AHJO 12/2015 - Lehtiluukku.fi

MET ALLILIITT OLAISEN LEHTI 24.09.2015 ahjo.fi NRO VÄÄRYYS HERÄTTI TOIMIMAAN SOPIMINEN VAARASSA TASA-ARVOSSA RIITTÄÄ TÖITÄ SNABBA RYCK HÖGT I KURS TOIVOA KYL TÄÄL VIÄL JOSKUS LAEVOJAKKIN TEHDÄ 12 AHJ1512_1-23.indd 1 15.9.2015 13:46:02
Raumalla on rakennettu laivoja vuodesta 1579. Kaksi vuotta sitten STX sulki lopullisesti Rauman telakkansa. Päättyikö laivanrakennus korealaisten lähtöön? Kaupunki tai STX:n entiset työntekijät eivät ole suostuneet lannistumaan. Telakalle perustettu yrityspuisto on saanut hyvän alun ja usko jopa laivanrakennuksen jatkumiseen on Raumalla vahva. Kaupunki on mukana telakan jälkihoidossa runsaan 30 miljoonan euron panoksella. 12 24.09.2015 S/ S Aino Nurminen t elakk aaltaas sa. K U VA K eijo Mäkilä. 2 10 1946 2015 AHJ1512_1-23.indd 2 15.9.2015 13:46:06
Raumalla on rakennettu laivoja vuodesta 1579. Kaksi vuotta sitten STX sulki lopullisesti Rauman telakkansa. Päättyikö laivanrakennus korealaisten lähtöön? Kaupunki tai STX:n entiset työntekijät eivät ole suostuneet lannistumaan. Telakalle perustettu yrityspuisto on saanut hyvän alun ja usko jopa laivanrakennuksen jatkumiseen on Raumalla vahva. Kaupunki on mukana telakan jälkihoidossa runsaan 30 miljoonan euron panoksella. 24.09.2015 12 5 LINJAUS 7 KASVOT 7 TALOUS 8 MIELIPIDE 8 KOLUMNI 16 TYÖYMPÄRISTÖ 22 EUROOPPALAINEN 24 TYÖTILA 29 TEKEMINEN 30 KANSAINVÄLINEN 37 ARBETSLÖSHETSSKYDD 38 TYÖTTÖMYYSTURVA 39 KOULUTUS 40 TOIMINTA 46 OIVALLUS 47 KOTIMATKA Juha Sipilän (kesk.) johtama porvarihallitus päätti käsittämättömillä työelämän pakkolakiehdotuksillaan tehdä tavallisista työntekijöistä talouspolitiikan maksajia. Ennen ehdotuksiensa julkistamista hallitus kävi niin sanottuja yhteiskuntasopimusneuvotteluita työmarkkinaosapuolten kanssa. Käytännössä palkansaajien ehdotuksia ei kuunneltu. Työnantajia olikin kuultu jo etukäteen. Koko yhteiskuntasopimusnäytös vaikutti jälkeenpäin teatterilta. Toisin on julkisuudessa todisteltu. Seuraavalla aukeamalla metalliliittolaiset pääluottamusmiehet kertovat omia ja työtovereidensa ajatuksia hallituksen leikkauksista ja maan poliittisesta tilanteesta. Pääluottamusmies Karita Pihlström pukee sanoiksi monen suomalaisen tunnot viime vuosilta: väki alkaa olla väsynyttä loputtomiin leikkauksiin, joista joutuvat kärsimään aina samat ihmiset. Käytännössä porvarihallitus julisti sodan kansalle. Ihmiset ovat purkaneet pettymystään monella tavalla. Nekin, jotka äänestivät hallituspuolueet valtaan ja luottivat niiden lupauksiin – varsinkin tavallisen ihmisen asialla olleisiin perussuomalaisiin ja keskustaan luottaneet. Laastariksi työelämän pakkolaeille hallitus muun muassa päätti korottaa pääomatuloveroa prosentilla ja säätää erityisen solidaarisuusveron, käytännössä parin prosentin veronkorotuksen noin 80 000 euroa vuodessa ansaitseville. Keskiverto Metalliliiton jäsenen vuosituloista hallituksen esityksen leikkaavat 4–5,6 prosenttia eli noin 1?400 eurosta lähes 2?500 euroon. Mittavat palkkojen leikkaukset heikentävät ihmisten ostovoimaa, mikä ei nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ole järkevää. Tulevien eläkkeiden tasoakin ne alentavat. Palkkojen lisäksi leikkauksia tehdään myös valtiontalouteen, mikä kurjistaa ihmisten arkea lisää. Hallituksen ajatuksenjuoksua joissakin asioissa on pidetty epäloogisena ja se on herättänyt ihmetystä. Onko tarkoitus vain saada työntekijät polvilleen? Kuten pääluottamusmiesten arvioista voi päätellä, niin mihin tahansa ihmisten oikeudentaju ei veny. Jos nykymeno jatkuu, edessä ovat levottomat ajat. Häiriöt työmarkkinoilla lisääntyvät. Lakko on aina vihoviimeinen vaihtoehto, mutta joukkovoima on edelleen ainoa valtti mielivaltaa vastaan. PÄÄKIR JOITUS KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Päätoimittaja ”Joukkovoima on ainoa valtti mielivaltaa vastaan.” Pakkolakien aika ”Tasa-arvon ajamisesta ei enää pilkata.” XXXX XX 3 PUHEENAIHE 4 Sovun Suomi vaarassa 7 Tule tukijaksi, nollatyöt pois AMMATTILAINEN 9 Hannu Kojola asentaja Nammo Oy, Lapua TOIMIJA 18 Sari Kinisjärvi varapääluottamusmies Darekon Oy HARRASTUS 33 Taneli Kangas meripelastus 20 Tuhat päivää turmatta 26 Töihin sormituntumalta 28 Työttömän karut kokemukset 34 Flexibilitet och snabb reaktionsförmåga ledstjärnor på Loval OTA TALTEEN 42 Kevään lomaosakkeiden hakeminen S/ S Aino Nurminen t elakk aaltaas sa. K U VA K eijo Mäkilä. 22 34 16 22 TOIMITUKSESTA POISSA 31.10. ASTI Asko-Matti Koskelainen GRAAFINEN SIHTEERI Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 040 672 4221 PÄÄTOIMITTAJA Kirsi Törmänen-Petman 020 77 41230 040 500 1603 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 VERKKOTOIMITTAJA Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 VS. TIEDOTUSSIHTEERI Katri Kangas 020 77 41232 040 672 4087 TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushin ta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy (02) 235 1371 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020 77 4001 fax 020 77 41240 AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI VS. TOIMITUSSIHTEERI Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 VS. TOIMITTAJA Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 REDAKTÖR Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 AO-ILMOITUKSET Postitse, sähkö postina tai telekopiona Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittele mää hyvää journa listista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ahjo.fi Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagar tidningarna PALE ry:n jäsen. K ANNEN K UV A VES A -MA TTI V Ä ÄR Ä SIS ÄLTÖ 1946 2015 AHJ1512_1-23.indd 3 15.9.2015 13:46:13
Ahjo teki metalliliittolaisille pääluottamusmiehille gallupin: ? Mitä mieltä olet hallituksen listasta? ? Mikä on listan pahin kohta? ? Kuinka itse suhtaudut ajatukseen mahdollisesta yleislakosta? ? ? Löytyykö kentältä lakkovalmiutta? KIRSI NIEMELÄ ABB, Helsinki ? Kyllähän se Sipilä veti järkyttävät teesit. ? Se, että pakottavalla lainsäädännöllä paikallinen sopiminen estetään tai laitetaan sille ylärajat. Esimerkiksi viikonloppuvuorosta meillä on ollut paikallinen sopimus, että siitä on saanut 44 tunnin palkan eli vähän reilun viikon liksan. Mutta laki vesittää nyt sen, eli tällaista ei enää voida maksaa. Ja yhden päivän joutuu sairas tamaan kokonaan omaan piikkiin. ? En yleensä ole mikään innokas lakon kannattaja, se on aina kaikkein viimeisin keino. Mutta jos ei mitenkään reagoida, niin sen jälkeen meidän sanalla ei ole enää mitään painoarvoa – varmaan kolmen ässän seuraava lakiesitys onkin, että poistetaan lakko-oikeus. Sitä saa mitä tilaa, myös hallitus. ? Kun tehtaalla olen kierrellyt, niin ensimmäinen kysymys ihmisillä on ollut, että milloin lähdetään lakkoon. Ollaan sitä mieltä, että nyt täytyy koko Suomen liikkua. 12 24.09.2015 SUURMIELENOSOITUS Kansalaiset osoittivat protestinsa viime viikolla Helsingissä Ahjon mentyä jo painoon. Metalliliitossakin kenttäväki kävi kuumana. Raahen terästehtaalla marssittiin ulos heti hallituksen leikkauslistan julkistamisen jälkeisenä päivänä. Juha Sipilän perusporvarihallitus pudotti pommin ilmoittamalla 8. syyskuuta, että se tekee ennenäkemättömät heikennykset työehtoihin pakottavalla lainsäädännöllä, joka jyrää työmarkkinajärjestöjen välisen sopimisen. Ylityökorvauksia hallitus leikkaa 50 prosenttia ja sunnuntailisiä 25 prosenttia. Ensimmäinen sairauspäivä muuttuu palkattomaksi, lopuilta omavastuupäiviltä maksetaan 80 prosentin palkkaa. Loppiainen ja helatorstai muutetaan palkattomiksi vapaapäiviksi. Sopimisen yhteiskunta uhattuna ”Hallitus ei kunnioita työn tekijöiden ja työnantajien välistä oikeutta sopia työn hinnasta ja muista työeh doista. Se uhkaa rikkoa kan sainvälisesti tunnustettua periaatetta, jonka mukaan laki suojelee lähtökohtaisesti heikompaa osapuolta.” SAK, STTK ja Akava tuomitsivat Sipilän hallituksen pakko politiikan yhteislausunnossaan. Suomen palkansaajien keskusjärjestöt, SAK, STTK ja Akava, keräsivät perjantaina 18. syyskuuta kansan jättimielenosoitukseen Helsinkiin. Hallituksen pakkolakeja ei hyväksytä. KITI HAIL A PUHEENAIHE 4 @ www Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Ahjo verkossa www.ahjo.fi AHJ1512_1-23.indd 4 15.9.2015 13:46:17
MIKA VUOTI Raahen Terästehdas SSAB, Raahe ? Mikäs se sana olikaan… joo, ne ovat vastenmielisiä. Sipilä on itse käyttänyt tätä sanaa. Minusta se sopii tähänkin kohtaan hyvin. Hallitus ja varsinkin Sipilä on puhunut sen puolesta, että paikallista sopimista pitäisi lisätä. Tämä paketti romuttaa ne toiveet. ? Meidän osalta yksittäisistä asioista sunnuntaikorvaus ja arkipyhät ovat kaikkein pahimmat. Tuotantohan pyörii meillä aina, sitä ei voi pysäyttää. ? Se on raju toimenpide ja viimeinen vaihtoehto, jos puhumalla ei järki palaa. ? Kyllä meillä on valmiudet toimia, liiton ohjauksessa tai omin päin. KARITA PIHLSTRÖM Sporrong Produktion Oy, Tammisaari ? Eivät tule Suomen tilannetta mitenkään ainakaan parantamaan, lähinnä päinvastoin. Ostovoima heikentyy ja pikkuyrityksiä kaatuu. ? Riippuu siitä, millä alalla on töissä ja mistä palkka muodostuu. Mutta ovathan ne kaikki kohdat selkeitä työehtojen heikennyksiä. ? Tämä sanelupolitiikka pitää saada loppumaan. Nyt täytyy lyödä nyrkkiä pöytään, että isoista kysymyksistä päästään sopimukseen keskustelemalla. Jos tämä ei onnistu, silloin yleislakkokin on perusteltu. ? Väki alkaa olla todella turhaantunutta ja väsynyttä loputtomiin leikkauksiin, joista joutuvat aina kärsimään samat ihmiset. Luulen, että kyllä ollaan valmiita lakkoon. MATHIAS PUKKILA Maaseudun Kone Oy, Ylihärmä ? Työnantajilta on jo alennettu yhteisöveroja ja poistettu Kela-maksu. Työpaikat eivät ole lisääntyneet. Mihin pussiin sitten nämäkin rahat menisivät? Jos joku pystyisi todistamaan minulle, että tästä on oikeasti yhteiskunnalle hyötyä, tätä voisi harkita. Mutta en näe, että yhtälö toimii. ? Vaikea sanoa pahinta. Sunnuntaitöitä ei meillä ole. Mutta jos ylityökorvaus puolitetaan, hyvin harva meillä niitä enää tekee. Arkipyhät on iso asia, ja sairauslomat myös. Meillä kuitenkin on ruumiillista työtä, jossa hajoaa selkiä ja olkapäitä. ? En ole vielä ajatellut sitä paljon. Mutta eihän tämä voi näinkään jatkua. Jos hallituksen lista menisi tällaisena läpi, niin ne katsovat, että miksei me otettaisi noilta, kun se on niin helppoa. Seuraavaksi ollaan kiinni ansiosidonnaisessa. ? Jos tilanne tulee eteen, uskon että ollaan valmiita. Toivottavasti löytyisi jokin muu ratkaisu, mutta jollei löydy, niin mukana ollaan. MIKKO NIKULA Suurmielenosoituksen kuvat ja tunnelmat: facebook.com/metalliliitto Pysy tilanteen tasalla: www.metalliliitto.fi facebook.com/metalliliitto Seuraa ja sano sanasi: twitter.com/metalliliitto Käytä somessa tunnistetta: #STOP 24.09.2015 12 LINJ A US Sopimisen yhteiskunta uhattuna Ammattiyhdistysliikkeen johtajat kokoontuivat viikko ennen suurmielenosoitusta pohtimaan keinoja pysäyttää hallituksen pakkotoimet. SAK:n hallituksen kokouksen jälkeen pidetyssä tiedotustilaisuudessa puheenjohtajat vasemmalta: SAK:n Lauri Lyly, TEAM:n Heli Puura, JHL:n Jarkko Eloranta ja Metalli liiton Riku Aalto. KITI HAIL A YHTEISK UNTA · LIITTO · TYÖELÄMÄ 5 MATTI MÄKELÄ Metalliliiton liittosihteeri Riku Aalto: ”Monella työpaikalla on paikallisesti sovittu, että sairaustapauksissa käytetään omailmoitusjärjestelmää. On sovittu työaikapankeista ja korvaavan työn käytöstä. Hallitus on viisaudessaan päättänyt, että näin ei voi enää sopia. Ennenkuulumatonta länsimaisessa demokratiassa.” Lauri Lyly: ”Mielenosoitus on muistutus, että me haluamme pois tästä tilanteesta, takaisin järkevien työmarkkinaratkaisujen tielle”. Työnantajia kuuntelemalla tai tiedotusvälineitä seuraamalla syntyy käsitys, että Suomen taloustilanteesta ei löydy mitään hyvää. Mielikuva on väärä. Eikä voi myöskään välttyä ajatukselta, että työnantajat käyttävät tätä harhakuvaa omien tavoitteidensa ajamiseksi. Metalliliiton jäsenten työttömyys on laskenut vuoden alusta noin viidellä tuhannella. Monella yrityksellä menee hyvin ja ne palkkaavat lisää työntekijöitä. Eli monin paikoin olemme menossa parempaan suuntaan. Useilla yrityksillä talous on kunnossa. Yrityksissä päästään nousu-uralle ja lisätään tuottavuutta, jos asioita aidosti mietitään uusiksi ja tehdään paremmin kuin ennen. Lista tuottavuuteen vaikuttavista asioista, joihin työpaikoilla voidaan oikeasti satsata, on pitkä. Tuottavuus syntyy myynnistä, ostoista, tuotteen suunnittelusta ja valmistuksesta, työn organisoinnista sekä toimituksesta. Ne yritykset, joissa on positiivinen ja eteenpäin katsova ilmapiiri sekä yhdessä tekemisen meininki, menestyvät nykymaailmassa paremmin. Motivoitunut ja arvostettu työntekijä on tuottava työntekijä. Hyvähenkisillä työpaikoilla katsotaan yhdessä, miten vaikeuksista selvitään. Näillä työpaikoilla myös kannustetaan yhdessä tekemiseen. Ja tiedetään, ettei maailmaloppu tule huomenna. Järkevä firma ja hyvä työpaikka sovel tavat joukkuepelin filosofiaa. Yhteen hiileen puhaltava tiimi onnistuu, kehittyy ja menestyy. Myös myönteistä tuulta taloudessa AHJ1512_1-23.indd 5 15.9.2015 13:46:20
12 24.09.2015 SEURAAVASSA AHJOSSA Vielä sulaa teräs Suomessakin. Miten kolme tehdastamme pärjäävät globaalissa kilpailussa? TIESITK Ö ??Anu-Hanna Anttila on Metalliliiton uusi A?tutkimusB?edunvalvontaC?lakiasiain D?koulutuspäällikkö päällikkö päällikkö päällikkö ??Sipilän hallitus aikoo leikata ylityökorvauksia A?ei lainkaan B?5 % C?20 % D?50 % ??Hirven metsästyskausi alkaa A?27.9. B 30.9. C?syyskuun D?lokakuun viimeinen ensimmäinen lauantai lauantai ??Ensimmäisenä pohjoismaana paikkansa jalkapallon EM-kisoihin varmisti A?Islanti B?Norja C?Tanska D?Ruotsi Kamera käy TURVALLISUUS Murikassa ja Murikanrannassa on aloitettu kameravalvonta. Kameravalvonnalla kohennetaan omaisuusja asiakasturvallisuutta. Kameravalvonta on järjestetty lain edellyttämin tavoin (laki yksityisyyden suojasta työelämässä, 759/2004 ja henkilötietolaki 523/1999). Lisätietoja antaa toimitusjohtaja Juha Leppäniemi, puh. 040 573 4082. Palkansaajat tekevät jo osansa TYÖURAT Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan hallituksen esitys vuoden 2017 työeläkeuudistuksesta myöhentää eläkkeelle siirtymistä ja nostaa työllisyysastetta. Työurien pidentyessä työeläkemaksujen nousupaine laskee ja keskieläkkeet nousevat. Eläketurvakeskus arvioi, että ehdotetuilla muutoksilla saavutetaan tavoiteltu 62,4 vuoden keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä 2020-luvun puolivälissä. Arvion mukaan vuoteen 2040 mennessä eläkkeelle jäädään keskimäärin 63 vuoden ja seitsemän kuukauden iässä. www.etk.fi 6 OIKEAT VASTAUKSET SIVULLA 46 12 24.09.2015 OSAAMISPOHJAINEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ TYÖTEHTÄVIEN VAATIVUUS Työtehtävien vaatimukset Itsenäisten ratkaisujen vaikutus Työntekijän osaaminen Muut yrityskohtaiset tekijät MAKS. 100 PISTETTÄ MAKS. 100 PISTETTÄ Työolosuhteet Tuloksellisuus HENKILÖN PÄTEVYYS Pisteet PALKKA Jos palkkausjärjestelmän uudistaminen on ajankohtaista, ota yhteyttä liittoon: Kari Hyytiä, puh. 040 725 2984, Jari Mäkinen, puh. 040 753 2403, Mirjami Suikki, puh. 0400 515 941 tai Terho Ihalainen, puh. 050 584 1638. Lue aiheesta: www.metalliliitto.fi/web/fi/uutiset/-/news/1155131/ 1.11.–31.1 2. Työsuojeluvaltuutettu puolustaa tavallisten työntekijöiden oikeutta TURVALLISEEN TYÖHÖN. Pidä huolta, että omalla työpaikallasi on valtuutettu. Katso lisätiedot liiton kotisivuilta! Työnantajien lääkäri muutti mielensä oikeudesta ilmoittaa itse lyhyistä sairauslomista: ”Olen itsekin kannustanut työnantajia siirtymään omailmoitusjärjestelmään, koska sillä vältetään turhat lääkärikäynnit.” EK:n asiantuntijalääkäri Jan Schugk, HS 3.9.2015 ”...työehtosopimukseen on vaikea saada työntekijöille oikeutta ilmoittaa itse lyhyistä sairauspoissaoloista... ….epäluottamukseen (tuotannon työntekijöitä kohtaan) on aihetta.” Schugk, Ahjo 26.6.2014 MUSEOLIITON ERIKOISPALKINTO Raumalaisesta laivanrakennuksesta kertova näyttely palkittiin toukokuussa. Näyttelyn eteen uurasti Rauman laivanrakennuksen perinneyhdistys. Sen puheenjohtaja on telakan entinen pääluottamusmies Markku Palonen. Rakennettu Raumalla – Made in Rauma -näyttely on avoinna vuoden 2017 loppuun. RAUMAN MERIMUSEO VES A -MA TTI V Ä ÄR Ä LUOTTAMUSHENKILÖ RISTEILY M/S BALTIC QUEEN 13.–14.2.2016 Laivaa lastataan! Ks. sivu 45 AHJ1512_1-23.indd 6 15.9.2015 13:46:29
24.09.2015 12 TAL OUS ”Yhdistymispuheet ovat yleensä pelkkää peittelyä.” HEIKKI LEHTINEN / UP 7 Nollatunnit kiellettävä, työ jatkuu VAKIDUUNI Kansalaisaloite nollatuntisopimusten kieltämiseksi lailla on entistäkin tärkeämpi tällä hallituspohjalla. Näin arvioi Operaatio Vakiduunissa kerätyn kansalaisaloitteen merkitystä sen edustaja Mika Kolehmainen. Yli 38 000 paperista ilmoitusta luovutettiin Väestörekisterikeskukseen elokuun lopussa. Sähköisten allekirjoitusten kanssa Väestörekisterikeskus tarkastaa nyt 63 000 kannatusilmoitusta. Operaation Vakiduunin eli OVD:n aktiivit pääsevät luovuttamaan aloitteen eduskunnalle tämän vuoden lopulla. Kolehmainen on Componenta Finland Oy:n Suomivalimon pääluottamusmies Iisalmesta. Paperisten kannatusilmoitus suuri määrä osoittaa Kolehmaisesta sen, että ihmisten kanssa puhuminen on paras keino aktivointiin. – Porukat ovat tehneet konkreettista jalkatyötä kentällä. Ilman ihmisten kanssa puhumista kasvokkain emme olisi saaneet kasaan edes vaadittua vähimmäismäärää eli 50 000 allekirjoitusta. – Järjestämistyön oppeja kannattaa käyttää. Kun käydään henkilökohtaisesti kysymässä, allekirjoittaisitko, on sitoutuminen ja jäsenkiinnittyminen ihan toista luokkaa, Kolehmainen painottaa. On isojakin työpaikkoja, joissa pääluottamusmies ei uskaltanut, viitsinyt tai kehdannut kysyä allekirjoituksia. Paljon on onnistujiakin, Kolehmainen kertoo. – Ne, jotka ovat hoksanneet tämän asian ja lähteneet kyselemään, ovat saaneet valtavasti allekirjoituksia. He ovat saaneet jopa toimihenkilöt, parhaimmillaan tehtaan johtajatkin allekirjoittamaan kansalaisaloitteen. Johtajat ovat todenneet, että heidän firmassaan pelataan reiluilla pelisäännöillä, pelattakoon muissakin. OVD:n aktiivit selvittävät nyt, miten aloitteeseen suhtautuvat ne kansanedustajat, jotka eivät tähän mennessä ole mielipidettään julkistaneet. Painetta luodaan muutenkin. – Keräämme nollatuntisopimuslaisten tarinoita. Otamme kansanedustajiin yhteyttä ja Kun Nokia julkisti keväällä aikeensa ostaa ranskalais-amerikkalaisen Alcatel-Lucentin, asiasta kerrottiin puhumalla ”yhtiöiden yhdistymisestä”. Rautaruukki kertoi vuoden 2014 alussa, että SSAB ja Rautaruukki ”yhdistyvät”. Amerikkalainen Terex ja Konecranes puhuivat kesällä korostetusti ”liiketoimintojen yhdistämisestä tasavertaisten yhtiöiden kesken”. Etenkin, jos kauppa maksetaan ostajan osakkeilla, yhdistymispuheilla useimmiten peitellään sitä, että toinen ostaa ja toinen myy. Ostajalla on yleensä jälkeenpäin suurempi sananvalta. Ei Nokian Alcatel-Lucent-kauppaa Ranskassa varmaan olisi voitu muulla tavoin julkistaakaan, sillä kyseessä oli myös Ranskan kunnia. Tosiasia on kuitenkin, että Nokia ostaa Alcatel-Lucentin. Eikä Nokian toimitusjohtaja Rajeev Suri kauaa asiaa peitellytkään. Aikaisemmin Alcatel-Lucentin kokonaan omistaneet osakkeenomistajat saavat korvaukseksi kolmanneksen Nokian osakkeista. Rautaruukin omistajat saivat SSAB:ltä vastineeksi runsaasti osakkeita, 42 prosenttia yhtiön osakkeista. Mutta SSAB:n vanhat omistajat pitivät äänivallan tiukasti itsellään. Rautaruukin omistajat saivat siitä vain neljäsosan. Nähtävästi verotussyistä KonecranesTerex-kauppa menee niin päin, että Terexin osakkaille annetaan Konecranesin osakkeita ja että yhtiö pysyy Suomen kaupparekisterissä. Sen jälkeen Terexin vanhat omistajat kuitenkin omistavat uudesta yhtiöstä 60 prosenttia. He myös nimittävät enemmistön uuden yhtiön hallituksen jäsenistä. Terexin (todennäköisesti uudesta) toimitusjohtajasta tulee uuden yhtiön toimitusjohtaja. Uudella yhtiöllä on sopimuksen mukaan kaksi alueellista pääkonttoria, Hyvinkäällä ja Westportissa lähellä New Yorkia. Terexin eläkkeelle jäämässä olevan nykyisen toimitus johtajan mielestä yhtiön koko johdon olisi hyvä olla yhdessä paikassa. Kumpikohan se mahtaa olla? Kuka osti kenet? kerromme, miksi nollatuntisopimukset tulisi kieltää ja pyydämme heiltä tukea. Perusporvarihallitus ajaa entistä helpompia keinoja teettää osaaikaista ja pätkittäistä työtä ja sallia määräaikaiset työsuhteet. Hallituksen suunnitelmissa teettää lisää työtä kokopäiväisillä työntekijöillä ei ole järkeä. – SAK:n laskelman mukaan kuuden prosentin lisäys työaikaan luo 115 000 uutta työtöntä. Lisätään sen sijaan työaikaa niille, jotka nyt tekevät osa-aikatyötä! – Nollatuntilaisilla voi olla työpaikka, mutta ei työtä. Nyt jos koskaan on tärkeää, että määritellään selkeästi, millaisia työsopimuksia saa solmia. Haastamme kaikki Ahjonkin lukijat allekirjoittamaan kampanjan tukijailmoituksen! SUVI SAJANIEMI TYÖTEHTÄVIEN VAATIVUUS Työtehtävien vaatimukset Itsenäisten ratkaisujen vaikutus Työntekijän osaaminen Muut yrityskohtaiset tekijät MAKS. 100 PISTETTÄ MAKS. 100 PISTETTÄ Työolosuhteet Tuloksellisuus HENKILÖN PÄTEVYYS Pisteet PALKKA KA SV OT ALUETOIMITSIJA OULU-LAPPI VILLE RANTALA Ketkä tekevät töitä liitossasi? Allekirjoittakaa kaikki kampanjan tukija ilmoitus www.operaatiovakiduuni.fi -sivuilta, yllyttää Mika Kolehmainen. TUE! PEKK A SIPOL A MILLOIN JA MITEN TULIT TALOON? Syksyllä 2014. Aloitin työurani elektroniikkateollisuudessa 1994. Olen rakentanut tukiasemia ja puhelinkeskuslaitteita Nokialla ja Sanminalla. Ay luottamustehtävissä olen ollut vuodesta 1997. MITÄ TYÖHÖSI KUULUU? Järjestöja edunvalvontatehtävät, järjestämistyö ja Oulu-Lappi-alueen nuorisojaoston toiminta. Sähköposteja tulee luettua jatkuvasti. Jos tilanne on akuutti, asia ratkotaan vaikka illalla kotisohvalta. MIKÄ ON PARASTA TYÖSSÄSI? Vaihtelua ja yllättävyyttä riittää: yksi puhelu voi muuttaa koko päivän ja saatan lähteä täältä Oulusta vaikka Kuhmoon. MITEN VAPAA-AIKASI SUJUU? Illat menevät perheen parissa ja vanhaa taloa uudistaessa. Jos aikaa on, lähden jalokalojen perässä Lappiin. PUHEENAIHE OIKAISUT Viime Ahjossa oli kaksi virhettä. Alle 50 työn tekijän yrityksistä ei 87 prosentissa, vaan 27 prosentissa käytetään korvaavaa työtä. Jutussa yhteiskuntasopimuksesta Jyrki Hyy kosken tittelinä oli pääluottamusmies, vaikka Tornion terästehtaan nykyinen pääluottamusmies on Ari Keskitalo. Toimitus pahoittelee virheitä. AHJ1512_1-23.indd 7 15.9.2015 13:46:32
Hallituspuolueet ajoivat ennen vaaleja suuria leikkauksia kehitys yhteistyöhön. Logiikka oli aukoton. Rahaa ei tule antaa kehitysyhteistyöhön, sillä Suomessakin on köyhiä. Vanha kansakin sen tietää: oma suu on lähinnä eikä kannettu vesi kaivossa pysy. Muut kehityspolitiikan tavoitteet jäivät iskulauseiden varjoon. Esimerkiksi Perussuomalaisten kehitysyhteistyömallin mukaan kehitysavun tehokkuutta piti arvioida ja apu suunnata ensisijaisesti suomalaisten järjestöjen työhön ja humanitaariseen apuun. Samalla piti puuttua rakenteel lisiin ongelmiin kuten yritysten veroparatiisikikkailuun. Nyt kehitysyhteistyöstä leikataan noin 400 miljoonaa euroa. Tuliko sitä mitä tilattiin? Vaikka valtiontalouden leikkaukset iskevät kehi tysyhteistyöhön lujemmin kuin mihinkään muuhun yhteiskunnan sektoriin, vaikuttavat ne hyvin eri tavalla eri toimijoihin. Samalla kun kansalaisjärjestöiltä leikataan 49 miljoonaa, kehitysministeri Lenita Toivakka (kok.) antaa veroparatiisisijoituksista syytetylle valtionyhtiö Finnfundille 100 miljoonan pääomakorotuksen. Se on 60 miljoonaa enemmän kuin yhtiö pyysi. Humani taarisesta avusta leikataan 33 prosenttia. Massiiviset varainsiirrot kansalaisjärjestöiltä Finnfundille on tehty ilman arviointeja. Järjestöjen hankkeet lopetetaan kuin seinään ilman siirtymäaikaa. Kokonaisista kohdemaista luovutaan. Samalla jo investoitua rahaa heitetään hukkaan valtavat määrät. Esimerkiksi Pakolaisapu, rauhantyötä tekevä CMI ja radikalisoitumista ehkäisevä Kirkon Ulkomaan apu ovat jo ilmoittaneet käynnistävänsä isot yt-neuvottelut. Edustamani työelämän oikeuksia ja verovälttelyä tutkivan Finnwatchin rahoituskanavat on jäädytetty. Maailmassa on menossa toisen maailmansodan jälkeen suurin pakolaiskriisi. Suomi varautuu vastaanottamaan ensimmäisessä aallossa yli 15 000 pakolaista. Lisää on tulossa samalla kun konfliktien ratkaisuun ja ihmisten auttamiseen heidän kotimaissaan käytetään entistä vähemmän resursseja. Kehityspolitiikan hölmöydessä näkyy yleinen trendi. Maailman monimutkaistuessa Suomessa on alettu kaivata vanhoja hyviä aikoja: Kekkosta saunomaan neukkujen kanssa, yksinkertaisia totuuksia ja suoraviivaisia, maalaisjärkeen vetoavia ratkaisuja. Kuviteltua Pihtiputaan mummoa tai Teboilin Arskaa puhutteleva retoriikka on saanut ikäviä piirteitä. Monimutkaisista asioista on sallittua keskustella “kansantajuisesti” iskulauseilla, sanaleikeillä ja simppeleillä peukalosäännöillä. Demokratiaa tämä uusi puhekulttuuri hyödyttää yhtä paljon kuin oljenkorsi hukkuvaa. Yksinkertaisten totuuksien ongelmana on, että niillä on vain vähän tai ei lainkaan tekemistä tosiasioiden kanssa. Pahimmillaan iskulausepolitiikalla päästään lopputilanteeseen, joka on kaikkea muuta kuin se, mitä alun perin tavoiteltiin. 12 24.09.2015 KOLUMNI MIELIPIDE 8 OIKEISTOHALLITUS AJAA VÄHÄOSAISTEN KURITTAMISTA Nykyinen oikeistohallitus ei ole löytänyt muita keinoja saada Suomi nousuun kuin palkansaajien ja vähäosaisten kurittaminen. Nousun keinoiksi on näet esitetty EK:n ja Kokoomuksen taustalla iloitessa esimerkiksi työajan pidentäminen, lomarahojen leikkaaminen ja vähäosaisten sosiaalitukien vähentäminen. Palkansaajat ovat kuitenkin suurin veronmaksajaryhmä Suomessa. Samaan aikaan oikeistohallitus ei ole vaatinut hyvätuloisilta tai yrityksiltä sanallakaan lisää vastuunkantoa hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi. EK:n ja Kokoomuksen kannattajien ahneus vain kasvaa. Kaikki voitot pitäisi saada itselle ilmaiseksi, yhteiskunnan kustannuksella. Törkeyden huippu on se, että entiset suurten yritysten johtajat, esimerkkinä Nokian Renkaitten entinen johtaja, 60-vuotias Kim Gran, siirsivät kirjansa Portugaliin. Tavoitteena on se, ettei heidän tarvitse maksaa lainkaan veroa suomalaisten palkansaajien kustantamista eläkkeistään. Tässäkö on porvareiden vastuunkanto? Rauman Metalli 66 vaatii oikeudenmukaista vastuunkantoa oikeistohallitukselta. JANNE VAINIO Rauman Metalli 66 ”Yksinkertaisilla totuuksilla on vain vähän tekemistä tosiasioiden kanssa.” Monimutkaisempaa politiikkaa, kiitos SONJA VARTIALA Finnwatchin toiminnanjohtaja KÖYHÄT KYYKKYYN En muista koskaan kohdanneeni sellaista takinkääntöä, jonka nykyinen hallitus on tehnyt. Ennen vaaleja oli kaunopuheita ja erinäisiä lupauksia, työläisen asialla ollaan ja köyhän ja eläkeläisen sekä opiskelijan etuja ajetaan. Onhan niitä ajettukin, nimittäin alaspäin. Eikä hallitus ole ollut toimissa kuin muutaman kuukauden lukuun ottamatta hyvin ansaittua kesälomajaksoa. Työllisyys EI parane hallituksen leikkaustoimilla EIKÄ Suomi nouse suosta sopimuskulttuurin raiskaamisella, mitä hallituksen ulostulo 8. syyskuuta antaa olettaa. Enää ei tarvita näköjään paikallista sopimista, työnantajan ja työntekijän vuoropuhelua eikä yhteisymmärrystä asioista. Sopiminen hoidetaan pakottavalla lainsäädännöllä. Raukkamaista ja erittäin harkitsematonta toimintaa. Pakottamisella ei luoda yhtäkään uutta työpaikkaa. Kaikki toimet ja niistä koituvat säästöt satavat suoraan työnantajien laariin. Mutta mitä muuta voi olettaakaan erittäin oikeistolaiselta hallitukselta? Pakolaispolitiikan uutisoinnin varjossa on hyvä toteuttaa kaikki kyseiset toimet. Aiheuttaa huomattavasti vähemmän närää. Missään en ole muuten nähnyt YTK:n eli Yleisen työttömyyskassan kommentointia hallituksen toimiin. Voisikin kysyä: Mitä tekee YTK? Ai niin, sehän nostaa kassan jäsenmaksuaan, joka on jo ennestään enemmän kuin ammattiliittojen työttömyyskassojen jäsenmaksu. Kommentointia on turha odottaakaan. YTK on työnantajien perustama ja ylläpitämä työttömyyskassa. Kuitenkin ytk:laistenkin etuja pitää neuvottelupöydissä ajaa. Ihmettelen kyllä, miksi? Pidetään me liittoihin kuuluvat rivit suorassa ja tiiviinä jatkossakin. HANNU NURMELA Koneasentaja Metallin ao. 66, Rauma LÄHETÄ MIELIPITEESI ahjo.mielipide@metalliliitto.fi , Ahjo, mielipiteet, PL 107, 00531 Helsinki tai www.ahjo.fi/mielipide-palsta lle. Kirjoita nimelläsi. Nimimerkki käy, jos ilmoitat yhteystietosi toimitukselle. AHJ1512_1-23.indd 8 15.9.2015 13:46:41
24.09.2015 12 TEK S TI MIKK O NIK ULA K UV A JOHANNES TER V O AMMATTILAINEN 9 ASENTAJA HANNU KOJOLA, 49 TYÖPAIKKA Nammo Oy, Lapuan patruunatehdas ”Pitkä pinna täytyy olla” No niin, aloitetaan haastattelu. Sano vielä nimesi. Hannu Kojola. Siis Kojola, ei Kosola. Pitää mainita, kun Lapualla ollaan. Oletko syntyperäinen lapualainen? Kyllä, Haapakoskelta syntyisin. Mitä työhösi kuuluu? Olen hylsyosastolla. Nyt olen tehnyt kaksi viikkoa asetusta. Peruskoneet täällä ovat monivaihepuristimia, tuotetaan aihiota samalla koneella. Työhön kuuluu koneen seurantaa ja ajoa, välillä vaihdetaan kaliberia. 1 000–2 000 kappaleen jälkeen täytyy aina tehdä tarkistusmittauksia, jotta hylsyssä ovat mitat juuri kuvien mukaan. Eli teemme laaduntarkkailua. Kauanko olet ollut talossa? 28 vuotta. Tulin tänne armeijan jälkeen. Millaista työ on luonteeltaan? Se vaatii suurta tarkkuutta, jopa millimetrin tuhannesosiin asti. Olin itse nuorempana hätähousu, mutta tämä työ on opettanut siitä pois. Pitkä pinna täällä täytyy muutenkin olla. Ei voi katsoa kellosta, että nyt onkin kaffetunti alkamassa, lähdenkin sinne ja jätän tämän kesken. Pystytkö vaikuttamaan työhösi? Jonkin verran pystyn. Rutiineihin en pysty vaikuttamaan, ne täytyy tehdä tietyllä tavalla. Työnkiertoa on liikaa. Millainen on hyvä esimies? Tasapuolinen pitäisi olla, kohdella kaikkia samalla tavalla niin, ettei kellään ole mitään etuoikeuksia. Entä hyvä työkaveri? Rehti, sanoo asiat suoraan niin kuin ne ovat. Niin kuin minäkin. Tai no en tiedä, olenko rehti, mutta ainakin sanon suoraan [nauraa]. Ja silti olen saanut näin kauan olla. Onko tehnyt mieli vaihtaa työpaikkaa? Heh, en varmaan enää tohdi lähteä aidan ulkopuolelle. Arvostetaanko tekemistäsi? Kyllä kai jollain tavalla, vaikka ei se palkassa aina niin näy. Mutta aina tuntuu hyvältä, kun joku ampuu Lapuan patruunoilla mestaruuksia. Harrastatko itse ampumista tai metsästystä? En, ei ole aseenkantolupaa. Minulla on siviilissä harrastuksena moottorikelkkailu. Moottoripyöränkin omistan, mutta sen ajaminen on jäänyt vähemmälle. AHJ1512_1-23.indd 9 15.9.2015 13:46:47
12 24.09.2015 10 TEK S TI ART O JOKELA K UV A T VES A -MA TTI V Ä ÄRÄ Rauman telakan tilalla on nyt teollisuuspuisto. Puiston yrityksiin kuuluva RMC tähtää laivanrakennuksen jatkamiseen. Se ja puiston muut yritykset antavat työtä monelle entiselle telakkalaiselle. Työtä telakan jälkeen AHJ1512_1-23.indd 10 15.9.2015 13:46:53
Entiset telakkalaiset Mika Juhela (vas.), Henry Kaukkila, Eeva Murtomäki ja Katja Koskinen viihtyvät uusissa töissään RMC-yrityksessä. 11 24.09.2015 12 AHJ1512_1-23.indd 11 15.9.2015 13:46:56
Uskoa laivatilauksiin pitää yllä telakka-allasta ja varustelaituria hallinnoiva RMC. Laivatilauksia ei ole vielä tarttunut yhtiön haaviin, mutta lähelle on päästy. Teollisuuspuiston sijainti satamassa pitää kaikkien puiston yritysten ovet auki maailmalle. RMC on hoitanut jäänmurtaja Otson muutostyöt. Alkukesästä yritys solmi Millogin kanssa sopimuksen merivoimien suurimpien alusten huoltotoiminnan ja telakoimisen järjestämisestä. – Joka päivä tehdään töitä laivatilausten saamiseksi, sanoo RMC:n myyntijohtaja Håkan Enlud. Enlund on optimistinen ja uskoo markkinoiden vilkastuvan vuoden sisällä Raumalle sopivissa alustyypeissä. Niitä ovat autoja matkustajalaivat sekä erikoisalukset. Rauman ja yrityspuiston vahvuuksiin lukeutuvat hänestä huippuluokan infra ja meriteollisuuden verkostot. Levyseppähitsaajat Mika Juhela ja Eeva Murtomäki ja nosturinkuljettaja Katja Koskinen ovat entisiä telakan työntekijöitä. Nyt he työskentelevät RMC:llä. Entinen telakkalainen Henry Kaukkila vastaa RMC:llä nyt muun muassa työpisteiden energian ja kaasujen järjestämisestä. RMC on telakkaa parempi työpaikka, se on joukon yksimielinen arvio. RMC:llä arvostetaan hyvää henkeä, avoimuutta, luottamusta ja työn monipuolisuutta. Palkassakaan ei hävitty. – Porukka on sellaista, että kaikki tekevät kaikkea. Mukavampi sillä tavalla. Töissä täällä ei ole kuin hyviä tyyppejä, Murtomäki sanoo. –Ei harmita tulla aamulla edes väsyneenä töihin, Koskinen toteaa. Yrityspuiston alku on yllättänyt RMC:n väen myönteisesti. He uskovat, että Raumalla rakennetaan vielä myös laivoja. KAUPUNKI TOIMI RIPEÄSTI Telakan lopettamisilmoituksen jälkeen syyskuussa 2013 kaupunki aloitti neuvottelut telakka-alueen ostamisesta. Valtuusto hyväksyi kaupan tammikuussa 2014. Kesän kynnyksellä ensimmäiset yritykset rantautuivat Seaside Industry Parkiksi nimettyyn teollisuuspuistoon. Viimeisten STX:n palveluksessa olleiden työt päättyivät kesäkuun lopulla 2014. Puistossa meriteollinen ja metallialan osaaminen on vahvaa. Rauma Marine Constructions Oy:n eli RMC:n ohella puiston veturiyrityksiin kuuluvat potkurilaitteita valmistavat RollsRoyce Oy Ab ja Steerprop Oy sekä logistiikkaalalla toimiva Logistikas Oy. HYVÄ SIJAINTI JA KONSEPTI Telakan entinen projektipäällikkö Timo Luukkonen oli mukana jo puiston suunnitteluvaiheen EU-projektissa. Sen jälkeen hän on työskennellyt puistoa hallinnoivan Rauman meriteollisuuskiinteistöt Oy:n toimitusjohtajana. Uudenlaisia käytäntöjä edustavat sellaiset toiminnot kuin puiston yhteinen ympäristölupa, vartiointi, sähkö ja muu energia. – Ensimmäistä kertaa Suomessa kymmenien toimijoiden teollisuuspuisto on hankkinut yhteisen ympäristöluvan, Luukkonen sanoo. Sijainti sataman ja syväväylän vieressä on iso etu. – Pirkanmaa on vahvaa konepajaseutua, ja tämä on maakunnan lähin satama. Nyt tavarat kiertävät ympäri Pirkanmaata pajasta toiseen ennen kuin ne tuodaan Raumalle ja lastataan laivaan. Miksei niitä tehtäisi yhdessä paikassa? Katseet suuntautuvat myös Turkuun, jossa telakan tilauskirjat ovat täyttyneet Meyerin ansiosta. 12 24.09.2015 12 Pasi Rihko Ismo Peltola Raine Björklöf Timo Laukkanen AHJ1512_1-23.indd 12 15.9.2015 13:47:06
UUSIA TYÖPAIKKOJA TAHDOTAAN TUPLASTI Alueella toimivat yritykset on valittu niin, että ne voivat verkostoitua, muodostaa tuotantoketjuja ja tehdä bisnestä keskenään. Uusia työpaikkoja on alueelle syntynyt runsaat 300. Luukkonen myöntää, että uusien työpaikkojen luvuissa tavoitteeseen eli telakalla olleisiin 600 työpaikkaan on vielä matkaa. – Se mikä työllistää on laivojen rakentaminen. Ilman laivanrakennusta telakan lukuihin tuskin päästään. Puistossa toimii jo telakan aikana potkurilaitteita valmistanut Rolls-Royce. Se on teollisuuspuiston suurin yritys ja työllistää lähes 600 henkeä. Yritys on palkannut viime ja tämän vuoden aikana lähemmäs sata uutta työntekijää. Elokuun alkupuolella RollsRoyce ilmoitti yllättäen aloittavansa yt-neuvottelut sadan työpaikan vähentämiseksi. – Ikävä tapaus ihmisten ja Rauman kannalta. Puiston suunnitelmiin sillä ei ole vaikutusta. Kutsu yt-neuvotteluihin yllätti myös RollsRoycen pääluottamusmiehen Pasi Rihkon, vaikka offshore-ongelmat olivat olleet tiedossa. Rihko on seurannut teollisuuspuiston kehitystä sivusta, mutta sanoo ilahtuneensa puiston hyvästä alusta. Teollisuuspuistossa toimii myös tuotantohotelli, mistä yritykset voivat vuokrata hallitilaa nostureineen. Tuotantohotellissa on tehty muun muassa tuhat tonnia teräspalkkia Helsingin länsimetroa varten. ”TÄMÄ SOPII MEILLE” RB-Asennus Oy rakentaa verkostoyrityksenä RMC:lle kelluvaa viihdekeskusta Yhdistyneisiin Arabiemiirikuntiin. RB-Asennuksen toimitusjohtaja Raine Björklöf sanoo teollisuuspuiston toimintamallin sopivan heille. Yritys on levyja hitsaustöitä tekevä keskisuuri tilauskonepaja. Omia tuotteita ovat alumiiniset Alpo-veneet. Yritys työllistää vakituisesti kymmenkunta henkilöä ja projektiluonteisesti noin 60. Elokuun puolivälissä Björklöfillä oli vielä noin kymmenen hengen lista telakan vanhoista työntekijöistä, joita hän aikoi vielä kysyä töihin nykyisten 30:n lisäksi. – Olen yllättynyt siitä, miten vähän meihin on otettu yhteyttä. Olemmeko niin leimautuneita, että emme käytä muita kuin ulkomaalaisia? Se ei pidä paikkaansa. Käytetään heitä, joita on saatavilla. Kustannustasossa ei ole oleellista eroa, Björklöf sanoo. Projektisopimuksella viihdekeskusta rakentaa aiemmin telakalla työskennellyt levyseppä Ismo Peltola. Björklöf soitti hänelle alkukesästä ja kysyi lähtisikö tämä töihin. Peltola aloitti työt kesäkuun alkupuolella. Näillä näkymin töitä riittää vuoden loppuun. Telakan sulkemisen jälkeen Peltola kävi puolen vuoden rakennustekniikan kurssin ja oli saman verran työttömänä. Alun perin rakennusalan koulutuksen saaneena hän ajatteli, että se laajentaa työnsaantimahdollisuuksia. Peltolan työ on pitkälle samaa kuin telakalla. Lisävastuuta tuo töiden aloitusvaiheen valmistelu. Palkka on hieman parempi kuin telakalla. Näillä näkymin töitä riittää vuoden loppuun. Entä tulevaisuus? – Toivotaan, että tulevaisuudessakin olisi töitä. Ja miksei teollisuuspuisto voisi menestyä, Peltola pohtii. Katja Koskisella on nosturistaan mainiot näkymät teollisuuspuistoon. Aluetta rajoittaa toiselta puolelta meri, toiselta metsäyhtiön maat. Tilaa uusille halleille saadaan kuitenkin räjäyttämällä alueen keskellä oleva kallio. Työt aloitetaan tänä syksynä. ”Emmekö työllistä muita kuin ulkomaalaisia? Ei pidä paikkaansa.” Toimitusjohtaja, RB-Asennus Oy 13 24.09.2015 12 AHJ1512_1-23.indd 13 15.9.2015 13:47:13
12 24.09.2015 14 n Valtion työllistämisrahat loppuivat Raumalla jo keväällä. Euroopan globalisaatiorahastolta eli EGR:ltä saatiin 2,2 miljoonaa euroa. Siitä Suomen valtion osuus oli 40 prosenttia. – Ilman EGR-tukea tilanne olisi erittäin vaikea, Satakunnan työja elinkeinotoimiston johtaja Juhani Sundell sanoo. Tuella on turvattu telakalta irtisanottujen palkkatuet, tehostetut ja henkilökohtaiset työvoimapalvelut, koulutusta ja muita palveluita. ”Ei kuusikymppinen enää kouluun lähde.” ”Työ oli likaista ja raskasta, mutta vastapainoksi mielenkiintoista ja vaihtelevaa.” Levyseppä Olli Kivimäki oli Rauman telakan palveluksessa 40 vuotta. Uutta työtä hän haluaa, mutta ei uutta ammattia. Hitsaajasta laitoshuoltajaksi EU:lta tukea Telakan entinen hitsari Satu Knuutila kouluttautui laitoshuoltajaksi. Knuutila pitää varmuuden varalta hitsausluokat kunnossa. ”Tämä on siistiä sisätyötä, mutta metallissa on parempi palkka.” Telakalla Olli Kivimäki aloitti keväällä 1974. Armeija oli käyty, hän oli 19-vuotias. Rauman telakalla Kivimäki viihtyi yhteensä 40 vuotta, vain lomautukset katkaisivat palvelusta. 1970-luvulla levysepäksi opittiin vanhemman levysepän ohjauksessa. Suurimman osan työurastaan Kivimäki teki lohkojen valmistuksessa. – Pidin levysepän työstä. Se oli likaista ja raskasta, mutta vastapainoksi mielenkiintoista ja vaihtelevaa. Kivimäki sanoo, että eläkeputkeen pääsy helpotti elämää. Ei tarvitse koko ajan miettiä 500 päivän täyttymistä. Kivimäki tulee toimeen työttömyyskorvauksella. Palkkaan verrattuna se on kuitenkin pieni. Eläminen on vaatinut totuttelua. Kivimäki kertoo hakevansa töitä. Osastonsa luottamusmiehenä toimineena hänellä on hyvät verkostot telakan alihankkijoihin. Vakituista työtä hän ei kuusikymppisenä usko enää saavansa, mutta projektit kiinnostavat. Kouluttautumaan uuteen ammattiin hän sanoo olevansa liian vanha. Tämän vuoden puolella pitäisi kuitenkin päästä työn syrjään kiinni. – Jos on pitkään työttömänä, alkaa itsekin epäillä, pystyykö enää työelämään. Satu Knuutila tuli Rauma-Repolan leipiin kaksikymppisenä, vuonna 1980. Ensimmäinen vuosi meni lautatarhalla. Sen jälkeen työ vaihtui Rauma-Repolan telakan varanosturinkuljettajaksi. Lähes kymmenen vuotta Knuutila tuurasi nosturinkuljettajia. Kun niitä töitä ei ollut, hän siivosi. Vuonna 1990 hänelle tarjottiin paikkaa vakituisena nosturinkuljettajana. – Kysyin, olisiko jotain muuta. Sanottiin, että voisit mennä hitsauskurssille. Menin. En halunnut nököttää nosturissa koko ikääni. Hitsaajana hän työskenteli yli 20 vuotta. – En katunut kertaakaan. Knuutila kertoo olleensa vihainen, pettynyt ja katkera kuultuaan telakan lopettamisesta. Ennen kaikkea hän oli huolissaan tulevaisuudesta. Minne yli 50-vuotias nainen pääsee töihin? Mitä sitten kun ansiosidonnainen loppuu? Työvoimatoimistosta ehdotettiin lähihoitajakoulua. Knuutilasta tuntui, ettei se ollut hänen juttunsa. Sopivimmaksi vaihtoehdoksi osoittautui laitoshuoltajan koulutus. Entinen hitsari valmistui laitoshuoltajaksi 3. heinäkuuta 2015. Määräaikainen työpaikka löytyi Rauman aluesairaalasta. Siellä hänen tehtäviinsä kuuluvat muiden muassa siivous, vuodehuolto ja ateriapalvelu. Laitoshoitajan työtä hän pitää mukavana, joskin henkisesti ja fyysisesti raskaana. – En usko, että saan enää ikinä vakituista työtä. Hyvä, jos pidempiä määräaikaisuuksia riittää. Nollasopimuksiin ja muutaman päivän keikkoihin en lähde. Pitää ihmisellä olla mahdollisuus myös elää. Knuutila voisi palata metallihommin. Hän pitää hitsausluokat kunnossa. Entä, jos pitäisi valita hitsaajan ja laitoshuoltajan väliltä? – Olen tuota pohtinut. Tämä on siistiä sisätyötä, mutta metallissa on parempi palkka. Telakalta jäi työttömäksi noin 630 henkilöä. Heinäkuussa heistä oli työttömänä 215, joista ns. työttömyyseläkeputkessa 103 ja koulutuksessa 54. Telakan sulkemisen jälkeen Rauman kaupunki palkkasi telakan pääluottamus mies Raimo Virtasen avustamaan entisiä telakan työntekijöitä työpaikan etsimisessä. Virtanen arvioi, että suurin osa päivitti koulutuksessa hitsausalan osaamista. Alan vaihtajia joukossa on noin kolmasosa, lähinnä rakennus puolelle ja lähihoitajan tai laitoshoitajan ammatteihin. EGR on Eu:n rahasto, josta autetaan joukkoirtisanottuja. AHJ1512_1-23.indd 14 15.9.2015 13:47:16
24.09.2015 12 15 ”Ihmisiä ei saa hylätä.” ? n Rauman kaupunginjohtaja Kari Koski ei ole ensimmäistä kertaa tiukassa paikassa. Hänen edellinen työnantajansa Uusikaupunki menetti vuonna 1993 telakan konkurssin ja autotehtaan vaikeuksien myötä noin 2 500 työpaikkaa. Tämä nosti 14 000 asukkaan kaupungin työttömyyden lähelle 34 prosenttia. – Uudessakaupungissa odotettiin pari vuotta ennen kuin tehtiin mitään. Sen seuraukset tulivat vastaan vielä 15 vuotta myöhemmin nuorten syrjäytymisenä. Raumalla telakan lopettamisen seurauksena menetettiin suoraan noin 630 työpaikkaa. Alihankkijat työllistivät noin 350 henkilöä. Uuttakaupunkia vuonna 1993 ja Raumaa tänään ei voi verrata keskenään. Raumalla on noin 40 000 asukasta, 2 500 yritystä ja vahva elinkeinorakenne. Työttömyys on valtakunnan keski tasoa, noin 14 prosenttia. – Telakan sulkeminen oli tietenkin iso ja ikävä asia, mutta raumalaisille kuitenkin lähinnä henkinen juttu. Telakasta on eletty sukupolvesta toiseen. Kosken mukaan potkurilaitevalmistaja Rolls-Roycen tarve laajentua oli yksi syy telakka-alueen ostoon. – Jos laajentuminen ei olisi onnistunut telakalle, olisi yritys voinut siirtää toimintansa muualle. Muut syyt olivat tarve saada etenkin metallipuolen ihmisille nopeasti töitä ja pitää kaupunki vireänä. Rahaa Rauman kaupunki on laittanut telakan sulkemisen jälkihoitoon yli 30 miljoonaa euroa. Summasta 18,1 miljoonaa käytettiin telakka-alueen ostoon. Työllisyyden hoitoon kuluu vuositasolla runsaat seitsemän miljoonaa.Kaupunki neuvottelee noin 200 miljoonan euron teollisista investoinneista. Telakan lopetus vaikutti myös kuntatalouteen. Kaupungin veroäyri nousi viime vuonna 19 prosenttiin. Valtuusto on päättänyt, että syömävelkaa eli lainaa juokseviin kuluihin ei oteta. Edessä oleviin uusiin investointeihin kaupunki joutunee ottamaan lainaa. Edessä voi olla veroprosentin nosto. Valtuuston päätöksen mukaan se ei saa kuitenkaan nousta yli kuntien keskiarvon. a ”Työ oli likaista ja raskasta, mutta vastapainoksi mielenkiintoista ja vaihtelevaa.” Levyseppä Olli Kivimäki oli Rauman telakan palveluksessa 40 vuotta. Uutta työtä hän haluaa, mutta ei uutta ammattia. Telakan entinen hitsari Satu Knuutila kouluttautui laitoshuoltajaksi. Knuutila pitää varmuuden varalta hitsausluokat kunnossa. ”Tämä on siistiä sisätyötä, mutta metallissa on parempi palkka.” ? n Metalliliiton aluepäällikkö Jouni Nurmela on iloinen Seaside Industry Parkin hyvästä alusta. Työturvallisuudesta hän on huolissaan. Se on repsahtanut monissa alueen yrityksissä. Toinen murhe on alueen edunvalvontaorganisaation rakentaminen. Suurin osa yrityksistä on pieniä tai keskisuuria, ja työntekijöiden määrä vaihtelee suhdanteiden ja projektien mukaan. Harvasta yrityksestä löytyy luottamusmiestä tai edes työsuojeluvaltuutettua. – Jos löytyy, luottamushenkilöt ovat yrityksen muissa toimipisteissä. Työntekijöistä suuri osa on ulkomaalaisia, ja alueella toimii tuotantohotelli, jossa työntekijät ja yritykset vaihtuvat. – Edunvalvonnan ja työturvallisuuden kannalta teollisuuspuistolla on vaara ajautua väärille urille vähän samalla tapaa kuin Olkiluoto kolmosen työmaalla pääsi aluksi käymään, pohtii Nurmela. Nurmela kertoo, että Metalliliiton tavoitteena on järjestää teollisuuspuiston edunvalvonta keskitetysti. Projektin toimisto avataan ensi kuun alussa teollisuuspuiston alueella, henkilöstövuokrausyritys Opteamin naapurissa. Vuokralaisena on Rauman Metallityöväen Ammattiosasto 66. Tavoitteena yhteinen edunvalvonta Telakalta jäi työttömäksi noin 630 henkilöä. Heinäkuussa heistä oli työttömänä 215, joista ns. työttömyyseläkeputkessa 103 ja koulutuksessa 54. Telakan sulkemisen jälkeen Rauman kaupunki palkkasi telakan pääluottamus mies Raimo Virtasen avustamaan entisiä telakan työntekijöitä työpaikan etsimisessä. Virtanen arvioi, että suurin osa päivitti koulutuksessa hitsausalan osaamista. Alan vaihtajia joukossa on noin kolmasosa, lähinnä rakennus puolelle ja lähihoitajan tai laitoshoitajan ammatteihin. Uudessakaupungissa odotettiin telakan sulkemisen jälkeen pari vuotta ennen kuin tehtiin mitään. Seuraukset tulivat vastaan myöhemmin nuorten syrjäytymisenä. Yritysten työturvallisuuden vaihteleva taso huolettaa. Metalliliitolla riittää tekemistä, jotta kaikki työntekijät järjestäytyvät. AHJ1512_1-23.indd 15 15.9.2015 13:47:18
IRTISANOMISSUOJA Ikääntyneiden työsuhdeturvaa koskevat määräykset ovat Suomessa oleellisesti löyhempiä kuin Ruotsissa, kertoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimus. Pohjanlahden tuolla puolen yritykseen viimeksi tulleet työntekijät täytyy lain mukaan irtisanoa ensimmäiseksi. Suomessa ikääntyneet ovat irtisanomistilantilanteissa samalla viivalla viimeksi töihin tulleiden kanssa. Meillä ikääntyneet työntekijät irtisanotaan taloudellisten vaikeuksien tullessa selvästi Ruotsia herkemmin. Irtisanominen on helpompaa, ja potkut tukevat halvemmiksi. Suomessa irtisanomisen menettelytavoista säädetään työsopimuslaissa ja työehtosopimuksissa. Yritysten on noudatettava niitä vähentäessään työvoimaa. Suomen ja Ruotsin välinen ero on erityisen selkeä silloin, kun yritys vähentää suuren määrän työntekijöitään. Tällöin firma joutuu päättämään, kuinka jäljelle jäävää työpanosta käytetään. Tämä johtaa usein rakenteellisiin muutoksiin, joissa ikääntyneet saavat muita helpommin irtisanomispaperin kouraansa. Tutkimuksessa tarkastellaan myös, kuinka irtisanomisjärjestys vaikuttaa työntekijöiden palkkoihin. Tätä varten verrattiin yhtiöitä, joilla oli yksiköitä sekä Suomessa että Ruotsissa. Pisimpään yrityksessä olleilla työntekijöillä on emoyrityksen ruotsalaisissa yksiköissä keskimäärin korkeampi palkka verrattuna suomalaisissa yksiköissä työskenteleviin vastaaviin työntekijöihin. Tutkijoiden mukaan palkkaeroa selittää mahdollisesti myös se, että Ruotsin irtisanomisjärjestys antaa paremman työsuhdeturvan. Tämän seurauksena pitkään yrityksessä olleilla on parempi neuvottelu voima. Naapurissa ikääntyneillä parempi kohtelu Kipu ei aina este työnteolle KIVUNLIEVITYS Miljoona suomalaista potee kroonista kipua, heidän joukossaan myös moni työikäinen. Kipututkija, työterveyslääkäri Helena Miranda on huolissaan siitä, että Suomessa ei satsata tarpeeksi kivunhoitoon. Hänen mukaansa nykyiset sairauslomakäytännöt vain pahentavat kipupotilaiden työkyvyttömyysriskiä. – Aivan liian moni syrjäytyy pysyvästi työelämästä, kun sairausloma pitkittyy. Pitkäaikainen kipu ei useinkaan parane pitkällä sairauslomalla. Työhön paluun mahdollisuudet alkavat heikentyä jo 6–8 viikossa, Miranda kertoo tuoreimmassa TTT-lehdessä. Mirandan mukaan terveydenhuollolla ja työnantajilla on yhteinen, moraalinen velvollisuus tukea työssä jatkamista ja työhön paluuta. Ne eivät toteudu, jos esimies edellyttää, että sairauslomalta palataan työhön vasta 110-prosenttisessa kunnossa. Omat arviot kohentuneet TYÖKYKY Enemmistö suomalaisista palkansaajista pitää työkykyään hyvänä tai erittäin hyvänä, kertoo työministeriön työolobarometri. Suhteessa työn fyysisiin vaatimuksiin työkyky oli erittäin hyvä noin puolella ja suhteessa työn henkisiin vaatimuksiin noin 40 prosentilla vastaajista. – Kun verrataan työkykyä työn vaatimuksiin, arviot ovat viime vuosina olleet selvästi myönteisempiä kuin vielä 2000-luvun alussa, Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Maija Lyly-Yrjänäinen toteaa. Lyly-Yrjänäisen mukaan kehitys on ollut sama kaikenikäisillä. Alle 35-vuotiaista 50–60 prosentilla työkyky on erittäin hyvä. – Fyysisten haasteiden edessä työkyvyn kokemus muuttuu iän myötä. Kohtalaisen huonoksi työkykynsä kokevien määrä alkaa kasvaa 45 ikävuoden jälkeen. Perheystävällisyys, mitä se on? KÄYTÄNTÖ Juha Sipilän hallitus vastasi järjestöjen haasteeseen ja lupasi ohjelmassaan sitoutua laajentamaan perheystävällisten työpaikkojen toimintamalleja koko yhteiskuntaan. – Monilla ministereistämme on pieniä lapsia. He tuntevat varmasti työn ja perheen yhteensovittamisen haasteet, hankkeen kuusi taustajärjestöä perustelevat haastetta. Toistaiseksi järjestöt ovat joutuneet ihmettelemään, mitä hallitusohjelmakirjaus käytännössä tarkoittaa. – Paljon voitaisiin tehdä ihan vain levittämällä hyviä käytäntöjä ja panostamalla esimiestyöhön, Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Hanna Heinonen opastaa. 12 24.09.2015 16 TEK S TI MIK A PEL TONEN / UP PIIRRO S PENTTI O TS AMO TYÖYMPÄRIS TÖ UUTUUS! Verraton tuote! Vihdoinkin kuulet kaiken selvästi! Kuulo kuin vahtikoiralla! Ero on huima tällä kuulonvahvistimella. • Radion ja TV:n kuuntelu on helpompaa • Helppoa kuulla väkijoukossa ja puheen sorinassa • Koet linnunlaulun uudelleen Lähettäkää minulle mahdollisimman pian 14 päivän palautusoikeudella alla olevat tuotteet. Toimitusmaksu 5,90. Palautusoikeus 14 päivää. Maksan postiennakolla, ennakkolisä 4,90 Maksan laskulla, laskutuslisä 2,90 Nimi:........................................................................................................ Henkilötunnus (pakollinen ostettaessa laskulla): .................................................................................................................. Osoite:...................................................................................................... Postinro/-toimipaikka............................................................................. Suo itsellesi mahdollisuus kuulla selvemmin tilaa nyt! Tuotenro Y4010 Kuulonvahvistin Hinta 79,90 • Kuulonvahvistin on varustettu Micro-Ton Prosessorilla, jonka maailman johtavat micro elektroniikan ammattilaiset ovat kehittäneet • Tietysti ladattava, joten säästät kymmeniä euroja • Lisäksi kaupan päälle käytännöllinen säilytyskotelo Mikrofoni USB kontakti lataukseen Vahvistin Äänensäätö On/Offnappi Pestävät korvatulpat Kevyenkevyt ja niin pieni, että se mahtuu sormustimeen. Aseta se helposti ja siististi korvaan. Ihon värinen tuskin näkyvä. Koko 1,4 x 2 x 1,8 cm. Johdollinen laturi mukana.. CE-hyväksytty kuuloavustin, jossa on TUV testattu VDE-adapteri. Tekniset ohjeet mukana. RUNSAASTI ETUJA! TEKNINEN IHME! Kuulet puheen 15 m etäisyydeltä tarvitsematta laittaa kättä korvan taakse! LUPAUKSEMME Säästä satoja euroja!! meidän hintamme 79,90 Täysi tyytyväisyys tai rahat takaisin Sinun ei tarvitse enää koskaan sanoa: ANTEEKSI MITÄ SANOIT! Tämän loistavan kuulokojeen avulla kuulosi on kuin vahtikoiralla. Laite on helppo ja huomaamaton. Ero on huomattava ja jatkossa tuskin haluat olla ilman kuulokojettasi. Puhe ja äänet ovat selvempiä ja ärsyttävä taustahäly häviää. Kuulet lopultakin selkeästi tavallisen keskustelun ja useamman henkilön samanaikainen puhe kuuluu selvästi. Sinun ei tarvitse koko ajan kysyä: anteeksi mitä sanoit! Äänen vahvistaa huomaamattoman laitteen sisällä oleva Micro-Ton-Prosessori. Laite on helppo laittaa korvaan ja se tuskin näkyy. Suo itsellesi mahdollisuus kuulla selvemmin ja tilaa laite nyt! Tuotenro Y4010 Kuulonvahvistin Hinta 79,90 LADATTAVA jossa laturi mukana unohda kalliit patterien vaihdot LATURI! ASIAKASPALVELU Tunnus 5018095 00003 VASTAUSLÄHETYS Tilaa puhelimitse 010 322 2023 tilaukset@citylook.info Faksi 09 273 3351 www.citylook.info $ Hörapparat Ahjo nr 1509_Hörapparat Ahjo nr 1509 2015-06-11 13:51 Sida 1 AHJ1512_1-23.indd 16 15.9.2015 13:47:22
Naapurissa ikääntyneillä parempi kohtelu UUTUUS! Verraton tuote! Vihdoinkin kuulet kaiken selvästi! Kuulo kuin vahtikoiralla! Ero on huima tällä kuulonvahvistimella. • Radion ja TV:n kuuntelu on helpompaa • Helppoa kuulla väkijoukossa ja puheen sorinassa • Koet linnunlaulun uudelleen Lähettäkää minulle mahdollisimman pian 14 päivän palautusoikeudella alla olevat tuotteet. Toimitusmaksu 5,90. Palautusoikeus 14 päivää. Maksan postiennakolla, ennakkolisä 4,90 Maksan laskulla, laskutuslisä 2,90 Nimi:........................................................................................................ Henkilötunnus (pakollinen ostettaessa laskulla): .................................................................................................................. Osoite:...................................................................................................... Postinro/-toimipaikka............................................................................. Suo itsellesi mahdollisuus kuulla selvemmin tilaa nyt! Tuotenro Y4010 Kuulonvahvistin Hinta 79,90 • Kuulonvahvistin on varustettu Micro-Ton Prosessorilla, jonka maailman johtavat micro elektroniikan ammattilaiset ovat kehittäneet • Tietysti ladattava, joten säästät kymmeniä euroja • Lisäksi kaupan päälle käytännöllinen säilytyskotelo Mikrofoni USB kontakti lataukseen Vahvistin Äänensäätö On/Offnappi Pestävät korvatulpat Kevyenkevyt ja niin pieni, että se mahtuu sormustimeen. Aseta se helposti ja siististi korvaan. Ihon värinen tuskin näkyvä. Koko 1,4 x 2 x 1,8 cm. Johdollinen laturi mukana.. CE-hyväksytty kuuloavustin, jossa on TUV testattu VDE-adapteri. Tekniset ohjeet mukana. RUNSAASTI ETUJA! TEKNINEN IHME! Kuulet puheen 15 m etäisyydeltä tarvitsematta laittaa kättä korvan taakse! LUPAUKSEMME Säästä satoja euroja!! meidän hintamme 79,90 Täysi tyytyväisyys tai rahat takaisin Sinun ei tarvitse enää koskaan sanoa: ANTEEKSI MITÄ SANOIT! Tämän loistavan kuulokojeen avulla kuulosi on kuin vahtikoiralla. Laite on helppo ja huomaamaton. Ero on huomattava ja jatkossa tuskin haluat olla ilman kuulokojettasi. Puhe ja äänet ovat selvempiä ja ärsyttävä taustahäly häviää. Kuulet lopultakin selkeästi tavallisen keskustelun ja useamman henkilön samanaikainen puhe kuuluu selvästi. Sinun ei tarvitse koko ajan kysyä: anteeksi mitä sanoit! Äänen vahvistaa huomaamattoman laitteen sisällä oleva Micro-Ton-Prosessori. Laite on helppo laittaa korvaan ja se tuskin näkyy. Suo itsellesi mahdollisuus kuulla selvemmin ja tilaa laite nyt! Tuotenro Y4010 Kuulonvahvistin Hinta 79,90 LADATTAVA jossa laturi mukana unohda kalliit patterien vaihdot LATURI! ASIAKASPALVELU Tunnus 5018095 00003 VASTAUSLÄHETYS Tilaa puhelimitse 010 322 2023 tilaukset@citylook.info Faksi 09 273 3351 www.citylook.info $ Hörapparat Ahjo nr 1509_Hörapparat Ahjo nr 1509 2015-06-11 13:51 Sida 1 AHJ1512_1-23.indd 17 15.9.2015 13:47:22
12 24.09.2015 TEK S TI KIRSI T ÖRMÄNEN-PETMAN K UV A PEKK A EL OMA A 18 Kinisjärvi kertoo yt-neuvottelukunnan kokoontumisista innostuneesta, mutta ehkä aavistuksen epävarmuudella. Hän kertoo, kuinka keltanokka hän oli vielä jonkin aikaa sitten. – Näin ruokalan seinällä yt-ryhmän ilmoituksen. Kauhistelin, että alkavatko meillä ytneuvottelut, hän naurahtaa. Kinisjärvi on kuulunut liittoon vuosikaudet ja nyt varapääluottamusmiehenä hän kokee itsensä tärkeäksi. – Liittokin on tullut läheisemmäksi. Jäsen saa liitosta myös paljon etuja, kun muistaa niitä käyttää. TYÖPAIKAN ILMAPIIRI ON HYVÄ Kinisjärvellä on työkokemusta muistakin metallialan firmoista. Pääsy Darekonille töihin oli kuin ”kotiinsa olisi tullut”. Työkaverit ovat ystävällisiä ja työpaikan ilmapiiri on hyvä. – Meillä vaihtuvuus on pientä. Täällä on töissä ihmisiä, jotka ovat olleet firmassa vuosikymmeniä. Kinisjärvi on hyvä esimerkki muillekin, jotka tuntevat intoa ay-toimintaan, mutta eivät uskalla ottaa ensimmäistä, ratkaisevaa askelta. Kaikkea ei tarvitse osata, ja tukea saa liitosta varmasti. – Minulle luvattiin 24/7-sparrausapua sekä Metalliliitosta että naapuriliitostakin, jossa kaveri on töissä. Ja apua olen oikeasti saanutkin, Kinisjärvi kiittelee. Aktiivinen ja sanavalmis varapääluottamusmies on saatu houkuteltua mukaan myös liittokokousvaaleihin ehdokkaaksi. – Sekin on taas ihan oma maailmansa. Mahdollisuus päästä vaikuttamaan kuitenkin kiehtoo, Kinisjärvi sanoo. a TOIMIJA ”Taistelutahto herätti luottamusta myös työkavereissa.” VARAPÄÄLUOTTAMUSMIES Sari Kinisjärvi TYÖPAIKKA Darekon Oy, Klaukkalan tehdas, Nurmijärvi TYÖNTEKIJÖITÄ 53 tuotantotyöntekijää, kaikkiaan henkilöstöä noin 70 LUOTTAMUSMIESURA Varapääluottamusmies 2015– YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Tämän vuoden alusta työnantajilla on ollut velvoite tehdä työpaikalle yhdenvertaisuussuunnitelma. Metalliliiton Syrjimätön toimintaympäristö -tavoiteohjelma löytyy osoitteesta www.metalliliitto.fi/tasa-arvo. ”Ei tule onnistumaan” Epäkohta työehdoissa ja vääryyden kokemus saivat Sari Kinisjärven lähtemään ehdolle Darekon Oy:n varapääluottamusmieheksi. Sari Kinisjärvi aloitti Darekon Oy:n Klaukkalan tehtaan tuotannossa vuokratyöntekijänä. Reilun vuoden päästä hänet vakinaistettiin. – Tällä hetkellä meillä on kolme vuokratyöntekijää. Se on tapa, jolla taloon tullaan. Muutama vuodessa vakinaistetaan. Myös vuokratyöntekijät ovat Metalliliiton jäseniä, Kinisjärvi kertoo. Vakinaistamisesta alkoi Kinisjärven ammattiyhdistysaktiivisuus. Ei automaattisesti vakituisen työpaikan tuomana, vaan epäoikeudenmukaisuuden vuoksi. Vuoden 2013 tammikuussa lääketieteellisten laitteiden valmistaja Darekon Oy osti elektroniikan sopimusvalmistajan Apelec Oy:n. Pikkuhiljaa kaupan jälkeen vuoden 2013 aikana Darekonin vuokratyöntekijöitä alettiin vakinaistaa. Apelecilla vuokratyöntekijöitä ei ollut. Kaikki apeleclaiset olivat kuukausipalkkalaisia. Vuokratyöntekijänä Kinisjärvi työskenteli tuntipalkkalaisena. Vakinaistamisen yhteydessä hänet siirrettiin kuukausipalkkalaiseksi. Kuukausipalkkalaisena työtunnit vähenivät ja Kinisjärvi menetti etuja, muun muassa pekkaset hävisivät. Kinisjärvi koki suurta vääryyttä, kun hän huomasi, että kuukausipalkalle siirryttäessä kaikki vuokratyöntekijät eivät olleetkaan samalla viivalla. Päätös ei koskenut kaikkia yhtälailla. Hän otti asian puheeksi. – Sanoin sekä tehtaanjohtajalle että pääluottamusmiehelle, ettei se tule onnistumaan. Asia oikaistiin viime vuodenvaihteessa, ja nyt olemme kaikki tuotantotyöntekijät tuntipalkkalaisia. Kinisjärven taistelutahto herätti luottamusta myös työkavereissa, jotka patistivat häntä lähtemään ehdolle luottamusmiesvaaleihin. Nyt hän on varapääluottamusmies. VIELÄ LIIAN ISOT SAAPPAAT Kinisjärvellä on takanaan jo pitkä työura. Oikein minkään sortin aktiivi hän ei ole koskaan ollut. Nyt hänestä tuli sellainen yhden tapahtuman ansiosta. – Ikää kun tulee lisää, alkaa ymmärtää asioita. Ennen sitä luotti, että työnantaja kun jotakin sanoo, niin asia on niin. Nyt ymmärrän, että asioihin voi vaikuttaa, Kinisjärvi pohtii. Uskallusta lähteä ehdolle pääluottamusmieheksi ei vielä riittänyt, vaikka sillekin paikalle pyydettiin. – Työkaverit kysyivät sillä perusteella, että saan suuni auki. Ne (pääluottamusmiehen) saappaat ovat kuitenkin vielä liian isot. Varapääluottamusmiehenä saan kokemusta ja pääsen esimerkiksi osallistumaan kursseille. – Keväällä osallistuin Murikka-opistolla peruskurssille. Kurssi oli jäätävän hieno kokemus. Kinisjärven työpiste on tehtaan varastossa, jossa hän sanoo viihtyvänsä hyvin. Työ on vaihtelevaa ja fyysistäkin. Kinisjärvi vilkaisee ranteessaan olevaa aktiivisuusranneketta aamupäivällä ennen yhtätoista. – Tällä hetkellä näyttää 5 255 askelta. Noin tuhat askelta tunnissa tulee työpäivän aikana, yleensä reilu 8 000. Darekonin Klaukkalan tehtaan henkilöstömäärä on noin 70, tuotantotyöntekijöitä on vakituisia 50 ja vuokratyöntekijöitä kolme. Varastotyössä on ”akkavalta”, mutta suurin osa työntekijöistä on kuitenkin miehiä. Tehtaalla on alettu työstää tasa-arvosuunnitelmaa, jonka on tarkoitus valmistua vuoden loppuun mennessä. Yhdenvertaisuussuunnitelma saataneen valmiiksi ensi vuoden aikana. Uuden lain mukaan suunnitelman on työpaikoilla oltava valmis ensi vuoden loppuun mennessä. AHJ1512_1-23.indd 18 15.9.2015 13:47:22
19 ”Ei tule onnistumaan” AHJ1512_1-23.indd 19 15.9.2015 13:47:24
12 24.09.2015 20 1?000 päivää Tamperelaisessa Muototerä Oy:ssä on eletty tuhat päivää ilman työtapaturmia. Firman tulos kasvaa, kun porukka ajattelee turvallisuutta itse. Elokuun seitsemäntenä päivänä Muototerälle tuli täyteen tuhat päivää ilman työtapaturmaa. 62-vuotias tamperelainen perheyritys on erikoistunut vesileikkauskoneisiin. Tuotannossa työntekijöitä on vajaat 20. – Tärkeintä on, että porukka on saatu ajattelemaan itse. Sitä kautta tulee asennemuutos, sanoo työsuojeluvaltuutettu Tommi Vainioinen. – Nykyään turvallisuusasioista ihan oikeasti keskustellaan. Tässä on selkeä ero vanhaan kulttuuriin, tuotantopäälliköksi siirtynyt entinen pääluottamusmies Jani Kivimäki arvioi. Tärkeä syy tapaturmattomuuteen on juuri työntekijöiden aloitteellisuus. – Yritetään mahdollisimman pitkälle ehkäistä tilanteet, joista voisi syntyä vaaraa. On opittu ennakoimaan, selvittää Vainioinen. Läheltä piti -tilanteista raportoidaan aina, ja ”tässä kohdassa voisi sattua jotain” -ajattelu on tärkeässä roolissa. – Pieni mutta tarpeellinen uudistus meillä oli se, että hallin päätyikkunoihin hankittiin valoverhot. Vuosikymmeniä iltapäivän aurinko oli paistanut sieltä trukkikuskien silmiin, toimitusjohtaja Risto Kallio kertoo. Auringonpaiste ei tiettävästi aiheuttanut yhtään onnettomuutta. Tuokin mahdollisuus haluttiin kuitenkin poistaa, vaikkei uhka ehkä ollut erityisen suuri. Toinen konkreettinen uudistus oli, että levyleikkurin ja kanttikoneen ympärille maalattiin keltaisella käyttöalueen rajat. – Aikaisemmin siellä saattoi olla kaikenlaisia pinoja ja kasoja lähellä konetta. Nyt sen viivan sisäpuolelle ei saa tuoda mitään tavaraa, tuotantopäällikkö Kivimäki selittää. Henkilökohtaisten suojalasien hankkiminen kaikille työntekijöille perustui Muototerän työntekijältä tulleeseen kehitysehdotukseen. – Jokainen sai mennä itse sovittamaan eri malleja. Näin päähän löytyivät varmuudella hyvät. Jos oli silmälasit, käytiin optikolta hakemassa vahvuudet, Kivimäki sanoo. VAKUUTUSMAKSUISSA SELVÄ PUDOTUS Joku voisi kysyä, eivätkö henkilökohtaiset suojalasit ja vastaavat hankinnat tule työnantajalle kovin kalliiksi? – Ne säästävät rahaa, toimitusjohtaja Kallio vastaa suoralta kädeltä. – Vakuutusmaksujen reilu alentuminen on ollut seurausta siitä, että meillä ei ole tapaturmia. Eli muutamien satasten panostuksella voi säästää tonneja. Vesileikkaustekniikalla syntyy kätevästi poronsarvet, suosittu sisustuselementti mm. Japanissa. Tuotantopäällikkö Jani Kivimäki (vas), metallimies Timo Mäkinen, vesileikkaaja Matti Leino ja toimitusjohtaja Risto Kallio. TEK S TI MIKK O NIK ULA K UV A T JYRKI L UUKK ONEN AHJ1512_1-23.indd 20 15.9.2015 13:47:28
24.09.2015 12 21 Yrityksissä ei aina hahmoteta, että tapaturmien epäsuorat kustannukset nousevat helposti todella suuriksi. Ilmiö korostuu Muototerän kaltaisissa pienissä taloissa, jossa erityisosaamista vaativiin tehtäviin ei ole helppo löytää korvaajaa. – Meillä on esimerkiksi yksi aarporaaja ja yksi sorvari. Jos heille tulee pitkä poissaolo, mitä tehdään? Otetaanko varamiespalvelusta joku tilalle ja käytetään kuukausi siihen, että opetetaan perusasiat hänelle. Siinä on äkkiä vaarassa koko tuotanto, sanoo Kallio. Vuoden 2014 syksyllä Muototerässä aloitettiin käytäntö, jossa työsuojeluvaltuutettu Vainioisen johtama työsuojeluryhmä käy turvallisuustarkastuslomakkeen läpi kerran kuussa. Lomakkeeseen on kohta kohdalta listattu turvallisuustekijät: Kulkuväylät vapaat? Hätätiet merkitty? Lavat paikoillaan hyllyissä? Melutaso siedettävä? Laitteiden hätäseisautusnapit merkitty? Muototerä Oy ? n Perustettu 1953 ? n Erikoistunut vesileikkauskoneiden ja muiden erikoiskoneiden valmistamiseen sekä alihankintavesileikkaukseen ? n Henkilöstöä noin 30, joista tuotannossa vajaat 20 ? n Liikevaihto 3,8 miljoonaa euroa ? n Tuotteista kotimaahan 85 %, asiakkaina mm. metalliteollisuus, telakat ja laivan varustamot, lasi-, kumija tiiviste teollisuus sekä oppilaitokset ”Helpoin tapa kasvattaa firman tulosta on välttää onnettomuudet.” Toimitusjohtaja Risto Kallio Byrokratiaa halutaan kuitenkin välttää. Ongelmat ratkaistaan saman tien, mikäli mahdollista. – Jos siinä lomaketta täyttäessä vaikka huomataan, että lattian pinnassa ritilän reuna on vähän koholla ja siihen voisi kompastua, niin ei tehdä asiasta monimutkaista, sanoo Vainioinen. – Eli ei niin, että ilmoitetaan tuotantopäällikölle ja hän ilmoittaa eteenpäin. Viedään vain itse ritilä prässiin ja suoristetaan. Siinä menee viisi minuuttia. a Koneiden ympärille maalattiin keltaisella käyttöalueen rajat. Viivojen sisäpuolelle ei saa tuoda mitään tavaraa. Lattiaritilöillä on taipumusta vääntyillä trukkien painosta, kertoo työsuojeluvaltuutettu Tommi Vainioinen. Hallin päätyikkunoihin hankittiin valoverhot, jottei iltapäivän aurinko paistaisi trukkikuskien silmiin. Tämä veden poistoputki oli ennen lyhyempi. Talvella vesi jäätyi oven viereen lastausluiskan päälle. Eräs työntekijä kiinnitti huomiota liukastumisriskiin, ja putkea jatkettiin. AHJ1512_1-23.indd 21 15.9.2015 13:47:36
EU & AY 12 24.09.2015 EUROOPPALAINEN Ahjo valaisee vuoden mittaan, kuinka 20 vuotta EU:ssa ovat vaikuttaneet metalliliittolaisen elämään. 22 TEK S TI LEENA SERETIN K UV A VILLE K OKK OLA Tasa-arvotyöhön puhuria EU:sta Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat lainsäädäntötasolla ottaneet loikkia EUpuhurissa. Asenteet ovat muuttuneet, mutta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden jalkautuminen käytännön työelämään on hidasta. Samapalkkaisuuteen on vielä matkaa. Kun Suomi liittyi EU:hun 20 vuotta sitten, Pohjoismaita pidettiin eurooppalaisittain sukupuolten välisen tasaarvon mekkana. Suomessa tasa-arvolaki tuli voimaan jo kymmenen vuotta ennen unionin jäsenyyttä. Lain laatimiseen innoitti YK:n naisten syrjinnän kieltävä yleissopimus. Tasa-arvolakia on sittemmin sorvattu edelleen. Sillä on varsin kattava ote erityisesti työelämään. EU-direktiivien voimaan saattaminen Suomessa on tarkoittanut muun muassa syrjintäsäännösten täsmentämistä. Direktiivejä vahvempi vaikutus on ollut EUtuomioistuimen päätöksillä. Viimeisin työelämää ja naisia koskeva päätös merkitsee, että hoitovapaan voi keskeyttää uuden raskauden myötä ja saada työehtosopimuksen mukaisen äitiysloman. NAISEN EURO LAAHAA JÄLJESSÄ Asiantuntijoiden mukaan EU on vaikuttanut vahvasti myös samapalkkaisuuden edistämiseen, joskin naisen euro on edelleen Suomessa noin 80 senttiä. Metalliliiton sopimuskentässä naisen euro on hieman korkeampi eli yli 87 senttiä. Työehtosopimuksen mukainen palkkaus perustuu työn vaativuuden arviointiin. EU-tuomioistuin on linjannut, että samapalkkaisuutta tai palkkasyrjintää naisten ja miesten kesken pitää voida tarkastella yli työehtosopimusrajojen. Tessit pitää avata ja tarkastella kaikkia palkanosia, jos syrjintäepäily todetaan. Linjaus on edistänyt palkkatasa-arvoa Suomessa. Tasa-arvovaltuutetun toimistoa työllistävät eniten työelämän kysymykset, kuten perhevapaat ja rekrytoinnit, mutta yhä enemmän pätkittyneet työsuhteet ja nollatuntisopimukset. Miehet kääntyvät tasa-arvoviranomaisen puoleen usein avioerotilanteissa ja lapsen huoltajuuskiistoissa, mutta niihin tasa-arvovaltuutetun mandaatti ei riitä. YHDENVERTAISUUS UUSI HAASTE Tasa-arvolain rinnalle EU on tuonut yhdenvertaisuuslain, joka Suomessa tuli uudistettuna voimaan vuoden alussa. Aiemmin etnisten vähemmistöjen syrjintä oli vähemmistövaltuutetun työkenttää. Nyt yhdenvertaisuusvaltuutettu viranomaisena valvoo kaikenlaisista syistä – etnisestä taustasta, ikärasismista tai vaikka vammaisuudesta – johtuvaa syrjintää. EU:n myötä tuli uudistus, että syrjintää ehkäisemään on osoitettava toimivaltainen valvoja. Työelämässä esiintyvä etninen tai esimerkiksi ikäsyrjintä eivät kuulu yhdenvertaisuusvaltuutetun toimialaan. Suomessa siitä vastaavat työsuojelukoneisto ja aluehallintoviranomaiset. Pitäisikö tasa-arvoja yhdenvertaisuuslait viranomaistoimineen yhdistää? Asiantuntijoiden mielestä ei, koska sukupuolinen syrjintä työelämässä saattaisi jäädä taka-alalle. Pilkkapuhe loppunut ? n Juha Pakariselle, 46, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolustaminen työpaikalla on todella tärkeä asia. Kiinteistönhuoltaja Juha työskentelee Thermo Fisher Scientific Oy:ssä Joensuussa. Hän edustaa pääluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna noin paria sataa työntekijää. – Kun aloitin kymmenen vuotta sitten luottamusmiehenä, asenteet tasa-arvoasioissa olivat huonolla tolalla. Tasa-arvopuheille naureskeltiin. Minullekin sanottiin, että hankipa sukkahousut, kun tulin valituksi Metalliliiton valtakunnalliseen tasa-arvotoimikuntaan. Vaan eipä naureskella enää, Juha sanoo. Thermo Fisherin Joensuun tuotantolaitoksella valmistetaan tarvikkeita lääkeja laboratorioalalle. Kantasuomalaisten lisäksi työntekijöistä löytyy Venäjältä, Vietnamista ja Romaniasta muuttaneita. – Pakko on myöntää, että aikoinaan asenteet muualta tulleita kohtaan olivat epäluuloisia. Huhuttiin ja levitettiin mielipiteitä, jotka eivät perustuneet mihinkään. Nyt asenneilmasto on ihan toisenlainen, salliva, Juha arvioi. – Eikä se ole firmallekaan mikään imagovaltti, jos yrityksestä kantautuu negatiivista puhetta. Paha kello kalkattaa tunnetusti kauas. Thermo Fisherin tasa-arvosuunnitelma otetaan työn alle ja tarkasteltavaksi, koska väki on vaihtunut henkilöstöosastolla. Toimintasuunnitelmat on hyvä päivittää tietyin väliajoin kuin myös silloin, kun henkilöstössä on tapahtunut ratkaisevia muutoksia. – Tasa-arvosuunnitelmalla on suuri merkitys. Sovitut tavoitteet on hyvä präntätä paperille. Suunnitelma on tehtävä yhdessä. Jos se jää HR-ihmisten laatimaksi, saadaan aikaiseksi lappu yleviä sanoja, jotka eivät johda mihinkään. – Yhdenvertaisuussuunnitelman tekeminen ja käytäntöön saaminen on kova ponnistus. Menee aikaa ennen kuin se rantautuu työelämään kunnolla, Juha arvioi. AHJ1512_1-23.indd 22 15.9.2015 13:47:38
OPA S TE 24.09.2015 12 23 – Suunnitelmahan voi olla joko erillinen tai sitten osa jotain muuta toimintasuunnitelmaa. Juhan mielestä olisi tärkeää, että Metallin työehtosopimukseen liitettäisiin tarkat ohjeet tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisesta, vaikkapa TES:in tyhjille takasivuille. – Ja sopisivathan sinne myös muut asiat, joihin henkilöstömäärä vaikuttaa. Näin ne olisivat siellä valmiina työnantajienkin huomioitavissa. Moni työnantajan edustaja ei ole koskaan kuullutkaan moisista asiakirjoista. Metalliliitto kouluttaa henkilöstöedustajansa paljon paremmin kuin työnantajapuoli. Työnantajan tietämättömyys aiheuttaa osaltaan työpaikoilla ylimääräistä ja turhaa vääntöä. Moniperusteinen syrjintä puoltaa viranomaisyhteistyötä. Jos vaikkapa syyrialaistaustaista, ikääntynyttä naista syrjitään työelämässä, tilannetta täytyy tutkailla sekä tasa-arvoettä yhdenvertaisuuslain nojalla. Moniperusteisia tapauksia ei ole vielä tullut yhdenvertaisuusvaltuutetun työpöydälle. Tasa-arvoja yhdenvertaisuusviranomaiset toivovat EU-tasolla tiivistä kanssakäymistä kollegojen kesken, jotta syntyisi yhden mukaisia käytäntöjä. Huolena on, että valvontaviranomaisten resursseja leikataan eikä toimintaan riitä rahkeita. LUOTTAMUSHENKILÖ AVAINASEMASSA Metalliliiton näkökulmasta asenteet tasaarvoon ja yhdenvertaisuuteen ovat selkeästi parantuneet EU-jäsenyyden aikana. Luottamushenkilöille on jo liki itsestään selvää, että työhön kuuluu vaalia sukupuolten välistä tasa-arvoa ja laajasti yhdenvertaisuutta. Metalliliiton työkenttä on yhä monikulttuurisempaa. Liiton viesti on, että luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut ovat avainasemassa yhdenvertaisen ilmapiirin luomisessa. Epäkohtiin tartutaankin hanakasti, jos on osoittaa faktaa syrjinnästä. Kahvipöytäkeskustelujen sävy on muuttunut, samoin yritysten käyttäytyminen. Sukupuolisesta tai etnisestä syrjinnässä kiinni jäänyt yritys saa ikävän leiman. Tasa-arvosuunnitelmat eivät kuitenkaan ole suuressa huudossa metallialojen työpaikoilla. Alle puolet isoista yrityksistä ja vain kymmenesosa pienistä on tehnyt lain mukaisen tasa-arvosuunnitelman. Usein koetaan, että suunnitelma on tehty vain siksi, koska laki niin määrää. Niistä ei ole koitunut konkreettista hyötyä. Uuden lain velvoite laatia yhdenvertaisuussuunnitelma haastaa työpaikat. Suunnitelmia ei haluta tehdä vain paperilappusen vuoks. Niillä täytyy tavoitella jotain käytännöllistä. Todennäköisesti menee aikaa ennen kuin yhdenvertaisuuslaki saa oikeasti sijansa työpaikoilla. a Kiitos asiantuntijoille: Metalliliiton tasa-arvoja kulttuuritoimitsija Kirsti Anttila, tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä ja pääluottamusmies Juha Pakarinen. Juha Pakarinen rentoutuu korjatessaan vanhoja mopoja. Tasa-arvotyö on hänelle luottamusmiehenä sydämen asia. AHJ1512_1-23.indd 23 15.9.2015 13:47:41
24 TYÖTILA Stera Technologies Oy, Turku, 18. kesäkuuta KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ AHJ1512_24-48.indd 24 15.9.2015 13:39:25
25 AHJ1512_24-48.indd 25 15.9.2015 13:39:30
12 24.09.2015 26 VitaeLab maksaa postimaksun E LÄ M Ä TE RV EY S ELÄMÄ TERV EY S EL Ä M Ä T ER V EY S ELÄ MÄ TE RV EYS EL ÄM Ä Tunnus 5017436 00003 VASTAUSLÄHETYS Saan VitaePro-kapseleiden ensimmäisen lähetyksen tutustumishintaan 15,75 (yht. 19,65 sis. toimituskulut 3,90). Tutustumistarjous koskee uusia asiakkaita. Saan automaattisesti uuden lähetyksen joka toinen kuukausi hintaan 35,40 (sis. postikulut 3,90). Kestotilauksen sopimusehdot ensimmäisessä lähetyksessä, laskun takana. Asiakkuuden voi päättää milloin tahansa. 14 päivän täysi palautusoikeus. Kyllä kiitos, ryhdyn VitaeLabin asiakkaaksi NIMI: LÄHIOSOITE: POSTINRO: POSTITOIMIPAIKKA: PUHELIN: SYNTYMÄVUOSI: SÄHKÖPOSTI: (antamalla s-postiosoitteeni hyväksyn että siihen lähetetään VitaeLabin tarjouksia) ALLEKIRJOITUS: (alle 18-vuotiaalta edunvalvojan) Nimija osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. VPPRAHA4513F ? -50% säästä 15,75 VAIN MEILTÄ TILAA JO TÄNÄÄN EI SITOUTUMISAIKAA Uudistettu VitaePro sisältää nyt entistä enemmän vaikuttavia aineita, jotka on räätälöity juuri lihasten ja nivelten hyvinvointiin. Olemme lisänneet VitaeProhon Boswellia serrataa, joka on tuhansia vuosia Intiassa nivelten hyvinvointiin käytetty kasviuute. Lihaksille tutkitusti tärkeän D-vitamiinin määrä on tuplattu sekä lisätty antioksidantti seleeniä, joka suojaa soluja hapetusstressiltä. VitaePro sisältää nyt ainutlaatuisen ja tehokkaan koostumuksen turvallisia, puhtaita ja tieteellisesti tutkittuja ainesosia. Jäykkä ja kankea olo? Sinulle on nyt hyviä uutisia! UUTTA NIVELILLE Uusi ainesosa Boswellia serra ta auttaa pitämään nivelet miellyttävinä. UUTTA LIHAKSILLE Nyt enemmän D-vitamiinia, joka edistää normaalin lihastoiminnan ylläpitämistä. UUTTA VASTUSTUSKYVYLLE Cja D-vitamiinin lisäksi nyt myös seleeniä, jotka edistävät immuunijärjes telmän normaalia toimintaa. VÄHENTÄÄ VÄSYMYSTÄ C-vitamiini auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. SYDÄMELLE Omega-3-rasvahapot (DHA ja EPA) edistävät sydämen normaalia toimintaa. Tutkittu vaikutus sydämelle 250 mg:lla EPA:a ja DHA:ta (2 kapselia/vrk). VitaePro® sisältää astaksantiinia, luteiinia, zeaksantiinia, C-, Dja E-vitamiinia, Boswellia serrataa, seleeniä sekä omega-3-rasvahappoja. 92 % käyttäjistä SUOSITTELEE VITAEPROTA! Asiakaskysely 2014, N=834 pitkäaikaista käyttäjää Soita 0206 90030 Ma?pe 8.30?16.30 Paikallispuhelumaksu/MPM Tekstaa TERVEYS 62 numeroon 18333 Normaalihintainen tekstiviesti TILAA HETI! Tilaa netistä: www.vitaepro.? UUDISTUNUT VitaeLab_Ahjo_nr12_pd0309_225x297_JK.indd 1 07.09.2015 09:30:08 TEK S TI TERHI FRIMAN K UV A T JYRKI L UUKK ONEN AVAIMET VOI JÄTTÄÄ KOTIIN Salmio sanoo, että hän ei pidä työpaikan avaimia mukanaan juuri koskaan. Oma numerokoodi on unohtunut, koska sitä ei tule käytettyä. Mies on ollut Pakkalassa töissä 15 vuotta. Hän pitää vaihtelevasta työstään. Isolla sorvilla syntyvät niin roottorit kuin pienemmätkin kappaleet. – Tulen työhön oman aikatauluni mukaan. Teen tietysti täydet tunnit ja mielelläni ylikin, jos töitä on, Salmio sanoo. Hän pitää pienen yrityksen valttikorttina joustavuutta. Kun muut ovat kesälomansa pitäneet, Salmio pakkaa auton ja ajaa pohjoisen hillasoille. Pakkalan Konepaja valmistaa Porin kupeessa Pomarkussa Arrock-tuotteita. Ne ovat kaapeliojajyrsimiä, yrityksen oma innovaatio. Niiden avulla kaapeleita, putkia ja johtoja voidaan kaivaa helposti kovankin maan sisään ja hankaliin paikkoihin. Yritys valmistaa monenlaisia tuotteita isojen yritysten alihankintatyönä. Asiakkaina ovat muun muassa Konecranes, Purso, ABB, Metso ja Rolls-Royce. Tilauskanta on hyvä. YLEISTYVÄ TAPA Sormenjälkitunnistinta käytetään jo nyt paljon, kertoo tietokirjailija ja it-asiantuntija Petteri Järvinen. Järvisen mukaan tunnistimen käyttö on määrällisesti laajinta älypuhelimissa ja tableteissa, joissa sitä käytetään näppäimistölukon avaamiseen. Käyttäjän ei tarvitse muistaa PIN-koodeja eikä salasanoja, vaan laite aukeaa sormella pyyhkäisemällä. Sormenjälkitunnistin on rakennettu myös joihinkin kannettaviin tietokoneisiin. Pakkalan Konepajalle on menty töihin sormitunnistimen avulla vuodesta 2007 asti. Sekä työn tekijöiden että työnantajan mielestä järjestelmä toimii. On hyvä, ettei tarvitse kuljettaa avaimia mukana, sorvaaja ja pääluottamusmies Jarmo Salmio sanoo. Pakkalan Konepajan uudet tilat valmistuivat Pomarkkuun vuonna 2007. Tunnistin otettiin silloin käyttöön. Saman katon alla ovat sekä tuotantotilat että konttori. Kojepajalle on kaksi sisäänkäyntiä, ja kummassakin on sormenjälkitunnistin. Sormea painamalla ovi avautuu, ja tieto sisään menemisestä kirjautuu tietokoneelle. Jos sormitunnistus ei toimi, voi itsensä naputella sisään koodinumerolla. Toimitusjohtaja Arto Pakkala on menetelmään hyvin tyytyväinen, eikä hän ole kuullut moitteita. – Yksi työntekijä harrastaa vapaa-aikana kaikenlaisia käsitöitä. Hänen etusormensa on usein rikki. Sitä lukija ei tunnista. Hän joutuu käyttämään silloin numerokoodia. Me muut käytämme numeroita tuskin koskaan, Pakkala kertoo. Hän korostaa, että tunnistimen tarkoitus ei ole valvoa kenenkään kulkemisia. Pienessä parinkymmenen henkilön yrityksessä ei tarvita hierarkiaa eikä valvomista. Sormenjälkitunnistin helpottaa kaikkien elämää. Tunnistin on myös portilla, joka on suljettuna esimerkiksi viikonloppuisin. Sormituntumalla töihin Sormenjälki tallennetaan myös nykyisiin passeihin. Ainakin USA:n maahantulotarkastuksessa jokaiselta otetaan vielä erikseen sormenjäljet. – Sormenjälkeä käytetään varsinkin elokuvissa huipputurvallisissa kohteissa. Suomessa en ole nähnyt ainuttakaan paikkaa tai yritystä, jossa sormenjälki korvaisi oikeasti lukon ja avaimen. Sormenjäljessä on monia käytännön ongelmia: lukulaite likaantuu helposti, kylmässä tai kosteassa sen lasipinta huurtuu, sormeen voi tulla haava tai siihen laitetaan laastari. Sormenjälkiä voi kopioida, kuten elokuvista olemme oppineet. Sormenjälki sopii parhaiten alhaisen turvallisuuden tarpeisiin, kuten juuri mobiililaitteen lukituksen avaamiseen. Niissä suurin riski on PIN-koodin tai lukituskuvion näkyminen ulkopuolisille. Epäluotettavanakin sormenjälki on turvallisempi tapa. Yleensä sormenjälkeä ei tallenneta kuvana, vaan se muutetaan numerosarjaksi. Numerot tallentuvat joko mobiililaitteeseen tai kulkukorttitapauksessa kulunvalvontajärjestelmän palvelimelle. Plussaa hommassa on se, että avainkortti ei pääse katoamaan. Harvemmin kädet sormineen myöskään unohtuvat kotiin. Järvisen mukaan on ihan sama millä tekniikalla työntekijä ovella tunnistetaan. Teoriassa on mahdollista, että työnantaja voisi työntekijöiden sormenjäljet tallennettuaan etsiä jälkiä muistakin paikoista. Työnantaja voisi jäljittää yritysvakoilua tai tietomurtoa, mutta tämä olisi paitsi laitonta myös kallista ja tehotonta. a Sorvaaja Jarmo Salmio ei kanna avaimia mukanaan, koska sormen avulla pääsee kätevästi töihin. Toimitusjohtaja Arto Pakkala sanoo, että sormenjälkitunnistin hankittiin helpottamaan ihmisten elämää. AHJ1512_24-48.indd 26 15.9.2015 13:39:35
VitaeLab maksaa postimaksun E LÄ M Ä TE RV EY S ELÄMÄ TERV EY S EL Ä M Ä T ER V EY S ELÄ MÄ TE RV EYS EL ÄM Ä Tunnus 5017436 00003 VASTAUSLÄHETYS Saan VitaePro-kapseleiden ensimmäisen lähetyksen tutustumishintaan 15,75 (yht. 19,65 sis. toimituskulut 3,90). Tutustumistarjous koskee uusia asiakkaita. Saan automaattisesti uuden lähetyksen joka toinen kuukausi hintaan 35,40 (sis. postikulut 3,90). Kestotilauksen sopimusehdot ensimmäisessä lähetyksessä, laskun takana. Asiakkuuden voi päättää milloin tahansa. 14 päivän täysi palautusoikeus. Kyllä kiitos, ryhdyn VitaeLabin asiakkaaksi NIMI: LÄHIOSOITE: POSTINRO: POSTITOIMIPAIKKA: PUHELIN: SYNTYMÄVUOSI: SÄHKÖPOSTI: (antamalla s-postiosoitteeni hyväksyn että siihen lähetetään VitaeLabin tarjouksia) ALLEKIRJOITUS: (alle 18-vuotiaalta edunvalvojan) Nimija osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. VPPRAHA4513F ? -50% säästä 15,75 VAIN MEILTÄ TILAA JO TÄNÄÄN EI SITOUTUMISAIKAA Uudistettu VitaePro sisältää nyt entistä enemmän vaikuttavia aineita, jotka on räätälöity juuri lihasten ja nivelten hyvinvointiin. Olemme lisänneet VitaeProhon Boswellia serrataa, joka on tuhansia vuosia Intiassa nivelten hyvinvointiin käytetty kasviuute. Lihaksille tutkitusti tärkeän D-vitamiinin määrä on tuplattu sekä lisätty antioksidantti seleeniä, joka suojaa soluja hapetusstressiltä. VitaePro sisältää nyt ainutlaatuisen ja tehokkaan koostumuksen turvallisia, puhtaita ja tieteellisesti tutkittuja ainesosia. Jäykkä ja kankea olo? Sinulle on nyt hyviä uutisia! UUTTA NIVELILLE Uusi ainesosa Boswellia serra ta auttaa pitämään nivelet miellyttävinä. UUTTA LIHAKSILLE Nyt enemmän D-vitamiinia, joka edistää normaalin lihastoiminnan ylläpitämistä. UUTTA VASTUSTUSKYVYLLE Cja D-vitamiinin lisäksi nyt myös seleeniä, jotka edistävät immuunijärjes telmän normaalia toimintaa. VÄHENTÄÄ VÄSYMYSTÄ C-vitamiini auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. SYDÄMELLE Omega-3-rasvahapot (DHA ja EPA) edistävät sydämen normaalia toimintaa. Tutkittu vaikutus sydämelle 250 mg:lla EPA:a ja DHA:ta (2 kapselia/vrk). VitaePro® sisältää astaksantiinia, luteiinia, zeaksantiinia, C-, Dja E-vitamiinia, Boswellia serrataa, seleeniä sekä omega-3-rasvahappoja. 92 % käyttäjistä SUOSITTELEE VITAEPROTA! Asiakaskysely 2014, N=834 pitkäaikaista käyttäjää Soita 0206 90030 Ma?pe 8.30?16.30 Paikallispuhelumaksu/MPM Tekstaa TERVEYS 62 numeroon 18333 Normaalihintainen tekstiviesti TILAA HETI! Tilaa netistä: www.vitaepro.? UUDISTUNUT VitaeLab_Ahjo_nr12_pd0309_225x297_JK.indd 1 07.09.2015 09:30:08 AHJ1512_24-48.indd 27 15.9.2015 13:39:37
12 24.09.2015 28 TEK S TI TAR JA AHOK A S K UV A ARI NAK ARI Hallituksen kaavailut uusista työvoimapoliittisista toimenpiteistä pelottavat 54-vuotiasta, juuri työkokeilun aloittanutta Vessosta. Erityisellä varauksella hän suhtautuu yksityisiltä yrityksiltä ostettaviin palveluihin. Kokemukset niiden järjestämistä aktivointikursseista olivat masentavia. – Kävin viime syksynä kahden kuukauden uravalmennuskurssin. Se olisi ollut suorastaan hupaisa, ellei elämäntilanteeni olisi tuolloin ollut niin vakava. Vessosen sisar kuoli äkillisesti pari viikkoa ennen kurssin alkua. Tämä ei kuitenkaan ollut TE-toimiston mielestä hyväksyttävä syy siirtää kurssia. Vaa´assa ei painanut myöskään se, että ennen kurssia Vessonen ehti olla työttömänä vain reilut kolme kuukautta. Sitä ennen hän oli ollut yhtäjaksoisesti vuoden palkkatuetussa työssä alue-emäntänä asukastuvassa. Vessosella oli lupa odottaa, että saisi ainakin osa-aikaista, lyhytkestoista työtä samasta paikasta asukastuvan kesätauon jälkeen. Mutta kieltäytyminen kurssista olisi merkinnyt karenssia. Pätkätöitä palkkatuella ja ilman, työkokeilua, aktivointikursseja eri teemoin, työn perässä muuttamista ja toimeentulon jatkuvaa epävarmuutta. Sellaista on ollut imatralaisen laitossiivooja Anna Vessosen arki viime vuosina. Konsultit aktivoituvat, työttömät masentuvat – Olin melko lailla tyrmistynyt, kun minut käytännöllisesti katsoen pakotettiin aktivointikurssille. Sillä oli hieno nimi, Uratarjotin. Olin 53-vuotias siivooja enkä osannut motivoitua ajatukseen uudesta urasta. Se ei tuntunut realistiselta. Valtaosa kurssilaisista oli hyvin koulutettuja. Minun lisäkseni mukana oli toinen pätkätöitä tehnyt keski-ikäinen nainen. Hän tiivisti tilanteemme karusti toteamalla, ettei meitä kukaan huoli töihin. Olemme liian vanhoja, liian lihavia ja kaiken lisäksi vielä naisia! Vessonen teki kuuliaisesti kurssiin kuuluvan työjakson hoitoapulaisharjoittelijana, osallistui lukuisiin testeihin ja kuunteli konsultin luennot. Mieleen muistui elävästi reilun vuosikymmenen takainen, silloisen työvoimatoimiston niin ikään yksityiseltä yritykseltä ostama Noin nelkyt ja risat työelämään -kurssi. Lennokas konsultti vakuutti 420 tunnin verran juuri 40 vuotta täyttäneelle Vessoselle, että tällä oli hyvät mahdollisuudet työmarkkinoilla. Toisin kävi: pätkätyöt ovat jatkuneet tähän asti. POHTIMAAN EI PÄÄSE Uratarjotin-kurssin päätyttyä Vessonen ei tuntenut olevansa erityisen aktivoitunut, vaan pettynyt. Hän oli vuosien kuluessa yrittänyt päästä kunnolla keskustelemaan TE-toimiston henkilökunnan kanssa kartoittaakseen mahdollisuuksiaan. Kahdenkeskisiin keskusteluihin oli kuitenkin mahdoton päästä. – Mitä sinä nyt seuraavaksi aiot tehdä? Se oli ensimmäinen kysymys, kun ylipäätään pääsin tapaamaan TE-toimiston työntekijän. Olin neuvoton, sillä juuri siitä olisin halunnut keskustella asiantuntijan kanssa. Mitä minulle on tarjolla? Mitä minun kannattaisi tehdä? Mikä olisi tilanteessani ja kotikaupungissani realistista? – Saman tyyppistä pohdiskelevaa ja vaihtoehtoja puntaroivaa keskustelua odotin jo viime syksyn kurssilta. Sellaista en kokenut saavani. Ilmoittautuessaan taas TE-toimistoon viime lokakuussa Vessonen tunsi olevansa suurta massaa. Hän oli tilastohäirikkö, sillä kurssilla ollessaan häntä ei tilastoitu työttömäksi. –Tosiasia on, että monet erilaisilla aktivointikursseilla olevat kokevat itsensä alistetuiksi tilastojen siivoajiksi. En tunne yhtään ihmistä, joka olisi saanut kurssien jälkeen pysyvän, kokoaikaisen työpaikan. Tämä koskee erityisesti ikääntyviä työnhakijoita. Ikärasismi Suomen työmarkkinoilla on täyttä todellisuutta. HALLITUSOHJELMASSA SANOTTUA: ”Hallitus uudistaa sosiaalija työttömyysturvaa tavalla, joka kannustaa työn nopeaan vastaanottamiseen, lyhentää työttömyys jaksoja, alentaa rakenteellista työttömyyttä ja säästää julkisia voimavaroja.” ” Hallitus valmistelee 15.10.2015 mennessä… työttömyysturvan uudistuksen sisältäen työn vastaanottovelvollisuuden tiukentamisen sekä velvoitteen osallistua aktivointitoimenpiteisiin…” ”TE-toimistojen tehtäväksi kirkastetaan työnvälitystoiminta.” ”Hallitus arvioi kriittisesti kaikkia sellaisia tukijärjestelmiä, jotka ohjaavat työkykyisiä ihmisiä pitkäaikaisiin poissaoloihin työmarkkinoilta.” AHJ1512_24-48.indd 28 15.9.2015 13:39:40
... Metallin sulku 20-luvun Lahdessa. SYÖ W W W .K ARIS TO .FI KO E TEKEMINEN KUNNON TYÖN PÄIVÄ 7.10. Remontti ei haittaa, kurssit pyörivät. HAE ... bongaa ketkä olivatkaan mukana. HEI W W W .INT OK US TANNUS.FI W W W .MURIKK A -OPIS TO .FI T Y ÖEL ÄMÄN K ANS ANOPIS T O 29 W W W .S A SK.FI ...kehua työkaveria ja järjestää tempaus. SY Y 24.09.2015 12 Tunne tuoksut, maista maut NYT W W W .SUOMENA SH.FI ...onnittelemaan tumpanneita! 14.10. JUHLI . KIIT Ä . T OIMI . näköisimmiltä. Jos TE-toimistot ulkoistavat työnvälityksen yksityisille yrityksille, niin onko minun ikäiselläni mahdollisuus edes päästä näiden yritysten palvelujen piiriin? Ikäni ja työhistoriani puolesta koen olevani hankalasti työllistettävä. Minä kai jään TE-toimiston asiakkaaksi ellen onnistu itse hankkimaan työpaikkaa. Karenssit hirvittävät Vessosta eniten. – Jos joudun syystä tai toisesta kahdenkin kuukauden karenssiin en tiedä, kuinka selviydyn. Puolisoni on työssä, ja hänen ansionsa ylittävät juuri ja juuri sen rajan, että saisin edes toimeentulotukea. Kaksi ihmistä ei kuitenkaan elä mieheni tuloilla. Etenkään siksi, että joudumme pitämään autoa hänen pitkien työmatkojensa vuoksi. Tilastotkaan eivät rohkaise Vessosta. Työja elinkeinotoimistoissa oli heinäkuussa 381 600 työtöntä työnhakijaa. Erilaisten aktivointitoimien piirissä oli samaan aikaan 101 200 henkilöä. Erityisesti pitkäaikaistyöttömien eli yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleiden määrä kasvoi. Heitä oli heinäkuussa 113 100, mikä on 20 500 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä oli 9 300 enemmän kuin viime vuonna eli 130 400. Vessonen otti yhteyttä entiseen työnantajaansa oma-aloitteisesti ja pääsi taas viime keväänä tutuksi tulleeseen asukastupaan. Osa-aikaista työtä kesti kaksi kuukautta, minkä jälkeen edessä oli kahden kuukauden työttömyys. Hän pääsi uudelleen samaan työhön elokuun puolivälissä. Tällä kertaa osa-aikainen pesti kestää joulukuun puoliväliin. Tänä aikana hänelle maksetaan ammattiliiton ansiosidonnaista päivärahaa ja yhdeksän euron päiväpalkkaa. – Tulen nipin napin toimeen saamillani rahoilla. Viihdyn asukastuvan työssä, sillä se tuo sosiaalisuutta arkeen. Siivoan, leivon ja palvelen asukastuvan asiakkaita. Minulla on mukavia työkavereita. UUDISTUKSET PELOTTAVAT Vessonen ajattelee pelonsekaisin tuntein tulevia vuosia. Hallitus on uhannut ”tehostaa työllisyyspoliittisia toimia”. Käytännössä tämä merkitsee rangaistusten eli karenssiaikojen lisääntyvää käyttöä. Työntekijät velvoitetaan vastaanottamaan tarjottua työtä tai osallistumaan aktivointikursseille entistä tiukemmin. – Ikäisteni pätkätyötä tehneiden tilanne ei vaikuta hyvältä. Haaveeni pysyvästä, kokoaikaisesta työpaikasta tuntuvat entistä epätodenYksityiset välittämisen apajille ”53-vuotiaana siivoojana en motivoitunut uuden uran ajatuksesta.” Hallitusohjelmaan kirjattiin työvoima palvelujen uudistaminen ja yksityistäminen. Tätä on jo kokeiltu TEtoimistoissa melkein kahdella miljoonalla eurolla. ? ? Yksityisten toimijoiden mukaan ottamista työn välittämiseen on kokeiltu Uudenmaan ja Pirkanmaan työja elinkeinotoimistoissa. Pilottihanke alkoi toimistoissa tämän vuoden alussa. Työja elinkeinoministeriössä arvioidaan pilotin tuloksia hyvin varovaiseen sävyyn. – Meillä on käynnistymässä arviointitutkimus kokeilujen tuloksista. Sen on määrä valmistua helmikuun loppuun mennessä. Tähän mennessä vaikutelma on, että kokeiluihin suhtaudutaan varovaisen myönteisesti, kehitysjohtaja Elisabet Heinonen ministeriön työllisyysja yrittäjyysosastolta sanoo. Yhtensä 1,8 miljoonaa euroa maksava kokeilu on työllistänyt työttömiä paremmin Uudellamaalla. Heinonen arvelee tämän johtuvan siitä, että Uudenmaan TE-toimiston kokeilussa on mukana vähintään kolme–kuusi kuukautta työttömänä olleita. Pirkanmaalla puolestaan kokeilussa mukana olevat ovat olleet vähintään vuoden työttöminä. Kokeiluissa on mukana seitsemän yritystä: Spring House, Manhelp, Nortrain, ManpowerGroup, Opteam, Saranen Consulting ja Primetieto. Joidenkin yritysten tarjoamat työpaikat herättävät monissa huolta esimerkiksi nollatuntisopimusten vuoksi. Huolesta kertoo sekin, että yli 63?000 ihmistä allekirjoitti Metalliliiton nuorten liikkeelle laittaman kansalaisaloitteen nollatuntisopimusten kieltämiseksi. 83 000 suomalaista joutuu työskentelemään nollatuntisopimuksella. Pilottikokeiluissa ei käytetä nollatuntisopimuksia. – Yritykset saavat palkkion työntekijän työllistymisestä. Päätavoite on, että työtä tarjotaan kokoaikaisesti ja toistaiseksi eli vakituiseen työhön tai määräaikaisesti vähintään kolmeksi kuukaudeksi. Osa-aikaisesti työtä saaneiden työajan on oltava vähintään 18 viikkotuntia. Emme salli minkäänlaisia epäselvyyksiä tai nollatuntisopimuksia, Heinonen painottaa. TE-toimistot eivät ministeriön ja hallituksen mielestä pysty nykyisillä voimavaroilla palvelemaan kaikkia työn hakijoita tai työnantajia. Suomessa on 15 alueellista TE-toimistoa, jotka muodostavat 105 asiointipisteen verkoston. Niissä työskentelee reilut 2 400 henkilöä. Työn välittämisen siirtyessä yksityisille yrityk sille TE-toimistojen vastuulle jäänevät muun muassa palkkatuetut työt, työkokeilut sekä aktivointitoimet. a ”Yksityisten työvoimapalveluiden roolia erityisesti helpoimmin työllistyvien palveluissa lisätään.” ”Työvoimahallinnossa otetaan käyttöön tulokseen perustuvia johtamisja palkkausjärjestelmiä, joiden mittaristona toimii muuan muassa vakinaisten työsuhteiden solmimisen määrä.” TERVETUL OA! AHJ1512_24-48.indd 29 15.9.2015 13:39:44
12 24.09.2015 TEK S TI HEIKKI JOKINEN 30 Hongkongissa ilmestyvä China Labour Bulletin kertoo, että viikkoa ennen Shaanxin onnettomuutta kuusi kaivostyöläistä kuoli avolouhoksen luhistuessa Sisä-Mongoliassa. Kaksi vuotta sitten 83 kultakaivoksen työläistä kuoli mutavyöryssä Tiibetissä. Samana vuonna Yunnanin maakunnassa sijaitsevassa kylässä kuoli maanvyöryssä ainakin 46 asukasta. Kyläläiset syyttivät paikallista kaivosta onnettomuudesta. American Geophysical Unionin blogi kertoo, että kohtalokkaita maanvyörymiä sattuu Kiinan kaivoksilla joka vuosi. Se huomauttaa, että muualla maailmassa maanvyörymät iskevät yleensä laittomiin kaivoksiin, Kiinassa taas pääosin laillisiin. Kiinan onnettomuuksissa kuolee usein vielä suuri määrä ihmisiä. Aluehallinto sopi hyvin nopeasti korvauksista Niangoun kyläläisille. Asukkaita siirretään muualle, ja heille maksetaan 52 euron kuukausikorvaus hätärahastosta. Alueelle on luvattu rakentaa uusia taloja. Kiinan viranomaiset ovat oppimassa, että nopea toiminta on yksi tapa estää levottomuudet ja vaateet työsuojelusta ja ammattiyhdistysoikeuksista. KIINA Maanvyöry hautasi alleen Niangoun kaivoskylän elokuussa Shaanxin maakunnassa. Kuolleita on löytynyt 12. Kateissa on 53 ihmistä. Onnettomuudessa puolentoista miljoonan kuutiometrin mutavyöry pyyhki 15:ta kaivostyöläisten asuinparakkia olemattomiin. Kaivos tuottaa vanadiinioksidia. American Geophysical Unionin verkkosivuilla asiantuntija arvelee mutavyöryn aiheuttaneen kokonaisen vuorenharjanteen romahtamisen. Asiantuntija olettaa syyksi sen, että kaivos on jättänyt rinteet suojaamatta. Pudotusrinteet ovat suuri vaara, sivuilla sanotaan. Maanalaisissa kaivoksissa onnettomuudet ovat yleensä räjähdyksiä tai veden tulvimista kaivokseen. Niangoun kaltaisissa avolouhoksissa sattuu puolestaan maanvyörymiä. Vyörymien syynä on lähes poikkeuksetta laiminlyöty työturvallisuus ja voiton maksimointi työläisten hengen ja terveyden kustannuksella. Kiinassa sallitaan vain virallinen ammattiliitto. Se ei yleensä puutu lainkaan tällaisiin asioihin. Kaivosonnettomuuksia sattuu Kiinassa edelleen paljon, vaikka viralliset luvut ovat pudonneet huimasti. Vuonna 2005 maan kaivoksissa sattui 5 986 kuolemantapausta. Viime vuonna luku oli 978. Työturvallisuus lienee parantunut, mutta hallituksen antamia lukuja epäillään yleisesti liian alhaisiksi. KANS AINVÄLINEN KAIVOSTURVALLISUUS Kiinassa tapahtuu paljon pahoja kaivosonnettomuuksia. Tämä koskee myös laillisesti toimivia kaivoksia. Muualla maailmassa työturvallisuuden räikeisiin loukkauksiin ja ympäristön turmelemiseen syyllistyvät useimmiten laittomat kaivokset, vaikka muuallakin on tästä poikkeuksia. Kuva on elokuisen, kuolonuhreja vaatinen onnettomuuden pelastustöistä Shaanxin maakunnassa Kiinassa. Kaivoksen laiminlyönnit pudotusrinteiden suojaamisessa aiheuttivat mutavyöryn, joka hautasi alleen kaivostyöläisten asunnot. Maanvyöry tuhosi LEHTIK UV A/REUTERS/ STRINGER Visiitit toivat rahaa ja vapaita RUOTSI IF Metall -liiton Taalainmaan piiri päätti, että sen edustajat käyvät kaikilla työpaikoilla kaksi kertaa vuodessa. Käynnit ovat tuoneet lisää rahaa ja vapaita työntekijöille. Parissakymmenessä yrityksessä on havaittu, että työntekijät ovat jääneet ilman sovittuja työajan lyhennyksiä tai kansallispäivään liittyviä vapaita. – Kyse on usein aivan silkasta tietämättömyydestä tai huonoista rutiineista, sanoo asiamies Bo Hansson. Tänä vuonna piiri aikoo neuvotella palkoista niilläkin työpaikoilla, joilla sopimuksia tai osastoa ei ole. Kymmenkunta asiamiestä ja luottamushenkilöä on koulutettu tehtävään. Tuonnin tulli turvaisi työpaikkoja ETELÄ-AFRIKKA Jopa 50 000 terästeollisuuden työpaikkaa on vaarassa Etelä-Afrikassa, maan metalliliitot arvioivat. Ne neuvottelevat tilanteesta teollisuuden ja maan hallituksen kanssa, mutta toimista ei ole syntynyt yksi mielisyyttä. NUMSA-liiton pääsihteeri Irvin Jim vaatii hallitusta ottamaan jälleen käyttöön vähimmäishinnat muualta tuodulle teräkselle. – Kiinalaisen teräksen myynti alihintaan tuhoaa työpaikat. Hallituksen on toimittava. Maamme poliittinen liittoutuminen Kiinan kanssa koituu pulmaksi taloudellemme ja erityisesti työläisille, Jim sanoo. Maan alla palkkojen takia CHILE Yli 70 lakossa olevaa kaivosmiestä sulkeutui elokuussa Sana Anan kaivokseen 900 metrin syvyyteen maksamattomien palkkojensa vuoksi. He tulivat ulos kahden viikon jälkeen ammattiliiton päästyä sopimukseen maan hallituksen kanssa. Sopimuksen syntyä vaikeutti se, että kaivoksen oikeaa omistajaa ei tiedetty. Työtoverit osoittivat suosiotaan miesten tullessa hyvässä kunnossa maan pinnalle. Tämä muistutti vuoden 2010 tilannetta, jolloin 33 Chilessä loukkuun jäänyttä kaivosmiestä saatiin pelastetuksi. AHJ1512_24-48.indd 30 15.9.2015 13:39:46
KOLMIKANTA Alun perin yhteiskuntasopimus on ranskalaisen filosofin Jean-Jacques Rousseaun Yhteiskuntasopimuksesta-teoksessa käyttämä laajempi yhteiskuntafilosofinen käsite. 24.09.2015 12 31 Sopimuksia yhteiseksi hyväksi Suomessa on puhuttu puolen vuoden ajan yhteiskuntasopimuksesta. Mikä on termin työmarkkinapoliittinen historia? Miksi useilla puhujilla on eri näkemys koko käsitteestä? Juha Sipilän tapa käyttää termiä yhteiskuntasopimus on ollut hämmentävää tai tarkoitushakuista. Vaalien alla hän viljeli termiä niin, että tavoitteena näytti olevan maan talouden vakautus punamultahenkisesti kolmikannassa. Maksajina ja hyötyjinä olisivat kaikki suomalaiset. Elokuuhun mennessä pääministerin hehkuttama yhteiskuntasopimus oli kutistunut lähinnä palkkatuloja leikkaavaksi työmarkkinasopimukseksi. Keskitetyt ratkaisut saivat jatkoa jo 1968. Alkoi tulopolitiikaksi nimetty kausi, joka jatkui tuolla nimellä syksyyn 2007. Sen jälkeen on tehty vielä vuonna 2011 raamisopimus sekä 2013 työllisyysja kasvusopimus. Tulopoliittisten sopimusten juuret ovat SAK:ssa ja STK/EK:ssa. SAK:n Niilo Hämäläinen ja Arvo Hautala yhdessä STK:n Päiviö Hetemäen kanssa ajoivat asiaa. Valtiovallan tullessa mukaan voitiin maaliskuussa 1968 allekirjoittaa ensimmäinen tulopoliittinen sopimus eli tupo. Se erosi runkosopimuksesta siinä, että sopimuksen allekirjoittivat valtiovalta, työmarkkinakeskusjärjestöt ja maataloustuottajien MTK. Liinamaa-sopimukseksi ristitty tulopoliittinen sopimus sisälsi pienen palkkaratkaisun lisäksi suuren määrän valtion omaan lainsäädäntövaltaan kuuluvia uudistuksia: indeksiehdon poistamisen kaltaisia veroja finanssipoliittisia päätöksiä ja sosiaalipolitiikan uudistamista muun muassa asuntomäärärahojen korottamisella ja vuokrasäännöstelyllä. Osana sopimusta eduskunta hyväksyi valtuuslain, jolla hallitus sai oikeuden mm. hintaja palkkasäännöstelyyn. Hintakehitystä valvoi hintaja palkkaneuvosto. Siinä oli keskeisten etujärjestöjen (SAK, STK, MTK) edustus. ? 1960-luvulle tultaessa useassa ns. länsimaassa haluttiin ehkäistä tulonjakokiistoja laajoilla yhteiskuntasopimuksilla. Maaliskuun 1956 yleislakon jälkeen Suomen eduskuntaan oli valittu vasemmistoenemmistö vuosiksi 1958–62. Poliittisten riitojen vuoksi maata johtivat lähinnä maalaisliittolaiset (kesk.) vähemmistöhallitukset, joiden esitysten läpimeno muistutti usein arpapeliä. Suuria uudistuksia tehtiin kuitenkin työmarkkinajärjestöjen avulla. Yksi kauaskantoisimmista oli vuonna 1961 säädetty työeläkelaki. Sisäpoliittisen epävakauden oloissa SAK:n Vihtori Rantanen ja Metalliliiton Valdemar Liljeström aloittivat elokuussa 1960 neuvottelut uusista työehtosopimuksista työnantajien keskusjärjestön STK:n toimitusjohtajan Johan Nykoppin ja puheenjohtajan Lauri J. Kivekkään kanssa. Aloite oli SAK:n ja tavoitteena saada uusi sopimus sopimuskauden vielä jatkuessa. Lokakuun alussa 1960 allekirjoitettu runkosopimus oli Suomen ensimmäinen keskitetty sopimus. Palkankorotukset olivat maltillisia, ja sopimus sisälsi muun muassa ”naisten synnytysajan palkanmaksun” pidentämisen 24 päivään. Raskaudenajanja äitiysloman työsuhdeturva parani. Korvattavien arkipyhien määrää lisättiin viidellä päivällä. Työajan lyhentämiseen tähtäävien neuvottelujen aloittaminen siirrettiin työryhmään. Sen ansiosta kesästä 1966 alkaen siirryttiin portaittain 40-tuntiseen, viisipäiväiseen työviikkoon. Kaksivuotinen runkosopimus kattoi laajasti koko liittokentän. Järjestöjohtajat neuvottelivat sen ilman sovittelijaa ja lakkotai sulkuvaroituksia. KESKITETYSTÄ TULOPOLITIIKAKSI Työmarkkinakeskusjärjestöjen keskenään neuvottelema ratkaisu on puhtaimmillaan raamitai runkosopimus, jonka pohjalle liittojen työehtosopimukset syntyvät. Runkosopimus sai jatkokseen vielä kaksi keskitettyä ratkaisua. Vuodenvaihteessa 1965–66 yritettiin luoda ”linnarauha” kansantalouden ohjaamiseksi. Asialla oli silloisen porvarihallituksen pääministeri Johannes Virolainen. Linnarauha ei edennyt hallituksen kompastuttua maalisvaaleihin 1966. TEK S TI PENTTI PEL TONIEMI KOLMIKANTA Kun eri eturyhmien edustajat ovat yhdessä valtiovallan kanssa tasa-arvoisina päättämässä koko yhteiskuntaan vaikuttavista asioista, puhutaan kolmikannasta. Kolmikanta on pyrkinyt esimerkiksi suurtyöttömyyden oloissa elvyttämään kansantaloutta. Näillä yhteiskuntasopimuksiksi tai tupoiksi kutsutuilla ratkaisuilla vakautetaan yhteiskuntaa ja työllistetään. Neuvottelupöydällä ovat usein olleet laajat sosiaalipoliittiset ratkaisut lapsilistä vuosilomiin. Tupo-ratkaisujen muoto on vaihdellut erittäin kattavista kokonaisratkaisuista väljempiin suosituksiin ja ”yleiseen linjaan”, joita on täydennetty tarkistuksin ja välityssopimuksin. Tupossa yhtenä sopijana on valtiovalta. Keskitetyssä sopimuksessa työmarkkinakeskusjärjestöt solmivat keskenään palkkaja työehtosopimuksen, jonka pohjalta yksittäiset ammattiliitot neuvottelevat omat työja virkaehtosopimuksensa. Keskusjärjestösopimuksia ovat esimerkiksi SAK:n ja STK:n (EK:n) luottamusmiestai koulutussopimus. a TUPO RUNKOSOPIMUS RAAMISOPIMUS KESKITETTYSOPITYÖLLISYYS KASVUSOPI TYÖMARKKINALINNARAUHAMUS AHJ1512_24-48.indd 31 15.9.2015 13:39:46
“Siinä oli pari muuttujaa ” Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 01019 5110 www.turva.fi Turva tukee suomalaista elokuvaa. Elämässä riittää muuttujia, joita ei aina voi itse kontrolloida. Voit kuitenkin huolehtia perheestäsi ja itsestäsi kunnollisella vakuutusturvalla. Turvaa henkesi – ota itsellesi henkivakuutus niin saat koko perheellesi sairauskulu-, tapaturmaja matkavakuutukset -30 % alennuksella ensimmäisen vuoden vakuutusmaksuista. Turvaa henkesi Kaupan päälle kampanjaetu 30 % Etua ei saa verkkokaupasta. Vain ammattiliiton jäsenille. Voimassa 1.9.–31.12.2015. Henkivakuutuksen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Tule käymään, soita tai jätä yhteydenottopyyntö netissä. 225x297_Turva_Metalli_Ahjo_Teema3_092015.indd 1 1.9.2015 13:23:05 AHJ1512_24-48.indd 32 15.9.2015 13:39:48
24.09.2015 12 HARRA S TUS TEK S TI K A TRI K ANGA S K UV A ESK O KESKIVÄHÄLÄ ? ? Vene jarruttaa. Sen perässä ajelehtii meressä ihminen. Taneli Kangas hengittelee syvään, asettelee kypärän ja maskin järjestykseen ja muljahtaa laidan yli veteen. Hän kauhoo hädässä olevan selkäpuolelle, tarttuu kiinni pelastettavaan ja alkaa uida takaisin. Veneessä Juuso Kokkoniemi avustaa. Hän vetää Kankaaseen kiinnitettyä köyttä oikeaan suuntaan. Kokkolan Meripelastajat harjoittelevat tänään pintapelastusta. Kankaan työpaikka, Bolidenin Kokkolan sinkkitehdas, vilkkuu horisontissa, kun RIB-kumivene keikkuu Kokkolan edustalla. Veden varassa oleva on tällä kertaa hallitussa hädässä. Hän on yksi meripelastajista. Kangas on vapaaehtoisessa meripelastuksessa mukana kolmatta kesäkautta. – Kuulin radiosta mainoksen, että haluatko meripelastajaksi. Menin katsomaan netistä ja huomasin, että Kokkolassakin on toimintaa. Laitoin hakemuksen yhdistykselle, hän kertoo. Harrastus on vienyt mennessään, vaikka vedenperintöä ei ollut. – Pienempänä pelkäsin vedessä oloa. Nyt viihdyn vedessä, Kangas naurahtaa. Hän on pelastajakaverien mukaan harjoituksissakin ensimmäinen veteen menijä. HUOLTOMIES TANELI KANGAS KOTIPAIKKA KOKKOLA HARRASTANUT KESÄSTÄ 2013 Vesi vetää MERIPELASTUS LÄHET Ä JUTTUVINKKI: ahjo@me talliliit to .fi Kokkolassa meripelastajat harjoittelevat yleensä tiistai-iltaisin, jolloin porukka kokoontuu pelastusasemalle. Asema sijaitsee Ykspihlajassa, Kokkolan sataman kupeessa. Harjoitukset voivat pintapelastuksen lisäksi olla esimerkiksi ensiapua, hinaustai paloharjoituksia, merimiestaitoja tai hätämerkkien opettelua. – Meillä on koulutusvastaava, joka kertoo, mitä milloinkin tehdään. Toimintakalenteriin tulee ilmoitus, millaiset harjoitukset järjestetään, Kangas kertoo. Aktiiveja on noin kolmekymmentä, joista tämäniltaisissa harjoituksissa on paikalla kahdeksan. – Tämä on vapaaehtoista toimintaa: jos on muita menoja, harjoitukset saattavat jäädä väliin. Välillä on hiljaisempaa, isommissa harjoituksissa taas on enemmän porukkaa mukana. – Meillä ei ole niin sanottua armeijatouhua. Silloin tietysti otetaan vakavasti, jos tulee hälytys. Tälle kesäkaudelle pelastustehtäviä on vapaaehtoisille meripelastajille heinäkuun puoliväliin mennessä ehtinyt tulla puolenkymmentä. Silloin päällikkö hälyttää aktiivit asemalle. Hälytyksistä ei makseta korvausta. – Jos hälytys tulee kesken työpäivän, kysyn työnjohtajalta, voinko lähteä. Kuittaan lähdön saldotunneista. Yleensä saan lähteä, jos mitään isompaa ei ole menossa, Kangas kertoo. Jottei pelastuspuvussa uiminen täysin unohtuisi, harjoitellaan talvella uimahallissa. Talviaikaan pidetään tosin harjoitustauko, jotta vapaaehtoisten motivaatio säilyisi. Kankaalla motivaatiota riittää. Hän on meripelastuksen lisäksi mukana vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa Vapepassa, Hän on ilmoittautunut mukaan myös Punaisen Ristin toimintaan. Töissä Kangas on tehtaan ensiapuryhmässä. – Olen kiinnostunut auttamisesta. Haluan kouluttautua koko ajan eteenpäin, hän sanoo. Meripelastuksen vapaaehtoisilla on kuusiportainen koulutusjärjestelmä. Kansimiesharjoittelijasta voi edetä aina pelastusaluksen päälliköksi oman viitseliäisyyden ja kunnianhimon mukaan. Meripelastajat ovat monessa mukana. Kokkolassa esimerkiksi Ykspihlajan kulttuuriviikkoa tuetaan hoitamalla ensiapupäivystystä konserteissa sekä järjestämällä risteilyjä. Kiinnostuitko? Lue lisää: www.meripelastus.fi 33 Taneli Kangas (vasemmalla) ja Marko Saario vuorottelivat pelastajana ja pelastettavana. “Siinä oli pari muuttujaa ” Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 01019 5110 www.turva.fi Turva tukee suomalaista elokuvaa. Elämässä riittää muuttujia, joita ei aina voi itse kontrolloida. Voit kuitenkin huolehtia perheestäsi ja itsestäsi kunnollisella vakuutusturvalla. Turvaa henkesi – ota itsellesi henkivakuutus niin saat koko perheellesi sairauskulu-, tapaturmaja matkavakuutukset -30 % alennuksella ensimmäisen vuoden vakuutusmaksuista. Turvaa henkesi Kaupan päälle kampanjaetu 30 % Etua ei saa verkkokaupasta. Vain ammattiliiton jäsenille. Voimassa 1.9.–31.12.2015. Henkivakuutuksen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Tule käymään, soita tai jätä yhteydenottopyyntö netissä. 225x297_Turva_Metalli_Ahjo_Teema3_092015.indd 1 1.9.2015 13:23:05 AHJ1512_24-48.indd 33 15.9.2015 13:39:50
12 24.09.2015 34 TEXT JOHAN L UND F OTO PA TRIK LIND STRÖM 34 BRETT SORTIMENT Loval är Finlands ledande tillverkare av elektriska värmeelement och samtidigt en av de mest betydande aktörerna i Europa. Loval hör sedan år 1995 till den svenska koncernen Nibe Industrier Ab. De anställda på fabriken i Lovisa bygger värmeelement, värmeväxlare och olika integrerade uppvärmningslösningar som används i en bred skala olika ganska vardagliga apparater. – Vätskevärmare är vår viktigaste produktgrupp. Elementen används i till exempel kaffekokare, varmvattenberedare, fritöser, ångkokare, olika storköksapparater och värmepumpar, räknar Määttä upp. Dessutom tillverkas olika element för gasuppvärmning och värmeväxlare som används bland annat i luftvärmepumpar. – Vi tillverkar hur många olika produkter som helst. Jag har inte själv full koll på allt fast jag jobbat här i nästan 20 år, tillägger arbetarskyddsfullmäktige Roger Starck. Omkring 75 procent av hela produktionen går på export, främst till Mellaneuropa men också till Sverige, Storbritannien och övriga världen. En del produkter hittar också till Sydeuropa och Italien där man till exempel tillverkar mycket kaffekokare. Dåliga nyheter om ekonomin och arbetsmarknaden duggar tätt. Också i Lovisa är arbetslösheten förhållandevis hög men på värmeelementstillverkaren Loval anställs fortfarande ny personal. ”Det gäller att anpassa sig snabbt” Inne i fabriken på värmeteknikföretaget Loval i Lovisa är det svårt att tro på den dystra bild av det ekonomiska läget som målas upp av politiker och experter i media. I produktionshallarna har nämligen de över 160 metallarbetarna fullt upp med att förse kunderna runtom Europa med värmeelement av olika slag. Jobbet räcker överlag till, säger huvudförtroendemannen Jouni Määttä. – Det är faktiskt lite tystare än vanligt just nu. Största delen av vår produktion går till Mellaneuropa där de håller semester i augusti vilket stannar upp beställningarna. Men arbetssituationen hos oss är nog helt okej, även om den kunde vara bättre. Jouni Määttä följer med ekonominyheter som en del av huvudförtroendemannaskapet och han medger att oron för marknadsläget märks också på fabriken. – Det kommer på tal nästan dagligen och alla följer ju med nyheterna. Också på våra månatliga samarbetsmöten med arbetsgivaren blir det klart att man inte kan lova någonting om morgondagen trots att det ser helt bra ut just nu, säger Määttä. AHJ1512_24-48.indd 34 15.9.2015 13:39:53
24.09.2015 12 35 SÄKERHETEN ALLT BÄTTRE Nästan 80 procent av de över 160 metallarbetarna på fabriken hör till facket. Ändå har Jouni Määttä fått erfara hur svårt det kan vara att få förändring till stånd på arbetsplatsen. De ekonomiska realiteterna kommer helt enkelt emot. – Påverkningsmöjligheterna vill ofta vara ganska små. Det är arbetsgivaren som slutligen bestämmer men lagar och kollektivavtalet följs hos oss. Diskussionskontakten mellan facket och ledningen på arbetsplatsen är bra men stora investeringar för att förbättra arbetsmiljön har skjutits upp på obestämd tid. – På sommaren är det hett och på vintern kallt här i produktionshallen. Det finns helt enkelt inte pengar till det enorma investeringarna som skulle krävas. Positivt är ändå att de pengar som finns satsas på produktionen och produktutvecklingen, säger Määttä. En arbetsmiljöfråga som däremot i stadig takt blir bättre är säkerheten på arbetsplatsen. – Arbetssäkerheten är något som vi har satsat mycket på. Förutom att vi lade om produktionen så att vi blev av med allt onödigt bråte i korridorerna och på arbetsstationerna så rapporteras också alla farosituationer, oavsett om det är nära ögat eller om resultatet faktiskt är en olycka, berättar Määttä. Enligt arbetarskyddsfullmäktige Starck skedde en avsevärd förbättring när arbetarskyddschefen fick börja koncentrera sig på säkerheten på heltid. – Vi gör små saker hela tiden och går i rätt riktning. Det är väldigt ovanligt med några allvarligare arbetsolyckor här hos oss, även om varje olycka är en för mycket, säger han. Starck ser också en annan förbättringstrend på långsikt. Jouni Määttä påpekar hur viktigt det är att ha ett brett produktsortiment och att kunna vara flexibel och snabb med att reagera på kundernas specialönskemål. – Vi har hundratals produkter i sortimentet och nya varianter kommer hela tiden till. Vi bygger ju det som kunden behöver och beställer. Det gäller att kunna anpassa sig snabbt till olika situationer och behov, säger Määttä. MÅNSIDIGT ARBETE Jouni Määttä har jobbat på Loval i 18 år och har hunnit prova på flera olika arbetsuppgifter. De första 15 åren svetsade han i huvudsak rör men de senaste åren har han jobbat i förproduktionen vid sidan av förtroendeuppdragen. – Vi tillverkar de komponenterna som behövs på de olika avdelningarna längre fram i produktionen. På det viset får monteringen det de behöver och kan sätta ihop produkterna direkt, utan några överlopps arbetsskeden, förklarar Määttä. Määttä minns hur man tidigare tillverkade produkter från början till slut på de olika avdelningarna, vilket direkt påverkade säkerheten. – Då fanns det stoff i alla hörn och alla vet hur trångt det kan vara på fabriker. Nu har de på avdelningarna endast det som behövs just i det produktionsskedet, säger han. Lagerarbetaren Arja Weckman är en av dem som ser till att det här fungerar i praktiken. Hon har i 20 års tid suttit i trucken och hållit koll på logistiken på fabriken. – Jobbet är inte svårt men det gäller att vara noggrann så att rätt material finns där det behövs. Och så måste man ju förstås vara försiktig så att man inte kör på någon här i korridorerna, poängterar hon. Weckman trivs med sitt jobb som hon tycker att är passligt mångsidigt. – Jag trivs bra men arbetstakten blir hela tiden mer hektisk. Men vi har ett bra gäng här, vilket är a och o för att man ska orka jobba på vilken arbetsplats som helst, säger hon. ARBETSROTATION ÖKAR TRIVSELN När Roger Starck inte jobbar med arbetarskyddsfrågor arbetar han på en avdelning som tillverkar små beställningar och prototyper. Jobbet är mycket varierande i och med de korta produktionsserierna och de ibland helt nya produkterna han bygger från början till slut. – Vi sköter snabbt små beställningar på en eller två exemplar. Det är ganska vanligt med små beställningar och det handlar ofta om reservdelar när något gått sönder och måste bytas ut. 35 Enver Tonka tillverkar värmeväxlare. Enligt honom är tekniken simpel men att förklara för familj och vänner vad han jobbar med kan vara desto svårare. Huvudförtroendeman Jouni Määttä och arbetarskyddsfullmäktige Roger Starck har båda jobbat med olika uppgifter på Lovisaföretaget i 18 år. Solveig Lindblom trivs bra med sina arbetsuppgifter trots att arbetsmiljön kan vara ganska dammig och bullrig. På Loval har man gått in för att rotera arbetsuppgifter för att få mer variation i arbetet. Trots att Starck själv hör till dem med mera mångsidiga arbetsuppgifter uppskattar han ändå arbetsrotationen. – Tanken är att ingen ska fastna på samma avdelning och med samma arbetsuppgift för allt för långa tider. Själv tycker jag att det alltid är uppiggande med något nytt, men alla vill eller kanske vågar inte prova på nya saker, säger han. Solveig Lindblom hör till dem som trivs med rutiner. Hon har jobbat på företaget i 42 år och gillar sitt arbete, även om hon medger att det kan bli lite enformigt. – Jag jobbar med rör av olika längder till olika serier men jag jobbar ändå alltid på samma avdelning. Jag har erbjudits arbetsrotation men jag vill inte byta uppgifter mera i det här skedet. Här får jag jobba stående och får röra på mig hela tiden vilket är något som jag uppskattar. Jag skulle absolut inte vilja sitta dagarna långa, slår hon fast. Ingen tvingas till arbetsrotation men Starck poängterar ändå att det inte bara är frågan trivsel, utan i viss mån också en arbetarskyddsfråga. – Om man jobbar med samma arbetsuppgift år ut och år in så finns det en risk för att det uppstår slitage. AHJ1512_24-48.indd 35 15.9.2015 13:39:58
12 24.09.2015 36 ARBETARSKYDDS VAL ? Jag är inte någon ivrig anhängare av strejker. Det ska alltid vara den sista metoden. Men om vi inte reagerar på något vis väger vårt ord inte särskilt tungt längre. ? När man går runt på fabriken så har folks första fråga varit när vi går i strejk. Så det finns nog en beredskap. MIKA VUOTI SSAB, Brahestad ? Vad är ordet jag söker… Motbjudande. Regeringen och i synnerhet Sipilä har själv talat för mer lokalt avtalande, men det här paketet raserar de drömmarna. ? För oss är de värsta frågorna söndagstilläggen och söckenhelgerna. Produktionen rullar på hela tiden och kan inte stoppas, så någon måste vara på jobb hela tiden. ? Det är en våldsam åtgärd och en sista utväg om de inte samlar förnuftet. ? Vi har beredskapen att ta till handling, antingen i förbundets ledning eller på egen hand. Utmarscher och demonstrationer – men strejk? MATHIAS PUKKILA Maaseudun Kone, Ylihärmä ? Arbetsgivarna har befriats från samfundsskatten och Fpa-avgifter. Arbetsplatserna har inte blivit fler. Man kan fråga sig i vems fickor också de här pengarna skulle gå. ? Det är svårt att säga. Vi har inga söndagsjobb hos oss men det är få som ids jobba över om övertidstillägget halveras. Söckenhelgerna och sjukledigheten är också avgörande frågor. ? Har inte ännu funderat på det så mycket. Men inte kan det ju fortsätta så här. ? Om det blir aktuellt så tror jag personligen att vi är beredda. Jag hoppas på en annan lösning, men om inte så är vi med. KIRSI NIEMELÄ ABB, Helsingfors ? Ganska hårda bud kom Sipilä med. ? Att man med tvingande lagstiftning förhindrar lokalt avtalande eller begränsar det. Och redan den första sjukdagen går från egen ficka. Regeringen vill ensidigt genom tvångsmetoder bland annat införa en karensdag vid sjukledighet, skära i söndags och övertidstilläggen, förvandla söckenhelger till oavlönade lediga dagar och förkorta semestrarna. Ahjo frågade vad förtroendevalda på fältet tycker om regeringen Sipiläs planer. 36 – Medan arbetstagare i vår ålder och äldre ibland slarvar med skyddsutrustningen så är de unga klart bättre på det. De har lärt sig ordentligt och blivit vana med att använda skyddsutrustning redan i yrkesskolan. Där ser jag en klar förbättring på gång, konstaterar Starck. FÅ SOM ANSTÄLLER I LOVISA På Loval har det inte varit tal om några permitteringar på en god tid och tvärtom anställs till och med nya med jämna mellanrum – åtminstone för att ersätta sådana som slutar eller går i pension. – Alldeles i dagarna anställdes tre nya arbetstagare, visserligen på visstid men ändå, säger Starck. – Loval är ett av mycket få företag i Lovisa som överhuvudtaget anställer personal för tillfället, vilket är ganska viktigt i en stad som har förhållandevis hög arbetslöshet, inflikar Määttä. En bland de nyare på fabriken där långa arbetskarriärer är vanliga är Enver Tonka. Tonka som idag är finsk medborgare kom till Finland år 2006. Sedan dess har han lärt sig finska på språkkurser, skaffat sig en yrkesutbildning och har jobbat de tre senaste åren på Loval. Svenska har han lärt sig av sin finlandssvenska fru som talar svenska med barnen i hemmet. – Jag bygger värmeväxlare och opererar flera olika maskiner i samband med produktionen. Jag hanterar också ugnen som används för vakuumlödning när man sammanfogar olika komponenter. Också Tonka trivs på arbetsplatsen och skattar sig lycklig för att ha ett jobb med tanke på världsläget. – Det här är ett bra ställe att jobba på. Jag har också märkt att man alltid får hjälp av de förtroendevalda och förmännen om det är något man går och funderar på, säger han. a Det gäller att vara på alerten när man kör truck i fabriken, säger Arja Weckman. ? Hur ser du på regeringens förslag? ? Vad är värst på listan? ? Hur ser du på en eventuell generalstrejk? ? Finns det en strejkberedskap på fältet? KARITA PIHLSTRÖM Sporrong Produktion, Ekenäs ? Som jag ser det så kommer de inte att lyfta Finland på något vis, snarare tvärtom. Köpkraften sjunker och små företag kommer antagligen att gå omkull. ? Det är omöjligt att säga eftersom det beror så mycket på branschen och hurudan lönebildning man har. Men klart är att de alla är betydliga försämringar i arbetsvillkoren. ? Om det handlar om att få ett slut på diktatpolitiken så måste vi slå näven i bordet och säga att det räcker. Det är meningen att man kommer överens om stora frågor tillsammans genom att diskutera. Om det inte är möjligt så är en generalstrejk motiverad. ? Folk börjar vara så trötta och frustrerade på oändliga nedskärningar som alltid drabbar samma mänskor, att jag faktiskt tror att de är beredda på att strejka. AHJ1512_24-48.indd 36 15.9.2015 13:40:02
ARBETARSKYDDS VAL 1.11–31.12 Arbetarskyddsfullmäktige skyddar vanliga arbetstagares rätt till ETT SÄKERT JOBB. Se till att det finns en arbetarskyddsfullmäktig på din arbetsplats. Utmarscher och demonstrationer – men strejk? AKTUELLT INOM METALL 18–20.11 Kompletteringskurs för Metall på Murikka Det här är en kurs du kan delta i årligen. Innehållet varierar allt efter vad som är aktuellt för dig som förtroendeman och/ eller arbetarskyddsfullmäktig. Anmälningar med kursansökningsblankett, som du hittar på www.metalliliitto.fi/web/se/kursansokan ARBETSLÖSHETSKASSAN VI BETJÄNAR PER TELEFON MÅ–FRE 8.30–15 PÅ SERVICENUMRET 020 690 455. Samtals kostnad: med trådtelefon allmän lokal samtals avgift eller med mobiltelefon mobilavgift. Det är avgiftsfritt att köa. TA KONTAKT -funktionen på webbplatsen. Du kan skicka meddelanden, utredningar och bilagor till kassan genom en skyddad förbindelse. OM DU BLIR ARBETSLÖS ELLER PERMITTERAD Anmäl dig som arbetssökande vid arbetsoch näringsbyrån senast den första arbetslöshetsdagen. Ansökningsblanketten för inkomst relaterad dagpenning får du från arbetsoch närings byrån. Du kan också fylla i och skriva ut blanketten www.tyj.fi/swe/material/blanketter/ Försäkra dig om att du har betalat dina medlemsavgifter ända till början av arbetslösheten. Bifoga till första ansökan om arbetslöshetsdagpenning: ? Löneintyg från arbetsgivaren för minst 26 avlönade veckor före arbetslösheten. I intyget bör semesterpenningsoch semesterersättningsbeloppen preciseras. ? Meddelande om uppsägning och arbetsintyg då en tillsvidare anställning upphör. ? Permitteringsintyg ? Beslutet eller det senaste betalningskvittot på de sociala förmåner som du har mottagit, t.ex. hemvårdsbidrag (även om maka/ make erhållit). ? Det ursprungliga skattekortet endast i fall du har ett graderat skattekort eller du har fått ett ändringsskattekort för förmån från skattebyrån. Fyll i ansökan om dagpenning: ? För fyra kalenderveckor från måndag till söndag om du är helt arbetslös eller permitterad eller om du har tillfälliga arbetsförhållanden under ansökningsperioden. Den första ansökan kan du skicka för två hela kalenderveckor. ? Per kalendermånad om du har ett kontinuerligt deltidsarbete och lönen betalas per kalendermånad eller om du får en social förmån som avdras från dagpenningen. ? Bifoga löneuppgifterna till ansökan om du har haft löneinkomster för tillfälligt arbete eller för deltidsarbete under ansökningstiden. ? Skicka arbetsavtalet med din ansökan, om du under ansöknings perioden har börjat ett deltidsjobb. ? Om du har lantbruksinkomst eller inkomst från annan företagsverksamhet, bifoga till ansökningen en redogörelse för den senast fastställda beskattningen. Fyll i ansökan omsorgsfullt. Bristfälligt ifyllda ansökningar returneras alltid. Kom ihåg att datera och underteckna ansökan. Dagen för undertecknandet får inte vara ett tidigare datum än den sista dagen för vilken du ansöker om dagpenning. TILLSTÄLLANDE AV ANSÖKNINGARNA Sänd ansökan om arbetslöshetsdagpenning och alterneringsersättning via e-tjänsten, tyottomyyskassa.metalliliitto.fi eller till Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors. ARBET SLÖ SHET S SKYDD Mera information om ansökningar och a-kassans e-tjänster hittar du på http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi/om-du-blir-arbetslos-eller-permitterad 37 24.09.2015 12 Arbetsplatsernas och fackavdelningarnas förtroendevalda samt kandidater i kongressvalet! FÖRTROENDEMANNA KRYSSNING M/S BALTIC QUEEN 13–14.2.2016 PRIS T.ex. I B4-hytt 25 € /person eller i A4-hytt 35 € /person?? (då 4 personer per hytt). I priset ingår endast hytten, mat bokar alla själv enligt rederiets prissättning. GRUPPBOKNINGAR Bokningar för över 20 personer som görs senast 13.10: -10 % på hyttpriset och 2 h gratis mötesutrymme! Svar på frågor: jarjesto@metalliliitto.fi Koko laiva lastattu metalliliittolaisilla! Anmälning och mer information www.matkapojat.fi/ metalli eller tel. 010 2323 202 ( på svenska) AHJ1512_24-48.indd 37 15.9.2015 13:40:03
KYLPYLÄT KOITEREEN KALAPAIKAT KARTALLA H UV-lakattu viehe huomataan H Pielisen kalapaikat kartalla H Vesisusi kuvaa pinnan alla H Tosirautua uistellaan satumaisemissa H Vene ympäri merellä H Naisenergiaa lohensoudussa H Kiloisia ahvenia joukoittain H Rönön Tapio osaa ahvenenuistelun jne... www.vetouistelulehti.fi H puh. 03-7625 775 4/15 NYT LEHTIPISTEISSÄ Kylpyläloma Härmässä 2 vrk 139 € /hlö/ 2 vrk Vaasantie 22, Ylihärmä Puh. (06) 483 1600 www.harmankylpyla.fi HÄRMÄN KYLPYLÄ Majoitus 2 hengen huoneessa, 2 x aamiainen, 2 x buffetruokailu, 1 x pullakahvit, kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö sekä sisäänpääsy tansseihin. Voimassa 31.10. 2015 saakka. Kysy myös edullisia perhehuoneistoja! METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA PALVELEMME PUHELIMITSE PALVELU NUMEROSSA 020 690 455 MA–PE 8.30–15. Puhelu maksaa lankapuhelimella paikallis verkkomaksun tai matkapuhelimella matkapuhelinmaksun. Jonotus on maksuton. JOS JOUDUT TYÖTTÖMÄKSI TAI LOMAUTETUKSI Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työn hakijaksi työja elinkeinotoimistoon eli TE-toimistoon. Ansio päivärahahakemuslomakkeen saat TE-toimistosta. Voit tulostaa ja myös täyttää sen osoitteesta www.tyj.fi/fin/materiaali/ Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. Lähetä ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen liitteenä: ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. Todistukseen tulee eritellä lomarahan ja lomakorvauksen määrä. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus. ? Päätös tai viimeisin maksukuitti saamastasi sosiaalietuudesta esim. kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta). ? Alkuperäinen verokortti vain siinä tapauksessa, että sinulla on portaikkokortti tai olet hakenut verotoimistosta muutos verokortin etuutta varten. Täytä päivärahahakemus: ? Neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin, jos olet kokonaan työtön tai lomautettu tai sinulla on satunnaisia työsuhteita hakemusjakson aikana. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. ? Kalenterikuukausittain, jos sinulla on jatkuva osa-aikatyö ja palkka maksetaan kalenterikuukausittain, tai päivärahasta vähennettävää sosiaalietuutta. ? Lähetä palkkatiedot hakemuksen mukana, jos sinulla on ollut palkka tuloa satunnaisesti työstä tai osa-aikatyöstä hakemuksen ajalla. ? Lähetä työsopimus hakemuksen mukana, jos olet hakemusjakson aikana aloittanut osa-aikatyön. ? Jos sinulla on maatilatalouden tai muun yritystoiminnan tuloa, liitä hakemukseen viimeksi vahvistetun verotuksen verotuspäätös. Täytä hakemus huolellisesti Puutteellisesti täytetyt hakemukset palautetaan aina takaisin. Muista päivätä ja allekirjoittaa hakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. OTA YHTEYTTÄ -toiminto työttömyyskassan kotisivuilla. Voit toimittaa kassalle viestejä, selvityksiä ja liitedokumentteja suojatun yhteyden kautta. HAKEMUSTEN TOIMITTAMINEN Lähetä ansiopäivärahahakemus ja vuorottelukorvauksen hakemus työttömyyskassaan sähköisestä asioinnista osoitteessa tyottomyyskassa.metalliliitto.fi tai postitse osoitteella Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki. TYÖTTÖMYYS TURVA Lisätietoja etuuksien hakemisesta ja linkki sähköiseen asiointiin työttömyyskassan kotisivuilla http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi AHJ1512_24-48.indd 38 15.9.2015 13:40:04
24.09.2015 12 KOULUTUS TEK S TI K A TRI K ANGA S K UV A JYRKI L UUKK ONEN 12.–16.10. Palkkatekniikan kurssi Autoalan luottamusmiesten jatkokurssi Hyvä lehtijuttu Minä vaikutan 19.–23.10. Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 16.–20.11.) Edunvalvojan neuvottelutaito Työsuojelun peruskurssi Tietotekniikan jatkokurssi 26.–30.10. Luottamusmiesten peruskurssi Tietotekniikan peruskurssi 2.–4.11. Metallin täydennyskurssi – Yhdenvertaisuus työpaikalla 2.–6.11. Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 30.11.–4.12.) Puheviestinnän perusteet – Ilo puhua! 9.–11.11. Teknisen huollon ja kunnossapidon täydennyskurssi Autoalan täydennyskurssi – Palkkaustekniikka 9.–13.11. Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 7.–11.12.) Ihmissuhteet työpaikalla 12.–13.11. Alueellinen luottamusmiesten peruskurssi/ Kaakkois-Suomi–Savo-Karjala (2. osa 10.–11.12.) 16.–18.11. Metallin täydennyskurssi – Työaika Ammattiosaston kansainvälinen toiminta 18.–20.11. Kompletteringkurs för Metall Kotisivukurssi 23.–25.11. Autoalan työsuojelun lyhyt jatkokurssi Ammattiosaston toiminnan ja talouden suunnittelu 23.–27.11. Metallin täydennyskurssi – Paikallinen sopiminen Tietotekniikan jatkokurssi 30.11.–2.12. Työsuojelun täydennyskurssi – Riskien arviointi 30.11.–4.12. Kirjoitan – siis ajattelen 7.–11.12. Työsuojelun peruskurssi Järjestötoimijan perusteet Alueellasi Murikassa NÄIN HAET MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe, joka kiinnostaa sinua. Täytä kurssi hakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudellisesta tuesta saat lisä tietoja Metalliliiton koulutuksen toiminta-alueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. TONI HURTIG maalari/raepuhaltaja, Metso Flow Control Oy, Vantaa, osaston luottamusmies, Metallityöväen AO12. T Y ÖEL ÄMÄN K ANS ANOPIS T O METALLILIITTOLAISEN OMA OPISTO – MURIKKA W W W .MURIKK A.FI Toiminnan suunnittelu on nyt ajankohtaista. Ammattiosasto voi järjestää aiheesta paikallisen kurssin. Tuki toteutuneiden kustannusten mukaan: 15 €/henkilö 3 tunnin kurssilla 25 €/henkilö 6 tunnin kurssilla Kysy lisää koulutuksen toiminta-alueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) 39 Pystymetsästä hypännytkin pärjää Toni Hurtig lähti Murikkaan luottamusmiesten jatkokurssille jo 2,5 kuukautta peruskurssin jälkeen. – Ajattelin että tulen tänne nyt, kun peruskurssin asiat ovat vielä tuoreessa muistissa, hän kertoo. Hurtig sanoo hypänneensä luottamusmieheksi ja samalla ensimmäiseen luottamustehtäväänsä ”täysin pystymetsästä”. Hän on toiminut osaston luottamusmiehenä vuoden alusta. – Osastolla ei kuulemma edelliskaudella ollut luottamusmiestä. Ajattelin, että kokeillaan kepillä jäätä. Vastaehdokasta ei ollut. Väki oli tyytyväistä siihen, että joku valitaan. Murikkaan Hurtigin usutti alkuun työpaikan pääluottamusmies, joka esitteli Murikan nettisivut. – Sieltä sain aika paljon tietoa kursseista. Kurssipäivämäärät katsoin kurssioppaasta. Peruskurssilla oppimaansa Hurtig pääsi hyödyntämään heti. – On tullut aika paljon korjauksia kuulopuheisiin. Olen pystynyt korjaamaan asiavirheitä, jotka leviävät työmaalla. – Peruskurssilla tuli viikossa niin paljon uutta tietoa, että se oli pieni shokki. Kun luin uudestaan kurssimonisteita, pääsin sisälle asioihin. Kaksiosaisen jatkokurssin ensimmäisellä viikolla on käyty läpi esimerkiksi työehtosopimuksessa mainittuja sopimuksen purkuperusteita ja irtisanomisperusteita. – Tulkintaa saa vielä harjoitella, Hurtig tuumaa. – Murikassa aktiviteetteja on paljon enemmän kuin jaksaa tehdä. On tavattoman hyvä juttu, että tällainen paikka on olemassa. ”Olen korjannut asiavirheitä, jotka leviävät työmaalla.” AHJ1512_24-48.indd 39 15.9.2015 13:40:05
Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki tai faksaa numeroon 020 77 41240. Toimita ilmoituksesi viimeistään 1.10. Ahjo 13 (ilmestyy 15.10.) 22.10. Ahjo 14 (ilmestyy 5.11.) 12.11. Ahjo 15 (ilmestyy 26.11.) 40 TOIMINTA 40 12 24.09.2015 40 Länsi-Vantaan Metallityöväen ao. 255: ke 14.10. klo 17 osaston kerhohuoneella, Jönsaksenpiha 5 D, Myyrmäki, Vantaa. Kahvitarjoilu. Turun Autokorityöväen ao. 270: ke 7.10. klo 19 T-talossa, Vanha Hämeentie 29, Turku. Kaavin metallityöväen ao. 279: ke 7.10. klo 15 Hope halli. Tikkurilan Metallityöväen ao. 287: ti 27.10. klo 16.30 osaston toimistolla, Talkootie 4. Kahvitarjoilu. Kajaanin Autotyöntekijät ao. 302: ke 7.10. klo 17 toimistolla, Ratakatu 29 C. Seinäjoen Autokorjaamotyöväen ao. 307: ke 4.11. klo 19 osaston toimistolla, Matti Visannin kuja 10, Seinäjoki. Kahvitarjoilu. Kankaanpään Metallityöväen ao. 318: to 15.10. klo 18 Kuntoutuskeskuksessa Kankaanpäässä. Kokouksen jälkeen ruokailu. Pälkäneen metallityöväen ao. 335: ke 28.10. klo 18 ravintola Kostian Kievarissa. Tuusulan Metallityöväen ao. 338: ke 14.10. klo 17 ao:n toimistolla, Koskenmäentie 5 P 2, Tuusula. Kahvia ja kastamista. Ikaalisten Metallityöväen ao. 340: su 18.10. klo 17 Ruusurinteellä Kyröskoskella. Virtain metallityöntekijät ao. 349: ma 26.10. klo 17.30 kahvila Marjaanassa. Kahvitarjoilu. Laitilan metallityöväen ao. 365: ma 12.10. klo 18 osaston toimistolla, Urheilutie 1 a 22, Laitila. Euran Metallityöväen ao. 381: pe 9.10. klo 18 Kauttuan Rataravintolassa. Iltapalaa tarjolla. Syyskokouksia Ammattiosaston sääntömääräisessä syys kokouksessa käsitellään sääntöjen syys kokoukselle määräämät asiat. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita syyskokoukseen! Karhulan Metallityöväen ao. 13: to 12.11. klo 18 ao:n toimistossa, Karhulantie 34. Kahvitarjoilu. Kotkan metallityöväen ao. 20: ti 24.11. klo 18 osaston toimistolla, Mariankatu 18, Kotka. Raahen metallityöväen ao. 55: ti 3.11. klo 18 osaston toimistolla. Postija Lennätinlaitoksen Helsingin puhelintyöntekijäin ao. 78: to 22.10. klo 18 Hotel Arthurissa, Vuorikatu 19, Helsinki. Hämeenlinnan Jalometallityöväen ao. 88: pe 16.10. klo 18 Metallin Hämeenlinnan aluetoimistolla, Kasarmikatu 7 b II kerros. Iisalmen Metallityöväen ao. 148: to 22.10. klo 17.30 Työväentalolla. Ruokailu. Ylöjärven Metallityöväen ao. 149: ti 10.11. klo 17 osaston toimistolla, Mikkolantie 1–3, Ylöjärvi, Sääntömääräisten asioiden lisäksi arvotaan Levin mökin lomaviikot. Toimikunta klo 16. Lieksan metallityöväen ao. 153: ke 11.11. klo 17 Kulman Yläsalissa. KOKOUKSIA Helsingin metallintyöväen ao. 5:n veteraanien kokous ma 5.10. klo 13 toimistolla, Saariniemenkatu 4. Vierailijana Veikko Lehtonen. Kahvitarjoilu. Lahden metallityöväen ao. 23:n veteraanijaoston teemakokous ti 27.10. klo 12–13.30 Wanhassa Herrassa. Kokouksen aiheena paloturvallisuus. Lounastarjoilun vuoksi ilmoittautuminen 15.10. mennessä ao:n toimistolle, puh. (03) 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi. Tilaisuus maksuton. Helsingin peltija vaskiseppien ao. 27:n veteraanien kokous ke 30.9. klo 12 ao. 5:n toimistolla, Saariniemenkatu 4, Helsinki. Keskustelua ajankohtaisista asioista. Kahvitarjoilu. Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanijaoston kokous ma 5.10. klo 12.15. Urheilutalo Rientolassa, Pulmussuonkatu 86. Mukana aluetoimitsija Antti Salonen. Juttutupa to 15.10. klo 12.15 Rientolassa. Salon metallityöväen ao. 57:n naisjaoston kokous ti 29.9. klo 18 ao:n toimistolla, Helsingintie 16, Salo. Ao. 57:n veteraanien ehdokasasettelukokous ke 7.10. klo 12.30 Salon Työväentalolla, Vilhonkatu 9. Valmetin metallityöväen ao. 74:n veteraanijaoston kokous ti 6.10. klo 12 ao:n huoneistossa, Kalevankatu 4, 3. krs. Aiheena iäkkäiden näönhuolto, vierailijana optikko. Kahvitarjoilu. Metallityöväen ao. 97 Tampere-Härmälän veteraanijaoston syyskokous ti 6.10. klo 10 SAK:n kokoustilassa, Rautatienkatu 10, 7. krs. Espoon Metallityöväen ao. 271 kutsuu jäsenensä la 24.10. klo 9 osaston toimistolle, Merivirta 13, Espoo. Tule mukaan tekemään kattavampaa toimintaa osastollemme! Yhdessäoloa, syömistä ja ideointia. Lisätietoja ja ilmoittautumiset ao:n pj. Satu Nurminen-Hämäläiselle, satu.nurminen@ nokia.com tai puh. 0400 547 426. Tikkurilan Metallityöväen ao. 287:n veteraanien tapaamiset to 8.10. ja to 12.11. klo 15 toimistolla Puistokulmassa, puurojuhla to 10.12. klo 16–18.30. Ehdokkaidenasettelukokouksia Ammattiosaston sääntömääräisessä ehdokkaidenasettelukokouksessa vahvistetaan toimikuntaan valittavien varsinaisten ja varajäsenten lukumäärä sekä asetetaan ehdokkaat syyskokouksessa pidettäviin vaaleihin. Kaikki jäsenet ovat terve tulleita ehdokkaidenasettelukokoukseen! Karhulan Metallityöväen ao. 13: ke 14.10. klo 18 osaston toimistolla, Karhulantie 34, 2. krs. Savonlinnan Metallityöväen ao. 17: su 11.10. klo 18.30 osaston toimistolla, Ruislahdenkatu 7. Kotkan metallityöväen ao. 20: ti 10.11. klo 18 osaston toimistolla, Mariankatu 18, Kotka. Helsingin peltija vaskiseppien ao. 27: ti 20.10. klo 17 ao. 5:n toimistossa, Saariniemenkatu 4, Helsinki. Vapaaehtoiset ilmoittautumiset Juhani Miettiselle, puh. 0400 549 657. Kahvitarjoilu. Turun Jalometallityöväen ao. 40: ti 13.10. klo 19 ammattiosaston toimistolla, Maariankatu 6 b, Turku. Hämeenlinnan metallityöväen ao. 43: ke 14.10. klo 18 Metallin aluetoimiston kokoustilassa, Kasarmikatu 7 B, 2. krs. Turun metallityöväen ao. 49: ke 4.11. klo 18.30 osaston toimistolla, Tuureporinkatu 17 C, Turku. Kahvitarjoilu. Raahen metallityöväen ao. 55: ti 6.10. klo 18 osaston toimistolla, Vilpuntie 1, Raahe. Strömbergin tehtaan työntekijäin ao. 70: ma 26.10. klo 15.30 neuvotteluhuone Eerossa, Strömbergintie 1B, B-rappu, 1. krs, Helsinki. Kahvitarjoilu. Mikkelin Autoja Konealan ao. 71: ti 13.10. klo 17 osaston toimistolla, Ristimäenkatu 29. Kahvitarjoilu. Helsingin Metallija Konepajatyöväen ao. 77: to 15.10. klo 17 osaston toimistolla, Sturenkatu 27 A 4. krs, Helsinki. Kahvitarjoilu. Postija Lennätinlaitoksen Helsingin puhelintyöntekijäin ao. 78: to 8.10. klo 17 Hotel Arthurissa, Vuorikatu 19, Helsinki. Tampereen autokorjaamotyöväen ao. 80: ma 12.10. klo 18 Hotelli Cumuluksessa, Hämeenpuisto 47, Tampere. Ruokatarjoilu. Toimikunta samassa paikassa klo 17. Helsingin autokorjaamotyöväen ao. 84: ti 6.10. klo 18 osaston toimistolla, Osmontie 47, Käpylä, Helsinki. Hämeenlinnan Jalometallityöväen ao. 88: ma 28.9. klo 13.30 luottamusmiehen huoneessa. Nastolan Metallityöväen ao. 111: su 18.10. klo 18 Metallin toimistolla, Kausantie 34 L 1. Toimikunta klo 16 . Kouvolan Metallityöväen ao. 116: ke 7.10. klo 18 ao:n toimistolla, Hallituskatu 12 A 4, Kouvola. Linnavuoren metallityöväen ao. 134: su 4.10. klo 15 ammattiosaston toimistolla, Kuljuntie 12 C, Siuro. Mäntsälän Metallityöntekijäin ao. 151: ke 14.10. klo 18 Kerhohuone Sopu, Veteraanitie 7. Toimikunta klo 17. Lieksan metallityöväen ao. 153: ke 21.10. klo 17 Kulman Yläsalissa. Eristyspeltiseppien ao. 155: la 24.10. klo 12 Riihimäen asemalla. Toimikunta klo 10.30. Koivuhaan ja Mankkaan metallityöväen ao. 168: ke 7.10. klo 14.35 Okmetic Oyj:n nh. Kalliossa. Turengin metallityöväen ao. 186: ke 21.10. klo 17 osaston toimistolla, Torikatu 2 B 3. Tampereen seudun metallityöntekijäin ao. 195: to 22.10. klo 18 osaston toimistolla, Rautatienkatu 10, 6. krs. Kahvitarjoilu. Oulun seudun Metallityöväen ao. 210: ke 14.10. klo 18.15 osaston toimitiloissa, Koulukatu 18 B, Oulu. Kahvitarjoilu. Joensuun seudun Puhelintyöntekijäin ao. 216: to 8.10. klo 16. Paikka selviää myöhemmin. Yhteyshenkilö Pentti Mujunen, puh. 0400 578 563. Sievin Metallija elektroniikkatyöväen ao. 235: su 11.10. klo 14 osaston toimitilassa, Haikolantie 23 as. 3, Sievi. Kouvolan Autokorjaamotyöväen ao. 245: ma 5.10. klo 17.30 osaston toimistolla kuukausi kokouksen jälkeen. AHJ1512_24-48.indd 40 15.9.2015 13:40:06
Toimita ilmoituksesi viimeistään 1.10. Ahjo 13 (ilmestyy 15.10.) 22.10. Ahjo 14 (ilmestyy 5.11.) 12.11. Ahjo 15 (ilmestyy 26.11.) 24.09.2015 12 41 Joensuun seudun Puhelintyöntekijäin ao. 216: la 24.10. klo 13 Hotelli-Ravintola Aadassa Joensuussa. Kokouksen jälkeen ruokailu. Yhteyshenkilö Pentti Mujunen, puh. 0400 578 563. Kaavin metallityöväen ao. 279: ke 21.10. klo 15 Hope halli. Tikkurilan Metallityöväen ao. 287: ti 24.11. klo 16.30 osaston toimistolla, Talkootie 4. Kahvitarjoilu. Seinäjoen Autokorjaamotyöväen ao. 307: pe 27.11. klo 18 osaston toimistolla, Matti Visannin kuja 10, Seinäjoki. Kahvitarjoilu. Järjestäytymiskokous välittömästi syyskokouksen jälkeen. Ruokailu, kun kokoukset on pidetty. Tuusulan Metallityöväen ao. 338: ke 11.11. klo 17 ammattiosaston toimistolla, Koskenmäentie 5 P 2, Tuusula. Kahvia ja kastamista. Virtain metallityöntekijät ao. 349: ma 16.11. klo 17.30 kahvila Marjaanassa. Kahvitarjoilu. Laitilan metallityöväen ao. 365: ma 26.10. klo 18 osaston toimistolla, Urheilutie 1 a 22, Laitila. Euran Metallityöväen ao. 381: pe 23.10. klo 18 Rataravintolassa Kauttualla. Iltapalaa tarjolla. TIEDOTUKSIA Lahden metallityöväen ao. 23:n toimisto, Aleksanterinkatu 34 A, 15140 Lahti, puh. (03) 751 1108, 751 1109. Avoinna ma klo 9–12 ja 13–17, ti/ke/to klo 9–12 ja 13–16. Perjantaisin toimisto suljettu. metalli23@metalli23.fi, www.metalli23.fi. HUOM! Toimisto kiinni 19.–23.10. koulujen syyslomaviikolla! Ylöjärven Metallityöväen ao. 149:n Levin mökin lomaviikot 3, 9, 15, 21 ja 27 ovat haussa. Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi osaston toimistoon, Mikkolantie 1-3, 33470 Ylöjärvi tai sähköpostilla ylojarvenmetalli149@suomi24.fi. Hakemuksen tulee olla perillä 9.11. Hakemuksesta tulee ilmetä hakija, yhteystiedot, haettava viikko ja mahdollinen varaviikko. Hakijan tulee olla osaston jäsen. TAPAHTUMIA Lahden metallityöväen ao. 23:n päiväristeily la 21.11. Tallinnaan Tallink M/S Starilla. Hinta 42 €/hlö sisältää bussikuljetukset, laivamatkat kansipaikoin ja buffet-aamiaisen. Bussi on mukana Tallinnassa. Ilmoittautuminen toimistolle 15.10. mennessä, puh. (03) 751 1108 tai metalli23@metali23.fi. Maksu varauksen jälkeen ao:n tilille FI63 5542 7120 0089 24, viestikenttään tapahtuman nimi ja oma nimi. Ilmoita varauksen yhteydessä syntymäaikasi. Ao. 23: Kätevä & Tekevä -messuille 31.10.–1.11. varattavissa lippuja hintaan 5 €/kpl, max 2 lippua/ jäsen. Varaukset 15.10. mennessä toimistolle, puh (03) 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi. Maksu varauksen jälkeen ao:n tilille FI63 5542 7120 0089 24, viestikenttään tapahtuman nimi ja oma nimi. Jyväskylän metallityöväen ao. 26:n saunailta pe 2.10. klo 18 ao. 74:n saunaosastolla Kalevankatu 4, 3. krs, Jyväskylä. Osasto tarjoaa pientä purtavaa ja saunajuomat. Keravan metallityöväen ao. 42:n pikkujoulureissu 14.–15.11. Tallinnaan. Hinta osaston jäsenelle 40 €, seuralaiselle 70 €, sisältää majoituksen Viru-hotellissa 2hh, aamupalan, laivamatkat ja bussikuljetuksen. Bussi lähtee lauantaina Kellokosken grillin pysäkiltä klo 8.55, Jampasta klo 9.05, Järvenpään linja-autoasemalta klo 9.10 ja Keravan asemalta klo 9.30. Ilmoittautuminen Raijalle, puh. 050 321 9701 ja maksu osaston tilille FI2480001401469912 viimeistään 15.10. Mukaan mahtuu 50 ensimmäistä. Helsingin Metallija Konepajatyöväen ao. 77:n pikkujouluristeily la 21.11. klo 8.30–21.15 Helsinki–Tallinna–Helsinki Eckerö Linen laivalla. Risteilyn hinta 35 €/jäsen sisältää aamiaisen ja joulubuffetin. Ilmoittautumiset 8.10. mennessä osaston toimistolle ti ja to klo 14–17, puh. (09) 7762 796. Ilmoittautuminen on sitova, kun maksu on osaston tilillä FI16 1011 3000 2050 95, viitteeksi: Pikkujouluristeily 21.11. Hämeenlinnan Jalometallityöväen ao. 88:n jäsenille pe 20.11. klo 18 Sami Hedbergin stand up -esitys Verkatehtaalla. Esityksen jälkeen ruokailu ravintola Hällässä. Hinta 20 € sisältää esityksen ja pääruuan, ruokajuomana vesi. Ilmoittautumiset 2.10. mennessä sihteerille, puh. 040 744 8199. Maksu ennen 23.10. ao:n tilille FI 76568000 20181406. Lippuja on varattu 25 kpl. Metallityöväen ao. 97 Tampere–Härmälän veteraanijaoston matka 27.–29.10. Tallinnaan hotelli Viruun. Bussi lähtee tiistaina Siivikkalasta klo 6.30 ja ajaa reittiä Vuorentausta–Tesoma– Pirkkala–Tampereen linja-autoasema. Matkan hinta on jäseniltä 125 €, muilta 165 €. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Anneli Hietaselle, puh. 040 546 7070 tai Pertti Mäkiselle, puh. 050 901 5256. Juankosken metallityöväen ao. 147:n 70-vuotisja pikkujouluristeily 5.–6.12. Ilmoittautumisaikaa on jatkettu; ilmoittautumiset 16.10. klo 14 mennessä. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Tuulalle, puh. 044 515 5362, Miialle, puh. 050 320 8123 tai Veijolle, puh. 050 317 1225. Pieksämäen Metallityöväen ao. 201:n matka jääkiekon ystäville la 24.10. Sami Kapasen juhlaotteluun KALPA–HIFK. Lippuja varattu 40 kpl. Lipun hinta 15 €, 2 lippua/jäsen. Ilmoittautumiset ja maksut otetaan vastaan 29.9. alkaen toimistolla. Hyvinkään teletyöntekijäin ao. 281:n laivamatka 23.–24.10. Tallinnaan. Hinta 20 € sisältää matkat, buffet-ruokailun ja aamiaisen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 1.10. mennessä Aapo Nuoralle, puh. 040 559 1998. Alustavasti varattu 17 paikkaa. Euran Metallityöväen ao. 381:n retki la 14.11. Tampereen teatteriin klo 19 näytökseen Tiputus. Lähtö Eurasta klo 16. Ruokailu ennen esitystä. Hinta jäsenille 20 € ja seuralaisille 40 €. Maksu osaston tilille FI 4150230140008162. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 12.10. mennessä Minna Kivimäelle, puh. 040 530 8068. KOULUTUSTA Turun Metalli– ja Telakkatyöväen ao. 1:n luottamusmiestapaaminen pe 2.10. osaston toimistolla, Kristiinankatu 10, Turku. Aloitetaan klo 12 ruokailulla ravintola Morrison´sissa, joka on toimistoa vastapäätä. Koulutusta klo 12.40–15.30 toimistolla. Aiheena muun muassa liittokokousasiat. Käytetään luottamusmiesaikaa. Ilmoittautumiset tarjoilun vuoksi toimistoon 28.9. mennessä, puh. (02) 469 1410. Lahden metallityöväen ao. 23:n keilausja koulutustapahtuma la 17.10. Lahden Keilahallilla. Koulutuksen aiheena työhyvinvoinnin merkitys. Tapahtuman hinta 5 € sisältää koulutuksen, ruokailun ja keilauksen. Ilmoittautuminen 30.9. mennessä puh. (03) 751 1108 tai metalli23@ metalli23.fi. Maksu ilmoittautumisen jälkeen ao:n tilille FI63 5542 7120 0089 24, viestikenttään tapahtuman nimi ja oma nimi. Turun metallityöväen ao. 49:n luottamusmiestapaaminen pe 9.10. klo 12–15 osaston toimistolla, Tuureporinkatu 17 C, Turku. Aiheena vuokratyö ja sen lisääntyvät haasteet, alustajana Metalliliitosta sopimusasiantuntija Turja Lehtonen. Tilaisuus on avoin myös muille asiasta kiinnostuneille. Tapaaminen aloitetaan ruokailulla, jonka johdosta ilmoittautumiset 7.10. mennessä toimistoon, puh. 044 518 9449 (ei tekstiviestejä) tai susanna. merinen@metalli49turku.fi. Salon metallityöväen ao. 57:n naisjaoston Somekoulutusta la 10.10. klo 10–16 osaston toimistolla, Helsingintie 16, Salo. Tutustumme mm. facebookiin, twitteriin, instagramiin, kouluttajana Eija Laakso. Ruokailu Marja Kankareella klo 12, jonka jälkeen koulutus jatkuu. Ilmoittautumiset 5.10. mennessä Sari Laaksoselle, puh. 041 538 4868. Joensuun Metallityöväen ao. 59:n koulutus 24.–25.10. klo 10 Bomban kylpylässä. Yhteiskuljetus lähtee lauantaina klo 7 Joensuun linja–autoasemalta. Aiheena työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen sekä osaamispohjainen palkkausjärjestelmä, kouluttajana Mirjami Suikki. Kurssi on osallistujille ilmainen sisältäen matkat, ruokailut ja kylpyläliput. Ilmoittautumiset 7.10. mennessä Kari Martikaiselle, puh. 050 365 2540. Muistathan perua jos tulee este. SEUTURYHMÄT Päijät-Hämeen ammattiosastojen (14, 23, 111, 114 ja 323) luottamushenkilöiden koulutus pe 2.10. klo 11–15 Lahden Hiihtomuseolla, Urheilukeskus, Salpausselänkatu 8, Lahti. Koulutusaiheena päihdeongelmat: työpaikoilla käytettävät päihdeohjelmat, puheeksiotto ja ennaltaehkäisevä toiminta; aiheina tupakka, alkoholi ja huumausaineet. Tilaisuus on maksuton. Lounastarjoilun vuoksi ilmoittautuminen 28.9. mennessä ao. 23:n toimistolle, puh. (03) 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi. AHJ1512_24-48.indd 41 15.9.2015 13:40:06
12 24.09.2015 42 Metalliliiton Metallurgiaja valimotyöntekijöiden viikonloppukurssi 14.–15.11. Tallinnassa ?? Tallink Spa & Conference Hotel Tallinn. Ilmoittautumiset 16.10. mennessä Mari Kostamolle, mari.kostamo@metalliliitto.fi. Metallialan työsuojelun ajankohtaispäivät 12.–13.11. Murikanrannassa ?? Työturvallisuuskeskus TTK järjestää Metallialan työsuojelun ajankohtaispäivät 12.–3.11. Murikanrannassa Tampereella. ?? Asiantuntijana on Vesa Kotaviita Työturvallisuuskeskuksesta. ?? Osallistumismaksu 310 € + alv. 24 %, yhteensä 384,40 €. Alle 50 palkansaajan pienyritykset saavat 20 %:n alennuksen osallistumismaksusta. Hintaan sisältyy kurssimateriaali sekä ohjelman mukaiset ruokailut. Osallistumismaksu lasku tetaan jälkikäteen. ?? Ilmoittautuminen viimeistään 13.10. ttk.etapahtuma.fi, palvelutunnus: ID4486 www.ttk.fi/koulutus/ Osanottovahvistus lähetetään noin kaksi viikkoa ennen tilaisuuden alkua.Ilmoittautuminen on sitova. Osallistumisen voi perua kustannuksitta viimeistään 14 vrk ennen tilaisuutta. Sen jälkeen tehdyistä peruutuksista veloitetaan 50 % osallistumismaksusta. Jos poisjäännistä ei ilmoiteta viimeistään 7 vrk ennen tilaisuutta, veloitetaan koko maksu. ?? Kurssipaikka: Murikanranta, Kuterintie 226, 34260 Terälahti. Murikanrannasta on varattu huonekiintiö, josta osallistujat varaavat itse majoituksensa: yhden hengen huone 86 €/vrk, kahden hengen huone 114 €/vrk. Varaukset viimeistään 4.11. myynti@murikanranta.fi, puh. 020 774 1500. ?? Lisätietoja ohjelman sisällöstä antaa asiantuntija Vesa Kotaviita, puh. 0400 460 669 ja käytännön järjestelyistä kurssisihteeri Anitta Eskola-Tapiovaara, puh. 09 6162 6217, sähköposti etunimi.sukunimi(at)ttk.fi. Työturvallisuuskeskuksen tavoitteena on parantaa työhyvinvointia ja tuottavuutta edistämällä turvallisuutta, terveellisyyttä, yhteistyötä ja hyvää esimiestyötä. Keilailun Ay-SM ja TUL:n mestaruus-kilpailut 12.10.–22.11. Squash & Bowling Center, Seinäjoki Kilpailuun ovat tervetulleita kaikki ammatillisesti järjestäytyneet keilaajat, myös Suomen Keilailuliittoon kuulumattomat keilailun harrastajat. Kilpailuissa noudatetaan Ay-mestaruuskilpailujen määräyksiä sekä Suomen Keilailuliiton kilpailusääntöjä. Eläkkeellä olevat edustavat sitä liittoa, jonka jäsenenä ovat olleet eläkkeelle jäädessään. Kilpailuluokat: Miehet MAB, miehet CD, naiset ja veteraanit keilaavat alkukilpailussa 6 sarjaa eurooppalaisella pelitavalla. Joukkuekilpailut ovat ammattiosastokohtaisia eli jäsenten tulee olla saman osaston jäseniä. Joukkuemestaruudet heitetään 4-henkisillä joukkueilla (voi olla myös sekajoukkue) sekä miesten ja naisten parikilpailuna. Parin on heitettävä yhdessä, mutta joukkue voi kilpailla myös eri aikoina. Joukkueen kokoonpano on ilmoitettava ennen ensimmäisen jäsenen suoritusta. Loppukilpailu 28.11. klo 10: Loppukilpailuun pääsee alkukilpailun tulosten perusteella 8 parasta miestä MAB-luokista, 8 CD-luokista sekä 8 naista. Kilpailumaksu: 29 € suoritetaan Sisun keilailujaoston tilille FI56 4747 5020 0129 43. Kilpailuajat: Maanantai ja torstai klo 17.30, lauantai klo 12.00 ja sunnuntai klo 12.30 (Lisää lähtöjä tarpeen mukaan). Järjestäjä varaa oikeuden avata ja sulkea eriä tarvittaessa. Viimeinen kilpailuerä alkaa 22.11. klo 12.30. Ilmoittautuminen ja varaukset: Kilpailunjohtaja Orvo Kovero, puh. 040 7539 221 tai orvo.kovero@gmail.com Kilpailukutsu, tulokset ja muu informaatio: www.sqb.fi Kilpailun järjestää Seinäjoen Sisun keilajaosto. Kilpailun yhteydessä voi osallistua meneillään olevaan erikoiskilpailuun 5 €:n lisämaksulla sekä TUL:n mestaruuskilpailuun 7 €:n lisämaksulla. HYÖDYNNÄ JÄSENETUSI! Jäsenten vuokrattavana on kohteita eri puolella Suomea. Lomaviikot 1–22 ovat haettavissa 24.9.–25.10. Voit valita kolme kohdetta, hakutoiveesi huomioidaan arvonnassa 27.10. Vapaaksi jääneet kohteet sekä mahdolliset peruutukset tulevat varattaviksi 3.11. klo 10.00. Jäsenenä saat loma kohteet merkittävästi normaalia halvemmalla. UTNYTTJA DIN MEDLEMSFÖRMÅN! Metallförbundets medlemmar har möjlighet att använda förbundets 400 veckoandelar runtom Finland. Veckoandelar finns bland annat i Nådendal, Tammerfors, Vierumäki, Himos, Vuokatti, Kuusamo, Salla och Ylläs. 24.9–25.10 kan Metalls medlemmar ansöka om semesterveckorna 1–22. Du kan välja tre resmål och dina önskemål beaktas i utlottningen. Lediga resmål och eventuella annulleringar kan bokas från 3.11 kl 10. Fyll i ansökan på internet eller ring kundservicen på Holiday Club 030 687 0400. För att göra bokningar behöver du ditt medlemsnummer som du hittar på ditt medlemskort. Användarnamn: metalliry Lösenord: metalliry Mer information om resmålen ansökningsförfarandet finns på finska på förbundets webbplats: www.metalliliitto.fi > Jäsenyys > Jäsenedut > Liiton lomat Som medlem är resmålen betydligt billigare. AHJ1512_24-48.indd 42 15.9.2015 13:40:08
12 43 24.09.2015 HYÖDYNNÄ JÄSENETUSI! TAMMIKUU HELMIKUU MAALISKUU HUHTIKUU TOUKOKUU 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 KATINKULTA Golfharju ma* 2+2 62 x x x x x x x x x x x x x x x x x x x Katinkultaranta pe* 4+2 68 x x x x x x x x x x x x x x x x x x x Katinkultaniemi pe* 8+2 82,5 x x x 4+2 52 x x Katinkullan Kiinteistöt la* 8 82,5 x x 6 67 x KUUSAMO Kuusamon Tähti la* 4+2 68 x x x x x x x x x x x x x x x x x x SALLA Sallan Tunturitähti pe* 4+2 54 x x x x x x x x x x x x x x x x x x YLLÄS Ylläksen Rautamajat la* 4+2 68 x x x x x x x x x x x x x x x x x x HIMOS Himoksen Tähti pe* 4+2 68 x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x OSAVIIKOT 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 TAMPERE Lapinniemen Kehräämö 2 mh 4+4 94,5 x x x x x x x x x x 2 mh 4+2 66 x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x 1 mh 2+2 49,5 x x x x NAANTALI Naantalin Kylpylänranta 2 mh 4+2 85 x x x x x x 1 mh 2+2 54 x x x x Studio 2+2 33,5 x x x x x x x x x x x x Vierumäki Chalets 3 2 mh 4+2 65 x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x TAMMIKUU HELMIKUU MAALISKUU HUHTIKUU TOUKOKUU max. henkilöitä pin taala, m 2 METALLILIITON LOMAOSAKKEIDEN KEVÄÄN HAKU 24.9.–25.10. NAANTALI, TAMPERE, VIERUMÄKI: Osaviikkokohteiden käyttövuoro joko pe–ma (pidennetty viikonloppu, 3 yötä) tai ma–pe (4 yötä). Viikon numeron määrää arkipäivä varauksessa maanantai, viikonloppuna perjantai, jona haluat olla majoittuneena. Vaihtopäivinä maanantai ja perjantai. Vierumäki ja Naantali ovat kokonaan allergiakohteita (ei mukaan kotieläimiä). KATINKULTA, KUUSAMON TÄHTI, SALLA, YLLÄS, HIMOS: Koko viikon vaihtopäivä perjantai, lauantai tai maanantai kohteesta riippuen. Viikon numeron määrää maanantai, jona haluat olla majoittuneena. Katinkullan lomaviikot vuokrattavissa arvonnan jälkeen myös osaviikkoina. VIERUMÄKI ma–pe pe–ma ma–pe pe–ma ma–pe pe–ma ma–pe pe–ma ma–pe pe–ma ma–pe pe–ma ma–pe pe–ma max. henkilöitä pin taala, m 2 Arvonnan jälkeen Katink ullas ta myös osaviikk oja OTA TALTEEN! JÄSEN ETU VIIKOT 1–22/2016 *vaihtopäivä TAI SOITA NUMEROON 030 687 0400 ARVONTA 27.10. TUTUSTU KOHTEISIIN WWW.METALLILIITTO.FI JA TÄYTÄ HAKEMUS www.metalliliitto.fi> Jäsenyys > Jäsenedut> Liiton lomat Käyttäjätunnus: metalliry Salasana: metalliry Varausta varten tarvitset jäsennumerosi (löydät jäsenkortista) AHJ1512_24-48.indd 43 15.9.2015 13:40:09
TOIMINTA 100% Suomessa suunniteltu nastarengas! Parasta pitoa! Jarrutus jäällä Ajotuntuma jäällä Jarrutus lumella Ajotuntuma lumella Nokian Hakkapeliitta 7 100 100 100 100 Triangle IceLink 108 102.5 101 102.5 Arctic Falls -testiyritys testasi Trianglen toimeksiannosta Triangle IceLink -nastarenkaan ja vertasi sitä Nokian Hakkapeliitta 7:ään. Triangle voitti Nokian Hakkapeliitta 7:n kaikissa mitatuissa ominaisuuksissa. Lue lisää testistä osoitteessa www.vannetukku.fi. 195/65-15 205/55-16 74,95 € 84,95 € LOPPUVUODEN AIKATAULU Ahjon osastoilmoituksille (ahjo@metalliliitto.fi) Toimita ilmoituksesi viimeistään nro ilmoitukset perillä ilmestyy (torstai) 13 1.10. 15.10. 14 22.10. 5.11. 15 12.11. 26.11. 16 3.12. 17.12. 12 24.09.2015 44 METALLILIITON PALVELUNUMEROT Liiton vaihde 020 77 4001 Toimistoaika arkisin klo 8.20–16.00 Edunvalvonnan palvelunumero 020 77 41100 Jäsenpalvelu 020 77 41180 Työnantajaja tilittäjäpalvelu 020 77 41190 Metallityöväen työttömyyskassa 020 690 455 klo 8.30–15.00 FIXUSNET.FI -verkkokauppa on nyt avattu! fixus.fi Tarjoukset voimassa 1.10.2015 31.10.2015 tai niin kauan kuin erää riittää. Tuotevalikoima saattaa vaihdella myymälöittäin. Osa tuotteista vain toimitusmyyntinä. Osallistu arvontaan Fixus-myymälöissä ! Lisätiedot ja arvonnan säännöt: Fixus.fi Juhlavuoden aikana arvomme kpl Skoda Citigoja. 10 Akkuvaraaja 8 A Procharger Perinteinen akkuvaraaja metallirungolla, ylikuumenemissuojalla ja lataustilaa valvovalla ampeerimittarilla. 945-70108 3290 4900 Akkutesteri LCD Selkeällä näytöllä varustettu testilaite. Testaa akun kunnon sitä rasittamatta. Soveltuu kaikille lyijyhappoakuille. 290-A1-BA100 UUTUUS Akku 62 Ah Täysin huoltovapaa SMF-akku varmistaa maksimaalisen virransaannin joka tilanteessa. 936-F62 5900 UUTUUS Fixus-lasinpesuneste Käyttövalmis sekoitus. 114-T3LFP 3 pussia yhteishintaan 1000 790 31,60 /l Polttoaineiden lisäaineet Dieselin jähmettymisenestoaine 150 ml. 107-5130 490 32,67 /l Bensiinin kausisäilytysaine 250 ml. 107-2817 Akkunaparasvaspray 300 ml Ruiskutettava suoja-aine ajoneuvojen sähköosien kontaktipintojen, erityisesti akkunapojen suojaamiseen. Parantaa kontaktia, vähentää tehohävikkiä ja estää hapettumista. 107-3141 990 33,00 /l AHJ1512_24-48.indd 44 15.9.2015 13:40:13
LUOTTAMUSHENKILÖ RISTEILY M/S BALTIC QUEEN 13.–14.2.2016 Työpaikkojen ja ammattiosastojen luottamushenkilöt sekä liittokokousehdokkaat! HINTA Esim. B4-hytissä 25 € /hlö tai A4-hytissä 35 € /hlö? (kun hytissä 4 matkustajaa). Hinta sisältää vain hyttipaikan, jokainen varaa itse laivayhtiön hinnoittelemat ruokailut. KULJETUKSET Matkapoikien liityntäkuljetukset osoitteessa www. matkapojat.fi/metalli. Kysy myös tarjousta oman porukan kuljetuksesta. RYHMÄVARAUKSET 13.10. mennessä tehdyt yli 20 hengen varaukset: -10 % hytin hinnasta ja 2 h ilmaista kokoustilaa! Puh. 010 2323 109 tai metalli@matkapojat.fi Lisätietoja sähköpostilla: jarjesto@metalliliitto.fi Ilmoittautuminen ja lisätietoja www.matkapojat.fi/metalli Puh. 010 2323 109 45 AHJ1512_24-48.indd 45 15.9.2015 13:40:14
12 24.09.2015 PENTTI OTSAMO WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA 46 OIVALLUS & Nipa Kettu Joe Kaniini VAIKEUSASTE 2/3 TIESITK Ö (sivu 6) Oik ea t v as taukse t: 1A, 2D , 3C, 4A AHJ1512_24-48.indd 46 15.9.2015 13:40:20
KOTIMATKA Juoksu 27. elokuuta klo 16.00 HISSIASENTAJA Jari Kuhakoski TYÖPAIKKA Kone Hissit Oy, Helsinki MATKA Kluuvikatu – Kaukopääntie, Helsinki MATKAN PITUUS JA KESTO 12,5 km, ja 1h 10 min KUVA PETRI PUROMIES 47 AHJ1512_24-48.indd 47 16.9.2015 7:08:23
PRO2 – Posti Oy AHJ1512_24-48.indd 48 15.9.2015 13:40:30