• met alliliitt olaisen lehti 03.09.2015 ahjo.fi nRo asti Liitto hoitaa VUoSittaiN yLi Sata JÄSENtEN oikEUSJUttUa. tUomioiStUimEEN PÄÄtyy NiiStÄ NoiN koLmaNNES. NUoriLLE oPPimiSraUha PiENEt VihrEÄt kÄyVÄt kaUPakSi LEikkaUkSEt EiVÄt ELVytÄ ÄNda tiLL rÄttEN Vid bEhoV Vaikka 11 oikeuteen
• OIKEUSAPU JÄSENILLE ON OSA LIITON EDUNVALVONTAA – JOS OIKEUTEEN ASTI JOUDUTAAN, LIITTO KORVAA KULUT. År 2014 inleddes över hundra rättstvister i vilka Metallförbundet erbjöd rättshjälp åt medlemmarna. Orsakerna bakom tvisterna varierar från olagliga uppsägningar och permitteringar till obetalda löner och arbetarskyddsförseelser. I värsta fall handlar det om hälsa och liv. Sidan 36 11 03.09.2015 2 Keskimääräinen oikeusjuttu Suomessa maksaa saman verran kuin perhefarmariauto. Miten monella tavallisella ihmisellä on varaa lähteä ajamaan omaa asiaansa oikeudessa? kysyy Metalliliiton lakiasiain päällikkö Arto Helenius. Vuoden 2014 aikana Metalliliitto tarjosi jäsenilleen oikeusapua yli sata kertaa eli otti yksittäisen jäsenen tai jäsenten asian hoidettavakseen. Osa jutuista sovitaan, osassa oikeutta on haettava tuomioistuimesta asti. Syitä kiistoihin on monenlaisia: laittomia irtisanomisia ja lomautuksia, saamatta jääneitä palkkoja, työsuojelurikkomuksia, syrjintätapauksia. Vakavimmillaan kyse on hengestä ja terveydestä. Ahjon tässä numerossa on kolme esimerkkiä oikeussalitaisteluista. Yhdessä Metalliliitto sai oikeutta ja korvauksia työntekijälle, jonka käden ruhjoutuminen johti työkyvyttömyyteen. Sivu 10 Ahjo2015_1-23.indd 2 25.8.2015 12:50:12
• 03.09.2015 11 5 LINJAUS 7 KASVOT 7 TALOUS 8 MIELIPIDE 8 KOLUMNI 22 NÄKEMYS 24 TYÖTILA 27 TYÖPAIKKA 31 TEKEMINEN 32 KANSAINVÄLINEN 33 VASTAVÄITE 34 AIKA 39 ARBETSLÖSHETSSKYDD 40 TYÖTTÖMYYSKASSA 41 KOULUTUS 46 OIVALLUS 47 KOTIMATKA Yhteiskuntasopimusprosessin aikana julkisuudessa näki monenlaista näkökulmaa siitä, mitä ja miksi palkansaajajärjestöjen pitäisi päättää sopimuksesta. Yleensä näissä arvioissa työnantajat ovat puolustaessaan jotain asiaa uudistajia ja palkansaajajärjestöt vastaavasti jarruttajia ajatellessaan jäsentensä etuja. Koko yhteiskuntasopimusprosessi kiristyksineen oli erikoinen kuvio. Monellakaan esillä olleella työelämän uudistuksella ei ollut arkijärjen tai normaalin työpäivän kanssa mitään tekemistä. Kuinka esimerkiksi kukaan vakavissaan voi väittää, että työajan pidentäminen sadalla tunnilla tuo lisää työtä ja työpaikkoja, paitsi pätkätyötä tekevälle? Tai että piden­ täminen olisi ihmelääke Suomen kansan­ talouden pelastamiseksi. Päinvastoin selvitysten mukaan liian pitkää päivää tekevä työntekijä ei ole tuot­ tava ja sairastuu helposti. Suomessa työajan pituus on eurooppalaisittain verrattuna keskitasoa. Presidentti Mauno Koivisto totesi aikanaan, että vaikeita asioita ei kannata ajatella yksinkertaisesti. Tämä ohje olisi ollut hyvä perusporvarihallituksellekin. Yksi suosittu hokema on myös sanoa ammattiliittojen olevan yhtä suurta kor­ poraatiota, joka estää järkevien päätösten tekemisen. Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) kiirehti heti sanomaan, että yhteiskuntasopimuksen kaatuminen siirsi Suomen korporatismista parlamentarismiin. Rehn puhui EK:n – työnantajien korporaation – yrittäjävaltuuskunnan tilaisuudessa. Korporaatio on usein julkisessa keskustelussa yhtä kuin kansan vallan eli demokratian vihollinen. Suomessa sanasta on sopimusyhteiskunnan pitkän perinteen aikana tullut lähes synonyymi palkansaajajärjestöille. Kuitenkin tästä valtaa käyttävästä kansasta on ammattiliittojen jäseninä yli kaksi miljoonaa. Teollisuudessa ammattiliittojen jäseninä on yli 80 prosenttia työntekijöistä. Etujärjestö ei olisi tehtäviensä tasalla, jos se ei pitäisi tavallisten jäsentensä puolia. Hallituksen taholta yhteiskuntasopimuksen kärki oli yritysten tuottavuuden parantaminen. Ajatus on kannatettava. Tälläkin hetkellä Suomessa on työpaikkoja, joissa työntekijät olisivat valmiita neuvot­ telemaan siitä, miten tuottavuutta parannetaan ja työn tekemisessä joustetaan. Työnantajaa neuvottelut eivät kiinnosta. PÄÄKIR JOITUS KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Päätoimittaja ”Yli kaksi miljoonaa kansalaista on jäseninä ammattiliitoissa.” Tehtäviensä tasalla ”Julkisia menoja ei pidä leikata taantumassa.” XXXX XX 3 PUHEENAIHE 4 Yhteiskuntasopimus 7 Uusi opas vuokratyöstä AMMATTILAINEN 9 Tanja Svärd varastotyöntekijä Ponsse Oyj, Vieremä TOIMIJA 18 Keijo Kotamäki pääluottamusmies Nammo Lapua Oy UUSI 28 Kirsi Niemelä 6 kk KESÄTYÖNTEKIJÄT 30 Sanni Rötkö Tero Niemi Jeremy Wikman 20 Pieniä vihreitä kuormaajia 28 Korvaamisessa on riskinsä OTA TALTEEN 45 Materiaalitilaukset 20 16 33 TOIMITUKSESTA POISSA 31.10. ASTI Asko-Matti Koskelainen GRAAFINEN SIHTEERI Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 040 672 4221 PÄÄTOIMITTAJA Kirsi Törmänen-Petman 020 77 41230 040 500 1603 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 VERKKOTOIMITTAJA Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 VS. TIEDOTUSSIHTEERI Katri Kangas 020 77 41232 040 672 4087 TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushin ta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy (02) 235 1371 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020 77 4001 fax 020 77 41240 AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI VS. TOIMITUSSIHTEERI Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 VS. TOIMITTAJA Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 REDAKTÖR Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 AO-ILMOITUKSET Postitse, sähkö postina tai telekopiona Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittele mää hyvää journa listista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ahjo.fi Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagar tidningarna PALE ry:n jäsen. SIS ÄLTÖ Ahjo2015_1-23.indd 3 25.8.2015 12:50:16
• 11 03.09.2015 Herää hallitus Hallituksen suunnittelemat leikkaukset ja työelämä linjaukset ovat herättäneet suomalaisissa protesti mielialaa. Tuhannet mielenosoittajat kerääntyivät Helsingin keskustaan pari viikkoa sitten. Mukana oli myös metalliliittolaisia eri puolilta maata. Hallituksen politiikka ja yhteiskunta sopimus ovat puhuttaneet paljon myös työpaikoilla. PEKK A SIPOL A PUHEENAIHE 4 Metallin kenttä: Yhteiskunta”sopimus” ei olisi ollut sopimus @ www Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Ahjo verkossa www.ahjo.fi Metalliliiton jäsenten kahvitauko­ keskusteluissa ei jääty haikailemaan yhteiskuntasopimuksen perään, kertovat luottamusmiehet. Päinvastoin oltiin tyytyväisiä siihen, että SAK ei antautunut hallituksen ja työnantajien sanelulinjalle. HALLITUSPOLITIIKKA Nyt työpaikoilla odote­ taan sitä, millaista leikkauspolitiikkaa hallitus lähtee harjoittamaan. Odotusarvona on, että hallitus aikoo syyllistää ammattiyhdistysliiket­ tä omista tulevista tekemisistään. – Ihan odotettu lopputulos. Eli ei mikään yllätys, että yhteiskuntasopimus kaatui. Se oli niin yksipuolista yrittämistä. Ei se meidän työmaalla aina­ kaan tunnu hämmästyttävän ketään, sanoo luvialaisen Po­ lartherm Oy:n pääluottamus­ mies Mari Raikisto. – Tällä hetkellä meillä suu­ rin mielenkiinto on siinä, että yritetään ihan näiden omien ongelmien kanssa painia, kun on lomautuksia ollut pari vuotta. Metallin liittovaltuustossa istuva Raikisto arvioi, että enemmän keskustelua syntyy vasta siinä vaiheessa, kun hallituksen mahdolliset leik­ kaukset alkavat tuntua ja karu todellisuus iskee. Tornion terästehtaalla näkemykset SAK:n ja Metalliliiton linjasta olivat yksinomaan myön­ teiset. – Kyselin tästä jäsenten mielipiteitä työpai­ kalla heti tuoreeltaan. Yhdeltäkään en kuullut sellaista palautetta, että yhteiskuntasopimusta olisi pitänyt lähteä näillä ehdoilla tekemään, kertoo pääluottamusmies, Metallin liittohalli­ tuksen jäsen Jyrki Hyykoski. – Tietenkään tällaiseen ei ollut haluja. Eihän siinä sopi­ muksessa olisi ollut osallistu­ jina muita kuin työtätekevä kansanosa. Vastapuolelta ei edellytetty mitään. Ahjo2015_1-23.indd 4 25.8.2015 12:50:20
• 03.09.2015 11 TUOTTAVUUS Yhteiskuntasopimus jäi synty­ mättä. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) tiedotti asiasta 20. elokuuta. Pohjimmiltaan kyse oli sii­ tä, että neuvotteluasetelma oli epätasapainoi­ nen. Hallitus ajoi viiden prosentin ”tuottavuus­ hyppyä” kuin käärmettä pyssyyn. – Normaalisti neuvottelut menevät niin, että molemmilla osapuolilla on omat tavoitteensa, joiden välistä haetaan ratkaisua. Ei se toimi niin, että toinen osa­ puoli määrittelee yhteisen ta­ voitteen ja ilmoittaa sen toiselle, SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly sanoi. SAK:n järjestämässä tiedotustilaisuudessa Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto totesi, että neuvottelupöydässä palkansaajien esittä­ mät asiat työelämän kehittämisestä eivät halli­ tukselle käyneet. – Lukiko hallitus edes meidän papereitamme? Työnantajat olivat Aallon mukaan neuvotte­ luprosessissa sellaisessa asemassa, että heillä ei ollut suurta tarvetta esitellä omia tavoitteitaan. – EK oli saletissa. Hehän saivat omat tavoit­ teensa jo hallitusohjelmaan kirjoitettua. PAMin puheenjohtaja Ann Selin huomautti samassa tiedotustilaisuudessa, että hallituksen tavoittelemaa kilpailukyvyn vahvistamista aut­ taisi esimerkiksi tuottavuuden parantaminen. Siihen voi vaikuttaa nimenomaan paikallisella sopimisella paremmin kuin keskusjärjestöjen tai ammattiliittojen ratkaisuilla. – Yritystasolla voidaan kaikkein parhaiten etsiä näitä keinoja. Loppujen lopuksi työmark­ kinapöydässä on hyvin vä­ hän asioita, joista sopimal­ la voidaan suoraan nostaa tuottavuutta, Selin sanoi. Liittojohtajat eivät ha­ lunneet ryhtyä jakamaan hallitukselle enempää neu­ voja siitä, millaisiin poliitti­ siin tekoihin pitäisi ryhtyä. Hallitus toimii sen mukaan kuin se näkee parhaaksi. Ammattiyhdistysliike arvioi hallitusta tekojen pohjalta, oli liittojoh­ tajien viesti. Lyly katsoi, että vaikka yhteiskuntasopi­ musta ei syntynyt, käsillä ei silti ole mikään kansallinen katastrofi. Kolmikantayhteistyö on joka tapauksessa viime aikoina osoittanut toimivuutensa. – Meillä on työllisyys­ ja kasvusopimus. Se parantaa kilpailukykyämme esimerkiksi Sak­ saan verrattuna noin kolme prosenttia. On teh­ ty vaikea eläkeratkaisu. Näyttöä on, että kyllä Suomessa sopimiseen pystytään. Palkansaaji­ en keinot eivät kelvanneet hallitukselle. MIKKO NIKULA LINJ A US PEKK A SIPOL A YHTEISK UNTA · LIITTO · TYÖELÄMÄ 5 Palkansaajien keinot eivät kelvanneet ”Loppujen lopuksi työmarkkinapöydässä on hyvin vähän asioita, joista sopimalla voidaan suoraan nostaa tuottavuutta.” – Pääministeri yritti tarjota työntekijöille konnan roolia, mutta taisi vain nakertaa omaa uskottavuuttaan, tulkitsee Aki Moisio, Hämeenlinnassa toi­ mivan Finn­Korkki Oy:n vara­ pääluottamusmies. Ammattiyhdistysliike osoitti Moision mie­ lestä vastuunkantoa juuri siinä, että se ei läh­ tenyt hankkeeseen mukaan, vaikka poliittinen paine oli kova. – Tuolla työnantajien toivomalla mallilla, että pidennetään työaikaa mekaanisesti, olisi saatu 100 000 työtöntä lisää Suomeen. Ei sillä kuitenkaan olisi pelastettu meidän ulkomaan­ kauppaamme. Koneita olisi ehkä tullut vähän enemmän valmiiksi. Ei niitä silti olisi mennyt kaupaksi yhtään enempää, Moisio sanoo. MIKKO NIKULA ”Lähes 13 000 Pron jäsentä ilmaisi mielipiteensä 30 tuntia auki olleeseen työaikakyselyymme. Vastaukset antavat Prolle tukevan pohjan, ettemme neuvottele noin vuoden päästä alkavissa työehtosopimusneuvotteluissa edelleenkään vastikkeettomasta työajan pidentämisestä”. Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen liiton verkkosivuilla 21.8. Hienosta nimestään huolimatta yhteiskuntasopimus oli pelkkä yritys kajota palkansaajien etuihin. Yksinkertaistettuna maan hallituksen tavoite oli siirtää rahaa työntekijöiltä omistajille. Työnantajia ei vaadittu tinkimään mistään. Hallitus asetti sopimuksen ehdoksi puolentoista miljardin lisäleikkaukset. Niitä ei tehtäisi, jos sopimus syntyisi. Sopimusta ei syntynyt. Silti hallitus perui leikkaukset. Epäjohdonmukaisuus herättää kysymyksiä Juha Sipilän hallituksen toiminnasta. Mitkä hallitusohjelman kohdista oikeasti aiotaan toteuttaa ja mitkä ei? Voiko hallituksen ohjelmaan luottaa? Jos hallitusohjelman pykälät venyvät näin, olisiko hallituksen kannattanut hieman joustaa myös viiden prosentin tuottavuusloikastaan? Hallitus laittoi kaikki korttinsa sopimukseen tietäen, ettei monikaan asia ole sen peukalon alla, esimerkiksi yksittäiset työehtosopimukset. Päivänselvää oli, että Metalliliitto ei hyväksy sopimusta, jolla jäsentemme ansiotaso laskee ja jolla rahat siirtyvät omistajien kukkaroihin. Sopimus olisi ollut paitsi jäsentemme etujen vastainen, myös epäoikeudenmukainen. Hallitusohjelmassa on monta pykälää, jotka toteutuessaan järkyttävät työelämän perusteita ja kurittavat tavallista työntekijää. Olemassa olevan järjestelmän totaalinen rikkominen ei vie Suomea eteenpäin. Hallituksella on käsissään paljon asioita, joilla se voi parlamentaarisesti uudistaa Suomea ja vaikuttaa talouskehitykseen. Mitä kuuluu esimerkiksi rakenneuudistuksille, kuntaja sote-uudistuksille? Niistä ei ole kevään jälkeen puhuttu mitään. Yhteiskuntasopimus – rahansiirto omistajille RIKU AALTO Metalliliiton puheenjohtaja Ahjo2015_1-23.indd 5 25.8.2015 12:50:21
• 11 03.09.2015 PAINETTUJA OPPAITA voi tilata liiton postituksesta puh. 020 77 41026 tai postitus@metalliliitto.fi tai verkossa materiaalitilauslomakkeella www.metalliliitto.fi/aineistoja SÄHKÖINEN VERSIO oppaasta löytyy liiton verkkosivuilta www.metalliliitto.fi > edunvalvonta > ajankohtaista Viranomaisen luvalla ASBESTIPURKUTYÖ Ensi vuoden alusta asbestin purku vaatii työsuojeluviranomaisen myöntämän luvan. Työtä saavat tehdä vain ne toimijat, jotka pystyvät tekemään sen turvallisesti. Myönnetyistä luvista ja asbestipurkutyöhön pätevistä henkilöistä pidetään rekisteriä. Tämä edistää turvallisuutta ja vähentää harmaata taloutta. Kaikki asbestilajit ovat terveydelle vaarallisia, eikä turvallista altistumistasoa ole. Asbesti aiheuttaa edelleen eniten työperäisiä kuolemia Suomessa. Lisätietoja: www.metalliliitto.fi/tyoymparisto Ammattiliitoissa oli vuonna 2013 lähes 2 200 000 jäsentä. Palkansaajien järjestäytyminen Suomessa vuonna 2013. Työja elinkeinoministeriön raportti. www.tem.fi SEURAAVASSA AHJOSSA Raumalla on tulevaisuuden uskoa. Monet entiset telakkalaiset ovat uudestaan töissä. TIESITK Ö ??Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen mukaan työnvaativuusryhmässä 6 tuntipalkka on A?10,65 € B?11,18 € C?11,74 D?12,33 € ??Nuorin kansanedustaja, Ilmari Nurminen (SDP) on iältään A?23 v B?24 v C?25 v D?26 v ??Kyläkauppias Vesa Keskinen on julkisuudessa kertonut ihailevansa A?Mustanaamiota B?Batmania C?Paavo Pesusientä D?Aku Ankkaa ??Pinta-alaltaan suurin EU-maa on A?Saksa B?Ranska C?Espanja D?Ruotsi Vuokratyö teknologiateollisuudessa Opas yrityksille ja niiden työntekijöille 6 OIKEAT VASTAUKSET SIVULLA 46 11 03.09.2015 Ehdota NUORI OSAAJA Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK julkistaa haettavaksi vuoden 2015 Duunari-stipendin työelämän nuorelle osaajalle. Stipendin saaja on • hankkinut oman alansa ammattitutkinnon • ylpeä omasta ammatistaan • toiminut omalla esimerkillään alansa arvostuksen nostamiseksi • toiminut aktiivisesti ammattiyhdistysliikkeessä, opiskelijajärjestöissä tai oman työpaikkansa luottamustehtävissä, tai on muuten osoittanut yhteiskunnallista aktiivisuutta • edistänyt ammatillista järjestäytymistä Ehdotus perusteluineen 11.9. mennessä osoitteella: SAK ry, Duunaristipendi/Sini Kurho, PL 157, 00531 Helsinki tai sini.kurho@sak.fi. Ehdotuksessa tulee ilmetä ehdokkaan nimi, ikä, tutkinto ja/tai ammatti, kotipaikka, työpaikka, ammattiliitto sekä mahdolliset luottamustoimet tai muu aktiivisuus. Valitulle 1 000 euroa 100 euron lahjakortti: Matti Hyvönen (ao. 233) Panu Lyhteilä (ao. 7) Sami Pusa (ao. 12) 50 euron lahjakortti: Jukka Hilden (ao. 7) Tanja Hietamäki (ao. 235) Eduard Muruoja (ao. 20) Juho Sippala (ao. 200) Onnea voittajille! Omat tiedot kannattaa tarkistaa ja päivittää jatkossakin osoitteessa: www.metalliliitto.fi/sahkoinen-asiointi Kesäkisa ratkesi Kaikkien 30.6. mennessä TOIMIPAIKKANSA SÄHKÖISEEN ASIOINTIIN lisänneiden kesken on arvottu lahjakortit Metallin verkkokauppaan. TE OLLISUUS 80,8 % 76,3 % 51,6 % YK SIT YISET PAL VEL UT JULKISET PAL VEL UT Ammattitaito arvossaan WORLDSKILLS Edellisessä Ahjossa kerrottiin, miten Pekka Sumiloff ja Anni Paakkinen harjoittelivat alle 23-vuotiaiden nuorten ammattitaidon MM-kisoihin. Sumiloff edusti Suomea hitsauksessa, Paakkinen kultaseppäsarjassa. Molemmat saivat Medallion for Excellence -tunnustuksen eli keskiarvoa korkeamman pistemäärän omassa sarjassaan. WorldSkills-kilpailu järjestettiin elokuussa Sao Paulossa, Brasiliassa. Nelipäiväisissä kilpailuissa kävi kaikkiaan 260 000 vierailijaa. JÄRJESTÄYTYMINEN VES A -MA TTI V Ä ÄR Ä NIMITYS Valtiotieteiden tohtori Anu-Hanna Anttila on Metalliliiton uusi tutkimuspäällikkö. Nykyinen päällikkö Jorma Antila eläköityy tammikuussa. Tutkimustyössään Anttila on keskittynyt teollisuustyöläisiin. Hän on johtanut lukuisia tutkimushankkeita ja luonut akateemista uraa muun muassa Turun yliopistossa. Ahjo2015_1-23.indd 6 25.8.2015 12:50:24
• 03.09.2015 11 TAL OUS ”Yrittämisen taito tai halu eivät ole periytyviä ominaisuuksia.” HEIKKI LEHTINEN / UP 7 Suomessa on kannettu huolta siitä, miten pienille ja keskisuurille yrityksille löytyisi jatkajia, kun yrittäjät ikääntyvät. Suurin murhe tuntuu kuitenkin olevan se, miten vakavaraisen, hyvin menestyneen perheyrityksen omistus saataisiin siirrettyä seuraavalle sukupolvelle mahdollisimman pienin perintöveroin. Vanha totuus on myös se, että menestyminen yritystoiminnassa tai edes halu yrityksen pyörittämiseen eivät ole ihmisen periytyviä ominaisuuksia. Aina ei perheestä löydy jatkajaa eikä ulkopuolelta välttämättä löydy ostajaa. Olemassa olevat työpaikat ovat uhattuina. Ehkä ei pitäisikään mennä merta edemmäs kalaan? Firman osaaminen on lähinnä sen työntekijöissä. Jos näiden joukosta löytyy halukkaita, firman voisi myydä heille. Äkkiseltään ajatus tuntuu pähkähullulta, mutta ei sitä äkkiseltään pitäisikään toteuttaa. Työntekijöillä täytyy olla aikaa totuttautua asiaan ja valmistautua muutokseen. Omistajien kannattaa ruveta tekemään tarjouksia ajoissa. Ilmaiseksi harvempi omastaan luopuu, joten kaupan rahoituskin on järjestettävä jollakin tavalla. Siinä olisi esimerkiksi valtion Finnveralla työsarkaa. Sillä on nytkin iso joukko välineitä, joilla se voisi tukea tämän kaltaisia ratkaisuja. Niiden markkinointiin pitäisi ehkä etsiä uusia kanavia, jotta mahdolliset uudet yrittäjät saisivat pohjaa suunnitelmilleen. Suomessa on noin 36 000 pieneksi luokiteltavaa yritystä, joiden työntekijä määrä vaihtelee viiden ja viidenkymmenen välillä. Niissä on noin 435 000 työntekijää. Esimerkiksi metallituoteteollisuudessa tällaisia yrityksiä on runsaat 1 200. Niissä on keskimäärin 14 työntekijää. Yritysten joukossa on todennäköisesti monta sellaista, jolle jatkajaa ei ole vielä tiedossa. Löytyisköhän omasta joukosta? Yrittänyttä ei laiteta Kesäkisa ratkesi Kaikkien 30.6. mennessä TOIMIPAIKKANSA SÄHKÖISEEN ASIOINTIIN lisänneiden kesken on arvottu lahjakortit Metallin verkkokauppaan. ALUEPÄÄLLIKKÖ KAAKKOIS-SUOMI –SAVO-KARJALA HANNU SAVOLAINEN Ketkä tekevät töitä liitossasi? MILLOIN JA MITEN TULIT TALOON? Aloitin aluetoimitsijana 2001 ja vuonna 2012 siirryin aluepäälliköksi. Ay-toiminnassa olen ollut mukana 1980-luvulta saakka. MITÄ TYÖHÖSI KUULUU? Alueen toiminnasta vastaaminen niin järjestön kuin edunvalvonnan osalta sekä budjetointi, toimintakertomukset ja -suunnitelmat. MIKÄ ON YLLÄTTÄNYT? Moni asia oli tuttu ennestään, mutta vaikeusaste nousi. MIKÄ ON PARASTA TYÖSSÄSI? Olen joskus sanonut, että tässä työssä ei tarvitse samoja seiniä tuijotella, ellei sitten auton tuulilasia lasketa seinäksi. MITEN VAPAA-AIKASI SUJUU? Asun järven rannalla, joten kalassa ja pilkillä tulee käytyä silloin tällöin. Aikoinaan olen urheillut aktiivisesti ja valmentanutkin, mutta olen tullut jo sen verran hitaaksi, että harrastukset ovat jääneet. OIKAISU Stera Technologies Oy:n pääluottamusmiehestä kertovassa jutussa oli virhe (UUSI Ahjo 10/2015). Yritys käyttää edelleen vuokratyövoimaa silloin, kun sitä tarvitaan. Työnantaja ei myöskään ole ollut tehtaan piristyneestä ay-toiminnasta ihmeissään vaan positiivisesti yllättynyt. Uusi opas vuokratöistä TYÖEHTOSOPIMUS Vuokratyövoiman käytön rajoitukset on poistettu. Mutta vastaavasti vuokratyöntekijöiden kohtelun ehtoja on selkeytetty ja kiristetty. Näin summaa sopi­ musasiantuntija Turja Lehtonen vuokra­ työvoiman käytön ohjeistusta teknologiate­ ollisuudessa. Vuoden 2013 työehtosopimusneuvotte­ luissa uusituista vuokratyöpykälistä päätet­ tiin julkaista opas. Nyt tämä Metalliliiton ja Teknologiateollisuus ry:n yhteisvoimin laadittu opas on saatavilla sekä painettu että nettiversiona. – Vanha opas kannattaa heittää roskiin, Lehtonen neuvoo. Vuokratyötä koskevissa sopimuspykälissä moni asia on näet muut­ tunut oleellisesti. Työnantaja ei saa lomauttaa tai irtisanoa omia työtekijöitään vuokratyövoiman käytön takia. Työn vähetessä on ensin luovut­ tava vuokratyövoiman käytöstä. Tuotannollisista, taloudellisista tai toiminnan muutoksista johtuvissa irtisa­ nomisissa on kuuden kuukauden suoja­aika. Puolen vuoden sisään samoihin töihin ei saa ottaa vuokratyöntekijöitä. Vuokratyövoimaa käyttävän yrityksen ja vuokrafirman on neuvoteltava etukäteen käyttäjäyrityksen työehdoista. Työehtojen on oltava mahdollisimman yhdenmukaiset vaki­ naisille ja vuokratyöntekijöille. Mikäli käyt­ täjäyrityksessä on käytössä suorituspalkka, myös vuokratyöntekijöille on maksettava sitä. Tuotantopalkkioita tai muita bonustyyppisiä lisiä määräys ei koske. Fiksu työnantaja voi maksaa nekin. Ongelmatilanteissa käyttäjäyrityksen pää­ luottamusmiehellä on oikeus edustaa vuokra­ työntekijöitä pelkän suullisen suostumuksen perusteella, kirjallista valtuutusta ei välttä­ mättä tarvita. Lehtonen myöntää, että työehtosopimuk­ sen uudetkaan kirjaukset eivät anna vuokra­ työntekijälle lisäsuojaa yhtäkkiä loppuvien töiden tai jatkuvien määräaikaisuuksien varalta. – Tämän oppaan ilmestyminen ja sen nou­ dattaminen eivät vielä tarkoita, että meiltä työ loppuisi vuokratyöntekijöiden edunvalvonnassa. Päinvastoin. Pahuksesti on vielä parannettavaa. Sen osoittavat meille (liittoon) tulevat tapaukset. Esimerkiksi käyvät määräaikaiset työsuhteet. Ovatko ne todellakin aina perusteltuja? – Samaten vuokratyöntekijälle voidaan edelleenkin sanoa esimerkiksi iltavuorossa, että seuraavana päivänä ei iltavuoroon sitten tarvitse tulla. Mutta HPL:n eli Henkilöstöpal­ veluyritysten liiton jäsenyritysten tulisi hyvän tavan mukaan ilmoittaa vähintään kaksi viik­ koa etukäteen vuokratyön loppumisesta. HPL:ään kuuluu vain 250 yritystä. Vuok­ rafirmoja on pitkälti toista tuhatta. Lehtonen toteaa, että näissä, hänen sanoillaan ”Isä, poika ja peräkärry”­tyyppisissä vuokrafir­ moissa, riittää aivan erityisen paljon työsarkaa. Nämä yrittäjät käyvät Gigantissa ostamassa läppärin, ryh­ tyvät käyttämään Excel­taulukkoa ja alkavat pyörittää henkilöstövuok­ rausyritystä. Työehtojen vähimmäisvaatimuk­ siin ja lakeihin tutustuminen unohtuu. Asenteiden muokkaamista riittää Metalli­ liiton omankin väen keskuudessa. Pääluotta­ musmiehet ovat voineet sanoa, että vuokratyön avulla ”säästytään” yt­neuvotteluilta ja että ”vuokrathan lähtee ensimmäisinä”. – Mutta onneksi nämä asenteet ja letkautuk­ set ovat vähentyneet. Pääluottamusmiehemme ovat ottaneet myös vuokrahenkilöt siipiensä suojaan. Minä puhun järjestämistyöstä aina kaikissa koulutuksissa ja tilaisuuksissa. Luot­ tamusmiestenkin on kysyttävä kaikilta vuok­ rahenkilöiltä kuuluvatko he liittoon. Jos eivät kuulu, jäsenyyttä pitää tarjota. – Pääluottamusmiehen on hoidettava jäse­ niksi liittyneiden vuokratyöntekijöiden asioita siinä kuin muidenkin jäsenten. Pääluottamus­ miehelle on annettava tarvittaessa lisävapautus­ ta, jolleivät normaalit luottamusmiestunnit riitä myös vuokraväen asioiden hoitamiseen. Näistä tilanteista tulee kuitenkin sopia työnantajan kanssa etukäteen. SUVI SAJANIEMI ”Vanha opas kannattaa heittää roskiin.” KA SV OT PUHEENAIHE Ahjo2015_1-23.indd 7 25.8.2015 12:50:25
• 11 03.09.2015 Sateinen kesä on takana – ja lomat. Kesällä on erilainen elämänryt­ minsä. Valoisat yöt houkuttavat valvomaan myöhään ja nukkumaan pitkään. Ruokailut painottuvat usein grillauspuolelle. Nestetankka­ usta harrastetaan. Huomaamme, että lihaksia ympäröi mahdollisesti kasvanut rasvapatja. Syksyllä aloitamme terveen elämäntavan. Seuraavat vinkit auttavat hyvään kuntoon: HARJOITA kestävyysliikuntaa, joka vahvistaa sydäntä ja keuhkoja sekä lihaskuntoa ja liikkeenhallintaa edistävää liikuntaa. LIIKU muutama tunti viikossa, esimerkiksi 2,5 tuntia reipasta kävelyä, pyöräilyä tai 1,5 tuntia juoksua sekä pari kertaa viikossa lihaskuntoa kehittävällä tavalla. SYÖ monipuolista, kasviksiakin sisältävää ruokaa sekä vitamiineja, kivennäisaineita, kuituja ja valkuaisaineita sisältäviä ruokia. VÄLTÄ runsaasti sokeria sisältäviä ruokia, kovia tyydyttyneitä rasvoja ja alkoholin liiallista nauttimista. Hyvinvointi ja jaksaminen vaativat polttoaineita. Energiaa käyte­ tään elämän ylläpitoon, kasvuun ja fyysiseen työhön. Suoritus kyky määräytyy energiantuotannon, hermolihastoiminnan ja psyykkisten tekijöiden perusteella. Ravintoaineet ovat elimistöllemme välttämät­ tömiä tasapainoisten toimintojen ylläpitäjiä. Monipuolinen ja paljon kasviksia sisältävä ruokavalio saa elimistön toimimaan. Vitamiinit, kivennäisaineet, ravintokuitu, proteiinit ja vesi ovat kehon tärkeimpiä rakennusaineita. Painonsäätelyssä ravintokikkailut, ihmedieetit ja fanaattiset uskomukset eivät ole terveen elämän salaisuus. Pikemminkin salaisuus piilee antiikin filosofin Aristoteleen yli kaksi tuhatta vuotta sitten esittämässä ”kohtuus on hyve”­mietelauseessa. antti.kempas@tul.fi KOLUMNI MIELIPIDE 8 RAUTA-EETUJA JA TERÄS-TIINOJA VALTUUSTOIHIN! Metalliliittolaisena olen huolissani siitä, kuinka vähän teollisuus­ kaupunki Imatrallakin on teräsmiehiä ja ­naisia kunnallisessa päätöksenteossa. Toivoisin liittomme kannustavan ja ottavan julkisuudessa kantaa asian puolesta. On tärkeää on, että myös rauta­Eetu ja teräs­Tiina ovat mukana päättämässä asioista. Kunnallinen päätöksenteko ei ole vain kaupunginhallitusta tai ­valtuustoa. Kunnissa on lautakuntia, jaostoja ja valiokuntia unohta­ matta kuntayhtymiä. Niissä tehdään arvokasta valmistelevaa työtä. Yhteistyö ammattikoulujen kanssa on tärkeää. Liittomme edustajien pitää olla huolehtimassa, että tulevaisuudessa omalla paikkakunnalla tai lähistöllä voi opiskella levyseppä­hitsaajaksi tai koneistajaksi. Politiikka on paljon muutakin kuin maan hallituksen sekoilua. Paikallispolitiikka on paikka vaikuttaa niihin pieniin asioihin, jotka ovat lähellä omaa jokapäiväistä eloa. NIINA MALM Imatran metallityöväen ao. 52 Olemme sitä mitä syömme ”Kohtuus on hyve." ANTTI KEMPAS TUL:n liikuntapäällikkö EDUNVALVOJAN MIETTEITÄ Mihin on hävinnyt ajatus, että palkka on korvaus tehdystä työstä, toimeentulon lähde ja arvostuksen mitta? Meiltä vaaditaan palkka­ malttia ja Eteläranta varoittelee meitä ahneudesta, joka vie Suomen konkurssiin. Miten on johtajien ”palkkamalttin” laita? Kukaan ei vaadi sitä joh­ tajilta, jotka bonusten, osinkojen ja vuosittain kohoavien palkkojensa kanssa keräävät satojen tuhansien kuukausipalkat, puhumattakaan siitä kun eläkkeen aika koittaa. Lehtitietojen mukaan eräs pankki jakoi juuri ennätysmäärän eli 44 % enemmän osinkoja kuin edellis­ vuonna. Samaan aikaan pankki vaatii työntekijöiltään säästötalkoita. Kannattaako tavoitella sitä, että suomalaiset ovat köyhempiä kuin ihmiset maailmalla keskimäärin? Köyhyys seuraa sukupolvien yli. Lapsuuden taloudellinen niukkuus jatkuu usein myöhemmin elämässä monella tavoin. Se maksaa. Köyhyys myös hävettää. Erilaisten tukien hakijan on esitettävä sosiaalitoimistossa elämänsä tiliotteina ja kuitteina. Kaikki tarkis­ tetaan moneen kertaan. Elämä on suurennuslasin alla. Oikeutta yksityisyyteen ei ole. Kaikkia tilisiirtoja epäillään ja seurataan. Metalliliiton tulee olla suunnannäyttäjänä palkkakeskusteluissa. On huolehdittava jäsenten hyvinvoinnista. Vaikka emme olekaan vallan ytimessä, mitä se sitten tarkoittaakaan, tehdään tulevista ratkaisuista edes siedettäviä. Sekin on voitto, jos pystymme torju­ maan heikennykset. Politiikkojen lempisana on investointi. Miksi investointeja ei tehdä? Yhtenä syynä on rahojen jakaminen osinkoina osakkeen omis­ tajille. Pörssiyritysten johtajien tärkein huolenaihe ei ole se, miten hyvin yrityksen valmistamat tuotteet käyvät kaupaksi, vaan se, miten hyvin yrityksen osakkeet käyvät kaupaksi. Isot osingot lisäävät yrityksen osakkeiden suosiota eli kilpailukykyä. Nykyisin vallalla olevien teorioiden mukaan yritysjohdon tehtävä on omistajien omaisuuden arvon maksimoiminen. Missä huomioidaan ne ihmiset, jotka tekevät nämä suuret voitot omistajille? Toivottavasti liittojen neuvottelupöydässä. RAIJA-RIITTA LUIRO-PIIPPO Strömbergin tehtaan työntekijäin ao. 70 ELÄKELÄISIÄ KURITETAAN Hallituksen suunnitelma eläkeindeksin jäädyttämisestä ei tuo valtiolle mitään säästöjä. Yksityiset eläkevakuutusyhtiöt maksavat yksityisen sektorin eläkkeet. Päinvastoin, jos eläkkeitä nostettaisiin vaikka sadalla eurolla, valtio ja kunnat saisivat verotuloja tästä lähes puolet. Hämmästyttävää on se, että työeläkemaksun peritään tavallaan kolmeen kertaan. Työntekijät maksavat työssäoloaikana työeläke­ maksua työeläkeyhtiöihin. Tällä maksulla rahoitetaan tulevaa eläkettä. Kun työntekijä siirtyy eläkkeelle ja hänen eläkkeensä määrä ratkeaa, työntekijän eläkepalkasta vähennetään hänen työ­ vuosinaan maksamansa työeläkemaksu. Näin tuleva eläke lasketaan ansaittua matalammasta bruttomäärästä. Työntekijä maksaa työ­ aikana maksamaansa työeläkemaksua nyt tavallaan toiseen kertaan pysyvästi alentuneen eläkkeen muodossa. Kun eläkkeen verosta päätetään, työeläkemaksu julistetaan palkansaajan veroksi. Työeläkemaksu maksatetaan eläkeläisillä nyt kolmanteen kertaan, tällä kertaa veron muodossa. Mitään järjellistä perustetta tähän ei löydy. Työeläkemaksu on vakuutusmaksu, joka suoritetaan eläkeyhtiöille, kun taas verot maksetaan valtiolle ja kunnille. Eläkeläisten verotus on kaikilla tasoilla palkkaverotusta korkeampi. Lisäksi hallituksen suunnitelma muuttaa eläkeläisten asumis­ tuki yleiseksi asumistueksi köyhdyttää kaikkein heikoimmassa asemassa olevien eläkeläisiä. LEO VARTIAINEN Kirkkonummi Ahjo2015_1-23.indd 8 25.8.2015 12:50:33
• 03.09.2015 11 TEK S TI SUVI S AJ ANIEMI K UV A ARI-PEKK A KERÄNEN AMMATTILAINEN 9 VARASTOTYÖNTEKIJÄ TANJA SVÄRD, 32 TYÖPAIKKA Ponsse Oyj, Vieremä ”Porukalla tekemisen meininki” Mitä tuotatte? Metsäkoneita. Mitä työhösi kuuluu? Juuri nyt ylösajetaan osavalmistuksen logistiikkaa. Toukokuun alusta ollaan oltu tällä uudella puolella. Pioneerihankkeena on keräily hitsaamon puolelle. Hoidan tavaran vastaanottoa, ajan trukilla, kerään settejä. Tietokoneen ja tabletin avulla hoidan keräilyä. Mitkä ovat työsi hyvät puolet? Vaihtelevaisuus. Ja teen työtä, jolla on tarkoitus. Jos ei meillä tavara liiku, ei tule tuotantoakaan. Meillä on porukalla tekemisen meininki. Kaikkien työ on arvokasta. Onko huonoja puolia? Ei oikeastaan ole. Ainoana kai kiire. Jos on kiire, se syöpi eniten. Mutta ei ole mitään ylitsepääsemätöntä ongelmaa. Onko työsi raskasta? Meidän työmme on fyysisesti raskasta, varsinkin keskusvarastolla. On fyysistä liikettä ja paljon nostoja ja toistoja. Mutta onhan meillä apuvälineitä. Niitä pitää vaan käyttää, ettei itseänsä mene särkemään. Pystytkö vaikuttamaan työhösi? Kyllä. Meiltä tullaan ihan kysymään, miten nämä hommat tulisi parraiten tehtyä. Tällä uudella puolella meillä on kaikki avaimet käsissämme. Nyt tutkitaan, miten saadaan järjestelmät toimimaan kaikkein parhaiten. Ehditkö harrastaa? Pitäähän sitä pitää itsestänsä huolta, että pysyy hyvä kunto yllä ja että jaksaa. Käyn kuntosalilla kun ehdin ja lenkillä koirien kanssa. Minulla on ajokoira ja Norjan harmaa. Mitä odotat tulevaisuudelta? Että terveys pysyy hyvänä. Siitähän meillä on hyvä talo, että jos haluaa, voi vaihtaa toisiin tehtäviin. Mutta toistaiseksi mennään ihan näillä, ei minulla tällä hetkellä ole hinkua muihin tehtäviin. Mutta ei ikinä pidä sanoa, että ei ikinä. Ahjo2015_1-23.indd 9 25.8.2015 12:50:40
• KUVA TIMO HARTIKAINEN, STR/LEHTIKUVA. VALOKUVA KÄSITELTY. KUVA EI LIITY TAPAUKSIIN. 10 11 03.09.2015 TEK S TI MIKK O NIK ULA GRAFIIKK A TAINA IL OMÄKIVIRT A Joskus vääryydet on oikaistava oikeudessa. Se on pitkä ja raskas tie. Työnantaja saattaa viimeiseen asti kieltäytyä noudattamasta lakia ja väistellä vastuutaan. Viimeinen keino Viime vuonna Metalliliiton oikeudellisen yksikön hoidettavaksi tuli 184 muistiota ja oikeusapuhakemusta. Näistä oikeusapu myönnettiin 112:lle. ERIMIELISYYKSIEN AIHEET* palkkasaatavat 46 irtisanominen (työnantajasta johtuva) 14 työsuhteen purku 10 luottamushenkilöön liittyvä kiista 8 irtisanominen (työntekijästä johtuva) 6 työsuojelurikkomus 6 muu syy 22 112 *luvuissa ei mukana lakkojuttuja eikä muita työrauha-asioita Ahjo2015_1-23.indd 10 25.8.2015 12:50:41
• 03.09.2015 11 11 Viimeinen keino Vuonna 2014 yleisten tuomioistuimien käsittelyyn asti meni 24 Metalliliiton ajamaa oikeusjuttua. LOPPUTULOKSET Metalliliitto/jäsen voitti 17 Metalliliitto/jäsen hävisi 7 Ahjo2015_1-23.indd 11 25.8.2015 12:50:42
• 11 03.09.2015 12 ? ? Tapaturmapäiväraha on saman suuruinen kuin työntekijän palkka. ? ? Päiväraha maksetaan tapaturmavakuutuksesta, jonka työnantaja on velvollinen hankkimaan työntekijöilleen. ? ? Jos työkyvyttömyys kestää yli vuoden, päiväraha muuttuu tapaturmaeläkkeeksi. Täysi tapaturmaeläke on 85 % vuosityöansiosta. Ruhjoutunut käsi KÄRÄJÄOIKEUDEN PÄÄTÖS ? ? ÄlyMet Oy tuomittiin maksamaan 4 000 € yhteisösakkoa ? ? Koneen toimittaja BraliTech Oy vapautettiin syytteistä. Perustelu: Tapaturmapäivänä JV ja toinen särmääjä olivat tehneet särmäys­ puristimesta vikailmoituksen toimitus­ johtajalle, joka oli antanut luvan selvit­ tää häiriöiden syyn. Toimitus johtaja ei ollut kuitenkaan varmistanut, miten selvitys tehdään eikä antanut mitään siihen liitty viä määräyksiä. JV:n, toisen särmääjän sekä toimitusjohtajan kerto­ muksen pohjalta oikeus katsoi selvite­ tyksi, että koneessa oli ollut toiminta­ häiriöitä ja ylätyökalun siirtymistä oli tapahtunut jo kevättalvella 2009, siis kuukausia ennen tapaturmaa. Toimi­ tusjohtajan olisikin pitänyt huolehtia siitä, että asiasta ilmoitetaan BraliTech Oy:lle, jolle ongelmien selvittäminen olisi kuulunut; korjauksen olisivat koneen tilaussopimuksen perusteella saaneet tehdä ainoastaan koulutetut, koneen valmistajan valtuuttamat henkilöt. Kun ÄlyMet Oy salli JV:n ja toisen särmääjän ryhtyä korjaustyöhön, se syyllistyi työturvallisuusrikokseen. Käräjäoikeus ei pitänyt mahdottomana myöskään sitä, että lukitustappi olisi pudonnut tai poistettu koneen asentamisen jälkeen. Jutut ovat TOSITAPAHTUMIA ja perustuvat oikeuden pöytäkirjoihin. Tekstissä esiintyvien henkilöiden nimikirjaimet, yritysten nimet jne. on muutettu, etteivät ne olisi tunnistettavissa. Myös muita yksityiskohtia on saatettu muuttaa. MITÄ TAPAHTUI Metalliliiton jäsen, särmääjä JV ja hänen työkaverinsa olivat heinäkuussa 2009 työstämässä hydraulisella särmäyspuristimella kaivinkoneen kauhan päätypaloja, kun laitteeseen tuli toimintahäiriö. He huomasivat ylätyökalupitimen liikkuneen pois paikaltaan ja ilmoittivat asiasta toimitusjohtajalle, joka kävi katsomassa konetta. JV ja työkaveri kysyivät, siirtävätkö he pitimen takaisin paikalleen. He ryhtyivät korjaamaan häiriötä ottaen molemmin käsin pitimestä kiinni, jolloin se putosi suoraan alas. JV:n oikea käsi ja työkaverin molemmat kädet jäivät puristuksiin rautapalkin alle. JV:n käsi tuli pysyvästi kipeäksi ja sen puristus voima aleni. Hän joutuu jatkuvasti käyttämään vahvoja kipulääkkeitä. Hänen rintaansa asennettiin kipustimulaattoriin liittyvä laite ja niskan puolelle kaularankaan elektrodi. OTTELU 1 OIKEUSTAISTO TYÖNANTAJAN KANSSA ERÄ I, käräjäoikeus, lokakuu 2012 Kuka vaati mitä: Liiton jäsen JV vaati käräjäoikeudessa työn­ antajayritystään ÄlyMet Oy:tä korvaamaan: ? ? ansionmenetyksestä n. 34?000 € ? ? sairaalan hoitoja matkakuluja n. 4?700 € ? ? kosmeettisesta haitasta (leikkausarvet) 3 000 € ? ? tilapäisestä haitasta (kipu ja särky) 5?000 € ? ? pysyvästä haitasta (krooniset kivut) n. 15?000 € Perustelu: ÄlyMet Oy ei ollut riittävästi huolehtinut särmäyspuristimen toimintakunnon varmistami­ sesta ja kunnossapitotyön turvallisuudesta. Työkalukiinnitystä koskeva käyttäjän käsikirja oli jäänyt hankkimatta, eikä yritys myöskään ollut huolehtinut tarpeeksi JV:n työnopastukses­ ta eikä särmäyspuristimen käyttökoulutuksesta. Mitä työnantaja vastasi: ÄlyMet Oy vaati JV:n kanteen hylkäämistä. Tapaturman syyksi oli tutkimuksissa osoittau­ tunut se, että särmäyspuristimen ylätyökalun lukitustappi oli puuttunut. Lukitustappi oli jäänyt asentamatta koneen asennusvaiheessa, mistä oli vastuussa koneen toimittaja. Kyseessä oli ollut työturvallisuuslain tarkoittamat epätavalliset ja ennalta­arvaamattomat olosuhteet ja poikkeuksellinen tapahtuma, johon yritys ei työnantajana ollut pystynyt varautumaan. Koneen toimittaja olisi ollut vastuussa myös käyttäjän käsikirjan toimittamisesta. Mitä koneen toimittaja vastasi työnantajan väitteisiin: Koneen toimittanut BraliTech Oy kiisti ÄlyMet Oy:n väitteet ja katsoi, että ylätyökalun lukitustappi on saattanut pudota tai se on voitu poistaa laitteen asennuksen jälkeen. Joka tapauksessa ÄlyMet Oy:n olisi pitänyt reklamoi­ da ylätyökalun siirtymästä BraliTech Oy:lle eikä laittaa korjaustyöhön särmääjiä, joilla ei ollut tehtävään asian mukaista koulutusta. MITÄ TAPAHTUI Kun juttu oli menossa hovioikeuden käsittelyyn, ÄlyMet Oy ja JV pääsivät osittaiseen sopuun. Sen perusteella ÄlyMet Oy suostui korvaamaan JV:lle yhteiskorvauksen kivusta, särystä ja pysyvästä kosmeettisesta haitasta. ? ? Summa jäi salaiseksi. Ahjo2015_1-23.indd 12 25.8.2015 12:50:42
• 03.09.2015 11 13 Muutoksenhakulautakunnan PÄÄtÖs Lautakunta hylkäsi valituksen. Perustelu: Työkyvyttömyyden taustalla vanha oikean ranteen alueen vamma. erÄ II, sopuratkaisu käräjäoikeuden vahvistettavaksi, huhtikuu 2013 Käräjäoikeus totesi, että osapuolten sovinto ei ole lain vastainen eikä selvästi kohtuuton, ja vahvisti ratkaisun. erä III, hovioikeus, syyskuu 2013 Kuka vaati mitä: ÄlyMet Oy vaati, että käräjäoikeuden tuomio työturvallisuusrikoksesta hylätään. Lukitus tapin puuttuminen oli särmäyspuristimen toimittajan syy, lisäksi yritys vetosi yhä käsikirjan puuttumiseen. Toimitusjohtaja ei ollut voinut ymmärtää JV:n ja hänen työkaverinsa tekemää ylätyökalun pidikkeen siirtoa vaaralliseksi. Mitä vastapuoli vastasi: Kihlakunnansyyttäjä ja JV vaativat valituksen hylkäämistä. Syyttäjä vaati Älymet Oy:n toimitusjohtajalle tuomiota työsuojelurikoksesta ja vetosi käräjäoikeuden päätöksen perusteluihin. Syyttäjä myönsi, että tapaturman syy on voinut olla yllättävä. Työnantajalta edellytetään kuitenkin järjestelmällistä riskien arviointia ja toimintaa työtapaturmien torjumiseksi, varsinkin työnjohdolle tehtyjen vikailmoitusten jälkeen. hovIoIkeuden PÄÄtÖs ? ? Piti voimassa käräjä oikeuden päätöksen Perustelu: ÄlyMet Oy:n väittämästä käyttäjän käsikirjan puutteesta oli tehty lisäselvityksiä: Koneen toimittajan BraliTech Oy:n antamien tietojen perusteella käsikirja oli toimitettu asennuksen yhtey dessä joulukuussa 2008. Se toimitettiin uudestaan helmitai maaliskuussa 2009, kun ÄlyMet Oy oli ilmoittanut ensimmäisen kappaleen kadonneen. MItÄ taPahtuI Vakuutuslaitos päätti huhtikuussa 2010, että heinäkuussa 2009 tapahtuneen työtapaturman johdosta JV oli oikeutettu saamaan tapaturma­ päivärahaa vain maaliskuun 2010 loppuun asti. Perustelu: Työkyvyttömyys johtui vakuutuslaitoksen mielestä ranteen pitkittyneistä kivuista, ei tapaturman aiheuttamasta ruhjevammasta. ottelu 2 oIkeustaIsto vakuutuslaItoksen kanssa erÄ II, vakuutusoikeus, lokakuu 2013: Kuka vaati mitä: JV haki muutosta tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen vakuutusoikeudelta. Perusteluna oli, että hän on kykenemätön työhön ja että hänen kätensä kiputila on paljon pahempi kuin lautakunnan näkemyksen mukainen lievä kiputila. vakuutusoIkeuden PÄÄtÖs Vakuutusoikeus kumosi tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen. ? ? Se määräsi vakuutuslaitoksen suorittamaan JV:lle lainmukaisen korvauksen oikean yläraajan posttraumaattisesta neuropaattisesta kiputilasta. Perustelu: Käsikirurgian erikoislääkärin lausunto. erÄ I, tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta, toukokuu 2011: Kuka vaati mitä: JV valitti tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalle vakuutuslaitoksen päätöksestä ja vaati, että kaikki tapaturman ja siitä seuranneen työkyvyttömyyden kulut korvataan. Hänelle aiheutui tapaturmasta pitkittynyt, neuropaattinen paha kiputila. JV tuki valitustaan esittämällä erinäisiä lääketieteellisiä selvityksiä. käräjäoikeuden tuomioon tyytymätön voi valittaa hovioikeuteen. Hovioikeuden tuomiosta täytyy hakea valituslupa korkeimpaan oikeuteen. Käräjäoikeudet, hovioikeudet ja korkein oikeus käsittelevät rikos­ ja riita­asioita. vakuutuslaitoksen päätöksestä voi valittaa muutoksenhakulautakuntaan. Muutoksenhakulauta­ kunnan päätökseen voi hakea muutosta vakuutusoikeudelta. KO HO KKO
• 11 03.09.2015 14 Lumenpudotuksen sijasta lomautus Ensisijaisesti neuvottelemalla KÄRÄJÄOIKEUDEN PÄÄTÖS: DuuniFix Oy määrättiin korvaamaan EN:lle ? ? laittomasta lomautuksesta n. 6 000 € ? ? laittomasta irtisanomisesta n. 6 700 € ? ? lomarahana n. 1 100 € ? ? oikeudenkäyntikuluina n. 10 000 € Perustelut: EN oli koulutukseltaan tuotantotekniikan mekaanikko. Hän oli tehnyt DuuniFix Oy:ssä hyvin monenlaisia töitä: hitsausta, rakennusta, purkamista ja kattotöitä. Tammi–maaliskuussa yritykseltä tilattiin lumenpudotustöitä, mutta näitä ei EN:lle tarjottu. Todistajina käräjäoikeus kuuli LVI­asentajaa ja DuuniFix Oy:n entistä työnjohtajaa. Nämä kertoivat, että EN oli talvella 2011 ollut pudottamassa lunta katoilta, eikä työssä ollut ilmennyt mitään ongelmia. Työnjohtaja kertoi kuitenkin myöhemmin saaneensa yhtiön johdolta määräyksen, jonka mukaan EN:n pyytäminen työhön ei ollut suotavaa. Kolmas todistaja kertoi, että lumen­ pudotustöiden lisäksi yhtiöllä oli maaseutupaikkakun­ nalla pieni rakennustyömaa, jossa oli purku­, listoitus­, maalaus­ ja siivoustöitä. Todistajan mielestä EN olisi soveltunut kaikkiin näihin tehtäviin. Johtopäätöksenään käräjäoikeus katsoi, että DuuniFix Oy:n olisi työsopimuslain mukaan ja takaisin­ ottovelvoitteen nojalla pitänyt tarjota lomautetulle EN:lle lumen pudotustöitä tai rakennustöitä. MITÄ TAPAHTUI Metalliliiton jäsen EN oli noin kaksi vuotta toistaiseksi voimassa olleessa työsuhteessa yrityksessä DuuniFix Oy. Hänet lomautettiin joulukuussa 2011 ja irtisanottiin maaliskuussa 2012. Marraskuussa 2012 EN nosti Metalliliiton avustuksella kanteen ex-työnantajaansa vastaan käräjäoikeudessa. Käräjäoikeus, tammikuu 2015: Kuka vaati mitä: EN vaati DuuniFix Oy:ltä ? ? laittomasta lomautuksesta n. 6 000 € ? ? laittomasta irtisanomisesta n. 18 000 € ? ? takaisinottovelvoitteen rikkomisesta n. 5 000 € ? ? lomarahana n. 1 100 € Perustelut: EN katsoi, että lomautus ja irtisanominen olivat molemmat laittomia. Lomautuksen alkaessa hänellä oli yhä jäljellä hitsaustöitä DuuniFix Oy:n tehdastiloissa ja yritys käytti vuokratyön ­ tekijöitä kahdessa muussa työpisteessä. DuuniFix Oy teki myös lumenpudotustöitä katoilta. Aiempina talvina EN oli ollut mukana lumenpudotuksissa, mutta nyt sitä hoitivat vuokratyöläiset. Takaisinottovelvoitteen nojalla työtä olisi kuulunut tarjota EN:lle. Mitä työnantaja vastasi: Työnantaja DuuniFix Oy vaati kanteen hylkäämistä. EN oli ensin lomautettu ja sitten irtisanottu, koska yrityksen tilauskanta oli heikentynyt ja työt vähentyneet. Lumenpudotustöihin EN ei saanut kutsua, koska työnantajalla oli perusteltu syy olettaa, että hän ei ”henkilökohtaisten ominaisuuksiensa vuoksi” soveltunut fyysisesti raskaaseen ja riskialttiiseen työhön. DuuniFix Oy ei perustellut, mitä EN:n ”henkilökohtaiset ominaisuudet” olisivat. Lisäksi yritys vetosi siihen, että lumen pudotustyö oli lyhytaikaista, eikä vuokratyövoiman vähen tä miselläkään olisi voitu estää EN:n lomautusta. YRITYKSET, JOTKA EIVÄT TYÖNANTAJALIITON JÄSENIÄ Työsuhderiita Työtapaturma tai ammattitauti KAIKKI YRITYKSET B A OIKEUSAPUA VOI SAADA, JOS JUTTU ILMEISESTI ETENEE RIKOSASIANA (SYYTTÄJÄN TAI LIITON NOSTAMA KANNE); EDELLYTYKSENÄ ON TYÖNANTAJAN TUOTTAMUKSELLISUUS Jäsen/ ts-valtuutettu ottaa yhteyttä ammattiosaston toimikuntaan Aluetoimitsija kokoaa asiakirjat ja näytön, neuvottelee sovinnosta työnantajan kanssa Aluetoimitsija kokoaa asiakirjat ja näytön, neuvottelee sovinnosta työnantajan kanssa Luottamusmies/ pääluottamusmies neuvottelee työnantajan kanssa ERIMIELISYYSMUISTIO liitoille, liittojen välinen neuvottelu JÄSENEN EI ERIKSEEN TARVITSE HAKEA OIKEUSAPUA Jäsen neuvottelee esimiehen kanssa TYÖNANTAJALIITON JÄSENYRITYKSET SOPU SOPU SOPU SOPU EI EI EI EI Ammattiosaston toimikunta täyttää OIKEUSAPUHAKEMUKSEN, liittää tarvittavat liitteet ja lähettää hakemuksen Metalliliittoon Metalliiitto päättää oikeusavun antamisesta Jäsen keskustelee työsuojeluvaltuutetun kanssa Ahjo2015_1-23.indd 14 25.8.2015 12:50:43
• Jos käräjille asti joudutaan, tavoitteena on aina voitto. Sopuratkaisukin käy, jos se turvaa jäsenen edut. Arto Helenius, Susanna Holmberg ja Jenniveera Tabell ovat liiton lakimiehet. – Jopa 90 prosentissa kaikista tapauksista jäsen saa ainakin jotain korvausta itselleen, joko sovinnon tai oikeuden päätöksen kautta, sanoo Helenius. KITI HAIL A 03.09.2015 11 15 KÄRÄJÄOIKEUDEN PÄÄTÖS: Käräjäoikeus hyväksyi kanteen 1. Merikylän Metalli Oy tuomittiin maksamaan PL:lle ? ? täysi irtisanomisajan palkka, n. 10 500 € ? ? oikeudenkäyntikulut, n. 18 700 € ? ? loma-ajan palkkaa vastaava lomakorvaus n. 1 200 € ? ? odotusajan palkka, 500 € Perustelut kanne 1: Merikylän Metalli Oy pyrki kiistämään PL:n vaatimuksen vetoamalla siihen, että tämä oli kieltäytynyt työstä. Tästä ei kuitenkaan ollut mitään muuta näyttöä kuin työnjohtajan kertomus, mitä oikeus ei pitänyt riittävänä. Työsuhteen pituutta ratkottaessa oikeus ei pitänyt uskottavana Merikylän Metalli Oy :n väitettä, että PL olisi irtisanoutunut kolmesti vuonna 2001 – tuon ajan palkkalaskelmatkaan eivät väitettä tukeneet. Perustelut kanne 2: Oikeus kuuli todistajaa, joka oli pitkään työs­ kennellyt Merikylän Metalli Oy :ssä metallimiehenä. Hän kertoi, kuten PL, että yrityksen toimitusjohtaja oli tuonut työntekijöille kalentereita, joista otetut kuvat oli laitettu konttien seinille. Toinen todistaja kertoi olleensa korjaamassa toista konttia. Hän oli kädel­ lään kevyesti pyyhkäissyt seinillä olleita kuvia, jotka olivat irronneet helposti. Todistaja arvioi konttien kunnon surkeaksi ja rahallisen arvon mitättömäksi. Oikeus katsoi todistajien kertomusten osoit­ taneen, että kuvien kiinnittämisellä kontteihin oli ollut työnanta­ jan suostumus, joten PL ei ollut miltään osin korvausvelvollinen. 122 eroottista kuvaa kontin seinällä MITÄ TAPAHTUI Metalliliiton jäsen PL työskenteli yrityksessä nimeltä Merikylän Metalli Oy merikonttien korjaajana ja pesijänä 1997–2013. PL lomautettiin töiden vähyyden takia vuoden 2013 alussa. Oltuaan lomautettuna yli 200 päivää hän irti sanoutui yrityksen palveluksesta elokuussa 2013 ja vaati irtisanomisajan palkkaa vastaavaa korvausta vedoten ns. 200 päivän sääntöön. Työnantaja kieltäytyi maksamasta, teki vastakanteen ja ryhtyi keksimään perättömiä väitteitä PL:ää kohtaan. Käräjäoikeus, lokakuu 2014: Kuka vaati mitä: Kanne 1: Metalliliitto nosti kanteen Merikylän Metalli Oy:tä vastaan ja vaati yritystä maksamaan PL:lle ? ? irtisanomisajan palkkaa n. 10 500 € ? ? loma-ajan palkkaa vastaavan lomakorvauksen n. 1 200 € ? ? odotusajan palkkaa 500 € Kanne 2: Merikylän Metalli Oy nosti kanteen PL:ää vastaan. Yritys väitti, että PL olisi työsuhteensa aikana liimannut kahden kontin sisäseiniin yhteensä 122 naisten kuvaa välittämättä työnantajan kielloista. Kehotuksista huolimatta hän ei ollut poistanut kuvia, ja Merikylän Metalli Oy:lle oli aiheutunut puhdistuskustannuksia. Nämä tulisi vähentää PL:n irtisanomisajan palkasta, eli yritys vaati ? ? siivouskuluja n. 9 800 € Mitä työnantaja vastasi kanteeseen 1: PL ei ollut oikeutettu irtisanomisajan palkkaan. Merikylän Metalli Oy:n työnjohtaja oli heinäkuussa 2013 super marketin parkkipaikalla tavannut PL:n ja kertonut, että tämän pitäisi tulla lähiviikkoina ”risusavottaan”. PL oli kieltäytynyt. Myös irtisanomisaika oli kanteessa laskettu väärin, perusteluna 16 vuoden mittainen työsuhde 1997–2013. Merikylän Metalli Oy väitti, että vuonna 2001 PL olisi irtisanoutunut kolme kertaa. PL:n vastaus: PL kiisti tapaamisen supermarketin pihalla sekä vuoden 2001 irtisanoutumisensa. ? ? Metalliliiton lakiasiain päällikkö Arto Helenius muistuttaa, että liitto ei lähde käräjöimään hätiköiden. Oikeustie on vasta viimeinen edunvalvonnan keino. – Ensimmäinen askel on, että pääluottamusmies koettaa selvittää asiaa työnantajan edustajan kanssa. Jos työpaikalla ei ole luottamusmiestä, voi ottaa yhteyttä Metalliliiton aluetoimistoon tai liittoon, sanoo Helenius. Tässä vaiheessa asia siirtyy liittotasolle, eli Metalliliiton asiantuntijat neuvottelevat työnantajaliiton, yleensä Teknologiateollisuus ry:n kanssa. Jos asia joudutaan viemään oikeuteen asti, liitto korvaa jäsenen oikeuskulut. – Kaikista meille tulevista oikeusapuhakemuksista ehkä yksi kolmasosa johtaa lopulta oikeusjuttuun. Oikeudessa me voitamme noin kaksi juttua kolmesta, joka kolmas päättyy tappioon. Hävityt oikeustaistelut ovat harmillisia, mutta toisaalta tietty määrä tappioita on väistämätöntä, hieman kuin urheilussa. – Välillä täytyy uskaltaa mennä myös hieman riskillä, vaikka tapaus olisi epäselvä ja lopputulos epävarma. Toisaalta kesken prosessinkin pitää olla valmis sopuratkaisuun, jos työnantaja suostuu tulemaan vastaan ja tekemään myönnytyksiä. – Usein kiistoja sovitaan oikeuden porstuassakin. Metalliliitto on kuitenkin ensisijaisesti sopijajärjestö. Sopiminen jättää yleensä vähemmän haavoja kaikille osapuolille, korostaa Helenius. a PL:n vastaus kanteeseen 2: PL myönsi laittaneensa molempien konttien seinälle 1–2 kuvaa. Nämä hän oli saanut kalentereista, joita Merikylän Metalli Oy:n toimitusjohtaja oli tuonut konttiin. Kuvia oli kertynyt vuosien varrella seinille iso määrä, eikä työnantaja ollut missään vaiheessa kieltänyt niiden laittamista tai vaatinut niiden poistamista. Metalliiitto päättää oikeusavun antamisesta Ahjo2015_1-23.indd 15 25.8.2015 12:50:45
• TYÖELÄMÄ Suurin osa työssä käyvistä suomalaisista on valmis oppimaan uutta edistääkseen työelämän muutosta. Tämä paljastuu Työelämä 2020 -hankkeen teettämästä kyselystä, joka oli osa Sano kyllä! -kampanjaa. Lähes neljä viidestä suomalaisesta kertoo olevansa valmis työelämän muutokseen ja opettelemaan uutta, jotta suomalaisesta työelämästä tulisi Euroopan parasta vuoteen 2020 mennessä. Vain viisi prosenttia vastaajista torjui muutoksen. Tavoitteeseen päästäkseen suomalainen työelämä tarvitsee muun muassa sopeutumista uudenlaiseen toimintaympäristöön. Johtaminen ja innovointi vaativat nekin kehittämistä. Suomalaiset kaipaavat muutoksen tueksi työpaikoille parempaa johtamista ja yhteishenkeä. Tukea halutaan etenkin lähiesimieheltä ja yritysjohdolta, mutta myös työtovereilta ja ammattiliitoilta. Naisten vastauksissa korostuivat yhdessä tekeminen ja työilmapiiri. Miehet painottivat enemmän yrityksen ylimmän johdon roolia. Vain harva työssäkäyvä koki, että työntekijöiden motivaation puute hidastaisi muutosta. Vastaajat kuitenkin toivoivat asioiden edistämistä yhdessä ja muutoksiin kannustavaa ilmapiiriä. – On tärkeää, että jokainen työyhteisön jäsen pyrkii osaltaan luomaan turvallisen ja innostavan ilmapiirin. Silloin tehottomiin käytäntöihin uskalletaan puuttua ja kokeilla uutta, Työelämä 2020 -hankkeen johtaja Margita Klemetti sanoo. Klemetin mukaansa työelämässä tulisi kiinnittää huomiota myös vanhasta luopumiseen. Näin avataan ovia uusille mahdollisuuksille. – Työpaikalla tapahtuvat muutokset koetaan merkityksellisinä etenkin silloin, jos niihin on mahdollisuus vaikuttaa itse. Avainasemassa ovat luottamus ja yhteistyö, Klemetti sanoo. Uusi houkuttaa Sairastelu väheni KEHITYSTYÖ Mekaanisen metsäteollisuuden terästuotteiden toijalalainen valmistaja onnistui kehittämishankkeessaan. Työntekijöiden sairauspoissaolot vähenivät liki neljännekseen ja työkuorma tasoittui. Toijalan Koneterä Oy:n hankkeessa pohdittiin yhdessä työterveyshuollon kanssa varhaisen ja myöhäisen puuttumisen vaihtoehtoja. Muutospajoissa päätettiin muun muassa, että kokeillaan tiimien käyttämistä. Merkittävä parannus oli pyöröteräsolun perustaminen. Se alkoi toimia itsenäisesti tiiminvetäjän varassa töitä järjestellen ja työkuormaa tasaten. Toimitusjohtaja ja työnjohtaja haastattelivat työntekijät, joille oli kertynyt paljon poissaoloja. Tärkeä muutos oli siirtää niska-hartiaseutua rasittava, käsin tehty hiontavaihe uudelle koneistuskeskukselle. Palvelut laajenevat TYÖTERVEYS Julkisia työterveyspalveluiden yksiköitä on yhtiöitetty ja liikelaitostettu. Yksityisessä työterveyshuollossa korostuu kehitys tuottaa palveluja suurempina yrityksinä ja yksikköinä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston selvitysten mukaan työterveyshuoltosopimuksia on laajennettu. Lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi sopimuksiin sisältyy usein myös yleislääkäritasoinen sairaanhoito. Tämä johtuu siitä, että työterveyshuollon asiakkaiden odotukset ovat muuttuneet. Sekä julkisilla että yksityisillä työterveyshuollon palveluiden tuottajilla on selvityksen mukaan vaikeuksia saada pätevää henkilökuntaa. Puutetta on erityisesti työterveyslääkäreistä ja työterveyshuollon erikoislääkäreistä. Soviteltavissa PERHE Työterveyslaitoksen Työ ja perhe-elämä -ohjelma kysyi työpaikoilla käytössä olevista perheystävällistä käytännöistä ja asenteista. Kyselyyn vastasi 2 407 työsuojelupäällikköä ja -valtuutettua. Noin kolmanneksella työpaikoista oli kirjattu työn, perheen ja muun elämän yhteensovittamisen käytäntöjä, jotka huomioivat eri elämänvaiheet. Joka viidennen vastaajan mielestä työpaikoilla oli mahdollista sovittaa työ ja perheelämä erittäin hyvin yhteen. Johto ja esimiehet suhtautuivat työntekijöiden perhe-elämään ja työn ja perheen vaatimuksiin pääosin myönteisesti. TYÖYMPÄRIS TÖ TEK S TI MIK A PEL TONEN / UP PIIRRO S PENTTI O TS AMO 11 03.09.2015 16 UUTTA NIVELILLE Uusi ainesosa Boswellia serrata auttaa pitämään nivelet miellyttävinä. UUTTA LIHAKSILLE Nyt enemmän D-vitamiinia, joka edistää normaalin lihastoiminnan ylläpitämistä. UUTTA VASTUSTUSKYVYLLE Cja D-vitamiinin lisäksi nyt myös seleeniä, jotka edistävät immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. SYDÄMELLE Omega-3-rasvahapot (DHA ja EPA) edistävät sydämen normaalia toimintaa. Tutkittu vaikutus sydämelle 250 mg:lla EPA:a ja DHA:ta (2 kapselia/vrk). VÄHENTÄÄ VÄSYMYSTÄ C-vitamiini auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. Uudistettu VitaePro® sisältää ainutlaatuisen koostumuksen astaksantiinia, luteiinia, zeaksantiinia, C-, Dja E-vitamiinia, Boswellia serrataa, seleeniä sekä omega-3-rasvahappoja. VitaeLab maksaa postimaksun E LÄ M Ä TE RV EY S ELÄMÄ TERV EY S EL Ä M Ä T ER V EY S ELÄ MÄ TE RV EYS EL ÄM Ä Tunnus 5017436 00003 VASTAUSLÄHETYS VPPRAHA4513F NIMI: LÄHIOSOITE: POSTINRO: POSTITOIMIPAIKKA: PUHELIN: SYNTYMÄVUOSI: SÄHKÖPOSTI: (antamalla s-postiosoitteeni hyväksyn että siihen lähetetään VitaeLabin tarjouksia) ALLEKIRJOITUS: (alle 18-vuotiaalta edunvalvojan) Nimija osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Kyllä kiitos, ryhdyn VitaeLabin asiakkaaksi! Saan VitaePro-kapseleiden ensimmäisen lähetyksen tutustumishintaan 15,75 (yht. 19,65 sis. toimituskulut 3,90). Tutustumistarjous koskee uusia asiakkaita. Saan automaattisesti uuden lähetyksen joka toinen kuukausi hintaan 35,40 (sis. postikulut 3,90). Kestotilauksen sopimusehdot ensimmäisessä lähetyksessä, laskun takana. Asiakkuuden voi päättää milloin tahansa. 14 päivän täysi palautusoikeus. Soita 0206 90030 Ma?pe 8.30?16.30 Tilaa netistä: www.vitaepro.? Tekstaa TERVEYS 62 numeroon 18333 TILAA JO TÄNÄÄN EI SITOUTUMISAIKAA! Paikallispuhelumaksu tai matkapuhelinmaksu. Tekstiviesti on normaalihintainen ja saat vastausviestin. Uusi koostumus – hyväksi lihaksille ja nivelille! -50% säästä 15,75 Vanhemmiten meillä kaikilla vauhti vähän hidastuu, mutta paikoilleen ei kannata jäädä. Omasta terveydestä huolehtiminen on meidän omalla vastuullamme. On tärkeää panostaa terveellisiin elämäntapoihin, kuten liikuntaan ja monipuoliseen ravintoon, johon mielestäni liittyvät olennaisesti myös ravintolisät. Minun tavoitteeni on pitää kroppa kunnossa näin ikämiehenäkin.VitaePro auttaa minua ylläpitämään aktiivista elämäntyyliäni ja arkeani sujuvana. Kokeile sinäkin VitaeProta lihasten ja nivelten hyvinvointiin! Pertti Karppinen Kilpasoudun kolminkertainen olympiavoittaja VitaePro auttaa aktiivisessa arjessa! VitaeLab_Ahjo_nr11_pd0309_225x297_JK.indd 1 19.08.2015 14:55:00 Ahjo2015_1-23.indd 16 25.8.2015 12:50:46
• UUTTA NIVELILLE Uusi ainesosa Boswellia serrata auttaa pitämään nivelet miellyttävinä. UUTTA LIHAKSILLE Nyt enemmän D-vitamiinia, joka edistää normaalin lihastoiminnan ylläpitämistä. UUTTA VASTUSTUSKYVYLLE Cja D-vitamiinin lisäksi nyt myös seleeniä, jotka edistävät immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. SYDÄMELLE Omega-3-rasvahapot (DHA ja EPA) edistävät sydämen normaalia toimintaa. Tutkittu vaikutus sydämelle 250 mg:lla EPA:a ja DHA:ta (2 kapselia/vrk). VÄHENTÄÄ VÄSYMYSTÄ C-vitamiini auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. Uudistettu VitaePro® sisältää ainutlaatuisen koostumuksen astaksantiinia, luteiinia, zeaksantiinia, C-, Dja E-vitamiinia, Boswellia serrataa, seleeniä sekä omega-3-rasvahappoja. VitaeLab maksaa postimaksun E LÄ M Ä TE RV EY S ELÄMÄ TERV EY S EL Ä M Ä T ER V EY S ELÄ MÄ TE RV EYS EL ÄM Ä Tunnus 5017436 00003 VASTAUSLÄHETYS VPPRAHA4513F NIMI: LÄHIOSOITE: POSTINRO: POSTITOIMIPAIKKA: PUHELIN: SYNTYMÄVUOSI: SÄHKÖPOSTI: (antamalla s-postiosoitteeni hyväksyn että siihen lähetetään VitaeLabin tarjouksia) ALLEKIRJOITUS: (alle 18-vuotiaalta edunvalvojan) Nimija osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Kyllä kiitos, ryhdyn VitaeLabin asiakkaaksi! Saan VitaePro-kapseleiden ensimmäisen lähetyksen tutustumishintaan 15,75 (yht. 19,65 sis. toimituskulut 3,90). Tutustumistarjous koskee uusia asiakkaita. Saan automaattisesti uuden lähetyksen joka toinen kuukausi hintaan 35,40 (sis. postikulut 3,90). Kestotilauksen sopimusehdot ensimmäisessä lähetyksessä, laskun takana. Asiakkuuden voi päättää milloin tahansa. 14 päivän täysi palautusoikeus. Soita 0206 90030 Ma?pe 8.30?16.30 Tilaa netistä: www.vitaepro.? Tekstaa TERVEYS 62 numeroon 18333 TILAA JO TÄNÄÄN EI SITOUTUMISAIKAA! Paikallispuhelumaksu tai matkapuhelinmaksu. Tekstiviesti on normaalihintainen ja saat vastausviestin. Uusi koostumus – hyväksi lihaksille ja nivelille! -50% säästä 15,75 Vanhemmiten meillä kaikilla vauhti vähän hidastuu, mutta paikoilleen ei kannata jäädä. Omasta terveydestä huolehtiminen on meidän omalla vastuullamme. On tärkeää panostaa terveellisiin elämäntapoihin, kuten liikuntaan ja monipuoliseen ravintoon, johon mielestäni liittyvät olennaisesti myös ravintolisät. Minun tavoitteeni on pitää kroppa kunnossa näin ikämiehenäkin.VitaePro auttaa minua ylläpitämään aktiivista elämäntyyliäni ja arkeani sujuvana. Kokeile sinäkin VitaeProta lihasten ja nivelten hyvinvointiin! Pertti Karppinen Kilpasoudun kolminkertainen olympiavoittaja VitaePro auttaa aktiivisessa arjessa! VitaeLab_Ahjo_nr11_pd0309_225x297_JK.indd 1 19.08.2015 14:55:00 Ahjo2015_1-23.indd 17 25.8.2015 12:50:47
• 11 03.09.2015 TEK S TI MIKK O NIK ULA K UV A JOHANNES TER V O 18 LIUKUVA TYÖAIKA KOETTU HYVÄKSI Liukuva työaika on ollut käytössä patruunateh­ taalla lähes kymmenen vuotta. Aamulla töihin voi tulla kuuden ja yhdeksän välissä. Miinustun­ teja saa olla enimmillään 24 ja plustunteja 80. – Sitä on meillä pidet­ ty hyvänä. Töihin tullessa on liukuma kuudesta yh­ deksään, viisi tuntia pitää vähintään olla. Tämä hel­ pottaa omien menojen hoitamista aika lailla. Sen verran tietysti pitää työ­ kavereiden keskenään sopia, etteivät työt linjalla kärsi, Kotamäki selvittää. Liukuva työaika tuli käyttöön paikallisen sopimisen kautta. Kotamäki ei silti innostu ajatuksesta, että paikallista sopimista lisättäi­ siin merkittävästi nykyisestä. Työnantajaleirin toivelistalla asia on ollut kauan, ja tavoitetta yri­ tettiin leipoa myös yhteiskuntasopimukseen. Perusporvarihallitus on jo nimennyt selvi­ tysmiehen selvittämään paikallista sopimista. Työministeri Jari Lindström (ps.) on julkisuu­ dessa pohtinut, että esimerkiksi palkat voisivat joustaa myös alaspäin. – Ei kaikkea voi paikallisesti sopia, se menee liian vaikeaksi. Kyllä tietyt asiat kuuluu hoitaa liittotasolla. Paikallisen sopimisen ikävimmät hetket eli yt­neuvottelut ja irtisanomiset on Lapualla vältetty. Lomautuksiakaan ei ole ollut. Patruu­ natehtaalla, kuten melkein kaikkialla teollisuu­ dessa, työntekijämäärä on kuitenkin vähenty­ nyt vuosikymmenten saatossa. Sitä selittää pitkälti automaatio. – Jos ennen oli tuotantolinjalla yhdeksän ihmistä, nyt on ehkä puolitoista. Ampumatarvikkeiden kysyntä on vakaata. – Puolustusvoimat on meille iso ja tärkeä asia kas. Ja kun katsoo maailman tilannetta, meillä on kahvipöytäkeskusteluissa päätelty, että meidän tuotettamme tarvitaan jatkossakin, Kotamäki hymähtää. a TOIMIJA ”Hätähousut eivät patruunatehtaalla pärjää.” PÄÄLUOTTAMUSMIES-TYÖSUOJELUVALTUUTETTU KEIJO KOTAMÄKI TYÖPAIKKA Nammo Lapua Oy, Lapuan tehdas TYÖNTEKIJÖITÄ 106 LUOTTAMUSMIESURA Pääluottamusmies 2004–, työsuojeluvaltuutettu 2005–, ammattiosaston varapuheenjohtaja 2014– EWC eli eurooppalainen yritysneuvosto, monikansallisen yrityksen työntekijöiden ja työnantajan yhteistyöelin. Ammattitaitoa, ei monitaidottomuutta Nuorille on luotava työpaikkoja. Nuorten on saatava opetella työnsä kunnolla, varsinkin tarkkuutta ja erityisosaamista vaativissa töissä, Nammo Oy:n Lapuan patruuna­ tehtaan pääluottamusmies Keijo Kotamäki korostaa. – Vaatimus sadasosamillin tarkkuudesta on meillä aivan arkipäivää. Usein vaaditaan tuhan­ nesosamillejäkin. Pääluottamusmiehenä 11 vuotta toiminut Keijo Kotamäki tietää, että kovat laatuvaati­ mukset ovat patruunatehtaan olemassaolon edellytys. Patruunan ja hylsyn muodossa ei saa olla heittoa. Muuten ase voi jäädä laukeamatta. Työprosessi Lapualla on suorastaan pikkutark­ ka vaatien monia eri rutiineja. – Työkierto voi toimia monessa paikassa, mutta on myös paljon taloja, joihin se ei sovi. Tietyt asiat täytyy vain oppia tekemään hyvin kertauksen kautta. Nykyään puhutaan paljon työntekijöiden monitaitoisuudesta. Jos nuorille ei anneta mahdollisuutta keskittyä ammattitai­ don kehittämiseen, lopputulos voi olla monitai­ dottomuus, Kotamäki sanoo. Olennaista patruunatehtaalla on se, että vanhempien työntekijöiden ”hiljainen tieto” saadaan siirrettyä nuoremmille. Uusien työn­ tekijöiden sisäänajo toimii Kotamäen mukaan melko hyvin. Perehdytysjakso, jonka aikana tu­ lokas seuraa vanhemman asentajan työtä, saisi olla nykyistä pidempikin. – Opetusaika vaihtelee. Joskus se voi olla alle kuukauden, siitä eteenpäin laitetaan tekemään itse. Hätähousut eivät patruunatehtaalla pärjää. – Aina sitä ei näe uudesta kaverista päälle päin. Joskus on alusta asti selvää, että tuosta ei tule hylsyntekijää. Kärsivällisyys puuttuu. Joil­ lain on ajatus, että asioiden pitää tapahtua nyt ja heti, sormia napsauttamalla, Kotamäki kertoo havainnoistaan. RÄJÄHDYS MUISTETAAN Kotamäki hoitaa myös työsuojeluvaltuutetun tehtävää. – Kaksi päivää viikossa menee pääluotta­ musmiehen, yksi päivä työsuojeluvaltuutetun töihin. Kaksi päivää teen asentajan hommia. Tilastojen valossa työturvallisuus toteutuu patruunatehtaalla hyvin. – Mitään isoja tapaturmia ei ole ollut moniin vuosiin. Joitain sormen vääntymisiä joskus. Talvella voi tulla liukastumisia tai kaatumisia. Meillä on iso tehdasalue, ja moni kulkee työ­ matkansa polkupyörällä. Nammo Oy:n palkkalistoilla on vielä muu­ tama työntekijä, jotka olivat talossa jo vuonna 1976. Tuolloin suomalaisten sanomalehtien sivuja hallitsivat otsikot Lapuan patruunateh­ taan räjähdyksestä. Traaginen onnettomuus vaati 40 ihmisen hengen. Syy ei koskaan täysin selvinnyt. Tutkimuksissa epäiltiin latausrobo­ tin ylikuumenemista tai sitä, että kipinä olisi sytyttänyt ruutipölyn. Nykyään tällainen ei olisi mahdollista. – Ruudit ovat nykyään eri paikassa kuin missä lataus tapahtuu. Ruuti tulee imusiirrolla annos­ teluhuoneista, ja määrät ovat myös paljon pie­ nempiä kuin ennen, Kotamäki selvittää. VALTIOT ISÄNTINÄ Lapuan patruunatehdas perustettiin vuonna 1923 tukemaan Suomen puolustusvalmiutta. Vuonna 1998 patruunatehtaasta tuli osa yhteis­ pohjoismaista Nammo­konsernia. Nyt konser­ nin omistavat puoleksi Norjan valtio ja puoleksi Patria Oyj, joka on kokonaan Suomen valtion omistuksessa. Nammolla on toimintaa Norjan ja Suomen lisäksi Ruotsissa, Keski­Euroopassa, Pohjois­Amerikassa ja Australiassa. Hiljattain konserni avasi tehtaan Espanjaan. Kotamäelle kansainvälinen kuvio merkitsee käytännössä sitä, että hän toimii suomalaisten työntekijöiden edustajana konsernin EWC­ neuvostossa. – Kokouksia on pidetty Saksassa. Niissä käy­ dään läpi jokaisen tehtaan tilanne. Esimerkiksi juuri turvallisuusasioita seulotaan hyvin paljon. Edunvalvojan näkökulmasta omistajan koti­ maalla ei ole suurta merkitystä. – Vuoropuhelu on aika samanlaista norja­ laisten ja suomalaisten kanssa, Kotamäki arvioi. Ahjo2015_1-23.indd 18 25.8.2015 12:50:47
• 19 ”Hätähousut eivät patruunatehtaalla pärjää.” Ammattitaitoa, ei monitaidottomuutta Ahjo2015_1-23.indd 19 25.8.2015 12:50:48
• Maailma valloitetaan Ylöjärveltä Avant Tecnolla valmistetaan pieniä vihreitä kuormaajia. Kaikki tehdään alusta loppuun saman katon alla. Henki on hyvä. Monella alle 30-vuotiaallakin on täällä kymmenen vuoden mittainen työura. Olemme Tampereen kupees­ sa Ylöjärvellä, isossa teolli­ suushallissa. Joel Yrjölä hitsaa kuormaajan nokka­ runkoa. Taitajan käsissä valmistuu runko uuteen kuormaajaan, joita Avant Tecnolla tuotettiin viime vuonna noin 40 000 kappaletta. Kuormaajat ovat vihreitä ja design on omanlaisensa, suomalainen. Yrjölä on hitsannut kuormaajien osia täällä vuodesta 2002. Hän viihtyy mukavassa ja sa­ manhenkisessä työporukassa. Työ kiinnostaa. Avantilla valmistetaan vuoden mittaan lu­ kuisia erimallisia kuormaajia, joten samanlaista saumaa ei joudu hitsaamaan kovinkaan usein. Työnkuva on monipuolisempaa kuin tavallises­ sa hitsaustyössä: – Hoidan tässä samalla robottihitsausta, ja se tuo sopivasti vaihtelua, Yrjölä kertoo. LAATU SYNTYY SUOMESSA Avant Tecnolla on huippumoderni robottihit­ saus ja muutenkin erittäin nykyaikaiset laitteet. Ne ovat yksi yrityksen menestystekijä. Tuotantojohtaja Saku Vastamäki listaa yrityksen valttikortit. Itse tuotteet eli erilaiset kuormaajat, joita käytetään viherrakentamises­ sa, maataloudessa ja kotipihoilla, ovat laatumai­ neessa ympäri maailman. Yrityksessä tuotteita suunnitellaan ja kehitellään jatkuvasti. Uusia kuormurityyppejä valmistetaan asiakkaiden toiveita kuunnellen. 20 11 03.09.2015 TEK S TI TERHI FRIMAN K UV A T JYRKI L UUKK ONEN Aleksi Kajander Joel Yrjölä Mikko Laurila Ahjo2015_1-23.indd 20 25.8.2015 12:50:54
• Maailma valloitetaan Ylöjärveltä Tällä hetkellä on trendikästä väittää, että suomalainen työ on kallista. Tätä trendiä ei Avant Tecnolla hyväksytä. Suomalaisen työn lippua pidetään korkealla nyt ja tulevaisuudes­ sa. Yritys työllistää parisen sataa henkilöä, joista tuotannossa on noin 150. – Robottihitsaus on yhtä kallista Suomessa ja Aasiassa, toteaa Vastamäki. Iso osa tuotannosta tehdään moderneilla, erittäin kalliilla automaatiolinjoilla ja osa käsi­ työnä, Vastamäki kertoo. Laatu halutaan pitää korkealla. Parhaiten se onnistuu juuri tällä mal­ lilla. Kaikki tehdään saman katon alla. Jokainen yrityksen työntekijä tietää, mitä täällä tehdään ja mikä on lopputulos. Puhalletaan yhteen hiileen. Suomessa tehdään helposti jyrkkä rajanveto yrityksen ydintyön ja ulkoistetun työn välille. Oman osaamisen ulkoistaminen ei välttämättä ole järkevää, Vastamäki arvioi. – Suomalainen työ ei ole kallista. Meillä Suomessa on todella hyvä koulutus ja kielitaito, kaikilla kouluasteilla. Koneita osataan käyttää, täällä osataan myös olla luovia ja ajatella itse, listaa Vastamäki. – Me ollaan fiksuja, hän naurahtaa. NÄKÖALAPAIKALLA Pääluottamusmies Mikko Laurila särmää osia kuormaajiin. Tänään työn alla on kohtuullisen pieniä osia. Iltavuoro on alkamassa. Tuotekirjo on laaja, ja särmääjänkin työt vaihtelevat. Eri­ laisia osia on noin tuhat. – Välillä särmään isoja osia. Se on raskasta. Kuvien lukeminen on tarkkaa ja vaativaa, samoin särmäyspuristimen käyttö. Päätään saa käyttää. Laurila tuli Avantille yrityskaupan myötä ne­ lisen vuotta sitten työnantajan naapuritontilta. Luottamustehtäviä hän oli hoitanut jo edellises­ sä työpaikassa. Oli luontevaa jatkaa yhteisten asioiden hoitoa. Laurila on myös Avantin am­ mattiosaston puheenjohtaja. – Luottamushommat tuovat vaihtelua. Tyk­ kään siitä, että olen saanut tutustua muihin Me­ talliliiton ihmisiin ja erilaisiin työpaikkoihin. Luottamustyö on näköalapaikka. Pääluottamusmiehen tehtävä ei ole rauhal­ lista miestä suuresti rasittanut. Yrityksen työ­ tilanne on hyvä ja tilauksia tasaisesti ympäri vuoden. Työpaikalla asioista puhu­ taan suoraan ja asiallisesti. Yhteistyö työnantajan kanssa on mutkatonta. Salaisuuksia ei ole. Palkkauskin on ihan hyvä, hieman Metalliliiton keskitasoa parempi. – Täällä kaikki toimii. Samassa veneessä ollaan. TEHDAS ON KÄYNTIKORTTI Avant Tecnon halli on iso, siisti ja hyvin valaistu. Pääluottamusmies ja tuotantojohtaja kertovat, että tehtaalla käy jatkuvasti vierailijoita. Tehdas on tuotteiden paras käyntikortti. Usein vierai­ lijat hämmästelevät tehtaan suuruutta. Hallin pinta­ala on 2,2 hehtaaria. Hämmästelyä he­ rättää myös se, etä kaikki todella tehdään itse. Kokoonpanolinjalta valmistuu kiireisimpä­ nä aikana valmis kone kerran tunnissa. Kokoon­ panolinjalla on viisi työvaihetta. Aleksi Kajander asentaa viimeisiä osia moottoriin. Vihreä kuormaaja on viittä vaille valmis. Kajander asentaa tottuneesti mustia johtoja. Hän tuli Avantille muutama vuosi sitten ammat­ tikoulusta työharjoitteluun ja sitä kautta töihin. Vihreät kuormaajat on saatu viimeistä sila­ usta myöten valmiiksi. Joonas Nieminen ja Ilpo Vilhunen hyppäävät kuljettajan penkille ja koeajavat ne tehtaan ympäristössä. Koeajos­ sa tutkitaan kaikki ominaisuudet. Kesäaikaan yhden kuormaajan koeajo hoituu vartissa, tal­ vipakkasilla se vie 25 minuuttia. – Tuo voi olla 50 000 euron laite asiakkaalle. Emme voi katsoa yhtään työvaihetta läpi sormi­ en, tuotantojohtaja Vastamäki sanoo. VIENTIÄ 50 MAAHAN Koeajosta kuormurit menevät vii­ meistelyyn. Aaro Kohilo on Avan­ tilla kesätöissä. Hän asentaa pahvista kuljetussuojaa kuormuriin. Sen jäl­ keen hän liimailee tarrat paikoilleen ja tarkis­ taa, että kaikki on kohdallaan. Laaduntarkistuk­ sessa pitää olla tarkkana. Kuormaaja on valmis lähtemään maailmalle. Tuotteista 80 prosenttia menee vientiin, 50:een eri maahan. Uusia asiakasmaita etsitään jatkuvasti. Yrityksessä on kuljettu pitkä matka. Aikoi­ naan Ylökone valmisti punaisia Ylö­Katteja. Koko ensimmäisenä vuonna 1991 valmistettiin vain 80 kuormaajaa. Nyt sama määrä tehtail­ laan joka viikko. Kasvu jatkuu. – Täältä me valloitamme maailman, tuotan­ tojohtaja naurahtaa. a Joonas Nieminen ”Suomalainen työ ei ole kallista.” 21 11 03.09.2015 Ahjo2015_1-23.indd 21 25.8.2015 12:50:57
• 11 03.09.2015 TEK S TI MIK A PEL TONEN / UP PIIRROK SET KRIS TA P ARTTI 22 NÄKEMYS Pitäisikö yritystoiminnan normeja purkaa? Päälakimies TIMO KOSKINEN Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö ? Ei normeja tarvitse purkaa, mutta menettelytapoja voisi muuttaa. ? Työsuojelusääntelystä ja -normeista ei voida luopua. ? Koeaikojen tarkoitus ei ole antaa joustoa työnantajille. JUSSI JÄRVENTAUS: Pitäisi. Niitä voitaisiin purkaa ”vähemmän mutta parempaa” ­ajatusmallilla. Ylisääntelyä on koko Euroopan tasolla varsin paljon. Se tukahduttaa luovuutta. Sääntelyä keventämällä saa­ taisiin nopeampi kasvu. Työllisyys­ kin paranisi. TIMO KOSKINEN: Purkamispuheet ovat liittyneet lähinnä siihen, että prosesseja, lupa­ ja ilmoitusmenettelyjä ja yhden luukun periaatetta halutaan kehittää. Mutta ei se tarkoi­ ta purkamista vaan menettelytapojen muutta­ mista sujuvammiksi. VAIKEUTTAAKO BYROKRATIA TYÖLLISTÄMISTÄ? JÄRVENTAUS: Kyllä se vaikeuttaa, mitä byrokra­ tialla nyt sitten tarkoitetaankaan. Työn anta­ miseen liittyvät moninaiset velvoitteet nosta­ vat työllistämisen kynnystä. Totta kai markkinatalous tarvitsee pelisään­ töjä. Osa velvoitteista on varsin perusteltuja ja tärkeitä, mutta meillä on menty liian pitkälle. Sääntelyn aiheuttama työllistämisen kynnys näkyy tilastoissakin. KOSKINEN: Työnantajat väittävät, että byrokratia haittaisi työllistämistä. Isoissa yrityksissä työn­ antajan velvoitteita hoitavat yleensä kirjanpito­ toimistot. Pienissä yrityksissä byrokratia saattaa tun­ tua. Yrittäjällä ei ole sen pyörittämiseen palkat­ tua henkilöstöä. Hän joutuu tekemään kaiken itse. Kun byrokratiaa ja hallinnollisen taakan asioita on selvitetty, keskeisiksi ovat nousseet esimerkiksi verotus ja elinkeinoluvat. HEIKENTÄÄKÖ VEROTUSJÄRJESTÄMÄ MAHDOLLISUUTTA TYÖLLISTÄÄ? JÄRVENTAUS: Riippuu siitä, mihin verrataan. Yleisesti ottaen yritysten verotus on meillä Suomessa kohtuullisen kannustavaa. Aivan pienimpien yritysten osalta meillä on selviä kannustinpulmia. Uusi hallitus aikoo kor­ jata niitä esimerkiksi yrittäjyysvähennyksellä. Kansainvälisessä vertailussa pärjäämme kohtuullisen hyvin. Muut maat kehittävät koko ajan omia systeemejään. Meidän täytyy juosta mukana. Tässä suhteessa on jälleen kerran ke­ hittämistarpeita. KOSKINEN: Ei heikennä työllistämismahdolli­ suuksia. Verot täytyy maksaa, mutta verotuk­ sessa on varmasti kehittämistarpeita ja ­mah­ dollisuuksia. Jos menettelyt olisivat sujuvampia ja toimi­ sivat yhden luukun periaatteella, työpaikkojen luominen voisi olla nykyistä helpompaa. MITKÄ NORMIT ON SÄILYTETTÄVÄ? JÄRVENTAUS: Sopimuksia koskevat säännökset tarvitaan ilman muuta, samoin työntekijöiden ja työnantajien välistä oikeussuhteiden sääntelyä. Tarvitaan myös suojasäännöksiä työnte­ kijöille. Ne pitäisi mitoittaa sillä tavalla, että työnteko ei niiden takia esty. Säännöksiä pitäisi virittää käytännönläheisemmiksi. Terve järki on otettava huomioon. Nykyisin meillä menevät helposti överiksi erilaisiin julkisiin palveluihin liittyvät normi­ tukset ja mitoitukset. Esimerkiksi yritystenkin toteuttamassa vanhusten palveluasumisessa on saatettu määrätä, että jokaisessa huoneessa pi­ tää olla saniteettitilat. Ne eivät voi olla käytävän toisella puolella. KOSKINEN: Työntekijöiden suojaksi ja perustur­ vaksi tehdyt työsuojelusäännökset ainakin ovat sellaisia. Niissä en näe purkutarpeita. Työnteki­ jöiden minimisäädökset tasa­arvon, yhdenver­ taisuuden, oikeudenmukaisen ja työehtosopi­ muksen mukaisen palkkauksen edistämiseksi ovat välttämättömiä. Niitä pitää pystyä valvomaan, jotta ne toteu­ tuvat käytännössä. Henkilöstön edustajan pitää saada tietoja työpaikan tasa­arvosuunnitelmas­ ta, yhdenvertaisuudesta, palkoista ja työaika­ kirjanpidosta. Myös viranomaisten pitää saada nämä tiedot. Jos kaikki byrokratia niitataan minimiin eikä mitään dokumentointia ole, henkilöstön edustajien tiedonsaanti ja työpaikan pitkäjän­ teinen kehittäminen vaikeutuvat. Ahjo2015_1-23.indd 22 25.8.2015 12:50:58
• 03.09.2015 11 23 Pitäisikö yritystoiminnan normeja purkaa? Toimitusjohtaja JUSSI JÄRVENTAUS Suomen Yrittäjät ? Yritystoiminnan normeja voisi purkaa ”vähemmän mutta parempaa” -periaatteella. ? Sellaista kolmikantaa ei tarvita, joka yrittää päättää asioista hallituksen ja eduskunnan puolesta. ? Työsuojelusäännöksiä pitäisi virittää niin, etteivät ne estä työntekoa. NORMITALKOOT Kokoomuksen keksimä hanke. Tavoitteena on purkaa yritystoimintaan liittyviä vähimmäisvaatimuksia ja säädöksiä. Puolue vaatii yrittäjyyden ja kasvun esteiden purkamista, lupien saamisen vauhdittamista ja byrokratian karsimista. TYÖLLISTÄMISKYNNYS Esteet, joiden takia yritys ei palkkaa uusia työntekijöitä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan palkkakustannuksen noustessa työllistämiskynnys kohoaa. YHDEN LUUKUN PERIAATE Elinkeinoelämän esitys. Yritysten erilaisia lupia ja muita päätöksiä voisi hakea yhdeltä viranomaiselta yhdellä hakemuksella, johon annettaisiin myös vain yksi päätös. KOEAIKA Työsopimusta solmittaessa voidaan sopia korkeintaan neljä kuukautta kestävästä koeajasta. Sen aikana niin työnantaja kuin työntekijäkin voivat purkaa työsopimuksen päättymään heti. Työja elinkeinoministeriö on ehdottanut koeajan pidentämistä nykyisestä neljästä kuuteen kuukauteen. Suomen Yrittäjät on tyrkyttänyt vuoden koeaikaa. YRITTÄJYYSVÄHENNYS Kirjattu hallitusohjelmaan. Henkilöyhtiön tai elinkeinonharjoittajan viiden prosentin yrittäjävähennys, jonka ansiosta tuloksesta olisi veronalaista vain 95 prosenttia nykyisen 100 prosentin sijaan. Ehdota aihetta! Voit ehdottaa myös keskustelijoita. ahjo@metalliliitto.fi tai Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki PARANTAISIKO KOEAIKOJEN PIDENNYS TYÖLLISYYTTÄ? JÄRVENTAUS: Kyllä parantaisi. Se vähen­ täisi työllistämiseen liittyvää riskiä. Mutta minä en halua korostaa yhtä toimenpidettä ylitse muiden. Koeaika ei ole ykkösasia säädösten kor­ jaamisessa. Me näkisimme mieluummin, että työsuhdeturvan perussäännöstöä hiukan jus­ teerattaisiin. Työsuhteen päättämiseen pitäisi riittää perusteltu syy nykyisen painavan syyn sijasta. KOSKINEN: Koeaikojen pidentäminen työllisyy­ den parantamistarkoituksessa on hankala kysy­ mys. Koeajan alkuperäinen tarkoitushan oli var­ mistaa työnantajalle, että työntekijä on soveltuva kyseiseen tehtävään. Tarkoitus ei missään nimessä ole ollut antaa joustomahdollisuuksia työnantajan taloudelli­ seen toimintaan. PITÄISIKÖ TYÖMARKKINAT NORMITTAA UUDELLEEN? JÄRVENTAUS: Kyllä siinä aika isoa reformia tar­ vitaan, jos työllisyysastetta halutaan nostaa. Hallitusohjelmassa on ihan hyviä tähän liittyviä asioita, vaikka ei ihan ongelmattomia. Aina kun jotakin puretaan, sillä on myös hait­ tavaikutuksia. KOSKINEN: Mahdolliset uudet työmarkkinanor­ mit liittyisivät digitalisoituneen yhteiskunnan lisääntyneisiin mahdollisuuksiin ja toimintojen sujuvoittamiseen. Kannatan Juha Sipilän hallitusohjelman ajatuksia, joissa puhutaan hyvin voimakkaasti digitalisaation ja tietotekniikan hyödyntämi­ sestä. Siellä on paljon potentiaalia ja käyttö­ mahdollisuuksia myös työpaikkojen toiminto­ jen kehittämiseksi. VIELÄKÖ KOLMIKANTAA TARVITAAN? JÄRVENTAUS: Kolmikantaa tarvitaan, mutta ei sellaista, joka päättää asioista. Kolmikanta on tapa valmistella asioita. Hallitus ja eduskunta päättävät lainsäädännöstä. Meillä on menty liiaksi siihen, että hallitus ja eduskunta eivät saa poiketa kolmikannassa syn­ tyneistä näkemyksistä. Se ei ole kansanvaltaa vaan järjestövaltaa. Siihen tarvitaan muutosta. KOSKINEN: Kolmikannalla on omat vahvuuten­ sa, kun se toimii asianmukaisesti. Kolmikantaa tarvitaan suomalaisen lainsäädännön kaiken­ kattavuuden turvaamiseksi. Kolmikanta on hyvä järjestelmä, koska siinä voidaan huomioida kaik­ kien näkökulmat oikeudenmukaisesti. Ahjo2015_1-23.indd 23 25.8.2015 12:50:58
• 24 TYÖTILA AGCO Power Oy, Nokia, 16. kesäkuuta KUVA JYRKI LUUKKONEN AHJ1511_24-48.indd 24 25.8.2015 12:44:39
• 25 AHJ1511_24-48.indd 25 25.8.2015 12:44:42
• – Yleensä keskustelu on käyty työpaikalla jo etukäteen. Työntekijälle on taloudellisesti parempi vaihtoehto tehdä työtä kuin pudota sairauspäivärahalle, Korpela toteaa. Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan työ voi olla myös kuntouttavaa. Jokaiselle työntekijälle on kuitenkin räätälöitävä oikeanlainen työ. Lääkäri saattaa esimerkiksi suositella masennuspotilaalle työhön palaamista. Mutta työntekijä ei saisi työskennellä yksin tai öisin, jotta säännöllinen vuorokausirytmi säilyy. – Lääkärillekin on motivoivaa osallistua työn järjestelyyn. Työntekijä tervehtyy sen sijaan, että työntekijälle määrättäisiin vain sairauslomaa ja pillereitä, Korpela sanoo. Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun on hyvä olla mukana työn järjestämisessä. Näin on etenkin alkuvaiheessa, kun yritykseen luodaan korvaavan työn mallia. – Luottamusmies pitää huolen työntekijän palkasta, työajoista ja -tehtävistä. Työterveyslääkärinä en välttämättä niistä tiedäkään, Korpela kertoo. Korvaava työ ei onnistu aina. Esimerkkinä Korpela mainitsee nilkkamurtuman, jonka takia työntekijä ei pääse matkustamaan työpaikalle, vaikka murtuma ei estäisikään työtä. Myöskään kuumepotilaiden ei ole syytä tehdä fyysisiä töitä, vaikka tahtoa olisi. EI VÄÄRIÄ KANNUSTIMIA Joidenkin yritysten kannustinpalkkiojärjestelmä palkitsee työntekijää, mitä vähemmän hänellä on sairauslomapäiviä. Tämä rohkaisee työntekijää työskentelemään terveytensä uhalla. – Näissä tapauksissa lääkärin on ”määrättävä” työntekijä sairauslomalle. Esimies päättää, hyväksyykö hän sairausloman vai onko yrityksellä lääkärin suosittamaa kevennettyä, terveydelle sopivaa työtä tarjolla, työterveyslääkäri Korpela toteaa. Esimiehen asenne on tärkeää työntekijän sijoittamisessa korvaavaan työhön tai jopa työtehtävien vaihdossa. Erityisen tärkeäksi Korpela näkee esimiehen ja työntekijän keskinäisen luottamuksen. Esimiehen pitäisi luottaa työntekijän arvioon omasta työkyvystään ja omista taidoistaan. Työntekijältä vaaditaan joustavuutta. – Valveutunut ja ulospäin suuntautunut esimies tukee työntekijää parhaiten, Korpela summaa. a Yleensä työntekijä neuvottelee työterveyslääkärin kanssa, voiko hän sairaudestaan tai tapaturmastaan huolimatta tehdä kevennettyä työtä. Lääkäri puolestaan ottaa yhteyttä esimieheen tai hänellä on lista korvaavista töistä. Tarkoituksena on, että työntekijä tervehtyy korvaavassa työssä ja palaa entisiin työtehtäviinsä. HARMAATA ALUETTA Pesolan mukaan joissakin yrityksissä tapaturmatilastoja kaunistellaan. Loukkaantunut työntekijä määrätään heti ”korvaavaan työhön”. – Yritys haluaa puhtaat työtapaturmatilastot. Siinä on maine kysymyksessä, varsinkin, jos yritys toimii alihankkijana, Pesola kertoo. Tällaisessa tapauksessa työnantaja saattaa tulla työntekijän mukana työterveyslääkärin vastaanotolle ja esitellä vaihtoehdot korvaavaan työhön. Myös Diacor terveyspalveluiden työterveyslääkäri Tuula Korpela myöntää, että korvaavan työn käytössä on paljon harmaata aluetta. Nimettömänä esiintyvä pääluottamus kertoo tuntevansa väärinkäyttötapauksia. Työntekijän palkkaa on alennettu korvaavassa työssä, ja korvaava työ on ollut jopa kuormittavampaa kuin oma työ. KORVAAVASTA SOPIVAAN TYÖHÖN? Korpelan mielestä tulisi puhua terveydelle sopivasta työstä korvaavan työn sijaan. Uransa aikana hän on vain harvakseltaan kohdannut ongelmia työntekijän sijoittamisessa korvaavaan työhön. Korvaava työ vai terveydelle sopiva työ? Kaikki tyytyväisiä aitoihin korvauksiin TEK S TI TIINA TENK ANEN 11 03.09.2015 26 ... mutta tulokset voivat vaihdella + Tilaisuus oppia uusi työ + Syrjäytymisen ja ja työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisen väheneminen + Korvaavan työn palkka korkeampi kuin sosiaalietuus + Työntekijän ja työnantajan yhteistyö ja molemminpuolinen hyöty työn kehittämisestä + Lakisääteinen tapaturmavakuutus voimassa työsuhteen jatkuessa – Työntekijä ehkä sairaana töissä – Työtapaturmatilastojen kaunistelu – Työntekijän kokemus lääkärin painostuksesta työhön – Ulkoistaminen vähentänyt korvaavia töitä Työntekijä saattaa tehdä korvaavaa työtä tapaturman jälkeen tai sairauslomalta palatessaan. Aitoon korvaavaan työhön on tyytyväinen niin työntekijä kuin työnantaja. Turha tai näennäisesti kevennetty työ aiheuttaa edelleen ongelmia. Korvaavaa työtä käyttävien yritysten osuus teknologiatollisuudesa, % 2010 2015 Alle 50 työntekijää 16 87 50–250 työntekijää 25 55 Yli 250 työntekijää 56 70 Kaikki 31 45 Lähde: Työsuojelukysely 2015, Metallityöväen Liitto, Teknologiateollisuus ry ja Ammattiliitto Pro. Käyttö yleistyy... Korvaavaa työtä käytetään lähes joka toisessa teknologia-alan työpaikassa. Metalliliiton työympäristöpäällikkö Juha Pesola sanoo, että sekä työnantajat että työntekijät ovat tyytyväisiä korvaavan työn mahdollisuuteen tapaturman tai sairausloman kohdatessa. Monet työntekijät kokevat kuitenkin työn keventämisen olevan vain näennäistä. – Vielä suurempi ongelma on, että korvaava työ on koettu turhanpäiväiseksi. On annettu tehtäväksi esimerkiksi lukea kirjallisuutta. Työntekijän oma mielipide siitä, selviääkö hän tarjotusta työstä, on otettava huomioon. Työntekijän terveys ei saa vaarantua eikä parantuminen hidastua. Korvaavan työn tulisi olla oman työn kannalta tarkoituksenmukaista. Työntekijän palkka säilyy samana. Metallityöväen Liiton ja Teknologiateollisuuden välisessä työehtosopimuksessa mainitaan, että työpaikalla luodaan säännöt korvaavan työn menettelystä työterveyslääkäriä konsultoiden. Korvaavan työn sijaan työnantaja voi tarjota myös koulutusta. AHJ1511_24-48.indd 26 25.8.2015 12:44:43
• 27 TYÖPAIKKA KOTKAN LEVYTYÖ OY·KOTKA Ensivaikutelma? Korkea teollisuushalli, jonka vieressä toimistorakennus. Hallin sisällä vähän sekaista, mutta tilavaa. Meteli on keskikova, muutama mies tekemässä levytöitä. Mitä teette? Kaikkea mahdollista levytyötä alihankintana. Leikkausta, särmäystä, hitsaamista. Sorvausta ja jyrsintää, kaikkea mihin asiakkailla on tarve. Jonkin verran on myös korjauskeikkoja. Paljonko teillä on työntekijöitä? Seitsemän. Onko töitä riittänyt? On. Kaksi vuotta sitten talvella oli tilausten kanssa hyvin hiljaista, ja jouduttiin pakkolomille. Mutta sen jälkeen on hommia ollut taas tarpeeksi. Onko teillä käytetty vuokratyöntekijöitä? Vuosi sitten kesällä oli Virosta pari, nyt ei ole ketään. Minkä ikäisiä työntekijät ovat? 20-vuotiaasta ylöspäin. ”Kaikkea mahdollista” Millainen palkkaus on? Meillä noudatetaan peltija eristysalan työehtosopimusta. Suurin piirtein alan tavallinen tuntipalkka. Jonkin verran on urakkapalkkojakin käytössä. Kuka yrityksen omistaa? Tämä on ihan kotkalainen perheyritys. Toimitusjohtajana on Markku Virtanen. Firma on perustettu vuonna 1951 peltiseppäyritykseksi. Siitä perintönä meillä on peltialan sopimus käytössä. Tämä on pieni paja, mutta ilmeisesti teillä on aika kansainvälinen joukko koolla? Joo, on suomalaisia, venäläisiä ja virolaisia, koneistaja on Kiinasta. Pääluottamusmies Paparov on inkeriläinen, kotoisin Petroskoista. Valittiin hänet siihen tehtävään porukalla tämän vuoden alussa, kun edellinen pääluottamusmies lähti muihin töihin. Mutta työkielenä meillä on suomi. Koneistajakin sitä jo jonkin verran puhuu ja oppii koko ajan lisää. Onko ylitöitä teetetty? On, mutta harvemmin. Joskus keikoilla voi tietysti tulla pitempiä päiviä. Mihin päin keikkoja tulee? Kyllä ne pääosin ovat ihan täällä Kotkassa. Joskus mennään Haminaan, mutta juuri sen pitempiä reissuja ei tule. Mikä tässä yrityksessä on hyvää, entä huonoa? Hyvä porukka ja yhteishenki ovat plussaa. Työkalut voisivat kyllä olla vähän parempia. Voitteko vaikuttaa omaan työhönne? Yritetään ainakin, onnistuminen on vaihtelevaa. Esimerkiksi niistä työkaluista on käyty toimitusjohtajan kanssa keskusteluja. Meillä oli viestinä, että jos ne olisivat paremmat, pystyisimme täällä pajan puolella tekemään töitä nopeammin ja tehokkaammin. Moniko teistä on Metalliliiton jäsen? Seitsemästä kuusi kuuluu liittoon. Ja se yksikin on nyt liittymässä. Antti Harju, pääluottamusmies Vladimir Paparov ja Richard Kylmänen. Ammatiltaan he kaikki ovat levyseppä-hitsaajia. 03.09.2015 11 TEK S TI MIKK O NIK ULA K UV A JUHA MET SO AHJ1511_24-48.indd 27 25.8.2015 12:44:45
• 11 03.09.2015 28 TEK S TI KIRSI T ÖRMÄNEN-PETMAN K UV A PEKK A SIPOLA 6 KK UUSI ”Ihmiset olivat totaalihämmentyneitä pääluottamusmiehen erottamisesta. Niin periaatteellinen asia luottamusmiehen asema on.” Pikakoulu UUSI LUOTTAMUSMIES Kirsi Niemelä, 50 Aloitti pääluottamusmiehenä 2/2015 TYÖPAIKKA ABB Moottorit ja generaattorit, Pitäjänmäki, Helsinki KOTIPAIKKA Helsinki HARRASTUS Monipuolinen liikunta (potkupyörällä tai juosten töihin, kuntosali ja kestävyysjuoksukilpailut) ? ? Totaalihämmennys on sana, jolla ABB:n pääluottamusmies Kirsi Niemelä kuvailee viime vuoden joulukuun tunnelmaa. ABB irtisanoi Moottorit ja generaattorit -yksikkönsä päätoimisen pääluottamusmiehen. Syy oli luottamuspula. Varapääluottamusmies Niemelä aloitti erotetun luottamusmiehen sijaisena. Sen jälkeen tapahtumat vyöryivät päälle. Seurannut kuukausi oli Niemelälle kova koulu. Nopea ja väsyttävä. – Sisko, joka on myös alalla työnantajapuolella työsuhdeasioissa töissä, totesi, että opin kuukaudessa sen, mitä jotkut luottamusmiehet eivät kahdessa vuodessakaan. Huomasin, että stressaava tilanne toi minusta parhaat puolet esille, hän naurahtaa. Niemelä vaikuttaa ihmiseltä, jolla on hymy herkässä. Puhuessaan talven tapahtumista ilme on kuitenkin vakava. Hän muistelee, miten ihmeissään ihmiset työpaikalla olivat. Niin periaatteellinen asia on luottamusmiehen asema. Niemelä kiersi työkavereidensa parissa minkä muilta kiireiltään ehti. – Ihmiset odottivat liitolta ja työnantajapuolelta sitä, että asiaa olisi tultu tänne selvittämään. Lopulta puheenjohtaja ja teknologia teollisuuden edustaja tulivat paikalle ja vastailivat kysymyksiin yhdessä tehtaanjohtajan kanssa. Jo aiemmin Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto oli eronnut neuvottelujärjestelmän uudistamista selvittäneestä työryhmästä vastalauseena pääluottamusmiehen erottamiselle. Tukea abb:läisille tuli joka puolelta eri ammattiliitoista. Pääluottamusmiehen irtisanominen sai myös paljon huomiota julkisuudessa. – Annoin itsekin muutaman haastattelun. Useimmista tosin kieltäydyin. Tehtaanjohtajan ja henkilöstöjohtajan kanssa palaveerasimme jatkuvasti, Niemelä muistelee. Yksi asia Niemelää jäi selvästi ärsyttämään. – Muutenkin hämmentävää tilannetta hämmennettiin lisää ulkopuolelta, sekä julkisesti että taustalla. Sellaisetkin ihmiset, jotka eivät edes tienneet tarkkaan, mitä tehtaan sisällä tapahtui. Ei pitäisi kommentoida, jos on kokonaan toisen käden tietojen varassa. VAIN PASKAHOUSU EI OLISI LÄHTENYT Niemelä kävelee tottuneesti Helsingin Pitäjänmäellä sijaitsevan tehtaan käytävillä. Tehdas on ollut hänen työpaikkansa jo 20 vuotta. – Tunnen paljon ihmisiä. Osa pyysi, että pysy tuollaisena, kun sinut valitaan pääluottamieheksi. Pölyn laskeuduttua pääluottamusmiesvaalit järjestettiin viime helmikuussa. Takana oli sekä fyysisesti että henkisesti vaikea aika. Vaikka Niemelää pyydettiin ehdolle vaaleihin, ei hän heti vastannut myöntävästi. – En ehkä uskonut itseeni ja mietin, että kestääkö selkä toimistotyötä. Toisaalta olin tilanteessa syvällä, enkä voinut perääntyä. Olisin ollut paskahousu, ellen olisi lähtenyt ehdolle. Ulkopuoliset sisuunnuttivat tässäkin kohtaa. – Jotkut tahot jopa epäilivät, ettei naisesta ole tehtävää hoitamaan. Tällainen ajattelu tuli yllätyksenä, näin nykypäivänä. Olen tottunut tekemään miesten kanssa töitä, eivätkä nämä omat työkaverit ainakaan niin ajattele. Yli 63 prosenttia tehtaan väestä äänesti, ja Niemelä voitti selvin luvuin. – Koska tulos oli selkeä, tiedän ainakin, että ihmiset ovat takanani. Ihmiset tunsivat minut ja tiesivät, että hoitaisin tehtävää omalla tyylilläni. Asiat ovat nyt järjestyksessä ja Niemelä painottaa, että liiton täytyy olla aktiivinen työpaikan suuntaan silloin, kun siellä on hätä. – Asioista ylipäätään pitäisi enemmän kysellä työpaikkatasolta. Nuoretkin, jotka nyt eivät missään vaaleissa äänestä, kokisivat, että heitä kuunnellaan ja he pystyvät vaikuttamaan. Niemelä toivoo myös ay-liikkeen pysyvän yhtenäisenä nyt, kun maan hallituksen politiikka näyttää tavallisten työntekijöiden kannalta rajulta. – Samoin EK:n propaganda on vahvaa ja media tuo hyvin yksipuolisesti asioita esille. a AHJ1511_24-48.indd 28 25.8.2015 12:44:48
• AHJ1511_24-48.indd 29 25.8.2015 12:44:49
• SANNI RÖTKÖ, 18 3 x kesätyö Peukaloiden pyörittelyä – ei kiitos! Mieluisassa kesätyöpaikassa pääsee tekemään itse, saa vastuuta ja oppii uutta, kertovat kolme kesätyöntekijää. 11 03.09.2015 30 TEK S TI K A TRI K ANGA S TERO NIEMI, 24 ESK O KESKIV ÄHÄL Ä PETRI PUROMIES ? Tero Niemi ja Jeremy Wikman nappaavat kumpikin paperinipun ja auton avaimen omalla nimellään merkatusta seinälokerosta. Papereista löytyy seuraavan työkohteen eli huoltoa kaipaavan auton tiedot ja lista tarvittavista toimenpiteistä. Niemi katsoo tietokoneelta lisätietoja. Pian molemmat harppovat pihalle. Autot siirtyvät ripeästi korjaamohalliin. – Pari polttimoa ja kallistuksenvakaajan välivarsi pitää vaihtaa, Niemi kertoo pää auton takaluukussa puuhaillen. Niemi ja Wikman ovat kokkolalaisen Autoliike Nystedt Bilaffär Oy:n korjaamolla kesätöissä, Wikman ensimmäistä kesää. – Isäni on täällä töissä. Hän sanoi, että voin tänä kesänä tulla kokeilemaan. Yritin päästä tänne töihin jo viime kesänä, mutta joku muu oli ehtinyt saada paikan. Teen pikku huoltoja, katsastustarkastuksia ja jarrujen tarkistusta. Vähän helpompia hommia, Wikman kertoo. Wikmanille tämä on myös ensimmäinen varsinainen oman alan työpaikka. Työharjoittelussa hän on ollut ”pikkukorjaamossa Kruunu pyyssä”. ? Sanni Rötkö työskenteli alkukesän järvenpääläisessä teollisuusyrityksessä Kavikassa. – Hitsasin kalusteita: tein laivakalusteiden ovia ja kaivoja, Rötkö kertoo. Kavika valmistaa ruostumattomasta teräksestä LV-tuotteita eli lattiakaivoja, -altaita ja -ritilöitä sekä ammattikeittiöja sairaalakalusteita ja laivakalusteita. Kesätyöpaikka oli Rötkölle tuttu. Hän oli alkuvuodesta Kavikalla pari kuukautta harjoittelussa. Edelliseltä kesältä hänellä oli työkokemusta samantapaisesta firmasta. – Tiesin kyllä, mitä tehdä ja miten tehdään, hän kertoo. Kesätyö ei Rötkön mukaan juuri eronnut harjoittelujaksosta. – Sain jo silloin työskennellä aika paljon itsenäisesti. Varsinaista uutta en oppinut, vaikka työtä tehdessä kehittyy. Paransin osaamistani, hän arvioi. Rötkö otettiin Kavikalla alusta alkaen todella hyvin vastaan. Ohjausta ja neuvoja hän on saanut kaikilta. Kavikassa tehdään päivätyötä. Rötkö saapui töihin aamuisin puoli seitsemäksi kotoaan Vantaalta. – Jos töitä oli kesken, jatkoin niitä tai kävin hakemassa uusia toimistolta. Tai otin töitä työkaverilta, jos toisella oli paljon tekemistä. – Töitä sai kyllä tehdä riittävästi. Kiire vaihteli: välillä joillakin laitteilla oli nopeampi toimitusaikataulu kuin toisilla. Rötkö opiskelee Vantaan Ammattiopisto Variassa levyseppähitsaajaksi. Kolmivuotisen tutkinnon viimeinen vuosi käynnistyi tänä syksynä. Rötkö on suorittanut ammattiopiston ohella ylioppilastutkintoa iltaopiskeluna etälukiossa. Hän on päättänyt pitää lukiosta taukoa ammatillisen tutkinnon valmistumiseen asti. – Panostan mieluummin nyt ammattipuoleen. Lukiota oli niin rankkaa tehdä iltaisin. Jatkan sen myöhemmin loppuun. Levyseppä-hitsaajan koulutukseen Rötkö kertoo päätyneensä mielenkiinnosta alaa kohtaan. Kiinnostuksen herättäjää hän ei osaa nimetä. Ainakaan lähipiiristä hän ei ole esimerkkiä saanut. – Ihan itselläni ajatus on herännyt. Hitsarin ammatin hyviä puolia hän listaa nopeasti monta. – Saa tehdä käsillä töitä ja näkee heti tulokset. Työssä kehittyy ja voi oppia koko ajan lisää. Kesäpesti loppui ennen heinäkuun puoliväliä, joten Rötkö ehti pitää kuukauden verran lomaakin. Tutkinnon viimeisenä vuonna ohjelmassa on lisää harjoitteluja sekä loppunäyttöjen teko. Rötkö palasi jo elokuussa harjoitteluun tuttuun paikkaan. – Jatkan Kavikalla. Viihdyn niin hyvin, että on turha vaihtaa, hän tuumaa. Rötkön tulevaisuuden suunnitelmat ovat selvät. – Aion hakea ammattikorkeakouluun konetekniikkaa lukemaan. Eli jatkan vähän saman alan koulutuksessa. Rötkö on haastatteluhetkellä Metalliliiton täysjäsen. – Jäsenyys on turvana tulevaisuuden varalta, jos käy niin, ettei ole töitä. Tai silloin, jos työpaikalla tulisi hankaluuksia. AHJ1511_24-48.indd 30 25.8.2015 12:44:52
• TEKEMINEN ...löytöjä kirjastohyllyjen kätköistä. TEE W W W .SUO SITTELIJ A.FI SUOSITTELIJA.FI 31 03.09.2015 11 ...nauti yhdellä kertaa! SYÖ W W W .SUURIK URPIT SA.FI NAM AHJO 2003–2008 SARJAKUVA-ALBUMI LUITKO HYVÄN KIRJAN? ETSI LISÄÄ YHTÄ HYVIÄ. ...liiton verkkosivuilla ja tarkista jäsentietosi. KÄY W W W .MET ALLILIITT O .FI/ SAHK OINENA SIOINTI T Y ÖEL ÄMÄN K ANS ANOPIS T O SAAT SYKSYLLÄ KURSSIKUTSUN SÄHKÖISESTI JOS sähköpostiosoitteesi on tiedossa (ja postilaatikossasi on tilaa!) AREENA. YLEI.FI > DOK UMENTIT J A F AK TA ...koukkuun dokumentteihin. JÄ Ä Ei k enenk ään lapsi YLE AREENA ...tarkasta metsästysajat. HOI HTTP:/ /RIIS TA.FI METSÄSTYS ALKANUT JEREMY WIKMAN, 18 ESK O KESKIV ÄHÄL Ä – Täällä oppii enemmän kuin koulussa. Siellä vain katsoo, kun opettajat näyttävät. Täällä saa tehdä itse, hän tuumaa. – Täällä on myös aika paljon uusia koneita ja laitteita, joita ei ole koululla. Niemi on Nystedtillä töissä jo neljättä kesää. – Olin täällä ensi kertaa kevään ja kesän 2012. Yritin etsiä töitä armeijan jälkeen, mutta mitään ei tahtonut löytyä. Näin, että Nystedt haki harjoittelijaa. Laitoin sähköpostia. He soittivat ja pyysivät käymään. Kävikin niin, että pääsin tänne töihin enkä harjoitteluun, hän kertoo. – Tämä on mukava ja tuttu paikka. Saa ihan oikeasti tehdä kaikkea, eikä pelkästään katsoa vierestä. Ennen armeijaa Niemi ehti olla parissa muussa paikassa kesätyössä sekä harjoitteluissa. Kokemusta löytyy, vaikkei hän sillä leveilekään. – Teen huoltoja, katsastustarkastuksia ja välillä uusien autojen varustelua. Niihin laitetaan moottorinlämmittimiä, vetokoukkuja ynnä muuta. – Välillä tulee jotain vaativampaakin. Mutta kun on talven opiskellut, on kesällä taas vähän opettelua. Jonkin verran olen harjaantunut vuosien mittaan. Jos autosta kuuluu kolinaa ja pitäisi saada selville, missä vika on, osaan jo veikata, mistä se voisi kuulua. En toki läheskään aina. Haastavimmaksi puoleksi työssä Niemi arvioikin juuri vikojen jäljittämisen silloin, kun selvää syytä ei ole löytyä. Kiirekin voi stressata, hän ja Wikman sanovat. Wikmanilla on edessään kolmas eli viimeinen vuosi ajoneuvoasentajan opintoja ammattikoulussa Pietarsaaressa. Valittavana on kolme suuntautumisvaihtoehtoa. – Aion valita sähköhommat. Autoissa on nykyisin niin paljon uutta tekniikkaa, että siitä on hyötyä. Opiskelua Wikman ei aio jatkaa, vaan haluaa valmistumisen jälkeen töihin. Ensin on edessä armeija. Myös Niemi on valmistunut ajoneuvoasentajaksi. Nyt hän opiskelee insinööriksi ammattikorkeakoulussa Oulussa. Nelivuotisesta tutkinnosta on niin ikään jäljellä viimeinen vuosi. Niemi erikoistuu insinöörinäkin autoihin. – Opiskelen teoriaa autojen sähköstä ja tekniikasta. Myös laskemista on. Laskemme esimerkiksi ajovastuksia tai moottorin mitoitusta. Viimeisenä vuonna on edessä opinnäytetyön teko. – Sitten menen varmasti töihin jonnekin. Vielä en ole niin pitkällä, että tietäisin, minne. Niemen mielestä parasta kesäpestissä on työnteko autojen parissa. Autot ovat kiinnostaneet pienestä asti. – Saa tehdä tosissaan töitä ja saa vastuuta koko ajan vähän lisää. Hyvät työkaverit ja esimiehet, Niemi lisää. – Tämä on kiinnostavaa hommaa. Aina oppii jotain uutta, Wikman myötäilee. Wikman on Metalliliitossa opiskelijaja Niemi täysjäsenenä. – Ammattikoulussa kaikki liittyivät opiskelijajäseniksi. Kun olen mennyt kesätöihin, olen maksanut jäsenmaksut. On jonkinlainen turva, jos jotain sattuu tai työpaikalla tulee erimielisyyttä. Tai jää työttömäksi, Niemi toteaa. – Liiton jäsenyys kuuluu asiaan, Wikman sanoo. a AHJ1511_24-48.indd 31 25.8.2015 12:44:57
• 11 03.09.2015 TEK S TI HEIKKI JOKINEN 32 työtovereistaan. Yrityksen johto on kehottanut muita olemaan puhumatta heidän kanssaan. Nämä viisi metallimiestä ovat valittaneet kohtelustaan oikeuteen, mutta asian käsittely on vielä kesken. Liitto ja kollegat eivät jätä heitä yksin. 70 alueen yritysneuvostojen jäsentä saapui oikeuden kuulemistilaisuuteen osoittamaan tukeaan. IG Metallin johtoon kuuluva Irene Schulz sanoo, että liitto toimii aktiivisesti Enerconin harjoittamasta pelottelusta huolimatta. Yhtiöön on perustettu jo 13 yritysneuvostoa. Aänestysprosentti neuvostojen vaaleissa on ollut yli 70:n. Nämä ja eräät muutkin tapaukset ovat saaneet IG Metallin huolestumaan. Liittojen murskaamispyrkimykset leviävät Yhdysvalloista Saksaan. Liiton tutkimussäätiö Otto Brenner Stiftung julkaisi viime vuonna selvityksen ay-toiminnan häirinnästä. Uudet ristiriidat ovat repimässä yhteistoimintaa yrityksissä, selvitys arvioi. Osa työnantajista ei hyväksy yhteistoimintaa. Selvityksen mukaan yritykset käyttävät entistä useammin ay-toiminnan häirintään erikoistuneita asianajajia. Irene Schulz korostaa, että IG Metall on kuitenkin valmis rakentavaan yhteistyöhön yritysten kanssa. Yhteistoiminta tuo parempia tuloksia. SAKSA Eräät yhtiöt ovat alkaneet häiritä ammattiliittoja ja yritysneuvostoja Yhdysvaltain mallin mukaan. Saksan metallityöväen liitto IG Metall ei kuitenkaan anna periksi. WEA Services Ost -yhtiön yritysneuvoston puheenjohtaja Nils-Holger Böttger puolusti viime vuonna eri yhteyksissä yhtiön vuokratyöläisten etuja ja arvosteli työnantajan toimia. Yrityksen johto ei tästä pitänyt. Se päätti erottaa Böttgerin. Liitto vei Böttgerin tapauksen työtuomioistuimeen ja voitti oikeudessa. Erottamiselle ei ollut perusteita. Yritysneuvosto on työntekijöitä edustava, vaaleilla valittu elin. Se on eräänlainen kollektiivinen luottamusmies, jolle laki antaa laajat toimintavaltuudet. WEA Services Ost on Saksan suurimman tuulivoimaloita valmistavan Enerconin tytäryhtiö. Enercon ei ole oikeuden päätöksenkään jälkeen luopunut ay-aktiivien häirinnästä. Sen Guss zentrum Ostfriesland -yhtiössä viisi aktiivia siirrettiin pilkkomaan metalliromua pihalle. Heistä kolme oli valittu yritysneuvostoon ammattiliiton ehdokkaina. Miesten palkka pieneni, eikä työ vastaa heidän osaamistaan. Lämmittelytilana on pihalla oleva kontti. IG Metallin paikallinen sihteeri Karin Wagner sanoo, että yhtiö yrittää eristää heidät KANS AINVÄLINEN KAIVOSTOIMINTA Perun poliisi tuhosi heinäkuussa kymmenittäin laittomia kultakaivoksia Madre de Diosissa Amazon-virran alueella. Kuva on otettu 14. heinäkuuta, kun poliisit tekivät rynnäkön Mega 14 –nimellä tunnetulle kaivosvyöhykkeelle. Kullan kaivaminen tuhoaa Amazonin partaalla sijaitsevan luonnonsuojelualueen sademetsiä. Maan presidentti Ollanta Humala aloitti viime vuonna ankarat toimet sademetsiä turmelevan, laittoman kaivostoiminnan pysäyttämiseksi. Yritysneuvostoja häiritään LEHTIK UV A/REUTERS/ JANINE C O ST A Poliisi iski PERU Poliisi teki heinäkuussa kymmeniä iskuja laittomiin kultakaivoksiin Amazonin luonnonsuojelualueen laidoilla. Viranomaisten mukaan laittomat kaivokset ovat tuhonneet 50 000 hehtaaria sademetsää ja nostaneet hälyttävästi alueen elohopeapitoisuutta. Iskujen aikana 900 raskaasti aseistettua poliisia poltti 55 kaivosleiriä ja pidätti kuusi ihmistä epäiltyinä ihmissalakuljetuksesta. Maan hallitus lupaa jatkaa iskuja. Viime vuonnakin tuhottiin kymmeniä laittomia kaivoksia, mutta kullan korkea hinta pitää ne käynnissä. Virallisten arvioiden mukaan Perun laittomilla kaivoksilla on puoli miljoonaa työläistä. Niiden osuus maan kullan viennistä on 22 prosenttia. Turvallisempaa kaivostyötä MYANMAR Maan avautumisen myötä ammattiliitot ovat alkaneet toimia Myanmarissa. Heinäkuussa liitot järjestivät ensimmäisen seminaarin turvallisesta kaivostyöstä. Kaivokset työllistävät arviolta satatuhatta ihmistä. Niiden olot ja palkkataso vaihtelevat suuresti. Kaivostyöläisten liitossa on vain 4 000 jäsentä, mutta liitto alkaa perustaa kaivoksiin työsuojelutoimikuntia. Electrolux lähtee RUOTSI Mariestadin jääkappitehdas lakkautetaan, ilmoitti Electrolux kesällä. Tehtaassa on 250 työntekijää. Syyksi yhtiö ilmoitti liian isot tuotantokustannukset. Tuotanto siirtyy unkarilaiseen Nyíregyházan kaupunkiin ensi vuonna. – Olemme pitkään yrittäneet esittää erilaisia vaihtoehtoja yhtiölle. On erittäin valitettavaa, että Electrolux on nyt päättänyt lopettaa tärkeän teollisuudenalan esittämättä mitään ratkaisua tulevaisuutta ajatellen, IF Metallin puheenjohtaja Anders Ferbe sanoo. AHJ1511_24-48.indd 32 25.8.2015 12:44:58
• VA S TAVÄ I T E ”Leikkaukset eivät taloutta pelasta” VÄITE Ruotsissa tärkeät rakenneuudistukset tehtiin ajoissa. Suomalaisten pankkija virkamiesekonomistien mukaan tämä on syy siihen, että Ruotsi on pärjännyt Suomea paremmin taloudellisesti. Suomen hallitus yrittää kuroa umpeen julkisen talouden kestävyysvajetta leikkaamalla työttömyysturvaa ja keventämällä ansiotulojen verotusta. Ruotsin porvarihallitusten talouspolitiikasta olisi viisasta ottaa kuitenkin opiksi ainoastaan se, ettei julkisia menoja kannata leikata laskusuhdanteessa. Ruotsin Suomen taloutta nopeampi kasvu ei siten johdu enempää niin kutsutusta työlinjasta kuin paremmasta hintakilpailukyvystäkään. Kasvu johtuu oman valuutan antamasta kilpailuedusta ja elvyttävästä finanssipolitiikasta. RUOTSIN TUOTTAVUUS ETANAN VAUHDISSA – On vaikea ymmärtää, miksi porvarihallituksen reformit herättävät niin suurta mielenkiintoa Suomessa, Ruotsin ammattiliittojen keskusjärjestö LO:n pääekonomisti Ola Pettersson sanoo. Petterssonin mielestä kahden edellisen vaalikauden aikana harjoitetun talouspolitiikan tulokset ovat jääneet perin laihoiksi. Hän muistuttaa, että vuodesta 2007 Ruotsin talouden tuottavuuden kasvu on ollut heikkoa. Kansantulo henkeä kohti ei ole kasvanut juuri lainkaan. – Porvarihallitukselle pitää kuitenkin antaa tunnustus siitä, että se antoi budjettialijäämän kasvaa voimakkaan laskusuhdanteen aikana. Näin se esti talouden lamaantumisen. Pettersson painottaa, että edellisen hallituksen panostus elvytykseen ei riittänyt vähentämään työttömyyttä. Hänen mukaansa talouden elvyttäminen pääosin talouskasvun nopeuttamisen kannalta tehottomilla, pysyväksi tarkoitetuilla ansiotuloverojen kevennyksillä tuli kalliiksi. Samalla ne loivat Ruotsin julkiseen talouteen rakenteellisen kestävyysvajeen. POLITIIKAN ERILAISET VIRITYKSET Suomessa porvarihallitus pyrkii huonontamaan työttömyysturvaa ja keventämään ansiotulojen verotusta. Samaan aikaan Ruotsin punavihreä hallitus parantaa työttömyysturvaa ja kiristää verotusta hyvinvointivaltion rahoituksen turvaamiseksi. Ruotsissa ei myöskään leikata julkisia palveluja eikä sosiaaliturvaa kuten Suomessa. Ruotsin hallitus päätti jo kevätbudjetissa lisätä koulutuksen ja vanhusten hoivan määrärahoja. Ensi syksyn budjettiin on luvassa järeämpiä investointeja esimerkiksi vuokra-asuntojen tuotantoon. LO:n mielestä hallituksen toimet ovat oikean suuntaisia, mutta riittämättömiä. – Työttömyysturvan suhteen olemme oikealla tiellä, mutta työmarkkinaja finanssipolitiikassa on vielä paljon korjattavaa, Petterson sanoo. Ruotsin hallituksella olisi loistava tilaisuus investoida infrastruktuuriin, asuntojen tuotantoon, työmarkkinakoulutukseen ja hyvinvointipalvelujen parantamiseen. Nythän tuotantokapasiteetti on vajaakäytössä, ja valtio saa lainaa nollakorolla. – Voi mennä vielä vuosia ennen kuin Euroopan talous pääsee kunnolla vauhtiin. Siksi toivon, että hallitus antaisi budjettialijäämän kasvaa reippaammin nykyisessä epävarmassa suhdannetilanteessa. LEIKKAUKSET JARRUTTAVAT KASVUA Akateemisten ekonomistien kärkikaartin mielestä Suomen talous pitäisi potkaista käyntiin julkisia investointeja lisäämällä. Hallitus kuitenkin uskoo tai uskottelee, että Suomi voidaan nostaa suosta ainoastaan julkisten menojen leikkauksilla ja kipeillä rakenneuudistuksilla. – On vaikea ymmärtää millaiseen taloudelliseen logiikkaan hallitusohjelma perustuu, Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Tuomala arvioi. Tuomalan mukaan nykyisessä suhdannetilanteessa kaikki julkisen vallan kysyntää leikkaavat toimet ja rakenneuudistukset lisäävät työttömyyttä. – Sellaisetkin rakenneuudistukset, joilla on pitkällä aikavälillä talouskasvua parantavia vaikutuksia, pitää tehdä nousukaudella. Tämän voi oppia taloustutkimuksesta. Tuomala pitää absurdina, että rahoitusmarkkinoiden aiheuttamaa kuprua halutaan paikkailla vaatimalla ay-liikettä tinkimään palkansaajien työehdoista ja työttömyysturvasta. a ? Ruotsissa porvarihallituksen valtakausi kesti kahdeksan vuotta. Sen aikana poliittisilla päätöksillä parannettiin työn tekemisen ja teettämisen taloudellisia kannustimia. Tämän tuloksena julkiseen talouteen syntyi kymmenen miljardin euron kestävyysvaje. Työttömyysaste nousi pari prosenttiyksikköä ja tuloerot kasvoivat maailmanennätysvauhtia. Albert Einsteinin määritteli aikanaan hulluudeksi sen, että tekee samat asiat uudelleen ja uudelleen ja odottaa eri tuloksia. Ruotsissa epäonnistuneitten työllisyystemppujen Suomeen kopioiminen olisi siis Einsteinin mukaan sulaa hulluutta, jollei tavoitteena sitten ole tuloerojen kasvattaminen ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan rapauttaminen. RUOTSI KIRI OHI ELVYTTÄMÄLLÄ Suomen ja Ruotsin taloudet kasvoivat 1990-luvun puolesta välistä lähtien tasatahtia vuonna 2008 puhjenneeseen kansainväliseen finanssikriisin asti. Sen jälkeen Ruotsin talous on kasvanut selvästi nopeammin. Väitteet Ruotsin ”työlinjan” kasvua ja työllisyyttä luovasta taikavoimasta ovat tuulesta temmattuja. Työntarjontareformien vaikutuksia on kartoitettu aika kattavasti. Näytöt niiden myönteisistä työllisyysvaikutuksista loistavat poissaolollaan. Ruotsin menestys ei selity myöskään viennillä. Samanlaisina avoimina, vientivetoisina talouksina molemmat maat ovat kärsineet jokseenkin yhtä paljon EU-politiikan heikentämästä vientikysynnästä. Kruunun dramaattinen devalvoituminen finanssikriisin alussa antoi kuitenkin tilapäistä vetoapua vientiteollisuudelle. Se pelasti Ruotsissa tuhansia työpaikkoja Suomen ja muiden EU-maiden kustannuksella. Kruunun vaihtokurssin vahvistumisen jälkeen Ruotsin talous on vuodesta 2010 lähtien kasvanut elvyttävän finanssipolitiikan ja reaaliansioita nostaneiden työehtosopimusten varassa. Vahva kotimarkkinakysyntä on täten pitkälti korvannut vajeen, joka on syntynyt kokonaiskysyntään vaikuttaneesta viennin kehityksestä. Suomessa sen sijaan kasvun edellytykset on vuodesta 2012 lähtien tapettu kysyntää vähentävillä julkisten menojen leikkauksilla ja verojen korotuksilla. 03.09.2015 11 33 TEK S TI MARKK U VUORIO AHJ1511_24-48.indd 33 25.8.2015 12:44:58
• Ikäviin asioihin voi ja kannattaa varautua. Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Saat mielenrauhaa jo muutamalla eurolla kuussa. Mitäpä jos hoitaisit asian kuntoon saman tien! Katso hinta ja osta vakuutus 10 % edullisemmin: ONKIN YHTÄKKIÄ NOLLA? Entä o tse eur 010 19 19 19 henkivakuutuskuntoon.? Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013) myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Esimerkkihinta: Metalliliiton 42-vuotias jäsen, 50 000 euron turva. 6Esi.€/kk* K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA 34 VET OKET JUTEHD A S. Sotien jälk een k ev yt me tallit eollisuus ty öllis ti paljon naisia. K uv as sa v et ok etjujen v almis tus ta Helsingis sä, Kiit ok etju Oy :s sä 19 . jouluk uuta 196 2. AIKA K UV A ERKKI LAITILA LÄHDE LEHTIK UV A TUNNETK O K UV AN HENKIL ÖN ? O TA YHTEYTT Ä AHJON T OIMITUK SEEN: ahjo@metalliliitt o. fi AHJ1511_24-48.indd 34 25.8.2015 12:45:00
• Ikäviin asioihin voi ja kannattaa varautua. Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Saat mielenrauhaa jo muutamalla eurolla kuussa. Mitäpä jos hoitaisit asian kuntoon saman tien! Katso hinta ja osta vakuutus 10 % edullisemmin: ONKIN YHTÄKKIÄ NOLLA? Entä o tse eur 010 19 19 19 henkivakuutuskuntoon.? Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013) myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Esimerkkihinta: Metalliliiton 42-vuotias jäsen, 50 000 euron turva. 6Esi.€/kk* K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA VET OKET JUTEHD A S. Sotien jälk een k ev yt me tallit eollisuus ty öllis ti paljon naisia. K uv as sa v et ok etjujen v almis tus ta Helsingis sä, Kiit ok etju Oy :s sä 19 . jouluk uuta 196 2. AHJ1511_24-48.indd 35 25.8.2015 12:45:00
• 11 03.09.2015 36 TEXT MIKK O NIK ULA GRAFIK TAINA IL OMÄKIVIRT A Ö VERS Ä TTNING JOHAN L UND 36 36 Den sista utvägen Ibland måste man gå ända till rätten för att rätta orättvisor. Vägen är lång och tung, men i vissa fall oundviklig. Arbetsgivaren kan försöka ducka sitt ansvar och vägra att följa lagen in till det sista. ? ? Tapaturmapäiväraha on saman suuruinen kuin työntekijän palkka. ? ? Päiväraha maksetaan tapaturmavakuutuksesta, jonka työnantaja on velvollinen hankkimaan työntekijöilleen. ? ? Jos työkyvyttömyys kestää yli vuoden, päiväraha muuttuu tapaturmaeläkkeeksi. Täysi tapaturmaeläke on 85 % vuosityöansiosta. En krossad hand TINGSRÄTTENS BESLUT ? ? Älymet Oy dömdes till en samfundsbot på 4 000 €. ? ? Maskinleverantören BraliTech Oy friades. Motivering: JV och en annan bockare hade på olycksdagen gjort en felanmälan om maskinen till vd:n, som hade gett tillstånd att utreda felet. Vd:n hade ändå inte försäkrat sig om hur utredningen ska göras eller gett några direktiv angående saken. På basis av vad JV, den andra bockaren samt vd:n berättade, ansåg rätten att det var klargjort att maskinen hade haft funktionsstörningar och att den övre verktygshållaren hade förflyttat sig redan på vårvintern 2009, alltså månader innan olyckan skedde. Vd:n borde alltså ha sett till att meddela att den övre verktygshållaren på kantpressen hade förskjutits åt BraliTech, vars uppgift det skulle ha varit att reda ut problemet. Enligt beställningsavtalet skulle endast utbildade och av leverantören auktoriserade personer få reparera maskinen. När JV och en annan bockare fick tillstånd att göra reparationsarbete på maskinen av Älymet, gjorde företaget sig skyldigt till arbetarskyddsbrott. Tingsrätten ansåg inte heller att det är omöjligt att låstappen skulle ha fallit av eller avlägsnats efter att maskinen installerats. VAD HÄNDE Metallförbundets medlem, bockaren JV och hans arbetskamrat tillverkade i juli 2009 komponenter till en grävmaskinsskopa med en hydraulisk kantpress då en funktionsstörning inträffade. De märkte att den övre verktygshållaren inte längre var på plats och de informerade vd:n om saken, som kom för att se på maskinen. JV och hans arbetskompis frågade om de ska flytta hållaren tillbaka. De började reparera störningen genom att med båda händerna ta i hållaren då den föll rakt ner. JV:s högra hand och arbetskamratens båda händer blev i kläm under järnbalken. JV fick bestående smärta i handen och nedsatt kompressionskraft. Han tvingades ständigt använda starka värkmediciner. Han fick en apparat kopplad till en smärtstimulator installerad i bröstet och en elektrod i halskotan i nacken. MATCH 1 RÄTTSKAMP MED ARBETSGIVAREN PERIOD I, tingsrätten, oktober 2012 Vem krävde vad: Metalls medlem JV krävde i tingsrätten att hans arbetsgivare Älymet Oy skulle ersätta: ? ? för inkomstbortfall ungefär 34 000 € ? ? vårdnadsoch resekostnader ungefär 4 700 € ? ? kosmetiska men (operationsärr) 30 000 € ? ? tillfälliga men (sveda och värk) 5 000 € ? ? bestående men (kronisk smärta) ungefär 15 000 € Motivering: Älymets satsningar för att garantera kantpressens funktionsduglighet och underhållsarbetets säkerhet var otillräckliga. Användarhandboken för verktygshållaren hade inte anskaffats och företaget hade inte heller sett till att JV hade fått tillräcklig inlärning i arbetet eller användarutbildning för kantpressen. Hur arbetsgivaren svarade: Älymet krävde att JV:s talan skulle förkastas. Enligt undersökningarna var orsaken till olyckan att låstappen på kantpressens övre verktygshållare saknades. Låstappen hade inte installerats i installationsskedet, vilket är på leverantörens ansvar. Älymet kunde inte ha märkt att tappen saknades. Det var frågan om ett fall som i arbetarskyddslagen avses med ovanliga och oförutsebara situationer som ligger utanför arbetsgivarens kontroll, och en enstaka händelse som företaget som arbetsgivare inte kunde ha förberett sig på. Maskinleverantören skulle också ansvara för att leverera användarhandboken. Hur svarade leverantören på arbetsgivarens påståenden: Maskinleverantören BraliTech Oy bestred Älymets påståenden och ansåg att den övre verktygshållarens låstapp kan ha fallit eller tagits bort efter att maskinen installerades. Älymet borde oberoende ha reklamerat felet med den förskjutna övre verktygshållaren till BraliTech och inte ha satt bockare utan behörig utbildning i reparationsarbete. VAD HÄNDE När fallet skulle gå vidare till hovrätten nådde Älymet och JV en partiell överenskommelse. Enligt överenskommelsen gick Älymet med på att betala en sammanlagd ersättning åt JV för sveda och värk samt bestående kosmetiska men. ? ? Summan förblev hemlig. I fjol nådde 184 promemorior och rättshjälpsansökningar Metalls jurister. Av dem beviljades 112 rättshjälp ORSAKEN BAKOM TVISTERNA* Lönefordringar 46 Uppsägning (på arbetsgivaren beroende) 14 Hävning av arbetsavtal 10 Tvist kring förtroendevald 8 Uppsägning (på arbetstagaren beroende) 6 Arbetarskyddsförseelse 6 Annan orsak 22 112 *Siffrorna innehåller inte fall som gäller strejker eller arbetsfred AHJ1511_24-48.indd 36 25.8.2015 12:45:00
• 03.09.2015 11 Den sista utvägen Ibland måste man gå ända till rätten för att rätta orättvisor. Vägen är lång och tung, men i vissa fall oundviklig. Arbetsgivaren kan försöka ducka sitt ansvar och vägra att följa lagen in till det sista. BESVÄRSNÄMNDEN FÖR OLYCKSFALLSÄRENDENS BESLUT Nämnden förkastade besväret. Motivering: Som bakgrund för arbetsoförmågan är en gammal skada i högra handleden. PERIOD II, stadfästning av förlikningen i tingsrätten, april 2013 Tingsrätten konstaterade att parternas förlikning inte är lagstridig eller klart orimlig och beslöt att stadfästa förlikningen. PERIOD III, hovrätten, september 2013 Vem krävde vad: Älymet krävde att tingsrättens dom för arbetarskyddsbrott förkastas. Det var leverantörens fel att kantpressens låstapp saknades. Dessutom åberopade företaget fortfarande att användarhandboken saknades. Vd:n kunde inte ha förstått att flytten av den övre verktygshållaren som JV och hans arbetskamrat utförde var farlig. Hur svarade motparten: Häradsåklagaren och JV krävde att besväret förkastas. Åklagaren krävde att Älymets vd döms för arbetarskyddsbrott och hänvisade till motiveringarna i tingsrättens beslut. Åklagaren medgav att olycksorsaken kan ha varit överraskande. Av arbetsgivaren förutsätts ändå systematisk riskanalys och verksamhet för att undvika arbetsolyckor, i synnerhet efter att felanmälningar har gjorts till arbetsledningen. HOVRÄTTENS BESLUT ? ? Hovrätten ändrade inte tingsrättens beslut Motivering: Älymets påstående om avsaknad användarhandbok hade utretts vidare: Enligt information från BraliTech hade användarhandboken levererats i samband med installationen i december 2008. Den levererades på nytt i februari eller mars 2009 när Älymet hade meddelat att handboken hade försvunnit. VAD HÄNDE Försäkringsanstalten beslöt i april 2010 att arbetsolyckan som inträffade i juli 2009 berättigade JV till olycksfallsdagpenning endast till slutet av mars 2010. Motivering: Arbetsoförmågan berodde enligt försäkringsanstalten på den utdragna smärtan i handleden, inte på krosskadan som orsakades av olyckan. MATCH 2 RÄTTSKAMP MED FÖRSÄKRINGSANSTALTEN PERIOD II, försäkringdomstolen, oktober 2013 Vem krävde vad: JV sökte i försäkringsdomstolen förändring i beslutet från besvärsnämnden för olycksfallärenden. Motiveringen var att han var arbetsoförmögen och att smärttillståndet i hans hand var mycket värre än det lindriga smärttillståndet som besvärsnämnden åberopade. FÖRSÄKRINGSDOMSTOLENS BESLUT Försäkringsdomstolen förkastade beslutet från besvärsnämnden för olycksfallärenden. ? ? Rätten ålade försäkringsanstalten att betala lagenlig ersättning för posttraumatiskt neuropatiskt smärttillstånd i övre extremitet åt JV. Motivering: Ett utlåtande av en specialläkare i handkirurgi. PERIOD I, besvärsnämnden för olycksfallärenden, maj 2011 Vem krävde vad: JV lämnade in ett besvär till besvärsnämnden för olycksfallsärenden för att få en ändring i försäkringsanstaltens beslut. JV krävde att alla utgifter som olyckan och av den medföljande arbetsoförmågan ersätts. Olyckan orsakade ett utdraget neuropatiskt smärttillstånd. JV stödde sin överklagan genom att uppvisa olika medicinska utredningar. År 2014 avslutades 24 rättstvister i vilka Metallförbundet förde talan. RESULTAT Metallförbundet/medlemmen vann 17 Metallförbundet/medlemmen förlorade 7 RÄTTSFALLET ÄR SANT och baserar sig på domstols protokoll. Personens initialer och företagens namn har ändrats så att de inte går att känna igen. Också andra detaljer kan ha modifierats. AHJ1511_24-48.indd 37 25.8.2015 12:45:00
• KITI HAIL A 38 11 03.09.2015 38 MEDLEMMARNAS RÄTTSHJÄLP ÄR EN DEL AV FACKETS INTRESSEBEVAKNING – OM FALLET GÅR ÄNDA TILL RÄTTEN, ERSÄTTER FÖRBUNDET KOSTNADERNA. Om tvister går till rätten är målet alltid att vinna. Överenskommelser går också, så länge medlemmens rättigheter tryggas. Arto Helenius, Susanna Holmerg och Jenni Tabell sköter medlemmarnas rättstvister både på finska och svenska. – I upp till 90 procent av fallen får medlemmen åtminstone någon ersättning, antingen genom förlikning eller domstolsbeslut, säger Helenius. Förhandlingar i första hand ? ? På Metallförbundets juridiska enhet påminner man om att förbundet inte förhastat för tvister till rätten. Domstolarna är intressebevakningens sista medel. – Det första steget är att huvudförtroendemannen försöker reda ut saken med arbetsgivarens representant. Om det inte finns en förtroendeman på arbetsplatsen kan man kontakta förbundets centralkontor, förklarar Arto Helenius som är juridisk chef på Metallförbundet. I det här skedet flyttas ärendet upp till förbundsnivå. Det betyder att Metallförbundets experter förhandlar medarbetsgivarförbundet, vilket i allmänhet betyder Teknologiindustrin rf. Om tvisten måste föras ända till rätten, så ersätter förbundet medlemmens rättegångskostnader. – Av alla rättshjälpsansökningar som kommer till oss går ungefär en tredjedel vidare ändå till rättsfall. I rätten vinner vi ungefär två av tre fall, var tredje förlorar vi. Det är förargligt att förlora fall, men å andra sidan är ett visst antal förluster oundvikliga, lite som i idrottssammanhang. – Ibland måste man ta en chans, även om fallet är lite oklart och slutresultatet osäkert. Å andra sidan måste man också vara färdig att komma överens mitt under processen om arbetsgivaren går med på att komma emot och är beredd till eftergifter. – Det är vanligt att vi når förlikningar ännu i domstolens farstu. Metallförbundet är trots allt i första hand en överenskommande och avtalande organisation. Överenskommelser lämnar i allmänhet färre sår hos alla parter, betonar Helenius. a FÖRETAG SOM INTE HÖR TILL ARBETSGIVARORGANISATION Arbetsavtalstvist B A RÄTTSHJÄLP FINNS ATT TILLGÅ OM TVISTEN UPPENBARLIGEN GÅR VIDARE SOM BROTTSMÅL (TALAN SOM VÄCKS AV ÅKLAGAREN ELLER FÖRBUNDET) FÖRUTSÄTTER ATT SKADAN ÄR FÖRVÅLLAD AV ARBETSGIVAREN. Medlemmen/ arbetarskyddsfullmäktige kontaktar fackavdelningsstyrelsen Regionombudsmannen samlar handlingar och bevis, förhandlar om överenkommelse Regionombudsmannen samlar handlingar och bevis, förhandlar om överenkommelse Förtroendemannen/Huvudförtroendemannen förhandlar med arbetsgivaren PROMEMORIA över meningsskiljaktighet till förbunden, förhandling på förbundsnivå MEDLEMMEN BEHÖVER INTE SEPARAT ANSÖKA OM RÄTTSHJÄLP Medlemmen förhandlar med chefen FÖRETAG SOM HÖR TILL ARBETSGIVARORGANISATION ÖVERENSKOMMELSE ÖVERENSKOMMELSE ÖVERENSKOMMELSE ÖVERENSKOMMELSE NEJ NEJ NEJ NEJ Fackavdelningsstyrelsen fyller i RÄTTSHJÄLPSANSÖKAN, bifogar nödvändiga bilagor och skickar ansökan till Metallförbundetn Metallförbundet beslutar om beviljandet av rättshjälp Medlemmen diskuterar med arbetarskyddsfullmäktige Arbetsolycka eller yrkessjukdom ALLA FÖRETAG AHJ1511_24-48.indd 38 25.8.2015 12:45:02
• KITI HAIL A FFC:s metoder dög inte ARBETSMARKNAD Förväntningarna på samhällsför draget var orimliga, säger FFC:s ordförande Lauri Lyly. – Eftersom vi avtalar om löner och arbetsvillkor först nästa höst, var det omöjligt att nu infria de förväntningar som ställdes på fördraget. Samhälls fördraget skulle inte ha varit en snabb och ensamt avgörande lösning på problemen för den finländska ekonomin. FFC förbinder sig också i framtiden att sträva efter bättre sysselsättning, konkurrenskraft och produktivitet i Finland. – I stället för att förlänga arbetstiden och skära ner i semesterpenningen strävar FFC efter hållbara lösningar och ett bättre arbetsliv. – Vi har föreslagit metoder för att förbättra konkurrenskraften och tillväxten. De centrala redskapen för att stärka ekonomin är att förbättra kunnandet, arbetsproduktiviteten och välmåendet i arbetslivet, samt att föra en måttfull lönepolitik, säger Lyly. Lyly betonar att arbetsmarknadsorganisationerna under de fem senaste åren har gjort flera betydande avtal som har varit svåra för löntagarna men som stärker Finlands konkurrenskraft och stärker den offentliga ekonomin. REDIGERING JOHAN L UND ARBETSLÖSHETSKASSAN VI BETJÄNAR PER TELEFON MÅ–FRE 8.30–15 PÅ SERVICENUMRET 020 690 455. Samtals kostnad: med trådtelefon allmän lokal samtals avgift eller med mobiltelefon mobilavgift. Det är avgiftsfritt att köa. TA KONTAKT -funktionen på webbplatsen. Du kan skicka meddelanden, utredningar och bilagor till kassan genom en skyddad förbindelse. OM DU BLIR ARBETSLÖS ELLER PERMITTERAD Anmäl dig som arbetssökande vid arbetsoch näringsbyrån senast den första arbetslöshetsdagen. Ansökningsblanketten för inkomstrelaterad dagpenning får du från arbetsoch näringsbyrån. Du kan också fylla i och skriva ut blanketten www.tyj.fi/swe/material/ blanketter/ Försäkra dig om att du har betalat dina medlemsavgifter ända till början av arbetslösheten. Bifoga till första ansökan om arbetslöshetsdagpenning: ? Löneintyg från arbetsgivaren för minst 26 avlönade veckor före arbetslösheten. I intyget bör semesterpenningsoch semesterersättningsbeloppen preciseras. ? Meddelande om uppsägning och arbetsintyg då en tillsvidare anställning upphör. ? Permitteringsintyg ? Beslutet eller det senaste betalningskvittot på de sociala förmåner som du har mottagit, t.ex. hemvårdsbidrag (även om maka/ make erhållit). ? Det ursprungliga skattekortet endast i fall du har ett graderat skattekort eller du har fått ett ändringsskattekort för förmån från skattebyrån. Fyll i ansökan om dagpenning: ? För fyra kalenderveckor från måndag till söndag om du är helt arbetslös eller permitterad eller om du har tillfälliga arbetsförhållanden under ansökningsperioden. Den första ansökan kan du skicka för två hela kalenderveckor. ? Per kalendermånad om du har ett kontinuerligt deltidsarbete och lönen betalas per kalendermånad eller om du får en social förmån som avdras från dagpenningen. ? Bifoga löneuppgifterna till ansökan om du har haft löneinkomster för tillfälligt arbete eller för deltidsarbete under ansökningstiden. ? Skicka arbetsavtalet med din ansökan, om du under ansöknings perioden har börjat ett deltidsjobb. ? Om du har lantbruksinkomst eller inkomst från annan företagsverksamhet, bifoga till ansökningen en redogörelse för den senast fastställda beskattningen. Fyll i ansökan omsorgsfullt. Bristfälligt ifyllda ansökningar returneras alltid. Kom ihåg att datera och underteckna ansökan. Dagen för undertecknandet får inte vara ett tidigare datum än den sista dagen för vilken du ansöker om dagpenning. TILLSTÄLLANDE AV ANSÖKNINGARNA Sänd ansökan om arbetslöshetsdagpenning och alterneringsersättning via e-tjänsten, tyottomyyskassa.metalliliitto.fi eller till Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors. ARBET SLÖ SHET S SKYDD Mera information om ansökningar och a-kassans e-tjänster hittar du på http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi/om-du-blir-arbetslos-eller-permitterad 39 03.09.2015 11 Nominera ungt yrkesproffs STIPENDIUM Ansökningstiden för Donarstipendiet har inletts. FFC beviljar stipendiet till en ung person som genom sin aktivitet har stärkt den egna branschens anseende. Donarstipendiet ges till en person som har skaffat sig en yrkesexamen i sin egen bransch och som är stolt över sitt yrke. Personen ska visa prov på donaranda genom att vara aktiv inom fackföreningsrörelsen eller studerandeorganisationer, eller genom att ha förtroendeuppdrag på sin arbetsplats. Det är ett plus om personen har jobbat för att stärka den fackliga organiseringen. Om du känner en lämplig kandidat kan du skicka in en fritt formulerad ansökan, med tillhörande motiveringar, till FFC senast den 11 september. Ur ansökan ska framgå kandidatens namn, ålder, yrkesexamen och/eller yrke, hemort, arbetsplats, fackförbund samt eventuella förtroendeuppdrag eller övrig aktivitet. Stipendiesumman är 1 000 euro och stipendiet överräcks på FFC-dagarna den 3 oktober. ? Skicka ansökan per e-post till sini.kurho@sak.fi eller per post till Donarstipendiet/Sini Kurho, PB 157, 00531 Helsingfors. AKTUELLT INOM METALL 19–20.9 Metalls svenska höstträff på Murikka Lämpar sig väl för nya medlemmar som en inkörsport till det fackliga arbetet. Anmälning senast 4.9 till minna.kahila@metalliliitto.fi, tfn 040 766 0117. 10–11.10 FFC:s svenska seminarium i Tavastehus Seminariet är avsett för medlemmarna i FFC:s förbund runtom hela Svenskfinland. Temat i år är ”Om pappa inte betalar” Anmälning senast 4.9 till Minna Kahila. 18–20.11 Kompletteringskurs för Metall på Murikka Kursen är till för förtroendemän och arbetarskyddsfullmäktige. Anmälningar med kursansökningsblankett, som du hittar på www.metalliliitto.fi/web/se/kursansokan SISTA CHANSEN! Metallförbundet beslutar om beviljandet av rättshjälp AHJ1511_24-48.indd 39 25.8.2015 12:45:02
• 40 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA PALVELEMME PUHELIMITSE PALVELU NUMEROSSA 020 690 455 MA–PE 8.30–15. Puhelu maksaa lankapuhelimella paikallis verkkomaksun tai matkapuhelimella matkapuhelinmaksun. Jonotus on maksuton. JOS JOUDUT TYÖTTÖMÄKSI TAI LOMAUTETUKSI Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työn hakijaksi työja elinkeinotoimistoon eli TE-toimistoon. Ansio päivärahahakemuslomakkeen saat TE-toimistosta. Voit tulostaa ja myös täyttää sen osoitteesta www.tyj.fi/fin/materiaali/ Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. Lähetä ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen liitteenä: ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. Todistukseen tulee eritellä lomarahan ja lomakorvauksen määrä. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus. ? Päätös tai viimeisin maksukuitti saamastasi sosiaalietuudesta esim. kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta). ? Alkuperäinen verokortti vain siinä tapauksessa, että sinulla on portaikkokortti tai olet hakenut verotoimistosta muutos verokortin etuutta varten. Täytä päivärahahakemus: ? Neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin, jos olet kokonaan työtön tai lomautettu tai sinulla on satunnaisia työsuhteita hakemusjakson aikana. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. ? Kalenterikuukausittain, jos sinulla on jatkuva osa-aikatyö ja palkka maksetaan kalenterikuukausittain, tai päivärahasta vähennettävää sosiaalietuutta. ? Lähetä palkkatiedot hakemuksen mukana, jos sinulla on ollut palkka tuloa satunnaisesti työstä tai osa-aikatyöstä hakemuksen ajalla. ? Lähetä työsopimus hakemuksen mukana, jos olet hakemusjakson aikana aloittanut osa-aikatyön. ? Jos sinulla on maatilatalouden tai muun yritystoiminnan tuloa, liitä hakemukseen viimeksi vahvistetun verotuksen verotuspäätös. Täytä hakemus huolellisesti Puutteellisesti täytetyt hakemukset palautetaan aina takaisin. Muista päivätä ja allekirjoittaa hakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. HAKEMUSTEN TOIMITTAMINEN Lähetä ansiopäivärahahakemus ja vuorottelukorvauksen hakemus työttömyyskassaan postitse osoitteella: Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki tai sähköisestä asioinnista osoitteessa tyottomyyskassa.metalliliitto.fi. HAKEMUKSEN JA LIITETIEDOT VOI LÄHETTÄÄ SÄHKÖISESTI Voit lähettää ansiopäivärahahakemuksen ja sen liitetiedot sähköisestä asioinnista. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan työttömyyskassan kotisivuilta osoitteesta tyottomyyskassa.metalliliitto.fi sähköinen asiointi -painiketta painamalla. Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla. Hakemuksen täyttäminen ja lähettäminen Voit lähettää sähköisesti ansiopäivärahan ensihakemuksen ja jatko hakemuksen. Käytä ensihakemusta kun edellisen hakemuksen päätty mi sestä on kulunut yli kolme kuukautta. Voit valita tilanteeseesi sopivan hakemuksen sähköisen asioinnin hakemukset -painikkeen kautta. Palvelu ohjaa hakemuksen täyttämisessä. Jos jokin hakemuksen kohta on jäänyt täyttämättä tai se on täytetty puutteellisesti, antaa palvelu siitä ilmoituksen ja pyytää täydentämään puuttuvat kohdat. Hakemuksen kaikkiin kohtiin pitää vastata ennen kuin lähettäminen on mahdollista. Tällä varmis tetaan, että sähköisesti lähetetyssä hakemuksessa on kaikki käsittelyssä tarvittavat tiedot. Hakemuksessa ilmoitetuista tiedoista vastaat aina itse riippumatta hakemuksen toimittamistavasta. Hakemuksen liitetietojen lähettäminen Voit lähettää hakemuksen käsittelyssä tarvittavat liitetiedot sähköi sestä asioinnista. Lähetettävä tiedosto voi olla kooltaan enintään kaksi megatavua (2Mt). Tiedostomuoto pitää olla joko .tif, .jpg tai .pdf. Liitetietoja ei tarvitse lähettää samanaikaisesti hakemuksen kanssa. Liitetiedot voi myös lähettää sähköisestä asioinnista, vaikka hakemus olisi toimitettu postitse. Jos olet jo toimittanut työttömyyskassaan hakemuksen, liitteen voi kohdistaa palvelussa käsittelemättömään hakemukseen. Liite tietojen kohdistaminen hakemukseen ei ole välttämätöntä, koska kaikki työttömyyskassalle toimitetut liitetiedot huomioidaan hakemusta käsiteltäessä. Hakemuksen liitetietoja ja muita dokumentteja voit toimittaa myös kassan kotisivuilta löytyvän Ota yhteyttä -toiminnon avulla. Tätä kautta voi myös esimerkiksi työnantaja tai palkan laskija toimittaa tietoja kassaan. Lähetetyt tiedot toimitetaan kassaan suojatun yhteyden kautta. Sähköisen asioinnin käyttöturvallisuus Verkkopankkitunnusten käyttämisellä sähköiseen asiointiin kirjautumisessa varmistetaan käyttäjän henkilöllisyys ja yksilöidään sähköinen allekirjoitus. Tällä tavoin sähköinen asiointi täyttää tietoturvavaati mukset. Jos sähköisen asioinnin palvelua käytetään julkisissa tiloissa olevilta tietokoneilta tai toisen henkilön koneelta, käytön jälkeen on aina tyhjennettävä käytetyt sivut koneen välimuistista. Se on hyvä tehdä myös omassa käytössä olevalla tietokoneella asioitaessa. OTA YHTEYTTÄ -toiminto työttömyyskassan kotisivuilla. Voit toimittaa kassalle viestejä, selvityksiä ja liitedokumentteja suojatun yhteyden kautta. TYÖTTÖMYYS TURVA Lisätietoja etuuksien hakemisesta ja linkki sähköiseen asiointiin työttömyyskassan kotisivuilla http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi 11 03.09.2015 AHJ1511_24-48.indd 40 25.8.2015 12:45:02
• 03.09.2015 11 KOULUTUS TEK S TI K A TRI K ANGA S K UV A JYRKI L UUKK ONEN Huomaathan! NÄIN HAET MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe, joka kiinnostaa sinua. Täytä kurssi hakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudellisesta tuesta saat lisä tietoja Metalliliiton koulutuksen toiminta-alueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. JARMO LUOMAA laitosmies, pääluottamusmies, Nesco Oy, Orimattila, Orimattilan Metallityöväen ao. 323 T Y ÖEL ÄMÄN K ANS ANOPIS T O METALLILIITTOLAISEN OMA OPISTO – MURIKKA W W W .MURIKK A.FI Murikassa on siirrytty sähköiseen kurssikutsuun. Sähköpostiisi saapuva kutsu korvaa aiemmin postitse tulleen kurssikutsun. ?? Pidäthän huolen liiton Sähköisen asioinnin kautta, että sinulla on voimassa oleva sähköpostiosoite. Pääset päivittämään tietojasi liiton kotisivuilta, www.metalliliitto.fi, kohdasta Jäsenyys. Tarvitset tähän verkkopankkitunnuksesi. ?? Mikäli sinulla ei ole sähköpostiosoitetta, sinulle toimitetaan paperinen kutsu vanhaan tapaan. 41 Luottamusmieskurssi on ehdoton Jarmo Luomaa bongasi luottamusmiesten peruskurssin työpaikan pöydälle jätetystä Metalliliiton opinto-oppaasta. Tammikuussa Luomaa valittiin vaaleilla pääluottamus mieheksi orimattilalaiseen Nesco Oy:hyn. Hän on ensimmäinen pääluottamusmies sadevesijärjestelmiä ja kattoturvatuotteita valmistavassa Nescossa. Työntekijöitä Orimattilan tehtaalla on runsaat 50. – Työsuojeluvaltuutettu oli hoitanut tehtäviä tähän asti. Hänen eläköityessään porukka alkoi puhua, ettei meillä ole koskaan ollut luottamusmiestä. – Asetin heti ensimmäisenä ehtona itselleni, että jos tulen valituksi, kursseille on lähdettävä. Kursseja käymättä en alkaisi hommaa hoitaa, hän kertoo. Luomaa tuli valituksi, joten Murikka-opisto ja luottamusmiesten peruskurssi kutsuivat. Työnantajakin kannusti lähtemään Murikkaan. Aivan untuvikko Luomaa ei luottamustehtävissä ole, sillä edellisessä työpaikassaan hän toimi työsuojeluvaltuutettuna. – Pikkuisen minulla oli jo hajua, miten pitää menetellä. Olen ollut myös yli 40 vuotta työelämässä, joten käytännön pohjalta pystyy vähän tulkitsemaan. – Kurssilta on kuitenkin saanut hyvää oppia. Opettaja osaa pitää mielenkiintoa yllä. Jos joku kysyy jotakin, aina löytyy selitys. Täällä oppii myös itse katsomaan, mistä tietoa ja tulkinta löytyy. Luomaa uskoo, että ainakin paikallisessa sopimisessa saa olla hyvin tarkkana, mitä sopii ja mitä paperille päätyy. – Vielä ei ole tullut vastaan isompia tilanteita, joita olisin joutunut hoitamaan. Viime vuoden puolella oli yt:t. Sitten oli kolmen viikon pakkolomat, mutta niistä ei ole seurannut jälkipyykkiä. – Jatkokurssi pitää varmaan vielä käydä. ”Kursseja käymättä en alkaisi hommaa hoitaa.” 21.–23.9. Yritystalous Metallin täydennyskurssi – Kemikaalit työpaikalla 21.–24.9. Metallin täydennyskurssi – Hyvinvointi työyhteisössä 21.–25.9. Puheviestinnän perusteet – Ilo puhua! Tietotekniikan peruskurssi 28.–30.9 Kansantalous Nuorisotoiminta tutuksi 28.9.–2.10. Luottamusmiesten peruskurssi Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 26.–30.10.) Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 26.–30.10.) 5.–7.10. Peltialan täydennyskurssi 12.–16.10. Palkkatekniikan kurssi Autoalan luottamusmiesten jatkokurssi Hyvä lehtijuttu Minä vaikutan 19.–23.10. Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 16.–20.11.) Edunvalvojan neuvottelutaito Työsuojelun peruskurssi Tietotekniikan jatkokurssi 26.–30.10. Luottamusmiesten peruskurssi Tietotekniikan peruskurssi 2.–4.11. Metallin täydennyskurssi – Yhdenvertaisuus työpaikalla 2.–6.11. Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 30.11.–4.12.) Puheviestinnän perusteet – Ilo puhua! 9.–11.11. Teknisen huollon ja kunnossapidon täydennyskurssi Autoalan täydennyskurssi – Palkkaustekniikka 9.–13.11. Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 7.–11.12.) Ihmissuhteet työpaikalla 12.–13.11. Alueellinen luottamusmiesten peruskurssi/ Kaakkois-Suomi– Savo-Karjala (2. osa 10.–11.12.) Murikassa AHJ1511_24-48.indd 41 25.8.2015 12:45:04
• Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki tai faksaa numeroon 020 77 41240. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi 42 Toimita ilmoituksesi viimeistään 10.9. Ahjo 12 (ilmestyy 24.9.) 1.10. Ahjo 13 (ilmestyy 15.10.) 22.10. Ahjo 14 (ilmestyy 5.11.) KOKOUKSIA Helsingin metallintyöväen ao. 5:n veteraanien kokous ma 7.9. klo 13 toimistolla, Saariniemen katu 4. Vierailijana Ilpo Haaja. Kahvitarjoilu. Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanien kokous ma 7.9. klo 12.15 Urheilutalo Rientolassa, Pulmussuonkatu 86. Mukana kansanedustaja Li Andersson. Juttutupa 17.9. klo 12.15 Rientolassa. Ylöjärven Metallityöväen ao. 149:n ehdokasasettelukokous ti 29.9. klo 17 osaston toimistolla. Mikkolantie 1-3, Ylöjärvi. Toimikunta kokoontuu klo 16. Jyväskylän autokorjaamotyöväen ao. 150:n veteraanien kokoukset ammattiosaston toimitiloissa keskiviikkoisin 9.9., 14.10., 11.11. ja 9.12. klo 12. Tervetuloa mukaan toimintaan! Kahvitarjoilu. Eristyspeltiseppien ao. 155:n toimikunnan kokous pe 18.9. klo 18 Peurungassa. Tikkurilan Metallityöväen ao. 287:n veteraanien tapaaminen to 10.9. klo 15 toimistolla Puistokulmassa, Talkootie 4. TIEDOTUKSIA Lahden metallityöväen ao. 23:n toimisto, Aleksanterinkatu 34 A, 15140 Lahti, puh. (03) 751 1108, 751 1109. Avoinna ma klo 9–12 ja 13-17, ti/ke/ to klo 9–12 ja 13–16. Perjantaisin toimisto suljettu. metalli23@metalli23.fi, www.metalli23.fi. Kuoreveden työpajojen ao. 110:n jäsenille Himos-lomaosakkeen haku 19.10. mennessä ajalle 6.11.–20.11. Hakulomakkeita osastojen luottamusmiehiltä. TAPAHTUMIA Lahden metallityöväen ao. 23:n päiväristeily la 21.11. Tallinnaan Tallink M/S Starilla. Hinta 42 €/ hlö. Hinta sisältää bussikuljetukset, laivamatkat kansipaikoin, buffet-aamiaisen. Bussi on mukana Tallinnassa. Ilmoittautuminen toimistolle, puh. (03) 751 1108 tai metalli23@metali23.fi. Maksu varauksen jälkeen ao:n tilille FI63 5542 7120 0089 24, viestikenttään tapahtuman nimi ja oma nimi. Ilmoita varauksen yhteydessä syntymäaikasi! Ao. 23:n askartelukurssi la 26.9. klo 15–17 Ahtialan Kukka Oy:n tiloissa. Askartelemme kynttelikön sateenvarjosta. Hinta 15 €/hlö sisältää opetuksen ja materiaalit. Ilmoittautuminen 18.9. mennessä puh.(03) 751 1108 tai metalli23@ metalli23.fi. Maksu ilmoittautumisen jälkeen ao:n tilille FI63 5542 7120 0089 24, viestikenttään tapahtuman nimi ja oma nimi. Ao. 23: Mielensäpahoittaja ja poika -teatteri näytös su 18.10. klo 15. Lipun hinta 14 €. Varaukset toimistolle, puh. (03) 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi. Maksu varauksen jälkeen ao:n tilille FI63 5542 7120 0089 24, viestikenttään tapahtuman nimi ja oma nimi. Ao. 23: Myrskyluodon Maija -teatterinäytös ke 18.11. klo 13. Lipun hinta 25 €, max 2 lippua/ jäsen. Varaukset toimistolle, puh (03) 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi. Maksu varauksen jälkeen ao:n tilille FI63 5542 7120 0089 24, viestikenttään tapahtuman nimi ja oma nimi. Ao. 23: Kätevä & Tekevä -messuille 31.10.–1.11. varattavissa lippuja 5 €/kpl, max 2 lippua/jäsen. Varaukset toimistolle, puh. (03) 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi. Maksu varauksen jälkeen ao:n tilille FI63 5542 7120 0089 24, viesti kenttään tapahtuman nimi ja oma nimi. Ao. 23:n veteraanijaoston järjestämä teemakokous ti 27.10. klo 12–13.30 Wanhassa Herrassa. Kokouksen aiheena paloturvallisuus. Lounastarjoilun vuoksi ilmoittautuminen 15.10. mennessä ao:n toimistolle, puh. (03) 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi. Tilaisuus maksuton! Helsingin pelti-ja vaskiseppien ao. 27:n siivoustalkoot ja huutokauppa la 19.9. Pellin majalla. Kokoontuminen Reposalmen rantaan klo 9. Huutokauppa noin klo 12, huudettavana Pellin majan irtaimistoa vuokrasopimuksen päättymisen johdosta. Tarkennuksia metalliao27.fi. Hietalahden Telakkatyöväen ao. 41:n virkistysmatka 15.–17.4.2016 Puolan Krakovaan. (Tiedustella voi myös mahdollisesta Pietarin matkasta helmikuussa 2016. Matka järjestetään mikäli lähtijöitä riittää.) Ilmoittautumiset Krakovan-matkalle plm:n toimistoon, puh. 050 390 7658. Ao. 41:n veteraani jaoston risteily Tallinnaan ke 23.9. XPRS-laiva lähtee klo 11.30 Helsingin Katajanokan terminaalista. Lippujen jako terminaalilla noin tuntia ennen laivan lähtöä. Menomatkalla bistro-buffet klo 11.15 alkaen. Saapuminen Tallinnaan klo 14 ja paluulähtö klo 18, Helsingissä klo 20.30. Ilmoittautuminen 13.9. mennessä Heikki Backmanille puh. 040 484 4658 tai heikkibackman@pp.inet.fi. Risteilymaksu ao. 41:n jäsenille 10 €/hlö, muille 32 €/hlö, maksetaan ao. 41:n tilille FI86 5541 2840 0041 30. Matkalle mukaan voimassa oleva passi tai kuvallinen henkilöllisyystodistus. Kuoreveden työpajojen ao. 110:n pikkujouluristeily 20.–21.11. Tallinnaan M/S Balticilla. Hinta B4-hytissä jäsenille 20 €, seuralaisille 40 €, B2-hytissä jäsenille 60 €, seuralaisille 80 €. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 22.9. mennessä Mikko Hytöselle, puh. 040 416 0284. Sipoon Metallityöväen ao. 136:n virkistyspäivä la 12.9. klo 12–22 Lövhyddanissa jäsenille perheineen. Ohjelmassa saunomista, makkaranpaistoa, kilpailuja sekä mukavaa yhdessäoloa. Omat pyyhkeet mukaan. Lisätietoja sekä ilmoittautuminen viimeistään 4.9. Tuomas Jakovedelle, puh. 040 564 5893 tai Airi Nybergille, puh. 040 562 2541. Sibbo Metallarbetarfackavd. 136 ordnar en rekreationsdag på Lövhyddan 12.9. kl 12–22 för medlemmarna med familjer. På programmet bastu, korvgrillning, tävlingar samt trevlig samvaro. Obs! Egna handdukar med. Tilläggsuppgifter samt anmälningar senast 4.9.2015 till Tuomas Jakovesi 040 5645893, Airi Nyberg 040 5622541. Ylöjärven metallityöväen ao. 149:n pikkujouluristeily 4.–5.12. Tallinnaan Baltic Queen -laivalla A-luokan hyteissä. Lähtö 4.12. Bussireitti ja aikataulu: klo 13.45 Ylöjärvi matkatie, 14.00 Nokia pirkkalaistori, 14.30 Tampere las. 5.12 aikataulu klo 8.00 maihinnousu Tallinnassa, 12.30 Baltic Queen lähtee Tallinnasta, 16.00 laiva Helsingissä. Risteilyn hinta jäsenelle 50 €, seuralaiselle 100 €. Hinta sisältää bussi kuljetukset ja matkan sekä ateriapaketin juomineen laivalla (illallinen, aamiainen, lounas). Bussi mukana Tallinnassa. Paikkoja varattu 30 kpl. HUOM! Jos matkan peruu em. päivämäärän jälkeen ilman pätevää syytä, on henkilö velvollinen maksamaan matkan kokonaishinnan. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 20.10. mennessä Antti Sipilälle, puh. 040 823 8812. Forssan metallityöväen ao. 179:n veteraanien joulumatka 29.11.–1.12. Tallinnaan. Laiva lähtee Helsingistä sunnuntaina klo 18.30. Yöpyminen merellä, aamiainen laivalla. Tallinnassa joulutori. Toinen yö Hotelli Seaportissa, hotellissa kolmen ruokalajin illallinen ja aamupala. Paluulähtö Tallinnasta tiistaina klo 12.30, laivalla kansipaikat, Helsingissä klo 16. Matkan hinta 105 €/henkilö. Ilmoittautumiset 20.10. mennessä Jukka Perälälle sähköpostitse jtapanip@luukku.com tai puh. 040 719 9291. Pieksämäen metallityöväen ao. 201:n pikkujouluristeily 7.–8.11. M/S Baltic Queenilla. Lähtö lauantaina klo 12. Hinta jäsenille ja seuralaisille 70 €/henkilö. Hintaan sisältyy kuljetukset, majoitus B2-hytissä ja buffet-illallinen. Bussit lähtevät keskusliikenneasemalta. Ilmoittautumiset 20.10. mennessä osaston toimistolle tai Rauno Asikaiselle, puh. 050 598 0624 tai Jorma Hämäläiselle, puh. 040 753 1441. Huom! mukaan voimassa oleva passi. Varkauden Autokorjaamoalan ao. 304:n saunailta la 19.9. klo 15–19 Vaaputtajien majalla Tyyskänniemessä. Ohjelmassa saunomista, tikanheittoa, makkaranpaistoa ja vapaata seurustelua. KOULUTUSTA Turun Metalli– ja Telakkatyöväen ao. 1:n luottamusmiestapaaminen pe 2.10. osaston toimistolla, Kristiinankatu 10, Turku. Aloitetaan klo 12 ruokailulla Morrison´s-ravintolassa, joka on toimistoa vastapäätä. Koulutusta klo 12.40–15.30 toimistolla. Aiheena muun muassa liittokokousasiat. Käytetään luottamusmiesaikaa. Ilmoittautumiset tarjoilun vuoksi toimistoon 28.9. mennessä, puh. (02) 469 1410. Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1:n laivakoulutus 17.–18.10. Aiheena työja vapaa-ajan yhteensovittaminen, kouluttajana Heli Hokkanen Murikasta. Lähtö lauantaina klo 8.45 Vikingterminaalista Turusta ms/Amorellalla ja paluu sunnuntaiaamuna klo 7.35. Hinta 10 € sisältää hytin B4-luokassa (2 hlöä/hytti), buffet-päivällisen sekä koulutuksen. Ilmoittautumiset ja maksut 16.9. mennessä toimistoon, Kristiinankatu 10, Turku, puh. (02) 469 1410. Lahden metallityöväen ao.23:n keilausja koulutustapahtuma la 17.10. Lahden Keilahallilla. Koulutuksen aiheena työhyvinvoinnin merkitys. Hinta 5 € sisältää koulutuksen, ruokailun ja keilauksen. Ilmoittautuminen 30.9. mennessä puh. (03) 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi. Maksu ilmoittautumisen jälkeen ao:n tilille FI63 5542 7120 0089 24, viestikenttään tapahtuman nimi ja oma nimi. SEUTURYHMÄT Espoon, Kirkkonummen ja Vantaan seuturyhmä Es-Ki-Va:n ammattiosastojen kaikille jäsenille vierailu 26.–27.9. Valkon Metallirantaan. Otamme katseen tulevaisuuteen ja nautimme kauniista ympäristöstä. Aloitamme lauantaina lounaalla ja kotiinlähtö sunnuntaina ajoissa. Yöpyminen Metallirannan mökeissä. Kysymykset ja ilmoittautumiset 21.9. mennessä Milla Leppäselle, leppanen.milla@gmail. com tai puh. 050 483 9984. Ilmoita samalla ammattiosastosi ja mahdolliset allergiat. 11 03.09.2015 42 AHJ1511_24-48.indd 42 25.8.2015 12:45:05
• Toimita ilmoituksesi viimeistään 10.9. Ahjo 12 (ilmestyy 24.9.) 1.10. Ahjo 13 (ilmestyy 15.10.) 22.10. Ahjo 14 (ilmestyy 5.11.) 03.09.2015 11 43 LUOTTAMUSHENKILÖ RISTEILY M/S BALTIC QUEEN 13.–14.2.2016 l tietoa liittokokouksesta l ammattiosastoilla mahdollisuus omaan kokoustamiseen Ensimmäistä kertaa koko laiva lastattu metalliliittolaisilla! Tietoa risteilystä osoitteesta: www.matkapojat.fi/metalli Lisätietoja voit kysellä: jarjesto@metalliliitto.fi Lue lisää seuraavasta Ahjosta. Työpaikkojen ja ammattiosastojen luottamushenkilöt sekä liittokokousehdokkaat! TOIMINTA Tanssien hyvälle mielelle – lomaviikko liiton veteraaneille 7.–12.12. Huhmarissa ? Hyvinvointilomat ry järjestää Lomakeskus Huhmarissa Metalliliiton veteraanijäsenille puolisoineen tuetun lomaviikon. Lomakeskus sijaitsee Polvijärvellä lähellä Joensuuta. ? Majoitus on erillisissä loma-asunnoissa, joissa on makuuhuone, oleskelutilat, keittomahdollisuus ja wc/suihku, TV ja puhelin. Ruokailut, ravintolapalvelut ja vesimaailma sijaitsevat monitoimitalossa. Lisätietoja www.lomakeskushuhmari.com ? Loma on viiden vuorokauden pituinen. Loman kustannuksiin sisältyy aamiainen, täysihoitoruokailut keveys ja terveellisyys huomioiden sekä Vesimaailma-kylpylän vapaa käyttö. ? Lomalla kokeillaan erilaisia tanssimuotoja. Lisäksi ohjelmassa on monipuolisesti jumppaa ja luentoja sekä mm. retki lähiympäristöön, seurapelejä sekä levyja orkesteritansseja. Loman hinta 100 €/henkilö. Matkat lomalainen maksaa itse. ? Lomalle haetaan Hyvinvointilomien lomatukihakemuksella, joita voi tilata Metalliliiton toimistosta, puh. 020 77 41026 tai hakemuksen voi tulostaa liiton kotisivuilta www.metalliliitto.fi/liiton-lomat. ? Hakemus on palautettava 30.9. mennessä osoitteella Metallityöväen Liitto ry, loma-asiat, PL 107, 00531 Helsinki. ? Valinnat tehdään huomioiden hakijan tulot, terveydelliset tekijät ja elämäntilanne. Lomatukea ei myönnetä peräkkäisinä vuosina. Lisätietoja lomasta saa Metalliliiton toimistosta Pia Toivaselta, puh. 020 77 41151. Vekaraviikko 22.–27.12. Huhmarissa ? Hyvinvointilomat ry järjestää Lomakeskus Huhmarissa lapsiperheille tuetun lomaviikon. ? Lomakeskus Huhmari sijaitsee Polvijärvellä lähellä Joensuuta. Majoitus on erillisissä loma-asunnoissa, joissa on makuuhuone, oleskelutilat, keittomahdollisuus ja wc/suihku, TV ja puhelin. Monitoimitalossa on ruokailut, ravintolapalvelut, lasten leikkitilat ja vesimaailma. Lisätietoja www.lomakeskushuhmari.com ? Loma on kestoltaan 5 vrk. Se sisältää täysihoidon ja ohjelmat. Viikko tarjoaa leikkejä, retkiä ja seikkailuja koko perheelle. Lapsille askartelua ja mukavaa puuhaa joulunodotukseen. Aikuisille on lisäksi mm. vesijumppahetki. ? Loman hinta on aikuisille 100 €/henkilö, alle 16-vuotiaat lapset maksutta. Matkat lomalainen maksaa itse. ? Lomalle haetaan Hyvinvointilomien lomatukihakemuksella, joita voi tilata Metalliliiton toimistosta, puh. 020 77 41026 tai hakemuksen voi tulostaa liiton kotisivuilta www.metalliliitto.fi/ liiton-lomat. ? Hakemus on palautettava 30.10. mennessä osoitteella Metallityöväen Liitto ry, loma-asiat, PL 107, 00531 Helsinki. ? Valinnat tehdään huomioiden hakijan tulot, terveydelliset tekijät ja elämäntilanne. Lomatukea ei myönnetä peräkkäisinä vuosina. Lisätietoja lomasta saa Metalliliiton toimistosta Pia Toivaselta, puh. 020 77 41151. Laita k alen teriin! ENNAKK O TIET O Avoimet TUL:n ja AY-väen maastojuoksun mestaruuskilpailut 12.9. Raumalla ? Avoimet TUL:n ja AY-väen maastojuoksun mestaruuskilpailut järjestetään la 12.9. klo 13 alkaen Raumalla Lähdepellolla (Kodisjoentie). Sarjat avoimissa TUL:n ja AY-väen mestaruuskisoissa: MIEHET: miehet 35 v., miehet 45 v. 9 km miehet 55 v., miehet 65 v. 4 km NAISET: naiset 35 v., naiset 45 v. 4 km naiset 55 v., naiset 65 v. 3 km ? Lisäksi TUL:n avoimet nuorten maastojuoksumestaruuskisat sarjoissa: Tytöt 9 v., 11 v. 1 km Tytöt 13 v., 15 v. 2 km Naiset 17 v., 19 v. 3 km Pojat 9 v., 11 v. 1 km Pojat 13 v. 2 km Pojat 15 v., miehet 17 v. 3 km Miehet 19 v. 3 km ? Osallistumismaksut aikuisten sarjoissa 8 € ja nuorten sarjoissa 5 € maksetaan RTU:n tilille FI55 5631 3740 0042 05 ? Ilmoittautuminen sähköpostitse: markku.malmsten@saunalahti.fi ? Jälki-ilmoittautuminen aikuisten sarjoissa 15 €. ? Tiedustelut: Markku Malmsten, puh. 050 552 6140 Kilpailun järjestävät Rauman Työväen Urheilijat ja Kaaron Roima LOPPUVUODEN AIKATAULU Ahjon osastoilmoituksille Toimita ilmoituksesi viimeistään nro ilmoitukset ilmestyy perillä (torstai) 12 10.9. 24.9. 13 1.10. 15.10. 14 22.10. 5.11. 15 12.11. 26.11. 16 3.12. 17.12. ? ? Tapahtuuko ammattiosastossasi jotain mielenkiintoista? Kerro siitä valokuvalla.? Jaamme sen liiton? Facebook-sivulla.? ? ? Lähetä kuva sähköpostiosoitteeseen some@metalliliitto.fi ? ? Vain yksi kuva. ? ? Liitä mukaan kuvaus tapahtumasta sekä ehdottomasti yhteystietosi. ? ? Kysy kuvassa esiintyviltä henkilöiltä lupa julkaisuun. Julkaisemme aineistoja mahdollisuuksien mukaan. www.facebook.com/Metalliliitto AHJ1511_24-48.indd 43 25.8.2015 12:45:06
• MA–PE KLO 8.30–15.00 PALVELUNUMEROT Liiton vaihde 020 77 4001 Toimistoaika arkisin klo 8.20–16.00 Edunvalvonnan palvelunumero 020 77 41100 Jäsenpalvelu 020 77 41180 Työnantajaja tilittäjäpalvelu 020 77 41190 Metallityöväen työttömyyskassa 020 690 455 100% Suomessa suunniteltu nastarengas! Tikkanastoitettu! Parasta pitoa! Jarrutus jäällä Ajotuntuma jäällä Jarrutus lumella Ajotuntuma lumella Nokian Hakkapeliitta 7 100 100 100 100 Triangle IceLink 108 102.5 101 102.5 Arctic Falls -testiyritys testasi Trianglen toimeksiannosta Triangle IceLink -nastarenkaan ja vertasi sitä Nokian Hakkapeliitta 7:ään. Triangle voitti Nokian Hakkapeliitta 7:n kaikissa mitatuissa ominaisuuksissa. Lue lisää testistä osoitteessa www.vannetukku.fi. Kylpyläloma Härmässä 2 vrk 139 € /hlö/ 2 vrk Vaasantie 22, Ylihärmä Puh. (06) 483 1600 www.harmankylpyla.fi HÄRMÄN KYLPYLÄ Majoitus 2 hengen huoneessa, 2 x aamiainen, 2 x buffetruokailu, 1 x pullakahvit, kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö sekä sisäänpääsy tansseihin. Voimassa 31.10. 2015 saakka. Kysy myös edullisia perhehuoneistoja! FIXUSNET.FI -verkkokauppa on nyt avattu! fixus.fi Tarjoukset voimassa 1.9.2015 30.9.2015 saakka tai niin kauan kuin erää riittää. Tuotevalikoima saattaa vaihdella myymälöittäin. Osa tuotteista vain toimitusmyyntinä. Osallistu arvontaan Fixus-myymälöissä ! Lisätiedot ja arvonnan säännöt: Fixus.fi Juhlavuoden aikana arvomme kpl Skoda Citigoja. 10 UUTUUS Istuinsuojasarja Yleismalli, airbag-yhteensopiva. 942-6607 SmartCharge 4A älylaturi Helppokäyttöinen akkulaturi niin kotikäyttöön, autoon, veneeseen kuin ammattilaiskäyttöön. D701515 5900 Kojelautaliina Mikrokuitua, koko 45 x 38 cm. 923-6107 490 Philips Xenon LongerLife -polttimot D1S 100-D1SSY 99,00 D2S 100-D2SSY 75,00 D2R 100-D2RSY 75,00 Alkaen 7500 Jopa 7 vuoden takuulla! Lasinpesuspray 600 ml + muovija kumiehoste 600 ml 104-DPCC 10 vuotisjuhlatarjous 1990 10 vuotisjuhlatarjous 995 8,29 /l 11 03.09.2015 44 AHJ1511_24-48.indd 44 25.8.2015 12:45:08
• 03.09.2015 11 Tätä kaikkea voit tilata! Maksuton aineisto Asiallinen kohtelu sallittu Esite työpaikkakiusaamisesta ja sen ehkäisemisestä. Suomi, ruotsi, viro ja venäjä Jouko Reijonen: Säätyrajoja ja luottamuspulaa – Kulttuuristen rakenteiden purkaminen tasavertaisen vuoropuhelun avulla (2014, 152 s.). Kirjassa kuvataan yritysten kehittämishankkeita, joihin osallistuivat sekä työnantajapuolen että työntekijöiden edustajat. Liity Metalliliittoon (2012, 16 s.) Metalliliiton esite ja liittymislomake. Liity oppilasjäseneksi Metalliliittoon Esite Metalliliiton oppilasjäsenyydestä ja liittymislomake. Metallin työnluokitus 77 (1977, 40 s.) Opas metalliteollisuuden työnluokitukseen. Metallin ympäristöjulistus (8 s.) Metalliliiton ympäristöohjelma ja liiton toiminnan painopisteet ympäristöasioissa. Me itse ollaan se liitto Metalliliiton esite uusille jäsenille. Metallityöväen liiton säännöt (2012, 72 s.) Oikeusapu (2010, 16 s.) Näin haet oikeusapua ja palkkaturvaa. Liiton oikeusapupalvelut työsuhderiitoja ratkaistaessa, työturvallisuusvahingoissa ja palkkaturva-asioissa. Opinto-opas (2015, 81 s.) Vuosittain uusiutuva, Metalliliiton ja SAK:n kurssien sisällöt ja ajankohdat. Timo K. Vertanen: Liikkeen luovutus ja työsuhde (1998, 52 s.) Liikkeen luovutus ja työsopimuksen päättäminen liikkeen luovutuksen yhteydessä. Toimivat työaikajärjestelyt (2010, 52 s.) Teknologiateollisuuden työaikamalleja. Tulosta ja palkkaa (2014, 36 s.) Näkökohtia teknologiateollisuuden palkkaustavoista sekä tulosja voittopalkkioista. Ulkoistaminen ja verkostoituminen (1999, 73 s.) Luottamusmiehen näkökulma. Perustietoa ulkoistamisesta ja verkostoitumisesta metalliteollisuudessa. Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa (2008, 27 s.) Opas yrityksille ja työntekijöille. Vuosilomalaki Keskeiset asiat vuosilomalaista, lomapalkasta, TES-määräyksistä. Maksullinen aineisto (Hinnat: www.metalliliitto.fi/materiaalitilaukset) Arvot tasan (1999, 168 s.) Liiton tasa-arvokirjoituskilpailun satoa. Eino Ketola: Metalliliiton historia (osa IV 1961–1983, 2007, 752 s.) Jari Hellsten: Provisions and Procedures Governing Collective Redundancies in Europe (2001, 82 s., suom. yhteenveto) Selvitys EU:ssa irtisanomiskorvauksista Fujitsu-Siemensin Kilon tehtaan joukkoirtisanomisissa. Johan Koivisto: Liiton historia, osa II ja III (1930–1949/1950–1960, 1974/1987, 404/616 s.) Jorma Löhman: Eurooppalainen edunvalvonta (2002, 56 s.) Tietoja ja kokemuksia eurooppalaisesta palkkakoordinaatiosta ja yli rajojen ulottuvasta yhteistyöstä TES-asioissa. Keskeisiä työsuojelumääräyksiä ja -ohjeita (2014, 130 s.) Katsaus työsuojelua koskevaan lainsäädäntöön ja sopimuksiin. Lönestrukturen 2010 Palkkarakenneopas – Teknologiateollisuuden työehtosopimus (2014, 64 s.) Pekka Puranen: Lain ja sopimuksen mukaan (2011, 238 s,) Työsopimusoikeutta teknologiateollisuuden luottamusmiehille. Pekka Puranen: Paikallinen sopiminen metalliteollisuudessa (2000, 208 s.) Metalliteollisuuden työehtosopimukseen perustuvan paikallisen sopimisen selvitys (730 s.) Työlainsäädäntö ja yleisiä sopimuksia Työntutkimuksen käsitteitä, menettelytapoja ja käyttökohteita (2011, 48 s.) EK:n ja SAK:n asiantuntijaryhmän laatima ohje työntutkimuksessa käytettävistä menettelytavoista. Muu maksullinen aineisto Laulukirja Me laulamme Metallityöväen kalenteri 2015 Suomenja ruotsinkielinen Pöytäviiri Pöytäviiripaketti O T A T AL TEEN 45 MATERIA ALITILAUS Voit tilata liiton julkaisemaa ja välittämää aineistoa ? materiaalitilauslomakkeella www.metalliliitto.fi/materiaalitilaukset ? puhelimella Puh. 020 77 41026 (liiton postitus) ? sähköpostitse postitus@metalliliitto.fi Säätyrajoja ja luottamuspulaa Kulttuuristen rakenteiden purkaminen tasavertaisen vuoropuhelun avulla Jouk o R eij on en Jouko Reijonen AHJ1511_24-48.indd 45 25.8.2015 13:53:55
• 11 03.09.2015 PENTTI OTSAMO WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HEIDI HEINOLA 46 OIVALLUS & Nipa Kettu Joe Kaniini VAIKEUSASTE 1+/3 TIESITK Ö (sivu 6) Oik ea t v as taukse t: 1B , 2B , 3D , 4B AHJ1511_24-48.indd 46 25.8.2015 12:45:16
• KOTIMATKA Kehäradan juna ja bussi 17. elokuuta klo 14.45 OPERAATTORI Eira Tammiluoma TYÖPAIKKA Murata Electronics Oy, Vantaa MATKA Vantaankoski-Malmi-Kontula MATKAN PITUUS JA KESTO 33 km, 1 tunti KUVA PETRI PUROMIES 47 AHJ1511_24-48.indd 47 25.8.2015 12:45:23
• Markkinoiden laadukkain mopoauto 3-vuoden takuulla. Tukeva lasikuitukori ei muovista tehty heppoinen kevytkori. Bellier on tehnyt sopimuksen PSA konsernin kanssa (Citroen, Renault, Peugeot) valtaosa osista tulee em. henkilöautoista. Moottorina luotettavin ja kestävin Japanilainen Yanmar 550 diesel. MODULARBOX OY KOKO MAAN KONEKAUPPA! P. 040 553 2428 Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III TILAA HETI! NOPEAT TOIMITUKSET KOKO MAAHAN. YLI 150 HUOLTOPISTETTÄ. TILAUKSET MYÖS myynti@rally.fi KATSO ESITTELYVIDEOT www.rally.fi Huippu-uutuus Kuin oikea auto! Bellier B8 ! VINSSI KAUPANPÄÄLLE! (arvo 490,-) Rally USA 250 USA 250 Käsiraha 0,loput 110,-/kk. Suomen suosituin mönkijä. Maasto / Tieliikenne 2990?/3490? +tk +tk TOIMITUS HETI! Nop. 15 km/h. Ajomatka 60 km. Takuu 2 vuotta. MARKKINOIDEN HIENOIN! RALLY USA CITY 1500S NYT UUTUUS sähköskootteri Käsiraha 1000,loput 150,-/kk. 5990,-+tk PANORAMAKATOLLA! Uutuus Pyrkijä E-300. Hienoin sähköpyörä, 36V 10 Ah akku, 8-vaihd., 5 tehoaluetta, Ajomatka 80km, 28?renk., Takuu 2v. 1690,-+tk PYRKIJÄ E-300 Käsiraha 0,loput 50,-/kk. Uutuus Pyrkijä E-480 3-sähköpyörä, Lithium 36V 10Ah akku, iso kulj.kori, Ajomatka 80km, Renk. Etu 22?/Taka 20?. Takuu 2v, 1890,-+tk Käsiraha 0,loput 99,-/kk. PYRKIJÄ E-480 Suomen suosituin! Pyrkijä E-500 2490,+tk sähköskootteri 4-pyörä. Nopeus 15 km/h. Ajomatka 50 km, isot renkaat, Takuu 2 v. E-500 PYRKIJÄ Käsiraha 0,loput 75,-/kk. T I L A A E S I T E ESIT TE LY VIDEO NE TIS SÄ ESIT TE LY VIDEO NE TIS SÄ Käsiraha 1500,loput 249,-/kk. Ranskan vanhin mopoautomerkki. VUODEN TAKUU! www.bellier.fi +tk 13.990? ESIT TE LY VIDEO NE TIS SÄ Blade EFI EPS 550 NYT! 9990,+tk 8500? OHJAUSTEHOSTINMALLI Parhaat työominaisuudet! 4x4 41 Hv RUISKU EFI, LEDIT ym. Paras TRAKTORIMÖNKIJÄ puunajoon, lumitöihin... Blade EFI 550 Otamme vaihdossa mönkijät, moottoripyörät ym. Tarjoa! (Saa ajaa 15 v. traktorikortilla.) ERÄ TGB TRAKTOREITA! TILAA HETI 040 553 2428 KATSO ESITTELYVIDEO +tk 7900? Vetokyky yli 900 kg Maavara yli 30 cm Oikea 100% 4-veto 26? Testivoittajarenkaat 100% ALV vähennys Liikennevakuutus 44? NYT! 8990,MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! (Edun arvo YHT. 1340,-) + vinssi + pistoke Finman V-aura (Edun arvo YHT. 1430,-) Kuuppakärry + vinssi + pistoke Kippaava NOPEILLE OSTAJILLE! tai Käsiraha 0,loput 189,-/kk. Käsiraha 0,loput 178,-/kk. www.tgb.fi ESIT TE LY VIDEO NE TIS SÄ ESIT TE LY VIDEO NE TIS SÄ ESIT TE LY VIDEO NE TIS SÄ Vakiovarusteina mm. Metallihohto/helmiäisväri, musta/punainen/valk. 15" Shadow Black alumiinivanteet Integroitu GPS Navigointi euroopan kartoilla Led ajovalot + sumuvalot Sähkötoimiset ikkunat sekä peilit (lämmitettävät) Peruutuskamera Bluetooth handsfree Clarion Hi-Fi järjestelmä sisältäen: 6.2" Clarionin kosketusnäyttö Aux/Usb/Mp3 liitännöillä Clarion erillissarja ja aktiiviSubwoofer integroitu vahvistin Sport verhoilu istuimissa ja alumiininen sport erikoisratti ym. PRO2 – Posti Oy AHJ1511_24-48.indd 48 25.8.2015 12:45:23