Lauantai 21. toukokuuta 2016 | Nro 41 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä TPS:n kiekkomiehistö uusii ilmettä. Nuorille pelaajille annetaan lisää näyttömahdollisuuksia. Urheilu s. 8 Nuorille vastuuta Westersin puutarhan emäntä Gunilla Törnroos odottaa kuumeisesti, että oliivipuukin kantaisi hedelmää. Saaristo s. 62 Tilaa kukoistukselle Hyvinvointibloggari Mona Nieminen korostaa kodin kokonaisvaltaisen siisteyden merkitystä kotona viihtymiselle. Huushollissa s. 72 Siististi hyvä olo Ammattikalastaja pelkää kiintiöiden tuhoavan elinkeinonsa. Saaristo s. 39 Aamuset KAUPUNKIMEDIA Saaristo
2 A A M U S E T ASIAT Lauantai 21. toukokuuta 2016 ANTTILA avasi torstaina Kivikukkarossa Turun keskustassa uuden tavaratalon. Kivikukkaron lähes 4 000 neliömetrin Anttila-tavaratalon tilat sijoittuvat kävelykadulla katutasoon ja toiseen kerrokseen. Tiloja on kahdessa kerroksessa. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat sesonki-alue sekä muoti, kosmetiikka ja korut. Toiseen kerrokseen sijoittuvat kodin eri osastot ja lelut. Anttila avasi ovensa uudestaan FÖLI-LIIKENTEESSÄ tehtiin maaliskuussa 2,48 miljoonaa matkaa, mikä on 3,2 prosenttia enemmän kuin vuoden 2015 maaliskuussa. Luku on Fölin ennätys, kun mittarina on matkamäärä kuukaudessa. Föli-matkoja on tehty tammi–maaliskuussa noin 317 000 (4,6 %) enemmän kuin viime vuoden tammi–maaliskuussa. Föli teki matkaennätyksen Anttila palasi. Mitä muuta kaipaat takaisin Turun keskustaan? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. UUTISANALYYSI TAMPERE päättää, Turku venkoilee. Väite putkahti jälleen esiin, kun Tampere päätti rakentaa monitoimiareenan, mutta Turku ei taaskaan saanut aikaiseksi päätöstä toriparkista. Rakennetaan se vai ei, sitä ei tiedä vielä kukaan. Yleiseksi hokemaksi on noussut, että toriparkista on veivattu suuntaan ja toiseen vuosikymmenien ajan, mutta pitääkö väite lainkaan paikkaansa? Tarkkaan ottaen ei pidä. Torisuunnitelmia on ollut esillä jo kauan. Tunnetuin niistä lienee professori Antero Markelinin esittämä. Se kummittelee yhä myös valtuustopuheissa. Markelin suunnitelma oli kuitenkin esitys torin maanpäällisten osien uudistamiseksi. Pysäköintipaikkoihin se ei ottanut kantaa, ei maan päällä eikä sen alla. Keskustan pysäköintiratkaisu oli esillä ensimmäisen kerran vuonna 1984 keskustan liikenteen vaihekaavan yhteydessä. Kauppatorin pohjoisia osia varten haluttiin kallion sisään louhittu pysäköintilaitos, joka kantaa nykyisin Louhen nimeä. Sitä olisivat täydentäneet torin eteläpuolella kaksi maanpäällistä pysäköintitaloa. Tontteja oli tarjolla muun muassa Kauppahallin pihalla. Suunnitelmia torin alle menemisestä ei ollut. Ensi kerran torin alle suunniteltiin parkkipaikkoja vuonna 1997 hyväksytyssä Turun ydinkeskustan kehittämissuunnitelmassa. Parkkipaikkoja suunniteltiin maan alle Eerikinkadun puolelle noin puolen torin alalle. SEURAAVAKSI keskustan parkkipaikkoja koplattiin yhteen uuden pääkirjaston kanssa. Pääkirjastoa suunniteltiin Österbladin tontille Kauppiaskadulle. Parkkipaikkoja suunniteltiin lähinnä Kauppiaskadun alle, mutta ei siis laajasti torin alle, vaikka esimerkiksi kunnallisneuvos Pekka Ruola (kok.) puhuu muistelmateoksessaan Intohimona Turku (Turkuseura – Åbosamfundet 2011) toriparkista ja parkkipaikoista torin alla. Valtuusto teki myönteisen periaatepäätöksen, mutta hanke kaatui, kun hallinto-oikeudelta tiedusteltiin ennakkoon kantaa lainmukaisuudesta. Valo paloi punaisena. Valtuusto linjasi vuonna 2002, että torin etelänpuoleisten kortteleiden parkkipaikkatarpeiden tyydyttämiseksi pysäköintiä pitäisi mahdollistaa Eerikinkadun ja vähäisissä määrin (kolmanneksen verran) torin eteläreunan alle sekä Eerikinkadun alle Kauppiaskadun ja Brahenkadun välisellä osuudella. Päätöstä ei pantu koskaan täytäntöön. Vasta sen jälkeen suunnitelmat alkoivat viedä autoja koko torin alle. Lähtölaukauksena oli valtuuston lähetekeskustelu torin yleissuunnitelmasta ja torin asemakaavan käynnistämisestä vuonna joulukuussa 2003. Valtuusto ei pitänyt riittävänä pelkkää torin pinnan kunnostusta, vaan se edellytti samalla myös pysäköintiratkaisua. – Vein suunnitelman luonnoksen ensi kertaa SDP:n valtuustoryhmään syyskuussa 2005. Sen jälkeen hanke esiteltiin kaikille keskeisille valtuustoryhmille. Noin 700 autopaikan mahdollistavan kaksikerroksisen toriparkin kaavallinen valmistelu aloitettiin kaupunginhallituksessa vasta marraskuussa 2005, muistelee apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen toriparkin pihtisynnytystä. NYKYMALLINEN toriparkki on siis runsaan kymmenen vuoden ikäinen. Kahvipöytäkeskusteluissa nimitystä lienee käytetty pitempään, mutta kaupungin päätöksenteossa se ei ole kauempaa pyörinyt. Päättääkö Tampere, kun Turku vitkuttelee? Ehkä, mutta osaa Tamperekin riidellä. Tärkeintä ei ehkä olekaan se, mitä todellisuudessa on tapahtunut, vaan se, minkälainen mielikuva prosessista on syntynyt. Turku on saanut Turun taudin jatkeeksi jahkailijan ja riitelijän maineen, josta on vaikeaa hankkiutua enää eroon. LASSE VIRTANEN Toriparkin lyhyt esihistoria Kauppatorin uudistamisesta puhuttu vuosikymmeniä, mutta nykymuotoinen toriparkki on vasta kymmenvuotias MARTINSILTAA ja Pahaniemen kevyen liikenteen siltaa korjataan kesän aikana. Martinsillalla on korjausurakan ajan ajoneuvoliikenteellä kaksi kaistaa käytössä. Vain toinen sillan ylittävistä väylistä on kevyen liikenteen käytössä. Työt kestävät syksyyn asti. Pahaniemen kevyen liikenteen sillan kannen pintarakenteita uusitaan ja sen betonirakenteita korjataan. Kevyt liikenne siirretään korjaustyön ajaksi kokonaan viereiselle Pahaniemen sillalle. Ajoneuvoliikenteen käytöstä poistuu toinen Pansion suuntaan vievistä kaistoista. Silta valmistuu kesän aikana. Siltoja kesällä korjaukseen RAISION kaupungin ja VarsinaisSuomen ELY-keskuksen yhteistyönä laaditaan suunnitelmaa Raisionjoen luonnonmukaistamiseksi. Säännöstelypatoja muutetaan luonnonmukaisiksi pohjapadoiksi ja koskialueita palautetaan näkyviin. Säännöstelypadot ovat tarpeettomia ja turhaa kunnossapitoa vaativia, koska Raisionjokea ei enää käytetä vedenhankintaan. Raision kaupunki ja Varsinais-Suomen ELY-keskus järjestävät esittelytilaisuuden yleisölle Raisionjoen luonnonmukaistamisen luonnossuunnitelmista keskiviikkona 25. toukokuuta kello 16 Raision kaupungintalon valtuustosalissa. Raisionjokeen taas koskialueita LASSE VIRTANEN TURUN kaupunki on onnistunut pysäyttämään siirtoviivemaksujen kasvun ja vähentämään merkittävästi sekä päivien että kokonaislaskun määrää. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) tilastojen mukaan laskutus kaikkien osalta siirtoviivepäivistä on vähentynyt viime vuoden neljän ensimmäisen kuukauden 1,56 miljoonasta eurosta tämänvuotiseen noin 612 000 euroon. – Siirtoviivepäivien kehitys on ollut erittäin myönteistä. Alkuvuoden aikana siirtoviivepäiviä on toteutunut yhteensä 1 139 päivää. Vähentyminen edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta on merkittävää. Tammi–huhtikuussa 2016 siirtoviivepäiviä oli kaikkiaan 1 566 päivää edellisvuotta vähemmän, jolloin muutos on –57,9 prosenttia, arvioi sairaanhoitopiirin talousjohtaja Arja Pesonen esittelytekstissään. Raportti siirtoviivekertymistä esitellään piirin hallitukselle, joka kokoontuu ensi tiistaina. Pesosen arvion mukaan siirtoviivepäivien merkittävän vähenemisen taustalla on suurelta osin Turun kaupungin viime keväänä käynnistämä uusi toimintamalli potilaiden jatkohoidon organisoinnissa. – Turun kaupungin osalta siirtoviivepäiviä on toteutunut 1 372 päivää viime vuoden vastaavaa ajankohtaa vähemmän. Erotus on merkittävä. Viime vuonna neljän ensimmäisen kuukauden aikana Turun kontolle kertyi vielä 1 849 siirtoviivepäivää ja niistä laskua runsaat 1,1 miljoonaa euroa. Tänä vuonna lukema vastaavalta ajalta on 477 siirtoviivepäivä. Potilaita oli 217. Lasku on pienentynyt vajaaseen 240 000 euroon. Säästöä vuoden ensimmäiseltä kolmannekselta kertyy siis yli 880 000 euroa, kun vertailu käy viime vuoteen. Korotettua siirtoviivemaksua eli sakkoa Turku on maksanut 151 päivältä noin 117 000 euroa. Siirtoviiveellä tarkoitetaan aikaa, jonka erikoissairaanhoitoa saanut potilas viettää sairaalan vuodeosastolla, vaikka ei olekaan enää erikoissairaanhoidon tarpeessa. Syynä on usein jatkohoitopaikan puute. Sakkoa alkaa kertyä kolmannen päivän jälkeen. Sakkomaksu on puolet hoitopäivän hinnasta. Kolmesta ensimmäisestä päivästä veloitetaan normaali hoitopäivämaksu. Turku käänsi siirtoviivemaksut laskuun Turku on onnistunut vähentämään merkittävästi niin sanottuja siirtoviivepäiviä Tyksissä. Marttiina Sairanen
3 Lauantai 21. toukokuuta 2016 AAMUSET VARISSUON koulun ala-astelaiset ovat toteuttaneet kuvataiteilija Okko Pöyliön ohjauksessa yli 30-metrisen muraalimaalauksen. Parikymmentä vuotta harmaana seissyt betoniaita peittyi eläimiin ja värikkäisiin kasveihin. Yli 20 oppilaan yhteisteos on luotu piristämään 40-vuotiaan Varissuon lähiön kouluympäristöä. Teos on toteutettu osana Taiteen edistämiskeskuksen yhteisötaideprojektia. Varissuolle yli 30-metrinen aitamaalaus PÄÄKIRJOITUS AIKA on paradoksien. Yhteiskunta on vauraampi kuin koskaan, mutta julkinen talous on silti kriisissä ja valtio kasvattaa velkaansa useilla miljardeilla euroilla joka vuosi. Hyvinvointi näyttää tuottavan pahoinvointia, niin kummalliselta kuin se kuulostaakin. Nuorten mielenterveyden häiriöt ovat lisääntynyt. Lasten huostaanottojen määrä ja lasten sijoitukset kodin ulkopuolelle ovat lisääntyneet muutamaa vuotta lukuun ottamatta 1990-luvun alusta lähtien. Lasten sijoittaminen kodin ulkopuolelle on kallista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen HuosTa-hanke on laskenut kuinka kallista. Sijaishuolto laitoksessa maksaa 261 euroa, ammatillisessa perhekodissa 179 euroa ja sijaisperheessä 76 euroa vuorokaudessa. Lapsen sijoittaminen vuodeksi laitokseen maksaa yli 90 000 euroa ja sijoitus ammatilliseen perhekotiin noin 65 000 euroa. KANSALLISEN SOTKA-tietokannan mukaan lastensuojelun laitosja perhehoitoon kului vuonna 2013 lähes 710 miljoonaa euroa. Muiden lapsija perhepalvelujen käyttökustannuksiin kului vielä 450 euroa lisää. Kokonaispotti on siis 1,16 miljardia euroa. Summat ovat huimia ja ne kattavat vain sijoitusajan. Tarkkaa käsitystä siitä, miten paljon samojen lasten palvelut kustantavat yhteiskunnalle ennen ja jälkeen sijoituksen, ei ole. Arvio on, että edeltävän vuoden ajalta ennen sijoitusta kustannus on noin 150 miljoonaa euroa. KYSE ei ole edes rahasta. Laki määrää ja on selvää, että lapset on saatava pois oloista, joissa he eivät voi elää. Ponnistus käy yhteiskunnan voimille. Kysymys kuuluu, mitä sillä saavutetaan. Lopputuloksena pitäisi olla nuoria aikuisia, joilla on halu ja valmiudet elää omaa elämäänsä yhteiskunnan tärkeänä osana. Päästäänkö siihen? Juhlapuheissa korostetaan aina ennaltaehkäisyä, joka lastensuojelussa tarkoittaa perheiden tukemista ja ennakoivia palveluja. Puheet jäävät puheiksi. Jälkihoito käy kalliiksi sekä rahallisesti että inhimillisesti, mutta koneisto on luotu hoitamaan sairautta eikä edistämään terveyttä. LASSE VIRTANEN Paradoksien aika VIIKON UUTISKUVA Viime tiistaisen Honkaistentien kerrostalopalon jäliltä löytyi kolme ruumista. Talo tuhoutui purkukuntoon. Eero Saarikoski
Lauantai 21. toukokuuta 2016 AAMUSET 4
5 Lauantai 21. toukokuuta 2016 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Lauantai 21. toukokuuta 2016 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA TURKULAISILTA kysyttiin viime vuonna ideoita kaupungin kaunistamiseksi. Yksi ehdotuksista oli lisätä kesäkukkaistutuksia. Koska kesäkukkia on tähän asti istutettu lähinnä keskustaan, pop up -minipuutarha päätettiin perustaa johonkin lähiöön. Ensimmäisenä minipuutarhan saa Pansio. Pansion nuorisotalon nuoret käärivät hihat puutarhahommiin sunnuntaina 22. toukokuuta kello 12–16. Pansioon nuorten minipuutarha –TYYLINI on semmonen, mitä nyt kaapista löytyy. Lainaan poikaystävältäni ja äidiltäni paljon vaatteita sekä käyn kirppiksillä, kertoo Mona Ojala, 17. Ojala ei juurikaan osta mitään uutena. – Maiharit olen ostanut neljä vuotta sitten, paita on poikaystäväni, musta kauluspaita isäni, ja takki on kirpparilta. Reppu on Kånkenin. Korut ovat Ojalalle tärkeitä. – Koruilla yritän luoda jotain erikoista. Mitä rumempia koruja, sitä hienompia ne ovat. Koruistani osa on tuliaisia. Korvikset ovat äitini hopeat hääkorvikset. Värimaailma koostuu lähinnä tummista väreistä. -Tykkään käyttää mustaa ja maanläheisiä värejä. Materiaaleihin en kiinnitä huomiota kuin ehkä kenkien kohdalla. Niissä materiaalin on hyvä olla parempaa, esimerkiksi nahkaa. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU Tummia lainavaatteita Mitä kesäteatterinäytelmää muistelet ilolla vielä vuosienkin jälkeen? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Neljä suuta ruokittavana, eikä mitään tukia tipu! KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Juhani Peltonen Mona Ojala, Yliopistonkatu. Oona Karhunen ILKKA LAPPI KAVERUKSET Selma Mäenpää, 9, ja Helmi Savolainen, 8, kertovat kesäsuunnitelmistaan. SELMA: Minä ainakin aion käydä uimassa paljon. HELMI: Mäkin. Aika usein me ollaan käyty Kupittaan maauimalassa. Joskus me ollaan Uittamon rannalla ja joskus alkukesästä me ollaan kanssa Littoisten rannalla. S: Mä käyn kanssa mun mummun luona sellaisella rannalla, jossa on kauheasti pikkukaloja ja sitten me koitetaan saada niitä kiinni, mutta ne on niin nopeita, ettei me koskaan saada niitä. H: Varmaan tulee muutenkin oltua ulkona. Selmalla on kani ja sitä pitää lenkittää paljon. S: Tai ei sitä lenkille viedä, mutta ulkona sen kanssa pitää olla. Lisäksi sille pitää antaa ruokaa ja vettä ja siivota häkki. Ja muutenkin sen kanssa pitää olla paljon. H: Aika paljon se on kanssa vapaana Selman huoneessa. Paitsi silloin, kun olet koulussa. S: Se on ollut nyt vasta runsaan kuukauden meillä. Se on vielä aika pieni. Sen nimi on Bob. Se on kotiutunut tosi hyvin, mutta sitä kuvailtiinkin rohkeaksi, uteliaaksi ja sylissä viihtyväksi. Se on pikku sylikani. H: Mä käyn kanssa Selman luona paljon hoitamassa sitä. Mutta sitten me pompitaan kanssa trampoliinilla, luetaan Aku Ankkoja leikkimökissä ja laitetaan tarroja puhelimenkuoriin ja niin edespäin. Niistä tarroista on tullut sellainen meidän pieni juttu. Tosin otan ne aika usein sitten pois puhelimesta, kun en halua, että äiti näkee niitä. Rohkea sylikani ja puhelintarrat . se na sn me pom liinilla, leikkim roja p ed on pi ai h HEIKKI MÖTTÖNEN HEIKKI Alho oli niin Turun kaupunginteatterin näyttelijä, kuin vaan olla ja voi. Hänen juurensa johtavat Vakka-Suomen keskukseen Uuteenkaupunkiin. Paikallisen sepän poika aloitti näyttämöuransa harjoittelijana kotikaupunkinsa teatterissa vuonna 1954. Vuonna 1955 hän siirtyi Ouluun, jossa näytteli aina vuoteen 1958 asti. Seuraava etappi oli Riihimäki, jonka paikallisessa teatterissa ura jatkui vuoteen 1961 asti. Riihimäen jälkeen Alho teki jokusen vuoden harrastelijateatterityötä, kunnes vuonna 1967 hän sai kiinnityksen Turun kaupunginteatteriin. Siitä syntyi pitkä liitto näyttelijän ja teatterin kesken. Kun Kalle Holmberg ja Ralf Långbacka tulivat uudistamaan Turun kaupunginteatteria vuonna 1971, oli teatterin näyttelijäkaartissa jo ennestään muun muassa Alho, Ilari Paatso ja Juha Muje. Heistä kaikista tuli osa Seitsemän veljeksen menestystarinaa. Heikki Alhosta tuli lopulta Simeoni, joka oli hieman viinaan menevä saita saarnamies. Syyskaudella 1972 ensi-iltansa saanutta näytelmää esitettiin kolmen vuoden aikana lähes 240 kertaa ja menestys oli ennennäkemätöntä. Seitsemässä veljeksessä olivat mukana myös teatterin uusimmat kassamagneetit Heikki Kinnunen, Vesku Loiri ja ennen kaikkea Esko Salminen. ALHO näytteli Turussa monessa muussakin klassikossa. Kotimaisissa näytelmissä hänet nähtiin lavalla Jääkärin morsiamen Mikkona, Putkinotkon Juutaksena ja Nummisuutarien Topiaksena. Samppalinnan kesäteatterissa hän tulkitsi ikimuistoisen Ryysyrannan Joosepin roolin. Hänen repertuaariinsa kuuluivat myös ulkomaiset klassikot, kuten Romeon ja Julian Isä Lorenzo tai Yksi lensi yli käenpesän mielisairaalapotilas Randall Patrik McMurphy. Jälkimmäisen roolinhan Jack Nicholson tulkitsi valkokankaalla vuonna 1975. Klassikko oli myös Woyzeckin nimirooli samannimisessä saksalaisen Georg Büchnerin kirjoittamassa näytelmässä. Alho oli ennen kaikkea teatterinäyttelijä, mutta oli hänellä osia myös elokuvissa ja TV-tuotannoissa. Vuonna 1980 julkaistu Tulipää oli Algot Untolan elämänkerta, joka kertoi hänen Pietarin ajastaan. Alho veti siinä eturivin roolin PikkuPuovalina. Tulipään tuotantoryhmä kahmi neljä Jussia, jotka tulivat naispääosasta, kuvauksesta, ohjauksesta ja koko työryhmän työskentelystä. Vuonna 1992 tehtiin elokuva Pilkkuja ja pikkuhousuja, jossa Alholla oli konduktöörin rooli. Matti Ijäksen elokuva on tarina rentusta runoilijasta. 79-vuotias Alho viettää parhaillaan ansaittuja eläkepäiviään. Seitsemän veljeksen Simeoni Heikki Alho tulkitsi tunnetuimman roolinsa Turussa peräti 240 kertaa Ryysyrannan Jooseppi oli yksi Heikki Alhon (keskellä) unohtumattomimpia kesäteatterirooleja. Taustalla Teppo Lehto (vas.), Paavo Hukkinen ja Kaarlo Gustafsson. Kuva on kesältä 1971. TS-arkisto
7 Lauantai 21. toukokuuta 2016 AAMUSET
8 A A M U S E T URHEILU Lauantai 21. toukokuuta 2016 28. toukokuuta Helsingissä NFCvapaaotteluillassa otteleva Juho Valamaa joutuu jälleen kerran vaihtamaan vastustajaa. Valamaan piti kohdata ranskalainen Mickael Lebout, mutta tämä vetäytyi ottelusta loukkaantumiseen vedoten. Valamaan vastustajaksi löytyi puolalainen Michal Wiencek, joka on voittanut yhdeksästä ammattilaisottelustaan kuusi. Turkulaisista illassa ottelee myös Hannan Housmand. Valamaalle tuttu tarina VAIKEA muistaa, että vielä muutama vuosi sitten Turkua tituleerattiin täysin ansaitusti Suomen futispääkaupungiksi. Inter ja TPS taistelivat kaupungin herruuden lisäksi myös tasapäisesti Veikkausliigan mitaleista. Nyt seurat kyntävät tahoillaan eri sarjaportailla. Interin alkukausi on ollut pelillisesti nihkeä koko ajan ja viime otteluissa pisteitäkään ei ole enää tullut. TPS:n tilanne on monella tapaa lähes surkuhupainen, eikä surkuhupaisuus liity edes otteisiin kentällä, vaikka ympäröivä härdelli varmasti vaikuttaakin joukkueen tekemiseen. Onhan se surullista, että esimerkiksi pelipaikka-asioista pitää vääntää vielä, kun kausi on jo hyvässä käynnissä. Kun rahoituksenkin kanssa on ongelmia, ei kauheasti tarvitse haaveilla Palloseuran aidosti pelaavan noususta takaisin Veikkausliigaan. Inter sentään on Veikkausliigassa keskikastissa, mutta odotuksiin ja joukkueen potentiaaliin nähden sekin on alisuorittanut. Fakta on se, että Interin pitäisi ainakin kyetä olemaan ylemmässä keskikastissa mitalitaistelun välittömässä läheisyydessä. Ainakaan toistaiseksi joukkueen esitykset eivät puhu mitalista pelaamisen puolesta. Väkisinkin tulee mieleen, että sekä Inter että TPS tarvitsevat menestyvän naapurin. Sillä kun on tapana potkia omaakin toimintaa eteenpäin. ILKKA LAPPI Kauan on aikaa siis Mitä mieltä olet TPS:n julkistetusta jääkiekkojoukkueesta? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI TPS julkisti keskiviikkona suurimman osan ensi kauden jääkiekkojoukkueestaan. Pääpiirteissään runko on tuttu viime kaudelta, muutamalla muutoksella höystettynä. Ilkka Heikkisen lisäksi nimimiehiä uudet sopimukset eivät pitäneet sisällään. Muun muassa Tutosta tulleet Jasper Lindsten ja Topi Taavitsainen sekä Espoossa viime kauden kiekkoilleet Timi Lahtinen ja Teemu Väyrynen ovat nuoresta iästään huolimatta mielenkiintoisia nimiä. – Haluamme antaa nuorille vastuuta. Meillä on paljon pelaajia, jotka ovat kasvaneet paljon ja haluamme nähdä, miten he pystyvät homman hoitamaan, kun kunnon mahdollisuuden saavat. Esimerkiksi Elias Karvonen ja Patrik Virta ovat sellaisia pelaajia, jotka ovat kasvaneet paljon, toteaa urheilutoimenjohtaja Antero Niittymäki. SEKÄ hyökkäyksessä että puolustuksessa näyttöpaikkoja on tarjolla uusille vastuunkantajille. Puolustuksessa Henrik Tallinderin, Heikkisen ja Harri Tikkasen muodostaman kokeneen kärjen takana Niittymäki odottaa kokoonpanossa viime vuosina mukana olleiden ottavan askeleen seuraavalle tasolle. – Miro Keskitalo esimerkiksi on sellainen, jolla taidollisesti on mahdollisuus ottaa pelipaikka, vaikka takana on vähän vaikea kausi. Martin Berger ja Markus Kojo ovat menneet eteenpäin. Elmeri Eronen pystyy varmasti ottamaan isomman roolin ensi kaudella. Kaiken kaikkiaan puolustuksessamme on hyvä kilpailutilanne. Näyttöpaikkoja tarjolla Antero Niittymäki uskoo nuorten kantavan vastuuta ensi syksynä Antero Niittymäki (oik.) uskoo, että ensi kaudella pelaajaliikennettä nähdään jälleen myös TPS:n ja Tuton välillä. Asioista on keskusteltu Tuton kanssa hyvässä hengessä, Niittymäki toteaa. Lennart Holmberg – Puolustuksessa halutaan panostaa kiekolliseen taitoon, jota ehkä vähän puuttui viime kaudella. Se auttaa nuoria hyökkääjiäkin lähtemään hyökkäyksiin, Niittymäki linjaa. Maalinsuulta poistuu runsaasti kokemusta Teemu Lassilan mukana. Tosin viime kaudella TPS:n vahva maalivahtiosasto muodostui ongelmalliseksi, kun Oskari Setänen ja Aleksandar Georgijev joutuivat hakemaan peliaikaa muualta. Setänen pelasi TPS:n lisäksi peräti neljässä eri seurassa. – Oskun tilanne oli viime kaudella täysi fiasko, josta menee omaankin piikkiini. Hän kuitenkin nousi siitä ja pelasi kevätkaudella todella hyvin. Nyt maalivahtitilanne on rauhoitettu, mikä auttaa varmasti molempia maalivahtejamme. – Jos sarja alkaisi huomenna, Setänen varmaan pelaisi. Hänellä on valtava näyttöhalu, että pystyy pelaamaan Liigassa ykkösmaalivahtina, että jo sillä tahdolla pääsee pitkälle. Aleksandar ei ole tyytyväinen viime kauden peleihinsä, vaikka ei hän huonosti pelännyt. Varmasti hänelläkin on aikanaan sanansa sanottavana, kuka lopulta pelaa, Niittymäki arvioi. SEKÄ puolustukseen että hyökkäykseen TPS etsii vielä vahvistuksia. Kummallekin osastolle haetaan yhtä tai kahta pelaajaa. – Ei kuitenkaan ole sellaista paniikkia, että ne pitäisi ensi viikolla välttämättä saada, Niittymäki sanoo.
9 Lauantai 21. toukokuuta 2016 AAMUSET
Lauantai 21. toukokuuta 2016 AAMUSET 10 Saaristo ILKKA LAPPI SUOMEN Joutsenen nykyinen laivamestari Timo Palovaara on pitänyt huolta museoaluksesta jo 25 vuoden ajan. 1991 hän tuli Suomen Joutsenelle kansimieheksi ja on siitä lähtien työskennellyt Aurajoen rannalla. – Laivan kunnossapito on vastuullani. Huolehdin siitä, että laiva pysyy pinnalla, on hyvännäköinen ja turvallinen laivassa vieraileville ihmisille, Palovaara toteaa. Vuosikymmeniä sitten laivamestarit olivat lähinnä työnjohtajia. Nykyään laivamestari osallistuu kunnossapitoon siinä kuin muukin laivan henkilökunta. – Työhön kuuluu aika paljon rutiineja. Esimerkiksi kansi huolletaan kaksi kertaa vuodessa. Ensin se pestään koneiden kanssa ja öljytään. Tänä keväänä se myös hiottiin ennen öljyämistä, Palovaara kertoo. – Myös se, että laiva ei liiku mihinkään, aiheuttaa paljon sellaista työtä, mitä ei liikkuvassa laivassa koskaan tarvitse tehdä. Kun laiva ei liiku, esimerkiksi raakapurjeita pitää käännellä, jotta ne pysyvät kunnossa. PALOVAARA on entinen merimies, jolle Suomen Joutsen on uran 24. laiva. Varsinkin ensimmäiset vuodet Joutsenella toivat uutta kokeneellekin merikarhulle. – Jouduin opettelemaan paljon ja osan työkaluista joutui tekemään itse, kun ei kaikkia löytynyt rautakaupasta. Kyse on kuitenkin museolaivasta. Se muuttaa hiukan työntekoa. Osa töistä on pakko tehdä vanhoilla työkaluilla. – Ensimmäisen vuoden kun tässä olin, niin ihmettelin vaan, että mitä ihmettä tämän kanssa nyt pitää alkaa tekemään. Joskus seitsemän vuoden tienoilla tuli sellainen tunne, että kyllä mä tämän hallitsen, Palovaara muistelee. Aikanaan tyttären syntymä oli syy, joka sai miehen ankkuroitumaan maihin. – Olin ollut jo silloin hetken maisMuseoaluksen kippari Timo Palovaara on huolehtinut Suomen Joutsenesta jo 25 vuotta Laivapäällikkö Timo Palovaara pitää siitä, että näkee työssään työnsä jäljen. Muutaman kerran kesässä myös joku tuntematon turisti tulee sanomaan, että kyllä on laiva hyvässä kunnossa. Se tuntuu mukavalta, Palovaara myhäilee. Ilkka Lappi sa, mutta tyttären syntymä 1990 oli viimeinen niitti sille, etten enää seilaamaan halunnut. Oma isäni oli merikapteeni ja kun olin nuori, hän oli paljon poissa. Takaraivossa oli ajatus, että haluan olla itse enemmän läsnä perheen kanssa. VUOSIEN varrella 114-vuotias Suomen Joutsen on tullut tutuksi, mutta edelleen laiva yllättää. – Jos suhtaudun ylimielisesti johonkin asiaan, niin äkkiä laiva siitä jollain tavalla muistuttaa. Tuskin tässä työstä koskaan ihan kaikkea voikaan tietää. Kaikki, jotka ovat korjanneet esimerkiksi vanhoja taloja, tietävät, että asiat eivät koskaan mene ihan suunnitelmien mukaan. Tässä on sama juttu. Täytyy olla valmis muuttamaan suunnitelmia. – Periaatteessahan tämä on tuhoon tuomittua työtä. Aika tekee tuhojaan vääjäämättä, sitä voi vaan hidastaa. Siitä olen iloinen, että jo tässä vaiheessa, viisi vuotta ennen eläkkeelle jäämistä, voin sanoa, että kun lähden laiva on paremmassa kunnossa kuin silloin, kun sain laivan käsiini, Palovaara sanoo. ”Tämä on tuhoon tuomittua työtä.”
11 Lauantai 21. toukokuuta 2016 AAMUSET Saaristo Valtakunnallisesti palveleva yrityskauppaketju Suomen Yrityskaupat on pk-yritysten omistajavaihdoksiin erikoistunut yrityskauppaketju. Meiltä saat yrityskaupan parhaimmat ammattilaiset aina avuksesi kun haluat • myydä yrityksesi • tietää yrityksesi arvon tai • ostaa yrityksen Ota yhteyttä: Juha-Pekka Asuinmaa Puh. 050 4611 360 Käy katsomassa myytäviä kohteitamme osoitteessa www.yrityskaupat.net
Lauantai 21. toukokuuta 2016 AAMUSET 12 Saaristo OONA KARHUNEN LÖVÖ Broloppet Siltajuoksu on vuosittain järjestettävä puolimaraton Taalintehtaalta Kasnäsiin. Idea tänä vuonna kuudetta kertaa järjestettävään juoksutapahtumaan syntyi vuonna 2011, kun Petri Järvisen oli tarkoitus osallistua Tukholman maratoniin. Maraton-matkaan tuli kuitenkin mutkia. – Vanhempi tyttäreni päätti tuolloin peruskoulunsa, joten ex-rouvani oli eri mieltä, ja jäin kotiin päättäjäisjuhlaan, Järvinen kertoo. Koska Tukholman maraton jäi väliin, Järvinen päätti itse kehittää juoksumahdollisuuden pitkälle matkalle. – Ajatuksena oli järjestää kavereille puolimaraton, jotta olisi joku juoksutapahtuma sillekin kesälle. Ilmoitin Facebookissa, että juostaan ja juhlitaan sen päälle. Sitten tulikin liikaa porukkaa ja piti järjestää oikea tapahtuma. Nykyään tapahtumaa järjestääkin Kasnäsin kyläyhdistys, Järvinen sanoo. TAPAHTUMA on saanut nimensä Lövön lossin loppumisen ja uuden Lövön sillan kunniaksi. Reitti juostaan Taalintehtaan lähtöpaikalta Kasnäsiin tietä pitkin. Reittiä on kuvailtu nousujen ja mahdollisen saaristotuulen vuoksi melko haasteelliseksi. Siltajuoksu poikkeaa hieman perinteisestä puolimaratonista. Juoksua rytmittävät saaristomaisemat, ja kuten Järvisen alkuperäinen ideakin oli, tapahtuma ei pääty siinä vaiheessa, kun juoksijat ylittävät maaliviivan. Maalissa osallistujia nimittäin odottavat kylpylä ja lounas sekä iltajuhlat. Kaikki maaliin tulleet saavat mitalin, minkä lisäksi kaikissa sarjoissa kolme parasta palkitaan pokaaleilla. Järvinen ei koe, että tapahtumalle olisi alueella juurikaan kilpailua. – Tämä on upealla maisemalla varustettu rento tapahtuma, jossa otetaan juoksijat huomioon. Mielestäni hyvälle tapahtumalle oikeilla palveluilla ja rennolla meiningillä on aina tilausta, Järvinen pohtii. JÄRVINEN kertoo, että tapahtuma rahoitetaan sponsorivaroin ja järjestelyissä on mukana paljon vapaaehtoisia. Osallistujia on hänen mukaansa riittänyt “ihan kivasti”. – Osallistujia meillä on ollut noin 220–230. Osa on liikkeellä vakavammalla mielellä, osa ei. Se on niin henkilökohtaista. Onhan meillä paras aika 1 tunti ja 19 minuuttia, Järvinen kertoo. Vaikka Järvinen on edelleen mukana Siltajuoksun järjestelyissä, osallistuu hän tapahtumaan myös itse. – On mukava juosta ja verrata kuntoaan samalla reitillä. Olen myös saanut useita ystäviä ja tuttuja juoksuharrastuksen pariin ja näin parantamaan elämänlaatuaan. Siitä olen iloinen, Järvinen sanoo. Lövön siltajuoksu järjestetään 18. kesäkuuta. Merituulta uhmaten Lövön Siltajuoksu muuttui kavereiden juoksutapahtumasta 250 hengen puolimaratoniksi Lövön siltajuoksussa pingotaan Taalintehtaalta Kasnäsiin. Pasi Hurme
13 Lauantai 21. toukokuuta 2016 AAMUSET Saaristo
Lauantai 21. toukokuuta 2016 AAMUSET 14 Saaristo TUULA ISTALA KUN Örön linnakesaari Dragsfjärdin vesillä viime kesänä avattiin kaikelle kansalle, odotettavissa oli, että kiinnostus on suuri. Armeijan poistuttua saaren hallinta siirtyi Metsähallitukselle ja Örö liitettiin Saaristomeren kansallispuistoon. Alkoi kiivastahtinen rakentaminen perusinfrasta alkaen. Kävijämäärä lyhyeksi jääneen sesongin aikanakin oli noin 25 000. Metsähallituksen yhteistyökumppani ja pääurakoitsija Örössä on Skärgårdskompaniet, jonka osakas Carl de la Chapelle sanoo, ettei näin ainutlaatuista toista kohdetta oikeastaan olekaan. 200 hehtaarin saarella on rakennuksia kuutisenkymmentä. Saaressa kiinnostaa sekä luonto että sotilaallinen historia. Töitä Örön avaaminen suurelle yleisölle on teettänyt tavattoman paljon. – Ei tällaista paikkaa avata kuin pizzeriaa, de la Chapelle vertaa. Rakennusja sesonkityövoimaksi on palkattu paikallista väkeä niin paljon kuin mahdollista. – Parhaillaan rakennamme lisää majoitustiloja vanhaan kasarmirakennukseen. Ulkoisia muutoksia rakennuksiin ei tehdä. Uusi hotelli avataan heinäkuun alussa. Yöpyä voi myös telttailuun tarkoitetulla alueella. VUODEPAIKKOJA on entuudestaan yli sata, ja uusia on tulossa 46. Pienvenesatamaan mahtuu noin 70 venettä, mutta myös venepaikkoja tulee lisää. Öröhön pääsee charterkuljetuksilla ja taksiveneillä. Yhteysalus alkaa liikennöidä Kasnäsista kesäkuun alussa. – Vaikka sesonki on vasta edessä, satama oli melko täynnä jo helatorstaina, de la Chapelle kertoo. Veneilijöitä palvelee tulevana kesänä uusi sauna, naisille ja miehille omansa. Saunaa voidaan myös vuokrata tilauksesta. De la Chapelle arvioi, että tulevan kesän kävijämäärä liikkuu jo 30 000 paikkeilla. Metsähallituksen arvio on, että vuosien mittaan kävijämäärä nousee 60 000:een. Armeijan perua valmiina oli tieverkko ja luontoretkeläisille on merkittyjä polkuja. Metsähallitus on kouluttanut luonto-oppaat. Kun kansallispuistossa toimitaan, noudatetaan myös kansallispuiston sääntöjä. Esimerkiksi veneiden ankkurointi on kielletty. De la Chapelle sanoo, että näin ison hankkeen toteuttamisessa saaristo-oloissa on laadun oltava viimeisen päälle huolellista. Paljon on sellaista, joka ei päälle päin edes näy. METSÄHALLITUKSEN erikoissuunnittelija Jouni Vuorinen kollegoineen on laatinut Örölle suunnitelman luontoja kulttuurimatkailukohteena. Sotilaskäytössä ollut rakennuskanta on suojeltu, mutta tarkoitus on saada rakennukset myös tuottamaan kunnostamalla niitä uusiin tarkoituksiin. Vuorinen sanoo, että paikan vetovoimatekijä luonnon ja sotahistorian lisäksi on sen edullinen sijainti lähellä Helsingin ja Turun väylää ja saariston kesämökkiasutusta. Örön retkeilyreitistö on myös kansallispuiston laajin. Öröhön pääsee tulevana kesänä myös Turusta, josta tehdään päiväretkiä ainakin heinäja elokuussa. Kaikkialle saareen ei ole lupa mennä. On arkoja luontokohteita mutta myös viisi Puolustusvoimien yleisöltä kiellettyä aluetta. Heti matkailumagneetiksi Örön salaperäinen linnakesaari kiehtoo veneilijöitä Örön Vierasvenesatamassa riittää tätä nykyä vilskettä. Markku Lehtilä/Metsähallitus Örössä kasvaa monia karheankauniita kasveja, kuten lännenkylmäkukka. Jouko Högmander/Metsähallitus Rannikkotykkien linnoitteet hallitsevat yhä maisemaa. Jaakko Ruola/Metsähallitus ”Satama oli melko täynnä jo helatorstaina.”
15 Lauantai 21. toukokuuta 2016 AAMUSET Saaristo
Lauantai 21. toukokuuta 2016 AAMUSET 16 Saaristo OONA KARHUNEN VENÄJÄN ja Ruotsin välinen Suomen sota käytiin vuosina 1808–09. Venäjän tehtävänä oli Suomeen hyökkäämällä pakottaa Ruotsi kauppasaartoon. Koska Venäjä voitti sodan, Suomen kaikkiin kaupunkeihin majoitettiin venäläisiä sotilaita perhemajoitukseen. Sotilaita majoitettiin myös Naantaliin. Sodan aikana Naantaliin kerrotaan syntyneen polku. Vanhastakaupungista Kuparivuoren kallion rinnettä kiipeävä Rakkaudenpolku tuli tarpeeseen. – Polun sanotaan syntyneen siitä, kun komeat venäläismiehet halusivat viedä naantalilaisia tyttöjä iltakävelylle. Yleisen paheksunnan vuoksi ei voitu kävellä Isokadulla, koska silloin olisi voinut tulla vaikka kivitetyksi, kertoo opas Mirja Kujala Naantalin Matkailusta. – Kuparivuoren rinne on vähän syrjempänä, joten ei kiinnittänyt niinkään huomiota, saattoi käydä jopa salaa, olihan se syrjäkaupunkia, Kujala jatkaa. POLKU oli tarpeellinen, mutta Kujalan mukaan sen tarvetta ja tunnettavuutta lisäsi seuraavaksi vuonna 1864 perustettu Naantalin Terveyskylpylä. Kylpylän asiakkaille haluttiin saada kävelyreitti. – Siihen aikaan suuteleminen oli kiellettyä ja häpeällistä yleisillä paikoilla. Koska Rakkaudenpolku tuli tunnetuksi kylpylävieraiden kävelyreitteinä, rakennettiin polun mutkiin “pusukoppeja”, Kujala avaa polun myöhempää historiaa. Nykypäivänä Rakkaudenpolulla ei ole enää Suomen sodan tai Naantalin Terveyskylpylän ajan kaltaista merkitystä. Kujalan mukaan ihmiset käyttävät polkua nyt lähinnä vain lenkkeilymielessä. – Polku ei kuitenkaan ole edelleenkään sammaloitunut. Yleisesti ihmiset eivät tunne polun historiaa, Kujala sanoo. POLKU kuitenkin kiinnostaa ihmisiä edelleen. Esimerkiksi Instagramista löytyy rakkaudenpolku-tunnisteella useita kuvia Naantalin salaiselta pusupolulta. – Ennen polulla oli hyvin kauniisti puusta muotoiltu kyltti, johon polun nimi oli poltettu. Kesän ensimmäinen hääpari nappasi kyltin matkamuistoksi. Tapa ehti olla vain muutaman vuoden, kun siirryttiin nykyiseen, tavalliseen tienviittaan. Kujala kertoo, että opastuksia Rakkaudenpolulle tehdään vain muutamia. Opastus voidaan liittää kylpyläkierrokseen tai Vanhankaupungin opastuksen yhteyteen. Erikoisimmaksi Rakkaudenpolulle tekemäkseen opastukseksi Kujala mainitsee venäläisen tv-kuvausryhmän. – Venäläisryhmä oli kuullut polusta ja halusi nähdä sen. He olivat myös kuulleet, että se liittyi jotenkin venäläisiin. Niinpä opastin sen tulkin välityksellä ja he kuvasivat sen myös tv-ohjelmaansa, Kujala kertoo. Salainen pusupolku Naantalin historiallinen Rakkaudenpolku tarjosi piilopaikan paheksunnalta Ennen Rakkaudenpolkua koristi puusta muotoiltu kyltti. Nykyään on siirrytty takaisin yleisesti käytössä olevaan tienviittaan. Mirja Kujala ”Polun mutkiin rakennettiin pusukoppeja.”
17 Lauantai 21. toukokuuta 2016 AAMUSET Saaristo
Lauantai 21. toukokuuta 2016 AAMUSET 18 Saaristo
19 Lauantai 21. toukokuuta 2016 AAMUSET Saaristo
Lauantai 21. toukokuuta 2016 AAMUSET 20 Saaristo ILKKA LAPPI TÄNÄ kesänä Kemiönsaaren musiikkijuhlat järjestetään jo 18. kerran. Kamarimusiikkiin keskittyvä festivaalilla onkin tärkeä osansa Kemiönsaaren kesätapahtumien joukossa. Nykyään viikon mittainen tapahtuma on kaikin puolin suuri tapahtuma. Viikon aikana on yhteensä 16 konserttia 12 konserttipaikassa. Konserttien miljööt ovatkin olennainen osa Kemiönsaaren musiikkijuhlien tunnelmaa. Tänä vuonna konserttipaikkoina ovat muun muassa Kemiön kirkko, Karunan kirkko, Sandön kartano sekä Söderlångvikin kartano. Konserttipaikoissa on siis tarjolla yllin kyllin paikallishistoriaa. Kemiönsaaren musiikkijuhlat perusti vuonna 1999 pianisti Martti Rautio ja viulisti Katinka Korkeala, joka on toiminut musiikkijuhlien koko historian ajan tapahtuman taiteellisena johtajana. Tosin viime vuodet hän on hoitanut pestiä yhdessä kaksoissisarensa Sonja Korkealan kanssa. Molemmat viulua soittavat Korkealat myös esiintyvät tänäkin vuonna musiikkijuhlilla. Alusta lähtien musiikkijuhlilla on totuttu kuulemaan sekoitus perinteistä kamarimusiikkia kuin myös kamarimusiikin uusia tuulia. Lähes joka vuosi musiikkijuhlien ohjelmistossa on ollut vähintään yksi kantaesitys. Tänä vuonna ohjelmistossa on peräti kolme kantaesitystä muun muassa Jyrki Linjaman Sonata da chiesa III cembalolle, jonka esittää cembalisti Petteri Pitko. Linjaman teoksen kantaesitys on vuorossa 15. heinäkuuta Hiittisten kirkossa. Kantaesitysten rinnalla ohjelmistossa on nimekkäiden menneiden vuosisatojen mestareiden sävellyksiä. Tänä vuonna ohjelmistossa on muun muassa Ludwig van Beethovenin, Joseph Haydnin, Johann Sebastian Bachin sävellyksiä. www.kimitomusicfestival.fi Täysi-ikäistyvä kamarimusiikkijuhla Petteri Pitko on yksi tämän vuoden kantaesityksiä esittävistä muusikoista. Annette Koroll KESÄKUU 10.–11.6. Paraisten päivät Paraisilla. Perinteiset kesäpäivät, joilla markkinahenkeä ja -ohjelmaa koko perheelle. 10.–11.6. Saaristo Open Kaarinassa. Jo perinteisesti festivaalikesään kuuluvan Saaristo Openin artistikattaukseen kuuluvat tänä vuonna muun muassa E-Type, Marky Ramone ja Kaija Koo. Saariston kesässä tapahtuu j j