JO V DESTA 1981 UO REM SE PA PI Aamuset I Kaupunkimedia HT KA U P U N KILE
"
Kesäheila Lauantai 28. kesäkuuta 2014 | Nro 50 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Kansalaistili mullistaa sähköisen asioinnin Turussa. Raakaa nautintoa Jasmiina Lähdetniemi ja Vanessa Kaunisto eivät pähkäile, mitä tehdä aurinkoisella säällä. Suuntana on Aurajoki. Kesäheila s. 12 Footbagin EM-kisat järjestetään ensimmäistä kertaa Suomessa. Turkuun odotetaan kymmeniä pelaajia. Urheilu s. 10 Raakasuklaakakku syntyy käden käänteessä, mutta ainoaksi ruoaksi raakaravinto ei kaikille sovi. Maku&nautinto s. 36 ( "'+ & * !& ( $ & )!
# ') )) ) PRWRQHW NRUMDDPR LIETO: PRIIMARENGAS KAARINA: KM RENGAS OY TURKU: RENGAS JA TARVIKE OY TURUN KESKUSTA: RENGASKLINIKKA PUH:010 666 9870 PUH:02 243 7550 PUH:02 272 1199 PUH:020 770 0733 (GXOOLVWD MD KHOSSRD KXROWRD P\|V NHVlOOl S
AAMUSET 4 PÄÄKKÄRI Lauantai 28. kesäkuuta 2014 Tack… TAAS ovat tiedemiehet löytäneet uuden planeetan, joka saattaisi soveltua maankaltaiseen elämään. Löytynyt Gliese 832 c on kolmanneksi eniten maankaltainen löydetty planeetta. Eiköhän sitä maan ulkopuolista elämää jossain vaiheessa löydy, kun on jo yli 20 mahdollisesti elämää sisältävää planeettaa löytynyt. Pääkirjoitus 28.6.2014 Nuija kopsahti TORIPARKKIA on vastustettu kiivaammin kuin ehkä mitään muuta hanketta Turussa. Asialla ovat olleet useat yhdistykset ja yksityishenkilöt. Vastustus on äänekästä ja poliittisesti värittynyttä, mutta konkreettiset vasta-argumentit ovat olleet hatarat. Useimmin ne ovat liittyneet rakennushankkeen mahdollisten riskien mukanaan tuomiin uhkakuviin. Että jos rakennuttajilta loppuvatkin rahat, kaatuisi hanke veronmaksajien syliin. Yksi erikoisimmista argumenteista on se, että toriparkki jotenkin pilaa Turun ”historiallisen” keskustan. Kyllä historiallinen keskusta pilattiin jo 1960-luvulla, kun menneiden vuosikymmenten loistokkaat rakennukset revittiin maan tasalle laatikkotalojen tieltä. Millä tavalla maan alle rakennettava pysäköintilaitos nykyistä näkymää pilaisi? VALITUKSIA on tehty rykelmittäin. Korkein hallinto-oikeus puhalsi pelin poikki keskiviikkona, kun se ei myöntänyt valituslupaa viimeisimmille valituksille eikä löytänyt esteellisyyksiä toriparkin päätöksenteosta. Hallinto-oikeuden ratkaisut jäävät siten voimaan. Hanke etenee uudistuneen valtuuston voimin. Päätöksiä on vielä edessä, ja ehkä valituksiakin, mutta nyt toriparkin toteutuminen näyttää varmemmalta kuin koskaan. Torikauppiaiden huolen tietysti sti ymmärtää, sillä vaikka toriparkin in rakentaminen tapahtuisi vaiheitittain, vaikuttanee monivuotinen n rakennustyömaa kauppiaiden liiketoimintaan. Katseen voisi kääntää hyvissä ajoin Aninkaistenmäelle. Ennen vilkkaana kauppapaikkana tunnettu puutori on hiipunut autioksi välitilaksi. Nyt olisi hyvä tilaisuus elävoittää se torikaupalla uuteen n kukoistukseen. TEEMU P. PELTOLA LA KOKOOMUS julkisti tällä viikolla kansanedustajaehdokkaansa. Kymmenen vuoden houkuttelun jälkeen Lola Wallinkoski lähti ehdokkaaksi. Mahtaako Lola kerätä vain ääniä yhteiseen pottiin vai luoko hän peräti Tanja Karpelan kaltaisen poliittisen uran? Bodaripäättäjä ONNIBUS.COM tuo kaksikerroksiset bussit pitkän matkan liikenteeseen. Uusissa autoissa on muun muassa paikkakohtaiset virtapistokkeet ja maksuton nettiyhteys. VR:llä alkavat olla kilpailuvaltit vähissä. RITVA ”KIKE” ELOMAA EDUSKUNNAN lakivaliokunta otti kantaa samaa sukupuolta olevien avioliittoon myrskyisin seurauksin. Vielä kun valtiontalouden synkät näkymät joskus kiinnostaisivat kansaa yhtä laajalti. KYLMÄSTÄ säästä huolimatta sinilevää on jo. Nyt tarkkana siellä mökkirannoilla. Kyseessä on myrkyllinen luonnontuote. on teatterityöntekijä ja osa-aikainen remontoija. DEBATTI ELOMAA: En ymmärrä, miksi siitä pitää tehdä niin suuri kysymys. Homoja on ollut aina ja tulee aina olemaan. Miksi se vaivaa ihmisiä niin kauheasti. Mies voi tykätä miehestä ja nainen naisesta eikä siihen mikään pilleri auta. Se on vain yhdenlainen suuntautuminen. ROIHA: Ja mitä se kenellekään muulle kuuluu? Jos kaksi ihmistä ovat löytäneet toisensa ja ovat onnellisia, mitä väliä sillä on muille? RE: Meillä on käsiteltävänä niin pal- jon ihmisen arkipäivään vaikuttavia isoja asioita. Meidän pitäisi puida niitä, eikä muutamaa asiaa aamusta iltaan. Se vie terän muiden tärkeiden asioiden hoitamisesta. VR: Niin. luulisi löytyvän suurempiakin ongelmia. RE: Mutta se varmasti ärsyttää homofobisia henkilöitä, kun mediassa esiintyy paljon homoja. He vain ovat taitavia kuten esimerkiksi Jari Sillanpää. VR: Mutta eihän Jartsa omaa homouttaan koko ajan korosta. Eihän se liity hänen esiintymiseensä millään tavalla. RE: Ei niin, eikä kenenkään muunkaan kannattaisi siihen keskittyä. Jokainen pysyköön lestissään ja eletään rauhallisesti kaikki rinnakkain. VR: Ehkä ilmapiiri on muuttunut sallivammaksi niin, että rasistiset ja homoja vastaan suunnatut mielipiteet ovat tulleet yleisimmiksi. Nykyään niihin törmää paljon useammin kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten. RE: Tämä on sellainen asia, että kyllä ihmisen täytyy olla suvaitsevainen. Monet ehkä uskonnollisistakin lähtökohdista ottavat Raamatun helposti esille. Mutta sitä Raamattuakin voi lukea monella tavalla. Kaikkia ihmi- siä tarvitaan. Jokainen on persoona. Annetaan kaikkien kukkien kukkia rauhassa. VR: Mutta haetaanko niitä rajoja esimerkiksi juuri sen kautta, että uskalletaan tehdä aiheesta postimerkkejä. Nehän ovat herättäneet kiinnostusta maailmanlaajuisestikin. RE: Itella vain voisi harkita sitä, että otettaisiin niitä kauniita kuvia. VR: En usko, että merkeissä nyt mitään homopornoa rupeaa olemaan. RE: Ei, mutta siellä on kuvia, joissa ollaan vaikka tupakka suussa. Kuvia voisi valita paremmasta päästä, koska niitä kuitenkin on olemassa. NIKKE NOUSUKAS TORMAKKAASTI pääministerin salkkuun tarttuneen Alexander Stubbin twiittailussa ei ole enää taivaskaan rajana. Euroopan kokousreissulle suhautettiin alkuviikosta yksityiskoneella, josta tuuttattiin Twitteriin eurooppaministeri Lenita Toivakalla koristeltu kimppaselfie. Ja ikä oli? VALTTERI ROIHA on kansanedustaja (ps.) ja terveysliikunnan äänitorvi. MIKSI homous nostetaan jatkuvasti esille? …nej tack! Lavaleijona
! !
s
s
s s s s
5 AAMUSET Lauantai 28. kesäkuuta 2014
# # & # # #
&" "!" !
%%% # # $ !& !& # #
AAMUSET 6 UUTISET Tuomiokirkko kuvauskisassa TURUN ja Kaarinan seurakuntayhtymä etsii harrastajakuvaajille suunnatun Minun Tuomiokirkkoni -valokuvakilpailun avulla uusia näkökulmia Tuomiokirkkoon. Kuvassa voi olla joku oivaltava yksityiskohta kansallispyhäköstä. Kuvat voivat kertoa myös seurakunnan työstä tai kirkossa järjestettävistä tilaisuuksista. Kilpailuaikaa on 15. elokuuta saakka. Lisätietoja osoitteesta www.turunseurakunnat.fi. Olisitko valmis asioimaan kaupungin kanssa vain sähköisesti? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 28. kesäkuuta 2014 Vanha seutulippu ei kelpaa Föliin KUUDEN seudun kunnan yhteinen joukkoliikenne aloittaa toimintansa ensi tiistaina 1. heinäkuuta. Fölissä ovat mukana Turku, Kaarina, Raisio, Naantali, Lieto ja Rusko. Seudullisen joukkoliikenteen alkamisen myötä joukkoliikenteen lipputuotteet, hinnat ja edut ovat kaikille Föli-alueen kuntalaisille samat. Föli-alueen ulkopuolisten seutu- ja työmatkalippujen käyttöön on kuitenkin tulossa samalla muutos. Turun seutulippualueeseen (Parainen, Sauvo, Paimio, Aura, Mynämäki, Nousiainen ja Masku) ja Salo-Turku-Salo -työmatkalippualueeseen kuuluvien kuntien asukkaiden tulee hankkia 1. heinäkuuta alkaen Föli-alueella tapahtuvaa liityntä- ja jatkomatkustusta varten erillinen matkakortti (ns. rinnakkaiskortti). Seutu- ja työmatkaliput eivät ole 1. heinäkuuta alkaen enää teknisesti yhteensopivia Föli-alueen linja-autojen lukijalaitteiden kanssa. Järjestely on väliaikainen ja poistuu siirryttäessä uuteen valtakunnalliseen lippu- ja maksujärjestelmään muutaman vuoden kuluessa. Rymättylässä runsaasti sinilevää RYMÄTTYLÄN Kirkkojärvessä on havaittu tällä viikolla runsaasti sinilevää. Sen sijaan Paraisten Seilin havaintopaikalla sinilevää on vähän. Viileä, tuulinen ja sateinen sää on pitänyt vedet kylminä ja levätilanteen hyvänä. Mikäli sää ja sen myötä vedet lämpiävät, sinilevien kasvuolosuhteet paranevat ja leväesiintymät yleistyvät. Sinilevähavainnoista voi ilmoittaa Varsinais-Suomen ELY-keskukseen (029 502 2530). Levähavainnot on myös mahdollista tallentaa Järviwikiin. Havaintoja voi lisäksi lähettää Järviwikiin Levävahdilla, joka on älypuhelimiin ladattava sovellus (http://www.jarviwiki.fi/wiki/Levävahti). Kuntalaistili mullistaa asioinnin Pdf- ja verkkolomakkeet jäämässä Turussa historiaan TEEMU P. PELTOLA TURUN kaupungin verkkopalveluissa on käynnissä mittava uudistushanke. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on luoda kuntalaistilijärjestelmä, jonka myötä sähköiset asiointimahdollisuudet nousevat uusiin ulottuvuuksiin. – Kuntalaistilille kirjautumalla voi hoitaa muun muassa päivähoitopaikkojen varaukset ja maksut, terveyspalveluiden ajanvaraukset tai vuokrata venepaikan tai liikuntatilan. Tulevaisuudessa voi olla mahdollista yhdistää tilille sähkömittarin lukeminen ja sähkölaskun maksaminenkin, kertoo DriveTurku-ohjelmajohtaja Päivi Saalasto Turun kaupungilta. KUNTALAISTILI toimisi kaiken sähköisen asioinnin kanavana. Sen kautta voisi osallistua keskusteluihin kaupungin ajankohtaisista asioista sekä kommentoida kaava-asioita. Kun asiakas varaa kaupungilta venepaikan, tupsahtaa tieto varauksesta suoraan venepaikoista vastaavan kaupungin työntekijän digitaaliselle työpöydälle. – Pelkästään teknisestä uudistuksesta ei ole kyse, sillä tarkoituksena on suoristaa kaupungin vanhoja sisäisiä prosesseja, vähentää dokumenttien liikuttelua niin sähköisesti kuin paperisesti ja siten tehostaa palvelua. Tämä näkyy myös kustannussäästöinä, sanoo Saalasto. Hän muistuttaa, että perinteisestä asiakaspalvelusta, kuten puhelin- tai palvelutiskiasioinnista, ei olla luopumassa, vaan niitä kehitetään digitaalisten palveluiden ohella. VERKKOPALVELUT uudistetaan ensisijaisesti mobiililaitteita ajatellen, jolloin asiointi onnistuu ajasta ja paikasta riippumatta. Uudet sivustot rakennetaan responsiivisiksi, jolloin ne toimivat yhtäläisesti eri tableteilla ja älypuhelimilla. Erillisiä ladattavia mobiilisovelluksia ei siis tarvita. – Sisältöjä voidaan tarjota myös käyttäjän sijainnin, päätelaitteen tai kohderyhmän perusteella. Kaupungilla liikkuvalle voidaan tarjota vaikkapa tieto siitä, missä on lähin bussi- pysäkki ja milloin seuraava linja-auto sille saapuu. Käyttäjä voi räätälöidä uutta sivustoa itselleen mieluisaksi. Kuntalaistiliin kytkeytyy myös verkkokauppa, josta voi ostaa niin tavaroita kuin palvelujakin. – Asiakas voi poimia tuotteita koriinsa eri puolilta sivustoa. Teatterin ystävä voi samalla kertaa ostaa liput näytökseen, tilata väliaikatarjoilut ja ostaa vielä bussilipun matkapuhelimeensa. Maksu hoituu yhdellä kertaa, Saalasto kuvailee. DriveTurku-ohjelma ulottuu vuoden 2015 loppuun. Ensimmäinen kuntalaistiliin liittyvä sovellus on Saalaston mukaan valmis jo tulevana syksynä. Halisten nuorisotilapulaan ei välitöntä parannusta Jonny Holmén TEEMU P. PELTOLA HALISTEN puutteelliseen nuorisotilaongelmaan ei ole tulossa lähiaikoina parannusta. Aamuset uutisoi viime maanantaina verkkolehdessään kaupunginvaltuutettu Mohammad Azizin (kok.) asiaa koskevasta aloitteesta, jonka hän jätti samana iltana Turun kaupunginvaltuustoon. Aloitteen mukaan Halisissa ei ole juuri minkäänlaisia virikkeitä alueen nuorille. Azizin mukaan Halisissa varttuu suuri määrä uutta sukupolvea, jonka hyvinvointiin on tärkeä panostaa syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Mikäli varoja erilliseen tilaan ei löydy, ehdottaa Azizi, että osa nuorisotoimen nykyresursseista kohdistetaan Halisiin. KAUPUNGIN nuorisopalvelujohtaja Annina Lehtiö-Vainio sanoo, että Halisten tilanteesta on keskusteltu nuorisolautakunnassa. – Lähin nuorisotila on tällä hetkellä Kuuvuoressa, mutta tarvetta olisi saada nuorisotoimintaa Halistenkin alueelle, Lehtiö-Vainio myöntää. Ongelmana on resurssipula. – Jos jotain toimintaa suunnataan Halisiin, se tarkoittaa sitä, Halisissa on otettu nuorisotilan puutteessa ohjat omiin käsiin. Alueelle on perustettu muun muassa luvaton jalkapallokenttä. että jostain muualta on vähennettävä palveluja. Pidämme kuitenkin Halisten aluetta tärkeänä, joten .LLQQRVWDDNR NDXQHXGHQKRLWRDOD" .RVPHWRORJLNRXOXWXV .RVPHWLLNNDQHXYRMD 6HXUDDYD NRXOXWXV DONDD 7XUNX %HDXW\ ,QVWLWXWHVVD MD NRXOXWXNVHQ NRNRQDLVNHVWR RQ NN 2WD \KWH\WWl MD YDUDD NHVNXVWHOXDLND NRXOXOWD VDDGDNVHVL OLVlWLHWRD 9LHOl YDSDLWD SDLNNRMD syksyllä talousarvion yhteydessä teemme lautakunnan kanssa linjauksia siitä, kuinka pystymme
s ,UOMU KVINOASUURIMOITA
s ,UOMU RUOKAHERNETTÊ 7XUNX %HDXW\ ,QVWLWXWH 2\ 7XUXQ .RVPHWRORJLNRXOX <OLRSLVWRQNDWX $ NHUURV 7XUNX ZZZ WEL À vastaamaan tarpeeseen näinä taloudellisesti niukkoina aikoina, Lehtiö-Vainio sanoo.
WWW LUOMUKVINOA l
AAMUSET 8 KAUPUNKI Pelti saa kyytiä stunt-show’ssa SUOMEN ainoa kiertävä stunt-show vierailee viikonlopun ja alkuviikon aikana Turussa ja Raisiossa. Extreme Motor Show nähdään lauantaina ja sunnuntaina kello 17 alkaen Raisiossa Myllyn pihassa ja maanantaina ja tiistaina Turussa Auranlaakson ABC:n pihassa kello 19 alkaen. Mukana ovat romuttamiseen erikoistunut Tommi Heiskanen, moottorikelkkailija Aleksi Rehu ja turkulainen motocrosstaituri Joni Hynell. Kuka on kaikkien aikojen suomalaiskuski? Miksi juuri hän Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 28. kesäkuuta 2014 Jussi Friman KADUN TYYLI Oona Karhunen NOSTALGINEN TURKU Rallilegendat Rauno Aaltonen (vas.), Timo Mäkinen ja Hannu Mikkola poseerasivat kaikille tutun Minin äärellä Turku Motor Show’ssa huhtikuussa 1996. Laura Savikoski, Aurakatu. Urbaani cityhippi –OLEN tyyliltäni urbaani cityhippi. Vaatteiden täytyy olla samaan aikaan sekä tyylikkäät että persoonalliset, kertoo Laura Savikoski. Päällään olevat vaatteet Savikoski on ostanut kirppiksiltä. – Yleensä ostan kaikki vaatteet kirppiksiltä. Vaatteita pitäisi aina ostaa tarpeeseen, mutta kun ne ovat kierrätettyjä, sallin itselleni myös heräteostokset. En ole mitenkään merkkiuskollinen, mutta ostan kuitenkin esimerkiksi mekkoja laadukkaampina, niin ne säilyvät pidempään. Savikosken vaatteiden pitää olla värikkäitä. – Pidän esimerkiksi punaisesta, oranssista ja liilasta. En halua pukeutua päästä varpaisiin tummaan. Materiaalien kohdalla pidän luonnonkuiduista. OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Lentävä turkulainen Rauno Aaltonen kaasutti Monte Carlon rallin voittoon vuonna 1967 HEIKKI MÖTTÖNEN RAUNO Aaltonen on Turun oma lahja suomalaisten ralliajajien valiojoukkoon. Hän kuului niihin 1960-luvun suuriin rallisankareihin, joista alettiin käyttää maailmalla nimitystä ”Flying Finn”, eli ”lentävä suomalainen”. Analyyttinen Aaltonen tunnettiin henkilökohtaisesti myös nimellä ”ralliprofessori”. Vuoden 1938 ikäluokkaa oleva Aaltonen oli henkeen ja vereen moottorimiehiä. Hän aloitti kilpaveneillä ja jatkoi moottoripyörillä ja menestyskin oli kohtuullisen hyvää. Aaltonen ajoi ensimmäisen rallinsa Saabilla vuonna 1956. Hän ei ottanut aluksi rallia kovin vakavasti ja ehti lopettaakin kertaalleen, mutta vuosi 1961 muutti suunnitelmat lopullisesti. AALTONEN teki sopimuksen Mercedes-Benzin kanssa ja hän kaasuttelikin vielä samana syksynä Jyväskylän Suurajojen ykköseksi. Aaltonen huomasi kuitenkin varsin pian, että Mersulla hänellä on kakkoskuskin asema saksalaisen Eugen Böhringerin varjossa. Parivaljakko ehti kuitenkin voittaa maailman toiseksi vanhimman rallin Puolassa. Työnjaon mukaan Aaltonen päästeli menemään soraosuudet. Aaltosen ja Mersun yhteistyö jäi lyhyeksi ja seuraavaksi hän löysi itsensä Minin ratin takaa. Vuonna 1963 Aaltonen sijoittui maailman vanhimmassa rallissa, Monte Carlossa, hienosti kolmanneksi ja alppirallin hän voitti. Hän oli samana vuonna kautta aikain ensimmäinen suomalainen moottoriurheilija, joka kiilasi Vuoden urheilija -äänestyksessä kympin joukkoon. Aaltonen oli myös ensimmäinen suomalaiskuski, joka pystyi voittamaan MM-sarjan edeltäjän ajetun EM-sarjan ja tämä tapahtui vuonna 1965. Aaltonen voitti sinä vuonna Englannin RAC-rallin. Aaltonen kruunattiin vihdoin myös Monte Carlon rallin ykköseksi vuonna 1967. Hän oli Monte Carlossa palkintopallilla vielä myös vuosina 1968 ja -72. VUONNA 1973 siirryttiin MM-sarjan aikaan ja Aaltonen oli Datsunillaan jälleen Monte Carlon lähtöviivalla. Menestystä ei sillä kertaa tullut, mutta Aaltosen meriittilistaan kirjautui myöhemmin muun muassa vuoden 1977 Walesin rallin ykköstila. Aaltonen päätti upean uransa hänelle mieluisaan Safari-ralliin vuonna 1987. Turkulaiskuljettaja rakasti Safarirallia juuri sen arvaamattomuuden vuoksi. Hän sijoittuikin Safari-rallissa kuusi kertaa kakkoseksi. Voitto oli jo vahvasti haarukassa vuonna 1985, mutta kahden tunnin johtoasema hupeni moottorivikaan. Aaltoset ovat täysveristä moottoriurheilusukua, sillä Raunon August-isä oli kilpamoottoripyöräilijä ja Tino-poika entinen rata-autoilija. TÄYSOSUMA Avonainen uimalaitos OONA KARHUNEN Ulla Vuori aa? Tarttis päästä – Missä se emäntä kupp puskille. Lähetä kuva sähköpostilla osoittees een aamuset@aamuset.?. Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoittees i. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. UIMALAITOKSEN perustamista Kupittaanpuistoon ehdotti varatuomari Kuno Alftan vuonna 1904. Alettiin selvittää, olisiko puistoon mahdollista perustaa ”avonainen uimalaitos itsejuoksevalla pohjavedellä”. Asiaa piti tutkia niin veden lämpimyyden kuin vaihtuvuuden osalta, joten vuonna 1907 kaupunginvaltuusto päätti myöntää avustusta yhden niin kutsutun koealtaan rakentamiseen. Maauimalalle osoitettiin paikka Kupittaan puiston laajennussuunnitelmassa, mutta se, tehtiinkö koeallas, on toistaiseksi selvittämättä. Valtuusto kui- tenkin myönsi vuonna 1909 määrärahan uimalaitoksen rakentamista varten ja antoi rahatoimikamarille tehtäväksi aloittaa työt saman vuoden syksyllä. Puistoon rakennettiin kaksi allasta. Miestenpuoli avattiin 5. kesäkuuta ja naistenpuoli 26. kesäkuuta 1910. Miestenpuolella oli ensimmäisenä vuonna kesäkuussa 3 054, heinäkuussa 6 891, elokuussa 4 563 ja MEIDÄN MAILLA syyskuussa 1 295 kylpijää. Naistenpuolella vastaavat kävijäluvut olivat heinäkuussa 1 670, elokuussa 4 805 ja syyskuussa 405 henkilöä. Veden lämpötilamittausten mukaan altaisiin tuli mitä ilmeisimmin vain Kupittaan alueen lähdepitoista pohjavettä. Altaat uusittiin ilmeisesti 1950-luvulla ja jälleen 1980-luvulla, jolloin nykyiset betonialtaat ja huoltorakennukset pystytettiin. Vuonna 1988 valmistuneet altaat varustettiin lämmitys- ja vedenpuhdistuslaitteistolla. Juttusarjassa esitellään yksityiskohtia Turun kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvilta alueilta. Juttusarja toteutetaan yhteistyössä Turun kaupungin kanssa.
AAMUSET 10 Riku Immonen FFG:n leipiin FINNFIGHTERS’ Gymin vapaaottelijat saavat kovan luokan vahvistuksen salilleen, kun thainyrkkeilyn amatöörien ja ammattilaisten maailmanmestari Riku Immonen alkaa vetää pystyharjoittelua seurassa. On helppo ounas- URHEILU tella FFG:n ottelijoille olevan Immosen valmennuksesta rutkasti hyötyä. Immonen ajautui aiemmin tänä vuonna riitoihin Turku Thaiboxing Clubin kanssa, eikä ole enää thainyrkkeilyseuran toiminnassa mukana. Jatkuuko Interin voittokulku? Kuka komentaa kauden toisessa derbyssä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 28. kesäkuuta 2014 Arvokisoista piristysruiske ÅBORAAKKELI Hyvällä tiellä Euroopan footbag-parhaimmisto kokoontuu Turkuun VIIKOLLA käyty Paavo Nurmi Games oli yleisurheilun suurta juhlaa. Tero Pitkämäkeä (kuvassa) ja muita huippuja oli seuraamassa käytännössä täysi katsomo. 10 200 on komea yleisömäärä, joka noteerattiin laajalti. Paikalla oli myös paljon eri reittejä vapaalipun saaneita, mutta ainoa asia, jolla tässä vaiheessa on merkitystä on viisinumeroinen yleisömäärä. Vaikka joukossa oli vapaalippulaisiakin, todennäköisesti myös kassaan päätyi jonkin verran rahaa. Toisekseen yleisölukema palvelee suurta päämäärää, vuotta 2017 ja haavetta Timanttiliigan osakilpailusta. Kun Turun mahdollisuuksia aikanaan puntaroidaan kansainvälisessä yleisurheiluliitossa, ei mahdollisuuksia ainakaan heikennä se, että Turussa stadion oli aiemmin jo alempien kategorioiden kilpailussa ääriään myöden täynnä. Ilkka Lappi kilpatasolla. Turun seudulla aktiivipelaajia on nykyisellään kourallinen, vaikka mitaleja on tullut vuosien saatossa MM-tasoa myöden. Muun muassa beatboxaajana sittemmin tunnetuksi tullut Felix Zenger on voittanut MM-pronssia freestylessa. – Monet aktiiviharrastajat ovat pitkän linjan pelaajia, jotka ovat pelanneet 1990-luvulta lähtien. Viime vuosina on saatu aika vähän uusia pelaajia lajin pariin. Se oli yksi syy, miksi EM-kisat haluttiin juuri Turkuun. Toivottavasti niistä tulee lajille pieni piristysruiske, Pohjola toteaa. Suomen tasolla kisaavia pelaajia sentään riittää. EM-kisoihin odotetaan noin 70-80 pelaajaa. Kaikista pelaajista noin puolet on suomalaisia. – Puistoissa kyllä potkitaan, mutta kisaamaan lähtee vain murto-osa. Se on varsinkin freestylen puolella pieni ongelma, että kaikki maailmanhuiput eivät vain halua kisata. Vähän sama ongelma oli aiemmin lumilautailun puolella. Itsensä haastaminen on monelle suurempi motiivi kuin osallistua arvostelulajiin, Pohjola sanoo. ILKKA LAPPI EUROOPAN parhaat footbagin pelaajat kerääntyvät Turkuun 11.–13. Suomi on aiemmin isännöinyt MMkisoja, mutta EM-kisat järjestetään nyt ensimmäistä kertaa Suomessa. – Varmaan se painoi valinnassa, ettei Suomessa ole aiemmin EM-kisoja järjestetty. Lisäksi MM-kisojen järjestelyt ovat onnistuneet hyvin, toteaa järjestelytoimikunnan aktiivi ja verkkopuolella EM-kisoissa kisaava Matti Pohjola. Kaikkiaan Turkuun saapuu noin 70-80 freestyle- ja verkkofootbagpelaajaa. Suhteellisen pieneltä vapaaehtoisten joukolta järjestelyt ovat sujuneet hyvin. Tosin yllätyksiltäkään ei ole vältytty. – Se tuli vähän yllätyksenä, että lentokenttä on kiinni heinäkuussa. Onneksi Helsingin kentältä pääsee helposti Turkuun. Jonkin verran pelaajia on tulossa myös Ruotsin kautta laivalla, Pohjola kertoo. LAJI eli 2000-luvun alkuvuosina pienoista buumia. Sittemmin harrastajat ovat vähentyneet ainakin ILKKA LAPPI ? -881>58<<@-A- .5; E @8;>415?? A =@;4;:81577@=5 9?0 #%+" #++" ; E E <1= 7 ==D @4'%<04 5?>1A1? A 71= A >58<<@-A- @8;><@4-8?-A7 -81 : EE <5?7 : & )' 7-@<-:< 881 75<<--A- <1= 7 ==D 6- 8@91:<@>7@81AD !
< /#$ @@ > @<1-? <;8D=;??5:757-8@>?11? > E E -8@955:5=@:3;588- 7;7; 9-885>?;
E : AA A A
A A
; A 5: AA A A A
A A A
()' #+' ('""320 #++ &+' ?;595?@7>1? 7;7; 9--4-:
)+' :D? 4@=6-: 4-8A-88- %" '&' 7;05: A-=- 9E
$ * 7B 9E
( ' 7B A;59-8-? .1:>- -3=13--?5? 7;:17-@<<-A@;01>?- '' $&+ 1 8 > 71 = A A $ A A A $'""32 (+' < A A 7@66 9 A
A
AA A A A AA A
AA A A
A A A A *+' 9-:75 9;<; )+' 7 E E E
9-:75
? A-4A- ?D 7;:1 $%+" 9EE
#"+' A A )( #(
A
& ?-4?5 15 ?-=A5?>1 <-5:1A1?? ;9- <@9<<@ @@ ? # $ # &% " )& ?A A
A A #$ A $&
A AA A A (+" - AA A A 7 A $ % -4 = A ("" $ <A ( ' :4? D
& A
E E E A-5: # '
$'" BB & A :4?
#' 4?!)"""
! A '
A A AA :D? 7-@<-:< 881 75<<--A- <1= 7 ==D 6A5:>>5 ->1::1??@:-
3=11: ?=59 $'+" A
AA A <;8??;9;;??;=5 /3 $&'1 @@?@@> 2D>)( 4-71?5:!.5; 451:; )" FF >58<<@=5 <;8??;9;;??;=5 1:>59 :756 418<;>?5 6 =71A >?5 -@=5:7;A;59-88- 8@/1=:- A-8@3=5885 #++ $'+ >
$'" FF .E E @@>5 9-885 7 A
A,
A
A A
-@?;9--??5:1: E 7->?18@6 =61>?189 4
E
E E E
#)+# **" '*" = AA
A A A 415:;;: 7--? $#+ '"
#+ ' 4A -@?;9--??5 .>$'"> ' >4-2? 0=5A1 B5<1= 6;D C1 $
=;.;??5=@;4;:81577@=5 A =
E
A A
9 5 E E E B5<1= 1/; =;.;?
*' B A A A - EE 95:51221 &
EE #, :55??; 7;:1 8'#"5 # teutta tai turhaa kyräilyä ei esiinny. – Ainakaan minua ei haittaa, ettei footbagissa liiku raha. Yksi lajin parhaita puolia on se, että tunnen satoja pelaajia ympäri maailmaa. Voin mennä kenen tahansa luokse yöksi, jos heidän kotiseuduillaan liikun. En tiedä olisiko toiminta yhtä avointa, jos footbag olisi iso laji, Pohjola puntaroi. TURKULAINEN ei edes kaipaa footbagiin varsinaista massasuosiota. Kun lajin parissa ei liiku rahaa, ka- <
&'" =@;4;:81577@=5 ?;>5 >@;>5??@ . < & A
#%+ #) ' 4A – Verkkofootbagin puolella pelaajat ovat kilpailuhenkisempiä. Itsekin vedän aika verenmaku suussa, mutta pelin jälkeen ollaan kavereita, hän vertailee. $%! $ '
$% " $ <51:?=-7?;=5 Vaikka harrastajamäärät ovat pienet, footbag lajina kehittyy jatkuvasti. - Jo muutama vuosi sitten puhuttiin, että kaikki mahdollinen on keksitty. Sen tason yli on kuitenkin menty jo monta kertaa, Pohjola naurahtaa. 8A $ A A +" &*'
:
##" FF 9;;??;=;5?@ >-99-811: <;5>?-6-! 589->?-6- '+' %++ A
<1= 9;;??;=5? &++(&' $ ' >/&$ $+' 3</8->>5/ $*" $#" $#" B ++ 9;;??; =588- (+' 8->?1: <;99<@ 85::- ?=5991=5 & E
7@::;: 6;@>5?@> E E E E > & A A 4 A
9
AA
& #' #'+' ' (++ >1:5;=5 - A A A A <51:<1>@7;:1 9;.5585 EE 1 A
A A A <AA A AA
A A A
A 8A
#' ! #)+ /;9.; E E <1>@7;:1 85:7; E E E #%+" #%+ <
12 Kesäheila Lauantai 28. kesäkuuta 2014 AAMUSET Oona Karhunen Jasmiina Lähdetniemen (edessä) ja Vanessa Kauniston lempipaikka sijaitsee jokirannassa Tuomiokirkon edustalla. Ullakonoja ja Olli Räihä. He viihtyvät parhaiten kiviportailla. – Portailla on yleensä aurinkoista. Täältä löytyy usein istumapaikkoja, Ullakonoja sanoo. – Paikka on nätti. Täällä saa myös olla kutakuinkin rauhassa eikä täällä ole kaikkea sitä hektisyyttä kuin keskustassa, Räihäkin sanoo. Ullakonoja ja Räihä kertovat viettävänsä kesäisin aikaa jokirannassa lähes joka päivä. – Jos on aurinkoista, niin hyvä ajanviettopaikka on myös Auransillan viereinen nurmikko. Tässä kiviportailla tosin on paremmat maisemat, Ullakonoja sanoo. Hetki rauhaa Jokiranta vetää puoleensa luonnolla ja maisemilla OONA KARHUNEN JASMIINA Lähdetniemi ja Vanessa Kaunisto viihtyvät Aurajoen rannassa. Tuomiokirkon kohdalle “chillaamaan” ja aurinkoa ottamaan saapuneet nuoret naiset saapuvat paikalle omien sanojensa mukaan aina kun aurinko vain paistaa. – Jokirannassa hienoa ovat vesi ja luonto. Aika usein olemme juuri tässä samassa paikassa, sillä paikka on jokirannan kaunein. Viheriöt ja puut tekevät paikasta puistomaisen, Lähdetniemi sanoo. Paikan valintaan vaikuttaa myös sen käytännöllisyys. – Sijainti on hyvä, sillä asumme molemmat lähellä, Kaunisto kertoo. – Lähellä ovat myös keskusta sekä kaikki muut paikat, Lähdetniemi komppaa. VASTARANNALLA päivää paistattelevat Janina Öberg ja Kajsa Grönberg. – Hengaamme jokirannassa monta kertaa viikossa. Luemme kirjoja ja aina välillä tapaamme täällä ystäviä. Täällä on ihmisiä, aurinkoa, puita ja nurmikkoa eli kaikkea kesäistä, Öberg kertoo. Öberg ja Grönberg vaihtelevat paikkaa aina silloin tällöin. – Asumme tässä lähellä. Paikkaa vaihdamme välillä auringon mukaan. Illemmalla olemme yleensä Tuomiokirkon puolella, Öberg sanoo. Auringon mukaan paikkansa jokirannassa valitsevat myös nätin ilman vuoksi jokirantaan saapuneet Tanita SAMOILLE kiviportaille oli tavallisesta päivästä poiketen istahtanut myös Pasi Kivekäs. – Yleensä istuskelen Kirjastosillan viereisillä portailla. Vaikka silta ei itsessään saakaan minulta pointseja, on paikka hieno. Nyt siellä päin kuitenkin oli menossa remontti, joten en voinut sinne mennä, Kivekäs kertoo. Kivekkäänkin mukaan jokiranta on kaunis paikka. – Jokirannassa yhdistyvät sekä puisto että biitsi, vaikka uimaan ei pääsekään. En sinne kyllä menisikään. 90 prosenttia ajasta on niin rauhallista, että voisi ottaa vaikka piknik-eväät mukaan. Aikanaan olen myös käynyt lasteni kanssa täällä jäätelöllä, Kivekäs sanoo.
14 Tapahtumakalenteri Lauantai 28. kesäkuuta 2014 AAMUSET Kuuman kesän tapahtumakalenteri 1.7–31.8. 11.7. 7 1.7. 1.7. T 2.7. Matti M tti jja TTeppo – Th The TTurku k B Brott hers Samppalinnan kesäteatterissa. Onko blues Amerikan iskelmää vai onko iskelmä Suomen bluesia? Musikaalin esitykset jatkuvat 15. elokuuta saakka. Ella ja presidentti Turun kesäteatterissa. Ellan, Hannan ja muiden rakastettujen hahmojen seikkailuja seurataan koko perheen näytelmässä koko kesän. Viimeinen esitys 14. elokuuta. Tarinoita varjoisilta kujilta. Kesän perinteisellä dramatisoidulla kävelykierroksella Turun historian murhamiehet ja karmeat tarinat heräävät henkiin. Kierroksia on heinäkuussa joka tiistai. Parituntisen kierroksen lähtö tapahtuu Apteekkimuseon edestä kello 18. Sounds like Fortuna Fortunakorttelissa kello 18–22. Esiintymässä Roope Kantonen trio, Fantasma Matador ja Kauko Röyhkä. 4.–7.7. Ruisrock. Legendaarisella festivaalilla esiintyvät muun muassa The Offspring, Lily Allen, Suede ja First Aid Kit. 9.7. Rap-musiikkia ja stand upia Fortuna-korttelissa kello 18–22. Esiintymässä muun muassa Ali Jahangiri. 11.–13.7. Footbagin EM-kisat. Footbagin EM-kisat potkitaan Caribiassa. 18.–19.7. H2Ö Ruissalon vanhalla telakalla. Ilmiön tekijöiden uusi festivaali tarjoaa yli 80 esiintyjää ja lisäksi muun muassa installaatioita ja katutaidetta sekä performansseja. 22.7. RitmÅbo goes Fortuna Fortunakorttelissa kello 18–21. RitmÅbo tuo kansainvälistä väriä sekä upean musiikin ja tanssin yhdistelmän. 22.–27.7. Down By The Laituri. DBTL:n tämän vuoden kattaukseen kuuluvat muun muassa Apulanta, Kaija Koo, Paula Koivuniemi, Haddaway, Leningrad Cowboys, Lauri Tähkä ja Darude. 30.7. Lauluntekijöitä ja huumorimiehiä Fortuna-korttelissa kello 18–21. ( ! !% %( !% (!! * % *! ( ! !!
Esiintymässä muun muassa muusikko Ville Ahonen ja koomikko Jape Grönroos. Tämän vuoden nimekkäässä esiintyjäkaartissa ovat muun muassa Jonathan Biss, MyungWhun Chung ja Jonas Kaufmann. 9.8. 31.7.–3.8. Gangut Regatta. Suurten rannikkopurjealusten kilpailu saapuu jälleen Turkuun. Isojen laivojen lisäksi jokirannassa monenlaista ohjelmaa ja Varvintorin konserteissa esiintymässä muun muassa Juha Tapio ja Anna Abreu. 6.–10.8. 8.–9.8. 8.–23.8. Future Circus. Viisipäiväinen sirkusfestivaali levittäytyy ympäri kaupunkia. Tapahtumapaikkoina muun muassa Seikkailupuisto, Logomo ja taideakatemian Köysiteatteri. Esiintyjinä muun muassa Cirko Planko –ryhmä, ranskalainen Les Apostrophés -ryhmä sekä turkulainen Herr Emil’s Shock Circus. Aura Fest Barkerinpuistossa. Hiphopin kuumin kotimainen kärki Turussa. Lavalla muun muassa JVG, Solonen&Kosola, Asa ja Elastinen. Turun Musiikkijuhlat. 15 Tapahtumakalenteri AAMUSET Lauantai 28. kesäkuuta 2014 14.8. JÅ-karnevaali Vähätorilla. Viime vuonna hyvän vastaanoton saanut JÅ-karnevaali palaa Turun kesään. Kaupungin kulttuuritoimijoiden yhteistyössä järjestämä tapahtuma tarjoaa muun muassa sambanäytöksen, maistiaisia teatteriesityksistä ja musiikkia. Ohjelmaa esiintymislavalla 15–19.
"
" ????????????? ???? ????? ??????? ?? ? Taiteiden yö. ?????????????????¡??¡???? 14.–17.8. Turku Jazz. Ympäri kaupunkia levittäytyvällä festivaalilla esiintyy muun muassa Timo Lassy Band ja Dirty Harry Sextet. 20.–24.8. Sirkus Finlandia Kupittaalla. Suomen vanhin sirkus palaa perinteisesti Turkuun elokuussa. Tämän vuoden ohjelmassa muun muassa naistykinkuula Robin Valencia ja latvialainen Andrej Fjodorovs lintuineen. 22.–23.8. PM-ravit Metsämäessä. Pohjoismaiden kovimmat hevoset ottavat mittaa toisistaan. 29.–30.8. SM-ralli. Kauden viides SM-ralli kaasutellaan perinteisesti elokuun viimeisenä viikonloppuna Turun ja lähiympäristön teillä.
7 .2.
%$. 77 < ! 7 .2. *63* ! 7.1. .1.
(: %$. * ! (: "&& / %$. 27 ! *<3*7 ! ,0"0. %"+8& # 6!/8($ % #"& "%% %%"0 &-. );5 9 / 8$0 5 +. <7 *<<. **.1.
* 3*1 ! *'.1.
*13*' ! 7 .1.
*73* ! 72.1.
7*376 !
! .
1 .
7 .2.
!
.
.
.
16 Kesäheila Lauantai 28. kesäkuuta 2014 AAMUSET Lennart Holmberg
s
s
$ $
$%%% $%%%
$ $# #
$! $! # #% %
$ $
$%%% $%%%
! !
$ $# #
#% #%
Poikkeuksellisen kesy citykettu ihastutti Littoisten asukkaita muutama vuosi sitten. Harmiton repolainen Ravinto houkuttelee kettuja kaupunkiin MERJA KAJALA RIISTA- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkijan Kaarina Kauhalan mukaan ketuista on tehty Turussa runsaasti havaintoja. Niiden tarkkaa määrää on silti vaikea arvioida. – Turun ketuista on satoja havaintoja. Siitä ei ole tietoa, kuinka usein kyseessä on ollut sama yksilö. Kettuja on Turussa luultavasti kymmeniä, sen tarkemmin en uskalla niiden määrää arvioida. Ketuista on tehty havaintoja eri puolilta Turkua. Ylivoimaisesti eniten niitä on Kauhalan mukaan nähty rivi- ja omakotitaloalueiden pihoilla. Kettuja on nähty myös teillä, puistoissa ja metsäalueilla. Myös aivan ydinkeskustassa kettuja nähdään silloin tällöin. Kauhala kertoo citykettujen yleistyneen viimeisen 10–15 vuoden aikana. Hän arvelee, että osa kaupungin viehätysvoimasta johtuu siitä, ettei täällä metsästetä kettuja. Toinen merkittävä tekijä on helppo ruoka. Kaikkiruokaiselle ketulle kelpaa monenlainen ravinto. – Ketut hyödyntävät lintujen ja siilien ruokintapaikkoja. Ne syövät myös rottia ja lintuja, joita kaupungin tarjoama ravinto vetää puoleensa. Lisäksi ketulle kelpaavat haaskat ja kaikenlainen ihmiseltä jäänyt ruoka, Kauhala sanoo. KETUISTA ei yleisesti ottaen ole vaaraa ihmiselle, eivätkä ne muodosta lemmikeillekään suurta uhkaa. – En ole koskaan kuullut, että kettu olisi pyydystänyt koiran tai kissan. Englannissa tunnetaan tapauksia, joissa kettu on napannut pihalta kanin tai marsun. Kettu pyydystää luonnossakin esimerkiksi jyrsijöitä, joten pieni riski on olemassa. Ketut kannattaa jättää muiden villieläinten tavoin rauhaan. Niihin ei Kauhalan mukaan kannata koskea, eikä niitä pidä kesyttää tai ruokkia. – Ketuilla voi olla loisia, jotka saattavat tarttua lemmikkieläimiin. Suomessa ei tällä hetkellä ole rabiesta, mutta tilanne voi tulevaisuudessa muuttua. – Jos ketun touhut kiinnostavat, niitä voi seurata pienen välimatkan päästä. Joskus kettu voi vuorostaan jäädä uteliaana katselemaan ihmistä tai koiraa. Se väistää kyllä, kun ihminen tulee tarpeeksi lähelle, Kauhala sanoo. KAUPUNGISSA liikenne on kettujen pahin uhka. Ne oppivatkin hyödyntämään rauhallisia vuorokaudenaikoja. – Oxfordin tutkimuksissa on selvinnyt, että ketut oppivat, mihin aikaan ihmiset ovat aktiivisia. Kun kadut yöaikaan hiljenevät, ketut tulevat esiin. Turussa kettuja nähdään silti päiväsaikaankin. Kettuhavainnoista voi ilmoittaa sähköpostilla osoitteeseen kaarina.kauhala@ rktl.fi.
AAMUSET Lauantai 28. kesäkuuta 2014 17 Kesäheila
s 0UVUT s )RTOTAKIT s (OUSUT YM
,)3¯!,%
s
s s s
"
#
# !
#
18 Kesäheila Lauantai 28. kesäkuuta 2014 AAMUSET Tutussa miljöössä Kesäinen Turku on näyttelijä Jukka Leistille toinen koti OONA KARHUNEN MUUTAMAN vuoden tauon jälkeen Tampereelta kesäksi Turkuun saapuneelle näyttelijä Jukka Leistille Turku on pysynyt tuttuna. – Päälähtöisesti minut toi takaisin kaupunki ja ihmiset. Minulla on täällä ystäviä ja Turku on kesällä parhaimmillaan. Kaupunki on minulle kuin toinen koti, Leisti sanoo. Leisti on viettänyt kesänsä Turussa kesäteatterin merkeissä ensimmäisen kerran jo vuonna 1991. Noin kymmenen kertaa Turun kesäteatterissa mukana olleelle Leistille Turussa oleilusta on tullut jo tapa. – Mietin ensin jaksanko vielä olla kesäteatterissa mukana. Nyt minulla on kuitenkin Turussa kiva asunto. Ajattelin, että kun Tampereella asuu päivät pitkät, tuo Turku vähän vaihtelua. Tämä on kiva maisemanvaihdos. Onhan tämä melkein kuin ulkomaille lähtisi. LEISTIN mielestä sekä Tamperekin on hieno kaupunki. – Turussa on kuitenkin niin paljon kaikkea erilaista. Täällä on meri ja täältä pääsee helposti risteilemään. Ravintolalaivatkin ovat ihan erilaisia. Toisaalta kaupungit ovat samanlaisia etenkin tapahtumien suhteen. En niinkään kaipaa Tampereelta mitään. Oona Karhunen Oma koti on tietty siellä, mutta olen kotiutunut myös Turun kotiini. Leisti viihtyy etenkin Ruissalon maisemissa. – Luonto jää usein näkemättä. Käyn Ruissalossa lenkillä. Siellä näkee samalla luonnon ja sen, miten mikäkin voikukka kasvaa. Ruissalo on varmasti monen muunkin lempipaikka. Myös jokirannassa kävely on mahtavaa. – Lisäksi Turun seudulla on monta mukavaa paikkaa kuten esimerkiksi Kurala ja Linnamäki. Tietysti myös Naantali on hieno. ”Onhan tämä melkein kuin ulkomailla.” NÄYTTELIJÄ Leisti saapui Turkuun toukokuun lopulla. Turun kesäteatterin Ella ja presidentti -näytelmässä opettajaa esittävän Leistin mukaan kaikki on sujunut hyvin. – Kyllä teatteri kotiolot voittaa. Meillä on teatterilla myötämielistä olemista ja vastuullista työtä. Kun aurinko paistaa, ei mikään ole rumaa. Kesäteatterin lisäksi Leistin kesään kuuluu Turussa yksinkertaisesti olemista, itsensä kunnossa pitämistä. – Käyn aamuisin salilla ja iltaisin juoksemassa ympäri pitäjää. Kyllähän Kun aurinko paistaa, ei mikään ole Jukka Leistin mielestä rumaa. myös vähintään kerran viikossa pitää viiniä maistella, ettei maku kokonaan unohdu. Ohjelmassa on myös muutama keikka, joilla käyn vähän laulaa lallattamassa, Leisti nauraa. Tarkoituksena Leistillä on myös nauttia mahdollisista tyynistä ja lämpimistä kesäilloista Aurajoen rannoilla. – Haluaisin kävellä pitkin jokirantaa ja pysähtyä johonkin kuuntelemaan jazzia ja bluesia. Jos alkaa oikein matkustamaan, niin voi myös ajaa Förillä joen yli ja takaisin. Tämä yhdistelmä olisi sellainen kaupungissaolon huipentuma, Leisti sanoo. ):(&' * 8( /1 91//1
20 Kesäheila Lauantai 28. kesäkuuta 2014 AAMUSET Merkkihenkilöiden leposijat Turun hautausmaalla voi bongailla kuuluisuuksien hautoja kartan avulla HEIKKI MÖTTÖNEN JULKISUUDEN henkilöiden hautojen bongaaminen on koko maailman kattava urheilulaji. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä ollaan oltu kyseisen asian suhteen ajan hermolla ja siellä saatiin jokunen vuosi sitten todellinen neronleimaus. Seurakuntayhtymä laati hautausmaasta kartan, merkitsi siihen 115 tunnetun Turkuun haudatun hautapaikat ja iski sen nettiin. Ja Turussahan niitä merkkihenkilöiden hautoja tunnetusti riittää. Turun hautausmaalla on yhteensä 45 000 hautaa. – Turun hautausmaa täytti vuonna 2007 täydet 200 vuotta ja tämä oli yksi juhlavuoden toteutuksista. Kartasta on myös tarkempi painettu versio, jota saa täältä seurakuntayhtymän toimistolta Eerikinkadulla, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän tiedotuspäällikkö Paula Heino vinkkaa. JUHLAVAN kaunis hautausmaa vihittiin käyttöön vuonna 1807. Hautausmaan suunnitteli Torinossa syntynyt ja Turussa kuollut arkkitehti Charles Bassi, joka sai tietysti myös hautapaikan Turusta. Hautausmaa kertoo omilla koti- sivuillaan osuvasti muistoista ja kulttuurihistoriasta 60 hehtaarin alueella. Alueelle voi pelmahtaa monesta eri portista. Vanhan hautausmaan portin kautta tulee nopeasti vastaan monen merkkitekijän muistopaikat. Kunnallisneuvos G. A. Petrelius panosti huikealla tavalla Turun kaupungin elinkeinoelämään. Nils Henrik Pinello oli vapaan viestinnän ja kulttuurin tukemisen esi-isiä. Rettigin sukuhauta muistuttaa suvun vaikutuksesta kaupunkiin. Runoilija ja tiedemies V.A. Koskenniemi lähti Oulusta, mutta jäi Turkuun. Vasaramäen portista pääsee nopeimmin kirjailija Anni Polvan ja motoristilegenda Jarno Saarisen haudoille. Koivukujan portin kautta löytää helpoiten Paavo Nurmen sukuhaudan. Harva tietää, että kauppa- ja teollisuusministeriön särmikäs kansliapäällikkö Bror Wahlroos ja matkailumoguli Kalevi Keihänen lepäävät myös Turussa. Turun hautausmaalta löytyy myös eri uskontokuntien omat hauta-alueet ja vaikka kuinka paljon arvokkaita muistomerkkejä ja veistoksia. Siellä on myös kaksi siunauskappelia ja krematorio. Se todellinen helmi on valollaan lumoava Ylösnousemuskappeli, jonka turkulainen Erik Bryggman piirsi vuonna 1941. LEPOSIJANSA on Turusta saanut myös 1960-luvun alun nuorisoidoli ja Suomen James Deaniksi nimetty Rami Sarmasto, jonka matka tuli tiensä päähän auto-onnettomuudessa 13. helmikuuta 1965. www.turunseurakunnat.fi/hautausmaa Ilkka Lappi Jarno ”Paroni” Saarinen nimi muistetaan edelleen ympäri Eurooppaa. 1960-luvulla kuollut Einari Wilhelm Juva tutki 1700-luvun Suomen historiaa ja kirjoitti muun muassa Per Erik Svinhufvudin elämäkerran. Kouluneuvos Sampo Haahtela toimi muun muassa Turun Normaalilyseon rehtorina.
7XOHYDLVXXV RQ Q\W ZZZ LVDQQRLQWLNRPLWHD IL ! !
s (ORMIEN PUTKITUKSET s (ORMIEN PINNOITUKSET s 0IIPUN MUURAUSKORJAUKSET s 0IIPUNHATUT s 6ALMISPIIPUT ASENNETTUNA
### ! ! s !
$ $ s $ $ $ s $ $ $ " $ $$
$$ ! $ $$
$$
22 Kesäheila Jori Liimatainen Topinojan kaatopaikalla katetaan Airiston lokeille joka ilta seisova pöytä. Helppoa evästä Topinojalla on Airiston lokkien ruokala MERJA KAJALA –KAATOPAIKALLA on rauhallista iltaisin sulkemisajan jälkeen. Sieltä löytyvä biojäte houkuttelee monenlaisia eläimiä, kertoo ympäristötieteen lehtori Timo Vuorisalo Turun yliopistosta. – Kaatopaikoilla vierailee esimerkiksi kettuja, supikoiria ja hirvieläimiä. Itä-Suomessa kaatopaikoilla on nähty karhujakin. Turussa Topinojan henkilökunta on kertonut valkohäntäkaurislaumasta, joka liikkuu kaatopaikan liepeillä. Rotat ovat kaatopaikkojen vakioasukkaita. Vuorisalo arvelee, että Topinojallakin asustaa tuhansia rottia. – Rottien lukumäärä riippuu suoraan siitä, kuinka paljon niille on tarjolla ravintoa. Turusta jo suljetulta Peltolan kaatopaikalta löydettiin 1950-luvulla ennätyssuuri rottanaaras, joka painoi 665 grammaa. Kaatopaikoilla lisääntyvät rotat aiheuttavat monenlaisia ongelmia lähialueilla liikkuessaan. – Jos kaatopaikka suljetaan, siellä asustavan rottapopulaation hävittäminen täytyy aloittaa hyvissä ajoin. Muutoin rotat siirtyvät sankoin joukoin lähiympäristöön. Tällaisista rottamarsseista on monia esimerkkejä, Vuorisalo tietää. VAIKKA rotista on riesaa, on asiassa toinenkin puoli. Vuorisalo mainitsee Suomen huuhkajakannan lähteneen aikoinaan nousuun kaatopaikoilla viihtyvien rottien tarjoaman ravinnon turvin. Kun kaatopaikkoja alettiin sulkea, huuhkajatkin vähenivät. Myös linnut arvostavat kaatopaikkoja. Vuorisalo kertoo, että muuttoaikoina monet lintulajit, kuten kottaraiset, hyödyntävät kaatopaikkoja välietappeinaan. Lokit puolestaan pyörivät kaatopaikoilla koko sulan ajan. Etenkin harmaalokit viihtyvät jätevuorilla. – Lokit tulevat kaatopaikal- le ruokailemaan, vaikka ne pesivät muualla. Airiston eteläosassa pesivät lokit tulevat Topinojalle syömään. Iltaisin saariston pesimäluodoille palaavat lokkiparvet ovat oma ilmiönsä. – Kaatopaikat ovat mahdollistaneet harmaalokkikannan kasvun. Sillä on vaikutuksensa saariston luontoon. Harmaalokit valtaavat pesimäluotoja ja ryöstelevät vesilintujen poikasia sekä munia. Turussakin on tuhottu tuhansia lokkeja loukuttamalla. VUORISALO pitää kaatopaikkaluontoa kiinnostavana tutkimuskohteena. Kaatopaikat ovatkin muun muassa lajibongareiden suosiossa. Kaatopaikkojen väheneminen ja niiden hygienian paraneminen on tehnyt hallaa niillä viihtyville eläinlajeille. – Biojätteen läjityksen loppuminen vuoden 2016 alusta tulee vaikuttamaan entisestään kaatopaikan lajistoon, Vuorisalo ennustaa. Lauantai 28. kesäkuuta 2014 AAMUSET
AAMUSET Lauantai 28. kesäkuuta 2014
!
! !
$ !
www.vuokra-auto.fi KUORMA- JA PAKETTIAUTOJEN VUOKRAUS JA MYYNTI
#' " ' * ) + ' + ##
26 Kesäheila Lauantai 28. kesäkuuta 2014 AAMUSET Marianne Rovio Kauppias Mika Järvi valittelee, ettei pysty myymään tuotteita yhtä edullisesti kuin suuret ketjuliikkeet. Hintapolitiikka on epäoikeudenmukaista. Tavarasta joutuu maksamaan ihan eri hinnan kuin isot kaupat. Sen vuoksi osan tuotteista joutuu hinnoittamaan kalliiksi. Järvi pitää tärkeänä pikkukauppojen säilymisessä myös henkilökohtaisuuden ja palvelukulttuurin säilymistä. – Nykyaikana palvelukulttuuri on unohtunut. Koitamme palvella asiakkaitamme todella hyvin. Pyrimme hankkimaan myös tavaraa asiakkaiden toiveiden mukaisesti, jotta asiakkaat pysyvät tyytyväisinä. Minä tykkään palvella ihmisiä. Minulle ei sovi asenne, jonka ytimenä on rahat tänne ja ovesta pois. Taisteluhenkeä tarvitaan Pienkauppias Mika Järvi jaksaa asiakkaidensa vuoksi MARIANNE ROVIO MIKA Järvi alkoi pitää vanhempiensa kanssa 15 vuotta sitten Hepokullan herkkua. Vuosien varrella pikkukauppiaan arki on käynyt haastavammaksi ja tulevaisuus huolestuttaa pikkukaupan pyörittäjää. Isojen markettien rinnalla lähiön pikkukaupat alkavat hävitä ympäri Turkua. – Pienten kauppojen ja kioskien tulevaisuuden näkymät ovat sangen synkät. Alamme olla hypermarkettien pullonpalautusautomaatteja. Mikään pieni ei enää pysy kohta pystyssä. Koko ajan sanotaan, että tuetaan pienyrittäjiä, mutta tuntuu, että se on lähinnä tappopolitiikkaa. Itse olen aina pienyrittämisen puolella. Pal- velu on henkilökohtaisempaa, Järvi toteaa. Järvi on tottunut siihen, että pienyrittäjän arkeen kuuluu jatkuvasti byrokratiaa ja lakipykäliä. Järvi seuraa politiikkaa tiedotusvälineistä päivittäin. Eniten häntä huolestuttaa alkoholin vähittäismyyntilakien mahdolliset muutokset. – Tuntuu, että hallituksel- " #"
! $$
! " ! # ! " " " !
la on pyrkimys tappaa kaikki tällaiset pienet kaupat. Nytkin puuhaavat rajoituksia alkoholin viikonloppumyyntiin. Se, joka hakee pari saunakaljaa, kärsisi siitä eniten. Uskoisin suurkuluttajien hakevan aina juomansa jemmaan hyvissä ajoissa. Jos halutaan pitää lähipalvelua yllä, niin jotain tarvitsisi keksiä alkoholipolitiikan suhteen. PIENKAUPPIAAN on vaikea pärjätä hintapolitiikassa, sillä tukusta ei saa hankittua tavaraa samalla hinnalla kuin isommat marketit. Järvi toteaa, että pienkauppiaana hänellä alkaa olla aika yksinäinen olo, sillä moni muu pikkukauppaa pyörittävä on jo lopettanut. – Luulen, että tätä jatkaa hyvien asiakkaiden vuoksi. JÄRVI kertoo joutuneensa kohtaamaan joskus myös pientä kiusantekoa. Onneksi sitä tapahtuu todella harvoin. – Joku on joskus tullut kiusallaan väittämään, että olemme myyneet vanhaa tavaraa ja tuoneet vanhentuneita tuotteita, vaikka kyseinen tuotemerkki ei edes kuulu meidän valikoimiimme. Mielestäni se on todella kurjaa. Kioskiyrittäjän arki kuluu muutenkin työn parissa joka päivä.
.LHUU¤WHW¤¤Q \KGHVV¤ RLNHLQ MD OXRQWR\VW¤Y¤OOLVHVWL 5DLVLR 3XURNDWX 3XURNDWX 3XK $YRLQQD DUN OD ZZZ UDLVLRQHNRWRUL IL 3XK $YRLQQD DUN OD 7\·OOLVW¥PPH MD Y¥OLW¥PPH 7XWXVWX PHLKLQ WDUNHPPLQ HNRWLOD IL ZZZ OWU\ IL
¼ $XULQNRSXKDOOLQ ,OPDLVWD OlPS|l P|NLOOH DON ¼ 5RERWWLUXRKRQOHLNNXUL (Ol MD DQQD WRLVHQ OHLNDWD DON ¼ Köydenvetokisa ja Kakskerran voittajajoukkue. Kaupunginosissa jytää Kulttuuripääkaupunkivuosi puhalsi kotinurkille pysyvää toimintaa HEIKKI MÖTTÖNEN TURKU on paljon muutakin kuin linnaa, toria ja tuomikirkkoa. Pitkulaisen muotoinen kaupunki ulottuu Paattisten Kuhankuonolta aina Kakskerran eteläpuolen ulkosaarille. Kuhankuonosta on matkaa Kakskerran ytimeen noin 60 kilometriä. Siihen mahtuu Turun kaupungin jaottelun mukaan vielä 85 muuta persoonallista ja omintakeista kaupunginosaa. Turku toimi, kuten muistamme, Euroopan kulttuuripääkaupunkina vuonna 2011 ja se poiki myös monta positiivista ja pysyvää asiaa kaupunkilaisille. Yksi onnistuneimmista projekteista on kaupunginosaviikot, jotka eivät jääneet tapahtumana yhden vuoden tähdenlennoksi. Päinvastoin, Kaupunginosaviikot esittäytyvät tänä vuonna suuremmalla volyymilla kuin koskaan aikaisemmin. KAUPUNGINOSAT esittäytyvät viikon mittaisina ohjelmakokonaisuuksina ja päällekkäisyyksiä pyritään välttämään. Kaupunginosaviikkojen ohjelmiston läpivalaisu osoittaa, että sisältö on sopivan maanläheistä ja paikallista, mutta ei tippaakaan keinotekoista. Yksittäisen ohjelman takana on usein jokin paikallinen järjestö, mutta myös yksityisiltä ihmisiltä on sadellut loistoideoita. Ohjelmaa voi ehdottaa käytännössä ihan mikä taho tahansa. Kaiken kukkuraksi suurin osa tapahtumista on ilmaisia. Tapahtumia toteutetaan ympäri Turkua perinteisesti keväästä syksyyn, mutta aikajänne tuntuu koko ajan venyvän, sillä tänä vuonna Kakskerrassa tapahtuu vasta joulukuun alussa. Kaupunginosaviikoille voi osallistua kuka tahansa, joten jos vaikka runosmäkeläiselle on jäänyt epäselväksi, mitä ne puuhaavat siellä Pääskyvuoressa, niin nyt on tilaisuus tutustua. Tapahtumaketjun takana häärää Kaupunginosaviikkojen tukiyhdistys ry, joka tekee todella arvokasta kulttuurityö- tä. Yhdistys kokoaa vuotuisen ohjelman ja auttaa paikallistapahtumia esimerkiksi markkinoinnissa ja viestinnässä. HEINÄKUUSSA vietetään Paattisten ja Tortinmäen kaupunginosaviikkoa, jolloin voi mennä jännittämään Traktorien hitauskilpailuja. Elokuussa Maariassa on tarjolla kulttuurihenkinen afganistanilainen iltapäivä sekä mahdollisuus sukeltaa Maarian altaan ympäristöretkelle. Halisissa pistetään fillarit kuntoon ja lapset pääsevät osallistumaan taitoajoon. Sen jälkeen vuorossa ovat vielä elo-syyskuun vaihteessa Ruissalo, Pääskyvuori sekä debyyttinsä suorittava Pansio-Perno. Elokuuhun kuuluu myös kaupunginosien välinen köydenvetokisa Vähätorilla. www.kaupunginosaviikot.net Sirpa Saaristo Kirkkovenesouturetki Maariassa. 0<<0b/b 9DUDVWRPLHKHQNDWX .DDULQD ? $YRLQQD 0D 7R 3H
AAMUSET Lauantai 28. kesäkuuta 2014 29 Kesäheila
s 0IHASEPELI s 3ALAOJASORAT s (IEKAT s 4ËYTEMAAT
MYÚS KONETASATTUNA s -AISEMAKIVET s +AIVINKONEURAKOINTI s -AANSIIRTOTYÚT s 4IERAKENTAMINEN s 2AKENNUSTEN POHJA
TYÚT
TËYTÚT s 4IEHÚYLËPALVELU s ,OUHINTATYÚT s -YÚS SEULOTUT SEPELILAJIKKEET
-ËHKËRLËNTIE
,/+!,!(4)
30 Kesäheila Lauantai 28. kesäkuuta 2014 AAMUSET Säästä välittämättä Rantavahti päivystää kylmällä ja tyhjälläkin rannalla Oona Karhunen OONA KARHUNEN RANTAVAHTI työskentelee vaihtelevasti täysin päivästä riippuen. Jonakin päivänä ranta voi olla täynnä, toisena päivänä rannalla ei taas välttämättä ole ketään. – Kun on hyvä keli, ranta tulee aika täyteen. Onhan se niin, että jokainen päivä on uusi haaste. Koskaan ei tiedä, mitä omalle kohdalle sattuu. Tietysti sitä aina myös miettii, että mitä jos jotain sattuu kun on paljon ihmisiä. Kyllä sitä aina stressaa, että jos jotain jääkin huomaamatta. Valppaana on oltava jatkuvasti, Turun rannoilla rantavahtina työskentelevä Mari Reponen kertoo. Rantavahti työskentelee myös kylmillä ilmoilla, vaikka ranta olisi tyhjä. – Sää vaikuttaa ratkaisevasti työn määrään. Rannalla on kuitenkin aina jotain pikkuhommaa. Välillä voidaan myös käydä treenaamassa pelastustaitoja. Reponen on työskennellyt rantavahtina jo viisi kesää, joista ensimmäiset kaksi Helsingissä ja loput kolme Turun rannoilla. – Aiemmat kesät ovat olleet tosi erilaisia. Ensimmäinen kesä Turussa oli todella kylmä. Rannoilla oli hiljaista, joten ei ollut hirveästi tekemistä. Viime kesä taas oli lämmin. Kävijöitä oli paljon, mikä toi myös paljon töitä. REPOSEN kohdalle ei ole sattunut varsinaisia pelastustehtäviä. – Tosi vähän on sattunut onnettomuuksia, mutta eihän voi tietää, miten onnettomuudet ajoittuvat. Joku lähtee toisinaan uimaan kauemmas, ja silloin hänet täytyy saada kääntymään takaisin. Välillä myös lapsia on kadonnut ja heitä on lähdetty etsimään. Suurimmaksi osaksi työ on järjestyksenvalvontaa sekä esimerkiksi pienten haavojen parantelua ja laastarien kiinnittämistä. Järjestyksenvalvontatehtäviä aiheuttavat muun muassa alkoholin juominen sekä metelöinti. – Ihmiset eivät tiedä, että valvotuilla rannoilla alkoholia ei saa juoda. Myös joitakin veneitä täytyy välillä käydä laiturilla käännyttämässä, sillä veneiden kiinnittäminen laituriin on sekin valvotulla rannalla kiellettyä. ”Valvotuilla rannoilla alkoholia ei saa juoda.” TURUN kuusi rantavahtia tekevät töitä kolmella eri rannalla. – Ispoisissa ja Ekvallassa vahteja on yleensä yksi kummallakin rannalla. Saaronniemessä on kaksi rantavahtia. Ispoisten ranta on haastavin, sillä siellä käy eniten ihmisiä ja myös tapahtuu eniten. Festareiden aikaan Ruissalossakin on haastavaa. Lasten kanssa tilanteita voi syntyä 37: 7HPUL]PLTpYPQpYQLZ[LSTp :\\UUP[[LSLTTL QH [V[L\[HTTL 37: WHPUL]PLTpYP QpYQLZ[LSTPp ]HH[P]PPU VSVZ\O[LPZPPU 3PZp[PL[VQH 37: YH[RHPZ\PZ[H QH [\V[[LPZ[H ZHH[! :2;:\VTP 6` LTHPS! PUMV'ZR[Z\VTP MP ^^^ ZR[Z\VTP MP 7\OLSPU Kun Ispoisten rannalla on hiljaista, voi rantavahti Mari Reponen käyttää aikaa muun muassa pelastustaitojensa hiomiseen. helposti. Silloin tärkeintä on ennakointi. – Välillä lapsilla on vaarallisia leikkejä tai he melskaavat laiturilla. Kai- killa ei aina ole vanhempia mukana, eivätkä he aina välttämättä tajua, ettei tietyllä tavalla kannata tehdä. Silloin heille täytyy pitää kuria. Vaaratilanteita heidän kanssaan ei ole sattunut, mutta olisi voinut, jos tilanteisiin ei olisi puututtu, Reponen sanoo. 4PRp 37: WHPUL]PLTpYPQpYQLZ[LSTpZZp VU UPPU RPPUUVZ[H]HH& 7HPUL]PLTpYPQpYQLZ[LSTp VU Z\\UUP[LS[\ [p`KLU[pTppU WLYPU[LPZPp ]PL[[V]PLTpYLP[p [HP RVY]HHTHHU UL ZPSSVPU R\U UL LP]p[ ZV]LSS\ YPP[[p]pU O`]PU [VWVNYHÄZPPU `TWpYPZ[??U SPP[[`]PPU QH [HSV\KLSSPZPPU [H]VP[[LPZPPU 1pYQLZ[LSTpU WPLUP W\[RPRVRV THOKVSSPZ\\Z ZV]P[[HH W\[RP]LKV[ THHZ[VVU QH LYPZ[L[[`QLU W\[RPLU OLSWWV HZLUU\Z SpOLTTpZ THHUWPU[HH [HYQVH]H[ THOKVSSPZ\\KLU OHURRPH [HSV\KLSSPZLZ[P OV\R\[[LSL]H QpYQLZ[LSTp T\\[VPU ]HPRLHZ[P YH[RHPZ[H]PPU ]PLTpY?PU[PVUNLSTPPU ZLRp `RZP[[pPZPp RPPU[LPZ[?Qp L[[p Z\\YLTWPH YHRLUUL[[\QH HS\LP[H ]HY[LU
AAMUSET Lauantai 28. kesäkuuta 2014 31 Kesäheila
%%
% " # %
$
! !
" $ !
$ $ !
# $ $$$ !
##"
" ##""#$
"
"
%"%% ##""#
% ""
% %"
"# " $
#
$ # $
"
$
% "%% "
$
""#
" "
"
# % ""
$
$
" "
"
# "
%
$
$
$
" % ""
" "
#
"
$#
%"
# "
% ""
%%
$
$
" %
"
#
#" " "
"
" "
#
" "
$ "# "
"
#
""
"
"#$
" % $
$
""
"
#" $
# "
#"
#" " " # "" %
## "
# $
#$#"
# "
#" # " "
"#
#
# "
"
"
"
#
# ## "
# % "
#
"
% #
" % "% "
""
" "#$
"
$ #
% "
"
"
"#
# " $
$
" " "
"
$
$
" "
" "
"
$ "
$
" " "
"
##""
# $
% "% %"
"
##
"
"
"# " "
$ #
% "%%
"
$ # "#""
#
$ ##
#"
"
"# " $
# "
$
#
"
$
"
"
"
" # "" $
" # "
#
"
#"
" "
"
$ #
"" "
"
$ ""
% %
"
"% $
"
#
#
% % $
"
"
"
# "
# "
%
"
" " $
" "# " "
$
" % #
"
" "
"
"
"
# #
$
#
"
" #"
"" $
" ""
# "
"%
$
"% "
#""
#
%$
"
##"
#
"
32 Kesäheila Lauantai 28. kesäkuuta 2014 AAMUSET Mirja Hussain Kasvisruoissa rajana on vain mielikuvitus. Silti monessa paikassa kasvisvaihtoehto on aina pasta tai pizza. vaan on otettava se mikä tarjolla on. Läheltä ja tuoreesti Vegetaristi Sini Haimi rohkaisee ravintoloita kokeilemaan kasviksilla enemmän HENRIIKKA FINGERBORG VUOSITUHANNEN alusta asti Turussa asunut Sini Haimi kaipailee uusia makuja, ajatuksia ja raaka-aineita turkulaisiin ravintolakeittiöihin. Lähes joka ravintolassa on tarjolla jokin kasvisruokavaihtoehto, mutta uusia ma- kuelämyksiä on turha odotella. – Ikävä kyllä usein kasvisvaihtoehto on peruspasta tai risotto. Niissä ei sinällään ole mitään vikaa, mutta pidemmän päälle alkaa tympiä syödä aina samoja ruokia. Etenkin ulos syömään ja iltaa viettämään mentäessä olisi kiva saada uusia makuja ja ruokaelämyksiä. Tyypillisiä kasvisvaihtoehtoja ovat myös jokin salaatti tai pitsa, Haimi kertoo. – Kaipaisin uusia ja erilaisia ajatuksia sekä raaka-aineita ravintoloiden ruokalistoihin. Ei tarvitse tehdä sitä samaa mitä aina ollaan tehty.
! !!
Haimi muistuttaa, että kasvisruoka kehittyy kuten muukin ruokakulttuuri. – Ilokseni olen huomannut, että uusissa turkulaisissa ravintoloissa, esimerkiksi Ludun ja Kaskiksen kasvismenussa, ollaan huomioitu kausivihannekset. Näin mielestäni pitäisikin olla; käytetään sitä mikä on tuoretta ja saadaan läheltä. Tärkeää on, että raaka-aineet ovat tuoreita ja laadukkaita. Ajoittain kaipaisi kasvisruokavaihtoehtoihin itse kasvisten ja lisukkeen lisäksi myös jotain proteiinipitoista. Lisäksi olisi mukavaa, että olisi useampi kuin yksi vaihtoehto. Usein valinnanvaraa ei ole, LIKI parikymmentä vuotta kasvisruokavaliota noudattanut Haimi hakee lounasta melko usein, mutta on sillä saralla rajoittunut paljolti itämaisiin ravintoloihin. – Näistä minulla on kaksi suosikkia ylitse muiden; Forumissa oleva vietnamilainen ravintola Pho Ngon ja Käsityöläiskadulla thaimaalainen Maneerat. Kummassakin maut ovat kohdillaan. Listalta lähes kaikki ruoat ovat saatavissa tofulla ja ruoan tulisuuden saa itse päättää. Kummatkin ravintolat ovat tosin todella pieniä, neljä pöytää kummassakin, eli aina ei istumapaikkaa ole tarjolla. – Muita hyviä lounaspaikkoja, joissa on lähes aina kasvisruokavaihtoehto tarjolla ovat Fontana ja Tårget. Itselläni ei lounaalle mennessä ole suuria odotuksia. Lisäksi voin ajoittain turvautua myös kalavaihtoehtoon, Haimi sanoo.
36 Maku&nautinto Lauantai 28. kesäkuuta 2014 AAMUSET Tuulia Talvio Raakaa nautintoa Henriikka Fingerborg Kypsentämättömät herkut eivät välttämättä sovi ainoaksi ravinnoksi HENRIIKKA FINGERBORG HYVINVOINTIBLOGIA pitävä Tuulia Talvio kiinnostui puhtaasta ravinnosta sekä raakaruoasta nelisen vuotta sitten. Monien lehtien ja blogien tutkimisen sekä kokkailukokeilujen jälkeen raakaruoasta on tullut osa Talvi- on keittiötä. Tuleva diplomi-insinööri sekä joogaohjaaja tykästyi erilaisiin smoothieisiin, tahnoihin sekä puuroihin, joita hän väsäili opiskeluasunnossaan pienellä blenderillä. Raakaruualla tarkoitetaan tuoretta, laadukkaista raakaaineista valmistettua ruokaa, joka on mahdollisimman käsittelemätöntä. Sitä ei lämmitetä yli 45 asteen, sillä liika kuumentaminen tuhoaa joidenkin ruokien arvokkaita ravintoaineita. Raakaravinnossa on siis tallella kaikki raakaaineiden hyödylliset vitamiinit ja hivenaineet. karkeaksi muruksi. Lisää taatelit ja raakakaakaojauhe parissa erässä ja sekoita hieman tahmeaksi taikinaksi. 5. Ota vuoka pakastimesta ja kaada täyte pohjan päälle. Laita kakku taas pakastimeen jähmettymään ja valmista sitten kuorrute. RAAKASUKLAAKAKKU pohja: 4 dl saksanpähkinöitä 1,5-2 dl tuoreita taateleita 1,5 rkl raakakaakaojauhetta ripaus suolaa täyte: 4-5 avokadoa 3 kypsää banaania 4 rkl hunajaa 1,5-2 dl raakakaakaojauhoa 2 tl kanelia ripaus suolaa 1 tl vaniljauutetta 0,5 dl sulaa kaakaovoita kuorrute: 3 rkl kookosöljyä 3-4 rkl hunajaa 3-4 rkl raakakaakaojauhetta 1. Valmista ensin pohja. Laita pähkinät tehosekoittimeen tai monitoimikoneeseen ja jauha 2. Päällystä irtopohjavuoka leivinpaperilla ja painele taikina vuokaan. Laita vuoka pakastimeen täytteen valmistamisen ajaksi. 3. Sulata kaakaovoi kattilassa liedellä matalalla lämmöllä tai vesihauteessa. 4. Voit käyttää täytteen valmistamiseen tehosekoitinta, monitoimikonetta tai sauvasekoitinta. Pilko avokadot ja banaanit ja lisää kaikki muut ainekset paitsi kaakaovoi. Sekoita sileäksi massaksi ja lisää vielä viimeisenä kaakaovoi. Maista, ja lisää makeutusta tarvittaessa. 6. Sulata kookosöljy ja hunaja kattilassa liedellä tai vesihauteessa. Lisää raakakaakaojauhe ja sekoita tasaiseksi. Ota sitten vuoka pakastimesta ja kaada kuorrute täytteen päälle. Laita kakku takaisin pakastimeen ja anna jähmettyä noin tunnin ajan. Vinkki: Voit tehdä tästä myös ihanaa suklaamoussea valmistamalla vain täytteen. Voit silloin jättää kaakaovoin pois. Tämä tepsii makeanhimoon ja on nopea valmistaa.
$* (% ( % % ( # +++" % )) "
!
!
!
s
s
Tuulia Talvio innostui raakaravinnosta tehdessään blenderillä erilaisia kokeiluja. TALVIO kertoo, että raakaruoan maailma on täynnä herkullisia makuja ja esimerkiksi jälkiruoat valmistetaan marjoista, tuoreista ja kuivatuista hedelmistä sekä erilaisista siemenistä, pähkinöistä ja laadukkaista rasvoista. – Raakaruoka on erittäin hyvä tapa lisätä värikkäitä kasviksia ja herkullisia hedelmiä ja marjoja päivittäiseen ruokavalioon. Esimerkiksi smoothieen hujahtaa helposti kasviksia paljon enemmän kuin tulisi yksinään popsittua. Pidän myös kovasti erilaisista raakajälkiruuista, sillä niiden jälkeen ei tule turvotusta tai huonovointisuutta, mitä tulee monesti kermakakun tai irtokarkkipussin syömisen jälkeen. Raakajälkiruuat ovat ihanan raikkaita ja täynnä arvokkaita ravinteita, niitä voikin siis syödä hyvillä mielin. Pelkkä raakaruoka sopii harvoille. – En syö pelkästään raakaruokaa, sillä se ei sovi omalle keholleni. Raa’at kasvikset ovat haastavia monen ruuan- RAAKARUOKAHERKUT valmistuvat nopeasti ja helposti. Useinkaan ei tarvita monen tunnin esivalmisteluja tai hienoja vempaimia. – Tämän suklaakakun olen valmistanut mökillä, välineinä vain haarukka, lusikka ja veitsi. Ja hyvää tuli! Talvio kertoo, että raakaruoka on tällä hetkellä todella trendikästä ja se on mielestäni hyvä asia. – Se kertoo vallalla olevasta hyvinvointibuumista. Kaikissa trendeissä käy kuitenkin monesti samalla tavalla kun omassa raakaruokainnostuksessani – aluksi ehkä vähän hurahdetaan ja innostutaan täysillä, ja sitten löydetään se oma kultainen keskitie. Uskon ja toivon, että nyt käynnissä oleva terveysbuumi ei ole vain ohimenevä ilmiö, sillä omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on arvokkainta mitä ihminen voi itselleen tehdä. Tuulia Talvion blogi osoitteessa www.lily.fi/blogit/uusia-tuulia. 5DYLQWROD .ULVWLQDVVD WDUMROOD QRXWRS|\GlVWl MRND SlLYl PDLVWXYD ORXQDV 0D SH NOR KLQWDDQ KO| /D NOR KLQWDDQ KO| 6X NOR KLQWDDQ KO| &DIH 1DYLJDUH NDQQHOOD DYRLQQD PD OD NOR MD VX NOR VllYDUDXV
+ + +"()$ )! * )" sulatukselle ja esimerkiksi minulle sopii paremmin monet kypsennetyt ruuat. Rakastan kuitenkin kaikkea tuoretta ruokaa ja etenkin kesällä torit ovat pullollaan herkkuja. Osan syön sellaisenaan raakana ja osan kypsennän. 7HUYHWXORD NRNHPDDQ 1RVWDOJLQHQ UDYLQWRODHOlP\V %RUHOOH
( $ % & s s Raakasuklaakakku syntyy vaikka sähköttömässä mökissä.
JOKIN aika sitten Kauko Röyhkä pyöritteli mainetta niittäneellä Facebook-sivullaan ideaa okkulttisen musiikin levyillasta. Omassa tuotannossaankin okkultismin kanssa muun muassa Akti-levyllä flirttailleen Röyh- kän idea jalostui DJ-illaksi bar Kukassa. Keskiviikkona 2. heinäkuuta Kukassa koetaankin DJ Kauko Röyhkän okkulttisen musiikin levyilta. Röyhkän levyhyllyn okkulttiset aarteet soivat Kukassa kello 22 alkaen. Räiskintää vai romantiikkaa? Millainen elokuva sopii parhaiten kesään? AAMUSET DJ Kauko Röyhkä debytoi 37 VIIHDE Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 28. kesäkuuta 2014 50 rikoksen varasto ILKAN VALINTA Turun murhahistoriasta riittää ammennettavaa Mari Lehto ILKKA LAPPI MURHAT, ryöstöt ja muut rikokset ovat olleet jo useiden vuosien ajan tapetilla Turun kesässä. Tarinoita varjoisilta kujilta on saavuttanut tasaisena jatkuvan suosion. Jokaiselle kesän kierrokselle tulee kymmeniä ihmisiä. – Viime vuonna Taiteiden yön kierroksella oli 54 osallistujaa. Se oli jo rajoilla, koska kierros venyy sitten niin pitkäksi, huokaa Jussi Tanhuanpää. Runsaan parin tunnin dramatisoidulla kävelykierroksella Tanhuanpää johdattelee yhdessä Toni Eholmin ja Jari Lindroosin kanssa Turun synkkään historiaan kävelijät vankalla rutiinilla. Vuosien varrella tarinapankki on kasvanut noin 50 tarinan suuruiseksi. – Niistä voidaan sitten valita vähän tilanteen mukaankin. Vaihdamme myös kesän kuluessa tarinoita jonkin verran, jotta homma pysyy itsellekin tuoreena, Tanhuanpää kertoo. UUSIAKIN tarinoita löytyy tasaisin väliajoin. Tänä vuonna kokonaan uutena tarinana mukana on muun muassa 1800-luvun lopulla Aninkaistenmäessä tapahtunut raaka merikapteenin surma. Uusia tarinoita metsästäessä kansallisarkisto on arvokas apu. – Paljon jäljitämme vanhoja lehtileikkeitä. On ollut ilo huomata, että nykyään monet kierroksella antavat myös vinkkejä kuulemistaan jutuista ja niiden todenperäisyyttä lähdetään sitten selvittämään. Yleensä saa kaivaa useammasta lähteestä tietoa. Pyrimme aikakaudelle ja tapaukselle uskolliseen kerrontaan. Suurin osa tarinoista sijoittuu 1900-luvun alkuun. Ajallisesti uusin tarina on vuonna 2007 tapahtunut Suomen pankin ryöstö. – Siitä hypätään 1970-luvulle ja liutaan kierroksen edetessä vähitellen 1900-luvun alkupäähän, Tanhuanpää toteaa. TÄNÄ kesänä kaikille avoimia kierroksia järjestetään heinäkuun jokaisena tiistaina. Kävelyt starttaavat kello 18 Apteekkimuseon edustalta. Avointen kierrosten lisäksi
Varjoisten kujien tarinoissa puidaan myös sisällissodan tapahtumien jälkimaininkeja, joita Jari Lindroos (vas.) ja Toni Enholm pukevat kuviksi. Tanhuanpää, Enholm ja Lindroos järjestävät räätälöityjä kierroksia myös yksityisryhmille. Esimerkiksi yritykset ja vaihto-oppilasryhmät ovat käyneet kierroksilla. – Meille tekijöille tänä vuonna Kirjastosilta on uusi haaste. Se on meidän kannaltamme hienolla keskeisellä paikalla, sillä Aurasilta, tuomiokirkko ja kirjasto ovat keskeisiä tarinapaikkoja. Sillalla olemme ikään kuin kolmessa tapahtumapaikassa samaan aikaan, Tanhuanpää sanoo. Lainsuojattomien tiellä KANTRIMIES Sturgill Simpson oli vuoden 2013 positiivisimpia yllätyksiä debyytillään High Top Mountain. M i 1970-luvulla l valloillaan ollut outlaw-kantri päivittyi Simpsonin käsissä onnistuneesti 2010-luvulle. Pikavauhtia tehty kakkosalbumi Metamodern Sounds in Country Music jatkaa edeltäjänsä linjoilla. Neljässä päivässä nauhoitettu levy on laatutyötä, josta puuttuu nykykantrille tyypillinen siirappinen pintakiilto. Lauluääneltään Waylon Jenningsin mieleentuova Simpson kertoo elämänmakuisia tarinoita. Musiikillisesti Simpsonin kantri on sopivan rosoista ja kaunistelmattomutensa vuoksi niin kaunista. Simpson ei kuitenkaan ole pelkkää kantria. Hän ripottelee joukkoon hieman poppia, mikä on miehen suosion kannalta vain hyvä peliliike. Kenelle: Kantrin kovaa perintöä karsastamattomalle. Arvio: Outlaw-kantrin onnistunut päivitys tähän päivään. ILKKA LAPPI 9¦OLS¦LY¦ IXWLNVHVWD" 1 $ $ . $ / / ( ' 2 (? 7
( ++ +0( 7# MÁ ( + +0( 7# ,!3 0!26 MÁ 0554!,/(5/.%)34/ MÁ 2)6)4!,/(5/.%)34/ MÁ /-!+/4)4!,/ (!22!34%4),!! 4ORTINMÛKI
4URKU !S KRS H K WC SUIHKU N MÁ
KELLARI N MÁ ,ISÛKSI LÛMP?KES
KUS
JOSSA SAUNAOSASTO 2UNSAASTI VARASTOTI
LAA SEKÛ MUUTAMA KASVIHUONE 2AK V 2AKENNUSOIKEUTTA MÁ JÛLJELLÛ 4ONTTI
HA /MA LAMPI 4URUSTA KM -H Ñ /-!+/4)4!,/ +ERTTULINKATU
)TÛKESKUSTA
4URKU ,OIS
TAVA SIJAINTI +UPITTAANPUISTON LAIDALLA 9LIN KERROS 2AK V 6UOKRATTU -H Ñ 6H Ñ %ERIKINKATU
+ESKUSTA
4URKU 4ILAVA
PERUS
KUNTOINEN KULMAHUONEISTO YDINKESKUSTASSA .ÛKYMÛ !URAJOELLE JA 4ÛHTITORNINMÛELLE 2AK V 6H Ñ ( + +0( 7# 0!26 0554!,/(5/.%)34/ MÁ MÁ 6ANHA (ÛMEENTIE B
.UMMI
4URKU 6ALOISA
KRS HUONEISTO HYVÛLLÛ SIJAINNILLA 2AK V (ETI VAPAA -H Ñ 6H Ñ 0554!,/(5/.%)34/ MÁ N MÁ )IROISENTIE
2AISIO +AUNIS KOTI RAUHALLISELLA ALUEELLA 5UDISTETUN K N JATKEENA RH JA OH
LISÛKSI MH
KPH
WC
SAUNA 9LÛKRS VALOISA PARVI
ISOT KATTOIKKUNAT 5LKOVARASTO
TERASSI
AUTOKATOS 2AK V -H Ñ 6H Ñ 2)6)4!,/(5/.%)34/ MÁ (ÛNNIK?NKATU
4URKU 4ILAVA
RAK H K RH S OS TH AT VAR 0ALJON HARRASTETI
LAA 6IIHTYISÛ TONTTI MÁ RAUHALLISELLA PAI
KALLA -H Ñ 0AAVOLANKATU
!RTUKAINEN
4URKU (IENOKUN
TOINEN LÛPITALON HUONEISTO
JOSTA ESTEETT?MÛT NÛKYMÛT 2AUHALLINEN YMPÛRIST? JA PIHAPIIRI 2AK V 0UTKIREMONTTI TEHTY 6H Ñ )TÛHARJUNKATU
.UMMI
4URKU (ELLAHUONE
JOSSA KAAKELOITU KPH
KALUSTEET IRRALLAAN 4ILAIHME %RINOMAINEN SIJAINTI PUUTALOALUEELLA 2AK V -H Ñ 6H Ñ ( + +0( 7# ,!3 0!26 0554!,/(5/.%)34/ !GRICOLANKATU
)TÛKESKUSTA
4URKU 5PEA SIJAINTI !URAJOEN RANNALLA H K KPH WC YHDIS
TETTY HUONEISTOA M PITKÛ TERASSI JOELLE KPL KAAKELIUUNEJA 2AK V 6H Ñ 2)6)4!,/(5/.%)34/ MÁ MÁ MÁ ,/-!
!35.4/ N MÁ -ÛYRÛNKUJA
AAMUSET-LEHDESSÄ 14.6. ylikonstaapeli Simo Savioja piti polkupyöräilijöitä liikennevahinkotilastojen murheenkryyneinä, jotka eivät välitä väistämissäännöistä ja jotka ajavat jalkakäytävällä. Saviojan mukaan pyöräilijöiden osuus liikenneonnettomuuksissa kasvaa vuosi vuodelta. Osuus on ehkä lisääntynyt, mutta Tilastokeskuksen mukaan loukkaantuneiden ja kuolleiden pyöräilijöiden määrä VarsinaisSuomessa on laskenut koko 2000-luvun samalla kun pyöräily on kasvattanut suosiotaan. Vuoden 2013 onnettomuustilastoissa turkulaiset pyöräilijät olivat osallisena onnettomuudessa 54 kertaa. Näistä vain 12 tapauksessa pyöräilijä oli syyllinen. Eli siis 78 prosentissa tapauksista syyllinen oli joku muu kuin pyöräilijä. Tämä ei sinänsä hirveästi pyöräilijöitä lohduta, sillä oli toinen osapuoli sitten autoilija tai jalankulkija, yleensä juuri pyöräilijä saa onnettomuudessa vakavimmat vammat. LISÄKSI, jos verrataan näiden kahdentoista onnettomuuteen syyllisen pyöräilijän suhdetta saman vuoden aikana onnettomuuteen joutuneiden autoilijoiden määrään, voidaan pyöräilijöiden status liikennevahinkojen murheenkryyninä vähintäänkin kyseenalaistaa. Mitä tulee pyöräilyonnet- tomuuksien määrään, tämä tuskin on seurausta pyöräilijöiden asenteen heikkenemisestä, vaan pikemminkin siitä, että yhä useampi turkulainen on todennut polkupyörän järkevimmäksi tavaksi kulkea töihin, asioille ja harrastuksiin. Saviojan mukaan polkupyörä on ajoneuvo, jota koskevat samat liikennesäännöt. Tämä pitää paikkansa. Valitettavasti liikennesuunnittelussa polkupyöriä koskevat ajoneuvojen velvollisuudet mutta eivät oikeudet. Polkupyöräilijät niputetaan samoille väylille jalankulkijoiden kanssa, ajoneuvoväyliä puuttuu, tai ne ovat sekavia ja epäloogisia. Tämä ajaa osan pyöräilijöistä rikkomaan liikennesääntöjä, joko tiedostamatta tai tiedostaen. Turun Polkupyöräilijät pyrkii osaltaan vaikuttamaan tilanteeseen kurssittamalla polkupyöräilijöitä. Jokainen onnettomuuteen joutunut on tilastoissa murheenkryyni. Oli kyseessä sitten polkupyöräilijä, jalankulkija, mopoautoilija tai henkilöautoilija. Parhaiten onnettomuuksia vältetään sillä, että päätöksenteossa ja liikennesuunnittelussa huomioidaan kaikki tiellä liikkujat ja rakennetaan liikenneväyliä, joilla me kaikki voimme liikkua helposti, nopeasti ja turvallisesti. TERO RANTARUIKKA VARAPUHEENJOHTAJA TURUN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY Miehiltä kielletty, naisille sallittu MONI miehiltä kielletty asia on naisille sallittu. Eroottisten tanssiryhmien esiintyminen miesten tilaisuuksissa on paheksuttavaa, mutta vastaavien mieshetkuttelijoiden esiintyminen naisten tilaisuuksissa ei. Mieskatse on himokasta tirkistelyä, naiskatse esteettistä hauskanpitoa. Naiset puuhailevat ravintoloiden ja yleisötapahtumien vessoissa muutakin kuin tekevät tarpeensa. Kun naisten vessoihin sitten syntyy jonoa, ryhtyvät naiset käyttämään miesten vessoja. Mies tuomittaisiin sukupuolisiveellisyyden loukkaamisesta, jos erehtyisi naisten vessaan. Naiset haisuttavat julkiset tilat ja tilaisuudet pahanhajuisilla ja terveyshaittoja aiheuttavilla kemianteollisuuden tuotteilla. Sitten vielä kehtaavat ihmetellä, kun miehet eivät viihdy kulttuuritilaisuuksissa, uimahalleissa jne. Ja kukapa mies uskaltaisi työpaikalla kertoa kärsivänsä naispuolisten työtoveriensa hajusta? NAISASIAMIES Matkakuluvähennys kaikille OLEN jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen matkakulujen vähentämisestä verotuksessa osan vuotta työssä oleville. Työelämässä on suuri määrä henkilöitä, jotka työskentelevät vain osan vuotta. Heidän kohdallaan matkakulujen omavastuuosuus on yleinen omavastuu eli 600 euroa vuodessa. Myös pätkätyöläisillä tulisi olla tasapuolinen mahdollisuus matkakulujen vähentämiseen. Tällä tavalla vaikkapa opiskelijan olisi kannattavampaa ottaa kesätyötä vastaan kauempaa asuin ja -opiskelupaikaltaan ilman, että suuri osa palkasta menee matkakuluihin. EEVA-JOHANNA ELORANTA KANSANEDUSTAJA (SD.) Aamuset PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. TOIMITUS aamuset@aamuset.? KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku VAIHDE (02) 269 3900 PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki (02) 269 3940 (myyntipalvelu) (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? AAMUSET Murheenkryynit liikenteessä 47 MIELIPIDE KOLUMNI Lauantai 28. kesäkuuta 2014 Onnellisuusteoria ISTU peilin eteen. Vedä suupielet kohti korvia. Tee hymystä mahdollisimman leveä ja yritä varmistaa, että poskien liike saa silmäkulmat rypistymään. Kohota kulmakarvojasi ja pidä ilme kasvoillasi noin 20 sekuntia. Anna ilmeen kadota kasvoiltasi ja mieti, millaiseksi tunnet olosi. Tätä tekniikkaa ovat käyttäneet monet tunnetut näyttelijät – ja nyt lukemattomat onnellisuusoppaat neuvovat tekemään samoin. “Tehokas oma-aloitteinen tie iloisuuteen on istua iloisesti, katsella ympärilleen iloisesti ja toimia ja puhua niin kuin ilo olisi jo olemassa”, niissä neuvotaan. Hymyilyllä onkin todettuja terveysvaikutuksia. Se vähentää stressiä ja ahdistusta, se tarttuu, se vapauttaa endorfiineja, se antaa luotettavan kuvan, se tekee meistä viehättäviä ja ystävällisiä. Jopa parempia johtajia. Myös meille ollaan ystävällisempiä takaisin. VOIKO liiallinen hymyily olla pelkkää itsepetosta? Joku tosikko voisi pohtia, minkä vuoksi masentuneen tai sairaan ihmisen pitää näytellä, sillä eihän hymyily paranna ketään. Eikä kadota ongelmia. Mutta kun elämä heittelee, pitäisi silti hymyillä oma-alotteisesti aamulla peilin edessä. Tai kun vihaa työtään, pitäisi tehdä 20 sekunnin hymyilyharjoitus ennen lähtöä. Asettaudun aamuäreänä ja skeptisenä peilin eteen ja vedän ohjeiden mukaan suupielet leveään hymyyn. 20 sekunnin kokeilun jälkeen olo on hölmömpi, mutta myös selvästi freesimpi. Tämä typerä juttuhan toimii. Muistan hymyillä päivän aikana jopa tilanteissa, joissa normaalisti olisin suu sitruunalla. Laulaja Johnny Liebkind tiesi sen jo aikoja sitten: sait jotain, joka kerran onnen tuo, sä suotta muuta toivoit, saithan hymyhuulet nuo. Klisee – mutta toimii tutkitusti. HENRIIKKA FINGERBORG INTERNET www.aamuset.?