Keskiviikko 23. maaliskuuta 2016 | Nro 24 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Seikkiksen iltapäiväkerhossa alettiin tehdä omaa lehteä. Ippe-lehden toimitukselta eivät juttuideat lopu. Kaupunki s. 6 Hauskat toimitustyöt Irina Nurmi ja Lina Toivonen kokevat onnistuneensa, jos yksi asiakas inhoaa smoothieta ja toinen rakastaa sitä. Maku&nautinto s. 15 Vihannesten makuun Sisarukset Oona ja Eeli Hallikainen eivät tulleet teineinä toimeen keskenään. Nyt heillä on yhteinen bändi. Viihde s. 18 Aamuyön sirkus Seurakunnan apuun turvautuu yhä suurempi köyhien joukko. Asiat s.2-3 Aamuset KAUPUNKIMEDIA
2 A A M U S E T ASIAT Keskiviikko 23. maaliskuuta 2016 KEVÄÄN toistaiseksi pahin katupölypäivä koettiin viime sunnuntaina. Katupölyä nousee ilmaan tienpintojen kuivuessa, kun talven aikana liukkauden vähentämiseksi levitetty ja liikenteen hienontama hiekka ja päällysteestä kulunut mineraaliaines nousee ilmaan. Tyypillisiä katupölyn aiheuttamia oireita ovat nuha, yskä sekä kurkun ja silmien kutina ja hengitysoireet. Katupölykausi alkaa taas VARSINAIS-SUOMEN työja elinkeinotoimistossa oli helmikuun lopussa 30 600 työtöntä työnhakijaa. Helmikuun aikana työttömien määrä yleensä vähenee – nyt 800:lla. Työttömien osuus työvoimasta oli helmikuun lopussa Varsinais-Suomessa 13,5 prosenttia eli 0,1 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin. Varsinais-Suomessa työttömien määrä kasvoi hitaammin kuin koko maassa. Nuorten työttömyys on kääntynyt laskuun Turun ja Loimaan seuduilla sekä Turunmaalla. Turunmaalla pitkäaikaistyöttömienkin määrä vähenee. Työttömiä nuoria yhä vähemmän Oletko itse auttanut vähäosaisia? Millä tavalla? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. KARI LAINE JO kuudetta vuotta jatkuvaa taloustaantumaa on usein verrattu 1990-luvun syvään lamaan. Suomalaista köyhyyttä tutkiva sosiaalipolitiikan professori Veli-Matti Ritakallio arvioi, että ne eivät ole verrannollisia. 1990-luvun lamaa Ritakallio kuvaa täystyrmäykseksi, jolloin työttömyysja konkurssiluvut nousivat kertaheitolla pilviin ja samalla köyhien määrät lisääntyivät jyrkästi. Kun edellisessä lamassa työttömyysluvut nousivat pienessä ajassa yli 15 prosenttia, niin nyt nousu on ollut noin kolme prosenttia. Nykyinen lama on professorin mielestä saatu muutenkin paremmin hallintaan ja myös sen haitat hoidettu tehokkaammin. Tilannetta on hänen mukaansa auttanut sekin, että korot ovat pysyneet alhaalla ja pankit ovat joustavampia kuin 90-luvulla. Eniten Ritakalliota huolestuttaa nykyisessä tilanteessa pitkäaikaistyöttömyyden kasvu. Varsinkin monet iäkkäät työttömät uhkaavat pudota köyhyysrajan alapuolelle, kun heidän ansiosidonnainen työttömyysturvansa päättyy. Pitkäaikaistyöttömien määrä on Suomessa viiden vuoden aikana peräti kolminkertaistunut. Tällä hetkellä heitä on jo yli 120 000. Myös suomalaisten eriarvoistumisen lisääntyminen on huolestuttavaa. Kun vielä 1980-luvun lopulla Suomessa oli maailman pienimmät tuloerot, niin nyt ne kasvavat vauhdilla. Ritakallio pitää suomalaisen yhteiskunnan suurimpana uhkakuvana sitä, että pienellä osalla kansasta menee koko ajan paremmin, mutta köyhä kansanosa kurjistuu entisestään. Toinen uhkakuva Ritakallion mukaan on se, että ilman työtä jäävät nuoret ammattilaiset alkavat joukolla muuttamaan pois Suomesta. Professori huolestunut eriarvoisuuden lisääntymisestä KARI LAINE PITKÄ taloustaantuma näkyy myös seurakunnilta apua hakevien määrissä. Viime vuonna Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän alueella lisäavustusta haki yli 6 600 henkilöä. Seurakuntien jakama rahallinen avustus on viimekätinen tuki niille, joilla elämiseen tarvittavat rahat loppuvat toimeentulotuestakin huolimatta. Seurakuntien apuun turvaudutaan esim. äkillisen työttömyyden, sairauden, velkaantumisen tai muun äkillisen elämänmuutoksen takia. Eniten diakoniatyöntekijät kohtaavat yksineläviä ja yksinhuoltajaperheitä. Miehet hakevat apua jonkin verran enemmän kuin naiset. Maarian seurakunnan johtava diakoniatyöntekijä Helena Korhonen arvioi, että myös diakoniatyössä kohdattavien työssäkäyvien määrä on viime aikoina lisääntynyt, vaikka monet heistä elävät hyvinkin vaatimatonta elämää. Joskus diakonin vastaanotolla käy ilmi, että avunhakija ja hänen perheensä ovat joutuneet tinkimään monista välttämättömistäkin menoistaan, esimerkiksi aterioista ja terveydenhoidosta. – Tuntuu kuin monella koko elämä olisi muuttunut pätkätyöksi ja pätkäelämäksi, Korhonen kuvaa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän Lilja-lehdessä. SEURAKUNTIEN diakonia-apu on Korhosen mukaan tarkoitettu kaikille, kirkon jäsenkirjoja ei siellä kysellä. Diakoniatyön tärkein tehtävä on hänen mukaansa kuunnella ja tuoda toivoa hätään. Taloudellistakin tukea annetaan, mutta Korhosen mukaan se on vain pientä lisäapua valtion tukivaroihin verrattuina. Diakoniajohtajan mukaan kaikkia avuntarvitsijoita kohdellaan tasavertaisesti, eikä virheistä syyllistetä, vaan apua elämän kriiseihin koetetaan löytää yhdessä. Seurakunnissa haluttaisiin, että kunnissa vähäosaisten auttamista koordinoitaisiin tehokkaammin. Diakoniajohtaja Teemu Hällin mukaan tällä hetkellä ihmisiä pallotellaan liikaa luukulta toiselle. Apu löytäisi paremmin perille, jos otettaisiin käyttöön niin sanottu yhden luukun periaate. Hällin mukaan seurakuntien ja kuntien yhteistyö köyhien auttamisessa on tosin jo ottanut muutamia edistysaskeleita. YLI 400 000 suomalaista on viimeisen vuoden aikana ollut toimeentulotuen piirissä. Kaikkiaan 700 000 suomalaista elää EU:n määrittelemän köyhyysrajan alapuolella. Yksinelävälle raja on noin 1 100 nettoeuroa kuukaudessa. Suurin osa toimeentulotuen saajista on yksineläviä tai yksinhuoltajia. Tilastot osoittavat että huono-osaisuus on Suomessa periytyvää Huono-osaisuus periytyy Seurakuntien diakoniatyö auttaa väliinputoajia Veli-Matti Ritakallion mukaan kaikkein köyhimpien tilanne Suomessa on jatkuvasti huonontunut. Jonny Holmén SODEXO Oy on irtisanonut Turun linnan juhlatilojen sekä Juhana Herttuan kellarin ravintolatoimintaa koskevat sopimukset 29. helmikuuta. Turun linnan ravintolatoimintaa juhlatiloissa ja Juhana Herttuan kellarissa on hoitanut Sodexo Oy 1. huhtikuuta alkaen. Sopimukset päättyvät 31. elokuuta. Museokeskus esittää, että kulttuurilautakunta käynnistää Turun linnan juhlatilojen ja Juhana Herttuan kellarin ravintolatoiminnan kilpailutuksen. Sodexo ei jatka Turun linnassa TOMTOM Traffic Index 2016 -ruuhkaraportin mukaan ruuhkat pahenevat. Tukholma on yhä, ruuhkamaksuista huolimatta, Pohjoismaiden selvästi ruuhkaisin kaupunki. Ruuhkat pidentävät automatkoja keskimäärin 29 prosenttia. Toisella sijalla on niin ikään ruuhkamaksuja käyttävä Oslo. Helsingissä ruuhka-ajat pitenivät prosentilla ja kaupunki nousi Pohjoismaiden kolmanneksi ruuhkaisimmaksi. Myös Turussa ruuhkaantuminen lisääntyi. Turku on Pohjoismaiden kuudenneksi ruuhkaisin. Tampere oli jälleen vertailukaupungeista Pohjoismaiden ruuhkattomin. Maailman ruuhkaisimmat suurkaupunki Mexico City. Turun ruuhkat pahenevat
3 Keskiviikko 23. maaliskuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS VR aloittaa 29. maaliskuuta uuden entistä nopeamman yhteyden Turun ja Helsingin välillä. Juna lähtee Turusta kello 7.08 ja Helsingistä kello 16.10. Turkuun pääsee 20 minuuttia aiempaa nopeammin. Uuden Turun yhteyden lisäksi rantaradan aikataulut muuttuvat merkittävästi. Aikataulu-uudistus lyhentää myös matkoja Turusta ja Salosta ItäSuomeen noin puolella tunnilla, kun vaihtoyhteydet Pasilassa nopeutuvat. Junayhteys Helsinkiin nopeutuu TIMO Soini on määritellyt perussuomalaiset työväenpuolueeksi ilman sosialismia. Viime eduskuntavaalien aikaan arvioitiin jopa, että perussuomalaiset nousi suurimmaksi työväenpuolueeksi ohi perinteisten vasemmistopuolueiden. Se tarkoittaa, että perussuomalaisia äänesti enemmän duunariammateissa työskenteleviä ja työläisiksi itsensä määritteleviä kuin demareita tai vasemmistoliittolaisia ehdokkaita. Vasemmistoliitossa työläiskannattajien osuus on samaan aikaan romahtanut. Puolue on akateemistunut ja toimihenkilöistynyt. Miten muutokset näkyvät liittokokousvaaleihin valmistautuvassa Metallityöväenliitossa eli tutummin Metallissa? Ei mitenkään. Valtaa pitävät vaalienkin jälkeen demarit ja vasemmistoliittolaiset. Ehdokkaita on 1 155, joista valitaan 422 edustajaa. Keskustalla on yhteensä neljä ehdokasta, perussuomalaisilla kaksi. VARSINAIS-SUOMI on Metallin suurin piiri. Täältä valitaan 50 edustajaa, mutta ehdolla ei ole yhtään keskustalaista tai perussuomalaista. Miksei ole? Ehdokkaat ovat pääluottamusmiehiä, työsuojeluvaltuutettuja, ammattiosaston puheenjohtajia tai muita aktiiveja. Ei ole helppo olla hallituspuolueen edustaja taukotuvassa. Puheet pakkolaeista ovat tuoreessa muistissa. Ellei saa puheaikaa ruokalassa, ei kannata asettua ehdolle. Ay-liike jää näillä näkymin perussuomalaisilta valtaamatta. Ay-liike on suurennuslasin alla. Puhutaan ay-liikkeen tyranniasta, sen omistuksista, jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuudesta. Faktaksi jää, että ayliikkeeseen kuuluu tämänkin jälkeen 2,2 miljoonaa suomalaista. Se on jatkossakin sopimusosapuoli, vaikka paikallinen sopiminen lisääntyisi. SEURAAVA ponnistus on kilpailukykysopimuksen runnominen maaliin. Keskusjärjestöt tunaroivat kymmenen kuukautta peruspaperin kanssa. Työntekijäja työnantajaliittojen olisi nyt kahdessa kuukaudessa muokattava satojen työehtosopimusten sanamuotoja. Savotta on kova. Kesäkuun alussa tarkistetaan, mitä on saatu aikaan ja keitä on mukana. Se ratkaisee, onko sopimusta. LASSE VIRTANEN Ay-liike jää perussuomalaisilta valtaamatta Leipäjonoista on tullut pysyvä ilmiö. Viime itsenäisyyspäivänä ruoka-apua jonotettiin sateisella kauppatorilla. Ari-Matti Ruuska
Keskiviikko 23. maaliskuuta 2016 AAMUSET 4
5 Keskiviikko 23. maaliskuuta 2016 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Keskiviikko 23. maaliskuuta 2016 KOTIKYLÄN KASVOT MISSÄS OOT? Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA OSA kauppakeskus Hansan liikkeistä on avoinna sekä pitkänäperjantaina sekä toisena pääsiäispäivänä, maanantaina. K-market Hansakortteli sekä R-kioski ovat lisäksi auki myös pääsiäispäivänä, eli sunnuntaina. Pääsiäispyhien aukioloajoissa liikkeet noudattavat sunnuntain aukioloja. Listaus kauppakeskuksen kaikkien liikkeiden aukioloajoista on osoitteessa www.hansakortteli.fi. Hansakortteli auki läpi pääsiäisen MEIDÄN perhe kävi Käpytien ja Liisantien Tarmolassa yli viisikymmentä vuotta sitten. Minä hoidin useasti ostokset äidin ollessa töissä. Olin vasta toisella kymmenellä, oli todella mukavaa käydä kaupassa. Tutut tädit palveli hyvin ja oli aikaa lapselle. En muista,että olisin saanut koskaan mitään huonoa tavaraa. Tarmolan leipomon reikäleipä ja koululaisnäkkileipä ovat jääneet mieleen, maistuivat niin hyvälle. HYVIÄ AIKOJA MUISTELLEN VALMISTUIMME Turun tekulta autoteknikoiksi vuonna 1974, jolloin pidimme ensimmäisen luokkakokouksen. Sen jälkeen olemme kokoontuneet joka ainut kevät ”avec” enimmäkseen Etelä-Suomen eri hotelleissa. Tänä vuonna kokoonnuimme 19. maaliskuuta 6 Radisson Blu Marina Palacessa. Siis 43:s kerta. Vastaavia taitaa olla harvassa? Tosi kiva nähdä kavereita joka vuosi ja vaihtaa kuulumiset. Osanotto on ollut runsasta joka kerta. RAINO TIMONEN MAKUUHUONEESSANI on barometri, johon liittyy myös kosteusmittari ja lämpömittari. Kovien pakkasten aikaan, kun kosteus laski kovasti, käynnistin siellä ilmankostuttajan (”ufo”). Pidän huoneiston lämmön varsin alhaisena, 18–21 C. Yöllä käynnistän ilmanpuhdistimen. Mielestäni näistä on apua hengitykseen. MAULIKKI SURULLISTA, mutta aina kun radiosta kuulen laulua ruotsin kielellä, suljen sen heti, koska korviini se kuulostaa kiroilulta. Kiitos pakkoruotsin. BORN FREE Vaikuttaako kauppojen aukiolo sinun pääsiäisenviettoosi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Munia odotellessa. TÄYTTÄ ASIAA ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. ILKKA LAPPI TAVOITIMME teatteriohjaaja Mikko Rantasen tiistaina kello 9.45. Missäs oot? – Bussissa matkalla Viettelysten saari – tosi-tv –oopperan harjoituksiin. Ensi-iltaan on runsas viikko aikaa. Miten harjoitukset ovat sujuneet? – Oikein hyvin. Saimme tällä viikolla orkesterin mukaan harjoituksiin, joten nyt laitetaan kovaa vauhtia kokonaisuutta valmiiksi 1. huhtikuuta Sigyn-salissa olevaa ensiiltaa varten. Pääsiäisenä tosin vähän huilataankin. Millainen produktio tämä on ollut ohjaajan silmin toistaiseksi? – Hauska ja haastava. Lavalla on kahdeksan laulua opiskelevaa. Opiskelijoiden kanssa on ollut antoisaa tehdä töitä. Teos on myös erittäin hauska, mikä on tehnyt työskentelystä ohjaajallekin hauskaa. Mikä on ollut haastavinta? – 1700-luvulta olevan libreton nykyaikaistaminen. Esityskielihän on italia, mutta suomenkielinen teksti on nykyaikaista puhekieltä. Kapellimestari Marko Autio on ollut suurena apuna. Hänen kanssaan yhdessä olemme tehneet dramaturgian. Onko jokin yllättänyt toistaiseksi? – On ollut yllättävää huomata kuinka samankaltaisia Pietro Metastasion libreton ihmiset ovat verrattuna tämän päivän reality-ihmisiin. Ihmisyys ei ole muuttunut. Libreton ihmisissä on samanlaista naiiviutta kuin nykyajan tositv:ssä. Oopperan ohjaaja bussissa Juhani Peltonen OONA KARHUNEN SEIKKAILUPUISTON koululaisten iltapäivätoiminnassa valmistuu oma Ippelehti. Lasten tuottaman lehden teko aloitettiin viime syksynä, ja ensimmäinen numero ilmestyy toukokuussa. – Toimintasuunnitelmaamme kuuluu eri osioita, joista yksi on media. Halusimme lähestyä mediakasvatusta lehden kautta, sillä ajattelimme, että siinä yhdistyy monta asiaa, kertoo Seikkailupuiston iltapäivätoiminnan ohjaaja Päivi Lakkala. Mediakasvatuksen ympärille saadaan rakennettua muita toimintasuunnitelmaan kuuluvia alueita. – Meillä voi olla juttuja liikuntatuokioista tai kädentaidoista, joita teemme iltapäiväkerhossa. Lapset ovat kirjoittaneet jälkeenpäin uutisia esimerkiksi tapahtumistamme ja jalkapalloturnauksesta sekä esitelleet heille tärkeitä asioita kuten lelupäivää. Lisäksi lehteen on kirjoitettu ekovinkkejä sekä piirretty sarjakuvia, Lakkala kertoo. Linda Lehto, 7, on tehnyt jutun halloweenista. – Jutussa on kerrottu siitä, kun meillä oli Halloween-päivä ja meillä oli sellainen kummitushuone. Lehden teossa kaikki on ollut vähän haasteellista, mutta kivointa on ollut varmaan kirjoittaminen koneella ja kuvien valitseminen. Moona Kantolan, 8, mielestä mukavinta on ollut piirtäminen. – Piirsin kuvan koira-agilityjuttuun. Koirat kisasivat, ja minunkin koirani oli kisaamassa. Elsa Nurmi, 8, on päässyt tekemään jalkapalloaiheisen jutun sekä tarinan. – On kivaa kun saa itse kirjoittaa ja tehdä jutun. Jutun keksiminen ja ideoiminen on ollut helppoa. Mikään ei ole ollut vaikeaa. Haluaisin vielä päästä kuvaamaan juttuja. LAKKALA kertoo, että lehden tekeminen on ollut opettavaista, ryhmäyttävää sekä mukava ajanviettotapa. – Lapset ovat pitäneet eniten juttujen kirjoittamisesta, valokuvaamisesta ja kuvien valitsemisesta. Vaikeaa heille on ollut ehkä yleensäkin hahmottaa jutun rakennetta sekä erottaa lehdestä, mikä on mainos ja mikä juttu. Lakkalan mielestä mediakasvatukselle ja lehdentekoprosessiin osallistumiselle onkin tarvetta. – Minusta on tosi tärkeää että lapset pääsevät lehden tekovaiheeseen mukaan ja saavat ehkä kipinän kirjoittaa myöhemminkin juttuja. He ymmärtävät, että lehden takana on aina ihmisiä, jotka tekevät jutun, ja että lehden teon eteen on nähty vaivaa. Jutun tekoa varten on haastateltu ihmisiä ja kysymyksiäkin on pitänyt miettiä etukäteen. Ippe-lehden tarinan ei ole tarkoitus loppua ensimmäisen lehden jälkeen. – Toivottavasti ensi lukukaudella sitten jatketaan. Katsotaan nyt miten saamme tämän ensimmäisen lehden purkkiin, Lakkala sanoo. Hakuaika koululaisten aamuja iltapäivätoimintaan on käynnissä maaliskuun loppuun asti. www.turku.fi/ippe Lapset lehdenteossa Seikkiksen iltapäivätoiminnassa pureudutaan mediakasvatukseen Linda Lehto (vas), Elsa Nurmi ja Moona Kantola ovat olleet aktiivisesti mukana Ippe-lehden teossa. Seinälle on saatu jo valmiita sivuja Oona Karhunen
7 Keskiviikko 23. maaliskuuta 2016 AAMUSET
8 A A M U S E T URHEILU Keskiviikko 23. maaliskuuta 2016 KESKIVIIKKONA pelinsä lentopallon Mestaruusliigan puolivälierissä aloittava Raision Loimu saa vastaansa odotusten mukaisesti kovimman mahdollisen haasteen. Loimu kohtaa puolivälierissä Kokkolan Tiikerit, joka voitti runkosarjan ennätyspistein. Loimu voitti joukkueiden kolmen runkosarjakohtaamisen aikana yhden erän. Puolivälierät pelataan paras viidestä. Sarjan toinen ottelu pelataan Raisiossa 25. maaliskuuta kello 15. Loimulle kovin mahdollinen haaste JO ennen ratkaisevaa seitsemättä ottelua, TPS:n ja Happeen puolivälieräsarja on ollut parasta mahdollista mainosta salibandylle. Käänteitä ei ole puuttunut. Pelaajat ovat käsikirjoittaneet kentällä kovan luokan draamaa, joka kelpaisi vaikka elokuvakäsikirjoitukseksi. Kerrankin voi sanoa, että kumpi tahansa ansaitsisi jatkopaikan. Pelkästään sarjan kuudes ottelu oli huikea näytelmä, jonka lähes 1 700 katsojaa sai todistaa. TPS:lla oli erinomaisen pelin pelanneen Jaakko Hautamäen (kuvassa) johdolla käsissään avaimet välieriin, mutta lopulta Happee venytti sarjan seitsemänteen kohtaamiseen. Objektiivisesti tarkkaillen hienon sarjan kuuluu päättyä seitsemännessä pelissä. Vaikka kuudennen pelin jatkoaikatappio oli turkulaisittain kirvelevä, tuollaiset tapahtumat ovat erinomaisia näyteikkunoita sekä Palloseuralle että lajille ylipäätään. Suomi on pitkään haalinut kansainvälistä menestystä arvokisoissa, mutta kotimainen sarja on jäänyt suuren yleisön silmissä verrattain vähälle huomiolle. Happee-sarja jää taatusti kaikkien sitä seuranneiden mieliin. Sellaisten muistojen varaan on hyvä Turussa rakentaa myös yhtä kautta kestävämpää pohjaa salibandylle. ILKKA LAPPI Parasta propagandaa Voiko kamppailun dopingia vastaan voittaa vai pitäisikö doping hyväksyä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PUUKKOKATSOMO ILKKA LAPPI MARRASKUUSSA 2014 vapaaottelija Timo-Juhani Hirvikangas puolusti Cage-promootion kääpiösarjan mestaruutta menestyksekkäästi ranskalaista Antoine Gallinaroa vastaan. Sittemmin turkulaista ei moninaisista syistä johtuen ole vapaaotteluhäkissä nähty. Viimeisen puolentoista vuoden aikana Hirvikangas on pitänyt ottelutuntumaa yllä nyrkkeilemällä. Samalla mies on kytännyt ottelutilaisuuksia ulkomaille, mutta asiat eivät ole edenneet konkretian tasolle. Toukokuun 28. päivä, 32-vuotissyntymäpäivänään, Hirvikangas palaa leipälajinsa pariin, kun hän ottelee Helsingissä uuden Nordic Fighting Championships -promootion illassa. – En jaksa enää vain odotella UFC:hen pääsemistä. Sen verran kova hinku on matsi saada, että päädyin tällaiseen ratkaisuun. Ottelutaukoa on tullut sen verran, että olen tippunut arvolistoiltakin. Pitää käydä vähän muistuttamassa ihmisiä, etten ole mihinkään hävinnyt, toteaa Hirvikangas, joka ei ole UFC-unelmaa hautaamassa, vaikka kotimaassa otteleekin. NFC pyrkii suomalaiselle vapaaottelukartalle rytinällä. Hirvikankaan lisäksi iltaan on kiinnitetty myös muita nimekkäitä suomalaisia, muun muassa Juho Valamaa. Viiden ottelun voittoputkessa olevalle Hirvikankaalle on myös luvattu, että uudella promootiolla on rahaa hankTaas leipätyön pariin Timo-Juhani Hirvikangas uuden promootion ykköskasvoksi Timo-Juhani Hirvikankaan edellisestä vapaaottelusta on ehtinyt vierähtää lähes puolitoista vuotta. Tuolloin Logomossa mies puolusti menestyksellä Cagetittelivyötään. Ilkka Lappi kia turkulaiselle kovan luokan vastus. Tämä ei aina kotimaan ympyröissä ole itsestäänselvyys. – Vähintään Euroopan kärkitason miestä vastaan haluan otella. Lähelle maailman kärkeä oleva vastustaja olisi vielä parempi, Hirvikangas linjaa. NFC:llä ei ole riveissään matchmakeria, jonka harteilla ottelukortin rakentaminen yleensä on. Vastustajien etsiminen jää suomalaisottelijoiden omien managerien harteille. Hirvikankaan tilanteen tekee entistä erikoisemmaksi se, että hänellä ei varsinaisesti ole manageria tällä hetkellä, vaikka yhteistyö ruotsalaisen Mano managementin kanssa on tiivistä. – Periaatteessa sopimus astuu voimaan vasta, kun saan UFC-sopimuksen. Heti kun kerroin, että tällaista ottelua olen ottamassa, he lupasivat auttaa vastustajan etsimisessä. Kyllä Helsinkiin hyvä vastustaja saadaan, Hirvikangas tuumii. ENNEN paluutaan vapaaotteluhäkkiin turkulaisen suunnitelmissa on otella nyrkkeilykehässä liettualaista Tadas Stulginskasia vastaan 2. huhtikuuta. Tosin ennen tuota ottelua Hirvikankaan pitää toipua viime aikoina vaivanneesta pohjevammasta. Nyrkkeilyottelun jälkeen suunnitelmissa on hioa ottelukuntoa Tukholmassa, jossa Hirvikangas vieraili myös alkuvuodesta. – Nyrkkeilymatsin jälkeen on pari kuukautta aikaa. Kyllä siinä äijä hyvään kuntoon ehtii, Hirvikangas vakuuttaa.
9 Keskiviikko 23. maaliskuuta 2016 AAMUSET
10 A A M U S E T ELÄMÄ & TYYLI Keskiviikko 23. maaliskuuta 2016 LUOSTARINMÄEN käsityöläismuseossa vietetään pääsiäistä lauantaista sunnuntaihin 26.–27. maaliskuuta. Lapsille on luvassa munanvierityskilpailut, joissa voittaja palkitaan. Lauantaina paikalla on myös sokerileipuri, jonka hyppysissä syntyvät värikkäät marsipaanimakeiset. 30-vuotistaivaltaan juhliva OvoDecor-yhdistys esittelee pääsiäismunien koristeluperinteitä Euroopan eri alueilta. Museo on avoinna lauantaina ja sunnuntaina klo 10–16. Pääsiäistä Luostarinmäellä TURUN kriisikeskuksessa alkaa lasten sururyhmä 6. huhtikuuta. Lasten sururyhmä on koulutettujen ohjaajien vetämä vertaistukiryhmä kouluikäisille lapsille ja nuorille, joiden läheinen on kuollut. Ryhmässä lasta tuetaan menetyksen läpikäymisessä sekä puhutaan kuolemasta lapsen ikäkaudelle sopivilla keinoilla. Ryhmässä voidaan esimerkiksi tutkia surua askartelun tai tarinoiden kertomisen avulla. Ryhmä kokoontuu Turun kriisikeskuksella keskiviikkoisin kello 17:30–19 yhteensä seitsemän kertaa. Ryhmään valitaan viidestä seitsemään sopivasti samanikäistä lasta. Sururyhmä on suljettu ja sinne osallistuvien toivotaan sitoutuvan jokaiselle ryhmäkerralle. Ilmoittautumiset 25. maaliskuuta mennessä. www.turunkriisikeskus.fi KUUKAUDEN NAINEN Sururyhmä lapsille Käytätkö sinä villivihanneksia? Mikä on suosikkisi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. VIISI KYSSÄRIÄ Mikä maaliskuussa on parasta? – Valo. Kuka tuntee sinut parhaiten? – Mieheni Lasse. Mikä saa sinut hymyilemään? – Esimerkiksi luonto, lastenlapset, ystävät ja hauskat jutut. Mikä on mielipuuhaasi? – Monet asiat ovat mukavia. Runojen kirjoittaminen ja kirjoittaminen ylipäätään, sukkien kutominen, lukeminen, juhlien järjestäminen ja luonnossa liikkuminen. On hauskaa puuhastella kaikenlaista ilman tarkkaa aikataulua tai selkeää tarkoitusta. Kuka on lempirunoilijasi? – Eeva Kilvellä on monenlaisia hienoja runoja. Myös Saima Harmajan runot ovat tehneet minuun aikanaan suuren vaikutuksen. MERJA KAJALA –TYÖ seurakunnassa on monipuolista, siinä pääsee käyttämään kaikkia mahdollisia taitoja ja lahjoja, sanoo Kaarinan seurakunnan entinen kirkkoherra Pirjo Vahtola. Vahtola jäi eläkkeelle viime keväänä työskenneltyään Kaarinan seurakunnassa lähes 30 vuoden ajan. Kun hänet valittiin Kaarinan kirkkoherraksi vuonna 2001, hänestä tuli Turun arkkihiippakunnan ensimmäinen naispuolinen kirkkoherra. – Kirkkoherran työ oli innostavaa ja antoisaa, mutta samalla varsinkin loppuaikoina uuvuttavaa. Siinä tuli helposti työskennelleeksi tunteja laskematta. Vahtola oli myös Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin ensimmäinen naisjäsen. Hän toimi pappisasessorina samalla kun hoiti kirkkoherran tehtäväänsä. – Ne olivat urani työteliäimmät kuusi vuotta, mutta oli kiinnostavaa päästä seuraamaan kirkollista kenttää tuomiokapitulin kautta. USKONNOLLISET asiat ovat aina kiinnostaneet Vahtolaa. Rippikoulu ja konfirmaatio olivat hänelle merkittävä hengellinen kokemus. – Tämä on ollut minulle suora polku. Rippikoulun jälkeen osallistuin seurakunnan nuorten toimintaan ja lukion jälkeen pyrin teologiseen tiedekuntaan. En tiennyt silloin, että voisin ryhtyä papiksi. Ajattelin, että minusta voisi tulla esimerkiksi uskonnonopettaja. Kun ensimmäiset naiset vihittiin papeiksi 6. maaliskuuta 1988, Vahtola oli heidän joukossaan. Hän kertoo työtovereidensa hyväksyneen hänet, mutta alkuaikoina hän sai useiden papiksi vihittyjen naisten tapaan ikävää postia. – Sain ala-arvoisia viestejä, jotka eivät perustuneet siihen, miten hoidin tehtäväni, vaan siihen, että olin nainen ja pappi. Toisaalta sain myös kannustavia viestejä. En pidä sukupuolta olennaisena asiana papin työssä. Tärkeämpää on se, millainen pappi on ihmisenä ja miten hän osaa toimia muiden ihmisten kanssa. ELÄKKEELLE jäätyään Vahtolalla on ollut enemmän aikaa levolle ja harrastuksille. Viitisen vuotta sitten hän liittyi Turun Lausuntakerho ry:n jäseneksi. Yhdistyksestä on tullut tärkeä osa Vahtolan elämää. Hän on toiminut Lausuntakerhon puheenjohtajana kahden vuoden ajan ja osallistunut moniin esityksiin. – Kirjoitan runoja, ja halusin oppia myös esittämään niitä. Lausuminen on ollut hauskaa ja antoisaa. Se on opettanut minua olemaan läsnä erilaisissa tilanteissa ja lukemaan tilanteita. Omien runojen esittäminen on kaksinkertaista itsensä alttiiksi laittamista. Suoralla polulla Pirjo Vahtola on tehnyt pitkän uran Kaarinan seurakunnassa Pirjo Vahtola nauttii kevään valosta ja kirjoittamisesta. Merja Kajala SINIKKA Piipon Villivihannekset (Minerva) on perusteellinen opas villivihannesten käyttöön ja tunnistamiseen. Teos esittelee yli 50 suomalaista villivihanneslajia keskittyen terveellisimpiin kasveihin. Kirjoittaja on opettanut luonnonkasvien hyötykäyttöä 80-luvulta lähtien. Runsaasti kuvitetusta kirjasta löytyy tietoa kasvien keruusta, säilönnästä, käyttötavoista ja lääkkeellisistä vaikutuksista. Jokaisen lajiesittelyn yhteydessä on yksityiskohtainen ainesosaluettelo. Syötävää luonnosta ä ta
11 Keskiviikko 23. maaliskuuta 2016 AAMUSET
Keskiviikko 23. maaliskuuta 2016 AAMUSET 12
13 Keskiviikko 23. maaliskuuta 2016 AAMUSET
Keskiviikko 23. maaliskuuta 2016 AAMUSET 14
15 A A M U S E T Keskiviikko 23. maaliskuuta 2016 Mitä sinä laitat smoothien joukkoon? TNS Gallupin mukaan lähiruoka ja ruuan jäljitettävyys aina tuotantotilalle saakka kiinnostaa suomalaisia aiempaakin enemmän. Jäljitettävyyttä pitää tärkeänä ostoperusteena 60 prosenttia 18–75-vuotiaasta väestöstä. Perhetilatuotteet ovat kasvattaneet tunnettuuttaan huomattavasti vuoden takaiseen verrattuna. Viimeaikaiset ruokakohut ovat lisänneet kotimaisen ruuan arvostusta ja kiinnostusta ruuan alkuperään. Lähiruoka kiinnostaa RUOKAILUja ravintolapalveluliiketoimintaan erikoistunut Fazer Food Services on julkaissut kasviskeittokirjan. Kasvisruokaa ympäri vuoden -kasviskeittokirjaan on valittu Fazerin ravintoloiden parhaat kasvisreseptit kotikokkaajien iloksi. Makuelämysten luominen on Fazerin intohimo ja kasvikset ovat värikkäitä ja kiinnostavia raaka-aineita, jotka ovat parhaimmillaan vuodenaikojen mukaan. Kasviskeittokirjanreseptit onkin ryhmitelty pohjoismaisen satokalenterin mukaan. Kirjassa matkustellaan kasvisruuan rikkaassa maailmassa maistellen pohjoismaisia makuja, Välimeren herkkuja sekä kaukomaiden perinteikkäitä kasvismakuja. Kirja esittelee yhdistelmän etnisiä ja kansainvälisiä reseptejä lehtikaalipastasta ja kurpitsalasagnesta herkullisiin hummus-muunnelmiin. Kasvisruokaa vuoden ympäri Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. MAKU & NAUTINTO VUONNA 1975 syntyi ajatus, että seuraavana kesänä olisi saatava uusi tuote makkaramarkkinoille. HK:n tuotekehityksessä päätettiin kehittää A-luokan grillimakkara Sinisen Lenkin ja Campingin rinnalle. Vaikutteita haettiin Keski-Euroopasta. Yhden maamme tunnetuimman grillimakkaran valmistus aloitettiin vuonna 1976. Kabanossi on Unkarissa ja Itävallassa tunnettu kestomakkarana. Sellainen olisi ollut kuitenkin liian kallis ja soveltumaton grillattavaksi. Niinpä Kabanossista päätettiin tehdä korkealuokkainen A-luokan keittomakkara, joka sopii myös grillattavaksi. Nossikalla nelikymppiset HENRIIKKA FINGERBORG TERVEELLISTÄ välipalaa sai etsiä vielä jokin aika sitten kissojen ja koirien kanssa. Nyt Turussa näkyy jo selkeästi kehitystä kohti terveellisempiä ruokailutapoja. Yksi edistyksellisen ajattelutavan edustajista sijaitsee Kupittaan Citymarketin ovien sisällä, nimittäin Smooth it valmistaa terveellisiä välipaloja lähellä tuotetuista raaka-aineista. Tiskin takana häärii kaksi varsin iloista ja innokasta vaaleaa naista. Irina Nurmi sekä Lina Toivonen pyörittävät yritystä opintojen ohella. Kaupan sisällä sijaitseva smoothiepiste on ensimmäinen laatuaan Turussa, mutta tapa on pikkuhiljaa yleistymässä. – Moni asiakas vieläkin ihmettelee voiko hän ihan oikeasti juoda smoothieta kaupan sisällä. Mutta sinne suuntaan ollaan menossa, että kaupan sisällä voi olla pienempi kauppa ja shoppaillessa voi nauttia vaikkapa smoothieta, Nurmi ennustaa. YRITYS on saanut erityistä huomiota siitä, kun naiset voittivat kansainvälisen opiskelijayrittäjien kilpailun ja suuntaavat toukokuussa Bangkokiin kilpailun finaalia. Pääpalkinto on 20 000 puntaa. Toukokuuhun mennessä naisilla on oltava visio mihin yritys on menossa ja mihin voittoraha käytettäisiin. – Kilpailussa on suuria yrityksiä isolla liikevaihdolla, kun taas Smooth it on pieni yritys. Meidän valttikortti on persoonallisuus, kunnianhimo sekä iloinen tekeminen. Into on vienyt meidät tähän asti ja se edellä lähdetään myös Bangkokiin. Sitä ennen meidän täytyy tehdä tarkka suunnitelma, että mihin olemme menossa, Toivonen kertoo innoissaan. Smoothiekioskin myydyin tuote on Deli Verde -smoothie. Turkulaiset ovat siis vihersmoothien ystäviä. Myös inkiväärishotteja juodaan paljon. – Me teemme kaiken itse alusta loppuun. Puristamme myös mehut tuoreista hedelmistä itse. Mutta sitäkin enemmän me myymme palvelua. Kun asiakas tulee ostamaan smoothieta, me kysymme ensimmäiseksi onko asiakkaalla nälkä, haluaako hän ruokaisampaa smoothieta. Vai kenties treenin jälkeen palautusjuomaksi? PAHIN vastustaja on asiakas, jonka mielestä smoothie on “ihan ok”. – Huonoin juttu on se, että smoothie olisi mitäänsanomaton. Jos kaksi asiakasta ottaa saman smoothien ja toinen vihaa sitä ja toinen rakastaa, olemme onnistuneet, Nurmi nauraa. Vihersmoothie virtaa Kaupat kauppojen sisällä saamassa jalansijaa Turunkin seudulla Irina Nurmi (vas.) ja LinaToivonen kertovat, että suosituimpaan smoothieen tulee tuorepuristettua omenamehua, omenaa, mangoa, inkivääriä, limeä, lehtikaalia, minttua ja sitruunamelissaa. Henriikka Fingerborg
Keskiviikko 23. maaliskuuta 2016 AAMUSET 16
17 Keskiviikko 23. maaliskuuta 2016 AAMUSET
18 A A M U S E T VIIHDE Keskiviikko 23. maaliskuuta 2016 SUOMALAISEN punkin legenda Tumppi Varonen ja yhtyeensä Problems? saapuu Turkuun perjantaina 25. maaliskuuta. Ensi syksynä 60 vuotta täyttävän Varosen vauhti ei hyydy, vaan monialataiteilija on julkaissut musiikkia myös viime vuosina. Myös Problems? on ollut viime aikoina kovassa iskussa. Täysipainoisen punk-illan kattauksen täydentävät kovat paikalliset punkkokoonpanot Maakuntaradio ja Tohtori Koira. TVO:n ovet aukeavat kello 21. Punkin parhaimmistoa TVO:lla LEGENDAARISEN Iggy Popin luomisvoima ei tunnu hiipuvan, vaikka ikävuosia tulee mittariin ensi vuonna 70. Miehen uutta, mittavan uran 17. studiolevyä on ollut verestämässä Queen of the Stone Agen Josh Homme, joka on tuottanut Post Pop Depression -nimeä kantavan kiekon. Kuten levyn tekijän, tuottajan ja nimen perusteella voi päätellä, soi levy jylhänä, kohtalokkaana ja tummasävyisenä. Kaukana on Iggyn, Hommen, Dean Fertitan ja Matt Heldersin neljään pekkaan tekemä kiekko Iggyn ja The Stoogesin uran alkuaikojen räkää tihkuneesta autotalliräminästä, mutta karismaa Iggyn tekemisessä on edelleen yllin kyllin. Huomioitavaa on myös se, että mitä vanhemmaksi Iggy tulee, sitä enemmän hän kuulostaa David Bowielta. Myös Iggyn tavassa laulaa on vanhemmiten aiempaakin enemmän vaikutteita Iggyn edesmenneeltä ystävältä. Monet Post Pop Depressionin kappaleet ovat myös sellaisia, jotka olisivat sopineet Bowien omaankin repertuaariin. Post Pop Depression on mielenkiintoinen levy, jolla on Sundayn kaltaisia komeita biisejä, mutta yksittäiset biisit eivät ole hittimateriaalia. Eipä tämän levyn tekijät tosin isommin hittejä metsästäkään. Kenelle: Tummanpuhuvan vanhan koulukunnan rokin ystävälle. Arvio: Ei Iggyn parasta antia, mutta kelpo levy jälleen. ILKKA LAPPI Popin postpoppia JVG, Sanni, Cheek… Onko festarien tarjonta yksipuolista? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA YLLÄTYSHERKKU ILKKA LAPPI AAMUYÖN sirkuksen laulajat Oona ja Eeli Hallikainen ovat kuin kuka tahansa sisko ja veli. Ainakin he tuntuvat tietävän, mitä toinen ajattelee. Niin luontevasti toinen jatkaa toisen aloittaman ajatuksen loppuun. – Meillä on varmaan aika samantapainen tapa tehdä musiikkia ja koemme sen samalla tavalla. Kumpikin haluaa tehdä melodisia kappaleita, joissa sanat ovat isossa roolissa, Oona miettii. Muutama vuosi sitten perustetun Aamuyön sirkuksen suuntaviivat löytyivät luontaisesti. Aina ei sisarusten yhteiselo kuitenkaan ole ollut yhtä helppoa. Vaikka musiikki on aina kuulunut Hallikaisten elämään, ei yhdessä musiikin tekeminen ollut itsestäänselvyys. – Teini-ikäisinä emme tulleet toimeen laisinkaan. Emme laulaneet yhdessä ennen Aamuyön sirkusta muualla kuin auton takapenkillä. Emmekä tiedä, mikä se sytyke yhteiseen bändiin oikeastaan oli. Ehkä se oli jonkinlaista aikuistumista, Oona pohtii. RUNSAAN viiden vuoden aikana soittajat vierellä ovat vaihtuneet tiuhaan tahtiin. Nyt kasassa oleva kokoonpano on toivottavasti se lopullinen. – Meillä on aina ollut hyviä tyyppejä bändissä, mutta nuorten ihmisten elämäntilanteet vaihtelevat. Meillä on käynyt tuuri, kun on löytynyt bändiin hyviä tyyppejä, Eeli sanoo. – Bändi tuntuu perheeltä. Aina siinä menee oma aikansa, että löytyy taas kemia. Toivottavasti nyt on kasassa sellainen porukka, joka on yhtä sitoutunut saamaan bändiä eteenpäin, ja näin olen kyllä ymmärtänyt, Oona toteaa. Bändi julkaisee ensimmäisen levynsä Huominen tällä viikolla. Osa sävellyksistä ja teksteistä on Oonan osa Eelin tekemiä. – Se on ollut meille luonteva toimintatapa. Ei tekotapaa ole ollut tarvetta ruotia. Sovituksia vaan ollaan mietitty porukalla, mutta esimerkiksi tekstien suhteen kumpikin on tehnyt omansa, Oona kertoo. – Itse näen, että useampi tulokulma vain tekee musiikista parempaa. Biiseihin tulee paljon laajempi maailma, kun useampi tekijä, Eeli toteaa. HALLIKAISTEN bändi putoaa luontevasti suomalaisen poprokin karsinaan, jossa esimerkiksi Scandinavian Music Group viihtyy. Uskoa musiikin puhuttelevuuteen Aamuyön sirkuksen kaksikolta löytyy, vaikka musiikkiala onkin murroksessa. – Itse ajattelen että niin kauan kuin on kuuntelijoita, haluan musiikkia tehdä. Itselleni esimerkiksi levymyyntiä tärkeämpää on tehdä sellaista musiikkia, joka jollain tavalla koskettaa ihmisiä. Tällä hetkellä olemme siinä onnellisessa tilanteessa, että ihmisiä näyttää kiinnostavan. Ainakin meidän genremme on sellainen, että ihmisten on helppo lähestyä, Oona toteaa. Aamuyön sirkus levynjulkaisukeikalla Gong1:ssa 24. maaliskuuta. Melodisten kappaleiden ehdoilla Hallikaisen sisarukset perustivat yhteisen bändin vasta aikuisiällä Soittajat Oona Hallikaisen (keskellä edessä) ja Eeli Hallikaisen (keskellä takana) ympärillä ovat vaihtuneet, mutta genre on ollut bändin alkumetreiltä lähtien suomenkielistä poprokkia. Huolella kypsytelty bändin debyyttilevy julkaistaan tällä viikolla. lee mittariin ensi vuonn Joonas Tsokkinen
19 Keskiviikko 23. maaliskuuta 2016 AAMUSET
20 A A M U S E T JETSET Keskiviikko 23. maaliskuuta 2016 TIMO SALMESMAA Kevät täyttyy valkoisesta ja vaaleista väreistä. Asuissa on pitkiä helmoja ja leveitä lahkeita. Niitä tehostetaan pitsillä, helmillä ja strasseilla. Värikäs hippie imee 70’ vaikutteita voimakkaita värejä, raitoja ja kuoseja, farkkua, nahkaa ja verkkopaitojja. Mix & match: musta ja valkoinen, naisellisuus ja eleganttisuus, pallokuosi ja kukkakuosi, totesi Le Follien Stefania Santinata. Yrityksen muoti-illan malleina säteilivät Catalina del Rios, Sirpa Saarinen, Paula Elfström ja Kerli Kesa. Timo Salmesmaa Millennium Extended 016 kirittää pääsiäissunnuntaita. Klubitapahtuma sisältää huikeat viisi esiitymislavaa Börs Night Clubilla. Tapahtuman pääesiintyjänä kuullaan Suomen kaikkien aikojen menestynein trancetuottajapari Super8 & Tab. Oman stagen tapahtumassa saa myös pääkaupunkiseudulla raskaamman konemusiikin tapahtumista tunnetuksi tullut Mayhem. Muita soittajia line-upissa ovat mm. Cosmo, Frankie Wells ja Tarec. Karo Holmberg Timo Salmesmaa Mielenkiintoinen kokemus nähdä itsensä ensi kertaa valkokankaalla. Monen tunnetun artistin säestäjänä toiminut Samuli Jokinen peilasi tuntojaan katsomisen jälkeen. Leffajatkot järjestettiin ravintola Tårgetissa. Juhlien kimaltelevimmasta lookista vastasi Anniina Jokinen. T im o S a lm e sm a a Blogimaailmaan kullattu pintakiilto ja raadollinen totuus vuorottelevat Onnenonkijaelokuvassa. Pitkäperjantaina ensi-iltansa saava elokuva kuvattiin syksyllä Turun seudulla. Kutsuvieraat pääsivät katsastamaan sen tiistaisessa ennakossa. Pääosanesittäjien kemiat toimivat, totesi Minka Kuustosen ja Olavi Uusivirran kanssa punaisella matolla visioinut ohjaaja Ville Jankeri.
21 Keskiviikko 23. maaliskuuta 2016 AAMUSET Jetset
Keskiviikko 23. maaliskuuta 2016 AAMUSET 22 Mielipide DEBATTI DEBATTI Tack… HALUAAKO Matti Vanhanen todellakin presidentiksi? Ei halua, mutta jonkun on mentävä häviämään Salelle ja Matti on puolueen uskollinen soturi. Palkkio odottaa. Kelan pääjohtajuus tai jokin muu vastaava pikku homma. JOUKKOLIIKENNETTÄ suosivat ovat kuulemma hoikempia kuin autoilijat. Tottakai. Kyllä sitä soukkana pysyykin, kun yrittää turhaan juosta kiinni pysäkiltä härnäävän hitaasti karkaavan bussin. KENET terroristi luuluu panevansa polvilleen? Tuskin yhtäkään vapaata sielua. Kärsimystä ja tuskaa teot aiheuttavat, mutta pahinta on turtumus. Tottuminen siihen, että tällaista voi tapahtua ja tapahtuu. Väkivalta muuttuu arjeksi. JÄÄKIEKKO-OTTELU muuttui ensi jäähyilyksi ja sitten sekä pelikielloiksi että sakoiksi. TPS sai 9 000 euroa sakkoa ja 10 000 euron uhkasakon päälle. Ei ihme, että suut pysyivät supussa. Vastaavatko kaukalon tapahtuvat jälkipyykin määrää? Kertokaa te, jotka näitte pelin. REALITY korvautuu televisiossa kovaa vauhtia tietokilpailuilla. Onko tietokilpailulle tilausta nykyaikana? ANDERSSON: Ihminen väsyy mihin vain. Kun on tarpeeksi katsonut realityä, niin siihen kyllästyy. En tiedä väsyykö tietokilpailuihin, mutta uskoisin, että näin voi käydä. Televisioohjelmissakin on omat trendinsä. KARVINEN: Sinänsä olisi kiva, että televisioon löydettäisiin muutakin kuin Haluatko miljonääriksi ja sen formaatin kierrättämisen. Jotain uutta voisi kokeilla. Tiedonjano ihmisillä kuitenkin on ja teevee säilyy kodeissa vielä pitkään. Kyllä sitä kannattaa käyttää tiedonvälittämiseen. JA: Joku tosi vanha juttu voi tuntua uudelta, kun sitä ei ole pitkään aikaan nähty. TK: Jonkin verran ystäväni ovat kritisoineet tietokilpailujen triviatietoa painottavia kysymyksiä. Sen tilalle olisi kiva löytää laajempia kokonaisuuksia käsiteltäväksi tietovisoissa. En tosin tiedä, millainen se voisi olla. JA: Minulle tuli hyvä formaatti mieleen. Pitäisi tehdä sellainen tietokilpailu, jossa testataan muiden kulttuurien tuntemusta ja hälvennetään ennakkoluuloja maahanmuuttajia kohtaan. TK: Se voisi olla hyvä tapa tuoda tietoa meille asioista, joita emme vielä tiedä. JA: Ja hauskalla tavalla pedagogista. Jos tietokilpailut voisivat opettaa millainen ihminen esimerkiksi islaminuskoinen oikeasti on, siitä hyötyisivät kaikki. TK: Sellaista mietin myös, että ihmisiä voisi saada myös osallistutettua paremmin tietokilpailuihin. Palkintoja voisi esimerkiksi jakaa useammalle ihmiselle. Se tietenkin on tv-yhtiöiden käsissä, mikä on populaaritapa tehdä tv-visaa. Jos visa myös pystyisi osoittamaan, että perehtymällä syvemmin johonkin alueeseen, voi voittaa rahaa, se saattaisi myös kannustaa ihmisiä kehittämään itseään tiedollisesti. JA: Omaan lapsuuteeni verrattuna tiedon pitäminen päässä on myös vähentänyt merkitystään. Sekin voisi olla hyvä formaatti, jossa testataan ymmärryksen testaamista. TAPANI KARVINEN on piraattipuolueen puheenjohtaja ja pioneerihenkinen ihminen. JANINA ANDERSSON on MLL:n Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja ja jalkapalloäiti. Piraatti VS Viher? llaristi NYKYINEN linja-autoaseman alue sopii mielestäni parhaiten uuden matkakeskuksen paikaksi keskeisen sijaintinsa takia. Rautatieaseman palvelut tulisivat nykyiseltä paikaltaan uuteen asemarakennukseen, joka sijoittuisi radan varteen lähelle nykyistä linja-autoasemaa. Yksi vaihtoehto olisi vastaava kuin Kamppi on Helsingissä, eli bussit maan alle ja päälle viihtyisä puistoalue erilaisine ravintolaja kauppapalveluineen. Kulkuyhteydet asiakkaille rakennettaisiin Ratapihankadun ja Läntisen Pitkäkadun alitse. Myös Aninkaistenkadun alta tehtäisiin alikulkutunneli lentokentälle ja sen suuntaan meneville tai satamasta tulijoille. Lentokenttäja satamayhteys hoidettaisiin esimerkiksi raitiovaunutai sähköbussiyhteydellä. Kyseisen alueen lähellä on jo yksi hotelli ja keskustan muut hotellipalvelut ovat kävelymatkan päässä. Kävelysilta johtaisi uuden matkakeskuksen läheltä Logomoon, mikä helpottaisi erityisesti vieraspaikkakuntalaisten saapumista kulttuuririentoihin. Valitettavasti on pieni pelko, että tässä käy samoin kuin kauppatorin parkkihalliasiassa. On paljon puhetta mutta vähän tekoja. Nyt vaan pitää löytää yhteinen ja positiivinen Turkuhenki, ja aloittaa projekti ihan oikeasti eikä pelkästään teoriassa. Turkuun tarvitaan siis matkakeskus! HARRI AUREMAA NAANTALISSA ASUVA TURKULAINEN Matkakeskus tarvitaan SUOMEN asianajajaliitto on järjestänyt asianajopäivystyksen maamme suurimmissa kaupungeissa. Turussa päivystys on noin kaksi kertaa kuukaudessa ja sitä hoitavat vapaaehtoiset asianajajat Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän Diakoniakeskuksen tiloissa. Asianajajat antavat oikeudellista neuvontaa ensiavun luonteisesti ja seurakuntayhtymä antaa tilat toiminnalle. Mitään kuluja asiakkaalle ei tule. Itse jouduin mieltäni askarruttavan asian kanssa tulemaan päivystykseen. Vaikka väkeä oli tullut tällä kertaa paljon, kahden tunnin odottaminen kannatti. Sain tarvitsemani avun ja jaksan taas taistella oikeuksieni puolesta. Lakiasiat ovat niin monimutkaisia etteivät ne yksin miettimällä selviä. Lyhyelläkin käynnillä asianajajan luona voi olla koko elämän kannalta ratkaiseva merkitys. Asianajaja aloitti työnsä kello 17 ja viimeinen asiakas pääsi lähtemään vasta 21 jälkeen. Toiminta on asianajajaliitolta erittäin arvostettavaa. Ihmisethän eivät usein uskalla lähteä kysymään neuvoja asiantuntijoilta. Kiitos kaikille toimintaan osallistuville asianajajille ja myös seurakuntayhtymälle. AVUN SAANUT Asianajopäivystys auttaa …nej tack!
23 A A M U S E T MIELIPIDE Keskiviikko 23. maaliskuuta 2016 KOLUMNI TOIMITTAJIIN kohdistuva uhkailu on viime aikoina saanut paljon julkisuutta. Journalistin tekemän kyselyn mukaan uhkailuja on sadellut muun muassa huorittelusta ja hautapaikan varaamisesta väkivallalla uhkaamiseen. Pahimmissa tapauksissa uhkauksia saaneisiin on käyty jopa fyysisesti käsiksi. Totuus on, että median tavoitteena on hyvien uutisten lisäksi tuoda esille myös niitä huonoja ja keskustelua herättäviä aiheita. Journalistin kyselyn mukaan uhkausviestejä aiheuttavatkin ylivoimaisesti eniten monikulttuurisuusja maahanmuuttoasioiden käsitteleminen. On hyvä, että keskustelua syntyy. Sehän on tarkoituskin. On kuitenkin pelottavaa, että raja sananvapauden ja lain rikkomisen välillä on niin pahasti hämärtynyt. On täysin eri asia kritisoida kuin mennä henkilökohtaisuuksiin tai uhata väkivallalla. MYÖS se on totta, että toimittajalla on mahdollisuus valita aiheita, joita hän haluaa jutussaan käsitellä. Hän voi myös valita juttuun haluamansa näkökulman. Juttuidean ja näkökulman valitseminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että toimittaja olisi asiasta samaa mieltä. On myös eri asia, haluaako toimittaja tuoda omaa näkökantaansa esille kolumnissa vai onko hän uutista tehdessään haastatellut aiheen asiantuntijoita. Työtä tehdessä pitäisi olla edes hieman turvallinen olo. Siksi kaikille työtään tekeville pitäisikin antaa jonkinlainen työrauha. En usko, että kovin monelle tulisi esimerkiksi kaupan kassalla mieleen alkaa uhkailla myyjää siksi, että itse pitäisi tuotteiden hintoja liian korkeina. Esimerkki on kärjistetty, mutta tavallaan tilanne on täysin sama. Toimittajatkin tekevät vain työtään ja siksi myös he ansaitsevat rauhan. OONA KARHUNEN Rauha työntekijälle Aamuset 35. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Timo Salmesmaa 050 310 8956 Heta Peltonen 050 566 2858 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? M E M U U T JOTENKIN hupaisalta vaikuttaa suomalaisten politiikkojen hanakkuus ottaa kunnia itärajamme takaa tulleen maahanmuuttajavirran tyrehdyttämisestä. ”Monilla rintamilla viranomaistemme käymät neuvottelut” on selityksenä ihmeen syntymiseen. Saanee kuitenkin epäillä, että sormensa on ratkaisevasti pelissä samalla miehellä, joka yksin omalla päätöksellään kuuluu kutsuneen lentokonearmadansa pois Syyriasta. Joten siksikin ministeri Orpon kiteytys (A-studio 15.3.) siitä, miksi virkamiehet onnistuivat: ”Venäjä ei halua muodostua jatkossa läpikulkumaaksi” hiukan tuntuu kaukaa haetulta, kun tiedämme viimeksi tulijapatikoitsijoiden joukossa olleen runsaasti jo vuosi jalkojaan Venäjällä lepuuttaneita. Että se kai sitten siitä teoriasta. JUHANI VALTONEN TROLLALLAAJA Kenellehän kunnia kuuluu? HALLITUS on rajannut elokuussa voimaan astuvassa laissa lasten subjektiivisen päivähoito-oikeuden 20 tuntiin viikossa, mikäli vanhemmat eivät työskentele tai opiskele päätoimisesti. On täysin kohtuullista, että lapsen molempien vanhempien ollessa päätoimisesti kotona lapsenkin paikka on kotona. Ei voida ajatella, että on yhteiskunnan tehtävä kustantaa lasten kasvatus. Kasvatusvelvollisuus kuuluu edelleen ja toivottavasti aina jatkossakin vanhemmille, ei yhteiskunnalle. Päivähoito-oikeuden rajaaminen 20 viikkotuntiin riittää esimerkiksi työttömän vanhemman työnhakuun. Asia erikseen on sellaiset lapset, joiden kotiolosuhteiden vuoksi on tärkeää päästä ammattikasvattajien hoidettavaksi. Kunnissa pohditaan tällä hetkellä, miten syksyllä toimitaan. Rajataanko päivähoito-oikeutta lain sallimalla tavalla, suurennetaanko ryhmäkokoja vai kasvatetaanko päivähoidon maksuja. Ryhmäkokojen kasvattaminen on erittäin huono vaihtoehto. Laadukas varhaiskasvatus vaarantuu vakavasti liian suurissa ryhmissä ja haitat tulevat maksettavaksi myöhemmin monenlaisina ongelmina. Päivähoidon maksujen korotus on kohtuutonta, sillä korotus kohdistuisi nykyiselläänkin korkeat maksut maksavan työssäkäyvän keskiluokan maksuihin. Ainoaksi vaihtoehdoksi siis jää subjektiivisen päivähoidon rajaaminen hallituksen esittämällä tavalla. SATU KOSKINEN VARSINAIS-SUOMEN KOKOOMUSNAISTEN PUHEENJOHTAJA Päivähoidon rajaus hyvä ratkaisu