• Lauantai 23. toukokuuta 2015 | Nro 41 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Naantalissa on trumputettu 1700-luvulta lähtien. Hilkka Palo, 13, on ensimmäinen tyttötrumputtaja. Saaristo s. 14 Tyttökin voi trumputtaa Suomen sota jätti jälkensä Velkualle. Palvan meritaistelun jälkikuohuissa ryöstettiin kirkko ja surmattiin siviilejä. Saaristo s. 42 Palvan uhrit ÅST:n Myrskyluodon Maija on klassikon ensimmäinen kerta ruotsinkielisessä ammattiteatterissa. Viihde s. 76 Maija uskaltaa unelmoida Ötökkäveistoksesta tulossa patsaspuiston seuraaja Kupittaalle. Uutiset s. 6 Saaristo Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PAREMPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981
• Lauantai 23. toukokuuta 2015 AAMUSET 2
• 3 Lauantai 23. toukokuuta 2015 AAMUSET
• 4 A AMUSET PÄÄKKÄRI Pääkirjoitus 23.5.2015 Lauantai 23. toukokuuta 2015 HUIPULLA tuulee. Ainakin, jos huipuksi lasketaan Turun kaupungin asioista päättäminen. Päätösvalta on valtuustolla, mutta se päättää asioista, jotka kaupunginhallitus esittelee. Kaupunginhallitus on paljon vartijana. Kaupunginhallituksen tuore puheenjohtaja Lasse Lindholm (kok.) luopuu yllättäen pestistään ja valtuusto joutuu nimittämään uuden puheenjohtajan 1. kesäkuuta. Ovi on käynyt kaupunginhallituksessa viime aikoina liiankin taajaan ulospäin. Muutos ei ole pahasta, mutta liiallisesti annosteltuna se tuo epävarmuutta päätöksentekoon. Kaikkea ei kannattaisi vaihtaa kerralla. Liika on liikaa. Minna Arve (kok.) jätti viime syksynä kaupunginhallituksen puheenjohtajuuden ja vaihtoi puoluesihteeriksi. Vuoden alussa lähtivät myös Aimo Massinen (sd.), Timo Laihinen (ps., sittemmin kok.), Pirjo Rinne (vas.), Lauri Kattelus (kok.) ja Katri Sarlund (vihr.). TILALLE nousivat Mika Maaskola (sd.), Mikael Miikkola (ps.), Satu Alanen (kok.), Li Andersson (vas.) ja Elina Rantanen (vihr.). Paikkansa jättävät nyt myös kansanedustajiksi nousseet Li Andersson sekä Saara-Sofia Sirén (kok.) Lindholm hoiti luottamustehtäväänsä osa-aikaisesti, kun Arve oli päätoiminen. Luottamustoimen yhdistäminen siviilityöhön ei onnistunut, ei ainakaan näin merkittävän luottamustoimen. Se selvisi runsaassa puolessa vuodessa. Mikä ennen onnistui, ei välttämättä onnistu enää. Aika on toinen. Asiat monimutkaistuvat ja vaativat yhä enemmän aikaa. Kykypuolue on tavannut marssittaa eturiviin nousevia tähtiä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajiksi ovat vuorollaan nousseet poliittisen uran alkuvaiheessa Petri Lahesmaa, Aleksi Randell ja Minna Arve. Näkyvällä paikalla oli varhain myös Petteri Orpo. NYT tarjolla ovat konkarisarjasta ainakin Olli Manni, Kaija Hartiala ja ehkä myös Juhani Leppä, joka oli syksyllä kisassa mukana aivan kalkkiviivoille asti. Jatkuuko nuorten leijonien sarja vai turvataanko kokemukseen? Kokemusta ei ole pahasta, mutta kokoomuksella on nyt valinnan paikka. LASSE VIRTANEN Nuoruutta vai kokemusta? MITÄ pääministeri Juha Sipilältä odotetaan? Voiko hallitusta johtaa kuten yritystä? ALA-SULKAVA: Se on varsin mielenkiintoinen näkemys. LAINE: Luulen, että Sipilä osaa kyllä neuvotella. Hän kannattaa turhan byrokratian karsimista, mikä on tietysti hyvä. Mutta ihmeitä lienee turha Sipilältäkään odottaa. MA-S: Kunnianhimoa ja tavoitteita pitää olla, se on selvä. Mutta faktat ovat faktoja. Ei poliittisia käytäntöjä voi kukaan muuttaa näin lyhyellä aikavälillä. Oppositio lyö kapulaa rattaisiin ja kompromisseja pitää tehdä. AL: Hallitusneuvottelut ovat osoittaneet, että monet asiat taustalla vaikuttavat lopputulokseen. Joka puolueella on omat periaatteet, joiden takana pitää seisoa. Mutta se voi olla ihan virkistävääkin, että pääministerinä on yritysjohtaja eikä poliittinen broileri. MA-S: On se ennenkin nähty, että joku tulee politiikkaan ulkopuolelta kovin uudistustavoittein, mutta jonkin ajan kuluttua hän tulee alas muiden poliitikkojen tasolle. Politiikassa asioita ei voi viedä eteenpäin yhtä dynaamisesti kuin yritysmaailmassa. Yritysmaailmasta voisi kyllä ottaa oppia esimerkiksi siinä, että ministerin tulisi ymmärtää johtamaansa vastuualuetta. Kyllä myyntijohtajankin pitää osata myydä. AL: Varsinkin valtiovarainministerin täytyisi olla hyvin perillä talousasioista. Ei siellä ministeriöissä virkamiehistö vaihdu ministerin myötä. Ministerin pitäisi osata katsoa virkamiesten raporttien taakse. MA-S: Käytännössä se kuitenkin menee niin, että salkut jaetaan jälleen kerran poliittisen statuksen mukaan. AL: Nyt palaamme myös pitkän tauon jälkeen porvarihallituksen aikaan. Vaikka olen itse vasemmistolainen, en ymmärrä ininää siitä, että oikeisto voitti vaalit. Poliittisen kentän täytyy olla dynaaminen, jotta politiikka toimii. MA-S: En silti usko, että vasemmistopuolueet meillä yhdistyvät. Vasemmistoliitolla on niin selkeät perusarvot, jotka eroavat demareista merkittävästi. AL: Olen samaa mieltä. Vasemmistoliiton sisällä on käyty monta vuotta vääntöä vanhan ja uuden polven välillä. Valtaan nouseva nuori siipikin tuntuu yhä olevan aatteellista porukkaa. TURUN kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta kääntyi kannattamaan ratikoita superbussien sijaan. Kiskojen tuominen takaisin Turun katukuvaan vakauttaisi joukkoliikennesuunnittelua. Lisäksi modernit ratikat ovat upea näky kaupunkikuvassa. HALLITUSNEUVOTTELUT tuntuvat esiintyvän mukavan ripeästi, vaikeista päätöksistä huolimatta. Hyvää on se, että hallitus saataneen kokoon reilusti ennen juhannuslomia. Ei ole huonot housuissa, kuten viime kerralla. KOSKELLA jännitetään, onnistuuko Suomen ensimmäisen kattohaikarapariskunnan pesintä. Toivottavasti. Ikääntyvässä Suomessa tarvitaan haikaroita ehkä kipeämmin kuin koskaan aiemmin. Tack… …nej tack! TURKU–OULU-TEATTERIEXPRESS. Mikähän siinä on, että Linnateatterista lähdetään nimenomaan Ouluun? Tuorein lähtijä on toimitusjohtaja Maija Palonheimo, joka seuraa Kari-Pekka Toivosta, Mikko Koukia ja Arto Valkamaa. Kouki ja Valkama tosin ovat jo ehtineet Turkuun, tietenkin. VALTIONEUVOSTO on määrännyt Luonnonmaan lentokieltoalueeksi 28. toukokuuta alkaen. Kauhea uutinen. Miten rikkaat lorvailijat nyt pääsevät helikopterilla mökeilleen? KIINTEISTÖLIIKELAITOKSEN mukaan lampaat ovat saapuneet Ruissaloon. Koska saapuvat rosvopaistin syöjät? att ett ska a opa aistnat n kä o. a. N DEBATTI Bisnesleidi MARIA ALA-SULKAVA on yrittäjä ja FC Barcelona fani. AINO LAINE on muusikko ja yhdistysaktiivi. Kulturelli
• 5 Lauantai 23. toukokuuta 2015 AAMUSET
• 6 A AMUSET UUTISET Lauantai 23. toukokuuta 2015 Onko ötökkäveistos sopiva seuraaja patsaspuistolle? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TURUN kaupunginteatteri laajentaa ensi syksynä toimintaansa Dominon elokuvateatteriin Humalistonkadulle. Domino on syyskaudella lukuisten vierailevien näytelmien, konserttien ja esitysten näyttämönä. Mukana yhteistyössä ovat myös Saaristoooppera, Stand up Turku! -festivaali ja Linnateatteri. Logomo-teatteri jatkaa kaupunginteatterin virallisena päänäyttämönä. Kaupunginteatteri valtaa Dominon KIINTEISTÖLIIKELAITOKSEN johtokunta hyväksyi keskiviikkona esityksen, jonka mukaan pääkirjaston kulmalle Linnankadun ja Kauppiaskadun risteyksen rakennetaan liikennevalot tänä vuonna. Kaupunginvaltuusto päätti tämän vuoden budjettia käsitellessään, että Linnankadun ja Kauppiaskadun risteykseen rakennetaan liikennevalot. Uusilla liikennevaloilla on tarkoitus parantaa Kirjastosillan ja Kauppatorin välisen jalankulun ja pyöräilyn turvallisuutta. Toiselta Linnankadun ylittävältä suojatieltä poistetaan keskisaareke, koska liikennevalo-ohjatuilla suojateillä ei saarekkeilla ole turvallisuutta parantavaa vaikutusta. Saarekkeen poistolla saadaan Linnankadulta vasemmalle kääntyvälle liikenteelle lisätilaa. Liikennevalo-ohjaus on suunniteltu toimimaan kaksivaiheisesti ilman, että kääntyvillä ajosuunnilla olisi erillisiä nuoliopasteita. Kirjaston kulmalle liikennevalot LASSE VIRTANEN KIRJASTOSILLAN rikkoutuneet lasilamellit eli lasiset tolpat vaihdetaan uusiin heinäkuun alkupuolella. Vaihto voidaan tehdä, kun vuorokauden keskilämpötila ylittää viiden lämpöasteen. Liima kovettuu lamelliin ja vaihto onnistuu. Kiinteistöliikelaitos valmistelee hintapyyntöä työstä. Lamelleja on varastossa, mutta työ on ostettava. Se maksaa yli tuhat euroa tolpalta. Kun rikkoutuneita tolppia on 16, hinta kivunnee yli 20 000 euroon. – Lamellit vaihdetaan samanlaisiin. Niitä on varastossa, sanoo Turun kaupungin infrapalvelujohtaja Tapio Siirto. Kiinteistöliikelaitos on myös selvittämässä kaikkien yli 900 tolpan vaihtamista. Materiaaliksi on tarjolla karkaistun lasin ohella polykarbonaatti eli iskunkestävä muovi. Kustannusarvio on alustavasti noin 250 000 euroa töineen ja materiaaleineen. Selvitystyön alla on ollut muun muassa se, miten vaihtoehtoinen materiaali taittaa valoa eli miten illassa hohtavan sillan ulkoasu muuttuisi. Riskinä pidetään sitä, että muovi kellastuisi vanhetessaan. – Selvitys ei ole vielä valmis, mutta tässä vaiheessa vaihtoa ei kannata tehdä, arvioi Siirto. Siirto on edelleen sitä mieltä, että lamellit on rikottu ilkivaltaisesti. Todisteena on video, johon yksi tilanne on tallentunut. Poliisi ei kuitenkaan kyennyt tunnistamaan siitä tekijää tai tekijöitä. Se ei ole ainoa todiste. – Karkaistuun lasiin jää iskun alkukohta. Se lähtee säröilemään iskukohdasta säteittäisesti. Niitä on nähtävissä. Emme silti sulje pois mahdollisuutta, etteikö lamelli voisi hajota itsestäänkin. Karkaistulla lasilla on sellainen ominaisuus. Pieni osa saattaa jälkijännityksestä hajota itsekseen. Tuorein ilkityö on viime joulukuulta. Sen jälkeen lamelleihin ei ole kajottu. Siltaa valvotaan kahdella kameralla. Urakoitsija tarkistaa tolppien kunnon joka päivä. Kirjastosillan rikotut tolpat vaihdetaan LASSE VIRTANEN VIIDEN taiteilijan ja lasten yhteisprojekti, jossa suunnitellaan uutta patsaspuistoa Kupittaalle, alkaa saada hahmoa. Pienoismalli on valmis. Rakennesuunnitelmaa tehdään, lupia haetaan ja perustusta aletaan rakentaa. Jos rakennustöihin päästään kesällä, avajaisia vietetään joulun alla. Uuden patsaspuiston työnimenä on Ötökkä, vaikka lapset äänestävät nimestä myöhemmin nimikilpailussa. Leikkipaikka on ötökän oloinen ja näköinen. Sen päänä on norjalaisen troolarin alumiininen komentosilta ja tuntosarvina spottivalot. Ötökässä on liukumäki, kiipeilyverkko ja mahdollisuus ryömiä. Kaikkea sitä, mitä lapset haluavat tehdä, voi tehdä ötökässä. – Se on surrealistinen ötökkä, summaa taiteilija Jan Erik Andersson. Ideat ovat lähtöisin työpajoista, joita pidettiin yhdessä lasten kanssa. Niissä on työstetty esimerkiksi ääntä konsertein. – Osa ötökän kaiteista koostuu putkista, joista saa tehtyä itse ääntä, kertoo Andersson. Pahvityöpajoissa tehtiin myös suuria veistoksia. – Syntyi ajatus veneestä, joka on ehkä kliseinen, mutta silti myyttinen ja hyödyllinen lähtökohta, arvioi Andersson. Piirroslisko tuotti idean siivistä ja hännän suomuston. – Lasten piirustuksista tehdään tarroja, joita kiinnitetään eri puolille veistosta. Ötökän mahan alla on sementtirenkaita, joiden läpi voi ryömiä. Kiipeilysiivessä on saappaita, jotka ovat betonia täynnä. Ne on ruuvattu kiinni veistokseen. – Saappaita kuulutetaan yleisöltä. ÖTÖKÄN päässä on hiekkalaatikko. – Pansiosta löytyi norjalaisen Ötökkä se on Lasten rakastaman patsaspuiston seuraaja on ötökkä, jonka päänä on troolarin komentosilta taiteilijat Eero Merimaa (vas.), Oona Tikkaoja, Ann Sundholm, Jan-Erik Andersson ja Jani Rättyä esittelevät Ötökän pienoismallia. Samu Valleala troolarin komentosilta, kertoo Andersson. Komentosillan katolla, jonne lapset eivät pääse, on muovikuusia, ”fake-metsä”, kuten Andersson asian ilmaisee. – Mehän olemme joulukaupunki, muistuttaa Andersson. Ötökkä maalataan vihreän eri sävyihin. Skaala ulottuu keltaisenvihreästä sinisenvihreään. Suunnittelua on tehty yhteistyössä turvallisuusekspertin eli yrittäjä Marko Eskolaisen kanssa. Turvallisuussyistä veistoksen korkeutta laskettiin kahteen metriin ja mahan renkaita lyhennettiin. Alumiinin lisäksi käytössä on puulevyä ja muovia. Ötökkä on noin 18 metriä pitkä. Yksityiskohtia on vielä avoinna, sillä lasten mielikuvituksella ei ole rajoja. Se kävi ilmi työpajoissa. – Lohikäärmeen sisällä oli apinanlihaa ja keitettyjä perunoita. Mietin, että mitenköhän tämä toteutetaan, hymyilee ohjausryhmän puheenjohtaja Mari Helin. – Lupaan pieniä yllätyksiä. Ei paljasteta vielä kaikkea, sanoo Andersson. BUDJETTI on niukka ja siinä pysyminen haaste. Sponsoreita haetaan. – Olisimme todella iloisia pienestäkin lahjoituksesta tai jos hinnoista voisi neuvotella, toivoo tuottaja Niina Niemi-Nagy. – Projekti on iso, emmekä haluaisi karsia mitään. OPPISOPIMUSOPISKELU yleistyy. Turussa solmittiin viime vuonna yli tuhat oppisopimusta. – Oppisopimuskoulutus tarjoaa tilaisuuden motivoituneen työntekijän rekrytointiin ja kouluttamiseen ammattiin, jolle yrityksessä on kysyntää, sanoo Turun oppisopimustoimiston koulutustarkastaja Esa Anttila. Yrityksissä ollaan pääsääntöisesti tyytyväisiä oppisopimuskoulutukseen. – Meillä on ollut 22 oppisopimusopiskelijaa, jotka ovat valmistuneet monipuolisesti alalle, Unica Oy:n toimitusjohtaja Sanna Hovi kertoo. Valtio tukee oppisopimusopiskelua työantajalle maksettavalla koulutuskorvauksella. Peruskoulunsa päättäneen 16-vuotiaan nuoren oppisopimusopiskelijan ensimmäisen vuoden palkkakuluista korotettu 800 euron kuukausittainen koulutuskorvaus kattaa lähes 50 prosenttia. Oppisopimuksen suosio kasvussa
• 7 Lauantai 23. toukokuuta 2015 AAMUSET
• 8 A AMUSET KAUPUNKI Lauantai 23. toukokuuta 2015 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA HENRIKINSEURAKUNNAN yhteislauluillat saavat jatkoa 4. kesäkuuta kello 18, jolloin Henrikinkirkon kupeessa sijaitsevassa Tähkäpuistossa lauletaan kesän kunniaksi. Yhteislaulun lisäksi Taas kukkaisilla kukkulat -luontoja yhteislauluillassa on luvassa myös kuoroesityksiä ja toimittaja Ann-Mari Rannikon pieniä kesäisiä tarinoita. Sateen sattuessa tilaisuus järjestetään kirkkosalissa. Tähkäpuiston lauluilta avaa kesän –TYYLINI on tosi vaihteleva. Välillä se on rento, välillä taas businesstyylinen, kertoo Saara Juvonen, 26. Juvonen ostaa vaatteita milloin mistäkin. – Käyn H&M:ssä, Zarassa ja Sokoksella ja käytän myös nettikirppiksiä. Aika paljon ostan vaatteita ulkomailta. Takkini on jostain ulkomailta ja laukku Sisiliasta. Housut ovat Ralph Laurenin. Huivin olen ostanut Facebook-kirppikseltä. Juvonen pitää mustasta, valkoisesta, harmaasta ja ruskeasta. Tekokuitu ei iske. – Yritän löytää luonnonkuituisia vaatteita. Tekokuituvaatteet eivät kestä eivätkä ne aina ole mukavia päällä. Ne saattavat olla sähköisiä ja kutittaa. Jalassa on usein ruskeita nahkakenkiä. – Nyt minulla on nilkkurit mutta käytän myös paljon korkkareita. Luonnonkuituja ulkomailta Millä Turun asuinalueella Aulis Kotaviita valokuvassa esiintyy? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. – Nyt lähti talviturkki! KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU OONA KARHUNEN ROSKAAMINEN puhuttaa 6-vuotiasta Adalmiina Klavéria ja 5-vuotiasta Casper Bogujercia. ADALMIINA: Luontoo ei sais roskastaa koska se on tyhmää. Eläimet voi syödä ne roskat. CASPER: Mä oon nähny paljon roskia. Me ollaan nähty puistossa ja puskissa ja asfaltil. Siel on ollu ainaki karkkipussei. A: Mäki oon nähny meijän pihal roskia. Siel oli kaks karkkipussia ja sit tikkaripaperi. Roskat pitäis laittaa roskikseen. Jos ei oo roskist lähellä ni sit sinne pitää kävellä. Mä en tasan tarkkaan tiiä et miks ihmiset heittää roskia maahan. C: En kyl mäkään. A: Mä en oo koskaan roskannu. C: En mäkää. A: Lapset varmaan heittää roskii enemmän ku ne syö enemmän niitä herkkuja. Aikuiset ei niist välitä hirveesti. Jos mä vaik oisin pihalla ja koti ois lähellä ni mä veisin ne roskat kotiin. Mä osaan lajitella roskia. Pullot menee pulloihin, muovipullot muoveihin ja kaikki tavarat mis on roskia ni ne menee sinne mis on niitten kuva roskiksessa. C: Mä oon nähny semmosen roskiksen mis on ötökän kuva. Se oli hassu. Sit siin oli kans roskis mis oli norsun kuva. A: Meil tulee metsäretkel roskii mut me laitetaan ne reppuihin ja viedään ne sitten kotiin. Kerran jollain oli Fantaa mukana. Ku on kevättalkoot ni siel on kans jotain limsaa ja makkaraa. C: Ja sillon saa syödä paljon jäätelöö. A: Mä en tiedä koska semmoset on mut meijän pihal on ollu. C: Mä en oo koskaan ollu semmosis. A: Niit pidetään ettei piha tuu sotkuseks. Siel siirretään multaa ja oksia ja viedään ne lavalle. Muuta mä en tiedä. Ötökät ja norsut roskikseen itella roskia. n, n n i A: Mä set ollu C: M s l t HEIKKI MÖTTÖNEN LAULAJA Aulis Kotaviita on etenkin vanhemman polven turkulaisten tuntema viihdyttäjä. Kun silmäilee läpi tämän viihdekonkarin esittämien ja levyttämien kappaleiden listaa, niin kovin paljon turkulaisemmaksi ei laulaja voi enää tulla. Ansaitusti Director musices -arvonimeä kantavan Kotaviidan laajan repertuaariin kaikkein tunnetuin kappale taitaa olla Veikko Lavin sanoittama ja Pentti Viherluodon säveltämä Turun surusilmä. Myös Föri tuo föri vie, Ilta Uittamolla, Myllysillan luona, Portsan poikain laulu, Ruissalon rantaa sekä Sigyn-valssi ohjaavat Auran rannoille. Kotaviidan ensimmäinen albumi Aurajoen vanhat lehmukset valmistui vuonna 1984 ja siitä on tehty myöhemmin myös CD-versio. Osuvin sattuma liittyy kappaleeseen Myllysillan luona, jonka tuhoa sanoittaja Börje Aaltonen ounasteli jo 1980-luvun alussa. Koko Turku seurasi sitten sydän syrjällään Myllysillan vajoamista keväällä 2010. Monet Kotaviidan esittämistä Turku-aiheisista kappaleista ottavat muutenkin kantaa eri asioista kotiseudun puolesta. Turku myönsikin hänelle aiheesta kaupungin taidepalkinnon vuonna 2002. KOTAVIITA tulkitsee erityisen mielellään hänelle tuttujen Usko Kempin, Pentti Viherluodon ja Kalevi Rothbergin sävellyksiä. Hänen herkkä esitystapansa ja persoonallinen tyylinsä saa varmasti karummankin pehmenemään. Kotaviita on ollut vakiosolistina uudenvuodenaattona Turun konserttitalossa järjestetyissä nostalgisissa Sointu-konserteissa. Viimeksi lavalle nousivat Pentti-Oskari Kankaan 7 seinähullua veljestä solisteinaan Marjatta Leppänen, Matti Heinivaho sekä tietysti Kotaviita itse. Tansseissa soitti Matti Heinivaho yhtyeineen. Kotaviidalla oli koko 1980-luvun ajan yhdessä Tauno Huhtalan ja Reijo Aholan kanssa lauluyhtye Quartet Turun Pojat, joka esiintyi taas tänä keväänä Naantalin Kristoffer-salissa. NYKYÄÄN 78-vuotias Kotaviita työskenteli aikanaan Turun kaupungin palveluksessa. Vaikka hänet tunnetaan parhaiten laulajana ja tulkitsijana, niin on hänellä äänensä lisäksi myös toinen instrumentti, ja se on trumpetti. Hän on toiminut urallaan myös useiden eri orkesterin johtajana. Kilpailuhenkeäkin löytyy ja Kotaviita on menestynyt loistavasti myös valtakunnallisissa seniorilaulukilpailuissa. Aulis Kotaviita on kuulunut myös Turun Soitannollisen Kerhon näkyvimpiin taustavaikuttajiin. Turkulaisuuden tulkki Aulis Kotaviita on paikallisen iskelmänostalgian mestari Aulis Kotaviita oli solistina Turun Soitannollisen Seuran pihasoitossa kesäkuussa 1978. Markku Ojala Saara Juvonen, Yliopistonkatu. Oona Karhunen Eija Lindroos
• 9 Lauantai 23. toukokuuta 2015 AAMUSET
• 10 A AMUSET URHEILU Lauantai 23. toukokuuta 2015 TUTON Mestis-joukkueen pelaajakoordinaattorina ja joukkueenjohtajana viime kaudella toiminut Elmo Aittola valmentaa tulevalla kaudella myös seuran A-nuoria. Valmentamisen ohella Aittola jatkaa myös Tuton edustusjoukkueen parissa. 32-vuotias Aittola on aiemmin ollut voittamassa Mestis-mestaruutta Tutossa 2008 ja Sportissa 2009. Kauden 2009–10 päätteeksi hän nosteli Kanadamaljaa TPS:n videokoordinaattorina. Aittola A-nuorten peräsimeen TURUSSA, kuten muuallakin Suomessa, törmää usein oman urheiluhistorian ja -saavutusten väheksyntään. Turun seudulla on valtavasti urheiluhistoriaa ja suuria voittajia. Vaikka joukkuelajit sivutettaisiin, Paavo Nurmi, Jarno Saarinen, Pertti Karppinen (kuvassa) ja monia muita. Urheilukulttuurin edistämisessä keskeistä on historian muistaminen. Pohjois-Amerikassa historia on vahvasti läsnä, kun joka lajilla on oma hall-of-famensa. Turkuun tuskin heti kannattaa perustamaa joka lajille omaa kunniagalleriaa, mutta varsinaissuomalaisen urheilun hall of fame olisi varmasti asia, josta koko VarsinaisSuomen urheilukulttuuri hyötyisi paljon. Välttämättä sen kokoaminen ei olisi edes kallista. Seinillä ja innokkuudella pääsisi pitkälle. Tai sitten yksityinen taho voisi mesenoida. ILKKA LAPPI Urheilukulttuuri muistaen Oletko Kupittaalla syyskuussa, kun Helmarit kohtaa Montenegron? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI JOENSUUN Katajan juhliin päättyneet Korisliigan finaalit olivat erinomaista mainosta lajille. Jokainen pelejä paikan päällä tai televisiosta katsonut näki huipputason kotimaista koripalloa, joka ei kalpene yhtään kansainvälisessä vertailussa. Finaalit tarjosivat lukemattomia hetkiä, jotka olisivat voineet kääntää sarjan toisinkin päin. Sellaisia hetkiä oli pelkästään viidennessä pelissä useita. Koripallofinaaleista Turussa ei viime vuosina ole saatu liiemmälti nauttia. Ennen tätä kevättä koripallofinaaleja pelattiin Turussa viimeksi keväällä 1982. Turun NMKY kaatoi finaalisarjassa Helsingin Pantterit. Tuona keväänä Namikan paidassa mestaruutta juhlivat muun muassa Jari Rannikko ja Tapio Sten. Finaalit olivat tuolloin Turussa huomattavasti tavanomaisempi näky. Olihan Namikalla palkintokaapissaan kolme kultaa 1970-luvun puolelta. ERINOMAISEN koripallon lisäksi finaalisarja tarjosi lukemattomia tarinoita. Katajan Teemu Rannikko ja Petri Virtanen saivat ensimmäiset mestaruutensa, kun taas Bisonsin kapteeni Tuukka Kotti jäi edelleen ilman SM-kultaa. Tunne oli pinnassa myös taiston tauottua, kuten Susijengin runkopelaajien Rannikon ja Kotin kohtaamisesta kättelyissä näki. Katajan voiton myötä Rannikon ura kotimaisessa koripallossa myös tavallaan sulkeutui. Vaikka mestaruus ei Turussa ratkennutkaan, Turku sai nähdä 15 vuotta sitten maailmalle lähteneen Rannikon kotikaupungissaan. Joensuussa varmasti muistetaan seurahistorian ensimmäinen kulta. Turussa toivottavasti muistetaan ottelunjälkeiset tapahtumat. Rannikko antoi Pantteri-patsaan viisi hopeaa saavuttaneen Virtasen nostettavaksi. Virtanen myös leikkasi korisukan, mikä perinteisesti kuuluu kapteenin tehtäviin. Rannikko antoi myös Pantterin yleisölle ja otti näin kannattajat komeasti mukaan mestaruusjuhliin. TURKULAISITTAIN erityisen riemastuttavaa oli, että kaksi upeaa peliä pelattiin Turkuhallissa. Jälkimmäisessä ottelussa paikalla oli yli 3 000 katsojaa. Tuollaiset luvut ovat kovia suomalaiselle koripallolle. Viime vuosina runkosarjan koko maan katsojakeskiarvo on ollut tuhannen katsojan tietämillä. Vaikka Loimaalta iso joukko Bisons-faneja joukkueen perässä tulikin, kaikki eivät olleet loimaalaisia. Turkuhallin katsomossa näkyi ilahduttavan paljon myös nuoria. Tulivatko he katsomaan Rannikkoa vai Bisonsia? Sillä ei ole merkitystä. Mutta sillä on, jos edes osa nuorista innostui lajista. Ehkä jokunen jopa aloittaa koripallon pelaamisen. Sitä kautta turkulainen koripallo voi aidosti joku päivä palata kotimaiselle huipulle. Parasta propagandaa Korisliigan finaalit tarjosivat huimia vaiheita Neljännessä finaalissa Turussa Teemu Rannikko joutui vielä jättämään Pantteripatsaan rauhaan. Turkulaisen koripallon kirkkain tähti sai kuitenkin kruunun uralleen viidennessä finaalissa. Ilkka Lappi
• 11 Lauantai 23. toukokuuta 2015 AAMUSET
• 12 A AMUSET SAARISTO Lauantai 23. toukokuuta 2015 Onko saariston yhteysaluksilla helppo liikkua? TURUN messukeskuksessa järjestetään marraskuussa uusi venetapahtuma Venexpo. Näyttelyyn on sitoutunut merkittävä määrä kotimaisia veneyrityksiä. Tapahtumaan odotetaan kävijöitä myös Ruotsista. – Tavoite on saada Venexposta vetovoimainen tapahtuma suurelle yleisölle, Buster Boatsin toimitusjohtaja Juha Lehtola kertoo. Messukeskuksen keväinen venetapahtuma on myös uudistumassa. Venexpo tuo uutuudet syksyllä Turkuun PARAISTEN ja Nauvon välisen lauttapaikan rannoilla otetaan käyttöön uusi liikennevalo-ohjausjärjestelmä. Lautan lastauskäytännöt muuttuivat samalla. Muutoksilla parannetaan liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta lauttarannoilla. Lautan lastauksen alkaessa ensiksi tyhjennetään etuajo-oikeuskaista vihreän valon palaessa. Kun kaista on tyhjä, syttyy punainen valo. Tämän jälkeen lastataan muun liikenteen kaista. Punaisen valon syttyessä etuajo-oikeuskaistalle kyseisen kaistan lastaus on päättynyt. Etuajokaistan lastausta voidaan tarvittaessa jatkaa tavallisen liikenteen kaistan lastauksen yhteydessä tai sen jälkeen vain poikkeustapauksissa, jos lautalle on tulossa aikataulutettua bussitai jakeluliikennettä. Poliisilla on mahdollisuus sakottaa tienkäyttäjiä etuajo-oikeuskaistan väärinkäytöstä ja ELY-keskus etuajo-oikeuksien lupaviranomaisena voi peruuttaa etuajo-oikeuden tai antaa huomautuksen lupaehtojen rikkomisen johdosta. Lauttarannoissa tulee noudattaa tarkkaavaisuutta, annettuja nopeusrajoituksia sekä valo-ohjausta vaaratilanteiden välttämiseksi. Paraisten rantaan liikennevalot Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. HEIKKI MÖTTÖNEN KALAJALOSTE Lahtinen Oy muutti joitain vuosia sitten Turun kauppahallista Paraisten Rantatielle. Nykyinen konsepti on viehättävä sekoitus kalaja äyriäiskauppaa, lounaskahvilaa sekä meriaiheista erikoisja lahjatavaraliikettä. Kuten arvata saattaa, kalakaupan sekä lounaiden pääraaka-aineet nousevat lähivesistä. On erittäin kunnioitettavaa ja tyylikästä, että Lahtiset eivät lipeä peruskonseptistaan, vaan kaikkien annosten perusraaka-aine on joko kala tai äyriäiset. Tällaisen paikan voisi kuvitella olevan vaikkapa Italiassa tai Ranskassa. – Jossain vaiheessa lounaslistalla kokeiltiin lihaakin, mutta ei sitä mennyt ollenkaan. Ehkä siitä on tullut jo vähän kunnia-asiakin, että meidän listalta löytyy vain kalaja äyriäisruokia, toimitusjohtaja Tiina Rentto myöntää. JOKAPÄIVÄISESTÄ lounaslistasta löytyy aina päivän soppa, lounas, paistettu kala sekä salaatti. Erään keväisen lounasviikon poimintoina löytyivät esimerkiksi kalamurekepihvi lämpimällä kananmunakastikkeella tai tsatsikilla, paneroidut ahvenfileet lämpimällä tomaatti-tillikastikkeella tai kylmällä piparjuurikastikkeella, kirkas tai kermainen lohikeitto sekä paistetut silakat voisulalla ja perunamuusilla. – Mureke tehdään yleensä hauesta ja laitetaan vähän lohta joukkoon, että saadaan rasvaisuutta. Kaikki tehdään itse, mitään valmistuotteita ei käytetä, Rentto painottaa. Tiina Rentto on miehensä Tommi Lahtisen kanssa vetänyt puolisonsa vanhempien 1980-luvulla perustamaa yritystä vuodesta 1997 lähtien. Lahtisilla on myös oma kalatukku Nauvon puolella, mutta sen merkitys on vähentynyt viime vuosina. – Tukkukaupalla oli alkuun isompi merkitys, mutta se on jäänyt olosuhteiden pakosta vähemmälle. Lämminsavutus ja fileeraukset tehdään kuitenkin edelleen Nauvossa, Rentto muistuttaa. YRITYS myy lähes pelkästään kotimaista kalaa. Myös kalatiskin erikoisherkut valmistuvat oman väen toimesta. Eniten menee lohta ja silakkaa, mutta listaa muokataan aina sesongin mukaan. Kalajaloste Lahtisen kuulu siikatartarlevite viedään lähes käsistä. – Päivän listalta löytyy, mitä meri on meille antanut. Lounaslista laaditaan aamulla sen mukaan, miten saalista on tullut. Sesonki pyritään hyödyntämään, esimerkiksi keväällä listalla on vähän harvinaisempaa norssia, Rentto muistuttaa. Mannermainen kalakeidas Kalajaloste Lahtisen lounaslistalla on pelkkiä mereneläviä Tiina Rentto vannoo kotimaisen kalan nimeen. Jane Iltanen
• 13 Lauantai 23. toukokuuta 2015 AAMUSET Saaristo
• Lauantai 23. toukokuuta 2015 AAMUSET 14 Saaristo OONA KARHUNEN –TRUMPUTTAJAKSI ryhtyminen vaatii tietynlaista luonnetta ja esiintymisvarmuutta. Kaikki eivät pysty siihen, sanoo tapahtumatuottaja Henri Nevari Naantalin Kulttuuritaloyhdistyksestä. Alkuvuosina trumputtajina oli pelkkiä poikia. Kolme vuotta sitten mukaan tuli myös ensimmäinen tyttötrumputtaja, nyt 13-vuotias Hilkka Palo. – Henri pyysi minua mukaan. Seuraavana päivänä suostuin. Trumputtaminen on hauskaa hommaa. Yleensä ihmiset ottavat paljon kuvia, Palo kertoo. – Huomasin, että Hilkka on ulospäin suuntautunut ja rohkea nuori nainen. Ajattelin että siinä on loistava trumputtaja, Nevari sanoo. Tänä vuonna trumputtajia on neljä tai viisi. Heistä kaksi on tyttöjä. TRUMPUTUS alkoi Naantalissa jo 1700-luvulla. Trumputtaja eli rummuttaja julisti rummunlyönnein esimerkiksi joulurauhan sekä ilmoitti palotarkastuksista. Trumputus oli asukkaille ainoa tietolähde. – Jossain vaiheessa tulivat sanomalehdet ja radio ja trumputus jäi turhaksi, Nevari sanoo. Tapani Kiippa herätti perinteen uudelleen henkiin vuonna 1974. Trumputtaminen piti myöhemmin kuitenkin lopettaa, kun viereisillä terasseilla juominen aiheutti häirintää trumputtamisessa. 2008 Naantalin Kulttuuritaloyhdistys halusi elvyttää tapahtuman. Trumputuksen käynnistämisessä auttoivat Kiippa, joka tiesi sävelen ja tekstin sekä Kari Villberg, joka opetti trumputtajia rummuttamaan. – Myöhemmin taidot ovat menneet trumputtajalta trumputtajalle. Nyt kun sävel ja teksti taas tiedetään, se ei ole ollut ongelma, Nevari sanoo. Nykyään trumputusta voi kuulla kesällä kerran päivässä, noin seitsemän minuuttia ennen kello 20 alkavaa iltavesperiä eli iltasoittoa. Tytötkin trumputtavat Hilkka Palo, 13, jatkaa vuosisataista perinnettä Naantalissa Muutama vuosi sitten trumputtajana aloittanut Hilkka Palo on Naantalin ensimmäinen tyttötrumputtaja. Palo kertoo, että lapsilla on tapana ihmetellä trumputtajaa. Oona Karhunen ”Trumputtajan voi myös tilata omiin juhliin.” Trumputuspaikkoina ovat Kaivohuoneen kulma, sen jälkeen Rantakioski ja lopuksi Ravintola Uuden Killan edusta. – Trumputtaja rummuttaa vanhan sävelmän. Hän huutaa tekstin, jossa pyydetään hiljentymään iltavesperiin, Nevari kertoo. ILTAVESPERIEN lisäksi trumputusta voi kuulla joissain tapahtumissa. Esimerkiksi Birgitan yönä, Taiteiden yönä ja Naantalipäivänä trumputetaan. Trumputtajan voi myös tilata omiin juhliin. – Myös Raumalla on trumputtaja joissain tapahtumissa. Naantali on kuitenkin ainoa paikka Suomessa, jossa perinne jatkuu jokapäiväisenä kesällä, Nevari sanoo. Palo kertoo välillä unohtaneensa sanoja. Nevari kuitenkin sanoo, ettei sillä ole merkitystä. – Sanat voivat mennä väärässä järjestyksessä, mutta sitähän ei tiedä kuin trumputtaja itse sekä “vakiomummot” eli joka illan vakiokuuntelijat, Nevari sanoo. Nevari uskoo, että trumputusperinteellä on erityinen asemansa. – Ei enää voisi kuvitellakaan, että trumputus lopetettaisiin. Trumputus on iltavesperin kanssa Naantali-juttuja, jotka sopivat kuin hansikas käteen, Nevari sanoo.
• 15 Lauantai 23. toukokuuta 2015 AAMUSET Saaristo
• Lauantai 23. toukokuuta 2015 AAMUSET 16 Saaristo Mikael Rydenfelt Piristystä talouteen Raportin mukaan kaikki hyötyisivät Itämeren suojelusta ESA TÖYKKÄLÄ AIEMMIN tänä vuonna uutisoitiin konsultointiyritys Boston Consulting Groupin (BCG) tekemästä arviosta, jonka mukaan Itämeren tilan parantamisella olisi valtavia taloudellisia vaikutuksia. Raportin mukaan suojelutoimet voisivat luoda kaikkiaan jopa 900 000 uutta työpaikkaa Itämeren alueelle vuoteen 2030 mennessä. – Kun Itämeren tilaa parannetaan, siitä on kunnille lukuisia hyötyjä. Ei vain liiketoimintaan liittyen, vaan esimerkiksi myös virkistysmahdollisuuksien ja viihtyvyyden kannalta. Jotta turismin nykyinen kasvuvauhti voisi säilyä ja siitä voisi syntyä työpaikkoja, tarvitaan puhtaammat vedet, kertoo BCG:n konsultti Nina Källström. BCG:n raportissa on verrattu kahta erilaista skenaariota: kuinka käy, jos Itämeren ongelmiin aletaan puuttua ja kuinka käy, jos kehityskulkuun ei saada muutosta. Arvioitu uusien työpaikkojen määrä on saatu näiden kahden skenaarion erotuksena. Raportin mukaan varsinaiset taloudelliset vaikutukset voisivat olla jopa 270 miljoonaa euroa keskimääräiselle Itämeren alueen kunnalle vuoteen 2030 mennessä. UUSIA työpaikkoja syntyisi varsinkin vesiteknologian alalle. – Vesiteknologia on ehkä mielenkiintoisin puoli, koska vesistöihin liittyvät ongelmat eivät ole paikallisia, vaan globaaleja. Itämeren alueella on korkea innovatiivisuusaste, paljon tutkimusta ja hyviä yrityksiä. Parhaassa tapauksessa tänne voisi syntyä vesiteknologiahubi, joka lähtisi viemään ratkaisuja maailmalle, Källström sanoo. BCG:n raportissa painotetaan, että Itämeren suojelussa pallo on nimenomaan kunnilla ja paikallisella päätöksenteolla. Mitä kuntien sitten pitäisi tehdä asian hyväksi? RAPORTIN mukaan katse kannattaa suunnata etenkin maatalouteen. Itämeren hyvinvoinnin kannalta suurin ongelma on rehevöityminen, jota ravinnepäästöt vauhdittavat. Suurin osa typpija fosforipäästöistä koituu maataloudesta ja sen jälkeen jäteja hulevedestä. Maatalouteen etsitään keinoja, joiden avulla maanviljelijä pystyy käyttämään vähemmän lannoitteita mutta tuottamaan silti parempaa tulosta. – Ruotsissa on tehty järjestelmä, jossa jätevedestä jätetään ravinteita uudestaan maatalouden käyttöön, Källström kertoo. BCG:n raportin mukaan kaksi kolmesta kunnasta ei edes tiedä Itämeren ongelmien laajuudesta tai ei saa tarpeeksi resursseja suojelun käynnistämiseksi. Nina Källström pitää kuitenkin Turkua hyvänä esimerkkinä, jollaisia on Itämeren alueella vielä vähän. – Yhteistyörajatkin ylittyvät, kun Turku ja Helsinki ovat lähteneet mukaan suojeluun yhdessä. Tällaista johtajuutta tarvittaisiin enemmänkin.
• 17 Lauantai 23. toukokuuta 2015 AAMUSET Saaristo
• Lauantai 23. toukokuuta 2015 AAMUSET 18 Saaristo
• 19 Lauantai 23. toukokuuta 2015 AAMUSET Saaristo
• Lauantai 23. toukokuuta 2015 AAMUSET 20 ILKKA LAPPI VUODESTA 2007 asti Lokalahdella Uudenkaupungin kupeessa järjestetty Karjurock on kasvanut vuosien saatossa, mutta on kyennyt säilyttämään omalaatuisen leimansa. Alusta asti tapahtuma on järjestetty promoottori Robert Sainion omalla kotipihalla. Ensimmäisillä festivaaleilla kävi muutama sata ihmistä. Viime vuosina kävijämäärä on vakiintunut noin 10 000 festivaalijuhlijaan. Kävijämäärän lisääntymisen myötä myös puitteet ovat kasvaneet. Karjurockin pihapiirin tiloja on muokattu joka vuosi ja lisäksi festivaalityöntekijöiden määrä on kasvanut. Nykyään Karjurock työllistää noin 150 ihmistä festivaaliviikonlopun aikana. Promoottori Sainiolle Karjurock on jo lähes ympärivuotinen työ. Alakouluikäiseksi ehtinyt festivaali on haalinut vuodesta toiseen nimekkäitä esiintyjiä maaseudulle. Karjurockissa ovat soittaneet muun muassa Eppu Normaali, Apulanta, J. Karjalainen, Anna Abreu ja Stratovarius. Viime vuonna festareilla nähtiin ensimmäinen ulkomaalainen bändi, kun powermetallin pioneeri Helloween räjäytti pankin Lokalahden yössä. Tänä vuonna Karjurock järjestetään 16.– 18. heinäkuuta. Estradille nousevat muun muassa hevisuuruus W.A.S.P, brittiläinen hardrocklegenda Uriah Heep, Jenni Vartiainen, Pää Kii, paluuta soolouralle vuosien tauon jälkeen tekevä Maija Vilkkumaa sekä Matti ja Teppo. Tänä vuonna Karjurock järjestetään kolmepäiväisenä tapahtumana. Torstaina 16. heinäkuuta koko perheelle suunnatussa tapahtumassa esiintyy Robin. Hänen lisäkseen alueella on myös muuta lapsiperheille sopivaa ohjelmaa. Koska Karjurockin koko on haluttu vakiinnuttaa nykyiselleen, on festivaalin pitänyt etsiä muita laajentumiskeinoja. Tänä vuonna Karjurockin Karjuteltta jalkautuu Laitilan munamarkkinoille 12.–14. kesäkuuta. Karjuteltassa esiintyvät muun muassa Jukka Poika, Jonne Aaron, bilebändi Jean S ja eurodancen eturiviin 1990-luvulla kuulunut E-rotic. Kehittyvä Karjurock Karjurock on kasvanut maltillisesti vuosi vuodelta. Karjurock 5.–6.6. Paraisten päivät Paraisilla. Perinteiset kesäpäivät, joilla markkinahenkeä ja -ohjelmaa koko perheelle. 6.6. Kustavi-päivä Kustavissa. Kustavipäivän tämänvuotisena vetonaulana Saaristo-ooppera, joka esittää oopperansa Gabriel tule takaisin. 20.6. Saappaanheiton mestaruuskisat Mjösundin urheilukentällä Kemiönsaaressa. Koko perheen tapahtuma, jossa saappaat lentävät useassa eri sarjassa. 22.–26.6. Paraisten Urkupäivät. Tämän vuoden ohjelmassa muistetaan erityisesti Sibeliusta. Esiintymässä Urkupäivillä ovat muun muassa alttoviulisti Semjon Kalinowsky ja urkuri Franz Danksagmüller. 26.–27.6. Saariston tango Kustavin Lootholmassa. Esiintyjinä muun muassa Juhani Rautiainen ja Pertti Aho. 2.7. Kustavi-aiheisten laulujen konsertti Kustavin kirkossa kello 18. Millaisena Kustavi näyttäytyy lauluissa? 3.–5.7. Baltic Jazz Taalintehtaalla. Historiallisessa ruukkimiljöössä esiintyvät tänä vuonna muun muassa Timo Lassy Band, Ilkka Rantamäki, Jussi Fredriksson Trio ja Baltic Jazz All Stars Antti Sarpilan johdolla. 7.7. Sommarsång 2015 Nötön kirkossa kello 19. Vuodesta 1999 järjestetty Sommarsång on järjestetty ulkosaariston kirkoissa. Tapahtuman Saariston kesä on yhtä juhlaa Saaristo