AHJO 9/2014 - Lehtiluukku.fi

ahjo.fi M E TA L L I L I I T T O L A I S E N L E H T I 26.06.2014 NRO 9 LAHDEN BUSSITEHDAS NOUSI RAUNIOISTA PIDÄ HUOLTA JÄSENYYDESTÄSI AMMATTITUTKINTO NÄYTTÄÄ OSAAMISEN TERVEYTTÄ YHDESSÄ AHJ1409_1-23.indd 1 MILJÖTEKNIK BÄR FRUKT 17.6.2014 9:20:19
2 9 26.06.2014 Työterveyshuollon piti olla ennaltaehkäisevää toimintaa. Sen piti tuoda terveyden erikoisosaamisensa työpaikalle, kun siellä rustattaisiin olosuhteita ja työtapoja entistä turvallisemmiksi. Sen piti avittaa kehitystä kohti tilaa, jossa kukaan ei sairastuisi työnsä altistusten, käryjen, melujen, höyryjen, toistoliikkeiden tai henkisten paineiden takia. Työterveyshuolto on kuitenkin nyt suurelta osin jälkijättöistä sairauksien hoitoa. Ja sairausapajille ovat lähteneet myös pörssivetoiset yksityiset lääkäriasemat. tyo?ympa?risto? 9.indd 1 Tilastojen valossa työterveyshuolto on Suomessa mainioissa kantimissa. ?? Yhdeksän kymmenestä työssäkäyvästä palkansaajasta nauttii vähintäänkin lakisääteisestä, ehkäisevästä työterveyshuollosta. Tämä tarkoittaa työpaikka selvityksiä, neuvontaa ja ohjeita työn terveysriskien vähentämiseksi. Lakisääteiseen tasoon kuuluu myös terveystarkastusten tekeminen. ?? Työterveyshuollon piirissä olevista 87 prosenttia saa myös sairaanhoitoa, jonka työnantaja on heille ostanut osana työterveyshuoltosopimustaan. Todellisuudessa tilanne ei ole näin hyvä. ?? Pienimmistä työpaikoista vain vähän yli 60 prosentilla on minkäänlaista työterveyshuoltoa. Eikä työterveyshuoltosopimus vielä tarkoita sitä, että työterveyshuolto tekisi sitä mitä pitäisi. ?? Peräti puolet työterveyshuolloista ei ole viimeiseen kolmeen vuoteen käynyt vastuullaan olevalla työpaikalla, ja lakisääteisistä terveystarkastuksista jää tekemättä kuudennes. Kuten niin paljossa muussakin, pätkätyöläiset ja vuokratyöläiset ovat muita huonommassa asemassa. He eivät välttämättä edes tiedä, onko työnantaja järjestänyt lakisääteisenkään tason työterveyshuoltoa. Työterveyshuollon voi järjestää työnantajan oma terveysasema, kunnan terveysasema, liikelaitos, yhdistys tai yksityinen lääkäriasema. Niiden toimintatavoissa ja sitä myöten työnantajille koituvissa kustannuksissa on valtavat erot. Yksityiset lääkäriasemat tarjoavat eniten lääkärivastaanottoja ja lähettävät tutkimuksiin. Kunnalliset ja yhdistystyyppiset taas tekevät eniten työpaikkakäyntejä. Katsa Oy:ssä Tampereella ollaan oikealla tiellä. Taikasana on yhteistyö: työntekijät ja työnantaja tekevät työterveyshuollon kanssa tiivistä yhteistyötä työpaikan olojen parantamiseksi. AHJ1409_1-23.indd 2 10 Monet työterveyshuollot tekevät tietysti erinomaista, ennaltaehkäisevää työtä täysin omistajamuodosta riippumatta. Esimerkiksi ammattitaudit ovat vähentyneet Suomessa vuodesta 1994 alkaen. Työterveyshuollot voivat eittämättä ottaa osan ansiosta itselleen. 17.6.2014 9:20:26
PÄ Ä K I R J O I T U S 26.06.2014 9 3 S I S Ä LT Ö Luottamusta vai luokkariitaa PUHEENAIHE 4 Perälauta piti kevään palkankorotuksissa AMMATTILAINEN 9 Maria Valli, tuotantotyöntekijä GE Healthcare Finland Oy TOIMIJA 22 18 Tommi Vanhala pääluottamusmies SOE Busproduction Finland Oy 20 Jäsenhuoltajien ajankohtaispäivillä setvittiin jäsenmaksurästejä to? 9.indd 1 11.6.2014 17.04 28 Osaaminen kannattaa näyttää ammattitutkinnolla 36 Grönt tänk och specialiserad produktion succérecept på Åland HARRASTUS 3? Maija ja Jarkko Lummevaara, akvaario 5 UUSI 5 LINJAUS 7 TALOUS XX 8 KOLUMNI 9 AMMATTILAINEN 18 TOIMIJA 22 TYÖYMPÄRISTÖ 24 TYÖTILA 27 TIEDE 28 XXXX 27 TEKEMINEN 32 KANSAINVÄLINEN 7 ”Kuuden tunnin työpäivä auttaisi työttömyyteen ja jaksamiseen” 33 MAA 34 AIKA 35 HARRASTUS ”Ay-liikkeellä on liikaa valtaa. Painetta pitää nyt luoda joka laidalta.” Näin sanoo Kokoomuksen nuorten puheenjohtaja (HSTV 6.6.). Lisäksi hänen mielestään ”jokaisella ihmisellä pitäisi olla oikeus sopia omat palkkansa” eli hän esittää työehtosopimusten yleissitovuudesta luopumista. Puolueena Kokoomus kannattaa myös ammattiyhdistysten jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamista. Poliittisen oikeiston edustajat ovat yksiselitteisesti vetäneet linjaa, jossa järjestäytyneellä toiminnalla ei ole sijaa. Arkielämä on opettanut kuitenkin toisenlaista. 1980-luvulla Metallityöväen Murikkaopistossa käynnistettiin yritysten kehittämistyöhankkeita. Yli sataan hankkeeseen ovat osallistuneet sekä yritysten edustajat että henkilöstön luottamusmiehet. Kokemukset ovat olleet molemmin puolin hyviä. Alusta alkaen mukana ollut opettaja Jouko Reijonen kirjoittaa noista hankkeista ”On tarve kertovan Säätyrajoja ja luottamuspulaa hakea yhdessä -kirjansa loppusanoissa näin: ”Olen entistä ratkaisuja.” vakuuttuneempi siitä, että jos halutaan saada aikaan muutosta toimintatavoissa, on etsittävä HEIKKI PISKONEN luottamusta ja yhteistä ymmärrystä.” Päätoimittaja Hän päättää kirjansa näin: ”Aika näyttää, miten luottamukseen perustuvan työmarkkinakulttuurin käy parhaillaan meneillään olevassa globaalissa rakennemuutoksessa.” Taloustutkijat keskustelevat siitä, onko Suomi lamassa vai ei. Lomautetun ja irtisanotun näkökulmasta on yksi ja sama, millä nimellä talouskurimustamme kutsutaan. Tilassa, jossa Suomi nyt on, ei ole tarkoituksenmukaista syventää vastakkainasettelua. Pikemminkin on tarve hakea yhdessä ratkaisuja, jotka vievät tämän vaikean ajan yli ja vahvistavat hyvinvointiyhteis kunnan pohjaa. Neuvottelut työurista, eläkkeistä ja työelämän pelisäännöistä viitoittavat tietä. Nyt tarvitaan luottamusta lisääviä toimia eikä uusia juoksuhautoja. Mutta jos poliittinen oikeisto ja työnantajien haukat tietoisesti haluavat yhteenottoa järjestäytyneen työväestön kanssa, niin valinta on heidän. 39 ARBETSLÖSHETSSKYDD 40 TYÖTTÖMYYSTURVA 41 KOULUTUS 42 TOIMINTA PS. Ammattiyhdistysliikkeen tarpeellisuudesta: lomaraha ja vuosiloma ovat ammattiyhdistysliikkeen taistelemia etuja. 46 OIVALLUS TOIMITUSSIHTEERI ahjo.fi Asko-Matti Koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 VALOKUVA-ARKISTON HOITAJA Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020?77?4001 fax 020 77 41240 TOIMITTAJA PÄÄTOIMITTAJA REDAKTÖR Heikki Piskonen 020 77 41230 0400 500 593 Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagartidningarna PALE ry:n jäsen. Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. AHJ1409_1-23.indd 3 Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 VERKKOTOIMITTAJA Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 TIEDOTUSSIHTEERI Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushinta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa AO-ILMOITUKSET OSOITTEENMUUTOKSET KAUPALLISET ILMOITUKSET PAINOPAIKKA Postitse, sähköpostina tai telekopiona MikaMainos Oy (02) 235 1371 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi Muuttotiedot postin osoitepalvelusta Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI 17.6.2014 14:26:21
4 9 26.06.2014 PUHEENAIHE Palkankorotusten toteutuminen työpaikoilla Perälauta 85 % (maaliskuun alusta 12 snt/tunti tai 20 €/kk) Aikaistettu 12 snt/tunti tai 20 €/kk 9 % Muuten 6 % Yli 12 snt/tunti tai 20 €/kk 5,3 % (aikaistettu 3 %, maaliskuun alusta 2 % ja myöhennetty 0,3 %) Myöhennetty, mutta korotuksen suuruus sopimatta 0,1 % Täysin sopimatta 1 % Prosenttia vastanneista työpaikoista Perälaudan mukaan Varsinkin konserniyhtiöissä koettiin palkankorotuksista sopiminen ongelmalliseksi. Konsernitason ohjausta pidettiin esteenä paikalliselle sopimiselle. www Ahjo verkossa www.ahjo.fi @ Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi PALKANKOROTUKSET Kevään 2014 palkankorotukset toteutettiin pääsääntöisesti perälaudan mukaan. Näin tehtiin 85 prosentissa työpaikoista. Se vastaa 82 prosenttia työntekijöistä. Metalliliiton tutkimusyksikön kyselyyn vastasi 717 pääluottamusmiestä. Palkkoja korotettiin vähintään 12 senttiä tunnilta tai 20 euroa kuukaudessa. Viitisen prosenttia työpaikoista oli sopinut suuremmasta korotuksesta. Paikallisia palkkaratkaisuja oli tehty muita enemmän yli sadan hengen työpaikoilla. Näissä oli sovittu pääasiassa yleiskorotuksen aientamisesta. Alle sadan hengen työpaikoista 88 prosenttia meni perälaudan mukaan. Vuoden 2013 työehtosopimus edellytti paikallisia keskusteluja talous-, tilauskanta- ja työllisyyskehityksestä. Näitä kertoi käyneensä 69 prosenttia vastanneista pääluottamusmiehistä. Palkankorotuksen suuruudesta ja ajoituksesta oli neuvotellut 65 prosenttia vastaajista. Riittävästi tietoa yrityksen tilasta koki saaneensa 61 prosenttia. Nihkeintä neuvottelut ja tiedonsaanti olivat olleet yrityksissä, jotka eivät ole työnantajaliiton jäseniä. Metalliliiton tutkimusyksikön kyselyssä kartoitettiin myös näkemyksiä paikallisesta sopimisesta palkoista. Eniten ongelmia oli yli 250 työntekijän työpaikoilla. Varsinkin konserniyhtiöissä koettiin korotuksista sopiminen ongelmalliseksi. Konsernitason ohjausta pidettiin esteenä paikalliselle sopimiselle. Palkoista sopiminen paikallisesti jakaa pääluottamusmiehiä. Ainakin osittain niistä olisi jossain määrin valmis sopimaan paikallisesti 41 prosenttia vastanneista luottamusmiehistä. Toisaalta enemmistö eli 47 prosenttia oli asiasta eri mieltä. Eniten kannatusta paikallinen sopiminen näyttää saavan alle 50 hengen työpaikoilla. Sitä isommilla työpaikoilla enemmistö ei innostu ajatuksesta. HEIKKI PISKONEN Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti AHJ1409_1-23.indd 4 17.6.2014 9:20:33
LIITTO · T YÖ E L Ä M Ä Planmeca tuomittiin maksamaan myös korot OIKEUS Helsingin hovioikeus on pitänyt oikeudessa ajaneelle Metalliliitolle kesäkuusvoimassa käräjäoikeuden tuomion, jonka sa 2010 ja liitto tilitti ne työntekijöille. mukaan helsinkiläinen Planmeca Oy joutuu Marraskuussa 2010 Planmecalle oli annettu mahdollisuus maksaa viivästyskorot maksamaan 106 työntekijälle myös viivästyskorot korvauksista, joihin se tuomittiin vuonvuodesta 2006 saakka vapaaehtoisesti. Yhtiö na 2010. ei tähän suostunut. Työntekijät veivät asian Hovioikeus katsoi 28.5. antamassaan pääkäräjäoikeuteen vuoden 2010 lopussa. Kärätöksessä käräjäoikeuden tavoin, että työntejäoikeus ratkaisi asian työntekijöiden eduksi. Planmeca sai hovioikeudelta jatkokäsittekijät eivät olleet vuonna 2010 luopuneet lyluvan kesäkuussa 2013. korkovaatimuksestaan. ViivästyskorNyt hovioikeuden antamaan pääkoa oli maksettava vuodesta 2006 OIKEUTTA lähtien. Planmeca oli vaatinut tätä JÄSENILLE töksen voi hakea valittamalla muukäräjäoikeuden tuomiota kumottosta korkeimmalta oikeudelta, jos tavaksi. Hovioikeus tuomitsi yhtiön korkein oikeus myöntää valitusluvan. maksamaan myös työntekijöiden oikeuTaustalla on yhtiössä vuonna 1996 denkäyntikulut. tehty työsopimusmuutos, jolloin yhtiö käytännössä osa-aikaisti työntekijänsä ja luovutKorkean teknologian hammashoitolaitteita valmistava helsinkiläinen Planmeca Oy tiin Pekkasista ja tuntiansioita korotettiin. Uusille työntekijöille ei maksettu vanhojen joutui vuonna 2010 korkeimman oikeuden päätöksellä maksamaan työntekijöilleen 1,9 saamaa 9,8 prosentin palkanlisää. miljoonaa euroa korvauksia siitä, että työnKorkein oikeus katsoi vuonna 2010, että tekijöitä ei kohdeltu palkkauksessa tasaverPlanmecan työaikauudistus loi tilanteen, jostaisesti. Kaikkiaan korvauksia maksettiin 106 sa vanhojen työntekijöiden palkkaus muodostyöntekijälle. Korvausten suuruus vaihteli tui pysyvästi paremmaksi kuin uusien työnte2 500 eurosta 34 000 euroon. kijöiden. Palkkaeroa ei edes yritetty tasoittaa myöhemmin. Nämä korvaukset yhtiö maksoi jäsentenHEIKKI PISKONEN sä asiaa käräjäoikeudessa ja korkeimmassa Sähköistä asiointia kehitettävä UUSI ?? Metallityöväen työttömyyskassan jäsen tutkimuksen mukaan jäsenet ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä työttömyyskassan palveluihin. Kiitettävän arvosanan antoi 22 prosenttia vastaajista ja hyvän 46 prosenttia. ?? Parhaiten kyselyn mukaan työttömyyskassaa kuvaa ystävällinen palvelu ja luotettava neuvonta. ?? 94 prosenttia vastaajista oli käyttänyt sähköistä palvelua hakemuksen lähettämiseen. Lähettäjien osuus on noussut kahdessa vuodessa kahdeksan prosenttia. Myös omien tietojen katsominen ja muuttaminen on lisääntynyt. AHJ1409_1-23.indd 5 PUOLAAJA NIKO SIRKIÄ, 24 TYÖPAIKKA Prysmian Oy, Kirkkonummi AMMATTIOSASTO Pikkalan Metallityöntekijäin ao. 11 ?? Kirjeitse asioi yhä harvempi: määrä oli vähentynyt viidenneksellä vuodesta 2012. ?? Eri tavoista asioida sähköinen saa parhaat arviot. Seitsemän asteikolla vastaajat antoivat sille kuutosen. ?? Sähköistä asiointia halutaan kehitettävän. Yli puolet vastanneista asetti sen ykköskohteeksi. Toiseksi tärkeimmäksi nostettiin nettisivujen kehittäminen ja kolmanneksi yhteydenotto sähköisesti. ?? Hakemusten käsittelyä vastaajat haluavat edelleen nopeuttaa. Eniten tätä toivovat alle 40-vuotiaat. Asiakaspalvelun tavoitettavuus puhelimitse koetaan tärkeäksi samoin kuin kirjeiden ja lisäselvityspyyntöjen selkeyden kehittäminen. Jäsentutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Sähköiseen kyselyyn vastasi tammi-helmikuussa 2 768 jäsentä. Edellinen tutkimus tehtiin kaksi vuotta sitten. 9 Ei savua ilman tulta § TYÖTTÖMYYSKASSA Sähköisen asioinnin käyttö on lisääntynyt, se koetaan onnistuneimmaksi asiointimuodoksi, ja sitä halutaan kehitettävän lisää. 26.06.2014 Joskus, toki varsin harvoin, porukka saa työpaikalla työnantajan toimista niin tarpeekseen, että oma-aloitteisena mielen ilmauksena poistuu työpaikalta. Tai ammatti liitto julistaa työtaistelun. Työnantaja syyttää välittömästi laittomasta lakosta. Tässä on koko viime aikoina käydyn lakko keskustelun ydin. Ihmiset työpaikalla ovat kokeneet, että työnantaja on käyttäytynyt väärin, jättänyt noudattamatta työehto sopimuksen määräyksiä, ottanut mittavat bonukset ja aloittanut yt:t väen vähentä miseksi. Tai jotain muuta, joka on ylittänyt ärsytyskynnyksen, eikä asioita ole saatu neuvoteltua kuntoon. Työnantajatahon yksioikoinen reaktio on ryhtyä puhumaan menetetyistä euroisRIKU AALTO ta, tilauksista tai maiMetalliliiton neesta. Heillä ei tunnu puheenjohtaja olevan minkäänlaista kiinnostusta pohtia niitä syitä, jotka mielenilmaukseen ovat johtaneet. Saati että miettisivät omaa mainettaan puolustaessaan muun muassa orjatyövoiman käyttöä. Ei väki tänä päivänä työpäiväänsä lyhentääkseen ulos marssi. Syyt ovat aina syvällä. Neuvottelutie on aina paras tie. Sitä ei tasoita työnantajien innostus hakea käräjäoikeuksilta turvaamistoimia tai uhkailla luottamusmiehiä henkilökohtaisilla tai taloudellisilla rangaistuksilla. Paraikaa käytävissä työelämän pelisääntöneuvotteluissa kannattaa todella keskittyä siihen, miten asioista sopimista neuvottelujen kautta voidaan kehittää. Esitykset lakkooikeuden rajoittamiseksi ja lakkosakko käytäntöjen muuttamiseksi eivät vie asioita eteenpäin. LINJAUS · 5 Y H T E I S K U N TA Työttömyyskassan jäsentutkimukseen vastanneiden kesken arvottiin Apple iPad Air, jonka voitti Tomi Haapamäki Vaasasta. MITEN TULIT ALALLE? Olin ennen romualalla ja sitten työttömänä. Kuulin, että täältä olisi mahdollista saada töitä. Soitin ja aloitin työt 14. huhtikuuta. MITEN LIITYIT LIITTOON? Pääluottamusmiehen kanssa juteltiin ja hän kysyi, haluaisinko liittyä. Ehdottomasti! Liityin 2. toukokuuta. MITÄ ODOTAT LIITOLTA? Liityin ensinnäkin oman turvan vuoksi. Meidän firmassa on paljon määräaikaisuuksia. Ja sitten, jos tulee jotain epäselvyyksiä, voi varmistaa, meneekö homma oikein. Odotan myös kaikenlaista yhteistä toimintaa, urheilu- ja kalastusjuttuja. 17.6.2014 14:26:49
Muutoksia päivystykseen Valmista on ALUETOIMISTOT Kokkolan, Pietarsaaren ja Seinäjoen päivystys pisteet suljetaan ensi vuoden alussa. Syynä on vähäinen kävijämäärä. KAJAANI: päivystyspiste ensi vuoden alusta auki kuukauden ensimmäinen keskiviikko klo 14–18. METALLIN KESÄNÄYTTELY 123 työtä Häme–Pirkanmaa ja Kymi–Savo-Karjalan toimintalueilta. Maalauksia, piirroksia, grafiikkaa, veistoksia, valokuvia, lasitöitä, tekstiilejä ja koruja. ROVANIEMI: päivystyspiste ensi vuoden alusta auki kuukauden ensimmäinen keskiviikko klo 9–14. MURIKKA-OPISTO 2.6.–17.10. VALKEAKOSKI 24.–27.7. NIMITYS ”Kokoomuksen tavoitteena on tehottomien verotukien, kuten työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennys oikeuden, poistaminen ja verokantojen vastaava Teknologia teollisuus ry:n työmarkkina johtajana aloittaa syyskuun alussa Eeva-Liisa Inkeroinen. Työmarkkina-asioista vastannut varatoimitusjohtaja Risto Alanko jatkaa järjestön palveluksessa eläkkeelle siirtymiseensä asti vuoden 2015 lopulla. www.valmu.fi alentaminen.” ... JA EDUSTUSMENOIHIN ”… Kokoomuksen tavoitteena on edustusmenojen täysimääräisen vähennys oikeuden palauttaminen.” Puoluekokous 13.–15. kesäkuuta PURKAUTUNUT Kuhmon Metallityöväen ao. 164 72 jäsentä ? Kajaanin metalli työväen ao. 63 Korpijärvi takaisin Työministeri Lauri Ihalaisen valtiosihteerinä työskennellyt Timo Korpijärvi palasi kesäkuun alussa Metalliliittoon viestintäpäälliköksi. Hän oli toimivapaalla viime joulukuusta lähtien. DU ÄR FACKET???????? ???T? YOU ARE THE UNION SINA OLED LII ZWI?ZEK TO TY YOU ARE THE UNION SINA OLED LIITDU ÄR FACKET ??? ???????? ??? T?I ZWI?ZEK TO TY DU ÄR FACKET???????? ??? T?I YOU ARE THE UNION SINA OLED LII ZWI?ZEK TO TY YOU ARE THE UNION SINA OLED LIIT DU ÄR FACKET ??? ???????? ??? T?I ZWI?ZEK TO TY DU ÄR FACKET ???????? ??? T? YOU ARE THE UNION SINA OLED LII SEURAAVASSA AHJOSSA Metalliliitossa on 78 eri kansalaisuutta ja eri äidinkieliä vielä enemmän. Miten liitto tähän vastaa? ??Metalliliiton jäsenmäärä on A?82 000 B?146 000 C?173 000 D?259 000 ??Termi ”tilutus” liittyy TOUKOKUUSSA Ansiopäivärahaa sai 15 113 kassan jäsentä Lomautettuja heistä oli 4 448 (29 %) Jäsenistön työttömyysaste oli 13,2 % A?täytekakkujen B?kitaransoittoon C?biljardiin leipomiseen D?ratsastukseen ??Yle-veron maksimimäärä vuodessa per kansalainen on A?99 € B?126 € C?143 € D?179 € ??Jalkapallon MM-kisoissa 2010 pronssia sai A?Espanja B?Hollanti C?Argentiina TIESITKÖ KOKOOMUKSEN KANTA AY-JÄSENMAKSUUN TYÖVÄEN MUSIIKKITAPAHTUMA Näyttely suljettu 7.7.–3.8. JYRKI LUUKKONEN 6 9 26.06.2014 D?Saksa O I K E AT VASTAUKS E T S I VUL L A 4 6 AHJ1409_1-23.indd 6 17.6.2014 9:20:45
26.06.2014 Katso tarkemmin AHJ1409_1-23.indd 7 SUVI SAJANIEMI TYÖSUOJELUSEMINAARI ??Tänä vuonna töitä tehtiin työpajoissa. Aiheina olivat kemikaalit, työkaarimalli, luottamusmiehen jaksaminen ja yhteinen työpaikka. Kaikkiaan kaksi päiväiseen seminaariin osallistui noin sata työsuojeluvaltuutettua ja muuta Metalliliiton luottamushenkilöä, kouluttajia ja luennoitsijoita. HEIKKI LEHTINEN / UP – Vuorotyön pitäisi jäädä jossain vaiheessa ikää pois, jos henkilöstä itsestä siltä tuntuu. On kohtuutonta pitää esimerkiksi 60-vuotiasta kolmivuorotyössä. Yrityksessä on 160 työntekijää. Forsman kertoo, että he tekevät kahta, kolmea ja päivävuoroa. Hän uskoo, että mahdollisuuksia olisi työvuorojen järjestelyyn. Ne, joille yötyö ei sovi, saisivat tehdä muuta kuin kolmivuorotyötä. – Näen, miten väsyksissä ihminen voi olla. Palautuminen ei ole enää niin nopeaa kuin nuoremmalla. Ja koko porukalle pitäisi saada lisää työkiertoa, vaikka sitä meillä jo onkin. Työkierto vaikuttaisi jaksamiseen ja hyvinvointiin. Samoja asioitahan ne taitavat olla. Kemikaalityöpaja oli hyvin kansoitettu koko päivän. Sieltä sai vahvistusta omille mietteilleen Marko Turunen Valmet Automotive Oy:stä. Turunen on Uudenkaupungin autotehtaan työsuojeluvaltuutettu. Turusen mielestä uusissa projekteissa tulevan tuotteen kemikaalien käyttö täytyy huomioida paremmin. – On kiire ajaa projekteja ylös. Ihan kaikkea ei välttämättä ole ehditty huomioida kemikaalien suhteen. Turunen iloitsee siitä, että heidän yrityksessään on nyt hyvä järjestelmä käytössä. Kemikaalit on järjestelmällisesti ajettu tietokoneohjelmaan, ja järjestelmän ylläpitoon on nimetty vastuuhenkilö. Aina ei kuitenkaan ennätetä reagoida riittävän nopeasti. Alumiinihitsaus aiheutti taannoin päänvaivaa. Uuden tuotteen kemikaalien kanssa on myös opeteltavaa. – Altistumisia on tullut, ei montaa, mutta yksikin on liikaa. Uskon kuitenkin, että opiksi on otettu. Taloudesta puhuttaessa erilaisilla käppy röillä voi huijata lähes ketä tahansa. Hyvän esimerkin antaa EU-maiden päämiesten huippukokous viime vuoden maaliskuus sa, josta brittitutkija Andrew Watt kertoo nettijulkaisu Social Europe Journalissa. Kokouksessa Ranskan presidentti Francoise Holland oli vaatinut talouden kiristyspolitiikan vaihtamista talouskasvun tukemiseen. Hollanden jälkeen oli puheen vuoro Euroopan keskuspankin pääjohta jalla Mario Draghilla. Hän piti valtion päämiehille pienet kalvosulkeiset, joissa keskityttiin etenkin euromaiden kilpailu kykyongelmiin. Draghin kuviot esittelivät muun muassa sitä, miten työn tuottavuus ja palkat olivat euroajan alusta kehittyneet muutamissa esimerkkimaissa. Saksassa tuottavuuden kehitystä ja palkkoja kuvaa vat käyrät kulkivat kauniisti lähellä toisiaan. Italiassa, Espanjassa, Portugalissa, mutta myös Ranskassa palkkojen kehitystä kuvaava käyrä sen sijaan nousi paljon rajummin kuin tuottavuuskäyrä. Draghin viesti oli selvä: kriisimaissa ja Ranskassa palkat olivat nousseet aivan liian paljon suhteessa tuottavuuden nousuun ja lopputuloksena oli vaihtotaseen vaje. Saksa sen sijaan oli toiminut esimerkillisesti. Draghin esityksen jälkeen Holland oli hiljaa. Draghin esityskalvon alareunassa kerrottiin pienellä tekstillä, että tuotta vuuskäyrä kuvaa reaalituottavuutta eli siitä on putsattu inflaation vaikutus pois. Sitä ei kuitenkaan kerrottu, että palkkakäyrä kuvaakin nimellispalkkojen kehitystä, missä inflaatio on mukana. Näitä kahta ei voi verrata keskenään. Jos Draghin kuvioissa olisi verrattu reaali tuottavuuden ja myös inflaatiosta putsat tujen reaalipalkkojen kehitystä, ne olisivat kertoneet, että Ranskassa reaalipalkat ovat nousseet hieman enemmän kuin reaalituottavuus. Saksassa sen sijaan reaalipalkkoja on laskettu. Samalla palk kojen osuus kansantuotteesta pienentyi ja pääoman osuus kasvoi. Tätä ei Draghi kehdannut esittää. Mutta viesti meni perille: Saksan tietä on seurattava. TALOUS ”Kuuden tunnin työpäivä on ainoa keino” TYÖYMPÄRISTÖ Murikka antoi taas monta ideaa kotiin vietäväksi. Tänä vuonna työsuojeluseminaarissa jaettiin ja saatiin ajatuksia työpajoissa. Porilainen Harri Öster lund sai työkaarimallin työpajasta suorastaan kipinän. Valtasiirto Oy:n varapääluottamusmies ryhtyy tutkimaan lyhennettyä työpäivää. Se voisi hänestä auttaa sekä työttömyyteen että jaksamiseen. – Minusta kuuden tunnin työpäivä on tässä tilanteessa ainoa vakavasti otettava keino. Sen kautta saataisiin työttömät mukaan eli työtä riittäisi muillekin. Työnantajakin hyötyisi. Tutkimukset kertovat, että kuusi tuntia on tuottavampi. Ei vain siksi, että koneet saadaan paremmin käyttöön. Myös työntekijä on tehokkaampi. – Työ tuntuu mielekkäältä. Ihminen jaksaa paremmin. Hän ei enää ajattele niin paljon niitä taukoja, Österlund naurahtaa. Ansiotaso ei saa tosin laskea. Siksi valtiota tarvitaan mukaan tähän kuvioon. Österlund on käynyt Murikassa aiemmin muun muassa kuukauden kurssin. Sinä aikana hän sai tehdä ikäohjelman omalle työnantajalleen. Se on nyt käytössä, Österlund kertoo tyytyväisenä. – Ikäohjelman tavoitteena on, että henkilöstö pääsisi terveenä eläkkeelle. Ikääntyvien työkykyä ja –motivaatiota ylläpidetään. Organisaation kulttuuria ja henkilöstöpolitiikkaa taas uudistetaan vastaamaan nuorten odotuksia ja tarpeita. Näin heidän kilpailukykynsä työmarkkinoilla pysyy hyvänä. Kuuden tunnin työpäivät voisivat olla hyvä lisä ikäohjelmiin. Österlund on koneenkuljettaja ja kiertää ja tuntee paljon ihmisiä. Hän on nähnyt työmaailman karut puolet. – Siinä teollisuusalueella minä näen, että osa porukasta vain putoaa pois. Kuka mistäkin syystä, mutta putoaa eikä pärjää enää. Jotain pitää kehittää. Myös Minna Forsman on enemmän kuin huolissaan työntekijöiden jaksamisesta. Forsman on Enics Finland Oy:n pääluottamusmies. Lohjalaisessa yrityksessä valmistetaan teollisuus- ja lääke-elektroniikkaa. Työ on hyvin staattista. Enimmäkseen työntekijät istuvat ja tekevät juotos- ja ladontatöitä. 9 7 ? LII ON ? O TY ?I LII ON ? TY ? LII PUHEENAIHE ”Yksi kuva voi valehdella enemmän kuin tuhat sanaa.” 17.6.2014 9:20:52
8 9 26.06.2014 PUHEENAIHE KO L U M N I Suora sähköinen haku yleistyy TYÖPAIKAT Entistä useammat työnantajat ilmoittavat avoimista työpaikoistaan te-toimistojen asemesta omilla verkkosivuillaan. Monen työnhakijan kannalta tilanne on ikävä, sillä läheskään kaikki eivät ole tottuneet sukkuloimaan internetissä eivätkä edes halua selailla joskus jopa päivittäin vaihtuvia avoimia työpaikkoja oman alansa työnantajien web-sivuilla. Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten sivujen tarkempi tutkiminen vahvistaa kehityksen. Lähes kaikilla suurilla monikansallisilla ja myös monilla pienemmillä, vain Suomessa toimivilla työnantajafirmoilla on verkkosivuillaan vähintään osio avoimet työpaikat -otsikolla. Tämän lisäksi moni yritys ylläpitää erityistä rekrytointi-osaa, jossa avoinna olevien työpaikkojen lisäksi voi ilmoittaa halukkuutensa solmia työsuhde tulevaisuudessa avautuviin työpaikkoihin. Näin työnantajilla on valmiiksi käytössään rekisteri sopivista työntekijöistä ilman työvoimaviranomaisten palvelujen käyttämistä. Tilanne on huomattu myös työ- ja elinkeinoministeriössä. – Suora sähköinen työnhaku on arkea jo monessa yrityksessä. Toivomme kuitenkin, että työnantajat ilmoittaisivat avoimista paikoista myös te-toimistoihin. Palvelujen markkinoimisella ja yritysyhteyksillä pyrimmekin siihen, että näin tapahtuisi, ministeriön kehitysjohtaja Elisabet Heinonen sanoo. Hän arvelee, etteivät kaikki työnantajat tunne te-toimistojen palveluja ja pitävät niitä liian byrokraattisina. Pitämällä avoimet työpaikat esillä vain omilla verkkosivuillaan työnantajat välttyvät tilanteelta, että ”Suora sähköinen yhteen avoinna olevaan paikkaan haku on jo arkea. tulee sata hakemusta, joiden käsitteleminen vie puolestaan työnToivottavasti antajan voimavaroja. työnantajat – Tällaista ei tarvitse pelätä. Jos työnantaja haluaa, te-toimisto voi ilmoittaisivat räätälöidä sellaisen työpaikkailpaikoista myös moituksen, jota toimisto lähettää te-toimistoihin.” hakemaan vain työnantajan haluaman määrän henkilöitä. Sähköistä työnhakua käyttämään tottumattomalle tetoimistoilla on niin ikään omat palvelunsa. Vaikka työtön työnhakija voi ilmoittautua te-toimistoon sähköisesti ja jatkaa asiointiaan käymättä kertaakaan työvoimaviranomaisen luona, on internetin käyttöön tottumattomalle tarjolla koulutusta ja vertaistukea. – Te-toimistoon voi aina mennä henkilökohtaisesti. Suomessa on noin 2 500 työvoimaviranomaista, jotka kouluttavat työnhakijoita käyttämään sähköisiä palveluja. Lisäksi tarjolla on työnhakuryhmiä, joissa työtä hakevat oppivat asioita toisiltaan ja heillä on samalla mahdollisuus myös monenlaiseen vertaistukeen samassa tilanteessa elävien kanssa, Heinonen sanoo. TARJA AHOKAS AHJ1409_1-23.indd 8 Kohtuus kaikessa Taloustieteen professori Edmund Phelps sanoi Talouselämä-lehden haastattelussa, että nykyisin liian harva ihminen nauttii työstään (Talouselämä 21/2014). Phelpsin mukaan tämä on ongelma, koska työstään innostuneet ja nauttivat ihmiset ratkovat ongelmia ja oppivat uutta. Kun työstä ei olla innostuneita, näin ei tapahdu ja yritysten kehitys hidastuu tai pysähtyy. Phelps mainitsee innostuksen puutteiden syiksi muun muassa yritysten lyhytjänteisyyden ja ahneuden. Yrityksissä keskitytään liiaksi osavuosituloksiin ja osinkoihin. Pitkäaikainen strateginen kehittäminen jää tekemättä. Hänestä yrityksissä pitäisi kuitenkin keskittyä miettimään innovaatioita ja uudistuksia, jotka turvaavat niiden tulevaisuuden. Tilanne on jo varsin paha, kun amerik”Ehkä näemme kalainen taloustieteilijä on huolestunut ajan, jolloin ahneuden lisääntymisestä. Yhdysvalloissa kohtuus nousee kehitys onkin ollut varsin hurjaa. Rikkain arvoksi myös prosentti on kahminut valtaosan talousyrityksissä.” kasvun hedelmistä, ja keskiluokka on JORMA ANTILA jäänyt nuolemaan näppejään. Köyhimmät Metalliliiton ovat pärjänneet vielä surkeammin. tutkimuspäällikkö Euroopassa ja Suomessa kehitys ei ole ollut yhtä hurjaa, mutta suunta on sama. Varakkaimpien tulot nousevat nopeimmin ja varallisuus kasaantuu yhä voimakkaammin. Tällainen puhe voitaisiin helposti kuitata kateuden aiheuttamaksi, mutta tuskin voidaan väittää, että Phelps puhuisi vain kateuttaan. On helppo yhtyä Phelpsin huoleen ahneuden lisääntymisestä ja yritysten lyhytnäköisestä toiminnasta. Kun yritykset vain viilaavat kustannuksia ja vähentävät väkeä, ei todellakaan varmisteta pidemmän aikavälin menestystä. Tällaisen politiikan seurauksena ei henkilös tökään tunne oloaan turvatuksi ja sitoudu yrityksen toiminnan kehittämiseen. Puhumattakaan siitä, että työstä nautittaisiin. Työpaikalle ei mennä iloisin vaan pelokkain mielin: milloin tulee seuraavat yt:t, joissa taas vähennetään väkeä kannattavuuden parantamiseksi? Ahneus näyttää oleva varsin yleinen arvo yrityksissä, vaikka kirjatuissa arvoissa sitä ei mainitakaan. Satunnaisella poiminnalla löysin suurten pörssiyritysten arvoista muun muassa seuraavia: asiakkaan ilahduttaminen, tahto uudistua, yhdessä onnistuminen, toisten kunnioittaminen, tuloksien aikaansaaminen yhdessä ja vaatimattomuus. Hienoja arvoja, jotka korostavat yhteistyötä ja keskinäistä kunnioitusta ja jopa vaatimattomuutta. Yhtä arvoa jäin kaipaamaan yritysten luetteloista: kohtuullisuus. Kohtuullisuutta on pidetty hyvänä arvona jo antiikin aikana. Myös Suomessa kohtuutta on perinteisesti arvostettu. Ehkäpä vielä näemme ajan, jolloin kohtuus nousee keskeiseksi arvoksi myös yrityksissä. Sitä odotellessa hyvää kesää kaikille. Nauttikaa kesästä ja lomasta, mutta kohtuullisesti! 17.6.2014 9:20:57
26.06.2014 9 9 A M M AT T I L A I N E N TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA PETRI PUROMIES TUOTANTOTYÖNTEKIJÄ MARIA VALLI, 32 TYÖPAIKKA GE Healthcare Finland Oy, Helsinki Elintärkeää työtä Millainen koulutus sinulla on? Peruskoulu. Miten ja milloin tulit alalle? Tein koulun jälkeen monenlaista hommaa vuokratyöyrityksen kautta, olin esimerkiksi lastentarhassa, pesulassa ja kahvilatyöntekijänä. GE Healthcarelle tulin 2006. Mitä teet työssäsi? Varastonhoitamista eniten, lisäksi teen tuotantolinjalla kokoonpanoa ja testaustyötä. Mitä olet tehnyt tänään? Olen ollut vastaan- ottamassa lähetyksiä. Tänne tulevat laitteet ja varaosat ovat laatikoissa, mutta me emme avaa niitä, ne vain kulkevat Suomen kautta ja jatkavat matkaa ympäri maailmaa. Lopullinen määränpää voi olla sairaala vaikka Lähi-idässä, Venäjällä tai Afrikassa. Mikä työssäsi on hyvää? Työkaverit. Heidän takia tänne haluaa tulla, kun on kiva ilmapiiri. Mikä on huonoa? Tuotantolinjalla tehdään istumatyötä ja paljon toistoja. Tämä on ergonomisesti kuormittavaa. Minulla on olkapään kanssa ollut ongelmia, ilmeisesti juuri toistoliikkeiden takia. Niska- ja hartiavaivojakin on monella. Koetan pitää itseäni kunnossa, ja jonkin aikaa tein kevennettyä työtä. Mitä haluaisit työssäsi kehittää? Tiedonkulku voisi meillä olla sujuvampaa. Arvostetaanko työtäsi? Varmasti. Joka päivä meidän laitteitamme käytetään sairaaloissa, niillä hoidetaan ihmisiä ja pelastetaan henkiä. Täällä tehdään elintärkeää työtä. Mitä odotat tulevaisuudelta? Iloa ja terveyttä. Rohkeutta toteuttaa omia unelmia. Haaveilen, että jossain vaiheessa aloittaisin opiskelut, lisäksi haluan päästä matkustamaan miehen ja lasten kanssa. AHJ1409_1-23.indd 9 17.6.2014 9:21:02
TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVITUS ERIC LERAILLEZ KUVAT JYRKI LUUKKONEN 10 9 26.06.2014 Yhdessä AHJ1409_1-23.indd 10 17.6.2014 9:21:11
9 11 ä 26.06.2014 Työterveyshuolto toimii parhaiten, kun se tekee yhteistyötä. Työntekijöiden, työnantajan ja työterveyshuollon on istuttava yhteiseen pöytään neuvoa pitämään. Työterveyden asiantuntijoiden on opittava tuntemaan työpaikka kunnolla. Silloin kaikki tietävät, mistä puhutaan. AHJ1409_1-23.indd 11 17.6.2014 9:21:20
12 9 26.06.2014 Tamperelaisen Katsa Oy:n verstaalla käy usein vierailijoita työterveyshuollosta. Sen lääkäri, hoitaja ja työfysioterapeutti ovat tuttuja vierailijoita. Siksi nämä terveyden ammattilaiset osaavat puhua samaa käytännön kieltä kuin työntekijät ja työnantaja. ERGONOMIA Särötarkastaja Outi Aholaisen työhön kuuluu hammaspyörien pesu ja tarkastaminen. Hän kertoo terveydenhoitajan ja työfysioterapeutin tarkastaneen hänenkin työpisteensä. Aholaisen pituutta on kasvatettu jakkaralla ja tuotu näin helpotusta tarkastamiseen. Työ pesukoneella vaatii vielä petraamista. ”Nosturin paikkaa pitäisi korjata, nokka tulee liian nopeasti vastaan. Kun hammaspyörä on iso, tahtoo tulla melkein syliin, jollei sitä K atsa Oy:n neuvotteluhuoneessa hörähtää nauruun kolme rennon oloista miestä. – Ei ole meillä asetuksia tai EU-direktiivejä yhteistyöhön tarvittu. Me olemme tehneet sitä jo muutenkin vuosikausia. Naljaillaan, naureskellaan ja jutellaan. Vierintäjyrsijä, työsuojeluvaltuutettu Simo Lah tinen, viimeistelijä, pääluottamusmies Kari Mäkipää ja tuotanto- ja henkilöstöpäällikkö Juha Suni keskustelevat Katsa Oy:n neuvotteluhuoneessa työterveyshuollosta. Tamperelaisyritys valmistaa voimansiirtokomponentteja, hammaspyöriä ja vaihteistoja. – Työterveyshuolto osallistuu kaksi kertaa vuodessa työsuojelutoimikunnan kokouksiin. Paikalla on Katsasta vastaava oma lääkäri ja oma työterveyshoitaja, joskus myös työfysioterapeutti tai harjoitteleva hoitaja. Käydään läpi sairauspoissaolot ja jos on ilmaantunut jotain erikoista, siitä keskustellaan tietysti myös. Näin selvittää työsuojelutoimikunnassa puhetta johtava Suni. Työterveyshuoltopalvelut ostetaan Tampereen Juha Suni Työterveys ry:ltä. Suni kertoo, että Katsa on liittynyt jo alkuvaiheessa tähän yritysten perustamaan työterveysasemaan. Lahtinen ja Mäkipää toteavat, että työterveyshuolto on tiiviisti ja jatkuvasti mukana työpisteiden terveysvaarojen selvittämisessä ja ergonomian kehittämisessä. Työ on käytännönläheistä: verstaalla käy niin lääkäri, hoitaja kuin työfysioterapeuttikin. – Aina tulee uusia koneita, ja työpisteitä uusitaan. Nyt on ollut vähän yli vuoden menossa sellainen projekti, että yhtenä päivänä kuukaudessa laitetaan 3–4 tuntia tehtaalla kiertämiseen ja käydään jokunen työpiste läpi. Työ- Simo Lahtinen terveyden väki tekee omat muistiinpanonsa ja työsuojelutoimikunnan yhteenvetokokouksissa käydään muistiinpanot läpi, täsmentää Lahtinen työpaikan käytäntöjä. – Eipä tule mieleen, että työterveyshuollon ehdotuksia ei olisi otettu huomioon, Lahtinen toteaa. – Työpisteiden kartoitus on aloitettu kriittisimmistä pisteistä, Suni toteaa. Sellainen on esimerkiksi karkaisimo. Siellä liikutellaan raskaita ja isoja kappaleita, on kaasuputkia ja avotulta. Työsuojelu ja työterveyshuolto ovat työpaikan olojen parantamisessa sellaisia osasia, että niitä on usein mahdotonta erottaa toisistaan. – Tämän yhtiön päättäjät todellakin ottavat työsuojelunäkökulman huomioon. Sillä on painoarvoa investoinneissa, Lahtinen vakuuttaa. oikein työnnä paikallensa.” AHJ1409_1-23.indd 12 17.6.2014 9:21:24
SAK:N ASIANTUNTIJALÄÄKÄRI KARI HARING ”Ei poliisi eikä puolustusasianajaja” Työterveyshuollon on oltava riippumaton. Se ei voi olla työnantajan poliisi eikä työntekijän puolustusasianajaja. Sen on annettava asian tuntija-apua ja korjausehdotuksia, sattuivatpa ne kirpeästi sitten työnantajaan tai työntekijään. Nämä ovat Kari Haringin ydinmietelmiä hyvästä työterveyshuollosta. – Työterveyshuoltopalvelujen laadussa on huomattavaa vaihtelua, ja pahimmillaan työpaikkaselvitykset ja lakisääteiset terveys tarkastukset ovat tekemättä. Työoloja ei tunneta. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TYÖSUOJELUOSASTON YLILÄÄKÄRI RIITTA SAUNI ”Työ sairastuttaa yhä” Suomessa sairastutaan työstä edelleen. Tulee meluvammoja ja ihottumia, yhä on myös asbestisairauksia. Vaikka Suomessa kuvitellaan, että ollaan työsuojelussa huipulla, turvavaati mukset voivat jopa kaksinkertaistua, jos firmalle tulee iso, ulkomaalainen omistaja. Näin Suomen tyrkkää kuvitteelliselta kärki sijaltansa Riitta Sauni. Ministeriöön viime vuoden lopulla siirtynyt Sauni teki aiemmin pitkään ja monipuolisesti töitä Työterveys laitoksella. Metalliliitto tuntee hänet tutkijana, joka oli paljastamassa tärinän aiheuttamien terveys vaivojen yleisyyden metallialalla. Tärinä onkin hyvä esimerkki siitä, miten suuret, kyselyyn perustuvat tutkimukset eivät välttämättä kerro totuutta. Työ ja terveys Suomessa -tutkimuksessa metallialalla todella harva ilmoitti, että tärinä aiheuttaisi ongelmia. Mutta Työterveyslaitoksen metalli- ja rakennusalan työsuojeluvaltuutetuille ja -päälliköille kohdis tetussa kyselyssä havaittiin, että neljäsosassa metallialan työpaikoista käytetään ongelmalli sen paljon täriseviä työkaluja. Sauni luettelee: – Paineilmalla toimivat käsityökalut, hiomalaitteet, ruuvinvääntäjät ja porakoneet. AHJ1409_1-23.indd 13 Työterveyshuolto ei voi toimia onnistu neesti, jos se ei tunne olosuhteita eikä näy työpaikalla. Tilanne vaihtelee alueittain, mutta jopa kolmasosalla työpaikoista on puutteita työterveyshuollon järjestämisessä. Vuokra- ja pätkätyöläisten tilanteeseen toisi Haringin mielestä parannuksen se, että yritykset ottaisivat mallia joidenkin isojen firmojen noudattamasta linjasta. – Vuokrafirmalla tai alihankintayrityksellä ei ole työpaikalle mitään asiaa, jos eläkemaksut tai muut velvoitteet ovat hoitamatta. Peräänkuu lutan vastuullisuutta kaikilta firmoilta, myös työ terveyshuollon on oltava kunnossa ennen kuin vuokrafirma tai alihankkija päästetään työmaalle. Työterveyshuollon pitäisi nyt aiempaa enem män keskittyä työkyvyn edistämiseen ja työssä jatkamisen tukemiseen. Kun resurssit eivät kasva, se merkitsee vääjäämättä sairaan hoidosta tinkimistä. – On positiivinen asia, että työpaikka selvityksiin käytetty aika on selkeästi lisään tynyt. Mutta sen ei pidä olla pelkkää tunti laskutusta. Työterveyshuollon on uskallettava antaa neuvoa ja ohjausta ja tehdä realistisia ehdotuksia. Myös Haring kuuluttaa yhteistyön tärkeyttä. – Jos työterveyshuollolla ei ole kaveria työpaikalla, ei tuloksia tule. Ja toisaalta, jos työpaikka haluaa aidosti parantaa työoloja ja työntekijöidensä terveyttä, sillä pitää olla kaverina hyvä työterveyshuolto. Haring ottaa esimerkiksi tehtaan, jossa on tehty mittaukset ja havaittu haitallinen määrä melua. Työterveyshuolto antaa ohjeet, että melutasoa on vähennettävä, kuulonsuojaimia käytettävä ja kuulokäyriä seurattava. Työn antaja ei saa ulkoistaa vastuuta työolojen kuntoon saattamisesta työterveyshuollolle, Haring sanoo. Autoalalla liimalasileikkuri on yksi pahimmista. Metallialalta on ylipäänsä vaikea löytää täysin altistumattomia työntekijöitä, Sauni kuittaa väitteet siitä, että metsurintyön vähentymisen jälkeen tärinä ei olisi Suomessa ongelma. Etenkin levyseppä-hitsaajan, peltisepän ja hiojan ammattinimikkeellä työskentelevät oirehtivat tärinästä: käsien valkosormisuutta, kipuilua, puutumista, pistelyä, kylmänarkuutta ja jopa pysyviä hermostovaurioita. Mutta miksi työterveyshuolto on lipunut vinoon, ennaltaehkäisystä kohti sairaanhoitoa? – On ollut sekä työntöä että vetoa. Kun kun nallinen terveydenhoito on huonosti resursoitu, työnnetään sairastuneita työterveyshuoltoon. – Ja on vetoa. Yksityiset terveysasemat toimivat bisneslogiikan mukaan. Kun lääkäri vastaanotot eivät ole mitään kultakaivoksia, potilaille määrätään herkemmin laboratorioja röntgentutkimuksia. Kelan korvaustilastot osoittavat, että lääkärikeskukset ovat aivan omassa luokassaan. Sauni viittaa tällä siihen, että lääkärikeskus ten työterveyshuollon laskutuksissa sairaan hoitoa on kaikkein eniten, kunnallisissa ja työnantajien omistamissa työterveyshuolloissa kaikkein vähiten. Kela maksaa työnantajille 50 prosentin korvauksen sairaanhoidosta ja 60 prosentin korvauksen ennaltaehkäisevästä toiminnasta kuten työpaikkaselvityksistä. Sairaanhoito on kyllä Saunin mielestä tarpeellinen osa työterveyshuoltoa etenkin työkykyasioissa. Mutta hänestä ”melko pieni labrarepertuaari” riittää. Eikä erikoislääkäreitä ”joka lähtöön tarvita”. Sen sijaan työfysioterapeutin ja -psykologin palvelukset tuottavat hyvää tulosta. Sauni vaatii laadukkaalta työterveyshuollolta työpaikan aitoa tuntemusta, kunnon parannusehdotuksia ja seurantaa. – Työpaikalla käyminen pyörähtämässä tai johdon kanssa kahvittelemassa ei riitä. Hyvän työpaikkaselvityksen jälkeen pitää tehdä konkreettisia parannusehdotuksia ja niiden toteuttamista on myös aktiivisesti seurattava. Suomessa vauraimpien ja vähävaraisim pien terveyserot kasvavat kansainvälisesti kin dramaattista vauhtia. Esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia riski jäädä työ kyvyttömyyseläkkeelle on työntekijämiehillä kuusinkertainen ja verenkiertosairauksien takia kolminkertainen verrattuna ylempiin toimihenkilömiehiin. – Saarnaavan terveysvalistuksen aika on ohi. Kyllä työpaikan terveysasiat on saatava kuntoon, eikä pidä syyllistää yksilöitä. Jos melu, pöly ja käryt eivät ole hallinnassa, niin on turha panostaa kolesterolimittauksiin tai lanseerata terveydenedistämisohjelmia. Muistan tutkimusten osoittavan, että työpaikan terveellisyyden kuntoon laitto vaikuttaa myös vapaa-ajan terveystottumuksiin. 9 13 26.06.2014 17.6.2014 14:27:27
14 9 26.06.2014 ALTISTUMISEN VÄLTTÄMINEN Pakkaaja Tommi Burke kertoo, että pöytien työskentelykorkeutta pystyy helposti säätämään. Imuseinät imevät suojaöljyn höyryjä, kun pakattavia kappaleita sumutetaan suihkepulloilla. Ja nyt on myös amme, johon kappaleet voidaan kastaa. Tulee vähemmän höyryä kuin sumutettaessa. Työntekijät ovat voineet huhtikuun alusta tehdä intranetissä aloitteita mistä asiasta tahansa samoin kuin läheltä piti -ilmoituksia. Aloitekampanjan vauhdittamiseksi on jo arvottu kannustuspalkintokin, maastopolkupyörä. PARANNUSTA JOKA LÄHTÖÖN Mitä kaikkea Katsa Oy:ssä on työterveyshuollon kanssa sitten saatu aikaiseksi? Luettelo on pitkä. ??Kemikaalikartoituksen jälkeen kemikaalien valikoimaa on saatu kutistettua pienemmäksi. Kaikki nurkkiin pyörimään jääneet purnukat on siivottu pois. Liuottimien käyttö on rajattu lähelle nollaa. Lähes kaikki pesualtaat, joissa pestään työkaluja tai valmiita tuotteita, ovat nyt poissa ja puhdistus tapahtuu pesukoneissa luukkujen takana. Imuseinät vetävät höyryjä, joita syntyy, kun valmiisiin kappaleisiin suihkutetaan ruosteenestoaineita. Kaikki tämä vähentää altistuksia. ??On saatu saksipöytiä, jotka nousevat sopivalle työskentelykorkeudelle. Ennen kasailtiin kuljetuslavoja ”työpöydiksi”. Työntekijöille on annettu koulutusta siitä, miten taakkoja pitää nostaa oikeaoppisesti. Säästytään selkävaivoilta ja ehkäistään tuki-ja liikuntaelinten eli TULE-sairauksia. ??Hammashiomakoneita on upotettu lattiaan, jotta koneella työskentelevän ei tarvitse ravata rappusia ylös ja alas. Työpisteissä on tarpeen mukaan nostoliinoja ja apulaitteita. ??Koneita on koteloitu melun alentamiseksi, ja tarvittavissa paikoissa on kuulosuojainpaikka. ”Itse en ole vielä tehnyt aloitteita. Mutta tekisin ihan varmasti, jos jotain juolahtaisi mieleen.” AHJ1409_1-23.indd 14 17.6.2014 9:21:31
ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK:N ASIANTUNTIJALÄÄKÄRI JAN SCHUGK ”Sattumasta suunnitelmallisuuteen” Sattumanvaraisen työterveyshuollon aika on ohi. Lääkäri ei voi enää istua huoneessaan ja katsoa, kuka sieltä tänään tuleekaan minua tervehtimään. Jan Schugk lainaa tämän sitaatin kokeneelta työterveyslääkäriltä. – Terveet työntekijät ovat entistä terveempiä, sairaat yhtä sairaita kuin ennenkin. Tämä heijas telee koko yhteiskunnan polarisoitumista eli eriarvoistumista. Työterveyshuolto ei ole pääs syt kiinni tähän. Työterveyshuollon panokset [sairaanhoitoon] ovat lisääntyneet, mutta vastaavaa vaikuttavuutta ei ole syntynyt, koska sairaimpien tila ei ole muuttunut. Sairaanhoito on helpompaa kuin ennaltaehkäisy. Sairaanhoi dossa kiitosta tulee heti. Ennalta ehkäisevässä työssä kiitos tulee ehkä viiden vuoden päästä. Schugk vaatii työterveyshuollon ”omista juuden” siirtämistä työpaikalle. – Silloin alkaa tapahtua kun työpaikalla toimitaan kokonaisvaltaisesti työturvallisuuden, työhyvinvoinnin ja terveyden puolesta. – Itse työ, sen mielekkyys ja johtaminen ovat hyvin tärkeitä. Esimerkiksi Atrialla saatiin sairauspoissaolot putoamaan 10 prosentista kuuteen prosenttiin näillä keinoin. Schugk peräänkuuluttaa aitoa Varpua tai Vartua, eli varhaisen puuttumisen tai tuen merkitystä. – Sairauspoissaolojen tavoitteellinen vähen täminen ei tarkoita jonkin uuden hankkeen lanseeramista. Se tarkoittaa sitä, että katsotaan, johtuuko sairastelu työsuojelun puutteista. Jos johtuu, se laitetaan kuntoon. ??Varhaisen tukemisen malli on yhdessä sovittu ja esimiehiä on koulutettu sen käyttöön. Selittämättömien maanantaipoissaolojen kasaantuminen johtaa keskusteluun ja tarvittaessa vaikka hoitoonohjaukseen työterveyshuollon kautta. Varhainen tuki voi tarkoittaa myös työnantajan tarjoamaa joustoa työajoissa kun perhetilanne niin vaatii – jos vain on mahdollista. ??Eri työntekijäryhmiä ei kohdella epätasaarvoisesti. Myös tuotannon työntekijät saavat itse ilmoittaa lyhyet sairauspoissaolonsa, ja niiden määrä on laskenut. AHJ1409_1-23.indd 15 – Jos se johtuu elämäntavoista ja liikkumat tomuudesta, otetaan aito Varpu käyttöön. Liikuntaseteleihin ja muihin kannusteisiin tart tuvat nimittäin yleensä ne, jotka jo muutenkin huolehtivat itsestään. Varpu voi olla yksittäiselle esimiehelle ainakin aluksi todella vaikeaa. Ihmisellä on taipumus väistellä, jos puhutaan päihteistä tai muusta vastaavasta ongelmasta. Mutta esimiehen on kohdattava se väistely ja suuttumus. Sitten laaditaan yhdessä suunnitelma ongelman voittamiseksi, asetetaan tavoitteet ja aikataulut ja toteutetaan se. Työpaikan työterveyshuollon yhteistyöhön Schugk kelpuuttaa työntekijäpuolelta työsuo jeluvaltuutetun, mutta ei luottamusmiestä, jos hän ei ole samalla myös valtuutettu. – Työsuojelu ei ole edunvalvonnan jatke. Nämä asiat on maltettava pitää erillään. Jos työntekijäpuoli kytkee nämä vahvasti yhteen, sillä varmistaa sen, ettei työnantajaa saa mukaan. Schugk on myös sitä mieltä, että työehto sopimukseen on vaikea saada työntekijöille oikeutta ilmoittaa itse lyhyistä sairauspoissa oloista. Hänen mielestään epäluottamukseen on aihetta, koska esimerkiksi ylemmillä toimihenkilöillä sairauspoissaoloprosentti on keskimäärin 1–2 ja työntekijöillä 6. Schugkin mukaan eroa eivät selitä sairaudet, vaan monet muut tekijät. Schugk itse pitää hyvänä sellaista mallia, jossa sairauden takia poissaolevalla olisi aina omavastuu niin, että poissaolon ajalta makset taisiin esimerkiksi 80 prosenttia palkasta. Hän siteeraa myös erästä vakuutuslaitoksen edustajaa, joka väitti, että on paljon enemmän ihmisiä, joita kiinnostaa oikeus työkyvyttö myyteen, kuin niitä, joita kiinnostaa oikeus työkykyyn ja kuntoutukseen. – Työkyvyttömyys on Suomessa aika hyvin kompensoitu. Nämä kaikki ja vielä muutakin on tehtaalla tehty. Aina ei kuitenkaan ehditä asioita ennakoida tai ei vain löydy keinoja, joilla vaivat estyisivät. – Viilaamosta me tiedämme, että se on raskas työpiste. Rälläkän eli katkaisulaitteen näköisellä paineilmatyökalulla tehdään hammaspyöriin isoa viistettä. Se on raskasta hartioille ja ranteille. Ihan nuorillekin on tullut olkapäävaivoja, vaikka vieritysryhmästä käy vuorotellen miehiä siinä työpisteellä, Suni toteaa. 9 15 26.06.2014 Schugk ei suostu uskomaan, että erilaiset työskentelyolot selittäisivät eri työntekijä ryhmien erot sairastelussa. Schugk on kyllä tietoinen siitä, että esimer kiksi HTP-arvot ovat vain sopimuskysymyksiä. HTP tarkoittaa haitalliseksi tunnettua pitoisuutta, ja arvoilla säädellään työpaikan ilmassa leijai levien terveydelle haitallisten aineiden laillisia enimmäispitoisuuksia. – Silloin kun toimin käytännön lääkärinä, luulin, että HTP-arvot perustuvat puhtaasti tieteeseen. Minulle on ollut yllätys, että ne ovatkin osin valistuneita arvauksia ja sopimus kysymyksiä, eivät pelkkää tiedettä. Schugk on myös sitä mieltä, että ”kohtuut toman kalliita” työsuojelutoimenpiteitä ei pidä Suomessa tehdä. Hän haluaa verrata työstä sairastumista liikenneturvallisuuteen. Hänen mukaansa liikennekuolemat saataisiin kyllä loppumaan, jos Suomessa saisi ajaa vain 40 kilometrin tuntivauhdilla. Mutta silloin Suomi häviäisi kilpailijoilleen kustannuksissa. – Puhutaan esimerkiksi syövästä. Sanotaan vaikka, että 100 000:sta neljä menehtyy. Pitäisikö sen olla nolla, neljä vai kymmenen? Nämä ovat sopimusasioita. Jos me pyritään nollaan, kysymme, paljonko se maksaa? Jos yhden ammattisyövän torjuminen maksaa 10 miljoonaa, alkaa yhden elinvuoden hinta olla liian kallis. – Kyse on kustannuskilpailusta ja siitä, tehdäänkö työ Suomessa vai ei. Jos tavoitteena on absoluuttinen turvallisuus, Suomi suojaa itsensä työltä. Jos yhden hen gen pelastaminen maksaa monta miljoonaa per pelastettu, on kysyttävä, mihin meillä on varaa? Onko työntekijällä työtä ollenkaan, vai tekeekö hän sen työn tietäen, että siinä työssä on pieni riski? Työterveyshuollon on kerrottava työntekijälle, millaisia riskejä hänen työhönsä liittyy. Työntekijät saavat Katsalla itse tehdä parannusehdotuksia työpisteisiinsä. Työntekijä tietää parhaiten, mikä missäkin työssä rasittaa. Ja kun ehdotukset toteutetaan, uudet työtavat tai muut parannukset tulevat varmemmin käyttöön. 17.6.2014 9:21:35
16 9 26.06.2014 TERVEYSTALO-KONSERNIN PALVELUJOHTAJA LASSE PARVINEN ”Data parantaa” Hoidon onnistumisesta hyötyy ennen kaikkea potilas, mutta tietysti myös kustannusten säästyessä kaikki maksajat. Lasse Parvinen oli aloittamassa työkykyjohta misen Benchmark-tutkimusta ollessaan vielä Hoffmanco International Oy:n palveluksessa. Tutkimuksella on monia yhteistyökumppaneita mukaan lukien SAK ja Työterveyslaitos. Tutkimus jatkuu edelleen ja siinä selvitetään muun muassa sitä, miten työterveyshuoltoon laitettu raha poikii työhyvinvointia. Vai poikiiko? Tutkimus etsii myös parhaimpia keinoja sairas telun ja työkyvyttömyyden vähentämiseksi ja samalla rahan säästämiseksi. Työhyvinvoinnin mittayksiköksi on nostet tu niin sanotun tekemättömän työn kustan nukset. Niillä tarkoitetaan työterveyshuollon, sairauspoissaolojen, tapaturmavakuutuksen ja työkyvyttömyyden yritykselle aiheuttamia kustannuksia. Ne vaihtelevat rajusti yrityksen toimialasta riippumatta. Vähimmillään yritys METALLILIITON TYÖYMPÄRISTÖ ASIANTUNTIJA MARJUT LUMIJÄRVI ”Asiantuntijoita kannattaa hyödyntää” Työterveyshuolto on osa työsuojelutoimintaa. Se ei ole työnantajan eikä työntekijän vihollinen, vaan asiantuntijakumppani, jota kannattaa hyödyntää. Näin kuvaa oman laatukäsityksensä Marjut Lumijärvi. Hänellä on selkeä käsitys siitä, miksi Suomes sa työntekijöiden ja toimihenkilöiden sairasta vuudessa on selkeä ero työntekijöiden tappioksi. – Työolot ja luottamus, ne ovat ne kaksi tärkeintä. Onhan hallin ilma ihan eri kuin toimistossa. Ja toiseen porukkaan luotetaan, toiseen ei, Lumijärvi kuvaa. Johdon osoittama luottamusvaje ilmenee esimerkiksi siinä, että toimihenkilöt saavat ilmoittaa lyhyet sairauspoissaolonsa itse, työn tekijät eivät. Tilanne on kuitenkin muuttumassa, kun niissä yrityksissä, joissa käytäntö on muutettu oikeudenmukaisen tasavertaiseksi, työntekijöiden poissaolot ovat vähentyneet. Lumijärvi muistuttaa, että luottamus ja psykososiaalinen tuki vaikuttavat todella paljon ihmisen hyvinvointiin, sairauden kokemuksiin ja poissaoloihin. AHJ1409_1-23.indd 16 maksoi niistä vuonna 2011 henkilötyövuotta kohden 831 euroa, enimmillään 4 238 euroa. – Minusta maailma marssii euroissa. Kun oikeasti näytetään, paljonko yksi työkyvyttömyys eläke maksaa viimeiselle työnantajalle, ovat esimerkiksi työeläkeyhtiöt alkaneet olla sitä mieltä, että tästä on jotain hyötyä. Parvinen uskoo tiedon louhintaan ja tiedolla johtamiseen. Ne paljastavat hänestä, missä tie tyn yrityksen yksikössä on työkyvyttömyyttä enteileviä poissaoloja, missä yksikössä on TULE-sairauksia, missä samasta sairaudesta jäädään sairauslomille ja missä ei. Parvinen ei usko pelkästään työhyvinvoin tikyselyihin työkyvyn johtamisen kokonais hallinnan välineenä, koska kaikkein huonoim min voivat eivät niihin yleensä vastaa. Kyselyillä saadaan selville miten ihmiset ajattelevat, mutta työkykytoiminnan johtamisen tueksi tosi data on hänestä mielipidettä ylivoimai sempi ja tuloksekkaampi. – En minäkään ole sitä mieltä, että työ terveyslääkäreiden tietoja avataan ympäri ämpäri kaikille. Tietosuojalainsäädännön määräykset on täytettävä. Mutta niiden, jotka ovat asianosaisia, kuuluu saada tiedot. Sairauspoissaolojen tilastoiden oikeanlainen organisointi avaa tiedon käytettäväksi. Sitä kautta voidaan ennalta ehkäistä sairastavuutta. Hän toteaa, että esimerkiksi yhden yhtiön yhdessä tehtaassa oli paljon TULE-sairauksia, toisessa tehtaassa taas ei. Runsaan sairastelun syyksi paljastuivat väärät työasennot, kun töitä jouduttiin tekemään vanhanaikaisilla koneilla. Ratkaisuna oli siis koneiden modernisointi. Parvinen uskoo oikeudenmukaiseen, demokraattiseen johtamiseen. – Vaikuttaako pärstäkerroin vai ei? Varhaisen puuttumisen ohjelma on yhdessä sovittava, ja rajojen on oltava todellakin samat kaikille. Ylipäänsä yritysjohdon toimilla on selkeä vaikutus siihen, miten paljon kyseisessä yrityksessä sairastellaan. Esimerkiksi Atriassa sairauspoissaolot putosivat rajusti, kun siellä oli otettu käyttöön kehityskeskustelut myös työntekijöille. Sekin liittyy oikeudenmukaiseen johtamiseen. Tutkimuksissa oikeudenmukai suudella on osoitettu olevan valtava vaikutus työssä jaksamiseen. Ja esimerkiksi selän ongelmissa työyhteisön henkinen tuki on todettu ratkaisevan tärkeäksi sen suhteen, käykö selkäsairas töissä vai ei. Työnantajien todellisuusnäkymät ovat huolestuttavan erilaiset kuin työntekijöiden ammattitaudeissa ja työtapaturmissa liittojen työsuojelukyselyissä. Päälliköt kiinnittävät huomiota seurauksiin, eivät syihin. – Työsuojelupäälliköt pitivät ammattitaute ja ja työtapaturmia suurempina ongelmina kuin työntekijöiden tai toimihenkilöiden valtuutetut. Muuten joka kohdassa valtuutetut näkivät ongelmat suurempina kuin päälliköt, tässä siis toisin päin, Lumijärvi huomauttaa. Asetus hyvästä työterveyshuollosta on juuri muuttunut. Lumijärvi iloitsee, että asetus määrää nyt yksiselitteisesti, että työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa on tehtävä yhteistyötä. Myös riskinarviointia on hyödyn nettävä työterveyshuollon suunnitelmien laatimisessa. Yhteisellä työpaikalla työnanta jan on annettava toiselle työnantajalle tiedot työntekijöiden riskien vähentämiseksi. Hienoa on Lumijärvestä sekin, että työterveyshuollot voivat palkata sosiaalialan asiantuntijoita, ja että heidänkin palkastaan tulee korvaukset. Yrityksissä yhteistyötä tekeviin kelpaa Lumijärvelle mainiosti myös luottamusmies työsuojeluvaltuutetun ohella. – Onhan työnantajallakin usein useampi henkilö neuvotteluissa mukana. Miksi työn tekijöillä ei saisi olla? Lumijärvi tyrmää ajatukset siitä, että tarvit taisiin joitain tiettyjä tietokoneohjelmia, jotta yrityksissä pystyttäisiin tekemään ennalta ehkäisevää työtä sairastelun vähentämiseksi. – Tiedolla johtamista voi harjoittaa jo nyt, jos vain halutaan ja uskalletaan. Lumijärvi muistuttaa, että esimerkiksi Työterveyslaitokselta löytyy valtavasti tietoa erilaisten työperäisten sairauksien ja vaivojen syistä ja ennakolta torjumisesta. Lumijärvi nau rahtaa itselleen ja sanoo hokevansa kuin papu kaija taukojumpan ihmeitä tekevästä voimasta. – Taukojumppa on tavattoman edullinen ja tehokas keino estää TULE-sairauksia. Ei tarvita mitään tietokoneohjelmia, vaan työfysioterapeutti katsoo, mitkä ovat siinä työssä hyviä vastaliikkeitä ja sitten tauko jumppa järjestetään. Lumijärvi mietiskelee, mitkä ovat metalli alallakin usein esiintyvien öljysumujen, pölyjen ja höyryjen yhteisvaikutus. Vaikka yksittäisten aineiden mittauksissa oltaisiinkin HTP-rajojen alla, kukaan ei tiedä eikä osaa laskea, mitä niiden yhdistelmä vaikuttaa työntekijään. Hän kavahtaa sitä ajatusta, että työntekijöiden suojeleminen voi olla ”liian kallista”. – Minä en usko, että työolojen järjestelyissä tai aineiden vaihtamisessa vaarattomammiksi oltaisiin optimitilassa. – Työskentelin itse 25 vuotta terveyden huollossa. Siellä en koskaan törmännyt niin moneen syöpään sairastuneeseen kuin nyt täällä Metalliliitossa. 17.6.2014 9:21:37
TYÖVÄLINEISSÄ ISOJA EROJA Katsa Oy:n työsuojeluvaltuutettu Simo Lahtinen hämmästelee sitä, miten suuret erot voi olla eri valmistajien työvälineiden välillä. Työterveyslaitokselta saatiin tärinämittarit, ja hurjat erot paljastuivat näissä mittauksissa. Tärinä arvot ovat ohjanneet uusien työkalujen ostoja. Suni kertoo, että tärinäntorjuntaohjelma on yrityksessä nyt työn alla, ja nimenomaan tärinätaudin ja muiden rasitusvammojen ehkäisemiseksi tehdas on investoinut viilausrobottiin. Robottitoimitusta joudutaan nyt vielä vain odottelemaan, vaikka niin yrityksen oma väki kuin robotin valmistaja ovat tehneet pitkään suunnitteluyhteistyötä. – Tällaisen robotin tekniikka ei ole yksinkertaista eikä toiminnan varmuutta ole helppo taata, Suni selvittää. – On tullut lisää työfysioterapeuttipuolta ja ergonomiaa. Ennen oli vaiva ja sitten mentiin lääkäriin ja siihen vaivaan saatiin hoitoa. Nyt mennään syvemmälle. Ei vain lääkitä, vaan etsitään syitä, pääluottamusmies Kari Mäkipää toteaa. Kari Mäkipää Työterveyshuolto on mukana myös elämäntaparemonteissa. Suurin pudottaja -kisa tiesi jännittäviä punnituksia yhtiön kolmessa toimipisteessä, ja Aslak-kurssit ovat nekin merkinneet joillekin tehtaalaisille pysyvää elämäntapamuutosta. Kampanja tupakoinnista ilmaisine vieroitustuotteineen sai useamman lopettamaan sauhuttelun. a AUTOMAATIO Viilaaja Pekka Hölsö viilaa hammaspyöriä yhdessä tehtaan raskaimmista työpisteistä. Hän kuvaa, että hydraulisesti säädettävä pöytä on vähentänyt kurkottelua ja työkierto rasittumista. Mittausten jälkeen tärisevimpien koneiden yhtäjaksoista käyttöä on rajoitettu. Muiden työntekijöiden tavoin hän odottaa kuitenkin sitä parhainta parannusta. ”Viilausrobotin saaminen mullistaa tämän työn. Se tulee poistamaan melkein 80 prosenttia tästä viilauksesta.” SYVEMMÄLLE, SYIHIN Koko kolmikko on sitä mieltä, että vuosien varrella työterveyshuolto on kehittynyt aina vain parempaan suuntaan; pureudutaan syihin, ei seurauksiin. Suomessa sairastutaan yhä työstä. On tuki- ja liikuntelinten sairauksia toistuvista tai raskaista liikkeistä. On ihottumia ja astmoja kemikaaleista. On kuulovammoja melusta. On sydän- ja verisuonitauteja stressistä. Työterveyshuollon on tunnettava työpaikka kunnolla. Silloin se pystyy osoittamaan työntekijöiden terveyttä vaanivat vaarat. Se pystyy antamaan asiantuntijan ohjeita siitä, miten vaarat vältetään. AHJ1409_1-23.indd 17 17.6.2014 9:21:40
18 TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVA JUHA TANHUA 9 26.06.2014 TOIMIJA PÄÄLUOTTAMUSMIES Tommi Vanhala TYÖPAIKKA SOE Busproduction Finland Oy, Lahti TYÖNTEKIJÖITÄ 150 LUOTTAMUSMIESURA Ammattiosaston toimikunnan jäsen 2009–, työsuojeluvaltuutettu 2010–2012, pääluottamusmies 2011–, SAK:n valtuuston II varajäsen 2011–, 1. varatyösuojeluvaltuutettu 2012–, Metalliliiton valtuuston jäsen 2012–, ammattiosaston taloudenhoitaja 2014– Raunioista on noustu Taannoin 11. päivä syyskuuta sortuivat eräät kaksoistornit. 11. syyskuuta 2013 sortuivat Lahdessa loputkin unelmat turvallisesta työpaikasta. Lahden Autokori Oy meni konkurssiin. Vaan raunioista on noustu. Pääluottamusmies Tommi Vanhala pursuaa tulevaisuudenuskoa uuden omistajan, ruotsalaisen Scanian aikakaudella. Linja-auton koreja valmistavan lahtelaistehtaan työntekijöille konkurssi oli yllätys. Koko viime vuosi oli ollut pelkkää eteenpäin menoa helmikuussa päättyneen yt-maratoonin jälkeen. Työllisyys näytti hyvältä, kertoo raskaan kaluston autosähköasentaja Tommi Vanhala. – Olin justiinsa ruokakaupassa. Kannoin ostoksia autolle, kun talouspäällikkö soitti ja sanoi, että toimitusjohtaja on käskenyt sinut tänne tehtaalle infotilaisuuteen. – Ei meillä ole ollut tapana ollut käskeä sairauslomalaisia tehtaalle. Ajattelin itsekseni, että varmaan on konkurssi tai yrityskauppa. Mitä olin omistajia oppinut yli kymmenen vuoden aikana tuntemaan, niin pidin konkurssia todennäköisempänä. Vanhala soitti jo heti matkalla Metalliliittoon Helsinkiin varoittaen jostain ”vakavasta”, joka koskisi 150 metalliliittolaista. Ja vakavaahan se oli. Kun luottamusmiehet olivat kiivenneet yläkertaan ja valtuutettu kysyi omistajalta, istutaanko vai seistäänkö, vastauksena oli: ”Hautajaisissa saa valita, istuako vai seistä. Toimitusjohtaja on paraikaa jättämässä käräjäoikeuteen konkurssihakemusta.” ”HAASTE INNOSTAA TOIMIMAAN” Vanhala sanoo, että häneltä on luottamusmiehenä vedetty matto alta moneen kertaan. Mutta sitähän tämä mies pitää vain haasteena ja lähtee toimimaan. Konkurssista kertoneen infotilaisuuden jälkeen hän puhui taas uudestaan Metalliliiton Helsingin konttorin kanssa, ja seuraavana päivänä oli tehtaalle komennettu monien konkurssien ”pesänselvittäjänä” karaistunut toimitsija autokorilaisten tueksi koko seuraavaksi kahdeksi viikoksi. AHJ1409_1-23.indd 18 Päivämäärätaikuus ei loppunut yhteen yhdenteentoista päivään. Perjantaina 13. päivä lyötiin kaikille irtisanomislaput kouraan kahden viikon työvelvoitteella. Vanhala oli jo moneen kertaan neuvottelupöydän ääressä istunut ja työntekijöille myönnytyksiä vääntänyt konkari. Autokorissa ei ollut esimerkiksi vuonna 2012 kuin vain kolme viikkoa, etteikö oltaisi käyty yt-neuvotteluja. Autokori oli rakentanut kolmen A:n luottoluokituksensa turvin velkarahalla uuden tehtaan Lahden Jokimaalle. Kun lama tyssäytti tai peruutti tilaukset, alkoivat väen lomautukset ja toisinaan myös irtisanomiset. Vuoden 2012 neuvotteluissa Vanhala tuntee saaneensa kuitenkin määrätietoisella työllä ison voiton, kun irtisanottavien luku laski puoleen eli 35:een. – Meitä on kolme neuvottelijaa, kun minulla ja työsuojeluvaltuutetulla on sama vara. Meillä on kaikilla kolmella vähintäänkin 15 vuoden mittaiset, pitkät työrupeamat tehtaalla. Me tiedämme aikatauluasiat ja kävimme myös työpisteissä ryhmien kanssa keskustelemassa heidän työstään. Pystyimme osoittamaan, että tuo ja tuo homma on vaarassa jäädä hoitamatta. Irtisanottavien määrä pieneni vähä vähältä. KONKURSSISTA UUTEEN NOUSUUN Entiset autokorilaiset ovat monien erilaisten vaiheiden jälkeen olleet toukokuun alusta lähtien Scanian tytäryhtiön, SOE Busproduction Finland Oy:n työntekijöitä. Scanian aika on alkanut enemmän kuin hyvin. Palkkoja tai muita ehtoja ei ole yritetty sortaa kehnommiksi, päinvastoin. Vanhala toteaa, että kaikesta uuden omistajan toiminnasta huokuvat nämä tehtaanjohtaja Gustav Dahmin sanat: – Tyytyväinen työntekijä tulee työnantajalle halvemmaksi kuin tyytymätön. Moni suomalainen firma saisi ottaa oppia Vanhalan sanojen mukaan ”avoimesta ja reilusta” yhteistyön ilmapiiristä, jonka Scania on tehtaalle tuonut. Autokorilaiset saavat pitää tänä kesänä neljän viikon palkallisen kesäloman, vaikka konkurssipesä maksoi heille huhtikuun lopussa kaikki vanhat lomat pois. – Me teemme ne sitten osittain sisään seuraavan viiden vuoden aikana. Työnantaja halusi näin sitouttaa meitä. Ja kyllä se kasvattaa luottamusta toiminnan jatkumiseen. Nyt on tehtaalla ihan toinen meininki myös ergonomian ja työturvallisuuden suhteen. "Tyytyväinen – Työntekijät saatyöntekijä tulee vat tehdä ehdotuksia, ja työnantajalle johto sitten keskustelee, halvemmaksi kuin mitkä toteutetaan ensisijaisesti. Tiimit käyvät tyytymätön." viikoittain läpi paran? nuksia. TIEDON JAKAMINEN – YDINTEHTÄVIÄ Pääluottamusmiehen tärkeimpiin tehtäviin kuuluu Vanhalan mielestä tiedon välitys. – Ja minä sanon aina, että soittakaa, jos ette uskalla porukan edessä kysyä. Työntekijöiltä Vanhala toivoisi ”väärän tiedon levittämättä jättämistä”. – Jos tiedosta ei tiedä, kuka sen on ensimmäisenä kertonut, niin se tieto ei ehkä pidä paikkaansa. Pitää tulla rohkeasti kysymään. Minunkaan ei sitten tarvitse juosta sammuttelemassa näitä tulipaloja. Metalliliiton toimintaa viime syksyn konkurssin aikana Vanhala kiittelee. Apua ja tukea tuli. Tehtaalaiset hitsautuivat paremmin yhteen ja huomasivat, että liittoa tarvitaan. – Oli tämä vähän turhankin raju näpäytys, mutta moni huomasi, että on tuolla maailmalla paljon huonompiakin vaihtoehtoja. On valitettu asioista, jotka ovat olleet muka paremmin muualla. Ja asiat nyt vain ovat niin, että luottamusmies ei voi nostaa kenenkään palkkaa. Politikoinnista ay-liikkeessä Vanhala luopuisi. Liittokokousedustajana Vanhala sanoo pettyneensä. Poliittisen ryhmätoiminnan takia edustajat äänestivät oman ammattiosastonsa yhdessä sovittua ehdotusta vastaan. – Tämä kolautti minua eniten. Siellä oli sali täynnä duunareita, mutta siellä unohdettiin, kenen takia salissa istuttiin. a 17.6.2014 9:21:41
19 ee kuin AHJ1409_1-23.indd 19 17.6.2014 9:21:44
20 TEKSTI MIKKO NIKULA KUVAT JYRKI LUUKKONEN 9 26.06.2014 Rästit ruotuun Jäsenhuoltajien ajankohtaispäivillä Murikka-opistossa setvittiin jäsenmaksurästejä. Aluetoimistojen ja jäsenrekisterin työntekijät päivystivät jäsenyysklinikoilla, joihin jäsenhuoltajat saapuivat ammattiosastonsa rästilistan kanssa. – Salopuu Antero. On näköjään itsemaksavia. Tammikuu on kunnossa, mutta helmi- ja maaliskuussa ei ole maksanut. – Jaa, mikähän mahtaa olla syy? En tiedä, aikaisemmin on kyllä aina maksanut. – No, laita sille kirje. – Lähetetään kirje joo. Sitten seuraava? – Virikäinen Kauko. – Tuo on syntynyt 1951. Sen ikäinen, että on voinut jäädä eläkkeelle. – Katsotaas… no niin, täällä on tosiaan merkintä, että jäänyt eläkkeelle. Eli tämä selvisi sillä. – Hyvä, entäs sitten? – Vadenius Mika-Sakari. Töissä Itä-Oulun Peruspaja Oy:ssä, en tunne tuota yritystä oikein. On tämmöinen nuori kaveri, 1995 syntynyt. – Onkohan tuo kesätöistä liittynyt. Niillä on firmassa työnantajaperintä. Tuo saattaa olla vaikka armeijaan lähtenyt. Rästiläisten ja yritysten nimet on muutettu. A mmattiosaston jäsenhuoltaja Tuure Karku lahti ja jäsenyysneuvoja Tiina Hämäläinen käyvät läpi Oulun autotyöväen ammattiosasto 118:n maksamattomien jäsenten listaa aakkosjärjestyksessä. Eräistä pystyy nopeasti arvaamaan, miksi jäsenmaksut ovat rästissä, toisissa tapauksissa syytä ei löydy ja jäsenelle lähetetään kirje. Tässä istunnossa asiaa auttaa se, että jäsenhuoltajana vuodesta 1995 toimineella, nyt jo kolme vuotta eläkkeellä olleella Karkulahdella on hallussaan työkalu, joka on tehtävässä suureksi avuksi: erinomainen nimi- ja kasvomuisti. – Kun oli lakko ja käytiin selvittelemässä ammattiosaston toimistolla lakkoavustuksia, niin tapasin meidän 700 jäsenestä varmaan noin 500. Pari kertaa muistin ihmisen nimen väärin. Rästilistalaisten joukosta löytyy myös metallimies, joka päätti vaihtaa alaa. – Tämä Veijonen ilmoitti minulle, että hän ei enää maksa liiton jäsenmaksuja, kun hän on nyt poromies. Sanoin, että eipä sitten varmaan kannatakaan maksaa, hymähtää Karkulahti Hämäläiselle. TIETÄMÄTTÖMYYS YLEISTÄ, LAIMINLYÖNTEJÄ VÄHÄN Jari Kärkkäinen ja Ari Hujanen juttelevat viereisessä huoneessa jäsenyysneuvoja Sirpa Närhisalon kanssa samaan tapaan kuin Karkulahti ja Hämäläinen. – Narinen on kai jäänyt työttömäksi, Ristisalmelle lähetetään kuulemiskirje, Rusilaiselle samoin, luettelee Kärkkäinen, Kuopion Metallityöväen ammattiosasto 60:n puheenjohtaja ja jäsenhuoltaja. – Rönkkäsellä on työnantajaperintä… Savon Levysepot Oy… mutta hetkinen, tuo yrityshän on mennyt nutuksi. – Eihän ole. Sehän laajensi juuri toimintaa, tekivät uuden hallinkin, protestoi ammattiosaston taloudenhoitajana toimiva Hujanen. AHJ1409_1-23.indd 20 17.6.2014 9:21:47