• T E O L L IS U U S T Y Ö N T E K IJ Ä N L E H T I 12.10.2017 ahjo.fi NRO PIENETKIN ALAT MUISTETTAVA MAKRONILLA KANNUSTETAAN MESTARIKSI POHJOIS-KARJALA VETÄÄ TEKIJÖITÄ ”Se oli villiä länttä” Liiton järjestäjä Jani Korhonen LÅGKONJUNKTURER SÄTTER DJUPA SPÅR 13 AHJ1713_1-48.indd 1 3.10.2017 10:09:51
• 13 12.10.2017 2 10 Järjestelmällisesti, yhdessä! Kaikkein haasteellisinta järjestäminen on, kun työntekijät ovat ulkomaalaisia, jopa täysiä kieliummikkoja. Kun työntekijöitä piinataan harmaan talouden alipalkoilla ja ylipitkillä päivillä. Kun työntekijöitä pelotellaan. Sellaisen todellisuuden, villin lännen, järjestäjä kohtasi Äänekosken sellutehtaan työmaalla. ? ? Järjestäminen on toimintafilosofia. Järjestäminen on sitä, että työntekijät innostuvat ja uskaltavat puolustaa oikeuksiaan työpaikoillaan. Järjestäminen on ammattiyhdistys liikkeen tuotekehittelyä, kansalaisten vapaaehtoista toimintaa yhdessä. Metalliliiton vuoden 2012 liittokokous linjasi, että liitto ryhtyy tekemään suunnitelmallista järjestämisja jäsenhankintatyötä. Järjestämistyön tulokset ja ongelmat on koottu yhteen Oppimisen matkalla -raporttiin. Raportin mukaan vuosina 2013–2015 jäsenhankintaja järjestämistyön tuloksena Metalliin liittyi 1?354 jäsentä. Uusia luottamushenkilöitä valittiin 248. Liiton järjestämistyöhön satsaamat rahat ovat palautuneet jo vuoden 2016 loppuun mennessä liitolle takaisin jäsentuloina. Järjestäminen ei ole kuitenkaan ensisijaisesti lukuja. Se on palaamista ammattiyhdistysliikkeen juurille. Järjestäjien on kysyttävä ja ennen kaikkea kuunneltava, miten jäsenet tai tulevat jäsenet haluaisivat kohentaa omia olojaan. ”Vain sillä on merkitystä mitä tehdään, ei sillä mitä sanotaan.” AHJ1713_1-48.indd 2 3.10.2017 10:09:54
• 12.10.2017 13 PÄÄ K I R J O I T U S Jo pitkään on tiedetty, että ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä ja työperäistä ihmiskauppaa on suomalaisilla työpaikoilla koko ajan enemmän. Paljon räikeitä tapauksia on havaittu rakennusalalla, mutta myös siivous-, ravintolaja maatalousaloilla. Suurista hankkeista julkisuudessa ovat olleet esillä esimerkiksi Olkiluodon ydinvoimalatyömaa ja telakat. Myös lokakuussa avajaisiaan viettävän Ääneskosken biotuotetehtaan rakennustyömaalla on käytetty paljon ulkomaisia aliurakoitsijoita (s. 10–13). Ahjon pääjutusta selviää, että työntekijöiden työoloissa ja -ehdoissa on ollut epäselvyyksiä, työaikalakia on rikottu tai sairauslomapalkat ovat jääneet maksamatta. Kansanedustaja Anna Kontula (vas.) on jättänyt eduskunnalle lakialoitteen, jolla vaaditaan ulkomaalaislain muuttamista niin, että EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevaa työvoimaa koskevasta saatavuusharkinnasta luovuttaisiin. On hyvä, että asiasta keskustellaan, mutta olisiko järkevämpää puuttua ensin nykyisiin ongelmiin? Sinänsä on sama, mistä työntekijä Suomeen tulee, kunhan hänen kohdallaan noudatetaan suomalaisia lakeja ja työehtoja. Elävä elämä kuitenkin osoittaa, etteivät tilaajavastuulaki ja viranomaisvalvonta tällä hetkellä toimi. Lakien ja valvonnan resurssien kuntoon laittaminen olisi lainsäätäjien ensisijainen tehtävä. Kun Suomeen tulevat ulkomaiset yritykset noudattavat suomalaisia lakeja ja työehtoja, niin myös kotimainen yrittäjä pärjää kansainvälisessä kilpailussa. Valtio menettää harmaan talouden vuoksi vuosittain satoja miljoonia euroja verotuloja. Tilaajavastuulakia täytyy kiristää ja ulottaa vastuu tilaajaan saakka. Nykyisen kaltaisessa tilanteessa ammattiliittojen on vaikea toimia, vaikka epäkohtia työmaalla huomattaisiinkin. Reagoida täytyy äkkiä, jotta rikkomusten tekijät saadaan kiinni ennen työmaalta ja maasta poistumista. Eikä tässä aina edes onnistuta. Jos laki ja viranomaisvalvonta toimisivat, asioista voitaisiin neuvotella ja keskustella sekä puuttua epäkohtiin kuten normaaliin työelämään kuuluu. Puututaan olennaiseen PUHEENAIHE 4 Delta Auton kiistassa sopu 7 Työsuojeluvaalit tulevat AMMATTILAINEN 9 Aino Karjalainen Varaosamyyjä Autotalo Laakkonen Oy, Tampere TOIMIJA 18 Mika Korpela Ammattiosaston varapuheenjohtaja Helsingin peltija vaskiseppien ao. 27 20 Makronilla satsataan kouluttautumiseen 26 Pohjois-Karjalan kasvu tarvitsee tekijöitä 36 Det tar tid att bygga upp efter en recession OTA TALTEEN 33 Palvelusvuosilisä 34 Tjänsteårstillägget 5 LINJAUS 6 METALLIVISA 7 TALOUS 8 KOLUMNI 9 AMMATTILAINEN 17 TYÖYMPÄRISTÖ 18 TOIMIJA 24 TAUKO 31 TYÖPAIKKA 32 KANSAINVÄLINEN 39 TYÖTTÖMYYSTURVA 40 KOULUTUS 46 OIVALLUS 47 TYYLI ”Hyvä päästä kuulemaan tarinoita toisilta työpaikoilta.” XXXX XX 3 36 17 40 KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Päätoimittaja ”Lait ja valvonta täytyy laittaa kuntoon.” PÄÄTOIMITTAJA Kirsi Törmänen-Petman 020 77 41230 040 500 1603 PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020 77 4001 fax 020 77 41240 ahjo.fi Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagar tidningarna PALE ry:n jäsen. GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 VERKKOTOIMITTAJA Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 TIEDOTUSSIHTEERI Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushin ta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy 050 528 7782 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 TOIMITTAJA Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 REDAKTÖR Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 AO-ILMOITUKSET Postitse tai sähkö postina Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittele mää hyvää journa listista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. K A N N E N K U V A H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN E N TEOLLISUUSLIITTO TEOLLISUUSLIITON UUSI LEHTI JULKAISTAAN JOULUKUUSSA. VIIMEINEN AHJO ILMESTYY 23.11. S I S Ä LTÖ AHJ1713_1-48.indd 3 3.10.2017 11:18:58
• 13 12.10.2017 RATKAISU Teollisuusliiton ja Delta Auton sopimuksen mukaan muun muassa kaikki ns. palvelumestarimalliin siirtymisen vuoksi irtisanotut työntekijät voivat halutessaan palata yhtiön palvelukseen niin sanotusti vanhoina työntekijöinä. Sopimusneuvotteluissa oli mukana myös alan työnantajaliitto Autoalan Keskusliitto. – Saimme turvattua jäsenillemme sopimuksessa kaikki keskeiset tavoitteemme, joten saavutettuun ratkaisuun on syytä olla tyytyväinen, Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sanoo. Delta Auton toimet ehtivät johtaa Teollisuusliiton useisiin painostustoimiin. Syyskuun puolivälissä Teollisuusliitto ja Delta Auto sopivat neuvottelujen käynnistämisestä erimielisyyksiensä ratkaisemiseksi. – Tehty sopimus on salainen, kuten tällaisissa tapauksissa yleensä on, ja siksi yksityiskohtia ei voi kertoa. Jotain asiasta kertoo kuitenkin se, että liiton neuvottelijat yksimielisesti suosittelivat sopimuksen hyväksymistä, ja Delta Auton perjantaina 29.9. kokoontuneet luottamusmiehet sen yksimielisesti hyväksyivät, Lehtonen kertoo. Lehtosen mielestä tapahtunut prosessi oli hyvä näyttö siitä, miksi liittoon kuluminen ja luottamusmiehen valitseminen on tärkeää. Delta Auton kiistassa syntyi sopu Teollisuusliitto ja Delta Auto pääsivät syyskuun lopussa sopuun kiistassaan, joka koski Delta Auton uuden toimintamallin toteuttamistapaa. Osapuolet hyväksyivät sovun ja siitä aiheutuvat toimenpiteet perjantaina 29. syyskuuta. Delta Auton luottamusmiesten kokouksessa Helsingissä 29.9. pääluottamusmiehet (kuvassa vasemmalta) Niko Rytkönen, Pekka Tani, Arto Simonaho, Jan Lönnqvist, Mika Turunen, Jukka Honkakorpi, Markku Ihamäki, Harri Lehtinen, Arto Ahonen, Aulis Torkkeli, Jorma Töllinen, Tomi Partanen ja Juha-Pekka Jaara. K IT I H A IL A P U H E E N A I H E 4 @ www Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Ahjo verkossa www.ahjo.fi – Uskallan väittää, että ilman ay-liikkeen määrätietoista etenemistä jäsenistön ja luottamusmiesten kanssa tällaiseen sopimukseen ei olisi päästy, Lehtonen sanoo. Lehtonen näkee Delta Auton kiistan tapahtumat Teollisuusliiton mittakaavassa harvinaisina ja poikkeuksellisina. – Työntekijällä ei ole kuin yksi painostuskeino, työtaistelu tai siihen rinnastettavat toimet. Se on ja sen pitää olla jatkossakin äärimmäinen keino, jolla työnantajaa tai muita tahoja painostetaan inhimilliseen, kohtuulliseen lopputulokseen pääsemiseksi. Tai että päästään ylipäätään edes neuvottelupöytään, kuten Delta Auton tapauksessa jouduttiin tekemään useampaankin kertaan, Lehtonen sanoo. – Laajempiinkin toimenpiteisiin Teollisuusliitolla olisi ollut täysi valmius, mutta onneksi niitä ei jouduttu käyttämään, vaan osapuolet saatiin yhteiseen neuvottelupöytään, siihen ainoaan paikkaan, missä asia voidaan oikeasti ratkaista. ASKO-MATTI KOSKELAINEN AHJ1713_1-48.indd 4 3.10.2017 10:10:03
• 12.10.2017 13 KIKY Vuokratyöntekijöitä välittävien firmojen toiminnasta on paljastunut kiky-sopimuksen rikkomista. Vuokratyöntekijän palkasta on saatettu lohkaista euroja pois kikyn varjolla, vaikka 15.1.2017 jälkeen työsuhteen solmineet työntekijät eivät ole lainkaan kikytettävissä. Kiky määrää myös sen, että työajan pidennys ei saa merkitä ansiotason laskua. – Vuokratyöntekijä on heittopussin asemassa. Vaikka vuokravälitysfirmat toitottavat julkisuudessa, että ne noudattavat työehtosopimusta, totuus on toinen. Vuokravälitysfirmat harjoittavat raakaa kusetusta. Jos vuokrafirman työntekijät eivät kuulu ammattiliittoon, niin lirissä ovat. Näin kovaa kieltä käyttää vuokratyöntekijöitä välittävien firmojen toimintatavoista Joensuun metallityöväen ao. 59:n hallituksen puheenjohtaja ja Teollisuusliiton hallituksen jäsen Hannu Koistinen. Koistinen antaa esimerkin omalle työpaikalleen, John Deere Forestry Oy:lle vuokratyöntekijöitä välittävien firmojen toiminnasta. – Joulun seutuun ja arkipyhien alla katkaistaan vuokratyöntekijän työsuhde yhdeksi tai kahdeksi päiväksi. Pyhien jälkeen solmitaan heti uusi työsuhde – menepä kiltisti takaisin. Vuokrafirma kiertää pyhäkorvausten maksamisen. Tämä kyllä onnistuu näille firmoille. Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen kiky-pykälä määrää selkeästi, että 15.1.2017 tai sen jälkeen työsuhteensa aloittaneet eivät ole lainkaan kikyn piirissä. LI N JA U S Delta Auton kiistassa syntyi sopu K IT I H A IL A Y H T E I S K U N TA · L I I T TO · T YÖ E L Ä M Ä 5 Vuokratyöntekijä, varo väärää kikytystä! – Vuokratyöntekijät ovat yleensä melko lyhyissä työsuhteissa, joten heitä kiky-sopimus ei usein koske lainkaan, Teollisuusliiton työsuhdeasiantuntija Jouni Miettinen painottaa. Miettinen toteaa, että vuokratyöntekijät ovat kuitenkin tilaajafirman työaikajärjestelmän piirissä. Jos lauantai on työaikajärjestelmässä työpäivä, vuokramies tulee töihin muun väen mukana. – Tässä on tärkeintä muistaa se, että jos on 15.1. tai sen jälkeen tehty vuokratyösopimus, työaika menee tilaajafirman työvuorojen mukaan, mutta vuokratyöntekijöiltä ei vähennetä palkasta mitään. – Ja kun vuokratyösuhde päättyy ennen kalenterivuoden loppua, silloinhan pitää tehdä laskelma. Jos on otettu liikaa, pitää summa palauttaa vuokratyöntekijälle. Jos on otettu liian vähän, sitä ei missään nimessä saa periä takaisin. Se jää työntekijälle, Miettinen muistuttaa. Koistinen puolestaan muistuttaa siitä, mikä on vuokratyöntekijän tuki ja turva missä tahansa ongelmatilanteessa. – Liity ammattiliittoon! Koistinen on itse lähtenyt siitä, että kaikki työntekijät, myös vuokratyöntekijät, ovat liiton jäseniä ja saavat siis pulmatilanteessa luottamusmiesten tuen ja neuvot. SUVI SAJANIEMI TES-NEUVOTTELUT Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuus ovat käyneet neuvotteluja uudesta työehtosopimuksesta elokuusta lähtien. Neuvotteluissa on saavutettu yhteinen näkemys useimmista sopimuksen sisältöön liittyvistä tekstikysymyksistä. Ahjon mennessä painoon 2.10. palkkoja koskevat asiat olivat vielä auki. Nykyisen työehtosopimuksen voimassaolo loppuu lokakuun lopussa. Tavoitteena on saada uusi sopimus neuvotelluksi ennen nykyisen päättymistä. Seuraa neuvotteluiden etenemistä: www.metalliliitto.fi Epäselvyyksiä kiky-sopimuksen soveltamisessa vuokratyöhön – ota yhteyttä! Pääluottamusmies: jouni.miettinen@metalliliitto.fi tai mika.poikolainen@metalliliitto.fi Vuokratyöntekijä: Teollisuusliiton edunvalvonnan päivystys, puh. 020 774 1100 klo 8.30–15.00. Onko palkankorotusvaraa? Tätä kysymystä olemme saaneet kuulla lähes joka tuutista tänä vuonna. Itse väitän jakovaraa olevan, ja uskon sitä tämän syksyn neuvotteluissa myös jakoon tulevan. Näkemystäni asiassa tukee useammankin tutkijan ja ekonomistin kannanotot mediassa. Väitän jakovaraa olevan erityisesti teollisuudessa, mistä kertoo viime vuosien osinkojuhlat monissa teollisuusalan yrityksissä. Jakovaran suuruuteen en tässä lähde ottamaan kantaa, sen aika tulee neuvottelupöydässä. Vanha sanonta kuuluu, että sopimus ei ole hyvä, jos se ei vähän harmita molempia osapuolia. Meidän tavoitteemme on palkansaajan ostovoimaa reilusti korottava ratkaisu. Työn antajan tavoite taas on kustannuskilpailukyvyn laittaminen kuntoon palkoilla – eli nollaratkaisulla. Sopimuksen ollessa aina kompromissi, lopputulos on todennäköisesti jossain siltä väliltä. Sekin tosiasia on sanottava, että julkisella sektorilla jakovaraa ei mielestäni ole siinä määrin, että vaatimukset teollisuuden tasolle yltämisestä olisivat realistisia. Tämän tosiasian myöntäminen tekee varmasti joillekin kipeää, ja varmaan saattaa herättää myös kysymyksen siitä, missä on solidaarisuus. Liittokierrokselle kun on ajauduttu, selvää lienee, että alojen erilainen taloudellinen tilanne ja työllisyyskehitys tulee näkymään myös jakovarassa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ay-liikkeen solidaarisuus olisi loppu. Uskon, että tiukan paikan tullen apua löytyy, jos joku SAK:n liitoista ei ole pääsemässä säädylliseen sopimukseen. Keskustelussa teollisuuden palkankorotusvarasta mielenkiintoista on myös se, että vaikka ollaan liittokierroksella, asiaan ovat ottaneet kantaa lähes kaikki muut tahot paitsi itse neuvottelevat liitot. Nyt monet muut liitot ovat ripustaneet oman ratkaisunsa teollisuuden sopimusratkaisujen varaan, ja tuovat sitä kautta ylimääräistä painetta meidän neuvottelupöytäämme. Pidemmän päälle tämä ei ole kestävä ratkaisu. Onko syksyn neuvotteluissa jakovaraa? TURJA LEHTONEN Teollisuusliiton liittosihteeri K IT I H A IL A AHJ1713_1-48.indd 5 3.10.2017 10:10:04
• 13 12.10.2017 Kortit kännykkään TYÖTURVALLISUUS Työturvallisuuskeskus ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ovat kehittäneet yhteistyössä Korttitieto.fi-palvelun, jonka avulla sekä Työturvallisuuskortin että Tulityökortin voi ladata älypuhelimeen. Mobiilikortti toimii todistuksena suoritetusta koulutuksesta ja kortin avulla voi myös tarkastaa tietoja SPEKin ja Työturvallisuuskeskuksen rekistereistä. Palveluun kirjautumiseen henkilö tarvitsee sähköpostiosoitteen ja kortin lataamiseksi hänellä tulee olla kortin numero. Palvelun mobiilisovellus tulee lähiaikoina ladattavaksi App Storesta (iOS) ja Google Playsta (Android). Ao-ilmoitukset verkkoon TOIMINTA Teollisuusliiton uusi lehti ilmestyy joulukuussa. Uudessa lehdessä ei julkaista ammattiosastojen ilmoituksia, vaan ne julkaistaan liiton uusilla kotisivuilla www.teollisuusliitto.fi. Ilmoitukset lähetetään Teollisuusliittoon sähköpostilla tai verkkolomakkeella, joiden osoitteet ilmoitetaan myöhemmin. SEURAAVASSA AHJOSSA Yhteistoimintalaki pitää uudistaa – mutta miten, siitä ollaan erimielisiä. Millainen yt-laki auttaisi työntekijöitä? Mallisäännöt hyväksyttävä AMMATTIOSASTOT Teollisuusliiton, TEAM-liiton ja Puuliiton ammattiosastojen tulee hyväksyä Teollisuusliiton ammattiosaston uudet mallisäännöt syyskokouksessa 31.10. mennessä. Entisen Metalliliiton ammattiosastot ovat automaattisesti myös Teollisuusliiton jäseniä. TEAMin ja Puuliiton ammattiosastot hyväksyvät itselleen samat mallisäännöt, ja osastot hyväksytään Teollisuusliiton jäseniksi. Sääntömuutokset täytyy myös rekisteröidä Patenttija rekisterihallituksen (PRH) yhdistysrekisteriin. Ammattiosastot rekisteröivät säännöt sähköisesti PRH:n Liittokaista-palvelun kautta. Lisätietoa ja linkki Liittokaistaan: www.metalliliitto.fi/saantomuutos 6 13 12.10.2017 A B C D E F G H VASTAUKSET SIVULLA 46 Juhannusaatto on arkipyhä. Minkä säädöksen mukaan? Teollisuustyöntekijöistä kemikaaleille altistuu (TTL 2017) Pölyille altistuu Minkä alkuaineen kirjaintunnus on A? Alumiinin sulamispiste on Kalamondiini on Simo Lipsanen teki heinäkuussa kolmiloikan SE:n (17,14), edellinen oli vuodelta 5000 metrin SE:n haltija on o työsopimuslaki o 10 % o 25 % o alumiinin o 420 C o mauste o 1968 o Paavo Nurmi o vuosilomalaki o 25 % o 40 % o argonin o 660 C o keittoruoka o 1971 o Juha Väätäinen o kirkkolaki o 40 % o 60 % o arseenin o 850 C o seinämosaiikki o 1973 o Lasse Viren o työaikalaki o 55 % o 75 % o ei minkään o 1080 C o huonekasvi o 1976 o Martti Vainio YHDESSÄ VOIMME AUTTAA JOKAISEN LAPSEN MAHDOLLISUUTTA HYVÄÄN ELÄMÄÄN. TEOLLISUUSLIITTO, PUULIITTO JA TEAM HAASTAVAT YHDESSÄ MUKAAN JÄSENENSÄ, AMMATTIOSASTONSA JA YHTEISTYÖKUMPPANINSA. ANNA TUKESI LIITTOJEN NIMIKKOHANKKEESSA GHANAN KAIVOSYHTEISÖJEN NAISILLE JA LAPSILLE. www.sask.fi/649-obuasin-naiset-ja-lapset www.nenapaiva.fi/ tiimit/104580 10.11. Keräys käynnistyi Kenttäväki tiivistää rivejään n TEAMin, Puuliiton ja Teollisuusliiton ammattiosastojen edustajat ovat kokoontuneet alkusyksyn aikana eri puolille Suomea suunnittelemaan uuden liiton aluetoimintaa. Keskisuomalaiset aktiivit kokoontuivat syyskuussa Jyväskylän Paviljongissa. M E TA L L I V I S A AHJ1713_1-48.indd 6 3.10.2017 10:10:06
• 12.10.2017 13 SEURAAVASSA AHJOSSA Yhteistoimintalaki pitää uudistaa – mutta miten, siitä ollaan erimielisiä. Millainen yt-laki auttaisi työntekijöitä? Taksit alumiinista Juuri kun alumiini on vakinaistanut paikkansa juomien pakkausmateriaalina, sitä tarvittaisiin paljon autoteollisuuteen. Norjalainen alumiinikomponenttien valmistaja Sapa ilmoitti syyskuussa avaavansa uudelleen Walesin tehtaansa. Brexitin kanssa kipuilevassa Isossa-Britanniassa uutinen otettiin ilolla vastaan. Norjalaisyhtiö myy jo alumiinikomponentteja Jaguar Land Roverille. Varsinainen syy Walesin tehtaan uudelleen avaamiseen on kuitenkin kiinalaisen Geelyn avaama tehdas Keski-Englantiin. Kiinalaisyhtiö aikoo sähköistää kuuluisat mustat lontoolaistaksit. Alumiinia tarvitaan, sillä taksien paino halutaan pudottaa puoleen energiasäästöjen vuoksi. Alumiinin keveyttä osataan hyödyntää lentokoneissa ja veneissä, joten miksei autoissakin. Kiinalaisyritykselle on tiedossa iso tilaus, sillä kaikkien Lontoon taksien on oltava ensi tammikuusta joko sähkötai hybridiautoja. Entinen Lontoon taksiyhtiö, nykyinen London Electric Vehicle Company ilmoittaa tarvitsevansa vuosittain noin 10 000 uutta autoa, joista osa menee vientiin. Kilpailu alumiinista kiristyy. Suomen ainoa alumiiniharkkoja valmistava Kuusakoski Oy ilmoitti toukokuussa rakentavansa uuden alumiinisulatusuunin. Tarkoitus on säästää energiaa ja pystyä hyödyntämään aiempaa heikkolaatuisempaa ja sekalaisempaa alumiiniromua. Uusi uuni on käytössä ensi keväänä. Kuusakosken alumiiniharkoista 80 prosenttia menee vientiin. Syyskuun puolivälissä alumiinin hinta oli Lontoon pörssissä kolmasosa kuparin hinnasta. Keinottelijat odottavat alumiinin hinnan nousevan reippaasti. Teollisuus haluaa kuitenkin alumiininsa säälliseen hintaan. Siksi sen tuottamisen pitää olla tehokasta eli kuluttaa mahdollisimman vähän energiaa. Suomessa ei pysytä kilpailemaan esim. Islannin kanssa, joka voi käyttää vulkaanista lämpöä alumiinisulatoissa. Jos ei voi kilpailla energian hinnalla, pitää kehittää entistä tehokkaampia sulatusmenetelmiä ja pitää huolta raaka-aineen saatavuudesta. Tähän ovat heränneet myös Euroopan metalli-, teräsja paperiteollisuus. Ne vetosivat viime joulukuussa kierrätyksen lisäämiseksi. Jokainen alumiinipurkki on syytä laittaa kierrätykseen, ympäristönkin takia. Mutta pitäisikö pantin hintaa nostaa? ”Kilpailu alumiinista kiristyy.” TA LO U S B IR G IT TA S U O R S A / U P 7 Juhannusaatto on arkipyhä. Minkä säädöksen mukaan? Teollisuustyöntekijöistä kemikaaleille altistuu (TTL 2017) Pölyille altistuu Minkä alkuaineen kirjaintunnus on A? Alumiinin sulamispiste on Kalamondiini on Simo Lipsanen teki heinäkuussa kolmiloikan SE:n (17,14), edellinen oli vuodelta 5000 metrin SE:n haltija on o työsopimuslaki o 10 % o 25 % o alumiinin o 420 C o mauste o 1968 o Paavo Nurmi o vuosilomalaki o 25 % o 40 % o argonin o 660 C o keittoruoka o 1971 o Juha Väätäinen o kirkkolaki o 40 % o 60 % o arseenin o 850 C o seinämosaiikki o 1973 o Lasse Viren o työaikalaki o 55 % o 75 % o ei minkään o 1080 C o huonekasvi o 1976 o Martti Vainio www.nenapaiva.fi/ tiimit/104580 Valitaan työsuojeluvaltuutettu! n Työpaikoilla järjestetään työsuojeluvaalit marras–joulukuussa työsuojeluvaltuutettujen ja -varavaltuutettujen valitsemiseksi pääsääntöisesti seuraavalle kaksivuotiskaudelle. n Jokaisella työpaikalla, jossa työskentelee vähintään kymmenen työntekijää, tulee valita työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Myös pienempien työpaikkojen työntekijöillä on oikeus valita työsuojeluvaltuutettu. n Äänioikeus ja mahdollisuus asettua ehdokkaaksi on kaikilla työpaikan työntekijöillä. Valtuutettu on työpaikan kehittäjä TYÖSUO JELUVA ALIT 1.11.–3 1.12.20 17 n? Teollisuusliiton työympäristöpäällikkö Juha Pesola nimeää työpaikan työsuojeluvaltuutetun ykkösasiaksi työelämän kehittämisen. – Jos vain reagoidaan ongelmiin, saadaan aina olla vain reagoimassa. Työt pitää suunnitella ja tehdä oikein. On pitkä tie saada aikaan vuoropuhelua, mutta siitä on esimerkkejä, joissa on saatu hyviä tuloksia. Kun työt tehdään paremmin ja turvallisemmin, se vaikuttaa myös laatuun ja kannattavuuteen. Melu, veto, hankalat työasennot ja huono ilmanvaihto ovat liiton uusimmankin työsuojelukyselyn mukaan edelleen yleisimpiä työympäristöongelmia. Paras ratkaisu ei ole, että työsuojeluvaltuutettu vain huolehtii kaikille työntekijöille paljon henkilösuojaimia, vaan työn ja työolosuhteiden kehittäminen. – Esimerkiksi melu pitää ensin yrittää eristää tai koteloida, ja henkilökohtaiset suojaimet ovat vasta viimeinen keino, Pesola sanoo. Jotta työsuojeluvaltuutettu pääsee asemaan, jossa häntä kuunnellaan, hänen täytyy tuntea ja osata asiat. Se taas edellyttää kouluttautumista. – Parhaimmillaan olen nähnyt sellaisia työpaikkoja, joissa työympäristöasiat ovat tulleet osaksi yrityksen arvoja. Siellä joka asiassa työntekijät otetaan mukaan suunnitteluun, ja työsuojeluvaltuutetun rooli on vahva ja arvostettu, Pesola sanoo. Pesolan mukaan tuottavuuden kehittämisessä työympäristön kehittämisellä on vielä paljon työtä. Se edellyttää hyvää yhteistyötä, joka ei synny ylhäältä käskemällä. Liiton uusimman työsuojelukyselyn mukaan järjestelmällisellä työsuojelutyöllä saadaan tuloksia, jotka ovat seurattavissa ja mitattavissa. – Silloin teot perustuvat tietoon, ei tunteeseen. Kyselyn tuloksista tiedämme esimerkiksi, että kahdessa kolmesta yrityksistä tehdään työturvallisuuskierroksia, ja vain joka kolmannessa yrityksessä pidetään säännöllisiä työturvallisuuspalavereja. Pienemmissä yrityksissä näitä asioita tehdään harvemmin ja vähemmän kuin isoissa yrityksissä, Pesola kertoo. Työsuojelukyselystä käy myös ilmi, että työntekijöillä ja työnantajilla on erilaiset näkemykset työsuojeluongelmista. Suurimmat näkemyserot ovat ilmanvaihdon, johtamisen ja tiedonkulun suhteen. – Tässä on se suurin ongelma: me emme näe asioita samalla tavalla työnantajan kanssa. Ilmanvaihdon parantaminen voi toki olla kallista, mutta johtamisen parantaminen ja tiedon jakaminen eivät välttämättä maksa mitään, Pesola sanoo. Jo päättyneessä Hyvä työ – Pidempi työura -työhyvinvointihankkeessa huomattiin, että kun esimies antoi enemmän palautetta, vaikutti se selvästi työntekijän motivaatioon. Toisaalta taas esimiehet kokevat olevansa jatkuvasti ylikuormittuneita. – Nyt käynnissä olevassa tätä työtä jatkavassa Työkaari kantaa -hankkeessa keskeisiä asioita onkin esimiestyön kehittäminen. Työntekijät kokevat huonoa johtamista ja tiedonpuutetta; toimihenkilöt kokevat ylikuormitusta. Tämän yhtälön ratkominen on meidän vastauksemme siihen, mitä työpaikoilla tulee tehdä, Pesola kertoo. ASKO-MATTI KOSKELAINEN P U H E E N A I H E ”Johtamisen parantaminen ja tiedon jakaminen eivät välttämättä maksa mitään.” AHJ1713_1-48.indd 7 3.10.2017 10:10:07
• 13 12.10.2017 Onko se mitenkään mahdollista? Tällaisen toimeksiannon saimme tutkimusyksikölle kevään 2016 Metalliliiton liittokokoukselta. Olemme nyt kartoittaneet, minkälaisia käytäntöjä ja kokeiluja on toteutettu. Mittavin on ollut Ranskan 35 tunnin työaikalaki, jota on sovellettu 2000-luvun alusta. Siitä ainakin kannattaa ottaa opiksi, joskaan ei malliksi. Ranskassa odotukset työaikalain osalta olivat suuret. Sosialistihallitus ja ammatti liitot ajoivat uudistusta hanakasti ja odottivat työllisyyden kohenevan. Viidessä vuodessa ennustettiin syntyvän jopa miljoona uutta työpaikkaa. Sittemmin lakia on muokattu etenkin oikeistohallitusten kausilla. Lain porsaanreiät huomattiin heti. Ensinnäkin työajan joustot lisääntyivät. Monissa yrityksissä työaika laskettiin vuoden keskiarvona 35 tunniksi, eikä tasamittaisina työviikkoina. Viikkotyöaika vaihteli kausit taisen kysynnän mukaan. Pisimmillään työtä teetettiin kuuden päivän työviikkona ja vuorotyö yleistyi. Vuonna 2004 Ranskan tilastokeskuksen mukaan viikkotyöaika oli noussut 38 tuntiin. Lyhennettyä työaikaa ei noudatettu pienillä työpaikoilla, jossa työskenteli lähes puolet maan työntekijöistä. Pienyrityksillä oli erioikeus maksaa ylityöstä alhaisempi korvaus, joten ylitöitä teetettiin. Toiseksi työtä ei jaettu useammalle. Monissa yrityksissä työt tehtiin samalla väellä ilman kahvija lepotaukoja. Vaikka sosialistihallitus oli ajatellut lain tehostavan työtekoa, tätä ei todellakaan tarkoitettu. Lisää työpaikkoja ei tuonut edes työnantajille porkkanaksi ajateltu palkkio, jolla kannustettiin palkkaamaan uusia työntekijöitä. Siirtyminen lyhyempään työpäivään on nähty liian kalliina. On totta, että Ranskassa valtion kustannukset ovat 12 miljardia vuodessa. Myöskin pienemmät kokeilut ovat loppuneet kustannussyistä. Näin kävi äskettäin Ruotsissa. Göteborgilaisen vanhainkodin kuuden tunnin työaikakokeilun tulokset olivat erittäin hyvät. Kaksivuotisen kokeilun aikana työhyvinvointi kasvoi, hoidon laatu parani ja sairauspoissaolot vähenivät. Kuluja koitui lisätyövoiman palkkauksesta. Hankkeen pitkäaikaisvaikutuksia ei voi kuin arvailla, kenties muutaman vuoden päästä olisi jo alettu säästää. Työajan lyhentäminen siis maksaa. Vaan voisiko kuuden tunnin työpäivällä päästä kahdeksan tunnin tuottavuuteen? Ja vielä ansiotasoa laskematta. Vaikka tutkimusyksikössä tämän visaisen kysymyksen selvitystyö on kesken, vastaan varovasti kyllä. Lyhyen työajan tuottavuus kasvaa pidemmällä ajalla, kun työnteko tehostuu. Tähän tarvitaan osaavan työntekijän ja digitalisten työvälineiden sujuvaa vuoropuhelua – ja vuosien malttia. Työn vaativuustason nousu ja osaamisen kasvu pitävät tulotason kohdallaan. Tässä olisi kyllä tutkimuksen paikka. KO LU M N I P U H E E N A I H E 8 6 tunnin työpäivä ilman tulotason laskua P E K K A E LO M A A LÄHETÄ MIELIPITEESI ahjo.mielipide@metalliliitto.fi , Ahjo, mielipiteet, PL 107, 00531 Helsinki tai www.ahjo.fi/mielipide-palsta lle. Kirjoita nimelläsi. Nimimerkki käy, jos ilmoitat yhteystietosi toimitukselle. Moskovan Kremlin klinikalle sairaalasängyt Suomesta TILAUS Suomalainen Lojer on solminut kaupan Venäjän presidentinhallinnon kanssa lähes tuhannen sairaalasängyn toimittamisesta niin sanotulle Kremlin klinikalle. Toimitukseen sisältyy myös muita sairaalatarvikkeita. Neuvostoaikoina Kremlin keskusklinikka hoiti puolueen ja valtion johtohenkilöitä. Nykyään sairaalan 1 200 potilaspaikalla hoidetaan vuosittain noin 50 000 potilasta. Sastamalassa ja Kempeleellä toimiva Lojer on jo pitkään pyrkinyt Venäjän markkinoille. Yhtiön toimitusjohtajan mukaan joka viikko lähtee sairaalakalusteita Venäjälle. Lojer on Venäjän tullitilastojen mukaan kolmen suurimman sairaalakalusteiden tuojan joukossa. Yhtiö tähtää lehdistötiedotteensa mukaan suurimman tuojan asemaan. – Hienon uutinenhan tämä on. Se on kunnon tilaus ja tuo työtä firmaan pitkäksi aikaa, kommentoi uutista Lojerin Sastamalan tehtaan pääluottamusmies Hannu Lehtinen. Lojerin työtilanne on ollut Lehtisen mukaan vakaa jo pitkään. Uutta väkeä ei ole pahemmin rekrytoitu, mutta ei ole pitkistä lomautuksistakaan jouduttu kärsimään. Työntekijöiden vaihtuvuus on ollut vähäistä. Kuusi koneistajaa tekee Lojerilla kahta vuoroa – heidän joukossaan pääluottamusmies Lehtinen. Loput työntekijät ovat yhdessä vuorossa. Lojerilla on Sastamalassa noin 40 työntekijää ja Kempeleellä parisenkymmentä. Yhtiön tuotannosta yli puolet menee vientiin ja Venäjä on suurin vientimaa. – Venäjälle on mennyt sairaalakalusteita jo useamman vuoden ajan. Onneksi ne eivät kuulu pakoteluetteloiden piiriin, joten kauppaa voidaan tehdä, Lehtinen sanoo. Lojerilla on käytössä työaikapankki. Kiireisinä aikoina tehdään ”pankkiin” työtunteja, joita voidaan ”ottaa” hiljaisempina aikoina. Korkoa tosin ei näistä ”pankkitalletuksista” makseta. Lojer on uinut Venäjän bisneksissään vastavirtaan: kun monet yhtiöt lähtivät Venäjältä muutama vuosi sitten, perustettiin sinne Lojerin tytäryhtiö. Sairaalakalustemarkkinoilla kilpailu on Venäjällä kiristynyt samalla kun maan virallinen politiikka suosii kotimaista tuotantoa. ESA TUOMINEN ”Tarvitaan osaavan työntekijän ja digitalisten työvälineiden sujuvaa vuoropuhelua.” ANU-HANNA ANTTILA Metalliliiton tutkimuspäällikkö AHJ1713_1-48.indd 8 3.10.2017 11:20:14
• 12.10.2017 13 T E K S T I E R IK A PA R V IK O SK I K U V A JY R K I LU U K K O N E N A M M AT T I L A I N E N 9 VARAOSAMYYJÄ AINO KARJALAINEN, 25 TYÖPAIKKA Autotalo Laakkonen Oy, Tampere Hevosvoimia työssä ja vapaalla Mitä työhösi kuuluu? Työni on kokonaisvaltaista asiakaspalvelua: myyn varaosia, käytän kassaa, vastailen kysymyksiin puhelimella ja sähköpostilla. Olen jokapaikanhöylä ja tuuraan myös varastossa ja korjaamotiskillä. Työskentelen arkisin joko kahdeksasta neljään tai yhdeksästä viiteen. Parasta työssäsi? Asiakaspalvelu. Olen ulospäin suuntautunut ja tykkään olla ihmisten kanssa tekemisissä. ”Vakkareiden” kanssa vaihdetaan kuulumiset. Kasvomuistini on hyvä, ja opin nopeasti tuntemaan asiakkaat. Miten päädyit autoalalle? Olen koulutukseltani autonasentaja. Opiskelin lukiossa puolitoista kuukautta, kunnes tajusin, että haluan tehdä jotakin käytännönläheisempää. Osallistuin vuoden kestävään ammattistarttiin, minkä aikana sain kokeilla erilaisia ammatteja kampaajasta lastenhoitajaan. Autoala kolahti. Arvostetaanko työtäsi? Kyllä, sekä työnantaja että lähipiiri. Mitä muuttaisit työssäsi? Meitä jokapaikan höyliä saisi olla enemmän. Milloin aloitit työsi Autotalo Laakkosella? Tammikuussa 2012 ammattikoulun työharjoittelijana, sillä varaosapuoli kiinnosti. Harjoittelun jälkeen jatkoin kesätyöntekijänä ja syksyllä aloitin varaosamyyjän perustutkinnon suorittamisen oppisopimuskoulutuksella. Valmistuin syksyllä 2014, minkä jälkeen minut vakinaistettiin. Teitä on täällä 14 varaosamyyjää. Minkälainen on hyvä työkaveri? Iloinen, ottaa muut huomioon, auttaa tarvittaessa. Entä hyvä pomo? Jämpti, johtaa rennolla kädellä eikä nipota turhasta. Suosikkiautomerkkisi? En ole sillä tavalla autoihminen, että minulla olisi suosikkimerkkiä. Oman Ford Pumani olen maalauttanut pinkiksi, se erottuu parkkipaikalla. Miten vapaa-aikasi sujuu? Lenkkeilen ja ratsastan. Tallihommat ovat vieneet taas mukanaan, nuorempana minulla oli kaksi omaa hevosta. Mieheni työskentelee Veholla autonasentajana, ja harrastamme yhdessä ruoanlaittoa. Katsomme netistä kuvat ja reseptit ja teemme ajan kanssa ravintola-annoksia. AHJ1713_1-48.indd 9 3.10.2017 10:10:18
• 13 12.10.2017 10 T E K ST I SU V I SA JA N IE M I K U V A T H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN E N Äärioloissa Äänekoskella AHJ1713_1-48.indd 10 3.10.2017 10:10:23
• 12.10.2017 13 11 Valtaisaa uutta sellutehdasta rakensi Äänekoskella vuorollaan yli 13 000 työntekijää, kuka viikon, kuka vuoden. Järjestämisessä elettiin äärioloissa. Edunvalvonnan erämaassa ammattiyhdistysliikkeen oli tehtävä yhteistyötä yli liittorajojen. Teollisuusliitosta järjestämistyötä tekivät Jani Korhonen (vas.) ja Ilkka Terimaa. AHJ1713_1-48.indd 11 3.10.2017 10:10:25
• 13 12.10.2017 12 Järjestämisen yhteistyön ytimessä oli Äänekosken uuden sellutehtaan rakennustyömaan pääluottamusmies Ari Harlamow. Hän kuvaa ulkomaalaisten työntekijöiden oloja pahimmillaan orjatyöksi ja ihmiskaupaksi. Harlamow on yrittänyt auttaa heitä, jotka joutuvat tekemään töitä harmaan talouden puristuksessa, kaltoin kohdeltuina. Harmaassa taloudessa vain mielikuvitus on rajana. – Minä olen nähnyt kaiken, mitä ihmismieli vain voi keksiä. Esimerkinomaisesti pääluottamusmies kertoo kolmannen asteen alihankkijayrityksestä, joka teki työmaalla eristysja peltitöitä. Tilaajayritys oli siis Metsä Fibre, ja sillä oli sitten urakoitsija, joka puolestaan palkkasi liettualaisen firman eli kolmannen asteen alihankintayrityksen töihin. – Tämän firman neljä liettualaista kaveria oli täällä töissä 2,5 kuukautta. Minun toimistooni miehet tulivat kolmen viikon päästä. Pyysivät minulta vahvistusta siitä, että he ovat työskennelleet täällä. – Tänne ei nimittäin voi tulla rekisteröitymättä tuossa portilla, ja minulla on pääluottamusmiehenä kaikkien henkilökohtaiset porttitiedot. Annoin kavereille heidän tietonsa. Tietoja tarvittiin siksi, että liettualaiset eivät olleet kertomuksensa mukaan saaneet kolmen viikon työstään senttiäkään rahaa. Palkan maksamisen sijasta työntekijät oli haastettu Liettuassa oikeuteen. – Miesten työnantaja oli luvannut, että urakka on siihen ja siihen mennessä valmis. Kun se ei ollut, työnantaja haastoi miehet oikeuteen ”työnantajan maineen pilaamisesta”. – Minä olen sanonut näille kavereille, että kansallinen laki ja työehtosopimus takaavat teille tietyn ansiotason. Sitä eivät Liettuan laki tai oikeusaste pysty mitätöimään. Oikeutta kuitenkin käytiin. Ensimmäisestä käsittelystä miehet eivät edes saaneet tietoa. Toisessa he olivat läsnä kertoen tuomioistuimelle, että työnantajan kanssa on sovittu palkanmaksusta. – Heillä oli näyttö [porttitiedot] siitä, että he olivat työskennelleet täällä. Pääluottamusmiehellä ei ole varmaa tietoa siitä, ovatko miehet saaneet palkkansa. Elokuussa kyseinen firma kuitenkin tiedusteli, miten se pääsisi takaisin Äänekoskea rakentamaan. – Täällä on ollut käytäntönä, että takaisin ei yritys pääse, jollen minä saa selvityksiä ja todistuksia siitä, että laiminlyönnit on korjattu. MITÄ TAPAHTUU TODELLA? Harlamow jatkaa ankeaa kertomustaan siitä, millaisilla ehdoilla ulkomaalaiset työntekijät työskentelevät suomalaisissa suurprojekteissa kuten juuri Äänekoskella. – Jos Romaniassa tai Bulgariassa tehdään työsopimus, todellisuudessa siellä sovitaan, mitä työntekijälle maksetaan. M etsä Fibre (MF) kutsuu Äänekosken uutta sellutehdastaan biotuotehtaaksi. MF ilmoitti tehtaan valmistuneen elokuussa. Täyteen tuotantoon tehdas pyörähtää vasta joskus ensi vuoden puolella. Muutamaa päivä ennen elokuista päivämäärää valmista tehdasta rakensi edelleen yli 1 000 työntekijää. Äänekosken tehdas ei laatukuvauksestaan huolimatta ainakaan aluksi valmista oikeastaan mitään muuta kuin havupuusellua. ”… mitään todellista sellua, kartonkia tai paperia korvaavaa teollisesti kannattavaa tuotetta ei ole kehitetty.” Näin kertoo maan suurin sanomalehti ”biotuotetehdasta” käsittelevässä jutussaan elokuussa. ( HS 11.8.2017). Yhtä epäillen lienee suhtauduttava julkisuudessa liikkuneisiin tietoihin siitä, että Äänekoski olisi rakennettu lähinnä suomalaisin voimin. Muut haastateltavat ovat samoilla linjoilla Ari Harlamowin kanssa, kun pääluottamusmies toteaa: – 60–70 prosenttia Äänekosken rakentajista on ollut ulkomaalaisia. Ja koko tehdas on rakennettu 80-prosenttisesti vuokratyövoimalla. EDUNVALVONTA Muurari Ari Harlamow on aiemmin toiminut Rakennusliiton alueluottamusmiehenä. Äänekosken rakennustyömaan pääluottamusmiehenä hän aloitti huhtikuussa 2015. Pesti päättyi sopimuksen mukaisesti tämän vuoden elokuussa, kun MF ilmoitti rakennustyömaan muuttuneen käyväksi tehtaaksi. Harlamowilla on ollut inhimillisesti katsoen mahdoton luottamustehtävä Äänekoskella. Hänen olisi pitänyt hoitaa koko valtaisan rakennustyömaan työntekijöiden edunvalvontaa. Työntekijöitä oli 45 eri kansakunnasta 13 000; kuka viikon, kuka vuoden. Yli 40 hehtaarin rakennustyömaalla saattoi päivän aikana uurastaa 3 300 työntekijää. Eri alihankintaja vuokratyöfirmoja oli 1 500. AHJ1713_1-48.indd 12 3.10.2017 10:10:29
• 12.10.2017 13 13 Harmaa talous ottaa monta ilmiasua. Väärinkäytöksistä paljastunut firma on usein verkottunut niin, että seuraavalla viikolla sen työntekijät saattavat jo olla taas töissä toisessa, puhtain paperein toimivassa firmassa. – Työaikalakeja rikotaan. Työaikakirjanpitoa väärennetään. Ja jos työntekijät joutuvat hirveän koville, työnjohtajat joutuvat vielä kovemmalle. Harlamow kertoo, että 43-vuotias liettualainen työnjohtaja kuoli Äänekoskella sydänpysähdykseen. Hän oli tehnyt koko työjaksonsa pelkkää yövuoroa. Kukaan lääkäri ei tietenkään voi kirjoittaa kuolintodistukseen yksiselitteiseksi syyksi liiallista työntekoa. Epäily jää kuitenkin leijumaan Harlamowin surullisiin äänenpainoihin. Joskus voi käydä niin, että sairausloman palkkaa ei makseta, vaan sairastunut työntekijä saa lopputilin. Iso ongelma on myös se, että työajan tasaamista ei toteuteta. Pääluottamusmiehellä on selkeä käsitys siitä, kuka hyötyy Äänekosken tapauksessa eniten. – Lopullinen hyötyjä on tilaaja, Metsä Fibre. Takaisinmaksajien tuntipalkka voi paperilla olla 11 euroa tunnilta, mutta todellisuudessa 1 euro tunnilta. – Virolainen yritys maksoi sähkömiehille 4,60 euroa tunnilta. Sähköalan lähetetyn työntekijän minimipalkka on 15,26 euroa. – Laittomat irtisanomiset ovat yleisiä, mutta miten ne voi todistaa? Mies on voinut saada varoituksen edellisenä päivänä ja sitten seuraavana päivänä hän vain häviää. Harlamow toteaa, että pelottelua on paljon. Se, joka uskaltaa niskuroida ja vaatia oikeuksiaan, lähetetään takaisin kotimaahansa. Työnjohtajat myös vahtivat työntekijöitään jatkuvasti. Ahjo sai Äänekosken vierailullaan tästä hyvin konkreettisen esimerkin. Kun yritimme löytää tehdashallissa otettavaan valokuvaan haastateltavia, alihankintafirman työnjohtaja rupesi huitomaan käsillään ja huutamaan äreällä äänellä ”Pois! Pois!” – Jos työnantaja ilmoittaa, että näin ja näin paljon on maksettu, on todella vaikea todistaa, ettei näin ole tapahtunut, ellei työntekijä itse ilmoita asiasta. Kyllä minäkin osaan tilisiirtolomakkeen kirjoittaa… Harlamow painottaa, että ei ole suomalaista viranomaista, joka oikeasti ja käytännössä valvoisi sitä, että työntekijälle maksetaan Suomen lakien ja kyseisen alan työehtosopimuksen mukainen palkka. Ylityökorvauksista tai sunnuntailisistä puhumattakaan. Harlamow kuvaa Itä-Euroopan maista houkuteltavien työntekijöiden kohtelua ”ihmiskaupaksi”. Ansiot jäävät Suomessa olemattomiksi ja asumisolosuhteet ja muut olot ovat kehnot. – Tämä on ihan ihmiskauppaa. Jos romanialaiselle sanotaan, että saat 300 euroa kuussa, niin mies lähtee, koska kotonakaan ei ole mitään. – Tilille on tietysti saattanut tulla sopimusten mukainen summa, mutta palkkapäivänä työntekijä maksaakin tietyn määrän takaisin työnantajalle. Tätä on yllättävän paljon. Järjestämistyön arki alkaa kohtaamisesista. Luottamus rakentuu puhumalla vastaantulevan kanssa työstä ja työoloista. AHJ1713_1-48.indd 13 3.10.2017 10:10:30
• 13 12.10.2017 14 Saluunan ovista aukeni villi länsi ”Ei tällaista voi tapahtua Suomessa vuonna 2017. Tuo Äänekosken työmaan portti on kuin saluunan ovet aukaisisi, siitä alkaa villi länsi.” Järjestäjä Jani Korhonen yritti selviytyä edunvalvonnan erämaassa ja saada työntekijöitä liittymään ammattiliittoon. – 39 päivää töissä yhteen putkeen. Ja kerran näytin romanialaisille palkkakuitin, jonka mukaan heille muka olisi maksettu palkkaa. Olisittepa nähneet ne ilmeet… Siinä pieni otos ulkomaalaisten työntekijöiden sopimusten vastaisesta kohtelusta. Siihen sai Jani Korhonen seitsemän kuukautta kestäneen liiton järjestämiskampanjan aikana ahkerasti tutustua. Aivan kylmiltään ei Korhosta saluunan ovista sisään heitetty. Metalliliiton eli nyttemmin Teollisuusliiton tutkimusosasto teki ison työn kartoittaessaan Äänekoskella toimivien firmojen verkostoja. Niistä sitten valittiin joitain yrityksiä, joiden työntekijöiden järjestämiseen panokset laitettiin. – Olin mukana myös komennusmiesten seminaarissa. Osallistujista osa työskenteli rakennustyömaan alueella. Kerroin, miksi olemme siellä [Äänekoskella] ja avasin heille esimerkiksi selvityksiä alihankintaverkostoista. Ei heilläkään ollut tietoa ulkomaalaisten alihankkijoiden noin massiivisesta määrästä, saati omista alihankintaverkostoistaan. Metsä Fibre antoi kyllä niin Rakennusliiton kuin Metalliliitonkin toimitsijoille vapaan liikkumisoikeuden työmaalle. Samoin he saivat omat työskentelytilat. Loppu oli järjestäjän omasta aktiivisuudesta kiinni, itsensä likoon laittamisesta. – Tylysti menin aamulla kävelemään työmaalle. Jutustelin työhön liittyvistä asioista. Joka ikinen päivä olin siellä työmaalla. Näin heidän työolonsa ja 12 tunnin päivät. Kylmyyden. Rakennuksen sisässä saattoi olla 20 astetta pakkasta, vaikka ulkona oli paljon lämpimämpää. – Valkokypäräinen työnjohtaja lyöttäytyi yleensä välittömästi seuraan, kun puhuin työntekijöiden kanssa. Yritinkin järjestää tapaamisia toimistolle niin, että ne sopisivat työntekijöiden työrytmiin. Liittoon järjestämisen ongelmaksi nousi ulkomaalaisten kohdalla jäsenyyden luonne. – Miten ulkomaalainen työntekijä liitetään liittoon, mitä hyötyä hänelle siitä olisi? Täällä hänellä on vain kämppä, koti ja elämä ovat muualla. Eri firmoista saatiin kuitenkin viisitoista uutta jäsentä Teollisuusliittoon. Ja käytännössä ainoan suuren työmaalla olevan kotimaisen asennusfirman, Caverion Industria Oy:n luottamusmiesten kanssa saatiin aikaan erinomainen yhteistyö. Korhonen kertoo, että aivan järjestämisoppien käsikirjan mukaisesti kampanjan loppupuolella Caverionin työntekijöiden keskuudessa tehtiin edunvalvontakysely. Se purettiin kahdessa yhtä aikaa pidetyssä tilaisuudessa Caverionin työmaaparakeilla. – Syntyi hyvä keskustelu ja palaute oli erinomainen. ”Helpon oloinen juttu oli tämä mobiililiittyminen”, sanoo minuutin vanha Teollisuusliiton jäsen, automaatioasentaja Jere Lovén (vas.). Harvoin työ on ollut näin helppoa järjestäjä Jani Korhoselle. Loven näet tunnustaa, että liittyminen oli ollut jo pitkään suunnitelmissa. ”Mutta en vaan ollut saanut aikaiseksi.” AHJ1713_1-48.indd 14 3.10.2017 10:10:33
• 12.10.2017 13 15 ”Työmaalla pitää näkyä” – Minun mielestäni tämä kertoo siitä, että he tarvitsevat sen toisen tilin. Jos arvokkaan työkalun pystyy viemään kotimaahansa ja myymään sen siellä, onhan se iso lisä, Vahtermo toteaa. Vahtermo on käärmeissään siitä, että työnantajapuolen Teknologiateollisuus ry (TeT) ”pelaa kaksilla korteilla”. – TeT perii jäsenmaksut Caverionin kaltaisilta rehellisiltä, järjestäytyneiltä yrityksiltä. Mutta TeT ei valvo, että kaikissa yrityksissä noudatetaan työehtosopimusta, vaikka TeT on sopimuksen toinen allekirjoittaja. TeT puolustelee, että ei sitä tai tätä nyt tarvitse soveltaa. – Miten on esimerkiksi mahdollista, että pääurakoitsijan suomalaiselle työntekijälle on maksettava TVR 9:n mukaista palkkaa, mutta ulkomaalaiselle vuokramiehelle ei tarvitse maksaa kuin TVR 1:n palkkaa, vaikka he tekevät täsmälleen yhtä vaativaa työtä? – Majoittaminen on todella iso kuluerä, kun työnantaja hoitaa sen työehtosopimuksen mukaisesti. Liian ahdas asuminen vääristää rajusti yritysten välistä kilpailua, Vahtermo toteaa. Tavaroilla oli Äänekoskella ”hävikkiä”. Ilmiö on tuttu muiltakin alihankinnan ja vuokratyön kultamailta kuten telakoilta. – Jos kengät jätti Äänekoskella kuivumaan pukukaapin päälle, ne lähtivät kävelemään. Jos varastokopin jätti hetkeksi lukitsematta, sieltä lähti tavaraa. Varastaminen oli ihan älytöntä. Paikallislehti Äänekosken Kaupunkisanomat sai vihiä tästä tavaravirrasta. Se raportoi esimerkiksi Caverionin alihankkijan kahdesta yritteliäästä miehestä, jotka olivat kantamassa kokonaista hitsauskonetta portista ulos ennen kuin vartijat ehättivät väliin. Rasismille ei pidä antaa sijaa. Kyseessä on epätoivoinen yritys täydentää kehnoja ansioita. ”Teollisuusliiton on näyttävä komennustyömailla. Se on parasta järjestämistä. Ja liitossa joidenkin toimitsijoiden on erikoistuttava ulkomaalaisten työntekijöiden edunvalvontaan ja projektimaailmaan.” Niin vaatii Caverion Industria Oy:n pääluottamusmies, asentaja Pasi Vahtermo. Pääluottamusmies Pasi Vahtermo painottaa, että hänen oma työnantajansa noudattaa alan työehtosopimusta hyvin. Äänekoskelta saatiin liittojen neuvotteluissa linjaus siihenkin, että komennuspaikkakunnan majoituksessa oman henkilökohtaisen tilan on todellakin oltava 10 neliön eli työehtosopimuksen määräyksen kokoinen. Teknologiateollisuus oli hanakkana laskemassa myös yhteisiä tiloja – ehkä vessoja ja rappusiakin? – työntekijän omaksi tilaksi. Mutta se voitto siis Äänekoskelta saatiin, että kymmenen tarkoittaa kymmentä. Vahtermo toteaa, että ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö vääristää todella vakavasti kilpailua. Vähäisin tekijä ei ole se, että työntekijät muka itse valitsevat pienet vuokrahuoneistot, joihin heitä sullotaan vähintäänkin kaksi henkeä yhteen huoneeseen ja loput olohuoneeseen. Nälkäinen rakentaja asui maakellarissa ? ? Suomalaisen PEPT Oy Ab:n Suomeen rekisteröidyn alihankkijan Anmaro Oy:n työntekijä, romanialainen eristäjä aloitti työt lämpöeristäjänä Äänekoskella kesäkuun alussa. Mies sairastui kesäkuun lopulla. Hän oli yrittänyt tehdä sairaanakin töitä, mutta hänet oli irtisanottu. Ilman asuntoa, ruokaa tai elantoon riittävää rahaa jäänyt mies löysi itselleen yösijan tyhjän tontin maakellarista Suolahdelta. Hän oli etsiskellyt ruokaa muiden talojen roskiksista. Homeelta haisevasta kellarista hän oli löytänyt puisia hyllyjä. Yhden niistä hän oli asetellut tyynyksi. Loppuja makuualustakseen, jottei joutuisi makaamaan suoraan maassa. Tontilleen elokuun 1. päivänä töihin saapunut yrittäjä Ilpo Oksanen oli löytänyt eristäjän ja toimit tanut tuolloin jo pahasti nälkiintyneen miehen poliisin hoiviin. Poliisi kävi hänet hakemassa Ääne kosken työmaan portilta. Tunnistaminen oli ollut vaikeaa, vaikka miehellä oli ollut sekä biotuotetehtaan että Romanian henkilö kortti mukanaan. Hän oli näet laihtunut 20 kiloa maakellarissa asuessaan, vaikka oli saapunut hyväkuntoisena Suomeen. Mies oli Saarijärvellä poliisin hoivissa saaden ruokaa ja lämpimän yösijan elokuun 1. ja 2. päivän välisenä yönä. Hänen työnantajansa työllistäjä eli PEPT Oy oli käynyt sitten hakemassa miehen poliisin luota 2.8. PEPT Oy oli antanut miehelle lentolipun takaisin Romaniaan muutama päivää myöhemmin. Pääluottamusmies Ari Harlamow kertoo, että Kajaaniin perustettu Anmaro Oy on PEPT Oy:n luomus. Anmaron agentit houkuttelevat työntekijöitä Suomeen Itä-Euroopan maista. Vain ja ainoastaan romaniaa puhuvan miehen hakeutuminen Kajaaniin on yhtä todennäköistä kuin se, että hän on ihan itse päättänyt hakeutua toiseen niistä kahdesta pienestä vuokra-asunnosta, joissa asui 14 henkeä. Harlamow toteaa, että mies oli saanut 120 euroa palkkaa kesäkuun ensimmäisten viikkojen työstään. Paperilla miehelle oli maksettu palkkaennakkoa 800 euroa, mutta todellisuudessa työnantaja oli pidättänyt siitä itselleen 680 euroa vaateja majoituskuluina. Sillä 120 eurolla mies oli yrittänyt selviytyä Suomessa kesäkuun alusta pelastumiseensa eli elokuun alkuun asti. Eristäjää on kuvattu asialliseksi ja rehdiksi mieheksi. Tämä Äänekosken rakentaja joutui asumaan homeisessa maakellarissa viikkokausia ilman kunnon ruokaa. Miehen työnantajalla Anmaro Oy:llä oli kaikki tilaajavastuulain edellyttämät paperit kunnossa. AHJ1713_1-48.indd 15 3.10.2017 10:10:33
• 13 12.10.2017 16 – Olkiluoto, Äänekoski, Turun ja Rauman telakat – harmaan talouden firmat ovat jääneet operoimaan näihin kaikkiin. Firmat tietävät, miten välttää rangaistukset. Yleisin keino on työntekijöiden kierrättäminen. Ja työntekijät pelotellaan hiljaisiksi. Helenius kääntyy työhuoneensa tietokoneen puoleen ja ryhtyy näppäilemään netistä itselleen tilaajavastuulain mukaisia, puhtaita papereita. – Yritykselle maksaa muutamia kymmeniä euroja, että se tilaa itselleen rekisteröinnin ja puhtaat paperit. Kukaan ei kysy, mitä todella tapahtuu. Yhtä ainutta eläkemaksua ei tarvitse maksaa. Suomen lakeja on kiristettävä niin, että vastuu kantaa tilaajaan asti, Helenius vaatii. Nyt Suomen oikeuslaitoksen mielestä on täysin oikein, että ammattitaitoiselle hitsaajalle maksetaan noin 170–210 euroa kuussa palkkaa. Ja että hän joutuu asumaan parakissa, jossa 19 muuta työntekijää käyttää samaa suihkua ja WC:tä. Ja että hänelle ei makseta 12 tunnin yövuorosta lainkaan ylityötai vuorolisiä. Ja niin edespäin. Käräjäoikeuden mukaan Popa Elena tai SC Instalco A.G.SRL eivät ole syyllistyneet kiskonnantapaiseen työsyrjintään romanialaisia työntekijään kohtaan, kuten kihlakunnansyyttäjän mielestä oli. ( Satakunnan käräjäoikeuden tuomio, asianumero R 14/1020). Helenius toimi syyttäjän puolen todistajana tuossa vuoden 2012 oikeudenkäynnissä. Vapauttava tuomio on samalla vapauttanut entisestään harmaan talouden yritysten toimintaa. Mutta raha puhuisi. Vastuuta ei ehkä pitäisikään etsiä niistä ulkolaisista firmoista, jotka vaihtavat näppärästi nimeä ja edustajaansa Suomessa tarpeen mukaan. Konsernit on saatava vastuuseen. – Tilaaja joutuisi maksamaan laiminlyönneistä. Vastuullinen ei karkaisi. – Me tarvitsemme sellaisen lähetettyjen työntekijöiden lain, joka velvoittaisi tilaajan selvittämään, mitä työmaalla todella ja käytännössä tapahtuu. Vain tilaajalla on rahat. a – Koneiden ja laitteiden laadunvalvonta on aivan tinkimätöntä. Jos jokin mutteri on katkaistu rälläkällä, ei koneellisesti, se menee uusiksi. Ihmisistäkin pystyttäisiin huolehtimaan, jos haluttaisiin, painottaa Haarahiltunen. Ydinvoimalatyömaat, telakat, metsätuotetehtaat, kaikissa suurprojekteissa on aivan samat ongelmat. – Meidän pitää ammattiliittona muuttua, ei riitä, että siellä on yksi luottamusmies. Haarahiltusen mukaan Teollisuusliiton on osoitettava kunnon resurssit näiden erikoiskohteiden järjestämiseen. Ulkomaalaisia työntekijöitä voidaan liittää liittoon lyhytaikaisella kannatusjäsenyydellä, jotta jäsenyyden perusteella heidän asioitaan voidaan viedä myös oikeuteen. Nythän liitto on melkoisen kädetön haastamaan harmaasta taloudesta hyötyviä firmoja, kun jäsenyyttä ei ole. Haarahiltunen miettii lisää korjausliikkeitä, jotta harmaa talous ei enää leviäisi entisestään. – Poliitikkojen on nyt astuttava esiin. Tilaajan vastuuta on tiukennettava. Kansanedustajat eivät välttämättä edes tiedä sitä, miten kaltoin työntekijöitä kohdellaan. Tähän pystytään puuttumaan, jos vain halutaan. Ihmisten suojelu on koettava tärkeäksi asiaksi. Haarahiltunen painottaa, että suomalaiset yrittäjät ovat samassa veneessä ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Harmaa talous vie terveitten yritysten toimintamahdollisuudet , kun päivänvalossa tehty rehellinen työ ja pienemmät suomalais yritykset häviävät. ”KUKAAN EI OTA ROSVOA KIINNI” – Meillä ei ole sellaista viranomaista, joka ottaisi rosvon kiinni, summaa tilanteen Teollisuusliiton lakiasiain päällikkö Arto Helenius. AVI:n virkamiehet ja työsuojelutarkastajat näkevät vain paperit, eivät työntekijöitä. Sitten virkamiehet puntaroivat ja mietiskelevät ja sitten he tekevät valituskelpoisia päätöksiä. Ja jos laiminlyöntejä löytyy, usein siinä vaiheessa työntekijät on jo lähetetty vaikka Englantiin tai Ranskaan toiselle työmaalle, tai toiseen saman verkoston vuokrafirmaan, tai kotimaahan. Viranomaiset sen enempää kuin ay-liike eivät koskaan saa tietää, tasoittuuko työntekijän työaika työehtosopimuksen mukaisesti tai saako hän senttiäkään ylityökorvauksia tai sunnuntailisiä, Helenius kuvailee. – Työehtosopimukset on selkiytettävä. Ne on rakennettu sovellettaviksi pysyviin työpaikkoihin. Ne eivät kaikilta osin sovellu tällaisiin valtaviin projekteihin, toteaa Ilkka Terimaa. Terimaa työskentelee Teollisuusliiton aluetoimitsijana ja tiiminvetäjänä Jyväskylässä. Hän on ollut vahva tuki niin Äänekosken pääluottamusmiehelle kuin liiton järjestäjälle. TESsien lukuja tulkitsemiskelpoisuuden ohella Terimaa vaatii Teollisuusliitolta tiukkaa otetta ulkomaalaisten työntekijöiden olojen valvomiseen. – Nyt meillä on ne leveämmät hartiat, Terimaa naurahtaa. Seuraavaan suurprojektiin pitää lähteä paljon valmistautuneempana. Heti kun urakkakilpailujen voittajat ovat selvillä, niiden luottamusmiehet on saatava kasaan ja heidät verkostoitumaan keskenään. Tavoitteena on rakentaa toimiva liittoorganisaatio jo ennen kuin työt käynnistyvät. Terimaa varoittaa, että rasismille ei saa antaa tilaa. Todellinen vastuunkantaja palkkojen polkemisesta ja tolkuttomista ylityömääristä on aina työnantaja ja lopulta tilaaja, eivät yksittäiset ulkomaalaiset työntekijät. – Asennusvalvonta ja työsuojeluorganisaatiot ovat aivan huipussaan, niihin laitetaan paljon energiaa. Mutta työntekijöiden työehtoja tai oloja ei valvota. – Minä en usko, ettei esimerkiksi Metsä Fibressä osattaisi laskea, paljonko jonkin työn kuuluisi maksaa. Tilaaja antaa urakoitsijoiden tuoda rakennustyömaalle firmoja, jotka toimivat työehtosopimusta ja lakeja vastaan. Harmaan talouden häviäjinä ovat ulkomaalaisten ja suomalaisten työntekijöiden ohella rehellisesti toimivat, suomalaiset yrittäjät. Ne eivät voi voittaa urakoita. Teollisuusliiton järjestämisvastaava Aslak Haarahiltunen jatkaa Terimaan teemaa tilaajan vastuusta. – Tilaajavastuu ei toimi. Käytännössä MF on suojannut itsensä niin, ettei sitä voi saattaa oikeudelliseen vastuuseen Äänekosken työntekijöiden oloista. Äänekoskenkaan tehtaan kannattavuus ei kuitenkaan olisi kiinni siitä, että työehtosopimuksia ja lakeja noudatettaisiin. Metsä Fibre on saanut sellutehtaalleen 32 miljoonaa euroa tukea meiltä veronmaksajilta energiatukiaisten muodossa. Mitä on tehtävissä? TYÖEHTOSOPIMUKSET SELKEIKSI ULKOMAISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN OLOJA VALVOTTAVA ERITYISKOHTEILLE ERITYISRESURSSIT KANNATUSJÄSENYYS KÄYTTÖÖN TILAAJAN VASTUUTA TIUKENNETTAVA VIRANOMAISVALVONTA KUNTOON LUOTTAMUSMIEHET AJOISSA VERKOSTOITUMAAN AHJ1713_1-48.indd 16 3.10.2017 10:10:33
• 12.10.2017 13 17 SOTE Työterveyshuollon piirissä on tällä hetkellä noin 1,8 miljoonaa suoma­ laista. Työterveyslaitoksen johtaja Jorma Mäkitalo ihmettelee, miksei työter­ veyshuolto näy sote­uudistuksessa. – Työterveyshuollon ja muiden sote­palveluiden tulee olla saumatonta, jotta järjestelmä ja asiakkaan valinnanvapaus toimivat, Mäkitalo vaatii. Puolet työntekijöiden terveydenhuolto­ palveluista saadaan tällä hetkellä työterveys­ huollosta. Mäkitalo muistuttaa, että työterveys­ huollot on velvoitettu yhteistyöhön muun terveyden huollon kanssa jo vuodesta 2014. Silti muu terveyden­ huolto, kuten terveyskeskukset ja erikoissairaanhoito, eivät tunnista työterveyshuoltoa yhteistyötahoksi. – Sote­uudistuksen yhteydessä olisi tilaisuus nivoa nämä kaksi rinnakkaista järjestelmää tiiviiseen yhteistyöhön, Mäkitalo ehdottaa. Jatkossa maakunta vastaa työterveyshuollon ja sote­palveluiden yhteensovittamisesta. Maakuntien pitää laatia yhteistyökäytännöt palvelujärjestelmien välille. Mäkitalo uskoo yhteistyön johtavan tehokkaaseen palveluketjuun ja työkyvyttömyyden laskuun. – Sote­palveluiden ja työterveyshuollon pitää yhdessä keskittyä työkyvyn tukemiseen, työhön liittyvien sairauksien ehkäisyyn sekä hyvin­ voinnin ja terveyden edistämiseen, hän luettelee. – Työterveyshuollosta tulee sote­palveluiden asiantunteva kumppani työkykyongelmien ja työhön liittyvien sairauksien hoidossa. Jos yhteistyö saadaan toimimaan, siitä seuraa työkyvyt­ tömyyden vähenemistä, Mäkitalo visioi. Miksei työterveyshuolto näy? Jalkavaivainen tarvitsee tukea YHTEISTYÖ Tuki­ ja liikuntaelinongelmista kärsivän työntekijän työkyvyn tukemiseen tarvitaan ammattilaisia työterveyshuollossa, työpaikalla ja kuntoutuksessa. Työterveyslaitoksen tutkimuksessa havaittiin, että yhteistyössä eri toimijoiden välillä on kehittämisen varaa etenkin kuntoutuksessa. Nykyisin yhteistyö on yleisimmin tiedonvälitystä, ei konkreettista yhteistä tekemistä. Tutkijoiden mielestä työntekijän tukeminen työssä jatkamisen edistämiseksi tarvitsee nykyistä suunnitelmallisempaa ja ketterämpää yhteistyötä eri osapuolten kesken. Kuntoutuksen osalta tarvetta olisi panostaa itsehoidon rinnalla työhön liittyviin kuntoutustavoitteisiin ja lisätä niihin esimiehen ja työterveys huollon tukea. – Yhteistyö työterveyshuollon sisällä sekä asiakasyrityksen ja kuntoutuksen palvelun­ tuottajan kanssa on tule­ongelmaisen työn tekijän työkyvyn tukemisessa keskeistä, erikoistutkija Erja Sormunen Työterveys­ laitokselta korostaa. Viisaan liikkumisen työpaikka TYÖMATKA UKK­instituutti julkaisee lokakuussa Viisaan liikkumisen työpaikka ­työkalun. Sen toivotaan auttavan työpaikkoja edis tämään kävelyä, pyöräilyä, joukkoliikennettä ja kimppa kyytejä. Instituutin tutkijan Johanna Tiilikaisen mukaan viisaalla liikkumisella on tutkitusti myönteisiä vaikutuksia liikenteeseen, ympä­ ristöön ja ihmisten terveyteen. – Viidennes suomalaisten päivittäisistä matkoista liittyy työhön tai työasioihin. Siksi työpaikat ovat tärkeitä viisaan työmatka­ liikkumisen edistäjiä. Vaikka kehityssuunta on Tiilikaisen mukaan rohkaiseva, työpaikkojen panostus viisaaseen työmatkaliikkumiseen on vielä suhteellisen vähäistä. Yleisimpiä syitä ovat resurssien tai osaamisen puute. T E K S T I M IK A P E LT O N E N /U P P IIR R O S P E N TT I O TS A M O T YÖY M PÄ R I S TÖ 17 13 Köyhät kuolevat nuorempina TERVEYS Vaikka suomalaisten terveys on koko­ naisuutena viime vuosikymmeninä parantunut, tuloryhmien välinen terveyskuilu on edelleen suuri. Joidenkin tulosten mukaan ero köyhien ja rikkaiden välillä on jopa kasvanut. – Elinajanodotteen erot ovat hieman kaven­ tuneet viime vuosina, mutta koetun terveyden erot ovat kasvaneet vuoden 2008 laman jälkeen. Raportin mukaan köyhimmät elävät keskimäärin huomattavasti lyhyemmän elämän kuin rikkaat, toteaa THL:n tutkimusprofessori Sakari Karvonen laitoksen tiedotteessa. Hänen mukaansa tuloryhmien väliset terveys­ erot eivät johdu vain koulutuksesta ja ammatti­ asemasta. Osa juontaa lapsuuden ja nuoruuden perheoloihin. Myös terveyspalvelujärjestelmä eriarvoistaa, sillä rikkaimmilla on varaa käyttää yksityisiä terveyspalveluja. – Hyvätuloiset käyttävät tarpeisiinsa nähden enemmän palveluja kuin pienituloiset, Karvonen kertoo. Mitä on tehtävissä? AHJ1713_1-48.indd 17 3.10.2017 13:38:28
• 13 12.10.2017 T E K S T I A SK O -M A T T I K O SK E LA IN E N K U V A P E K K A E LO M A A 18 Korpelan mielestä myös työehtosopimuksen palkkataulukot pitäisi laittaa uusiksi. – Sinne kirjatut urakkaja tuntihinnat ovat niin pienet, ettei pääkaupunkiseudulla ole yhtään ammattitaitoista seppää, joka tekisi niillä hinnoilla. Tessin korkein tuntipalkka on vähän alle 13 euroa, mutta käytännössä tuntipalkat liikkuvat 16–20 eurossa. Tilanne selittyy työn raskauden lisäksi sillä, että kattopeltialalla on jatkuva pula ammattitaitoisista työntekijöistä. Eikä työ riskitöntäkään ole. Monissa pienissä ”narikoissa” työsuojelu on huonolla tolalla, Korpela sanoo. – Paljon on tullut vastaan työmaita, joissa ei ole esimerkiksi kaiteita tai putoamissuojia. Ollaan kysytty, että tonneko pitäisi mennä, kun reunalta on pudotus suoraan kadulle. Jos sieltä vahingossa putoaa peltisakset ja joku on alla, siltä korkeudelta se tappaa. Monesti on vaan sanottu, että ei saa pudottaa mitään! Korpela kaipaakin alan työmaille enemmän työsuojelutarkastuksia. Ja järjestäytymistä. – Pienissä firmoissa usein työnantajat eivät tiedä velvollisuuksiaan, ja työntekijät eivät tiedä oikeuksiaan. Kaksi hölmöä kun lyö päänsä yhteen, lopputulos voi olla mitä vaan. PIENET SOPIMUSALAT YHTEISTYÖHÖN? Korpela oli peltialan liittokokousedustajana Metalliliiton liittokokouksessa ensimmäistä kertaa keväällä 2016, ja uudestaan viime kevään ylimääräisessä liittokokouksessa, missä liitto muutti nimensä Teollisuusliitoksi. Tehtävä jatkuu marraskuun liittokokouksessa, jonka tärkein asia on hyväksyä yhdistyneen Teollisuusliiton uusi strategia. – Peltialan näkökulmasta odotan mielenkiinnolla, kun mukaan on tulossa TEAMista ja Puuliitosta useita pieniä sopimusaloja. Miten niille jatkossa käy? Toivon, että kaikki saavat äänensä kuuluviin. Ehkä pienten alojen yhteistyössä voisi olla voimaa, Korpela sanoo. – Pienetkin sopimusalat on otettava huomioon. Meillekin pitää olla hyötyä kuulua tähän liittoon. a [NOSTO:] TO I M I JA ”Tessin korkein tuntipalkka on vajaat 13 euroa, mutta sillä ammattilainen ei mene katolle.” AMMATTIOSASTON VARAPUHEENJOHTAJA MIKA KORPELA AMMATTIOSASTO Helsingin peltija vaskiseppien ao. 27 JÄSENIÄ noin 220 LUOTTAMUSMIESURA varapääluottamusmies 2015–2017, ao. varapuheenjohtaja 2017– 130-VUOTIAS Helsingin peltija vaskiseppien ao. 27 on nykyisen Teollisuusliiton vanhin ammattiosasto. Se perustettiin vuonna 1887 ja oli yksi 13 ammattiosastosta, jotka perustivat Suomen rautaja metallityöntekijäin liiton vuonna 1889. Ao. 27:n 130-vuotisjuhla pidetään 4.11. klo 14 Paasin Kellarissa Helsingissä. Lue lisää: www.metalliao27.fi > ajankohtaista Pienetkin alat huomioitava Pieniä sopimusaloja ei saa unohtaa suuressa Teollisuusliitossa, sanoo kattopeltiseppä ja ammattiosaston varapuheenjohtaja Mika Korpela. Hänestä liiton ei pidä sopia lakia huonompia työehtoja, kuten pelti alalla on käynyt, koska se ei kannusta jäsenyyteen. Työmaahissi nytkähtää liikkeelle, ja nousemme hitaasti punatiilisen kerrostalon ulkoseinää talon katolle. Ylhäällä kattopeltiseppä Mika Korpela avaa turvaportit, astuu edeltä tasanteelle ja huikkaa vieraille: – Tervetuloa mun maailmaani! Katolta aukeaa maisema yli Espoon Otaniemen vehreän yliopistokampuksen ja opiskelijaasuntojen rykelmien. Kattorakenteiden tuore pelti kimaltelee kilpaa taivaanrannassa siintävän merenlahden kanssa. Korpelan työnantaja Lakeuden Urakointipalvelu Oy tuottaa Jämeräntaival 5:n peruskorjauksen kattopellitykset ja ikkunapellit. – Kaikki mikä täällä kiiltää, on meidän tekemäämme, Korpela kehaisee. TÄYTYY OLLA LUOVA HULLU Helsinkiläissyntyisen Korpelan piti jo 15-kesäisenä lähteä töihin, ja koulut jäivät käymättä. Kattopeltialalle hän päätyi parikymppisenä. – Mulla oli yksi hyvä tuttu, joka sanoi, että tule tänne, tällä alalla on töitä. Kattopeltisepäksi ei perinteisesti ole ollut koulutusta, vaan työ on opittu tekemällä ja mestari–kisälli-hengessä oppimalla. Viime vuosina joihinkin ammattiopistoihin on tullut alan koulutusta, mutta edelleen työn oppii kunnolla vasta katolla. Korpela on viettänyt katoilla jo 18 vuotta, ja on ehtinyt kokea alan koko kirjon niin verstasmiehenä, katolla peltiä nakuttamassa kuin työnjohtajana. – Tykkään tästä työstä äärettömän paljon. Tämä on käsityöammatti, joka on parhaimmillaan taidetta. Täytyykin olla vähän luova hullu, että soveltuu alalle. Tämä oli ennen vanhaan arvostettu ala. Nykyään arvostus on romahtanut, mikä on sääli, Korpela harmittelee. Kattopeltisepät ovat perinteisesti liikkuneet herkästi firmasta toiseen parhaiden urakoiden perässä. Korpelakaan ei ole laskenut yritysten määrää, joissa hän on ehtinyt työskennellä. Korpelan mukaan suurin muutos alalla viimeisen parinkymmenen vuoden aikana on ollut raha. – Ennen keikat olivat kannattavia, niistä oikeasti jäi rahaa. Nykyään läheskään niin paljoa ei tehdä urakkapalkalla, vaan tuntitöinä. – Työn haittapuolet taas eivät ole muuttuneet. Työtä tehdään taivasalla, kaltevalla katolla, hankalissa työasennoissa. Kesällä voi olla 60 astetta lämmintä, talvella taas kylmää, märkää ja tuulista. En ole nähnyt vielä kenenkään jaksavan kattotöissä eläkeikään asti. ”KIVA KUN VOI JEESATA” Aiemman työnantajansa Peltija Rautatyö Oy:n pääluottamusmies Raimo Tsutsunen, ammattiosasto 27:n pitkäaikainen taloudenhoitaja, sai innostettua Korpelan varapääluottamusmieheksi ja ammattiosaston varapuheenjohtajaksi. Nykyisellä työnantajallaan Lakeuden Urakointipalvelulla Korpelalla ei ole virallista luottamusmiesasemaa, mutta käytännössä hän toimii työporukan ”liiton miehenä”. – Peltialan työpaikoilla järjestäytymisaste on aika huono. Minut tunnetaan alalla, ja YTKlaiset tietävät kysellä, että miten jonkin asian kuuluisi mennä. Tietysti yritän sitten markkinoida jäsenyyttäkin. Korpela on kokenut luottamustehtävien hoitamisen palkitsevaksi. – Oppii tuntemaan samanhenkistä porukkaa. Tuntee saavansa jotain aikaiseksi, saa parantaa maailmaa. Tulee kiva fiilis, kun saa ihmisiä jeesattua ongelmissa. Monet peltialan yritykset ovat pieniä, ja pieniä ovat myös työntekijöiden järjestäytymisprosentit. Korpelan mukaan liiton jäsenyyttä ei ole helppo myydä. – Kun olen markkinoinut liiton jäsenyyttä, mulle on usein sanottu, että eivät liity sellaiseen liittoon, joka sopii lakia huonommat työehdot. Kyse on siitä, että peltija teollisuuseristysalan työehtosopimuksessa irtisanomisajat ovat puolet lyhyemmät kuin laissa. Esimerkiksi yli 15 vuoden työsuhteesta peltialan irtisanomisaika on vain kolme kuukautta, kun lain mukaan se on kuusi kuukautta. Samoin peltialan sopimuksessa lomautukset voidaan tehdä vain viiden päivän varoitusajalla, kun laissa määräys on 14 vuorokautta. AHJ1713_1-48.indd 18 3.10.2017 10:10:36
• 19 ”Tessin korkein tuntipalkka on vajaat 13 euroa, mutta sillä ammattilainen ei mene katolle.” AHJ1713_1-48.indd 19 3.10.2017 10:10:39
• 13 12.10.2017 20 T E K S T I SA M I TU R U N E N K U V A PA N U R IS SA N E N Tehtaanjohtaja Kangasmäkikin uskoo koulutukseen investointina. – Ammattitaito täytyy saada pysymään ajan tasalla, koska teknologia kehittyy ja laatuvaatimukset kasvavat. On myös hyvä saada näkemyksiä osaamiseen ulkopuolelta, hän sanoo. – Ihmiset pitää saada motivoitumaan ja tekemään meillä töitä. Meillä on nytkin yli kymmenen ihmistä oppimassa lisää. Makron maksaa kouluttautumisen kustannukset: palkka juoksee, ja matkat ja kurssimaksut menevät työnantajan pussista. – Ainoastaan kalleimpien koulutusten kohdalla tehdään sopimus, jossa työntekijä sitoutuu työskentelemään meillä tietyn ajan eikä lähde heti koulutuksen saatuaan muualle. Makron on koulutuksen pioneereja, sillä yritys on ollut alusta asti rakentamassa koneasentajien ammattitutkinnon koulutusta. LISÄÄ LIKSAA AMMATTITAIDOSTA Hitsaajamestarin erikoisammattitutkinto tarkoitti Anssi Juseliukselle ja Markus Passi lalle viikon mittaisia opiskelujaksoja parin vuoden ajan. Makronin mestarit – Minut haettiin tänne ammattikoulusta. Ensin olin harjoitteluissa, sitten töissä syysja joululomat. Sillä tiellä on oltu 13 vuotta, ja nyt suoritin mestaritutkinnon. Olin jo aiemmin vihjaillut, että voisin haluta uusia haasteita kasaushommien lisäksi, Pöyhö kertoo uraputkestaan. Uusi osaaminen tuonee uusia tehtäviä. – Toivottavasti laaduntarkkailuun liittyviä hommia, ainakin lähtevän tavaran laatutarkastuksista on ollut puhetta. Ja tutkinto antaa valmiudet vaikka pomoksi, Pöyhö sanoo. Työnantajan koulutusmyönteisyys saa heiltä kiitosta. – Jos joku haluaa kehittää itseään, tämä on siihen hyvä tapa. Kellekään ei ole sanottu, etteikö saisi lähteä kouluttautumaan. TYÖNANTAJA MAKSAA Valmiiksi kasatun hakeseulan katveeseen saapuu myös työnjohtaja Tuomo Mattila. Hän huomaa jatkuvan koulutuksen tarpeen jokapäiväisessä työssä. – Nykyään ei enää riitä pelkkä koulusta saatu oppi, koska standardit ja asiakkaiden vaatimukset muuttuvat. Siksi kannustamme ammattitaidon kehittämiseen. Olemme varmasti keskimääräistä metallifirmaa aktiivisempi ottamaan myös erilaisia harjoittelijoita, Mattila sanoo. Yrityksen menestys ei synny tyhjästä, vaan se syntyy työntekijöiden osaamisesta. Makronilla on ymmärretty, että asentajia ja hitsareita kannattaa kouluttaa. S alpakankaan teollisuusalueella Hollolassa tihuttaa vettä, mutta Makron Oy:n kolmessa hallissa koneet käyvät lämpiminä. Kilinän, suhinan ja kolkkeen keskellä valmistuu alihankintana koneita ja laitteita etenkin sellu-, paperija meriteollisuuden vientiyrityksille. – Tuotteita menee ympäri maailman Kiinaa myöten. Kotimaahan tehdään nyt vähemmän, kun Äänekosken sellutehdas saatiin valmiiksi, tehtaanjohtaja Matti Kangasmäki kertoo. Parinsadan hengen yrityksen asiakkaat vaativat laatua ja osaamista. Niitä syntyy, kun ammattitaito pidetään ajan tasalla. Makronilla onkin panostettu koulutukseen sekä ammatillisten tutkintojen suorittamiseen. – Meille tulee paljon ihmisiä töihin heti alan perustutkinnon jälkeen, ja heitä koulutetaan lisää oppisopimuksen kautta. Se on kaikille hyvä tapa rakentaa oikeaa osaamista, Kangasmäki sanoo. OSAAMINEN TUO VASTUUTA Keväällä Makron sai uutta osaamista, kun kaksi asentajaa ja kaksi hitsaajaa suoritti mestarin erikoisammattitutkinnon. – Kaksi ja puoli vuotta siihen meni. Teoriaa opiskeltiin Tampereella kolme–neljä kertaa kuukaudessa, ja näyttöjä käytännön osaamisesta annettiin sekä siellä että työpaikalla, kertovat tuoreet mestarit Petja Pöyhö ja Petri Hakola. Pöyhö ja Hakola ovat hankkineet perusosaamisensa ensin ammatillisessa koulutuksessa, sitten työssä oppien. Makronin tuoreet mestarit Petri Hakola (vas.), Anssi Juselius, Markus Passila ja Petja Pöyhö arvostavat työnantajansa tarjoamaa koulutusta. AHJ1713_1-48.indd 20 3.10.2017 10:10:44
• 12.10.2017 13 21 Ammatillista koulutusta kolhitaan ? ? Suomen hallitus nipisti ammatillisesta koulutuksesta 190 miljoonaa euroa. Teollisuusliiton koulutuspäällikkö Vesa Holappa pelkää, että se on pois koulutuksen tiloista, laadusta ja määrästä. – Vaikka hallitus kiistääkin, opettajia joudutaan väistämättä irtisanomaan ja tehdään etäratkaisuja, joissa opetus ja ohjaus vähenevät. Holappa myös arvelee, että säästöillä on vaikutus oppilaspaikkoihin. – Liipasimella saattavat olla vähävetovoimaisimmat alat, kuten meidän alamme ikävä kyllä on. Koko ammatillisen koulutuksen uudistus meni liian vähäisellä valmistelulla. Tosin ei se ole ensimmäinen tämän hallituksen hankkeista, jota ei ole mietitty loppuun asti, Holappa hymähtää. Teknologiateollisuus on sitä mieltä, että nykyinen koulutus ei vastaa tuotannon tarpeita, mutta Holappa muistuttaa, että koulutus tulee aina vähän tarpeen perässä. – Suomalainen koulutus luo hyvän ammatillisen pohjan. Koulutuksen tehtävä on tuottaa yleisosaajia, täsmäosaajien koulutus jokaiselle yritykselle on tietysti vaikeampaa. Siksi Holappakin ilahtuu työnantajista, joilla on halua kouluttaa työntekijöitään. – Suomalainen koulutusjärjestelmä mahdollistaa esimerkiksi näyttötutkinnot. Se on loistava järjestelmä, jota muualla ihannoidaan. Mutta ilman työnantajan tukea kouluttautuminen työn ohessa on vaikeaa. Yrityksillekin kouluttaminen voi olla vaikea yhtälö: kun on laskusuhdanne ja joutokäyntiä olisi, koulutukseen ei uskalleta investoida. Nousun aikana on taas vaikea irrottaa työntekijöitä koulutukseen, koska tuotanto ei pyörisi tehokkaasti. – Valistuneet yritykset ymmärtävät kuitenkin koulutuksen tärkeyden. Teknologian kehitys vaatii koko ajan lisää ja ammattitaito voi vanhentua nopeastikin. Esimerkiksi autopuolella osaamista on pakko kehittää mallikehityksen mukaan, ja monissa ammateissa yhdistyy yhä enemmän ymmärrys niin metallin, pneumatiikan kuin sähkön puolelta, Holappa luettelee. Vaikka ammatillinen koulutus ottaakin nyt iskuja, katastrofi ei ole käsillä. – Koulutussysteemimme aikuiskoulutuksineen, oppisopimuksineen ja opintotukijärjestelmineen on ollut loistava. Hallitukset ovat olleet ennenkin opiskelijoiden ja koulutuksen kukkarolla, ei järjestelmä yhdellä reformilla romutu, Vesa Holappa sanoo. Metallialasta hän on kuitenkin hieman huolissaan. – Meillä on hyvä palkkataso ja työskentelyolosuhteet, mutta silti ala ei houkuttele ja ensisijaisia hakijoita alan koulutukseen on vähän. Huoli on yhteinen työnantajien kanssa. – Vaikka alaa markkinoidaan kehittyneellä teknologialla, alasta kertovissa uutisissa on usein vain niitä kipinäsuihkuja, likaisia haalareita ja pimeitä pajoja, Holappa tuhahtaa. Teknologian kehityksestä huolimatta Holappa muistuttaa, että yhä löytyy töitä, joihin pääsee vähemmälläkin koulutuksella. – Kokoonpanohommiakin vielä löytyy. Uudenkaupungin autotehdaskin haki tuhatta työntekijää, joilta ei vaadittu kovin paljon alan kokemusta. a Osaamisen voi todistaa monin tavoin ? ? Työssä, oppisopimuksella, kursseilla tai itse opiskellen saavutettu osaaminen voidaan muuttaa viralliseksi tutkinnoksi taidot näyttämällä. Perus-, ammatti-, tai erikoisammattitutkinnon voi suorittaa näyttö koe kerrallaan, omaan tahtiin useamman vuoden aikana. Näyttöihin ei vaadita vuosien päätoimisia opintoja. Erikoisammattitutkintoon riittää usein monipuolinen ja pitkä työkokemus. Tutkintotoimikunnat valvovat näyttöjä ja myöntävät tutkintotodistuksia. Suomessa suoritettu ammattitutkinto hyväksytään kaikissa EU-maissa. Lisätietoja saa aikuiskoulutuskeskuksista, Teollisuusliiton koulutuksen toiminta-alueelta sekä liiton verkkosivuilta, www.metalliliitto.fi/ metallin-ammattitutkinnot. – Työtilanteen mukaan sai mennä kouluun varsin joustavasti. Teorian lisäksi koulussa annettiin näyttökokeita, töissä harjoiteltiin niitä varten, Juselius kertoo käytännöistä. Koulutus antaa lisäeväitä selvitä töistä. – Opimme esimerkiksi uusia hitsaustekniikoita, ja se nopeuttaa tekemistä. Aikataulut ovat koko ajan nopeampia ja laadun pitää silti olla parempaa, Passila sanoo. Passila ja Juselius ovat tulleet Makronille perustutkintojen jälkeen ja oppineet talon tavoille oppisopimusten kautta. Tuoreet tutkinnot ovat luonteva askel eteenpäin, ja osaaminen on kovaa valuuttaa myös työmarkkinoilla laajemmin. Kehittyminen tuo lisää vastuuta. Se näkyy varmaan palkassakin? – Joo, kyllä ne pisti vähän lisää, mestarit muikistelevat. Kouluttamisen hyöty on molemminpuolista. Työntekijän osaaminen kasvaa, työnantaja saa sitoutuneita työntekijöitä. Samalla kasvaa ylpeys omasta työstä ja työnantajasta. Kysymykseen, mikä tekee Makronin tuotteista maailman parhaita, tulee nopea vastaus. – Niissä näkyy kova laatu ja ammattitaito. Noita muissa maissa tehtyjä tuotteita tulee tänne korjattavaksi. AHJ1713_1-48.indd 21 3.10.2017 10:10:49
• 13 12.10.2017 22 13 12.10.2017 22 T YÖVÄ E N L I I K E 1 9 1 7 TY Ö V Ä E N A R K IS TO A TE LI E R U N IV E R SA L / TY Ö V Ä E N A R K IS TO Sosialidemokraattiset naiskansanedustajat ryhmäkuvassa vuoden 1917 lyhyellä vaalikaudella, jolloin SDP:llä oli eduskunnassa enemmistö. Syksyllä 1917 työväki ei enää pyytänyt, vaan vaati haluamiaan uudistuksia toimeenpantavaksi – edessä oli lopulta suurlakko. Työväkeä koolla torvisoittokuntineen ja lippuineen todennäköisesti vuonna 1917. T E K S T I E M IL IA LE M M E TY IN E N Poliittiset voimasuhteet kääntyvät Enemmistönä eduskunnassa olleet sosialidemokraatit eivät alkuun hyväksyneet eduskunnan hajottamista ja koettivat kokoontua muutamaan otteeseen hajottamispäätöksen jälkeen. Kun muualla valmistauduttiin jo uusiin vaaleihin, oli sosialidemokraattienkin lopulta hyväksyttävä tilanne ja lähdettävä mukaan. S yksyllä 1917 Suomessa oltiin poliittisesti hankalassa tilanteessa, kun valtalaki oli kaatunut ja eduskunta oli hajotettu. Venäjän väliaikainen hallitus oli määrännyt uudet eduskuntavaalit toimitettavaksi 1.–2. lokakuuta. Jotta määräys saisi lainvoiman, oli Suomen senaatin julkaistava asiaa koskeva käskykirje. Porvarillisten senaattorien kannattaessa ja sosialistisenaattorien vastustaessa julkaisemista tilanteen ratkaisi kenraalikuvernööri Stahovitšin puoltava ääni. Porvareille voiton tuoneet vaalit kärjistivät yhteiskunnallista tilannetta syksyllä 1917. Sosialidemokraatit menettivät enemmistöasemansa eduskunnassa ja radikaaleimmat ehdottivat vallankumousta. TYÖVÄENNAISIA EDUSKUNNASSA Suomalaiset naiset olivat saaneet ääni oikeuden ja vaalikelpoisuuden jo vuoden 1906 eduskuntauudistuksessa. Seuraavan vuoden vaaleissa eduskuntaan pääsi heti 19 naisedus tajaa. Työväenliikkeen naiset olivat politiikassa näkyvästi esillä alusta alkaen. Vuoden 1916 vaaleissa eduskuntaan valittiin 24 nais edustajaa, joista 17 oli sosialidemokraatteja. Tämä sosiali demokraattienemmistöinen eduskunta pääsi kuitenkin kokoontumaan vasta huhtikuussa 1917 ja sen kausi loppui lyhyeen, kun eduskunta hajotettiin ja lokakuussa 1917 käytiin jälleen vaalitaistoon. Poliittisten suhdanteiden kään nyttyä sosialidemokraattinaisten määrä eduskunnassa laski kymmeneen. VASTAKKAINASETTELUN VAALIT Eduskuntavaalit järjestettiin kireän ilmapiirin vallitessa, kun kahtiajakautunutta kansaa rasitti kasvava työttömyys, hintojen nousu ja elintarvikkeiden säännöstely. Lokakuun vaalien kampanjointi oli värikästä puolin ja toisin. Kysymykset korkeimman vallan käytöstä, Suomen ja Venäjän suhteista, yhteiskunnallisesta järjestyksestä ja ruokapulasta aiheuttivat kiistelyä ja vastakkainasettelua. AHJ1713_1-48.indd 22 3.10.2017 10:10:53
• 23 Työväenliike mukana ? ? Tänä vuonna juhlitaan sata vuotta täyttävää itsenäistä Suomea ja ensi vuonna on sisällissodan suuri muistovuosi. Suomalainen työväenliike on näkyvästi esillä merkkivuosien vietossa. Työväenliikkeen toimijat ovat yhdessä luoneet myös verkkopalvelun, jossa voi perehtyä työväen liikkeen sataan itsenäisyyden vuoteen ja saada esimerkiksi tietoa merkkivuosiin liittyvistä tapahtumista. Verkkopalvelu löytyy osoitteesta www.tyovaenliike.fi. Juttusarjassa muistellaan 100 vuotta sitten koettuja tapahtumia ja suomalaisen työväenliikkeen vaiheita. mansa. Vanhasuomalaiset saivat eduskuntaan 32 paikkaa ja nuorsuomalaiset 24. Kesällä perustettu Kansanpuolue sai viisi paikkaa. Myös Ruotsalainen Kansanpuolue säilytti 21 edustajapaikkaansa. Suurin yksittäinen voittaja oli Maalaisliitto, jonka vaaliohjelman ensimmäiseksi kohdaksi oli asetettu Suomen riippumattomuus mistä tahansa emävaltiosta. Maalaisliitto sai seit semän lisäpaikkaa ja 26 paikalla se nousi eduskunnan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. ME VAADIMME -OHJELMA EDUSKUNTAAN Vaalitappio oli sosialidemokraattien parissa erityisesti maltillisten tappio, kun he enemmistöaseman menetyksen myötä menettivät mahdollisuuksiaan saada tavoitteitaan läpi laillisin, parlamentaarisin keinoin. Poliittisten voimasuhteiden muuttuminen horjutti monien sosialidemokraattien uskoa eduskuntatyöhön ja oman järjestövoiman kautta tapahtuva vallantavoittelu näytti yhä houkuttelevammalta. Lokakuisessa puolueneuvoston kokouksessa keskusteltiin vallankumoukseen ryhtymisestä. Kun uusi eduskunta kokoontui marraskuun alussa, sosialidemokraatit julkistivat Me vaadimme -ohjelman, jossa esiteltiin työväestön tavoitteet. Porvarilliset puolueet näkivät vaalit tärkeinä ja sosialistien enemmistöaseman syrjäyttääkseen porvarit järjestäytyivät muodostamalla suomalaisten puolueiden vaaliliiton. Vaaliliittoon kuuluivat vanhasuomalaiset, nuorsuomalaiset sekä Kansanpuolue. Vaikka esimerkiksi Maalaisliitto ja Ruotsalainen Kansanpuolue jäivät sen ulkopuolelle, esiintyi porvaristo nyt sosialistien näkökulmasta yhtenäisenä rintamana työläisiä vastaan. Sosialisti-lehti julisti eduskuntavaalien aloituspäivänä etusivullaan: ”Työläiset! Taiston hetki on lyönyt! Tänään ja huomenna käydään tässä maassa ensi kerran oikeata luokkataistelua. Yhdistynyt porvaristo ja työväestö on nyt vastakkain.” Porvareiden järjestäytyminen tuotti tulosta ja he saivat aktivoitua äänestäjänsä vaaliuurnille. Äänestysprosentti kohosi edellisvuoden eduskuntavaalien 55 prosentista 69 prosenttiin. Ääniä annettiin lähes 200 000 enemmän kuin vuoden 1916 vaaleissa. Vaikka sosialidemokraatit olivat 44,8 prosentin kannatuksella yhä selvästi suurin yksittäinen puolue, tuli eduskunnasta porvarillisenemmistöinen. Sosialidemokraatit menettivät 11 paikkaa, jolloin heille jäi eduskuntaan 92 paikkaa. Vaaliliitto sai reilut 30 prosenttia äänistä, ja sekä vanhaettä nuorsuomalaiset säilyttivät aseJyrkkään sävyyn laaditussa ohjelmassa vaadittiin valtalain, kahdeksan tunnin työaikalain ja kunnallislakien vahvistamista. Lisäksi vaadittiin muun muassa elintarviketilanteen ja työttömyyden helpottamista, ”lahtarikaartien” lakkauttamista, vanhuuseläkettä, torpparikysymyksen hoitamista sekä verotuksen uudistamista. Ohjelman julkistamisella pyrittiin rauhoittelemaan vallankumoushaluisia ja painostamaan porvareita sellaisiin myönnytyksiin, jotka tyydyttäisivät työläisiä. a 12.10.2017 13 Your Partner in Precious Metals Recycling ROMU REILUSTI RAHAKSI! Soita 044 276 1713 teemu.piippo@katmetal.? | www.katmetal.? kat_metal | | Your Partner in Precious Metals Recycling ROMU REILUSTI RAHAKSI! Soita 044 276 1713 teemu.piippo@katmetal.? | www.katmetal.? kat_metal | | AHJ1713_1-48.indd 23 3.10.2017 10:10:55
• 24 TAU KO Betamet Oy, Oulu, 11. elokuuta KUVA VESA RANTA AHJ1713_1-48.indd 24 3.10.2017 10:11:00
• 25 AHJ1713_1-48.indd 25 3.10.2017 10:11:04
• 26 13 12.10.2017 T E K S T I SI R K K A -L II SA A A LT O N E N K U V A T JO H A N N A K O K K O LA POHJOIS-KARJALA ? ? Metalliteollisuuden liikevaihto 433 milj. euroa. Teknologia teollisuuden kasvu 6,5 %. ? ? Maakunnan viennin kasvu 11 % (koko maan kasvu 10,5 %). Metalliteollisuuden osuus viennistä 46 %. ? ? Metalliala työllisti yli 4?400 henkilöä, jossa lisäystä yli 120. Teollisuuden työpaikkoja viime vuoden lopulla yli 11 000. LÄHDE: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, vertailujakso heinä–joulukuu 2015–2016 ? ? Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän oppilaitoksissa opiskelijoita noin 17?000. Koneja tuotantotekniikalla noin 80 aloituspaikkaa (ent. koneja metallialan perustutkinto). ? ? Ensisijaisia hakijoita yhteishaussa 50. Hakukelpoisia ovat peruskoulun päättäneet, ilman toisen asteen ammatillista tutkintoa olevat sekä ylioppilaat. ? ? Koulutusalojen vetovoimavertailussa metallialan kanssa jumbosijaa pitävät kotityöja puhdistuspalvelut, kiinteistöpalvelut, nuorisoja vapaa-ajanohjaus sekä puuala. Metalliala on ammattialojen jumbo Metalliala koulutuksen jumbo Metalliala viennin kunkku AHJ1713_1-48.indd 26 3.10.2017 10:11:07
• 12.10.2017 13 27 K isa on vasta alkamassa, sanoo Joensuun seudun kehittämisyhtiö Josekin yritysneuvoja Jyrki Peltomaa tilanteessa, jossa koulutuksen määriä ja määrärahoja on rajusti leikattu jo useiden vuosien ajan. Peltomaan mukaan vuosikymmen sitten 8 prosenttia pohjoiskarjalaisista teknologiateollisuuden yrityksistä kertoi rekrytoinnin tuottavan päänvaivaa. Sen jälkeen luku on koko ajan kasvanut. Tuoreimmassa kyselyssä 29 prosenttia firmoista vaikeroi rekrytointiongelmien kanssa. Peltomaa kehottaa yrityksiä nyt ihan vakavasti miettimään tulevaisuuden henkilöstöstrategiaa ja vaikutusmahdollisuuksia nuorten kiinnostuksen lisäämiseksi. – Yritysten on pakko uudistua ja panostaa mielenkiintoisten ja vetovoimaisten työympäristöjen rakentamiseen, Peltomaa jyrähtää ja perää yrityksiltä kaukonäköisyyttä. – Siellä mietitään yhtä tilausta tai korkeintaan kvartaalia, henkilöstöpolitiikan pitkäjänteinen suunnittelu puuttuu. Samaan aikaan informaatio ja mielipiteet työnantajista liikkuvat sosiaalisessa mediassa vikkelään. Lyhytnäköisyys osuu omaan nilkkaan. SITOUTTAA VOI MONELLA TAVALLA Outokummun Teollisuuskylän toimitusjohtaja Juuso Hieta kohtaa vahvalla metalliteollisuuden paikkakunnalla jatkuvasti saman todellisuuden – metallialan mielikuvassa olisi monella tekemistä. Paikan saa hyvä hitsaaja, särmääjä, koneistaja Pohjois-Karjalan metalliala on kovassa nousukiidossa. Osalla meno uhkaa tyssätä kuin kanan lento, sillä osaavaa työvoimaa ei riitä kaikille. Toki Outokumussakin metallialan imagotyötä on tehty ja tehdään monenlaisissa hankkeissa ja projekteissa. Toisenlaistakin konkretiaa tarvitaan. – Työnantajaimagossa homma lähtee liikkeelle jo ihan pienistä asioista, kuten vaikkapa siitä, miten firma rekrytointinsa hoitaa. Sitä paitsi on hyvä muistaa, ettei työ ole koko elämä – työn antajan tuki ja kannustus vaikkapa erilaisiin vapaa-ajan harrastuksiin ovat fiksuja keinoja sitouttaa työntekijöitä. Mallia voisi ottaa ict-alalta. MENESTYJÄKIN SKARPPAA Sekä Peltomaa että Hieta muistuttavat, että osa metallialan yrityksistä hoitaa henkilöstöpolitiikkaansa mallikkaasti. Sitten vuoden 2013 suhdannenotkahduksen jälkeen rivakkaan tahtiin uusia työntekijöitä palkannut metsäkonevalmistaja John Deere kuuluu priimusten joukkoon. Yhtiön pääluottamusmies Kauko Keränen kiteyttää yhtiön satsaukset Joensuun tehtaan tiloihin, tuotantoon ja työympäristön viihtyisyyteen toteamalla, että konepajasta on tullut tehdas. – Perusasioiden on oltava kunnossa. Raha on tärkeä asia, mutta sekään ei auta, jos on muita kiviä kengässä. Deere on investoinut Joensuun tehtaaseen noin 40 miljoonaa euroa viimeisen 10 vuoden aikana. Siisteys, tuotannon toimiva järjestys ja hyvä yhteishenki eivät ole jääneet huomaamatta myöskään Santeri Palviaiselta, 18. Viimeinen opiskeluvuosi sujuu työssä oppien. Nuori levyseppähitsaaja näkee tulevaisuuden valoisana. – Kyllähän se mukavalta tuntuu, että on valinnut alan, jossa kysyntää on. Palkka on yksi asia, mutta hyvä työympäristö, siisteys ja mukavat työkaverit ovat työssä tärkeintä, sanoo Palviainen ja myöntää tuntevansa ylpeyttä siitä, että on tekemässä maailman parhaita metsä koneita. Santeri Palviaisella on menossa viimeinen opiskeluvuosi, sitten plakkarissa on levyseppähitsaajan tutkinto. Jo nyt useampi firma on ottanut Palviaiseen yhteyttä ja tarjonnut työpaikkaa. AHJ1713_1-48.indd 27 3.10.2017 10:11:09
• 13 12.10.2017 28 Deeren Joensuun-tehtaan johtaja Janne Haapasalo sanoo firman imagon olevan kunnossa. Silti rekrytoinnissa voi tulla pulmia. – Kokoonpanon töihin tekijöitä on saatu ihan perinteisellä lehti-ilmoittelulla. Hitsaamopuolella jouduimme pitkästä aikaa tekemään vähän enemmän jumppaa. HYVIÄ KOKEMUKSIA TYÖNTEKIJÄPOOLISTA Pohjoiskarjalaiset metallialan yritykset Kesla, John Deere, Mantsinen ja Outotec sopivat pari vuotta sitten yhteisestä työntekijäpoolista. Yritykset eivät kilpaile keskenään, ja liiketoimintasyklikin on erilainen. Tehtaanjohtaja Janne Haapasalo (vas.) pitää oppilaitosyhteistyön tiivistymistä hyvänä asiana. Pääluottamusmies Kauko Keränen pyrkii huolehtimaan siitä, että työssäoppijoille tarjotaan jaksojen aikana mahdollisimman monipuolisia töitä. Santeri Palviainen on viihtynyt metsäkonetehtaalla loistavasti. ”Et kai sä nyt ysin keskiarvolla amikseen mene?” ? ? Ammatillisen koulutuksen tuntemus on vähäistä, sanoo opintoja uraohjauksen yliopistolehtori Anne-Mari Souto. Hänen mielestään poliittisilla päättäjillä on kovin vähän kosketuspintaa ammattikoulutukseen. – Amista pidetään toissijaisena vaihtoehtona. Niinpä sieltä voidaan kahmaista perusrahoitusta aika roimalla kädellä ilman, että oikein kukaan nousee ammattikoulutusta puolustamaan. Souto toimi kolme vuotta Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä opiskeluhuollon koordi naattorina. Tänä syksynä hän aloitti opinto-ohjaajien kouluttajan työt Itä-Suomen yliopistossa. Opojen kouluttajana Souto haluaa lisätä tietoisuutta amma tillisesta koulutuksesta. – Viime vuodet ovat olleet meille vaikeita, ja työntekijöiden lainaaminen on ollut hyvä vaihtoehto lomautuksille, kaivosteollisuudelle laitteita valmistavan Outotecin tuotantopäällikkö Ari Pitkänen kiteyttää. – Suhdanteita on pystytty tasoittamaan puolin ja toisin. Palaute on ollut todella hyvä, solidaarista toimintaa, Deeren pääluottamusmies Keränen kertoo. Lainatyöntekijäksi lähteminen on vapaaehtoista. Minimi laina-aika on viikko, pisimmillään neljä kuukautta. Outotecin Pitkäsen mukaan lainaaminen on paitsi loistava lomautuksen vaihtoehto, myös kanava pitää ammattitaitoa yllä, oppia uuttakin. Samaa mieltä on Deeren tehtaan johtaja Haapa salo. – Tekee hyvää päästä näkemään toisen yrityksen arkea ja katsoa työtehtäviä vähän toisesta näkökulmasta. Koko Pohjois-Karjalan kannalta tämä on hyvää tiedonvaihtoa, mahdollisuus omaksua alan parhaita käytäntöjä, Haapasalo sanoo. AHJ1713_1-48.indd 28 3.10.2017 10:11:11
• 12.10.2017 13 29 ”Ymmärsin, että ennen muuta olen metallimies.” Kevyt kampanjointi tai imagon kiillotus ei selväs tikään riitä; metallialalla keinoja on kokeiltu useammankin kerran lopulta vaatimattomin tuloksin. Ammatillisten alojen suosiossa metalliala jää Pohjois-Karjalassa listan hännille. Opinto-ohjaajat ovat itse kulkeneet akateemista polkua, ja sillä on heijastusvaikutuksensa myös opojen arkityöhön. – Onhan se lukiopolku tutumpi. Ammatillisia polkuja on kymmenittäin ja niihin perehtyminen on vaativampaa. Tietoisuutta ammatillisesta koulutuksesta on ilman muuta lisättävä, Souto painottaa tietäen, ettei opojen osaamisen laajentaminen ole edes haasteista suurin. Ongelmallisinta on kulttuuristen arvostusten muutoksen hitaus. Souton mielestä ammattikoulutus kärsii ylenkatseesta, tietämättömyydestä ja tutkimattomuudesta – asioista, jotka ovat juurtuneet syvälle kansakuntaan. Souto on tutkinut koulutusvalintojen tekemistä ja havainnut, miten voimakasta saattaa olla yhtä lailla peruskoulun opettajan kuin perheenkin vastustus. Nuorten kaveripiirissäkin moni pitää amista ”luusereiden paikkana”. – ”Et kai sä nyt ysin keskiarvolla amikseen mene!” – opettajan kommentti. Myös kodin vaikutus on vahva. Aika moni toistaa perheen ja suvun valintoja. Ammatillisen koulutuksen reformi astuu voimaan vuonna 2018. Muutosta on kuvattu historialliseksi, meneehän uusiksi niin työja elinkeinoelämäyhteistyö, tutkintojen suorittaminen kuin rahoitusjärjestelmäkin. Souto suhtautuu uudistamiseen lähtökohtaisesti myönteisesti, mutta huolenaiheitakin on. – Kun resursseja leikataan samaan aikaan rajusti muuhun koulutuskenttään verrattuna, niin esimerkiksi kontaktituntien määrät voivat vähentyä runsaastikin. Opiskelijoilta odotetaan yhä vahvemmin oma-aloitteisuutta. Heterogeenisyys on amiksen haaste, 16–60-vuotiaiden porukkaan mahtuu hyvin erilaisia ihmisiä. Reformi korostaa työelämälähtöisyyttä, mutta unohtaa sivistystehtävän ja kasvatuksen. Kun koulutus työelämään halutaan tehdä nopeasti, jääkö nuoruuden kasvulle riittävästi aikaa? Souton mukaan osa nuorista ei peruskoulun jälkeen ole vielä kypsä työelämään ammattiopintojen alkuvaiheessa. Jokaisessa firmassa ei liioin ole aikaa kohdata, opastaa ja neuvoa nuorta. – Nuoren työssäoppimisjakso on vaihe, joka näkyy piikkinä opiskelujen keskeytyksissä. Opiskele hitsariksi, päädy tohtoriksi ? ? Ammatillisen koulutuksen valinta ei sulje urapolulla yhtään ovea, päinvastoin. PohjoisKarjalan Enosta kotoisin oleva Markku Pirinen, 62, otti mallia huippukoneasentajaksi edenneestä isästään ja valmistui levyseppä-hitsaajaksi vuonna 1974. Heti valmistumisensa jälkeen hän työskenteli hitsarina Uimaharjun sellutehtaalla. Vuonna 1977 opiskeluhalu veti miehen jatkoopintoihin Wärtsilän tekniseen oppilaitokseen Joensuuhun. Viisi vuotta myöhemmin tekusta asteli ulos koneinsinööri. Uransa aikana Pirinen on toiminut muun muassa metallipuolen ja johtamisen kouluttajana, ammattikoulun koneosaston lehtorina, toimitusjohtajana, tuotantopäällikönä ja projektipäällikkönä. Joensuun yliopisto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto käynnistivät seudulla diplomiinsinöörikoulutuksen vuonna 2004. Hakijoita oli paljon, yksi mukaan valituista oli Markku Pirinen. – Rankkaahan se opiskelu työn ohella oli, vaan tykkäsin kovasti. Diplomi-insinööriksi valmistuin vuonna 2007. Seuraavana vuonna aloitin väitöskirjan tekemisen. Väitöskirjassaan Pirinen tutki hitsauksen lämmöntuonnin vaikutusta suurlujuusteräksien kestävyyteen. – Terästen lujuusluokat ovat parissa kymmenessä vuodessa kasvaneet moninkertaisiksi. Hitsarilta vaaditaan todellista ammattitaitoa, jotta pystytään hallitsemaan eri materiaalit, polttimen kuljetusnopeudet, virran ja jännitteen säätely. Oli aika pohtia ammatti-identiteettiä. Ollako johtamisen kouluttaja ja bisnesmies vai sittenkin metallimies. – Ymmärsin, että ennen muuta olen metallimies. Konetekniikka on hieno alue! Tällä hetkellä Markku Pirinen toimii tutkimusprojektien vetäjänä Lappeenrannan teknillisen yliopiston hitsaustekniikan laboratoriossa. – Kehitteillä on kaiken aikaa uutta. Asioita voi aina tehdä paremmin tavoitteena se, että työ säilyy Suomessa. Hitsaavan teollisuuden pitää mekanisoida ja automatisoida – kehittää tuotantoa ja lisätä tuottavuutta. Robotti ei koskaan toimi yksin, se tarvitsee operaattorikseen huippuhitsarin. Eikä robotilla pääse työskentelemään joka paikkaan. Aina tarvitaan myös manuaalihitsareita, ja se työ on todellista taidetta! Itsensä kehittäminen ja osaamisen terävöittäminen ei Pirisellä tyssännyt vielä tohtorinkaan titteliin. Mies otti härkää sarvista ja kävi läpi kansainvälisen hitsausinsinöörin koulutuksen. Entä luonnistuuko hitsisauman tekeminen yhä? – Kamerunissa olimme juuri. Sikäläisen yliopiston kanssa yhteistyössä koulutamme sinne hitsareita. Hitsaavaa teollisuutta on paljon, mutta osaamista ja laitteita tarvitaan. Lämmintä oli 35 astetta varjossa, kun piti tarkastella hitsausnäytteitä. Hyvä, että 2-teholasien ja kuumuuden takaa sauman näki! Itseltä mag-hitsaus olisi tuskin onnistunut, puikkokolvi olisi pitänyt varata mukaan. a AHJ1713_1-48.indd 29 3.10.2017 10:11:15
• Maahantuonti ja markkinointi Puh. 0207 597 999 | www.teknoexpertit.fi MESSER – kaasujärjestelmät Tarjoamme monipuolisen saksalaisen tuoteperheen, joka sisältää kaikki tarvittavat komponentit ja järjes­ telmä sovellukset teollisuuskaasuille. Kauttamme saat mm. useita kaasukeskussovelluksia, ottopisteitä ja markkinoiden laajimman valikoiman erilaisia paine­ ja virtaussäätimiä. Tapituslaitteet, -tarvikkeet ja hitsattavat kiinnikkeet AS Schöeler + Bolte kuuluu maailman johtaviin tapitus hitsauslaitteiden ja hitsattavien pulttien valmistajiin. Perustamisesta lähtien vuodesta 1980 nimi AS Schöeler + Bolte on merkinnyt laatua ja luotettavuutta, tuottei­ den asiantuntemusta sekä joustavuutta ja asiakasläheisyyttä. Hitsaus on valmis millisekunneissa – Korvaa kierteityksen ja läpipulttauksen – Minimaalinen lämmöntuotto – Antaa suunnittelulle uusia mahdollisuuksia. IBEDA – kaasuturvallisuustekniikkaa maailmanlaajuisesti Yli puolen vuosisadan ajan IBEDA on kehittänyt ja valmistanut laadukkaita kaasu­ turvalaitteita, kuten takaisku­ ja takatulisuojat EN730­1 / ISO5175­1 / UL1357 mukaan. Valikoima sisältää myös siirrettävät kaasunjakopisteet. IBEDAn kaasu­ miksereitä käytetään hitsaussovelluksiin ja elintarviketeollisuudessa. IBEDA ei tee kompromisseja turvallisuutesi kanssa vaan on sitoutunut jatkuvaan uusien turva­ laitteiden, kuten myös jo markkinoille tuotujen turvatuotteiden kehittämiseen. TECNA – työkalukeventimet Toimitamme täydellisen valikoiman keventimiä, joiden kapasiteetti on 0,2–180 kg:a. Saatavana vaijeripituuksilla aina 3 m:in saakka. Tecna valmistajana on ymmärtänyt, että myös kustomoituja versioita tehdään pyynnöstä kuten esim. TECNA 9338 S1 4,5 m:n vaijerilla 6–8 kg:n kuormalle. TECNA kevennin lisää tuottavuutta vähentämällä seisonta­aikoja ja parantaa työn laatua. Lisäksi TECNA keventimen käyttö vähentää letkujen ja kaapelien kulumista ja estää loukkaantumisia ja työkalujen rikkoutumista. Pistehitsaustarvikkeet ja -varusteet Meiltä saat erimallisia ja ­kokoisia pistehitsauselektro­ deja, elektrodin pitimiä, kiekkohitsauksen kiekkoaihioita ja ­hitsauslankoja sekä pyörö­ ja suorakaidetankoina toimitettavia elektrodimateriaaleja. Valmistamme myös tuotteita asiakkaan toiveiden mukaan. Edistyksellisiä alan tarvikkeita ja laitteita kilpailukykyisin hinnoin, jo 27 vuotta luotettavaa palvelua yli 40 vuoden kokemuksella. Toimitamme tavarat rahtivapaasti asiakkaalle Turun ja ympäristokuntien alueella. AHJ1713_1-48.indd 30 3.10.2017 10:11:18
• 12.10.2017 13 31 T YÖ PA I K KA T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A V E SA -M A TT I VÄ Ä R Ä 31 Ensimmäinen vaikutelma? Toimistotilat ja halli samassa rakennuksessa, hieman sokkeloinen talo, hallissa kuitenkin melko hyvin tilaa ja valoisaa. Korkeissa hyllyissä paljon elektroniikkateollisuudelle tyypillistä tavaraa. Mitä teette? Alihankintaa veneteollisuuteen. Esimerkiksi paneeleita, tuulilaseja, maasähkökeskuksia, kytkintauluja. Paljonko teillä on työntekijöitä? Noin 20 täällä Paimiossa, lisäksi Viron Haapsalun toimipisteessä noin 50. Koska yritys on perustettu, kuka sen omistaa? 1980-luvulla Mikko Tuomi perusti. Kuusi osakasta omistaa. Mitä kuuluu päivittäisiin työtehtäviinne? Muovin työstämistä, sitä taivutetaan ja maalataan. Koneilla tehdään paneeleihin reikiä. Luukkujen ja venttiilien kokoamista. Sähköpuolella on valmiita paneeleja. Asennetaan kytkimiä ja sulakkeita, tehdään johdotuksia. Millaiset työajat teillä on? Osa tekee pelkkää päivätyötä, osa tekee kahdessa vuorossa. Puolen tunnin liukuma on käytössä molemmissa vuoroissa. Aallonpohjasta aallonharjalle Entä palkkaus? Tuntipalkka, ja työnvaativuusryhmiä on kolmosesta kuutoseen. Millainen on ikärakenne? Kolmestakympistä liki kuusikymppisiin. Kuinka kilpailukykysopimusta sovellettiin Navixilla? Kolme lauantaita tuli työpäiviksi. Kaksi keväällä, yksi syksyllä. Ne ovat palkat tomia sitä varten, ettei tarvitse koskea arkipyhäkorvauksiin. Mutta tarvittaessa päiviä voi käyttää tyky-toimintaan. Esimerkiksi nyt keväällä oltiin venemessuilla. Moniko teillä on Teollisuusliiton jäsen? Noin puolet kuuluu. Osa on Loimaan kassassa, jotkut eivät kuulu siihenkään. Kuinka kuvaisitte työilmapiiriä? Ihan hyvä henki on. Ei ole mitään ristiriitoja ollut, porukka puhaltaa yhteen hiileen. Millaiset ovat suhteet työnantajaan? Tämä on sen verran pieni firma, että kyllä keskustelemaan pystyy aina. Yleensä on löydetty joitain kompromisseja. Onko töitä riittänyt? Veneala on suhdanteille herkkä. Nykyään kevät on rauhallinen, ja syksyllä tilaukset kiihtyvät. Tässä on tapahtunut muutos, ennen se oli toisinpäin. Mutta firma on vuosien aikana kasvanut, ja töitä riittää kyllä. Mistä se kasvu on tullut? On saatu uusia asiakkaita ja panostettu myyntiin. Lisäksi viime aikoina meillä on tehty alihankintana johdinsarjoja paljon myös työkoneisiin ja puutarhakoneisiin, ei ole oltu pelkästään veneiden varassa. Kuinka itsenäistä työnteko teillä on? Aika itsenäistä, meillä suositaan moniosaamista. Ja aika paljon itse tiedämme, mitä töitä otetaan seuraavaksi ja mitä kaikkea niihin kuuluu. Tietysti välillä tulee työnjohdolta viestiä, että tämä juttu on kiireellinen ja täytyy hoitaa heti. Kuormittavatko työt paljon? Tietyissä työvaiheissa on toistotyötä, joissain hommissa tarvitaan kuulosuojaimia. Ja hengityssuojia myös, maalaamon lisäksi digiprinttipuolella on kemikaalit käytössä. Mikä teillä mietityttää tällä hetkellä? Että riittäisi töitä tulevaisuudessakin. Niin kuin sanottu, veneala on niin suhdanneherkkä. Välillä on aallonpohjia, välillä mennään aallonharjalla ylöspäin. Elektroniikkatyöntekijä, varapääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu Marika Ilola (vas.), elektroniikkatyöntekijä Helena Vahlroos ja varastomies Juho Melasuo. 13 NAVIX OY · PAIMIO Maahantuonti ja markkinointi Puh. 0207 597 999 | www.teknoexpertit.fi MESSER – kaasujärjestelmät Tarjoamme monipuolisen saksalaisen tuoteperheen, joka sisältää kaikki tarvittavat komponentit ja järjes­ telmä sovellukset teollisuuskaasuille. Kauttamme saat mm. useita kaasukeskussovelluksia, ottopisteitä ja markkinoiden laajimman valikoiman erilaisia paine­ ja virtaussäätimiä. Tapituslaitteet, -tarvikkeet ja hitsattavat kiinnikkeet AS Schöeler + Bolte kuuluu maailman johtaviin tapitus hitsauslaitteiden ja hitsattavien pulttien valmistajiin. Perustamisesta lähtien vuodesta 1980 nimi AS Schöeler + Bolte on merkinnyt laatua ja luotettavuutta, tuottei­ den asiantuntemusta sekä joustavuutta ja asiakasläheisyyttä. Hitsaus on valmis millisekunneissa – Korvaa kierteityksen ja läpipulttauksen – Minimaalinen lämmöntuotto – Antaa suunnittelulle uusia mahdollisuuksia. IBEDA – kaasuturvallisuustekniikkaa maailmanlaajuisesti Yli puolen vuosisadan ajan IBEDA on kehittänyt ja valmistanut laadukkaita kaasu­ turvalaitteita, kuten takaisku­ ja takatulisuojat EN730­1 / ISO5175­1 / UL1357 mukaan. Valikoima sisältää myös siirrettävät kaasunjakopisteet. IBEDAn kaasu­ miksereitä käytetään hitsaussovelluksiin ja elintarviketeollisuudessa. IBEDA ei tee kompromisseja turvallisuutesi kanssa vaan on sitoutunut jatkuvaan uusien turva­ laitteiden, kuten myös jo markkinoille tuotujen turvatuotteiden kehittämiseen. TECNA – työkalukeventimet Toimitamme täydellisen valikoiman keventimiä, joiden kapasiteetti on 0,2–180 kg:a. Saatavana vaijeripituuksilla aina 3 m:in saakka. Tecna valmistajana on ymmärtänyt, että myös kustomoituja versioita tehdään pyynnöstä kuten esim. TECNA 9338 S1 4,5 m:n vaijerilla 6–8 kg:n kuormalle. TECNA kevennin lisää tuottavuutta vähentämällä seisonta­aikoja ja parantaa työn laatua. Lisäksi TECNA keventimen käyttö vähentää letkujen ja kaapelien kulumista ja estää loukkaantumisia ja työkalujen rikkoutumista. Pistehitsaustarvikkeet ja -varusteet Meiltä saat erimallisia ja ­kokoisia pistehitsauselektro­ deja, elektrodin pitimiä, kiekkohitsauksen kiekkoaihioita ja ­hitsauslankoja sekä pyörö­ ja suorakaidetankoina toimitettavia elektrodimateriaaleja. Valmistamme myös tuotteita asiakkaan toiveiden mukaan. Edistyksellisiä alan tarvikkeita ja laitteita kilpailukykyisin hinnoin, jo 27 vuotta luotettavaa palvelua yli 40 vuoden kokemuksella. Toimitamme tavarat rahtivapaasti asiakkaalle Turun ja ympäristokuntien alueella. AHJ1713_1-48.indd 31 3.10.2017 10:11:20
• 13 12.10.2017 T E K S T I H E IK K I JO K IN E N 32 vuoden alkupuoliskolla, liitto laskee. Silti Saksan metallija elektroniikkateollisuus pystyi jopa parantamaan hintakilpailukykyään, nostamaan osuuttaan maailmanmarkkinoilla sekä kasvattamaan vientiylijäämää. Nyt valmistelussa oleva sopimus kattaa 3,9 miljoonaa työntekijää. IG Metall arvioi sopimuksen kuitenkin vaikuttavan kahdeksan miljoonan työntekijän sopimuksiin. Lisäksi muuallakin Euroopassa luetaan tarkasti teollisuusmaa Saksan sopimuksia. Liiton kaksi keskeistä asiaa alkavissa työehtosopimusneuvotteluissa ovat palkka ja aika. Palkankorotusvaade on asettumassa kuuden prosentin luokkaan, mutta tarkka luku on vielä muotoutumatta. Tämä antaisi osuuden teollisuuden menestyksestä työntekijöille, jotka ovat sen menestyksen tehneet, liiton Ala-Saksin piirin johtaja Thorsten Gröger täsmentää. Sopimuksesta halutaan vuoden pituista. Toiseksi päävaatimukseksi on muotoutumassa työajan sovittaminen yhteen elämän kanssa. Liitto vaatinee mahdollisuutta lyhentää työaikansa korkeintaan kahdeksi vuodeksi 28tuntiseksi. Oikeus palata tavalliseen 35 tunnin viikkoon säilyisi. Vähenevien tuntien palkan korvausmallista keskustellaan vielä liitossa. TYÖEHTOSOPIMUS Saksan IG Metall valmistautuu metallija elektroniikkateollisuuden työehtosopimusneuvotteluihin tänä syksynä. Palkankorotusvaade asettunee kuuden prosentin tuntumaan vuoden sopimuksella. Saksan talous kasvaa vahvasti kahdeksatta vuotta peräkkäin. Metallija elektroniikkateollisuus tuottaa ennätysmääriä tavaraa sekä voittoa. Alan yritysten käyttöaste on nyt erinomainen 88 prosenttia, IG Metall sanoo. Nykyinen vuoden työehtosopimus nosti palkkoja alalla vuoden ensimmäisellä puoliskolla 3,1 prosenttia. IG Metallin metallija elektroniikkateollisuuden työehtosopimus umpeutuu vuoden lopussa. Liitto on alkanut muotoilla vaateitaan neuvotteluihin. Niiden pohjana ovat 1,7–2 prosentin inflaatio sekä työn tuottavuuden nousu. Koko maan taloudessa se on 0,8–1,1 prosenttia tehtyä työtuntia kohti, metallija elektroniikkateollisuudessa liiton mukaan enemmän. Näiden lukujen valossa ei ole mitään syytä peräytyä vaatimuksista, liitto sanoo. Menneisyys on sen mukaan osoittanut, että hyvät palkankorotukset auttavat talouden kehitystä, edistävät kasvua eivätkä rasita liikaa taloutta. Vaikka palkat kehittyivät hyvin, kasvoivat yksikkötyökustannukset vain 1,1 prosenttia viime KA N S A I N VÄ L I N E N Saksassa neuvotellaan palkasta ja ajasta METALLIPOJAT Tanskassa ammattiliitto Dansk Metal on yksi jääkiekkomaajoukkueen päätukijoita, ja maajoukkue tunnetaankin nimellä Metaladrengene, metallipojat. Liiton jäsenille tukisopimus antaa jääkiekko-otteluihin lippuja alennuksella ja jopa ilmaiseksi. Tanskan Peter Regin ja Ruotsin Victor Rask kamppailivat jääkiekon MM-kisoissa Kölnissä Saksassa viime keväänä 14. toukokuuta. PA TR IK ST O LL A R Z / LE H TI K U V A / A FP P H O TO Liitto hankki työpaikat ETELÄ-KOREA Metalliliitto KMWU onnistui vakinaistamaan 6 000 määräaikaista työläistä Hyundai Motor Companyssa. Vuonna 2004 liitto sai tietää, että 9 300 Hyundain määräaikaista työntekijää teki töitä laittomilla alihankintasopimuksilla. He työskentelivät vakinaisten rinnalla, mutta puolella palkalla, ilman sosiaalietuja ja työsuhdeturvaa. Liitto ryhtyi toimiin: se järjesti työntekijät, lähestyi yhtiötä ja viranomaisia, nosti asian esiin, käynnisti lakkoja ja vei asian oikeuteen. Liiton määrätietoisen toiminnan tuloksena Hyundai on vähitellen vakinaistanut 6 000 määräaikaista työläistään. Nykyiset 4 000 määräaikaista työskentelevät lain sallimissa rajoissa. Napoleónin paluu turvattava MEKSIKO Kanadalaisen Unifor-liiton puheenjohtaja Jerry Diaz vaatii Meksikon hallitusta turvaamaan Kanadassa asuvan kaivosalan Los Mineros -liiton puheenjohtaja Napoleón Gómez Urrutian paluun kotimaahan. Diaz puhui Los Minerosin kongresisssa Meksikossa. Urrutia joutui maanpakoon vuonna 2006, kun häntä vastaan nostettiin ilmeisen tekais tuja rikossytteitä. Los Mineros on toimiva ja tehokas liitto, jonka vaimentamista moni Meksikossa haluaa. Unifor on Kanadan suurin yksityisen alan liitto. Liitosta liput lätkämatsiin TANSKA Jääkiekon pääsarja Tanskassa on Metal Ligaen, sillä Dansk Metal -liitto on sen päätukija. Liitto ja sen työttömyyskassa ovat myös Tanskan jääkiekkomaajoukkueen pää tukijoita. Siksi maajoukkue tunnetaan nimellä Metaladrengene, metallipojat. Liiton nelivuotinen tukisopimus on voimassa tämän vuoden loppuun. Liiton jäsenille tukisopimus tuo ilmaiset liput kaikkiin liigan runkosarjan otteluihin ja mukaan saa kaverinkin. Välieriin ja loppu otte luihin saa 30 prosentin alennuksen lipuista. Sama alennus pätee maajoukkueen kotiotteluihin. Liigan ensimmäisessä ottelussa syyskuussa Fredrikshavn White Hawks voitti Esbjerg Energyn 3–1. AHJ1713_1-48.indd 32 3.10.2017 10:11:22
• T E K S T I K A U N O K O SK E LA S O P IM U S PÄ Ä L IK K Ö T YÖ E H TO S O P I M U S O T A T A LT E E N Palvelusvuosilisä Teknologiateollisuuden työ ehto sopimuksen 14.5 luvun mukaisen palvelusvuosilisän tarkoituksena on palkita pitkästä yhdenjaksoisesta työsuhteesta samassa yrityksessä. EDELLYTYKSET Työsuhde on kestänyt tarkasteluhetkeen 30.11.2017 mennessä yhden jaksoisesti samassa yrityksessä vähintään 10 vuotta. Työsuhteen kestoa ja yhden jaksoisuutta tarkasteltaessa noudatetaan vuosiloma lain soveltamiskäytäntöä. SUURUUS Palvelusvuosilisä määräytyy työsuhteen pituuden mukaan. Lisän maksuperusteet muuttuvat 5 vuoden välein 25 vuoteen asti. Lisä on 10 vuodelta kaksi kertaa edellisen lomanmääräytymisvuoden (1.4.2016–31.3.2017) lomaan oikeutettavien kuukausien lukumäärä (Lkk) kerrottuna työntekijän kolmannen vuosineljänneksen keskitunti ansiolla (KTA). ESIMERKKI: 30.11.2017 Työntekijä on tarkasteluhetkellä ollut yhden jaksoisesti 10 vuotta työsuhteessa ja edelli sessä lomanmääräytymisvuodesta oikeutettu saamaan vuosilomaa 12 kuukaudesta: 2 x 12 x KTA Työsuhteen pituuden vaikutus 10 vuotta mutta ei 15 vuotta 2 x Lkk x KTA 15 vuotta mutta ei 20 vuotta 4 x Lkk x KTA 20 vuotta mutta ei 25 vuotta 6 x Lkk x KTA 25 vuotta tai enemmän 8 x Lkk x KTA Lkk Edellisen lomanmääräytymisvuoden (1.4.2016–31.3.2017) lomaan oikeutettavien kuukausien lukumäärä KTA Työehtosopimuksen 15.2 luvussa tarkoitettu 3. vuosineljänneksen (heinä-, elo-, syyskuu) keskituntiansio Osa-aikatyöntekijä A Viikon säännöllisten tuntien lukumäärä jaetaan 40:llä. B Saadulla luvulla kerrotaan edellä esitetyn mukaan laskettu palvelusvuosilisä. ESIMERKKI: Jos työntekijän työsuhde on kestänyt 10 vuotta ja säännöllisen työviikon tunnit on 20 tuntia ja keskitunti ansio 10 euroa, lasketaan lisän suuruus seuraavasti: A 20 tuntia 40 = 0,50 B 0,50 x 2 x Lkk x KTA = 1,00 x 12 x 10 euroa = 120 euroa Jos työntekijä on tehnyt sekä osa-aikaettä koko päivätyötä, palvelusvuosilisä suhteu tetaan edellä olevan kaavan mukaisesti koko päivätyön ja osa-aikatyön tehdyillä jaksoilla. Palvelusvuosilisää ei oteta huomioon työehtosopimuksen 15.2 luvun vuosi neljän neksen eikä lomanmääräytymisvuoden mukaista keskituntiansiota laskettaessa. Kuukausipalkkainen työntekijä Työehtosopimuksen kuukausipalkka sopi muksen 17. 2 luvun mukaan laskentaperusteena käytetään tuntia kohden laskettua aika palkkaa, joka saadaan jakamalla henkilö kohtainen kuukausipalkka luvulla 169. MAKSU Palvelusvuosilisä maksetaan joulukuun 1. päivää lähinnä seuraavan palkan maksun yhteydessä. Paikallinen sopiminen Maksuajankohdasta voidaan paikallisesti sopia toisin eli siirtää myöhempään ajankohtaan tai porrastaa useammalle palkanmaksu kaudelle. Työehtosopimuksessa ei ole määritelty mihin asti maksuajankohta voidaan paikallisesti sopien siirtää. Takarajana tulee kuitenkin olla seu raavan palvelusvuosilisän maksuajankohta. Paikallinen sopimus palvelusvuosilisän maksun siirtämisestä koskettaa aina kaikkia työntekijöitä, joten sopijapuolina ovat pääluottamusmies ja työnantaja. Tällöin noudatetaan työehtosopimuksen 44 luvun paikallisen sopimisen määräystä. Sopimus on tehtävä kirjallisesti, mikäli jompikumpi osapuoli sitä pyytää. On kuitenkin suotavaa, että sopimus tehdään aina kirjallisesti ja se koskee vain kyseistä hetkeä eikä jatkuvaa käytäntöä. Työsuhteen päättyminen Jos lisän soveltamispiiriin kuuluvan työntekijän työsuhde päättyy ennen lisän vuosittaista maksua, maksetaan työntekijälle lopputilin yhteydessä edeltävän joulukuun alusta laskettuna kultakin sellaiselta kuukaudelta, jolta työntekijä on ansainnut vuosilomaa, 1/12 siitä summasta, joka hänelle viimeksi palvelusvuosilisänä maksettiin. ESIMERKKI: Jos työntekijä on saanut 30.11.2016 jälkeisessä tarkastelussa palvelus vuosilisää 240 euroa ja työsuhde päättyi 29.10.2017 ja hänelle on ajalta 1.12.2016–29.10.2017 (11 kk) kertynyt täydet vuosi lomapäivät, niin lisää maksetaan 11 kuukaudelta eli 220 euroa. VAIHTAMINEN VAPAASEEN Työnantaja ja 58 vuotta täyttänyt työntekijä voivat vuosittain sopia, että työntekijän ansaitsema palvelusvuosi lisä tai sen osa vaihdetaan vapaaseen. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Vapaa voidaan pitää palvelusvuosilisän tarkastelujakson jälkeen. Vapaa-ajalta maksetaan keskituntiansiota vastaava korvaus ja pää luottamusmiehelle annetaan selvitys vaihtokäytännöistä. Muut sopimusalat Malmikaivokset – kuten teknologia teollisuudessa. Jalometalli ala, tekninen huolto ja kunnossa pito sekä puolustus ministeriön työpaikat – ei voi vaihtaa vapaaksi. Autoja konekorjaamoalat sekä tietoala – kuukausipalkkalaisen laskentakaavan jakaja eri. Autoja konekauppa – ei mainintaa, huomioitu taulukkopalkkauksen vuosiporrastuksessa Vaihtaminen vapaaksi ks. pääala. Peltija teollisuuseristysala – laskettaessa käytetään henkilö kohtaista aikapalkkaa, eikä voi vaihtaa vapaaksi. Mekaaninen metsäteollisuus – laskentakaava erilainen. Energia-ala – ei mainintaa. 33 P A LV E L U S V U O S IL IS Ä 2 17 13 12.10.2017 AHJ1713_1-48.indd 33 3.10.2017 10:11:22
• 34 T E X T K A U N O K O SK E LA A V TA LC H E F KO L L E K T I VAV TA L K L IP P U T O C H S P A R A Tjänsteårstillägget Enligt kollektivavtalet med Teknologiindustrin kapitel 14.5 belönas arbetstagaren för ett långt, oavbrutet arbetsförhållande på samma företag. FÖRUTSÄTTNINGAR En arbetstagare är berättigad till tjänsteårstillägg i ett arbetsförhållande som har varat fram till granskningsperioden 30.11.2017 oavbrutet i minst 10 år på samma företag. I granskningen av arbetsförhållandets längd och kontinuitet följs semesterlagens tillämpningspraktik. STORLEKEN Tjänsteårstillägget beräknas enligt arbetsförhållandets längd. Tilläggets betalningsgrund förändras vart 5:e år fram till 25 år. Tillägget är för 10 år två gånger antalet semesterberättigande månader (Sm) (1.4.2016–31.3.2017) multiplicerat med medeltiminkomsten (MTL) för det tredje kvartalet. EXEMPEL: 30.11.2017 När arbetstagaren har vid granskningstidpunkten varit i ett oavbrutet arbetsförhållande i 10 år och är från det sista semesterberättigande året berättigad till årssemester för 12 månader beräknas tillägget på följande sätt: 2 x 12 x MTL Inverkan av arbetshållandes längd 10 år men under 15 år 2 x SM x MTL 15 år men under 20 år 4 x SM x MTL 20 år men under 25 år 6 x SM x MTL 25 år eller mera 8 x SM x MTL SM Antalet semesterberättigande månader under det sista semesterberäkningsåret (1.4.2016–31.3.2017). MTI Medeltimlönen under det tredje kvartalet (juli, augusti, september) Deltidsarbete A Antalet regelbundna veckotimmar dividerat med 40. B Resultatet multipliceras med tjänsteårstillägget i enlighet med föregående schema EXEMPEL: När arbetsförhållandet har varat i 10 år, de regelbundna veckoarbetstimmarna är 20 och medeltimlönen 10 euro, beräknas tillägget efter följande schema: A 20 h 40 = 0,50 B 0,50 x 2 x SM x MTL = 1,00 x 12 x 10 € = 120 € Om arbetstagaren har arbetat både på heltid och deltid betalas tjänsteårstillägget vid granskningstidpunkten enligt föregående schema relaterat till deltidsoch heltidsperioderna. Tjänsteårstillägget beaktas inte vid beräkningen av kvartalet enligt kapitel 15.2 i kollektivavtalet och inte i beräkningen av medeltimlönen för semester berättigande år. Månadslön Enligt kollektivavtalets kapitel 17.2 om månadslön är beräkningsgrunden för tjänsteårstillägget tidlönen per timme. Den beräknas genom att dividera arbets tagarens personliga månadslön med 169. UTBETALNING Tjänsteårstillägget betalas i samband med löneutbetalningen närmast efter den 1 december. Lokalt avtalande Det är möjligt att göra avvikande lokala överenskommelser, t.ex. att betalningen sker senare eller delas på flera löneperioder. Det finns inga överenskommelser i kollektivavtalet om hur länge betalningen kan förflyttas genom lokala överenskommelser. Tidsgränsen måste ändå vara betalningstidpunkten för följande tjänsteårstillägg. Det lokala avtalet om förflyttningen av tilläggets betalning gäller alltid för alla arbetstagare och avtalet görs mellan huvudförtroendemannen och arbetsgivaren. Därvid tillämpas kollektivavtalets kapitel 44 om lokala avtal. Avtalet görs skriftligt om någondera parten fordrar det. Det rekommenderas att avtalet alltid görs skriftligt och att avtalet gäller det speciella tillfället och är inte vanlig praxis. Arbetsförhållandet upphör Om arbetstagares, som är berättigad till ett tillägg, anställning upphör före den årliga utbetalningen, erläggs åt arbetstagaren i samband med den sista lönen för varje semestergrundande månad fr.o.m. ingången av föregående december månad 1/12 av den summa som föregående gång erlades åt honom som tjänsteårstillägg. EXEMPEL: Om arbetstagaren i granskningen efter 30.11.2016 har fått 240 euro i tjänsteårs tillägg och arbetsförhållandet upphör 29.10.2017 och han har förtjänat fulla semesterdagar för tiden 1.12.2016–29.10.2017 (11 mån) betalas tjänsteårstillägg för 11 månader, 220 euro. BYTE TILL LEDIGHET Arbetsgivare kan årligen komma överens med arbetstagare som fyllt 58 år om att det tjänsteårstillägg som arbetstagaren tjänat in helt eller delvis kan bytas ut mot ledighet. Avtalet måste göras skriftligt. Ledigheten kan hållas efter tjänsteårstilläggets observationsperiod. Under ledigheten betalas en ersättning som motsvarar medeltimlönen och huvudförtroendemannen ska ges en utredning om utbytesförfarandet. Andra avtalsbranscher Malmgruvorna – som i Teknologiindustrins avtal. Ädelmetallbranschen, teknisk service och underhåll samt försvarsministeriets arbetsplatser – kan inte bytas ut med ledighet. Biloch maskinbranscherna – som i Teknologiindustrins avtal med undantag av divisorn för månadsavlönade. Biloch maskinförsäljningen – tjänsteårstillägget omnämns inte, beaktat i årsgraderingen av tabellönerna. För byte till ledighet, se Teknologiindustrins avtal. Plåtoch industriisoleringsbranschen – tjänsteårstillägget tillämpas den personliga tidlönen. Kan inte bytas ut till ledighet. Mekaniska skogsindustrin – andra beräkningsregler. Energibranschen – tjänsteårtillägget omnämns inte. T JÄ N S T E Å R S T IL L Ä G G E T 2 17 henkivakuutuskuntoon.? 55 % EDULLISEMPI Jäseni l *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Hyödy n JÄSENETUSI HENKIVAKUUTUKSESSA Jäseni l Henkivakuutus turvaa perheesi toimeentulon, jos pahin sattuisi. Tiesithän, että Teollisuusliiton jäsenenä sinä ja puolisosi olette oikeutettuja Suomen edullisimpaan henkivakuutukseen.* Esimerkiksi 31-vuotiaalle Teollisuusliiton jäsenelle henkivakuutus 100 000 euron turvalla maksaa vain 8 euroa kuussa. Alennus on peräti 55 %, mikä merkitsee 116 euron säästöä vuodessa. Katso hinta vakuutuksellesi ja hyödynnä jäsenetusi osoitteessa AHJ1713_1-48.indd 34 3.10.2017 10:11:26
• henkivakuutuskuntoon.? 55 % EDULLISEMPI Jäseni l *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Hyödy n JÄSENETUSI HENKIVAKUUTUKSESSA Jäseni l Henkivakuutus turvaa perheesi toimeentulon, jos pahin sattuisi. Tiesithän, että Teollisuusliiton jäsenenä sinä ja puolisosi olette oikeutettuja Suomen edullisimpaan henkivakuutukseen.* Esimerkiksi 31-vuotiaalle Teollisuusliiton jäsenelle henkivakuutus 100 000 euron turvalla maksaa vain 8 euroa kuussa. Alennus on peräti 55 %, mikä merkitsee 116 euron säästöä vuodessa. Katso hinta vakuutuksellesi ja hyödynnä jäsenetusi osoitteessa AHJ1713_1-48.indd 35 3.10.2017 10:11:27
• 36 13 12.10.2017 T E X T JO H A N LU N D F O TO JO H A N N E S TE R V O 36 – Vi svetsar en fyraxlad jumbovagn med styrbara hjul som ska till Sverige, säger Lars-Erik Lund. Den 17,5 meter långa specialvagnen väger nästan fem ton och tar ungefär två veckor att svetsa ihop. Hur många svetsfogar som krävs kan ingen svara på. – För det mesta jobbar vi med stora komponenter och jobbet med specialvagnarna är faktiskt väldigt mångsidigt. Det är inte bara svetsning, utan också bland annat borrning och skärning. Det bästa med jobbet är ombytet, ingen dag är den andra lik, säger Krister Holm. Svetsarna Lund och Holm har båda jobbat på Närko i över 30 år och trivs bra med både arbetskamraterna och -uppgifterna. Listan på sämre sidor med jobbet är betydligt kortare. I dag går det bra för karosserifabriken Närko. Läget är stabilt och jobbet räcker till. Flera år utan nyrekryteringar och strama löneförhöjningar är ändå riktiga utmaningar för arbetstagarna, företaget och hela kommunen, säger huvudförtroendemannen Peter Sjökvist. Recessionen satt sina spår B uller, en lukt av svetsrök och en allmän känsla av målmedvetet arbete fyller produktionshallen på karosserifabriken Närko i Närpes. Här tillverkas släpvagnar och lastbilspåbyggnader som de flesta säkert har sett längs våra landsvägar – och beställningarna rullar in. – Närko har repat sig ganska bra efter åren 2009-2010 när produktionen som värst rasade med 70 procent. Vi har inte riktigt kommit upp i samma nivå som innan kraschen, men det ser ganska stabilt ut i varje fall, säger huvudförtroendemannen Peter Sjökvist. Arbetstagarna på fabriken tillverkar årligen omkring 1 000 släpvagnar och lastbilspåbyggnader. Här jobbar man med stora grejor. Det är lätt att känna sig liten bland de enorma metallkomponenterna som glider fram med traversen över huvudet. Känslan förstärks när vi träffar arbetsparet Lars-Erik Lund och Krister Holm med en gemensam längd på knappt fyra meter. Rejäl längd är inget måste men nog en fördel när man sträcker sig och svetsar krångliga ställen, säger huvudförtroendemannen Peter Sjökvist bredvid de storvuxna svetsarna Krister Holm och Lars-Erik Lund. AHJ1713_1-48.indd 36 3.10.2017 10:11:29
• 37 Våra vagnar kan vara lite tyngre men kan hålla upp till femton år jämfört med de tyska vagnarnas sju-åtta år. Det händer faktiskt att våra vagnar överlever längre än själva lastbilen, säger Sjökvist. Företaget har också gjort släpvagnar för finska, svenska och estniska försvaret. Tillverkningen av vagnar till finska försvaret har pågått i fyra år och är ett välkommet tillägg i produktionen. – Det är bra att fylla upp med serieproduktion bland specialbeställningarna, förklarar Sjökvist. Montören Daniel Ek har monterat stänkskärmar, lådor och sidohinder på en av de svarta vagnarna som ska till försvarsmakten. Nu är det bara justeringen av hjulvinklarna som är kvar. Enligt Ek finns det en viss skillnad i att arbeta med militära jämfört med civila vagnar. – Försvaret har en del specialönskemål och så är det frågan om serieproduktion till skillnad från andra beställningar. Det är också väldigt viktigt att alla vagnarna är identiska eftersom de ska till samma kund. Försvarets släpvagnar beställs också med komplett utrustning. – Till och med skyffeln lägger vi till – och också den ska förstås vara i ”ojennus”, skrattar Ek. SÄKERHET I FLERA BEMÄRKELSER Efter att släpvagnarna är färdigt byggda med skåp och all tillhörande elektronik och utrustning monterade, rullar vagnarna vidare till slutgranskningen. Innan vagnen granskas ska ändå bromssystemet programmeras. Trots den stora exporten är Närkos vagnar också en bekant syn på landsvägarna här hemma. Enligt Sjökvist är det kvaliteten och möjligheten till skräddarsydda lösningar som är företagets främsta trumfkort. – De som vill ha vagnar med längre livslängd än dem som tillverkats på löpande band i Tyskland köper gärna inhemska vagnar av oss. – Det börjar vara lönen som är det sämsta med jobbet nuförtiden, säger Holm. – Bättre lön kunde man ha, fortsätter Lund. HÅRD PRESS PÅ HÖSTENS FÖRHANDLINGAR Metalls kollektivavtal är på väg att löpa ut och Peter Sjökvist kan inte annat än hålla med om att det finns ett tryck på höstens förhandlingar. Nu behövs löneförhöjningar. – I och med de dåliga åren så har det inte kommit några extra löneförhöjningar. Det gäller inte bara Närko, utan lönenivån i hela regionen börjar vara oroväckande låg. Närpes är en tillväxtkommun och lönerna börjar bli ett problem för hela kommunen vad gäller bostadssitua tionen. En vanlig arbetare har inte råd att hyra eller köpa en lägenhet när kvadratmeterpriset vid nybyggnad ligger på över 3?000 euro. Sjökvist påpekar att den låga lönenivån inte är ett arbetsplatseller branschspecifikt problem. – Vi börjar vara uppe i 900 arbetstagare i växthusen och där hör ju inte heller lönen till toppskiktet, om vi utrycker oss så. Lönenivåerna börjar faktiskt vara ett problem för Närpes stad. Recessionen som följde den ekonomiska kraschen år 2009 känns fortfarande av på arbetsplatsen också på andra sätt. Under de dåliga åren anställdes ingen ny personal och efter att de stora årskullarna har börjat gå i pension har företaget gått miste om mycket värdefull kunskap. – Vi hade ju fem-sex dåliga år och då anställdes ingen så det är därför vi nu är i den här situationen. Vi har ganska många nya som nu måste lära sig arbetet, så på det viset ställde lågkonjunkturåren till det för oss, konstaterar Sjökvist. BRED KUNDBAS Närkos kunder hittar man främst i Finland och den övriga Norden. Över hälften av produktionen, upp till 60 procent, går på export. – Det har med traditioner att göra. I och med att det här är en svenskspråkig ort så har vi av tradition ganska mycket nordiska kontakter, förklarar Sjökvist. Närko har satsat stort på marknaderna i Sverige och Norge, vilket också har gett resultat. Under de sämre åren hjälpte den svenska marknaden att hålla företaget flytande eftersom Sverige klarade av recessionen bättre än euroländerna. – Satsningarna på den norska marknaden har också burit frukt. Vi har haft en stigande kurva där i flera år. Utvecklingen där har kanske planat ut något, men det är helt naturligt. Man kan ju inte öka försäljningen i den takten i all oändlighet, säger Sjökvist. 37 Vid slutgranskningen går man igenom allting systematisk och noggrant. Roy Lindén programmerar också bromsarna och släpper iväg de stora, tunga släpvagnarna på vägarna. Daniel Ek jobbar med att montera utrustning på en av flera släpvagnar till försvarsmakten. Serieproduktion hör till de ovanligare jobben på Närko. Oftast gör vi specialvagnar, berättar han. ”Lönenivån i hela regionen börjar vara oroväckande låg.” AHJ1713_1-48.indd 37 3.10.2017 10:11:43
• 13 12.10.2017 38 38 Arbetarskyddsvalet närmar sig TIDPUNKT 1.11–31.12.2017 ? ? Noggrannare tidpunkt koms överens om med arbetsgivaren. ARBETSTAGARNA VÄLJER ? ? På arbetsplatser med minst 10 arbetstagare väljs en arbetarskyddsfullmäktig och två vice arbetarskyddsfullmäktige. Det är också möjligt att välja dem på mindre arbetsplatser. ? ? På arbetsplatser med minst 20 arbetstagare väljs också medlemmar och suppleanter till en arbetarskyddskommitté eller något annat motsvarande samarbetsorgan. ? ? Arbetarskyddsombud väljs om man har kommit överens om det lokalt. ? ? Mandatperioden är två år. FÖRRÄTTANDE AV VAL ? ? Arbetsgivaren måste erbjuda lämpliga lokaliteter i sitt förfogande för förrättande av valet. Arbetsgivaren får inte förhindra eller försvåra ordnandet av valet. Plats och tidpunkt för valet måste anmälas minst 14 dagar innan valet. KANDIDATNOMINERING ? ? Endast arbetstagare och tjänstemän kan ställa upp i valet. ? ? Alla arbetstagare och tjänstemän på arbetsplatsen kan antingen själv ställa upp som kandidater eller nominera kandidater för valet. Kandidaternas namn och deras samtycke skall levereras till valnämnden skriftligt. ? ? Valnämnden informerar om när valet hålls och när kandidaterna senast skall vara nominerade. Minst 7 dagar skall reserveras för kandidatnomineringen och kandidatnominering tar slut 7 dagar innan valet hålls. Om det inte finns fler än en kandidat behöver valet inte ordnas. RÖSTRÄTT ? ? Alla arbetstagare och tjänstemän på arbetsplatsen som på valdagen har ett giltigt arbetskontrakt har rätt att rösta, även de som är permitterade eller på föräldraledighet. VALRESULTATET ? ? Vem som blivit vald skall anmälas till arbets givaren, den egna fackavdelning samt till Industrifackets regionkontor. ? ? Arbetsgivaren anmäler vem som blivit vald till arbetarskyddsregistret på Arbetarskyddscentralen. R E D IG E R IN G JO H A N LU N D – Vi har ett program som körs in i datorn. Det är bromsleverantören som står för mjukvaran men den varierar enligt vilken typ av vagn det är frågan om, beroende på storlek, tyngd och vikt, berättar slutgranskaren och -programmeraren Roy Lindén. Företaget har en mycket omfattande och systematisk process där man går igenom alla delar av vagnen. – Vi gör allt för att ingen vagn ska lämna fabriken med några som helst brister, säger han. Lindén som på grund av en långvarig sjukdom endast jobbar deltid på fabriken medger att jobbet ibland känns tungt. – Många gånger känns det kanske psykiskt tungt. Du kanske funderar om du faktiskt har gjort det du har kunnat och verkligen kollat allt som hör till för att vagnen ska vara bra och säker. Man vill ju inte läsa i tidningen om en olycka och inse att det där ju är en vagn som vi just har levererat. Eftersom vi jobbar med till exempel bromsarna så är det ju ett stort ansvar vi har, förklarar han. Peter Sjökvist som vid behov också jobbar vid slutgranskningen håller med. – Vi bär ett tungt ansvar eftersom det är vi som släpper iväg någonting stort och tungt som rör sig på vägarna varje dag. Som huvudförtroendeman jobbar Sjökvist också för säkerheten på arbetsplatsen. Han är nöjd med hur arbetarskyddet fungerar. – Jag tycker att man faktiskt har tagit arbetarskyddet på allvar här på Närko. Vi har gått igenom fabriken flera gånger och gjort flera riskbedömningar, vi är inne på tredje rundan nu. Men arbetarskyddet är aldrig färdigt, det måste man inse. Vi jobbar med stora tunga grejor, så därför tar vi säkerheten på yttersta allvar. Sjökvist ser däremot med oro på arbetarskyddets framtid överlag. Enligt honom kan man se en tendens av att domstolarna allt oftare har börjat döma till arbetsgivarnas fördel i arbetsolycksfall som gått till rätten. – Det oroar mig att man flyttar över ett större ansvar från arbetsgivaren till arbetstagaren som alltid är i en svagare ställning. Det är aldrig lätt för en vanlig arbetstagare att korrigera saker på en arbetsplats. Sjökvist är rädd för att utvecklingen i längden kan leda till att färre personer vill eller vågar jobba med arbetarskyddsfrågor i framtiden. – Det blir press på dem som ska jobba med arbetarskyddet. Det kommer att leda till att det blir svårt att hitta folk som vill ställa upp. Det behövs både arbetarskyddschefer och arbetarskyddsfullmäktige på arbetsplatserna. Domstolarna har ett stort ansvar i den här frågan. a Plåtslagaren och svetsaren Jani Harri jobbar i ett av de första av produktionsskeden på karosserifabriken Närko i Närpes. AKTUELLT INOM METALL 15–17.11 Kompletteringskurs för förtroendemän och arbetarskyddsfullmäktige, Murikka Det här är en kurs du kan delta i årligen. Innehållet varierar. Anmälningar senast 18.10 med kursansökningsblankett, som du hittar på www.metalliliitto.fi/web/se/kursansokan KONTOREN STÄNGDA Industrifackets centralkontor, regionkontor och Metallarbetarnas arbetslöshetskassa är stängda 2–3.11 på grund av personalutbildning. Ahjo finns som e-tidning på webben, www.ahjo.fi. På förbundets webbplats www.metalliliitto.fi hittar du också mer nyheter och information på svenska. johan.lund@metalliliitto.fi AHJ1713_1-48.indd 38 3.10.2017 10:11:44
• 39 NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA ? Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TE-toimistoon. ?? Ansiopäivärahan ensija jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää sähköisessä asioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. ?? Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. ?? Täytä päivärahahakemus huolellisesti neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. ?? Muista päivätä ja allekirjoittaa paperihakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. ?? Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä ? Lomautusilmoitus tai lomautustodistus LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, esimerkiksi kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta) tai eläkkeestä ? Verokortti, jos olet hakenut muutosverokortin etuutta varten ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla ? Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön ? Verotuspäätös, jos sinulla on tuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING ? Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbets lös arbetssökande till TE-byrån. ?? Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via e-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Logga in via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. ?? Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. ?? Fyll i ansökan noga för fyra kalenderveckor från måndag till söndag. Du kan fylla i den första ansökningen för en kortare period, minst två hela kalenderveckor. ?? Kom ihåg att datera och underteckna pappersansökan. Dateringsdatum får inte vara tidigare än den sista dagen som du söker dagpenning för. ?? Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Käsittelytilanne BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen ?? Tillkännagivande om uppsägning och kopia av arbetsintyg ? Tillkännagivande eller intyg om permittering. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ? En kopia av beslutet om annan social förmån, t.ex. hemvårdsstöd (också stöd som har beviljats för din make/maka) eller pensionsbeslut ? Skattekort om du har ansökt om ändringsskattekort för förmån ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete ? beskattningsbeslutet om du har inkomster från lantbruksverksamhet eller från någon annan företagsverksamhet T YÖT TÖ M YYS T U RVA KOTISIVU tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Lisää tietoa työttömyysturvastasi SÄHKÖINEN ASIOINTI Hakemusten toimittaminen liitteineen ja omien tietojen katselu OTA YHTEYTTÄ -PAINIKE Viestien lähetys suojatulla sähköpostiyhteydellä PALVELUNUMERO 020 690 455 arkipäivisin 8.30–15 (pvm/mpm, jonotus on maksuton) POSTIOSOITE Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki WEBBPLATS tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Mera information om utkomstskyddet E-TJÄNSTEN Skicka in ansökan och bilagor och uppdatera egna uppgifter OTA YHTEYTTÄ -TRYCKKNAPP Skicka meddelande via skyddad e-post SERVICENUMMER 020 690 455 på vardagarna 8.30–15 (lna/msa, köandet är avgiftsfritt) POSTADRESS Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors OLE YHTEYDESSÄ TYÖTTÖMYYSKASSAAN TA KONTAKT MED ARBETSLÖSHETSKASSAN METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA 12.10.2017 13 AHJ1713_1-48.indd 39 3.10.2017 10:11:44
• 40 13 12.10.2017 T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A T E M M I K A LL IO H istoriallisen yhteiskurssin neljäntenä päivänä joukko alkaa jo olla yhteen hitsautunut, ja keskusteluissa on käsitelty vaikeitakin aiheita eri työpaikoilla koetuista inhimillisen toiminnan haasteista ja kriiseistä. Kurssin osallistujina on seitsemän TEAMin ja viisi Teollisuusliiton jäsentä. Puuliittolaisia ei vielä ollut mukana. Harjoituksessa opiskelijat saavat paperilla selostuksen kuvitteellisesta työpaikasta ja siellä vallitsevasta ongelmatilanteesta. Toisella ryhmällä on ratkaistavanaan nuorten ja vanhojen työntekijöiden eripura. Monilla nuorilla näyttää olevan vaikeuksia tulla töihin ajoissa. Töiden saattaminen loppuun asti ei toteudu. Tervehtiminenkin tuntuu olevan tiukassa. Vanhempaa väkeä nuorten toiminta ärsyttää, ja sanomista riittää puolin ja toisin. Ryhmän puhemiehenä toimiva TEAMin Erkki Mustajärvi, prosessinhoitaja Kokkolasta, ryhtyy esittelemään ratkaisumalliaan. Yksi konkreettinen keino on kerätä työntekijät samaan tilaan keskustelemaan ongelmista vapaamuotoisesti, työpaikan ulkopuolella. Yhteiskurssi Murikassa ennakoi fuusiota Koulutusasioissa otettiin askel kohti kolmen liiton yhdistymistä, kun Murikka-opistossa järjestettiin ensimmäinen kaikkien liittojen jäsenille avoin kurssi, Ihmissuhteet työpaikalla. – Yritys voisi pitää sellaisen tyky-päivän tapaisen yhteispäivän tai jonkin saunaillan. Siellä olisi ohjelmaa, johon ihmiset voivat osallistua. Laitetaan toimintaa vetämään vaikka pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, toimitusjohtaja ja henkilöstöpäällikkö. Mustajärven ryhmä laittaisi seurantaan, onko yhteistapahtumalla ollut vaikutuksia ilmapiiriin. – Esimerkiksi kahden viikon päästä katsotaan, onko niitä myöhästymisiä vielä. Jos ei tule parannusta, niin sitten otetaan käyttöön jotain sanktioita. Toisena keinona olisi työtehtävien mahdollinen uudelleenjärjestely. – Mietittäisiin, ovatko ne työnjaot nyt kohdallaan ja parhaat mahdolliset, vai olisiko esimerkiksi työparisysteemissä ideaa. Niin että vanhempi voisi toimia nuoremman työntekijän opastajana, jos sillä nuorella on vaikka tietämättömyyttä jostain työvaiheesta, selvittää Mustajärvi. Keskusteluissaan ryhmä arveli yrityksestä saamansa kuvauksen perusteella, että talon työnjohtokulttuuri olisi heikoissa kantimissa, mikä on ehkä osaltaan ollut aiheuttamassa ongelmia. Opettaja Marjo Nurmi piti hyvänä, että ryhmä pyrki ratkaisussaan pois hallin seinien sisältä eli työpaikan arkiympäristöstä. – Ihmisillähän on työroolit ja sitten työn ulkopuolella muita rooleja, siviilissä voidaan olla ihan erilaisia. Sitä varten tyky-päiviä ja vastaavia järjestetään, että ihmiset näkevät työtoverista muutakin kuin vain sen työroolin. Voi tulla oivallus, että tuossa tyypissä on muitakin puolia. Myös ehdotus eri-ikäisten laittamisesta työpareiksi oli Nurmen mielestä toimiva. – Ongelmahan on juuri se, että nuoret ja vanhat toimivat klikeissä eivätkä keskustele keskenään. Ja vanhempi porukkakin sidottaisiin siihen, että he eivät pelkästään valita, vaan yrittävät itsekin tehdä jotain sen puolesta, että nuorilta alkaisivat sujua työt paremmin. EI KULTTUURIEROJA NÄKYVISSÄ Miltä näytti Murikka ja entisen Metalliliiton toimintakulttuuri TEAMilaisin silmin? Ainakin ensimmäisen yhteiskurssin perusteella melko tutulta, arvioivat Erkki Mustajärvi, Eija Lyttinen ja Timo Kärkkäinen. He ovat kaikki käyneet TEAMin kursseja Kiljavan opistolla ja pystyvät vertailemaan liittojen koulutustoimintaa. IHMISSUHTEET TYÖPAIKALLA -KURSSI AHJ1713_1-48.indd 40 3.10.2017 10:11:47
• 12.10.2017 13 KO U LU T U S Yhteiskurssi Murikassa ennakoi fuusiota 41 NÄIN HAET MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe, joka kiinnostaa sinua. Täytä kurssihakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulu tuksesta ja taloudelli sesta tuesta saat lisä tietoja Metalliliiton koulutuksen toiminta-alueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. 16.–20.10. Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 13.–17.11.) Puheviestinnän perusteet – Ilo puhua! Y Mukana Ay-liikkeessä – Nuorten kurssi Y Tietotekniikan täydennyskurssi 23.–25.10. Ay-liikkeen historia 23.–27.10. Luottamusmiesten peruskurssi Työsuojelun peruskurssi H 25.–27.10. Työntekijän sosiaaliturva 1.–3.11. Hyvinvointi työyhteisössä Ammattiosaston kansainvälinen toiminta 6.–8.11. Peltialan täydennyskurssi Yritystalous 6.–10.11. Luottamusmiesten peruskurssi Hyvä lehtijuttu Ihmissuhteet työpaikalla 8.–10.11. Työsuojelun täydennyskurssi – Riskien arviointi 9.–10.11. Alueellinen luottamusmiesten peruskurssi (2. osa 7.–8.12.) Kaakkois-Suomi–Savo–Karjala 13.–15.11. Tekninen huolto ja kunnossapito 13.–17.11. Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 11.–15.12.) Tietotekniikan peruskurssi Luottamusmiesten jatkokurssi H (2. vko 11.–15.12. M ) 15.–17.11. Kompletteringskurs för Metall 20.–24.11. Luottamusmiesten peruskurssi Paikallinen sopiminen Työelämän englantia Sihteerin tehtävät – Rutiineja ja luovuutta 27.–29.11. Työaika 27.11.–1.12. Edunvalvojan neuvottelutaito Työsuojelun peruskurssi H Kirjoitan – siis ajattelen Y 29.11–1.12. Kansantalous 7.–8.12. Nostoapuvälinekurssi 11.–15.12. Järjestötoimijan perusteet Tietotekniikan täydennyskurssi H = Kurssi järjestetään Hakaniemessä (Helsinki) M = Osa kurssista järjestetään Murikka-opistolla. Y = Teollisuusliiton, Puuliiton ja TEAMin yhteinen kurssi Murikan kurssit Yhteiset kurssit – Eipä täällä ole eroja näkynyt. Aika näyttää, miten yhtenäisiä ollaan milläkin toiminta-alueella, kolmikko sanoo. Lyttinen oli huomannut yhteiskurssin TEAMin paperisesta opinto-oppaasta, Mustajärvi ja Kärkkäinen löysivät tiedon netistä. Kurssin sisältö oli lehdenjakajana Lahdessa työskentelevän Lyttisen mielestä ”massiivinen aihe”. – Todella paljon asiaa lyhyessä ajassa. Hyvää tässä oli se, että pääsee kuulemaan tarinoita myös toisilta työpaikoilta ja voi suhteuttaa oman yrityksen tilannetta niihin. Juvalla asuva työtön työnhakija Kärkkäinen huomauttaa, että vaikka kurssin otsikkona oli Ihmissuhteet työpaikalla, sen opeista on hyötyä päivittäin myös arkielämässä. – Tulee mieleen, että ne joiden kaikkein eniten pitäisi olla näillä kursseilla, eivät ole. Monella on hyvinkin huonot sosiaaliset taidot selvittää ongelmia. Mustajärvi pohtii, että mikäli tosielämässä kohtaa vastaavia tilanteita kuin kurssilla, niistä mahdollisesti selviää helpommalla, kun on etukäteen miettinyt vaihtoehtoisia toimintamalleja. Lisäksi hän piti opiskelua hyvänä keinona itsetuntemuksen lisäämiseen. – Voi tarkastella itseään, että millä tavalla suhtautuu esiin tuleviin asioihin ja mistä syystä reagoi tilanteisiin tietyllä tavalla. Yhteiskursseja syksyn mittaan ? ? Murikassa järjestetään kuluvan vuoden aikana vielä kolme kurssia, jotka on suunnattu Teollisuusliiton jäsenten lisäksi myös TEAM:in ja Puuliiton jäsenille. Nämä ovat Mukana ay-liikkeessä – nuorten kurssi, Puheviestinnän perusteet – ilo puhua! sekä Kirjoitan – siis ajattelen. T Y Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O W W W . M U R I K K A . F I Erkki Mustajärvi, Eija Lyttinen (takana oikealla) ja tekstiilihuoltaja Marjukka Hakanen Hämeenlinnasta (edessä) olivat historian ensimmäisiä TEAM:in jäseniä saamassa Murikan oppia, Teollisuusliittoa/ Metallia kuvassa edustaa puhdistustyöntekijä Jaana Järvinen Hangosta (vasemmalla). Helena Kurvinen (vas.) ja Eija Lyttinen eivät hirtä Erkki Mustajärveä vaan vapauttavat hänet silmukan sisältä – naruharjoituksessa testattiin tiimitoiminnan sujuvuutta. AHJ1713_1-48.indd 41 3.10.2017 10:11:50
• Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi 42 TO I M I N TA KOKOUKSIA Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1:n veteraanien syyskokous 27.11. klo 12–14 Turun Työväentalolla, Eerikinkatu 30, Turku. Liitosta paikalla Nina Wesberg. Helsingin metallityöväen ao. 5:n veteraanien kokous ma 23.10. klo 13 toimistolla, Saariniemenkatu 4. Kahvitarjoilu. Hietalahden telakkatyöväen ao. 41:n veteraanijaoston kokous ke 25.10. klo 13 liiton kokoushuoneessa 3, sisäänkäynti Siltasaarenkadun puolelta raput alas. Asioina vuoden 2018 toiminta ja muut ajankohtaiset. Alustajina liiton puheen johtaja Riku Aalto, toimitsija Ville Kari ja telakan pääluottamusmies Ilpo Haaja. Kahvija voileipätarjoilu. Salon metallityöväen ao. 57:n veteraanijaoston syyskokous ke 1.11. klo 12.30 Salon Työväentalolla. Helsingin Metallija Konepajatyöväen ao. 77:n veteraanien kerho kokoontuu to 9.11. klo 12 ao:n toimistolla, Sturenkatu 27 A 4. krs. Kahvitarjoilu. Iisalmen teletyöntekijäin ao. 107:n ylimääräinen kokous ke 1.11. klo 18.30 Iisalmen ladun kerhotiloissa, Sankarinkatu 15, Iisalmi. Käsitellään vapaa-ajan kiinteistön luovuttaminen. Forssa metallityöväen ao. 179 veteraanijaoston kokous to 2.11. klo 12 toimistolla. Vietämme samalla veteraanijaoston pikkujoulua. Tikkurilan Metallityöväen ao. 287:n veteraanit kokoontuvat to 12.10. ja to 9.11. klo 15 toimistolla Puistokulmassa. Puurojuhla to 14.12. klo 15-18. Puurojuhlaan ilmoittautumiset Pertti Oksmanille, puh. 050 342 3920 tai pertti.oksman@gmail.com. EHDOKKAIDENASETTELUKOKOUKSIA Ammattiosaston kevätkokouksessa on voitu päättää pitää vähintään kaksi viikkoa ennen syyskokousta ehdokkaidenasettelukokous, jossa asetetaan ehdokkaat syyskokouksen henkilövalinnoiksi. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita ehdokkaidenasettelukokoukseen! Helsingin metallityöväen ao. 5: ti 31.10. klo 17 ammattiosaston toimistossa, Saariniemenkatu 4, Helsinki. Kahvitarjoilu. Tampereen Metallityöväen ao. 7: to 26.10. klo 16.30 ao:n kokoushuoneessa, Näsilinnankatu 22 B. Turun peltiseppien ao. 45: ma 2.11. klo 18 ABC Auranlaakso, Kaarinantie 702, Turku. Kahvitarjoilu. Nurmijärven metallityöntekijäin ao. 48: to 26.10. klo 16. Buriramissa Klaukkalassa. Ruokailu. Joensuun Metallityöväen ao. 59: su 29.10. klo 16.30 osaston toimistolla. Mikkelin metallityöväen ao. 61: ti 24.10. klo 18 toimistolla. Kaskö metallarbetarfackavd. 64: su 22.10. klo 13 työväentalolla. Riihimäen metallityöväen ao. 103: to 26.10. klo 18 osaston toimitilassa, Kauppakuja 5 A 3. krs. Hallitus kokoontuu klo 17. Vaajakosken metallityöläisten ao. 120: to 26.10. klo 18 Lievestuoreen työväentalolla. Iisalmen Metallityöväen ao. 148: to 2.11. klo 18 ao:n toimistolla. Nummelan metallityöväen ao. 178: to 12.10. klo 17.30 ammattiosaston toimistolla, Pisteenkaari 3, Nummela. Turengin metallityöväen ao. 186: to 26.10. klo 17 ammattiosaston toimistolla, Torikatu 2 b, Turenki. Kahvitarjoilu. Outokummun Kaivosja Metallityöväen ao. 196: su 22.10. klo 18 osaston toimistolla. Salon Seudun Autoalan ao. 211: to 19.10. klo 18 Salon Keilahallissa, Pormestarinkatu 5, Salo. Kokouksen jälkeen ruokailu. Tampereen Matka-asentajien ao. 231: la 28.10. klo 12 Hotelli Amadossa, Keskuskatu 2, Pori. Kokouksen jälkeen ruokailu. Vaasan Strömbergin tehtaan työväen ao. 272: ti 24.10. klo 15.30 Dynamo-ruokalassa, Dynamotie 2, Vaasa. Kahvitarjoilu. Närpes metallarbetarfackavd. 274 har kandidatnomineringsmöte torsdagen den 26.10 kl. 18 i klubbrummet i Nämpnäs. Kokkolan Autokorjaamotyöväen ao. 308: to 2.11. klo 17 osaston toimistolla, Pitkänsillankatu 23, 2. krs, Kokkola. Kurikan Metallityöväen ao. 317: la 28.10. klo 14 toimistolla. SYYSKOKOUKSIA Ammattiosaston sääntömääräisessä syyskokouksessa käsitellään sääntöjen 5 §:n syyskokoukselle määräämät asiat. Metalliliiton ylimääräinen liittokokous hyväksyi 17.5.2017 Teollisuusliiton ammattiosastojen mallisäännöt, jonka mukaisiksi ammattiosastojen tulee muuttaa sääntönsä syyskokouksessaan. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita syyskokoukseen! Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1: ti 31.10. klo 18.30 osaston toimistolla, Kristiinankatu 10 A 3. Kahvitarjoilu. Järjestäytymiskokous välittömästi syyskokouksen jälkeen. Lappeenrannan Metallityöväen ao. 3: pe 20.10. klo 18 Amarillossa, järjestäytymiskokous ja ruokailu kokouksen jälkeen. Jäsenet tervetuloa. Helsingin metallityöväen ao. 5: ti 14.11. klo 17 osaston toimistossa, Saariniemenkatu 4, Helsinki. Kahvitarjoilu. Porin metallityöväen ao. 6: to 26.10. klo 18 Kutosen kulmalla, Pohjoispuisto 2.. Kahvitarjoilu. Pietarsaaren metallityöväen ao. 10: ke 18.10. klo 17.30 osaston toimistolla, Tehtaankatu 13. Kahvitarjoilu. Savonlinnan Metallityöväen ao. 17: la 28.10. klo 10 ravintola Lypsyniemessä. Kotkan metallityöväen ao. 20: to 19.10. klo 17 osaston toimistolla, Mariankatu 18. Kokouksessa mukana Teollisuusliitosta Tapio Anttila. Ammattiosasto tarjoaa kokouksen jälkeen ruokailun, johon ennakkoilmoittautuminen kotkanmetalli20@gmail. com tai Mikko Laaksolle, puh. 045 136 0557. Lahden metallityöväen ao. 23: to 26.10. klo 18 Osuuspankki TRIO:n kokoustiloissa, Aleksanterinkatu 20, Kauppakeskus TRIO, Lahti. Kokoustiloihin pääsee Päijänneaukion hisseillä 4. kerrokseen, josta sisäänkäynti kokoustilaan klo 17.30–18. Jyväskylän metallityöväen ao. 26: pe 17.11. klo 18.30 Scandic-hotellissa, Vapaudenkatu 73, Jyväskylä. Helsingin pelti-ja vaskiseppien ao. 27: ke 15.11. klo 17 Metalli 5:n toimistolla, Saariniemenkatu 4, Helsinki. Kokouksen jälkeen ruokailu, johon ilmoittautuminen Juhani Miettiselle, puh. 0400 549 657 viisi päivää ennen kokousta. Keravan metallityöväen ao. 42: to 26.10. klo 17 Palokuja 5, kerhohuone, Kerava. Tarjolla kahvia ja pullaa. Hämeenlinnan metallityöväen ao. 43: ke 1.11. klo 18 aluetoimistolla, Kasarmikatu 7. Kahvitarjoilu. Nurmijärven metallityöntekijäin ao. 48: to 9.11 klo 16 Buriramissa Klaukkalassa. Ruokailu. Dalsbruk metallarbetarfackavd. 54 håller höstmötet i Labbnäs, Dragsfjärd den 20.10 kl. 18. På mötet behandlas och godkäns fackavdelningens nya stadgar och stadgeenliga ärenden. Facket bjuder på mat efter mötet så anmäl dig senast den 17.10 till Esko Antikainen, tel. 040 581 5832 eller Bo Vilander, tel. 040 530 3820. Taalintehtaan metallityöväen ao. 54: 20.10 klo 18 Dragsfjärdin Labbnäsissa. Syyskokousasiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Osasto tarjoaa kokouksen jälkeen ruokaa, joten ilmoittaudu viimeistään 17.10. Esko Antikaiselle, puh. 040 581 5832 tai Bo Vilanderille, puh. 040 530 3820. Salon metallityöväen ao. 57: su 22.10. klo 17 ammattiosaston toimistolla, Helsingintie 16, Salo. Syyskokousasioiden ja sääntömuutosten lisäksi ammattiosaston nimen muutos. Kahvitarjoilu. Hyvinkään metallityöväen ao. 58: to 26.10. klo 18 Järjestötalon kahviossa, Munckinkatu 49, Hyvinkää. Kahvitarjoilu. Joensuun Metallityöväen ao. 59: su 26.11. klo 18 osaston toimistolla. Kokouksen jälkeen ruokailu. Mikkelin metallityöväen ao. 61: pe 17.11. klo 18 Cumuluksessa. Kokouksen jälkeen ruokailu n. klo 19. Ilmoittautumiset toimistolle 7.11. mennessä tiistaisin klo 17–18. Kaskö metallarbetarfackavd. 64: su 5.11. klo 13 työväentalolla. AHJON AIKATAULU 2017 osastoilmoituksille Toimita ilmoituksesi viimeistään nro ilmoitukset ilmestyy perillä (torstai) 14 19.10. 2.11. 15 9.11. 23.11. Huom. Teollisuusliiton uusi lehti ilmestyy joulukuussa. Uudessa lehdessä ei julkaista ammattiosastojen ilmoituksia, vaan ne julkaistaan liiton uusilla kotisivuilla www.teollisuusliitto.fi. Ilmoitukset lähetetään Teollisuusliittoon sähköpostilla tai verkkolomakkeella, joiden osoitteet ilmoitetaan myöhemmin. 13 12.10.2017 42 AHJ1713_1-48.indd 42 3.10.2017 10:11:51
• TO I M I N TA Vasa svenska metallarbetarfackavd. 174: höstmöte fre 27.10 kl. 19 på Tesses Cafe i Vassor. Stadgeenliga ärenden och stadgeändring. Anmäl er för trakteringens skull senast 24.10 till Rasmus, tel. 050 378 8388. Kausalan metallityöväen ao. 175: ma 13.11. klo 18 Kausalan ABC:n kokoustiloissa. Kahvitarjoilu. Hallitus kokoontuu klo 17. Nummelan metallityöväen ao. 178: to 26.10. klo 16.30 osaston toimistolla, Pisteenkaari 3, Nummela. Turengin metallityöväen ao. 186: to 9.11. klo 17 lounaskellari Emmissä, Harvialantie 7 a, Turenki. Ruokatarjoilu. Lappeenrannan teletyöntekijäin ao. 188: pe 20.10. klo 18.30 ravintola Vanhassa Makasiinissa, Satamatie 4, Lappeenranta. Kokouksen jälkeen ruokailu. Paimion sähköja metallityöväen ao. 191: ke 25.10. klo 18 Paimion Nesteellä. Ruokailu. Tampereen seudun metallityöntekijäin ao. 195: ti 31.10. klo 18 AKT:n kokoustiloissa, Rautatienkatu 10, 6. krs, Tampere. Kahvitarjoilu. Outokummun Kaivosja Metallityöväen ao. 196: su 19.11. klo 18 osaston toimistolla, Keskuskatu 4 B 7, Outokumpu. Pieksämäen Metallityöväen ao. 201: su 29.10. klo 17 Metallin toimistolla, Toikantie 2, Pieksämäki. Kouvolan puhelinasentajat ao. 209: pe 20.10. klo 18 Kymen Wienerissä, Laturinkatu 2, Kouvola. Tarjoilua. Joensuun seudun puhelintyöntekijäin ao. 216: la 28.10. klo 13 Hotelli-Ravintola Aadassa Joensuussa. Kokouksessa ruokailu. Yhteyshenkilö Pentti Mujunen, puh. 0400 578 563. Pedersöre Metallarbetarfackavd. 228 håller stadgeenligt höstmöte måndag 13.11 kl 18.30 vid Neste, Edsevö. Stadgeenliga ärenden, godkännande av Industrifackets modellstadgar och namnbyte på agendan. Kvällens gäst kommer från förbundet och presenterar aktuell information. Så bjuds det på pizza. Alla medlemmar varmt välkomna! Tampereen Matka-asentajien ao. 231: la 25.11. klo 12 Hotelli Amadossa, Keskuskatu 2, Pori. Kokouksen jälkeen ruokailu. Sievin Metallija elektroniikkatyöväen ao. 235: su 29.10. klo 13 osaston toimistolla, Haikolantie 23 as. 3. Kokouksen jälkeen ammattiosaston tarjoama ruokailu ravintola Ronaissa. Helsingin seudun teollisuusasentajat ao. 254: su 5.11. klo 13 osaston toimitilassa, Turunlinnantie 8, 5. krs, Helsinki. Kalajoen Metallityöväen ao. 259: pe 13.10. klo 17 osaston mökillä Puojinniemessä. Makkaraja kahvitarjoilu. Espoon Metallityöväen ao. 271: pe 17.11. klo 16.30 ravintola Albergassa, Leipurinkuja 2, Leppävaara. Ilmoittautumiset 3.11. klo 21 mennessä espoonmetalli271@gmail.com tai 041 519 5338. Ilmoita samalla pääruokasi: liha tai kala, allergiat sekä jäätkö teatteriesitykseen Sisko ja sen sisko. Vaasan Strömbergin tehtaan työväen ao. 272: ke 8.11. klo 18 Palosaaren työväentalossa, Varisselänkatu 22, Vaasa. Kahvitarjoilu. Närpes Metallarbetare fackavd. 247 har höstmöte på Vrid In fre 10.11 kl. 18. Alla välkomna. Halikon metallityöväen ao. 286: la 11.11. Klo 12 ravintola Rikalassa, Asemakatu 15, Salo. Kokouksen jälkeen jouluruoka. Vaasan Peltityöntekijäin ao. 292: pe 10.11. klo 19 ravintola brasserie&bar Fondis, Hovioikeuden puistikko 15, Vaasa. Teljän Metallityöväen ao. 294: ke 1.11. klo 17 kahvila Kookoksessa, Isolinnnankatu 24, Pori. Rovaniemen Korjaamotyöntekijäin ao. 306: la 28.10. klo 19, Rovakatu 26. Kurikan Metallityöväen ao. 317: pe 10.11.klo 17 Kurikan työväentalolla. Iisalmen Auto ja Konealan ao. 328: ke 25.10. klo 17.30 ravintola Pikku-Iitassa. Ruokailu. Ikaalisten Metallityöväen ao. 340: la 28.10. klo 14 Ikaalisten Kylpylän kokoustila Forumissa. Päätetään yhdistymishankkeesta Ylöjärven Metallityöväen ao. 149:ään. Kokouksen jälkeen ruokailu. Muuramen Metallityöväen ao. 344: su 12.11. klo 17 työväentalolla. Peräseinäjoen Metallityöväen ao. 357: la 21.10. klo 15 osaston toimistolla Kylätalossa, Keskustie 28–30. Jyväskylän autoja konealan ao. 384: ke 25.10. klo 19 Hotelli Cumuluksen kabinetissa, Väinönkatu 3, Jyväskylä. Voileipäja kahvitarjoilu. Kainuun autoja konealan ao. 387: pe 29.10. klo 18.30 osaston toimistolla, Ratakatu 29, Kajaani. Tarjoilua. TIEDOTUKSIA Turun metallija telakkatyöväen ao. 1:n toimisto on avoinna keskiviikkoisin klo 15–18, puhelin 02 469 1412 ja sähköposti metalli1@metalli1.fi palvelevat normaalisti joka päivä. Lahden metallityöväen ao. 23:n toimisto, Aleksanterinkatu 34 A, 15140 Lahti, puh. 03 751 1108, metalli23@metalli23.fi, www.metalli23.fi. Toimisto auki ma, ti, ke klo 10–16.30, to ja pe toimisto kiinni. Turun metallityöväen ao. 49:n toimisto, Tuureporinkatu 17 C, 20100 Turku, loka–marraskuussa auki ma–pe klo 9.30–13 ja 15–17. Joulukuussa ma 4.12. auki normaalisti, ti 5.12. auki vain klo 9.30–13 ja loppuviikon kiinni. Viikon 52 kokonaan kiinni. Toimistolla myös mahdollisuus sähköiseen asiointiin (verkkopankkitunnukset tarvitaan), myös opastusta asiaan. TAPAHTUMIA Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1:n avantouintijaos järjestää Lapin-matkan 16.–24.3. Metallikerolle Pyhätunturille. Ilmoittautumiset ja ennakkomaksu 150 € 1.12. mennessä. Matkan loppusumma varmistuu myöhemmin. Lisätiedot toimistolta, puh. 02 469 1412, metalli1@metalli1.fi, tai Arja Varsamäeltä, puh. 040 529 5156. Ao. 1:n veteraanien jouluglögitilaisuus ti 7.11. klo 11 Ruissalossa Ykköspirtillä, Ruissalon Puistotie 629, Turku. Kotkan metallityöväen ao. 20:n veteraanien petankkivuoro lokaja marraskuussa maanantaisin klo 12.30–15.30 Karhu-Petankkin hallissa, Satamakatu 5. Lahden metallityöväen ao. 23: Kätevä ja Tekevä -messut 4.–5.11. Lahden Messukeskuksessa. Jäsenelle lipun hinta 5 €, max. 2 lippua/jäsen. Varaukset ja nouto ammattiosaston toimistolta, puh. 03 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi. Kokkolan metallityöväen ao. 67: pe 27.10. klo 19 osaston toimistolla, Pitkänsillankatu 23, 2. krs. Kokouksen jälkeen ruokailu. Oulun Kaapelityöväen ao. 72: ti 31.10. klo 18, Mäkelininkatu 31, 5. krs, Oulu. Helsingin Metallija Konepajatyöväen ao. 77: ti 24.10. klo 17 Paasitornissa, Johtokunnan huone, 4 1/2 krs, Paasivuorenkatu 5, Helsinki. Kahvitarjoilu. Postija Lennätinlaitoksen Helsingin puhelintyöntekijäin ao. 78: ke 25.10. klo 17 Hotel Arthurissa, Vuorikatu 19, Helsinki. Voileipätarjoilu. Ilmoittautuminen kokoukseen 17.10.7 mennessä puh. 0400 641 896 tai eero.laasonen@netti.fi. Helsingin Jalometallityöväen ao. 82: ti 31.10. klo 17 Kaffekievarissa, Pitäjänmäentie 19. Kemin puhelinmiehet ao. 83: pe 27.10. klo 18 Relacomin toimistolla, Lumikontie 1. Helsingin autokorjaamotyöväen ao. 84: ti 31.10. klo 18.30, Osmontie 47, Helsinki. Porvoon metallityöväen ao. 86: la 11.11. klo 12 osaston toimistolla, Piispankatu 19 A 22. Lauritsalan metallityöväen ao. 96: ke 25.10. klo 16 Tirilän työväentalolla, Onninkatu 6, Lappeenranta. Syyskokousasioiden lisäksi ensimmäinen kokous osaston lopettamiseksi. Rovaniemen metallityöväen ao. 99: ti 24.10. klo 18 ravintola City Hotellissa, Pekankatu 9. Riihimäen metallityöväen ao. 103: to 9.11. klo 18 osaston toimitilassa, Kauppakuja 5 A 3 krs. Kahvitarjoilu. Hallitus kokoontuu klo 17. Iisalmen teletyöntekijäin ao. 107: ke 1.11. klo 18 Iisalmen ladun kerhohuoneella, Sankarinkatu 15, Iisalmi. Lahden autoja korjaamoalan ao. 114: pe 27.10. klo 18 From Dusk Till Dawn -saunaja kokoustiloissa, Sopenkorvenkatu 9, Lahti. Kokouksen jälkeen ruokailu ja osaston saunailta. Vaajakosken metallityöläisten ao. 120: su 26.11. klo 16 Lievestuoreen työväentalolla. Hangon metallityöväen ao. 121: ti 31.10. klo 19 Metallin toimistolla, Espanadi 83, Hanko. Helsingin Hissityöntekijät ao. 128: la 11.11. klo 11.30 Cumulus Koskikatu, Koskikatu 5, Tampere. Säynätsalon metallityöväen ao. 131: pe 27.10. klo 17 Juurikkasaaren saunalla. Kokkolan metallurgisentehtaantyöväen ao. 135: ke 8.11. klo 16.30 Kuparitalolla, Pitkänsillankatu 23, 2 krs. Pirkanmaan Teletyöntekijäin ao. 140: pe 3.11. klo 18 Tampereella ravintola Plevnan kabinetissa. Ruokatarjoilu ja esitys oluen historiasta. Tätä ennen museo Vapriikissa klo 15–18 vapaasti kierros mm. peli-, postija jääkiekkomuseossa. Lisätietoja ao140.vuodatus.net. Jyväskylän autokorjaamotyöväen ao. 150: to 26.10. klo 18 osaston toimistolla, Kalevankatu 4, 2. krs, Jyväskylä. Kokouksen jälkeen järjestäytymiskokous. Hallitus kokoontuu klo 17. Ypäjän metallityöväen ao. 158: ti 10.10. klo17 veteraanituvalla. Sääntömääräisten asioiden ja sääntömuutosten lisäksi keskustelua osaston tilasta. Kahvitarjoilu. Koivuhaan ja Mankkaan metallityöväen ao. 168: la 11.11. klo 16 Puistokulman takkahuoneella, Talkootie 4, Vantaa. Kokousruokailuun ja saunomiseen ennakkoilmoittautuminen sihteerille on toivottavaa: paavo.niskanen168@gmail.com. Jyväskylän Peltialan Työntekijäin ao. 170: pe 27.10. klo 18 Grafilan talon saunaosastolla Laukaantien ja Kangasvuorentien risteyksessä Jyväskylässä. 12.10.2017 13 43 AHJ1713_1-48.indd 43 3.10.2017 10:11:51
• TO I M I N TA Tikkakosken metallityöväen ao. 34:n pikkujouluristeily Tallinnaan 8.–9.12. Lähtö perjantaina klo 12 Tikkarin pihasta ja klo 12.20 Harjukadun tilausajolaiturista Jyväskylässä. Perjantai-iltana laivalla Tallinnaan, pikkujoulu-buffet klo 20.30 alkaen. Majoitus 2 hengen B-hyteissä, joita on varattu 15 kpl. Lauantaina aamupala laivassa, maissa voi poiketa klo 8–12. Laiva lähtee kohti Helsinkiä klo 12.30. Buffet-ruokailu klo 14.15. Matkan hinta jäsenille 25 €, seuralaisille 75 €. Paikat ensisijaisesti jäsenille, jos tilaa jää niin seuralaisetkin tervetulleita. Passi tai henkilökortti mukaan! Tiedustelut ja ilmoittautumiset 23.–31.10. Ilpo Tonterille, puh. 044 0666 804. Maksu viimeistään 31.10. ammattiosaston tilille FI5752903320035613. Maksu toimii sitovana ilmoittautumisena! Ao. 23:n veteraanijaoston järjestämä teemakokous to 9.11. klo 11 ravintola Wanhassa Herrassa, Laaksokatu 17, Lahti. Aiheena Muistiluotsi – muistisairaiden ja heidän perheidensä riittävä tiedonsaanti, paikalla muistiluotsiohjaaja Nina Reimari. Tilaisuus on maksuton, ilmoittautuminen tarjoilun vuoksi toimistolle, puh. 03 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi. Helsingin peltija vaskiseppien ao. 27:n 130-vuotisjuhla la 4.11. klo 14–16.30 Paasin kellarissa, Paasivuorenkatu 5, Helsinki. Buffettarjoilu. Hinta jäsenille ja seuralaisille 10 €/henkilö maksetaan ammattiosaston tilille FI14 8000 1801 3493 91, viestiksi ”juhla ja ilmoittautujien nimet”. Ilmoittautumiset ottaa vastaan Risto Hartikainen, puh. 050 357 2737 (puhelu tai tekstiviesti). Osallistumismaksua vastaan saa juhlassa lahjakortin. Enintään 100 osallistujaa, paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Nurmijärven metallityöntekijäin ao. 48:n pikkujoulu 5.–6.12. Silja Europalla. Lähtö tiistaina Helsingin Länsiterminaali 1:stä klo 18.30. Saapuminen Tallinnaan klo 22. Paluulähtö Tallinnasta keskiviikkona klo 12.30, saapuminen Helsinkiin klo 16. Buffet 5.12., lounas 6.12. Varattuna 15 kpl 2 hengen A-hyttiä. Linja-autokuljetus. Hinta 20 €/jäsen, 40 €/seuralainen. Ilmoittautumiset 31.10. mennessä nurmijarviao48@gmail.com. Lisätietoja Hannu Niemiseltä, puh. 050 533 3877. Turun metallityöväen ao. 49:n seminaari la 21.10. klo 10-14 Urheilutalo Rientolassa, Pulmussuonkatu 86, Turku. Aiheena on Metalli 49 kansallisena voimatekijänä yhteiskunnan murroksissa. Tilaisuus on historiaseminaari Suomi100hengessä, jossa kolmen asiantuntija-alustuksen (Päivi Uljas, Kari Teräs ja Jyrki Yrttiaho) pohjalta käsitellään turkulaisten metallityöläisten ammattiyhdistys toimintaa 1900-luvulla sekä sen merkitystä nykypäivänä ja tulevaisuudessa. Tilaisuus on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille ja on maksuton. Sämpyläkahvit klo 9.30 alkaen, myös lounas ja iltapäiväkahvit. Ennakkoilmoittautumisia toivotaan tarjoilun vuoksi. Ilmoittautumiset ja mahdolliset erityisruokavaliot 17.10. mennessä, puh. 044 518 9449 (ei tekstiviestejä) tai susanna.merinen@metalli49turku.fi. Tervetuloa! Ao. 49:n veteraanien syysjuhla ma 23.10. klo 12.30 Urheilutalo Rientolassa, Pulmussuonkatu 86; Turun k-torilta bussilla numero 13 Takakirves. Ohjelmassa kansanedustaja Li Anderssonin puhe, viihdeohjelma Impi ja Lempi, Ritspiikki ja arpajaiset. Juhlassa palkitaan metalli 49:n kunniamerkillä vuonna 2017 80 vuotta täyttäneitä ja täyttäviä jäseniä. Kahvitarjoilu ennen juhlan alkua. Ao. 49:n nuorisojaosto (alle 36-v.) järjestää pikkujoulun piknik-risteilyn la 9.12. Turku-Maarianhamina-Turku Hinta 10 €/hlö. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 15.11. mennessä ao:n toimistolle, puh. 044 518 9449 (ei tekstiviestejä) tai susanna. merinen@metalli49turku.fi. Ilmoittautumisen yhteydessä saat maksutiedot. Salon metallityöväen ao. 57:n veteraanijaoston pikkujoulurevyy Suomi tasan la 25.11. klo 16. Rikalan näyttämöllä, Turuntie 1, Salo. Hinta 20 €. Ilmoittautumiset ja maksut 27.10. mennessä Kirstille, puh. 044 317 4326. Maksaa voi myös Metalli 57:n toimistolle. Helsingin Metallija Konepajatyöväen ao. 77:n pikkujouluristeily Tallinnaan la 18.11. klo 8.30–21 m/s Finlandialla. Hinta 30 € sisältää matkat, hytin matkatavaroille ja joulubuffet-ruokailun. Maksu osaston tilille FI16 1011 3000 2050 95 ilmoittautumisen yhteydessä, viitteeksi ”pikkujouluristeily”. Ilmoittautumiset mahdollisimman pian osaston toimistolle, puh. 09 762 796 tai metalli@seiskaseiska.fi. Risteilylle varattu 30 paikkaa, jotka täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Vaajakosken metallityöläisten ao. 120:n pikkujoulu la 2.12. Paviljongissa Jyväskylässä. Linja-autokuljetus Lievestuore–Jkl–Lievestuore. Osaston jäsenille ilmainen, seuralaisille hinta 20 €, sisältää ruokailun ja Eurooppa 4 -esityksen. Ilmoittautumiset 31.10. mennessä puh. 050 564 5669 tai 040 575 8726. Ilmoittautumisajan jälkeen perutuista paikoista veloitamme 50 €. Paikkoja varattu 60. 13 12.10.2017 44 AHJ1713_1-48.indd 44 3.10.2017 10:11:52
• SEUTURYHMÄT Oulun seuturyhmän veteraanien kurssitapaaminen to 26.10. klo 9–16 alkaen aamupalalla Ravintola-Hotellli Samanttassa, Välitie 1, Haukipudas. Aiheena kolmen ammattiliiton, Metalli, Puuja Team ammattiosaston yhteinen toiminnan suunnittelu vuodelle 2018. Lisäksi aiheena edunvalvontavaltakirja. Teollisuusliitosta mukana Jari Mehtälä. Ilmoittautuminen 20.10. mennessä Olavi Tuoviselle, puh. 041 548 0235. Paimion Sähköja Metallityöväen ao. 191:n pikkujoulupiknik la 9.12. Viking Linen laiva lähtee Turusta klo 8.45 ja palaa klo 19.50. Matkan hinta 20 €/hlö, max. 2 hlöä/jäsen. Hintaan sisältyy yhteiskuljetus satamaan, laivamatkat, erikoisaamiainen ja joululounas. Paikkoja on rajoitetusti, joten ilmoittaudu pikaisesti, viimeistään 8.11. Marikalle, puh. 040 519 2277, marika.wiman@ gmail.com. Ilmoita samalla miltä pysäkiltä tulet mukaan. Pieksämäen Metallityöväen ao. 201:n jääkiekkomatka la 11.11. Helsinkiin Karjala-turnaukseen. Ottelu alkaa klo 17.30. Lähtö Keskusliikenneasemalta klo 11.30 ja Naarajärven Salelta klo 11.45. Lippuja on 50 kpl. Hinta 30 €/henkilö, 2 lippua/ jäsen. Hintaan sisältyy matkat, ruokailu menomatkalla ja lippu otteluun. Länsi-Vantaan Metallityöväen ao. 255:n pikkujoulu Tallinnassa 9.–10.12. Lähtö Länsiterminaalista lauantaina klo 13.30 Tallink Starilla. Majoitus Tallink Spa&Conference Hotellissa. Paluulähtö Tallinnasta sunnuntaina klo 16.30. Hinta 50 €, ruokailu sisältyy hintaan. Ilmoittautumiset 1.11. mennessä Eira Tammiluomalle tekstiviestillä, puh. 050 590 5492. Tikkurilan Metallityöväen ao. 287:n pikkujouluteatteri jäsenille seuralaisineen la 2.12. klo 19, näytelmä Muodonmuutos Ryhmäteatterissa, Helsinginkatu 25, Helsinki. Teatterin jälkeen illallinen ravintolalaiva Wäiskisssä. Hinta 20 €. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 31.10. mennessä Sanna Korkiamäelle, puh. 040 413 9921 tai sanna. korkiamaki@kotiportti.fi. Lippuja varattu 50 kpl. KIITOKSET Kiitos Hietalahden telakkatyöväen ao. 41:lle muistamisesta 70-vuotispäivänäni. Tauno Korte Kiitos Otanmäen Metallija Kaivostyöväen ao. 256:lle muistamisesta. Asko Kemppainen Euran Metallityöväen ao. 381:n pikkujoulumatka Tallinnaan 8.–10.12. Lähtö Euran matkahuollon edestä perjantaina klo 6.30. Tallinkin M/s Megastar lähtee klo 10.30. Tallinnassa majoittuminen klo 15 Hotelli Viruun. Lauantaina hotelliaamiaisen jälkeen ryhmän omaa ohjelmaa. Sunnuntaina aamiaisen jälkeen huoneiden luovutus klo 12 ja siirtyminen satamaan. Laivassa yhteinen lounas Delight Buffet klo 13. Saapuminen Helsinkiin klo 15.30 ja takaisin Eurassa noin klo 19. Matkan hinta jäsenelle 100 € ja puolisolle 200 €. Ilmoittautumiset 30.10. mennessä Ari Kyllöiselle, puh. 040 579 4016 tai ari.kylloinen@hotmail.com. Maksu osaston tilille FI4150230140008162. KOULUTUSTA Teollisuusliiton ammattiosastojen 320, 59 ja 328:n veteraanien koulutus 18.–19.11. Huhmarissa. Tapahtuma alkaa lauantaina klo 10. Ilmoittautumiset 26.10. mennessä tekstiviestillä Hannu Holopaiselle, puh. 050 526 1589. Lisätietoa tapahtumasta Jouko Varikselta, puh. 050 339 7552. 12.10.2017 13 TO I M I N TA 45 TOIMISTOT KIINNI Teollisuusliiton keskustoimisto ja kaikki aluetoimistot sekä Metalli työväen työttömyyskassa ovat kiinni 2.–3.11. henkilöstöpäivien vuoksi. TUL:n ja ay-keilamestaruuskilpailut Imatran keilahallilla 16.10.–18.11. ? ? Kilpailuun ovat tervetulleita kaikki ammatillisesti järjestäytyneet keilaajat, myös Suomen keilailuliittoon kuulumattomat keilailun harrastajat. Kilpailussa noudatetaan Ay-mestaruuskilpailun ja TUL:n keilailumestaruuskilpailujen määräyksiä sekä Suomen keilailuliiton kilpailusääntöjä. TUL:n ja ay-kilpailut käydään samaan aikaan. Järjestäjänä Imatran Keila-Salamat ry. Lisätietoja Suomen Työväen Urheiluliiton kotisivuilta www.tul.fi > Lajit ja kilpailut >Jaostot > Keilailu www.vetouistelulehti.fi H puh. 03-7625 775 SUURKUHAT 4/17 NYT LEHTIPISTEISSÄ H Keksintö: magneetilla vaapulle sivupotkua H Muonionjoen ottipaikka: matikkakuoppa H Kokkarisen vaaput: ”Sillä sua millä pyytää” H Suomenmestari Juha Lemetyinen uistelee syvältä H Kuningaslohta karhumailta Alaskasta H Aslak sai Tenosta julman kojamon H Mahtitaimen Päijänteestä raksilla H Kala-Harri on lohensoutaja H Tenolla paljon vettä ja lohta H Veljekset Roni ja Riku kiertävät Lappi-cupia. H Kuhavesi Lohjanjärvi. Janne etsii luotaimella AHJ1713_1-48.indd 45 3.10.2017 10:11:53
• 13 12.10.2017 PENTTI OTSAMO WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN 46 O I VA L LU S & Nipa Kett u Joe Kani ini VAIKEUSASTE 2+/3 A ki rk ko la ki B 40 % C 60 % D ei m in kä än E 66 C? F hu on ek as vi G 19 68 (P en tt i Po us i, 17 ,0 m ) H La ss e V ire n (v . 19 72 , 13 .16 ,3 ) AHJ1713_1-48.indd 46 3.10.2017 10:11:59
• T YY L I 47 KÄÄMIJÄ Petra Kekola TYÖPAIKKA ABB Oy Transformers KOTIPAIKKA Vaasa KUVA EMMI KALLIO AHJ1713_1-48.indd 47 3.10.2017 10:12:04
• LA2 – Posti Oy Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • info@sievi.com www.sievi.com AL Hit on varma valinta kovaa kulutusta ja korkeaa kuumuutta vaativiin olosuhteisiin. Uudistettu, nykyaikainen pohjadesign antaa entistä paremman kuumanja kulutuksenkeston sekä paremman pidon laajemmissa käyttöolosuhteissa. Malliston kokovalikoima kattaa koot 34 50 ja tuotteista löytyvät sopivat vaihtoehdot useaan eri työtehtävään. AL Hit 2 XL+ S3HRO AL Hit 2+ S3HRO AL Hit Roller XL+ S3HR0 Kuumuu tta kestävä t Kevlarompelee t! Lisävarusteena saatavilla myös integroitu jalkapöydänsuoja SIEVI AL HIT KUUMAAN JA KOVAAN KÄYTTÖÖN Kuumuu tta kestävä t Kevlarompelee t! SUOMI_AL_HIT_AHJO_225x265+5_takakansi_230117.indd 1 23.1.2017 12.36 AHJ1713_1-48.indd 48 3.10.2017 10:12:05