• ahjo.fi NRO 10 YOU ARE THE UNION DU ÄR FACKET ???????? ??? T?Y ZWI?ZEK TO TY YOU ARE THE UNION SINA OLED LIIT DU ÄR FACKET ZWI?ZEK TO TY YOU ARE THE UNION ???????? ??? T?I SINA OLED LIIT DU ÄR FACKET YOU ARE THE UNION ???????? ??? T?I ZWI?ZEK TO TY SINA OLED LIIT DU ÄR FACKET ???????? ??? T?I ZWI?ZEK TO TY YOU ARE THE UNION SINÄ OLET LIITTO DU ÄR FACKET ZWI?ZEK TO TY YOU ARE THE UNION ???????? ??? T?I ”AY-LIIKE PYRITÄÄN SINA OLED LIIT DU ÄR FACKET YOU ARE THE UNION ???????? ??? T?I ZWI?ZEK TO TY SINA OLED LIIT AJAMAAN ALAS” DU ÄR FACKET ???????? ??? T?I ZWI?ZEK TO TY YOU ARE THE UNION SINA OLED LIIT DU ÄR FACKET DU ÄR FACKET ???????? ??? T?Y ZWI?ZEK TO TY YOU ARE THE UNION SINA OLED LIIT YOU ARE THE UNION ZWI?ZEK TO TY YOU ARE THE UNION SINA OLED LIIT SINA OLED LIIT DU ÄR FACKET ZWI?ZEK TO TY PITÄISIKÖ ???????? ??? T?I ZWI?ZEK TO TY DU ÄR FACKET TYÖAJOISSA DU ÄR FACKET ???????? ??? T?I ZWI?ZEK TO TY OLLA MINIMI? ARE THE UNION SINA OLED LIIT YOU ARE THE ZWI?ZEK TO TY YOU ARE THE UNION SINA OLED LIIT SINA OLED LIIT DU ÄR FACKET ZWI?ZEK TO TY ???????? 78 kansalaisuutta Vielä enemmän kieliä Yksi liitto M E TA L L I L I I T T O L A I S E N L E H T I 14.08.2014 TUOTTEET MUUTTUVAT, KÄSITYÖ PYSYY SPRÅKRIKT FÖRBUND Ahjo2014_10_alku.indd 1 5.8.2014 8:26:05
• 2 10 14.08.2014 Monen kielen liitto Li Chunhai hitsaa hyllyjä Constructor Finland Oy:llä Lohjalla. Hänet puhuttiin Metalliliiton jäseneksi kiinan kielellä; suomeksi tai englanniksi jäsenyyden merkitystä olisi tuskin pystynyt selittämään. Virolainen Romet Kesa, bulgarialainen Stefan Petrov ja ahvenanmaalainen Matts Englund kertovat, millaista on tehdä työtä ja hoitaa asioita ei-suomenkielisenä. 10 tyo?ympa?risto? 10.indd 1 DU ÄR FACKET ???????? ??? T?I YOU ARE THE UNION SINA OLED LIITZWI?ZEK TO TY Ahjo2014_10_alku.indd 2 5.8.2014 8:26:11
• PÄ Ä K I R J O I T U S 10 14.08.2014 3 S I S Ä LT Ö Porvarihallitusta pukkaa PUHEENAIHE 4 Tilausten määrä vähentynyt AMMATTILAINEN 16 9 Jari Salmensuo, maalari SOE Busproduction Finland Oy TOIMIJA 18 Hannu Koistinen työsuojeluvaltuutettu John Deere Forestry Oy 20 SuomiMies-kampanja kannustaa liikkumaan tyo?ympa?risto? 10.indd 1 17.7.2014 18.35 28 ETS-Lindgrenillä tehdään mittatilaustyötä maailmalle. 31 Koulutusneuvoja vinkkaa suuntaa opintoihin 20 36 Hur bemöter förbundet metallare från nästan 80 länder? HARRASTUS 35 Eero Heikkinen, mobilismi 5 UUSI 5 LINJAUS 7 TALOUS 8 MIELIPIDE XX 8 KOLUMNI 9 AMMATTILAINEN 17 NUORI 18 TOIMIJA 22 NÄKEMYS XXXX 17 24 TYÖTILA 26 PÄIVYSTÄJÄ 22 ”Nollatyösopimukset pitäisi pääsääntöisesti kieltää.” 27 TIEDE 27 TEKEMINEN 32 KANSAINVÄLINEN 34 AIKA 35 HARRASTUS 40 TYÖTTÖMYYSTURVA 41 KOULUTUS 46 OIVALLUS TOIMITUSSIHTEERI ahjo.fi Seuraavat eduskuntavaalit ovat 19. huhtikuuta. Aikaa vaaleihin on kahdeksan kuukautta. Kokoomus ja SDP ovat vaihtaneet puheenjohtajaa. Hallitus kävi mini­hallitusneuvottelut ja tekee elvytyspakettia, jolla Suomen talouteen saataisiin uutta puhtia. Muuten hallitus kitkuttelee vaaleihin saakka. Pari viikkoa sitten YLE julkaisi puolueiden kannatuskyselynsä tuloksia. Sosialidemokraattien alamäki on jatkunut. Naiskannattajia on kaikonnut. Perussuomalaisilta on siirtynyt työmiesten kannatusta sekä SDP:lle että Kokoomukselle. Vahvassa nousussa olivat sekä Kokoomus että Keskusta. Keskusta on hyödyntänyt oppositioasemansa paremmin kuin Perussuomalaiset, jotka ovat yrityksistä huolimatta jääneet omaan populistiseen nurkkaukseensa. Vasemmistoliiton kannatuksen nousu on pysähtynyt. Muiden pienpuolueiden ”Onko edessä asema on säilynyt ennallaan. selkeä jako Mikäli kannatusluvut eivät vaaleissa kahteen oleellisesti muutu, ovat vaalien jälkeiset hallitusneuvottelut mielenkiintoiset. Vaikka blokkiin?” Kokoomus ja Keskusta ovat sanailleet HEIKKI PISKONEN tiukastikin, voi houkutus porvarihallituksen Päätoimittaja muodostamiseen olla keväällä kova. Entä Perussuomalaiset? Ovatko he valmiit tukemaan selkeää porvarihallitusta? Halutaanko heidän tukeaan? Jos SDP:n kannatus ei nouse, on sillä oppositio lähellä Vasemmistoliiton kanssa. Entä Vihreät – mikä suuntaus heillä on tuolloin vallalla? Näin Suomessa olisi selkeä jako kahteen poliittiseen blokkiin, joista valita. Tätähän monet ovat Ruotsin mallin mukaan halunneet. Millaista politiikkaa uusi hallitus tekisi tilanteessa, jossa talouskasvu on edelleen pysähdyksissä? Yritysmaailma varmaankin ilahtuisi. Työnantajien vaatimuslistalta alkaisivat loputkin asiat toteutua. Menneeseen maailmaan jo nyt kuulutettu kolmikantainen sopiminen haudattaisiin. Turhiksi moitittuja työelämän säädöksiä purettaisiin. Sitä ennen meillä jokaisella on mahdollisuus kuunnella, minkälaisia poliittisia linjauksia esitetään. Ja aikanaan valita. Asko-Matti Koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 VALOKUVA-ARKISTON HOITAJA Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020?77?4001 fax 020 77 41240 TOIMITTAJA PÄÄTOIMITTAJA REDAKTÖR Heikki Piskonen 020 77 41230 0400 500 593 Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagar­tidningarna PALE ry:n jäsen. Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittele­mää hyvää journa­listista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 VERKKOTOIMITTAJA Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 TIEDOTUSSIHTEERI Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushin­ta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa AO-ILMOITUKSET OSOITTEENMUUTOKSET KAUPALLISET ILMOITUKSET PAINOPAIKKA Postitse, sähkö­postina tai telekopiona MikaMainos Oy (02) 235 1371 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi Muuttotiedot postin osoitepalvelusta Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI TY Ahjo2014_10_alku.indd 3 5.8.2014 9:18:18
• 4 PUHEENAIHE 10 14.08.2014 Teknologiateollisuuden tilauskanta Milj. euroa 15 000 10 000 Vienti 5 000 0 Kotimaa 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu Tilausten määrä vähentynyt Tilausten kasvu on pysähtynyt. Venäjän tilanne leikkaa vientiä. Suomessa ei investoida tarpeeksi. Näin tiivisti Teknologiateollisuus alan näkymät heinäkuun lopulla. HENKILÖSTÖ 278 000 Vähennystä 11 000 eli 4 % Lomautettuna 13 000 (326 000 vuonna 2008) www Ahjo verkossa www.ahjo.fi @ Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti Ahjo2014_10_alku.indd 4 TEKNOLOGIATEOLLISUUS Uusien tilausten kasvu pysähtyi kevään ja alkukesän aikana. Niitä saatiin hieman vähemmän kuin alkuvuodesta, mutta eu­ romääräisesti saman verran kuin viime vuonna samaan aikaan. Tilanne vaihtelee yrityksissä, sillä puolet kertoo tilausten lisääntyneen maaliskuun jälkeen ja 43 prosenttia niiden vähentyneen. Teknologiateollisuus arvioi yritysten liikevaih­ don olevan syksyllä suunnilleen samalla tasolla kuin viime vuoden syksyllä. Kasvua ei ole näkö­ piirissä. Toimialoista kone- ja metallituoteteollisuu­ dessa uudet tilaukset olivat huhti–kesäkuussa nousussa. Euromääräisestä niitä saatiin 26 pro­ senttia enemmän kuin vuosi sitten ja 10 prosent­ tia enemmän kuin alkuvuonna. Liikevaihdon arvioidaan olevan syksyllä hieman suuremman kuin vuosi sitten. Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa tilaukset ovat edelleen laskeneet: 19 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten ja kahdeksan prosenttia vähem­ män kuin alkuvuonna. Liikevaihto jää syksyllä vii­ mevuotista pienemmäksi. Metallien jalostuksessa terästuotteiden, väri­ metallien, valujen ja metallimalmien yhteenlasket­ tu tuotanto kasvoi alkuvuonna kuusi prosenttia, mutta hintakehitys supisti liikevaihtoa seitsemällä prosentilla. Kiinan osuus koko maailman terästuo­ tannosta oli kesäkuussa 51 prosenttia. Tietotekniikka-alalla tilausten kasvu pysähtyi: euroissa määrä supistui huhti–kesäkuussa 15 pro­ senttia viime vuodesta ja 25 prosenttia alkuvuodesta. Suunnittelu- ja konsultointialalla tilauskanta jatkoi kasvuaan. Venäjä huolestuttaa Teknologiateollisuuden vienti Venäjälle supistui tammi–huhtikuussa 18 prosenttia. Terästuotteiden ja värimetallien viennin arvo puolittui. Koko tavaravienti supistui 16 prosenttia. Teknologiateollisuudessa arvioidaan viennin laskun johtuneen ensisijaisesti Venäjän talouden jo jonkin aikaa jatkuneesta taantumasta. Ukrainan tapahtumien vuoksi Yhdysvallat ja EU ovat asettaneet Venäjää vastaan talouspakotteita, joiden vaikutukset ovat myös alkaneet näkyä. – Jäsenyrityksemme ovat raportoineet, että venäläisten asiakkaiden rahoitustilanne on vaikeutunut, sanoi toimitusjohtaja Jorma Turunen. Rahoitussektorille asetettujen pakotteiden vaikutukset ovat viennin kannalta keskeisimmät, mutta ne näkyvät Teknologiateollisuuden arvioi­ den mukaan viiveellä. Venäjän mahdollisten vastatoimien, joiden toivotaan olevan maltillisia, vaikutusta on vaikea ennakoida. Asiassa on myös psykologinen puolensa. Jos yritysten toiminta­ ympäristön ennustettavuus heikkenee, yritys­ johtajat alkavat katsella uusia sijoitusmaita. Toisaalta venäläiset yritykset saattavat länsimaisten rahoituslähteiden sulkeutuessa kääntyä kiinalaisten puoleen. Se puolestaan avaa uusia mahdollisuuksia kiinalaisille yrityksille Venäjällä. Teknologiateollisuuden viennistä Venäjän osuus 9 % (2013). 2014 pienentynyt 1–2 prosenttiyksikköä. HEIKKI PISKONEN 5.8.2014 8:26:19
• · LIITTO · T YÖ E L Ä M Ä 10 14.08.2014 TELAKAT Sekä Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto että Turun telakan pääluottamus­ mies Jari Aalto ovat luottavaisia telakan tule­ vaisuuteen, kun Suomen valtio ja saksalainen laivanrakennusyhtiö Meyer Werft viime vii­ kolla ilmoittivat ostavansa koko STX Finland Oy:n osakekannan. Vaikka laivanrakennus on kärsinyt taantu­ masta pitkään, ja kilpailu tilauksista on kiris­ tynyt jopa epäterveeksi, puheenjohtaja Aallon mukaan suomalaisilla on nyt kaikki edellytyk­ set menestyä. – Takavuosien virhearvioinnit ja erittäin tiukka kansainvälinen kilpailu ovat saattaneet hämärtää sitä, että suomalainen laivanraken­ nuksen osaaminen on edelleen hyvin kilpai­ lukykyinen ja myös keskeinen osa kotimaista korkean teknologian osaamista. Osaaminen ei olisi voinut säilyä kovin pitkään tilanteessa, jos­ sa telakoilla seisotaan tumput suorina. Omis­ tusjärjestely tuli siis todella oikeaan aikaan. Työntekijöiden lakko-oikeutta on rajoi­ tettava ja lakkosakkoja on korotettava. Tätä viestittivät useat työnantajien edustajat alkukesästä. Lakkojen määrä on kuitenkin hyvin vähäinen etenkin metalliteollisuudessa. Jos jossain työpaikalla väki lakkoon ryhtyy, niin silloin pitää jo hälytyskellojen soida. Jotakin on työpaikalla mennyt pahasti pieleen. Syynä on useimmiten työnantajan taitamaton toiminta. Henkilöstöpolitiikassa on epäonnistuttu. Ei ole ollut malttia olla jakamatta johdolle bonuksia, kun väkeä on irtisanottu. On myös hyvä muistaa, että kun työnantaja rikkoo työehtosopimusta, MATTI MÄKELÄ häneen ei kohdistu Metalliliiton mitään sanktiota, liittosihteeri ellei asiaa ratkota oikeudessa. Se taas on usein pitkä tie kulkea. Lakko-oikeus on työntekijöiden perus­ oikeuksia. Siihen ei ole mitään tarvetta kajota. Se ei sulje pois sitä, että kehitetään paikallista neuvottelujärjestelmää. Ongelmista pitää pystyä puhumaan siellä, missä ne syntyvät. Jos siihen ei pystytä, niin on oltava molemminpuolinen valmius pyytää liittoja mukaan. Näinhän sen pitäisi nytkin toimia. Poliittinen oikeisto on ratsastanut kannatusaallon harjalla. Puheet ovat sitä myöten koventuneet. On hyvä muistaa, että ensi vuonna käydään eduskuntavaalit. Uuden omistajan myötä telakan toimintaan on saatava ryhtiä, toivoo Turun telakan pääluottamusmies Jari Aalto. Riku Aalto muistuttaa, että telakkateollisuus on viime vuosien vastoinkäymisistä huolimatta alihankintaketjuineen edelleen hyvin merkittä­ vä työllistäjä Suomessa. – Ei parempaa ensimmäistä työpäivää ke­ säloman jälkeen, kommentoi Turun telakan ostopäätöstä pääluottamusmies Jari Aalto. En­ simmäisenä odotuksena on, että telakan toi­ mintaan saadaan ryhtiä. Hän sanoo tunnelmien olevan nyt hyvät ja helpottuneet, kun vuoden 2012 joulukuussa Oa­ siksen tilauksen menettämisen myötä alkanut piina telakan tulevaisuudesta näyttää olevan ohi. Jari Aallon ensimmäisenä odotuksena on, että telakan toimintaan saadaan ryhtiä. – Ensimmäisen investoinnin tulee olla hen­ kiseen pääomaan ja suomea puhuva toimitus­ johtaja. Aalto on luottavainen telakan kehittämi­ seen, kun uuden yhtiön pääomistajaksi tule­ valla saksalaisella perheyhtiö Meyer Werftillä on omat rahat pelissä. Vaikka Turusta ei tulekaan Meyerin muiden telakoiden kopiota, pitää Aalto tärkeänä että asioita muutetaan. – Samalla tavalla ei voida jatkaa kuin on tehty viimeiset seitsemän vuotta. Pääluottamusmies Aalto antaa tunnustusta elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle, vaikka ei lukeudukaan hänen ihailijoihinsa. – Mutta pirun hyvää työtä nyt. Jälkiviisaasti voi sanoa, että parempi myöhään kuin ei mil­ loinkaan. Jos aikoinaan Oasiksen rahoitus olisi järjestynyt, niin Raumankin telakka olisi vielä pystyssä. Turun telakan omasta väestä on tällä hetkel­ lä lomautettuna 350 henkilöä. Meyer omistaa uudesta yhtiöstä 70 prosent­ tia ja Suomen valtio Teollisuussijoituksen kaut­ ta 30 prosenttia. Tui Cruises -varustamo on ilmoittanut ti­ laavansa kaksi uutta TUI-luokan risteilyalusta Turun telakalta. Tilausten arvo kohoaa lähes miljardiin eu­ roon, mikä merkitsee työllisyysvaikutukseltaan suoraan noin 12 000 henkilötyövuotta. Alukset toimitetaan kevätkaudella vuosina 2016 ja 2017. Myös kahdelle samanlaiselle alukselle on optio. LINJAUS Koskematon lakko-oikeus VESA-MATTI VÄÄRÄ Usko tulevaan palasi Turussa 5 Y H T E I S K U N TA UUSI HEIKKI PISKONEN Ahjo2014_10_alku.indd 5 LEVYSEPPÄHITSAAJA Mikko Koskinen, 24 TYÖPAIKKA Suokone Oy, Sotkamo AMMATTIOSASTO Sotkamon Metalli- ja Elektroniikkatyöväen ao. 367 MITEN TULIT ALALLE? Aina on käsillä tekeminen kiinnostanut, kaikenlaista on tullut rakennettua pienestä lähtien. Hitsaus tuntui omalta hommalta. Kävin koneistajakoulutuksen Nurmeksen ammattiopistossa ja työskentelin Nurmeksen Metallilla ennen kuin tulin Suokoneelle. MITEN LIITYIT LIITTOON? Opiskeluaikoina liityin, ja siitä asti olen ollut liitossa. MITÄ ODOTAT LIITOLTA? Palkankorotuksia tietysti, ja puuttumista vuokratyövoiman väärinkäyttöön. Toivon myös liiton vastustavan eläkeiän alarajan nostoa syksyn neuvotteluissa. MITÄ ODOTAT TULEVAISUUDELTA? Että metallityöt jatkuisivat ja pysyisivät Suomessa. 5.8.2014 8:26:21
• Rautaruukkilaisista SSAB:laisia 13 763 Ansiopäivärahan saajat fuusio Rautaruukin työntekijöistä tuli SSAB:laisia 29. heinäkuuta, kun yhtiöiden fuusio saatiin virallisesti päätökseen. Osakevaihtotarjouksessa tarjotut osakkeet edustivat 95,1 prosenttia Rautaruukin osakkeista ja äänistä. Se tarkoittaa sitä, että SSAB:llä on oikeus lunastaa loput osakkeet osakeyhtiölain mukaisesti. 20 000 15 000 Työttömät 10 000 5 000 Lomautetut Aiheesta aiemmin Ahjossa nro 3/2014 www.ahjo.fi Suuryritysten maa TyöllistäMINEN 130 suurinta yhtä paljon kuin 300 000 pienintä yritystä VienTI 10 suurinta vientiyritystä 1/3 100 suurinta 2/3 Paperin ja turkisten maa TavaravienNISTÄ (2012) Paperi ja pahvi 12,5 % Öljyjalosteet 10,7 % Teräslevyvalmisteet 4,5 % Kesäkuussa työttömänä tai lomautettuna oli 13 763 eli 12 % työttömyyskassan jäsenistä. 25 000 0 Kesäkuu 2013 Kesäkuu 2014 Nimitys Henkilöstökoulutukseen ei satsata Oulun alue­ toimistoon on palkattu aluetoimitsijaksi Ville Rantala määräaikaiseen työ­suhteeseen ajalle 4.8.–31.12.2014. Rantala on työskennellyt Sanmina-SCI:llä testaajana ja toimi työ­paikkansa pääluottamusmiehenä. Hän on myös Metalliliiton liittovaltuuston jäsen. TYÖYMPÄRISTÖ Suomalaiset yritykset panostavat henkilöstökoulutukseen aiempaa vähemmän. Myös työhyvinvointiin investoidaan aiempaa vähemmän. Vain työterveyshuoltoon satsataan yhtä paljon tai enemmän. SUOMEN OSUUS Maailman vienNISTÄ (2012) Turkisnahat 14,7 % Paperiteollisuuskoneet 8,3 % Lähde: EVA ”Tutkimuksemme tulokset huolestuttavat. Jos organisaatiot eivät enää kouluta henkilöstöään, miten varmistetaan osaaminen ja innovaatioiden syntyminen”, kysyy toiminta-alueen johtaja Guy Ahonen Työterveyslaitoksesta. Esimiesten osaamisen arvioi hyväksi enää neljännes vastaajista ja vain 12 prosenttia oli sitä mieltä, että esimiehillä on riittävästi aikaa työhyvin­voinnin johtamiseen. Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa -tutkimus julkaistaan syksyllä. Kesän yt-satoa ? Rettig ICC:n Pietarsaaren lämpöpatteritehdas lopetetaan. Valmistus siirrettiin Puolaan. Työttömäksi jää 100. Nokian Linnavuoressa dieselmoottoreita valmistava Agco Power Oy irtisanoi 51 työntekijää ja yhden toimihenkilön. Viime vuonna yhtiö laajensi tehdasta ja palkkasi lisää väkeä. ? SEURAAVASSA AHJOSSA STX lopetti Rauman telakan. Uusi yrittäjä pyrkii käynnistämään laivanrakennuksen uudestaan. 4% ??Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen mukaan korvattavia SAKSA Terästeollisuudessa korotetaan palkkoja neljä prosenttia heinäkuussa tehdyn sopimuksen mukaan. ??Tali-Ihantalan taistelu käytiin B?neljä C?viisi D?kuusi B?talvisodassa C?jatkosodassa D?Lapin sodassa A?kansalaisodassa ??Suomen pitkäikäisin nisäkäs ihmisen jälkeen (elää luonnossa noin 30 v) A?karhu 2,3 % heti 1,7 % ensi vuoden toukokuussa Sopimus on voimassa 17 kuukautta. Sopimuksista neuvotellaan jokaisessa osavaltiossa erikseen. arkipyhiä on vuodessa A?kolme TIESITKÖ 6 10 14.08.2014 B?ahma C?hirvi D?majava ??Jalkapallon MM-kisojen maalikuninkuuden voittanut kolumbian James Rodr?guez teki maaleja A?viisi B?kuusi C?seitsemän D?kahdeksan O i k e at vastaukse t si vul l a 4 6
• Kymppi tunnissa 121 työtaistelua viime vuonna Ahjo2014_10_alku.indd 7 HEIKKI LEHTINEN / UP UNITED STEELWORKERS Crownin muutettava linjaansa Crown Holdingsin Toronton tehtaan lakko on jatkunut kohta jo vuoden. Suomessa yhtiöllä on pakkaustehdas Helsingin Herttoniemessä. Maailmanlaajuinen Crown Holdings työl­ listää 21 000 työntekijää 41 maassa, muun muassa Suomessa. Yhtiön toiminnasta Kanadassa ja Turkis­ sa kerrottiin Ahjossa 6/2014 (24.4.) Kansain­ välinen-palstalla. Lakisääteinen minimipalkka on ollut puheissa pitkin Eurooppaa. Saksassa hallitus päätti demarien vaatimuksesta säätää ensi vuoden alusta kaikkia aloja kattavan 8,50 euron lakisääteisen minimituntipalkan. Sveitsi hylkäsi kansanäänestyksessä esityksen 3 300 euron minimipalkasta. Europarlamentin vaaleissa nousi esiin vaatimus, että kaikissa EU-maissa minimipalkan pitäisi olla vähintään 60 prosenttia mediaanipalkasta. Mediaanipalkka on sellainen, että puolet palkansaajista tienaa vähemmän kuin se ja puolet taas enemmän. Suomessa ei lakisäteistä minimipalkkaa ole, mutta valtaosassa muita EU-maita sellainen on. Lakisääteisen minimipalkan historia useimmissa maissa on se, että ammatillinen järjestäytyminen ja sitä myötä myös työntekijöiden työehtojen suoja on ollut heikkoa tai heikentynyt. Saksassakin työehtosopimukset kattavat vain 60 prosenttia työntekijöistä. Lakisääteisellä minimi­palkalla turvataan edes jokin pohjataso. Kun Saksa siirtyy lakisääteiseen minimipalkkaan, vain Pohjoismaissa, Itävallassa ja Italiassa on puhtaasti työehtosopimuksiin pohjautuvat alakohtaiset vähimmäispalkat. Suomi on näidenkin maiden joukossa poikkeus. Työehtosopimukset ja niiden minimiehdot ulottuvat yleensä vain järjestäytyneisiin työntekijöihin ja/tai työnantajiin. Meillä yleissitova työehtosopimus koskee kaikkia alan työntekijöitä, kuuluivat työntekijät ja työnantajat liittoon tai ei. Toinen asia on se, noudatetaanko yleissitovaa sopimusta vai ei. Meilläkin vaatimuksia lakisääteisestä minimipalkasta on nostanut se, että etenkin palvelualoilla monet työnantajat pyyhkivät tesseillä pöytää. Meillä tuo 60 prosentin keskipalkka merkitsisi tällä hetkellä aika tarkkaan kympin vähimmäistuntipalkkaa. Ay-liikkeessä ei ole kuitenkaan hinkua lakisääteiseen minimipalkkaan vaan työehtosopimusten vähimmäispalkkojen nostamiseen. Lakisääteisyyteen siirtyminen heikentäisi ay-liikkeen asemia selvästi. Sen jälkeen voisi olla laki, mutta ei ketään vahtimassa sen noudattamista. TALOUS Työmarkkinajärjestöt käyvät neuvotteluja TYÖMARKKINAT Työvoiman vähennys tai sen uhka olivat yleisin syy viime vuonna käydyissä työelämän pelisäännöistä. Työnantaja on pitä­ työtaisteluissa. 121 työtaistelusta se oli syynä nyt vahvasti esillä lakkoihin puuttumista. Me­ 49:ssä. talliliiton puheenjohtaja Riku Aalto muistut­ Muita yleisiä syitä olivat työnjohto (29) ja ti viime Ahjossa (9/26.6.), että työnantajilla ei palkkaus (12). Alan työehtosopimus oli syynä tunnu olevan minkäänlaista kiinnostusta poh­ kahdeksassa työtaistelussa. tia niitä syitä, jotka mielen­ Tilastokeskuksen mukaan 3 282 työtaistelua ilmaukseen ovat johtaneet. työtaistelujen määrä kasvoi vii­ vuonna 1976. Ja Syyt ovat aina syvällä. Liiton sihteeri Matti Mä­ me vuonna edellisvuodesta, jol­ työnantajat valittavat, kelä toteaa tässä Ahjossa, että loin niitä oli 86. Koko 2000-lukua tarkasteltaessa viime vuonna että nykyään jos jossain työpaikalla väki lakkoon ryhtyy, niin silloin käytiin työtaisteluja viidenneksi lakkoillaan liikaa. eniten. Eniten niitä käytiin vuon­ pitää jo hälytyskellojen soida. na 2005 (365) ja vähiten vuonna 2002 (76). Jotakin on työpaikalla mennyt pahasti pieleen. HEIKKI PISKONEN Työtaisteluihin osallistujia ja menetettyjä työpäiviä sen sijaan oli viime vuonna kolman­ neksi vähiten 2000-luvulla. 121 työtaistelua Näihin työtaisteluihin osallistui Tilasto­ keskuksen mukaan 5 015 henkilöä. Teollisuuden toimialoista eniten työtais­ teluja käytiin kuljetuksessa ja varastoinnissa (28). Suurin yksittäinen lakko oli postialan lakko, johon osallistui 1 800 työntekijää. Pa­ periteollisuudessa käytiin yhdeksän työtais­ ... joista teollisuudessa 62 telua. Alueellisesti eniten työtaisteluja käytiin ... joista Tampereella ja Vantaalla. metalliteollisuudessa 31 Lakkojen määrä on vuosikymmenten saa­ Metallien jalostus 9 tossa vähentynyt. Esimerkiksi vuosina 1973– Muut koneet ja laitteet 9 1984 järjestettiin joka vuosi yli 1 200 työtaiste­ Muut kulkuneuvot 5 lua; eniten vuonna 1976, jolloin niitä oli 3 282. Korjaus, huolto ja asennus 3 Tietokoneet 3 1990-luvulla työtaistelujen lukumäärä Sähkölaitteet 2 vaihtelee 65:stä 455:een. SOLIDAARISUUS Metallipakkauksia valmista­ van Crown-konsernin eurooppalaiset työnte­ kijät ovat huolestuneet työtovereittensa tilan­ teesta Kanadassa ja Turkissa. Konsernin eurooppalainen yritysneuvosto EWC otti kesäkuussa vahvasti kantaa asiaan ja tuomitsi yrityksen menettelytavat ja vaati yhtiötä muuttamaan toimintatapojaan. EWC:n mukaan Crownin tulee kohdella työntekijöitä kaikkialla maailmassa parhait­ ten periaatteiden mukaan noudattamalla sekä kansallisia että kansainvälisiä sopimuksia, työntekijöiden järjestäytymisvapautta ja oi­ keutta kollektiiviseen sopimiseen. Kanadassa Toronton tehtaalla työntekijät ovat lakkoilleet viime vuoden syyskuusta läh­ tien. Yhtiö vaati tuolloin uutta palkkausjärjes­ telmää, joka leikkasi nuorten työntekijöiden palkkoja jopa 42 prosenttia. Turkissa yhtiö erotti neljä ammattiyhdis­ tysaktiivia viime maaliskuussa ja pyrkii estä­ mään ammattiyhdistystoiminnan tehtaillaan. 10 14.08.2014 7 PUHEENAIHE Pelkkä laki ei turvaa minimipalkkaa. 5.8.2014 8:26:27
• 8 MIELIPIDE 10 14.08.2014 KO L U M N I TYÖELÄMÄÄ Yhä tiukemmaksi käy työläisen asema työpaikoilla. Työnanta­ jien keskusjärjestö EK näyttää sanelevan tiukasti miten paljon suomalaiselle työntekijälle saa maksaa palkkaa työstään, ja minkälainen on paljonpuhuttu työelämän laatu työpaikoilla. EK:lla on pitkät käsivarret ja hyvä kuulo, mitä tulee yleensäkin työpaikoilla tehtäviin sopimuksiin. Vielä kymmenen vuotta sitten olivat työnantajan edustajat valmiita neuvottelemaan asioista, nyt neuvottelut käydään jopa ilman työntekijöiden edustusta. Annetaan ilmoitus pääluotta­ musmiehelle, että näin tullaan asia ratkaisemaan, ja se siitä. Tätä voisi kutsua jopa epäasialliseksi käytökseksi, mutta kun sen tekee työnantaja, niin se muuttaa tilannetta hieman. Työehtosopimuksemme ei kuitenkaan suoraan tunne tätä uutta neuvottelutyyliä. Olen saanut lukea, että tilanne on harvinaisen samanlainen ympäri Suomea olevissa yrityksissä. Jos kuitenkin päästään neuvottelupöytään, niin järjestelyt saattavat olla lähinnä teatteria. Meitä syytetään ahneudesta. Mitä se ahneus sitten on? Ahneutta on se, kun mikään ei riitä. Ahneus on myös itsekkyyttä ja röyhkeyttä. Mihin tuo nuoli nyt sitten osoittaakaan, ei ainakaan meihin työläisiin. Mielestäni se kertoo työnantajan ja heidän neuvonantajansa EK:n suhteelli­ suudentajun menettämisestä. Onko EK kehottanut työnantajia tulemaan jopa työläisen palkkapussille? No ainakin on varmaa, että mikä on meiltä pois, on tietenkin työnantajan taskussa. Kun nyt työhyvinvointikin on asetettu myyntitiskille, olisi tärkeää, että jäsenistö reagoisi asiaan. Työnantajan mielestä tärkeintä on se, mitä jää käteen eli viivan alle. Kustannukset tuotannossa pitää saada laskettua minimiin, jopa niin, että välttämätönkin asia poistetaan turhana. Elämme ja teemme työtä EK:n koelaboratorioissa. Elinkeinoelämän keskusliitto on julkaissut työelämän paran­ tumisesta raportin. Valitettavasti työelämän laatu ei vain parane raporteilla vaan teoilla. Luin SAK:n tutkijan Linnea Alhon kommentin muutaman vuoden takaa. EK:n ajatukset työelämän parantumisesta perustuvat tulkintoihin tilastokeskuksen työ­ olotutkimuksista noin 30 vuoden ajalta ja työ- ja elinkeinomi­ nisteriön työolobarometreista 20 vuoden ajalta. Erinomainen luonnehdinta, ja vaikka ajatus ei ole omani, niin allekirjoitan Alhon mielipiteen. Kehitys on myös muuttanut esimiehen työnkuvaa. Aiemmin esimiehet mahdollistivat työn kulun sujuvuuden ja häiriöttö­ myyden. Tämän päivän esimiehet on koulutettu tarkkailijoiksi, jotka kiertävät alueillaan vaatien jokaisesta mahdollisesta tauostakin selvitystä. Työmme on niin tarkkaan tutkittua ja mitattua, että pienikin viivästys nähdään helposti laiskotteluna. Miten voi lisätä työmotivaatiota ja sitoutumista se, että niskaasi hengitetään koko ajan? On myös totta, että Suomessa työnantaja voi antaa potkut työntekijälle jopa lakeja väärin tulkiten. Sellainen ei ole miten­ kään harvinaista. Mitä työnantaja tällaisista potkuista joutuu korvaamaan, on kolikon toinen puoli ja kokonaan toinen tarina. RAIJA-RIITTA LUIRO-PIIPPO Metalli70 LÄHETÄ MIELIPITEESI ahjo.mielipide@metalliliitto.fi, Ahjo, mielipiteet, PL 107, 00531 Helsinki tai EU:sta hyvän työelämän turva Euroopan unionissa on tämä kesä eletty uuden alkua. Keväällä valittiin uusi Euroopan parlamentti, joka aloitti toimintansa heinäkuussa. Kesän kuluessa on valmisteltu myös uuden komission kokoonpanoa ja ohjelmaa. Suurta osaa eurooppalaisista EU ei suuremmin kiinnosta. Yli puolet äänioikeutetuista jätti eurovaaleissa äänensä käyttämättä. Vuosikymmeniä jatku­ nut äänestysaktiivisuuden lasku sentään pysähtyi ja joissain maissa äänestänei­ den osuus nousi, Suomessakin hieman. Talouskriisi on tuonut unionin päivittäi­ siin uutisiin ja pakottanut myös poliitti­ set puolueet panostamaan EU-asioihin. Ehkä ihmiset alkavat hiljalleen nähdä ”Ilman ay-liikettä EU:n kasvottoman virkakoneiston sijaan ei missään ole sinä, mitä se oikeasti on: erilaisten etu­ jen, arvojen ja tavoitteiden kilpakenttä. rakennettu Kun uusi europarlamentti aloittaa työn­ oikeudenmukaista, vaurasta ja vakaata sä, sen puoleen kääntyy joukko lobbareita. On yrityksiä ja niiden etujärjestöjä, on yhteiskuntaa.” valtioita, on kansalaisjärjestöjä. PEKKA RISTELÄ Työntekijöiden kannalta on tärkeää, FinUnionsin johtaja että parlamentin käytävillä kuuluu myös ammatt­iyhdistysliikkeen ääni. Muuten käy helposti niin, että työn­ tekijöille jää päätöksissä maksajan rooli. Ammattiliitoilla ei ole Brysselissä suurta lobbariarmeijaa eikä valtavia rahamääriä, joilla jotkut muut tahot ostavat asiantuntijoita, palstatilaa ja pahimmillaan suoraan päätöksiä. Sen sijaan ay-liik­ keellä on jotain, mitä kenelläkään muulla ei ole: kymmeniä miljoonia jäseniä, jotka tuntevat työpaikkojen arjen ja ovat valmiita toimimaan yhdessä. Ammattiyhdistysliike ei vain ehdota tai vaadi: se tarjoaa työelämän kysymyksiin koeteltuja ratkaisuja, joiden toteuttamiseen se itse osallistuu. Ilman ay-liikkeen vahvaa panosta ei missään ole rakennettu oikeudenmukaista, vaurasta ja vakaata yhteiskuntaa – hyvästä työ­ elämästä puhumattakaan. Suomessa ammattiliittojen myönteinen panos yhteiskunnan kehittämisessä yleensä ymmärretään ja sitä arvostetaan. Monissa Euroopan maissa liittojen on kuitenkin vahvistuttava ja saatava lisää jäseniä ottaakseen oikeutetun paikkansa. Sitä vahvistumista meidän­ kin kannattaa tukea. Vain jokaisessa EU-maassa vaikuttava liike voi olla todella vahva myös Brysselissä. Viime vaalikaudella EU ei aina kunnioittanut työelämän oikeuksia. Talouskriisin varjolla joissain maissa heikennettiin liittojen toiminta­mahdollisuuksia ja työehtosopimusten suojaa – EU-komis­ sion suosituksesta. Nyt alkaneella kaudella suunnan on muututtava. EU:sta on tehtävä hyvän työelämän turva. Sitä kautta unioni saa myös eurooppalaisten työtä tekevän enemmistön tuen. pekka.ristela@finunions.org www.ahjo.fi/mielipide-palstalle. Kirjoita nimelläsi. Nimimerkki käy, jos ilmoitat yhteystietosi toimitukselle. Ahjo2014_10_alku.indd 8 5.8.2014 8:26:34
• 10 14.08.2014 ”Työsuojelussa on harpattu eteenpäin” TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVA JUHA TANHUA MAALARI Jari Salmensuo, 46 TYÖPAIKKA SOE Busproduction Finland Oy, Lahti 9 A M M AT T I L A I N E N Miten tulit alalle? Kävin 1980-luvulla kaksivuotisen ammattikoulun teollisen pintakäsittelyn linjan. Olin 16 vuotta rakennusmaalarina, mutta veri veti tänne. Minä tykkään ruiskumaalauksesta. Miten tulit tänne? Tulin elokuussa 2007, kun tämä tehdas valmistui ja tein ruiskumaalauksen ammattitutkinnon oppisopimuksella. Mitä työhösi kuuluu? Maalaan keulamoduulin, perämoduulin ja teen kattomaalausta. Teen pohjatyöt, kittaukset, hionnat, pesut, maalauksen, ihan kaikkea mitä linja-auton osien maalaukseen kuuluu. Työsi hyvät ja huonot puolet? Työ on mielekästä ja lopputulos palkitsee. Huono puoli on tietysti liuo­ tinaltistus. Mutta pystyyhän suojaimilla ja muilla keinoin altistumista ehkäisemään. Uusi työnantaja haluaa parantaa työskentelyolosuhteita. Isoja harppauksia on tehty. Kaikki epäkohdat kirjataan ylös, laitetaan kuntoon ja korjataan. Edellisen omistajan aikaan kaikki kaatui talouteen. (Lahden Autokorin konkurssipesän jälkeen tehdas siirtyi toukokuun alussa 2014 Scanian omistukseen.) Viihdytkö työssäsi? Kyllä. Olen oikeassa ammatissa. Haaveena oli olla maalari ihan pienestä pitäen. Arvostetaanko työtäsi? Kiitosta ei tule, mutta ei tartte tullakaan. Kyllä minulla on tunne, että arvos­ tetaan. Ja kai olen oikea pelinappula, kun on ollut yt:tä ja muita, mutta kertaakaan ei ole seitsemään vuoteen lomautettu. Oletko tyytyväinen palkkaasi? En ole näin hyvää palkkaa saanut missään. Millainen on hyvä työkaveri? Huumorintajuinen ja osaa ottaa muut huomioon. Millainen on hyvä pomo? Luottaa sen verran työntekijään, ettei päivän aikana paljoa näy. Mitä nyt morjestaa ja käy kahvilla. Ja osaa kuunnella, ottaa työntekijän neuvot huomioon. Mitä odotat tulevaisuudelta? Terveyttä tietysti ja pitkää ikää. Toivon, että Scania on täällä pitkään. Mutta kyllä uskon, että töitä riittää. Onhan Scania sentään maailmanlaajuista bisnestä. Ahjo2014_10_alku.indd 9 5.8.2014 8:26:38
• 10 TEKSTI MIKKO NIKULA JA JOHAN LUND 10 14.08.2014 ANNIKA RAUHALA Kielten l Lohjalla Constructor Finland Oy:ssä työskentelevä hitsaaja Li Chunhai ymmärtää kohtuullisesti suomea, mutta puhuminen on hankalaa. DU ÄR FACKET ???????? ??? T?I YOU ARE THE Ahjo2014_10_alku.indd 10 5.8.2014 8:26:42
• 10 11 14.08.2014 n liitto Tuhannet Metalliliiton jäsenet puhuvat äidinkielenään jotain muuta kuin suomea. Jotkut heistä hoitavat kuitenkin asioitaan suomeksi, jotkut englanniksi, ruotsiksi tai venäjäksi. Jotkut osaavat vain omaa äidinkieltään. Miten liitto kohtaa erikieliset? E THE UNION SINA OLED LIITZWI?ZEK TO TY Ahjo2014_10_alku.indd 11 5.8.2014 8:26:45
• PEKKA AGARTH 12 10 14.08.2014 ”Muutama virolainen ja venäläinen on liittynyt minun kauttani liittoon. Kieli on siinä tärkeä.” – Romet Kesa n Romet Kesa toimii Iisalmen metallityöväen ammatti­osasto 148:ssa ulkomaalaisten yhteys­ henkilönä. Tarvetta on, sillä ulkomaalaisia työntekijöitä on Pohjois-Savossakin paljon, eikä moni tunne oikeuksiaan erityisen hyvin. Välittäjä on joskus joutunut hyvinkin vaikeisiin paikkoihin. – On ollut välillä raskasta. Yhdessä yrityk­ sessä tilanne työnantajan ja työntekijöiden välillä oli hyvin paha, käytännössä työnantaja kiusasi työntekijöitä. Mutta se loppui, ja jälkeenpäin työntekijät tulivat kiittämään, että hyvä kun saivat apua. Ahjo2014_10_alku.indd 12 Kesa on töissä hitsarina Haapajärven Kome Oy:ssä Iisalmella. Hän on ehtinyt viettää Suomessa jo 18 vuotta. Tartosta kotoisin oleva mies lähti pohjoisnaapuriin heti täysi-ikäiseksi tultuaan vuonna 1996, kun virolaisia ei vielä ollut Suomessa lainkaan niin paljon kuin nykyään. Kyseessä ei kuitenkaan ollut mikään hyppy tuntemattomaan. – Minulla on suomalainen kummisetä. Hän kävi Virossa paljon jo neuvostoaikana, taustoittaa Romet Kesa muuttoansa. Perhetuttavuuden juuret ulottuvat Kesan tie­ don mukaan Viron ensimmäisen itsenäisyyden kaudelle, aikaan ennen toista maailmansotaa. Metalliliiton jäsen Kesa on ollut viitisen vuotta, aiemmin hän oli Puuliitossa. Romet Kesa, Viro Hitsaaja-kokoonpanija, 35 Iisalmi Kielitaito: viro, suomi, venäjä, vähän englantia – Liitossa on parempi tuki, ei tarvitse itse hoitaa kaikkea. Jos joku virolainen lukee tämän artikkelin, niin laittakaa viestiä eteenpäin, että kannattaa liittyä liittoon! kehottaa Kesa. – Kieli pitäisi kyllä oppia joka tapauksessa. Virolaisethan osaavat suomea – joku paremmin, joku vähän huonommin. Minä olen aina muille virolaisille sanonut, että opettele suomea, kun kerran olet Suomessa töissä. Kesa itse on asettunut Suomeen tukevasti, sillä talo on ostettuna Iisalmessa, ja viron­ venäläinen vaimo opiskelee myyntialaa. 11-vuotias poika käy koulua ja osaa suomea, viroa, venäjää sekä englantia. – Joskus minä kyselen pojalta, miten joku asia sanotaan englanniksi, myöntää Kesa. 5.8.2014 8:26:47
• 13 10 14.08.2014 Stefan Petrov, Bulgaria Hitsaaja, 40 Rauma Kielitaito: bulgaria, venäjä, ranska, liettua, vähän englantia, vähän suomea JUHA SINISALO PEKKA AGARTH ”Käyn aikuiskoulutus­-­ keskuksessa elektrodihitsauksen kurssilla. Opetuskieli on suomi, ja onhan se vaikeaa, mutta vähän suomea ja vähän englantia, niin kyllä opettajan kanssa saa jotenkin keskusteltua. Ja toisaalta minä tunnen hitsaamisen ja työprosessin, eli itse asiassa ei ole mitään ihmeellistä.” – Stefan Petrov n Stefan Petrov tuli Suomeen Olkiluodon ydinvoimalatyömaan vetämänä vuoden 2010 lopulla. Kolmosreaktorin tekeminen pitkittyy edelleen, mutta Petrovilta hommat päättyivät puoli vuotta sitten. Nyt mies on työttömänä, mutta tarkoituksena on löytää Suomesta uusi työ. Hitsaamisesta hänellä on parinkymmenen vuoden kokemus – töitä on tullut tehtyä ensin kotimaassa Bulgariassa, sittemmin Ranskassa ja Liettuassa. Näiden maiden kielet Petrovilta sujuvat, ja Liettuasta tarttui mukaan vaimo­ kin. Suomi on vielä hieman haussa, mutta hän ymmärtää jo puhuttua kieltä kohtuullisesti ja on elokuussa menossa suomen kurssille. Ahjo2014_10_alku.indd 13 Sillä tasolla suomen kieli ei vielä ole, että hän voisi itse hoidella esimerkiksi työttömyys­ turvaan liittyvää paperisotaa. Tässä on onnek­ si ollut apuna Metalliliiton Kari Karjalainen, ulkomaisen työvoiman edunvalvoja. – Kari osaa venäjää ja puolaa, hän on auttanut paljon minua ja muitakin Olkiluodon työntekijöitä. Lisäksi hän osaa käsitellä ihmi­ siä ja on hyvä psykologi, kehaisee Petrov. Petrovin alihankintayrityksessä yhteisenä kielenä olikin enimmäkseen venäjä: työnjohto oli liettualaisia; työntekijät olivat Puolasta, Bulgariasta, Venäjältä ja Ukrainasta. Muuten Olkiluodon virallinen kieli oli englanti, ja kaksi suurinta ryhmää olivat puolalaiset sekä slovakialaiset. Petrov on vakuuttunut siitä, että ilman Karjalaisen panosta ja kielitaitoa moni ulko­ maalainen työntekijä olisi jättänyt liittymättä Metalliliittoon. – Kuusi työntekijää on liittynyt Metalli­ liittoon, ja uskallan väittää, että eivät he olisi liittyneet, jos jäsenyyden merkitystä ei olisi perusteltu heille heidän omalla kielellään. Kielen merkitys on siis aivan olennainen, pitää pystyä kertomaan viesti hyvin ja yksityiskohtaisesti. Metalliliitolla on venäjänkieliset nettisivut. Niiden sisältö on melko niukka, mutta kes­ kittyy kertomaan olennaiset asiat siitä, mikä on ammattiliitto ja mitä työehtosopimukseen kuuluu. Petrov pitää sivujen antia kuitenkin työntekijän kannalta hyvänä. – Yleisimpiin kysymyksiin vastaukset löytyvät kyllä sieltä. Hyödyllistä tietoa, osittain aika yksityiskohtaistakin. 5.8.2014 8:26:51
• ”Ymmärrän aika hyvin, mitä suomalaiset puhuvat. Aluksi minulla oli mukana sanakirja, nykyään en enää tarvitse juurikaan sitä, sillä tunnen jo työsanaston. Joskus käytän älypuhelimen kielenkääntäjää, kun Jouni [pääluottamusmies Jouni Linden] kertoo minulle jotain.” – Li Chunhai n Li Chunhai on ollut Suomessa vuodesta 2008. Kun hän tuli, oli menossa talouden nousukausi, joka kuitenkin pian katkesi ja alkoi taantuma. – Heti alusta asti olen ollut Metalliliiton jäsen. Ensimmäisessä yrityksessä oli kiinan kielen tulkki ja hän sanoi minulle, että olisi hyvä liittyä liittoon. – Kun on liiton jäsen, niin saa enemmän rahaa kuin Kelasta saisi. Ja palkankorotuksia saa liiton avulla paremmin kuin yksin voisi saada, Li arvioi jäsenyyden hyötyjä. Hyllyjä valmistavassa Constructor Finland Oy:ssä Li on joutunut kokemaan lomautuksen toista kertaa; edellisessä yrityksessä lomautus tuli eteen kerran. Li Chunhai, Kiina Hitsaaja, 34 Lohja Kielitaito: kiina, ymmärtää jonkin verran suomea, vähän englantia – Täällä Constructorilla on tyypillinen kesän ongelma, että töitä on niukasti. Muuten Li sanoo olevansa tyytyväinen elämäänsä Suomessa, mutta vaimo ja tytär ovat Kiinassa, eikä suunnitelmissa ollut perheen tulo Suomeen onnistu näillä näkymin aivan helposti, sillä maahanmuuttosäännökset edellyttäisivät, että Lille jäisi palkasta verojen jälkeen käteen yli 2 000 euroa. Nyt hänelle jää noin 1 800 euroa. – Elämäni täällä Lohjalla on hiljaista ja yksinäistä. Kiinassa oli perhe. Mutta toisaalta täällä on palkka noin kaksinkertainen. Ja ilma on raitista, Lounais-Kiinasta lähtöisin oleva Li vertailee kotimaataan ja Suomea. ANNIKA RAUHALA 14 10 14.08.2014 Yhteisen kielen löytäminen voi olla vaikeaa Ulkomaalaisten jäsenten määrä Metalliliitossa kasvaa vuosi vuodelta. Samalla yhä useampi tarvitsee palvelua muulla kuin suomen kielellä. Ylivoimaisesti suurimman kieli­ryhmän suomenkielisten jälkeen muodostavat ruotsinkieliset jäsenet, joita oli kesäkuussa 4 097. Eri kansalaisuuksia liitossa on jo lähes 80, mutta voimasuhteet suurten ryhmien välillä ovat kuitenkin säilyneet ennallaan viimeisten vuosien aikana. VIRO VENÄJÄ PUOLA 752 473 376 – Virolaiset ovat selvästi suurin vähemmistöryhmä, jota seuraavat venäläiset ja puolalaiset, kertoo jäsenyysneuvoja Carola Fagerlund Metalliliiton jäsenrekisteristä. Jäsenrekisteriin on joka viikko yhteydessä henkilöitä, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Tavallisesti kysytään, miten voit liittyä jäseneksi. Niissä tapauksissa, kun soittaja on jo liiton jäsen, tarvitsee hän usein käännöstä ja selitystä liitosta lähetetylle kirjeelle. – Minä puhun heille englantia, mutta joskus voi olla vaikeaa löytää yhteistä kieltä. Monien venäjänkielisten jäsenten englanti on niin heikkoa, että he tarvitsevat palvelua äidinkielellään. Jäsenrekisterin kieliarsenaaliin kuuluvat suomi, ruotsi ja englanti. Joskus on jouduttu turvautumaan toisten osastojen apuun liiton sisällä. UNKARI 95 BULGARIA 59 – Väärinkäsityksiä syntyy helposti, mutta ainakin tähän asti olemme onnistuneet selvittä­mään kaikki kysymykset ja huolet. Tavallisesti meidän jäsenillämme on oltava jonkinlaiset kielelliset valmiudet voidakseen työskennellä Suomessa, mutta joskus olemme joutuneet kääntymään tulkin puoleen. Asiaa ei helpota se, että jäsenrekisterissä käsiteltävät asiat ovat usein melko monimutkaisia. Usein ihmetellään esimerkiksi sitä, paljonko tietyssä tilanteessa tulee maksaa jäsenmaksua tai milloin jäsenmaksusta saa vapautuksen. – Asiat ovat aika hankalia, etenkin jos niistä ei voi puhua äidinkielellään. Tällä hetkellä liiton kaikki viralliset kirjeet lähetetään jäsenille ainoastaan suomeksi ja ruotsiksi. Tähän Fagerlund toivoo muutosta. – Olemme miettineet tätä asiaa pitkään ja haluamme kehittää jäsen­palveluamme laajen­ tamalla kielivalikoimaa. Meillä on useita kirjeitä, joita tulisi kääntää ainakin englanniksi ja mielellään myös venäjäksi ja viroksi. KIINA 52 BOSNIA JA HERZEGOVINA 51 LIETTUA 50 Ulkomaalaisia jäseniä oli liitossa kesäkuussa 2424, heistä naisia 341. Eri kansalaisuuksia oli yhteensä 78. Pienempiin kansalaisuusryhmiin kuului 1–45 liiton jäsentä. Ahjo2014_10_alku.indd 14 5.8.2014 8:26:53
• ROBERT JANSSON ANNIKA RAUHALA 15 10 14.08.2014 Matts Englund, Ahvenanmaa ”Ei ruotsinkielinen ihan täysiarvoinen jäsen ole” M atts Englund jäi viime vuoden ke­ – Ei tule mieleen, että jotakin todella tärkeää väällä eläkkeelle metallialan yri­ olisi mennyt meiltä ohi, mutta aika lailla tietoa tyksestä, jossa hän oli ollut koko jää saamatta niiltä jäseniltä, jotka eivät osaa työuransa töissä. 1990-luvun alussa suomea. On tietysti mahdollista, että olemme hänet valittiin silloisen Mariehamns Rostfria huomaamatta jääneet jostain tärkeästäkin pait­ Ab:n, nykyisin Goodtech Environment Ab:n si, hän jatkaa. nimellä kulkevan yrityksen pääluottamusmie­ Eläkkeelle jäämisen ja samalla myös pääluot­ tamustehtävästä luopumisen yhteydessä kirjeet heksi. Siitä lähtien hän on ollut liittoaktiivi ja tietää hyvin, millaista on toimia ruotsiksi Me­ liitosta ovat jääneet vähemmälle. Ammattiosas­ tallissa. ton sihteerinä Englund saa kuitenkin – Onhan se vähän niin ja ”Ei ole ollenkaan vielä postia liitosta. näin välillä, mutta yleisesti ot­ – Edelleen tulee kirjeitä suomeksi, sanottu, että taen sanoisin kuitenkin, että mutta tärkeimmät paperit koskien kevätruotsinkielinen palvelu on joka työpaikalla ja syyskokouksia tulevat aina ruotsiksi. parantunut vuosien mittaan. osataan suomea” Joskus tulevat jopa suomeksi ja ruotsiksi. Englundin pitkän luotta­ Suurin yksittäinen ongelma vuosien musmiesuran aikana on tullut vastaan paljon yli­ varrella on Englundin mukaan ollut se, kuinka määräisiä kielellisistä syistä johtuvia haasteita. kauan ruotsinkielisen työehtosopimuksen saa­ – Liitosta tulee paljon postia, josta melkein minen kestää. Työehtosopimusten kääntämi­ 75 prosenttia on suomeksi. sestä ja painattamisesta vastaa työnantajaliitto. Kuten moni muukin jäsen Ahvenanmaalla ja – Tuo työehtosopimuskirjan saaminen ei kerta kaikkiaan toimi. Joskus ruotsinnoksen Manner-Suomessa, Matts Englund ei osaa suo­ mea. Ahvenanmaan ammattiosastossa on kuiten­ saaminen kestää niin kauan, että sopimus mel­ kein ehtii umpeutua. kin yksi jäsen, joka taitaa suomea sen verran, että pystyy seulomaan kirjeistä tärkeimmät asiat. Ilman ruotsinkielistä työehtosopimusta Englund on kavereineen ammattiosastos­ – Hän käy kirjeet läpi ja yrittää selvittää mis­ sa yrittänyt selvittää tärkeimmät muutokset. tä suurin piirtein on kyse, mutta kaikki kirjeet eivät tule käsittelyyn vaan osa postista päätyy Palkankorotuksia he ovat esimerkiksi selvittä­ suoraan roskiin, Englund sanoo. neet joko etsimällä numerot suomenkielisestä sopimuksesta tai soittamalla suoraan liiton kes­ kustoimistoon. Näin ei kuitenkaan saisi olla. Ahjo2014_10_alku.indd 15 Eläkeläinen, 64 Maarianhamina Ammattiosaston sihteeri, Ålands metallarbetarfackavdelning nr. 336 Kielitaito: ruotsi, vähän englantia – Työehtosopimus on tärkeä ja sen tulee olla saatavilla myös ruotsiksi. Työpaikalla on pys­ tyttävä lukemaan sopimusta, eikä ole missään tapauksessa varmaa, että kaikilla työpaikoilla osataan suomea, Englund muistuttaa. Vaikka ruotsinkielinen jäsenpalvelu on Eng­ lundin liittoaktiiviuran aikana parantunut, hän toivoo, että tiedonkulku ja aineistotarjonta pa­ ranisivat entisestään. Ruotsinkielisten jäsenten ja luottamustehtävissä olevien tulisi voida seu­ rata ajankohtaisia asioita siinä missä suomen­ kielistenkin. – Ei ruotsinkielinen ihan täysiarvoinen jäsen ole, koska ei saa samaa tietoa kuin muut. Vähän heikompaan asemaan jäädään. Se ei kuitenkaan tarkoita, että ahvenmaalai­ set tai muut ruotsinkieliset jäsenet eivät saisi tarpeeksi apua ja tukea. Aina voi tarvittaessa olla liittoon yhteydessä. – Se on aina onnistunut ruotsiksi. Me soi­ tamme yleensä jollekin ruotsinkielisistä toimit­ sijoista suoraan, vähän riippuen mistä on kyse. Se on toiminut hyvin, eikä minun ole koskaan tarvinnut vaihtaa kieltä englanniksi. a 5.8.2014 8:26:55
• 16 TEKSTI MIKA PELTONEN / UP PIIRROS PENTTI OTSAMO T YÖY M PÄ R I S T Ö 10 14.08.2014 Turvallisuuskulttuuri kehittyy pikku hiljaa YHTEISTYÖ Inhimillisten virheiden hallinta on tärkeä osa työturvallisuutta. Inhimilliset virheet johtuvat yleensä kiireestä, epäselvistä ohjeista tai puutteista vaarojen merkitsemisessä. Erikoistutkija Virpi Kalakoski totesi Työterveyslaitoksen ”Turvallisuus ihmisen toimintana” -seminaarissa, että inhimillisten virheiden syihin voidaan vaikuttaa, mutta se vaatii koko työyhteisön sitoutumista. VTT:n erikoistutkijan Pia Oedewaldin mukaan yrityksen turvallisuuskulttuuri kehittyy pikku hiljaa johdon ja työntekijöiden ratkaistessa yhdessä työympäristön turvallisuuteen liittyviä käytännön asioita. – Ajattelutavat ja toimintamallit juurtuvat työpaikan rakenteisiin ja prosesseihin, jotka puolestaan raamittavat turvallisuuskulttuuria jatkossa. Teemajohtaja Rauno Pääkkösen mukaan ketjun heikoin lenkki määrää aina ketjun lujuuden. – Heikkoja lenkkejä ketjussa voi olla ihmisessä itsessään, ihmisten välisissä suhteissa, työyhteisössä, organisaatioissa ja niiden välisissä suhteissa, Pääkkönen sanoo. – Kun pystymme pitämään riskejä hallinnassa, löydämme ympäriltämme hyviä asioita ja meille syntyy hallinnan tunnetta työstämme. Työturvallisuuskeskuksen kehittämispäällikkö Tiina-Mari Monni korostaa, että työsuojelu­vastuu kuuluu johdolle ja esimiehille. – Heidän tehtävänsä on selvittää ja tunnistaa työstä, työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Tämä laissa määritelty rooli jäntevöittää työpaikkojen työsuojelutyötä ja toimii jatkuvan kehittämisen perustana. Sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Liisa Hakala kehottaa jokaista työntekijää kysymään itseltään, edistänkö minä tällä päätöksellä tai valinnalla työyhteisömme psyykkistä ja fyysistä turvallisuutta ja miten voisin tehdä sen paremmin? Metallipöly ei aina lisää syöpäriskiä TYÖSKENTELYOLOSUHTEET Vaikka ruostumatonta terästä on valmistettu yli sata vuotta, tutkimustietoa aiheesta ei juuri ole. Outokummun ylilääkäri Markku Huvinen päätti tutkia asiaa itse. Hän päätyi tutkimuksessaan siihen, että työskentely terästuotannossa ja tuotannon naapurustossa asuminen eivät lisää riskiä sairastua syöpään. – Kun työskentelyolosuhteet ovat kunnossa, ei edes työ metallipölyssä lisää syöpä­ riskiä, Huvinen kertoo. Hänen tutkimuksensa palkittiin kansainvälisen ruostumattoman teräksen järjestön ISSF:n kestävän kehityksen palkinnolla. Huvinen on tutkinut 30 vuoden ajan työterveyttä ja syövän esiintymistä Outo­ kummun Tornion terästehtaan ja Kemin kaivoksen työntekijöillä. Ahjo2014_10_alku.indd 16 Yksinkertaiset opastukset helpottavat stressinhallintaa tyo?ympa?risto? 10.indd 1 HYVINVOINTI Syömistottumuksia ja stressinhallintaa parantavat verkko- ja mobiilisovellukset tavoittavat laajan joukon ihmisiä, mutta niiden käyttö jää usein lyhytaikaiseksi, kertoo VTT:n tutkijan Kirsikka Kaipaisen väitöskirja. – Sovellukset voivat edistää hyvinvointia ja tukea käyttäytymismuutoksia, jos ne ovat yksinkertaisia, kiinnostavia ja arkielämään sopivia, Kaipainen sanoo. Hänen mielestään sovellusten päämääränä tulisi olla tehdä itsensä tarpeettomiksi. – Sovellusten hyödyntäminen ammatti­ laisten työn tukena pitäisi olla saumaton osa palvelu- ja koulutusjärjestelmää, Kaipainen sanoo. Työkaveri on yhä useammin diabeetikko 17.7.2014 18.35 SOKERITAUTI Säännölliset tauot, mahdollisuus pieniin joustoihin ja työkuormituksen ennakoitavuus ovat diabeetikolle tärkeitä. Ykköstyypin diabetesta sairastavia on Suomessa 40 000. Kakkostyypin diabetesta sairastaa jo 250 000 suomalaista. Tutkijoiden arvioiden mukaan kymmenen vuoden kuluttua puolella miljoonalla suomalaisella on todettu kakkostyypin diabetes ja ykköstyypin diabeteskin yleistyy. Yhä useamman työkaverin päivä alkaa verensokerin mittauksella ja insuliinin pistämisellä. – Lähtökohta on, että diabetes ei haittaa työntekoa, kunhan sokeritasapaino on kunnossa. Diabeetikot ovat yhtä hyviä työntekijöitä kuin kaikki muutkin, sanoo ItäSuomen yliopiston tutkija Pirjo Hakkarainen Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehdessä. 5.8.2014 8:26:56
• 10 TEKSTI SANTERI PAKKANEN KUVA PENTTI VÄNSKÄ LAURI HOLOPAINEN, 18 Jäppilä OPPILAITOS Savon ammatti- ja aikuisopisto Taitaja2014 nuorten ammatti­ taidon SM-kilpailun levy ja hitsaus -lajin voittaja 14.08.2014 17 4 18.35 18 NUORI Miten tulit lähteneeksi Taitajakisaan mukaan? Paljonko harjoittelit ja miten? Koulussa oli ensin meidän sisäiset kilpailut, joissa katsottiin, kuka metallipuolelta pääsee lähtemään. Minä voitin koulun semifinaalin. Lahden loppukilpailuun en treenannut paljoakaan. Ehkä vähän kanttauk­ sia ja pituuksien laskemista. Miten paljon opettajat ovat tukeneet kisaan valmistautumi­ sessa? Opettajista Kilpeläisen Harri on antanut paljon neuvoja. Hän on ollut itsekin mukana taitajakisoissa ja oli mukana Lahdessa. Harri neuvoi, että olet vain tarkkana, pidät pään kylmänä etkä stressaa, teet rauhallisesti ja mietit. No jännittikö? Kyllä vähän jännitti, mutta jännitys hävisi, kun annettiin kuvat käteen ja sanottiin, että tehkää tuommoinen veturin muotoinen grilli. Pelti oli 1,5–2 millistä. Harjoitustöiden yhteydessä en ollut tällaisia koskaan tehnyt. Yhteensä meitä kilpaili kahdeksan. Yksi oli Venäjältä. Kaikilla oli samanlaiset työvälineet ja sama työ. Voitin, kun todennäköisesti jälki oli minulla mittatarkempi ja siistimpi. 14 työtunnista olisi saanut täydet pisteet. Minulla meni 13,05 ja pisteitä tuli 561. Ahjo2014_10_alku.indd 17 ”Poltin ensimmäisen reiän rautaan jo pikkunappulana” Menikö kaikki piirustuksien mukaan? No ei ihan. Veturin oikea ja vasen ovi vaihtoivat paikkaa ja tekstit ovissa ovat peilikuvina. Mutta muuten sanottiin, että tasaisen hyvä suoritus jokaisella osa-alueella. Kotiväkikin on käynyt täällä kilpailu­työtä katsomassa. Ovat kehuneet hienoksi. Samoin kaverit. Jätän tämän tänne koululle vaikka olisi sen saanut kotiinkin viedä. Mikä sai hakeutumaan metalli­ alalle? Vaihtoehtoina olivat myös talonrakennuspuoli ja autoala. Laitoin kuitenkin metallin ykköseksi. Ei kotona eikä suvussa ole varsinaisia metallimiehiä. Tosin kotona pajassa, jossa maatalous- ja metsäkoneet korjataan, on kaikki hitsaus- ja polttovehkeet. Poltin ensimmäisen reiän rautaan jo pikkunappulana. Samassa tuli ensimmäinen palovammakin. Missä olet ollut koulun aikana harjoittelemassa? Harjoittelu­ paikkana oli MHplan Oy. Kävin Siilinjärvellä Yaran lannoite- ja fosforihappotehtaan huoltotöissä. Siellä piti tehdä kaikenlaista mutterin kuumentamisesta putken vaihtamiseen. Aiotko jatkaa hitsausta? Kyllä varmaan. Ensin menen armeijaan Kajaaniin. Kun se on käyty, pitää kokeilla miltä se metalliala tuntuu. Kyllä töitä varmaankin löytyy, kun opettajatkin ovat sanoneet, että työnantajat arvostavat Taitajakisassa menestyneitä. Serkun kanssa on sovittu, että armeijan jälkeen saan mennä kyselemään töitä hänen yrityksestään. On selvää, että silloin pitää liittyä Metalliliittoon. Mutta jos metalliala ei tunnu omalta, teen jotain muuta. Seuraatko maailman menoa muutenkin? Kyllä uutiset tulee katsottua joka ilta ja lehti luettua joka päivä. Hitsaaminen ei siis ole elämää suurempi asia. Mitä harrastat? Metsästystä ja kalastusta, kun kaikenlaisilta metsä- ja pelto­ hommilta kerkiän. Metsästän hirviä ja ajokoiran kanssa jäniksiä. Asun 16 kilometrin päässä Varkaudesta Jäppilässä. 5.8.2014 8:26:58
• 18 TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVA PEKKA ELOMAA 10 14.08.2014 TOIMIJA TYÖSUOJELUVALTUUTETTU Hannu Koistinen TYÖPAIKKA John Deere Forestry Oy, Joensuun tehdas TYÖNTEKIJÖITÄ 262 LUOTTAMUSMIESURA Työsuojeluasiamies 2000–2003, työsuojeluvaltuutettu 2004–, ammattiosasto 59:n puheenjohtaja 2004–, Metalliliiton liittohallituksen jäsen 2012– Miksi ay-johtajat vaikenevat? Hannu Koistinen sanoo ihmettelevänsä ammattiyhdistysliikkeen johtajien hiljaisuutta. On sentään menossa suuri ajojahti ammatti­ yhdistysliikettä vastaan. Ja media saa näköjään väittää Loimaan kassaa vaihtoehdoksi ammattiliitoille eli kirjoittaa ”mitä paskaa tahansa”. – Porukan kannattaisi perehtyä historiaan. Kannattaisi lukea thatcheriläisyydestä ja am­ mattiyhdistysliikkeen alasajosta. Nyt se tapah­ tuu Suomessa. Näin toteaa koneasentaja Hannu Koistinen, metsäkoneita valmistavan John Deere Forestry Oy:n työsuojeluvaltuutettu Joensuusta. Koisti­ nen on myös Metalliliiton liittohallituksen jäsen. Toteamuksellaan Koistinen viittaa brittipää­ ministeri Margaret Thatcherin johtamaan suureen murskausoperaatioon 1980-luvulla. Ay-liikkeen nujertamiseksi käytettiin jopa po­ liisin väkivaltakoneistoa, eivätkä saarivaltion ammattiliitot ole noista tappioista vieläkään toipuneet. Työnantajapuoli toistaa Suomessa nyt täysin ohjelmoidusti iskulauseita, joilla mustamaalataan ay-liikettä. Ympäri Eurooppaa kuuluu samanlaisia uutisia. Työnantajapuoli vyöryttää sanomaa siitä, että perustavanlaatuisiin ihmisoikeuksiin kuten lakko-oikeuteen ”pitäisi” puuttua. – SAK:n johtaja ei ole ottanut mitään kantaa koko asiaan. Olisipa Lyly hypännyt pystyyn ja ryhtynyt lyömään politiikkaa pöytään, kun Lav­ rov kävi Suomessa! – Kyllä minua kummastuttaa, etteivät kes­ kusjärjestöjen johtajat anna lausuntoja asioista. Tai jos he antavat, ei media niitä ainakaan jul­ kaise. Tiedotusvälineet tanssivat täysin työnan­ tajien pillin mukaan, Koistinen toteaa. LUOTTAMUSMIEHET AHTAALLA Koistinen on huolissaan siitä, että työnantaja­ puoli näyttää tiivistävän rivejään koko ajan. – Luottamusmiesten kurmuuttaminen työn­ antajan taholta on ruvennut lisääntymään. Luottamusmiehiä kiusataan. Mies on hyvä mies, mutta eipä ole enää, kun hänet valitaan luottamustehtävään, Koistinen kuvaa painos­ tuksen muotoja. Ahjo2014_10_alku.indd 18 Kaikkein tuohtunein Koistinen on yleisen työttömyyskassan eli niin sanotun Loimaan kassan saamasta nosteesta ja jäsenmäärästä. – Jokaisen pitäisi tajuta mikä se kassa on. Se ei ole mikään vaihtoehto ammattiliitolle, vaikka julkisuudessa niin väitetään. Se on vain kassa. Mutta julkisuudessahan saa puhua mitä paskaa tahansa. Loimaan kassan luomisen selkeä tavoi­ te on ammattiyhdistysliikkeen alasajo. Loimaan kassan synnyttivät työnantajiin ja yrittäjäjärjestöihin likeisissä suhteissa olevat tahot. Sitä johtavat edelleen työnantajapuolen etuja vahtivat yritysjohtajat ja Kokoomuksen kannattajat. Lehtitietojen mukaan kassan hallitusta johtaa entinen Mehiläisen, tunne­ tun veroparatiisiyrityksen, toimitusjohtaja ja muihin jäseniin kuuluvat esimerkiksi Nordean yritysrahoitusjohtaja ja Kokoomuksen Jyrki Kataisen entinen erityisavustaja. Koistinen uumoilee, että tavoitteena on hou­ kutella niin paljon väkeä Loimaan kassaan, että työehtosopimusten yleissitovuus murentuu. Hän tosin ihmettelee, miksi työnantaja ”ei näe nokkaansa pidemmälle”. – Sopimukset eivät koske loimaankassalai­ sia. Korpilakot lisääntyvät. Koistinen toteaa, että kenenkään ei tarvitse tulla vertailemaan sitä, millaista on Ruotsissa tai Saksassa. – Siellä systeemit ovat erilaiset. Keskitytään nyt vaan asioihin täällä omien rajojen sisällä. Koistinen tunnustaa, ettei hän ole kaikki­ tietävä ennustaja. Hän ei voi siis varmuudella tietää, mitä tapahtuisi, jos ay-liike todellakin hävitettäisiin Suomesta. Mutta jos maailmalta ryhdytään esimerkkejä ottamaan, niin työnan­ tajapuolen tulisi katsella karttaa vähän rehelli­ semmin ja puhua kaukaisemmista maista kuin Ruotsi tai Saksa. – On maita, joissa ei todellakaan ole ammat­ tiyhdistysliikettä. On kerjäläisiä, on orjatyötä, ihmiset joutuvat tekemään kolmea–neljää työ­ tä, kuvailee Koistinen näitä ay-liikkeestä ”va­ pautettuja” maita. LOIMAAN KASSA TEKEE TIETÄ SATAMAJÄTKILLE? Koistiselta ei riitä ymmärrystä ammattiliitosta Loimaan kassaan loikanneelle henkilölle sen enempää kuin kokonaan järjestäytymättömäl­ le työntekijälle. – Minun on sanottava, että eipä minulta riitä ymmärrystä tällaiselle henkilölle. John Deerellä ovat Metalliliiton luottamus­ miehet siirtyneet uuteen käytäntöön. Osastojen kuukausipalavereista saavat järjestäytymättö­ mät työntekijät poistua työnantajan infon jäl­ ”Loimaan kassan keen. Metalliliiton pää­ luottamusmies ja työ­ luomisen selkeä suojeluvaltuutettu jäävät tavoite on jatkamaan palaveria vain ammattiyhdistysammattiliittoon kuuluvi­ liikkeen alasajo.” en työntekijöiden kanssa. – Usein kuulen ihmis­ ? ten sanovan, että kyllä pärjään omillani, en tar­ vitse liittoa mihinkään. Koistinen uskaltaa epäillä, että näinköhän on. Pärjääkö kukaan ihminen omillaan? Aina­ kaan ypöyksin vahvaa työnantajaa vastaan? Työsuojeluvaltuutettu haluaisikin kysyä loikkareilta nämä kysymykset: – Haluatko satamajätkäksi? Portin edessä seistään ja se saa töitä, joka suostuu lähtemään halvimmalla? Etkö ymmärrä, mitä tapahtuisi, jos me kaikki ajattelisimme niin kuin sinä? Koistinen arvostaa Metalliliiton aloittamaa järjestämistyötä. Hänestä työpaikoille on saa­ tava puhallettua uutta yhteisöllisyyden henkeä. Duunarin on taas tunnettava, että hänellä on ammattiliiton omistajuus. – Järjestämiskampanja ei ole autuaaksi te­ kevä asia. Sen pitää olla jokapäiväistä toimintaa työpaikalla ja ammattiosastossa. Se on ammat­ tiliiton ydintä ja lähellä jäsentä. Koistisen kaavailuissa työpaikoilla pitää saa­ da ”edunvalvonta nostamaan taas päätään”. – Kun työpaikalla saadaan porukka teke­ mään yhdessä asioita, tuntevat he olevansa osa jotakin isompaa. Ja siitä syntyy ymmärrys, että ollaan osa liittoa, jonka toimintaan voi ammat­ tiosaston kautta myös vaikuttaa. Teollisuusliittojen pitää kuuluttaa omista tekemisistään paremmin. – Kyllähän ne liitot tunnetaan, jotka ovat lakkoilleet. Kyllähän kaikki tietävät AKT:n ja ahtaajat. a 5.8.2014 8:26:59
• 19 an eä tyso.” Ahjo2014_10_alku.indd 19 5.8.2014 8:27:01
• 20 TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT JYRKI LUUKKONEN 10 14.08.2014 Sekaan vaan kuntoa testaamaan! On luokkahuone. On mitta-laitteita. On jänteviä nuoria, jotka hymyilevät ja odottavat juuri Sinua. Pasi Laitinen, ei kun sekaan vaan! Pasi Laitinen on asentaja ja Ponsse Oyj:n työ­ suojeluvaltuutettu Vieremältä. Hän on suostunut Ahjon mannekiiniksi SuomiMiehen kuntotestiin. Testilaitteet on tuotu Murikkaan työsuojelusemi­ naariin. Kuntotestaus on julistettu yhdeksi semi­ naarin työpajaksi. Suosio on taattu. Laitinen puristaa ensimmäiseksi kahvaa, joka mittaa lihasvoimaa. Kumpikin käsi, vuo­ rotellen. Kahvaan kiinnitetty mittari pyörähtää sen verran kuin pyörähtää. Seuraavaksi vuorossa on kehonkoostumus­ analyysi. Laitinen astahtaa laitteen päälle paljain jaloin, ja ottaa käsiinsä johtojen päässä olevat pienet kahvat. Laitteen kertomat lukemat pe­ rustuvat näet ”impedanssin eli vaihtosähkövas­ tuksen mittaamiseen kuudella eri taajuudella kahdeksan kosketuselektrodin välillä”. Mittaus paljastaa rasvan ja lihasten suhteen, lihasten tasapainon ja sisäelinten ympärille kertyneen rasvan määrän. Vieläkään ei hikoiluta. Testiin voi mennä ihan arkivaatteissa eikä missään vaiheessa tar­ vitse rehkiä rahtuakaan. Päinvastoin. Seuraavaksi, nopean vyötärön mittauksen jälkeen, Laitinen pääsee lojumaan ja lepäilemään. Hän asettautuu köllöttelemään pehmeälle, paksulle patjalle. Viiden minuutin rento lojuminen on hämmästyttävästi kestä­ vyyskunnon mittaamista. Tämän testin tulos perustuu ”sykkeen ja sykevälin mittaukseen le­ potilassa”. – Haluan ehdottomasti tukea lasten liikun­ Laitinen nousee patjaltansa ja toteaa, että taharrastuksia. Mutta heidän harjoitusten aika­ helppo oli rentoutua. Ja siinä SuomiMiehen tes­ na olisi hyvä sauma ruveta itse liikkumaan, sillä tisarja jo olikin. Enää on vuorossa vain paperille ajan löytäminen on minulle se suurin ongelma. tulostettu arvio omasta kunnosta sekä palaute. Laitinen on joskus aiemminkin käynyt ke­ – Korutonta kertomaa. Keskivartaloon tuntuu honkoostumusmittauksessa. Siihen liittyvästä kertyvän mittaa, ja lihaskuntoa voisin petrata. ruokavalioneuvonnasta jäi sananmukaisesti Niin tiivistää Laitinen omat tuloksensa, vaik­ hyvät eväät. Laitinen toteaa, että hän ei enää ka ”koruton” sanan käyttö kielineekin liiasta hyppää päiväruokaa yli ja syö aiempaa moni­ ankaruudesta. puolisemmin. Laitinen kertoo, että hän harrastaa liikuntaa neljän koiransa kanssa samoin kuin metsästystä. Työnantaja tukee Laitisen mielestä kyllä – Kolme koirista on Suomen ajokoiria, neljäs hyvin ponsselaisten liikkumista. On uimahal­ on mäyräkoira. Mutta lenkillä mennään koiran lilippuja ja liikuntakortteja. Työsuojeluvaltuu­ ehdoilla, Laitinen kuvaa. tettu huomauttaa, että liikunnan tukeminen on Hänellä on nyt juoksutuslaite, jonka kanssa ilman muuta myös työnantajan etu. – Porukka pysyy paremmin työkuntoisena. isännän ja aina kerrallansa yhden lemmikin yh­ teinen polkupyörälenkki sujuu sutjakkaammin. No, entäs tällaiset testaukset? SuomiMiehen Mutta Laitinen toteaa, että ilmiselvästikään voimatestit ja rasvapaljastukset? koiran ehdoilla suoritettu pyöräily ei riitä. – Testit on hyvä juttu. Olen varma, että kaikki – Hikiliikuntaa tarttis saada lisää. jotka kävivät täällä, ovat samaa mieltä. Nuorempana Laitinen on pelannut lentopal­ – Minä aion nyt tästä itse petrata! Eikä se edes loa kolmosdivarissa. Liikunnalliseen elämään hirveitä vaadi. Kunhan liikkuisi vaikka puoli tun­ hän on halunnut ohjata myös lapsensa. Isä on tia päivässä lisää, niin sekin jo riittäisi kohotta­ erittäin aktiivisesti mukana vanhimman ja maan yleiskuntoa. Olo on pirteämpi ja jaksaa nuorimman jääkiekkoharrastuksessa, samoin paremmin. a keskimmäisen judossa. – Joka päivä auto liikahtaa, Laitinen kuvaa kuljettajan velvoitteita. Siinäpä se ongelma taitaa ollakin, aikaa Metalliliitto on yksi ei tahdo löytyä omaan liikkumiseen. SuomiMies seikkailee -kampanjan Laitinen myöntää, että autossa istumisen lisäksi hän usein jää yhteistyökumppaneista. Kampanja kannustaa vain seisomaan ja katsele­ suomalaisia miehiä terveelliseen ja liikunnalliseen maan lasten harjoituksia. elämäntapaan ja se toteutetaan ympäri Suomen. Ahjo2014_10_alku.indd 20 5.8.2014 8:27:05