• CURLY SYÖDÄKÖ VAI EIKÖ SYÖDÄ NUORTEN LEHTI NUORILLE ­ kas siiNä vasta Pulma MATKALLA MADAGASKARIN uNohdetussa Paratiisissa MITÄ HYVÄÄ TEEN OSALLISTUMALLA taksvärkkikamPaNjaaN? TULE AKSI TAJ RJOIT YYN, KI CURL S. 34 KATSO O YLI OLETK ? NUORI OTIAS 13-VU UNELMAT OVAT uNiversaaleja! C U R LY 2 / 2 011 1
• SiSällySluettelo 27.05.2011 15. vuosikerta ISSN 1455-2574 18 2 3 4 Sisällysluettelo Pääkirjoitus Silppuri Hae Homma-rahaa ja löydä kiinnostava uusi blogi! testasimme kevään jäätelöuutuudet Kotikaupunkini lepsämä taksvärkin toimintaa maailmalla ­ mitä tapahtuu, milloin ja missä? 10 000 koulutetun tavoite täyttymässä "todennäköisesti työskentelisin vedenkantajana" lumoava Madagaskar ja ripaus Chanelia taruja mereltä Koulu ­ ystävä vai vihollinen? Syödäkö vai eikö syödä? Kyllä kannatti! unohdettu matkailijan paratiisisaari Shoppailu ­ työtä kaukana glamourista 25 26 28 29 30 32 33 34 35 24 6 8 9 10 11 12 13 14 15 16 18 23 Mistä tunnistaa narsistin? Narsistille tyypillistä on toisten ihmisten manipulointi, empatiakyvyn puute, ihailluksi tulemisen tarve, itsensä yläpuolelle nostaminen. NuorteN lehti Nuorille Ilmaisjakelulehti Painosmäärä 18 000 Lehteä jaetaan suorapostituksena lehden tilaajille, nuorisotaloille ja Helsingin kaupungin kirjastoihin. Lisäksi Taksvärkki ry lähettää lehden Taksvärkki keräykseen 2011 osallistuville kouluille. Lehti on luettavissa sähköisesti osoitteessa www.curly.fi ja lehtilukku.com. Curly- lehti on Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ja Mediakasvatusseura ry:n jäsen. Päätoimittaja: Peppi Tervo 041 533 6541 peppi.tervo@curly.fi Curlyn Peppi (Facebook) tätä lehteä ovat olleet tekemässä: Vera Blomster Omar Fasolah Elisa Heikkilä Jenni Häyhä Katja José Sonja Kaartinen Mette Karjalainen Ira Kinnunen Mira Kotamäki Jenna Kuusjoki Hanna Laaksonen Anita Malkamäki Anna-Sofia Martti Ninna Mikkonen Susanna Minkkinen Iina Mykkänen Niina Mälkiä Vilma Pasanen Mia Parpala Hanna Pietikäinen Janne Riikonen Lilja Rintamäki Milja Rämö Mira Seppänen Rosa Suominen Sofia Tvaltvadze Emma Vormisto Katariina Välimäki lehdeN ulkoasu: Topias Rajajärvi kaNNeN kuva: Ira Kinnunen, Curly Media toimitukseN osoite: Larin Kyöstin tie 7 00650 Helsinki toimiNNaNjohtaja: Ira Kinnunen 041 533 6542 ira.kinnunen@curly.fi PuheeNjohtaja: Jorma Pilke puh. 0400 492 241 PaiNoPaikka: Sanomapaino Oy, Vantaa 2011 www.sanomapaino.fi Curly Media ei vastaa kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä, eikä palauttamisesta, ellei erikseen toisin sovita. Kaikki Curly Mediaan tarjottu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa käyttää ja julkaista uudelleen toteutus- ja jakelutavasta riippumatta. Tähän lehteen juttuja ovat kirjoittaneet ja toteuttaneet nuoret mm. Ylöjärveltä, Helsingistä, Vantaalta, Äänekoskelta, Turusta, Espoosta ja Klaukkalasta. 24 Narsismi ­ sairaus vai ohimenevä vaihe? tyhjän kylän mysteeri Mosambik on jo täällä! Keikkakokemuksia metsästämässä Kahden pojan paluu kotiin Mitä kuuluu Mow? Hauskan Pidon -menu tarjolla Helsingin nuorten työpajoissa Vapaaehtoistyö meillä ja muualla toiminnanjohtajan terveiset Kevät Curlyssä ­ menoa ja meininkiä! Kookosta ja kassavanlehtiä hoX! Lehdessä on erilaisia tehtäviä, jotka tunnistat tästä merkistä ( ? ). Voit tehdä tehtäviä yksin, parin kanssa tai ryhmässä kotona, koulussa, nuorisotilalla tai vaikka bussissa! 2 C U R LY 2 / 2 011 Äänekoski Ylöjärvi Turku Klaukkala Vantaa Espoo Helsinki
• PääKiRJoituS Jokaisella pilvellä voi olla hopeareunus... M aailma. Maa ja ilma. Aika monta maata, kulttuuria, ihmistä ja erilaista luonnon palasta. Aika paljon siis kaikkea. Filosofisesti voisi ajatella, että miksi yksillä on niin paljon, ja toisilla niin vähän? Miksi joku löytää riemua riisinjyvästäkin ja toista kiukuttaa Xboxin hajoaminen? Curly on jälleen maailmalla Taksvärkin kanssa. Miltä tuntuisi, jos unelma-ammattisi olisikin saavuttamattomissa ja kohtalonasi olisi toimia vedenkantajana? Entä, jos eläisitkin erillään perheestäsi yksin kaupungin kaduilla? Lähde tutustumaan nuoriin Afrikassa ja Aasiassa, raotamme verhoa! Työ ja tulevaisuus ovat tärkeitä juttuja. Muoti on yksi monista unelma-ammattialoista, joista Curlyn toimittajat haaveilevat. Jos unelma-ammattisi on muodin parissa toimiva stailisti, ruusuisen työnkuvan vuoksi, suosittelen sinua tutustumaan juttuun sivulla 23. Voit myös ehdottaa omaa unelma-ammattiasi seuraavan Curlyn ammattijutuksi. On aika hurskastelua sanoa minulta, jo reippaasti yli kaksikymppiseltä, että nuoruus oli elämäni parasta aikaa ja aina kuin ruusuilla tanssimista. Ei se ollut. Lisäksi on vielä typerämpää väittää tietävänsä, mitä maailmaan väsyneen nuoren päässä liikkuu. En tiedä. Mutta haluaisin ymmärtää, ja toivottavasti moni muukin aikuinen. Haluan päätoimittajana omistaa tämän Curlyn kaikille niille nuorille ja miksei vanhemmillekin lukijoille, joista välillä tuntuu, että ei jaksa maailmaa. Ja mitä meihin aikuisiin tulee: eiköhän jatkossa varata entistä enemmän aikaa nuorten kuuntelemiseen ja tukemiseen, niin Suomessa kuin maailmallakin. Iloa ja valoa elämään! Peppi MIKÄ CURLY? Curly-lehteä julkaisee valtakunnallinen nuorisoyhdistys Curly ry. Curly ry tarjoaa nuorille mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa median keinoin. Samalla yhdistys edistää nuorten kulttuuria ja kannattaa terveitä elämäntapoja. Curly ry järjestää nuorille mediaan liittyvää harrastustoimintaa, mm. viikoittain kokoontuvia mediakerhoja, viikonloppukursseja ja leirejä. Curlyn toiminnassa nuoret pääsevät tekemään Curly-lehteä, lyhytelokuvia ja muita mediaprojekteja. Samalla he oppivat monipuolisia mediataitoja, esimerkiksi valokuvaamista, internetin käyttöä ja elokuvanäyttelemistä. Toiminnan vetäjinä työskentelee media-alan ja nuorisotyön ammattilaisia. Lisätietoa yhdistyksestä ja sen toiminnasta löytyy internetistä osoitteesta: www.curly.fi. TILAA ILMAINEN CURLY-LEHTI Kyllä kiitos, haluan saada Curly-lehdet veloituksetta suoraan kotiin. Kirjepostimerkki Curly on 3­4 x vuodessa ilmestyvä nuorten tekemä lehti nuorille. Tutustu ja ihastu! Curly ry Larin Kyöstin tie 7 00650 Helsinki Sukunimi Lähiosoite Postinumero Syntymävuosi Etunimi Postitoimipaikka Yhteystietojani saa käyttää suoramarkkinointiin. Tarjous koskee Suomea. Aiemmat tilaukset yhä voimassa. CURLYN VOI TILATA ILMAISEKSI MYÖS NETISTÄ OSOITTEESTA: WWW.CURLY.FI C U R LY 2 / 2 011 3
• silPPuri teksti ja kuvat: Curly media elämä oN Parasta huumetta -järjestÖ Hakee VaPaaeHtoisia! E OPH tekee terveyttä edistävää ehkäisevää päihdetyötä lapsen ja nuoren edun näkökulmasta. Työtä tehdään kouluissa, internetissä ja puhelimella. EOPH hakee vapaaehtoistoimijoita eli Assareita omaan verkkoyhteisöönsä. Assarit toimivat internetin välityksellä ja omassa verkkoyhteisössä, jossa jaetaan tehtäviä, kyselyjä ja ajatuksia liittyen ehkäisevään päihdetyöhön. Tehtävien ja kyselyjen avulla saat kertoa mielipiteesi ja vaikutat EOPH:n työhön, jota tehdään muun muassa kouluissa, internetissä ja kännykkäpeleissä. Tehtävät ja kyselyt voivat liittyä esimerkiksi Habbossa ja kouluissa esitettäviin päihdekysymyksiin, alkoholimainontaan, IRC-gallerian tietopaketteihin tai tupakkavalistukseen. Sinua ei velvoiteta mihinkään, vaan sinä itse määräät sen, kuinka aktiivinen haluat olla. Assariksi voi hakea kuka tahansa yli 13-vuotias. Harrastuksilla tai koulutuksella ei ole väliä. Hakea voit EOPH.fi sivujen kautta osoitteessa www.eoph.fi -> toiminta -> EOPH:n Assarit. Assaritoimintaan ei ole hakuaikaa tai päättymispäivää, vaan toimintaan voi liittyä ja erota milloin tahansa. www.eoph.fi www.mobihubu.fi www.pelitaito.fi Löydät meidät myös Habbosta, IRC-galleriasta, Demi.fi:stä ja Facebookista. miltä Näyttää madaGaskar? katso Video CurLyn nettisiVuiLta! uurin osa Ankadimangan maalaisyhteisön asukkaiden ajasta menee viljelysten hoitamiseen. Tilalla käytetään keinolannoitetta, jotta ravintoa saataisiin tuotettua koko kylän tarpeeseen. Keinolannoitteen vaikutukset kasveihin ovat vielä tuntemattomat, mikä huolestuttaa asukkaita. Pieni joukko kylän asukkaista kokoontuu opettelemaan ja opettamaan toisilleen käytännön arkea helpottavia ja parantavia asioita. Maanviljelystekniikoiden ohella tietoa ja taitoa jaetaan muun muassa sairauksista ja käsitöistä. Katso video Ankadimangan kylästä Curlyn sivuilta! http://curly.fi/videot/ S vaikuta lasteN aloitekaNavaN kautta BLoGiVinkki V W ay of living a life on pihtiputaalaisen, 15-vuotiaan Jonnan kirjoittama blogi. Nimensä mukaisesti hän kertoo blogissaan elämästään, ajatuksistaan ja itseään askarruttavista ja kiinnostavista asioista. Jonna toivoo, että lukijat antaisivat hänelle paljon palautetta. Klikkaa itsesi osoitteeseen http://way-of-living-a-life.blogspot.com/ Lähetä oma suosikkisi blogivinkiksi Pepille, peppi.tervo@curly.fi aikuttaminen ei ole aina monimutkaista, vaan aloite voi lähteä pienestäkin ideasta. Lasten aloitekanava sijaitsee osoitteessa www.valto.fi. Siellä kaikki 7­13 -vuotiaat voivat jättää Suomen Lasten Parlamentille ehdotuksensa siitä, miten lasten elämää voisi parantaa. Kun ehdotuksia eli aloitteita on kannatettu, ne menevät Lasten Parlamentin käsittelyyn. Sen jälkeen päättäjät saavat lasten viestin ja voivat muuttaa asioita. Lasten aloitekanavaan voi tuoda juttuja, jotka koskettavat useita. Jos aloite koskee vain oman kunnan toimintaa, kannattaa siihen vaikuttaa siellä esimerkiksi koulun tai nuorisotalon kautta. Käy kertomassa, mikä on oma ajatuksesi siitä, mitä Suomessa pitäisi tehdä! Mitä koulussa pitäisi muuttaa? Onko lasten vapaa-ajassa kehitettävää? Entä mitä mieltä olet ympäristöstä? Jätä ehdotuksesi osoitteessa www.valto.fi. Suomen Lasten Parlamentti on 9­13 -vuotiaiden lasten ja nuorten vaikutuskanava. Jokaisella kunnalla on mahdollisuus kahteen omaan edustajaan valtakunnallisessa Lasten Parlamentissa, mutta kunnilla on myös omia paikallisia lasten parlamentteja. Lapset ja nuoret voivat ehdottaa niitä perustettavaksi, jos omasta kunnasta sellainen puuttuu. 4 C U R LY 2 / 2 011
• CuRly-KoluMNi jaossa homma-rahaa omalle Projektille K annustamme sinua ja kavereitasi toteuttamaan unelmaprojektinne Homma-rahalla. Oma projekti on juuri sitä, mitä itse haluatte tehdä: bändi-ilta omalle paikkakunnalle, tanssikerhon perustaminen, mopon tuunausta tai vaikkapa kevättempaus yhteishengen kohottamiseksi koulussa. Myönnämme nuorten ryhmille Homma-rahaa 100­200 euroa ja opastamme projektin tekemiseen. Hakea voitte, jos olette 13­19 -vuotiaita ja teitä on ryhmässänne vähintään kolme. Kevään viimeinen hakuaika päättyy 31.5.2011. Syksyn hakuajoista tiedotamme homma.fi -sivuilla. Olen oma itseni, olen siis paras Mietin usein, miksi ihmiset eivät voi olla sellaisia kuin ovat? Mitä tapahtuu ja mikä merkitys sanalla "erilainen" oikeastaan on ihmisiä vertaillessa? Onko erilaista, jos päihteet eivät kiinnosta? erilaiNeNko? Varmasti monet miettivät, miksi ihmiset eivät voi olla sellaisia kuin ovat, niin että ei tarvitsisi esittää mitään roolia, käyttäytyä tai pukeutua eri tavalla kuin oikeasti tahtoo? Jos joku joskus ehkä uskaltaakin olla oma itsensä, hänet usein luokitellaan heti "erilaiseksi". Mikä merkitys sanalla "erilainen" oikeasti on? Mielestäni ei mitään, sillä kaikki ovat ainakin pohjimmiltaan erilaisia. 1. Kerää kaveriporukka 2. Ideoikaa oma projekti 3. Hakekaa Homma-rahaa 4. Toteuttakaa unelmanne! www.homma.fi Mistä tietää, että on saanut seksitaudin? kielteiNeN suhde alkoholiiN tarkoittaa Poikkeavuutta Kuulen usein kysymyksiä siitä, käytänkö päihteitä, koska olen niin lyhyt. Vastaan aina, että en tosiaankaan, ja että ovatko ihmiset ajatelleet, että lyhyys voi olla perinnöllistä ? Suhteeni alkoholiin ja tupakkaan on aina ollut tosi kielteinen. En tosiaankaan häpeä sen sanomista, sillä en halua esittää kovaa. En ole sellainen, että hakisin hyväksyntää päihteiden kautta. Vaikka kaikki inhoaisivat minua, haluan olla oma itseni. K aikki seksitaudit eivät oireile mitenkään. Siksi omista oireista, saati oireettomuudesta ei aina voi päätellä, onko saanut tartunnan vai ei. Jos on ollut riskitilanteessa, eli seksitilanteessa ilman kondomia, on ehdottomasti järkevää ja vastuullista hakeutua tautitesteihin, esimerkiksi omalle terveysasemalle. Kondomi on ainoa ehkäisymenetelmä, joka suojaa niin raskaudelta kuin seksitaudeilta. Myös suuseksissä tulee käyttää kondomia, tai naiselle suuseksiä annettaessa erityistä suuseksisuojaa tai pituussuuntaan halkaistua kondomia. Seksitaudit tarttuvat helpoiten limakalvokontaktissa. Yhdyntäseksi on yleisin tarttumareitti. Taudit tarttuvat niin emätin- kuin anaaliyhdynnässä. Seksitaudit voivat tarttua myös suuseksissä niin tytölle kuin pojallekin. Jos emätineritteitä tai siemennestettä pääsee limakalvoille sormien tai seksilelujen kautta, on tällöinkin riski saada tauti. Osa taudeista, kuten HIV ja B-hepatiitti, tarttuvat myös veren välityksellä. Lisätietoa: www.vaestoliitto.fi/nuoret mitä sitteN, jos PukeuduNkiN jätesäkkiiN? Jos menisin kouluun kukallisessa topissa, pinkeissä housuissa ja tukka sähkönsiniseksi värjättynä, monet varmasti kysyisivät ääneen, miten kehtaan liikkua sellaisena. Uskon, että sisimmässään he kadehtisivat sitä, miten joku voi ja uskaltaa olla oma itsensä. miteN sitteN olla oma itseNsä Mielestäni kaikkien pitäisi toteuttaa itseään haluamallaan tavalla. Kaikkien pitäisi saada pukeutua miten tahtovat. Ilman, että kukaan sanoo mitään negatiivista. Ehkä ihmiset jättävät positiiviset asiat sanomatta ja tuovat esiin vain negatiiviset. Itse haaveilen usein siitä, että olisin niin rohkea, että voisin mennä vaikka jätesäkissä ulos. Ehkä jonain päivänä tuonkin itseni esille. teksti: anna-sofia martti kirjoittaja on 14-vuotias ja asuu Helsingissä. C U R LY 2 / 2 011 5
• rl yn testi ti Cu C tel ö j ää ? Tällä sivulla Curlyn toimittajat vertailevat jäätelöitä. Kirjoita oma arvostelu valitsemastasi aiheesta ja muista hakea lisäinfoa eri lähteistä. Esimerkiksi Curlyn toimittajat hakivat tietoa allergeeneista ja jäätelön ominaisuuksista. 6 C U R LY 2 / 2 011
• Joka vuosi kauppojen laajaan jäätelövalikoimaan ilmestyy mitä hullumpia uutuusmakuja. Lehtiryhmämme maistoi ja arvioi muutamia pakastealtaan "kummajaisia". Löysimme uusia lempimakuja, allergikoillekin sopivia kesäherkkuja sekä inhokkeja. Kiinnitimme arvioinnissa huomiota myös jäätelön valmistusmaahan, pitäisihän kotimaisia valmistajia suosia! Tutkailimme myös tarkasti tuoteselosteita, joista löytyi jos jonkinlaista lisäainetta. Mitäköhän nämä lisäaineet mahtavat oikeasti olla? teksti ja kuvat: mira kotamäki testiryhmä: Curly media. on aris t Tuom kki! i s uos Pirulo, TroPical Ei sisällä laktoosia tai kananmunaa. Saattaa sisältää maitoa. Muun muassa mangon ja ananaksen makuinen Pirulo-mehujää ei saanut kriittisen tuomariston myötätuntoa esanssisen ja ällöttävän makean maun vuoksi. Tuotteessa taitaakin olla melko paljon sokeria: Pääainesosista vedestä, sokerista ja hedelmämehusta hedelmämehun osuus on vain 7 prosenttia. Mehujään koostumus ja ulkonäkökään eivät miellyttäneet tuomaristoa. Sen sijaan värikäs pakkaus keräsi huomion jo pakastealtaalla. classic, Tummasuklaa-kinuski Ei sisällä laktoosia tai kananmunaa. Valmistettu Suomessa. Ensimmäisenä mieleen tuli käpykakun tuttu maku. Ei, on se sittenkin ihan jäätelöä. Vieläpä hyvää jäätelöä, tuomaristo tuumi. Tummasuklaa ja kinuski ovat toimiva yhdistelmä, ja kylläpä joku tuomaristosta uumoilee Classicista uutta lempijäätelöä. Tuote sopii myös laktoosittomalle ruokavaliolle. Pingviini, PoPcorn-kinuski mix Ei sisällä kananmunaa. Saattaa sisältää hieman pähkinää. Valmistettu Suomessa. El mErin jädEPuikko, Pääry nä-suklaa Valmistettu Liettuassa. Elmerin jädepuikko herätti ristiriitaisia mielipiteitä tuomaristossa. Suurimpana syynä ristiriitaisille arvioille on päärynäjäätelö, sillä toisen mielestä se on hyvää, aivan kuin eksoottinen vanilja, ja toisesta se maistuu ällöttävälle päärynämehujuomalle. Tuomaristo totesi myös päärynän ja suklaan yhdistelmän kehnoksi. Suklaakuori olisi saanut olla myös paksumpi. Ihasteltuaan hienoa pakkausta tuomaristo päätti avata sen seurauksenaan suuri hämmennys. Jäätelö tuoksuikin aivan popcornilta ja muutamien mielestä jopa kiinalaiselta ravintolalta. Tuutti näytti todella houkuttelevalta, mutta ensireaktio sen mausta ei ollut aivan niin imarteleva. Jäätelön ensimakukin oli kuin kiinalainen ruoka. Popcornin makua on vaikea yhdistää tähän tuotteeseen, toteaa tuomaristo yksimieleisesti. Suklaavuorattu vohveli sai kuitenkin positiivista palautetta ja hyvän mielen tuomaristolle. C U R LY 2 / 2 011 7
• kotikauPuNkiNi kotikauPuNkiNi Mikä on kotikaupunki? Entä mikä on koti? Vastauksen luulisi olevan naurettavan helppo: koti on paikka, jossa asut. Mutta onko se sittenkään niin yksinkertaista? M teksti ja kuvat: katariina välimäki inä asun Lepsämän kylässä, yhdeksän kilometrin päässä yhdestä Nurmijärven taajamasta, Klaukkalasta, ja kolmenkymmenenviiden kilometrin päässä Helsingistä, maamme pääkaupungista. Onko kotikaupunkini siis Helsinki? Vai Lepsämä? Kotikaupunki on liian laaja käsite ja siihen mahtuu aivan liian monta muuta alakäsitettä, jotta se voisi tarkoittaa vain yhtä asiaa. Siksi kotejakin on erilaisia. Yleinen käsitys kodista on oma unelmien talo, joka voi eri elämänvaiheissa olla erilainen: lapsi haaveilee satujen ritari- ja prinsessalinnoista, nuorelle opiskelijalle kelpaa omiin kuluihin ja tuloihin sopiva vuokrakämppä, lapsiperheelle sopii rauhaisan naapuruston ja hyvät koulunkäyntimahdollisuudet omaava talo, ja vanhalle tai uudelle pariskunnalle käy melko tilava asunto miellyttävässä ympäristössä. Erilaisia taloja on siis monenlaisia. Mutta entä jos ei olekaan minkäänlaista asuntoa? Ei kattoa pään päällä, ei omaa pehmeää sänkyä odottamassa iltaisin väsynyttä omistajaansa? Entä jos onkin koditon? Tällöin voidaan 8 C U R LY 2 / 2 011 puhua käsitteestä "kotikaupunki" ihan kirjaimellisesti. Kun nukkuu ja kerjää vaatteensa ja ruokansa kotikaupunkinsa kaduilla, sana "koti" voi käsittää koko kaupungin. Mutta onko kodin pakko olla se paikka, jossa asuu? Eikö koti voisi olla jossain muuallakin? Eikö se voisi olla sellaisessa paikassa, jossa itse viihtyy parhaiten? Sehän voisi olla jonkun lähisukulaisen koti, poika- tai tyttökaverin asunto tai vaikka parhaan kaverin kämppä. Mutta entäpä jos sinä tai läheisesi muutatte uuteen kotiin, uuteen asuntoon? Kumpi silloin on oikea kotisi? Onko se vanha vai uusi koti? Aluksi vanha koti saattaa tuntua siltä ainoalta oikealta, mutta ajan myötä saat uusia ystäviä ja vanha koti alkaa tuntua etäiseltä. Eikö se tarkoita, että uudesta kodista on tulossa se oikea koti? Vastaus on: Ei. Oikeita vastauksia on ajan mittaan muotoiltu erilaisiksi, mutta niillä kaikilla on sama viesti. Koti on siellä, missä elämäsi tärkeimmät ihmisetkin ovat. Koti on siellä, missä sydämesikin. Koti on siellä, missä joku ajattelee sinua. Koti on paikka, jonne tunnet kuuluvasi, jossa tunnet olosi turvalliseksi. Missä sinun kotisi on? ? Kotikaupunkini-palstalla esitellään Curlyn toimittajien kotikaupunkeja. Hae internetistä tietoa omasta kotikaupungistasi. Mikä tieto on luotettavaa? Entä mikä uutta? Onko jokin tieto vanhentunutta?
• Taksvärkki ry maailmalla 2011 Suomalaisten nuorten tekemällä Taksvärkki-päivällä on vaikutusta! 20 06 20 07 20 20 08 10 20 09 kamBodZa 2010­2011 Kambozan kuulumisia voit lukea sivulta 30. Taksvärkki ry: n kehitysyhteistyöhanke Kambodzassa on käynnistynyt tänä vuonna. Hankkeen tavoitteena on tukea lapsityöläisiä saamaan koulutusta, kuntoutusta ja mahdollisuuksia muuhun toimeentuloon. Monivuotinen hanke toteutetaan yhteistyössä paikallisen ihmisoikeusjärjestö LICADHOn kanssa. Hanketta edelsi Taksvärkki ry:n oppilaitoksille suunnattu Työpaikka rohkealle -kampanja lukuvuonna 2010-2011. www.tyopaikkarohkealle.fi Bolivia 2009­2010 Bolivian nuorista on juttu sivulla 25. Taksvärkki ry:n kehitysyhteistyöhanke Boliviassa on käynnissä toista vuotta. Sen tavoitteena on tukea bolivialaisten nuorten asemaa ja identiteettiä El Alton kaupungissa. Hanke alkoi vuonna 2010 ja kestää 3­5 vuotta. Hanke toteutetaan yhteistyössä bolivialaisen kansalaisjärjestö Compan kanssa. Hanketta edelsi Taksvärkki ry:n oppilaitoksille suunnattu "Minun kyläni ei saa kuolla" -kampanja lukuvuonna 2009­2010. madaGaskar 2008­2009 Madagaskariin voit tutustua sivuilla 10­12 ja 18­21. Taksvärkki ry:n kehitysyhteistyöhanke Madagaskarilla on käynnissä kolmatta vuotta ja sen tavoitteena on kouluttaa virallisen koulujärjestelmän ulkopuolelle jääneitä lapsia ja nuoria lukemaan ja kirjoittamaan toiminnallisella, arkielämään sovelletulla teho-opetuksella. Hanke toteutetaan yhteistyössä madagaskarilaisen kansalaisjärjestön Malagasy Mahombyn kanssa, joka edistää kaikkien madagaskarilaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia koulutuksen saamiseen. Hanketta edelsi Taksvärkki ry:n oppilaitoksille suunnattu Connect Madagaskar -kampanja lukuvuonna 2008­2009. keNia 2007­2008 Kenian hankkeesta voit lukea lisää sivulta 29. Taksvärkki ry:n kehitysyhteistyöhanke Keniassa on käynnissä viidettä vuotta ja sen tavoitteena on auttaa kaduilla asuvia lapsi- ja nuorisoryhmiä työllistymään, lisätä heidän koulunkäyntimahdollisuuksiaan sekä tarvittaessa järjestetään paikkoja oppisopimuskoulutukseen. Hanke toteutetaan yhteistyössä paikallisen kansalaisjärjestö Undugu Society of Kenyan kanssa. Hanketta edelsi Taksvärkki ry:n oppilaitoksille suunnattu Kenian katulapset -kampanja lukuvuonna 2007­2008. Guatemala 2006­2007 Guatemalan terveiset ovat sivulla 17. Taksvärkki ry:n kehitysyhteistyöhanke Guatemalassa on käynnissä viidettä vuotta. Sen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten ihmisoikeuksia sekä ehkäistä lasten ja nuorten seksuaalista hyväksikäyttöä. Kehitysyhteistyöhanke toteutetaan yhdessä guatemalaisen kansalaisjärjestö PAMIn kanssa, joka kouluttaa maansa nuoria suojautumaan seksuaaliselta väkivallalta. Hanketta edelsi Taksvärkki ry:n oppilaitoksille suunnattu Rohkeutta on auttaa toisia -kampanja lukuvuonna 2006­2007. Taksvärkki ry on toteuttanut kehitysyhteistyöhankkeita vuodesta 1967 lähtien oppilaitoksille suunnattujen Taksvärkkikampanjoiden tuotoilla sekä ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötuella. Lue lisää ja katso videoita kehitysyhteistyöhankkeista www.taksvarkki.fi C U R LY 2 / 2 011 9
• 10 000 koulutetun tavoite täyttymässä Taksvärkki ry on kouluttanut yli 6 200 aikuista ja nuorta Madagaskarilla. Luku- ja kirjoitustaitohankkeesta on jäljellä viimeinen vuosi ja alkuperäinen tavoite 10 000 koulutetusta lähestyy. teksti: janne riikonen kuvat: julia stenlundin kotialbumi ja ira kinnunen, Curly media udet luokat aloittavat syksyllä, joten aika lähelle tavoitetta tullaan pääsemään", arvioi hankesuunnittelija Katja José Taksvärkistä. "Todennäköisesti haemme kahden vuoden jatkohanketta, koska tulokset ovat olleet niin hyviä", hän lisää. Hanketta arvioinut Julia Stenlund on vieraillut kaikilla projektin alueilla tutustumassa hankkeen toimintaan. Hänen mielestään opiskelijat ovat yleisesti ottaen olleet hyvin motivoituneita ja onnellisia annetusta mahdollisuudesta opiskella ilmaiseksi. "U "Aikaisemmin paikalliset vierastivat koulutusta, sillä enemmistö ei osaa lukea eikä kirjoittaa, eivätkä he tajuneet sen hyötyä. Nyt kun projekti on jo heille tuttu, he tajuavat voivansa itse parantaa elämänsä laatua kouluttautumalla", kertoo Stenlund. jotta he ehtisivät tehdä päivittäisiä töitä. Jotkut valittivat myös nälkää, koska kurssin aikana ei ehdi etsiä ruokaa. Ajoittain oppilaat joutuvat jättämään opintoja väliin syklonin, rankkasateiden ja kuumuuden takia", hän lisää. oPit oikeaaN osoitteeseeN Stenlundin mielestä hanke on onnistunut hyvin, koska sillä on onnistuttu auttamaan saaren köyhimpiä asukkaita. Tulokset ovat hänen mielestä selkeitä. Luku- ja kirjoitustaito-opetuksen käyneille tarjotaan myös ammattiin ja elinkeinoon valmentavia kursseja. "Kurssilla jotkut ovat oppineet ompelemaan, tekemään puutöitä ja käyttämään uusia viljelymenetelmiä. Nuoria myös kannustetaan yrittäjyyteen. Jotkut oppilaista kertoivatkin, että he olivat kurssin jälkeen uskaltaneet avata pienen kaupan," Stenlund kommentoi. Lisäksi yhteisöihin on avattu pieniä kirjastoja, joissa on tarjolla tietokirjallisuutta. Malagassin kielellä kirjoista voi opiskella mm. talous-, terveys-, ja maatalousasioita. haasteelliset olosuhteet haNkkeeN suuriN haaste Taksvärkin hanke toimii Madagaskarin vaativissa olosuhteissa köyhillä seuduilla, jossa ravinnon saaminen on iso ongelma. Kun on jano ja nälkä, lukemisen oppiminen ei välttämättä ole päällimmäisenä mielessä. "Joillakin alueilla ihmiset eivät vielä ole tajuneet miten tärkeää koulutus on, joten on tärkeää motivoida vielä enemmän ihmisiä oppimaan. Joskus ongelmana on vanhempien negatiivinen asennoituminen koulun käyntiin", kertoo Stenlund. "Vaikka aikuiset ja lapset vaikuttavat innokkailta, heidän on pakko jäädä joskus kurssilta pois, 10 C U R LY 2 / 2 011
• "Todennäköisesti työskentelisin vedenkantajana" "Ilman Asama-opetusta en voisi käydä koulussa. Todennäköisesti työskentelisin vedenkantajana. Tätä koulutusta tarvitaan Madagaskarilla", kertoo Jackie Rakotoarivony. teksti: janne riikonen kuvat: ira kinnunen, Curly media -vuotias nuori mies on oppinut lukemaan ja kirjoittamaan Asamaluokalla kuudessa kuukaudessa. Neljän kuukauden päässä häämöttävät päättökokeet jännittävät jo. Jackie toivoo menestyvänsä hyvin kokeissa, hän pitää sitä avaimena tulevaisuuteen. "Haluan lukea paljon kirjoja. Kotona opettelen uusia sanoja sanakirjasta", Jackie kertoo innostuneena. "Haluan myös tulevaisuudessa opettaa omia lapsiani lukemaan", hän jatkaa. Jackie unelmatyö olisi toimistotyö valtion palveluksessa. 13 Jackien äiti pesee pyykkiä ammatikseen ja hänen isänsä on ollut työtön jo pitkään. Jackien vanhemmat ovat eronneet ja hän asuu äitinsä luona veljensä ja siskonsa kanssa. asama-oPetus · suunnattu 9­18 -vuotiaille peruskoulun aiemmin keskeyttäneille nuorille · kestää 10 kuukautta, joiden aikana opetetaan viiden peruskouluvuoden oppisisältö · malagassin kielistä opetusta · sisältää ilmaisen kouluruoan · Taksvärkki ry rahoittaa 44 Asama-luokan toiminnan tariNaProjekti herätti matkakuumeeN Suomalainen elämä ihmetyttää nuorta miestä. Kaduilla eläimet eivät liiku vapaina ja liikenne on rauhallista, toisin kuin Madagaskarilla. Puheet kerrostaloista, kanaloista, ja talutushihnoihin kiinnitetyistä koirista saavat hänet mietteliääksi. "Unelmani on matkustella maailmalla ja tutustua Madagaskarin ulkopuolisiin paikkoihin", Jackie haaveilee. Hänen innostuksensa matkustamiseen heräsi tarinaprojektista, joka toteutetaan Jackien luokan ja Helsingin Rudolf Steiner -koulun 8 C -luokan välillä. Tarinaprojektissa madagaskarilaiset nuoret jatkavat suomalaisten oppilaiden kirjoittamia tarinoita. "Tarinassani suomalainen tyttö nimeltä Saara tuli Madagaskarille lomalle", kertoo Jackie. Hän jatkoi tarinaa siten, että Saara pääsi lomansa jälkeen turvallisesti takaisin Suomeen. "Kiitos ilahduttavasta tarinasta ja terveisiä Madagaskarilta!", Jackie naurahtaa terveisensä. Pitkät Päivät eivät väsytä Jackien päivä alkaa seitsemältä puolen tunnin kävelyllä kouluun. Käynnissä olevan opintojakson tunnit kestävät päivittäin kahdeksan tuntia ja välissä on ruokatunti. Kotonaan hän on puoli kuudelta illalla. Iltaisin Jackie auttaa äitiään keittiössä ja tekee läksyjä noin kaksi tuntia joka ilta. Silti opiskelu ei hänen mielestään ole liian rankkaa, vaan helppoa ja mukavaa. Jackien lempiaineita ovat maantieto ja ranska. Jackie joutui aiemmin keskeyttämään peruskoulun kahden vuoden jälkeen, koska hänen perheellään ei ollut varaa maksaa kouluruoasta. ? Madagaskarilla on Taksvärkin hankkeissa opetettu lukemaan jo lähes 10 000 ihmistä. Miettikää erilaisia tapoja, joilla voi viestiä, jos ei osaa lukea tai kirjoittaa. C U R LY 2 / 2 011 11
• Vero ei tinkinyt myöskään tyylikkyydestään, niinpä annoimme hänelle lempinimeksi Madame Chanel. Lumoava Madagaskar ja ripaus Chanelia Curly oli maaliskuussa 2011 tiedotusmatkalla Madagaskarilla. Tutustuimme yhteistyökumppanimme Taksvärkki ry:n luku- ja kirjoitustaitohankkeeseen. Yhdessä Taksvärkin hankesuunnittelijan Katja Josén ja journalismin opiskelijan Janne Riikosen kanssa koin ikimuistoisen matkan, jota emännöi karismaattinen Vero. teksti ja kuvat: ira kinnunen ero eli Verohanitra Rakotondraditra, jonka nimi tarkoittaa tuoksuvaa pitkää heinää, on Taksvärkin paikallisen yhteistyöjärjestön Malagasy Mahombyn työntekijä, joka toimii luku- ja kirjoitushankkeen paikallisena koordinaattorina. Kaksi viikkoa hänen seurassaan osoitti, että Vero selvittäisi tilanteen kuin tilanteen. Jämäkästi, mutta iloinen pilke silmäkulmassa, hän luotsasi meitä vierailukohteesta toiseen. Vero ei tinkinyt myöskään tyylikkyydestään, niinpä annoimme hänelle lempinimeksi Madame Chanel. Malagasy Mahomby on vuonna1992 perustettu järjestö, jolla on monia hankkeita, joilla luodaan, parannetaan ja kehitetään madagaskarilaisten koulutusta, ja vahvistetaan malagassin kielen asemaa. Perinteisen malagassin kielen tahdotaan säilyvän ranskan kielen ohella. Ranskaa puhutaan Madagaskarilla paljon, sillä onhan saari entinen Ranskan siirtomaa. Yhteistyöstä Taksvärkin kanssa Vero totesi, että suomalaisten työskentely on selkeää, tehokasta ja yksinkertaista verrattuna madagaskarilaiseen tapaan, joka on paljon monimutkaisempaa. Projektille hän toivoi vielä jatkoaikaa, sillä niin projektin työntekijät kuin projektissa mukana olevat V nuoret ja aikuiset oppijat tarvitsisivat lisää aikaa oppimisprosesseille. Lisärahoituksen Vero käyttäisi luomalla ihmisille uusia mahdollisuuksia oppia. Verosta puhuttaessa ei voi olla mainitsematta myöskään autonkuljettajaa Renéetä eli tuttavallisesti Renneä. Rennessä yhdistyivät Kimi Räikkösen ajotaidot ja tyyneys. Autolla ajaminen Madagaskarin kapeilla, kiharaisilla ja kuoppaisilla teillä vaatiikin rallikuskin ominaisuuksia. Tööttäily on myös ihan oma taiteen lajinsa. Tööttäämällä tervehditään, varoitetaan, kiitetään ja välillä tuntui siltä, että tööttäämällä käytiin myös pieniä keskusteluja. Tööt ­ tööt! Pitkät ajomatkatkaan eivät tuntuneet niin pitkiltä, kun seura oli hyvää, maisemat upeita ja annoimme laulun raikua. Kiitokset Verolle malagassiksi: Misaotra anao dia misaotra aho, Vero! Nahasambatra ahy ianao. 12 C U R LY 2 / 2 011
• taruja mereltä Meri on aina kiehtonut meitä ja varsinkin taiteilijoita. Sen runollisista aalloista jännittäviin taruihin riittää ammennettavaa. Kuuluisat tarut ovat kulkeutuneet sukupolvelta toiselle jo vuosisatojen ajan. Tarut ovat usein kertomuksia sankareista, hirviöistä ja harharetkistä. teksti: mia Parpala, 13 v. merikaPteeNit Kaikkien tuntema Lentävä Hollantilainen tuli kuuluisaksi samannimisestä näytelmästä. Jotkut sanovat kummituslaivan olevan totta, jotkut taas sanovat sen olevan pelkkää ilmaa. Harvat tietävät, että nimi ei tule laivasta, vaan kapteenin kotimaasta. Toisenlainen taru kertoo kapteenista, joka oli ollut merellä kauan. Tämä näki kerran albatrossin ja päätti napata sen. Kaikki varoittivat albatrossin tappamisen tuovan huonoa onnea. Kapteeni ei kuunnellut ja miehistö kuoli kapteenin itsekkyyden takia. Lintu jäi tämän kaulaan ja tuli kirotuksi. Tarinan mukaan kapteeni kertoo surullista tarinaansa, kunnes oppii tuntemaan myötätuntoa muita olentoja kohtaan ja kirous päättyy. taikauskoa Keskiajalla ihmiset alkoivat lähteä tuntemattomille vesille löytöretkille. Siellä nähdyt otukset jäivät myytteihin. Meri toi myös onnea tietyin menetelmin, kuten kissa laivassa toi onnea, mutta huonoa onnea toivat kissan kutsuminen nimeltä, nainen laivassa, lohen saaminen ensimmäisenä saaliina ja käärmeen silmät noppapelissä. miksi? Merestä on tutkittu vasta kolmasosa, joten emme tiedä, mitä sieltä saattaa löytyä. Osittain toivomme saavamme tietää, mitä siellä on, ja osittain haluamme pitää meren salaperäisyyden. Jotta vanhat ja uudet tarinat voisivat elää ja syntyä vielä kauan, meidän täytyy pitää meristä hyvää huolta. oleNtoja läheltä ja kaukaa Merellä on myös taruja hirviömäisistä vesipedoista. Merihirviöt ovat syntyneet oikeista olennoista. Esimerkiksi skandinaavinen Kraken tulee luultavasti jättiläiskalmarista, ja merikäärmeet suurista airokaloista. Meressä on toki myös selitetty olevan viehättävämpiä olentoja, kuten hurmaavat merenneidot ja petolliset seireenit. Skylla ja Khabyris olivat alunperin nymfejä, jotka saivat päälleen ikävän kirouksen. Molemmat asustelevat tarujen mukaan Sisiliassa. Ikäraja tulee voimaan kaikissa pelipisteissä 1.7.2011 mennessä. Osallistu kokeeseen osoitteessa www.ikarajamuuttuu.fi. Vastanneiden kesken arvomme kuumailmapallolennon neljälle.
• KOULU "Varsinkin lomien lähestyessä tuntuu, että aikaa ei riittäisi muuhun kuin lukemiseen, koska kokeita on niin paljon." ­ ystävä vai vihollinen? teksti: mette karjalainen kuva: sofia tvaltvadze M e kaikki tiedämme varmasti sen tunteen, kun kalenteri on ihan täynnä ja opettajat silti ilmoittavat tulevista kokeista. Varsinkin lomien lähestyessä tuntuu, että aikaa ei riittäisi muuhun kuin lukemiseen, koska kokeita on niin paljon. Minulle ainakin on tullut ajatus, että miksi ihmeessä kokeita pitää edes olla olemassa? Minusta parempi vaihtoehto olisi, jos vain opiskeltaisiin tunneilla tekemällä tehtäviä ja kuuntelemalla opettajaa. Tämä siksi, että itse en ole tyytyväinen melkein ikinä arvosanoihini ja sitä myötä stressaan aina enemmän ja enemmän kokeita. Mutta jos totta puhutaan, niin onhan kokeissa hyviäkin puolia. Nimittäin kun luet kokeisiin, opit uusia asioita ja opettajat näkevät tasosi kyseisessä aineessa. Monille tulee kamala stressi kokeisiin lähestyessä, niin myös minulle. Jokainen tavoittelee varmasti hyviä numeroita tai ainakin unelmoi niistä, ellei niitä jo saa. Entäs sitten aamuherätykset? Eikö olisikin niin ihanaa jäädä nukkumaan lämpimään sänkyyn, mutta kouluun pitää mennä. Tuliko illalla siis valvottua liian myöhään, kun aamulla väsyttää? Rehellinen vastaus aika monella on "kyllä". Niinpä, kunpa olisimme aamuvirkkuja siitä huolimatta, että valvomme myöhään. Kaikesta huolimatta meidän pitäisi olla ylpeitä siitä, että saamme ylipäätänsä käydä koulua, sillä monessa maassa näin ei ole. Koulu opettaa meille kaikkea elämästä ja tekee meistä yleissivistyneitä ihmisiä. Suomessa koulutustaso on hyvä, joten meidän pitäisi olla kiitollisia. Tsemppiä kaikille kokeisiin ja kamaliin aamuherätyksiin! kesäloma - kohta täällä! Kesä on varmaan monen mielestä vuoden ihaninta aikaa. Kesälomalla saa rentoutua ja pääsee irti arjesta. Stressi koulusta unohtuu yleensä kokonaan kesän aikana, sillä silloin on oikeus nauttia kunnolla! Kova uurastus koulussa palkitaan kesälomalla, näin minä ainakin ajattelen. Viimeisinä kuukausina tuntuu, että aika menee hitaammin kuin normaalisti, sillä odotamme innolla kesää! Eikö se olekin niin, että aika menee hitaammin kun jotakin odottaa? Joskus jää kumminkin harmittamaan joku numero todistuksessa, mutta muistakaa, että kesällä pitää nauttia ja seuraavalla kerralla kokeisiin voi sitten panostaa paremmin. On elämässä muutakin kuin koulu, vaikka ilman sitä emme oppisikaan asioita tai pääsisi töihin. Mutta silloin kun on kesä, täytyy ottaa rennosti! ? kirjoittaja on 14-vuotias tyttö nurmijärveltä, joka harrastaa tanssia ja ratsastusta. Vapaa-aikaa hän viettää enimmäkseen kavereiden kanssa ja koulun parissa tietenkin, ellei ole lomaa. Koulu stressaa, ja lomasta haaveilu motivoi joskus parempiin suorituksiin. Millä sinä palkitset itsesi ja mistä suorituksesta? Kirjoita mielipidekirjoitus, jossa kerrot, mikä asia sinulta vaatii ponnistelua ja miten nautit työsi tuloksesta. 14 C U R LY 2 / 2 011
• Kyllä kannatti Oudolta tuntuu, mutta niin se on. Vuosi työssä PAMIssa täyttyy ja on aika palata kotiin. Tarve päästä perheen ja ystävien luokse on kasvanut viime viikkoina huomattavasti. Kai sitä on antanut tilaa kaipuulle, kun tietää ajan Guatemalassa päättyvän. aikka nyt tuntuu siltä, että tämä ei tietenkään tähän lopu, että nämä kontaktit, ystävyydet ja tulevaisuudensuunnitelmat kestävät välimatkankin, tämä on ehdottomasti yhden jakson loppu. Miten helppoa olikaan heittää päätöksenteko vuodeksi nurkkaan ja sitoutua täysillä vain yhteen asiaan! Suomeen palatessa tilanne on taas toinen, eri teitä on rajattomasti. Asuin vuoden aikana kahdeksassa eri perheessä. Se lasketaan jo jonkinlaiseksi otokseksi guatemalalaisista perheistä, ja voin vakuuttaa, että ne ovat kaikki aivan eri maailmoista. Joissakin kulttuuri on hyvin eurooppalaisvaikutteinen, vaikka eletään maya-alueella, kun toisissa perheissä ruokapöytä on kuin suoraan mayojojen peruja, vaikka he taas kokevat itsensä latinoiksi, eivätkä tunnista maya-kulttuurin olemassaoloa kuin postikorteista. Joissain perheissä yhteisyyden tunne on niin suuri, että vieraskin otetaan muiden viereen nukkumaan, ja toisissa yksityisyyttä arvostetaan. Yhdessä perheessä luetaan vain korkeakirjallisuutta eikä katsota yhtään televisiota, ja toisessa toisinpäin. Perheitä löytyy rentoja ja rakastavia, mutta myös niitä, joissa stressin ja huolen määrä on valtava. Vieras otetaan vastaan aina hyvin, ja kun tähän hieman tutustutaan, niin kaikki ovet perheen sisään ovat auki. Siinä varmaan salaisuus siihen, ettei jatkuvasta muuttamisesta ole tullut vatsahaavaa, kun ei ole tarvinnut joka kerta lunastaa paikkaansa, vaan se on annettu. Lähes aina. Se sääntöön vaadittava poikkeuskin löytyy. Mutta se yleinen helppous tämän kansan kanssa on kyllä tullut selväksi. Ja se, miten helposti he ottavat omakseen, osaksi perhettään. Lähes kaikissa minut on hyvästelty sanoin: "Olet tervetullut takaisin ihan milloin vaan, tämä on sun kotisi, olet meille valtavan rakas." Ja on sitä suomalainenkin jäyhäilijä lopulta oppinut vastaamaan: "Niin tekin olette mulle hurjan rakkaita. Toivon todella, että pääsen tulemaan uudestaan." Valitettavasti näitä perheitä yhdistävät myös ne monet niin yleiset Guatemalan yhteiskunnan ongelmat. Vain kahdessa talous ei ollut akuutti haaste ja sitä varten ei tarvinnut tehdä suuria uhrauksia. Monessa sairaudet ja niistä aiheutuvat kulut vaivasivat, ja varsinkin mieskatoa oli ilmassa - kuka oli lähtenyt Yhdysvaltoihin töihin, kuka oli menehtynyt sisällissodassa tai auto-onnettomuudessa. Naisten ja miesten epätasa-arvo pisti monesti silmään, ja aivan kamalan useasta perheestä - liki puolista - oli kuollut pieniä lapsia. Useammassakin puhuttiin vaikeuksista maksaa lasten koulu tai tulvatuhojen korjaus, ja kaikki puhuivat turvattomuudesta johtuvasta pelosta ja siitä, että tilanne vain huononee koko ajan. "Emme pääse ulos yhdestä kuopasta, kun putoamme jo toiseen" totesi yksi nainen. Mutta mitä tekee guatemalalainen? Etsii keinon jatkaa eteenpäin. V Hämmästyttäviä, luovia, valtavaa rohkeutta ja uskoa osoittavia ratkaisuja; perheiden ja ystävien tukea, paljon huumorintajua ja usein myös uskoa Jumalaan - ja taas sitä ollaan takaisin tiellä. Ei tietenkään ilman hintaa. Ja eivät kaikki kaikista tilanteista nouse. Mutta jos tälle kansalle, kaikille näille hyville ihmisille, antaisi oikeasti mahdollisuuden, niin tämä maa nousisi köyhyydestä ja kurjuudesta kuin Suomi sotien jälkeen. kirjoittaja saija raskulla oli taksvärkin etVo vapaehtoisena Guatemalassa vuoden. Hän teki vapaaehtoistyötä guatemalalaisessa kansalaisjärjestö PaMin nuorisoverkostossa ja tuotti aktiivisesti juttuja taksvärkille, ohjasi ja oli mukana paikallisissa työpajoissa. Parhaillaan saija kirjoittaa taksvärkille Viestini seinässä -opasta, joka kuvaa seinämaalaus metodia vaikuttamisen mahdollisuutena yhteiskunnassa. 16 C U R LY 2 / 2 011
• eHdot a fotoNovel aa! Kaipaatko vaihtelua kuvaamataidon tunneille? Ehdota opettajalle Fotonovelaa! Fotonovelassa kerrotaan valokuvien ja tekstien avulla lyhyt tarina. Työkalu ja työtapa on helppo käyttää ja toteuttaa opettajan johdolla itsenäisesti tai tilaamalla Taksvärkki ry:ltä maksuton Fotonovela-työpaja. Fotonovela on osa Taksvärkin oppilaitoksille tarjoamaa globaalikasvatusta. Tavoitteena on antaa suomalaisille ja kehitysmaan nuorille mahdollisuus jakaa ajatuksiaan ja kokemuksiaan tarinoiden välityksellä. Tällä hetkellä Fotonovelan teemat liittyvät kahteen Taksvärkin käynnissä olevaan hankkeeseen Boliviassa ja Guatemalassa. Fotonovelan ovat suunnitelleet vapaaehtoisina Boliviassa kulttuurikeskus Compassa vuonna 2010 työskennelleet Antti Halonen ja Eeva Kemppi. Katso ja lue mielenkiintoiset tarinat Boliviasta, Guatemalasta ja Suomesta osoitteessa www.fotonovela.fi C U R LY 2 / 2 011 17
• Unohdettu matkailijan paratiisisaari Curlyn edustajisto oli tiedotusmatkalla Madagaskarilla maaliskuussa 2011. Matka tehtiin yhteistyössä Taksvärkki ry:n kanssa. Seuraavalta aukeamalta voit nauttia Madagaskarin kauniista maisemista sekä Curly-nuori Jannen matkakertomuksesta. 18 C U R LY 2 / 2 011
• C U R LY 2 / 2 011 19
• teksti: janne riikonen kuvat: ira kinnunen, Curly media 20.3.2011 aNtaNaNarivo, madaGaskar Automatkan aikana lentokentältä hotellille näin jo paljon: Kaksi poikaa pelaa jalkapalloa rämällä epämuodostuneella pallolla kivet maalinaan ja eräs poika tyrkkii innostuneena pyörän vannetta eteenpäin kepillä. Absurdia olla täällä. Matkustimme kellon ympäri toiselle puolelle maapalloa. Kaduilla näkyy köyhyys, alkeellisuus ja toisaalta vaatimattomuus, mihin en ole tottunut. Kolmesta kepistä saa jalkapallomaalin! Koin kulttuurishokin, en ollut osannut varautua tulevaan. Olimme todellakin saapuneet toiseen maailmaan. työmatkalla. Tehtävänämme on tutustua Taksvärkin luku- ja kirjoitustaitohankkeeseen. Fianarantsoassa vierailemme monissa hankkeen kouluista, joista osassa oli jopa sähkövalot. Paikalliset lapset arvostavat ilmaista koulua, heille se merkitsee uutta alkua ja mahdollisuutta. 27.3. Käyskentelemme Ranomafanan kansallispuistossa ja kuulen rapinaa vasemmalta, häntä vilahtaa. Kolme punavatsalemuria istuu puun oksalla vierekkäin, suloisia otuksia! Jatkamme matkaa kohti Manakaraa ja merta. Seutu muuttuu karummaksi. Puita ei enää ole, vain viuhkapalmuja. Vihdoin edessämme avautuu tumma ja tyrskyävä Intian valtameri. Pakko päästä uimaan! Rajun mahataudin iskettyä minulle ja Iralle hyvästelimme Katjan ja muut suunniteltua aiemmin. Lepäämme päivän kauniissa ja kiireettömässä Manakarassa ja voimien palattua aloimme tehdä matkaa takaisin Antananarivoon. 23.3. Edessä on matka Antananarivosta Ambositraan. Yllättävän hyväkuntoinen tie puikkelehtii vehreiden vuorten välissä, laaksoissa viljellään riisiä. Pieniä kyliä näkyy siellä täällä vuorenrinteitä. Tie kääntyy U:n muotoisesti, alhaalla riisiä korjaava mies nostaa sirpin tervehdykseksi. Nostan käteni ja näen hymyn. Fianarantsoassa totesimme joutuneemme kirppujen hyökkäyksen kohteeksi. On epäselvää, mistä ne ovat tulleet. Kylävierailujen jälkeen oman kirppuongelman suuruus huvittaa. 31.3. Olemme körötelleet 170 kilometrin raideväliä kulkevalla maan ainoalla matkustajajunalla jo kokonaisen päivän. Tässä saa mieli levätä; kun mitään ei ole tehtävissä, ei kannata turhaa stressatakaan. Paikalliseen mora-mora ­ eli "hitaasti hitaasti" ­ -elä- 25.3. Välillä pääsi unohtumaan, että olemme 20 C U R LY 2 / 2 011