ahjo.fi M E TA L L I L I I T T O L A I S E N L E H T I 13.03.2014 NRO 4 VAARI JÄRJESTÄÄ NÄIN ARKIPYHÄT KORVATAAN PAKKO MATKUSTAA On aika uudistua! VARIERANDE ARBETSBÖRDA TYNGER Kysely ammattiosastojen tilasta on valmistunut. Keskustelu alkaa nyt. Ahjo 2014_4_alku.indd 1 4.3.2014 13:09:10
2 4 13.03.2014 Ammattiosastorakenne 21. liittokokouksessa vuonna 2012 sanottua: ”Osastot pitää yhdistää silloin, jos se on toiminnallisesti järkevää, mutta tähän asiaan ei missään nimessä pidä mennä laput silmillä, ovathan meillä seuturyhmätkin käytössä.” Kari Saarnio, Pirkanmaa ”Se kokemus, joka organisaatiomuutoksesta etenkin aluejärjestöjen osalta ainakin itselleni on syntynyt, ei ole kovin mairitteleva. … Alun perin organisaatiomuutoksella haettiin leveämpiä harteita alueelliseen vaikuttamiseen teollisuus- ja elinkeinopolitiikkaan. Käytännössä on kuitenkin käynyt niin, että samat ihmiset puuhastelevat ammattiosastoissa, seuturyhmissä ja aluetoimikunnissa kokousrutiinien parissa.” Pentti Huuskonen, Pohjois-Karjala ”Mielestäni pitää saada kiireesti aikaan yhdistymisiä, jotta kaikki ammattiosastot pystyvät hoitamaan perustehtävänsä. Osastoihin tarvitaan jäsenpohjaa, jotta saadaan resursseja eli riittävästi jäsenmaksupalautusta.” Jari Männikkö, Oulu ”Huonommissa tapauksissa on ainoastaan sääntömääräiset kevät- ja syyskokoukset. Näillä eväillä ei uusia jäseniä hankita eikä saada toimijoita mukaan osaston toimintaan.” Taina Karrikka, Helsinki ”Ammattiosastorakenteen lähtökohtana on, että samassa työpaikassa on yhden ammattiosaston jäseniä. … Ongelmana ovat ne jäsenet, joilla on pätkätöitä esimerkiksi vuokrafirman kautta. Työpaikka muuttuu vähän väliä eri ammattiosastojen työpaikkojen välillä.” Karita Pihlström, Uusimaa ”… lähtökohtana on, että ammattiosastot ovat talous- ja työssäkäyntikohtaisia. Se tarkoittaa sitä, että se alue on 80 kilometriä. Ollaanko nyt tekemässä vanhoista piirijärjestöistä ammattiosastoja?” Antti Salonen, Pirkanmaa ”Esitän korotusta ammattiosastoille myönnettävään jäsenmaksupalautteeseen. Osa ammattiosastoista kärsii kroonisesta rahapulasta.” Raportti ammattiosastojen tilasta sivulla Ahjo 2014_4_alku.indd 2 10 Ilpo Haaja, Helsinki 4.3.2014 13:09:12
PÄ Ä K I R J O I T U S 13.03.2014 4 3 S I S Ä LT Ö Rohkeasti ja avarasti PUHEENAIHE 4 Asbesti on yhä armoton AMMATTILAINEN 9 Minna Kero, keräilijä Maaseudun Kone Oy 7 Hallitusohjelman kummallinen kirjaus 30 Tiskipöytiä tilaustyönä 36 I säsongsbetonade branscher varvas brådska med hot om permittering MAALISKUU 31 TOIMIJA MAANANTAI 6 Viimeinen päivä hakea TURVALLISUUSTUKEA 18 Teemu Tuiskula Ammattiosaston puheenjohtaja Karkkila 5 UUSI 5 LINJAUS 7 TALOUS 8 MIELIPIDE 8 KOLUMNI 22 TYÖYMPÄRISTÖ 23 NUORI 24 TYÖTILA 26 NÄKEMYS 28 PÄIVYSTÄJÄ 4 29 TIEDE 29 TEKEMINEN 32 TYÖPAIKKA 33 TYÖEHTOSOPIMUS ”Peli on koventunut, eikä työmies voi vaikuttaa kaikkeen.” 34 KOLLEKTIVAVTAL 35 KANSAINVÄLINEN 40 KOULUTUS 41 TYÖTTÖMYYSTURVA 30 44 TOIMINTA 46 OIVALLUS 47 ULKONA TOIMITUSSIHTEERI ahjo.fi Metallityöväen järjestäytymisen syntysanat lausuttiin vuonna 1886. Seuraavana vuonna perustettu Helsingin läkki-, pelti- ja vaskiseppäyhdistys avasi tien tavalle toimia alan työntekijöiden työehtojen, työolojen ja yhteiskunnallisen aseman parantamiseksi. Yli sadan vuoden ajan on perustettu paikallisesti alueellisia, työpaikka- tai ammattialakohtaisia osastoja. Ammattiosastojen perustehtävänä on ollut saattaa väki yhteen ajamaan yhteisiä asioita. Sen ohella on tarjottu tilaisuuksia kevyempään yhdessäoloon. Nyt tehdyn selvityksen perusteella voi kysyä, onko toiminnan tarkoitus kääntynyt toisinpäin. Onko edunvalvonnan ja järjestämisen arki etääntynyt ammattiosastojen arjesta? Maailma ympärillä on muuttunut. Työpaikkarakenteet ovat muuttuneet. Harvassa on yksi iso työpaikka, tilalle on tullut lukuisia pieniä ja keskisuuria. Ihmisten tapa pitää yhteyttä on muuttunut. Kokousten sijaan ollaan entistä enemmän ”Paras tapa sosiaalisessa mediassa. kunnioittaa Näihin muutoksiin haetaan nyt veteraanien vastauksia. Pohjan keskustelulle antaa selvitys ammattiosastojen järjestöllisestä, työtä.” toiminnallisesta ja taloudellista tilasta. HEIKKI PISKONEN Jo nyt saatujen kokemusten perusteella on Päätoimittaja varmaa, että tämä keskustelu on äärimmäisen altis tunteille. Tunteisiin vaikuttavat toiminnalliset, poliittiset, ammatilliset, historialliset ja henkilökohtaisetkin syyt. Osana muutosta on käynnissä järjestämistoiminta. Se on monin tavoin paluuta juurille: saatetaan ihmiset yhteen ajamaan konkreettisia asioita, valitsemaan luottamushenkilöt ja liittymään liittoon. Parhaiten Metalliliiton aktiivit ja muut jäsenet voivat kunnioittaa perinteitä käymällä ammattiosastojen kehittämisestä rohkeaa, avaraa ja tulevaisuuteen suuntaavaa keskustelua. Päätöksiä on tarkoitus tehdä liittokokouksessa vuonna 2016. Silloin tulee kuluneeksi 130 vuotta metalliteollisuuden työntekijöiden järjestäytyneen edunvalvonnan käynnistämisestä. Nyt on aika lähteä tielle, joka johtaa vahvaan järjestäytymiseen ja paikalliseen edunvalvontaan sekä jäsenkiinnittymisen vahvistumiseen. Se olisi paras tapa kunnioittaa veteraanien tekemää työtä. Asko-Matti Koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 VALOKUVA-ARKISTON HOITAJA Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020?77?4001 fax 020 77 41240 TOIMITTAJA PÄÄTOIMITTAJA REDAKTÖR Heikki Piskonen 020 77 41230 0400 500 593 Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagartidningarna PALE ry:n jäsen. Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Ahjo 2014_4_alku.indd 3 Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 VERKKOTOIMITTAJA Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 TIEDOTUSSIHTEERI Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushinta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa AO-ILMOITUKSET OSOITTEENMUUTOKSET KAUPALLISET ILMOITUKSET PAINOPAIKKA Postitse, sähköpostina tai telekopiona MikaMainos Oy (02) 235 1371 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi Muuttotiedot postin osoitepalvelusta Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI 4.3.2014 13:09:17
PUHEENAIHE JUHA METSO 4 4 13.03.2014 Yhä tarkkana asbestin kanssa! Asbestin käyttö on siirtymässä teollisuusmaista kehittyviin maihin. Suomessa asbesti on kielletty, mutta vanhojen asbestien purku on tehtävä tiukasti ohjeiden mukaan. Kansainvälinen Asbestikokous Helsingin Hanasaaressa kokosi helmikuussa 150 asiantuntijaa pohtimaan asbestisairauksien hallintaa ja niiden estämistä. www Ahjon löydät myös verkosta www.ahjo.fi @ Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Ahjo 2014_4_alku.indd 4 ENNALTAEHKÄISY – Altistumiselta välttyy vain, kun noudattaa työskentelyohjeita pilkulleen, toteaa Työterveyslaitoksen ylilääkäri Panu Oksa. Suomessa todetaan vuosittain edelleen noin 600 asbestisairautta, vaikka asbestin käyttö kiellettiin vuonna 1994. Sairauksista neljäsosa on keuhkopussin tai keuhkokudoksen syöpiä. Asbestisairauksiksi on tunnistettu myös kurkunpään syöpä, munasarjasyöpä ja vatsakalvon takainen fibroosi. Suomessa kuolee noin sata ihmistä vuodessa asbestin aiheuttamiin sairauksiin. Suomen täyskiellon jälkeenkin on todettu yksittäisiä asbestialtistumisia. Altistumiset ovat asiantuntijoiden mukaan voineet johtua esimerkiksi suojainten väljyydestä. Ylilääkäri Oksa luonnehtii asbestia salakavalaksi. Altistumisesta sairastumiseen voi kulua jopa 50 vuotta. Asbestisairauksien estämisessä keskeisin toimenpide on asbestin käytön lopettaminen kokonaan ja maailmanlaajuisesti. Maailmalla käytetään asbestia kuitenkin edelleen noin 2,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Kaikkiaan 55 teollisuusmaassa asbestin käyttö on kielletty kokonaan, mutta 135 maassa käyttö on sallittu. – Asbestille altistuu vuosittain 125 miljoonaa ihmistä ja asbestisairauksiin kuolee noin 100 000, Työterveyslaitoksen pääjohtaja Harri Vainio toteaa. ASBESTI Mineraalikuitu, jota on käytetty lukemattoman monissa erilaisissa eristeissä ja rakennusmateriaaleissa. Altistuminen kuiduille voi aiheuttaa asbestoosia ja erilaisia syöpäsairauksia. Asbestin käyttö uudisrakentamisessa Suomessa loppui vuonna 1987. Lähes kaikissa nykyisin peruskorjattavissa rakennuksissa on asbestia. Asbestipurkutyö on luvanvaraista. Professori Ken Takahashi Japanista kertoo Aasian kehittyvissä maissa muhivasta valtavasta terveysongelmasta. Tällä hetkellä Aasiassa käytetään 64 prosenttia maailman kaikesta asbestista. – Käyttö on erityisen runsasta siellä, missä työntekijöiden suojaus on huono. Tilanne on erittäin huolestuttava, Takahashi sanoo. Aasian rakennusteollisuudessa asbesti sekoitetaan sementtiin. Japanissa asbestia käytetään professorin mukaan enimmäkseen asuinrakennusten ulkokatoissa. Ongelmiin joudutaan, jos asukas ryhtyy korjaamaan kattoa omin päin. Kiina, Etelä-Korea, Indonesia ja Thaimaa ovat suurimmat asbestin käyttäjät. TIINA TENKANEN / UP Helsinki-julkilausuma eli Helsinki Criteria on kansainvälinen asiantuntijasuositus asbestisairauksien toteamiseen ja altistumisen arviointiin. Asiakirjasta julkaistaan päivitetty versio tänä keväänä sekä painettuna kirjana että Työterveyslaitoksen nettisivuilla. 4.3.2014 13:09:20
· T YÖ E L Ä M Ä JAAKKO JASKARI INDONESIA – Tärkeimpiä saavutuksiamme ovat sosiaaliturvan uudistus, eläkejärjestelmä, minimipalkkoihin saadut korotukset sekä vuokratyövoiman käytön vähentäminen. Niin luettelee Said Iqbal Indonesian ammattiliittojen taistelujen tuloksia. Iqbal on Indonesian metalliliiton FSPMI:n puheenjohtaja ja ammattiliittojen keskusjärjestön KSPI:n johtaja. Indonesian metalliteollisuudessa työskentelee noin kolme miljoonaa ihmistä. Ammattiliittoon heistä kuuluu vajaa kymmenen prosenttia. Ay-liike elää maassa voimakasta kasvun kautta. Se on ajanut läpi suuria yhteiskunnallisia uudistuksia. Tämän vuoden alusta on toteutettu suunnitelmaa koko kansan julkisista terveyspalveluista. Ensi vuoden heinäkuusta lähtien kaikkien työntekijöiden pitäisi päästä eläkejärjestelmän piiriin. Parinkymmenen miljoonan vuokratyöntekijän työsuhde muuttuu vakituiseksi. Asiasta säädettiin laki vuonna 2012. Jokainen kolme vuotta tai kauemmin samassa työssä ollut työntekijä on vakinaistettava. Ammattiliitot ovat järjestäneet menestyksekkäitä jättilakkoja vähimmäispalkkojen korottamiseksi. Lokakuussa 2012 lakkoili kaksi miljoonaa työläistä. Sen jälkeen esimerkiksi Jakartan alueen minimipalkat nousivat 130 Yhdysvaltain dollarista noin 190 dollariin kuussa. Viime vuoden lopulla 1,5 miljoonaa työläistä oli lakossa. Iqbalin mukaan vähimmäispalkka nousi lakon ansiosta keskimäärin viidenneksellä. Edelleenkin palkalla on vaikea tulla toimeen. Indonesian metalliliiton puheenjohtaja Said Iqbal osallistui SASKin Solidaarisuuspäivien paneeliin Hämeenlinnassa helmikuussa. Ahjo 2014_4_alku.indd 5 VARAOSAMYYJÄ Heini Mäkelä, 24 TYÖPAIKKA Merca-Autoasi Oy, Tampere AMMATTIOSASTO Vantaan auto- ja konekaupanalan ao. 424 13.03.2014 4 Uskotaan tulevaisuuteen Kuilu rikkaiden ja köyhien välillä on kasvanut Indonesiassa viime vuosina, vaikka maa on Aasian nopeimmin kasvavia talouksia. Maailmanpankin ennusteen mukaan maan kuluvan vuoden bruttokansantuotteen kasvu on 5,3 prosenttia. – Talouskasvu hyödyttää vain rikkaita, Iqbal toteaa. Indosian ay-liike tarvitsee tukea muista maista. Itsenäisiä, demokraattisia ammattiliittoja alettiin perustaa vasta sen jälkeen, kun Suharton valtakausi päättyi vuonna 1998. Indonesian metalliliitto FSPMI on perustettu vuonna 1999. Metalliliitto tukee Pron kanssa FSPMI:n ja Indonesian toisen metallialan ammattiliiton Lomenikin järjestäytymishanketta. Hanke on pyörinyt vuodesta 2012. Indonesialaiset ovat kouluttaneet kouluttajia, tehneet työpaikkakartoituksia ja järjestäneet jäsenhankintakampanjoita. Liitot ovat saaneet reilut 16 000 uutta jäsentä. – Kansainvälinen solidaarisuus merkitsee meille esimerkiksi koulutusta ja sen rahoitusta. Kansainvälisen yhteistyön avulla kuulemme myös muiden maiden ammattiliittojen hyvistä käytännöistä ja saamme asioihin vertailunäkökulmaa, Iqbal sanoo. Kokonaisbudjetti on 80 000 euroa, josta Metalliliiton osuus 7 200 euroa. Hanke toteutetaan yhteistyössä kansainvälisen teollisuustyöntekijöiden järjestön IndustriALLin kanssa. ANNI TURUNEN Kierre voi viedä joko ylös- tai alaspäin. Kun se kerran lähtee liikkeelle, niin hetken päästä se alkaa ruokkia itse itseään. Meillä Suomessa kierre on jo pitemmän aikaa vienyt alaspäin. Talouden huonoja lukuja on toistettu toistamisesta päästyä. Työnantajat ovat myös tätä kierrettä innolla ja tarkoitushakuisesti ruokkineet. Kuitenkin suurella osalla yrityksistä menee kohtuullisen hyvin – joillakin jopa erinomaisesti. Talouden ja kysynnän piristymisestä on pieniä, mutta selviä merkkejä. Valittamisen sijaan on nyt syytä nostaa esiin hyvät puolemme: ammattitaitoinen henkilöstö, hyvät rakenteet, toimiva yhteiskunta. Nyt yrityksissä tulee laittaa tuotantokoneisto kuntoon ja panostaa tuotekehitykseen, jotta ollaan iskukykyisiä ja menestytään kilpailussa, kun talous MATTI MÄKELÄ Metalliliiton lähtee kunnolla liittosihteeri nousuun. Avaimet menestymiseen ovat olemassa. Niitä pitää kääntää lukkojen aukaisemiseksi. Siitä syntyy työtä suomalaisille; ei ikuisesta ruikuttamisesta. Käännetään kierre ylöspäin. LINJAUS LIITTO Taistelemalla tulosta UUSI JUHA METSO · 5 Y H T E I S K U N TA SASK Metalliliitto on Suomen Ammatti liittojen Solidaarisuuskeskuksen SASKin jäsenjärjestö. SASKin perustehtävänä on toteuttaa kehittyvien maiden ammatti yhdistysliikettä tukevia hankkeita sekä toimia jäsenjärjestöjensä välineenä kotimaan ja kansainvälisessä kehityspoliittisessa vaikuttamisessa. Metalliliiton liittokokous on päättänyt, että solidaarisuustoimintaan varataan vuosittain 1 % nettojäsenmaksutuotosta. Viime vuonna kehitysyhteistyö- ja lähialuehankkeisiin käytettiin noin 100 000 euroa. Kaikki solidaarisuushankkeet toteutetaan yhdessä SASKin kanssa. Lähialuehankkeet Metalliliitto toteuttaa itse. www.sask.fi MITEN TULIT ALALLE? Olen pienestä pitänyt tykännyt rotaan autojen kanssa isän kautta. Olen asunut tallissa. Olin aiemmin autonasentaja, mutta kädet eivät kestäneet. Siirryin 2,5 vuotta sitten varaosamyyjäksi. MITÄ ODOTAT LIITOLTA? Toivon sitä turvaa. Pystyy ottamaan liittoon sitten yhteyttä, jos tulisi jotain ongelmia. MITÄ ODOTAT TULEVAISUUDELTA? En osaa sanoa, päivä kerrallaan mennään. Töissä haluaisin olevan aina jotain uutta opittavaa ja että sen sitten myös opin. 4.3.2014 13:09:23
6 TAITAJAKISA xxxx 4 13.03.2014 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN SUURTAPAHTUMA TAITAJA 2014 ASIA HOIDOSSA? Lahti 8.–10.4. Ei osaa sanoa 65 Teollisuus 56 Kuljetus Yksityiset palvelut KAIKKI 43 3 50 20 LÄHDE: SAK OT I M M E K A N TA A ? Paheksumme johdon ylisuuria 38 47 9 40 23 40 9 10 56 0 EI 11 60 35 80 100 % vastaajista MAALISKUU 31 palkitsemisjärjestelmiä ja osinkojen jakoa yrityksissä, joissa valtiolla on merkittävä omistus. ? Nykyiseen eläkeikärajan alaikään, 63 vuoteen, ei pidä puuttua. Eläke uudistuksen pääpainon tulee kohdis tua toimenpiteisiin, joissa pyritään ehkäisemään ennenaikaiselle työ kyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Takaraja hakea Metallin ja Ifin TURVALLISUUSTUKEA ”Kesäriskeihin varautuminen” Edunsaajana oltava ryhmä. Helsinki–Uusimaa www.metalliliitto.fi/turvallisuustuki MAANANTAI ? Eläkeuudistuksessa on ehdottomasti otettava huomioon tehdyn työuran pituus. ? EU:ssa päätöksiä ei tule tehdä pelkästään talouden ehdoilla, vaan myös sosiaalisen ulottuvuuden on oltava vahvasti mukana. Varsinais-Suomi–Satakunta ? Yritysten tulee pitää kiinni henkilöstöstään ja näin varautua tulevaan nousuun, jonka heikot merkit ovat jo näköpiirissä. ? Ammattiliiton jäsenyys tuo turvaa. YTK eli Loimaan kassan mainos kampanja perustuu vääriin jäsen maksujen suuruutta koskeviin vertailutietoihin. Vaasa–Keski-Suomi Suomen dekkariseura on myöntänyt Vuoden johtolanka -palkinnon Timo Sandbergille Mustamäki-romaanista. Sandberg on kirjoittanut 14 romaania ja neljä nuorten kirjaa sekä mm. Metalliliiton ammattiosastojen historiikkeja. Vuonna 1946 syntynyt Sandberg työskenteli Metalliliitossa järjestö toimitsijana ennen eläkkeelle jäämistään. 12 senttiä Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei ole tehty, palkkojen yleiskorotus viimeistään 1. maaliskuuta tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta on 12 senttiä/t tai 20 euroa/kk teknologiateollisuudessa, jalometalli-, pelti- ja teolli suuseristysalalla, puolustusministeriön korjaamoissa, teknisessä huollossa ja kunnossapidossa sekä Millog Oy:ssä. Auto- ja konekorjaamoalalla korotus on 13 senttiä tai 20 euroa/kk. Auto- ja konekaupan toimihenkilöillä 20 euroa/kk. ”Heräilen edelleen melkein joka yö ja mietin näitä juttuja, miksi nyt minusta tuli tällainen silmätikku. Asia olisi voitu puhuakin.” PURKAUTUNUT Koverharin Metallityöntekijöiden ao. 100 297 jäsentä ? Hangon Metallityöväen ao. 121 ja Tammisaaren metallityöväen ao. 117 ? Vielä ehdit mukaan kulttuuriharrastajista kerättävään luetteloon! tiina.hartikainen@ teknologiateollisuus.fi Aluetoimitsijaksi Metalliliiton HelsinkiUudenmaan alue toimistoon on valittu 32-vuotias Ville Kari. Hän työskentelee ABB Oy Motors & generatorsilla sähkökoneenvalmistajana ja toimii osaston luottamusmiehenä sekä varatyösuojeluvaltuutettuna. Koulutukseltaan hän on tietokonemekaanikko. Hän on myös Metalli liiton valtakunnallisen nuorisotoimikunnan jäsen sekä Helsingin seutu ryhmän varapuheenjohtaja. PALKINTO MUISTUTUS Lisää yrityksiä otetaan mukaan! NIMITYS Lisätietoja ja ilmoittautumiset 31. maaliskuuta mennessä: Kirsti Anttila, puh. 040 587 4450, kirsti.anttila@metalliliitto.fi tai Minna Kahila, puh. 020 77 41153, minna.kahila@metalliliitto.fi SEURAAVASSA AHJOSSA Kokemuksia kiusaamisesta. TIESITKÖ KYLLÄ Julkinen TARMO VALMELA / PHOTODANCE VALMELA LUOTTAMUSMIESPANEELI Onko työpaikalla jouduttu ohjaamaan työntekijöitä hoitoon päihteiden vuoksi? ??Yövuorolisä metallin pääalan työehtosopimuksessa on 1.3. alkaen A?2 €/tunti B?2,11 € C?2,20 € D?2,32 € ??Kukko-olutta pannaan A? Kouvolassa B?Iisalmessa C?Lahdessa D?Laitilassa ??Huippujalkapalloilija Franck Ribéry edustaa A?Ranskaa B?Englantia C?Saksaa D?Espanjaa ??Suomen korkein benjihyppypaikka kesällä 2013 sijaitsi Helsingin Kaivopuiston rannassa. Hyppykorkeus oli A?88 m B?97 m C?110 m D?150 m O I K E AT VASTAUKS E T S I VUL L A 4 6 Ahjo 2014_4_alku.indd 6 4.3.2014 13:09:26
13.03.2014 Kallista sananvapautta Riku Aalto: Haluamme linjakeskustelua HEIKKI PISKONEN Sopimuksia rikotaan teollisuudessa vähiten YHTEISTOIMINTA Joka kolmas SAK:lainen luottamushenkilö kertoo työnantajansa rikkovan työpaikalla noudatettavia lakeja ja sopimuksia. Kuljetusalalla on villein. Peräti 57 prosenttia rikkoo niitä, ilmenee SAK:n luottamushenkilöpaneelin tuloksista. Teollisuudessa asiat näyttävät paremmilta: 26 prosenttia kertoi työnantajan rikkoneen, mutta 53 prosenttia vastasi, että ei ole rikkonut. Julkisella alallakin 30 prosenttia vastasi, että on rikkonut. Yksityisillä palvelualoilla 38 prosenttia sanoi työnantajan rikkoneen sopimuksia tai lakeja. Yt-neuvottelujen yleisyys teollisuudessa ei ole yllätys: 58 prosenttia paneelissa mukana olevista vastasi niitä käydyn. Julkisella alalla vain 30 prosenttia kertoi yt-neuvotteluja käydyn. Neuvottelujen lopputulokseen voidaan tämän kyselyn perusteella vaikuttaa julkisella puolella selvästi paremmin kuin teollisuudessa, kuljetusalalla tai yksityisillä palvelualoilla. Ovatko luottamushenkilöt voineet vaikuttaa yt-neuvottelujen lopputulokseen? KYLLÄ Ei osaa sanoa Julkinen 53 20 Kuljetus Yksityiset palvelut Teollisuus 50 22 43 KAIKKI 41 35 0 20 LÄHDE: SAK 10 28 55 13 40 EI 27 47 10 46 60 Suomen hallitus valmistautuu puolustamaan maaliskuun lopun budjettikehysneuvotteluissa amerikkalaista sanan vapautta miljardipäätöksillä. Hallitusohjelmassa on kummallinen kirjaus: kehyspäätökset rakennetaan niin, että hallitusohjelmaan kirjatut talous politiikan tavoitteet toteutuvat ja että Suomen valtion nykyinen luottoluokitus säilyy. Talouspolitiikan tavoitteista on yhdestä toisensa jälkeen jouduttu luopumaan, ja monilta osin on ollut syytäkin luopua. Mutta parhaasta kolmen A:n luottoluokituksesta hallitus haluaa pitää kiinni. Luottoluokitusten teko on lähes täysin kolmen amerikkalaisen firman käsissä. Ne antavat arvosanoja siitä, minkälainen velallisen takaisinmaksukyky on. Samaiset kolme firmaa – Standard & Poor´s, Moody´s ja Fitch – manattiin alimpaan helvettiin nykyisen talouskriisin alkaessa. Ne olivat antaneet kolmen A:n luottoluokituksia kymmenille tuhansille asuntolainoihin pohjautuville arvopapereille, joiden arvot romahtivat salama vauhtia. Mukana oli mennä koko maailman rahoitusjärjestelmä. Luottoluokittajat puolustelivat anta miaan luokituksia sillä, että kyse oli vain heidän sen hetkisestä mielipiteestään, ei mistään faktoista. Niin luottoluokituspäätösten pienellä painetussa tekstissä lukee edelleenkin. Ja luottoluokittajilla on tukenaan amerikkalaisten oikeusistuinten päätöksiä, että toiminta perustuu USA:n perustuslain ensimmäiseen lisäykseen. Se takaa sananvapauden. Luottoluokittajilla on turvanaan myös päätös, jossa oikeus jätti käsittelemättä korvausvaatimukset pahasti pettäneistä luottoluokituksista. Oikeuden perustelu oli se, että ajattelevan ihmisen pitäisi tietää luokitusten olevan lähinnä puffeja eikä tosiasioita. Luokituksen teon maksaa se, joka sellaisen itselleen haluaa. Sekä suorana maksuna että toimimalla sillä tavalla kuin luottoluokittajien mielestä on toimittava. TALOUS Metalliliitossa on kautta historian toiminut poliittisia ryhmiä. Aalto pitää tätä luonnollisena. – Poliittinen ja ammatillinen työväenliike ovat lähtöisin samasta äidinmaidosta. Yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa liitto on ollut aina aktiivinen. – Meillä on edelleen poliittiset liittokokousvaalit, joihin kaikki jäsenet ovat tervetulleita asettumaan ehdokkaaksi. Vaaleissa mitataan se, kuinka paljon milläkin ryhmällä on kannatusta. Sen mukaan myös ryhmät saavat rahaa, jonka käytöstä ne päättävät oman harkintansa mukaan pääasiassa oman organisaationsa pyörittämiseen ja koulutukseen. Aalto muistuttaa, että liittohallituksen päättämä ryhmäraha poliittiseen toimintaan on äärettömän pieni suhteessa liiton 28 miljoonan euron budjettiin. Valtaosa käytetään arkiseen edunvalvontatyöhön. – Liitto tukee lisäksi niitä jäseniä, jotka ovat ehdolla kunta-, eduskunta- ja EU-vaaleissa. Tätä tukea ovat saaneet jäsenemme puolueeseen katsomatta. Haluamme, että politiikan päättäjissä on heitä, jotka vievät meidän asioitamme ja arvojamme eteenpäin. Jos emme tukisi taloudellisesti heitä, niin olisiko heitä edes sen vertaa kuin nyt? HEIKKI LEHTINEN / UP POLITIIKKA Halusimme ottaa kantaa ja käydä arvokeskustelua SDP:n linjasta ja siitä, miten se ottaa huomioon palkansaajien ja teollisuuden asioita, sanoo Metalliliiton sosialidemokraattinen puheenjohtaja Riku Aalto. Aalto perustelee politiikan sisältökysymyksillä sitä, miksi Metalliliiton sosialidemokraattinen ryhmä osallistui 15 000 eurolla Antti Rinteen Demokraatissa julkaistun ilmoitusliitteen kustannuksiin. Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Rinne on asettunut ehdolle SDP:n puheenjohtajaksi ja näin haastanut istuvan puheenjohtajan Jutta Urpilaisen. – Olemme katsoneet hallituksen ja siinä olevien vasemmistopuolueiden harjoittamaa politiikkaa. Se ei tue niitä näkemyksiä, mitä meillä on työelämän kehittämisestä ja muista meille tärkeistä asioista. Siitä meille on tullut paljon palautetta vuosien mittaan. Aalto korostaa, että SDP:n ja ammattiyhdistysliikkeessä toimivien sosialidemokraattien välit eivät missään tapauksessa ole poikki eivätkä saa mennä poikki tämän jälkeenkään. – Meillä on vaan se kokemus, että olemme monta vuotta yrittäneet viedä meille tärkeitä asioita puolueeseen päin ja vastaanotto ei ole aina ollut kauhean hyvä. Nyt on käytävä oikea keskustelu puolueen linjasta. 4 7 PUHEENAIHE 80 100 % vastaajista 53 prosenttia vastanneista julkisen puolen luottamusmiehistä kertoi voineensa vaikuttaa lopputulokseen. 27 prosenttia vastasi, ettei voinut. Teollisuudessa vain 35 prosenttia katsoi voineensa vaikuttaa. 55 prosenttia ei ollut voinut vaikuttaa neuvottelujen lopputulokseen. Painostusta kertoo kokeneensa teollisuudessa 22 prosenttia ja kuljetusalalla 26 prosenttia. Riita-asiat eivät teollisuudessa näyttäisi lisääntyneen, 56 prosenttia vastasi että muutosta ei ole tapahtunut. ”Ajattelevan ihmisen pitäisi tietää, että luottoluokitukset ovat puffeja eivätkä tosiasioita.” HEIKKI PISKONEN Ahjo 2014_4_alku.indd 7 4.3.2014 13:09:27
8 MIELIPIDE 4 13.03.2014 NYKYMENO HUOLESTUTTAA Monet tämän päivän vanhemmista ja etenkin nuorista työläisistä ovat passiivisia. He eivät tiedä, kuuluako demareihin vai Vasemmistoliittoon. Tämän päivän demarilinja on liian oikealla. Vastaavasti Vasemmistoliiton linja kulkee liian käsi kädessä Vihreitten kanssa. Epätietoisuus johtaa välinpitämättömyyteen ja sitä kautta passiivisuuteen. Tällä tyylillä tuhlaamme suuret voimavarat ja monien tuhansien äänet, joita tarvitsisimme hallituspohjien luomiseen. Näyttäkää johtajat molemmista leireistä, että olette tosissanne huolestuneita ja että otatte tosissanne mitä teiltä odotetaan. Perustakaa Suomeen yhteinen Suomen Työväen Puolue. Tällä luotaisiin vankka pohja ja perusta, jonka varaan voisi rakentaa. Eihän meille kukaan pystyisi vastaan panemaan. Meitä olisi niin monta, kun saisimme kaikki passiivisetkin mukaan. Teidän tehtävänne on olla työläisten yhteisellä asialla, ei itsenne esille tuominen. Jos molemmilta puuttuu kyky tai halu, niin tervemenoa! Putkimies SYRJÄSEUDUT Tutkimuspäällikkö Jorma Antila kirjoitti, että yhdyskuntamaisuus rakentamisessa olisi parasta ja että sivummalla asuvien täytyisi maksaa enemmän (Ahjo 1/2014). Mitä maksuja? Maksammehan jo kaikesta enemmän. Otan esimerkin itsestäni. Rakensimme talon kaava-alueen ulkopuolelle noin kolmen kilometrin etäisyydelle taajamasta. Kun kaava-alueella vesijohto ja viemäri vedetään tontin rajaan kiinni, me jouduimme vetämään omaan laskuumme yli 300 metriä ja tietysti tontin rajalta talolle. Putket ylimitoitettiin myös tulevia tarpeita varten, samoin jätevesipumppaamo repijällä. KO L U M N I Mikäli kunta kaavoittaa alueelle tontteja, putken koko riittää. Sitten sähkö: maakaapelia lähimmästä pylväästä on noin 100 metriä. Kummassakin tapauksessa liittymis- ja liittämismaksut ovat samat kuin taajamissa. Tietä ylläpidämme kilometrin verran. Tiekunnassa osakkaita on 17. Maksamme tiemaksua enemmän kuin kunta avustaa tietä, koska asumme viimeisenä taloutena. Tiemaksuilla hoidetaan auraus ja muu kunnossapito. Kiinteistöveroa maksamme saman kuin Ylöjärvellä taajamassa asuvat, samoin kunnallisveroa. Palveluihin on 12–25 km. Matkakustannukset ovat melkoiset, julkista liikennettä ei ole kuin nimeksi. Palveluilla tarkoitan muiden muassa kauppoja, pankki automaattia, terveyspalveluita ja apteekkia. Siksi kysynkin: Missä ovat meidän palvelumme, joista täytyy maksaa enemmän? ERKKI MOISIO Metallin vapaajäsen Viljakkala MURIKKAAN KURSSEJA RIVIJÄSENILLE Murikka-opisto on mitä täydellisin paikka kouluttaa kaikkia metallialan osaajia. Sen toimintaa pitäisikin laajentaa ja kursseja profiloida myös rivijäsenille. Mielestäni tällä tavoin saataisiin jäsenten aktiivisuus nousemaan ja mielenkiinto ammattiyhdistystoimintaan lisääntymään. Kaipaamme paljon nuoria mukaan toimintaan, jotta saisimme jatkuvuutta. Tällä kaikella haluan sanoa sen, että pienennetään hallinnon osuutta ja laitetaan se koulutukseen. Nyt suhde on järjetön. Miksi liitto on olemassa? Se on olemassa jäseniä varten. Tuo vastaus lienee liiankin selvä, mutta se on unohtunut liiton hallinnolta. Tässä on purtavaa kaikille. Toivon, että tämä herättää keskustelua ja että tämä johtaa myös oikeanlaisiin toimenpiteisiin. OTTO PYLVÄNÄINEN Järvenpää LÄHETÄ MIELIPITEESI ahjo.mielipide@metalliliitto.fi, Ahjo, mielipiteet, PL 107, 00531 Helsinki tai www.ahjo.fi/mielipide-palstalle. Kirjoita nimelläsi. Oppimisen paikka Noin 60 prosenttia suomalaisista palkansaajista osallistuu vuosittain työnantajan kustantamaan koulutukseen. Se on enemmän kuin missään muussa EU-maassa. Osuus vaihtelee kuitenkin suuresti palkansaajaryhmien kesken. Julkisella sektorilla koulutetaan enemmän kuin yksityisellä. Ylemmille toimihenkilöille oppia kertyy eniten, työntekijöille vähiten. Määrä- ja osa-aikaisia työntekijöitä koulutetaan kaikkein harvimmin. Yhtä heikosti koulutetaan vuokratyöläisiä. Juuri he ovat kuitenkin hyötyneet koulutuksesta eniten uusien työpaikkojen hakemista ajatellen. Pelkkä koulutukseen osallistuminen ei silti takaa osaamisen karttumista. Merkitystä on koulutuksen laadulla. Onko koulutus oikeasti hyödyllistä? Pääseekö oppimaansa soveltamaan käytännössä ennen kuin opittu unohtuu? Miten koulutus järjestetään? ”Oikeus Kaikille ei sovi teorian pänttääminen, vaan koulutukseen oppimistyylit ovat erilaisia. Jos koulutuksen sisältö ja tapa opettaa ei saa jäädä eivät sovi opiskelijalle, koulutus menee pelkäksi hukkaan. Pahimmassa tapauksessa ne symboliksi. saavat osallistujat karsastamaan koulutusta HANNA SUTELA jatkossakin. Tilastokeskuksen erikoistutkija Muutaman vuosi sitten tehtiin tutkimus viidessä eri maassa. Siihen koottiin palkansaajien kokemuksia työssä kehittymisestä. Suomessa haastateltiin monissa eri ammateissa toimivia ja erilaisen koulutuksen saaneita työntekijöitä. Erilaisista lähtökohdista huolimatta nimenomaan suomalaisten puheissa toistui näkemys siitä, että työssä kehittyminen ja oppiminen ovat itsestä kiinni. On pidettävä silmät auki ja tartuttava arjen tilaisuuksiin. Päivittäistä työssä kehittymistä edesauttoivat nämä asiat: oikeus vaikuttaa työnsä eri osatekijöihin, hyvät suhteet työtovereihin ja helposti lähestyttävä esimies. Suomalaiset pitivät selvästi muita yleisemmin työssä kehittymistä itseisarvona. Suomessa haastatellut sanoivat kehittymisen tuovan työhön ”sen jujun”. Mahdollisuus oppia uutta oli syy, miksi aamuisin jaksoi lähteä töihin. Ero oli selvä verrattuna esimerkiksi itävaltalaisiin ja tshekkiläisiin. He pitivät työssä kehittymisen ansioina lähinnä parempia työllistymismahdollisuuksia ja parempaa palkkaa. Nämä keskieurooppalaiset mainitsivat jopa työnantajan edun. Osaamista voi kehittää muodollisella koulutuksella tai oman työnsä oivalluksilla. Aina se hyödyttää kaikkia: työntekijää itseään, työnantajaa ja koko yhteiskuntaa. Vuoden alusta voimaan astunut kolmen päivän koulutusoikeus kannustaa työnantajia tarjoamaan työntekijöilleen mahdollisuuden koulutukseen tai muuhun osaamisen kehittämiseen. Se on tärkeä askel nykymaailmassa. Taidot ja tiedot vanhentuvat yhä useammin käsiin. Omaa työmarkkina-arvoa on todisteltava jatkuvasti. Oikeus koulutukseen ei saa jäädä pelkäksi symboliksi. Mahdollisimman moni työnantaja tarttukoon siihen myös käytännössä. Sillä välin itse kunkin kannattaa pitää silmänsä auki: tänäänkin voi työssä oppia jotain uutta. hanna.sutela@stat.fi Nimimerkki käy, jos ilmoitat yhteystietosi toimitukselle. Ahjo 2014_4_alku.indd 8 4.3.2014 13:09:33
13.03.2014 4 9 A M M AT T I L A I N E N TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA JOHANNES TERVO KERÄILIJÄ MINNA KERO, 23 TYÖPAIKKA Maaseudun Kone Oy, Ylihärmä Koko päivä jalkojen päällä MIKÄ KOULUTUS SINULLA ON? Valmistuin ammattikoulusta sähköasentajaksi, tosin niitä töitä en ole tehnyt. Automaatio asentajan koulutuskin minulla on. TULITKO KOULUSTA SUORAAN TÄNNE TÖIHIN? En. Kävin armeijan, olen viestimies. Lisäksi toimin sotilaspoliisina ja erikoistuin tarkkaampujaksi, ensimmäisenä naisena Kajaanissa. Se oli elämäni paras yhdeksän kuukautta. Vähän aikaa olin ryhmäperhepäivähoitajana, sitten tulin tänne. MISTÄ OLET KOTOISIN? Olen täällä Ylihärmässä syntynyt ja asunut koko ikäni. MITÄ YRITYKSENNE VALMISTAA? Traktorin turvaohjaamoita. MITÄ TYÖHÖSI KUULUU? Minä keräilen. Kerään tavaraa kärryihin ja kuljetan sen oikealle asemalle. Kerääminen tehdään aina listan mukaan, ja tavara vaihtelee sen mukaan, mikä ohjaamon malli on kysymyksessä. MILLAISTA TAVARAA KÄRRYISSÄSI ON? Nyt viimeisessä taisi olla ainakin häikäisysuoja, pilarin suojus ja oven sisäkahva. Pienemmästä tavarasta oli esimerkiksi läpivientikumi, suojakupu ja alusrenkaita – ne ovat sellaisia muovisia, pieniä ja pyöreitä, joita on monessa kohtaa ohjaamoa ruuvilla kiinnitettynä. MITKÄ OVAT TYÖN HYVÄT JA HUONOT PUOLET? Kun tässä on koko päivän jalkojen päällä, tulee paljon liikettä. Ja päivän päätteeksi huomaa jaloissa, että rupeaa väsyttämään. Tämä on ehkä sekä hyvä että huono puoli, koska pelkkä istuminenhan ei ole hyväksi. ONKO TEILLÄ OLLUT LOMAUTUKSIA? Ei omalla kohdalla niin paljon, mutta on niitä ollut. Ja on varmaan tulossakin vielä. MITÄ ODOTAT TULEVAISUUDELTA? Hyvää elämää. Että olisi töitä. Ahjo 2014_4_alku.indd 9 4.3.2014 13:09:35
10 TEKSTI HEIKKI PISKONEN PIIRROKSET ERIC LERAILLEZ 4 13.03.2014 Näin ei voi jatkua! N äin tiivistää järjestöpäällikkö Vesa Aallosvirta viime vuonna ammattiosastoille tehdyn kyselyn tuloksia. Niitä on esitelty ja käsitelty helmikuussa pidetyissä aluejärjestöjen kokouksissa. – Järjestöllinen tila. Miten sen nyt sanoisi kauniisti. Siinä on parantamisen varaa. Meillä on ammattiosastoja, jotka eivät toteuta sääntöjen tarkoituspykälää, kun katsoo mihin ne jäsenmaksupalautuksen käyttävät. Yli sadalla osastolla hallintokulujen osuus on yli 20 prosenttia palautuksesta. Eniten rahaa käytetään vapaa-ajan toimintaan. Aallosvirta pudistelee päätään ja kysyy, ovatko resurssit siinä missä pitäisi. – Onhan tämä ollut tiedossa, mutta nyt osastot ovat sen itse rehellisesti kertoneet. Järjestöasiantuntija Ville-Petteri Risberg on samaa mieltä. Hän harmittelee, että kaikki osastot eivät ilmeisestikään paneutuneet kunnolla kyselyyn ja keskustelleet asioista toimikunnassa. – Esimerkiksi taloutta koskeviin kysymyksiin kaikki eivät vastanneet. Mutta tulosten pohjalta tehdään johtopäätöksiä. Kaiken kaikkiaan tulokset antavat samanlaisen kuvan, mistä on hajua jo ollutkin. Nykytyylillä ei voida mennä. Ammattiosastojen sääntöjen toisessa pykälässä, jonka jokainen osasto rekisteröitynä yhdistyksenä on hyväksynyt, todetaan osaston tarkoituksena olevan ”koota … aloilla työskentelevät palkansaajat yhteistoiminnan avulla parantamaan työ- ja palkkaehtojaan, taloudellisia, sosiaalisia ja oikeudellisia etujaan sekä toimimaan yhteiskunnallisen asemansa, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi.” Tämän toteuttamiseksi osasto muun muassa valvoo, että työpaikoilla noudatetaan työsuhteiden ehtoja, työolosuhteita säänteleviä sopimuksia, lakeja ja muita säännöksiä. Lisäksi tehtäviin kuuluu järjestää kokouksia, kursseja ja koulutustilaisuuksia sekä ohjata jäsenten harrastus- ja vapaa-ajan toimintaa. Näin rakennekeskustelu kulkee 2012 liittokokous päätti: Ammattiosastorakenteet otetaan tarkasteluun ja selvitetään ammattiosastojen kyky vastata perustehtävistään. HELMIKUUSSA 2013 ammattiosastoille lähetettiin kysely. HELMIKUUSSA 2014 kyselyn tuloksia käsiteltiin aluekokouksissa. TOUKOKUUSSA 2014 liittovaltuuston kevätkokouksessa käsitellään väliraportti osastorakenteiden muuttumisesta. 2015–2016 tehdään esitykset ammattiosastorakenteen muuttamiseksi. 2016 liittokokous vahvistaa uuden osastorakenteen periaatteet. JATKOSSA yhdistymiset tapahtuvat ammattiosastojen vapaaehtoisuuteen perustuen. Ahjo 2014_4_alku.indd 10 4.3.2014 13:09:51
4 11 13.03.2014 ”Jotain pitää tehdä. Viime liittokokous arvioi, että ammattiosastorakenne on pakko uudistaa. Arvio oli oikea.” Ahjo 2014_4_alku.indd 11 4.3.2014 13:10:14
12 4 13.03.2014 ”Me kaikki olemme liitto.” KUUSI MILJOONAA EUROA KYSELY AMMATTIOSASTOILLE ? Helmikuussa 2013 osastoille kyselylomake ? Osastot käsittelivät toimikunnan kokouksessa ? 275 osastoa vastasi; 14 ei vastannut, niistä 5 haluaa lopettaa ? Yhteenvedon jälkeen osastoihin otettiin yhteyttä ja tehtiin kuntoarvio yhdessä liiton toimitsijoiden kanssa Työpaikkojen edunvalvonta ? 166 osastoa (254:sta) vastasi, että kaikilla yli 10 hengen työpaikoilla on luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu ? 28 osaston alueella ei yli 10 hengen työpaikkoja Aallosvirta: Tiedetäänkö todella kaikki alueen työpaikat? Työpaikkakartoitukset kertovat, ettei yhteyksiin aina paljoa panosteta. Ammattiosastojen kurssit vuodessa ? 140 osastoa ei järjestä yhtään ? 126 osastoa järjestää 1–4 kurssia ? 10 osastoa järjestää 5–12 kurssia Risberg: Oletin, että osastoja, jotka eivät järjestä yhtään kurssia, olisi vähemmän kuin puolet osastoistamme. Kurssien järjestäminen ei ole vaikeaa ja sitä tuetaan. Saavatko jäsenet tarpeeksi tietoa osaston toiminnasta Ammattiosastot saivat vuonna 2012 yhteensä kuusi miljoonaa euroa jäsenmaksupalautusta. – Kysely osoitti, että sen voisi käyttää nykyistä tehokkaammin edunvalvontaan ja luottamusmiesorganisaatioon, jäsenhankintaan ja järjestäytymisen edistämiseen. Kyse on siitä, miten ammattiosasto tukee luottamusmiehen toimintaa työpaikalla. Aallosvirta luettelee joitakin esimerkkejä. – Ovatko luottamusmiehet käyneet edes luottamusmiehen peruskurssin? Osasto voi muutenkin eri tavoin tukea luottamusmiehen toimintaa työpaikalla. Ammattiosasto voisi järjestää uusille jäsenille tilaisuuksia työpaikalla. Näistä on Aallosvirran mukaan hyviä esimerkkejä niin ammattiosastoissa kuin seuturyhmissäkin: on luottamusmiesrenkaita tai verkostotapaamisia. – Ei näihin välttämättä isoja panostuksia tarvita. Luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille tehtyyn kyselyyn vastasi 42 prosenttia. Risberg toivoi isompaa vastaajajoukkoa. – Olisin toivonut, että hekin kantaisivat enemmän vastuuta järjestöllisestä toiminnasta. Vastaukset kertovat myös sen, että ammattiosastot eivät ole ihan läsnä työpaikkojen arjessa. Kolmasosa luottamustehtävissä toimivista ei saa kutsua toimikunnan kokouksiin. He ovat kuitenkin osaston edustajia työpaikalla. EDUNVALVONTAA VAI VAPAA-AJAN TOIMINTAA? ? puolet osastoista vastasi ei tai eivät osanneet sanoa Muiden kuin toimikunnan jäsenten osallistuminen sääntömääräisiin kokouksiin n 36 osastossa ei ketään n 90 osastossa yksi tai kaksi n 85 osastossa kolmesta viiteen Risberg: Huolestuttaa, että näin suuressa osassa toteuttajat päättävät itse mitä tehdään ja valitsevat itsensä jatkamaan. Vähän ”säätiötyyppistä toimintaa”. Aallosvirta torjuu kritiikin siitä, että nyt halutaan lopettaa vapaa-ajan toiminta kokonaan. – Ei siitä ole kyse. On vain mietittävä, mikä suhde vapaa-ajan toiminnalla ja edunvalvonnalla ja järjestämisellä on. Miten yhdistää ne niin, että se tukee osaston perustehtävää. Kun jäsen on osallistunut yhteenkin ammattiosaston tai liiton tilaisuuteen sen luonteesta riippumatta, jäsenen side liittoon ja osastoon on vahvempi. Tämä tiedetään aiempien tutkimusten perusteella. Luottamusmiesverkosto Luottamustehtävissä toimijat suhteessa jäsenmäärään... Vuosi 2005 9?500 166?100 17,5 2?200 toimijaa jäsentä jäsentä/ toimija Ahjo 2014_4_alku.indd 12 Vuosi 2007 9?800 2?200 167?300 17,0 Vuosi 2009 9?600 2?200 161?000 16,7 Vuosi 2011 9?200 2?200 156?000 17,0 Vuosi 2012 8?700 152?500 17,6 2?200 4.3.2014 13:10:14
– Olemme herkällä alueella. On hyvä, että asiasta keskustellaan vireästi. Toivon keskustelun painottuvan toimintaan, ei rahaan. Jäsenmäärämme laskee. Jäsenyyttä ei ole tarjottu niin tehokkaasti kuin olisi voitu. Joissakin ammattiliitoissa on lähdetty rahan suhteen keppi ja porkkana -linjalle. Perusasioiden hoitamisesta saa tietyn määrän jäsenmaksupalautusta. Jos tekee sen päälle muuta, niin saa vähän lisää. – Tätäkin voidaan jatkossa pohtia. 4 13 13.03.2014 Miten osastoissa tunnetaan liittokokouspäätökset? ? 9 osastolla ei ollut tietoa liittokokouksen päätöksistä ? 40 osaston toimintaan liittokokouspäätökset eivät vaikuta Aallosvirta: Mielenkiintoista. Osastojen on pitänyt muuttaa mallisääntöjään viime liittokokouksen jälkeen. Risberg: Miten voi olla näin? Ammattiosastot ovat liiton jäseniä. Vapaa-ajan toiminta KAHDEN VUODEN PÄÄSTÄ PÄÄTÖKSIÄ Aallosvirta toivoo, että aluekokouksissa alkanut vilkas keskustelu jatkuisi toukokuussa kevätvaltuustossa, jolle esitetään väliraportti. – Toivottavasti sen tuloksena on hahmotuksia siitä, mihin suuntaan ammattiosastorakennetta tulisi kehittää. Nykyisellä toimintatavalla edessämme on tuho. Risberg muistuttaa, että nyt osastojen on aika olla mukana suuntaamassa keskustelua ennen kuin valtuusto päättää linjauksista. – Helsinki–Uudenmaan aluekokouksessa eräs osanottaja totesi, että Metalliliitto on Hakaniemessä ja osastot kentällä. Ei se niin ole. Me kaikki olemme liitto, Risberg korostaa. Maailma ympärillä muuttuu, Aallosvirta muistuttaa. – Siihen muutokseen myös perusorganisaation on pystyttävä vastaamaan. Tarvitaan erilaisia tapoja toimia, joihin on matala kynnys osallistua. Kyllä meillä nytkin ammattiosastojen toimintaan tulee nuoria mukaan. Heille on annettava tilaa toimia. Seuraava liittokokous vahvistaa uuden ammattiosastorakenteen periaatteet vuonna 2016. Viime liittokokous päätti, että ammattiosastot ovat jäsenpohjaltaan entistä suurempia ja että rakenne noudattaa luonnollisia työssäkäyntialueita. ? 174 osastoa pitää sitä erittäin tärkeänä tai tärkeänä ? asteikolla 1–5 keskiarvo on 3,76 eli melko tärkeä ? tärkeimmät muodot: kulttuuritapahtuma (teatteri, konsertti, elokuvat), pikkujoulu, laivaristeily, kalastuskilpailu, perhetapahtuma Risberg: Edunvalvonnan ja järjestötoiminnan pitäisi olla pääjuttu. Vapaa-ajan toimintojakin pitää olla, mutta niiden tulisi tukea yhteisöllisyyden kasvua. Talous ja jäsenmaksupalautus n ammattiosastot saivat noin 6 miljoonaa euroa (2012) n 10 suurinta (35 900 jäsentä) sai 1,4 miljoonaa eli jäsentä kohti 40,21 euroa n 10 pienintä (553 jäsentä) sai 5 400 eli jäsentä kohti 9,75 euroa n talousohjesääntö oli 107 osastolla ja 62:ssa tilit tarkastettiin puolivuosittain n 97 osastoa käytti yli puolet jäsenmaksupalautuksesta hallintoon ja vapaa-ajan toimintaan Hallintokulujen osuus n 34 osastolla yli puolet saadusta palautuksesta n 54 osastoa ei tiennyt tai kertonut tai se oli nolla Vapaa-ajan toimintaan käytetty osuus n 51 osastolla yli puolet saadusta palautuksesta n 84 osastoa ei tiennyt tai kertonut tai se oli nolla Risberg: Jos ei tiedä, pitää kysyä neuvoa. Toimikunta on vastuussa osaston rahojen käytöstä. Jos osastossa ei tilejä ja toimintaa tarkasteta puolivuosittain tai vahvistetun talousohjesäännön mukaan, kuten säännöt edellyttävät, niin toiminnantarkastajien vastuulla on huomauttaa asiasta. Aiheesta aiemmin Ahjossa 14/2012 (8.11.2012) Miten osasto vastaa alenevaan jäsenmäärään ja väheneviin toimijoihin? n 127 jatkaa kuten tähänkin asti n 141 kehittää osaston toimintaa n 44 yhdistyy toisen kanssa 1–3 vuoden sisällä Verkosto kattaa... Vuosi 2005 2?200 työpaikkaa 107?600 Vuosi 2007 1?900 105?000 Vuosi 2009 2?500 109?000 Vuosi 2011 2?300 Vuosi 2012 101?000 2?300 96?400 jäsentä LÄHDE: Metalliliiton toimintakertomukset. Huom. tiedot eivät joka vuosi samalta päivämäärältä. Ahjo 2014_4_alku.indd 13 4.3.2014 13:10:14
14 TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA ANNIKA RAUHALA 4 13.03.2014 Espoon Metallityöväen ao. 271 Jäsenmäärä 678 pj Satu Nurminen-Hämäläinen Kun osastot yhteen laitetaan ”M inä olen ollut yhdistämässä kahta osastoa, kertoo Satu NurminenHämäläinen. Ensimmäinen yhdistäminen tapahtui, kun Nokia Solutions & Networksin Mäkkylän toimipisteen toiminnot siirrettiin Karakallioon 2000-luvun alussa. Ei pidetty järkevänä, että kaksi ammattiosastoa toimisi saman tehtaan katon alla, joten ne sulautuivat Espoon elektroniikkatyöväen ammattiosastoksi. Tämä puolestaan yhdistyi vuonna 2010 kolmen muun kanssa. Tuota fuusio-osastoa, kutsumanimeltään Espoon Metalli, NurminenHämäläinen luotsaa nyt kolmatta vuotta. – Ei kyllä tunnu siltä, että osastojen yhdistyminen olisi tuonut meille yhtään enempää aktiiveja. Mutta järkevä päätös se kuitenkin oli, ei ole kaduttanut. Yhdistymisen taustalla oli, kuinkas muutenkaan, talouden globalisaatio. Iso osa Espoon ”metallityöpaikoista” on ollut nimenomaan elektroniikkateollisuutta. Ammattiosastot ovat olleet työpaikkakohtaisia. Kun tehtaita on suljettu ja tuotantoa siirretty halpamaihin, osastot ovat jääneet ikään kuin tyhjän päälle. – Fujitsu Siemens, Aspocomp ja Elcoteq loppuivat kaikki, ja Raha-automaattiyhdistys on vähentänyt väkeä. Meidänkin tehtaamme ajettiin alas. Nokia Siemens vei sen Saksan kautta Intiaan, kuvailee Nurminen-Hämäläinen 2000-luvun kehitystä Espoossa. – Esimerkiksi 378 oli ollut Nokia Datan ammattiosasto, alun perin Nokian kaapelin työhuonekunta, joka laajennettiin ammattiosastoksi. Sitten siihen liittyi muiden firmojen väkeä, ja enimmillään jäsenmäärä oli noin 450. Sen jälkeen alkoivat työpaikkojen sulkemiset. Ja kun ihmiset työllistyivät muille aloille tai muuttivat pois, niin osaston jäsenmäärä pienentyi ja pienentyi. Tiedettiin, että kyllä tämä tästä kuolee jossain vaiheessa. Joten yhteen meneminen oli järkevää. Espoon Metallin toimintakulttuurissa vaikuttavat edelleen, ainakin taustalla, kuopattujen osastojen tavat ja perinteet. Yhdessä osastossa on totuttu järjestämään vuosikokous pienimuotoisena, toisessa on järjestetty jäsenille ruokailu ja menty teatteriin. Ahjo 2014_4_alku.indd 14 Globalisaatio vaikuttaa moneen asiaan, Espoossa myös ammattiosastorakenteeseen. Kun ihmiset tehtaiden sulkemisten jälkeen työllistyivät muualle tai muuttivat, osaston jäsenmäärä lähti luisuun. Tiedettiin, että kyllä tämä tästä kuolee jossain vaiheessa, muistelee Satu Nurminen-Hämäläinen. – Mutta eivät nämä tällaiset ole mitään isoja ongelmia. Vaikeampaa on kentän hallinta, sanoo Nurminen-Hämäläinen. JÄRJESTÄMÄLLÄ PIKKUFIRMAT HALTUUN Ammattiosaston perustoiminnalle lisähaasteen tuo Espoon kaupungin rakenteellinen hajanaisuus. Helsingin kyljessä olevasta Otaniemestä ei usein mennä Länsi-Espooseen Kivenlahteen, jossa sijaitsee Espoon Metallin toimisto. Matinkylässä ei paljon tiedetä Leppävaaran asioista. – Eri puolilla Espoota olevat metallin työpaikat ovat enimmäkseen pieniä. Espoo on halunnut profiloitua siistien sisätöiden toimistokaupunkina. Ne pikkupajat eivät ole mitenkään näkyviä katukuvassa, eikä niihin ole helppo saada viestiä kulkemaan. Kaikissa paikoissa ei ole pääluottamusmiestäkään, selvittää Nurminen-Hämäläinen. Hajallaan olevista työpaikoista ei myöskään oma-aloitteisesti oteta yhteyttä ammattiosastoon. Nurminen-Hämäläinen kertoo, että esimerkiksi edunvalvontaan liittyviä kysymyksiä ei tule Espoon Metallille vastattavaksi juuri lainkaan. 4.3.2014 13:10:18
Televan työntekijöiden (263) ja Kilon elektroniikkatyöväen (378) osastot yhdistyvät Vuosi 2002 263 378 Vuosi 2010 263 271 173 374 271 Espoon elektroniikkatyöväen (263) sekä Espoon (271), Kilon (173) ja Pohjois-Espoon Metallityöväen (374) osastot yhdistyvät Espoon Metallityöväen ao. 271 – En tiedä, menevätkö kaikki kyselyt aluetoimistoon tai keskustoimistoon. Vai onko niin, että jos me emme tiedä kaikista pienistä työpaikoista, niin sielläkään ei tiedetä meistä. Espoon Metalli tiedottaa tekemisistään jäsenkirjeellä, nettisivuillaan ja Facebookin kautta. Ongelmana on löytää ne metallialan työntekijät, jotka eivät ole liiton jäseniä. Onneksi on järjestämiskampanja. Siitä puheenjohtaja toivoo apuja omalle osastolleen. Yksi osaston jäsen tekee kevään ajan kokopäiväistä järjestämistyötä Helsinki-Uudenmaan järjestämistiimissä liiton keskustoimistolla. – Hän kävi järjestäjän harjoitteluohjelman Murikassa järjestökurssistipendillä. Ammattiosastolla on budjetissa varattuna tähän tarkoitukseen rahaa, josta voimme maksaa työn juoksevia kuluja. Järjestäminen ja jäsenhankinta ovat ammattiosaston perustehtäviä. Usein käy kuitenkin niin, että koska se ei ole erikseen kenenkään vastuulla, rutiinien ja byrokratian pyörittäminen syö siltä ajan. – On ammattiosaston, seuturyhmän ja aluejärjestön kokouksia ja tapahtumia. Kyllä niistä yhden ihmisen almanakka täyttyy äkkiä, kuvaa Nurminen-Hämäläinen Metallin aktiivin arkea. a Ammattiosastoilla on keskeinen asema muutoksessa. KYSELY PÄÄLUOTTAMUSMIEHILLE JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUILLE n pääluottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille sähköinen kysely: Näkemys omasta ammattiosastosta n 41,7 % vastasi Miten osastosi on tukenut työpaikkasi jäsenhankintaa? n 53 % ei vastannut kysymykseen n 13 %: ei oikeastaan mitenkään n 6 %: tiedottamalla jäseneduista, toiminnasta, koulutuksesta n 4 %: en tiedä Aallosvirta: Vahvistaa käsitystä, että osaston yhteys ammattiosaston ja luottamusmiesten välillä ei ole kunnossa. KUNTOARVIO Ammattiosaston oma tyytyväisyys tilanteeseen n Yhteys työpaikoille toimii molempiin suuntiin: alle puolet tyytyväisiä tilanteeseen n Luottamushenkilöt ja toimikunnan jäsenet ovat kouluttautuneet tehtäväänsä: alle 40 % tyytyväisiä tilanteeseen n Jäsenmaksupalaute suunnataan erityisesti sääntöjen mukaiseen edunvalvontatoimintaan ja järjestäytymisen edistämiseen: noin 40 % tyytyväisiä tilanteeseen n Jäsenmäärä on riittävän suuri työssäkäyntialue huomioon ottaen: alle 60 % tyytyväisiä tilanteeseen Aallosvirta: Kehittämisen tarvetta sääntömääräisen toiminnan toteuttamisessa on. VAIHTOEHTOISIA ETENEMISMUOTOJA Aluejärjestöjen kokouksissa helmikuussa pohdittiin erilaisia etenemistapoja n Jatketaan kuten nyt: jäsenmäärä ja -maksut laskevat, aktiivien määrä vähenee. n Edetään suurempiin osastokokonaisuuksiin: mahdollistaa henkilöstöpalkkauksen, panostus järjestämiseen ja parempiin jäsenpalveluihin, jäsenmaksupalautus kasvaa ja se porrastetaan. n Tehdään työnjakoa liiton ja osastojen tehtävien välillä: liitto vastaa enemmän järjestämisestä ja jäsenhankinnasta, jäsenmaksupalautusta pienennetään tai porrastetaan. n Puretaan nykyinen ammattiosasto- ja aluejärjestö rakenne: jäsenet suoraan henkilöjäseniksi liittoon. Lisäksi n Voisivatko muiden sopimusalojen jäsenet olla pääalan osastojen jäseniä? Ahjo 2014_4_alku.indd 15 4 15 13.03.2014 Aallosvirta: Tavoitteena oli saada ammattiosastoissa aikaan keskustelua hyvissä ajoin ennen seuraavaa liittokokousta 2016. Ettei päästä sanomaan, että tämä tuli puskista. Risberg: Vaihtoehdot ovat keskustelun pohjaksi. Tämä ei ole Hakaniemen konttorin ajatus. Asiaa on katsottava kokonaisuutena ja nähtävä myös osastoissa muutoksen tarve. 4.3.2014 13:10:18
16 TEKSTI HEIKKI PISKONEN 4 13.03.2014 Tes-shoppailu riski työnantajille Työnantajat ottavat kolminkertaisen riskin työmarkkinahäiriöstä, kun ne pilkkovat tuotannon, huollon ja logistiikan eri firmoille ja sitä kautta eri työehtosopimusten piiriin. A ” iemmin tuotanto, siivous, ruokalat, huolto ja kunnossapito olivat firman omaa toimintaa ja työntekijät metalliteollisuudessa saman työehtosopimuksen piirissä. Työnantajat ovat rikkoneet teollisuusliittoperiaatteen jo aikaa sitten, Metalliliiton edunvalvontapäällikkö Jyrki Virtanen sanoo. Asiaa voi pohtia myös työrauhavelvoitteen näkökulmasta. – Jos henkilöstö ei näissä tilanteissa vaihdakaan siihen ammattiliittoon, jonka solmimaa työehtosopimusta työnantaja noudattaa, niin kuka vastaa työrauhasta? ”Vanha” liitto ei ole sopimusosapuoli eikä ”uudella” ole yhtään jäsentä työpaikalla. Työnantaja sysää synnyttämänsä sotkun selvittämisen ammattiliitoille. Tyypillinen tämän hetken esimerkki on talon sisäisen logistiikan eli muun muassa varastoinnin ja materiaalien siirron ulkoistaminen. – Se on oikein buumi nyt. Työntekijät siirtyvät uuden firman palvelukseen, joka on toisen työnantajaliiton jäsen ja sovellettava työehtosopimus esimerkiksi palvelu- tai puualalta. Ammattiyhdistysliike on syyttänyt työnantajia sopimusshoppailusta eli pyrkimyksestä löytää itselleen edullisin työehtosopimus. On myös tapauksia, joissa työnantaja on ollut tyytymätön oman liittonsa toimintaan ja vaihtanut liittoa. Työehtosopimuslaki antaa työnantajalle mahdollisuuden valita työehtosopimus, sopimusasiantuntija Kari Vilkman muistuttaa. – Työnantaja järjestäytyy oman alansa liittoon ja sitä kautta valitsee sopimusalan ja noudatettavan työehtosopimuksen. Tässä työnantajalla on mahdollisuus pelata hakemalla itselleen edullisinta ratkaisua vertailemalla eri työnantajaliittojen sääntöjä ja sopimuksia. Virtanen suhtautuu hieman epäillen siihen, että työnantajalla olisi aina mahdollisuus selvittää, mikä työehtosopimus hänelle tulisi kokonaisuudessaan halvemmaksi. Sopimukset eroavat muutenkin kuin vain palkkamääräyksiltään. Vuonna 2001 tehty työsopimuslain muutos edesauttoi Vilkman mukaan työnantajien valinnanmahdollisuuksia. Aiemmin yleissitova työehtosopimus oli vahvempi ja sen mukaan mentiin. Nyt normaalisitova on vahvempi. Ahjo 2014_4_alku.indd 16 Normaalisitova työehtosopimus sitoo sopimuksen solmineita palkansaaja- ja työnantajaliittoja sekä niiden jäseniä. Työehtosopimus voi olla normaalisitovuuden lisäksi yleissitova. Tällöin myös työnantajaliittoon kuulumattomien työnantajien on noudatettava sopimusta työntekijöihinsä. Yleissitova työehtosopimus on valtakunnallinen, asianomaisella alalla edustavana pidetty työehtosopimus. METALLILLA USEITA RAJAPINTOJA Esimerkkejä ulkoistamisen tuomista sopimusrajakiistoista on Metalliliiton kentässä useita. Logistiikkayritys Vindea tuottaa palveluja metalliyrityksille, jotka ovat ulkoistaneet logistiikkaansa sille. Yrityksessä noudatetaan vanhana peruna puusepänteollisuuden työehtosopimusta. Ulkoistetuissa yksiköissä 80–90 työntekijää on kuulunut ja kuuluu edelleen Metalliliittoon. Rajapinta on Metalliliiton ja Puuliiton välillä. Palvelualoilla ristiriitoja on autoalalla. Myös muut myymälät kuin autokaupat tarjoavat autohuoltoa. Jos työnantaja on Kaupanliitossa, niin sopimus on Palvelualojen ammattiliiton solmima. Jos se on Autoalan keskusliitossa, niin sopimus on Metalliliiton solmima. Jo tavalla tai toisella ratkenneita ja paljon julkisuutta herättäneitä liittorajakiistoja Metalliliitolla on ollut silloisen Kemianliiton kanssa Foxconnissa ja Sähköliiton kanssa Maintpartnerissa. Niidenkin taustalla oli työnantajan toiminta sopimusalan valinnassa. Maintpartner-kiistassa apua haettiin valtakunnansovittelijalta, jonka sovintoesitys ratkaisi kiistan. Sähköliiton osalta rajakiistojen taustan voi pelkistää niin, että Metalliliitto ja muut teollisuuden ammattiliitot rakentuvat teollisuusliittoperiaatteen mukaan. Sähköliitossa järjestäytyminen perustuu ammattialaan. Tällä hetkellä rajapintoja koetellaan Suomen Malmissa. Työnantaja siirtyi noudattamaan maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta, jota se pitää itselleen edullisempana. Metalliliitolle liittorajapinta on Rakennusliiton kanssa. – On myös niitä tilanteita, joissa meidän sopimuksemme piirissä oleviin yrityksiin on siirtynyt toisen sopimusalan piirissä olevasta yrityksestä huoltoa ja kunnossapitoa. Työnantaja noudattaa silloin teknologiateollisuuden sopimusta. Työntekijöiden olisi siis hyvä kuulua Metalliliittoon, mutta ei se aina niin yksinkertaisesti mene, Virtanen pohtii ja huokaa, että nämä pitäisi osata hoitaa fiksusti. Teknologiateollisuuden työehtosopimus Tes-työryhmä n selvittää työehtosopimuksen edustavuutta n sopimuksen soveltaminen teollisuuteen ja palveluihin sekä työntekijöihin ja toimihenkilöihin n Metalliliitosta sopimusasiantuntijat Kari Vilkman ja Turja Lehtonen TOIMIHENKILÖISTYMINEN TUO UUSIA TILANTEITA Metalliliitolla rajapintoja on myös Paperiliiton ja Ammattiliitto Pron kanssa. – Sen rinnalla, että työnantaja haluaa siirtää työntekijät toisen työntekijäsopimuksen piirin, siirretään työntekijöitä yhä useammin toimihenkilöiden työehtosopimusten piiriin, Vilkman sanoo. Hänen mukaansa useissa tietoliikenneyrityksissä työntekijät tekevät myös toimihenkilötöitä. Osaamisen perusteella heidät rinnastetaan toimihenkilöihin. – Huippuasentajia ajetaan toimihenkilösopimuksen piiriin. Mutta osaamistaso ei ole perusta. Pitää olla myös työnjohtorooli, Vilkman korostaa. SAK:ssa perustettiin jo vuosia sitten työryhmä, jonka tehtävänä on selvitellä liittojen välisiä sopimusrajakiistoja. Toiminta on kangerrellut. – Metalliliitolla on valmius viedä asioita SAK:n työryhmään, Vilkman sanoo. LIITTORAKENTEISTAKIN USKALLETTAVA KESKUSTELLA Sekä Virtanen että Vilkman näkevät, että sopimusrajakysymysten ratkaisemiseksi on keskusteltava myös liittorakenteista. – Jos rivit olisivat tiukemmat ja liittorakenteet erilaisia, niin keskinäiset kissanhännänvedot olisivat vähäisempiä, Virtanen pohtii TEAM-hanketta muistellen. Vilkmanin mielestä liittorakenteista on pakko puhua. – Ilman selkeää kuviota ei pärjätä. Teollinen toiminta on muuttumassa palvelutoiminnoiksi. Mihin se kuuluu? Tätä on tarkasteltava sekä SAK:n sisällä että suhteessa toimihenkilöihin. Teollisuuden Palkansaajien aktiivisuus on hyväksi. a 4.3.2014 13:10:24
4 17 13.03.2014 TEKSTI JA KUVA HEIKKI PISKONEN TYK-kurssilta eväitä työpaikalle Jyväskyläläinen Markku Kolari sanoo saaneensa kurssilta enemmän kuin odotti. H än on osallistunut viiden muun metalliliittolaisen kanssa luottamusmiesten ja valimotyöntekijöiden yhteiseen TYK-kuntoutukseen. Sen ensimmäinen jakso järjestettiin marraskuussa 2012. Kuntoutus päättyy tänä keväänä. Kolari on erityisen iloinen siitä, että kurssilla on ollut henkiseen hyvinvointiin liittyvää asiaa enemmän kuin fyysistä puolta. Hänen aiemmin käymänsä Aslak-kuntoutus keskittyi fyysiseen hyvinvointiin. – Täältä on saanut konkreettisia työkaluja asioiden parantamiseksi omalla työpaikalla, Rannan Teollisuuskoneen varapääluottamusmiehenä toimiva Kolari kertoo. Hän lisää, että oman kunnon ylläpitämiseen on tullut hyvää päivitystä. Hän on tyytyväinen siihenkin, että työnantaja on ottanut hyvin vastaan kurssilta tuodut ajatukset asioiden sujumisen kehittämiseksi. Tamperelaisen Algol Technicsin pääluottamusmies Veli-Pekka Hyväri jakaa Kolarin näkemyksen kurssin hyödyistä. – Itselle olen saanut paljon uusia näkökulmia asioihin, toisenlaista katsontakantaa. Hyväri haki aiemmin alueelliselle TYK-kurssille, mutta joutui sitten jäämään sieltä pois. Pietarsaaressa Componentan valimossa valukoneen hoitajana työskentelevän Hannu Mäkisen tilanne muuttui kuntoutuksen aikana. Yhtiö lopettaa valimon ja edessä on työpaikan menetys. – Hakeuduin kurssille kulumavikojen vuoksi. Täältä olen saanut hyviä neuvoja. Karhulasta Sulzer Pumpin valimolta kurssille haki Pertti Havo. – Kuulin tästä valimopäivillä. Ikää on myös sopivasti näille asioille. Havo kehuu kurssia hyväksi senkin takia, että osallistujat ovat eri puolilta Suomea erilaisilta työpaikoilta. Henki kurssilla on ollut hyvä ja asioita on puitu vapaallakin, kaikki osanottajat sanovat. Mikkelissä toimivan Opa Muurikan pääluottamusmies Pentti Issakaiselle työpaikkalääkäri oli suositellut kurssia fyysisten vaivojen vuoksi. – Onneksi fyysistä puolta ei kuitenkaan ollut niin paljoa. Kurssi antoi hyvän tilaisuuden nollata itseä henkisesti raskaiden yt-neuvottelujen jälkeen. Ahjo 2014_4_alku.indd 17 Luottamusmiesten ja valimotyöntekijöiden yhteiselle TYK-kurssille osallistuivat Pekka Hyväri (vas), Hannu Mäkinen, Markku Kolari, Pentti Issakainen ja Pertti Havo. Tuotantoesimies Tapio Kokkonen (3. oik) vieraili kurssilla yhteistyöpäivänä. Issakainen kertoo kurssin antimina olleen myös hyvät vinkit työpaikalle sisäisen tiedonkulun parantamiseksi ja säännöllistämiseksi. Kurssin osanottajien työpaikoilla oli tiedonkulun säännöllistämisen lisäksi parannettu muun muassa vaikutusmahdollisuuksia muutoksiin organisaatiossa sekä laadun tarkkailussa. TYK-kurssiin kuuluu myös yhteistyöpäivä, johon kurssilaisten työnantajien edustajien toivotaan osallistuvan. Opa Muurikalta päivään osallistui tuotantoesimies Tapio Kakkonen. – Oli hyödyllistä kuulla, mitä täällä on tehty. Tuntuu siltä, että kurssista on hyötyä ja se auttaa monessa asiassa eteenpäin. Työntekijää auttava asia auttaa myös yritystä. TYK-kuntoutus koostuu selvitysjaksosta, jossa tehdään yksilöllinen valmennussuunnitelma, ja valmennusjaksosta. Jaksojen välillä on kotitehtäviä. Ongelmiin haetaan käytännön ratkaisuja. Koko kuntoutusprosessi kestää yhdestä kahteen vuotta. Metalliliiton aloitteesta järjestetyn kurssin toteutti Verve kuntoutuslaitoksessaan Anttolanhovissa. Valimotyöntekijöille on järjestetty TYK-kursseja aiemminkin. Nyt valimomiesten ja luottamushenkilöiden TYK-kurssi yhdistettiin hakijoiden vähäisyyden vuoksi. Luottamushenkilöille on tarkoitus hakea toinen kurssi myöhemmin. a TYK-kuntoutus n Kelan järjestämää ammatillista kuntoutusta n työterveyshuolto ohjaa kuntoutukseen n tarkoitettu työntekijöille, joiden työkyky ja ansio- mahdollisuudet ovat oleellisesti heikentyneet sairauden tai vamman vuoksi n pyritään parantamaan fyysistä ja psyykkistä työ- ja toimintakykyä n kiinnitetään huomiota työympäristöön ja työoloihin 4.3.2014 13:10:27
18 TEKSTI ANNI TURUNEN KUVA PEKKA ELOMAA 4 13.03.2014 TOIMIJA AMMATTIOSASTON PUHEENJOHTAJA TEEMU TUISKULA AMMATTIOSASTO Karkkilan Metallityöväen ammattiosasto 35 JÄSENIÄ 1 046 TYÖPAIKKOJA 30 TYÖPAIKKA Santasalo Moventas Oy LUOTTAMUSMIESURA Luottamusmies 2007–2012, ao:n puheenjohtaja 2012–, opintosihteeri 2012, jäsenhuoltaja 2014–, Länsi-Uudenmaan Seuturyhmän varapj. 2013–, Karkkilan vapaa-aikalautakunnan jäsen 2013–, Karkkilan Vasemmiston varapj. 2013– Vastuullinen osasto järjestää Ammattiosaston puheenjohtaja Teemu Tuiskula ryhtyi vapaaehtoiseksi järjestäjäksi. 37-vuotias isoisä järjestää myös kotikaupunkinsa Karkkilan asioita. Karkkilassa asuva Teemu Tuiskula valittiin toissa vuonna ammattiosasto 35:n puheenjohtajaksi. Hän on myös osaston jäsenhuoltaja. Tuiskulaa huolestuttavat Metallin jäsenmäärän väheneminen ja jäsenaktiivisuuden hiipuminen. Voivottelun sijaan hän halusi itse tehdä asioille jotain ja kävi viime syksynä Työväen Akatemian järjestäjäkurssin. – Ammattiosastojen pitäisi ottaa enemmän vastuuta järjestämistyöstä. Osastojen perusohjeena on alueellinen toiminta, jäsenhankinta ja jäsenistön kanssa kontaktissa oleminen. Järjestäminen on hyvä tapa hoitaa näitä tehtäviä, Tuiskula sanoo. Karkkilassa metalliteollisuudella on pitkät perinteet. Kaupunki on kasvanut vuonna 1820 perustetun Högforsin rautaruukin ympärille. Ruukin alue on edelleen paikkakunnan tärkein matkailunähtävyys. Masuunista on tuli sammunut jo lähes sata vuotta sitten, mutta kaupunki elää yhä metallista. Karkkilassa on kymmeniä metallialan yrityksiä. Suurin niistä on Componentan valimo, jossa työskentelee 260 ammattiosaston jäsentä. Järjestäjälle riittää kaupungissa työsarkaa. – Karkkilassa on paljon pieniä työpaikkoja. Niiden työntekijät eivät välttämättä tiedä, mikä tai missä ammattiosasto on tai kuka on sen puheenjohtaja. Tuiskula kertoo käyneensä järjestäjänä muutamalla työpaikalla. Vastaanotto on ollut hyvä, mutta uusia jäseniä ammattiosasto ei ole vielä saanut. Pientä edistystä on kuitenkin tapahtunut: esimerkiksi yhdellä työpaikalla työntekijät valitsivat käynnin seurauksena työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutetun. JÄRJESTÄJÄ TAVOITTAA TYÖNTEKIJÄT Liiton järjestämistoimintaa on kritisoitu liian keskustoimistojohtoiseksi. Jotkut ammattiosastot ovat sanoutuneet järjestämistoiminnasta kokonaan irti. Ahjo 2014_4_alku.indd 18 – Se on vastuun pakoilua. Järjestäminen on yksi parhaimmista keinoista tavoittaa työntekijöitä. Jos istun kotona tai toimistolla, en heitä tavoita. Työpaikoilta on tullut paljon palautetta ja ideoita siitä, miten esimerkiksi osaston toimintaa voisi kehittää, Tuiskula sanoo. Hänen mielestään vapaaehtoisilla on myös hyvin vapaat kädet järjestää oma järjestämistyönsä. Pääasia on, että kukin kantaa kortensa kekoon. Karkkilan Metallityöväen ammattiosastossa on runsaat tuhat jäsentä. Muuten ammattiyhdistystoiminta on Tuiskulan mukaan hiipumassa paikkakunnalta. Esimerkiksi Rakennusliiton Karkkilan ammattiosasto sulautui Nummelan ammattiosastoon. – Väki vanhenee, eikä nuoria saada tilalle vetäjiksi. Täällä oli esimerkiksi SAK:n paikallisjärjestö, joka ei toiminut kuin vappuna. Se sitten lopetettiin. Meille perustettiin oma vappujaosto, ja järjestämme vappumarssin jatkossa yhdessä JHL:n kanssa. JOKAISELLE JOTAKIN Ammattiosaston tärkeimpänä tehtävänä Tuiskula pitää jäsenten etujen puolustamista ja sen valvomista, että sopimuksia noudatetaan. Osaston pitää pystyä neuvomaan ja auttamaan jäseniään ongelmatilanteissa. Vireä ammattiosasto järjestää myös monenlaista toimintaa. Osasto 35:n kevään kurssikalenterista löytyy esimerkiksi työttömyysturvakoulutusta. – Meillä on vapaa-aika-, tiedotus-, veteraani-, nais-, opinto-, nuoriso- ja vappujaostot. Nuorisojaosto kävi viime syksynä katsomassa stand upia Helsingissä. Osallistujia oli melkein 40. Tuiskula valittelee sitä, että säästökuurilla oleva Metalliliitto on karsinut virkistystoimintaa. – Olemme anoneet kaupungilta, että saisimme vuokrata leirikeskuksen kesäkuun alussa. Koska Metalliliitto ei järjestä enää tällä alueella retkeilypäivää, pyrimme pitämään jäsenille ja heidän perheilleen sellaisen täällä. – Tapahtumassa on muun muassa frisbeegolfia, lentopalloa ja petankkia. Ammattiosaston toimikunnassa on aktiivisia urheilun harras tajia. TYÖTÄ KUNTALAISTEN HYVÄKSI Karkkilaan Tuiskula muutti Tampereelta vuonna 2005, kun hänen avovaimonsa sai töitä pääkaupunkiseudulta. Tuiskula itse pääsi heti töihin tuulivoima- ja teollisuusvaihteita valmistavaan Santasalo Moventakseen. Hän kertoo viihtyneenä hyvin. – Olen ammatiltani ”En tavoita CNC-koneistaja. Työni on pääasiassa ison työsjäseniä, jos tökeskuksen valvomista. istun kotona tai Seuraan koneen käyntiä toimistolla.” ja teen tarvittaessa ohjelmiin korjauksia. Työni on ? nelivuorotyötä. Ay-aktiivi on myös Karkkilan vapaa-aikalautakunnan jäsen. Lautakunnan yhtenä hankkeena on tehdä Karkkilan Pyhäjärvestä houkuttelevampi ulkoilualue. – Se tarkoittaa lähinnä järven tilan parantamista ja venepaikkojen uudelleen järjestelyä. Yritämme saada kaupungille vuokraveneitä, etteivät asukkaat tarvitsisi omaa venettä. Tuiskula harrastaa talvisin pilkkimistä ja kesäisin mökkeilyä. Aika kuluu myös vuoden vanhan pojanpojan kanssa touhutessa. – Näin nuorella iällä vaariksi tuleminen meinasi laukaista ikäkriisin. Kun olen kulkenut pikkupojan kanssa, ihmiset ovat muutaman kerran kyselleet, missä välissä olen saanut perheenlisäystä. Pikkuisen kasvamista ja kehittymistä on kuitenkin mukava seurata. Olen hänen kanssaan tekemisissä lähes viikoittain. a JÄRJESTÄMINEN Tavoitteena on saada työntekijät toimimaan yhdessä työpaikkansa asioiden puolesta, ei pelkästään saada uusia jäseniä liittoon. Tavoitteena on myös, että jokaiselle työpaikalle valittaisiin luottamusmies ja työhuonekunta. 4.3.2014 13:10:27
matkoja • Kulttuurimatkoja • Viinimatkoja • Sotahistoriallisia matkoja Tsaarinajan tunnelmaa ja slaavilaista nostalgiaa Jokiristeily Moskovasta Pietariin 14.–21.7. Moskovajoki, Volga, Valkeajärvi, Ääninen, Syväri, Laatokka, Neva. Moskova – Uglich – Jaroslavl – Goritsy – Kizhi – Mandrogi – Pietari Risteilyn aikana runsaasti asiantuntijaluentoja ja viihdeohjelmaa. Risteilyisäntä Fil. lis, kirjailija Timo Malmi, ohjelmapäällikkö näyttelijä Ahti Jokinen. Asiantuntijaluennoitsija professori Martti Turtola, Aktia pankin pääekonomisti Timo Tyrväinen, Pirkko Mäkinen. Tunnelmaa Volgalla, Äänisen aalloilla ja Laatokan laineilla luovat Taljanka; Anja Tyrväinen, Timo Tyrväinen ja Ari Salin. Kolmen maan viinikierros Pohjolan luonnon jylhä kauneus ja rakennustaiteen mestarillinen kokonaisuus. Asiantuntijaopas Risto Aikonen. 455 € 2290 € Kiinan kiertomatka Shanghai – Hangzhou – Suzhou 5.–12.12., 19.–26.12., 25.12.–1.1. Silkin, puutarhojen ja kanavien maailma. Asiantuntijaopas Marja-Leena Tiensuu. 1450 € Kiertomatka Kuuban sydän 12.–25.11. Havanna, Pinar del Rio, Vinjales, Sikojen lahti, Cienfuegos, Trinidad, Santa Clara, Coyo Santa Maria, Havanna Asiantuntijaopas Folke West. 3276 € Kuuba ja Jamaika – maa ja merimatka Karibian lumous 20.12.2014–2.1.2015, 27.12.2014 – 9.1.2015, 14.–27.2. ja 21.2.–6.3.2015 Asiantuntijaopas Folke West. Risteilyemäntä Lola Wallinkoski. Bulgarian kiertomatka 18.–23.5., 24.–29.5. Sofia, Rila, Plovdiv, Kazanlaki Mystiikkaa, slaavilaista kaihoa, balkanilaista elämäniloa. Asiantuntijaopas Liisa Huhtala. 1495 € Vienan Karjala ja Solovetsk 13. – 17.8. Kalevalan laulumaat; Vuokkiniemen kylä, Kalevala ja Venehjärvi, Solovetskin luostarisaaristo, Rukajärventie. Asiantuntijaopas professori Martti Turtola. 895 € Tuntemattoman sotilaan jäljillä 10.–13.7., 14.–17.8. Sortavala, Läskelä, Kollaa, Suojärvi, Petroskoi, Syväri, Aunus, Tuulos, Salmi. Asiantuntijaopas evl Ilmari Hakala ja Leena Hakala. 695 € Laatokan kierros 26.–29.6. Sortavala, Nietjärvi, Pitkäranta, Lemetin motti, Murheen risti, Salmi, Vitele, Tuulosjoki, Nurmoilan karjalaiskylä, Aunus, Syväri, Terijoki, Raivola, Summa, Viipuri. Asiatuntijaopas professori Martti Turtola. 586 € Sotahistoriaa ja kulttuuria Viipurin alueella 24.–25.5., 14.–15.6., 5.–6.7. ja 13.–14.9. – 70 vuotta Tali – Ihantalan suurtaistelusta Asiantuntijaopas ev Tapio Niitynperä. 298 € Hurtigruten – maailman kaunein merimatka alk. 2989 € Viidenn tähde ! helmi Türin kukkamarkkinat 17.–18.5. Jokiristeily Volga – Don 12.–19.9. Laatokan vanha Valamo 1.–3.8. Shanghai – Nanjing – Keltainen vuori – Wuhan – Yichang – Wuxianin ja Qutangin rotkot – Chongqing Asiantuntijaopas Marja-Leena Tiensuu tai Lauri Lehtovirta 1260 € alk. 748 € alk. 1876 € Aikamatka nykyajasta menneisyyteen Kartanoromantiikkaa, hedelmäpuita ja uhkeaa kukkaloistoa! Matkalla vieraillaan Budapestin suurimmassa puutarhassa Margit-saarella, keisarinna Sissin kartanossa ja puutarhassa sekä karmeliittamunkkien pienissä puutarhoissa. Asiantuntijaopas Monika Jakus. Siemenet, sipulit ja taimet vaihtavat omistajaansa ja viherpeukalon ihana elonkorjuun odotus alkaa! Asiantuntijaopas agrologi Paula Liukko. Helsinki – Nizhny Novgorod – Kozmodemyansk– Cheboksary – Kazan, Samara – Saratov – Volgograd – Rostov Don – Helsinki Asiantuntijat Jyrki Härkönen ja Gustav Hägglund. Tunnelmaa luovat Vieno Kekkonen, Elina Sauri ja Pekka Pentikäinen. Jangtsejoen risteily ja Shanghai 13.–25.5 ja 7.–19.10. Unkarin ihanat puutarhat 2.–6.6. Bergenistä Kirkkoniemeen 13.–20.6., 7.–14.8. Kirkkoniemestä Bergeniin 16.–22.5., 10.–16.7., 3.–9.9. Risteilyllä täysihoito ja monipuolinen retkiohjelma. Asiantuntijaopas Marja Rantanen. alk. 1986 € 268 € Slovakia, Tsekki ja Itävalta 23.–28.5. , 5.–10.9. Sydämen asialla – Yorkshire 1.–4.5., 29.5.–1.6., 15.–18.6., 20.–23.7., 3.–6.8. ja 11.–14.9. Matka Sydämen asialla, Emmerdalen ja Vielä virtaa tv-sarjojen idyllisiin maisemiin. Asiantuntijaopas Ville Kinos. 1195 € Perinteinen Lontoo 18.–21.4., 15.–18.5., 31.7–3.8 ja 11.–14.9. Pubeja ja punaisia postilaatikoita. 1095 € Brittidekkareita ja romantiikkaa Oxford – Bath – Lontoo 12.–15.9. Matka dekkarien kuvauspaikoille Midsomerin murhat, Morse, Poirot, Bond... 1175 € Slovakialaiset, tšekkiläiset viinit, määriläiIdyllinen Englanti 4.–7.7. set ja itävaltalaiset viinit sekä BratislaKahden kerroksen väen kartanoita, van, Kremsin ja Wienin nähtävyydet. kiehtovia puutarhoja, vehreitä maalaismaiAsiantuntijaopas Marketa Sindelova. semia, romanttisia kyliä, Dianan sukutalo, 1249 € Shakespearen syntymäkaupunki unohtamatta tv-sarjasta tuttuja Downton Abbeyn Kaunis Amalfin rannikko kuvauskohteita. Rooma, Napoli, Sorrento, Asiantuntijaopas Minna Cutler. Capri, Pompeji 24.–29.4, 20.–25.10. 1286 € Vietnamin kiertomatka 1.–12.11.2014 ja 8.–19.2.2015 Asiantuntijaoppaat Päivi Romu Roomassa ja Marja Gronqvist Sorrentossa. Matka on täynnä elämyksiä - uskomattoman kauniita maisemia, historiaa, Unescon maailmanperintökohteita, ihmisvilinää, markkinoita, maukasta ruokaa... Asiantuntijaopas Lauri Lehtovirta. 1490 € Ikuinen Rooma 1.–4.5., 22.–25.5., 25.–28.9., 16.–19.10. 2519 € sis. suorat reittilennot, keskustahotelli, puolihoito, runsas retkiohjelma. Asiantuntijaopas Päivi Romu. 995 € Tulppaaneja ja tuulimyllyjä Pyöräilymatka Hollannissa 5.–10.5. ja 12.–17.5. Leiden, Keukenhof, Haag, Pohjanmeren dyynit, Delft. Matkanjohtaja Anu Anttila. 1395 € Armenia – Kaukasuksen helmi 4.–12.6., 27.8.–4.9. Asiantuntijaopas Marianne Tillman. alk. 1298 € Kiertomatka Uzbekistan ja silkkitien ihmeet 10.–18.4., 15.–23.10. Tashkent, Urgench, Khiva, Buhara, Samarkand. Asiantuntijaopas Liisa Huhtala. 2198 € Kiehtova Varsova 18.–21.4., 16.–18.5. Runsas kulttuuriohjelma Pekingissä. Opastettua shoppailua! Silkkiä, helmiä, vaatteita, pukuja uskomattoman edulliseen hintaan. Asiantuntijaopas Marja-Leena Tiensuu tai Lauri Lehtovirta. 1490 € Xian – Peking 24.9.–2.10. ja 8.–16.10. Finnairin suora lento Xianiin, Terrakottaarmeija, junalla Pekingiin, Kiinan muuri, Taivaallisen rauhan aukio, suloiset pandat, helmimarkkinat, riksa-ajelua... Asiantuntijaoppaana Lauri Lehtovirta tai Marja-Leena Tiensuu. 1650 € Junalla Baikaljärven, Manchurian ja Irkutskin halki Kiinaan Trans Siperia 15.–27.5. ja 4.–16.9. Pekingissä runsas retkiohjelma. Asiantuntijaopas Nadja Ripatti tai Leena Kakko. 3690 € alk. 695 € Agatha Christien ja Jane Austenin Englanti 5.–9.6. ja 7.–11.8. Hercule Poirotin Lontoo ja Jane Austenin Bath, Agatha Christien Devon, Torquay sekä Greenway. 1298 € Peking 1.–9.10., 24.10.–1.11. ja 1.–9.11. Ihmeellinen Islanti 16.–20.4., 4.–8.6. ja 16.–20.10. Vastakohtien saari: tulta ja jäätä, mustaa ja valkoista, modernia kaupunkielämää ja entisaikojen kyliä. Asiantuntijaopas Pirkko Dadasontai Fridrik Aspelund. maailmalle alk. 1095 € Teemaristeily t MUMMON Monipuoline Ahjo 2014_4_alku.indd 21 Kroatia saaristossa Junalla Kiinaan “April in Paris” Keväinen la Yorkshire KARIBIAN Näe Kuuban RISTEILYT ja Jamaik an turkoosinsiniset vedet EET TRANS SIPERI A Tilaa uusi esitteemme! Kiina UUTUU Koe vehreä AN AART Toscana Akvarellija Kulttuuria valokuvauskurssit ja viiniä 24 h verkkokaupasta www.lomalinja.fi n S Nepal, Sri Namibia, Lanka, Mauritius Sydämen asial MATKASSA ETELÄ-AFRIK Rovos Rail 1/2014 Venäjällä Tsaarinajan slaavilaista tunnelmaa ja nostalgiaa VERONAN OOPPERAJUH Unohtumattom LAT Italian elokuise at oopperaillat n taivaan alla Pariisi risteillen AKTIIVIMATK OJA pyöräilyä, vaellusta, joogaa, golfia... & Seinen risteily 27.2.2014 16.37 4.3.2014 13:10:37
22 TEKSTI MIKA PELTONEN PIIRROS PENTTI OTSAMO T YÖY M PÄ R I S T Ö Korville, yksilöllisesti KUULONSUOJAUS Meluvamma on yleisin ammattitauti metallin val- Henkilökohtaisten ominaisuuksien huomioon ottaminen kuulon mistuksessa. Meluvammoja esiintyy alalla enemmän kuin kaikkia muita suojauksessa vaatii työterveyshuollon aktiivista osallistumista suojain- ammattitauteja yhteensä. ten valintaan. Siellä on mahdollisuus arvioida suojainten käyttäjien Periaatteessa kuulonsuojainten pitäisi riittää suojaamaan työntekijä melulta. Työterveyslaitoksen tutkimuksessa Outokummun Tornion kuulo ja sen vaikutus varoitusäänien ja puheen kuulemiseen. Vaikka menetelmä kehitettiin Tornion terästehdasta varten, se on terästehtaalla havaittiin kuitenkin, että kuulonsuojainten käytössä oli tutkijoiden mukaan yleispätevä ja käytettävissä muissakin vastaa paljon puutteita. vanlaisissa työympäristöissä. Tulppasuojainten asennus oli tutkimuksen mukaan usein heikkoa. Neljä viidestä työntekijästä ei osannut asentaa tulppia oikein. Suojainten yhteiskäyttö vähensi merkittävästi kuulonsuojainten tehoa. Erityisen ongelmallista oli kuulonsuojainten, silmien suojainten ja huppujen yhtäaikainen käyttö. Kuulonsuojaimia otettiin usein pois melussa puheen ymmärtämiseksi tai ympäristön seuraamiseksi. Tutkijoiden mukaan on tärkeää, että valitaan kuulon suojaimet, jotka haittaavat mahdollisimman vähän kuulemista voimakkaassa taustamelussa. Tähän sopivat parhaiten tasaisesti vaimentavat suojaimet ja tasoriippuvat suojaimet. Joka viides työntekijä hyötyy valinnasta, joka ottaa huomioon kuulemisen edellytykset. Työterveyslaitoksen hankkeessa kehitettiin kuulon suojainten käyttöönottoprosessi. Se ottaa huomioon käyttäjän kuulon, kommunikaatiotarpeen ja onnettomuus riskiin vaikuttavat tekijät. Onnettomuusriskin välttämiseksi kuulonsuojeluratkaisu tulisi räätälöidä yksilöllisesti. Oma olisi lähellä Kylmääviä riskitekijöitä Alttiina tapaturmille ULKOISTAMINEN Työterveyshuollon pitäminen osana yritysten omaa toimintaa on vähentynyt kymmenessä vuodessa kolmannekseen. Suomessa toimii nykyisin enintään sata työnantajien omaa työterveyshuoltoyksikköä. Työterveyslaitoksen kehittämispäällikön Maria Raution mukaan yritysten omat työterveyshuollot ovat hyviä, koska niissä työnantajan ja työntekijöiden yhteistyö on suunnitelmallista. – Ulkoistamisten yleisin perustelu on ollut se, että yritys haluaa keskittyä ydintoimintaansa. Muita syitä luopua omasta työterveys huollosta ovat olleet henkilöstön määrän hupeneminen tai yrityksen toiminta usealla paikkakunnalla. TOIMINTAKYKY Kylmyys rasittaa. Fyysisessä kuormituksessa se aiheuttaa yleisesti hengitystieoireita ja vaikeuttaa hengitystä. Aluehallintoviraston mukaan kylmyys kuormittaa myös sydän- ja verenkiertoelimistöä. Eniten kylmälle altistutaan ulkona tehtävissä töissä, mutta altistumista on myös metalliteollisuudessa. Kylmäaltistumiseksi lasketaan työskentely alle kymmenen asteen lämpötilassa. Työnantajan on selvitettävä ja arvioitava työpaikan lämpöolosuhteiden terveysriskit. Kylmyyden tai vetoisuuden aiheuttamat haittatekijät tulee arvioida ja poistaa, mikäli mahdollista. Työntekijän parhaimmat keinot suojautua kylmältä ovat asianmukainen vaatetus ja altistumisajan rajoittaminen. TEHDASTYÖ Teollisuudessa sattui vuonna 2012 yli 22 000 työtapaturmaa. Turmia sattui esimerkiksi metallituotteiden, koneiden ja elintarvikkeiden valmistuksessa. Useimmiten vaarassa olivat sormet ja silmät, kertoo Työterveyslaitoksen TTT-digi -nettilehti. Eniten työtapaturmia sattui metalli tuotteiden valmistuksessa, yhteensä 4 633. Muiden koneiden ja laitteiden valmistuksessa tapahtui 2 625 työtapaturmaa. Tyypillisiä työtapaturmia olivat leikkaavan, terävän esineen aiheuttama vahinko tai työntekijän törmääminen johonkin. Ahjo 2014_4_alku.indd 22 4.3.2014 13:10:40
4 TEKSTI HEIKKI PISKONEN KUVA PEKKA ELOMAA TIMO VUORINEN, 20 AMMATTI NC-koneistaja TYÖPAIKKA Konecranes Finland Oy, Hyvinkää 13.03.2014 23 20 NUORI Mikä sai hakeutumaan metallialalle? En alkuun oikein tiennyt, mihin hakisin. Tuli mentyä vähän niin kuin isän jalanjäljissä – isä oli metallialalla töissä. Minkälaisen koulutuksen olet saanut? Suoritin kone- ja metalli alan perustutkinnon vuonna 2012, jonka jälkeen olen ollut täällä töissä. Koulutus vastaa työnkuvaani. Miten sinut otettiin vastaan? Erittäin hyvin. Mikä työssäsi on mielenkiintoisinta ja mikä tylsintä? Mielenkiintoisinta on ohjelmointi. Ohjaan komentoja käyttäen työstökonetta, jolla otan lastuja kappaleesta. Ohjelmointi tehdään aina uudestaan, kun tulee erilainen kappale: päivässä useampaan kertaan. Ohjelmoija on tehnyt valmiiksi ohjelmat, mutta minä katson miten ohjelma kulkee läpi. Jos on jotain korjattavaa, niin pitää korjata. Jyrsinkoneella ohjelmat on tehtävä itse. Tylsintä on varmaan jyrsinkoneessa pytyn vaihto. Mikä on elämässä tärkeintä? Terveyden laittaisin etusijalle. Mitä teet vapaa-aikana? Pelaan biljardia harrastuksena ja käyn satunnaisesti kuntosalilla. Tykkään myös kasata tietokoneita osa osalta ja lisätä niihin tehoa ohjelmoinnin kautta. Ahjo 2014_4_alku.indd 23 Minut otettiin vastaan erittäin hyvin Mitä opittavaa nuorilla on vanhemmilta työtovereilta? Vanhemmilla on vuosien kokemusta kaikesta tästä työstä ja elämästä muutenkin. Mitä opittavaa vanhemmilla on nuorilta työtovereilta? Nuoremmat ovat enemmän kiinnostuneita tietoteknisistä asioista ja osaavat kertoa niistä enemmän. Ovatko sukupolvet liittolaisia vai vihollisia? Yleisesti ottaen en osaa sanoa, mutta meillä ollaan liittolaisia. Tulemme älyttömän hyvin toimeen keskenämme ja pystymme puhumaan melkein kaikesta. Apua saa tarvittaessa. Milloin liityit Metalliliiton ammattiosaston jäseneksi ja millä perustelet jäsenyyden tarpeellisuuden? Liityin jäseneksi, kun tulin tänne töihin. Nyt kun on lomautuksia, niin jäsenenä selviää kun saa korvauksia. Tämä on ainakin itselleni iso asia. Oletko osallistunut ammattiosaston järjestämiin tapahtumiin? En juuri mitenkään. Tulevaisuudessa näkee sitten, osallistunko. Seuraatko, mitä yhteiskunnassa tapahtuu? Uutiset katson ja siinä se oikeastaan onkin. Miten arvelet työsi muuttuvan kymmenen vuodenaikana? Sen näkee kymmenen vuoden päästä. Miten kehittäisit työtäsi? Nyt toimii kuten pitääkin. Millainen työpaikka Konecranes on? Iso työnantaja Hyvinkäällä ja varmasti Hämeenlinnassakin. Työllistää paljon ihmisiä. Hyvä siltä kannalta. Mitä mieltä palkasta? Enemmänkin voisi olla. Äänestätkö vaaleissa? En ole äänestänyt. Ei tuntunut, että olisi ollut ehdokasta, jota olisin halunnut äänestää. 4.3.2014 13:10:44
T YÖ T I L A Loval Oy, Loviisa, 13. helmikuuta KUVA JAAKKO KILPIÄINEN Ahjo 2014_4_loppu.indd 24 4.3.2014 11:56:00
25 Ahjo 2014_4_loppu.indd 25 4.3.2014 11:56:04
26 TEKSTI TIINA TENKANEN /UP PIIRROKSET KRISTA PARTTI 4 13.03.2014 N Ä K E M YS MIHIN TYÖSSÄKÄYNTI ALUEEN LAAJENNUSTA TARVITAAN? LAURI IHALAINEN: Uusi esitys Toiminnanjohtaja LEA KARJALAINEN Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö TVY ? Säädöksiä laadittaessa ajatellaan ihan väärin. Miksi pakolla pidemmälle? on tehty työntekijän ja työnantajan kohtaamisen parantamiseksi. Työttömyysjaksoja yritetään lyhentää ja edistää alueellista liikkuvuutta. Totta kai kaikki riippuu siitä, onko tarjolla työpaikkoja ja niitä työntekijöitä, joita halutaan. Tämä on osa rakenneohjelmaa, jossa on paljon muitakin asioita. Lain valmistelu on vireillä ja muutos on osa muita uudistuksia, joista on jo tullut voimaan 300 euron suojaosa. LEA KARJALAINEN: Uudessa asetuksessa on varmaan ajateltu rakennemuutospaikkakuntia. Mutta säädöksiä laatiessa ajatellaan ylipäänsä ihan väärin. Niin kuin ihmiset olisivat tahallaan työttömiä. Niin kuin työttömiä pitäisi pakottamalla pakottaa töihin. Eihän se niin mene. Kenelle TE-toimisto antaa nykypäivänä lapun, että tuossa on työpaikka, mene sinne? Ei kenellekään. Palkkatuetut työt ovat virkailijoiden pöydän alla, niitä tarjotaan työttömille. Avoimiin työpaikkoihin on hakijoita pilvin pimein – vapaaehtoisesti. ? En tiedä yhtäkään MITÄ ESITYS SISÄLTÄÄ? työpaikkaa, joka olisi jäänyt täyttämättä sen takia, ettei siihen löydy työntekijää. tialue on nyt 80 kilometriä, mutta uudessa esityksessä pääpaino on työmatkoihin menevällä ajalla. Työssäkäyntialue muodostuu työmatkaan käytettävästä ajasta, joka kokoaikatyössä on edestakaisella matkalla enintään kolme tuntia. Osapäivätyössä edestakaisen työmatkan pituus voi olla enintään kaksi tuntia. Työmatkan aika määritellään nimenomaan joukkoliikenteen viemän ajan mukaan. Voihan olla, että esimerkiksi Lapissa nämä edellytykset eivät täyty. Autoa ei tarvitse työn takia hankkia, muutos koskee mahdollisuutta joukkoliikenteen käyttöön. Työttömyysturvan seuraamusjärjestelmän mukaan työtä on otettava vastaan myös työssäkäyntialueen ulkopuolelta, jos se julkisten liikenneyhteyksien puolesta on mahdollista. Nyt esityksessä on myös aikaraja työmatkoille. ? Uudesta asetuksesta ei ole hyötyä. Ahjo 2014_4_loppu.indd 26 IHALAINEN: Työttömän työnhakijan työssäkäyn- KARJALAINEN: Siinä olen työministerin kanssa samaa mieltä, että työssäkäyntialuetta ei tarvitse mitata kilometreillä, vaan ajalla. Puolentoista tunnin matka Lapissa tarkoittaa matkassa ihan eri asiaa kuin Helsingissä. Mutta kohtuus kaikessa. Tunti suuntaansa riittää. Oleellista on, että meiltä puuttuu julkinen liikenne. Julkista liikennettä on vähennetty niin paljon, ettei kylistä enää päästä taajamiin. Matkustaminen ei ole helppoa maakuntakeskusten välilläkään. Tulee mieleen, että kysymys on varmaan lahtelaisista. Heilläkin on paljon työttömyyttä. He pääsevät pääkaupunkiseudulle puolessatoista tunnissa. Tuossa ajassa Salosta päästään Turkuun, mutta ei Helsinkiin. Tallinnastakin tullaan nopeammin Helsinkiin kuin esimerkiksi Kouvolasta. MITÄ LAAJENNUS TARKOITTAA TYÖTTÖMÄLLE? IHALAINEN: Laajennus ei ole radikaali uudistus nykytilanteeseen. Vuoden 2012 tilastojen mukaan TE-toimistoilla oli avoimia työpaikkoja tarjolla 540 000, joista tehtiin 203 000 työtarjousta. Näistä 61 prosenttia tehtiin samassa kunnassa asuville työnhakijoille ja 29 prosenttia saman ELY-keskuksen alueella asuville. Kymmenen prosenttia tarjouksista tehtiin muualle kuin työnhakijan asuinkuntaan. Osa työnhakijoista haluaakin muualta kuin omalta työhönottoalueelta töitä, joten se ei ole kynnyskysymys. KARJALAINEN: Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö TVY edustaa pitkäaikaistyöttömiä, joilla lähtökohtaisesti rahat ovat jo lopussa. Lapissa puolentoista tunnin työmatka tarkoittaa 50 euroa päivässä. Minkälaista palkkaa pitää saada, että TE-toimiston kannattaa pakottaa ihmisiä lähtemään tuollaisen matkan päähän? 4.3.2014 11:56:07
Jos paikka on avoimessa haussa millä tahansa paikkakunnalla, siihen on niin paljon hakijoita, ettei ketään tarvitse pakottaa hakemaan paikkaa puolentoista tunnin ajomatkan takaa. Työperäinen maahanmuutto kasvaa koko ajan. Ei enää pidä paikkaansa, että ensin tarjottaisiin työtä suomalaiselle, sitten vasta ulkomaalaiselle. Suomeen tuodaan pilvin pimein vierastyövoimaa. Esimerkiksi rakennusala on ihan villi. En usko, että täällä on vain Euroopan unionin kansalaisia. MITÄ JOS TYÖPÄIVÄ VENYY KOHTUUTTOMAN PITKÄKSI? IHALAINEN: Työntekijällä on pätevä syy erota työstä kolmen kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta, jos työpaikka sijaitsee työssäkäyntialueen alueen ulkopuolella ja ylittää päivittäisen työmatkan keston. Mutta ideana on, että työnhakijoita kannustetaan hakemaan työtä myös työssäkäyntialueen ulkopuolelta. Toinen työstä irtisanoutumisen syy on lastenhoito, jos työntekijälle ei varata kohtuullista aikaa lastenhoidon järjestämiseen ja kulkemisen rajoitusten poistamiseen.Kolmas syy koskee osa-aikatyötä. Jos työstä maksettava palkka jää pienemmäksi kuin työttömyysetuisuus, silloin työstä voi sanoutua irti. Tämä koskee myös tilannetta, jossa tulot jäävät työmatkakustannusten ja työn vastaanottamisesta johtuvien kustannusten takia pienemmiksi kuin työttömyyskorvaus. Vastaanottamisen kustannus voi olla esimerkiksi muutto. Nämä poikkeukset on tarkoitus säilyttää myös uudessa esityksessä. 4 27 13.03.2014 KARJALAINEN: Pahimmillaan työpäivä voi mat- koineen venyä yksitoistatuntiseksi. Päiväkotijärjestelmä ei kestä tuollaisia työvuoroja. Päiväkodin aukioloajat ja hoitoajat menevät sekaisin. Lapsen kannalta ei voi olla hyvä, jos yksinhuoltajaäiti vie lapsen nukkuvana hoitoon ja hakee kotiin nukkumaan. Lapsen kannalta tämä ei ole inhimillistä, vaikka vanhempi vielä tuollaiseen venyisikin. Ihmiset ottavat työtä vastaan, vaikkei se kannata. En tiedä Suomessa yhtään työpaikkaa, joka olisi jäänyt täyttämättä sen takia, ettei siihen löydy työntekijää. Avoimet paikat eivät jää täyttämättä. MITEN UUSI KÄYTÄNTÖ VAIKUTTAA TALOUDELLISESTI? IHALAINEN: Taloudellisia vaikutuksia on vaikeaa arvioida, mutta uudistusten tarkoituksena on purkaa rakenteellista ja pitkittynyttä työttömyyttä. On parempi vaihtoehto ottaa vastaan yhteiskunnalle koituvat kustannukset, kuten ylläpitokorvaukset, liikkuvuusavustukset ja matka-avustukset, jotta ihmiset saisivat edes vähän töitä. KARJALAINEN: Koko lainsäädännön henki pitäisi muuttaa. Eihän meillä ole TE-toimistoissa enää asiakaspalvelijoitakaan. Meillä ei ole enää resursseja palauttaa työvoimapalveluja kuntiin. En näe mitään hyötyjä. En usko, että montakaan lahtelaista työllistyy tämän asetuksen nojalla. Nollapeli. TYÖSSÄKÄYNTIALUE on alue, jolta työttömän työnhakijan on lähtökohtaisesti oltava valmis ottamaan tarjottu työ vastaan ja osallistumaan työllistymistä edistäviin palveluihin. Alue vaikuttaa työnhakijalle maksettavaan ylläpitokorvaukseen, liikkuvuusavustukseen ja matka-avustukseen. YLLÄPITOKORVAUS, LIIKKUVUUSAVUSTUS ja MATKA-AVUSTUS ovat työttömän etuisuuksia. Kaikki ovat ehdollisia. Ylläpitokorvausta maksetaan työharjoittelun ajalta opiskelijalle. Liikkuvuusavustusta maksetaan matkakustannuksiin työssäkäyntialueensa ulkopuolelle hakeutuvalle. Matka-avustus liittyy työmarkkinatukeen, ja sillä katetaan työllistymisestä aiheutuvia menoja. Työministeri LAURI IHALAINEN Työ- ja elinkeinoministeriö ? Uusi esitys on tehty työntekijän ja työnantajan kohtaamisen parantamiseksi. ? Työssäkäyntialue muodostuu työmatkaan käytettävästä ajasta, joka kokoaikatyössä on edestakaisin enintään kolme tuntia. ? On parempi, että ihmisillä olisi edes vähän töitä, vaikka siitä koituisi yhteiskunnalle kustannuksia. RAKENNEMUUTOS on elinkeinon romahtaminen paikallisesti tai maanlaajuisesti, esimerkkipaikkakuntana Salo Nokian jälkeen. Ehdota aihetta! Voit ehdottaa myös keskustelijoita. ahjo@metalliliitto.fi tai Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki Ahjo 2014_4_loppu.indd 27 4.3.2014 11:56:09
28 PÄ I V Y S TÄ J Ä 4 13.03.2014 EDUNVALVONNAN PALVELUNUMERO 020 77 41100 ma–pe klo 8.30–15 ? Olen jäämässä myöhemmin keväällä äitiyslomalle. Milloin minun pitää ilmoittaa tästä työnantajalle? OIKEUSAPU Työsopimuslain nojalla kaikki ilmoitukset tulee tehdä aina kaksi kuukautta ennen tapahtumaa. Äitiyslomalle jäämisestä tulisi siis ilmoittaa kaksi kuukautta ennen vapaalle jäämistä. Samaa aikaa sovelletaan myös silloin, kun työntekijä käyttää oikeuttaan jäädä hoitovapaalle taikka jatkaa hoitovapaatansa. Joskus lapset päättävät olla noudattamatta lääkärien ennusteita, tällöin muuttuneesta tilanteesta pitää tietysti ilmoittaa työnantajalle pikaisesti. Laki tuntee myös mahdollisuuden noudattaa kuukauden ilmoitusaikaa vanhempainvapaan osalta. Tämä edellyttää sitä, että lyhyestä ilmoitusajasta ei koidu tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa. Jos tällaisesta haitasta on kyse, tulee työnantajan perustella kantansa. ? Milloin lopputili maksetaan? Entä odotusajan palkka? Työsopimuslain nojalla lopputili maksetaan työsuhteen päättyessä. Tämä tarkoittaa sitä, että rahojen on oltava maksettuina työntekijälle viimeistään viimeisenä työpäivänä. Nykyään on työsopimuksilla kuitenkin usein sovittu, että myös lopputilit maksetaan työsuhteen päättymistä seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä. Mikäli tällaisesta käytännöstä on sovittu, syrjäytyy lain vaatimus. Jos palkka ei ole maksussa yllä olevasti, tulee työntekijän huomauttaa ja vaatia palkkaansa maksettavaksi viipymättä. Tällöin työntekijä voi myös vaatia odotusajalta palkkaa. Tätä odotusajan palkkaa voi vaatia työsopimuslain 2 luvun 14 §:n nojalla enintään kuudelta kalenteripäivältä. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että palkkasaatava muutoin on selvä ja riidaton. Metalliliiton jäsenenä et joudu taistelemaan oikeuksistasi yksin. Käytössäsi ovat liiton asiantuntijat ja sinulla on mahdollisuus oikeusapuun. Epäiletkö, että irtisanomisesi oli laiton? Onko työnantaja huolehtinut työsuojelusta asianmukaisesti? Olisiko työnantaja voinut omilla toimenpiteillään estää työtapaturman? Jos katsot, että sinua on kohdeltu väärin, voit kysyä neuvoa pääluottamusmieheltä. Hän neuvottelee tarvittaessa työnantajan edustajan kanssa. Jos työpaikallasi ei ole luottamusmiestä, ota yhteys Metalliliiton toimistoon. Liitto neuvottelee työnantajaliiton kanssa. Jos yritys ei kuulu työnantajaliittoon, käydään neuvottelut Metalli liiton ja yrityksen välillä. PIIRROS ERIC LERAILLEZ ? Työnantaja kysyy töihin talviloman aikana. Onko pakko mennä? Vuosiloma pidetään pääsääntöisesti yhtä jaksoisesti. Kesken vuosiloman ei tarvitse mennä kuin hätätöihin. Jos asia joudutaan viemään oikeuteen asti, liitto korvaa jäsenen oikeuskulut. Edellytys on, että jäsenyys liitossa on kestänyt vähintään kuusi kuukautta ja jäsenmaksut on maksettu asianmukaisesti. Metalliliitto aloittaa vuosittain runsaat sata oikeusjuttua jäsentensä puolesta, joita työnantaja on kohdellut asiattomasti. Harvassa ovat ne työn tekijät, jotka tällaiseen prosessiin voivat ja haluavat lähteä omin voimin; Suomessa yksi oikeusjuttu maksaa keskimäärin saman verran kuin perheauto. 10 HYVÄÄ SYYTÄ KUULUA METALLILIITTOON 1 Työehtosopimus 2 Luottamushenkilöt Ahjo 2014_4_loppu.indd 28 3 Liiton tuki 4 Oikeusapu 5 Koulutus 6 Työsuojelu 9 Muut jäsenedut 10 Solidaarisuus 7 Vakuutusturva 8 Virkistysmahdollisuudet 4.3.2014 11:56:13
PERUSNÄYTTELYSSÄ WWW.KANSALLISMUSEO.FI KANSALLISMUSEON Robottiautojen käyttöaste olisi moninkertainen yksityisautoihin verrattuna, joten autoja tarvittaisiin paljon vähemmän. Se säästäisi Suomessa arvioiden mukaan jopa kymmenen miljardia euroa vuodessa. Myös valtava määrä yhteiskunnalle erittäin kalliita parkkipaikkoja vapautuisi parempaan käyttöön, koska robottiautot ovat suurimman osan ajasta liikkeellä eivätkä makaa parkkipaikoilla. MAAILMAN VESIPÄIVÄ 22.3. WWW.VVY.FI JU O ...miten Suomi muuttui. KUNTOILU Älyä tungetaan nykyisin joka paikkaan. EU-rahoitteisessa Runsafer-projektissa saksalainen tutkimuslaitos IPMS kehittää Gizmag-verkkosivuston mukaan nyt älykkäitä lenkkitossuja, jotka auttavat lenkkeilemään turvallisemmin. Lenkkareihin on asennettu mikroprosessori, radiotaajuudella toimiva pieni lähetin, kiihtyvyysmittari, GPS-paikannin ja akku. Älytossut valvovat lenkkeilijän toimintoja, kuten rasittumista ja jalkaterien asentoa, ja välittävät tiedot hänen älypuhelimeensa. Älypuhelimen sovellus analysoi tiedot ja antaa tarvittaessa lenkkeilijälle saman tien ohjeita, jotka auttavat parantamaan suoritusta ja välttämään fyysisiä vammoja. Sovellus voi esimerkiksi neuvoa lenkkeilijää korjaamaan jalka teriensä asentoa juostessa, hidastamaan vauhtia tai hakeutumaan asfaltilta terveellisemmälle juoksualustalle. Älytossujen prototyyppi on jo valmis, ja tutkijat pyrkivät nyt kehittämään laitteistosta pienikokoisemman. Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, espanjalainen urheilukenkien valmistaja New Millennium Sports on luvannut tuoda älytossut markkinoille 2015. Älytossujen keräämä tieto voidaan siirtää myös nettisivustolle, jossa lenkkeilijä voi tietojen perusteella laatia itselleen sopivan kunto-ohjelman. WWW.TYOELAMAPELI.FI. TISLAUS Paras viski valmistetaan kuparipannuissa. Syynä ei ole vain kuparin muovautuvuus ja lämmönjohtokyky. Viskiä tislattaessa syntyy pahanmakuisia rikkiyhdisteitä, jotka kupari neutralisoi. Ruostumattomassa teräspannussa tislattuun viskiin jää verkkosivusto About.comin mukaan rikille tai hiivalle haiskahtava tuoksu. Kuparipannussa tislatussa viskissä sen sijaan on hedelmäisempi ja kukkaisempi aromi. Viskinjuojat voivat väitellä ikuisesti siitä, pitääkö viski tehdä ohrasta, rukiista vai maissista. Olipa viljalaji mikä hyvänsä, kuparipannussa viski on tehtävä. ... työelämätieto haltuun pelaamalla. AY WWW.ÄÄNIÄSUOMESTA.FI. Kuparipannusta aromikasta viskiä O TA ... vettä. Sitä saa hanasta. ...työn ääni kuulumaan EU:ssa. Ä T T E LIIKORISON NTOUIMINTA.A .5 6 1 – . 12 TY Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O LAITA HAKEMUS KOULUTUKSEN TOIMINTA-ALUEELLE Lenkkitossuihin älyä Itseohjautuvat robottiautot alkavat olla jo totta eivätkä tieteiskuvitelmaa. Koko tieliikenne saatetaan tulevaisuudessa automatisoida kaikkien yhteiskäytössä olevilla robottiautoilla. SA A AUTOMATISOINTI Tulevaisuuden työmatkat voivat sujua itseohjautuvan auton kyydissä leppoisasti vaikkapa aamu-tv:tä katsellen tai sanomalehteä lukien. Monet valmistajat lupailevat itseohjautuvia automalleja markkinoille jo vuonna 2020. Itseohjautuvien autojen teknologia kehittyy nopein askelin. Uusissa autoissa on yhä enemmän kuljettajaa avustavaa tekniikkaa. On peruutustutkia tai täysin automatisoituja pysäköintiavustimia, on kaistallapysymisavustimia, törmäysvaroittimia ja jopa automaattisia jarrutusjärjestelmiä. Mercedes-Benzin S-sarjaan saa järjestelmän, joka sopeuttaa auton vauhdin jonossa ajamiseen, pitää auton kaistalla, jarruttaa törmäysvaaran uhatessa sekä pysäköi auton parkkiruutuun. Pidemmälle varustettu Mersun S500 -koeauto on tehnyt Saksassa sadan kilometrin matkan moottoritiellä ja kaupunkiliikenteessä täysin itsenäisesti. Yhdysvalloissa Googlen itseohjautuvilla koeautoilla on ajettu yleisillä maanteillä ja kaduilla jo noin miljoona kilometriä ilman ainuttakaan onnettomuutta. Volvo aloittaa vuonna 2017 Göteborgin seudulla kokeilun, jossa sata yksityishenkilöä testaa itseohjautuvia autoja yleisillä teillä. Mersu, Google, Nissan ja Tesla ovat jo ilmoittaneet tuovansa täysin itseohjautuvan auton markkinoille vuonna 2020. Kehitystyötä tekevät myös BMW ja Ford. Itseohjautuvien autojen uskotaan parantavan liikenneturvallisuutta huomattavasti, sillä 90 prosenttia liikenneonnettomuuksista johtuu inhimillisistä virheistä. Rohkeimmissa tulevaisuudenvisioissa koko tieliikenne automatisoidaan robottiautojen avulla. Kenenkään ei enää tarvitsisi omistaa autoa, koska robottiauton saisi tarvittaessa käyttöönsä parissa minuutissa. 4 13.03.2014 NÄ E Robotteja autoiluun OP I KOONNUT JORMA T. MATTILA TEKEMINEN 29 TIEDE ... pärjäämään työelämässä. Ahjo 2014_4_loppu.indd 29 4.3.2014 11:56:15
30 TEKSTI TERHI FRIMAN KUVAT JYRKI LUUKKONEN 4 13.03.2014 Täsmätilattuja pöytäyksilöitä Sorsakoskella valmistetaan mittatilaustyönä tiskipöytiä Hackman-konserniin kuuluvalla Metos Oy Ab:lla. Ammattiylpeys on kova ja huomiseen uskotaan, vaikka nyt eletään monin tavoin vaativaa aikaa. M etos Oy Ab:n Sorsakosken tehtaalta lähtee rekan kyydissä tiskipöytiä pääasiassa pohjoismaisiin, venäläisiin ja baltialaisiin suurkeittiöihin. Tuotannossa on koettu sukupolvenvaihdos. Vanhat taitajat ovat eläköityneet, ja uudet osaajat ovat astuneet remmiin. Viiden viime vuoden aikana työntekijöiden keski-ikä on alentunut. Vanhojen osaajien perimätietoa on hyödynnetty. Yhtä lailla nuorten tuoreita ideoita ja ajatuksia on haluttu poimia käytäntöön. Vuoden 2013 alusta pääluottamusmiehenä aloittanut Mertsi Blomerus katselee tehtaan pihalla rekkalastia ja toivoo, että rekat pörräisivät pihalla nykyistä taajempaan. Tilauskanta on hyvä, vaan parempikin voisi olla. Ahjo 2014_4_loppu.indd 30 Ala on kilpailtu ja asiakas vaativa. Pesupöytiä ei voi tehdä varastoon, koska jokainen Sorsakoskelta maailmalle lähtevä pöytä on täsmätilattu yksilö. Kun tilaus tulee, asiakas haluaa saada koulun, päiväkodin, risteilyaluksen tai muun suurkeittiön käyttöön tuotteet nopeasti. Pesupöytien lisäksi Metoksella valmistetaan välillä todellisia erikoistöitä, kuten ruumiinavauspöytiä ja kalankäsittelypöytiä. Mertsi Blomerus on Metoksen pääluottamusmies. Tiskipöytien tekeminen on sesonkityötä. Kesäkuukausina on hiki hatussa. Syksyllä on aina hiljaista. Tilauksia toki on, mutta todella suuria kertatilauksia ei juuri tule. Tehtaalla tiedetään töistä neljänkuuden viikon verran eteenpäin. Pieni stressi on koko ajan läsnä. Sorsakoskelaiset uskovat omaan ammattitaitoonsa ja pyrkivät tekemään hyvää työtä. Blomerus naurahtaa, että hyvin hitsatussa, hiotussa ja viimeistellyssä pöydässä ei ole ”lehmän nuolemia”. – Tämä raaka-aine ei anna anteeksi, Blomerus toteaa ja silittelee uutuuttaan kiiltävää pesuallasta. Leppävirran kunnan Sorsakosken taajamassa metalliteollisuudella on pitkät perinteet. Hackman on toiminut savolaiskylässä reilut 220 vuotta. Nyt vain Metos kuuluu enää konserniin, kun kylän perinteikäs kattilatehdas siirtyi Fiskarsille. Metos juhli vuosi sitten 90-vuotista taivaltaan, ja monien vaiheiden jälkeen yrityksen nimi on siis Metos Oy Ab. Sorsakoski on hiljentynyt paljon sitten 1960-luvun, jolloin kosken tuntumassa oli tehtaiden myötä monenlaista toimintaa. Metos Oy Ab muutti kattilatehtaan vierestä kuutisen vuotta sitten uusiin kunnan omistamiin tiloihin. Myös kotitalouksille suunnitellaan ja valmistetaan jonkun verran pöytiä suurkeittiöiden ohella. Tuotannossa on töissä 27 työntekijää. Tehtaalla tehdään pesupöytä alusta loppuun. Jokainen työvaihe levyjen leikkaamisesta pesupöydän viimeistelyyn on tarkkuutta vaativa. Monen työ vaatii erikoisosaamista. Esimerkiksi hiomossa työssä tarvitaan käden ja silmän yhteistyötä. Petri Pitkänen tuli Metokselle viime kesänä. Työnantaja samalla kylällä oli vähentänyt väkeä ja irtisanomislappu oli annettu käteen. Metoksella työt näyttävät jatkuvan. Työhön on opastettu hyvin. – Käsityötä tämä on, tarkkaa hommaa, sanoo Pitkänen hiontamaskinsa takaa. Imurit hurisevat vieressä ja vievät pölyä mennessään. ”TIKKIHITSAUKSEN OPETUSTA KOHENNETTAVA” Ennen Sorsakosken tehtaat saivat metallialan työntekijöitä Leppävirran ammattikoulusta. Koulun metallilinja siirrettiin seitsemän vuotta sitten lähellä sijaitsevaan Varkauteen. Tämä hankaloittaa työharjoittelun sujuvuutta. Työssäoppimisen jaksolle tai kesätöihin on ajokortittoman nuoren hankalaa tulla muualta. Blomerus on ohjannut monia työharjoittelijoita. Hän lähettää terveisiä koululle: – Tikkihitsausta ei ammattikoulussa opeteta riittävästi. Siinä olisi korjaamisen paikka, sillä se taito täällä pitää osata. Koulussa saisivat opettaa myös kuvanlukua. Työelämään ei puolivalmiita ihmisiä haluta. Blomerus kävi aikanaan autolinjan Leppävirran ammattikoulussa. Hän tuli 13 vuotta sitten kesätöihin tehtaaseen ja jäi sille tielle. Nyt hän jättää autojen rassaamisen ilomielin muille. 4.3.2014 11:56:36
Metokselta kuljetetaan paljon ”ilmaa”. Tiskipöydät ja -kaapit laitetaan valmiina rekan kyytiin. Kantomiehinä Arto Suhonen (vas.) ja Ville Manninen. Petri Pitkänen tuli Metokselle töihin kesällä, kun edellinen työnantaja vähensi väkeä. Hiontatyö vaatii tarkkuutta ja on Metoksen pölyisin työpiste. Vuosien varrella Blomerus on tehnyt töitä lähes kaikissa tehtaan työpisteissä. Kokoonpano on tehtaan rankin työpiste. Siellä Blomerukselta meni selkä. Pitkän sairausloman jälkeen hän siirtyi nykyiseen työhönsä. Hän valmistaa nyt pesupöytien ja kaappien jalustoja. Työnkierto on ollut pari vuotta arkea. Työntekijät haluavat vaihtaa työpisteitä, siinä oppii uutta. Monitaitoisuus lisää työn mielekkyyttä. Metoksella kiinnitetään paljon huomiota työasentoihin. Fysioterapeutti käy tarvittaessa. Hän opastaa parempiin työasentoihin ja oikeanlaisiin nostoihin. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet merkittävästi. Työpaikkajumppaa toivotaan taas ohjelmaan. – Syvien vatsalihasten treenaaminen auttaa. Ohjeista on muutenkin paljon hyötyä. Opitut asiat tuppaavat vain unohtumaan kiireessä. Mertsi Blomerus kiittelee tehtaan tiloja hyviksi ja toimiviksi, samoin valaistusta. – Aina saadaan lamppuja, kun pyydetään. VÄÄNTÖÄ TYÖAJOISTA, TULOS KOHTUULLINEN Blomerus sanoo, että joustava työaika on hyvä ja toimiva. Siitä saatiin kovan vääntämisen jälkeen kohtalainen neuvottelutulos aikaan. – Olen kysellyt porukan mielipidettä. Meistä kiinteä työaika on turhan jäykkä. Nykymalli luo vapautta. Metoksella palkat ovat hieman metallin keskitason yläpuolella, eikä lomautuksia ole näköpiirissä. Tulossa on kuitenkin monenlaisia muutoksia, kun menossa oleva tuotekehittely on saatu valmiiksi. Blomerus sanoo, että ”vanhan patruunan” aikaan oli helpompaa. Nuoret insinöörit laskevat eurot tarkemmin. Pääluottamusmiehestä peli on koventunut, eikä työmies voi vaikuttaa kaikkeen. Valoisiakin signaaleja on näköpiirissä. Tehtaalle on luvassa uusia investointeja. Kilpailukyky paranee. a Markus Mäkipää on töissä kokoonpanossa, joka on raskas paikka. Nostelut kuormittavat selkää, mutta Mäkipää on selvinnyt työssä hyvin. Ahjo 2014_4_loppu.indd 31 4.3.2014 11:56:46
32 32 TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVA JOHANNES TERVO 32 4 13.03.2014 T YÖ PA I K K A KONE-KETONEN OY· KRISTIINANKAUPUNKI ”Ikinä ei ole ketään lomautettu” Ensimmäinen vaikutelma? Tiloja lisätty uudestaan ja uudestaan. Hämmästyttävä määrä hämmästyttäviä osia hyllystöissään. Eräässä nurkassa jököttää ikäloppu Fordson Major -traktori. (Myöhemmin ilmenee: Fordsonit ovat toimitusjohtajan harrastus.) Mitä valmistatte? Teemme hakkuupäitä metsäkoneisiin asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Millainen työpaikka? Ainakin meillä on luotet tava tuote. Tasaisesti on mennyt kaupaksi, sillä meillä on tämän vuoden toukokuussa 30-vuotisjuhlat. Ikinä ei ole ketään Ketosen kirjoilla olevaa lomautettu. Kuka omistaa? Maisa ja Lauri Ketonen. Montako työntekijää? Tuotannossa 20, toimistossa 10. Tuotannon työntekijöiden keski-ikä? Ikähän on mielentila, tämä kysymys pitäisi ohittaa. Mutta tässä haastattelussa istuvat ääripäät, 22-vuotias ja 61-vuotias. Muut ovat siitä väliltä. Millaiset palkat? Palkoista ei paljon puhuta. Muutama vuosi sitten haluttiin mennä Parake-systeemiin, mutta siihen ei suostuttu. Uusina palkatuilla on 50 sentin ero vuosia täällä olleisiin. Uusille on vielä luvattu, että koeajan jälkeen palkka nousee. Huitelee jo samoja. Ihan oikein ei mene. Mutta osaltaan asiaan vaikuttaa se, että tämä on perheyritys. Onko se hyvä vai huono asia? Siinä on puolensa. Onhan hienoa, että tj tekee töitä meidän seassa. Joskus oli asiakkaan pukupäällä-miehille viisattu, että tuolla konehella se tj on. Tulivat takaisin, eivät löytäneet. Sanottiin, että konehella on, menkää nyt vaan sinne. Eivät uskoneet että tj:llä voi olla haalarit päällä. Onko ylitöitä? Ei ole koskaan kielletty tekemästä. Perheellisen voi olla kyllä vaikea jäädä. Saatteko kannustusta? Ei ole tässä firmassa sellaista kuultu, paitsi koneistamossa. Kiitos on pieni sana, jolla on iso arvo. Kiitos antaisi hyvän mielen ja motivoisi taas hommaan. Hitsaaja Esa Korpilahti, koneistaja Miia Raudaskoski, plasmaleikkaaja, nestaaja (ohjelmoija) Mika Koivuniemi, kokoonpanija Jussi Järvenpää ja plasmaleikkaaja, pääluottamusmies Esa Hanhineva. Onko ristiriitoja? Tilauskannat myydään täyteen ja sitten kuitenkin otetaan tilauksia. Se on se suurin vääryys, joka pitäisi korjata. Tiedon pitäisi kulkea hallin puolelle paremmin, vaikka se on jo paljon parantunutkin entiseen verrattuna. Miten kehittäisitte työtänne? Piirtäjä on vaihtunut koko ajan. Mutta nyt yksi työnjohtaja siirtyi suunnittelijaksi. Se on oikea tapa. Hän ymmärtää meidän koneidemme monimutkaisuuden ja osaa puhua hallin puolen porukoiden kanssa Millainen ilmapiiri? Nyt on kohtalainen, parempaan päin on menty. Ja firmakin järjestää yhteisiä retkiä. Mentiin vaan pyytämään ja ei muuta kuin nimet listaan ja sitten lähdettiin, Suomi-Venäjä-otteluun MM-kisoihin. Ja Suomi vielä voitti. Ilmoittauduitte itse haastateltaviksi, miksi? No kun naapurista, Närpiöstä, oli ollut Ahjossa useita juttuja. Miksei siis meistäkin! Ahjo 2014_4_loppu.indd 32 4.3.2014 11:56:52
Työehtosopimuksen mukaisten arkipyhäkorvausten tarkoituksena on turvata työntekijälle normaali ansio myös sellaisilta viikoilta, joille sattuu kirkollisia juhlapäiviä tai muita yleisiä vapaapäiviä. Tämän vuoksi arkipyhäkorvausta ei makseta, jos edellä mainittu päivä sattuu lauantaiksi tai sunnuntaiksi. Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 23.1 kohdan mukaisesti korvattavat arkipyhät: TOINEN PÄÄSIÄISPÄIVÄ (21.4.) VAPUNPÄIVÄ (1.5.) HELATORSTAI (29.5) JUHANNUSAATTO (20.6.) SUURUUS POISSAOLO VUOSILOMA Tuntipalkkainen työntekijä Kahdeksan tunnin palkka keskituntiansion mukaan (8 x keskituntiansio) Tietyissä tilanteissa työntekijä ei voi tai ei ole velvollinen työskentelemään arkipyhä korvaukseen oikeuttavina edellytyspäivinä. Hän ei silti menetä oikeuttaan arkipyhä korvaukseen, jos korvattava arkipyhä sattuu: Vuosiloma (talviloma tai kesäloma) voidaan määrätä tai sopia alkavaksi siten, että vuosilomajaksoon sisältyy päiviä, joita ei lueta vuosilomalain mukaan lomapäiviksi. Tällaisia päiviä ovat sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, pääsiäislauantai, vapunpäivä sekä juhannusaatto. Osa-aikainen työntekijä Tuntipalkkaisen arkipyhäkorvaus kerrotaan työviikon säännöllisten työtuntien lukumäärällä ja jaetaan saatu tulo luvulla 40 Viikko- tai kuukausipalkkainen työntekijä Ei erillistä arkipyhäkorvausta, vaan myös arkipyhäviikolta normaali palkka vähentämättömänä EDELLYTYKSET Arkipyhäkorvaus maksetaan jos: ??Työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt ennen arkipyhää vähintään kuukauden. ? vuosiloman ajalle ? ajalle, jolta työnantaja maksaa sairausajan tai äitiysvapaan palkkaa ? työehtosopimuksen 31.3 kohdassa tarkoitetun, alle 10-vuotiaan lapsen äkillisestä sairastumisesta johtuvan palkallisen poissaolon ajalle ? taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan, enintään kaksi viikkoa ennen arkipyhää kestäneen lomautuksen ajalle ? lakisääteisen isyysvapaan ajalle. Luettelo on tyhjentävä. ESIMERKKI Jos työntekijän työsuhde on alkanut maanantaina 17.3., hän on oikeutettu saamaan arkipyhäkorvauksen pitkä perjantailta 18.4. ja luonnollisesti myös toiselta pääsiäispäivältä 21.4. ? ?Työntekijän tulee olla ollut työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä joko viimeisenä arkipyhää edeltäneenä tai sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä. Edellytyspäivä on todellinen työtuntijärjestelmän mukainen työpäivä. Jos arkipyhää edeltää tai seuraa sovittu tai määrätty työajan tasaamisvapaa (pekkaspäivä), edellytyspäivä siirtyy työtuntijärjestelmän mukaiseksi arkipyhää edeltäväksi tai seuraavaksi työpäiväksi. LOMAUTUS K E VÄ Ä N J A K E S Ä N A R K I P Y H Ä K O R VA U K S E T 2 0 1 4 Kevään ja kesän arkipyhäkorvaukset 2014 PITKÄPERJANTAI (18.4.) 4 TEKSTI VEIKKO KAUPPINEN, SOPIMUSASIANTUNTIJA O TA TA LT E E N 32 13.03.2014 33 32 T YÖ E H T O S O P I M U S ESIMERKKI Jos talviloma sovitaan (kaikki 6 päivää) tai määrätään alkavaksi maanantaina 14.4., vuosiloma jatkuu vielä seuraavan viikon tiistain ja keskiviikon, koska pääsiäis lauantaita ei lueta lomapäiväksi ja pitkä perjantai sekä toinen pääsiäispäivä (maanantai 21.4.) ovat kirkollisia juhlapyhiä. On myös muistettava, että tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvaus vuosiloman ajaksi sattuvilta arkipyhiltä vuosilomapalkan lisäksi. Turhien epäselvyyksien välttämiseksi on suotavaa, että loman sijoittamiseen ja lomapäivien kulumiseen liittyvät asiat selvitetään työnantajan kanssa etukäteen. Arkipyhäkorvaus maksetaan taloudellisin ja tuotannollisin syin toimeenpannun lomautuksen ajalta, jos arkipyhä sattuu lomautuksen alusta lasketun 15 ensimmäisen kalenteripäivän ajalle. Lisäksi myös kuukauden työsuhde-edellytyksen on täytyttävä. ESIMERKKI PITKÄPERJANTAI 18.4. Jos lomautus on alkanut aikaisintaan perjantaina 4.4., arkipyhäkorvaus maksetaan. Jos lomautus on alkanut tätä ennen, arkipyhäkorvausta ei makseta. Jos lomautus päättyy niin, että työntekijä on työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä arkipyhää seuraavana työtuntijärjestelmän mukaisena työpäivänä (edellytyspäivä), arkipyhäkorvaus maksetaan. Jos lomautus on toteutettu viikoittaisen työajan lyhennyksenä, arkipyhäkorvaus maksetaan normaalisti, riippumatta siitä, kuinka pitkään järjestely on kestänyt. Yksityiskohtaiset ohjeet ja muut sopimusalat: www.metalliliitto.fi/tyoehtosopimus Ahjo 2014_4_loppu.indd 33 VÄND 4.3.2014 11:56:52
TEXT VEIKKO KAUPPINEN AVTALSEXPERT VÅ R E N S O C H S O M M A R E N S S Ö C K E N H E L G S E R S ÄT T N I N G A R 2 0 1 4 3 4 Vårens och sommarens söckenhelgsersättningar 2014 K L I P P U T O C H S PA R A KO L L E K T I VAV TA L Avsikten med de kollektivavtalsenliga söckenhelgsersättningarna är att garantera arbetstagaren en normal inkomst också för de veckor då det infaller kyrkliga helger eller andra allmänna lediga dagar. Därför betalas söckenhelgsersättning inte om ovannämnda dag infaller på lördag eller söndag. Söckenhelger som ersätts enligt paragraf 23.1 i Teknologiindustrins kollektivavtal: LÅNGFREDAG (18.4) ANNANDAG PÅSK (21.4) FÖRSTA MAJ (1.5.) KRISTI HIMMELSFÄRDSDAG (29.5) STORLEK FRÅNVAROTIDEN Timavlönad arbetstagare Åtta timmars lön enligt medeltim förtjänsten (8 x medeltimförtjänsten) I vissa situationer kan arbetstagaren inte eller är inte förpliktad att arbeta på de förutsättningsdagar som berättigar till söckenhelgsersättning. Han eller hon förlorar trots detta inte sin rätt till söckenhelgsersättning om den ersättningsgilla söckenhelgen infaller på: Deltidsarbetare Timavlönad arbetstagarens ersättning multipliceras med antalet regelbundna arbetstimmar under arbetsveckan och divideras den erhållna produkten med talet 40 Vecko- eller månadslönad arbetstagare Ingen separat söckenhelgsersättning utan denne får också för söckenhelgsveckan sin normala lön oavkortad. FÖRUTSÄTTNINGARNA Söckenhelgsersättningen betalas om: ??Anställningen har fortsatt oavbrutet ? semester ? tid för vilken arbetsgivaren betalar lön för sjukdomstid eller för moderskapsledighet ? avlönad frånvaro på grund av ett under 10-årigt barns plötsliga insjuknande såsom avses i kollektivavtalets 31.3 paragraf ? permittering på grund av ekonomiska eller produktionsskäl som pågått högst två veckor före söckenhelgen ? lagstadgad faderskapsledighet Förteckningen är komplett. minst en månad före söckenhelgen. EXEMPEL Om arbetstagarens anställning har börjat måndag 17.3 är han berättigad till söckenhelgsersättning för långfredagen 18.4 och naturligtvis också för annandag påsk 21.4. ? ?Arbetstagaren bör har varit i arbete enligt arbetstidsschemat på antingen sista arbetsdagen före söckenhelgen eller på arbetsdagen närmast efter söckenhelgen. Förutsättningsdagen är den arbetsdag som står inskriven i arbetstidsschemat. Om man har kommit överens om eller bestämt att en utjämningsledighet för arbetstiden (pekkanen-dag) infaller omedelbart före eller efter söckenhelgen, flyttas förutsättningsdagen till den arbetsdag enligt arbetstidsschemat som infaller närmast före eller efter söckenhelgen. PERMITTERING Söckenhelgsersättningen betalas om permitteringen har skett av ekonomiska och produktionsskäl och om söckenhelgen infaller på en av de första 15 kalender dagarna räknat från permitteringens början. Också anställningsvillkoret på en månad måste vara uppfyllt. MIDSOMMARAFTON (20.6) Ifall permitteringen har verkställts i form av förkortad arbetstid per vecka, betalas söckenhelgsersättningen på normalt sätt oberoende av hur länge arrangemanget har fortsatt. SEMESTER Semester (sommar- eller vintersemester) kan bestämmas eller avtalas att börja så att semesterperioden innehåller dagar som enligt semesterlagen inte räknas som semesterdagar. Sådana dagar är söndagar, kyrkliga helgdagar, påsklördag samt midsommarafton. EXEMPEL Om det avtalas eller bestäms att vinter semestern (alla 6 dagar) börjar måndag 14.4, fortsätter semestern ännu på tisdag och onsdag följande vecka, eftersom påsk lördagen inte räknas som semesterdag och långfredagen och annandag påsk (måndag 21.4) är kyrkliga helger. Man bör också kom ma ihåg att en timavlönad arbetstagare för söckenhelger som infaller under semestertiden förutom semesterlön också får söckenhelgsersättning. För att undvika onödiga missförstånd rekommenderas att man på förhand kommer överens med arbetsgivaren om tidpunkten för semestern och det antal semesterdagar som går åt. EXEMPEL LÅNGFREDAGEN 18.4 Om permitteringen har börjat tidigast fredag 4.4, betalas söckenhelgsersätt ning. Om permitteringen har börjat före detta datum, betalas ingen söckenhelgs ersättning. Om permitteringen upphör så att arbetstagaren enligt arbetstidsschemat är i arbete på den arbetsdag i arbetstidsschemat som följer efter efter söcken helgen (förutsättningsdagen), betalas söckenhelgsersättning. Noggranna direktiv och andra avtalsbranscher på adressen www.metalliliitto.fi/web/se/kollektivavtal Ahjo 2014_4_loppu.indd 34 4.3.2014 11:56:52
CHRISTOPHER ALUKA BERRY REUTERS/LEHTIKUVA TAPPIO Autotyöläisten liiton puheenjohtaja Bob King joutui myöntämään häviön oikeiston masinoimalle parjauskampanjalle tiedotustilaisuudessa Chattanoogassa helmikuussa. Kampanjan takia Volkswagenin autontekijät hylkäsivät yritysneuvoston perustamisen vähäisellä äänten enemmistöllä. Mustamaalaus tuhosi yhteistyön YHDYSVALLAT Maan ay-liikkeen historiallinen läpimurto jäi tekemättä Volkswagenin autotehtaalla Chattanoogassa Tennesseessä. Työläisten niukka enemmistö äänesti yhtiön tarjoamaa saksalaismallista yritysneuvostoa vastaan. Yritysneuvoston perustaminen olisi antanut työntekijöille mahdollisuuden vaikuttaa työpaikkoihin ja oloihin tehtaalla. Äänestyksessä 712 oli neuvostoa vastaan, 626 puolesta. Volkswagen noudattaa kaikilla tehtaillaan samanlaista yhteistoimintaa. Yritys sopi United Auto Workers -liiton kanssa, että tehtaalle perustettaisiin maan ensimmäinen yritysneuvosto. Samalla UAW olisi saanut oikeuden neuvotella tuntipalkoista. Ay-toiminnan murskaamiseen erikoistuneet järjestöt Washingtonista, osavaltion kuverööri sekä muut oikeistopoliitikot alkoivat rajun kampanjan työnantajan ja työntekijöiden yhteistoimintaa vastaan. Siihen kuuluivat ammattiliiton ja myötämääräämisoikeuden vastaiset verkkosivut, radiomainokset sekä kymmenet ulkomainokset. Kaikkien niiden sanoma oli sama. Hanke tuhoaa tehtaan talouden. Myötämäärämisoikeus karkottaa investoijat. Ammattiliitto on kokoelma konnia, jotka jo tuhosivat Detroitin autoteollisuuden ja veisivät nyt vielä työläisten vapauden ja rahat. Ahjo 2014_4_loppu.indd 35 Radiomainos kertoi: ”Volkswagen ei tarvitse yritysneuvostoa tehdäkseen autoja. Chattanooga ei ole Saksa eikä Detroit – ei ainakaan vielä.” Ulkomainoksessa liittoa kutsuttiin nimellä United Obama Workers. Se oli tarkoitettu haukkumanimeksi. Eräs mainos väitti: ”UAW haluaa aseenne”. Kyse on sen mukaan laajasta hankkeesta muuttaa etelävaltioiden kulttuuria. Todiste: UAW on tukenut aselain tiukentamista kannattavia ehdokkaita. Republikaanipoliitikko Bo Watson uhkasi yhtiötä verohelpotusten poistamisella, mikäli työntekijöiden vaikutusvalta lisääntyy. Hän syytti yhtiön tukeneen puolueellista, epäreilua ja epäisänmaallista kampanjaa. UAW:n puheenjohtaja Bob King kiitti yhtiötä siitä, että se pysyi puolueettomana. Hän muistutti, että liiton tavoite on vahvempi yhtiö. Yhteistoiminta on hyödyksi yhtiölle, työntekijöille ja osakkaille. King myönsi, että tappio oli katkera. Hän arvosteli kovin sanoin ulkopuolisten puuttumista asiaan. Osavaltion johtavat poliitikot eivät ole koskaan aiemmin uhanneet yritystä etujen menettämisellä, King sanoi. Hän piti sitä tyrmistyttävänä. – Toivon, että amerikkalaiset ymmärtävät, että meitä vastaan hyökänneet hyökkäsivät työntekijöiden ja yhtiön johdon yhteistyötä vastaan. He eivät usko siihen. Me uskomme. Ja me uskomme, että työläiset lopulta voittavat. TANSKA Metalliliiton Skjern-Ringkøbingin osasto löysi nopeasti töitä erotetulle metallimiehelle. 60-vuotias mies erotettiin, ja hän otti heti yhteyttä osastoonsa. Mies uskoi, että kukaan ei palkkaa hänen ikäistään. Osaston rahastonhoitaja Carsten Kjeldgaard huomasi, että mies oli pätevä ja työhaluinen. Rahastonhoitaja tarttui puhelimeen ja soitti paikalliseen yritykseen. He kaipasivat osaavaa työntekijää ja pyysivät käymään. Tunnin kuluttua miehellä oli uusi työpaikka. – Tapahtunut osoittaa, että hyvät yhteydet yrityksiin ovat tärkeitä. He tietävät, että ehdotuksemme ovat vakavia ja voimme tarjota vaatimukset täyttävää työvoimaa, Kjeldgaard sanoo. Viime vuonna Dansk Metall välitti työn 2 175 jäsenelleen. TEKSTI HEIKKI JOKINEN Uusi työ tunnissa 4 Tasa-arvo vahvoilla naapurissa RUOTSI IF Metall on edistynyt parhaiten tasaarvoasioissa keskusjärjestö LO:n jäsenliitoista. Sen johdosta 30 prosenttia on naisia. Jäsen määrän pohjalta naisten osuuden tulisi olla vähintään 22,3 prosenttia. Tämän kertoo LO:n valmistama raportti. Sen mukaan IF Metall on tehnyt määrätietoista tasa-arvotyötä. Liiton puheenjohtajistossa ei naisia vielä kuitenkaan ole. Lakko vei vankilaan IRAN Yli 20 kaivostyöläistä vangittiin Chadormalun rautamalmikaivoksessa Iranissa, raportoi IndustriALL. Joukossa oli ammattiliiton johto. Kaivoksen 3 000 työläistä vaativat palkankorotuksia mittavan inflaation vuoksi. Kaivoksessa on lakkoiltu useaan otteeseen. Turvallisuuspoliisi on pidättänyt ennenkin liikehdinnän johtajia. Vaikka Iranin laki on tyly ay-toiminnalle, lakot olivat laillisia, IndustriALL sanoo. Myös opettajat ovat lakkoilleet Iranissa. 4.3.2014 11:56:58 35 13.03.2014 35 K A N S A I N VÄ L I N E N
3366 TEXT JOHAN LUND FOTO PATRIK LINDSTRÖM 4 13.03.2014 Tungt med ojämn arbetsbörda Arbetet på K. Hartwall är säsongsbetonat och arbetsbördan varierar kraftigt. På hösten är det i allmänhet bråttom medan våren istället brukar vara lugn. Det är ändå svårt att varva ner eftersom risken för permitteringar istället hänger över huvudet. Ahjo 2014_4_loppu.indd 36 D e senaste åren har varit ganska stabila på metallföretaget K. Hartwall i Söderkulla i Sibbo. Efter nedgången i och med den ekonomiska recessionen har beställningarna rullat in i jämn takt men i höstas blev situationen svår. – Vi märkte att beställningarna blev färre och kunderna började av någon orsak panta på sina beställningar. Efter årsskiftet släppte det och beställningarna började lyckligtvis komma in igen. Det verkar som företagen märkte att Europa trots allt fortfarande rullar på, berättar företagets långvarige huvudförtroendeman Veli-Matti Mäkelä. 4.3.2014 11:57:02
4 37 37 13.03.2014 Robotsvetsare Jan Oljemark jobbar med att fylla sin kvot för dagen. Går allt som planerat betyder det 64 rullpallar per skift. Företaget tillverkar logistiska lösningar för främst dagligvaruhandeln, mejerier och bryggerier. Så mycket som 90 procent av produktionen går på export och just till Europa. Lastbärare, burar och häckar lämnar dagligen fabriken men de kanske mest bekanta produkterna är rullpallarna som de flesta känner igen från matbutikerna. – Den goda sidan med vår bransch är att mänskor alltid behöver mat, så livsmedelsindustrin stannar aldrig helt. Men eftersom den europeiska marknaden är så viktig för oss märker vi också genast om det börjar snackas recession då företagen blir rädda för att investera, säger Mäkelä. – Dessutom har vi ju också kunder inom bilindustrin, inflikar vice huvudförtroendeman Tuomas Jakovesi. Efter en lugnare tid vid årsskiftet räcker jobbet till mer än väl på fabriken och de anställda jobbar långa dagar för att hinna med beställningarna. – Nu har vi igen tryckt på panikknappen och tvingats ta in reservkarlar, säger Mäkelä som fortsätter med att förklara att leverenstider i kombination med kortare leverenssträckor är det enda sättet för dem att konkurrera med billigare priser i Kina. Enligt Mäkelä är den ojämna arbetsfördelningen längs året den stora evighetsfrågan inom branschen. Medan många andra företag håller igång en jämn produktionstakt kör produktionen på K. Hartwall igång först när kunden undertecknar beställningen. – Det är ett svårtacklat problem men försäljningsavdelningen försöker nog hela tiden med morötter av olika slag för att få beställningar också under lugnare perioder. Mycket mer än det kan man inte göra. – Det märks att en del av gänget reagerar på stressen och det kan bli panikartat. Samtidigt är man rädd för att få permitteringslappen i handen om det blir lugnare tider, fortsätter Mäkelä. RUTIN GER LUGN Idag jobbar drygt 80 metallare på fabriken men som mest var de omkring 200. De senaste åren har personalstyrkan hållits oförändrad och de som lämnar fabriken gör det i allmänhet för att gå i pension. Enligt huvudförtroendeman VeliMatti Mäkelä trivs de flesta som anställs länge kvar, vilket motverkar den hektiska stämningen som den stundvis hårda arbetstakten orsakar. – Det goda med att folk inte byts ut är att vi alltid har samma mänskor och samma rutiner. Det är inte så att allt förändras och slängs upp och ner på en dag, säger Mäkelä. Ahjo 2014_4_loppu.indd 37 ”Det märks att en del av gänget reagerar på stressen och det kan bli panikartat. Samtidigt är man rädd för att få permitteringslappen i handen om det blir lugnare tider.” Huvudförtroendeman Veli-Matti Mäkelä Huvudförtroendeman Veli-Matti Mäkelä och vice huvudförtroendeman Tuomas Jakovesi är nöjda med sin arbetsplats men skulle vilja se att jobbet fördelades jämnare under årets lopp. Trots att arbetsbördan stundvis blir så stor att de anställda tvingas arbeta över, har företaget valt att inte anställa mer personal. – Om vi anställde fler mänskor skulle uppsägningar och permitteringar vara vanligare. Istället har vi tagit in hyrarbetskraft vid produktionspikarna, förklarar Mäkelä. Trots att julen och årsskiftet överlag brukar vara lugnare tog företagsledningen på K. Hartwall i år till permitteringar. Arbetstagarna delades in i tre grupper som turvis skulle vara permitterade under en sex veckors period. – En del var permitterade i några dagar men många tog ut pekkasdagar och inarbetad övertid och eftersom beställningarna ändå började komma in blev permitteringarna överlag lite urvattnade, säger Mäkelä. RULLCONTAINRARNA RULLAR VIDARE Med 24 år i branschen tror Veli-Matti Mäkelä att verksamheten i Sibbo kommer att fortsätta på samma sätt som nu, åtminstone tillsvidare. Men mycket har ändå förändrats under hans tid i huset. Förutom krav på snabba leveranstider ställer kunderna idag allt högre krav också på själva produkterna. – Man får se hur de gröna värderingarna och olika miljökrav kommer att påverka våra produkter. Redan nu har de blivit mycket lättare än tidigare. Ju lättare de är desto mindre bränsle går ju åt vid transporten. Vi har provat med olika material och komponenter för att få ner vikten ytterligare och det arbetet kommer garanterat att fortsätta, tror Mäkelä. Också bullernivån är något man tar allt mer i beaktande idag än förut. På fabriken i Sibbo finns en testbana där rullpallar, burar och häckar regelbundet testas genom att skuffas fram på olika underlag. – Det kan bli ganska bullrigt när vagnarna rullar på klinkergolv i mejerierna. Många ställen har nuförtiden också ljudnivåmätare som håller koll på att bullergränser inte överskrids, säger vice huvudförtroendeman Tuomas Jakovesi. – Gummihjul skulle vara tystast med de blir så tunga att skuffa på att damerna i butikerna inte orkar flytta vagnarna fyllda med mjölkartonger, säger Mäkelä. BRA OCH TRYGG ARBETSPLATS Det blir snabbt klart att det finns mycket erfarenhet och yrkeskunskap på fabriksgolvet. Trots att det också finns unga metallarbetare på fabriken är det många som trivts länge i huset. 4.3.2014 11:57:12
REDIGERING JOHAN LUND 38 38 4 13.03.2014 – Folk byts sällan ut vilket ju måste ses som ett gott tecken, säger arbetarskyddsfullmäktige Steve Andersson som hör till gamla gardet med drygt 20 år på nacken. Företaget har en aktiv arbetarskyddskommitté som regelbundet går igenom avdelningarna på fabriken för att granska och utveckla arbetssätt och samtidigt kartlägga möjliga risker. Arbetsolyckor är sällsynta och när det sker något så är det i allmänhet lindrigt. – Det kan vara frågan om försträckningar vid för tunga lyft. De unga killarna kan kanske skynda på lite onödigt mycket ibland för att få bättre ackord. Man kunde kanske satsa på bättre hjälpmedel för tunga lyft, funderar Andersson. Arbetarskyddsfullmäktige Steve Andersson är nöjd med säkerheten i huset. Men arbetarskyddsjobbet är ändå aldrig färdigt anser han. Montör Hon Van Nguyen har jobbat på K. Hartwall i snart åtta år och trivs bra. Enligt vice huvudförtroendeman Tuomas Jakovesi som också arbetar med arbetarskyddsfrågor har mycket blivit bättre under årens lopp. – Mest jobbar vi med att förbättra arbetsställningar och försöker se till att lyft görs så bra och skonsamt som möjligt. Arbetsgivarens inställning till säkerheten är också riktigt bra, säger Jakovesi. a Vilt till på jobbet ARBETSLIV På var tredje arbetsplats bryter arbetsgivaren mot avtal eller lagar. Det visar FFC:s förtroendemannapanel som i december besvarades av 1155 förtroendemän och arbetarskyddsfullmäktige. Enligt panelen har arbetsgivaren brutit mot lagar eller avtal på 32 procent av arbetsplatserna – inom transportbranschen på hela 57 procent. Enkäten visar att arbetstids-, semester- och arbetarskyddslagen regelbundet bryts mot. Överraskande är att det inte är vanligast att arbetsgivaren på mindre företag behandlar sina anställda illa. Resultaten från förtroendemannapanelen visar tvärtom att situationen oftast har blivit svårare på arbetsplatser med mer än 250 arbetstagare. Förklaringar till det kan vara att tvisterna har ökat och förtroendeuppdragen har blivit svårare att sköta i den offentliga sektorn, och att det inom industrin har förts samarbetsförhandlingar om uppsägningar eller permitteringar på hela 58 procent av arbetsplatserna under det senaste året. Fackavdelning lades ned NEDLÄGGNING Koverhars Metallarbetar fackavdelning nr 100 lades ner den 14 februari. Avdelningens 297 medlemmar flyttade till Hangö metallarbetarfack avdelning nr 121 och Ekenäs metallarbetarfackavdelning nr 117. AKTUELLT INOM METALL Tvärfacklig kurs för Södra Finland, 26–27.4, Sokos Hotel Flamingo, Vanda Anmäl dig senast 26.3. Organisationsdagarna, 17–18.5, Murikka-institutet Anmäl dig senast 29.4 Anmälningar tas emot av minna.kahila@metalliliitto.fi, tfn 040 766 0117 Ahjo finns som e-tidning på webben, www.ahjo.fi. På förbundets webbplats www.metalliliitto.fi hittar du också mer nyheter och information på svenska. johan.lund@metalliliitto.fi Ahjo 2014_4_loppu.indd 38 4.3.2014 11:57:17
Ahjo 2014_4_loppu.indd 39 4.3.2014 11:57:17
40 TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA EMMI KALLIO 4 13.03.2014 KO U L U T U S Alueellasi Häme-Pirkanmaa: Luottamusmiesten ajankohtaispäivä Pe 28.3. Valkeakoski, Hotelli Waltikka Ilmoittautumiset ja lisätiedot: hamepirkanmaa@metalliliitto.fi Varsinais-Suomi–Satakunta: Kaikille jäsenille avoin luentosarja Työsuhteen peruspalikat Ti 25.3. Turku, Upseerikerho To 3.4. Harjavalta, Hotelli Hiitteenharju Lisätiedot ja ilmoittautumiset viikkoa ennen: varsat@metalliliitto.fi Murikassa 24.–26.3. Opintosihteerikurssi Jäsenhuollon kurssi (autoala mukana) 24.–28.3. Metallin täydennyskurssi – Työn sisällön kehittäminen 31.3.–4.4. Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 5.–9.5.) Metallin täydennyskurssi – Paikallinen sopiminen 7.–11.4. Luottamusmiesten peruskurssi 23.–25.4. Työsuojelun täydennyskurssi – Riskien arviointi Metallin täydennyskurssi – Työaika Kansantalouden kurssi Kotisivukurssi 5.–9.5. Työsuojelun peruskurssi 12.–14.5. Työntutkimuksen perusteet 12.–16.5. Työsuojelun peruskurssi Edunvalvojan neuvottelutaito Liikettä nuorisotoimintaan Tietotekniikan peruskurssi 17.–18.5. Organisationsdagar 19.–21.5. Jäsenrekisteriohjelmakurssi (Titaani) 26.–28.5. Kaivosalan täydennyskurssi Tapio Kuhmonen Päätoiminen pääluottamusmies, Kone Hissit Oy, toimikunnan jäsen, Helsingin Hissityöntekijät ao. 128 Kokonaiskuva vahvistui ”Pyrin aina kouluttamaan itseni jokaiseen tehtävään niin hyvin kuin mahdollista.” Jokainen ammattiosaston toimikunnan jäsen kantaa vastuuta osaston toiminnan kokonaisuudesta. Siksi Tapio Kuhmonen on tyytyväinen, että ammattiosaston johtamisen kurssilla pureuduttiin muun muassa taloudenpitoon. - Tilinpäätöstä, tasetta ja toiminnantarkastusta käytiin läpi. Niistä puhuttaessa osaa nyt kiinnittää huomiota olennaisiin asioihin. Kuhmonen on Helsingin Hissityöntekijöiden toimikunnan jäsen ja päätoiminen pääluottamusmies Kone Hissit Oy:ssä. Hänelle Murikka-opisto on vuosien varrella tullut hyvinkin tutuksi. Kuhmonen on pitänyt lähtökohtana sitä, että pyrkii aina kouluttautumaan mahdollisimman hyvin. - Se parantaa omaa tekemistäni kentällä. Voin olla jäsenille paremmin hyödyksi, niin kuin tarkoitus minun tehtävässäni tietysti on. Kurssille osallistui Kuhmosen lisäksi myös muita jäseniä, jotka eivät ole osaston johtamiseen liittyvissä tehtävissä.. - Sehän on hyödyllistä tietoa kuitenkin. Yleensäkin olisi hyvä vahvistaa järjestötoiminnan osaamista Metallin kentällä. Että saisi nuoriakin mukaan ja toiminnan jatkuvuuden turvattua. Meilläkään ei ole nuorisotoimintaa ollenkaan, miettii Kuhmonen. Helsingin Hissityöntekijät on nimestään huolimatta ammattiosasto, jolla on jäseniä ympäri Suomea. - Meillä on 15:ssä eri työnjohtopaikassa jäseniä töissä. Toimikunta kokoontuu kerran kuussa. Muiden kanssa nähdään sitten kevät- ja syyskokouksessa. Rovaniemeltä tulevat kaukaisimmat. NÄIN HAET MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe joka kiinnostaa sinua, täytä kurssi hakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudellisesta tuesta saat lisätietoja Metalliliiton koulutuksen toimintaalueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. T Y Ö E L Ä M Ä N Ahjo 2014_4_loppu.indd 40 Osaston jäsenten tekemää työtä tulee vastaan monessa paikassa. - Meidän porukan tekemiä ovat Murikankin hissit, Kuhmonen mainitsee. METALLILIITTOLAISEN O M A O P I S TO – M U R I K K A W W W. M U R I K K A . F I K A N S A N O P I S T O 4.3.2014 11:57:21
METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA PALVELEMME PUHELIMITSE PALVELUNUMEROSSA 020?690?455 MA–TO 8.30–16 JA PE 8.30–15. Puhelu maksaa lankapuhelimella paikallisverkkomaksun tai matkapuhelimella matkapuhelinmaksun. Jonotus on maksuton. AUTOMAATTINEN PUHELINPALVELU 020 690 448. Palvelu on avoinna 24 tuntia vuorokaudessa kaikkina viikonpäivinä. Palvelusta kerrotaan hakemuksen käsittelytilanne ja käsitellyn hakemuksen maksupäivä. Myös viimeisimmän hakemusjakson voi tarkastaa. Tunnistetietoina annetaan oma henkilötunnus ja postinumero. Puhelu maksaa lankapuhelimella paikallisverkkomaksun ja matkapuhelimella matkapuhelinmaksun. OTA YHTEYTTÄ -toiminto työttömyyskassan kotisivuilla. Voit toimittaa kassalle viestejä, selvityksiä ja liitedokumentteja suojatun yhteyden kautta. JOS JOUDUT TYÖTTÖMÄKSI TAI LOMAUTETUKSI Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon eli TE-toimistoon. Ansiopäivä rahahakemuslomakkeen saat TE-toimistosta. Voit tulostaa ja myös täyttää sen osoitteesta www.tyj.fi/pvr/lomake.doc. Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. Lähetä ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen liitteenä: ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. Todistukseen tulee eritellä lomarahan ja lomakorvauksen määrä. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus. ? Päätös tai viimeisin maksukuitti saamastasi sosiaalietuudesta esim. kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta). ? Alkuperäinen verokortti vain siinä tapauksessa, että sinulla on portaikkokortti tai olet hakenut verotoimistosta muutos verokortin etuutta varten. Täytä päivärahahakemus: ? Neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin, jos olet kokonaan työtön tai lomautettu tai sinulla on satunnaisia työsuhteita hakemusjakson aikana. ? Kalenterikuukausittain, jos sinulla on jatkuva osa-aikatyö ja palkka maksetaan kalenterikuukausittain, tai päivärahasta vähennettävää sosiaalietuutta. ? Lähetä palkkatiedot hakemuksen mukana, jos sinulla on ollut palkka- tuloa satunnaisesti työstä tai osa-aikatyöstä hakemuksen ajalla. ? Lähetä työsopimus hakemuksen mukana, jos olet hakemusjakson aikana aloittanut osa-aikatyön. ? Jos sinulla on maatilatalouden tai muun yritystoiminnan tuloa, liitä hakemukseen viimeksi vahvistetun verotuksen verotuspäätös. Täytä hakemus huolellisesti Puutteellisesti täytetyt hakemukset palautetaan aina takaisin. Muista päivätä ja allekirjoittaa hakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. HAKEMUSTEN TOIMITTAMINEN Lähetä ansiopäivärahahakemus ja vuorottelukorvauksen hakemus työttömyyskassaan postitse osoitteella: Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki tai sähköisestä asioinnista osoitteessa tyottomyyskassa.metalliliitto.fi. 41 T YÖ T T Ö M Y Y S T U R VA T O I M I N TA Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki tai faksaa numeroon 020 77 41240. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi Toimita ilmoituksesi viimeistään 20.3. Ahjo 5 (ilmestyy 3.4) 10.4. Ahjo 6 (ilmestyy 24.4) 2.5. Ahjo 7 (ilmestyy 15.5) KOKOUKSIA Helsingin metallityöväen ao. 5:n kokous ma 24.3. klo 13 Saariniemenkatu 4. Vierailija Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson. Kahvitarjoilu. Salon metallityöväen ao. 57:n veteraanien kokous ke 2.4. klo 12.30 Salon Työväentalolla, Vilhonkatu 9. Tornion Metallityöväen ao. 81:n veteraanien kokous pe 28.3. klo 13 Tornion Järkällä. Esillä kesäretki Ahvenanmaalle viikolla 34. Ilmoittautuminen 28.3. mennessä puh. 0400 488 181/Tase. Tikkurilan Metallityöväen ao. 287:n veteraanien tapaaminen to 13.3. klo 15 Vantaan pääkirjastossa Tikkurilassa. Seuraava tapaaminen to 10.4. klo 15 toimistolla Puistokulmassa. KEVÄTKOKOUKSIA Ammattiosaston kevätkokouksessa käsitellään sääntöjen kokoukselle määräämät asiat. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita! Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ao. 1: to 3.4. klo 18.30 Turun Työväentalolla, Eerikinkatu 30, 3. krs. Paikalla vastaava aluetoimitsija Jari Kramsu. Kahvitarjoilu. Jokioisten Metallityöväen ao. 2: to 27.3. klo 18 Virastolla. Kahvitarjoilu. Kone- ja Siltatyöväen ao. 4: to 27.3. klo 15.15 Valmet Oy:n neuvotteluhuone Superissa, Wärtsilänkatu 100, Järvenpää. Helsingin metallityöväen ao. 5: to 27.3. klo 17 osaston toimistossa, Saariniemenkatu 4. Porin metallityöväen ao. 6: to 3.4. klo 18 Kutosen kulmassa, Pohjoispuisto 2. Pullakahvit. Tampereen Metallityöväen ao. 7: to 20.3. klo 16.30 ao:n kokoustilassa, Näsilinnankatu 22 B II krs. Metallityöväen AO 12: ke 9.4. klo 15 nh. Helsinki, Vanha Porvoontie 229. Karhulan Metallityöväen ao. 13: to 3.4. klo 17.30 osaston toimistolla, Karhulantie 34, 2. krs. Kahvitarjoilu. Savonlinnan Metallityöväen ao. 17: su 13.4. klo 18.30 osaston toimistolla, Ruislahdenkatu 7. Kotkan metallityöväen ao. 20: ti 15.4. klo 18 osaston toimistolla, Mariankatu 18. Helsingin pelti- ja vaskiseppien ao. 27: ti 15.4. klo 17.30 ravintolalaiva Wäiskissä, Hakaniemenranta 11. Ilmoittautuminen 11.4. mennessä Juhani Miettiselle, puh. 0400 549 657. Västra Nylands telefonmontörer avd. 31:s vårmöte onsdag 9.4 kl. 18 i Relacoms mötesrum, Pehr Sommars gata 14, Ekenäs. Stadgeenliga ärenden. Tikkakosken metallityöväen ao. 34: ti 29.4. klo 16 Tikkakosken Pitopalvelussa. Tampereen Metalli- ja Autokorityöväen ao. 38: pe 28.3. klo 18 SAK:n kokoustilassa, Rautatienkatu 10, 7. krs. Kahvitarjoilu. Turun Jalometallityöväen ao. 40: ti 1.4. klo 19, Maariankatu 6 b V krs. Keravan metallityöväen ao. 42: to 27.3. klo 17 Palokuja 5. Hämeenlinnan metallityöväen ao. 43: ke 26.3. klo 18 Metallin aluetoimiston kokoustilassa, Kasarmikatu 7 B 2. krs. Turun peltiseppien ao. 45: ma 7.4. klo 18 ABC:n kabinetissa, Koulukatu 29, Turku. Kahvitarjoilu. Napapiirin malmikaivosalan ao. 46 (ent. Suomen malmin työntekijäin ao.): la 29.3. klo 13 Hotelli Puijonsarvessa Kuopiossa. Nurmijärven metallityöntekijäin ao. 48: to 27.3. klo 16.30 Pihvimyllärissä Klaukkalassa. Turun metallityöväen ao. 49: ke 9.4. klo 18.30 osaston kokoustiloissa, Tuureporinkatu 17 C. Kahvitarjoilu. Inhan metallityöväen ao. 51: la 5.4. klo 13 Hotelli Mesikämmenessä. Oulun metallityöväen ao. 56: to 3.4. klo 16.30 Mäkelininkatu 31, 5. krs. Kahvitarjoilu. Salon metallityöväen ao. 57: su 6.4. klo 17 osaston toimistolla, Helsingintie 16. Kahvitarjoilu. Lisätietoja etuuksien hakemisesta ja linkki sähköiseen asiointiin työttömyyskassan kotisivuilla http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Ahjo 2014_4_loppu.indd 41 4.3.2014 11:57:22
42 42 4 13.03.2014 Joensuun Metallityöväen ao. 59: su 23.3. klo 18 ao:n toimistolla, Torikatu 7 B 24. Toimikunta kokoontuu klo 17. Kajaanin metallityöväen ao. 63: la 7.4. klo 18.30 toimistolla, Ratakatu 29. Kahvitarjoilu. Kaskisten metallityöväen ao. 64: to 27.3. klo 15.40 Tähkän ruokahuoneessa. Kokkolan metallityöväen ao. 67: pe 4.4. klo 19 osaston toimistolla, Pitkänsillankatu 23, 2. krs. Kokouksen jälkeen ruokailu. Mikkelin Auto- ja Konealan ao. 71: pe 11.4. klo 19 Sali&Keittiössä, Lähemäenkatu 11. Kokouksen jälkeen ruokailu. Ilmoittautumiset 3.4. mennessä työpaikkojen luottamusmiehille tai Tuomo Ylöselle, puh. 040 5414 885. Oulun Kaapelityöväen ao. 72: ti 8.4. klo 18 Ay- keskuksessa, Mäkelininkatu 31, 5. krs. Helsingin Metalli- ja Konepajatyöväen ao. 77: to 27.3. klo 17 International Electric Oy:n ruokalassa, Sahaajankatu 48. Ennen kokousta tj. Kimmo Alho esittelee tuotantoa, mahdollisuus tehdaskierrokseen. Kahvitarjoilu. Posti- ja Lennätinlaitoksen Helsingin Puhelintyön tekijäin ao. 78: ke 9.4. klo 17 Hotel Arthurissa, Vuorikatu 19, Helsinki. Voileipätarjoilu. Tampereen autokorjaamotyöväen ao. 80: ma 14.4. klo 18 Hotelli Holiday Inn´ssä, Yliopistonkatu 44. Vierailija vakuutusyhtiö If:stä. Iltapala tarjotaan. Toimikunta kokoontuu klo 17. Porvoon metallityöväen ao. 86: la 5.4. klo 12 osaston toimistolla, Piispankatu 19 A 22. Turun auto- ja moottorityöväen ao. 87: ti 8.4. klo 18 osaston toimistolla, Yliopistonkatu 6A 2. krs (ovisummeri). Iltapala. Metallityöväen ao. 97 Tampere-Härmälä: pe 4.4. klo 17 ao:n toimistolla, Rautatienkatu 10, 6. krs. Kahvitarjoilu. Hämeenlinnan Autokorjaamotyöväen ao. 101: ma 24.3. klo 17.30 Ravintola Hällässa, Raatihuoneen katu 3. Ruokatarjoilu. Haminan metallityöväen ao. 109: pe 11.4. klo 18 Haminan Varuskuntakerholla. Lahden auto- ja korjaamoalan ao. 114: pe 28.3. klo 18 ravintola Ylämummon saunatiloissa, Aleksanterinkatu 26. Kokouksen jälkeen ruokailu ja saunailta. Kouvolan Metallityöväen ao. 116: ke 2.4. klo 18 Kastanjapuistossa, Oikokatu 4. Osasto tarjoaa illallisen. Ekenäs metallarbetarfackavd. 117: Vårmöte 20.3 kl. 19 på Folkan, Ystadsgatan 2. Stadgeenliga ärenden. Avd. bjuder på kaffe. Välkomna! Tammisaaren metallityöväen ao. 117: to 20.3. klo 19 Folkanilla , Ystadinkatu 2. Kahvitarjoilu. Helsingin Hissityöntekijät ao. 128: la 5.4. klo 11 Hotelli Scandic Grand Marinassa, Katajanokanlaituri 7. Säynätsalon metallityöväen ao. 131: la 5.4. klo 10 Säynätsalon pelastusaseman kokoustiloissa. Kokouksen jälkeen pilkkitapahtuma sekä purtavaa. Pirkanmaan Teletyöntekijäin ao. 140: pe 4.4. klo 17.30 SAK:n saunatiloissa, Rautatienkatu 10, Tampere. Kahvitarjoilu. Juankosken metallityöväen ao. 147: to 10.4. klo 17.30 Kahvila Silmussa. Toimikunta kokoontuu klo 16.30. Iisalmen Metallityöväen ao. 148: pe 11.4. klo 17 työväentalon kahviossa. Vieraana aluetoimitsija Timo Haverinen. Kokousta ennen ruokailu. Ylöjärven Metallityöväen ao. 149: ti 15.4. klo 17 osaston toimistolla, Mikkolantie 1–3. Toimikunta klo 16. Jyväskylän autokorjaamotyöväen ao. 150: ti 1.4. klo 18 ao:n toimistolla, Kalevankatu 4, 2. krs. Toimikunta klo 17. Lieksan metallityöväen ao. 153: ke 2.4. klo 17 Kulmassa, Pielisentie 44. Eristyspeltiseppien ao. 155: la 12.4. klo 12 Riihimäen asemalla. Toimikunta klo 10.30. Oitin Metallityöväen ao. 157: to 27.3. klo 17 Oitin työväentalolla, käynti takaovesta. Kahvitarjoilu. Jyväskylän Peltialan Työntekijäin ao. 170: pe 4.4. klo 18 Järjestöjentalolla ao. 74:n tiloissa, 3 krs. Nummelan metallityöväen ao. 178: to 10.4. klo 17.30 ao:n toimistolla, Pisteenkaari 3. Lappeenrannan Teletyöntekijäin ao. 188: pe 28.3. klo 18.30 ravintola Casanovassa Lappeenrannassa. Ahjo 2014_4_loppu.indd 42 T O I M I N TA Tampereen seudun metallityöntekijäin ao. 195: to 3.4. klo 18 ao:n toimistolla, Rautatienkatu 10, 6. krs. Kahvitarjoilu. Viitasaaren Metallityöväen ao. 197: su 30.3. klo 14 Viitasaaren ABC:llä. Kokouksen jälkeen ruokailu. Pieksämäen Metallityöväen ao. 201: su 13.4. klo 17 Metallin toimistolla, Toikantie 2. Lapin Teleasentajat ao. 208: pe 11.4. klo 18 Metallin toimistolla, Rovakatu 26 A 8, Rovaniemi. Joensuun seudun Puhelintyöntekijäin ao. 216: la 29.3. klo 13 Hotelli-Ravintola Aadassa. Ruokailu. Yhteyshenkilö Pentti Mujunen, puh. 0400 578 563. Lohjan Autokorjaamotyöntekijäin ao. 225: ma 31.3. klo 17 Metallituvalla, Tehtaankatu 9. Matti Rantanen luennoi työehtosopimuksesta. Kahvia, pullaa ja pitsaa. Savonlinnan Autokorjaamotyöväen ao. 234: pe 28.3. klo 19 Sokos Hotel Seurahuoneella Piattan viinikellarissa. Ruokailu. Sievin Metalli- ja elektroniikkatyöväen ao. 235: la 29.3. klo 14 ao:n toimistolla, Haikolantie 23 as. 3. Kokouksen jälkeen ruokailu ravintola Sievissä. Pirkkalan Metallityöväen ao. 239: ke 9.4. klo 16 lounasravintola Marinarassa, Koulutie 3, Pirkkala. Ruokatarjoilu. Kouvolan Autokorjaamotyöväen ao. 245: ma 7.4. klo 17.30 (normaalin kokouksen jälkeen). Uudenkaupungin Auto- ja Metallityöväen ao. 268: la 29.3. klo 13 osaston toimistolla, Alinenkatu 20 B. Turun Autokorityöväen ao. 270: pe 4.4. klo 19 Turun Upseerikerholla, Kaivokatu 12, Turku. Espoon Metallityöväen ao. 271: ke 9.4. (varalla to 10.4.). Kokouksen lisäksi ruokailu, mahdollisesti kulttuuriakin. Lisätietoja www.espoonmetalli.com tai espoonmetalli271@gmail.com. Närpes metallarbetaravd. 274 håller sitt vårmöte fredagen 28.3 kl. 19 på restaurang Linds kök, Bäcklidsvägen 476. Stadgeenliga ärenden med mat o dryck. Närpiön metallityöväen ao. 274: pe 28.3. klo 19 ravintola Linds kök, Bäcklidsvägen 476. Ruokailu. Vaasan Strömbergin tehtaan työväen ao. 272: ke 26.3. klo 18 Kotirannan työväentalolla, Kustaalantie 82. Kahvitarjoilu. Kaavin Metallityöväen ao. 279: ke 9.4. klo 15 Hope-hallilla, Puistolantie 2. Kahvitarjoilu. Hyvinkään teletyöntekijäin ao. 281: ma 7.4. klo 17 ravintola Harlekiinissa. Tikkurilan Metallityöväen ao. 287: ti 25.3. klo 16.30 osaston toimistolla, Talkootie 4, Hiekkaharju. Kahvitarjoilu. Haukiputaan metalli- ja elektroniikka-alan työpaikkaos. 289: to 3.4. klo 13.30 Sanmina-SCI:n nh. Joutsenessa. Kahvitarjoilu. Vaasan Peltityöntekijäin ao. 292: pe 11.4. klo 19 Sokos Hotel Vaakunassa Seinäjoella. Ruokailu. Varkauden Autokorjaamoalan ao. 304: ke 9.4. klo 18 ruokaravintola Amandassa, Pirnankatu 4. Seinäjoen Autokorjaamotyöväen ao. 307: pe 11.4. klo 18 osaston toimistolla, Matti Visannin kuja 10. Kahvitarjoilu. Kokouksen jälkeen ruokailu. Pyhäsalmen Metalli- ja Kaivostyöväen ao. 309: pe 4.4. klo 15 Hotelli Pyhäsalmessa. Someron Metallityöväen ao. 315: su 30.3. klo 16 Juttutuvalla, Jukolantie 3. Kahvitarjoilu. Kurikan Metallityöväen ao. 317: pe 11.4. klo 17.30 Hotelli Pitkä-Jussissa. Ruokailu. Orimattilan Metallityöväen ao. 323: ke 9.4. klo 18 ravintola Tehtaassa, Pakaantie 1. Osasto tarjoaa ruokailun. Iisalmen Auto- ja Konealan ao. 328: ti 8.4. klo 18 Seurahuoneella. Ruokatarjoilu. Helsingin autokorjaajat ao. 337: ti 15.4. klo 17 osaston toimistolla, Koivikkotie 8. Tuusulan Metallityöväen ao. 338: ke 9.4. klo 17.30 ao:n toimistolla, Koskenmäentie 5 P 2. Kahvitarjoilu. Ikaalisten Metallityöväen ao. 340: la 12.4. klo 17 Rantasipi Ikaalisten Kylpylän kokoustila Maestrossa. Ruokailu. Muuramen Metallityöväen ao. 344: su 13.4. klo 17 Muuramen työväentalolla. Kahvitarjoilu. Talvivaaran Metalli- ja kaivostyöväen ao. 346: to 10.4. klo 17 Hotelli Kajaanissa, Onnelantie 1. Kokouksen jälkeen ruokailu. Virtain metallityöntekijät ao. 349: ma 31.3. klo 17.30 kahvila Marjaanassa. Kahvitarjoilu. Peräseinäjoen metallityöväen ao. 357: la 12.4. klo 15 ravintola Kalajärvessäi, Kalajärventie 6. Aluksi If-vakuutusyhtiön infotilaisuus. Kahvitarjoilu ja kokouksen päätteeksi ruokailu. Oulaisten Metallityöväen ao. 368: su 13.4. klo 15 ravintola Ruokakeitaassa, Asemakatu 19. Toimikunta klo 14.30. Tampereen Auto- ja konekaupanalan ao. 402: ti 15.4. klo 17 toimistolla, Hämeenpuisto 37 B 56. Kokouksen jälkeen ruokailu. Jyväskylän Auto- ja Konealan ao. 410: ke 9.4. klo 19 Hotelli Cumuluksessa, Väinönkatu 3. Voileipäkahvitarjoilu. Kainuun auto- ja konealan ao. 419: pe 28.3. klo 18.30 osaston toimistolla, Ratakatu 29, Kajaani. Osallistujien kesken arvotaan 20 € S-lahjakortti. Tarjoilua. Vantaan auto- ja konekaupanalan ao. 424: to 3.4. klo 17.30 omassa toimistossa, Vetokuja 1 C 2. krs, Kaivoksela (Inchcapen talo). Kokouksen jälkeen ruokailu ravintola Rio Grandessa, Jönsaksentie 6, Myyrmäen asema. TIEDOTUKSIA Turun metallityöväen ao. 49:n toimisto, Tuureporinkatu 17 C, Turku, avoinna ma–pe klo 9.30–13 ja 15–17, perjantaisin suljettu. Ylöjärven Metallityöväen ao. 149:n Levin mökin lomaviikot 36, 42 ja 48 ovat haussa. Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi osaston toimistoon, Mikkolantie 1-3, 33470 Ylöjärvi tai sähköpostilla ylojarvenmetalli149@suomi24.fi. Hakemuksesta tulee ilmetä hakija, hakijan yhteystiedot, haettava viikko ja mahdollinen varaviikko. Hakijan tulee olla osaston jäsen. Hakemuksen tulee olla perillä 14.4. Lomaviikkojen arvonta kevätkokouksessa 15.4. TAPAHTUMIA Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ao. 1 tarjoaa soppaa Kauppatorilla to 20.3. klo 11 alkaen. Jokioisten Metallityöväen ao. 2:n teatterimatka la 26.4 Tampereelle esitykseen Kerjäläinen ja jänis. Hinta, ilmoittautuminen ja muu info 23.3. mennessä puh. 040 578 5525, tietoa myös Fb-sivulta: Jokioisten Metallin Ao. 002 Tampereen Metallityöväen ao. 7:n naisten lauantai 29.3. alkaen klo 9.30 osaston toimistolla, Näsilinnan katu 22 B. Keskustelua työläisnaisten elinkaaresta: mikä sai naiset aikoinaan lähtemään työelämään ja mikä on tilanne nyt, kun monissa perheissä on itsestään selvyytenä vanhemmuuden jakaminen. Kouluttajana Tellervo Lahti-Nuuttila Metalliliitosta. Ruokailu toimistolla klo 12.30. Ruokailun jälkeen klo 13 museokeskus Vapriikissa opastettu kierros ja tutustuminen Afroditen valtakuntaan. Ilmoittautumiset puh. (03) 223 0013 tai toimisto@metalli7.fi. Savonlinnan Metallityöväen ao. 17:n veteraanijaoston matka Tallinnaan 7.–8.5. Merimatkat ja yöpyminen Tallink Europa -laivalla. Hinta B2-hytissä 100,50 €/hlö, A2-hytissä 110,50 €/hlö. Hintaan kuuluu kuljetusten lisäksi meriaamiainen ja lounasbuffet. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 28.3. mennessä Jormalle, puh. 040 563 9125. Lahden metallityöväen ao. 23:n veteraanijaoston teatterimatka su 30.3. klo 15 näytökseen Tuhkaa ja teräviä Hollolan näyttämöllä. Lähtö Lahdesta klo 14.15. Hinta 20 € sis. teatterilipun, matkat, väliaikatarjoilun. Ilmoittautuminen toimistolle puh. (03) 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi. Veteraanijaoston teematapahtuma pe 4.4. klo 12–14 Wanhassa Herrassa. Aiheena Lahden terveyspalvelut ja omaishoito, luennoimassa Lahden sosiaali- ja terveystoimialan johtaja Mikko Komulainen. Lounas ennen tapahtumaa klo 11–12. Tilaisuus maksuton, lounas tarjoilun vuoksi ilmoittautuminen 20.3. mennessä puh. (03) 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi. Jyväskylän metallityöväen ao. 26:n pilkkikisat la 5.4. klo 9 Muuramen Hautalahdella. Tiedusteluihin vastaa Seppo Paajanen, puh. 040 702 6428. 4.3.2014 11:57:22
Ao. 26:n saunailta 11.4. klo 18 ao. 74:n saunaosastolla, Kalevankatu 4, 3. krs, Jyväskylä. Osasto tarjoaa saunajuomat ja pientä purtavaa. Hietalahden Telakkatyöväen ao. 41 veteraanijaoston risteily ke 2.4. Tallinnaan. Viking XPRS lähtee klo 11.30. Helsingin Katajanokan terminaalista. Lippujen jako terminaalilla tuntia ennen laivan lähtöä. Risteilyyn kuuluu menomatkalla buffet-ruokailu klo 11.45 alkaen. Paluulähtö Tallinnasta klo 18, saapuminen Helsinkiin klo 20.30. Hinta ao. 41:n jäsenille 10 €/hlö, seuralaisille 34 €/hlö. Ilmoittautuminen 20.3. mennessä Pauli Väyryselle, puh. 040 702 4851, paulivayrynen@outlook.com. Maksu ao. 41:n tilille FI 8655412840004130. Matkalle mukaan passi tai kuvallinen henkilötodistus. Turun metallityöväen ao. 49:n soppatykki to 17.4. klo 11 Turun kauppatorilla. Tervetuloa hernesopalle! Ao. 49:n Stand Up, Turku! -tapahtuma la 26.4. klo 19 Logomossa. Kokoontuminen klo 16 osaston toimistolla, Tuureporinkatu 17 C, Turku, jonka jälkeen ruokailu. Logomossa stand up –koomikot Matti Patronen, Antti Haapala, Tommi Mujunen, Jack Björklund ja André Wickström. Ilmoittautumiset ja osallistumismaksu 12 € 15.4. mennessä osaston toimistolle, anu.tuovinen@metalli49turku.fi tai puh. 044 518 9449. Joensuun Metallityöväen ao. 59:n pilkkikilpailu la 27.3. klo 16.30–19 Koivuniemessä, Sulkuniementie P-alue, Joensuu. Sarjat: miehet, naiset, kotiväki ja nuoret. Tarjolla makkaraa, kahvia ja mehua. Mikkelin metallityöväen ao. 61:n pilkkikilpailut jäsenille perheineen la 29.3. klo 9–13 osaston mökillä Majaveden Saarijärvellä. Sarjat: miehet, naiset, nuoret. Kilpailun jälkeen ruokailu ja palkintojen jako Raijan aitassa. Kajaanin metallityöväen ao. 63: Metallin talvipäivät la 5.4. Vuokatin Urheiluopistolla. Hinnat: aikuiset ja 12 v. 8 €, 5–11 v. 5 €, 0-4 v. ilmaiseksi. Katinkullan kylpylään ennakkoilmoittautuminen alennuslippuja 9 €/aikuinen ja 7 €/4–14 v. varten. Ilmoittautumiset ja maksut 14.3. mennessä toimistolle, Ratakatu 29, metalli63.kajaani@ kajaani.net, puh. (08) 628 625. Mikkelin Auto- ja Konealan ao. 71:n koko perheen ulkoilupäivä la 29.3. Heimarissa. Ruokailu klo 11, sen jälkeen pilkkikilpailu. Ilmoittautumiset 20.3. mennessä Tuomo Ylöselle, puh. 040 541 4885. Helsingin Metalli- ja Konepajatyöväen ao. 77:n naisten retki ke 2.4. Ateneumiin Tove Janssonin 100-vuotisjuhlanäyttelyyn. Kokoontuminen klo 17 Ateneumin ala-aulassa. Mukana Kirsti Anttila Metalliliitosta. Normaali pääsymaksu on 12 €, josta ammattiosasto sponsoroi puolet, toinen puoli (6 €) maksetaan osaston tilille FI1610113000205095 ilmoittautumisen yhteydessä. Ilmoittautumiset 28.3. mennessä puh. (09) 762 796. Ateneumin jälkeen mahdollisuus ruokailuun jossain lähistön ravintolassa. Rovaniemen metallityöväen ao. 99:n koko perheen pilkkikisat ke 2.4. klo 17.30 Kirkonjyrhämän laavulla Kilpailusarjat: naiset, miehet, nuoret alle 16 v. ja lapset alle 7 v. Palkintojen lisäksi arvotaan kolme ostokorttia. Tarjolla grillimakkarat ja juomat. 4 43 13.03.2014 Kouvolan Metallityöväen ao. 116:n pilkkikisat la 22.3. Iitin Urajärvellä. Lähtö Radansuun uimarannasta. Pilkkiaika klo 9–13. Osasto tarjoaa pientä purtavaa. Ylöjärven Metallityöväen ao. 149:n koko perheen pilkkikilpailu la 22.3. klo 9–13 Näsijärven Pimeellä salmella. Kokoontuminen Marttilan rannassa. Sarjat: miehet, naiset ja nuoret. Hyvät palkinnot. Klo 13 jälkeen grillataan makkarat rannassa. Tampereen seudun metallityöntekijäin ao. 195:n jäsenille perheineen pilkkikilpailut la 22.3. klo 9 Murikassa. Punnitus on klo 14. Sarjat: yleinen, veteraanit, naiset, nuoret alle 18-vuotiaat ja lapset alle 12-vuotiaat. Kilpailukalana ahven sekä kilpailu suurimmasta ahvenesta että suurimmasta muusta kalasta. Maksu 4 € suoritetaan kilpailupaikalla, nuorten ja lasten sarjoissa ei osanottomaksua. Bussikuljetusta ei ole, joten jos tarvitset kyytiä, ota yhteys ao. 195:n toimistoon. Paikalla on makkaranpaistomahdollisuus sekä saatavana virvokkeita. Tarjoilun vuoksi ilmoittaudu 18.3. mennessä ao. 195:n toimistoon, puh. 040 526 5850. Murikan jäätilanne varmistetaan 19.3., jolloin kisojen pitämisestä päätetään. Ao. 195:n luottamusmiestapaaminen to 3.4. klo 14 osaston toimistolla, Rautatienkatu 10, 6. krs. Tilaisuus kestää noin kaksi tuntia. Tarjoilun vuoksi ilmoittaudu viimeistään 31.3. toimistolle, puh. 040 526 5850. Lapin Teleasentajat ao. 208:n pilkkikilpailut la 12.4. Norvajärvellä, aloitamme ruokailulla klo 11. MURIKKA-OPISTO 2.6.–17.10. ILMOITTAUTUMISET: Riitta Hentilä puh. 020 77 41362 Ira Lod-Villberg puh. 020 77 41372 Metallin kuvataide- ja harrastetyönäyttely järjestetään tänä vuonna jälleen yhteisnäyttelynä. Työt kootaan Häme-Pirkanmaan ja Kymi-Savo-Karjalan toiminta-alueilta. Näyttely on myyntinäyttely, mutta töitä ei ole pakko myydä. TIEDUSTELUT: Näyttelyyn otetaan jäsenten töitä, mm. ? maalauksia ? valokuvasarjoja (pohjustetut ja ? piirroksia kehystetyt valokuvat) ? grafiikkaa ? veistoksia ? keramiikkatöitä Kirsti Anttila puh. 040 587 4450 Jan Laine puh. 040 720 4087 Ilmoittautumiset 15.4. mennessä. Työt toimitetaan huolellisesti pakattuina aluetoimistoon 5.5.–15.5. Aluetoimistot auttavat tarvittaessa töiden kuljettamisessa. hamepirkanmaa@ metalliliitto.fi a istoj ille e n i a o t si Kurs attiosas ille m m am uturyh ja se Opintosihteeri Puheenjohtaja Sihteeri IT L A A EU-V T! Y N STÄ E J R JÄ ? lasitöitä ? tekstiilitöitä ? koruja KYMI–SAVO-KARJALA H Ä M E– P I R K A N M A A METALLIN KESÄNÄYTTELY ILMOITTAUTUMISET: tiina.sorvoja@ metalliliitto.fi puh. 020 77 41402 paivi.koskinen@ metalliliitto.fi puh. 020 77 41392 TIEDUSTELUT: Kirsti Anttila puh. 040 587 4450 Hannu Savolainen puh. 040 821 9361 Steyrtek 4-pilarinostin 3790 € +alv 24% = 4699€ Leasing 129€/kk Kurssit ovat joko 3 ja 6 tunnin mittaisia. Kurssin järjestämisestä vastaa ammattiosasto. Kouluttajana on Metalliliiton toimitsija. Lisätietoja koulutuksen toimialueelta. Ahjo 2014_4_loppu.indd 43 4.3.2014 11:57:29
44 4 13.03.2014 Ao. 208:n piirikurssi (perhekurssi) 26.–27.4. Metallikerolla Pyhätunturilla. Kuljetus Rovaniemeltä linja-autolla, muualta kimppakyydein, osasto avustaa kimppakyytejä. Matkan hinta jäsenille 20 €, muille 30 €. Maksun oltava maksettuna osaston tilille FI6880001801271207 ilmoittautumisen yhteydessä. Ilmoittautumiset 15.3. mennessä jarmo.vattulainen@gmail.com tai puh. 0400 693 024. Haukiputaan metalli- ja elektroniikka-alan työpaikkaos. 289: Metallin talvipäivä Vuokatissa la 5.4. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Ville Rantalalle, puh. 040 552 5209. Ao. 289: Teatteriesitys Tankki täyteen Toppilan Möljällä la 26.7. Liput 10 €, max. 2 lippua/jäsen. Ilmoittautumiset 24.4. mennessä Ville Rantalalle, puh. 040 552 5209. Varkauden Autokorjaamoalan ao. 304:n pilkkikilpailut la 29.3. klo 9–14 Niemilomat, Niemeläntie 166. Muuramen Metallityöväen ao. 344:n jäsenille perheineen pilkkikilpailut la 29.3. klo 10–13 Uuratjärvellä Mehtolassa. Sarjat: miehet, naiset, lapset. Isoimman kalan palkinto. Tarjolla makkaraa, kahvia, mehua, pullaa ym. Peräseinäjoen Metallityöväen ao. 357:n jäsenille perheineen pilkkikisa la 22.3. Peräseinäjoen Kalajärvellä Seinäjoen kaupunginmökillä. Ilmoittautuminen alkaa klo 11.30, pilkkiaika klo 12–15. Järjestetään jäätilanteen mukaan, puh. 0440 767 629. Euran Metallityöväen ao. 381:n kylpyläreissu pe 18.4. Nokian Edeniin. Lähtö Euran la-asemalta klo 9.30. Kylpyläosastolla n. 3 t. minkä jälkeen ruokailu. Hinta jäsenille 20 €, seuralaisille 30 €, lapset alle 15 v. 20 €, alle 5-vuotiaat ilmaiseksi. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Hannu Puputille, puh. 0400 923 127. Maksu osaston tilille: FI 4150230140008162. Kainuun auto- ja konealan ao. 419: Metallin Talvipäivä la 5.4. Vuokatin Urheiluopistolla. Hinta 5 €, alle 4-v. veloituksetta. Hintaan sis. tulokahvi + suolainen ja lounas sekä ohjelmaa: pilkkikisat, kuplajalkapallo, vaijeriliuku, seinäkiipeily, pomppulinna, frisbeegolfkisat, moottorikelkka-ajelua lapsille, hiihtoa, pulkkamäkeä, karaokea, makkaraa, arvontaa. Omalla kustannuksella: Angry Birds -puisto 10 €/hlö (alle 4-v. maksutta), keilausta 12 €/t, Katinkullan kylpylä 9 €/ aikuinen ja 7 €/4–14-v., uimalippu 5,50 €/aikuinen, 3 €/715-v. Ilmoittautumiset 17.3. mennessä Seija Kemppaiselle, puh. 050 566 3059 ja maksut osaston tilille: Danske Bank FI92 8000 1979 368207. Ao. 419:n kevättapahtuma la 12.4. Rokua Health&Spa:ssa, Kuntoraitti 2, Rokua. Hinta 15 €/jäsen, 25 €/seuralainen. Hintaan sis. tervetulokahvi+suolainen klo 13, majoittuminen 2hh, kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö, mahdollisuus tutustua Geopark-näyttelyyn, päivällinen klo 18, tanssit, sunnuntain aamiainen. Omalla kustannuksella voi ottaa hoitoja ja hierontoja, puh. 020 781 9200. Pyrimme järjestämään yhteis kuljetuksen. Ilmoittautumiset 28.3. mennessä Seija Kemppaiselle, puh. 050 566 3059 ja maksut osaston tilille: Danske Bank FI92 8000 1979 368207. koulutusta Turun metallityöväen ao. 49:n iltapäiväkurssi pe 11.4. Klo 12 lounas seisovasta pöydästä Daily Bistrossa. Klo 13 kurssi aiheesta kokoustekniikka, kouluttajana Turja Lehtonen Metalliliitosta. Kurssi on tarkoitettu työpaikkojen luottamushenkilöille ja muille asiasta kiinnostuneille. Ilmoittautumiset 4.4. mennessä anu. tuovinen@metalli49turku.fi tai puh. 044 518 9449. Tikkurilan Metallityöväen ao. 287:n jäsenhuoltokurssi to 20.3. klo 17–20 osaston toimistolla, Talkootie 4, Vantaa. Aiheina sähköinen asiointi, vapaajäsenet, seniorijäsenet, lm-tehtävät, tsv-tehtävät, jäsenrekisterit. Kurssin vetää Kirsi Jääskeläinen jäsenrekisteriyksiköstä. Ilmoittautumiset 18.3. mennessä Mika Laaksoselle, puh. 050 408 8577 tekstiviestillä tai mika.laaksonen@ alfalaval.com. t o i m i n ta seuturyhmät Espoon, Kirkkonummen ja Vantaan seuturyhmän Es-Ki-Va:n (ao:t 11, 12, 168, 254, 255, 271, 287 ja 424) nuorisojaoston Nuorten Talvipäivät 28.–30.3. Tahkolla kaikille alle 36-v. jäsenille. Aloitetaan perjantaina klo 9 Hotelli Arthurissa Helsingissä ja reissuun lähdetään klo 13. Paluu sunnuntaina. Hintaan sisältyy perjantain lounas, yhteiskuljetukset, mökkimajoitus aamiaisineen sekä ruokailu lauantaina. Kysy hinta omasta ammattiosastostasi. Ilmoittaudu heti, paikkoja rajoitetusti! Ilmoittautumiset Paavo Niskaselle, paavo.niskanen@gmail. com, puh. 040 966 6499 tai Ville Rahkalalle, wwwille@hotmail.com, puh. 041 438 9666. Ilmoita nimesi, ammattiosastosi sekä mahdolliset ruoka-allergiat. Oulun seuturyhmän veteraanien tapaaminen to 20.3. klo 9–16 Hotelli Samanttassa Haukiputaalla. Aiheena ammattiosastojen historia. Metalliliitosta mukana Jari Mehtälä. Ilmoittautuminen 14.3. mennessä Yrjö Kääriälle, puh. 041 452 5520. KUOLLUT Pekka Heinonen kuoli 16.1.2014. Vuonna 1940 syntynyt Heinonen tuli Metalliliiton palvelukseen 1963 Turkuun Satakunnan piiriasiamieheksi. 1968 hän siirtyi keskustoimistoon koulutusosastolle. 1974 hänet nimitettiin Murikka-opiston projektisihteeriksi valvomaan opiston rakennustöitä. Sen jälkeen hän toimi työsuojelusihteerinä vuoteen 2000, jolloin hän jäi eläkkeelle. Hänen 37-vuotinen toimitsijauransa on Metalliliiton historian pisin. Metalliliiton Helsingin ja Uudenmaan alueen ilmaisutaidon kurssi la 12.4. Siikarannassa, Naruportintie 68, 02860 Espoo n Aloitamme kurssin klo 8.30 aamiaisella ja päätämme päivälliseen klo 18.30 n Kurssin aiheena on ilmaisutaito, ohjaajana laulava näyttelijä Pentti Kallio. n Kurssi on Metallin jäsenille ilmainen. Matkat maksetaan jälkikäteen osallistujan tilille, joten ota tilinnumerosi mukaan. n Ilmoittautuminen viimeistään 2.4. kristiina.lehtonen@liitto.fi, puh. 020 77 41304 tai satu.tahvanainen@metalliliitto.fi, puh. 020 77 41305. n Ilmoita samalla, jos sinulla on erityisruokavalio. Lisätietoja antaa eero.tuhkanen@metalliliitto.fi tai 040 709 3905. Metalliliiton Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen retkeilypäivä la 24.5. klo 10–16 Zoolandiassa Liedossa. n Tilaisuuden avaus ja liiton tervehdys klo 12. n Ilmoittautuminen ja osallistumismaksu 5 € työpaikan yhteyshenkilölle tai omaan ammattiosastoon. Ammattiosastot ja seuturyhmät järjestävät yhteiskuljetuksia. Tule mukaan viihtymään! Vekaraviikko 2.–7.6. Huhmarissa n Hyvinvointilomat ry järjestää lapsiperheille tuetun lomaviikon Lomakeskus Huhmarissa. Huhmari sijaitsee Polvijärvellä lähellä Joensuuta. n Majoitus on erillisissä loma-asunnoissa, joissa on makuuhuone, oleskelutilat, keitto mahdollisuus ja wc/suihku, TV ja puhelin. Monitoimitalossa ruokailut, ravintolapalvelut, lasten leikkitilat ja laajennettu vesimaailma. Lisätietoja www.lomakeskushuhmari.com n Loma on kestoltaan 5 vrk. Se sisältää täysihoidon ja ohjelmat. Viikko tarjoaa leikkejä, retkiä ja aarreseikkailuja. Aikuisille on lisäksi omia liikuntaryhmiä. n Loman hinta on aikuiselta 110 €, alle 16-vuotiaat lapset maksutta. Matkat lomalainen maksaa itse. n Lomalle haetaan Hyvinvointilomien lomatuki hakemuksella, joita voi tilata Metalliliiton toimistosta, puh. 020 77 41026 tai hakemuksen voi tulostaa liiton kotisivuilta www.metalliliitto.fi/liiton-lomat. Hakemus on palautettava 1.4. mennessä osoitteella Metallityöväen Liitto ry, loma-asiat, PL 107, 00531 Helsinki. n Valinnat tehdään huomioiden hakijan tulot, terveydelliset tekijät ja elämäntilanne. Lomatukea ei myönnetä peräkkäisinä vuosina. n Lisätietoja lomasta saa Metalliliiton toimistosta Pia Toivaselta, puh 020 77 41151. Nyt haettavissa Hyvinvointijaksot aikuisille 1. askel LIIKKUMAAN Härmän kylpylä 1.–6.6. Hakuaika päättyy 2.4.ETTU UT Kylpylähotelli Peurunka 1.–6.6. ERU P Hakuaika päättyy 2.4. Aikuisten jaksojen hinta: 150 € aikuinen/5 vrk Hinta sisältää teeman mukaisen ohjelman sekä majoituksen (1 hh) täysihoidolla (aamiainen, lounas ja päivällinen). Työtön tai lomautettu aikuinen saa jakson puoleen hintaan edellyttäen, että on hakuhetkellä työtön ja on tämän hakemuksessa ilmoittanut. Haku tapahtuu ensisijaisesti sähköisellä hakemuksella osoitteessa www. pht.fi. Verkkosivuilta löytyy myös lisätietoa haettavista hyvinvointijaksoista ja niiden sisällöistä. Lisätietoja: Metalliliitto, Pia Toivanen, puh. 020 77 41151 www.metalliliitto.fi/liiton-lomat Metalliliiton Oulun ja Lapin alueen talvipäivä lauantaina 5.4. Vuokatin Urheiluopistolla n Runsaasti tekemistä, toimintaa ja puuhaa koko perheelle mm. kuplajalkapalloa, vaijeriliukua, seinäkiipeilyä, laskettelua, hiihtoa, pilkkikisat, karaokea, keilausta, makkaranpaistoa, frisbeegolfia sekä Katinkullan kylpylä ja maailman suurin Angry Birds -aktiviteettipuisto! Lounas noutopöydästä. Palkintoja ja arvontaa. n Ilmoittautumiset ja lisätietoja omasta ammattiosastosta tai luottamusmieheltä. Tulkaa viihtymään ja rentoutumaan Vuokattiin! Pelti- ja Teollisuuseristysalan ja Metsäteollisuuden korjaamoalan Opinto- ja neuvottelupäivät Seinäjoki Sokos hotelli LAKEUS 26.–27.4 Aiheena mm. YT- neuvottelun talousasiat ja työttömyysturvan muutokset Ilmoittautumiset omaan ammattiosastoon 28.3. mennessä.
O TA TA LT E E N METALLIN VERKKOKAUPPA Mene verkkokauppaan, kun n kaipaat jotain uutta itsellesi n ammattiosastosi etsii jäsenilleen sopivaa jaettavaa n tarvitset tilaisuuksiin jaettavaksi pientä tai isompaa tavaraa Tuotteet on valittu tarpeitasi ajatellen ja niissä on tyylikkäästi liiton logo. Tuotteet saat tilausajankohdasta riippuen jopa 2 vuorokaudessa. MetalliSTORE MetalliSHOP Verkkokauppa jokaiselle Metallin jäsenelle. Tuotteet maksetaan verkkomaksuna tilausta tehdessä. Ammattiosastojen oma verkkokauppa, jossa on samat tuotteet kuin MetalliStoressa. Kirjaudut osaston tunnuksilla ja saat tilaamistasi tuotteista laskun. www.innoflame.fi/store/metalliliitto/ Ammattiosastoille tuotteita omalla painatuksella Pyydä tarjous isommista tilausmääristä Uusia tuotteita tulee myyntiin säännöllisesti. Uudet tuotteet näkyvät aina verkkokaupan etusivulla. LISÄTIETOA INFO@INNOFLAME.FI Ahjo 2014_4_loppu.indd 45 4.3.2014 11:57:37
46 4 13.03.2014 O I VA L L U S pa i N ttu e K & e o J ni nii a K VAIKEUSASTE 1,5 /3 PENTTI OTSAMO WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HEIDI HEINOLA TIESITKÖ (sivu 6) Oikeat vastaukset: 1B, 2D, 3A, 4D d 1 Ahjo 2014_4_loppu.indd 46 4.3.2014 11:57:48
47 U L KO N A HUOLTOASENTAJA Hannu Rautiainen TYÖNANTAJA PONSSE OYJ, IISALMI PAIKKA Kaupungin etelänpuoleinen metsä, Kajaani 21. tammikuuta Tyyni poutasää, aurinko näyttäytyi välillä, lämpötila -13 astetta KUVA MISKA PUUMALA Ahjo 2014_4_loppu.indd 47 4.3.2014 11:57:50
PRO2 – Itella Posti Oy Itella Green Katso video ainutlaatuisista metalliliit tolaisista: if.fi/metalli t. JAANA, NYRKKEILIJÄ METALLIN JALOSTAMAA TURVAA Metalliliitto on vakuuttanut sinut I?ssä. Jäsenyyteen kuuluvien vakuutusten lisäksi saat tuntuvia etuja itsesi ja perheesi turvaamiseen. if.fi/metalli 010 19 19 95 Ahjo 2014_4_loppu.indd 48 4.3.2014 11:57:55