AHJO 8/2016 - Lehtiluukku.fi

Liittokokousedustaja Sini Salminen, 22 M E T A L L IL II T T O L A IS E N L E H T I 09.06.2016 ahjo.fi NRO VIROSTA KURIKKAAN JA LIITTOVALTUUSTOON TEOLLISUUSLIITON RAKENTAMISTA JATKETAAN AALTO JA LEHTONEN LIITON JOHTOON FRAMTIDSBESLUT PÅ KONGRESSEN TULEVAISUUDEN PÄÄTÖKSET 8 LIIT TOK OK OU S 22 .–2 5.5 . AHJ1608_1-23.indd 1 1.6.2016 12:32:23
8 09.06.2016 12 Teollisuusliitto sai vihreää valoa 17 Aalto ja Lehtonen liittoa vetämään 18 Työehtoihin tukea luottamusmiehille 20 Järjestämistyön resurssit turvataan 22 Nuoret edustajat innokkaasti mukana 23 Uusi liittovaltuusto ja liittohallitus 26 Työttömyyskassan edustajisto kokoontui myös 29 Kansainväliset vieraat: Muistakaa nuoret 30 Kongressen gav grönt ljus för fortsatt fusionsberedelse 35 Keskeiset linjaukset 2 47 ”Parempi yhteistyö, suurempi voima! Riku AAlto 26 Sini SAlminen, 22 uudenmaan vaalipiiri liittokokouksen nuorin edustaja ”Liiton toimintaa pitäisi tehdä kiinnostavammaksi, jotta saadaan nuoria mukaan esimerkiksi ammattiosaston hallituspaikoille.” 2 2 . l i i t to ko ko u s 35
k A n n e n k u v A JY R k i lu u k k o n e n Päätoimittaja kirsi törmänen-Petman 020 77 41230 040 500 1603 Pl 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020 77 4001 fax 020 77 41240 ahjo.fi Ahjo on Palkansaajalehdet – löntagar tidningarna PAle ry:n jäsen. Graafinen SiHteeri Arja eriksson-vakkari 020 77 41016 040 672 4221 Graafinen Suunnittelija taina ilomäki-virta 020 77 41236 050 492 5690 Verkkotoimittaja kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 tiedotuSSiHteeri mikko nikula 020 77 41235 044 590 7658 tilaukSet Sirpa närhisalo 020 77 41183 tilaushin ta (16 nroa) kotimaahan 26 euroa ulkomaille 32 euroa kauPalliSet ilmoitukSet mikamainos oy 050 528 7782 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi oSoitteenmuutokSet Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta PainoPaikka Forssa Print oy iSSn 0355-922x iSSn 2341-9911 (verkkojulkaisu) aHJo oN MetallityöväeN liitoN JäseNleHti toimituSSiHteeri Asko-matti koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 toimittaja Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 redaktör Johan lund 020 77 41234 040 540 9801 ao-ilmoitukSet Postitse tai sähkö postina Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSn) määrittele mää hyvää journa listista tapaa. lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. 12 09.06.2016 8 Henki Metallityöväen liiton 22. liittokokouksessa oli tulevaisuuteen katsova. Jo ennen kokousta tiedettiin, että yksi tärkeimmistä asioista on päätös liittoyhteistyön jatkamisesta. Nyt jos koskaan yhteis kunnallinen tilanne – poliittisten päättäjien ja työnantajien vyörytys ammattiyhdistysliikettä vastaan – on sellainen, että liitoilla on tärkeiden päätösten tekemisen aika. Suhteessa neljän teollisuusliiton yhdistymiseen suurliitoksi, liittokokouksesta poistui yhtenäinen Metalliliiton aktiivien joukko. Uuden liiton ja entistä voimakkaamman edunvalvontajärjestön puolesta äänestivät lähes kaikki 422 kokousedustajaa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Tietenkään näin suuria päätöksiä ei pidä tehdä jokin yksittäinen poliittinen suhdanne mielessä, vaan kauas tulevaisuu teen katsoen. Ennen kaikkea kannattaa huomata se, että muu maailma ympärillä muuttuu ja siksi ammattiliittojenkin on pystyttävä uudistumaan. Tärkeät päätökset kannattaa tehdä silloin, kun ne vielä ovat omissa käsissä, eikä vasta pakon edessä. Jotta yhteistyöhanke etenee, Metalli liiton oli muutettava omia sääntöjään. Liittokokous päätti, että jatkossa Metallin vaaleissa vaalikelpoisia ja äänioikeutettuja ovat vain työmarkkinoiden käytettävissä olevat jäsenet. Päätös tarkoittaa sitä, että eläkkeellä olevilta nämä oikeudet poistuvat. Tämä periaate on jo käytössä muissa yhteistyöhankkeen teollisuusliitoissa, Teamissa, Paperiliitossa ja Puuliitossa. Ajatus äänioikeuden tai ehdokaskelpoisuuden menettämisestä voi joistakin liiton veteraaneista tuntua pahalta. Ovathan he kovalla työllään tehneet tästä liikkeestä niin merkittävän ja osaavan kuin se on. Päätös ei kuitenkaan tarkoita sitä, että heidän tekemäänsä työtä ei arvosteta tai tarvita myös jatkossa. Eläkkeellä olevilla säilyy edelleen mahdollisuus aktiivisesti osallistua ammattiosastojensa toimintaan ja vaikuttaa sitä kautta liiton päätöksentekoon. Ammattiyhdistysliike on moniarvoinen liike, joka tarvitsee elääkseen kirjon erilaisia ihmisiä. Tarvitsemme eriikäisiä toimijoita, jotta arvokas niin sanottu hiljainen tieto siirtyy sukupolvelta toiselle. 5 liNJaus 7 kasvot 7 talous 8 Mielipide 8 koluMNi 24 tauko 37 työyMpäRistö 38 kaNsaiNväliNeN 41 työttöMyystuRva 46 oivallus 47 tyyli pää k i R J o i t u s Kirsi Törmänen-PeTman Päätoimittaja ”Tarvitsemme eri-ikäisiä, jotta tieto siirtyy sukupolvelta toiselle.” Historiallisia päätöksiä 3 puHeeNaiHe 4 Talvivaaralle armonaikaa vuoden loppuun aMMattilaiNeN 9 Esa Suutari Tietoliikenneasentaja Relacom Finland Oy, Vantaa toiMiJa 10 Kairi Alanko Pääluottamusmies Fortaco Ostrobothnia Oy, Kurikka s i s ä ltö
8 09.06.2016 KAIVOSTOIMINTA Terrafamen kaivoksen työntekijöi den pääluottamusmiehen Jukka Vetolan mukaan tie to hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksestä otettiin kaivoksen työntekijöiden parissa vastaan rauhallisesti. – Sisäinen tiedotus oli sataprosenttisessa kunnossa ja meillä oli heti oikeaa tietoa asiasta. Vetolan mukaan hallituksen päätös antaa Terrafa men kaivokselle kaikki mahdollisuudet onnistumiseen. – Tässä poliittisessa painetilanteessa päätös oli odo tetun kaltainen ja hyvä. Suora sulkeminen oli kuitenkin vaihtoehtona, ja se olisi ollut surkea päätös tässä tilan teessa. Nyt ollaan kuitenkin hyvässä tuotantotilanteessa. Pysähdyksissä olleen kaivoksen ylösajo alkoi viime lokakuussa. Ylösajosta on tehty nyt noin 38 prosenttia, jos mittarina pidetään uuden kasatun malmin määrää. Tulevana syksynä kaivoksen tuotantomäärät alkavat nousta määrätietoisesti. – Tehdasta ajetaan nyt tuotannon ehdoilla, eikä sillä tavoitella pikavoittoja kvartaaleittain, Vetola kertoo. Kaivoksen ylösajoa käynnistettäessä valtio asetti tavoitteeksi, että kaivoksen pitää osoittaa kannatta vuutensa kahden vuoden kuluessa. – Aikaa lyhennettiin nyt kahdesta vuodesta, mutta tällä yritetään. Vetola uskoo, että yksityisen pääoman hankkiminen kaivostoiminnan jatkamiseen tulee vielä onnistumaan. – Seitsemän kuukauden kuluttua tuotantotasot ovat nousseet houkuttelevalle tasolle. Kaivokseen, johon on sijoitettu noin kaksi miljardia, ja jonka jat korahoitustarve on enää pieni, pääsee tuolloin kiinni ”pikkurahalla”, Vetola uskoo. ”Annettiin mahdollisuudet onnistua” Talvivaarana tunnettu Terrafamen valtioomisteinen kaivos sai maan hallitukselta vuoden loppuun asti aikaa hankkia yksityistä lisärahoitusta. Työntekijät haluavat vastoinkäymisistä huolimatta uskoa kaivoksen tulevaisuuteen. LE H TI K U V A / K IM M O R A U A TM A A P U H E E N A I H E 4 @ www Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Ahjo verkossa www.ahjo.fi Terrafame Oy:n (ent. Talvivaaran) Sotkamossa sijaitsevan nikkelija sinkkikaivoksen uusin käänne koettiin toukokuun lopussa, kun maan hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta antoi kaivokselle seitsemän kuukauden armonajan yksityisen pääoman hankkimiseksi kaivostoiminnan jatkamiseen. Samalla elinkeinoministeri Olli Rehn ilmoitti, että hallitus ryhtyy suunnittelemaan kaivoksen alasajoa. NIKKELIN HINTA SANELEE SUUNNAN Terrafamen kaivoksen ongelmien takana kummitte lee jatkuvasti nikkelin maailmanmarkkinahinta, jonka noususta riittävälle tasolle ei ole takeita. Viime vuo den aikana nikkelin hinta Lontoon metallipörssissä laski yli 40 prosenttia, ja samalla alimmalle tasolleen 12 vuoteen. Viime vuoden lopussa nikkelin hinta oli hieman päälle 8 600 dollaria tonnilta. Terrafamen kai vos pystyy kattamaan tuotantokustannukset, jos hinta nousee 11 000 dollariin tonnilta. Vetola ei usko nikkelin hinnan valtavaan nousuun lähivuosina. – Tosin metallien hinnat muuttuvat etupainottei sesti verrattuna talouden kehittymiseen, joten mah dollista hinnan nousu on. Täydessä tuotannossa yk sikkökustannukset ovat meillä hyvin alhaiset, joten pärjäämme myös näillä matalilla hintatasoilla. 15 000 dollarin tonnihinnat olisivat meille ”lottovoitto”. Vetolan mukaan työt kaivoksella jatkuvat normaa listi ja kaikki sujuu suunnitellusti. Kesälomatkin al koivat juuri pyörimään sopivasti, joten myös se antaa lisäenergiaa työntekijöille kesään ja syksyyn. – Myös 75 kesätyöntekijää tuo vaihtelua arkeen. Uskoa tulevaan siis riittää. – Nikkeli ja sinkkimäärät nousevat suunnitellulle tasolle aivan varmasti. Pidemmässä juoksussa vain taloudelliset seikat vaikuttavat meidän bisneksen vahvuuteen. Uskon siis kaivoksen tulevaisuuteen sa taprosenttisesti. JARI HAKALA AHJ1608_1-23.indd 4 1.6.2016 12:32:41
09.06.2016 8 LI N JA U S ”Annettiin mahdollisuudet onnistua” Terrafamen kaivoksen tuotanto nousee vuoden loppuun mennessä sijoittajia houkuttelevalle tasolle, ja yksityisen pääoman hankkiminen tulee onnistumaan, pääluottamusmies Jukka Vetola uskoo. LE H TI K U V A / K IM M O R A U A TM A A Y H T E I S K U N TA · L I I T TO · T YÖ E L Ä M Ä 5 Saksassa lähes 5 prosentin korotukset TURJA LEHTONEN Metalliliiton liittosihteeri Fiskars siirtää tuotantoa Puolaan IRTISANOMISET Fiskars siirtää tuotantoaan Puolan tehtaalle ja irtisanoo 61 henkeä Raase porissa sijaitsevalta Billnäsin tehtaaltaan. Irti sanottavista 47 työskentelee tuotannossa, loput ovat toimihenkilöitä. Fiskars valmistaa Billnäsissä leikkaavia puutarhatyökaluja, saksia, kirveitä ja lumityö kaluja. Billnäsin tehdas työllistää kaikkiaan 286 ihmistä, joista tuotannossa 243. Fiskars siirtää leikkaavien puutarhatyöka lujen valmistuksen Puolan tehtaalle. Siirtopää töstä yhtiön johto perustelee sillä, että tuottei den valmistus saadaan lähelle asiakkaita ja siten yrityksen kilpailukyky säilyy. Tuotannon siirto Puolaan alkaa kesäkuussa ja päättyy ensi vuonna. Puutarhatyökalujen valmis tuksessa työskentelee Billnäsissä noin 50 henkeä. Billnäsin tehtaan pääluottamusmies Jarmo Partanen kuvailee työntekijöiden tunnelmia apeiksi. Toukokuussa päättyneet ytneuvottelut tapahtuivat Partasen mielestä valmiin käsikir joituksen mukaan. – Kun konserni tekee strategisen päätöksen tuotannon keskittämisestä, ei asioita pysty neu votteluissa oikeasti muuttamaan, Partanen sanoo. JARI HAKALA NEUVOTTELUTULOS Saksan suurimmassa osavaltiossa NordrheinWestfalenissa saatiin toukokuussa neuvottelutulos uudeksi metal li ja elektroniikkateollisuuden työehtosopi mukseksi. Saksassa työehtosopimukset teh dään osavaltioittain, mutta teollisuusosavaltio NordrheinWestfalenin sopimus luo kuitenkin pohjan valtakunnalliselle tasolle. Vuoden 2017 loppuun ulottuva 21 kuukauden sopimus nostaa palkkoja kesäkuun alusta 2,8 prosenttia ja ensi vuoden huhtikuun alusta 2 prosenttia. Tämän vuoden huhtikuusta kesäkuuhun palkkoihin lisätään 150 euron erityislisä kuukaudessa. Erityislisän ja ensi vuoden palkkojen kahden prosentin korotuksen osalta sovittiin, että ta loudellisissa vaikeuksissa olevissa yrityksissä niiden siirrosta tai leikkauksista voidaan sopia, mutta vain jos metalliliitto IG Metall sen hyväk syy. Palkankorotusta voi siirtää korkeintaan kolmella kuukaudella. IG Metallin puheenjohtaja Jörg Hofmannin mukaan sopimus jatkaa IG Metallin vakaata palkkapolitiikkaa. – Se vahvistaa yksityistä kulutuskysyntää. Samalla se on yritysten innovaatiokykyä tuke va päätös. Yhdeltäkään yritykseltä ei vaadita liikaa. HEIKKI JOKINEN Valtion kaivos ? ? Talvivaarana tunnetun kaivoksen kaivostoiminnan rahoittamisesta vastaa tällä hetkellä yksin valtio-omisteinen Terrafame Oy. Maan hallitus esitti Terrafame Oy:n omistavalle valtionyhtiö Terrafame Group Oy:lle 144 miljoonan euron lisäpääomaa kaivostoiminnan jatkamiseen ainakin kuluvan vuoden loppuun asti. Asiasta annettiin esitys eduskunnalle tämän vuoden toisen lisätalousarvioesityksen yhteydessä. Terrafamen kaivos työllistää noin 600 henkeä ja urakoitsijoiden kautta vielä 350 muuta ihmistä. Terrafamen kaivoksen tuskaista taivalta hankaloitti aiemmin keväällä tullut Vaasan hallinto-oikeuden päätös, jolla kaivoksen ja puhdistettujen jätevesien purkuputken ympäristöluvat muutettiin määräaikaisiksi. Terrafamen on haettava uusia ympäristölupia ensi vuoden elokuun loppuun mennessä. Nykyisellä luvalla kaivosalueelta saa juoksuttaa vettä vuoden 2018 loppuun. Hallinto-oikeus asetti samalla kaivoksen sulfaattipäästörajan lähellä sijaitsevaan Nuasjärveen purkuputkea pitkin 15 000 tonniin vuodessa. Aiempi aluehallintoviraston asettama päästöraja oli 24 000 tonnia vuodessa. Kaivoksen toiminnalle päästörajan suuruus on tärkeä, koska se on joutunut turvautumaan poikkeusjuoksutuksiin kriittisen vesitilanteen johdosta. Vuotuinen sadanta kaivosalueelle on runsasta ja sinne on varastoitu hyvin suuria vesimassoja. Suurin syy varastoituihin vesimassoihin löytyy kaivoksen entisen toiminnanharjoittajan aikana tapahtuneesta kipsisakka-altaan vuodosta. Terrafame Group Oy:n toimitusjohtaja Matti Hietanen arvioi huhtikuussa, että yksityisen pääoman saaminen kaivostoimintaan on hallintooikeuden ympäristölupapäätöksen johdosta erittäin vaikeaa tai jopa mahdotonta. Metalliliiton 22. liittokokous teki historiallisen päätöksen hyväksyessään neljän teollisuusliiton yhteistyöhankkeen jatkamisen. Päätös hyväksyttiin selkeällä enemmistöllä. Päätös oli tärkeä mielenilmaus siksikin, että myönteistä liittokokouspäätöstä odottivat myös muut hankkeessa mukana olevat liitot ja lisäksi muut yhteistyökumppanimme ammattiyhdistysliikkeessä. Varmasti myös EK Etelärannassa ja työnantajapuoli kokonaisuudessaan seurasivat tarkasti, millaisen päätöksen Metalliliitto tekee. Liiton hallinnolla ja työntekijöillä on nyt vahva mandaatti jatkaa uuden teollisuusliiton valmisteluja, jotka ovat jo hyvää vauhtia käynnissä. Työryhmissä valmisteltavan väliraportin pitäisi olla valmis jo ensi syksynä. Odotukset ovat korkealla, että saamme luotua uuden liiton sellaiseksi kuin aiesopimukseen on kaavailtu. Tarkoitus on, että uusi liitto on enemmän kuin neljä liittoa yhteensä. Eli uuden liiton täytyy tuoda mukanaan entistä vahvempaa edunvalvontaa, järjestötoimintaa ja yhteiskunnallista vaikuttamista. Toisaalta Metalliliiton jäsenille on tärkeää myös se, että jäsenmaksu laskee, kuten on sovittu. Lopullisen päätöksen liittoyhteistyöstä tekee ylimääräinen liittokokous vuoden päästä keväällä. Maan suurimman teollisuusliiton perustamisen ympärillä vallitsee metalliliittolaisten enemmistön mielissä nyt vahva positiivisuuden ilmapiiri. Uskon, että näin on myös keväällä 2017. Vahva mandaatti liittoyhteistyölle AHJ1608_1-23.indd 5 1.6.2016 12:32:41
8 09.06.2016 Rajoituksiin varauduttava nyt! KEMIKAALIT Kolmelletoista syöpää aiheuttavalle kemikaalille on tulossa rajoituksia, kun EU:n direktiivi muuttuu. Muutoksissa määritellään kemikaalien raja-arvot eli enimmäispitoisuudet työpaikan hengitysilmassa. Rajoitukset vaikuttavat laajalti metalliteollisuuteen. Työpaikoilla on jo nyt ryhdyttävä varautumaan asiaan, sillä muutosten pitäisi astua voimaan tämän vuoden lopussa. Kiky vastatuulessa NEUVOTTELUT Metalliliiton ja Teknologiateollisuuden väliset neuvottelut kilpailukykysopimuksen soveltamisesta katkesivat Ahjon mennessä painoon 31.5. Osapuolet eivät päässeet sopimukseen muun muassa työajan pidentämisestä. Metalliliitto tarjosi mallia, jossa työajasta olisi sovittu paikallisesti. Tämä ei käynyt työnantajille. Seuraa kilpailukykysopimukseen liittyvien neuvotteluiden mahdollista etenemistä verkosta www.metalliliitto.fi, www.facebook.com/metalliliitto ja www.twitter.com/metalliliitto. SEURAAVASSA AHJOSSA Miten järjestämistyö onnistuu yhtä aikaa saman konsernin viidellä eri tehtaalla? TI ES IT KÖ ? ? Tulevalla teollisuuden suurliitolla on jäseniä A? 180 000 B? 200 000 C? 230 000 D? 270 000 ? ? Minkä jääkiekkomaajoukkueen paidassa mainostaa sikäläinen Metalliliitto? A? Tanskan B? Saksan C? Ranskan D? Valko-Venäjän ? ? Juba Tuomola piirtää sarjakuvaa A? Viivi ja Wagner B? B. Virtanen C? Fingerpori D? Helmi ja Heikki ? ? T-72 on A? sotilaskivääri B? panssarivaunu C? jalkaväkimiina D? sukellusvene 6 OIKEAT VASTAUKSET SIVULLA 46 8 09.06.2016 Osallistu karaokekarsintoihin Metallin Karaokemestaruuskisa käydään liiton Vapaa-aikaseminaarin yhteydessä lokakuussa. Karsintoja järjestetään mm. retkeilypäivien yhteydessä. SEURAA AMMATTIOSASTOSI TIEDOTUSTA! www.valmu.com ”Rajut yritysrakenteiden muutokset suorastaan edellyttävät liittorakenteiden muutoksia.” Liittokokousedustaja Eero Holsti, Savo-Karjala Tampere-talo 22.5.2016 VALKEAKOSKELLE! Metalliliitto on esillä Työväen Musiikkitapahtuman tapahtumatorilla yhdessä uutta teollisuusliittoa rakentavien liittojen kanssa. Yhteisellä osastolla voi muun muassa kuvauttaa green screen -taustalla itsensä teollisuuden miljööseen. TERVETULOA HELSINGIN MURIKKAAN! Kyllä, luit oikein. Liiton Murikka-opisto on avannut sivutoimipisteen Metallitalon kivijalkaan Helsingin Hakaniemessä. Helsingissä on tarkoitus mm. paikata remontoitavan Tampereen Murikka-opiston koulutustiloja. Toiminta alkoi Palkkaustekniikan kurssilla, jota veti koulutusasiantuntija Timo Lehto. A SK O -M A TT I K O SK E LA IN E N JO H A N N A K O K K O LA AHJ1608_1-23.indd 6 1.6.2016 12:32:46
09.06.2016 8 TA LO U S Iso raha hakee oikeutensa rahalla. H E IK K I L E H T IN E N / U P 7 Toisen osapuolen maaperälle tehtyjen investointien suoja on yksi asia, joka hiertää EU:n ja USA:n kauppasopimusneuvotteluissa. Kahdenja monenvälisiä investointisuojasopimuksia on maiden välillä iso määrä, Suomellakin kymmenittäin. Tavoite on turvata se, että valtiot kohtelevat kummankin osapuolen yrityksiä tasapuolisesti. Jos syrjintää esiintyy, syrjitty voi usein hakea korvauksia syrjintää harjoittaneelta valtiolta kansainvälisessä välimiesmenettelyssä. Siinä hypätään tavallisen oikeudenkäytön ulkopuolelle isojen rahojen pariin sekä korvausten, kulujen että välimiespalkkioiden kohdalla. YK:n kauppaja kehitysjärjestö UNCTAD on kirjannut vajaa 700 välimiesmenettelytapausta, joista 442 on ratkaistu. Niistä 40 prosenttia on päätetty vastaajana olleen valtion eduksi, neljäsosa kanteen nostajan eduksi, neljäsosa on sovittu riitakumppanien kesken ja nelisenkymmentä keskeytetty. Yritykset ovat toisinaan vaatineet valtioilta todella suuria korvaussummia, miljardeja dollareita, ja muutama sellaisia summia on tuomittu maksettavaksikin. Tyypillisimmät korvaussummat ovat vaihdelleet kymmenen ja sadan miljoonan dollarin välillä. Suurimmat korvaukset pyörivät öljybisneksessä. Useimmiten kiistat ovat kuitenkin koskeneet sähkön, kaasun ja veden jakeluja tuotanto-oikeuksia, rahoitusja kännykkäpalveluja, mutta myös kaivostoimintaa. Kumman usein korvaussumma on ollut noin puolet haetusta korvauksesta. Suomen valtiolta ei ole kertaakaan haettu korvauksia, mutta Suomesta niitä on haettu muilta mailta kaksi kertaa. Toinen tapaus on vielä kesken. Toisessa nykyinen OP Pankki haki yhdessä silloisen Sampo Pankin ja yhden saksalaispankin kanssa Virolta 24 miljoonan euron korvauksia. Virolaisyritys oli jättänyt takausvelkansa maksamatta ja Virossa oikeusistuin totesi, että ei sen tarvitse maksaakaan. Välimiehet tuomitsivat Viron maksamaan 12 miljoonaa euroa ja lisäksi miljoonien eurojen korot ja kulut. Ison rahan oikeutta KA SV O T MILLOIN JA MITEN TULIT TALOON? Vuonna 1987 kansainvälisen yksikön sihteeriharjoittelijaksi. Siitä siirryin talouspäällikön sihteeriksi ja 2008 nykyiseen tehtävääni. Voi sanoa, että kuulun kalustoon. MITÄ TYÖHÖSI KUULUU? Juuri nyt liittokokous. Organisoin, suunnittelen ja johdan kokouksen taustalla tehtävää toimistotyötä. Avustan kokousjohtoa, seuraan kokouksen etenemistä ja huolehdin, että paperit pysyvät perässä. MIKÄ ON PARASTA? Pestini on yhteiskunnallinen näköalapaikka, olen oppinut paljon. Työnantajastaankin saa olla ylpeä, sillä teemme työtä oikeiden asioiden puolesta. MITEN VAPAA-AIKASI SUJUU? Liikunnan ja kulttuurin parissa. Seuraan aktiivisesti, mitä on ilmassa ja varailen lippuja konsertteihin ja teatteriesityksiin. PUHEENJOHTAJAN SIHTEERI SILJA NIEMINEN Ketkä tekevät töitä liitossasi? TEOLLISUUS Teollisuuden toimintaedellytyk sien ja kilpailukyvyn vahvistaminen Suomessa tuo ihmisille työtä, toimeentuloa sekä hyvin vointia, linjaa Metalliliiton teollisuuspoliitti nen ohjelma (TePo) Tulevaisuus on tänään. Ohjelma määrittää Metalliliiton teollisuuspo liittiset tavoitteet sekä keinot niiden saavuttami seksi. Edellinen versio julkaistiin vuonna 2011. Uudistaminen kävi tarpeelli seksi työelämän muutosten takia. – Merkittävä muutos on se, että tietyt yh teiskunnalliset tahot ovat ryhtyneet toimiin ayliikettä vastaan, perustelee liiton tutkimus päällikkö Anu-Hanna Anttila. – Halusimme myös tuoda entistä vahvem min ihmisen mukaan linjauksiin. Ohjelman ajattelu lähtee siitä, että taloudessa ja politiikassa on kyse ar vovalinnoista, ja jos unohtaa ihmisen, se on kova linjavalinta. TePo esittelee muun muassa teol lisen ja yhteiskunnallisen kehityksen ”hyvän kehän”, jota tulee tavoitella politiikan keinoin. Kyseessä on norja laisen sosiaalipoliitikon Gunnar Myr dahlin 1960luvulla kehittämä käsite. – Hyvän kehässä ideana on, että kun pidetään heikommista huolta ja tarjotaan koulutusta ja työtä, hyvinvointivaltio toimii. Toimeentulo työllä ja hyvinvointi ehkäisevät syrjäytymistä ja pitävät yllä yhteiskuntarauhaa. Panostukset maksavat itsensä takaisin, selittää Anttila. Teollisuuspolitiikan tavoitteissa ja keinoissa otetaan huomioon sekä kansallinen että kan sainvälinen taso. Kaikkiin asioihin Metalliliitto ja suomalainen päätöskoneisto eivät voi vaikut taa, kuten maailmantalouden suhdanteisiin. Silti kansallisilla päätöksillä on edelleen suuri merki tys, sillä niillä on mahdollista parantaa suomalai sen teollisuuden toimintaedellytyksiä. Keinoina tähän TePo listaa muun muas sa hyvät kouluttautumismahdollisuudet ja riittävän levon työntekijöille. Lisäksi on taat tava kilpailukykyinen toimintaympäristö teollisuusyrityksille. Näin voidaan tukea sekä työllisyyttä että tuottavuuden kasvua. Julkisessa keskustelussa teollisuus ja palvelu elinkeinot nähdään joskus toistensa vihollisina. TePo korostaa molempien tarvitsevan toisiaan. – Jo nyt kilpailussa menestyvät sellaiset yrityk set, jotka tarjoavat teollisen tuotteen ohella siihen kuuluvat palvelut, kuten asennuksen ja huollon. Ylipäätään töiden tietoteknistyminen, digitali saatio ja automatisaatio hälventävät työntekijä ja toimihenkilötöiden rajoja, Anttila sanoo. VAPAAKAUPPAA REILUIN EHDOIN Maailmantalouden yhdentyminen ja vapaakau pan lisääntyminen on Suomen ja suomalaisen teollisuuden etujen mukaista, Teollisuuspoliit tinen ohjelma linjaa. Toisaalta yhdentyminen ei saa tapahtua täysin ilman rajoituk sia tai valvontaa, sillä yksityisten toimijoiden voitonmetsästys voi johtaa katastrofeihin, kuten vuon na 2008 alkanut maailmantalou den rahoituskriisi ja pitkäaikainen taantuma osoittivat. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n perussopimusten noudatta mista tulee edellyttää kaikilta Maa ilman kauppajärjestön WTO:n jä senmailta. Euroopan unionin on myös vaadittava Yhdysvalloilta ILO:n periaatteisiin sitoutumista ehtona vapaakauppasopimus TTIP:lle. – Eettisyys ja ekologisuus täytyy ottaa huo mioon teollisessa toiminnassa. On epäeettistä kohdella työntekijöitä huonosti. Myös ympäris töriskejä tulisi välttää ja niidenkin osalta nou dattaa sopimuksia, Anttila sanoo. Globalisaatio jatkuu, mutta se ei saa tar koittaa, että yritykset kilpailuttavat eri maiden työntekijöitä keskenään siirtämällä tuotantolai toksia sinne, missä työvoimakustannukset ovat pienimmät ja ympäristönormit löyhimmät. TePo korostaa, että vastustaakseen tällaista kehitystä ammattiyhdistysliikkeenkin on oltava mahdolli simman kansainvälinen ja pystyttävä toimimaan yli valtionrajojen. MIKKO NIKULA Ohjelma on sähköisessä muodossa liiton sivuilla: www. metalliliitto.fi/tutkimustoiminta Tulevaisuus on jo täällä Metalliliiton teollisuuspoliittinen ohjelma P U H E E N A I H E A SK O -M A TT I K O SK E LA IN E N JO H A N N A K O K K O LA AHJ1608_1-23.indd 7 1.6.2016 12:32:49
8 09.06.2016 Panamasta vuodetut veronkiertojärjestelyjä koskevat asiakirjat ovat olleet kuluvan kevään kaikkien huulilla. Vaikka tietovuoto koski vain yhtä maata ja asianajotoimistoa, löytyi papereista satoja suomalais asiakkaita. Leikkaustalkoiden keskellä pennejään laskevien kansalaisten mielissä kiehuu, ja poliittinen paine verovälttelyn lopettamiseen on voimakkaampi kuin koskaan aiemmin. Joka puolelta lupaillaan toimenpiteitä ja sääntelyä tukkimaan veroporsaiden mentävät reiät. Aitauksen aukkojen paikkaaminen on saanut lätissä paniikin aikaan. Elinkeinoelämää lähellä olevat tahot ovat julkaisseet viikoittain puheenvuoroja siitä, miten veroparatiisit eivät itseasiassa ole ongelma lainkaan. Veroparatiiseja vähätteleviä tai niiden suitsimiseksi tehtävää toimintaa arvostelevia kirjoituksia on nähty niin Helsingin Sanomien pääkirjoitussivulla kuin EK:n ja oikeiston ajatuspajan Liberan blogissa. Entinen kokoomuksen kansanedustaja Kimmo Sasi päätyi omassa mielipidekirjoituk sessaan rinnastamaan yksittäisten kansalaisten verosuunnittelun veroparatiisitoimintaan. Kaikenlaista sitä kehtaakin esittää. Pisimmälle hölynpölyn levittämisessä meni Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva, joka julkaisi 10sivuisen pamfletin pyrkimyksenä vähätellä verovälttelyn aiheuttamia ongelmia. Oikeus tieteen tohtori Janne Juuselan kirjoittaman julkaisun pääviesti oli, että verokeidas vilppi aiheuttaa Suomelle vain 10 miljoonan euron veromenetykset, ja että verovilppi ei ole valtiontaloudellinen ongelma. Juusela pohjasi arvionsa valtiovarainministeriön oletukseen, jonka mukaan Suomi olisi saanut 10 miljoonan veropotin, jos vero rikollisille olisi annettu syytesuoja näiden kotiuttaessa varojaan veroparatiiseista. Arvio ei kerro mitään verokeitaiden vuosittain aiheuttamista verojen menetyksistä. Myös valtiovarainministeriö tyrmäsi Juuselan tavan käyttää lukua. Suomessa luotettavimman arvion verokeidasvilpin vaikutuk sista teki vuonna 2010 Markku Hirvosen työryhmä. Sen mukaan Suomi menettää vuosittain sijoitustoiminnan verovilppiin vähintään 500–800 miljoonaa euroa. Juuselan väitteet siitä, että ”verovalvonnan silmukka on kiristynyt äärimmilleen” ja ”automaattinen tietojen vaihto tulee täysin globaa liksi vuonna 2017” eivät pidä paikkaansa. Verotietojenvaihto on merkittävä uudistus, mutta sen ulkopuolelle on edelleen jättäytynyt yli sata maata. Nyt tarvitaan kunnianhimoisia toimenpiteitä kaikkien porsaan reikien tukkimiseksi. Keinovalikoimaan tulee sisällyttää muun mu assa kattava julkinen maakohtainen veroraportointi, tietojenvaihdon laajentaminen kaikkiin maihin sekä yhteisen yhdistetyn yritysvero pohjan edistäminen EU:ssa. Verovilpin aiheuttamista ongelmista vallitsee laaja yksimielisyys esimerkiksi EU:ssa, OECD:ssa ja YK:ssa. Yksimielisiä ollaan myös siitä, että ongelmaan tulee ja voidaan puuttua. Ainoat, jotka ei asiaa näe, ovat Suomen elinkeinoelämän äänenkannattajat. Miksiköhän näin? KO LU M N I M I E L I P I D E 8 YTK EI VASTUSTA PAKKOLAKEJA Aina vuodenvaihteessa YTK työttömyyskassa mainostaa ahkerasti, koska sen jäsenet maksavat kerralla koko vuoden jäsenmaksun mahdollisen ansiosidonnaisen työttömyysturvan vastineeksi. Pelkän työttömyyskassan jäsenenä työntekijä jää kuitenkin paljosta paitsi, koska YTK on vain työttömyyskassa. Suomessa järjestäytymisaste on maailman huippua, koska ammattiliitot koetaan yhteiskunnan tukipilareiksi. YTK on perustettu syövyttämään näitä pilareita. Työntekijöiden joukko voimaa halutaan horjuttaa, koska yhdessä työntekijät pystyvät estämään esimerkiksi hallituksen pakkolait. Viime syksyn suuren mielenosoituksen jälkeen ammattiliittojen jäseniksi on tullut moninkertainen määrä uusia jäseniä, koska huoli hallituksen kaavailemista pakkolaeista on saanut työntekijät liitty mään liittojen jäseniksi ja puolustamaan oikeuksiaan aktiivisesti. Valitettavasti moni YTK:n jäsen on tietämättään murtamassa palkansaajarintamaa. Ammattiliiton jäsenenä työntekijät paran tavat omia työmarkkinaoikeuksiaan merkittävästi, koska heidän edustajansa neuvottelevat työnantajien kanssa yhteiskunta sopimuksesta. Suomen kilpailukyky ja työmarkkinat ovat nojanneet aina vahvaan neuvottelukulttuuriin, mitä YTK pyrkii horjuttamaan. Työnantajapuoli tunnustaa ammattiliittojen tärkeyden ja haluaa neuvotella ammattiliittojen kanssa kaikista yksityiskohdista työmarkkinoilla. YTK:n kanssa työnantajapuoli ei neuvottele, koska sen jäsenet eivät ole järjestäytyneitä. Haluamme muistuttaa, että YTK on työttömyyskassa, ei ammattiliitto. YTK toteuttaa sille annettua tehtävää, mutta ei rakenna oikeudenmukaisia työmarkkinoita. Ammattiliitot puolustavat jäseniään pakko lakien edessä, turvaavat yksittäisten jäsenten oikeus turvan ja neuvottelevat minimi ehdot työelämässä. Suosittelemme vahvasti kaikkien työntekijöiden liittymistä oman alansa ammatti liittoon. ARI WIGELIUS, IRIS PITKÄAHO, JUHA HÄKKINEN JA TESSA OLIN SUOMESSA ORJATYÖKIN SALLITTU! Suomessa voidaan suomalainen työtön pakottaa 6 tunnin työpäivälle 9 euron palkkaa vastaan; tämä tekee 1,50 euroa tunnille palkkaa! Jos vaikkapa virolaiselle taikka puolalaiselle joku maksaisi Suomessa palkkaa 1,50 euroa tunnilta, siitä nostaisivat liitot ja SAK pirunmoisen mekkalan. Miksi tuo 1,50 euron orjatyöpalkka on sallittu suomalaiselle, mutta ei ulkomaalaiselle? LAURI KRISTO Metalli ao. 72:n veteraanijäsen YHTEISKUNTASOPIMUS? Kannattaako tehdä yhteiskuntasopimusta, kun köyhiltä leikataan ja työtätekevät tekevät miinusmerkkisiä palkkaratkaisuja? Samaan aikaan johtajien palkat nousevat saman verran kuin tavallisen työntekijän vuosiansio on eli yli 30 000 euroa. Ehdotan kapinaa, eli työt seis niin kauan kunnes johtajatkin osallistuvat talkoisiin! Rempotani ”Nyt tarvitaan toimia porsaanreikien tukkimiseksi.” Porsaat paniikissa SONJA VARTIALA Finnwatchin toiminnanjohtaja LÄHETÄ MIELIPITEESI ahjo.mielipide@metalliliitto.fi , Ahjo, mielipiteet, PL 107, 00531 Helsinki tai www.ahjo.fi/mielipide-palsta lle. Kirjoita nimelläsi. Nimimerkki käy, jos ilmoitat yhteystietosi toimitukselle. AHJ1608_1-23.indd 8 1.6.2016 12:32:57
09.06.2016 8 T E K S T I E R IK A PA R V IK O SK I K U V A P E K K A E LO M A A A M M AT T I L A I N E N 9 TIETOLIIKENNEASENTAJA ESA SUUTARI, 60 TYÖPAIKKA RELACOM FINLAND OY, VANTAA Keikalle vaikka Korkeasaareen Millainen koulutus sinulla on? Kansakoulu. Työnantaja on kurssittanut, ja työssä olen oppinut. Mitä teet? Asennan matkapuhelinasemia, jotta kännykät kuuluisivat. Yleensä tarvitaan sekä ulko että sisäantenneja, joten töitä tehdään myös taivasalla. Kuljetan tavaraa, kasaan laitteita ja vedän kaapelia. Työ tehdään parin kolmen hengen tiimeissä. Aloitamme aamuseitsemältä varastollamme Vantaalla, missä tavarat kerätään autoon. Jos muutoksia ei ole tullut, lähdemme etukäteen tiedossa olevalle työmaalle. 15.30 lopettelemme päivän, mutta liukumaakin voi sovittaessa käyttää. Milloin tulit taloon? Aloitin silloisen Posti ja lennätinlaitoksen Kouvolan toimipisteessä toukokuussa 1974. Valtion palvelukseen houkutti varma työpaikka. 42 vuotta tässä on oltu, vaikka kaupunki ja työnantajan nimi ovat vaihtuneet. Millaisia olivat työurasi alkuvuodet? Vedimme paljon puhelinkaapelia paikkoihin, joissa seurana olivat vain piru ja palokärki. Työkavereina oli sodan käyneitä miehiä, ja mie olin se nuorin. Siinä kuuli kaikenlaista. Vuonna 1994 siirryin rakentamaan langatonta verkkoa. Parasta työssäsi? Vaihtelevuus. Matkapuhelin kuuluvuus halutaan kaikkialle, joten työmaat vaihtelevat jätevedenpuhdistamosta presidentin linnaan. Yksi mukavimmista on ollut kesäinen Korkeasaari. Entä vaikeinta? Olosuhteet. Lämpötilan vaihte lut, likaisuus ja pöly. Joudumme nuohoamaan paikkoja, joissa ei ole käyty välttämättä koskaan. Työ on hetkittäin erittäin kuormittavaa fyysisesti, kun on painavat taakat, eivätkä ergonomia suositukset päde. Mitä harrastat? Pyöräilyä. Urheilu tuli tilalle, kun jätin tupakoinnin kymmenen vuotta sitten. Liikunta auttaa jaksamaan, se vaikuttaa koko ihmisen olemukseen. Mitä odotat tulevaisuudelta? Täytin juuri kuusikymmentä, joten eläkeikä lähestyy. Terveenä pysyminen on kaiken a ja o. Kun jaksaisi ilman kremppoja. AHJ1608_1-23.indd 9 1.6.2016 12:33:03
8 09.06.2016 T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A JO H A N N E S T E R V O 10 SUOMI OLI KUIN KIINAA Kairi Alanko tuli Suomeen alun perin vaihto oppilaaksi ammattikouluikäisenä. Viro ja suomi ovat tunnetusti lähikieliä, mutta ymmärtämi nen ei käy noin vain. Alankokin koki alkujärky tyksen. – Kun koulun avajaispäivänä rehtori puhui, minä olin että apua, mikä kiinan kieli tämä on. En ymmärtänyt mitään. Suomi tarttui kuiten kin nopeasti, ja Alanko teki päätöksen jäädä maa han. Hän hankki tekstiili alan ammattikoulutuk sen, sai lapsia, ja erilaisten mutkien jälkeen päätyi metallialalle. – Äitiysloman jälkeen hain Fortacolle vuokra työfirman kautta, vajaan vuoden jälkeen minut vakinaistettiin. Täälläkin olin aluksi kokoonpa nossa, nykyään olen varastotyöntekijä. Mitään ulkopuolisuuden tunnetta Alanko ei ole Kurikassa kokenut, mistä pääluottamusmie heksi valintakin tietysti todistaa. – Tosi ystävällisiä on oltu ja hyvin otettu vas taan. Ei ole mitään sukupuolisyrjintää, melkein päinvastoin. Ihan paljasjalkaiselta eteläpohjalaiselta Alanko ei sentään vielä kuulosta, mutta kotiutu minen on pitkällä; välillä häneltäkin tipahtelee ”menöö” ja ”tuloo”. LIITTOVALTUUSTON JÄSENEKSI Metallin liittokokousvaaleihinkin Alanko lähti ehdolle ja meni läpi Metallin Yhteistyön vaalilii ton listoilta. Edessä oli reissu Kurikasta Tampe reelle, missä odotti liittokokous ja peräti viiden päivän kokous putki. – Mahtava ja hienosti järjestetty tapahtuma, Alanko kuvaa. Kokouksessa hänet valittiin 422 edustajan joukosta 56henkisen liittovaltuuston jäseneksi, Metalliliiton historian ensimmäisenä ulkomaa laisena. – Valtuusto on varmasti haastava paikka. Mutta minusta on iso kunnia päästä viemään työntekijöiden asioita eteenpäin siellä. a Katso liittokokouksessa valitun uuden liittovaltuuston jäsenet sivulta 26. TO I M I JA ”Välillä on tullut tilanteita, että lomautuslapun on voinut repiä samana päivänä.” PÄÄLUOTTAMUSMIES Kairi Alanko TYÖPAIKKA Fortaco Ostrobothnia Oy, Kurikka TYÖNTEKIJÖITÄ n. 150 LUOTTAMUSMIESURA Työsuojeluasiamies 2013–15, ammattiosaston opintosihteeri 2014–, nuorisovastaava 2016–, pääluottamusmies 2015–, Metallin liittovaltuuston jäsen 2016– Joustoa löytyy Suomessako muka joustamattomat työmarkkinat? Kurikassa Fortaco Ostrobothnia Oy:llä joustosopimus toimii. Joustoa löytyy sekä työntekijöiltä että työnantajalta, todistaa pääluottamusmies Kairi Alanko. – Töitä tehdään silloin kun niitä on. Tilaukset saadaan lähtemään maailmalle ajallaan, kertoo Kairi Alanko. EK:n vakioväitteen voi siis Fortacolla todeta vääräksi, samoin kuin puheet paikallisen sopi misen puutteesta. – Meillä on myös työnkiertoa niin paljon, että kaikkiin töihin löytyy aina joku tekijä. Fortaco valmistaa Kurikassa ohjaamoja nos to ja kuljetusvälineisiin. Yritys perustettiin alun perin nimellä Kurikan Pyörä Oy vuonna 1936, jolloin päätuotteina olivat hevoskärryt, kärrynpyörät ja potkukelkat. Sodan aikana yri tys valmisti kuljetusvälineitä armeijan käyttöön, 1950luvulla siirryttiin traktorin peräkärryihin. Nimi, omistajat ja tuotteet ovat sittemmin eh tineet vaihtua useamman kerran. NykyFortaco on Ruukki Engineeringin ja Komasin vuonna 2012 muodostama yhteisyritys, jolla on tuotan tolaitoksia myös ulkomailla. INTO SYTTYI NOPEASTI Kairi Alanko on kotoisin Virosta. Suomessa hän on ollut nyt 15 vuotta. – En aluksi tiennyt liitosta mitään. Mutta kun menin ammattiosaston kokoukseen, aloin ajatella, että tämähän on kiinnostavaa. Lähdin toimikuntaan ehdokkaaksi, sitten minut valit tiin opintosihteeriksi. Pian Alanko jo toimi Fortacolla työsuojelu asiamiehenä. Tietoa tehtävän tueksi hän hankki lähtemällä Murikkaopiston kursseille. Seuraavaksi tuli eteen iso askel, kun työkave rit pyysivät häntä ryhtymään ehdolle pääluotta musmiehen vaalissa. – Aluksi minä olin että en tohri, en uskalla… Mutta sitten aloin ajatella, että miksi ei. Voisi han sitä kokeilla ja katsoa, kuinka pärjää. Kun tykkään haasteista. Ja haluan aina oppia uutta. Ja hyvin Alanko pärjäsi. Joulukuussa 2014 hänet valittiin valvomaan noin 180 Fortacon työntekijän etuja. KOVA KOULU Uusi pääluottamusmies joutui heti talvella 2015 ytneuvotteluihin. Poralaitteiden kokoonpano Kurikassa lopetettiin, mikä merkitsi lopputiliä 29 työntekijälle. Neuvottelut olivat ikävä koke mus, mutta paljon ei ollut tehtävissä, sillä Sand vik, yksi tärkeimmistä asiakkaista, oli päättänyt lopettaa poralaitteiden tilaamisen Fortacolta. Viimeksi kuluneen vuoden aikana työtilanne on ollut sen verran parempi, että uusia irtisa nomisia ei ole tullut. Tilauskanta on kuitenkin epävakaa, ja epävarmuus on työntekijöille ras kasta. – Tämmöistä se on ollut, sanoo Alanko näyt täen kädellään ylösalas mutkittelevaa liikettä. – Viime vuoden syksy oli hyvä, tämän vuo den alku oli hyvä, mutta nyt on taas lomautuksia päällä. Toisaalta asiakkailta saattaa tulla tilauksia hyvinkin lyhyellä toimitusajalla. – Välillä lomautuslapun on voinut repiä sa mana päivänä. Ytneuvottelujen lisäksi Alanko sai harjoit taa diplomatiaa silloin, kun palkansaajat järjes tivät suurmielenilmauksen hallitusta vastaan. – Oltiin jo ilmoitettu työnantajalle, että mie lenilmaus kestää vain pari tuntia. Sitten tulikin liitosta tieto, että se on koko päivä. Lisäksi teh taassa oli työntekijöillä asiasta erilaisia mielipi teitä. Lopulta osa oli pois koko päivän, osa osan päivää, jotkut olivat töissä normaalisti. Toisinaan Alangolle tulee sellainen olo, että luottamusmiehenä toimimiseen liittyy lähinnä negatiivisia asioita. Nämä tuntemukset mene vät yleensä äkkiä ohi. – Kyllä hyvääkin tulee vastaan. Vaikka pai kallinen neuvotteleminen on aina vaikeaa, kun rahasta puhutaan, niin meillä on esimerkiksi oma ilmoitus lyhyissä sairaspoissaoloissa ja työaikapankki. Nämä toimivat hyvin ja työn antajakin on ollut niihin tyytyväinen. Myös muissa laadullisissa asioissa Fortaco saa häneltä kehuja; yritys esimerkiksi tukee hyvin työntekijöiden liikuntaa. Kahvikin on ilmaista. Ja sellaisen pienen asian Alanko sai pääluotta musmiehenä heti aikaan, että kun aiemmin on muistettu 50 ja 60 vuotta täyttäviä työntekijöi tä, niin nyt neljäkymppisiä viettäväkin saavat kakkukahvit firman piikkiin, vaikka kyseessä on muuten normaali työpäivä. – Ja saa pyytää lähimmät työkaverit mukaan. AHJ1608_1-23.indd 10 1.6.2016 12:33:03
11 ”Välillä on tullut tilanteita, että lomautuslapun on voinut repiä samana päivänä.” AHJ1608_1-23.indd 11 1.6.2016 12:33:10
12 8 09.06.2016 2 2 . L I I T TO KO KO U S VÄKI PÄÄTTI AHJ1608_1-23.indd 12 1.6.2016 12:33:21
13 8 09.06.2016 2 2 . – 2 5 . TO U KO K U U TA 2 1 6 Metallityöväen liiton 22. liittokokouksessa äänestettiin aikaisempiin kokouksiin nähden ennätyksellisen vähän. Ne asiat, joista liittokokousväki äänesti, olivat sitäkin kauaskantoisempia, jopa historiallisia. Tärkeimmät olivat päätökset liittoyhteistyön jatkamisesta ja liiton sääntöjen uudistamisesta. Liittokokouksessa työskennelleet valiokunnat tekivät perusteellista työtä ja kokoustivat tuntikausia, jotkut jopa yön tunteina. Yli 2 000 ammattiosastojen aloitetta saatiin puristettua hyviksi päätöksiksi, jotka ohjaavat liiton tulevaa toimintaa. Lisäksi liittokokous valitsi Metalliliitolle puheenjohtajan, liittosihteerin, liittohallituksen sekä valtuuston. Samaan aikaan kokoontunut työttömyyskassan edustajisto valitsi kassalle oman hallituksen ja valtuuston. VÄKI PÄÄTTI K IT I H A IL A AHJ1608_1-23.indd 13 1.6.2016 12:33:24
8 09.06.2016 14 2 2 . L I I T TO KO KO U S T E K S T I K IR SI TÖ R M Ä N E N -P E TM A N K U V A T JY R K I LU U K K O N E N – Ehkä juuri tällaiset uudenlaiset tavat ovat vaikuttamassa siihen kuvaan, joka toiminnas tamme välittyy. Joka tapauksessa on selvää, että liiton päätehtävä, voimakas edunvalvontatyö, vaatii tuekseen myös uudenlaisia toiminta tapoja. Kokous valitsi Turja Lehtosen Metalliliiton uudeksi liittosihteeriksi. Lehto nen muistutti omassa kiitospu heessaan, että nyt vaalit kilpailui neen ovat ohi. – Minä toivon, että kun huo menna poistumme tästä talosta, poistumme yhtenä ja yhtenäise nä edunvalvontajoukkueena. Lopullisesti liittoyhteistyöstä päättää Metalliliiton ylimääräi nen liittokokous, joka kokoontuu touko–kesä kuussa 2017 todennäköisesti Helsingissä. SÄÄNNÖT UUDISTETTIIN Liittokokouksessa äänestettiin vähemmän ver rattuna aikaisempiin liittokokouksiin. Muun muassa liiton uudet säännöt hyväksyttiin yksi mielisesti. Metalliliiton säännöt olivat vuosien kuluessa muodostuneet vaikeasti ymmärrettäviksi. Sik si edellinen liittohallitus teki liittokokoukselle esityksen sääntöjen rakenteen muuttamisesta. Samalla myös ammattiosastojen sääntöjä sel keytettiin. Historian siivet havisivat Tampere-talolla Metallityöväen Liiton 22. liittokokous teki historiallisen päätöksen, kun liittokokousedustajat äänestivät selkeällä enemmistöllä liittoyhteistyön jatkamisen puolesta. Metalliliiton, Teollisuusalojen ammattiliiton, Puuliiton ja Paperiliiton on tarkoitus yhdistyä suurliitoksi vuoden 2017 lopulla. T eollisuusliittojen fuusioituminen on historiallinen tapahtuma. Lu paan omasta puolestani tehdä kai ken mahdollisen, jotta hanke etenee suunnitellussa aikataulussa, lupasi kolmannen kerran liiton puheenjohtajaksi va littu Riku Aalto kiitospuhees saan Tampereella. Aallon mukaan liittofuusio vaatii uusiutumista, joka mer kitsee epämukavuusalueelle menemistä. Hän uskoo, että pal kinto tulee kuitenkin olemaan suuri. – Luomme uuden, Suomen merkittävimmän ammattilii ton, jonka sana painaa ja jota kuunnellaan her källä korvalla, Aalto uskoo. Aalto on vakuuttunut, että Metalliliitto on jo tähän mennessä pystynyt uusimaan toimin tatapojaan. Hän nosti puheessaan esimerkeiksi järjestämistyön ja Operaatio Vakiduuni kam panjan. Aalto totesi ilahtuneensa erityisesti siitä vii meisimmän jäsenkyselyn tuloksesta, että liiton nuoret jäsenet ovat aiempaa kiinnostuneempia ayliikkeestä ja työelämän kysymyksistä. ” ”Luomme Suomen merkittävimmän ammattiliiton, jonka sana painaa ja jota kuunnellaan.” Puheenjohtaja Riku Aalto AHJ1608_1-23.indd 14 1.6.2016 12:33:51
09.06.2016 15 8 2 2 . – 2 5 . TO U KO K U U TA 2 1 6 Videohaastatteluja verkossa: www.facebook.com/metalliliitto Miksi liiton säännöt uudistettiin? Säännöt ovat vuosien saatossa muuttuneet epäselviksi. Kolme tärkeintä yksittäistä muutosta olivat: Ammattiosastojen jäsenten jäsenyysasiat siirrettiin liiton säännöistä ammattiosaston sääntöihin, Metallin vaaleissa voivat jatkossa olla ehdolla ja äänestää vain työmarkkinoiden käytössä olevat jäsenet sekä siirtymäsäännös siitä, että nyt valittu hallinto jättää tehtävänsä ensi keväänä ylimääräisessä liittokokouksessa. VIDEOHAASTATTELU Järjestöpäällikkö VESA AALLOSVIRTA Historian siivet havisivat Tampere-talolla Liiton säännöistä muutettiin kaksi kohtaa johtuen juuri teollisuusliittojen yhteistyö hankkeesta. Vaalikelpoisuus ja äänestysoikeus Metallin vaaleissa rajattiin koskemaan vain työ markkinoiden käytössä olevia jäseniä. Muissa kolmessa hankkeessa mukana ole vassa liitossa ei eläkeläisillä ole oi keutta asettua ehdokkaaksi tai ää nestää liittokokousvaaleissa. Lisäksi sääntöjen loppuun kirjat tiin siirtymäsäännös liittokokouk sessa valitun uuden hallinnon toimi kaudesta. Tällä kertaa valittu liiton hallinto jättää tehtävänsä ensi kevään ylimääräisessä liittokokouksessa. Uuden teollisuusliiton ensimmäi nen liittokokous on tarkoitus pitää vuoden 2017 lopulla. TOIMINNAN PAINOPISTEET Viimeisenä kokousasiana vuoden 2016 liitto kokous hyväksyi liiton toiminnan tärkeimmät painopisteet. Liittoyhteistyöhankkeen edistä misen lisäksi esimerkiksi luottamushenkilöi den toimintamahdollisuuksia pyritään paran tamaan sopimus ja lakiteitse. Pitkän aikavälin tavoitteeksi liittokokous päätti työajan lyhen tämisen. Vuoden 2012 liittokokouspäätöksen ta paan järjestämistoimintaa ja ammattiosasto jen järjestöllisen tilan vahvistamista pidetään keskiössä edelleen. Jäsenpalveluja sekä liiton koulutusta parannetaan entisestään. Liiton viestinnässä jatketaan monikanavaista ajatte lua, jotta erilaiset ja eriikäiset jäsenet tavoitetaan mahdolli simman hyvin. Yhteiskuntavaikuttami sessa pyritään siihen, että nol latuntisopimukset kielletään lailla. Metallin nuorten käyn nistämän Operaatio Vakiduu nin kansalaisaloite asiasta on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Edelleen liitto toimii aktiivisesti kanneoikeuden saamiseksi ammattiliitoille. Lisäksi liitto edistää toiminnallaan vienti teollisuuden kilpailukykyä ja toimintaedelly tyksiä työntekijän asemaa heikentämättä. a Liittokokouksen asettamat painopisteet löytyvät kokonaisuudessaan sivulta 35. ”Toivon, että poistumme tästä talosta yhtenäisenä edunvalvontajoukkueena.” Liittosihteeri Turja Lehtonen Avajaiset 22.5. käynnistyivät juhlallisesti Mari Rantasilan ja Palefacen säestäminä. Nelipäiväinen kokous päättyi kokousedustajien ja liiton henkilökunnan yhdessä kajauttamaan Taistojen tiellä -työväenlauluun. AHJ1608_1-23.indd 15 1.6.2016 12:34:27
8 09.06.2016 16 2 2 . L I I T TO KO KO U S HISTORY IN THE MAKING ? ? The 22nd Congress of the Metalworkers’ Union made a historic decision when delegates voted, with a clear majority, in favour of continued negotiations on union co-operation. Metalworkers, the industrial union Team, Woodworkers and Paperworkers plan to merge into the largest trade union in Finland at the end of 2017. – The merger of the industrial unions is a historic event. I, for my part, promise to do all in my power to keep the project on the planned schedule, stated Riku Aalto, for the third time elected President of the union in his closing speech in Tampere. Aalto believes that the Finnish Metalworkers’ Union is able to renew its modus operandi. He mentioned, as an example, the organizing actions and the Steady-job campaign. He was especially pleased with the result of the latest membership enquiry which shows that young people are again more interested in the trade union movement and in matters of the working life. – It is perhaps due to these new work forms which have affected the image which comes across of our activities. It is, however, clear that that the main task of our union, a strong advocacy of our members’ interests, requires new methods to support it. ? ? The Congress elected Turja Lehtonen to Union Secretary. In his own speech Lehtonen reminded that the election campaign is now over. – I hope that tomorrow when we leave this venue we leave it as one unified advocacy team. ? ? In this Congress there was less voting than in the previous one. For instance, the new union statutes were approved unanimously. The statutes of the Metalworkers’ Union had become quite tangled in the course of the years. Therefore, the executive committee issued a motion to the Congress to change the structure of the statutes. At the same time also the statutes of the local branch were clarified. ? ? The union statutes were changed, among other things, due to the union merger project. Eligibility and voting rights are now restricted in the union elections to apply only to members who are at the labour market’s disposal. In the three other unions which are part of the merger project the retired members are not eligible for candidates nor can they vote in the union elections. ? ? The Congress approved the most important priorities for forthcoming union activities. In addition to the continuous promotion of the union merger, the scope for action of shop stewards will be improved both through agreements and through legislation. The Congress decided to take shortening of working hours as a long-term objective. ? ? Organizing and strengthening the organisational status of the local branches will still be in the focus of the union. Membership services and union training will be further improved. The union wants to work towards banning zero-hours contracts. The union will also strive for the right for trade unions to bring suit. AHJ1608_1-23.indd 16 1.6.2016 12:34:36
09.06.2016 17 8 2 2 . – 2 5 . TO U KO K U U TA 2 1 6 Lue lisää johdon puheenvuoroja liiton verkkosivuilta: www.metalliliitto.fi T E K S T I K IR SI TÖ R M Ä N E N -P E TM A N K U V A JY R K I LU U K K O N E N Riku Aallolla ei ollut vastaehdokkaita puheenjohtajan tehtävään. Liittosihteeriksi valittu Turja Lehtonen voitti vastaehdokkaansa oman vaaliliittonsa kokouksessa. Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto jatkaa tehtävässään. Hän oli Metallin Yhteistyön vaa liliiton (sosiali demokraatit ja sitoutumattomat) ehdokas puheenjohtajaksi. Metallin Tampereella koolla ollut liittokokous päätti valinnasta yksi mielisesti. Aalto, 51, on toiminut Metalliliiton puheen johtajana vuodesta 2008. Sitä aiemmin hän on työskennellyt liitossa muun muassa talous päällikkönä. Puheenjohtaja Aallolla on työko kemusta myös Uudenkaupungin autotehtaalta. Aalto on koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri ja elektroniikkaasentaja. Hänellä on lukuisia luottamustoimia ja hallitus jäsenyyksiä niin koti kuin ulkomaisissakin yhteisöissä. Aalto jatkaa, Lehtosesta liittosihteeri RIKU AALTO ?? puheenjohtaja 2008– ?? Metalliliitto 1995– TURJA LEHTONEN ? liittosihteeri 2016– ?? Metalliliitto 2001– Metalliliiton liittokokous valitsi liiton puheenjohtajaksi Riku Aallon. Matti Mäkelä ei enää asettunut ehdokkaaksi liittosihteerin tehtävään. Turja Lehtonen (oik.) valittiin liittosihteeriksi. Uudeksi liittosihteeriksi valittiin Turja Lehtonen, 45. Hän on aiemmin toiminut liitossa järjestösihteerinä ja sopimusasiantuntijana. Lehtonen on viimeiset neljä vuotta johtanut liiton vasemmistoryhmää ja hän oli Metallin Vaikuttajien (vasemmisto ja sitoutumattomat) ehdokas liittosihteeriksi. Lehtonen on koulu tukseltaan ilmastointiasentaja. Lehtonen voitti oman vaaliliittonsa koko uksessa vastaehdokkaina olleet sopimusasian tuntija Terho Ihalaisen ja ammattiosaston toi mitsija Raimo Kytömaan heti ensimmäisellä äänestyskierroksella. Edellisen liittokokouskauden liittosih teerinä toiminut Matti Mäkelä ei asettunut enää ehdolle tehtävään. Hän jatkaa liitossa työsuojelu päällikkönä. JOHDON VASTUUALUEET Puheenjohtaja Riku Aalto vastaa liiton strate gisesta toiminnasta ja johtaatyöehtosopimus neuvotteluja. Liittosihteerin tehtäviin liitossa kuuluvat liiton kirjeenvaihto, liittohallituksen ja liitto valtuuston kokousten valmistelu sekä työehto sopimusneuvottelut. Hän myös toimii puheen johtajan sijaisena tämän ollessa estynyt. Liittosihteerin tehtävän jättänyt Matti Mä kelä jatkaa liitossa työsuojelupäällikkönä. Hän vastaa liiton toiminnan suunnittelusta, toimin tasuunnitelmasta ja kertomuksesta sekä liiton toiminnan kehittämisestä. Mäkelän vastuulla ovat myös liiton työsuojelutoiminta ja tasa arvotoiminta. Metalliliiton puheenjohtajan kuukausi palkka on 9?266 euroa. Liittosihteerin palkka on puolestaan 7?664 euroa. Molemmat saavat auto, lounas ja puhelinedun. a AHJ1608_1-23.indd 17 1.6.2016 12:34:39
8 09.06.2016 18 2 2 . L I I T TO KO KO U S T E K S T I A SK O -M A TT I K O SK E LA IN E N K U V A T JY R K I LU U K K O N E N A mmattiosastot olivat teh neet liittokokoukselle 1?367 työehtosopimustoi mintaa koskevaa esitystä. Liittohallitus oli valmis tellut niistä esitykset liit tokokouksen päätöksiksi. Liittokokouksen ensimmäisenä ja toisena päivänä käydyssä viisi ja puoli tuntia kestänees sä työehtosopimusasioiden lähetekeskuste lussa liittokokousedustajat käyttivät 204 pu heenvuoroa. Lähetekeskustelun jälkeen asiat siirrettiin valmisteltaviksi työehtosopimusasi oiden valiokuntaan, joka laati päätösesityksen liittokokoukselle hyväksyttäväksi. Työehtosopimusasioiden valiokunnan puheenjohtajana toiminut Janne Vainio ja valiokunnassa jäsenenä ollut Tarmo Lukkarinen kuvailivat valiokunnan työtä sujuvaksi ja joutuisaksi. Liittokokous linjasi liiton työehtosopimustoiminnan suunnan. Tärkeimpinä asioina kokous piti muun muassa luottamusmiesten tukemista, työajan lyhentämistä ja nollatuntisopimusten kieltämistä. Luottamusmiehille tukea, nollatuntisopimuksille kielto JANNE VAINIO ? liittokokouksen tes-asioiden valiokunnan puheenjohtaja ?? liittojen yhdysmies, Olkiluoto OL3 ydinvoimalatyömaa, Eurajoki ?? edellisen liittohallituksen varajäsen ja uuden liittovaltuuston jäsen ?? Satakunnan vaalipiiri TARMO LUKKARINEN ? liittokokouksen tes-asioiden valiokunnan jäsen ?? pääluottamusmies, Pematic Oy, Muurame ?? edellisen ja uuden liittovaltuuston jäsen ?? Keski-Suomen vaalipiiri – Ammattiosastot olivat tehneet hirvittä vän määrän esityksiä, mutta liittohallitus oli jaksanut käsitellä esitykset todella perusteel lisesti. Liittohallituksen esitykset olivat hyvin tehtyjä, Vainio kehuu. – Valiokunnan asiantuntijat ja sihteerit olivat todella hyvin tutkalla asioista. Mie tintö oli niin hyvin valmisteltu, että siinä ei tarvinnut jäädä viilaamaan sanamuotoja, Lukkarinen lisää. Vainion mukaan salikeskustelussa tehtiin paljon hyviä esityksiä ja hyviä tarkennuksia. – Oli helppo poimia, mitä salissa tulleista esityksistä oli syytä ottaa huomioon ja tehdä pieniä muutoksia mietintöön. Saimme no peasti ja helposti muodostettua valiokunnan mietinnön, koska valiokunnan jäsenet ymmär sivät heti, mikä tämän päätösesityksen tarkoi tus on, Vainio kertoo. Janne Vainio ja Tarmo Lukkarinen kommentoivat liittokokouksen päättämiä työehtosopimus asioiden keskeisiä linjauksia: ”Vaikutamme siihen, että luottamushenkilöiden toimintamahdollisuuksia yhtenäistetään ja kehitetään sekä parannetaan sopimusja lakiteitse.” VAINIO: Meillä on sirpaloitunut työnantajakenttä, ja entistä enemmän pieniä työpaikkoja. Luotta mus miesjärjestelmä ja sopimukset, jotka turvaavat luotta musmiehen aseman, ovat lähteneet isojen yritysten näkövinkkelistä. Kun meillä on paljon pieniä yrityksiä, luottamusmiehen asema vaatii kehittämistä sopimus ja lakiteitse. Yksi tärkeä asia on myös se, että nykyisellä liitto kokouskaudella on huomattu sellaista, että työnantaja on halunnut syystä tai toisesta laitto masti irtisanoa luottamusmiehen. Jos liittona haluamme, että jäsenet hoitajat omia asioitaan työpaikoilla, niin kyllä meidän on pakko pystyä vahvistamaan luottamusmiesten työsuhde turvaa, jotta me saamme ihmisiä hoitamaan yhteisisiä asioita. LUKKARINEN: Keskustelimme myös varapääluottamus miehen ja varatyösuojeluvaltuutetun asemasta. Näihin tehtäviin ei lähdetä ihan helpolla, koska irti sanomissuoja ei ole samalla tasolla kuin pääluottamus miehellä ja työsuojeluvaltuutetulla. Myös tämä tulisi huomioida työehtosopimuksessa. ”Pitkän aikavälin tavoitteenamme on kokonaistyöajan lyhentäminen.” LUKKARINEN: Pitkään on jo ollut puhetta, että miten kokonaistyöaikaa saataisiin lyhyemmäksi, mutta nykyinen maan hallitus olisi vaan pidentämässä sitä. Ruotsissa tehdyissä kuuden tunnin työpäivän kokeiluissa työteho nousi. VAINIO: Jos verrataan eurooppalaiseen tasoon, niin pidemmän aikavälin suuntana on, että lyhennetään työaikaa. Kyllä mekin haluamme mennä siihen suuntaan. Työpaikoilla työtahti on koventunut, vuoro työ on lisääntynyt ja pienemmällä henkilömäärällä tehdään töitä. Työaikaa pitää lyhentää, jotta saadaan ihminen jaksamaan ja toimimaan tehokkaasti sillä tahdilla, mitä nykyaikana työpaikoilla vaaditaan. Myös yhteiskunnallisesti on tär keää, että ihmisillä on hyvä olla ja aikaa perheelle. ”Kehitämme edelleen vuokratyövoiman käyttöön liittyviä sopimusmääräyksiä.” VAINIO: Tässä on kaksi näkökulmaa. Ensiksi, meillä on paljon jäseniä, jotka ovat vuokratyöntekijöitä. Heidän edunvalvontaansa ja työsuhdeturvaansa tulee paran taa. Toiseksi, haluamme saada tarkemmat säädökset siitä, miten työnantaja voi käyttää vuokratyövoimaa vakituisen väen rinnalla. AHJ1608_1-23.indd 18 1.6.2016 12:34:46
09.06.2016 19 8 2 2 . – 2 5 . TO U KO K U U TA 2 1 6 Muita liittokokouksen linjauksia työehtosopimusasioista SOPIMUSJA NEUVOTTELUJÄRJESTELMÄ Liittokokouksen linjaukset työehtosopimustoiminnasta lähtevät työtaisteluoikeuden ja yleissitovuuden puolustamisesta. Kolmikantainen sopiminen täytyy säilyttää yhtenä vaihtoehtona sopimusratkaisuja tehtäessä. Liitto jatkaa työelämän laadullisten uudistusten kehittämistä, tavoitteena eri sopimusalojen ja ammatti-, ikäja kansallisuusryhmien sekä sukupuolten tasavertainen kohtelu. Liittokokous näkee, että paikallinen sopiminen on osa työehtosopimusjärjestelmää ja että työehtosopimuksen pakottavien määräysten on oltava sopimisen perälautana. PALKKAPOLITIIKKA Liiton tavoitteena on yhtenäisen palkkakehityksen takaava yleiskorotus, jolla turvataan reaaliansioiden nousu ja ostovoiman paraneminen. TYÖAIKA Vuosilomiin ja vapaisiin liittyviä sopimusmääräyksiä täytyy parantaa tavoitteena vuosiloman pidentäminen ansiotasoa laskematta. TYÖSUHDETURVA Liitto toimii aktiivisesti muutosturvan kehittämiseksi niin, että sen avulla voidaan turvata jäsenten uudelleen työllistyminen mahdollisimman nopeasti koulutuksen sekä muiden tukitoimien avulla. SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET Työnantajan korvausvelvollisuutta sairaan lapsen hoidosta on edelleen laajennettava lapsen ikä, erilaiset perhetilanteet ja työaikamuodot huomioon ottaen. Liittokokouksen työehtosopimusasioiden valiokunta työskenteli kokouksen toisena päivänä 23.5. Tampere-talolla. Valiokunnan puheenjohtajana toimi Janne Vainio Satakunnan vaalipiiristä. LUKKARINEN: Vuokratyöntekijöille pitää saada vastaavat edut ja oikeudet kuin vakituisillekin työn tekijöille, ettei siinä tule epäreilua kilpailu asetelmaa. ”Vaikutamme työlainsäädäntöön niin, että niin sanotut 0-tuntisopimukset kielletään.” VAINIO: Tämä oli tällaisenaan lakialoitteessa ja liitto hallituksen päätösesityksessä, ja siellä on meidän Metallin nuorten alkuun panema lakialoite pohjalla. Nollatuntisopimukset ovat iso ongelma, johon on syytä kiinnittää huomiota. LUKKARINEN: Nollatuntisopimukset ja Operaatio Vakiduuni hanke ovat olleet paljon esillä ja saaneet niin paljon huomiota, että se oli luontevaa nostaa tässäkin esiin. ”Liitto toimii aktiivisesti kanneoikeuden saamiseksi ammattiliitoille.” LUKKARINEN: Tässä käsiteltiin muun muassa vuokra työntekijöiden oloja, ja miten luottamusmies pystyy puuttumaan siihen, että heillä olisi samat edut kuin työpaikan vakituisilla työntekijöillä. VAINIO: Tämä on koko palkansaajaliikkeen iso ongelma. Vuokratyövoimaan liittyy paljon myös ulkomaalaista työvoimaa. Paljon on tapauksia, joissa me ei olla kyetty auttamaan vuokra työntekijöitä, koska he eivät ole olleet liiton jäseniä eikä heillä ole ollut luottamusmiestä. Ayliikkeen kanneoikeudesta olisi tähän apua. a AHJ1608_1-23.indd 19 1.6.2016 12:34:48
8 09.06.2016 20 2 2 . L I I T TO KO KO U S T E K S T I SU V I SA JA N IE M I K U V A T JY R K I LU U K K O N E N Päätöksia järjestöasioista JÄRJESTÄMISTYÖ Jatkamiseen turvataan riittävät taloudelliset resurssit. Liiton henkilöstö ja ammatti osastojen aktiivit jatkavat siis työtään työpaikkojen edunvalvonnan kuntoon laittamisessa ja uusien jäsenten hankinnassa entistä turvatummassa muodossa. AMMATTIOSASTOT Työryhmä on aiemmin koonnut yhteen johto päätökset toiminnan painopisteiden ja rakenteiden kehittämisestä. Liittokokous vahvisti nämä johtopäätökset. HUOLTOJA KUNNOSSAPITO Kokous päätti, että alueellisten huoltoja kunnossapidon ammattiosastojen perustamista tutkitaan. Niihin koottaisiin tietoliikenne-, metsäteollisuuden korjaamoja energia-alojen ammattiosastot. Päätökseen lisättiin kuitenkin huomautus, että neljän teollisuusliiton yhdistymishankkeessa valmistellaan pelisäännöt siitä, miten sopimusalat organisoituvat uudessa liitossa. Siinä ratkeaa myös, miten huolehditaan ammattiosastojen suhteellisesta roolista sektorien toiminnassa. NUORISOTOIMINTA Järjestöasiain lähetekeskustelussa oli toivottu useaan otteeseen puoluepolitiikan karsimista nuorisotoiminnasta. Aluejärjestöt puretaan ja näin ollen aluejärjestöt eivät voi enää nimetä vuosikokouksessaan alueellisen nuorisojaoston jäseniä. Kokous velvoitti liittohallituksen valmistelemaan toimintaohjeet alueellisille jaostoille. Nuorisotoiminnassa pitää lähtökohtana olla nuoren jäsenen oma halu ja aktiivisuus. Valtakunnallista nuorisotoimintaa johtaa kokouksen päätöksen mukaisesti tulevaisuudessakin liittohallituksen nimeämä nuorisotoimikunta. VETERAANIT Lähetekeskustelussa toivottua veteraanitoimitsijaa liittoon ei palkata. Kokous velvoitti kuitenkin liiton tekemään eläköityville kirjalliset ohjeet siitä, miten jäsenen tulee menetellä ja toimia jäädessään eläkkeelle. Veteraanijäseniä kehotetaan edelleen toimimaan aktiivisesti valtakunnallisissa eläkeläisjärjestöissä. Kaivosalan edustaja esitti, että sopimusalojen ammatti osastot valitsisivat yhden edustajan jokaista alkavaa 250 jäsentä kohden. Esitys hylättiin äänin 251–168 (3 tyhjää): Järjestäminen kunniaan! Järjestäminen on ammattiliiton perustehtävä – vaikka se kovaa kenttätyötä onkin, sanoo Mari Tuomaala. Järjestäminen pitää nostaa koko ay-kentässä etusijalle, vahvistaa Kari Mehtälä. Lähetekeskustelu PUHEENVUORO JANI JESIÖJÄRVI, kaivosala: ”Nykyisin ja edelleenkin kaivosalalla valintaperuste ei ole demokraattinen. Meillä tällä hetkellä valitaan kaksi edustajaa riippumatta siitä, minkä kokoinen ammattiosasto on kyseessä.” AHJ1608_1-23.indd 20 1.6.2016 12:34:51
09.06.2016 21 8 2 2 . – 2 5 . TO U KO K U U TA 2 1 6 Järjestäminen on tietenkin edunvalvonnan ohella se toinen ammattiosaston perustehtävä. Mehtälä toteaa, että kampanjoinnista päästään jatkuvaan toimintaan liittokokouksen päätös ten mukaisesti. – Järjestämisestä tulee pysyvä tapa toimia. Se ei ole mikään yksittäinen rykäisy, Mehtälä kuvailee. Mehtälä toivoo, että järjestäminen nostettai siin koko ammattiyhdistyskentässä etusijalle. – Ja laitetaan heti kova tavoite, 80 prosen tin järjestäytymisaste koko Suomeen, Mehtälä yllyttää. Oululainen edustaja kehuu myös, että liit tokokouksen päätöksen mukaisesti nyt pääs tään alueellisessa nuoritoiminnassa etsimään tekijöitä, ei vain joitain puoluepoliittisesti päätettyjä nimiä. Mehtälä sanoo, että ainakin Oulu–Lapissa tällaisten nimien käyttäminen johti ongelmiin. Alueellinen nuorisojaosto ei hänestä oikein koskaan edes päässyt kunnolla toimimaan. – Liittohallitus tulee antamaan sitten tar kemmat ohjeet asiasta, mutta tavoitteena on koko ajan uusien nuorten saaminen mukaan aktiiviseen toimintaan, Mehtälä toteaa. Tuomaala muistuttaa, että tietenkin poliitti sesti sitoutunut henkilö voi olla edelleen muka na nuorisotoiminnassa, sitä kokouksen linjaus ei estä. Liiton säännöissä ei ylipäänsä puhuta mitään poliittisesta ryhmätoiminnasta, ei puo leen eikä toiseen. a Järjestäminen kunniaan! L apin piirin Mari Tuomaala johti puhetta järjestöasiain valio kunnassa. Kari Mehtälä Oulun piiristä oli valiokunnan jäsen. Tuomaala kuvaa tyytyväisenä, että järjestöasiain valiokunnal la oli liittohallituksen esitysten suhteen kaikkiaan varsin ”hyvä alue” käsiteltä vänään. Tuomaalan mukaan liiton markkinoin nin, sähköisten palvelujen, sosiaalisen median ja jäsenrekisterin kehittämisessä mentiin men neellä liittokokouskaudella huimat harppaukset eteenpäin. Eniten valiokunnassa keskusteltiinkin am mattiosastojen järjestöllisestä tilasta ja nuo risotoiminnasta. Nykyisellään ei voida jatkaa, kun kaikki ammattiosastot eivät selviydy edes perustehtävistään. – Kehittämisessä tulee eteen vaikeita asioita kuten jäsenmaksupalautuksen porrastaminen. Mutta siitä ei tehty mitään täsmällisiä ohjeita. Tuomaala painottaa, että tavoitteena ei ole ammattiosastojen rankaiseminen, vaan kan nustaminen aktiiviseen toimintaan. Mehtälä toteaa, että ammattiosastoja on ylipäänsä vai keaa ohjeistaa. Ne ovat itsenäisiä, rekisteröityjä yhdistyksiä. Lähetekeskustelu PUHEENVUORO VESA NIININEN, Häme: ”Järjestäminen on pitkälti vastaus ammattiliittojen ongelmiin, joihin lukeutuvat vähenevät jäsenmäärät, pula aktiivitoimijoista, sekä yhteinen vääristynyt käsitys ammattiliiton toiminnasta.” PETRI AHOKANGAS, Satakunta: ”Välttämättä työmarkkinatiedotus ei ole edes enää oikea sana. Mennään oikeasti tapaamaan niitä nuoria ja viedään enemmän järjestämisestä saatuja hyviä oppeja myös oppilasjäsenille ammattikouluihin.” LEELO RAAMAT, Varsinais-Suomi: ”Minunkin on pakko sanoa, että mielestäni vasureitten ja demareitten ei pitäisi haaskata aikaa ja energiaa jatkuvaan tappelemiseen.” AHJ1608_1-23.indd 21 1.6.2016 12:34:52
8 09.06.2016 22 2 2 . L I I T TO KO KO U S T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A JY R K I LU U K K O N E N Liittokokouksessa paperiniput ovat paksuja, mutta päätöksenteon ja keskustelujen seuraaminen ei ole rakettitiedettä, kertovat nuoret ensikertalaiset. MIKÄ SAI LÄHTEMÄÄN EHDOLLE VAALEIHIN? TIMO VOUTILAINEN : Kiinnostus liiton asioihin. Että saisi enemmän vietyä tietoa työpaikalle. VESA NIININEN : Halu vaikuttaa liiton linjaan. SINI VAINIO : Halu vaikuttaa nuorisotoimintaan. Ja ammattiosastosta tuli pyyntö. SANNI TAIPALUS : Pääluottamusmies tuli kysymään, lähdenkö. Mietin vähän, sitten ajattelin, että kivaa, jos omilla mielipiteillä on jotain vaikutusta. OLETKO VAALIMENESTYKSEESI TYYTYVÄINEN? VAINIO (53 ääntä): Läpimeno oli kyllä yllätys. NIININEN (137): Niin oli minullekin, ja äänimäärä varsinkin. Olin 2012 ehdolla, silloin tuli 45 ääntä, mikä ei riittänyt valintaan. TAIPALUS (53): En minäkään odottanut. Olin illalla menossa jo nukkumaan, kun sain tekstarin, että sinä menit Sanni läpi. Olin ihan, että mitä! VOUTILAINEN (62): Muut sanoivat minulle, että kyllä sinä liittokokoukseen pääset, mutta itse en uskonut. Ajattelin, että saisin ehkä puolet siitä äänimäärästä, mitä tuli. MILTÄ LIITTOKOKOUS ON TUNTUNUT JA NÄYTTÄNYT? NIININEN: Mielenkiintoiselta. Hyvin järjestetty tapahtuma. VOUTILAINEN: On ylittänyt omat odotukset. VAINIO: Yllättävän helppoa on ollut pysyä kärryillä. Odotin, että kokouksen seuraaminen olisi tosi vaikeaa, mutta ei. TAIPALUS: Joo, ihan hyvinhän täällä pystyy seuraamaan. ”Yllättävän helppo pysyä kärryillä” VESA NIININEN, 30, vaihetyöntekijä, Parmarine Oy, Forssa TIMO VOUTILAINEN, 31, levyseppä-hitsaaja, Outotec Turula Oy, Outokumpu SANNI TAIPALUS, 23, kokoonpanija, Danfoss Drives /Vacon Oyj, Vaasa SINI VAINIO, 30, jälkityöntekijä, AFT Oy, Varkaus AHJ1608_1-23.indd 22 1.6.2016 12:34:57
09.06.2016 23 8 2 2 . – 2 5 . TO U KO K U U TA 2 1 6 T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A JY R K I LU U K K O N E N OLETKO KÄYNYT PUHUJAPÖNTÖSSÄ? NIININEN: Muutaman kerran. Olen puhunut liittoyhteistyöstä, järjestöasioista, säännöistä, edunvalvonnasta. VOUTILAINEN: En ole. Minulla oli pitkä lista aiheita, mutta joka kerta on joku muu ehtinyt ensin pönttöön puhumaan ne samat asiat. En sitten halunnut lähteä päällekkäisiä puheenvuoroja pitämään. TAIPALUS: Minun pitäisi olla juuri tällä hetkellä pitämässä puhetta pöntössä, mutta sitten tuli tämä Ahjon haastattelu. [ toim. huom.: Puhe ei jäänyt pitämättä, kokouksen puheen johtaja siirsi Taipaluksen vuoroa myöhemmäksi.] VAINIO: Olen pari kertaa. Menen sinne haastamaan itseni. Kädet tärisee ja hikoaa niin että paperitkin tulevat märiksi. TAIPALUS: Siellä pitäisi olla mukana jokin stressipallo puristeltavaksi. MITÄ MIELTÄ OLET LIITTOJEN YHDISTYMISHANKKEESTA? VAINIO: Kannatan. NIININEN: Olen puolesta. TAIPALUS: Suhtaudun avoimin mielin. VOUTILAINEN: Avoin mieli on minullakin. Yhdistymisessä on positiivista ja negatiivista. Aina, kun kuulee siitä asiasta uusia puheita, niin pallo pyörähtää vähän niin kuin uudelle kyljelle. Se onkin hyvä, koska ensikertalaisena ei osaa ajatella kaikkia eri näkökulmia. MITEN NUORET SAA JÄSENIKSI JA MUKAAN LIITON TOIMINTAAN? VOUTILAINEN: Paljon enemmän pitäisi olla työpaikoilla, ammattikoulussa jo täytyisi käydä puhumassa ja saada porukka mukaan. Ei itsellä ollut amiksen aikaan yhtään mitään tietoa näistä asioista. Työpaikalla pääluottamus miehellä on iso vastuu siinä, miten ottaa nuoret mukaan. TAIPALUS: Pitäisi kunnostautua somessa. Siellä täytyisi olla jotain, joka kuulostaa nuorille mielenkiintoiselta. VAINIO: Niin juuri, ammattiosastojenkin kuuluisi käyttää enemmän somea. NIININEN: Metalliliiton varttuneempi väki voisi hyväksyä sen tosiasian, että nuoriso on aina jo valmiiksi pilalla. Kun välillä märistään, että nuoret sitä ja nuoret tätä, sitten seuraavaksi valitetaan, että nuoret eivät tule mukaan. Mutta totta kai 20vuotiaan näkökulma asioihin on erilainen kuin 50vuotiaan tai 70vuotiaan. a PETTERI MÄNNISTÖ Wetteri Power Oy, Kokkola Ao. 308, pj SANDRA ROOS MW Finland Oy pääluottamusmies, Helsinki Ao. 337, sihteeri SAMI PÄIVÄNIEMI Auto Aho Oy pääluottamusmies, Kemi Ao. 284, pj. Palkkarakenne remonttiin Työnvaativuusryhmät eivät autoja konealalla ole ajan tasalla, sillä autoissa lisääntyvä teknologia vaatii työntekijöiltä jatkuvaa osaamisen päivittämistä. Tämä puhutti alan edustajia Tampereella. – Työnkuvaukset eivät vastaa tätä päivää, sanoo Sandra Roos. – Tavallinen työpäivä alkaa usein niin, että kytketään tietokone autoon ja sitten aletaan et siä vikaa. Nykyään se vika harvoin on enää sel lainen konkreettinen tapaus, että jaaha, tuolla han se raudan kappale törröttää ulos lohkosta, kuvailee Petteri Männistö. – Itsekin olin vähän aikaa sitten sähköau tokoulutuksessa. Ja kun meille tulee uusia merkkejä eri maahantuojilta, niin asentajat ja kolarikorjauspuolen kaverit käyvät niistä omat koulutuksensa, kertoo Sami Päiväniemi oman firmansa tilanteesta. Myös autonmyyjien on pysyttävä kehityk sessä perässä, jotta he osaavat vastata asiakkai den kysymyksiin. – Palvelusvuosilisä myyjille ja varaosamyy jille on ollut yksi pitkäaikainen tavoite, sanoo Roos, itsekin automyyjä. Kaiken kaikkiaan alalla vaaditaan koko ajan enemmän monitaitoisuutta. – Pitäisi osata pneumatiikkaa, hydrauliikkaa ja sähköoppia. Ohjelmointia ja monenlaisia tie tokonetaitoja tarvitaan. Ja näiden lisäksi täytyy tietysti edelleen hallita hitsaus, juottaminen ja muut perustyöt, kolmikko luettelee. Palkkarakenteen uudistamista alettiin liit tojen kesken selvittää 5–6 vuotta sitten, mut ta valmista ei ole edelleenkään. Päiväniemeä, Roosia ja Männistöä uudistuksen venyminen harmittaa, mutta he eivät halua arvailla, missä kohdissa kenkä hiertää. – Vaikea hanke varmaan. Ja niin se vähän on, että sopimusalojen asiat tapaavat hukkua pääalan asioiden alle. Männistö valittiin liittokokouksessa Me tallin valtuuston varsinaiseksi jäseneksi, Roos kolmanneksi varajäseneksi. – Kilpailukykysopimus on ensimmäinen iso asia, joka tulee vastaan. Miten se tullaan sovittamaan Metalliliiton eri sopimusaloille, vai täytyykö koko homma ampua alas? Ja se palkkarakenneprojekti pitäisi saada vietyä lop puun asti, tuloksena olisi toivottavasti nykyistä tasavertaisempi malli, Männistö arvioi edessä olevaa valtuustokautta. a AHJ1608_1-23.indd 23 1.6.2016 12:35:00
24 TAU KO 22. liittokokous, Tampere-talo, Tampere, 22. toukokuuta KUVA JYRKI LUUKKONEN AHJ1608_24-48.indd 24 1.6.2016 12:37:36
25 AHJ1608_24-48.indd 25 1.6.2016 12:37:40
8 09.06.2016 26 2 2 . L I I T TO KO KO U S Liittovaltuusto 2016–2017 Liittovaltuuston puheenjohtaja Pentti Mäkinen I varapuheenjohtaja Juha Kapiainen II varapuheen johtaja Pasi Karttunen III varapuheenjohtaja Mari Tuomaala I varajäsen II varajäsen III varajäsen HELSINKI Kirsi Niemelä Jarno Hämäläinen Erkki Sinisalo Hannu Latva-Pietilä Pentti Ruohonen Markku Nieminen Sami Heikkinen Jussi Karttunen Ilpo Haaja Jan Ihander Jyrki Nieminen Samu Kontturi UUSIMAA Reija Mettovaara Hannu Huttunen Jarmo Partanen Anitta Luoto Esa Salminen Tero Suominen Minna Forsman Sari Kinisjärvi Pasi Karttunen Sanna Sipola Jouni Määttä Emmi Kojola Juha Kapiainen Eira Tammiluoma Mika Laaksonen Maija Kainulainen Kari Purmonen Kalevi Turtiainen Sini Salminen Jouni Linden VARSINAIS-SUOMI Harri Seesranta Jani Pöllä Anu Talja Esa Sainio Heikki Lindgren Markku Hakanen Antti Tammelin Johanna Alanko Satu Heijari Tuula Mäki-Arvela Tomi Koskiranta Leelo Raamat Anne-Mari Toikka Susanna Kiukainen Merja Viljamaa Erno Kaitala Antero Palomäki Mara Lehtonen Pertti Lindqvist Khalid Yousuf Mauri Partanen Vesa Oja Tero Isotalo Mika Pirinen Marika Ilola Sirpa Rajalampi Toni Leppälahti Armi Heimonen SATAKUNTA Janne Vainio Hannu Nurmela Marjatta Kaiku Markku Sievers Mari Raikisto Marko Iltanen Sanna Bordi Sami Paavilainen Vesa-Pekka Vuorenmaa Petri Ahokangas Juhani Mäkiranta Helvi Sairanen HÄME Jarkko Jokinen Marko Schroderus Sami Grönlund Pekka Kakko Kalevi Valonen Antti Walther Toni Vehmola Keijo Peltola Vesa Niininen Timo Kerkkonen Heikki Seppälä Markus Heinämäki Harri Asunen Mirka Utunen Hannu-Pekka Henttonen Ville Heino PIRKANMAA Markus Haataja Jani Kauppinen Susanna Huuskonen Jukka-Pekka Kuisma Jari Kaihlamäki Jarkko Mäkipää Jari Kairajärvi Vesa Valtonen Mika Ovaskainen Tommi Suvela Marja-Leena Huitula Vesa Pohjalainen Mikko Virolainen Antti Maijala Pasi Tallila Timo Anttila Juha Pöllänen Jussi Karimäki Tanja Matinaho Erkki Moisio KAAKKOIS-SUOMI Niina Malm Sakari Muhonen Mikko Seppälä Ari Kosonen Olli-Pekka Kristiansson Rauno Asikainen Jani Lauanne Pentti Issakainen Ari Kunttu Lari Haikonen Toni Kailio Heikki Kuutti Petri Ahvo Anssi Piirainen Sami Repka Tero Höglund Iikka Marttinen Kimmo Kapanen Kirsi Mäkinen Timo Stålhand SAVO-KARJALA Mika Kolehmainen Tapio Maksimainen Veijo Tirkkonen Ari Häkkinen Miia Soininen Veli Pulliainen Pekka Voutilainen Joni Pitkänen KESKI-SUOMI Arto Liikanen Tuomo Liukkunen Ville Kivimäki Aimo Äikäs Pentti Mäkinen Mervi Hokkanen Tarmo Pekonen Sanna Paatelainen Tarmo Lukkarinen Aimo Lahtinen Veli Häkkinen Anssi Tirkkonen VAASA Ari Rintala Matti Latvakoski Janne Koskimäki Teuvo Viitasaari Petri Partanen Esko Viitasaari Vesa-Matti Räisälä Jukka-Pekka Tunkkari Heimo Niemi Raimo Aittoniemi Tapio Pajula Vesa Autio Kairi Alanko Markku Setälä Kalevi Mäntykoski Sami Lyyski Pekka Pörsti Ilkka Nordström Hannu Aho Kerttu Ojajärvi OULU Jari Männikkö Keijo Alahuhtala Pentti Haapaniemi Tuula Jokelainen Tarmo Tyni Kaisa Telekäinen Reijo Hildén Kari Ylikangas Tellervo Sirviö Hanna Rokkanen (Häme) Petri Lehtonen (Häme) Ari-Pekka Jaatinen Antti Hautajoki Jouni Lämpsä Mervi Pyy Raimo Hyttinen LAPPI Mari Tuomaala Päivi Eskola Jani Kurtti Tiina Elkki (Häme) Tommi Sauvolainen Jani Kolmonen Olavi Parkkila Rami Häkkilä AUTOJA KONEALAT Tenho Vehmas Marko Vaara Vesa Nurmi Jere Lehto Petteri Männistö Jarkko Rantanen Olli Koivuniemi Sandra Roos Arto Tolonen Jan Backman Mika Korpela (pelti) Mika Rantanen Juhani Jara Pasi Heikkinen (kaivos) Kari Oikola Joni Suutari KAIVOSALA Teppo Kulo Asko Torssonen Ari Kukkurainen Emma Tolonen Jouni Jussinniemi Juho Haarala (Oulu) Jukka Heikkilä (Oulu) Ville Keränen (Oulu) JALOMETALLIALA Marja Karjalainen Jari Palken Minna Polvela Harri Koivunen RUOTSINKIELINEN Karita Pihlström Sari Yliaho Tommy Holmblad Erik Enholm n Liittovaltuustoon valittiin 56 jäsentä eli yhtä monta kuin edelliselläkin kaudella. n Valtuuston jäsenistä on sosialidemokraatteja 36 ja vasemmistoliittolaisia 20. n Valtuuston jäsenistä on uusia 38. Naisia uudessa valtuustossa on 13. n Liittovaltuusto käyttää korkeinta päätösvaltaa liittokokousten välillä. Se muun muassa hyväksyy työehtosopimukset. n Valtuusto kokoontuu sääntöjen mukaan kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. (Häme) (mek. metsä) AHJ1608_24-48.indd 26 1.6.2016 12:37:40
09.06.2016 27 8 2 2 . – 2 5 . TO U KO K U U TA 2 1 6 Liittohallitus 2016–2017 n Liittohallitukseen valittiin 20 jäsentä. Valituista on uusia 11 ja naisia 3. Jäsenistä on sosiali demokraatteja 13 ja vasemmistoliitto laisia 7. n Yksi liittohallituksen jäsen on sääntöjen mukaan ruotsinkielinen. Jokaisella jäsenellä on kolme henkilökohtaista varajäsentä. n Liittohallituksen tehtävänä on muun muassa seurata, että liiton ja ammattiosastojen toimintaa johdetaan sääntöjen ja liitto kokouksen, liittovaltuuston ja liittohallituksen päätösten mukaan. n Liittohallitus valitsee ja erottaa liiton toimitsijat. n Liittohallitus kokoontuu noin joka kolmas viikko. n Liittovaltuuston puheenjohtajat osallistuvat liittohallituksen kokouksiin. Riku Aalto s. 1965 liiton puheenjohtaja Metallityöväen Liitto Helsinki 020 77 41000, 0400 711 072, riku.aalto@metalliliitto.fi Turja Lehtonen s. 1970 liittosihteeri Metallityöväen Liitto Helsinki 020 77 41092, 0400 535 616, turja.lehtonen@metalliliitto.fi Jari Aalto s .1968 pääluottamusmies Meyer Turku Oy Turku 010 670 6213, jari.aalto@meyerturku.fi Jyrki Hyykoski s. 1971 prosessimies Outokumpu Stainless Oy Tornio 016 452 439, jyrki.hyykoski@outokumpu.com Raimo Karppinen s. 1954 tietoliikenneasentaja Relacom Finland Oy Lappeenranta 0400 557437, raimo.karppinen@fi.relacom.com Hannu Koistinen s. 1967 koneasentaja John Deere Forestry Oy Joensuu 040 3571843, koistinenhp@gmail.com Heidi Koivisto s. 1972 elektroniikkatyöntekijä Kyrel Oy Kyröskoski 0440 207423, koivisto.h@gmail.com Tapio Kuhmonen s. 1965 pääluottamusmies Kone Hissit Oy Helsinki 040 502 4323, tapio.kuhmonen@kone.com Janne Laulumaa s. 1976 elektroniikkatyöntekijä Teleste Oyj Kaarina 02 626 6970, janne.laulumaa@teleste.com Jyrki Levonen s. 1958 tuotantotyöntekijä Luvata Pori Oy Pori 050 390 5268, jyrki.levonen@luvata.com Mika Lindblad s. 1979 autosähköasentaja VV-Autotalot Oy Helsinki 040 592 9009, mika.lindblad@gmail.com Kari Niininen s. 1952 pääluottamusmies Konecranes Finland Oy Kotka 040 5954579, kari.niininen@konecranes.com Maria Pietari s. 1970 särmääjä Relicomp Oy Kurikka 040 5634711, mariap70@suomi24.fi Mathias Pukkila s. 1974 pääluottamusmies MSK Cabins Oy Ylihärmä 050 4397513, mathias.pukkila@msk.fi Antti Salonen s. 1978 pääluottamusmies Sandvik Mining and Tampere 040 660 2115, antti.salonen@metalli7.fi Construction Oy Peter Sjökvist s. 1971 metallarbetare Trailer-Rigg Oy Ab Närpes 020 766 2200, fortroendeman@narko.com Pirkko Valtanen s. 1956 elektroniikkatyöntekijä PKC Electronics Oy Raahe 040 305 3233, pirkko.valtanen@pkcgroup.com Jukka Vuorela s. 1962 tarkastaja Kumera Drives Oy Riihimäki 040 720 5562, jukka.vuorela@kumera.com Mika Vuoti s. 1967 pääluottamusmies SSAB Europe Oy Raahe 020 592 2242, mika.vuoti@ssab.com Timo Vänskä s. 1965 koneenasentaja – Outokumpu 020 124 0314, vanska.timo@gmail.com *Valokuvassa myös liittovaltuuston puheenjohtajat. ** Jari Aallon varamies. < TURJA LEHTONEN < < HANNU KOISTINEN < < MARIA PIETARI < < JORMA RAND** < HEIDI KOIVISTO < PIRKKO VALTANEN < JANNE LAULUMAA < JYRKI LEVONEN < TIMO VÄNSKÄ < < RAIMO KARPPINEN RIKU AALTO > MIKA VUOTI > TAPIO KUHMONEN > ANTTI SALONEN > JYRKI HYYKOSKI > MIKA LINDBLAD >> MATHIAS PUKKILA>> KARI NIININEN >> PETER SJÖKVIST > JUKKA VUORELA > < MARI TUOMAALA * < PENTTI MÄKINEN * < < PASI KARTTUNEN * < < JUHA KAPIAINEN * (Häme) (mek. metsä) AHJ1608_24-48.indd 27 1.6.2016 12:37:43
8 09.06.2016 28 2 2 . L I I T TO KO KO U S T E K S T I TI IN A K Y TÖ M Ä K I K U V A JY R K I LU U K K O N E N Työttömyyskassan hallitus 2016– Metalliliiton liittokokouksen yhteydessä Tampere-talolla kokoontui myös Metallityöväen Työttömyyskassan edustajisto. Metalliliiton liittokokousedustajiksi valitut toimivat myös työttömyyskassan edustajistona. n Työttömyyskassan edustajisto valitsi kassalle uuden hallituksen, jonka puheenjohtajana jatkaa Matti Mäkelä. Muut hallituksen jäsenet ovat Kari Helenius, Eero Holsti (varapuheenjohtaja), Marianne Honkanen, Jaakko Koskela, Anu Luhtanen, Lars Pekkanen, Irma Salo ja Jari-Matti Välkkynen. Kassan valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Pentti Mäkinen. Kassan valtuuston jäsenet ovat samat kuin Metalliliiton liittovaltuuston jäsenet. n Edustajisto teki muutoksia kassan sääntöihin, jotka vahvistetaan vielä Finanssivalvonnassa. Hallintoelimiin tuli muutoksia, mm. edustajiston kokoukseen valittavien edustajien määrää vähennettiin. Tärkein työtöntä jäsentä koskeva sääntömuutos mahdollistaa jatkossa maksamattomien jäsenmaksujen vähentämisen suoraan kassan maksamista etuuksista. n Lisäksi edustajisto kuuli kassanjohtaja Irene Niskasen selostuksen edellisen edustajiston toimikauden toiminnasta ja taloudesta, valitsi tilintarkastajat, määräsi jäsenmaksun perusteista ja kassan toiminta-alueen jaosta asiamiespiireihin sekä päätti sijoitustoiminnan periaatteista. Sijoitustoiminnan periaatteisiin hyväksyttiin edustaja Viktor Kockin esitys, jota Sari Yliaho kannatti. Esityksen mukaan sijoitukset tehdään pääsääntöisesti kotimaisiin kohteisiin. Metallityöväen työttömyyskassan hallitukseen valittiin Jaakko Koskela (vas.), Anu Luhtanen, Jari-Matti Välkkynen, Lars Pekkanen, Irma Salo, Matti Mäkelä, Irene Niskanen, Kari Helenius ja Eero Holsti. Kuvasta puuttuu Marianne Honkanen. AHJ1608_24-48.indd 28 1.6.2016 12:37:45
09.06.2016 29 8 2 2 . – 2 5 . TO U KO K U U TA 2 1 6 T E K S T I SU V I SA JA N IE M I K U V A T JY R K I LU U K K O N E N PKC Groupin meksikolaisten työntekijöiden oikeutta aitoon ammattiliittoon. PKC neuvottelee niin sanotun suojeluliiton kanssa. Yhtiö on jo seitsemän vuotta painostanut työntekijöitä ja käyttänyt tuomioistuimia viivyttääkseen aidon ammattiliiton tuloa tehtaalle. Davis kertoo, että suomalainen Huhtamäki on puolestaan Kaliforniassa Yhdysvalloissa kieltäytynyt edes neuvottelemasta työntekijöiden kanssa tehtaansa ongelmista. Yhtiö on käyttänyt jopa Cruz & Associates -konsulttifirmaa. Tämä on pahamaineisen tunnettu työstään ay-liikkeen musertamiseksi. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan esimerkiksi vuonna 2014 Huhtamäellä oli varaa maksaa liki puoli miljoonaa dollaria kyseiselle konsulttifirmalle. Rahaa ei kuitenkaan tunnu liikenevän esimerkiksi työsuojeluongelmaksi muodostuneen korkean lämpötilan korjaamiseksi Huhtamäen tehtaalla. Davis kiittelee sekä Metalliliittoa että Paperiliittoa siitä, että ne ovat monilla toimilla yrittäneet saada suomalaisyhtiöt kunnioittamaan perusoikeuksia muuallakin kuin Suomessa. Davis muistuttaa vielä, että sijoittajilla voi olla iso valta asiaan. Esimerkiksi Norjan valtion valtaisa öljyrahasto on vetänyt sijoituksensa pois eettisin perustein aseja tupakkateollisuudesta. Suomessa eläkevakuutusyhtiöt ovat isoja sijoittajia, ja niiden hallituksissa istuu ay-liikkeen edustajia. – Sijoittajien on ryhdyttävä katsomaan, pitääkö rahat viedä jonnekin muualle. a – Mielestäni se voi vahingoittaa ammattiliittoa. Voi käydä niin, että liitto jakautuu ja että hyviä ideoita hylätään siksi, että ”väärä puoli” ehdottaa niitä. – Meillähän on vain yksi vihollinen, pääoma ja suuryritykset. Meidän on yhdistettävä voimamme ja taisteltava tuota yhteistä vihollista, ei toisiamme vastaan. Kansainvälinen sihteeri Javier Urbina Espanjasta puolestaan peräänkuuluttaa yhteistä uutta visiota ja yhteistä toimintaa ay-liikkeelle ja vasemmistopuolueille. Vain niin Euroopan unionin maiden ja niiden työläisten yli kaikkialla marssivat oikeistohallitukset voidaan pysäyttää. – Vasemmistopuolueiden on käyttäydyttävä kuin vasemmistopuolueiden, Urbina vielä lisää. Urbina mielestä ei esimerkiksi riitä, että puolueet ja ammattiyhdistysliike puolustavat lakko-oikeutta. Sitä on myös käytettävä kuten Espanjassa on tehty. Espanjalaiset ammattiliitot ovat juuri kokeneet suuren fuusioaallon. Urbina on vasta viikon verran palvellut uutta Fica-liittoa, joka on yhdistetty teollisuus-, rakennusja maataloustyöläisten liitto. Hän uskoo, että fuusioiden kautta saadaan ay-liikkeelle lisää voimaa ja vaikutusvaltaa. Fuusioitumisen ohella Urbina kannustaa ay-liikettä kansainväliseen solidaarisuuteen. Se on hänestä vastavoima myös kasvavalle rasismille. Ben Davis on Yhdysvaltain terästyöläisten liiton kansainvälisten asioiden päällikkö. Hän on ollut aktiivisesti tukemassa suomalaisen ”Suosittelen naiskiintiöitä myös Suomen Metalliliitolle, jotta saisitte enemmän naisia liiton johtoon. Ja heitä on valittava todellisiin vaikuttamisen paikkoihin kuten työehtosopimusneuvottelukuntaan”, Christine Olivier sanoo. C hristine Olivier on EteläAfrikan metalliliiton Numsan ensimmäinen varapuheenjohtaja. Hän kertoo, että Etelä-Afrikan liitossa naisille on taattu viidesosa johtopaikoista ammattiliiton kaikilla tasoilla jäsenistön rakennetta heijastellen. – En ole mikään periaatteellinen kiintiöiden fani. Mutta niin kauan kun tilanne on se, että naisia ei nosteta päättävään asemaan, vaikka heistä löytyisi kuinka päteviä, silloin kiintiöitä tarvitaan. Olivier sanoo huomanneensa Tampere-talossa, että naisten ohella liittokokouksessa on myös suhteettoman vähän nuoria metallityöläisiä. – Nuorten houkutteleminen mukaan ay-toimintaan ei ole vain Suomen ongelma. Sama näkyy kaikkien maiden ay-liikkeessä. Nuoret luulevat, että he voivat olla oman onnensa seppiä. Eteläafrikkalaisen ay-johtajan liittokokouksessa yllätti myös kahden vasemmistopuolueen ryhmätoiminta. Meillä Afrikassa on jo naiskiintiö! JANVIER URBINA ESPANJA n kansainvälinen sihteeri n Fica (yhdistetty teollisuus-, rakennusja maataloustyöläisten liitto) BEN DAVIES YHDYSVALLAT n kansainvälisten asioiden päällikkö n USW (terästyöläisten liitto) CHRISTINE OLIVIER ETELÄ-AFRIKKA n 1. varapuheenjohtaja n Numsa (metallityöläisten liitto) Nuorten mukaan saaminen on kansainvälinen ongelma. Liittokokouksessa oli yhtensä 25 kansainvälistä vierasta. He majoittuivat Murikka-opistolla ja kokouksen lisäksi osalle oli järjestetty mm. yritysvierailu Koneelle. AHJ1608_24-48.indd 29 1.6.2016 12:37:49
8 09.06.2016 30 2 2 : A KO N G R E S S E N T E X T JO H A N LU N D F O TO JY R K I LU U K K O N E N Metalls kongress gav grönt ljus för vidareberedningen av ett nytt storindustriförbund. Ett bra beslut som blickar framåt, anser de svenskspråkiga kongressombuden. Också många andra viktiga frågor behandlades i Tammerfors. M etallförbundets 22:a kongress godkände förbundsstyrelsens förslag att godkänna intentionsavtalet och fortsätta med beredningsarbetet för att grunda ett nytt storindustriförbund. Den absolut största frågan för kongressen behandlades redan under första mötesdagen och avgjordes efter omröstning på söndagkväll. Det är meningen att Metallförbundet, industrifacket TEAM, Pappers och Träfacket går samman i slutet av nästa år. Den klart största delen av kongressombuden stod bakom fusionsplanerna. Också Sari Yliaho från Vasa valkrets som var med på Metalls kongress för första gången hörde till dem. ”Samarbete är framtidens melodi” SARI YLIAHO n huvudförtroendeman på LKI Käldman i Pedersöre n första kongressen n Vasa valkrets BO VILANDER n medlem i Metalls förbundsstyrelse 2008–2016, från Kimitoön n fjärde kongressen n Egentliga Finlands valkrets PETER SJÖKVIST n huvudförtroendeman på Närko i Närpes n andra kongressen n Vasa valkrets AHJ1608_24-48.indd 30 1.6.2016 12:37:52
Peter Sjökvist, även han från Vasa valkrets, är också för fusionsplanerna. Enligt Sjökvist råder det ingen tvekan om att ett större industriförbund skulle ha en starkare förhandlingsposition och att en fusion därmed är rätt väg att gå. – Jag tycker att det var rätt beslut eftersom man ju vill att det ska finnas förutsättningar för att fatta bra beslut också i framtiden. Jag tror att ett storförbund är en del av det, säger Sjökvist som till vardags är huvudförtroendeman på Närko i Närpes. – Ett stort förbund har mycket mer att säga till om än ett mindre förbund. Ju större tyngd som ligger bakom orden, desto större kraft har de orden och då har vi som fackförbund också bättre möjligheter i förhandlingar, fortsätter kongressombudet från Vasa valkrets Kim Virkama som också han är huvudförtroendeman, närmare bestämt på Elho i Pedersöre. EN HANDFULL MOT FUSIONEN Bland kongressombuden fanns också en handfull som motsätter sig fusionsplanerna. Kongressveteranen och förbundsstyrelsemedlemmen Bo Vilander från Kimitoön var med när det senaste fusionsförsöket stupade. Han blev förvånad över hur ense kongressen den här gången var i frågan. Endast fyra ombud röstade för att lägga ner fusionsarbetet. – Det överraskade mig att förslaget gick igenom med 407 ja-röster. Det tyder på att man blickar framåt och inser att man inte kan fortsätta såhär. Målsättningen är ju att bättre kunna trygga exportindustrins intressen med hjälp av storindustriförbundet. På det här viset blir vi starkare, säger Vilander som trodde att fler skulle rösta mot styrelsens förslag. En av motståndarna är helsingforsaren Ilpo Haaja som lämnade in motionen för att lägga ner beredningsarbetet. Enligt Haaja skapar ett nytt storindustriförbund distans mellan förbundet och den vanliga medlemmen. – Är det verkligen så att metallarbetarna ska betala kalaset för andra? frågade sig Haaja, när han presenterade sitt motförslag för kongressen. Bo Vilander poängterar ändå att en eventuell fusion med de tre andra industriförbunden enligt alla beräkningar tvärtom skulle sänka medlemsavgiften jämfört med nuvarande nivå. 09.06.2016 31 8 2 2 – 2 5 M A J 2 1 6 – Man kan ju hoppas att det också skulle leda till ett uppsving i medlemsantalet i det nya förbundet och att den privata arbetslöshetskassan YTK skulle få sig lite på näsan, säger Vilander. FLER FÖRDELAR ÄN FARHÅGOR De svenska kongressombuden ser flera fördelar med ett nytt storindustriförbund – några direkta risker med ett utökat samarbete är svårt att se. – Jag ser möjligheter med fusionen, främst i ett bättre samarbete både regionalt och nationellt. Jag tror att en fusion skulle innebära att vi blir en starkare samhällspåverkare och att vi som förbund bättre kan påverka arbetsmarknadsfrågor men också andra samhälleliga frågor, säger Sjökvist. Bättre samarbete ute i regionerna är något som de flesta ombuden verkar hoppas och tro på. – Samarbetet mellan fackavdelningarna kommer att bli närmare och vi har ju både träoch pappersarbetare nära oss i Jakobstadsnejden. Jag hoppas att vi allihopa i framtiden kan jobba tillsammans mot gemensamma mål, säger Virkama och påpekar att man ändå måste se till att byråkratin inte växer i takt med förbundet. – Det är klart att vi inte kan få allt det som vi har haft tidigare. Någonting kommer man säkert att måsta kompromissa om. Vad det kan vara kan jag ändå inte säga i dagsläget, inflikar Yliaho. FLERA VIKTIGA TEMAN Trots att kongressens absolut största fråga blev avklarad redan under första kongressdagen fanns flera andra ämnen på agendan som höll ombuden sysselsatta under mötets resterande mötesdagar. – Konkurrenskraftsavtalet är väldigt diffust, men det är en stor fråga. Men det fanns förstås också många andra viktiga frågor, bland annat de som gällde kollektivavtalsjusteringar, säger Sari Yliaho. Kim Virkama skulle vilja se ett slut på nollavtalen medan Vilander och Sjökvist lyfte fram huvudförtroendemännens roll om lokala avtal blir vanligare på arbetsplatserna. – Förtroendemannens roll på arbetsplatsen borde förstärkas så att arbetsgivaren inte kan köra över arbetstagarna i lokala förhandlingar, säger Vilander. – Vi måste se till att våra förtroendemän på arbetsplatserna får den hjälp de behöver, poängterar Sjökvist. a SARI YLIAHO n huvudförtroendeman på LKI Käldman i Pedersöre n första kongressen n Vasa valkrets KIM VIRKAMA n huvudförtroendeman på Elho i Pedersöre n fjärde kongressen n Vasa valkrets – Eftersom jag har ett förflutet i Träfacket så ser jag att vi lokalt har väldigt mycket nytta av det här. Det gäller för hela landet överlag, men också för det svenska. Samarbete är framtidens melodi, säger Yliaho som är huvudförtroendeman för de anställda på Pedersöreföretaget LKI Käldman. Behovet av ett storindustriförbund och en förbundsfusion motiverades på flera olika sätt. Viktor Kock från Vasa valkrets konstaterade under sin tur i talarstolen att det inte bara är fackföreningsrörelsen som är under angrepp just nu från flera olika håll, utan att hela vårt välfärdssamhälle är hotat. Därför stöder han en fusion som skulle föra med sig ett starkare industrifackförbund. ”Jag hoppas att den privata a-kassan YTK skulle få sig lite på näsan.” Peter Sjökvist, Bo Vilander, Sari Yliaho och Kim Virkama var bara några av de svenskspråkiga ombuden som deltog i kongressen i Tammerforshuset. AHJ1608_24-48.indd 31 1.6.2016 12:37:55
8 09.06.2016 32 2 2 : A KO N G R E S S E N Metallförbundets stadgar har under årens lopp förändrats och blivit otydliga. Därför hade förbunds styrelsen förberett ett stadge ändringsförslag för kongressen. Metalls organisationschef Vesa Aallosvirta lyfter fram tre enskilda detaljer som de mest centrala förändringarna i förbundets stadgar. – De bestämmelserna som gäller fackavdelningarnas medlemsärenden flyttades helt från förbundets stadgar till fackavdelningarnas egna stadgar, nämner Aallosvirta som den första förändringen. Den andra nämnvärda förändringen gäller kongressvalet. Enligt de nya stadgarna får endast fackavdelningsmedlemmar som är tillgängliga på arbetsmarknaden rösta och ställa upp i val. Det innebär att pensionärer i fortsättningen inte kan kandidera eller rösta i Metalls val. Stadgarna fick också en ny paragraf som slår fast att den förbundsledning som Metalls 22:a kongress utser endast väljs för ett år. – Stadgarna fick ett övergångstillägg om att ledningen som väljs här lämnar sina uppdrag under den extraordinära förbundskongressen som hålls nästa vår, konstaterar Aallosvirta på Tammerforshuset efter att kongressen godkände stadgeförändringarna. KONGRESSEN I SIFFROR 4 mötesdagar 422 kongressombud 2 019 motioner 545 diskussionsinlägg 6 000 koppar kaffe 6 140 portioner mat 56 km gick en sal-assistent Metallförbundets stadgar förnyades Kongressen: Nej till nollavtal Metall förbundet ska försvara rätten till strids åtgärder och kollektivavtalens allmänt bindande verkan. Centrala trepartsuppgörelser måste också bevaras som ett alternativ för förhandlingssituationer. Förbundet fortsätter att utveckla kvalitativa förnyelser i arbetslivet. Målsättningen är lika och jämlik behandling för alla oberoende av avtalsbransch, yrkesgrupp, ålder, etnicitet eller kön. Kongressen beslöt också att förtroendemännens verksamhetsmöjligheter måste förenhetligas och utvecklas samt förbättras med hjälp av avtal och lagförändringar. Enligt kongressen måste kollektivavtalens miniminivåer fungera som stupstock för alla lokala avtal som ingås, eftersom de är en del av kollektivavtalssystemet. Förbundets målsättning är en enhetlig löneutveckling som garanterar löneförhöjningar som säkrar att realinkomsterna ökar och köpkraften förbättras. Kongressen vill att lagstiftningen kring arbetsavtal ändras så att arbetsgivarna inte kan erbjuda så kallade nollavtal. Arbetsavtalet ska innehålla en uppskattad verklig arbetstid som måste vara minst 18 timmar i veckan. Kongressen vill också att fackförbunden ska få rätt att föra medlemmarnas talan i rättsfall. Avtalsbestämmelserna kring användningen av hyresarbetskraft måste enligt kongressen ännu utvecklas. AHJ1608_24-48.indd 32 1.6.2016 12:37:58
09.06.2016 33 8 2 2 – 2 5 M A J 2 1 6 Metallförbundets 22:a kongress återvalde för tredje gången förbundets sittande ordförande Riku Aalto (SDP). Aalto, 51, hade inga motkandidater till ordförandeposten. Valet var enhälligt. Aalto har varit Metallförbundets ordförande sedan 2008. Innan det jobbade han som ekonomichef på förbundet och han har tidigare jobbat på bland annat bilfabriken i Nystad. Aalto lovade i sitt tacktal att hålla tag i den planerade förbundsfusionen. –Fusioneringen av industriförbunden är en historisk händelse. Jag lovar för egen del att göra allt som är möjligt för att projektet framskrider enligt tidtabellen. Kongressen utsåg också enhälligt avtalsexperten Turja Lehtonen (VF), 45, till Metalls nya förbundssekreterare. Lehtonen efterträder den tidigare förbundssekreteraren Matti Mäkelä. Mäkelä kandiderade inte för återval utan fortsätter istället med andra uppdrag på förbundet. Den nyvalda förbundssekreteraren har tidigare jobbat både som avtalsexpert och organisationssekreterare på förbundet och har lett förbundets vänstergrupp de senaste fyra åren. Lehtonen poängterade att Metalls kongressval med sin tävlingsanda är över. – Jag hoppas att vi imorgon lämnar det här huset som ett enat intressebevakningslag, sa Lehtonen i sitt tacktal i Tammerforshuset. MÅNGA NYA ANSIKTEN I STYRELSEN Metalls nya förbundsstyrelse utsågs också av kongressen. Av de totalt 20 styrelsemedlemmarna är 11 nya i styrelseuppdraget. En av de nya styrelsemedlemmarna är Peter Sjökvist som tar över som svenskspråkig medlem. Sjökvist ser framemot det kommande styrelsearbetet. – Det är klart att det är en stor utmaning men det är någonting vi har diskuterat redan en tid och något som jag har varit inställd på. Det känns bra att jag har Bo Vilander som stöd. Peter Sjökvist från Närpes, som var de svenskspråkiga kongressvalskandidaternas röstkung med sina 155 röster, efterträder Bo Vilander från Kimitoön som suttit två perioder i förbundsstyrelsen. Vilander lämnar ändå inte helt styrelsearbetet bakom sig eftersom han utsågs till Sjökvists första suppleant. – Jag har ju suttit mina två perioder så det är dags att stiga åt sidan. Jag kommer ändå att finnas till som stöd för Peter och hjälpa vid behov, intygar Vilander. Bo Vilander tänker inte ställa upp i Metalls val fler gånger, men riktigt sista kongressen blev det ändå inte för hans del. – Den extraordinarie kongressen blir väl nästa vår, men inte några fler efter det, säger Vilander med sina fyra kongresser under bältet. Övriga suppleanter för styrelseposten är Kim Virkama från Pedersöre och Daniel Hannus från Borgå. EN SVENSKSPRÅKIG I FULLMÄKTIGE Kongressen utsåg också förbundets fullmäktige vars mandatperiod sträcker sig fram till den extraordinarie kongressen nästa vår. I den nya fullmäktige sitter bara en svenskspråkig ledamot. På det svenskspråkiga mandatet fortsätter Karita Pihlström från Raseborg. Suppleanterna är Sari Yliaho från Pedersöre, Tommy Holmblad från Korsnäs och Erik Enholm från Godby. Ingen svenskspråkig lyckades ta sig in i förbundsfullmäktige från Vasa valkrets trots att de svenska kongressvalskandidaterna där gjorde ett mycket bra val. a Både nya och bekanta i förbundsledningen FÖRBUNDSSTYRELSEN Riku Aalto (ordförande) Turja Lehtonen, (förbundssekreterare) Tapio Kuhmonen Janne Laulumaa Jyrki Levonen Jukka Vuorela Heidi Koivisto Kari Niininen Hannu Koistinen Mathias Pukkila Pirkko Valtanen Peter Sjökvist Mika Lindblad Raimo Karppinen Jari Aalto Antti Salonen Timo Vänskä Maria Pietari Mika Vuoti Jyrki Hyykoski Metalls kongress har utsett Riku Aalto till ordförande och Turja Lehtonen till förbundssekreterare. Också förbundsstyrelsen och fullmäktige utsågs av kongressen i Tammerfors. Utnämningarna var enhälliga. Kongressen: Nej till nollavtal AHJ1608_24-48.indd 33 1.6.2016 12:38:03
Bambutyyny – hyvien unien salaisuus! VAIN 24,90 /kpl Ostaessasi 2 tyynyä SÄÄSTÄT 10 € Bambutyyny voi auttaa sinua nukkumaanparemmin ja heräämään täysin levänneenä, vähentäen samalla jännitysniskaa, päänsärkyä ja jopa kuorsausta ! Bambutyyny on täydellinen tyyny, josta teet helposti korkeamman tai matalan, pehmeämmän tai kovemman. Koska bambukuitu muotoutuu juuri haluamallasi tavalla, se soveltuu nukkumiseen mainiosti, nukuitpa kyljelläsi, selälläsi tai vatsallasi. Mikäli haluat olla sängyssä puoli-istuvassa asennossa, bambutyyny antaa täydellisen tuen kun käännät sen kaksin kerroin selkäsi taakse. Memoryvaahtomuovi on erityisesti kehitetty viskoelastinen materiaali, joka maksimaalisesti helpottaa painetta muotoutumalla kehon muotoihin, jolloin mikään ei hierrä mutta koko keho saa tukea kaikkialle. Tyyny palautuu alkuperäiseen muotoonsa, kun sitä ei käytetä. Ero tavallisiin Memoryvaahtomuovityynyihin syntyy, kun ilma pääsee helposti kiertämään viipaloidun Memory vaahtomuovityynyn sisällä antaen sinulle viileän tunteen. Bambutyyny on ensimmäinen tyyny, jossa on kaikki Memoryvaahtomuovin antamat edut, mutta ei mitään mahdollisia hait-toja. Tyynyn päällisen voi pestä koneessa 30 asteessa. Bambutyyny on erittäin korkealaatuinen tuote, joka säilyttää kimmoisuutensa ja antaa tukea jatkuvasti käytettynäkin. Annammekin 5 vuoden takuun siitä, että tyyny ei litisty. Tuotenro 3112 Bambutyyny Hinta 29,90 Tuotenro 3113 Bambutyyny 2/kpl Hinta 49,80 SÄÄSTÄT 10 € Hermoratojen on hyvän yöunen kannalta tärkeää olla suorassa, jotta riittävä verenkierto voidaan taata ja hermosignaalit kulkevat aivoihin ja takaisin. Samalla tavoin hengitysteiden tulee olla auki ja vapaina, jotta hengitys toimisi optimaalisesti eikä se katkeaisi kuorsauksen vaikutuksesta. Bambutyyny vaikuttaa kahdella eri tavalla: Päällimmäinen bambukangas antaa viileää mukavuutta nukkuessasi ja bambu on erityisen pehmeää. Sillä on myös kyky pysyä kuivana. Bambu on luonnollisesti antibakteerinen ja punkkivapaa, ja hengityksesi on syvempää ja puhtaampaa. Sopii erinomaisesti allergikoille mutta yhtä hyvin myös kaikille muille. Erityisin taika piilee kuitenkin bambutyynyn sisällä. Viipaloitu Memoryvaahtomuovi antaa parhaan mahdollisen tuen päälle ja niskalle ja verenkierto paranee. Lihaksesi rentoutuvat, mikä taas auttaa vähentämään kipua ja särkyä. Heräät täysin levänneenä! Koko 45 x 60 cm. Usein myös kuorsaus vähenee!! Annamme 5 vuoden TAKUUN-että tyyny pysyy tasaisena Mukana veloituksetta käytännöllinen laukku suosikkityynyllesi matkoilla Lähettäkää minulle mahdollisimman pian 14 päivän palautusoikeudella alla olevat tuotteet. Toimitusmaksu 5,90. Palautusoikeus 14 päivää. Maksan postiennakolla, ennakkolisä 4,90 Maksan laskulla, laskutuslisä 2,90 Nimi:........................................................................................................ Henkilötunnus (pakollinen ostettaessa laskulla): .................................................................................................................. Osoite:...................................................................................................... Postinro/-toimipaikka............................................................................. ASIAKASPALVELU Tunnus 5018095 00003 VASTAUSLÄHETYS Tilaa puhelimitse 010 322 2023 tilaukset@citylook.info Faksi 09 273 3351 www.citylook.info Ei postimaksua! Postimaksu on maksettu puolestasi Osta 2 tyynynpäällistä vain hintaan 9,90 /kpl Säästät 10€ Tuotenro 3115 Tyynynpäällinen Hinta 14,90 Osta 2 tyynynpäällistä vain hintaan 9,90/kpl Säästät 10 €. ......kpl Tuotenro 3112 Bambutyyny Hinta 29,90 2kpl Tuotenro 3113 Bambutyyny 2/kpl Hinta 49,80 SÄÄSTÄT 10:........kpl Tuotenro 3115 Tyynynpäällinen Hinta 14,90 4 Mikään ei ole pehmeämpää kuin bambu. Bambu antaa sinulle ihanan miellyttävyyden tunteen, se on pehmeä ja imee kosteutta iholtasi. Kuivuu muita materiaaleja nopeammin eikä sido itseensä hajuja. 4 Bambutyyny on täysin hypoallerginen eivätkä pölypunkit viihdy siinä. Ja erityisesti allergiset voivat rauhassa käyttää hypoallergista ja pölypunkeista vapaata tyynyä. 4 3-tyynyä yhdessä! Bambutyynystä voit itse valita haluatko korkean kovan tyynyn (taita se kaksin kerroin), puolikovan tyynyn (pidä tyyny tasaisena) tai erityisen pehmeän tyynyn (pidä se pystyasennossa)Täydellinen tuki niskalle ja päälle. Lihakset rentoutuvat, kipu ja kuorsaus vähenevät ja heräättäysin levänneenä. 4 Ekologinen Bambu kasvaa luonnossa kokonaan ilman kasvinsuojeluaineita tai muita kemikaaleja. Bambukudde Ahjo no 8 1623_Bambukudde Ahjo no 8 1623 2016-05-31 09:02 Sida 1 AHJ1608_24-48.indd 34 1.6.2016 12:38:04
09.06.2016 35 8 2 2 . – 2 5 . TO U KO K U U TA 2 1 6 2 2 . L I I T TO KO KO U S Bambutyyny – hyvien unien salaisuus! VAIN 24,90 /kpl Ostaessasi 2 tyynyä SÄÄSTÄT 10 € Bambutyyny voi auttaa sinua nukkumaanparemmin ja heräämään täysin levänneenä, vähentäen samalla jännitysniskaa, päänsärkyä ja jopa kuorsausta ! Bambutyyny on täydellinen tyyny, josta teet helposti korkeamman tai matalan, pehmeämmän tai kovemman. Koska bambukuitu muotoutuu juuri haluamallasi tavalla, se soveltuu nukkumiseen mainiosti, nukuitpa kyljelläsi, selälläsi tai vatsallasi. Mikäli haluat olla sängyssä puoli-istuvassa asennossa, bambutyyny antaa täydellisen tuen kun käännät sen kaksin kerroin selkäsi taakse. Memoryvaahtomuovi on erityisesti kehitetty viskoelastinen materiaali, joka maksimaalisesti helpottaa painetta muotoutumalla kehon muotoihin, jolloin mikään ei hierrä mutta koko keho saa tukea kaikkialle. Tyyny palautuu alkuperäiseen muotoonsa, kun sitä ei käytetä. Ero tavallisiin Memoryvaahtomuovityynyihin syntyy, kun ilma pääsee helposti kiertämään viipaloidun Memory vaahtomuovityynyn sisällä antaen sinulle viileän tunteen. Bambutyyny on ensimmäinen tyyny, jossa on kaikki Memoryvaahtomuovin antamat edut, mutta ei mitään mahdollisia hait-toja. Tyynyn päällisen voi pestä koneessa 30 asteessa. Bambutyyny on erittäin korkealaatuinen tuote, joka säilyttää kimmoisuutensa ja antaa tukea jatkuvasti käytettynäkin. Annammekin 5 vuoden takuun siitä, että tyyny ei litisty. Tuotenro 3112 Bambutyyny Hinta 29,90 Tuotenro 3113 Bambutyyny 2/kpl Hinta 49,80 SÄÄSTÄT 10 € Hermoratojen on hyvän yöunen kannalta tärkeää olla suorassa, jotta riittävä verenkierto voidaan taata ja hermosignaalit kulkevat aivoihin ja takaisin. Samalla tavoin hengitysteiden tulee olla auki ja vapaina, jotta hengitys toimisi optimaalisesti eikä se katkeaisi kuorsauksen vaikutuksesta. Bambutyyny vaikuttaa kahdella eri tavalla: Päällimmäinen bambukangas antaa viileää mukavuutta nukkuessasi ja bambu on erityisen pehmeää. Sillä on myös kyky pysyä kuivana. Bambu on luonnollisesti antibakteerinen ja punkkivapaa, ja hengityksesi on syvempää ja puhtaampaa. Sopii erinomaisesti allergikoille mutta yhtä hyvin myös kaikille muille. Erityisin taika piilee kuitenkin bambutyynyn sisällä. Viipaloitu Memoryvaahtomuovi antaa parhaan mahdollisen tuen päälle ja niskalle ja verenkierto paranee. Lihaksesi rentoutuvat, mikä taas auttaa vähentämään kipua ja särkyä. Heräät täysin levänneenä! Koko 45 x 60 cm. Usein myös kuorsaus vähenee!! Annamme 5 vuoden TAKUUN-että tyyny pysyy tasaisena Mukana veloituksetta käytännöllinen laukku suosikkityynyllesi matkoilla Lähettäkää minulle mahdollisimman pian 14 päivän palautusoikeudella alla olevat tuotteet. Toimitusmaksu 5,90. Palautusoikeus 14 päivää. Maksan postiennakolla, ennakkolisä 4,90 Maksan laskulla, laskutuslisä 2,90 Nimi:........................................................................................................ Henkilötunnus (pakollinen ostettaessa laskulla): .................................................................................................................. Osoite:...................................................................................................... Postinro/-toimipaikka............................................................................. ASIAKASPALVELU Tunnus 5018095 00003 VASTAUSLÄHETYS Tilaa puhelimitse 010 322 2023 tilaukset@citylook.info Faksi 09 273 3351 www.citylook.info Ei postimaksua! Postimaksu on maksettu puolestasi Osta 2 tyynynpäällistä vain hintaan 9,90 /kpl Säästät 10€ Tuotenro 3115 Tyynynpäällinen Hinta 14,90 Osta 2 tyynynpäällistä vain hintaan 9,90/kpl Säästät 10 €. ......kpl Tuotenro 3112 Bambutyyny Hinta 29,90 2kpl Tuotenro 3113 Bambutyyny 2/kpl Hinta 49,80 SÄÄSTÄT 10:........kpl Tuotenro 3115 Tyynynpäällinen Hinta 14,90 4 Mikään ei ole pehmeämpää kuin bambu. Bambu antaa sinulle ihanan miellyttävyyden tunteen, se on pehmeä ja imee kosteutta iholtasi. Kuivuu muita materiaaleja nopeammin eikä sido itseensä hajuja. 4 Bambutyyny on täysin hypoallerginen eivätkä pölypunkit viihdy siinä. Ja erityisesti allergiset voivat rauhassa käyttää hypoallergista ja pölypunkeista vapaata tyynyä. 4 3-tyynyä yhdessä! Bambutyynystä voit itse valita haluatko korkean kovan tyynyn (taita se kaksin kerroin), puolikovan tyynyn (pidä tyyny tasaisena) tai erityisen pehmeän tyynyn (pidä se pystyasennossa)Täydellinen tuki niskalle ja päälle. Lihakset rentoutuvat, kipu ja kuorsaus vähenevät ja heräättäysin levänneenä. 4 Ekologinen Bambu kasvaa luonnossa kokonaan ilman kasvinsuojeluaineita tai muita kemikaaleja. Bambukudde Ahjo no 8 1623_Bambukudde Ahjo no 8 1623 2016-05-31 09:02 Sida 1 METALLILIITON KESKEISET LINJAUKSET SEURAAVALLE LIITTOKOKOUSKAUDELLE LIITTOYHTEISTYÖ Liittokokouksen linjaamalla tavalla Metallityöväen Liitto ry jatkaa uuden teollisuuden ammattiliiton perustamiseen tähtääviä toimia. EDUNVALVONTA Vaikutamme siihen, että luottamushenkilöiden toimintamahdollisuuksia yhtenäistetään ja kehitetään sekä parannetaan sopimusja lakiteitse. Pitkän aikavälin tavoitteenamme on kokonaistyöajan lyhentäminen. Kehitämme edelleen vuokratyövoiman käyttöön liittyviä sopimusmääräyksiä. Metalliliitto edistää Työkaari kantaa -hankeen kautta kaiken ikäisten sekä eri elämäntilanteissa olevien työntekijöiden työhyvinvointia. Metalliliitto tukee erityisesti työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelupäällikön sekä muun työsuojeluhenkilöstön osaamista ja yhteistoiminnan vahvistamista. METALLILIITTO Metalliliiton toiminta-ajatuksen toteuttaminen edellyttää korkeaa järjestäytymisastetta ja organisaatiota. Tämän saavuttamiseksi keskiössä tulee olla järjestämistyö ja ammattiosastojen järjestöllisen tilan vahvistaminen. Jäsenpalveluiden kehittämistä jatketaan siten, että ne ovat entistä nopeammin ja helpommin jäsenten käytettävissä. Tarjoamme laadukasta ja monipuolista koulutusta muuttuviin tarpeisiin paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Koulutuksemme tuottaa entistä osaavampia ja tyytyväisempiä jäseniä. Kehitämme monikanavaista viestintäämme tavoittamaan ja palvelemaan kaikkia jäseniämme. YHTEISKUNTA Vaikutamme työlainsäädäntöön niin, että niin sanotut 0-tuntisopimukset kielletään. Liitto toimii aktiivisesti kanneoikeuden saamiseksi ammattiliitoille. Liitto valvoo työelämän perusoikeuksien toteutumista etenkin monikansallisten yritysten ja niiden alihankkijoiden toiminnassa. Liitto vaikuttaa yhdessä muun ay-liikkeen kanssa etenkin EU:n työelämään vaikuttavan lainsäädännön muodostamiseen. Toiminnallamme edistämme vientiteollisuuden kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä työntekijän asemaa heikentämättä. Teollisuuspolitiikkamme tähtää sähköomavaraisuuteen ja sähkön saatavuuteen kilpailukykyiseen hintaan. AHJ1608_24-48.indd 35 1.6.2016 12:38:04
henkivakuutuskuntoon.? Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Esimerkiksi Metalliliiton 42-vuotiaalle jäsenelle henkivakuutus 50 000 euron turvalla maksaa 6 euroa kuussa. Nyt saat kaikkiin uusiin Primus-henkija -tapaturmavakuutuksiin lisäetuna 2000 euron Selviytymisturvan, joka on lisäkorvaus kuolemantapauksessa. Eiköhän hoideta asia kuntoon saman tien! Kattavimman vakuutusturvan koko perheelle saat osoitteesta Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. 2000 € Ny kaupa ää l SELVIYTYMIST URVA KUINKA SELVIÄISIT KAIKESTA jo äisi ksi ? K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA AHJ1608_24-48.indd 36 1.6.2016 12:38:10
PEKKA VOUTILAINEN Lieksa 09.06.2016 37 8 2 2 . – 2 5 . TO U KO K U U TA 2 1 6 2 2 . L I I T TO KO KO U S henkivakuutuskuntoon.? Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Esimerkiksi Metalliliiton 42-vuotiaalle jäsenelle henkivakuutus 50 000 euron turvalla maksaa 6 euroa kuussa. Nyt saat kaikkiin uusiin Primus-henkija -tapaturmavakuutuksiin lisäetuna 2000 euron Selviytymisturvan, joka on lisäkorvaus kuolemantapauksessa. Eiköhän hoideta asia kuntoon saman tien! Kattavimman vakuutusturvan koko perheelle saat osoitteesta Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. 2000 € Ny kaupa ää l SELVIYTYMIST URVA KUINKA SELVIÄISIT KAIKESTA jo äisi ksi ? K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA NELJÄN PÄIVÄN TÄHDEN 422 liittokokousedustajasta ... pohjoisin itäisin läntisin eteläisin TAMPEREELLE: 500 km MILLÄ TULIT? Lähdin taksilla klo 3 aamulla Nurmekseen ja sieltä kaverin kyydissä Tampereelle. KAUANKO KESTI? 6,5 tuntia TAMPEREELLE: 1020 km MILLÄ TULIT? Omalla autolla. Kävin matkalla kyläpaikoissa ja hautajaisissakin. KAUANKO KESTI? Ajo Tampereelle kesti 12–13 tuntia, mutta kyläilyjen takia lähdin jo keskiviikkona 18. päivä. TILL TAMMERFORS: 320 km HUR TOG DU DIG FRAM? Från Godby ner till hamnen i Mariehamn. Därifrån med färjan över till Åbo, där jag övernattade för att fortsätta med abonnerad buss. HUR LÄNGE TOG RESAN? 1,5 dag. TAMPEREELLE: 270 km MILLÄ TULIT? Bussilla, muita kyytiin poimien. KAUANKO KESTI? 4 tuntia. TRE K at se le vi de oh aa st at te lu t: w w w .fa ce bo ok .c om /m et al lil iit to MENETYKSIÄ 1 MM-JÄÄKIEKON FINAALIN 1. ERÄN ENSIMMÄISET 5 MINUUTTIA SALI, 23.5. klo 15.17: Marjo – Hyvää 7. vuotishääpäivää! t. Jari MENETYKSIÄ 2 SALIAVUSTAJAN ASKELEET 11 049 LA pystytys 14 607 SU 19 391 MA 11 891 TI 17 058 KE päätösja purku 2 019 AMMATTIOSASTON ALOITETTA ALOITTEISTA YHTEENVEDOT, YHTEENVEDOISTA LIITTOHALLITUKSEN ESITYKSET, ESITYKSISTÄ MUUTOSESITYKSET, MUUTOSESITYKSISTÄ VALIOKUNTAESITYKSET, VALIOKUNTAESITYKSISTÄ PÄÄTÖSESITYKSET, PÄÄTÖSESITYKSISTÄ PÄÄTÖKSET. ESITYKSISTÄ, MUUTOSESITYKSISTÄ JA PÄÄTÖKSISTÄ KESKUSTELUPUHEENVUOROJA 545 ...900 KILOA KOPIOPAPERIA 422 KOKOUSLAUKKUA 1 000 KIERREVIHKOA JA KYNÄÄ 500 TYÖEHTOSOPIMUSTA... ”NYT EI OLLA NAVETASSA!” 1. PUHEENJOHTAJA PIRKKO VALTANEN 2 750 LOUNASTA 2 690 PÄIVÄLLISTÄ 740 ILTAPALAA 423. KOKOUSEDUSTAJA: SOSSE-APAN Tapaa apina Viktor Kockin videopäiväkirjassa: www.facebook.com/metalliliitto 6 000 KUPPILLISTA ERKKI MATTUS Inari ERIK ENHOLM Godby MAIJA KAINULAINEN Hanko TAMPERE-TALON VÄKEÄ 50 KEITTIÖSSÄ JA RUOKAILUSSA 28 AULAPALVELUSSA 15 TEKNIIKKAA HOITAMASSA 7 LIITON VÄKEÄ 48 KOKOUSJÄRJESTELYIDEN JOHTO 1 VASTAANOTTO 3 KOKOUSKANSLIA 9 PÖYTÄKIRJANPITO 4 VALIOKUNTAKANSLIA 4 SALIAVUSTAJAT 11 LEHDISTÖPALVELU 2 AHJO, NETTI JA SOME 7 ULKOMAISTEN VIERAIDEN ISÄNNÄT 3 TEKNIIKKAVASTAAVAT 2 JÄRJESTYSMIES 1 KULJETUS JA PAKKAAMINEN 1 ULKOPUOLINEN TARKKAILIJA PA SS ER D O M ES TI C U S (V A R PU N EN ) JY R K I LU U K K O N E N 56 km AHJ1608_24-48.indd 37 1.6.2016 12:38:24
AHJ1608_24-48.indd 38 1.6.2016 12:38:25
AHJ1608_24-48.indd 39 1.6.2016 12:38:26
8 09.06.2016 T E K S T I H E IK K I JO K IN E N 40 Joulurahaa sai metallin tes-yrityksissä 72 prosenttia työntekijöistä, muissa vain 42 prosenttia. Jouluraha on metallialalla keskimäärin 55 prosenttia kuukausipalkasta. IG Metall toimii heti, jos yritys eroaa työnantajaliitosta. Autonosia valmistava Koyo teki sen pari vuotta sitten ja työt keskeytettiin varoituslakoissa 90 minuutiksi. Yrityksen portinvartija meni hänkin varoituslakkoon eikä rekkaliikenne päässyt sisään tai ulos. Yritysneuvosto lopetti kaikki talon sisäiset neuvottelut, kunnes työehtosopimus oli saatu aikaan. IG Metall ehdotti Koyolle talokohtaista sopimusta. Se vaati tes-neuvotteluissa esittämänsä 5,5 prosentin yleisen palkankorotuksen lisäksi 50 000 euron erityiskorvauksen. Vaatimuksiin kuului myös parempi eläkeja sairausturva. Koyo palasi pian yleiseen työehtosopimukseen. Suomalaisetkin osaavat: joulukuussa 2012 UPM ilmoitti eroavansa Saksan työnantajaliitosta ja työehtosopimuksesta. Tämä ei työntekijöille käynyt ja lyhyen kampanjoinnin jälkeen UPM taipui pysymään työehtosopimuksessa. Kriisilausekkeesta on apua. IG Metall suostuu sopimaan paikallisia, tilapäisiä etujen heikennyksiä vain järjestäytyneissä kriisiyrityksissä. SAKSA Suomessa työehtosopimukset ovat yleissitovia, Saksassa eivät. Siksi jotkin yritykset pyrkivät siellä eroon sopimuksista eroamalla työnantajaliitosta. Metalliliitto IG Metall pitää työehtosopimusten kattavuutta eräänä keskeisenä tavoitteenaan. – Oikeudenmukaisuus onnistuu vain työehtosopimuksella, sanoo IG Metallin puheenjohtaja Jörg Hofmann. IG Metall solmii yleisiä työehtosopimuksia joko teollisuudenaloittain tai tietyn osavaltion alueelle. Nämä sitovat työnantajaliittoon kuuluvia yrityksiä. Järjestäytymättömien yrityksien kanssa tehdään suoraan yrityskohtaisia sopimuksia. Liitolla onkin yli 10 000 työehtosopimusta. Saksan tilastollisen keskustoimiston mukaan metallityöläinen ansaitsi työehtosopimusta noudattavalla työpaikalla keskimäärin 20,65 euroa tunnilta, ilman sopimusta 17,12 euroa. Vähemmän ammattitaitoa vaativissa töissä ero oli vielä suurempi. Työehtosopimuksella palkka oli 15,57 euroa tunnilta, ilman sitä 11,20 euroa. Liitto listaa useita etuja, joita työntekijät ovat työehtosopimuksilla saavuttaneet. Tärkeimpiä on naisten ja miesten palkkojen pienempi ero. Työaika metallija elektroniikka-alan tesyrityksissä on muita lyhyempi ja lomat lakisääteistä pidemmät. Tes tuo 50 prosentin lomakorvauksen kuukausipalkasta, muut eivät sitä saa. KA N S A I N VÄ L I N E N TYÖEHTOSOPIMUS Saksassa ammattiliitto IG Metall sai taivuteltua varoituslakoilla autonosavalmistaja Koyon takaisin työehtosopimuksen piiriin. Koyon työntekijät osoittivat mieltään yhtiön Bielefeldin tehtaan edustalla toukokuussa 2013. Sopiminen parantaa palkkoja ja etuja IG M E TA LL Pajalan kaivos suljetaan RUOTSI Syksyllä 2014 Pajalan rautamalmikaivoksen omistaja Northland meni konkurssiin ja 300 työntekijää menetti työnsä. Kukaan ei ole tarjoutunut ostamaan kaivosta ja toukokuussa Norbottenin lääninhallitus antoi luvan sulkea kaivoksen ja kunnostaa alueen. Viimeisetkin yllä pidosta vastanneet 21 työntekijää irtisanotaan. Kunnan pelastukseksi koitui 700 turvapaikanhakijan pakolaiskeskus. Se tarjoaa työtä 70 ihmiselle. Heistä moni on entinen kaivoksen työntekijä. Pajalassa on 6 200 asukasta. Metallityöläiset kohentavat taloutta TANSKA Metalliteollisuus tarvitsee vuoteen 2025 mennessä 30 000 uutta ammattitaitoista työntekijää. Mikäli tämä määrä työntekijöitä löyty, kasvaa Tanskan bruttokansantuote samana aikana 3,5 miljardia euroa. Arvion takana on työväenliikkeen talousneuvosto Arbejderbevægelsens Erhvervsråd. Tutkimuslaitos arvelee, että ilman koulutettuja tekijöitä on vaara, että teollisuus siirtää tuotantoaan ulkomaille. Dansk Metalin puheenjohtaja Claus Jensen pitää pulmana, elleivät yritykset saa kaipaamaansa työvoimaa. Suurempi pulma kuitenkin on, mikäli ammattitaitoisten työntekijöiden puute estää talouden kasvun, Jensen sanoo. Isot erorahat Belgiassa BELGIA Autonosia valmistavan SAS Automotiven Ghentin tehtaalla päästiin sopimukseen sosiaalisuunnitelmasta eli työntekijöille maksettavista erokorvauksista. Tehdas lakkautetaan lokakuussa aiotun vuoden 2019 sijasta. Yritys tarjosi 50 euron lisäkorvausta joka työpäivästä lokakuulle asti, mutta työntekijät tyrmäsivät ehdotuksen. ABVV-Metal -liitto neuvotteli uuden sopimuksen, jota tuki 77 prosenttia työntekijöistä. Lakisääteisten korvausten päälle yhtiö maksaa jokaiselle työntekijälle työhistorian mukaisen bonuksen. Yli kymmenen vuoden työstä se on 38 000 euroa. AHJ1608_24-48.indd 40 1.6.2016 12:38:30
T E K S T I M IK A P E LT O N E N /U P P IIR R O S P E N TT I O TS A M O T YÖY M PÄ R I S TÖ 41 09.06.2016 TUOTTAVUUS Työntekijät uskovat työantajia useammin yrityksen menestykseen vaikuttaviin työhyvinvointipanostuksiin. Tämä käy ilmi LähiTapiolan ja työeläkeyhtiö Elon teettämästä Kilpailukykyä työhyvinvoinnista -tutkimuksesta. Kyselyyn vastanneista työntekijöistä enemmistö uskoo, että työhyvinvointiin ja terveyteen panostamalla voidaan vaikuttaa yrityksen menestykseen, taloudelliseen tulokseen, asiakastyytyväisyyteen ja työntekijöiden luovuuteen. Työnantajat taas eivät näe hyvinvointipanostuksilla ja yrityksen menestyksellä yhtä selkeää yhteyttä. Heistä alle puolet uskoo, että toimenpiteillä on ollut vaikutusta yrityksen taloudelliseen tulokseen, asiakastyytyväisyyteen tai uusien innovaatioiden syntymiseen. – Tämän tuloksen valossa voidaan pohtia, onko työpaikkojen työhyvinvointitoiminta aidosti edistänyt työhyvinvointia. Yksittäiset virkistyspäivät eivät varmastikaan vaikuta yrityksen menestykseen. Pitkäjänteinen, työpaikalla tapahtuva kehittämistyö parantaa sekä työhyvinvointia että yrityksen taloudellista tulosta, työeläkeyhtiö Elon työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Annarita Koli pohtii. Eroa on myös siinä, miten työnantajat ja työntekijät uskovat työhyvinvointitoimien vaikuttavan henkilöstön vaihtuvuuteen ja sitoutumiseen työnantajaan. Työntekijöistä yli 80 prosenttia uskoo hyvinvointitoimien vaikuttavan vaihtuvuuteen. Työnantajavastaajista siihen uskoo alle puolet. – Työhyvinvoinnin käsite on hieman epäselvä, mikä heijastuu myös tutkimuksen tuloksista. Käsitteitä olisi tarpeen täsmentää yleisessä keskustelussa, LähiTapiolan johtaja Sari Seppi-Laitinen sanoo. Työntekijät uskovat työhyvinvointitoimiin Kiina myllertää Suomen työmarkkinoita ULKOMAANKAUPPA Tuonnin lisääntyminen Kiinasta lisää työpaikan menetyksen tai työpaikasta lähtemisen todennäköisyyttä Suomessa, selviää Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimuksesta. Suurin riski työpaikan menetyksestä tai palkkatulojen pienenemisestä kohdistuu keskitason koulutuksen omaaviin tuotannon työntekijöihin. Korkeasti koulutetullekin työvoimalle Kiinan tuonnin kasvu merkitsee kohonnutta riskiä työn menettämisestä, mutta toisaalta myös korkeampia palkkoja. Tutkimusaineisto kattaa kaikki Suomen teollisuusyritykset ja niiden työntekijät. – Tämä on tärkeää, sillä näin voidaan muodostaa vertailuryhmä niiden yritysten välillä, joilla on tuontia Kiinasta niihin, joilla sitä on hyvin vähän tai ei ollenkaan, erikoistutkija Katariina Nilsson-Hakkala kertoo. Työterveyshuoltoa kehitettävä sotemuutoksessa TERVEYS Työterveyshuoltoa ei pidä jättää erilleen omaksi saarekkeekseen, vaan sitä pitää Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivulan mielestä kehittää osana sote-uudistusta. – Työterveyshuolto on merkittävä osa suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää, joka tuottaa palveluja lähes kahdelle miljoonalle työntekijälle. Työterveyshuolto on myös ainoa terveydenhuollon toimija, joka tekee päivittäin yhteistyötä työntekijöiden ja työnantajien kanssa työolojen kehittämiseksi sekä työkyvyn ja terveyden edistämiseksi, Koivula kiittelee. Hänen mukaansa meneillään on työterveyshuollon suurin muutos sitten 1970-luvun lopun. – Nyt olisi hyvä aika ryhtyä kehittämän työterveyshuoltoa, koska sote-uudistuksen isot palikat ovat paikallaan. Siisteys ja turvallisuus kulkevat käsikynkkää TYÖTURVALLISUUS Turvallisuus voi olla kiinni pienestä, kuten esimerkiksi lattialle läikkyneestä kahvista. ISS Palvelut Oy:n terveysja turvallisuusjohtajan Vesa Suomalaisen mukaan siisteys on olennainen osa työturvallisuutta. – Se vähentää tapaturmien ja muiden vahinkojen riskejä. Meillä on tapana sanoa, että vaikka siivoojaa ei työpaikalla juuri huomata, hänen poissaolonsa kyllä huomataan, Suomalainen sanoo. Hänen mukaansa siisteys tarkoittaa, että toimisto on puhdas, kauppakeskus viihtyisä ja tehdas pölytön. – On myös sellaista puhtautta, jota ei voi nähdä: joskus siisteydestä on huolehdittava mikrobitasollakin. Kaikelle siisteydelle on yhteistä se, että poistetaan riskejä, jotta ei sattuisi tapaturmia tai muita vahinkoja, Suomalainen summaa. AHJ1608_24-48.indd 41 1.6.2016 12:38:31
8 09.06.2016 42 NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA ? Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TE-toimistoon. ? Ansiopäivärahan ensija jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää sähköisessä asioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. ? Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. ? Täytä päivärahahakemus huolellisesti neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. ? Muista päivätä ja allekirjoittaa paperihakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. ? Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä ? Lomautusilmoitus tai lomautustodistus LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, esimerkiksi kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta) tai eläkkeestä ? Verokortti, jos olet hakenut muutosverokortin etuutta varten ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla ? Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön ? Verotuspäätös, jos sinulla on tuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING ? Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbets lös arbetssökande till TE-byrån. ? Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via e-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Logga in via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. ? Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. ? Fyll i ansökan noga för fyra kalenderveckor från måndag till söndag. Du kan fylla i den första ansökningen för en kortare period, minst två hela kalenderveckor. ? Kom ihåg att datera och underteckna pappersansökan. Dateringsdatum får inte vara tidigare än den sista dagen som du söker dagpenning för. ? Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Käsittelytilanne BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen ? Tillkännagivande om uppsägning och kopia av arbetsintyg ? Tillkännagivande eller intyg om permittering. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ? En kopia av beslutet om annan social förmån, t.ex. hemvårdsstöd (också stöd som har beviljats för din make/maka) eller pensionsbeslut ? Skattekort om du har ansökt om ändringsskattekort för förmån ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete ? beskattningsbeslutet om du har inkomster från lantbruksverksamhet eller från någon annan företagsverksamhet T YÖT TÖ M YYS T U RVA KOTISIVU tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Lisää tietoa työttömyysturvastasi SÄHKÖINEN ASIOINTI Hakemusten toimittaminen liitteineen ja omien tietojen katselu OTA YHTEYTTÄ -PAINIKE Viestien lähetys suojatulla sähköpostiyhteydellä PALVELUNUMERO 020 690 455 arkipäivisin 8.30–15 (pvm/mpm, jonotus on maksuton) POSTIOSOITE Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki WEBBPLATS tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Mera information om utkomstsyddet E-TJÄNSTEN Skicka in ansökan och bilagor och uppdatera egna uppgifter OTA YHTEYTTÄ -TRYCKKNAPP Skicka meddelande via skyddad e-post SERVICENUMMER 020 690 455 på vardagarna 8.30–15 (lna/msa, köandet är avgiftsfritt) POSTADRESS Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA OLE YHTEYDESSÄ TYÖTTÖMYYSKASSAAN TA KONTAKT MED ARBETSLÖSHETSKASSAN AHJ1608_24-48.indd 42 1.6.2016 12:38:32
09.06.2016 KO U LU T U S T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A JY R K I LU U K K O N E N 22.–26.8. First step – Työturvallisuuteen ja terveyteen Ihmissuhteet työpaikalla 29.8.–2.9. Työsuojelun peruskurssi 5.–9.9. Palkkatekniikan kurssi Paikallinen sopiminen Tietotekniikan peruskurssi 12.–16.9. Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 10.–14.10.) Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 10.–14.10.) Hyvä lehtijuttu Järjestäjäkurssi (2. osa 24.–27.10.) 19.–21.9. Kehittyvä ammattiosasto (3+2 pv) (2. osa 14.–15.11.) 19.–23.9. Työsuojelun peruskurssi Edunvalvojan neuvottelutaito Puheviestinnän perusteet – Ilo puhua! 26.–28.9. Autoalan työsuojelun lyhyt jatkokurssi Kotisivukurssi 26.–30.9. Luottamusmiesten peruskurssi 28.–30.9. Nuorisotoiminta tutuksi Ammattiosaston toiminnan ja talouden suunnittelu (autoala mukana) 3.–5.10. Yritystalous Yhdenvertaisuus työpaikalla Jäsenhuollon kurssi 3.–28.10. Kuukauden kurssi – Osallistujan areenat 10.–14.10. Tietotekniikan jatkokurssi 17.–20.10. Hyvinvointi työyhteisössä 17.–21.10. Autoalan luottamusmiesten jatkokurssi Sihteerin tehtävät – rutiinia ja luovuutta 24.–28.10. Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 21.–25.11.) Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 21.–25.11. ) 31.10.–2.11. Työsuojelun täydennyskurssi – Riskien arviointi 31.10.–4.11. Paikallinen sopiminen Tietotekniikan peruskurssi 2.–4.11. Työaika Ammattiosaston kansainvälinen toiminta 7.–9.11. Kansantalous 7.–11.11. Palkkatekniikan kurssi Työoikeus Kirjoitan – siis ajattelen 14.–16.11. Työsuojelun täydennyskurssi – Kemikaalit työpaikalla Autoalan täydennyskurssi – Palkkaustekniikka Teknisen huollon ja kunnossapidon täydennyskurssi Murikassa NÄIN HAET MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe, joka kiinnostaa sinua. Täytä kurssi hakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudellisesta tuesta saat lisä tietoja Metalliliiton koulutuksen toiminta-alueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. JOHANNA ALANKO Asentaja, VAK Oy, Vahdon toimipiste, Turun Autokorityöväen ao. 270 T Y Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O METALLILIITTOLAISEN OMA OPISTO – MURIKKA W W W . M U R I K K A . F I 43 Terveys, liikunta ja työturvallisuus – Liikkumisen hauskuus jäi päällimmäisenä mieleen, kertoo Johanna Alanko. Hän osallistui 2015 kesäkuussa Murikkaopistossa liikuntapainotteiselle First Step -kurssille, jonka teemoina ovat työturvallisuus ja terveys. Kurssi on tarkoitettu kaikille Metallin jäsenille, joita kiinnostavat omat vaikutusmahdollisuudet työturvallisuuteen ja työympäristöön sekä oman terveyden edistäminen. Missään työsuojelun vastuutehtävässä ei tarvitse olla. – Meitä oli tosi erilaisia. Jotkut liikkuivat arjessaan paljon ja jotkut eivät juuri ollenkaan. Ohjaajina oli ammattilaisia, ja heiltä saatiin hyviä vinkkejä. Esimerkiksi siitä, mikä kenellekin on sopivaa liikuntaa ja mikä on realistinen tavoite. Mahdollisia hetkiä liikuntaan ovat esimerkiksi lasten harrastukset – kun lapsi on omissa treeneissään, hänet kuljettaneella vanhemmalla on tilaisuus tehdä tunti tai pari jotain omaa kuntoa tukevaa. Hauskoja hetkiä olivat esimerkiksi yhteiset venyttelytuokiot. – Joku taipui paljon, joku ei taipunut oikein mihinkään suuntaan. Mutta sekin meni huumorilla, Alanko muistelee. Myös ruokavalion merkitystä terveyteen käytiin läpi kurssilla. Kurssin osallistujia rohkaistiin viemään viestiä eteenpäin myös omissa yrityksissään. – Yhdessä liikkuminen on tärkeää. Työpaikan sählyporukat, taukojumpat ja vastaavat tukevat työssä jaksamista ja vahvistavat yhteisöllisyyttä. Alangolle kurssi Murikassa oli ensimmäinen, ja lisäsi kiinnostusta liiton toimintaan. Tällä hetkellä hän opiskelee nuorisoja vapaa-ajan ohjaajaksi ja toimii Metallin oppilasjäsenten kanssa. ”Yhdessä liikkuminen on tärkeää. Sählyporukat ja taukojumpat tukevat työssä jaksamista.” 09.06.2016 43 8 AHJ1608_24-48.indd 43 1.6.2016 12:38:35
Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi TO I M I N TA Toimita ilmoituksesi viimeistään 16.6. Ahjo 9 (ilmestyy 30.6.) 28.7. Ahjo 10 (ilmestyy 11.8.) Huom! Kesätauko 18.8. Ahjo 11 (ilmestyy 1.9.) TIEDOTUKSIA Helsingin metallityöväen ao. 5:n toimisto on suljettuna 17.6.–15.8. Kiireellisissä tapauksissa yhteydenotot Metalliliiton aluetoimistoon. Ammattiosastoa koskevissa tapauksissa yhteys puheenjohtaja Pentti Ruohoseen, puh. 041 538 7109 tai Kari Pekkariseen, puh. 040 580 4573. Lahden metallityöväen ao. 23:n toimisto Aleksanterinkatu 34 a, 15140 Lahti, puh. (03) 751 1108, 751 1109. Avoinna 6.–30.6. ma klo 9–12 ja 13–16.45, ti–to klo 9–12 ja 13–16. Perjantaisin toimisto suljettu. 4.–29.7. toimisto on kiinni. metalli23@metalli23.fi, www.metalli23.fi. Ao. 23: Finnkinon leffalippuja nuorille sekä oppilasjäsenille hintaan 5 €/kpl, max 2 lippua/ jäsen. Varaukset ao:n toimistolle, puh.(03) 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi. Maksu ao:n tilille FI 63 5542 7120 0089 24, viestiksi: Leffaliput + oma nimi. Huom! Ilmoita varauksen yhteydessä mikäli olet oppilasjäsen. Hämeenlinnan Autokorjaamotyöväen ao. 101: Kiitos kaikille Metallin liittokokousvaaleissa äänestäneille ao:n jäsenille. Toimikunta. Riihimäen Autoalan työntekijäin ao. 244:n vaaliarpajaisissa voittivat Seppo Saksala, Timo Mäkinen ja Niilo Karhunen. Länsi-Vantaan Metallityöväen ao. 255:n liittokokousvaaleissa äänestäneiden jäsenten kesken arvotut lahjakortit voittivat Mirja Koponen, Satu-Maarit Korhonen ja Kati Louhivaara. Joensuun autokorjaamotyöväen ao. 320 tukee jäsentensä kesäteatterissa käyntiä korvaamalla lippukuluista max 20 €/jäsen ostettua lippua vastaan. Rahan voi lunastaa osaston toimistolta, Torikatu 7 b 24 (päivystys tiistaisin klo 17–18), lokakuun loppuun mennessä. Kiteen Metallityöväen ao. 333 kustantaa kesäteatteriliput jäsenille ja seuralaiselle. Palauta liput osoitteella Matti Pitkänen, Kannuskuja 4 D 3, 59800 Kesälahti. Ao. 333 palkitsi suomenmestareita: Jarmo Putkonen, Voimanoston suomenmestari sarjassa 50-vuotiaat ja Rauno Myllys, Ilmahirviammunnan suomenmestari sarjassa 60-vuotiaat. Onnittelut! TAPAHTUMIA Lahden metallityöväen ao. 23:n veteraanien syysristeily 13.–14.9. Turku–Tukholma–Turku. Lähtö tiistaina klo 15.30 Lahdesta Marolankadun turistipysäkilta, laiva lähtee Tukholmaan klo 20.15. Paluu Turkuun keskiviikkona klo 19.15, bussikuljetus perillä Lahdessa n. klo 23.30. Hinta A-hytti 65 €/hlö, B-hytti 55 €/hlö. Hinta sisältää bussikuljetukset, hytin, meriaamiaisen, buffet-lounaan juomineen, kahvikupongin sekä seminaariohjelman. Ilmoittautumiset 23.8. mennessä ao:n toimistolle, puh. (03) 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi. Turun Jalometallityöväen ao. 40 järjestää matkan Tallinaan 18.–20.8. Majoitus hotelli Metropolissa. Matkan hintaan 50 € sisältyy laivamatkat, majoitus ja aamiainen. Varaukset ja tiedustelut 17.6. Kare Peltomaa, puh. 040 587 3605. Paikkoja rajoitetusti. Fiskarssin metallityöväen ao. 93:n jäsenille puolisoineen syysretki 19.–21.8. Viroon Tallinnan lähistölle Laulasmaalle. Linja-autokuljetus lähtee Fiskarista perjantaina klo 7.30. Linja-auto mukana koko matkan ajan. M/S Tallink Star lähtee Länsisatamasta klo 10.30. Laivalla menomatkalla buffet-aamiainen. Kaksi yötä Laulasmaa Spa -kylpylähotellissa kahden hengen huoneissa. Paluulähtö Tallinnasta su klo 16.30. Paikkoja 30, jotka täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Mukaan passi tai henkilökortti. Ilmoittautumiset maksamalla matkan hinta 50 €/hlö viimeistään 30.6. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Tuomo Kemppaiselle, puh. 050 598 7156. Rovaniemen metallityöväen ao. 99:n koko perheen Rantatapahtuma ke 15.6. klo 17.30 Ounaspaviljongin laavulla. Onkikisa ja muita leikkimielisiä kilpailuja. Tarjolla grillimakkarat, lätyt ja juomat. Forssan metallityöväen ao. 179:n veteraanien syysristeily 13.–14.9. Turku–Tukholma–Turku M/S Baltic Prinsess. Lähtö Turusta tiistai-iltana klo 20.15 ja paluu Turkuun keskiviikkona klo 19.15. Risteilyhinnat: A-hytissä (hytissä 2 henkilöä) 48,50 €/hlö; B-hytissä (hytissä 2 henkilöä) 45,50 €/hlö; A-hytissä (hytissä 1 henkilö) 57,50 €/hlö; B-hytissä (hytissä 1 henkilö) 51,50 €/hlö. Risteilyn hintaan sisältyy risteily, meriaamiainen, buffetlounas ruokajuomineen ja kahvikuponki kahvilaan. Lisäksi maksettavaksi tulee linja-automatka Forssa–Turku–Forssa, jonka hinta määräytyy osallistujamäärän mukaan. Ilmoittautumiset 7.8. mennessä Reijalle, puh. 040 575 8035. Pieksämäen Metallityöväen ao. 201:n matka Särkänniemeen la 6.8. Lähtö Pieksämäen keskusliikenneasemalta klo 8 ja Naaran Salelta klo 8.15. Osasto tarjoaa kaikille linja-auto kyydin sekä kahvit ja sämpylän menoja paluumatkalla. Rannekkeet jokainen maksaa itse, ammattiosasto saa ne edullisesti ennakkoon tilattuna. Tilaa ja maksa rannekkeet ilmoittautumisen yhteydessä. Hinta 29 € yli 120 cm pituisille ja 24 € 100–120 cm pituisille. Ilmoittautumiset toimistolle 28.6. mennessä. Mukaan mahtuu 100 ensimmäistä. Pyhäsalmen Metallija Kaivostyöväen ao. 309:n ostosja kulttuurimatka Tallinnaan 5.–7.8. Lähtö perjantaiaamuna klo 7 kaivoksen ruokalan pihalta. Laiva lähtee Helsingistä klo 16.30, laivalla buffet-ruokailu. Tallinnassa ollaan klo 18.30. Lauantaina käymme SAKU-oluttehtaalla, jos lähtijöitä on ja oluttehtaalle sopii. Paluulähtö Tallinnasta sunnuntaina klo 13.30. Matkan hinta on ao. 309:n jäsenelle 100 € ja puolisolle 150 €. Hinta sisältää kyydit, hotellin ja ruokailun laivalla menomatkalla. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 18.6. mennessä Jouni Jussinniemelle, puh. 040 168 5502 tai 044 588 5577. Matka tulee maksaa 19.6. mennessä ao. 309:n tilille FI88 5375 1740 0063 29, viestikenttään matkalle lähtijän nimi ja Tallinna 5.-7.8.2016. Keski-Lapin Kaivosja Metallityöväen ao. 313 järjestää Kaivosalan retkeilypäivät Luostolla 26.–28.8. Katso erillinen ilmoitus! Kankaanpään metallityöväen ao. 318:n perhe retki ma 4.7. Seinäjoelle Duudsonit Activity Parkkiin. Lähtö Kankaanpään linja-autoasemalta klo 9. Hinta 10 €/hlö. Ilmoittautumiset viimeistään 19.6. Timo Ylilammille, puh. 0440 593 525. Lisätietoa soittamalla tai metalli318.fi. Kankaanpään Metallityöväen ao. 318:n reissu la 11.6. Riihimäen Erämessuille. Lähtö Kankaanpään linja-autoasemalta klo 6.30. Paikkoja rajoitetusti. Lipun hinta 17 €. Osasto tarjoaa kuljetuksen. Ilmoittautumiset Vesa Vuorenmaalle, puh. 041 435 9641 tai vesa.vuor@gmail.com. ao. 318: Pohjois-Satakunnan seuturyhmän Tallinnan risteily ja koulutusta 29.–30.7. Katso erillinen seuturyhmän ilmoitus! Orimattilan metallityöväen ao. 323:n jäsenille Päijänne-risteily la 16.7. Lähtö Orimattilasta klo 10.30 ja Lahdesta klo 11 risteily Heinolaan, jossa käymme tutustamassa Heinolan lintutarhaan, jonka jälkeen vapaata aikaa kaupungilla. Risteilyn hinta on aikuisilta 20 €, lapsilta max 11 v. 10 €. Hinta sisältää matkat linja-autolla Lahteen, risteilyn Lahdesta Heinolaan, ruokailun laivalla ja paluukuljetuksen linja-autolla Heinolasta Lahteen ja Orimattilaan. Alustava aikataulu: Lähtö Orimattilasta Orionaukiolta klo 10.30, Lahdesta linja-auto aseman turistipysäkiltä klo 11. Laivaristeily Heinolasta klo 15.30–20, jonka jälkeen paluukuljetus linja-autolla. Viimeinen ilmoittautumispäivä retkelle on 28.6. Ilmoittautumiset työpaikkojen luottamusmiehille tai taloudenhoitajalle, puh. 044 557 2096 tai metalli323ry@gmail.com. Merikarvian Metallityöväen ao. 329: Pohjois-Satakunnan seuturyhmän Tallinnan risteily ja koulutusta 29.–30.7. Katso erillinen seuturyhmän ilmoitus! Tuusulan Metallityöväen ao. 338:n kesätapahtuma la 18.6. klo 10–14 Talma Active Park Seikkailupuistossa. Kiipeilypuisto, jossa kuusi eritasoista rataa, frisbee-golfia, minigolfia, perheen pienimmille Werneri-parkki pomppulinnoineen sekä evästä. Ilmoittautumiset 15.6. mennessä Tapani Koivuselle, puh. 040 564 3240. 8 09.06.2016 44 AHJ1608_24-48.indd 44 1.6.2016 12:38:35
TO I M I N TA SEUTURYHMÄT Pohjois-Satakunnan seuturyhmän ( ao. 318 ja ao. 329) Tallinnan risteily ja koulutusta 29.–30.7. Lähtö perjantaina klo 8. Koulutus Metallitalossa Helsingissä. Koulutuksen aiheena liiton historia ja tutustuminen keskustoimistoon. Laiva Baltic Queen lähtee klo 18.30 ja illallisbuffet menomatkalla. Lauantaina aamupäivällä mahdollisuus käydä Tallinnassa. Paluumatkalla lounasbuffet. Paluu Helsinkiin klo 16. Hinta 30 €/hlö, majoitus B4-hytissä. Mahdollisuus myös varata koko hytti kahdelle, tällöin hinta 60 €/hlö. Ilmoittautumiset 27.6 mennessä. Vesa Vuorenmaalle, puh. 041 435 9641 tai vesa.vuor@gmail.com. Euran Metallityöväen ao. 381:n iltaristeily la 13.8. M/S Rudolfinalla. Lähtö Euran linja-autoasemalta klo 17.10. Hinta jäsenille 20 € ja seuralaisille 40 € sisältää kuljetuksen ja risteilyruokailun. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 3.7. mennessä Seppo Levolle, puh. 050 342 7123. P.S. Varattu 40:lle henkilölle! Kainuun Autoja konealan ao. 419:n 45-vuotisjuhla la 30.7. Risteily Höyrylaiva S/S Koudalla klo 16–18 Kajaaninjokea pitkin Oulujärvelle. Lähtö Kalkkisillalta, Kalkkisillantie 4, ja paluu samaan paikkaan. Laivalla on baari A-oikeuksin, wc, laiva on katettu, istumapaikkoja on salongissa ja kannella. Risteilyn jälkeen ruokailu ravintola Ranchissa. Hinta jäsenelle ja seuralaiselle 10 €/henkilö. Ilmoittautumiset 6.7. mennessä Seija Kemppaiselle, puh. 050 566 3059. Maksut 6.7. mennessä Danske Bankin tilille: FI92 8000 1979 3682 07. Kainuun autoja konealan ao. 419: Metalli liiton autoalan Pohjois-Suomen syystapahtuma yta-päivät 3.–4.9. Rantasipi Rukahovissa Kuusamossa. Pyrimme järjestämään kimppakyydin. Lauantaina klo 12 keittolounas, klo 13 tervetuliaispuheet, klo 14–15 majoittuminen, klo 15 osastojen välinen taitokisa, klo 19 päivällinen ja illanvietto. Sunnuntaina aamupala, klo 11 palkintojen jako, klo 12 lounas ja huoneiden luovutus. Hinta 20 €/henkilö! Maksu ao. 419:n tilille FI92 8000 1979 3682 07. Ao. 419:n ilmoittautumiset ja maksut viimeistään 24.7. Seija Kemppaiselle, puh. 050 566 3059 tai seheke.kemppi@gmail.com. HUOM! Muistathan mainita mahdollisista ruoka-allergioista. Mikäli haluat tulla jo perjantaina, voit varata kahden hengen standard-huoneen 90 €/vrk, mainitse varatessasi ”Metalli2016”. Perjantain varaukset suoraan Rantasipi Rukahoviin, puh. 088 591 888. YTA-päivien järjestäjänä Rovaniemen korjaamotyöntekijät ao. 306. Kaivosalan retkeilypäivät 26.–28.8. Luostolla n Keski-Lapin Kaivosja Metallityöväen ao. 313 järjestää Kaivosalan retkeilypäivät Luostolla n Osallistumismaksu ao. 313:n jäsenille: majoitus 1hh 120 €/hlö, majoitus 2hh 50 €/hlö (ao. 313:n jäsenten puolisot 50 €/hlö). Osallistumismaksu kaikille muille: majoitus 4hh 115 €/hlö, majoitus 2hh 120 €/hlö, majoitus 1hh 190 €/hlö. n Maksut on tilitettävä 10.7. mennessä ao. 313:n tilille FI9256435740002010, viitteeksi osallistujien nimet ja Retkeilypäivät 2016. Ilmoittautumiset sekä majoitustoiveet 30.6. mennessä ammattiosaston sihteerille sähköpostilla: timo.sassali@ metalli313.fi. n Lisätietoja www.metalli313.fi tai Jani Jesiöjärvi, puh. 040 561 571 tai Matti Visuri, puh. 040 525 0627. 45 Erkki Ranta kuoli 8. toukokuuta äkilliseen sairauskohtaukseen. Ranta (s. 1935) oli Helsingin Hietalahden telakan pitkäaikainen pääluottamusmies. Ranta hakeutui vuonna 1957 Wärtsilän Helsingin Telakan ammattikurssille, jonka jälkeen työt jatkuivat telakalla vanhemman levysepän apulaisena. Ammattiosaston puheenjohtaja hänestä tuli vuonna 1963. Juuri ennen vuoden 1971 Metallin lakkoa hänet valittiin pääluottamusmieheksi, mitä tehtävää hän hoiti vuoden 1982 loppuun asti. Ranta valittiin Metallin liittovaltuustoon vuonna 1973 ja tässä tehtävässä hän jatkoi vuoden 1983 loppuun. Helsingin kaupunginvaltuustossa hän oli vuosina 1977–1980 ja tämän jälkeen varavaltuutettuna vuoteen 1988. Erkki Rantaa jäivät kaipaamaan lapset ja lasten lapset. Suurin huoli hänellä oli tytärten teini-ikään ehtineiden poikien työllistymisestä ja pärjäämisestä. Loppuun saakka hän säilytti valoisan elämänasenteensa, mutta nykyhallituksen touhuista hän ei lainkaan pitänyt. Kari Uotila, Pertti Kadenius ja Eino Kilpi Kirjoittajat ovat Erkki Rannan entisiä työtovereita ja toimivat telakan eri luottamustehtävissä. KUOLLUT Virkeyttä vedestä – lomaviikko eläkeläisille Huhmarissa 7.–12.11. n Hyvinvointilomat ry järjestää Lomakeskus Huhmarissa eläkeläisille suunnatun tuetun lomaviikon. n Lomakeskus Huhmari sijaitsee Polvijärvellä lähellä Joensuuta. Majoitus on erillisissä lomaasunnoissa, joissa on makuuhuone, oleskelutilat, keittomahdollisuus ja wc/suihku, TV ja puhelin. Ruokailut, ravintolapalvelut ja laajennettu vesimaailma sijaitsevat monitoimitalossa. Lisätietoja www.lomakeskushuhmari.com n Loma on viiden vuorokauden pituinen. Loman hintaan sisältyy täysihoitoruokailut sekä Vesimaailma-kylpylän käyttö. n Viikon aikana järjestetään luentoja vesiliikunnasta ja veden tärkeydestä ravinnon kannalta. Lomaohjelmassa on tarjolla myös vesijumppaa sekä uimakoulu, jossa rintauintia, vapaauintia sekä opetusta uimataidottomille. n Loman hinta 100 €/henkilö. Matkat lomalainen maksaa itse. Lomalle haetaan joko Hae lomalle -linkin kautta osoitteessa www.hyvinvointilomat.fi tai Hyvinvointilomien lomatukihakemuksella, joita voi tilata Metalliliiton toimistosta puh. 020 77 41026 tai hakemuksen voi tulostaa liiton kotisivuilta www.metalliliitto.fi/liiton-lomat. Hakemus on palautettava 9.8. mennessä osoitteella Metallityöväen Liitto ry, loma-asiat, PL 107, 00531 Helsinki. Valinnat tehdään huomioiden hakijan tulot, terveydelliset tekijät ja elämäntilanne. Lomatukea ei myönnetä peräkkäisinä vuosina. Lisätietoja lomasta saa Metalliliiton toimistosta Pia Toivaselta, puh. 020 77 41151. PHT:n hyvinvointijaksot 1. askel pysyvään muutokseen Jaksot on tarkoitettu kaikille aikuisille/palkansaajille. Ensimmäinen askel pysyvään muutokseen -kurssi toteutetaan kokeiluna vuoden 2016 syksyn ja 2017 kevään aikana. Tavoitteena löytää uusia menetelmiä ja toimintatapoja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Lähijaksojen arvoja hyväksyntäpohjainen menetelmä pohjautuu hyväksymisja omistautumisterapiaan. 3 pv + 3 pv + 3 pv Kolmiosaisen kurssikokonaisuuden aikana osallistujat oppivat tunnistamaan arvostamiaan ja itselle tärkeitä asioita, mutta myös epä miellyttäviä tunteita ja ajatuksia, jotka estävät heitä muuttamasta elintapojaan. 3.10.–5.10. Sport & Spa Hotel Vesileppis Oy (4.8.) 3.10.–5.10. Hyvinvointikartano Kaisankoti (4.8.) 5.10.–7.10. Sport & Spa Hotel Vesileppis Oy (6.8.) 7.10.–9.10. Kisakeskus Urheiluopisto (8.8.) 12.10.–14.10. Hyvinvointikartano Kaisankoti (13.8.) 17.10.–19.10. Sport & Spa Hotel Vesileppis Oy (18.8.) 24.10.–26.10. Kisakeskus Urheiluopisto (25.8.) 1. askel perheille 16.10.–21.10. Vuokatin urheiluopisto (31.07.) 16.10.–21.10. Yyterin kylpylähotelli (31.07.) 16.10.–21.10. Liikuntakeskus Pajulahti (31.07.) 16.10.–21.10. Kylpylähotelli Rauhalahti (31.07.) 16.10.–21.10. Kuortaneen urheiluopisto (31.07.) 17.10.–22.10. Rantasipi Ikaalisten kylpylä (31.07.) 23.10.–28.10. Kylpylähotelli Peurunka (31.07.) (Suluissa hakuaikojen päättymispäivät) HAKUMENETTELY Haku sähköisellä hakemuksella osoitteessa www.pht.fi. Valituksi tuleminen edellyttää, että edellisestä tuetusta 1.askel -jaksosta tai sosiaalisen lomajärjestön myöntämästä tuetusta lomasta on kulunut vähintään 24 kuukautta. HINNAT Katso jaksojen hinnat www.pht.fi. Lisätietoja Metalliliitosta: Pia Toivanen, puh. 020 77 4115 METALLS SVENSKA HÖSTRESA TILL NORRA KARELEN 23–25.9. n På programmet bl a: Bomba huset, pirogskola och utfärd till Koli. n Anmälningar senast den 20 juni till minna.kahila@metalliliitto.fi eller tfn 040 766 0117. n Förtur har de som gått fackskolan samt de som varit kongress kandidater eller med i kandidatens stödgrupp. Självriskandelen är 80 €/deltagare. I övrigt är kursen avgiftsfri. 45 deltagare ryms med! OBS! AHJ1608_24-48.indd 45 1.6.2016 12:38:35
8 09.06.2016 PENTTI OTSAMO WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HEIDI HEINOLA 46 O I VA L LU S & Nipa Kett u Joe Kani ini VAIKEUSASTE 1+/3 TI ES IT KÖ (s iv u 6) O ik ea t va st au ks et : 1A , 2D , 3B , 4B AHJ1608_24-48.indd 46 1.6.2016 12:38:39
T YY L I LIITTOKOKOUKSEN 1. PUHEENJOHTAJA Pirkko Valtanen PAIKKA Tampere-talo KUVA JYRKI LUUKKONEN 47 AHJ1608_24-48.indd 47 1.6.2016 12:38:40
LA2 – Posti Oy Kesän ajan jäsenkortilla tavallista suurempi alennus * ! *Alennus koskee bensiiniä ja dieselöljyä 1.6.–31.7.2016. Edun saa kaikilta Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia. Lisätietoa kampanjasta ja jäseneduista osoitteesta www.teboil.fi/liitto JÄS ENK ORT TI -2,5 snt/l AHJ1608_24-48.indd 48 1.6.2016 12:38:40