M E T A L L IL II T T O L A IS E N L E H T I 11.08.2016 ahjo.fi NRO PARASTA ON NEUVOTTELUVOITOT LAITEXILLA SOPIMINEN TOIMII KESÄDUUNISTA RAHAA JA KOKEMUSTA BÅTBYGGARNA TROR PÅ FRAMTIDEN Uusiutuva energia luo työpaikkoja TUULI BIO ? 10 AURINKO AHJ1610_1-23.indd 1 2.8.2016 13:15:52
10 11.08.2016 2 ”Uusiutuva energia on alkanut merkkaamaan minullekin työpaikkani myötä. Maailmankuva on tavallaan avartunut. Alkuperäinen koulututukseni on LVI-asentaja. Olen alkanut ymmärtää, miten hyvin aurinkolämpö sopii esimerkiksi lattialämmitykseen. Ai teenkö itse ekotekoja? Noh, polkupyörän juuri kunnostin ja pahvit voi välillä mennä oikeaan roskikseen.” Liekkijuottaja Atte Häkkinen Savo-Solar Oyj Ahjon sarja uusiutuvan energian mahdollisuuksista ilmastonmuutoksen pysäyttäjänä ja työllistäjänä alkaa. Ensimmäisessä osassa puhumme aurinkoenergiasta. Kävimme katsomassa, miten mikkeliläinen Savo-Solar valmistaa aurinkolämpökeräimiä. Asiantuntijat arviovat, miten Suomi voi kiriä muiden maiden imuun aurinkoenergian tuotannossa. 10 AHJ1610_1-23.indd 2 2.8.2016 13:15:58
K A N N E N TA U ST A K U V A JO H A N N E S TE R V O PÄÄTOIMITTAJA Kirsi Törmänen-Petman 020 77 41230 040 500 1603 PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020 77 4001 fax 020 77 41240 ahjo.fi Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagar tidningarna PALE ry:n jäsen. GRAAFINEN SIHTEERI Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 040 672 4221 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 VERKKOTOIMITTAJA Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 TIEDOTUSSIHTEERI Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushin ta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy 050 528 7782 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 TOIMITTAJA Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 REDAKTÖR Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 AO-ILMOITUKSET Postitse tai sähkö postina Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittele mää hyvää journa listista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. 11.08.2016 10 Yle julkaisi heinäkuussa Taloustutkimuksella teettämänsä kyselyn ammattiliittojen jäsenyydestä. Yleinen järjestäytymisaste Suomessa on edelleen noin 75 prosenttia. Alle 25-vuotiaista vain alle puolet kuuluu liittoon. Nuoret tekevät yhä enemmän töitä epätyypillisissä työsuhteissa, mikä selittää lukua osittain. Tulos ei ole ammattiliitoille mitenkään yllättävä. Syitä sille, että työuransa alussa olevat nuoret eivät yhtä hanakasti kuin vanhemmat työntekijät kuulu oma alansa ammattiliittoon, on monia. SAK:n kyselyiden mukaan yleisin syy liittoon kuulumattomuudelle on se, ettei kukaan ole tarjonnut jäsenyyttä. Liittoon kuulumattomuudesta ei pidä tehdä johto päätöstä, etteivätkö liitot tai ammattiyhdistystoiminta yleensä kiinnosta nuoria. Työelämä pirstoutuu, työnkuvat muuttuvat ja jotkut ammattikunnat hiipuvat, jopa katoavat. Toimenkuvat työpaikoilla laajenevat ja yrityskulttuurit eivät pysy ennallaan. Monen työntekijän työnantaja vaihtuu tiuhaan. Esimerkiksi Metalliliiton jäsentutkimuksen mukaan vain kuusi prosenttia jäsenistöstä on työskennellyt vain yhden työnantajan palveluksessa. Tutkimuksen mukaan nuoret ovat tyytyväisempiä liittoon kuin aikaisemmin. Samoin he ovat entistä kiinnostuneempia liiton toiminnasta. Työelämän muutos on haaste, ei uhka. Monella tavalla epävakaassa ja jatkuvasti muuttuvassa maailmassa ammattiyhdistysliikkeellä on kaikki edellytykset olla tasapainottava ja ihmisten elämään jatkuvuutta, tukea ja turvaa tuova tekijä. Uudenlaisilla toimintatavoilla ja ennakkoluulottomalla ajattelulla liitot voivat entistä paremmin korvata sen, minkä perinteisesti esimerkiksi oma ammattikunta on työntekijälle antanut. Liittojen ei myöskään pidä antaa kenenkään vahvistaa sitä mielikuvaa, ettei nuoren tai pätkätyöntekijän kannata kuulua liittoon. Jo nyt esimerkiksi liitosta toiseen siirtyminen jäsenyyskertymän katkeamatta on mahdollista ja joustavaa. Samoin esimerkiksi metalliliittolainen saa jäsenmaksusta helposti vapautuksen, jos joutuu vaikkapa työttömäksi tai menee armeijaan. Vastakkaista mielikuvaa luovat ovat joko tietämättömiä tai he ylläpitävät toisenlaista käsitystä tahallaan. Selvityksestä ja tutkimuksesta toiseen suomalaiset kertovat luottavansa ammattiliittoihin enemmän kuin moneen muuhun yhteiskunnalliseen toimijaan. 5 LINJAUS 7 KASVOT 7 TALOUS 8 MIELIPIDE 8 KOLUMNI 17 TYÖYMPÄRISTÖ 22 PARLAMENTTI 24 TAUKO 29 KATSAUS 29 TEKEMINEN 32 KANSAINVÄLINEN 40 TYÖTTÖMYYSTURVA 41 KOULUTUS 46 OIVALLUS 47 KESÄNÄYTTELY PÄÄ K I R J O I T U S KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Päätoimittaja ”Muutos kannattaa ottaa haasteena.” Vakautta sekavaan maailmaan ”Murikassa voi verrata esimerkkitapauksia oman työpaikan tilanteeseen.” XXXX XX 3 PUHEENAIHE 4 Mitä mieltä teollisuusliitosta? 7 Valmistunut, päivitä jäsenyytesi AMMATTILAINEN 9 Juhani Nikulainen UPS-asentaja Eaton Power Quality Oy, Espoo TOIMIJA 18 Emmi Liinalaakso Polarmatic Oy, Tampere HARRASTUS 35 Anne Tirronen Elinsiirtourheilu 26 Laitexilla selvitään hankalista ajoista paikallisesti sopien 30 3 x kesätyö 36 Båtbyggarna tror på framtiden 30 29 17 41 S I S Ä LTÖ AHJ1610_1-23.indd 3 2.8.2016 13:16:08
10 11.08.2016 LIITTOYHTEISTYÖ ? Työväen Musiikkitapahtumassa Valkeakoskella Metalliliitto, Paperiliitto, Puuliitto ja Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM esittäytyivät yhteisellä pisteellä. Tarjolla oli esimerkiksi kasvomaalausta ja selviytymispakkauksia, ja kolikoitakin pääsi lyömään. Osallistujat saattoivat myös kuvauttaa itsensä virtuaalisessa teollisuusmiljöössä ja jakaa kuvat sosiaalisessa mediassa. Teollisuusliittojen yhteispiste saattoi olla esimakua tulevasta, sillä neljä liittoa valmistelevat parhaillaan yhdistymistä uudeksi suureksi teollisuusliitoksi. Mitä pisteellä vierailleet liittojen jäsenet miettivät hankkeesta? ”TÄMÄ PITÄÄ SAADA MAALIIN” Metalliliittolainen Heidi Koivisto pitää uutta suurta liittoa ”äärimmäisen hyvänä ideana”. Hän korostaa, että työnantajat ovat yhdistäneet voimansa jo ajat sitten ja niin pitää tehdä työntekijöidenkin. Hän luettelee yhdistymisen etuja. – Saadaan lisää voimaa työehtosopimusneuvotteluihin ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, pystytään tiivistämään rivejä ja saadaan lisää me-henkeä mukaan. Isompi liitto, kuuluvampi ääni Työväen Musiikkitapahtumassa keskusteltiin teollisuusliittojen yhteistyöhankkeesta. Työväen Musiikkitapahtumassa Metalliliitto, Paperiliitto, Puuliitto ja TEAM esittäytyivät yhteisellä pisteellä. Juho Järvinen pääsi kokeilemaan kolikon lyömistä. Saara Järvinen ja Metalliliiton tasaarvoja kulttuuritoimitsija Kirsti Anttila seurasivat. TU A O N N E LA P U H E E N A I H E 4 @ www Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Ahjo verkossa www.ahjo.fi – Erityisesti nyt, kun maassa on sellainen hallitus, joka sotkeutuu sille kuulumattomiin asioihin, meidän pitää saada lisää voimaa. Muuten emme pärjää, Koivisto sanoo. Mutta mitä Koivisto tahtoisi ehdottomasti säilyttää nykyisestä Metalliliitosta ja tuoda toistenkin hyödyksi? – Ainakin meidän työehtosopimusneuvottelujärjestelmämme toimii tosi hyvin. Se menee kuin juna. Me ollaan myös totuttu kantamaan vastuuta ja seisomaan suoraselkäisesti päätöstemme takana. ”TYÖNANTAJAT OVAT EDELLÄ” Puuliittolainen Esa Sorila suhtautuu yhteistyöhankkeeseen yhtä innostuneesti. – Tämän olisi pitänyt tapahtua jo kymmenen, viisitoista vuotta sitten. Työnantajat ovat meitä edellä. Suuremmalla kokoonpanolla se vaikutusvalta vain yksinkertaisesti on isompi, Sorila sanoo. Hän uskoo, että hyödyt voivat näkyä jäsenen lompakossakin. Metalliliitto, Paperiliitto, Puuliitto ja Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM valmistelevat uuden suuren teollisuusliiton perusta mista. Hanke etenee parhaillaan työryhmissä. Uuden liiton ensimmäisen liitto kokouksen on tarkoitus kokoontua 28.–30.11.2017. AHJ1610_1-23.indd 4 2.8.2016 13:16:13
11.08.2016 10 – Sopeutumista muihin aloihin ja mielipiteisiin. ”JOUKKOVOIMAA YHTEISTYÖSTÄ” Paperiliittolainen Tomi Eerola suhtautuu yhteistyöhankkeeseen periaatteessa myönteisesti. – On siinä varmasti paljon hyvää. Isoissa pöydissä yhteistyö tarkoittaa joukkovoimaa. Kun jengiä on enemmän, ei varmasti myöskään tule isoja paineita korottaa jäsenmaksua. Eerola kuitenkin myöntää, että tunnelma on vähän haikea. – Olisin minä mielelläni pitänyt Paperiliiton Paperiliittona. Se on ollut olemassa vuodesta 1906, ja se on tietyllä tapaa oma, hän sanoo. Mitä muut sitten voivat oppia perinteikkäältä liitolta? – Se on se järjestäytymisaste, sen uskallan sanoa heti. Meillä Tervasaaressakin järjestäytymisaste on melkein sata. TUA ONNELA – Työpaikoilla on puhuttu siitä, että yhdistymisen ansiosta jäsenmaksut voivat pienentyä. Sitä kautta voidaan saada myös lisää jäseniä. Entä mitä muut liitot voivat oppia Puuliitolta? – Meillä on ehkä pienempiä sopimusaloja, ja se toimii. Myös yhteistyöhenki on Puuliitossa tosi hyvä, mutta kai se on muillakin, Sorila tuumaa. ”MEILLÄHÄN ON JO KOKEMUSTA” TEAMilainen Elma Heikkilä sanoo, että teollisuusliittojen yhteistyöhanke kuulostaa hyvältä, kunhan se vain saadaan toteutumaan. – Ainahan yhteistyö on voimaa. Mitä enemmän meitä on, sitä paremmin voimme ajaa jäsenten etuja, Heikkilä sanoo. Hän ennustaa, että käytännön ongelmia hankkeessa nähdään. Esimerkiksi eläkeläisjäsenten edut ovat eri liitoissa nyt erilaiset. Heikkilä uskoo kuitenkin, että kaikki lopulta lutviutuu. – TEAMillahan on siitä jo kokemusta, Heikkilä sanoo. Kokemuksen perusteella Heikkilän onkin helppo sanoa, mitä muut liitot voisivat TEAMilta oppia. LI N JA U S Isompi liitto, kuuluvampi ääni TU A O N N E LA ?Työväen Musiikkitapahtuma järjestettiin Valkeakoskella jo 45. kerran 28.–31. heinäkuuta. Y H T E I S K U N TA · L I I T TO · T YÖ E L Ä M Ä 5 TURJA LEHTONEN Metalliliiton liittosihteeri Metalli liiton puheenjohtaja Riku Aalto (keskellä) keskusteli osallistujien kanssa Työväen Musiikkitapahtumassa teollisuusliittojen teltalla lauantaina 30. heinäkuuta. Kesäkuussa hyväksytty kilpailukykysopimus (kiky) ei ole herättänyt yhdessäkään palkansaajapuolen ihmisessä positiivisia tunteita. Sopimus on kuitenkin nyt tehty ja sen mukaiset työehtosopimukset Metalliliiton sopimusaloilla astuvat voimaan syksyllä. Metalliliiton ja Teknologiateollisuuden neuvottelema uusi työehtosopimus jättää paljon tilaa paikalliselle sopimiselle. Sopimus sisältää esimerkiksi kohdan, jolla osapuolet velvoitetaan käymään keskustelu mahdollisista palkantarkistuksista. Näissä asioissa työnantajaa kannattaa haastaa rohkeasti. Kaikissa tilanteissa on oleellista huolehtia, että paikalliset neuvottelut käydään kuten uusi työehtosopimus edellyttää. Vaikka tällä sopimuskierroksella asioita jäi poikkeuksellisen paljon työpaikoilla sovittaviksi, niin näiden asioiden kanssa ei pidä jäädä, kuten sanonta kuuluu, tuleen makaamaan. Paikallisten neuvottelijoiden pitää vain rohkeasti käydä neuvottelemaan. Mikäli minkä tahansa asian kanssa tulee ongelmia, niin silloin kannattaa olla avun saamiseksi yhteydessä liittoon, edunvalvonnan päivystykseen tai aluetoimistoon. Metallityöväen liitto ry ja Teknologiateollisuus ry perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on ratkoa työpaikoilla syntyviä, kikyn periaatteiden soveltamiseen liittyviä erimielisyyksiä. On ensiarvoisen tärkeää tuoda mahdolliset erimielisyydet liiton tietoon, jotta voimme viedä ongelmatapaukset työryhmän ratkottaviksi. Palkansaajia ja edunvalvontaa koetellaan juuri nyt rajulla kädellä. Uskon kuitenkin vahvasti siihen, että liiton luottamusmiesten hyvällä yhteistoiminnalla me selviämme tästäkin. Sillä edunvalvonta on joukkuelaji! Rohkeasti haastamaan työnantajaa AHJ1610_1-23.indd 5 2.8.2016 13:16:16
10 11.08.2016 Poliittinen osallistuminen eriytyy VAALIT Yhdenvertaisuus ei toteudu ihanteellisesti suomalaisessa demokratiassa. Poliittisen osallistumisen eriarvoistuminen alkaa jo lapsuudenkodissa ja jatkuu aikuisiällä. Etenkin matala koulutusja tulotaso johtaa usein äänestämättä jättämiseen. Samalla poliittinen osallistuminen on eriytynyt ja uudet, suoraan vaikuttamiseen tähtäävät osallistumismuodot, kuten kansalaisaloite ja sosiaalinen media, ovat nuorten sukupolvien suosiossa. Kolme neljäsosaa äänestäjistä katsoi kansalaisaloitteen parantaneen demokratian toimivuutta Suomessa. Kolmasosa oli allekirjoittanut yhden tai useamman kansalaisaloitteen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 www.vaalitutkimus.fi Ylimääräistä sunnuntaityöstä? ”Lisätään kollektiivista ja yksilöllistä sopimusvapautta poistamalla laista säädös sunnuntaityön kaksinkertaisesta palkasta siten, että sunnuntaityön korvaus voidaan sen jälkeen täysin vapaasti sopia joko työehtosopimuksessa tai työpaikalla.” Kokoomuksen eduskuntaryhmän Työja yrittäjyyspaketti 2.0, 14.7. ”Sunnuntailisien poistojen aiheuttamat ansionmenetykset pitäisi korvata arkipäivän palkassa. Sunnuntain tuplapalkalla on melko suuri ansiovaikutus esimerkiksi palvelualojen työntekijöille, jotka tekevät paljon sunnuntaityötä ympäri vuoden. Siinä mielessä sunnuntailisien lasku ei kuulosta hyvältä.” SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta, 15.7. SEURAAVASSA AHJOSSA kerrotaan miten tehdasteollisuuden investoinnit tukevat Suomen talouden orastavaa nousua. 6 10 11.08.2016 ”Suomen hallituksessa on meneillään hurmio saattaa kaikki palvelut avoimelle kilpailulle ja yhtiöittää julkisia palveluja. Euroopassa puhaltavat hurmiolle vastatuulet, kun ihmiset haluavat vaikkapa postinsa ajallaan omaan postilaatikkoon.” Europarlamentaarikko Merja Kyllönen Kyllösen haastattelu kokonaisuudessaan sivulla 22. TI ES IT KÖ ? ? Metalliliiton liittosihteeri Turja Lehtonen on kotoisin A? Tampereelta B? Vantaalta C? Kuopiosta D? Turusta ? ? Uudessa Metalliliiton liittohallituksessa on 20 jäsentä, heistä naisia on A? 2 B? 3 C? 4 D? 5 ? ? Manner-Suomen pienin kunta on (761 asukasta 31.12.2015) A? Luhanka B? Lestijärvi C? Pelkosenniemi D? Savukoski ? ? Ahvenanmaan pienin kunta oli Sottunga, jossa oli asukkaita A? 99 B? 159 C? 199 D? 249 OIKEAT VASTAUKSET SIVULLA 46 Ansiopäivärahan saajat Työttömät lomautettujen osuus Kesäkuu 2015 Kesäkuu 2016 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 11 874 3 800 000 000 € Kesäkuussa työttömänä tai lomautettuna oli 11 874 eli 10,7 % työttömyyskassan jäsenistä. Helsingin ja Uudenmaan aluetoimisto on muuttanut Tikkurilaan. Toimisto avoinna ma–pe klo 8.20–12 ja 13– 16. Osoite Asematie 4–10, 01300 Vantaa. Käynti Vehkapolun puolelta. Tervetuloa! AHJ1610_1-23.indd 6 2.8.2016 13:16:17
11.08.2016 10 TA LO U S Päästökaupalla ei tästä urakasta selvitä. B IR G IT TA S U O R S A / U P 7 Valmistunut oppilasjäsen – muista päivittää jäsenyytesi NUORET Kun muut ovat kesäaikana lomailleet, Metalliliiton järjestäjä Iida Viljanen on jatkanut soittelua keväällä metallialoilta valmistuneille liiton oppilasjäsenille. Oppilasjäsenyys ei nimittäin automaattisesti muutu liiton varsinaiseksi jäsenyydeksi, vaikka työllistyisikin heti. – Monikaan ei tätä tiedä. Muutoksesta täytyy ilmoittaa liittoon erikseen, Viljanen muistuttaa. Yhteydenotto tutkintonsa suorittaneisiin aloitettiin heti toukokuussa valmistujaisten jälkeen. Viljanen kertoo heinäkuun loppuun mennessä saaneensa noin puolet tavoittelemistaan 1 500 oppilasjäsenestä kiinni. Yli 90 prosenttia heti työllistyneistä on jatkanut jäsenyyttään Metalliliitossa. – Tämä työ on tosi palkitsevaa ja vastaanotto on ollut hyvä. Kyllä nuoret pääsääntöisesti hokaavat, kuinka tärkeää liittoon kuuluminen on. Sellaista supervastustusta ei ole ollut ollenkaan. Suomen autokanta on yhä verrattain vanhaa. Henkilöautojen keski-ikä on 11,3 vuotta, kun se Euroopan unionissa on keskimäärin 9,7 vuotta. Autoveron lievennys on vauhdittanut tammi–kesäkuussa vaihtoa. Uusia autoja rekisteröitiin yli 65 000. Suomessa ei ole tarjottu kunnon veroporkkanoita auton vaihtoon. Poikkeuksena oli viime vuoden heinä–joulukuussa myönnetty 1 500 euron romutuspalkkio, jonka sai, jos vaihtoi kymmenen vuotta vanhemman autonsa uuteen ja vähäpäästöiseen. Valtio satsasi kampanjaan viisi miljoonaa euroa, jolla saatiin liikenteeseen 8 000 uutta autoa. Niistä yli puolet päästää alle 111 grammaa hiilidioksidia kilometrillä. Valtaosa autokannastamme pörryyttelee ilmakehään hiilidioksidia reippaasti enemmän. Liikenteen päästöt ovat 12–14 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuodessa. Nyt jokainen gramma on syytä laskea. Euroopan komissio ehdottaa Suomelle liikenteen, lämmityksen, maatalouden ja rakentamisen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä 39 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Vertailuvuodeksi otetaan vuosi 2005. Päästökaupalla ei tästä urakasta selvitä. Liikenteen osuus näistä ns. päästökaupan ulkopuolisista päästöistä on 40 prosenttia. Jos vähennystavoitteet jaetaan samassa suhteessa, liikenteen päästöjen pitäisi pudota 7,2–8,4 hiilidioksiditonniin vuodessa. Se merkitsee joko autokannan uusimista tai liikenteen vähentämistä. Liikennemäärien osalta tavoite on pitkien etäisyyksien maassamme miltei mahdoton. Yksin kuorma-autot liikkuivat Tilastokeskuksen mukaan tammi-maaliskuussa 5,2 miljardia tonnikilometriä (tonnin kuorma kilometrillä). Määrät kasvavat, kun mukaan otetaan 2,69 miljoonaa henkilöautoa. Hallitus neuvottelee komission ehdotuksen kohtuullistamisesta. Komission pään kääntämistä helpompaa olisi vauhdittaa autokannan uusimista toisella, tiukemmin päästöehdoin laaditulla romutuskampanjalla. Todennäköisintä lienee, että auton käyttömaksut nousevat entisestään. Jokainen auton laskennallisesti päästämä hiilidioksidigramma on vastaisuudessa aiempaa arvokkaampi. Autoa uusimaan KA SV O T MILLOIN JA MITEN TULIT TALOON? Keväällä 2012 työharjoitteluun talousosastolle. Olen opiskellut tradenomiksi taloushallinto pääaineenani. MITÄ TYÖHÖSI KUULUU? Hoidan liiton henkilökunnan palkat, liittohallituksen palkkiot sekä henkilökunnan ja jäsenten matkalaskut eli keltaiset matkalaskut. MIKÄ ON YLLÄTTÄNYT? Kaikki automatisoituu palkanlaskennassa, joten työ vaatii yhä enemmän syventymistä ja laajemman kokonaisuuden hallintaa. MIKÄ ON PARASTA? Ihanat työkaverini! Olen ihmisläheinen tyyppi ja nautin siitä, että saan ratkoa työhaasteita yhdessä kollegoideni kanssa. MITEN VAPAA-AIKASI SUJUU? Lenkkeilen, matkustelen, tapaan ystäviäni ja vietän aikaa mieheni ja poikani kanssa. Kesälomaa vietämme Italiassa. PALKANLASKIJA ALINA HYTÖNEN Ketkä tekevät töitä liitossasi? Viljasen mukaan liittyneiden joukossa on joitakin sellaisiakin, joilta jäsenyyden päivittäminen on vain jäänyt tekemättä. – Suurimman osan päivityksistä olen pystynytkin heti puhelimitse hoitamaan. Viljasen soittorupeama jatkuu edelleen. Vielä pitäisi saada kiinni ne, jotka eivät ole puheluihin vastanneet. Osa vastavalmistuneista oppilasjäsenistä työllistyy muille kuin metalli aloille. – Heitä neuvon siinä, kuinka liittyä oman alansa liittoon. On myös sellaisia, jotka harkitsevat vielä jäsenyyttään, koska menevät esimerkiksi armeijaan ennen töiden aloittamista. KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN JY R K I LU U K K O N E N Järjestäjä Iida Viljasen työpiste on liiton Pirkanmaan aluetoimistolla Tampereella. Hänen mukaansa vastavalmistuneet ovat olleet tyytyväisiä, kun liitosta on otettu heihin yhteyttä. Varsinaiseksi jäseneksi liittyminen onnistuu helpoimmin osoitteessa www.metalliliitto.fi/liittyminen. Jos sinulla on kysyttävää, soita jäsen palvelunumeroon: 020 77 41180 Kaikkien 31.8. mennessä varsinaiseksi jäseneksi liittyneiden oppilasjäsenten kesken arvotaan 5 kappaletta Samsung Galaxy -tabletteja! P U H E E N A I H E AHJ1610_1-23.indd 7 2.8.2016 13:16:20
10 11.08.2016 Viime viikkojen uutiset Euroopasta ovat olleet hurjia: Brexit-kansanäänestys, terrori-iskuja, Turkin vallankaappausyritys... Ovatko nämä erillisiä ilmiöitä vai onko niillä jotain yhteistä? Britannian kansanäänestys EU-jäsenyydestä kesäkuun lopulla seurasi kampanjaa, josta älylliset argumentit ja rehellisyys olivat kaukana. Euroopan unioni oli syyllinen kaikkeen, mikä oli pielessä. Brysselin lisäksi brittien kapinassa oli selvä kohde: maahanmuuttajat ja pakolaiset. Halpaa populismia, valheita ja vihapuhetta tuli oikeistopuolueiden poliitikoilta ja muinoin niin arvostetulta medialta. Syntipukkeja on aina löydetty todellisten ongelmien aiheuttajien peittelemiseksi. Britanniassa on tilastojen valossa talouskasvua ja alhainen työttömyys, mutta todellisuus on virallisia numeroita karumpaa. Kasvun hedelmät ovat menneet enimmäkseen varakkaille yksilöille ja suuryrityksille. Uusia työpaikkoja on luotu alhaisilla palkoilla ja työntekijöiden oikeuksia polkemalla. Siinä on yhteys Pariisin ja Brysselin esikaupunkeihin, joissa yhä useammat tuntevat, että yhteiskunta on epäreilu eikä välitä ihmisistä. Syrjäytyminen ja radikalisoituminen ovat tänään todellisia uhkia, jos ihmiset menettävät uskonsa siihen, että parempi elämä on mahdollinen. Siksi on niin tärkeää toteuttaa ay-liikkeen perustehtäviä, vähentää eriarvoisuutta ja tarjota paremman elämän mahdollisuuksia. Kun kaikki ansaitsevat elämiseen riittävää palkkaa, heillä on varaa kuluttaa, josta seuraa talouskasvua ja uusia työpaikkoja. Kun rikkaat ja yritykset maksavat reilun osuutensa veroista sen sijaan, että piilottelevat varojaan veroparatiiseissa, pystymme pitämään huolta heikommista. Entäpä Turkki? Presidentti Recep Tayyip Erdo?an piti epäonnistunutta vallankaappausyritystä jumalan lahjana. Sen varjolla tuhansia presidenttivallan vastustajia on pidätetty, demokratian puolesta taistelleita yliopisto-opettajia erotettu ja tiedotusvälineitä on suljettu. On vaikeampi kokoontua ja puolustaa työntekijöiden oikeuksia. Turkin ammattiliitot ovat päättäneet taistella kansanvallan puolesta demokraattisin keinoin, mutta helppoa se ei ole. EU on Turkin panttivanki, maksettuaan miljardeja siitä, että Turkki pitää miljoonat syyrialaispakolaiset maaperällään sen sijaan, että heitä virtaisi hallitsemattomasti Eurooppaan. Heikko EU on heikko ihmis oikeuksien puolestapuhuja. Turkin EU-jäsenyys on siirtynyt kauemmaksi. Samaan aikaan Euroopan unionin pitää uudistua. Muuten EU jää populistien synti pukiksi ja hajoaa vähitellen. Ihmisten pitää tuntea, että heistä välitetään. Humaanimpi ja yhdistynyt Eurooppa voi luoda paljon uusia työpaikkoja ja hyvinvointia kansalaisilleen. Radikalisoitumisen noidankehä on murrettava uudella politiikalla. Siinä on ay-liikkeen uusi taistelukenttä, myös suomalaisille ammatti liitoille. jraina@industriall-union.org, www.facebook.com/jyrki.raina, www.industriall-union.org KO LU M N I M I E L I P I D E 8 SOPIMISESTA Vaikka Metallin valtuusto hyväksyi kilpailukykysopimuksen, se ei todellakaan tarkoita sitä, että Metalli olisi hyväksynyt väitteen, että Suomessa työvoima on kilpailijamaitamme kalliimpaa, koska se ei ole. Meidän kilpailukykymme riippuu siitä, mitä me valmistamme, miten sen teemme ja kuinka markkinoimme tuotteemme maailmalle. Kaikki tuo vaatii töitä kaikilla tahoilla, ei pelkästään meidän työntekijöiden ja ay-liikkeen puolelta. Hallituksen laskelmat siitä, että Suomeen tulisi 30 000–50 000 uutta työpaikkaa kikyn ansiosta tarvitsisi hieman parempaa analysointia pääministerin taholta, ”maalaisjärki” ei siihen oikein tahdo riittää. Ay-liikkeessä (Metallissakin) riittää selän takaa huutelijoita, vastuunkantajia on harvassa, eikä heidän osansa ole helppo. Vastuu on kannettava, vaikka se olisi raskasta selittää ja perustella jäsenistölle. Olisiko Metalli voinut pettää kaikki ne liitot, jotka olivat jo sopimuksen allekirjoittaneet, tai ne liitot, jotka olivat kertoneet hyväksyvänsä sopimuksen jos Metalli hyväksyy sen. Entä miten olisi käynyt menossa olevalle liittofuusiohankkeelle? On aivan turhaa hurskastella millään ryhmäpäätöksillä tai sillä, ettei niitä ollut. Mitä enemmän eripuraa keskenämme on, sitä enemmän ”herrat” hykertelevät. Nyt pitää katsoa eteenpäin, eikä jäädä vääntämään veistä kenenkään haavoissa. Hallituksen hyökkäykset eivät lopu tähän, siitä tuli jo esimakua kokoomuksen puoluekokouksessa hyväksytyissä aloitteissa. SOShallitus ei ole muuttunut miksikään ministerivaihdoista huolimatta. Raha ratkaisee aina ja kaikissa tapauksissa. Jos emme nyt seiso yhtenä rintamana puolustamassa niitä oikeuksia jotka meillä vielä on, voimme jättää hyvästit kaikelle yleissitovalle sopimiselle. Emmekä voi myöskään jäädä poteroihin haikailemaan mennyttä, koska sitä ei enää ole. Uhopuheet yleislakosta saattavat joistain tuntua oikein raflaavilta, mutta tosipaikan tullen onkin ”eri ääni kellossa”. Lakon vaikutuksesta kurjistuisi entisestäänkin niiden elämä, joilla on jo nyt kestämätön tilanne. Tässä ajassa pitää käyttää muita vaikuttamisen keinoja. Se pitää meidän kaikkien ymmärtää. Työ muuttuu – sopimusten on myös muututtava. Parempi on, kun olemme itse mukana muuttamassa niitä sopimuksia. Kysymys on kuitenkin meidän kaikkien työn tulevaisuudesta, puoluekantaa katsomatta. TAINA KARRIKKA Metalli 77 pj. KIKYN MYÖTÄ JÄSENISTÖÄ KATOAA Metallin liittokokous pidettiin 22.–25.5. Tampereella. Kokouksen yksi tärkeistä linjauksista oli tavoite kokonaistyöajan lyhentämiseksi. Nyt Metallin hallitus 3.6. sekä valtuusto 10.6. hyväksyivät tämän katkeran kalkkisen kiky-sopimuksen, jolla heikennetään etuja. Menette Suomen hallituksen taakse asiassa, että he vaativat kikyä. Jos olisitte kaataneet tämän työläisille myrkyllisen kikysopimuksen, niin olisitte voineet silloin selkä suorana mennä hallituksen taakse, mutta ette nyt. Nyt te vastaatte itse jäsenistölle tulevasta sekä vastaatte jos käy kato jäsenistössä. Jos olisitte kaataneet kikyn, olisi Metallilla ollut mahdollisuus neuvotella tulevien liittokierrosten kautta hallituksen heikennykset pikkuhiljaa takaisin. Te, hyvät hallituksen ja valtuuston jäsenet, olette ajamassa meidän etuja, ei heikentämässä niitä. Tämä varmasti laittaa aika monen ihmisen miettimään kannattaako ylipäätänsä kuulua liittoon, jos linja on tällaista. KIMMO PUHAKKA HELINÄ HAUKILAHTI Ao. 135, Kokkola Onko Eurooppa tullut hulluksi? ”Radikalisoitumisen noidankehä on murrettava uudella politiikalla.” JYRKI RAINA IndustriALLin pääsihteeri AHJ1610_1-23.indd 8 2.8.2016 13:16:25
11.08.2016 10 T E K S T I E R IK A PA R V IK O SK I K U V A A N N IK A R A U H A LA A M M AT T I L A I N E N 9 UPS-ASENTAJA JUHANI NIKULAINEN, 39 TYÖPAIKKA Eaton Power Quality Oy, Espoo Oman onnensa seppä Mitä teette? Räätälöityä UPS-kokoonpanoa. UPS-laitteilla turvataan häiriötön sähkönsyöttö asiakkaalle, ja niitä käytetään esimerkiksi pankeissa, teollisuudessa ja datakeskuksissa. Laitteiden tehot vaihtelevat muutamasta kymmenestä kilowatista tuhanteen kahteensataan. Suurin osa menee vientiin. Mitä sinulla on työn alla? Laivaan sijoitettava laite. Runko tulee valmiiksi kasattuna, mutta ”kilkkeet” eli asiakasoptiot lisätään täällä tilaajan toiveiden mukaisesti. Käytännössä ruuvaan, niputan ja kytken. Työ alkaa ohjeen tutkimisella, mutta kun on muutaman laitteen kasannut, tekeminen tulee selkäytimestä. Teetkö muutakin? Päätyöni on jo muutaman vuoden ajan ollut tietokonehommaa. Toimin tuotekehitysprojektin apuna eli protoilen. Lisäksi teen työohjeita ja dokumentaatiota. Tuotannossa olen ruuhka-apuna. Milloin tulit taloon? Vuonna 2000 työharjoitteluun. Samaan saumaan osuivat firman ensimmäiset isot yt:t, ja harjoittelun päätyttyä olin pari vuotta työttömänä, kunnes entinen pomo soitti ja tarjosi vakipaikkaa tuotannossa. Mikä on koulutuksesi? Elektroniikka-alan tutkinto aikuispuolelta. Päätin, että puolitoista vuotta koulunpenkillä saa riittää neljän vuoden ammattikorkeaopintojen sijaan. Parasta työssäsi? Saa vaikuttaa asioihin ja näkee työnsä lopputuloksen. Kun tuote on proto vaiheessa, testaaja saa hyvin läpi ideansa. Lanseerauksen jälkeen se on huomattavasti vaikeampaa. Entä huonointa? Kun asiat pyörivät paikoillaan. Minulla ne harvemmin pyörivät. Arvostetaanko työtäsi? Toivottavasti. Ainakin vastuuta on tullut lisää. Oletko tyytyväinen palkkaasi? Aina se voisi olla parempi, mutta ei pidä valittaa, itsestä se on kiinni. Kukaan ei tässä firmassa estä kouluttautumasta insinööriksi. Siihen jopa kannustetaan. Mitä teet vapaa-ajallasi? Päivittäinen puolentoista tunnin vapaa-aikani alkaa iltakahdeksan jälkeen, kun neljän vuoden ja neljän kuukauden ikäiset tyttäret on saatu nukkumaan. Ei siinä kauheasti ehdi, mutta en todellakaan valita. Sekin on oma valinta. AHJ1610_1-23.indd 9 2.8.2016 13:16:29
10 10 11.08.2016 T E K S T I SU V I SA JA N IE M I K U V A T PA U LA M YÖ H Ä N E N AURINKO UUSIUTUVA ENERGIA OSA 1/4 Aurinko nousee AHJ1610_1-23.indd 10 2.8.2016 13:16:34
11 10 11.08.2016 Aurinko nousee Aurinkoenergialla on tärkeä osa ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä ja suuret mahdollisuudet luoda uusiutuvan energian työpaikkoja. Savo-Solarilla Mikkelissä aurinko antaa jo työtä. AHJ1610_1-23.indd 11 2.8.2016 13:16:37
12 10 11.08.2016 S avo-Solarin varastohenkilö Paavo Märkjärvi ei epäröi vastaustaan, kun häneltä utelee, merkitseekö työpaikka nimenomaan uusiutuvan energian tehtaassa hänelle jotakin. – Kyllä merkitsee erittäin paljon! Se on yksi niistä syistä, minkä takia tykkään olla täällä. Märkjärvi kertoo pyöräilevänsä kuuden kilometrin työmatkansa. Muutenkin ”kohtuullisen ympäristövalveutunut” nuori mies yrittää tehdä kaikki arjen valinnat ruoasta alkaen niin, että hiilijalanjälki olisi mahdollisimman olematon. Koneistajan ammattitutkinnon suorittanut Märkjärvi on oikeastaan vasta Savo-Solarilla päässyt vakinaisiin metallialan töihin. Oma työ tehtaalla on aurinkokeräinten pakkaamista traileriin, varaston ylläpitoa ja tarvikkeiden tilaamista tuotantoon. Märkjärvi pitää työtään mielekkäänä ja kohtuullisen vaihtelevana. Työilmapiiri on hyvä, ja työhyvinvointikin on loikkinut pitkät harppaukset eteenpäin. – Henkilöstölle aloitettiin viikkopalaverit. Toimitusjohtajalta tulee viikkokirje, mikä on äärettömän hyvä asia. Se on ihan ykkösjuttu, sillä se vähentää käytäviltä huhupuhetta, Märkjärvi kuvaa tyytyväisenä. Märkjärven kaverina traileria pakkaamassa on kirvesmies Kari Kärkkäinen. 16 neliömetrin suuruisten ja 450 kilon painoisten keräinten asettelu traileriin vaatii ”aika monen liinan” vetämistä. Kärkkäinenkin kehuu työporukkaa ja tehtaan ilmapiiriä. Hän tunnustautuu luontoihmiseksi, joka on niin vapaa-ajalla kuin aiemmin kirvesmiehenä kierrellyt rantoja eri työkohteissa ja oppinut arvostamaan luontoa. Nimenomaan uusiutuvan energian työpaikka on kovin mieluinen. – Aurinkoenergia on pitkällä aikavälillä oikea ratkaisu. Tämähän auttaa sekä ihmistä että luontoa. Mitä enemmän hyödynnetään aurinkoa ja ylipäänsä uusiutuvaa, sitä parempi. Ville Thure, tuotantotyöntekijä ja vuorovastaava, sanoo viihtyvänsä muun muassa hienon työporukan takia Savo-Solarilla. Oma luontainen vuorokausirytmi on vain sellainen, että kaksivuorotyön aamutuuri ottaa koville. ”Uusiutuvalla on merkitystä” Aurinko säteilee puolessatoista tunnissa maan päälle energiamäärän, minkä ihmiskunta tarvitsee kokonaiseksi vuodeksi. Miten hyödynnämme sen? Lappeenrannan teknillisen yliopiston aurinkotalouden professori Christian Breyer näkee, että uusiutuvaan energiaan on yksinkertaisesti pakko siirtyä. – Jos ihmiskunta toivoo edelleenkin asuttavansa tätä planeettaa, meidän on siirryttävä sataprosenttisesti uusiutuvaan energiaan. Saksasta kotoisin oleva Breyer puhuu ”fiksuista maista” uusiutuvan energian teollisuuspolitiikassa. Eturivissä kulkee Kiina, jossa on 3,5 miljoonaa uusiutuvan energian työpaikkaa, nelinkertaisesti verrattuna mihinkään muuhun maahan. – Keskeisintä uusiutuvaan energiaan siirtymisessä on sijoittajien riskien vähentäminen ja poliittisten päätösten pitkäjänteisyys ja vakaus. Breyer toteaa, että Ruotsissa hallitustasolla on tehty päätös siirtymisestä uusiutuvaan energiaan. Siellä on tehty esimerkiksi massiivisia investointeja tuulienergiaan. Voimalaitosyhtiöt ovat puolestaan luoneet Ruotsiin nettomittausjärjestelmän yksityisille kuluttajille. Toisin kuin Suomessa, yksityisen aurinkosähköntuottajan kannattaa aina rakentaa mahdollisimman iso – siis edullinen – järjestelmä ja myydä sillä luotua sähköä takaisin voimayhtiölle. Kuluttaja saa aina ilmaiseksi sähköä takaisin sen verran, yksikkö yksiköltä, kuin hän on itse tuottanut. Suomessa asia on tehty vaikeaksi. Kun täällä sähkön hinnasta vielä kaksi kolmasosaa on siirtomaksua ja veroa, sähkön hintaan perustuva kauppa ei kannusta sähkön tuottamiseen. Breyer muistuttaa, että Saksan massiiviset hyppäykset eteenpäin aurinkoja tuulienergian tuotannossa merkitsevät isoja helpotuksia myös kuntataloudelle. – Ne kunnalliset energiayhtiöt, jotka ovat satsanneet uusiutuvaan energiaan, tuovat isot verotulot omistajakunnalle. Näillä verotuloilla kunnat pystyvät sijoittamaan julkisiin palveluihin, Breyer sanoo. Energiaa ja työpaikkoja auringosta Savo-Solar Oyj Mikkeli PERUSTETTU 2009 TUOTANTO Päätuote teollisen luokan aurinkolämpökeräimet. Valmistaa myös pieniä keräimiä ja herkissä elektronisissa laitteissa tarvittavia häiriösuojapinnoitteita. VIENTI Tuotannosta yli 90%. 17 maahan. HENKILÖSTÖ Yhteensä 58. Tuotannossa 39, joista kolmasosa vuokratyöntekijöitä. Paavo Märkjärvi Uusiutuva bioenergia Uusiutuva bioenergia Hiili Vesivoima Tuuli Ydinvoima Aurinko Öljy Maakaasu Tuontisähkö Vesivoima 381 TWh ENERGIAN ALKUTUOTANTO 299 TWh Suomi 2012 Suomi 2050* 27 % 27 % 35 % 10 % 18 % 14 % 8 % 4 % 5 % 7 % 48 % *siirrytty käyttämään vain uusiutuvaa energiaa LÄ H D E: La pp ee nr an na n te kn ill in en yl io pi st o AHJ1610_1-23.indd 12 2.8.2016 13:16:38
Mika Kiukas 11.08.2016 13 10 – Kiillotan absorbereita, jotka tulevat keräinten sisään. Kiukas toteaa, että hän kiillotti aiemmin metallia harrastuksenaan, nyt siitä on tullut ammatti. Täyssuojauksesta huolimatta nuoren miehen kasvoilla näkyy jälkiä vahasta. – Kun vaha ja kiillotuskone kuumenevat, aiheuttavat ne kaasuja ja pölyjä siellä kopissa. Pölyä tulee puvun läpi, Kiukas selvittää. ”Mukavan työporukan” ohella Kiukaksen viihtymisen taustalla on tyytyväisyys siihen, että tehdas valmistaa laitteita uusiutuvaan energiaan. – En osaa mennä illalla yhdeksän aikaan nukkumaan. Mutta aina on aamuvuoroviikkokin loppuun asti painettu eikä huonoa palautetta ole tullut, Thure naurahtaa. Kokoonpanotöissä uurastava Thure sanoo hänkin, että tehtaalla on eteenpäin menemisen meininki. Työsuojelutoimikunnan jäsenenä hän arvioi, että myös työsuojelussa on paljon jo petrattu. – Uusiutuvaa energiaa en ole sillä lailla ajatellut, mutta olen huomannut, että teen vähän erikoisempia tuotteita. Palautetta ja arvostusta siis ympäriltä saa, kun kertoo tekevänsä aurinkolämpökeräimiä. – Ulkomailla matkustaessa kyllä huomaa, että niitä on aivan joka paikassa. Varmasti ne ovat yleistymässä täälläkin, Thure uskoo. Tehdashallin tarkkaan tiivistetyssä kiillotuskopissa ahertaa metallin kiillottaja Mika Kiukas. – Eikä unohdeta maanviljelijöitä! He ovat aina olleet fiksuja ja kekseliäitä. Aurinkoenergian tuotanto on alkamassa Saksan maatiloilla, sillä niissä on paljon vapaata kattopinta-alaa. Jotkut maanviljelijät tuottavat jo nyt energiaa auringolla, tuulella ja biokaasulla. Pohjois-Saksassa tuotetaan sähköä lähinnä tuuliturbiineilla. Maanviljelijät muodostavat osuuskuntia ja myyvät energiaa viereiselle kylälle tai kaupungille. – Pohjois-Saksan tuulisilla alueilla ennen köyhistä kylistä on tullut rikkaita, sillä kaikki tällainen raha pyörii paikallistaloudessa, Breyer toteaa. Tuulivoimaan suhtaudutaan myös täysin eri lailla, kun tuuliturbiinin pystyttää oman kylän osuuskunta eikä tuulivoimapuistoa runno läpi jokin suuryhtiö. – Joka kerta, kun tuulimyllyn siipi pyörähtää, osuuskunnan jäsen ilahtuu: siinä pyörähtää euroja omalle tilille, Breyer naurahtaa. PERIKADON VOIMALAITOKSET Fossiilisista kannattaisi Suomessakin Breyerin mukaan luopua ei vain ilmastosyistä, vaan myös siksi, että ne vievät taloudelliseen perikatoon. Vaikka fossiiliset polttoaineet saavat edelleen massiivista tukea yhteiskunnan varoista, eivät ne enää pysty tuottamaan mitään sijoittajille. – Maailman suurin hiiliyhtiö, yhdysvaltalainen Peabody, on konkurssissa. [Ruotsin valtion energiayhtiö] Vattenfall on joutunut maksamaan yli kaksi miljardia euroa sen Saksan ruskohiilitoimintojen ostajayritykselle. Siis joutuu maksamaan ostajalle, jotta tämä suostuu ottamaan toiminnot haltuunsa. Tämä on todella surkeaa bisnestä, Breyer alleviivaa. Breyerin mukaan myös ydinvoimalat kuuluvat näihin taloudellisen perikadon tuotantomuotoihin, vaikka niitäkin tuetaan verovaroilla, erityisesti niiden muodostamaan riskiin nähden olemattoman vastuuvakuutuksen muodossa. Monien kansainvälisten tutkimusten mukaan uusiutuvan energian hankkeet pysyvät aikataulussaan ja budjeteissaan. Pahimmin myöhästyviä ja budjettinsa ylittäviä ovat ydinvoimalat ja patoaltaat.”Fiksuihin maihin” kuuluu Breyerin mukaan myös piskuinen Vietnam. – Vietnam on viisasti päättänyt kieltää fossiilisiin polttoaineiseen perustuvien voimalaitosten rakentamisen. Breyer toteaa, että iso fossiilinen voimalaitos merkitsee suurten kansallisten rahavarojen sitomista seuraaviksi 30–40 vuodeksi kannattamattomaan ja ilmastonmuutoksen kannalta tuhoisaan energiamuotoon. Breyer muistuttaa siitäkin, että isot sijoittajat ovat jo ymmärtäneet, että fossiilisista on pakko luopua niin eettisistä kuin taloudellisista syistä. Peabodyn konkurssi ja Vattenfallin hiili-investointien miljarditappiot ovat vain osa tätä suurta trendiä. Energiaa ja työpaikkoja auringosta Tuotantotyöntekijä ja vuorovastaava Ville Thure kertoo nähneensä maailmalla matkatessaan, että muualla on jo paljonkin käytössä aurinkoa hyödyntävää tekniikkaa. ”Uusiutuvat energianlähteet saavat aikaan paljon muutakin kuin vähentävät ilmastonmuutoksen aiheuttavia kaasuja (…) Uusiutuvan energian kaksinkertaistaminen luo uusia työpaikkoja, parantaa ihmisten terveydentilaa ja vahvistaa talouskasvua.” LÄHDE: REmap: Roadmap for A Renewable Energy Future, 2016 Edition. Haettu 16.6.2016 sivustolta: www.irena.org AHJ1610_1-23.indd 13 2.8.2016 13:16:42
10 11.08.2016 14 Yhä useamman työntekijän pitäisi liittyä Metalliliittoon, sitä Tolvanen suosittelee. Hän on itse ollut aikoinaan vetämässä palkkarakenteen uudistustyötä toisessa firmassa eikä aio itse asettua ehdolle luottamusmieheksi. Mutta jonkun innokkaan ja ”asioista selvää ottavan” kaverin pitäisi tuohon tärkeään pestiin ryhtyä. – Metalliliiton edut verrattuna YTK:hon on tuotava selvästi esiin. Ihan kuten työnantaja kuuluu työnantajaliittoon, pitää meidän työntekijöiden kuulua työntekijäliittoon. Silloin säilyy balanssi ja pystytään katsomaan, että kaikki menee työehtosopimuksen mukaan. – OECD-maiden suursijoittajat kaihtavat nyt fossiilisiin polttoaineisiin sijoittamista. Esimerkiksi [valtava yhdysvaltalaispankki] JPMorgan pitää nyt fossiilisiin polttoaineisiin sijoittamista samanlaisena virheenä kuin lapsityövoimaa käyttäviin yhtiöihin sijoittamista, ja henkilökunnalle se on syy potkuihin. SUOMEN TIE? – Kun olen kuunnellut energiayhtiöiden johtajia ja poliitikkoja, olen oppinut luottamaan vain heidän tekoihinsa, en heidän sanoihinsa. Suomessakin on ymmärrettävä, että yritysten on huolehdittava siitä, että niiden toimet ovat osa ilmaston muutoksen ratkaisua, eivät sen aiheuttajaa. Christian Breyer lataa vastuuta nyt Suomen poliittisille päättäjille muistuttaen Maailmanpankin entisen pääekonomistin sanoista. – Nicholas Stern on sanonut, että ilmastonmuutos on markkinatalouden suurin epäonnistuminen ihmiskunnan historiassa. Yrityksiä pitää siis kepeillä ja porkkanoilla ohjata ja neuvoa yhteiskunnan kokonaisedun kannalta oikeaan suuntaan. Jo aiemmin mainitut poliittiset päätökset ilmastonmuutoksen torjunnan konkreettisista tavoitteista ja vakaa ympäristö sijoittajille ovat osa oikeaan suuntaan lykkimistä. Ja mitkä ovat Breyerin mielestä ne konkreettiset energiamuodot, jotka helpoimmin ja nopeimmin uusiuttavat Suomen? – Tuulivoimaa talvella, aurinkoenergiaa kesällä ja bioenergiaa tasoittamaan vaihtelut. Bioenergiaa tulisi käyttää ennen kaikkea talvella tuottamaan samaan aikaan sekä lämpöä että sähköä. Suomessa on aivan erinomaiset olo suhteet tuulivoimalle, mutta nyt Suomi ei yllä edes aiempaan, vaatimattomaan 2 000 megawatin tavoitteeseensa. Meidän laskelmiemme mukaan Suomeen tarvitaan 15-kertainen määrä tuuli turbiineja. Aurinkosähkö on Breyerin mielestä kustannustehokkaampi tapa tuottaa energiaa kuin aurinkolämpökeräimet, sillä keräimissä tarvitaan putkitukset. Aurinkoa Suomessa kyllä riittää, sillä Etelä-Suomessa paisteet ovat aivan yhtä kirkkaat kuin Pohjois-Saksassa. Suomessa vielä suurin osa kansasta asuu nimenomaan Etelä-Suomessa, mikä nostaa aurinkovoiman potentiaalia päätä kohden laskettaessa. – Minä olen huolestunut siitä, kuinka vahvasti Suomi luulee selviytyvänsä EU:n vaatimuksista ja ilmastontorjunnasta vain bioenergiaan satsaamalla, Breyer toteaa. Aurinkoprofessori varoittaa myös siitä, että Suomen ei kannata uskoa viennin nousevan pelkästään bioenergialaitteita kehittämällä. – Kyllä, Suomessa bioenergia tulee olemaan aina erittäin tärkeä osa energian tuotantoa. Mutta maailmalla se ei ole. Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen suosiminen, sähköautot, uusiutuvasta energiasta synteettisesti tuotetut liikenteen polttoaineet, lämmön kausivarastointi, energiatehokkaat – Itselläni kun on se ajatus, että kaikki mikä ei tuota päästöjä tai aiheuta luonnolle hallaa, on käytettävä hyödyksi. Oma autonikin vaihtui juuri biopolttoaineilla käyväksi. Tehtaan kaikkein kokeneimpaan kaartiin kuuluu liekkijuottaja Unto Tolvanen. Hän tekee muiden liekkijuottajien tavoin vaativaa, Inspectan valvonnan alaista työtä. Kokemusta on painekattiloiden hitsaamisesta vuodesta 1977 alkaen. – Ammatillisesti tämä ei ollut iso hyppäys, mutta alumiini on materiaalina haastavampi. – Kyllä työntekijöitä kuunnellaan, Tolvanen toteaa. Tolvanen on saanut olla mukana kahden hitsausaseman jatkokehittelyssä. Näin on esimerkiksi siirrytty manuaalisista pidikeleuoista paineilmalla toimiviin. Liekkijuottaja on myös ryhmänvetäjä kehuen, että ”työilmapiiri on ryhmässä kohillaan”. Hän toteaa, että ei itse puolestaan panttaa tietojaan ja taitojaan. – Osaamista on jaettava. Helpottaahan se omaakin työtä, kun työkaverit ovat osaavia. Kommunikointi pelaa työnantajan puolelta, mutta vielä riittää tehtaalla kehitettävää. Vaihtuvuutta on, ja aina uusien työntekijöiden perehdytys vie aikaa oleelliselta ja luo lisää kiirettä. Tolvanen uskoo, että vuokratyön sijasta vakinaisen työn tarjoaminen voisi vähentää vaihtuvuutta. Siisteydessä ja järjestyksessä on Tolvasen mielestä vieläkin parannettavaa, vaikka eteenpäin on menty. Aurinkolämpökeräimet tuovat työtä, tämä vuosi on jo myyty loppuun. Täällä riittää töitä pitkäksi aikaa, uskoo liekkijuottaja ja ryhmänvetäjä Unto Tolvanen. Liekkijuottaja Atte Häkkinen (vas.) ja koneenkäyttäjä Janne Hartikainen vastaanottavat valmista tavaraa tehtaan pinnoituskoneesta. Etelä-Suomessa saadaan yhtä paljon säteilyä kuin Pohjois-Saksassa. Auringonenergian vuosittainen saantimahdollisuus vaakatasossa Helsingissä ja Hampurissa on molemmissa 938 kWh/h 2 A. LÄHTEET: Aurinkoenergia Suomessa. Markku Tahkokorpi (toim.) Into. Riika 2016. Aurinkoenergia Suomessa. Motiva 2015. AHJ1610_1-23.indd 14 2.8.2016 13:16:46
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun aloitti vuonna 2014 50:n eri tahon yhteistyöhanke, FinSolarin. Se edistää aurinkoenergian kotimarkkinoita, kasvua ja vientiä. FinSolarin verkostossa toimivia aurinkoyrityksiä: Caverion, Valoe, FCG, Helsingin Energia, IKANO Retail Centres Finland Oy, Kaukomarkkinat, Mäntsälän Sähkö, SaloSolar Oy, Savo-Solar Oy, S-ryhmä, Sundial Finland, Ruukki Contruction Oy, Ahjo Energia, Aura Energia, Aurinkoa Oy, Aurinkoinsinöörit Oy, BaseN Corporation, Cleantech Invest, CO2.FI Oy, Currentfin Oy, ECCA Noredic, Finnfund, Finnwind Oy, Green Energy Finland, Greenes Oy, Greenstream Network Oy, Grexel Oy, Joukon Voima Oy, Naps Solar Systems Oy, NEFCO, Newergy Oy, Nocart Oy, Provendia, SEAM Group, Solar-Arena.com, Solarvoima Oy, Soleco Oy, Soleras Oy, Solved – The Cleantech Company, Sun Energia Oy, Suntrica Oy, Telog Oy, Utuapu Oy LÄHDE: Tilannekatsaus aurinkoenergiamarkkinoihin. Finsolar-seminaari 18.2.2016. Raimo Lovio & Lotta Liuksiala. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu 11.08.2016 15 10 rakennukset ja uusiutuvalla energialla toimivat maalämpöpumput… Nämä ja monet muut jo täysin toimivat tai suunnitteilla olevat ratkaisut siirtymisessä uusiutuvan energiaan ovat Suomessakin kaikki tarjolla, kunhan poliittinen ohjaus toimii. Työllistämismahdollisuuksia on paljon. Vaikka tällä hetkellä Suomeen tuodaan aurinkosähköpaneelit käytännössä kokonaan ulkomailta, työllistävät suunnittelu ja asennus paikallisesti. Tuulivoimaloiden rakenteissa on puolestaan valtava määrä erilaisia metalleja mukaan lukien alumiini ja teräs. Metallit on toki kierrätettävä. Komponenttien valmistaminen, tuulivoimaloiden suunnittelu ja rakentaminen merkitsevät työpaikkoja Suomeen. Maallamme on oikeilla päätöksillä suuret mahdollisuudet työllistää ihmisiä myös aurinko voimassa, Breyer muistuttaa ja mainitsee kuuluisan yritysesimerkin. – Helsinki on ABB-konsernissa maailman napa, kun puhutaan teollisen mittakaavan inverttereistä. Aurinkosähkö saattaa olla maailman nopeimmin kasvava energiamarkkina, ja invertterit ovat aurinkosähkölaitteistojen välttämättömiä osia. ABB on pystynyt kaappaamaan muun muassa puolet Intian markkinoista. On vielä muistettava, että Intia ja Kiina ovat kummatkin päättäneet investoida nimenomaan tuuleen ja aurinkoon. Tuuli ja aurinko ovat halvinta energiaa niiden kotimaan teollisuudelle. ”Suomen pitäisi leikata päästöjä 60 %:lla vuoteen 2030 mennessä ja ainakin 130 %:lla vuoteen 2050 mennessä, jotta se toteuttaisi oman osuutensa Pariisin sopimuksesta.” LÄHDE: Helsingin Sanomien uutinen Climate Analyticsin tutkimuksesta Suomen itsenäisyyden juhlarahastolle Sitralle. 10.6.2016 AHJ1610_1-23.indd 15 2.8.2016 13:16:49
10 11.08.2016 16 SEURAAVAKSI SARJASSA: TUULIVOIMA Tuuli voisi puhaltaa tuhansittain uusia työpaikkoja Suomeen. Niin sanovat selvitykset. – Sen sijaan, että Suomi mahdollisesti yrittäisi paimentaa Tanskaa ruotuun EU:ssa, pitäisi Suomen miettiä, miten me voisimme hoitaa täällä asiat vaikka fiksummin kuin Tanskassa. Bioenergia voi olla vain täydentävä energiamuoto. – Jos koko maailman kasvien lisäkasvu käytettäisiin energian tuotantoon, saisimme siitä kuitenkin vain 25 prosenttia energian kulutuksesta. Tanskassa kaukolämpö nojaa myös valtaisiin vesivarastoihin, jotka parhaimmillaan riittävät takaamaan lämmityksen puoleksi vuodeksi, Varjotie kertoo. Savo-Solarin aurinkokeräimet kehräävät nyt lämpöä 15 000 neliömetrin alalla Løgumklosterin kunnan energiayhtiölle. Yhtiöllä on suunnitteilla keräinalan lisääminen 50 000 neliöön tulevaisuudessa. Järjestelmässä on nyt jo mukana yhteensä 7 000 kuutiometriä vesivarastoa. – Viime viikonloppuna meidän keräinkenttämme Jellingissä rikkoi Tanskan ennätyksen. Asiakkaamme mittauksen mukaan kenttä tuotti 5 000 wattituntia neliöltä [Wh/m 2 ] vuorokaudessa, Varjotie kehaisee. Ilmanlaadun parantaminen paikallisesti on myös yksi aurinkoenergian hyvä ”sivutuote”. Aurinkoenergia ei tuota raskasmetalleja tai muita hiukkaspäästöjä, jotka tunnetusta rapauttavat kaupungissa asuvien terveyttä ja vähentävät viihtyvyyttä. KASVUA JA TYÖTÄ TIEDOSSA Palataan takaisin Mikkelin metsikköiselle teollisuusalueelle, ”pussin pohjalle”, kuten Varjotie asian ilmaisee. Vain ja ainoastaan patentoitujen keksintöjen avulla Suomesta voi ponnistaa maailman hurjaa vauhtia kasvaville aurinkomarkkinoille. Varjotie laskeskelee bisnesmiehenä, että maailman pelastaminen kannattaa myös taloudellisesti. – Vuonna 2014 liikevaihtomme oli miljoona ja viime vuonna 2 miljoonaa. Kun laskee meidän tiedotteiden luvut yhteen, niin tänä vuonna mennään reippaasti yli neljän miljoonan. Ainakin kaksi vuotta kasvetaan vielä täällä Suomessa, tässä tehtaassa, ja samalla työllistetään. a – Eivät ihmiset tätä kauaa katsele. Tehdään pieniä yksityisiä, paikallisia ratkaisuja, ja lämpökin karkaa käsistä. Varjotie vannoisi kaukolämmössä suurten laitosten nimiin, jotka käyvät uusiutuvilla kuten aurinkolämmöllä. Niin etsittäisiin asiakkaan etua ja pitkällä tähtäimellä niin taloudellisesti kuin ilmastollisesti parasta ratkaisua koko yhteiskunnalla. – Jälkijunassa ollaan jo. Maailma menee oikealta ja vasemmalta ohi. Me olemme tehneet jo neljä vuotta töitä sen eteen, että Suomen poliittisten päättäjien asenne muuttuisi. Esimerkiksi hallituksen kärkihankkeet ovat liian suuria. Ei viiden miljoonan euron alarajalla tuki mene pienille tai keskisuurille yrityksille vaan biojalostamoille tai kiinalaisille sijoittajille, jotka rakentavat tänne suuren laitoksen. Tekes tukee pieniäkin yrityksiä hyvin, mutta fokus on edelleen teknologian kehittämisessä. Jos pieni yritys tekee tukirahalla innovaation, mutta jos demonstraatiolaitosta ei osteta Suomeen, ulkolaiset yritykset ostavat helposti koko keksinnön ja yhtiön. SÄÄDÖKSET EIVÄT ESTÄ Tanska on nyt maailman ykkösmaa aurinkokeräinten hyödyntämisessä kaukolämpöön. Tanskalle Euroopan kilpailulainsäädäntö ei ole ongelma uusiutuvan energian suosimisessa. – Tanskan lakien mukaan kilpailutus tehdään näissä hankkeissa heidän omien säädöstensä mukaan, ja se tarvitsee tehdä EUsäädösten mukaan vasta 5 miljoonan euron hankkeessa. En ymmärrä, miksi Suomessa EUraja on 30 000 euroa. Ja julkisuuteen riittää se, että tarjouskilpailu julkaistaan tanskan kielellä paikallisessa lehdessä. Jos kunnalliset energiayhtiöt eivät lähde mukaan uusiutuvaan energiaan, ne menettävät pelin. Julkisissa hankinnoissa on suosittava kotimaista, työllistävää teollisuutta, sanoo Savo-Solarin toimitusjohtaja Jari Varjotie. Suomen uusiutuvan energian politiikassa on paljon petrattavaa. Päätöksiä tarvitaan, vielä ehtii Toimitusjohtaja Jari Varjotie vannoutuu sekä bisnesmieheksi että maailman pelastajaksi. – Uusiutuvassa energiassa ei puhuta enää kokonaistaloudellisuudesta. Puhumme kokonaistulevaisuudesta. Sitä tietä Suomessakaan ei saa enää kulkea, että rakennetaan laitoksia, jotka käyttävät fossiilisia polttoaineita. Varjotie toteaa, että aurinkolämpökeräimet pystyvät ottamaan auringonsäteilyn energiasta talteen yli puolet eli hyötysuhde peittoaa aurinkosähköpaneelit. Hän ei tosin halua laittaa auringosta saatua lämpöä ja sähköä vastakkain. Ne täydentävät toisiaan, ja aurinkolämpö sopii minkä tahansa muun energiamuodon yhteyteen. Varjotie jatkaa, että aurinkolämpöä voidaan käyttää monilla tavoilla: talojen lämmitykseen, kaukolämmön ja -jäähdytyksen tuottamiseen ja teollisiin prosesseihin. Maailmassa on Varjotien sanoin ”aika monta” teollista prosessia, jotka tarvitsevat alle 100-asteista vettä pienistä pesuloista jättiläismäisiin kaivoksiin. Chilessä esimerkiksi maailman suurin kuparintuottaja, Cadelco, osti tanskalaiselta firmalta aurinkolämpöjärjestelmän. Suurten vesivarasto”pattereidensa” ansiosta järjestelmä takaa ympäri vuorokauden ja vuoden 85 prosenttia kuparikaivoksen jalostusprosessin tarvitsemasta valtaisasta määrästä lämmintä vettä. Varjotie kertoo, että Savo-Solarin aurinkolämpökeräimissä on patentoitua, innovatiivista tekniikkaa. Keräin pohjautuu erikoisalumiinista tehtyihin absorbereihin, paksuudeltaan nanometriluokkaa olevaan pinnoitteeseen ja lämmönhukkaa tehokkaasti estävään rakenteeseen. Absorberitekniikka voitti esimerkiksi vuonna 2011 Saksassa Intersolar Award -kilpailun pääpalkinnon. SÄHKÖN HALPUUS ONGELMA – Jos kunnalliset energiayhtiöt eivät lähde mukaan uusiutuvaan energiaan, ne menettävät pelin, tulee muita toimijoita, Varjotie ennustaa. Suomessa sähkö on halpaa. Kunnalliset laitokset yrittävät tahkota rahaa omistajalleen pitämällä lämmön hintaa korkealla, koska sähköstä ei voittoja kerry. ”Energia-alan vakuuttamiseen pitäisi olla kotimaassa referenssilaitoksia. Nyt olemme joutuneet viemään energiayhtiöiden edustajia Tanskaan katsomaan laitostamme”, toimitusjohtaja Jari Varjotie paheksuu. TUULI AHJ1610_1-23.indd 16 2.8.2016 13:16:51
10 T E K S T I M IK A P E LT O N E N /U P P IIR R O S P E N TT I O TS A M O T YÖY M PÄ R I S TÖ 17 11.08.2016 ALKOHOLISMI Vaikka päihdeongelmat aiheuttavat työkyvyttömyyttä, niitä ei käytännössä luokitella enää sairaudeksi. Yhä useampi suomalainen ajattelee nykyisin, että juominen on ihmisestä itsestään kiinni. Alkoholikäyttäytymisen historiaa tutkineen Antti Maunun mukaan ennaltaehkäisy on parasta hoitoa päihdeongelmiin. – Ryyppäämistä pidetään enemmänkin sopimattomana ja kelvottomana käytöksenä kuin sairautena. Vanha mielikuva tekee siitä moraalista taistelua. On vaikea nöyrtyä ja tunnustaa, että on avuton ja heikko, sanoo Maunu, joka on tyytyväinen monilla työpaikoilla käyttöön otetuista päihdeohjelmista. Maunu ottaa vertailukohteeksi työuupumuksen ja masennuksen. – Ne ovat uusia ongelmia, joilla ei ole satojen vuosien moraalihistoriaa. Siksi niihin on helppo suhtautua sairausnäkökulmasta ja niistä voi puhua avoimesti. Työuupumus on melkein muotijuttu. Alkoholi ja työelämä ovat Maunun mukaan viime vuosikymmeninä eriytyneet yhä kauemmaksi toisistaan. – Ennen vanhaan alkoholin käyttöä työaikana ei välttämättä edes pidetty työpaikan tai työkulttuurin ongelmana vaan enemmänkin asiaan kuuluvana. 1970-luvulla tehdyt tutkimukset osoittavat, että alkoholin käyttö on ollut etenkin teollisuusja rakennustyöpaikoilla aikamoista nykyiseen verrattuna. Päihderiippuvuuksia pitää ehkäistä ennalta Työtapaturmat sattuvat pienelle porukalle TURVALLISUUS Työpaikkatapaturmat keskittyvät pienelle joukolle riskialttiilla aloilla työskenteleviä palkansaajia, kertoo Tapaturmavakuutuskeskuksen tuore tutkimus. Suomessa on noin 20 000 palkansaajan joukko, jolle on sattunut vähintään viisi työpaikka tapaturmaa vuosien 2005–2014 aikana. Tutkijoiden mukaan tämä kertoo heidän tekemästään työstä ja työolosuhteista – ja siitä, ettei työtä ja työympäristöä ole onnistuttu kehittämään turvalliseksi edes jo sattuneen työtapaturman jälkeenkään. Vähintään viiteen työpaikkatapaturmaan tarkastelujaksolla joutuneet palkansaajat työskentelivät yleisimmin metallialan ja rakentamisen ammateissa sekä kuorma-autonkuljettajana. Naiset ja varttuneet käyttävät eniten työterveyspalveluja TERVEYS Työterveyshuollon osuus koko maan terveysmenoista on vain 4,2 prosenttia, vaikka sen palvelujen piirissä on noin 1,9 miljoonaa ihmistä. Työterveyshuollon kustannukset ovat kuitenkin kasvaneet nopeammin kuin sairausvakuutuksesta korvattujen lääkkeiden kustannukset, joita julkinen valta on pystynyt eri keinoin säätelemään. Timo Hujasen ja Hennamari Mikkolan tutkimuksen mukaan ikäryhmittäiset erot palvelujen käytön kustannuksissa ovat huomattavat. 60-vuotiaiden kustannukset olivat tutkimuksessa noin kaksinkertaiset 30-vuotiaisiin verrattuna. Myös naisten ja miesten välillä on eroja. Naiset käyttävät enemmän työterveyspalveluja ja heistä koituu myös enemmän kuluja. Työturvallisuuskortti uudistuu TYÖTURVALLISUUS Korttiuudistus poistaa päällekkäisyyksiä Työturvallisuuskortin ja muiden turvallisuuskorttien sisältöjen kanssa. Kortti koulutuksesta poistettiin päällekkäisyydet esimerkiksi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön hallinnoiman Tulityökortin ja Liikenneviraston hallinnoiman Tieturvakortin kanssa. Työturvallisuuskortti-koulutus antaa perustiedot työympäristön vaaroista ja työsuojelusta yhteisellä työpaikalla. Uudistuksen ansiosta koulutuksessa opitaan entistä paremmin havainnoimaan ja tunnistamaan vaaroja ja kuormitustekijöitä työpaikalla. – Uudistuneessa koulutuksessa on selkeät oppimistavoitteet. Tavoitteena on koulutus oppimisen vuoksi, ei kortin saamisen vuoksi, kertoo Työterveyslaitoksen vastaava asiantuntija Mira Seppänen. Syitä muutokseen löytyy Maunun mukaan niin työnantajista, työntekijöistä kuin työtahdistakin. – Työnantajien näkökulmasta alkoholi on alkanut näyttää ongelmien lähteeltä. Työntekijöille työelämän vaatimukset ovat tulleet niin koviksi, että rillutteluun ei enää ole varaa. Alkoholinkäyttö on Maunun mukaan keskittynyt yhä enemmän viikonloppuihin ja vapaa-aikaan. AHJ1610_1-23.indd 17 2.8.2016 13:16:53
10 11.08.2016 T E K S T I A SK O -M A T T I K O SK E LA IN E N K U V A JY R K I LU U K K O N E N 18 Liinalaakson mielestä parasta luottamusmiehen toimessa on ollut onnistumisen tunne ja kokemus siitä, että asioihin voi vaikuttaa. – Kun pitkän selvittelyn ja tiukan neuvottelun jälkeen saadaan ratkaisu, jota me työntekijät olemme toivoneet, kuten vaikka se, kun saimme lomautukset loppumaan tai työnantajan hyväksymään meidän tulkintamme työehtosopimuksesta. Se tunne on tosi hieno. HISTORIASTA TULEVAISUUS Tämän jutun ilmestyessä Emmi Liinalaakso ei ole enää Polarmaticin pääluottamusmies. Jatkajakin on jo valittu, varatyösuojeluvaltuutettuna ja työpaikka-aktiivina toiminut Mika Kyrönen. Liinalaakson luopumiseen kesken kauden ei liity työpaikkatason dramatiikkaa. Hän on aloittamassa hitsaajan töiden ohessa historian opinnot avoimessa yliopistossa, ja haluaa keskittyä siihen. Liinalaakso pyrki kesällä Tampereen yliopistoon lukemaan historiaa, mutta jäi pääsykokeissa harmillisesti muutaman pisteen päähän. Hän haaveilee historiantutkimuksesta vielä joskus leipätyötä, esimerkiksi tutkijana tai museotyöntekijänä. – Tämä on minulle iso juttu, koska en ole käynyt lukiota. Mutta olen aina ollut kiinnostunut historiasta. Ja tulevaisuudesta. ”Itse olisin valmis liputtamaan kohtuuden puolesta, mutta käytännössä taitaa olla aika haihattelua saada miljoonat ihmiset elämään vaatimattomammin. Joten olen yhä enemmän innostunut uusista, ”vihreistä”, kestävistä energiaratkaisuista. Nimittäin energiahan se on johon koko monimutkainen talousjärjestelmä, tuotanto, kuluttaminen ja elämä perustuu. Ympäri maailmaa on tapahtumassa energiavallankumous, tai ainakin muutos. Toivoisin sen olevan suurempaa ja äänekkäämpää, mutta joka tapauksessa on tosiasia, että ne tahot jotka NYT tajuavat tulevaisuudesta yhtään mitään, sijoittavat ja panostavat uuteen aikaan.” Emmi Liinalaakson blogi 2.7., emmiliinis.wordpress.com Lue lisää aurinkoenergian työllistämismahdollisuuksista tämän lehden sivulta 10. TO I M I JA ”On hienoa saada neuvoteltua ratkaisu.” EMMI LIINALAAKSO TYÖPAIKKA Polarmatic Oy, Tampere TYÖNTEKIJÖITÄ noin 40, joista tuotannossa 12 LUOTTAMUSMIESURA Pääluottamusmies 2015–2016 Historian voimaa ja tulevaisuuden energiaa Emmi Liinalaakso ryhtyi pääluottamusmieheksi, jotta työntekijöiden ääni pääsisi kuuluviin yt-neuvotteluissa. Päivisin hän hitsaa putkistoja, mutta iltaisin kirjoittaa blogia vaikka aurinkoenergiasta ja haaveilee urasta historiantutkijana. – Ensin tuli yleensä se hämmennys, että miksi tuo nuori heitukka tulee tänne tekemään putkitöitä. Ja sitten se toinen hämmennys, kun mä osasin oikeasti tehdä ne, Liinalaakso muistelee. Liinalaakso muutti Tampereelle, mutta kaivattu taideura ei oikein ottanut tuulta alleen. Kaverin kautta hän päätyi metallialan artesaanikouluun. – Siellä oli hitsaamista, ja se kolahti. Kun opin hallitsemaan metallisulaa omin käsin, siinä oli jotain huikeaa, hän kertoo. Liinalaakso hakeutui Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK:iin ja opiskeli siellä hitsaajaksi. Elettiin vuotta 2005, ja siihen aikaan Pirkanmaalla oli metallialalla jopa työvoimapulaa. Seuraavat vuodet kuluivat hitsaajana pirkanmaalaisilla metallipajoilla. Neljä vuotta sitten Liinalaakso päätyi töihin Tampereen Hervannassa sijaitsevalle Polarmatic Oy:lle. Polarmatic valmistaa betoniyrityksille merikonttiin asennettavia energiakeskuksia. Liinalaakson työhön kuuluu putkistohitsausta ja -asennusta sekä muuta sekalaista työtä. – Tykkään työstäni, kun se on niin monipuolista. Saa liikkua ja vaihdella tehtäviä. Työporukan yhteishenki on myös tosi vaikuttava. PARASTA ON ONNISTUMISEN KOKEMUS Liinalaakson pesti Polarmaticin pääluottamusmiehenä lähti yrityksen yt-neuvotteluista. Pari vuotta sitten yrityksessä ei ollut pääluottamusmiestä, ja jonkun piti ajaa työntekijöiden asioita. Liinalaakso oli jo aikaisemminkin pitänyt yhteyttä ammattiosastoon ja liiton aluetoimistoon. – Liitosta sanottiin, että olisi hyvä olla luottamusmies. Itsekin näin, että ei tästä muuten tule mitään. Sitten pidettiin vaalit, joissa minut ainoana ehdokkaana valittiin, Liinalaakso kertoo. Pääluottamusmiehen pesti on ollut Liinalaakson mukaan kova mutta palkitseva koulu. Kiperiä kysymyksiä ovat olleet esimerkiksi komennussopimukset. Koska työpaikalla ei ollut neuvottelukulttuuria ja työntekijöiden järjestäytynyttä toimintaa, kaikki on ollut uutta työnantajallekin. – Olen tajunnut, miten päätöksenteko on kovin inhimillistä. Tunteet vaikuttavat päätöksiin, ja vaikutusvaltainenkin ihminen saattaa olla tunnetilojensa armoilla, Liinalaakso pohtii. ”Minä olen hitsari ja kipeän tietoinen siitä, ettei perinteinen rautapaja ole tulevaisuuden ala. Olen jo hyväksynyt sen tosiasian, että tulevaisuudessa menestyjiä ovat ne alat, jotka tuottavat puhdasta, uusiutuvaa, halpaa energiaa, ja se joka jää junnaamaan 1900-luvun teknologiaan, putoaa kelkasta. Meillä on toistaiseksi vielä korkeaa osaamista, miksi ihmeessä sitä ei valjasteta tulevaisuuden aloille? Miksi meillä rakennetaan venäläisiä ydinvoimaloita kun voitaisiin rakentaa aurinkovoimalaitoksia? Miksi laahataan kampurajalkaisena perässä kun voitaisiin olla edelläkävijöitä?” Näin kirjoitti blogissaan 3. kesäkuuta Polarmatic Oy:n pääluottamusmies Emmi Liinalaakso. Liinalaakso ehdottaa, että Suomeen pitäisi perustaa valtion rahoittama korkean osaamisen oppilaitos, joka olisi erikoistunut kehittämään uusiutuvan energian ratkaisuja ja kouluttamaan alalle uusia ammattilaisia. – Meillä suomalaisilla on maailmalla hyvä maine. Teemme laadukkaita tuotteita, olemme luotettavia, ja osaamisemme on maailman huippua. Innovaatiot vaativat ympäristön, missä niitä voi tuottaa, missä voi kokeilla ja testata, missä voi verkostoitua. Oppilaitoksessa olisi samoja asioita kehittämässä niin haalariväki kuin insinööritkin, Liinalaakso visioi. HITSAUS ISKI KIPINÄÄ Nuorena hitsaus tai aurinkoenergia eivät olleet päällimmäisenä Liinalaakson mielessä. Launosten kylässä Lopella kasvanut nuori nainen halusi kuvataiteilijaksi. 16-vuotiaana hän meni ensin vuodeksi Limingan taidekouluun ja sitten Oriveden opiston kuvataidelinjalle. Samaan aikaan Liinalaaksolla oli jo kokemusta myös käytännön töistä. Hänen isänsä on ammatiltaan putkimies, ja tytär pääsi isän mukana putkitöihin. AHJ1610_1-23.indd 18 2.8.2016 13:16:53
19 ”On hienoa saada neuvoteltua ratkaisu.” Historian voimaa ja tulevaisuuden energiaa AHJ1610_1-23.indd 19 2.8.2016 13:16:57