Syyskuu 2|2020 Costa Alegre KOTIUTUSLENTO KORONAN ALTA – ja paluu takaisin Irtonumero 5€ HYVÄN MIELEN RANNIKOLLA – TARINOITA, TIETOA JA TERVEYTTÄ EKOVIINEJÄ KOTIKULMILTA Costa Alegre Sadonkorjuukauden herkut I Osbornen härkä & Jerezin viinit I Murcian gastronomia “Eduskunta on kansa pienoiskoossa” JULKISIVUN TAKANA: Merja Mäkisalo-Ropponen KRIISISTÄ SELVIÄMINEN KILPAKÄVELIJÄ TORREVIEJASSA Aleksi Ojalalle vauhti on osa elämää
CostaAlegre 3 2 | 2020 Sinikka Halttunen päätoimittaja Puhumalla ja yhteistyöllä onnistumme! P andemia eli maailmanlaajuinen epidemia on koetellut meitä kaikkia viime keväästä alkaen. Jokainen on reagoinut siihen omalla tavallaan; kuka on yrittänyt piiloutua mökilleen, kuka jäänyt rohkeana sen keskelle. Meillä kullakin on oma tapamme reagoida elämämme vastoinkäymisiin, kuten myös niihin hyviin hetkiin, jotka jäävät välillä unohduksiin. Minun kohdallani vastoinkäymisiä on sattunut hyvin paljon, mutta myös hyviä asioita on kertynyt roppakaupalla. Raskaimpia ovat olleet läheisten menetykset tavalla tai toisella. Silloin ystävät ovat erottuneet vieraista. Lasteni syntymät ovat olleet elämäni huippuhetkiä. Opin vaikeuksista selviytymiseen olen saanut lapsuuskodissani. Evakko-äitini suri usein:” Ko myö Karjala menetettii”, mutta hän selvisi – puhumalla – ja eli 92-vuotiaaksi. Myös karjalainen sosiaalisuus auttoi häntä. Pirtukauppiaan poikana isäni ei halunnut puhua lapsuudestaan joitakin asioita, mutta opetti minulle, että puhuminen on kultaa. En unohda koskaan sitä, kun hän jätti firman pikkujoulun väliin, koska minulla oli murrosiässä jokin iso murhe. Asiaa en enää muista, mutta silloisen kävelyneuvottelun kyllä. Oman kokemukseni perusteella tiedän, että tästäkin kriisistä (krisis on kreikkaa ja tarkoittaa käännekohtaa, jossa tulevaisuuden suunta muuttuu paremmaksi tai huonommaksi toimiemme mukaan) selvitään – puhumalla ja yhteistyöllä, sillä psyykkinen selviytyminen on tämän ja kaikkien muidenkin vaikeuksista selviämisen perusta. Enkä tarkoita, ettei pitäisi suojautua myös fyysisesti ja noudattaa kaikkia viranomaisten antamia ohjeita, vaan ne ovat ehdottoman tärkeitä. Espanja kannustaa kaikkia sloganilla: El virus, lo paramos juntos! Vaikeakin tilanne helpottuu, kun joku pitää kädestä kiinni ja kuuntelee. Aina kun on elämää, on myös toivoa! Yhteisöllisyydessä ja jakamisessa on voimaa. Yhdessä keskustellen voivat vaikeatkin asiat saada uuden, paremman käänteen. Yrittäjien kesken on luonnollisesti kilpailua, mutta yhteistyö kantaa sielläkin hedelmää. Yritämme omalta osaltamme helpottaa vaikeassa kriisitilanteessa olemista esittelemällä mukavaa luettavaa, jotPÄÄKIRJOITUS Costa Alegre on aatteellisesti sitoutumaton aikakausilehti. Se ilmestyy viisi kertaa vuodessa tammi-, maalis-, touko-, syysja marraskuun 25. päivänä. Aineistopäivät ja ilmoitusten koot löytyvät lehden verkkosivuilta. Kustantaja ei vastaa avustajien mielipiteistä. Asiatiedot perustuvat artikkeleissa mainittuihin tietolähteisiin. Kaikkien lehden aineistojen kopiointi tai käyttö on kielletty ilman kustantajan kirjallista lupaa. Lehti ei vastaa taloudellisesti painovirheiden tai muiden virheiden aiheuttamasta vahingosta. Mahdolliset huomautukset tulee tehdä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Jos ilmoitus tai muu aineisto em. syistä pois lehdestä, lehdellä on velvollisuus ainoastaan palauttaa maksettu ilmoitushinta. ta arkielämässä olisi edes hitusen toivoa ja kauneutta. Tarjoamme teille muun muassa matkakertomuksia, ruokaa ja kriisistä selviytymistä ja millaista apua voi saada erilaisissa vaikeissa elämäntilanteissa. Tekniikka ja pukeutuminen saavat oman osansa, samoin kulttuuri ja alueemme suomalaistoimijoiden syksyn toiminnan tarkastelu. Toivottavasti Sinäkin löydät lehdestämme oman suosikkijuttusi! Pyysimme ja saimme palautetta lehden ensimmäisestä numerosta, sitä tuli myös pyytämättä ja yllättäen. Nyt näet sekä sisällöltään että ulkoasultaan uudistuneen Costa Alegren. Ja miksikö tehdään toimitettua ja painettua lehteä? Sosiaalisessa mediassa asiat ja ilmoitukset hukkuvat loputtomaan suohon. Siellä on myös paljon valeuutisia, mistä on erityisesti korona-aikana ollut paljon keskustelua lehdistössä. Painetussa lehdessä asiat ovat juuri siinä, missä ennenkin ja sopivassa järjestyksessä tarjottuina. Ne eivät katoa minnekään. Nauti ja jutellaan vastakin! Espanja kannustaa kaikkia sloganilla: “El virus, lo paramos juntos!” Kuva: Samuli Ruuskanen
CostaAlegre 4 Eduskuntatyön arki ja erikoiset ajat Julkisivun takana K ansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen vieraili alkuvuodesta Aurinkorannikon seurakunnassa kertomassa kansanedustajan työstä, arjesta ja naisista kansanedustajana. Tilaisuus järjestettiin seurakuntasalissa. Mäkisalo-Ropponen totesi kirkon olevan uskontokunnasta riippumatta instituutio, joka välittää kaikista ihmisistä. Myös eduskunnassa työskennellään paremman yhteiskunnan vuoksi. Eduskuntatyö on erilaista kuin julkisuudessa kansalaisille näkyvä työ. Miten päädyit kansanedustajan tehtäviin, Merja Mäkisalo-Ropponen? – Kiinnostuin yhteiskunnallisista asioista ja luin eri puolueiden ohjelmia, minkä jälkeen liityin tietoisen päätöksen seurauksena sosiaalidemokraattiseen puolueeseen. Teatterimaailman kokemuksensa ja työnohjaajan taustansa vuoksi Mäkisalo-Ropponen vertaa kansanedustajan työtä ammattimaisiin roolihenkilöihin – julkisuudessa ei välttämättä esiinny kansanedustajan todellinen, henkilökohtainen minä. Eduskuntatyön aikataulut Maanantai on vapaapäivä eduskunnasta, ja silloin kierrellään maakunnissa, tavataan kansalaisia sekä osallistutaan oman paikkakunnan kunnallispoliittisiin tehtäviin. Tiistaista perjantai-iltapäivään työskennellään eduskunnassa. Sunnuntai on työpäivä, mutta Mäkisalo-Ropponen yrittää pitää yhden vapaapäivän viikossa. – Valiokuntatyöskentely on tärkeintä. Olen tulevaisuusvaliokunnan jäsen sekä tarkastusvaliokunnan varapuheenjohtaja ja perustuslakivaliokunnan varajäsen. Lisäksi edustajilla on myös omia tutkimushankkeita muun muassa työelämän tai sivistyksen ympärillä. TulevaisuustutkimukKansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Kotikaupunki: Joensuu. Koulutus: sairaanhoitaja, terveystieteiden tohtori. Perhe: Perheeseen kuuluvat aviomies viisi lasta sekä 13 lastenlasta. Mielipaikka Espanjassa: Aurinkorannikko, oma asunto Benalmádenassa. TEKSTI: Sinikka Halttunen CostaAlegre ELÄMÄSSÄ Henkilökuva: Kimmo Brandt/ Eduskunta, taustakuva: Hanne Salonen/Eduskunta 4
CostaAlegre 5 sessa tehdään myönteisiä ja kielteisiä skenaarioita, se on myös kestävän kehityksen toteutumisen seurantavaliokunta. Siellä tutkitaan nyt esimerkiksi koronaepidemian yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tarkastusvaliokunnassa puolestaan käsitellään muun muassa hallituksen ja tarkastusvaliokunnan vuosikertomukset sekä puolueja vaalirahoituksen valvonnasta annettavat kertomukset, Mäkisalo-Ropponen kertoo. Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy on yksi tarkastusvaliokunnan tutkimuskohde. Syrjäytymisen ehkäisemisessä ei ole oppositio– hallitus -asetelmaa kummassakaan valiokunnassa, ja se on MäkisaloRopposen mielestä tärkeää. Valiokunnissa luodaan yksimielinen näkökanta käsiteltävään asiaan. Tammi-, heinäja elokuussa ei ole täysistuntoja eikä valiokuntien kokouksia. Noina aikoina järjestetään puolueiden kokoukset, valiokuntamatkat ja otetaan aikaa koulutuksille. Lomaa Mäkisalo-Ropponen pitää tavallisesti joulusta tammikuun puoliväliin sekä heinä–elokuussa. Normaalina työpäivänä Mäkisalo-Ropponen pääsee harvoin kotiin ennen klo 19 illalla. Työhuoneessa olevasta televisiosta hän voi seurata istuntoja: matkaa eduskuntasaliin kuluu vain minuutti, jos on kyseessä tärkeä asia, kuten äänestys. Eduskunta toimii esimerkkinä kansalle Mäkisalo-Ropposen mielestä eduskunta on hyvä työpaikka. Työsuojelutoimikunnan puheenjohtajana hän on surukseen huomannut, että kansanedustajien kielenkäyttö ja keskustelun taso on muuttunut huonommaksi kuin ennen. Ennen pyydettiin anteeksi, jos oli loukannut jotakuta. – Voi sanoa asiallisesti ja tiukastikin mielipiteensä, mutta ei käyttää epäasiallista puhetta eikä henkilöön menevää arvostelua. Eduskunnasta katsotaan mallia, miten ollaan eri mieltä ja miten viedään asioita eteenpäin, Mäkisalo-Ropponen toteaa napakasti. Hänen mielestään uusien kansanedustajien perehdytyksessä on joitakin puutteita, sillä pitäisi enemmän kiinnittää huomiota arvokkaaseen käyttäytymiseen. Toissa vaalikaudella myös päätettiin, että istunnot lopetetaan klo 22 mennessä aiempien yömyöhään venyvien istuntojen sijasta. Poikkeuksena on muun muassa talousarvion käsittely. Työhyvinvointia etänä yhdessä – Koronakevään aikana eduskunta teki etätöitä ja ison digiloikan Teams-palavereiden avulla. Viralliset päätökset valiokunnissa ja äänestykset istuntosalissa oli kuitenkin tehtävä paikan päällä, ja paikkalukujen suhteessa vain kolmasosa edustajista kustakin puolueesta oli kerrallaan äänestämässä. Toivottavasti tarvittaessa syksyllä pystymme jo äänestämäänkin etänä. Vaikka oltiin paikan päällä, kokouksissa istuttiin useimmiten omassa työhuoneessa koneen ääressä, Mäkisalo-Ropponen kertoo koronakevään muutoksista työrutiineihin. Työsuojelutoimikunta käynnisti puheenjohtajansa Mäkisalo-Ropposen johdolla etätyöhyvinvointikampanjan koko eduskunnan henkilökunnalle. Netin kautta ohjattiin liikkumaan ja edistämään aivoterveyttä sekä muun muassa järjestettiin luentotilaisuuksia ja juotiin iltapäiväetäkahveja. Kampanjan nimi oli Iloa ja voimaa – yhdessä!. Kuppilassa vietettiin paljon vähemmän aikaa, ja turvavälejä opittiin käyttämään nopeasti. E d u s k u n nan ruokala on muutenkin rauhoitettu tila, jossa ei esimerkiksi saa kuvata ilman lupaa. Rauhallinen ruokailuhetki on työhyvinvoinnin kannalta hyvä asia. Erikoinen kevät ja yhteistyön henki Lainsäädäntötyössä keskityttiin välttämättömiin lakiesityksiin. Ryhmien välisissä neuvotteluissa sovittiin, ettei eduskuntaan tuoda kovin ristiriitaisia lakiesityksiä, ettei kansanedustajilla tule tarvetta suurina joukkoina tulla istuntosaliin keskustelemaan niistä. Ministeriöissä lakiesityksiä valmisteltiin kuitenkin koko ajan, ja nyt lait odottavat eduskuntaan tuloa. – Perustuslakivaliokunnassa poikkeuslait työllistivät meitä todella palKu va : H an ne Sa lon en /E du sk un ta Kevään etätyön aikana tässäkin salissa oli tavallista hiljaisempaa. ELÄMÄSSÄ “ Kansanedustuslaitoksen ajatus on olla kansa pienoiskoossa: edustajat valitaan eri puolilta valtakuntaa, ja ammattien kirjo on laaja. ”
CostaAlegre 6 Naiset eduskunnassa Kansanedustuslaitoksen ajatus on olla kansa pienoiskoossa: edustajat valitaan eri puolilta valtakuntaa, ja ammattien kirjo on laaja. Nykyään eduskunnassa on kuitenkin suhteessa enemmän korkeakoulutettuja kuin kansassa keskimäärin – 14 tohtoria ja 108 vähinään maisteria. Naisedustus eduskunnassa käy esimerkistä maailmalla: 1907 eduskunnassa oli 19 naista. Seuraavina vuosina naisten määrä väheni, mutta se kasvoi uudestaan toisen maailmansodan jälkeen 20 prosenttiin. Vuonna 1983 naisedustajia oli kaikista kansanedustajista 30%. Nyt eduskunnassa on 94 naiskansanedustajaa eli 47 % edustajien kokonaismäärästä. Mäkisalo-Ropposelle Miina Sillanpää on idoli ja ihanne. – Hän oli ensimmäinen suomalainen naisministeri vuosina 1926–27, toinen sosiaalija terveysministeri. Nyt 12 yhdeksästätoista ministeristä on naisia. Sillanpää, joka muun muassa perusti Suomeen ensimmäisen ensikodin, on saanut ensimmäisenä suomalaisena naisena liputuspäivän, joka on lokakuussa, Mäkisalo-Ropponen kertoo. Voimat latautuvat luonnossa ja Espanjassa Kansanedustajan työmäärä on hengästyttävä, ja työstä palautumisen opettelu on kaikille kansanedustajille iso asia. Mikä on tämän työmyyrän energisyyden perusta, jotta hän jaksaa hoitaa kaiken kunnialla? – Olen ollut aina samanlainen, ja lisäksi minulla on sellainen onni, että mies tekee kaikki kotityöt. Luonto on voimavarana, josta otan kännykkäkuvia liikkuessani, Mäkisalo-Ropponen kertoo hymyillen. Myös Espanjasta on tullut vuosien varrella Mäkisalo-Ropposelle rakas paikka. – Espanjaan ja Benalmadenaan tulin ensimmäisen kerran vierailulle noin 16 vuotta sitten. Ihastuin ilmastoon ja aurinkoon!, hän kertoo. Nykyään Mäkisalo-Ropposella on asunto Benalmadenassa, ja hän on kaupungissa vakiovierailija. jon. Nythän ne eivät ole enää voimassa, vaan koronaepidemiaan liittyvät tarvittavat toimenpiteet toteutetaan jatkossa tartuntatautilain mukaisena, Mäkisalo-Ropponen toteaa. Toinen Mäkisalo-Ropposen mielestä erittäin tärkeä aihe olivat kriisiavustukset. – Korona-avustukset yrityksille ovat olleet ihan välttämättömiä. Virheitäkin tapahtui, mutta ilman avustuksia yrityksiä olisi mennyt enemmän konkurssiin, ja ihmisten puute ja hätä olisi vielä suurempaa. Korona kohteli huonoiten niitä, joilla menee muutenkin huonosti. Mäkisalo-Ropponen olettaa, että syksyllä opposition ja hallituksen sisällä käydään sanasotaa, vaikka näin voi käydä myös hallituksessa olevien puolueiden välillä, kun käsitellään esimerkiksi työllisyyden hoitamista. – Iloitsen kuitenkin siitä, että korona-ajan toimenpiteistä eduskunnassa löytyi pääsääntöisesti ”yhdessä tekemistä ja ”yhteen hiileen puhaltamista”. Suomessa on kyky yhteistyöhön, kun siihen on tarvetta!, Mäkisalo-Ropponen summaa ja muistuttaa, että hyviäkin asioita on vaikean kevään aikana tapahtunut. – Muun muassa näin suurta digiloikkaa yhteiskunta ei olisi pystynyt tekemään ilman koronaa. Myös mahdollisuuksien näkeminen on tärkeää! Tulevaisuusja tarkastusvaliokunnassa on korostettu tästä kriisistä oppimista. Koronakevään toimet pitää arvioida tarkasti ja yhteiskunnan on opittava virheistä niin, että se on paremmin varustautunut seuraavaan kriisiin. – Toisaalta korona yhdisti siinä mielessä eduskuntaa, että kaikki puolueet olivat toimenpiteiden päälinjoista samaa mieltä, Mäkisalo-Ropponen kiteytti kevään työskentelyn. Verkostoissa ja työryhmissä politiikka ei ole mukana Tutkas on tutkijoiden ja kansanedustajien verkosto. Jokaiselle edustajalle on osoitettu oma tutkijakummi. Säännöllisissä tapaamisissa Mäkisalo-Ropponen tapaa omaa tutkijakummiaan Matti Nelimarkkaa. Arkadiaseurassa puolestaan taiteilijat ja muut luovan alan edustajat pohtivat kansanedustajien kanssa esimerkiksi taiteen hyvinvointivaikutuksia. Mäkisalo-Ropponen on mukana myös muistikerhossa ja vammaisasiain yhteistyöryhmässä sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ryhmässä. Eduskunnan ulkopuolella hän toimii muun muassa Muistiliiton puheenjohtajana sekä Miina Sillanpään säätiön ja Kalevi Sorsan säätiön hallituksen jäsenenä. – Yhteistyöverkostojen avulla oppii asioita ja voi laajentaa omia näkulmia. Niistä voi saada myös vahvistusta omalle ajattelulleen, MäkisaloRopponen pohtii. Ku va t: Sin ikk a H altt un en ELÄMÄSSÄ Mäkisalo-Ropponen puhui Aurinkorannikon seurakunnan tilaisuudessa alkuvuodesta 2020.
CostaAlegre 7 ääripäät eivät saaneetkaan sovittua yhdessä juuri mistään. Mariano Rajoy joutui eroamaan toukokuussa 2018, kun parlamentti äänesti luottamuksesta. Korruptiosta syytety Kansanpuolue hävisi äänestyksen niukasti, ja uudeksi pääministeriksi nousi sosialistipuolueen Pedro Sánchez Podemos-puolueen ja baskija katalaaniseparatistien tuella. Vastustajiltaan pääministeri sai pian liikanimen El Bello (Komistus). Kieltämättä, komea on. Sánchezin lupaamat uudet vaalit järjestyivät seuraavana keväänä ja päättyivät sekasortoon – hallitusta ei saatu kasaan. Vasta marraskuussa 2019, toisten vaalien jälkeen Espanja sai uuden hallituksen puolitoista vuotta kestäneen väliaikaishallituksen jälkeen. Nyt Espanjaa hallitsee vasemmistokoalitio, jonka toteutumisen Podemos varmisti muun muassa Katalonian tasavaltalainen vasemmisto -puolueen (ERC) tuella. ERC vaati apunsa vastineeksi kuitenkin neuvotteluiden avaamista Katalonian tilanteesta. Ja sitten tuli korona. Varhaisen vaiheen koronavarautumisen sijaan espanjalaiset syyttävät hallituksen vähätelleen tilannetta Madridissa ja koko Espanjassa. Jokainen itsehallintoalue hoiti asiat, miten parhaiten taisi. Kun hallitus sekaantui koordinointiin, tilanne ei parantunut. Päinvastoin. Nyt on Komistuksen johtajamalla hallituksella näytön paikka, ja siinähän riittää espanjalaisille puitavaa. Helmikuussa mieheni avautui viikoittain Torreviejan Paseo Marítimolla kirjakioskia pitävän argentiinalaisen kanssa hallituksen viimeisimmistä käänteistä. Nyt Suomessa on ollut hiljaisempaa. P.S. Niin, jalkapallosta vielä – siitä se toinen espanjalaisystäväni José erittäin epäespanjalaisesti ei ollut yhtään kiinnostunut. Se on erinomainen asia, sillä hänestä tuli pari vuotta myöhemmin aviomieheni, ja meille peli-illat ovat edelleenkin vain iltoja muiden joukossa. Kuva: Marjaana Lappalainen Kirjoittaja on viestintäalan ammattilainen, joka nai espanjalaisen miehen ja sai sen mukana elämäänsä koko suvun ja aamiaispöytään aiheiksi puolet valtakunnan kriiseistä. ELÄMÄSSÄ Suomalaisminiä Small talkia & politiikkaa TEKSTI: Linda Lappalainen P olitiikka on Espanjassa aina läsnä. Kun asuin 2010-luvun alussa Alicantessa, silloisella työpaikallani valokuvastudiossa soitettiin päivisin katalaaniradiota. Ymmärsin sanoista vaikeuksitta vain kaksi: Rajoy ja Copa del Rey. Siinä ne olivat, pääministeri ja jalkapalloliiga, espanjalaisten small talkin, kaunojen ja palavimpien tunteiden kohteet tiivistettynä. Varsin pian totuin siihen, että parhaat espanjalaisystäväni, Francisco ja José, saivat poliittisen keskustelun aikaan missä ja milloin vain. Mitä siitä, jos ääntä piti vähän korottaa, että pystyi perjantai-iltana yökerhossa vääntämään asiaa politiikasta, tai rannan paahteessa ottaa sama keskustelu uusiksi, vaikka muuta kaveriporukkaa olisi kiinnostanut enemmän vesileikit. Ystävyydestään huolimatta Francisco ja José olivat (ja ovat yhä) poliittisesti aivan vastakkaisilla suunnilla, molemmat olivat (ja ovat yhä) kuitenkin turhautuneita maan surkeaan tilaan. Siihen aikaan tapetilla olivat hallituksen massiiviset leikkaukset ja maksamattomat palkat. Alicanten kaduilla marssivat säännöllisesti kymmenet tuhannet mielenosoittajat. Nyt maa on yksi pahiten kärsineistä korona-alueista, ja talousongelmat kurittavat sekä hallitusta että tavallista kansaa. Vuoden 2015 vaaleissa ei nähty vain sukupolvenvaihdosta (useimpien puolueiden johtoon nousivat 1970-luvulla syntyneet), vaan myös jotakin historiallista – äänet jakautuivat tasaisesti kahden vuorotellen valtaa pitäneen puolueen sijasta tasaisesti useille eri puolueille. Aivan normitulos Suomessa, mutta Espanjassa tällaista ei ollut tapahtunut koskaan aikaisemmin. Hankala taloustilanne, runsaat korruptioskandaalit ja massatyöttömyys veivät ääniä sekä Kansanpuolueelta (PP) että sosialistipuolueelta (PSOE). Vanhaan malliin kyllästyneet espanjalaiset kääntyivät hakemaan vaihtoehtoja Podemos ja Ciudadanos -puolueista. Haastajien ajateltiin puhaltavan uutta virtaa koko hallitukseen. Viisi vuotta vaalien jälkeen tiedämme jo, ettei kaikki mennyt niin kuin piti. Kun hallitus saatiin vaivoin kasaan, “ Siinä ne olivat, pääministeri ja jalkapalloliiga, espanjalaisten small talkin, kaunojen ja palavimpien tunteiden kohteet tiivistettynä.”
CostaAlegre 8 ELÄMÄSSÄ S uomen ulkoministeriön ja Finnairin yhteystyöllä 133 matkustajaa pääsi turvallisesti Suomeen toukokuun seitsemäntenä päivänä. Torreviejasta matkustin bussilla Alicante-Elchen lentokentälle, missä oli autio tunnelma. Mikään myymälä ei ollut auki, ja poliisit partioivat suojamaskeissaan tyhjillä käytävillä. Vartija huolehti siitä, että jonotimme riittävän kaukana toisistamme. Turvatarkastuksessa ei ollut jonoja kuten tavallisesti. Odotustilassa ennen koneeseen menoa oli tyhjää, vain vartija käyskenteli tarkkaavaisena. Kesän ja syksyn mittaan on ollut sosiaalisessa mediassa paljon keskusteluita siitä, milloin ja minkä yhtiön lentokoneella pääsee takaisin Espanjaan. Finnair lentää Málagaan, muttei Alicanteen eikä enää lokakuun alusta alkaen Barcelonaan. Norwegian on konkurssin partaalla ja perunut jatkuvasti varattuja lentoja. SAS lentää yhden tai kahden välilaskun kanssa. Aikaa kuluu noin 18 tuntia, joillakin lennoilla jopa lähes vuorokauden. KLM lentää Amspaluu Espanjaan terdamin kautta, SAS pääsääntöisesti Tukholman. Iberia lentää Frankfurtin ja Madridin kautta eli lähes jokaisella lennolla on kaksi välilaskua. Hinnat vaihtelevat 160:sta puoleentoista tuhanteen euroon, mikä on jo ensimmäisen luokan hinta Brusel Airlinesilla. Atletiq Finland yrittää järjestää suoria lentoja Helsingistä Alicanteen, jos riittävä määrä matkustajia ilmoittautuu mukaan. athletiq.fi/matkapaketit/suorat-lennot. Remecatravel järjestää lennot Helsingistä Alicanteen 16. ja 23. lokakuuta. remecatravel.com/erikoistarjoukset Syyskuun puolivälissä seikkailumatkalle Lennoilla ja lentokentillä pitää yleensä olla maski. Espanjaan tullessa pitää täyttää terveystietolomake, jonka täytettyään saa QR-koodin, joka skannattiin Alicantessa. Sen voi tallentaa puhelimeen tai tulostaa. Koodia kysytään Espanjan päässä. Kotiutuslento & TEKSTI JA KUVAT: SINIKKA HALTTUNEN Alicanten autio lentokenttä ja vain yksi lähtevä lento. Kotiutuslennolla palasi Suomeen 133 matkalaista. Heidän joukossaan José Mayor (oik.), joka oli matkalla Ouluun, sekä Reino Piivek (vas.), joka matkasi kotiin vaimonsa Hannelen kanssa.
CostaAlegre 9 ELÄMÄSSÄ Terveystietolomake löytyy osoitteesta https://www.spth. gob.es/ Kielivaihtoehdot ovat saksa, ranska englanti ja espanja. Jotkut lentoyhtiöt myös edellyttävät, että matkustajat täyttävät sijaintikortin. Sen voi tulostaa verkkosivuilta: www.iata.org/en/programs/safety/health/locator-form. Olin täyttänyt sen, muttei sitä kysytty missään vaiheessa. Palasin syyskuun puolivälissä SAS:n lennolla Alicanteen Kööpenhaminan ja Tukholman kautta, juuri tässä järjestyksessä. Lentoja muutettiin kaksi kertaa, ja jännitin, pääsenkö lähtemään ja milloin. Kuulin myöhemmin, että Tukholmaan on suoriakin lentoja, muttei joka päivä. Helsinki-Vantaan lentokenttä oli hyvin tyhjä; turvatarkastuksessa ei tarvinnut jonottaa. Vain yksi ravintola oli auki ja pari kioskia, joista sai ruokaa. Lehtikioskin myyjä kertoi, että liike on auki vain osan päivästä. Tax-free -myymälöitä oli auki kaksi, mutta asiakaskato oli lähes totaalinen. Kaikilla ihmisillä oli maskit kentällä. Lentokoneessa ne olivat pakollisia. Lennoilla ja lentokentillä täytyi pitää maskia. Epätieteellisen tutkimukseni perusteella noin 90% maskeista oli kertakäyttöisiä, loput erilaisia kankaisia versioita. Maskien käytössä oli myös hyvin erilaisia versioita: suurin osa varmaan piti niitä oikein, mutta maskeja roikkui leuan alla ja siten, että nenä oli paljaana. Kertakäyttömaskeja pidettiin nurin päin ja ylösalaisin; laskostenhan kuuluu olla ulkoapäin alaspäin ja värillinen puoli ulospäin. Mietin, montako matkustajaa koneessa olisi. Lentoemäntä kertoi, että meitä oli 21 ihmistä 96-paikkaisessa koneessa. Meidät oli sijoitettu lomittain istumaan, joten turvavälit toteutuivat. Ilman smørrebrødiä Tanskassa Seuraava lento oli A320-koneella, jossa oli kolmisenkymmentä matkustajaa. Kööpenhaminassa näytti siltä, että lähes kaikki kaupat ja ravintolat olivat auki, mutteivät enää niin myöhään. Ravintolat suljettiin klo 21. Smørrebrød-ravintola ilmoitti avaavansa lähiaikoina, en siis saanut tyypillistä tanskalaista herkkua syödäkseni. Gastrupin kentällä kaikilla matkustajilla oli mahdollisuus tehdä COVID-19 -testi. Sveamamman kautta Espanjaan Arlandan valtavan suuri kenttä oli lähes autio, tosin saavuin sinne vähän puolen yön jälkeen. Näytti siltä, että kaikki liikkeet ovat päivisin auki. Aamulla klo 5.30 aukesi ensimmäinen kahvila, josta sai hyviä sämpylöitä aamiaiseksi. A320-kone lensi myös Tukholmasta Alicanteen, mukana oli reilu sata matkustajaa ja kuusi henkilökuntaan kuuluvaa. Koneeseen mahtuu penkkirivien mukaan 186. Nyt voimme mielenkiinnolla odotella, miten esimerkiksi joulun aikaan pääsee käymään Suomessa kuten monet muuttolinnut ovat yleensä tehneet. Syyskuussa Helsinki-Vantaan kentältä lähti jo useampia lentoja, mutta kenttä oli yhtä autio kuin Gastrupin ja Arlandankin kentät. Koneet lensivät puolityhjinä, jotta turvavälit oli helppo järjestää, ja yhtiöt tarjosivat asiakkaille puhdistusliinoja.
CostaAlegre 10 K oronaepidemia on aiheuttanut kulttuuritapahtumien peruuntumisia, ja niin on käynyt myös Torreviejan sinfoniaorkesterille (Orquesta sinfónica de Torrevieja). Syksyn 2020 aikana orkesteri pitää vain yhden konsertin. Konsertti järjestetään lauantaina lokakuun 24. päivänä klo 19. Ohjelmassa on W. A. Mozartin Serenata nocturna, jonka suomalaiset tuntevat nimellä Pieni yösoitto. Ohjelma jatkuu Mozartin pianokonsertolla numero 21. Tämä on yksi säveltäjän tunnetuimmista kappaleista, josta käytetään joskus lisänimeä Elvira Madigan. Solistina toimii venäläinen pianisti Svetlana Berezhnaya. Pjotr Tšaikovskin sävellyksistä kuullaan serenadi jousiorkesterille op. 48. Säveltäjän kerrotaan jäljitelleen tässä teoksessa idoliaan Mozartia. Serenadissa soi kuitenkin Tšaikovskille hyvin tyypillinen tunnelma. Paikka: Auditorio Conservatorio Internacional de Música (Partida de la Loma s/n, Junto Hospital San Jaime). Konsertti järjestetään Torreviejan auditoriossa, joka sijaitsee muutaman kilometrin päässä kaupungin keskustasta, lähellä Quironin sairaalaa. Liput: Konserttiliput ovat myynnissä 7. syyskuuta alkaen. Lokakuun konsertti toteutuu, ellei koronatilanne mene niin pahaksi, että se estää tapahtuman. Kulkuyhteydet: Konsertti-iltoina auditorioon kulkee kaupungilta kaksi bussia, ensimmäinen klo 17:45 ja toinen klo 18:15. Lähtöpaikka on Puerto parada de autobuses eli Eras de la Salin tuntumassa oleva lähtöpaikka. Bussi pysähtyy muun muassa hotelli Fontanan pysäkillä. Paluukuljetus takaisin keskustaan lähtee konsertin päätyttyä. Lokakuun konsertin jälkeen seuraava järjestetään vasta ensi vuoden puolella. Tammikuun 3. päivän konsertti on uuden vuoden konsertti ja siinä kuullaan espanjalaisia sävelmiä. Kevätkaudella on luvassa kaikkiaan neljä konserttia, sikäli kuin koronaepidemia ei jälleen estä konserttien pitämistä. Torreviejan syksyssä soivat Mozart ja Tšaikovski Torreviejan oma sinfoniaorkesteri soittaa jälleen TEKSTI: Eija Kupiainen T orreviejan syksyyn mahtuu koronasta huolimatta joitakin konsertteja, lavakomiikkaa ja muutamia näytelmiäkin. Useimmat ensi-illat on siirretty seuraavan vuoden puolelle, mutta streemattavia tapahtumia voi seurata myös syksyllä. Vuoden alusta on luvassa laajempi kattaus teatteria ja musikaaleja. KULTTUURI Virtuaalikulttuuria kotisohvalle verkon kautta: Karanteeniteatteri on suomalaisten ammattinäyttelijöiden ja teatterinystävien virtuaalinen koti. Karanteeniteatterillä on ohjelmisto, jonka mukaan esityksiä striimataan tiettyinä aikoina. karanteeniteatteri.fi Googlen tarjoama Arts & Culture vie vierailulle maailman museoihin (suurin osa englanninkielistä materiaalia). artsandculture.google.com Helsingin kirjamessujen keskustelut ja haastattelut voi kuunnella tänä vuonna verkon kautta. kirjamessut.messukeskus.com Kajaanin runoviikon ohjelma toteuttettiin tänä vuonna virtuaalisena. runoviikko.fi
CostaAlegre 11 Syksyn kirja-arvostelut Sylvi Kekkosen elämäkerta Anne Mattsson, Art House (2019) Valtiomiehen puolison osa ei ollut helppo. Sylvi Kekkonen mukautui miehensä elämään tyynesti ja jätti omat ammattihaaveensa taustalle. Papin perheen tytär oli kuitenkin saanut opiskella ylioppilaaksi, mikä oli 1900-luvun alussa merkittävä virstanpylväs. Oli mielenkiintoista lukea kirjoittajan pohdintoja siitä, millaista Kekkosen elämä oli saattanut olla tuona aikana, vaikka dokumentteja ei ollutkaan tallella. Teos on syväluotaus maamme ensimmäisen naisen elämään ja siihen, mitä tämän oli voimakkaan miehensä rinnalla kestettävä. Siintävä horisontti Wilbur Smith, Käännös: Karin Andræ Suuri Suomalainen Kirjakerho (2004) Tarina alkaa siitä, kun kolme nuorta miestä kalastaa Etelä-Afrikan vaarallisilla vesillä 1700-luvun alkupuolella. Eletään orjakaupan ja raa’an väkivallan aikaa. Yksityiskohtaiset kuvaukset norsun metsästämisestä tai ihmisten kiduttamisesta eivät sovi heikkohermoisille, mutta ne antavat hyvän kuvan menneiden aikojen elämästä ja maailmankuvasta – rakkautta unohtamatta. Kirja on jatkoa tekijän teokselle Monsuuri, mutta kirja toimii itsenäisenäkin teoksena. Gucci – Tyttären muistelmat Patricia Gucci & Wendy Holden, Käännös: Sirpa Saari, Minerva (2019) Kirja on mielenkiintoinen kurkistus muotisuvun historiaan ja nykypäivään. Näyttää siltä, että Guccinkin suvussa myöhempien sukupolvien on ollut vaikea pitää itsellään perittyä omaisuutta. Ainakin tässä kirjassa yhtiön perustaja Guccio Guggi teki kaikkensa yhtiön ja tulevien sukupolvien eteen, vaikka nämä eivät aina arvostaneetkaan asiaa. Rakkauskin sotki suvun kuvioita. Kirjan on kirjoittanut perustajan lapsenlapsi, joka oli isänsä avioton perillinen. Raha ja rakkaus, elämä ja kuolema ovat tämän teoksen teemoja. Valheenpaljastajan käsikirja Johanna Vehkoo, Kosmos (2019) Suosittelen tätä kirjaa muidenkin kuin ammattikirjoittajien lukulistalle. Erityisesti siitä on hyötyä internetin ja sosiaalisen median käyttäjille. Voit opppia erottamaan, milloin “tieto” on totta ja milloin valhetta. Misja disinformaatio tulevat tutuiksi, samoin salaliittoteoriat. Nimensä mukaisesti kirja on käsikirja, jossa on selkeitä ohjeita ja neuvoja, miten vältät väärän tiedon ja tarkistat oikean. TEKSTI: Sinikka Halttunen KULTTUURI Osa kirjoista on saatavilla myös eja/tai äänikirjoina. Etenkin ulkomailla ne ovat hyvä tapa löytää luettavaa omalla äidinkielellä.
CostaAlegre 12 PAIKALLISESTI A leksi Mikael Ojala on suomalainen olympiaurheilija ja kilpakävelijä. Ojala alkoi haaveilla huippu-urheilusta yläasteella, kun hän pääsi ensimmäisiin P14 SM-kilpailuihin Turkuun ja sitä kautta aluevalmennukseen, jossa hän tutustui tulevaan valmentajaansa Reima Saloseen. Urheilu-uralle lähtö ei ole kaduttanut häntä hetkeäkään. – Urheilu on tuonut paljon kokemuksia, olen nähnyt erilaisia paikkoja ja tutustunut ihmisiin. Urjalalainen maalaispoika ei olisi varmaan muuten päässyt kokemaan tällaista, Ojala pohtii. Lapsuuden haaveammattiaan Ojala ei muista tai tunnusta. Lukioon asti varalla oli kuitenkin toinen suunnitelma, mutta valinta osui opiskelun sijaan aikuisten arvokisoihin ja ammattiurheiluun tähtäämiseen. Nyt Ojalan päämatkaksi on muodostunut 50 kilometriä, koska Ojala kokee olevansa liian ”hidas” 20 kilometrin matkalle. Hitaudestaan huumorimies syyttää hämäläistä taustaansa. Torreviejan vakiovierailija Ennen Torreviejaa kilpakävelijä Aleksi Ojalan vakioleiripaikka oli Portugalissa sijaitseva Monte Gordo. – Matka sinne oli kuitenkin pitkä, ja valmentajan kanssa mietittiin muita vaihtoehtoja. Kestävyysjuoksija Jarkko Järvenpää suositteli Torreviejaa, ja sitä päätettiin kokeilla, Ojala kertoo. Ensimmäisen leirin jälkeen nelisen vuotta sitten paikkaa ei tarvinnut enää miettiä: La Matan suolajärven läheiseltä viljelystieltä löytyy mitattu viiden kilometrin suora, johon Ojala on tehnyt lisämerkintöjään vuosien varrella. Toisella leirillään Ojala tutustui Sari Järvensivuun ja tämän jalkaterapiahoitoihin. Sen jälkeen lihashuolto on ollut hyvällä tolalla, kun osaava ammattilainen on ollut käytettävissä. Ojala toivoo pääsevänsä palaamaan Torreviejan seudulle harjoittelemaan taas joulun jälkeen. – Suolajärven tuoma terveydellinen hyöty keuhkoille sekä suomalaisyhteisö ja heidän palvelunsa ja yritykset, listaa Ojala Torreviejan parhaita puolia. Viime talvena hän leireili lämpimässä neljä kuukautta, ja siinä ajassa ehti tulla salmiakkia ja ruisleipää ikäKilpakävelijä Torreviejassa Aleksi Ojala TEKSTI: Mari Lehtisare Ku va : Ale ks i O jala n ko tia lb um i PAIKALLISESTI
CostaAlegre 13 PAIKALLISESTI vä. Vapaa-ajallaan Ojala tykkää tehdä puutöitä, lukea kirjoja, kuunnella musiikkia ja metsästää vinyylilevyjä. Epäonnistumisiakin on ollut Kuten jokaisella urheilijalla, myös Ojalalla on ollut epäonnistumisia, mutta ne eivät ole lannistaneet häntä. Ojala on ottanut niistä opikseen, mm. lepäämällä oikeassa paikassa eikä yritä mennä maaliin hinnalla millä hyvänsä. Viidenkymmenen kilometrin kävelyn Pekingin MM-kilpailuissa vuonna 2015 hän joutui keskeyttämään. Vuonna 2016 tuli pääsylippu ensimmäisiin olympialaisiin, kun Rion olympialaisten tulosraja rikkoutui Slovakian Dudincessa omalla 50 kilometrin ennätysajalla 3.46.25. Olympiakävelyssä hänet kuitenkin diskattiin epäpuhtaan suorituksen vuoksi. Lontoon MM-kilpailuissa vuonna 2007 Ojala puolestaan sijoittui 50 kilometrin kävelyssä 14:nneksi ajalla 3.47.20, ja tätä hän pitää parhaana kilpailusuorituksenaan. Ojala oli mitalitaistossa vielä kolmenkymmenenkahdeksan kilometrin kohdalla, mutta sitten nesteet tulivat ulos ja mitalipaikat karkasivat. Harmittavin keskeytys tapahtui Berliinin EM-kilpailuissa 2018, ja Ojala myöntääkin lähteneensä kisaamaan ylirasitustilassa ja väkisin, vaikka olisi pitänyt jäädä lepäämään. Torreviejassa käveltiin Espanjan mestaruuskilpailut helmikuussa 2020, ja tarjolla oli paikkoja Minskin EM-kisoihin sekä Tokion olympialaisiin. Ojalan tavoite oli rikkoa 50 kilometrin kävelyn olympiaraja, mutta hän joutui keskeyttämään kisan polvivaivan takia reilun 30 kilometrin jälkeen. – Reitillä oli vesiritilä, joka liikahti paikaltaan, kun astuin sen päälle ja polvi pääsi nitkahtamaan. En katsonut reittiä tarpeeksi tarkasti, Ojala kertoo harmittavasta epäonnestaan. Ojala oli kilpailussa vauhdissa, joka olisi vienyt olympiarajan 3.50.00 alle. Hän jatkoi kävelyä vielä tovin polven nitkahtamisen jälkeen. – Vauhtia alkoi pudota ja kipu kasvaa. Katsoin, ettei ole järkeä jatkaa. Kisassa oli myös tiukka tuomarilinja, ja Ojalakin joutui jäähylle saatuaan kolme varoitusta epäpuhtaasta kävelystä. Kilpakävely on tekniikkalaji, ja puhdas kävely tarkoittaa sitä, että toinen jaloista koskee aina ihmissilmin tarkasteltuna maata. – Punaisia tuli taululle heti kilpailun alussa. Tekniikan kanssa on tehty töitä, ja se on mennyt eteenpäin, mutta tässä kilpailussa oli tiukka tuomarilinja, Ojala totesi kilpailun jälkeen. Tähtäimessä Olympialaiset Maailmanlaajuinen pandemia laittoi tänä vuonna kilpailukalenterit sekaisin, ja olympialaiset siirrettiin ensi vuoteen. Myös Minskin Maailmancup siirrettiin kahdella vuodella. Seuraava mahdollisuus olympialaisiin vaadittavan ajan alittamiseen on näillä näkymin ensi vuoden maaliskuussa Slovakiassa. Olympialaisiin voi myös päästä ranking-listan sijoituksella, joka ennen pandemian aiheuttamaa listan sulkemista oli hänen kohdallaan 37. Arvokisamitalit siintävät unelmissa, ja ne ovat syy, miksi Ojala jaksaa harjoitella ja haastaa itseään päivittäin. Seuraava tavoite on selkeä: Tokion olympialaiset. Tavoitettaan Ojala pitää realistisena, kunhan vain pandemiatilanne antaa myöten järjestää kilpailuja. Aleksi Mikael Ojala Suomalainen kilpakävelijä, joka edustaa Urjalan Urheilijoita. Syntynyt: 1992 Urjalassa Valmentaja: Veli-Matti Ranta. Vuoteen 2017 asti Ojalaa valmensi Reima Salonen. Saavutukset: SM-kultaa Kalevan kisoissa 20 kilometrin kävelyssä vuosina 2015, 2016, 2017 ja 2020. Ku va : Ale ks i O jala n ko tia lb um i Aleksi Ojala kisasi Espanjan mestaruudesta Torreviejassa helmikuussa 2020.
CostaAlegre 14 Bodegas Pinoso – ekoviinejä kotikulmilta Pienillä, perinteisillä espanjalaistiloilla viiniä saatetaan valmistaa luomusti ilman sertifikaatteja ja yhä samoin tavoin kuin vuosisatoja sitten. Mutta puhtaasti tuotettuja ekoviinejä valmistetaan myös suuremmille markkinoille. Miten syntyvät viinit Valencian alueen suurimmalta luomuviinintuottajalta? TEKSTI JA KUVAT: Linda Lappalainen L a Bodega de Pinoso on 250 tilan muodostama viiniosuuskunta, joka perustettiin vuonna 1932. Luonnonmukainen viljely aloitettiin vuonna 1997, tällä hetkellä luonnonmukaisesti viljellään jo yli puolta kaikkien osuuskunnan tilojen maista. Päärypälelajike on Monastrell, jonka satoa aletaan korjata vasta syys–lokakuun vaihteessa. Jos viinitehtaalle saapuessasi kuvittelet löytäväsi keskelle idyllistä maalaismaisemaa, jossa puutynnyrit seisovat rivissä seinän viertä vasten ja auringonpaahtamat köynnökset pullistelevat rypäleitä, saat hylätä mielikuvan heti kaartaessasi Bodegas Pinoson pihaan. Vaikka vanha päärakennus on varsin viehättävä tehdashalliksi, viimeistään pihalla rivissä seisovat terästankit kitkevät välimerellisen maalaisromantiikan mielestä. Niiden kautta kulkee kuitenkin vuosittain monta miljoonaa litraa viiniä eri puolille maailmaa, joten näky on vaikuttava. La Bodega de Pinoso sijaitsee Pinoson, noin 8 000 asukkaan pikkukaupungin laidalla. – Viiniä Bodegas Pinoso -brändin alla tuotetaan 5,5 miljoonaa litraa vuodessa, viiniosuuskunnan viestinnästä vastaava Milagros Pérez kertoo. Pérez on Pinosossa kasvanut ja viininvalmistajien sukua, sillä hänen isoisänsä Pepe Pérez Albert valmisti viinejä Pinosossa jo 1920-luvulla. Nyt lapsenlapsella on hallussa koko viininvalmistuksen tuotantoketju aina hallinnosta viinin tekniseen valmistukseen, myyntiin ja viinimatkailuun. Luonnonmukaista viljelyä suosiollisessa säässä Espanja on maailman kolmanneksi suurin viinintuottajamaa, heti Ranskan ja Italian jälkeen. Aikaisemmin monet viinintuottajat ja viininjuojat hyljeksivät liian luonnollisia viinejä, sillä niiden maku, laatu ja luonne eivät kaikkien mukaan kestäneet vertailua. Viimeisten vuosien aikana erilaiset luomuviinit, alkuviinit ja muut ekologiset ja eettiset PAIKALLISESTI Vergel-pullo: Bodegas Pinoso
CostaAlegre 15 näkökulmat huomioivat viinit ovat kasvattaneet ilmiönä suosiotaan. Useille espanjalaistiloillekin ekologisuudesta on tullut tavaramerkki. Joitakin vuosia sitten hieman yli 11 prosenttia kaikista Espanjan viiniviljelmistä oli luonnonmukaisesti viljeltyjä. Tiloja saattaa olla paljon enemmänkin, sillä kaikki eivät sertifikaatteja halua hakea – ne tuovat mukanaan myös tiukkaa säätelyä, säännöllisiä tarkastuskäyntejä ja byrokratiaa. – Tällä hetkellä Bodegas Pinoson noin 1 200 hehtaarin alalla viljellyistä rypälelajikkeista puolet on tuotettu täysin luonnonmukaisesti, Pérez kertoo. Euroopan unionin luomusertifikaatin saanut viini on sekä viljelty että valmistettu luomutuotannon virallisia määräyksiä noudattaen. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki raaka-aineet ovat luonnonmukaisesti tuotettuja, maaperän kunnosta ja sen pieneliöiden monimuotoisuudesta on huolehdittu eikä viljelyssä käytetä kemiallisia torjunta-aineita. Myös lannoitteiden ja maanparannusaineiden käyttöä sekä viininvalmistuksessa käytettyjen lisäja apuaineiden määrää on rajoitettu. Luomuviljelyyn siirtyminen ei ole ihan kevyt päätös, sillä maaperä pitää ensin puhdistaa kemikaaleista, ja se voi kestää useitakin vuosia. Luonnonmukaisessa viljelyssä on synteettiset kasvitautien, tuhoeläinten ja rikkakasvien torjunta-aineet kielletty. Bodegas Pinosan tiloilla kasvitautien torjunta on järjestetty pääasiassa kupari-, rikkija luonnonbakteerikäsittelyjen kautta. – Sääoloiltaan Pinoson alue on erinomainen viinin viljelylle, ja se tekee luonnonmukaisen viljelyn helpoksi. Ilmasto on lämmin ja kuiva, mutta kasteluun riittää silti yleensä pelkkä sadevesi. Keinokastelua käytetään vain, jos köynnös kärsii – veden säästäminen on sekin yksi luonnonmukaisen viljelyn osa-alueista, Pérez vakuuttaa. Rypäleiden viljelytavan lisäksi eron luomuviinin ja tavallisen viinin välille tekevät tietenkin säilöntäja lisäainemäärät. Luomusertifikoidussa viinissä on esimerkiksi huomattavasti vähemmän sulfiitteja kuin muissa viineissä. Rikkiyhdisteiden eli sulfiittien käytöstä kysyminen saa viininvalmistajien ammattiylpeyden kuohahtamaan: ainahan viiniin on jonkin verran sulfiitteja lisätty! Täysin ilman rikkidioksidia viiniä onkin hapettumisen vuoksi lähes mahdoton valmistaa eikä sitä korvaavaa ainetta ole keksitty. Osalle viininjuojista, etenkin allergikoille ja astmaatikoille, sulfiitit saattavat kuitenkin aiheuttaa ärsytysoireita. European Vegetarian Unionin V-Label -sertifikaatti kertoo siitä, ettei viinin valmistuksessa ole käytetty eläinperäisiä raaka-aineita. Perinteisesti luostareissa, joissa ruuanlaiton taito ja juomakulttuuri kukoisti, käytettiin viinin kirkastamiseen kananmunan valkuaista. Myös erilaiset liivatetai kalapohjaiset kirkastusaineet ovat yhä yleisiä. Bodegas Pinosos käyttää kirkastamiseen herneproteiinia sekä kivennäisainetta (bentoniittia). Rypäleiden keräämisen jälkeen luomuviinin tuotanto kulkee pitkälti samoja linjoja kuin epäorgaanisemmankin viinin valmistus – rypäleet kuljetetaan nykyaikaiselle tehtaalle, murskataan, käytetään, puristetaan, käytetään, juoksutetaan, kypsytetään, kirkastetaan. Bodegas Pinosossa kaikki viini, oli se rypäleitä myöten luomua tai ei, valmistetaan mahdollisimman perinteisin keinoin. Luonnonmukaista viljelyä ja viinin prosessoimista koko Valencian itsehallintoalueella valvoo Comité de Agricultura Ecológica de la Comunidad Valenciana. Ekologisuus on myyntivaltti Bodegas Pinoso -osuuskunnan viininvalmistajille luonnonmukainen viininviljely on paitsi sydämenasia myös myyntivaltti. Vaikeana talousaikana ekoilu on tärkeää kaupallisesti: luomuviinien kysyntä Espanjassa ei ole vieläkään suurta, mutta Pohjoismaisille markkinoille ei ole uusilla tulokkailla asiaa ilman sertifikaatteja. Myös pakkausmateriaalien ekologisuuteen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. – Ekologisuus ei ole Espanjassa vielä kulttuurisesti tai sosioekonomisesti iso juttu. Suurimmat orgaanisten viinien kuluttajat löytyvät Euroopassa Saksasta, Belgiasta, Hollannista ja Pohjoismaista, Pérez toteaa. PAIKALLISESTI Kirjoittaja suosittelee: Luomurypäleistä valmistettu Vergel–punaviini on tervetullut omaan illallispöytääni milloin vain! Vergel-nimi tulee paratiisista ja tarkoittaa maailmaa sellaisena kuin Jumala sen loi. Lisäksi Bodegas Pinoso tuottaa kansainvälisessäkin vertailussa pärjänneitä puna-, valkoja roséviinejä Diapiro-, Pinoso-, Vermadorja Cristatus-merkkien alla. Alkon valikoimasta Bodegas Pinoson viinit löytyvät nimillä Ikimetsä Luomu ja Florence Ecológico Monastrell Rosé. Molemmilla viineillä on luomusertifikaatin lisäksi vegaanija ympäristöystävällinen pakkaus -merkinnät.
CostaAlegre 16 K oronaepidemian tilanne vaikuttaa myös Costa Blancan Skandinaavisen koulun arkeen. Koulun apulaisrehtori Rita Kivimäki kertoo, että syksyä varten on tehty useita muutoksia entisiin toimintatapoihin. – Oma opettaja on oppilasryhmänsä kanssa koko päivän ja opettaa kaikkia aineita. Jokainen ryhmä on eristyksissä muista, välitunnut pidetään eri aikaan, ja osa syökin omissa luokissaan ruokalan sijaan. Ryhmät ovat myös pienempiä kuin aiemmin. Koko koulussa on syksyllä noin 80 oppilasta. Sisarukset voivat istua vierekkäin, mutta muuten luokkatila on järjestetty siten, että pulpeteilla on väliä puolitoista metriä, Kivimäki kuvailee muutoksia. Muitakin varotoimenpiteitä otetaan käyttöön: Kuume mitataan aamuisin. Opettajilta otetaan ennen koulun alkua PCR-testi. Hygieniasta huolehditaan entistä tarkemmin käsiä pesten, desinfioiden ja etäisyyttä pitäen. Yli kuusivuotiaiden on Espanjan kansallisten ohjeiden mukaan käytettävä kasvosuojusta. Opettajilla suojus on kertakäyttöinen, mutta lapset voivat käyttää myös kankaisia maskeja. Tavaroiden kuljetus kodista kouluun ja koulusta kotiin pyritään minimoimaan: esimerkiksi penaalin saa tuoda kouluun, mutta sen on pysyttävä siellä koko syksyn ajan. Oppimisessa voidaan hyödyntää digitaalisia oppimateriaalejaa ja soveltaa uusia tapoja tehdä läksyjä. Kivimäen mukaan syksyn ajatteleminen tuntuu turvalliselta. Hänen uskoo, että lapset voivat olla aluksi vähän ihmeissään varsinkin, jos he eivät ole tottuneet käyttämään maskia, kuten Espanjassa koko kesän viettäneet koululaiset. Ruokailu omassa luokassa sen sijaan tulee olemaan varmasti iloinen yllätys kaikille. – Ikävintä on, ettei voi halata, Kivimäki toteaa, ja lisää, että koulussa on tarkoitus opetella syksyn aikana uudenlaisia tervehtimistapoja. Erilainen syksy koulussa TEKSTI JA KUVAT: Sinikka Halttunen Skandinaavisessa koulussa kasvetaan yhteisöllisyyteen auringon alla. Apulaisrehtori Rita Kivimäki aloittaa syyslukukauden hyvillä mielin. PAIKALLISESTI
CostaAlegre 17 Travel Team Finland Oy Catherine Malingrey +358 40 156 69 44 / +34 682 652 153 akkreditoitu opas, WSET viinikoulutus Perho PRO, gourmet kokki www. MyTours.fi/fi Järjestää ja tarjoaa suomenkielisen asiantuntijan johdolla yhteistyössä paikallisten yrittäjien kanssa • Opastuksia • Ruokaja viiniretkiä • Lentokenttäja muita kuljetuksia • Ruokapalveluita • Lomamajoitusta • Viininmaistatustilaisuuksia • Gourmet-illallisia UUTTA • Kokkikoulu • Kielikoulu S uomen Merimieskirkon sosiaalikuraattorina Aurinkorannikolla aloitti 24.8.2020 terveydenhoitaja-diakonissa Tia Raunio, 50, Madridista. Sosiaalikuraattorin tehtävä herätti paljon kiinnostusta ja tehtävään haki yli sata henkilöä. Merimieskirkko järjesti valitulle sosiaalikuraattorille elokuun alussa Helsingissä perehdytyskurssin. Tehtävään valitulla, naantalilaislähtöisellä Rauniolla on vahva osaaminen terveydenhuollon ja diakoniatyön alalta sekä Suomesta että ulkomailta. Hän työskenteli vuodesta 1990 lähtien nuorten selviämisasemalla, teki perushoitajan sekä terveydenja sairaanhoitajan viransijaisuuksia. Lisäksi hän on toiminut 10 vuotta eri seurakuntien diakoniatyössä. Vuosina 2003–2007 Raunio työskenteli Tansaniassa, jossa hän aloitti diakoniahankkeen Suomen Lähetysseuran lähettämänä. Madridissa Raunio on työskennellyt kolme vuotta vammaisten päiväkeskuksen sairaanhoitajana. Erityistä tukea ja apua tarvitseville palveluita Aurinkorannikon sosiaalityön hanke on suunnattu erityistä tukea ja apua tarvitsevien Aurinkorannikolla asuvien ja liikkuvien suomalaisten hyvinvoinnin edistämiseen ja paikallisen vapaaehtoisuuden tukemiseen. Työn asemapaikka sijaitsee Fuengirolassa. Hanke toteutetaan yhteistyössä muiden Aurinkorannikon toimijoiden kanssa. Aurinkorannikon sosiaalityön hanke on kolmivuotinen ja STEA:n (ent. RAY) rahoittama. Sen tarkoituksena on samalla selvittää pysyvän sosiaalityön tarve ja mahdollisuudet Aurinkorannikolla. Suomalaisia on alueella on noin 25 000–30 000. Välittäjänä suomalaisten ja viranomaisten välillä Merimieskirkolla on pitkä kokemus ulkomailla tehtävästä sosiaalityöstä. Ennestään Merimieskirkolla työskentelee eri puolilla Eurooppaa yhteensä kahdeksan sosiaalikuraattoria. Puhelinhaastattelussa Tia Raunio kertoo, että hän on aloittanut työt hyvillä mielin. – Vastaanotto on ollut ystävällistä ja lämmintä. Töitä on paljon, vaikkei alueelle tänä talvena odotetakaan niin paljoa suomalaisia kuin tavallisesti. Nyt alkuun olen tutustunut alueella toimiviin viranomaisiin. Raunion tehtävänä on olla välittäjä suomalaisten asukkaiden ja espanjalaisten viranomaisten välillä ihmisten kohtaamisen ja auttamisen lisäksi. Hänellä ei ole viranomaisoikeuksia, joten esimerkiksi mahdollisissa lastensuojeluun liittyvissä asioissa on oltava yhteydessä joko paikallisiin tai Suomen viranomaisiin. Raunion ja hänen espanjalaisen, jo eläkkeellä olevan miehensä yhteinen koti sijaitsee edelleen Madridissa, ja mies sukkuloi Madridin ja Aurinkorannikon väliä. Vapaa-aikanaan Raunio harrastaa maantiepyöräilyä ja patikointia – ja siihen uusi kotipaikkakunta antaa hyvät mahdollisuudet. Sosiaalikuraattorin palvelut on rajattu Aurinkorannikon suomalaisasukkaiden tarpeisiin, joten Costa Blancalla apua tarvitsevat joutuvat turvautumaan paikallisiin vapaaehtoistahoihin. Tia Raunion kolme tärkeintä tehtäväaluetta uudessa työssä: 1. Luoda verkostot eri toimijoihin ensimmäisen vuoden aikana. 2. Ihmisten tapaamiset ja auttaminen. 3. Vapaaehtoisverkoston kerääminen auttamistyöhön. Sosiaalikuraattori aloitti työt Aurinkorannikolla TEKSTI: Sinikka Halttunen PAIKALLISESTI Ku va : M ark o To lja m o
CostaAlegre 18 T orreviejassa Acequionin apteekki palvelee myös suomeksi arkisin klo 9–14 välillä. Palvelusta on vastannut jo kymmenen vuoden ajan espanjalaisen apteekkitutkinnon suorittanut Mirja Valkonen. Apteekkeja on paljon tiheämmässä Espanjassa kuin Suomessa. Suomessa on yhteensä 819 apteekkia eli yksi apteekkitoimipiste noin 6 800 asukasta kohti. Espanjassa on 22 071 apteekkia, joka tarkoittaa yhtä apteekkia 2 117 asukasta kohti. – Apteekkien tiheys Espanjassa selittää myös osittain sitä, miksi apteekit pitävät hyllyssään tiettyjä, suppean 2000 asiakkaan asiakaskuntansa käyttämiä tuotteita, ja siksi monia ohikulkijoiden kysymiä tuotteita ei olekaan heti käsillä. Apteekit saavat kuitenkin monta kertaa päivässä täydennystä apteekkien paikallisista tukkuja varastointikeskuksista, joten haluttu tuote saadaan useimmiten jo seuraavaksi päiväksi varastosta tulevaan kuormaan. Espanjassa sanonta ”kuin apteekin hyllyltä” ei aina toteudu, Valkonen tiivistää. Suurin ero on Suomen ja Espanjan apteekeilla on se, että monia Suomessa reseptillä olevia lääkkeitä voi ostaa vapaasti ilman reseptiä. Jopa antibiootit olivat reseptivapaita muutama vuosi sitten. Monet lääkkeet ovat lisäksi edullisempia ostaa Espanjassa kuin reseptillä Suomessa. Osasyy lienee se, että Suomessa lääkkeiden arvonlisävero on 10 prosenttia, kun Espanjassa se on vain neljä. Verikokeita ja kielitaitoa Sokeritai kolesteroliarvot ja muitakin pikatestejä tehdään. Apteekeista on saatavana laaja kirjo verikokeita: Sokerija pitkäaikaissokeritesti, kokonaiskolesteroli ja eritelty kolesterolitesti, jossa ovat hyvät HDL, huonot LDL sekä triglyseridit. Myös kihti-, maksaja munuaisarvot voidaan testata, samoin Marevan-testi. Kokeisiin ei tarvitse varata aikaa, mutta esimerkiksi yksinkertaiseen sokeritestiin ja laajaan kolesterolitestiin täytyy saapua syömättä. Vaaka ja verenpainemittari kuuluvat apteekkien vakiokalustoon. Apteekki Acequionista voi myös vuokrata pyörätuolin tai rollaattorin. – Torrevieja on turistialuetta, ja ainakin Apteekki Acequionissa on kielitaitoisia työntekijöitä. Kaikki puhuvat vähintään englantia, toiset myös ranskaa ja saksaa. Viime kevään ja kesän koronakriisin aikana ulkomaalaisten osuus Torreviejassa väheni huomattavasti, mutta kesäksi tilalle tulivat espanjalaiset lomanviettäjät kuumasta sisämaasta ja Madridista, Valkonen kertoo palvelun laajuudesta. Koronan vaikutukset Koronan jälkeen apteekeissa on tehostettu siivousta ja käsihygieniaa, asiakkailla ja henkilökunnalla on oltava pakolliset hengityssuojaimet eli kasvomaskit, ja käsidesiä käytetään tiheästi. Apteekkiin sisään tultaessa pitää seurata lattiassa olevia nuolia: asiakkaita pyydetään kulkemaan myötäpäivään, jotta kukaan ei joudu kasvokkain toisen kanssa. Kassojen eteen on asennettu pleksilasit suojaamaan kaikkia, kun ollaan lähikontaktissa henkilökunnan kanssa. – Välimatkan pitäminen muihin ihmisiin taitaa luonnistua meiltä suomalaisilta ihan itsestään, niin että varmaan totumme nopeasti koronasuosituksiin, Valkonen naurahtaa. Apteekin omia tuotteita Apteekki Acequionissa on myös sarja ainutlaatuisia, apteekin omia tuotteita, Farmacia Acequion. Siihen kuuluu ihonja hiustenhoitotuotteita sekä ravintolisiä ja vitamiineja. Pakkaukset ovat yksinkertaisia eikä niitä mainosteta. Näin saadaan korkealaatuisia, mutta edullisia tuotteita. Ryhmä apteekkareita on suunnitellut ja tuottanut nämä tuotteet asiakkaittensa tarpeisiin, ja ne valmistetaan suurempana eränä muutamalle apteekille. Jokainen apteekki varustaa pakkaukset omalla etiketillään. Apteekki Acequionin omia tuotteita voi tilata myös nettikaupasta, josta löytyvät tiedot tuotteista suomeksi. www. farmaciaacequiontorrevieja.com Apteekkipalvelua myös suomeksi Torreviejassa TEKSTI: Mirja Valkonen (Haastattelut editoinut: Sinikka Halttunen) Kuva: Mari Lehtisare PAIKALLISESTI
CostaAlegre 19 M istä ensimmäiset ”laukaukset” tulivat, siitä ei olla ihan varmoja. Epäilyksiä ja syytöksiä on tippunut monesta suunnasta. Eräs merkittävä johtaja syytti Kiinaa. Meillä Euroopassa syntipukiksi nostettiin Italia ja hetkeä myöhemmin Euroopan Unioni, kun ei heti auttanut Italiaa. Onko niin, että syyllinen täytyy löytyä ennen korjaavia toimenpiteitä? Euroopassa syntyi paniikki. Korona oli tuntematon ase. Sen torjumiseksi ei ollut ohjuksia, kemiallisia aseita eikä varmaa puolustustaitoa. Suljettiin rajoja, lentokenttiä ja satamia matkustajaliikenteeltä. Lääketieteelle tuli kova haaste. Rokote pitäisi saada nopeasti, samoin tehokas lääkitys. Joistakin poliitikoista löytyi heikko kohta, puuttui selkäranka. Eräskin heitti ehdotuksen, että kun rokote keksittäisiin, niin sen patentti otettaisiin haltuun ja vain oman maan kansalaiset rokotettaisiin. Onneksi sellaiseen ei ollut mahdollisuutta. Eri maissa oli erilaisia tapoja torjua virusta. Ruotsilla oli oma näkemyksensä kuten myös Valko-Venäjällä. Loppuvuodesta näemme, oliko heidän ratkaisunsa parempi kuin valtaosalla maista. Kamalalta tuntuisi, että on ajateltu uhrata vanhempi ja heikompi väestö. Espanjan toiminta oli seurannassa. Maan hallitus joutui kovien päätösten eteen. Asukkaat joutuivat pitkään kotiarestiin. Suomesta katseltuna se oli myös tehokas, Espanjassa ei henkilön reviiri yltänyt monen metrin päähän. Suomessa oli paljon helpompaa. Tottelevaisuutta pyydettiin vakavassa hengessä presidentin ja pääministerin suulla. Me +70 kansalaiset saimme vapaasti liikkua luonnossa kunhan pidimme etäisyyttä muihin. Kotikaupungissamme asukkaat tottelivat ohjeita melko moitteettomasti. On epäselvää milloin pääsemme Espanjaan. Kesän aikana sekin selvinnee. Joka tapauksessa koronakriisi jättää jälkensä. Talven, kevään ja kesän aikana olemme olleet kertausharjoituksen tyyppisessä olotilassa. Opettelemme varautumista pahimpaan ja samalla ymmärtämään yhteisiä pelisääntöjä. Harjoitus koskee kaikkia presidentistä tavalliseen kansalaiseen. Puhallamme yhteen hiileen ja varaudumme mahdolliseen uuteen hyökkäykseen. Valtion ja kuntien sisällä monet organisaatiot kokevat koviakin päivityksiä. Jotain hyvääkin! Koronakriisiä voimme kiittää parantuneesta hygieniasta ja toisistamme huolehtimisista. Nähtäväksi jää mitä muita asioita olemme oppineet. Pakinan paikka Kertausharjoitus Korona TEKSTI: Seppo Parkkonen Onko niin, että syyllinen täytyy löytyä ennen korjaavia toimenpiteitä? Kirjoittaja on eläkkeellä oleva faktori, puoliso ja kolmen lapsen vaari, jolla on kakkoskoti Torreviejassa ja työkokemusta metalliladonnasta pilven bitteihin. Kuva: Seppo Parkkosen kotialbumi PAIKALLISESTI
CostaAlegre 20 Kahdeksan Antoniota ja viisi Raquelia. Espanjassa läheisten nimet kierrätetään surutta, ja kerran keksitty hyvä, uusi nimi ryöstöviljellään muina miehinä suvun ja ystävien käyttöön. Tämä on tarina siitä, miten me löysimme suomalais-espanjalaiselle pojallemme nimen, joka sopii suuhun sekä Suomessa että Espanjassa – ja miten sekin lähti jo jakoon uudelle tulokkaalle. M inun on ollut hankalaa sopeutua siihen, että Espanjassa samassa suvussa on käytössä vain nippu nimiä eikä tätejä, setiä, äitejä, isejä, lapsia ja serkkuja erota toisistaan edes sukunimillä. Mieheni suvussa, joka levittäytyy Cartegenasta Alicanteen, ei osu koskaan kauaksi oikeasta veikkaamalla naisen nimeksi Raquelia, Palomaa tai María de la Pazia (lyhyemmin Maripaz tai Paz). Lähisuvun miehistä noin joka kolmas puolestaan vastaa kutsuun nimellä Antonio. Raquel lähetti terveisiä! Kuka Raquel? Serkku Noveldasta. Antonio tulee käymään. Kuka niistä? Setä Cartagenasta. Yleensä henkilöllisyyden selvittämiseen tarvitaan ainakin kaksi määrettä, koska pelkkä kaupunki tai sukulaisuussuhde ei riitä, kun nimi on suvussa tarpeeksi yleinen. Mieheni tottui lapsena siihen, että kun kesälomalla huudettiin lapsia pihalta syömään, kutsuun “José!” vastasi kuusi poikaa. Oli pitkä-José, vaalea-José, pikku-José, vanhempi-Josè, José de García eli “Garcían José” ja sitten mieheni eli José Antonio. Asenne on se, että kun on kerran hyvä nimi keksitty, mitä sitä uutta miettimään! Josén serkku sai nimensä äitinsä sisaren mukaan. Hän puolestaan nimesi oman tyttärensä sisarensa mukaan. Sekä isän että äidin puolelta yhdet serkut olivat jo ennestään samannimisiä. Ja toki nyt uutta sukupolvea kastetaan jälleen saman nimen mukaan. Antonio-serkun uusi puoliso on nimeltään Gemma, kuten myös tämän äiti ja vanhin tytär. Kun vuosia sitten keskustelimme hypoteettisesti joskus ilmestyvästä jälkeläisestämme, Josén äiti kajautti saman tien: “Annattehan hänelle minun nimeni? Ihanaa, tyttö on siis tietenkin María de la Paz, ja pojasta tulee José”. Torppasin ajatuksen mahdollisimman lempeästi, ja Josén isä taputti minua hyväksyvästi olkapäälle sanoen: “Hyvä! Minustakin Linda on parempi nimi!” Viime vuonna alkutalvesta tämä nimituska konkretisoitui kahdeksan kuukauden pohdinnaksi: Miten valita lapselle omassa lähipiirissä uniikki nimi, joka sopii hänelle ja kuulostaa hyvältä sekä Espanjassa että Suomessa? Minulle oli varmaa vain se, että meidän nimiämme tai kenenkään sukulaisen nimeä lapsemme ei ensimmäiseksi nimekseen saa. Päätimme löytää pojallemme nimen, a) josta me molemmat pidämme, b) jossa tulee suomalaisuus sopivasti esiin, c) joka ei kopioi kenenkään läheisen nimeä ja d) sopii suuhun molemmilla kielillä. Kohdat A ja D osoittautuivat yllättävän hankaliksi: minä ja mieheni emme pidä samoista nimistä. Kummallekin mieluisimmat nimet olivat toisesta aivan kamalia. Josélle olisi kelvannut myös sisareni pojan nimi – minusta perhepiiristä nimen ottaminen olisi ollut paitsi mautonta myös epäkäytännöllistä. Huvittavat suomalaisnimet Hankaluuksia nimivalikoimaan toi myös se, että suomalainen j ja h lausutaan espanjaksi eri tavalla – kaikki jja h-alkuiset nimet vedimme siis saman tien listasta yli. Ja monet yleiset suomalaisnimet kuten esimerkiksi Timo, Paavo ja Arto kuulostavat ääneen lausuttuina espanjaksi... noh, huvittavilta. Timo kuulostaa huijaukselta, Paavo kalkkunalta (arkikielessä pavo voi tarkoittaa myös typerää) ja Arto on vihainen (harto). Emme myöskään halunneet poikaamme kutsuttavan esimerkiksi Inhotukseksi (asco), Pyhimykseksi (santo) tai Tuskaksi (pena). Lopulta päädyimme hakemaan inspiraatiota Pohjolaa edustavaan nimeen historiasta, sillä poikaamme kutsuttiin odotusaikana Espanjassa lempinimellä Viikinki. Hänestä tuli lopulta ytimekkäästi ja e-alkuisena nimenä ilmeisen trendikkäästi Erik skandinaavikuninkaiden mukaan. Nimi tuntui hyvältä suussa molemmilla kielillä. Toisen nimen poikamme sai isäni ja isoisäni suvussa kulkeneen toisen nimen mukaan. Kolmas nimi löytyi Josén suvun perinnenimestä. Kolme etunimeä oli espanjalaisille jotakin ihan uutta, sillä Espanjassa monilla on vain yksi etunimi tai yksi moniosainen nimi kuten María de los Reyes (kutsumanimi on tällöin Reyes) tai José María (kutsumanimi José). Suomessa viime vuonna syntyneistä lapsista lähes puolet sai kaksi etunimeä, noin 42 % sai kolme etunimeä. Vain yhden etunimen sai viime vuonna 8,4 prosenttia lapsista. Alle prosenttiin jäi niiden lapsien osuus, jotka saivat uusitun nimilain mukaan sallitut neljä etunimeä. Meille vuoden 2019 alussa Suomessa voimaan tullut nimilaki oli pelastus! Sen myötä suurin ongelmamme ratkeAnnattehan te hänelle minun nimeni? TEKSTI: Linda Lappalainen PAIKALLISESTI