle.net/hearthstone/en/ ARVOSTELIJA: Valtteri Heinonen 16v., Helsinki simmäisenä. Jokainen kortti maksaa tietyn verran manaa eli taikapisteitä. Vuoron alussa pelaaja saa uuden satunnaisen kortin pakastaan, jonka voi rakentaa itse. Pelissä voi valita sankarihahmon yhdeksästä eri vaihtoehdosta. Hahmot eroavat heidän erityisvoimissaan. Pelin voittaa se, joka tappaa toisen ensimmäisenä. Kortit ovat Hearthstonen suurin vaikuttava tekijä pelin kulun kannalta. Kaikki neutraalit peruskortit ovat aina käytettävissä, mutta hahmoilla on erityiskortteja, jotka sopivat hyvin hahmon erityiskykyyn. Näitä kortteja voi ostaa kullalla, jota saa voitetuista otteluista, tai oikeilla euroilla. Peliä voi pelata hyvin ilmaiseksikin, mutta silloin korttien keräämisessä kestää enemmän aikaa. Peli on erittäin strateginen. Ensiksi täytyy rankentaa hyvä ja tasapainoinen pakka, joka hyödyntää korttien ominaisuuksia. Valitettavasti peliä pitää pelata viikkoja ennen kun pystyy syventämään pelin strategisia ominaisuuksia. Nopeatempoisuuteen, taitoon ja sattumaan perustuva free to play (f2p)korttipeli on erittäin koukuttava. Kun pelaa joka päivä ja tekee tehtäviä, saa siitä kultaa. Joskus voi pelata pari ottelua päivässä, joskus kymmenen riippuen päivittäisestä tehtävästä. Hearthstone on loistava peli, jota jaksaa pelata milloin tahansa. 4 CURLY 4/2015 Vuosi sitten marraskuussa Bloggerini etusivu täyttyi NaNo-raporteista ja niiden houkuttelemana minäkin päätin tänä vuonna osallistua. Nyt olen kirjoittanut viikon. Viiden ensimmäisen päivän ajan kirjoittaminen vei minulta kaiken ajan. En nähnyt ystäviäni, tein läksyt hutiloiden, en vastannut puhelimeen ja valvoin yömyöhään tekstitiedostojen äärellä. Ajattelin, että tässä sitä toteutetaan unelmaa. Nyt tai ei koskaan. Ensimmäisinä päivinä pysyin tavoitteessa ihan hyvin. Olin muutamia satoja sanoja tavoitteesta jäljessä, mutta ne oli helppo ottaa kiinni. ViiNANOWRIMON EKA VIIKKO dentenä päivänä iski vatsakramppi, joka vei minulta kävelykyvyn. En pystynyt kirjoittamaan. Kuudentena päivänä pakkasin läppärin ja kirjoitusoppaan reppuuni ja lähdin sukulaisteni luo, joita olin ikävöinyt kauan. Suunnittelin kirjoittavani sielläkin. Päätin ottaa NaNo-tavoitteen kiinni heti seuraavana päivänä. Mutta sitten olikin isänpäivä. Ensimmäisen viikon jälkeen olin todella uupunut. Kiireisistä päivistä johtuen olin kirjoittanut romaaniani vielä ilta yhdentoista jälkeenkin, myös arkisin. Koulussakin kaverit ihmettelivät, mikä minua vaivasi. Lopulta tajusin, ettei kirjoittamisessa ole mitään järkeä jos siitä ei nauti. Päätin, ettei romaanilla ole niin kiire. Jätin sanamäärien tarkkailun, ja vain kirjoitin niin paljon kun pystyin ja jaksoin. En tiedä aionko ottaa NaNoon osaa ensi vuonna. Tuskinpa. NaNo ei ole minua varten. Minulla on liian hidas kirjoitustahti ja matala kynnys stressaantumiseen. Tästä huolimatta, suosittelen kaikkia osallistumaan! Yrittänyttä ei ikinä laiteta, vaikka totuus onkin, että NaNoWriMon voittajat ovat yli-ihmisiä. Ja ne ovat hyvin harvinaisia. Nostan heille hattua oikein korkealle. Teksti: Linda Halonen, 14v., Nurmes ? NaNoWriMo on marraskuinen projekti, jossa on tarkoituksena kirjoittaa 50 000 sanan romaani kuukaudessa. Se ei ole kilpailu eikä palkintoja jaeta. Osanottajia on nykyisin satojatuhansia ympäri maailman. ! Vietä omaa kirjoituskuukautta milloin tahansa. Päätä, että kirjoitat joka päivä kuukauden ajan esim. yhden sivun päivässä. Kuukauden päästä koossa on jo 30 sivua!
5 CURLY 4/2015 MINUN SOME Tekijä: Liina Ilves, 19v., Raasepori SILPPURI TUNTEIKAS TOIMINTAPLÄJÄYS ELOKUVA-ARVOSTELU: Nälkäpeli: Matkijanärhi, osa 2 Monien odottama Matkijanärhi, osa 2 sai ensi-iltansa marraskuussa. Nälkäpeli-sarjan viimeisessä osassa vastarinta Panemin diktatuuria kohtaan saavuttaa huippunsa. Katniss Everdeen (Jennifer Lawrence) on Matkijanärheksi kutsuttu vallankumouksen symboli. Yhdessä läheistensä, kuten lapsuudenystävänsä Galen (Liam Hemsworth) ja entisen rakastettunsa Peetan (Josh Hutcherson) kanssa Katniss jatkaa taistelua Capitolia vastaan. Presidentti Snow’n FAKTAA Ensi-ilta 18.11 Ohjaus: Francis Lawrence Käsikirjoitus: Peter Craig, Danny Strong, (perustuu Suzanne Collinsin kirjaan) Pääosissa: Jennifer Lawrence, Josh Hutcherson, Liam Hemsworth Kesto: 137min Ikäraja: K-12 HHHH (Donald Sutherland) hirmuvallan alla kukaan ei ole turvassa, eikä edes omiin liittolaisiinsa voi luottaa. Taistelussa ihmisarvosta on kaikki mahdollinen apu tarpeen. Aiempien osien tapaan Matkijanärhi, osa 2 yhdistelee uusia, lupaavia näyttelijänkykyjä ja nimekkäitä tähtiä. Stanley Tucci nähdään jälleen Caesar Flickermanin värikkäässä roolissa, edesmennyt Philip Seymour Hoffman Plutarch Heavensbeenä, Sam Claflin rakastettuna Finnick Odairina ja Elizabeth Banks räikeänä Effie Trinketinä. Nälkäpelin viimeisessä osassa keskitytään taktikointiin areenan ulkopuolella. Katniss Everdeeninä jatkaa Jennifer Lawrence (kesk.). Teksti: Kaisa Vahteristo, 14v., Nurmijärvi Sarjakuvastripin tekijä oli Sarjakuvakeskuksella harjoittelijana. Liinan sarjiksia ja digitaidetta löytyy sivulta: Elokuvan parasta antia ovat herkkien näyttelijäsuoritusten ohella vauhdikkaat toimintakohtaukset. Puristin pätkää katsellessa käsiäni nyrkkiin ja odotin jännittyneenä, mitä hahmoille tapahtuisi seuraavaksi. Parasta olikin se, että elokuva sai minut jännittämään jokaisen juonenkäänteen kohdalla siitä huolimatta, että kirjan lukeneena osasin ne jo aavistaa. Teos saa katsojansa elämään koko Nälkäpeli-sarjan tunteet uudestaan. Snow’n aivopesemä Peeta tapailee muistojaan samaan aikaan kun ensimmäisestä osasta lähtien kytenyt kolmiodraama saa tuulta siipiensä alle. Toisinaan hahmot puhuvat keskenään aiempien osien tapahtumista, herättäen kyseiset hetket eloon myös katsojien mielissä. 3D-efektit saivat minut muutamaan otteeseen kirjaimellisesti hypähtämään tuolillani, eivätkä kyyneleetkään olleet kaukana. Niille, jotka ovat kiintyneet Suzanne Collinsin luomaan karuun maailmaan, leffa nostaa väkisinkin tunteita pintaan. Elokuva on epäilemättä napakymppi raastavista dystopiakuvauksista nauttiville. Kuvat: Lionsgate/Murray Close http://cute-pathi. deviantart.com
CURLY-KOLUMNI V aikka en pidäkään siitä että minut luokitellaan yhdeksi massan edustajista, olen mennyt massan mukana. Sosiaaliseen mediaan. Tällä hetkellä hallinnoin muutamaa erilaista sosiaalisen median kanavaa. Facebook: Minulla on peräti kaksi Facebook-profiilia. Yksi on normaali ja toinen on Viherpiiperöksi nimeämäni luontoja eläinaktivismiprofiili, jolla kommentoin luonnon tilaa ja eläinten oikeuksia käsitteleviä uutisia. Instagram: Lukuisista poistoyrityksistä huolimatta minulla on yhä Instagram-profiili. Päivittelen sinne tasaiseen tahtiin selfieitä, belfieitä ja mitä näitä nyt onkaan. Minusta voisi kai käyttää #instamodel. Starnow: Minulla on profiili Starnow -nimisellä sivustolla, jossa on maailmanlaajuisia castingilmoituksia. Harmi vain, että maksavat asiakkaat pääsevät käsiksi parhaimpiin ilmoituksiin. ModelManagement: Tämä sivusto on samanlainen kuin Starnow mutta se on keskittynyt lähinnä mallihommiin. Löydät minut myös sieltä. Blogger: Minulla on blogi ilman lukijoita, mutta ei se minun menoa haittaa. Kirjoitan blogiini kärkkäitä mielipidetekstejä tyyliin: ”Ylioppilaskoe on pääsykoe ei mihinkään”, ”Maailman keuhkot pahassa jamassa” ja ”Minusta tulee isona syrjäytynyt nuori” sekä muuta mukavaa. Youtube: Yllätin itsenikin aloittamalla vloggaamisen. Jos suurin, tuskin koskaan toteutuva unelmani on valloittaa Hollywood, Bollywood tai vaikka Hillywood, niin ajattelin vloggaamisen olevan hyvä ensimmäinen askel siihen suuntaan. Myönnän että vietän sosiaalisessa mediassa enemmän aikaa kuin olisi tarvis. Voisi kai sanoa kuten Avicii kappaleessaan I’m addicted to you. Onneksi sosiaalisen median käyttäminen ei kuitenkaan ole siinä pisteessä, että se vaikuttaisi haitallisesti normaaliin arkielämääni. Monille sosiaalinen media on väylä löytää uusia ihmisiä ja pitää yhteyttä jo olemassa oleviin. Minulle some on lähinnä väylä vaikuttamiseen, vaikka pessimistiseen tapaani ajattelenkin, ettei joku naapurintyttö voi kirjoituksillaan vaikuttaa yhtään mihinkään. Somessa tavataan! Teksti ja kuva: Pauliina Ropponen, 19v., Kuopio 6 CURLY 4/2015
KOMMENTTI N uorten mediankäyttö on viime vuosien aikana muuttunut. Televisio oli vielä vuonna 2009 nuorten suosituin media, mutta nyt netti on mennyt suosiossa ohi. Vaikka netti on suosittu varsinkin nuorten keskuudessa, Sanomalehtien liiton teettämän selvityksen mukaan jopa ihan nuorimmista ikäryhmistä yli puolet lukevat edelleen paperilehteä. Noin 18-vuotias keskivertonuori käyttää sosiaalista mediaa ja sen palveluita noin 14-18 tuntia viikossa. Jopa 75% nuorista käyttää niitä älypuhelimella. Tyttöjen ja poikien median käyttötavoissa ja kuluttamisessa on jonkin verran eroja. Esimerkiksi pojat pelaavat enemmän kuin tytöt. Tytöt taas kuuntelevat musiikkia ja lukevat kirjoja enemmän kuin pojat. Netti ei ole täysin ongelmaton. Vaikka sosiaalinen media helpottaa itseään kiinnostavan sisällön seuraamista, esimerkiksi Facebook yksipuolistaa ja rajoittaa ”feediä”, eli käyttäjälle tarjottavaa sisältöä ajan kuluessa. Aluksi voi tuntua siltä, että tiedon ja tietolähteiden määrä kasvaa, mutta lopulta vähemmän tykätyt tai kommentoidut aiheet katoavat feedistä. Tämä ilmiö toistuu muuallakin. Esimerkiksi YouTube ehdottaa videoita sen perusteella, mitä käyttäjä on katsonut aikaisemmin. Mediavirran yksipuolistuminen on itseään ruokkiva ilmiö. Ihmisellä on ennakkoluuloja, ja kun ihminen kohtaa jossain sosiaalisen median palvelussa hänen ennakkoluuloihinsa perustuvaa sisältöä, hän todennäköisemmin tykkää ja jakaa sisältöä eteenpäin. Voidaan miettiä, onko sosiaalisen median kasvaneella käytöllä vaikutusta nuorten medialukutaitoihin. Sosiaalisen median ja netin palveluissa on hyvätkin puolensa. Ne ovat saatavilla lähes missä tahansa, ne tarjoavat nuorten itse haluamaa sisältöä silloin, kun he itse haluavat ja ne voivat luoda uusia harrastuksia. Median käytön kasvu selittää ainakin osittain esimerkiksi kirjoittamisen ja videoja valokuvaamisen harrastamisen yleistymisen. Sosiaalinen media ja netti toimivat myös nuorten tapaamispaikkana kodin, koulun ja muiden julkisten paikkojen, kuten kauppakeskusten rinnalla. Yhteydenpito toisiin ihmisiin on helppoa, ja samoista asioista kiinnostuneiden on helppo kohdata toisensa. Minun mielestäni nuorten mediankäytössä on myös huonoja puolia, joten parannettavaa vielä on. Huono puoli on se, että yksipuolinen palveluiden käyttö voi maailman avartumisen sijasta sulkea ihmisen omien ajatuksiensa sisälle. Positiivisista vaikutuksista huolimatta netissä ja sosiaalisessa mediassa esiintyy myös kiusaamista ja syrjäytymistä. Nettikiusaaminen tai rasismin levittäminen oikean tiedon sijasta on ongelma, johon pitäisi keksiä paremmat tavat puuttua. Teksti ja kuva: Aatu Jäntti, 16v., Muurame Nuoret ja media – Somen ja netin pyörteissä Nuorten arkeen kuuluu mediassa erityisesti sosiaalisessa mediassa ja netissä liikkuminen, kirjoittaa 16 – vuotias muuramelainen Aatu Jäntti. 7 CURLY 4/2015
CURLY-KOLUMNI 8 CURLY 4/2015 S ome. Jokapäiväinen sana ja aikaa vievä käsite, jonka pariin monet meistä unohtuvat moneksi tunniksi päivän aikana. Jotkut viettävät jopa liiaksi aikaa somessa. Onko ihmisiä lähentävä, yhteydenpitoa helpottava ja maailmaa pienentävä keksintö aiheuttanut meille riippuvuutta? Some eli sosiaalinen media -käsitteellä tarkoitetaan lähinnä verkkoviestintäympäristöjä. Koko ajan päivittyvät someyhteisöt varastavat huomiomme jatkuvasti, ja useimmilla ihmisillä tuntuu olevan Facebook tai vastaava koko ajan auki tai ainakin käden ulottuvilla. Somesta on tullut osa meidän olemassaoloamme. Se on ajankäyttötapa. Jos on tylsää, voi selata vaikka Instagrammia. Se on nykyaikaista nopeaa viestintää. Se on lähes ilmaista, se helpottaa yhteydenpitoa ja muistamme aina kavereiden synttärit. Se toimii myös eräänlaisena henkilöpankkina. Sieltä tavoittaa kaikki. Jos emme tunne jotain ihmistä, äkkiäkös tarkistamme sen Facebookista. Voisi luulla, että emme ole tarpeeksi sosiaalisia, ellemme ole mukana vähintään yhdessä someyhteisössä. Silti löytyy ihmisiä, myös nuoria, jotka eivät ole mukana missään. Heidät tuomitaan usein liian äkkiä epäsosiaalisiksi, vanhanaikaisiksi, jopa oudoiksi. He kuitenkin saattavat olla meistä ne fiksuimmat, jotka haluavat käyttää aikansa paremmin kuin ruutua tuijottamalla. Me muut olemme hullaantuneet some-nimisestä huumeesta, joka aiheuttaa meille riippuvuutta. Minne katosivat pitkät puhelut, kirjekaverit, ”snail mail” ja hengailut iltamyöhään ulkona? Samaan paikkaan kuten kaikki nykyään: verkkoon. Sähköposti oli ensimmäinen askel. Kun tekniikka ja teknologia kehittyi, kehittyivät myös sosiaaliset yhteisöt verkossa. Ja kun älypuhelimet yleistyivät muutama vuosi sitten, homma lähti lapasesta. Some – hyödyke vai huume? Samalla lukeminen, kynällä kirjoittaminen, maalaisjärjen käyttö ja verbaalinen esiintyminen ovat muuttuneet katoaviksi luonnonvaroiksi. Jatkuva selailu voi jopa haitata työntekoa. Tämä piirre tuntuu korostuvan varsinkin nuorissa. Emme malta enää keskittyä yhteen asiaan kovin pitkäksi aikaa. Kynällä kirjoittamistaito katoaa, tai ainakin käsialat huononevat. Puhdasta järjenkäyttöä ei enää harrasteta, kun ajatukset leijailevat koko ajan jossakin pilvessä. Emme edes pysty ilmaisemaan itseämme yhtä vapaasti kuin ilmaisemme itseämme somessa. Myös terveytemme on uhattuna. Vietämme enemmän aikaa kuin on suositeltavaa verkkopäätteen ääressä. Unenlaatumme kärsii, koska selaamme puhelinta sängyssä: silmämme väsyvät ja aivomme käyvät jatkuvasti ylikierroksilla. Vietämme liikaa aikaa neljän seinän sisällä. Mutta sen sijaan olemme aina tavoitettavissa, missä sitten olemmekin. Jotkut lopettavat sometuksen kuten jotkut lopettaa tupakoinnin. Heidät taas leimataan liian helposti hulluiksi. Onko se kumminkaan hullua, vähentää riippuvuutta? He joko lopettavat määräajaksi tai kokonaan, kokeilun halusta tai omasta viisaudesta. Maailmalla järjestetään jo somettomia leirejä. Niitä voidaan nimittää joko vieroitus-tai extremeleireiksi. Tämän vuoksi kokeilua voisi kutsua jo selviytymislajiksi siinä missä eräretkeilyäkin. Some on tapa olla sosiaalinen, ja siellä voi kulua yllättävän paljon aikaa. Siitä voi kehittyä huume, jota ilman emme pysty elämään. Se huume verottaa meidän muinaisia viestintätaitoja ja terveyttä. Se verottaa niitä asioita, jotka ovat meille itsestäänselvyyksiä. Silti se on hyödyke, jonka käytöstä suurin osa maailman väestöstä nauttii. Se on viestintäväline, joka lähentää ja yhdistää meitä. Mutta edelleen some on huume, josta me teemme itsemme riippuvaisiksi. Teksti: Paula Kronqvist, 20v. Tornio Kuva: Lusku Kirjoittaja pitää lomaa somesta kesäisin ja nauttii tietokoneella istumisen sijasta lämmöstä ja luonnosta. Kuinka paljon käytät somea tai nettisovelluksia päivittäin? Pystytkö olemaan päivän ilman nettiä? Riippuvuus mihin tahansa on huono asia. Siitä tulee paha olo. ! Mieti, millaista olisi olla päivä ilman nettiä ja osallistu Mediataitoviikon haasteeseen! (ks. takakansi) ?
ANIMEHARRASTAJAN SOSIAALINEN MEDIA Tässä tekstissä kerron animeharrastajan somen käytöstä, mitä palveluita he käyttävät sekä millaisia nämä palvelut ovat. MYANIMELIST: ”YKSI KERTA RIITTI, SORONOO!” MyAnimeList on kuten Hummingbirdkin, eli animeja mangatietokanta, mutta siihen se aikalailla j ääkin. Sivua voi kustomoida ulkopuolisesti enemm än kuin Hummingbirdi ä. Siin ä miss ä Hummingbird j ää kustomoinnissa Facebookin ja Twitterin tasolle (voi lis ätä kansikuvan), pystyy MyAnimeListi ä muokkaamaan CSS-koodia s äätämällä. T ämä vaatii hieman googlausta, mutta sivuston foorumilta l öytyy kyll ä oppaita, miten sivun ulkoasua voi muokata. Kappaleen otsikko kertoo siit ä, miksi olen j ättänyt MyAnimeListin k äyttämisen roimasti v ähemmälle. Sivuston tietoturva on valitettavan matala, eik ä se ole vuosien mittaan parantunut. Sivusto on hakkeroitu monenmonta kertaa ja usein kyseess ä on ollut sama tekij ä. T ämä yksi kerta riitti minulle ja kavereilleni, jonka j älkeen vaihdoimme k äyttämään t äyspäiväisesti Hummingbirdi ä. Jotta t ämä osuus ei j äisi pelk äksi negatiivipommien heittelyksi, on kuitenkin todettava, ett ä MyAnimeList ajaa asiansa varsin hyvin, vaikka onkin heikko tietoturvaltaan. TWITTER KUN 140 MERKKIÄ PITÄISI RIITTÄÄ Twitter on enemm änkin yrityksille suunnattu palvelu, jonka kautta he voivat olla yhteyksiss ä seuraajiinsa. Animeharrastajat k äyttävät Twitteri ä enemm än kuin Facebookia. Itse k äytän Twitteri ä YouTube-videoideni ja turhanp äiväisten ajatusteni jakamiseen sek ä radiohommissa l ähinn ä niiden seuraajien tavoittamiseen, jotka eiv ät k äytä Facebookia kovin aktiivisesti. Animeharrastaja k äyttää Twitteri ä joko tapahtumissa fiiliksen toimittamiseen tai sitten avautuakseen jostain animesarjasta jonka on juuri katsonut. Yksi huono puoli Twitteriss ä on sen merkkim äärä, sillä 140 merkki ä pit äisi riitt ää yhden ajatuksen sanomiseen. V älillä ajatusta joutuu jatkamaan seuraavaan twiittiin. Paras juttu Twitteriss ä on, ett ä voit seurata k äyttäjiä, eik ä heit ä tarvitse lis ätä kavereiksi kuten Facebookissa. Joten hylk äämisen uhkaa ei tarvitse pel ätä, ellet sitten tee itsest äsi ihan aasia. H ummingbird on animeja mangaharrastajan Facebook. Siell ä voit muun muassa listata katsomasi animet sek ä lukemasi mangat, kirjoittaa tilap äivityksiä, seurata ihmisi ä, lukea ja kommentoida uutisia sek ä liitty ä ryhmiin. Sivulle voi my ös halutessaan laittaa Facebookin tapaan kansikuvan, joka n äkyy kun joku vierailee profiilissasi. K äyttöliittym ä on hyvin yksinkertainen ja sulava, kun ajattelee, mihin sivu on alunperin luotu, eli animeja mangatietokannaksi. Onhan tietysti sivulla paljon asioita, joita voisi viel ä hioa paremmaksi, mutta kyll ä min ä pid än sivusta sellaisena kuin se nyt on. Hummingbirdille on luotu my ös puhelimissa k äytett äviä sovelluksia, joilla voi merkata katsotun animen puhelimesta k äsin. Yksi n äistä on Tenpenchii, jota k äytän aina kotoa poissa ollessani, jos katson jotain animea vaikka kaverini luona. Teksti: Toni Jefremoff, 21v., Tornio Kuva: Lusku 9 CURLY 4/2015 CURLY-KOLUMNI
S osiaalisessa mediassa videopäiväkirjojen tekeminen ei ole bloggausta, se on vloggausta. Eri-ikäiset ihmiset eri taustoilla ja tarinoilla taltioivat videoille omia asioitaan päiväkirjan tyyppisesti, julkaisten ne sitten internetissä muiden ihmisten katsottavaksi. Vloggaaminen on oiva tapa jakaa elämän koukeroita internetissä, se on loistava harrastus, joka edistää luovuutta sekä mediankäsittelytaitoja. Se on tapa liittyä suureen yhteisöön, jossa voi tavata ja seurata muiden ihmisten elämää. Mutta se on myös suuri ja tuntematon viidakko, se on hiekkalaatikko ilman valvojaa. Se on uusi tutkimaton ulottuvuus jota voit koskea, muttet aina ymmärtää. Monelle tämä internetin villi länsi on todella hämärä, vaikka Suomessa on jo järjestetty jo kaksi Tubecon tapahtumaakin, joissa vloggaajat eri puolilta maata kokoontuivat yhteen. Kun katselen YouTube -videoita nuorista jotka lyövät itsensä nettiin omalla naamallaan, nimellään ja olemuksellaan, alan väistämättä miettiä miksi he tekevät niin. Asiaan vaikuttaa varmasti vloggaamisen suosio, joka on ollut tasaisessa nousussa pidemmän aikaa. YouTuben suomiyhteisössä on paljon keulahahmoja, jotka asettavat tietyn riman johon muut pyrkivät. Kun nuoret näkevät suomalaisen tyypin, jolla on videoillaan kymmeniä tuhansia katsojia ja seuraajia jopa toista sataa tuhatta, he haluavat olla samanlaisia. Mutta mitä paineita tämä tuo nuorille? Onko tässä suuressa tubeyhteisössä jotain sääntöjä joita noudatetaan? Onko hyvä vloggaaja sellainen, joka on oma itsensä vai sellainen, jolla on paras kamera, parhaiten ja eniten editoidut videot tai korein ulkokuori? Kiusaamista esiintyy, kuten kaikkialla muuallakin. YouTubessa anonyymisti esiintyvät ihmiset jakelevat järkkymättömiä mielipiteitään uusista ja vanhoistakin vloggaajista hyvin avoimesti. Eniten tässä huolestuttaa joidenkin vloggaajien nuori ikä. Miten 11-vuotias tyttö pystyy käsittelemään sen, kun ensimmäinen kommentti tämän uuteen videoon on ”Tapa ittes.”? Tätä näkee harmillisen monessa videossa. Kommenttiosiot ovat täynnä säädytöntä huutelua nimimerkkien takaa, jotka videon tekijä joutuu lukemaan. Ilmiöön liittyy paljon muitakin epäkohtia. Esimerkkinä tulee mieleen ne hyvin nuoret tytöt, jotka esittelevät uusia napapaitojaan sekä rintaliiviostoksiaan videolla, ja saavat kommenttiosiossa kehuja vanhemmilta miehiltä. Tietenkään en voi sanoa, että jokaisen nimimerkin takana on väistämättä tämä kuuluisa Setämies, mutta jotkut kommentit eivät todellakaan jätä arvailuille varaa. Olemme jo päässeet siihen pisteeseen, että me nuoret tiedämme ettei internetistä saa kuviaan pois. Että nettiin ei CURLY-KOLUMNI Vlogaus vai V mokaus pidä kirjoittaa kaikkea mitä suuhun tulee, varsinkaan sosiaaliseen mediaan. Tämä voi vaikuttaa yksityiselämään, tulevaan työpaikkaan, koko hoitoon. Miksi tämä ei koske yhtä tehokkaasti videoita? Kultaiset säännöt unohtuvat, kun ihmiset pääsevät kameran taakse kuvaamaan ja levittämään tuntojaan esimerkiksi omasta työpaikastaan tai kuluneesta päivästään. Jotkut vloggaajat esittelevät koko omaisuutensa videoilla, esiintyvät nimellään, kertovat missä asuvat ja muistavat hyvissä ajoin kertoa koska poistuvat kotoaan viikoksi lomalle ulkomaille. Olisiko siis aika ottaa tämä vloggaaminen yhtä vakavasti kuin me otamme sen, mitä nuoret levittelevät internettiin? Muistamme kyllä näpäyttää jotakuta nuorta liian isosta kaula-aukosta Facebookin profiilikuvassa, mutta olemme autuaan tietämättömiä pepunhetkutustansseista hänen YouTubekanavallaan. Meidän tulee opettaa nuoriamme käsittelemään kiusaamista, ahdistavia kommentteja sekä neuvoa käyttämään maalaisjärkeä, kun he päättävät pistää itsestään videon nettiin. Teksti: Joni Kokkinen, 24 v., Tornio Kuva: Jesse Juopperi, 19v., Tornio 10 CURLY 4/2015
? Kolumni on yksi mielipidekirjoittamisen muoto. Muita ovat pääkirjoitus ja mielipidekirjoitus omalla palstallaan. Kolumnissa on mukana kirjoittajan oma kuva. ! Kirjoita kolumni aiheesta seksi/ seksuaalisuus ja lähetä se julkaistavaksi seuraavan Curlyyn: pipsa.sinkko(a)curly. fi. Pituus max.1 sivu (n.2500 merkkiä) ja oma kuva. CURLY-KOLUMNI Nettikiusaaminen on nykyään jatkuvasti kasvava ja yleistyvä ongelma! Kiusaaminen missä vaan muodossa on aina väärin eikä sitä missään nimessä saa tehdä. Yleensä kun puhutaan kiusaamisesta on nettikiusaaminen jotenkin toisarvoinen asia. Vaikka se on ihan yhtä vakavaa kuin se, että vedettäisiin turpaan joka päivä. Ask.fm, Insta, Facebook, Twitter, Snapchat, Whatsapp ja mitä näitä nyt on, en pysy edes perässä. SOME on ihan mahtava juttu, mutta sen kiusaamisen voisi jättää pois. Me voitaisi yhdessä tehdä internetistä kivempi paikka! Otetaanpa tämmöinen ajatusleikki. Kuvittele, että tulet yksin kotiin koulupäivän jälkeen ja avaat läppärin. Kirjaudut Ask.fm -sivustolle. 10 uutta kysymystä. Jes, ajattelet, mutta ANONYYMIT JA NIMIMERKIT NETISSÄ ’’Ne netissä pyörii sua pilkaten ja ne julkaisee feikkijuttujaan. Anonyymit ja nimimerkit mitä vaan tehdä saa…’’ Näin laulaa Robin biisissään anonyymit ja nimimerkit. kun avaat ne niin siellä lukee vain ”läski” ja ”tapa ittes” ja kaikkea tämän tyylistä. Annat asian olla, eihän se ollut kuin yksi kerta. Lähdet ulos kavereiden kanssa pelaamaan futista. Seuraavana päivänä menet taas katsomaan Ask.fm:n. Taas siellä on lisää ilkeitä ’’kysymyksiä’’ kuten: ’’Oot ruma”…Tätä jatkuu kauan aikaa ja se alkaa levitä myös muille sivustoille. Saat ilkeitä kommentteja Facebookissa ja Instagramissa, saat todella ikäviä snäppejä tuntemattomilta nimimerkeiltä. Jossain vaiheessa tämä ei enää sinustakaan tuntuisi kivalta, eihän. Mutta miltä kiusaajasta tuntuu? Tunnistatko itsesi tästä? Teetkö itse tällaista, jaat ikäviä juttuja ja kuvittelet, että anonyymina lähetetyt jutut eivät loukkaa? Jos teet, niin lopeta se nyt heti! Niin kuin mikä tahansa kiusaaminen myös nettikiusaaminen loukkaa ja satuttaa. Se voi aiheuttaa masennusta, joka voi johtaa vaikka niinkin hirveään asiaan kuin itsemurhaan. Haluaisitko sinä olla osasyy jonkun kuolemaan? Uskon vahvasti, että et. Eli jos tiedät, että joku kiusaa netissä, puutu siihen! Ja jos sinua kiusataan niin kerro siitä jollekin luotettavalle aikuiselle välittömästi. Haastan teidät jokaisen tekemään kaikkensa sen eteen, että netistä tulisi kivempi paikka meille ihan jokaiselle. Teksti: Lotta, 17v., Tornio Kuva: Rami Ranta, 18v., Tornio 11 CURLY 4/2015
12 CURLY 4/2015 Teksti: Kaisa Vahteristo, 14v, Nurmijärvi Kuvat: Kaisa Vahteristo, 14v., Nurmijärvi, Noora Kreula, 17v., Salo ja Lotta Kuismanen, 17v., Tornio Nuorten toimitukset kokoontuivat Helsingissä T ällä kertaa Helsingissä järjestetty Nuorten toimitukset -viikonloppu oli kolmas laatuaan. Aiemmin toimitukset ovat kokoontuneet Jyväskylässä ja Oulussa. Koordinaatin, Curly ry:n ja HattuMedian yhteistyössä järjestämiä toimittajapäiviä vietettiin 13.11-15.11, perjantai-illasta sunnuntaihin. Pääkaupungin ulkopuolelta saapuneet pääsivät majoittumaan viikonlopuksi Vallilassa sijaitsevaan Hotelli Avaan. Väkeä tulikin kaikkialta ympäri Suomea; Helsingin lisäksi Tampereelta, Seinäjoelta, Jyväskylästä, Salosta, Nurmijärveltä, Hyvinkäältä ja Vantaalta. Pisin matka tehtiin kuitenkin lentokoneella Torniosta. Edustettuina olivat Curly ry:n lisäksi myös valtakunnallinen 4H:n Nuorten toimitus, torniolainen Adapteri, Salon Steissin mediatiimi, jyväskyläläinen Painovirhe, Hyvinkään Hygezine, seinäjokelainen Kantti, sekä helsinkiläiset HattuMedia ja Nuorten ääni -toimitus. Osallistujia oli 14-vuotiaista aina yhdeksääntoista ikävuoteen saakka. Kuten arvata saattaa, mukaan mahtui paljon erilaisista asioista kiinnostuneita nuoria. Kaikkia yhdisti kuitenkin yksi asia: kiinnostus mediaa kohtaan. Oli hauskaa päästä kuulemaan eri puolilta Suomea tulevien nuorten toimitusten toiminnasta. Monien mielestä uusiin ihmisiin tutustuminen ja yhdessä tekeminen olivatkin viikonlopun parhaita puolia. OPETTAVAISTA PAJATYÖSKENTELYÄ Porukka jaettiin kolmeen pienempään ryhmään, joissa päivien mittaan kierrettiin läpi järjestetyt työpajat. Radiopajassa jokainen ryhmä pääsi tekemään HattuRadioon noin tunnin mittaisen radiolähetyksen valitsemastaan aiheesta. Puheenaiheet vaihtelivat kotipaikkakunnista aina leffaherkkuihin saakka. Videopajassa puolestaan ideoitiin, kuvattiin ja editoitiin videoita, joiden aiheena oli nuorten yöelämä. Vaikuttava valokuva -pajassa opittiin kuvankäsittelyä ja oman kantansa ilmaisemista. Kukin otti ensin kuvia haluamistaan kohteista ja ryhmä palasi sitten Happeen muokkaamaan niitä. Tarkoituksena oli yhdistää kuvaan kantaaottava tekstinpätkä, joka ilmaisi tekijän mielipidettä johonkin asiaan. Kuvauspaikkana toimi Sörnäisten Suvilahti. Erityisesti radiotyöpaja oli osallistujille mieluinen. Syystäkin harva oli aiemmin päässyt kokeilemaan suoran radiolähetyksen tekemistä. Pajat osallistujille tarjosi HattuMedian väki. Juontaja Axl Smith oli toinen viikonlopun puhujavieraista. Radiotyöpaja oli osallistujien lempipaja.
MEDIA-ALAN AMMATTILAISET KERTOIVAT Viikonlopun aikana kuultiin myös kahta puhujavierasta. Perjantaina kuuntelimme toimittaja Ronja Salmea ja hänen kymmentä vinkkiään media-alalle. Muusikko ja juontaja Axl Smith puolestaan keskittyi kertomaan omaa tarinaansa ujosta pikkupojasta tunnetuksi televisiojuontajaksi ja Jook Joint Movementin perustajaksi. Hän vieraili luonamme nuorten toimintakeskus Hapessa lauantaina. ”Sanokaa asioille kyllä! Mikään työ ei ole teitä alempana”, painotti Salmi. Axl Smithillä puolestaan oli asiaan toisenlainen kanta: ”On tärkeä taito osata sanoa ei jutuille jotka eivät tunnu omilta.” Kumpikin ammattiosaajista kertoi ryhmätyön tärkeydestä ja siitä, kuinka tärkeää on ymmärtää olevansa aina osa itseään suurempaa kokonaisuutta. Puheenaiheena oli myös se, ettei virheiltä yksinkertaisesti voi välttyä mutta niistä voi ja kannattaa aina ottaa opikseen. Molemmat korostivat myös oman uteliaisuuden ja motivoituneisuuden tärkeyttä. HYVÄ FIILIS Muutaman tunnin mittaisella vapaaajalla pääsivät kauempaakin tulleet tutustumaan Helsinkiin omin silmin. Jotkut osallistujista olivat käyneet pääkaupungissa aiemmin vain muutamaan otteeseen, kun taas osa asui siellä. Siispä väsyneet saivat pyhittää pari tuntia levolle ja hengähtää kaikessa rauhassa, vaikkapa jossain lähiseudun kahvilassa. Osa puolestaan suuntasi kohti Helsingin keskustaa ja toiset jäivät kiertelemään lähiseutua. Kaiken kaikkiaan viikonlopun aikana vallitsi rento tunnelma. Vauhdikkaiden päivien aikana nautittiin hyvästä ruuasta, viihtyisästä majoituksesta ja ennen kaikkea loistavasta seurasta. Tylsää hetkeä ei ollut! Viikonlopun aikana työskenneltiin kolmessa pajassa, joista yksi oli videopaja. Tapaamisessa oli mukana yhdeksän nuorten toimitusta ympäri Suomen. Paikalla oli mm. Tornion Adapteri ja Salon Steissin mediatiimi. Toimittaja Ronja Salmi kertoi nuorille miten pärjätä media-alalla. Kuinka kauan oma toimituksesi, Hygezine, on ollut toiminnassa? Se on ollut toiminnassa nyt reilun vuoden. Kuinka tuttuja muut nuorten toimitukset olivat sinulle entuudestaan? Tiesin ainoastaan jyväskyläläisen Painovirheen, sillä sen toimittajat ovat käyneet koulussani kertomassa toiminnastaan. Mitä pidit puhujavieraista? He olivat aivan mahtavia! Heiltä sai paljon neuvoja omaan elämään ja mahdolliseen uraan media-alalla. Tutustuiko viikonlopun aikana mielestäsi helposti muihin toimittajiin? Kyllä, etenkin niihin joiden kanssa asuin yhteisessä huoneistossa. Mikä oli parasta Nuorten toimitukset -viikonlopussa? Työpajat, erityisesti radiotyöpaja. MILLA KOISTINEN, 14V, HYVINKÄÄ, HYGEZINE. 13 CURLY 4/2015
14 CURLY 4/2015 Nuorten toimitukset 2/2015: Vaikuttava valokuva Nuorten toimitukset -tapaamisessa toimintakeskus Hapessa Helsingissä työskenneltiin viikonlopun aikana media-aiheisissa työpajoissa. Yksi pajoista oli nimeltään vaikuttava valokuva. Ideana oli itse otetun kuvan ja siihen liitetyn tekstin kautta saada oma mielipide tai ajatus esille. Valmistuneet työt ovat kantaaottavia taideteoksia. Jere, 15v., Salo Noora, 17v., Halikko Tanja, 15v., Hyvinkää Rami, 18v., Tornio Hanna, 18v., Seinäjoki
Iiris, 16v., Helsinki Ju lie , 19 v., Ta m pe re Ella, 18v., Tampere Lotta, 17v., Tornio Milla, 14v., Hyvinkää Mimmi, 17v.,Helsinki Lassi, 17v., Jyväskylä
Vaikuttaminen on tärkeää, koska kaikkien mielipiteet pitää ottaa huomioon. Nuorilta saa kysyä vapaasti mielipiteitä esimerkiksi koulussa. Nuoret voivat vaikuttaa siellä viihtyvyyteen ja hyvinvointiin. Nuorille on mielestäni liian vähän vaikutusmahdollisuuksia. Itse haluaisin vaikuttaa urheiluun ja vapaa-ajantoimintaan. Rasmus, 14v., Kulosaari, Helsinki Terveisiä RuutiExposta! Curly osallistui marraskuussa nuorten RuutiExpo 2015 -vaikuttamistapahtumaan Helsingin kaupungintalolla. Työpisteellä tehtiin kysymyksiä Ruudin Ydinryhmäläisille, tuunattiin strippejä ja Suomi-karttoja, tehtiin pikkuhaastiksia ja kirjoitettiin mielipidekirjoituksia. VAIKUTTAMINEN TERVEYS 1. Kuka olet? Olen Hilda, 15v., Helsingistä. 2. Mitä harrastat? Harrastan kuvista, koska se on kivaa ja tykkään siitä. 3. Viihdytkö koulussa ja miksi? Joo, siellä on mukavat opet ja kivoja kavereita. 4. Oletko omasta mielestäsi terve? Olen… Curlyn työpisteellä sai vaikuttaa median keinoin. Helsingin kaupungintalo oli täynnä eri tapoja ottaa osaa ja vaikuttaa. Hapen Värkkäämö järjesti pinssipajan. Pinssilläkin voi ottaa kantaa. 16 CURLY 4/2015 Teksti ja kuva: Julia, 15v., Helsinki
17 CURLY 4/2015 ? Nuoret voivat vaikuttaa päätöksentekoon ja omiin asioihinsa monella tavalla; mm. nuorisovaltuustoissa, oppilaskunnissa ja Nuortenideat.fi -palvelun kautta. ! Myös kirjoittamalla voi vaikuttaa. Kirjoita kantaaottava mielipidekirjoitus sinulle tärkeästä asiasta ja lähetä se Curlyyn; muokataan tekstistä niin hyvä, että voit lähettää sen myös paikallislehteen tai valtamediaan! KYSY NUORELTA NUORI VASTAA Curly keräsi RuutiExpossa nuorilta kävijöiltä kysymyksiä Ruudin Ydinryhmän nuorille ehdokkaille. Tässä niistä muutama vastausten kera. YDINRYH MÄ 2016 YDINRYH MÄ 2016 Moi! Olen Ville Nordström 14 wee ja Asun Helsingin Kannelmäessä. Olen tämän vuoden ydinryhmäläinen ja ehdolla myös ydinryhmään 2016. Henry, 16v., Malminkartano, Helsinki: Miten tehokkaasti kaupunki kuuntelee nuoria ja toteuttaa heidän ideoita? Ville: Kaupunki kyllä kuuntelee nuoria, mutta ei todellakaan tarpeeksi! Pitäisi kuunnella enemmän. Ruben, 15v., Helsinki: Oliko ydinryhmään ehdolle hakeminen vaikeaa? Ville: Hakeminen ei ollut vaikeaa, kun viime vuonna hain ensimmäisen kerran eikä tänä toisenakaan vuonna kun asetuin ehdolle. Mutta pakko sanoa, ensimmäisenä vuonna ehdolle asettuminen pelotti, mutta se kannatti! Hei, olen Emilia Hämäri Pakilasta ja olen Ruudin Ydinryhmän ehdokas. Olen 14v. ja käyn Pakilan yläasteen peruskoulua. Niilo, 17v., Vantaa: Miksi päätit hakea ehdolle Ruudin Ydinryhmään? Emilia: Haluan vaikuttaa nuorten kouluhyvinvointiin, keksiä tehokkaita tapoja poistaa koulukiusaaminen ja tehdä nuorten kouluelämästä kiinnostavaa ja mukavaa. Mova, 13v., Puistola, Helsinki: Mitä mieltä olet maahanmuuttajista? Emilia: Olen sitä mieltä, että maahanmuuttajat ovat hyvä ja huono asia. Hyvää on, että kulttuurit sekoittuvat ja ”rodut’’ sekoittuvat keskenään. Huonoa on se, että Suomella on muutenkin hyvin vaikea taloustilanne. Mutta nuorena ihmisenä, jonka ei tarvitse ajatella liian paljon taloustilanteita, ajattelen, että maahanmuuttajat ovat hyvä asia. Ja haluan myös auttaa heitä. Olen Jami Ahlsten ja asun Helsingissä. Helsingissä pitäisi olla enemmän liikuntaa ja monikulttuurisempia asioita, juhlia ja konsertteja. Ikenna, 15v., Kontula, Helsinki: Mitä mieltä olet seksuaalivähemmistöistä? Jami: Haluaisin seksuaalija sukupuolivähemmistön poistamista. Että heitä ei ajateltaisi vähemmistöinä. Politiikkalover, 15v., Kannelmäki, Helsinki: Missä asioissa koet voivasi tehdä muutoksia? Jami: Voisin tehdä muutoksia liikunnan ja monikulttuurisemman Helsingin parantamiseksi. Olen Valtteri Heinonen, 16v. ja tämän vuoden Ydinryhmäläinen. Ydinryhmä on kasvattanut minua paljon ja avannut uusia ovia elämässäni. Anni, 15v., Oulunkylä, Helsinki: Onko kivaa olla Ruudissa? :-) Valtteri: Ruudissa on kivaa, koska tapaa uusia nuoria, päättäjiä ja poliitikkoja. Myös halu vaikuttaa ja mukavat ohjaajat tekee kokonaisuudesta mukavaa. :) Samu ja Ellu, 15v., Kruunuhaka, Helsinki: Miten voit vaikuttaa nuoriin? Valtteri: Pystyn vaikuttamaan nuoriin omilla argumenteilla ja mielipiteillä. Myös vaikeiden asioiden selittäminen, esim. miksi näin tämä asia pitää tehdä on hyvä tapa vaikuttaa.
Päivän paistetta punaisella matolla Curlyn toimittajille tarjottiin mahdollisuutta päästä uutuuselokuvan kutsuvierasnäytökseen haastattelemaan tähtiä. Tilaisuuteen lähti yksi nuorista toimittajista kuvaajan kanssa. Teksti: Kaisa Vahteristo, 14v., Nurmijärvi Kuvat: Heikku Ulvinen, 22v., Nurmijärvi O dotettua Napapiirin sankarit 2 ovat katsomassa monet kotimaisen elokuvan tähdet. Elokuvan tekijät paistattelevat punaisella matolla ylpeinä uusimmasta tekeleestään. Sieltä tavoitamme ensin Pamela Tolan ja hänen jälkeensä Timo Lavikaisen, jotka näyttelevät kahta elokuvan kärkirooleista. Napapiirin sankarit 2 eroaa edeltäjästään tietysti juonellisesti, mutta tämä osa on myös paljon vauhdikkaampi ja hauskempi. Tässä ei ole samanlaista synkkää tunnelmaa kuin ensimmäisessä osassa itsemurhineen ja vastaavineen oli, kuvailee Timo Lavikainen. Hänet tunnetaan vuosien varrelta erityisesti komediarooleista. Ensimmäisen osan tapaan naispääosaa näyttelevä Tola puolestaan teki läpimurtonsa roolisuorituksellaan Tyttö sinä olet tähti -leffassa. Kummankin mielestä elokuvan kuvauksissa parasta on ollut ennestään tuttu porukka. Lisäksi hahmo on rakennettu valmiiksi edellisessä osassa, Tola toteaa perään. Olen voinut omaksua sen tutun hahmon uudestaan ja jatkaa hänen kanssaan. Kotimaisen komedian juhlaa Suomalainen komedia elää kultaaikojaan. Esimerkiksi alkuvuodesta ensi-iltansa saanut Luokkakokous keräsi valtavat katsojaluvut. Tolan mielestä ihmisiä viehättää komedioissa mahdollisuus irrottautua hetkeksi omasta arjestaan. Samaa mieltä on myös Timo Lavikainen. Komedioissa saa nauraa ja unohtaa. 18 CURLY 4/2015 Timo Lavikaisen esittämä Räihänen kaipaa elokuvassa takaisin pohjoiseen. Tekijätiimi poseeraamassa ensi-illassa.
Jannen (Jussi Vatanen) ja Inarin (Pamela Tola) elämä on muuttunut esikoisen synnyttyä. Inari on kyllästynyt hoitamaan samanaikaisesti Lumi-tyttöä (Pinja Pakisjärvi) ja toilailevaa miestään. Kun etelään muuttanut Räihänen (Timo Lavikainen) saapuu kyläreissulle Marjukan (Miia Nuutila) kanssa, päättävät naiset lähteä viettämään tyttöjeniltaa. Miehet jätetään siksi aikaa kotiin yksivuotiaan Lumin hoivaksi. Kaksikko ei kuitenkaan voi vastustaa kiusausta, kun Kämäräinen (Santtu Karvonen) pyytää heitä mukaan hääjuhlia tanssimaan. Janne päättää Lumin olevan niin sikeäuninen, ettei tyttö edes huomaa jos he nopeasti käväisevät juhlissa ja jättävät lapsen siksi aikaa autoon. Reissuun tulee tuttuun tapaan pari uutta muuttujaa ja pian etsinnässä onkin digiboksin sijaan Jannen ja Inarin lapsi. Mutkia matkaan luovat myös yhä Inarin perään haikaileva Pikku-Mikko (Kari Ketonen) ja uusi tuttu Sekis (Joonas Nordman). Edeltäjänsä tapaan Napapiirin sankarit 2 on täynnä toimintaa ja yllättäviä käänteitä. Tutussa seurassa ei kommelluksilta vältytä milloin on lapsi jäänyt Ruotsiin, milloin on auto viety nenän edestä. Ensimmäisen osan synkät sävyt on kuopattu ja tunnelma on muuttunut, mutta vanhat ystävät vilahtelevat ruudussa. Matkaan lähdetään tutulla TIS-51-autolla eikä vanhoilta kunnon Kittilän runkkareiltakaan säästytä. Katsoessa ei voi olla ajattelematta, että elokuvassa keskitytään liikaakin toistamaan edellisen osan juonta. Jannella ja kumppaneilla on taas yksi yö aikaa korjata toilailunsa ja pelastaa pääparin suhde. Tekaistu peräpohjalainen murre töksähtelee korvaan yhtä pahasti kuin ensimmäisessä osassakin. Napapiirin sankarit 2 sijoittuu ruskan sävyttämään Lappiin ja tarjoaakin katsojilleen upeita maisemia. Leffasta huomaa, että siitä on muutenkin haluttu visuaalisesti mahdollisimman näyttävä. Valkokankaalla räjähtelevät niin Hornet-hävittäjien ammukset kuin poron pääkin. Väsyneenoloinen huumori puolestaan nojaa vahvasti päihdeja seksiteemoihin, eikä paljaalta pinnalta tai juopottelulta säästytä. Tekijätiimi on ehtinyt muuttua sitten ensimmäisen osan. Käsikirjoittajana on yhä Pekko Pesonen, mutta ohjaajaksi on vaihtunut Teppo Airaksinen. Jasper Pääkköstäkään ei elokuvassa näy. Syvällisemmän elokuvan kaipuuseen Napapiirin sankareista ei apua ole. Puolitoistatuntinen pätkä etenee aivot narikkaan -meiningillä ja onkin loistava valinta komediannälkäisille seikkailijoille. Aivan perheen pienimmille leffa ei härskin huumorinsa vuoksi sovi. 19 CURLY 4/2015 Näyttelijästä elokuvan tyylilajilla ei työn kannalta välttämättä ole väliä. Lavikainen viihtyy erityisesti elokuvatyön parissa. Olen aika laiska. Televisio on minulle liian vauhdikasta, elokuvissa pääsen tavallaan vähemmällä. En osaa sanoa, teenkö mieluummin komedioita vai draamaa, pohdiskelee Tola. Kummassakin on kiinnostavia puolia. Nuoret näyttelijät: tehkää sitä, mistä itse nautitte! Haastattelujensa lopuksi kumpikin huikkaa vielä terveiset näyttelijäksi haluaville nuorille: Tarttukaa tilaisuuteen, Lavikainen hymyilee. Tärkeintä on tehdä sitä, mistä itse nauttii! korostaa Tola. Itse tein niin. Nykyään nuorten on onneksi helppoa tehdä esimerkiksi elokuvia itse. Ennen kun elokuva lähtee pyörimään, kuullaan näytössalissa pari sanaa tekijätiimiltä. Työskentely pätkän kanssa on ollut tiimille soutamista ja huopaamista, mutta lopulta se tuli valmiiksi ja on nyt ensimmäisten yleisöjensä edessä. Kuusi vuotta ensimmäisen osan julkaisun jälkeen teattereihin on saapunut Napapiirin sankarit 2, josta povataan suurta menestystä. Näytöksen päätyttyä joku supattaakin elokuvan olleen vielä parempi kuin hän muistaa ensimmäisen osan olleen. FAKTAA Ensi-ilta: 30.9. Käsikirjoitus: Pekko Pesonen Ohjaus: Teppo Airaksinen Pääosissa: Jussi Vatanen, Pamela Tola, Timo Lavikainen, Miia Nuutila Kesto: 90 min Ikäraja: k-12 Tähtiä: HH 1/2 NAPAPIIRIN SANKARIT 2 MENESTYSTARINAN ODOTETTU PALUU Pamela Tola esittää jälleen Inaria, jonka elämä on muuttunut esikoisen synnyttyä. Elokuvan aluksi tekijätiimi kertoi prosessista. Curlyn toimittajat Heikku (vas.) ja Kaisa.
Somella Nepaliin Autolla Nepaliin -elokuvasta tuttu Juho Leppänen istuu pöydän ääressä ja kertoo omaa tarinaansa. Kuinka hän tajutessaan nepalilaisten tarvitsevan apua päätti tehdä jotain. Facebookin, Youtuben ja muun sosiaalisen median avulla Juho ystävineen onnistui ajamaan vanhalla postipakettiautolla Nepaliin, kerättyä julkisuutta ja sitä kautta rahaa, jotta Nepalin kastittomille voitiin rakentaa kouluja. Lopulta matkasta tehtiin elokuvakin. Pienestä ja hullusta unelmasta kasvoi somessa jotain suurta. Some antaa nuorelle äänen Juhon tarina todistaa somen voiman. Et voi sanoa, ettet voi vaikuttaa, koska kukaan ei tunne. Tai koska et pääse esille. Jokainen voi tehdä tilin vaikka kaikkiin somekanaviin. Ei tarvitse lähteä muuttamaan maailmaa laajasti – jo omassa elinympäristössäkin saattaa olla jotain. Jotain, mihin haluaa vaikuttaa. Olisiko autojen vähentäminen keskustasta hyvä? Ja entäpä graffitiseinä nuorille? Pieniä ja suuria asioita. Somen kautta voi joku huomata ja kuulla. Jo oman Facebook -profiilin kautta voi tavoittavaa paljon ihmisiä ja jos osaa yhdistää erilaisia somekanavia on yleisö vieläkin laajempi. Oikeat hästägit ja oikea ajoitus auttavat levittämään ajatuksia. Joskus asiat vaativat muutosta, joskus pysyvyyttä. Mitä nuoret haluavat sanoa? Mitä ovat heidän unelmansa yhteiskunnasta? Jokaisella on unelmia ”Ei mulla ole mitään, mitä haluan muuttaa, enkä mä tiedä, onko mulla unelmaa” nuoret toteavat. Jokainen unelmoi. Lähdimme yhdessä kaupunkiin kuvaamaan nuorten unelmiin, epäkohtiin tai ehdotuksiin kuvia. #kuuleksmua, #munääni -projektissa nuorilla on käytössä Instagram jossa jakamalla valokuvia he viestivät itselleen tärkeitä asioita. Asioita, joita joku muu ei huomaa. Asioita, joihin he haluavat vaikuttaa. Valokuva voi kertoa enemmän kuin tuhat sanaa. Ei tarvitse osata kirjoittaa tai pukea ajatuksia sanoiksi. Kuva puhuu puolestaan. #voinvaikuttaa Kuuleko kukaan heitä? Some on suuri osa arkipäivää ja lähes jokainen käyttää sitä. Sen kautta voi tavoittaa tuhansia ihmisiä – heille voi antaa ainakin jotain ajattelemisen aihetta. Oman asteen esiin tuomisella voi auttaa toistakin hyväksymään vaikkapa kulttuurien moninaisuus: ”Eri värit ja kontrastit yhdessä luovat kauniin kokonaisuuden <3” . Instagrammaamalla voi saada aikaan suuren liikkeen. Vaikka niin suuren, että lopulta isoja muutoksia – kuten kouluja Nepalissa – tapahtuu. On uskallettava kokeilla ja jaksaa olla aktiivinen sosiaalisessa mediassa. #mullaonääni Facebook.com/nuoretestradille Teksi: Milka Myllynen, 25v. ja Inka Kiuru, Tampere Kuvat: Saaga, 17v., Islam, 17v., Omed, 17v., ja Maurizio,15v., Tampere VALOKUVA SOMESSA TUO UNELMAT ESIIN Tamperelaiset nuoret kuvaavat Instagramiin omia unelmiaan osana Nuoret Estradille -hanketta ? Instagram on suosituin nuorten käyttämä kuvanjakopalvelu ja mahtuu viiden suosituimman somekanavan joukkoon Suomessa v.2015. ! Osallistu Curlyn ja Mediataitoviikon kuvakilpailuun (s.23) ja instaa itsestäsi selfie kunnon ilmeellä! Muista #nettieitoimi 20 CURLY 4/2015
Curlyn ja Väestöliiton nuorten HURMA -verkkolehteä tehdään vielä loppuvuosi 2015. Eli vielä ehtii mukaan kirjoittamaan, kuvaamaan, tekemään videoita, podcasteja kuvareppareita, sarjakuvia jne. aiheesta globaalit seksuaalioikeudet. Apua ja vinkkejä annetaan eli ennakko-osaamista ei tarvita. Kaikille HURMA -verkkolehdessä julkaisijoille LEFFALIPPU! Ota yhteyttä: pipsa.sinkko(a)curly.fi ja tule mukaan HURMAan! Vielä ehtii HURMAta ! N ykyään harvassa on nuoria, jotka eivät ole kuulleet sovelluksesta nimeltä Snapchat. Kuten sanonta kuuluu: rakkaalla lapsella on monta nimeä. Niin myös Snapchatillä. Eniten kuulee kuitenkin käytettävän nimeä Snäppi. Snäppi on kuvien jakamiseen tarkoitettu sovellus. Siellä voi ottaa ihan normaaleja kuvia ja lähettää kavereille määrittämällä ajan kauanko sen näkee. Aika on 1-10 sekuntia ja sen jälkeen kuva katoaa, jos ei ota ruutukaappausta (screenshot). Kuvan voi kerran toistaa uudelleen. Lisäksi Snäpissä voi ottaa max. 10 sekunnin pituisia videoita. My story on paikka mihin voi lisätä omia videoita ja kuvia niin, että ne näkyy vuorokauden ajan. Siellä niitä voi katsoa niin monta kertaa kuin haluaa. ESITTELYSSÄ: SNAPCHAT LYHYESTI Snäpin hyvä ominaisuus (mutta toisaalta kirous) on se, että jos otat kuvankaappauksen niin henkilö, kenen kuvasta otit sen, saa ilmoituksen asiasta! Eli toisen höpöjä kuvia et saa itselle talteen salaa vaikkapa synttärionnitteluita varten. Snäpissä voit päättää ketkä näkee My storysi ja kuka voi lähettää sinulle snäppejä. Itse käytän Snäppiä tosi tosi tosi paljon ja joka aamu ja ilta alkaa sillä, että katson ihmisten snäpit. Yleisimmät snäpit ovat (ei välttämättä tässä järjestyksessä): 1. Tumma tausta ja kellonaika. Tämä on vähän hassu, mutta niitä on tosi paljon. 2. Ruokakuvat 3. Maisemakuvat 4. Hyvää huomenta/hyvää yötä -kuvat 5. Salakuvat muista esim. koulussa Julkkikset ovat pikkuhiljaa löytäneet Snäpin ja se on ihan huippua faneille, sillä sitä kautta fanit voivat seurata idolejaan tosi helposti. Minun mielestä paras snäppääjä on ehdottomasti Niko Saarinen. Niko snäppää paljon ja on tosi aito niissä ja eroaa siitä tutusta tv-Nikosta positiivisella tavalla. Nikon snäppinimi on niko_saarinen. Muita hyviä snäppääjiä on: robinpackalen sempppa pilvinen mikvelgvbriel aussiemuso Ja minun Snäppi-nimi on lotta_katriina Lotta Kuismanen, 17v., Tornio 21 CURLY 4/2015
22 CURLY 4/2015 Ku v a: Ell a V ed eno ja , H el sinki Mitä Nokian avonaisessa tyttöjentilassa tehdään? Siellä pidetään hauskaa, kuunnellaan musiikkia, leivotaan ja tehdään mitä ikinä keksitäänkään. T yttöjentila Nokialla on osa valtakunnallista tyttötyön toimintamallia, jossa pyritään huomaamaan ja nostamaan esille meidän tyttöjen tarpeet ja toiveet ja tuetaan jokaisen nuoren omia vahvuuksia. Tiloillamme voi tutustua myös muihin nuoriin tai tulla paikalle kaveriensa kanssa. Mistä kaikki sai alkunsa? Tyttöjen avonaisen tilan suunnittelu Nokialle lähti liikkeelle siitä, kun erityisnuorisotekijä Mirja Laitinen kyseli vanhoilta tyttöryhmässä olleilta, että kiinnostaisiko meitä järjestää avonainen tyttöjen oma tila. Lopulta suunnitteluun lähti mukaan seitsemän tyttöä ja saimme myös sisustaa tilaa mieleiseksemme. Nyt meistä neljä: Petra Viitaniemi, 17, Jonna Alatalo, 16, Sini Käpynen 14 ja Iida Lesonen, 14, käy tiloilla säännöllisesti ja keksimme iltoihin uusia ohjelmia. Tule mukaan Curlyn, Hattumedian ja belgialaisen StampMedian kanssa tekemään englanninkielistä nuorten verkkolehteä! Ekan lehden teema on nightlife eli yöelämää. Millaista on viettää yöelämää suomalaisessa kaupungissa? Entä pienessä kylässä? Millaista on alaikäisten yöelämä? Vai kiinnostaako yöelämä ollenkaan? Tee kolumni, mielipide, keikka-arvostelu, baarivertailu, kuvakertomus, video, vlogi, podcast, sarjakuva, piirros tai jotain ihan muuta! Juttuja tehdään vuoden 2015 loppuun asti. Ota yhteyttä! pipsa.sinkko(a)curly.fi Nuorten verkkolehti englanniksi: Y Ö EL Ä M ÄÄ Nokia on saanut oman tyttöjentilan Tähän asti tyttöjen tilalla on leivottu karamelliomenoita, askarreltu koruja, kuunneltu musiikkia ja tehty improvisaatioharjoituksia. Tilaa on luonnehdittu kivaksi ja mukavaksi ja tänne on kiva tulla! Mutta miksi me tytöt tarvitsemme oman tilan? Mielestämme Nokialla on yleensä vaikea tutustua uusiin ihmisiin ja porukat muotoutuvat jo alaasteella, lopullisesti seiskaluokalla. Porukat pitävät tiiviisti yhtä ja nuorisotiloille, kuten Nokialla sijaitsevaan nuorisokahvila Nukusuunkin mennään yleensä porukassa. Tyttöjen tilalle saa ja voi tulla myös yksin. Tärkeintä on olla oma itsensä, täällä se riittää. Se on sääntö, joka on kirjoitettu myös tyttöjen tilan seinälle: ”Ole juuri sellainen kuin olet.” Lue juttu Tyttöjentilasta: Nokian uutiset 16.9.2015 http:// www.nokianuutiset.fi/Uutiset/1194998414322/artikkeli/tiistai-illat+ovat+tyttoja+varten.html Teksti: Sini Käpynen, 14v., Nokia Kuvat: Ulla Taponen Myös Aamulehti kävi tekemässä jutun tyttöjen omasta tilasta. Näytillä tyttöjen tekemä hieno lakana. Korujen askartelua. Tämän tytön lemppari on pääkallot. Jutun kirjoittaja Sini Käpynen,14, tyttöjen oman tilan pehmeällä sohvalla.
Curly n ja Media taitov iikon selfie -kilp ailu: KUN NETTI EI TOIMI Ota selfie ilmeestäsi kun tajuat, että netti ei toimi koko päivänä! Kilpailu alkaa nyt ja jatkuu Mediataitoviikon loppuun 12.2 asti. Kuva julkaistaan Instagramissa hashtagilla #nettieitoimi Kuvan voi myös lähettää pipsa.sinkko(a)curly.fi Kuvia saatetaan julkaista Curlyn ja Mediataitoviikon kanavissa. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Palkinnot: 1. Digitaalinen tuotepalkinto esim. tabletti 2. 2 kpl Finnkinon elokuvalippuja 3.-5. Huopakassi, harmaa, Nuortenelämä.fi -logo Instagram ei sponsoroi, suosittele tai hallinnoi kilpailua eikä ole missään vastuussa kilpailuun liittyen. Curly ja Mediataitoviikko pidättävät oikeuden pääpalkinnon muuttumiseen.
Sambialaisessa kulttuurissa esittävää taidetta ja musiikkiesityksiä arvostetaan yleisesti. Nuoret pitävät arvossa etenkin julkisia musiikkiesityksiä, joissa tanssitaan eloisasti ja soitetaan perinteisiä soittimia. Ksylofonin tapaiset lyömäsoittimet ja rummut ovat suosittuja samoin kuin mbira, joka on eräänlainen pienikokoinen sormipiano. Sambiaan on perustettu taideprojekteja ja koulutusohjelmia, joita tuetaan kansalaisjärjestöjen, esimerkiksi Barefeet Theatre Organizationin varoin. Myös matkailijat tukevat näitä taideprojekteja. Monet nuoret kokevat taideprojekteihin osallistumisen voimaannuttavana. Voimaantumisella tarkoitetaan nuoren itsetunnon, rohkeuden ja yhteiskunnallisen vaikutusvallan lisääntymistä. Nuoret saattavat jopa tienata elantonsa musiikkiesityksillä tai muilla esittävän taiteen näytöksillä. Sambiassa ei ole valtion ylläpitämiä, virallisia taidekouluja. Maan hallitus ja kulttuuriministeriö ovat kuitenkin perustaneet kouluihin näytelmäkerhoja, joiden tarkoituksena on edistää maan kulttuurielämää ja opettaa nuorille elämänhallintataitoja. Lukuvuoden 2014– 2015 Arjen idolit -taksvärkkikeräyksen tuotoilla aloitettiin tammikuussa 2015 monivuotinen työ sambialaisen Barefeet-järjestön kanssa. Arjen idolit: taksvarkki.fi/sambiakenia Jutun kirjoittaja Mike Bwalya, 21, on mukana sambialaisen Barefeet-järjestön Nuorten neuvoston toiminnassa. Ryhmän jäsenet ovat entisiä katulapsia ja -nuoria tai riskiryhmään kuuluvia. Nuorten neuvostossa opitaan lasten ja nuorten oikeuksista, yhteiskunnasta ja erilaisista vaikuttamistavoista. Nuoret vievät tietoa eteenpäin katulapsikeskuksiin ja orpokoteihin sekä pyrkivät vaikuttamaan katulasten oikeuksien toteutumiseen. MIELIPIDE Teksti: Mike Bwalya, 21v., Sambia Suomennos: Kukka-Maria Ahokas Kuvat: Pamela Arslan ja Barefeet TAIDE KUULUU NUORTEN KULTTUURIIN Mike (ylinpänä) on yksi Nuorten neuvoston jäsenistä. He tekevät vapaaehtoisesti tiedotusja vaikuttamistyötä katulapsien keskuksissa sekä erilaisissa tapahtumissa ja esityksissä. Sambialainen Barefeet ja suomalainen Taksvärkki ry ovat aktiivisia somettajia. Tsekkaa näiltä kanavilta mitä nuoret tekevät mm. kulttuurin ja koulutuksen puolesta ja syrjintää vastaan! INSTAGRAM: barefeettheatre ja taksvarkki_ry FACEBOOK: Barefeet ja Taksvärkki ry Barefeet -järjestön joka vuosi järjestämiin festivaaleihin kuuluu myös nuorten tanssiva ja laulava kulkue pitkin Sambian pääkaupungin Lusakan katuja. 24 CURLY 4/2015
25 CURLY 4/2015 YouTube on, kuten kaikki tietävät, videoidenjakopalvelu, jonne miljardit ihmiset päivittäin lataavat videoita elämästään sekä tekemisistään. Videoita on monenlaisia. On videoblogeja, sketsivideoita, pelivideoita etc. YouTuben kautta hyvin monet ihmiset ovat ponkaisseet kuuluisuuteen maailmalla. Ehkä tunnetuin on ruotsalainen pelivideoiden tekijä Felix Kjellberg, joka tunnetaan nimimerkillä PewDiePie. (Kirjoitushetkellä hänellä lähes 40 miljoonaa tilaajaa.) Suomessa YouTube on nostanut suosiotaan viime vuosien aikana. MIELIPIDE YouTube hieman erilaisesta näkökulmasta Yleisimmät videot Suomessa ovat videoblogit (lyh. Vlogit) sekä pelivideot. Tilatuimpiin suomalaisiin YouTubekanaviin kuuluu mm. Call of Duty -räiskintäpeleistä videoita tekevä TheRelaxingEnd, satunnaisia pelivideoita tekevä Lakko sekä videobloggaaja eeddspeaks. YouTuben suosion kasvun mukana on tullut myös maksullisia tapahtumia, joissa videoiden tekijät pääsevät vaihtamaan ajatuksiaan sekä tapaamaan fanejaan. Suomessa on myös tällainen tapahtuma, Tubecon, joka on järjestetty kahdesti. Yhdysvalloissa vastaava tapahtuma tunnetaan nimellä VidCon. YouTubessa on olemassa myös verkostoja (Multi Channel Network), jotka tarjoavat kumppanuussopimuksia. Niiden myötä videoidentekijä saa rahaa. Näihin kuuluu mm. suomalainen Töttöröö Network, ruotsalaista perua oleva Splay sekä United Screens. Mielestäni kumppanuussopimus on hyvä tapa saada vähän lisätienestejä. Olen itse tehnyt YouTube-videoita viitisen vuotta erittäin vaihtelevalla menestyksellä. Sisältöni pääpaino on kuitenkin pelivideoissa. Teen myös videoblogeja, AMV:itä (animemusiikkivideoita) sekä erittäin laaduttomia huumorivideoita, niitä tosin erittäin harvoin. Tilaajia minulla ei ole kuin reilu 1000, joka ei ihan rehellisesti sanottuna ole kovin paljoa. Olen kuitenkin tyytyväinen kanavaani sellaisena kuin se on. Suomalaisessa YouTube-yhteisössä on mielestäni jotain vikaa, sillä nuorisolle annetaan turhan positiivinen kuva tästä kaikesta. Tuntuu kuin videoiden tekijöillä olisi päällään maski, joka on poissa kun kamera ei käy. Mielestäni tämän ongelman voisi parantaa sillä, että on ihan oma itsensä, eikä ota kameran edessä minkäänsortin roolia. Koen ongelmaksi myös liian nuoret Tubettajat, sillä he saattavat olla turhankin avoimia. Tähän ratkaisuksi koen niinkin yksinkertaisen asian, kuin vanhemmat. Heidän kanssaan kannattaa jo alussa puhua ns. harrastuksen pelisäännöistä. Puhuin itse kun aloitin, sovittiin pelisäännöt ja siitä se sitten lähti. Positiivisia puolia suomalaisessa YouTube-yhteisössä on muun muassa se, että voit tutustua uusiin ihmisiin, luoda uusia suhteita sekä hyvällä säkällä saada uusia pitkäaikaisia ystäviä. Loppujen lopuksi, YouTube on hyvä sosiaalisen median kanava, jota voidaan käyttää parhaimmillaan uusien yhteyksien luomiseen, sekä itsensä ilmaisuun. Pahimmillaan YouTube voi olla sairaiden ihmisten temmellyskenttä, jossa ei ole minkäänlaista valvontaa eikä rajoja toiminnalle. Onneksi YouTubessakin on pelisäännöt, joiden mukaan videoidentekijän pitää toimia. Toni Jefremoff, 21v., Tornio Kuva: Lusku ? Minkälainen on sinun nettisi? Onko siellä kiusaamista? Onko siellä kavereita tai löytyykö tietoa? Muista, että me ihmiset teemme netin ja sen sisällön! ! Kuvaa puhelimellasi vlogi aiheella Minun netti. Julkaise video Instagramissa tai YouTubessa ja lisää #mediataitoviikko2016
26 CURLY 4/2015 Koko ajan yleistyvä esports on lyhenne sanoista electornic sports eli elektroninen urheilu. Tämä tarkoittaa muun muassa Counter-Striken, League of Legendsin ja DotAn pelaamista kilpailullisesti. Ilmiö kasvaa koko ajan, ja monia maailmamestaruuskilpailuita sekä muita vastaavia järjestetään useita vuosittain. MIELIPIDE ESPORTS OLYMPIALAJIKSI? Vaikka yleisesti ajatellaankin, että esports eroaa paljonkin perusurheilusta, kuten jalkapallosta, on eroja yllättävän vähän. Tiimit koostuvat pelaajista, jotka saavat tiimien omistajilta kuukausittaista palkkaa pelien pelaamisesta. Pelaajat saattavat vaihtaa toiseen tiimiin, aivan kuten jalkapallon tai jääkiekon pelaajia saatetaan myydä joukkueesta toiseen. Peleissä on myös paljon selkeämmät säännöt kuin esimerkiksi jääkiekossa, jossa kaikki on erehtyväisten tuomareiden käsissä. Myös esports-tapahtumat ovat melko lailla muiden urheilulajien veroisia, sillä mestaruuskilpailut järjestetään suurilla stadioneilla, jossa on tuhansia katsojia. Vuonna 2013 pidetyissä League of Legendsin maailmanmestaruuskisoissa rikottiin ennätyksiä, kun finaaliottelua seurasi jopa 32 miljoonaa ihmistä. SKT T1 Telekom-niminen joukkue voitti silloin miljoona euroa. Esports on myös ehdotuksena olympialajiksi, ja on jopa mahdollista, että lajeja nähdään jo vuoden 2020 Tokyon olympialaisissa. Todennäköisesti kilpailijoina toimisivat maat. Koska esports kasvaa jatkuvasti, on mahdollista, että vuosikymmenen kuluttua se jopa menee suosiossa joidenkin urheilulajien ohi. Joonas Erho 15v., Muurame
27 CURLY 4/2015 OIK EAT VAS TAU KSE T: 1B, 2A , 3C , 4A , 5B, 6C , 7B, 8A , 9B, 10C SOME QuiZ Testaa tietämyksesi suomalaisten nuorten somenkäytöstä! Oletko somenero, -velho vai ihan ok. Tulos: 1-2 oikeaa vastausta: Tietämyksesi someasioissa ja nuorten somenkäytöstä eivät ole ihan ajan tasalla. Käytätkö itse somea? Nyt kannattaa aloittaa, jos et jo ole mukana. Koskaan ei ole myöhäistä hypätä kyytiin; asiat oppii nopeasti. Ja kyllä, nuoret edelleen käyttävät Facebookia :-) 1. KUINKA MONTA TUNTIA VIIKOSSA KESKIMÄÄRIN SUOMALAINEN 19-VUOTIAS NUORI VIETTI SOMESSA VUONNA 2015? A) 10-14 tuntia B) 13-17 tuntia C) 15-19 tuntia 2. MIKÄ OLI SUOSITUIN KELLONAIKA KÄYTTÄÄ SOMEA? A) klo 18-21 B) klo 20-23 C) klo 22-01 3. MILLÄ LAITTEELLA SOMEA KÄYTETTIIN ENITEN? A) tabletilla B) tietokoneella C) älypuhelimella 4. MIKÄ OLI SUOSITUIN SOVELLUS SUOMALAISTEN NUORTEN KESKUUDESSA V.2015? A) YouTube B) Twitter C) Snapchat 5. MIKÄ OLI VÄHITEN SUOSITTU SOVELLUS SEURAAVISTA NUORTEN KESKUUDESSA? A) Facebook B) Twitter C) Skype 6. KUINKA MONTA PROSENTTIA NUORISTA KÄYTTI FACEBOOKIA V.2015? A) 30% B) 60% C) 80% 7. MIKÄ SEURAAVISTA TOIMINNOISTA ON MENETTÄNYT ENITEN NUORIA KÄYTTÄJIÄ VIIMEISEN KAHDEN VUODEN AIKANA? A) julkaiseminen Facebookissa B) bloggaaminen esim. Bloggerissa C) viestittely esim. WhatsApissa 8. MIKÄ SEURAAVISTA SOVELLUKSISTA ON SAANUT ENITEN LISÄÄ NUORIA KÄYTTÄJIÄ VIIMEISEN KAHDEN VUODEN AIKANA? A) WhatsApp B) Instagram C) Skype 9. SUURIN SYY MIKSI NUORET KÄYTTÄVÄT SOMEA? A) etsitään tietoa asioista B) halutaan keskustella kavereiden kanssa C) halutaan jakaa omia kuvia 10.MITEN NUORET KUULEVAT UUSISTA SOME-PALVELUISTA? A) internetistä B) muista some-palveluista C) kavereilta 3-5 oikeaa vastausta: Olet ihan ok sometietäjä. Tai sitten olet hyvä arvaamaan. Luultavasti käytät itse somea jonkun verran, mutta se ei ole sinulle kovin tärkeää. Muista, että jos haluat tavoittaa kavereita ja nuoria, kannattaa some ottaa vakavasti. 6-8 oikeaa vastausta: Olet somenero. Käytät useita somekanavia ja tiedät, mitä ja missä ne ovat. Ja vaikka et ehkä itse julkaise paljoa, seuraat kanavia ahkerasti. Se on hyvä juttu; somesta voi hyötyä monella tapaa. 9-10 oikeaa vastausta: Olet somevelho! Tiedät missä mennään ja menet itse mukana. Joko olet somen hevijuuseri tai sitten olet lukenut hyvin julkaisun, jonka pohjalta tämä kysely on tehty. Joka tapauksessa: well done! Testi on tehty Some ja nuoret 2015 -julkaisun pohjalta. Julkaisun on tehnyt Oulun kaupungin sivistysja kulttuuripalvelut ja se perustuu alkuvuonna 2015 ympäri Suomen tehtyyn kyselytutkimukseen. Lisää: www.ebrand.fi/somejanuoret2015