• L li A o tus u la SUsKdaAannTsESsTkI asta? SUURI aa y Onko mahdollista Musiikkia kor EGOTRIPPI ville RJ htisWessa DS N A ateAR Curly tä isona? aluan iksi h M YHTEISHAUN KYNNYKSELLÄ... I F .YL R U C .W W W 1 E L L I R O U N I T H E L N E TR O U N #32 1/06 16.2.2 006 10. VUOSIK ERTA ISSN 1455-2 574 LOST Kevään koukuttavin TV-sarja
• Pääkirjoitus Suuria päätöksiä On taas se aika vuodesta, jolloin yhteishakukaavakkeita täytetään hiki hatussa. Kyllä, ikäloppunakin muistan ne kauhun hetket. Nyt on helppo nauraa sen hetkisille päätöksille, sillä suunnitelmat jotka silloin tein, ovat menneet hiukan mönkään. Ja hyvä niin. Jossain vaiheessa harkitsin vakavasti meneväni matematiikkapainotteiseen lukioon. Kyllä, tällä hetkellä se naurattaa, sillä minusta ei saisi minkään sortin insinööriä tekemälläkään. Jostain syystä menin sitten kielipainotteiseen lukioon. Minusta tulisi tulkki. Ja ei, niinkään ei käynyt. Itse asiassa jätin lukion kesken, kun tajusin haluavani tehdä ääntä ja valoja teatterimaailmassa. Sitäkään en kuitenkaan tällä hetkellä tee. 16.2.2006 10.Vuosikerta ISSN 1455-2574 Nuorten lehti Nuorille. Ilmaisjakelulehti. Tämän vuoden ensimmäinen numero postitetaan osoitteellisena kotitalouksiin, joissa on 13-17-vuotiaita nuoria, Espooseen, Forssaan, Helsinkiin, Imatralle, Jyväskylään, Kajaaniin, Kemiin, Kotkaan, Kouvolaan, Kuopioon, Lappeenrantaan, Ouluun, Rovaniemelle, Seinäjoelle, Taperellee, Helsingin kirjastoihin ja nuorisotalohin sekä toimitetaan osoitteellisena Curlyn tilaajille ja valikoituihin kouluihin oppilaille. Osoitelähde: Väestöjärjestelmä, Väestörekisterikeskus, PL 70, 00581 Helsinki. Curlyn tilaajarekisteri. Curly kuuluu Aikakauslehtien liittoon Kannen kuva: Hanna Marttinen Sisällys 4 Honk! - Nuorten oma musikaali Vuoden rohdoskasvi: inkivääri Jyrki Sukula & Hyvä fiilis Kirahvi?-sarjis Suomi EU:n puheenjohtajamaana Essin palsta Ammatti-horoskooppi NRJ Awards -kulissien takana Lost Curly-novelli: Kuupoika Love actually -sarjis Roska päivässä! Nuori Suomi Fish - nuorten elokuvafestivaali Flipsyde Suklaatesti Unelma-ammatti? -gallup Egotrippi Arvostelut Curly-lehden päätoimittaja: Semira Ben-Amor 041 ­ 533 6541 semira@curly.fi Toimitus numerossa 05/05: Ahonen Liisa, Baumann Ralf, Blomberg Paula, Castrén Verna, Heikkinen Heidi, Heiskanen Essi, Hokkanen Mari, Holopainen Eeva, Kinos Tuula, Kärnä Aino, Laakso Jonne, Lehtinen Arla, Leinonen Laura, Loikkanen Anu, Moilanen Pauliina, Mutru Mira, Niemi Anssi, Niemiaho Johanna, Nyholm Laura, Oksanen Marianne, Puhakka Mira-Pauliina, Pulju Kaisa, Puukko Caroliina, Puumalainen Saija, Simola Suvi, Suonpää Sini, Tihilä Katri, Tzortzis Joanna,Voutilainen Petri Lehden ulkoasu: Topias Rajajärvi Kansi: Hanna Marttinen Toimituksen osoite: Curly ry Larin Kyöstin tie 7 00650 Helsinki 09-27 22 830/850 curly@curly.fi www.curly.fi Toiminnanjohtaja: Ira Kinnunen 041-533 65 42 ira.kinnunen@curly.fi Puheenjohtaja: Kaija-Leena Sinkko kaija-leena@sinkko.pp.fi Ilmoitusmynti: Julkaisu Bookers Oy Lautatarhankatu 6 00580 Helsinki 09 ­ 773 821 Jb001@bookers.fi www.bookers.fi Painopaikka: SanomaPrint Hämeenpaino Oy Forssa 2006 www.sanomaprint.fi Curly Media ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä, eikä palauttamisesta. Tarjottu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla että sitä saa käyttää uudelleen lehden tai muun käytön yhteydessä toteutustai jakelutavasta riippumatta. Ääni- ja valomaailma kuitenkin ohjasivat minut oikealle tielle. Kävin useita erilaisia kursseja alaan liittyen. Tein töitä teattereissa ja mutkien kautta päädyin radioon töihin. Sieltä tajusin vihdoin mennä oikeaan kouluun, tähtäimenä medianomin tutkinto. Sen jälkeen sujuvasti siirryinkin yliopistoon lukemaan mediatiedettä. Nyt on koulut käyty ja voin vain todeta, että olen erittäin tyytyväinen omaan koulutuspolkuuni. Aina se perinteinen vaihtoehto ei ole paras. Kannattaa miettiä tarkkaan mitä haluaa tehdä. Oletko enemmän käytännön ihminen kuin lukutoukka? Esimerkiksi media-alalle haluavat voivat mennä esimerkiksi ammattikouluun opiskelemaan viestintää, sieltä sitten ammattikorkeaan ja jos lukeminen maittaa, ovat sen jälkeen ovet auki yliopistoihin. 5 6 7 8 9 9 10 12 13 14 16 17 18 19 20 22 23 24 Toki vanhempien neuvoja kannattaa kuunnella, mutta pitäkää oma päänne. Mikä itsestä tuntuu hyvältä on paras vaihtoehto. Silloin virheistään ei voi syyttää muita. Omat päätökset saattavat johtaa huonoihin lopputuloksiin, mutta ne on varmasti helpompi sulattaa "Oppia ikä kaikki" on melko kulunut lause, mutta enemmän kuin totta. Semira Päätoimittaja 2
• Curly paketissa Curly-lehteä julkaisee ennaltaehkäisevää nuorisotyötä tekevä Curly ry. Yhdistys edistää toiminnallaan nuorten kulttuuria, ja tuo esille terveen ja hyvän elämän näkökulmaa. Yhdistys saa tukea toiminnalleen mm. opetusministeriöltä, Raha-automaattiyhdistykseltä sekä Helsingin ja Vantaan kaupungilta. Yhteistyökumppaneita ovat mm. Yleisradio, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Helppimesta ry ja koulut ympäri Suomea. Curly haluaa edistää nuorten äänen kuulumista yhteiskunnassa. Curly ry tarjoaa nuorille erilaisia mahdollisuuksia osallistuaja vaikuttaa. Curlyn mediakerhoihin voivat tulla mukaan kaikki yli 12-vuotiaat nuoret. Lehden teon lisäksi mediakerhoissa perehdytään radio-ohjelmien, nettisivujen ja omien videoiden tekoon. Oman tv-ohjelman teko on myös käynnistynyt. Mediakerhojen vetäjinä on viestinnän ja nuorisotyön ammattilaisia. Mediakerhoja toimii tällä hetkellä Helsingin ja Vantaan nuorisotaloilla. Vantaan Tikkurilassa, sijaitsee Curlyn ensimmäinen päihteetön mediakahvila Curly café Papiljotti. Mediakerhoja kahvilatoimintaa levitetään asteittain koko maahan. Mutta jo nyt nuoret ympäri Suomen voivat osallistua Curly-lehden tekemiseen lähettämällä aineistoa ja juttuideoita Curlyn toimitukseen. TILAA Curly koko vuodeksi ilmaiseksi!!! Se on helppoa kuin heinänteko. Tee se joko alla olevalla kupongilla tai netissä osoitteessa www.curly.fi Kärsitkö talvi masennuksesta? Mikä sinua piristää? CURLY-LEHDEN TILAUSLOMAKE KYLLÄ KIITOS, haluan saada vuoden 2006 kaikki Curly-lehdet veloituksetta suoraan kotiin! Tarjous koskee Suomea ja on voimassa heinäkuun 2006 loppuun saakka. Osallistut samalla kymmenen kirjan arvontaan. Voit tilata Curly-lehdet myös netistä, www.curly.fi -sivuilta! Sukunimi Etunimi Antti 16 -en -hymyilevät ihmiset Roope 16 - en - raskas hevimetallimusiikki Jouni 19 - kyllä - kesä Lähiosoite Postinumero Syntymävuosi (Alle 18-vuotiaan huoltajan allekirjoitus) Yhteystietojani ei saa käyttää suoramarkkinointiin. (Rasti ruutuun) Postitoimipaikka CURLY RY Larin Kyöstintie 7 00650 Helsinki Kirjepostimerkki Tanja 15 - en - kaverit ja suklaa Taru 16 - en - ystävät Katariina 15 - en - myönteinen elämän tapa 3
• nk o H Kirjailija Hans Christian Andersenin kirjoittama tarina Rumasta Ankanpoikasesta nähdään ensimmäistä kertaa Suomessa valloittavana musikaaliversiona. TEKSTI: PETRI VOUTILAINEN Nuorten toteuttama musikaali erilaisuudesta Musikaalin koreografiasta vastaa Teatteri-korkeakoulun tanssilaitokselta valmistunut Mirva Mäkinen, joka työskentelee tanssijana ja tanssinopettajana. Mäkinen päätyi Honk -musikaalin tekoon mukaan Harjanteen pyynnöstä kesällä 2005. Näytelmässä työskentelee ohjaajan ja koreografin lisäksi noin 60 työntekijää, johon lukeutuvat muun muassa kapellimestari ja lavastajat ja valo- ja ääniteknikot, puvustaja ja näyttelijät. RANKAT PÄÄSYKOKEET Nuoret ovat käyneet kävivät läpi kaksi päivää kestävät rankat pääsykokeet, eivätkä edes tienneet mihin esitykseen olivat lähdössä mukaan. Asiaa haluttiin pitää pitkän aikaa salaisuutena, josta ei hihkuttu pääsykokeissakaan hakijoille. - Pääsykokeet olivat koko viikonlopun kestävät ja ne järjestettiin Annantalolla. Olimme ensimmäisenä päivänä siellä kaksitoista tuntia ja suurin osa ajasta meni odotteluun. Siellä oli niin tanssi, näyttelemiskuin laulukokeitakin. Yhteensä tuomareitten edessä jouduttiin olemaan korkeitaan noin 10 minuuttia, koska väkeä oli niin hirveästi. Ensimmäinen päivä päättyi noin kello 21 aikoihin ja jatkoon päässeiden nimet tulivat Annantalon oveen yhdeltätoista illalla.. Tytöille ja pojille jaettiin vielä illalla eri laulut, jotka piti opetella seuraavaksi päiväksi. Toinen päivä oli samankaltainen kuin ensimmäinen, mutta silloin testattiin enemmän ryhmätyöskentelyä. Siellä oli muun muassa stemmalaulantaa ja kesken päivän tiputettiin joukko ihmisiä kotiin. Pääsykokeitten päättymisen Helja Heikkinen Lowbutt. esittää hyvin konservatiivista kanaa. Laura Sagulin esittää ankanpoikanen. Tanja Varha esittää hanhi sotilasvaimo Dottia. Sonetta Harjanne esittää ankanpoikaa. Saara Jokiaho esittää hienostunutta Queenie-kissaa. O piskelija-ohjaaja Samuel Harjanne opiskelee vielä itsekin Kallion ilmaisutaidon lukiossa ja Sibelius-Akatemian Nuorisoosastolla. Nuorelle miehelle on kasattu paljon vastuuta, sillä hän työskentelee koulun lisäksi muun muassa produktiopäällikkönä ja on esiintynyt Helsingin Kaupunginteatterissa näyttelijänä. Harjanne on aiemmin ohjannut Mamma Mia ja Bohemia Rhadsody ­musikaalit. Honk on miehen kolmas ohjaus Nuorten Musikaaliteatterille. - Aluksi työskentely lähti innostuksesta päästä tekemään esityksiä ja pyysin silloin muutaman kaverin mukaan tekemään musikaalia kanssani. Päätimme kuitenkin perustaa oman yhdistyksen. Nuorten Musikaaliteatteri yhdistyksen perustamiseen pääsyynä oli se, että nuoria ei arvosteta näyttelijöinä yhtä lailla kuin esimerkiksi ammattilaisia, produktiopäällikkö Harjanne sanoo. jälkeen siinä menikin neljä päivää ,jonka jälkeen lista mukaan päässeistä oli luettavissa netistä, musikaalissa näyttelevä Helja Heikkinen kertoo. - Tuomariston edessä kävi kahden päivän aikana 170 lahjakasta nuorta. Pääsykokeitten aikana yritti oikeasti kuulla kaikkia hakijoita ja rekisteröidä heidät aivokoppaan. Viimeisenä päivänä me tuomaritkin olimme aika kuolleita. Katsoimme vielä kokeitten päätyttyä videolta uudelleen musikaaliin pyrkineet näyttelijät. Tästä ikäryhmästä löytyy useita lahjakkuuksia, mutta vaikeinta on vain löytää oikeat hahmot oikeille henkilöille, Mirva pohti. Harjanne ja Mäkinen kertovat nuorten olevan hyvin energisiä, villejä ja motivoituneita mukana projektissa. Samuel on lähes saman ikäinen nuorten kassa ja tuntee osan musikaalissa olevista henkilöistä jo etukäteen. Harjanteen pikkusisko astelee lavalle myös veljensä ohjaamassa esityksessä. Näyttelijät ovat harjoitelleet ahkerasti musikaalia varten. - Musikaaleissa kappaleitten äänialat hyppivät sekä korkealle että matalalle. Tämän ikäisille ei ole vielä valtavasti koulutusta ja sitten kun esityksiä on joka päivä kuukauden aikana, niin ääni voi pettää helposti. Pyrimme harjoittelemaan ennen ensi-iltaa mahdollisimman paljon: vähintään kaksi kertaa viikossa, Harajnne lopettaa. Musikaalin ensi-ilta on lauantaina 20.toukokuuta kello 19, Aleksanterin teatterissa, Bulevardi 23-27, Helsinki http://www.numut.com/honk/ 4
• Honk-musikkaali kertoo H.C. Anderssenin tarinan "Ruma Ankanpoikanen" modernisoidussa muodossa, joka sopii kaikenikäisille. Musikaali luokitellaan komediaksi, mutta se käsittelee myös yhteiskunnallisesti hyvinkin ajankohtaisia asioita kuten erilaisuutta. INKIVÄÄRI vuoden 2006 rohdoskasvi I nkivääriä (Zingiber officinale) on historian aamunkoitosta asti käytetty rohdoksena ja mausteena Kaakkois-Aasiassa. Kreikkalaiset ja roomalaiset oppivat kasvin käytön arabeilta, ja pian sen käyttö levisi muuallekin Eurooppaan. Nykytiede on löytänyt tälle turvalliselle ja monipuoliselle rohdoskasville runsaasti tutkimusnäyttöä. Suomessa inkivääriä pidetään kaupan tavanomaisena elintarvikkeena mauste- ja teekäyttöön sekä rohdoskäytössä ravintolisinä, joiden käyttöalueena ovat yleisimmin nivelten hyvinvointi. Pitkän käyttöhistoriansa ja monipuolisten ominaisuuksiensa sekä tieteellisen näytön perusteella inkivääri on ansainnut Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton vuoden 2006 rohdoskasvin arvon. SUOMEN TERVEYSTUOTEKAUPPIAIDEN LIITON ASIANTUNTIJARAADIN VUODEN ROHDOSKASVI INKIVÄÄRI -VALINNAN PERUSTEET: · Käytettävissä on laaja ja luotettava tutkimustieto · Turvallinen vaihtoehto hoitaa terveyttä ja tilapäisiä vaivoja luonnon tarjoamin keinoin · Laaja positiivinen kuluttajapalaute ja pitkä käyttökokemus yrttilääkinnän historiassa Valinnalla halutaan nostaa arvostusta perinteisten luonnonlääkkeiden käyttöä kohtaan sekä muistuttaa yrttilääkinnän laajasta käytöstä läpi ihmiskunnan historian. KASVILÄÄKINNÄLLÄ PITKÄ HISTORIA Historian alkuajoista lähtien ihmiskunnan hankkima tieto, laaja ja pitkäaikainen kokemus kasvien käytöstä lääkkeinä siirtyi muistitietona sukupolvelta toiselle. Tämä tieto yhdistettynä nykyajan tutkittuun tietoon ja standardoituihin valmistusmenetelmiin on luonut nykyajan kuluttajalle turvallisen tavan hoitaa terveyttä ja pieniä tilapäisiä oireita yrttilääkinnän keinoin. Muinaiset kreikkalaiset söivät aterioiden välillä inkivääriä leivän sisään käärittynä, koska se edistää ruoansulatusta. Kiinassa sitä on määrätty lihas-, munuais- ja nivelvaivoihin. Inkivääri auttaa ,erisairauteen ja inkivääritee auttaa kuukautiskipuihin. Inkiväärillä on siis todettu olevan paljon hyviä vaikutuksia ihmisen toimintoihin. Helposti tulee otettua pilleri kipuun tai terveydelliseen ongelmaan. Luonnosta löytyy kuitenkin paljon turvallisia yrttejä ja rohdoskasveja, jotka oikeasti auttavat eri ongelmiin. Monet mausteet ovat myös parantavia yrttejä ja tietoa asiasta löytää helposti netistä ja kirjoista. INKIVÄÄRITEE sekoita 1g karkeaksi jauhettua inkivääriä 2,5 dl:aan kiehuvaa vettä. Hauduta 5 minuuttia. Makua saa muutetttua esimerkiksi basilikalla, maustemeiramilla ja siankärsämöllä. Kaikkia lisätään seokseen saman verran ja uusi makuelämys on valmis! Makeuta tarvittaessa hunajalla. 5
• Hyvä Fiilis stuutuessamme pöytään kertoo haastateltava siitä, miten hän on päätynyt meitä vastapäätä. Kaikki alkoi siitä kun Sukula päätti ryhtyä kokiksi 29.6.1981. Päivä on hänellä vieläkin muistissa, sillä silloin oli päätettävänä haluaako hän jatkaa jo harjoittelijana aloitetun ravintola-alan ammatin ja tulla lopulta kokiksi vai siirtyä lukioon. Tilanne oli sinänsä vaikea, sillä Sukulalla oli avoinna molemmat opiskelupaikat. Valinta ei ollut kuitenkaan huono. Jyrki Sukulalla on töitä yllin kyllin kirjojen, tv:n, oman ravintolan, tuotteidensa sekä perheensä kanssa. Vapaa-ajan ongelmia ei ole, mutta haastateltava ei kuitenkaan valittele, sillä hän jaksaa nykyisin jopa entistä paremmin uuden ruokavalion avulla. NÄIN SE ALKOI... Tutkiessa Via ravintolan ruokalistaa voi huomata, että se on jaettu kolmeen osaan: vege-, italialaisiin-, sekä aasialaisiin ruokiin. Näistä muodostuu myös nimi Via. "Kävi semmoinen vahinko kerran kun suunnittelin Via ravintolan ruokafilosofiaa . Piirsin ruokalajeja mielivaltaisesti, niitä mistä tykkäsin, ja aloin jakaa niitä kategorioihin. Näin että sehän näyttää aika kivalta ja nimikin oli hyvä kun Via on kautta tai tie ja se kuvastaa tätä ravintolaakin monien sisäänkäyntien ja menon vuoksi", Jyrki Sukula selventää. Ruokalistassa on monien muiden vaihtoehtojen joukossa valittavana perfect lunch, vähähiilihydraattinen lounasvaihtoehto, jonka suosio ja saama palaute innoitti Sukulaa Hyvä fiilis- kirjan kirjoittamiseen. Suurempi kiinnostus vähähiilihydraattisen ruokavalion noudattamiseen lähti Sukulan keskusteltua hänen isänsä kanssa. Ruokavaliota noudattamalla hänen isänsä tuli parempaan kuntoon, veriarvot parantuivat ja hän laihtui. Sukulan nähdessä hänet melkein puolen vuoden tauon jälkeen hän ihmettelikin, mitä oli tapahtunut kun isä näytti niin hyvältä. Kuultuaan tarinan hänen ruokavalion muutoksesta kokki aloitti sen kokeilun myös Via ravintolassa. Vähähiilihydraattinen ruokavalio oli jo silloin jonkinlainen hitti Amerikassa ja nyt se oli tullut myös Viaan. VÄHÄHIILIHYDRAATTINEN RUOKAVALIO Pääsääntönä tässä ruokavaliossa on, että kaikki mikä kasvaa maan alla, vaaleaa viljaa sekä sokeria on vältettävä. Hiilareita on siis syötävä mahdollisimman vähän, mikä käy jo ilmi ruokavalion nimestä. Myös muutamista hedelmistä, kuten appelsiinistä sekä viinirypäleistä löytyy hiilihydraatteja. Ainakin aluksi on vältettävä näitä tuotteita, ennen kuin löytää tasapainon eri ruokaaineiden väliltä. Varsinkin kun on nälkä ja kiire tulee syötyä ruokia, joista tulee nopeasti hyvä olo, tuotteita missä on paljon hiilihydraatteja, kuten sokeria, leipää ja pastaa. Tämä ei kuitenkaan ole pitkän päälle hyvä keino. Päivittäisen hiilihydraattitason löytämiseksi tarvitaan kärsivällisyyttä ja on muistettava, että hiilareita kuitenkin tarvitaan joka päivä. Jyrki Sukulan kirjoittamassa Hyvä fiilis-kirjassa kaikki reseptit ovat vähähiilihydraattisia, eikä niissä ole käytetty lainkaan sokeria, viljatuotteita, juureksia eikä perunaa. Raaka-aineita on valittu muun muassa kasvisten, vihannesten, hedelmien ja marjojen joukosta. Hyvän olon saavuttamiseksi on myös liikuntatottumusten oltava kohdallaan. RAVINTOLASTA JA TUOTTEISTA. Ravintolaa perustaessa Sukulalla oli ideana, ettei kävijän tarvitse suunnitella mitä panee päälleen ravintolaan mennessä. Käynnin on vastattava joka päivä6 TEKSTI: SUVI SIMOLA, MARIANNE OKSANEN I KUVA: HORST BAUMANN TV:stäkin tuttu kokki Jyrki Sukula kertoi meille yleisesti ruuasta sekä siitä kuinka saada hyvä olo tuntumaan joka päivä. Hänen Via tuotteensa sekä kirjoittamansa Hyvä fiilis-kirja mahdollistaa myös vähähiilihydraattisen ruokavalion aloittamisen, joka nosti ainakin hänen omaa jaksamis- ja vireystasoaan. I sen ruokailun tarpeita niin päivällä kuin illallakin. Tarkoituksena oli myös, että syömään voi tulla kenen kanssa vain. Väliä ei ole tuleeko yksin syömään, kaverin kanssa vaiko mummon mukana. Päivinä, jolloin haluava ei ravintolaan pääse, on hänellä mahdollisuus ostaa Via tuotteita kotiin. Tämä onkin Sukulan mukaan tuotteiden perimmäisajatus. Siis ravintolaruokaa kotikonstein. Erona valtaosaan kaupan myymistä tuotteista Via tuotteet ovat kaikki lisäaineettomia sekä niiden tuotekehittely on tapahtunut ravintolan tiloissa. Raakaaineet ovat parhaita mahdollisia. "Vaikka ne on teollisia niin ne on tehty ihan samalla lailla kun mä teen kolme litraa niin nyt teen 3000 litraa. Reseptissä ei ole mitään eroa." Sukula juttelee. Via tuoteryhmä kasvaa vielä tänä vuonna 10 uudella tuotteella. LISÄAINEET. Monissa, varsinkin valmisruuissa käytetään paljon lisäaineita. Natriumglutamaatti, joka tunnetaan myös aromivahventeena tai aromisuolana (E621) on yksi näistä lisäaineista. Varsinkin tähän lisäaineeseen ihmiset ovat koukussa juuri sen vuoksi, että sitä on melkein jokaisessa tuotteessa. Tämä lisäaine vahvistaa makuja, mutta ei ole kovinkaan terveellinen. Kirjassaan Sukula kertoo, että vieroitettuaan itsensä lisä- ja säilöntäaineista hän maistaa maut nyt puhtaina ja aitoina. Limuista puhuttaessa Sukula sanoo, että on mieluummin sokerilla maustettuja juomien puolella, kun light limujen ystävä. Lause kuitenkin kiteytyy lopussa kommenttiin "limuissa ei ole mitään hyvää". PÄHKINÄNKUORESSA: "VIA tuotteet ovat Jyrki Sukulan resepteillä ravintolakeittiöstä kotikeittiöön valmistettuja arkiruuanlaittoa helpottavia ja nopeuttavia sekä ruuan harrastajalle tehtyjä lisä- ja säilöntäaineettomia, puhtaista raakaaineista, aidoilla ruuanvalmistusmenetelmillä valmistettuja tuotteita. Tuotteet on pakattu aseptisiin tetra-paketteihin, eli niissä on pitkä säilyvyysaika huoneenlämmössä. VIA liemet, keitot ja kastikkeet mahdollistavat onnistumisen! Lisää käyttöohjeita ja tietoa tuotteista löytyy VIA tuotteiden sivuilta www.viaravintola.com." "VIA Ravintola on suunniteltu mutkattomaksi ja lämminhenkiseksi ruokapaikaksi. VIA:ssa syömiselle ei ole sääntöjä, syöt mistä pidät. Valmistamme ruokaa kunkin vuodenajan parhaista raakaaineista." www.sukula.com Lähteet: - Hyvä fiilis-kirja, Jyrki Sukula. Rasalas kustannus 2005. - Hyvän olon keittokirja, Antti Heikkilä. Rasalas kustannus 2004 Hyvän olon aakkoset löytyy täältä ;)
• Psst... Kirahvi? MIRA-PAULIINA PUHAKKA I ANNANTALON SARJAKUVATYÖPAJA Miten nuoret siirtyvät paikasta toiseen? Uuden tukimuksen mukaan alle 18-vuotiaat pitävät matkantekoa melkein yhtä tärkeänä kuin määränpäätä. V errattuna aikuisiin liikkumisen hinta ja viihtyminen on tärkeää. Lisäksi liikkuminen iltaisin ja viikonloppuisin on tärkeämpää kuin aikuisille, selviää Tiehallinnon tuoreesta tutkimuksesta. Jos liikkuminen paikasta toiseen tapahtuu muuten kuin julkisilla välineillä, on seuraava vaihtoehto loogisesti pyörä. Vapaa-aikana liikutaan skeittaamalla, potkulaudalla tai taitopyöräilemällä. Muoti muuttaa välineitä, mutta kevyt liikenne on todennäköisesti tärkeä liikkumisen muoto tulevaisuudessakin. MAAGINEN AJOKORTTI Vaikka autoilua pidetään kalliina, ajokortin hankkimisen koetaan helpottavan liikkumista. Ajokortista on nuorten arvion mukaan hyötyä myös työnhaussa. Osa kokee, että ajokortin hankkiminen on portti aikuisten maailmaan. Nuorten joukossa on kokemattomia ja satunnaisautoilijoita muita ikäryhmiä enemmän, josta seuraa muita ikäryhmiä korkeampi onnettomuusriski. Nuoret itse korostavat turvallisen liikkumisen merkitystä ja ovat huolestuneita alkoholin vaikutuksen alaisena ajamisen lisääntymisestä niin autoilla kuin mopoillakin. Kritiikkiä esitetään myös omaa ikäryhmää kohtaan. Nuoret miehet siirtyvät ajokortin saatuaan yleensä kuskiksi, kun taas nuoret naiset pysyvät ajokortti-iän saavutettuaankin matkustajana. Erityisesti 18­24-vuotiaat naiset ajavat keskimäärin lyhyempiä matkoja kuin vastaavan ikäluokan miehet. NUORET OVAT KIINNOSTUNEITA YMPÄRISTÖNSÄ KEHITTÄMISESTÄ Suomalaisista joka kahdeksas on 15­25 -vuotias, kyseessä on siis merkittävä liikkujaryhmä. Nuoret näyttäisivät olevan kiinnostuneita liikenteestä ja siihen vaikuttamisesta, mutta osallistumisen tulee tapahtua nuorten ehdoilla, sitä tulee aktivoida ja aiheiden tulee olla nuoria kiinnostavia. Tiehallinnossa toimii nuorisoneuvottelukunta, jossa on jäseniä nuoriso- ja opiskelijajärjestöistä. Neuvottelukunta on yhteistyöfoorumi, jossa kuullaan nuorten näkemyksiä ajankohtaisista liikenteeseen ja tienpitoon liittyvistä asioista. www.tiehallinto.fi/nuoret Tiehallinto vastaa maanteiden tienpidosta. Tiehallinnon tehtävänä on myös kehittää tieverkkoa ja liikennejärjestelmää yhteistyössä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Psst... SUOMEN TAIDEYHDISTYKSEN NUORTEN TAITEILIJOIDEN APURAHAT 2006 S uomen Taideyhdistys on perustettu vuonna 1846 ja sen tarkoituksena on suomalaisen kuvataiteen tukeminen sekä sen tuntemuksen ja harrastuksen edistäminen. Tätä tarkoitusta yhdistys toteuttaa mm. jakamalla apurahoja kuvataiteilijoille. Yhdistys pyrkii erityisesti tukemaan nuoria, uransa alussa olevia lahjakkaita kuvataiteilijoita. Suomen Taideyhdistys jakaa yhteensä 100.000 euroa apurahoina Suomessa pysyvästi asuville alle 35 -vuotiaille taiteilijoille. FINSKA KONSTFÖRENINGENS STIPENDIER FÖR UNGA KONSTNÄRER 2006 Finska Konstföreningen grundades år 1846 i avsikt att stödja den finländska bildkonsten samt främja intresset för och kunskapen om den. Denna avsikt förverkligar föreningen bland annat genom att dela ut stipendier till konstnärer. Föreningen strävar särskilt till att understöda unga, begåvade konstnärer i början av sin karriär. Finska Konstföreningen lediganslår nu sammanlagt 100 000 euro i stipendier till unga konstnärer under 35 år som varaktigt bor i Finland. Skriftliga ansökningar skickas till adressen: Finska Konstföreningen / Stipendienämnden, Helsingfors Konsthall, Nervandersgatan 3, 00100 Helsingfors. Ansökningsblanketter finns också att hämta på Finska Konstföreningens hemsidor på adressen www.suomentaideyhdistys.fi. Vid behov kan blanketter hämtas från Konsthallens kassa under Konsthallens öppethållningstider, eller beställas från Konsthallen, tel. 09-454 2060. Ansökningstiden går ut 31.3.2006 kl. 16.00. Ansökningarna returneras inte och de bevaras till slutet av år 2006. KIRJALLISET HAKEMUKSET TULEE LÄHETTÄÄ OSOITTEELLA: Suomen Taideyhdistys / Palkintolautakunta, Helsingin Taidehalli, Nervanderinkatu 3, 00100 Helsinki. Hakulomakkeet ovat tulostettavissa Suomen Taideyhdistyksen kotisivuilta osoitteessa www.suomentaideyhdistys.fi. Tarvittaessa hakulomakkeita voi noutaa Taidehallin kassalta Taidehallin aukioloaikoina tai tilata Taidehallista, puh. 09-454 2060. Hakuaika päättyy 31.3.2006 kello 16.00. Hakemuksia ei palauteta ja niitä säilytetään ainoastaan vuoden 2006 loppuun saakka. 7
• Suomi EU:n puheenjohtajana 2006 Fanfaarit pärähtävät täydellä volyymilla heinäkuun 1 päivä 2006! TEKSTI JA KUVA: MARI HOKKANEN J älleen kerran on suomelle tullut aika olla eurooppahärdellin keskipisteenä, unionin sotkuisen sinfonian kapellimestarina. Viimeksihän tätä arvovaltaista tehtävää päästiin hoitamaan vuoden 1999 loppupuoliskolla. Niin siis hoidettiin mitä? Mitä tarkoittaa Suomen alkava puheenjohtajuus vuonna 2006? Jokainen EU:n jäsenvaltio (niin ja niitähän oli 25 kipaletta) toimii vuorollaan Euroopan unionin puheenjohtajana kuusi kuukautta kerrallaan ennalta määrätyn järjestyksen mukaan. Käytännössä puheenjohtajuus tarkoittaa sitä, että suomalaiset ministerit ja virkamiehet valmistelevat ja johtavat EU:n kokouksia ennalta päätetyn agendan mukaan. Homma ei olekaan niin pieni kuin voisi kuvitella, sillä ko. kuuden kuukauden aikana Suomi järjestää kaikkiaan yli 3300 kokousta. Leiville ei välttämättä kuitenkaan näillä tapahtumilla lyödä sillä kaiken kaikkiaan ainoastaan sata näistä kokouksista pidetään suomessa ja loput ovat Brysselissä pidettäviä virallisia neuvostojen, komiteoiden ja työryhmien tapaamisia. Näissä tapaamisissa virkamiehet valmistelevat lakiehdotuksia ministereiden päätettäväksi. Merkittävimpiä kokouksia ovat EU maiden ministerien muodostaman neuvoston tapaamiset, joissa lainsäädännöstä päätetään sekä valtioiden päämiesten muodostaman Eurooppa-neuvoston miitingit. Tällaisia huipputapaamisia järjestetään kaksi ja epävirallisempia ministeritason kokouksia neljä. Suurin puheenjohtajakauden kokouksista on EU:n ja Aasian maiden välillä pidettävä huippukokous Asem, mikä tulee olemaan suurin koskaan suomessa järjestetty kokous. Lisäksi tulee olemaan eri alojen konferensseja ja kulttuuri- ja oheistapahtumia. Puheenjohtajamaana Suomi valmistelee ja sovittaa yhteen näitä kokouksia, laatii asialistoja sekä aikatauluja. Puheenjohtajamaa myöskin edustaa neuvostoa muihin EU:n toimielimiin päin sekä koko EU:ta sen ulkopoliittisissa suhteissa. Kuten suhteissa kolmansiin maihin sekä kansainvälisiin järjestöihin. MITÄ ASIOITA PUHEENJOHTAJUUSKAUDELLA KÄYDÄÄN LÄPI? Aivan miten sattuu ei päästä kukkona tunkiolla kiekuilemaan vaan Suomen puheenjohtajuuskauden asialistaa ohjaa neuvoston kolmivuotinen strateginen ohjelma vuosille 2004-2006. Suomi ja paraikaan puheenjohtajana toimiva Itävalta laativat yhteistyössä yhteisen työohjelman vuodelle 2006, jossa määritellään tärkeimmät painopisteet puheenjohtajakausien toiminnalle. Lopullinen asialista riippuu siitä kuinka pitkälle asioissa edetään Itävallan puheenjohtajuuskauden aikana. Tämänhetkiseen asialistaan on sisällytetty eri politiikka-alojen keskeisiä lainsäädäntöhankkeita ja muita painopisteitä. Suomen tavoitteena on perustuslakisopimuksen kannalta tuumaustaukoon liittyvän keskustelun ja uudistusprosessin edistäminen. (perustuslakiesitys joutui n.s tuumaustaukoon Ranskan ja Hollannin evättyä lakiesityksen kansanäänestyksissään) Laajentumisen kannalta seurataan Bulgarian ja Romanian jäsenyyden sekä Turkin ja Kroatian jäsenneuvotteluiden edistymistä. Suomen tavoitteena on edistää EU:n ulkoista toiminnan tehokkuutta ja johdonmukaisuutta. Luonnollisena osana ohjelmaa on tietenkin unionin kilpailukyvyn ja sisämarkkinoiden kehittäminen, tutkimus ja innovaatiopolitiikka sekä kemikaalipolitiikka. Toisin sanoen tehdään sitä mitä politiikassa yleisestikin: puhutaan, puhutaan ja puhutaan..ja sitten lopulta jotakin tapahtuu. Seuratkaa tilannetta osoitteessa: www.eurooppa-tiedotus.fi 8
• Ammatti-Horoskoopi HOROSKOOPIT: MADEMOISELLE ADÉLAÏDE KALAT 20.2.­20.3. Et halua rehkiä liikaa ja siksi sinun ei kannata haaveilla liian vaativista ammateista ellet ole valmis tekemään oikeasti töitä. Kaupassa ja markkinoinnissa saattaisi olla tulevaisuus. Myös pankkiirin tai kauan assistentin hommat voisivat sopia sinulle. Älä kuitenkaan lannistu ja unohda haaveitasi vaan toteuta juuri se ammatti mistä olet aina haaveillut. Valintoja OINAS 21.3.­19.4. Sinulla on monia lahjoja musiikin ja taiteen parissa. Myös koruihin, hotelleihin ja eläimiin. Sopivia ammattja voisivat esimerkiksi olla elokuva ohjaajana, muodin ja kauneuden parissa saattaisit viihtyä hyvin. Mitkä tahansa käden taitoihin liittyvät ammatit voivat tuoda onnen. O n tarpeeksi vaikeaa valita, minkä värisen paidan ostaisi tai mitä tekisi seuraavana päivänä. Entäs sitten, kun pitää päättää, mitä haluaa tehdä loppuelämällään? Turha panikoida, mutta ensimmäinen hyppäys tähän valintaan tulee eteen jo 16-vuotiaana, kun peruskoulu loppuu. Mennäkö lukioon, ammattikouluun, kympille, töihin..? Itselleni oli selvää, että lukio kutsuisi. Koulunkäynti nimittäin sujui ilman suurempia ongelmia, ja toisekseen en tiennyt, mitä haluaisin tehdä työkseni tulevaisuudessa. Usein kun mainitaan lukio, mainitaan myös lause "kolme vuotta lisää miettimisaikaa". Sama päti minun tilanteessani. Lukiovaihtoehtoja minulla oli kaksi. Toinen oli erikoislukio, johon olin haikaillut ala-asteelta lähtien ja toinen lähikoulu, jossa olin tylsistyttänyt itseäni jo kolme vuotta. Valinnan ollessa lähellä aloin kuitenkin epäröidä, josko pystyisinkään eroamaan lähikoulusta, johon olin kuitenkin syvästi kiintynyt. Sain kuitenkin kirjoitettua paperin ykköskohtaan erikoiskoulun nimen, mutta viime hetkellä vaihdoin sen lähikouluun, jossa nyt siis olen, toista vuotta lukiossa. Olenko katunut? Kyllä, päässäni on joskus käynyt ajatus lukion vaihtamisesta. Mutta olen kuitenkin ollut tyytyväinenkin, varsinkin jos ajattelen mitä minulta olisi jäänyt väliin, jos olisin mennyt toiseen kouluun. Pointtina on, että pitäisi kyetä valitsemaan paikka, jossa haluaa opiskella. Sellainen paikka, jossa tuntuu viihtyy. Koska jos paikassa ei viihdy, jos sinne meneminenkin ahdistaa ja selittämättömät poissaolot ovat maksimissaan, ei opiskelusta itsestäänkään tule mitään. Aina ennen lukion alkua tolkutetaan, kuinka lukiossa täytyy työskennellä enemmän hyvien arvosanojen eteen. Minä en ole vanhempien painostuksesta huolimatta muuttanut opiskelutapojani, vaan jatkanut samaan malliin, eivätkä arvosanani ole huomattavasti laskeneet. Osa on, tietenkin, mutta senkin luulen johtuvan ennemminkin siitä, että lukiossa olen enemmän panostanut aineisiin, jotka minua kiinnostavat, ja jättänyt tylsien aineiden opiskelun vähemmälle. Jokaisella on oma tapansa opiskella. Omasta mielestäni opiskelun ohessa kannattaisi myös muistaa, että elämään pitää jättää tilaa myös muille asioille, asioille jotka piristävät. Yleensä nimittäin kuusi tuntia tunkkaisessa luokkahuoneessa aiheuttaa yhdelle jos toiselle väsymystä, ja koulupäivän jälkeen jaksaa vain rojahtaa sängylle ja herätä illalla tekemään läksyt. Pitää jättää aikaa opiskelulle, mutta myös harrastuksille, kavereille, telkkariohjelmille, musiikin kuuntelulle ja muille arjen pienille rutiineille. - Essi HÄRKÄ 20.4.­20.5. Sinulla on johtajan vikaa ja tunnet myös isänmaallisuutta kotimaatasi kohtaan .Sinulla on tarpeen tullen myöskin kovat hermot. Sinulle sopivia ammatteja voisivat olla vaikka armeijassa, poliisina, kirurgina tai tehtaan johtajana. Myös työpaikat mitkä eivät vaadi matkustelua tai joihin liittyy urheilu ovat sinulle sopivia. KAKSONEN 21.5­20.6. Sinulla on lahjoja hoitaa business asioita, siksi sopisitkin asuntojen myyjäksi tai "isoksi pampuksi" suureen yhtiöön. Saattaisit nauttia elantosi hankkimisesta koulun opettajanakin. Älä unohda kuitenkaan kirjoittamisen lahjojasi joilla pystyisit ryhtyä muun muassa journalistiksi tai vaikka kirjojen kustantaksi. RAPU 21.6.­21.7. Vesi vetää sinua puoleensa, kannattaisi harkita ammattia purjehtijana tai jännitystä kaivatessasi jopa sukeltajana. Myös ulkomaat ovat lähellä sydäntäsi joten miksei ammattia vaikka matkan ohjaajana tai matkatoimistossa. Olisit myös hyvä ravintola tai jollain muulla palvelu alalla. LEIJONA 22.7.­21.8. Aurinko on sinun planeettasi ja senpä takia sinä johdat kuninkaana muiden yllä. Monet hallituksen tarjoamat ammatit kansanedustajana tai jos haluat tähdätä korkealle niin sinulla olisi taitoa jopa presidentiksi. Sinä tulet onnistumaan kaikissa ammateissa joissa saat päättää ja toteuttaa visioitasi maailman parantamiseksi. NEITSYT 22.8.­22.9. Sinä olet kärsivällinen ja siksi pystyt hankkimaan ammatin kirjanpitäjänä tai jopa puutarhurina. Kuitenkaan liian väsyttävät hommat eivät sovi sinulle. Älä hanki ammattia jossa jodu tekemään vuoro töitä sillä sitä et kestäisi pitkään. VAAKA 23.9.­22.10. Sinä olet mukavuuden haluinen ja siksi viihde ammatit sopivat sinulle hyvin. Myös kirjailijana tai muusikkona sattaisit onnistua. Arkkitehdin silmääkin sinulla on. Jos haluat hauskuutta elämääsi voisit kokeilla vaikkapa ammattia huvipuiston johtajana tai vitsikirjan laatijana. SKORPIONI 23.10­21.11. Sinulla riittää hermoja jos minkälaiseen tilanteeseen ja olet yleensä sana valmis. Lakimiehen ammatti olisi kuin tehty sinulle. Myös salapoliisna saisit käyttää aivojasi. Jos kuitenkin haluat vähemmän koulutusta kokeile ammattia vaikka kemistinä tai keksijänä. JOUSIMIES 22.11.­21.12. Sinä haluat pohtia filosofisia kysymyksiä ja ymmärrät ihmisten hengellisen tarpeen. Sopisit johonkin uskontoo tai filosofiaan liittyvään ammattiin hyvin. Kokeilemisen arvoinen homma voisi olla myös kiertävänä puhujana tai poliitikkona sillä sinulla riittää sanottavaa, ja tärkeää sellaista. KAURIS 22.12.­20.1. Kaikki elämään ja eläviin olentoihin liittyvä on pohjana sinut onnelliseksi tekevissä ammateissa. Olet hyvin sosiaalinen ja viihtyisit vaikka opettajana tai vanhusten auttajana. Ihmiskunnan historia myös kiinnostaa sinua ja siksi antropologin tai arkeologin ammatit ovat lähellä sydäntäsi. Voisit kokeilla uraa myös retkioppaana jolloin saisit viettää paljon aikaa rakastamasi luonnon kanssa. VESIMIES 21.1.­19.2. Olet hieman jokapaikan höylä ja melkein mikä tahansa ammatti voisi sopia sinulle. Jos olet epävarma kokeile jotain tieteisiin liittyvää. Ehkä löytäisit unelmiesi ammatin vesien tutkijana tai kenties laboratoriossa työskennellessäsi. Sinulla on matemaattisia lahjakkuuksia ja siksi matemaatikon ammattia kannattaisi harkita. Kuitenkin onnistuisit myös taiteellisella puolella näyttelijänä tai musiikin tuottajana. 9
• MAAILMAN SUURIN LÄHTEET: ENTERTAINMENT WEEKLY, TV GUIDE, ENTERTAINMENT TONIGHT elosella viime kuussa alkanut jännitysdraama kana entisestä, oikeastaan mitään samaa ei ole enää jäljellä, Lost ei ole turhaan maailman puhutuin sarja. se on totisesti muuttunut. Vielä vähän aikaa sitten kävin yliSen toimiva sekoitus koskettavaa draamaa ja opistoa Vancouverissa ja maksoin koulunkäyntini tekemällä piinaavaa jännitystä on saanut katsojat ympäri lisätöitä. Minulla ei ollut aikomustakaan olla mukana tv:ssä maailmaa lumoihinsa. Syksyllä 2004 alkanut Lost sai toisen taikka kävelemässä gaalojen punaisilla matoilla", hän muistuotantokauden avauksellaan Yhdysvalloissa 23,5 miljootelee. Evangeline on parhaillaan onnensa kukkuloilla, eikä naa ihmistä samaan aikaan ruudun ääreen, ja muualla se turhaan. Nainen nimittäin kihlautui juuri poikaystävänsä, on rikkonut ennätyksiä ulkomaisten sarjojen katsojaluvuissarjan toisen tähden, Dominic Monaghanin (Taru sormusten sa niin hurjaa tahtia, ettei perässä meinaa pysyä. Viimeisin herrasta) kanssa. Pari on usein bongattu yhdessä Havaijin ennätys rikottiin Suomessa, kun rannoilta vaihtelemassa suudelmia sarja keräsi ensimmäisellä jaksolja lämpimiä katseita. Pariskuntaa Psst...Tiesitkö tämän Lostista? laan peräti 733 000 katsojaa, eli kutsutaankin jo Hollywoodin sydäneniten, mitä ulkomainen sarja on käpysiksi. 1. Sarjan pilottijakso on 10 miljoonan dollarin koskaan Nelosella saanut. Sarjan pahista, Sawyeria, näyttelebudjetillaan Yhdysvaltain historian kallein. Lento-onnettomuudesta selvä Josh Holloway, 36 on sulattanut 2. Lentokoneen jäännökset tulevat aidosta jumboviytyneiden ihmisten henkiinjo ainakin useiden naisten sydämet jetistä, jotka ostettiin romuna. jäämistaistelusta autiolla saarella renttumaisella tyylillään. "Sawyer 3. Oahun pohjoisrannikko Havaijilla on sarjan kertovaa Lostia ovat ylistäneet huijaa ja saalistaa naisia, ja on kaipäätapahtumapaikka, ja sitä kuvataan myös siellä. paitsi katsojat, myös kriitikot, kenlisäksi hyvä siinä. Mutta saarella 4. Ensimmäinen tuotantokausi käsittää 40 päivää lentoturmasta selvinneiden elämää. jotka ovat kirjoittaneet sarjashän taistelee oman ihmisyytensä 5. Järkyttynyt kuvausryhmä saapui eräänä aamuna ta lähes poikkeuksetta ylistäviä kanssa. Hän on kohdannut itsensä, töihin saarelle, ja huomasi vuoroveden huuhtoarvosteluja. Lisäksi palkintokaapeikä pidä näkemästään", näyttelijä neen pois selviytyjien leirin, joten se kirjoitettiin pia koristavat jo kuusi Emmy-palkertoo. Mutta onko mies yhtä kovatarinaan. kintoa sekä Kultainen maapallo. naamainen oikeassakin elämässä? 6. Kun sarjan luoja J.J. Abrams paljasti näyttelijöille, Ja valittiinhan sarjan näyttelijät"Ai että onko minussa jotain pahisettä kauden lopussa joku heistä tulisi kuolemaan, oli koko porukka täysin epävarma kohtalostaan. kin vastikään vuoden viihdyttäta? Totta hemmetissä. Minun sisällä"Se on todella pelottavaa. Kaikki meistä katsovat jiksi Entertainment Weekly -lehni on ehdottomasti kiihkeä äkäisyys, vain ympärilleen ja pohtivat kuka lähtee, ja kuka den järjestämässä äänestyksesenkä tiedä mistä se on tullut. Se on jää", kertoi Evangeline Lilly tuolloin Tv Guidelle. sä. Taakse jäivät muun muassa ollut minussa koko elämäni ajan. 7. Hurleyta näyttelevä Jorge Garcia oli ensimmäinen kiinnitys sarjaan. Tekijätiimi oli vakuuttunut Felicity Huffman, Gwen Stefani Äitinikin aina sanoi, että päätyisin Garcian pätevyydestä nähtyään hänet huumediileja Harry Potter. Sarjan tähdillä vielä vankilaan tällä luonteella", rinä komediassa "Curb Your Enthusiasm". on siis aihetta hymyyn. Holloway heittää. 8. Näyttelijät saavat tietää useimmiten uusista Matthew Foxin, 39, näyttelemä Lost on totaalisesti muuttanut käänteistä vasta saadessaan uuden jakson käsikirjoituksen. Salassapitovelvollisuus koskee kaikkia, Jack on saaren peloton lääkätelevisiomaailman - ainakin jo pelmehevien sakkojen uhalla. ri ja ehdoton johtaja. Oikeassa kästään sen rahallisissa kustannukelämässä mies toimii sekä näyttesissa. Pilottijakso maksoi 10 miljoolijänä, että lentäjänä. "Lennän lentokoneita ja liidokkeja. naa dollaria, kun normaali budjetti olisi keskimäärin 4 milAloitin noin seitsemän vuotta sitten, mutta en ole päässyt joonaa. Lisäksi päänäyttelijät kaksinkertaistivat juuri 33 000 lentämään pariin vuoteen kiireitteni vuoksi", Fox nauraheuron palkkatulonsa jaksoa kohden. taa. On itse asiassa suuri sattuma, että hän on yhä mukana Tästä sopii miettiä, mihin nykytelevisio oikein on menossarjassa. Nimittäin sarjan luojan, J.J. Abramsin, alkuperäissa? Kun tosi-tv ja laulukilpailut eivät enää kiinnosta, on käsikirjoituksen mukaan Jack olisi kuollut jo heti ensimohjelmatekijöiden turvauduttava yhä järeämpiin aseisiin mäisissä jaksoissa. "Hän halusi luoda sankarin, ja sitten taisteltaessa katsojista. Tällä hetkellä draama elää kukoistappaa hänet järkyttääkseen yleisöä", näyttelijä kertoo. tuskauttaan, ja myös minisarjat tekevät tuloaan. Mutta entä Kanadalaissyntyinen ex-malli Evangeline Lilly, 26, sai kun kaikki on jo keksitty? Pitääkö silloin sijoittaa jääkarhu roolin rikostaustan omaavana Katena, joka kääntää myös trooppiselle autiosaarelle? Kyllä pitää, ainakin toistaiseksi. miesten päät. Miten kaunottaren elämä on muuttunut? "Tämä on ensimmäinen kunnon roolini. Elämäni on kauLost, Nelosella torstaisin 21.00. N Se on suuri ja kallis. Se on mahtipontinen ja jännittävä. Sen olemassaolo tiedetään jo lähes joka maassa. Se aiheuttaa vakavaa riippuvuutta ja sivuoireitakin on havaittavissa, jos sitä ei saa kerran viikossa. Mikä on kyseessä? No tietysti kevään tv-tapaus Lost! MYSTEERI TEKSTI: ANSSI NIEMI KUVAT: NELONEN
• CURLY-NOVELLI: Kuupoika TEKSTI: ANSSI NIEMI "Onko kaikki jo mukana?" Mika kysyi. "Eiköhän. Sitten ei muuta, kuin menoksi vaan", Micke vastasi. "Pauli, nyt mennään, hyppää kyytiin!" Mika vielä huusi minun ollessani omissa ajatuksissani vanhan talomme portailla. Hyvinhän me siellä pärjäsimme, vaikkakin äiti olisi halunnut muuttaa jonnekin hienommalle seudulle, mutta isän mielestä se oli tarpeetonta. Poliisit tienaavat hänen mielestään liian vähän, eikä lainan ottaminenkaan kuulostanut hyvältä. Auto oli myös vanha. Oikeastaan se oli Mikan isän entinen, mutta nyt Mika oli päättänyt ottaa sen itselleen. "Kyllähän tämä paremman puutteessa menee, ja pääasia on se, että päästään perille. Minkälainen se teidän mökki on, Micke?" "Ihan jees. Ulkosauna ja melko tilava tupa. Kyllä siellä tekemistä riittää." "Aiotko ottaa meidät orjaksesi vai?" naureskelin. "Joo. Joka aamu on herätys kello kuusi, ja loput päivästä saatte rehkiä pellolla." Kun saavuimme mökille, oli kello jo yli kymmenen illalla. Kannoimme tavarat sisään, ja Micke puhui jotain, että menisi laittamaan saunan päälle. "Vaikuttaa ihan mukavalta paikalta", totesin Mikalle tutustuessamme paikkoihin. "Juu, ihan kiva. Pitäisiköhän sille Mickelle hakea puita? "Olisi ihan viisasta. Mä voin viedä", vastasin jo kävellessäni puuvarastoa kohti, joka oli parinkymmenen metrin päässä tuvasta. Varastossa oli pilkkopimeää, mutta hämähäkinseitit erotin kuitenkin nurkasta. Haju oli pöyristyttävä. Olikohan siellä siivottu sataan vuoteen? Sitten rasahti. Ylähyllyllä ollut puukasa kaatui lattialle. Nostin puut takaisin ja jatkoin halkojen keräämistä koriin. Juuri kun olin lähtemässä, ilmestyi vajan eteen pieni poika. Tummat hiukset peittivät vitivalkeat kasvot. Ehkä noin viisivuotias. Säikähdin, mutta sitten tajusin, että naapurin pojat varmaan vain leikkisivät piilosta. "Miksi olet ulkona vielä tähän aikaan?" kysyin. "Ulkona on jo pimeä." "Kuulla on monet kasvot", poika vastasi liikahtamatta. Mietin, mitä hän oikein tarkoitti ja hieroin silmiäni. Sitten poika olikin jo hävinnyt. Ihmettelin asiaa hetken, ja lähdin sitten saunalle. "Näit varmaan vain harhoja", Micke sanoi, kun kerroin hänelle tapahtuneesta. "Ei! Se oli totisinta totta", vakuutin ääni väristen. "No, voihan sekin tietysti olla mahdollista. Mutta miksi se sinua niin paljon vaivaa? Onhan noita poikia ollut täällä aiemminkin. Ne vain leikkivät piilosta." "Niin ehkä sitten. Alkaako täällä olla kohta jo valmista?" "Joo, eiköhän kohta", Micke vastasi lisätessään tuomiani puita pesään. "Menen sitten kertomaan Mikalle. Me tullaan kohta." desti aiemmin. Tutkin lehteä silmät ammollani. Siinä oli paljon tekstiä tapahtuneesta ja surullisten omaisten järkyttyneitä lausuntoja. "Pauli?" Mika huhuili. Havahduin ja suuntasin katseeni pois lehdestä. "Olisi tosissaan kiva saada se lehti. Muuten pesä sammuu." "Olen nähnyt tuon pojan", sanoin osoittaessani samalla kannen kuvaa. "Kuolleet eivät elä, eikä haamuja ole olemassa", Mika naureskeli. Kirjoitin lehdestä pojan isoäidin nimen ylös ja lähdin saunalle. En saanut hetkeksikään ajatuksiani irti näkemästäni. Miksi hän ilmestyi juuri minulle? Mitä oikein oli tapahtunut? Saunassa oli kuuma. Micke oli lämmittänyt sitä niin paljon, että lähes paloin. Sanoin lähteväni ulos jäähylle. Mika puolestaan käski naureskellen minun varoa haamuja. Ulkona oli viileä ja sumuista, mutta erotin silti saunan takaa ilmestyvän hahmon. "Kuka siellä?" huhuilin hiukan hätääntyneesti. Sitten näin kasvot - taas ne samat. Lähes hypnotisoiduin, ja jäin tuijottamaan häntä. "Tietoa ei kannata metsästää, se tulee vastaan", poika sanoi silmiään räpäyttämättä. Sitten hän katosi - taas. Seuraavana aamuna heräsin kymmeneltä, ja sanoin meneväni lähikauppaan hänen mopollaan. Lähdin ajamaan kuhmuraista maalaistietä, josta lensi mutaa aina renkaiden sivaltaessa maan pintaa. Viiden minuutin kuluttua oli jo kaupalla, joka näytti kolkolta, mutta tavaraa oli ainakin hyllyt täynnä. "Mitäs saisi olla, nuori mies?" kauppias kysyi tekohymyään vilauttaen. "Yksi kevytmaito", vastasin. "Noin, ole hyvä. Ja tuleeko muuta?" "No, tiedätkö sinä mitään siitä pienen pojan kuolemantapauksesta?" "Kaikkihan siitä tietävät. Kauheita asioita on tapahtunut, poika hyvä", myyjä kuiskasi dramaattisella äänellään. "Kyllä oli Anna-Liisa järkyttynyt, kun poliisit soittivat." "Anna-Liisa?" ihmettelin ääneen. "Ai sinä et siis tiedätkään? Hän on, tai siis oli Aleksin, siis tämän pojan, isoäiti. Heillä oli kovin läheinen suhde keskenään. Muistan, kuinka poika haki täältä ruokaa Anna-Liisalle. Tässä on sinulle osoite, jos kiinnostaa." "Kiitos, minun täytyy nyt mennä", huikkasin ja säntäsin moottoripyörän luo jatkamaan matkaa kohti isoäidin mökkiä, joka olikin vain muutaman sadan metrin päässä kaupasta. Pihalla olivat yhä Aleksin lelut. Näytti, että talossa ei olisi ollut elämää vuosikausiin. "Kuka siellä?" vanha naisääni kysyi ovenraosta. Esittelin itseni nopeasti, ja Anna-Liisa päästi minut pienen haparoinnin jälkeen sisälle. Hän kertoi ottaneensa pojan huoltajuuden muutama vuosi takaperin, kun vanhemmat olivat kuolleet onnettomuudessa. "Aleksilla oli kuun kanssa eräänlainen yhteys. En tiedä, onko oikein puhua näistä asioista, mutta ehkä minun täytyy", hän veti henkeä. "Aleksi oli ihmissusi." "Eihän sellaisia ole olemassakaan", töksäytin. "Kyllä on. Aleksi sai pureman ollessaan kaksi. Harmi vain, kun yksi kyläläisistä sai tietää. Ampui pojan ojaan. Luulen kuitenkin, että luoti ei vaikuta lapsiin niin voimakkaasti, sillä hän on varmaankin yhä keskuudessamme", Anna-Liisa kertoi hiljaa. Mökillä ei aika käynyt pitkäksi töitä tehdessä. Minuuttia vaille kaksitoista illalla huusin Mickeä ja Mikaa ihailemaan täysikuuta. Kukaan ei vastannut. Kun näännyin, näin olennon takanani. Se oli Aleksi. Salamannopeasti hampaat lähestyivät minua. Sitten kaikki pimeni. 13 "Kuka siellä?" huhuilin hiukan hätääntyneesti. Kävelin polkua pitkin takaisin mökille. Pakkaset olivat selkeästi jo alkaneet, sillä sormeni tuntuivat suorastaan jääkalikoilta. Astelin portaat ylös kuistille ja avasin oven. Sisällä ei ollutkaan Mika, vaan se sama poika, jonka olin nähnyt puuvajalla. Nuo tummat hiukset ja surulliset kasvot. Ei epäilystäkään, etteikö kyseessä olisi ollut sama poika. "Metsäpolut ovat petollisia pimeällä räntäsäällä", poika sanoi hievahtamatta. Taaskaan en ymmärtänyt sanoja. "Mitä teet täällä?" kysyin syvästi ihmetellen. "Täh? Laitan pökköä pesään", Mika huusi viereisestä huoneesta. Sitten poika katosi, jälleen kerran. "Annatko muuten sen lehden siitä pöydältä sytykkeeksi?" "Tottahan toki", vastasin ja tartuin lehteen. Siinä oli iso otsikko: "Pikkupoika löytyi verisenä ojasta." Vieressä oli kuva pikkupojasta, jonka olin nähnyt jo kah-
• Love actually RALF BAUMANN I ANNANTALON SARJAKUVATYÖPAJA 14
• 15
• puhdistaa maailmaa ja kutsuu sinutkin mukaan TEKSTI: CIVINDAL I KUVA: SANTTU SALOMAA The Deep Vein Helsinkiläinen tulevaisuuden lupaus musiikille on The Deep Vein.Yhtyeellä menee hyvin. Vaikka pojat ovat vielä nuoria ja kokoonpano on luut nykyinen vasta noin vuoden, on keikkoja ollut (ja tulee koko ajan lisää), ja ep:tä äänitetään. The Deep Vein on rikkonut nuorisotalojen kävijäennätyksiä ja heillä on jo tiivis fanijoukko. htye kannattaa Roska päivässä -liikettä täysin voimin. Roska päivässä liike tarkoittaa kaikessa yksinkertaisuudessaan sitä, että juuri Sinä olisit joka päivä roskaamatta samalla nostaen yhden roskan maasta, ja vieden sen roskikseen. "Roskaaminen ei ole pelkästään rumaa, vaan myös haitallista ja vaarallista" miettii yhtyeen solisti Väinö Wallenius. Helsinki käyttää pelkkien puistoalueiden puhdistukseen 1.5miljoonaa euroa, millä saataisiin esimerkiksi rahoitettua psykiatrisen vuodeosaston toiminta vuodeksi. Myös eläimet ja lapset kärsivät roskista. Koira voi astua lasinsirun päälle, tai pieni lapsi voi syödä jotain maasta löytämäänsä ja tukehtua. "Tämähän on hieno juttu, että näin helpolla tavalla voitaisiin auttaa maailmaa" sanoo yhtyeen rumpali Leo Stillman. Kitaristi Nuok Váli ja basisti Otto Kekarainen pitävät Roska -liikettä hienona asiana ja kannattavat sitä. Roska päivässä liikkeen perusti vuonna 2000 Tuulaora om/jpelt Maria Ahonen yhdessä tyttäti.welho.c l http://ko e.htm riensä kanssa, ja se on voittanut /roskaliik monia palkintoja. Liikkeeseen kuuluu ihmisiä ympäri maailmaa, Australiasta Argentiinaan ja TURVALLISUUS- JA HYGIENIAOHJEITA ROSKIEN KERUUSEEN Lappiinkin levinnyt liike on siis suosittu. Kuuluaksesi liikkeeseen sinun ei tarvitse 1) Suojaa kätesi hanskoilla, jos keräät rikottua lasia tä käyttäen suljettuun astiaan ja vie apteekkiin. maksaa jäsenmaksuja tai täyttää vaikeita kaavaktai erityisen likaisia roskia. Myös roskapihdit ovat Huumeruisku on ongelmajäte, mutta onneksi keita. Riittää, kun nostat joka päivä vähintään hyvä hankinta roskienkerääjälle. Ainakin Helsingissä niitä näkee hyvin harvoin. Rakennusvirasto on jakanut pihtejä roskaliikkeen yhden roskan maasta, ja haastat kaverisikin vielä jäsenille. 4) Jos keräät roskia paljain käsin, on hyvä pestä mukaan! kädet keräämisen jälkeen. Y Roska ! äivässä P Roska Päivässä -liikkeestä löydät tietoa esimerkiksi sivuilta: http://koti.welho.com/jpeltora/roskaliike.html Ja The Deep Veinistä voit lukea osoitteessa: www.thedeepvein.tk 2) Jos keräät tupakantumppeja, voit käyttää keräyssuojana myös maahan pudonneita puiden lehtiä, pieniä muovi- tai karkkipusseja, paperinenäliinaa tms. 3) Jos näet huumeruiskun, älä koske siihen paljain käsin, vaan pane se hanskat kädessä tai suojavälinet- Kerätessäsi roskia tuotat ympäristöön siisteyttä, mikä merkitsee turvallisuutta eläimille ja ihmisille. Kiitokset sinulle välittämisestäsi. Välittäminen on asia, mitä tässä maailmassa ehkä eniten tarvitaan tällä hetkellä.
• Parhaat lasten ja nuorten kilpailutoiminnan kehittämisideat palkittiin Kilpailo ideatalkoot keräsivät 420 ehdotusta uoren Suomen järjestämien Kilpailo ideatalkoiden parhaat ehdotukset palkittiin lajiliittojen puheenjohtajien ja toiminnanjohtajien tilaisuudessa 24.1. Ideatalkoisiin lähetettiin yhteensä 420 ehdotusta, joista lajikohtaisesti eniten ideoita tuli ratsastuksesta, yleisurheilusta ja purjehduksesta. Nuori Suomi haluaa kehittää lasten ja nuorten kilpailuja entistä jännittävimmiksi, kehittävimmiksi ja liikunnan riemua lisääviksi. - Kentällä on paljon hyviä ideoita ja näkemyksiä siitä, millaista lasten ja nuorten kilpaurheilu voi olla. Ideatalkoiden avulla näitä näkemyksiä haluttiin koota yhteen. Lajiliitot saavat ideoista hyviä eväitä lajin kilpailutoiminnan kehittämiseksi nykyistä paremmaksi, yhteyspäällikkö Eija Alaja Nuoresta Suomesta kertoo. Nuorten ääni kuuluviin urheilun päätöksenteossa Valtakunnalliset liikuntajärjestöt Nuori Suomi, Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU) ja Suomen Olympiakomitea ovat ottaneet merkittävän askeleen nuorten aktivoinnissa urheilun päätöksentekoon. Järjestöt ovat yhdessä perustaneet Liikunnan ja urheilun nuorisokomitean, johon on valittu 14 jäsentä. Nuoret edustavat 11 eri urheilulajia. ENSIMMÄINEN LIIKUNNAN JA URHEILUN NUORISOKOMITEA ALOITTI TOIMINTANSA Liikunnan ja urheilun nuorisokomitea kokoontui ensimmäiseen kokoukseen suunnittelemaan toimintaansa Pajulahden urheiluopistolle 14.15.1.2006. Komitean ensimmäisen kauden puheenjohtajaksi valittiin aktiivinen voimistelutoimija, turkulainen Saara-Sofia Sutela (19). Sutela on mm. Turun Riennon voimistelujaoston puheenjohtaja. Myös muut Nuorisokomitean jäsenet ovat toimineet erilaisissa liikunnan ja urheilun luottamustehtävissä. Nuoret ovat iältään 18-25 -vuotiaita ja kotoisin eri puolilta Suomea. Nuorisokomitean toiminta käynnistyi vauhdikkaasti Lahdessa "Ihmeellisellä reissulla". Viikonloppu oli innostava aloitus uuden toiminnan kehittämiseen. Reissun aikana nuoret tutustuivat taustajärjestöihin. Lisäksi nuoret saivat virikkeitä omalle toiminnalleen Ruotsin nuorisokomitean edustajalta Johanna Danielssonilta ja tutustuivat Eurooppalaisten urheilujärjestöjen kattojärjestön ENGSO:n nuorisokomitean toimintaan, jonka tavoitteena on edistää nuorisokomiteoiden perustamista. Vastaavia valtakunnallisia nuorisokomiteoita on ennen Suomea perustettu mm. Ruotsissa, Norjassa, Saksassa ja Itävallassa. LISÄÄ LIIKETTÄ JA NUORTEN AKTIIVISUUTTA Nuoret nostivat komitean päätavoitteiksi nuorten liikkumisen lisäämisen sekä nuorten mukaan saamisen liikunnan ja urheilun päätöksentekoon. - Nuorten ikäryhmässä, 13­19-vuotiaitten keskuudessa liikkumisen määrä on vähentynyt ja suunta on edelleen laskeva. Yhdessä muiden nuorten sekä urheilun toimijoiden ja päättäjien kanssa voimme löytää keinoja, joilla voimme vähentää urheilun Drop Out -ilmiötä ja toisaalta passiivisten nuorten aktivoimista järjestötoimintaan ja liikkumaan, Saara-Sofia Sutela korostaa. Lisäksi komitean jäsenet näkevät tärkeänä erityisesti nuorten ohjaajien ja valmentajien tukemisen. Nuoret kokevat, ettei nykyinen järjestelmä tue nuorten ohjaajien toimintaa riittävän hyvin. Nuorille tulisi saada tukihenkilöverkosto, joka houkuttelee nuoria ohjaajia lajien pariin ja mahdollistaa ohjaajana kehittymisen. Komitea kokee tärkeäksi myös nuorten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen seura-, alue- ja lajiliittotasolla ja erityisesti urheiluseurojen perustoiminnassa. Nuorten osallistuminen aktiivisempaan päätöksentekoon halutaan varmistaa luomalla mahdollisuuksia vaikuttaa ja innostamalla toimimaan. Nuoria tulisi kuunnella enemmän heitä koskevissa päätöksissä. Komitea haluaa haastaa aikuiset asennemuutokseen, joka mahdollistaisi nuorten todellisen vaikuttamisen. N Nuoren Suomen puheenjohtaja Mari Kiviniemi (toinen oik.) ja Veikkauksen toimitusjohtaja Risto Nieminen (oik.) palkitsivat Kilpailo ideatalkoiden parhaat ehdotukset lajiliittojen puheenjohtajien ja toiminnanjohtajien tilaisuudessa 24.1. Kuvassa voittajat Hannu Virtanen (vas.) ja Jaana Immonen (toinen vas.). Jari Luoman puolesta palkinnon vastaanotti Suomen Uimaliiton puheenjohtaja Jari Räikkönen (kesk.). sen tekijät. Ideat nostavat loistavasti esille jokaisen lapsen yksilöllisen arvostamisen. - Kilpaileminen ja etenkin kilpailuilo voivat jäädä hyvin lyhytaikaisiksi, jos aina sijoittuu palkintopallin ulkopuolelle, vaikka olisikin tehnyt omalla tasollaan upean tuloksen. Kun hyvät tulokset huomioidaan, motivaatio osallistua kilpailuihin ja liikkumisen riemu kasvavat varmasti, Jaana Immonen korostaa. Kun Jaana Immonen on työskennellyt toimitsijana yleisurheilukilpailuissa, hän on huomannut, että palkinnoille yltävät monesti samat henkilöt kilpailusta toiseen. - Kilpailusarjojen ikähaitari aiheuttaa monesti sen, että nuoremmat kilpailijat eivät menesty, vaikka onnistuisivatkin tekemään ihan hyvän suorituksen. Minusta heidänkin pitäisi saada tunnustusta onnistuneista kilpailusuorituksistaan. Someron Esan järjestämissä uintikilpailuissa on jo kokeiltu tämäntyyppistä palkitsemisjärjestelmää. Kilpailuissa on yhdistetty kansainvälisen uinnin pistetaulukko (FINA-pisteet) ja suorituksen taso suhteessa omaan ennätykseen. Näin ollen kilpailun voittajaksi ei välttämättä valikoidukaan kaikkein paras suoritus, vaan paremmuus mitataan suhteessa omaan tasoon. Ideatalkoiden raati palkitsi myös tämän ehdotuksen. KUNNIAMAININNAT NELJÄLLE EHDOTUKSELLE Lisäksi raati antoi kunniamaininnan neljälle ehdotukselle. Näistä ensimmäisessä ehdotettiin purjehduskilpailujen monipuolistamista. Kilpailu voidaan käydä esimerkiksi kolmiotteluna, jossa purjehdus olisi vain yksi osa. Purjehduksen lisäksi voidaan kilpailla vaikkapa solmujen tekemisessä, uinnissa tai melonnassa. Kunniamaininnan sai myös ehdotus talkoopistejärjestelmästä, jossa kaikki kilpailun järjestämiseen tarvittavat toiminnot on pilkottu pieniin, ajallisesti lyhyisiin osa-alueisiin. Talkoolistoista jokainen voi käydä valitsemassa itselleen sopivat tehtävät ja jokaisesta tehtävästä saa pisteen. Vuoden lopussa talkoolaiset palkitaan. Lisäksi kunniamaininta annettiin idealle, jossa ainakin alle 15-vuotiaille kehitettäisiin yleinen urheilulisenssi. Lisenssijärjestelmään tulisi saada mukaan mahdollisimman monta lajiliittoa, ja yleislisenssillä saisi osallistua kaikkien mukana olevien lajiliittojen kilpailuihin. Kunniamaininnan sai myös idea, jossa rastiliput olisivat lasten suunnistuskilpailuissa kooltaan tavallista suurempia. VASTAPUOLEN REILUIN PELAAJA PALKITAAN Eniten ääniä kilpailun raati antoi idealle, jossa joukkueen jäsenet valitsevat vastustajien puolelta reilusti pelanneen henkilön. Ehdotuksessa reilu pelaaja palkitaan heti ottelun jälkeen esimerkiksi kunniakirjalla. Ideaa on kokeiltu salibandyn 14-15 ­vuotiaiden poikien harjoitussarjassa. - Idean tarkoituksena on lisätä myönteistä näkemystä vastustajista. Pelin aikana joukkueen pojat arvioivat vastustajien pelitapaa ja tekevät oman ehdotuksensa reilusta pelaajasta kapteenille, idean kehittäjä Hannu Virtanen kertoo. OMA ENNÄTYS HUOMIOIDAAN KILPAILUISSA Ideakilpailun toisen sijan jakoivat Jaana Immosen Oma Ennätys ­diplomi ja Jari Luoman uintikilpailujen uusi palkitsemisjärjestelmä. Molemmissa ehdotuksissa on ajatuksena, että kolmen parhaan kilpailijan lisäksi palkitaan oman ennätyk- Valtakunnallinen Liikunnan ja urheilun nuorisokomitea on aloittanut toimintansa. Ryhmän 14 jäsenestä kuvassa ovat mukana puheenjohtaja Saara-Sofia Sutela (eturivi oikealla), Marko Pykälä, Maria Tulensalo, Iina Heikkinen, Katja Helminen, Anni Pykäläinen (takarivissä vasemmalla), Jari Junkkari, Olli Orvasto, Aarni Nordqvist ja Sanna Heikkilä. www.nuorisuomi.fi
• Psst... Nuorten suomalaisten elokuvien katselmus FiSH 06 ELOKUVAFESTIVAALEILLA SAKSAN ROSTOCKISSA 12. -14.5.2006 FiSH on nuorten järjestämä elokuvajuhla nuorille. Punaista mattoa ei ole, vaan sen si-jaan nuoren, raikkaan ja riippumattoman festivaalin charmi sekä jännittävä arvostelijaryhmä tuovat tapahtumalle oman arvostettavuutensa. Viime vuonna arvostelijoina olivat mm. Gabriela Maria Schmide, tunnettu saksalainen näyttelijätär ,,Die Polizistin" sarjasta/ elokuvasta sekä ,,Halbe Treppe" Andreas Dreseniltä. olmannen kerran Rostockissa järjestettävät FiSH elokuvafestivaalit ovat toukokuussa 12.-14.2006. Suomalaisia lyhytelokuvia esitetään festivaalin aikana (päivä avoin). Elokuvan tekijöitä kutsutaan paikan päälle festivaaleille. Nuorille elokuvantekijöille tarkoitettu kilpailun järjestää Saksan liittotasavallan Elokuvan-tekijöiden Liitto eli Bundesverband Deutscher Film-Autoren (BDFA). Elokuvajuhlat siirtyivät kaksi vuotta sitten Braunschweigista Rostockiin. Aikaisemmin osallistuvien elokuvien määrä riitti tuskin täyttämään ohjelmistoa, mutta nyt Rostockissa elokuvajuhliin osallistui jo 265 elokuvaa. Näistä on valittu 42 elokuvaa, jotka esitetään festivaaleilla 3 päivän aikana. FISH 06 FESTIVAALEILLE OSALLISTUVIEN SUOMALAISTEN ELOKUVIEN PITI TÄYTTÄÄ SEURAAVAT EHDOT: - tekijöiden pitää olla alle 27-vuotiaita (elokuvan valmistumisajankohtana) - aihe tylli on vapaa, ja leffojen kesto max 30 minuuttia - elokuva ei saa olla kahta vuotta vanhempi - suomalaiset elokuvat eivät osallistu Saksan kansalliseen kilpailuun, vaan ne on osana elokuvafestivaalien ohjelmistoa LUVASSA ON SIIS MAINETTA JA KUNNIAA SUOMALAISILLE ELOKUVANTEKIJÖILLE Näyttelijä Outi Mäenpää osallistuu Fish 06 tuomaristoon! Lisäksi luvassa on festarimatka Rostockkiin 12.-14.5 kaikille 18-vuotta täyttäneille. Lisätietoa matkasta on luettavissa Curlyn sivuilta, heti kun matkan tarkat tiedot varmistuvat. Varsinainen Suomi-ilta pidetään lauantaina 13.5. M.A.U.-klubilla, jolloin noin 2 tunnin ajan esitetään suomalaisia lyhytelokuvia. Illan päätteeksi Rostockin satamassa Stubniz-nimisellä laivalla esiintyy Kide- niminen bändi ohjelma alkaa Stubnizilla klo 22.00. Kide soittaa englanninkileistä tecno/poppia. Lisätietoja FISH 06 festivaalista saa: Tuottaja: Tuomo Lahtivirta (suomeksi, svenska) puh: +49-381-203 54 701 , e-mail: lahtivirta@ifnm.de Tuottaja: Alexander Schult (english, deutsch) Puh.: +49 - 381 - 203 54 712 tai e-mail: schult@ifnm.de www.ifnm.de/fish K 18
• s F Flipsyde Tyylitaituri Californiasta tuleva Flipsyde sekoittaa musiikissaan niin montaa tyyliä, että sitä on melkein mahdoton lakea. Kaiken pohjana on kuitenkin hip hop, vaikka he yrittävätkin muuta väittää. Toisaalta he ovat myös rock-bändi.Yhtyeen jäsenet tulevat eri puolita Amerikkaa ja maan ulkopuoleltakin, joka on myös tuonut heidän musiikkiinsa oman leimansa. lipsyde on nyt erittäin ajankohtainen, sillä heidän kappaleensa "Someday" on Yhdysvaltain Olympiajoukkueen tunnuskappale. Bändin historia pähkinänkuoressa? - Tapasimme Steven kanssa noin viisi vuotta sitten, Yritimme päästä eräälle klubille yhdessä, emme päässeet sisään ja siinä odotellessa juttelimme. Paljastui, että hän laulaa ja minä olen MC. Lähdimme jammailemaan studiolle ja äänitimme heti yhden biisin. Soitin sitä ystävilleni ja he rakastivat sitä, kuten myös Steven ystävät. Sitten pari vuotta sitten tapasimme Dave Lopezin. Törmäsimme häneen Soundwave studioilla, Oaklandissa. Se on jättimäinen rakennus, missä on useita studioita ja lukemattomia bändejä aina punkista rappiin. Rakennuksessa on myös baari ja aina treenien välissä porukka kokoontuu baarissa. Siellä tapasimme Daven, menimme hänen studiolleen ja aloimme soittamaan. Se kuulosti hyvältä ja kaikki pitivät siitä, porukkaa tuli baarista kuuntelemaan jammailuamme ja se johti useisiin treeneihin. Lopulta teimme demon ja yhtäkkiä meillä olikin jo sopimus Interscope-levyyhtiön kanssa, Piper kertoo. - Kun olimme jo valmiita kiertueelle tuli D-Sharp mukaan. Treenasimme keikkoja varten ja tajusimme tarvitsevamme DJ:n. Mietimme kuka tuntisi DJ:n ja Dave tiesi yhden, jolla olisi keikka jo seuraavana iltana. Menimme sille klubille katsomaan D-Sharpin keikkaa ja hän oli mahtava. Kaikki tämä tapahtui vain 2 viikkoa ennen Snoop Doggyn ja The Gamen- kiertuetta. Vain kahta viikkoa ennen D-Sharp siis tuli ja sinetöi homman. Silloin palat loksahtivat lopullisesti paikoilleen, Steve jatkaa. Bändi on syntynyt Californiassa, mutta juurenne taitavat olla laajemmalla alueella? - Todellakin! Isäni on Brasiliasta ja minulla on siellä paljon sukua. Reissaan Brassien ja Jenkkien väliä koko ajan ja saan sieltä paljon musiikillisia vaikutteita. Dave on Chilestä, hän on kasvanut diktatuurin alaisena ja hänellä on vahvat poliittiset näkemykset. Steve on Alabamasta ja jotain etsiessään hän päätyi länteen, Californiaan ja D-Sharp on Oaklandista, missä bändimme syntyi. Luomamme musiikki, lapsemme eli levymme " We The People" syntyi Oaklandissa. Tämänhetkinen kotipaikkamme heijastuu musiikkiimme todella paljon. Alueen kulttuuri ja poliittinen asenne kuluu kauttamme, Piper selostaa. y Miten erilaiset taustat vaikuttavat teidän välillänne olevaan kemiaan? - Meillä on erilaiset taustat, mutta pohja on sama. Haluamme oppia paljon, tietää asioista ja kokea paljon. Haluamme inspiroida muita samalla tavalla kuin meitä on inspiroitu. Siinä mielessä meillä kaikilla on sama asenne. Haluamme murtaa muureja, asenteita ja rikkoa sääntöjä, joissa ei ole mitään järkeä. Mieli pitää pitää avoimena kaikella ja oppia niin paljon kuin mahdollista lähelläsi olevilta ihmisiltä. Elämä pitää elää täysillä. Sen suhteen tämä bändi on samoilla linjoilla. Kuvailkaa musiikkianne. Oletteko hip hop- yhtye? - Olemme sekoitus kaikkea ja vähän muutakin. Rockia, hip hoppia, latinoa, kitaroita ja oikeastaan lista on loputon, Piper selostaa. - Hip Hop alkaa yleensä biitistä, mutta emme olekaan hip hop yhtye. Minä olen enemmänkin lauluntekijä, laulaja ja kappaleeni lähtevät kitarasta. Dave on samoilla linjoilla. Kun meidät kaikki yhdistää, niin emme lähde samasta biitistä liikkeelle vaan orgaanisemmalta tasolta, Steve yrittää selventää lisää. Biisien synty? - Levyllämme on biisi "Spun". Katsoin sen nimisen elokuvan, joka kertoo huume riippuvaisista ja heidän elämästään, siitä kuinka kontrolli katoaa. Elokuvan jälkeen otin kitaran käteen ja kertosäe syntyi heti. Dave keksi siihen heti oman latinalaisen osuutensa ja seuraavana päivänä studiolla Piper lisäsi siihen omat räppinsä. Niin se yleensä menee, vaikka jokainen kappale syntyykin hiukan eri tavalla. Yleensä kaikki alkaa kitarasta ja melodiasta, sitten tulee laulut ja muut palaset. Jokaisen panos kuuluu kappaleissa, Steve kertoo. - "US History"- kappaleella on taas erilainen syntyhistoria . Toimin nuoriso-ohjaajana koulukodissa ja siellä ei lapsia lukeminen kiinnosta. he eivät lue paljoa, mutta haluavat kuulla historiasta ja politiikasta. Tein USA:n historiasta biisin, joka toimi opetusmateriaalina heille. Kun esitin kappaleen Steve:lle, hän alkoi heti laulaa mukana. Sitten tuli mukaan Daven kitarat ja kun biitit olivat kohdallaan oli selvää kappaleen tulevan levyllemme, Piper muistelee e 19 Minkälainen on Flipsyde asenne? - Jos kuuntelet sanoja niin tiedät ettei mitään ole pakotettu mihinkään. Musiikki ja sanat kulkevat käsi kädessä ja ovat aitoja. Esitämme meiltä kuulostavaa musiikkia ja sisällämme olevaa inspiraatiota. Sanoituksissa pätee sama asia. Hip Hop, Oakland, poliittisuus, Steven asenteet ja juuret. Kirjoitamme asioita, jotka tapahtuvat juuri sinä päivänä. Jos Steve päätyy kinastelemaan ystävänsä kanssa tai minä jonkun tytön kanssa, niin ne saattavat päätyä biiseihin. Se on asenne. Omista kokemuksista kirjoittaminen todenmukaisesti on oma juttunsa. Jos totuuden kertoo rehellisesti, ihmiset huomaavat sen ja ovat puolellasi, mistä tahansa tulevatkaan. Voit olla rikas, köyhä, musta tai valkoinen, se on aivan sama koska kaikilla ihmisillä on samat tunteet. Kaikki suuttuvat, tulevat vihaiseksi, kateelliseksi, surulliseksi ja jos niistä kertoo rehellisesti, niin ihmiset tuntevat sen. Olemme rehellisiä kaikessa mitä teemme ja toivottavasti ihmiset huomaavat sen.